<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

82 Käyttäjää paikalla! 0.0081911087036133

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1994_1 | A_1994_11 | A_1994_12 | A_1994_2 | A_1994_3 | A_1994_4 | A_1994_5 | A_1994_6 | A_1994_7 | A_1994_8 | A_1994_9_ja_10 | B_1994_1 | B_1994_2 | C_1994_1 | C_1994_2 | D_1994_1 | D_1994_2 | E_1994_1 | E_1994_2 | F_1994_1 | F_1994_2 | F_1994_3 | F_1994_4 | Hak_1994 | PTK_1994_1 | PTK_1994_2 | PTK_1994_3 | PTK_1994_4 | PTK_1994_5 | PTK_1994_6 | PTK_1994_7 | PTK_1994_8 | 
1: Vuoden 1994
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F2
10: Kirjalliset kysymykset
11: 271-500
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:       ISSN 0783-991X
18: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1995
19: SISÄLLYSLUETTELO
20: 
21: 
22: 
23: 
24: Kirjalliset kysymykset 271-5~0
25: 
26: 271 Pulliainen ym.: Bonusrahan jakamisesta valtion     286 Mäkelä ym.: Lyhytaikaisten työsuhteiden vaiku-
27: tukea saavissa pankkiryhmissä                          tuksesta työttömyysturvan saantiin
28: 
29: 272 Rinne: Puolisotilaalliseen maanpuolustustoimin-    287 Rinne: Kansalaisten turvallisuuden heikkenemi-
30: taan liittyvistä ongelmista                            sestä
31: 
32: 273 Aittoniemi: Sovitelluo työttömyyskorvauksen        288 Aittoniemi: Työllistämiseen osoitettujen varojen
33: maksamismenettelyn ongelmista                          käyttämisestä Kera Oy:n palkkakustannuksiin
34: 
35: 274 Aittoniemi: Omaehtoisen ammatillisen aikuis-       289 0. Ojala ym.: Ehdottomien vankeusrangaistusten
36: koulutuksen tulevaisuudesta                            määräämisestä siviilipalveluksesta kieltäytyneille
37: 
38: 275 Aittoniemi: Postilinjat Gold Line-tilausmatkojen   290 Laakkonen ym.: Värtsilän Niiralan rajanylitys-
39: tekemän tarjouksen laillisuudesta                      paikan sulkemisesta kesäksi 1994
40: 
41: 276 Aittoniemi: Työttömyysturvan mitoittamisesta       291 Laakkonen ym.: Lasten seksuaalisesta hyväksi-
42: korkeaksi jäävän työttömyyden aikana                   käytöstä
43: 
44:                                                        292 Saario: Päijänteen säännöstelystä
45: 277 Muttilainen: Kotirintamanaisten kuntoutuksen
46: järjestämisestä                                        293 M. Laukkanen: Ympäristövahingon edellyttä-
47:                                                        mistä toimenpiteistä Kouvolan ratapihalla
48: 278 Muttilainen: Nuorille suunnattua työpajatoimin-
49: taa koskevista sosiaaliturvamaksuista                  294 Tuomioja ym.: Kaukopuhelujen hinnoista
50: 279 Aittoniemi: Poliisinvirkojen täyttämisestä         295 Lehtinen: Korkeakouluopiskelijoiden toimeentu-
51:                                                        loturvasta opintojen pitkittyessä
52: 280 Aittoniemi: Hämeen työvoimapiirin asemasta li-
53: sätyöohjelmien rahoituksessa                           296 Aittoniemi: Kihlakuntauudistuksen toteuttami-
54:                                                        sesta
55: 281 Aittoniemi: Taloudellisen laman syiden ja seu-
56: rausten selvittämisestä                                297 Pulliainen: Opiskelun vaikutuksesta työttömyys-
57:                                                        päivärahan saantiin
58: 282 M. Pietikäinen: Om dövtolkservicens problem
59:                                                        298 Kohijoki: Marsalkka Mannerheimin ratsastaja-
60: 282 M. Pietikäinen: Kuurojen tulkkipalvelujen ongel-   patsaan säilyttämisestä nykyisellä paikallaan
61: mista
62:                                                        299 Törnqvist ym.: Puolustushallinnon eräiden läm-
63: 283 Mäkelä ym.: Tietokonerikollisuutta koskevan        pövoimaloiden luovutuksesta
64: hallituksen esityksen antamisesta eduskunnalle
65:                                                        300 Kemppainen: Velvoitetyöllistämisen ottamisesta
66: 284 Mäkelä ym.: Pienten koulujen lakkauttamisesta      uudelleen käyttöön Pohjois- ja Itä-Suomessa
67: 
68: 285 Mäkelä ym.: Aravalainoitusjärjestelmän uudista-    301 Paasio ym.: Inkerinsuomalaisten kohtelusta pa-
69: misesta                                                luumuuttajina
70: 
71: 550080M
72: 4                                                Sisällysluettelo
73: 
74: 302 Kohijoki: Kevyen liikenteen väylän rakentamises-       320 Aittoniemi: Toimenpiteistä järvien happamoitu-
75: ta Porin Hyveiästä Noormarkkuun                            misen estämiseksi
76: 
77: 303 Aittoniemi: Virkamiesten työpaikalla ·pysymi-          321 Aittoniemi: ED-kansanäänestyksen merkitykses-
78: sestä                                                      tä jäsenyysratkaisua tehtäessä
79: 
80: 304 Aittoniemi: Valtiokonttorin obligaatiokaupassa         322 Aittoniemi: Maanviljelijöiden sivutulojen verot-
81: noudatettavista periaatteista                              tamisesta
82: 
83: 305 Aittoniemi: Luvattomien aseiden lunastamisesta         323 Aittoniemi: Kotiuttamisrahan maksamisesta va-
84: valtiolle                                                  rusmiespalveluksesta vapautuville nuorille
85: 
86: 306 Törnqvist: Karhunkaatokiintiöistä                      324 Aittoniemi: Työharjoittelupaikkojen järjestämi-
87:                                                            sestä valmistuville lääkäreille
88: 307 Seppänen: Suomalaisen rakennusyhtiö Hakan
89: konkurssin vaikutuksista rakennusvientiin                  325 M. Laukkanen: Inkerinsuomalaisten kohtelemi-
90:                                                            sesta paluumuuttajina
91: 308 Seppänen: Suomen ED-jäsenyyden vaikutuksista
92: työvoimahallinnon toimintaedellytyksiin                    326 Stenius-Kaukonen ym.: Työeläkkeen ja kansan-
93:                                                            eläkkeen yhteensovittamisesta eläkeläispuolisoiden
94: 309 Mäkelä ym.: Suomen EU-jäsenyyden edellytyksiä          osalta
95: koskevasta tiedottamisesta
96:                                                            327 Pulliainen: Eevala-Juurikkalahti-tiehankkeen
97: 310 M. Pietikäinen m.fl.: Om storleken av pensio-          toteuttamisesta Sotkamossa
98: närernas avgifter av skattenatur
99:                                                           328 Hurskainen ym.: Peruseläkkeen käsitteestä poh-
100:                                                           joismaista sosiaaliturvasopimusta sovellettaessa
101: 310 M. Pietikäinen ym.: Eläkeläisten maksamien ve-
102: ronluonteisten maksujen suuruudesta
103:                                                            329 Malm m.fl.: Om missförhållanden vid uträckning-
104:                                                            en av kapitalinkomstandelen för jordbruk i beskatt-
105: 311 Laakkonen: Suomen ED-ratkaisuun liittyvän              ningen
106: kansallisen tuen hyväksymisestä
107:                                                            329 Malm ym.: Maatalouden pääomatulo-osuuden
108: 312 Laakkonen: EU-jäsenyyden ja GATT:n vaiku-              laskennan epäkohdista verotuksessa
109: tuksista Suomen maatalouteen
110:                                                            330 Ala-Nissilä ym.: Työttömyyskassojenja ammatti-
111: 313 Laakkonen: Kauranviljelyn tulevaisuudesta yh-          yhdistysliikkeen yhteistyöstä
112: dentyvässä Euroopassa
113:                                                            331 Aittoniemi: Matkustaja-alusten matkustajaluet-
114: 314 Renko ym.: Maatalousyrittäjien eläke-etujen tur-       teloiden tarpeellisuudesta
115: vaamisesta yhdentyvässä Euroopassa
116:                                                            332 von Bell ym.: Nuorten alkoholinkäytön vähentä-
117: 315 A. Ojala ym.: Oriveden asevarikon rakennustöi-         misestä
118: den jatkamisesta
119:                                                            333 Tennilä: Tepaston siltahankkeen toteuttamisesta
120: 316 Seppänen: Ulkoasiainministerin mahdollisesta
121: esteellisyydestä kansallista maataloustukipakettia val-    334 Törnqvist: Palvelukodeissa asuvien henkilöiden
122: misteltaessa                                               oikeudesta sairausvakuutuskorvauksiin
123: 
124: 317 Muttilainen: Pienten ja keskisuurten yritysten         335 Tennilä: Kuljetustuen myöntämisestä Elijärven
125: saamien tukien jakoperusteista                             kaivoksen sivukivimurskeelle
126: 
127: 318 Aittoniemi: Työntekoon kohdistuvan arvostuk-           336 Mäkelä: Pakolaisiasten uskonnollisperusteisten
128: sen lisäämisestä                                           ympärileikkausten kustannuksista
129: 
130: 319 Aittoniemi: Toimenpiteistä valtion velan kasvun        337 Aula: Yrityskäytössä olevien matkailuperävau-
131: hillitsemiseksi                                            nujen verotuskohtelusta
132:                                                Sisällysluettelo                                              5
133: 
134: 338 Rinne: Kokemäenjoen vesistön käytön suunnitte-       356 Mäkelä ym.: Rajanylityspaikan avaamisesta Sal-
135: lusta                                                    lan Kelloselästä Venäjälle
136: 
137: 339 Nordman m.fl.: Om snabbare handläggning av           357 Suhonen ym.: Uiton lopettamisen vaikutuksesta
138: förvaltningsärenden                                      tiemäärärahojen tarpeeseen Lapissa
139: 
140: 339 Nordman ym.: Hallintoasioiden käsittelyn no-         358 Suhonen ym.: Rajanylityspaikan avaamisesta
141: peuttamisesta                                            Virtaniemeltä Venäjälle
142: 
143: 340 Aittoniemi: Erityistilintarkastusten toimittami-     359 Mäkelä ym.: Metsäteollisuuden jalostusasteen
144: sesta pankkeihin kohdistuvan valvonnan tehostami-        nostamisesta Itä-Suomessa
145: seksi
146:                                                          360 Mäkelä ym.: Veteraanijärjestöjen varojen sää-
147: 341 Aittoniemi: Maataloustuotannon tason säilyttä-       tiöinnistä
148: misestä korkeana Euroopan unioniin Iiityttäessä
149:                                                          361 Mattila: Ammattikorkeakoulujen koulutusohjel-
150: 342 Aittoniemi: Elintarvikkeiden viemisestä Viroon       mista
151: valtion tukitoimin
152:                                                          362 Urpilainen ym.: Henkilökunnan lisäämisestä
153: 343 Aittoniemi: Siviiliväestön kouluttamisesta maan-     Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoissa
154: puolustustehtäviin
155:                                                          363 Jansson m.fl.: Om fortsatt utgivning av lagböcker-
156: 344 Aittoniemi: Rikoksesta epäillyn pidätysoikeuden      nai Finland
157: Iaajen tamisesta
158:                                                          363 Jansson ym.: Lakikirjojen julkaisemisen jatkami-
159: 345 Aittoniemi: Toimenpiteistä valtion maksamien         sesta Suomessa
160: yritystukien yhtenäistämiseksi
161:                                                          364 Kasurinen ym.: Jäänmurtaja- ja luotsitoiminnan
162: 346 Riihijärvi: Kulttuurisuhteiden kehittämisestä        edellytysten turvaamisesta
163: Kaukasian uusien tasavaltojen kanssa
164:                                                          365 Nyby: Om restaurering av skonaren Vega
165: 347 P. Leppänen: Perusturvaan kohdistuvien säästö-
166: toimenpiteiden vaikutuksesta                             365 Nyby: Kuunari Vegan entistämisestä
167: 348 Rinne: Olvi Oy:n ja Raisio Oy:n avustamisesta        366 Rinne: Opiskelijoille tarkoitettujen kesätyöpaik-
168: valtion varoin                                           kojen järjestämisestä
169: 349 Vistbacka: Neste Oy:n liiketoiminnan vaikutuk-
170:                                                          367 Laine ym.: Valtiontalouden säästötoimien koh-
171: sista huoltoasemien keskinäiseen kilpailuun              distumisesta sosiaaliturvaan
172:  350 Seppänen: Suomenjäsenmaksupalautuksista Eu-
173:                                                          368 Vistbacka: Valtatie 17:n perusparantamisesta ja
174:  roopan unionissa
175:                                                          Ohtaansalmen sillan rakentamisesta
176:  351 Pykäläinen ym.: Maanpuolustusjärjestöjen aseis-
177:                                                          369 Laakkonen: Kertausharjoitusten vaikutuksesta
178:  tautumisesta
179:                                                          työttömyyspäivärahan saantiin
180:  352 Jurva: Joensuun yliopiston Siikasalmi-ohjelman
181:  toteuttamisesta                                         370 Laakkonen: Naisten tasa-arvoa loukkaavien työ-
182:                                                          paikkojen välittämisestä
183:  353 Jurva: Valtiontalouden säästötoimenpiteiden vai-
184:  kutuksista kuntien rakentamishankkeisiin                371 Laakkonen: Pitkäaikaistyöttömyyden ja va-
185:                                                          jaakuntoisuuden määrittelystä
186:  354 Jurva: Ylämyllyn varuskunnan lakkauttamisesta
187:  johtuvien korvaavien toimenpiteiden toteuttamisesta     372 Laakkonen: Työttömien monimuoto-opiskelijoi-
188:                                                          den toimeentulon turvaamisesta
189:  355 Jurva: Eräiden liikenneyhteyksien kehittämisestä
190:  Pohjois-Karjalassa                                      373 Laakso: Lohjanjärven veden puhdistamisesta
191: 6                                             Sisällysluettelo
192: 
193: 374 Laakso: Loviisan palokunnan toiminnan turvaa-       393 Vistbacka: Ruotsista saadun eläketulon verotus-
194: misesta                                                 kohtelusta
195: 
196: 375 Laakso: PukkiJan Savijärven rantojenrakentami-      394 Mäkipää ym.: ED-jäsenyydestä pidettävää kan-
197: sesta                                                   sanäänestystä koskevasta· tiedottamisesta
198: 
199: 376 P. Leppänen ym.: Työllistämistukien maksami-        395 Ala-Nissilä ym.: Kotimaisen maataloustuen ulko-
200: sesta Suomen liittyessä Euroopanunioniin                puolisen alueen rajaamisperusteista
201: 
202: 377 Tiuri ym.: Kansallisen tukipaketin laatimisesta     396 Pulliainen: Työvoimatoimikuntien toiminnasta
203: tutkimustoiminnan sopeuttamiseksi ED-jäsenyyteen
204:                                                         397 Hiltunen: Romaniväestön työllisyyskoulutukses-
205: 378 Saapunki: Petoeläinten ampumisesta poronhoito-      ta
206: alueella
207:                                                         398 T. Roos ym.: Kiintosiima- ja rysäkalastajien an-
208: 379 Saapunki ym.: Ajokortin uus1m1seen liittyvän        sionmenetysten korvaamisesta
209: muistutusmenettelyn laajentamisesta
210:                                                         399 T. Roos ym.: Valtiontalouden säästötoimien vai-
211: 380 Vuoristo: Karjala-kysymyksen käsittelystä Suo-      kutuksista kuntien talouteen
212: menja Venäjän välisissä suhteissa
213:                                                         400 Aittoniemi: Oriveden kunnan osallistumisesta
214: 381 Kalliomäki ym.: Lääkekulujen nykyistä katta-        Viitapohjan paikallistien perusparantamiskustannuk-
215: vammasta korvaamisesta                                  siin
216: 
217: 382 Kalliomäki ym.: Keliakiapotilaiden erityisruoka-    401 Aittoniemi: Sisäpiirien tietoon perustuvien yritys-
218: valion aiheuttamien lisäkustannusten korvaamisesta      kauppojen valvonnasta
219: 
220: 383 Kekkonen: Eläkkeensaajien kansaneläke- ja sai-      402 Aittoniemi: Wider-instituuttia koskevien tutki-
221: rausvakuutusmaksusta                                    musten jatkamisesta
222: 
223: 384 Aittoniemi: Kansanedustajan asemasta mahdolli-      403 Aittoniemi: Lainsäädännön muutostarpeiden ny-
224: sena lahjoman vastaanottajana                           kyistä perusteellisemmasta harkinnasta
225: 
226: 385 Aittoniemi: Paikallisten säästöpankkien asemasta    404 M. Laukkanen: Toimenpiteistä pankkiryöstöjen
227: SP-palvelu Oy:n vähemmistöosakkaina                     ehkäisemiseksi
228: 
229: 386 Aittoniemi: Kansallisen maataloustukiratkaisun      405 Aittoniemi: Valtion verotulojen kehityksestä lii-
230: vaikutuksesta maatalouden tulotasoon                    tyttäessä Euroopan unioniin
231: 
232: 387 Aittoniemi: Ajokieltoa koskevan rekisterimerkin-    406 Vähänäkki: Kemikaalitransitoliikenteen turvalli-
233: nän pysyvyydestä                                        suuden parantamisesta
234: 
235: 388 Urpilainen ym.: Pohjanmaan radan perusparan-        407 Lahti-Nuuttila: Rintamasotilastunnuksen myön-
236: tamisesta                                               tämisestä vuonna 1926 syntyneille
237: 
238: 389 P. Leppänen ym.: Rakennusliike Hakan konkurs-       408 Pulliainen ym.: Suomen Hallitusmuodon mahdol-
239: siin johtaneiden syiden selvittämisestä                 lisista muutostarpeista liityttäessä Euroopan unioniin
240: 
241: 390 U. Anttila ym.: Ympäristönsuojelun ja -hoidon       409 Aittoniemi: Kurinalaisen t~louspolitiikan toteut-
242: työllistämistyöryhmän ehdotusten toteuttamisesta        tamisesta Suomen liittyessä Euroopan unioniin
243: 
244: 391 Kohijoki: Rajakysymysten käsittelystä Suomen ja     410 UkkoJa: Rintamapalvelustunnuksen myöntämis-
245: Venäjän välisissä suhteissa                             perusteiden väljentämisestä
246: 
247: 392 Louvo: Kemikaalitransitoliikenteen turvallisuu-     411 M. Laukkanen: Suomen Posti Oy:n monipalvelu-
248: den parantamisesta                                      toiminnan kehittämisestä
249:                                               Sisällysluettelo                                             7
250: 
251: 412 Aittoniemi: Suomalaisen perinneruoan tunnetuk-      429 Tykkyläinen ym.: Yksityishenkilön velkasanee-
252: si tekemisestä                                          rauslain toteutumisesta saaduista kokemuksista
253: 
254: 413 Aittoniemi: Lossiliikenteen käynnistämisestä Ky-    430 Jurva: Opetushallituksen suunnitelmista irtisanoa
255: rösjärven yli Ikaalisissa                               henkilöstöään
256: 
257: 414 Aittoniemi: Helsingin ja Tampereen välisen rata-    431 Aittoniemi: Ruoan hinnan alenemisesta liityttäes-
258: osuuden oikaisemisesta Lempäälässä                      sä Euroopan unioniin
259: 
260: 415 Lax: Om åtgärder för att befrämja ekonomisk         432 Aittoniemi: Inflaation hillinnän vaikutuksista
261: uppgång                                                 reaalikorkoihin ja talouskasvuun
262: 
263: 415 Lax: Toimenpiteistä talouden nousun edistämi-       433 Aittoniemi: Suunnitelmista rakennushallituksen
264: seksi                                                   yhtiöittämiseksi
265: 
266: 416 Lax: Om problem med utkomstskyddet för ar-          434 Pulliainen: Korkeakouluopetuksen tarjoamisesta
267: betslösa då en arbetslös startar eget företag           työttömille radion välityksellä
268: 
269: 416 Lax: Työttömyysturvan ongelmista työttömän          435 Vehkaoja ym.: Kotikuntalain soveltamisesta
270: ryhtyessä yrittäjäksi                                   ulkomaalaisiin ja maahanmuuttajiin
271: 
272: 417 Laakkonen: Neste Oy:n tytäryhtiöiden kilpailu-      436 Törnqvist: Metsähallituksen organisaatiosta ja
273:                                                         suojelualueista
274: asemasta
275:                                                         437 Törnqvist: Työttömien kouluttautumismahdolli-
276: 418 Laaksonen: Valtion työllistämispalvelukokeilun
277:                                                         suuksien parantamisesta
278: jatkamisesta Porissa ja Ulvilassa
279:                                                         438 Apukka: Postinkuljetusten hoitamisesta kesä-
280: 419 Perho-Santala ym.: Sosiaalityöntekijöiden virko-    aikana takseja käyttäen
281: jen jättämisestä täyttämättä taloudellisista syistä
282:                                                         439 Väistö: Paikallislehtienjakelumaksuista
283: 420 Aittoniemi: Rahoitustarkastuksen valvonnasta
284: Porin Pantti Oy:njoukkovelkakirjalainan suhteen         440 Väistö: Maatalousyrittäjien aikuiskoulutusopin-
285:                                                         torahan myöntämisperusteista
286: 421 Aittoniemi: Raha-automaattiyhdistyksen avus-
287: tusten myöntämisperusteista                             441 M. Pietikäinen m.fl.: Om möjlighet för en kyrko-
288:                                                         medlem att höra tili en församling utanför bonings-
289: 422 Rajamäki: Teollisuuspaikkakuntien aluepoliitti-     orten
290: sen tuen turvaamisesta
291:                                                         441 M. Pietikäinen ym.: Kirkonjäsenen mahdollisuu-
292: 423 Rinne: Yhteisten asioiden hoitoon kohdistuvan       desta kuulua asuinpaikkakuntansa ulkopuoliseen seu-
293: arvostuksen lisäämisestä                                rakuntaan
294: 424 Renko: Asumisrakennusten ja asuntojen korjaus-      442 Vähänäkki: Varusmiessoittokunnan toiminnan
295: toimintaan myönnettävien avustusten jakoperusteista     turvaamisesta Haminassa
296: 425 Dromberg: Opiskelun vaikutuksesta työttömyys-       443 Hautala ym.: Hallituksen suhtautumisesta Intias-
297: turvan saamiseen                                        sa rakenteilla olevan patohankkeen vaikutuksiin
298: 
299: 426 Björkenheim ym.: Kehitysvammahuollon avo-           444 Hautala ym.: Suo-ojitusten vaikutuksia koske-
300: hoidon toimintaedellytysten turvaamisesta               vien tutkimusten jatkamisesta
301: 
302: 427 Kalliomäki: Sakon muuntorangaistuksen kor-          445 Vehkaoja ym.: Lakisääteisten sairausvakuutus-
303: vaamisesta yhdyskuntapalvelulla                         etuuksien turvaamisesta avohoidossa oleville
304: 
305:  428 Stenius-Kaukonen ym.: Ns. Relander-rahojen         446 Pulliainen: Valtionapua saavan Suomen Pallolii-
306:  käyttöä koskevasta selvityksestä                       ton säännöistä
307: 8                                                Sisällysluettelo
308: 
309: 
310: 447 Urpilainen ym.: Oikeudesta hankkia maa- ja met-       464 Pykäläinen: Suomesta turvapaikkaa hakeneiden
311: sätalousmaata                                             Turkkiin palautettujen kurdien asemasta
312: 
313: 448 M. Pietikäinen m.fl.: Om flyktingarnas rätt att       465 Pulliainen: Vesikon esiintymisalueen suojelusta
314: lära sig det andra inhemska språket                        Sotkamossa
315: 
316: 448 M. Pietikäinenym.: Pakolaisten oikeudesta toisen       466 Pulliainen: Hätä-, saaristo- ja erämaapuhelinver-
317: kotimaisen kielen oppimiseen                               kon säilyttämisestä
318: 
319: 449 Laakkonen ym.: Kalastuskuntien osakkaiden yh-          467 Tennilä: Sallan ja Murmanskin välisen rautatien
320: denvertaisen kohtelun turvaamisesta                        turvallisuuspoliittisesta merkityksestä
321: 
322: 450 Pulliainen: Ministeriöiden välisen yhteistyön li-      468 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Keivitsan
323: säämisestä työllisyyshankkeita valmisteltaessa             malmialueen tutkimustoimintaan
324: 
325: 451 Aittoniemi: Viranomaisten keinoista epärehelli-        469 Pulliainen: Ydinvoimaloiden turvallisuustarkas-
326: sen yritystoiminnan valvomiseksi                           tuksista
327: 
328: 452 Apukka: Valtionapua saavan Suomen Palloliiton          470 Pulliainen: Merilohen avomerikalastuksen rajoit-
329: eräistä sääntömääräyksistä                                 tamisesta
330: 
331: 453 Kautto ym.: Asuntojen k01jausavustuksiin tar-          471 Pulliainen: Kaivostoiminnan käynnistämisestä
332: koitettujen määrärahojen jaosta vuonna 1994                Otanmäen kaivoksessa
333: 
334: 454 Vähänäkki: Suomen-viisumeiden saannin helpot-          472 Pulliainen: Iisalmen-Kontiomäen-Oulun ra-
335: tamisesta Pietarissa                                       dan sähköistämisestä
336: 
337: 455 T. Roos ym.: Iltaopiskelijoiden toimeentulon tur-      473 Seppänen: ED-jäsenyyden vaikutuksista tekstiili-
338: vaamisesta                                                 tuontiin Kiinasta
339: 
340: 456 Pulliainen: Eevalan ja luurikkalahden välisen tie-     474 Seppänen: Lääkevalmisteiden hinnoittelusta ja
341: hankkeen toteuttamisesta työllisyysvaroin                  hintakilpailun turvaamisesta
342: 
343: 457 Haavisto: Hallituksen toimenpiteistä ihmisoi-          475 Tennilä: Pohjois-Suomen liikenneyhteyksien tur-
344: keuksien turvaamiseksi Sardar Sarovar -padon raken-        vaamisesta
345: tamisen yhteydessä Intiassa
346:                                                            476 Hautala: Ydinjäteviennin lopettamisesta
347: 458 Laakkonen ym.: Väestökirjanpidon siirrosta val-
348: tiolle aiheutuvista lisäkustannuksista                     477 Pulliainen: Metsähallinnon henkilökunnan kou-
349:                                                            luttamisesta talviteiden tekemiseen
350: 459 Urpilainen: Eduskunnan tahdon huomioon otta-
351: misesta kuntalain valmistelussa                            478 Pulliainen: Puutiosuon-Töreikköojan metsäau-
352:                                                            totien rakentamisesta
353: 460 0. Rehn ym.: Samaa sukupuolta olevien henkilöi-
354: den parisuhteen rekisteröimisestä                          479 Paloheimo: Louhinnoista Nurmijärven kunnan
355:                                                            Palojoen kylässä
356: 461 M. Pietikäinen ym.: Työttömien oikeusturvan pa-
357: rantamisesta                                               480 Kohijoki: Huittisten ja RaijaJan välisen valtatien
358:                                                            perusparantamisesta
359: 462 S-L. Anttila ym.: Keliakiaa sairastaville aiheutu-
360: vien korkeiden elinkustannusten korvaamisesta              481 Laakso: Porvoonjoen veden laadun parantami-
361:                                                            sesta
362: 463 Paloheimo ym.: Suomen mahdollisuuksista myö-
363: tävaikuttaa kestävän kehityksen toteutumiseen In-          482 Laakso: Isnäsin postikonttorin toiminnan jatka-
364: tiassa                                                     misesta
365:                                              Sisällysluettelo                                            9
366: 
367: 483 Laakso: Pohjanpitäjänlahden tilan parantami-       492 Pykäläinen: Aseiden valvonnasta varuskunnissa
368: sesta
369:                                                        493 Pykäläinen: Kestävän kehityksen periaatteiden
370: 484 Ala-Nissilä: Talousrikollisuuden vähentämiseksi    edistämisestä puolustushallinnon piirissä
371: tarvittavista toimenpiteistä
372:                                                        494 Pykäläinen: Alkoholin tuontimääräysten yhden-
373: 485 Laakso: Laajalahden luonnonsuojelualueen säi-      mukaistamisesta
374: lyttämisestä lintujen pesimäalueena
375: 486 Jurva: Opetusministeriön virkamiesten virkamat-    495 Pykäläinen: Päivälehtien yleishyödyllisten il-
376: koista                                                 maisilmoitusten arvonlisäverokohtelusta
377: 
378: 487 Korhonen ym.: Ruotsista maksettavien eläkkei-      496 Vistbacka: Vetelin Räyringinjärven kunnosta
379: den kaksinkertaisesta verotuksesta
380:                                                        497 Laakso: Hiidenveden rehevöitymisen pysäyttämi-
381: 488 Korhonen ym.: Pudasjärven turvevoimalan ra-        sestä
382: kentamisesta
383:                                                        498 Jurva: Tasavallan presidentin aiheuttamasta Suo-
384: 489 Rinne: Ydinmateriaalin salakuljetuksen estämi-     men ulkopolitiikan julkisuuskuvasta
385: sestä
386: 490 Rinne: Norinco 56 S -merkkisten itselataavien      499 Laakso: Omakotitalon myynnistä alihintaan pak-
387: kertatulikiväärien maahantuonnista ja myynnistä si-    kohuutokaupassa
388: viilikäyttöön
389:                                                        500 Seppänen: Vakuutuskorvauksiin liittyvän arvon-
390: 491 Pulliainen: Suomen Hallitusmuodon mahdollisis-     lisäveron maksamisesta
391: ta muutostarpeista liityttäessä Euroopan unioniin
392: 
393: 
394: 
395: 
396:  2 550080M
397:                                                1994vp
398: 
399: Kirjallinen kysymys 271
400: 
401: 
402: 
403: 
404:                                   Pulliainen ym.: Bonusrahan jakamisesta valtion tukea saavissa
405:                                       pankkiryhmissä
406: 
407: 
408:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
409: 
410:    Postipankin johto päätti 20.4.1994 jakaa            Teollisuusmaiden toiseksi korkein tulovero-
411: bonusrahaa kaikille työntekijöilleen kiitokseksi    prosentti sekä suuri ero tulo- ja pääomaverotuk-
412: tuottavuuden tuntuvasta nostamisesta ja tulok-      sen välillä on johtanut siihen, että verotusta kier-
413: sen ahkerasta parantamisesta. Postisäästö-          retään. Kätevä yritysjohdon palkanlisä on optio-
414: pankki on omien laskelmiensa mukaan paran-          laina, josta vuosien kuluessa kertyvää tuottoa
415: tanut tulostaan pankkikriisistä huolimatta hui-     verotetaan Suomen oloissa ainutlaatuisen mata-
416: masti: tuottavuus on noussut 40 % ja tuotto-        lalla veroprosentilla.
417: kustannussuhteella mitattuna Postipankki on            Optiolainajärjestely on Suomessa käytössä yli
418: noussut pankkikentän kärkeen. Parantuneesta         30 pörssissä tai OTC-listalla noteeratussa yhtiös-
419: tuloksesta huolimatta Postisäästöpankin viime       sä noin 400 johtajalla. Huhujen mukaan saman-
420: vuoden tulos oli 350 miljoonaa markkaa tap-         laista järjestelmää suunnitellaan moniin muihin-
421: piollinen.                                          kin yrityksiin.
422:     Vaikka tulos puoltaa henkilöstön aherruksen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
423: palkitsemista, on Postipankki unohtanut veivoit-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
424: teeosa veronmaksajille ja eduskunnalle. Vuoden      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
425:  1992 aikana Postipankki vastaanotti 903 miljoo-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
426: naa markkaa pankkitukea, jota toistaiseksi ei ole
427: maksettu takaisin. Vastaanottaessaan pankkitu-                Mitä mieltä Hallitus on siitä, että
428:  kea pankit sitoutuivat maksamaan takaisin saa-            pankkitukea saava Postipankki jakaa
429: mansa pankkituen ennen mahdollista osinkojen               bonusrahoja työntekijöille ennen kuin
430: ja bonusten jakoa.                                         pankki on sopinut pankkituen takaisin-
431:     Mittavampi palkitsemisraha ovat suurimpien             maksuohjelmasta, ja
432:  yritysten suosimat optiolainat. Näitä bonusraho-             mitä mieltä Hallitus on optiolainajär-
433: ja nauttiviin kuuluu myös pankkitukea saavan               jestelmästä, joka on käytössä ainakin yh-
434:  OKO:n johtajistoa.                                        dessä pankkitukea saavassa pankkiryh-
435:                                                            mässä?
436:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1994
437: 
438:            Erkki Pulliainen             Paavo Nikula                   Tuija Maaret Pykäläinen
439:            Satu Hassi                   Ulla Anttila                   Eero Paloheimo
440: 
441: 
442: 
443: 
444:  2400321
445: 2                                        1994 vp -   KK 271
446: 
447: 
448: 
449: 
450:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
451: 
452:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Osuuspankkien Keskuspankki Oy OKO:n
453: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        johto ja keskijohto saivat alkukesällä 1991, siis jo
454: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      noin vuotta ennen valtion yleistä pääomatukea
455: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      talletuspankeille, oikeuden merkitä OKO:n op-
456: liaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     tiolainaa sekä niihin liittyvillä optiotodistuksilla
457: n:o 271:                                             Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n A-sarjan
458:                                                      osakkeita 75 markan merkintähintaan. Lainan
459:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, että        merkintämahdollisuutta käytti tuolloin merkin-
460:        pankkitukea saava Postipankki jakaa           tään oikeutetuista 70 henkilöstä 55 henkilöä.
461:        bonusrahoja työntekijöille ennen kuin         OKO:lla ei ole suunnitelmia uusien optiolainojen
462:        pankki on sopinut pankkituen takaisin-        liikkeeseenlaskusta.
463:        maksuohjelmasta, ja                               Optiolainajärjestelyjen suuri suosio perustuu
464:           mitä mieltä Hallitus on optiolainajär-     ainakin osittain järjestelyjen verokohtelun edul-
465:        jestelmästä, joka on käytössä ainakin yh-     lisuuteen. Järjestelystä ei näet nykyisten sään-
466:        dessä pankkitukea saavassa pankkiryh-         nösten mukaan synny verotettavaa palkkaan
467:        mässä?                                        rinnastettavaa etua, jos merkintäoikeuden arvo
468:                                                      vastaa osakkeen käypää arvoa lainaa liikkee-
469:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seen laskettaessa. Verotuksellinen epäkohta liit-
470: vasti seuraavaa:                                     tyy nimenomaan siihen, että järjestelyn alkuvai-
471:                                                      heessa edunsaajan eli yritysjohtajan oma panos
472:     Postipankki on päättänyt palkita kotimaassa      on vain näennäinen lainaosuuden pienuuden
473: toimivan henkilöstönsä kertapalkkioilla tunnus-      vuoksi.
474: tuksena pankin liiketoiminnan tervehdyttämi-             Toisin kuin tavallinen sijoittaja, yritysjohtaja
475: seksi vuosina 1989-1994 tehdystä tuloksellises-      pääsee siten hyötymään kurssinoususta riskittä
476: ta työstä. Kesäkuussa maksettavan palkkion           ilman, että hänen tarvitsee sijoittaa järjestelyyn
477: suuruus on 3 000 markkaa työntekijää kohti.          liikkeeseenlaskuvaiheessa juurikaan omia varo-
478: Kertapalkkion kokonaismäärä on yhteensä 15,9         jaan. Verolainsäädäntö on jäänyt tältä osin puut-
479: miljoonaa markkaa eli 2,2 prosenttia pankin          teelliseksi, koskajärjestelyt ovat alkaneet yleistyä
480: vuotuisista palkkamenoista.                          vasta viime aikoina osakkeiden kurssikehityksen
481:     Samalla Postipankki on päättänyt, että Suo-      parannuttua.
482: men Säästöpankki - SSP Oy:stä Postipankkiin              Tarkoituksena on kuitenkin puuttua tilantee-
483: siirtyvälle henkilöstö He maksetaan 1 500 markan     seen tarkistamaHa tuloverolakia siten, että synty-
484: kertapalkkio sitoutumisesta Postipankkiin ja         nyt etu tulee ansiotulon verotuksen piiriin. Asiaa
485: asiakassuhteiden pitämisestä.                        koskeva selvitys on parhaillaan vireillä. Lakia on
486:     Postipankin henkilöstö on 1990-luvulla toimi-    tarkoitus muuttaa jo ensi vuoden alusta ja saat-
487: nut määrätietoisesti pankissa vuonna 1989 hy-        taa koskemaan myös aiemmin tehtyjä järjes-
488: väksytyn kehittämisohjelman tavoitteiden to-         telyjä.
489: teuttamiseksi. Muun muassa palveluverkostooja            Postipankilla ja OKO:lla ei ole ollut tarvetta
490: maksuliikenteen rationalisointia edellyttäneiden     pankkikriisin aikana turvautua Valtion vakuus-
491: kehittämistoimenpiteiden ansiosta Postipankin        rahaston maksamaan pankkitukeen. Sen sijaan
492: operatiivinen tulos ennen luottotappioita onpa-      Postipankki nosti vuonna 1992 muiden pankkien
493: rantunut viidessä vuodessa noin 1,5 miljardilla      tapaan 903 miljoonan markan ja OKO 422 mil-
494: markalla.                                            joonan markan osuuden valtion pankeille suun-
495:     Optiolainajärjestelyt, joiden avulla tahdotaan   taamasta pääomasijoituksesta, joka tehtiin
496: palkita yritysten johtoa, ovat nopeasti lisäänty-    pankkien luotonantokyvyn turvaamiseksi.
497: neet. Kuluvan vuoden eri yhtiökokouksissa on             Pääomasijoitukset ovat varmistaneet, että
498: päätetty useista johdolle suunnatuista optiolai-     niin OKO kuin Postipankkikin ovat nousukau-
499: noista.                                              den vähitellen käynnistyessä luotonantokykyisiä
500:                                        1994 vp -   KK 271                                          3
501: 
502: rahoittajia uusien terveiden investointihankkei-   mukaisesti pääomasijoitukset tulee maksaa ajal-
503: den toteuttamiseksi. Pääomatodistuksen ehtojen     laan valtiolle takaisin.
504: 
505:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1994
506: 
507:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
508: 4                                        1994 vp -   KK 271
509: 
510: 
511: 
512: 
513:                                        Tili Riksdagens Talman
514: 
515:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     hörande optionsbevis teckna Andelsbankernas
516: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse till        Centralhank Ab:s aktier i A-serien tili ett teck-
517: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-      ningspris av 75 mk i början av sommaren 1991,
518: jande av riksdagsman Erkki Pulliainen m.fl. un-      dvs. redan ca ett år före det statliga allmänna
519: dertecknade spörsmål nr 271:                         kapitalstödet betalades till depositionsbankerna.
520:                                                      Av 70 berättigade utnyttjade 55 möjligheten att
521:           Vad anser Regeringen om att Postban-       teckna lånet då. ACA har inga planer på att
522:        ken som får bankstöd delar ut bonus-          emittera nya optionslån.
523:        pengar till sina anställda innan baoken          Optionslånens stora popularitet beror åtmin-
524:        har kommit överens om ett program för         stone delvis på att de behandlas förmånligt i
525:        återbetalning av bankstödet, och              skattehänseende. Enligt gällande stadganden
526:           vad anser Regeringen om det options-       uppkommer det nämligen ingen sådan förmån
527:        lånesystem som tiliämpas åtminstone i en      som kan jämföras med lön, om teckningsrättens
528:        bankgrupp som får bankstöd?                   värde motsvarar aktiens gängse värde då lånet
529:                                                      emitteras. Den skattemässiga olägenheten beror
530:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        på att förmånstagarens, dvs. företagsledarens,
531: anföra följande:                                     egen insats endast är skenbar i början på grund av
532:                                                      att låneandelen är så liten.
533:    Postbaoken har beslutat att belöna sin perso-        I motsats tili vanliga placerare kan företagsle-
534: nai i Finland med en engångspremie såsom er-         dare således riskfritt dra nytta av kursstegringar
535: känsla får det framgångsrika arbete som den          utan att nämnvärt behöva placera egna medel
536: utförde under 1989-1994 för att sanera bankens       under emitteringsskedet. Skattelagstiftningen är
537: affårsverksamhet. Arvodet som betalas i juni         bristfållig i det avseendet, eftersom arrange-
538: uppgår tili 3 000 mk per anställd. Totalbeloppet     mangen har blivit vanliga först på senare tid
539: avengångsarvodetär 15,9milj. mk, dvs. 2,2 %av        sedan aktiernas kursutveckling har förbättrats.
540: bankens årliga löneutgifter.                            Avsikten är emellertid att revidera inkomst-
541:    Postbaoken beslöt samtidigt att betala 1 500      skattelagen så att den förmån som uppkommer
542: mk i engångspremie tili den personai som över-       beskattas som förvärvsinkomst. En utredning i
543: flyttas från Sparbanken i Finland- SBF Ab till       ärendet pågår. Avsikten är att revidera lagen
544: Postbaoken får att den förbinder sig vid Postban-    redan från början av nästa år och att den även
545: ken och upprätthåller kundkontakterna.               skall gälla tidigare arrangemang.
546:    Under 1990-talet har Postbankens personai            Postbaoken och ACA har under bankkrisen
547: målmedvetet försökt nå målen i det utvecklings-      inte haft behov av det bankstöd som statens sä-
548: program som godkändes 1989 inom banken.              kerhetsfond betalar. År 1992 höjde Postbaoken i
549: Delvis som en följd av sådana utvecklingsåtgär-      likhet med de andra bankerna sin andel till 903
550: der som krävt en rationalisering av servicenätet     milj. mk och ACA sin andel till422 milj. mk av de
551: och betalningstrafiken har Postbankens operati-      kapitalplaceringar staten riktar till bankerna.
552: va resultat före kreditförlusterna förbättrats med   Denna kapitalplacering utfördes för att trygga
553: ca 1,5 mrd mk under fem år.                          bankernas kreditgivningsförmåga.
554:    Optionslånearrangemangen, som är ett sätt            Kapitalplaceringarna har garanterat att såväl
555: att belöna företagens ledning, har ökat snabbt.      ACA som Postbanken, då uppsvinget småning-
556: Under årets bolagsstämmor har det fattats beslut     om börjar, är finansiärer med god kreditgiv-
557: om många optionslån riktade tillledningen.           ningsförmåga för att nya friska investeringspro-
558:    Ledningen och ledningen på mellannivå för         jekt skall kunna genomföras. Kapitalplacering-
559: Andelsbankernas Centralhank ACA Ab fick rätt         arna skall enligt de villkor som gäller för kapital-
560: att teckna ACA:s optionslån samt att med därtili     bevis återbetalas tili staten.
561: 
562:      Helsingforsden 17 maj 1994
563: 
564:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
565:                                                  1994 vp
566: 
567: Kirjallinen kysymys 272
568: 
569: 
570: 
571: 
572:                                     Rinne: Puolisotilaalliseen maanpuolustustoimintaan liittyvistä
573:                                         ongelmista
574: 
575: 
576:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
577: 
578:     Todellista merkitystä omaavan maanpuolus-          - asiallisen ja normaalin turvallisuuspalvelun
579: tuksen, armeijan, voimavaroja supistetaan. Leik-       rahapulaan vedoten - sisäisessäkin järjestyk-
580: kausten kohteiksi ovat joutuneet myös kansalai-        senpidossa.
581: sen turvallisuuspalveluista huolehtivat poliisi ja         Suomessa on poikkeuksellisen suuri koulutet-
582: pelastustoimi.                                         tu reserviarmeija,jonka toimintakyvystä huoleh-
583:     Porvarihallitus on huolestuttavana tavalla in-     tii kertausharjoitusjärjestelmä, joka sekin on ra-
584: nostunut toiminnasta, jolla ei ole mitään teke-        hapulassa. "Siviilikaartien" toiminnalla ei näin
585: mistä todellisen maanpuolustuksen ja yksilön           ollen ole mitään todellista maanpuolustuksellista
586: turvallisuuden kanssa. Rahapulaan vedoten hai-         eikä yksilön turvallisuutta lisäävää merkitystä.
587: kaillaan puolisotilaallisten kaartien perään,              Yhteiskunnallista oikeudettomuutta lisää-
588: vaikka patruunat harjoituksissa maksavat yhtä          mällä, syrjäytyneisyyttä kohtuuttomuuksiin
589: paljon, olkoon ampujana armeija tai suojelus-          kiihdyttämällä, hoitojärjestelmiä heikentämällä
590: kuntajärjestön kaltainen niin sanottu maanpuo-         ja poliisin turvallisuuspalveluresursseja samanai-
591: lustusjärjestö.                                        kaisesti romuttamalla voidaan synnyttää tilan-
592:     Kansakunnan sisäisiin oloihin hajottavasti         teita, joita kukaan ei toivo. Hälyttävät merkit
593: vaikuttava pyssyuskoinen innostus ei lisää kan-        tähän suuntaan, hallituksen politiikan seurauk-
594:  sallista turvallisuuttamme miltään osin.              sena, ovat jo nähtävissä.
595:     Maahan on tullut ja lähiaikoina tulossa mer-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
596:  kittävä määrä aseita. Siviileille mahdollisesti le-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
597:  viävien, konetuliaseiksi vaivatta muutettavien ja     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
598:  kertalaukausperiaatteella toimivien aseiden suu-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
599:  ri määrä voi tulevaisuudessa avata mahdollisuu-
600:  den,jostajärjestäytynyt rikollisuus voi täydentää               Onko Hallituksen piirissä etukäteen
601:  raskasta asearsenaaliaan.                                    ennakoitu riskejä, joita maanpuolustuk-
602:     Poliisin ylläpitämien turvallisuuspalvelujen              sesta huolehtivan armeijan ja kansalaisen
603:  edellytyksiä edelleen heikentämällä voitaisiin pa-           turvallisuudesta huolehtivien siviiliviran-
604:  himmassa tapauksessa kuvitella, että maanpuo-                omaisten välimaastoon muodostettavas-
605:  lustuksen varjolla muodostettavia puolisotilaal-             ta toiminnasta voi syntyä tilanteessa, jos-
606:  lisia toimintamuotoja ryhdyttäisiin käyttämään               sa ihmiset jaetaan osallisiin ja osattomiin?
607: 
608:       Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1994
609:                                               Heikki Rinne
610: 
611: 
612: 
613: 
614:  2400321
615: 2                                         1994 vp -   KK 272
616: 
617: 
618: 
619: 
620:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
621: 
622:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Maanpuolustusjärjestöjen yhteinen koulutus-
623: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         organisaatio, Maanpuolustuskoulutus r.y., toi-
624: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       meenpanee maanpuolustusta edistäviä kursseja
625: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki           vapaaehtoisille 15 vuotta täyttäneille Suomen
626: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kansalaisille sukupuoleen katsomatta. Puolus-
627: n:o 272:                                              tusvoimat antaa kursseilla koulutus- ja materiaa-
628:                                                       litukea erikseen annettujen ohjeiden määrittä-
629:           Onko Hallituksen piirissä etukäteen         missä puitteissa. Koulutuksen yhteydessä ei
630:        ennakoitu riskejä, joita maanpuolustuk-        maanpuolustusjärjestöistä tai vapaaehtoiseen
631:        sesta huolehtivan armeijan ja kansalaisen      maanpuolustuskoulutukseen            osallistuneista
632:        turvallisuudesta huolehtivien siviiliviran-    muodosteta uusia puolustusvoimien ulkopuoli-
633:        omaisten välimaastoon muodostettavas-          sia sotilaallisia tai puolisotilaallisia organisaa-
634:        ta toiminnasta voi syntyä tilanteessa, jos-    tioita. Sen sijaan koulutus antaa yksityisille kan-
635:        sa ihmisetjaetaan osallisiinja osattomiin?     salaisille erilaisia valmiuksia poikkeuksellisia
636:                                                       oloja varten. Valmiuksista on hyötyä erilaisissa
637:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          virallisissa poikkeusolojen organisaatioissa.
638: vasti seuraavaa:                                          Maanpuolustusjärjestöjen urheiluasehankin-
639:                                                       nat eivät liity puolustusvoimien tukemaan kou-
640:    Pariisin rauhansopimuksen rajoitusmääräys-         lutustoimintaan. Joihinkin vapaaehtoisen maan-
641: ten vuonna 1990 tapahtuneen lakkaamisen jäl-          puolustuskoulutuksen kursseihin sisältyvä ase-
642: keen aloitettiin maanpuolustusjärjestöjen toi-        käsittely ja rynnäkkökivääriammunnat toteute-
643: meenpaneroa vapaaehtoinen maanpuolustus-              taan puolustusvoimien aseilla ja puolustusvoi-
644: koulutus. Puolustusvoimat on tukenut toimintaa        mien johtamana ja vastuulla.
645: alusta alkaen puolustusvoimista annettuun la-             Kansalaisten vuosikymmenien aikana patou-
646: kiin perustuen. Laissa säädetään puolustusvoi-        tuneen maanpuolustustahdon hallittu kanavoin-
647: mien tehtäväksi muun muassa osaltaan edistää          ti puolustusvoimien ja muiden poikkeuksellisten
648: puolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista kun-     olojen varalta olevien virallisten organisaatioi-
649: toa kohottavaa toimintaa.                             den hyväksi torjuu mahdolliset ylilyönnit. Puo-
650:    Eduskunnan oikeusasiamies on erääseen kir-         lustusvoimien rajoitettu tuki toiminnalle ei
651: joitukseen antamassaan päätöksessä pitänyt va-        myöskään vaaranna puolustusvoimien päätehtä-
652: paaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjes-          vää varten varattuja voimavaroja.
653: telyjä ja toteutusta yleisesti ottaen tarkoituksen-       Suomalainen sosiaalinen turvajärjestelmä on
654: mukaisina. Sitä vastoin toiminnan säädösperus-        myös taloudellisen laman aikana kestänyt siihen
655: ta on todettu toiminnan laajuuteen ja sisältöön       kohdistuneet odotukset niin hyvin, ettei yhteis-
656: nähden liian yleisluonteiseksi. Tämän johdosta        kuntarauhan rikkoutumista kysymyksessä esite-
657: on hallitus jättänyt eduskunnalle esityksen puo-      tyin perustein voida pitää todennäköisenä.
658: lustusvoimia koskevan lain 2 §:n muuttamisesta.
659: 
660:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1994
661: 
662:                                                                   Puolustusministeri Elisabeth Rehn
663:                                            1994 vp -   KK 272                                           3
664: 
665: 
666: 
667: 
668:                                          Tili Riksdagens Talman
669: 
670:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       bildningsorganisation, F örsvarsutbildning rf.,
671: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         arrangerar kurser som främjar rikets försvar för
672: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       frivilliga 15 år fyllda finska medborgare, oavsett
673: man Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr             kön. Försvarsmakten bistår kurserna med un-
674: 272:                                                   derstöd i form av utbildning och materia! inom
675:                                                        ramar som fastställts i särskilt meddelade anvis-
676:           Har man inom Regeringen på förhand           ningar. I samband med utbildningen bildas inte
677:        förutsett de risker som verksamheten i          av försvarsorganisationerna eller deltagarna i
678:        den mellanliggande terräng som uppstår          den frivilliga fårsvarsutbildningen några nya,
679:        mellan armen, som har hand om försva-           försvarsmakten utomstående militära eller halv-
680:        ret, och de civila myndigheterna, som har       militära organisationer. Däremot ger utbildning-
681:        hand om medborgarnas säkerhet, kan              en enskilda medborgare olika slag av fårdigheter
682:        medföra i en situation där människorna          med tanke på undantagsförhållanden. Kursde1-
683:        delas in i delaktiga och lottlösa?              tagarna kan dra nytta av dessa fårdigheter i olika
684:                                                        slag av officiella organisationer som verkar under
685:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          undantagsfårhållanden.
686: anföra följande:                                           Försvarsorganisationernas anskaffningar av
687:                                                        sportvapen har inte något samband med den
688:    Efter att de begränsande bestämmelserna i           utbildningsverksamhet som försvarsmakten un-
689: fredsfördraget i Paris slopades 1990 inleddes fri-     derstöder. Några av de övningar som ingår i den
690: villig försvarsutbildning i försvarsorganisatio-       frivilliga försvarsutbildningens kurser och som
691: nernas regi. Med stöd av lagen om försvarsmak-         gäller vapenhantering och skjutning med storm-
692: ten har försvarsmakten från första början under-       gevär utförs med försvarsmaktens vapen och un-
693: stött verksamheten. I lagen stadgas att försvars-      der ledning av försvarsmakten samt på dess an-
694: makten har till uppgift bl.a. att för sin del främja   svar.
695: verksamhet som syftar tili att stärka försvarsvil-         En behärskad kanalisering av medborgarnas
696: jan och höja medborgarnas fysiska kondition.           under årtionden uppdämda försvarsvilja till för-
697:     Riksdagens justitieombudsman har i sitt be-        svarsmaktens organisationer och tili andra offici-
698: s1ut med anledning av en skrivelse ansett att de       ella organisationer som grundats med tanke på
699: arrangemang som gäller den frivilliga försvarsut-      undantagsförhållanden förebygger eventuella
700: bildningen och fårverkligandet av denna utbild-        överdrifter. Försvarsmaktens begränsade stöd
701: ning allmänt taget är ändamålsenliga. Däremot          tili verksamheten äventyrar inte heller de resurser
702: har den rätt att meddela föreskrifter som hänför       som har reserverats för försvarsmaktens huvud-
703: sig tili verksarnheten konstaterats vara alltför       uppgift.
704: allmän till sin natur, med beaktande av verksam-           Det finländska systemet för social trygghet har
705: hetens omfattning och innehåll. Regeringen har         också under den ekonomiska depressionen kla-
706:  därför förelagt riksdagen en proposition med          rat av de förväntningar som riktats mot det så väl
707:  förslag tili lag om ändring av 2 § lagen om för-      att något brott mot samhällsfreden på de grunder
708:  svarsmakten.                                          som anförs i spörsmålet inte kan anses vara san-
709:     Försvarsorganisationernas gemensamma ut-           nolikt.
710: 
711:      Helsingforsden 17 maj 1994
712: 
713:                                                                     Försvarsminister Elisabeth Rehn
714:                                                1994 vp
715: 
716: Kirjallinen kysymys 273
717: 
718: 
719: 
720: 
721:                                   Aittoniemi: Sovitelluo työttömyyskorvauksen maksaruismenettelyn
722:                                       ongelmista
723: 
724: 
725:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
726:    Työttömyysturvalakiin 1.1.1994 tulleiden             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
727: muutosten ansiosta monet lyhytaikaisia sijai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
728: suuksia tekevät ovat joutuneet ns. sovitellun päi-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
729: värahan piiriin. Tämä on tuottanut sen ongel-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
730: man, että lyhyiden työsuhteiden vastaanottami-
731: nen on perheen talouden kannalta varsin epäsuo-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että ly-
732: tuisaa. Näin siitä syystä, että monet yli vuoden             hytaikaisia sijaisuuksia tekeville ns. sovi-
733: vailla työtä olleet ovat järjestäneet perheen ta-            tellun päivärahan piirissä oleville työttö-
734: lousasiat työttömyyskorvauksen maksurytmin                   mille ovat maksurytmin muutokset kol-
735: mukaan kolmen viikonjaksoihin. Jos he nyt saa-               mesta viikosta neljään viikkoon tai kuu-
736: vat tilapäistyötä yhdeksikin päiväksi, muuttuu               kauteen ja päivärahan maksatuksen vii-
737: maksurytmi sovitellun päivärahan vuoksi neljäk-              västyminen useillakin viikoilla aiheutta-
738: si viikoksi tai kuukaudeksi. Päivärahan maksa-               neet suuria vaikeuksia taloudellisten
739: tus voi siirtyä useitakin viikkoja, eikä perheen             asioiden hoitamisessa, ja
740: ahtaalla oleva talous kestä enää tällaisia viivy-               onko Hallituksen suunnitelmissa toi-
741: tyksiä. Tämäntyyppiset ongelmat eivät ole                    menpiteitä tämän asian korjaamiseksi
742: omiaan houkuttelemaan tilapäisen työn vastaan-               nopealla aikavälillä?
743: ottamiseen.
744: 
745:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1994
746: 
747:                                            Sulo Aittoniemi
748: 
749: 
750: 
751: 
752: 2400321
753: 2                                         1994 vp -   KK 273
754: 
755: 
756: 
757: 
758:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
759: 
760:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Työttömyyspäivärahan ja työttömyysajalta
761: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         saadun palkan yhteensovituksessa olevista on-
762: olette 27 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-       gelmista ja niiden ratkaisemisesta ovat lyhyen
763: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ajan sisällä jo kysyneet kansanedustaja Roos (n:o
764: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen        103), kansanedustaja Nyby (n:o 170) ja kansan-
765: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 273:         edustaja Mäkelä (n:o 176). Asianomaisissa vas-
766:                                                       tauksissa on valotettu laajemmin yhteensovituk-
767:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ly-     seen liittyviä näkökohtia.
768:        hytaikaisia sijaisuuksia tekeville ns. sovi-      Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan
769:        telluo päivärahan piirissä oleville työttö-    yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja työttö-
770:        mille ovat maksurytmin muutokset kol-          myysturvan maksajatahojen kanssa käymässä
771:        mesta viikosta neljään viikkoon tai kuu-       lävitse muutostarpeita niihin työttömyysturva-
772:        kauteen ja päivärahan maksatuksen vii-         lain säännöksiin, jotka liittyvät sovitelluo päivä-
773:        västyminen useillakin viikoilla aiheutta-      rahan maksamiseen. Tarkoituksena on, että tar-
774:        neet suuria vaikeuksia taloudellisten          peellisista muutoksista valmistellaan hallituksen
775:        asioiden hoitamisessa, ja                      esitys annettavaksi eduskunnalle vielä kevätis-
776:           onko Hallituksen suunnitelmissa toi-        tuntokaudella siten, että muutokset tulisivat voi-
777:        menpiteitä tämän asian korjaamiseksi           maan kuluvan vuoden heinäkuun alusta lukien.
778:        nopealla aikavälillä?                          Tavoitteena on muun muassa maksatusviiveiden
779:                                                       vähentäminen.
780:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
781: vasti seuraavaa:
782: 
783:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1994
784: 
785:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
786:                                           1994 vp -    KK 273                                             3
787: 
788: 
789: 
790: 
791:                                          Tili Riksdagens Talman
792: 
793:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Inom en kort tid har de problem som uppkom-
794: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        mer vid sammanjämkningen av arbetslöshets-
795: 27 april1994 till vederbörande medlem av stats-        dagpenningen och lönen under tiden som arbets-
796: rådet översänt följande av riksdagsman Aittanie-       lös samt lösningen av dessa problem tagits upp i
797: mi undertecknade spörsmål nr 273:                      spörsmål av riksdagsman Roos (nr 103), riks-
798:                                                        dagsman Nyby (nr 170) och riksdagsman Mäkelä
799:            Är Regeringen medveten om att ar-           (nr 176). 1 svaren på dessa spörsmål har olika
800:        betslösa som tar kortvariga vikariat och        synpunkter i samband med sammanjämkningen
801:        som får s.k. anpassad dagpenning drab-          belysts i ett vidare perspektiv.
802:        bas av stora svårigheter i sin ekonomi på           Social- och hälsovårdsministeriet går som bäst
803:        grund av att tiden för löneutbetalning kan      tillsammans med arbetsmarknadsorganisatio-
804:        variera från tre tili fyra veckor eller upp     nerna och de myndigheter som betalar ut ut-
805:        tili fyra månader och till följd av att utbe-   komstskydd för arbetslösa igenom vilka behov
806:        talningen av dagpenningen kan fOrsenas          det finns att ändra på de stadganden i lagen om
807:        med flera veckor, och                           utkomstskydd för arbetslösa som gäller utbetal-
808:            ämnar Regeringen inom en snar fram-         ning av anpassad dagpenning. Avsikten är att en
809:        tid vidta åtgärder för att rätta tili detta     regeringsproposition om behövliga ändringar
810:        missförhållande?                                skall beredas och avlåtas till riksdagen redan
811:                                                        denna vårsession så att ändringarna kunde träda
812:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          i kraft vid ingången av juli detta år. Målet är bl.a.
813: anföra följande:                                       att minska dröjsmålen i samband med utbetal-
814:                                                        ningen.
815: 
816:      Helsingforsden 19 maj 1994
817: 
818:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
819:                                                   1994 vp
820: 
821: Kirjallinen kysymys 274
822: 
823: 
824: 
825: 
826:                                     Aittoniemi: Omaehtoisen ammatillisen aikuiskoulutuksen tulevai-
827:                                         suudesta
828: 
829: 
830:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
831: 
832:     Maahamme on luotu parin viime vuosikym-             vietynä maamme koulutuspolitiikan sekä työ- ja
833: menen aikana varsin hyvä ja korkeatasoinen am-          elinkeinoelämän kehittämisen kannalta toden-
834: matillisen aikuiskoulutuksen palvelujärjestelmä,        näköisesti kohtalokasta.
835: jonka osina ovat:                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
836:     1. Työssä olevan aikuisväestön pätevöittämi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
837: seen sekä ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehit-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
838: tämiseen tarkoitettu omaehtoinen ammatillinen           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
839: aikuiskoulutus, joka toteutetaan opetusministe-
840: riön hallinnonalalla, sekä                                         Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
841:     2. työttömien ja työttömyysuhan alaisten työ-               työssä olevan aikuisväestön pätevöittä-
842: markkinakelpoisuuden ylläpitämiseen tarkoitet-                  miseen ja ammattitaidon ylläpitämiseen
843: tu työvoimapoliittinen koulutus, joka toteute-                  tarkoitettu omaehtoinen ammatillinen ai-
844: taan työvoimahallinnon sektorilla.                              kuiskoulutus ei lähitulevaisuudessa jää
845:     Parhaillaan lienee olemassa voimakkaita ja                  korkeasta työttömyydestä aiheutuvan
846: ymmärrettäviäkin paineita omaehtoisen amma-                     työvoimapoliittisen koulutuksen jalkoi-
847: tillisen aikuiskoulutuksen supistamiseksi ja re-                hin, vaan omaehtoiselle ammatilliselle ai-
848: surssien siirtämiseksi työvoimahallinnon alalle.                kuiskoulutukselle varataan riittävät toi-
849: Tällainenjärjestely olisi kuitenkin tietylle asteelle           mintamahdollisuudet myös jatkossa?
850: 
851:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1994
852: 
853:                                               Sulo Aittoniemi
854: 
855: 
856: 
857: 
858:  WJ032J
859: 2                                       1994 vp -   KK 274
860: 
861: 
862: 
863: 
864:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
865: 
866:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nuksista vastaavat opetushallinto ja opiskelijoi-
867: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       den kotikunnat, täydennyskoulutuksessa ope-
868: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tushallinto ja kohtuullisella osuudella opiskelijat
869: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      itse. Työvoimapoliittisella aikuiskoulutuksella
870: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tuetaan työttömien työllistymistä ja ehkäistään
871: n:o274:                                             mahdollisuutta joutua työttömäksi. Sen rahoit-
872:                                                     taa työhallinto ja joissakin tapauksissa osittain
873:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että    yritykset.
874:        työssä olevan aikuisväestön pätevöittä-         Opetusministeriö pitää kaikkia mainittuja
875:        miseen ja ammattitaidon ylläpitämiseen       ammatillisen aikuiskoulutuksen muotoja tar-
876:        tarkoitettu omaehtoinen ammatillinen ai-     peellisina aikuiskoulutuspoliittisten tavoitteiden
877:        kuiskoulutus ei lähitulevaisuudessa jää      toteuttamisessa.
878:        korkeasta työttömyydestä aiheutuvan             Vuoden 1994 talousarviossa on aikuisten
879:        työvoimapoliittisen koulutuksen jalkoi-      omaehtoista ammatillista peruskoulutusta ja jat-
880:        hin, vaan omaehtoiselle ammatilliselle ai-   kolinjoja varten varattu määrärahat, joilla voi-
881:        kuiskoulutukselle varataan riittävät toi-    daan toteuttaa 45 000 vuotuista koututuspaik-
882:        mintamahdollisuudet myös jatkossa?           kaa. Valtioneuvosto on 18.6.1993 päätöksessään
883:                                                     koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan
884:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille
885: vasti seuraavaa:                                    1991-1996 asettanut tavoitteeksi, että paikka-
886:                                                     määrä säilytetään tällä tasolla myös vuosina
887:    Ammatillinen aikuiskoulutus voidaan tarkoi-      1995-1996. Omaehtoisen ammatillisen täyden-
888: tuksensa ja rahoitusjärjestelyjensä puolesta ja-    nyskoulutuksen määrärahat on myös tarkoitus
889: kaa kolmeen ryhmään. Henkilöstökoulutukses-         pysyttää nykyisellä tasollaan.
890: sa työntekijöitä koulutetaan yritysten toimin-          Opetusministeriö pitää tärkeänä, että kansa-
891: tastrategioiden edellyttämällä tavalla. Sen kus-    laisille on tarjolla ammatillista aikuiskoulutusta,
892: tannuksista vastaa yleensä työnantaja. Opetus-      johon he voivat ilman viranomaisten tarvehar-
893: hallinto tukee jonkin verran pienyritysten henki-   kintaa hakeutua silloin, kun he katsovat hakeu-
894: löstö koulutusta. Omaehtoisen koulutuksen tar-      tumisen ammatillisten kehittymistavoitteittensa
895: koituksena on antaa kansalaisille mahdollisuus      vuoksi tarpeelliseksi. Opetusministeriö katsoo,
896: varautua työelämän muutoksiin tai muutoin ke-       että omaehtoiselle ammatilliselle aikuiskoulu-
897: hittää itseään ammatillisesti työnantajasta riip-   tukselle tulee olla riittävät toimintamahdollisuu-
898: pumatta. Ammatillisessa peruskoulutuksessa ja       det.
899: jatkolinjoilla omaehtoisen koulutuksen kustan-
900: 
901:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1994
902: 
903:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
904:                                            1994 vp -   KK 274                                            3
905: 
906: 
907: 
908: 
909:                                          Tili Riksdagens Talman
910: 
911:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        vid påbyggnadslinjema svarar undervisningsför-
912: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         valtningen och de studerandes hemkommuner
913: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       förutbildningskostnadema, inom fortbildningen
914: man Sulo Aittoniemi underteckaade spörsmål nr          undervisningsförvaltningen och de studerande
915: 274:                                                   själva med en skälig andel. Genom arbetskrafts-
916:                                                        politisk vuxenutbildning ges stöd för att syssel-
917:            Ämnar Regeringen se tili att den frivil-    sätta arbetslösa och förhindras möjligheten att
918:         liga yrkesinriktade vuxenutbildning som        bli arbetslös. Den finansieras av arbetsförvalt-
919:         är avsedd att göra den förvärvsarbetande       ningen och i vissa fall delvis av företagen.
920:         vuxna befolkningen kompetent och upp-             Undervisningsministeriet anser alla nämnda
921:         rätthålla yrkesskickligheten inte faller i     former av yrkesinriktad vuxenutbildning vara
922:         skymundan för den arbetskraftspolitiska        nödvändiga med tanke på de vuxenutbildnings-
923:         utbildningen viiken beror på den höga          politiska målsättningama.
924:         arbetslösheten, utan att för den frivilliga       I statsbudgeten för 1994 har för frivillig grund-
925:         yrkesinriktade vuxenutbildningen reser-        läggande yrkesutbildning och påbyggnadsut-
926:         veras tillräckliga verksamhetsbetingelser      bildning för vuxna reserverats anslag med vilka
927:         även i framtiden?                              45 000 utbildningsplatser kan åstadkommas per
928:                                                        år. Statsrådet har i sitt beslut 18.6.1993 om en
929:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-       pian för utveckling av utbildningen och av forsk-
930: ra följande:                                           ningen vid högskoloma för 1991-1996 satt som
931:                                                        mål att antalet utbildningsplatser bibehålls på
932:    I fråga om syfte och finansiering kan den yr-       denna nivå även under 1995-96. Anslagen för
933: kesinriktade vuxenutbildningen indelas i tre           frivillig yrkesinriktad fortbildning avses även
934: grupper. Inom personalutbildning skolas arbets-        bibehållas på nuvarande nivå.
935: tagama enligt företagens verksamhetsstrategier.            Undervisningsministeriet anser det vara vik-
936: Vanligen svarar arbetsgivaren för dessa kostna-        tigt att medborgama erbjuds yrkesinriktad vux-
937: der. Undervisningsförvaltningen understöder i          enutbildning som de utan myndighetemas be-
938: viss mån småföretagens personalutbildning. Syf-        hovsprövning kan söka sig tili när de anser detta
939: tet med frivillig utbildning är att ge medborgama      vara nödvändigt med tanke på deras yrkesinrik-
940: möjlighet att förbereda sig på omvandlingar i          tade målsättningar. Undervisningsministeriet
941: arbetslivet eller i övrigt utveckla sig själva fack-   anser att det bör finnas tillräckliga verksamhets-
942: mässigt utan att vara beroende av arbetsgivaren.       betingelser för den frivilliga yrkesinriktade vux-
943: Inom den grundläggande yrkesutbildningen och           enutbildningen.
944: 
945:        Helsingforsden 11 maj 1994
946: 
947:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
948:                                                 1994 vp
949: 
950: Kirjallinen kysymys 275
951: 
952: 
953: 
954: 
955:                                    Aittoniemi: Postilinjat Gold Line -tilausmatkojen tekemän tarjouk-
956:                                        sen laillisuudesta
957: 
958: 
959:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
960: 
961:    Olen aikaisemmin tekemälläni eduskunta-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
962: kyselyllä kysynyt valtioneuvoston kantaa Posti-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
963: linjojen mahdollisesti polkuhintoihin perustu-
964: vaan kilpailuun tilausmatkoista. Haituuni joutu-                 Katsooko Hallitus, että Postilinjojen
965: neen lehtileikkeen mukaan, joka on otettu Auto                Auto Tekniikka ja Kuljetus -lehdessä n:o
966: Tekniikka ja Kuljetus -lehdestä n:o 3/94, Posti-              3/94 julkaistu tilausmatkoja koskeva tar-
967: linjat tarjoavat Seinäjoella allekirjoitetussa tar-           jousmalli, jossa sopimuksen ehtona esite-
968: jouksessa matkaa Lapua-Seinäjoki-Tampe-                       tään autonkuljettajalle kerättäväksi 160
969: re-Lapua tiettyyn hintaan. Tarjous edellyttää,                markkaa matkustajilta, vastaa asianmu-
970: että autonkuljettajalle kerätään matkustajien ke-             kaista alan kilpailutoimintaa ja verotus-
971: räyksenä 160 markkaa rahaa.                                   lainsäädäntöä, ja jos ei, niin
972:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
973: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               ryhtyä asian suhteen?
974: 
975:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1994
976: 
977:                                             Sulo Aittaniemi
978: 
979: 
980: 
981: 
982: 2400321
983: 2                                      1994 vp -   KK 275
984: 
985: 
986: 
987: 
988:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
989: 
990:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
991: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vasti seuraavaa:
992: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
993: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-      Kysymyksessä mainitussa lehtileikkeessä esi-
994: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tetty tapaus on sama, josta kansanedustaja Vist-
995: n:o 275:                                           backa teki vuosi sitten myös kirjallisen kysymyk-
996:                                                    sen (n:o 330/1993 vp) ja johon hallitus vastasi
997:           Katsooko Hallitus, että Postilinjojen    kesäkuun 30 päivänä 1993.
998:        Auto Tekniikka ja Kuljetus -lehdessä           Postiiinjoilta saadun selvityksen mukaan
999:        n:o 3/94 julkaistu tilausmatkoja koskeva    uusien myyntitoimistojen ja myyjien aktivisuu-
1000:        tarjousmalli, jossa sopimuksen ehtona       den myötä oli syntynyt virheitä, joista esimerkki-
1001:        esitetään autonkuljettajalle kerättäväksi   nä on nyt puheena oleva tapaus autonkuljettajal-
1002:        160 markkaa matkustajilta, vastaa asian-    le kerätystä päivärahasta. Menettely on Postilin-
1003:        mukaista alan kilpailutoimintaa ja vero-    jojen toimintapolitiikan vastainen, ja uudet, tar-
1004:        tuslainsäädäntöä, ja jos ei, niin           kentavat toimintaohjeet on jo annettu.
1005:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Lopuksi ministeriö toteaa, ettei sille ole tullut
1006:        ryhtyä asian suhteen?           '           valituksia eikä muutakaan kielteistä palautetta
1007:                                                    Postilinjat Gold Linen toiminnasta.
1008: 
1009:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
1010: 
1011:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
1012:                                            1994 vp -    KK 275                                           3
1013: 
1014: 
1015: 
1016: 
1017:                                          Tili Riksdagens Talman
1018: 
1019:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
1020: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          anföra följande:
1021: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-
1022: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål                 Fallet som presenteras i tidsskriftsurklippet är
1023: nr 275:                                                 detsamma, varom riksdagsman Vistbacka ett år
1024:                                                         sedan översände sitt skriftliga spörsmål (nr 330/
1025:            Anser Regeringen att anbudsmodellen          1993 rd) och som regeringen besvarade den 30
1026:         för beställningsresor publicerad av Posti-      juni 1993.
1027:         linjat i tidsskriften Auto Tekniikka ja            Enligt upplysningama från Postilinjat hade
1028:         Kuljetus nr 3/94, vari det ställs som villkor   det i samband med nya aktiva försäljningskontor
1029:         för avtalet att passagerama samlar in 160       och försäljare uppstått misstag såsom det ifråga-
1030:       · mark för chauffören, motsvarar veder-           varande exemplet om dagstraktamente för chauf-
1031:         börlig konkurrensverksamhet och skatte-         fören. Tillvägagångssättet strider mot verksam-
1032:         lagstiftning inom branschen och, om             hetspolitiken inom Postilinjat och nya, mera pre-
1033:         inte,                                           cisa verksamhetsanvisningar har redan utfårdats.
1034:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta           Ministeriet konstaterar slutligen att det inte
1035:         i ärendet?                                      har anförts besvär angående Postilinjat Gold Li-
1036:                                                         nes verksamhet eller framförts annan negativ
1037:                                                         feedback.
1038:      Helsingforsden 6 maj 1994
1039: 
1040:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
1041:                                                  1994vp
1042: 
1043: Kirjallinen kysymys 276
1044: 
1045: 
1046: 
1047: 
1048:                                     Aittoniemi: Työttömyysturvan mitoittamisesta korkeaksi jäävän
1049:                                         työttömyyden aikana
1050: 
1051: 
1052:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1053:    Työttömyys tulee Suomessa vakiintumaan                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1054: seuraavien vuosien aikana noin 350 000 työttö-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1055: män vuositasolle. Tämäjohtuu siitä, että teollis-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1056: tunutja ostokykyinen maailma on tietyllä tavalla       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1057: rakennettu valmiiksi ja ihmistyövoimaa tarvitse-
1058: van tuotannon kasvu edellyttää materiaalisesti                     Minkä tasoisena ja minkä tyyppisen
1059: tuhoavaa tapahtumaa, jota ei kukaan toivo kor-                 järjestelmän kautta Hallitus esisuunnitte-
1060: kean työllisyydenkään toiveajattelussa. Työvoi-                lee järjestää niiden ehkä noin 350 000
1061: man tarvetta vähentää edelleen myös tuotantota-                työttömän ihmisen toimeentulon, jotka
1062: pojen automatisointi.                                          pysyvästi jäävät työttömiksi tämän vuo-
1063:    Hallitus ei ole esittänyt minkäänlaista suunni-             sikymmenen loppupuolella,
1064: telmaa siitä, minkätasoisena työelämän ulko-                       miten Hallitus aikoo ottaa huomioon
1065: puolelle jäävien elintaso taataan, minkälaisen                 työelämän sosiaalisen yhteisön ulkopuo-
1066: järjestelmän kautta se tulee tapahtumaan ja mi-                lelle jäävien ns. henkisen tyhjiön täyttä-
1067: ten täytetään niiden ihmisten henkinen tyhjiö,                 misen, ja
1068: jotka jäävät työelämän sosiaalisen kanssakäymi-                    katsooko Hallitus, että näitä asioita
1069: sen ulkopuolelle. Kun tilanne tulee vakiintu-                  koskevat suunnitelmat pitäisi käynnistää
1070: maan aikaisemmin esitetylle tasolle, pitäisi järjes-           kiireesti tässä vaiheessa, kun visiot tule-
1071: telmän ja tason ennakkosuunnitelmien olla mah-                 vaisuudesta ovat jo varmuudella tiedos-
1072: dollisia ja viimeistään nyt alulle pantavia.                   sa?
1073: 
1074:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1994
1075: 
1076:                                              Sulo Aittoniemi
1077: 
1078: 
1079: 
1080: 
1081:  2400321
1082: 2                                        1994 vp -   KK 276
1083: 
1084: 
1085: 
1086: 
1087:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1088: 
1089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Korkea työttömyys johtuu osittain suhdanne-
1090: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        syistä ja osittain rakennesyistä. Menestyksellinen
1091: olette 27 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-      työllisyyden hoito edellyttää ripeää pitkäaikaista
1092: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     talouskasvua ja muutoksia muun muassa työelä-
1093: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen       män ja sosiaaliturvan rakenteissa. Pitkäaikais-
1094: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 276:        työttömien lukumäärän kehitys on pitkälti riip-
1095:                                                      puvainen kansallisista valinnoista. Viimeisim-
1096:            Minkä tasoisena ja minkä tyyppisen        mät tilastotiedot viittaavat siihen, että pitkäai-
1097:        järjestelmän kautta Hallitus esisuunnitte-    kaistyöttömien lukumäärän kasvu olisi ainakin
1098:        lee järjestää niiden ehkä noin 350 000        hetkellisesti jo pysähtynyt.
1099:        työttömän ihmisen toimeentulon, jotka            Kysymyksessä tarkoitetut esisuunnitelmat
1100:        pysyvästi jäävät työttömiksi tämän vuo-       ovat valmistuneet sekä työministeriössä että so-
1101:        sikymmenen loppupuolella,                     siaali- ja terveysministeriössä. Työministeriön
1102:            miten Hallitus aikoo ottaa huomioon       hallinnonalalla valmistuneista suunnitelmista
1103:        työelämän sosiaalisen yhteisön ulkopuo-       pitkäaikaistyöttömyyttä käsittelevät ennen kaik-
1104:        lelle jäävien ns. henkisen tyhjiön täyttä-    kea pitkäaikaistyöttömyystyöryhmän muistio ja
1105:        misen, ja                                     työhallinnon strategia-asiakirja "Murrosvai-
1106:            katsooko Hallitus, että näitä asioita     heen valinnat". Sosiaali- ja terveysministeriön
1107:        koskevat suunnitelmat pitäisi käynnistää      näkemys oman hallinnonalansa kehittämistoi-
1108:        kiireesti tässä vaiheessa, kun visiot tule-   menpiteistä on julkaistu nimellä "Sosiaaliturvan
1109:        vaisuudesta ovat jo varmuudella tiedos-       strategiset valinnat - Kohti 2000-lukua". So-
1110:        sa?                                           siaali- ja terveysministeriö on asettanut työryh-
1111:                                                      män selvittämään viimesijaisen toimeentulotur-
1112:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         van uudistamista. Työryhmän määräaika päät-
1113: vasti seuraavaa:                                     tyy 31.8.1994.
1114: 
1115:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1994
1116: 
1117:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
1118:                                        1994 vp -   KK 276                                          3
1119: 
1120: 
1121: 
1122: 
1123:                                       Tili Riksdagens Talman
1124: 
1125:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    framgångsrik skötsel av sysselsättningen förut-
1126: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den    sätter en snabb och långvarig ekonomisk tillväxt
1127: 27 april1994 tili vederbörande medlem av stats-    och förändringar bland annat i arbetslivets och
1128: rådet översänt följande av riksdagsman Aittanie-   socialskyddets uppbyggnad. Utvecklingen vad
1129: mi undertecknade spörsmål nr 276:                  gäller antalet långtidsarbetslösa är tili stor del
1130:                                                    beroende av nationella vägval. De senaste statis-
1131:           På viiken nivå och genom ett hurudant    tiska uppgifterna antyder att ökningen i antalet
1132:        system har Regeringen preliminärt plane-    långtidsarbetslösa åtminstone tillfålligt redan
1133:        rat att ordna utkomsten för de kanske ca    avstannat.
1134:        350 000 arbetslösa människor som blir          De preliminära planer som avses i spörsmålet
1135:        permanent arbetslösa vid utgången av        har fårdigställts både vid arbetsministeriet och
1136:        detta årtionde,                             vid social- och hälsovårdsministeriet. Av de pla-
1137:           hur ämnar Regeringen beakta frågan       ner som fårdigställts inom arbetsministeriets för-
1138:        om fyllandet av det s.k. andliga tomrum-    valtningsområde behandlar framför allt prome-
1139:        met får dem som fårblir utanfår den soci-   morian av långtidsarbetslöshetsarbetsgruppen
1140:        ala gemenskap som utgörs av arbetslivet     och arbetsförvaltningens strategidokument
1141:        och                                         "Murrosvaiheen valinnat" (Valen i brytnings-
1142:           anser Regeringen att planerna angåen-    skedet) långtidsarbetslösheten. Social- och häl-
1143:        de dessa frågor i brådskande ordning bor-   sovårdsministeriets syn på utvecklingsåtgärder-
1144:        de sättas i verket i detta skede, då man    na inom sitt förvaltningsområde har publicerats
1145:        redan med säkerhet känner tili framtids-    under namnet "Sosiaaliturvan strategiset valin-
1146:        visionerna?                                 nat - Kohti 2000-lukua" (De strategiska valen
1147:                                                    inom socialskyddet - Mot 2000-talet). Social-
1148:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      och hälsovårdsministeriet har tilisatt en arbets-
1149: anföra följande:                                   grupp med uppgift att utreda frågan om en revi-
1150:                                                    dering av utkomstskyddet i sista hand. Arbets-
1151:    Den höga arbetslösheten bottnar delvis i kon-   gruppens tidsfrist går ut den 31 augusti 1994.
1152: junkturskäl och delvis i strukturella skäl. En
1153:      Helsingforsden 19 maj 1994
1154: 
1155:                                                Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
1156:                                                 1994 vp
1157: 
1158: Kirjallinen kysymys 277
1159: 
1160: 
1161: 
1162: 
1163:                                    Muttilainen: Kotirintamanaisten kuntoutuksen jätjestämisestä
1164: 
1165: 
1166: 
1167:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1168: 
1169:    Suomalaisen kuntoutuksen tavoitteena on            niin, että myös kotirintamanaiset pääsisivät sa-
1170: olla niin tehokas, että kansalaiset voivat osallis-   mantasoisen yhteiskunnan tukeman kuntoutuk-
1171: tua työelämään ja selviytyä elämänsä muista vaa-      sen piiriin?
1172: timuksista kykyjensä ja ikänsä edellyttämällä ta-        Kuntoutukseen löytyy riittävästi tilaa sekä
1173: valla entistä paremmin ja entistä pitempään.          henkilöstöä eri kuntoutuslaitoksista. Juuri nyt
1174:    Tavoite on hyvä ja oikea, mutta se ei ole toteu-   olisi viimeisiä mahdollisuuksia helpottaa kotirin-
1175: tunut riittävän hyvin esim. sodanaikaisten koti-      tamanaisten terveydentilaa tehokkaalla yhteis-
1176: rintamanaisten osalta. He tekivät sodan aikana        kunnan tukemalla kuntoutuksella.
1177: myös kaikki raskaat työt kotirintamalla, miesten         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1178: ollessa puolustamassa isänmaata. Useat heistä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1179: ovat pienituloisia eikä heillä ole mahdollisuutta     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1180: maksaa kuntoutuslaitosten maksuja. Kuitenkin          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1181: juuri he tarvitsevat kipeästi kuntoutusta. Viime
1182: aikoina sotainvalidien puolisojen kuntoutus-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1183: mahdollisuuksia on parannettu. Onko hallituk-                ryhtyä kotirintamanaisten kuntoutuksen
1184: sella mahdollisuus valmistella uusi lakiesitys               järjestämiseksi yhteiskunnan tuella?
1185:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1994
1186: 
1187:                                          Kyllikki Muttilainen
1188: 
1189: 
1190: 
1191: 
1192:  2400321
1193: 2                                         1994 vp -   KK 277
1194: 
1195: 
1196: 
1197: 
1198:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1199:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vastaavissa tehtävissä sotatoimiyhtymän alueel-
1200: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         la. Myös työvelvollisina rintamajoukon alueella
1201: olette 28 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-       palvelleet naiset ovat voineet saada rintamapal-
1202: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      velustunnuksen. Sen sijaan rintamapalvelustun-
1203: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Muttilaisen        nusta ei voida antaa kotirintamalla suoritetun
1204: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 277:         palveluksen perusteella.
1205:                                                          Rintamaveteraanitunnuksiin oikeutettujen pii-
1206:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        rin laajentaminen oli esillä mm. rintamaveteraani-
1207:        ryhtyä kotirintamanaisten kuntoutuksen         tunnusten selvittämistyöryhmässä (1990: 19).
1208:        järjestämiseksi yhteiskunnan tuella?           Tällöin tarkasteltiinmuunmuassasellaisiaryhmiä
1209:                                                       kuin rautateiden henkilöstö, viestintä-, ilmaval-
1210:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           vonta-ja ilmansuojelutehtävissä olleet, kauppa-
1211: taen seuraavaa:                                       laivastossa palvelleet, miinanraivaukseen osallis-
1212:                                                       tuneet, sairaanhoitohenkilöstö ja sotilashallinnon
1213:     Suomen sodat vuosina 1939-1945 olivat ns.         alaisuudessa palvelleet ja sotatarviketeollisuudes-
1214: totaalista sotaa, joka ankarasti koetteli koko        sa työskennelleet.
1215: kansaa. Kotirintamalla työskentelevät naiset ja          Sotatarviketeollisuudessa työskenteli runsaat
1216: miehet osallistuivat käytännössä kaikki kykyjen-      130 000 henkilöä, joista yli puolet oli naisia. Työ-
1217: sä mukaan isänmaan puolustamiseksi tarpeelli-         ryhmä ei kuitenkaan nähnyt tarkoituksenmukai-
1218: siin tehtäviin. Erityisesti naisten osa oli raskas,   seksi laajentaa oikeutta veteraanietuuksiin tähän
1219: sillä usein he joutuivat yksin huolehtimaan työ-      tai muihinkaan ryhmiin.
1220: tehtäviensä lisäksi lastensa ja muiden läheistensä       Myös käsite kotirintamanainen on jäsentymä-
1221: huollon ja kotityöt.                                  tön. Laaja-alaisimman tulkinnan mukaan se tar-
1222:     Sotiin osallistuneen väestön kuntoutus ja         koittaisi kaikkia sotien aikana työskennelleitä
1223: muut tukimuodot ja etuudet on kohdennettu eni-        naisia. Tällöin huomioon tulisi ottaa myös kaikki
1224: ten niiden tarpeessa oleville. Näitä ryhmiä ovat      kotirintamalla työskennelleet miehet.
1225: rintamaveteraanit, sotainvalidit, heidän puoli-          Kaiken kaikkiaan on yleisesti päädytty näke-
1226: sonsaja leskensä, sotalesketja -orvot. Viimeisenä     mykseen, ettei ole tarkoituksenmukaista enää
1227: ryhmänä etuuksien piiriin ovat päässeet ulko-         laajentaa etuuksien piirissä olevia ryhmiä, sillä
1228: maalaiset vapaaehtoiset rintamasotilaat.              nykyisiin ryhmiin voidaan katsoa kuuluvan
1229:     Veteraanietuudet kuten kuntoutus on käytän-       kaikkien niiden, joiden kohdalla on tarve erityi-
1230: nössä rajattu niihin henkilöihin, joilla on oikeus    siin etuuksiin. On myös otettava huomioon, että
1231: rintamasotilas-, ulkomaalaisen rintamasotilas-,       niin kotirintamanaiset kuin -miehetkin ovat oi-
1232: veteraani-, rintamapalvelus-tai rintamatunnuk-        keutettuja normaaliin sosiaali- ja terveydenhuol-
1233: seen.                                                 lon kautta organisoituun kuntoutukseen tarpeen
1234:     Merkittävä määrä naisia osallistui vapaa-         mukaan.
1235: ehtoisesti sotiin tärkeissä maanpuolustustehtä-          Tämän vuoden alusta lähtien sotainvalidien ja
1236: vissä sotatoimialueella. Näille naisille annettiin    rintamaveteraanien aviopuolisoilla on ollut
1237: oikeus alun perin rintamasotilaille tarkoitettui-     mahdollisuus päästä samanaikaisesti kuntou-
1238: hin etuuksiin. Tätä varten heille myönnettiin eri-    tukseen.
1239: tyinen rintamapalvelustunnus.                            Hallituksen tärkeimpänä ja ajankohtaisimpa-
1240:    Naisten rintamapalvelustunnuksen ehtona on         na tavoitteena veteraanihuollossa on pyrkiä tur-
1241: se, että he ovat olleet sotien aikana rintamavas-     vaamaan nykyiset veteraanietuudet ja niiden
1242: tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa, tai         taso.
1243: 
1244:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1994
1245: 
1246:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
1247:                                          1994 vp -   KK 277                                         3
1248: 
1249: 
1250: 
1251: 
1252:                                        Tili Riksdagens Talman
1253: 
1254:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     tjänsttecken är medverkan i operationsförband
1255: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      med frontansvar eller i motsva):ande uppgifter på
1256: 28 april 1994 tili vederbörande medlem av stats-     operationsförbands område. A ven kvinnor som
1257: rådet översänt följande av riksdagsman Muttilai-     varit arbetspliktiga på frontgruppsområde har
1258: nen undertecknade spörsmål nr 277:                   kunnat få fronttjänsttecken. Fronttjänsttecken
1259:                                                      kan däremot inte beviljas på grundval av tjänst-
1260:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       göring på hemmafronten.
1261:        ta för att medelst samhälleligt stöd ordna       Frågan om en utvidgning av kretsen av perso-
1262:        rehabilitering för de kvinnor som tjänst-     ner som är berättigade tili frontveterantecken
1263:        gjorde på hemmafronten?                       behandlades bl.a. i arbetsgruppen för utredning
1264:                                                      av veterantecken (1990:19). Grupper som disku-
1265:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        terades var bl.a. jämvägspersonalen, de som ar-
1266: anföra följande:                                     betat med förbindelse-, luftbevaknings- och luft-
1267:                                                      skyddsuppgifter, de som tjänat i handelsflottan,
1268:    Finlandskrigunder 1939-1945vars.k. totala         de som deltagit i minröjning, sjukvårdspersona-
1269: krig, som prövade hela folket hårt. De kvinnor       len samt de som arbetat såsom underställda mili-
1270: och män som arbetade på hemmafronten deltog i        tärförvaltningen och inom krigsindustrin.
1271: praktiken alla enligt förmåga i försvaret av fos-       Inom krigsindustrin arbetade drygt 130 000
1272: terlandet. I synnerhet kvinnomas andel var tung,     personer, av vilka över hälften var kvinnor. Ar-
1273: eftersom de ofta dessutom blev tvungna att en-       betsgruppen ansåg dock att det inte var ända-
1274: samma ta hand om bam, andra anhöriga och             målsenligt att utsträcka veteranförmånema tili
1275: hemarbete.                                           denna grupp och inte hellertili andra grupper.
1276:     Rehabiliteringen har, liksom övriga stödfor-        Begreppet kvinnor på hemmafronten är också
1277: mer och förmåner för den befolkning som deltog       odefinierat. Enligt den vidaste tolkningen skulle
1278: i krigen, inriktats främst på de grupper som behö-   det omfatta alla kvinnor som arbetat under kri-
1279: ver dem. Sådana grupper är frontveteranema,          gen. Då borde man också beakta alla män som
1280: krigsinvalidema, deras makor och änkor, krigs-       arbetat på hemmafronten.
1281: änkoma och de krigsvämlösa bamen. Den sista             En allmän slutledning är att det inte är ända-
1282: förmånstagargruppen är utländska friviliiga          målsenligt att utsträcka förmånema tili flera
1283: frontmän.                                            grupper, eftersom alla de som har behov av sär-
1284:     Veteranförmånema, t.ex. rehabiliteringen,        skilda förmåner kan anses höra tili de nuvarande
1285: har i praktiken begränsats tili personer som har     gruppema. Det bör också beaktas att såväl kvin-
1286: rätt tili frontmannatecken, frontmannatecken         nor som män på hemmafronten är berättigade tili
1287: förutlänningar, veterantecken, fronttjänsttecken     rehabilitering via den normala social- och hälso-
1288: eller fronttecken.                                   vården.
1289:     Anmärkningsvärt många kvinnor deltog fri-           Sedan början av 1994 har krigsinvalidemas
1290: villigt i viktiga försvarsuppgifter på operations-   och frontveteranemas makor möjlighet tili sam-
1291: området. Dessa kvinnor fick rätt tili de förmåner    tidig rehabilitering.
1292:  som ursprungligen var avsedda för frontmän. De         Regeringens viktigaste och mest aktuella mål
1293: beviljades ett särskilt fronttjänsttecken.           inom veteranvården är att trygga de nuvarande
1294:     Ett villkor för erhållande av kvinnors front-    veteranförmånema och standarden på dem.
1295: 
1296:      Helsingforsden 20 maj 1994
1297: 
1298:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
1299:                                                  1994vp
1300: 
1301: Kirjallinen kysymys 278
1302: 
1303: 
1304: 
1305: 
1306:                                     Muttilainen: Nuorille suunnattua työpajatoimintaa koskevista so-
1307:                                        siaaliturvamaksuista
1308: 
1309: 
1310:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1311: 
1312:    Vaikean nuorisotyöttömyyden oloissa monet           mille nuorille enemmän mielekästä toimintaa, jos
1313: yleishyödylliset yhteisöt, jätjestöt ja kunnat ovat    työttömille maksettavasta pienestä palkkiosta ei
1314: jätjestäneet nuorille työpajakokeiluita. Myös          olisi pakko periä sosiaaliturvamaksuja. Työpaja-
1315: työttömien järjestöt ovat osallistuneet järjestelyi-   toiminnassa ei ole varsinaisesti kyse työpaikasta
1316: hin.                                                   ja yleensä vaihtoehtona on olla työttömänä. Työ-
1317:    Työpajoissa nuorille työttömille tarjotaan          pajatoiminnan tukeminen satumaksut poista-
1318: mielekästä tekemistä sekä ammattitaitoa ja so-         malla olisi siis yhteiskunnan kannalta taloudelli-
1319: siaalisia suhteita ylläpitävää toimintaa. Työpajat     sesti järkevää eikä sillä olisi työmarkkinoita vää-
1320: tatjoavat tehtäväksi pääasiassa erilaista kunnos-      ristävää vaikutusta.
1321: tus- ja remonttityötä sekä siivousta ja kiinteis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
1322:  tönhoitoa. Palveluiden tilaajilta peritään pieni      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1323:  palkkio ja vastaavasti työntekijä saa pienen kor-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1324:  vauksen tekemästään työstä.                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1325:     Työpajakokeilun ajalta nuorella ei ole mah-
1326:  dollisuuksia saada työttömyyskorvausta. Työstä                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1327:  saatu palkka on niin pieni, että se ei muodostu              siin poistaakseen nuorten työpajatoi-
1328: juuri työttömyyskorvausta suuremmaksi.                        minnalta velvollisuuden maksaa työnan-
1329:     Työpajoilla olisi mahdollisuus taijota työttö-            tajan sosiaaliturvamaksuja?
1330: 
1331:       Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1994
1332:                                           Kyllikki Muttilainen
1333: 
1334: 
1335: 
1336: 
1337:  2400321
1338: 2                                      1994 vp -   KK 278
1339: 
1340: 
1341: 
1342: 
1343:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
1344: 
1345:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä suorat
1346: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tuet ovat tehokkaampiaja paremmin kohdennet-
1347: olette 28 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-    tavissa kuin verojärjestelmän tai pakollisten va-
1348: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   kuutusmaksujen alennusten kautta kanavoidut
1349: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Muttilaisen     tuet. Työnantajan kansaneläke- tai sairausva-
1350: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 278:      kuutusmaksun alennus lisää aina samalla mää-
1351:                                                    rällä valtion budjettimenoja kansaneläkelaitok-
1352:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     selle. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyrkinyt
1353:        siin poistaakseen nuorten työpajatoi-       voimakkaasti tukemaan työttömien omaehtoi-
1354:        mmnalta velvollisuuden maksaa työnan-       sen toiminnan ja työpajatyyppisen toiminnan
1355:        tajan sosiaaliturvamaksuja?                 laajentumista. Valtion kuluvan vuoden toisessa
1356:                                                    lisätalousarviossa esitetään työministeriön pää-
1357:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       luokkaan määrärahaa työttömien aloitteellisuu-
1358: vasti seuraavaa:                                   den tukemiseen.
1359: 
1360:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1994
1361: 
1362:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
1363:                                         1994 vp -     KK 278                                          3
1364: 
1365: 
1366: 
1367: 
1368:                                       Tili Riksdagens Talman
1369: 
1370:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Enligt social- och hälsovårdministeriets åsikt
1371: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       är direkta stödformer mera effektiva och lättare
1372: 28 aprill994 tili vederbörande medlem av stats-       att fördela än stöd som kanaliseras genom skatte-
1373: rådet översänt följande av riksdagsman Muttilai-      systemet eller sänkningar av obligatoriska för-
1374: nen undertecknade spörsmål nr 278:                    säkringsavgifter. En sänkning av arbetsgivarens
1375:                                                       folkpensions- eller sjukförsäkringsavgift ökar
1376:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         alltid statens budgetutgifter tili folkpensionsan-
1377:        avskaffande av skyldigheten att betala ar-     stalten med samma belopp. Social- och hälso-
1378:        betsgivarsocialskyddsavgifter för ungdo-       vårdsministeriet har haft som linje att kraftigt
1379:        mars verkstadsverksamhet?                      stöda en utökad spontan verksamhet och verk-
1380:                                                       samhet av verkstadstyp bland de arbetslösa. I
1381:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         den andra tilläggsbudgeten för innevarande år
1382: anföra följande:                                      föreslås under arbetsministeriets huvudtitel an-
1383:                                                       slag för stödjande av arbetslösas egna initiativ.
1384:      Helsingforsden 19 maj 1994
1385: 
1386:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
1387:                                                1994vp
1388: 
1389: Kirjallinen kysymys 279
1390: 
1391: 
1392: 
1393: 
1394:                                   Aittoniemi: Poliisinvirkojen täyttämisestä
1395: 
1396: 
1397: 
1398:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1399: 
1400:    Suomessa on tietämäni mukaan täyttämättä                      Aikooko Hallitus, vaikkakin yksittäis-
1401: 300 poliisin vakanssia. Yhteiskunnassa on, vaik-             tapauksien aiheuttaman yleisen turvatto-
1402: kakin yksittäistapauksina esiintynyt, kansalais-             muuden lisääntymisen johdosta, lisätä
1403: ten turvattomuus herättänyt yleisen vaatimuksen              poliisin toimintaresursseja täyttämällä
1404: poliisin toimintaresurssien lisäämisestä tai aina-           tällä hetkellä täyttämättä olevat 300 po-
1405: kin palauttamisesta ennalleen.                               liisinvirkaa kansalaisten kasvavien vaati-
1406:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           musten mukaisesti?
1407: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1408: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1409: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1410: 
1411:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1994
1412: 
1413:                                            Sulo Aittoniemi
1414: 
1415: 
1416: 
1417: 
1418:  2400321
1419: 2                                        1994 vp -   KK 279
1420: 
1421: 
1422: 
1423: 
1424:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1425: 
1426:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Virkoja joudutaan pitämään täyttämättä osit-
1427: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tain henkilöstön vähennysvelvoitteeseen varau-
1428: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tumisen johdosta. Vähennysvelvoite on poliisin
1429: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-       osalta vuosina 1994-1995 yhteensä 276 virkaa
1430: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tai tehtävää. Sisäasiainministeriö on kuitenkin
1431: 279:                                                 esittänyt valtioneuvostolle vähennysvelvoittees-
1432:                                                      ta luopumista poliisin osalta.
1433:            Aikooko Hallitus, vaikkakin yksittäis-       Virkoja joudutaan osin pitämään avoimina
1434:        tapauksien aiheuttaman yleisen turvatto-      myös määrärahoihin tehtyjen leikkausten katta-
1435:        muuden lisääntymisen johdosta, lisätä         miseksi. Koska voimassa olevassa virkaehto-
1436:        poliisin toimintaresursseja täyttämällä       sopimuksessa on nimenomaan sovittu, että lo-
1437:        tällä hetkellä täyttämättä olevat 300 po-     mautuksilla ja irtisanomisilla ei kehyksiin tehtyjä
1438:        liisinvirkaa kansalaisten kasvavien vaati-    leikkauksia toteuteta, on virkojen avoinna pitä-
1439:        musten mukaisesti?                            minen suurin yksittäinen keino säästöjen aikaan-
1440:                                                      saamiseksi.
1441:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Vuonna 1994 määrärahaleikkaukset voita-
1442: vasti seuraavaa:                                     neen toteuttaa ensisijaisesti lomarahavaihdoin ja
1443:                                                      vuoden 1993 säästöjen turvin. Virkoja voidaan
1444:    Poliisissa oli vuoden 1994 alussa vakinaisesti    kuitenkin ryhtyä täyttämään laajemmin vasta
1445: täyttämättä noin 400 virkaa. Arviolta yli puolet     sen jälkeen, kun valtioneuvosto on käsitellyt sisä-
1446: näistä on kuitenkin väliaikaisesti täytetty, joten   asiainministeriön esityksen vähennysvelvoitteis-
1447: poliisin työpanos on virkojen avoimina pitämi-       ta luopumisesta ja kun on selvinnyt poliisitoimen
1448: sen johdosta vähentynyt vuositasolla noin 200        vuoden 1995 määrärahakehykset.
1449: henkilötyövuodella.
1450: 
1451:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1994
1452: 
1453:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
1454:                                          1994 vp -   KK 279                                           3
1455: 
1456: 
1457: 
1458: 
1459:                                        Tili Riksdagens Talman
1460: 
1461:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     av att man vill vara beredd att fullgöra skyldighe-
1462: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       ten att minska personalen. Skyldigheten omfat-
1463: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     tarvid polisen sammanlagt 276 tjänsterellerupp-
1464: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 279:        gifter under 1994--1995. Inrikesministeriet har
1465:                                                      emellertid föreslagit för statsrådet att polisen
1466:           Ämnar Regeringen med anledning av          skall slippa denna skyldighet.
1467:        den ökande allmänna osäkerheten, vis-            Tjänster måste hållas obesatta delvis även för
1468:        serligen förorsakad av enskilda fall, öka     att man skall kunna täcka anslagsnedskämingar.
1469:        poliseos verksamhetsresurser genom att        Eftersom man i gällande tjänstekollektivavtal
1470:        besätta 300 för tillfållet obesatta polis-    uttryckligen kommit överens om att nedskär-
1471:        tjänster enligt ökande krav från medbor-      ningar i ramama inte skall genomföras med hjälp
1472:        gama?                                         av permitteringar och uppsägningar, är obesatta
1473:                                                      tjänster det största enskilda medlet att uppnå
1474:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        inbesparingar.
1475: anföra följande:                                        Anslagsnedskämingama under 1994 torde
1476:                                                      kunna genomföras i första hand genom att se-
1477:    Vid polisen var ca 400 tjänster stadigvarande     mesterpenningen byts ut mot ledighet och med de
1478: obesatta i början av 1994. Av dessa är uppskatt-     inbesparingar som gjordes 1993. Man kan dock
1479: ningsvis dock över hälften tillfålligt besatta, så   börja besätta tjänster i större omfattning först
1480: poliseos arbetsinsats har minskat med ca 200         sedan statsrådet behandlat inrikesministeriets
1481: årsverken per år med anledning av att tjänster       förslag tili slopande av skyldighetema att utföra
1482: lämnas obesatta.                                     personalminskningar och sedan det framgått hur
1483:    Tjänster måste hållas obesatta delvis på grund    stora anslag för 1995 polisväsendet får.
1484: 
1485:      Helsingforsden 17 maj 1994
1486: 
1487:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
1488:                                                    1994 vp
1489: 
1490: Kirjallinen kysymys 280
1491: 
1492: 
1493: 
1494: 
1495:                                      Aittoniemi: Hämeen työvoimapiirin asemasta lisätyöohjelmien ra-
1496:                                          hoituksessa
1497: 
1498: 
1499:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
1500: 
1501:    Hämeen työvoimapiiriä sytjittiin viimeksi             tava voimansa ja kaadettava hallitus seuraavassa
1502: suoritetussa lisätyöohjelmia koskeneessa rahan-          sopivassa äänestyksessä. Sitä ennen ja väärinkä-
1503: jaossa. Työvoimapiirin alueelle tuli rahaa vain 5        sitysten välttämiseksi kysyn valtiopäiväjärjes-
1504: miljoonaa markkaa Pirkkalan lentokenttää var-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
1505: ten. Näin siitä huolimatta, että työvoimapiirin
1506: alueella olisi ollut useita kiireellisiä ja välttämät-             Milloin Hallitus aikoo lopettaa Hä-
1507: tömiä kohteita, kuten kultamalmin ajoon kun-                    meen työvoimapiirin sytjimisen nimen-
1508: nostettava Yliskylän paikallistie Orivedellä, Kih-              omaan lisätyöohjelmia koskevassa ra-
1509: niön- Parkanon turvetiet sekä Ikaalisten viras-                 hanjaossa, jollainen on karkealla tavalla
1510: totalon saneeraus. Kaikki ovat työllistäviä, mut-               tapahtunut viimeksi tapahtuneessa ra-
1511: ta taloudelliselta panostukseltaan vaatimatto-                  hanjaossa, jossa kyseinen työvoimapiiri
1512: mia kohteita.                                                   sai vain 5 miljoonaa markkaa yhteen koh-
1513:    Hämeen kansanedustajien on ilmeisesti koot-                  teeseen eli Pirkkalan lentokenttää varten?
1514: 
1515:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1994
1516: 
1517:                                               Sulo Aittoniemi
1518: 
1519: 
1520: 
1521: 
1522:  2400321
1523: 2                                       1994 vp -   KK 280
1524: 
1525: 
1526: 
1527: 
1528:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1529: 
1530:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      työvoimapiirin alueella, mikä tuskin olisi toteu-
1531: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tunut ilman valtion rahoitusosuutta.
1532: olette 28 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kirje-      Hämeen työvoimapiirin vuoden 1994 momen-
1533: enne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tin 34.06. 77 työllisyysmäärärahojen osuus on yh-
1534: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitio-      teensä 11 990 000 markkaa eli 2,4 prosenttia ko.
1535: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         momentin määrärahoista. Eniten ko. momentin
1536: n:o 280:                                            määrärahoja on saanut tässä vaiheessa Lapin
1537:                                                     läänin työvoimapiiri, yhteensä 153 814 000
1538:           Milloin Hallitus aikoo lopettaa Hä-       markkaa, joka on noin 30 prosenttia koko mää-
1539:        meen työvoimapiirin syrjimisen nimen-        rärahasta.
1540:        omaan lisätyöohjelmia koskevassa ra-            Valtion vuoden 1994lisätalousarvion valmis-
1541:        hanjaossa, jollainen on karkealla tavalla    telussa todettiin, että momentin 34.06.77 lisä-
1542:        tapahtunut viimeksi tapahtuneessa ra-        määrärahat pyritään kohdentamaan vaikeille
1543:        hanjaossa, jossa kyseinen työvoimapiiri      työttömyysalueille kuitenkin niin, että päällek-
1544:        sai vain 5 miljoonaa markkaa yhteen koh-     käisyydet varsinaisten työmäärärahojen inves-
1545:        teeseen eli Pirkkalan lentokenttää varten?   tointilisämäärärahojen kohdentumisen kanssa
1546:                                                     vältettäisiin. Työmäärärahojen vuoden 1994 ke-
1547:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vään käyttösuunnitelman tulevassa tarkistukses-
1548: vasti seuraavaa:                                    sa Hämeen työvoimapiirille esitetään yhteensä
1549:                                                     156 593 000 markkaa lisämäärärahoja, joista
1550:    Valtion vuoden 1994 talousarviossa on mo-        suurin osa on tielaitoksen määrärahoja, ja Häme
1551: mentin 34.06.77 kohdalla (sijoitusmenot työlli-     saa työvoimapiireistä toiseksi eniten. Vastaavasti
1552: syyden turvaamiseksi) myönnetty yhteensä            vähiten työmäärärahoja saa Kainuun työvoima-
1553: 506 330 000 markkaa, josta 190 000 000 mark-        piiri, yhteensä 15 540 000 markkaa. Tarkistuk-
1554: kaa myönnettiin valtion vuoden 1994lisätalous-      seen Hämeen työvoimapiirin alueella sisältyy
1555: arviossa. Ko. määrärahoja käytetään momentin        mm. vt 3 Hämeenlinna-Iittala -hankkeen mää-
1556: perustelujen mukaan työttömyyden torjumisesta       rärahoja kuluvalle vuodelle 63 600 000 markkaa
1557: aiheutuvien menojen maksamiseen vaikeilla           (kustannusarvio 323 000 000 markkaa), vt 13
1558: työttömyysalueilla. Työllisyysmäärärahoilla ra-     Parkanolle 6 000 000 markkaa (kustannusarvio
1559: hoitettavien hankkeiden valinnassa on pyritty       12 000 OOOmarkkaa), vt 9 Lakalaiva-Alasjärvi,
1560: kiinnittämään erityistä huomiota työllistävään      Tampere lisämäärärahaa 8 200 000 markkaa, mt
1561: vaikutukseen, pysyvien työpaikkojen lisäänty-       282 Tammelan taajaman hankkeelle lisämäärä-
1562: misen edistämiseen, työllistävyyden kerrannais-     rahaa3 000 OOOmarkkaasekäpt 14221 Oriveden
1563: vaikutuksiin sekä elinkeinoelämän yleisten edel-    taajaman hankkeelle kuluvallevuodelle lisämää-
1564: lytysten parantamiseen.                             rärahaa 2 000 000 markkaa.
1565:    Valtioneuvosto hyväksyi 18.4.1994 valtion           Valtion vuoden 1994 työmäärärahojen käyt-
1566: kuluvan vuoden lisätalousarvion momentin            tösuunnitelman loppusumma on kevään 1994
1567: 34.06.77 työllisyysmäärärahojen 190 000 000         tarkistuksen jälkeen, joka sisältää mm. lisäta-
1568: markan käyttösuunnitelman työvirastoittain ja       lousarvioon sisältyvät työmäärärahojen lisäyk-
1569: työvoimapiireittäin. Hämeen työvoimapiirin          set eri työvirastoille, yhteensä 7 823 129 000
1570: osuus on 5 000 000 markkaa, jolla rahoitetaan       markkaa. Hämeen työvoimapiirin työmäärära-
1571: valtion osuus vuoden 1994 Pirkkalan lentoken-       hojen osuus on tarkistuksen jälkeen 963 560 000
1572: tän asemarakennushankkeesta. Hankkeen kus-          markkaa eli 12,3 prosenttia, joka on toiseksi suu-
1573: tannusarvio on kaiken kaikkiaan 45 000 000          rin kaikista työvoimapiireistä. Vähiten työmää-
1574: markkaa ja valtion osuus ohjelmoituna kolmelle      rärahoja, yhteensä 168 400 000 markkaa, saa
1575: vuodelle on 15 000 000 markkaa. Valtion 15 mil-     Kainuun työvoimapiiri, jonka osuus on 2,1 pro-
1576: joonan markan osarahoituksella on siis saatu        senttia.
1577: aikaan merkittävä työllistävä hanke Hämeen             Hämeen työvoimapiirin alueelle tulee vuonna
1578:                                        1994 vp -   KK 280                                           3
1579: 
1580: 1994 työ- ja työllisyysmäärärahoja yhteensä        menettelyn kautta tuleva rahallinen prosentuaa-
1581: 975 550 OOOmarkkaaeli 11,7prosenttiako. mää-       linen osuus ja piirin alueelle esitetyt merkittävät
1582: rärahasta ja Uudenmaanjälkeen selvästi toiseksi    uudet tiehankkeet sekä merkittävä 45 000 000
1583: eniten työvoimapiireittäin tarkastellen. Pienin    markan lentoasemahanke työministeriö katsoo,
1584: osuus 256 225 000 markkaa eli 3,1 prosenttia       ettei Hämeen työvoimapiiriä ole syrjitty kuluvan
1585: menee Kainuun työvoimapiirin alueelle. Ottaen      vuoden lisätalousarvion määrärahojen jaossa.
1586: huomioon Hämeen työvoimapiirin työohjelma-
1587:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1994
1588: 
1589:                                                                      Työministeri Ilkka Kanerva
1590: 4                                         1994 vp -    KK 280
1591: 
1592: 
1593: 
1594: 
1595:                                          Tili Riksdagens Talman
1596: 
1597:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        som knappast hade blivit genomfört utan statens
1598: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den        finansieringsandel.
1599: 28 april1994 tili vederbörande medlem av stats-           Tavastehus arbetskraftsdistrikts andel 1994
1600: rådet översänt följande av riksdagsman Sulo            av sysselsättningsanslagen på moment 34.06. 77
1601: Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 280:              uppgår till sammanlagt 11 990 000 mark, dvs. 2,4
1602:                                                        procent av anslaget på momentet. Mest av mo-
1603:           När ämnar Regeringen sluta förförde-         mentets anslag, dvs. sammanlagt 153 814 000
1604:        la Tavastehus arbetskraftsdistrikt när det      mark eller 30 procent av hela anslaget, har i detta
1605:        gäller fördelningen av pengama i tilläggs-      skede tilldelats Lapplands läns arbetskraftsdi-
1606:        budgetprogrammen, och som i grov form           strikt.
1607:        skett i samband med den senaste an-                Vid beredning av tilläggsbudgeten för 1994
1608:        slagsallokeringen, där arbetskraftsdi-          konstaterades att syftet är att inrikta tilläggsan-
1609:        striktet endast fick 5 milj oner mark för ett   slagen under moment 34.06.77 på områden med
1610:        projekt, dvs. Birkala flygfålt?                 svår arbetslöshet, dock så att överlappningar
1611:                                                        med inriktningen av de tilläggsanslag för investe-
1612:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ringar vilka ingår i de ordinarie arbetsanslagen
1613: anföra följande:                                       skall kunna undvikas. 1 en justering av disposi-
1614:                                                        tionsplanen för arbetsanslagen våren 1994 före-
1615:    1 statsbudgeten för 1994 har under moment           slås för Tavastehus arbetskraftsdistrikt ett till-
1616: 34.06.77 (investeringsutgifter för tryggande av        läggsanslagpåsammanlagt 156 593 OOOmark,av
1617: sysselsättningen)       beviljats     sammanlagt       vilket största delen är anslag för vägverket, och
1618: 506 330 000 mark, av vilket 190 000 000 mark           där Tavastehus distrikt får näst mest av alla ar-
1619: beviljades via tilläggsbudgeten för 1994. Enligt       betskraftsdistrikt. Minst arbetsanslag får på
1620: momentmotiveringen används detta anslag till           motsvarande sätt Kajanalands arbetskraftsdi-
1621: betalning av utgifter för motverkande av arbets-       strikt, dvs. sammanlagt 15 540 000 mark. Juste-
1622: lösheten inom områden med svår arbetslöshet.           ringen omfattar för Tavastehus arbetskraftsdi-
1623: Vid val av projekt som skall finansieras genom         strikt bl.a. 63 600 000 mark av riksväg 3 Tavaste-
1624: sysselsättningsanslag har man försökt fåsta sär-       hus-littala-projektets anslag för innevarande år
1625: skild uppmärksamhet vid den sysselsättande ef-         (kostnadskalkyl 323 000 000 mk), riksväg 13
1626: fekten, ökningen av antalet bestående arbetsplat-      Parkano 6 000 000 mark (kostnadskalkyl
1627: ser, sysselsättningens återverkningar och förbätt-     12 000 000 mk), riksväg 9 Lakalaiva-Alasjärvi,
1628: rande av de allmänna förutsättningama för nä-          Tammerfors 8 200 000 mark i tilläggsanslag,
1629: ringslivet.                                            motorväg 282 tätorten Tammela 3 000 000 mark
1630:    Statsrådet godkände 18.4.1994 en arbets-            i tilläggsanslag samt bygdeväg 14221 tätorten
1631: verks- och arbetskraftsdistriktsvis dispositions-      Orivesi-projektet 2 000 000 mark i tilläggsanslag
1632: plan om 190 000 000 mark för sysselsättnings-          för innevarande år.
1633: anslagen på moment 34.06. 77 i tilläggsbudgeten           Den slutliga dispositionsplanen för statens ar-
1634: för innevarande år. Tavastehus arbetskraftsdi-         betsanslag för 1994, efter justeringen våren 1994,
1635: strikts andel är 5 000 000 mark, avsett för finan-     i viiken bl.a. ingår arbetsanslagsökningama för
1636: siering av statens andel av stationsbyggnadspro-       de olika arbetsverken, uppgår till sammanlagt
1637: jektet på Birkala flygfålt 1994. Kostnadskalkylen      7 823 129 000 mark. Tavastehus arbetskraftsdi-
1638: för projektet uppgår till sammanlagt 45 000 000        strikts andel av arbetsanslagen uppgår efter ju-
1639: mark och statens andel, programmerad för tre år,       steringen till963 560 000 mark eller 12,3 procent,
1640: uppgår ti1115 000 000 mark. Genom statlig delfi-       vilket är näst mest av alla arbetskraftsdistrikt.
1641: nansiering på 15 miljoner mark har man alltså          Minst arbetsanslag, sammanlagt 168 400 000
1642: fått till stånd ett betydande sysselsättnings-         mark får Kajanalands arbetskraftsdistrikt, vars
1643: projekt inom Tavastehus arbetskraftsdistrikt,          andel är 2,1 procent.
1644:                                          1994 vp -   KK 280                                            5
1645: 
1646:     Tavastehus arbetskraftsdistrikt tilldelas 1994   via arbetsprogramförfarandet tillfaller Tavaste-
1647: sammanlagt 975 550 000 mark i arbets- och sys-       hus arbetskraftsdistrikt och de betydande nya
1648: selsättningsanslag, vilket är 11,7 procent av det    vägprojekt som föreslagits för distriktet samt det
1649: totala anslaget och arbetskraftsdistriktsvis be-     betydande flygstationsprojektet på 45 000 000
1650: traktat näst mest efter Nylands Iän. Den minsta      mark anser arbetsministeriet att Tavastehus ar-
1651: andelen, 256 225 000 mark eller 3,1 procent går      betskraftsdistrikt inte blivit åsidosatt vid fördel-
1652: till Kajanalands arbetskraftsdistrikt. Med beak-     ningen av anslagen i tilläggsbudgetpropositionen
1653: tande av den procentuella finasieringsandel som      för innevarande år.
1654: 
1655:      Helsingfors den 20 maj 1994
1656: 
1657:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
1658:                                                  1994 vp
1659: 
1660: Kirjallinen kysymys 281
1661: 
1662: 
1663: 
1664: 
1665:                                    Aittoniemi: Taloudellisen laman syiden ja seurausten selvittämisestä
1666: 
1667: 
1668: 
1669:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1670: 
1671:    Tämän vuosikymmenen alussa alkaneen sy-               Kansalaisilla on oikeus tietää totuus. Tämän
1672: vän laman vaikutukset yhteiskuntaan ja senjäse-        vuoksi ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
1673: niin ovat olleetkouraisevia. Ihmiset ovat ja syys-     menttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtio-
1674: täkin katkeria, sillä moni kärsii laman seurauksia     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1675: vielä vuosikymmenen sen jo hellitettyä, tai ken-       seuraavan kysymyksen:
1676: ties koko elämänsä.
1677:    Ihmiset eivät tiedä laman todellisia tekijöitä,                Aikooko Hallitus laadituttaa todelli-
1678: jotka johtavat pitkälle edellisen hallituksen toi-             siin tosiasioihin perustuvan lyhyen ja
1679: mikauteen. Kun silloin hallituksessa olleet, mut-              kansantajuisen selvityksen meneillään
1680: ta senjälkeen toimintansa seurauksista tietoisina              olevan laman syistä ja aiheuttajista 1980-
1681: vastuuta pakoilleet poliittiset voimat käyttävät               luvun lopun talouspolitiikassa siten, että
1682: kaiken tarmonsa nykyisen hallituksen syytte-                   kansalaisille tulisi selkeä tietoisuus heille
1683: lyyn, kansalaisille on tullut kokonaan vääristy-               aiheutuneiden kärsimysten todellisista
1684: nyt kuva todellisuudesta: siitä, että laman todelli-           taustoista?
1685: set syyt ovat valtaosin edellisen sinipunahallituk-
1686: sen toiminnassa.
1687: 
1688:       Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1994
1689:                                              Sulo Aittoniemi
1690: 
1691: 
1692: 
1693: 
1694:  2400321
1695: 2                                           1994 vp -    KK 281
1696: 
1697: 
1698: 
1699: 
1700:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
1701: 
1702:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               1. Muutokset kansainvälisessä ympäristössä
1703: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,               2. Talouspolitiikan epäonnistuminen
1704: olette 28 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-             3. Rakenteelliset vääristymät
1705: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            Keskeisiksi kansainvälisiksi syiksi lamaan
1706: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitta-           katsottiin itäviennin väheneminen, länsimaiden
1707: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              pitkä ja syvä taantuma, metsäteollisuustuottei·
1708: n:o 281:                                                 den maailmanlaajuinen liikakapasiteetti sekä
1709:                                                          korkeat reaalikorot ja finanssimarkkinoiden
1710:           Aikooko Hallitus laadituttaa todelli-          levottomuudet. Talouspolitiikasta johtuviksi
1711:        siin tosiasioihin perustuvan lyhyen ja kan-       syiksi puolestaan katsottiin rahapolitiikan viime
1712:        santajuisen selvityksen meneillään olevan         vuosikymmenen lopulla sallima raju pankkien
1713:        laman syistä ja aiheuttajista 1980-luvun          luotonannon kasvu, valuuttakurssipolitiikan
1714:        lopun talouspolitiikassa siten, että kansa-       epäonnistuminen, finanssipolitiikan riittämätön
1715:        laisille tulisi selkeä tietoisuus heille aiheu-   kireys 1980-luvun loppuvuosina sekä tulopoli-
1716:        tuneiden kärsimysten todellisista taus-           tiikan tehottomuus noususuhdanteessa. Raken-
1717:        toista?                                           teellisina vääristyminä mainittiin voimavarojen
1718:                                                          kohdistuminen liiallisessa määrin suljettuun ja
1719:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             julkiseen sektoriin 1980-luvulla sekä talouden
1720: vasti seuraavaa:                                         toimintamekanismien jäykkyydet. Kansanedus-
1721:                                                          taja Aittaniemi on oikeassa siinä, että talous-
1722:    Viime vuosien taloudellinen lama on ollut             politiikassa 1980-luvun lopulla tehdyt virheet
1723: poikkeuksellisen syvä ja sen vaikutukset hyvin           ovat merkittävästi vaikuttaneet laman syvyy-
1724: vakavia. Laman syiden selvittäminen on tärkeää           teen.
1725: paitsi kansanedustaja Aittaniemen kysymykses-                Huomiota kiinnitettiin myös tehtyjen suhdan-
1726: sään mainitsemasta syystä myös siksi, että teh-          ne-ennusteiden sekä työ- ja rahoitusmarkkinoi-
1727: dyistä virheistä opittaisiin eivätkä ne toistuisi.       den toiminnasta tehtyjen talouspoliittisten arvi-
1728: Laman luonteen mahdollisimman hyvä ymmär-                oiden virheellisyyteen. Toisaalta vaihtotasevajei-
1729: täminen on avuksi myös talouspolitiikan linjaa           den ja kansantalouden velkaantumisen kestä-
1730: valittaessa.                                             mättömyys nähtiin jo hyvissä ajoin 1980-luvun
1731:     Hallituksen talouspoliittisen linjan yhtenä läh-     lopulla. Poliittiset ongelmat kuitenkin estivät
1732: tökohtana on aina ollut vallitsevan taloudellisen        monien tarvittavien toimenpiteiden toteuttami-
1733: tilanteen ja siihen johtaneen kehityksen arviointi.      sen.
1734: Hallituksen talouspoliittisen linjan valinnan taus-          Lamaan johtaneet prosessit ovat hyvin moni-
1735: taksi laaditaan valtiovarainministeriössä vuosit-        syiset eikä eri tekijöiden vaikutusta ole helppo
1736: tain kansantalouden keskipitkän ajan näkymiä             riidattomasti selvittää eikä myöskään esittää
1737: käsittelevä talouspolitiikan linjajulkaisu. Sekä         kansantajuisesti. Kysymyksessä on vaativa tut-
1738: vuoden 1992 että vuoden 1993 julkaisussa käsitel-        kimustehtävä, joka soveltuu parhaiten korkea-
1739: tiin lamaanjohtaneita syitä. Vuoden 1992julkai-          koulujen tai tutkimuslaitosten tehtäväksi. Halli-
1740: sun liitteessä esitettiin myös kvantitatiivisia las-     tus katsoo, että julkisessa keskustelussa laman
1741: kelmiaeri tekijäin vaikutuksistalaman syntyyn.           keskeiset syyt ovat kuitenkin tulleet riittävän
1742:     Vuoden 1993 julkaisuun sisältyvässä arviossa         monipuolisesti esille eikä katso olevan tarvetta
1743: laman syyt jaettiin kolmeen ryhmään:                     uusiin toimenpiteisiin tällä alueella.
1744: 
1745:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1994
1746: 
1747:                                                                     Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
1748:                                           1994 vp -   KK 281                                            3
1749: 
1750: 
1751: 
1752: 
1753:                                         Tili Riksdagens Talman
1754: 
1755:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          1. Förändringar i den internationella miljön
1756: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den           2. En misslyckad ekonomisk politik
1757: 28 april1994 tili vederbörande medlem av stats-           3. Strukturella snedvridningar
1758: rådet översänt följande av riksdagsman Sulo Ait-          Centrala internationella orsaker tili depressio-
1759: toniemi undertecknade spörsmål nr 281:                neo var enligt bedömningen den minskade östex-
1760:                                                       porten, den långa och djupa depressioneo i väst-
1761:           Ämnar Regeringen låta utföra en på          världen, den världsomfattande överkapaciteten i
1762:        verkliga fakta baserad kort och lättfattlig    utbudet av skogsindustriprodukter samt de höga
1763:        utredning om vad och vem i den ekono-          realräntorna och oroligheterna på finansmark-
1764:        miskapoHtiken som i slutet av 1980-talet       naden. Orsaker som berodde på den ekonomiska
1765:        orsakade den rådande depressionen, så          poHtiken var enligt bedömningen den kraftiga
1766:        att folket får full visshet om den verkliga    tillväxten i bankernas kreditgivning som pen-
1767:        bakgrunden till det Hdande som det ut-         ningpolitiken tillät i slutet av det senaste årtion-
1768:        satts för?                                     det, den misslyckade valutakurspolitiken, bristen
1769:                                                       på en stram finanspolitik under slutet av 1980-
1770:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         talet samt den ineffektiva inkomstpolitiken un-
1771: anföra följande:                                      der högkonjunkturen. Som strukturella sned-
1772:                                                       vridningar nämndes att resurser i alltför stor ut-
1773:    Den ekonomiska krisen har under de senaste         sträckning inriktades på den stängda och offent-
1774: åren varit exceptionellt djup och dess verkningar     Hga sektorn på 1980-talet samt att ekonomins
1775: ytterst allvarliga. V töver den orsak som riks-       funktionsmekanismer varit stelbenta. Riksdags-
1776: dagsman Aittoniemi nämner i sitt spörsmål är          man Aittoniemi har rätt då han påstår att de fel
1777: det viktigt att utreda orsakerna tili depressioneo    som begicks i slutet av 1980-talet i den ekonomis-
1778: också för att vi skall lära oss av tidigare fel så    ka poHtiken i väsentlig grad har bidragit till de-
1779: att de inte upprepas. Det är till stor hjälp att      pressionens djup.
1780: så väl som möjligt förstå depressionens karaktär          Uppmärksamhet fåstes också vid de felaktiga
1781: även vid valet av den ekonomisk-politiska lin-        konjunkturprognoserna och ekonomisk-politis-
1782: jen.                                                  ka bedömningarna av arbets- och finansmarkna-
1783:     En av utgångspunkterna för regeringens eko-       dernas funktion. Å andra sidan kunde man redan
1784: nomisk-politiska linje har alltid varit en bedöm-     i god tid i slutet av 1980-talet se ohållbarheten i
1785: ning av den rådande ekonomiska situationen och        bytesbalansunderskottet och skuldsättningen i
1786: den utveckling som har lett till denna. Som bak-      nationalekonomin. De politiska problemen hin-
1787: grund till valet av regeringens ekonomisk-politis-    drade dock många nödvändiga åtgärder från att
1788: ka linje utarbetas vid finansministeriet årligen en   bli genomförda.
1789: publikation om den ekonomiska politikens linje.           De processer som ledde tili depressioneo är
1790: I publikationen behandlas utsikterna på medel-        mångfacetterade och det är ingalunda lätt att
1791:  lång sikt inom samhällsekonomin. I pubHka-           ovedersägligt utreda de olika faktorernas verk-
1792: tionerna för 1992 och 1993 behandlades orsaker-       ningar eller att framställa dem lättfattligt. Det är
1793: na till depressionen. I bilagan tili publikationen    fråga om en krävande forskningsuppgift som
1794: för 1992 presenterades även kvantitativa beräk-       bäst lämpar sig för högskolor eller forskningsin-
1795:  ningar av hur olika faktorer inverkat på upp-        stitut. Regeringen anser att de centrala orsakerna
1796:  komsten av depressionen.                             tili depressioneo dock har framforts på ett till-
1797:     I den bedömning som ingår i publikationen för     räckligt mångsidigt sätt i den offentliga diskus-
1798:  1993 delades orsakerna till depressioneo in i tre    sionen och att det inte finns behov att vidta ytter-
1799:  grupper:                                             ligare åtgärder på detta område.
1800: 
1801:      Helsingforsden 16 maj 1994
1802: 
1803:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
1804: 1
1805: 
1806: 1
1807: 
1808: 1
1809: 
1810:     1
1811: 
1812:     1
1813: 
1814:     1
1815: 
1816:         1
1817: 
1818:         1
1819: 
1820:         1
1821: 
1822:             1
1823: 
1824:             1
1825: 
1826:             1
1827: 
1828:                 1
1829: 
1830:                 1
1831:                                                  1994 vp
1832: 
1833: Skriftligt spörsmål 282
1834: 
1835: 
1836: 
1837: 
1838:                                    M. Pietikäinen: Om dövtolkservicens problem
1839: 
1840: 
1841: 
1842:                                          Tili Riksdagens Talman
1843: 
1844:     Enligt lagen (380/87) och förordningen (759/       studeranden ofta emellan då de inblandade kom-
1845: 87) om service och stöd på grund av handikapp          munerna inte kan enas om lagtolkningen. Lag-
1846: trädde kommunernas skyldighet att ordna döv-           stiftningen tryggar sålunda inte tolkservicen för
1847: tolkservice i kraft 1.1.1994. På grund av sparåt-      en döv studerande.
1848: gärder är det dock diskutabelt om kommunerna               Stora regionala orättvisor förekommer. Enligt
1849: verkligen efterlever de här stadgandena. Problem       lagen skall kommunerna ordna service som tili
1850: framkommerfrämst vid tolkservicevid undervis-          innehåll och omfattning är sådan som behovet i
1851: ning. Tiligängligheten och nivån varierar stort        kommunen påkallar. Tolkningen av det här stad-
1852: från kommun tili kommun. Avsaknaden av kom-            gandet varierar dock från kommun tili kommun.
1853: petensstadganden för dövtolkarna leder också           Uttrycket "innehåll och omfattning" är oklart.
1854: tili problem.                                          Endast i kommuner där ett tolkcenter fungerar är
1855:     De dövas möjlighet att delta i undervisningen      tiligången tili tolkar även under dagstid garante-
1856: i allmänna läroanstalter är beroende av dövtolk-       rad i tillfredställande grad. I kommuner där en-
1857: servicen. I yrkesläroanstalter ankommer det på         dast freelance-tolkar finns till förfogande är det
1858: skolan att avlöna tolken. I andra allmänna läro-       svårt att få tolktjänster under dagstid, då toiken
1859: anstalter svarar studerandens hemkommun för            ofta har en annan huvudsyssla. I vissa kommuner
1860: tolkens kostnader. Yrkesläroanstalterna kan            har tolktjänst inrättats men inte besatts. Det
1861: själva besluta om de avlönar en dövtolk eller inte.    finns även fall där kommunens döva inte får
1862: Trots att utgiften är statsandelsberättigad avstår     använda sig av utbildade tolkar från en annan
1863: många läroanstalter. I sådana fall borde den stu-      kommun, utan skall använda sig utav tecken-
1864: derandes hemkommun träda tili. Enligt lagen om         språkskunniga personer från den egna kommu-
1865:  service och stöd på grund av handikapp skall det      nen, trots att de saknar gedigen tolkutbildning.
1866:  ske om finansiering inte kan fås genom någon              Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
1867:  annan lag. Den allmänna uppfattningen är dock         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
1868:  att finansieringen skall ske enligt lagen om finan-   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
1869:  siering av undervisnings- och kulturverksamhet        följande spörsmål:
1870:  (705/92, ändrad 1454/93). Men som ovan sades
1871:  avstår läroanstalterna eftersom höjningen av                   Är Regeringen medveten om proble-
1872:  statsandelen är tiliräcklig endast om det finns              men inom dövtolksservicen i dag och
1873:  minst 3-4 döva studerande vid samma läroan-                    vad tänker Regeringen vidta för åtgär-
1874:  stalt, vilket är sällsynt. Härmed faller den döva            der för att avhjälpa dessa?
1875: 
1876:       Helsingfors den 28 april 1994
1877: 
1878:                                          Margareta Pietikäinen
1879: 
1880: 
1881: 
1882: 
1883:  2400321
1884: 2                                         1994 vp -   KK 282
1885: 
1886: Kirjallinen kysymys 282                                                                      Suomennos
1887: 
1888: 
1889: 
1890: 
1891:                                    M. Pietikäinen: Kuurojen tulkkipalvelujen ongelmista
1892: 
1893: 
1894: 
1895:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1896: 
1897:    Vammaisuuden perusteella järjestettävistä          vinaista. Näin ollen kuuro opiskelija jää usein
1898: palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/87)     väliinputoajaksi, koska asianomaiset kunnat
1899: ja asetuksen (759/87) mukaan kuntien velvolli-        eivät voi sopia lain tulkinnasta. Lainsäädäntö ei
1900: suus kuurojen tulkkipalvelujen järjestämiseen         näin ollen turvaa tulkkipalveluja kuurolle opis-
1901: tuli voimaan 1.1.1994. Säästötoimien vuoksi on        kelijalle.
1902: kuitenkin kyseenalaista, ovatko kunnat todella           Alueelliset epäoikeudenmukaisuudet ovat
1903: noudattaneet näitä säännöksiä. Ongelmia esiin-        suuria. Lain mukaan kunnan tulee järjestää pal-
1904: tyy lähinnä opetukseen liittyvissä tulkkipalve-       velut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin
1905: luissa. Palvelujen saatavuus ja taso vaihtelee suu-   kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Tämän sään-
1906: resti eri kunnissa. Kuurojen tulkkeja koskevien       nöksen tulkinta vaihtelee kuitenkin eri kunnissa.
1907: pätevyyssäännösten puuttuminen johtaa myös            "Sisältöä ja laajuutta" koskeva ilmaisu on epä-
1908: ongelmiin.                                            selvä. Ainoastaan kunnissa, joissa toimii tulkki-
1909:    Kuurojen mahdollisuudet osallistua opetuk-         keskus, tulkkien saatavuus myös päiväsaikaan
1910: seen yleisissä oppilaitoksissa riippuvat kuurojen     on tyydyttävässä määrin taattu. Kunnissa, joissa
1911: tulkkipalveluista. Ammattioppilaitoksissa kou-        on saatavana ainoastaan freelance-tulkkeja,
1912: lun tehtävänä on tulkin paikkaaminen. Muissa          tulkkipalvelujen saaminen päiväsaikaan on vai-
1913: yleisissä oppilaitoksissa opiskelijan kotikunta       keaa, koska tulleilla on usein muu päätoimi.
1914: vastaa tulkin kustannuksista. Ammattioppilai-         Eräissä kunnissa on perustettu tulkin virka, mut-
1915: tokset voivat itse päättää, palkkaavatkone kuu-       ta sitä ei ole täytetty. On myös tapauksia, joissa
1916: rojen tulkin vai eivät. Siitä huolimatta, että meno   kunnan kuurot eivät saa käyttää toisen kunnan
1917: oikeuttaa valtionosuuteen, monet oppilaitokset        koulutettuja tulkkeja, vaan heidän tulee käyttää
1918: jättävät tulkin palkkaamatta. Tällaisissa tapauk-     oman kunnan viittomakieltä osaavia henkilöitä
1919: sissa opiskelijan kotikunnan tulisi hoitaa asia.      siitä huolimatta, että näillä ei ole pätevää tulkki-
1920: Vammaisuuden perusteella järjestettävistä pal-        koulutusta.
1921: veluista ja tukitoimista annetun lain mukaan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1922: näin tulee tapahtua, ellei rahoitusta voida saada     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
1923: muun lain nojalla. Yleinen käsitys kuitenkin on,      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1924: että rahoituksen tulisi tapahtua opetus- ja kult-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1925: tuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92,
1926: muutettu 1454/93) nojalla. Mutta kuten edellä                    Onko Hallitus tietoinen nykyisistä
1927: sanottiin, oppilaitokset eivät käytä tätä mahdol-             kuurojen tulkkipalvelujen ongelmista, ja
1928: lisuutta, koska valtionosuuden korotus on riit-                  mitä Hallitus aikoo tehdä näiden on-
1929: tävä ainoastaan, jos samassa oppilaitoksessa on               gelmien korjaamiseksi?
1930: vähintään 3-4 kuuroa opiskelijaa, mikä on har-
1931:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1994
1932: 
1933:                                         Margareta Pietikäinen
1934:                                            1994 vp -   KK 282                                             3
1935: 
1936: 
1937: 
1938: 
1939:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1940: 
1941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         himmäismääriä ja esimerkiksi tästä poiketen
1942: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          opiskeluun liittyviä tulkkipalveluja järjestetään
1943: olette 28 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-        siinä laajuudessa kuin henkilö niitä tarvitsee sel-
1944: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       viytyäkseen opinnoistaan.
1945: omaiselle jäsenelle kansanedustaja M. Pietikäi-            Peruskoululain mukaisesti kunta on velvolli-
1946: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               nen järjestämään sen alueella asuville oppivelvol-
1947: n:o 282:                                               lisuusikäisille peruskouluopetusta ja huolehti-
1948:                                                        maan siitä, että oppivelvollisuusikäisillä on tilai-
1949:            Onko Hallitus tietoinen nykyisistä          suus saada peruskouluopetusta vastaavaa ope-
1950:         kuurojen tulkkipalvelujen ongelmista, ja       tusta. Mainitun mukainen kasvatus ja opetus on
1951:            mitä Hallitus aikoo tehdä näiden on-        järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytys-
1952:         gelmien korjaamiseksi?                         ten mukaisesti. Näin ollen kunta on lainsäädän-
1953:                                                        nöllä velvoitettu hoitamaan myös vammaisten
1954:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            oppilaiden opetus asianmukaisesti ja tulkkipal-
1955: taen seuraavaa:                                        velut ovat osa opetuksen järjestämistä. Lisäksi
1956:                                                        valtio perustaa ja ylläpitää erityiskouluja perus-
1957:     Vammaisuuden perusteella järjestettävistä          kouluopetuksen järjestämiseksi oppivelvolli-
1958: palveluista ja tukitoimista annetulla lailla (380/     suusikäisille kuulovammaisille ja näkövammai-
1959: 87), jäljempänä vammaispalvelulaki, ja sen no-         sille sekä liikuntavammaisille.
1960: jalla annetulla asetuksella pyritään parantamaan           Ammatillisen koulutuksen osalta vammaisten
1961: vammaisten asemaa ja käytännön mahdollisuuk-           henkilöiden koulutus on mahdollista järjestää
1962: sia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena       ammatillisissa erityisoppilaitoksissa, mitkä on
1963: yhteiskunnanjäsenenä sekä ehkäisemään ja pois-         tarkoitettu erityisesti opiskelijoille, joilla vam-
1964: tamaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja            man, sairauden tai muun niihin verrattavan syyn
1965: esteitä. Ennen vammaispalvelulain voimaantu-           johdosta on pitkäaikaisia vaikeuksia selviytyä
1966: loa kuntoutustoiminnan ja vammaishuollon ke-           ammatillisista opinnoista ilman erityistoimenpi-
1967: hitys tapahtui ensisijaisesti invaliidihuoltolain      teitä tai -olosuhteita. Ammatillisen koulutuksen
1968: nojalla. Kuurojen, kuurosokeiden, vaikeasti            osalta yleensä, vammaispalvelulakia sovellet-
1969: huonokuuloistenjakuuroutuneiden tulkkipalve-           taessa, tulkkipalveluja järjestetään siinä laajuu-
1970: lut säädeltiin invaliidihuoltolain myötä vuodesta      dessa kuin henkilö niitä välttämättä tarvitsee
1971:  1979 lukien. Vammaispalvelulain tultua voi-           selviytyäkseen opinnoistaan. Sellaisen opiskelun
1972:  maan laajentuivat tulkkipalvelut koskemaan            osalta, joka ei anna pätevyyttä ammattiin tai on
1973:  myös vaikeasti puhevammaisia.                         harrastuspohjaista, vammaispalvelulain mukai-
1974:     Kunnan on järjestettävä vammaispalvelulain         nen tulkkipalvelujen järjestämisvelvollisuus lu-
1975:  8 §:n nojalla vaikeavammaiselle henkilölle tulk-      keutuu asiasta säädettyjen vähimmäistunti-
1976:  kipalveluja, mikäli henkilö vammansa tai sairau-      määrien mukaisesti.
1977:  tensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua             Vammaispalvelulain tulkkipalveluja koskeva
1978:  suoriutuakseen tavanomaisista elämän toimin-          säännös lähtee siitä, että kunnan on järjestettävä
1979:  noista. Tulkkipalvelujen järjestäminen vaikea-        mainittuja palveluja, joten pelkästään kustan-
1980:  vammaiselle henkilölle on ollut kunnan erityinen      nusten korvaus ei ole riittävä toimenpide. Kun-
1981:  velvollisuus 1.1.1994 lukien. Tulkkipalveluja on      nalle on siis säädetty vastuu siitä, että tarvittavia
1982:  järjestettävä siten, että vaikeasti kuulo- ja näkö-   palveluja on saatavilla. Palvelusuunnitelma, joka
1983:  vammaisella on mahdollisuus saada vähintään           laaditaan tarvittaessa yhdessä vammaisen henki-
1984:  240 ja muulla lain tarkoittamalla henkilöllä vä-      lön ja hänen huoltajiensa kanssa, on keino, jolla
1985:  hintään 120 tulkintatuntia kalenterivuoden aika-      voidaan seurata palvelujen toteutumista ja palve-
1986:  na. Mainitut tulkintatunnit ovat kuitenkin vä-        lutarpeen muutosta.
1987: 4                                          1994 vp -   KK 282
1988: 
1989:    Vammaispalvelulain mukaisella muutoksen-               Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toi-
1990: hakumahdollisuudella turvataan lain soveltami-         mii perusturvalautakunta. Jos kunta ei ole järjes-
1991: sen oikeellisuus kussakin yksittäistapauksessa.        tänyt asukkailleen erityislaeissa tarkoitettuja
1992:    Vammaispalvelulain soveltamisessa yleisesti         palveluja maassa yleisesti hyväksytyn tason mu-
1993: on ollut kuntakohtaisestijoitakin eroja, eikä yh-      kaisesti, ministeriö voi saattaa palvelujärjestel-
1994: tenäistä käytäntöä kaikilta osiltaan vielä ole         män asianmukaisuuden lautakunnan tutkitta-
1995: muodostunut. Tulkkipalveluja koskeva järjestä-         vaksi. Jos lautakunta toteaa palvelujärjestelmäs-
1996: misvelvollisuus ei ole ollut voimassa vielä muuta-     sä olevan kunnasta johtuvasta syystä vakavia
1997: maa kuukautta pidempää aikaa, joten kaikilta           puutteita, se voi antaa suosituksia palvelujärjes-
1998: osin ei ole olemassa yksityiskohtaisia tietoja vel-    telmän saattamiseksi asianmukaiselle tasolle.
1999: vollisuuden käytännön toteutumisesta. Kunnal-             Edellä mainittuun viitaten sosiaali- ja terveys-
2000: linen työmarkkinalaitos on kuitenkin laatimassa        ministeriö ei katso aiheelliseksi tässä vaiheessa
2001: yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Kun-     ryhtyä enemmälti toimenpiteisiin, koska vaikea-
2002: taliiton sekä tulkkeja edustavan Erityisalojen toi-    vammaisen henkilön oikeusturva tulkkipalvelu-
2003: mihenkilöliiton kanssa yleiskirjettä vaikeavam-        jen osalta voidaan taata olemassa olevilla kei-
2004: maisten tulkkipalveluista. Lisäksi sosiaali- ja ter-   noilla. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa kui-
2005: veysministeriö sekä lääninhallitukset viranomai-       tenkin tulkkipalveluja koskevan 1.1.1994 voi-
2006: sina valvovat ja ohjaavat osaltaan lain käytän-        maan tulleen velvoitteen toteutumista vammais-
2007: nön soveltamista.                                      palvelulain tarkoittamalla tavalla.
2008: 
2009:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1994
2010: 
2011:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
2012:                                           1994 vp -    KK 282                                              5
2013: 
2014: 
2015: 
2016: 
2017:                                          Tili Riksdagens Talman
2018: 
2019:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Enligt grundskolelagen är kommunen skyldig
2020: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den        att för sina invånare i läropliktsåldero ordna
2021: 28 apri11994 till vederbörande medlem av stats-        grundskoleundervisning och sörja för att de som
2022: rådet översänt följande av riksdagsman M. Pie-         är i läropliktsåldero har möjlighet att få undervis-
2023: tikäinen undertecknade spörsmål nr 282:                ning som motsvarar grundskoleundervisningen.
2024:                                                        Nämnda fostran och undervisning skall ordnas
2025:          Är Regeringen medveten om proble-             enligt eleveroas ålder och förutsättningar. Kom-
2026:        men inom dövtolksservicen i dag och             munen är således enligt lag skyldig att sköta
2027:          vad tänker Regeringen vidta för åtgär-        också handikappade baros undervisning på ve-
2028:        der för att avhjälpa dessa?                     derbörligt sätt och tolktjänsten är ett led i ord-
2029:                                                        nandet av undervisningen. Dessutom inrättar
2030:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och upprätthåller staten specialskolor som med-
2031: anföra följande:                                       delar grundskoleundervisning för hörsel- och
2032:                                                        synskadade samt rörelsehindrade i läropliktsål-
2033:     Med stöd av lagen om service och stöd på           dem.
2034: grund av handikapp (380/87), nedan handikapp-             Y rkesutbildningen för handikappade kan ske i
2035: servicelagen, och den förordning som getts med         specialläroanstalter, vilka är särskilt avsedda för
2036: stöd därav, försöker man förbättra de handikap-        studerande som på grund av skada, sjukdom eller
2037: pades ställning och deras praktiska möjligheter        en annan därmed jämförbar orsak under långa
2038: att leva och vara verksamma tilisammans med            tider har svårigheter att klara yrkesstudier utan
2039: andra som jämbördiga samhällsmedlemmar,                specialåtgärder eller specialförhållanden. Beträf-
2040: samt minska eller avskaffa de men och hinder           fande yrkesutbildning i allmänhet, i de fall handi-
2041: som handikappet medför. Innan handikappser-            kappservicelagen tiliämpas, ordnas tolktjänst i
2042: vicelagen trädde i kraft utvecklades rehabilite-       den omfattning som personen i fråga nödvändigt
2043: ringsverksamheten och handikappservicen i för-         behöver för att klara sina studier. Beträffande
2044: sta hand med stöd av lagen om invalidvård. Tolk-       studier som inte ger yrkeskompetens eller som är
2045: tjänsten för från födseln döva, dövblinda, perso-      hobbybaserade följer skyldigheten att ordna
2046: ner med starkt nedsatt hörsel och personer som         tolktjänster enligt handikappservicelagen vad
2047: senare blivit döva reglerades fr.o.m. 1979 enligt      som i ifrågavarande fall stadgas om minimianta-
2048: lagen om invalidvård. När handikappservicela-          let timmar.
2049: gen trädde ikraft utvidgades tolktjänsten att ock-        Stadgandet om tolktjänster i handikappservi-
2050: så omfatta personer med svår talskada.                 celagen utgår ifrån att kommunen skall ordna
2051:     En korumun skall med stöd av 8 § handikapp-        nämnda tjänster, varför det inte räcker med att
2052: servicelagen ordna tolktjänst för en gravt handi-      enbart betala kostnaderoa. Stadgandena ålägger
2053: kappad person, om personen i fråga på grund av         alltså korumuneroa ansvaret för att nödvändig
2054: sin skada eller sjukdom nödvändigt behöver så-         service tillhandahålls. En serviceplan, som vid
2055: dan service för att klara de funktioner som hör tili   behov utarbetas i samråd med den handikappade
2056:  normallivsföring. Fr.o.m. den 1 januari 1994 har      och hans vårdnadshavare, är ett sätt att följa upp
2057: det varit kommunens särskilda skyldighet att           servicen och varsebli förändringar i behovet av
2058:  ordna tolktjänst för gravt handikappade. Tolk-        service. Genom möjligheteroa till ändringssö-
2059:  tjänsteroa skall ordnas så att gravt hörsel- eller    kande enligt handikappservicelagen säkerställs
2060:  synskadade skall ha möjlighet att få minst 240,       lagtillämpningens riktighet i varje enskilt fall.
2061:  och andra i lagen avsedda personer minst 120,             Vid den allmänna tiliämpningen av handi-
2062:  tolktimmar under ett kalenderår. Dessa tolktim-       kappservicelagen i korumuneroa har det funnits
2063:  mar avser dock minimiantalet timmar, och avvi-        en del skillnader, och någon helt enhetlig praxis
2064:  kande från dem ordnas exempelvis tolktjänst i         har ännu inte uppstått. Skyldigheten att ordna
2065:  anslutning tili studier i den omfattning som per-     tolktjänster har gällt endast några månader, var-
2066:  sonen i fråga behöver för att klara sina studier.     för det tili alla delar inte finns detaljerade uppgif-
2067: 6                                         1994 vp -   KK 282
2068: 
2069: ter om hur skyldigheten har fullgjorts. Kommu-        tili nämnden. Om nämnden konstaterar att det av
2070: nala arbetsmarknadsverket håller dock i samråd        orsaker som beror på kommunen finns allvarliga
2071: med social- och hälsovårdsministeriet, Kom-           brister i servicesystemet, kan nämnden ge kom-
2072: munförbundet samt Tjänstemannaförbundet för           munen rekommendationer i syfte att få service-
2073: specialbranscher, som representerar tolkama, på       systemet på rätt nivå.
2074: att utarbeta ett cirkulär om tolktjänster för gravt       Med hänvisning tili det ovan anförda anser
2075: handikappade. Dessutom övervakar och styr so-         social- och hälsovårdsministeriet att det inte är
2076: cial- och hälsovårdsministeriet samt länsstyrel-      motiverat att i detta skede vidta några vidare
2077: sema i egenskap av myndigheter lagens tillämp-        åtgärder, eftersom de gravt handikappades rätts-
2078: ning i praktiken.                                     skydd vad gäller tolktjänster kan garanteras på
2079:    1 anslutning tili social- och hälsovårdsministe-   förefintliga sätt. Social- och hälsovårdsministe-
2080: riet finnsen grundskyddsnämnd. Om en kom-             riet övervakar dock att den skyldighet beträffan-
2081: mun inte för sina invånare ordnat sådan service       de tolktjänster som trädde i kraft den 1 januari
2082: som avses i speciallagama enligt den allmänt          1994 fullgörs så som avses i handikappservicela-
2083: godkända nivån i landet, kan ministeriet hän-         gen.
2084: skjuta frågan om servicesystemets tillbörlighet
2085: 
2086:      Helsingfors den 17 maj 1994
2087: 
2088:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
2089:                                                  1994vp
2090: 
2091: Kirjallinen kysymys 283
2092: 
2093: 
2094: 
2095: 
2096:                                     Mäkelä ym.: Tietokonerikollisuutta koskevan hallituksen esityksen
2097:                                       antamisesta eduskunnalle
2098: 
2099: 
2100:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2101: 
2102:    Kansalaiset ovat jo pitemmän ajan ihmetelleet          Kunjokin tietojärjestelmä luodaan, se maksaa
2103: sitä saamattomuutta, joka vallitsee lainsäädän-        yleensä useita miljoonia markkoja. Käytännös-
2104: tömme uudistamisen suhteen.                            sä, jos ns. hakkeri onnistuu tunkeutumaan järjes-
2105:    Useat teot ja toimet, jotka monissa maissa on       telmään, se saattaa tuhota koko tietokannan ker-
2106: kriminalisoitu, eivät meillä ole rikoksia. Yksi täl-   ralla. Tämä ei ole kuitenkaan maassamme rikos.
2107: lainen kansainvälisestikin tunnettu rikollinen         Epäkohta tulisikin kansalaisten mielestä pikai-
2108: toiminta on tietokonerikollisuus, jota meillä ei       sesti korjata.
2109: lueta rikokseksi.                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2110:    Kuitenkin nykyisin maassamme on varsin laa-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2111: joja tietokonepohjaisia rekistereitä, jotka saatta-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2112: vat sisältää kansalaisista hyvin henkilökohtaisia      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2113: tietoja. Näiden tietojen vuotaminen missään
2114: muodossa esim. rikollisten käsiin ei ole suotavaa.              Aikooko Hallitus saattaa tietokoneri-
2115: Ne saattavat jopa vahingoittaa ko. henkilöä.                  kollisuuden maassamme rikoslain piiriin
2116: Kuitenkaan tämä ei ole maassamme rikos. Tun-                  antamalla ao. esityksen kiireellisesti edus-
2117: nettua on, että ns. hakkereiden on varsin helppoa             kunnan käsiteltäväksi?
2118: tunkeutua maamme erilaisiin tietokonejärjestel-
2119: miin.
2120: 
2121:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994
2122: 
2123:                      Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
2124: 
2125: 
2126: 
2127: 
2128:  240032J
2129: 2                                          1994 vp -   KK 283
2130: 
2131: 
2132: 
2133: 
2134:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2135: 
2136:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Nämä runsaat kolme vuotta sitten toteutetut
2137: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lainmuutokset poistivat olennaisimmat tietoko-
2138: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nerikossäännöksiin liittyvät puutteet Suomen ri-
2139: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tina Mä-          koslaista.
2140: kelän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Rikoslain kokonaisuudistuksen toisessa vai-
2141: n:o 283:                                               heessa, jota koskeva hallituksen esitys (HE 94/
2142:                                                        1993 vp) annettiin eduskunnalle kesäkuussa
2143:          Aikooko Hallitus saattaa tietokoneri-         1993, on ehdotettu eräitä tieto- ja viestintärikok-
2144:        kollisuuden maassamme rikoslain piiriin         sia koskevia säännöksiä, jotka vielä jossakin
2145:        antamalla ao. esityksen kiireellisesti edus-    määrin laajentaisivat tietojenkäsittelyyn ja -siir-
2146:        kunnan käsiteltäväksi?                          toon kohdistuvien väärinkäytösten rangaista-
2147:                                                        vuutta. Ehdotettu tietomurtoa (38luvun 8 §) kos-
2148:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            keva säännös sisältää luvattoman tietojärjestel-
2149: taen seuraavan:                                        mään tunkeutumisen yleisen kriminalisoinnin.
2150:                                                        Henkilörekisterilaissa on jo nykyisin erillinen
2151:    Tietokonerikollisuuteen liittyvät säännökset        henkilörekisteriin tunkeutumista koskeva ran-
2152: ovat uudistettavina rikoslain kokonaisuudistuk-        gaistussäännös, mutta ehdotettua säännöstä voi-
2153: sen yhteydessä. Suomessa, niin kuin useimmissa         taisiin soveltaa muuhunkin suojattuun tietojär-
2154: Euroopan maissa, on päädytty siihen, ettei sää-        jestelmään tunkeutumiseen. Ehdotetun sään-
2155: detä erillistä tietokonerikoksia koskevaa lakia        nöksen käytännössä merkittävin muutos lienee
2156: eikä rikoslakiinkaan oteta yhtenäistä kaikkia tie-     silti se, että jo tietomurron yritys olisi rangaista-
2157: tokonerikoksia koskevaa lukua, vaan automaat-          va. Tietomurtoa koskevassa säännöksessä ehdo-
2158: tisen tietojenkäsittelyn rikoslainsäädäntöön vaa-      tetaan kriminalisoitavaksi myös tietojärjestel-
2159: timat muutokset toteutetaan pääasiassa täyden-         mään tunkeutumatta tapahtuva tietojen oikeu-
2160: tämällä perinteisiä rikossäännöksiä. Joitakin eri-     deton hankkiminen teknisen erikoislaitteen avul-
2161: tyisiä tietojenkäsittelyyn liittyviä säännöksiä kui-   la. Säännös koskee tietojärjestelmästä lähtevän
2162: tenkin tarvitaan, koska automaattinen tietojen-        säteilyn avulla tapahtuvaa tietojen luvatonta
2163: käsittely mahdollistaa eräitä väärinkäytöksiä,         hankkimista. Tieto- ja viestintärikoksia koske-
2164: joita vastaavia tekoja ei voi tehdä muussa toimin-     vassa luvussa kriminalisoitaisiin nimenomaisesti
2165: taympäristössä.                                        myös oikeudeton tunkeutuminen niin sanottuun
2166:    Tärkeimmät atk-rikoksia koskevat uudet ran-         sähköpostiin (38 luvun 3 §:n 1 momentin 1 koh-
2167: gaistussäännökset tulivat voimaan 1.1.1991 osa-        ta). Hallituksen esitykseen sisältyvä säännös tu-
2168: na rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäistä           hotyöstä (34 luvun 1 §) koskisi myös sitä, joka
2169: vaihetta. Tuolloin säädettiin rangaistavaksi           tietojärjestelmän toimintaan oikeudettomasti
2170: muun muassa niin sanottu tietovahingonteko (ri-        puuttumalla aiheuttaa vakavan vaaran energia-
2171: koslain 35 luvun 1 §:n 2 momentti) ja tietokone-       huollolle, yleiselle terveydenhuollolle, maanpuo-
2172: petos (36 luvun 1 §:n 2 momentti). Väärennystä         lustukselle, oikeudenhoidolle tai muulle näihin
2173: koskevia säännöksiä muutettiin siten, että niitä       rinnastettavalle yhteiskunnan tärkeälle toimin-
2174: voidaan soveltaa myös tietokoneeseen tallenne-         nolle.
2175: tun todistuskappaleen väärentämiseen (33 luvun             Kysymyksen johdannossa annetaan ymmär-
2176: 6 §:n 1 momentti). Luvatonta käyttöä koskevaan         tää, ettei tietojärjestelmään tunkeutuminen ole
2177: säännökseen (28 luvun 7 §) tehdyt muutokset            rikos, vaikka tunkeutuminen saattaa tuhota
2178: mahdollistavat säännöksen soveltamisen tieto-          koko tietokannan. Jo voimassa olevan lain mu-
2179: koneen luvattomaan käyttöön silloinkin, kun            kaan on kiistatonta, että sellainen tietokoneen
2180: käyttö tapahtuu televerkon välityksellä. Yritys-       käyttö, jota kysymyksessä tarkoitettu tietokan-
2181: vakoilua koskevassa säännöksessä (30 luvun 4 §)        nan käyttö ilmeisesti merkitsee, on Iuvattornana
2182: tunkeutuminen ulkopuolisilta suljettuun tieto-         käyttönä rangaistavaa. Jos tietokannan vahin-
2183: järjestelmään mainitaan yhtenä tekotapana.             goittaminen on tarkoituksellista, teko tulee ran-
2184:                                         1994 vp -   KK 283                                          3
2185: 
2186: gaistavaksi tietovahingontekona. Jos tietokanta     hyvin vastaavan rikoslainsäädännölle tietokone-
2187: käsittää henkilörekisterin, teko voidaan jo voi-    rikosten torjumisessa asetettavia yleisiä vaati-
2188: massa olevan lain mukaan arvostella henkilöre-      muksia.
2189: kisteriin tunkeutumisena. Jos eduskunta hyväk-         Tietokonerikollisuuden ilmenemismuotojen
2190: syy edellä mainittuun hallituksen esitykseen si-    kehittymistä on kuitenkin syytä edelleen tarkas-
2191: sältyvät ehdotukset, jo yritys tunkeutua suojat-    ti seurata. Kokemus kuitenkin osoittaa, ettei
2192: tuun tietojärjestelmään tulee rangaistavaksi.       uusiin kriminalisointeihin ole järkevää ryhtyä
2193:    Suomen tietokonerikoksia koskevat säännök-       ennen kuin uudet ilmiöt kyetään riittävästi hah-
2194: set ja säännösehdotukset pohjautuvat pitkälti       mottamaan. Tässä kansainvälisen yhteistyön
2195: 0 ECD:n ja Euroopan neuvoston antamiin suosi-       merkitys on erityisen suuri, koska tietokoneri-
2196: tuksiin. Vuonna 1990 julkaistu EN :n tietokoneri-   kokset usein ylittävät valtioiden rajat. Tietoko-
2197: koksia koskeva suositus sisältää kahdeksaa teko-    nerikosten torjumisessa on lisäksi erityisesti
2198: tapaa koskevan vähimmäislistan ja neljää teko-      syytä muistuttaa muiden kuin rikosoikeudellis-
2199: tapaa koskevan valinnaislistan tiekonerikoksia      ten keinojen tärkeydestä. Rikoslaki ei voi eikä
2200: koskeviksi kriminalisoinneiksi. Jo Suomen voi-      sitä ole tarkoitettu korvaamaan teknisiä suojau-
2201: massa oleva lainsäädäntö sisältää lähes sellaisi-   tumismahdollisuuksia. Myös henkilöstön val-
2202: naan suosituksen mukaiset kriminalisoinnit.         mennus vahinkojen torjumiseksi on tärkeää.
2203: Kun ehdotetut uudet säännökset vielä täydentäi-     Rikosoikeudellisen järjestelmän tehoa lisäisi,
2204: sivät tietokonerikoksia koskevaa sääntelyä, Suo-    jos tietokonerikoksista ilmoitettaisiin poliisille
2205: men lainsäädännön voidaan tällä hetkellä katsoa     nykyistä useammin.
2206:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1994
2207:                                                              Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
2208: 4                                            1994 vp -    KK 283
2209: 
2210: 
2211: 
2212: 
2213:                                            Tili Riksdagens Talman
2214: 
2215:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           som genomfördes för drygt tre år sedan avlägsna-
2216: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            de de väsentligaste bristema i strafflagen i Fin-
2217: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          land beträffande stadganden om databrott.
2218: man Tina Mäkelä m.fl. undertecknade skriftliga                1 det andra skedet av totalreformen av straffla-
2219: spörsmål nr 283:                                          gen, över vilket en regeringsproposition (RP 94/
2220:                                                           1993 rd) avläts till riksdagen ijuni 1993, föreslås
2221:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            vissa stadganden om informations- och kommu-
2222:         att i vårt land inbegripa databrottslighe-        nikationsbrott som ytterligare i viss mån utvid-
2223:         ten i straffiagen genom att skyndsamt av-         gar straffbarheten för missbruk som riktar sig
2224:         låta vederbörande proposition till riksda-        mot databehandling och -överföring. Förslaget
2225:         gen?                                              till stadgande om dataintrång (38 kapitlet 8 §)
2226:                                                           innehåller en allmän kriminalisering av obehö-
2227:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             rigt intrång i ett datasystem. Personregisterlagen
2228: anföra följande:                                          innehåller redan nu ett särskilt straffstadgande
2229:                                                           om intrång i personregister, men det föreslagna
2230:    Stadgandena om databrott revideras i sam-              stadgandet kan tillämpas även på intrång i ett
2231: band med totalreformen av straffiagen. Liksom i           annat skyddat datasystem. Den i praktiken vikti-
2232: de flesta Iänder i Europa har man också i Finland         gaste ändringen med det föreslagna stadgandet
2233: stannat för att inte stifta en särskild lag om data-      torde dock vara att redan försök till dataintrång
2234: brott eller att i straffiagen ta in ett enhetligt kapi-   skulle vara straffbart. 1 stadgandet om datain-
2235: tel som gäller samtliga databrott, utan de änd-           trång föreslås att det också skall vara kriminalise-
2236: ringar i straffiagstiftningen som föranleds av au-        rat att man utan att tränga in i ett datasystem
2237: tomatisk databehandling genomförs i huvudsak              obehörigen med tekniska specialanordningar tar
2238: genom att man kompletterar de traditionella               reda på information som finns i systemet. Stad-
2239: straffstadgandena. Vissa speciella stadganden             gandet gäller skaffande av information som sker
2240: som hänför sig till databehandlingen krävs dock,          genom analysering av den strålning som datasys-
2241: eftersom automatisk databehandling möjliggör              temet ger ifrån sig. 1 kapitlet om informations-
2242: vissa former av missbruk, som inte kan begås i en         och kommunikationsbrott kriminaliseras ut-
2243: annan verksamhetsomgivning.                               tryckligen också obehörigt intrång i så kallad
2244:    De viktigaste nya straffstadgandena om adb-            elektronisk post (38 kapitlet 3 § 1 momentet 1
2245: brott trädde i kraft 1.1.1991 som en del av det           punkten). Stadgandet om sabotage i regeringens
2246: första skedet av totalreformen av strafflagen.            proposition (34 kapitlet 1 §) skulle också gälla
2247: Straffbart blev då bland annat förorsakande av            den som genom att obehörigen ingripa i ett data-
2248: så kallad dataskada (35 kapitlet 1 § 2 momentet           systems funktion förorsakar allvarlig fara för
2249: strafflagen) och så kallat databehandlingsbedrä-          energiförsörjningen, den allmänna hälsovården,
2250: geri (36 kapitlet 1 § 2 momentet strafflagen).            försvaret, rättsvården eller någon med dessajäm-
2251: Stadgandena om förfalskning ändrades så att de            förbar viktig samhällsfunktion.
2252: också kan tillämpas på förfalskning av bevismed-              1 ingressen till spörsmålet låter man förstå att
2253: el som lagrats i en datamaskin (33 kapitlet 6 § 1         intrång i ett datasystem inte är ett brott, trots att
2254: momentet straffiagen). De ändringar som gjor-             intrånget kan förstöra hela databasen. Enligt re-
2255: des i stadgandet om olovligt brukande (28 kapit-          dan nu gällande lag är det obestridligt att en
2256: let 7 § straffiagen) gör det möjligt att tillämpa         sådan användning av en datamaskin, som den i
2257: stadgandet på olovligt brukande av datamaskin             spörsmålet avsedda användningen av en databas
2258: också i sådana fall, då utnyttjandet sker med             uppenbarligen avser, är straffbart såsom olovligt
2259: hjälp av telenät. 1 stadgandet om företagsspione-         brukande. Om skadegörelsen av databasen är
2260: ri (30 kapitlet 4 § straffiagen) nämns som ett            uppsåtlig straffas gämingen såsom förorsakande
2261: gämingssätt intrång i ett datasystem som är               av dataskada. Om databasen omfattar ett per-
2262: skyddat mot utomstående. Dessa lagändringar               sonregister kan gämingen redan enligt gällande
2263:                                         1994 vp -   KK 283                                             5
2264: 
2265: lag bedömas såsom intrång i personregister. Ifall   ställas på strafflagstiftningen beträffande be-
2266: riksdagen godkänner de förslag som ingår i ovan     kämpning av databrott.
2267: nämnda regeringsproposition blir redan försök          Det föreligger emellertid skäl att fortsättnings-
2268: till intrång i ett skyddat datasystem strafibart.   vis noggrant följa med hur sätten att begå data-
2269:     I Finland grundar sig stadgandena och försla-   brott utvecklas. Erfarenheten utvisar emellertid
2270: gen till stadganden om databrott i stor utsträck-   att det inte är förnuftigt att vidta nya kriminalise-
2271: ning på rekommendationer av OECD och Euro-          ringar innan man tillräckligt kan gestalta de nya
2272: parådet. Europarådets rekommendation av 1990        fenomenen. I detta arbete är det internationella
2273: som gäller databrott innehåller en minimilista      samarbetet synnerligen viktigt, eftersom data-
2274: som omfattar åtta gärningssätt och en fakultativ    brotten ofta överskrider gränserna mellan stater.
2275: lista över kriminaliseringar av databrott som       I bekämpandet av databrott är det dessutom skäl
2276: omfattar fyra gärningssätt. Redan nugällande        att särskilt påminna om betydelsen av andra än
2277: lagstiftning i Finland innehåller nästan som så-    straffrättsliga medel. Strafflagen kan inte och
2278: dan de rekommendationsenliga kriminalise-           den är inte aysedd att ersätta tekniska skydds-
2279: ringarna. Då de föreslagna nya stadgandena          möjligheter. A ven personalutbildningen är viktig
2280: ännu skulle komplettera regleringen av databrott    i arbetet att bekämpa skadorna. Det straffrättsli-
2281: kan man anse att lagstiftningen i Finland för       ga systemets effekt skulle öka om polisen allt
2282: tillfållet väl motsvarar de allmänna krav som kan   oftare skulle få anmälningar om databrott.
2283: 
2284:      Helsingforsden 18 maj 1994
2285: 
2286:                                                               Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
2287:                                                 1994 vp
2288: 
2289: Kirjallinen kysymys 284
2290: 
2291: 
2292: 
2293: 
2294:                                    Mäkelä ym.: Pienten koulujen lakkauttamisesta
2295: 
2296: 
2297: 
2298:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2299:    Maamme hallituksen säästökampanja on saa-          tustoimeen kohdistamia säästöjä ei oikein enää
2300: massa yhä kyseenalaisempia muotoja etenkin            ymmärrä. Yleisesti katsotaan, että valtiovallan
2301: opetustoimen osalta. Kansalaisten keskuudessa         tulisi varsinkin Pohjois-Suomessa puuttua tilan-
2302: ihmetelläänkin, mihin saakka koulujen meno-           teeseen, koska useinkin kylän ainoan kokoontu-
2303: säästöissä voidaan mennä ilman, että opetuksen        mispisteen, kyläkoulun, lakkauttaminen johtaa
2304: taso laskee.                                          koko kylän autioitumiseen ja asutuksen keskitty-
2305:    Varsinkin Pohjois-Suomessa ovat kunnat sul-        miseen kirkonkyliin.
2306: keneet runsaasti kyläkouluja erilaisin perustein,        Tällainen menettely ei voi olla kenenkään etu,
2307: jotka useinkaan eivät kestä julkista arvostelua.      vaan hallituksen tulee huolehtia siitä, että maam-
2308: Väestön keskuudessa onkin varsin ristiriitaisia       me pysyy kokonaan asuttuna. Lyhytnäköisillä
2309: käsityksiä siitä, mitä opetus suurissa kouluissa      toimilla ei saa aiheuttaa esim. sitä, että lasten
2310: maksaa ja mitä maksimiluokkakoko vaikuttaa            opiskelu tulee vanhempien varallisuudesta riip-
2311: opetuksen tasoon.                                     puvaksi, sillä se olisi palaamista takaisin keskiai-
2312:     Vallitsevana käsityksenä on, että opetuksen       kaan.
2313: taso tulee maamme peruskouluissa huomatta-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2314: vasti laskemaan.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2315:     Ne kunnat, joiden taloudellinen tilanne on        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2316: huono, ovat säästöjen toivossa yhdistäneet varsin     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2317:  suuriakin kouluja toisiinsa. Kyseenalaista on kui-
2318: tenkin, tuoko se todellisuudessa kuntien talou-                 Onko Hallitus tutkinut, mitä opetus
2319: teen mitään todellisia säästöjä, koska varsin ylei-          oppilasta kohden maksaa 100 oppilaan
2320:  nen käsitys on se, että valtionosuus supistuu kun-          koulussa verrattuna 50 oppilaan kouluun
2321:  nan kohdalla suljettavien koulujen osalta. Edellä           ja väheneekö kunnan valtionosuus heti
2322:  oleva menettely saattaisi muodostua kunnille si-            sen lakkauttaman koulun osuudella, sekä
2323:  ten ympyräksi, jossa joka vuosi on toteutettava                aikooko Hallitus puuttua kuntien toi-
2324:  säästöjä talousarvion tasapainottamiseksi.                  miin peruskoulujen lakkauttamisen estä-
2325:     Kansalaisten keskuudessa näitä kuntien ope-              miseksi etenkin Pohjois-Suomessa?
2326: 
2327:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994
2328: 
2329:                      Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
2330: 
2331: 
2332: 
2333: 
2334: 240032]
2335: 2                                          1994 vp -   KK 284
2336: 
2337: 
2338: 
2339: 
2340:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2341:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         määrättäviä erityistehtäviä varten. Lisäksi ote-
2342: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          taan huomioon kunnan kieliohjelman laajuus.
2343: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Opetusministeriö voi vielä hakemuksesta korot-
2344: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tina Mä-          taa kunnan tuntikehystä eritysestä syystä. Tunti-
2345: kelän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kehystä laskettaessa otetaan huomioon yksittäis-
2346: n:o284:                                                ten koulujen oppilasmäärät. Järjestelmän pääpe-
2347:                                                        riaatteena on se, että mitä pienempi koulu on sitä
2348:           Onko Hallitus tutkinut, mitä opetus          suurempi on koulun laskennallinen tuntikehys
2349:        oppilasta kohti maksaa 100 oppilaan             oppilasta kohti. Peruskouluasetuksen (718/84)
2350:        koulussa verrattuna 50 oppilaan kouluun         82 §:ssä säädetään kuitenkin opettajamääriltään
2351:        ja väheneekö kunnan valtionosuus heti           erikokoisia ala-asteen kouluja varten vähim-
2352:        sen lakkauttaman koulun osuudella, sekä         mäisoppilasmäärät. Kunnan saaman valtion-
2353:           aikooko Hallitus puuttua kuntien toi-        osuuden määrässä huomioon otettava kunnan
2354:        miin peruskoulujen lakkauttamisen estä-         peruskoulun tuntikehys on edellä mainittujen
2355:        miseksi etenkin Pohjois-Suomessa?               koulukohtaisesti laskettujen tuntikertymien
2356:                                                        summa. Peruskoulun valtionosuuden perusteena
2357:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           käytetyt yksikköhinnat vaihtelevat maassamme
2358: vasti seuraavaa:                                       tuntikehykseen perustuvan porrastuksen mu-
2359:                                                        kaan kunnittain noin 14 000 markasta noin
2360:    Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuk-         56 000 markkaan oppilasta kohti.
2361: sia varten myönnettävät valtionosuudet perustu-            Edellä olevan perusteella oppilasmäärältään
2362: vat opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-       pienen peruskoulun lakkauttaminen vähentää
2363: netun lain (705/92) mukaan toiminnoittain en-          peruskoulun laskennallista tuntimäärää ja sitä
2364: nalta seuraavaa vuotta varten määrättäviin las-        myötä kunnan saaman valtionosuuden määrää
2365: kennallisiin yksikköhintoihin. Yksikköhinnat           suhteellisesti enemmän kuin oppilasmäärältään
2366: määritellään valtakunnallisten kokonaiskustan-         suuren koulun lakkauttaminen. Laskentameka-
2367: nusten perusteella neljän vuoden välein. Muina         nismi näin ollen suosii oppilasmäärältään pieniä
2368: vuosina yksikköhintoja tarkistetaan kustannus-         kouluja. Hallituksen esityksessä opetus- ja kult-
2369: tason sekä toiminnan laadun ja laajuuden muu-          tuuritoimen rahoitusta koskevaksi lainsäädän-
2370: tosten perusteella. Opetustoimessa, kuten perus-       nöksi (HE 21511991 vp) todettiin nimenomaises-
2371: kouluissa ja lukioissa, yksikköhinnat määrätään        ti, että valtionosuusuudistuksen valmistelussa on
2372: oppilasta kohti. Kunnille ja yksityisille yhteisöil-   pyritty siihen, että rahoitusperusteiden muutok-
2373: le myönnetään yksikköhintojen perusteella mää-         set eivät johtaisi maan koulu- ja oppilaitosver-
2374: räytyvien perusteiden mukaisiin kustannuksiin          kon harvenemiseen.
2375: valtionosuutta kunnan kantokykyluokan mu-                  Valtioneuvosto teki lokakuussa 1992 peri-
2376: kaan 45-60 prosenttia. Valtionosuuden perus-           aatepäätöksen julkisen talouden tasapainon pa-
2377: teena oleva peruskoulun yksikköhinnan keski-           rantamiseksi tähtäävistä toimenpiteistä. Päätök-
2378: määräinen markkamäärä on tänä vuonna 18 724            sen mukaisesti opetustoimessa on toteutettu
2379: markkaa oppilasta kohti.                               myös eräitä kouluverkkoon vaikuttavia muu-
2380:    Yksikköhinnat määrätään kouluverkoltaan             toksia. Peruskoulun osalta mainittua peruskou-
2381: sekä opetuksen määrältään ja sisällöltään eri-         luasetuksen 82 §:ää muutettiin vuoden 1993
2382: tyyppisiä kuntia varten eri suuruisiksi. Yksikkö-      alusta niin, että kaksi-, kolme- ja neljäopettajais-
2383: hintojen porrastuksessa käytetään perusteena           ten koulujen vähimmäisoppilasmäärärajoja ko-
2384: opetuksen laskennallista tuntimäärää eli tuntike-      rotettiin. Muutos vaikutti ensimmäisen kerran
2385: hystä. Peruskoululain (476/83) mukaan tuntike-         vuoden 1994 valtionosuuksiin. Asetusmuutok-
2386: hys määritellään erikseen ala-astetta, yläastetta      sen takia erityisesti vuonna 1993 lakkautettiin
2387: sekä erityisopetusta, sairaalaopetusta, esiopetus-     selvästi enemmän pieniä ala-asteen kouluja kuin
2388: ta, lisäopetusta, kerhotoimintaa ja opettajille        normaalisti.
2389:                                          1994 vp -   KK 284                                           3
2390: 
2391:    Kysymyksessä on nostettu esille koulujen lak-     sa harkinnassa sen itsehallintoon kuuluvana
2392: kauttaminen erityisesti Pohjois-Suomessa. Lapin      asiana.
2393: lääninhallituksen keräämien tietojen mukaan              Kuntien itsehallintoa on lainsäädännöllisesti
2394: Lapin läänissä on lakkautettu vuosina 1992-          vahvistettu monin tavoin viime vuosien aikana.
2395: 1994 yhteensä 38 peruskoulun ala-asteen koulua.      Tämä kehityssuunta on yleisesti hyväksytty. Hal-
2396: Lakkauttamistapaukset jakaantuvat vuosittain         litus ei aio ryhtyä kaventamaan kuntien oikeutta
2397: seuraavasti: vuonna 1992lakkautettiin 11, vuon-      päättää peruskoulujen perustamisesta ja lak-
2398: na 1993 19 ja tänä vuonna 8 peruskoulun ala-         kauttamisesta. Sen sijaan hallituksen tarkoituk-
2399: asteen koulua. Ala-asteen koulujen määrä on          sena on säilyttää opetustoimen rahoitusjärjestel-
2400: vähentynyt Lapin läänissä kyseisenä ajanjak-         mä sellaisena, että pieni peruskoulun ala-aste tuo
2401: sona lakkauttamisten takia 272 ala-asteen kou-       kunnalle suhteellisesti enemmän valtionosuutta
2402: lusta 234 kouluun. Vuonna 1991 Lapin läänissä        kuin suuri koulu ja näin rahoituksellisesti kan-
2403: lakkautettiin kolme koulua. Koko valtakunnan         nustaa kuntia kattavan kouluverkon säilyttämi-
2404: alueella on lakkautettu vuosina 1992 ja 1993 yh-     seen.
2405: teensä 226 koulua ja perustettu 17 uutta koulua          Viime vuosina toteutetut peruskoulujen lak-
2406: (ala-asteen kouluja oli syksyllä 1993 yhteensä       kauttamiset ovatjohtuneet oppilasmäärien alen-
2407: 3 605).                                              tumisesta, rakennusten huonosta kunnosta sekä
2408:     Peruskoulun lakkauttaminen on voimassa           edellä todetuista opetustoimen rakenteellisista
2409: olevan lainsäädännön mukaan kunnan päätettä-         uudistamispyrkimyksistä, joilla on pyritty tehok-
2410: vissä ilman valtion viranomaisen myötävaiku-         kuuden lisäämiseen ja säästöjen aikaansaami-
2411: tusta. Ennen vuotta 1991 peruskoulun lakkaut-        seen kaikissa koulumuodoissa. Kouluja on luon-
2412: tamista koskeva päätös tuli vielä alistaa asian-     nollisesti lakkautettu suhteellisesti ottaen eniten
2413:  omaisen lääninhallituksen vahvistettavaksi. Ny-     niillä alueilla, joilla on paljon pieniä kouluja.
2414:  kyisin päätöksestä voi kunnallislain nojalla teh-   Toteutetuista koulujen lakkauttamisista huoli-
2415:  dä valituksen lääninoikeuteen ja edelleen kor-      matta kouluverkko on maassamme edelleen kan-
2416:  keimpaan hallinto-oikeuteen. Tuomioistuimet         sainvälisesti ottaen poikkeuksellisen tiheä ja kou-
2417:  tutkivat päätöksen laillisuuden. Päätöksen tar-     lutuksen saavutettavuus on hyvin turvattu.
2418:  koituksenmukaisuus on sen sijaan kunnan omas-
2419:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1994
2420: 
2421:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
2422: 4                                       1994 vp -   KK 284
2423: 
2424: 
2425: 
2426: 
2427:                                       Tili Riksdagens Talman
2428: 
2429:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    lärama. Vidare tas hänsyn till omfånget i kom-
2430: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      munens språkprogram. På ansökan kan under-
2431: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    visningsministeriet av särskilda skäl ytterligare
2432: man Tina Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål        höja timresursen. Vid beräkningen av timresur-
2433: nr 284:                                             sen tas hänsyn till elevantalet i de enskilda sko-
2434:                                                     loma. Huvudprincipen är att ju mindre en skola
2435:           Har Regeringen undersökt vad under-       är desto större är skolans kalkylerade timresurs
2436:        visningen per elev kostar i skolor med 100   per elev. 1 82 § grundskoleförordningen (718/84)
2437:        elever jämfört med skolor med 50 elever,     stadgas dock om ett minimiantal elever i låg-
2438:        minskar statsandelen tili kommunen ge-       stadieskolor med olika antallärare. Den timre-
2439:        nast med en indragen skolas andel och        surs för den kommunala grundskolan som be-
2440:           ämnar Regeringen ingripa för att hin-     aktas i statsandelen till kommunen är summan
2441:        dra kommunemas åtgärder för att dra in       av timresursen för de enskilda skoloma. De
2442:        grundskolor särskilt i norra Finland?        enhetspriser som utgör grunden för grundsko-
2443:                                                     lans statsandel varierar kommunvis enligt gra-
2444:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-    deringen av timresursen i landet från ca 14 000
2445: ra följande:                                        mark till ca 56 000 mark per elev.
2446:                                                        lndragningen av en grundskola med litet elev-
2447:    De statsandelar som beviljas för undervis-       antal minskar enligt det anförda grundskolans
2448: nings- och kulturverksamhetens driftskostnader      kalkylerade timantal och därmed den statsandel
2449: baserar sig enligt lagen om finansiering av un-     som kommunen får relativt sett mera än indrag-
2450: dervisnings- och kulturverksamhet (705/92)          ningen av en skola med större elevantal. Beräk-
2451: funktionsvis på de kalkylerade enhetspriser som     ningsmekanismen gynnar sålunda skolor med
2452: på förhand bestäms för det följande året. En-       mindre elevantal. 1 regeringens proposition (RP
2453: hetsprisema bestäms med fyra års intervaller på     215/1991 rd) med förslag till lagstiftning om
2454: basis av de riksomfattande totalkostnadema.         finansiering av undervisnings- och kulturverk-
2455: U nder övriga år justeras enhetsprisema på basis    samhet fastslogs uttryckligen att man vid bered-
2456: av förändringar i kostnadsnivån samt arten och      ningen av statsandelsreformen har strävat efter
2457: beskaffenheten i verksamheten. lnom undervis-       att ändringama i finansieringsgrundema inte
2458: ningsväsendet, såsom i grundskoloma och gym-        skallleda tili att nätverket skolor och läroanstal-
2459: nasiema, bestäms enhetsprisema per elev. Kom-       ter i landet glesnar.
2460: munema och olika privata sammanslutningar              Statsrådet fattade i oktober 1992 ett princip-
2461: beviljas statsandel tili 45-60 procent enligt       beslut om åtgärder för att få större jämvikt i den
2462: kommunens bärkraftsklass för kostnader enligt       offentliga ekonomin. Enligt beslutet har inom
2463: de grunder som fastställs på basis av enhetspri-    undervisningsväsendet vissa ändringar genom-
2464: sema. Det genomsnittliga beloppet för det stats-    förts som påverkar skolnätet. 1 fråga om grund-
2465: andelsgrundande enhetspriset är i år 18 724         skolan ändrades nämnda 82 § i grundskoleför-
2466: mark per elev.                                      ordningen vid ingången av 1993 så att gränsema
2467:    Enhetsprisema bestäms tili olika storlek med     för minimiantalet el~ver höjdes vid skolor med
2468: hänsyn till skolnätet och undervisningens volym     tre eller fyra lärare. Andringen påverkade första
2469: och innehåll i olika typer av kommuner. Vid         gången statsandelama för 1994. På grund av
2470: graderingen av enhetsprisema används det kal-       ändringen i förordningen drogs 1993 mindre låg-
2471: kylerade timantalet, dvs. timresursen i undervis-   stadieskolor in i klart större omfattning än nor-
2472: ningen som grund. Enligt grundskolelagen (476/      malt.
2473: 83) bestäms timresursen skilt för lågstadiet,          Spörsmålet berör indragningen av skolor sär-
2474: högstadiet, specialstadiet, sjukhusundervisning-    skilt i norra Finland. Enligt uppgifter som läns-
2475: en, förundervisningen, tilläggsundervisningen,      styrelsen i Lapplands län har samlat in har man i
2476: klubbverksamheten och specialuppgiftema för         Lapplands Iän under 1992-1994 dragit in sam-
2477:                                            1994 vp -   KK 284                                            5
2478: 
2479: manlagt 38lågstadieskolor. Indragningama för-          Denna trend har generellt accepterats. Regering-
2480: delar sig på varje år som följer: 1992 indrogs 11,     en ämnar inte börja begränsa kommunemas rät-
2481: 1993 indrogs 19 och i år indrogs 8 lågstadiesko-       tighet att besluta om inrättande eller indragning
2482: lor. Antalet lågstadieskolor har under tiden i         av grundskolor. Däremot har regeringen för av-
2483: fråga på grund av indragningama minskat från           sikt att bibehålla finsansieringen av undervis-
2484: 272 ti11234. År 1991 drogs 3 skoloriniLapplands        ningsväsendet som oförändrat så att en mindre
2485: Iän. Inom hela riket har det under 1992 och 1993       lågstadieskola ger kommunen relativt sett mera
2486: dragits in sammanlagt 226 skolor och inrättats 17      statsandel än en större skola och på så sätt i fråga
2487: nya. Hösten 1993 fanns det sammanlagt 3 605            om finansieringen uppmuntra kommunema att
2488: lågstadieskolor,                                       bibehålla skolnätet.
2489:    Enligt gällande lagstiftning kan kommunen              Indragningama av grundskolor under de se-
2490: besluta om att dra in en skola utan inblandning        naste åren har berott på minskade elevantal,
2491: av statliga myndigheter. Ett beslut om indrag-         byggnaders dåliga skick och tidigare anförda för-
2492: ning av en grundskola måste före 1991 understäl-       sök att strukturellt reformera undervisningsvä-
2493: las länsstyrelsen. Med stöd av kommunallagen           sendet. Genom dem har man försökt öka effekti-
2494: kan beslut om indragning överklagas hos länsrät-       viteten och få till stånd besparingar inom alla
2495: ten och vidare hos högsta förvaltningsdomsto-          skolformer. Av naturliga skäl har skolor relativt
2496: len. Domstolama prövar lagligheten i besluten.         sett dragits in mest inom sådana regioner där det
2497: Beslutets ändamålsenlighet prövas av kommu-            finns många mindre skolor. Trots de genomförda
2498: nen själv som ett ärende hörande till dess självsty-   indragningama är skolnätet i vårt land med in-
2499: relse.                                                 temationella mått exceptionellt tätt och utbild-
2500:    Kommunemas självstyrelse har i lagstiftning-        ningen är lättillgänglig.
2501: en stadfåsts på många sätt under årens lopp.
2502:      Helsingforsden 20 maj 1994
2503: 
2504:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
2505: 1
2506: 
2507: 1
2508: 
2509: 
2510: 
2511: 
2512:     1
2513: 
2514:     1
2515: 
2516: 
2517: 
2518: 
2519:         1
2520: 
2521:         1
2522:                                                  1994 vp
2523: 
2524: Kirjallinen kysymys 285
2525: 
2526: 
2527: 
2528: 
2529:                                    Mäkelä ym.: Aravalainoitusjärjestelmän uudistamisesta
2530: 
2531: 
2532: 
2533:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2534: 
2535:    Valtion tukivarojen avulla tapahtuva raken-         heidän perheolosuhteidensa sen mahdollisim-
2536: nustoiminta on tällä hetkellä kriisissä. Aikaisem-     man hyvin sietäessä. Tämä tarkoittaisi käytän-
2537: min edullisena pidetty ja sosiaaliseksi tukimuo-       nössä sitä, että uuden Iuotavan asuntorahoitus-
2538: doksi koettu aravalainajärjestelmä ei tällä het-       järjestelmän suurimmat vuosittaiset hoitokulut
2539: kellä vastaa tarvettaan. Useissa tapauksissa ara-      alkaisivat vasta 10-15 vuoden kuluttua lainan
2540: van turvin tuotettu asunto tulee kalliimmaksi ns.      saannista. Kokonaisiama-ajan tulisi näin ollen
2541: kalliilla rahalla tuotettuun asuntoon verrattuna.      olla 25--40 vuotta. Tämänkaltaisia järjestelmiä
2542: Näin ollen Suomesta puuttuu tällä hetkellä ko-         on jo monissa maissa käytössä, ja myös Suomeen
2543: konaan yhteiskunnan riittävästi tukema, sosiaa-        kaivattaisiin kiireesti uusi valtion tukema asun-
2544: lisin perustein jaettava rakennusavustus- ja lai-      torahoitusjärjestelmä.
2545: najärjestelmä.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2546:     Aravalainajärjestelmän tilalle tulisi pikaisesti   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2547: kehittää uusi tai nykyisestä järjestelmästä tähän      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2548: päivään soveltuva asuntorahoitussysteemi, joka         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2549: pystyisi nykyisiä rahoitusmuotoja edullisemmin
2550: ja kilpailukykyisemmin mahdollistamaan edulli-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
2551: sen asuntorakentamisen. Tämänkaltaista uutta                  nykyisen aravalainajärjestelmän uudista-
2552: rahoitusmuotoa tarvittaisiin niin yhteiskunnalli-             miseksi nykyistä paremmin toimivaksi si-
2553: seen vuokra-asuntorakentamiseen kuin myös                     ten, että luotaisiin nykyistä pitempiaikai-
2554: yksittäisten perheiden omaan omakotitalora-                   nen ja lainan loppupäähän painottuvalla
2555: kentamiseen. Rahoituksen tulisi olla riittävän                maksujärjestelmällä varustettu rahoitus-
2556: edullista ja riittävän pitkäaikaista niin, että kus-          muoto?
2557: tannusten suurin rasittavuus tulisi asujille vasta
2558: 
2559:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994
2560: 
2561:                      Tina Mäkelä                                Hannu Suhonen
2562: 
2563: 
2564: 
2565: 
2566:  240032]
2567: 2                                        1994 vp -   KK 285
2568: 
2569: 
2570: 
2571: 
2572:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2573:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       eli arava-asuntojen tuottajien, kuntien viran-
2574: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        omaisten ja asukkaiden ääntä, joten sen avulla
2575: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      voidaan saada realistinen kuva aravalainajärjes-
2576: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän         telmän toiminnasta ja mahdollisista ongelmista.
2577: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Aravajärjestelmällä pyritään juuri siihen lop-
2578: 285:                                                 putulokseen, että asumismenot olisivat laina-
2579:                                                      ajan alussa matalat ja nousisivat laina-ajan ku-
2580:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        luessa lainansaajan maksukyvynkin parantues-
2581:        nykyisen aravalainajärjestelmän uudista-      sa. Esimerkiksi uusissa omistusaravalainoissa
2582:        miseksi nykyistä paremmin toimivaksi si-      vuosimaksu kattaa nykytilanteessa laina-ajan
2583:        ten, että luotaisiin nykyistä pitempiaikai-   alkuvuosina suurin piirtein koron osuuden, ja
2584:        nen ja lainan loppupäähän painottuvalla       perittävän lyhennyksen osuus on erittäin pieni.
2585:        maksujärjestelmällä varustettu rahoitus-      Myöskään aravalainojen laina-aikoja ei nykyi-
2586:        muoto?                                        sellään ole yleisesti koettu liian lyhyiksi. Uudisra-
2587:                                                      kentamiseen liittyvän omistusaravalainan laina-
2588:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         aika on keskimäärin 21 vuotta ja vuokra-arava-
2589: vasti seuraavaa:                                     lainan laina-aika noin 33 vuotta.
2590:                                                         Selvityksen perusteella aravalainoituksen on-
2591:    Aravalainsäädäntö on vuoden 1994 alusta uu-       gelmat näyttäytyvät osittain eri valossa siitä riip-
2592: distettu perusteellisesti. Myös aravalainoituksen    puen, onko kysymys omistusasunnoista vai
2593: rinnalle tarkoitettu pitkäaikainen korkotukilai-     vuokra-asunnoista. Yksityishenkilöille myön-
2594: noitus on jo vuokratalojen osalta otettu käyt-       nettävien omistusaravalainojen epäkohtana on
2595: töön. Omistus- ja asumisoikeusasuntojen korko-       pidetty sitä, että lainanhoitomenojen kehitys lai-
2596: tukilainoitus tulee puolestaan voimaan ensi vuo-     na-aikana on vaikeasti ennakoitavissa. Tätä on-
2597: den alusta.                                          gelmaa kärjistää lainanhakijoiden epävarmuus
2598:    Näkemys siitä, että aravajärjestelmän avulla      tulojensa kehityksestä. Lisäksi erityisesti ylim-
2599: rahoitetut asunnot tulisivat useissa tapauksissa     män vuosimaksun tason mukainen korko on ny-
2600: kalliimmiksi verrattuna kovan rahan asuntoihin,      kytilanteessa liian korkea verrattuna pankkilai-
2601: ei ole perusteltu.                                   noituksen korkotasoon.
2602:    Aravajärjestelmään liittyvän laatu- ja kustan-       Vuokra-aravalainoissa taas ongelmallisena on
2603: nusohjauksen avulla on voitu selvästi hillitä ara-   pidetty lainaehtojen mukaista pääomittamista
2604: va-asuntojen hintatasoa verrattuna vastaavan         sekä vuosimaksun suuruuden nousuvauhtia eri-
2605: tasoisiin kovan rahan asuntoihin. Eri asia on,       tyisesti lamavaiheen aikana. Aravavuokratalo-
2606: että esimerkiksi uusissa aravavuokra-asunnoissa      jen erityisongelmana on myös uhka asuntojen
2607: vuokrataso saattaa paikoitellen nousta kor-          jäämisestä pysyvästi tyhjiksi ongelma-alueilla.
2608: keammaksi kuin vanhemmissa vapaarahoittei-           Aravavuokratalojen taloudellisten vaikeuksien
2609: sissa vuokra-asunnoissa, joiden vuokra määräy-       laajuutta ja laatua sekä näihin liittyviä ratkaisu-
2610: tyy lähinnä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Täl-       ehdotuksia on myös tuoreeltaan selvitetty ympä-
2611: laisia ilmiöitä ei voida pitää merkkinä koko ara-    ristöministeriölle hiljattain luovutetussa Arava-
2612: vajärjestelmän toimimattomuudesta. Luonnol-          ongelmatyöryhmän mietinnössä.
2613: lista kuitenkin on, että aravajärjestelmän ehtoja       Varatoimitusjohtaja Järvisen selvitys sisältää
2614: on voitava tarkistaa aravalainojen tarkoituksen      niin omistus- kuin vuokra-aravalainojenkin osal-
2615: ja kilpailukyvyn varmistamiseksi.                    ta ratkaisuvaihtoehdot nykyisiin lainaehtoja
2616:    Aravalainaehtojen muutostarpeita lainansaa-       koskeviin ongelmiin. Asia tulee hallituksessa kä-
2617: jan näkökulmasta on kartoitettu varatoimitus-        siteltäväksi aivan lähiaikoina. Loppuvuoden ai-
2618: johtaja Pentti Järvisen ympäristöministeriölle       kana tullaan myös tekemään uusien korkotuki-
2619: 9.3.1994 jättämässä selvityksessä. Selvityksessä     lainojen ehtoja koskevat päätökset siten, että lai-
2620: on kuultu poikkeuksellisen laajasti juuri kentän     naehdot täyttävät lainansaajan kannalta sosiaa-
2621:                                         1994 vp -   KK 285                                            3
2622: 
2623: Iisen asuntorahoituksen tunnusmerkit. Näiden        lainoitusjärjestelmät muodostavat jatkossa yh-
2624: päätösten avulla voidaan varmistaa pieni- ja kes-   dessä vahvan sosiaalisen asuntorahoituksen run-
2625: kituloisten perheiden asuntojen kohtuullisiin eh-   gon, jonka tilalle tai rinnalle ei ole syytä harkita
2626: toihin perustuva rahoitus. Arava- ja korkotuki-     kokonaan uuden jäijestelmän luomista.
2627: 
2628:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1994
2629: 
2630:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
2631: 4                                         1994 vp -   KK 285
2632: 
2633: 
2634: 
2635: 
2636:                                         Tili Riksdagens Talman
2637: 
2638:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      myndigheter och de boende, varför en realistisk
2639: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        bild av hur aravalånesystemet fungerar och av
2640: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      eventuella problem kan fås med hjälp av den.
2641: man Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr               Genom aravasystemet eftersträvas uttryckli-
2642: 285:                                                  gen att boendeutgifterna skall vara låga i början
2643:                                                       av lånetiden och under lånetiden stiga i takt med
2644:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        att låntagarens betalningsförmåga förbättras.
2645:        ta för att det nuvarande aravalånesyste-       T.ex. täcker annuiteten i fråga om nya ägarbo-
2646:        met revideras så att ett ändamålsenligare      stadsaravalån i detta nu under de första åren av
2647:        system skapas med en långfristigare fi-        lånetiden i stort sett ränteandelen, och amorte-
2648:        nansieringsform där tyngdpunkten i be-         ringens andel är ytterst liten. lnte heller anses
2649:        talningssystemet ligger på slutet av låneti-   lånetiderna för aravalånen i dag allmänt vara för
2650:        den?                                           korta. Lånetiden för ägarbostadsaravalån som
2651:                                                       hänför sig till nybyggande är i genomsnitt ca 21 år
2652:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         och lånetiden för hyresbostadsaravalån ca 33 år.
2653: anföra följande:                                         På basis av utredningen ser problemen inom
2654:                                                       aravalångivningen delvis olika ut beroende på
2655:    Aravalagstiftningen har reviderats grundligt       om det är fråga om ägarbostäder eller hyresbo-
2656: fr.o.m. ingången av 1994. Också en form av lån-       städer. När det gäller ägarbostadsaravalån som
2657: givning med långfristiga räntestödslån som skall      beviljas enskilda har det ansetts vara ett missför-
2658: finnas parallellt med aravalånen har redan tagits     hållande att det är svårt att förutse hur utgifterna
2659: i bruk för hyreshusens del. Räntestödslångiv-         för skötseln av lånen utvecklas under lånetiden.
2660: ningen för ägar- och bostadsrättsbostäder träder      Detta problem tillspetsas av att de som ansöker
2661: för sin del i kraft vid ingången av nästa år.         om lån är osäkra om hur deras inkomster utveck-
2662:    Det finns ingen grund för uppfattningen att        las. Dessutom är räntan enligt i synnerhet den
2663: bostäder som finansierats med hjälp av aravasys-      högsta annuiteten i dagens läge alltför hög jäm-
2664: temet ofta skulle bli dyrare än självfinansierade     fört med räntenivån på bankernas lån.
2665: bostäder.                                                När det gäller hyresbostadsaravalånen har
2666:    Tack vare den kvalitets- och kostnadsstyrning      kapitaliseringen enligt lånevillkoren samt den
2667: som hänför sig till aravasystemet har prisnivån       hastighet med vilken annuitetens storlek ökar i
2668: på aravabostäder klart kunnat dämpas järnfört         synnerhet under lågkonjunktur ansetts vara ett
2669: med självfinansierade bostäder av motsvarande         problem. Ett problem som särskilt gäller arava-
2670: klass. En annan sak är sedan att hyresnivån i t.ex.   hyreshus är också risken för att bostäderna per-
2671: nya aravahyresbostäder ställvis kan bli högre än      manent blir stående tamma i problemområden.
2672: i gamla fritt fmansierade hyresbostäder, där hy-      En fårsk utredning om omfattningen och arten
2673: ran närmast bestäms på basis av utbud och efter-      av aravahyreshusens ekonomiska svårigheter
2674: frågan. Dylika fenomen kan inte betraktas som         samt förslag till lösningar i anslutning härtill
2675: ett teeken på att hela aravasystemet skulle funge-    finns också i ett betänkande som nyligen över-
2676: ra dåligt. Givetvis måste dock villkoren inom         lämnades till miljöministeriet av den arbetsgrupp
2677: aravasystemet kunna ändras för säkerställande         som utrett problemen inom aravasystemet.
2678: av aravalånens syfte och konkurrenskraft.                Vice verkställande direktör Järvinens utred-
2679:    1en utredning som vice verkställande direktör      ning innehåller alternativ tilllösningar på de nu-
2680: Pentti Järvinen den 9 mars 1994 överlämnade till      varande problemen beträffande lånevillkoren i
2681: miljöministeriet kartläggs behoven av ändring av      fråga om både ägarbostadsaravalån och hyres-
2682: aravalånevillkoren från låntagarens synpunkt. 1       bostadsaravalån. Saken kommer att behandlas i
2683: utredningen har man i exceptionellt hög grad          regeringen inom den allra närmaste framtiden.
2684: uttryckligen lyssnat till åsikterna på fåltet, dvs.   Under årets senare hälft kommer också beslut
2685: producenterna av aravabostäder, kommunala             om villkoren för de nya räntestödslånen att fattas
2686:                                         1994 vp -   KK 285                                           5
2687: 
2688: så att dessa villkor från låntagarens synpunkt      kommer framöver tillsammans att bilda en kraf-
2689: uppfyller kännetecknen för social bostadsfman-      tig stomme för social bostadsfinansiering. Det
2690: siering. Med hjälp av dessa beslut kan finansie-    finns ingen orsak att överväga skapande av ett
2691: ring på skäliga villkor av bostäder för små- och    helt nytt system i stället för eller parallellt med
2692: medelinkomsttagarfamiljer säkerställas. Arava-      dessa system.
2693: lånesystemet och systemet med räntestödslån
2694:      Helsingforsden 20 maj 1994
2695:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
2696: 1
2697: 1
2698:  1
2699:  1
2700:   1
2701:   1
2702:    1
2703:    1
2704:     1
2705:     1
2706:      1
2707:      1
2708:       1
2709:       1
2710:        1
2711:        1
2712:         1
2713:         1
2714:          1
2715:          1
2716:           1
2717:           1
2718:            1
2719:            1
2720:             1
2721:             1
2722:              1
2723:              1
2724:               1
2725:                                                    1994vp
2726: 
2727: Kirjallinen kysymys 286
2728: 
2729: 
2730: 
2731: 
2732:                                      Mäkelä ym.: Lyhytaikaisten työsuhteiden vaikutuksesta työttö-
2733:                                           myysturvan saantiin
2734: 
2735: 
2736:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
2737: 
2738:     Julkisuudessa on runsaasti ollut esillä nykyi-       tömille työnhakijoille motivoivammaksija ennen
2739: sen työttömyysturvajärjestelmän eräs merkittä-           kaikkea mahdolliseksi tehdä ammattiaan vastaa-
2740: vä epäkohta. Tämä epäkohta on se, että jopa              via lyhyitä työsuhteita ja tällä tavoin myös voitai-
2741: yhden päivän lyhytaikainen työsuhde saattaa              siin keskeyttää heidän mahdollisesti pitkätkin
2742: katkaista työttömyyskorvauksella olevan henki-           työttömyysjaksonsa. Tämä lisäisi huomattavasti
2743: lön korvauksen maksun jopa kuudeksi viikoksi.            heidän työttömänä olemisensa siedettävyyttä ja
2744: Jo varsin tavallinen tapaus, jossa esimerkiksi vii-      ylläpitäisi heidän ammattitaitoaan.
2745: kon työsuhde lopettaa maksamisen 3--4 viikok-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2746: si, aiheuttaa tavalliselle kansalaiselle erittäin vai-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2747: kean taloudellisen ongelman. Voidaan siis perus-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2748: tellusti sanoa, että nykyinen työttömyysturvajär-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2749: jestelmä ei vastaa aikaansa estäessään työtöntä
2750: työnhakijaa vastaanottamasta lyhyitä työsuhtei-                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
2751: ta.                                                              nykyisten työttömyysturvasäännösten
2752:     Työttömyysturvasäännöksiä tulisi pikaisesti                  pikaiseksi muuttamiseksi siten, ettei työt-
2753: muuttaa siten, että työtön voisi ottaa vastaan                   tömyyskorvauksella olevan henkilön
2754: lyhytaikaisia, muutaman päivän pituisia työsuh-                  korvaus katkea useiksi viikoiksi hänen
2755: teita ilman hänen työttömyyskorvauksensa mak-                    vastaanottaessaan tilapäistä lyhytaikais-
2756:  sussa tapahtuvaa katkosta. Yhteensovitus teh-                   ta työtä, vaan että mahdollinen saadun
2757:  täisiin jälkikäteen siten, että seuraavissa maksu-              ansion ja työttömyyskorvauksen yhteen-
2758:  erissä otettaisiin huomioon hänen lyhyestä työ-                 sovitus suoritetaan vasta jälkeenpäin?
2759:  suhteestaan saamansa tulot. Näin saataisiin työt-
2760: 
2761:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994
2762: 
2763:                        Tina Mäkelä                                Hannu Suhonen
2764: 
2765: 
2766: 
2767: 
2768:  2400321
2769: 2                                        1994 vp -   KK 286
2770: 
2771: 
2772: 
2773: 
2774:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2775: 
2776:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on valotettu laajemmin yhteensovitukseen liitty-
2777: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        viä näkökohtia.
2778: olette 29 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-         Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan
2779: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja työttö-
2780: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän ym.       myysturvan maksajatahojen kanssa käymässä
2781: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 286:        lävitse muutostarpeita niihin työttömyysturva-
2782:                                                      lain säännöksiin, jotka liittyvät sovitellun päivä-
2783:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        rahan maksamiseen. Tarkoituksena on, että tar-
2784:        nykyisten työttömyysturvasäännösten           peellisista muutoksista valmistellaan hallituksen
2785:        pikaiseksi muuttamiseksi siten, ettei työt-   esitys annettavaksi eduskunnalle vielä kevätis-
2786:        tömyyskorvauksella olevan henkilön            tuntokaudella siten, että muutokset tulisivat voi-
2787:        korvaus katkea useiksi viikoiksi hänen        maan kuluvan vuoden heinäkuun alusta lukien.
2788:        vastaanottaessaan tilapäistä lyhytaikais-     Tavoitteena on muun muassa maksatusviiveiden
2789:        ta työtä, vaan että mahdollinen saadun        vähentäminen. Työttömyyspäivärahan ja työttö-
2790:        ansion ja työttömyyskorvauksen yhteen-        myysaikana saadun ansiotulon yhteensovitus
2791:        sovitus suoritetaan vasta jälkeenpäin?        tehdään nykyisinkin aina jälkikäteen, tarkastelu-
2792:                                                      jakson päätyttyä. Yhteensovituksen siirtäminen
2793:                                                      tätä seuraavan maksukauden päättymiseen joh-
2794:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
2795:                                                      taisi takaisinperintöjen huomattavaan lisäänty-
2796: vasti seuraavaa:
2797:                                                      miseen, mikä saattaisi heikentää asiakaspalvelun
2798:                                                      tasoa. Työttömyysturvassa, toisin kuin muissa
2799:    Työttömyyspäivärahan ja työttömyysajalta          sosiaalivakuutuksen toimeentuloetuuksissa, ei
2800: saadun palkan yhteensovituksessa olevista on-        etukäteen tiedetä, mihin saakka etuus on makset-
2801: gelmista ja niiden ratkaisemisesta ovat lyhyen       tavissa. Maksupäivän siirtymiset johtuvat siitä,
2802: ajan sisällä jo kysyneet kansanedustaja Roos (n:o    että yhteensovituksen tarkastelujakso ja maksu-
2803: 103), kansanedustaja Nyby (n:o 170), kansan-         kaudet poikkeavat toisistaan. Näin ollen maksu-
2804: edustaja Mäkelä (n:o 176) ja kansanedustaja Ait-     päivien siirtyminen voidaan estää vain pyrkimäl-
2805: toniemi (n:o 273). Asianomaisissa vastauksissa       lä niiden yhtenäistämiseen.
2806: 
2807:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1994
2808: 
2809:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
2810:                                          1994 vp -      KK 286                                             3
2811: 
2812: 
2813: 
2814: 
2815:                                        Tili Riksdagens Talman
2816: 
2817:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Social- och hälsovårdsministeriet går som bäst
2818: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den         tillsammans med arbetsmarknadsorganisatio-
2819: 29 apri11994 till vederbörande medlem av stats-         nerna och de myndigheter som betalar ut ut-
2820: rådet översänt följande av riksdagsman Mäkelä           komstskydd för arbetslösa igenom vilka behov
2821: undertecknade spörsmål nr 286:                          det finns att ändra på de stadganden i lagen om
2822:                                                         utkomstskydd för arbetslösa som gäller utbetal-
2823:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          ning av anpassad dagpenning. A vsikten är att en
2824:        ta för att snabbt åstadkomma en ändring          regeringsproposition om behövliga ändringar
2825:        i nuvarande stadganden om utkomst-               skall beredas och avlåtas tili riksdagen redan
2826:        skydd för arbetslösa så att ersättningen         denna vårsession så att ändringarna kunde träda
2827:        för en person som lever på arbetslöshets-        i kraft vid ingången av juli detta år. Målet är bl.a.
2828:        ersättning inte avbryts för flera veckor då      att minska dröjsmålen i samband med utbetal-
2829:        han tar emot tillfålligt kortvarigt arbete,      ningen. Sammanjämkningen av arbetslöshets-
2830:        utan att en eventuell sammanjämkning av          dagpenningen och förvärvsinkomsten under ar-
2831:        förvärvad inkomst och arbetslöshetser-           betslöshetstiden sker också i dag alltid i efter-
2832:        sättningen görs först i efterhand?               skott, efter det att granskningsperioden löpt ut.
2833:                                                         Om man sköt upp sammanjämkningen tili dess
2834:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           att nästföljande betalningsperiod utlöper skulle
2835: anföra följande:                                        detta leda till en betydande ökning av återkraven,
2836:                                                         vilket eventuellt skulle försämra kundservicen.
2837:    Inom en kort tid har de problem som uppkom-          När det gäller utkomstskydd för arbetslösa vet
2838: mer vid sammanjämkningen av arbetslöshets-              man inte på förhand, i motsats tili vad fårhållan-
2839: dagpenningen och lönen under tiden som arbets-          det är i fråga om övriga utkomstförmåner inom
2840: lös samt lösningen av dessa problem tagits upp i        socialförsäkringen, hur länge fårmånen kan ut-
2841: spörsmål av riksdagsman Roos (nr 103), riks-            betalas. Orsaken tili att utbetalningsdagen skjuts
2842: dagsman Nyby (nr 170), riksdagsman Mäkelä (nr           fram är att sammanjänkningens granskningspe-
2843: 176) och riksdagsman Aittoniemi (nr 273). I sva-        riod och betalningsperioder avviker från varan-
2844: ren på dessa spörsmål har olika synpunkter i            dra. Således kan en framskjutning av utbetal-
2845: samband med sammanjämkningen belysts i ett              ningsdagarna förhindras endast genom samord-
2846: vidare perspektiv.                                      ning.
2847: 
2848:      Helsingforsden 19 maj 1994
2849:                                                      Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
2850:                                                1994 vp
2851: 
2852: Kirjallinen kysymys 287
2853: 
2854: 
2855: 
2856: 
2857:                                   Rinne: Kansalaisten turvallisuuden heikkenemisestä
2858: 
2859: 
2860: 
2861:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2862: 
2863:     Kansalaisten turvallisuus on huolestuttavana       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2864: tavalla heikkenemässä. Osattomaan ja tulevai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2865: suudettomaan tilaan on joutunut yhä suurempi        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2866: määrä kanssaihmisistämme.                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2867:     Samaan aikaan hallitus on heikentämässä po-
2868: liisin huolehtimaa kansalaisten turvallisuutta                Käsittääkö Hallitus harjoittamansa
2869: koskevaa palvelutoimintaa. Hoitojärjestelmät               politiikan seuraukset, ja jos käsittää, niin
2870: ovat myös joutuneet rankan leikkaustoiminnan                  aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin, joil-
2871: kohteeksi niin, että avohoitopalveluja ei ole sa-          la kansalaisturvattomuutta lisäävä kehi-
2872: malla turvattu. Esko Ahon hallitus ei selvästi-            tys pysäytetään?
2873: kään käsitä, millaiseen yhteiskunnalliseen tilan-
2874: teeseen se on maata ajamassa.
2875: 
2876:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994
2877:                                            Heikki Rinne
2878: 
2879: 
2880: 
2881: 
2882:  2400321
2883: 2                                         1994 vp -   KK 287
2884: 
2885: 
2886: 
2887: 
2888:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2889: 
2890:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        liisin mahdollisuuksia vastata kansalaisten tur-
2891: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vallisuudesta.
2892: olette 2 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-            Osana julkisen talouden menojen supistamista
2893: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      on myös sosiaaliturvajärjestelmässä jouduttu te-
2894: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Rinteen näin       kemään tarkistuksia kansantalouden rahoitus-
2895: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 287:              pohjan pettämisen vuoksi. Kuntien lakisäätei-
2896:                                                       seen velvollisuuteen järjestää sosiaali- ja tervey-
2897:           Käsit'tääkö Hallitus harjoittamansa         denhuollon peruspalvelut ei kuitenkaan ole puu-
2898:        politiikan seuraukset, ja jos käsittää, niin   tuttu. Keskeiset pohjoismaisen hyvinvointival-
2899:           aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin, joil-    tion periaatteet, joihin kuuluu muun muassa pyr-
2900:        la kansalaisturvattomuutta lisäävä kehi-       kimys huolehtia jokaisen yksilön perusturvalli-
2901:        tys pysäytetään?                               suudesta, ovat edelleen voimassa eikä niitä ole
2902:                                                       tarkoitus muuttaa. Sen sijaan sosiaaliturvajärjes-
2903:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           telmää on tarkoitus kehittää muun muassa niin,
2904: taen seuraavaa:                                       että kansalaisten omatoimisuudelle syntyy lisää
2905:                                                       tilaa. Sosiaalietuuksien tason tarkistukset, joita
2906:    Kansainvälisessä vertailussa Suomi on edel-        julkisten menojen supistaminen myös on välttä-
2907: leen turvallinen maa sekä rikollisuustilanteen        mättä edellyttänyt, on pyritty toteuttamaan si-
2908: osalta että sosiaaliturvan näkökulmasta. Niin         ten, ettei vähimmäisturvaan ole puututtu.
2909: sanottujen uhritutkimusten mukaan kansalais-              Eräs keskeinen pyrkimys koko sosiaali- ja ter-
2910: ten kokema turvallisuudentunne muun muassa            veydenhuollossa on laitospainotteisuuden pur-
2911: rikoksen kohteeksi joutumisen osalta on viime         kaminen. Suomi on edelleen eräs laitoshoitoval-
2912: vuosina kuitenkin huonontunut. Omaisuusrikol-         taisimmista maista Euroopassa. Tällä niin sano-
2913: lisuus on Suomessa viimeisten 15 vuoden aikana        tulla palvelurakennemuutoksella on tarkoitus
2914: kaksinkertaistunut, mutta toisaalta väkivaltari-      muuttaa hoitojärjestelmää entistä tehokkaam-
2915: kollisuus näyttää vakiintuneen vuosikymmenen          maksi ja taloudellisemmaksi, mutta myös samal-
2916: vaihteen tasolle. Viimeaikainen väkivaltatapaus-      la parempaa ja inhimillisempää hoitoa tarjoa-
2917: ten näyttävä uutisointi antaa väärän kuvan tur-       vaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on asetta-
2918: vallisuustasosta ainakin väkivallan suhteen.          nut palvelurakennemuutoksen seurantaryhmän,
2919: Merkittäviä poliisin toimintaedellytysten turvaa-     joka sekä valtakunnan tasoisesti että alueellisesti
2920: misen osalta ovat eduskunnan käsiteltävänä ole-       tiiviisti seuraa kunnissa tapahtuvaa kehitystä.
2921: vat hallituksen esitykset poliisilaiksi, pakkokei-    Erityistä huomiota seurannassa on kiinnitetty ja
2922: nolain 5 luvun muuttamisesta sekä poliisin hen-       tullaan kiinnittämään riittävien avopalveluiden
2923: kilörekisterilaiksi. Mainittujen esitysten keskei-    turvaamiseen palvelurakennemuutoksen yhtey~
2924: senä tarkoituksena on selkeyttää ja parantaa po-      dessä.
2925: 
2926:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1994
2927: 
2928:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
2929:                                            1994 vp -    KK 287                                            3
2930: 
2931: 
2932: 
2933: 
2934:                                          Tili Riksdagens Talman
2935: 
2936:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         möjligheter att ansvara för medborgarnas säker-
2937: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         het.
2938: 2 maj 1994 till vederbörande medlem av stats-              Som en del av nedskärningen av den offentliga
2939: rådet översänt följande av riksdagsman Rinne            ekonomins utgifter har man även inom social-
2940: undertecknade spörsmål nr 287:                          skyddssystemet varit tvungen att göra ändringar
2941:                                                         med anledning av att den samhällsekonomiska
2942:           Förstår Regeringen följderna av den           finansieringsgrunden gett vika. Kommunernas
2943:        politik som den bedriver, och om den för-        lagstadgade skyldighet att ordna social- och häl-
2944:        står,                                            sovårdens bastjänster har dock fått kvarstå oför-
2945:           ämnar den vidta åtgärder för att stop-        ändrad. De viktigaste principerna i en nordisk
2946:        pa den utveckling som ökar medborgar-            välfårdsstat, till vilka bl.a. hör strävan att sörja
2947:        nas känsla av otrygghet?                         för varje individs grundtrygghet, gäller alltjämt
2948:                                                         och det finns inte några planer att ändra dem.
2949:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Däremot är avsikten att utveckla socialskydds-
2950: anföra följande:                                        systemet bl.a. så att det finns Il}era utrymme för
2951:                                                         medborgarnas egna initiativ. Andringarna i de
2952:     1 internationell jämförelse är Finland fortfa-      sociala förmånerna, vilka också varit absolut
2953: rande ett tryggt land både vad gäller brottssitua-      nödvändiga med tanke på nedskärningarna av de
2954: tionen och socialskyddet. Enligt s.k. offerunder-       offentliga utgifterna, har man försökt genomföra
2955: sökningar har den känsla av trygghet som med-           så att minimiskyddet inte har rörts.
2956: borgarna upplever emellertid försvagats under              lnom hela social- och hälsovården försöker
2957: de senaste åren bl.a. i fråga om risken att bli         man minska anstalternas betydelse. Vårt land
2958: föremål för brott. Egendomsbrottsligheten har           är fortfarande ett av de Iänder i Europa där
2959: fördubblats i vårt land under de senaste 15 åren,       anstaltsvården dominerar mest. Denna s .k. servi-
2960: men å andra sidan verkar våldsbrottsligheten ha         cestrukturförändring är avsedd att ändra vård-
2961: stabiliserats till den nivå som var gällande i slutet   systemet, så att det blir allt effektivare och lön-
2962: av 1980- och början av 1990-talet. Den enorma           sammare, men att det också på samma gång
2963: nyhetsbevakningen av våldsfall under den senas-         erbjuder bättre och mänskligare vård. Social-
2964: te tiden ger en felaktig bild av säkerhetsnivån         och hälsovårdsministeriet har tillsatt en upp-
2965: åtminstone vad gäller våldet. Av avsevärd bety-         följningsgrupp för servicestrukturförändringen.
2966: delse för tryggandet av polisens verksamhetsbe-         Gruppen följer både på det riksomfattande pla-
2967: tingelser är regeringens propositioner med för-         net och regionalt noggrant utvecklingen i kom-
2968:  slag till polislag, lag om ändring av 5 kap. lagen     munerna. Den har fåst uppmärksamhet särskilt
2969:  om tvångsmedelsförfarande och lag om polisens          vid tryggandet av omvårdnadsservicen i sam-
2970: personregister, vilka som bäst behandlas i riksda-      band med servicestrukturförändringen och dess
2971:  gen. Det viktigaste syftet med nämnda proposi-         avsikt är att så skall ske också i fortsättningen.
2972:  tioner är att förtydliga och förbättra polisens
2973: 
2974:      Helsingforsden 19 maj 1994
2975: 
2976:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
2977:                                               1994vp
2978: 
2979: Kirjallinen kysymys 288
2980: 
2981: 
2982: 
2983: 
2984:                                   Aittoniemi: Työllistämiseen osoitettujen varojen käyttämisestä
2985:                                       Kera Oy:n palkkakustannuksiin
2986: 
2987: 
2988:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2989:    Valtion laitos tai valtion omistama yhtiö voi       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2990: työllistää työttömän työnhakijan puoleksi vuo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2991: deksi siten, että palkkakustannus maksetaan ko-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2992: konaisuudessaan työvoimatoimiston osoittama-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2993: na.
2994:    Kera Oy:stä valtio omistaa tietämäni mukaan                 Katsooko Hallitus, että valtion 99,5
2995: 99,5 prosenttia. Aikaisemmin mainitulla perus-              prosentin osuudella omistama Kera Oy
2996: teella ovat työvoimaviranomaiset ainakin erääs-             vastaa sellaista valtion liikelaitosta, viras-
2997: sä tapauksessa tulkinneet, että Kera Oy ei vastaa           toa tai sen omistamaa yhtiötä, jolle puo-
2998: tässä tarkoituksessa valtion omistamaa yhtiötä              leksi vuodeksi työllistetyn palkka voi-
2999: ja että työllistettävän koko palkkaa ei voida               daan kokonaisuudessaan maksaa työvoi-
3000: maksaa työvoimatoimiston kautta. Asian suh-                 matoimiston eli valtion määrärahoista?
3001: teen on kuitenkin häilyvyyttä.
3002: 
3003:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994
3004:                                           Sulo Aittoniemi
3005: 
3006: 
3007: 
3008: 
3009:  2400321
3010: 2                                           1994 vp -    KK 288
3011: 
3012: 
3013: 
3014: 
3015:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
3016: 
3017:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           talousarvioon otetusta määrärahasta korvaus
3018: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            tietyn valtiolle kuuluvan tehtävän, kuten esimer-
3019: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          kiksi työllisyyden hoitamisesta.
3020: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-              Muille työnantajille kuin valtiotyönantajalle
3021: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            suoritetaan korvaus työttömän henkilön työllis-
3022: n:o 288:                                                 tämisestä työllisyysasetuksen mukaisena työllis-
3023:                                                          tämistukena. Tähän työnantajaryhmään kuulu-
3024:            Katsooko Hallitus, että valtion 99,5          vat myös kaikki valtionyhtiöt siitä riippumatta,
3025:         prosentin osuudella omistama Kera Oy             minkä osuuden kustakin yhtiöstä valtio suoraan
3026:         vastaa sellaista valtion liikelaitosta, viras-   omistaa. Esimerkiksi edustaja Aittaniemen kysy-
3027:         toa tai sen omistamaa yhtiötä, jolle puo-        myksessä mainittu Kera Oy on tähän ryhmään
3028:         leksi vuodeksi työllistetyn palkka voi-          kuuluva työnantaja, jolle työvoimatoimisto voi
3029:         daan kokonaisuudessaan maksaa työvoi-            hakemuksesta myöntää työllistämistukea.
3030:         matoimiston eli valtion määrärahoista?              Työllistämistukijärjestelmän mukainen työl-
3031:                                                          listämistuki on aina tietty kiinteä markkamäärä
3032:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             sellaista työpäivää kohti, jolta työnantaja on vel-
3033: vasti seuraavaa:                                         vollinen maksamaan palkan. Vaikka työllistä-
3034:                                                          mistuen yksikkömäärä vaihteleekin eri tapauk-
3035:     Palkkaperusteisia työllisyysmäärärahoja voi-         sissa, ei tuki koskaan kata kaikkia työnantajalle
3036: daan käyttää työttömien työnhakijoiden työllis-          työllistämisestä aiheutuvia palkkauskustannuk-
3037: tämiseen kaikilla kolmella työnantajasektorilla          sia sillä tavoin kuin valtiotyönantajalle työlli-
3038: eli tukea voidaan valtion virastoissa ja laitoksissa     syysmäärärahoista maksettava korvaus. Tämä
3039: tapahtuvaa työllistämistä, kuntasektorilla ta-           ero johtuu siitä, että valtion ollessa työnantajan
3040: pahtuvaa työllistämistä tai kolmantena vaihto-           asemassa se on luonnollisesti itse vastuussa kai-
3041: ehtona muiden työnantajien toimesta tapahtu-             kista työnantajavelvoitteista. Sen sijaan muulle
3042: vaa työllistämistä. Valtion virastoissa ja laitok-       työnantajalle maksettava työllistämistuki on ju-
3043: sissa tapahtuvaa työllistämistä tuetaan siten, että      ridiselta luonteeltaan valtionapua, joka puoles-
3044: työllisyysmäärärahoista maksetaan työntekijän            taan ei koskaan voi kattaa kaikkia avustettavia
3045: koko palkka sekä talousarviossa erikseen maini-          kustannuksia. Työllistämistuen osuus työnanta-
3046: tut työnantajalle työntekijän paikkaamisesta ai-         jalle työllistämisestä aiheutuvista kaikista palk-
3047: heutuvat sosiaalikustannukset. Muiden kahden             kauskustannuksista vaihtelee tapauskohtaisesti,
3048: työnantajasektorin osalta työttömien työnhaki-           koska tuki on markkamääräisesti kiinteä sum-
3049: joiden työllistymistä tuetaan siten, että työnanta-      ma, jonka suuruuteen todelliset palkkauskustan-
3050: jalle maksetaan työllisyysasetuksen mukaista             nukset eivät vaikuta.
3051: työllistämistukea, jonka määrä vaihtelee tilan-             Lopuksi on syytä korostaa, että palkkaperus-
3052: teesta riippuen. Tuetun työllistämisjakson enim-         teisten työllisyysmäärärahojen käyttö perustuu
3053: mäispituus on kaikissa tapauksissa kuusi kuu-            kaikissa tapauksissa asianomaisen työvoimatoi-
3054: kautta.                                                  miston harkintaan. Näin ollen tukea eivät esi-
3055:     Valtiotyönantajaksi katsotaan palkkaperus-           merkiksi työvoimatoimiston määrärahatilan-
3056: teisia työllisyysmäärärahoja käytettäessä ainoas-        teen johdosta voi saada kaikki ne työnantajat,
3057: taan ne valtion virastot ja laitokset, jotka ovat        jotka voisivat työllistää työttömiä työnhakijoita
3058: suoraan valtion budjettitalouden piirissä, sekä          työllisyysasetuksen ja työllisyysmäärärahojen
3059: valtion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoite-      käyttöperusteiden mukaisesti.
3060: tut valtion liikelaitokset, joille voidaan suorittaa
3061: 
3062:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1994
3063: 
3064:                                                                             Työministeri Ilkka Kanerva
3065:                                            1994 vp -   KK 288                                             3
3066: 
3067: 
3068: 
3069: 
3070:                                          Tili Riksdagens Talman
3071: 
3072:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        en viss uppgift som hör till staten, till exempel
3073: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         skötseln av sysselsättningen.
3074: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Andra arbetsgivare än staten betalas för att
3075: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          sysselsätta en arbetslös arbetssökande ersättning
3076: 288:                                                   i form av sysselsättningsstöd enligt sysselsätt-
3077:                                                        ningssförordningen. Tili denna arbetsgivargrupp
3078:           Anser Regeringen att Kera Ab, som till       hör också alla statsbolag, oavsett hur stor andel
3079:        99,5 procent ägs av staten, motsvarar så-       av bolaget staten äger direkt. Till exempel Kera
3080:        dant statligt affårsverk, ämbetsverk eller      Ab som nämns i riksdagsman Aittoniemis spörs-
3081:        statsägt bolag, till vilket hela lönen för en   mål hör tili denna grupp av arbetsgivare, som på
3082:        för ett halvt år sysselsatt person kan beta-    ansökan kan beviljas sysselsättningsstöd av ar-
3083:        las med arbetskraftsbyråns, dvs. statens        betskraftsbyrån.
3084:        anslag?                                             Enligt systemet med sysselsättningsstöd upp-
3085:                                                        går sysselsättningstödet till ett visst bestämt
3086:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          markbelopp per varje arbetsdag ~pm arbetsgiva-
3087: anföra följande:                                       ren är skyldig att betala lön för. Aven om stödet
3088:                                                        per person varierar från fall till fall täcker stödet
3089:    Lönebaserade sysselsättningsanslag kan an-          aldrig alla de lönekostnader som sysselsättandet
3090: vändas för att sysselsätta arbetslösa arbetssökan-     medför arbetsgivaren på samma sätt som när det
3091: de inom alla tre arbetsgivarsektorer, dvs. därige-     är fråga om sådan ersättning som betalas med
3092: nom kan stödas sysselsättningen i statliga äm-         sysselsättningsanslag till staten som arbetsgivare.
3093: betsverk och inrättningar, på den kommunala            Denna skillnad beror på att staten i egenskap av
3094: sektorn och för det tredje i tjänst hos andra ar-      arbetsgivare är naturligtvis själv ansvarig för alla
3095: betsgivare. 1 statens ämbetsverk och inrättningar      arbetsgivarskyldigheter. Däremot är det syssel-
3096: sker detta så att arbetstagarens hela lön och de i     sättningsstöd som betalas tili annan arbetsgivare
3097: statsbudgeten särskilt angivna socialkostnader         tili sin juridiska natur statsunderstöd, varför det
3098: vilka avlönande av arbetstagaren föranleder ar-        aldrig kan täcka alla avsedda kostnader. Andelen
3099: betsgivaren betalas med sysselsättningsanslag.         av sysselsättningsstödet av alla de lönekostnader
3100: lnom de två övriga arbetsgivarsektorerna stöds         som sysselsättning i varje enskilt fall medför ar-
3101: sysselsättningen för arbetslösa arbetssökande          betsgivaren varierar, eftersom stödet är ett fast
3102: genom att arbetsgivaren enligt sysselsättnings-        markbelopp, vars storlek de faktiska lönekostna-
3103: förordningen betalas ett sysselsättningsstöd, vars     derna inte påverkar.
3104: belopp beror på omständigheterna. 1 samtliga               A vslutningsvis är det skäl att understryka att
3105: fall är längden på en stödperiod maximalt sex          användningen av lönebaserade sysselsättnings-
3106: månader.                                               anslag alltid beror på arbetskraftsbyråns pröv-
3107:    Som statlig arbetsgivare betraktas vid använd-      ning. Således kan tili exempel arbetskraftsbyråns
3108: ning av lönebaserade sysselsättningsanslag en-         anslagsläge vara sådant att stöd inte kan beviljas
3109: dast de statliga ämbetsverk och inrättningar vil-      tili alla de arbetsgivare som enligt sysselsättnings-
3110: ka direkt omfattas av statsbudgeten samt de av         förordningen och användningsgrunderna för
3111: statens affårsverk som avses i lagen om statens        sysselsättningsanslagen hade möjlighet att syssel-
3112: affårsverk och för vilka kan betalas ersättning        sätta arbetslösa arbetssökande.
3113: med ett anslag i statsförslaget för att kunna sköta
3114: 
3115:      Helsingforsden 20 maj 1994
3116: 
3117:                                                                         Arbetsminister Ilkka Kanerva
3118:                                                  1994vp
3119: 
3120: Kirjallinen kysymys 289
3121: 
3122: 
3123: 
3124: 
3125:                                     0. Ojala ym.: Ehdottomien vankeusrangaistusten määräämisestä
3126:                                         siviilipalveluksesta kieltäytyneille
3127: 
3128: 
3129:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3130: 
3131:     Siviilipalvelusmiesten asemaa sääntelee Suo-          YK:n ihmisoikeustoimikunta on nimenomai-
3132: men kotimaisen lainsäädännön tasolla siviilipal-       sesti maaliskuussa 1987 hyväksynyt aseistakiel-
3133: veluslaki (1723/91). Tuon lain 26 §:n mukaan           täytymisoikeutta koskevan päätöslauselman,
3134: muun muassa siviilipalvelusvelvollinen, joka il-       joka tosin on oikeudelliselta luonteeltaan vain
3135: moittaa kirjallisesti kieltäytyvänsä siviilipalve-     valtiolle ja niiden hallituksille suunnattu 6-koh-
3136: luksesta, on tuomittava siviilipalvelusrikoksesta      tainen suositus harjoitettavasta politiikasta. Pää-
3137: vankeuteen ajaksi, joka vastaa puolta hänen jäl-       töslauselman kolmannessa kohdassa ihmisoi-
3138: jellä olevasta palvelusajastaan. Saman lain            keustoimikunta suosittelee niille valtioille, joissa
3139: 28 §:ssä säädetään yleisiin rikosoikeudenkäyntiä       asepalvelu on pakollinen, omantunnonsyiden
3140: koskeviin säännöksiin poikkeuksena määräys,            vuoksi tapahtuvan kieltäytymisen syiden kanssa
3141: jonka mukaan nimenomaan siviilipalvelusrikok-          sopusoinnussa olevien korvaavien palvelusmuo-
3142: sesta tuomittua rangaistusta ei saa määrätä eh-        tojen mahdollistamista ja vankeuden käyttämi-
3143: dolliseksi eikä sen sijasta saa tuomita yhdyskun-      sestä pidättäytymistä kieltäytyvien kohtelussa.
3144: tapalvelua, ja lisäksi siviilipalvelusrikoksesta          Vakaumus kieltäytyä ottamasta osaa aseelli-
3145: tuomittuun sovelletaan yleistä säännöstä anka-         seen maanpuolustukseen tai sitä korvaavaan toi-
3146:  rampaa menettelyä myös ehdonalaiseen vapau-           mintaan, joka edelleen palvelee aseellisen maan-
3147:  teen päästämisen osalta.                              puolustuksen tavoitteita, on ihmisoikeussopi-
3148:      Kansainväliset ihmisoikeussopimukset, kuten       muksen syrjinnän kieltosäännöksen suojaama
3149:  YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva      "muu mielipide", jonka perusteella tapahtuva
3150:  yleissopimus (KP-sopimus) sekä Euroopan neu-          syrjintä on nimenomaisesti kiellettyä. Puheena
3151:  voston ihmisoikeusyleissopimus sisältävät mää-        oleva KP-sopimuksen 26 artikla kuuluu yksityis-
3152:  räykset jäsenvaltioille taata jokaiselle kuuluva      kohtaisen luonteensa vuoksi niihin sopimusmää-
3153:  oikeus omantunnon- ja uskonnonvapauteen               räyksiin, joita tulee ja voidaan soveltaa yksittäi-
3154:  sekä säännökset syrjinnän kieltämisestä. Nämä         sissä oikeustapauksissa. Nykyisen siviilipalvelus-
3155:  oikeudet koskevat välillisesti myös siviilipalve-     lain rangaistussäännökset ovat myös ristiriidassa
3156:  lusmiesten asemaa ja muun muassa siviilipalve-        EN:n ihmisoikeusyleissopimuksen vastaavien
3157:  luksesta kieltäytymisestä määrättäviä seuraa-         määräysten ja Euroopan yhteisön parlamentin
3158:  muksia.                                               asiaa koskevan päätöslauselman kanssa (julkais-
3159:      Jäljellä olevan palvelusajan pituuteen sidottu,   tuAS/Jur (36) 4 s. 98-99/EC-asiakirja OJ No.
3160:  aina ehdottomana ilman harkintaa tuomittava           C 68, 14.3.1983). Päätöslauselman mukaan
3161:  vankeusrangaistus asettaa siviilipalvelusvelvolli-    oikeus kieltäytyä omantunnonsyiden vuoksi
3162:  sen omantunnonvapauden käyttämisen sään-              aseellisesta palvelusta sisältyy omantunnonva-
3163:  nönmukaisesti rangaistavaksi. Tämä lainsää-           pauden perusoikeuteen.
3164:  däntöjärjestely loukkaa Suomea sitovaa YK:ssa            Edellisen lisäksi katsomme, että siviilipalve-
3165:  hyväksyttyä KP-sopimuksen 24 artiklaa, jonka          lusrikoksesta langetettava ehdoton vankeusran-
3166:   nojalla Suomi on velvollinen pidättäytymään          gaistus, joka pannaan täytäntöön tällä hetkellä
3167:   aseistakieltäytyjien syrjinnästä. Kyseessä on        rikoksiin syyllistyneille tarkoitetuissa vankilois-
3168:   Suomen valtioon kohdistuva kansainvälisoikeu-        sa, on myös täysin sopimaton korvaava "palve-
3169:   dellinen velvoite, minkä lisäksi sopimusmääräys      lusmuoto" siviilipalveluksesta kieltäytyvälle.
3170:   on KP-sopimuksen voimaansaattamislain väli-             Jos taas seuraamusta arvioidaan rangaistuk-
3171:   tyksellä voimassa muun muassa tuomioistuimia         sena, se on sovellettavaan yleiseen rangaistusta-
3172:  ja muita viranomaisia sitovana valtionsisäisenä       soon nähden, jossa ensi kertaa tuomiolla olevat
3173:   laintasaisena oikeusnormina.                         saavat säännönmukaisesti vakavia rikostapauk-
3174: 
3175:  2400321
3176: 2                                       1994 vp -   KK 289
3177: 
3178: sia lukuun ottamatta aina ehdollisen tuomion,       ta kokonaan kieltäytyviä koskeviin säännöksiin
3179: täysin kohtuuton. Ensi kertaa pahoinpitelyyn tai    ja antaa tarvittaessa näitä koskevat esitykset
3180: vahingolliseen talousrikokseen syyllistynyt tuo-    eduskunnalle.
3181: mitaan ehdolliseen rangaistukseen. Kysymys on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3182: siitä, että rikoslain tuomioiden määräämistä kos-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3183: kevan säännöksen (3luvun 5 §)soveltaminen sul-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3184: jetaan pois siviilipalveluslain 28-30 §:n sään-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3185: nöksillä. Siviilipalveluslain 28 §:n määräys eh-
3186: dottomista tuomioista johtaa ristiriitaan KP-so-               Milloin Hallitus aikoo ehdottaa laki-
3187: pimuksen syrjintäkieltoon nähden. Ongelmaa                 esityksiä, jotka saattavat maamme lain-
3188: voidaan lieventää poistamalla siviilipalveluslain          säädännön vastaamaan ihmisoikeussopi-
3189: 28-30 §:n säännökset rangaistusten poikkeuk-               musten vaatimuksia ja missä vaiheessa
3190: sellisesta määräämisestä.                                  hallituksen esityksen valmistelu on, jotta
3191:     Eduskunnan puolustusvaliokunta edellytti               lainsäädäntöömme sisältyvät edellä ku-
3192: hallituksen esityksestä n:o 31/1992 vp antamas-            vatut puutteellisuudet saadaan korjatuk-
3193: saan mietinnössä (PuVM 1/1992 vp), että hallitus           si?
3194: selvittää mahdolliset muutostarpeet palvelukses-
3195: 
3196:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994
3197: 
3198:          Outi Ojala                     Ulla Anttila                 Erkki Tuomioja
3199:          Claes Andersson                Pekka Haavisto               Jaakko Laakso
3200:                     Paavo Nikula                             Eila Rimmi
3201:                                             1994 vp -    KK 289                                              3
3202: 
3203: 
3204: 
3205: 
3206:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
3207: 
3208:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           lut valtioita harkitsemaan aseistakieltäytyjien
3209: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            vakaumuksen kanssa sopusoinnussa olevia pal-
3210: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          velusmuotoja ja pidättäytymään käyttämästä
3211: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja 0. Ojalan           vankeutta heidän kohtelussaan. Vaihtoehtoisen
3212: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             palveluksen tulee olla siviililuonteista ja yleishyö-
3213: 289:                                                     dyllistä eikä rangaistuksen luonteista. Samaa on
3214:                                                          suositellut Euroopan neuvoston ministerineu-
3215:             Milloin Hallitus aikoo ehdottaa laki-        vosto. Kannanotot on pyritty ottamaan huomi-
3216:         esityksiä, jotka saattavat maamme lain-          oon siviilipalveluslaissa (1723/91).
3217:         säädännön vastaamaan ihmisoikeussopi-                Siviilipalveluslaki pyrkii tarjoamaan vakau-
3218:         musten vaatimuksia ja missä vaiheessa            musta kunnioittavan palvelusmuodon. Vakau-
3219:         hallituksen esityksen valmistelu on, jotta       mus todetaan asevelvollisen vakuutuksella, eikä
3220:         lainsäädäntöömme sisältyvät edellä ku-           sitä tutkita. Siviilipalvelukseen voi hakeutua
3221:         vatut puutteellisuudet saadaan korjatuk-         myös kesken varusmiespalveluksen ja sen jäl-
3222:         si?                                              keen. Keskeistä on säännös, jonka mukaan sivii-
3223:                                                          lipalvelus on järjestettävä siten, etteivät palvelus-
3224:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tehtävät ole ristiriidassa siviilipalvelusmiehen
3225: vasti seuraavaa:                                         vakaumuksen kanssa.
3226:                                                              Siviilipalvelusmiehen vakaumuksen, soveltu-
3227:     Sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yleisko-             vuuden ja toivomusten selvittämiseksi häntä on
3228: kouksen hyväksymä ns. KP-sopimus (SopS 8/76)             kuultava ennen määräystä työpalveluun. Työ-
3229: että Euroopan neuvostonjäsenvaltioiden hyväk-            palvelun sisältönä on yhteiskunnalle hyödyllinen
3230: symä ns. ihmisoikeussopimus (19/90) sisältävät           työ. Se on järjestetty siviililuonteisesti työpaikoil-
3231: määräykset ajatuksen, omantunnon ja uskon-               le, useimmiten kunnan tehtäviin. Siviilipalveluk-
3232: non vapaudesta. Vapaudelle voidaan asettaa               sen pituudessa on toisaalta otettu huomioon yh-
3233: vain sellaisia rajoituksia, jotka on säädetty lailla     denvertaisuus varusmiespalvelusta suorittaviin,
3234: ja jotka ovat välttämättömiä suojelemaan yleistä         toisaalta se, ettei kestoa olisi pidettävä rangais-
3235: turvallisuutta, järjestystä, terveyttä tai moraalia      tuksen luonteisenaja syrjivänä.
3236: tai muiden perusoikeuksiaja -vapauksia.                      Siviilipalvelusta saattaa olla perinteellisesti
3237:     Euroopan neuvoston ihmisoikeustoimikunta             ajatellen vaikea pitää sanatarkasti tulkittuna
3238: on todennut mm. suomalaisten siviilipalvelusvel-         isänmaan puolustuksena tai siihen osallistumise-
3239: vollisten kanteluihin, ettei ihmisoikeussopimus          na. Hallituksen esityksen (HE 149/1991 vp) mu-
3240: sinänsä turvaa oikeutta siviilipalvelukseen. Jos         kaan maanpuolustamisen voidaan ymmärtää
3241: tällainen mahdollisuus kuitenkin järjestetään, se        tarkoittavan siviilipalveluksessa esimerkiksi pyr-
3242: ei saa olla syrjivä. Pakollinen asevelvollisuuden        kimystä rauhan edistämiseen, kansainvälistä
3243: suorittaminen on jo sinänsä raskas taakka kansa-         vastuuntuntoa, ympäristönsuojelua ja käytän-
3244: laisille. Taakka voidaan katsoa hyväksyttäväksi          nön kansalaisvalmiuksien kehittämistä.
3245: vain, jos se jaetaan tasapuolisesti ja poikkeukset           Keskeistä on ollut saada siviilipalvelusjärjes-
3246: perustuvat tukeville perusteille. Valtiolla on           telmä sellaiseksi, että siviilipalveluksesta kieltäy-
3247: asiassa tietty harkintamarginaali.                       tyvien määrä olisi äärimmäisen vähäinen. On
3248:     Myös KP-sopimuksen noudattamista valvova             nähtävissä, että tätä tavoitetta on saavutettu.
3249: YK:n ihmisoikeuskomitea on todennut, ettei so-           Rikosilmoitukset ovat uuden lain aikana olleet
3250:  pimus itsessään turvaa oikeutta kieltäytyä aseis-       lähinnä yksittäistapauksia, kun niitä ns. väliai-
3251:  ta. Sopimus kieltää syrjinnän ja takaa tasavertai-      kaislain aikana saattoi olla jopa 40 vuodessa.
3252:  sen lain suojan kaikille, mutta se ei kiellä kaikkia    Moni tällöin protestiksi kieltäytynyt on nyt tullut
3253:  kohtelun eroavaisuuksia. Erilaisen kohtelun tu-         ehdonalaiseen vapauteen suorittamaan siviilipal-
3254:  lee perustua järkeville ja objektiivisille seikoille.   velusta.
3255:     YK:nihmisoikeuksien toimikunta on suositel-              Siviilipalveluksesta kieltäytymisestä tuomi-
3256: 4                                         1994 vp -   KK 289
3257: 
3258: 
3259: taan ehdoton, jäljellä olevan palvelusajan mu-        koslain 3 luvun 5 §:n 2 momentin soveltaminen
3260: kaan määräytyvä vankeusrangaistus. Sen suorit-        voidaan katsoa mahdolliseksi. Lainkohdan pe-
3261: taminen päättää palvelusvelvollisuuden. Tähän         rusteella voidaan erityisistä syistä tuomita sää-
3262: pohjautuvat muut rangaistuksen yleisestä poik-        dettyä lievempi rangaistus.
3263: keavat ominaisuudet. Lievemmissä rikkomuk-                Mahdollisuus ehdonalaiseen vapauteen on
3264: sissa noudatetaan kurinpitomenettelyä. Jos ase-       säädetty laajaksi edellyttäen, että asianomainen
3265: velvollinen kieltäytyy kertausharjoitusten sijasta    ilmoittaa suorittavansa siviilipalvelusta. Pääsylle
3266: suoritettavasta täydennyspalveluksesta, seu-          ei ole muuta aikarajaa kuin se, että rangaistusta
3267: rauksena on sakkoa.                                   on alettu suorittaa. Asianomaista ei määrätä eri-
3268:     Mahdollista voisi olla, että rangaistuksen suo-   tyiseen valvontaan.
3269: rittaminen ei päättäisi palvelusvelvollisuutta,           Yhdenvertaisuus eri asevelvollisryhmien välil-
3270: vaan asianomainen olisi määrättävä uudelleen          lä edellyttää tasapuolisuutta ja päteviä perusteita
3271: palvelukseen. Tällainen järjestelmä on todettu        poikkeuksille. Myös yleiseen turvallisuuteen liit-
3272: ongelmalliseksi vakaumuksellisten ns. totaali-        tyvät näkökohdat on otettava huomioon. Vams-
3273: kieltäytyjien kannalta. Toisiaan seuraavat ran-       miespalvelusta ja toisaalta esimerkiksi ehdollista
3274: gaistukset ja kieltäytymiset päättyvät vasta sen      rangaistusta palvelusvelvollisuuden päättäjänä
3275: vuoden lopulla, jona asianomainen on täyttänyt        olisi pidettävä varsin erilaisina tapoina toteuttaa
3276: 30 vuotta. Rangaistuskierrettä voidaan pitää ky-      kansalaisvelvollisuus. Käytännössä totaalikiel-
3277: seenalaisena myös kansainvälisten velvoitteiden       täytyjät vapautettaisiin. Eräs ryhmä, Jehovan
3278: kannalta.                                             todistajat, on vapautettu asevelvollisuuden suo-
3279:     Yhteistä rangaistusta siviilipalvelus-ja muus-    rittamisesta rauhan aikana. Tämän tueksi on
3280: ta rikoksesta ei saa määrätä. Rangaistusta ei saa     katsottu löytyvän objektiivisia, painavia tosi-
3281: yhdistää eikä laskea yhteen muusta rikoksesta         seikkoja.
3282: tuomitun rangaistuksen kanssa. Rangaistusta ei            Julkisuudessakin on ollut esillä eräitä totaali-
3283: merkitä rikosrekisteriin eikä oteta myöhemmin         kieltäytyjiä, jotka ovat kieltäytyneet kaikesta
3284: huomioon rangaistuksen koventamisperusteena.          palveluksesta hakeutumatta siviilipalvelukseen
3285:     Rangaistusta ei saa määrätä ehdolliseksi eikä     ja joihin siten on sovellettu säännöksiä asevelvol-
3286: suoritettavaksi yhdyskuntapalveluna. Ehdolli-         lisuuslain (452/50) mukaisesta palveluksesta kiel-
3287: nen rangaistus edellyttää asianomaisen pelkäs-        täytymisestä. Puolustusministeriö on yhdessä
3288: tään pidättäytyvän tiettynä aikana rikosten teke-     työministeriön ja oikeusministeriön kanssa sel-
3289: misestä. Kansalaisvelvollisuuden suorittamiselle      vittänyt muutostarpeita säännöksiin. Asiasta on
3290: löytyisikin näillä keinoin helppo kiertotie.          annettu lakiesitys (HE 302/1993 vp).
3291:     Hovioikeuskäytännössä on todettu, että ri-
3292: 
3293:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1994
3294: 
3295:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
3296:                                           1994 vp -   KK 289                                             5
3297: 
3298: 
3299: 
3300: 
3301:                                         Tili Riksdagens Talman
3302: 
3303:    I det syfte 37 § 1 mam. riksdagsardningen an-      alla ett jämbördigt skydd genam lag men den
3304: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        förbjuder inte alla skiljaktigheter vid bemötande.
3305: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Olik behandling bör grunda sig på ratianelia ach
3306: man 0. Ojala m.fl. undertecknade spörsmål nr          abjektiva amständigheter.
3307: 289:                                                     FN:s kammitte för de mänskliga rättigheterna
3308:                                                       har rekammenderat staterna att överväga såda-
3309:           När ämnar Regeringen göra lagförslag        na tjänstgöringsfarmer sam överensstämmer
3310:        sam får lagstiftningen i vårt land att mat-    med vapenvägrarnas övertygelse ach att förbe-
3311:        svara kraven i kanventianen am de              hålla sig från att använda fångelsestraff vid be-
3312:        mänskliga rättigheterna, ach i vilket ske-     handling av dem. Alternativ tjänstgöring bör
3313:        de befinner sig beredningen av en rege-        vara av civil karaktär ach allmännyttig ach inte
3314:        ringsprapasitian med syfte att få avan         ha karaktären av straff. Detsamma har rekam-
3315:        nämnda bristfålligheter i vår lagstiftning     menderats av Euraparådets ministerkammitte.
3316:        karrigerade?                                   Dessa ställningstaganden har försökt beaktas i
3317:                                                       civiltjänstlagen (1723/91).
3318:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Syftet med civiltjänstlagen är att erbjuda en
3319: anföra följande:                                      tjänstgöringsfarm .~am respekterar tjänstgöra-
3320:                                                       rens övertygelse. Overtygelsen kanstateras ge-
3321:     Både den av Förenta natianernas generalför-       nam den tjänstepliktiges försäkran, ach den un-
3322: samlig gadkända kanventianen am medbargerli-          dersöks inte. Man kan ansöka am civiltjänst ack-
3323: ga rättigheter ach palitiska rättigheter (FördrS 8/   så under ach efter beväringstjänsten. Det centra-
3324: 76) ach den av Euraparådets medlemsstater gad-        la är ett stadgande enligt vilket civiltjänsten skall
3325: kända kanventianen am de mänskliga rättighe-          ardnas så att tjänstgöringsuppgifterna inte står i
3326: terna (19/90) innehåller bestämmelser am tanke-       strid med civiltjänstgörarens övertygelse.
3327: frihet, samvetsfrihet ach religiansfrihet. För en        För att utreda civiltjänstgörarens övertygelse,
3328: frihet kan ställas endast sådana begränsningar        lämplighet ach önskemål måste han höras innan
3329: varam stadgas i lag ach sam är nödvändiga för         han förardnas till arbetstjänst. Arbetstjänsten
3330: att trygga säkerhet, allmän ardning, hälsa eller      innehåller samhällsnyttigt arbete. Det har ard-
3331: maral eller andras grundläggande rättigheter ach      nats på civila arbetsplatser, aftast i uppgifter i
3332: friheter.                                             tjänst has kammunen. När det gäller civiltjänst-
3333:     Den eurapeiska kammissianen för de mänsk-         göringens längd har man å ena sidan beaktat
3334: liga rättigheterna har kanstaterat bl.a. beträffan-   likvärdighet med dem sam fullgör bevärings-
3335: de finländska civiltjänstepliktigas klagamål att      tjänst ach å andra sidan att den inte skall anses ha
3336: kanventianen am de mänskliga rättigheterna            karaktären av straff ach vara diskriminerande.
3337: inte sam sådan tryggar rätten tili civiltjänst. Om       Traditianellt sett kan det vara svårt att taika
3338: en sådan möjlighet dack ardnas får den inte vara      civiltjänstgöringen ardagrant sam försvar av fas-
3339: diskriminerande. Obligatarisk värnplikt är redan      terlandet eller sam deltagande i sådant. Enligt
3340: sam sådan en tung börda för medbargarna. En           regeringsprapasitianen (RP 149/1991 rd) kan
3341: sådan börda kan anses acceptabel endast am den        man då det gäller civiltjänstgöringen taika för-
3342:  fördelas rättvist ach am undantagen bygger på        svaret t.ex. sam strävan efter fredsbefrämjande,
3343:  stabila grunder. Staten har en viss amdömesmån       internatianell ansvarskänsla, miljöskydd ach ut-
3344:  i saken.                                             vecklande av de medbargerliga fårdigheterna.
3345:     Också FN:s kammitte för de mänskilga rättig-         Det viktiga har varit att göra civiltjänstgö-
3346:  heterna sam övervakar efterlevnaden av kanven-       ringssystemet sådant att antalet persaner sam
3347:  tianen am medbargerliga ach palitiska rättighe-      vägrar fullgöra civiltjänst skall vara ytterst litet.
3348:  ter har kanstaterat att kanventianen inte sam        Man kan se att detta mål delvis har uppnåtts.
3349:  sådan tryggar rätten tili vapenvägran. Kanven-       Palisanmälningar har under den nya lagen före-
3350:  tianen förbjuder diskrimineringen ach tryggar        kammit endast i enstaka fall, medan sådana un-
3351: 6                                           1994 vp -    KK 289
3352: 
3353: der den s.k. interimslagen kunde uppgå till hela         ra ett enkelt sätt att kringgå sin medborgerliga
3354: 40 fall per år. Mången som då vägrade som pro-           plikt.
3355: test har nu fullgjort civiltjänst i villkorlig frihet.       1 hovrättsförfarandet har det konstaterats att
3356:     För vägran att fullgöra civiltjänst ådöms ovill-     tillämpning av 3 kap. 5 § 2 mom. strafflagen kan
3357: korligt fångelsestraff vars längd bestäms enligt         anses vara möjlig. Med stöd av detta lagrum kan
3358: den återstående tjänstgöringstiden. Tjänstgö-            av särskilda skäl ådömas ett lindrigare straff än
3359: ringsplikten upphör när man avtjänat straffet.           varom stadgas.
3360: De av straffets övriga egenskaper som avviker                Det stadgas om en omfattande möjlighet till
3361: från det vanliga bygger på detta. 1 lindrigare           villkorlig frihet, förutsatt att personen i fråga
3362: förbrytelser tillämpas disciplinärt förfarande.          anger att han fullgör civiltjänst. För frigivning
3363: Om en värnpliktig vägrar fullgöra kompletteran-          gäller ingen annan tidsgräns än att straff har
3364: de tjänstgöring som ersätter repetitionsövningar,        börjat avtjänas. Särskild övervakning förordnas
3365: blir följden böter.                                      inte.
3366:     Det kunde vara möjligt att tjänstgöringsplik-            Jämbördighet mellan olika beväringsgrupper
3367: ten inte upphör i och med avtjänande av straff           förutsätter objektiva och behöriga grunder för
3368: utan att personen i fråga skall på nytt förordnas        undantag. Ä ven synpunkter som gäller allmän
3369: till tjänstgöring. Sådant system har konstaterats        säkerhet bör beaktas. Beväringsgtjänst och å an-
3370: vara problematiskt med tanke på de s.k.                  dra sidan till exempel villkorligt straffbör betrak-
3371: totalvägrarna på grund av övertygelse. Straff och        tas som rätt olika sätt att fullgöra en medborger-
3372: förvägranden som följer på varandra slutar först         lig plikt. 1 praktiken skulle totalvägrarna friges.
3373: efter det år personen har fyllt 30 år. Sådan straff-     En grupp, Jehovas vittnen, har frigjorts från att
3374: spiral kan ifrågasättas också med tanke på inter-        fullgöra sin värnplikt under fredstid. Till stöd för
3375: nationella förpliktelser.                                detta har man ansett kunna påvisa objektiva,
3376:     För civiltjänstgöringsbrott och annat brott får      tungt vägande fakta.
3377: inte ådömas ett gemensamt straff. Brott får var-             1offentligen har det talats om vissa totalvägra-
3378: ken kombineras eller sammanräknas med straff             re, som har vägrat fullgöra all tjänstgöring utan
3379: som ådömts för annat brott. Straff varken an-            att ansöka om civiltjänst och på vilka därför
3380: tecknas i straffregister eller beaktas senare som        tillämpats stadganden om vägran att fullgöra
3381: grundval för ett hårdare straff.                         tjänstgöring enligt värnpliktslagen (452/50). För-
3382:     Straff får inte ådömas villkorligt eller i form av   svarsministeriet har tillsammans med arbetsmi-
3383: samhällstjänst. Villkorligt straff förutsätter en-       nisteriet och justitieministeriet utrett behovet att
3384: dast att personen i fråga under en viss tid förbe-       ändra stadgandena. En proposition (RP 302/
3385: håller sig från att begå brott. Detta skulle innebä-     1993 rd) har avlåtits om ärendet.
3386: 
3387:      Helsingfors den 20 maj 1994
3388: 
3389:                                                                           Arbetsminister Ilkka Kanerva
3390:                                                1994vp
3391: 
3392: Kirjallinen kysymys 290
3393: 
3394: 
3395: 
3396: 
3397:                                   Laakkonen ym.: Värtsilän Niiralan rajanylityspaikan sulkemisesta
3398:                                      kesäksi 1994
3399: 
3400: 
3401:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3402: 
3403:     Lehtitietojen mukaan Venäjä on ilmoittanut          Epätietoisuutta on myös, kuka jatkaa Venä-
3404: sulkevansa Värtsilän Niiralan rajanylityspaikan      jän puoleisen raja-aseman rakentamista Hakan
3405: kesäkuun alusta elokuun puoliväliin saakka.          mentyä konkurssiin. Asvaltointiurakan on lehti-
3406: Syyksi on ilmoitettu keskeneräisten tie- ja raken-   tietojen mukaan saanut Lemminkäinen Oy.
3407: nustöiden loppuun saattaminen.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3408:     Niiralan sulkeminen kesäksi, parhaaseen se-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3409: sonkiaikaan, merkitsisi suuria taloudellisia tap-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3410: pioita Pohjois-Karjalan elinkeinoelämälle. Ra-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3411: jan yli kulkee päivittäin satoja yrittäjiä ja kym-
3412: meniä rekkoja. Pohjois-Karjalassa on myös usei-                Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
3413: ta matkailualan yrityksiä, jotka myyvät matkoja             ryhtyä estääkseen Värtsilän Niiralan ra-
3414: lähialueille Karjalaan. Rajanylityspaikan sulke-            janylityspaikan sulkemisen kesäksi,
3415: minen merkitsisi alueen matkailun loppua. Var-                 onko Hallitus tietoinen Pohjois-Karja-
3416: tiuksen kautta kiertäminen on käytännössä hy-               lan elinkeinoelämälle aiheutuvista talou-
3417: vin epätodennäköistä, koska se lisäisi matkaa               dellisista menetyksistä, joihin rajanylitys-
3418: lähes 1 000 kilometriä. Myös Sortavalan kau-                paikan sulkeminen johtaisi, sekä
3419: punki on ollut huolissaan raja-aseman sulkemis-                onko Hallituksella tietoa, kuka jatkaa
3420: tiedoista. Niiralan sulkeminen merkitsisi liike-            Venäjän puoleisen raja-aseman rakenta-
3421:  suhteiden vaikeutumista ja taloudellisia tappioi-          mista Hakan konkurssin jälkeen?
3422:  ta sekä Suomen että Venäjän elinkeinoelämälle.
3423: 
3424:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994
3425: 
3426:            Pirkko Laakkonen              Kerttu Törnqvist              Matti Väistö
3427:            Riitta Myller                 Eeva Turunen                  Esko Jokiniemi
3428:                                          Tuula Kuittinen
3429: 
3430: 
3431: 
3432: 
3433:  240032J
3434: 2                                         1994 vp- KK 290
3435: 
3436: 
3437: 
3438:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3439: 
3440:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        päinvastoin toivottu Värtsilän Niiralan rajan-
3441: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ylityspaikan avaamista rajoituksitta kansain-
3442: olette 29 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-       väliselle liikenteelle. Periaatesopimus tämän ra-
3443: jeenne n:o 712 ohella lähettänyt valtioneuvoston      janylityspaikan avaamisesta kansainväliselle lii-
3444: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Laakko-       kenteelle on tehty noottienvaihdolla jo 24.2.
3445: sen ym. kirjallisen kysymyksen n:o 290, jossa         1990. Periaatesopimus edellyttää kuitenkin, että
3446: tiedustellaan:                                        avaaminen tapahtuu sitten, kun rajanylikulun
3447:                                                       vaatimat järjestelyt kummankin valtion puolella
3448:           Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo      on voitu toteuttaa. Suomen kannalta Niiralan
3449:        ryhtyä estääkseen Värtsilän Niiralan ra-       rajanylikulkupaikan kautta voisi tapahtua kan-
3450:        janylityspaikan sulkemisen kesäksi,            sainvälistä liikennettä, sillä tähän tarkoitukseen
3451:           onko Hallitus tietoinen Pohjois-Karja-      rakenteilla oleva uusi raja-asema valmistuu jo
3452:        lan elinkeinoelämälle aiheutuvista talou-      kuluvan vuoden kesäkuun aikana.
3453:        dellisista menetyksistä, joihin rajanylitys-       Venäjän puolella raja-aseman rakennustöitä
3454:        paikan sulkeminen johtaisi, sekä               suorittaneen Haka Oy:n konkurssin jälkeen
3455:           onko Hallituksella tietoa, kuka jatkaa      ruotsalainen SKANSK.A AB on saatujen tieto-
3456:        Venäjän puoleisen raja-aseman rakenta-         jen mukaan käynyt neuvotteluja keskeytyneiden
3457:        mista Hakan konkurssin jälkeen?                rakennustöiden jatkamisesta.
3458:                                                           Suomen Pohjois-Karjalan alueen rajavaltuu-
3459:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tettu ja Venäjän Sortavalan alueen rajavaltuu-
3460: vasti seuraavaa:                                      tettu ovat käyneet useita neuvotteluja rajanyli-
3461:                                                       tyspaikan avoinna pitämisestä. Neuvotteluissa
3462:    Venäjän federaation ulkoministeriö ilmoitti        Venäjän rajavaltuutettu on arvioinut, että ra-
3463: 18.4.1994 päivätyllä nootilla, että Venäjän osa-      kennustöiden toteuttaminen ei välttämättä vaa-
3464: puoli sulkee Venäjän federaation tullikomitean        tisi puheena olevan rajanylityspaikan kokonaan
3465: päätöksen perusteella Värtsilän rajanylityspaikan     sulkemista. Rajavaltuutetun tietojen mukaan
3466: rakennustöiden vuoksi 1.6.1994 alkaen. Töiden         rakennustöistä johtuva sulkemistarve koskee
3467: arvioidaan päättyvän 15.8.1994. Nootissa suosi-       ensisijaisesti rajanylityspaikan rakennustöihin
3468: teltiin rakennustöiden aikana käytettäväksi tava-     liittyvien liikennealueiden asfalttitöiden toteut-
3469: raliikenteessä Uukuniemi!Riistalahti- ja henkilö-     tamista.
3470: liikenteessä Vartius/Lytta-rajanylityspaikkoja.           Lopuksi on aihetta vielä korostaa sitä, että
3471:    Tämän lisäksi Venäjän Sortavalan alueen ra-        puheena oleva rajanylityspaikka on vielä tällä
3472: javaltuutettu on nyttemmin 15.5.1994 ilmoitta-        hetkellä vain rajoitetulle henkilöliikenteelle tar-
3473: nut Suomen Pohjois-Karjalan alueen rajavaltuu-        koitettu, vuonna 1992 rajavaltuutettujen päätök-
3474: tetun sijaiselle, että Venäjä keskeyttää Värtsilän    sellä avattu rajanylikulkupaikka. Suomen lain-
3475: rajanylikulkupaikalla muiden kuin Suomen ja           säädännön kannalta se on passintarkastuspai-
3476: Venäjän kansalaisten ylikulun 15.5.1994 lukien        koista annetun asetuksen (461/92) 5 §:ssä tarkoi-
3477: sen perusteella, että puheena oleva rajanylikul-      tettu rajoitettu passintarkastuspaikka.
3478: kupaikka on avoinna, sen avaamista koskevan               Suomen taholla toivotaan tämän sekä eräiden
3479: rajavaltuutettujen päätöksen mukaisesti, vain         muidenkin rajoitettujen rajanylikulkupaikkojen
3480: Suomen ja Venäjän kansalaisille sekä näillekin        saattamista kansainväliselle liikenteelle tarkoi-
3481: ainoastaan kulttuurinvaihtoa, ryhmämatkailua,         tetuiksi maahantulo- ja maasta1ähtöpaikoiksi.
3482: taloudellista toimintaa ja virallista ystävyystoi-    Tätä tarkoittavia neuvotteluja ja valmistelutoi-
3483: mintaa varten tapahtuvaan rajanylikulkuun.            menpiteitä jatketaan sekä viranomais- että po-
3484:     Edellä tarkoitetut ilmoitukset ovat olleet täy-   liittisella tasolla.
3485: sin odottamattomia, sillä Suomen taholla on
3486: 
3487:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1994
3488: 
3489:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
3490:                                           1994 vp -   KK 290                                             3
3491: 
3492: 
3493: 
3494:                                         Tili Riksdagens Talman
3495: 
3496:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         oväntade eftersom man på den finska sidan sna-
3497: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr         rare har hoppats att gränsövergångsstället i Nii-
3498: 712 av den 29 april1994 till vederbörande med-        rala/Värtsilä skall kunna öppnas för intematio-
3499: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      nell trafik utan begränsningar. Ett principavtal
3500: man Laakkonen m.fl. undertecknade spörsmål            om att öppna detta gränsövergångsställe för in-
3501: nr 290:                                               temationell trafik har ingåtts genom en not-
3502:                                                       växling redan den 24 februari 1990. Principav-
3503:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        talet förutsätter dock att öppnandet sker då de
3504:        ta för att hindra att gränsövergångsstället    arrangemang som gränsövergången förutsätter
3505:        i Värtsilä Niirala stängs till sommaren,       har vidtagits i båda statema. För Finlands del
3506:           är Regeringen medveten om de ekono-         kan internationell trafik bedrivas via gränsöver-
3507:        miska förluster för näringslivet i Norra       gångsstället i Niirala eftersom den nya gränssta-
3508:        Karelen som en stängning av gränsöver-         tion som byggs för detta ändamål blir klar redan
3509:        gångsstället leder till, samt                  i juni detta år.
3510:           har Regeringen kännedom om vem                  Efter att Haka Oy, som utförde byggnadsar-
3511:        som fortsätter byggandet av gränsstatio-       betena på gränsstationen på den ryska sidan,
3512:        nen på den ryska sidan efter Rakas kon-        försattes i konkurs har det svenska SKANSKA
3513:        kurs?                                          AB enligt erhållna uppgifter förhandlat om att
3514:                                                       fortsätta de avbrutna byggnadsarbetena.
3515:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Den befullmäktigade i gränsärenden i Norra
3516: anföra följande:                                      Karelen i Finland och den befullmäktigade i
3517:                                                       gränsärenden i Sordavalaområdet i Ryssland har
3518:    Ryska federationens utrikesministerium med-        förhandlat flera gånger om öppethållandet av
3519: delade genom en not av den 18 april1994 att den       gränsövergångsstället. Vid förhandlingama har
3520: ryska parten den 1 juni 1994 på basis av ett beslut   den befullmäktigade i gränsärenden i Ryssland
3521: av Ryska federationens tullkommitte stänger           uppskattat att genomförandet av byggnadsar-
3522: gränsövergångsstället i Värtsilä på grund av          betena inte nödvändigtvis kräver att gränsöver-
3523: byggnadsarbeten. Man uppskattar att arbetena          gångsstället i fråga helt stängs. Enligt de uppgifter
3524: avslutas den 15 augusti 1994. 1 noten rekommen-       som den befullmäktigade i gränsärenden hade
3525: derades att man under den tid som byggnadsar-         gäller behovet av stängning till följd av byggnads-
3526: betena varar använder gränsövergångsställena i        arbetena i forsta hand genomförandet av asfalte-
3527: Uukuniemi/Riistalahti för godstrafik och i Var-       ringsarbetena på trafikområdena i anslutning till
3528: tius/Lytta för persontrafik.                          byggnadsarbetena på gränsövergångsstället.
3529:    Dessutom har den befullmäktigade i gräns-              Tili sist är det ytterligare skäl att betona att
3530: ärenden i Sordavalaområdet i Ryssland den 15          gränsövergångsstället i fråga, som öppnades ge-
3531: maj 1994 meddelat ställföreträdaren för den be-       nom ett beslut av de befullmäktigade i gränsären-
3532: fullmäktigade i gränsärenden i Norra Karelen i        den 1992, ännu i detta skede endast är avsett för
3533: Finland att Ryssland avbryter övergången för          begränsad persontrafik. Med beaktande av finsk
3534: andra än finska och ryska medborgare vid gräns-       lagstiftning är det ett sådant begränsat pass-
3535: övergångsstället i Värtsilä den 15 maj 1994 på        granskningsställe som avses i 5 § förordningen
3536: basis av att gränsövergångsstället i fråga, enligt    om passgranskningsställen (461/92).
3537: det beslut om öppnande som fattats av befull-             På den finska sidan önskar man att denna
3538: mäktigade i gränsärenden, endast är öppet för         samt även vissa andra begränsade gränsöver-
3539: finska och ryska medborgare samt i fråga om           gångsställen skall bli inrese- eller utreseställen
3540: dessa endast om syftet med gränsövergången är         som är avsedda för intemationell trafik. Man
3541: kulturutbyte, gruppresa, ekonomisk verksamhet         fortsätter förhandlingama och de förberedande
3542:  och officiell vänskapsverksamhet.                    åtgärdema i detta syfte både på myndighetsnivå
3543:    De ovan nämnda meddelandena har varit helt         och politisk nivå.
3544: 
3545:      Helsingforsden 23 maj 1994
3546: 
3547:                                                                   lnrikesminister Mauri Pekkarinen
3548:                                                  1994vp
3549: 
3550: Kirjallinen kysymys 291
3551: 
3552: 
3553: 
3554: 
3555:                                     Laakkonen ym.: Lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä
3556: 
3557: 
3558: 
3559:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3560: 
3561:    Seksibisneksen selvitysten yhteydessä on tul-       minnut jo pedofiilejä sekaantumisesta alaikäisiin
3562: lut ilmi, että lasten seksuaalinen hyväksikäyttö       poikiin ulkomailla ja Ruotsissa on ainakin yksi
3563: on arvioitua yleisempää Suomessa. On tullut tie-       oikeustapaus parhaillaan käsittelyssä.
3564: toja lasten systemaattisesta parituksesta sekä las-       Lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyy
3565: ten käytöstä seksikaupassa ja pomografisen ma-         kiinteästi myös lapsipomografia. Maailmalla
3566: teriaalin tuottamisessa. Yleisesti tiedossa on, että   pyörii miljoonabisnes asian ympärillä. Norja on
3567: myös suomalaiset homoseksuaalimiehet käyttä-           Pohjoismaista edistyksellisin, koska siellä on täy-
3568: vät lapsia hyväkseen ns. seksimatkoilla ainakin        dellinen lapsipomografian kielto.
3569: Thaimaassa, Filippiineillä ja Sri Lankassa.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3570:     Lapsen Maailma -lehden (n:o 4/1994) mukaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3571: turismin ja lapsiprostituution yhteyksiä on tutki-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3572: nut mm. ECPAT-niminen järjestö (End Child              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3573: Prostitution in Asian Tourism). Sen mukaan
3574: Thaimaassa arvioidaan olevan 300 000 alle 15-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3575: vuotiasta prostituoitua, Filippiineillä noin                  ryhtyä saattaakseen pedofiilit ja muut
3576:  100 000 ja Sri Lankassa 30 000. Muissa Aasian                lapsiin sekaantuneet vastuuseen teois-
3577:  maissa arvioidaan olevan yli 500 000 lapsiprosti-            taan, kuten on jo tehty monissa länsi-
3578:  tuoitua.                                                     maissa, ja
3579:     Saksa on jo hyväksynyt lain, jonka mukaan                    milloin meidän lainsäädäntömme kor-
3580:  kansalainen voidaan tuomita myös valtakunnan                 jataan lapsipomografian osalta vastaa-
3581:  rajojen ulkopuolella sekaantumisesta alaikäi-                maan edistyksellisempien maiden kuten
3582:  seen. Englannissa ja Australiassa vastaava laki              Norjan tasoa?
3583:  on suunnitteilla. Norjassa on oikeuslaitos tuo-
3584: 
3585:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1994
3586: 
3587:            Pirkko Laakkonen               Ismo Seivästö                  Jouko Jääskeläinen
3588:            Hanna Markkula                 Päivi Varpasuo                 Maija Rask
3589:            Arja Ojala                     Tuula Kuittinen                Irmeli Takala
3590:                       Eva Biaudet                               Kyllikki Muttilainen
3591: 
3592: 
3593: 
3594: 
3595:  2400321
3596: 2                                        1994 vp -   KK 291
3597: 
3598: 
3599: 
3600: 
3601:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3602: 
3603:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       semiselle Suomessa. Suomalaisten ulkomailla te-
3604: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kemät rikokset tulevat kuitenkin vain harvoin
3605: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Suomen poliisin tutkittaviksi. Tällaisen rikoksen
3606: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko          tutkinta ulkomailla edellyttää lisäksi yhteistyötä
3607: Laakkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        asianomaisen maan viranomaisten kanssa, kos-
3608: myksen n:o 291:                                      ka suomalaisella poliisilla ei ole Suomen alueen
3609:                                                      ulkopuolella rikoksen tutkinnassa tarvittavia
3610:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       valtuuksia. Käytännössä ratkaiseva merkitys on
3611:        ryhtyä saattaakseen pedofiilit ja muut        asianomaisen maan viranomaisten aktiivisuudel-
3612:        lapsiin sekaantuneet vastuuseen teois-        la rikosten selvittämisessä.
3613:        taan, kuten on jo tehty monissa länsi-            Suomen voimassa olevat säännökset pomo-
3614:        maissa, ja                                    graflasta ovat epäsiveellisten julkaisujen levittä-
3615:           milloin meidän lainsäädäntömme kor-        misen ehkäisemisestä annetussa laissa (23/27).
3616:        jataan lapsipomografian osalta vastaa-        Rangaistavaa on muun muassa levittää sellaista
3617:        maan edistyksellisempien maiden kuten         tuotetta, joka loukkaa sukupuolikuria tai säädyl-
3618:        Norjan tasoa?                                 lisyyttä, tai panna sellainen tuote yleisön näkyvil-
3619:                                                      le. Lapsipomografiasta tai muustakaan pomo-
3620:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          grafian lajista ei ole erillisiä säännöksiä. Suomen
3621: taen seuraavan:                                      lainsäädännön mukaan pomografisen aineiston
3622:                                                      hallussapito ilman tarkoitusta levittää aineistoa
3623:    Suomen rikoslain mukaan rangaistavaa on,          tai panna sitä näkyville ei ole rangaistavaa.
3624: eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta, sukupuoli-          Rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä
3625: yhteys alle kuusitoistavuotiaan henkilön kanssa      pornografiaa koskevat rangaistussäännökset on
3626: (rikoslain 20 luvun 3 § lapseen kohdistuvasta        tarkoitus siirtää rikoslakiin ja samalla selkeyttää
3627: haureudesta ja törkeästä lapseen kohdistuvasta       rangaistavuuden rajausta (rikoslakiprojektin eh-
3628: haureudesta). Suomen rikoslaissa on ollut tämän      dotus: Oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä
3629: vuosisadan alkupuolelta alkaen tämänkaltainen        järjestystä vastaan kohdistuvat rikokset, oikeus-
3630: rangaistussäännös, joskin teon vakavuusarvos-        ministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 6/
3631: teluja lapsen suojaksi asetettu ikäraja ovat vaih-   1992). Ehdotetut säännökset tähtäävät siihen,
3632: delleet.                                             että pomografian rangaistavuutta ei enää kaikil-
3633:    Kysymyksen johdannossa viitataan lapsipros-       ta osin sidottaisi tuotteen sisältöön. Kokonaan
3634: tituutioon kaukoidässä ja todetaan, että eräissä     kiellettyä olisi lapsipomografian ja väkivaltapor-
3635: maissa lainsäädäntöä on muutettu tai aiotaan         nografian levittäminen ja siihen rinnastettava
3636: muuttaa siten, että asianomaisen maan kansalai-      toiminta. Muilta osin rajoitettaisiin sukupuolisi-
3637: nen voidaan tuomita sekaantumisesta alaikäi-         veellisyyttä loukkaavaa markkinointia.
3638: seen, vaikka rikos on tehty tämän valtion rajojen        Kysymyksen lapsipornografiaa koskevassa
3639: ulkopuolella. Suomen rikoslakia voidaan nykyi-       osassa viitataan siihen, että Norjan lainsäädäntö
3640: sin soveltaa Suomen kansalaisen ja Suomessa          sisältää täydellisen 1apsipomografian kiellon.
3641: pysyvästi asuvan ulkomaalaisen tekemään ri-          Kysymyksellä tähdättäneen siihen, että vastai-
3642: kokseen siitä riippumatta, missä rikos on tehty      suudessa kriminalisoitaisiin lapsipomografian
3643: (rikoslain 1luvun 2 §). Syytteen nostaminen Suo-     levittämisen lisäksi myös tällaisen aineiston hal-
3644: men ulkopuolella tehdystä rikoksesta edellyttää      lussapito siitä riippumatta, onko aineistoa tar-
3645: kuitenkin kysymyksessä tarkoitetuissa tapauk-        koitus levittää vai ei. Mainittu mietintö ei sisällä
3646: sissa oikeuskanslerin syytemääräystä (rikoslain 1    tällaista ehdotusta, mutta tätäkin vaihtoehtoa
3647: luvun 6 §).                                          tullaan ehdotuksen valmistelua jatkettaessa sel-
3648:    Suomen rikoslainsäädäntö ei siten aseta estei-    vittämään.
3649: tä kysymyksessä tarkoitettujen rikosten rankai-
3650: 
3651:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1994
3652: 
3653:                                                               Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
3654:                                           1994 vp -   KK 291                                             3
3655: 
3656: 
3657: 
3658: 
3659:                                         Tili Riksdagens Talman
3660: 
3661:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       lan av polisen i Finland. Utredningen av ett dy-
3662: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        likt brott utomlands förutsätter dessutom samar-
3663: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      bete med myndighetema i vederbörande land,
3664: man Pirkko Laakkonen m.fl. undertecknade              eftersom polisen i Finland inte utanför finskt
3665: skriftliga spörsmål nr 291:                           territorium har de befogenheter som krävs för att
3666:                                                       utreda brott. 1 praktiken intar aktiviteten hos
3667:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        vederbörande lands myndigheter en avgörande
3668:        ta för att ställa pedoftler och andra som      roll i utredandet av brott.
3669:        bedrivit otukt med bam till svars för sina        lkraftvarande stadganden om pomografi i
3670:        gämingar, vilket redan har hänt i många        Finland finns i lagen angående undertryckande
3671:        västländer, och                                av osedliga publikationers spridning (23/27).
3672:           när korrigeras vår lagstiftning så att      Straffbart är bl.a. att sprida en produkt som sårar
3673:        den med tanke på bampomografi mot-             tukt eller anständighet eller att ställa ut en dylik
3674:        svarar mer framstegsvänligare länders,         produkt till allmänhetens påseende. Det finns
3675:        t.ex. Norges nivå?                             inga särskilda stadganden om bampomografi
3676:                                                       eller om någon annan form av pomografi. Enligt
3677:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         finländsk lagstiftning är innehav av pornogra-
3678: anföra följande:                                      fiskt materia! utan avsikt att sprida materialet
3679:                                                       eller ställa ut det inte straffbart.
3680:    Enligt strafflagen i Finland är könsumgänge           1samband med totalreformen av strafflagen är
3681: med en person under sexton år straffbart med          det meningen att överflytta straffstadgandena
3682: vissa undantag (20 kapitlet 3 § strafflagen, otukt    om pomografi till strafflagen och samtidigt göra
3683: med bam och grov otukt med bam). Strafflagen          gränsen mellan straffbart och icke straffbart be-
3684: i Finland har från första delen av detta århundra-    teende klarare (strafflagsprojektets förslag: Brott
3685: de innehållit ett dylikt straffstadgande, fastän      mot rättsskipningen, myndigheter och allmän
3686: gämingens allvarlighetsvärdering och ålders-          ordning, justitieministeriets lagberedningsavdel-
3687: gränsen för skyddet av bam har varierat.              nings publikation 6/1992). De föreslagna stad-
3688:    1 ingressen till spörsm~let hänvisas till bam-     gandena syftar till att pomografins straffbarhet
3689: prostitutionen i Fjärran Ostem och konstateras        inte längre till alla delar sammankopplas med
3690: att i vissa Iänder har man ändrat lagstiftningen      produktens innehåll. Spridning av bampomo-
3691: eller har för avsikt att ändra den så att en med-     grafi och våldspomografi och därmed jämförbar
3692: borgare i vederbörande land kan dömas för otukt       verksamhet skulle vara totalförbjudet. 1 övrigt
3693: med minderårig, trots att brottet har begåtts         skulle man begränsa sedlighetskränkande mark-
3694: utanför ifrågavarande lands gränser. Strafflagen      nadsföring.
3695: i Finland kan numera tillämpas på brott som              1 dendel av spörsmålet som gäller bampomo-
3696: begåtts av en finsk medborgare eller en i Finland     grafi hänvisas till att lagstiftningen i N orge inne-
3697: fast bosatt utlänning oberoende av var brottet        håller ett totalförbud mot bampomografi. Mål-
3698: har begåtts (1 kapitlet 2 § strafflagen). Väckande    sättningen för spörsmålet torde vara att man i
3699: av åtal för ett brott som begåtts utanför Finland     framtiden förutom spridning av bampomografi
3700: förutsätter emellertid i de i spörsmålet avsedda      även skulle kriminalisera innehav av dylikt mate-
3701: fallen åtalsförordnande av justitiekanslem (1 ka-     ria! oberoende av, om avsikten är att sprida ma-
3702: pitlet 6 § strafflagen).                              terialet eller inte. Ovan nämnda betänkande
3703:     Strafflagstiftningen i Finland uppställer såle-   innehåller inte ett dylikt förslag, men också detta
3704: des inte hinder för att i Finland bestraffa sådana    altemativ kommer att utredas vid den fortsatta
3705:  brott som avses i spörsmålet. Brott som begåtts      beredningen av förslaget.
3706:  av finländare utomlands utreds likväl endast säl-
3707: 
3708:      Helsingforsden 17 maj 1994
3709: 
3710:                                                                 Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
3711:                                                 1994vp
3712: 
3713: Kirjallinen kysymys 292
3714: 
3715: 
3716: 
3717: 
3718:                                    Saario: Päijänteen säännöstelystä
3719: 
3720: 
3721: 
3722:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3723:    Päijänteen vedenpinta on ollut poikkeukselli-      ta voitaisiin hoitaa hallitusti ja vältyttäisiin vuo-
3724: sen alhaalla jo syksystä 1992. Tästä seuraa kutu-     den 1993 kaltaiselta ylireagoinnilta. Vaikka tuol-
3725: paikkojen kuivuminen, mistä on suurta haittaa         loin Kymijoen valuma-alueen lumen vesiarvo oli
3726: kalastukselle. Myös ranta-asutus kärsii alhaises-     tavallista pienempi, laskettiin Päijänteen pintaa
3727: ta vedenpinnasta.                                     rajusti.
3728:    Vesi- ja ympäristöhallitus ohjaa Päijänteen           Tähänastinen kehitys antaa aiheen epäillä,
3729: juoksutusta Kalkkisten kanavalla. Se on aika          ettei Päijänteen säännöstely ole vesi- ja ympäris-
3730: ajoin antanut julkisuuteen tietoja vedenpinnan        töhallituksen hallinnassa, vaan että sähköyhtiöi-
3731: vaihteluiden kulloisestakin tasosta. Tietojen in-     den edut ovat olleet päällimmäisenä ratkaistaes-
3732: formaatiosisältö on herättänyt huomiota, niissä-      sa juoksutuksia alueella asuvien ja toimivien ih-
3733: hän on tyydytty selittämään juoksutusta touko-        misten edun vastaisesti.
3734: kuun sateiden niukkuudella tahi aurinkoisella            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3735: säällä lumen sulamisen aikoina.                       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
3736:    Päijänteen valuma-alueen lumen vesiarvoa           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3737: mitataan lähes viikoittain. Sateiden määrä ei juu-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3738: rikaan vaihtele ja pakkaskausien pituus on
3739: useimmiten keskimääräinen. Yksinkertaisella-                      Millä perusteella vesi- ja ympäristöhal-
3740: kin tietokoneohjelmalla olisi keväinen vesitilan-             litus on ohjannut Päijänteenjuoksutusta?
3741:  ne tarkistettavissa viikoittain. Tällöinjuoksutus-
3742: 
3743:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994
3744: 
3745:                                              Väinö Saario
3746: 
3747: 
3748: 
3749: 
3750:  2400321
3751: 2                                          1994 vp -   KK 292
3752: 
3753: 
3754: 
3755: 
3756:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3757: 
3758:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         levedenpinnan tavoitekorkeudet. Niiden saavut-
3759: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          taminen riippuu säännöstelijän laatimien ennus-
3760: olette 29 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-        teiden toteutumisesta. Ennusteisiin sisältyy sää-
3761: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       olosuhteiden vaihteluiden johdosta aina epävar-
3762: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Väinö Saa-          muustekijöitä. Ne on lupapäätöksessä otettu
3763: rion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          huomioon siten, että Päijänteen juoksutusmuu-
3764: 292:                                                   tos saa viiden vuorokauden aikana olla korkein-
3765:                                                        taan 50 m 3/s. Tästä syystä voidaan viiden vuoro-
3766:            Millä perusteella vesi- ja ympäristöhal-    kauden aikana vaikuttaa juoksutusmuutoksella
3767:        litus on ohjannut Päijänteenjuoksutusta?        vedenkorkeuteen enintään 2 cm.
3768:                                                           Kevään 1993 jälkeiset Päijänteen vedenkor-
3769:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           keudet ovat poikenneet luvan mukaisista tavoite-
3770: vasti seuraavaa:                                       korkeuksista vain muutaman senttimetrin. Vaik-
3771:                                                        ka vedenpinta olikin vuoden 1994 helmikuussa
3772:    Päijänteen säännöstely perustuu toisen vesis-       ajankohtaan nähden erittäin alhaalla, saatiin
3773: tötoimikunnan 2.2.1953 antamaan ja korkeim-            juoksutussupistuksilla pinnan aleneminen rajoi-
3774: man hallinto-oikeuden 25.1.1954 vahvistamaan           tetuksi siten, että kevättalven alin vedenkorkeus
3775: lupapäätökseen. Säännöstelyllä pyritään vähen-         jäi normaalille tasolle. Säännöstely on siten
3776: tämään tulvavahinkoja Päijänteellä ja sen ala-         poikkeuksellisen vaihtelevista sääolosuhteista
3777: puolisella Kymijoella, lisäämään Kymijoen voi-         huolimatta onnistunut varsin hyvin.
3778: malaitosten energiantuotantoa sekä paranta-               Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
3779: maan vesiliikenneolosuhteita Päijänteellä. Lu-         Päijänteen säännöstelylupa on joustava ja nyky-
3780: van haltijana on valtion puolesta vesi- ja ympä-       aikainen ja säännöstely toimii hyvin. Vesi- ja
3781: ristöhallitus, joka siten vastaa Päijänteen sään-      ympäristöhallitus on hoitanut Päijänteen juok-
3782: nöstelystä.                                            sutukset voimassa olevan vesioikeudellisen luvan
3783:    Päijänteen säännöstelyluvassa ei ole kiinteitä      mukaisesti ja säännöstelyssä on otettu mahdolli-
3784: vedenkorkeuden ylä- eikä alarajoja, minkä ansi-        simman tasapuolisesti huomioon vesistön eri
3785: osta säännöstely on hyvin joustava. Rajojen si-        käyttömuotojen tarpeet ja edut Päijänteellä ja
3786: jasta on määritelty vuoden viidelle tietylle päiväl-   sen alapuolisella Kymijoella.
3787: 
3788:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1994
3789: 
3790:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
3791:                                            1994 vp -   KK 292                                           3
3792: 
3793: 
3794: 
3795: 
3796:                                          Tili Riksdagens Talman
3797: 
3798:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        mål uppnås beror på hur reglerarens prognoser
3799: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        förverkligas. 1 prognoserna ingår alltid osäker-
3800: 29 april1994 till vederbörande medlem av stats-        hetsfaktorer på grund av växlingarna i väderleks-
3801: rådet översänt följande av riksdagsman Väinö           förhållandena. Dessa faktorer har beaktats i till-
3802: Saario undertecknade spörsmål nr 292:                  ståndsbeslutet på så sätt att förändringen i av-
3803:                                                        tappningen av Päijänne får vara högst 50 m 3/s
3804:           På vilka grunder har vatten- och milj ö-     under fem dygn. Därför kan man genom att
3805:        styrelsen reglerat avtappningen av Päi-         ändra avtappningen påverka vattenståndet med
3806:        jänne?                                          högst 2 cm under fem dygn.
3807:                                                           Efter våren 1993 har vattenstånden i Päijänne
3808:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          avvikit med endast någon centimeter fråv de vat-
3809: anföra följande:                                       tenstånd som satts som mål i tillståndet. A ven om
3810:                                                        vattenståndet i februari 1994 var mycket lågt med
3811:     Regleringen av Päijänne baserar sig på det         tanke på årstiden, kunde man genom avtapp-
3812: tillståndsbeslut som den andra vattendragskom-         ningsinskränkningar begränsa sänkningen i vat-
3813: missionen meddelade 2.2.1953 och högsta för-           tenståndet så att det lägsta vattenståndet under
3814: valtningsdomstolen fastställde 25.1.1954. Avsik-       vårvintern stannade på normal nivå. Regleringen
3815: ten med regleringen är att minska översväm-            har således trots exceptionellt växlande väder-
3816: ningsskadoma vid Päijänne och Kymmene älv              leksförhållanden lyckats väl.
3817: nedanför, öka energiproduktionen i kraftverken            På grundval av det ovan anförda anser rege-
3818: i Kymmene älv samt förbättra trafikförhållande-        ringen att tillståndet till regleringen av Päijänne
3819: na på Päijänne. Tillståndshavare från statens          är flexibelt och modernt och att regleringen fun-
3820: sida är vatten- och miljöstyrelsen, som således        gerar bra. Vatten- och miljöstyrelsen har skött
3821: ansvarar för regleringen av Päijänne.                  avtappningen av Päijänne enligt gällande vatten-
3822:     1 tillståndet till regleringen av Päijänne finns   rättsliga tillstånd och i regleringen har man be-
3823: inga fasta övre eller undre gränser för vattenstån-    träffande Päijänne och Kymmene älv nedanför
3824: det, varför regleringen är mycket flexibel. 1stället   så objektivt som möjligt beaktat behoven och
3825: för gränser har man fastställt mål för vattenstån-     nyttan i fråga om användningen av vattendraget
3826: det under fem bestämda dagar av året. Hur dessa        för olika ändamål.
3827: 
3828:      Helsingforsden 19 maj 1994
3829: 
3830:                                                         Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
3831:                                                      1994 vp
3832: 
3833: Kirjallinen kysymys 293
3834: 
3835: 
3836: 
3837: 
3838:                                        M. Laukkanen: Ympäristövahingon edellyttämistä toimenpiteistä
3839:                                           Kouvolan ratapihalla
3840: 
3841: 
3842:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
3843: 
3844:     Kouvolan ratapihalla tapahtui 26.12.1993 säi-          mahdollisiin onnettomuustilanteisiin tulee olen-
3845: liövaunuvuoto, jonka yhteydessä maahan valui               naisesti lisätä.
3846: noin 30 tonnia heksaani-heptaani nimistä hiili-               Kysymykseen tulisivat lähinnä ratapihan pa-
3847: vetyä. Kymen lääninhallituksen ja Kouvolan                 lovesijärjestelmän parantaminen ja säiliöllä va-
3848: kaupungin välisen sopimuksen perusteella Kou-              rustetun kemikaalien valutusaltaan rakentami-
3849: volan kaupungin rakennus- ja ympäristölauta-               nen.
3850: kunta on koonnut tapauksen osalta tarvittavan                 Lähtökohtana tulisi kuitenkin olla mahdollis-
3851: viranomaismateriaalin ja jättänyt lopullisen               ten kemikaalivuotojen torjuntatoimien tekemi-
3852: päättämisen asiaa koskevasta jätehuoltoilmoi-              nen jo Suomen ja Venäjän raja-alueen asemilla,
3853: tuksesta lääninhallitukselle.                              jotta mahdollisen ympäristöonnettomuuden
3854:     Varsinaisiin ympäristövahingosta aiheutunei-           vaarat voitaisiin nykyistä paremmin minimoida.
3855: siin toimiin, so. vuotaneen aineen talteenottoon              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3856: ja vahinkoalueen maa-aineksen vaihtoon ei vie-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3857: läkään, yli neljä kuukautta tapahtuneen jälkeen,           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3858: ole päästy.                                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3859:     Kouvolan ratapiha on ns. transitoliikenteen
3860: kannalta hyvin keskeinen toiminta-alue, jonka                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3861: osalta mahdollisiin kemikaalien vuototapauk-                      ryhtyä saattaakseen Kouvolan ratapihal-
3862:  siin ja onnettomuustilanteisiin tulisi varautua.                 la joulukuussa 1993 sattuneen kemikaali-
3863: Ympäristö- ja terveyshaittojen mahdollisuus                       vuodon edellyttämät ympäristönsuojelu-
3864:  alueella on erityisen suuri erityisesti lähellä sijait-          toimet käyntiin ja saattaakseen Suomen
3865:  sevan asutuksen johdosta. Mikäli ratapihaa                       ja Venäjän välisen transitoliikenteen ke-
3866:  aiotaan käyttää jatkossakin kemikaalijunien va-                  mikaalikuljetukset nykyistä paremman
3867:  rastointialueena kuten nyt, kun ratapihalla sei-                 valvonnan ja vahinkojen ennaltaehkäise-
3868:  soo säännöllisesti 3-5 junaa, varautumisastetta                  misen piiriin?
3869: 
3870:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994
3871: 
3872:                                               Markku Laukkanen
3873: 
3874: 
3875: 
3876: 
3877: 2400321
3878: 2                                        1994 vp -   KK 293
3879: 
3880: 
3881: 
3882: 
3883:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3884: 
3885:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          - Kouvolan kaupungin ympäristölautakun-
3886: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ta siirsi päätösvallan Kymen lääninhallituksen
3887: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ympäristönsuojelutoimistolle, joka saatuaan
3888: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku          lausunnot Kouvolan ympäristönsuojelulauta-
3889: Laukkasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         kunnalta, Kymen vesi- ja ympäristöpiiriitä sekä
3890: sen n:o 293:                                         Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kun-
3891:                                                      tainyhtymän terveyslautakunnalta on antanut
3892:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mahdollisuuden VR:lle esittää vastineensa lää-
3893:        ryhtyä saattaakseen Kouvolan ratapihal-       ninhallitukselle ennen päätöstä (pyyntö päivätty
3894:        lajoulukuussa 1993 sattuneen kemikaali-       4.5.1994 ja VR:nvastaus on annettu 11.5.1994).
3895:        vuodon edellyttämät ympäristönsuojelu-           VR odottaa puhdistussuunnitelmien hyväksy-
3896:        toimet käyntiin ja saattaakseen Suomen        mistä lääninhallitukselta, jotta vahingon lopulli-
3897:        ja Venäjän välisen transitoliikenteen ke-     nen puhdistustyö saadaan päätökseen. Tähän
3898:        mikaalikuljetukset nykyistä paremman          mennessä VR on käyttänyt rahaa torjunta-, puh-
3899:        valvonnan ja vahinkojen ennaltaehkäise-       distus- ja selvitystyöhön noin 600 000 markkaa.
3900:        misen piiriin?                                   Transitokuljetusten turvallisuuden varmista-
3901:                                                      miseksi hallitus on ryhtynyt seuraaviin toimenpi-
3902:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teisiin:
3903: vasti seuraavaa:                                        - Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesi-
3904:                                                      tyksen vaarallisten aineiden kuljettamisesta.
3905:    Kouvolan ratapihalla sattui 26.12.1993 säiliö-    Lain nojalla tultaisiin antamaan myös ratapiho·
3906: vaunuvuoto, jonka seurauksena maahan valui           jen turvallisuutta koskevia määräyksiä.
3907: palavaa nestettä. Viranomaisten ja VR:n toimet          - Liikenneministeriö käy parhaillaan neu-
3908: käynnistettiin välittömästi maahan valuneen          votteluja Venäjän kulkulaitosministeriön kanssa
3909: heksaani-heptaanifraktion talteenottamiseksi ja      yhdysliikennesopimuksen uusimiseksi vastaa-
3910: ympäristövahinkojen korjaamiseksi seuraavasti:       maan eurooppalaisia vaarallisten aineiden rauta-
3911:    - vahinkoalueen laajuus selvitettiin kaivoin      tiekuljetusmääräyksiä.
3912: ja havaintoputkin,                                      - Liikenneministeriön asettama laajapohjai-
3913:    - pintavesien tarkkailua ja mahdollista öl-       nen työryhmä on valmistellut kemikaaliratapi-
3914: jyntorjuntaa varten rakennettiin öljysuojapato,      hoja koskevat ohjeet ensijaisesti Itä-Suomessa
3915:    - vettä (orsivesi) ja sen pinnalla ollutta hek-   tapahtuvan transitoliikenteen turvallisuuden
3916: saani-heptaanifraktiota pumpattiin säiliövau-        varmistamiseksi. Ohjeella pyritään määrittele-
3917: nuihin ja sisältö toimitettiin asianmukaisin luvin   mään ratapihoille ja niiden toiminnalle riittävä
3918: Ekokem Oy:lle ja selkeytyssäiliöihin,                turvallisuustaso.
3919:    - maasta imettiin/pumpattiin huokosilmaa             - Vainikkalan ratapihan toimintaedellytyk-
3920: ja selvitettiin aineen poistamista tällä tavalla     siä sekä määräasemien Kotkan ja Haminan rata-
3921: haihduttamalla. Koska vuotanut aine on herkäs-       pihoja on parannettu niin, että nestetransito-
3922: ti haihtuvaa, tämä menetelmä näyttäisi olevan        junien suoria kuljetuksia Vainikkalasta satamiin
3923: hyvä ja edullinen tapa puhdistaa maaperä po.         on voitu lisätä, jolloin junien järjestely- ja vaihto-
3924: aineesta,                                            työtarve Kouvolan ratapihalla on vähentynyt.
3925:    - ratapiha-alueen kattavan geohydrologisen        Vuonna 1990 kuljetettiin Kouvolan ratapihan
3926: suojelusuunnitelman laatiminen käynnistettiin.       kautta 5-6 nestetransitojunaalvrk, mutta nyt
3927:    Tapahtuneesta on tehty jätehuoltoilmoitukset      enää 1-2junaa/vrk.
3928: seuraavasti:                                            - Vainikkalaan on rakennettu säiliövaunu-
3929:    - VR antoi jätehuoltoilmoituksen 5.1.1994         jen täyttöasteen mittalaite, jonka avulla ylitäyte-
3930: Kouvolan kaupungin ympäristölautakunnalle,           tyt vaunut voidaan havaita ja tehdä tarvittavat
3931: ilmoitusta täydennettiin suoritettujen tutkimus-     toimenpiteet. Myös säiliövaunujen yläpuolisten
3932: ten ja selvitysten perusteella 14.3.                 luukkujen tarkastusta varten on rakennettu 850
3933:                                         1994 vp -   KK 293                                        3
3934: 
3935: metriä pitkä tarkastussilta, jonka päältä kaksi        - Kouvolan ratapihalle on suunnitteilla va-
3936: kokojunaa voidaan tarkastaa samanaikaisesti.        lutusaltaan rakentaminen vuoto-onnettomuuk-
3937: Palontorjuntaa varten on tehty tehokas palovesi-    sien varalta sekä palovesijärjestelmän laajenta-
3938: järjestelmä sekä vuotavia vaunuja varten valu-      minen. VR selvittää myös keinoja säiliövaunu-
3939: tusallas. Vaununtarkastuksia tekeville henkilöil-   vuotojen automaattiseksi havaitsemiseksi esim.
3940: le on annettu perusteellinen koulutus ja pereh-     kaasuntunnistimien avulla.
3941: dyttäminen työhönsä sekä ohjeet tilanteen edel-
3942: lyttämistä toimenpiteistä.
3943:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1994
3944: 
3945:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
3946: 4                                        1994 vp -   KK 293
3947: 
3948: 
3949: 
3950: 
3951:                                        Tili Riksdagens Talman
3952: 
3953:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              - Miljövårdsnämnden i Kouvola stad över-
3954: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          förde befogenhetema till miljövårdsbyrån vid
3955: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      länsstyrelsen i K ymmene län, vilken efter att
3956: dagsman Markku Laukkanen undertecknade               ha fått utlåtanden från miljövårdsnämnden i
3957: spörsmål nr 293:                                     Kouvola, vatten- och miljödistriktet i Kymmene
3958:                                                      län samt från hälsovårdsnämnden för folkhälso-
3959:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       arbete i samkommunen Kouvola - Valkeala,
3960:        ta i syfte att sätta igång miljövårdsåtgär-   har gett SJ en möjlighet att framföra sitt svaro-
3961:        der föranledda av kemikalieläckaget på        mål tilllänsstyrelsen innan beslutsfattandet (be-
3962:        Kouvola bangård i december 1993 och           gäran daterad den 4 maj 1994 och SJ gav sitt svar
3963:        intensifiera bevakningen av och den ska-      den 11 maj 1994).
3964:        deförebyggande verksamheten i fråga om            SJ väntar att rengöringsplanen skall bli god-
3965:        kemikalietransporter i transitotrafiken       känd hos länsstyrelsen så att rengöringsarbetet
3966:        mellan Finland och Ryssland?                  skall kunna slutföras. Hittills har SJ använt cirka
3967:                                                      600 000 mark till bekämpningen, rengöringen
3968:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och utredningama.
3969: anföra följande:                                         1 syfte att garantera säkerheten vid transito-
3970:                                                      transporter har regeringen vidtagit följande åt-
3971:     På Kouvola bangård ägde den 26 december          gärder:
3972: 1993 rum ett läckage från en cistemvagn med den          - Regeringen har överlämnat en proposition
3973: påföljden att brännbar vätska flöt ut i jorden.      till riksdagen om transport av farliga ämnen.
3974: Myndighetema och SJ:s åtgärder sattes igång          Enligt lagen skall även föreskrifter beträffande
3975: omedelbart för att ta vara på den hexan-heptan-      säkerhet på bangårdar meddelas.
3976: fraktion som runnit ut i jorden och reparera             - Trafikministeriet förhandlar som bäst med
3977: miljöskadoma enligt följande:                        Rysslands kommunikationsministerium om att
3978:    - skadeområdets utvidgning reddes ut med          fömya avtalet om förbindelsetrafiken så att det
3979: brunnar och kontrollrör,                             skall motsvara de europeiska bestämmelsema
3980:    - för kontroll och eventuell oljebekämpning       om transport av farliga ämnen på jämväg.
3981: byggdes en fördämning för oljeskydd,                     - Den av trafikministeriet tillsatta arbets-
3982:    - vatten (hängande grundvatten) och hexan-        gruppen på bred basis har utarbetat anvisningar
3983: heptanfraktionen på dess yta pumpades till cis-      beträffande kemikaliebangårdar i första hand för
3984: temvagnar och innehållet befordrades, försett        att säkerställa transitotrafiken i Östra Finland.
3985: med behöriga tillstånd, till Oy Ekokem Ab och        Anvisningama syftar till att defmiera en tillräck-
3986: för förvaring i avsättningscistemer,                 lig säkerhetsnivå för bangårdar och deras verk-
3987:    - från porema i jorden sugdes/pumpades            samhet.
3988: luft och det reddes ut hur ämnet avlägsnas genom         - Verksamhetsförutsättningama på Vainik-
3989: detta sätt att låta det avdunsta. Emedan det ut-     kala bangård samt bangårdama i Kotka och
3990: läckta ämnet är lättflyktigt, verkar denna metod     Fredrikshamn har förbättrats så att det har varit
3991: vara ett gott och förmånligt sätt att rengöra jor-   möjligt att öka direkta transitotransporter av
3992: den från det ovan nämnda ämnet,                      flytande ämnen med tåg från Vainikkala till ham-
3993:    - utarbetandet av en geohydrologisk               nar, och då har behovet av tågens arrangering
3994: skyddsplan som täcker bangården drogs igång.         och arbeten vid byte på Kouvola bangård min-
3995:    Om det som skedde har följande avfallshante-      skat. År 1990 genomfördes via Kouvola bangård
3996: ringanmälan lämnats in:                              5-6 transitotransporter med tåg/dygn med fly-
3997:    - SJ gjorde avfallshanteringsanmälan den 5        tande ämnen som gods, men nu bara 1-2 tåg/
3998: januari 1994 hos miljövårdsnämnden i Kouvola         dygn.
3999: stad, anmälan kompletterades enligt undersök-            - Det har byggts i Vainikkala en apparat
4000: ningar och utredningar den 14 mars.                  som mäter cistemvagnamas fyllningsgrad, vilket
4001:                                             1994 vp -   KK 293                                       5
4002: 
4003: gör det möjligt att observera överfyllda vagnar         arbete samt har fått instruktioner om åtgärder
4004: och vidta åtgärder som behövs. På samma sätt            som situationen kräver.
4005: har en brygga på 850 meter uppförts för kontroll           - Det finns planer på att bygga en avrin-
4006: av luckor på cistemvagnamas Övre sida, vilket           ningsbassäng på Kouvola bangård med tanke på
4007: gör det möjligt att samtidigt granska två heltåg.       läckageolyckor samt att utvidga vattensystemet
4008: För brandbekämpning har konstruerats ett ef-            för brandbekämpning. SJ reder ut vilka medel
4009: fektivt vattensystem samt för läckande vagnar en        som finns att automatiskt konstatera läckage
4010: avrinningsbassäng. Personer som utför kontrol-          från cistemvagnar till exempel med hjälp av en
4011: ler av vagnar är gediget utbildade och insatta i sitt   gasidentifierare.
4012:      Helsingforsden 24 maj 1994
4013: 
4014:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
4015:                                                  1994vp
4016: 
4017: Kirjallinen kysymys 294
4018: 
4019: 
4020: 
4021: 
4022:                                     Tuomioja ym.: Kaukopuhelujen hinnoista
4023: 
4024: 
4025: 
4026:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4027:    Teleliikenteen kilpailu on periaatteessa kulut-     kaan " ... olisi ollut väärin, jos jäännösliikentee-
4028: tajan kannalta tervetullut ja hänen edukseen           seen olisi pantu halvin hinta, koska silloin olisi
4029: alentuvina puhelinliikenteen kustannuksina nä-         hallinnon puolesta hoidettu halpa taksa kaikille
4030: kyvä asia. Suurimman hyödyn kilpailusta saavat         laiskoille. Piti vain ottaa jokin taksa ja tämä
4031: luonnollisesti yritykset ja muut teleliikenteen        otettiin."
4032: suurkäyttäjät.                                            Lausunto edustaa sellaista suhtautumista jul-
4033:     Tavallinen, enintään kohtuullisesti kaukopu-       kisen vallan palvelutehtävään, jota ei voi pitää
4034: heluja soittava kuluttaja saa suurimman edun jo        hyväksyttävänä. Kansalaisten on voitava luottaa
4035: pelkästä kilpailutilanteen olemassaolosta ja sen       siihen, että kun hallinto joutuu heidän puoles-
4036: vaikutuksesta palvelu- ja hintatasoon, vaikka          taan ratkaisemaan asioita, se tapahtuu myös hei-
4037: hän ei omakohtaisesti vertailisi kaukopuhelupal-       dän edukseen.
4038: veluja tarjoavien yritysten hintoja eikä tekisi nii-      Vaikka liikenneministeriössä ei haluttaisikaan
4039: den välillä valintaansa. Monet kotitalouksien          piitata kansalaisen edusta, on ratkaisu myös kil-
4040: puhelimenkäyttäjät arvioivat, että aktiivinen va-      pailueettisin perustein väärä ohjatessaan lisätu-
4041: linta ja vertailu ei välttämättä edes tuo sen edel-    lot kalleimman tarjouksen tehneelle yritykselle.
4042: lyttämään vaivaan nähden riittävästi hyötyä,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4043: vaan valitsevat kaukopuhelunsa ilman verkko-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4044: tunnusta.                                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4045:     Liikenneministeriö on nyt päättänyt, että ti-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4046:  laaja joutuu ilman verkkotunnusta valituista
4047:  kaukopuheluista maksamaan toukokuun alusta                      Aikooko Hallitus mahdollisimman
4048:  lähtien voimassa olevien hinnastojen mukaisen                pian muuttaa liikenneministeriön pää-
4049:  kalleimman kaukopuhelumaksun. Liikennemi-                    töksen ilman verkkotunnusta valittujen
4050:  nisteriö olisi aivan yhtä hyvin voinut myös rat-             kaukopuhelumaksujen hinnasta siten,
4051:  kaista asian siten, että maksu olisi määräytynyt             että se määräytyy voimassa olevien hin-
4052:  halvimman hinnan mukaan.                                     nastojen halvimman kaukopuhelumak-
4053:     Liikenneministeriön asianomaisen virkamie-                sun mukaisesti?
4054:  hen lehtihaastattelussa antaman lausunnon mu-
4055: 
4056:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994
4057: 
4058:           Erkki Tuomioja                  Matti Louekoski                 Marjatta Vehkaoja
4059:           Esko Seppänen                   Anna-Liisa Kasurinen            Riitta Myller
4060:           Ulpu Iivari                     Arja Ojala                      Tuulikki Hämäläinen
4061:           Marja-Leena Viljamaa            Raimo Vuoristo                  Kerttu Törnqvist
4062:           Matti Vähänäkki                 Reijo Lindroos                  Iiris Hacklin
4063:           Pentti Lahti-Nuuttila           Virpa Puisto                    Jukka Gustafsson
4064:           Tarja Kautto                    Pertti Paasio                   Lea Savolainen
4065:           Jouni Backman                   Johannes Koskinen               Kyllikki Muttilainen
4066:           Antti Kalliomäki                Ismo Seivästö                   Heikki Riihijärvi
4067:           Kari V rpilainen                Paavo Nikula                    Juhani Alaranta
4068:           Ensio Laine                     Raimo Liikkanen                 Sulo Aittoniemi
4069: 
4070: 2400321
4071: 2                         1994 vp -   KK 294
4072: 
4073:     Pekka Haavisto        Heidi Hautala          SaimiÄäri
4074:     Tuulikki Ukkola       Matti Väistö           Outi Ojala
4075:     AskoApukka            Eila Rimmi             Pekka Leppänen
4076:     Esko Helle            Timo Laaksonen         Hannu Kemppainen
4077:     HåkanMalm             Henrik Lax             Juhani Vähäkangas
4078:     Esko-Juhani Tennilä   Matti Lahtinen         Timo E. Korva
4079:     Martti Pura           Eeva Kuuskoski         Håkan Nordman
4080:     Kalevi Lamminen       Kirsti Ala-Harja       Pirkko Laakkonen
4081:     Juha Korkeaoja        Väinö Saario           Hannele Luukkainen
4082:     Mikko Rönnholm        Maija Rask             Leena Luhtanen
4083:     Jarmo Wahlström       Claes Andersson        Jörn Donner
4084:     MatsNyby              Eero Paloheimo         Jaakko Laakso
4085:     Ulla Anttila          Erkki Pulliainen       Satu Hassi
4086:     Raimo Vistbacka       Johannes Leppänen      Matti Vanhanen
4087:     Pekka Viljanen        Kyösti Virrankoski     Marja-Liisa Tykkyläinen
4088:     Kari Rajamäki         Heli Astala            Martti Korhonen
4089:     Reijo Laitinen        Kalle Röntynen         ArmasKomi
4090:     Kyösti Toivonen       Sinikka Hurskainen     Iivo Polvi
4091:     Mirja Ryynänen        Sirkka-Liisa Anttila   Paavo Lipponen
4092:     LeaMäkipää            Marita Jurva           Jukka Gustafsson
4093:     Maunu Kohijoki        Marjut Kaarilahti      Heikki A. Ollila
4094:     Timo Roos             Aino Suhola            Kaarina Dromberg
4095:                           Maija Perho-Santala
4096:                                            1994 vp -   KK 294                                             3
4097: 
4098: 
4099: 
4100: 
4101:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4102: 
4103:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         käsityksen perusteella saa määräytyä satunnai-
4104: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sesti sen mukaan, minkä telelaitoksen verkkoon
4105: olette 3 päivänä toukokuuta1994 saapuneen kir-         puhelu ohjautuu.
4106: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Vaihtoehtoja tutkittaessa päädyttiin siihen
4107: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Tuomiojan           periaatteeseen, että puhelut on ohjattava kulla-
4108: ym. näin kuuluvan kirjallisesta kysymyksen n:o         kin teleliikennealueella tietoisesti valitun kauko-
4109: 294:                                                   puhelinliikenteen suhteessa eri telelaitoksille.
4110:                                                        Jäännösliikenteenjakaminen muulla tavalla, esi-
4111:           Aikooko Hallitus mahdollisimman              merkiksi ohjaamalla se yhteen verkkoon, olisi
4112:        pian muuttaa liikenneministeriön pää-           vääristänyt kilpailutilannetta ja ollut kuluttajan
4113:        töksen ilman verkkotunnusta valittujen          edun vastaista.
4114:        kaukopuhelumaksujen hinnasta siten,                Jäännösliikenteen hinnoittelulle hyvä vaihto-
4115:        että se määräytyy voimassa olevien hin-         ehto olisi ollut, että hinta määräytyisi edelleen
4116:        nastojen halvimman kaukopuhelumak-              puhelun kulloinkin välittävän telelaitoksen hin-
4117:        sun mukaisesti?                                 naston mukaan. Liikenneministeriö katsoi kui-
4118:                                                        tenkin, että kuluttaja-asiamiehen näkemys yhte-
4119:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           näisestä hinnasta on otettava huomioon.
4120: vasti seuraavaa:                                          Kaukopuheluhinnat ovat erisuuruisia. Yhte-
4121:                                                        näinen hinta merkitsee, että telelaitokset joutu-
4122:     Voimassa olevien määräysten mukaisesti tele-       vat välittämään jäännösliikennettä muulla kuin
4123: laitosten on ohjattava kaukopuhelut kaukoverk-         omalla hinnallaan.
4124: koon silloinkin, kun tilaaja ei soittokohtaisella         Paikallisten televerkkojen keskustekniikka ei
4125: valinnalla tai toistaiseksi tekemällään tilauksella    aina salli sitä, että jäännösliikenteellä olisi jokin
4126: ole valinnut haluamaansa kaukoteleverkkoa.             muu kuinjonkin telelaitoksen perimä hinta. Sen
4127: Tästä kuluttajan eduksi tehdystä päätöksestä           vuoksi ei voitu toteuttaa esimerkiksi sitä esillä
4128: seuraa, että kaukopuhelun voi soittaa myös en-         ollutta vaihtoehtoa, että jäännösliikenteen hinta
4129: nen kilpailun alkamista opi tulla tavalla. Tällaista   olisi ollut kaikkien puheluiden painotettu keski-
4130: ns. jäännösliikennettä oli maalis-huhtikuussa          arvohinta.
4131: noin 40 prosenttia kaukopuhelinliikenteestä.              Näistä lähtökohdista jäännösliikenteen hin-
4132: Määrä väheni alkuvuodesta noin seitsemällä             naksi tuli valita jokin sovelletuista hinnoista.
4133: prosenttiyksiköllä. Kehitys jatkunee saman-               Teletoimintalain (183/87) 22 §:n 1 momentti
4134: suuntaisena.                                           (676/92) edellyttää, että telemaksujen tulee olla
4135:     Jäännösliikenne ohjattiin alkuvuonna Tele-         tasapuolisia ja kohtuullisessa suhteessa suorit-
4136: com Finland Oy:n kaukoverkkoon telelaitosten           teesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Jäännöslii-
4137: sopimaHa tavalla. Maaliskuun alusta lukien se          kenteen hoitamisesta aiheutuu telelaitoksille
4138: jaettiin Telecom Finland Oy:n ja Kaukoverkko           enemmän kuluja kuin ensisijaistilauksin tai soit-
4139: Y si Oy:n kaukoteleverkkojen kesken käyttäjien         tokohtaisin operaattoritunnuksin valittujen pu-
4140: tekemien valintojen mukaisessa suhteessa telelai-      heluiden välittämisestä. Lain mukaisiin periaat-
4141: tosten tarkemmin sopimaHa tavalla. Verkko              teisiinkin olisi sopinut huonosti, että jäännöslii-
4142: määräytyi satunnaisesti. Puhelusta perittiin aina      kennettä suosittaisiin tietoisesti valittuja puhe-
4143:  sen telelaitoksen hinta, jonka verkkoon puhelu        luita edullisemmalla hinnoitelulla.
4144:  ohjautui.                                                Telelaitos joutuu kattamaan kaikki teletoi-
4145:     Kolmannen kaukopuhelinoperaattorin, Teli-          minnan kustannuksensa telemaksutuloilla. Jos
4146:  vo Oy:n aloitettua toimintansajäännösliikenteen       telelaitos joutuisi hoitamaan jäännösliikennettä
4147: jakokäytäntöä oli muutettava. Tässä yhteydessä         omaa hintaansa alemmalla hinnalla, sen operaat-
4148:  tehtyjen selvitysten aikana muun muassa kulut-        torikseen tietoisesti valinneet asiakkaat kärsisi-
4149:  taja-asiamies katsoi, että kuluttajan tulee tietää    vät vääryyttä. Kaukopuheluliikenteestä on jo
4150:  puhelun hinta yksiselitteisesti. Hinta ei tämän       nyt, neljä kuukautta kilpailun avautumisen jäl-
4151: 4                                            1994 vp -    KK 294
4152: 
4153: keen, selvästi suurin osa tietoisesti valittua puhe-          Jäännösliikennettä ei siis ohjata kalleimman
4154: linliikennettä.                                           tarjouksen tehneelle telelaitokselle, niin kuin ky-
4155:    Kilpailu johtaa siihen, että kaukopuheluhin-           symyksessä on esitetty. Telelaitokset joutuvat
4156: nat lähestyvät kustannusvastaavaa tasoa. Erityi-          päin vastoin tiukasti kilpailemaan asiakkaista ja
4157: sesti tässä tilanteessa kilpailu vääristyisi, jos tele-   markkinaosuudesta saadakseen lisää jako-
4158: laitos joutuisi huolehtimaan kaukopuheluista              osuutta jäännösliikenteessä. Tehty päätös ei eh-
4159: oman hinnastonsa mukaista alemmalla hinnalla.             käise vaan edistää hintakilpailua ja sitä kautta
4160: Kehitys johtaisi lopulta siihen, että jäännöslii-         jokaisen kuluttajan etua. Erityisesti päätöksestä
4161: kenteen hoitaminen olisi tappiollista kaikille            hyötyvät ne, jotka ovat kiinnostuneita puhelin-
4162: muille kuin halvimman hinnan tarjoavalle tele-            laskunsa suuruudesta.
4163: laitokselle.                                                  Halvimman puheluhinnan määrääminen
4164:    Kun kuluttajalla on mahdollisuus valita kau-           jäännösliikenteen hinnaksi olisi suosinut tarkas-
4165: kopuheluverkkonsa, ei ole myöskään mitään eri-            ta puheluhinnasta välinpitämättömiä asiakkaita
4166: tyistä syytä hallinnollisin toimin erityisesti suosia     niiden hintatietoisten kuluttajien kustannuksel-
4167: niitä kuluttajia, jotka eivät halua valintaa tehdä.       la, jotka aktiivisesti haluavat vaikuttaa puhelin-
4168:     Edellä sanotuilla perusteilla liikenneministe-        laskunsa suuruuteen.
4169: riö päätti, että jäännösliikennemaksuksi on valit-            Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
4170: tava kallein kaukopuhelumaksu. Päätös ei ole              tehty päätös on kuluttajien edun mukainen.
4171: ristiriidassa kuluttajan etujen kanssa, kun kulut-        Jäännösliikenteenjakamisesta tehtyä päätöstä ei
4172: tajalla on aina mahdollisuus valita mikä tahansa          ole tarkoitus muuttaa, jollei olosuhteissa tapah-
4173: kaukoteleverkko. Valinnan voi tehdä toistaiseksi          du asiaan vaikuttavia muutoksia.
4174: voimassa olevana ensisijaistilauksena tai soitto-
4175: kohtaisesti.
4176: 
4177:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1994
4178: 
4179:                                                                          Liikenneministeri Ole Norrback
4180:                                             1994 vp -    KK 294                                             5
4181: 
4182: 
4183: 
4184: 
4185:                                           Tili Riksdagens Talman
4186: 
4187:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         teletrafikområde medvetet skall styras tili de oli-
4188: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den          ka teleinrättningarna i samma proportion som
4189: 3 maj 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-          den valda fjärrsamtalstrafiken. En fördelning av
4190: det översänt följande av riksdagsman Tuomioja            resttrafiken på något annat sätt, t.ex. genom att
4191: m.fl. undertecknade spörsmål nr 294:                     styra den endast tili ett nät, skulle ha lett tili
4192:                                                          förvrängd konkurrens och stridit mot konsu-
4193:            Ämnar Regeringen så snabbt som möj-           mentemas intressen.
4194:         ligt ändra trafikministeriets beslut om pri-        Ett bra alternativ får prissättningen av resttra-
4195:         set på fjärrsamtal som väljs utan nätkod         fiken hade varit att priset på varje samtai fortfa-
4196:         så att priset bestäms enligt gällande taxors     rande skulle ha bestämts enligt den vidareför-
4197:         lägsta fjärrsamtalsavgift?                       medlande teleinrättningens taxa. Trafikministe-
4198:                                                          riet ansåg dock att konsumentombudsmannens
4199:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            åsikt om ett enhetligt pris skall beaktas.
4200: anföra följande:                                            Fjärrsamtalspriserna varierar. Ett enhetligt
4201:                                                          pris innebär att teleinrättningarna är tvungna att
4202:    Enligt gällande bestämmelser skall teleinrätt-        förmedla resttrafik tili ett annat pris än det egna.
4203: ningarna styra fjärrsamtalen tili fjärrnätet även           De lokala telenätens centralteknik tiliåter inte
4204: då abonnenten inte själv, då han ringer samtalet         alltid att resttrafiken har något annat pris än det
4205: eller genom en abonnering som gäller tills vidare,       som tillämpas av någon teleinrättning. Därför
4206: valt fjärrtelenät. Av detta beslut, som gjorts tili      var det t.ex. omöjligt att genomföra ett alternativ
4207: konsumentens förmån, följer att fjärrsamtal även         där resttrafikens pris skulle ha utgjorts av det
4208: kan ringas på det sätt som tiliämpades innan             avvägda genomsnittet av alla samtal.
4209: konkurrensen inleddes. I mars-april bestod ca               Utgående från detta varman tvungen att fast-
4210: 40% av fjärrsamtalstrafiken av sådan s.k. rest-          ställa priset på resttrafiken tili något av de priser
4211: trafik. Mängden minskade med ca 7 procenten-             som tillämpas.
4212: heter jämfört med början av året. Utvecklingen              I 22 § 1 mom. telelagen (183/87, ändr. 676/92)
4213: torde fortgå i samma riktning.                           förutsätts att teleavgifterna skall vara rättvisa
4214:     Resttrafiken styrdes i början av året tili Tele-     och stå i skälig proportion tili kostnaderna för en
4215: com Finland Ab:s fjärrnät enligt vad teleinrätt-         prestation. Resttrafiken föranleder teleinrätt-
4216: ningarna kommit överens om. Från ingången av             ningama mera utgifter än förmedlingen av sam-
4217: mars delades trafiken mellan Telecom Finland             tai som valts genom förstahandsabonneringar
4218: Ab och Fjärrnätet Nian Ab i en proportion som            eller med operatörkoder skilt för varje samtal.
4219: motsvarar användarnas vai på det sätt som tele-          Det hade inte heller överensstämt med lagens
4220: inrättningarna närmare överenskommit. Nätet              principer att resttrafiken medvetet hade gynnats
4221: bestämdes slumpmässigt. För samtalet uppbars             genom en förmånligare prissättning än för den
4222: alltid den teleinrättnings pris tili vars nät samtalet   som gäller medvetet valda samtal.
4223: styrdes.                                                    En teleinrättning är tvungen att täcka alla sina
4224:     När den tredje fjärrsamtalsoperatören, Telivo        kostnader för televerksamheten med intäkterna
4225: Oy, inledde sin verksamhet varman tvungen att            av teleavgifterna. Om en teleinrättning vore
4226: ändra praxis i samband med fördelningen av               tvungen av sköta resttrafik tili ett pris som är
4227:  resttrafiken. I de utredningar som gjordes i detta      lägre än det egna priset skulle det vara orättvist
4228:  sammanhang ansåg bl.a. konsumentsombuds-                mot de kunder som medvetet valt denna inrätt-
4229:  mannen att konsumenten entydigt skall veta              ning som sin operatör. Redan nu, fyra månader
4230:  samtalets pris. Priset får enligt denna uppfattning     efter att konkurrensen släppts fri, är en klart
4231:  inte bestämmas slumpmässigt enligt det nät tili         övervägande del av fjärrtrafiken medvetet vald
4232:  vilket samtalet råkar styras.                           telefontrafik.
4233:     Vid värderingen avolika alternativ beslöt man           Konkurrensen leder tili att priserna på fjärr-
4234:  sig för att följa principen att samtalen inom varje     samtal närmar sig den nivå som motsvarar kost-
4235: 6                                           1994 vp -    KK 294
4236: 
4237: naderna. Särskilt i denna situation skulle kon-          i spörsmålet, tili den teleinrättning som gjort det
4238: kurrensen bli skev om teleinrättningarna var             dyraste anbudet. Teleinrättningarna är tvärtom
4239: tvungna att sköta fjärrsamtal till ett pris som är       tvungna att konkurrera hårt om kunder och
4240: lägre än priset enligt den egna prisnivån. Utveck-       marknadsandelar för att få sköta en större andel
4241: lingen skulle slutligen leda till att resttrafiken       av resttrafiken. Beslutet är inte ägnat att hindra,
4242: skulle vara förlustbringande för alla andra telein-      utan att främja priskonkurrens och därigenom
4243: rättningar än den som erbjuder det lägsta priset.        alla konsumenters intressen. Av beslutet gynnas
4244:    Eftersom konsumenten har möjlighet att välja          särskilt de kunder som är intresserade av storle-
4245: sitt fjärrsamtalsnät fmns det inte heller någon          ken på sin telefonräkning.
4246: särskild orsak att genom administrativa åtgärder            Om det lägsta samtalspriset hade fastställts
4247: speciellt främja de konsumenter som inte vill            som pris på resttrafiken hade detta gynnat kun-
4248: välja nät.                                               der som är likgiltiga för det exakta samtalspriset
4249:    På ovan nämnda grunder beslöt trafikministe-          på bekostnad av de prismedvetna konsumenter
4250: riet att den dyraste fjärrsamtalsavgiften skall ut-      som aktivt vill minimera sina telefonräkningar.
4251: göra resttrafikavgift. Beslutet strider inte mot            Med hänvisning till det ovan anförda anser
4252: konsumenternas intressen eftersom konsumen-              regeringen att det beslut som fattats främjar kon-
4253: ten alltid har möjlighet att välja vilket fjärrtelenät   sumenternas intressen. Man har inte för avsikt
4254: som helst. Valet kan göras som förstahandsabon-          att ändra beslutet om fördelningen av resttrafi-
4255: nering tills vidare eller skilt för varje samtal.        ken om det inte sker förändringar i de omständig-
4256:     Resttrafiken styrs alltså inte, så som framställs    heter som inverkar på ärendet.
4257: 
4258:      Helsingforsden 20 maj 1994
4259: 
4260:                                                                           Trafikminister Ole Norrback
4261:                                                  1994vp
4262: 
4263: Kirjallinen kysymys 295
4264: 
4265: 
4266: 
4267: 
4268:                                     Lehtinen: Korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloturvasta opinto-
4269:                                        jen pitkittyessä
4270: 
4271: 
4272:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4273: 
4274:    Yli seitsemän vuotta opiskelleita opinto- ja        jalle ja yhteiskunnalle olisi edullista, että kaikilla
4275: toimeentulotuen ulkopuolella olevia on tällä het-      on mahdollisuus kouluttautua valmiiksi.
4276: kelläjo yli 18 000. Opintojen keskeytyminen ta-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4277: loudellisista syistä on heille todellinen uhka, kos-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4278: ka opintotukea myönnetään korkeakouluopis-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4279: kelijoille yhtä tutkintoa varten vuoden 1972lain       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4280: mukaan enintään seitsemäksi vuodeksi. Sen si-
4281: jaan keskiasteella opiskeleville voidaan harkin-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4282: nanvaraisesti myöntää lisäopintotukea erityises-               ryhtyä yli seitsemän vuotta opiskelleiden
4283: tä syystä vuoden ajaksi. Harkinnanvaraisuus oli-               korkeakouluopiskelijoiden opintojen jat-
4284: si mahdollista ulottaa lailla myös korkeakoulu-                kumisen taloudellisten edellytysten tur-
4285: opiskelijoihin. Opintosuoritusten valvonta voi-                vaamiseksi?
4286: taisiin järjestää kesäopintojen tapaan. Opiskeli-
4287: 
4288:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1994
4289: 
4290:                                              Leila Lehtinen
4291: 
4292: 
4293: 
4294: 
4295: 240032J
4296: 2                                       1994 vp -   KK 295
4297: 
4298: 
4299: 
4300: 
4301:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4302: 
4303:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sä ajassa, jolloin voidaan katsoa, että sääntöön
4304: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sisältyy tietty joustomahdollisuus. Lähinnä lää-
4305: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ketieteen opinnot kestävät lähes 55 kuukautta.
4306: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leila Leh-     Lääketieteen alalla opintojen viivästyminen on
4307: tisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      suhteellisen harvinaista.
4308: 295:                                                   Niiden opiskelijoiden lukumäärän selvittämi-
4309:                                                     nen, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuoden
4310:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       1972 opintotukilain voimassa ollessa ja saaneet
4311:        ryhtyä yli seitsemän vuotta opiskelleiden    opintotukea yli seitsemän vuoden ajan ja edelleen
4312:        korkeakouluopiskelijoiden opintojen jat-     jatkavat päätoimisesti opintoja, on vaikea tehtä-
4313:        kumisen taloudellisten edellytysten tur-     vä. Opintotukea hakeneita, tällä perusteella kiel-
4314:        vaamiseksi?                                  teisen päätöksen saaneita henkilöitä oli opinto-
4315:                                                     vuonna 1992-93 vain 119. Arviolta enintään
4316:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        2 000 henkilöä olisi edelleen opintotuen tarpees-
4317: vasti seuraavaa:                                    sa. Heikko työllisyystilanne kärjistää ongelmaa.
4318:                                                     Koska uudessa laissa tukeen oikeuttava aika on
4319:    Opintotukilain (65/94) mukaista opintotukea      määritelty vielä seitsemää vuotta lyhyemmäksi,
4320: voidaan myöntää korkeakouluopiskelua varten         ei vanhan lainsäädännön muuttaminen tältä osin
4321: enintään 70 kuukaudeksi. Yhden ylemmän kor-         tunnu perustellulta.
4322: keakoulututkinnon suorittamista varten opinto-         Viimesijaisena toimeentuloturvan muotona
4323: tukea voi saada enintään 55 kuukauden ajan.         on opiskelijoillekin toimeentulotuki. Tähän on
4324: Samaa sääntöä sovelletaan myös korkeakoulu-         sosiaalihuoltolain (710/82) 30 §:n nojalla oikeu-
4325: opiskelijoiden opintotuesta annetun lain (111/92)   tettu henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi
4326: voimassa ollessa opintonsa aloittaneisiin.          saada tarpeen mukaista toimeentuloa muulla ta-
4327:    Kumotun opintotukilain (28/72) mukaista          valla. Kunnat ovat mainitun säännöksen nojalla
4328: opintotukea korkeakouluopintoihin saaneelle         myöntäneet enimmäisajan opintotukea saaneille
4329: voidaan siirtymäsäännöksen perusteella suorit-      henkilöille toimeentulotukea. Käytäntö on kui-
4330: taa opintotukea tätä tutkintoa varten yhteensä      tenkin vaihdellut kuntakohtaisesti. Sosiaali- ja
4331: enintään seitsemää opintovuotta vastaavaksi         terveysministeriö on maaliskuussa 1994 antanut
4332: ajaksi.                                             toimeentulotuen soveltajille oppaan, jossa myös
4333:    Muussa oppilaitoksessa kuin korkeakoulussa       opiskelijoiden tilanteeseen on otettu kantaa. Op-
4334: opintotukea voi saada enintään koulutuksen          paan voidaan toivoa selkiyttävän toimeentulo-
4335: säännönmukaisen keston ajaksi. Erityisestä syys-    tuen myöntämistä.
4336: tä tukea voi saada enintään yhden vuoden yli            Hallituksen tarkoituksena on seurata kysy-
4337: koulutuksen säännönmukaisen keston.                 myksessä esitettyä ongelmatilannetta myös uu-
4338:    Ero korkeakouluopintoja ja muita opintoja        den opintotukilain kannalta ja tarvittaessa ryh-
4339: koskevan menettelyn välillä aiheutuu siitä, että    tyä toimenpiteisiin. Korkeakoulututkintojen ke-
4340: korkeakoulututkintojen tutkintokohtaisen opin-      hittämisen myötä on ehkä mahdollista tulevai-
4341: tojen keston määritteleminen olisi lähes mahdo-     suudessa siirtyä menettelyyn, jossa opintotuen
4342: ton tehtävä. Toisaalta useimmat ylemmät kor-        myöntämisen enimmäisaika vaihtelisi myös kor-
4343: keakoulututkinnot voi suorittaa 55 kuukautta ja     keakouluopinnoissa tutkintokohtaisesti.
4344: vastaavasti seitsemän opintovuotta lyhyemmäs-
4345: 
4346:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1994
4347: 
4348:                                                              Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
4349:                                           1994 vp -   KK 295                                            3
4350: 
4351: 
4352: 
4353: 
4354:                                         Tili Riksdagens Talman
4355: 
4356:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       vid man kan anse att regeln omfattar en viss
4357: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        rörelsefrihet. Närmast studier i medicin tar näs-
4358: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tan 55 månader i anspråk. Det är relativt sällsynt
4359: man Leila Lehtinen undertecknade spörsmål nr          med försenade studier inom medicin.
4360: 295:                                                      Det är en svår uppgift att ta reda på antalet
4361:                                                       studerande som inlett sina studier när 1972 års
4362:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        lag om studiestöd var i kraft, som fått studiestöd
4363:        ta för att trygga de ekonomiska betingel-      i över sju år och som forfarande studerar på
4364:        sema för fortsatta studier bland sådana        heltid. Under studieåret 1992-93 fanns det en-
4365:        högskolestuderande som har studerat            dast 119 personer som ansökt om studiestöd och
4366:        över sju år?                                   som på dessa grunder fått avslag. Uppskattnings-
4367:                                                       vis är det högst 2 000 personer som fortfarande är
4368:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-      i behov av studiestöd. Den svaga sysselsättnings-
4369: ra följande:                                          situationen tilispetsar problemet. Eftersom den
4370:                                                       till stöd berättigande tiden enligt den nya lagen
4371:    Studiestöd enligt lagen om studiestöd (65/94)      har fastställts tili en ännu kortare tid än sju år
4372: kan för högskolestudier beviljas för högst 70         verkar det inte vara motiverat att ändra den gam-
4373: månader. För en högre högskoleexamen kan stu-         la lagstiftningen i detta hänseende.
4374: diestöd beviljas under högst 55 månader. Samma            Den sista formen av utkomstskydd även för
4375: regel tiliämpas på dem som inlett sina studier när    studerande är utkomststödet. Med stöd av 30 §
4376: lagen om studiestöd för högskolestuderande            socialvårdslagen (71 0/82) är en sådan person be-
4377: (111192) var i kraft.                                 rättigad därtill som är i behov av stöd och inte
4378:    Åt den som för högskolestudier fått studiestöd     på något annat sätt kan få utkomst enligt beho-
4379: enligt den upphävda lagen om studiestöd (28/72)       vet. Med stöd av detta stadgande har kommuner-
4380: betalas på basis av ett övergångsstadgande stu-       na beviljat utkomststöd till personer som fått
4381: diestöd för en sådan examen under en tid som          studiestöd under maximitiden. Social- och hälso-
4382: motsvarar högst sju studieår.                         vårdsministeriet har i mars 1994 gett dem som
4383:    Vid andra läroanstalter än högskolor kan stu-      tillämpar utkomststödet en handbok, som även
4384: diestöd beviljas högst under den regelrätta tid       tar ställning tili situationen för studerande. Man
4385: som utbildningen tar i anspråk. Av särskilda skäl     kan hoppas att handboken ger klarhet i hur ut-
4386: kan studiestöd beviljas för högst ett år utöver den   komststödet beviljas.
4387: regelrätta utbildningstiden.                              Regeringen har för avsikt att följa den i spörs-
4388:    Skillnaden i förfarandet mellan högskolestu-       målet angivna problemsituationen även med tan-
4389: dier och andra studier beror på att det vore en       ke på den nya studiestödslagen och vid behov
4390: nära omöjlig uppgift att i fråga om högskole-         vidta åtgärder. I takt med att högskolestudiema
4391: examina fastställa hur lång tid studiema tar i        utvecklas blir det kanske möjligt att framdeles
4392: anspråk för varje examen. A andra sidan kan de        övergå till ett förfarande där maximitiden för att
4393: flesta högre högskoleexamina avläggas på en           bevilja studiestöd vid högskolestudier även varie-
4394: kortare tid än 55 månader eller sju studieår, var-    rar enligt examen.
4395: 
4396:      Helsingfors den 23 maj 1994
4397: 
4398:                                                                 Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
4399:                                                1994vp
4400: 
4401: Kirjallinen kysymys 296
4402: 
4403: 
4404: 
4405: 
4406:                                   Aittoniemi: Kihlakuntauudistuksen toteuttamisesta
4407: 
4408: 
4409: 
4410:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4411: 
4412:    Valtion paikallishallinnosta vuoden 1991 val-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4413: tiopäivillä annetun lain perusteiden mukaan ns.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4414: kihlakuntauudistuksen, johon myös poliisin toi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4415: minta alueellisesti pohjautuisi, piti toteutua lo-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4416: pullisesti vuoden 1997 alusta. Asiaan ovat sittem-
4417: min liittyneet hallituksen esitykset n:ot 23 ja 24              Aikooko Hallitus pysyä suunnitelmis-
4418: (tämän vuoden valtiopäiviltä), jotka koskevat                saan ns. kihlakuntauudistuksen toteutta-
4419: ulosotto- ja syyttäjätoiminnan organisaatiota.               misesta vuoden 1995 alusta, vaikka me-
4420: Viimeksi mainitut hallituksen esitykset ovat siis            neillään olevan kehitysaikataulun mu-
4421: vasta eduskunnan käsiteltävinä.                              kaan on selvästi tiedossa, että se ei tule
4422:    Nyt olemassa olevan tiedon mukaan sisä-                   ongelmitta onnistumaan sen paremmin
4423: asiainministeriö suunnittelee kihlakuntauudis-               organisaation uudelleenjärjestelyn kuin
4424: tuksen saattamista voimaan vuoden 1995 alusta.               toiminnallisten tai henkilösuunnitelmien
4425: Tähän olisi aikaa vain kahdeksan kuukautta, ja               osalta ilman merkittäviä siirtymävaiheen
4426: koko asia tuntuu olevan vielä pahasti levällään              ongelmia puhumattakaan siitä, että myös
4427: organisaation toteutumisen ja toiminnallisten                ulosotto-ja syyttäjäorganisaatio voisi tä-
4428: sekä henkilösuunnitelmien osalta. Jos asia to-               hän yhtyä, koska sitä koskevan lainsää-
4429: teutetaan vuoden 1995 alusta, siihen tulee toden-            dännön käsittely on eduskunnassa vielä
4430: näköisesti liittymään suuria siirtymävaiheen on-             kesken?
4431: gelmia, jotka voitaisiin välttää siirtämällä toi-
4432: minnan alkua esimerkiksi yhdellä vuodella.
4433: 
4434:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1994
4435: 
4436:                                            Sulo Aittoniemi
4437: 
4438: 
4439: 
4440: 
4441: 240032J
4442: 2                                         1994 vp -   KK 296
4443: 
4444: 
4445: 
4446: 
4447:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4448: 
4449:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toimeenpanoa iltakoulussaan 29.9.1993 ja päätti
4450: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         muun muassa, että uudistuksen toteuttamiseksi
4451: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-         tarvittavat toimenpiteet tulee suorittaa niin, että
4452: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aitto-       uudistus voidaan toteuttaa jo tehdyn päätöksen
4453: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           mukaisesti 1.1.1995.
4454: n:o 296:                                                 Paikallishallintouudistukseen liittyen hallitus
4455:                                                       antoi eduskunnalle 17.12.1993 esityksen rekiste-
4456:           Aikooko Hallitus pysyä suunnitelmis-        rihallintolaiksi (HE 310/1993 vp) ja 31.12.1993
4457:        saan ns. kihlakuntauudistuksen toteutta-       esityksen laiksi poliisin hallinnosta annetun lain
4458:        misesta vuoden 1995 alusta, vaikka me-         muuttamisesta (HE 315/1993 vp) sekä 18.3.1994
4459:        neillään olevan kehitysaikataulun mu-          esitykset laiksi kihlakunnansyyttäjästä (HE 24/
4460:        kaan on selvästi tiedossa, että se ei tule     1994 vp) ja laiksi ulosottolain muuttamisesta
4461:        ongelmitta onnistumaan sen paremmin            (HE 23/1994 vp). Valtioneuvosto teki 14.4.1994
4462:        organisaation uudelleenjärjestelyn kuin        päätöksen kihlakuntien virastotyypistä ja kielel-
4463:        toiminnallisten tai henkilösuunnitelmien       lisestä jaotuksesta. Päätöksen mukaan yhtenäis-
4464:        osalta ilman merkittäviä siirtymävaiheen       järjestelmän mukainen kihlakunnanvirasto
4465:        ongelmia puhumattakaan siitä, että myös        muodostetaan 90 kihlakuntaan ja erilliset viras-
4466:        ulosotto-ja syyttäjäorganisaatio voisi tä-     tot Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja sen
4467:        hän yhtyä, koska sitä koskevan lainsää-        naapurikuntien sekä Lahden ja sen naapurikun-
4468:        dännön käsittely on eduskunnassa vielä         tien muodostamiin kihlakuntiin. Päätös tulee
4469:        kesken?                                        voimaan 1.1.1995.
4470:                                                          Kihlakuntauudistuksen toteuttamiseksi tar-
4471:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vittavat muut keskeiset toimenpiteet ovat kih-
4472: vasti seuraavaa:                                      lakunnanvirastoasetus, kihlakuntien nimet ja
4473:                                                       kihlakunnanvirastojen sijaintipaikkapäätökset,
4474:    Valtion paikallishallinnon uudistamisen pe-        uuden järjestelmän mukaiset talousarvioesityk-
4475: rustana on 1.3.1992 voimaan tullut laki (126/92)      set vuodelle 1995 sekä eduskunnassa olevien
4476: valtion paikallishallinnon kehittämisen perus-        edellä todettujen erillislakien nojalla annettaviksi
4477: teista (paikallishallintolaki). Lain 9 §:n 4 momen-   tulevat toimiala-asetukset. Ehdotus asetukseksi
4478: tin mukaan kihlakunnanvirastot ja kihlakuntien        kihlakunnanvirastosta on valmiina ja se annet-
4479: erilliset virastot tulee perustaa koko maahan         taneen pidettävän kuulemistilaisuuden ja yt-
4480: mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden             neuvottelunjälkeen kesäkuussa 1994. Kihlakun-
4481: 1996 loppuun mennessä.                                tien nimistä ja kihlakunnanvirastojen sijaintipai-
4482:    Paikallishallintolakia sovelletaan poliisitoi-     koista on pyydetty esitykset lääninhallituksilta
4483: men, syyttäjäntoimen, ulosottotoimen ja yleis-        3.6.1994 mennessä. Kihlakuntajärjestelmän mu-
4484: hallintotehtävien, sekä sen mukaan kuin erikseen      kaiset talousarvioesitykset vuodelle 1995 ovat
4485: säädetään, muiden valtion paikallishallintoteh-       niinikään valmistuneet toukokuun 1994 alussa.
4486: tävien järjestämiseen. Uudelleenjärjestely tulee         Kihlakuntauudistuksen toimeenpanon ny-
4487: heti alkuvaiheessa koskemaan myös rekisteritoi-       kyinen valmisteluvaihe huomioon ottaen uudis-
4488: mistoja.                                              tus pyritään toteuttamaan vuoden 1995 alusta
4489:    Valtioneuvosto teki 23.12.1992 päätöksen           lukien. Kihlakuntauudistuksen voimaantulon
4490: (1464/92) kihlakuntajaosta. Päätöksen mukaan          ajankohtaajoudutaan syksyllä 1994 arvioimaan
4491: maajaetaan 95 kihlakuntaanja uuteen kihlakun-         uudelleen siinä tapauksessa, että eduskunnassa
4492: tajärjestelmään siirrytään 1.1.1995lukien.            olevien kihlakuntauudistukseen liittyvien erillis-
4493:    Hallitus käsitteli paikallishallintouudistuksen    lakien käsittely viivästyy.
4494:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1994
4495: 
4496:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
4497:                                            1994 vp -   KK 296                                            3
4498: 
4499: 
4500: 
4501: 
4502:                                          Tili Riksdagens Talman
4503: 
4504:    I det syfte 37 § 1 mom, riksdagsordningen an-       september 1993 och beslöt bl.a. att de åtgärder
4505: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         som behövs för genomförandet av reformen skall
4506: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       vidtas så att reformen enligt det beslut som redan
4507: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 296:          fattats kan genomföras den 1 januari 1995.
4508:                                                            I anslutning tililokalförvaltningsreformen av-
4509:           Ämnar Regeringen hålla fast vid sina         Iät regeringen den 17 december 1993 en proposi-
4510:        planer att genomföra den s.k. häradsre-         tion tili riksdagen med förslag tililag om register-
4511:        formen vid ingången av 1995 trots att           förvaltningen (RP 310/1993 rd) och den 31 de-
4512:        man utgående från nuvarande utveck-             cember 1993 ett förslag tililag om ändring av
4513:        lingstidtabell känner tili att detta inte kan   polisförvaltningslagen (RP 315/1993 rd), samt
4514:        lyckas utan svårigheter både i fråga om         den 18 mars 1994 förslag tililag om häradsåkla-
4515:        fömyandet av organisationen och verk-           gare (RP 24/1994 rd) och tilllag om ändring av
4516:        samhets- eller persona1planer utan bety-        utsökningslagen (RP 23/1994 rd). Statsrådet ut-
4517:        dande problem under övergångsperioden           fårdade den 14 april1994 ett beslut om häradens
4518:        för att inte tala om att även utsöknings-       ämbetsverkstyp och deras språkliga indelning.
4519:        och åklagarorganisationen skulle kunna          Enligt beslutet bildas häradsämbeten enligt ett
4520:        omfattas av reformen eftersom behand-           förenhetligat system i 90 härad och fristående
4521:        lingen av lagstiftningen om dessa ännu          ämbetsverk i de härad tili vilka Helsingfors, Åbo,
4522:        inte har slutförts i riksdagen?                 Tammerfors, Uleåborg och dess grannkommu-
4523:                                                        ner samt Lahtis och dess grannkommuner hör.
4524:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Beslutet träder i kraft den 1 januari 1995.
4525: anföra följande:                                           Andra viktiga åtgärder som behövs för ge-
4526:                                                        nomförandet av häradsreformen är en förord-
4527:     Grunden för lokalförvaltningsreformen är           ning om häradsämbetet, häradenas namn och
4528: den lag om grundema för utvecklande av den             beslut om var häradsämbetena skall placeras,
4529: statliga lokalförvaltningen (lokalförvaltningsla-      budgetförslagen för 1995 enligt det nya syste-
4530: gen) som trädde i kraft den 1 mars 1992 (126/92).      met samt de förordningar om verksamhetsområ-
4531: Enligt lagens 9 § 4 mom. inrättas häradsämbeten        det som skall ges med stöd av de ovan nämnda
4532: och fristående ämbetsverk i häradena i hela lan-       separata lagama som behandlas av riksdagen.
4533: det så snart som möjligt och senast före utgången      Förslaget tili förordning om_ häradsämbetet är
4534: av 1996.                                               klar och det torde ges efter att partema hörts och
4535:     Lokalförvaltningslagen tiliämpas på organi-        samarbetsförhandlingama ägt rum i juni 1994.
4536: seringen av polis-, åklagar- och utsökningsväsen-      Förslag tili namn på häradena och om var hä-
4537: det och de allmänna förvaltningsuppgiftema             radsämbetena skall placeras har begärts av läns-
4538: samt, enligt vad som stadgas särskilt, organi-         styrelsema före den 3 juni 1994. Budgetförslagen
4539: seringen av andra uppgifter inom den statliga          för 1995 enligt det nya häradssystemet har likaså
4540: lokalförvaltningen. Reformen kommer genast i           fårdigställts i början av maj 1994.
4541: det första skedet att gälla även registerbyråema.          Med beaktande av det nuvarande skedet i be-
4542:     Statsrådet utfårdade den 23 december 1992 ett      redningen av häradsreformen strävar man efter
4543: beslut om häradsindelningen (1464/92). Enligt          att genomföra reformen vid ingången av 1995.
4544: beslutet indelas landet i 95 härad och övergången      Tidpunkten då häradsreformen skall träda i kraft
4545: tili den nya häradsindelningen sker den 1 januari      måste övervägas på nytt hösten 1994 i så fall att
4546: 1995.                                                  behandlingen av de separata lagama i anslutning
4547:     Regeringen behandlade genomförandet av lo-         tili häradsreformen försenas i riksdagen.
4548: kalförvaltningsreformen i sin aftonskola den 29
4549: 
4550:      Helsingforsden 20 maj 1994
4551: 
4552:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
4553:                        j
4554:                       j
4555:                      j
4556:                     j
4557:                    j
4558:                   j
4559:                  j
4560:                 j
4561:                j
4562:               j
4563:              j
4564:             j
4565:            j
4566:           j
4567:          j
4568:         j
4569:        j
4570:       j
4571:      j
4572:     j
4573:    j
4574:   j
4575:  j
4576: j
4577:                                                1994vp
4578: 
4579: Kirjallinen kysymys 297
4580: 
4581: 
4582: 
4583: 
4584:                                   Pulliainen: Opiskelun vaikutuksesta työttömyyspäivärahan saan-
4585:                                       tiin
4586: 
4587: 
4588:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4589:     Vaihtelevissa työmarkkinatilanteissa työikäi-    kinoiden käytettävissä" on kuitenkin hyvin ka-
4590: set ihmiset opiskelevat aikaisempaa ahkeram-         pea-alainen ja passivoiva määre. Viranomaiset
4591: min. Monet työttömät valitsevat koulutuksen          eivät tulkitse opiskelua toimintana, joka tähtää
4592: toimettomuuden sijaan. Opiskelu on varaventtii-      ammattitaidon ylläpitämiseen, kehittämiseen ja
4593: li työttömille, sillä työttömyyden suurimpia uh-     täydentämiseen. Tällaista aktivoivaa työllistä-
4594: kia on se, että ihmiset vähitellen menettävät työ-   mistä eli itsensä kouluttamista paremmin työ-
4595: kykynsäjoutuessaan olemaanjouten. Tutkimus-          markkinoiden käyttöön soveltuvaksi ei tueta,
4596: ten mukaan koulutus yleensä parantaa osanotta-       vaan työtön opiskelija menettää työttömyystur-
4597: jien elämäntilannetta työttömyyden aiheutta-         vansa.
4598: mien ongelmien ja uhan vähetessä. Koulutus              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4599: saattaa myös lisätä itseluottamusta ja vähentää      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4600: riippuvuuden tunnetta. Se auttaa myös löytä-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4601: mään uusia, palkkatyölle vaihtoehtoisia mahdol-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4602: lisuuksia.
4603:     Työministeriön määräysten mukaan työvoi-                     Miten Hallitus suhtautuu työministe-
4604: maviranomaiset eivät kuitenkaan salli opiskelua               riön määräyksiin, jotka eivät salli koko-
4605: päiväsaikaan kello 8.00-16.30 välisenä aikana,                päivätoimista opiskelua työttömyystur-
4606: jolloin työttömien tulee määräysten mukaan olla               vaa menettämättä?
4607: työmarkkinoiden käytettävissä. "Olla työmark-
4608: 
4609:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
4610:                                            Erkki Pulliainen
4611: 
4612: 
4613: 
4614: 
4615: 2400321
4616: 2                                          1994 vp -   KK 297
4617: 
4618: 
4619: 
4620: 
4621:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4622: 
4623:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mintaa. Työhallinto onkin hankkinut työvoima-
4624: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          poliittisella perusteella koulutusta siten, että
4625: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       maaliskuun lopussa koulutuksessa oli 35 600
4626: le jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin      opiskelijaa. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulu-
4627: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 297:               tukseen osallistuvana on oikeus työttömyyspäi-
4628:                                                        värahan suuruiseen koulutustukeen tai työmark-
4629:            Miten Hallitus suhtautuu työministe-        kinatukeen. En kuitenkaan kiistä sitä, etteikö
4630:         riön määräyksiin, jotka eivät salli koko-      erityisesti aikuisopiskelun osalta työttömyystur-
4631:         päivätoimista opiskelua työttömyystur-         vana olisi passivoivia vaikutuksia. Perusongelma
4632:         vaa menettämättä?                              työttömyysetuuksissa on helppo pääsy niiden
4633:                                                        piiriin. Työmarkkinatuen saamiseksi ei edellyte-
4634:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tä lainkaan aiempaa työssäoloa, työttömyystur-
4635: vasti seuraavaa:                                       van työssäoloehdon täyttäminen edellyttää ai-
4636:                                                        noastaan 26 viikon mittaista puoliaikatyötä.
4637:     Henkilön oikeudesta saada työttömyysaikai-         Ammatillisen koulutuksen hankkiminen ei ole
4638: sen toimeentulonsa turvaamiseksi työttömyys-           edellytys päivärahan saamiselle. Yksiselitteistä
4639: päivärahaa on säädetty työttömyysturvalaissa.          säännöstä edes siitä, että oppivelvollisuuden tuli-
4640: Lain 5 §:ssä on lueteltu rajoitukset, jotka ovat       si olla suoritettu ennen kuin päivärahaa voidaan
4641: esteenä päivärahan maksamiselle. Lainkohdan            maksaa, ei ole. Työministeriön teettämässä tut-
4642: mukaan päätoimisella opiskelijana ei ole oikeut-       kimuksessa "Keistä tuli työttömiä" ilmeni, että
4643: ta päivärahaan.                                        ainoastaan runsas puolet työttömistä työnhaki-
4644:     Hallinnon lainalaisuuden periaate edellyttää,      joista oli menettänyt työpaikkansa, toisin sanoen
4645: että kansalaisten oikeuksista säädetään lailla.        työttömyyden syynä oli työn loppuminen. Työt-
4646: Kuten edellä olen todennut, päätoimisen opiske-        tömyysetuudet ovat useimmissa tilanteissa tasol-
4647: lun vaikutuksesta työttömyyspäivärahaoikeu-            taan korkeammat kuin opintotukietuudet, huoli-
4648: teen on olemassa laintasoinen säännös. Työmi-          matta siitä, että muun muassa keskiasteen opin-
4649: nisteriö ei näin ollen ole asettanut, eikä tieten-     totukiuudistuksella ongelmaa on pyritty lieven-
4650: kään voisikaan asettaa lain ohi meneviä lisäehto-      tämään.
4651: ja työttömyysturvalle.                                     Päätoimisen opiskelun aiempaa laajempi tai
4652:    Työttömyysturvan osalta kurssimuotoinen             rajaton mahdollistaminen työttömyyspäivära-
4653: iltaopiskelu on erityisasemassa. Henkilöllä,           halla tai työmarkkinatuella johtaisi nykyjärjes-
4654: joka työttömänä tai työssä ollessaan aloittaa          telmässä mahdollisuuteen rahoittaa myös perus-
4655: opiskelun iltalukiossa, päivälukion iltalinjalla tai   apintoja nykyisiä opintotukia korkeammin
4656: ammatillisen oppilaitoksen iltakurssilla, on oi-       etuuksin tavalla, joka on taloudellisesti mahdo-
4657: keus työttömyyspäivärahaan. Hänen suojakseen           ton ja työttömyysturvajärjestelmän tarkoituksel-
4658: on lisäksi säädetty, että hänellä on oikeus kieltäy-   le täysin vieras. Vaikka työttömyysturvan passi-
4659: tyä työstä, joka aiheuttaisi opiskelun keskeyty-       voivien elementtien vähentäminen on tulevaisuu-
4660: misen.                                                 den kannalta keskeisen tärkeä kysymys, se edel-
4661:    Opiskelu on luonnollisesti aktivoivaa ja am-        lyttää kuitenkin myös järjestelmän rakenteellista
4662: mattitaidon ylläpitämisen kannalta tärkeää toi-        uudistamista.
4663: 
4664:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1994
4665: 
4666:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
4667:                                           1994 vp -   KK 297                                            3
4668: 
4669: 
4670: 
4671: 
4672:                                         Tili Riksdagens Talman
4673: 
4674:    I det syfte 37 §1 mom. riksdagsordningen an-       viktig verksamhet. Arbetsförvaltningen har allt-
4675: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        så anskaffat utbildning på arbetskraftspolitiska
4676: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      grunder så att i utbildningen deltog i slutet av
4677: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål           mars 35 600 studerande. Den som deltar i arbets-
4678: nr 297:                                               kraftspolitisk vuxenutbildning har rätt till ett ut-
4679:                                                       bildningsstöd eller arbetsmarknadsstöd, som är
4680:           Hur förhåller sig Regeringen till ar-       lika stort som arbetslöshetsdagpenningen. Jag
4681:        betsministeriets föreskrifter som inte till-   vill inte bestrida att utkomstskydd för arbetslösa,
4682:        låter studier på heltid utan att personen i    särskilt när det gäller vuxenstudier, har en viss
4683:        fråga förlorar sitt utkomstskydd för ar-       passiverande verkan. Ett grundläggande pro-
4684:        betslösa?                                      blem med arbetslöshetsförmåner är att man så
4685:                                                       lätt kommer i åtnjutande av dem. F ör att erhålla
4686:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         arbetsmarknadsstöd behöver man inte ha för-
4687: anföra följande:                                      värvsarbetat, endast halvtidsarbete på 26 veckor
4688:                                                       krävs för att arbetsvillkoret enligt utkomstskydd
4689:    Om en persons rätt att få arbetslöshetsdagpen-     för arbetslösa skall uppfyllas. För att man skall få
4690: ning för att trygga sin utkomst under arbetslös-      dagpenning behöver man inte ha skaffat sig yr-
4691: hetstiden stadgas i lagen om utkomstskydd för         kesutbildning. Inte ens något entydigt stadgande
4692: arbetslösa. I lagens 5 § uppräknas de begräns-        om att man skall ha fullgjort sin läroplikt innan
4693: ningar som utgör hinder för betalning av dagpen-      dagpenning kan betalas, finns. Av en utredning
4694: ning. Enligt detta lagrum har en studerande på        som arbetsministeriet låtit utföra, "Keistä tuli
4695: heltid inte rätt till dagpenning.                     työttömiä" (Vilka blev arbetslösa), framgick att
4696:    Principen om förvaltningens lagbundenhet           endast drygt hälften av alla arbetslösa arbetssö-
4697: förutsätter att om medborgarnas rättigheter           kande hade förlorat sin arbetsplats, dvs. orsaken
4698: stadgas i lag. Såsom jag ovan konstaterat fmns        till arbetslösheten var att arbetet hade upphört. I
4699: det ett stadgande på lagnivå om hur studier på        de flesta fall är arbetslöshetsförmånema högre
4700: heltid inverkar på rätten till arbetslöshetsdag-      än studiestödsförmåner, trots att man bl.a. ge-
4701: penning. Därför har arbetsministeriet varken          nom reformering av studiestödet på mellanstadi-
4702: ställt eller ens kunde ställa några villkor som går   et har försökt lindra problemet.
4703: utöver lagnivån beträffande utkomstskydd för              Att i större utsträckning än nu eller utan be-
4704: arbetslösa.                                           gränsningar tillåta studier på heltid med arbets-
4705:    När det gäller utkomtskydd för arbetslösa har      löshetsdagpenning eller arbetsmarknadsstöd
4706: kvällsstudier i kursform en särställning. En per-     skulle i det nuvarande systemet leda till att också
4707: son, arbetslös eller förvärvsarbetande, som inle-     grundläggande studier kan finansieras med hög-
4708: der studier vid kvällsgymnasium, på kvällslinje       re förmåner än de nuvarande studiestöden på ett
4709: vid daggymnasium eller på kvällskurs vid en yr-       sätt som blir ekonomiskt ohållbart och som är
4710: kesläroanstalt, har rätt till arbetslöshetsdagpen-    helt främmande (~r själva syftet med utkomst-
4711: ning. För hans skydd stadgas dessutom att han         skyddssystemet. A ven om en minskning av de
4712: har rätt att vägra ta emot sådant arbete som          passiverande elementen i utkomstskyddet för ar-
4713: skulle leda till att studiema avbryts.                betslösa med tanke på framtiden är oerhört vik-
4714:    Studier är naturligtvis en aktiverande och med     tigt, krävs dock även en strukturell reformering
4715: tanke på upprätthållande av yrkesskickligheten        av systemet.
4716: 
4717:      Helsingforsden 25 maj 1994
4718: 
4719:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
4720:                                                   1994vp
4721: 
4722: Kirjallinen kysymys 298
4723: 
4724: 
4725: 
4726: 
4727:                                     Kohijoki: Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan säilyttä-
4728:                                        misestä nykyisellä paikallaan
4729: 
4730: 
4731:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4732: 
4733:     Helsingin kaupungin hallintoon kuuluvien               Mielestäni maamme hallituksen tulisi viipy-
4734: eräiden toimielinten suunnitelmat siirtää Man-          mättä valtion ja samalla museohankkeen rahoit-
4735: nerheimin ratsastajapatsas nykyiseltä paikaltaan        tajan edustajana ja ominaisuudessa ohjata tässä
4736: ja/tai ottaa osa patsasaukiosta nykytaiteen mu-         asiassa tehtävät ratkaisut oikealle tolalle.
4737: seoksi sanotun rakennushankkeen tarpeisiin, on             Suomen marsalkka Mannerheimin muiston ja
4738: herättänyt Suomessa kansalaisten keskuudessa            suuren elämäntyön kunnioittaminen Suomessa
4739: hämmästystä ja suuttumusta. Hyvin lukuisten             polvesta polveen edellyttää mielestäni myös sitä,
4740: kansalaisjärjestöjen kautta kansalaiset ovat ve-        että ratsastajapatsas aukioineen, taustoineen ja
4741: donneet Helsingin kaupunkiin, että se luopuisi          lähialueineen säilytetään koskemattomana ja
4742: kaikista sanotunkaltaisista suunnitelmistaan.           juuri sellaisena aluekokonaisuutena, jollaiseksi
4743:     Mielestäni ratsastajapatsas ja sen sijainti,        maineikas kuvanveistäjä Aimo Tukiainen on sen
4744: patsasaukio taustoineen sekä lähialueineen on           alun perin saanut suunnitella ja toteuttaa.
4745:  herkkä kokonaisuus. Siihen ei saa kajota eikä             Asian merkityksen ymmärtämiseksi tulisi
4746:  herkkää kokonaisuutta saa häiritä eikä pilata          maamme hallituksen toimesta tehdä Helsingin
4747:  Helsingin kaupungin suunnitelmissa olevalla            kaupungin asianomaisten toimielinten tiettäväk-
4748:  uudisrakentamisella. Jos nykytaidetta varten           si muun ohella K. A. Fagerholmin eduskunnan
4749:  museo välttämättä tarvitaan, on sille sovelias         puhemiehenä Suomen marsalkka Mannerhei-
4750:  paikka osoitettavissa muualta.                         mista lausumat seuraavat sanat: "Loistavana tu-
4751:     Kun on ilmeistä, että nykytaiteen museohank-        lee hänen nimensä säilymään sotilaallisten mai-
4752:  keen mahdollisessa toteuttamisessa tultaisiin hy-      netekojen historiassa, mutta yhtä ylevän kunnia-
4753:  vin merkittävässä määrin käyttämään valtion            paikan on aikakirjoissa saava hänen rauhan-
4754:  rahoitusta, tulee valtiolla myös olla ratkaiseva       työnsä valtiomiehenä", sekä "Kallisarvoinen on
4755:  sananvalta museon sijoittamispaikkaan nähden.          perintöosa, jonka hän jättää vaalittavaksemme.
4756:     Jo tähänastisilla toimenpiteillä Helsingin kau-     Tämä perintöosa on isänmaan vapaus ja itsenäi-
4757:  pungin toimesta on mielestäni syvästi loukattu         syys - hänen oman elämänsä johtotähdet."
4758:  maamme kansalaisten valtaenemmistön ja erityi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4759:  sesti myös Suomen sotien veteraanien syvimpiä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4760:  tuntoja. Hyvin laajalti myös ulkomailla seura-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4761:  taan, mitä asiassa tulee tapahtumaan.                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4762:     Jos asianomaisissa Helsingin kaupungin toi-
4763:  mielimissä olisi ymmärretty ottaa huomioon                       Aikooko Hallitus omalta osaltaan ryh-
4764:  myös se, että ratsastajapatsas ja patsasaukio on              tyä joutuisasti toimenpiteisiin Suomen
4765:  saatu aikaan aikanaan noin 750 000 suomalaisen                marsalkka Mannerheimin ratsastajapat-
4766:  lahjoitusvarojen turvin, olisi se käsittääkseni hil-          saan, patsasaukion taustoineen sekä lähi-
4767:  linnyt patsaan ja sen lähialueiden muutospyrki-               alueineen säilyttämiseksi koskemattoma-
4768:  myksiä. Oikeinta olisi, että Helsingin kaupungin              naja muuttamattomana?
4769:  toimesta viipymättä ilmoitettaisiin, ettei nykytai-
4770:  teelle tarkoitettua rakennushanketta toteuteta
4771:  paikalle, johon sitä tähän asti on suunniteltu.
4772: 
4773:       Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
4774: 
4775:                                               Maunu Kohijoki
4776:  2400321
4777: 2                                         1994 vp -   KK 298
4778: 
4779: 
4780: 
4781: 
4782:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4783: 
4784:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saan oleellinen taustanäkymä Mannerheimin-
4785: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tielle kohti eduskuntataloa ja kansallismuseota
4786: olette 3 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-        säilyy muuttumattomana. Antamassaan nyky-
4787: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      taiteen museon suunnittelukehotuksessa raken-
4788: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kohijoen           nushallitukselle opetusministeriö edellytti Man-
4789: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 298:         nerheimin patsaan säilyvän nykyisessä asemas-
4790:                                                       saan. Hankkeesta laaditussa asemakaavaehdo-
4791:           Aikooko Hallitus omalta osaltaan ryh-       tuksessa patsas on merkitty suojelukohteeksi.
4792:        tyä joutuisasti toimenpiteisiin Suomen         Asemakaavasta päättävät Helsingin kaupungin
4793:        marsalkka Mannerheimin ratsastajapat-          asianomaiset elimet.
4794:        saan, patsasaukion taustoineen sekä lähi-          Helsingin kaupungin tavoitteena on aikaan-
4795:        alueineen säilyttämiseksi koskemattoma-        saada Töölönlahden alueen rakentamisen aloi-
4796:        naja muuttamattomana?                          tushankkeeksi koko kansaa palveleva, kansain-
4797:                                                       välisesti merkittävä kulttuurilaitos. Valtion ta-
4798:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          voitteena on saada pääkaupungin keskeiselle
4799: vasti seuraavaa:                                      alueelle, kaupan ja liikenteen vastapainoksi,
4800:                                                       kulttuuripalveluja tarjoava instituutio. Hank-
4801:    Suomen valtio ja Helsingin kaupunki ovat sol-      keen valmistelu perustuu siihen luottamukseen,
4802: mineet esisopimuksen valtion taidemuseon osa-         että isänmaan itsenäisyyden lunastusta ja uh-
4803: na toimivan nykytaiteen museon toteuttamiseksi        rauksia symboloiva muistomerkki voi toimia he-
4804: Helsinkiin kaupungin osoittamalle rakennuspai-        delmällisessä vuorovaikutuksessa nykypäivän ja
4805: kalle Töölönlahden alueelle.                          tulevaisuuden suomalaisen kulttuurin henkisten
4806:    Hankkeesta käydyn arkkitehtikilpailun ohjel-       arvojen kanssa.
4807: massa oli kilpailijoille annettu mahdollisuus esit-       Korkeatasoisen lopputuloksen varmistami-
4808: tää marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaal-         seksi on hankkeen kaikissa valmisteluvaiheissa
4809: le myös muu kuin nykyinen paikka. Tarkoitukse-        käytetty parhaita mahdollisia asiantuntijoita
4810: na oli, että Töölönlahden rakentamisen alkaessa       sekä nykytaiteen museon toteutusta että sen lähi-
4811: turvataan se, että Mannerheimin patsas saa ke-        ympäristön parantamista ajatellen. Tarkoitukse-
4812: hittyvässä kaupunkikuvassa arvoisensa sijan laa-      na on, että valmistelun edetessä myös hankkeen
4813: dukkaassa ja uusiutuvassa ympäristössä, ottaen        lähiympäristön viimeistely suunnitellaan huolel-
4814: huomioon alueen rakentamisesta aiheutuvat             lisesti siten, että marsalkka Mannerheimin patsas
4815: muutokset.                                            saa nykyistä liikenteen ja pysäköinoin leimaa-
4816:    V oittaneessa ehdotuksessa tekijä oli ehdotta-     maa tilannetta laadukkaamman ja yksityiskoh-
4817: nut patsaan sijoitusta muutettavaksi. Palkinto-       dissaan punnitumman lähiympäristön ja samalla
4818: lautakunta totesi kuitenkin museon ehdotetun          Töölönlahtea ja postitaloa kohti katsottaessa ar-
4819: rakennuspaikan ja Mannerheimin patsaan ny-            vokkaan ja patsaan asemaa korostavan rakenne-
4820: kyisen sijoituksen olevan sopusoinnussa. Pat-         tun taustan.
4821: 
4822:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1994
4823: 
4824:                                                                Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
4825:                                            1994 vp -    KK 298                                           3
4826: 
4827: 
4828: 
4829: 
4830:                                           Tili Riksdagens Talman
4831: 
4832:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         varandra. Den väsentliga utsikten från statyn
4833: ger, har Ni, Fru Talman, med Er skrive1se av den        över Mannerheimvägen mot riksdagshuset och
4834: 3 maj 1994 till vederbörande medlem av statsrå-         nationalmuseet förändras inte. 1 sin uppmaning
4835: det översänt följande av riksdagsman Kohijoki           tili byggnadsstyrelsen att planera museet för nu-
4836: undertecknade spörsmål nr 298:                          tidskonst förutsatte undervisningsministeriet att
4837:                                                         Mannerheimstatyn blir kvar på sin nuvarande
4838:            Ämnar Regeringen för egen del vidta          plats. 1 det förslag tili stadsplan som gällde pro-
4839:         snabba åtgärder för att ryttarstatyn över       jektet har statyn antecknats som skyddsobjekt.
4840:         marskaiken av Finland, Mannerheim,              Om stadsplanen beslutar Helsingfors stads behö-
4841:         platsen runt statyn jämte bakgrund och          riga organ.
4842:         det närliggande området skall förbli orör-          Helsingfors stad har som mål att som pilotpro-
4843:         da och oförändrade?                             jekt vid byggandet av området kring Tölöviken
4844:                                                         åstadkomma en kulturinrättning som betjänar
4845:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-        hela nationen och som är av intemationellt mått.
4846: ra följande:                                            Staten har som mål att inom ett centralt område
4847:                                                         i huvudstaden, som motvikt tili handeln och tra-
4848:    Finska staten och Helsingfors stad har slutit        fiken, få tili stånd en institution som erbjuder
4849: ett föravtal i syfte att bygga museet för nutids-       kulturservice. Beredningen av projektet grundar
4850: konst, vilket är en del av statens konstmuseum,         sig på den övertygelsen att ett minnesmärke som
4851: på en plats anvisad av Helsingfors stad vid Tölö-       symboliserar fådemelandets självständighet och
4852: vikens strand.                                          uppoffringar kan fungera i fruktbar växelverkan
4853:    1 programmet för den arkitekttävling som             med dagens och framtidens intellektuella värde-
4854: pågått om projektet hade tävlingsdeltagama gi-          ringar i den finländska kulturen.
4855: vits möjligheten att för ryttarstatyn över Man-             För att säkerställa ett högvärdigt resultat har
4856: nerheim även föreslå en annan plats än den nu-          man i alla förberedande faser i projektet utnyttjat
4857: varande. A vsikten var att, när utbyggnaden av          den bästa möjliga sakkunskapen både med tanke
4858: Tölöviken börjar, se tili att statyn över Manner-       på byggandet av museet för nutidskonst och en
4859: heim i den utbyggda stadsbilden får en värdig           bättre närliggande omgivning. A vsikten är att
4860: plats i en fömäm och ny omgivning med beak-             när förberedelsema framskrider även noggrant
4861: tande av de förändringar som bygget ger upp-            planera den närliggande omgivningen på så sätt
4862: hov tili.                                               att statyn över marskalk Mannerheim, som nu
4863:    1 det vinnande tävlingsbidraget hade konstnä-        omgärdas av traftk och parkeringsplatser får en
4864: ren föreslagit att statyn skulle flyttas. Tävlingsju-   värdigare och i detaljema mera avvägd närom-
4865: ryn fastslog emellertid att den föreslagna platsen      givning, och när man blickar mot Tölöviken och
4866: för museet och den nuvarande placeringen av             posthuset, samtidigt en stilig bakgrund som
4867: statyn över Mannerheim stod i harmoni med               framhäver statyn.
4868: 
4869:      Helsingforsden 24 maj 1994
4870: 
4871:                                                                   Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
4872: 1
4873: 1
4874:  1
4875:  1
4876:   1
4877:   1
4878:    1
4879:    1
4880:     1
4881:     1
4882:      1
4883:      1
4884:       1
4885:       1
4886:        1
4887:        1
4888:         1
4889:         1
4890:          1
4891:          1
4892:           1
4893:           1
4894:            1
4895:            1
4896:             1
4897:             1
4898:              1
4899:              1
4900:               1
4901:               1
4902:                                                    1994 vp
4903: 
4904: Kirjallinen kysymys 299
4905: 
4906: 
4907: 
4908: 
4909:                                      Törnqvist ym.: Puolustushallinnon eräiden lämpövoimaloiden luo-
4910:                                         vutuksesta
4911: 
4912: 
4913:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
4914:    Puolustushallinnolla on 28 lämpökeskusta.             Kontiorannan, Ylämyllyn ja Rissalan lämpökes-
4915: Niiden uushankinta-arvo on 300 milj. mk ja               kusten osalta.
4916: nykyarvo noin puolet siitä.                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4917:    Puolustushallinto on kriisitilanteita silmällä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4918: pitäen itse tuottanut tarvitsemansa energian.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4919: Myös energian kotimaisuus on kriisiaikoja aja-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4920: tellen tärkeä periaate. Molemmat ovat oikeita
4921: lähtökohtia.                                                       Mihin valtioneuvoston päätöksiin
4922:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan puo-                  mainittujen viiden lämpövoimalan luo-
4923: lustushallinto on luovuttanut täysin ilmaiseksi                 vutus perustuu,
4924: ainakin viisi merkittävää lämpökeskusta (Tikka-                    mikä on mainittujen luovutettujen
4925: koski, Utti, Säkylä, Vekarajärvija Hamina) yksi-                lämpövoimaloiden arvo ja minkälaisen ja
4926: tyisille yrittäjille. Kyseessä ei julkisuudessa ollei-          -suuruisen vastikkeen valtio ja puolustus-
4927: den tietojen mukaan ole vuokraus vaan valtion                   hallinto saavat lämpövoimaloiden luovu-
4928: (noin kymmenien miljoonien markkojen arvoi-                     tuksesta, ja
4929: sen) omaisuuden luovutus.                                          miten lämpövoimaloiden luovutus yk-
4930:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vas-                  sityisille yrittäjille suhteutuu kriisitilan-
4931: taavasta luovutuksesta neuvotellaan parhaillaan                 teiden energiahuoltoon?
4932: 
4933:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
4934: 
4935:                       Kerttu Törnqvist                            Kari Rajamäki
4936:                       Riitta Myller                               Marja-Liisa Tykkyläinen
4937: 
4938: 
4939: 
4940: 
4941: 2400321
4942: 2                                          1994 vp -    KK 299
4943: 
4944: 
4945: 
4946: 
4947:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4948: 
4949:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lustushallinnon käyttöön. Koska sopimuksilla ei
4950: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ole luovutettu valtion kiinteän omaisuuden
4951: olette 3 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-          omistusoikeuksia, ei valtioneuvoston päätöksiä
4952: jeenne n:o 768 ohella toimittanut valtioneuvos-         näin ollen ole tarvittu.
4953: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-              Perusteena ostopalvelujen hankkimiseen on
4954: edustaja Kerttu Tömqvistin ym. näin kuuluvan            ollut yksinomaan taloudellisuus ja tuottavuus.
4955: kirjallisen kysymyksen n:o 299:                         Vuotuiset kustannussäästöt ovat omaan tuotan-
4956:                                                         toon verrattuna vaihdelleet lämpökeskuksesta
4957:            Mihin valtioneuvoston päätöksiin             riippuen muutamasta sadasta tuhannesta aina
4958:         mainittujen viiden lämpövoimalan luo-           useisiin miljooniin markkoihin.
4959:         vutus perustuu,                                     Lämpökeskukset on luovutettu yrityksille
4960:            mikä on mainittujen luovutettujen            korvauksetta ja siinä kunnossa kuin ne ovat luo-
4961:         lämpövoimaloiden arvo ja minkälaisen ja         vutushetkellä olleet. Korvausten periminen olisi
4962:         -suuruisen vastikkeen valtio ja puolustus-      johtanut automaattisesti korkeampaan lämmön
4963:         hallinto saavat lämpövoimaloiden luovu-         hintaan, jota edellä mainituin keinoin on sopi-
4964:         tuksesta, ja                                    musteknisesti säädelty ottamalla lämpölaitoksen
4965:            miten lämpövoimaloiden luovutus yk-          arvo huomioon lämpöenergian hintaa määrät-
4966:         sityisille yrittäjille suhteutuu kriisitilan-   täessä.
4967:         teiden energiahuoltoon?                             Kaikki luovutetut lämpökeskukset ovat olleet
4968:                                                         teknisesti käyttökelpoisia, mutta taloudellisen
4969:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            käyttöiän kannalta lähes loppuunkäytettyjä. Ul-
4970: vasti seuraavaa:                                        kopuoliset lämmöntoimittajat ovatkin joutuneet
4971:                                                         uudistamaan lämpökeskusten tekniset laitteet lä-
4972:    Puolustushallinnon lämmöntuotanto on kiin-           hes kokonaisuudessaan, jotta lämmöntuotanto
4973: teistöjen ylläpitoon kuuluva toiminto,jonka kus-        olisi koko sopimuskauden ajan mahdollisimman
4974: tannus on vuositasolla noin 130 milj. markkaa.          taloudellista.
4975: Lämmönhankinnassa on siirrytty kaukoläm-                    Kriisitilanteissa pyritään lämmöntuotanto
4976: pöön siellä missä se on ollut taloudellisesti edulli-   järjestämään aina keskeytyksittä, olipa lämmön-
4977: sin vaihtoehto.                                         tuotanto tehty omalla organisaatiolla tai sopi-
4978:    Viime vuosina on eräissä varuskunnissa läm-          muspohjaisesti. Tukeuduttaessa ulkopuolisen
4979: mön hankinnassa siirrytty ostopalvelujen käyt-          lämmöntoimittajan palveluksiin on sopimuksiin
4980: töön luovuttamalla lämpökeskus lämmöntuo-               liitetty ehdot lämmön toimittamisesta yllättävis-
4981: tantoa harjoittavalle yritykselle.                      sä tilanteissa myös poikkeuksellisissa olosuhteis-
4982:    Puolustusministeriön ja yritysten välisillä so-      sa. Puolustusministeriön käsityksen mukaan so-
4983: pimuksilla on yrityksille siirretty lämpövoimala-       pimusosapuolet pystyvät turvaamaan kriisiajan
4984: kiinteistöjen määräaikainen käyttöoikeus. Sopi-         lämpöhuollon yhtä hyvin kuin puolustushallin-
4985: muskauden päätyttyä käyttöoikeudet lakkaavat            non organisaatio.
4986: ja voimalat siirtyvät laitteistoineen takaisin puo-
4987: 
4988:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1994
4989: 
4990:                                                                     Puolustusministeri Elisabeth Rehn
4991:                                            1994 vp -    KK 299                                            3
4992: 
4993: 
4994: 
4995: 
4996:                                          Tili Riksdagens Talman
4997: 
4998:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        avtalen inte har inbegripit någon överlåtelse av
4999: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 768         äganderätten till statens fasta egendom har stats-
5000: av den 3 maj 1994 tili vederbörande medlem av           rådets beslut inte behövts.
5001: statsrådet översänt följande av riksdagsman                Motiveringen tili anskaffningen av köpt servi-
5002: Kerttu Törnqvist m.fl. undertecknade spörsmål           ce har uteslutande varit en fråga om lönsamhet
5003: nr 299:                                                 och produktivitet. De årliga kostnadsinbespa-
5004:                                                         ringama har, jämfört med den egna produktio-
5005:            På vilka beslut av statsrådet baserar sig    neo, beroende på värmecentralen varierat från
5006:        överlåtelsen av de fem kraftverken i fråga,      några hundra tusen ända upp tili flera miljoner
5007:            vilket är värdet av de överlåtna kraft-      mark.
5008:        verken och hurudant och hur stort är det            Värmecentralema har överlåtits till företagen
5009:        vederlag som staten och försvarsförvalt-         utan ersättning och i det skick i vilket de har
5010:        ningen erhåller för överlåtelsen av kraft-       befunnit sig vid överlåtelsetillfållet. Om ersätt-
5011:        verken, och                                      ning hade uppburits, skulle detta automatiskt ha
5012:            vad innebär överlåtelsen av kraftverk        lett till ett högre pris på värmen. Detta pris är nu
5013:        tili enskilda företagare för energiförsörj-      på ovan nämnt sätt reglerat på avtalsteknisk
5014:        ningen i krissituationer?                        grund, och värmeverkets värde har beaktats när
5015:                                                         priset på värmeenergin har fastställts.
5016:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Alla överlåtna värmecentraler har varit i tek-
5017: anföra följande:                                        niskt avseende användbara men med tanke på
5018:                                                         ekonomisk användningsålder i det närmaste slut-
5019:    Försvarsförvaltningens värmeproduktion är            använda. 1 syfte att upprätthålla en så ekonomisk
5020: en verksamhet som hör till underhållet av fastig-       värmeproduktion som möjligt under hela avtals-
5021: heter och kostnadema för denna verksamhet är            perioden har de utomstående värmeleverantörer-
5022: på årsnivå ca 130 milj. mk. Vad värmeanskaff-           na också blivit tvungna att fömya värmecentra-
5023: ningen beträffar har man övergått tili fjärrvärme       lemas tekniska anordningar nästan helt och hål-
5024: på de ställen där det har varit det i ekonomiskt        let.
5025: avseende mest fördelaktiga altemativet.                    1 krissituationer försöker man alltid ordna
5026:    U nder de senaste åren har man vid vissa gami-       värmeproduktionen så att den kan fortgå utan
5027: soner övergått tili att utnyttja köpt service när det   avbrott, oberoende av om produktioneo sker
5028: gäller värmeanskaffningen, genom att överlåta           med hjälp av den egna organisationen eller på
5029: värmecentralen till ett företag som bedriver vär-       avtalsgrund. När man har tytt sig till en utomstå-
5030: meproduktion.                                           ende värmeleverantörs tjänster har till avtalen
5031:    Genom de avtal som försvarsministeriet och           fogats villkor om produktion av värme i överras-
5032: företagen har träffat har rätten att under en viss      kande situationer också under undantagsförhål-
5033: tid använda de fastigheter som hör tili värme-          landen. Enligt försvarsministeriets uppfattning
5034: kraftverken överförts tili företagen. Efter att av-     förmår avtalspartema lika väl som försvarsför-
5035: talsperioden gått ut upphör användningsrätten           valtningens organisation trygga den kristida vär-
5036: och kraftverken jämte utrustning överförs på            meförsörjningen.
5037: nytt till försvarsmaktens användning. Eftersom
5038: 
5039:      Helsingforsden 20 maj 1994
5040: 
5041:                                                                        Försvarsminister Elisabeth Rehn
5042:                                               1994 vp
5043: 
5044: Kirjallinen kysymys 300
5045: 
5046: 
5047: 
5048: 
5049:                                   Kemppainen: Velvoitetyöllistämisen ottamisesta uudelleen käyt-
5050:                                       töön Pohjois- ja Itä-Suomessa
5051: 
5052: 
5053:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5054:    Vuosina 1986-1993 voimassa ollut työlli-         Velvoitetyöllistäminen on erityiskeino, ja se tulisi
5055: syyslain velvoitetyöllistäminen toimi Pohjois- ja   ottaa uudelleen käyttöön.
5056: Itä-Suomen kunnissa varsin hyvin. Nuorille ja          Velvoitetyöllistämisestä jouduttiin luopu-
5057: pitkäaikaistyöttömille pystyttiin järjestämään      maan lähinnä siksi, että työttömyyden laajen-
5058: mielekästä työtä, ja ennen kaikkea pitkäaikais-     tuessa Etelä-Suomeen siellä ei pystytty tai halut-
5059: työttömyyden aiheuttamia lieveilmiöitä pystyt-      tu järjestää velvoitetyöllistämispaikkoja, ja työl-
5060: tiin tehokkaasti ennalta ehkäisemään. Työnteki-     listämiskustannukset olisivat nousseet korkeiksi.
5061: jällä säilyi yhteys työelämään, ammattitaito säi-   Nyt taloudellisen tilanteen parantuessa velvoite-
5062: lyi ja nuoret pääsivät tutustumaan työelämään.      työllistäminen voitaisiin ottaa uudelleen käyt-
5063: Yhteiskunnasta ja työelämästä syrjäytymisen         töön ainakin Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa se
5064: ongelmia voitiin ennalta ehkäistä.                  toimi tyydyttävästi.
5065:    Pysyviä uusia työpaikkoja syntyy vain terveen       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5066: elinkeinoelämän ja erityisesti pienten ja keski-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5067: suurten yritysten työllistämismahdollisuuksien      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5068: parantumisesta. Julkinen sektori ei pysty 1980-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5069: luvun tapaan palkkaamaan uutta työvoimaa.
5070:     Koska työttömyysilmiöstä näyttää tulevan                   Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-
5071: pitkäaikainen, on tärkeää, että myös yhteiskun-            maan Pohjois- ja Itä-Suomen alueella hy-
5072: nan toimesta käynnistetään erityistoimenpiteitä.           vin toimineen työllisyyslain velvoitetyöl-
5073: Työn jakaminen esimerkiksi sapattivapaan, eri-             listämisen uudelleen käyttöön ottamista
5074: laisten työajan lyhentämismallien ja erilaisen             keinona nuoriso- ja pitkäaikaistyöttö-
5075:  työn vuorottelun kautta on otettava käytäntöön.           mien ongelmien syvenemisen estämiseksi?
5076: 
5077:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
5078: 
5079:                                         Hannu Kemppainen
5080: 
5081: 
5082: 
5083: 
5084: 240032J
5085: 2                                         1994 vp -    KK 300
5086: 
5087: 
5088: 
5089: 
5090:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5091:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mahdollisuus työllistyä omatoimisesti muulla ta-
5092: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          voin kuin normaalissa työsuhteessa työnanta-
5093: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       jaan. Näillä vaihtoehtoisilla työn oikeuden to-
5094: le jäsenelle kansanedustaja Hannu Kemppaisen           teuttamistavoillakaan ongelmaa ei kuitenkaan
5095: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 300:          voitu ratkaista. Vuoden 1992 loppupuoliskolla
5096:                                                        työhön oikeutettujen työttömien määrä kasvoi
5097:           Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-          edelleen eivätkä työntekomahdollisuuden järjes-
5098:        maan Pohjois- ja Itä-Suomen alueella hy-        tämiseen velvolliset valtio- ja kuntatyönantajat
5099:        vin toimineen työllisyyslain velvoitetyöl-      eikä myöskään yksityinen sektori voineet järjes-
5100:        listämisen uudelleen käyttöön ottamista         tää tarvittavaa määrää työntekomahdollisuuk-
5101:        keinona nuoriso- ja pitkäaikaistyöttö-          sia. Tämä pakotti työministeriön,jolla on vastuu
5102:        mien ongelmien syvenemisen estämiseksi?         työllisyyslain toteuttamisesta, valmistelemaan
5103:                                                        pikaisesti esityksen työllisyyslain muuttamisesta
5104:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           siten, että henkilökohtaista työn oikeutta koske-
5105: vasti seuraavaa:                                       vat säännökset kumottaisiin työllisyyslaista.
5106:                                                        Tätä koskeva lainmuutosesitys annettiin edus-
5107:    Vuoden 1988 alussa voimaan tulleeseen työlli-       kunnalle syysistuntokaudella 1992, ja muutos
5108: syyslakiin sisältyivät aluksi myös Suomen kansa-       tuli voimaan vuoden 1993 alussa. Tuolloin oli
5109: laisen henkilökohtaista työn oikeutta koskeneet        työvoimatoimistoissa työttöminä työnhakijoina
5110: säännökset, joiden mukaan työttömän henkilön           jo yli 60 000 sellaista henkilöä, joille oli syntynyt
5111: kotikunta ja valtio olivat velvollisia järjestämään    oikeus työntekomahdollisuuteen eli ns. velvoite-
5112: nuorille ja pitkäaikaistyöttömille mahdollisuu-        työpaikkaan.
5113: den tehdä työtä. Työntekomahdollisuus voitiin              Henkilökohtaisen työn oikeuden toteuttamis-
5114: järjestää myös yksityissektorin työnantajan pal-       ta tarkoittaneiden työllisyyslain säännösten ku-
5115: veluksessa, mikäli työnantaja otti palvelukseensa      moamisen yhteydessä lainmuutoksen yhtenä läh-
5116: työntekomahdollisuuteen oikeutetun työttö-             tökohtana oli nimenomaan se, että tällöin vas-
5117: män. Yksityissektorilla työntekomahdollisuu-           taavasti tehostetaan harkinnanvaraista tukityöl-
5118: den järjestäminen perustui kuitenkin työnanta-         listämistä ja kohdennetaan harkinnanvaraiset
5119: jan vapaaehtoisuuteen toisin kuin kunnissa ja          työllistämistukimäärärahat ensisijaisesti niiden
5120: valtiolla. Työntekomahdollisuus olijärjestettävä       henkilöryhmien työllistämiseen, jotka aikaisem-
5121: kussakin tapauksessa kuudeksi kuukaudeksi.             min olisivat olleet oikeutettuja ns. velvoitetyö-
5122: Työllisyysmäärärahoista maksettiin työnanta-           hön. Näin on myös käytännössä menetelty.
5123: jalle tukea velvoitetyön järjestämisestä.              Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen
5124:    Taloudellisen tilanteen heikentyessä ja työttö-     on sekä talousarvion perusteluissa että työhallin-
5125: myyden kasvaessa voimakkaasti jouduttiin ha-           non tulosohjauksessa asetettu painopistealueik-
5126: vaitsemaan, ettei työllisyyslain mukainen velvoi-      si. Tällä tavoin on nuorten ja pitkäaikaistyöttö-
5127: tetyöjärjestelmä toiminut käytännössä. Työnan-         mien työttömyyttä onnistuttu helpottamaan ja
5128: tajat, joilla oli pakottava tarve supistaa vakinais-   työttömyyden aiheuttamia ongelmia lieventä-
5129: takin työvoimaansa, eivät voineet järjestää vel-       mään.
5130: voitetyöpaikkoja niihin oikeutetuille työttömille.         Työttömyysongelman pysyvä ratkaisu riip-
5131: Syntynyt tilanne pakotti arvioimaan uudelleen          puu, kuten edustaja Kemppaisen kysymyksen
5132: työllisyyslain mukaisen velvoitetyöjärjestelmän        perusteluissa on aivan oikein todettukin, olen-
5133: käyttökelpoisuuden. Aluksi otettiin vuonna 1992        naisessa määrin siitä, kuinka paljon uusia työ-
5134: käyttöön työn oikeuden vaihtoehtoisia toteutta-        paikkoja yksityissektorilla voidaan järjestää. Jul-
5135: mismalleja. Työttömälle tarjottiin mahdollisuus        kisen sektorin mahdollisuudet palveluksessaan
5136: vapaaehtoisesti joko kokonaan luopua oikeu-            olevan henkilöstön määrän lisäämiseen ovat ai-
5137: destaan työntekomahdollisuuteen tai valita kor-        nakin lyhyellä aikavälillä lähes olemattomat.
5138: vaavana vaihtoehtona koulutusmahdollisuus tai          Päinvastoin julkisella sektorilla on edelleen tar-
5139:                                          1994 vp -   KK. 300                                          3
5140: 
5141: vetta henkilöstömäärän supistamiseen. Nämä           laisiin henkilöstön lisäyksiin, jotka eivät perustu
5142: tosiasiat merkitsevät käytännössä myös sitä, ettei   todelliseen työvoiman tarpeeseen. Kaikkien
5143: velvoitetyöjärjestelmän uudelleen käyttöön otta-     työnantajasektorien osalta harkinnanvarainen
5144: minen ole mahdollista. Julkisen sektorin työnan-     työllistämistukijärjestelmä, joka perustuu työn-
5145: tajia ei voida pakottaa lisäämään tilapäisen hen-    antajan itsensä toteamaan väliaikaisen henkilös-
5146: kilöstön määrää tilanteessa, jossa on edelleen       tön lisätarpeeseen, on ainoa käytännössä toimi-
5147: tarvetta supistaa vakinaisenkin henkilöstön          vaksi havaittu järjestelmä.
5148: määrää, eikä yksityissektoria voida pakottaa sel-
5149: 
5150:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1994
5151: 
5152:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
5153: 4                                          1994 vp -    KK 300
5154: 
5155: 
5156: 
5157: 
5158:                                          Tili Riksdagens Talman
5159: 
5160:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         frivilligt helt avstå från sin rätt att arbeta eller att
5161: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          som altemativ välja mellan en utbildningsmöjlig-
5162: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        het eller en möjlighet att sysselsätta sig på eget
5163: man Hannu Kemppainen undertecknade spörs-               initiativ utan att stå i normalt anställningsförhål-
5164: mål nr 300:                                             lande till en arbetsgivare. lnte heller genom dessa
5165:                                                         altemativa sätt att ordna arbete för dem som har
5166:            Ämnar Regeringen förbereda sig på att        rätt till det har problemet kunnat lösas. Under
5167:         återinföra systemet med sysselsättnings-        senare hälften av 1992 ökade antalet arbetslösa
5168:         skyldighet enligt sysselsättningslagen, vil-    med rätt till arbete ytterligare utan att vare sig
5169:         ket fungerade väl i norra och östra Fin-        staten och kommunema eller den privata sek-
5170:         land, för att förhindra en ytterligare för-     tom, vilka hade varit skyldiga att anordna ar-
5171:         djupning av ungdoms- och långtidsar-            betsmöjligheter, kunde ordna sådana i tillräcklig
5172:         betslöshetsproblemet?                           grad. Detta tvingade arbetsministeriet som är
5173:                                                         ansvarigt för verkställighet av sysselsättningsla-
5174:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           gen att skyndsamt bereda en proposition om
5175: anföra följande:                                        ändring av sysselsättningslagen med syfte att slo-
5176:                                                         pa lagens stadganden om personlig rätt till arbe-
5177:     1 sysselsättningslagen, som trädde i kraft i bör-   te. Förslag till en sådan lagändring avläts till
5178: jan av 1988, ingick ursprungligen också stadgan-        riksdagen under höstsessionen 1992 och ändring-
5179: den om fmska medborgares personliga rätt till           en trädde i kraft i början av 1993. Då hade arbets-
5180: arbete, enligt vilka den arbetslöses hemkommun          kraftsbyråema redan över 60 000 sådana arbets-
5181: och stat var skyldiga att anordna de unga och           lösa arbetssökande som hade rätt till möjlighet
5182: långtidsarbetslösa en möjlighet att arbeta. En          att arbeta eller med andra ord till s.k. garanterat
5183: möjlighet att arbeta kunde också anordnas i             arbete.
5184: tjänst hos privata arbetsgivare, förutsatt att ar-         En av utgångspunktema för lagändringen,
5185: betsgivaren anställde en till arbetsmöjlighet be-       som syftade till upphävande av sysselsättningsla-
5186: rättigad ungdom. Tvärtemot än när det gäller            gens stadganden om personlig rätt till arbete, var
5187: kommuner och staten, skedde anordnandet av              uttryckligen att detta på motsvarande sätt effek-
5188: arbetsmöjligheter inom den privata sektom på            tiverar sysselsättningen enligt prövning som fi-
5189: frivillig basis. 1 samtliga fall måste arbetsmöjlig-    nansieras med sysselsättningsstöd, varvid ansla-
5190: hetema anordnas för sex månader. Till arbetsgi-         gen för sysselsättning enligt prövning i första
5191: varen betalades med sysselsättningsanslag ett           hand inriktas på att sysselsätta de grupper som
5192: stöd för anordnande av arbete enligt skyldighet i       tidigare skulle ha varit berättigade till s.k. garan-
5193: sysselsättningslagen.                                   terat arbete. Så här har man också gjort iprakti-
5194:     Då den ekonomiska situationen försämrades           ken. Sysselsättning av de unga och långtidsar-
5195: och arbetslösheten ökade kraftigt måste man inse        betslösa harupptagits som ett tyngdpunktsområ-
5196: att systemet med sysselsättningsskyldighet enligt       de både i budgetmotiveringen och i arbetsförvalt-
5197: sysselsättningslagen inte fungerade i praktiken.        ningens resultatstyming. På detta sätt har man
5198: Arbetsgivare, som hade tvingande behov att min-         lyckats underlätta arbetslösheten för de unga och
5199: ska på sin ordinarie arbetskraft, kunde inte an-        långtidsarbetslösa och lindra problem som ar-
5200: ordna arbetsplatser till arbetslösa som hade rätt       betslösheten har förorsakat.
5201: till en laggaranterad arbetsmöjlighet. 1 en sådan           Såsom det i riksdagsman Kemppainens spörs-
5202: situation blev det nödvändigt att ompröva ända-         målsmotivering helt riktigt konstatems· beror
5203: målsenligheten hos systemet med sysselsättnings-        det, huruvida arbetslöshetsproblemet kan lösas
5204: skyldighet enligt sysselsättningslagen. År 1992         på ett bestående sätt, i väsentlig grad på hur
5205: infördes först altemativa modeller för att ordna        många nya arbetsplatser som kan ordnas inom
5206: arbetsmöjlighet åt dem som hade rätt till arbete.       den privatasektom. Den offentliga sektoms möj-
5207: Den arbetslöse erbjöds möjlighet att antingen           ligheter att på kort sikt utöka antalet anställda är
5208:                                             1994 vp -    KK 300                                         5
5209: 
5210: så gott som obefintliga. Tvärtom har den offent-         nalen. Lika litet kan den privata sektom tvingas
5211: liga sektom behov tili ytterligare personalminsk-        tili sådana personalökningar vilka inte bygger på
5212: ningar. Dessa fakta innebär i praktiken att det          verkligt arbetskraftsbehov. När det gäller alla
5213: inte är möjligt att återinföra systemet med syssel-      arbetsgivarsektorer är systemet med sysselsätt-
5214: sättningsskyldighet. Arbetsgivare inom den of-           ningsstöd enligt prövning, som bygger på sådant
5215: fentliga sektom kan inte tvingas att öka sin tilifål-    behov att öka den tilifålliga personalen som ar-
5216: liga personai i en situation, där det finns behov tili   betsgivaren själv har konstaterat, det enda sys-
5217: ytterligare minskningar i den fastanställda perso-       tem som konstaterats fungera i praktiken.
5218: 
5219:      Helsingfors den 25 maj 1994
5220: 
5221:                                                                          Arbetsminister Ilkka Kanerva
5222:                                                  1994vp
5223: 
5224: Kirjallinen kysymys 301
5225: 
5226: 
5227: 
5228: 
5229:                                      Paasio ym.: Inkerinsuomalaisten kohtelusta paluumuuttajina
5230: 
5231: 
5232: 
5233:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5234: 
5235:     Useiden inkerinsuomalaisten muuttoa Suo-           tanut henkilö ei voi enää palata lähtömaahan;
5236: meen haittaavat sellaiset tekijät, jotka joustavilla   hän ei saa pitää siellä asuntoa eikä voi saada
5237: virastomenettelyillä voitaisiin välttää.               sieltä työtä.
5238:     Monet inkeriläisperheet suunnittelevat muut-          Inkeriläisten vanhojen Venäjän-passien voi-
5239: toa Suomeen siten, että yksi perheenjäsen tulee        massaolo on epävarma. Ei tiedetä, kuinka kauan
5240: ensin selvittämään esimerkiksi asuntoasioita, jol-     passi on voimassa ja mitä asianomaisen olisi teh-
5241: loin on tarkoitus, että muut perheenjäsenet tule-      tävä sen uusimiseksi. Näin syntyy suurta epävar-
5242: vat sitten, kun ko. asiat on selvitetty. Tällaisessa   muutta jatkomahdollisuuksista. Jotkut ovatpa-
5243: tapauksessa oleskelulupaa ei myönnetä lähtö-           lauttaneet passinsaja anoneet Suomesta muuka-
5244: maan edustustossa, vaan paperit on lähetettävä         laispassia; anomuksia ei käsitellä.
5245: Helsinkiin, jossa niiden käsittely kestää lähes           On havaittavissa, että inkeriläisten maahan-
5246: vuoden. Tämä johtaa perheen kestämättömään             muuttolupa-anomusten käsittelyssä on runsaasti
5247: tilanteeseen.                                          mielivaltaan perustuvaa käytäntöä, joka useasti
5248:     Jos Suomessa asuva perheenjäsen käy per-           saattaa asianomaiset täysin kohtuuttamaan ase-
5249: heensä luona, hänelle tulee vaikeuksia jatko-oles-     maan, hajottaa perheitä jne. Se ei ole omiaan
5250: kelulupaa anottaessa esimerkiksi sillä perusteel-      vahvistamaan kuvaa Suomesta sivistysvaltiona.
5251: la, että hänen ei katsota asuvan Suomessa.                On hyvin lähellä käsitys, että viranomaiskäsit-
5252:     On tapauksia, jolloin todetun inkerinsuoma-        telyn mutkikkuus ja kankeus on seurausta siitä,
5253: laisuuden perusteella oleskeluluvan saaneiden          että halutaan pysäyttää inkeriläisten muutto
5254: henkilöiden ikääntyneille vanhemmille ei vastaa-       Suomeen. Kuitenkin heillä on ollut perusteltu
5255: vaa lupaa ole myönnetty, koska heillä ei enää ole      syy luottaa siihen, että heidät rinnastetaan paluu-
5256: ko. dokumentteja tallella. Lasten dokumentteja,        muuttajiin.
5257: joista vanhemmuus selviää, ei jostakin syystä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5258: käytetä.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5259:     Sisäasiainministeriö ja myös jotkut kunnalli-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5260: set sosiaaliviranomaiset ovat ryhtyneet vaati-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5261: maan, että inkeriläiset hankkivat pysyvän maas-
5262: tamuuttoluvan lähtömaastaan, jotta voisivat                      Onko Hallitus tietoinen inkeriläisten
5263: saada oleskeluluvan Suomessa. Tällainen käy-                  maahanmuuttoon liittyvistä kohtuutto-
5264: täntö ei perustu mihinkään lakiin tai asetukseen.             mista ja ihmisarvoa loukkaavista viran-
5265:  Se sitoo Suomeen muuttajat suomalaiseen yh-                  omaismenettelyistä, ja
5266:  teiskuntaan, vaikka olosuhteet täällä tai lähtö-               mitä Hallitus aikoo tehdä niiden muut-
5267: maassa muuttuisivat. Pysyvän muuttoluvan ot-                  tamiseksi?
5268: 
5269:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
5270: 
5271:                      Pertti Paasio                              Jouko Skinnari
5272: 
5273: 
5274: 
5275: 
5276: 2400321
5277: 2                                        1994 vp -   KK 301
5278: 
5279: 
5280: 
5281: 
5282:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5283: 
5284:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mailla ilman, että Suomen viranomaiset liittäisi-
5285: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vät siihen mitään rajoituksia. Tämä koskee luon-
5286: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nollisesti myös inkerinsuomalaisia. Perheen ta-
5287: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paasion         paamiseen liittyvä matkustelu ei siten aiheuta
5288: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         uuden oleskeluluvan epäämistä.
5289: 301:                                                     Inkerinsuomalaisen syntyperän selvittäminen
5290:                                                      edellyttää luotettavaa asiakirjanäyttöä. Mikäli
5291:          Onko Hallitus tietoinen inkeriläisten       henkilön lähisukulainen oleskelee jo Suomessa,
5292:        maahanmuuttoon liittyvistä kohtuutto-         on syntyperän toteamiseksi riittävää sukulai-
5293:        mista ja ihmisarvoa loukkaavista viran-       suussuhteen todistavan asiakirjan esittäminen.
5294:        omaismenettelyistä, ja                        Näin esimerkiksi ylenevää polvea olevat henkilöt
5295:           mitä Hallitus aikoo tehdä niiden muut-     voivat maahanmuuttoluvan saamiseksi esittää
5296:        tamiseksi?                                    lastensa syntymätodistukset.
5297:                                                          Maastamuuttoilmoituksen käsite liittyy Ve-
5298:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         näjän ja Viron lainsäädäntöön. Kyseessä on lä-
5299: vasti seuraavaa:                                     hinnä väestökirjanpitoon ja -hallintoon liittyvä
5300:                                                      menettely. Ulkomaille muuttavat Venäjän ja Vi-
5301:    Sisäasiainministeriössä on tiedostettu inkerin-   ron kansalaiset saavat todistuksen yleensä täysin
5302: suomalaisten maahanmuuttoon liittyvät ongel-         automaattisesti, eikä todistuksen saaminen estä
5303: mat ja pyritty sisäasiainministeriön hallinnon-      Venäjän ja Viron kansalaista palaamasta koti-
5304: alalla jatkuvasti kehittämään inkerinsuomalais-      maahansa, omistamasta asuntoa siellä tai teke-
5305: ten maahanmuuttoon liittyviä järjestelyjä siten,     mästä työtä lähtömaassa. Myös Suomen kansa-
5306: että usein hyvinkin monitahoiset ongelmat voi-       laisten edellytetään tekevän ulkomaille muut-
5307: taisiin asianmukaisesti ratkaista. Ongelmakent-      taessaan Suomen lainsäädännön mukaan maas-
5308: tään kuuluvat kysymykset hakemusten käsitte-         tamuuttoilmoitus väestökirjanpitäjälle.
5309: lyn nopeudesta, suomalaista syntyperää osoitta-          Sisäasiainministeriö ei ole toistaiseksi edellyt-
5310: vien asiakirjojen oikeellisuudesta ja luotettavuu-   tänyt Suomeen tulevilta inkerinsuomalaisilta pa-
5311: desta sekä paluumuuton tosiasiallisesta toteutu-     luumuuttajilta maastamuuttotodistuksen esittä-
5312: misesta oleskeluluvan saamisen jälkeen.              mistä. Mikäli todistuksen edellyttäminen johtaisi
5313:    Perheen yhdistämiseen liittyvät kysymykset        johonkin inkerinsuomalaisten kannalta epäedul-
5314: ovat myös inkerinsuomalaisten maahanmuuton           liseksi tai kohtuuttomaksi katsettavaan seuraa-
5315: osalta keskeisessä asemassa. Tähän meitä vel-        mukseen, ei tällaista todistusta tulla vastaisuu-
5316: voittavat oman lainsäädäntömme lisäksi myös          dessakaan edellyttämään.
5317: kansainväliset sopimukset. Inkerinsuomalaisen            Ulkomaalaislain 16 §:n 4 momentin mukaan
5318: perheenjäsenen hakiessa oleskelulupaa maahan-        pysyvä oleskelulupa myönnetään ulkomaalaisel-
5319: muuttoa varten perheen yhdistämiseksi, voi Suo-      le, joka on luvallisesti oleskellut maassa yhtäjak-
5320: men edustusto ulkomailla usein ratkaista asian       soisesti kahden vuoden ajan, jollei hänen maassa
5321: itsenäisesti ilman sisäasiainministeriöitä saata-    oleskeluosa tarkoituksesta muuta johdu. Tämä
5322: vaa lausuntoa. Mikäli lausunto sisäasiainminis-      tarkoittaa käytännössä sitä, että jos inkerinsuo-
5323: teriöitä pyydetään, se pyrkii käsittelemään asian    malainen oleskelee Suomeen muuton jälkeen
5324: mahdollisimman nopeasti. Tällä hetkellä sisä-        tosiasiallisesti huomattavan osan kyseessä ole-
5325: asiainministeriön ulkomaalaiskeskuksessa on          vasta ajasta lähtömaassa (eli Virossa tai Venäjäl-
5326: lausunnolla 240 hakemusta, jotka koskevat inke-      lä), ei hänen voida kaikissa tapauksissa katsoa
5327: riläisten perheenjäsenten yhdistämistä. Ne käsi-     oleskelleen yhtäjaksoisesti kahta vuotta Suomes-
5328: tellään omana ryhmänään ohi normaalin inkeri-        sa. Tämä ei kuitenkaan estä häntä saamasta uut-
5329: läisten jonon.                                       ta määräaikaista oleskelulupaa. Toisaalta vii-
5330:    On lisäksi huomattava, että Suomessa jo asu-      meistään pysyvää oleskelulupaa haettaessa inke-
5331: va perheenjäsen voi käydä perheensä luona ulko-      rinsuomalaisen paluumuuttajan on näytettävä
5332:                                           1994 vp -   KK 301                                          3
5333: 
5334: oleskelunsa tarkoitus eli paluumuutto Suomeen.        Kansainvälisesti asiaa tarkasteltuna ei vuoden
5335: Tämä käy parhaiten siten, että paluumuuttaja          käsittelyaikaa voida pitää maahanmuuttoasioi-
5336: esittää maastamuuttotodistuksen,joka on Venä-         den osalta erityisen pitkänä, varsinkin jos ote-
5337: jällä erityinen leima passissa ja Virossa erillinen   taan huomioon, että perheiden yhdistämiset py-
5338: asiakirja. Kyse ei ole maastamuuttoluvasta vaan       ritään hoitamaan huomattavasti nopeammin.
5339: ilmoituksen luonteisesta toimenpiteestä.              Esimerkiksi Venäjältä Saksaan palaavien paluu-
5340:     Useat Virosta tulevat inkerinsuomalaiset jou-     muuttajien vastaavat hakemukset käsitellään
5341: tuvat vielä käyttämään entisen Neuvostoliiton         keskimäärin kahdessa vuodessa. Käsittelyaikoi-
5342: passeja. Suomen viranomaiset suhtautuvat tilan-       hin Suomessa ei ole odotettavissa olennaista
5343: teeseen joustavasti. Oleskelulupia myönnetään         muutosta käytettävissä olevien resurssien vuok-
5344: inkerinsuomalaisille myös vanhoihin Neuvosto-         si. Oleskelulupa-asioiden kiireellisyysjärjestyk-
5345: liiton passeihin. Passin puuttuminen tai sen voi-     sestä päätettäessä pyritään inkeriläiset ottamaan
5346: massaolaajan päättyminen ei voi missään tilan-        huomioon mahdollisimman hyvin.
5347:  teessa johtaa oleskeluluvan saaneen inkerinsuo-         Hakijan suomalaisen syntyperän selvittämi-
5348: malaisen maasta poistamiseen. Mikäli henkilöllä       nen voi joissain tapauksissa olla hyvinkin aikaa-
5349:  ei ole mitään passia eikä hän kotimaansa viran-      vievää. On huomattava, että sisäasiainministeriö
5350:  omaisilta sitä saa, voi sisäasiainministeriö myön-   antaa lausuntoja vain ongelmallisimpien oleske-
5351:  tää henkilölle muukalaispassin. Sisäasiainminis-     lulupahakemusten osalta. Suomalaisuuden kan-
5352:  teriö on useissa tällaisissa tapauksissa myöntänyt   nalta ongelmattomat hakemukset ratkaisee Suo-
5353:  inkerinsuomalaisille muukalaispasseja.               men edustusto ulkomailla ilman sisäasiainminis-
5354:     Sisäasiainministeriössä vireillä olevien inke-    teriön lausuntoa.
5355:  rinsuomalaisten oleskelulupahakemusten käsit-           Edellä esitetystä käy ilmi, että inkerinsuoma-
5356:  telyä on hidastanut hakemusten huomattavan           laista paluumuuttoa ei missään tapauksessa pyri-
5357:  suuri määrä. Inkerinsuomalaisia on muuttanut         tä viranomaisten taholta millään tavoin vaikeut-
5358:  Suomeen noin 10 000 henkilöä vuodesta 1990           tamaan. Pikemminkin päinvastoin sisäasiainmi-
5359:  lähtien eikä ole nähtävissä, että muuttohaluk-       nisteriö on viime aikoina kiinnittänyt enenevässä
5360:  kuus tulisi millään tavoin pienenemään. Tällä        määrin huomiota inkerinsuomalaisten maahan-
5361:  hetkellä ulkomaalaiskeskuksessa odottaa lau-         muuttoon liittyvien ongelmien poistamiseen. Ul-
5362:  suntoa noin 1 100 inkerinsuomalaisten oleskelu-      komaalaiskeskuksen virkamiehet käyvät myös
5363:  lupahakemusta. Tämän lisäksi esimerkiksi Pieta-      Tallinnan, Petroskoin ja Pietarin edustustoissa
5364:  rissa on Inkerinliiton ylläpitämässä hakemusjo-      antamassa lausuntoja ongelmallisissa tapauksis-
5365:  nossa noin 1 500 inkerinsuomalaista.                 sa. Tämä toiminta nopeuttaa omalta osaltaan
5366:      Inkeriläisten paluumuuttoasioiden käsittely-     inkerinsuomalaisten paluumuuttoa.
5367:   aika ulkomaalaiskeskuksessa on noin yksi vuosi.
5368: 
5369:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1994
5370: 
5371:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
5372: 4                                         1994 vp -   KK 301
5373: 
5374: 
5375: 
5376: 
5377:                                         Tili Riksdagens Talman
5378: 
5379:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       besöka sin familj utomlands utan några re-
5380: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        striktioner från de finska myndighetema. Detta
5381: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      gäller givetvis också ingermanländare. Resor
5382: man Paasio m.fl. undertecknade spörsmål nr 301:       som en person företar för att träffa sin familj
5383:                                                       leder således inte till att ansökan om ett nytt
5384:           Är Regeringen medveten om myndig-           uppehållstillstånd avslås.
5385:        hetemas tillvägagångssätt som är oskä-            Det är nödvändigt att man med hjälp av doku-
5386:        ligt och kränkande för människovärdet i        ment kan påvisa att en person till börden är
5387:        fråga om ingermanländamas flyttning till       ingermanländare. Om en nära släkting till perso-
5388:        Finland, och                                   nen redan vistas i vårt land, räcker det att ett
5389:           vad ämnar Regeringen göra för att           dokument som påvisar släktskapet uppvisas. På
5390:        ändra detta?                                   detta sätt kan t.ex. personer som hör till den äldre
5391:                                                       generationen uppvisa sina bams födelseattester
5392:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för att få flyttningstillstånd.
5393: anföra följande:                                         Begreppet utflyttningsanmälan anknyter till
5394:                                                       den ryska och estniska lagstiftningen. Det är här
5395:    Vid inrikesministeriet känner man till proble-     främst fråga om ett förfarande som hör till folk-
5396: men som anknyter till ingermanländamas flytt-         bokföringen och förvaltningen. Ryska och est-
5397: ning till Finland, och man har inom ministeriets      niska medborgare som flyttar utomlands får i
5398: förvaltningsområde fortgående försökt utveckla        allmänhet automatiskt ett intyg, och intyget hin-
5399: de arrangemang som gäller deras flyttning på ett      drar ingalunda ryska eller estniska medborgare
5400: sådant sätt att problem som ofta är ytterst mång-     att återvända till sitt hemland, att äg~ en bostad
5401: fasetterade kan lösas på ett lämpligt sätt. Till      där eller att arbeta i utgångslandet. Aven finska
5402: problematiken hör bl.a. frågor om hur snabbt          medborgare förväntas enligt vår lagstiftning göra
5403: ansökningama behandlas, riktigheten och till-         en anmälan om flyttning till utlandet för folkbok-
5404: förlitligheten hos de dokument som påvisar att en     föraren när de flyttar utomlands.
5405: person är finsk till börden samt i viiken utsträck-      Inrikesministeriet har tills vidare inte förutsatt
5406: ning återflyttningen blir verklighet efter beviljat   utflyttningsintyg av de ingermanländska åter-
5407: uppehållstillstånd.                                   flyttama. Om kravet på intyg skulle leda till nå-
5408:    Frågor som gäller familjeförening intar en         got slags påföljd som är ofördelaktig eller oskälig
5409: central ställning också vad beträffar ingerman-       för ingermanländama, kommer de finska myn-
5410: ländamas flyttning till Finland. Vår egen lagstift-   dighetema inte heller i framtiden att kräva ett
5411: ning och intemationella avtal förpliktar oss att      dylikt intyg.
5412: göra detta. När en ingermanländsk familjemed-            Enligt 16 § 4 mom. utlänningslagen beviljas en
5413: lem ansöker om uppehållstillstånd för flyttning       utlänning som har vistats i Finland två år utan
5414: hit och familjeförening, kan en finsk beskickning     avbrott permanent uppehållstillstånd, om inte
5415: utomlands ofta avgöra frågan självständigt utan       något annat följer av syftet med hans vistelse här.
5416: inrikesministeriets utlåtande. Om ett utlåtande       Detta innebär i praktiken att om en ingerman-
5417: inbegärs av inrikesministeriet, försöker ministe-     ländare efter flyttningen till Finland i verklighe-
5418: riet behandla frågan så snabbt som möjligt. För       ten vistas en betydande del av tiden i utgångslan-
5419: närvarande väntar 240 ansökningar om förening         det (dvs. i Estland eller Ryssland), kan man i
5420: av ingermanländska familjemedlemmar på utlå-          samtliga fall inte anse att han utan avbrott vistats
5421: tande vid inrikesministeriets utlänningscentral.      två år i Finland. Detta hindrar honom dock inte
5422: Dessa ansökningar behandlas som en egen grupp         från att få ett nytt tidsbegränsat uppehållstill-
5423: som går förbi den normala kön av ingermanlän-         stånd. Å andra sidan måste en ingermanländsk
5424: dares ansökningar.                                    återflyttare senast då han ansöker om permanent
5425:    Man måste dessutom observera att en familje-       uppehållstillstånd påvisa syftet med sin vistelse,
5426: medlem som redan är bosatt i vårt land kan            dvs. återflyttning till Finland. Detta går bäst så
5427:                                              1994 vp -    KK 301                                            5
5428: 
5429: att återflyttaren uppvisar ett utflyttningsintyg,         ningscentralen. Intemationellt sett kan en be-
5430: som i Ryssland är en särskild stämpel i passet och        handlingstid på ett år inte betraktas som särdeles
5431: i Estland ett särskilt dokument. Det är alltså inte       lång i fråga om immigrationsfrågor, särskilt om
5432: fråga om ett utflyttningstillstånd, utan en åtgärd        det beaktas att man försöker sköta familjeför-
5433: som har karaktären av en anmälan.                         eningar avsevärt snabbare. Motsvarande ansök-
5434:     Många ingermanländare som kommer från                 ningar a v t.ex. personer som återvänder till Tysk-
5435: Estland måste fortfarande använda pass från det           land från Ryssland behandlas i genomsnitt inom
5436: foma Sovjetunionen. De finska myndighetema                två år. Några väsentliga ändringar är inte att
5437: förhåller sig smidigt till situationen. Uppehålls-        vänta i behandlingstidema i vårt land p.g.a. de till
5438: tillstånd beviljas ingermanländare också i gamla          buds stående resursema. Då beslut fattas om
5439: sovjetiska pass. Om pass saknas eller dess giltig-        rangordningen för brådskande ärenden om up-
5440: hetstid har gått ut, kan detta inte i någon som           pehållstillstånd, försöker man beakta ingerman-
5441: helst situation leda till att en ingermanländare          ländama så väl som möjligt.
5442: som fått uppehållstillstånd avlägsnas ur landet.              I vissa fall kan det vara oerhört tidskrävande
5443: Om en person saknar pass eller inte kan få pass av        att utreda en persons finska börd. Man bör ob-
5444: en myndighet i sitt hemland, kan inrikesministe-          servera att inrikesministeriet ger utlåtanden en-
5445: riet bevilja personen främlingspass. Inrikesminis-        dast då ansökningama om uppehållstillstånd är
5446: teriet har i ett flertal dylika fall beviljat ingerman-   synnerligen problematiska. Ansökningar som
5447: ländare främlingspass.                                    inte är förknippade med några problem vad gäl-
5448:     Behandlingen av ingermanländares ansök-               ler finskheten avgörs av en finsk beskickning
5449: ningar om uppehållstillstånd har fördröjts vid            utomlands utan inrikesministeriets utlåtande.
5450: inrikesministeriet på grund av det stora antalet              Av det ovan framförda framgår att myndighe-
5451:  ansökningar. Sedan 1990 har ca 10 000 inger-             tema inte på något som helst sätt försöker försvå-
5452: manländare flyttat till Finland, och man kan inte         ra ingermanländamas återflyttning. Inrikesmi-
5453:  se att benägenheten att flytta på något sätt skulle      nisteriet har snarare tvärtom under den senaste
5454:  avta inom den närmaste framtiden. För närva-             tiden i allt större utsträckning fåst uppmärksam-
5455:  rande väntar ca 1 100 ingermanländska ansök-             het vid avhjälpandet av problem som anknyter
5456:  ningar om uppehållstillstånd på utlåtanden vid           till ingermanländamas flyttning tili Finland.
5457:  utlänningscentralen. Dessutom finns t.ex. i S:t          Tjänstemän från utlänningscentralen brukar
5458:  Petersburg ca 1 500 ingermanländare i en ansök-          också besöka beskickningama i Tallinn, Petro-
5459:  ningskö som upprätthålls av Inkerinliitto.               skoi och S:t Petersburg för att avge utlåtanden i
5460:     Behandlingen av ingermanländamas återflytt-           svåra fall. Denna verksamhet försnabbar för sin
5461:  ningsärenden tar ca ett år i anspråk vid utlän-          del ingermanländamas återflyttning.
5462: 
5463:       Helsingforsden 18 maj 1994
5464: 
5465:                                                                       Inrikesminister Mauri Pekkarinen
5466:                                                   1994vp
5467: 
5468: Kirjallinen kysymys 302
5469: 
5470: 
5471: 
5472: 
5473:                                     Kohijoki: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Porin Hyveiästä
5474:                                        Noormarkkuun
5475: 
5476: 
5477:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5478:    Kiireellisenä tehtävänä tulisi rakentaa erilli-      pientareet ja autoliikenne varsinkin valtatiellä
5479: nen kevyen liikenteen väylä valtatielle n:o 8           n:o 8 on niin suuri, miltei 12 000 autoa vuorokau-
5480: Porin pohjoispuolella tieosuudelle Hyvelä-              dessa, että siinä liikenteessä valtatien ajoradalla
5481: Söörmarkku ja siitä edelleen valtatielle n:o 23         pyöräilijöiden       henkiinjäämismahdollisuudet
5482: Noormarkun keskustaan asti. Noormarkun,jos-             ovat vähäiset.
5483: sa on noin 6 000 asukasta, huomattavimmat                  Tässä kysymyksessä oleva kevyen liikenteen
5484: asutustihentymät ovat kirkonseudun sekä Söör-           väylähanke tulisi kiireellisenä toteuttaa vaikkapa
5485: markun kylän keskukset. Kun Noormarkussa                työllistämisvaroin. Työttömyysaste tällä raken-
5486: peruskoulun lisäksi ei ole koulutuspalveluja,           nemuutosalueella on kauan ollut ja on edelleen
5487: suuntautuu sieltä koululaisliikennettä työ- ja          useita prosentteja yli maan keskiarvon. Huo-
5488: asiointiliikenteen lisäksi hyvin suuri määrä Po-        mioon on otettava myös, että kysymyksessä ole-
5489: riin. Noormarkun keskustataajaman ja Porin              vat paikkakunnat ovat vuosien kuluessa jääneet
5490: etäisyys toisistaan on vähän yli kymmenen kilo-         miltei osattomiksi valtion tieinvestoinneista.
5491: metriä. Porin pohjoispuolella Hyveiän kylän                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5492: kohdalle asti valtatiellä n:o 8 on kevyen liiken-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5493: teen väylä jo rakennettu. Ei olisi iso kustannus,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5494: jos sitä Hyveiästä Söörmarkun kylän kautta jat-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5495: kettaisiin Noormarkun keskustaan asti. Matkan
5496: lyhyyden huomioon ottaen sitä tulisivat hyvin                     Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
5497: runsaan työmatka- ja asiointiliikenteen lisäksi                toimenpiteisiin erillisen kevyen liikenteen
5498: käyttämään pyöräilevät koululaiset.                            väylän rakentamiseksi Porin Hyveiän ky-
5499:    Nykyisin polkupyöräily PorinjaNoormarkun                    län kohdalta Söörmarkun kylän kautta
5500: välillä ei ole mahdollista jo sen vuoksi, että valta-          N oormarkun keskustaan?
5501: teiltä n:o 8 sekä 23 puuttuvat kulkukelpoiset
5502: 
5503:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
5504:                                              Maunu Kohijoki
5505: 
5506: 
5507: 
5508: 
5509: 2400321
5510: 2                                        1994 vp -   KK 302
5511: 
5512: 
5513: 
5514: 
5515:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5516: 
5517:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       misen kanssa samanaikaisesti. Koko hankkeen
5518: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kustannusarvio on noin 130 milj. mk. Tiesuunni-
5519: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      telma on jo vahvistettu, mutta hankkeen aloitus-
5520: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maunu           ajankohta riippuu valmisteilla olevasta vuoden
5521: Kohijoen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        1995 talousarviosta. Perusvaihtoehdon, joka pe-
5522: n:o 302:                                             rustuu valtiovarainministeriön antamiin vuoden
5523:                                                      1995 määrärahakehyksiin, mukaan tieverkon
5524:           Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä        kehittämisen momentilla (mom. 31.24.77) ei ole
5525:        toimenpiteisiin erillisen kevyen liikenteen   vuonna 1995 mahdollista aloittaa yhtään uutta
5526:        väylän rakentamiseksi Porin Hyveiän ky-       hanketta koko maassa.
5527:        län kohdalta Söörmarkun kylän kautta              Söörmarkussa valtatiestä 8 haarautuu valtatie
5528:        Noormarkun keskustaan?                        23 Noormarkun kautta Sisä-Suomeen. Välillä
5529:                                                      Söörmarkku-Noormarkku ei erillisiä kevyen
5530:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         liikenteen väyliä ole toistaiseksi pidetty kiireelli-
5531: vasti seuraavaa:                                     sinä tarpeen vähäisyyden ja valtatien kohtalaisen
5532:                                                      (10,5 m) leveyden vuoksi. Alueelle laadittavassa
5533:    Kevyen liikenteen väylien toteuttaminen Hy-       yleiskaavassa tullaan merkitsemään kevyen lii-
5534: velästä Söörmarkkuun sisältyy samalle välille        kenteen väylä myös tälle välille. Väylän tekemi-
5535: suunnitellun valtatien 8 nelikaistaiseksi rakenta-   nen jää riippumaan liikennetarpeen ja rahoitus-
5536: miseen. Kevyen liikenteen väyliä ei voida raken-     mahdollisuuksien kehittymisestä tulevina vuosi-
5537: taa ensin, vaan ne on tehtävä valtatien paranta-     na.
5538: 
5539:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1994
5540: 
5541:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
5542:                                           1994 vp -   KK 302                                          3
5543: 
5544: 
5545: 
5546: 
5547:                                         Tili Riksdagens Talman
5548: 
5549:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      dema för hela projektet beräknas vara cirka 130
5550: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        miljoner mark. Vägplanen är redan fastställd,
5551: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      men igångsättningstiden för projektet beror av
5552: man Maunu Kohijoki undertecknade spörsmål             budgeten för 1995 som är under beredning. En-
5553: nr 302:                                               ligt det grundläggande alternativet, som baserar
5554:                                                       sig på de av flnansministeriet fastställda ramarna
5555:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta            för anslag för 1995, tiliåter momentet för vägnä-
5556:        åtgärder i syfte att bygga en separat led      tets förbättring (mom. 31.24.77) inte att något
5557:        för lätt traflk från Hjulböle by i Björne-     nytt projekt startas i landet 1995.
5558:        borg genom Södermark by tili Norr-                1 Södermark förgrenas huvudväg 8 tili huvud-
5559:        marks centrum?                                 väg 23 genom Norrmark mot inre Finland. Sepa-
5560:                                                       rata leder för lätt traflk mellan Södermark-
5561:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Norrmark har inte tilis vidare ansetts vara bråd-
5562: anföra följande:                                      skande med tanke på litet behov och huvudväg-
5563:                                                       ens relativa bredd (1 0,5 m). 1 den blivande kom-
5564:   Lederna för lätt traflk från Hjulböle tili Söder-   munplanen för området skall en led för lätt traflk
5565: mark är inkluderade i planen att bygga ut huvud-      märkas ut även mellan dessa orter. Byggandet av
5566: väg 8 mellan samma orter tili en fyrfåltsväg.         leden hänger på hur traflkbehovet och flnansie-
5567: Lederna för lätt traflk kan inte byggas först utan    ringsmöjligheterna utvecklas under de komman-
5568: samtidigt som huvudvägen förbättras. Kostna-          de åren.
5569: 
5570:      Helsingforsden 18 maj 1994
5571: 
5572:                                                                        Traflkminister Ole Norrback
5573:                                                 1994 vp
5574: 
5575: Kirjallinen kysymys 303
5576: 
5577: 
5578: 
5579: 
5580:                                    Aittoniemi: Virkamiesten työpaikalla pysymisestä
5581: 
5582: 
5583: 
5584:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5585: 
5586:    Niin kansanedustajilla kuin tavallisilla kansa-    moin kuin siitä, milloin yhteydenotto on mahdol-
5587: laisillakin on tarvetta puhelimitse asioida minis-    lista.
5588: teriöissä ja muissa valtion virastoissa. Ongelma-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5589: na on virastojen virkamiesten tavoittaminen pu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5590: helimeen. Ainakin puolet yhteydenottoyrityksis-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5591: tä päättyy siihen, että virkamiestä ei tavoiteta      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5592: eikä myöskään saada selvää siitä, missä hän on ja
5593: milloin olisi tavoitettavissa. Usein kalliiksi käy-              Mitä Hallitus voisi tehdä, että ministe-
5594: vien puheluiden seurauksena saattaa olla ärty-                riöiden ja valtion virastojen virkamiehet
5595: neisyyden purkaus puhelinkeskukselle, joka kui-               kansalaisten yhteydenottojen mahdollis-
5596: tenkin on yrittänyt parhaansa.                                tamiseksi pysyisivät virka-ajan työpai-
5597:    Virkamies joutuu luonnollisesti toisinaan                  kallaan ja poistuessaan työpaikaltaan tai
5598: poistumaan virkapaikaltaan joko ruokailun tai                 ollessaan muuten estyneinä ilmoittaisivat
5599: virkamatkan vuoksi tai sitten on poissa sellaisen             siitä viraston keskukselle maininnalla sii-
5600: luonnollisen syyn kuin sairauden vuoksi. Tästä                tä, milloin he jälleen ovat tavoitettavissa?
5601: pitäisi yhteydenottoa yrittävän saada tieto sa-
5602: 
5603:       Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1994
5604: 
5605:                                             Sulo Aittoniemi
5606: 
5607: 
5608: 
5609: 
5610:  2400321
5611: 2                                         1994 vp -   KK 303
5612: 
5613: 
5614: 
5615: 
5616:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5617:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vat virastojen aukiotosta annetun uuden asetuk-
5618: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sen (332/94) tullessa voimaan 1.6.1994. Palvelua
5619: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       parantaa myös osaltaan virastojen ns. kesätyö-
5620: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-        ajan poistaminen kesästä 1994 alkaen.
5621: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Virkamiesten työtehtävät vaativat usein myös
5622: 303:                                                  poissaoloa työpaikalta. Tavoitettavuutta voivat
5623:                                                       heikentää luonnollisesti myös sairaus- ja vuosilo-
5624:           Mitä Hallitus voisi tehdä, että ministe-    mat.
5625:        riöiden ja valtion virastojen virkamiehet         Tavoitettavuuden ja sitä koskevien ilmoitus-
5626:        kansalaisten yhteydenottojen mahdollis-        tenjärjestäminen kuuluu kullekin virastolle. Tie-
5627:        tamiseksi pysyisivät virka-ajan työpai-        dot näistä voidaan järjestää joko sihteeripalvelu-
5628:        kallaan ja poistuessaan työpaikaltaan tai      jen tai puhelinpalvelujen kuten keskuksen tai au-
5629:        ollessaan muuten estyneinä ilmoittaisivat      tomaattisten puhelinvastaajien avulla.
5630:        siitä viraston keskukselle maininnalla sii-       Käsitykseni on, että valtion viranomaisten
5631:        tä, milloin he jälleen ovat tavoitettavissa?   palveluhenkisyys sekä tavoitettavuus puhelimit-
5632:                                                       se ja muuten ovat pääsääntöisesti hyvät. Välttä-
5633:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mättömät poissaolot ja resurssien tiukka mitoi-
5634: vasti seuraavaa:                                      tus voivat johtaa siihen, että muissa kuin asiakas-
5635:                                                       palvelutehtävissä ei voida aina taata tavoitetta-
5636:    Palvelunäkökohdat ovat valtion virastojen          vuutta tai saada siitä tietoa.
5637: toiminnassa keskeisiä. Tuottavuus- ja palveluta-         Pääministeri Esko Ahon hallituksen ohjelman
5638: voitteet ovat ministeriöiden ja virastojen nor-       mukaan hallinnon kehittämisen tavoitteena on
5639: maalia toiminnan suunnittelua. Ministeriöt val-       joustavan, tuloksellisen ja oikeudenmukaisen
5640: vovat hallinnonalojen palvelutasoa tulostavoit-       palvelurakenteen aikaansaaminen. Tavoitteena
5641: teita asettaessaan. Palvelutasosta vastaa viime       on aina palvelukyvyn lisääminen sekä palvelujen
5642: kädessä virasto itse toteuttaessaan tulostavoit-      laadun ja saatavuuden parantaminen.
5643: teita. Tavoitettavuus ja puhelinpalvelujen saa-          Valtioneuvoston 7.5.1992 tekemässä ohjelma-
5644: tavuus toteutuvat virastojen toiminnan ja talou-      päätöksessä julkisen sektorin uudistamiseksi
5645: den kannalta tarkoituksenmukaisimmalla taval-         tuottavuuden ja palvelun laadun kehittäminen
5646: la käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa.     ovat keskeisenä tavoitteena. Hallinnon kehittä-
5647:    Virastot päättävät aukioloajastaan ja henki-       misen ministerivaliokunta ja valtiovarainminis-
5648: löstönsä työaikojen sijoittelusta ottaen huo-         teriö seuraavat valtion palvelusektoreiden tuot-
5649: mioon asetetut palvelutavoitteet. Virastojen          tavuus- ja laatukehitystä.
5650: mahdollisuudet päättää aukioloajastaan parane-
5651: 
5652:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1994
5653: 
5654:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
5655:                                          1994 vp -   KK 303                                                3
5656: 
5657: 
5658: 
5659: 
5660:                                        Tili Riksdagens Talman
5661: 
5662:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      bättre då förordningen om öppethållandet av
5663: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       statens ämbetsverk (332/94) träder i kraft den 1
5664: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     juni 1994. Servicen förbättras också i och med att
5665: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 303:        sommartiden vid statens ämbetsverk slopades
5666:                                                      från och med i år.
5667:           Vad kan Regeringen göra för att               Tjänstemännens uppdrag kräver ofta att de
5668:        tjänstemännen vid ministerieroa och sta-      avlägsnar sig från arbetsplatsen. Dessutom kan
5669:        tens ämbetsverk skall hållas på sina ar-      medborgamas möjligheter att nå myndighetema
5670:        betsplatser under tjänstetiden så att med-    givetvis försämras också genom sjukledigheter
5671:        borgama kan nå dem, och för att tjänste-      och semestrar.
5672:        männen då de avlägsnar sig från ar-              Det är varje ämbetsverks sak att självt bestäm-
5673:        betsplatsen eller annars är förhindrade att   ma hur medborgama skall kunna få kontakt med
5674:        svara skulle meddela ämbetsverkets växel      tjänstemännen och att informera om detta. In-
5675:        när de igen är anträffbara?                   formationen kan ordnas i form av sekreterarser-
5676:                                                      vice eller telefonservice, t.ex. med hjälp av växeln
5677:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        eller automatiska telefonsvarare.
5678: anföra följande:                                        Enligt min uppfattning är de statliga myndig-
5679:                                                      hetema i regel tjänstvilliga och kan för det mesta
5680:    1 verksamheten inom statens ämbetsverk är         bra nås per telefon och också på annat sätt.
5681: synpunkter som gäller servicen viktiga. Målsätt-     Oundviklig frånvaro och knappa resurser kan
5682: ningar som gäller produktiviteten och servicen       leda till att det inte alltid är möjligt att nå tjänste-
5683: ingår i den normala planeringen av ministerier-      männen, eller få information om när de är an-
5684: nas och ämbetsverkens verksamhet. Ministerier-       träffbara, då det är fråga om andra uppgifter än
5685: na bevakar servicenivån inom de olika förvalt-       kundbetjäning.
5686: ningsområdena då de ställer upp resultatmål för         Enligt statsminister Esko Ahos regeringspro-
5687: verksamheten. I sista hand svarar ämbetsverket       gram är målet för utvecklandet av förvaltningen
5688: självt, i samband med realiseringen av dessa mål-    en flexibel, resultatrik och rättvis servicestruktur.
5689: sättningar, för servicenivån. Möjlighetema att nå    Målet är hela tiden att förbättra serviceförmågan
5690: myndighetema och tillgången till telefonservice      och servicens kvalitet samt tillgången till service.
5691: tryggas, med tanke på ämbetsverkens verksam-            I statsrådets programbeslut av den 7 maj 1992
5692: het och ekonomi, bäst inom ramen för till buds       som gäller reformer inom den offentliga sektom
5693: stående resurser.                                    är ett centralt mål förbättrandet av produktivi-
5694:    Ämbetsverken bestämmer sina öppethåll-            teten och servicens kvalitet. Ministerutskottet för
5695: ningstider och personal~ns arbetstider med beak-     utvecklande av förvaltningen och finansministe-
5696: tande av servicemålen. Ambetsverkens möjlighe-       riet följer med hur produktiviteten och kvaliteten
5697: ter att besluta om sina öppethållningstider blir     utvecklas inom statens servicesektorer.
5698: 
5699:      Helsingfors den 23 maj 1994
5700: 
5701:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
5702:                                                1994vp
5703: 
5704: Kirjallinen kysymys 304
5705: 
5706: 
5707: 
5708: 
5709:                                   Aittoniemi: Valtiokonttorin obligaatiokaupassa noudatettavista
5710:                                       periaatteista
5711: 
5712: 
5713:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5714: 
5715:    Valtiokonttori tarjoaa säännöllisin tai epä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5716: säännöllisin väliajoin yleisön ostettavaksi ns.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5717: tuotto-obligaatioita. Suhteellisen tuottavalla ko-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5718: rolla ne menevät kohtuullisen hyvin kaupaksi.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5719: Kun myyvä pankki avataan kello 9.15, niin puoli
5720: tuntia myöhemmin niitä on turha enää kysyä.                     Tapahtuuko valtion tuotto-obligaa-
5721: Väitetään, että ne on myyty jo ennen pankin                  tioiden myynti myyvässä pankissa niiden
5722: avaamista.                                                   aukioloaikana, jolloin kaikilla halukkail-
5723:    Hyvä kysyntä on hyvä asia. Ihmetyttää kui-                la on ainakin teoriassa mahdollisuus nii-
5724: tenkin se, että myytävänä olevasta erästä on käsi-           den ostamiseen pankin auki ollessa, ja
5725: tykseni mukaan ollut tietyissä lehdissä valtio-                 miksi valtion tuotto-obligaation myyn-
5726: konttorin myyntimainos vielä viikkoa kahta                   tiä mainostetaan lehdissä vielä sen jäl-
5727: myöhemmin, vaikka myytävää ei enää olekaan.                  keen, kun mainoksen tarkoittama erä on
5728: Kysymys saattaa olla edullisesta useamman ker-               jo myyty markkinoille?
5729: ran toistuvasta mainoksesta, mutta siitä huoli-
5730: matta.
5731:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1994
5732: 
5733:                                            Sulo Aittaniemi
5734: 
5735: 
5736: 
5737: 
5738: 2400321
5739: 2                                         1994 vp -   KK 304
5740: 
5741: 
5742: 
5743: 
5744:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5745: 
5746:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen vuoksi voineet loppua varsin nopeasti ja nii-
5747: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         den saanti joidenkin pankkien konttoreista on
5748: olette 4 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-        ollut vaikeata. Tieto kentällä eli pankkien kont-
5749: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      toriverkostossa ei ehkä aina ole ajan tasalla tässä
5750: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen        suhteessa. Jokin pankin konttori on saattanut
5751: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 304:         ilmoittaa, että obligaatiot ovat jo loppu, vaikka
5752:                                                       ko. pankki ei ehkä huonon tarjouksen vuoksi ole
5753:           Tapahtuuko valtion tuotto-obligaa-          saanutkaan obligaatioita myytäväksi. Kansalai-
5754:        tioiden myynti myyvässä pankissa niiden        set ovat tällöin olleet ymmärrettävästi harmistu-
5755:        aukioloaikana, jolloin kaikilla halukkail-     neita,ja epäilyjä pankkien myyntiverkoston epä-
5756:        la on ainakin teoriassa mahdollisuus nii-      korrektista käyttäytymisestä valtion tuotto-obli-
5757:        den ostamiseen pankin auki ollessa, ja         gaatioitten myynnissä on esitetty. Näistä syistä
5758:           miksi valtion tuotto-obligaation myyn-      ja tehostaakseen obligaatioitten myyntiä valtio-
5759:        tiä mainostetaan lehdissä vielä sen jäl-       konttori aloitti vuoden 1993 toukokuussa obli-
5760:        keen, kun mainoksen tarkoittama erä on         gaatioitten myynnin myös suoraan yleisölle. Ob-
5761:        jo myyty markkinoille?                         ligaatioita voi ostaa suoraan valtiokonttorista
5762:                                                       puhelimitse koko maan alueelta niin kauan kuin
5763:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lainaa on jäljellä. Viime vuoden toukokuusta läh-
5764: vasti seuraavaa:                                      tien obligaatioita on aina ollut saatavilla valtio-
5765:                                                       konttorista sen jälkeenkin kun pankit ovat il-
5766:     Valtion tuotto-obligaatioitten myynti yleisölle   moittaneet myyneensä oman osuutensa lop-
5767: tapahtuu talletuspankkien konttoriverkoston           puun. Puhelimitse tapahtuva myynti on sujunut
5768: välityksellä. Myynninjärjestämiseksi valtiokont-      hyvin ja siitä on saatu myönteistä palautetta.
5769: tori pyytää pankeilta tarjoukset myytävästä obli-        Valtiokonttori mainostaa yksittäistä tuotto-
5770: gaatiomäärästä ja siitä palkkiotasosta, jolla ku-     obligaatiolainaa päivälehdissä vain niin kauan
5771: kin pankki on valmis myymään obligaatiot. Pan-        kuin lainaa on jäljellä. Omaksutun toimintaperi-
5772: keilla on siten keskenään erisuuruiset myynti-        aatteen mukaan mainonta päivälehdissä lopete-
5773: kiintiöt.                                             taan heti kun ilmoitus lainan loppumisesta pan-
5774:     Obligaatioerien myyntipaikat julkaistaan leh-     keilta on saatu.
5775: ti-ilmoituksissa ja obligaatioitten liikkeeseenlas-      Kirjallisessa kysymyksessä mainittua tapaus-
5776: kuesitteissä. Eräät pankit myyvät obligaatioita       ta valtiokonttorin obligaatioitten mainonnasta
5777: lisäksi puhelimitse palvelunumeroidensa välityk-      vielä viikkoa kahta obligaatioitten loppumisen
5778: sellä, mikä parantaa obligaatioitten myyntiä ja       jälkeen ei ole voitu kuluvan ja edellisen vuoden
5779: myös niiden jakelua.                                  ajalta löytää. Tällaisen tapauksen taustalla voisi
5780:     Obligaatioitten merkintä tapahtuu lainaeh-        olla vain informaatiokatkos tai erehdys. Laino-
5781: doissa mainittuna aikana, minkä vuoksi lainaa         jen markkinatilanteen muuttuessa äkillisesti mai-
5782: on saatavissa pankin konttorista niin kauan kuin      nonnan katkaisemiseen voi syntyä normaaliti-
5783: sitä on jäljellä. Ajoittain pankit ovat ottaneet      lanteessa enintään yhden vuorokauden viive,
5784: myyntiin obligaatiomääriä, jotka ovat olleet -        minkä vuoksi mainontaa voi olla päivälehdissä
5785: etenkin markkinatilanteen muuttuessa- kysyn-          korkeintaan lainan loppumista seuraavana arki-
5786: tään verrattuna varsin vähäisiä. Obligaatiot ovat     päivänä.
5787: 
5788:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1994
5789:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
5790:                                              1994 vp -    KK 304                                             3
5791: 
5792: 
5793: 
5794: 
5795:                                            Tili Riksdagens Talman
5796: 
5797:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           att få dem på vissa bankers kontor. Ute på fåltet,
5798: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den           dvs. i bankemas kontorsnät, har informationen
5799: 4 maj 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-           kanske inte alltid varit a jour i detta avseende.
5800: det översänt följande av riksdagsman Aittoniemi           Någon bank kan ha meddelat att obligationema
5801: undertecknade spörsmål nr 304:                            redan tagit slut, trots att banken kanske på grund
5802:                                                           av sitt dåliga anbud inte alls har fått några obliga-
5803:            Sker försäljningen av statens avkast-          tioner tili försäljning. Medborgama har förståe-
5804:         ningsobligationer i de banker där de säljs        ligt nog blivit förargade över det här och det har
5805:         under normal öppettid, så att alla intres-        framförts misstankar om inkorrektheter inom
5806:         serade åtminstone i teorin har möjlighet          bankemas försäljningsnät vid försäljningen av
5807:         att köpa dem då banken håller öppet, och          statens avkastningsobligationer. På grund av
5808:            varför ingår i tidningama reklam för           detta och för att effektivera försäljningen av obli-
5809:         statens avkastningsobligationer ännu ef-          gationema bötjade statskontoret i maj 1993 sälja
5810:         ter det att det parti som avses i reklamen        obligationer också direkt tili allmänheten. Obli-
5811:         har sålts på marknaden?                           gationer kan köpas direkt från statskontoret per
5812:                                                           telefon över hela landet så länge det finns kvar av
5813:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             lånet. Alitsedan maj i fjol har obligationer alltid
5814: anföra följande:                                          kunnat köpas på statskontoret även efter det att
5815:                                                           bankema meddelat att de sålt slut sina egna ande-
5816:    Statens avkastningsobligationer säljs tili all-        lar. Försäljningen per telefon har fungerat bra
5817: mänheten via depositionsbankemas kontorsnät.              och fått positiv respons.
5818: För att ordna försäljningen ber statskontoret                Statskontoret gör reklam för enskilda avkast-
5819: vatje bank lämna anbud om den mängd obliga-               ningsobligationslån i dagstidningama endast så
5820: tioner den önskar sälja och för vilket arvode             länge det finns kvar av lånet. Enligt vedertagna
5821: banken är beredd att sälja dem. Bankema har               verksamhetsprinciper upphör reklamen i dags-
5822: således olika stora försäljningskvoter.                   tidningama genast då bankema meddelat att lå-
5823:    De ställen där obligationspartiema säljs publi-        net tagit slut.
5824: ceras i tidningsannonser och i emissionsbroschy-             Det fall som nämns i det skriftliga spörsmålet,
5825: rer. Vissa banker säljer obligationer också per           enligt vilket det gjorts reklam för statskontorets
5826: telefon via servicenummer, vilket underlättar             obligationer ännu en vecka eller två efter det att
5827: både försäljningen och distributionen.                    obligationema tagit slut, har inte kunnat spåras i
5828:    Obligationema tecknas under den tid som                år eller i fjol. Bakgrunden tili det aktuella fallet
5829: nämns i lånevillkoren, därför finns lån att få på         kan endast vara ett avbrott i informationen eller
5830: bankens kontor så länge det finns kvar av lånet.          ett misstag. Om marknadssituationen för lånen
5831: Tidvis har bankema tagit alltför små mängder              plötsligt förändras dröjer det i normala fall högst
5832: obligationer tili försäljning i relation tili efterfrå-   ett dygn innan reklamen upphör. Reklam kan
5833: gan, i synnerhet med tanke på förändringar i              således förekomma i dagstidningama ännu fål-
5834: marknadsläget. Därför har obligationema kun-              jande vardag efter det att lånet tagit slut.
5835: nat ta slut ganska snabbt och det har varit svårt
5836: 
5837:      Helsingforsden 23 maj 1994
5838: 
5839:                                                                             Finansminister Iiro Viinanen
5840:                                                  1994vp
5841: 
5842: Kirjallinen kysymys 305
5843: 
5844: 
5845: 
5846: 
5847:                                     Aittoniemi: Luvattomien aseiden lunastamisesta valtiolle
5848: 
5849: 
5850: 
5851:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5852: 
5853:     Luvattomien aseiden määrästä Suomessa esi-         tetaan ja sille haetaan hallussapitolupaa romu-
5854: tetään erilaisia näkemyksiä. Yleensä puhutaan          aseesta valmistettuna, sellainen ilman suurempia
5855: 10 000-15 000 ns. pimeän aseen määrästä. Osa           kyselyjä myönnetään.
5856: aseista on varastettuja, ja muun muassa puolus-           Pimeiden aseiden ostotoiminnassa olisi var-
5857: tusvoimilta on kateissa ja ilmeisesti juuri vääriin    masti monia hankaluuksia.
5858: käsiin joutuneena yli 400 asetta. Aseiden käyttö          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5859: rikollisessa toiminnassa on luvattomien aseiden        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5860: määrän kanssa tavallaan kasvanut käsi kädessä          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5861: ja suuntaus on huolestuttava.                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5862:     Kansanedustaja Haavisto esitti eduskunnassa
5863: taannoin näkemyksen siitä, että yhteiskunnan                      Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus
5864: pitäisi ehkä harkita toimenpiteitä, joilla luvatto-            katsoo olevan sellaisten toimenpiteiden
5865: mia aseita lunastettaisiin pois pimeiltä markki-               harkitsemiseksi ja toteuttamiseksi, joilla
5866: noilta valtiolle tietyllä hinnalla ja ilman rangais-           luvattomien aseiden määrää pyrittäisiin
5867: tusuhkaa. Samantyyppinen operaatio oli meneil-                 vähentämään lunastamalla niitä valtion
5868: lään sotien jälkeen, jolloin runsas sodasta tuotu-             haltuun tietyllä lunastussummalla ilman
5869: jen luvattomien sotilasaseiden arsenaali houku-                asiaan liittyviä rikosoikeudellisia seuraa-
5870:  teltiin ainakin valtaosin päivänvaloon antamalla              muksia?
5871:  ymmärtää, että jos sotilaskiväärin kaliiperi muu-
5872: 
5873:       Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1994
5874: 
5875:                                              Sulo Aittaniemi
5876: 
5877: 
5878: 
5879: 
5880:  2400321
5881: 2                                            1994 vp -    KK 305
5882: 
5883: 
5884: 
5885: 
5886:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
5887: 
5888:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Ampuma-aselain valmisteluvaiheissa on poh-
5889: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             dittu, millä tavoin edellä ilmaistu turvallisuusta-
5890: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           voite voitaisiin parhaiten toteuttaa. Aselupiin
5891: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            liittyvien määräysten täsmentämisen ja lupapoli-
5892: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             tiikan yhtenäistämisen ohella on huomiota kiin-
5893: n:o 305:                                                  nitettävä myös luvattomien tai haltijoilleen tar-
5894:                                                           peettomien ampuma-aseiden saamiseen oikeiden
5895:            Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus           omistajien tai valtion haltuun taikka muuten lu-
5896:         katsoo olevan sellaisten toimenpiteiden           pakontrollin piiriin.
5897:         harkitsemiseksi ja toteuttamiseksi, joilla            Säädöstä valmisteltaessa ei ole päädytty eh-
5898:         luvattomien aseiden määrää pyrittäisiin           dottamaan, että luvattomat tai tarpeettomat
5899:         vähentämään lunastamalla niitä valtion            aseet lunastettaisiin valtiolle. On arvioitu, että
5900:         haltuun tietyllä lunastussummalla ilman           vähäisen lunastuskorvauksen maksaminen ei toi-
5901:         asiaan liittyviä rikosoikeudellisia seuraa-       misi riittävänä kiihokkeena aseiden luovutuksel-
5902:         muksia?                                           le ja toisaalta, ettei tuntuvankaan korvauksen
5903:                                                           maksamisella saataisi kaikkein vaarallisimpia
5904:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              aseita valtion haltuun.
5905: vasti seuraavaa:                                              Sen sijaan lakiluonnokseen sisältyy ehdotus,
5906:                                                           jonka mukaan henkilöä, jolla on lain voimaan
5907:    Ampuma-aselainsäädäntöämme ollaan uudis-               tullessa hallussaan ampuma-ase tai patruunoita,
5908: tamassa. Uudistuksen eräänä keskeisenä periaat-           joiden hallussapitämiseen hänellä ei ole asianmu-
5909: teena on parantaa aseturvallisuutta vähentämäl-           kaista lupaa, ei saisi asettaa syytteeseen tai tuo-
5910: lä ampuma-aseisiin liittyvää hengen ja terveyden          mita rangaistukseen, jos hän yhden vuoden ku-
5911: vaaraa.                                                   luessa lain voimaantulosta hakee aselupaa tai
5912:    Vuosittain anastetaan noin 1 000 ampuma-               patruunalupaa taikka toimittaa aseen ja patruu-
5913: asetta. Näistä noin 10--15 % saadaan takaisin.            nat poliisin haltuun. Ase tai patruunat olisi lupaa
5914: Vähäisessä määrin ampuma-aseita on voinut                 haettaessa esitettävä poliisille. Jos lupahakemus
5915: kulkeutua laittomasti myös rajojen yli Suomeen.           hylätään, hakijan olisi luovutettava ase ja pat-
5916: Lisäksijonkin verran on vielä rintamalta tuotuja,         ruunat niiden hankkimiseen oikeutetulle, romu-
5917: puolustusvoimille kuuluvia sotilasaseita palaut-          tettava ase tai tehtävä se pysyvästi ampumakel-
5918: tamatta. Kun kaikki aseet eivät suinkaan jää              vottomaksi. Muussa tapauksessa ase ja patruu-
5919: Suomeen ja osa hävitetään tai romutetaan, on              nat siirtyisivät korvauksetta valtiolle. Mikäli
5920: rikoksen kautta luvattomiksi tulleiden ampuma-            henkilö toimittaessaan aseen ja patruunat polii-
5921: aseiden määrää varsin vaikea luotettavasti ar-            sille ilmoittaa, ettei hän hae aselupaa tai patruu-
5922: vioida. Esitetyt arviot 10 000-15 000 luvatto-            nalupaa, poliisi voisi myöntää hänelle oikeuden
5923: man aseen määrästä lienevät suuruusluokaltaan             kahden kuukauden aikana luovuttaa ne niiden
5924: oikeita.                                                  hankkimiseen oikeutetulle. Luonnollisesti ku-
5925:    Erityisesti kuolinpesissä on aseita, jotka ovat        kaan ei voisi kuvatulla menettelyllä laitonta
5926: sinällään luvallisia mutta joille ei syystä tai toises-   saantoaan laillistaa ja säännös tulisi muutoinkin
5927: ta ole käyttöä. Näidenkään aseiden määrästä ei            sovellettavaksi vain sillä edellytyksellä, ettei aset-
5928: ole tarkkoja tietoja olemassa.                            ta ole käytetty muun lain nojalla rangaistavaan
5929:                                                           tekoon.
5930:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1994
5931: 
5932:                                                                    Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
5933:                                            1994 vp -    KK 305                                             3
5934: 
5935: 
5936: 
5937: 
5938:                                          Tili Riksdagens Talman
5939: 
5940:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         vapen bör specificeras och tillståndspolitiken bör
5941: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          samordnas, men dessutom måste man fåsta upp-
5942: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        märksamhet vid att skjutvapen som är olovliga
5943: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           eller som har blivit onödiga för innehavaren
5944: 305:                                                    kommer i rätt ägares eller i statens besittning,
5945:                                                         eller på annat sätt omfattas av tillståndskontrol-
5946:            Hurdana möjligheter anser Regering-          len.
5947:        en att det finns att överväga och vidta              Under lagberedningen har man stannat vid att
5948:        åtgärder i syfte att minska antalet olovli-      inte föreslå att olovliga eller onödiga vapen skall
5949:        ga vapen genom att lösa in dem till staten       inlösas till staten. Man har uppskattat att en
5950:        till ett visst inlösningsbelopp utan några       ringa inlösningsersättning inte i tillräcklig mån
5951:        vidare straffrättsliga påföljder?                skulle sporra folk att överlåta sina vapen, och å
5952:                                                         andra sidan är det möjligt att inte ensen betydan-
5953:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           de ersättning skulle leda till att staten fick överta
5954: anföra följande:                                        de allra farligaste vapnen.
5955:                                                             Däremot ingår i lagutkastet ett förslag, enligt
5956:    Vår skjutvapenlagstiftning reformeras som            vilket en person som då lagen träder i kraft inne-
5957: bäst. En central princip i reformen är att öka          har ett skjutvapen eller patroner för vilka han
5958: tryggheten i fråga om vapen genom att minska de         inte har behörigt tillstånd, inte får åtalas eller
5959: risker för liv och hälsa som sammanhänger med           dömas till straff, om han inom ett år från ikraft-
5960: skjutvapen.                                             trädandet anhåller om tillstånd att inneha vapnet
5961:     Varje år blir ca 1 000 skjutvapen stulna. Av        och patroneroa eller låter polisen ta hand om
5962: dessa återfås ca 10-15 %. 1 mindre utsträckning         dessa. Vapnet ellerpatroneroa skall visas upp för
5963: har skjutvapen även kunnat hämtas illegalt in i         polisen då man ansöker om tillstånd. Om till-
5964: landet. Dessutom har en del av de militärvapen          ståndsansökan avslås, måste sökanden överlåta
5965: som användes vid fronten, och som alltså tillhör        vapnet och patroneroa till en person som är be-
5966: försvarsmakten, inte returoerats. Eftersom alla         rättigad att inneha dem, skrota vapnet eller göra
5967: vapen ingalunda blir kvar i Finland och en del av       det permanent obrukbart. 1 annat fall övergår
5968: dem förstörs eller skrotas, är det relativt svårt att   vapnet och patroneroa utan ersättning till staten.
5969: på ett tillförlitligt sätt uppskatta antalet skjutva-   Om en person, då han för ett vapen och patroner
5970: pen som genom brott blivit olovliga. Uppskatt-          till polisen, uppger att han inte ansöker om till-
5971: ningar i storleksklassen 10 000-15 000 olovliga         stånd att inneha vapnet och patroneroa, kan po-
5972: vapen torde ligga nära sanningen.                       lisen bevilja honom rätt att inom två månader
5973:     Särskilt i dödsbon finns det vapen för vilka det    överlåta dessa till en person som är berättigad att
5974:  faktiskt finns tillstånd, men som av någon anled-      inneha dem. Naturligtvis skulle ingen med hjälp
5975:  ning inte används. Det finns inte heller exakta        av det beskrivna forfarandet kunna legitimera sin
5976:  uppgifter om dessa vapen och deras antal.              olagliga åtkomst, och stadgandet skulle även i
5977:     Under beredningen av skjutvapenlagen har            övrigt tillämpas endast under förutsättning att
5978:  man övervägt på vilket sätt den ovan nämnda            vapnet inte har använts till något sådant som är
5979:  trygghetsmålsättningen bäst kunde förverkligas.        straftbart enligt övrig lagstiftning.
5980:  Bestämmelseroa som gäller tillstånd att inneha
5981: 
5982:       Helsingforsden 20 maj 1994
5983: 
5984:                                                                     lnrikesminister Mauri Pekkarinen
5985:                                                1994vp
5986: 
5987: Kirjallinen kysymys 306
5988: 
5989: 
5990: 
5991: 
5992:                                   Törnqvist: Karhunkaatokiintiöistä
5993: 
5994: 
5995: 
5996:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5997:    Kuluvan vuoden heinäkuussa uusittu metsäs-        kaupallistaa karhunpyynnin, mikä taas omalta
5998: tysasetus poisti vapaan karhunmetsästysoikeu-        osaltaan on viemässä metsästysmahdollisuudet
5999: den ja sitoi karhunpyynnin metsästyslain 8 §:n       paikallisilta, riistakantojaan vastuullisesti hoita-
6000: tarkoittaman alueen ulkopuolella pyyntilupiin ja     viita metsästäjiltä.
6001: metsästysoikeuteen.                                      Lokakuussa 1993 Pohjois-Karjalan kunnat,
6002:    Erityisesti Pohjois-Karjalassa, joka olosuh-      riistanhoitoyhdistykset, eräät viranomaiset ja
6003: teiltaan vastaa poronhoitoalueen eteläisiä osia ja   metsästäjien edustajat lähettivät maa- ja metsä-
6004: jossa karhukannat ovat jo nyt maan voimak-           talousministeriölle perustellun esityksen metsäs-
6005: kaimmat, asetuksenmuutos johti karhukannan           tysasetuksen muuttamisesta karhunmetsästyk-
6006: säätelyä, perinteistä karhunmetsästyskulttuuria      sen osalta siten, että:
6007: ja metsästäjäkunnan tasavertaisuutta ajatellen           1. Karhunkaatokiintiö perustuu riistanhoito-
6008: kohtuuttomaan tilanteeseen. Karhunkaatokiin-         piirikohtaiseen karhukannan kokoon ja sen
6009: tiö on - tuotettavaan kanta-arvioon pohjau-          määrittelee maa- ja metsätalousministeriö.
6010: tuessaan -metsästyksen perusteena hyvä, mut-            2. Karhunmetsästys on kiintiömetsästystä, jo-
6011: ta johtaa asetuksen nykymuodossa siihen, että        hon saa osallistua riistanhoitopiirin alueella jo-
6012: karhunmetsästys muuttuu harvojen etuoikeu-           kainen asetuksen muut edellytykset täyttävä
6013: deksi, perinteiset karhunmetsästystavat häviävät     metsästäjä, kunnes riistanhoitopiiri määrää met-
6014: ja vain selkeässä aliverotustilanteessa (vahva       sästyksen lopetettavaksi kiintiön täytyttyä. Kaa-
6015: kanta, vähän lupia) pyyntiluvat tulevat täysi-       detusta karhusta on ilmoitettava välittömästi
6016: määräisesti käytetyiksi. Tavoiteitua suuremmak-      riistanhoitopiirille vastaavalla tavalla kuin ny-
6017: si paisuneen karhukannan säätelyyn ei asetus         kyinen asetus edellyttää ilmoitettavaksi Lapin
6018: myöskään antaisi edellytyksiä. Lupia jouduttai-      riistanhoitopiirin metsästyslain 8 §:n tarkoitta-
6019: siin myöntämään kaatotavoitteeseen verrattuna        malla alueella kaadetusta karhusta.
6020: moninkertainen määrä, mistä taas aiheutuisi             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6021: epäilyksiä kannan todellisesta suuruudesta met-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6022: sästyksen vastustajien keskuudessa. Lisäksi ny-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6023: kyinen käytäntö tekee karhunmetsästysoikeu-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6024: den hankkimisen kohtuuttoman kalliiksi ja vai-
6025:  keaksi.                                                        Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-
6026:     Nykyinen asetus on luvanmyöntäjänkin kan-                siin metsästysasetuksen muuttamiseksi
6027:  nalta epätyydyttävä, koska oikeudenmukaista ja              karhunmetsästyksen osalta maa- ja met-
6028:  karhukantaan oikein suhteutettua tapaa kaato-               sätalousministeriölle lähetetyssä kirjees-
6029:  lupien jakamiseen ei ole. Asetus on omiaan kas-             sä esitetyllä tavalla?
6030:  vattamaan seurojen välistä kateutta. Se myös
6031: 
6032:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1994
6033: 
6034:                                           Kerttu T ömqvist
6035: 
6036: 
6037: 
6038: 
6039: 2400321
6040: 2                                       1994 vp -   KK 306
6041: 
6042: 
6043: 
6044: 
6045:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6046: 
6047:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vätmetsästyksen poistuminen sekä kiintiömet-
6048: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sästys metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulla ns. va-
6049: olette 5 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-      paan metsästysoikeuden alueella ja pyyntilupa-
6050: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    menettely muualla maassa. Viime syksyn metsäs-
6051: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Tömqvistin       tystä varten maa- ja metsätalousministeriö mää-
6052: näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen n:o 306:       räsi metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulle alueelle 15
6053:                                                     karhun kiintiön sekä pyyntilupien nojalla met-
6054:           Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-       sästettäväksi sallittavien karhujen enimmäis-
6055:        siin metsästysasetuksen muuttamiseksi        määräksi Pohjois-Katjalassa 10 ja Kymissä 3
6056:        karhunmetsästyksen osalta maa- ja met-       karhua. Syksyn metsästyksessä ammuttiin 23
6057:        sätalousministeriölle lähetetyssä kirjees-   karhua. Aikaisempien säännösten nojalla oli po-
6058:        sä esitetyllä tavalla?                       ronmetsästysalueella ammuttu kevään metsäs-
6059:                                                     tyksessä 20 karhua.
6060:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Säännöksiin ei ole suunnitteilla muutoksia.
6061: vasti seuraavaa:                                    Kuluvan vuoden karhunmetsästystä varten maa-
6062:                                                     ja metsätalousministeriöllä on tarkoitus määrätä
6063:    Elokuun 1 päivänä 1993 voimaan tulleet met-      kiintiö metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulle alueelle
6064: sästyslaki (615/93) ja metsästysasetus (666/93)     sekä enimmäismäärät pyyntilupien nojalla
6065: sisälsivät aikaisempaan verrattuna useita muu-      muualla maassa metsästettäväksi sallittaville
6066: toksia karhunmetsästykseen. Tällaisia olivat        karhuille ennen elokuun 1 päivänä alkavaa uutta
6067: mm. metsästyksen kytkeminen metsästysoikeu-         metsästysvuotta.
6068: teen, metsästäjäitä vaadittava ampumakoe, ke-
6069: 
6070:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1994
6071: 
6072:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
6073:                                           1994 vp -   KK 306                                           3
6074: 
6075: 
6076: 
6077: 
6078:                                         Tili Riksdagens Talman
6079: 
6080:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       kvoterad jakt inom det område med s.k. fri jakt-
6081: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        rätt som avses i 8 § jaktlagen och jaktlicensförfa-
6082: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      rande i övriga delar av landet. För jakten under
6083: man Törnqvist undertecknade spörsmål nr 306:          senaste höst inom det område som avses i 8 §
6084:                                                       jaktlagen fastställde jord- och skogsbruksminis-
6085:           Har Regeringen vidtagit åtgärder i syf-     teriet en kvot på 15 björnar vartili beviljades
6086:        te att ändra jaktförordningen för björn-       jaktlicenser för fållande av maximalt 10 brun-
6087:        jaktens del så som föreslagits i en tili       björnar i Norra Karelens Iän och 3 brunbjörnar i
6088:        jord- och skogsbruksministeriet sänd           Kymmene Iän. Under höstens jakt fålldes sam-
6089:        skrivelse?                                     manlagt 23 brunbjörnar. Under vårjakten inom
6090:                                                       renbetesområdet med stöd av tidigare stadgan-
6091:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         deq,nedlades 20 brunbjörnar.
6092: anföra följande:                                         Andringar av nu gällande stadganden plane-
6093:                                                       ras inte för närvarande. För jakten på brunbjörn
6094:    Den nya jaktlagen (615/93) och jaktförord-         under innevarande år avser jord- och skogs-
6095: ningen (666/93), vilka trädde i kraft den 1 augusti   bruksministeriet att före det nya jaktåret inleds
6096: 1993, innehåller jämfört med tidigare ett flertal     den 1 augusti fastställa en kvot för antalet brun-
6097: ändringar som gäller jakten på brunbjörn. Tili        björnar som får fållas inom det i 8 § jaktlagen
6098: dessa ändringar hör bl.a. jaktens sammankopp-         avsedda området samt det maximala antalet
6099: lande med jakträtten, kravet på att jägaren skall     brunbjörnar som får fållas med stöd av jaktlicen-
6100: avlägga skjutprov, vårjaktens upphörande samt         ser inom övriga delar av landet.
6101: 
6102:      Helsingforsden 16 maj 1994
6103: 
6104:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
6105:                                               1994vp
6106: 
6107: Kirjallinen kysymys 307
6108: 
6109: 
6110: 
6111: 
6112:                                   Seppänen: Suomalaisen rakennusyhtiö Hakan konkurssin vai-
6113:                                      kutuksista rakennusvientiin
6114: 
6115: 
6116:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6117: 
6118:    Suomalainen rakennusyhtiö Haka teki kon-         tilanteesta johtunut tarpeeton tytäryhtiön kon-
6119: kurssin, jota edesauttoivat kotimaiset pankit.      kurssi.
6120:    Mainitun konkurssin seurauksena ajautui              Lisäksi on esitetty syytöksiä, joiden mukaan
6121: konkurssiin myös Hakan tytäryhtiö, jolla oli        hallituksen ministereistä ainakin ministeri Viina-
6122: merkittäviä urakoita- jopa saksalaisella rahoi-     nen olisi hyväksynyt konkurssiajatuksen ennalta
6123: tuksella - Venäjällä.                               pankkien edustajien kanssa hiihdellessään.
6124:    Ulkomailla toimivan tytäryhtiön konkurssi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6125: aiheutti suomalaisille rakentajille valtavan ima-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6126: gotappion tärkeimmillä vientimarkkinoillamme.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6127: Sen seurauksena suomalainen rakennusvienti          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6128: saattaa romahtaa. Konkurssin epäsuorista vai-
6129: kutuksista mainittakoon, että venäläinen osa-                Katsooko Hallitus, että sen ei tarvin-
6130: puoli on ollut sulkemassa Wärtsilän raja-aseman            nut tehdä mitään Hakan tytäryhtiön kon-
6131: kesän ajaksi urakkaepäselvyyksien takia.                   kurssista aiheutuneiden ongelmien estä-
6132:    Tässä asiassa hallitus on menetellyt taitamat-          miseksi suomalaisilla rakennusvienti-
6133: tomasti ja aiheuttanut maallemme suuren vahin-             markkinoilla?
6134: gon. Hallituksen olisi pitänyt estää emoyhtiön
6135: 
6136:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
6137: 
6138:                                           Esko Seppänen
6139: 
6140: 
6141: 
6142: 
6143: 240032J
6144: 2                                        1994 vp -     KK 307
6145: 
6146: 
6147: 
6148: 
6149:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6150: 
6151:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pääomalla, mutta suomalaisella osaamisella ja
6152: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          työvoimalla.
6153: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Kysyjän pelot suomalaisen rakennusviennin
6154: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppäsen          romahtamisesta konkurssin seurauksena näyttä-
6155: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 307:          vät edellä mainitun valossa liioitelluilta.
6156:                                                           Konkurssin epäsuorista vaikutuksista kysyjä
6157:          Katsooko Hallitus, että sen ei tarvin-        mainitsee, että venäläinen osapuoli on ollut sul-
6158:        nut tehdä mitään Hakan tytäryhtiön kon-         kemassa Wärtsilän raja-asemaa kesän ajaksi
6159:        kurssista aiheutuneiden ongelmien estä-         urakkaepäselvyyksien takia. Kysyjää rauhoitta-
6160:        miseksi suomalaisilla rakennusvienti-           nee se tieto, että raja-asema pidetään kesän yli
6161:        markkinoilla?                                   auki Suomen ja Venäjän kansalaisille ja avataan
6162:                                                        sen jälkeen kansainvälisesti. Myös neuvottelut
6163:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           urakan loppuunsaattamisesta ovat juuri päätty-
6164: vasti seuraavaa:                                       neet menestyksellisesti ja työt ovat käynnisty-
6165:                                                        neet.
6166:     Kysyjän mielestä hallituksen olisi pitänyt es-        Kysyjän mielestä hallitus ei ole tehnyt mitään
6167: tää emoyhtiön tilanteesta johtunut tarpeeton ty-       konkurssista aiheutuneiden ongelmien estämi-
6168: täryhtiön konkurssi. Hallituksen toimintalinja         seksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Kauppa- ja teol-
6169: on, että yritykset toimivat omalla riskillään ja       lisuusministeriön pikatyöryhmä, jossa oli usei-
6170: valtio pyrkii myötävaikuttamaan yritysten toi-         den ministeriöiden sekä yrittäjäjärjestöjen edus-
6171: mintaympäristöön puuttumatta suoraan yritys-           tus, jätti yksimielisen muistionsa jo huhtikuun
6172: ten toimintaan tai niiden rahoitusasemaan, mikä        lopulla. Muistioon sisältyviä toimenpide-ehdo-
6173: on omistajien ja rahoittajien asia.                    tuksia, jotka keskittyvät erityisesti Venäjän ura-
6174:     Kysyjän mukaan ulkomailla toimivan tytär-          koissa toimineiden aliurakoitsijoiden aseman
6175: yhtiön konkurssi aiheutti suomalaisille rakenta-       helpottamiseen sekä heidän oikeudelliseen avus-
6176: jille valtavan imagotappion tärkeimmillä vienti-       tamiseensa jatkotöistä neuvoteltaessa, on toi-
6177: markkinoillamme. Suomalaisten rakentajien              meenpantu kovalla vauhdilla.
6178: imagon ulkomailla ratkaisevat asiakkaat: tilaa-           Yleisemmälläkin tasolla hallitus on viimeisten
6179: jat, rahoittajat ja yhteistyökumppanit. Näiden         kuukausien aikana monin eri tavoin pyrkinyt
6180: silmissä rakentajiemme imago ei ole ainakaan           yhteistyössä rakennusalanjärjestöjen kanssa pa-
6181: merkittävästi kärsinyt tarkasteltaessa tapahtu-        rantamaan alan vientitoiminnan edellytyksiä ja
6182: mien kulkua konkurssin jälkeen.                        teknologista kilpailukykyä. Käsitykseni mukaan
6183:     Kaikissa suurimmissa rakennuskohteissa Ve-         Suomella on kaikki edellytykset siihen, että ra-
6184: näjällä jatkavat töitä suomalaisurakoitsijat ja        kentamiseen liittyvällä osaamisella tulemme me-
6185: myös kaikki vanhat aliurakoitsijat ovat saaneet        nestymään vähintäänkin kohtuullisesti kansain-
6186: jatkaa. Joitakin pienempiä kohteita Venäjällä          välisillä markkinoilla, kunhan kykenemme näke-
6187: jatkaa Haka-Stroin perillinen, tosin ulkomaisella      mään nykyisten vaikeuksien yli.
6188: 
6189:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1994
6190: 
6191:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
6192:                                           1994 vp- KK307                                                 3
6193: 
6194: 
6195: 
6196: 
6197:                                         Tili Riksdagens Talman
6198: 
6199:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Spörsmålsställarens farhågor om en kraftig
6200: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          nedgång inom byggnadsexporten som en följd av
6201: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        konkursen ser i ljuset av det ovan nämnda ut att
6202: man Seppänen undertecknade spörsmål nr 307:             vara överdrivna.
6203:                                                             Av de indirekta verkningarna av konkursen
6204:           Anser Regeringen att den inte behövde         nämner spörsmålsställaren att den ryska parten
6205:        göra någonting för att förhindra de pro-         ämnat stänga gränsstationen i Wärtsilä på grund
6206:        blem på den finska byggnadsexportmark-           av entreprenadoklarheter. Han torde bli lugnad
6207:        naden som föranleddes av att Hakas dot-          av uppgiften att gränsstationen hålls öppen för
6208:        terbolag gick i konkurs?                         finska och ryska medborgare över sommaren och
6209:                                                         l!tt den därefter öppnas för internationell trafik.
6210:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Aven förhandlingarna om slutförande av entre-
6211: anföra följande:                                        prenaden har precis avslutats med framgång och
6212:                                                         arbetena har inletts.
6213:     Spörsmålsställaren anser att regeringen borde           Enligt spörsmålsställaren har regeringen inte
6214: ha förhindrat dotterbolagets onödiga konkurs            gjort någonting för att förhindra de problem som
6215: som föranleddes av moderbolagets situation.             föranletts av konkursen. Detta stämmer inte. En
6216: Regeringens linje är att företagen verkar på egen       av handels- och industriministeriet snabbt tillsatt
6217: risk och att staten försöker bidra till att trygga      arbetsgrupp, i vilken flera ministerier och företa-
6218: företagens verksamhetsmiljö utan att direkt ta          garorganisationer var representerade, avgav en
6219: del i företagens verksamhet eller deras finansie-       enhällig promemoria redan i slutet av april. Åt-
6220: ringsläge, vilket är ägarnas och finansiärernas         gärdsförslagen i promemorian, enligt vilka man
6221: uppgift.                                                särskilt vill koncentrera sig på att underlätta
6222:     Enligt spörsmålsställaren förorsakade det           situationen för de underentreprenörer som utfört
6223: utomlands verkande dotterbolagets konkurs en            entreprenadarbeten i Ryssland samt på att rätts-
6224: enorm imageförlust för de finländska byggarna           ligt biträda dessa vid förhandlingar om fortsatta
6225: på vår viktigaste exportmarknad. De finländska          arbeten, har verkställts i snabb takt.
6226: byggarnas image i utlandet avgörs av kunderna:              Regeringen har även på en mera allmän nivå
6227: beställarna, finansiärerna och samarbetsparter-         under de senaste månaderna i samarbete med
6228: na. När man granskar händelsefårloppet efter            organisationer inom byggnadsbranschen på
6229: konkursen har våra byggares image åtminstone            många olika sätt sökt förbättra förutsättningar-
6230: inte lidit någon större skada i deras ögon.             na för exportverksamhet och den teknologiska
6231:     Vid samtliga av de största byggnadsprojekten        konkurrensförmågan inom branschen. Enligt
6232: i Ryssland fortsätter de finländska entreprenö-         min uppfattning har Finland alla förutsättningar
6233: rerna sitt arbete och även alla underentreprenö-        för åtminstone rimlig framgång på den interna-
6234: rer har fått fortsätta. Vissa mindre projekti Ryss-     tionella marknaden vad gäller kunnande inom
6235: land fortsätter tack vare Raka-Strois efterträda-       byggnadsbranschen, det gäller bara att se förbi
6236:  re, visserligen med utländskt kapital, men med         nuvarande svårigheter.
6237: finländskt kunnande och finländsk arbetskraft.
6238: 
6239:      Helsingforsden 30 maj 1994
6240: 
6241:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
6242:                                                1994vp
6243: 
6244: Kirjallinen kysymys 308
6245: 
6246: 
6247: 
6248: 
6249:                                   Seppänen: Suomen ED-jäsenyyden vaikutuksista työvoimahallin-
6250:                                      non toimintaedellytyksiin
6251: 
6252: 
6253:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6254: 
6255:    Valtioneuvoston kyselytunnilla 5.5.1994 työ-               Miten Hallituksen mielestä Suomen
6256: ministeri Ilkka Kanerva väitti, että Suomen ED-            ED-jäsenyys parantaa työvoimahallin-
6257: jäsenyys parantaa suomalaisen työvoimahallin-              non toimintaedellytyksiä, kun Suomen
6258: non toimintaedellytyksiä. Näkemys perustui                 neuvottelutulokseen liittyen sosiaalira-
6259: sosiaalirahaston osuuteen ED:n rakennerahas-               haston osuutta ED :n rakennerahastoista
6260: toista.                                                    ei ole esitetty julkisuudessa?
6261:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6262: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6263: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6264:  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6265: 
6266:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
6267: 
6268:                                            Esko Seppänen
6269: 
6270: 
6271: 
6272: 
6273:  2400321
6274: 2                                        1994 vp -   KK 308
6275: 
6276: 
6277: 
6278: 
6279:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6280:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Rakennepolitiikka sekä taloudellisen ja so-
6281: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        siaalisen koheesion edistäminen on toiseksi suu-
6282: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     rin erä Euroopan unionin budjetissa. Rakenne-
6283: le jäsenelle kansanedustaja Esko Seppäsen näin       rahastoihin käytetään suunnittelukaudella
6284: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 308:             1994-1999 yhteensä 141 miljardia ecua eli lähes
6285:                                                      900 miljardia markkaa. Sosiaalirahaston osuus
6286:           Miten Hallituksen mielestä Suomen          kaikista rakennerahastoista oli edellisellä kau-
6287:        ED-jäsenyys parantaa työvoimahallin-          della EU:njäsenmaissa noin 33 %. Uudelle suun-
6288:        non toimintaedellytyksiä, kun Suomen          nittelukaudelle ei ole vielä vahvistettu rahasto-
6289:        neuvottelutulokseen liittyen sosiaalira-      kohtaisia kehyksiä.
6290:        haston osuutta EU :n rakennerahastoista          Jäsenyysneuvotteluissa sovittiin Suomelle
6291:        ei ole esitetty julkisuudessa?                EU:lta tuleva rakennepolitiikan kokonaisrahoi-
6292:                                                      tus kaudella 1995-1999. Rakennerahastoista
6293:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          saatavaksi rahoitukseksi sovittiin keskimäärin
6294: taen seuraavaa:                                      340 miljoonaa ecua eli noin 2,1 miljardia mark-
6295:                                                      kaa vuodessa kaudella 1995-1999. Neuvotte-
6296:     Euroopan sosiaalirahasto on perustettu Roo-      luissa päätettiin lisäksi tavoite 6 -alueiden osuus
6297: man sopimuksen 123 artiklassa, joka on korvattu      edellä mainitusta kokonaisrahoituksesta. Suo-
6298: Maastrichtin sopimuksen 123 artiklalla. Artik-       men osalta kaikkien rahastojen yhteinen rahoi-
6299: lan mukaan työntekijöiden työllistämismahdol-        tusosuus tavoite 6 -alueilla on keskimäärin 102
6300: lisuuksien parantamiseksi sisämarkkinoilla ja        miljoonaa ecua eli noin 640 miljoonaa markkaa
6301: elintason kohottamiseksi perustetaan Euroopan        vuodessa. Tavoite 6 -alueet on määritelty jäse-
6302: sosiaalirahasto.                                     nyysneuvotteluiden yhteydessä. Muita rakenne-
6303:     Euroopan sosiaalirahaston tavoitteita ja toi-    politiikkaa koskevia kysymyksiä ei sovittu jäse-
6304: meenpanoa koskevat tarkemmat säädökset si-           nyysneuvotteluissa, vaan ne ovat yhteisön lain-
6305: sältyvät Rooman sopimuksen artikloihin 124-          säädännön mukaan komission kompetenssissa
6306: 128. Maastrichtin sopimuksella on korvattu ar-       olevia asioita.
6307: tikla 125 sekä artiklat 126-128. Euroopan               Euroopan unioni on asetuksella (ETY) 2081/
6308: sosiaalirahaston tavoitteista, toimeenpanosta ja     93 määritellyt rakennerahastoille yhteiset tavoit-
6309: koordinaatiosta sisältyy tarkat säädökset Neu-       teet. Luonteeltaan alueellisia ovat tavoite 1 (hei-
6310: voston asetuksiin (ETY) n:ot 2084/93, 2081/93        koimmin kehittyneet alueet), tavoite 2 (rakenne-
6311: ja 2082/93, annettu 20 päivänä heinäkuuta            muutosalueet) ja tavoite 5b (maaseutualueet).
6312: 1993.                                                Suomen kohdalla tavoite 6 vastaa tavoitetta 1.
6313:     Jäsenyysneuvotteluissa Euroopan sosiaalira-      Koko yhteisön alueella sovellettavia ns. horison-
6314: hastoa koskevia kysymyksiä käsiteltiin neuvotte-     taalisia tavoitteita ovat tavoite 3 (pitkäaikais-
6315: lukohtien "19. rakennepoliittiset instrumentit" ja   työttömyyden ja nuorisotyöttömyyden ehkäisy)
6316: "20. alue- ja rakennepolitiikka" yhteydessä. Eu-     ja tavoite 4 (työvoiman sopeutuminen rakenne-
6317: roopan unionissa rakennepolitiikka tarkoittaa        muutokseen) sekä tavoite 5a (maatalouden ra-
6318: alue- ja työvoimapolitiikkaa sekä maatalouden        kenteen kehittäminen).
6319: rakenteen kehittämistä. Rakennepolitiikkaa to-          Jäsenyysneuvotteluissa sovittuun rakennera-
6320: teutetaan rakennepoliittisten instrumenttien eli     hastojen kokonaisrahoitukseen ja tavoitteen 6
6321: käytännössä ns. rakennerahastojen ja Euroopan        osuuteen sisältyy kaikki rakennepoliittiset tavoi-
6322: Investointipankin rahoituksen avulla. Euroopan       telohkot Tavoitteet 3 ja 4 ovat selkeästi työvoi-
6323: sosiaalirahasto on vanhin rakennerahastoista ja      mapoliittisia tavoitteita ja niiden rahoitus tulee
6324: se rahoittaa nimestään huolimatta pääasiassa         yksinomaan sosiaalirahastosta. Lisäksi sosiaali-
6325: työttömyyden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn liitty-     rahasto osallistuu alueellisilla tavoitealueilla 6, 2
6326: viä työvoimapoliittisia toimenpiteitä jäsenmais-     ja 5b näiden alueiden osaamisvoimavarojen ke-
6327: sa.                                                  hittämiseen.
6328:                                            1994 vp -    KK 308                                              3
6329: 
6330:    Sosiaalirahasto tukee kaikissa jäsenmaissa                Eri tavoitteiden ja rahastojen rahoitusosuudet
6331: aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä kan-        vahvistaa EU:n komissio jäsenmaiden esitysten
6332: sallisesti suunniteltujen toimintaohjelmien kaut-       pohjalta ja jäsenmaiden kanssa neuvotellen.
6333: ta. Käytännössä jäsenvaltiot ja EU:n komissio           Kansallisella tasolla voidaan siis päättää, paino-
6334: valmistelevat eri tavoitteille useamman vuoden          tammeko omissa esityksissämme työllisyyttä
6335: toimintaohjelmat, jotka komissio hyväksyy.              korjaavia ja uusia työmahdollisuuksia luovia toi-
6336:    Kaikissa EU:n nykyisissäjäsenmaissa sosiaa-          menpiteitä. Työvoimapoliittisia ja osaamisen ke-
6337: lirahaston vastuuviranomainen on ao. maan työ-          hittämiseen liittyviä elementtejä sisältyy tavoitet-
6338: voimapolitiikasta vastaava ministeriö. Näin ol-         ta Sa lukuun ottamatta kaikkiin EU :n rakenne-
6339: len sosiaalirahaston vastuuministeriönäja ohjel-        politiikan tavoitteisiin.
6340: mien valmistelusta vastuullisena ministeriönä tu-           Hallitus valmistelee parhaillaan esitystä ra-
6341: lee olemaan Suomessa työministeriö. EU edellyt-         kennepolitiikkaa koskevaksi periaatepäätöksek-
6342: tää rakennepolitiikan toteuttamisessa laajaa yh-        si, jossa sovitaan keskeisistä linjaoksista ja paino-
6343: teistyötä eri viranomaisten ja tahojen kanssa.          tuksista. Työministeriön tavoitteena on, että työ-
6344: Työvoimapoliittisten tavoitteiden 3 ja 4 osalta         voimapoliittisten tavoitteiden 3 ja 4 mitoitusta
6345: ohjelmia voidaan toteuttaa koko maassa. Alueel-         määriteltäessä on otettava huomioon Suomen
6346: listen tavoitteiden 6, 2 ja Sb osalta sosiaalirahasto   poikkeuksellisen vaikea työllisyystilanne. Lisäk-
6347: voi lisäksi rahoittaa osaamisen kehittämistä näil-      si alueellisilla tavoitealueilla 6, 2 ja Sb tulee huo-
6348: lä alueilla. Tältä osin sosiaalirahastoa koskevat       mattava osuus rakennerahastojen varoista käyt-
6349: suunnitelmat sisältyvät aluekehitysviranomais-          tää näiden alueiden kehittämiseen osaamisvoi-
6350: ten johdolla laadittaviin suunnitelmiin. Sosiaali-      mavaroja kehittämällä. Lisäksi on huomattava,
6351: rahastoa koskevissa säädöksissä edellytetään,           että tavoitteen 6 rahoitusosuuteen sisältyy työ-
6352: että toiminnassa varmistetaan kolmikantayh-             voimapoliittisten tavoitteiden 3 ja 4 osuus näillä
6353: teistyön toteutuminen.                                  alueilla.
6354:     Edellä esitettyyn viitaten voidaankin todeta,           Suomen EU-liittymissopimusta koskevaan
6355: että EU :n rakennepolitiikka merkitsee näin ollen       hallituksen esitykseen tulee sisältymään yksityis-
6356:  Suomen työvoimapolitiikan voimavarojen mer-            kohtainen selvitys rakennepolitiikan tavoitteista
6357: kittävää lisääntymistä. Ns. additionaliteettiperi-      ja eri rahastoja koskevista säädöksistä.
6358: aatteen mukaisesti kansallista rahoitusta ei saa
6359:  vähentää, vaan EU :n rakennerahastojen tuki tu-
6360: lee kansallisen rahoituksen lisäksi.
6361:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1994
6362: 
6363:                                                                             Työministeri Ilkka Kanerva
6364: 4                                       1994 vp -   KK 308
6365: 
6366: 
6367: 
6368: 
6369:                                       Tili Riksdagens Talman
6370:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Strukturpolitiken samt främjandet av den
6371: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      ekonomiska och sociala kohesionen utgör den
6372: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    näststörsta posten i Europeiska unionens budget.
6373: man Esko Seppänen undertecknade spörsmål nr         Under planeringsperioden 1994--1999 används
6374: 308:                                                sammanlagt 141 miljarder ecu, dvs. närmare 900
6375:                                                     miljarder mark, för strukturfondema. Under fö-
6376:           Hur förbättrar Finlands EU-medlem-        regående period var socialfondens andel av samt-
6377:        skap arbetsförvaltningens verksamhets-       liga strukturfonder ca 33 % i EU :s medlemslän-
6378:        betingelser, då socialfondens andel i EU:s   der. För den nya planeringsperioden har fondvi-
6379:        strukturfonder i anslutning till Finlands    sa ramar ännu inte fastställts.
6380:        förhandlingsresultat inte har framförts i        Vid medlemskapsförhandlingama överens-
6381:        offentligheten?                              kom man om den strukturpolitiska helhetsfinan-
6382:                                                     sieringen som EU ger åt Finland under perioden
6383:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       1995-1999. Man kom överens om att finansie-
6384: anföra följande:                                    ringsbeloppet från strukturfondema skulle upp-
6385:                                                     gå till i medeltal 340 miljoner ecu, dvs. till ca 2,1
6386:    Europeiska socialfonden har grundats enligt      miljarder mark per år under perioden 1995-
6387: artikel123 i Romfördraget, vilken artikel ersatts   1999. Vid förhandlingama fastslog man dess-
6388: med artikel123 i Maastrichtfördraget. Enligt ar-    utom mål 6-områdenas andel av ovan nämnda
6389: tikeln grundas en Europeisk socialfond för att      helhetsfmansiering. För Finlands del är samtliga
6390: förbättra arbetstagamas sysselsättningsmöjlig-      fonders gemensamma fmansieringsandel på mål
6391: heter på den inre marknaden och för att höja        6-områdena i genomsnitt 102 miljoner ecu, dvs.
6392: levnadsstandarden.                                  ca 640 miljoner mark per år. Mål6-områdena har
6393:    Noggrannare rättsakter beträffande Euro-         defmierats i samband med medlemskapsför-
6394: peiska socialfondens mål och verkställighet ingår   handlingama. Under med1emskapsförhandling-
6395: i artiklama 124--128 i Romfördraget. Genom          ama kom man inte överens om andra frågor som
6396: Maastrichtfördraget har man ersatt artikel 125      gäller strukturpolitik, utan dessa är enligt gemen-
6397: och artiklama 126-128. Beträffande Europeis-        skapens lagstiftning ärenden som ingår i kom-
6398: ka socialfondens mål, verkställighet och koordi-    missionens kompetens.
6399: nation ingår noggranna rättsakter i Rådets för-         Europeiska unionen har genom förordning
6400: ordningar (EEG) nr 2084/93, nr 208l/93.och nr       (EEG) 2081193 fastställt gemensamma mål för
6401: 2082/93 av den 20 juli 1993.                        strukturfondema. Mål1 (sämst utvecklade om-
6402:    Vid medlemskapsförhandlingama behandla-          råden), mål 2 (strukturomvandlingsområden)
6403: des frågoma kring Europeiska socialfonden i         och mål Sb (landsortsområden) är regionala till
6404: samband med förhandlingspunktema "19:e              sin karaktär. För Finlands del motsvaras mål1
6405: strukturpolitiska instrumenten" och "20:e regio-    av mål 6. S.k. horisontala mål som tillämpas
6406: nal- och strukturpolitiken". lnom Europeiska        inom hela gemenskapen utgörs av mål 3 (före-
6407: unionen innebär strukturpolitik regional- och       byggande av långtidsarbetslöshet och ungdoms-
6408: arbetskraftspolitik samt utvecklande av lantbru-    arbetslöshet), mål 4 (arbetskraftens anpassning
6409: kets struktur. Strukturpolitiken bedrivs genom      tili strukturomvandling) och mål5a (utvecklande
6410: strukturpolitiska instrument, dvs. i praktiken      av lantbrukets struktur).
6411: med hjälp av s.k. strukturfonder och finansiering       1 den helhetsfmansiering som man vid med-
6412: från europeiska investeringsbanken. Europeiska      lemskapsförhandlingama kom överens om att få
6413: socialfonden är den äldsta av strukturfondema       från strukturfondema och i den andel som mål6
6414: och trots sitt namn finansierar den främst sådana   står för ingår alla strukturpolitiska målsektorer.
6415: arbetskraftspolitiska åtgärder i medlemsländer-     Målen 3 och 4 är utpräglat arbetskraftspolitiska
6416: na som hänför sig till skötseln och förebyggandet   mål och deras finansiering kommer enbart från
6417: av arbetslösheten.                                  socialfonden.,På de regionala målområdena 6, 2
6418:                                           1994 vp -   KK 308                                           5
6419: 
6420: och 5b deltar dessutom socialfonden i utvecklan-      sieringen inte minskas, utan stödet från EU :s
6421: det av kunskapsresursema inom dessa områden.          strukturfonder kommer som ett tillägg till den
6422:    Socialfonden stöder i samtliga medlemsländer       nationella fmansieringen.
6423: aktiva arbetskraftspolitiska åtgärder genom na-          De olika målens och fondemas finansierings-
6424: tionellt planerade handlingsprogram. 1 prakti-        andelar fastställs av EG-kommissionen på basis
6425: ken bereder medlemsstatema och EG-kommis-             av medlemsländemas fårslag och genom för-
6426: sionen flera års handlingsprogram för de olika        handlingar med medlemsländema. Vi kan såle-
6427: målen. Handlingsprogrammen godkänns sedan             des på nationell nivå avgöra, huruvida vi i våra
6428: av kommissionen.                                      egna förslag betonar åtgärder som fårbättrar sys-
6429:    1 EU:s alla nuvarande medlemsländer är det         selsättningen och skapar nya arbetsmöjligheter.
6430: ministerium som svarar för respektive lands ar-       Med undantag för mål 5a innehåller EU:s alla
6431: betskraftspolitik den ansvariga myndigheten får       strukturpolitiska mål arbetskraftspolitiska ele-
6432: socialfonden. 1 Finland kommer sålunda arbets-        ment samt element som hänför sig till kunskaps-
6433: ministeriet att vara det ministerium som ansvarar     utvecklandet.
6434: för socialfonden och beredningen av program-             Regeringen bereder som bäst en proposition
6435: men. 1 genomförandet av strukturpolitiken får-        angående ett strukturpolitiskt principbeslut i vil-
6436: utsätter EU ett omfattande samarbete med olika        ket man kommer överens om de centrala linje-
6437: myndigheter och instanser. Vad beträffar de ar-       dragningama och betoningama. Arbetsministe-
6438: betskraftspolitiska målen 3 och 4 kan program-        riet har som mål att man vid fastställandet av
6439: men genomföras i hela landet. Då det gäller de        dimensioneringen av målen 3 och 4 skall beakta
6440: regionala målen 6, 2 och 5b, kan socialfonden         det exceptionellt svåra sysselsättningsläget i Fin-
6441: dessutom fmansiera kunskapsutvecklandet inom          land. Dessutom bör man på de regionala målom-
6442: dessa områden. Till dessa delar ingår planema         rådena 6, 2 och 5b använda en betydande andel
6443: om socialfonden i de planer som kommer att            av strukturfondemas medel för utvecklandet av
6444: uppgöras under ledning av regionalutvecklings-        dessa områden genom utveckling av kunskapsre-
6445: myndighetema. 1 rättsaktema som gäller social-        sursema. Man bör därtill beakta att andelen för
6446: fonden förutsätts att man för verksamhetens del       de arbetskraftspolitiska målen 3 och 4 på dessa
6447:  säkerställer trepartssamarbetet.                     områden ingår i fmansieringsandelen för mål 6.
6448:     Med hänvisning till det ovan anfårda kan man         1 regeringens proposition angående fördraget
6449: därför konstatera att EU :s strukturpolitik sålun-    om Finlands anslutning till Europeiska unionen
6450: da innebär en märkbar ökning av de finländska         kommer att ingå en detaljerad utredning av de
6451:  arbetskraftspolitiska resursema. Enligt den s.k.     strukturpolitiska målen och de rättsakter som
6452:  additionalitetsprincipen får den nationella finan-   gäller olika fonder.
6453:      Helsingfors den 25 maj 1994
6454: 
6455:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
6456:                                                  1994vp
6457: 
6458: Kirjallinen kysymys 309
6459: 
6460: 
6461: 
6462: 
6463:                                     Mäkelä ym.: Suomen ED-jäsenyyden edellytyksiä koskevasta
6464:                                       tiedottamisesta
6465: 
6466: 
6467:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6468: 
6469:     Maamme väestön keskuudessa on herättänyt              Hallituksen ED-tietoutta varten perustamat
6470: laajaa ihmettelyä hallituksen toiminta ED-jäse-        toimistot eri paikkakunnille eivät ole riittävät,
6471: nyyskysymyksessä ja sen tiedottamisessa kansa-         koska useimmissa tapauksissa kansalaisemme
6472: laisillemme.                                           kuitenkin ovat asiassa tavallisen lehtitiedon va-
6473:     Hallituksella itsellään ei näy edes olevan sel-    rassa.
6474: vää kantaa ED-jäsenyyden suhteen ja kuitenkin             Hallituksen tulisikin jo kansalaistemme tasa-
6475: kansalaistemme pitäisi jo syksyllä suoritettavas-      vertaisuusperiaatetta noudattaen julkaista koko-
6476: sa kansanäänestyksessä pystyä päättämään kan-          naisuudessaan ED-jäsenyyttä koskeva sopimus
6477: nastaan. Tilanne on vähintäänkin omalaatuinen          kaikissa maakunnallisissa lehdissä kansalaistem-
6478: tai suorastaan kyseenalainen. Kuinka voidaan           me arvioitavaksi.
6479: kansalaisiamme vaatia tekemään päätös, johon              Varsin edesvastuuton olisi tilanne, jossa kan-
6480: maamme hallitus ei edes osaa ottaa kantaa?             salaisemme joutuisivat syksyllä äänestämään
6481:     Toimillaan hallitus on saattanut itsensä varsin    asiasta, josta heillä ei ole varmaa tietoa eikä
6482: kyseenalaiseen maineeseen kansalaisten silmissä.       maamme hallituksella kantaa.
6483: Puheet jostain kansallisesta tuesta tai kokonais-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6484: ratkaisusta eivät poista sitä tosiasiaa, että halli-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6485: tuksen keskuudessa vallitsee neuvottomuus ja           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6486: päättämättömyys asian suhteen. Tähän on vielä          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6487: todettava se käsittämätön neuvottelutaito, jota
6488: hallituksen edustajat Brysselissä osoittivat. He                 Aikooko Hallitus kiireellisesti julkais-
6489: eivät jälkeenpäin tienneet, mistä oli neuvotteluis-           ta koko ED-jäsenyyttä koskevan sopi-
6490: sa sovittu. Siitä on osoituksena ne monet kor-                muksen kaikissa maakunnallisissa lehdis-
6491: jauslaskelmat, joita ulkoministeriöstä on jäse-               sä kansalaistemme arvioitavaksi, ja
6492:  nyyden vaikutuksista julkisuuteen saatettu.                     milloin Hallitus ilmoittaa oman kan-
6493:     Kansalaisemme haluavatkin nyt todellista tie-             tansa ED-jäsenyyteen sekä julkistaa lo-
6494:  toa ED-jäsenyyden vaikutuksista maahamme ja                  pullisen maatalouden mahdollisen jäse-
6495:  siitä sopimuksesta, jonka hallituksen edustajat              nyyden johdosta tarvitseman kansallisen
6496:  Brysselissä ovat sopineet.                                   tuen määrän?
6497: 
6498:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
6499: 
6500:                      Tina Mäkelä                                Hannu Suhonen
6501: 
6502: 
6503: 
6504: 
6505: 240032J
6506: 2                                        1994 vp -   KK 309
6507: 
6508: 
6509: 
6510: 
6511:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6512: 
6513:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       manaikaisesti hallitus antaa esityksen kansanää-
6514: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nestyslaista.
6515: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Seuraavan kerran hallitus ottaa kantaa jäse-
6516: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän         nyyteen kesäkuun puolivälissä, jolloin valtuuk-
6517: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         sista ED-liittymisasiakirjojen allekirjoittamisek-
6518: 309:                                                 si päätetään. Allekirjoitus tapahtuu Eurooppa-
6519:                                                      neuvoston kokouksen yhteydessä Korfussa 24.
6520:           Aikooko Hallitus kiireellisesti julkais-   kesäkuuta.
6521:        ta koko ED-jäsenyyttä koskevan sopi-              Hallituksen esitys Suomen liittymisestä Eu-
6522:        muksen kaikissa maakunnallisissa lehdis-      roopan unionin jäseneksi annetaan eduskunnalle
6523:        sä kansalaistemme arvioitavaksi, ja           heinä-elokuun vaihteessa.
6524:           milloin Hallitus ilmoittaa oman kan-           ED-jäsenyyttä koskevassa tiedotustoiminnas-
6525:        tansa ED-jäsenyyteen sekä julkistaa lo-       sa hallituksen lähtökohta on, että kansalaisilla
6526:        pullisen maatalouden mahdollisen jäse-        on oikeus saada kattavaa ja monipuolista tietoa
6527:        nyyden johdosta tarvitseman kansallisen       siitä, mitä integraatiossa tapahtuu.
6528:        tuen määrän?                                      Hallitus tuottaa ja jakaa tietoa ED:staja Suo-
6529:                                                      men ED-jäsenyydestä julkista kansalaiskeskus-
6530:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         telua varten. Hallitus ei pyri vaikuttamaan kes-
6531: vasti seuraavaa:                                     kustelun lopputulokseen manipuloimalla kansa-
6532:                                                      laisten mielipiteitä.
6533:    Vuonna 1992 hallitus päätti, että Suomi hakee         Tietoa integraatiosta on saatavilla paljon.
6534: Euroopan yhteisön jäsenyyttä, jos eduskunta hy-      Hallitus on julkaissut yhteenvedon ED-jäsenyy-
6535: väksyy sille jätetyssä tiedonannossa ilmaistun       den sisällöstä. Alakohtaisia vaikutuksia selvittä-
6536: hallituksen toimintalinjan. Sen mukaan Suomen        viä kirjoja, esitteitä ja tiedotteita on tuotettu
6537: kansalliset edut ovat parhaiten turvattavissa        kymmenittäin.
6538: EY:n jäsenenä. Neuvotteluissa päätettiin pyrkiä          Julkaisut ovat veloituksetta kansalaisten luet-
6539: saamaan aikaan sellaiset liittymisehdot ja järjes-   tavissa mm. kirjastoissa ja Eurooppa-tiedotuk-
6540: telyt, jotka ovat tarpeen Suomen erityisolosuh-      sen palvelupisteissä ympäri maan. Kansalaiset
6541: teiden huomioon ottamiseksi. Tiedonannon mu-         voivat tilata aineistoa soittamalla palvelunume-
6542: kaan EY-jäsenyyteen sopeutumista helpotetaan         roihin.
6543: lisäksi kansallisilla toimenpiteillä.                    Hallitus myös tukee taloudellisesti kansalais-
6544:     Eduskunta hyväksyi tiedonannon maalis-           liikkeiden ED-tiedotustoimintaa tänä vuonna
6545: kuussa 1992.                                         yhteensä 12 miljoonalla markalla.
6546:     Jäsenyysneuvottelujen päätyttyä eduskunta            Suomen ED-liittymisasiakirjoihin,jotka muo-
6547: sai pääministerin ilmoituksen ED:n kanssa saa-       dostuvat noin 300 sivusta pääosin teknisiä viit-
6548: vutetusta neuvottelutuloksesta. Ilmoituksen mu-      tauksia, kansalaiset voivat halutessaan tutustua
6549: kaan yhdessä myöhemmin päätettävien, edus-           mm. kirjastoissa sekä Eurooppa-tiedotuksen
6550: kunnan tiedonautoon antamassaan vastauksessa         yleisöpisteissä heti kun sopimus on allekirjoitet-
6551: edellyttämien kansallisten toimien kanssa tulos      tu. Liittymisasiakirjoja myös myydään kansalai-
6552: on Suomen kansallisten etujen mukainen.              sille kohtuullisella hinnalla. Yksinomaan liitty-
6553:     Hallitus esittelee kansallisia toimia koskevat   misasiakirjojen laajuuden vuoksi niiden julkaise-
6554: päätökset eduskunnalle niin pian kuin mahdol-        minen lehdissä ei ole mahdollista.
6555: lista, kuitenkin viimeistään 26. toukokuuta. Sa-
6556: 
6557:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1994
6558: 
6559:                                                               Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
6560:                                         1994 vp -   KK 309                                            3
6561: 
6562: 
6563: 
6564: 
6565:                                       Tili Riksdagens Talman
6566: 
6567:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     som möjligt, dock senast den 26 maj. Samtidigt
6568: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      avlåter riksdagen en proposition med förslag till
6569: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    folkomröstningslag.
6570: man Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr              Hämäst tar regeringen ställning till medlem-
6571: 309:                                                skapet i mitten av juni då beslut skall fattas om
6572:                                                     fullmaktema att underteckna anslutningshand-
6573:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-        lingama. U ndertecknandet sker i samband med
6574:        ning publicera hela avtalet om ett med-      Europeiska rådets möte på Korfu den 24 juni.
6575:        lemskap i EU i samtliga landsortstidning-        Regeringens proposition om Finlands med-
6576:        ar för bedömning av medborgama, och          lemsanslutning till Europeiska unionen föreläggs
6577:           när kommer Regeringen att meddela         riksdagen i månadsskiftet juli-augusti.
6578:        sin egen ståndpunkt till EU-medlemska-           Beträffande informationen om EU-medlem-
6579:        pet och offentliggöra den slutliga storle-   skapet är regeringens utgångspunkt den att all-
6580:        ken på det nationella stöd som lantbruket    mänheten har rätt till heltäckande och mångsidig
6581:        kommer att fordra vid ett eventuellt med-    information om integrationsförloppet.
6582:        lemskap?                                         För den offentliga debatten produceras och
6583:                                                     distribueras information om EU och om Fin-
6584:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       lands medlemskap i EU på regeringens försorg.
6585: anföra följande:                                    Regeringen försöker inte påverka slutresultatet
6586:                                                     av denna debatt genom manipulation av med-
6587:    År 1992 beslöt regeringen att Finland ansöker    borgamas åsikter.
6588: om medlemskap i Europeiska gemenskapema                 Detfinnsen mängd information om integra-
6589: om riksdagen godkänner regeringens stånd-           tionen. Regeringen har publicerat ett samman-
6590: punkt, viiken uttrycktes i regeringens meddelan-    drag om innebörden av ett EU -medlemskap. Om
6591: de till riksdagen. Enligt detta kunde Finlands      effektema på enskilda områden har tiotals böck-
6592: nationella intresse tryggas bäst genom ett EG-      er, broschyrer och informationsskrifter publice-
6593: medlemskap. Det beslöts att man i förhandling-      rats.
6594: ama skulle eftersträva sådana anslutningsvillkor        Dessa publikationer kan läsas avgiftsfritt bl.a.
6595: och arrangemang som behövs för att Finlands         på biblioteken och Europainformationens kon-
6596: speciella förhållanden skall kunna beaktas. En-     tor runt om i landet. Allmänheten kan beställa
6597: ligt meddelandet kommer anpassningen till EG-       materia! genom att ringa särskilda servicenum-
6598: medlemskapet dessutom att underlättas genom         mer.
6599: nationella åtgärder.                                    Dessutom lämnar regeringen ekonomiskt stöd
6600:    Riksdagen godkände meddelandet i mars            till medborgarrörelsemas EU-information. 1 år
6601: 1992.                                               uppgår stödet till sammanlagt 12 milj. mk.
6602:    När medlemskapsförhandlingama hade slut-             Finlands anslutningshandlingar, vilka består
6603: förts underrättade statsministem riksdagen om       av ca 300 sidor huvudsakligen tekniska hänvis-
6604: det förhandlingsresultat som hade uppnåtts med      ningar, kan läsas bl.a. på biblioteken samt i Euro-
6605: EU. Enligt detta är resultatet, tillsammans med     painformationskontorens offentliga utrymmen
6606: de nationella åtgärder som riksdagen förutsatte i   av de medborgare som så önskar, så snart avtalet
6607: sitt svar på meddelandet och som besluts senare,    är undertecknat. Dessutom kan anslutnings-
6608: förenligt med Finlands intresse.                    handlingama köpas av allmänheten till ett skä-
6609:     Regeringen kommer att förelägga riksdagen       ligt pris. Redan anslutningshandlingamas längd
6610: sitt beslut om de nationella åtgärdema så snart     gör det omöjligt att publicera dem i tidningama.
6611: 
6612:      Helsingfors den 25 maj 1994
6613: 
6614:                                                                   Utrikesminister Heikki Haavisto
6615:                                                  1994vp
6616: 
6617: Skriftligt spörsmål310
6618: 
6619: 
6620: 
6621: 
6622:                                     M. Pietikäinen m.fl.: Om storleken av pensionärernas avgifter av
6623:                                        skattenatur
6624: 
6625: 
6626:                                          Tili Riksdagens Talman
6627: 
6628:    Pensionärerna betalar högre folkpensions-           bördan i samhället klart ligger på de yngre barn-
6629: och sjukförsäkringspremie än löntagarna. Vi            familjerna, koncentrerar sig såväl depositioner
6630: som var med och godkände detta här i riksdagen,        som övriga tillgångar tili de äldre.
6631: gjorde det efter att ha övertygats dels om att det i      Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
6632: praktiken inte har effekter på dem som har de          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
6633: lägsta pensionerna, dels om att skillnaden i effek-    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
6634: ter jämfört med löntagare blir mycket liten och        följande spörsmål:
6635: socialt försvarbar, bl.a. då man beaktar löntagar-
6636: nas arbetspensions- och högre arbetslöshetsför-                  Anser Regeringen att effekterna av
6637: säkringsavgift.                                               pensionärernas högre avgifter av skat-
6638:    Kritiken för orättvis behandling av pensionä-              tenatur trots allt är sådana att man av
6639: rerna som befolkningsgrupp har dock växt sig                  rättvise- och principskäl, t.ex. i samband
6640: allt starkare. Den har inte avtagit trots att t.ex.           med en eventuell skattelindring, borde
6641: undersökningsresultat för några veckor sedan                  vidta korrigerande åtgärder?
6642: publicerades, som visar att samtidigt som skuld-
6643: 
6644:      Helsingforsden 6 maj 1994
6645: 
6646:            Margareta Pietikäinen          Jan-Erik Enestam               Gunnar Jansson
6647:            HåkanMalm                      Henrik Lax                     Håkan Nordman
6648:                                           Eva Biaudet
6649: 
6650: 
6651: 
6652: 
6653:  2400321
6654: 2                                                 1994vp
6655: 
6656: Kirjallinen kysymys 310                                                                        Suomennos
6657: 
6658: 
6659: 
6660: 
6661:                                     M. Pietikäinen ym.: Eläkeläisten maksamien veronluonteisten
6662:                                        maksujen suuruudesta
6663: 
6664: 
6665:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6666:    Eläkeläiset maksavat palkansaajia suurempaa          kataakka on selvästi nuorten lapsiperheiden har-
6667: kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksua. Me hy-           teilla, niin talletukset kuin muutkin varat keskit-
6668: väksyimme tämän eduskunnassa, kun olimme                tyvät vanhemmille ihmisille.
6669: vakuuttuneita siitä, että toisaalta sillä ei ole käy-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6670: tännön vaikutuksia pienimpiä eläkkeitä saaviin,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6671: toisaalta vaikutusten ero palkansaajiin verrattu-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6672: na muodostuu hyvin pieneksi ja sosiaalisesti puo-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6673: lusteltavaksi muun muassa, kun otetaan huo-
6674: mioon palkansaajien työeläkemaksuja suurempi                       Katsooko Hallitus, että eläkeläisten
6675: työttömyysvakuutusmaksu.                                        palkansaajia suuremmat veronluonteiset
6676:    Eläkeläisiin väestöryhmänä kohdistuvan epä-                  maksut ovat kaikesta huolimatta sellai-
6677: oikeudenmukaisen kohtelun arvostelu on kui-                     sia, että oikeudenmukaisuussyiden ja pe-
6678: tenkin käynyt yhä voimakkaammaksi. Se ei ole                    riaatteellisten syiden johdosta, esimerkik-
6679: vähentynyt siitä huolimatta, että esim. joitakin                si mahdollisen veronkevennyksen yhtey-
6680: viikkoja sittenjulkistetut tutkimustulokset osoit-              dessä, tulisi ryhtyä korjaustoimenpitei-
6681: tavat, että samanaikaisesti kun yhteiskunnan vel-               siin?
6682: 
6683:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
6684: 
6685:           Margareta Pietikäinen            Jan-Erik Enestam                Gunnar Jansson
6686:           HåkanMalm                        Henrik Lax                      Håkan Nordman
6687:                                            Eva Biaudet
6688:                                           1994 vp -   KK 310                                          3
6689: 
6690: 
6691: 
6692: 
6693:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6694: 
6695:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        louksiin, joissa on työttömyyttä. Eläkeläisten
6696: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tulot ovat yleisesti ottaen vakaita, eikä työttö-
6697: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       myys uhkaa heidän toimentuloaan kuten muuta
6698: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta        väestöä. Sen vuoksi on katsottu tarkoituksen-
6699: Pietikäisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       mukaiseksi, että myös eläkeläiset ovat olleet
6700: myksen n:o 310:                                       velvollisia osallistumaan sosiaaliturvan rahoit-
6701:                                                       tamiseen heiltä kerättävillä veronluonteisilla
6702:           Katsooko Hallitus, että eläkeläisten        maksuilla.
6703:        palkansaajia suuremmat veronluonteiset            Eläketuloa saavien henkilöiden kansaneläke-
6704:        maksut ovat kaikesta huolimatta sellai-        vakuutusmaksu on yhden pennin ja sairausva-
6705:        sia, että oikeudenmukaisuussyiden ja pe-       kuutusmaksu kolme penniä veroäyriltä kor-
6706:        riaatteellisten syiden johdosta, esimerkik-    keampi kuin palkansaajien vastaava maksu. Elä-
6707:        si mahdollisen veronkevennyksen yhtey-         keläisten kokonaistaloudellinen tilanne ei kui-
6708:        dessä, tulisi ryhtyä korjaustoimenpitei-       tenkaan tämän vuoksi muodostu muita huonom-
6709:        siin?                                          maksi. Palkansaajilta peritään vuonna 1994 mai-
6710:                                                       nittujen maksujen lisäksi työeläkemaksua 3 %ja
6711:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          työttömyysturvamaksua 1,87% ennakonperin-
6712: vasti seuraavaa:                                      nän alaisesta palkasta. Eläkeläisiltä ei vastaavia
6713:                                                       maksuja peritä.
6714:    Eläketulosta perittävä kansaneläkevakuutus-           Eläkkeensaajien eläketurvan riittävyydestä
6715: maksu on tällä hetkellä 2,55 penniä kunnallisve-      tullaan huolehtimaan siten, että ensi vuoden
6716: rotuksessa vahvistetulta veroäyriltä. Eläketulos-     alussa tehdään eläkkeisiin indeksitarkistukset,
6717: ta perittävä sairausvakuutusmaksu on vastaa-          joilla on tarkoitus turvata työeläkkeiden ja kan-
6718: vasti 4,90 penniä äyriltä. Siltä osin kuin verotet-   saneläkkeiden reaalisen tason säilyminen. Halli-
6719: tavat eläketulot ylittävät 80 000 äyriä, sairausva-   tus antaa tätä koskevat esitykset lähiaikoina.
6720: kuutusmaksu on 6,80 penniä äyriltä.                      Vuoden 1995 talousarvioesityksen valmiste-
6721:    Työttömyyden kasvun ja valtion nopean vel-         lun yhteydessä tullaan viime kädessä ratkaise-
6722: kaantumisenjohdosta on viime vuosinajouduttu          maan ensi vuonna perittävien kansaneläke- ja
6723: harkitsemaan erilaisia keinoja, joilla työttömyy-     sairausvakuutusmaksujen suuruus myös eläke-
6724: destä aiheutuvia vastuita on voitu jakaa yhteis-      läisten osalta. Tehdäänkö vielä tänä vuonna
6725: kunnan eri osapuolille.                               mahdollisesti verojen tai maksujen alennuksia,
6726:    Eri tulonsaajaryhmistä suurimmat tulojen           riippuu keskeisesti valtiontalouden tämän ja ensi
6727: menetykset ovat kohdistuneet niihin kotita-           vuoden kehitysnäkymistä.
6728: 
6729:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1994
6730: 
6731:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
6732: 4                                         1994 vp -    KK 310
6733: 
6734: 
6735: 
6736: 
6737:                                         Tili Riksdagens Ta/man
6738: 
6739:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       är allmänt taget stabila och arbetslösheten hotar
6740: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         inte deras utkomst på samma sätt som den övriga
6741: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       befolkningen. Därför har det ansetts ändamåls-
6742: man Margareta Pietikäinen m.fl. undertecknade          enligt att också pensionärema är skyldiga att
6743: spörsmål nr 310:                                       delta i finansieringen av socialskyddet i form av
6744:                                                        de avgifter av skattenatur som uppbärs hos dem.
6745:           Anser Regeringen att effektema av               Folkpensionspremien för personer som har
6746:        pensionäremas högre avgifter av skat-           pensionsinkomster är en penni och sjukförsäk-
6747:        tenatur trots allt är sådana att man av         ringspremien tre penni högre per skatteöre än
6748:        rättvise- och principskäl, t.ex. i samband      löntagamas motsvarande premier. Pensionärer-
6749:        med en eventuell skattelindring, borde          nas ekonomiska situation är på det hela taget
6750:        vidta korrigerande åtgärder?                    dock inte sämre än andra gruppers på grund av
6751:                                                        detta. Utöver nämnda premier uppbärs 1994 hos
6752:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          löntagama en pensionsavgift som är 3 % och en
6753: anföra följande:                                       arbetslöshetsförsäkringsavgift som är 1,87% av
6754:                                                        den lön som är underkastad förskottsuppbörd.
6755:    Den folkpensionspremie som uppbärs på pen-          Hos pensionärema uppbärs inga motsvarande
6756: sionsinkomst är för tillfållet 2,55 penni per skat-    avgifter.
6757: teöre som fastställts vid kommunalbeskattning-            I början av nästa år kommer pensionstagamas
6758: en. Den sjukförsäkringspremie som uppbärs på           pensionsskydd att tryggas med hjälp av indexjus-
6759: pensionsinkomst är 4,90 penni per skatteöre. Till      teringar i pensionema, med vilka arbetspensio-
6760: den del de beskattningsbara pensionsinkomste-          nemas och folkpensionemas reala nivå skall säk-
6761: ma överstiger 80 000 skatteören, uppgår sjukför-       ras. Regeringen kommer att avge propositioner i
6762: säkringspremien till 6,80 penni per skatteöre.         ärendet inom en snar framtid.
6763:    På grund av den tilltagande arbetslösheten och         I samband med beredningen av budgetpropo-
6764: statens snabba skuldsättning har man under de          sitionen för 1995 kommer man i sista hand att
6765: senaste åren varit tvungen att överväga olika          avgöra storleken på de folkpensions- och sjuk-
6766: metoder att fördela ansvaret för arbetslösheten        försäkringspremier som skall uppbäras nästa år
6767: på olika parter i samhället.                           även i fråga om pensionärema. Huruvida skatte-
6768:    I de olika inkomsttagargruppema har det             eller avgiftssänkningar eventuellt kan ske redan
6769: största inkomstbortfallet drabbat de hushåll där       detta år beror i hög grad på de statsekonomiska
6770: det finns arbetslöshet. Pensionäremas inkomster        utsiktema för i år och nästa år.
6771: 
6772:      Helsingforsden 27 maj 1994
6773: 
6774:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
6775:                                                 1994 vp
6776: 
6777: Kirjallinen kysymys 311
6778: 
6779: 
6780: 
6781: 
6782:                                    Laakkonen: Suomen ED-ratkaisuun liittyvän kansallisen tuen
6783:                                       hyväksymisestä
6784: 
6785: 
6786:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6787: 
6788:    Julkisuudessa on esitetty arveluja siitä, että     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6789: maataloutemme kansallista tukipakettia ei hy-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6790: väksyttäisi EU:ssa ennenjäsenyyden toteutumis-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6791: ta, vaan vasta sitten, kun Suomi olisi jo EU:n
6792: jäsen. Jos näin tapahtuisi, olisi se hyvin kohtalo-             Onko olemassa vaara, että maatalou-
6793: kasta Suomen kannalta. Olisimme jäseniä, mutta               temme kansallinen tukipaketti hyväksyt-
6794: maataloutemme asema voisi muodostua hyvin                    täisiin EU:ssa vasta, kun olisimme jäse-
6795: turvattomaksi.                                               niä, ja
6796:    Epävarmuutta on myös siitä, kuinka pysyvää                   kuinka pysyvää kansallinen tuki olisi
6797: kansallinen tuki olisi ja pitäisikö kansallinen tu-          sekä pitäisikö kansallinen tukipakettim-
6798: kipaketti hyväksyttää joka vuosi erikseen EU:n               me hyväksyä joka vuosi erikseen EU :n
6799: komissiolla.                                                 komissiossa?
6800:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6801: 
6802:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
6803: 
6804:                                           Pirkko Laakkonen
6805: 
6806: 
6807: 
6808: 
6809:  2400321
6810: 2                                      1994 vp -   KK 311
6811: 
6812: 
6813: 
6814: 
6815:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
6816: 
6817:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     teittain aleneviksi; pitkä-aikainen kansallinen
6818: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tuki (artikla 142) ns. pohjoinen tuki, joka on
6819: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tarkoitettu 62. leveyspiirin pohjoispuolisille
6820: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laakko-       alueille ja niitä vastaaville tietyille alueille kysei-
6821: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       sen leveyspiirin eteläpuolella; sekä ns. kansalli-
6822: 311:                                               nen tuki (artikla 141), joka on tarkoitettu vaka-
6823:                                                    vien vaikeuksien voittamiseksi sen jälkeen, kun
6824:           Onko olemassa vaara, että maatalou-      muut tuet, mukaan lukien yhteisön nykyiset tuet,
6825:        temme kansallinen tukipaketti hyväksyt-     on täysimääräisesti hyväksi käytetty.
6826:        täisiin EU:ssa vasta, kun olisimme jäse-       Kaikille maatalouden kansallisille tuille on
6827:        niä, ja                                     artiklojen mukaan saatava komission lupa. Ko-
6828:           kuinka pysyvää kansallinen tuki olisi    mission viralliset päätökset asiasta voivat tulla
6829:        sekä pitäisikö kansallinen tukipakettim-    voimaan vasta liittymisen jälkeen. Hallitus tulee
6830:        me hyväksyä joka vuosi erikseen EU:n        kuitenkin esittämään, että komissio antaisi mieli-
6831:        komissiossa?                                piteensä Suomen esittämistä kansallisen tuen
6832:                                                    päälinjoista mahdollisimman pian ja joka ta-
6833:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       pauksessa hyvissä ajoin ennen kansanäänestystä.
6834: vasti seuraavaa:                                      Sopimuksessa ei ole määräystä tuen vuosittai-
6835:                                                    sesta tarkastelusta. Hallitus pyrkii siihen, että
6836:    Liittymissopimuksessa olevat määräykset         tuesta voitaisiin tehdä päätökset viisivuotiskau-
6837: maatalouden kansallisesta tuesta voidaan jakaa     sittain samassa yhteydessä, kun komissio rapor-
6838: kolmeen osaan: vain siirtymäkautta koskevat        toi neuvostolle pohjoisen tuen käytöstä ja sen
6839: tuet (artiklat 138-140), jotka on määrätty as-     vaikutuksista (artikla 143).
6840: 
6841:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1994
6842: 
6843:                                                                         Ministeri Pertti Salolainen
6844:                                          1994 vp -   KK 311                                               3
6845: 
6846: 
6847: 
6848: 
6849:                                        Tili Riksdagens Talman
6850: 
6851:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     arktiska stödet som är avsett för regionerna
6852: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       norr om 62:a breddgraden och vissa motsvaran-
6853: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     de regioner söder om denna breddgrad; samt
6854: man Laakkonen undertecknade spörsmål nr 311:         det s.k. nationella stödet (artikel 141), som är
6855:                                                      avsett för övervinnande av sådana allvarliga
6856:           Finns det risk för att det nationella      svårigheter som återstår då de övriga stödåt-
6857:        stödpaketet till vårt lantbruk godkänns i     gärderna, inklusive gemenskapens nuvarande
6858:        EU först efter det att vi blivit medlem,      stöd, har utnyttjats tili fullo.
6859:        samt                                             Enligt artiklarna skall alla nationella stöd tili
6860:           hur permanent blir det nationella stö-     lantbruket sanktioneras av kommissionen. Det
6861:        det och skall vårt nationella stödpaket       är möjligt att kommissionens officiella beslut i
6862:        godkännas skilt i EU-kommissionen var-        ärendet träder i kraft först efter anslutningen.
6863:        je år?                                        Regeringen kommer dock att föreslå att kommis-
6864:                                                      sionen så snart som möjligt skall yttra sig om de
6865:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        av Finland skisserade huvuddragen för det natio-
6866: anföra följande:                                     nella stödet och i vilket fall som helst i god tid före
6867:                                                      folkomröstningen.
6868:   Bestämmelserna i anslutningsavtalet om det            I avtalet finns ingen bestämmelse om årlig
6869: nationella stödet tilllantbruket kan indelas i tre   granskning av stödet. Regeringen eftersträvar att
6870: grupper: de stödåtgärder som endast gäller           besluten om stödet skall kunna fattas för en fem-
6871: övergångsperioden (artiklarna 138-140) och           årsperiod i sänder, i samband med kommissio-
6872: som kommer att minska succesivt; det långvari-       nens rapport till rådet om användningen av det
6873: ga nationella stödet (artikel 142), dvs. det s.k.    arktiska stödet och dess verkningar (artikel143).
6874: 
6875:      Helsingforsden 27 maj 1994
6876: 
6877:                                                                            Minister Pertti Salolainen
6878:                                                  1994vp
6879: 
6880: Kirjallinen kysymys 312
6881: 
6882: 
6883: 
6884: 
6885:                                    Laakkonen: EU-jäsenyyden ja GAIT:n vaikutuksista Suomen
6886:                                       maatalouteen
6887: 
6888: 
6889:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6890:    EU-jäsenyyden maataloutta koskevissa                  EU-jäsenenä Suomi kuuluisi reuna-alueisiin,
6891: asioissa on väitetty, että GAIT toisi mukaan          jossa tuotanto ilmaston ja sijainnin woksi ei kos-
6892: maataloudenemme suuremmat ongelmat kuin               kaan voisi kehittyä EU :n tehomaatalousmaaksi.
6893: EU-jäsenyys. Nyt kun GAIT-sopimus on synty-           GAIT:n vaatimukset on jo lähes saawtettu ny-
6894: nyt, näyttää tilanne toiselta.                        kyisen, maassamme harjoitetun maatalouspoli-
6895:    EU:n sopeutuminen GAIT:n ehtoihin on vai-          tiikan woksi.
6896: keaa, onhan EU suuri maataloustuotteiden viejä.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6897: GATT pakottaa EU:n tuntuvasti leikkaamaan             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6898: tukia ja tuottajahintoja. Vientituen aleneminen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6899: johtaa taas lisääntyviin korvauksiin tuottajille.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6900: Tämä merkitsee yhä suurempia ongelmia EU :n
6901: taloudelle.                                                     Miten Hallitus määrittelee EU-jäse-
6902:    EU :n CAP-uudistuksen mukaan kansallisia                  nyyden ja GATI:n aiheuttamat vaiku-
6903: tuottajahintoja sopeutetaan lähemmäksi kan-                  tukset maataloudellemme, ja
6904: sainvälistä tasoa. Uudistuksen eteneminen joh-                  paljonko EU:ta koskeva GAIT-Ieik-
6905: taa kiristyvään kilpailuun ja siihen, että EU :n             kaus vaikuttaisi Suomen maatalouteen,
6906: maataloustuotanto keskittyy niihin maihin ja                 jos olisimme EU :n jäseniä, sekä
6907: niille alueille, missä se on kannattavinta. Kilpai-             mihin- toimenpiteisiin vastaukset em.
6908: lussa voittavat EU:n tehokkaimmat maatalous-                 kysymyksiin mahdollisesti johtavat?
6909: maat.
6910: 
6911:      Helsingissä 6- päivä.Jl&:touJcokuuta 1994
6912: 
6913:                                           Pirkko Laakkonen
6914: 
6915: 
6916: 
6917: 
6918: 240032J
6919: 2                                          1994 vp -    KK 312
6920: 
6921: 
6922: 
6923: 
6924:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6925: 
6926:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa             GATT-sopimus merkitsee Suomen maatalou-
6927: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           den kannalta, että maamme tulee alentaa maata-
6928: olette 6 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-          louden sisäistä tukea 20 prosenttia siirtymäkau-
6929: jeenne ohella toimittanut kansanedustaja Pirkko         den 1995-2000 aikana. Valtaosa tästä tuesta on
6930: Laakkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            markkinahintatukea, joka saadaan kertomalla
6931: sen n:o 312:                                            kotimaan hintojen ja maailmanmarkkinahinto-
6932:                                                         jen erotus tuotannon määrällä. Tähän määrään
6933:           Miten Hallitus määrittelee ED-jäse-           on lisättävä myös valtion talousarvioon sisältyvä
6934:        nyyden ja GATT:n aiheuttamat vaiku-              budjettituki. Niin sanottuja vihreitä tukimuotoja
6935:        tukset maataloudessamme, ja                      supistamisvelvoite ei koske. Viimeksi mainitun
6936:           paljonko ED:ta koskeva GATT-leik-             laisia ovat muun muassa hehtaarituki ja korko-
6937:        kaus vaikuttaisi Suomen matalouteen,             tuki. Keinoja, joilla tavoitteeseen pyritään, ei so-
6938:        jos olisimme ED:njäseniä, sekä                   pimuksessa määritellä. Sitoumus edellyttää Suo-
6939:           mihin toimenpiteisiin vastaukset ero.         messa joko tuotantomäärien supistamista tai
6940:        kysymyksiin mahdollisesti johtavat?              tuottajahintojen alentamista tai molempia. Suuri
6941:                                                         tuotannon alentaminen mahdollistaa pienem-
6942:                                                         män hintojen alentamisen ja päinvastoin.
6943:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                Vientitukea GATT-sopimus vaatii leikkaa-
6944: taen seuraavaa:                                         maan 36 prosenttia ja tuetun viennin määriä 21
6945:                                                         prosenttia vuosien 1986-1990 tasosta. Leikkaus
6946:     Sitoutumisen ED:n yhteiseen maatalouspoli-          tulee toteuttaa tasaisesti kuuden vuoden aikana.
6947: tiikkaan voidaan arvioida merkitsevän huomat-           Lisäksi GATT-sopimus edellyttää luopumaan
6948: tavia toimintaympäristön muutoksia Suomen               määrällisistä tuonnin rajoituksista, jolloin raja-
6949: maa- ja puutarhataloudelle sekä siihen kiinteästi       suojaksi jäisivät ainoastaan tullit. Myös tulleja
6950: liittyvälle elintarviketeollisuudelle. Hallituksen      on sopimuksen mukaan alennettava vuoteen
6951: tarkoituksena on esittää eduskunnalle hyväksyt-         2000 mennessä keskimäärin 36 prosenttia ja tuo-
6952: täväksi kansallisten toimenpiteiden kokonai-            tekohtaisesti kuitenkin vähintään 15 prosenttia.
6953: suutta, jolla lievennettäisiin suhteellisen nopean          Jos Suomijää Euroopan unionin ulkopuolel-
6954: integroitumisen kielteisiä vaikutuksia.                 le, tulee sen kuitenkin sopeuttaa maataloutensa
6955:     ED-jäsenyydessä maatalouden tuottajahinnat          GATT-ratkaisun mukaiseksi. Tämänkin vaihto-
6956: alenisivat tuontisuojan poistumisen myötä ja oli-       ehdon voidaan arvioida johtavan siihen, että
6957: sivat jäsenyyden ensimmäisestä vuodesta 1995            maataloustuotannon määrä tulisi laskemaan jos-
6958: lähtien aikaisempaan verrattuna arviolta 40-45          sain määrin ja että myös tuottajahintoja tultai-
6959: prosenttia alemmat. Vaikka Euroopan unionin             siin laskemaan. ED-jäsenyydessä taas maata-
6960: mahdollistamat tuet hyödynnettäisiin täysimää-          loustuotannon kasvu ei näyttäisi maassamme to-
6961: räisesti, ED-jäsenyys alentaisi maataloustuotta-        dennäköiseltä, joten GATT-ratkaisu tässä vaih-
6962: jien tuloja hyvin paljon. Viljelijät joutuisivat suu-   toehdossa tuskin aiheuttaisi vaikutuksia Suomen
6963: riin vaikeuksiin ja tuotannon volyymi putoaisi          maataloustuotantoon.
6964: ilman kansallista tukea. Tämä taas johtaisi vuo-            GATT-sopimuksella ja ratkaisulla, jolla
6965: rostaan suuriin vaikeuksiin kotimaisessa elintar-       maamme päättää suhteistaan Euroopan unio-
6966: viketeollisuudessa. Maa- ja metsätalousministe-         niin, on merkittävät taloudelliset ja yhteiskun-
6967: riön toimesta on kuitenkin laadittu esitys kansal-      nalliset vaikutukset. Maa- ja metsätalousminis-
6968: lisista maa- ja puutarhatalouden tukitoimista,          teriön sekä koko maan hallituksen pyrkimykse-
6969: joka turvaisi maa- ja puutarhatalouden harjoit-         nä on tässä suhteessa tehdä ratkaisuja, jotka täh-
6970: tamisen edellytykset.                                   täävät hallittuihin muutoksiin maataloudessa.
6971: 
6972:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1994
6973: 
6974:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
6975:                                            1994 vp -    KK 312                                            3
6976: 
6977: 
6978: 
6979: 
6980:                                          Tili Riksdagens Talman
6981: 
6982:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             För jordbruket i Finland innebär GATT-avta-
6983: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         let att Finland bör sänka det intema jordbruks-
6984: 6 maj 1994 översänt följande av riksdagsman             stödet med 20 procent under övergångsperioden
6985: Pirkko Laakkonen undertecknade skriftliga               1995-2000. Största delen av detta stöd består av
6986: spörsmål nr 312:                                        marknadsprisstöd, som erhålls genom att skill-
6987:                                                         naden mellan de inhemska prisema och världs-
6988:           Hur definierar Regeringen de konse-           marknadsprisema multipliceras med produk-
6989:        kvenser för vårt jordbruk som GATT och           tionsmängden. Till detta måste också läggas det
6990:        ett medlemskap i EU medför, och                  budgetstöd som ingår i statsbudgeten. Skyldighe-
6991:           hur mycket skulle GATT-nedskär-               ten att reducera stödet omfattar inte de olika
6992:        ningen för EU :s del inverka på jordbruket       formema av s.k. grönt stöd, dvs. bl.a. hektarstöd
6993:        i Finland, om vi var medlemmar i EU,             och räntestöd. De sätt som skall användas för att
6994:        samt                                             målet skall uppnås definieras inte i avtalet. För
6995:           vilka åtgärder föranleder eventuellt          Finlands vidkommande förutsätter förbindelsen
6996:        svaren på de ovan angivna frågoma?               antingen att produktionsmängdema minskas el-
6997:                                                         ler att producentprisema sänks eller både och.
6998:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt            Om produktionsnedgången blir stor kan pris-
6999: följande:                                               sänkningen vara mindre och vice versa.
7000:                                                             GATT-avtalet kräver att exportstödet mins-
7001:    Man kan anta att en bindning till EU :s gemen-       kas med 36 procent och att den understödda
7002: samma jordbrukspolitik innebär kraftiga för-            exporten minskas med 21 procent från den nivå
7003: ändringar i verksamhetsmiljön för jordbruket            som rådde 1986-1990. Nedskämingen skall ske
7004: och trädgårdshushållningen i Finland samt för           jämnt under sex års tid. Dessutom förutsätter
7005: den därmed nära sammanhörande livsmedelsin-             GATT-avtalet att ländema avstår från kvantita-
7006: dustrin. Regeringen avser att framlägga inför           tiva importrestriktioner, varvid tullar kommer
7007: riksdagen för godkännande en samling av natio-          att utgöra det enda gränsskyddet. Enligt avtalet
7008: nella åtgärder genom vilka de negativa följdema         skall också tullama sänkas med 36 procent i
7009: av en förhållandevis snabb integration skulle           genomsnitt fram till 2000, dock med minst 15
7010: lindras.                                                procent per produkt.
7011:    Vid medlemskap i EU skulle jordbrukets pro-              Om Finland inte ansluter sig till Europeiska
7012: ducentpriser sjunka i och med att importskyddet         unionen bör vi ändå anpassa vårt jordbruk enligt
7013: upphör och de skulle från och med 1995, det             GATT-avtalet. Också detta altemativ kan vän-
7014: första året av medlemskap, var~.uppskattnings­          tas leda till att jordbruksproduktionens volym
7015: vis 4~5 procent lägre än förr. Aven om de stöd          sjunker i någon mån och till att också producent-
7016: som Europeiska unionen möjliggör skulle utnytt-         prisema sänks. Vid ett EU-medlemskap åter fö-
7017: jas till fullo skulle ett EU-medlemskap sänka           refaller det inte sannolikt att jordbruksproduk-
7018: lantbruksproducentemas inkomster mycket                 tionen i Finland skulle öka, så i det här altemati-
7019: kraftigt. Jordbrukama skulle råka i stora svårig-       vet skulle GATT-uppgörelsen knappast medföra
7020: heter och produktionsvolymen skulle gå ned utan         några följder för jordbruksproduktionen i Fin-
7021: ett nationellt stöd. Detta skulle i sin tur leda till   land.
7022: stora svårigheter inom den inhemska livsmedels-             GATT-avtalet och den uppgörelse genom vii-
7023: industrin. Genomjord- och skogsbruksministeri-          ken Finland beslutar om sina relationer till Euro-
7024: ets försorg har ett förslag till nationella stödåt-     peiska unionen har betydande ekonomiska och
7025: gärder för jordbruket och trädgårdshushållning-         samhälleliga verkningar. Jord- och skogsbruks-
7026: en emellertid uppgjorts; förslaget tryggar förut-       ministeriet samt hela regeringen strävar efter att i
7027:  sättningama för att idka jordbruk och trädgårds-       detta hänseende nå fram tilllösningar som syftar
7028:  hushållning.                                           till behärskade förändringar inom jordbruket.
7029: 
7030:      Helsingforsden 27 maj 1994
7031: 
7032:                                                          Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
7033: 1
7034: 1
7035:  1
7036:   1
7037:   1
7038:    1
7039:     1
7040:     1
7041:      1
7042:       1
7043:       1
7044:        1
7045:         1
7046:         1
7047:          1
7048:          1
7049:           1
7050:            1
7051:            1
7052:             1
7053:              1
7054:              1
7055:               1
7056:                                                1994vp
7057: 
7058: Kirjallinen kysymys 313
7059: 
7060: 
7061: 
7062: 
7063:                                   Laakkonen: Kauranviljelyn tulevaisuudesta yhdentyvässä Euroo-
7064:                                      passa
7065: 
7066: 
7067:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7068: 
7069:    Kaura on maamme tärkeimpiä viljakasveja.                 Minne Suomi aikoisi viedä kauraa, jos
7070: EU :n interventiotuotteisiin kaura ei kuulu. Jäse-       olisimme EU:n jäseniä, kun kaura ei ole
7071: nyysneuvotteluissa Suomi on kuitenkin saanut             interventiotuote eikä EU tue Yhdysval-
7072: EU :lta lupauksen kauran vientituesta. Sekä Suo-         toihin tapahtuvaa vientiä, ja
7073: men että Ruotsin tärkein kauran vientimaa on                miten Hallitus ylipäänsä aikoisi turva-
7074: Yhdysvallat, jonne EU ei ole tukenut vientiä.            ta kauranviljelyn tulevaisuuden, jos oli-
7075:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-       simme unionin jäseniä?
7076: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7077: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7078: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7079: 
7080:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
7081: 
7082:                                           Pirkko Laakkonen
7083: 
7084: 
7085: 
7086: 
7087: 2400321
7088: 2                                         1994 vp -     KK 313
7089: 
7090: 
7091: 
7092: 
7093:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7094:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          mukaan kauralle voidaan maksaa vientitukea
7095: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           yhteisistä varoista.
7096: olette 6 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-             Liittymisasiakirjassa sopimus kauran vienti-
7097: jeenne ohella toimittanut kansanedustaja Pirkko         tuesta on kirjattu julistukseen, jonka mukaan
7098: Laakkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            unioni sitoutuu toteuttamaan kaikki liittymis-
7099: senn:o 313:                                             neuvotteluissa sovitut muutokset asianomaisiin
7100:                                                         säädöksiin. Tämä edellyttää käytännössä kauran
7101:           Minne Suomi aikoisi viedä kauraa, jos         lisäämistä niiden tuotteiden listaan, joille voi-
7102:        olisimme EU :n jäseniä, kun kaura ei ole         daan maksaa vientitukea.
7103:        interventiotuote eikä EU tue Yhdysval-              Euroopan unioni on kauppapoliittisista syistä
7104:        toihin tapahtuvaa vientiä, ja                    ja tekemiensä sopimusten perusteella tukenut
7105:           miten Hallitus ylipäänsä aikoisi turva-       maataloustuotteiden vientiä Yhdysvaltoihin ra-
7106:        ta kauranviljelyn tulevaisuuden, jos oli-        joitetusti. Suomalaisella kauralla on kuitenkin
7107:        simme unionin jäseniä?                           perinteiset markkinat Pohjois-Amerikassa, joten
7108:                                                         kauran viennille Yhdysvaltoihin myös ED-jäse-
7109:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             nyydessä ei siltä osin pitäisi olla estettä.
7110: taen seuraavaa:                                            Kauran vientituen soveltaminen myös käy-
7111:                                                         tännössä edellyttää Suomen edustajilta aktiivi-
7112:    Kaura on merkittävä viljelykasvi Suomessa ja         suutta viljan hallintokomitean kokouksissa, jot-
7113: se menestyy lähes koko maassa. Sitä viljellään          ta tukea voidaan maksaa heti tarpeen ilmetessä.
7114: Suomessa vuosittain noin 350 000 hehtaarilla,           Unionilie lienee samantekevää, tuetaanko kau-
7115: joka on noin kolmannes Suomessa viljanviljelyyn         ran vai ohran vientiä, sillä ohran vientitarve Ii-
7116: käytettävästä peltoalasta.                            . sääntyy, mikälikauraa ei yhteisiltä markkinoilta
7117:     Suomen kaurantuotanto markkinavuonna                viedä. Kaurasta saatavan hyvän hinnan takia
7118: 1991/92 oli 1 154 900 tonnia. Kauralla tuotan-          vientituen tarve on todennäköisesti vähäisempi
7119: tomme vastaa yli viidennestä unionin tuotannos-         vietäessä kauraa kuin ohraa.
7120: ta, kun muilla perusmaataloustuotteilla osuus on           Suomalaiselle kauralle avautuvat jäsenyyden
7121: vain noin 1-2,5 prosenttia.                             myötä merkittävät markkinat muissa jäsenmais-
7122:    Yhdysvallat on perinteisesti ollut suomalaisen       sa, sisämarkkinoille vietäessä hinta määräytyy
7123: kauran tärkeimpiä ostajia. Olemme kansainväli-          kysynnän ja tarjonnan perusteella. Yhteisen
7124: sessä viljakaupassa olleet varsin merkittävä kau-       maatalouspolitiikan mekanismien mukaan sisä-
7125: ran viejämaa. Suomalainen kaura on tunnetusti           markkinoilta saatava hinta on yleensä korkeam-
7126: korkealaatuista ja siitä on saatu suhteellisen hyvä     pi kuin viennissä kolmansiin maihin. Suomalai-
7127: hinta maailmalla vallitseviin rehuviljan hintoihin      selle tuottajalle on siten edullisempaa, mikäli
7128: nähden.                                                 kauralle kyetään löytämään markkinat muista
7129:     Suomen tavoitteena neuvotteluissa Euroopan          jäsenmaista. Kauralla on ruokinnallisia ominai-
7130: unionin jäsenyydestä oli saada kaura interventio-       suuksia, joiden ansiosta sitä lienee mahdollista
7131: tuotteeksi, koska unionin viljan markkinajärjes-        myydä sisämarkkinoille. Kotimaisen kauran
7132: telmän mukaan kauraa ei voida ostaa interven-           osuus on kuitenkin hyvin marginaalinen koko
7133: tioon eikä sitä voida yhteisön tuella viedä kol-        unionin rehuviljamarkkinoilla.
7134: mansiin maihin.                                            Suomi sai neuvotteluissa lisäksi oikeuden
7135:    Unioni ei kuitenkaan halunnut ottaa kauraa           edelleen tukea tärkkelyksen tuotantoa kaurasta
7136: mukaan interventiojärjestelmään, sillä sen mer-         ja ohrasta nykyisen 50 000 tonnin tuotannon ra-
7137: kitys viljelykasvina muun unionin alueella on           joissa, joten tältäkin osin kauran käyttö on edel-
7138: varsin vähäinen. Markkinatasapainon säilyttä-           leen mahdollista entiseen tapaan.
7139: miseksi päädyttiin neuvotteluratkaisuun, jonka             Muilta osin kauranviljelyn tulevaisuus Suo-
7140:                                        1994 vp -   KK 313                                         3
7141: 
7142: messa turvataan, kuten muunkin maataloustuo-       maata porrastaen, niin että maatilojen tulot vas-
7143: tannon, liittymisneuvotteluissa sovituilla tuki-   taavat uudessa tilanteessa likipitäen niiden ny-
7144: muodoilla. Tukea on tarkoitus maksaa eri osissa    kyisiä tuloja.
7145: 
7146:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1994
7147: 
7148:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
7149: 4                                         1994 vp -   KK 313
7150: 
7151: 
7152: 
7153: 
7154:                                         Tili Riksdagens Talman
7155: 
7156:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       till en lösning som innebär att det för havre kan
7157: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       betalas exportstöd av gemensamma medel.
7158: 6 maj 1994 till vederbörande medlem av statsrå-           1 anslutningsakten finns avtalet om export-
7159: det översänt följande av riksdagsman Pirkko           stöd för havre inskrivet i en deklaration enligt
7160: Laakkonen undertecknade spörsmål nr 313:              viiken unionen fårbinder sig att genomföra alla
7161:                                                       de ändringar i respektive fårfattningar som man
7162:           Till vilka Iänder skulle Finland expor-     kommit överens om i EU-förhandlingama. 1
7163:        tera havre om vi var medlem i EU, då           praktiken innebär det här att havre fogas till den
7164:        havre inte är någon interventionsprodukt       lista av produkter för vilka exportstöd kan beta-
7165:        och EU inte understöder export till USA,       las.
7166:        och                                                Av handelspolitiska skäl och på grund av in-
7167:           på vilket sätt skulle Regeringen över       gångna avtal har Europeiska unionen endast i
7168:        huvud taget trygga havreodlingen i fram-       begränsad utsträckning understött exporten av
7169:        tiden om vi var medlem i unionen?              lantbruksprodukter till USA. Det finns emeller-
7170:                                                       tid sedan länge en marknad för finländsk havre i
7171:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         N ordamerika så det bör inte så till vida ens vid ett
7172: anfåra följande:                                      medlemskap i EU fmnas något hinder för export
7173:                                                       av havre till USA.
7174:     Havre är en betydelsefull odlingsväxt i Fin-          För att havre skall få exportstöd också i prak-
7175: land och den trivs i nästan hela landet. Havre        tiken krävs det aktivitet av Finlands representan-
7176: odlas i Finland årligen på ca 350 000 hektar vilket   ter vid de möten som hålls av förvaltningskom-
7177: utgör ungefår en tredjedel av den åkerareal som       mitten för spannmål så att stöd utbetalas så fort
7178: används till sädesodling.                             behov fåreligger. För unionen torde det komma
7179:     Marknadsåret 1991192 producerade Finland          på ett ut om det betalas stöd för havre eller får
7180: 1 154 900 ton havre. Vår havreproduktion utgör        kom, eftersom behovet att exportera kom växer
7181: över en femtedel av produktioneo inom hela Eu-        om inte havre exporteras från den gemensamma
7182: ropeiska unionen, medan andelen för övriga bas-       marknaden. På grund av det höga priset som vi
7183: lantbruksprodukter endast är ca 1-2,5 %.              får för havre är behovet av exportstöd sannolikt
7184:     Traditionellt har USA varit en av de vikti-       mindre om vi exporterar havre än om vi exporte-
7185: gaste köpama av finländsk havre. 1 den intema-        rarkom.
7186: tionella spannmålshandeln har Finland varit ett           1 och med medlemskapet öppnar sig betydan-
7187: tämligen viktigt exportland när det gäller havre.     de marknader får den finländska havren i de
7188: Finländsk havre är känd för sin goda kvalite          övriga medlemsländema och vid export till den
7189: och vi har fått ett relativt högt pris för den i      inre marknaden bestäms priset enligt efterfrågan
7190: förhållande till gängse priser på fodersäd ute i      och utbud. På grund av mekanismema inom den
7191: världen.                                              gemensamma lantbrukspolitiken är priset på den
7192:     Finland hade som mål i förhandlingama om          inre marknaden i allmänhet högre än vid export
7193: medlemskap i Europeiska unionen att få havre          till tredje land. Det är således fördelaktigare får
7194: till en interventionsprodukt eftersom unionens        finländska producenter om man lyckas finna
7195: system får marknadsföring av spannmål inte till-      marknader i de övriga medlemsländema. Havren
7196: låter att havre köps av interventionsorganen och      har goda egenskaper som föda och därför torde
7197: havre inte heller kan exporteras till tredje land     detvara möjligt att avsätta den på den inre mark-
7198: med stöd från gemenskapen.                            naden. Den finländska havren intar likväl en
7199:     Unionen gick emellertid inte med på att inbe-     mycket marginell ställning på hela unionens
7200: gripa havre i interventionssystemet eftersom dess     marknad för fodersäd.
7201: betydelse som odlingsväxt i övriga delar av unio-         Vidare fick Finland i fårhandlingama rätt att
7202: nen är mycket ringa. För att upprätthålla mark-       också i fortsättningen stöda produktioneo av
7203: nadsbalansen kom man i förhandlingama fram            stärkelse av havre och kom inom nuvarande pro-
7204:                                         1994 vp -   KK313                                          5
7205: 
7206: duktionsgränser på 50 000 ton, så också i detta     överens om i EU-förhandlingama. Avsikten är
7207: avseende kan användningen av havre fortsätta        att stödet utbetalas i olika delar av landet tili
7208: som förut.                                          varierande belopp på ett sådant sätt att gårdar-
7209:   Tili övriga delar tryggas framtiden för havre-    nas inkomster i den nya situation som uppkom-
7210: odlingen i Finland, liksom den övriga lantbruks-    mer hålls på ungefår samma nivå som i dag.
7211: produktionen, med de stödformer som man kom
7212:      Helsingforsden 27 maj 1994
7213:                                                     Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
7214:                                                1994vp
7215: 
7216: Kirjallinen kysymys 314
7217: 
7218: 
7219: 
7220: 
7221:                                   Renko ym.: Maatalousyrittäjien eläke-etujen turvaamisesta yhden-
7222:                                      tyvässä Euroopassa
7223: 
7224: 
7225:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7226:    ED-maissa maatalouden eläke-edut ovat tila-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7227: kohtaisia ja eläkemaksatus suunnataan yhdelle        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7228: henkilölle, pääsääntöisesti isännälle. Suomessa      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7229: on pitkään ponnisteltu maatalon emäntien eläke-
7230: turvan parantamiseksi ja siinä on hieman edetty               Aikooko Hallitus hyväksyä maata-
7231: mm. jakamalla tilan työtulo isännän ja emännän             lousyrittäjien eläke-etujen heikentämi-
7232: kesken. Maatalousyrittäjien eläketaso on vielä             sen,
7233: siitäkin huolimatta maamme alhaisimpia.                       miten Hallitus tasa-arvoistaa emäntien
7234:    ED-ratkaisussa Suomi saa säilyttää työeläke-            eläke-edut mahdollisessa ED-ratkaisus-
7235: järjestelmänsä. Sen sijaan on epäselvyyttä maa-            sa, sekä
7236: talousyrittäjien eläkejärjestelmän säilymisestä               aikooko Hallitus sisällyttää kansalli-
7237: vähintäänkin nykyisellä tasolla.                           seen tukipakettiin myös maatalousyrittä-
7238:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         jien eläke-etujen turvaamisen?
7239:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
7240:           Tellervo Renko                 Juhani Alaranta             Asko Apukka
7241:           Kauko Heikkinen                Aapo Saari                  Olavi Ala-Nissilä
7242:           Jukka Vihriälä                 Bjarne Kallis               Håkan Malm
7243:           Mirja Ryynänen                 Esko Jokiniemi              Annikki Koistinen
7244:           Riitta Kauppinen             ' Heikki A. Ollila            Maija Perho-Santala
7245:           Kalle Röntynen                 Pauli Saapunki              Markku Koski
7246:           Timo E. Korva                  Johannes Leppänen           Juha Korkeaoja
7247:                     Pekka Viljanen                           Tero Mölsä
7248: 
7249: 
7250: 
7251: 
7252: 240032J
7253: 2                                          1994 vp -   KK 314
7254: 
7255: 
7256: 
7257: 
7258:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7259:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         män keskeisenä tavoitteena on turvata tulot
7260: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          maataloudesta luopuvalle vanhemmalle viljeli-
7261: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jälle. Samalla maatalouden piiriin saadaan nuo-
7262: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tellervo          ria viljelijöitä, joilla on edellytyksiä kehittää jäl-
7263: Rengon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          jelle jäävien tilojen taloudellista elinvoimaisuut-
7264: sen n:o 314:                                           ta. Maatalousmaan siirtäminen muuhun käyt-
7265:                                                        töön tulee kysymykseen silloin, kun maan viljele-
7266:           Aikooko Hallitus hyväksyä maata-             minen tyydyttävän elinvoimaisena ei ole mahdol-
7267:        lousyrittäjien eläke-etujen heikentämi-         lista.
7268:        sen,                                                Eläketason suhteen asetus säätää tilakohtai-
7269:           miten Hallitus tasa-arvoistaa emäntien       sen enimmäismäärän, jonka rahoitukseen ED
7270:        eläke-edut mahdollisessa ED-ratkaisus-          voi osallistua. Asetus sallii kuitenkin sen, että
7271:        sa, sekä                                        kansallisesti voidaan soveltaa lisäavustusjärjes-
7272:           aikooko Hallitus sisällyttää kansalli-       telmiä, joissa ehdot ja avustussummat poikkea-
7273:        seen tukipakettiin myös maatalousyrittä-        vat asetuksessa säädetystä, edellyttäen, etteivät
7274:        jien eläke-etujen turvaamisen?                  ne vääristä kilpailua.
7275:                                                            ED:n varhaiseläkeasetuksen tavoitteet ovat
7276:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           pitkälti yhdenmukaiset Suomen nykyisten luo-
7277: vasti seuraavaa:                                       pumisjärjestelmien kanssa. Tavoitteissa ja eläk-
7278:                                                        keen saamisen edellytyksissä on kuitenkin eroa-
7279:     Maatalousyrittäjien eläketurvasta on Suo-          vaisuuksia, jotka saattavat edellyttää Suomen
7280: messa huolehdittu samalla tavoin kuin muunkin          järjestelmien muuttamista ED-rahoitusosuuden
7281: väestön eläketurvasta. Maatalousyrittäjien elä-        saamiseksi.
7282: kelailla turvataan työeläkejärjestelmän tapaan             Eläkkeen laskennan ja määrän osalta ED:n
7283: työssäoloaikaisen kulutustason säilyttäminen           järjestelmä poikkeaa merkittävästi Suomen luo-
7284: kansaneläkkeen turvatessa puolestaan vähim-            pumisjärjestelmistä. Suomessa maatalouden luo-
7285: mäiseläketurvan. Sen lisäksi maatalousyrittäjien       pumisjärjestelmät rakentuvat henkilökohtaiselle
7286: toimeentulo turvataan sukupolvenvaihdoseläk-           eläkeoikeudelle ja eläkkeen määräytymiselle
7287: keellä, jos yrittäjä luovuttaa maatilansa nuorem-      isännälle ja emännälle erikseen, jossa perusteena
7288: malle ammattitaitoiselle ja työkykyiselle jatka-       on maatalousyrittäjien eläkelain mukainen työ-
7289: jalle. Maatalousyrittäjien luopumiskorvaus on          tulo. Tavoitteena on, että Suomi edelleenkin säi-
7290: tarkoitettu yrittäjälle, joka lopettaa yritystoimin-   lyttää luopumisjärjestelmänsä henkilökohtai-
7291: nan. Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmä koskee           seen eläkeoikeuteen perustuvana. Tämän ei voi-
7292: vuosina 1991-1995 tehtäviä luovutuksiaja luo-          da katsoa olevan ristiriidassa EU:n asetuksen-
7293: pumiskorvaus on myös voimassa vuoden 1995              kaan tavoitteiden kanssa. Asetus edellyttää, että
7294: loppuun saakka.                                        varhaiseläkejärjestelmän tulee olla riittävän hou-
7295:     Kysymys ED:n ratkaisun vaikutuksesta maa-          kutteleva aikaisempiin järjestelmiin nähden ja
7296: talousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeen ja          että siirtymisen varhaiseläkejärjestelmästä kan-
7297: luopumiseläkkeen muuttamiseen on parhaillaan            salliseen vanhuuseläkejärjestelmään tulee tapah-
7298: vireillä maa- ja metsätalousministeriön ja sosiaa-     tua luontevasti.
7299: li- ja terveysministeriön yhteistyönä.                     Sukupolvenvaihdoseläkkeen ja luopumiseläk-
7300:     ED:ssa on voimassa maatalouden varhaiselä-         keen määräaikaisuudet edellyttävät, että järjes-
7301: kejärjestelmää koskeva asetus (ETY/2079/92),           telmien jatkotoimia selvitetään. Tässä yhteydes-
7302: jonka puitteissa ED osallistuu kansallisten maa-        sä on tarkoitus ottaa huomioon myös edellä mai-
7303: talouden varhaiseläkejärjestelmien kustannuk-          nitut ED:n tavoitteet.
7304: siin. Asetuksen mukaan varhaiseläkejärjestel-
7305: 
7306:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1994
7307: 
7308:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
7309:                                          1994 vp -    KK 314                                         3
7310: 
7311: 
7312: 
7313: 
7314:                                        Tili Riksdagens Talman
7315: 
7316:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      jordbruket. Enligt förordningen är det viktigaste
7317: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       målet för förtidspensionssystemet att trygga in-
7318: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     komstema för äldre personer som avstår från att
7319: man Tellervo Renko m.fl. undertecknade spörs-        bedriva jordbruk. Samtidigt slussas unga perso-
7320: målnr 314:                                           ner med förutsättningar att utveckla den ekono-
7321:                                                      miska livskraften hos de kvarstående gårdama in
7322:           Ämnar Regeringen godta att lant-           i jordbruksnäringen. Att överföra jordbruksjord
7323:        bruksföretagamas       pensionsförmåner       i annat bruk kommer i fråga när det inte är
7324:        försvagas,                                    möjligt att bruka jorden på ett tillräckligt livs-
7325:           hur jämställer Regeringen lanthus-         kraftigt sätt.
7326:        mödramas pensionsförmåner vid en                  1 fråga om pensionsnivån gäller enligt förord-
7327:        eventuell EU-lösning, samt                    ningen en gårdsvis fastställd maximigräns i vars
7328:           ämnar Regeringen också ta in tryggan-      finansiering EU kan delta. Förordningen tillåter
7329:        det av lantbruksföretagamas pensions-         dock att man nationellt kan tiliämpa tilläggsun-
7330:        förmåner i det nationella stödpaketet?        derstödssystem, i vilka villkoren och understöds-
7331:                                                      beloppen avviker från förordningen, förutsatt att
7332:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        de inte snedvrider konkurrensen.
7333: anföra följande:                                         Målen i EU:s förordning om förtidspension
7334:                                                      motsvarar i stor utsträckning de nuvarande av-
7335:     Lantbruksföretagamas pensionsskydd har i         trädelsesystemen i Finland. Skillnader förekom-
7336: Finland skötts på samma sätt som pensionsskyd-       mer dock i målen och förutsättningama att få
7337: det för den övriga befolkningen. 1 likhet med        pension. Dessa skillnader kan förutsätta att vi
7338: arbetspensionssystemet garanterar lagen om           ändrar våra system för att Finland skall få EU:s
7339: pension för lantbruksföretagare att den konsum-      finansieringsandel.
7340: tionsnivå som företagaren hade under den tid             1 fråga om pensionsbeloppet och sättet att
7341: han arbetade bibehålls, medan folkpensionen          beräkna pensionen avviker EU:s system avsevärt
7342: garanterar ett minimipensionsskydd. Dessutom         från Finlands avträdelsesystem. 1 Finland bygger
7343: tryggas lantbruksföretagamas utkomst med en          avträdelsesystemen inom lantbruket på en per-
7344: generationsväxlingspension, om företagaren           sonlig pensionsrätt och på att pensionen bestäms
7345: överlåter sin gårdsbruksenhet tili en yngre yrkes-   skilt för bonden och lanthusmodem på gården,
7346: skicklig och arbetsförperson som fortsätter arbe-    dvs. grunden är då en arbetsinkomst enligt lagen
7347: tet. A vträdelseersättningen för lantbruksföreta-    om pension för lantbruksföretagare. Målet är att
7348: gare är avsedd för företagare som upphör med         Finland alltjämt skall bibehålla sitt avträdelse-
7349: företagsverksamheten. Systemet med genera-           system baserat på personlig pensionsrätt. Detta
7350: tionsväxlingspension gäller överlåtelser som görs    kan inte ens anses stå i strid med målen i EU:s
7351:  1991-1995 och avträdelseersättningen gäller         förordning. Förordningen förutsätter att förtids-
7352: också tili utgången av 1995.                         pensionssystemet skall vara tillräckligt lockande
7353:     Frågan om hur EU-lösningen inverkar på en        i förhållande tili tidigare system och att över-
7354: ändring av generationsväxlingspensionen och          gången från förtidspensionssystemet tili det na-
7355: avträdelseersättningen för lantbruksföretagare       tionella ålderspensionssystemet skall ske natur-
7356: utreds som bäst av jord- och skogsbruksministe-      ligt.
7357:  riet och social- och hälsovårdsministeriet i sam-       Det faktum att generationsväxlingspensionen
7358: arbete.                                              och avträdelsepensionen är tidsbundna förutsät-
7359:     EU har en gällande förordning (EEG/2079/92)      ter att man utreder vilka åtgärder som bör vidtas
7360:  om förtidspensionssystemet inom jordbruket.         för att förlänga systemen. 1 detta samband har
7361:  lnom ramen för den deltar EU i kostnadema för       manför avsikt att beakta ocksåEU:s ovannämn-
7362:  de nationella förtidspensionssystemen inom          da mål.
7363:      Helsingforsden 27 maj 1994
7364: 
7365:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
7366:                                                  1994vp
7367: 
7368: Kirjallinen kysymys 315
7369: 
7370: 
7371: 
7372: 
7373:                                     A. Ojala ym.: Oriveden asevarikon rakennustöiden jatkamisesta
7374: 
7375: 
7376: 
7377:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7378:     Oriveden kaupungin alueella sijaitsee puo-            Rakennussuunnitelmassa ovat Orivedelle kii-
7379: lustusvoimien yksikkönä Oriveden asevarikko.           reellisimpinä hankkeina:
7380: Asevarikolla suoritettujen uudisrakennustöiden            1. Tykkikatos-terminaali, joka mahdollistaa
7381: tuloksena varikolle on syntynyt kuluneina vuosi-       huoltoon saapuvien ja lähtevien tykkien ja tava-
7382: na uusia työpaikkoja. Asevarikon rakentaminen          roiden tarkoituksenmukaisen käsittelyn, tehos-
7383: on kuitenkin edelleen kesken rakennusmäärära-          taa huoltotoimintojen läpimenoa sekä vapauttaa
7384: hojen puuttumisen vuoksi.                              varastotilaa. Kustannusarvio on 2 miljoonaa
7385:     Oriveden asevarikon kaksi päätehtävää ovat:        markkaa.
7386:     - ilmatorjunta-aseiden kunnossapito huol-             2. Ajoneuvokatos ja huoltohalli, joka korvaa
7387: tamaHa ja korjaamalla niitä ja osallistumalla val-     vuonna 1941 aseenkorjaushalliksi rakennetun
7388: takunnalliseen asejärjestelmien hoidon ohjauk-         hallin. Nykyinen on ahdas ja liian pieni ja se on
7389: seen,                                                  paloherkkä. Kustannusarvio on 2,5 miljoonaa
7390:     - räjähteiden, jako- ja porrastusmateriaalin       markkaa.
7391: sekä it-aseiden varaosien varastointi ja jakotoi-         3. Maanalainen luolasto, joka on tarkoitus
7392: min ta.                                                rakentaa vuonna 1986 puolustusministeriölle lu-
7393:     Varikko on puolustusvoimien materiaalilai-         nastetulle alueelle. Luolastoa käytetään räjähtä-
7394: toksen esikunnan alainen laitos.                       vän materiaalin varastointiin. Varastoluolaston
7395:     Varikon henkilöstövahvuus on 105 henkilöä,         maastotyöt alkavat suunnitelman mukaan ke-
7396: joista 26 on sotilaita. Lisäksi varikolla työskente-   väällä 1994. Kustannusarvio on 13 miljoonaa
7397: lee puolustusvoimien rakennuslaitoksen kiinteis-       markkaa.
7398: tönhoitotehtävissä yhdeksän henkilöä.                     4. Maanpäällinen varastoalue rakennetaan
7399:     Varikon tuotanto-osaston päätehtävä on ve-         vuonna 1986 lunastetulle alueelle. Alueen käyt-
7400: näläisen 23 mm:n ilmatorjuntakanuunan perus-           töönotto edellyttää tiestön ja aitalinjan rakenta-
7401: huolto. Koko valtakunnan huoltotarve on 60-            mista. Yhden 300 neliömetrin varaston kustan-
7402:  120 kpl joka vuosi. Varikon kapasiteetti riittää      nusarvio on 400 000 markkaa. Tiestön, aitalinjan
7403: kaikkien tykkien huoltamiseen. Yhden tykin             ja varastojen kustannusarvio on 10-20 miljoo-
7404: huolto maksaa varikolla vähemmän kuin muissa           naa markkaa riippuen varastojen lukumäärästä.
7405: laitoksissa. Varikon henkilöstö on saanut koulu-       Alueelle mahtuu noin 40 varastoa, joista kymme-
7406: tuksen valmistajamaan tehtaalla ja tehnyt työtä        neen voidaan varastoida räjähtävää materiaalia.
7407: yli kymmenen vuoden ajan.                                 Ruoveden Siikakankaalle rakennussuunnitel-
7408:     Varikon laatima rakennussuunnitelma tähtää         massa on ampumatarviketarkastamo mahdollis-
7409: toimintojenjatkuvuuteen Orivedellä sekä tehok-         tamaan varikko-osaston ympärivuotisen toimin-
7410:  kaan ja tuloksellisen työskentelyn mahdollis-         nan. Kustannusarvio on 1,5 miljoonaa markkaa.
7411:  tamiseen. Puolustusvoimien viimeaikaiset mate-           Varikko on laatinut käyttäjän luonnospiirus-
7412:  riaalihankinnat ovat lisänneet varastorakenta-        tukset rakennussuunnitelman hankkeista.
7413: mistarvetta, ensisijaisesti räjähtävän materiaalin        Rakennushankkeet tulisi aloittaa mahdolli-
7414: varastoja, mutta myös ajoneuvo- ja muuta varas-        simman pian kiireellisinä ja rahoittaa yhteistoi-
7415:  totilaa tarvitaan.                                    min puolustus- ja työllisyysvaroin.
7416: 
7417: 2400321
7418: 2                                        1994 vp -   KK 315
7419: 
7420:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           Miten Hallitus aikoo huolehtia Orive-
7421: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              den varikon toimintojen jatkuvuudesta
7422: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen              sekä räjähtävän materiaalin turvallisten
7423: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:               varastotilojen riittävyydestä?
7424:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
7425:          Arja Ojala                      Pentti Lahti-Nuuttila      Jukka Gustafsson
7426:          Eila Rimmi                      Anna-Liisa Kasurinen       Reijo Laitinen
7427:                     Aamo von Bell                            Timo Roos
7428:                                        1994 vp -   KK 315                                           3
7429: 
7430: 
7431: 
7432: 
7433:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7434: 
7435:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     teriaalilaitos toimintansa vuoden 1993 alussa.
7436: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      Materiaalilaitoksen alaisuuteen on keskitetty
7437: olette 3 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-     mm. koko maavoimien varikkolaitos.
7438: jeenne n:o 82 ohella toimittanut valtioneuvoston      Materiaalilaitoksen toiminnot ovat parhail-
7439: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-     laan voimakkaan kehittämistyön alaisena. Lai-
7440: taja Arja Ojalan ym. tekemän seuraavan sisältöi-   toksen toimintojen vaatimat lisärakentamistar-
7441: sen kysymyksen n:o 315:                            peet pyritään kuitenkin toteuttamaan käytettä-
7442:                                                    vissä olevilla määrärahoilla.
7443:           Miten Hallitus aikoo huolehtia Orive-       Varastorakentamisen painopiste puolustus-
7444:        den varikon toimintojen jatkuvuudesta       hallinnossa on tällä hetkellä varastotilojen tuot-
7445:        sekä räjähtävän materiaalin turvallisten    taminen Saksasta ja Venäjältä hankitulle uudelle
7446:        varastotilojen riittävyydestä?              materiaalille.
7447:                                                       Oriveden asevarikolle ohjatun materiaalin va-
7448:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       rastointiinja käsittelyyn on tällä hetkellä olemas-
7449: vasti seuraavaa:                                   sa varastotilaa, minkä johdosta puolustusminis-
7450:                                                    teriön toiminta- ja taloussuunnitelmaan ei sisälly
7451:    Puolustusvoimien johtamis- ja hallintouudis-    uusia rakennushankkeita.
7452: tuksen yhteydessä aloitti puolustusvoimien ma-
7453: 
7454:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1994
7455: 
7456:                                                                Puolustusministeri Elisabeth Rehn
7457: 4                                       1994 vp -   KK 315
7458: 
7459: 
7460: 
7461: 
7462:                                       Tili Riksdagens Talman
7463: 
7464:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Bl.a. har landstridskraftemas hela depåinstitu-
7465: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 82    tion koncentrerats till materielverket och under-
7466: av den 3 maj 1994 till vederbörande medlem av       ställts dess ledning.
7467: statsrådet översänt följande av riksdagsman Arja       Materielverkets verksamhetsformer är som
7468: Ojala m.fl. undertecknade spörsmål nr 315:          bäst föremål för ett intensivt utvecklingsarbete.
7469:                                                     Det tillbyggnadsbehov som materielverkets
7470:           På vilket sätt ämnar Regeringen se till   funktioner medför försöker man dock tillgodose
7471:        att verksamheten vid depån i Orivesi kan     med hjälp av de till buds stående anslagen.
7472:        fortgå samt att utrymmena för en trygg          När det gäller uppförandet av lagerbyggnader
7473:        upplagring av explosiv materiel är till-     är tyngdpunkten för närvarande hos försvarsför-
7474:        räckliga?                                    valtningen förlagd till produktionen av lagerut-
7475:                                                     rymmen för den nya materiel som anskaffats från
7476:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Tyskland och Ryssland.
7477: anföra följande:                                       För lagring och hantering av den materiel som
7478:                                                     skall placeras vid depån i Orivesi finns för närva-
7479:    I samband med försvarsmaktens lednings- och      rande lagerutrymmen. Några nya byggnadspro-
7480: förvaltningsreform inleddes verksamheten vid        jekt ingår därför inte i försvarsministeriets verk-
7481: försvarsmaktens materielverk i början av 1993.      samhets- och ekonomiplan.
7482: 
7483:      Helsingforsden 27 maj 1994
7484: 
7485:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
7486:                                                1994vp
7487: 
7488: Kirjallinen kysymys 316
7489: 
7490: 
7491: 
7492: 
7493:                                   Seppänen: Ulkoasiainministerin mahdollisesta esteellisyydestä kan-
7494:                                      sallista maataloustukipakettia valmisteltaessa
7495: 
7496: 
7497:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7498:    Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto on            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7499: oman toimensa ohella merkittävä osakkeen-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7500: omistaja ja luottamushenkilö maatalous-teolli-
7501: sessa Raision Tehtaat -kompleksissa. Virkatyö-                 Onko Hallituksen mielestä eettisin pe-
7502: nään ulkoasiainministeri osallistuu sitten sen              rustein sopivaa, että ulkoasiainministeri
7503: kansallisen maataloustukipaketin valmisteluun,              Heikki Haavistolla on merkittävä rooli
7504: josta Raision Tehtaiden tulevaisuus on riippu-              sekä Suomen että Raision Tehtaiden hal-
7505: vainen.                                                     linnossa ja että hän tämän johdosta saat-
7506:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          taa ajaa Suomen edustajana henkilökoh-
7507: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             taista etuaan?
7508: 
7509:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
7510: 
7511:                                            Esko Seppänen
7512: 
7513: 
7514: 
7515: 
7516:  2400321
7517: 2                                        1994 vp -   KK 316
7518: 
7519: 
7520: 
7521: 
7522:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7523: 
7524:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sellä tasolla ministerit ja kansanedustajat joutu-
7525: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vat usein osallistumaan poliittiseen päätöksente-
7526: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koon, jolla on heihin nähden henkilökohtaisia
7527: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppäsen        vaikutuksia. Tässä mielessä tilanne, jossa tukipa-
7528: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 316:        ketin valmisteluun osallistuva ministeri on osak-
7529:                                                      keenomistajana tukipaketista mahdollisesti hyö-
7530:           Onko Hallituksen mielestä eettisin pe-     tyvässä yrityksessä, voidaan muodollisesti rin-
7531:        rustein sopivaa, että ulkoasiainministeri     nastaa esimerkiksi tilanteeseen, jossa ministeri
7532:        Heikki Haavistolla on merkittävä rooli        osallistuu verotusta koskevaan päätöksente-
7533:        sekä Suomen että Raision tehtaiden hal-       koon.
7534:        linnossa ja että hän tämänjohdosta saat-         Myöskään kysymys ministerin oikeudellises-
7535:        taa ajaa Suomen edustajana henkilökoh-        ta esteellisyydestä ei nouse esiin maatalouden
7536:        taista etuaan?                                kansallisen tukipaketin valmistelussa. Hallinto-
7537:                                                      menettelylaki (598/82) rajoittaa virkamiesten
7538:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         esteellisyyden hallintoasian käsittelyyn viran-
7539: vasti seuraavaa:                                     omaisessa. Hallintomenettelylain esteellisyyspe-
7540:                                                      rusteita sovelletaan myös valtioneuvoston jäse-
7541:    Ulkoasiainministeri Haaviston osallistumisel-     niin näiden osallistuessa hallintoasiain käsitte-
7542: le valtioneuvoston jäsenenä virkatyönään kysy-       lyyn. Kysymyksessä tarkoitettua tukipaketin
7543: myksessä tarkoitetun kansallisen maataloustulo-      valmisteluun osallistumista ei oikeudellisesti
7544: paketin valmisteluun ei ole olemassa oikeudelli-     kuitenkaan voida pitää sellaisena hallintoasian
7545: sia esteitä.                                         käsittelynä kuin hallintomenettelylaissa tarkoi-
7546:    Euroopan unionin jäsenyyttä koskevaan ko-         tetaan.
7547: konaisratkaisuun liittyvän kansallisen maata-           Kysymykseen liittyen voidaan todeta, että val-
7548: louden tukipaketin kokoamisessa on kysymys           tioneuvoston jäsenten ulkopuolisten sidonnai-
7549: normaalista poliittisen päätöksenteon valmiste-      suuksien mahdollista rajoittamista ja heidän si-
7550: lusta. Valmisteltava ratkaisu edellyttää toteu-      dostensa julkistamista koskeva asia on yleiseltä
7551: tuakseen eduskunnan lainsäädäntötoimia ja ta-        kannalta valmisteltavana oikeusministeriössä
7552: lousarviopäätöksiä.                                  kuluvan vuoden tammikuussa valmistuneiden
7553:    Tukipaketissa ei ole kysymys yksittäistä yri-     ministerivastuutyöryhmän ehdotusten (oikeus-
7554: tystä koskevasta järjestelystä, vaan maataloutta     ministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 11
7555: ja elintarviketuotantoa kokonaisuudessaan kos-       1994) pohjalta. Tarkoituksena on luoda nykyistä
7556: kevasta yleisestä ratkaisusta. Siten sen yhteydes-   selkeämmät pelisäännöt ministerien sidonnai-
7557: sä ei voi nousta esille esimerkiksi kysymys jonkin   suuksien osalta. Asiaa koskeva hallituksen esitys
7558: yksittäisen yrityksen suosimisesta suhteessa mui-    on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä kuluvalla
7559: hin vastaavassa asemassa oleviin yrityksiin. Ylei-   vaalikaudella.
7560: 
7561:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1994
7562: 
7563:                                                                             Pääministeri Esko Aho
7564:                                             1994 vp -    KK 316                                           3
7565: 
7566: 
7567: 
7568: 
7569:                                           Tili Riksdagens Talman
7570: 
7571:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          blir ministrar och riksdagsmän ofta tvungna att
7572: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           delta i sådant politiskt beslutsfattande, som har
7573: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         verkningar som berör dem personligen. En sådan
7574: man Seppänen undertecknade spörsmål nr 316:              situation där en minister, som deltar i beredning-
7575:                                                          en av stödpaketet, är aktieägare i ett företag, som
7576:            Anser Regeringen att det på etiska            eventuellt drar nytta av stödpaketet, kan i detta
7577:         grunder är lämpligt att utrikesminister          hänseende formellt jämställas med t.ex. den
7578:         Heikki Haavisto har en betydande roll            situation, då en minister deltar i det beslutsfat-
7579:         både i vårt lands förvaltning och i förvalt-     tande, som gäller beskattningen.
7580:         ningen av bolaget Raision Tehtaat och att            Frågan om ministrars jäv blir inte heller aktu-
7581:         han på denna grund i egenskap av repre-          ell i samband med beredningen av det nationella
7582:         sentant för Finland eventuellt bevakar           stödpaketet för lantbruket. Lagen om förvalt-
7583:         sina personliga intressen?                       ningsförfarande (598/82) begränsar tjänstemäns
7584:                                                          jäv till handläggningen av förvaltningsärenden
7585:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            vid en myndighet. Jävsgrunderna enligt lagen om
7586: anföra följande:                                         förvaltningsförfarande tillämpas även på statsrå-
7587:                                                          dets medlemmar, när de deltar i behandlingen av
7588:    Det finns inga juridiska hinder för att utrikes-      förvaltningsärenden. Det deltagande i bered-
7589: minister Haavisto i egenskap av medlem av stats-         ningen av stödpaketet, som avses i spörsmålet,
7590: rådet deltar i beredningen av det nationella lant-       kan dock inte juridiskt sett betraktas som sådan
7591: bruksinkomstpaket, som avses i spörsmålet. Del-          behandling av förvaltningsärende, som avses i
7592: tagandet är i detta fall ett tjänsteuppdrag.             lagen om förvaltningsförfarande.
7593:    Vid uppgörandet av det nationella stödpaket               1 anslutning till spörsmålet kan det konstate-
7594: för lantbruket som hänför sig till den helhetsupp-       ras att frågan om en eventuell begränsning av
7595: görelse, som gäller ett medlemskap i Europeiska          statsrådsmedlemmarnas yttre engagemang och
7596: unionen, är det fråga om normal beredning av ett         offentliggörande av deras engagemang är under
7597: politiskt beslut. F ör att det beslut som hållerpå att   behandling på ett allmänt plan utgående från de
7598: beredas, skall kunna verkställas, krävs det lag-         förslag som en ministeransvarighetsarbetsgrupp
7599: stiftningsåtgärder och budgetbeslut av riksdagen.        vid justitieministeriet lade fram ijanuari inneva-
7600:    1 stödpaketet är det inte fråga om arrange-           rande år (Lagberedningsavdelningens vid justi-
7601: mang, som gäller enskilda företag, utan om ett           tieministeriet publikationer 1/1994). Avsikten är
7602: allmänt beslut, som gäller hela lantbruket och           att utarbeta tydligare spelregler för ministrarnas
7603: livsmedelsproduktionen. 1 samband därmed kan             engagemang än de som gäller för närvarande.
7604: det således inte t.ex. bli fråga om att något enskilt    A vsikten är också att en regeringsproposition,
7605: företag gynnas i förhållande till andra företag i        som gäller detta, skall avlåtas till riksdagen före
7606: motsvarande ställning. På det allmänna planet            utgången av denna valperiod.
7607: 
7608:       Helsingforsden 30 maj 1994
7609: 
7610:                                                                                 Statsminister Esko Aho
7611:                                                  1994vp
7612: 
7613: Kirjallinen kysymys 317
7614: 
7615: 
7616: 
7617: 
7618:                                     Muttilainen: Pienten ja keskisuurten yritysten saamien tukien jako-
7619:                                        perusteista
7620: 
7621: 
7622:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7623:    Pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevia yhteis-     manaikaisesti avustuksia ja lainoja menee yrittä-
7624: kunnan tukijärjestelmiä on lisätty ja laajennettu      .jille, joiden yritysidea on erittäin epävarmana
7625: viime vuosien aikana. Tukijärjestelmät ovat mel-        perustalla.
7626: ko kattavia. Yrittäjien kannalta tuet ovat kuiten-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7627: kin monesti vaikeasti saavutettavissa. Tukea jae-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7628: taan avustuksina, lainoina ja korkotukina.              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7629:    Useimmiten tuen saamisen ehtona on se, että          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7630: yrityksellä täytyy olla omaa pääomaa sijoitetta-
7631: vissa uuteen investointiin. Maassamme on kui-                    Onko Hallitus tietoinen tuen saanti-
7632: tenkin hyvin toimivia pieniä yrityksiä, joilla olisi           ehtoihin liittyvistä rajoituksista, ja
7633: investointitarpeita, mutta mahdollisuudet sijoit-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7634: taa omaa rahaa uuteen investointiin juuri nyt                  ryhtyä tukien myöntämiseksi ilman
7635: ovat erittäin rajalliset. Kun omaa pääomaa ei ole,             oman pääoman vaatimusta?
7636: jää yhteiskunnan tarjoama tukikin saamatta. Sa-
7637: 
7638:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
7639: 
7640:                                           Kyllikki Muttilainen
7641: 
7642: 
7643: 
7644: 
7645: 2400321
7646: 2                                         1994 vp -      KK 317
7647: 
7648: 
7649: 
7650: 
7651:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7652:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:il 1 momentissa         mukaiseksi valvoa, että rahoitettava hanke ei
7653: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           muodostu yritykselle liian velkapainotteiseksi,
7654: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         koska se heikentäisi yrityksen kilpailukykyä pit-
7655: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyllikki           källä tähtäimellä. Koska suomalaisten yritysten
7656: Muttilaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          eräänä keskeisenä ongelmana on erityisesti yri-
7657: sen n:o 317:                                            tysten korkea velkaantuneisuus eli oman pää-
7658:                                                         oman vähäisyys, tulee entistä enemmän kiinnit-
7659:          Onko Hallitus tietoinen tuen saanti-           tää huomiota yritysten oman pääoman vahvista-
7660:        ehtoihin liittyvistä rajoituksista, ja           miseen.
7661:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo              Yrittäjän omarahoitusmahdollisuuksia voi-
7662:        ryhtyä tukien myöntämiseksi ilman                daan kuitenkin parantaa Kera Oy:n myöntämien
7663:        oman pääoman vaatimusta?                         perustajalainojen avulla. Kera-konsernin puit-
7664:                                                         teissa on tarjolla myös riskipääomarahoitusta.
7665:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Samoin Kera Oy:n yrityksille myöntämä lainoi-
7666: taen seuraavaa:                                         tus parantaa niiden rahoitusmahdollisuuksia.
7667:                                                         Valtiontakuukeskuksen takaukset osaltaan hel-
7668:     Valtion tuen myöntämisen eräänä lähtökoh-           pottavat rahoituksen saamista yritysten tarpei-
7669: tana on pidetty sitä, että yritys itse osallistuu       siin.
7670: hankkeeseen oman pääoman ehtoisella rahoi-                 Myös jatkossa on edellä mainitusta syystä tar-
7671: tuksella. Tätä vaatimusta pidetään tarkoituksen-        koitus korostaa valtion avustusmuotoisen tuen
7672: mukaisena, koska näin menetellen voidaan mah-           myöntämisessä sitä, että yritys itse myös osallis-
7673: dollisimman hyvin varmistua siitä, että myös            tuu hankkeeseen oman pääoman ehtoisella ra-
7674: yrittäjä itse on riittävässä määrin sitoutunut          hoituksella. Oman pääoman osuutta tarkastel-
7675: hankkeeseen. Näin ollen ei pidetä tarkoituksen-         laan aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon
7676: mukaisena, että hanke rahoitettaisiin pelkästään        hankkeen riskit, yrityksen taloudellinen tilanne
7677: avustusmuotoisilla yritystuilla ja velkapääomal-        yms. tekijät. Tämän johdosta hallitus ei katso
7678: la, jolloin yrityksen riski hankkeessa jää pieneksi     tarkoituksenmukaiseksi toimenpiteitä yritystu-
7679: ja riskin hankkeesta kantaa pääosin julkinen ra-        kien myöntämiseksi ilman oman pääoman vaati-
7680: hoittaja. Oman pääoman vaatimus johtuu lähin-           musta.
7681: nä siitä, että rahoittajat katsovat tarkoituksen-
7682: 
7683:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1994
7684:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
7685:                                            1994 vp -      KK 317                                             3
7686: 
7687: 
7688: 
7689: 
7690:                                           Tili Riksdagens Talman
7691: 
7692:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               ändamålsenligt att se tili att projektet i fråga inte
7693: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande               i för hög grad finansieras genom kredit, eftersom
7694: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           detta skulle försvaga företagets konkurrenskraft
7695: dagsman Kyllikki Muttilainen undertecknade                på lång sikt. Eftersom ett av de centrala proble-
7696: spörsmål nr 317:                                          men för fmska företag är en stor skuldsättning,
7697:                                                           dvs. en brist på eget kapital, måste allt större
7698:            Är Regeringen medveten om de be-               uppmärksamhet fåstas vid att företagens eget
7699:         gränsningar som villkoren för stöd med-           kapital byggs på.
7700:         för och                                               Företagarens möjligheter tili egen finansiering
7701:            vilka åtgärder har Regeringen för av-          kan dock förbättras med hjälp av de etablerings-
7702:         sikt att vidta för att stöd skall kunna           lån som Kera Ab beviljar. Inom Kera-koncemen
7703:         beviljas utan krav på eget kapital?               erbjuds också riskkapitalfinansiering. Också
7704:                                                           Kera Ab:s belåning av företag förbättrar finan-
7705:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             sieringsutsiktema. Statsgaranticentralens garan-
7706: anföra följande:                                          tier gör det för sin dellättare att få finansiering
7707:                                                           för företagens behov.
7708:    En av utgångspunktema vid beviljandet av                   Avovan nämnda orsaker är det också i fort-
7709: statligt stöd har varit att företaget självt deltar i     sättningen meningen att man då statsstöd skall
7710: projektet med finansiering i form av eget kapital.        beviljas i form av bidrag understryker att företa-
7711: Detta krav anses vara ändamålsenligt, eftersom            get också självt skall deltai projektet med fman-
7712: det på så sätt kan säkerställas att också företaga-       siering i form av eget kapital. Det egna kapitalets
7713: ren själv är tiliräckligt engagerad i projektet. Det      andel granskas alltid från fall tili fall med beak-
7714: anses därför inte vara rationellt att ett projekt         tande av de risker som är förenade med projektet,
7715: finansieras enbart med företagsstöd i form av             företagets ekonomiska situation o.d. omständig-
7716: bidrag och med skuldkapital, eftersom ett sådant          heter. Regeringen anser det därför inte vara än-
7717: arrangemang betyder att företagets riski projek-          damålsenligt att vidta åtgärder för att göra det
7718: tet är litet och att risken i huvudsak bärs av den        möjligt att bevilja företagsstöd utan krav på eget
7719: offentliga finansiären. Kravet på eget kapital be-        kapital. ·
7720: ror närmast på att fmansiärema anser det vara
7721: 
7722:      Helsingforsden 30 maj 1994
7723: 
7724:                                                         Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
7725:                                                    1994vp
7726: 
7727: Kirjallinen kysymys 318
7728: 
7729: 
7730: 
7731: 
7732:                                      Aittoniemi: Työntekoon kohdistuvan arvostuksen lisäämisestä
7733: 
7734: 
7735: 
7736:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
7737:    Eräiden lehtitietojen mukaan Suomessa on              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7738: puutetta tuhansista metallialan ammattimiehis-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7739: tä, ja toisaalta taas valtakunnassa on yli puoli         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7740: miljoonaa vailla työtä. Herää kaksi kysymystä:
7741: eikö Suomessa enää haluta tehdä työtä vaan tu-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7742: keudutaan mieluummin työttömyysturvaan,                         ryhtyä työn vastaanottamisen velvolli-
7743: koska työn vastaanottamisen velvoitteissa on                    suuden korostamiseksi kortistossa olemi-
7744: kenties lipsuttu liian Iiberaalilie linjalle, vai onko          sen sijaan sekä uudelleenkoulutuksen
7745: kysymys siitä, ettei koko ajan pyörivä uudelleen-               kohdentamiseksi niin, että esimerkiksi
7746: koulutus ole ennakoinut kehityksen vaatimuk-                    metallialalle riittää ammattitaitoisia
7747: sia?                                                            työntekijöitä kasvavan kysynnän suh-
7748:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              teessa?
7749: 
7750:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1994
7751: 
7752:                                               Sulo Aittaniemi
7753: 
7754: 
7755: 
7756: 
7757: 2400321
7758: 2                                        1994 vp -   KK 318
7759: 
7760: 
7761: 
7762: 
7763:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7764: 
7765:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nallisen työnantajakyselyn mukaan 3/4 työnan-
7766: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tajista katsoi työnvälityksestä saamansa palve-
7767: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lun hyväksi tai kiitettäväksi.
7768: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-          Työvoiman saatavuutta ja työnvälityksen tar-
7769: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         joamaa työvoimaa koskevat negatiiviset palaut-
7770: 318:                                                 teet on tutkittu ja havaittuihin epäkohtiin on
7771:                                                      puututtu. Eräät työnvälityksen osalle tulleet vali-
7772:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tukset ovat selvitettäessä osoittautuneet koske-
7773:        ryhtyä työn vastaanottamisen velvolli-        van tukityöllistämistä eli sitä, ettei työllisyysase-
7774:        suuden korostamiseksi kortistossa olemi-      tuksen ehdot ja samalla työnantajan toiveet täyt-
7775:        sen sijaan sekä uudelleenkoulutuksen          tävää ehdokasta ole ollut riittävän nopeasti osoi-
7776:        kohdentamiseksi niin, että esimerkiksi        tettavissa.
7777:        metallialalle riittää ammattitaitoisia           Vuoden 1994 budjetissa työhallinnon erääksi
7778:        työntekijöitä kasvavan kysynnän suh-          tehtäväksi määritellään työnantajapalvelun ke-
7779:        teessa?                                       hittäminen. Työnantajapalvelun tehostaminen·
7780:                                                      on vahvasti esillä myös työhallinnon strategisissa
7781:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         linjauksissa sekä TTS 1995-1998 -linjauksissa,
7782: vasti seuraavaa:                                     joissa ensimmäisenä kohtana on työvoiman saa-
7783:                                                      tavuuden ja laadun turvaaminen.
7784:    Työvoiman kysynnän elpyminen kuluvan                 Avoimien työpaikkojen täyttymisnopeus sekä
7785: vuoden aikana on nähtävissä työhallinnon tilas-      työpaikkojen täyttäminen työnantajan kanssa
7786: tojen perusteella mm. seuraavasti: työttömien        sovittuun ajankohtaan mennessä ovat työvoima-
7787: työnhakijoiden määrät ovat laskemaan päin, pit-      palvelujen tulostavoitteina. Viimeisen tilaston
7788: käaikaistyöttömien määrän kasvu on hidastu-          mukaan 88 % työvoimatoimistoon ilmoitetuista
7789: nut, uusien työttömien työnhakijoiden virta ja       työpaikoista täyttyi työnantajan toivomassa
7790: lomautettujen määrät ovat laskeneet, työvoima-       ajassa. Täyttymisvaikeuksia on esiintynyt mm.
7791: toimiston työnhakijoiden omatoimineo työllisty-      työpaikoissa, joissa pääosa palkasta muodostuu
7792: minen avoimille työmarkkinoille on lisääntynyt       provisioista.
7793: ja avoimien työpaikkojen määrät työvoimatoi-            Työvoimapiirien tehtäväksi on annettu selvit-
7794: mistoissa ovat kasvamaan päin. Huhtikuun lo-         tää mahdollisuudet työnantajapalvelun kehittä-
7795: pussa oli työvoimatoimistoissa avoinna 13 000        miseen perustamalla keskisuuriin ja suuriin työ-
7796: avointa työpaikkaa, joista noin 900 metallialalla.   voimatoimistoihin erilliset työnantajapalvelun
7797: Viime vuonna vastaavat luvut olivat 11 700 ja        yksiköt. Alkuvuodesta tehdyn selvityksen mu-
7798: vajaat 600.                                          kaan 13 keskisuuressa ja suuressa työvoimatoi-
7799:    Työhallinnossa on varauduttu työvoiman ky-        mistossa oli jo perustettu työnantajapalveluyksi-
7800: synnän kasvuun. Toimenpiteiden valikoimassa          köt ja 7 työvoimatoimistossa asia on vireillä.
7801: korostetaan avoimille työmarkkinoille suuntau-       Työhallinnolla on meneillään Työvoimatoimisto
7802: tuvan työnvälityksen ensisijaisuutta ja työvoi-      2000 -projekti, jolla osaltaan kehitetään yhä
7803: man laadun parantamista koulutuksella. Lisä-         asiakaslähtöisempiä palvelumalleja ja työmene-
7804: budjetissa saatu tilapäinen henkilöstön lisäys       telmiä.
7805: helpottaa työvoimatoimistojen kuormitusta ja            Vuonna 1993 työnantajat täyttivät yli puolet
7806: luo edellytyksiä työnvälityksen tehostamiseen.       avoimista työpaikoista joko sisäisesti tai suorin
7807:    Kielteistä palautetta työnantajilta on tullut     kontaktein. Näin ollen vain puolet avoimista pai-
7808: ajoittain, mutta verrattuna vuosittain työvoima-     koista oli viime vuonna julkisesti haettavissa.
7809: toimistoihin ilmoitettujen työpaikkojen mää-         Työnvälitys on toiminnassaan painottanutkin
7810: rään- v. 1993 noin 114 000 työpaikkaa- ne-           viime vuosikymmenen puolelta lähtien asiakkai-
7811: gatiivisten palautteiden määrä ei ole ollut hälyt-   den omaa aktiivisuutta työnhaussa ja kehittänyt
7812: tävän suuri. Lokakuussa 1993 tehdyn valtakun-        välineitä omatoimiseen työnhakuun.
7813:                                           1994 vp -   KK 318                                           3
7814: 
7815:     Työnvälityksen itsepalvelua on kehitetty, on      keskeinen työnantajapalvelu, jonka kautta pys-
7816: mm. rakennettu asiakkaiden itsepalvelupääte-          tytään vastaamaan monipuolisesti sekä yritysten
7817: verkostot ja työpaikkojen katselumahdollisuus         työvoiman kysynnän tarpeisiin että edistämään
7818: yleisen tietoverkon, Telmon sekä teksti-TV:n          työnhakijoiden työhön sijoittumista ja työmark-
7819: avulla. Lisäksi on käytettävissä perinteiset työ-     kinavalmiuksien parantamista. Työvoimakoulu-
7820: paikkalehdet ja avoimen palvelun "Työtorit"           tus on nyt avainasemassa, kun alkavassa nousu-
7821: suurimmissa keskuksissa. Näiden ja työnhakijoi-       suhdanteessa on tarpeen elpyvän työvoiman ky-
7822: den neuvonnan tai ohjauksen merkitys työn vä-         synnän ja tuotannon nopeasti muuttuvien vaati-
7823: littämisessä on luonnollisesti huomattava. Työn-      musten mukaan kouluttaa yritysten tarvitsemaa
7824: välityksen merkityksen arviointi pelkkien työ-        työvoimaa.
7825: paikkatilastojen tilastolukujen perusteella ei           Työnantajien suhtautuminen työvoimakoulu-
7826: näin ollen riitä. Vuonna 1993 työnhaun päättä-        tukseen on pääosin ollut myönteinen. Kesällä
7827: neistä työvoimatoimiston asiakkaista lähes            1994 valmistumassa olevan Johtamistaidon opis-
7828: 400 000 ilmoitti saaneensa tilapäistä tai pysy-       ton tekemän "Työvoimakoulutuksen vaikutta-
7829: vämpää työtä avoimilta työmarkkinoilta. Huhti-        vuus yritysten näkökulmasta" -tutkimuksen en-
7830: kuun 1994 aikana 27 000 työvoimatoimiston             nakkotietojen mukaan yritykset pitävät työvoi-
7831: asiakasta sai työtä avoimilta työmarkkinoilta.        makoulutusta tärkeänä ja toimivana keinona
7832:     Viime vuoden lopulla tehdyn työnantajasel-        sekä henkilöstön rekrytoinnissa että henkilöstön
7833: vityksen mukaan työnvälitykseen ilmoitettiin          koulutuksessa lomautuksen vaihtoehtona tai
7834: noin puolet työmarkkinoilla ulkoisessa haussa         muutoin yritysten kanssa yhteistyönä toteutetus-
7835: olleista avoimista paikoista. Ilmoittamatta jätet-    sa koulutuksessa. Etenkin ne yritykset, joilla on
7836: tyjen työpaikkojenjoukossa on ollut myös sellai-      kokemusta työvoimakoulutuksesta, suhtautuvat
7837: sia, joita työnantajan on ollut vaikea täyttää.       erittäin myönteisesti työvoimakoulutukseen.
7838: Vuodelle 1994 on tulostavoitteeksi asetettu työn-        Työvoimakoulutus on varsin joustava koulu-
7839: välityksen markkinaosuuden kasvattaminen              tusmuoto. Sen toteutuksessa voidaan koulutuk-
7840: asiakaspalvelun ja työmarkkinoiden toimivuu-          sen tavoitteiden, sisältöjen ja toteutustavan osal-
7841: den varmistamiseksi. Yhdessä työnantajajärjes-        ta reagoida hyvinkin lyhyellä aikajänteellä yri-
7842: töjen kanssa on valmisteltu uuteen työvoimapal-       tysten ja yrityskohtaisiin työvoimatarpeisiin.
7843: velulakiin perustuvat sopimukset avoimien työ-        Valtaosa työvoimakoulutuksen hankintamäärä-
7844:  paikkojen ilmoittamisesta työvoimatoimistoi-         rahoista ja hankintoja koskevasta päätöksen-
7845:  hin. Uuden työvoimapalvelulain ja sopimusten         teosta on delegoitu työvoimapiireille. Työvoima-
7846:  pohjalta toteutetaan keväällä 1994 työnantaja-       piirit ja työvoimatoimistot voivat näin ollen ot-
7847:  palvelujen markkinointikampanja. Työmarkki-          taa huomioon alueelliset ja paikalliset sekä yri-
7848:  najärjestöt osallistuvat kampanjaan.                 tyskohtaiset koulutustarpeet hyvin joustavasti.
7849:     Työpaikkavälityksen ja muiden palveluiden            Yrityskohtaisen koulutuksen mahdollisuuk-
7850:  kehittämisen pohjaksi on otettu käyttöön palve-      sien tehostamiseksi voidaan työvoimakoulutusta
7851:  luiden laadun seurantajärjestelmä, johon sisältyy    järjestää myös yhteishankintana, jossa yritys-
7852:  myös työnantajapalaute. Palvelujen laadun pa-        kohtaisesti räätälöidyn koulutuksen kustannuk-
7853:  lauteselvitys toteutettiin huhtikuussa 1994 kai-     siin osallistuu sekä työnantaja että työhallinto.
7854:  kissa työvoimatoimistoissa. Tällä ja työmarkki-      Tätä mahdollisuutta onkin käytetty melko pal-
7855:  naosuutta koskevalla selvityksellä, jotka molem-     jon (runsaat 300 000 opiskelijatyöpäivää v.
7856:  mat ovat tarkoitetut toistuvaan käyttöön, pyri-       1993).
7857:  tään saamaan yksityiskohtaista ja luotettavaa           Kuluvan vuoden ensimmäisellä kolmannek-
7858:  tietoa palveluiden käytöstä, merkityksestä ja laa-   sella työvoimakoulutuksen aloitti noin 29 000
7859:  :iusta toiminnan kehittämistä varten.                henkeä. Metallialan koulutuksen aloitti vajaat
7860:     Työvoimakoulutus on eri suhdannetilanteissa       3 000 henkeä.
7861: 
7862:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1994
7863: 
7864:                                                                         Työministeri Ilkka Kanerva
7865: 4                                          1994 vp -    KK 318
7866: 
7867: 
7868: 
7869:                                          Tili Riksdagens Talman
7870: 
7871:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         tober 1993 ansåg 3/4 av arbetsgivama att den
7872: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          betjäning de fått hos arbetsförmedlingen var god
7873: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        eller berömlig.
7874: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr               Man har studerat det negativa gensvaret be-
7875: 318:                                                    träffande tillgången på arbetskraft och den ar-
7876:                                                         betskraft som arbetsförmedlingen erbjuder och
7877:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ingripit i uppdagade missförhållanden. Vissa kla-
7878:         ta för att betona skyldigheten att börja ta     gomål beträffande arbetsförmedlingen har vid
7879:         emot arbete i stället för att stanna kvar i     utredning visat sig gälla sysselsättning med sys-
7880:         arbetslöshetsregistret, samt för att inrikta    selsättningsstöd, dvs. det faktum att man inte
7881:         omskolningen så att det t.ex. för metall-       tiliräckligt snabbt kunnat anvisa en kandidat
7882:         branschen fmns tillräckligt med yrkes-          som uppfyllt villkoren i sysselsättningsförord-
7883:         kunniga arbetstagare i förhållande tili         ningen och samtidigt uppfyllt arbetsgivarens
7884:         den ökande efterfrågan?                         önskemål.
7885:                                                             I budgeten för 1994 fastslås som en av arbets-
7886:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           förvaltningens uppgifter att utveckla arbetsgi-
7887: anföra följande:                                        varservicen. Effektiveringen av arbetsgivarservi-
7888:                                                         cen är kraftigt uppe också i arbetsförvaltningens
7889:     Uppsvinget då det gäller efterfrågan på arbets-     strategiska linjedragningar och i verksamhets-
7890: kraft under innevarande år kan skönjas på basis         och ekonomiplanens linjedragningar för 1995-
7891: av arbetsförvaltningens statistiker bl.a. enligt föl-   1998, där den första punkten gäller säkerställan-
7892: jande: antalet arbetslösa arbetstagare håller på        det av tillgången på arbetskraft och garanteran-
7893: att minska, antalet långtidsarbetslösa har ökat i       det av dess kvalitet.
7894: långsammare takt, de nya arbetslösa arbetssö-               Vakanstiden och besättandet av arbetsplatser-
7895: kandenas flöde och antalet permitterade har             na före utgången av den tid man kommit överens
7896: minskat, sysselsättningen på eget initiativ på den      om med arbetsgivaren utgör resultatmål vad gäl-
7897: öppna arbetsmarknaden bland arbetssökandena             ler arbetskraftsservicen. Enligt den senaste statis-
7898: vid arbetskraftsbyråema har ökat och antalet            tiken besattes 88 % av de tili arbetskraftsbyrån
7899: lediga arbetsplatser vid arbetskraftsbyråema            anmälda arbetsplatsema inom den tid arbetsgi-
7900: håller på att öka. I slutet av april uppgick antalet    varen önskat. Svårigheter med besättandet av
7901: lediga arbetsplatser vid arbetskraftsbyråema till       platser har förekommit bl.a. på arbetsplatser där
7902:  13 000, av vilka ca 900 gällde metallbranschen. I      huvuddelen av lönen utgörs av provisioner.
7903: fjol var motsvarande siffror 11 700 respektive              Arbetskraftsdistrikten har fått i uppdrag att
7904: knappa 600.                                             utreda möjlighetema tili att utveckla arbetsgivar-
7905:     Inom arbetsförvaltningen har man berett sig         servicen genom grundande av separata enheter
7906: på en ökning i efterfrågan på arbetskraft. I åt-        för arbetsgivarservice vid medelstora och stora
7907: gärdsarsenalen betonas prioriteringen av den ar-        arbetskraftsbyråer. Enligt en utredning som gjor-
7908: betsförmedling som riktar sig till den öppna ar-        des i början av året hade man redan grundat
7909: betsmarknaden samt förbättrandet av arbets-             enheter för arbetsgivarservice vid 13 medelstora
7910: kraftens kvalitet genom utbildning. Den tilifålli-      och stora arbetskraftsbyråer, och vid 7 arbets-
7911: ga personalökningen som erhållits på basis av           kraftsbyråer var ärendet aktuellt. Inom arbets-
7912: tilläggsbudgeten underlättar arbetskraftsbyråer-        förvaltningen pågår som bäst ett projekt kallat
7913: nas belastning och skapar förutsättningar för en        Arbetskraftsbyrån 2000, genom vilket man ut-
7914: effektiverad arbetsförmedling.                          veckar allt mera kundorienterade servicemodel-
7915:     Tidvis har det kommit negativt gensvar från         ler och arbetsmetoder.
7916: arbetsgivama, men jämfört med antalet arbets-               År 1993 besatte arbetsgivama över hälften av
7917: platser som årligen anmäls tili arbetskraftsbyrå-       de lediga platsema antingen intemt eller genom
7918: ema- 1993 ca 114 000 arbetsplatser- har det             direkta kontakter. Sålunda var endast hälften av
7919: negativa gensvaret inte varit alarmerande stort.        de lediga platsema i fjol officiellt lediganslagna.
7920:  Enligt en riksomfattande arbetsgivarenkät i ok-        Sedan senaste decennium har arbetsförmedling-
7921:                                             1994 vp -   KK 318                                            5
7922: 
7923: en i sin verksamhet betonat kundernas egen akti-            Arbetskraftsutbildning är i olika konjunktur-
7924: vitet i sökandet av arbete och utvecklat metoder        lägen en central form av arbetsgivarservice, ge-
7925: att söka arbete på eget initiativ.                      nom viiken man på ett mångsidigt sätt kan bemö-
7926:     Arbetsförmedlingens självbetjäning har ut-          ta såväl företagens behov på efterfrågan på ar-
7927: vecklats. Mao har bl.a. byggt nätverk för kunder-       betskraft som främja placeringen av arbetssö-
7928: nas självbetjäningsterminaler och utvecklat möj-        kande i arbete samt förbättra arbetsmarknadsbe-
7929: ligheten att se lediga arbetsplatser med hjälp av       redskapen. Arbetskraftsutbildningen innehar nu
7930: det offentliga datanätet, Telmo och text-TV.            en nyckelposition, då det vid en begynnande hög-
7931: Därtill har man tillgång till de traditionella plats-   konjunktur enligt tilltagande efterfrågan på ar-
7932: journalerna och "Platstorg" med öppen service i         betskraft och snabbt växlande krav inom pro-
7933: de största tätorterna. Dessa fakta samt rådgiv-         duktioneo är nödvändigt att utbilda arbetskraft
7934: ning och vägledning för arbetssökande är natur-         som företagen är i behov av.
7935: ligtvis av stor betydelse då det gäller att förmedla        Arbetsgivamas inställning till arbetskraftsut-
7936: arbete. Att bedöma arbetsförmedlingens bety-            bildning har i regel varit positiv. Enligt förhands-
7937: delse enbart på basis av arbetsplatsstatistikemas       uppgiftema om den undersökning om arbets-
7938: siffror är sålunda inte tillräckligt. Närmare           kraftsutbildningens effekt sedd ur företagssyn-
7939: 400 000 av de kunder vid arbetskraftsbyråerna           vinkel som gjorts av Institutet för ledarskap och
7940: vilka upphörde att söka arbete 1993 uppgav att          som blir fårdig sommaren 1994 anser företagen
7941: de fått tillfålligt eller mera stadigvarande arbete     arbetskraftsutbildningen vara en viktig och fun-
7942:  på den öppna arbetsmarknaden. Under april              gerande metod. Detta gäller såväl rekrytering
7943:  1994 fick 27 000 kunder vid arbetskrafts byråerna      som utbildning av personai som ett alternativ till
7944:  arbete på den öppna arbetsmarknaden.                   permittering eller då det annars är fråga om ut-
7945:     Enligt en arbetsgivarutredning som gjordes i        bildning som sker i samarbete med företag. Sär-
7946:  slutet av fjolåret anmäldes till arbetsförmedling-     skilt de företag som har erfarenhet av arbets-
7947:  en ca hälften av de lediga platser som kunde           kraftsutbildning förhåller sig synnerligen positivt
7948:  sökas extemt på arbetsmarknaden. Bland de ar-          till denna utbildning.
7949:  betsplatser som lämnats oanmälda har det också             Arbetskraftsutbildningen är en mycket flexi-
7950:  funnits sådana som arbetsgivaren haft svårt att        bel form av utbildning. Den kan i fråga om mål,
7951:  besätta. Resultatmålet för 1994 är att öka arbets-     innehåll och sätt att verkställas reagera till och
7952:  förmedlingens marknadsandel för att säkerställa        med på mycket kort sikt på företagens och före-
7953:  en fungerande kundservice och arbetsmarknad.           tagsvisa arbetskraftsbehov. Största delen av an-
7954:  Tillsammans med arbetsgivarorganisationema             slagen för anskaffning av arbetskraftsutbildning
7955:  har man berett avtal om anmälning av lediga            och beslutsfattandet vad gäller anskaffningar har
7956:  arbetsplatser till arbetskraftsbyråerna. Avtalen       delegerats till arbetskraftsdistrikten. Arbets-
7957:  baserar sig på den nya lagen om arbetskraftsser-       kraftsdistrikten och arbetskraftsbyråerna kan
7958:  vice. Utgående från den nya lagen om arbets-           sålunda på ett mycket smidigt sätt beakta regio-
7959:  kraftsservice och avtalen genomförs våren 1994         nala, lokala och företagsvisa utbildningsbehov.
7960:  en kampanj för marknadsföring av arbetsgivar-              För att effektivera möjligheterna till företags-
7961:  service. Arbetsmarknadsorganisationerna deltar         vis anordnad utbildning kan arbetskraftsutbild-
7962:  i kampanjen.                                           ningen ordnas också i form av gemensam an-
7963:      Till grund för utvecklandet av platsförmed-        skaffning, varvid såväl arbetsgivaren som arbets-
7964:  lingen och annan service har man tagit i bruk ett      förvaltningen deltar i kostnaderna för den före-
7965:  system för uppföljning a v servicekvaliteten. 1 sys-   tagsvis skräddarsydda utbildningen. Denna möj-
7966:  temet ingår även arbetsgivarrespons. En utred-         lighet har använts i tämligen stor utsträckning
7967:  ning över responsen på servicekvaliteten gjordes       (drygt 300 000 elevarbetsdagar 1993).
7968:  i april 1994 vid alla arbetskraftsbyråer. Genom            Under den första tredjedelen av 1994 inledde
7969:  denna utredning och en utredning över arbets-          ca 29 000 personer arbetskraftsutbildning. Nå-
7970:  marknadsandelen, vilka vardera är ämnade för           got under 3 000 personer påbörjade utbildning
7971:  upprepat bruk, försöker man få detaljerade och         inom metallbranschen.
7972:  tillförlitliga uppgifter om användningen av servi-
7973:  ce, dess betydelse och kvalitet för att kunna ut-
7974:   veckla verksamheten.
7975: 
7976:       Helsingforsden 13 juni 1994
7977: 
7978:                                                                          Arbetsminister Ilkka Kanerva
7979:                                                 1994vp
7980: 
7981: Kirjallinen kysymys 319
7982: 
7983: 
7984: 
7985: 
7986:                                    Aittoniemi: Toimenpiteistä valtion velan kasvun hillitsemiseksi
7987: 
7988: 
7989: 
7990:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7991:    Kesäkuussa vuonna 1991 valtion velka oli              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7992: 61,5 miljardia markkaa. Nyt velkaa on yli 270         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7993: miljardia, ja vuoden vaihteessa velan arvioidaan      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7994: olevan 300 miljardin markan luokkaa. Hitaan           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7995: taloudellisen elpymisen ja siihen liittyvän, toden-
7996: näköisesti pysyväksijäävän korkean työttömyy-                    Onko Hallituksella mitään ajatusta
7997: den johdosta valtion tulot ja menot ovat jatkos-              siitä, miten valtion kolmessa vuodessa
7998: sakin pahasti epätasapainossa. Tätä epätasapai-               61,5 miljardista markasta yli 270 miljar-
7999: noa lisää vielä menojen lisääntyminen ja tulojen              diin markkaan noussut ja lähivuosina
8000: väheneminen mahdollisen EU-jäsenyyden myö-                    vain kiihtyvä velkaantuminen saadaan
8001: tä arviolta noin 20 miljardilla markalla vuodessa.            pysäytettyä, ja
8002: Positiivisestikin ajatellen Suomen valtion velka-                 missä vaiheessa on niin sanotusti pää
8003: taakka lisääntyy tulevina vuosina noin 80 miljar-             vetävän kädessä, eli velan lisääminen ei
8004: din markan vuosivauhtia.                                      ole enää mahdollista?
8005:    Talouden kiristäminen ei enää asiassa auta,
8006: vaan se pelkästään lisää kehityksen kasvuvauh-
8007: tia.
8008: 
8009:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1994
8010: 
8011:                                             Sulo Aittoniemi
8012: 
8013: 
8014: 
8015: 
8016: 2400'321
8017: 2                                        1994 vp -   KK 319
8018: 
8019: 
8020: 
8021: 
8022:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8023:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       talouden alijäämä ei myöskään ensi vuonna juuri
8024: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vähene, vaikka valtion menoja supistetaan tun-
8025: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tuvasti hallituksen hyväksymien kehyspäätösten
8026: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       mukaisesti. Viime vuosien velkaantumisen vuok-
8027: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        si valtion velan korkomenot kasvavat tuntuvasti
8028: n:o 319:                                             ja ovat noin 25 mrd. mk vuonna 1995. Valtion
8029:                                                      velkaantuminen ja velan korkomenojen kasvu
8030:            Onko Hallituksella mitään ajatusta        jatkuvat nykyisten arvioiden mukaan lähivuo-
8031:        siitä, miten valtion kolmessa vuodessa        sinakin, mikä tulee vielä lisäämään rakenteellista
8032:        61,5 miljardista markasta yli 270 miljar-     alijäämää.
8033:        diin markkaan noussut ja lähivuosina              Talouden elpyminen ei yksinään valtion vel-
8034:        vain kiihtyvä velkaantuminen saadaan          kakierrettä katkaise koko tällä vuosikymmenel-
8035:        pysäytettyä, ja                               lä. Velkakierteen murtaminen onnistuu tiukkaan
8036:            missä vaiheessa on niin sanotusti pää     valtion menotalouteen sekä alhaiseen inflaatioon
8037:        vetävän kädessä, eli velan lisääminen ei      ja vahvaan kilpailukykyyn perustuvalla linjalla.
8038:        ole enää mahdollista?                         Valtion velkakierteen saaminen hallitulle tasolle
8039:                                                      tällä vuosikymmenellä edellyttää, että julkisten
8040:   Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraa-         menojen keskipitkän ajan kehitykselle asetetaan
8041: vaa:                                                 selkeät rajat ja painopisteet. Tavoitteiden aset-
8042:                                                      tamisen tulisi lähteä siitä, että valtion menojen
8043:    Viime vuosien kansantaloutta tervehdyttävien      reaalinen nollakasvu ulotetaan koskemaan koko
8044: toimenpiteiden vaikutukset ovat jo jonkin aikaa      tämän vuosikymmenen loppuvuosia. Menojen
8045: ilmenneet talouden tasapainottumisena. Etenkin       jäädyttäminen edellyttää korkomenojen kasvun
8046: toimenpiteet avoimen sektorin toimintaedelly-        takia muita menoja koskevia vaativia säästöpää-
8047: tysten palauttamiseksi hyvälle tasolle tukevat nyt   töksiä.
8048: käännettä nousuun ja kansantalouden ulkomai-             Valtion velkaantumisen arvioidaan olevan
8049: sen velkakierteen nujertamista.                      kestämättömällä pohjalla, jos ennakoitavissa
8050:    Tuotannon ripeän kasvun edellytykset ovat         olevat alijäämät eivät johda valtion velkaantu-
8051: siten palautuneet monien vuosien laman jälkeen,      misen kasvun taittumiseen. Velkaantumiskier-
8052: vaikka valtiontalouden suuri rakenteellinen ali-     teen katkeaminen riippuu valtiontalouden ali-
8053: jäämä ja suurtyöttömyys ovat edelleen talouden       jäämästä, velan määrästä ja bruttokansantuot-
8054: keskeiset ongelmat. Kasvun edellytysten turvaa-      teen arvon kasvuvauhdista. Esimerkkilaskel-
8055: minen vaatii kuitenkin pitkäjänteistä talouspoli-    mien mukaan nykyisen velkaantumisvauhdin
8056: tiikkaa ja tiukkaa finanssipolitiikkaa.              jatkuminen vie helposti umpikujaan. Näin ollen
8057:    Laman aikana syntyneen valtion velkakier-         valtion velkaantumisen saaminen hallintaan
8058: teen murtaminen edellyttää tiukan fmanssipoli-       vaatii edellä korostettua poikkeuksellisen tiuk-
8059: tiikan harjoittamista koko 1990-luvun ajan. Tä-      kaa menopolitiikkaa ja samalla kansantalouden
8060: män tavoitteen välttämättömyyttä kuvastavat          elpymistä niin, että veropohjat kasvavat ripeästi.
8061: seuraavat luvut. Vuoden 1993 lopussa valtion         Tiukka säästöpolitiikka varmistaa samalla al-
8062: velka oli 260 mrd. mk. Tänä vuonna velka lisään-     haiset korot, investointien merkittävän lisäänty-
8063: tyy 70 mrd. markalla eli enemmän kuin valtion        misen, matalan inflaation ja työllisyyden para-
8064: tuloveron tuotto on kahdessa vuodessa. Valtion-      nemisen.
8065: 
8066:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1994
8067: 
8068:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
8069:                                            1994 vp -   KK 319                                            3
8070: 
8071: 
8072: 
8073: 
8074:                                          Tili Riksdagens Talman
8075: 
8076:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        skottet i statsekonomin ser inte heller ut att avta
8077: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         nämnvärt nästa år, fastän de statliga utgiftema
8078: lem av statsrådet översänt fåljande av riksdags-       sänks kännbart enligt med regeringens rambe-
8079: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          slut. På grund av skuldsättningen de senaste åren
8080: 319:                                                   ökar ränteutgiftema för statsskulden märkbart
8081:                                                        och uppgår således till ca 25 mrd. mk 1995. Sta-
8082:           Har Regeringen någon uppfattning             tens skuldsättning och de stigande ränteutgifte-
8083:        om hur statens skuldsättning, som på tre        ma för skulden kommer enligt nuvarande be-
8084:        år har ökat från 61,5 mrd. mk till drygt        dömningar att fortgå även de närmaste åren, och
8085:        270 mrd. mk och fortfarande fortsätter          detta ökar ytterligare det strukturella underskot-
8086:        att öka, skall fås att stanna av, och           tet.
8087:           i vilket skede blir det slut på slöseriet,       Enbart en stimulerad ekonomi bryter inte den
8088:        dvs. när är det inte längre möjligt att öka     statliga skuldspiralen under hela detta årtionde.
8089:        skuldsättningen?                                Ett agerande som grundar sig på en stram stats-
8090:                                                        ekonomi i fråga om utgiftema samt på en låg
8091:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          inflation och en stark konkurrenskraft kan där-
8092: anfåra följande:                                       emot bryta skuldspiralen. För att den statliga
8093:                                                        skuldspiralen skall återställas på en behärskad
8094:    Verkningama av de åtgärder som under de             nivå under detta årtionde krävs tydliga gränser
8095: senaste åren harvidtagits för att sanera samhälls-     och viktiga områden för utvecklingen på medel-
8096: ekonomin har redan under en tid varit synliga i        lång sikt i fråga om offentliga utgifter. Målsätt-
8097: form av en mer balanserad ekonomi. Särskilt de         ningen borde utgå ifrån att en reell nolltillväxt
8098: åtgärder som vidtagits för att återställa den öpp-     gäller för de statliga utgiftema under slutet av
8099: na sektoms verksamhetsförutsättningar på en            detta årtionde. En nedfrysning av utgiftema för-
8100: sund nivå stöder nu uppsvinget och kuvandet av         utsätter p.g.a. de stigande ränteutgiftema krä-
8101: den utländska skuldspiralen inom samhällseko-          vande sparbeslut om övriga utgifter.
8102: nomin.                                                     Det uppskattas att den statliga skuldsättning-
8103:     Förutsättningama för en snabb produktions-         en ligger på en ohållbar grund, om de förutsägba-
8104: tillväxt har således återställts efter många år av     ra underskotten inte leder till att tillväxten i den
8105: depression, fastän det stora strukturella under-       statliga skuldsättningen avbryts. Underskottet i
8106: skottet i statsekonomin och den stora arbetslös-       statsekonomin, skuldbeloppet och tillväxttakten
8107: heten fortfarande är de största ekonomiska pro-        i fråga om bruttonationalproduktens värde spe-
8108: blemen. Det krävs dock en långsiktig ekonomisk         lar en viktig roll om skuldsättningsspiralen skall
8109: politik och en stram finanspolitik för att förut-      brytas. Enligt exemplifierande uträkningar leder
8110: sättningama för en tillväxt skall kunna tryggas.       den nuvarande skuldsättningstakten lätt in i en
8111:     Vi måste bedriva en stram finanspolitik under      återvändsgränd. För att få den statliga skuldsätt-
8112: hela 1990-talet för att kunna tygla den statliga       ningen under kontroll krävs det fortfarande en
8113: skuldspiral som uppstod under depressionen.            accentuerad och exceptionellt stram utgiftspoli-
8114: Följande siffror ger en bild av hur nödvändigt         tik och på samma gång en stimulerad samhälls-
8115: detta mål är. 1 slutet av 1993 uppgick statsskul-      ekonomi, så att skattebasen ökar i snabb takt. En
8116: den till 260 mrd. mk. 1 år stiger skulden med 70       stram sparpolitik säkerställer samtidigt låga rän-
8117: mrd. mk, dvs. med mera än vad staten får som           tor, en betydande ökning i investeringama, en låg
8118:  intäkter av inkomstskatten under två år. Under-       inflation och en förbättrad sysselsättning.
8119: 
8120:      Helsingforsden 23 maj 1994
8121: 
8122:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
8123:                                                 1994vp
8124: 
8125: Kirjallinen kysymys 320
8126: 
8127: 
8128: 
8129: 
8130:                                    Aittoniemi: Toimenpiteistä järvien happamoitumisen estämiseksi
8131: 
8132: 
8133: 
8134:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8135: 
8136:    Joitakin vuosia sitten maassamme oli meneil-       mus menisi aivan hukkaan, kysyn valtiopäiväjär-
8137: lään järvien laaja happamoitumistutkimus. Sillä       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
8138: oli oikein oma nimensäkin, jota nyt en satu muis-
8139: tamaan. Se maksoi lujasti rahaa ja sen perusteella               Minkälaisiin erilaisiin käytännön toi-
8140: piti suunnitella toimenpiteitä happamoituneiden               menpiteisiin Hallitus on ryhtynyt taan-
8141: järvien pelastamiseksi kalakuolemilta erilaisin               noisina vuosina tehdyn kalliin happamoi-
8142: toimenpitein, joista yhtenä mainittiin mahdolli-              tumistutkimuksen pohjalta happamoitu-
8143: nen kalkitus.                                                 neiksi todettujen järvien osalta, ja
8144:    Happamoituneiksi todettuihin järviin en ole                   minkälaisia jatkosuunnitelmia Halli-
8145: nähnyt ilmestyvän kalkituksia enkä muitakaan                  tuksella on asian suhteen?
8146: toimenpiteitä. Tämän vuoksi, ja ettei kallis tutki-
8147: 
8148:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1994
8149: 
8150:                                             Sulo Aittaniemi
8151: 
8152: 
8153: 
8154: 
8155: 2400321
8156: 2                                         1994 vp -   KK 320
8157: 
8158: 
8159: 
8160: 
8161:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8162: 
8163:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lahden maankohoamisrannikon sulfaattimaista
8164: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         huuhtoutuvaa rikkihappoa.
8165: olette 9 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-           HAPRO-tutkimusten jälkeen ympäristömi-
8166: jeenne n:o 829 ohella lähettänyt valtioneuvoston      nisteriö asetti työryhmän, jonka tehtäväksi an-
8167: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-        nettiin mm. selvittää valtion osallistumista vesien
8168: niemen kirjallisen kysymyksen n:o 320,jossa tie-      kalkituksiin. Työryhmä esitti aloitettavaksi vesi-
8169: dustellaan:                                           ja ympäristöhallituksen koordinoiman tutki-
8170:                                                       mus- ja selvitystyön, josta saataisiin perusteet
8171:           Minkälaisiin erilaisiin käytännön toi-      neutralointitoimien suunnittelulle ja joka paran-
8172:        menpiteisiin Hallitus on ryhtynyt taan-        taisi neutralointitarpeen arviointia varten tarvit-
8173:        noisina vuosina tehdyn kalliin happamoi-       tavaa asiantuntemusta. Näiden tutkimusten ja
8174:        tumistutkimuksen pohjalta happamoitu-          selvitysten perusteella tulisi 1990-luvun puolivä-
8175:        neiksi todettujen järvien osalta, ja           lissä uudelleen pohtia, kuinka valtio osallistuu
8176:           minkälaisia jatkosuunnitelmia Halli-        vesistöjen neutralointiin ja muutetaanko valtion
8177:        tuksella on asian suhteen?                     nykyisiä osallistumisperiaatteita (valtion rahoi-
8178:                                                       tusosuus enintään 50 %kustannuksista).
8179:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Vesi- ja ympäristöhallitus aloitti vuonna 1991
8180: vasti seuraavaa:                                      edellä mainitun tutkimus- ja selvitystyön, joka
8181:                                                       saadaan päätökseen syksyllä 1994. Selvitystyötä
8182:    Vuosina 1985-1990 toteutettu ympäristö-            on johtanut työryhmä, jossa on asiantuntijoita
8183: ministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön         ympäristöhallinnosta, Riista- ja kalatalouden
8184: rahoittama happamoitumisen tutkimusohjelma            tutkimuslaitoksesta, kalataloushallinnosta ja
8185: (HAPRO) loi maamme ympäristöhallintoon,               Metsäntutkimuslaitoksesta. Koekalkituksiin ja
8186: tutkimuslaitoksiin ja korkeakouluihin laajan tie-     niihin liittyvään tutkimus- ja selvitystyöhön on
8187: toperustan teollisuudesta, energian tuotannosta       vuosina 1992-1994 saatu yhteensä n. 3,4 milj.
8188: ja liikenteestä ilmaan tulevien päästöjen ym-         mk, mikä kuitenkin on paljon vähemmän, kuin
8189: päristövaikutuksista, niiden kehittymisestä ja        ympäristöministeriön kalkitustyöryhmä oli arvi-
8190: torjumisesta. Erikseen on selvitetty ammoniak-        oinut tarvittavan. Ympäristöministeriön osuus
8191: kipäästöjä, jotka ovat pääasiassa peräisin karja-     rahoituksesta oli 1,4 milj. mk (TMA mom.
8192: taloudesta, ja niiden vähentämistä. Päätavoite        35.25.77) ja maa- ja metsätalousministeriön 2
8193: ilmapäästöjen haittojen vähentämistoimissa on         milj. mk (TMA mom. 35.85.77). Vuoden 1994
8194: jo pitkään ollut vähentää päästöjä sekä kauko-        valtion talousarviossa koekalkitukset eivät ole
8195: kulkeutumista ulkomailta. Etenkin rikkilas-           enää omana alamomenttinaan, vaan ne sisälty-
8196: keuma on tämän vuoksi pienentynyt.                    vät ympäristöministeriön momentille "vesistö- ja
8197:    Osa maamme metsämaista ja vesistöistä on           ympäristönsuojelutyöt".
8198: siinä määrin herkkiä happamoitumiselle, ettei            Kun vesi- ja ympäristöhallituksen työryhmä
8199: rajukaan päästöjen vähentäminen lopeta happa-         on saanut työnsä valmiiksi, ympäristöministeriö
8200: moitumista saatikka paranna vesistön tilaa. Eräs      laatii ehdotuksen neutraloinnin toimeenpanosta.
8201: mahdollisuus on veden tai valuma-alueen toistu-       Siinä otetaan kantaa myös kustannuksiin ja val-
8202: vin kalkituksin pitää yllä mm. kaloille ja ravuille   tion osallistumiseen ilmausaasteista johtuvan
8203: siedettävää happamuusastetta. Jatkuva kalkitus        happamoitumisen torjuntaan.
8204: on myös ainoa tehokas tapa neutraloida Pohjan-
8205: 
8206:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1994
8207: 
8208:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
8209:                                            1994 vp -   KK 320                                            3
8210: 
8211: 
8212: 
8213: 
8214:                                          Tili Riksdagens Talman
8215: 
8216:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        som på grund av landhöjningen sköljs från sulfat-
8217: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        jorden vid Bottniska vikens kust.
8218: 9 maj 1994 till vederbörande medlem av statsrå-           Efter HAPRO-undersökningama tillsatte
8219: det översänt följande av riksdagsman Aittoniemi        miljöministeriet en arbetsgrupp med uppgift att
8220: undertecknade spörsmål nr 320:                         bl.a. utreda det statliga deltagandet i kalkningen
8221:                                                        av vattendrag. Arbetsgruppen föreslog ett nytt
8222:            Vilka olika praktiska åtgärder har Re-      undersöknings- och utredningsarbete, koordine-
8223:         geringen vidtagit beträffande de sjöar         rat av vatten- och miljöstyrelsen, i syfte att ta
8224:         som utgående från den dyra försumings-         fram grundema till planeringen av neutralise-
8225:         undersökning som gjordes för ett antal år      ringsåtgärdema och öka sakkunskapen. Avsik-
8226:         sedan konstaterades vara försurade, och        ten var att man utgående från dessa undersök-
8227:            hurdana fortsatta planer har Rege-          ningar och utredningar på nytt i mitten av 1990-
8228:         ringen i denna fråga?                          talet skulle ta ställning till statens deltagande i
8229:                                                        neutraliseringen av vattendragen och hur princi-
8230:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          pema för detta borde ändras (statens finansie-
8231: anföra föjande:                                        ringsandel högst 50 % av kostnadema).
8232:                                                           Vatten- och miljöstyrelsen inledde 1991 det
8233:     Genom programmet för undersökning av för-          ovan nämnda undersöknings- och utredningsar-
8234: suming (HAPRO), som genomfördes 1985-                  betet, som kommer att slutföras hösten 1994.
8235: 1990 och fmansierades av miljöministeriet och          Utredningsarbetet har letts av en arbetsgrupp
8236: jord- och skogsbruksministeriet, fick miljöför-        med sakkunniga från miljöförvaltningen, vilt-
8237: valtningen, forskningsinstituten och högskolor-        och fiskeriforskningsinstitutet, fiskeriförvalt-
8238: na i vårt land djupgående kunskap om miljöverk-        ningen och skogsforskningsinstitutet. Provkalk-
8239: ningama av utsläpp i luften från industri, energi-     ningar och därmed förknippat forsknings- och
8240: produktion och trafik, samt om hur dessa verk-         utredningsarbete har under 1992-1994 tilldelats
8241: ningar tar sig uttryck och hur de kan förhindras.      sammanlagt ca 3,4 milj. mk, vilket dock är avse-
8242: Ammoniakutsläppen, vilka till största delen här-       värt mindre än vad miljöministeriets kalknings-
8243: stammar från kreaturshushållningen, och minsk-         arbetsgrupp hade uppskattat att behövs. Miljö-
8244: ningen av dem har undersökts särskilt. Den vikti-      ministeriets andel av fmansieringen var 1,4 milj.
8245: gaste metoden att minska olägenhetema av ut-           mk (budg. mom. 35.25.77) ochjord- och skogs-
8246: släpp i luften har redan länge varit att reducera      bruksministeriets andel 2 milj. mk (budg.
8247: utsläppen och de fjärrtransporterade luftförore-       mom. 35.85.77). 1 budgeten för 1994 fmns prov-
8248: ningama från utlandet. 1 synnerhet svavelnedfal-       kalkningama inte längre under ett eget under-
8249: let har minskat till följd av detta.                   moment, utan under miljöministeriets moment
8250:     En del av våra skogsmarker och vattendrag är       "vattendrags- och miljövårdsarbeten".
8251:  så benägna att bli försurade att inte ens en dras-       När vatten- och miljöstyrelsens arbetsgrupp
8252:  tisk minskning av utsläppen avbryter försuming-       har slutfört sitt arbete skall miljöministeriet upp-
8253:  en eller förbättrar vattendragets tillstånd. En       göra ett fårslag om verkställandet av neutrali-
8254:  möjlighet är att med hjälp av upprepad kalkning       seringen. 1 förslaget kommer ställning även att
8255:  av vattnet eller avrinningsområdet upprätthålla       tas till kostnadema och statens deltagande i be-
8256:  en tolerabel surhetsgrad för bl.a. fiskar och kräf-   kämpningen av den försuming som beror på
8257:  tor. En fortgående kalkning är också det enda         luftföroreningar.
8258:  effektiva sättet att neutralisera den svavelsyra
8259: 
8260:      Helsingforsden 31 maj 1994
8261: 
8262:                                                                       Miljöminister Sirpa Pietikäinen
8263:                                                1994 vp
8264: 
8265: Kirjallinen kysymys 321
8266: 
8267: 
8268: 
8269: 
8270:                                   Aittoniemi: ED-kansanäänestyksen merkityksestä jäsenyysratkai-
8271:                                       sua tehtäessä
8272: 
8273: 
8274:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8275:    Suomessa järjestetään tulevana syksynä kan-                  Tulisiko Suomessa syksylläjärjestettä-
8276: sanäänestys Suomen liittymisestä Euroopan                    vän kansanäänestyksen tulos liittymises-
8277: unioniin. Eräissä muissa maissa kansanäänes-                 tä Euroopan unionin jäseneksi säätää rat-
8278: tykset velvoittavista sopimuksista jäsenyyskysy-             kaisevaksi kannanotoksi, ja jos näin ei
8279: myksen suhteen ovat olleet velvoittavia. Suomes-             tapahdu,
8280: sa järjestettävän kansanäänestyksen tulos tulee                 mikä painoarvo Hallituksen mielestä
8281: olemaan niinsanotusti neuvoa-antava ja edus-                 tulee olla neuvoa-antavan kansanäänes-
8282: kunta tekee asiasta lopullisen päätöksen.                    tyksen hylkääväHä tuloksella?
8283:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8284: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8285: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8286: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8287: 
8288:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1994
8289: 
8290:                                            Sulo Aittaniemi
8291: 
8292: 
8293: 
8294: 
8295: 240032]
8296: 2                                         1994 vp -   KK 321
8297: 
8298: 
8299: 
8300: 
8301:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8302: 
8303:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        leissa. Edustuksellisessa demokratiassa edus-
8304: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kunnan ei olisi edes sopivaa yksittäistapauksis-
8305: olette 9 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-        sa luopua sille kuuluvasta päätösvallasta valitsi-
8306: jeenne n:o 830 ohella toimittanut valtioneuvos-       joidensa hyväksi.
8307: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo          Sitovaan kansanäänestykseen siirtyminen
8308: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        merkitsisi huomattavaa poikkeamaa omaksu-
8309: senn:o321:                                            tusta edustuksellisesta järjestelmästä. Vakiintu-
8310:                                                       neen ylimpien valtioelinten välisen vallanjaon ja
8311:           Tulisiko Suomessa syksyllä järjestettä-     pitkällä aikavälillä syntyneen poliittisen perin-
8312:        vän kansanäänestyksen tulos liittymises-       teen huomioon ottaen voidaan arvioida, että si-
8313:        tä Euroopan unioninjäseneksi säätää rat-       tovaan kansanäänestykseen liittyy huomattava
8314:        kaisevaksi kannanotoksi, ja jos näin ei        joukko osin varmasti vielä ennalta arvaamatto-
8315:        tapahdu,                                       mia ongelmia, jotka ovat parhaalla mahdollisella
8316:           mikä painoarvo Hallituksen mielestä         tavalla ratkaistavissa vain huolellisen, pitkäai-
8317:        tulee olla neuvoa-antavan kansanäänes-         kaisen harkinnan jälkeen valtiosääntöä laajem-
8318:        tyksen hylkääväHä tuloksella?                  min uudistettaessa. Ennen tulevaa neuvoa-anta-
8319:                                                       vaa kansanäänestystä Suomen liittymisestä
8320:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Euroopan unionin jäseneksi tällaista valtiosään-
8321: vasti seuraavaa:                                      nön muutosta tuskin edes ehdittäisiin erillisuu-
8322:                                                       distuksena toteuttaa.
8323:    Suomen valtiollinen järjestelmä rakentuu               On selvää, että neuvoa-antavan kansanäänes-
8324: edustuksellisen demokratian varaan. Valtiovalta       tyksen tulos ei oikeudellisesti sido valtioelimiä.
8325: kuuluu kansalle ja sitä edustaa valtiopäiville ko-    Kuitenkin sen tosiasiallinen vaikutus on niin suu-
8326: koontunut eduskunta.                                  ri, että ylimmät valtioelimet tuskin voivat aina-
8327:    Neuvoa-antava kansanäänestys on sisällytet-        kaan kokonaan jättää huomiotta kansanäänes-
8328: ty valtiolliseen järjestelmäämme vain edustuk-        tyksen tulosta. Kansanäänestyksen tuloksen ol-
8329: sellista järjestelmäämme täydentämään, ei osit-       tua kielteinen asiaa ei ainakaan samoista lähtö-
8330: tainkaan sitä korvaamaan. Kun liittyminen             kohdista voitane poliittisen järjestelmämme us-
8331: Euroopan unionin jäseneksi ulottaa vaikutuk-          kottavuutta horjuttamatta kovin pian ottaa rat-
8332: sensa koko kansaan, on luonnollista, että kan-        kaistavaksi myönteisen, kansan tahdon vastaisen
8333: san mielipide ennen ratkaisun tekemistä luotet-       päätöksen tekemiseksi.
8334: tavana tavalla selvitetään. Eduskunnalle kuu-             Hallitus ei kuitenkaan ole oikea taho arvioi-
8335: luu kuitenkin valta ratkaista sellaisetkin sen toi-   maan, mikä painoarvo neuvoa-antavan kansan-
8336: mivaltaan kuuluvat kysymykset, joista on jär-         äänestyksen mahdollisella kielteisellä tuloksella
8337: jestetty neuvoa-antava kansanäänestys, ja se          on asiassa tehtävään päätökseen. Tämä arviointi
8338: kantaa myös kansalle vastuun tekemistään pää-         voi tapahtua vain eduskunnassa senjäsenten itse-
8339: töksistä, poliittisesti seuraavissa eduskuntavaa-     näisten ratkaisujen pohjalta.
8340: 
8341:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1994
8342: 
8343:                                                                Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
8344:                                            1994 vp -    KK 321                                          3
8345: 
8346: 
8347: 
8348: 
8349:                                          Till Riksdagens Talman
8350: 
8351:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        avsäga sig sin beslutsrätt tili förmån för sina
8352: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 830         väljare.
8353: av den 9 maj 1994 tili vederbörande medlem av              En övergång tili bindande folkomröstningar
8354: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        skulle innebära betydande avsteg från det anam-
8355: Aittoniemi undertecknade skriftliga spörsmål nr         made representativa systemet. Med beaktande av
8356: 321:                                                    den vedertagna maktfördelningen mellan de hög-
8357:                                                         sta statsorganen och den politiska tradition som
8358:            Borde det stadgas att resultatet av den      uppstått under en lång tidsperiod kan man bedö-
8359:         folkomröstning som i höst anordnas i            ma att en bindande folkomröstning är förknip-
8360:         Finland om anslutning tili den Europeis-        pad med en betydande mängd problem som del-
8361:         ka unionen blir ett avgörande ställnings-       vis säkert ännu är oförutsägbara. Dessa problem
8362:         tagande, och om så inte sker,                   kan lösas på bästa möjliga sätt endast efter lång-
8363:            viiken tyngd bör ett förkastande resul-      varig omsorgsfull prövning då man i större ut-
8364:         tat i den rådgivande folkomröstningen           sträckning reviderar statsförfattningen. F öre den
8365:         enligt Regeringens åsikt ha?                    kommande rådgivande folkomröstningen om
8366:                                                         Finlands anslutning tili den Europeiska unionen
8367:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           skulle man knappast ens hinna genomföra en
8368: anföra följande:                                        dylik ändring av statsförfattningen som en särre-
8369:                                                         form.
8370:    Det politiska systemet i Finland bygger på              Det är klart att resultatet av en rådgivande
8371: representativ demokrati. Statsmakten tillkom-           folkomröstning juridiskt sett inte binder statsor-
8372: mer folket, som företräds av dess tili riksdag          ganen. Dess faktiska betydelse är likväl så stor,
8373: församlade representation.                              att de högsta statsorganen knappast åtminstone
8374:    Den rådgivande folkomröstningen har införli-         helt och hållet kan ignorera resultatet av folkom-
8375: vats i vårt politiska system enbart för att kom-        röstningen. Om resultatet av folkomröstningen
8376: plettera vårt representativa system och inte för        blir nekande torde ärendet inte, åtminstone inte
8377: att ens delvis ersätta det. När en anslutning tili      ifrån samma utgångspunkter, särskilt snabbt
8378: den Europeiska unionen har inverkan på hela             kunna upptas för behandling i syfte att åstad-
8379: folket är det naturligt att folkets åsikt utreds på     komma ett positivt beslut som strider mot folkets
8380: ett pålitligt sätt innan man fattar ett beslut. Riks-   vilja, utan att detta skakar trovärdigheten hos
8381: dagen har likväl makt att avgöra också sådana           vårt politiska system.
8382: frågor som faller inom dess behörighet, om vilka           Regeringen är emellertid inte rätt organ att
8383: en rådgivande folkomsöstning har anordnats,             bedöma viiken tyngd ett eventuellt negativt slut-
8384: och den bär även inför folket ansvaret för sina         resultat i den rådgivande folkomröstningen kan
8385: beslut, i politiskt avseende vid nästa riksdagsval.     få på beslutet i detta ärende. Denna bedömning
8386: I en representativ demokrati skulle det inte ens        kan endast ske i riksdagen utgående från riks-
8387: vara passande för riksdagen att i enskilda fall         dagsmännens självständiga avgöranden.
8388: 
8389:        Helsingfors den 25 maj 1994
8390: 
8391:                                                                  Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
8392:                                                  1994vp
8393: 
8394: Kirjallinen kysymys 322
8395: 
8396: 
8397: 
8398: 
8399:                                     Aittoniemi: Maanviljelijöiden sivutulojen verottamisesta
8400: 
8401: 
8402: 
8403:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8404:    Maataloudessa erityisesti pienemmillä vilje-        via vaatimuksia siitä, että sivuansiot, vaikka nii-
8405: lystiloilla viljelijät hankkivat sivutuloja esimer-    hin käytettäisiinkin maatalouden koneita, tulisi-
8406: kiksi metsäajoista, soranajosta tai erilaisista pie-   vat verotettaviksi erillisen verotuksen kautta.
8407: nistä maansiirtotöistä. Koneet, joita tällaisessa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8408: urakoinnissa käytetään, ovat maatalouskirjan-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8409: pidossa, ja saadut tulot verotetaan yhdessä maa-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8410: taloustulon kanssa. Maatalouden harjoittaja voi        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8411: tietysti perustaa erillisen yhtiön sivutoimintaa
8412: varten, mutta erillinen verotus ei ole mahdollista,               Katsooko Hallitus, että maatalouden
8413: jos toiminnassa käytetään maataloustoimintaan                  muun muassa verotuksellisten toiminto-
8414: ja sen kirjanpitoon liittyviä koneita.                         jen mahdollisen ED-jäsenyyden myötä
8415:    Maatalouden verotuskäytäntö tulee huomat-                   muuttuessa maanviljelijöiden sivuansiot
8416: tavasti muuttumaan, mikäli Suomi liittyy Euroo-                tulisi verottaa erillisen verotuksen kautta
8417: pan unioninjäseneksi ja suunnitteilla oleva maa-               siitä huolimatta, että niihin käytetään
8418: talouden sisäinen tukipaketti kaikkine muutok-                 maatalouden kirjanpitoon sisältyviä ko-
8419: sineen hyväksytään. Asia on tuonut esille kasva-               neita ja laitteita?
8420: 
8421:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1994
8422: 
8423:                                              Sulo Aittoniemi
8424: 
8425: 
8426: 
8427: 
8428: 2400321
8429: 2                                        1994 vp -   KK 322
8430: 
8431: 
8432:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8433:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       eräisiin ulkonaisiin seikkoihin. Jos maatalouden
8434: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        yhteydessä harjoitetussa toiminnassa käytetään
8435: olette 9 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-       tätä toimintaa eikä maataloutta varten palkattua
8436: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     henkilökuntaa ja jos tähän toimintaan on sijoi-
8437: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitta-       tettu huomattavasti pääomaa, kysymyksessä on
8438: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          usein eri liike. Vaikka toiminnassa ei käytetä
8439: n:o 322:                                             erikseen palkattua henkilökuntaa ja vaikka sii-
8440:                                                      hen ei ole sijoitettu erityisen suurta pääomapa-
8441:            Katsooko Hallitus, että maatalouden       nosta, se voidaan katsoa eri liikkeeksi, jos se
8442:        muun muassa verotuksellisten toiminto-        eroaa luonteeltaan maatalouden tavanomaisista
8443:        jen mahdollisen ED-jäsenyyden myötä           toiminnoista. Esimerkiksi maatilalla oleva me-
8444:        muuttuessa maanviljelijöiden sivuansiot       talliverstas, joka tekee töitä ulkopuolisille, on
8445:        tulisi verottaa erillisen verotuksen kautta   useimmiten katsottava eri liikkeeksi. Samoin laa-
8446:        siitä huolimatta, että niihin käytetään       jassa mittakaavassa harjoitettua turkistarhausta,
8447:        maatalouden kirjanpitoon sisältyviä ko-       kalanviljelyä ja sellaista sahaustoimintaa, jossa
8448:        neita ja laitteita?                           sahataan huomattavia määriä ulkopuolisilta
8449:                                                      hankittua puutavaraa myyntiä varten, on pidet-
8450:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tävä eri liikkeenä. Sen sijaan hevoskasvatusta,
8451: vasti seuraavaa:                                     kauppapuutarhaa, untuvikkohauduttamoa ja
8452:                                                      broilerinkasvatusta voidaan pitää eri liikkeenä
8453:     Maatalouden tulos lasketaan maatilatalouden      vain, jos se on laajaa, erillistä työvoimaa ja suu-
8454: tuloverolain mukaan. Lain 2 §:n mukaan maa-          ria pääomansijoituksia vaativaa. Maatalouteen
8455: taloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta      kuuluvia toimintoja taas ovat meijeriajo, karjan
8456: sekä sellaista erikoismaataloutta taikka maa- tai    kasvatus ja tavallisuudesta poikkeavien kasvien
8457: metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei    peltoviljely samoin kuin tomaattien kasvihuone-
8458: ole pidettävä eri liikkeenä. Maatalouden tulona      viljely ja maatalouden rinnalla laajakin puutar-
8459: pidetään lain 5 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan       haviljely. Myösjoulukuusista, tervasta taimuista
8460: myös tilalla olevan tuotantolaitoksen tuotteiden     varsinaiseen puutavarakauppaan kuulumatto-
8461: luovutushintoja sekä maa- tai metsätalouden yh-      mista tuotteista saatuihin tuloihin sovelletaan
8462: teydessä harjoitetusta muusta toiminnasta saa-       maatalouden verotusta koskevia säännöksiä.
8463: tuja korvauksia, mikäli tuotantolaitosta tai toi-        Maatilatalouden tuloverolain ja elinkeino-
8464: mintaa ei ole pidettävä eri liikkeenä. Jos toimin-   tuloverolain soveltamisalat määräytyvät tulon-
8465: taa on pidettävä eri liikkeenä, se muodostaa eril-   hankkimistoiminnan luonteen mukaan. Lähtö-
8466: lisen tulolähteen, jonka tulos vahvistetaan elin-    kohtana on, että tulonsaajan oikeudellisella
8467: keinotulon verottamisesta annetussa laissa sää-      muodolla ei ole merkitystä. Myöskään vuoden
8468: detyllä tavalla. Lain 5 §:n 1 momentin 8 kohdan       1993 alusta voimaan tulleen pääomaverouudis-
8469: mukaan maatalouden tuloa ovat myös koneista,         tuksen yhteydessä ei lähdetty siitä, että osake-
8470: kalustosta, laitteista, hevosista sekä muista tuo-   yhtiöiden verotus tapahtuisi aina elinkeinotulo-
8471: tantovälineistä saadut vuokrat ja muut käyttö-       verolain mukaan.
8472: korvaukset sekä verovelvollisen ja maa- taimet-          Maatalouden sivuansioiden verottaminen pe-
8473: sätaloutta varten palkattujen työntekijöiden         rustuu laajaan ja vakiintuneeseen oikeuskäytän-
8474: työstä käyttökorvausten yhteydessä saadut pal-       töön. Hallituksen mielestä ei ole tarvetta maata-
8475: kat ja muut korvaukset.                              louden sivuansioiden verotuksen muuttamiseen
8476:     Harkittaessa sitä, milloin maatalouden yhtey-    eikä hallituksen käsityksen mukaan myöskään
8477: dessä harjoitettu toiminta muodostaa erillisen       mahdollinen ED-jäsenyys edellytä verotukseen
8478: liikkeen, joudutaan kiinnittämään huomiota           tältä osin muutoksia.
8479:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1994
8480: 
8481:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
8482:                                           1994 vp -   KK 322                                             3
8483: 
8484: 
8485:                                         Tili Riksdagens Talman
8486: 
8487:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      jordbruket används personai som avlönats för
8488: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       denna verksamhet och inte för jordbruket, och
8489: 9 maj 1994 till vederbörande medlem av statsrå-       om avsevärt mycket kapital har investerats i
8490: det översänt följande av riksdagsman Sulo Aitto-      ver~.samheten, är det ofta fråga om särskild rörel-
8491: niemi undertecknade spörsmå1 nr 322:                  se. A ven om särskild personai inte har avlönats
8492:                                                       för verksamheten och någon särskilt stor kapital-
8493:           Anser Regeringen, när bl.a. de beskatt-     insats inte har investerats i verksamheten, kan
8494:        ningsmässiga funktionerna inom jord-           verksamheten betraktas som särskild rörelse om
8495:        bruket i och med ett eventuellt medlem-        den till sin karaktär skiljer sig från den sedvanliga
8496:        skap i EU förändras, att jordbrukarna          jordbruksverksamheten. T.ex. en sådan metall-
8497:        skall beskattas för sina biinkomster ge-       verkstad på en gårdsbruksenhet som producerar
8498:        nom en separat beskattning trots att de        tjänster för utomstående betraktas oftast som
8499:        när de förvärvar dessa använder maski-         särskild rörelse. Likaså skall sådan pälsdjursupp-
8500:        ner och anordningar som ingår i jord-          födning och fiskodling som bedrivs i stor skala
8501:        bruksbokföringen?                              samt sådan sågverksamhet, där avsevärda mäng-
8502:                                                       der virke som anskaffats av utomstående sågas
8503:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för försäljning, betraktas som särskild rörelse.
8504: anföra följande:                                      Däremot kan hästuppfödning, handelsträd-
8505:                                                       gårdsrörelse, bedrivande av kläckningsinrätt-
8506:     Resultatet av jordbruk uträknas enligt in-        ning för nykläckta kycklingar samt broilerupp-
8507: komstskattelagen för gårdsbruk. Enligt lagens         födning betraktas som särskild rörelse endast om
8508: 2 § avses med jordbruk egentligt jordbruk samt        verksamheten är omfattande och kräver särskild
8509: sådant specialjordbruk eller annan verksamhet i       arbetskraft och stora kapitalinvesteringar. Meje-
8510: anslutning tilljord- och skogsbruk som inte skall     rikörslor, boskapsuppfödning och yrkesmässigt
8511: betraktas som särskild rörelse. Som resultat av       odlande av ovanliga växter liksom även tomat-
8512: jordbruk betraktas enligt lagens 5 § 1 mom. 6         odling i växthus och också omfattande träd-
8513: punkten även överlåtelsepris för produkter från       gårdsodling vid sidan av jordbruket anses likaså
8514: en produktionsinrättning på lägenheten samt er-       som sysslor som hör tilljordbruket. Stadgandena
8515: sättningar som uppburits för annan i samband          om beskattning av jordbruk tillämpas även på
8516: med jord- eller skogsbruket bedriven verksam-         inkomst av julgranar, tjära eller andra produkter
8517: het, om inte produktionsinrättningen eller verk-      som inte hör tili den egentliga virkeshandeln.
8518: samheten skall anses som särskild rörelse. Om            Tillämpningsområdet för inkomstskattelagen
8519: verksamheten skall betraktas som särskild rörel-      för gårdsbruk och lagen om beskattning av in-
8520: se utgör den en separat förvärvskälla, vars resul-    komst av näringsverksamhet bestäms enligt vii-
8521: tat fastställs enligt lagen om beskattning av in-     ken karaktär verksamheten för inkomstens för-
8522: komst av näringsverksamhet. Enligt 5 § 1 mom. 8       värvande har. Utgångspunkten är att den rättsli-
8523: punkten inkomstskattelagen för gårdsbruk be-          ga formen i fråga om inkomsttagaren inte har
8524: traktas som resultat av jordbruk även hyror och       någon betydelse. I samband med den kapital-
8525:  annat vederlag för nyttjande av maskiner, red-       skattereform som trädde i kraft vid ingången av
8526:  skap och anordningar samt hästar liksom även          1993 utgick man inte heller från att aktiebolag
8527:  annan produktionsmateriel samt i samband med         alltid skall beskattas enligt lagen om beskattning
8528:  vederlag för nyttjandet av produktionsmateriel       av inkomst av näringsverksamhet.
8529:  uppburna löner och andra ersättningar för arbe-         Beskattningen av biinkomster av jordbruket
8530:  te, som utförts av den skattskyldige och för jord-   bygger på en omfattande och hävdvunnen rätts-
8531:  och skogsbruket avlönade arbetstagare.               praxis. Regeringen anser att det inte finns något
8532:      Vid bedömning av om verksamhet som be-           behov av att ändra beskattningen av biinkomster
8533:  drivs i samband med jordbruket utgör särskild        av jordbruket. Enligt regeringens uppfattning
8534:  rörelse måste vissa yttre faktorer beaktas. Om det   medför ett eventuellt EU-medlemskap inte heller
8535:  i sådan verksamhet som bedrivs i samband med         krav på ändringar av detta slag.
8536: 
8537:      Helsingforsden 30 maj 1994
8538: 
8539:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
8540:                                                1994vp
8541: 
8542: Kirjallinen kysymys 323
8543: 
8544: 
8545: 
8546: 
8547:                                   Aittoniemi: Kotiuttamisrahan maksamisesta varusmiespalveluk-
8548:                                       sesta vapautuville nuorille
8549: 
8550: 
8551:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8552:    Eduskunta teki parisen vuotta sitten erään           Yhteiskunnan velvollisuus olisi palauttaa tuo
8553: epämiellyttävimmistä valtion menojen säästö-         rahallinen suoritus ja mieluimmin jonkin verran
8554: päätöksistä kumoamaila lain kotiuttamisrahan         aikaisempaa suurempana. Siihen tämä maa ei
8555: maksamisesta varusmiespalveluksesta vapautu-         rahallisesti kaadu.
8556: ville asevelvollisille. Poistamalla tuon 300 mar-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8557: kan suuruisen kertakorvauksen valtio säästi hal-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8558: lituksen esityksen mukaan 10 miljoonaa mark-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8559: kaa vuodessa, joka sekin laskelma lienee ylimi-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8560: toitettu.
8561:     Suomalaiset nuoret miehet täyttävät kansain-                 Olisiko Hallituksen mielestä kohtuul-
8562: välisen mittapuun mukaan tunnollisesti asevel-               lista, että varusmiespalveluksesta vapau-
8563: vollisuutensa. Erityisesti vaikeina työttömyysai-            tuville asevelvollisille palautettaisiin koh-
8564: koina nuoret miehet vapautuvat armeijasta tyh-               tuullisella määrällä lisättynä parisen
8565: jätaskuina, ilman että heillä olisi minkäänlaisia            vuotta sitten poistettu oikeus ns. kotiut-
8566: tulevaisuuden visioita työpaikasta ja ansiotulois-           tamisrahaan varusmiespalveluksen päät-
8567: ta. Tuo 300 markan suuruinen kotiuttamisraha ei              tyessä ja nuoren miehen palatessa an-
8568: noita visioita loisi sekään, mutta antaisi edes              keaan suomalaiseen arkielämään, ensi-
8569: muutaman päivän siirtymäajan tarverahojen                    päivien kuluihin ja matkarahoiksi toivot-
8570: suhteen ja mahdollisuuden edes matkakuluihin                 tomaan työn etsintään?
8571: lähdettäessä työpaikan etsintään.
8572: 
8573:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1994
8574: 
8575:                                            Sulo Aittaniemi
8576: 
8577: 
8578: 
8579: 
8580: 240032J
8581: 2                                         1994 vp -    KK 323
8582: 
8583: 
8584: 
8585: 
8586:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8587: 
8588:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         dettäessä kotiuttamisrahalle asetettiin tavoite,
8589: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          että sen tulisi riittää kotiutettavan asevelvollisen
8590: olette 9 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-         elatukseen noin kahden viikon ajalle. Vuoden
8591: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       1971 kotiuttamisrahan määrä olikin mitoitettu
8592: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen         tämän tavoitteen mukaisesti. Vuosien mittaan
8593: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 323:          minkään hallituksen toimesta ei kotiuttamis-
8594:                                                        rahaa ollut kuitenkaan esitetty korotettavaksi
8595:            Olisiko Hallituksen mielestä kohtuul-       tämän tavoitteen mukaisesti, vaan suoritetut
8596:        lista, että varusmiespalveluksesta vapau-       tarkistukset kotiuttamisrahan määrään olivat
8597:        tuville asevelvollisille palautettaisiin koh-   varsin vaatimattomia. Kotiuttamisraha oli siten
8598:        tuullisella määrällä lisättynä parisen          ajan myötä menettänyt huomattavan osan yh-
8599:        vuotta sitten poistettu oikeus ns. kotiut-      teiskunnallisesta merkityksestään. Määrältään
8600:        tamisrahaan varusmiespalveluksen päät-          alhainen kotiuttamisraha ei enää vuosiin ollut
8601:        tyessä ja nuoren miehen palatessa an-           merkittävä toimeentuloturvan takaaja kotiutet-
8602:        keaan suomalaiseen arkielämään, ensi-           taville asevelvollisille.
8603:        päivien kuluihin ja matkarahoiksi toivot-          Todettakoon vielä, että kansalaisten viime-
8604:        tomaan työn etsintään?                          sijainen toimeentuloturvan muoto on sosiaali-
8605:                                                        huoltolain perusteella myönnettävä toimeentu-
8606:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            lotuki. Tämä järjestelmä on kehittynyt huomat-
8607: taen seuraavaa:                                        tavasti kotiuttamisrahajärjestelmän olemassa-
8608:                                                        olon aikana. Kaikki kotiutettavat asevelvolliset,
8609:     Kotiuttamisrahajärjestelmä oli Suomessa voi-       joilla ei ole riittäviä tuloja välttämättömän toi-
8610: massa vuosina 1971-1992. Aluksi kotiutetta-            meentulonsa järjestämiseksi, ovat oikeutettuja
8611: ville asevelvollisille maksettiin kotiuttamisrahaa     saamaan toimeentulotukea. Toimeentulotuki
8612: tarveharkinnan perusteella, mutta vuoden 1978          kansalaisten perusturvan muotona antaa olen-
8613: alusta lukien sitä ryhdyttiin maksamaan kaikille       naisesti paremman toimeentuloturvan todella ta-
8614: palveluksesta kotiutettaville. Kotiuttamisrahan        loudellisen tuen tarpeessa oleville kotiutettaville
8615: määrä oli vuosina 1986-1992 300 markkaa.               kuin 300 markan suuruinen kertasuoritus, jonka
8616:     Osana valtiontaloutta koskevia säästötoimia        merkittävään korottamiseen ei tämänhetkisessä
8617: kotiuttamisrahan maksamisesta luovuttiin 1.1.          taloudellisessa tilanteessa ole ollut minkäänlaisia
8618: 1993lukien (Laki kotiuttamisrahalain kumoami-          edellytyksiä.
8619: sesta 1367/92).                                           Edellä esitetyn perusteella katson, että kotiut-
8620:     Kotiuttamisrahalain kumoamista koskevan            tamisrahajärjestelmän palauttaminen ei ole tar-
8621: lakiesityksen perusteluissa todettiin, että kotiut-    koituksenmukaista.
8622: tamisrahalakia aikanaan 1970-luvun alussa sää-
8623: 
8624:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1994
8625: 
8626:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
8627:                                         1994 vp -   KK 323                                           3
8628: 
8629: 
8630: 
8631: 
8632:                                       Tili Riksdagens Talman
8633: 
8634:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     1970-talet var hemförlovningspenningen avsedd
8635: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den     att trygga den hemförlovades uppehälle i ca två
8636: 9 maj 1994 till vederbörande medlem av statsrå-     veckor. Beloppet på hemförlovningspenningen
8637: det översänt följande av riksdagsman Aittoniemi     1971 var även dimensionerat enligt detta mål.
8638: undertecknade spörsmål nr 323:                      Under årens lopp föreslog dock inte någon rege-
8639:                                                     ring att hemförlovningspenningen skulle höjas
8640:           Är det enligt Regeringen rimligt att de   enligt detta mål utan de justeringar som gjordes i
8641:        vämpliktiga som befrias från bevärings-      hemförlovningspenningens belopp var synnerli-
8642:        tjänst återfår den rätt som slopades för     gen blygsamma. Hemförlovningspenningen för-
8643:        några år sedan till s.k. hemförlovnings-     lorade således med tiden en mycket stor del av sin
8644:        penning, som förhöjd med ett rimligt be-     sociala betydelse. Den låga hemförlovningspen-
8645:        lopp kunde täcka utgiftema under de för-     ningen var inte längre på många år en betydande
8646:        sta dagama och resekostnadema i det          garant för utkomstskyddet för vämpliktiga som
8647:        hopplösa sökandet efter arbete när bevä-     hemförlovades.
8648:        ringstjänstgöringen har fullgjorts och den       Man bör ytterligare konstatera att den form av
8649:        unge mannen återvänder till den dystra       utkomstskydd som i sista hand står till buds för
8650:        finska vardagen?                             medborgama är det utkomststöd som beviljas
8651:                                                     med stöd av socialvårdslagen. Detta system har
8652:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       utvecklats avsevärt under den tid som systemet
8653: anföra följande:                                    med en hemförlovningspenning har funnits. Alla
8654:                                                     vämpliktiga som hemförlovas och som inte har
8655:    Systemet med en hemförlovningspenning var i      tillräckliga inkomster för att ordna sin nödvändi-
8656: kraft i Finland 1971-1992. 1 bötjan betalades       ga utkomst är berättigade till utkomststöd. Re-
8657: hemförlovningspenningen på basis av behovs-         dan i åratal har många hemförlovade varit tvung-
8658: prövning till de vämpliktiga som hemförlovades,     na att ty sig till utkomststöd efter fullgjord väm-
8659: men från ingången av 1978 betalades den till alla   plikt. Utkomststöd som en form av grundtrygg-
8660: som hemförlovades från tjänstgöring. Hemför-        het för medborgama ger ett väsentligt bättre ut-
8661: lovningspenningen uppgick till 300 mk under         komstskydd för sådana som hemförlovas och
8662: 1986-1992.                                          som verkligen är i behov av utkomststöd än en
8663:    Betalningen av hemförlovningspenning slopa-      engångsersättning på 300 mk som det med tanke
8664: des den 1 januari 1993 som en del av de statseko-   på den nuvarande ekonomiska situationen inte
8665: nomiska sparåtgärdema (Lagen om upphävande          finns några som helst förutsättningar att höja i
8666: av lagen om hemförlovningspenning 1367/92).         någon betydande grad.
8667:    1 motiveringen till propositionen med förslag        På basis av det som framställts ovan anser jag
8668: tilllag om upphävande av lagen om hemförlov-        att en återinföring av systemet med en hemför-
8669: ningspenning konstaterades att när lagen om         lovningspenning inte är ändamålsenlig.
8670: hemförlovningspenning stiftades i bötjan på
8671: 
8672:      Helsingforsden 30 maj 1994
8673: 
8674:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
8675: 1
8676: 1
8677: 1
8678:     1
8679:     1
8680:     1
8681:         1
8682:         1
8683:         1
8684:             1
8685:             1
8686:             1
8687:                 1
8688:                 1
8689:                 1
8690:                     1
8691:                     1
8692:                     1
8693:                         1
8694:                         1
8695:                         1
8696:                             1
8697:                                                1994 vp
8698: 
8699: Kirjallinen kysymys 324
8700: 
8701: 
8702: 
8703: 
8704:                                   Aittoniemi: Työharjoittelupaikkojen järjestämisestä valmistuville
8705:                                       lääkäreille
8706: 
8707: 
8708:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8709: 
8710:    Lääkäriksi valmistuminen vaatii noin kuuden       itse opiskelijan kannalta katsottuna. Opetusvi-
8711: vuoden opiskelun syventävine opintoineen.            ranomaisten pitäisi etsiä asiaan ratkaisu.
8712: Ennen laillistetuksi lääkäriksi pääsemistä opis-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8713: keluun liittyy myös tietyn pituinen työharjoit-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8714: telu.                                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8715:    Työharjoittelusta on tullut lääketiedettä opis-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8716: keleville suoranainen painajainen. Harjoittelu-
8717: paikkoja kun on vain harvoille ja valituille, ja                 Onko Hallituksella keinoja lääketie-
8718: tästä syystä lopullinen valmistuminen saattaa vii-           teen opintoja päättävien työharjoittelu-
8719: västyä melkoisesti ja olla ainakin työn ja tuskan            paikkojen lisäämiseksi niin, että valmis-
8720: takana. Valmistumisen viivästyminen saattaa                  tuminen laillistetuksi lääkäriksi mahdol-
8721: olla hyväksi sikäli, että työttömiä lääkäreitä ei            listuisi yhtämittaisena suorituksena myös
8722: valmistu lopullisesti laillistetuiksi lääkäreiksi            siihen vaadittavan työharjoittelun suh-
8723: liian nopeassa tahdissa, mutta näin se ei voi olla           teen?
8724: 
8725:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1994
8726: 
8727:                                            Sulo Aittoniemi
8728: 
8729: 
8730: 
8731: 
8732: 2400321
8733: 2                                          1993 vp -   KK 324
8734: 
8735: 
8736: 
8737: 
8738:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8739: 
8740:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Taloudellisen laman myötä on nyt toimintaa
8741: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          rationalisoitu, virkoja jäädytetty ja jopa lakkau-
8742: olette 9 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-         tettu sekä sijaisten käyttö lähes lopetettu terveys-
8743: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       keskuksissa ja sairaaloissa. Samalla on päätök-
8744: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen         sentekoa siirretty kuntatasolle, joten virkojen
8745: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 324:          perustaminen ja lakkauttaminen on paikallisen
8746:                                                        päätöksenteon piirissä. Orientoivan vaiheen vir-
8747:            Onko Hallituksella keinoja lääketie-        koja on muutettu ja lakkautettu niin, että tällä
8748:        teen opintoja päättävien työharjoittelu-        hetkellä niitä arvioidaan olevan enää runsas sata.
8749:        paikkojen lisäämiseksi niin, että valmis-       Edellä mainitut seikat ovat aiheuttaneet sen, että
8750:        tuminen laillistetuksi lääkäriksi mahdol-       orientoivan vaiheen palvelun suorittaminen on
8751:        listuisi yhtämittaisena suorituksena myös       vaikeutunut. Samoin on vaikeutunut vastaval-
8752:        siihen vaadittavan työharjoittelun suh-         mistuneiden lääkäreiden työhön hakeutuminen.
8753:        teen?                                              ETA-sopimuksen tultua voimaan vaaditaan
8754:                                                        kaikilta sosiaaliturvajärjestelmän piirissä perus-
8755:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           terveydenhuollossa        toimiviita     lääkäreiltä
8756: vasti seuraavaa:                                       1.1.1995 alkaen lääkärin perusterveydenhuollon
8757:                                                        lisäkoulutus. Vaatimus ei koske ennen edellä
8758:    Nyt voimassa olevat laki ja asetus lääkärintoi-     mainittua päivämäärää laillistettuja lääkäreitä.
8759: men harjoittamisesta määräävät, että lääketie-            Opetusministeriö antoi asiasta asetuksen
8760: teellisen perustutkinnon suorittaneen tulee toi-       22.12.1993. Lisäkoulutus on pituudeltaan kaksi
8761: mia yhden vuoden ajan ns. orientoivan vaiheen          vuotta. Se rakentuu työskentelystä lääkärin teh-
8762: virassa saadakseen oikeuden itsenäisesti harjoit-      tävissä terveyskeskuksessa tai muussa peruster-
8763: taa lääkärin ammattia. Orientoivan vaiheen pal-        veydenhuollon laitoksessa taikka yleislääkärin
8764: veluksi terveydenhuollon oikeusturvakeskus hy-         vastaanotolla ammattia itsenäisesti harjoitta-
8765: väksyy toiminnan hyvin moninaisissa lääkärin           maan oikeutetun laillistetun lääkärin valvonnas-
8766: viroissa ja tehtävissä. Osa palvelusta voidaan         sa tahi lääkärin tehtävissä sairaalassa. Lisäksi on
8767: suorittaa jo opiskelun aikana.                         osallistuttava toimipaikkakoulutukseen ja suori-
8768:    Orientoivan vaiheen syntymisen yhteydessä           tettava kurssimuotoinen koulutus. Orientoiva
8769: varauduttiin terveyskeskuksiin ja sairaaloihin         vaihe nykyisessä muodossa poistuu.
8770: perustamaan noin 600 orientoivan vaiheen vir-             Kunnat ja kuntayhtymät eivät ole halukkaita
8771: kaa. Vuoden 1989 lopulla näitä virkoja oli noin        ottamaan tällä hetkellä sijaisia tai yleensä täyttä-
8772: 540. Virat perustettiin työvoimapoliittisista syis-    mään koulutusvirkoja. Tämä vaikeuttaa paitsi
8773: tä muualle kuin yliopistosairaalakaupunkeihin.         edellä mainitun orientoivan vaiheen ja tulevan
8774: Merkittävä osa orientoivasta vaiheesta suoritet-       eurolääkärikoulutuksen suorittamista myös vas-
8775: tiin kuitenkin hoitamalla muiden lääkärinvirko-        tavalmistuneiden lääkäreiden sijoittumista työ-
8776: jen sijaisuuksia.                                      elämään.
8777:     1990-luvun alkuun vallinnut lääkäripulajohti          Sosiaali- ja terveysministeriö käy parhaillaan
8778: siihen, että orientoivan vaiheen virat olivat osit-    neuvotteluja Suomen Kuntaliiton ja Suomen
8779: tain tyhjillään, koska palvelu suoritettiin sijaise-   Lääkäriliiton edustajien kanssa työmahdolli-
8780: na muissa viroissa. Niinpä orientoivan vaiheen         suuksien lisäämiseksi kunnallisella ja yksityisellä
8781: virkoja alettiin muuttaa sairaaloissa apulaislää-      sektorilla. Asiasta tullaan neuvottelemaan myös
8782: kärin ja terveyskeskuksissa määräaikaisiksi ter-       opetusministeriön ja valtiovarainministeriön
8783: veyskeskuslääkärin viroiksi, jotta niitä voitaisiin    kanssa.
8784: käyttää myös erikoislääkärikoulutuksessa.
8785:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1994
8786: 
8787:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
8788:                                           1993 vp -    KK 324                                            3
8789: 
8790: 
8791: 
8792: 
8793:                                          Tili Riksdagens Talman
8794: 
8795:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           1 och med den ekonomiska depressionen har
8796: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        verksamheten rationaliserats, tjänster frysts och
8797: 9 maj 1994 till vederbörande medlem av statsrå-        t.o.m. dragits in samt användningen av vikarier
8798: det översänt följande av riksdagsman Aittoniemi        vid hälsovårdscentraler och sjukhus i det när-
8799: undertecknade spörsmål nr 324:                         maste upphört. Samtidigt har beslutsfattandet
8800:                                                        överförts till kommunerna så att inrättandet och
8801:           Har Regeringen några medel att öka           indragningen av tjänster omfattas av det lokala
8802:        arbetspraktikplatserna för studerande           beslutsfattandet. De tjänster som var avsedda för
8803:        som avslutar sina medicinska studier så         den orienterande tjänstgöringen har dels omfor-
8804:        att de utan avbrott i studierna kan bli         mats, dels dragits in. För närvarande uppskattas
8805:        fårdiga legitimerade läkare även beträf-        nämnda tjänster därför uppgå till endast drygt
8806:        fande den obligatoriska arbetspraktiken?        hundra. Detta har medfört att det har blivit svå-
8807:                                                        rare att genomföra den orienterande tjänstgö-
8808:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ringen. Likaså har det blivit svårare för nyutexa-
8809: anföra följande:                                       minerade läkare att söka arbete.
8810:                                                           Efter att EES-avtalet trätt i kraft krävs fr.o.m.
8811:     1 gällande lag och förordning om utövning av       den 1januari 1995 av alla läkare inom primärvår-
8812: läkaryrket stadgas att en person som avlagt me-        den inom ramen för socialskyddssystemet till-
8813: dicinsk grundexamen skall vara verksam ett år i        läggsutbildning för läkare inom primärvården.
8814: s.k. orienterande tjänstgöring för att vinna behö-     Kravet gäller inte läkare som legitimerats före
8815: righet att självständigt utöva läkaryrket. Som         nämnda datum.
8816: orienterande tjänstgöring godkänner rätts-                Undervisningsministeriet gav den 22 decem-
8817: skyddscentralen för hälsovården arbete som lä-         ber 1993 en förordning om detta. Tilläggsutbild-
8818: kare i varierande tjänster eller uppgifter. En del     ningen varar två år och består av tjänstgöring i
8819: av tjänstgöringen kan genomföras redan under           läkaruppgifter vid en hälsovårdscentral eller en
8820: studietiden.                                           annan inrättning för primärvård eller vid en all-
8821:     1 samband med att den orienterande tjänstgö-       mänläkares mottagning under övervakning av en
8822: ringen infördes beredde sig hälsovårdscentraler-       läkare som är legitimerad att självständigt utöva
8823: na och sjukhusen på att inrätta ca 600 tjänster        yrket eller av tjänstgöring i läkaruppgifter vid ett
8824: för tjänstgöringen. Vid utgången av 1989 fanns         sjukhus. Dessutom krävs att läkaren deltar i ut-
8825: det ca 540 dylika tjänster. Av arbetskraftspolitis-    bildning på arbetsplatsen och att han genomgår
8826: ka skäl inrättades tjänsterna annanstans än i de       en utbildning i kursform. Den orienterande
8827: städer som har ett universitetssjukhus. En bety-       tjänstgöringen slopas i sin nuvarande form.
8828: dande del av den orienterande tjänstgöringen              Kommunerna och samkommunerna är för
8829: genomfördes dock genom att de studerande sköt-         närvarande ovilliga att ta vikarier eller att över
8830: te andra läkarvikariat.                                huvud taget besätta utbildningstjänsterna. Utom
8831:     Den brist på läkare som rådde t.o.m. början av     genomförandet av den orienterande tjänstgö-
8832:  1990-talet inne bar att de tjänster som var avsedda   ringen och den kommande euroläkarutbildning-
8833: för den orienterande tjänstgöringen delvis var         en försvårar detta även placeringen av nyutexa-
8834: obesatta på grund av att de studerande genomför-       minerade läkare i arbetslivet.
8835: de tjänstgöringen som vikarier i andra tjänster.          Social- och hälsovårdsministeriet förhandlar
8836: Därför började man ändra tjänster som var av-          som bäst med företrädare för Finlands Kom-
8837:  sedda för orienterande tjänstgöring till tjänster     munförbund och Finlands Läkarförbund om hur
8838:  som assistentläkare vid sjukhusen och till tids-      man skall kunna öka arbetstillfållena på den
8839:  bundna tjänster som läkare vid hälsovårdscentra-      kommunala och privata sektorn. Frågan kom-
8840:  ler vid hälsovårdscentralerna, så att dessa kunde     mer också att diskuteras med undervisningsmi-
8841:  utnyttjas även vid utbildningen av specialläkare.     nisteriet och finansministeriet.
8842:      Helsingforsden 26 maj 1994
8843: 
8844:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
8845:                                               1994 vp
8846: 
8847: Kirjallinen kysymys 325
8848: 
8849: 
8850: 
8851: 
8852:                                  M. Laukkanen: Inkerinsuomalaisten kohtelemisesta paluumuutta-
8853:                                     jina
8854: 
8855: 
8856:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8857: 
8858:    Inkerinsuomalaisten paluumuutto on selvästi         Useissa väärinkäytöksiksi epäillyissä tapauk-
8859: vaikeutunut tiukentuneen viranomaiskäytännön        sissa kysymys lienee kuitenkin etupäässä ollut
8860: takia. Aiemmin Suomeen muuttaneiden inkerin-        syistä,jotkajohtivatjo 1940- ja 1950-luvulla kan-
8861: suomalaisten työ- ja oleskeluluvan saamisedelly-    sallisuuden vaihtoon inkerinsuomalaisten pas-
8862: tyksiä on tiukennettu ja tämän myötä useita vuo-    seissa vastoin heidän omaa haluaan.
8863: sia Suomessa oleskelleiden lupia ei ole uusittu.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8864:    Tiedossani ovat eräiden muuttajien kohdalla      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8865: tapahtuneet muutto-oikeuden väärinkäyttöyri-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8866: tykset väärennettyjen syntymätodistusten ja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8867: muidenkin kansallisuutta osoittavien dokument-
8868: tien osalta. On selvää, että väärillä perusteilla             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8869: hankittu paluumuutto-oikeus tulee perua, mutta             ryhtyä poistaakseen inkerinsuomalaisten
8870: tiukentuneen käytännön vuoksi aidot, vilpittö-             paluumuuttajien työ- ja oleskelulupien
8871: min perustein paluumuuttoa hakevat inkerin-                myöntämisessä esiintyvät epäkohdat ja
8872: suomalaiset saattavat jäädä paitsi heille kuulu-           varmistaakseen paluumuuttoon oikeu-
8873: vaa paluumuutto-oikeutta.                                  tettujen inkerinsuomalaisten paluumuu-
8874:                                                            ton toteutumisen?
8875:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
8876: 
8877:                                         Markku Laukkanen
8878: 
8879: 
8880: 
8881: 
8882: 2400321
8883: 2                                       1994 vp -   KK 325
8884: 
8885: 
8886: 
8887: 
8888:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8889: 
8890:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      si, ei lupaa paluumuuttoa varten tulla uudista-
8891: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       maan.
8892: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Oleskeluluvan epäämiseen ei riitä epäily mah-
8893: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laukka-        dollisesta väärennyksestä, vaan asiassa tulee olla
8894: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        riittävä näyttö. Käytännössä tämä tarkoittaa
8895: 325:                                                joko tuomioistuimen päätöstä tai Venäjän taikka
8896:                                                     Viron viranomaisen antamaa todistusta, josta
8897:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      asian oikea laita käy ilmi.
8898:        ryhtyä poistaakseen inkerinsuomalaisten          Entisessä Neuvostoliitossa 1940- ja 1950-lu-
8899:        paluumuuttajien työ- ja oleskelulupien       vulla tapahtunut kansallisuuden vaihto sisäiseen
8900:        myöntämisessä esiintyvät epäkohdat ja        passiin ei vaikuta henkilön mahdollisuuteen tulla
8901:        varmistaakseen paluumuuttoon oikeu-          Suomeen inkerinsuomalaisena paluumuuttaja-
8902:        tettujen inkerinsuomalaisten paluumuu-       na. Tällöin henkilön tulee todistaa suomalaisuu-
8903:        ton toteutumisen?                            tensa jollain muulla asiakirjalla.
8904:                                                         Ensimmäisen oleskeluluvan hakemisen osalta
8905:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hakijan suomalaisuus tutkitaan tällä hetkellä tar-
8906: vasti seuraavaa:                                    kemmin kuin aikaisemmin. Tällöin on kyseessä
8907:                                                     tila,nne, jolloin henkilö ei ole vielä saapunut Suo-
8908:     Inkerinsuomalaisten paluumuutto Suomeen         meen. Viranomaiskäytännön tarkentaminen täl-
8909: on jatkunut tasaisesti vuodesta 1990. Oleskelulu-   tä osinjohtuu siitä, että paluumuuton yhteydessä
8910: pahakemusmenettelyyn liittyvien epäkohtien          on esiintynyt lukuisia väärinkäytöksiä. Inkerin-
8911: poistaminen on ollut sisäasiainministeriön kes-     suomalaisten joukossa Suomeen on pyrkinyt ja
8912: keisenä tavoitteena paluumuuton järjestämises-      myös tullut väärennetyin paperein suomalaisiksi
8913: sä.                                                 tekeytyneitä henkilöitä.
8914:     Jo Suomeen muuttaneiden inkerinsuomalais-           Väärinkäytösten estäminen on erityisesti in-
8915: ten oleskeluluvan myöntämisedellytyksiä ei ole      kerinsuomalaisten itsensä edun mukaista. Sisä-
8916: millään tavoin tiukennettu. Suomessa oleskele-      asiainministeriö pyrkii kuitenkin huolehtimaan
8917: van paluumuuttajan oleskelulupa uusitaan auto-      siitä, etteivät aidot inkerinsuomalaiset joudu täs-
8918: maattisesti, mikäli oleskeluluvan myöntämisen       tä tilanteesta kärsimään. Sisäasiainministeriön
8919: edellytykset ovat edelleen olemassa. On kuiten-     tavoitteena on turvata heidän nopea ja joustava
8920: kin huomattava, että mikäli suomalaista synty-      muuttonsa Suomeen.
8921: perää osoittava todistus havaitaan väärennetyk-
8922: 
8923:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1994
8924: 
8925:                                                            Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
8926:                                            1994 vp -   KK 325                                             3
8927: 
8928: 
8929: 
8930: 
8931:                                          Tili Riksdagens Talman
8932: 
8933:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Det räcker inte att man misstänker en eventu-
8934: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ell förfalskning för att ett uppehållstilistånd skall
8935: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       förvägras, utan man måste kunna påvisa att så
8936: man Laukkanen undertecknade spörsmål nr 325:           verkligen är fallet. 1 praktiken innebär detta an-
8937:                                                        tingen ett domstolsbeslut eller ett intyg från en
8938:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         rysk eller estnisk myndighet, av vilket framgår
8939:        ta får att avskaffa de olägenheter som          hur det förhåller sig med saken.
8940:        förekommer då arbets- och uppehållstili-            1 det foma Sovjetunionen byttes på 1940- och
8941:        stånd beviljas ingermanländska återflyt-        1950-talet nationaliteten ut mot ett intemt pass,
8942:        tare samt för att säkerställa att ingerman-     men detta inverkar inte på en persons möjligheter
8943:        ländare som har rätt att återvända verkli-      att återvända tili vårt land som ingermanländsk
8944:        gen kan göra så?                                återflyttare. I detta fall skall personen intyga sin
8945:                                                        finska nationalitet med något annat dokument.
8946:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              En sökandes fmska ursprung undersöks för
8947: anföra följande:                                       närvarande noggrannai'e än tidigare när perso-
8948:                                                        nen ansöker om sitt första uppehållstilistånd och
8949:    Ingermanländare har flyttat tilihaka tili Fin-      alltså ännu inte har anlänt till Finland. Precise-
8950: land i en jämn ström sedan 1990. Ett av inrikes-       ringen av myndighetemas praxis beror i detta fall
8951: ministeriets främsta mål i samband med arrange-        på att många fall av missbruk har förekommit i
8952: mangen får återflyttning har varit att avskaffa        samband med återflyttning. Bland ingermanlän-
8953: sådana olägenheter som är förknippade med sö-          darna har också funnits personer som med förfal-
8954: kandet av uppehållstillstånd.                          skade papper gett sken av att vara finländare, och
8955:    Förutsättningama för att sådana ingerman-           på detta sätt försökt och även lyckats komma in
8956: ländare som redan har återvänt ska bli beviljade       i landet.
8957: uppehållstilistånd har på inget sätt skärpts. Up-          Det ligger särskilt i ingermanländamas intres-
8958: pehållstiliståndet för en återflyttare som vistas i    se att missbruket förhindras. Inrikesministeriet
8959: vårt land fömyas automatiskt, om det fortfaran-        försöker dock sörja för att genuina ingerman-
8960: de finns förutsättningar för att uppehållstilistånd    ländare inte skall behöva bli lidande av situatio-
8961: kan beviljas. Man måste dock observera att om          nen. Inrikesministeriet har för avsikt att trygga
8962: det upptäcks att ett intyg som bevisar att en          en snabb och smidig flyttning till Finland för
8963: person är finsk till börden visar sig vara förfal-     dessa människor.
8964: skat, kommer tiliståndet tili återflyttning inte att
8965: fömyas.
8966: 
8967:      Helsingforsden 24 maj 1994
8968: 
8969:                                                                    lnrikesminister Mauri Pekkarinen
8970:                                                1994 vp
8971: 
8972: Kirjallinen kysymys 326
8973: 
8974: 
8975: 
8976: 
8977:                                  Stenius-Kaukonen ym.: Työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteenso-
8978:                                      vittamisesta eläkeläispuolisoiden osalta
8979: 
8980: 
8981:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8982: 
8983:    Eläkeläispuolison nettoeläke saattaa pienen-     kohtuuton. Eläkeläinen ei voi tietää, että hänen
8984: tyä, jos hän ottaa vastaan työeläkkeen ohella       saadessaan esimerkiksi 437 markan kansaneläk-
8985: kansaneläkkeen. Näin tapahtuu silloin, kun elä-     keen pohjaosan hänen käteen jäävä eläkkeensä
8986: kettä hakevan puolison oma työeläke on noin         on pienempi kuin ilman kansaneläkettä.
8987: 3 500---5 100 mklkk eikä toinen puoliso saa kan-       Epäkohta on korjattava pikaisesti, sillä se kos-
8988: saneläkettä tai hänelle on myönnetty kansanelä-     kee merkittävää joukkoa uusista eläkkeensaaja-
8989: ke ennen 1.9.1991. Tarkkoja rajoja on vaikea        puolisoista, erityisesti naisia. Kun työeläke nou-
8990: määritellä, koska ne riippuvat kuntaryhmästä ja     see yli 5 100 mklkk, ei kansaneläkkeen vastaanot-
8991: kunnallisveroäyrin sekä kirkollisveron määräs-      taminen enää pienennäkään nettoeläkettä. Kan-
8992: tä. Pienentyminen on suurimmillaan noin 100         saneläkkeen vastaanottaminen on kuitenkin var-
8993: mklkk.                                              sinkin iän karttuessa tärkeä, sillä sen saamiseen
8994:    Nettoeläkkeen jääminen pienemmäksi johtuu        ovat sidotut eläkkeensaajien hoitotuet ja eräät
8995: kahdesta tekijästä: ensinnäkin eläkeläispuolisoi-   muut etuudet.
8996: den pienemmästä lisäosasta, joka on enintään 85        Oikeudenmukainen tapa korjata epäkohta
8997: %yksinäisen lisäosan määrästä. Toinen tekijä on     olisi poistaa erilaiset kunnallisverotuksen eläke-
8998: eläkeläispuolisoiden kunnallisverotuksen eläke-     tulovähennykset yksinäisille ja eläkeläispuoli-
8999: tulovähennyksen määrä, joka on pienempi kuin        soille. Se toisi helpotusta kaikille pienituloisille
9000: yksinäisellä eläkkeensaajalla. Kunnallisverotuk-    eläkeläisille, jotka ovat joutuneet viime vuosien
9001: sessa eläkeläinen, joka saa kansaneläkettä, saa     aikana kiristyvän verotuksen kohteeksi.
9002: eläketulovähennyksen eläkeläispuolisoita koske-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9003: van säännöksen perusteella. Eläkeläispuolisoa-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9004: kin pidetään yksinäisenä eläkkeensaajana kun-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9005: nallisverotuksen eläketulovähennystä myönnet-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9006: täessä, jos hän ei saa kansaneläkettä eikä hänen
9007: puolisonsakaan saa kansaneläkettä tai puolison                Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
9008: kansaneläke on alkanut ennen 1.9.1991.                     tus aikoo ryhtyä eläketulovähennystä
9009:    Nettoeläkkeen alenemaa ei aikaisemmin voi-              koskevien säännösten muuttamiseksi si-
9010: nut tapahtua, vaan vasta vuodesta 1992 alkaen              ten, että kansaneläkkeen vastaanottami-
9011: eläkeläisiltä peritty kansaneläkemaksu ja sai-             nen ei voi johtaa eläkeläispuolisoilla net-
9012: rausvakuutusmaksun korottaminen on johtanut                toeläkkeen pienenemiseen?
9013: edellä kuvattuun tilanteeseen. Tilanne on täysin
9014: 
9015:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1994
9016: 
9017:           Marjatta Stenius-Kaukonen Outi Ojala                         Leea Hiltunen
9018:           Riitta Kauppinen          Anneli Taina                       Kyllikki Muttilainen
9019:                                     Eeva Kuuskoski
9020: 
9021: 
9022: 
9023: 
9024: 2400321
9025: 2                                        1994 vp -   KK 326
9026: 
9027: 
9028: 
9029: 
9030:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9031: 
9032:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen suuruinen, mutta hänen puolisolleen myön-
9033: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        netään puolisoiden eläketulovähennys, jos hän
9034: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      on alkanut saada kansaneläkelaitoksen maksa-
9035: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta        maa eläkettä 1.9.1991 toteutetun lainmuutoksen
9036: Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvan kirjallisen       jälkeen.
9037: kysymyksen n:o 326:                                     Jos naimisissa oleva henkilö saa vain työelä-
9038:                                                      kettä eikä puoliso saa kansaneläkelaitoksen
9039:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-     maksamaa eläkettä tai molemmat puolisot saa-
9040:        tus aikoo ryhtyä eläketulovähennystä          vat vain työeläkettä, heistä kumpikin saa yksi-
9041:        koskevien säänösten muuttamiseksi si-         näisen henkilön eläketulovähennyksen. Kun täl-
9042:        ten, että kansaneläkkeen vastaanottami-       lainen henkilö siirtyy kansaneläkkeelle, muuttuu
9043:        nen ei voi johtaa eläkeläispuolisoilla net-   sekä hänen että hänen puolisonsa eläketulovä-
9044:        toeläkkeen pienenemiseen?                     hennys puolisoiden eläketulovähennykseksi, jol-
9045:                                                      loin kansaneläkkeen pohjaosan, 437 markan, tu-
9046:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lonlisäyksestä huolimatta nettotulo voi pienen-
9047: vasti seuraavaa:                                     tyä, jos oma työeläke on noin 3 500-5 100 mk/
9048:                                                      kk. Samalla tavalla käy pelkkää työeläkettä saa-
9049:    Kansaneläkkeen tarkoituksena on turvata           valle henkilölle hänen ottaessaan kansaneläk-
9050: kansaneläkettä saavan henkilön vähimmäistoi-         keen, jos puoliso saa ennen 1.9.1991 alkanutta
9051: meentulo. Verotuksessa tämä on toteutettu elä-       kansaneläkettä.
9052: ketulovähennyksellä, joka takaa kansaneläk-             Vuoden 1991 syyskuun alusta voimaan tulleen
9053: keen tai pienen työeläkkeen verottomuuden.           kansaneläkelainmuutoksen tarkoituksena oli es-
9054:    Kunnallisverotuksen täyden eläketulovähen-        tää kansaneläkkeen lisäosan alentaminen sellai-
9055: nyksen määrä on sidottu kansaneläkkeen pohja-        sissa tapauksissa, joissa puolisot jäävät eri ai-
9056: osaoja lisäosan yhteismäärään. Eläketulovähen-       kaan eläkkeelle. Tässä lainmuutoksessa annet-
9057: nystä laskettaessa yksinäisen henkilön täytenä       tiin eräissä tapauksissa ennen 1.9.1991 alkaneen
9058: kansaneläkkeenä pidetään yksinäiselle henkilöl-      lisäosan säilyä 100 %:n tasaisena, vaikka puoli-
9059: le maksetun kansaneläkkeen pohjaosan ja ensim-       solle olisi kuulunut alennettu lisäosa. Kun eläk-
9060: mäisessä kuntaryhmässä maksetun täysimääräi-         keensaajien verotusta on jouduttu viime vuosina
9061: sen lisäosan määrää. Puolisoiden täytenä kan-        lisäämään työttömyydestä aiheutuvien menojen
9062: saneläkkeenä pidetään pohjaosaa lisättynä 85         rahoittamiseksi, eläkkeensaajapuolisoiden koh-
9063: prosentilla ensimmäisessä kuntaryhmässä mak-         dalla saattaa käydä siten kuin kysymyksessä on
9064: settavan yksinäisen henkilön täysimääräisen lisä-    esitetty.
9065: osan määrästä.                                          Eläketulovähennykseen liittyvät ne samat on-
9066:    Puolisoilla tarkoitetaan naimisissa tai avolii-   gelmat, jotka ovat kansaneläkkeen lisäosassakin.
9067: tossa olevia. Puolisoiden eläketulovähennyksen       Puolisoilla on vähimmäisturvan kannalta katsot-
9068: saavat sekä ne puolisot, joista molemmat saavat      tu olevan yhteensä henkeä kohden pienemmät
9069: kansaneläkelaitoksen maksamaa eläkettä että ne       elantokustannukset kuin yksinäisenä.
9070: puolisot, joista vain toinen puoliso saa kansan-         Kysymys vähimmäisturvan tasosta on par-
9071: eläkelaitoksen maksamaa eläkettä ja toinen puo-      haillaan selvitettävänä sosiaali- ja terveysminis-
9072: liso työeläkettä. Poikkeuksen muodostaa kuiten-      teriössä. Tämän työn yhteydessä on tarkoituk-
9073: kin sellainen puoliso, joka saa ennen 1.9.1991       senmukaista ottaa esille myös kysymyksessä
9074: alkanutta kansaneläkettä. Hänen eläketulovä-         esiintuotu ongelma ja pyrkiä sellaiseen ratkai-
9075: hennyksensä on yksinäisen henkilön vähennyk-         suun, ettei aiheettomia tulonalenemia tapahdu.
9076: 
9077:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1994
9078: 
9079:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
9080:                                          1994 vp -    KK 326                                           3
9081: 
9082: 
9083: 
9084: 
9085:                                         Tili Riksdagens Talman
9086: 
9087:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       avdrag för makar om hans eller hennes pension
9088: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        från folkpensionsanstalten har börjat löpa efter
9089: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      den lagändring som genomfördes den 1 septem-
9090: man Stenius-Kaukonen m.fl. undertecknade              ber 1991.
9091: spörsmål nr 326:                                          Om en person som är gift endast har arbets-
9092:                                                       pension och maken inte får pension från folkpen-
9093:           Vilka omedelbara åtgärder ämnar Re-         sionsanstalten eller om båda makama endast har
9094:        geringen vidta för att ändra stadgandena       arbetspension, är båda berättigade till pensions-
9095:        om pensionsinkomstavdrag så att motta-         inkomstavdrag för ensamstående. När en person
9096:        gandet av folkpension inte kan medföra         som nämns ovan börjar få folkpension omvand-
9097:        att nettopensionen för pensionerade ma-        las pensionsinkomstavdraget för bägge makama
9098:        kar minskar?                                   till pensionsinkomstavdrag för makar. Då kan
9099:                                                       nettoinkomstema, trots den inkomstökning om
9100:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         43 7 mark som tillkommer av folkpensionens bas-
9101: anföra följande:                                      del, minska om den egna arbetspensionen är ca
9102:                                                       3 500-5 100 mk/mån. Situationen är densamma
9103:     Avsikten med folkpensionen är att trygga mi-      för en person som endast har arbetspension och
9104: nimiutkomsten för den som får folkpension. I          sedan börjar lyfta folkpension, om maken får
9105: beskattningen har detta förverkligats genom ett       folkpension som har börjat löpa före den 1 sep-
9106: pensionsinkomstavdrag som garanterar att folk-        tember 1991.
9107: pensionen eller en liten arbetspension är skatte-         Avsikten med den ändring av folkpensionsla-
9108: fri.                                                  gen som trädde i kraft fr.o.m. början av septem-
9109:      Beloppet av fullt pensionsinkomstavdrag vid      ber 1991 var att förhindra att folkpensionens
9110: kommunalbeskattningen är bundet till det sam-         tilläggsdel sänks i sådana fall där makama inte
9111: manlagda beloppet av folkpensionens basdel och        går i pension samtidigt. I denna lagändring tilläts
9112: tilläggsdel. Då pensionsinkomstavdrag räknas          i vissa fall att en tillägsdel som börjat löpa före
9113: ut, anses som full folkpension vad som samman-        den 1 september 1991 bibehölls till 100% även
9114: lagt betalts tili en ensamstående i form av folk-     om makens tilläggsdel borde ha sjunkit. Efter-
9115: pensionens basdel och tilläggsdel till fullt belopp   som beskattningen av pensionstagare under de
9116: i den första kommungruppen. Som full folkpen-         senaste åren har åtstramats på grund av finansie-
9117: sion för makar betraktas basdelen ökad med            ringen av utgiftema för arbetslösheten, är det
9118: 85 % av tilläggsdelen till fullt belopp för en en-    möjligt att pensionerade makar utsätts för det
9119: samstående i den första kommungruppen.                som anges i spörsmålet.
9120:      Med makar avses personer som är gifta eller          Pensionsinkomstavdraget är förknippat med
9121: samboende. Pensionsinkomstavdrag för makar            samma problem som folkpensionens tilläggsdel.
9122: beviljas både makar vilka båda får pension som        Makar har i fråga om minimiutkomsten tillsam-
9123: betalas av folkpensionsanstalten och makar av         mans ansetts ha mindre levnadskostnader per
9124: vilka den ena får av folkpensionsanstalten betald     person än en ensamstående.
9125: pension och den andra arbetspension. Undantag             Frågan om minimiutkomstnivån utreds som
9126: utgör dock sådana fall där den ena av makama          bäst vid social- och hälsovårdsministeriet. I sam-
9127: får folkpension som har börjat löpa före den 1        band med detta arbete är det ändamålsenligt att
9128: september 1991. Hans pensionsinkomstavdrag            lyfta fram även det problem som beskrivs i spörs-
9129: är lika stort som avdraget för en ensamstående,       målet och försöka nå en sådan lösning att obefo-
9130: men den andra maken beviljas pensionsinkomst-         gade inkomstsänkningar kan undvikas.
9131: 
9132:      Helsingforsden 31 maj 1994
9133: 
9134:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
9135:                                                 1994vp
9136: 
9137: Kirjallinen kysymys 327
9138: 
9139: 
9140: 
9141: 
9142:                                    Pulliainen: Eevala-Juurikkalahti-tiehankkeen toteuttamisesta
9143:                                        Sotkamossa
9144: 
9145: 
9146:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9147: 
9148:     Valtioneuvosto hyväksyi lisätyöllisyysohjel-      Näin ollen jo tästä syystä asia pitäisi ottaa valtio-
9149: man 18.4.1994 ministeri Ilkka Kanervan esitte-        neuvostossa uuteen käsittelyyn.
9150: lystä. Esityksen perusteluihin sisältyi mm. seu-         Tapahtuneeseen sisältyy syvällinen periaat-
9151: raava maininta: "Työministeriö esittää myös al-       teellinen näkökohta myös valtioneuvoston työs-
9152: kavaksi hankkeeksi kustannusarvioitaan 25 mil-        kentelyn kannalta: Tarvitaanko lainkaan liiken-
9153: joonan markan Vt 18 Juurikkalahti-Eevala tie-         neministeriötä tieasioissa, jos mikä tahansa mi-
9154: hanketta Sotkamossa. Tielaitoksella on tarkoi-        nisteriö voi mennä esittelemään käynnistettäväk-
9155: tus toteuttaa hanke ns. vaihtoehdon 1 mukaisesti      si mitä tahansa (kuten tässä tapauksessa tarpee-
9156: kuitenkin alkuperäisestä suunnitelmasta poike-        tonta) tiehanketta?
9157: ten pääsääntöisesti 1 metri kapeampana eli 7 m:n         Liikenneministeriön tulee tässä tapauksessa
9158: poikkileikkauksena." Valtioneuvostossa ympä-          estää tietyön käynnistäminen Eevala-Juurikka-
9159: ristöministeri Sirpa Pietikäinen vastusti tätä tie-   lahti-linjauksella ja esittää, että valtioneuvosto
9160: hanketta, mutta työllisyysohjelma hyväksyttiin        kumoaa asiaa koskevan aiemman päätöksensä.
9161: näiltäkin osin. Valtioneuvosto kirjasi kuitenkin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9162:  pöytäkirjaan seuraavan lausuman: "Mikäli ym-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9163:  päristövaikutuksiltaan pakottavat syyt edellyttä-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9164:  vät tiehankkeen uutta tarkastelua, valtioneuvos-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9165:  to palaa asiaan."
9166:     YVA-lainja vuoden 1994 II lisäbudjetin käsit-                 Aikooko liikenneministeri selvityttää
9167:  telyn yhteydessä eduskunnan täysistunnossa                    vielä perusteellisesti Sotkamoon suunni-
9168:  kävi ilmi, ettei liikenneministeri Ole Norrback               tellun Eevala-Juurikkalahti-tiehank-
9169:  ollut hankkeen takana ja ettei hän päässyt esteen             keen tarpeellisuuden ja ympäristönsuoje-
9170:  vuoksi osallistumaan valtioneuvoston em. istun-               lulliset näkökohdat ja siten estää tiehank-
9171:  toon. Sittemmin on Oulun lääninhallituksen ym-                keen käytännön töiden käynnistymisen
9172:  päristönsuojelutoimiston taholta tähdennetty,                 sekä esittää asian uutta käsittelyä valtio-
9173:  että työministeriö on valinnut luonnonsuojelulli-             neuvostossa?
9174:  sesti kaikkein vahingollisimman tielinjauksen.
9175: 
9176:       Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1994
9177: 
9178:                                             Erkki Pulliainen
9179: 
9180: 
9181: 
9182: 
9183:  240032J
9184: 2                                         1994 vp -    KK 327
9185: 
9186: 
9187: 
9188: 
9189:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9190:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         laitoksen, merenkulkuhallituksen, Metsähalli-
9191: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tuksen, Metsäntutkimuslaitoksen, Museoviras-
9192: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ton, puolustusministeriön, rajavartiolaitoksen,
9193: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        rakennushallituksen sekä vesi- ja ympäristöhalli-
9194: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tuksen hankkeista.
9195: 327:                                                       Kysymyksessä on myös esitetty, että liikenne-
9196:                                                        ministeriö selvityttäisi vielä perusteellisesti tie-
9197:           Aikooko liikenneministeri selvityttää        hankkeen ympäristönsuojelulliset näkökohdat.
9198:        vielä perusteellisesti Sotkamoon suunni-        Nämä perusteelliset ympäristöselvitykset on ym-
9199:        tellun Eevala-Juurikkalahti-tiehank-            päristöministeriön vaatimuksesta tielaitoksen ja
9200:        keen tarpeellisuuden ja ympäristönsuoje-        paikallisten kaavoitus- ja ympäristöviranomais-
9201:        lulliset näkökohdat ja siten estää tiehank-     ten toimesta jo tehty. Ympäristöministeriö on
9202:        keen käytännön töiden käynnistymisen            lausunnossaan 22.12.1993 katsonut ne riittävik-
9203:        sekä esittää asian uutta käsittelyä valtio-     si. Eri asia on, että ympäristöministeriö hyväksy-
9204:        neuvostossa?                                    mistään selvityksistä huolimatta katsoi, että tie-
9205:                                                        hankkeesta tulisi luopua.
9206:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Hankkeen tarpeellisuuden on valtioneuvosto
9207: vasti seuraavaa:                                       todennut päättäessään sen ottamisesta lisätyölli-
9208:                                                        syysohjelmaan. Valtioneuvosto oli päätöstä teh-
9209:    Juurikkalahden- Eevalan maantien rakenta-           dessään tietoinen myös tiehankkeeseen liittyvistä
9210: misesta on tielaitos laatinut yleisistä teistä anne-   ympäristökysymyksistä.
9211: tun lain mukaisen tiesuunnitelman, jonka liiken-           Liikenneministeriö ei voi kysymyksessä mai-
9212: neministeriö on aikanaan vahvistanut. Vahvista-        nitulla tavalla estää tietyön aloittamista ja esitellä
9213: mispäätös on lainvoimainen. Työministeriö ei           asian uutta käsittelyä valtioneuvostossa. Tielai-
9214: ole lisätyöllisyysohjelmaa valtioneuvostolle esi-      toksen on noudatettava valtioneuvoston työlli-
9215: tellessään tehnyt eikä voinutkaan tehdä valintaa       syyslain nojalla hyväksymää lisätyöllisyysohjel-
9216: tielinjauksen osalta, niin kuin kysymyksessä on        maa ja aloitettava hanke sen mukaisesti. Mah-
9217: esitetty. Kysymys oli vain siitä, aloitetaanko ky-     dollisen muutoksen esitteleminen valtioneuvos-
9218: seisen tien rakentaminen työllisyysvaroilla lii-       tolle lisätyöllisyysohjelmaan kuuluu, niin kuin
9219: kenneministeriön vahvistaman suunnitelman              edellä on selostettu, työministeriön toimivaltaan.
9220: mukaan vai ei.                                         Hyväksyessään lisätyöohjelman valtioneuvosto
9221:    Sikäli kuin kysymyksessä on todettu: "Tarvi-        samalla päätti: "Mikäli ympäristövaikutuksil-
9222: taanko lainkaan liikenneministeriötä tieasioissa,      taan pakottavat syyt edellyttävät tiehankkeen
9223: jos mikä tahansa ministeriö voi mennä esittele-        uutta tarkastelua, valtioneuvosto palaa asiaan."
9224: mään käynnistettäväksi mitä tahansa tiehanket-         Kirjeessään, jolla tielaitokselle ilmoitettiin lisä-
9225: ta?", totean, että yli 20 vuoden ajan voimassa         työllisyysohjelman hyväksymisestä, työministe-
9226: olleen työllisyyslain nojalla työministeriö (aikai-    riö tämän johdosta totesi: "Työministeriö edel-
9227: semmin työvoimaministeriö) on esitellyt valtio-        lyttää, että tielaitos ko. tiehankkeen valmistelu-
9228: neuvoston päätettäväksi mainitun lain vaatimat         vaiheessa ottaa huomioon valtioneuvoston lau-
9229: valtion työ- ja työllisyysohjelmat. Mikään muu         suman ja tekee työministeriölle tarvittaessa tältä
9230: ministeriö ei voi näitä ohjelmia ilman lainmuu-        osin tarkistusesityksen."
9231: tosta valtioneuvostolle esitellä. Tällä kertaa             Lopuksi totean, että tielaitos ei ole esittänyt
9232: päättäessäänlisätyöllisyysohjelmasta,jokalisäk-        kyseistä tiehanketta rahoitettavaksi varsinaisilla
9233: si rahoitettiin vuoden 1994 I lisätalousarviossa       tiemäärärahoilla. Liikenneministeriö ei olisi täl-
9234: työministeriölle momentille 34.06. 77 eduskun-         laista esitystä tehnytkään esimerkiksi lisätalous-
9235: nan myöntämällä 190 000 000 markan lisämää-            arvioon.
9236: rärahalla, valtioneuvosto päätti työministeriön            Eevalan-Juurikkalahden tiehanke onkin
9237: esittelystä tiehankkeiden lisäksi kaikista Ilmailu-    käynnistymässä työllisyyssyistä ja -perusteilla.
9238:                                           1994 vp -   KK 327                                        3
9239: 
9240: Kun lisätyöllisyysohjelma on laillisessa järjestyk-   nisteriö ei voi- kuten edellä on todettu- saat-
9241: sessä työllisyyslain nojalla työministeriön esitte-   taa asiaa uudelleen valtioneuvoston käsiteltä-
9242: lystä valtioneuvostossa hyväksytty, liikennemi-       väksi.
9243:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1994
9244: 
9245:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
9246: 4                                         1994 vp -   KK 327
9247: 
9248: 
9249: 
9250: 
9251:                                         Tili Riksdagens Talman
9252: 
9253:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      vid Luftfartsverket, sjöfartsstyrelsen, Forststy-
9254: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        relsen, skogforskningsinstitutet, museiverket,
9255: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      försvarsministeriet, gräns bevakningsväsendet,
9256: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr        byggnadsstyrelsen samt vatten- och miljöstyrel-
9257: 327:                                                  sen.
9258:                                                          1 spörsmålet framförs också att trafikministe-
9259:           Ämnar trafikministern låta grundligt        riet ännu grundligt skalllåta utreda vägprojektets
9260:        utredas nödvändigheten och miljö-              miljövårdssynpunkter. Dessa grundliga miljöut-
9261:        skyddssynpunkter i samband med det             redningar har redan enligt miljöministeriets krav
9262:        planerade vägprojektet Eevala- luurik-         verkställts genom vägverkets och lokala plane-
9263:        kalahti i Sotkamo och på det sättet hindra     rings- och miljömyndigheternas försorg. Miljö-
9264:        att praktiska åtgärder sätts i gång i väg-     ministeriet har i sitt utlåtande av den 22 december
9265:        projektet samt framställa en ny behand-         1993 ansett dem tillräckliga. En annan sak är att
9266:        ling för saken i statsrådet?                   miljöministeriet, oavsett att det godkänt utred-
9267:                                                       ningarna, ansåg att vägprojektet skulle slopas.
9268:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Statsrådet har konstaterat projektets nödvän-
9269: anfOra följande:                                      dighet när det beslutat ta projektet med i tilläggs-
9270:                                                       sysselsättningsprogrammet. Vid beslutsfattandet
9271:    Om byggande av luurikkalahti- Eevala-vä-           var statsrådet medvetet även om miljöfrågor i
9272: gen har vägverket utarbetat en vägplan enligt         anknytning till vägprojektet.
9273: lagen om allmänna vägar som trafikministeriet i          Trafikministeriet kan inte på det i spörsmålet
9274: sinom tid har fastställt. Fastställningsbeslutet      avsedda sättet hindra att vägarbetet sätts i gång
9275: har vunnit laga kraft. Arbetsministeriet har inte     och föredra en ny behandling av saken vid stats-
9276: vid föredragning av tilläggsarbetsprogrammet          rådet. Vägverket bör följa tilläggssysselsättnings-
9277: gjort och inte heller har kunnat göra val beträf-     programmet som statsrådet godkänt med stöd av
9278: fande linjeföring, såsom framställts i frågan. Det    sysselsättningslagen och börja projektet i över-
9279: var enbart fråga om vägbyggnad skall sättas i         ensstämmelse med den. Föredragning av en möj-
9280: gång med sysselsättningsmedel enligt en av tra-       lig ändring i tilläggssysselsättningsprogrammet
9281: fikministeriet fastställd plan eller inte.            för statsrådet hör, såsom tidigare redogjorts, till
9282:    1 fråga om det som konstateras i spörsmålet:       arbetsministeriets befogenheter. När statsrådet
9283: "Behövs trafikministeriet alls i samband med          godkände tilläggssysselsättningsprogrammet,
9284: vägärenden om vilket som helst ministerium kan        beslöt det samtidigt: "Om miljöeffektivt tvingan-
9285: föreslå igångsättande av vilket som helst vägpro-     de skäl förutsätter en ny granskning av vägpro-
9286: jekt ?" framhåller jag att med stöd av sysselsätt-    jektet, skall statsrådet återkomma till ärendet." 1
9287: ningslagen som varit i kraft över 20 år har arbets-   sitt brev med vilket vägverket underrättades om
9288: ministeriet (tidigare arbetskraftsministeriet)        godkännande av tilläggssysselsättningsprogram-
9289: framställt till statsrådet att besluta om statens     met, konstaterade arbetsministeriet med anled-
9290: arbets- och sysselsättningsprogram som krävs i        ning av detta: "Arbetsministeriet förutsätter att
9291: den nämnda lagen. lnget annat ministerium kan         vägverket i fårberedningsskedet av det ifrågava-
9292: utan lagändring föreslå dessa program till stats-     rande vägprojektet iakttar statsrådets uttalande
9293: rådet. Denna gång vid beslutsfattande av till-        och vid behov föreslår att arbetsministeriet ser
9294: läggssysselsättningsprogram som ytterligare fi-       över saken."
9295: nansierades med ett av riksdagen beviljat tilläggs-      Till slut konstaterar jag, att vägverket inte har
9296: anslag av 190 000 000 mark under moment               föreslagit att det ifrågavarande vägprojektet
9297: 34.06. 77 i den första tilläggsbudgeten för arbets-   skulle fmansieras med de egentliga väganslagen.
9298: ministeriet inom ramen för statsbudgeten för          Trafik:ministeriet sk:ulle inte heller ha överlämnat
9299: 1994, beslöt statsrådet på arbetsministeriets före-   en sådan proposition till exempel till tilläggsbud-
9300: dragning förutom om vägprojekt omalla projekt         get.
9301:                                        1994 vp -   KK 327                                          5
9302: 
9303:    För tillfållet håller vägprojektet Eevala -     sysselsättningslagen i laga ordning godkänts av
9304: luurikkalahti även på att starta av sysselsätt-    statsrådet, kan trafikministeriet inte - såsom
9305: ningsskäl och på sysselsättningsgrunder. Efter-    tidigare konstaterats - föra saken tili statsrådet
9306: som tilläggssysselsättningsprogrammet har på       för en ny behandling.
9307: föredragning av arbetsministeriet med stöd av
9308:     Helsingforsden 31 maj 1994
9309:                                                                     Traftkminister Ole No"back
9310:                                                1994vp
9311: 
9312: Kirjallinen kysymys 328
9313: 
9314: 
9315: 
9316: 
9317:                                   Hurskainen ym.: Peruseläkkeen käsitteestä pohjoismaista sosiaali-
9318:                                      turvasopimusta sovellettaessa
9319: 
9320: 
9321:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9322:    Vanhan pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuk-        mus. Suomen kansaneläkelakia on myös muutet-
9323: sen ja sen tulkintakäytännön mukaisesti perus-       tu siten, että oikeutta kansaneläkkeeseen "ansai-
9324: eläkkeenä pidettiin kansaneläkkeen pohjaosaa,        taan" Suomessa asumalla.
9325: lisäosaa sekä eläkkeeseen maksettavia lisiä lu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9326: kuun ottamatta rintamalisää. Peruseläke yhteen-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9327: sovitettiin pohjoismaiden välillä henkilön muu-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9328: tettua asumaan toisesta maasta toiseen ja oltua      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9329: oikeutettu peruseläkkeeseen molemmista maista.
9330:    Tilanteessa, jossa yhteensovitus oli tarpeen,               Onko peruseläkkeen käsitteen tulkinta
9331: peruseläkkeeksi tulkitut etuudet ilmoitettiin toi-          edelleen sama kuin se oli vanhan sosiaali-
9332: sen pohjoismaan sosiaaliviranomaisille yhteen-              turvasopimuksen aikana,
9333: sovituksen tekoa varten. Jos henkilön työeläke                 pitääkö Hallitus tulkintaa edelleen oi-
9334: oli jäänyt pieneksi ja hänelle maksettiin kansan-           keudenmukaisena ja tarkoituksenmukai-
9335: eläkelain mukaista lisäosaa, lisäosa pienensi toi-          sena, ja jos tulkinta on entinen,
9336: sesta pohjoismaasta maksettavaa peruseläkettä                  mitä vaikutuksia olisi yhtäältä eläke-
9337: -ja mahdollisesti poisti sen kokonaan.                      järjestelmän kannalta sillä, että lisäosaa
9338:     ETA-sopimus tuli voimaan 1.1.1994. Samalla              ei enää tulkittaisi peruseläkkeeseen kuu-
9339: muuttui myös pohjoismainen sosiaaliturvasopi-               luvaksi?
9340: 
9341:       Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1994
9342: 
9343:            Sinikka Hurskainen            Liisa Jaakonsaari             MatsNyby
9344:            Lauri Metsämäki               Claes Andersson               TimoRoos
9345:            Mikko Rönnholm                Marja-Liisa Tykkyläinen       ArjaAlho
9346:                                          Kari Urpilainen
9347: 
9348: 
9349: 
9350: 
9351:  240032J
9352: 2                                        1994 vp -    KK 328
9353: 
9354: 
9355: 
9356: 
9357:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9358:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tämän mukaisesti eläke määräytyy työssäolo-
9359: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ajan ja työstä saatujen ansioiden perusteella.
9360: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Uuden, vuoden 1994 alusta voimaan tulleen
9361: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hurskai-         pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen 1 artik-
9362: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          lan mukaan peruseläkkeellä tarkoitetaan eläket-
9363: n:o 328:                                              tä,joka on riippumaton täyttyneistä työskentely-
9364:                                                       kausista, aikaisemmista ansiotuloista tai makse-
9365:           Onko peruseläkkeen käsitteen tulkinta       tuista vakuutusmaksuista. Sopimuksen tarkoit-
9366:        edelleen sama kuin se oli vanhan sosiaali-     tama lisäeläke sen sijaan tarkoittaa eläkettä, joka
9367:        turvasopimuksen aikana,                        perustuu työskentelyyn ja siitä saatuihin ansioi-
9368:           pitääkö Hallitus tulkintaa edelleen oi-     hin. Määritelmät vastaavat ennen vuotta 1994
9369:        keudenmukaisena ja tarkoituksenmukai-          voimassa olleen sosiaaliturvasopimuksen perus-
9370:        sena, ja jos tulkinta on entinen,              eläkkeen ja lisäeläkkeen määritelmiä.
9371:           mitä vaikutuksia olisi yhtäältä eläke-         Samalla tavoin kuin muiden pohjoismaiden
9372:        järjestelmän kannalta sillä, että lisäosaa     kohdalla Suomen kansaneläke on kokonaisuu-
9373:        ei enää tulkittaisi peruseläkkeeseen kuu-      dessaan myös uuden pohjoismaisen sosiaalitur-
9374:        luvaksi?                                       vasopimuksen tarkoittama asumiseen perustuva
9375:                                                       peruseläke. Vastaavasti myös kansaneläkkee-
9376:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          seen maksettaviin lisiin sovelletaan sopimuksen
9377: vasti seuraavaa:                                      peruseläkettä koskevia määräyksiä. Sopimuksen
9378:                                                       peruseläkkeen käsite kattaa siten kaikissa poh-
9379:    Kansaneläkelain mukaan kansaneläkkeeseen           joismaissa asumiseen perustuvat eläkkeet ja tie-
9380: kuuluu pohjaosa ja lisäosa. Tämän lisäksi kan-        tyt niihin lisänä maksettavat etuudet.
9381: saneläkkeeseen liittyvinä etuuksina eläkkeeseen          Sosiaaliturvasopimusten tarkoituksena on yh-
9382: voidaan laissa tarkemmin säädetyin edellytyksin       täältä turvata oikeus etuuksiin ja toisaalta estää
9383: maksaa lisänä lapsikorotusta, puolisolisää se-        kaksinkertaiset etuudet. Sopimuksilla sovitaan
9384: kä eläkkeensaajien hoitotukea. Kansaneläkkeen         yhteisesti ne "pelisäännöt", miten kunkin sopi-
9385: tarkoituksena on turvata Suomessa asuvan hen-         musosapuolen kansallista lainsäädäntöä sovelle-
9386: kilön vähimmäistoimeentulo niissä tapauksissa,        taan sopimusvaltioiden alueella liikkuviin henki-
9387: joissa työeläkettä ei ole kertynyt lainkaan tai       löihin. Tarkoituksena ei siten ole muuttaa kan-
9388: työhistoriaan on jäänyt aukkoja. Kansaneläke          sallista lainsäädäntöä.
9389: perustuu asumiseen. Oikeus eläkkeeseen syntyy            Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että kan-
9390: asumisen perusteella. Vuoden 1994 alusta voi-         saneläkkeen lisäosa on samalla tavoin kuin poh-
9391: maan tullut lainmuutos, jonka mukaan myös             jaosakin pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuk-
9392: eläkkeen määrä lasketaan Suomessa asutun ajan         sen tarkoittama peruseläke. Kansaneläkkeen li-
9393: perusteella, ei ole muuttanut tätä perusperiaatet-    säosaan ei voida eikä siihen pidä soveltaa sopi-
9394: ta. Työeläke sen sijaan perustuu työskentelyyn.       muksen lisäeläkettä koskevia määräyksiä.
9395: 
9396:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1994
9397: 
9398:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
9399:                                            1994 vp -   KK 328                                           3
9400: 
9401: 
9402: 
9403: 
9404:                                         Tili Riksdagens Talman
9405: 
9406:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Enligt artikel1 i den nya nordiska konventio-
9407: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         nen om social trygghet som trädde i kraft vid
9408: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ingången av 1994 avses med grundpension en
9409: man Hurskainen m.fl. undertecknade spörsmål            pension som inte beräknas på grundval av full-
9410: nr 328:                                                gjorda sysselsättningsperioder, tidigare förvärvs-
9411:                                                        inkomst eller erlagda försäkringsavgifter. Den
9412:           Är tolkningen av begreppet grundpen-         tilläggspension som nämns i konventionen avser
9413:        sion fortfarande densamma som då den            däremot en pension som grundar sig på arbete
9414:        gamla konventionen om social trygghet           och arbetsinkomst. Definitioneroa motsvarar
9415:        gällde,                                         defmitionema för grundpension och tiliäggspen-
9416:           anser Regeringen att tolkningen fort-        sion i den konvention om social trygghet som
9417:        farande är rättvis och ändamålsenlig, och       gällde före 1994.
9418:        om tolkningen är densamma,                          Liksom motsvarande pensioner i de andra
9419:           vilka verkningar i fråga om pensions-        nordiska ländema är också den finska folkpen-
9420:        systemet skulle det ha om tiliäggsdelen         sionen i sin helhet en sådan på boende baserad
9421:        inte längre ansågs höra tili grundpensio-       pension som avses i den nya nordiska konventio-
9422:        nen?                                            nen om social trygghet. De bestämmelser i kon-
9423:                                                        ventionen som gäller grundpension tillämpas
9424:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          också på alla tillägg till folkpensionen. Begreppet
9425: anföra följande:                                       grundpension i konventionen täcker således i alla
9426:                                                        nordiska Iänder de pensioner som grundar sig på
9427:    Enligt folkpensionslagen hör tili folkpensio-       boende och vissa förmåner som betalas som till-
9428: nen en basdel och en tiliäggsdel. Dessutom kan         lägg till dessa.
9429: som förmåner som anknyter till folkpensionen,              Syftet med konventionen om social trygghet är
9430: under förutsättningar som närmare definieras i         å ena sidan att trygga rätten tili förmånema och å
9431: lag, betalas bamtiliägg, maketiliägg och vårdbi-       andra sidan att förhindra dubbla förmåner. Med
9432: drag för pensionstagare så som tiliägg till pensio-    hjälp av konventioner och avtal kommer man
9433: nen. Syftet med folkpensionen är att trygga mini-      gemensamt överens om "spelreglema" för till-
9434: miutkomsten för en i Finland bosatt person i de        lämpningen av varje avtalsparts nationella lag-
9435: fall där arbetspension inte alls har intjänats eller   stiftning på personer som rör sig inom avtalslän-
9436: luckor har uppstått i personens arbetshistoria.        dema. Det är alltså inte meningen att den natio-
9437: F olkpensionen grundar sig på boende. Rätten tili      nella lagstiftningen skall ändras.
9438: pensionen uppstår på grundval av boendet. Den              Social- och hälsovårdsministeriet anser att
9439: lagändring som trädde i kraft vid ingången av          folkpensionens tilläggsdel på samma sätt som
9440: 1994, enligt viiken också pensionsbeloppet be-         grunddelen är en sådan grundpension som avses
9441: räknas utgående från den tid pensionstagaren           i den nordiska konventionen om social trygghet.
9442: har bott i Finland, har inte ändrat på denna           De bestämmelser i konventionen som gäller tili-
9443: grundprincip. Arbetspensionen däremot grun-            läggspension kan inte och bör inte heller tilläm-
9444: dar sig på arbete. Pensionen bestäms enligt den        pas på folkpensionens tiliäggsdel.
9445: tid man deltagit i arbetslivet och den förvärvsin-
9446: komst man fått genom arbetet.
9447: 
9448:      Helsingforsden 31 maj 1994
9449: 
9450:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
9451:                                                1994vp
9452: 
9453: Skriftligt spörsmål 329
9454: 
9455: 
9456: 
9457: 
9458:                                   Malm m.tl.: Om missförhållanden vid uträkningen av kapital-
9459:                                      inkomstandelen för jordbruk i beskattningen
9460: 
9461: 
9462:                                        Tili Riksdagens Talman
9463: 
9464:    Kapitalskattereformen som trädde i kraft             Ett liknande problem uppkommer vid sytning.
9465: 1993 innehåller asymmetrier som borde åtgär-         Den räknas inte som skattepliktig tillgång för den
9466: das. Problem uppkommer för det första då en          som kommer i åtnjutande av den. Men däremot
9467: 1antbruksföretagare tar lån för köp av husdjur       räknas den för den betalningsskyldige som en
9468: som hålls för jordbruksproduktionen. I det här       skuld som avdras från de skattepliktiga tillgång-
9469: fallet verkar skulden minskande på den förmö-        ama. Detta faktum leder också till asymmetri då
9470: genhet som används som grund då kapitalin-           kapitalinkomstandelen uträknas.
9471: komstandelen uträknas, medan husdjuren inte             Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
9472: räknas med i förmögenheten. Den här asymme-          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
9473: trin beror på att husdjur som hålls för jordbruks-   ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
9474: produktionen är skattefria enligt förmögenhets-      följande spörsmål:
9475: skattelagen, viiken används som norm då den
9476: förmögenhet uträknas som bestämmer kapitalin-                 Ämnar Regeringen inför skatteåret
9477: komstandelen av företagsinkomsten av jord-                  1995 föreslå ändring av förmögenhets-
9478: bruk. Detta kunde åtgärdas antingen genom att               skattelagen så att problemen som gäller
9479: förmögenhetsskattelagen ändras så att husdjur               husdjur och sytning vid uträkningen av
9480: som hålls för jordbruksproduktionen inte längre             kapitalinkomstandelen avhjälps?
9481: är skattefria, eller genom att lån som tas för köp
9482: av husdjur inte räknas med i skuldema som av-
9483: dras från tillgångama.
9484: 
9485:      Helsingforsden 10 maj 1994
9486: 
9487:                     HåkanMalm                                Henrik Westerlund
9488: 
9489: 
9490: 
9491: 
9492: 2400321
9493: 2                                          1994 vp -   KK 329
9494: 
9495: Kirjallinen kysymys 329                                                                       Suomennos
9496: 
9497: 
9498: 
9499: 
9500:                                     Malm ym.: Maatalouden pääomatulo-osuuden laskennan epäkoh-
9501:                                        dista verotuksessa
9502: 
9503: 
9504:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9505:     Vuonna 1993 voimaan tullut pääomavero-                Vastaavanlainen ongelma syntyy syytingin
9506: uudistus sisältää vinoutumia, jotka tulisi korjata.    osalta. Syytinkiä ei lasketa veronalaiseksi varaksi
9507: Ongelmia syntyy ensinnäkin silloin, kun maata-         sitä nauttivalle. Sen sijaan se lasketaan maksuvel-
9508: lousyrittäjä ottaa lainaa maataloustuotantoa           vollisen velaksi, joka vähennetään veronalaisista
9509: varten pidettävien kotieläinten ostoon. Tässä ta-      varoista. Tämä seikka johtaa myös epäsymmet-
9510: pauksessa velka vaikuttaa vähentävästi pääoma-         riaan pääomatulo-osuutta laskettaessa.
9511: tulo-osuuden laskennan perusteena käytettä-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9512: vään varallisuuteen, kun taas kotieläimiä ei las-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9513: keta varallisuuteen. Tämä epäsymmetria johtuu          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9514: siitä, että maataloustuotantoa varten pidettävät       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9515: kotieläimet ovat verovapaita varallisuusverolain
9516: mukaan, jota käytetään normina laskettaessa                      Aikooko Hallitus ehdottaa varalli-
9517: maatalouden yritystulon pääomatulo-osuuden                    suusverolain muuttamista verovuodeksi
9518: määräävää varallisuutta. Asia voitaisiin hoitaa               1995 siten, että kotieläimiä ja syytinkiä
9519: joko muuttamalla varallisuusverolakia siten, että             koskevat ongelmat pääomatulo-osuutta
9520: maataloustuotantoa varten pidettävät kotieläi-                laskettaessa korjaantuvat?
9521: met eivät enää olisi verovapaita tai että kotieläin-
9522: ten ostoon otettavaa lainaa ei enää laskettaisi
9523: varoista vähennettäviin velkoihin.
9524: 
9525:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1994
9526: 
9527:                      HåkanMalm                                  Henrik Westerlund
9528:                                           1994 vp -   KK 329                                              3
9529: 
9530: 
9531: 
9532: 
9533:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9534:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kireämpänä. Perusteluna kotieläinten vapautta-
9535: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         miselle varallisuusverosta oli hallituksen esityk-
9536: olette 10 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-       sessä (HE 100/1967 vp) mainittu pienviljelijöiden
9537: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      omaisuusverorasituksen lieventäminen erityises-
9538: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Håkan Mal-         ti taloudellisesti heikoilla alueilla Pohjois- ja Itä-
9539: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Suomessa.
9540: n:o 329:                                                  Pääomaverouudistuksen yhteydessä varalli-
9541:                                                       suusverotusta koskevat säännökset sisällytettiin
9542:           Aikooko Hallitus ehdottaa varalli-          omaan lakiin, varallisuusverolakiin, mutta sään-
9543:        suusverolain muuttamista verovuodeksi          nökset eräitä arvostamista koskevia säännöksiä
9544:        1995 siten, että kotieläimiä ja syytinkiä      ja eräitä teknisluonteisia säännöksiä lukuun ot-
9545:        koskevat ongelmat pääomatulo-osuutta           tamatta ovat aikaisemmin voimassa olleiden va-
9546:        laskettaessa korjaantuvat?                     rallisuusverotusta koskevien säännösten kaltai-
9547:                                                       set. Tässä yhteydessä ei myöskään ehdotettu
9548:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          muutoksia verovapaussäännöksiin, joiden tar-
9549: vasti seuraavaa:                                      koituksena on nimenomaan varallisuusverorasi-
9550:                                                       tuksen lieventäminen.
9551:    Tuloverolain 41 §:n mukaan pääomatulo-                 Vaikka laissa ei olekaan tästä nimenomaista
9552: osuutta laskettaessa nettovarallisuus lasketaan ja    säännöstä, oikeuskäytännössä on vakiintuneesti
9553: varat sekä velat arvostetaan varallisuusverolais-     katsottu, että varallisuusverotuksessa on oikeus
9554: sa säädetyllä tavalla. Pykälän 2 momentin mu-         velkojen vähentämiseen varoista siitä riippumat-
9555: kaan maatalouden varoihin ei lueta rahavaroja         ta, onko verovelvollisella verovapaita varoja.
9556: eikä saamisia eikä varallisuusverolain 17 §:ssä       Veikaisten elinkeinon- ja maataloudenharjoitta-
9557: tarkoitettua maatilaan kuuluvan etuuden arvoa.        jien verotuksen keventämiseksi otettiin tulovero-
9558: Kun pääomatulon laskennassa otetaan huo-              lakiin pääomaverouudistuksen yhteydessä net-
9559: mioon varallisuusverolain säännökset, laskenta-       tovarallisuuden laskemista koskeva poikkeus-
9560: perusteeseen kuuluvat vain veronalaiset varat.        säännös, jota sovelletaan verovuosilta 1993-
9561:    Varallisuusverolain 10 §:n mukaan veronalai-        1997 toimitettavissa verotuksissa. Verovelvolli-
9562: sia varoja eivät ole oikeus syytinkiin eivätkä ve-    sen vaatimuksesta maatalouden harjoittajan ja
9563: rovelvollisen maataloustuotantoaan varten pitä-       verotusyhtymän osakkaan maatalouden pitkä-
9564: mät kotieläimet ja hänen harjoittamastaan maa-        aikaisista veloista jätetään vähentämättä määrä,
9565: taloudesta saamansa tuotteet sekä sitä varten         joka vastaa 50:tä prosenttia verovelvollisen tili-
9566: hankitut siemenet, lannoitteet, väkirehut ja muut     kauden päättyessä olleista pitkäaikaisista korol-
9567: sellaiset tarvikkeet, eivätkä verovelvollisen poro-   lisista veloista, kuitenkin enintään 500 000 mark-
9568: taloutta varten pitämät porot. Verovapaiksi va-       kaa. Kun kaikkia velkoja ei tarvitse ottaa huo-
9569: roiksi säädettiin sekä syytinki että kotieläimet      mioon pääomatuloa määrättäessä, osaa tulosta
9570: ensimmäisen kerran vuodelta 1968 toimitetta-          voidaan näinä vuosina pitää 25 prosentin vero-
9571: vassa verotuksessa sovellettavalla lailla (613/67).   kannan mukaan verotettavana pääomatulona.
9572: Muutosehdotus liittyi vuoden 1968 alusta voi-             Velan vähentämisoikeuden rajaaminen varal-
9573: maan tulleeseen maatilatalouden tuloverolakiin,       lisuusverotuksessa sen mukaan, kohdistuuko se
9574: jolla maatalouden verotuksessa siirryttiin pinta-     veronalaiseen vai verovapaaseen omaisuuteen,
9575: alaperusteisesta verotuksesta todellisten tulojen     johtaisi käytännön verotuksessa kohtuuttomiin
9576: perusteella määräytyvään verotukseen. Lähtö-          hankaluuksiin. Kotieläinten ja syytingin verova-
9577: kohtana oli lieventää erityisesti maatilatalouden     pautta koskevat säännökset lieventävät varalli-
9578: varallisuusverotusta, jota pidettiin nimenomaan       suusveroa. Nettovarallisuuden laskennassa va-
9579: elinkeinon tuottoon nähden muita elinkeinoja          rojen ja velkojen määrä taas vaikuttaa tulove-
9580: 4                                        1994 vp -   KK 329
9581: 
9582: roon. Kun pääomaverotuksen voimaantulon yh-          na ehdottaa varallisuusverolakia muutettavaksi
9583: teydessä maatalouden tuloverotusta on siirtymä-      kysymyksessä tarkoitetulla tavalla.
9584: kautena huojennettu, hallitus ei pidä tarpeellise-
9585: 
9586:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1994
9587: 
9588:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
9589:                                           1994 vp -   KK 329                                             5
9590: 
9591: 
9592: 
9593: 
9594:                                         Tili Riksdagens Talman
9595: 
9596:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      förmögenhetsbeskattningen var att man önskade
9597: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       lindra småbrukamas förmögenhetsskattetryck i
9598: 10 maj 1994 till vederbörande medlem av statsrå-      synnerhet på de ekonomiskt svaga områdena i
9599: det översänt följande av riksdagsman Håkan            norra och Östra Finland, vilket nämndes i en
9600: Malm m.fl. undertecknade spörsmål nr 329:             regeringsproposition (RP 100/1967 rd).
9601:                                                           1 samband med kapitalskattereformen över-
9602:          Ämnar Regeringen inför skatteåret            fördes stadgandena om förmögenhetsbeskatt-
9603:        1995 föreslå ändring av förmögenhets-          ning till en särskild lag, förmögenhetsskattela-
9604:        skattelagen så att problemen som gäller        gen, men reglema överensstämmer med de tidi-
9605:        husdjur och sytning vid uträkningen av         gare stadgandena om förmögenhetsbeskattning
9606:        kapitalinkomstandelen avhjälps?                med undantag för vissa regler om värdering och
9607:                                                       vissa stadganden av teknisk natur. 1 detta sam-
9608:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         manhang föreslogs inte heller någon revidering
9609: anföra följande:                                      av skattefrihetsstadgandena, som uttryckligen
9610:                                                       har tili syfte att lindra förmögenhetsskattetryck-
9611:    När kapitalinkomstandelen beräknas skall,          et.
9612: enligt 41 § inkomstskattelagen, nettoförmögen-            Trots att lagen inte innefattar något uttryck-
9613: heten räknas ut samt tiligångama och skuldema         ligt stadgande, har det i rättspraxis ansetts att den
9614: värderas så som förmögenhetsskattelagen stad-         skattskyldige vid förmögenhetsbeskattningen
9615: gar. Till jordbrukstiligångar räknas enligt 2         har rätt att avdra skuldema från tiligångama
9616: mom. i paragrafen varken penningmedel eller           oberoende av om han har några skattefria tili-
9617: fordringar, och inte heller värdet enligt 17 § för-   gångar. 1 syfte att lindra beskattningen för skuld-
9618: mögenhetsskattelagen av en förmån på en gårds-        satta närings- och lantbruksidkare innefattades i
9619: bruksenhet. Då stadgandena i förmögenhets-            inkomstskattelagen i samband med kapital-
9620: skattelagen beaktas vid beräkningen av kapital-       skattereformen ett undantagsstadgande om ut-
9621: inkomsten hör endast de skattepliktiga                räkning av nettoförmögenhet, vilket skall tiliäm-
9622: tillgångama tili beräkningsgrunden.                   pas vid beskattningen för skatteåren 1993-
9623:     Skattefria tiligångar enligt 10 § förmögenhets-   1997. På yrkande av den skattskyldige avdras
9624: skattelagen är sytning och husdjur som den skatt-     inte från lantbruksidkares och delägares i be-
9625: skyldige håller för sin jordbruksproduktion och       skattningssammanslutningars långfristiga skul-
9626: produkter som erhållits från det jordbruk som         der för lantbruk ett belopp som motsvarar 50 %
9627: han bedriver samt utsäde, gödselmedel, kraftfo-       av den skattskyldiges långfristiga räntebelagda
9628: der och övriga dylika fömödenheter som har            skulder vid räkenskapsperiodens slut, dock högst
9629: anskaffats för detta ändamål, liksom också renar      500 000 mk. Då alla skulder inte behöver beaktas
9630: som den skattskyldige håller för renskötsel. Både     då kapitalinkomsten fastställs, kan en del av in-
9631: husdjur och sytning befriades från förmögen-          komsten under dessa år anses som kapitalin-
9632: hetsskatt första gången vid beskattningen för         komst som beskattas enligt en skattesats om
9633:  1968 (613/67). Skattefriheten hänförde sig tiliin-   25%.
9634: komstskattelagen för gårdsbruk som trädde i               Om avdragsrätten i fråga om skulder begrän-
9635: kraft vid ingången av 1968, viiken medförde att       sades vid förmögenhetsbeskattningen enligt det
9636: man inomjordbruksbeskattningen övergick från          om det gäller skattepliktig eller skattefri egen-
9637: arealbaserad beskattning tili beskattning baserad     dom, skulle detta leda till orimliga praktiska svå-
9638: på de faktiska inkomstema. Utgångspunkten var         righeter vid beskattningen. De regler som gäller
9639: att lindra förmögenhetsbeskattningen i fråga om       skattefrihet i fråga om husdjur och sytning lind-
9640: gårdsbruk, som med tanke på avkastningen an-          rar förmögenhetsskatten. Vid beräkningen av
9641:  sågs vara strängare än för övriga näringar. En       nettoförmögenheten inverkar beloppet av tili-
9642:  motivering till att husdjuren blev skattefria vid    gångar och skulder på inkomstskatten. Då in-
9643: 6                                      1994 vp -   KK 329
9644: 
9645: komstbeskattningen för jordbruket lindrades        att det inte är nödvändigt att revidera förmögen-
9646: under en övergångsperiod i samband med infö-       hetsskattelagen så som avses i spörsmålet.
9647: randet av kapitalbeskattningen, anser regeringen
9648: 
9649:     Helsingforsden 2juni 1994
9650: 
9651:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
9652:                                                 1994vp
9653: 
9654: Kirjallinen kysymys 330
9655: 
9656: 
9657: 
9658: 
9659:                                    Ala-Nissilä ym.: Työttömyyskassojen ja ammattiyhdistysliikkeen
9660:                                        yhteistyöstä
9661: 
9662: 
9663:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9664: 
9665:     Suomessa on pidetty arvossa ja tärkeänä kan-      toteutuminen kassan jäsenten kesken saattaisi
9666: salaisten yleisien oikeuksien sekä perusoikeuk-       edellyttää porrastettua jäsenmaksua: ammatti-
9667: sien toteutumista. Yhdistymisvapauden osuus           liittoon kuuluville korkeampaa ja vain kassaan
9668: näiden oikeuksien joukossa on ollut varsin mer-       kuuluville alempaa.
9669: kittävä. Erityisesti, kansainvälisten sitoumuk-           Kansalaisten perusoikeuksiin katsotaan yh-
9670: siemmekin vuoksi, varsinkin poliittisen ja am-        teiskunnassamme kuuluvan oikeus työhön ja toi-
9671: mattiyhdistystoiminnan asema on haluttu turva-        meentuloon perustuslainkin nojalla. Kyseen-
9672: ta sekä perustuslakitasolla että tavallisella lain-   alaista on, toteutuvatko oikeudet ja työttömyys-
9673: säädännöllä. Euroopan yhdentymiskehityksen            kassalain tarkoitus silloin, kun toimeentulon tur-
9674: sekä oman kansallisen lainsäädäntötyömme tä-          vaamiseksi maksettavasta työttömyyspäivära-
9675: mänhetkisen vaiheen vuoksi on kuitenkin syytä         hasta vähennetään ammattiliiton jäsenmaksu
9676: kiinnittää huomiota myös ns. negatiivisen yhdis-      edellä mainitun järjestelyn kautta. Jäsenmaksun
9677: tymisvapauden toteutumiseen mm. työelämässä           pidätys saattaa tapahtua maksatusjärjestelmässä
9678: ja siihen liittyvässä ammattiyhdistystoiminnassa      jo ennen kuin työttömyyspäiväraha on ammatti-
9679: sekä työttömyysturvan tasapuolisessa järjestä-        liitolle pidätysvaltakirjan antaneen päivärahan-
9680: misessä kansalaisille yksilön perusoikeutena.         saajan omaisuutta, josta hän voisi valtakirjalla
9681:     Ammattiliittojen jäsenmaksun perintä työttö-      määrätä, ja silloin loukataan kassan toimintaa
9682: myyspäivärahoista toteutetaan työttömyyskas-          rahoittavien oikeusturvaa.
9683: sojen maksatusjärjestelmissä. Näyttää siltä, että         Erityisen arveluttavaa työttömyyskassojen ja
9684: työttömyyskassat tällöin ottavat kantaakseen          ammattiliittojen yhteenkietoutuminen on yksi-
9685: menettelyn aiheuttamia kustannuksia ammatti-          lönvapauksien toteutumisen kannalta tarkastel-
9686: liittojen puolesta ilman siitä saatavaa käypää        len. Tätä ongelmaa ei voida ohittaa toteamalla
9687: korvausta. Tällainen toiminta saattaa olla työt-      esimerkiksi yksioikoisesti, että työttömyyskassat
9688: tömyyskassalaissa tarkoitettua kiellettyä muuta       ja ammattiliitot ovat muodollisesti erillisiä ja it-
9689: toimintaa, joka ei liity kassojen tarkoitusperien     senäisiä yksiköitä, joiden jäsenyys on teoreetti-
9690: toteuttamiseen, vaan palvelee ammattiliittojen        sesti katsoen vapaasti valittavissa.
9691: jäsenhankintaa sekä muuta työttömyysturvaan               Hallitusmuodon 2 luvun mukaan mm. yhdis-
9692: liittymätöntä toimintaa. Tämä jäsenmaksuperin-        tymisvapaus on eräs kansalaisille kuuluva perus-
9693: tä ja sen toimeenpanojärjestelmän rahoittaminen       oikeus. Tähän oikeuteen kuulunee oikeus va-
9694: saattaa loukata eräiden kassan jäsenten yksilön-      paasti valita kuuluminen ammattiyhdistykseen.
9695: oikeuksia, koska he tahtomattaan joutuvat ra-             Tavallisella lainsäädännöllä ammattiyhdis-
9696: hoittamaan kassan toimintaan lain mukaan kuu-         tykseen liittymisoikeus on turvattu ja liittymisen
9697: lumatonta ammattiyhdistystyötä, mahdollisesti         estäminen säädetty rangaistavaksi teoksi. Olot
9698: poliittisen tai uskonnollisen vakaumuksensa vas-      yhteiskunnassamme ovat siten vakiintuneet, että
9699: taisesti, vaikka haluaisivat ainoastaan turvata       näitä rangaistussäännöksiä ei ole ollut tarpeen
9700: toimeentulonsa työttömyyden aikana ansiosi-           soveltaa vuosikymmeniin. Sen sijaan on esiinty-
9701:  donnaisella työttömyyspäivärahalla.                  nyt käytännössä ongelmia käyttää vapaasti oi-
9702:     Yksilön oikeuksien kannalta on arveluttavaa,      keutta erota tai olla kuulumatta ammattiyhdis-
9703:  että työtön on työssä ollessaan osallistunut näi-    tykseen jo siitäkin syystä, että ns. negatiivista
9704:  den kulujen kustantamiseen siinäkin tapaukses-       yhdistymisvapautta ei ole nimenomaisesti tur-
9705:  sa, että on ainoastaan työttömyyskassan, mutta       vattu esimerkiksi sanktioimalla liittymispainos-
9706:  ei ammattiliiton jäsen. Oikeudenmukaisuuden          tuksen käyttö.
9707: 2400321
9708: 2                                         1994 vp -   KK 330
9709: 
9710:     Yleisen käsityksen mukaan ammattiliittojen        kustannuksin perätä oikeuksiaan. Työttömyys-
9711: työttömyyskassat käsittelevät erittäin hitaasti       kassaan suorajäseneksi pyrkivä tai työttömyys-
9712: ammattiliittoon kuulumattomien jäsenyyshake-          turvaansa jo jäsenenä olevana vaativa joutuu
9713: mukset. Tällaisissa tapauksissa yksilön toimeen-      käymään epätasaista oikeustaistelua ammatti-
9714: tuloturva vaarantuu työttömyyden sattuessa            liittosidonnaisia kassoja ja tuhatlukuista ay-toi-
9715: kesken liittymisprosessin. Tarve turvautua toi-       mitsijakuntaa vastaan. Käytännössä tilanne on
9716: meentulotukeen lisääntyy. Tällaisen asianlaidan       usein sellainen, että yksityisellä kansalaisella ei
9717: vallitessa ei liene syytä todeta liittymisen ammat-   ole taloudellisia tai henkisiä resursseja lähteä täl-
9718: tiyhdistykseen olevan vapaaehtoista, vaan pai-        laisia oikeustaisteluja käymään, vaan hänjoutuu
9719: nostuksen sanelemaa. Muodollisesti työttömyys-        tyytymään epäasialliseen ja taittomaankin koh-
9720: kassa tekee itsenäisesti jäsenpäätöksen, mutta        teluun kassojen taholta.
9721: tämän muodollisen itsenäisyyden ohella siitä              Viimeaikaiset ammattiyhdistyskentässä ta-
9722: puuttuu todellinen itsenäisyys.                       pahtuneet muutokset ovat saattaneet johtaa am-
9723:     Työttömyyskassojen hallinto on miehitetty         mattiyhdistysten ja työttömyyskassojen yhteen-
9724: niillä kassojen jäsenillä, jotka ovat myös ammat-     kietoutumisen johdosta siihen, että jonkin am-
9725: tiliittojen jäseniä. Tiedossa on myös, että muo-      mattiyhdistyksen jäsenet on ilman heidän nimen-
9726: dollisesti itsenäisten työttömyyskassojen johtavi-    omaista liittymistahdonilmaisuaan siirretty uu-
9727: na työntekijöinä ja päätöksentekijöinä on sa-         den työttömyyskassan jäseniksi kollektiivisesti.
9728: manaikaisesti ammattiliittojen palveluksessa          Tällaisissa tapauksissa on saatettu loukata yksit-
9729: olevia toimitsijoita. Tällainen sidonnaisuus ra-      täisten jäsenten oikeutta ammattiyhdistyksessä.
9730: joittaa kassojen itsenäistä päätöksentekoa ja lie-    Tiettävästi näiden ammattiyhdistysHitosten yh-
9731: nee ainakin työttömyyskassalain hengen vastais-       teydessä on tapahtunut niinkin, että vain osalta
9732: ta ellei täysin laitonta riippuvuutta ammattilii-     työttömyyskassan jäseniä peritään työttömyys-
9733: tosta.                                                päivärahasta ammattiliiton jäsenmaksu ennen
9734:     Edellä mainitun sidonnaisuuden johdosta on        liitosta tapahtuneiden ryhmäpäätösten perus-
9735: tapahtunut esimerkiksi siten, että työttömyys-        teella.
9736: kassaan suorajäseneksi pyrkivälle ei ole annettu          Eräissä tapauksissa saattaa olla kohtuutonta
9737: tiedoksi kassan pankkitilin numeroa, jonne hän        työtöntä kassan ja ammattiyhdistyksen jäsentä
9738: olisi voinut suorittaa jäseneksi pääsyn ehtona        kohtaan, että hän ammattiyhdistyksestä erotes-
9739: olevan jäsenmaksun. Tämä on myös johtanut             saan joutuu maksamaan vuoden jäsenmaksun
9740: siihen, että eräissä kassoissa työttömyyspäivära-     ammattiyhdistykselle. Nykyinen yhdistyslaki
9741: hojen maksua suorajäsenille viivästetään tarkoi-      sallii tällaisen sääntömääräyksen, joka yksittäis-
9742: tuksellisesti.                                        tapauksissa loukkaa yksilön vapaata negatiivista
9743:     Yhdistysautonomian toteuttaminen saattaa          yhdistymisvapautta.
9744: tällöin vaarantaa työttömyyskassaan pyrkivien             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9745: ja eräissä tapauksissa jäsenenä olevien perusoi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9746: keuksia. Nykyinen lainsäädäntö ei ole turvannut       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9747: kassaan pyrkivien liittymisoikeutta tyydyttäväl-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9748: lä tavalla. Ammattiliittoon kuulumattomien kas-
9749: san jäsenten vaikutusmahdollisuudet kassoissa                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9750: eivät ole tasavertaisia ammattiyhdistysten jäsen-             ryhtyä eri ammattiliittojen työttömyys-
9751: ten kanssa. Toisaalta työttömyyskassaan pyrki-                kassojen ja ammattiliittojen yhteen-
9752: vän ja siellä jäsenenä olevan suorajäsenen oikeus-            kietoutumisen mahdollisesti aiheutta-
9753: turva on puutteellisesti hoidettu edellä mainitun             mien työttömyyskassalain rikkomusten
9754: kaltaisten tilanteiden varalta, jos oikeusturvan              sekä kansalaisten vapaata yhdistymisoi-
9755: tasoa verrataan vaikkapa kuluttajansuojaan.                   keutta rajoittavan toiminnan estämisek-
9756: Kuluttajansuojaa ylläpidetään valtiooja kunnal-               si?
9757: lisin varoin, jolloin kuluttaja voi kohtuullisin
9758: 
9759:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1994
9760: 
9761:                      Olavi Ala-Nissilä                         Rose-Marie Björkenheim
9762:                      Ismo Seivästö                             Väinö Saario
9763:                                          1994 vp -   KK 330                                            3
9764: 
9765: 
9766: 
9767: 
9768:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9769: 
9770:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       47 luvun 5 §:ksi, joka koskee työntekijöiden jär-
9771: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jestäytymisvapauden loukkaamista. Ehdotettu
9772: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      säännös laajentaisi nykyisin työsopimuslain
9773: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ala-Nissi-      (320/70) 52 §:n työntekijäin yhdistymisvapaudel-
9774: län ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         le antamaa suojaa siten, että se koskisi myös
9775: n:o 330:                                             negatiivista yhdistymisvapautta. Ehdotuksen
9776:                                                      mukaan työntekijöiden järjestäytymisvapauden
9777:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      loukkaamisesta tuomitaan myös se, joka pakot-
9778:        ryhtyä eri ammattiliittojen työttömyys-       taa työntekijän kuulumaan ammatilliseen tai po-
9779:        kassojen ja ammattiliittojen yhteen-          liittiseen yhdistykseen. Myös tällaisen teon yritys
9780:        kietoutumisen mahdollisesti aiheutta-         olisi rangaistava.
9781:        mien työttömyyskassalain rikkomusten              Edellä mainitut ehdotukset vahvistaisivat si-
9782:        sekä kansalaisten vapaata yhdistymisoi-       ten Suomen oikeusjärjestyksen työntekijöiden
9783:        keutta rajoittavan toiminnan estämisek-       negatiiviselle yhdistymisvapaudelle antamaa
9784:        si?                                           suojaa. Oikeutta olla kuulumatta yhdistykseen
9785:                                                      turvaa myös voimassa oleva yhdistyslaki (503/
9786:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         89), joka edellyttää yhdistyksen jäseneksi liitty-
9787: vasti seuraavaa:                                     vältä nimenomaista tahdonilmaisua ja antaa jä-
9788:                                                      senelle oikeuden milloin tahansa erota yhdistyk-
9789:     Hallitusmuodon 10 §:n mukaan Suomen kan-         sestä.
9790: salaisella on oikeus edeltäpäin lupaa hankkimat-         Myös voimassa oleva työttömyyskassalaki
9791: ta perustaa yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamis-    (603/84) perustuu ajatukselle työntekijöiden yh-
9792: ta varten, jotka eivät ole vastoin lakia tai hyviä   distymisvapauden kunnioittamisesta. Samalla se
9793: tapoja. Vaikka säännöksessä mainitaan yhdisty-       korostaa työttömyyskassojen oikeudellista itse-
9794: misvapauden ulottuvuuksista nimenomaisesti           näisyyttä.
9795: vain oikeus perustaa yhdistyksiä, on yhdistymis-         Työttömyyskassa ei saa harjoittaa muuta kuin
9796: vapauteen katsottu kuuluvan myös oikeus liittyä      työttömyyskassalaissa tarkoitettua toimintaa. Se
9797: ja kuulua yhdistykseen, oikeus osallistua yhdis-     ei myöskään saa olla sellaisessa yhteydessä
9798: tyksen toimintaan sekä oikeus erota ja olla kuu-     muunlaista toimintaa harjoittavaan yhdistyk-
9799: lumatta yhdistykseen.                                seen, järjestöön tai muuhun yhteenliittymään,
9800:     Hallituksen esityksessä n:o 309/1993 vp perus-   jossa kassan itsenäisyys tulisi rajoitetuksi. Tämä
9801: tuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta        edellyttää, että myöskään työttömyyskassojen
9802: ehdotetaan yhdistymisvapauden edellä mainitut        yhteydet ammattiliittoihin eivät saa vaarantaa
9803: ulottuvuudet nimenomaisesti kirjattavaksi pe-        työttömyyskassojen itsenäisyyttä, mutta se ei
9804: rustuslakiin. Siten ehdotuksessa uudeksi halli-      kuitenkaan merkitse sitä, että ammattiliittojen ja
9805: tusmuodon 10 a §:ksi todettaisun nimenomaises-       työttömyyskassojen nykyisenkaltaiset yhteydet
9806: ti, että yhdistymisvapauteen sisältyy myös oikeus    olisivat sellaisenaan kyseisten säännösten kan-
9807: olla kuulumatta yhdistykseen. Huomionarvoista        nalta ongelmallisia.
9808: on myös, että ammatillinen yhdistymisvapaus              Toisaalta työttömyyskassalain mukaan kas-
9809: mainittaisiin erikseen hallitusmuodon ehdotetun      san jäseneksi pääsemisen ja jäsenenä pysymisen
9810: uuden 10 a §:n 2 momentissa.                         ehtona ei saa olla, että jäseneksi pyrkivä tai jäsen
9811:     Negatiivista yhdistymisvapautta ehdotetaan       kuuluu johonkin muuhun yhdistykseen, järjes-
9812:  turvattavaksi myös eduskunnan käsiteltävänä         töön tai yhteenliittymään. Kassan tulee kohdella
9813:  olevassa hallituksen esityksessä n:o 94/1993 vp     jäseniään yhdenvertaisesti riippumatta siitä,
9814:  rikoslain kokonaisuudistuksen toisen vaiheen        ovatko he esimerkiksijonkin ammattiliiton jäse-
9815:  käsittäviksi rikoslain ja eräiden muiden lakien     niä. Päätökseen, jolla kassa on hylännyt jäsenek-
9816:  muutoksiksi. Kysymyksen kannalta erityisen          si pääsyn tai erottanut jäsenensä, on järjestetty
9817:  merkittävänä on pidettävä ehdotusta rikoslain       muutoksenhakumahdollisuus.
9818: 4                                       1994 vp -   KK 330
9819: 
9820:    Työttömyyskassojen valvonta on sosiaali- ja      vat hallitusmuodon ja rikoslain uudistusehdo-
9821: terveysministeriön tehtävänä. Tämä sosiaali- ja     tukset turvaavat aikaisempaa selvemmin myös
9822: terveysministeriön harjoittama säännönmukai-        työntekijöiden oikeutta olla kuulumatta yhdis-
9823: nen valvonta ulottuu luonnollisesti siihenkin,      tyksiin. Siihen, että kansalaisten yhdistymisva-
9824: että työttömyyskassat noudattavat myös edellä       paus toteutuu myös käytännössä, tullaan halli-
9825: mainittuja työttömyyskassojen itsenäisyyttä         tuksen taholta kiinnittämään huomiota lainsää-
9826: edellyttäviäja työntekijöiden yhdistymisvapaut-     dännön normaalin seurannan ja valvonnan yh-
9827: ta turvaavia työttömyyskassalain säännöksiä.        teydessä. Hallituksen piirissä ei sen sijaan ole
9828:    Kansalaisten yhdistymisvapauden kaikinpuo-       suunnitteilla asiaa koskevia erityisiä toimenpitei-
9829: lista toteutumista on pidettävä ensiarvoisen tär-   tä.
9830: keänä kysymyksenä. Eduskunnassa vireillä ole-
9831: 
9832:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1994
9833:                                                              Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
9834:                                            1994 vp -    KK 330                                             5
9835: 
9836: 
9837: 
9838: 
9839:                                           Tili Riksdagens Talman
9840: 
9841:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         gares organisationsfrihet, synnerligen betydelse-
9842: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          fullt. Det föreslagna stadgandet utvidgar det
9843: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        skydd som 52 § lagen om arbetsavtal (320170) för
9844: man Olavi Ala-Nissilä m.fl. undertecknade               tillfållet ger arbetstagares föreningsfrihet, så att
9845: spörsmål nr 330:                                        skyddet även skulle omfatta den negativa före-
9846:                                                         ningsfriheten. Enligt förslaget döms for kränk-
9847:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ning av arbetstagares organisationsfrihet även
9848:         ta för att forhindra överträdelser av lagen     den som tvingar en arbetstagl:!-.re att höra till en
9849:         om arbetslöshetskassor som eventuellt           facklig eller politisk förening. A ven försök till en
9850:         förorsakas av sammansnärjningen av oli-         sådan gäming skulle vara straffbart.
9851:         ka fackförbunds arbetslöshetskassor och             Ovan nämnda förslag förstärker således det
9852:         fackförbunden samt för att förhindra            skydd som rättsordningen i Finland ger arbetsta-
9853:         verksamhet som begränsar medborgar-             gamas negativa föreningsfrihet. Rätten att inte
9854:         nas föreningsfrihet?                            tillhöra en förening tryggas även av gällande fö-
9855:                                                         reningslag ( 503/89), som förutsätter en uttrycklig
9856:   Som svar på detta spörsmål för jag vördsamt           viljeförklaring av den som vill inträda i en för-
9857: anföra följande:                                        ening och ger en medlem rätt att när som helst
9858:                                                         utträda ur föreningen.
9859:    Enligt 10 § Regeringsformen äger finsk med-              Också gällande lag om arbetslöshetskassor
9860: borgare rätt att utan föregående tillstånd bilda        (603/84) grundar sig på tanken om respekterande
9861: föreningar för fullföljande av ändamål, som ej          av arbetstagamas föreningsfrihet. Samtidigt be-
9862: strida mot lag eller god sed. Trots att stadgandet      tonar lagen arbetslöshetskassomas juridiska
9863: av uttrycksformema för föreningsfriheten expli-         självständighet.
9864: cit endast nämner rätten att bilda föreningar har           En arbetslöshetskassa får inte bedriva annan
9865: man ansett att föreningsfriheten även omfattar          verksamhet än sådan som avses i lagen om ar-
9866: rätten att ansluta sig och höra till en förening,       betslöshetskassor. Den får heller inte stå i sådan
9867: rätten att delta i föreningens verksamhet samt          forbindelse med förening, organisation ell~r an-
9868: rätten att utträda ur en förening och friheten att      nan sammanslutning, viiken bedriver annan
9869: inte höra till en förening.                             slags verksamhet, att kassans självständighet
9870:     1 regeringens proposition nr 309/1993 rd. om        därigenom skulle begränsas. Detta förutsätter att
9871: ändring av grundlagamas stadganden om de                arbetslöshetskassomas förbindelser med fack-
9872: grundläggande fri- och rättighetema föreslås att        förbunden inte heller får äventyra arbetslöshets-
9873: ovan nämnda dimensioner av föreningsfriheten            kassomas självständighet, men det betyder likväl
9874: uttryckligen skrivs in i grundlagen. 1 förslaget till   inte att fackförbundens och arbetslöshetskassor-
9875: 10 a § i den nya regeringsformen konstateras där-       nas förbindelser av nuvarande slag som sådana
9876: för uttryckligen att föreningsfriheten också om-        skulle vara problematiska med tanke på ifråga-
9877: fattar rätten att inte tillhöra föreningar. Beak-       varande stadganden.
9878: tansvärt är också att den fackliga föreningsfrihe-          Enligt lagen om arbetslöshetskassor får å an-
9879: ten nämns särskilt i förslaget till 10 a § 2 mom. i     dra sidan såsom villkor förinträde och kvarståen-
9880: den nya regeringsformen.                                de såsom medlem inte uppställas att den som
9881:     Också i regeringens proposition nr 94/1993 rd.      ansöker om medlemskap eller är medlem skall
9882: om ändring av strafflagen och vissa andra lagar,        tillhöra eller ansluta sig till någon annan förening,
9883: vilka hör till det andra skedet i totalrevideringen     organisation eller sammanslutning. Kassan skall
9884: av strafflagstiftningen, viiken proposition som         behandla sina medlemmar jämbördigt oberoende
9885: bäst behandlas av riksdagen, ingår stadganden           av om de t.ex. ärmedlemmari någotfackförbund.
9886:  om tryggande av den negativa föreningsfriheten.        1ett beslut, genom vilket en kassa har förkastat en
9887: Ur spörsmålets synvilikeUr forslaget till47 kap.        ansökan om medlemskap eller uteslutit en med-
9888:  5 § strafflagen, som gäller kräkning av arbetsta-      lem, får ändring sökas genom besvär.
9889: 6                                         1994 vp -   KK 330
9890: 
9891:    Tillsynen över arbetslöshetskassoma ankom-         fråga. Förslagen till revidering av regeringsfor-
9892: mer på social- och hälsovårdsministeriet. Denna       men och straffiagen, vilka som bäst behandlas av
9893: normala tillsyn som social- och hälsovårdsminis-      riksdagen, garanterar allt tydligare även arbets-
9894: teriet idkar utsträcker sig naturligtvis också till   tagamas rätt att inte höra till en förening. Att
9895: att arbetslöshetskassoma även iakttar ovan            medborgamas föreningsfrihet förverkligas även i
9896: nämnda stadganden som förutsätter självstän-          praktiken kommer att bli föremål för regeringens
9897: dighet av arbetslöshetskassoma och som tryggar        uppmärksamhet i samband med den normala
9898: arbetstagamas föreningsfrihet.                        uppföljningen av och tillsynen över lagstiftning-
9899:    Förverkligandet av medborgamas förenings-          en. Ioom regeringen fmns däremot inte planer på
9900: frihet på alla sätt bör vara en första rangens        särskilda åtgärder i denna fråga.
9901: 
9902:      Helsingforsden 31 maj 1994
9903: 
9904:                                                                Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
9905:                                                   1994 vp
9906: 
9907: Kirjallinen kysymys 331
9908: 
9909: 
9910: 
9911: 
9912:                                     Aittoniemi: Matkustaja-alusten matkustajaluetteloiden tarpeelli-
9913:                                         suudesta
9914: 
9915: 
9916:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9917: 
9918:     Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja tätä             salaamaan eräistä inhimillisistä syistä esimerkik-
9919: kautta myös eduskunta poisti hiljattain eräästä         si huvimatkalla eri tarkoituksista ja eri henkilö-
9920: hallituksen lakiesityksestä valtuutussäännöksen,        ryhmissä mukana olleiden henkilöllisyys toisten
9921: jonka mukaan asetuksella olisi voitu säätää mat-        kansalaisten kiinnostukselta. Tämän ei kuiten-
9922: kustaja-alusten matkustajien luetteloinnista. Va-       kaan pitäisi olla ongelma silloin, jos matkustaja-
9923: liokunnan mukaan matkustajaluetteloiden laati-          luettelot pidetään salaisina ja vain viranomais-
9924: minen aiheuttaisi kustannuksia ja aikaviivettä.         käytössä.
9925:     Asia on merkillinen, kun otetaan huomioon              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9926: merelliset olosuhteet mahdollisen onnettomuu-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9927: den sattuessa, kuten tapahtui esimerkiksi Sally         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9928: Albatrossin tapauksessa tai on tapahtunut mo-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9929: nessa muussa vakavammassa onnettomuudessa.
9930:  Jos tiedetään mukana olevien matkustajien luku-                   Aikooko Hallitus tutkia uudelleen
9931: määrä ja sama määrä lasketaan pelastetuiksi tai                 mahdollisuudet saattaa voimaan mää-
9932:  yleensä saaduiksi pois laivasta elävinä tai kuollei-           räykset matkustajaluetteloiden pakolli-
9933:  na, ei asiassa ole periaatteessa ongelmaa. Jos käy             sesta laatimisesta matkustaja-aluksissa
9934:  kuitenkin niin, mikä merionnettomuuksissa on                   siten, että ne olisivat vain viranomaiskäy-
9935:  kovin mahdollista, että näin ei tapahdu, mistä                 tössä, ottaen huomioon niiden ehdotto-
9936:  voidaan lähteä selvittämään sitä, ketkä ovat ka-               man tarpeellisuuden merionnettomuuk-
9937:  donneet?                                                       sien yhteydessä laivassa olleiden mahdol-
9938:     Kyseessä saattaakin olla tarkoitusperä pyrkiä               liseen katoamiseen liittyen?
9939: 
9940:       Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1994
9941: 
9942:                                               Sulo Aittoniemi
9943: 
9944: 
9945: 
9946: 
9947:  2400321*
9948: 2                                          1994 vp -   KK 331
9949: 
9950: 
9951: 
9952: 
9953:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9954: 
9955:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tai sen matkustajia on kohdannut onnettomuus
9956: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kyseisellä matkalla. Tiedot tulisi hävittää sen jäl-
9957: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        keen, kun matkustajat ovat jättäneet aluksen sen
9958: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         määräsatamassa. Asetuksen oli tarkoitus koskea
9959: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          siinä tarkemmin säädetyin edellytyksin kaikkia
9960: n:o 331:                                               Suomesta säännöllisesti liikennöiviä matkustaja-
9961:                                                        aluksia aluksen kansallisuudesta riippumatta.
9962:            Aikooko Hallitus tutkia uudelleen              Liikennevaliokunta on mietinnössään n:o 3
9963:         mahdollisuudet saattaa voimaan mää-            ehdottanut matkustajaluetteloita koskevan
9964:         räykset matkustajaluetteloiden pakolli-        säännöksen poistamista lakiehdotuksesta ja kat-
9965:         sesta laatimisesta matkustaja-aluksissa        sonut, että asia tulisi jatkossakin hoitaa vapaaeh-
9966:         siten, että ne olisivat vain viranomaiskäy-    toisesti merenkulkuhallituksen suosituksen poh-
9967:         tössä, ottaen huomioon niiden ehdotto-         jalta kuten Ruotsissa on tehty. Perusteluina va-
9968:         man tarpeellisuuden merionnettomuuk-           liokunta on todennut, että asetus matkustaja-
9969:         sien yhteydessä laivassa olleiden mahdol-      alusten matkustajaluetteloista aiheuttaa varusta-
9970:         liseen katoamiseen liittyen?                   moille lisäkustannuksia, vaatii enemmän sata-
9971:                                                        massaoloaikaa ja vaikuttaa siten suomalaisten
9972:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           matkustaja-alusten kilpailukykyyn. Eduskunta
9973: vasti seuraavaa:                                       on liikennevaliokunnan kannan mukaisesti hy-
9974:                                                        väksynyt hallituksen esityksen siten muutettuna,
9975:    Hallituksen esitykseen laiksi merilain muutta-      että matkustajaluetteloita koskeva säännös on
9976: misesta (HE 329/1993 vp) sisältyi ehdotus, jonka       poistettu.
9977: mukaan asetuksella olisi voitu säätää matkusta-           Hallitus katsoo, että eduskunnalla on ollut
9978: jien luetteloimisesta aluksella. Eduskunnan lii-       käytettävissään kaikki tiedot, joiden nojalla esi-
9979: kennevaliokunnalle oli lisäksi toimitettu matkus-      tettiin matkustajaluetteloita koskevien pakollis-
9980: taja-alusten matkustajaluetteloita koskeva ase-        ten säännösten antamista. Mitään olennaisesti
9981: tusluonnos perustelumuistioineen. Luonnoksen           uutta perustetta ei ole ilmennyt. Edellä sanottuun
9982: mukaan laivanisäntä vastaisi matkustajatietojen        viitaten, ja koska eduskunta on juuri ilmaissut
9983: keräämisestä ja luetteloimisesta. Päällikkö vas-       asiasta kielteisen kantansa, hallitus ei tässä vai-
9984: taisi matkustajatietojen jättämisestä lähtösata-       heessa näe syytä uudelleen tutkia mahdollisuuk-
9985: maan laivanisännän nimeämälle henkilölle. Tie-         sia saattaa voimaan matkustajaluetteloita koske-
9986: toja annettaisiin vain asetuksessa erikseen maini-     via pakollisia säännöksiä.
9987: tuille viranomaisille siinä tapauksessa, että alusta
9988: 
9989:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1994
9990: 
9991:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
9992:                                            1994 vp -   KK 331                                           3
9993: 
9994: 
9995: 
9996: 
9997:                                          Tili Riksdagens Talman
9998: 
9999:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       myndigheter som särskilt nämndes i fårordning-
10000: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         en ifall fartyget eller dess passagerare hade drab-
10001: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       bats av olycksfall under resan i fråga. Uppgifter-
10002: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          na skulle utplånas när passagerarna hade lämnat
10003: 331:                                                   fartyget i dess destinationshamn. A vsikten var
10004:                                                        att förordningen under däri närmare stadgade
10005:          Ämnar Regeringen på nytt undersöka            förutsättningar skulle gälla alla de passagerarfar-
10006:        möjligheterna att införa föreskrifter om        tyg som regelbundet idkar trafik från Finland,
10007:        skyldighet för passagerarfartyg att upp-        oberoende av fartygets nationalitet.
10008:        göra passagerarförteckningar, vilka en-            Trafikutskottet föreslog i sitt betänkande nr 3
10009:        dast skulle användas av myndigheterna,          att stadgandet om passagerarförteckning skulle
10010:        med beaktande av att förteckningarna är         strykas i lagförslaget och ansåg att saken även i
10011:        absolut nödvändiga i samband med om-            fortsättningen borde skötas frivilligt på grundval
10012:        bordvarandes eventuella försvinnanden i         av sjöfartsstyrelsens rekommendation såsom i
10013:        samband med sjöolyckor?                         Sverige. Utskottet motiverade sitt förslag med att
10014:                                                        förordningen om passagerarfartygens passage-
10015:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          rarförteckningar åsamkar rederierna merkostna-
10016: anföra följande:                                       der och längre hamntider och därigenom påver-
10017:                                                        kar de finska fartygens konkurrenskraft. Riksda-
10018:    I regeringens proposition med förslag tilllag       gen godkände i överensstämmelse med trafikut-
10019: om ändring av sjölagen (RP 329/1993 rd) ingick         skottets ståndpunkt regeringens proposition
10020: ett förslag enligt vilket det hade varit möjligt att   ändrad på det sättet att stadgandet om passage-
10021: genom förordning stadga om uppgörande av för-          rarförteckningar ströks.
10022: teckningar över passagerarna på ett fartyg. Riks-         Regeringen anser att riksdagen har haft till-
10023: dagens trafikutskott hade dessutom tillställts ett     gång till alla de uppgifter som låg till grund för
10024: utkast till förordning om förande av passagerar-       framställningen om stadganden om obligatoris-
10025: förteckningar på fartygjämte en motiveringspro-        ka passagerarförteckningar. Någon väsentligt ny
10026: memoria. Enligt utkastet skulle redaren ansvara        grund har inte uppstått. Hänvisande till det an-
10027: för insamlingen och förteckningen av passage-          förda och eftersom riksdagen nyss uttryckt sin
10028: raruppgifter. Befålhavaren föreslogs ansvara för       negativa ståndpunkt i saken, ser regeringen inte i
10029: att passageraruppgifterna i avgångshamnen läm-         detta skede någon orsak att på nytt undersöka
10030: nades hos en person som redaren utsett. Enligt         möjligheterna att införa stadganden om obliga-
10031: utkastet skulle uppgifterna endast lämnas till de      toriska passagerarförteckningar.
10032: 
10033:      Helsingfors den 30 maj 1994
10034: 
10035:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
10036:                                                 1994vp
10037: 
10038: Kirjallinen kysymys 332
10039: 
10040: 
10041: 
10042: 
10043:                                    von Bell ym.: Nuorten alkoholinkäytön vähentämisestä
10044: 
10045: 
10046: 
10047:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10048:    Valtioneuvoston kertomuksessa päihdeolojen            Kuitenkin kertomuksen mukaan alkoholival-
10049: kehityksestä vuonna 1992 todetaan, että alkoho-       vonnan painopiste on ollut anniskeluvalvonnas-
10050: lin kokonaiskulutus on ollut laskussa viime vuo-      sa. Onko siis niin, että viranomaiset keskittyvät
10051: sina. Tosin kulutustilastossa eivät ole kotona val-   ravintolakulttuurin seurantaan, samalla kun
10052: mistetut alkoholijuomat,joiden suosio ja ainakin      nuoriso päihtyy alkoholiliikkeistä ja keskiolut-
10053: markkinointi on viime aikoina lisääntynyt.            kaupoista ostetulla alkoholilla?
10054:    Kokonaiskulutuksen myönteisestä kehityk-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10055: sestä huolimatta kertomuksessa todetaan nuor-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10056: ten alkoholinkäytön lisääntyneen vuodesta 1989        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10057: vuoteen 1991. Alkoholin käyttökerrat ovat var-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10058: sinkin alaikäisten nuorten keskuudessa tihenty-
10059: neet ja humalajuominen lisääntynyt.                               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10060:    Nuorten alkoholinkäytön kasvun keskeinen                  ryhtyä vaikeuttaakseen alkoholin saata-
10061: edellytys on alkoholin helppo saatavuus. Nuori-              vuutta alaikäisten nuorten kohdalla ja
10062: so ei voi juurikaan hankkia alkoholijuomiaan                 vähentääkseen nuorison alkoholinkäyt-
10063:                                                                .... ?
10064: ravintoloista,joten vähittäismyynnilläja sen val-            t oa.
10065: vonnan heikkoudella lieneekin suurempi osuus
10066: alaikäisen nuorison alkoholinkäytön lisääntymi-
10067:  seen.
10068: 
10069:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1994
10070: 
10071:                      Aarno von Bell                            Eeva-Liisa Moilanen
10072:                      Jouni Backman                             Iiris Hacklin
10073: 
10074: 
10075: 
10076: 
10077:  240032J
10078: 2                                         1994 vp -   KK 332
10079: 
10080: 
10081: 
10082: 
10083:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10084:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        että ravintolatoiminnan valvominen on alaikäis-
10085: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ten nuorten kannalta vähintään yhtä tärkeää
10086: olette 11 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-       kuin keskiolutkauppojen valvonta.
10087: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Alkoholiogelmiin vaikuttavia toimenpiteitä
10088: omaiselle jäsenelle kansanedustaja von Beliin         on pyrittävä toteuttamaan osana laajempia so-
10089: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          siaali- ja terveyspoliittisia toimenpidekokonai-
10090: 332:                                                  suuksia. Tarvitaan kuitenkin myös erillistoimia,
10091:                                                       jotka on sovitettava yleisemmän hyvinvointipoli-
10092:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tiikan puitteisiin. Nuorisoon on kiinnitettävä eri-
10093:        ryhtyä vaikenttaakseen alkoholin saata-        tyistä huomiota tiedotus-, valistus- ja kasvatus-
10094:        vuutta alaikäisten nuorten kohdalla ja         työssä. Myös hallitus on kirjannut ohjelmassaan
10095:        vähentääkseen nuorison alkoholinkäyt-          tavoitteeksi alkoholin käytön vähentämisen las-
10096:        töä?                                           ten ja nuorten osalta. Tälle sektorille sosiaali- ja
10097:                                                       terveysministeriö asetti vuonna 1992 nuorten
10098:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          päihteidenkäytön ehkäisyn tehostamistyöryh-
10099: vasti seuraavaa:                                      män.
10100:                                                           Työryhmä painotti muistiossaan nuorten
10101:    Vuodelta 1993 saatavissa olevien tutkimustie-      yleisten elämänhallintataitojen merkitystä päih-
10102: tojen mukaan alaikäisten nuorten alkoholin            teidenkäytön ehkäisyssä ja korosti kohderyh-
10103: käyttökertojen määrä on tasaantumassa 1980-           mien erityistarpeet huomioon ottavaa valistusta.
10104: luvun lopun korkealle tasolle. Kuukauden aika-        Näitä tavoitteita toteuttaa esimerkiksi pohjois-
10105: na 16-vuotiaista nuorista alkoholia on käyttänyt      maisena yhteistyönä opetushallituksen kanssa
10106: 51%. Sen sijaan tyttöjen ja nuorten poikien hu-       valmistettu opetusohjelmakokonaisuus "Mian
10107: malajuominen on lisääntynyt edelleen.                 päiväkirja" peruskoulun 7. ja 8. luokan päihde-
10108:    Uusimpien tutkimusten mukaan 16-vuotiaista         opetukseen.
10109: nuorista noin 20 % väittää ostaneensa viimeisen           Työryhmä suositti myös nuorten syrjäytymi-
10110: puolen vuoden aikana itse keskiolutta kaupasta.       sen ja päihteidenkäytön ehkäisyn ottamista val-
10111: Keskiolutta baarissa juoneiden ja alkoholia an-       takunnallisen ja paikallisen tason yhteistyö-
10112: niskeluravintolassa nauttineiden osuus on yhtä        alueeksi. Tätä tarkoitusta varten ministeriö jär-
10113: suuri. Alkoholiliikkeestä väitti ostaneensa alko-     jesti vuonna 1993 lääninhallitusten kanssa 15
10114: holia6%.                                              koulutustilaisuutta. Lisäksi järjestettiin 50
10115:    Kuva kuitenkin muuttuu, kun kysytään, mistä        alueellista työkokousta nuorten päihteidenkäy-
10116: nuori on viimeksi saanut käyttämänsä alkoholin.       tön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmien hoitami-
10117: 16-vuotiaista nuorista 0,5% oli itse hankkinut        seksi. Vuoden 1994 aikana tarkoitus on laajentaa
10118: käyttämänsä alkoholin alkoholiliikkeestä. Kes-        päihteiden vastaista yhteistyötä nuoriso- ja lii-
10119: kiolutta kaupoista ostaneiden osuus oli 3 %. Ra-      kuntajärjestöjen suuntaan. Ministeriö jakaa
10120: vintolassa tai baarissa 16-vuotiaista nuorista oli    vuonna 1994 lääneille, kunnille ja järjestöille
10121: alkoholinsa nauttinut 7 %. Näin vanhemmat ja          nuorten päihteidenkäytön ehkäisyprojekteihin
10122: kaverit tarjoavat tai välittävät lähes 90 % alko-     900000mk.
10123: holista alaikäisille.                                     Alkoholin tarjontaa rajoitetaan lainsäädän-
10124:    Alkoholin tarjoaminen alaikäiselle ei ole lai-     nön avulla. Uudessa alkoholilakiesityksessä on
10125: tonta, sen sijaan välittäminen on. Huomattavaa        terävöitetty alaikäisiin kohdistuvaa vähittäis-
10126: kuitenkin on, että valtaosa alaikäisille alkoholi-    myyntikiellon ja anniskelukiellon sanamuotoa.
10127: juomia välittäneistä nuorista ja aikuisista ei koe    Alkoholivalvonta organisoidaan uudestaan ja
10128: tekoaan rikolliseksi.                                 sille pyritään turvaamaan riittävät toimintaedel-
10129:    Edellä esitettyjen lukujen perusteella voi väit-   lytykset.
10130: tää, että alaikäisten nuorten osalta alkoholival-         Alkoholin tarjontaan voidaan vaikuttaa myös
10131: vonta toimii tehokkaimmin alkoholiliikkeissä ja       asenneilmapiiriä muuuttamalla, korostamalla
10132:                                         1994 vp -   KK 332                                            3
10133: 
10134: yhteisvastuuta päihteidenkäytön ehkäisyssä ja       sessa televisioverkossa ja siihen liittyvää esitettä
10135: aikuisten vastuuta päihdeongelmaisen nuoren         tullaan jakamaan alkoholiliikkeissä. Tietoiskulla
10136: auttamisessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on     muistutetaan, että lopullinen vastuu nuorisosta
10137: yhdessä Alkon kanssa tuottanut nuorille aikuisil-   on meillä aikuisilla. Koulu ja valtio eivät voi
10138: le ja vanhemmille alkoholin välittämistä ja tar-    ottaa ystävien ja vanhempien roolia tai kantaa
10139: joamista koskevan tietoiskun "Jos välität, älä      heidän vastuutaan alaikäisistä lähimmäisistään.
10140: välitä". Tietoisku on tarkoitus esittää kansalli-
10141:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1994
10142: 
10143:                                                                     Ministeri Toimi Kankaanniemi
10144: 4                                        1994 vp -   KK 332
10145: 
10146: 
10147: 
10148: 
10149:                                        Tili Riksdagens Talman
10150: 
10151:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     mar är minst lika viktig som övervakningen av
10152: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      mellanölsbutiker.
10153: 11 maj 1994 till vederbörande medlem av statsrå-        Man bör sträva till att realisera åtgärder som
10154: det översänt följande av riksdagsman von Bell        inverkar på alkoholproblem som en del av mera
10155: m.fl. undertecknade spörsmål nr 332:                 omfattande social- och hälsovårdspolitiska åt-
10156:                                                      gärdshelheter. Det behövs dock även särskilda
10157:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       åtgärder som skall sammanjämkas inom ramen
10158:        ta för att försvåra tillgängligheten av al-   för en mera allmän välfårdspolitik. Inom infor-
10159:        kohol för minderåriga ungdomar och för        mations-, upplysnings- och uppfostringsarbetet
10160:        att minska de ungas alkoholkonsumtion?        skall fåstas speciell uppmärksamhet vid de unga.
10161:                                                      Också regeringen har som ett mål i sitt program
10162:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skrivit in minskad alkoholkonsumtion i fråga om
10163: anföra följande:                                     barn och ungdomar. Social- och hälsovårdsmi-
10164:                                                      nisteriet tillsatte 1992 inom denna sektor en ar-
10165:    Enligt uppgifter från undersökningar från         betsgrupp för att effektivera förebyggandet av de
10166: 1993 har antalet gånger som minderåriga unga         ungas rusmedelsbruk.
10167: använder alkohoi hållit sig på den höga nivån           Arbetsgruppen betonade i sin promemoria
10168: från slutet av 1980-talet. 51% av 16-åringarna       betydelsen av de ungas allmänna fårdigheter att
10169: hade använt alkohoi under densenaste månaden.        bemästra sitt liv då det gäller förebyggande av
10170: Däremot har flickornas och pojkarnas drickande       rusmedelsmissbruk och poängterade en upplys-
10171: för att bli herusade fortsättningsvis ökat.          ning som beaktar målgruppernas specialbehov.
10172:    Enligt de nyaste undersökningarna påstår ca       Dessa mål realiseras t.ex. av undervisningspro-
10173: 20 % av 16-åringarna att de själva köpt mellanöl     grammet "Mias dagbok" som gjorts som nor-
10174: från butiken under de senaste sex månaderna.         diskt samarbete med utbildningsstyrelsen i rus-
10175: Andelen 16-åringar som druckit mellanöl i barer      medelsundervisningen för klass 7 och 8 i grund-
10176: och alkohoi i utskänkningsrestauranger är lika       skolan.
10177: stor. 6 % påstod att de köpt alkohoi från alkohol-      Arbetsgruppen rekommenderade även att fö-
10178: butiken.                                             rebyggande av ungas åsidosättning och rusme-
10179:    Bilden ändras dock då man frågar var den          delsmissbruk görs till ett riksomfattande och lo-
10180: unga har fått den alkohoi som senast förbruka-       kalt samarbetsområde. För detta ändamål ord-
10181: des. Av 16-åringarna hade 0,5% själva skaffat        nade ministeriet 1993 tillsammans med länssty-
10182: alkoholen från alkoholbutiken. Andelen som           relserna 15 utbildningsevenemang. Dessutom
10183: köpt mellanöl från butiken var 3 %. 7 % av ung-      ordnades 50 regionala arbetsmöten för att före-
10184: domarna hade druckit alkohoi på en bar eller         bygga ungas rusmedelsmissbruk och för att sköta
10185: restaurang. Således bjuder eller förmedlar föräld-   rusmedelsproblem. Avsikten är att under 1994
10186: rarna och kamraterna nästan 90 % av den alko-        utvidga samarbetet beträffande rusmedelsmiss-
10187: hoi som konsumeras av minderåriga.                   bruk med ungdoms- och idrottsorganisationer-
10188:    Det är inte olagligt att bjuda alkohoi åt min-    na. Ministeriet delar 1994 ut 900 000 mk till
10189: deråriga. Däremot är förmedling olaglig. Det bör     länen, kommunerna och organisationerna till
10190: dock o bserveras att största del en av de ungdomar   projekt för förebyggande av rusmedelsmissbruk.
10191: och vuxna som förmedlar alkoholdrycker till             Utbudet av alkohoi begränsas med hjälp av
10192: minderåriga inte upplever att de gör någonting       lagstiftningen. I propositionen till ny alkohollag
10193: kriminellt.                                          har man skärpt ordalydelsen i minutförsäljnings-
10194:    På basis av ovan anförda siffror kan man          förbudet och utskänkningsförbudet som gäller
10195: påstå att alkoholövervakningen beträffande           minderåriga. Alkoholtillsynen organiseras på
10196: minderåriga unga fungerar effektivt i alkohol-       nytt och man eftersträvar att garantera tillräckli-
10197: butiker och att övervakningen av restaurang-         ga verksamhetsförutsättningar för den.
10198: verksamheten i fråga om minderåriga ungdo-              Man kan även inverka på utbudet av alkohoi
10199:                                          1994 vp -   KK 332                                          5
10200: 
10201: genom att ändra attitydema, betona det gemen-        visa informationsstöten i det nationella televi-
10202: samma ansvaret vid förebyggandet av rusmedels-       sionsnätet och en broschyr i anknytning till detta
10203: missbruk och de vuxnas ansvar då det gäller att      kommer att delas ut i alkoholbutikema. Med
10204: hjälpa unga med rusmedelsproblem. Social- och        informationsstöten påminner man att de vuxna
10205: hälsovårdsministeriet har tillsammans med Alko       har det slutgiltiga ansvaret för ungdomen. Sko-
10206: producerat en informationsstöt som riktar sig till   lan och staten kan inte ta vänners och föräldrars
10207: unga vuxna och föräldrar och som gäller förmed-      roll eller bära deras ansvar för minderåriga med-
10208: lande och bjudande av alkohol. Avsikten är att       människor.
10209:      Helsingforsden 2 juni 1994
10210: 
10211:                                                                      Minister Toimi Kankaanniemi
10212:                                                  1994 vp
10213: 
10214: Kirjallinen kysymys 333
10215: 
10216: 
10217: 
10218: 
10219:                                     Tennilä: Tepaston siltahankkeen toteuttamisesta
10220: 
10221: 
10222:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10223:    Puljun, Lompolon ja Tepaston kylillä ollaan         silta saadaan Tepastoon? Pahimpaan kelirikko-
10224: ihmeissään ja syvästi pettyneitä siitä, ettei jo lu-   aikaan joen väärällä puolella asuvat oppilaat
10225: vattu siltahanke olekaan lähtemässä liikkeelle.        joutuvat olemaan jopa viikkojakin pois koulus-
10226: Kyläläisten tuntoja kuvaa kirjelmä, jonka Lapin        ta!
10227: kansanedustajat ovat saaneet ja joka heidän                Tepaston, Lompolonja Puljun kylissä vireänä
10228: kauttaan halutaan tiedoksi myös niille korkeille       toimiva maaseutumatkailu on kelirikkoaikana
10229: ja myös alemman tason päättäjille, jotka ovat          lähes pysähdyksissä. Tänä vuonnakin heti pää-
10230: soutaneet ja huovanneet merkillisellä tavalla täs-     siäisen jälkeen jäätie suljettiin liikenteeltä. Mat-
10231: sä jo "iäisyysasiaksi" muodostuneessa siltahank-       kailijat joutuivat kiertämään Enontekiön kautta
10232: keessa. Kirjelmä on seuraavanlainen:                   päästäkseen mökeilleen tai matkailukohteisiin.
10233:     "Tepaston siltaan ei saatu vieläkään työlli-       Pitkään kelirikkoon katsotaan osasyyksi voima-
10234: syysmäärärahoja, vaikka Lapin tiepiiri olikin          kas liikenteen kasvu, mitä jäätie ei talven aikana
10235: laittanut sen työkohteissaan etusijalle. Rahat         kestä.
10236: ohjattiin Lapin työvoimapiirin toimesta muihin             Kyliltä on oltu ja ollaanjatkuvasti yhteydessä
10237: kohteisiin. Puljun, Lompolonja Tepaston kylissä        päättäjiin, jotta rahoitus järjestyisi seuraavasta
10238: ihmetellään, mikä työllisyyshanke oli tärkeämpi        lisätyöllisyysmäärärahasta ja että ymmärrystä
10239: kuin sillan rakentaminen Ounasjoen yli Tepas-          asialle tulisi myös Lapin työvoimapiiriltä. Eläm-
10240: ton kylässä, varsinkin kun em. kylien asukkaat         me kohta vuotta 2000. Eikö ala olla jo kansalli-
10241: ovat käytännöllisesti katsoen kokonaan liiken-         nen häpeä, että kolmen kylän asukkaat ovat lii-
10242: nemotissa. Myös työllistävä vaikutus sillan ra-        kennemotissa joka ikinen kevät?
10243: kentamisen aikana olisi huomattava.                        Tepastossa 2. toukokuuta 1994
10244:     Tänä keväänä kelirikko näyttää olevan ennä-            Puljun, Lompolonja Tepaston kylätoimikun-
10245: tyksellisen pitkä ja hankala. Se alkoi 15. huhti-      nat"
10246: kuuta ja loppumisesta ei ole vielä tietoakaan.             Kylätoimikuntien kirjelmässä on vahvat pe-
10247: Tällä hetkellä jäälautta ylitetään pitkospuita pit-    rusteet sekä kritiikille siitä, miksi kävi taas niin
10248: kin, seuraavaksi kuljetaan rantavedet veneellä ja      kuin kävi, että myös vaatimukselle siltahankkeen
10249: keskikohta edelleenkin kävellen. Eikä se vielä         käynnistämisestä heti seuraavan rahanjaon yh-
10250:  tähän lopu, vaan sitten mennään koko matka            teydessä.
10251:  soutuveneellä ja seuraavaksi on moottoriveneen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10252:  vuoro. Vasta kaiken tämän jälkeen on lossin           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10253:  vuoro.                                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10254:     Mitä tapahtuneekaan, jos joen väärällä puo-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10255: lella asuva ihminen saa sairauskohtauksen sinä
10256:  4-5 viikon aikana, minkä kelirikko joka kevät                   Milloin Hallitus toteuttaa, myös työl-
10257:  kestää? Tai mitä tapahtuu, jos pieni koululainen             lisyysrahoja käyttäen, jo kauan vireillä
10258: joutuu kokemaan kelirikon vaarat koulutiel-                   olleen Tepaston siltahankkeen?
10259:  lään? Tätäkö meidän pitää odottaa, ennen kuin
10260: 
10261:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1994
10262: 
10263:                                           Esko-Juhani Tennilä
10264: 
10265: 2400321
10266: 2                                       1994 vp -   KK 333
10267: 
10268: 
10269: 
10270: 
10271:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10272:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ohjelmassa, johon se ei mahtunut. Tielaitoksen
10273: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       esitystä lisätyöllisyysohjelmaksi jouduttiin karsi-
10274: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-       maan, koska käytettävissä olevista työllisyys-
10275: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-      määrärahoista valtaosa meni muille virastoille ja
10276: Juhani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-     laitoksille. Lapissa rahoitettiin ensin jo käynnis-
10277: myksen n:o 333:                                     sä olevat työllisyystietyöt Posiolla, Sailassa ja
10278:                                                     Enontekiöltä.
10279:           Milloin Hallitus toteuttaa, myös työl-       Uusille aikaville tiehankkeille alkurahoitus
10280:        lisyysrahoja käyttäen, jo kauan vireillä     tuli Inariin, Utsjoelle ja Simoon. Vaikka Tepas-
10281:        olleen Tepaston siltahankkeen?               ton silta ei saanutkaan vielä määrärahaa, niin
10282:                                                     työministeriö toteaa, että Kittilän työssäkäynti-
10283:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        alueelle on tänä vuonna jo myönnetty työllisyys-
10284: vasti seuraavaa:                                    rahaa noin 16 milj. mk (Kittilän lentoaseman
10285:                                                     laajennus, puolustusministeriön lentokenttä ja
10286:    Tepaston lossin korvaamiseen sillalla liittyvä   Kittilän maatalousoppilaitos).
10287: tiesuunnitelma on vahvistettu vuonna 1993.             Tepaston siltaan työministeriö ilmoittaa otta-
10288: Hanke sisältää varsinaisen siltatyön lisäksi tien   vansa kantaa mahdollisilla tulevilla kuluvan
10289: parantamista 1,5 km. Siltaa koskevat suunnitel-     vuoden momentin 34.06. 771isämäärärahoilla tai
10290: mat valmistuvat syystalvella 1994. Hankkeen         vuoden 1995 määrärahoilla tielaitoksen esityk-
10291: alustava kustannusarvio on 10,7 milj. mk.           sien pohjalta työohjelmamenettelyn mukaisesti
10292:    Tielaitos ehdotti Tepaston siltahanketta aloi-   ottaen huomioon kaikkien työvirastojen esityk-
10293: tettavaksi jo vuoden 1994 kevään lisätyöllisyys-    set ja määrärahojen kohdentumiset.
10294: 
10295:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1994
10296: 
10297:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
10298:                                          1994 vp -   KK 333                                           3
10299: 
10300: 
10301: 
10302: 
10303:                                        Tili Riksdagens Talman
10304: 
10305:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      gram i vilket det inte rymdes. Man var tvungen
10306: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       att gallra vägverkets proposition om tilläggssys-
10307: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     selsättningsprogram eftersom huvuddelen av de
10308: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-         disponibla sysselsättningsmedlen gick till andra
10309: målnr 333:                                           ämbetsverk och anstalter. I Lappland finansiera-
10310:                                                      des först de redan igångvarande sysselsättnings-
10311:           När ämnar Regeringen genomföra,            vägarbetena i Posio, Salla och Enontekis.
10312:        även med utnyttjande av sysselsättnings-         De nya startande vägprojekten fick startkapi-
10313:        medel, det sedan länge aktuella bropro-       tal i Enare, Utsjoki och Simo. Fast bron vid
10314:        jektet vid Tepasto?                           Tepasto ännu inte har fått anslag, konstaterar
10315:                                                      arbetsministeriet att Kittfalls sysselsättningsom-
10316:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        råde redan i år har beviljats sysselsättningsmedel
10317: anföra följande:                                     ungefår 16 milj. mark (utvidgning av Kittfalls
10318:                                                      flygstation, försvarsministeriets flygplats och
10319:    Vägplanen om ersättning av fårjan med en bro      Kittfalls jordbruksläroanstalt).
10320: vid Tepasto har fastställts 1993. Projektet inne-       Arbetsministeriet meddelar att det tar ställ-
10321: håller 1,5 km vägförbättring utom det egentliga      ning tili bron vid Tepasto med de möjliga tilläggs-
10322: broarbetet. Broplanema blir fårdiga på senhös-       anslag för detta år under moment 34.06. 77 eller
10323: ten 1994. Projektets preliminära kostnadsförslag     med anslag för 1995 på grund av vägverkets
10324: är 10,7 miljoner mark.                               förslag enligt arbetsprogramförfarandet, med
10325:    Vägverket föreslog broprojektet vid Tepasto       iakttagande av förslag från alla arbetsämbets-
10326: redan till vårens 1994 tilläggssysselsättningspro-   verk och inriktningar av anslag.
10327: 
10328:      Helsingfors den 3 juni 1994
10329: 
10330:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
10331:                                                       1994vp
10332: 
10333: Kirjallinen kysymys 334
10334: 
10335: 
10336: 
10337: 
10338:                                        Törnqvist: Palvelukodeissa asuvien henkilöiden oikeudesta sai-
10339:                                           rausvakuutuskorvauksiin
10340: 
10341: 
10342:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
10343:     Sairausvakuutuslain 11 a §:n 2 momentin mu-             asumisen ja laitoshoidon välillä. Tällainen asu-
10344: kaan sairausvakuutuslain mukaista korvausta ei              mismuoto tulee yhteiskunnan kannalta edulli-
10345: suoriteta sairaanhoidon tai sairaankuljetuksen              seksijaon myös kyseisen henkilön kannalta inhi-
10346: kustannuksista, jos sairaanhoito tai sairaankul-            millisempi vaihtoehto kuin laitoshoito. Jos kysei-
10347: jetus on järjestetty sosiaali- ja terveydenhuollon          nen henkilö asuisi yksin kotonaan, tulisi hänelle
10348: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain             joka tapauksessa järjestää tarpeelliset kodinhoi-
10349: 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla           to- ja liikkumispalvelut. Ne voidaan edullisim-
10350: tai jos tosiasiassa kysymys on mainitussa lain-             min järjestää palvelukodissa. Laitoshoito on il-
10351: kohdassa tarkoitetusta järjestelystä. Mainitun              man muuta sekä yhteiskunnan että asiakkaan
10352: STVOL:n säännöksen mukaan kunta voi järjes-                 kannalta huonoin vaihtoehto.
10353: tää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat               Viimeaikaisella toiminnallaan KELA on pyr-
10354: tehtävät hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta          kinyt laajentamaan SVL:n II a §:n 2 momentin
10355: kunnalta, kuntayhtymäitä taikka yksityiseltä                tulkintaa, vaikka se on luonteeltaan poikkeus-
10356: palvelujen tuottajalta.                                     säännös. Tulkinta johtaa siihen, että palveluko-
10357:     Kansaneläkelaitos on viime aikoina ryhtynyt             deissa asuvista ihmisistä tehdään väkisin "laitos-
10358: järjestelmällisesti metsästämään "vakuutettu-               hoidokkeja" ,joiden mahdollisuus ja oikeus oma-
10359:  kohtaisesti", eli henkilö henkilöltä sellaisia ihmi-       ehtoiseen elämään riistetään. Samalla kustan-
10360:  siä, joiden voitaisiin tulkita asuvan sellaisessa          nukset sysätään kunnille. Toiminta ei voi olla
10361:  laitoshoidossa, johon liittyy tai johon KELAn              järkevää yhteiskunnan kokonaisedun, palvelu-
10362:  tulkinnan mukaan pitäisi liittyä myös kunnan               rakenteen kehittämispyrkimysten, saatikka sit-
10363:  kustantama sairaanhoito. Näissä tapauksissa                ten palveluita tarvitsevien asiakkaiden kannalta.
10364:  vakuutetuilta tulisi kerätä sairausvakuutuskortti             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10365:  pois tai, jos sitä ei luovuteta, sopia paikallisen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10366:  apteekin kanssa siitä, että lääkkeitä ei anneta            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10367:  sairausvakuutuskorvauksella alennettuun hin-               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10368:  taan. Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta on
10369:  KELAn Itä-Suomen aluekeskuksen alueohje                              Onko kansaneläkelaitoksen toimin-
10370:  2/1994 (28.3.1994).                                               nalla, jolla pyritään palvelukodeissa asu-
10371:      Erityisesti tulilinjalla ovat olleet sellaiset ihmi-          vien henkilöiden poistamiseen sairausva-
10372:  set, jotka asuvat erityyppisissä asumispalveluita                 kuutuskorvausten piiristä, Hallituksen
10373:  tarjoavissa palveluyksiköissä, palvelukodeissa.                   tuki,
10374:  Näissä palvelukodeissa asuvat ihmiset kustanta-                      katsooko Hallitus, että toiminta on
10375:  vat itse asumisensa, ruokansa, vaatteensa sekä                    yhtäältä kansalaisten ja toisaalta sosiaali-
10376:  terveydenhoitoosa samalla tavoin kuin muutkin                     ja terveydenhoitojärjestelmän kannalta
10377:   kansalaiset. Palvelukodin palveluina he saavat                   kohtuullista ja järkevää, sekä
10378:  tiettyä liikkumiseen ja jokapäiväiseen selviytymi-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
10379:   seen liittyvää apua. Tämän avun antaminen pe-                    tynyt tai ryhtyy estääkseen kansaneläke-
10380:   rustuu usein vammaispalvelulakiin tai kehitys-                   laitosta tulkitsemasta sairausvakuutus-
10381:   vammalakiin.                                                     lain II a §:n 2 momenttia laajentavasti ja
10382:      Palvelukodit toimivat välimuotona kotona                      kansalaisten oikeuksia polkevasti?
10383: 
10384:       Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1994
10385: 
10386:  2400321                                        Kerttu Törnqvist
10387: 2                                          1994 vp -   KK 334
10388: 
10389: 
10390: 
10391: 
10392:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10393:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kuljetus on järjestetty sosiaali- ja terveydenhuol-
10394: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun
10395: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla
10396: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kerttu            tavalla tai jos tosiasiassa kysymys on mainitussa
10397: Törnqvistin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         lainkohdassa tarkoitetusta järjestelystä. Viimek-
10398: sen n:o 334:                                           si mainitun lainkohdan mukaan kunta voi järjes-
10399:                                                        tää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat
10400:           Onko kansaneläkelaitoksen toimin-            tehtävät hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta
10401:        nalla, jolla pyritään palvelukodeissa asu-      kunnalta, kuntainliitolta tai muulta julkiselta
10402:        vien henkilöiden poistamiseen sairausva-        taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta.
10403:        kuutuskorvausten piiristä, Hallituksen              Vakuutetun oikeus saada kansaneläkelaitok-
10404:        tuki,                                           sen maksamia sairausvakuutusetuuksia riippuu
10405:           katsooko Hallitus, että toiminta on          siten mm. siitä, onko hänen katsottava olevan
10406:        yhtäältä kansalaisten ja toisaalta sosiaali-    avo- vai laitoshoidossa. Uudistettaessa sosiaali-
10407:        ja terveydenhoitojärjestelmän kannalta          ja terveydenhuollon palvelurakennetta on kun-
10408:        kohtuullista ja järkevää, sekä                  nallista laitoshoitoa vähennetty ja asiakkaita siir-
10409:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-       retty avohoitoon ja ns. välimuotoisiin palvelui-
10410:        tynyt tai ryhtyy estääkseen kansaneläke-        hin kuten esimerkiksi palveluasuntoihin. Tähän
10411:        laitosta tulkitsemasta sairausvakuutus-         liittyen on joissakin tapauksissa syntynyt erimie-
10412:        lain 11 a §:n 2 momenttia laajentavasti ja      lisyyttä siitä, onko välimuotoista palvelua käyt-
10413:        kansalaisten oikeuksia polkevasti?              tävä henkilö avo- vai laitoshoidossa ja onko hä-
10414:                                                        nellä oikeus sairausvakuutusetuuksiin.
10415:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Tällä hetkellä näyttää siltä, että nykyisen lain-
10416: vasti seuraavaa:                                       säädännön ja oikeuskäytännön pohjalta ei ole
10417:                                                        laadittavissa sellaista kaikkia osapuolia tyydyt-
10418:    Sairausvakuutuslain (364/63) 24 §:n 2 momen-        tävää avo- ja laitoshoidon määritelmää, jolla
10419: tin mukaan päivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhem-      esiintyvät ongelmat olisi mahdollista ratkaista,
10420: painrahaa, korvausta sairaanhoidosta johtuvista        vaan ratkaisu edellyttää muutoksia lainsäädän-
10421: kustannuksista tai korvausta raskaus- ja synny-        töönja laaja-alaista kansaneläkelaitoksen myön-
10422: tyskustannuksista ei suoriteta siltä ajalta,           tämien etuuksien ja kunnallisten palvelujen ra-
10423: jonka vakuutettu on asetuksella säädettävissä          hoituksen keskinäistä arviointia.
10424: tapauksissa julkisessa laitoshoidossa. Sairausva-          Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut
10425: kuutusasetuksen (473/63) 19 §:n 1 momentin 2           16.5.1994 työryhmän, jonka tehtävänä on kulu-
10426: kohdan mukaan korvausta sairaanhoidosta joh-           van vuoden elokuun loppuun mennessä selvittää,
10427: tuvista kustannuksista sekä raskaus- ja synnytys-      miten avohoidon ja laitoshoidon käsitteet tulisi
10428: kustannuksista ei suoriteta siltä ajalta, jonka va-    lainsäädännössä määritellä yhtenäisin perustein
10429: kuutettu on laitoshoidossa muussa sairaalassa          niin, että kansaneläke- ja sairausvakuutusjärjes-
10430: tai hoitolaitoksessa, jossa hoito on järjestetty so-   telmän mukaisten etuuksien maksaminen tukisi
10431: siaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val-     kunnallisten palvelujen palvelurakenteen uudis-
10432: tionosuudesta annetun lain (733/92) mukaisesti,        tamista laitosvaltaisesta avohoitopainotteiseksi.
10433: jos hoito sisältää mainitun etuuden.                   Työryhmässä ovat edustettuina sosiaali- ja ter-
10434:    Sairausvakuutuslain 11 a §:n 2 momentin pe-         veysministeriön lisäksi valtiovarainministeriö,
10435: rusteella sairausvakuutuslain mukaista korvaus-        Suomen Kuntaliitto ja kansaneläkelaitos. Selvi-
10436: ta ei suoriteta sairaanhoidon tai sairaankuljetuk-     tyksen pohjalta työryhmän tulee tehdä ehdotuk-
10437: sen kustannuksista, jos sairaanhoito tai sairaan-      sensa tarpeellisista säädösmuutoksista.
10438: 
10439:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1994
10440: 
10441:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
10442:                                           1994 vp -   KK 334                                            3
10443: 
10444: 
10445: 
10446: 
10447:                                         Tili Riksdagens Talman
10448: 
10449:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      social- och hälsovården eller om det i verklighe-
10450: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ten är fråga om ett sådant arrangemang som
10451: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      avses i nämnda lagrum. Enligt sistnämnda lag-
10452: man Kerttu Törnqvist undertecknade spörsmål           rum kan en kommun ordna de uppgifter som hör
10453: nr 334:                                               till sjuk- och hälsovården genom att anskaffa
10454:                                                       service från staten, en annan kommun, ett kom-
10455:           Stöder Regeringen folkpensionsan-           munalförbund eller någon annan offentlig eller
10456:        staltens verksamhet genom viiken man           privat serviceproducent.
10457:        strävar efter att avskaffa rätten tili sjuk-       Den försäkrades rätt att få sjukförsäkringsför-
10458:        försäkringsersättningar för de personer        måner från folkpensionsanstalten beror således
10459:        som bor i servicehus,                          på om han skall anses vara i öppen- eller anstalts-
10460:           anser Regeringen att verksamheten ur        vård. När social- och hälsovårdens servicestruk-
10461:        å ena sidan medborgarnas och å andra           tur reviderades minskades den kommunala an-
10462:        sidan social- och hälsovårdssystemets          staltsvården och överfördes klienter till öppen-
10463:        synvinkel är rimlig och förnuftig, samt        vården och till s.k. service av mellanform, exem-
10464:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      pelvis servicebostäder. I detta sammanhang har
10465:        eller ämnar Regeringen vidta för att hin-      det i vissa fall uppstått meningsskiljaktigheter
10466:        dra folkpensionsanstalten från att tolka       beträffande frågan om en person som använder
10467:        11 a § 2 mom. sjukförsäkringslagen ex-         en mellanformsservice är i öppen- eller anstalts-
10468:        tensivt och på ett sätt som kränker med-       vård och om han har rätt till sjukförsäkringsför-
10469:        borgarnas rättigheter?                         måner.
10470:                                                           För närvarande förefaller detvara omöjligt att
10471:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         på grundval av den nuvarande lagstiftningen och
10472: anföra följande:                                      rättspraxisen ge en sådan definition av öppen-
10473:                                                       och anstaltsvård som tillfredsställer alla parter
10474:   Enligt 24 § 2 mom. sjukförsäkringslagen (364/       och löser de problem som uppstår. Lösningen
10475: 63) betalas dagpenning, moderskaps-, fader-           kräver att lagstiftningen ändras och att det görs
10476: skaps- och föräldrapenning, ersättning för sjuk-      en omfattande ömsesidig avvägning av finansie-
10477: vårdskostnader samt ersättning för kostnader          ringen av de förmåner som folkpensionsanstal-
10478: vid havandeskap och barnsbörd inte för den tid        ten beviljar och finansieringen av den kommuna-
10479: en försäkrad i sådana fall om vilka stadgas i         la servicen.
10480: förordning åtnjuter offentlig anstaltsvård. Enligt        Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte
10481: 19 § 1 mom. 2 punkten sjukförsäkringsförord-          16.5.1994 en arbetsgrupp som har till uppgift att
10482: ningen (473/63) utgår ersättning inte för sjuk-       före utgången av augusti i år reda ut på vilket sätt
10483: vårdskostnader samt kostnader som föranleds av        begreppen öppenvård och anstaltsvård skall defi-
10484: graviditet och förlossning för den tid den försäk-    nieras i lagstiftningen på enhetliga grunder så att
10485: rade vårdas på anstalt i annat sjukhus eller annan    utbetalningen av de förmåner som ingår i folk-
10486: vårdinrättning, där vården organiseras enligt 3 §     pensions- och sjukförsäkringssystemet stöder en
10487: lagen om planering av och statsandel för social-      reform av den kommunala servicens struktur
10488: och hälsovården (733/92), om vården innefattar        som gör servicen mer inriktad på öppenvård och
10489: nämnda förmån.                                        mindre anstaltsbetonad. Utom social- och hälso-
10490:    Enligt 11 a § 2 mom. sjukförsäkringslagen be-      vårdsministeriet är även finansministeriet, Fin-
10491: talas inte i sjukförsäkringslagen avsedd ersätt-      lands Kommunförbund och folkpensionsanstal-
10492: ning för sjukvårdskostnader eller för kostnader       ten representerade i arbetsgruppen. Arbetsgrup-
10493: för sjuktransport, om sjukvården eller sjuktrans-     pen skall med utgångspunkt i utredningen över-
10494: porten har ordnats så som avses i 4 § 1 mom. 4        lämna sitt förslag tili nödvändiga författnings-
10495: punkten lagen om planering av och statsandel för      ändringar.
10496:      Helsingforsden 7 juni 1994
10497: 
10498:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
10499:                                                   1994vp
10500: 
10501: Kirjallinen kysymys 335
10502: 
10503: 
10504: 
10505: 
10506:                                     Tennilä: Kuljetustuen myöntämisestä Elijärven kaivoksen sivukivi-
10507:                                        murskeelle
10508: 
10509: 
10510:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10511:    Elijärven kaivoksella Keminmaassa kromin             siitä, että liikennevaliokunta ja eduskunta muut-
10512: louhinnan yhteydessä syntyy sivukiveä. Sen hyö-         tavat heidän esitystään. Siksi nyt on painettu
10513: dyntäminen ja vienti myös ulkomaille teiden ra-         jarru päälle ja selitellään, ettei sepeli kuulu tuet-
10514: kentamisessa tarvittavaksi murskeeksi on suun-          tavien tuotteiden pitkään luetteloon. Ei kuulu,
10515: nitteilla ja toteutuisikin, elleivät kauppa- ja teol-   mutta juuri virkamiesten järjen käytön mahdol-
10516: lisuusministeriön virkamiehet estäisi kuljetus-         listamiseksi eduskunnassa tehtiinkin edellä mai-
10517: tuen myöntämistä. Näin menetellessään virka-            nittu muutos. Jarrutuksen seuraus on se, ettei
10518: miehet toimivat tahallaan liikennevaliokunnan           vientiä ole saatu alkamaan.
10519: ja eduskunnan selkeän tahdon vastaisesti.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10520:    Kuljetustukilain muutoksen yhteydessä mar-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10521: raskuussa 1993 liikennevaliokunta paneutui tä-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10522: hän nimenomaiseen Elijärven tapaukseen tar-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10523: kasti ja muutti hallituksen esitystä. Jotta Elijär-
10524: veltä saataisiin vienti käyntiin, 9 §:ään lisättiin                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10525: seuraava lause: "Uuden tuotteen viennin käyn-                   ryhtyä saattaakseen kauppa- ja teolli-
10526: nistämisvaiheessa voidaan viennin vakiinnutta-                  suusministeriön virkamiehet noudatta-
10527: miseksi myöntää määräaikaista kuljetustukea si-                 maan eduskunnan lainmuutoksessa ii-
10528: ten kuin 13 §:ssä säädetään." Viittauksena                      maisemaa selkeätä tahtoa siten, että Eli-
10529:  13 §:ään korostetaan piiritason päätännän rat-                 järven kaivoksen sivukivestä valmistetta-
10530: kaisevaa asemaa tällaisissa tapauksissa.                        valle murskeelle myönnetään kuljetustu-
10531:     Kauppa- ja teollisuusministeriössä - sen by-                kea viennin käynnistämiseksi?
10532: rokraattiportaassa - ei tietenkään ole pidetty
10533: 
10534:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1994
10535: 
10536:                                            Esko-Juhani Tennilä
10537: 
10538: 
10539: 
10540: 
10541: 2400321
10542: 2                                         1994 vp -      KK 335
10543: 
10544: 
10545: 
10546: 
10547:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10548:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          koskevan hakemuksen nojautuen edellä maini-
10549: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tun lain (954/81) muutettuun 9 §:n 4 momenttiin
10550: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         (1137/93). Ministeriö on päätöksellään 24.3.1994
10551: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tennilän           ilmoittanut hakijalle, että se ei katso peridotiitti-
10552: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 335:           sepeliä sellaiseksi tuotteeksi, joka oikeuttaisi kul-
10553:                                                         jetustukeen.
10554:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Edellä mainitun tuotteen ottamista kuljetus-
10555:         ryhtyä saattaakseen kauppa- ja teolli-          tuen piiriin ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi,
10556:         suusministeriön virkamiehet noudatta-           koska kuljetustuen myöntämisen keskeisenä pe-
10557:         maan eduskunnan lainmuutoksessa ii-             riaatteena on kohdentaa tukea pääsääntöisesti
10558:         maisemaa selkeätä tahtoa siten, että Eli-       pitkälle jalostettujen tuotteiden kuljettamiseen ja
10559:         järven kaivoksen sivukivestä valmistetta-       peridotiittisepeliä ei voida pitää tällaisena tuot-
10560:         valle murskeelle myönnetään kuljetustu-         teena. Näin ollen uutta säännöstä voitaisiin käyt-
10561:         kea viennin käynnistämiseksi?                   tää lähinnä sellaisissa tapauksissa, joissa kysy-
10562:                                                         myksessä on kuljetustukilain tuoteluetteloon si-
10563:     Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:          sältymättömän pitkälle jalostetun tuotteen vien-
10564:                                                         nin käynnistäminen. Kyseisen uuden säännök-
10565:    Kauppa- ja teollisuusministeriöitä pyydettiin        sen soveltaminen on ongelmallista, koska tuen
10566: 14.1.1994 ennakkotietoa siitä, oikeuttavatko            kohderyhmän laajentaminen tulisi notifioitavak-
10567: Elijärven kaivoksen sivukivestä valmistetun peri-       si ETA-sopimuksen nojalla. Tällaisen uuden
10568: dotiittisepelin vientikuljetukset kuljetustukeen.       vientiin menevän tuotteen ottaminen kuljetus-
10569: Ennakkotietopyyntö perustui 10.12.1993 teh-             tuen piiriin sopii varsin huonosti ETA-sopimuk-
10570: tyyn kuljetusten alueellisesta tukemisesta anne-        sen valtiontukiperiaatteisiin.
10571: tun lain (954/81) muutokseen. Eduskuntakäsitte-            Edellä mainituista syistä harkinnanvaraista
10572: lyssä edellä olevaan lakiin lisättiin uusi säännös      kuljetustukea ei katsottu voitavan myöntää peri-
10573: (9 §:n uusi 4 momentti), jonka sisältö on seuraa-       dotiittisepelin kuljettamiseen, vaikka kyseessä
10574: va: "Uuden tuotteen viennin käynnistämisvai-            olevan hankkeen toteutuminen sinänsä olisi
10575: heessa voidaan viennin vakiinnuttamiseksi               paikkakunnan kannalta myönteistä. Hallitus
10576: myöntää määräaikaista kuljetustukea siten kuin          katsoo, että kyseisessä tapauksessa kauppa- ja
10577: 13 §:ssä säädetään." Edellä mainittu laki tuli voi-     teollisuusministeriön virkamiehet ovat päätöstä
10578: maan 1.1.1994.                                          valmistellessaan toimineet voimassa olevien
10579:    Ministeriö käsitteli ennakkotiedon saantia           säännösten ja noudatetun käytännön mukaisesti.
10580: 
10581:       Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1994
10582: 
10583:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
10584:                                             1994 vp -     KK 335                                             3
10585: 
10586: 
10587: 
10588: 
10589:                                           Tili Riksdagens Talman
10590: 
10591:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          mom. i 9 § (1137/93) i den ovan nämnda lagen
10592: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-            (954/81 ). Ministeriet har i sitt beslut av 24.3.1994
10593: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          meddelat sökanden att det inte anser peridotit-
10594: man Tennilä undertecknade spörsmål nr 335:                makadam vara en sådan vara som berättigar tili
10595:                                                           transportstöd.
10596:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-              Det ansågs inte ändamålsenligt att den ovan
10597:        sikt att vidta för att förmå tjänstemännen         nämnda varan skulle omfattas av transportstö-
10598:        vid handels- och industriministeriet att           det, eftersom den centrala principen vid beviljan-
10599:        följa riksdagens genom lagändring ut-              det av transportstöd är att kanalisera stödet i
10600:        tryckta tydliga vilja så att för den krossten      huvudsak till transporter av långt förädlade va-
10601:        som tillverkas av sidosten vid gruvan i            ror och att peridotitmakadam inte kan anses vara
10602:        Elijärvi beviljas transportstöd för att få         en sådan produkt. Darmed kunde det nya stad-
10603:        igång exporten?                                    gandet tillämpas närmast i sådana fall där det är
10604:                                                           fråga om transporter av en långt förädlad pro-
10605:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt             dukt som inte står nämnt i den förteckning som
10606: anföra följande:                                          ingår i lagen om regionalt stödjande av transpor-
10607:                                                           ter. Tillämpningen av det nya stadgandet i fråga
10608:     Hos handels- och industriministeriet anhölls          är problematisk, eftersom utvidgningen av mål-
10609: 14.1.1994 om förhandsbeslut om huruvida de                gruppen för stödet borde anmälas enligt EES-
10610: exporttransporter av den peridotitmakadam som             avtalet. Att en sådan ny exportprodukt skulle
10611: tillverkas av sidosten vid gruvan i Elijärvi berätti-     komma att omfattas av transportstödet passar
10612: gar till transportstöd. Anhållan om förhandsbe-           rätt dåligt ihop med EES-avtalets principer om
10613: slut grundade sig på den ändring av lagen om              statligt stöd.
10614: regionalt stödjande av transporter (954/81) som              På ovan anförda grunder ansåg man sig inte
10615: gjordes 10.12.1993. Närden ovan nämnda lagen              kunna bevilja av prövning beroende transport-
10616: behandlades av riksdagen gjordes ett tillägg (ett         stöd för transporter av peridotitmakadam, även
10617: nytt 4 mom. fogades till 9 §) med följande inne-          om genomförandet av projektet i fråga skulle
10618: håll: "När en ny vara böxjar exporteras kan tem-          vara positivt för orten. Regeringen anser att
10619: porärt transportstöd beviljas enligt 13 § för stabi-      tjänstemännen vid handels- och industriministe-
10620: lisering av exporten." Den ovan nämnda lagen              riet i det ifrågavarande fallet vid beredningen av
10621: trädde i kraft 1.1.1994.                                  beslutet handlat enligt gällande stadganden och
10622:     Ministeriet behandlade anhållan om för-               vedertagen praxis.
10623: handsbeslut och stödde sig på det ändrade 4
10624: 
10625:      Helsingforsden 8 juni 1994
10626: 
10627:                                                         Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
10628:                                                 1994vp
10629: 
10630: Kirjallinen kysymys 336
10631: 
10632: 
10633: 
10634: 
10635:                                    Mäkelä: Pakolaisiasten uskonnollisperusteisten ympärileikkausten
10636:                                       kustannuksista
10637: 
10638: 
10639:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10640:   Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan sosiaa-      kauksiin terveille poikalapsille samaan aikaan,
10641: li- ja terveysministeriö on lähettänyt 1992 sairaa-   kun kymmenettuhannet jopa vakavasti sairaat
10642: loille kirjeen, jossa kehotettiin niitä tekemään      jonottavat vuosia leikkaukseen pääsyä. Puuttuu
10643: muslimien poikalapsille ympärileikkaukset kun-        enää se, että ministeriö painostaisi sairaaloita
10644: nallisen teryeysjärjestelmän piirissä, jotta pako-    suostumaan myös samantyyppiseen uskonnolli-
10645: laiset välttyisivät kalliilta yksityislääkäripalk-    seen perinteeseen liittyvään tyttöjen ympärileik-
10646: kioilta. Yhden ympärileikkauksen hinnaksi             kaukseenkin.
10647: muodostuu noin 2 000 markkaa ja se sitoo kaik-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10648: kiaan kuuden henkilön työpanoksen. Helsingis-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10649: sä tällaisia leikkauksia on tähän saakka tehty        nioittavasti valtioneuvoston        asianomaisen
10650: STM:n paimenkirjeeseen vedoten jo toistakym-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10651: mentä.
10652:     Muslimipakolaisten poikalasten ympärileik-                   Onko Hallitus tietoinen sosiaali- ja ter-
10653: kaus perustuu pelkästään vanhaan uskonnolli-                 veysministeriön vuonna 1992 sairaaloille
10654: seen tapaan eikä sillä ole mitään terveydellisiä             lähettämästä paimenkirjeestä, jossa niitä
10655: perusteita. Samaa tapaa noudattavat juutalaiset              painostetaan suorittamaan muslimipa-
10656: hoitavat vastaavat leikkaukset seurakuntansa                 kolaisten poikalasten uskonnolliset ym-
10657: toimesta, jolloin niistä ei aiheudu yhteiskunnalle           pärileikkaukset kunnallisen terveysjär-
10658:  kustannuksia. Muslimiyhteisöllä ei tiettävästi ole          jestelmän puitteissa, mikä aiheuttaa näin
10659: aikomustakaan vastaavaan järjestelmään siirty-               jokaisesta turhasta leikkauksesta noin
10660:  misestä, vaan päinvastoin pakolaiset kävelevät              2 000 markan kustannukset ja vie samaila
10661:  lastenneuvoJoihin "peräämään oikeuksiaan"                   paikan todelliseen terveydenhuoltoon
10662:  mukanaan valokopio ministeriön kirjeestä. On                liittyvältä leikkaukselta, sekä
10663:  varsin omituista yhteiskunnan terveysjärjestel-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10664:  män kannalta, että ministeriö painostaa sairaa-             tämän mielettömyyden lopettamiseksi?
10665:  loita tämänkaltaisiin turhiin ja kalliisiin leik-
10666: 
10667:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1994
10668: 
10669:                                              Tina Mäkelä
10670: 
10671: 
10672: 
10673: 
10674: 2400321
10675: 2                                         1994 vp -    KK 336
10676: 
10677: 
10678: 
10679: 
10680:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10681: 
10682:    Valtiopäiväjäijestyksen 37 §:n 1 momentissa         dän uskontoonsa liittyvästä toimenpiteestä. Täs-
10683: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tä syystä sosiaali- ja terveysministeriö toivoi
10684: olette 17 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-        joustavaa käytäntöä kunnallisessa terveyden-
10685: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       huollossa.
10686: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän näin           Sosiaali- ja terveysministeriön toivomuskiije
10687: kuuluvan kiijallisen kysymyksen n:o 336:               ei lisännyt kunnallisia kustannuksia, sillä pako-
10688:                                                        laisstatuksen omaavista henkilöistä valtio mak-
10689:            Onko Hallitus tietoinen sosiaali- ja ter-   saa kunnille laskennallista korvausta kolmen
10690:        veysministeriön vuonna 1992 sairaaloille        vuoden ajan heidän maahan saapumisestaan.
10691:        lähettämästä paimenkitjeestä, jossa niitä       Tämä korvaus peittää hyvin sosiaali- ja terveys-
10692:        painostetaan suorittamaan muslimipa-            palveluista kunnille aiheutuneet kustannukset.
10693:        kolaisten poikalasten uskonnolliset ym-         Lisäksi heidän tänä aikana tarvitsemansa ja saa-
10694:        pärileikkaukset kunnallisen terveysjär-         mansa toimeentulotuki maksetaan valtion toi-
10695:        jestelmän puitteissa, mikä aiheuttaa näin       mesta kunnille.
10696:        jokaisesta turhasta leikkauksesta noin             Sosiaali- ja terveysministeriön kirjeellä ei ollut
10697:        2 000 markan kustannukset ja vie samalla        olennaista vaikutusta kunnallisen terveysjätjes-
10698:        paikan todelliseen terveydenhuoltoon            telmän jonoihin. Pakolaispoikalapsille kyseisiä
10699:        liittyvältä leikkaukselta, sekä                 toimenpiteitä on suoritettu muutamia kymme-
10700:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         niä. Poikien ja miesten ympärileikkaus on Suo-
10701:        tämän mielettömyyden lopettamiseksi?            men terveydenhuollossa tavanomaisessa käytös-
10702:                                                        sä oleva toimenpide, joka useimmiten suorite-
10703:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           taan polikliinisesti. Se suoritetaan tavallisesti esi-
10704: vasti seuraavaa:                                       nahan ahtautumasta tai toistuvista tulehduksista
10705:                                                        kärsiville. Toimenpide ei ole missään tapaukses-
10706:     Sosiaali- ja terveysministeriö on 20.3.1992lä-     sa verrattavissa uskonnollisista syistä tapahtu-
10707: hettänyt sairaanhoitopiireille ja terveyskeskuk-       vaan tyttölasten ympärileikkaukseen. Sellaisia
10708: sille kirjeen, joka käsitteli pakolaisten poikalas-    toimenpiteitä ei terveydenhuollossamme ole teh-
10709: ten ympärileikkauksia. Kiije ei ollut hallinnolli-     ty ja ne onkin katsottu rikoslain tarkoittaman
10710: nen määräys tai ohje. Kirjeessä sosiaali- ja ter-      pahoinpitelyn piiriin kuuluviksi.
10711: veysministeriö toivoi, että sairaanhoitopiirit ja         Sosiaali- ja terveysministeriö ei näe mitään
10712: terveyskeskukset suhtautuisivat myönteisesti           aihetta puuttua muslimien uskonnollisena
10713: mahdollisuuteen jäijestää tai myydä poikalasten        rituaalina toteuttamaan poikalasten ympärileik-
10714: ympärileikkausta haluaville pakolaisille toimen-       kaukseen. Muslimiyhteisön on itse ensisijaisesti
10715: pide kunnallisesta terveydenhuollosta. Kirjee-         huolehdittava niiden jäijestämisestä tai ostami-
10716: seen ei sisälly mitään kuntiin kohdistuvaa pai-        sesta. Kahden vuoden takaisessa tilanteessa mi-
10717: nostusta.                                              nisteriö toivoi kunnilta ja kuntayhtymiltä jousta-
10718:     Kyseinen informatiivinen kiije liittyi tilantee-   vaa käytäntöä. Voimassa olevan lainsäädännön
10719: seen, jossa maahamme oli saapunut aikaisempaa          mukaisesti kunnat päättävät terveyspalvelujen
10720: suuremmat määrät muslimi pakolaisia. Pakolais-         jäijestämisen yksityiskohdista, joten asia ei vaadi
10721: keskuksista saatujen tietojen mukaan pakolaisil-       sosiaali- ja terveysministeriön taholta tällä het-
10722: la oli vaikeuksia saadajäijestymään uskontoon-         kellä toimenpiteitä. Pakolaispoikalasten ympäri-
10723: sa liittyvä poikalasten ympärileikkaus. Suomeen        leikkauksista aiheutuvat toiminnalliset tai talou-
10724: ei ollut myöskään vielä syntynyt sellaista musli-      delliset vaikutukset ovat kunnalliselle terveyspal-
10725: miyhteisöä, joka olisi voinut huolehtia tästä hei-     velujäijestelmälle hyvin vähäiset.
10726: 
10727:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1994
10728: 
10729:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
10730:                                           1994 vp -   KK 336                                          3
10731: 
10732: 
10733: 
10734: 
10735:                                         Tili Riksdagens Talman
10736: 
10737:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      samfund i Finland, som skulle ha kunnat vidta
10738: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       denna tili deras religion hörande åtgärd. Därför
10739: 17 maj 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-      hoppades social- och hälsovårdsministeriet på
10740: det översänt avskrift av följande av riksdagsman      flexibilitet inom den korumunala hälso- och sjuk-
10741: Mäkelä undertecknade spörsmål nr 336:                 vården.
10742:                                                          Social- och hälsovårdsministeriets önskebrev
10743:           Är Regeringen medveten om det her-          ökade inte de kommunala kostnadema, eftersom
10744:        debrev som social- och hälsovårdsminis-        för de personer som har flyktingstatus betalar
10745:        teriet sände tili sjukhusen 1992, i vilket     staten kommunema en kalkylmässig ersättning
10746:        man utövar påtryckning på sjukhusen för        under tre år räknat från den tidpunkt flyktingar-
10747:        att dessa inom ramen för det korumunala        na anlände tili landet. Denna ersättning täcker
10748:        hälsovårdssystemet skall utföra religiösa      väl de kostnader kommunema förorsakas av so-
10749:        omskärelser på muslimska flyktingars           cial- och hälsovårdsservicen. Dessutom betalar
10750:        gossebam, förorsakande kostnader av ca         staten tili kommunema det utkomststöd flyk-
10751:        2 000 mk per omskärelse, förutom att           tingama behöver och får under denna tid.
10752:        operationen samtidigt tar platsen av en           Social- och hälsovårdsministeriets brev hade
10753:        operation som omfattas av den verkliga         inte någon väsentlig inverkan på köema inom det
10754:        sjukvården, samt                               korumunala hälsovårdssystemet. Åtgärden i frå-
10755:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ga har utförts på några tiotal flyktinggossebam.
10756:        för att upphöra med denna dårskap?             Inom den finska hälso- och sjukvården är omskä-
10757:                                                       relse av pojkar och män en normal åtgärd som
10758:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ofta vidtas polikliniskt. Den utförs vanligen på
10759: anföra följande:                                      dem som lider av förhudsförträngning eller upp-
10760:                                                       repade inflammationer. Åtgärden är i ingen hän-
10761:    Social- och hälsovårdsministeriet sände            delse jämförbar med den omskärelse av flicke-
10762: 20.3 .1992 sjukvårdsdistrikten och hälsovårds-        bam som utförs av religiösa skäl. Sådana åtgär-
10763: centralema ett brev som gällde omskärelse av          der har inte vidtagits inom vår hälso- och sjuk-
10764: flyktingars gossebam. Brevet var ingen adminis-       vård och de har ansetts höra till den misshandel
10765: trativ föreskrift eller anvisning. I brevet önskade   som avses i straffiagen.
10766: social- och hälsovårdsministeriet att sjukvårdsdi-       Social- och hälsovårdsministeriet finner ingen
10767: strikten och hälsovårdscentralema skulle ställa       orsak att lägga sig i den omskärelse av gossebam
10768: sig positivt tili möjligheten att som en åtgärd       som utförs av muslimema som en religiös ritual.
10769: inom den kommunla hä1so- och sjukvården an-           Det muslimska samfundet skall själv anordna
10770: ordna eller sälja omskärelse av gossebam tili de      omskärelsema eller köpa dem. I den situation
10771: flyktingar som önskade det. I brevet utövas ingen     som rådde för två år sedan önskade ministeriet
10772: påtryckning på kommunema.                             flexibilitet hos kommunema och samkommuner-
10773:    Det informativa brevet i fråga sammanhängde        na. Enligt gällande lagstiftning beslutar kommu-
10774: med den situation som uppstod då ett större antal     nema om detaljema vid anordnandet av hälso-
10775: muslimer än tidigare hade anlänt tili Finland.        vårdsservice, varför saken inte för närvarande
10776: Enligt de uppgifter som erhölls från flyktingför-     kräver några åtgärder från social- och hälso-
10777: läggningama hade flyktingama svårigheter med          vårdsministeriets sida. De funktionella eller eko-
10778: att ordna den omskärelse av gossebamen som            nomiska verkningama av gossebamens omskä-
10779: hör samman med deras religion. I det skedet hade      relse är ytterst ringa för det korumunala hälso-
10780: det inte heller hunnit uppstå ett sådant muslimskt    vårdsservicesystemet.
10781: 
10782:      Helsingforsden 30 maj 1994
10783: 
10784:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
10785:                                               1994vp
10786: 
10787: Kirjallinen kysymys 337
10788: 
10789: 
10790: 
10791: 
10792:                                  Aula: Yrityskäytössä olevien matkailuperävaunujen verotuskohte-
10793:                                     lusta
10794: 
10795: 
10796:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
10797:    Arvonlisäverolain 114 §:ssä on tehty vähen-        Näin ollen matkailuperävaunujen, jotka ovat
10798: nysoikeuteen eräitä rajoituksia. Näitä on perus-   hankittuja käytettäväksi yksinomaan vähennyk-
10799: teltu tulkintaongelmilla. Pykälässä mainittuja     seen oikeuttavaan eli yrityskäyttöön, tulisi olla
10800: ajoneuvoja ja kulkuvälineitä kun voidaan käyt-     henkilöautojen tavoin vähennyskelpoisia. Tätä
10801: tää sekä yksityiseen että yrityskäyttöön. Vähen-   voidaan perustella myös eri yritysten välisen ta-
10802: nyskelvottomiksi on säädetty 5 kohdassa muun       sapuolisuuden kannalta. Erilaisia ajoneuvoja ja
10803: muassa matkailuperävaunut.                         kulkuneuvoja käyttävien yritysten tulisi olla sa-
10804:    Toisaalta 114 §:n 3 momentin mukaan vähen-      massa asemassa.
10805: nysoikeuden rajoitus ei koske henkilöautoa, joka      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10806: on hankittu yksinomaan vähennykseen oikeutta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10807: vaan käyttöön. Tasavertaisuuden vuoksi henki-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10808: löautojen ohella rajoituksesta tulee voida va-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10809: pauttaa myös muita kulkuneuvoja, jotka todis-
10810: tettavasti on hankittu ja joita käytetään yksin-             Katsooko valtiovarainministeriö, et-
10811: omaan yritystoiminnan piirissä.                           tä arvonlisäverolain 114 §:ää voitaisiin
10812:    Esimerkiksi Pohjois-Suomessa toimivalle ko-            muuttaa siten, että autojen ohella myös
10813: neyrittäjälle matkailuperävaunu on usein ainoa            matkailuperävaunut, jotka on hankittu ja
10814: toimiva tilapäisasumismuoto ja työhuone pitkän            joita käytetään yksinomaan liiketoimin-
10815: etäisyyden päässä olevilla työmailla. Näissä ta-          taa varten, olisivat vähennyskelpoisia?
10816: pauksissa matkailuperävaunuja käytetään pel-
10817: kästään yrityskäyttöön.
10818: 
10819:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1994
10820: 
10821:                                         Maria Kaisa Aula
10822: 
10823: 
10824: 
10825: 
10826: 240032J
10827: 2                                         1994 vp -   KK 337
10828: 
10829: 
10830: 
10831: 
10832:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10833: 
10834:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hemmin käytetään osaksikaan muussa kuin vä-
10835: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hennykseen oikeuttavassa toiminnassa, koko
10836: olette 17 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-       auton ostohinnasta tai sitä alemmasta todennä-
10837: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      köisestä myyntihinnasta tulee suorittaa arvon-
10838: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Maria Kaisa        lisävero.
10839: Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Henkilöautojen, moottoripyörien, matkailu-
10840: 337:                                                  perävaunujen sekä pääasiallisesti huvi- tai urhei-
10841:                                                       lukäyttöön tarkoitettujen vesi- ja ilma-alusten
10842:           Katsooko valtiovarainministeriö, et-        vähennysoikeutta arvonlisäverotuksessa on pi-
10843:        tä arvonlisäverolain 114 §:ää voitaisiin       detty tarkoituksenmukaisena rajoittaa lähinnä
10844:        muuttaa siten, että autojen ohella myös        verovalvonnallisista syistä. Edellä mainittuja
10845:        matkailuperävaunut,jotka on hankittu ja        kulkuvälineitä käytetään niiden luonne huo-
10846:        joita käytetään yksinomaan liiketoimin-        mioon ottaen laajasti myös omistajayrittäjien
10847:        taa varten, olisivat vähennyskelpoisia?        ja työntekijöiden vähennykseen oikeuttamauo-
10848:                                                       miin yksityisajoihin. Kyseisten kulkuvälineiden
10849:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          korkean hinnan ja vähennysoikeuden kautta saa-
10850: vasti seuraavaa:                                      tavan verohyödyn on pelätty johtavan tarkoitta-
10851:                                                       mattorniin veroedun tavoitteluihinja verotulojen
10852:    Arvonlisäverolain vähennysoikeuksia koske-         menetyksiin. Käytetäänkö ajoneuvoa ja missä
10853: van pääsäännön mukaan kaikkiin arvonlisä-             määrin yritystoiminnan tarkoituksiin, on vero-
10854: verollista liiketoimintaa varten verollisina han-     tuksellisin toimenpitein kuitenkin varsin vaikea
10855: kittuihin tuotantopanoksiin sisältyvät arvonlisä-     luotettavasti selvittää.
10856: verot ovat vähennyskelpoisia. Vähennysoikeuk-            Eduskunta muutti hallituksen esityksestä poi-
10857: sien rajoitukset koskevat lähinnä henkilökunnan       keten henkilöautojen vähennysoikeusrajoitusta
10858: yksityiskulutukseen ja edustustarkoituksiin käy-      siten, että autot, joita käytetään yksinomaan yri-
10859: tettäviä hyödykkeitä. Vähennystä ei myöskään          tystoiminnan tarkoituksiin, ovat myös vähen-
10860: myönnetä henkilöautoista, moottoripyöristä,           nyskelpoisia. Käytännössä tämä edellyttää var-
10861: matkailuperävaunuista, rakenteeltaan pääasial-        muutta siitä, että autoa ei miltään osin käytetä
10862: lisesti huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitetuista      yksityisajoihin. Miten laajasti verotuskäytäntö
10863: vesialuksista eikä sellaisista ilma-aluksista, joi-   tulee mahdollistamaan henkilöautojen vähen-
10864: den suurin sallittu lentopaino on enintään 1 600      nyskelpoisuuden, jää lain voimaantulon jälkeen
10865: kiloa.                                                syntyvän verotuskäytännön varaan. Autojen
10866:    Vähennysrajoitus ei kuitenkaan koske ajoneu-       osalta käytön valvottavuutta helpottaa tulovero-
10867: voja eikä aluksia, jotka on hankittu myytäviksi       tuksen puolella vakiintuneesti tehtävä arvio yri-
10868: tai vuokrattaviksi taijoita käytetään henkilökul-     tystoiminnan käytössä olevan auton mahdolli-
10869: jetukseen tai ajo-opetukseen. Lisäksi eduskunta       sesta käytöstä yksityisajoihin.
10870: lievensi hallituksen esityksestä poiketen henkilö-       Valtiovarainministeriö ei pidä ainakaan tässä
10871: autojen vähennysrajoituksia myöntämällä vä-           vaiheessa tarkoituksenmukaisena muuttaa ar-
10872: hennyksen sellaisista henkilöautoista, jotka han-     vonlisäverolain vähennysoikeuksia koskevia
10873: kitaan käytettäväksi yksinomaan vähennykseen          säännöksiä siten, että matkailuperävaunut, jotka
10874: tai palautukseen oikeuttavaan tarkoitukseen. Jos      on hankittu ja joita käytetään yksinomaan liike-
10875: tällaiseen tarkoitukseen hankittua autoa myö-         toimintaa varten, olisivat vähennyskelpoisia.
10876: 
10877:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1994
10878: 
10879:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
10880:                                            1994 vp -   KK 337                                            3
10881: 
10882: 
10883: 
10884: 
10885:                                          Tili Riksdagens Talman
10886: 
10887:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       eller ett sannolikt försäljningspris som är lägre än
10888: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        anskaffningspriset betalas mervärdesskatt.
10889: 17 maj 1994 till vederbörande medlem av statsrå-           Det har främst av skäl som har samband med
10890: det översänt följande av riksdagsman Maria Kai-        tilisynen över beskattningen ansetts ändamålsen-
10891: sa Aula undertecknade spörsmål nr 337:                 ligt att i mervärdesbeskattningen begränsa av-
10892:                                                        dragsrätten för personbilar, motorcyklar, hus-
10893:          Anser finansministeriet att 114 § mer-        vagnar samt fartyg och luftfartyg som huvudsak-
10894:        värdesskattelagen kunde ändras så att ut-       ligen är avsedda för nöjes- eller sportändamål.
10895:        över bilar även husvagnar som har an-           Dylika fordon används med beaktande av deras
10896:        skaffats och används enbart för affårs-         beskaffenhet i stor utsträckning även för ägar-
10897:        verksamhet blir avdragsgilla?                   nas, företagarnas och personalens privata ända-
10898:                                                        mål som inte berättigar tili avdragsrätt. Det har
10899:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          befarats att de höga priserna på dylika fordon
10900: anföra följande:                                       och den skattefördel som fås till följd av avdrags-
10901:                                                        rätten oavsiktligt leder tili strävanden efter skat-
10902:    Enligt huvudregeln för mervärdesskattelagens        teförmåner och tili skattefOrluster. Det är nämli-
10903: avdragsrätt är all mervärdesskatt som ingår i          gen mycket svårt att med beskattningsmässiga
10904: sådana produktionsinsatser som anskaffats skat-        åtgärder på ett tillförlitligt sätt reda ut om ett
10905: tepliktigt för mervärdesskattepliktig affårsverk-      fordon används, och i viiken utsträckning, inom
10906: samhet avdragsgill. Begränsningarna av av-             företagsverksamhet.
10907: dragsrätten gäller främst nyttigheter som an-              Riksdagen ändrade med avvikelse från re-
10908: vänds för personalens privata konsumtion och           geringens proposition begränsningarna av av-
10909: för representationsändamål. A vdrag beviljas inte      dragsrätten för personbilar så att bilar som en-
10910: heller i fråga om personbilar, motorcyklar, hus-       bart används inom företagsverksamhet också
10911: vagnar, fartyg som till sin konstruktion huvud-        berättigar till avdragsrätt. I praktiken förutsätter
10912: sakligen är avsedda för nöjes- eller sportändamål      detta visshet om att bilen under inga omständig-
10913: eller luftfartyg vilkas största tillåtna flygvikt är   heter används för privata ändamål. I hur stor
10914: 1 600 kg.                                              omfattning det blir möjligt att göra avdrag för
10915:    Begränsningen av avdragsrätten gäller dock          personbilar i beskattningen, beror på den be-
10916: inte fordon och fartyg som har anskaffats tili         skattni!lgspraxis som uppstår när lagen träder i
10917: försäljning eller uthyrning eller som används för      kraft. Overvakningen av huruvida bilar som är
10918: persontransport eller körundervisning. Dess-           avsedda att användas enbart inom företagsverk-
10919: utom lättade riksdagen med avvikelse från rege-        samhet används för privata ändamål underlättas
10920: ringens proposition på avdragsbegränsningarna          av den vedertagna bedömningspraxis som tilläm-
10921: för personbilar genom att bevilja avdrag för så-       pas inom inkomstbeskattningen.
10922: dana personbilar som har anskaffats fOr att en-            Finansministeriet anser att det åtminstone inte
10923: bart användas för ändamål som berättigar tili          i detta skede är ändamålsenligt att ändra stad-
10924: avdragsrätt eller återbäring. Om en bil som an-        gandena om avdragsrätten i mervärdesskattela-
10925:  skaffats för detta ändamål senare ens delvis an-      gen så att husvagnar som har anskaffats och
10926: vänds fOr ändamål som inte berättigar tili av-         används enbart fOr affårsverksamhet blir av-
10927: dragsrätt, skall på bilens hela anskaffningspris       dragsgilla.
10928: 
10929:      Helsingforsden 2juni 1994
10930: 
10931:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
10932:                                                  1994 vp
10933: 
10934: (irjallinen kysymys 338
10935: 
10936: 
10937: 
10938: 
10939:                                    Rinne: Kokemäenjoen vesistön käytön suunnittelusta
10940: 
10941: 
10942:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10943: 
10944:    Vuoksi, Kemijoki, Kymijoki ja Kokemäenjo-          virkamiesten ja pyrkivien poliitikkojen maan-
10945: d ovat Suomen merkittävimmät vesistöt. Koke-          nousemien takia. Tilanne kokonaisuutena on
10946: näenjokilaaksolle leimaa antavaa on sen pysyvä        asetettava uuteen painopistearvioon määräraho-
10947: tsutus jo esihistorialliselta ajalta asti.            jen käytön suhteen. Eräs merkittävä uusi avaus
10948:    Ei ole yhdentekevää, mitä kulttuurimaisemaa        on kalaportaiden kattava rakentaminen Koke-
10949: 1allitsevalle jokiluonnolle tehdään ja millä taval-   mäenjokeen sekä suoja-alueiden perustaminen.
10950: a siihen suunnattuja määrärahoja käytetään.           Perusteellinen uudelleenarviointi tulisi aloittaa
10951: roimenpiteet ovat monilta osin peruuttamatto-         niin sanotun Säpilän oikaisukanavasuunnitel-
10952: nia ja kohdistuvat tuleviin sukupolviin. Merkit-      man kohdalla, joka muuttaisi ratkaisevalla taval-
10953:  äviä tuloksia, esimerkiksi veden laatua koske-       la kulttuurimaisemaa.
10954: ria, on viime vuosina aikaansaatu. Niitä ei het-          Oikaisukanavahanke kulkee 5 000 vuotta
10955: cen ahneudessa saa heikentää.                         vanhan asuinpaikan halki, katkaisee arvokkaan
10956:    Ajan syvä virta, niin Suomessa kuin muualla-       pohjavesivaluma-alueen peruuttamattomasti tu-
10957: dn maailmassa, kulkee suuntaan, jossa ihmisen         hoavalla tavalla ja vähentää virtaaman puoleen
10958: uonnolle tekemät toimenpiteet pysäytetään             vanhassa jokiuomassa. Rajut ruoppaustoimet
10959: uonnon peruuttamattomiin ehtoihin. Suomalai-          vaikuttaisivat joen eliöyhteisöön, tuhoaisivat ka-
10960: ;en maataloudenkin on mitoittauduttava, typellä       lojen kulkureittejä, lisäisivät raskasmetallikuor-
10961: 1a fosforilla kohtuuttoman kuormittamisen sekä        mitusta, aiheuttaisivat liettymistä ja vaarantaisi-
10962: maatalouden ylituotannon kohdalla, luonnon ja         vat erittäin uhanalaisen ja ainutlaatuisen tou-
10963: cansantalouden kestokyvyn määräämiin rajoi-           tainkannan aina täystuhoon asti.
10964: :lin.                                                     J. Stalinin aivoitusten mukaan Siperianjokien
10965:    Kokemäenjoella toimenpiteet, jotka aiheut-         kulkusuunta oli tarkoitus kääntää etelään. Hän
10966: :aisivat veronmaksajille kohtuutonta lisärasitus-     ei ehtinyt toteuttaa kohtalokasta suunnitelmaan-
10967: :a maatalouden ylituotantoa lisäämällä ja samal-      sa. Kokemäenjoen ylimitoitetut ruoppaussuun-
10968: a luontoa tuhoamalla, on arvioitava uudelleen.        nitelmat ja kaivuhankkeet viljantuotannon lisää-
10969: suomessa on tällä hetkellä yli puoli miljoonaa        miseksi, vesiluonnon suojelun, moninaiskäytön
10970: peltohehtaaria liikaa, mikä aiheuttaa veronmak-       ja kulttuurimaiseman kunnioittamisen sijasta,
10971: ;ajille ja osittain myös maatalouselinkeinolle it-    kuuluvat viime vuosisadalle, jolloin Suomessa oli
10972: ;elleen kuluja, jotka estävät maaseudun terveen       ankara puute elintarvikkeista.
10973: cehityksen ja työllisyyden hoidon.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10974:    Luonnon tuhoaminen tulevilta sukupolvilta,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10975: joka samalla aiheuttaa lisää ylituotantolaskua        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10976: :tikalaisille, edustaa kyseenalaista edesvastuutto-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10977: muutta ja kestämätöntä kehitystä. Viljan ylituo-
10978: tannon aiheuttama vientilasku on jo lähes tyh-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10979: jentänyt esimerkiksi maatalouden kehittämisra-                ryhtyä Kokemäenjoelle ohjattavien mää-
10980: naston voimavarat, joilla oli tarkoitus luoda tue-            rärahojen suuntaamiseksi niin, että ne
10981: tonta ja tervettä yritystoimintaa maaseudulle.                kohdennetaan veden laadun parantami-
10982:    Kokemäenjoelle suunnattavat määrärahat on                  seen, joen moninaiskäytön lisäämiseen,
10983: käytettävä harkiten ja viisaasti niin, että ainut-            pohjavesialueiden suojaamiseen ja kult-
10984: laatuista vesistöluontoa ei miltään osin tuhota               tuurimaiseman pelastamiseen?
10985: peruuttamattomilla virheinvestoinneilla entisten
10986: 
10987:         Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1994
10988: 
10989:                                              Heikki Rinne
10990: Z40032J
10991: 2                                      1994 vp -   KK 338
10992: 
10993: 
10994: 
10995: 
10996:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10997: 
10998:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     la on kummallakin verrattu kolmea vaihtoehtoa,
10999: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      joista yksi on ollut, ettei mitään tulvasuojelutöitä
11000: olette 18 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-    tehtäisi. Joiltakin osin, mm. mitä pohjavesiin tu-
11001: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   lee, arviointi on kuitenkin vielä kesken.
11002: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Heikki Rin-        Tulvasuojeluun ryhdyttäisiin luonnollisesti
11003: teen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      taloudellisten hyötyjen saamiseksi, joskin hank-
11004: 338:                                               keen kannattavuus on melko heikko etenkin
11005:                                                    kansantaloudellisesti. Tärkeimmät hankkeesta
11006:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     aiheutuvat ympäristöhaitat olisivat maiseman,
11007:        ryhtyä Kokemäenjoelle ohjattavien mää-      pohjavesien, vesi- ja rantaekasysteemien sekä
11008:        rärahojen suuntaamiseksi niin, että ne      uhanalaisen kalalajin, toutaimen, elinympäris-
11009:        kohdeunetaan veden laadun parantami-        tön muutokset. Mahdollisuudet virkistäytymi-
11010:        seen, joen moninaiskäytön lisäämiseen,      seen vesistössä osaksi paranisivat, osaksi huono-
11011:        pohjavesialueiden suojaamiseen ja kult-     nisivat.
11012:        tuurimaiseman pelastamiseen?                    Kokemäenjoen keskiosan tulvasuojelusta koi-
11013:                                                    tuisi hyötyä maataloudelle, yhdyskunnille ja voi-
11014:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        mataloudelle. Tosin rakennuksille on monesti ai-
11015: taen seuraavaa:                                    heutunut vahinkoja sen takia, että on rakennettu
11016:                                                    liian lähelle ran~!la. Säpilän oikaisu-uoma paran-
11017:    Kysymyksen perusteluosassa on kiinnitetty       taisi Kolsin ja Aetsän voimalaitosten kannatta-
11018: huomiota mm. maatalouden ravinnekuormituk-         vuutta, sillä uusi uoma vähentäisi virtaushäviöi-
11019: seen, ylituotantoon, vesistöluonnon tuhoami-       tä. Toisaalta juuri tämä oikaisu-uoma aiheuttaisi
11020: seen, kalaportaiden rakentamiseen sekä pohjave-    suurimmat, etenkin kulttuurimaisemaa pilaavat
11021: sivaluma-alueen ja toutainkannan tuhoamiseen.      ympäristövaikutukset.
11022:    Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut          Hankkeeseen vaaditaan vesioikeuden lupa.
11023: vesi- ja ympäristöhallituksen ja Turun vesi- ja    Lupahakemuksen käsittelyssä ratkaistaan, mi-
11024: ympäristöpiirin erääksi tulostavoitteeksi Koke-    hin toimiin lupa voidaan antaa. Mahdollista ra-
11025: mäenjoen keskiosan ja Loimijoen tulvasuojelu-      hoituspäätöstä ei puolestaan voida tehdä ennen
11026: suunnitelman ja siihen liittyvän kokonaisvaiku-    kuin hankkeelle on annettu lainvoimainen lupa.
11027: tusten arvioinnin saattamisen vesioikeuskäsitte-       Hankkeen tuottamia hyötyjä ja hankkeen vai-
11028: lyn edellyttämään valmiuteen vuoden 1994 kesä-     kutuksia ympäristöön on vielä verrattava toisiin-
11029: kuun loppuun mennessä. Suunnitelma ja ar-          sa, kun kaikki merkitykselliset ympäristövaiku-
11030: viointiselostus ovat valmiina.                     tukset on arvioitu riittävän laajasti. Vasta tämän
11031:    Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen tulva-      jälkeen valtioneuvosto voi päättää, sisällyttääkö
11032: suojelun vaikutuksia talouteen, ympäristöön ja     se hankkeen tai osia siitä valtion talousarvioeh-
11033: alueen hyvinvointiin on arvioitu. Vaikutusten      dotukseen. Mikäli hankkeen toteuttamiseen pää-
11034: arvioinnissa on noudatettu ympäristövaikutus-      tettäisiin tulevaisuudessa ryhtyä, tulee siinä ottaa
11035: ten arviointimenettelyä koskevan lakiesityksen     ympäristönäkökohdat korostetusti huomioon.
11036: periaatteita. Kokemäenjoen ja Loimijoen alueet-
11037: 
11038:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1994
11039: 
11040:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
11041:                                           1994 vp -   KK 338                                               3
11042: 
11043: 
11044: 
11045: 
11046:                                         Tili Riksdagens Talman
11047: 
11048:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        görs för översvämningsskyddet. Till vissa delar,
11049: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av         bl.a. i fråga om grundvattnen, har bedömningen
11050: den 18 maj 1994 till vederbörande medlem av           dock inte slutförts helt.
11051: statsrådet översänt följande av riksdagsman               Det är naturligtvis för ekonomisk vinning som
11052: Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr 338:           översvämningsskyddet skulle byggas, även om
11053:                                                       projektets lönsamhet är rätt svag, speciellt ur
11054:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        nationalekonomisk synvinkel. De viktigaste mil-
11055:        ta för att de anslag som kommer att ka-        jöolägenheterna av projektet anses vara föränd-
11056:        naliseras till Kumo älv skall riktas in på     ringar i landskapet, grundvattnen, vatten- och
11057:        att förbättra vattenkvaliteten, öka mång-      strandekosystemen samt i livsmiljön för den ho-
11058:        bruket av älven, skydda grundvattenom-         tade fiskarten asp. Möjligheterna till rekreation
11059:        rådena och rädda kulturlandskapet?             kring vattendraget skulle ställvis förbättras, ställ-
11060:                                                       vis försämras.
11061:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Att mellersta delen av Kumo älv skyddas mot
11062: anföra följande:                                      översvämningar skulle nyttja jordbruket, sam-
11063:                                                       hällena och kraftindustrin. Visserligen har bygg-
11064:     1motiveringen till spörsmålet ägnas uppmärk-      nader ofta skadats på grund av att de har byggts
11065: samhet bl.a. åt närsaltsbelastningen från lantbru-    alltför nära stranden. En uträtning av vattendra-
11066: ket, överproduktionen, förstöringen av naturen i      get genom Säpilä skul~.e öka lönsamheten för
11067: vattendraget, byggandet av fisktrappor, förstö-       kraftverken i Kolsi och Aetsä på grund av att den
11068: ringen av grundvattnen i avrinningsområdet och        nya leden skulle minska strömningsförlusten.
11069: utrotningen av aspbeståndet.                          Å andra sidan är det just denna dragning av
11070:     Jord- och skogsbruksministeriet har som ett       vattenleden som skulle orsaka de största miljö-
11071: resultatmål för vatten- och miljöstyrelsen och för    verkningarna och framför allt förstöra kultur-
11072: Åbo vatten- och miljödistrikt ställt upp att de       landskapet.
11073: skall utarbeta en plan för översvämningsskydd             För projektet fordras tillstånd av vattendom-
11074: förmellersta delen av Kumo älv och ån Laimijoki       stolen. Avgörandet om för vilka åtgärder till-
11075: och se till att den övergripande konsekvensbe-        stånd kan beviljas fattas vid behandlingen av
11076: dömningen av planen före utgången av juni 1994        tillståndsansökan. Något beslut om fmansiering
11077: är i ett skede som gör det möjligt att ta upp saken   kan inte fattas förrän det finns ett laggillt tillstånd
11078: till vattenrättslig behandling. Planen och konse-     för projektet.
11079: kvensbeskrivningen föreligger redan.                      De fördelar som projektet medför och dess
11080:     Bedömningen går ut på hur översvämnings-          verkningar på miljön måste ytterligare jämföras
11081: skyddet för mellersta delen av Kumo älv och ån        med varandra efter det att alla betydande miljö-
11082: Laimijoki inverkar på ekonomin, miljön och väl-       konsekvenser har bedömts i tillräcklig omfatt-
11083: mågan i området. Bedömningen ligger i linje med       ning. Först därefter kan statsrådet besluta huru-
11084: principerna för propositionen om lag om förfa-        vida projektet eller delar av det kan inlemmas i
11085: randet vid miljökonsekvensbedömning. Tre al-          statsbudgeten. Om det blir beslutet att projektet
11086: ternativ har jämförts för både Kumo- och Loimi-       inleds någon gång i framtiden, bör uttryckligen
11087: jokiområdet, av vilka ett går ut på att ingenting     miljöhänsyn beaktas.
11088: 
11089:      Helsingforsden 7 juni 1994
11090: 
11091:                                                                       Miljöminister Sirpa Pietikäinen
11092:                                                1994rd
11093: 
11094: Skriftligt spörsmål 339
11095: 
11096: 
11097: 
11098: 
11099:                                   Nordman m.fl.: Om snabbare handläggning            av   förvaltnings-
11100:                                      ärenden
11101: 
11102: 
11103:                                        Tili Riksdagens Talman
11104: 
11105:    Till rättsskyddet hör mer än att ärenden sköts    handlingstid inom förvaltningen finns inte ens
11106: lagenligt. Dit hör även att ärenden sköts inom en    i lagen om förvaltningsförfarande och regler av
11107: skälig tid. Att man inom förvaltningen eftersträ-    samma typ som beskattningslagens 82 § 3 mom.,
11108: var skäliga behandlingstider är ett teeken på ser-   i vilket tidigare sades att ärende gällande skatte-
11109: viceinriktning, vilket man under den senaste ti-     rättelse skall avgöras inom sex månader, är säll-
11110: den har betonat. Ur kundens synvinkel är ett         synta.
11111: snabbt förfarande inom förvaltningen av stor             Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
11112: betydelse. Långa behandlingstider kan leda till      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
11113: avsevärda besvär och att tron på förvaltningen       ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
11114: försvagas. Långsam förvaltning upplevs som då-       följande spörsmål:
11115: lig förvaltning.
11116:    I dagens läge händer det ofta att förvaltnings-             Anser Regeringen att riktgivande be-
11117: ärenden sköts långsamt. Detta beror ofta på bris-           handlingstider eller lagstadgade maximi-
11118: tande resurser eller svår behandlingsordning.               tider för behandlingen av förvaltnings-
11119:  Dessutom saknas egentlig reglering i lag. Något            ärenden bör införas?
11120: allmänt, riktgivande lagstadgande om skälig be-
11121: 
11122:       Helsingfors den 17 maj 1994
11123: 
11124:            Håkan Nordman                 Margareta Pietikäinen         HåkanMalm
11125:            Henrik Westerlund             Boris Renlund                 Jan-Erik Enestam
11126: 
11127: 
11128: 
11129: 
11130:  2400321
11131: 2                                       1994 vp -   KK 339
11132: 
11133: Kirjallinen kysymys 339                                                                      Suomennos
11134: 
11135: 
11136: 
11137: 
11138:                                   Nordman ym.: Hallintoasioiden käsittelyn nopeuttamisesta
11139: 
11140: 
11141:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11142:    Oikeusturvaan kuuluu enemmän kuin pelkkä         tään yleistä, viitteellistä säännöstä kohtuullisesta
11143: asioiden lainmukainen hoitaminen. Siihen kuu-       käsittelyajasta hallinnossa ei ole edes hallintome-
11144: luu myös asioiden hoitaminen kohtuullisessa         nettelylaissa, ja samantyyppiset säännökset kuin
11145: ajassa. Hallinnossa pyrkimys kohtuullisiin käsit-   verotuslain 82 §:n 3 momentissa, jossa aikaisem-
11146: telyaikoihin on merkki palvelusuuntautuneisuu-      min sanottiin, että veronoikaisua koskeva asia
11147: desta, mitä on viime aikoina painotettu. Asiak-     on ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa, ovat
11148: kaan näkökulmasta nopealla hallintomenettelyl-      harvinaisia.
11149: lä on suuri merkitys. Pitkät käsittelyajat voivat      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11150: johtaa huomattaviin hankaluuksiin ja hallintoa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11151: kohtaan tunnetun luottamuksen heikkenemi-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11152: seen. Hidas hallinto koetaan huonoksi hallin-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11153: noksi.
11154:    Nykytilanteessa hallintoasioita hoidetaan                   Katsooko Hallitus, että hallintoasioi-
11155: usein hitaasti. Tämä johtuu usein resurssien                den käsittelyn viitteelliset käsittelyajat tai
11156: puutteesta tai vaikeasta käsittelyjärjestyksestä.           laissa säädetyt enimmäisajat tulisi ottaa
11157: Lisäksi varsinainen sääntely laissa puuttuu. Mi-            käyttöön?
11158: 
11159:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1994
11160: 
11161:          Håkan Nordman                  Margareta Pietikäinen           HåkanMalm
11162:          Henrik Westerlund              Boris Renlund                   Jan-Erik Enestam
11163:                                            1994 vp -    KK 339                                            3
11164: 
11165: 
11166: 
11167: 
11168:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11169: 
11170:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          käsiteltäväksi. Valituksen katsotaan tällöin koh-
11171: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           distuvan hylkäävään päätökseen. Eurooppaoi-
11172: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         keuden myötä tällainen sääntely saattaa edelleen
11173: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Nordma-            lisääntyä.
11174: nin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen                Hallintomenettelylaissa tai muualla lainsää-
11175: n:o 339:                                                dännössä ei ole yleisiä säännöksiä siitä, millaises-
11176:                                                         sa ajassa viranomaisen on annettava päätös hal-
11177:           Katsooko Hallitus, että hallintoasioi-        lintoasiassa. Koska hallintomenettelylakia so-
11178:        den käsittelyn viitteelliset käsittelyajat tai   velletaan hyvin erilaisten asioiden käsittelyyn, ei
11179:        laissa säädetyt enimmäisajat tulisi ottaa        ainakaan yhden kaavamaisen ja ehdottoman
11180:        käyttöön?                                        määräajan sisällyttäminen hallintomenettelylain
11181:                                                         yleisiin säännöksiin ole tarkoituksenmukaista.
11182:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Kohtuullisena pidettävä käsittelyaika riippuu
11183: vasti seuraavaa:                                        siitä, millaisesta asiasta on kysymys ja millaisia
11184:                                                         lisäselvityksiä asian ratkaisemiseksi tarvitaan.
11185:    Hallintoasioiden käsitteleminen kohtuullises-        Erilaisissa asioissa myös käsittelyajan pituuden
11186: sa ajassa kuuluu hyvän hallinnon periaatteisiin,        merkitys yksityiselle asianosaiselle on erilainen.
11187: joiden toteutuminen käytännössä on asianosais-          Kaavamainen käsittelyaika voi aiheuttaa ongel-
11188: ten oikeussuojan kannalta tärkeää. Virkamies,           mia asianosaisten oikeusturvan kannalta silloin,
11189: jonka käsiteltäväksi hallintoasia kuuluu, on ylei-      kun kyseessä on sellainen erityisen laaja hallinto-
11190: sesti virkavastuussa siitä, että hän toimii virka-      asia, jonka ratkaiseminen edellyttää esimerkiksi
11191: velvollisuuksiensa mukaisesti. Virkavelvolli-           useiden tahojen kuulemista ja muuta lisäselvitys-
11192: suuksiin kuuluu myös virkatehtävien suorittami-         ten hankkimista. Jos tällaisessa asiassa olisi an-
11193: nen viivytyksettä. Virkavastuu voi olla luonteel-       nettava päätös ennen kuin riittävä selvitys on
11194: taan rikosoikeudellista vastuuta, kurinpidollista       ollut mahdollista saada, menettely vaarantaisi
11195: vastuuta tai vahingonkorvausvastuuta. Eräissä           oikeusturvan toteutumisen.
11196: tapauksissa myös julkisyhteisö on velvollinen               Valtioneuvosto antoi 7.5.1992 ohjelmapää-
11197: korvaamaan julkista valtaa käytettäessä aiheu-          töksenjulkisen sektorin uudistamiseksi. Päätök-
11198: tuneen vahingon.                                        sessä asetettiin erääksi tavoitteeksi hallintome-
11199:     ETA-lainsäädäntöä toimeenpantaessa on               nettelylain laajentaminen muun muassa hyvää
11200: muutamiin erityislakeihin otettu myös säännös           hallintoa koskevilla säännöksillä. Hallintome-
11201: siitä, että viranomaisen on annettava päätös sää-       nettelylain uudistamista valmisteltaessa tullaan
11202: detyssä määräajassa. Jos viranomainen ei anna           kiinnittämään huomiota myös hallinnon päätök-
11203: päätöstä määräajassa, asianosainen voi saattaa          senteon nopeuteen.
11204: asian valituksella muutoksenhakuviranomaisen
11205: 
11206:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1994
11207: 
11208:                                                                  Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
11209: 4                                           1994 vp -    KK 339
11210: 
11211: 
11212: 
11213: 
11214:                                           Tili Riksdagens Talman
11215: 
11216:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Med den utvidgade europarätten kan en sådan
11217: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           reglering komma att bli allt allmännare.
11218: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            1 förvaltningsförfarandelagen eller i annan
11219: man Nordman m.fl. undertecknade spörsmål nr              lagstiftning finns inga allmänna stadganden om
11220: 339:                                                     inom vilken tid en myndighet skall ge ett beslut i
11221:                                                          ett förvaltningsärende. Eftersom förvaltnings-
11222:            Anser Regeringen att riktgivande be-          förfarandelagen tillämpas vid handläggningen av
11223:         handlingstider eller lagstadgade maximi-         mycket olikartade ärenden är det inte ändamåls-
11224:         tider för behandlingen av förvaltnings-          enligt att i de allmänna stadgandena i förvalt-
11225:         ärenden bör införas?                             ningsförfarandelagen stadga om en enda sche-
11226:                                                          matisk och ovillkorlig frist. Den tid för en hand-
11227:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            läggning som kan anses skälig är beroende av
11228: anföra följande:                                         ärendets art och de tilläggsutredningar som be-
11229:                                                          hövs för att ärendet skall kunna avgöras. 1 olika
11230:     Att förvaltningsärenden handläggs inom en            ärenden har också den tid under vilken ett ärende
11231: skälig tid hör tili principema för en god förvalt-       handläggs divergerande betydelse för enskilda
11232: ning. Med hänsyn tili partemas rättsskydd är det         parter. En schematisk tid för handläggningen
11233: viktigt att dessa iakttas i praktiken. En tjänste-       kan orsaka problem beträffande partemas rätts-
11234: man som handlägger ett förvaltningsärende har i          skydd i de fall då det är fråga om ett sådant
11235: allmänhet ett tjänsteansvar och svarar för att han       särskilt omfattande förvaltningsärende som för
11236: verkar enligt sina tjänsteåligganden. Till tjäns-        att kunna avgöras kräver t.ex. att ett flertal av
11237: teåliggandena hör också att tjänsteuppdragen             dem som har ett intresse i ärendet hörs och att
11238: sköts utan dröjsmål. Tjänsteansvaret kan till sin        annan tiliäggsutredning skaffas. Om ett beslut i
11239: natur vara ett straffrättsligt ansvar, ett discipli-     sådana fall måste fattas innan det har funnits
11240: närt ansvar eller ett skadeståndsansvar. 1 vissa         möjligheter att skaffa en tiliräcklig utredning
11241: fall kan även ett offentligt samfund vara förplik-       äventyras rättsskyddet.
11242: tat att ersätta den skada som orsakats av att               Statsrådet fattade den 7 maj 1992 ett program-
11243: offentlig makt utövats.                                  beslut om en revidering av den offentliga sektom.
11244:     1 samband med att EES-lagstiftningen införts         1 beslutet uppställdes som ett mål att förvalt-
11245: har även stadganden om att myndighetema skall            ningsförfarandelagen skall göras mer omfattan-
11246: ge sina beslut inom en fastställd tid intagits i vissa   de genom stadganden om bl.a. god förvaltnings-
11247: speciallagar. Om en myndighet inte ger sitt beslut       sed. När revideringen av förvaltningsförfarande-
11248: inom den stadgade tiden kan en part genom be-            lagen bereds kommer uppmärksamhet även att
11249: svär föra ärendet vidare för att handläggas av en        fåstas vid snabbheten i beslutsfattandet inom för-
11250: besvärsmyndighet. Besvären anses då hänföra sig          valtningen.
11251: till ett beslut varigenom ärendet har förkastats.
11252: 
11253:      Helsingforsden 2juni 1994
11254: 
11255:                                                                    Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
11256:                                                   1994vp
11257: 
11258: Kirjallinen kysymys 340
11259: 
11260: 
11261: 
11262: 
11263:                                     Aittoniemi: Erityistilintarkastusten toimittamisesta pankkeihin
11264:                                          kohdistuvan valvonnan tehostamiseksi
11265: 
11266: 
11267:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11268:     Suomalaista yhteiskuntaa rasittaa tietynastei-      nan pitää pelätä, ei niinkään itämafian toistai-
11269: Den pelko siitä, että ns. itämafia erityisesti Venä-    seksi vielä pikkuvarkaita.
11270: jältä ja Baltian maista valtaa Suomen. Pelko on            Uusi oikeusministeri Jäätteenmäki lausui heti
11271: jossain määrin aiheellinen mutta kuitenkin ylimi-       virkaansa astuttuaan, että esimerkiksi pankkitoi-
11272: toitettu, ja tuo ns. mafia on ainakin toistaiseksi      minnan suhteen tulisi tutkimuksia jatkaa niiden
11273: koostunut viisumilla kulkevista pikkurikolli-           pankkiryhmittymien suuntaan, joihin ei ole tut-
11274: sista.                                                  kimusta suunnattu valtion vakuusrahaston tie-
11275:     Suurempi huolenaihe on kotimainen todelli-          tynlaisen asianosaisuuden kautta. Tämä oli hyvä
11276: nen mafia, joka erityisesti 1980-luvun loppupuo-        ajatus, sillä vaikka pankkijärjestelmämme ei oli-
11277: len pörssi- ja optiohuumassa sekä tietyllä tavoin       sikaan lopuilta osin pahasti mädäntynyt, tätä
11278: sairaan talouskasvun aikana kehittyi maaham-            kautta päästäisiin kiinni juuri niihin yrityselä-
11279: me. Se rakentui pankkien, yrityselämän ja politii-      män mafiosoihin, jotka tutisevat odottaen pa-
11280: kan aineksista. Tämän järjestäytyneen rikolli-          remman ajan mukanaan tuoman unohduksen
11281: suuden pientä osaa on tutkittu mm. pankkituen           varjon päästävän heidät pälkähästä.
11282: velvoitteiden perusteella, mutta valtaosin se on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11283: jäänyt unohduksen varjoon ja erityisesti poliitti-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11284:  seen suojelukseen. Siitä huolimatta, että esimer-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11285: kiksi julkinen sana päivästä päivään ja illasta         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11286:  iltaan syöttää yhteiskuntaan ilmiselviä näyttöjä
11287:  suurimittaisista talousrikoksista, minkäänlaisiin                 Miten Hallitus suhtautuu oikeusminis-
11288:  toimenpiteisiin asioiden suhteen ei ryhdytä. Odo-              teri Anneli Jäätteenmäen ehdotukseen
11289:  tetaan vain aikaa, jolloin liikkeelle lähtevä talou-           tarkastustoiminnan kohdistamisesta ri-
11290:  dellinen kasvu ja kansalaisten elinolosuhteiden                kollisen toiminnan selvittämiseksi koko
11291:  paraneminen tekisi ihmiset välinpitämättämiksi                 pankkijärjestelmäämme, jota kautta ky-
11292:  tapahtuneesta. Näin mafian penkomattomat                       syjän mielestä on mahdollista puhdistaa
11293:  osat jäävät terveinä elämään ja jatkamaan toi-                 valtaosa maahamme pesiytyneestäjärjes-
11294:  mintaansa entistä enemmän voimansa tunnossa.                   täytyneestä taloudellisen rikollisuuden
11295:  Tämä on se mafia, jota suomalaisen yhteiskun-                  toiminnasta?
11296:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1994
11297: 
11298:                                               Sulo Aittoniemi
11299: 
11300: 
11301: 
11302: 
11303: 2400321
11304: 2                                         1994 vp -    KK 340
11305: 
11306: 
11307: 
11308: 
11309:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11310:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kunta määrää. Erityistarkastusta suorittavalla
11311: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          on samat oikeudet tietojen saantiin kuin rahoi-
11312: olette 18 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-        tustarkastuksella tai sen edustajalla rahoitustar-
11313: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kastuksesta annetun lain mukaan. Erityistarkas-
11314: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen         tus on suoritettava myös sellaisissa pankeissa,
11315: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 340:          joita koskevista tukitoimista päättää valtioneu-
11316:                                                        voston yleisistunto tai valtiovarainministeriö.
11317:           Miten Hallitus suhtautuu oikeusminis-           Valtion vakuusrahasto on suorituttanut lain
11318:        teri Anneli Jäätteenmäen ehdotukseen            edellyttämät erityistarkastukset Säästöpankkien
11319:        tarkastustoiminnan kohdistamisesta ri-          Keskus-Osake-Pankissa, Suomen Säästöpankki-
11320:        kollisen toiminnan selvittämiseksi koko         SSP Oy:ssä ja STS-Pankki Oy:ssä. Näistä kaksi
11321:        pankkijärjestelmäämme, jota kautta ky-          ensin mainittua ovat saaneet valtion tukea sekä
11322:        syjän mielestä on mahdollista puhdistaa         valtion vakuusrahaston että suoraan valtion ta-
11323:        valtaosa maahamme pesiytyneestä järjes-         lousarvion kautta. Lisäksi erityistarkastukset on
11324:        täytyneestä taloudellisen rikollisuuden         suoritutettu Pohjolan Osuuspankissa, Suur-Hel-
11325:        toiminnasta?                                    singin Osuuspankissa ja osuuspankkien vakuus-
11326:                                                        rahastossa osuuspankkien vakuusrahaston
11327:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           pyynnöstä jo ennen osuuspankkien vakuusra-
11328: vasti seuraavaa:                                       haston tukihakemusta.
11329:                                                            Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätökset
11330:    Pankkien toiminnan valvonta kuuluu rahoi-           takauksen antamisesta Kansallis-Osake-Pan-
11331: tustarkastukselle. Rahoitustarkastuksesta anne-        kille ja Suomen Yhdyspankille. Näissä pankeissa
11332: tussa laissa säädetään rahoitustarkastuksen vel-       ei mainittua erityistarkastusta ole suoritettu,
11333: vollisuuksista ja oikeuksista. Rahoitustarkastuk-      koska ne eivät ole toistaiseksi varsinaista tukiha-
11334: sella on oikeus saada tarkastettavakseen kaikki        kemusta jättäneet. Lopullisen takauspäätöksen
11335: pankin asiakirjat ja tiedot sekä pyytämänsä            tekeminen edellyttää pankeissa erityistarkastus-
11336: ilmoitukset ja selvitykset.                            ta valtion vakuusrahaston määräämässä laajuu-
11337:    Rahoitustarkastus voi valvonnan kannalta            dessa.
11338: tarpeellisen asian selvittämiseksi myös määrätä            Valtion vakuusrahastosta annetussa laissa
11339: yhden tai useamman tarkastajan suorittamaan            tarkoitettua erityistarkastusta ei voida suorittaa
11340: valvottavan toimintaa koskevan erityistarkas-          valtion vuonna 1992 ns.luottolaman torjumisek-
11341: tuksen. Erityistarkastusta suorittavalla on tehtä-     si tekemien valtion pääomasijoitusten johdosta.
11342: vässään samat oikeudet kuin rahoitustarkastuk-         Pääomasijoituksen otti vastaan yhteensä 130
11343: sellakin.                                              pankkia. Näitä pankkeja oli vuoden 1993lopus-
11344:    Pankkikriisiin liittyen lisättiin valtion vakuus-   sa jäljellä 85. Niistä 57 oli osuuspankkeja, 23
11345: rahastosta annettuun lakiin erityistarkastusta         säästöpankkeja tai säästöpankkiosakeyhtiöitä ja
11346: koskevat säännökset, jotka tulivat voimaan             5 liikepankkeja.
11347: 8.3.1993. Vakuusrahastonjohtokunnalla on val-              Suoritettujen erityistarkastusten johdosta on
11348: tion vakuusrahastosta annetun lain 14 a §:n (246/      useissa tapauksissa ryhdytty oikeustoimiin.
11349: 93) mukaan velvollisuus määrätä yksi tai useam-        Mahdolliset vahingonkorvaukset ja rikosoikeu-
11350: pi tarkastaja suorittamaan tukitoimien kohteena        delliset seuraamukset selviävät, kun tuomioistui-
11351: olevan tai tukea hakevan pankin erityistarkastus       met ovat käsitelleet kanteet.
11352: siinä laajuudessa kuin vakuusrahaston johto-
11353: 
11354:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1994
11355: 
11356:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
11357:                                           1994 vp -   KK 340                                           3
11358: 
11359: 
11360: 
11361: 
11362:                                         Tili Riksdagens Talman
11363: 
11364:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      utför specialgranskning har samma rätt att få
11365: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       uppgifter som finansinspektionen eller dennas
11366: 18 maj 1994 till vederbörande medlem av statsrå-      företrädare enligt lagen om finansinspektionen.
11367: det översänt följande av riksdagsman Aittaniemi       Specialgranskning skall också utföras i sådana
11368: undertecknade spörsmål nr 340:                        banker för vilkas vidkommande statsrådets all-
11369:                                                       männa sammanträde eller finansministeriet be-
11370:           Hur ställer sig Regeringen till justitie-   slutar om eventuella stödåtgärder.
11371:        minister Anneli Jäätteenmäkis förslag att          Statens säkerhetsfond har utfört i lagen förut-
11372:        man i syfte att reda ut den brottsliga verk-   satta specialgranskningar i Sparbankernas Cen-
11373:        samheten bör inrikta granskningsverk-          tral-Aktie-Bank, Sparbanken i Finland-SBF Ab
11374:        samheten på hela vårt banksystem, vilket       och STS-Banken Ab. Av dessa har de två först
11375:        enligt spörsmålsställaren skulle göra det      nämnda fått statsstöd både genom statens säker-
11376:        möjligt att från verksamheten rensa ut         hetsfond och direkt genom statsbudgeten. På be-
11377:        största delen av den organiserade ekono-       gäran av andelsbankernas säkerhetsfond utför-
11378:        miska brottslighet som innästlat sig i vårt    des specialgranskning dessutom i Pohjolan
11379:        land?                                          Osuuspankki, Suur-Helsingin Osuuspankki
11380:                                                       samt i andelsbankernas säkerhetsfond redan in-
11381:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nan andelsbankernas säkerhetsfond ansökte om
11382: anföra följande:                                      stöd.
11383:                                                           Statrådet har fattat principbeslut om beviljan-
11384:    Bankernas verksamhet övervakas av finansin-        de av stöd åt Kansallis-Osake-Pankki och För-
11385: spektionen. 1 lagen om fmansinspektionen stad-        eningsbanken i Finland. 1 dessa banker har
11386: gas om finansinspektionens skyldigheter och be-       nämnda specialgranskningar inte utförts, efter-
11387: fogenheter. Finansinspektionen har rätt att för       som bankerna inte tills vidare har lämnat in nå-
11388: granskning få tillgång till alla bankens dokument     gon egentlig ansökan om stöd. Ett slutligt bor-
11389: och uppgifter samt alla de anmälningar och ut-        gensbeslut förutsätter att specialgranskning ut-
11390: redningar som inspektionen ber om.                    förs i bankerna i den omfattning som statens
11391:    För att reda ut en med tanke på tillsynen          säkerhetsfond bestämmer.
11392: nödvändig fråga kan finansinspektionen också             Den specialgranskning som avses i lagen om
11393: förordna en eller två inspektörer att utföra sär-     statens säkerhetsfond kan inte utföras med an-
11394: skild granskning av tillsynsobjektets verksamhet.     ledning av de kapitalplaceringar som staten gjor-
11395: Den som utför särskild granskning har samma           de 1992 för att förebygga en s.k. kreditkris. Kapi-
11396: rättigheter i sitt uppdrag som finansinspektio-       talplaceringar mottogs av ca 130 banker. Av
11397: nen.                                                  dessa banker fanns 85 kvarvid utgången av 1993.
11398:    1 anslutning till bankkrisen fogades tilllagen     Av dem var 57 andelsbanker, 23 sparbanker eller
11399: om statens säkerhetsfond stadganden om speci-         sparbanksaktiebolag och 5 affårsbanker.
11400: algranskning vilka trädde i kraft 8.3.1993. Säker-       Med anledning av de specialgranskningar som
11401: hetsfondens direktion är enligt 14 a § lagen om       utförts har rättsliga åtgärder vidtagits i många
11402: statens säkerhetsfond (246/93) skyldig att förord-    fall. De eventuella skadestånden och straffsrätts-
11403: na en eller flera granskare för att i den utsträck-   liga påföljderna klarnar när domstolarna har be-
11404: ning som direktionen bestämmer specialgranska         handlat käromålen.
11405: en stödtagande eller stödsökande bank. Den som
11406: 
11407:      Helsingforsden 30 maj 1994
11408: 
11409:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
11410:                                               1994vp
11411: 
11412: Jrjallinen kysymys 341
11413: 
11414: 
11415: 
11416: 
11417:                                  Aittoniemi: Maataloustuotannon tason säilyttämisestä korkeana
11418:                                      Euroopan unioniin Iiityttäessä
11419: 
11420: 
11421:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11422: 
11423:   Ns. kansallisen tukipaketin valmistelun yhtey-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11424: essä on annettu ymmärtää, että maataloustuo-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11425: mnon, esimerkiksi viljan määrällinen taso pyri-
11426: iän pitämään ainakin ED-jäsenyyden alkuai-                     Mitkä ovat tärkeysjärjestyksessä ne
11427: oina mahdollisimman korkealla. Asiaa on pe-                 todelliset syyt, joiden perusteella Hallitus
11428: lSteltu muun muassa sillä, että Euroopan unioni             näkee tarkoituksenmukaiseksi säilyttää
11429: uolehtii ylimääräisen tuotannon markkinoin-                 maataloustuotannon, muun muassa vil-
11430: ista eteenpäin.                                             jan määrällisen tuotannon mahdollisim-
11431:   Edellä esitetty varmistaa vain mahdollisuuden             man korkeana mahdollisen ED-jäsenyy-
11432: orkeaan tuotantomäärään, mutta ei kerro sen                 den aikana siitäkin huolimatta, että se
11433: mita todellisia syitä.                                      saattaa sotia maatalouden rakenteita ter-
11434:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           vehdyttäviä tavoitteita vastaan?
11435: rksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11436: 
11437:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1994
11438: 
11439:                                           Sulo Aittoniemi
11440: 
11441: 
11442: 
11443: 
11444:  Ul032J
11445: 2                                         1994 vp -   KK 341
11446: 
11447: 
11448: 
11449: 
11450:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11451: 
11452:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa        riippuen. Näiden tukien saanti EU :lta on suoras-
11453: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sa suhteessa viljelyksessä olevaan peltoalaan.
11454: olette 18 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-       Erikoiskasvien viljelyn jatkuvuuden turvaami-
11455: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      seksi on tarkoitus maksaa erikoiskasvitukea.
11456: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen        Kansallista, kaikkiin kasveihin kohdistuvaa heh-
11457: näin kuuluvan kiljallisen kysymyksen n:o 341:         taaritukea (n. 240 mmk) on tarkoitus maksaa
11458:                                                       vain ns. pohjoisen tuen alueilla. Liittymissopi-
11459:           Mitkä ovat tärkeysjäljestyksessä ne         muksen mukaan pohjoinen tuki on toteutettava
11460:        todelliset syyt, joiden perusteella Hallitus   siten, että se ei johda tuotannon eikä ennen liitty-
11461:        näkee tarkoituksenmukaiseksi säilyttää         mistä todetun kokonaistuen kasvuun. Tätä tukea
11462:        maataloustuotannon, muun muassa vil-           voidaan maksaa kullekin alueelle sopiville, perin-
11463:        jan määrällisen tuotannon mahdollisim-         teisille tuotteille.
11464:        man korkeana mahdollisen ED-jäsenyy-               Lyhyellä aikavälillä, jolloin voidaan hyödyn-
11465:        den aikana siitäkin huolimatta, että se        tää nykyistä tuotantokapasiteettia ilman inves-
11466:        saattaa sotia maatalouden rakenteita ter-      tointeja, tuotannon säilyminen lähes nykyisellä
11467:        vehdyttäviä tavoitteita vastaan?               tasolla edistäisi mm. tuottajien velkojen takaisin-
11468:                                                       maksukyvyn pysymistä riittävän hyvänä. Mah-
11469:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          dollisesta ylijäämien viennistä ei aiheudu Suo-
11470: vasti seuraavaa:                                      melle kustannuksia, sillä EU maksaa vientiuen.
11471:                                                       Tilakoon kasvattaminen vaikeutuu, jos koko-
11472:    Euroopan unionin maatalouspolitiikan mu-           naispeltoalaa samaan aikaan vähennetään esi-
11473: kaisesti myös Suomelle määriteltiin liittymissopi-    merkiksi peltoja metsittämällä. Pitkällä aikavä-
11474: muksessa kasvinviljelyn perusala, jolle EU mak-       lillä heikoimpia viljelyalueita poistuu maatalous-
11475: saa ns. CAP-reformitukea. Tämän perusalan             tuotannosta. EU:ssa merkittävin viljan tuotan-
11476: suuruus on 1,6 milj. hehtaaria. Lisäksi peltoon       non vähentämiskeino on kesannointi. EU:n
11477: kohdistuvina tukina voidaan maksaa ympäristö-         maksaman hehtaarituen ehtona on, että viljelijä
11478: tukea, josta EU maksaa puolet, ja ns. LFA-tu-         kesannoi vähintään 15 %vilja-alastaan, jos tilan
11479: kea,josta EU:n osuus voi olla 25-75% alueesta         viljantuotanto on vähintään 92 tonnia vuodessa.
11480: 
11481:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1994
11482: 
11483:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
11484:                                           1994 vp -   KK341                                              3
11485: 
11486: 
11487: 
11488: 
11489:                                         Tili Riksdagens Talman
11490: 
11491:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      avsikt att betala stöd för specialväxter. Det natio-
11492: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       nella hektarstödet, som gäller alla växter (ca 240
11493: 18 maj 1994 till vederbörande medlem av statsrå-      milj. mk), har man för avsikt att betala ut enbart
11494: det översänt följande av riksdagsman Aittoniemi       inom områden som berättigar tili s.k. nordligt
11495: undertecknade spörsmål nr 341:                        stöd. Enligt anslutningsavtalet skall det nordliga
11496:                                                       stödet förverkligas på ett sådant sätt att det inte
11497:           Vilka är i viktighetsordning de verkliga    leder tili en ökning av vare sig produktioneo eller
11498:        orsakema till att Regeringen anser det         det totalstöd som erhållits före anslutningen.
11499:        vara ändamålsenligt att bevara lant-           Detta stöd kan betalas för traditionella produk-
11500:        bruksproduktionen, bl.a. den volymmäs-         ter som lämpar sig för odling på respektive områ-
11501:        siga produktioneo av spannmål, på hög-         de.
11502:        sta möjliga nivå under ett eventuellt med-        1 ett kortare tidsperspektiv, då man kan ut-
11503:        lemskap i EU utan att beakta att detta         nyttja den nuvarande produktionskapaciteten
11504:        kan strida mot de uppställda målen för en      utan investeringar, främjar ett bevarande av pro-
11505:        sanering av lantbrukets struktur?              duktioneo på i stort sett nuvarande nivå bl.a. det
11506:                                                       faktum att producentemas förmåga att återbeta-
11507:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         la sina skulder förblir tiliräckligt god. Ett eventu-
11508: anföra följande:                                      ellt exportöverskott medför inte kostnader för
11509:                                                       Finland, eftersom EU betalar exportstöd för det-
11510:    1 enlighet med Europeiska unionens jord-           ta. En ökning av lägenhetemas storlek försvåras
11511: brukspolitik fastställdes i anslutningsavtalet ock-   om man samtidigt försöker minska den totala
11512: så för Finlands del en basareal för växtodling        arealen, t.ex. genom beskogning av åkerarealen. 1
11513: som EU betalar s.k. CAP-reformstöd för. Denna         ett längre tidsperspektiv kommer mindre pro-
11514: basareal omfattar 1,6 milj. ha. Dessutom kan          duktiva odlingsområden att falla bort ur lant-
11515: andra stöd baserade på åkerarealen betalas; dels      bruksproduktionen. Den primära metoden att
11516: miljöstöd, varav EU betalar hälften, dels s.k.        minska spannmålsproduktionen inom EU är att
11517: LFA-stöd, varav EU:s andel är 25-75% bero-            lägga åkermark i träda. Vilikoret för att EU skall
11518: ende på region. Erhållandet av dessa EU-stöd          betala hektarstöd är att jordbrukaren lägger
11519: står i direkt proportion tili den uppodlade åker-     minst 15% av sin spannmålsareal i träda, om
11520: arealen. För att odlingen av specialväxter fort-      lägenhetens spannmålsproduktion är minst 92
11521: sättningsvis skall kunna tryggas, har man för         tonper år.
11522: 
11523:      Helsingfors den 9 juni 1994
11524: 
11525:                                                         Jord- och skogsbuksminister Mikko Pesälä
11526:                                                 1994vp
11527: 
11528: Kirjallinen kysymys 342
11529: 
11530: 
11531: 
11532: 
11533:                                    Aittoniemi: Elintarvikkeiden viemisestä Viroon valtion tukitoimin
11534: 
11535: 
11536: 
11537:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11538: 
11539:    Suomi on lupautunut auttamaan niin Viroa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11540: kuin muitakin Baltian maita monin taloudellisin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11541: tavoin niiden ponnistellessa itsenäisille jaloille    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11542: miehitysvuosien jälkeen. Tämä on hyvä asia.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11543:    Itsenäisille jaloille pyrkii myös virolainen ta-
11544: lonpoika, ja sen edellytyksenä on, että hänen                    Mitä järkeä Hallitus näkee siinä, että
11545: tuotteensa menevät kaupaksi ainakin kotimaan                  Suomesta viedään suomalaisten veron-
11546: markkinoilla. Näin ei kuitenkaan tapahdu, ja                  maksajien tuella elintarvikkeita Viroon
11547: esteenä on, että auttava Suomi vie Viroon elintar-            tietynlaiseen polkuhintaan ja tätä kautta
11548: vikkeita suomalaisten veronmaksajien tuella tie-              vaikeutetaan Viron maatalouden ja elin-
11549: tynlaiseen polkuhintaan vaikeuttaen Viron                     tarviketeollisuuden asemaa sikäläisillä
11550: oman elintarviketeollisuuden ja maatalouden                   markkinoilla?
11551: markkinoita.
11552:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1994
11553: 
11554:                                             Sulo Aittoniemi
11555: 
11556: 
11557: 
11558: 
11559:  2400321
11560: 2                                        1994 vp -   KK 342
11561: 
11562: 
11563: 
11564: 
11565:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11566: 
11567:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maan mukaan johtaa helposti valvontaongel-
11568: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        miin ja saattaa houkutella väärinkäytöksiin. Vi-
11569: olette 18 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-      ron osalta ongelma johtuu ensisijaisesti maan
11570: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     omasta liberaalista linjasta elintarvikkeiden ul-
11571: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen       komaankauppapolitiikan suhteen. Virossa ei ole
11572: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 342:        katsottu aiheelliseksi luoda rajasuojajärjestel-
11573:                                                      mää, joka suojaisi omaa tuotantoa maailman-
11574:           Mitä järkeä Hallitus näkee siinä, että     markkinahintaiselta kilpailulta. Tässä tilantees-
11575:        Suomesta viedään suomalaisten veron-          sa suomalaisten tuotteiden vetäminen markki-
11576:        maksajien tuella elintarvikkeita Viroon       noilta johtaisi ainoastaan niiden korvautumiseen
11577:        tietynlaiseen polkuhintaan ja tätä kautta     muiden maiden vastaavilla tuotteilla, joita toki jo
11578:        vaikeutetaan Viron maatalouden ja elin-       tällä hetkellä on saatavissa Viron suhteellisen
11579:        tarviketeollisuuden asemaa sikäläisillä       voimakkaasti kilpailluilla markkinoilla. Lisäksi
11580:        markkinoilla?                                 on todettava, että viennin rakenne painottuu
11581:                                                      suhteellisen pitkälle jalostettuihin tuotteisiin,
11582:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuten jogurtit, suklaa ja jäätelöt, joiden osalta
11583: vasti seuraavaa:                                     paikallinen tuotanto ei välttämättä vastaisi ky-
11584:                                                      syntää. Varsinaisten perusmaataloustuotteiden
11585:    Sekä maataloustuotteiden että jalostettujen       vienti Viroon on ollut hyvin vähäistä, esimerkiksi
11586: elintarvikkeiden vientituki perustuu lakiin maa-     vuonna 1993 perusmaataloustuotteista vietiin
11587: taloustuotteiden markkinajärjestelmästä. Laissa      juustoa 12 tonnia sekä sianlihaa 20 tonnia.
11588: todetaan, että maataloustuotteiden ja jalosteiden       Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa, että
11589: markkinoinnin edistämiseksi voidaan niiden           hinnanerokorvauksen maksaminen vietäessä
11590: viennin yhteydessä maksaa hinnanerokorvausta.        suomalaisia elintarvikkeita Viroon perustuu ole-
11591: Hinnanerokorvauksen maksamisesta säädetään           massa olevaan lainsäädäntöön sekä yleisesti hy-
11592: tarkemmin laissa maataloustuotteiden hinnan-         väksyttyihin maatalouspoliittisiin linjauksiin.
11593: erokorvauksista. Laissa todetaan, että hinnan-       Nykyisessä tilanteessa ei ole järkevää vapaaeh-
11594: erokorvaus määräytyy tuotteen kotimaisen hin-        toisesti vetäytyä Viron kaltaiselta maallemme
11595: nan ja maailmanmarkkinahinnan erotuksen pe-          luontaiselta markkina-alueelta, joka tulevaisuu-
11596: rusteella.                                           dessa tarjoaa lisääntyviä mahdollisuuksia mo-
11597:    Nykyisessä järjestelmässä hinnanerokorvauk-       lempia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön
11598: set ovat yleensä tuotteittain samat vientikohtees-   myös elintarvikesektorilla.
11599: ta riippumatta. Vientituen eriyttäminen määrä-
11600: 
11601:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1994
11602: 
11603:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
11604:                                         1994 vp -   KK 342                                            3
11605: 
11606: 
11607: 
11608: 
11609:                                       Tili Riksdagens Talman
11610: 
11611:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    ring av exportstödet enligt mottagarland leder
11612: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den     lätt till övervakningssvårigheter och kunde locka
11613: 18 maj 1994 till vederbörande medlem av statsrå-    tillmissbruk. För Estlands del bottnarproblemet
11614: det översänt följande av riksdagsman Aittaniemi     främst i landets egen liberala linje i fråga om
11615: undertecknade spörsmål nr 342:                      utrikeshandelspolitiken vad gäller livsmedel.
11616:                                                     Estland har inte ansett detvara befogat att bygga
11617:            Vad anser Regeringen det vara för ide    upp ett eget gränsskydd för landets egen produk-
11618:        att finländska skattebetalare stöder livs-   tion mot konkurrensen från världsmarknads-
11619:        medelsexport till Estland i det närmaste     prishåll. Att dra bort fmländska produkter från
11620:        till bortslumpningspris och därigenom        marknaden i en sådan situation skulle endast leda
11621:        försämrar betingelsema för det estniska      till att dessa produkter ersattes med motsvarande
11622:        jordbruket och den estniska livsmedels-      produkter från andra länder, produkter som vis-
11623:        industrin på hemmamarknaden?                 serligen redan kan fås på den estniska marknaden
11624:                                                     där det råder en relativt livlig konkurrens. Kon-
11625:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       stateras kan också att exporten koncentreras på
11626: anföra följande:                                    relativt långt förädlade produkter, såsom yog-
11627:                                                     hurt, choklad och glass, för vilkas del gäller att
11628:    Såväl exportstödet för lantbruksprodukter        den lokala produktionen inte nödvändigtvis
11629: som exportstödet för förädlade livsmedel baserar    motsvarar efterfrågan. Exporten av egentliga
11630: sig på lagen om marknadssystemet för lantbruks-     baslantbruksprodukter till Estland har varit
11631: produkter. Enligt lagen är det möjligt att betala   mycket liten, 1993 exporterades exempelvis 12
11632: prisskillnadsersättning i samband med exporten      ton ost och 20 ton svinkött.
11633: av lantbruksprodukter och förädlade lantbruks-          Med hänvisning till det ovan anförda konsta-
11634: produkter för att främja marknadsföringen av        terar regeringen att prisskillnadsersättningen vid
11635: dessa. Om utbetalningen av prisskillnadsersätt-     export av finländska livsmedel till Estland grun-
11636: ning stadgas närmare i lagen om prisskillnadser-    dar sig på gällande lagstiftning samt på en all-
11637: sättning för lantbruksprodukter. I lagen sägs att   mänt godkänd lantbrukspolitisk linje. För när-
11638: prisskillnadsersättning kan betalas för en pro-     varande är det inte fömuftigt att frivilligt dra sig
11639: dukt på basis av skillnaden mellan det inhemska     tilihaka från en naturlig marknad för vårt land,
11640: priset och världsmarknadspriset.                    vilket den estniska marknaden är. Estland kom-
11641:    Enligt det nuvarande systemet är prisskill-      mer i framtiden att erbjuda båda parter ökade
11642: nadsersättningama i allmänhet produktvis de         möjligheter för ett fruktbart samarbete också
11643: samma oberoende av exportland. En differentie-      inom livsmedelssektom.
11644: 
11645:      Helsingforsden 6 juni 1994
11646: 
11647:                                                      Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
11648:                                                 1994 vp
11649: 
11650: Kirjallinen kysymys 343
11651: 
11652: 
11653: 
11654: 
11655:                                    Aittoniemi: Siviiliväestön kouluttamisesta maanpuolustustehtäviin
11656: 
11657: 
11658: 
11659:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11660:    Pariisin rauhansopimuksen mukaan sotilaalli-       Tuntuu kuitenkin siltä, että maatamme uhkaisi
11661: nen maanpuolustustoiminta oli kielletty puolus-       jokin hirmuinen vaara, josta ulkoasiainvaliokun-
11662: tusvoimien ulkopuolella. Mainitun sopimuksen          taan enää kuulumattomana en tiedä.
11663: eräiden kohtien menetettyä merkityksensä aktii-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11664: vinen puolisotilaallinen ja aseellinen toiminta on    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11665: piristynyt Suomessa sotaa edeltävien vuosien ta-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11666: paan. Puolustusvoimat alkavat johtaa ja ohjata        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11667: mainitunlaista toimintaa, ja Suomeen ollaan pe-
11668: rustamassa enemmän tai vähemmän laillisella                      Tietääkö Hallitus, mikä ulkopuolinen
11669: pohjalla ja kyseenalaisin tarkoituksin ns. kodin-             tai sisäpuolinen vaara suomalaista yhteis-
11670: turvajoukkoja, joille hankitaan rynnäkkökivää-                kuntaa on uhkaamassa, kun siviiliväes-
11671: reitä Kiinasta astiakaapissa säilytettäviksi, jotta           töä ryhdytään kouluttamaan puolustus-
11672: ne olisivat heti käytettävissä. Ruotsissa saman-              voimien avustuksella sekä ollaan kovalla
11673: tyyppistä toimintaa virittelevät innostavat suo-              kiireellä perustamassa ns. kodinturva-
11674: malaisia kehottamalla kodinturvajoukkoja te-                  joukkoja,jotka aseistettaisiin kiinalaisilla
11675: hostamaan toimintaansa ja arvelevat, että Suo-                rynnäkkökivääreillä, vai onko kysymys
11676: men puolustusvoimien pitäisi pitää itseään                    vain vapaiden tuulien luomasta kansalli-
11677: eräänlaisessa hälytystilassa (televisio-ohjelma               sesta, joskus vaarallisestakin innostuk-
11678:  17.5.1994).                                                  sesta?
11679:    Olen vankka maanpuolustuksen kannattaja.
11680: 
11681:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1994
11682: 
11683:                                             Sulo Aittoniemi
11684: 
11685: 
11686: 
11687: 
11688:  2400321
11689: 2                                            1994 vp -    KK 343
11690: 
11691: 
11692: 
11693: 
11694:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
11695: 
11696:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Eduskunnan oikeusasiamies on puolustusvoi-
11697: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             mien ja vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestö-
11698: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           jen välistä yhteistoimintaa koskevan kirjoituksen
11699: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            perusteella antamassaan päätöksessä pitänyt va-
11700: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             paaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjes-
11701: n:o 343:                                                  telyjä ja toteutusta yleisesti ottaen tarkoituksen-
11702:                                                           mukaisina. Sitä vastoin toiminnan säädösperus-
11703:            Tietääkö Hallitus, mikä ulkopuolinen           ta on todettu toiminnan laajuuteen ja sisältöön
11704:         tai sisäpuolinen vaara suomalaista yhteis-        nähden liian yleisluonteiseksi. Tämän johdosta
11705:         kuntaa on uhkaamassa, kun siviiliväes-            on hallitus jättänyt eduskunnalle esityksen puo-
11706:         töä ryhdytään kouluttamaan puolustus-             lustusvoimia koskevan lain 2 §:n muuttamisesta.
11707:         voimien avustuksella sekä ollaan kovalla              Maanpuolustusjärjestöjen urheiluasehankin-
11708:         kiireellä perustamassa ns. kodinturva-            nat eivät liity puolustusvoimien tukemaan kou-
11709:         joukkoja, jotka aseistettaisiin kiinalaisilla     lutustoimintaan. Joihinkin vapaaehtoisen maan-
11710:         rynnäkkökivääreillä, vai onko kysymys             puolustuskoulutuksen kursseihin sisältyvät
11711:         vain vapaiden tuulien luomasta kansalli-          aseenkäsittely ja rynnäkkökivääriammunnat to-
11712:         sesta, joskus vaarallisestakin innostuk-          teutetaan puolustusvoimien aseilla ja puo-
11713:         sesta?                                            lustusvoimien johtamana ja vastuulla.
11714:                                                               Norjassa ja erityisesti Ruotsissa on runsaas-
11715:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              ti vapaaehtoisia maanpuolustusjärjestöjä, joilla
11716: vasti seuraavaa:                                          on yhteyksiä puolustusvoimiin. Yhteistoiminta
11717:                                                           puolustusvoimien kanssa keskittyy molemmissa
11718:    Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on                 maissa kodinturvajoukkojärjestelmään, jonka
11719: suunniteltu ja järjestetty siten, että se luo ja kehit-   asema on laissa säännelty. Kodinturva kouluttaa
11720: tää kokonaismaanpuolustuksen eri aloilla tarvit-          rauhan aikana vapaaehtoisuuteen perustuen so-
11721: tavia valmiuksia. Suunnittelussa on otettu huo-           dan aikaa varten kodinturvajoukkoja merkittä-
11722: mioon myös muilla kuin sotilaallisen maanpuo-             viin tehtäviin.
11723: lustuksen alueilla tarvittavat valmiudet. Puolus-             Ruotsin ja Norjan, kodinturvajärjestelmällä
11724: tusministeriön hallinnonalan kannalta arvioitu-           on organisaationsa ja tehtäviensä puolesta yhty-
11725: na vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja erityi-              mäkohtia pikemminkin meidän paikallisjoukko-
11726: sesti vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on              järjestelmäämme, eikä sitä pidä sekoittaa Suo-
11727: kaikin puolin kannatettavaa ja arvokasta. Mieli-          men puolustusvoimien ja vapaaehtoisten maan-
11728: pidetiedustelujen mukaan 2/3 kansalaisista ha-            puolustusjärjestöjen yhteistoimintaan.
11729: luaa lisää maanpuolustukseen liittyvää koulutus-              Kansalaisten vuosikymmenien aikana patou-
11730: ta ja valistusta.                                         tuneen maanpuolustustahdon hallittu kanavoin-
11731:    Puolustusvoimien tuki on perustunut puolus-            ti puolustusvoimien ja muiden poikkeuksellisten
11732: tusvoimista annettuun lakiin. Laissa säädetään            olojen varalta olevien virallisten organisaatioi-
11733: puolustusvoimien tehtäväksi muun muassa osal-             den hyväksi torjuu mahdolliset ylilyönnit. Puo-
11734: taan edistää puolustustahtoa ja kansalaisten ruu-         lustusvoimien rajoitettu tuki toiminnalle ei
11735: miillista kuntoa kohottavaa toimintaa.                    myöskään vaaranna puolustusvoimien päätehtä-
11736:                                                           vää varten varattuja voimavaroja.
11737: 
11738:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1994
11739: 
11740:                                                                       Puolustusministeri Elisabeth Rehn
11741:                                           1994 vp -   KK 343                                           3
11742: 
11743: 
11744: 
11745: 
11746:                                         Tili Riksdagens Talman
11747: 
11748:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      gäller den frivilliga försvarsutbildningen och för-
11749: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        verkligandet av den allmänt taget är ändamålsen-
11750: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      liga. Däremot har den rätt att meddela föreskrif-
11751: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål            ter som hänför sig tili verksamheten konstaterats
11752: nr 343:                                               vara alltför allmän tili sin natur, med beaktande
11753:                                                       av verksamhetens omfång och innehåll. Rege-
11754:           Känner Regeringen tili vad det är för       ringen har därför förelagt riksdagen en proposi-
11755:        en yttre eller inre fara som hotar det fin-    tion med förslag tililag om ändring av 2 § lagen
11756:        ländska samhället, eftersom man börjar         om försvarsmakten.
11757:        utbilda civilbefolkningen med försvars-            Försvarsorganisationemas anskaffningar av
11758:        maktens hjälp och med stor hast håller på      sportvapen har inte något samband med den
11759:        att grunda s.k. hemvämstrupper som är          utbildningsverksamhet som försvarsmakten un-
11760:        utrustade med kinesiska stormgevär, eller      derstöder. Några av de övningar som ingår i den
11761:        är det bara fråga om en av fria vindar         frivilliga försvarsutbildningens kurser och som
11762:        skapad nationell entusiasm, som ibland         gäller vapenhantering och skjutning med storm-
11763:        t.o.m. kan te sig farlig?                      gevär utförs med försvarsmaktens vapen och un-
11764:                                                       der ledning av försvarsmakten samt på dess an-
11765:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         svar.
11766: anföra följande:                                          1 N orge och särskilt i Sverige finns ett stort
11767:                                                       antal frivilliga försvarsorganisationer som har
11768:    Den frivilliga försvarsutbildningen är plane-      kontakter tili försvarsmakten. Samarbetet med
11769: rad och ordnad så att den skapar och utvecklar de     försvarsmakten är i bägge ländema koncentrerat
11770: fårdigheter som behövs på totalförsvarets olika       tili hemvämstruppema, och detta systems ställ-
11771: områden. Vid planeringen har också andra får-         ning är reglerad i lag. Hemvämet utbildar under
11772: digheter än sådana som behövs på det militära         fredstid på frivillig grund hemvämstrupper för
11773: försvarets områden beaktats. Om saken bedöms          betydelsefulla krigstida uppgifter.
11774: utgående från försvarsministeriets förvaltnings-          Det svenska och norska hemvämssystemet
11775: områdes synpunkt är det frivilliga försvarsarbe-      har med tanke på sin organisation och sina upp-
11776: tet och särskilt den frivilliga försvarsutbildning-   gifter beröringspunkter snarare med vårt system
11777: en i alla avseenden värda understöd och värdeful-     får lokalförsvarstrupper, och det bör inte förväx-
11778: la. Enligt de opinionsundersökningar som gjorts       las med samarbetet mellan Finlands försvars-
11779: önskar sig 2/3 av medborgama mer utbildning           makt och de frivilliga försvarsorganisationema.
11780: och upplysning som anknyter tili försvaret.               En behärskad kanalisering av medborgamas
11781:     F örsvarsmaktens stöd har baserat sig på lagen    under årtionden uppdämda försvarsvilja tili för-
11782: om försvarsmakten. I lagen stadgas att försvars-      svarsmaktens organisationer och tili andra offici-
11783: makten har tili uppgift bl.a. att främja verksam-     ella organisationer som grundats med tanke på
11784: het som syftar tili att stärka försvarsviljan och     undantagsförhållanden förebygger eventuella
11785: höja medborgamas fysiska kondition.                   överdrifter. Försvarsmaktens begränsade stöd
11786:     Riksdagens justitieombudsman har i sitt be-       tili verksamheten äventyrar inte heller de resurser
11787: slut med anledning av en skrivelse om samarbetet      som har reserverats får försvarsmaktens huvud-
11788: mellan försvarsmakten och de frivilliga försvars-     uppgift.
11789: organisationema ansett att de arrangemang som
11790: 
11791:      Helsingforsden 6 juni 1994
11792: 
11793:                                                                    Försvarsminister Elisabeth Rehn
11794:                                                  1994vp
11795: 
11796: Kirjallinen kysymys 344
11797: 
11798: 
11799: 
11800: 
11801:                                     Aittoniemi: Rikoksesta epäillyn pidätysoikeuden laajentamisesta
11802: 
11803: 
11804: 
11805:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11806: 
11807:    Pakkokeinolain lluvun 3 §:n 1 momentin pe-          viedä lainsäädännössä tähän suuntaan, mutta
11808: rusteella rikokseen todennäköisin syin syylliseksi     asia on kariutunut lähinnä poliittisiin erimieli-
11809: epäilty voidaan pidättää muun muassa, jos ri-          syyksiin.
11810: koksesta on säädetty lievempi rangaistus kuin             Luottamus poliisin toimiin ja niihin liittyvään
11811: kaksi vuotta vankeutta mutta siitä säädetty an-        harkintaan on yhteiskunnassa, ainakin eduskun-
11812: karin rangaistus on enemmän kuin yksi vuosi            nan ulkopuolella, varsin korkea. Pidättämisestä
11813: vankeutta tai jos rikos on luvaton käyttö ja epäil-    poliisiorganisaatiossa taas päättää poliisipääl-
11814: lyn olojen tai muiden seikkojen perusteella on         lystön virassa oleva henkilö, joka koulutuksensa
11815: todennäköistä, että hän syyllistyy lainkohdassa        ja myös henkilökohtaisten ominaisuuksiensa pe-
11816: tämän jälkeen lueteltulliin tutkintaa tai oikeu-       rusteella on tämäntyyppiseen harkintaan kyke-
11817: denkäyntiä vältteleviin toimiin taijatkaa rikollis-    nevä.
11818: ta toimintaansa. Lainkohtaan on lisätty vuonna            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11819:  1992 eduskunnan toimesta mainittu luvatonta           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11820: käyttöä koskeva kohta elävässä elämässä esiinty-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11821: neiden ongelmien johdosta.                             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11822:    Erityisesti rikoslain meneillään olevan muu-
11823: tosprosessin aikana eri rikosten rangaistusastei-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11824: kot ovat muuttuneet niin, että useat rikokset,                 siin pakkokeinolain lluvun 3 §:n muutta-
11825: joissa pidättämisen mahdollisuus saattaisi olla                miseksi pitkään vaaditulla tavalla ja vi-
11826: tutkinnallinen välttämättömyys, ovat joutuneet                 reillä olevan rikoslain muutoksen perus-
11827: tämän pakkokeinon käyttömahdollisuuden ul-                     teella siten, että rikokseen todennäköisin
11828:  kopuolelle. Näin on tapahtumassa myöskin me-                  perustein syylliseksi epäilty voitaisiin
11829:  neillään olevassa uudistusvaiheessa. Tästä syystä             muiden edellytysten olemassa ollessa pi-
11830:  on esiintynyt kasvavaa muutostarvetta siihen                  dättää, jos rikoksesta säädetty ankarin
11831:  suuntaan, että peruslähtökohdan pidättämisen                  rangaistus on vähintään yksi vuosi, kysei-
11832:  mahdollisuudelle loisi se, että vaatimus olisi sää-           sen edellytyksen nykyisin ollessa yli vuosi
11833:  detyn rangaistuksen kohdalla vähintään yksi                   vankeutta?
11834:  vuosi vankeutta. Asiaa on yritetty eri muodoin
11835: 
11836:       Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1994
11837: 
11838:                                              Sulo Aittaniemi
11839: 
11840: 
11841: 
11842: 
11843:  2400321
11844: 2                                        1994 vp -   KK 344
11845: 
11846: 
11847: 
11848: 
11849:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11850: 
11851:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       voimassa yhden vuoden ja muiden uudistusvai-
11852: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        heiden ollessa edelleen valmisteluasteella, ole
11853: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      edellytyksiä arvioida, onko pakkokeinolakia
11854: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       syytä muuttaa hallituksen esittämällä tavallasi-
11855: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ten, että rikoksesta todennäköisin syin epäiltyä
11856: n:o 344:                                             saadaan säädettyjen edellytysten vallitessa pidät-
11857:                                                      tää, milloin rikoksesta säädetty ankarin rangais-
11858:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       tus on vähintään vuosi vankeutta."
11859:        siin pakkokeinolain !luvun 3 §:n muutta-         Hallituksen esitys eduskunnalle rikoslainsää-
11860:        miseksi pitkään vaaditulla tavalla ja vi-     dännön kokonaisuudistuksen toisen vaiheen kä-
11861:        reillä olevan rikoslain muutoksen perus-      sittäväksi rikoslain ja eräiden muiden lakien
11862:        teella siten, että rikokseen todennäköisin    muutoksiksi (HE 94/1993 vp) on tällä hetkellä
11863:        perustein syylliseksi epäilty voitaisiin      oikeusministeriön saamien tietojen mukaan laki-
11864:        muiden edellytysten olemassa ollessa pi-      valiokunnan käsiteltävänä. Tuossa esityksessä
11865:        dättää, jos rikoksesta säädetty ankarin       on toistakymmentä rangaistussäännöstä, joiden
11866:        rangaistus on vähintään yksi vuosi, kysei-    enimmäisrangaistus on vuosi vankeutta. Ran-
11867:        sen edellytyksen nykyisin ollessa yli vuosi   gaistussäännösten asteikot on esityksessä pyritty
11868:        vankeutta?                                    määräämään rikosten rangaistusarvon perus-
11869:                                                      teella eikä silmällä pitäen rikosprosessuaalisten
11870:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          pakkokeinojen käyttöedellytyksiä. Kun rikos-
11871: taen seuraavaa:                                      lain kokonaisuudistuksen yhtenä tavoitteena li-
11872:                                                      säksi on epärealististen korkeiden enimmäisran-
11873:    Hallitus antoi vuonna 1991 eduskunnalle esi-      gaistusten alentaminen, niiden rikosten määrä,
11874: tyksen laiksi pakkokeinolain 1ja 2luvun muutta-      joiden osalta nykyisen pakkokeinolainsäädän-
11875: misesta (HE 153/1991 vp), jossa muun muassa          nön mukaan pidättämis-ja vangitsemisvaltuudet
11876: ehdotettiin rikosprosessuaalista pidättämistä        puuttuvat, tulee lisääntymään, jos esitys hyväk-
11877: koskevien säännösten muuttamista kysymykses-         sytään. Näiden valtuuksien puuttuminen saattaa
11878: sä ehdotetuna tavalla. Eduskunta ei kuitenkaan       vuorostaan vaikeuttaa rikosten selvittämistä.
11879: hyväksynyt muutosehdotusta, vaan tyytyi muut-            Oikeusministeriössä on valmisteilla pakkokei-
11880: tamaan pidättämistä koskevia säännöksiä siten,       nolain muutosehdotus, joka on tarkoitus antaa
11881: että pidättäminen on mahdollista luvattomasta        eduskunnalle ensi syksynä. Oikeusministeriössä
11882: käytöstä, vaikka siitä säädetty enimmäisrangais-     tullaan selvittämään mahdollisuuksia tuohon
11883: tus on vuosi vankeutta. Lakivaliokunta perusteli     esitykseen liittää muun muassa ehdotukset pidät-
11884: kannanottoaan sillä, "ettei vielä tässä vaiheessa,   tämis- ja vangitsemisvaltuuksien muuttamisesta
11885: rikoslakiuudistuksen ensimmäisen vaiheen oltua       kysymyksessä tarkoitetulla tavalla.
11886: 
11887:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1994
11888: 
11889:                                                               Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
11890:                                           1994 vp -    KK 344                                             3
11891: 
11892: 
11893: 
11894: 
11895:                                          Tili Riksdagens Talman
11896: 
11897:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        inte går att bedöma om det finns anledning att
11898: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ändra tvångsmedelslagen på det sätt regeringen
11899: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       föreslår, nämligen så att den som på sanoolika
11900: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          skäl misstänks för brott, när stadgade förutsätt-
11901: 344:                                                   ningar föreligger, kan anhållas om det strängaste
11902:                                                        straffet för brottet är fångelse i minst ett år."
11903:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            Regeringens proposition till riksdagen med
11904:         en ändring av 1 kap. 3 § tvångsmedelsla-       förslag tilllagar om ändring av straffiagen och
11905:         gen enligt de krav som länge framförts         vissa andra lagar, vilka hör till det andra skedet i
11906:         och på basis av den ändring av strafflagen     totalrevideringen av straffiagstiftningen (RP 94/
11907:         som är under behandling, så att den som        1993 rd) är för närvarande under behandling i
11908:         på sanoolika skäl misstänks för brott, när     lagutskottet enligt de upplysningar som justitie-
11909:         övriga förutsättningar föreligger, kanan-      ministeriet har erhållit. I nämnda proposition
11910:         hållas om det strängaste straffet för brot-    ingår mer än tio straffstadganden med fångelse i
11911:         tet är minst ett år då den ifrågavarande       ett år som maximistraff. Mao har i propositionen
11912:         förutsättningen för närvarande är fångel-      strävat efter att bestämma straffskaloma på basis
11913:         se i mer än ett år?                            av brottens straffvärde och inte med hänsyn till
11914:                                                        förutsättningama för straffprocessuella tvångs-
11915:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          medel. Då ett mål för totalrevideringen av straff-
11916: anföra följande:                                       lagen vidare är att sänka de maximistraff som är
11917:                                                        orealistiskt stränga kommer antalet sådana
11918:    Regeringen avlät 1991 till riksdagen en propo-      brott, beträffande vilka befogenhet saknas att
11919: sition med förslag till ändring av 1 och 2 kap.        verkställa ett anhållande och en häktning enligt
11920: tvångsmedelslagen (RP 153/1991 rd). I denna            den gällande tvångsmedelslagstiftningen att öka,
11921: föreslogs bl.a. att stadgandena om straffproces-       ifall propositionen antas. Om denna befogenhet
11922: suellt anhållande ändras så som föreslås i spörs-      saknas kan utredningen av brott försvåras.
11923: målet. Riksdagen godkände dock inte ändrings-             I justitieministeriet bereds ett förslag till änd-
11924: förslaget utan nöjde sig med att ändra stadgande-      ring av tvångsmedelslagen vilket skall avlåtas till
11925: na om anhållande så att ett anhållande är möjligt      riksdagen inkommande höst. Justitieministeriet
11926: vid olovligt brukande fastän maximistraffet är         kommer att utreda möjlighetema att till denna
11927: fångelse i ett år. Lagutskottet motiverade sin         proposition foga bl.a. förslag om att ändra befo-
11928: ståndpunkt med "att det ännu i detta skede, då         genheten att verkställa ett anhållande och en
11929: första fasen av straffiagsreformen har varit i kraft   häktning, så som avses i spörsmålet.
11930: ett år och de övriga fasema fortfarande bereds,
11931: 
11932:        Helsingforsden 1 juni 1994
11933: 
11934:                                                                  Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
11935:                                                1994 vp
11936: 
11937: Kirjallinen kysymys 345
11938: 
11939: 
11940: 
11941: 
11942:                                   Aittoniemi: Toimenpiteistä valtion maksamien yritystukien yhte-
11943:                                       näistämiseksi
11944: 
11945: 
11946:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11947: 
11948:    Valtiolla on tukiaisviidakko, jonka väitetään        Nykyinen kauppa- ja teollisuusministeriön
11949: esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriön         hallintapiirissä oleva yritysten ja teollisuuden tu-
11950: byrokratiassa sisältävän parisensataa erilaista      kiviidakko kaipaa siis jo yhteiskuntataloudelli-
11951: tukimuotoa kotimaisen yrityselämän suuntaan.         sen ja moraalin kannalta siivoamista ja uudista-
11952: Mieleen tulee kansantaiteilija Veikko Lavin aika-    mista.
11953: naan levyttämä suosittu kappale, jonka aineksi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11954: na olivat muun muassa apulisä, tukilisä, kotilisä,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11955: lapsilisä jne.                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11956:    Tällainen tukiviidakko on epätarkoituksen-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11957: mukainen, hallitsematon ja vailla tarpeellista
11958: käyttö- ja oikeudellista valvontaa. Väitetään,                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11959: että joka viides tukipäätös sisältää enemmän tai             siin erityisesti kauppa- ja teollisuusminis-
11960: vähemmän aineksia, jotka eivät kestä päivänva-               teriön hallinnonalaan kuuluvan yritys-
11961: loa. Asiaan lienee uskominen, sillä tekee edus-              maailmaa koskevan tukiviidakon selvit-
11962: kuntakyselyn mihin tahansa suuntaan, tuossa tu-              tämiseksi ja uudelleen järjestämiseksi sii-
11963: kiaisten viidakossa löytyy enemmän tai vähem-                hen nykyisin liittyvän tehottomuuden ja
11964: män seliteltävää.                                            selkeästi ilmenneiden väärinkäytösten
11965:                                                              poistamiseksi?
11966: 
11967:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1994
11968: 
11969:                                            Sulo Aittoniemi
11970: 
11971: 
11972: 
11973: 
11974:  2400321
11975: 2                                         1994 vp -      KK 345
11976: 
11977: 
11978: 
11979: 
11980:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11981:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kauppa- ja teollisuusministeriön piirissä on
11982: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           käynnissä selvitystyö tukijärjestelmien kehittä-
11983: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         miseksi, tukien vaikuttavuuden selvittämiseksi
11984: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-          sekä myös tukien määrän vähentämiseksi. Kaup-
11985: men kirjallisen kysymyksen n:o 345:                     pa- ja teollisuusministeriönjohtoryhmä hyväksyi
11986:                                                         5.12.1993 ministeriön elinkeinotukipolitiikkaa
11987:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          koskevat periaatteet. Periaatteet pohjautuvat
11988:        siin erityisesti kauppa- ja teollisuusminis-     teollisuuspoliittisessa strategiassa hyväksyttyi-
11989:        teriön hallinnonalaan kuuluvan yritys-           hin linjavetoihin. Periaatteissa määritellään tuki-
11990:        maailmaa koskevan tukiviidakon selvit-           järjestelmille asetettavat yleiset vaatimukset.
11991:        tämiseksi ja uudelleen järjestämiseksi sii-          Kauppa- ja teollisuusministeriö on vahvista-
11992:        hen nykyisin liittyvän tehottomuuden ja          nut kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
11993:        selkeästi ilmenneiden väärinkäytösten            alalla myönnettävien valtion avustusten yksityis-
11994:        poistamiseksi?                                   kohtaiset ehdot. Niissä mm. edellytetään, että
11995:                                                         tuen käyttötarkoitus on määriteltävä yksityis-
11996:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             kohtaisesti. Viimeistään lopputilityksen yhtey-
11997: taen seuraavaa:                                         dessä edellytetään tilintarkastajan vakuutusta
11998:                                                         siitä, että tiedot tuen käyttämisestä pitävät paik-
11999:    Valtioneuvoston piirissä on viime aikoina kä-        kansa. Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriön
12000: sitelty monessakin yhteydessä valtion elinkeino-        sisäinen tarkastus pyrkii jälkikäteen tarkasta-
12001: tukia ja niiden karsimista. Muun muuassa valtio-        maan tukipäätösten toteutumista.
12002: sihteeri Timo Relanderin johdolla toiminut hal-             Erilaisesta säädöstämisestä huolimatta on
12003: linto- ja rahoitustukijärjestelmien koordinoinoin       kuitenkin selvää, että jokaista järjestelmää voi-
12004: johtoryhmä jätti loppuraporttinsa 10.2.1994.            daan käyttää väärin. Kauppa- ja teollisuusminis-
12005: Loppuraporttiin sisältyi mm. ehdotuksia elinkei-        teriön hallinnonalalla tehdään erilaisia tukipää-
12006: notukien koordinoinnista. Johtoryhmä päätyi             töksiä vuosittain lukuisa määrä. Aukoton val-
12007: loppupäätelmään, jonka mukaan tukijärjestel-            vontajärjestelmä edellyttäisi resurssien lisäämis-
12008: mien koordinointiin tulee pyrkiä vaiheittain ja         tä niin tarkastusportaassa kuin tukien myöntä-
12009: käyttämällä suppeita ministeriökohtaisesti tai          misvaiheessa, jotta voitaisiin käydä esimerkiksi
12010: muuten rajattuja työryhmiä tai selvitysmiehiä           paikan päällä yrityksessä tarkistamassa tuen
12011: tarkoin määriteltyjen ongelmien ratkaisemiseksi.        käyttö ehtojen mukaisesti. Kauppa- ja teollisuus-
12012:    Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-          ministeriössä ollaan tietoisia eräistä esiin tulleista
12013: alan tuet voidaan jakaa karkeasti alue-, pk-,           väärinkäytöksistä ja järjestelmiä pyritään teke-
12014: energia-, tuotekehitys- sekä vienninedistämis- ja       mään entistä paremmiksi.
12015: erityisrahoituksiin. Varsinaisia tukimomentteja             Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
12016: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan          elinkeinotukia kauppa- ja teollisuusministeriön
12017: menoarviossa on noin kaksikymmentä. Eri tuki-           hallinnonalalla on eri tavoin selvitetty ja tätä
12018: momenttien ja tukisäännösten puitteissa on              selvitystyötä tullaan jatkamaan. On myös tarkoi-
12019: luonnollisesti erilaisia tukimuotoja. On kuiten-        tus ryhtyä erilaisiin toimenpiteisiin, joiden avulla
12020: kin liioiteltua väittää, että erilaisia tukimuotoja     ilmenneitä väärinkäytöksiä voidaan jatkossa
12021: olisi parisen sataa, kuten kysymyksessä tode-           poistaa.
12022: taan.
12023: 
12024:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1994
12025: 
12026:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
12027:                                           1994 vp -     KK 345                                           3
12028: 
12029: 
12030: 
12031: 
12032:                                         Tili Riksdagens Talman
12033: 
12034:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         hundra olika stödformer såsom det påstås i
12035: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          spörsmålet.
12036: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           lnom handels- och industriministeriet pågår
12037: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 345:           det ett utredningsarbete i syfte att utveckla de
12038:                                                         olika stödsystemen, utreda deras effekt samt
12039:           Har Regeringen för avsikt att vidta           även minska antalet stödformer. Ledningsgrup-
12040:        några åtgärder för att reda ut och organi-       pen för handels- och industriministeriet godkän-
12041:        sera om den speciellt handels- och indu-         de principema om ministeriets närignsstödspoli-
12042:        striministeriets förvaltningsområde till-        tik 5.12.1993. Dessa grundar sig på de linjedrag-
12043:        hörande djungeln av olika understöd till         ningar som godkänts i den industripolitiska stra-
12044:        företagsvärlden i syfte att eliminera den        tegin. 1 principema definieras de allmänna krav
12045:        ineffektivitet som den numera förknippas         som ställs på stödsystemen.
12046:        med och det tydligt framkomna missbru-              Handels- och industriministeriet har fastställt
12047:        ket?                                             detaljerade villkor för de statliga understöd som
12048:                                                         beviljas inom handels- och industriministeriets
12049:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           förvaltningsområde. 1 dessa förutsätts det bl.a.
12050: anföra följande:                                        att användningsändamålet för understödet skall
12051:                                                         definieras i detalj. Senasti samband med slutre-
12052:    lnom statsrådet har man i flera olika samman-        dovisningen förutsätts det att revisom avger en
12053: hang under den senaste tiden behandlat de statli-       försäkran om att uppgiftema om användingen av
12054: ga näringsunderstöden och en eventuell gallring         stödet stämmer. Dessutom strävar handels- och
12055: bland dem. Bl.a. den ledningsgrupp för koordi-          industriministeriets intema revision efter att i
12056: nering av den administrativa organisationen och         efterhand kontrollera hur besluten om understöd
12057: de olika systemen för finansieringsstöd som arbe-       har genomförts.
12058: tade under ledning av statssekreterare Timo Re-            Trots att det existerar olika typer av stadgan-
12059: lander avlämnade sin slutrapport 10.2.1994.             den är det dock klart att varje system kan miss-
12060: Slutrapporten innehöll bl.a. förslag till koordine-     brukas. lnom handels- och industriministeriets
12061: ring av de olika formema av näringsstöd. Led-           förvaltningsområde fattas det ett stort antal be-
12062: ningsgruppen kom fram till den slutsatsen att           slut om olika understöd varje år. Ett kontrollsys-
12063: man skall sträva efter en etappvis koordinering         tem utan brister skulle förutsätta en ökning av
12064: av stödsystemen genom att använda små arbets-           resurser vid både övervakningen och beviljandet
12065: grupper, som gäller enskilda ministerier eller är       av understöd för att man t.ex. skulle kunna besö-
12066: på annat sätt begränsade, eller utredningsmän till      ka företagen och kontrollera att stödet används
12067: att lösa noga definierade problem.                      på det sätt som har bestämts. Vid handels- och
12068:    De understöd som hör till handels- och indu-         industriministeriet är man medveten om att visst
12069: striministeriets förvaltningsområde kan grovt           missbruk kommit i dagen och man strävar efter
12070: delas in i regional finansiering, finansiering till     att ytterligare förbättra systemen.
12071: sm-företag,       produktutvecklingsfinansiering           På ovan anförda grunder konstaterar rege-
12072: samt finansiering till exportfrämjande och speci-       ringen att de olika formema av näringsunderstöd
12073: alfinansiering. Utgiftsbudgeten för handels- och        som hör till handels- och industriministeriets för-
12074: industriministeriets förvaltningsområde omfat-          valtningsområde har blivit utredda på olika sätt
12075: tar ca tjugo egentliga stödmoment. De olika mo-         och att detta utredningsarbete kommer att fort-
12076: menten och stadgandena om understöd omfattar            sätta. Man har också för avsikt att vidta olika
12077: naturligtvis olika stödformer. Det är dock en           åtgärder med hjälp av vilka sådant missbruk som
12078:  överdrift att påstå att det skulle finnas ca två-      kommit i dagen i fortsättningen kan elimineras.
12079: 
12080:      Helsingfors den 10 juni 1994
12081: 
12082:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
12083:                                                  1994 vp
12084: 
12085: Kirjallinen kysymys 346
12086: 
12087: 
12088:                                     Röhijärvi: Kulttuurisuhteiden kehittämisestä Kaukasian uusien ta-
12089:                                        savaltojen kanssa
12090: 
12091:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12092: 
12093:     Huhtikuussa 1989 perustetusta Suomi-Geor-          seura keskittyy lähinnä tiedottamaan maassa ta-
12094: gia-seurasta tuli lyhyessä ajåssa suosittu. Jäseniä    pahtuvista ihmisoikeusloukkauksista.
12095: liittyi heti toistasataa, seura toimi aktiivisesti,        Suomi-Georgia-seuralla ei valitettavasti ole
12096: julkaisi jäsenlehteä, hoiti kulttuurisuhteita, pe-     enää taloudellisia mahdollisuuksia tehdä min-
12097: rusti Suomen kulttuurikeskuksen Tbilisiin yh-          käänlaista tutkimustyötä vastatakseen kyselijöil-
12098: dessä maan suurimman taiteilijajärjestön Pega-         le. Puhelu- ym. tiedustelut maksavat.
12099: son kanssa, osallistui Rustaveli-symposiumiin,             Tämä merkitsee käytännössä sitä, että seura
12100: järjesti konsertteja jne. Kaikki ilman opetusmi-       joutuu lakkauttamaan itsensä, minkä jälkeen
12101: nisteriön apua. Vasta vuonna 1991 seura anoi           maassa ei ole yhtään instanssia Georgiasta tai
12102: ministeriöitä rahaa julkaisu- ym. toimintaa var-       yleensä Kaukasiasta tiedottamiseen. Kokonai-
12103: ten. Jäsenmaksut eivät riittäneet mihinkään, kos-      nen kulttuuri- ja talousalue unohdetaan, mikä
12104: ka Georgia-seuralle siirtyi vähitellen koko Kau-       kostautuu tulevaisuudessa. Tällä hetkellä entisen
12105: kasian alueen tiedottajan ja tietopankin rooli.        Neuvostoliiton rikkaimmat kulttuurialueet -
12106: Suomi-Neuvostoliitto-Seurassa ei tällaista osaa-       ennen muuta 5 000 vuotta vanha Kaukasia -
12107: mista ollut. Neuvostoliiton hajoaminen alkoi           ovat vailla tiedottajaa. Tilanne on absurdi.
12108:  tuntua myös kyselyissä, kulttuuriasioitten lisäksi    Näemmehän katkerasti tänään, mitä SNS sai
12109:  seura joutui selvittämään mm. kauppapoliittisia       aikaan pyrkiessään hämärtämään muut tasaval-
12110:  kysymyksiä, koska muuttunut tilanne alkoi vaa-        lat: suomalainen bisnesmies ei vieläkään tiedä,
12111:  tia yrityksiltä suoria kontakteja itsenäistyviin      mitä esim. Armenia tuottaa tai mitä Georgiasta
12112:  neuvostotasavaltoihin.                                voisi ostaa.
12113:     Suomi-Neuvostoliitto-Seuran          muututtua         On syntynyt tilanne, jossa Suomen ja Venäjän
12114:  Suomen ja Venäjän kansojen ystävyysseuraksi           kansojen ystävyysseura, joka siis jatkaa Suomi-
12115:  Georgia-seuran työmäärä lisääntyi edelleen.           Neuvostoliitto-Seuran työtä, saa edelleen samat
12116:  Uusi Venäjä-seura ei tiennyt omia rajojaan eikä       SNS:n miljoonat (tänä vuonna pelkkää toiminta-
12117:  valtiovalta ilmeisesti sitä, että koko Neuvostolii-   avustusta 531 000 markkaa kuukaudessa! + pro-
12118:  ton asukasmäärästä vain alle puolet jäi enää val-     jektit erikseen), vaikka seura pieneni puoleen en-
12119:  tioseuran hoidettavaksi. Puolet muusta Neuvos-        tisestään: 14 tasavaltaa tipahti pois operointi-
12120:  toliitosta (Baltiaa lukuun ottamatta) unohdettiin     alueelta, väestömäärässä laskien n. 140 miljoo-
12121:  kokonaan ja yksisilmäisesti tuetaan pelkästään        naa henkeä.
12122:  Venäjää. Georgia-seuraan on soittanut useita tie-         Suomi-Georgia-seura ry:n tavoitteena on
12123:  donhaluisia, jotka ovat kiinnostuneita Venäjän        Kaukasia-lehden perustaminen, jolla lisätään
12124:  Kaukasuksen puoleisista alueista, joiden SVYS-        suomalaisten tietämystä Kaukasian kulttuurista
12125:  in henkilöstö ei ole tiennyt edes kuuluvan ope-       ja elinkeinoelämästä.
12126:  rointialueeseensa.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12127:      Suomi-Georgia-seuralla on vuosikausien ko-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12128:  kemus ja kontaktit koko alueelle sekä kulttuuri-,     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12129:  politiikka- että kaupallisissa asioissa. Kaukasia     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12130:  yli 30-miljoonaisine väestöineen, vanhoine kult-
12131:   tuureineen ja rikkaine öljy- ym. varoineen olisi                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12132:  maallemme erityisen tärkeä kauppakumppani,                     ryhtyä uusien kulttuurisuhteitten kehittä-
12133:  mutta se on jätetty nyt kuokkimatta, ikään kuin                miseksi Kaukasian uusien tasavaltojen
12134:   sota alueella jatkuisi ikuisesti. Kulttuuripuoli              kanssa?
12135:   katkesi vallankaappaukseen, joten tällä hetkellä
12136: 
12137:       Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1994
12138: 
12139:                                             Heikki Riihijärvi
12140: 2400321
12141: 2                                       1994 vp -   KK 346
12142: 
12143: 
12144: 
12145: 
12146:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12147: 
12148:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Kaukasian tasavaltojen kanssa on ollut vähäistä.
12149: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Poliittisen tilanteen selkiintyessä ja sitä mukaa
12150: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kuin Kaukasian tasavaltoihin perustetaan Suo-
12151: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki         menedustustojaon tarkoituksenmukaista harki-
12152: Riihijärven näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      ta kulttuurisuhteiden tiivistämistä.
12153: senn:o 346:                                            Aktiivisesti toimivat ulkomaanyhdistykset
12154:                                                     ovat tähän saakka voineet saada hakemuksesta
12155:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       toimintaansa harkinnanvaraista valtionavustus-
12156:        ryhtyä uusien kulttuurisuhteitten kehittä-   ta. Kun määrärahoja harkinnanvaraisiin avus-
12157:        miseksi Kaukasian uusien tasavaltojen        tuksiin on taloudellisen tilanteen takia jouduttu
12158:        kanssa?                                      voimakkaasti karsimaan, voidaan toiminta-
12159:                                                     avustusta nykyisin myöntää vain suurille valta-
12160:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kunnallisille ulkomaanyhdistyksille. Kaikki hy-
12161: vasti seuraavaa:                                    vin toimivat ulkomaanyhdistykset voivat kuiten-
12162:                                                     kin saada taloudellisten mahdollisuuksien mu-
12163:    Alueella vallitsevien levottomien olosuhteiden   kaan avustusta sellaisiin kulttuurivaihtoprojek-
12164: ja epävakaan tilanteen johdosta kulttuurivaihto     teihinsa, joilla on yleisempääkin merkitystä.
12165: 
12166:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1994
12167: 
12168:                                                              Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
12169:                                          1994 vp- KK346                                            3
12170: 
12171: 
12172: 
12173: 
12174:                                        Tili Riksdagens Talman
12175: 
12176:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     malt. När den politiska situationen klamar upp
12177: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       och i den mån det i de kaukasiska republikema
12178: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     inrättas finska beskickningar blir det ändamåls-
12179: man Heikki Riihijärvi undertecknade spörsmål         enligt att intensifiera kulturförbindelsema.
12180: nr 346:                                                 Aktivt verksamma utlandsföreningar har på
12181:                                                      ansökan hittilis kunnat få statsunderstöd enligt
12182:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       prövning. Då man på grund av den rådande
12183:        ta fOr att utveckla nya kulturförbindelser    ekonomiska situationen blivit tvungen att kraf-
12184:        med de nya republikema i Kaukasien?           tigt skära ner anslagen för prövning underkasta-
12185:                                                      de understöd, kan verksamhetsunderstöd endast
12186:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-     beviljas större riksomfattande utlandsförening-
12187: ra följande:                                         ar. Alla väl fungerande utlandsföreningar kan
12188:                                                      emellertid med hänsyn tili de ekonomiska möjlig-
12189:    På grund av de oroliga förhållandena och den      hetema få understöd för sådana kulturutbytes-
12190: instabila situationen i denna region har kulturut-   projekt som är av mera generell betydelse.
12191: bytet med republikema i Kaukasien varit mini-
12192: 
12193:      Helsingfors den 9 juni 1994
12194: 
12195:                                                               Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
12196:                                               1994 vp
12197: 
12198: Kirjallinen kysymys 347
12199: 
12200: 
12201: 
12202: 
12203:                                  P. Leppänen: Perusturvaan kohdistuvien säästötoimenpiteiden
12204:                                      vaikutuksesta
12205: 
12206: 
12207:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
12208: 
12209:    Maassamme säästetään lähes joka paikassa,         mattomaksi. Rikkomuksista ei lautakunnalla ole
12210: mikä varmaankin on osin perusteltua. Mutta           oikeutta määrätä sanktioita, joten toimenpiteet
12211: kun säästöt uhkaavat jo ihmisten perusturvalli-      jäävät olemattomiksi.
12212: suutta, on jopa lähdetty rikkomaan lakejamme            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12213: eräissä kunnissa.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12214:    STAKESin tekemään kyselyyn kuntiin ja             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12215: kuntayhtymiin kaksi kolmesta kunnasta vastasi,       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12216: että sosiaalihuollon asiakkaiden oikeusturva oli
12217: heikentynyt.                                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12218:    Eräs ongelma ovat vammaispalvelulain rikko-              ryhtyä, että kunnat ja kuntayhtymät hoi-
12219: mukset. Perusturvalautakuntaan tehdyt valituk-              tavat tehtävänsä lakien ja ohjeitten edel-
12220: set eivät ole saaneet paljon vastakaikua, koska             lyttämällä tavalla?
12221: lautakunta on käytännössä osoittautunut voi-
12222:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1994
12223: 
12224:                                          Pekka Leppänen
12225: 
12226: 
12227: 
12228: 
12229:  2400321
12230: 2                                         1994 vp -   KK 347
12231: 
12232: 
12233: 
12234: 
12235:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12236:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sistä palveluista. Oppaassa on selvitetty muun
12237: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         muassa, mitkä ovat kunnan lakisääteiset tehtä-
12238: olette 19 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-       vät sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä,
12239: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ja palvelujen järjestämisvelvollisuuden pääsisäl-
12240: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pekka Leppä-       tö.
12241: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalla on
12242: 347:                                                  useissa tapauksissa mahdollisuus hakea muutos-
12243:                                                       ta häntä koskevaan päätökseen. Muutoksenha-
12244:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kumahdollisuudella turvataan lain soveltamisen
12245:        ryhtyä, että kunnat ja kuntayhtymät hoi-       oikeellisuus kussakin yksittäistapauksessa.
12246:        tavat tehtävänsä lakien ja ohjeitten edel-     Muutoksenhaun myötä selvenee myös ennakko-
12247:        lyttämällä tavalla?                            tapausten avulla lain soveltamisen tarkempi si-
12248:                                                       sältö, millä osaltaan on kuntien viranomaisia
12249:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ohjaava vaikutus. Muutoksenhausta on yleensä
12250: taen seuraavaa:                                       säädetty palvelun järjestämistä koskevassa lais-
12251:                                                       sa.
12252:    Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan eri-            Jos kunta ei ole järjestänyt asukkailleen eri-
12253: tyislainsäädännön mukaan kunnilla on vastuu           tyislaeissa tarkoitettuja palveluja siten, että vält-
12254: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.        tämättömät peruspalvelut vastaavat maassa ylei-
12255: Lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään           sesti hyväksyttyä tasoa, voi sosiaali- ja terveysmi-
12256: sosiaali- ja terveydenhuoltoa asukkailleen, mutta     nisteriö saattaa palvelujärjestelmän asianmukai-
12257: ei useinkaan sääntele yksityiskohtaisesti toimin-     suuden perusturvalautakunnan arvioitavaksi.
12258: nan laajuutta, sisältöä ja järjestämistapaa. Kun-     Jos lautakunta toteaa, että palvelujärjestelmässä
12259: nat voivat järjestää palvelut itsenäisesti omana      on kunnastajohtuvasta syystä vakavia puutteita,
12260: toimintanaan tai ostamalla palvelut. Toiminnas-       voi lautakunta antaa kunnalle suosituksen siitä,
12261: sa voi olla kuntakohtaisia eroja paikallisten olo-    miten ja missä ajassa palvelujärjestelmässä olevat
12262: suhteiden ja väestön tarpeiden mukaan.                puutteet tulee korjata. Perusturvalautakunta ei
12263:    Eräissä erityislaeissa on palvelujen yleisenjär-   kuitenkaan ole yksittäisen sosiaali- ja terveyden-
12264: jestämisvelvollisuuden lisäksi yksilöity palveluja    huollon asiakkaan asiassa muutoksenhakuelin
12265: ja toimeentuloturvaetuuksia, joihin jokaisella        tai kanteluja käsittelevä elin, vaan muutoksen-
12266: laissa säädetyt edellytykset täyttäväHä on oikeus.    hausta on säädetty erikseen eri laeissa.
12267: Kunta ei voi evätä tällaisten palvelujen tai etuuk-       Sosiaali- ja terveysministeriön selvitettävänä
12268: sien antamista niihin oikeutetuilta. Tällaisia,       on aloitteita kunnan palvelujärjestelmän asian-
12269: kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden pii-       mukaisuuden arvioimiseksi perusturvalautakun-
12270: riin kuuluvia palveluja ovat muun ohella vam-         nassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on toistai-
12271: maisuuden perusteella järjestettävistä palveluista    seksi tehnyt yhden päätöksen kunnan päivähoi-
12272: ja tukitoimista annetun lain (380/87, jäljempänä      don järjestämistä koskevan aloitteen pohjalta.
12273: vammaispalvelulaki) mukaiset vaikeavammais-           Saadun selvityksen perusteella ministeriö katsoi,
12274: ten henkilöiden palveluasuminen, kuljetus- ja         että asianomaisen kunnan päivähoitopalvelut
12275: tulkkipalvelut sekä määrätyt taloudelliset tuki-      vastasivat nykyisellään lasten päivähoidosta an-
12276: toimet.                                               netun lain palvelujen tuottamisvelvoitteiden to-
12277:    Lakisääteisten palvelujen yleinen suunnittelu,     teutumista vastaavasti kuin maassa keskimäärin,
12278: ohjaus ja valvonta kuuluu erityislakien mukaan        joten aloite ei antanut aihetta saattaa asiaa perus-
12279: sosiaali- ja terveysministeriölle. Ministeriö on      turvalautakunnan käsiteltäväksi.
12280: muun ohjauksen ja neuvonnan ohella vuoden                 Lääninhallitusten tehtäväksi on säädetty lää-
12281:  1992 joulukuussa julkaissut kaikille kuntien luot-   nien alueella lakisääteisten palvelujen suunnitte-
12282: tamushenkilöille ja viranhaitijoille toimitetun       lu, ohjaus ja valvonta. Toukokuussa 1994läänin-
12283: oppaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisäätei-      hallitusten sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt
12284:                                           1994 vp -   KK 347                                           3
12285: 
12286: ovat ministeriön pyynnöstä tehneet selvitykset        tai lain nojalla säädetyn tai määrätyn velvoitteen.
12287: esiintyneistä epäkohdista tai laiminlyönneistä        Uhkasakon asettajana toimii lääninhallitus. Uh-
12288: valvonnan piiriin kuuluvien sosiaali- ja tervey-      kasakkomenettelyä ei ole toistaiseksi käytetty
12289: denhuollon palvelujen järjestämisessä. Selvitys-      sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja val-
12290: ten mukaan valtion ja kuntien taloudellinen ti-       tionosuuslain mukaisen toiminnan osalta.
12291: lanne on vaikuttanut palveluihin siten, että tarve-      Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa usein eri
12292: harkintaa ja myöntämisperusteita on yleisesti         tavoin, muun muassa kunnille suunnatun ajan-
12293: tiukennettu ja palvelujen tarjontaa supistettu.       tasaisseurannan avulla, palvelujen kehittymistä
12294: Esimerkiksi vammaispalvelulain soveltamisessa         kunnissa. Voimakkaasti heikentynyt taloudelli-
12295: tulkintaa siitä, kuka on vaikeavammainen henki-       nen tilanne on pakottanut kuntia etsimään sääs-
12296: lö, on tiukennettu. Vakavia epäkohtia tai suora-      töjä ja supistamaan palveluja. Säästöistä huoli-
12297: naisia laiminlyöntejä on toistaiseksi kuitenkin       matta palvelut ovat edelleenkin suuressa osassa
12298: esiintynyt vähän. Kun tällaisia laiminlyöntejä on     kuntia keskeisiltä osiltaan sillä tasolla, jonka ne
12299: tullut lääninhallitusten tietoon, ovat lääninhalli-   saavuttivat 1990-luvun alussa.
12300: tukset puuttuneet niihin.                                Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa edelleen
12301:    Yleisenä sanktiona laissa säädettyjen velvoit-     tarkasti sitä, miten kuntien erityislainsäädännön
12302: teiden laiminlyömisestä on sosiaali- ja terveyden-    mukainen palvelujen järjestämisvelvollisuus ja
12303: huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta anne-      palvelujen saatavuus kehittyy. Sosiaali- ja ter-
12304: tun lain (733/92) 42 §:ään ja kuntien valtion-        veysministeriö katsoo kuitenkin, että tässä vai-
12305: osuuslain (688/92) 27 §:ään perustuva mahdolli-       heessa ei nykyisten ohjaus- ja valvontamenettely-
12306: suus asettaa uhkasakko silloin, kun kunta tai         jen lisäksi ole kuitenkaan aiheellista ryhtyä
12307: kuntayhtymä on jättänyt noudattamatta laissa          enemmälti lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin.
12308: 
12309:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1994
12310: 
12311:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
12312: 4                                         1994 vp -   KK 347
12313: 
12314: 
12315: 
12316: 
12317:                                         Tili Riksdagens Talman
12318: 
12319:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      hälsovårdsservice och vad skyldigheten att ordna
12320: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       service i huvudsak innebär.
12321: 19 maj 1994 till vederbörande medlem av statsrå-          Social- och hälsovårdens klienter har i många
12322: det översänt följande av riksdagsman Pekka            fall möjlighet att söka ändring i ett beslut som
12323: Leppänen undertecknade spörsmål nr 347:               gäller dem själva. Genom möjligheten att söka
12324:                                                       ändring tryggas lagtillämpningens riktighet i var-
12325:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        je enskilt fall. När ändring söks klamar även
12326:        ta för att få kommunema och samkom-            lagtillämpningens exaktare innehåll med hjälp av
12327:        munema att sköta sina uppgifter så som         precedensfall, vilket för sin del verkar som vägvi-
12328:        förutsätts i lagar och anvisningar?            sare för kommunemas myndigheter. Om sökan-
12329:                                                       de av ändring stadgas i allmänhet i lagen angåen-
12330:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         de anordnande av service.
12331: anföra följande:                                         Om kommunen inte har ordnat den service för
12332:                                                       sina invånare som avses i speciallagama så att
12333:    Enligt speciallagstiftningen om social- och        den nödvändiga basservicen motsvarar allmänt
12334: hälsovården har kommunema ansvaret för ord-           godkänd nivå i landet, kan social- och hälso-
12335: nandet av social- och hälsovården. Lagstiftning-      vårdsministeriet låta grundskyddsnämnden prö-
12336: en ålägger kommunema att ordna social- och            va servicesystemets ändamålsenlighet. Om
12337: hälsovård för sina invånare, men reglerar inte        nämnden konstaterar att det av orsaker som be-
12338: ofta i detalj verksamhetens omfattning, innehåll      ror på kommunen finns allvarliga brister i servi-
12339: och det sätt på vilket den skall ordnas. Kommu-       cesystemet, kan nämnden ge kommunen rekom-
12340: nema kan ordna servicen självständigt som en          mendationer om hur och inom viiken tid brister-
12341: egen verksamhet eller genom att köpa service.         na i servicesystemet skall avhjälpas. Grund-
12342: Korumunvisa skillnader kan förekomma i verk-          skyddsnämnden är dock inte en besvärsinstans
12343: samheten beroende på de lokala förhållandena          för en enskild social- och hälsovårdsklients ären-
12344: och befolkningens behov.                              de eller ett organ som behandlar klagomål, utan
12345:    I vissa speciallagar har utom den allmänna         om sökande av ändring stadgas särskilt i olika
12346: skyldigheten att ordna serviee även individualise-    lagar.
12347: rats serviceformer och utkomstförmåner, som               Inom social- och hälsovårdsministeriet utreds
12348: var och en som uppfyller de i lag stadgade villko-    för närvarande initiativ om hur servicesystemets
12349: ren har rätt till. En kommun kan inte vägra ge        ändamålsenlighet skall prövas i grundskydds-
12350: service eller förmåner till dem som har rätt till     nämnden. Social- och hälsovårdsministeriet har
12351: dessa. Sådana serviceformer som en kommun är          hittills fattat ett beslut med utgångspunkt i ett
12352: skyldig att ordna är bl.a. serviceboende, fård-       initiativ som gäller ordnandet av kommunal dag-
12353: tjänst och tolktjänst för gravt handikappade          vård. På grundval av den utredning som erhållits
12354: samt vissa ekonomiska stödåtgärder enligt lagen       ansåg ministeriet att ifrågavarande kommuns
12355: om service och stöd på gnmd av handikapp (380/        dagvårdsservice i sin nuvarande form motsvara-
12356: 87, nedan handikappservicelagen).                     de fullgörandet av de skyldigheter att producera
12357:    Den allmänna planeringen, stymingen och            service som ingår i lagen om bamdagvård på
12358: övervakningen av den lagstadgade servicen hör         samma sätt som i landet i genomsnitt, varför
12359: enligt speciallagama till social- och hälsovårds-     initiativet inte gav anledning till att hänskjuta
12360: ministeriet. Utöver all annan styming och råd-        ärendet till grundskyddsnämnden.
12361: givning publicerade ministeriet i december 1992           Enligt stagandena hadänsstyrelsema till upp-
12362: en guide över den lagstadgade servicen inom soci-     gift att planera, styra ochutöva tillsynen över den
12363: al- och hälsovården. Guiden sändes till alla för-     lagstadgade servicen inom länet. I maj 1994 gjor-
12364: troendevalda och tjänsteinnehavare i kommu-           de länsstyrelsemas social- och hälsovårdsenheter
12365: nema. I guiden utreds bl.a. kommunens lagstad;..      på ministeriets begäran utredningar om missför-
12366: gade uppgifter när det gäller att ordna social- och   hållanden eller underlåtelser i samband med ord-
12367:                                            1994 vp -   KK 347                                              5
12368: 
12369: nandet av den social- och hälsovårdsservice som        re tillämpats på verksamhet som avses i lagen om
12370: omfattas av tilisynen. Enligt utredningarna har        planering av och statsandel för social- och hälso-
12371: statens och kommunernas finansiella situation          vården.
12372: inverkat på servicen på det sättet att behovspröv-        Social- och hälsovårdsministeriet följer ofta
12373: ningen och beviliningsgrunderna allmänt har            på olika sätt med hur servicen utvecklar sig i
12374: skärpts och utbudet av service minskats. Exem-         kommunerna, bl.a. med hjälp av det uppfölj-
12375: pelvis vid tiliämpningen av handikappservicela-        ningssystem som tillämpas i kommunerna. Det
12376: gen har tolkningen av vem som är gravt handi-          kraftigt försämrade ekonomiska läget har tving-
12377: kappad blivit strängare. Tilis vidare har det dock     at kommunerna att göra inbesparingar och in-
12378: förekommit få allvarliga fall av missförhållanden      skränka servicen. Trots inbesparingarna är servi-
12379: eller direkta försummelser. När sådana försum-         cen i en stor del av kommunerna tili sina centrala
12380: melser kommit tili länsstyrelsernas kännedom,          delar fortfarande på den nivå som nåddes i bör-
12381: har länsstyrelserna ingripit.                          jan av 1990-talet.
12382:    En allmän sanktion när stadgade skyldigheter           Social- och hälsovårdsministeriet följer fortfa-
12383: försummats är den på 42 § lagen om planering av        rande noga med hur kommunerna uppfyller sina
12384: och statsandel för social- och hälsovården (733/       skyldigheter att ordna service enligt speciallag-
12385: 92) och 27 § lagen om statsandelar tili kommu-         stiftningen och hur tillgången tili service utveck-
12386: nerna (688/92) baserade möjligheten att föreläg-       las. Social- och hälsovårdsministeriet anser dock
12387: ga vite när en kommun eller en samkommun inte          att det i detta skede inte finns anledning tili ytter-
12388: har fullföljt en i lag eller med stöd av lag stadgad   ligare lagstiftningsåtgärder utöver de nuvarande
12389: eller föreskriven skyldighet. Vite föreläggs av        styrnings- och tillsynsförfarandena.
12390: länsstyrelsen. Vitesförfarandet har inte tilis vida-
12391: 
12392:      Helsingfors den 7 juni 1994
12393: 
12394:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
12395:                                                   1994vp
12396: 
12397: Kirjallinen kysymys 348
12398: 
12399: 
12400: 
12401: 
12402:                                     Rinne: Olvi Oy:n ja Raisio Oy:n avustamisesta valtion varoin
12403: 
12404: 
12405: 
12406:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12407:    Palkanansaitsijoiden ja eläkeläisten verotus            Raisio Oy on myös hamuamassa veronmaksa-
12408: on noussut sietämättömälle tasolle. Pienituloiset       jien kassalla. Raision yksi merkittävä omistaja
12409: lapsiperheet ja pieneläkeläiset näkevät nälkää.         on ulkoministeri Heikki Haavisto. Raisio Oy ha-
12410: Ensimmäiset viestit suoranaisesta kerjuusta ker-        kee julkisuudessa olleiden tietojen mukaan yh-
12411: tovat tilanteesta, jollaista ei ole Suomessa koettu     teensä tuhannen miljoonan markan tukea maa-
12412: seitsemäänkymm~neen vuoteen. Monet pitkäai-             talouden siirtymäkauden ajaksi, jos Suomi liittyy
12413: kaissairaat ovat joutuneet talousvaikeuksien ta-        Euroopan unioniin. Yhtiön varatoimitusjohtaja
12414: kia luopumaan välttämättömästä lääkitykses-             on ilmoittanut, että "kyllä me ilman tukeakin
12415: tään. Hallitus on leikannut väestöryhmissä, jot-        pärjäämme". Kysymyksessä siis lienee samanlai-
12416: ka eivät kykene puolustautumaan. Rahat on               nen rahastustoimi kuin on jo tapahtunut Olvi
12417: upotettu kohteisiin, joita ei tarvitsisi verovaroin     Oy:n kohdalla.
12418: tukea.                                                     Yritysten saarnat turhat avustukset tyhjentä-
12419:    Vastikkeetonta tukea on Suomessa tämän hal-          vät sitä yhteistä valtion kassaa, josta huolehdi-
12420: lituksen aikana lisätty enemmän kuin muissa             taan vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten
12421: Euroopan maissa keskimäärin. Kauppa- ja teol-           toimeentuloturva.
12422: lisuusministeriö, joka on päällikkövirasto ja jota         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12423: johtaa ministeri Seppo Kääriäinen, on myöntä-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12424: nyt 6,8 miljoonan markan investointiavustuksen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12425: Olvi Oy:lle. Samainen yritys, jonka yhtiön halli-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12426: tuksessa Seppo Kääriäinen itse istuu, on jakanut
12427: 3,8 miljoonan markan osingot omistajilleen.                       Näkeekö Hallitus Olvi Oy:n ja Raisio
12428: Noin puolet veronmaksajien rahasta on, asialli-                Oy:n avustustapauksissa yleisen yhteis-
12429: sesti ottaen, valunut henkilöille, joille ne ovat tai          kuntamoraalin kannalta kyseenalaista
12430: eivät ole tarkoitettuja. Tällaisen Hipäisyperiaat-             menettelyä, ja jos näkee,
12431: teen omaksuminen valtion tukipolitiikassa on                      aikooko se tutkia Olvi Oy:n avustuk-
12432: kestämätöntä.                                                  sen myöntämisperusteet ja osingon ja-
12433:     Rahat ovat joka tapauksessa poissa valtion                 kautumisen uudelleen sekä tutkia riittä-
12434: kassasta, mikä osaltaan aikaansaa "säästötoi-                  vällä huolellisuudella Raisio Oy:n mah-
12435: menpiteiden" johdosta sen, että syrjäytyneiden                 dollisen anomuksen aiheellisuuden?
12436: lapset voivat joutua jopa kerjuulle.
12437: 
12438:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1994
12439: 
12440:                                                Heikki Rinne
12441: 
12442: 
12443: 
12444: 
12445: 2400321
12446: 2                                          1994 vp -   KK 348
12447: 
12448: 
12449: 
12450: 
12451:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12452: 
12453:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hankkeen kohteena olevan toimintayksikön työ-
12454: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          paikkojen, tuotannonjalostusarvon tai palvelus-
12455: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ten olennainen lisäys.
12456: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rinteen              Olvi Oy:n laajennushanke täytti edellä maini-
12457: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 348:          tut myöntämisperiaatteet, ja kauppa- ja teolli-
12458:                                                        suusministeriö päätti myöntää Olvi Oy:lle inves-
12459:           Näkeekö Hallitus Olvi Oy:n ja Raisio         tointiavustusta saatuaan valtioneuvoston raha-
12460:        Oy:n avustustapauksissa yleisen yhteis-         asiainvaliokunnan puoltavan lausunnon.
12461:        kuntamoraalin kannalta kyseenalaista               Hallitus katsoo, että kauppa- ja teollisuusmi-
12462:        menettelyä, ja jos näkee,                       nisteriön Olvi Oy:tä koskeva investointiavustus-
12463:           aikooko se tutkia Olvi Oy:n avustuk-         päätös on tehty asianmukaisesti. Myönnetty in-
12464:        sen myöntämisperusteet ja osingon ja-           vestointiavustus maksetaan jälkikäteen Olvi
12465:        kautumisen uudelleen sekä tutkia riittä-        Oy:n hankkeen toteutumisen mukaan.
12466:        vällä huolellisuudella Raisio Oy:n mah-            Myönnetty investointiavustus ja Olvi Oy:n
12467:        dollisen anomuksen aiheellisuuden?              maksamat osingot omistajilleen, eivät liity toi-
12468:                                                        siinsa millään tavoin. Se, että Olvi Oy pystyy
12469:    Vastauksena Olvi Oy:n osalta esitän kunnioit-       maksamaan osinkoja omistajilleen, osoittaa ai-
12470: taen seuraavaa:                                        noastaan sen, että yritys on menestynyt toimin-
12471:                                                        nassaan. Kauppa- ja teollisuusministeriö pyrkii
12472:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on, asian ol-       jatkossakin edistämään kilpailukykyisen yritys-
12473: tua 20.10.1993 valtioneuvoston raha-asiainvalio-       kannan ja tuotantotoiminnan kasvua. Näin voi-
12474: kunnan käsiteltävänä, myöntänyt Olvi Oy:n in-          daan parhaiten edistää aluepoliittisia tuen myön-
12475: vestointihankkeeseen 21.10.1993 yritystoimin-          tämisen perusteena olevia tavoitteita.
12476: nan aluetuesta annetun lain (1297/88) nojalla in-         Edellä mainittuun viitaten hallitus ei näe mi-
12477: vestointiavustusta 7 854 000 mk. Panimo- ja vir-       tään syytä tutkia Olvi Oy:n avustuksen myöntä-
12478: voitusjuomateollisuutta harjoittavan Olvi Oy:n         misperusteita uudelleen.
12479: tehdas sijaitsee Iisalmessa, joka oli vuonna 1993
12480: valtioneuvoston nimeämä erityisaluekunta.                 Vastauksena Raisio Oy:n osalta esitän kun-
12481:    Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäi-       nioittaen seuraavaa:
12482: nen ei ole Olvi Oy:n hallituksen jäsen, kuten
12483: kansanedustaja Rinne toteaa. Ministeri Kääriäi-           Hallitus on EU-jäsenyysratkaisun yhteydessä
12484: nen on ainoastaan Olvi-säätiön hallituksen jäsen,      tehnyt periaateratkaisun elintarviketeollisuuden
12485: missä tehtävässä ministeri Kääriäinen ei osallistu     siirtymäkauden tuesta. Tarkoitus on, että yritys-
12486: millään tavoin 01vi Oy:n liiketoimintaan. Minis-       ten T &K-toimintaan sekä vienninedistämiseen ja
12487: teri Kääriäinen ei myöskään ole osallistunut Olvi      markkinointiin voidaan käyttää enintään 500
12488: Oy:n investointiavustushakemuksen käsittelyyn          milj. mk viiden vuoden aikana.
12489: missään vaiheessa.                                        Lisäksi tarkoitus on, että elintarviketeollisuu-
12490:    Olvi Oy:tä koskeva investointiavustuspäätös         den rakennemuutosinvestointeihin voidaan
12491: tehtiin yritystoiminnan aluetuesta annetun lain        käyttää viiden vuoden aikana enintään 700 milj.
12492: (1297/88) nojalla. Lain mukaan avustuksen              mk. Myös EU:n rakennerahastoista tulisi mer-
12493: myöntämisen edellytyksenä on: 1) että yritys           kittävä rahoitus. Tukijärjestelmää aikanaan
12494: aloittaa tai laajentaa toimintaansa taikka uudis-      käyttöön otettaessa päätetään myös tuen ehdois-
12495: taa käyttöomaisuuttaan, 2) että avustettava han-       ta. Mikäli kysymyksessä mainittu Raisio Oy täl-
12496: ke edistää aluepolitiikasta annetussa laissa sää-      löin hakee tukea, tulee hakemus käsiteltäväksi
12497: dettyjä tavoitteita ja 3) että yrityksellä katsotaan   näillä periaatteilla.
12498: olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan                Elintarviketeollisuusyritykset, jotka täyttävät
12499: toimintaan. Milloin kysymyksessä on yrityksen          tuen ehdot, ovat luonnollisesti oikeutettuja tu-
12500: toiminnan laajentaminen, edellytetään lisäksi,         keen käytettävissä olevienmäärärahojen puitteis-
12501: että laajentamisella arvioidaan saavutettavan          sa. Kaikki hakemukset tutkitaan huolellisesti.
12502: 
12503:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1994
12504: 
12505:                                                                            Ministeri Pertti Salolainen
12506:                                            1994 vp -    KK 348                                            3
12507: 
12508: 
12509: 
12510: 
12511:                                           Tili Riksdagens Talman
12512: 
12513:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         och 3) att företaget anses ha förutsättningar för
12514: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          fortgående lönsam verksamhet. Då det är fråga
12515: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        om utvidgning av företagets verksamhet förut-
12516: man Rinne undertecknade spörsmål nr 348:                sätts det dessutom att utvidgningen beräknas
12517:                                                         medföra en väsentlig ökning av antalet arbets-
12518:            Anser Regeringen att man handlat på          platser vid den verksamhet som projektet gäller,
12519:        ett från samhällsmoralisk synpunkt sett          av dess produktions förädlingsvärde eller av dess
12520:        tvivelaktigt sätt vid beviljandet av bidrag      tjänster.
12521:        till Olvi Oy och Raisio Oy, och om så är             Olvi Oy:s utvidgningsprojekt uppfyllde de
12522:        fallet,                                          ovan angivna kraven för att bidrag skulle kunna
12523:            har Regeringen för avsikt att på nytt        beviljas och handels- och industriministeriet be-
12524:        undersöka grundema för beviljandet av            slöt bevilja Olvi Oy ett investeringsbidrag efter
12525:        nämnda bidrag till Olvi Oy och företagets        att ha inhämtat ett tilistyrkande utlåtande hos
12526:        dividendutdelning samt att med tillräck-         statsrådets finansutskott.
12527:        lig omsorg undersöka om Raisio Oy:s                  Regeringen anser att handels- och industrimi-
12528:        eventuella ansökan är befogad?                   nisteriets beslut om beviljande av ett investerings-
12529:                                                         bidrag tili Olvi Oy har fattats på ett tilibörligt
12530:   Som svar för Olvi Oy:s del får jag vördsamt           sätt. Det beviljade investeringsbidraget betalas i
12531: anföra följande:                                        efterhand allt efter det hur projektet framskrider.
12532:                                                             Det beviljade investeringsbidraget och de av
12533:      Handels-     och     industriministeriet     har   Olvi Oy utdelade dividendema har inget sam-
12534: 21.10.1993, efter att ärendet behandlats av stats-      band med varandra. Det att Olvi Oy är kapabelt
12535: rådets finansutskott 20.10.1993, med stöd av la-        att utdela dividender tili sina ägare är enbart ett
12536: gen om regionalt stödjande av företagsverksam-          bevis på att företaget har varit framgångsrikt isin
12537: heten (1297/88) beviljat Olvi Oy ett investerings-      verksamhet. Handels- och industriministeriet
12538: bidrag om 7 854 000 mk för ett investeringspro-         skall också i fortsättningen sträva efter att främja
12539: jekt. Olvi Oy, som bedriver bryggeriverksamhet          tillväxten av ett konkurrenskraftigt företagsbe-
12540: och läskedryckstillverkning, har sin fabrik i           stånd och av framgångsrik produktionsverksam-
12541: Idensalmi, som 1993 hörde till de kommuner som          het. På detta sätt kan man bäst främja de regiona-
12542: av statsrådet hade utnämnts till specialområdes-        la mål som ligger till grund för beviljandet av
12543: kommuner.                                               bidrag.
12544:      Som riksdagsman Rinne konstaterar är han-              Med hänvisning till det förutsagda anser re-
12545: dels- och industriminister Seppo Kääriäinen inte        geringen att det inte föreligger några skäl att på
12546: styrelsemedlem i Olvi Oy. Minister Kääriäinen är        nytt undersöka de grunder på vilka Olvi Oy bevil-
12547: endast medlem i Olvistiftelsens styrelse, och i den     jades ett investeringsbidrag.
12548:  ställningen deltar minister Kääriäinen på intet
12549: sätt i Olvi Oy:s atrårsverksamhet. Minister Kää-           Som svar för Raisio Oy:s del får jag vördsamt
12550:  riäinen har inte heller i något skede deltagit i       framföra följande:
12551: behandlingen av Olvi Oy:s ansökan om investe-
12552:  ringsbidrag.                                              Regeringen har i samband med beslutet om
12553:      Beslutet om beviljandet av investeringsbidrag      medlemskap i EU fattat ett principiellt beslut om
12554:  tili Olvi Oy fattades med stöd av lagen om regio-      stöd tilllivsmedelsindustrin under övergångspe-
12555:  nalt stödjande av företagsverksamheten (1297/          rioden. Meningen är att högst 500 miljoner mark
12556:  88). För att undestöd skall kunna beviljas krävs       får under en femårsperiod användas tili företa-
12557:  enligt lagen 1) att företaget inleder eller utvidgar   gens FoU-verksamhet samt tili exportfrämjande
12558:  sin verksamhet eller fömyar sina anläggningstill-      och marknadsföring.
12559:  gångar, 2) att det projekt som skall stödjas främ-        Avsikten är dessutom att högst 700 miljoner
12560:  jar de syften som anges i lagen om regionalpolitik     mark kan under en femårsperiod användas tili
12561: 4                                         1994 vp -   KK 348
12562: 
12563: livsmedelsindustrins strukturomvandlingsinves-           De företag inom livsmedelsindustrin som upp-
12564: teringar. En betydande del skulle också kunna fås     fyller villkoren för bidrag är naturligtvis berätti-
12565: från EU:s strukturfonder. När stödsystemet i          gade till det inom ramen för disponibla anslag.
12566: sinom tid skall tas i bruk, skall även beslut om      Alla ansökningar kommer att granskas med stor
12567: villkoren för stödet fattas. Ifall bolaget i fråga,   omsorg.
12568: Raisio Oy, då anhåller om bidrag kommer ansö-
12569: kan att behandlas efter dessa principer.
12570:      Helsingforsden 9 juni 1994
12571: 
12572:                                                                            Minister Pertti Salolainen
12573:                                                  1994 vp
12574: 
12575: Kirjallinen kysymys 349
12576: 
12577: 
12578: 
12579: 
12580:                                    Vistbacka: Neste Oy:n liiketoiminnan vaikutuksista huoltoasemien
12581:                                         keskinäiseen kilpailuun
12582: 
12583: 
12584:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12585:     Valtion omistama Neste Oy yhdessä tytäryh-         tännössä liikevaihtoveroa. Tämä johtuu siitä,
12586: :iöidensä kanssa vääristää tällä hetkellä voimak-      että Neste Kide Oy ei peri vuokraa bensiinin
12587: eaasti polttoainekaupan kilpailutilannetta. Yk-        myynnin osalta komissiokauppiailta. Tämä vero
12588: ;ityinen bensiinikauppias joutuu ostamaan suu-         olisi normaalisti 10-12 penniä litralta, jolloin
12589: iakin määriä hankkiessaan bensiiniä Neste              perimättä jättämisestä aiheutuu valtiolle tappio-
12590: )y:ltä hintaan 4,37 mk (95 okt.) ja saa siitä myy-     ta noin 5 miljoonaa markkaa. Jos Neste Kide Oy
12591: lessään 4,40 mk litralta. Näin ollen myyntivoi-        maksaa komissiokauppiaille bensiinin myynnis-
12592:  oksi jää ainoastaan 3 penniä litralta, josta itse-    tä 18 penniä litralta hoitopalkkiota, silloin ei
12593: läisen huoltoaseman omistajan täytyy kattaa            kauppiaskaan maksa liikevaihtoveroa ja valtion
12594: dinteistöstä aiheutuvat kulut, mittarit, säiliöt ja    tappioksi muodostuu 10 miljoonaa markkaa.
12595: 1enkilökuntakulut. Käytännössä palkkio ei riitä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12596:  :des mittareiden ja säiliöiden kunnossapitoon.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12597:  )amaan aikaan eräs toinen Nesteen tytäryhtiöön        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12598:  muluva huoltoasema hankkii Nesteeltä bensii-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12599:  liä hinnalla, joka mahdollistaa polttoaineen
12600:  nyymisen jopa 15 penniä litralta halvemmalla                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12601:  ~uin Nesteen toinen markkinointiyhtiö myy vas-               Neste-konserniin kuuluvien yritysten
12602:   aavaa polttoainetta itsenäiselle yrittäjälle. Näin          huoltoasema-alan kilpailua vääristävistä
12603:   iitä huolimatta, että Nesteen konserniin kuulu-             hinnoitteluperusteista ja komissiokaup-
12604:   ra huoltoasema ostaa vuosittain vain murto-                 piailta vuokran perimättä jättämisestä
12605:   )San itsenäisen huoltoaseman pitäjän hankki-                sekä hoitopalkkioiden maksamisesta
12606:   nasta bensiinimäärästä.                                     aiheutuvien valtiolle saamatta jäävien lii-
12607:     Toinen Neste-konsernin toimintaan liittyvä                kevaihtoverojen perimiseksi?
12608:   :päkohta on se, että Neste Kide Oy kiertää käy-
12609: 
12610:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1994
12611: 
12612:                                             Raimo Vistbacka
12613: 
12614: 
12615: 
12616: 
12617:   400321
12618: 2                                         1994 vp -       KK 349
12619: 
12620: 
12621: 
12622: 
12623:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12624: 
12625:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           on tarkoitus puuttua tämän vuoden aikana heti
12626: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            kun kilpailuneuvostossa vireillä oleva Nesteen
12627: olette 20 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-          tukkumyyntihintoja koskeva asia on ratkaistu.
12628: jeenne n:o 916 ohella toimittanut valtioneuvos-             Bensiinin asiakashinnoittelu on Suomessa va-
12629: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Vist-        paata ja kovan kilpailun alaista. Kauppiaiden
12630: backan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              bensiinin hankintahinnat markkinointiyhtiöiltä
12631: n:o 349:                                                 riippuvat huoltoasemien omistussuhteista sekä
12632:                                                          kauppiaan öljy-yhtiöltä saamien markkinointi-
12633:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä            ja muiden palveluiden määrästä. On olemassa
12634:        Neste-konserniin kuuluvien yritysten              kaksi kaupankäyntitapaa, öljy-yhtiön ja itsenäi-
12635:        huoltoasema-alan kilpailua vääristävistä          sen kauppiaan välinen kaupankäynti ja komis-
12636:        hinnoitteluperusteista ja komissiokaup-           siokauppa öljy-yhtiön lukuun ja riskillä. Komis-
12637:        piaitta vuokran perimättä jättämisestä            siokaupassa kauppias ei lainkaan osta polttones-
12638:        sekä hoitopalkkioiden maksamisesta                tettä markkinointiyhtiöltä, joten hankintahinto-
12639:        aiheutuvien valtiolle saamatta jäävien lii-       jen vertailu keskenään ei ole mahdollista.
12640:        kevaihtoverojen perimiseksi?                         Komissiokaupassa öljy-yhtiö omistaa myytä-
12641:                                                          vät polttonesteet ja kantaa kaupan riskin ja saa
12642:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             siitä koko myyntituoton poislukien kaupan hoi-
12643: vasti seuraavaa:                                         dosta maksettava komissiopalkkio. Neste Kide
12644:                                                          Oy ei peri vuokraa bensiinin myynnin osalta ko-
12645:    Neste Oy:n markkinointiyhtiöillä on vahva             missiokauppiaalta, mikä sinänsä ei vaikuta val-
12646: asema maamme polttoainemarkkinoilla: vuonna              tiolle kertyvän arvonlisäveron määrään, koska
12647: 1993 markkinaosuus oli yhteensä 36,7 %. Vah-             kauppaketjuna syntyvä arvonlisä joka tapauk-
12648: van markkina-asemansa vuoksi nämä markki-                sessa verotetaan. Asiamiehenä toimivan kaup-
12649: nointiyhtiöt ovat koko ajan kilpailuviranomais-          piaan polttonesteiden myynti on arvonlisäveron
12650: ten seurannassa. Kilpailuvirasto on vastikään            alaista toimintaa ja kauppias maksaa öljy-yhtiöl-
12651: laatinut selvityksen huoltoasemaketjujen kilpai-         tä saamastaan komissiopalkkiosta täyden arvon-
12652: luolosuhteista ja näiden ketjujen ja öljy-yhtiöi-        lisäveron. Näin ollen Neste Kide Oy:n toimin-
12653: den välisistä suhteista. Selvityksessä on tullut         taan ei liity veronkiertoa.
12654: esille tiettyjä epäkohtia, joihin kilpailuvirastolla
12655: 
12656:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1994
12657: 
12658:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
12659:                                           1994 vp -     KK 349                                           3
12660: 
12661: 
12662: 
12663: 
12664:                                         Tili Riksdagens Talman
12665: 
12666:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Återförsäljningspriset på bensin kan bestäm-
12667: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse nr 916         mas fritt i Finland och konkurrensen på området
12668: av den 20 maj 1994 till vederbörande medlem av          är hård. Återförsäljarnas anskaffningspriser på
12669: statsrådet översänt följande av riksdagsman             bränsle hos marknadsföringsbolagen är beroen-
12670: Vistbacka undertecknade spörsmål nr 349:                de av servicestationernas ägandeförhållanden
12671:                                                         samt på utsträckningen av marknadsförings-
12672:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-         tjänster och annan service som återförsäljaren får
12673:        sikt att vidta för att indriva den uteblivna     från oljebolaget. Det förekommer två typer av
12674:        statliga omsättningsskatt som orsakas av         handel: dels handel mellan oljebolaget och den
12675:        de prissättningsgrunder hos företag inom         självständiga återförsäljaren, dels kommissions-
12676:        Neste-koncernen vilka snedvrider kon-            handel för oljebolagets räkning som också svarar
12677:        kurrensen i servicestationsbranschen, av         för risken. Vid kommissionshandel köper åter-
12678:        uraktlåtenhet att uppbära hyra av kom-           försäljaren inte bränslet av marknadsföringsbo-
12679:        missionärer samt av utbetalning av kom-          laget, så någon jämförelse mellan anskaffnings-
12680:        missionsarvoden?                                 priserna är inte möjlig.
12681:                                                            Vid kommissionshandel äger oljebolaget det
12682:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           bränsle som skall säljas, svarar för den risk som
12683: anföra följande:                                        handeln medför och får alla försäljningsintäkter
12684:                                                         bortsett från det kommissionsarvode som betalas
12685:    Marknadsföringsbolagen inom Neste-koncer-            för själva försäljningen. Neste Kide Oy uppbär
12686: nen har en stark position på bränslemarknaden i         ingen hyra av kommissionären för bensinförsälj-
12687: vårt land: deras marknadsandel uppgick till             ningen, vilket i och för sig inte påverkar den
12688: 36,7% år 1993. På grund av deras starka ställning       mervärdesskatt som inflyter till statskassan, ef-
12689: på marknaden övervakas dessa bolag kontinuer-           tersom det mervärde som uppstår i och med att
12690: ligt av konkurrensmyndigheterna. Konkurrens-            det är fråga om en affårskedja beskattas i vilket
12691: verket har nyligen gjort en utredning om konkur-        fall som helst. Den bränsleförsäljning som hand-
12692: rensförhållandena mellan olika servicestations-         landen bedriver i egenskap av en agent omfattas
12693: kedjor samt förhållandena mellan dessa och olje-        av mervärdesskatten och återförsäljaren betalar
12694: bolagen. U nder utredningens gång har vissa             full mervärdesskatt på det kommissionsarvode
12695: missförhållanden uppdagats, i vilka konkurrens-         han får från oljebolaget. Sålunda är det inte fråga
12696: verket har för avsikt att ingripa ännu under årets      om någon skattesmitning vid Neste Kide Oy:s
12697: lopp så fort frågan om Nestes partipriser på            verksamhet.
12698: bränsle, som är anhängigt vid konkurrensrådet,
12699: har blivit avgjort.
12700: 
12701:      Helsingforsden 13 juni 1994
12702: 
12703:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
12704:                                                1994vp
12705: 
12706: Kirjallinen kysymys 350
12707: 
12708: 
12709: 
12710: 
12711:                                   Seppänen: Suomen jäsenmaksupalautuksista Euroopan unionissa
12712: 
12713: 
12714: 
12715:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12716:    Ulkoasiainministeriön muistiossa "ED-jäse-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12717: nyyden sisältö, yhteenveto" (29.3.1994) sivulla      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12718: 125 sanotaan, että Suomi saa EU:n budjetista         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12719: (edellisellä sivulla olevan taulukon otsikon mu-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12720: kaan) "muuta tukea" 640 miljoonaa markkaa.
12721:    Ministeri Pertti Salolainen toteaa vastaukses-              Katsooko Hallitus johtaneensa kan-
12722: saan kirjalliseen kysymykseeni n:o 265, että kysy-          sanedustajia Suomen jäsenmaksupalau-
12723: myksessä esitetyt maksut eivät tule Suomen val-             tusten suhteen harhaan EU-jäsenyysneu-
12724: tion budjettiin eivätkä ole riippuvaisia EU-jäse-           vottelujen tuloksesta informoidessaan?
12725: nyysneuvottelujen tuloksesta. Mainituista asiois-
12726: ta, joita ministeri ei pidä "jäsenmaksupalautuksi-
12727: na", ei siis tässä yhteydessä edes neuvoteltu.
12728: 
12729:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1994
12730: 
12731:                                            Esko Seppänen
12732: 
12733: 
12734: 
12735: 
12736:  2400321
12737: 2                                          1994 vp -   KK 350
12738: 
12739: 
12740: 
12741: 
12742:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12743:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         joita Suomi unionin jäsenenä saisi. Toisaalta,
12744: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Suomen maksut ED :n budjetin ulkopuolisiin eli-
12745: olette 20 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-        miin jäävät kyseisten laskelmien ulkopuolelle.
12746: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Suomen ED-budjettiin maksamia maksuja ja
12747: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Esko Seppä-         sieltä saatavia tuloja koskevien arvioiden ulko-
12748: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           puolelle jäävät myös kaikki Suomen kansanta-
12749: 350:                                                   loudelle jäsenyydestä aiheutuvat dynaamiset
12750:                                                        hyödyt. Suomen hallitus onkin korostanut, että
12751:           Katsooko Hallitus johtaneensa kan-           jäsenyyden aiheuttamia hyötyjä ja kustannuksia
12752:        sanedustajia Suomen jäsenmaksupalau-            tulisi tarkastella laajemmasta näkökulmasta,
12753:        tusten suhteen harhaan ED-jäsenyysneu-          eikä hallitus tämän vuoksi myöskään koskaan
12754:        vottelujen tuloksesta informoidessaan?          jäsenyysneuvottelujen aikana asettanut itselleen
12755:                                                        budjettimaksuja koskevia neuvottelutavoitteita.
12756:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Käsite "jäsenmaksupalaute" on tässä yhtey-
12757: taen seuraavaa:                                        dessä harhaanjohtava, koska vaikkakin mak-
12758:                                                        summe ED:hun perustuvat voimassa olevaan
12759:    Suomen ED-jäsenyysneuvottelujen päättämi-           ED-lainsäädäntöön, ei niiden palautumisesta ole
12760: sen yhteydessä ja sen jälkeen on esitetty useita       mitään erillissäädöksiä. ED:lta saamamme tulot
12761: arvioita maksuistamme ED-budjettiin ja sieltä          perustuvat mm. maatalous- ja aluepolitiikkalain-
12762: saatavista tuloista. Arviot ovat kuitenkin vain        säädäntöön, sekä osallistumiseemme ED :n pii-
12763: karkeita, sillä sekä maksuihin että tuloihin liittyy   rissä harjoitettavaan yhteistyöhön, jossa olemme
12764: monia epävarmuustekijöitä, mikä tekee niiden           olleet mukana osittain jo ETA-sopimuksenkin
12765: tarkan arvioimisen mahdottomaksi. Arviot eivät         kautta esim. tutkimus- ja koulutussektorilla.
12766: myöskään kuvaa jäsenyyden vaikutuksia Suo-                Edellä esitettyihin perusteisiin ja 29.3. edus-
12767: men valtion tulo- ja menoarvioon, sillä kaikki         kunnalle annettuun selvitykseenkin nojautuen
12768: niissä mainitut tulot ja maksut eivät välttämättä      voidaan todeta, ettei hallitus ole missään vaihees-
12769: tule kirjatuksi valtion budjettiin. Lisäksi, kuten     sa pyrkinyt johtamaan kansanedustajia harhaan
12770: ulkoasiainministeriön 29.3.1994 päivätyssä se-         informoidessaan ED-jäsenyysneuvottelujen tu-
12771: lostuksessa ED-jäsenyyden sisällöstä todetaan,         loksesta maksujen ja tulojen osalta.
12772: eivät kyseisiin laskelmiin sisälly kaikki etuudet,
12773: 
12774:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1994
12775: 
12776:                                                                            Ministeri Pertti Salolainen
12777:                                          1994 vp -   KK 350                                           3
12778: 
12779: 
12780: 
12781: 
12782:                                        Tili Riksdagens Talman
12783: 
12784:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     land skulle erhålla som medlem i EU. I de anför-
12785: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      da beräkningama ingår å andra sidan inte Fin-
12786: 20 maj 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-     lands bidrag tili sådana organ som inte omfattas
12787: det översänt följande av riksdagsman Esko            av EU-budgeten.
12788: Seppänen undertecknade spörsmål nr 350:                 Beräkningama av Finlands betalningar tili
12789:                                                      och intäkter från EU-budgeten omfattar inte hel-
12790:           Anser Regeringen att den i samband         ler all den dynamiska nytta som vår samhällseko-
12791:        med informationen om förhandlingsre-          nomi skulle få tili följd av medlemskapet. Rege-
12792:        sultatet från medlemsförhandlingama           ringen i Finland har sålunda betonat att nyttan
12793:        har vilselett riksdagsmännen i fråga om       och kostnaderna av ett medlemskap bör gran-
12794:        återbetalningama av Finlands medlems-         skas ur en vidare synvinkel och därför ställde
12795:        bidrag tili EU?                               regeringen aldrig upp några förhandlingsmål an-
12796:                                                      gående budgetbidragen under medlemskapsför-
12797:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        handlingamas gång.
12798: anföra följande:                                        Det är vilseledande att i detta sammanhang
12799:                                                      tala om återbetalningar av medlemsbidraget, ef-
12800:    I samband med att förhandlingama om ett           tersom det, även om våra bidrag tili EU grundar
12801: finskt EU-medlemskap slutfördes, och senare,         sig på gällande EU-lagstiftning, inte finns några
12802: har ett flertal beräkningar presenterats om våra     särskilda regler för återbetalningen. Våra intäk-
12803: betalningar tili EU-budgeten och om de intäkter      ter från EU grundar sig bl.a. på lagstiftningen om
12804: som vi kommer att få därifrån. Det är dock           jordbruk och regionalpolitik samt på vårt delta-
12805: endast fråga om grova uppskattningar, eftersom       gande i samarbetet inom ramen för EU, vilket vi
12806: många osäkerhetsfaktorer är förknippade med          delvis redan har varit delaktiga av genom EES-
12807: såväl betalningama som intäktema, vilket omöj-       avtalet, t.ex. på forsknings- och utbildningssek-
12808: liggör exakta beräkningar. Beräkningama be-          tom.
12809: skriver inte heller medlemskapets effekter på Fin-       Med stöd av det ovan anförda samt utredning-
12810: lands statsbudget, eftersom alla de omnämnda         en som lämnades tili riksdagen 29.3 kan det kon-
12811: intäktema och betalningama inte nödvändigtvis        stateras att regeringen inte i något skede har
12812: finns inskrivna i statsbudgeten. Dessutom, vilket    strävat efter att vilseleda riksdagsmännen i sin
12813: utrikesministeriet konstaterat i sin redogörelse     information om förhandlingsresultatet i fråga
12814: 29.3.1994 om EU-medlemskapets innehåll, gäller       om betalningar och intäkter.
12815: dessa beräkningar inte alla de förmåner som Fin-
12816: 
12817:      Helsingforsden 2juni 1994
12818: 
12819:                                                                          Minister Pertti Salolainen
12820:                                                 1994vp
12821: 
12822: Kirjallinen kysymys 351
12823: 
12824: 
12825: 
12826: 
12827:                                    Pykäläinen ym.: Maanpuolustusjätjestöjen aseistautumisesta
12828: 
12829: 
12830: 
12831:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12832:     Maanpuolustusyhtiö on tilannut reserviup-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12833: seerien ja aliupseerien käyttöön Kiinasta n. 600      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12834: Kalshnik.ov AK-47 -rynnäkkökiväärin puoliau-
12835: tomaattista Norinco 56 S -jäljennöstä. Asiantun-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että re-
12836: tijoiden mukaan ase on tarkoitettu sotilaskäyt-             serviläisjätjestöjen omistaman yhtiön toi-
12837: töön, eikä se sovellu siviilitarkoituksiin kuten            mesta Suomeen ollaan tuomassa merkit-
12838: metsästykseen tai tarkkuusammuntaan.                        tävä määrä sotilasaseita tarkoituksella le-
12839:     Maanpuolustuskoulutus ry:n aloittaman                   vittää ne yksityiskäyttöön, sekä
12840: kurssitoiminnan yhteydessä on käynnistynyt                     pitääkö Hallitus tällaista tuontia suo-
12841: keskustelu ns. kodinturvajoukkojen tarpeelli-               tavana ja ellei, aikooko se ryhtyä toimen-
12842: suudesta Suomessa. Mm. Ruotsissa ja Sveitsissä,             piteisiin sotilasaseiden yksityisen tuonnin
12843: joissa järjestelmä on toteutettu, koteihin on va-           kieltämiseksi, ja
12844: rastoitu suuri määrä sotilasaseita. Maanpuolus-                miten Hallitus aikoo valvoa sitä, ettei
12845: tusyhtiön hankkimataseet täyttävät kodinturva-              vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus
12846: joukkojen perusaseistuksen tunnusmerkit.                    laajene esimerkiksi nyt tilattuja aseita
12847:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         käyttäen urheiluammunnan kautta myös
12848: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                asekoulutukseksi?
12849: 
12850:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1994
12851: 
12852:           Tuija Maaret Pykäläinen        Pekka Haavisto              EvaBiaudet
12853:           Eeva Kuuskoski                 Tarja Halonen               Erkki Tuomioja
12854:           Outi Ojala                     MaijaRask                   Eero Paloheimo
12855:                      ArjaAlho                                Claes Andersson
12856: 
12857: 
12858: 
12859: 
12860: 240032J
12861: 2                                         1994 vp -   KK 351
12862: 
12863: 
12864: 
12865: 
12866:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12867: 
12868:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yleensä, voidaan antaa vain tunnetusti Iuotetta-
12869: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         valie ja huolelliselle henkilölle, joka esittää siihen
12870: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hyväksyttävän syyn. Arvioidessaan luvan myön-
12871: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija            tämisen edellytykseksi määrättyä hyväksyttävää
12872: Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen       syytä, lupaviranomaisen on samalla vakuuttau-
12873: kysymyksen n:o 351:                                   duttava myös siitä, että hakijalla on käytettävis-
12874:                                                       sään paikka, jossa hän voi laillisesti ampuma-
12875:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että re-     aseella ampua.
12876:        serviläisjärjestöjen omistaman yhtiön toi-        Valtakunnalliset reserviläisjärjestöt ovat tiet-
12877:        mesta Suomeen ollaan tuomassa merkit-          tävästi antaneet jäsenyhdistyksilleen suosituk-
12878:        tävä määrä sotilasaseita tarkoituksella le-    sen, jonka mukaan lupaa kysymyksen tarkoitta-
12879:        vittää ne yksityiskäyttöön, sekä               man kiväärin hankkimiseen ja hallussapitämi-
12880:           pitääkö Hallitus tällaista tuontia suo-     seen eivät hakisi muut kuin sellaiset yhdistyksen
12881:        tavanaja ellei, aikooko se ryhtyä toimen-      jäsenet, jotka ovat saaneet yhdistyksen suosituk-
12882:        piteisiin sotilasaseiden yksityisen tuonnin    sen. Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan
12883:        kieltämiseksi, ja                              sanottu menettely helpottaa hakijan huolellisuu-
12884:           miten Hallitus aikoo valvoa sitä, ettei     den ja luotettavuuden arviointia.
12885:        vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus               Reserviläisjärjestöjen eräänä toimintamuoto-
12886:        laajene esimerkiksi nyt tilattuja aseita       na on perinteisesti ollut edistää jäsentensä ampu-
12887:        käyttäen urheiluammunnan kautta myös           mataitoa. Tässä tarkoituksessa yhdistykset ovat
12888:        asekoulutukseksi?                              hankkineet omistukseensa erilaisten tarkkuus-
12889:                                                       aseiden ohella myös sotilaspistooleja ja puoliau-
12890:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tomaattisia, sotilaskivääreitä muistuttavia am-
12891: vasti seuraavaa:                                      puma-aseita. Kun yhteisölle ei voida voimassa
12892:                                                       olevan lain mukaan myöntää hallussapitolupaa,
12893:    Ampuma-aseista ja ampumatarpeista anne-            on lupa myönnetty yhdistyksen jäsenelle. Lupa
12894: tun asetuksen (34/33) 9 §:n nojalla on sen, joka      sotilasaseen hallussapitämiseen ja hankkimiseen
12895: haluaa myyntiä tai valmistusta varten tuoda           voidaan myöntää vain, mikäli lääninhallitus on
12896: maahan ulkomailta ampuma-aseita, aseen osia           myöntänyt sen hankkimiseen poikkeusluvan.
12897: tai ampumatarpeita, saatava siihen sisäasiainmi-      Norinco 56 S -tyyppisen aseen hankkimiseen ja
12898: nisteriön lupa. Mikään reserviläisjärjestö ei ole     hallussapitämiseen ei sisäasiainministeriön käsi-
12899: saanut lupaa ampuma-aseiden maahantuontiin.           tyksen mukaan tarvita lääninhallituksen poik-
12900: Sen sijaan sisäasiainministeriö on 19.1.1994          keuslupaa.
12901: myöntänyt Norka-Arsenal Oy -nimiselle yhtiölle           Reserviläisten ampumaharjoitusten ja -kilpai-
12902: luvan tuoda maahan muun muassa 700 kappalet-          lujen tarkoituksena on harjoittaajäsenistöä tark-
12903: ta N orineo 56 S -merkkisiä itselataavia kertatuli-   kuusammuntalajeissa eikä niitä voida pitää puo-
12904: kivääreitä. Sanotut aseet ovat kokonaispituudel-      lustusvoimille kuuluvaan sotilaalliseen asekou-
12905: taan vähintään 84 cm pitkiä ja poikkeavat siten       lutukseen rinnastettavana toimintana. Norinco
12906: mittojensa osalta saman tehtaan valmistamista         56 S -tyyppinen ase ei ominaisuuksiensa puoles-
12907: sotilaskivääreistä. Aseitten toimintaperiaate         takaan hyvin sovellu sotilaalliseen asekoulutuk-
12908: poikkeaa myös sotilaskivääriversiosta. Lupame-        seen. Tämän vuoksi ja huomioon ottaen maahan
12909: nettelyssä asetta on pidetty metsästyskiväärinä.      tuotavien aseiden vähäisen määrän sisä-
12910:    Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan No-        asiainministeriö toteaa, että sillä ei ole aseturval-
12911: rinco 56 S -tyyppinen kiväärikaliberinen ase so-      lisuuden takaamiseksi tarvetta asettaa reservi-
12912: veltuu metsästyskäyttöä paremmin tarkkuusam-          läisten ampumaharjoituksia erityisen valvonnan
12913: muntaan. Lupa tämän aseen, niin kuin ampuma-          kohteeksi.
12914: aseiden hankkimiseen ja hallussapitämiseen
12915:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1994
12916: 
12917:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
12918:                                           1994 vp -   KK 351                                           3
12919: 
12920: 
12921: 
12922: 
12923:                                         Tili Riksdagens Talman
12924: 
12925:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ges endast den som är känd för pålitlighet och
12926: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ordentlighet och som anför ett godtagbart skäl
12927: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      för detta. Då tillståndsmyndigheten bedömer
12928: man Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. underteckna-        huruvida det fmns ett godtagbart skäl till att
12929: de spörsmål nr 351:                                   tillståndet skall beviljas skall den samtidigt för-
12930:                                                       säkra sig om att sökanden har ett ställe där han
12931:           Är Regeringen medveten om att ett           lagligen kan skjuta med skjutvapnet.
12932:        bolag som ägs av reservistorganisationer-          Enligt vad som erfarits har de riksomfattande
12933:        na ämnar importera en avsevärd mängd           reservistorganisationerna rekommenderat sina
12934:        militärvapen i avsikt att sprida dem för       medlemsföreningar att inga andra föreningsmed-
12935:        privat bruk, och                               lemmar än sådana som har fått föreningens re-
12936:           anser Regeringen en sådan import vara       kommendation skall söka tillstånd till anskaff-
12937:        önskvärd och om inte, ämnar den vidta          ning och innehav av ett sådant gevär som avses i
12938:        åtgärder för att förbjuda privat import av     spörsmålet. Enligt inrikesministeriet underlättar
12939:        militärvapen, samt                             förfarandet bedömningen av sökandes ordentlig-
12940:           hur ämnar Regeringen övervaka att           het och pålitlighet.
12941:        den frivilliga försvarsutbildningen inte           En av reservistorganisationernas verksam-
12942:        utvidgas t.ex. med de nu beställda vapnen      hetsformer har traditionellt varit att förbättra
12943:        från hobbyskytte tili vapenutbildning?         medlemmarnas skjutskicklighet. 1 detta syfte har
12944:                                                       föreningarna utöver olika slags precisionsvapen
12945:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skaffat i sin ägo också militärpistoler och halvau-
12946: anföra följande:                                      tomatiska skjutvapen som påminner om militär-
12947:                                                       gevär. Då ett samfund enligt gällande lag inte kan
12948:     Enligt 9 § förordningen angående skjutvapen       beviljas tillstånd att inneha skjutvapen har till-
12949: och skjutfömödenheter (34/33) skall den som           ståndet beviljats föreningens medlemmar. Till-
12950: önskar införa skjutvapen, vapendelar eller skjut-     stånd tili innehav och anskaffning av militärva-
12951: fömödenheter från utlandet för försäljning eller      pen kan beviljas endast om länsstyrelsen har be-
12952: tillverkning anhålla om tillstånd därtill hos inri-   viljat dispens. Enligt inrikesministeriet behövs
12953: kesministeriet. lngen reservistorganisation har       inte länsstyrelsens dispens för anskaffning och
12954: fått tillstånd tili import av skjutvapen. Däremot     innehav av vapen av typen Norinco 56 S.
12955: har inrikesministeriet 19.1.1994 beviljat bolaget         Syftet med reservistemas skjutövningar och
12956: Norka-Arsenal Oy tillstånd att importera bl.a.        skyttetävlingar är att ge medlemmarna möjlighet
12957: 700 st. självladdande halvautomatiska gevär av        att öva sig i precisionsskytte och verksamheten
12958: märket Norinco 56 S. Vapnens totala längd upp-        kan inte anses vara jämförbar med militär vapen-
12959: går till minst 84 cm och avviker således från de      utbildning som hör tili försvarsmakten. Ett va-
12960: militärgevär som tillverkas vid samma fabrik.         pen av typen Norinco 56 S är på grund av sina
12961: Funktionsprincipen hos dessa vapen avviker            egenskaper inte heller lämpligt att användas
12962: också från militärgevärets. 1 tillståndsförfaran-     inom den militära vapenutbildningen. På grund
12963: det har vapnet betraktats somjaktgevär.               härav och med beaktande av det Iilla antal skjut-
12964:     Enligt inrikesministeriet är ett vapen med ge-    vapen som importeras konstaterar inrikesminis-
12965: värskalibrering vilket motsvarar Norinco 56 S-        teriet att ministeriet inte anser det vara nödvän-
12966: typen bättre lämpat för jakt än för precisions-       digt att särskilt övervaka reservistemas skjutöv-
12967: skytte. Tillstånd att anskaffa och inneha ett så-     ningar för tryggande av vapensäkerheten.
12968: dant vapen, liksom skjutvapen i allmänhet, kan
12969: 
12970:      Helsingforsden 8 juni 1994
12971: 
12972:                                                                   lnrikesminister Mauri Pekkarinen
12973:                                                 1994vp
12974: 
12975: ~irjallinen kysymys 352
12976: 
12977: 
12978: 
12979: 
12980:                                   Jurva: Joensuun yliopiston Siikasalmi-ohjelman toteuttamisesta
12981: 
12982: 
12983: 
12984:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12985:    Joensuun yliopiston Siikasalmen tutkimus- ja       kin Siikasalmeen liittyvät hankkeet on tarkoitus
12986: .oeasema on entinen maatalousoppilaitos, joka         yhdistää yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuu-
12987: iirtyi yliopiston omistukseen 1.8.1992. Se sijait-    deksi pitkän tähtäimen tavoitteineen ja talous-
12988: ~e Heposelän rannalla noin 2 kilometriä Liperin       suunnitelmineen. Ohjelmassa tullaan painotta-
12989: irkonkylästä. Siikasalmella on omaa peltoa 45         maan erityisesti yritystoiminnassa tapahtuvaa
12990:  ehtaaria, navetta ja sikala, turkistarha, työtilo-   tuotekehittelyä ja tuotantoa. Tiede- ja koulutus-
12991: l, opetuskeittiö, toimistoja, kokoustiloja, majoi-    keskuksella tulee olemaan tärkeä rooli yritystoi-
12992: llstiloja noin 100 hengelle ja ruokailutilat noin     minnan kehittymisessä mm. ympäristöteknolo-
12993: 0 hengelle. Tutkimus- ja koeasemalla on meneil-       gian ja biotekniikan alueella, ja se toimii myös
12994: iän useita yliopiston tutkimushankkeita, ja tila      perustana haettaessa eri hankkeille ulkopuolista
12995: n siirtymässä luomutuotantoon.                        rahoitusta.
12996:    Liperin kunnan ja Joensuun yliopiston toi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12997:  lesta ollaan parhaillaan laatimassa erityistä Sii-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12998:  asalmi-ohjelmaa, jonka toteuttamisen tulokse-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12999:  a Siikasaimesta kehittyy kansainvälinen tiede-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13000:  l koulutuskeskus. Siikasalmi-ohjelmassa tule-
13001:  at painopisteinä olemaan bioenergian koulutus                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13002:  l tutkimus, ekotoksikologia (ympäristövaiku-                Liperin kunnan ja Joensuun yliopiston
13003:  Jsten tutkimus) ja luomutuotannon tutkimus ja               yhteisen Siikasalmi-ohjelman toteuttami-
13004:   oulutus. Laadittavan ohjelman avulla nykyisin-             seksi ja rahoituksen järjestämiseksi?
13005: 
13006:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1994
13007: 
13008:                                              Marita Jurva
13009: 
13010: 
13011: 
13012: 
13013:  ~0032J
13014: 2                                      1994 vp -   KK 352
13015: 
13016: 
13017: 
13018: 
13019:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
13020: 
13021:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Korkeakoulujen ja opetusministeriön välillä
13022: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vuosittain käytävissä tulossopimusneuvotteluis-
13023: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    sa otetaan esille muun muassa erityisrahoitusta
13024: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jurvan        vaativat hankkeet. Joensuun yliopiston toimin-
13025: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 352:      ta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 1995-1998
13026:                                                    on asia käsitelty kehittämishankkeiden yhtey-
13027:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      dessä maininnalla, että yliopisto on valmis otta-
13028:        Liperin kunnan ja Joensuun yliopiston       maan asemalla käynnistettävän ekotoksikolo-
13029:        yhteisen Siikasalmi-ohjelman toteuttami-    giakeskuksen toiminnan suunnitteluvastuun.
13030:        seksi ja rahoituksen järjestämiseksi?       Yliopisto voi kuitenkin oman käsityksensä mu-
13031:                                                    kaan osoittaa hankkeeseen vain rajoitetusti mää-
13032:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       rärahoja ja muita voimavarojaan. Vuotta 1995
13033: vasti seuraavaa:                                   koskeneissa tulossopimusneuvotteluissa ei han-
13034:                                                    ketta otettu yliopiston taholta esille sen kesken-
13035:    Siikasalmen tutkimus- ja koeaseman siirtyessä   eräisyyden vuoksi.
13036: Joensuun yliopiston hallintaan otettiin samassa       Kehittämishankkeen suunnittelutyön valmis-
13037: yhteydessä yliopiston määrärahan mitoituksessa     tuttua voidaan asiaa käsitellä, mikäli Joensuun
13038: huomioon aseman vuosittaiset palkkaus- ja muut     yliopisto niin haluaa, vuotta 1996 koskevien tu-
13039: ylläpitomenot Yliopisto on suunnannut myö-         lossopimusneuvottelujen yhteydessä, jolloin
13040: hemmin varoja aseman tutkimus- ja muuhun toi-      myös arvioidaan yliopiston mahdollinen erityis-
13041: mintaan omien suunnitelmiensa mukaisesti. Toi-     resurssien tarve.
13042: minnan rahoituksesta osa on ollut tarkoitus kat-
13043: taa maksullisen palvelutoiminnan avulla.
13044: 
13045:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1994
13046: 
13047:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
13048:                                          1994 vp -   KK 352                                           3
13049: 
13050: 
13051: 
13052: 
13053:                                        Tili Riksdagens Talman
13054: 
13055:  1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       verksamhetens fmansiering skulle täckas genom
13056: ~er har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       avgiftsbelagd service.
13057: em av statsrådet översänt fåljande av riksdags-         1 de årliga förhandlingarna mellan högskolor-
13058: nan Jurva undertecknade spörsmål nr 352:             na och undervisningsministeriet om resultatavta-
13059:                                                      len behandlas bland annat sådana projekt som
13060:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        kräver specialfmansiering. 1 Joensuu universi-
13061:       ta får att det för Liperi kommun och           tets verksamhets- och ekonomipian för 1995-
13062:       Joensuu universitet gemensamma Sii-            1998 har saken tagits upp i samband med olika
13063:       kasalmi-programmet skall kunna genom-          utvecklingsprojekt genom ett omnämnande att
13064:       föras och för att fmansieringen av det         universitetet är berett att påta sig ansvaret för
13065:       skall kunna ordnas?                            planeringen av den ekotoxikologicentral som
13066:                                                      skall inrättas vid stationen. Enligt egen uppfatt-
13067:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfå-     ning kan universitetet emellertid endast anvisa
13068: ·a följande:                                         begränsade anslag och andra av sina resurser för
13069:                                                      projektet. 1 förhandlingarna om resultatavtalet
13070:    När forsknings- och fårsöksstationen i Sii-       för 1995 tog universitetet inte upp projektet på
13071: casalmi överfördes i Joensuu universitets besitt-    grund av att det var på hälft.
13072: ling togs i detta sammanhang hänsyn till statio-        När planeringen av detta utvecklingsprojekt
13073: lens årliga utgifter för löner och underhåll i di-   är slutfört kan, om Joensuu universitet så önskar,
13074: nensioneringen av anslaget för Joensuu universi-     saken behandlas i samband med förhandlingarna
13075: .et. Universitetet har senare enligt egna planer     om resultatavtalet för 1996, varvid även det even-
13076: nriktat medel för stationens forsknings- och öv-     tuella behovet av specialresurser för universitetet
13077: 1ga verksamhet. A vsikten har varit att en del av    kan övervägas.
13078: 
13079:     Helsingfors den 6 juni 1994
13080: 
13081:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
13082:                                               1994 vp
13083: 
13084: Kirjallinen kysymys 353
13085: 
13086: 
13087: 
13088: 
13089:                                  Jurva: Valtiontalouden säästötoimenpiteiden vaikutuksista kun-
13090:                                       tien rakentamishankkeisiin
13091: 
13092: 
13093:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13094:    Kehitysalueella sijaitsevat kunnat ovat huo-     nen ei salli enää lisärasitteita verrattuna nykyi-
13095: lestuneina seuranneet keskustelua, joka liittyy     seen tilanteeseen. Mikäli aiotaan toisaalta turva-
13096: valtion vuoden 1995 talousarvion valmisteluun.      ta kunnan tasainen kehittyminen ja työllisyysti-
13097: Keskustelussa ovat olleet esillä mm. valtion-       lanteen kohentuminen, tulisi investointien aloit-
13098: osuusleikkausten kohdentaminen uudella taval-       taminen voida käynnistää mahdollisimman pi-
13099: la, kunnallisverotukseen liittyvien vähennysten     kaisesti.
13100: lisääminen ja muut kuntataloutta edelleen rasit-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13101: tavat toimenpiteet. Näin siitä huolimatta, että     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13102: lamaan sopeutuminen kehitysalueella ja erityi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13103: sesti maalaiskunnissa on eri tilastojen valossa     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13104: ollut tähänkin saakka esimerkillistä. Tämän
13105: vuoksi olisi kohtuutonta lisätä uutta säästämis-              Suunnitteleeko Hallitus toimenpiteitä,
13106: tarvetta sinne, missä säästämiskeinot jo nyt ovat          joilla jo äärimmäisen pitkälle meneviin
13107: ajaneet kunnat ja kuntalaiset eriarvoiseen ase-            säästämistoimiin pakotetut kunnat vei-
13108: maan. Eräänä esimerkkinä voidaan mainita vuo-              voitetaan edelleen kiristämään talout-
13109: sina 1993 ja 1994 Liperin kunnassa Pohjois-Kar-            taan ja lykkäämään tarpeellisia inves-
13110: jalassa suoritetut talouden tervehdyttämistoi-             tointejaan pitkälle tulevaisuuteen ja tällä
13111: met, jotka ovat kääntäneet kunnan talouden oi-             tavoin vaaraotamaan kuntalaisten palve-
13112: keaan suuntaan, mutta tässä suunnassa pysymi-              lujen jatkuminen ja kehittyminen?
13113: 
13114:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1994
13115:                                             Marita Jurva
13116: 
13117: 
13118: 
13119: 
13120: 2400321
13121: 2                                          1994 vp -    KK 353
13122: 
13123: 
13124: 
13125: 
13126:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13127: 
13128:    ValtiopäiväjäJ.jestyksen 37 §:n 1 momentissa         lytettäisiin vuonna 1995 sellaisina kuin ne tänä
13129: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vuonna ovat. Mikäli valtionosuuksien vähennys-
13130: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         mallina käytettäisiin kuluvallevuodelle määräai-
13131: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jurvan             kaisen lain nojalla sovellettua laskentatapaa, ai-
13132: näin kuuluvan kiJ.jallisen kysymyksen n:o 353:          heutuisi vähäisiä kuntakohtaisia muutoksia vain
13133:                                                         kunnissa tapahtuneista asukaslukujen, oppilas-
13134:           Suunnitteleeko Hallitus toimenpiteitä,        määrien, ikäryhmien ja vastaavien väestöllisten
13135:        joilla jo äärimmäisen pitkälle meneviin          tekijöiden muutoksista.
13136:        säästämistoimiin pakotetut kunnat vei-              Lopullisen päätöksen tekeminen kuntien val-
13137:        voitetaan edelleen kiristämään talout-           tionosuuksista on hallituksen raha-asiainvalio-
13138:        taan ja lykkäämään tarpeellisia inves-           kunnan päätöksellä 26.5.1994 siirretty tehtäväk-
13139:        tointejaan pitkälle tulevaisuuteen ja tällä      si valtion ensi vuoden talousarviokäsittelyn yh-
13140:        tavoin vaarantamaan kuntalaisten palve-          teydessä.
13141:        lujen jatkuminen ja kehittyminen?                   Kuntien verotulojen arvioidaan kuluvana
13142:                                                         vuonna kasvavan 5-6 %. Näin ollen kunnille,
13143:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            jotka ovat kyenneet sopeuttamaan taloutensa
13144: vasti seuraavaa:                                        niukentuneisiin voimavaroihin, avautunee liik-
13145:                                                         kumavaraa myös välttämättömiin investointei-
13146:    Hallitus on tehnyt iltakoulupäätöksen                hin tänä ja ensi vuonna.
13147: 15.12.1993,jonka mukaan kuntien vuoden 1995                Kuntien investointien aikaistamiseksi valtion
13148: valtionosuudet pyritään säilyttämään vuoden             kuluvan vuoden talousarvioon on myös otettu
13149: 1994 tasolla ja välttämään veroperustemuutok-           125 miljoonan markan määräraha, joka voidaan
13150: sia, jotka heikentäisivät kuntien verotulopohjaa.       myöntää työministeriön hallinnonalalla avus-
13151:    Tämän tavoitteen mukaisena on myös valmis-           tuksina ensi sijassa kuntien tuotannollisten in-
13152: teltu kuntien valtionosuudet sisäasiainministe-         vestointien käynnistämiseen. Muun muassa tällä
13153: riön ja muiden valtionosuuksia hoi tavien minis-        toimenpiteellä hallituksen tavoitteena on saada
13154: teriöiden talousarviokehyksissä vuodelle 1995.          kuntien investointien 2-3 vuotta kestänyt supis-
13155:    Sekä sisäasiainministeriö että opetusministe-        tuminen pysähtymään ja kääntymään nousuun
13156: riö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat esittäneet   yleisen suhdannekehityksen tahdissa.
13157: lisäksi, että kunnittaiset valtionosuusmäärät säi-
13158: 
13159:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1994
13160: 
13161:                                                                  Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
13162:                                            1994 vp -    KK 353                                         3
13163: 
13164: 
13165: 
13166: 
13167:                                           Tili Riksdagens Talman
13168: 
13169:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         har dessutom förespråkat ett bibehållande av
13170: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          kommunemas statsandelar på detta års nivå ock-
13171: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        så under 1995. Om man som modell för nedskär-
13172: man Jurva undertecknade spörsmål nr 353:                ningar i statsandelama använder sig av det be-
13173:                                                         räkningssätt som enligt den temporära lagen till-
13174:           Planerar Regeringen åtgärder som Ie-          lämpats för i år, skulle små förändringar i kom-
13175:        der tili att kommunema, vilka redan nu           munema orsakas endast av variationer i kommu-
13176:        tvingats tili ytterst långtgående sparåt-        nemas invånarantal, elevantal, åldersgrupper
13177:        gärder, åläggs att ytterligare strama åt sin     och motsvarande demografiska faktorer.
13178:        ekonomi och skjuta upp nödvändiga in-               Ett definitivt beslut om kommunemas stats-
13179:        vesteringar tili en avlägsen framtid och på      andelar fattas, enligt beslut av regeringens fi-
13180:        så vis riskera att servicen för kommunin-        nansutskott 26.5.1994, först då regeringen be-
13181:        vånama inte består och utvecklas?                handlar nästa års budget.
13182:                                                            Kommunemas skatteinkomster beräknas i år
13183:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           öka med 5-6 %. Därmed skulle de kommuner
13184: anföra följande:                                        som lyckats anpassa sig tili knappare resurser få
13185:                                                         marginaler för nödvändiga investeringar i år och
13186:    Regeringen har vid sin aftonskola 15.12.1993         nästa år.
13187: fattat ett beslut enligt vilket man strävar efter att      F ör att kommunemas investeringar skall kun-
13188: bevara kommunemas statsandelar för 1995 på              na tidigareläggas har i statsbudgeten för inneva-
13189: 1994 års nivå och undvika sådana förändringar i         rande år upptagits ett anslag på 125 milj. mk,
13190: beskattningens grunder som skulle försvaga              vilket inom arbetsministeriets förvaltningsområ-
13191: kommunemas skatteinkomstbas.                            de kan användas som bidrag tili kommunema, i
13192:    Utgående från denna målsättning har också            första hand för inledande av produktiva investe-
13193: kommunemas statsandelar beretts inom 1995 års           ringar. Bland annat med hjälp av dessa åtgärder
13194: budgetramar för inrikesministeriet och övriga           avser regeringen att få den nedgång i kommuner-
13195: ministerier som handhar statsandelama.                  nas investeringar som pågått de 2-3 senaste åren
13196:    Såväl inrikesministeriet som undervisningsmi-        att stanna av och vändas i en uppgång i takt med
13197: nisteriet och social- och hälsovårdsministeriet         den allmänna konjunkturutvecklingen.
13198: 
13199:      Helsingfors den 10 juni 1994
13200: 
13201:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
13202:                                                 1994vp
13203: 
13204: Kirjallinen kysymys 354
13205: 
13206: 
13207: 
13208: 
13209:                                    Jurva: Ylämyllyn varuskunnan lakkauttamisesta johtuvien korvaa-
13210:                                        vien toimenpiteiden toteuttamisesta
13211: 
13212: 
13213:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13214: 
13215:    Liperin kunnalla on useita kehittämishankkei-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13216: ta ja projekteja, jotka tähtäävät yritystoiminnan     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13217: toimintaedellytysten parantamiseen, kunnan            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13218: palvelutuotannon tehostamiseen ja laadun pa-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13219: rantumiseen. Hankkeiden toteuttaminen edellyt-
13220: tää kuitenkin eri rahoittajien mukanaoloa ja eri-              Millä tavoin valtio aikoo osallistua Li-
13221: tyisesti valtion osallistumista. Liperin kunta pyr-          perin kunnan kehittämishankkeisiin ja
13222: kii kehittämishankkeillaan mahdollistamaan                   projekteihin, joiden avulla Ylämyllyn va-
13223: edellytyksiä, joilla Ylämyllyn varuskunnan lak-              ruskunnan lakkaamisesta aiheutuvia
13224: kaamisesta aiheutuvia korvaavia toimenpiteitä                korvaavia toimenpiteitä toteutetaan?
13225: voitaisiin toteuttaa. Ongelmana on kuitenkin se,
13226: että valtion osallistumisesta ja sen laajuudesta ei
13227: ole tarkempaa tietoa käytettävissä.
13228: 
13229:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1994
13230: 
13231:                                              Marita Jurva
13232: 
13233: 
13234: 
13235: 
13236:  2400321
13237: 2                                        1994 vp -   KK 354
13238: 
13239: 
13240: 
13241: 
13242:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13243:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mien sisältö määritellään aluekehitysviranomai-
13244: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sen johdolla sen toimialueella ohjelmakaudeksi
13245: olette 24 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-      valmisteltavissa aluekehittämisohjelmissa.
13246: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Valtioneuvoston päätös (30.12.1993) alueiden
13247: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Jurvan näin       kehittämisestä annetun lain mukaisista tavoite-
13248: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 354:             ohjelmista määrittelee tarkemmin, että valtion
13249:                                                      toimenpiteitä kootaan ja suunnataan alueiden
13250:           Millä tavoin valtio aikoo osallistua Li-   erityisongelmien mukaisesti ja olemassa olevia
13251:        perin kunnan kehittämishankkeisiin ja         vahvuuksia hyödyntäen. Näin luodaan edelly-
13252:        projekteihin, joiden avulla Ylämyllyn va-     tyksiä alueiden omatoimiselle kehittämiselle,
13253:        ruskunnan lakkaamisesta aiheutuvia            joka perustuu alueelliseen yhteistyöhön. Aluepo-
13254:        korvaavia toimenpiteitä toteutetaan?          litiikkaa tehostetaan kokoamalla eri hallinnon-
13255:                                                      alojen toimenpiteitä tavoiteohjelmiksi. Valtion
13256:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          toimenpiteiden tarkoituksena on ennen kaikkea
13257: taen seuraavaa:                                      luoda edellytyksiä eri alueiden kehittymiselle.
13258:                                                      Ohjelmien toteuttamisen painopiste on alueilla.
13259:    Ylämyllyn varuskuntaa koskeva päätös käsit-       Maakunnat laativat alueensa kehittämiseksi
13260: tää varusmieskoulutuksen siirtämisen Kontio-         aluekehittämisohjelmia, joissa yhteensovitetaan
13261: rantaan. Varuskunnan lakkauttamisesta ei ole         ja suunnataan voimavaroja, joiden kohdenta-
13262: tehty päätöstä. Puolustusvoimien osalta on selvi-    mispäätökset tehdään alue- ja paikallistasolla.
13263: tettävänä, mitä toimintoja Ylämyllylle jää siinä         Liperin yritystoiminnan toimintaedellytysten
13264: vaiheessa, kun varusmieskoulutus siirretään          parantamiseen, kunnan palvelutuotannon tehos-
13265: Kontiorantaan. Vuoden 1994loppuun mennessä           tamiseen ja laadun parantamiseen tähtäävät ke-
13266: työryhmä selvittää vapautuviin tiloihin sijoitet-    hittämishankkeet ovat osa Pohjois-Karjalan oh-
13267: taviksi soveltuvia toimintoja. Alustavasti on        jelmatyötä, jota tehdään alueen aluekehitysvi-
13268: suunniteltu sotilasläänin esikunnan siirtämistä      ranomaisen, Pohjois-Karjalan liitonjohdolla yh-
13269: Joensuusta Ylämyllylle ainakin päätoimintojen        teistyössä valtion ja kuntien viranomaisten sekä
13270: osalta.                                              alueella toimivien yritysten ja järjestöjen kanssa.
13271:    Valtion osallistuminen Liperin kunnan kehit-      Liperin kunnalla on edellytyksiä osallistua tähän
13272: tämishankkeisiin ja -projekteihin tapahtuu alu-      kehittämistyöhön. Vuoden 1992 tilinpäätöstieto-
13273: eellisen ohjelmatyön kautta. Alueiden kehittämi-     jen mukaan kunnan toimintakate verrattuna
13274: sestä annetun lain (1135/93), jonka tavoitteena      maan muihin kuntiin on kohtuullinen. Tosin
13275: on edistää maan alueiden omaehtoista kehittä-        suuret lainanhoitokustannukset rasittavat kun-
13276: mistä ja tasapainoista alueellista kehittämistä,     nan taloutta. Koulutus- sekä sosiaali- ja terveys-
13277: mukaan alueiden kehittämistoimia suunnataan          palvelujen menot ovat kunnassa selvästi alle
13278: määräaikaisilla tavoiteohjelmilla. Tavoiteohjel-     maan keskimääräisen tason.
13279: 
13280:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1994
13281: 
13282:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
13283:                                          1994 vp -   KK 354                                           3
13284: 
13285: 
13286: 
13287: 
13288:                                        Tili Riksdagens Talman
13289: 
13290:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Statsrådets beslut (30.12.1993) om målpro-
13291: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       gram enligt lagen om regional utveckling bestäm-
13292: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     mer närmare att statens åtgärder koordineras
13293: man Jurva undertecknade spörsmål nr 354:             och inriktas enligt regionemas särskilda problem
13294:                                                      och med utnyttjande av deras starka sidor. På så
13295:           På vilket sätt ämnar staten deltai Lipe-   sätt skapas förutsättningar för en sådan utveck-
13296:        ri kommuns utvecklingsprojekt och an-         ling av regionema genom deras egna initiativ som
13297:        dra projekt genom vilka ersättande åtgär-     baserar sig på regionalt samarbete. Regionalpoli-
13298:        der vidtas på grund av att Ylämylly garni-    tiken effektiveras så att åtgärdema inom de olika
13299:        son indras?                                   förvaltningsområdena samordnas tili målpro-
13300:                                                      gram. A vsikten med statens åtgärder är framför
13301:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        allt att skapa förutsättningar för utveckling av de
13302: anföra följande:                                     olika regionema. Tyngdpunkten i genomföran-
13303:                                                      det av programmen skall vara i regionema.
13304:     Beslutet om Ylämylly gamison gäller överfö-      Landskapen gör upp sådana regionutvecklings-
13305: rande av beväringsutbildningen tili Kontioranta.     program för utveckling av sitt område i vilka
13306: Något beslut om att dra in gamisonen har inte        resursema koordineras och inriktas. Beslut om
13307: fattats. Försvarsmakten utreder viiken del av        hur resursema skall användas fattas på regional
13308: verksamheten som blir kvar i Ylämylly då bevä-       och lokal nivå.
13309: ringsutbildningen överförs tili Kontioranta. En          De utvecklingsprojekt som syftar tili att för-
13310: arbetsgrupp skall före utgången av 1994 klarläg-     bättra förutsättningama för företagsverksam-
13311: ga vilket slag av verksamhet som kan förläggas       heten i Liperi samt tili att effektivera kommu-
13312: tili de utrymmen som blir lediga. Preliminärt har    nens serviceproduktion och förbättra kvaliteten
13313: man planerat att flytta militärlänsstaben, åtmin-    är en del av det programarbete i Nordkarelen
13314: stone vad gäller den viktigaste verksamheten,        som utförs under ledning av den regionala regi-
13315: från Joensuu tili Ylämylly.                          onutvecklingsmyndigheten, Pohjois-Kaijalan
13316:     Statens deltagande i Liperi kommuns utveck-      liitto, i samarbete med statens och kommuner-
13317: lingsprojekt och andra projekt sker inom ramen       nas myndigheter samt de företag och organisa-
13318: för det regionala programarbetet. Syftet med la-     tioner som verkar i området. Liperi kommun
13319: gen om regional utveckling (1135/93) är att främ-    har förutsättningar för att delta i detta utveck-
13320: ja en utveckling av landets regioner genom dessas    lingsarbete. Enligt bokslutsuppgiftema från
13321: egna initiativ samt att främja en balanserad          1992 är driftsbidraget för kommunen skäligt
13322: regional utveckling. Enligt lagen inriktas de        jämfört med landets övriga kommuner. Visserli-
13323: regionala utvecklingsåtgärdema med hjälp av          gen har de höga kostnadema för skötseln av
13324: tidsbundna målprogram. Innehållet i målpro-          kommunens Iän ansträngt ekonomin. Kommu-
13325: grammen definieras i regionutvecklingsprogram        nens utgifter för utbildnings- samt social- och
13326: som utarbetas under ledning av den regionala         hälsovårdsservicen ligger tydligt under genom-
13327: utvecklingsmyndigheten inom dess verksamhets-        snittsnivån i landet.
13328: område och för en programperiod.
13329: 
13330:      Helsingforsden 13 juni 1994
13331: 
13332:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
13333:                 1
13334: 
13335:                 1
13336: 
13337: 
13338: 
13339: 
13340:             1
13341: 
13342:             1
13343: 
13344: 
13345: 
13346: 
13347:         1
13348: 
13349:         1
13350: 
13351: 
13352: 
13353: 
13354:     1
13355: 
13356:     1
13357: 
13358: 
13359: 
13360: 
13361: 1
13362: 
13363: 1
13364:                                                1994vp
13365: 
13366: Kirjallinen kysymys 355
13367: 
13368: 
13369: 
13370: 
13371:                                   Jurva: Eräiden liikenneyhteyksien kehittämisestä Pohjois-Karja-
13372:                                       lassa
13373: 
13374: 
13375:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13376:    Liikenneyhteyksien kehittämisessä Pohjois-        tannusarvio 32 milj. markkaa) tulisi sisällyttää jo
13377: Karjalan keskiosissa ovat keskeisiä valtatie         valtion vuoden 1995 budjettiin.
13378: 17:ään liittyvät tiehankkeet sekä lentoasema.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13379: Ylämyllyn ja Joensuun välillä ovat liikennemää-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13380: rät tällä hetkellä 10 000-12 000 ajoneuvoa vuo-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13381: rokaudessa. Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13382: ovat tieosuudella nopeasti heikentyneet. Joen-
13383: suun ja Liperin rajalla sijaitsevan Marjalan                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13384: alueen rakentaminen pahentaa tilannetta entises-            Pohjois-Karjalan alueella valtatie 17:ään
13385: tään ja kiirehtii suunniteltujen tiehankkeiden to-          liittyvien peruskorjaushankkeiden Ylä-
13386: teuttamista. Jotta tien kunnostuksessa päästäi-             mylly-Noljakka ja Käsämä-Honka-
13387: siin mahdollisimman nopeasti eteenpäin lisä-                lampi vaatimien määrärahojen sisällyt-
13388: haittojen vähentämiseksi, tiehankkeet vt 17 Ylä-            tämiseksi valtion vuoden 1995 talousar-
13389: mylly-Noljakka (kustannusarvio 104 milj.                    vioon?
13390: markkaa) ja vt 17 Käsämä-Honkalampi (kus-
13391: 
13392:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1994
13393: 
13394:                                              Marita Jurva
13395: 
13396: 
13397: 
13398: 
13399: 240032J
13400: 2                                      1994 vp -   KK 355
13401: 
13402: 
13403: 
13404: 
13405:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
13406:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     misen rahoitus (mom. 31.24. 77) on vain noin 850
13407: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      milj. mk, eikä se mahdollista yhdenkään uuden
13408: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    hankkeen aloittamista koko maassa vuonna
13409: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marita        1995. Ylämyllyn-Noljakan tiehanke voisi olla
13410: Jurvan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o    vuorossa aikaisintaan vuonna 1997. Marjalassa
13411: 355:                                               kyseisellä tieosuudella toteutetaan Joensuussa
13412:                                                    järjestettävien asuntomessujen vuoksi liittymä-
13413:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä     järjestelyjä perustienpidon rahoituksella jo tänä
13414:        Pohjois-Karjalan alueella valtatie 17:ään   vuonna.
13415:        liittyvien peruskorjaushankkeiden Ylä-         Valtatie 17:llä välillä Käsämä-Honkalampi
13416:        mylly-Noljakka ja Käsämä-Honka-             liikennemäärä on noin 5 000 autoa/vrk. Tieosalle
13417:        lampi vaatimien määrärahojen sisällyt-      alustavasti suunniteltu kehittämishanke ei tois-
13418:        tämiseksi valtion vuoden 1995 talousar-     taiseksi pysty kilpailemaan tärkeämpien kohtei-
13419:        vioon?                                      den kanssa. Sen vuoksi on pidemmälle jaksolle
13420:                                                    Viinijärvi-Hankalampi laadittu kevyempi, kes-
13421:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       keisimpiä puutteita parantava tiesuunnitelma
13422: vasti seuraavaa:                                   (kustannusarvio 32 milj. mk), joka on tarkoitus
13423:                                                    käynnistää perustienpidon rahoituksella (mom.
13424:   Liikenneministeriölle vuodelle 1995 annetun      31.24.21) vuonna 1996.
13425: määrärahakehyksen mukaan tieverkon kehittä-
13426: 
13427:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1994
13428: 
13429:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
13430:                                           1994 vp -   KK 355                                         3
13431: 
13432: 
13433: 
13434: 
13435:                                         Tili Riksdagens Talman
13436: 
13437:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       mk, vilket innebär att det inte är möjligt att på
13438: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        något håll i landet påbörja ett enda nytt projekt
13439: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      1995. Vägprojektet på sträckan Ylämylly-
13440: man Marita Jurva undertecknade spörsmål nr            Noljakka kan stå i tur tidigast 1997. Med fman-
13441: 355:                                                  siering från basväghållningen vidtas i Marjala
13442:                                                       vissa anslutningsarrangemang på vägsträckan i
13443:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       fråga redan i år på grund av den bostadsmässa
13444:        ta för att ett anslag för reparationsprojek-   som arrangeras i Joensuu.
13445:        ten på sträckoma Ylämylly-Noljakka                På riksväg 17 på sträckan Käsämä-Honka-
13446:        och Käsämä-Honkalampi i anslutning             lampi är traflktätheten ca 5 000 bilar per dygn.
13447:        till riksväg 17 i Norra Karelen intas i        Det utvecklingsprojekt som preliminärt har pla-
13448:        statsbudgeten för 1995?                        nerats för vägavsnittet har än så länge inte kun-
13449:                                                       nat tävla med viktigare projekt. Därför har man
13450:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         på en längre sträcka mellan Viinijärvi och Hon-
13451: anföra följande:                                      kalampi uppgjort en lättare vägplan som avhjäl-
13452:                                                       per de största bristema (kostnadsförslag 32 milj.
13453:   Enligt budgetramen för traflkministeriet för        mk). Det är meningen att projektet skall påbörjas
13454: 1995 utgör flnansieringen för utvecklande av          med flnansiering från basväghållningen 1996
13455: vägnätet (moment 31.24.77) endast ca 850 milj.        (moment 31.24.21).
13456: 
13457:      Helsingforsden 13 juni 1994
13458: 
13459:                                                                       Traflkminister Ole Norrback
13460:                                                1994vp
13461: 
13462: Kirjallinen kysymys 356
13463: 
13464: 
13465: 
13466: 
13467:                                   Mäkelä ym.: Rajanylityspaikan avaamisesta Sallan Kelloselästä
13468:                                      Venäjälle
13469: 
13470: 
13471:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13472: 
13473:    Lapin Maakuntaliitto ja useat muut tahot La-         - Isokylä-Kelloselkä-rataosan peruspa-
13474: pissa ovat voimakkaasti esittäneet rajanylitys-      rannus ja Kelloselkä-valtakunnan raja-radan
13475: paikan avaamista Sallan Kelloselästä Venäjälle       rakennus v. 1996-97, noin 70 milj. mk
13476: sekä rautatieyhteyden rakentamista em. paikasta         - Kemin sataman kunnostus, noin 45 milj.
13477: Kantalahden rataan.                                  mk
13478:    Julkisuudessa on kuitenkin esitetty varsin pai-      - Yhteensä vähintään 535 milj. mk:n koko-
13479: navia epäilyksiä erityisesti rautatieyhteyttä vas-   naismenot Suomen puoleisen osuudenkin osalta
13480: taan. Kuorma-autoliiton Lapin lääninyhdistyk-        kokonaiskustannuksen ollessa noin 1 100-
13481: sen puheenjohtaja Ari Jokinen on mm. todennut:       1 200 milj. mk.
13482: "Tällä hetkellä meidän tiedossamme ei ole niin          Samansuuntaisiin laskelmiin päätyy myös
13483: merkittäviä kuljetuksia, että rautatien rakenta-     ruotsalaisten suorittama tutkimus 24.6.1993
13484: mista kannattaisi miettiä."                          "Järnvägssystem för Barentsregionen - sam-
13485:    Lapin Maakuntaliitto, Pohjoiskalotin Yritys-      mankopplingsmöjligheter mellan ländema".
13486: konsultit ja Kemin kaupunki tekivät asiasta sel-        Vielä on todettava, että mitään sellaisia sopi-
13487: vityksen, joka valmistui 26.10.1990. Selvitykses-    muksia ei ole julkisuudessa esitetty, jotka toisivat
13488: sä todetaan mm. kaksoisraiteen olevan vain           Kuolasta suuria määriä teollisuuden tuotteita tai
13489: Olenogorskiin saakka ja Venäjän puoleisen rata-      raaka-aineita suunnitellulle ratayhteydelle.
13490: osan Karjalan puro-valtakunnan raja välisen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13491: radankorjauksen maksavan noin 340-360 milj.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13492: mk. Huomattava on, että laskelma on tehty en-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13493: nen Suomen devalvaatioita, joten siihen tulee        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13494: lisätä noin 30 %.
13495:    Lapin Maakuntaliitto toteaa kirjeessään                     Onko Hallitus tietoinen kaikista niistä
13496:  18.12.1992 rautatieyhteyden Kantalahteen ja                kustannuksista ja toimista, joita rautatie-
13497: Murmanskiin vaativan ainakin seuraavat rata-                yhteyden avaaminen Kelloselästä Venä-
13498: työt:                                                       jälle aiheuttaisi, ja
13499:    - Rovaniemi-Laurila-välin päällysraken-                     onko Hallituksen tiedossa, että suun-
13500: teen uusiminen v. 1995-97, 185 milj. mk                     nitellulle ratayhteydelle saataisiin myös
13501:    - Sähköistys       Oulu-Kemi-Rovaniemi,                  Kuolan alueen teollisuuden tarvitsemia
13502: 235milj. mk                                                 kuljetuksia?
13503: 
13504:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1994
13505: 
13506:                     Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
13507: 
13508: 
13509: 
13510: 
13511: 2400321
13512: 2                                        1994 vp -   KK 356
13513: 
13514: 
13515: 
13516: 
13517:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13518: 
13519:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Isokylä-Kelloselkä maksaa noin 124 milj.
13520: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        markkaa. Tämän jälkeen radalla voitaisiin hoi-
13521: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      taa vuosittain 3--4 milj. tonnin suuruinen liiken-
13522: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän         ne.
13523: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Rataosan Rovaniemi-Isokylä päällysraken-
13524: 356:                                                 teen uusiminen on suunniteltu nykyliikenteellä
13525:                                                      toteutettavaksi 2000-luvun alkupuolella. Työn
13526:           Onko Hallitus tietoinen kaikista niistä    kustannusarvio on noin 75 milj. markkaa. Vähäi-
13527:        kustannuksista ja toimista, joita rautatie-   nen uusi liikenne ei edellytä rataosan perusparan-
13528:        yhteyden avaaminen Kelloselästä Venä-         nuksen aikaistamista.
13529:        jälle aiheuttaisi, ja                             Perusparannus Laurilasta Rovaniemelle pal-
13530:            onko Hallituksen tiedossa, että suun-     velisi kotimaan liikennettä. Päällysrakenteen
13531:        nitellulle ratayhteydelle saataisiin myös     uusimistyö on jo aloitettu. Rataosan Oulu-
13532:        Kuolan alueen teollisuuden tarvitsemia        Kemi-Rovaniemi sähköistäminen ajoittuu
13533:        kuljetuksia?                                  vuosikymmenen lopulle tai 2000-luvun alkuun.
13534:                                                      Hanke ei liity mitenkään idän liikenteen hoitami-
13535:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seen. Nykyisessä rahoitustilanteessa muut tär-
13536: vasti seuraavaa:                                     keämmät kohteet menevät tämän hankkeen edel-
13537:                                                      le.
13538:    Rautatieyhteyden avaaminen Kelloselän                 Sallan radan kautta mahdollisesti kuljetetta-
13539: kautta Venäjälle edellyttää radan rakentamista       vaa liikennemäärää on pyritty myös selvittä-
13540: rajalta Alakurttiin. Sen kustannukset ovat suo-      mään. Mahdollisia rautateitse kuljetettavia tava-
13541: malaisen hintatason mukaan noin 280 milj.            ralaatuja olisivat lähinnä malmit, rikasteet sekä
13542: markkaa ja venäläisten arvioimana noin 150 milj.     raakapuu. Luotettavia kuljetusmääräarvioita ei
13543: markkaa.                                             ole voitu toistaiseksi kuitenkaan esittää.
13544:    Liikenteen hoitamiseen riittää yksiraiteinen          Voidaan siten todeta, että radan kustannukset
13545: tavaraliikennerata.                                  ja tarvittavat investoinnit Sallan radan avaami-
13546:    Suomen rataverkon puolesta liikenteen aloit-      seksi on selvitetty. Sen sijaan liikennemääräar-
13547: taminen olisi mahdollista, mikäli rakennetaan        viot ovat toistaiseksi epävarmoja tai arviot ovat
13548: puuttuva yhteys Kelloselästä rajalle. Sen kustan-    riittämättömiä peittämään kustannukset. Lii-
13549: nukset ovat 16 milj. markkaa. Tällöin akselipai-     kenneministeriö ei pidä näin ollen kyseisen radan
13550: no- ja nopeusrajoitus olisi Isokylä-Kelloselkä-      avaamista mahdollisena ainakaan lähivuosien
13551: välin rakenteen johdosta 20 tonnia 40 kilometrin     aikana.
13552: nopeudella. Päällysrakenteen uusiminen väliltä
13553: 
13554:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1994
13555: 
13556:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
13557:                                          1994 vp -   KK 356                                            3
13558: 
13559: 
13560: 
13561: 
13562:                                        Tili Riksdagens Talman
13563: 
13564:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      omkring 124 miljoner mark att reparera över-
13565: ger har Ni, Fru Talman, till vederhörande med-       hyggnaden mellan Isokylä-Kelloselkä. Däref-
13566: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ter kunde den årliga transporten på hanan utgöra
13567: man Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr           3-4 miljoner ton.
13568: 356:                                                    Reparation av hanöverhyggnaden mellan Ro-
13569:                                                      vaniemi-Isokylä skall enligt planema utföras i
13570:            Är Regeringen medveten om alla de         hörjan av 2000-talet med nuvarande traftk. Kost-
13571:        kostnader och åtgärder, som öppnandet         nadsheräkning är omkring 75 miljoner mark.
13572:        av en jämvägsförhindelse från Kelloselkä      Den ringa nya traftken förutsätter inte att grund-
13573:        till Ryssland skulle kräva, och               reparationsarhete skulle utföras tidigare.
13574:            har Regeringen information om att            Grundreparation från Laurila tili Rovaniemi
13575:        den planerade hanförhindelsen skulle få       skulle tjäna inrikestraftk. Reparationsarhetet av
13576:        transporter som industrin på Kolaområ-        överhyggnaden har redan hörjats. Elektriftering
13577:        det hehöver?                                  på handelen Uleåhorg-Kemi-Rovaniemi in-
13578:                                                      faller i slutet av decenniet eller i hörjan av 2000-
13579:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        talet. Projektet ansluter sig inte tili skötseln av
13580: anföra följande:                                     traftken österut. Vid nuvarande ftnansieringssi-
13581:                                                      tuation förhigås detta projekt av viktigare pla-
13582:    Öppnandet av enjämvägsforhindelse via Kel-        ner.
13583: loselkä till Ryssland förutsätter hyggandet av en       Det har gjorts försök att reda ut det möjliga
13584: hana från gränslinjen till Alakurtti. Dess kostna-   traftkflödet via Sallahanan. Möjliga godstyper
13585: der är enligt fmska prisnivån omkring 280 miljo-     att transporteras på jämväg kunde närmast vara
13586: ner mark och enligt en rysk heräkning omkring        malmer, anrikningsprodukter och råvirke. Tilis-
13587: 150 miljoner mark.                                   vidare har det inte varit möjligt att framställa
13588:    En enkelspårig godstraftkhana är fullt tili-      några pålitliga heräkningar på transportvoly-
13589: räcklig för traftkering.                             men.
13590:    Med avseende på det ftnska hannätet skulle           Sålunda kan det konstateras att kostnader och
13591: det vara möjligt att hörja traftken, om förhindel-   nödvändiga investeringar för öppnande av Salla-
13592: sen från Kelloselkä till gränsen skulle hyggas.      hanan har utretts. 1 stället är heräkningar på
13593: Kostnadema är 16 miljoner mark. Axellast- och        transportflödet tillsvidare oklara, eller heräk-
13594: hastighetshegränsningen skulle då vara på grund      ningama täcker inte kostnader. Sålunda anser
13595: av konstruktion av sträckan Isokylä-Kellosel-        traftkministeriet inte att öppnandet av hanan är
13596: kä 20 ton med en hastighet på 40 km. Det kostar      möjligt, åtminstone under de närmaste åren.
13597: 
13598:      Helsingforsden 13 juni 1994
13599: 
13600:                                                                        Traftkminister Ole Norrback
13601:                                                 1994vp
13602: 
13603: Kirjallinen kysymys 357
13604: 
13605: 
13606: 
13607: 
13608:                                    Suhonen ym.: Uiton lopettamisen vaikutuksesta tiemäärärahojen
13609:                                       tarpeeseen Lapissa
13610: 
13611: 
13612:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13613:    Tiestön kuntomittaus Lapissa osoittaa, että           Nyt kun myös mittauksien avulla on todettu
13614: harkitsematon uiton lopettaminen kuluttaa kes-        Lapin tiestön kulumisen lisääntyminen uiton lo-
13615: topäällystettä raskaasti. Sen osoittavat Lapin tie-   pettamisen johdosta ja ilmeisesti tilastojakin on
13616: piirin mittaukset teillä.                             tästä liikenneministeriön käytettävissä, tulisi mi-
13617:    Puutavaran kuljetusten siirtyminen renkaille       nisteriön tehdä esitys eduskunnalle Lapin tiepii-
13618: on nähtävissä teiden urautumisen voimakkaana          rin tarvitsemista lisämäärärahoista uiton lopet-
13619: kasvuna. Tämä on nähtävissä myös hakkuu-              tamisesta johtuvista lisäkustannuksista. Sillä
13620: alueiden ja purkupaikkojen eli VR:n Rovanie-          missään tapauksessa ei voi olla oikein, että Lapin
13621: men terminaalin tai Kemin ja Kemijärven tehtai-       vielä nyt tyydyttävässä kunnossa olevan tiestön
13622: den välillä.                                          annetaan rappeutua yhteiskunnan päättämien
13623:    Kevyesti rakennetuilla osuuksilla tien kanta-      toimenpiteiden seurauksena.
13624: vuus loppuu ja pinta urautuu sekä painuu                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13625: kuopille. Lapissa lisäksi ankara ilmasto vaikut-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
13626: taa tiestön kuntoon enemmän kuin etelässä.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13627:    Allekirjoittanut Tina Mäkelä totesi jo tehdys-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13628: sä kysymyksessä mm.: "Alustavasti arvioidaan
13629: uiton lopettamisesta aiheutuviksi kustannuksiksi                Onko Hallitus ottanut huomioon ui-
13630: tiepiirissä noin 50 miljoonaa markkaa vuodessa               ton lopettamisesta aiheutuvan lisämäärä-
13631: koko Lapin tiepiirin alueella." (KK 172/1993 vp)             rahan tarpeen Lapin tiepiirille, ja
13632:    Ministeri Norrback vastasi mm.: "Selvitys-                   aikooko Hallitus myös osoittaa lisään-
13633: työn valmistuttua voidaan tarkemmin arvioida                 tyneen kuormituksen johdosta Lapin tie-
13634: tieverkon puutteet ja määritellä parantamiskus-              piirille tiestön perusparannusvaroja ai-
13635: tannukset. Tämän jälkeen voidaan ottaa kantaa                kaisempaa enemmän?
13636: tarvittaviin määrärahoihin, joista viime kädessä
13637: päättää eduskunta."
13638: 
13639:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1994
13640: 
13641:                      Hannu Suhonen                             Tina Mäkelä
13642: 
13643: 
13644: 
13645: 
13646: 2400321
13647: 2                                      1994 vp -   KK 357
13648: 
13649: 
13650: 
13651: 
13652:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
13653:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tautuvat jossain määrin uusille reiteille, joita ei
13654: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      ole rakennettu kestämään suuria painoja.
13655: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Teiden kunnosta huolehtiminen on liikenne-
13656: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu Su-     turvallisuuden ohella tienpidon keskeisimpiä ta-
13657: hosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     voitteita. Tiestön kunnon ylläpidon ja paranta-
13658: n:o 357:                                           misen tiepiirikohtainen rahoitustarve määritel-
13659:                                                    lään vuosittain ja tällöin otetaan huomioon myös
13660:           Onko Hallitus ottanut huomioon ui-       alueellisia erityistekijöitä. Lapissa otetaan huo-
13661:        ton lopettamisesta aiheutuvan lisämäärä-    mioon uiton lopettamisen aiheuttama lisärasitus
13662:        rahan tarpeen Lapin tiepiirille, ja         läänin tiestölle.
13663:           aikooko Hallitus myös osoittaa lisään-       Lapin tiepiirin päällystetyn tiestön pintakunto
13664:        tyneen kuormituksenjohdosta Lapin tie-      on vähintäänkin valtakunnallista keskitasoa.
13665:        piirille tiestön perusparannusvaroja ai-    Myöskään teiden rakenteellista kuntoa Lapissa
13666:        kaisempaa enemmän?                          ei ole tarkoitus päästää taantumaan, vaan kanta-
13667:                                                    vuuden parantamiseen on mm. kysymyksessä
13668:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mainituista syistä kuluvana vuonna jo osoitettu
13669: vasti seuraavaa:                                   tielaitoksen sisäisin siirroin Lapin tiepiirille noin
13670:                                                    15 milj. markan lisärahoitus.
13671:   Kemijoen vesistöalueen irtouitto lopetettiin        Tielaitos seuraa tiestön kunnon muutoksia
13672: vuonna 1992. Useastakaan syystä raakapuuta ei      kaikissa tiepiireissä jatkuvasti ja tarvittavat toi-
13673: enää varastoida metsiin, vaan kuljetukset ovat     mintasuunnitelmien tarkistukset tehdään edus-
13674: yhä enemmän ympärivuotisia. Raakapuun auto-        kunnan myöntämien määrärahojen sallimissa
13675: kuljetukset ovat kasvaneet noin 13 %ja ne suun-    puitteissa myös tulevina vuosina.
13676: 
13677:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1994
13678: 
13679:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
13680:                                          1994 vp -   KK 357                                           3
13681: 
13682: 
13683: 
13684: 
13685:                                        Tili Riksdagens Talman
13686: 
13687:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Vid sidan av traflksäkerheten hör bibehållan-
13688: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       det av vägamas skick till de viktigaste målen för
13689: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     väghållningen. De olika vägdistriktens behov av
13690: man Hannu Suhonen m.fl. undertecknade spörs-         flnansiering för att bibehålla och förbättra väg-
13691: målnr 357:                                           nätets skick fastställs årligen. 1 detta samman-
13692:                                                      hang beaktas även regionala särdrag. 1 Lappland
13693:            Har Regeringen beaktat det ökade be-      beaktas den ökade belastningen på länets vägnät
13694:        hovet av anslag tili Lapplands vägdistrikt    till följd av att flottningen upphört.
13695:        till följd av att flottningen upphört, och        Ytan på vägbeläggningen inom Lapplands
13696:            ämnar Regeringen anvisa större anslag     vägdistrikt är i minst samma skick som vägama i
13697:        för reparation av vägnätet i Lapplands        genomsnitt i övriga delar av landet. Det är inte
13698:        vägdistrikt till följd av den ökade belast-   heller meningen att det byggnadstekniska skicket
13699:        ningen?                                       på vägama i Lappland skall få försämras, utan en
13700:                                                      tilliäggsflnansiering på ca 15 milj. mk har redan i
13701:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        år beviljats Lapplands vägdistrikt genom intema
13702: anföra följande:                                     överföringar inom vägverket bl.a. av de skäl som
13703:                                                      nämns i spörsmålet.
13704:    På vattendragsområdet för Kemi älv upphör-            Vägverket följer kontinuerligt med föränd-
13705: de lösflottningen 1992. Av flera olika orsaker       ringama i vägnätets skick i alla vägdistrikt och
13706: uppbevaras råvirke inte längre i skogama utan en     behövliga justeringar i verksamhetsplanema
13707: allt större del av transporteroa sker under hela     görs även under kommande år inom ramen för de
13708: året. Råvirkestransportema med bil har ökat ca       anslag som riksdagen beviljar.
13709: 13 % och de körs i någon mån längs nya rutter
13710: som inte är byggda för att klara höga vikter.
13711: 
13712:      Helsingforsden 13 juni 1994
13713: 
13714:                                                                       Traflkminister Ole Norrback
13715:                       j
13716:                      j
13717:                     j
13718:                    j
13719:                   j
13720:                  j
13721:                 j
13722:                j
13723:               j
13724:              j
13725:             j
13726:            j
13727:           j
13728:          j
13729:         j
13730:        j
13731:       j
13732:      j
13733:     j
13734:    j
13735:   j
13736:  j
13737: j
13738:                                                 1994vp
13739: 
13740: Kirjallinen kysymys 358
13741: 
13742: 
13743: 
13744: 
13745:                                    Suhonen ym.: Rajanylityspaikan avaamisesta Virtaniemeltä Venä-
13746:                                       jälle
13747: 
13748: 
13749:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13750:    Jo pitemmän ajan maamme pohjoisten kun-            ympärivuorokautisiksi Rajajoosepin ja Lotan
13751: tien taholta on tullut esille se asia, että kuntien   raja-asemilla.
13752: kehittämisresurssit ovat liian pienet. Ylä-Lapin         Pohjoisten kuntien ongelmat ovat niin saman-
13753: kunnissa on viime aikoina ollut ajatuksia siitä,      kaltaisia jokaisessa pohjoismaassa ja Venäjällä,
13754: että kuntien tulisi tukea yritystensä kansainvälis-   että olisi väärin, jos näiden maiden kuntien yhtei-
13755: tymistä.                                              siin esityksiin suhtauduttaisun kielteisesti tai vä-
13756:    Julkisuudessa on ollut tietoja siitä, että Ylä-    linpitämättömästi. Siksijokainen näiden kuntien
13757: Lapin kunnat yhdessä Ruotsin, Norjan ja Venä-         taholta tuleva esitys tulee ottaa vakavasti. Poh-
13758: jän ystävyyskuntien kanssa ovat päättäneet esit-      joinen ilmasto ja luonto ovat niin karuja, että ne
13759: tää Virtaniemen rajanylityspaikan avaamista ul-       jo asettavat rajoituksia ihmisen toiminnalle.
13760: koministeriöille sekä Barentsin alueneuvostolle.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13761: Tätä esitystä on pidettävä merkittävänä pohjois-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13762: ten ystävyyskuntien yhteistyöhön tähtäävänä           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13763: aloitteena.                                           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13764:     Nyt tehty esitys vaikuttaisi toteutuessaan mer-
13765: kittävästi alueen pohjoisten kuntien elinkeinolli-              Onko Hallituksen tarkoituksena neu-
13766:  seen kehittämiseen, johon niillä yksin ei ole va-           votella pohjoisten ystävyyskuntien tah-
13767: raa.                                                         don mukaisesti Venäjän viranomaisten
13768:     Pohjoisten kuntien yhteistyön edellytyksenä              kanssa Virtaniemen rajanylityspaikan
13769:  on se, että viisumikäytäntö saadaan niin jousta-            avaamisesta, ja
13770:  vaksi, että se ei aiheuta hankaluuksia yritysten               miten Hallitus aikoo jatkossa tukea
13771:  yhteistoiminnalle. Tämä edellyttää vuosiviisu-              niitä toimenpiteitä, jotka tähtäävät poh-
13772:  mien käyttöönottoa.                                         joisten kuntiemme kansainvälisen yhteis-
13773:     Joustavan kanssakäymisen edellytyksenä on                toiminnan kehittämiseen?
13774:  myös raja-asemien aukioloaikojen muuttaminen
13775: 
13776:       Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1994
13777: 
13778:                      Hannu Suhonen                                    Tina Mäkelä
13779: 
13780: 
13781: 
13782: 
13783:  2400321
13784: 2                                        1994 vp -   KK 358
13785: 
13786: 
13787: 
13788: 
13789:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13790: 
13791:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuuluu Suomen ja Venäjän rajavartiolaitosten
13792: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        välisellä sopimuksella avoinna pidettäviin ns. ti-
13793: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lapäisiin rajanylityspaikkoihin. Tällä hetkellä
13794: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suhosen         sitä pidetään avoinna lähinnä puunkuljetusta
13795: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         varten. Liikenteen volyymi on varsin vähäinen.
13796: 358:                                                     Suomen keskeinen kriteeri kansainväliselle lii-
13797:                                                      kenteelle avattavien rajanylityspaikkojen osalta
13798:           Onko Hallituksen tarkoituksena neu-        on, että rajanylitykseen liittyvät infrastruktuurit
13799:        votella pohjoisten ystävyyskuntien tah-       ovat riittävät ja liikenteen ennakoitu volyymi
13800:        don mukaisesti Venäjän viranomaisten          puhuu kansainväliselle liikenteelle avaamisen
13801:        kanssa Virtaniemen rajanylityspaikan          puolesta.
13802:        avaamisesta, ja                                   Em. kriteerit eivät vielä täyty Virtaniemen
13803:           miten Hallitus aikoo jatkossa tukea        osalta. Ko. rajanylityspaikan infrastruktuurin
13804:        niitä toimenpiteitä, jotka tähtäävät poh-     kehittämistä voidaan kuitenkin jatkaa tilapäisen
13805:        joisten kuntiemme kansainvälisen yhteis-      rajanylityspaikan statuksen puitteissa ja sitä mu-
13806:        toiminnan kehittämiseen?                      kaa kun venäläisellä osapuolella on tähän val-
13807:                                                      miuksia.
13808:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Rajajoosepin/Lotan rajanylityspaikan auki-
13809: vasti seuraavaa:                                     oloajan pidentäminen on vireillä. Suomen puo-
13810:                                                      len rajavaltuutettu on äskettäin esittänyt Venä-
13811:    Hallitus tukee rajaseutujen kuntien pyrkimyk-     jän puolen rajavaltuutetulle aukioloajan piden-
13812: siä kehittää talouttaan ja osallistumista kansain-   tämistä aluksi klo 24:ään saakka. Venäjän osa-
13813: väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan       puolen vastausta odotetaan rajavaltuutettujen
13814: mm. lähialueyhteistyön puitteissa. Pääministeri      seuraavassa kokouksessa kesäkuun aikana.
13815: Ahon äskeinen Murmanskin vierailu on osoitus             Viisumikäytännön joustavuuden lisäämiseen
13816: hallituksen tähän yhteistyömuotoon kiinnittä-        pyritään jatkuvasti kiinnittämään huomiota.
13817: mästä huomiosta.                                     Suuri osa Suomen Venäjällä myöntämistä viisu-
13818:    Inarin kunnassa sijaitseva Virtaniemen- Ve-       meista on jo nyt pitkäaikaisia monikertaviisume-
13819: näjän puolella Jäniskosken - rajanylityspaikka       ja.
13820: 
13821:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1994
13822: 
13823:                                                               Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
13824:                                            1994 vp -   KK 358                                             3
13825: 
13826: 
13827: 
13828: 
13829:                                          Tili Riksdagens Talman
13830: 
13831:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        gångsställe- hör till de s.k. tillfälliga gränsöver-
13832: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         gångsställen som har öppnats genom ett avtal
13833: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       mellan det finska och det ryska gränsbevaknings-
13834: man Suhonen m.fl. undertecknade spörsmål nr            väsendet. Förnärvarande är gränsövergångsstäl-
13835: 358:                                                   let främst öppet för virkestransporter. Trafikvo-
13836:                                                        lymerna är rätt små.
13837:             Har Regeringen för avsikt att enligt de        När det gäller att öppna gränsövergångsstäl-
13838:          nordliga vänskapsorternas önskan för-         len för internationell trafik är de viktigaste krite-
13839:          handla med de ryska myndigheterna om          rierna för Finland att detfinnsen tillräcklig infra-
13840:          ett öppnande av Virtaniemi gränsöver-         struktur för gränsövergång och att de kalkylera-
13841:          gångsställe, och                              de trafikvolymerna motiverar ett öppnande för
13842:             på vilket sätt ämnar Regeringen i fram-    internationell trafik.
13843:          tiden stöda de åtgärder som syftar till att      Tills vidare uppfylls dessa kriterier inte för
13844:          utveckla våra nordliga kommuners inter-       Virtaniemis del. Inom ramen för ställets status
13845:          nationella samarbete?                         som tillfålligt gränsövergångsställe kan man
13846:                                                        dock fortsätta att utveckla infrastrukturen i den
13847:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          takt som den ryska parten har beredskap för.
13848: anföra följande:                                          En förlängning av öppethållningstiderna vid
13849:                                                        gränsövergångsstället Rajajooseppi/Lotta är ak-
13850:    Regeringen stöder strävandena i gränstrakter-       tuell. Den fmska tjänsteman som fungerar som
13851: na i syfte att utveckla kommunernas ekonomi            befullmäktigad i gränsärenden har nyligen för sin
13852: och deras deltagande i internationell samverkan        ryska kollega föreslagit att öppethållningstider-
13853: och samarbete, bl.a. inom ramen för närområ-           na tili en början skulle utsträckas till kl. 24.00.
13854: dessamarbetet. Statsminister Ahos besök i Mur-         Det ryska svaret lämnas antagligen vid parternas
13855: mansk nyligen är ett uttryck för uppmärksamhe-         näs_!a möte i juni.
13856: ten som regeringen fåster på denna samarbets-              Okad smidighet i visumförfarandet eftersträ-
13857: form.                                                  vas hela tiden. Redan nu är en stor del av de
13858:    Gränsövergångsstållet Virtaniemi i Enare            visum som Finland beviljar i R yssland långtidsvi-
13859: kommun- på ryska sidan Jäniskoski gränsöver-           sum för flergångsbruk.
13860: 
13861:        Helsingforsden 13 juni 1994
13862: 
13863:                                                                      Utrikesminister Heikki Haavisto
13864:                                 j
13865:                                 j
13866:                             j
13867:                             j
13868:                         j
13869:                         j
13870:                     j
13871:                     j
13872:                 j
13873:                 j
13874:             j
13875:             j
13876:         j
13877:         j
13878:     j
13879:     j
13880: j
13881: j
13882:                                                 1994vp
13883: 
13884: Kirjallinen kysymys 359
13885: 
13886: 
13887: 
13888: 
13889:                                    Mäkelä ym.: Metsäteollisuuden jalostusasteen nostamisesta Itä-
13890:                                       Suomessa
13891: 
13892: 
13893:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13894: 
13895:    Kansalaistemme keskuudessa ovat suurta             simman korkeaan jalostusasteeseen. Tällaista
13896: hämmästystä herättäneet ministeri Kääriäisen          teollisuutta voisivat olla esim. puutalotuotanto
13897: viime aikoina julkisuudessa olleet lausunnot.         ja huonekaluteollisuus sekä em. tuotannosta jää-
13898:    Ministeri Kääriäinen on syytellyt oppositiota      vän jätteen käyttö pienissä yksiköissä lämmön ja
13899: vuorineuvosten asialla olemisesta. Kääriäinen         sähkön tuotantoon.
13900: on kuitenkin Kuopiossa pitämässään puheessa               Uskottava on Venäjän olojen normalisoitu-
13901: vaatinut sellutehdas- ja sahainvestointeja erityi-    miseen lähivuosien aikana. Venäjän olojen nor-
13902: sesti Itä-Suomeen. Eikö edellä oleva vaatimus         malisoituessa Itä-Suomesta olisi siten mahdol-
13903: ole vuorineuvosten asialla olemista? Jos ei, niin     lista saavuttaa lähes rajattomat markkinat puu-
13904: mikä sitten?                                          talo- ja huonekalutuotannolle.
13905:    Ministeri Kääriäisen puheet ovat kuitenkin             Kun Itä-Suomessakin työttömyysaste on kor-
13906: hyvin kyseenalaisella pohjalla.                       kea, olisi kaikki voimavarat keskitettävä työllis-
13907:    Suomen osuus maailman metsäteollisuuden            tävään ja korkean jalostusasteen omaavaan teol-
13908: tuotannosta on noin 5 % ja osuutemme koko             lisuuteen eikä suinkaan sellun tuotantoon.
13909: maailman selluloosan viennistä on 6 %. Edelläm-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13910: me ovat sellaiset selluntuottajamaat kuin Kana-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13911: da, Yhdysvallat ja Ruotsi, joista varsinkin Kana-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13912: dan selluntuotanto on sitä luokkaa, että se käy-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13913: tännössä sanelee myös sellun maailmanmarkki-
13914: nahinnan. Mitään järkeä siis ei ole perustaa tuo-               Aikooko Hallitus kehittää Itä-Suomen
13915: tantoa, jonka hinnan voivat meitä suuremmat                  metsäteollisuutta siten, että sen jalostus-
13916: tuottajamaat sanella. Ministeri Kääriäisen tulee             astetta nostetaan Venäjän markkinoita
13917: muistaa, että maamme on niin pieni kansan-                   varten, ja
13918: talous, että sen toiminnan tulee perustua taitotie-             katsooko Hallitus metsiemme puuston
13919: toon, korkeaan jatkojalostusasteeseen ja erityis-            niin huonolaatuiseksi, että se tulee valta-
13920:  osaamiseen.                                                 osaltaan keittää selluksi, jonka maail-
13921:    Itä-Suomessa tarvittaisiinkin nyt uutta teollis-          manmarkkinahintaan emme voi sanotta-
13922:  tamisohjelmaa, joka perustuisi puun mahdolli-               vasti vaikuttaa?
13923: 
13924:       Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1994
13925: 
13926:                      Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
13927: 
13928: 
13929: 
13930: 
13931:  2400321
13932: 2                                          1994 vp -    KK 359
13933: 
13934: 
13935: 
13936: 
13937:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13938:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lisääminen edellyttää kotimaisesta puuraaka-ai-
13939: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           neesta valmistetun sellun ja yleensä puumassan
13940: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tuotantoa ja myös sen tuotannon lisäämistä. Ko-
13941: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tina Mä-           rostettakoon tässä yhteydessä, että suomalainen
13942: kelän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          paperiteollisuus on suunnannut ja suuntaa edel-
13943: n:o 359:                                                leen tuotantoaan korkealaatuisiin paperituottei-
13944:                                                         siin, joiden valmistaminen perustuu korkeaan
13945:            Aikooko Hallitus kehittää Itä-Suomen         taitotieto on ja erityisosaamiseen.
13946:         metsäteollisuutta siten, että sen jalostus-        Mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden
13947:         astetta nostetaan Venäjän markkinoita           vienti yhteensä kattaa edelleen suuren osan tava-
13948:         varten, ja                                      ravientimme arvosta, vuonna 1993 osuus oli run-
13949:            katsooko Hallitus metsiemme puuston          saat 34 %. Tätä vientiä tarvitsemme edelleen ja
13950:         niin huonolaatuiseksi, että se tulee valta-     sitä on myös mahdollista kasvattaa sekä sahata-
13951:         osaltaan keittää selluksi, jonka maail-         varan että paperituotteiden viennissä. Perinteis-
13952:         manmarkkinahintaan emme voi sanotta-            ten markkinoiden ja etenkin uusien potentiaalis-
13953:         vasti vaikuttaa?                                ten markkinoiden kysyntä antaa viennin kasvulle
13954:                                                         hyvät edellytykset.
13955:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                Metsiemme puuvarat ovat suuremmat kuin
13956: taen seuraavaa:                                         koskaan aikaisemmin ja niiden vuotuiseksi kas-
13957:                                                         vuksi arvioidaan noin 85 milj. m 3• Kotimaisen
13958:    Edustajat Mäkelä ja Suhonen toteavat kysy-           raakapuun käytön lisäämiseksi on perusteltua
13959: myksen perusteluissaan Suomen osuuden maail-            lisätä sekä sahatavaran että massa- ja paperiteol-
13960: man metsäteollisuuden tuotannosta olevan noin           lisuuden tuotantoa. Tämä ei ole ristiriidassa mm.
13961: 5 % ja maailman selluloosan viennistä 6 %. Tä-          pk-yrityksissä kehittyvän ja kehitettävän puun
13962: hän on syytä lisätä, että koko maailmassa Suo-          jatkojalostuksen kanssa. Päinvastoin jatkuvana
13963: men markkinaosuus eli osuus maailman tuonnis-           pyrkimyksenä tulee olla hyvälaatuisen ja myös
13964: ta on paperi- ja kartonkituotteissa 15 %ja paino-       monilajisen puuraaka-aineemme jalostaminen
13965: ja kirjoituspapereissa 30 %. Pieneksi maaksi Suo-       arvosisällöltään mahdollisimman korkeaksi.
13966: mella on monissa korkealaatuisissa paperijalos-         Tällaista valmistusta edustaa mm. puutaloteo1li-
13967: teissa merkittävä osuus maailmanmarkkinoilla.           suus, rakennuspuusepänteollisuus ja huonekalu-
13968:    Kysymyksessä kiinnitetään erityistä huomio-          teollisuus.
13969: ta ja kritiikkiä sellun tuotantoon ja sen laajenta-        Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalve-
13970: miseen. Vuonna 1993 Suomessa tuotettiin sellua          lu on valmistanut mm. toimialaraportit "Puuta-
13971: noin 5,5 milj. tonnia, mistä vietiin vajaat 1,4 milj.   lojen valmistus", "Rakennuspuusepäntuottei-
13972: tonnia. Puumassaa, mekaanista massaa ja sellua          den valmistus" ja "Huonekalujen valmistus".
13973: yhteensä tuotettiin runsaat 9,3 milj. tonnia, josta     Kaikissa näissä raporteissa on selvitetty vienti-
13974: vietiin hieman yli 1,4 milj. tonniaja siitäkin suuri    mahdollisuuksia, ja vientiä Venäjälle ja Suomen
13975: osa ulkomailla toimiville suomalaisomisteisille         lähialueille pidetäänkin merkittävänä mahdolli-
13976: yrityksille. Massan tuotannosta käytettiin siten        suutena. Puutalojen viennin arvioidaan lisäänty-
13977: 85 % kotimaassa paperin ja kartongin tuotan-            vän suotuisasti Suomen lähialueilla sekä suoma-
13978: toon. Niitä valmistettiin yhteensä noin 10 milj.        laisina projekteina että suomalaisten yritysten
13979: tonnia.                                                 osallistumisena muiden rahoittamiin projektei-
13980:    Vuonna 1993 paperia, kartonkia ja niidenja-          hin. Rakennuspuusepäntuotteiden vientimah-
13981: losteita vietiin 9,1 milj. tonnia, mistä valtaosa oli   dollisuudet Venäjälle ovat rakennusprojektien
13982: korkealaatuisia paino- ja kirjoituspapereita sekä       myötä jo lisääntyneet. Huonekaluja valmistavat
13983: paperi- ja kartonkijalosteita. On siis huomatta-        yritykset kansainvälistyvät ja laajentavat toimin-
13984: va, että Suomen olosuhteissa viennillemme tär-          taansa Keski-Euroopan lisäksi Venäjälle ja Suo-
13985: keä paperi- ja paperijalosteiden tuotanto ja sen        men lähialueille.
13986:                                             1994 vp -       KK 359                                           3
13987: 
13988:     Markkinataloudessa pääsääntöisesti yritykset           sältyvistä toimenpiteistä voidaan toteuttaa
13989: kehittävät tuotantoaan ja nostavat tuotteidensa            alueeliisin päätöksin eli aluekehitysviranomais-
13990: jalostusastetta ja arvosisältöä. Teollisuuspolitii-        ten, kuntien, valtion aluehallintoviranomaisten
13991: kalla ja siihen sisältyvillä tuki- ja rahoitustoimilla     ja muiden yhteisöjen sekä elinkeinoelämän omil-
13992: luodaan ja parannetaan yritysten yleisiä toimin-           la tai yhteisillä päätöksillä.
13993: taedellytyksiä, mutta ei suoranaisesti puututa                Maakunnissa ohjelmia valmistellaan käytän-
13994: yritysten kehittämishankkeisiin. Teollisuuspoli-           nössä seutukunnittain, teemaittain ja ohjelma-
13995: tiikan erääksi keskeiseksi painopistealueeksi on           tyypeittäin. Olennaista ohjelmatyössä on, että
13996: muodostunut teknologiapolitiikka, jolla ediste-            tavoitteet, strategiat, hankkeet ja yksittäiset toi-
13997: tään tuotantoteknologian ja tuotteiden kehittä-            menpiteet määritellään alueilla ohjelmatyön ai-
13998: mistä. Tämä koskee myös puutoimialaa, jonka                kana. Alueittain kehittämisen painopisteet ja
13999: kehittämiseksi ovat käynnissä useampivuotiset              strategiat sekä hanketyypit vaihtelevat alueen ta-
14000:  kansalliset teknologiaohjelmat "Mekaanisen                louden rakenteen, osaamisen, kehittämispoten-
14001: puun teknologiaohjelma" ja "Puulevyteknolo-                tiaalin sekä ongelmien mukaan.
14002:  giaohjelma", ja näiden täydennykseksi on val-                Itä-Suomen maakunnissa ja seutukunnissa
14003:  misteilla "Puurakentamisen teknologiaohjel-               on nyt täysin mahdollista laatia yhteistyössä
14004:  ma". Kaikkiin näihin ohjelmiin sisältyy myös              aluekehitysviranomaisten, kuntien, muiden yh-
14005:  vientiin liittyviä näkökohtia.                            teisöjen ja valtion aluehallintoviranomaisten
14006:     Edustajat Mäkelä ja Suhonen katsovat, että             välillä kysymyksessä tarkoitetun kaltaisia ohjel-
14007:  Itä-Suomessa tarvittaisiin uusi teollistamisohjel-        mia, joilla mm. voidaan edistää alueen metsä-
14008:  ma, joka perustuisi puun mahdollisimman kor-              teollisuuden kehitystä myös Venäjän markki-
14009:  keaan jalostusasteeseen. Tällaisten ohjelmien             noita varten.
14010:  laatiminen tapahtuu aluetasolla. Maakunnissa                  Metsiemme puuston niin määrä kuin laatukin
14011:  on käynnistetty ohjelmatyö määrittelemällä                on niin hyvä, että kotimaiseen puuraaka-ainee-
14012:  koko maakunnan kehittämiselle tavoitteet, pai-            seen perustuen voidaan laajentaa ja kehittää sekä
14013:  nopisteet ja strategia. Ohjelmatyön järjestämis-          massa- ja paperiteollisuutta että puutavarateolli-
14014:  tavasta ja yksityiskohtaisesta valmistelusta sovi-        suutta mukaan lukien puutalotuotanto ja huone-
14015:  taan aluetasolla erikseen. Valtaosa ohjelmiin si-         kaluteollisuus.
14016:       Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1994
14017: 
14018:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
14019: 4                                          1994 vp -    KK 359
14020: 
14021: 
14022: 
14023: 
14024:                                          Tili Riksdagens Talman
14025: 
14026:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        av hög kvalitet samt förädlade pappers- och kar-
14027: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          tongprodukter. Det bör alltså läggas märke till
14028: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        att den för fmska förhållanden och exporten så
14029: man Tina Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål            viktiga produktionen av papper och förädlade
14030: nr 359 som lyder:                                       pappersprodukter och en utökning av denna för-
14031:                                                         utsätter produktion av cellulosa som är tillverkad
14032:            Har Regeringen för avsikt att utveck1a       av inhemskt träråmaterial samt produktion av
14033:        skogsindustin i östra Finland så att föräd-      flismassa i allmänhet och även en ökning av pro-
14034:        lingsgraden höjs med tanke på den ryska          duktionen. 1 detta sammanhang bör framhävas
14035:        marknaden, och                                   att den finska pappersindustrin har inriktat och
14036:            anser Regeringen trädbeståndet i våra        fortfarande håller på att inrikta sin verksamhet
14037:        skogar vara av så dålig kvalitet att virket      på högklassiga pappersprodukter, vilkas tillverk-
14038:        till största delen skall kokas till cellulosa,   ning grundar sig på en know-how och special-
14039:        vars världsmarknadspris vi inte nämn-            kunskaper av en mycket hög grad.
14040:        värt kan påverka?                                    Den sammanlagda exporten av den mekanis-
14041:                                                         ka och kemiska skogsindustrins produkter sva-
14042:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           rar fortfarande för en stor del av värdet på vår
14043: anföra följande:                                        varuexport. Ar 1993 var dessandel drygt 34 %. Vi
14044:                                                         behöver denna export också i fortsättningen och
14045:     Riksdagsmännen Mäkelä och Suhonen kon-              det är också möjligt att utöka den när det gäller
14046: staterar i motiveringen till spörsmålet att Fin-        export av både sågad trävara och papperspro-
14047: lands andel av skogsindustrins produktion i hela        dukter. Efterfrågan på den traditionella markna-
14048: världen uppgår till ca 5 % och av exporten av           den och särskilt på den nya potentiella markna-
14049: cellulosa till ca 6 %. Det bör dessutom tilläggas       den skapar goda förutsättningar för ökad export.
14050: att Finlands marknadsandel, d.v.s. Finlands an-             Virkeskapitalet i våra skogar är större än nå-
14051: del av importen i hela världen, uppgår till 15 %        gonsin och den årliga tillväxten är beräknad att
14052: vad gäller pappers- och kartongprodukter och            uppgå till ca 85 milj. kubikmeter. För att använd-
14053: till 30% när det gäller tryck- och skrivpapper.         ningen av det inhemska råvirket skulle kunna
14054: För att vara ett så litet land har Finland en           ökas är det befogat att öka såväl tillverkningen
14055: betydande marknadsandel på världsmarknaden              av sågat virke som produktionen inom massa-
14056: när det gäller olika förädlade pappersprodukter         och pappersindustrin. Detta är inte i strid med
14057: av hög kvalitet.                                        den fortsatta fårädlingen av träet, som utvecklas
14058:     1 spörsmålet riktades särskild uppmärksamhet        bl.a. hos och av sm-företagen. Tvärtom skall man
14059: på och kritik mot cellulosaproduktionen och ut-         alltjämt sträva efter att förädla det fmska trärå-
14060: vidgningen av denna. Ar 1993 producerade Fin-           materialet, som är av hög kvalitet och består av
14061: land ca 5,5 milj. ton cellulosa, av viiken knappa       många sorter, så att dess värde blir så högt som
14062: 1,4 milj. ton exporterades. Den sammanlagda             möjligt. Bl.a. trähus-, byggnadssnickeri- och
14063: produktionen av flismassa, mekanisk slipmassa           möbelindustri representerar denna typ av till-
14064: och cellulosa uppgick till 9,3 milj. ton, av vilka      verkning.
14065: drygt 1,4 milj. ton exporterades. Av denna export           Handels- och industriminsteriets företags-
14066: gick dessutom en stor del till finskägda företag        tjänst har avfattat bl.a. följande branschrappor-
14067: utomlands. Därmed användes 85 % av massa-               ter: "Puutalojen valmistus", "Rakennuspuuse-
14068: produktionen till tillverkning av papper och kar-       päntuotteiden valmistus" och "Huonekalujen
14069: tong i hemlandet. Denna produktion uppgick              valmistus". 1 alla dessa rapporter har man redo-
14070: totalt till ca 10 milj. ton.                            gjort för exportmöjligheter, och exporten till
14071:     Ar 1993 exporterades totalt 9,1 milj. ton pap-      Ryssland och till Finlands närområden betraktas
14072: per, kartong och av dessa förädlade produkter,          ju också som en betydande möjlighet. Trähusex-
14073: av vilka största delen var tryck- och skrivpapper       porten till Finlands närområden beräknas öka
14074:                                           1994 vp -     KK 359                                          5
14075: 
14076: både vad gäller rent fmländska projekt och pro-         genom att definiera målen för, tyngdpunkten i
14077: jekt som fmansieras av andra men som fmländ-            och strategin beträffande utvecklandet av hela
14078: ska företag deltar i. Möjlighetema att exportera        landskapet. Om sättet att organisera program-
14079: byggnadssnickeriprodukter till Ryssland har re-         met och om detaljerad beredning av det träffas
14080: dan ökat tack vare olika byggnadsprojekt. De            separata överenskommelser på regional nivå.
14081: företag som tillverkar möbler blir alltmer inter-       Huvudparten av de åtgärder som ingår i pro-
14082: nationella och utvidgar sin verksamhet inte bara        grammet kan genomföras genom beslut på regio-
14083: till Mellaneuropa utan även tili Ryssland och           nal nivå, d.v.s. av regionala utvecklingsmyndig-
14084: Finlands närområden.                                    heter, kommuner, statliga regionalförvaltnings-
14085:     Inom marknadsekonomin utvecklar företa-             myndigheter och andra samfund samt genom
14086: gen i regel sin produktion och höjer förädlings-        näringslivets egna eller gemensamma beslut.
14087: graden respektive värdeinnehållet hos sina pro-             Inom landskapen förbereds programmen i
14088: dukter. Genom industripolitiken samt de stöd-           praktiken ortsvis, temavis och typvis. Det väsent-
14089: och fmansieringsåtgärder som ingår i den skapas         liga i programarbetet är att mål, strategier, pro-
14090: och förbättras de allmänna förutsättningama för         jekt och enstaka åtgärder definieras under arbe-
14091:  företagens verksamhet men man ingriper inte            tets gång inom regionema. Tyngdpunktema i,
14092:  direkt i deras utvecklingsprojekt. Teknologipoli-      strategiema beträffande och projekttypema
14093:  tiken, som syftar tili att främja utvecklandet av      inom det regionala utvecklandet varierar allt ef-
14094:  produktionsteknologi och produkter, har blivit         ter som den ekonomiska strukturen, kunskapsni-
14095:  ett av industripolitikens mest centrala tyngd-         vån, utvecklingspotentialet och problemen inom
14096:  punktsområden. Detta gäller även träbranschen,         regionema varierar.
14097:  för vars utvecklande det pågår fleråriga nationel-         1 Östra Finlands landskap och regioner är det
14098:  la teknologiprogram vid namn "Mekaanisen               nu fullt möjligt att i samarbete med regionala
14099:  puun teknologiaohjelma" och "Puulevyteknolo-           utvecklingsmyndigheter, kommuner, andra sam-
14100:  giaohjelma". För komplettering av dessa är ett         fund och statliga regionförvaltningsmyndigheter
14101:  teknologiprogram vid namn "Puurakentamisen             uppgöra sådana i spörsmålet avsedda program,
14102:  teknologiaohjelma" under arbete. Alla dessa            genom vilka man t.ex. kan främja utvecklingen
14103:  program innehåller även synpunkter som anslu-          av den regionala skogsindustrin även med tanke
14104:  ter sig till exporten.                                 på den ryska marknaden.           .
14105:     Riksdagsmännen Mäkelä och Suhonen anser                 Såväl den stora kvantiteten som den goda kva-
14106:  att man i östra Finland skulle vara i behov av ett     liteten på trädbeståndet i våra skogar gör att man
14107:  nytt industrialiseringsprogram, som skulle grun-       utgående från det inhemska träråmaterialet kan
14108:  da sig på träets högsta möjliga förädlingsgrad.        utvidga och utveckla såväl massa- och pappersin-
14109:  Dylika program uppgörs på regional nivå. Inom          dustrin som trävaruindustrin inklusive trähus-
14110:  landskapen har man startat ett programarbete           produktionen och möbelindustrin.
14111:      Helsingforsden 10 juni 1994
14112: 
14113:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
14114:              j
14115:             j
14116:            j
14117:           j
14118:          j
14119:         j
14120:        j
14121:       j
14122:      j
14123:     j
14124:    j
14125:   j
14126:  j
14127: j
14128:                                                   1994vp
14129: 
14130:  Kirjallinen kysymys 360
14131: 
14132: 
14133: 
14134: 
14135:                                      Mäkelä ym.: Veteraanijärjestöjen varojen säätiöinnistä
14136: 
14137: 
14138: 
14139:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14140:     Sotiemme veteraaneille on maassamme kolme           päiväiseen toimeentuloonsa ja terveydenhoi-
14141:  eri veljesjärjestöä: Sotainvalidit ry., Sotaveteraa-   toonsa. Jos veteraanijärjestöjen varojen säätiöit-
14142:  nit ry. ja Rintamamiesveteraanien liitto ry. Ky-       tämistä jatketaan, tuntevat veteraanit tulleensa
14143: Aeisten järjestöjen nimissä on kerätty vuosien saa-     petetyiksi, ja sama tunne varmasti on myös sellai-
14144:  tossa rahaa ja muuta omaisuutta, joiden käyttö         silla henkilöillä, jotka ovat veteraanien nimissä
14145:  on tarkoitettu veteraanien hyväksi tapahtuvaan         rahansa tarkoitukseen lahjoittaneet. Tämän ta-
14146:  kuntoutukseen ja heikossa taloudellisessa ase-         kia tulisi pikaisesti selvittää, millä oikeudella ve-
14147:  massa olevien veteraanien auttamiseen. Tällä           teraaneille tarkoitettuja lahjoitusvaroja siirre-
14148:  hetkellä kahdella veteraanijärjestöllä eli Sotain-     tään säätiöihin ja mikä on tämän säätiöittämisen
14149:  validit ry:llä ja Sotaveteraanit ry:llä on omaisuus    todellinen peruste sekä heikentääkö se järjestöjen
14150:  säätiöiden hallussa. Myös kolmas eli Rintama-          mahdollisuutta auttaa veteraaneja taloudellises-
14151:  miesveteraanien liitto valmistelee säätiön perus-      ti.
14152:  tamista ja omaisuutensa siirtoa jäsenistön mää-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14153:  räysvallan ulkopuolelle.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14154:      Veteraanijärjestöjen toiminnan kannalta sää-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14155:  tiöitä ei tarvittaisi, sillä kaikki kerätty raha ja    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14156:  omaisuus, joka on tarkoitettu veteraanijärjestö-
14157:  jen nimissä käytettäväksi, tulee käyttää veteraa-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
14158:  nien hyväksi heidän elinaikanaan. Veteraanien                  sen selvittämiseksi, millä perusteella ja
14159:  nimissä kerättyjen varojen säätiöittäminen jär-                mihin tarkoitukseen veteraanien veljes-
14160:  jestöjen johdon organisoimiin säätiöihin on                    järjestöt Sotainvalidit ry., Sotaveteraanit
14161:  loukkaus monia niitä veteraaneja kohtaan, jotka                ry. ja Rintamamiesveteraanien liitto ry.
14162:   tälläkin hetkellä kipeästi tarvitsevat apua joka-             säätiöittävät hallussaan olevia varoja?
14163: 
14164:        Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1994
14165: 
14166:                        Tina Mäkelä                                      Hannu Suhonen
14167: 
14168: 
14169: 
14170: 
14171:   2400321
14172: 2                                          1994 vp -    KK 360
14173: 
14174: 
14175: 
14176: 
14177:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14178: 
14179:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          suus on asetuksella säädettävää määrää pienem-
14180: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           pi tai sellaisessa epäsuhteessa säätiön tarkoituk-
14181: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         seen, ettei säätiön perustamiselle ole edellytyksiä.
14182: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tina Mä-               Perustamisluvan antamiseen ja säätiölle laa-
14183: kelän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          dittujen sääntöjen vahvistamiseen liittyvä har-
14184: n:o 360:                                                kinta on siis yksinomaan laillisuusharkintaa. Sen
14185:                                                         seikan selvittäminen, onko säätiön perustaminen
14186:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           tarkoituksenmukaista, jää ministeriön toimival-
14187:        sen selvittämiseksi, millä perusteella ja        lan ulkopuolelle. Säätiön perustamiseen johta-
14188:        mihin tarkoitukseen veteraanien veljes-          neet syyt eivät yleensä edes tule ministeriön tie-
14189:        järjestöt Sotainvalidit ry., Sotaveteraanit      toon, sillä säätiön perustamista ei tarvitse minis-
14190:        ry. ja Rintamamiesveteraanien liitto ry.         teriölle millään tavoin perustella. Säätäjän itsen-
14191:        säätiöittävät hallussaan olevia varoja?          sä tehtävänä on harkita, pitääkö se säätiön pe-
14192:                                                         rustamista omalta kohdaltaan tarkoituksenmu-
14193:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             kaisena ja hyväksyttävänä, ja tehdä tarvittavat
14194: taen seuraavaa:                                         ratkaisut siinä järjestyksessä kuin - yhteisön
14195:                                                         kysymyksessä ollen - asianomaista yhteisöä
14196:    Säätiölain (109/30) 2 §:n mukaan säätiön pe-         koskevassa lainsäädännössä on säädetty ja yhtei-
14197: rustamiseen on hankittava lupa. Säätiöllä on ol-        sön säännöissä määrätty.
14198: tava vahvistetut säännöt ja se on merkittävä eri-           Säätiön säännöissä tulee mainita muun muas-
14199: tyiseen säätiöistä pidettävään rekisteriin.             sa säätiön tarkoitus ja miten se on toteutettava.
14200:    Lupa säätiön perustamiseen on haettava oi-           Säätiön tarkoitus merkitään säätiörekisteriin,
14201: keusministeriöltä, jolta samalla on pyydettävä          josta kenellä tahansa on oikeus saada tietoja ja
14202: säätiön sääntöjen vahvistamista. Hakemus on             otteita. Myös säätiön säännöt ovat julkisia asia-
14203: tehtävä ministeriölle kirjallisesti ja siihen on lii-   kirjoja, samoin kuin säätiön ministeriölle lähet-
14204: tettävä säädekirja tai testamentti(= säätiön pe-        tämät tilinpäätökset niihin liittyvine toiminta- ja
14205: rustamismääräys) joko alkuperäisenä tai viran           tilintarkastuskertomuksineen. Kuka tahansa voi
14206: puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä            käydä tutustumassa näihin säätiön varojen käyt-
14207: sekä selvitys siitä, että testamentti on saanut lain-   tötarkoitusta, käyttötapaa ja käyttöä selvittäviin
14208: voiman. Hakemukseen on liitettävä myös sää-             asiakirjoihin ja saada niistä jäljennöksiä.
14209: tiölle laaditut säännöt (5 §:n 1 momentti; 400/64)          Säätiölaissa ei ole säännöksiä siitä, minkälai-
14210:     Lain 5 §:n 3 momentin (349/87) mukaan perus-        sia asiakirjoja perustamislupahakemukseen tulee
14211: tamislupa on annettava, jos säätiön tarkoitus on        säädekirjan ja säätiölle hyväksyttyjen sääntöjen
14212: hyödyllinen, ja säännöt vahvistettava, jos ne on        ohella liittää. Tarkempien säännösten puuttues-
14213: laadittu säätiölain säännösten mukaisesti eikä          sa ministeriössä on noudatettu käytäntöä, jonka
14214: niiden sisältö ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.      mukaan hakemukseen.tulee liittää selvitys myös
14215: Perustamislupaa ei kuitenkaan saa antaa, jos            siitä, että päätös säätiön perustamisesta on syn-
14216: säätiön tarkoituksena sen sääntöjen mukaan on           tynyt asianomaista perustajaa (yhdistys, kunta,
14217: liiketoiminnan harjoittaminen tai jos sen pää-          seurakunta yms.) koskevaa lainsäädäntöä nou-
14218: asiallisena tarkoituksena ilmeisesti on välittö-        dattaen, tarvittaessa päätöksen lainvoimaisuutta
14219: män taloudellisen edun hankkiminen säätäjälle           osoittavin todistuksin. Mikäli selvitys havaitaan
14220: (säätiön perustajalle) tahi säätiön toimihenkilöl-      asianmukaiseksi ja säätiön perustamista koskeva
14221: le, taikka milloin säätiön perustaminen olisi           päätös lainvoimaiseksi, lupa säätiön perustami-
14222: sääntöperinnöstä voimassa olevien säännösten            seen annetaan, säätiölle laaditut säännöt vahvis-
14223: kiertämistä. Lupaa säätiön perustamiseen ei             tetaan ja säätiö merkitään säätiörekisteriin.
14224: myöskään saa antaa, jos säätiölle tuleva omai-
14225: 
14226:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1994
14227: 
14228:                                                                  Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
14229:                                            1994 vp -    KK 360                                               3
14230: 
14231: 
14232: 
14233: 
14234:                                          Tili Riksdagens Talman
14235: 
14236:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        än ett belopp varom stadgas genom förordning
14237: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          eller står i ett sådant missförhållande tili stiftel-
14238: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        sens ändamål att förutsättningar för att grunda
14239: man Tina Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål            stiftelsen inte fmns.
14240: nr 360:                                                    När ministeriet tar ställning tili om tillstånd tili
14241:                                                         grundande av en stiftelse skall meddelas och stif-
14242:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          telsens stadgar stadfåstas är det sålunda uteslu-
14243:        ta för att reda ut på viiken grund och för       tande lagligheten som prövas. Att reda ut om det
14244:        vilket ändamål veteranemas brödraför-            är ändamålsenligt att grunda en stiftelse faller
14245:        bund Krigsinvalidema rf, Krigsveteran-           utom ramen för ministeriets befogenheter. Orsa-
14246:        ema rf och Frontmannaveteranemas för-            kema tili varför en stiftelse har grundats kommer
14247:        bund rf låter ombilda sina medel tili stif-      i allmänhet inte ens tili ministeriets kännedom,
14248:        telser?                                          eftersom grundandet av en stiftelse inte på något
14249:                                                         sätt behöver motiveras för ministeriet. Det tili-
14250:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt            kommer stiftaren själv att avgöra om han anser
14251: följande:                                               detvara ändamålsenligt och godtagbart att grun-
14252:                                                         da stiftelsen och att fatta nödvändiga beslut i den
14253:     Enligt 2 § lagen om stiftelser (109/30) skall       ordning som - om frågan gäller ett samfund -
14254: tilistånd utverkas tili grundande av stiftelse. En      stadgas i den lagstiftning som gäller samfundet
14255: stiftelse skall ha fastställda stadgar och den skall    och i samfundets stadgar.
14256: införas i ett särskilt register över stiftelser.            I stiftelsens stadgar skall anges bl.a. stiftelsens
14257:     Tilistånd tili grundande av en stiftelse skall      ändamål och hur det skall fyllas. Stiftelsens ända-
14258: sökas hos justitieministeriet, hos vilket samtidigt     mål antecknas i stiftelseregistret, ur vilket vem
14259: skall anhållas om stadfåstelse av stiftelsens stad-     som helst har rätt att få uppgifter och utdrag.
14260: gar. Ansökan skall göras skriftligt hos ministeriet     Också stiftelsens stadgar är offentliga handlingar
14261: och tili den skall fogas stiftelseurkund eller testa-   på samma sätt som de bokslut med tilihörande
14262: mente (förordnande om att en stiftelse skall grun-      verksamhets- och revisionsberättelser som stif-
14263: das), antingen i original eller å ämbetets vägnar       telsen har skickat tili ministeriet. Vem som helst
14264: styrkt avskrift, samt utredning om att testamen-        har tiligång tili dessa handlingar som redogör för
14265: tet vunnit laga kraft. Tili ansökan skall även          användningsändamålet, användningssättet och
14266: fogas de för stiftlesen uppgjorda stadgama (5 § 1       användningen av stiftelsens medel och kan också
14267: mom.; 400/64).                                          fä kopior av dem.
14268:     Enligt lagens 5 § 3 mom. (349/87) skall tili-           I stiftelselagen finns inga stadganden om vilka
14269: stånd tili grundande meddelas, om stiftelsens än-       handlingar som utöver stiftelseurkunden och
14270: damål är nyttigt, och dess stadgar skall stadfås-       stiftelsens godkända stadgar skall fogas tili ansö-
14271: tas, om de har uppgjorts enligt lagen om stiftelser     kan om tilistånd att grunda en stiftelse. I brist på
14272: och om deras innehåll inte strider mot lag eller        närmare stadganden har ministeriet följt praxis
14273: god sed. Tilistånd att grunda en stiftelse får dock     att tili ansökan också skall fogas en utredning om
14274: inte beviljas, om stiftelsens ändamål enligt dess       att beslutet om grundande av stiftelsen har fattats
14275: stadgar är att bedriva affårsverksamhet eller om        med iakttagande av lagstiftningen om vederbö-
14276: dess huvudsakliga syfte uppenbart är att ge stifta-     rande grundare (förening, kommun, församling
14277: ren (stiftelsens grundare) eller stiftelsens funktio-   osv.). Vid behov skall detta visas med hjälp av
14278: närer direkt ekonomisk fördel, eller om grundan-        intyg om beslutets laga kraft. Om utredningen
14279: det av stiftelsen skulle innebära kringgående av        befinns sakenlig och beslutet om grundande av
14280:  gällande stadganden om fideikommiss. Tilistånd         stiftelsen laga kraft vunnet, meddelas tilistånd att
14281: tili grundande av stiftelse får inte heller beviljas,   grunda stiftelsen, stadgama godkänns och stiftel-
14282:  om den egendom som stiftelsen skall få är mindre       sen antecknas i stiftelseregistret.
14283: 
14284:      Helsingforsden 15 juni 1994
14285: 
14286:                                                                   Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
14287:                                                1994vp
14288: 
14289: Kirjallinen kysymys 361
14290: 
14291: 
14292: 
14293: 
14294:                                   Mattila: Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmista
14295: 
14296: 
14297: 
14298:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14299:     Ammattikorkeakoulujen kokeilusta on saatu           Edellä olevan perusteella joutuu kysymään,
14300: jo alustavia kokemuksia. Opetusministeriö val-       olisiko ammattikorkeakouluopetusta mahdollis-
14301: mistelee kokeilujen pohjalta ammattikorkea-          ta kehittää niin, että ratkaisuna olisi koulutusoh-
14302: koulujen vakinaistamiseen tähtäävää lainsää-         jelmiin perustuva hyväksymismenettely. Tämä
14303: däntöä.                                              tarkoittaa sitä, että koulutustarpeen ilmetessä
14304:     Saatujen kokemusten perusteella näyttää il-      halutut laatuvaatimukset täyttävät oppilaitokset
14305: meiseltä, että ammattikorkeakoulut ovat tulleet      voisivat yhdellä tai useammalla edustamanaan
14306: jäädäkseen. Näiden tutkintojen kehittämisessä        alalla saada oikeuden ammattikorkeakouluopin-
14307: on parasta ammatillisen koulutuksen tason ko-        tojen järjestämiseen ja ammattikorkeakoulutut-
14308: hottaminen sekä oppilaitosten ja opettajien in-      kintouudistuksen antamiseen. Tällainen oikeus
14309: nostunut ja tuloksellinen osallistuminen opetuk-     voisi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa
14310:  sen jatkuvaan kehittämiseen ja kehittämishank-      oleva. Samalla asiat voitaisiin hoitaa jo olevalla
14311:  keisiin. Olen käsittänyt lain valmistelusta saa-    hallinto- ym. henkilöstöllä tarkoituksenmukai-
14312:  mieni tietojen pohjalta, että ammattikorkeakou-     sesti ja taloudellisesti edullisella tavalla.
14313:  luja ollaan kehittämässä instituutio-periaatteen       Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan jat-
14314:  mukaisesti. Tällaisessa on nähtävissä ongelmana     kossa osa kokeilussa mukana olevista oppilai-
14315:  se, että kehittämistyö pysähtyy ulkopuolelle jää-   toksista vakinaistettaisiin ja kokeilutoimintaa
14316:  vissä oppilaitoksissa ja koulutuksessa. Lisäksi     vielä jatkettaisiin. Mikäli kokeilutoimintaa jat-
14317:  tiedekorkeakouluja vastaavan ammattikorkea-         ketaan, tuntuisi luonnolliselta edellä esittämäni
14318:  koululaitoksen muodostaminen saattaa jähmet-        asian kokeilukin.
14319:  tää ammattikorkeakoulut tiedekuntia vastaavi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14320:  ne osastoineen ja koulutusohjelmineen pitkäksi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14321:  aikaa eteenpäin. Ammattikorkeakouluopetuk-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14322:  sen keskittyminen suuriin yksikköihin heikentää     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14323:  koulutuksen suhteellista saavutettavuutta ja voi
14324:  johtaa alueellisen oppilaitosverkon haluttua suu-              Pitääkö Hallitus mahdollisena valmis-
14325:   rempaan keskittymiseen ja jopa oppilaitospistei-           tella ammattikorkeakoulujärjestelmän
14326:  den lakkauttamiseen.                                        toteuttamista siten, että ammattikorkea-
14327:      Ammattikorkeakouluopetus voi saavuttaa                  koulun nimeä saa käyttää oppilaitos, jolle
14328:  dynaamisuutensa yhteistyössä yritysten ja elin-             on annettu oikeus antaa ammattikorkea-
14329:   keinoelämän kanssa. Siksi pidän tarpeellisena,             koulututkintoihin tähtäävää opetusta, ja
14330:  että koulutusohjelmia syntyy ja lakkaa luontai-             että ammattikorkeakoulutoiminnan sää-
14331:   sesti koko ajan muuttuvien työelämän ja yritys-            tely ja arviointi voi toteutua tutkinnonau-
14332:   ten tarpeiden mukaan. Näitä taustoja vasten                to-oikeuksien myöntämisen kautta?
14333:   ammattikoulujärjestelmä tuleekin tehdä jousta-
14334:   vaksi, maakunnallisen ammatillisen koulutuksen
14335:   kehittämisvoimaksi.
14336: 
14337:       Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1994
14338: 
14339:                                             Kalevi Mattila
14340: 
14341: 
14342:  2400321
14343: 2                                        1994 vp -   KK 361
14344: 
14345: 
14346:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14347: 
14348:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       uudistuksen avulla tämän koulutuksen asemaa
14349: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        asteittain nostetaan selkeästi keskiasteelta kor-
14350: olette 24 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-      kea-asteelle ja ammatillisista oppilaitoksista kor-
14351: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     keakoulujärjestelmässä toimiviin ammattikor-
14352: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kalevi Matti-     keakouluihin. Tältä pohjalta luodut ammatti-
14353: lannäinkuuluvankirjallisenkysymyksenn:o361:          korkeakoulut muodostaisivat korkeakoulujär-
14354:                                                      jestelmässä - kuten useimmissa muissa maissa
14355:           Pitääkö Hallitus mahdollisena valmis-      - niin sanotun ei-yliopistollisen korkeakoulu-
14356:        tella ammattikorkeakoulujärjestelmän          sektorin tiede- ja taidekorkeakouluista muodos-
14357:        toteuttamista siten, että ammattikorkea-      tuvan yliopistosektorin rinnalla.
14358:        koulun nimeä saa käyttää oppilaitos, jolle        Tämä lähestymistapa ammattikorkeakoulu-
14359:        on annettu oikeus antaa ammattikorkea-        uudistuksessa takaa parhaiten ammattikorkea-
14360:        koulututkintoihin tähtäävää opetusta, ja      kouluopiskelijoiden ja -opettajien yhteistyön
14361:        että ammattikorkeakoulutoiminnan sää-         mahdollisuudet nimenomaan ammattikorkea-
14362:        tely ja arviointi voi toteutua tutkinnonau-   koulu- ja muiden korkeakouluinstituutioiden
14363:        to-oikeuksien myöntämisen kautta?             kesken tapahtuvassa kansainvälisessä kanssa-
14364:                                                      käymisessä. Samoin näin voidaan parhaiten tur-
14365:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vata tutkinnon suorittaneille tasavertaiset työs-
14366: vasti seuraavaa:                                     kentelymahdollisuudet avautuvilla eurooppalai-
14367:                                                      silla ja kansainvälisillä työmarkkinoilla.
14368:    Kansainvälisesti tarkastellen ammattikorkea-          Ammattikorkeakouluinstituutioiden muo-
14369: koulu- tai sitä vastaava opetus järjestetään pää-    dostamiseen perustuva päälinja Suomen ammat-
14370: sääntöisesti korkeakoulujärjestelmässä toimivis-     tikorkeakoulu-uudistuksessa sisältää myös mo-
14371: sa ammattikorkeakoulu- tai korkeakouluinsti-         nia kysymyksessä mainittuja tutkinnonauto-oi-
14372: tuutioissa. Suomessa lähinnä vastaava koulutus,      keuteen pohjautuvaan ratkaisuun liittyviä ele-
14373: eli opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen       menttejä. Ammattikorkeakouluille ei ole tarkoi-
14374: koulutus, järjestetään - ammattikorkeakoulu-         tus antaa vastikkeetauta ikimuistoiseen nautin-
14375: kokeilua lukuun ottamatta- ammatillisen kou-         taan perustuvaa ylläpitämislupaa, vaan toimilu-
14376: lujärjestelmän piirissä toimivissa ammatillisissa    pa, jonka oikeutus asetetaanjatkuvan arvioinnin
14377: oppilaitoksissa.                                     kohteeksi. Toimilupa myönnetään vain määrätyt
14378:    Kansainvälisen rinnastettavuuden näkökul-         kriteerit täyttäville hakijoille ja siinä voidaan
14379: masta Suomen opistoasteen ja ammatillisen kor-       asettaa ammattikorkeakoululle kehittämisvaati-
14380: kea-asteen koulutus täyttää monin osin ammatti-      muksia. Ammattikorkeakoulujen ja ammatti-
14381: korkeakouluopintojen tasolle asetettavat vaati-      korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen
14382: mukset. Muun muassa koulutuksen laajuus vas-         jatkuvaa arviointia varten on tarkoitus kehittää
14383: taa eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta korkea-      sellainen laadunarvioinnin ja -valvonnan järjes-
14384: asteen koulutuksen eurooppalaisia kriteerejä.        telmä, jossa jokainen ammattikorkeakoulu on
14385: Pääongelma samasta kansainvälisen ympäristön         velvollinen paitsi itsearviointiin myös asettu-
14386: näkökulmasta on sen sijaan se, että tämä opetus      maan ulkopuolisen arvioinnin kohteeksi. Am-
14387: annetaan keskiasteen koulutuksen (secondary          mattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutus-
14388: education) viitekehykseen kansainvälisesti sijoit-    ohjelmat vahvistaisi opetusministeriö kuten am-
14389: tuvassa ammatillisten oppilaitosten järjestelmäs-    mattikorkeakoulukokeiluissa. Koulutusohjel-
14390: sä. Tätäkoulutustahanon muun muassa keskias-         mien ajantasaisuus varmistettaisiin.
14391: teen koulunuudistuksen yhteydessä käsitelty ni-          Ammattikorkeakouluihin perustuva päälinja
14392: menomaan keskiasteen koulutuksena.                   takaa näin ollen hallituksen käsityksen mukaan
14393:    Edellä sanotusta syystä Suomen ammattikor-        parhaiten sekä kansalliset että kansainväliset int-
14394: keakoulu-uudistuksen päälinja tulisi valita tästä     ressit ylimpien ammatillisten opintojen kehittä-
14395: kansainvälisen rinnastettavuuden parantamisen        misessä.
14396: näkökulmasta niin, että ammattikorkeakoulu-
14397: 
14398:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1994
14399: 
14400:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
14401:                                            1994 vp -   KK 361                                             3
14402: 
14403: 
14404: 
14405: 
14406:                                          Tili Riksdagens Talman
14407: 
14408:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ens status gradvis klart höjs från mellanstadiet till
14409: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        det högre stadiet och från yrkesläroanstalter till
14410: 24 maj 1994 till vederbörande medlem av statsrå-       yrkeshögskolor som är verksamma inom hög-
14411: det översänt följande av riksdagsman Kalevi            skolesektorn. Yrkeshögskolor som skapats från
14412: Mattila undertecknade spörsmål nr 361:                 denna grund bildar inom högskoleväsendet -
14413:                                                        liksom i de flesta andra Iänder- en ickeuniversi-
14414:           Anser Regeringen det vara möjligt att        tetssektor vid sidan av universitetssektom som
14415:        förbereda införandet av yrkeshögskolor-         består av vetenskaps- och konsthögskoloma.
14416:        na så att benämningen yrkeshögskola får            Detta sätt att närma sig frågan i yrkeshög-
14417:        användas av en sådan läroanstalt som har        skolereformen ger de bästa möjlighetema för de
14418:        fått rätten att meddela undervisning som        studerande och lärama vid yrkeshögskoloma till
14419:        syftar till yrkeshögskoleexamen och att         intemationellt umgänge med just yrkeshögsko-
14420:        regleringen och utvärderingen av yrkes-         loma och de övriga högskoleinstitutionema. På
14421:        högskolomas verksamhet kan göras ge-            detta sätt kan man för dem som avlagt examen
14422:        nom att examensrättigheter beviljas?            likaledes säkerställa jämlika möjligheter på den
14423:                                                        europeiska och intemationella arbetsmarknaden
14424:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-       som nu öppnar sig.
14425: ra följande:                                              En huvudlinje som baserar sig på yrkeshög-
14426:                                                        skoleinstitutioner i reformen av yrkeshögskolor-
14427:     lntemationellt sett ordnas yrkeshögskoleun-        na i Finland omfattar också många sådana ele-
14428: dervisningen eller motsvarande huvudsakligen           ment som i spörsmålet nämns om en lösning som
14429: inom högskoleväsendets yrkeshögskole- eller            grundar sig på examensrättigheter. Avsikten är
14430: högskoleinstitutioner. 1 Finland ordnas närmast        inte att yrkeshögskoloma skall få tillstånd att
14431: den motsvarande utbildningen på institutnivå           drivas på basis av en evig njutning utan vederlag
14432: och högre nivå - med undantag för försöken             utan tillstånd vars berättigande fortlöpande ut-
14433: med yrkeshögskolor- vid yrkesläroanstaltema            värderas. Tillstånd beviljas endast sådana sökan-
14434: som är verksamma inom det yrkesinriktade skol-         de som fyller vissa kriterier, och i dem kan ställas
14435: systemet.                                              vissa krav på utveckling av yrkeshögskolorna.
14436:     1 en intemationell jämförelse fyller utbildning-   Avsikten är att man för fortlöpande utvärdering
14437: en på institutnivå och högre nivå i Finland på         av yrkeshögskoloma och den utbildning som Ie-
14438: många sätt de krav som ställs på studier vid           der till yrkeshögskoleexamen utvecklar ett så-
14439: yrkeshögskolor. Bland annat utbildningens om-          dant system för utvärdering och övervakning av
14440: fång motsvarar, med några få undantag när, kri-        kvaliteten där varje yrkeshögskola är skyldig att
14441: teriema för högre utbildning i Europa. Det hu-         utvärdera sig själv men även att utsätta sig för
14442: vudsakliga problemet ur en intemationell syn-          extem utvärdering. De utbildningsprogram som
14443: vinkel är däremot att denna undervisning medde-        leder till yrkeshögskoleexamen fastställs av un-
14444: las vid yrkesläroanstaltema som intemationellt         dervisningsministeriet liksom i fårsöken med yr-
14445: sett hör till utbildningen på mellanstadiet (secon-    keshögskolor. Man skall även se tili att utbild-
14446: dary education). 1 samband med mellanstadie-           ningsprogrammen är tidsenliga.
14447: reformen har denna utbildning ju uttryckligen             En huvudlinje som grundar sig på yrkeshög-
14448: behandlats som mellanstadieutbildning.                 skolor tillgodoser enligt regeringens uppfattning
14449:     Av nämnda skäl borde för ett bättre intema-        bäst både nationella och intemationella intressen
14450:  tionellt jämställande huvudlinjen för yrkeshög-       när det gäller att utveckla yrkesstudier på högre
14451:  skolereformen i Finland väljas så att utbildning-     nivå.
14452: 
14453:      Helsingforsden 6 juni 1994
14454: 
14455:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
14456:                                                  1994vp
14457: 
14458: Kirjallinen kysymys 362
14459: 
14460: 
14461: 
14462: 
14463:                                     Urpilainen ym.: Henkilökunnan lisäämisestä Kansaneläkelaitoksen
14464:                                        paikallistoimistoissa
14465: 
14466: 
14467:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14468:    Kansaneläkelaitos on viimeisten parin vuoden        tomasti toimistoja, koska niillä on oltava jatkuva
14469: aikana saanut hoidettavakseen uusia laajoja teh-       koulutus päällä. Samanaikaisesti tulisi tehdä li-
14470: täväkokonaisuuksia, kuten esim. lasten kotihoi-        sääntyvät työtehtävät, palvella kansalaisia, jotta
14471: don tukiasiat, yleiset asumistukiasiat jne.            he saisivat etuutensa ajallaan jne. Tilanne alkaa
14472:    Työ on lisääntynyt huomattavasti, mutta             olla monella tavalla huolestuttava. Henkilökun-
14473: työntekijöitä ei ole sanottavasti lisätty paikallis-   nan keskuudessa onkin asetettu perusteltuja toi-
14474: toimistoihin. Tehtävien siirron yhteydessä todet-      veita sille, että paikallistoimistoihin voitaisiin li-
14475: tiin, että tarkoituksena on siirtää väkeä pääkont-     sätä henkilöstöä nimenomaan asiakaspalveluun.
14476: torista paikallistoimistoihin. Siirtoja ei kuiten-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14477: kaan ole tapahtunut toivotussa määrin, ei aina-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14478: kaan Etelä-Suomea kauemmaksi.                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14479:    Tällä hetkellä paikallistoimistoihin ei oteta       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14480: uusia vakinaisia toimihenkilöitä, vaan töitä yri-
14481: tetään saada hoidetuksi työllisyysvaroilla palka-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14482: tuilla määräaikaisilla toimihenkilöillä. Heidät                ryhtyä, jotta Kansaneläkelaitoksen pai-
14483: palkataan puoleksi vuodeksi, eli juuri kun he                  kallistoimistoihin saataisiin lisää henki-
14484: alkavat oppia toimiston töitä, on edessä paluu                 löstöä lisääntyneiden työtehtävien hoita-
14485: työttömyyskorvaukselle. Tämä rasittaa Suunnat-                 miseksi?
14486: 
14487:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1994
14488: 
14489:            Kari Urpilainen                MatsNyby                         RailaAho
14490:            Matti Vähänäkki                Tarja Kautto                     Erkki Pulliainen
14491:            ArjaAlho                       Pentti Lahti-Nuuttila            MaijaRask
14492:            Erja Lahikainen                Reijo Laitinen                   Jukka Gustafsson
14493: 
14494: 
14495: 
14496: 
14497:  2400321
14498: 2                                       1994 vp -   KK 362
14499: 
14500: 
14501: 
14502: 
14503:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14504:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      etuuksien käsittelyä on tehostettu siten, että
14505: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       etuuksien maksatuksessa on siirrytty käteismak-
14506: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     satuksesta tilimaksatukseen ja samalla muun
14507: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Urpi-     muassa on pidennetty sairauspäivärahan maksu-
14508: laisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     kausia. Keskus- ja aluehallinnosta on siirretty
14509: n:o 362:                                            paikallistoimistoon lokakuun 1 päivän 1991 ja
14510:                                                     huhtikuun 30 päivän 1994 välisenä aikana kaik-
14511:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kiaan 213 toimihenkilöä. Keskus- ja aluehallin-
14512:        ryhtyä, jotta Kansaneläkelaitoksen pai-      nossa on jätetty täyttämättä avautuneita toimia
14513:        kallistoimistoihin saataisiin lisää henki-   ja tämä on mahdollistanut palkata paikallistoi-
14514:        löstöä lisääntyneiden työtehtävien hoita-    mistoon vastaavana aikana 72 uutta toimihenki-
14515:        miseksi?                                     löä eri puolille Suomea.
14516:                                                        Uusien tehtävien siirtoon liittyy luonnollisesti
14517:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        alkuruuhkaa ja ylimääräisiä tarkistuksia. Kan-
14518: vasti seuraavaa:                                    saneläkelaitos on joutunut näihin käyttämään
14519:                                                     määräaikaista työvoimaa. Laitoksesta saadun
14520:    Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi on niin sa-      tiedon mukaan kesän 1994 jälkeen voidaan pala-
14521: notun yhden luukun periaatteen mukaisesti siir-     ta normaalin työvoiman käyttöön.
14522: tynyt huomattava osa toimeentuloa koskevaa             Kansaneläkelaitos on eduskunnan valvonnan
14523: lainsäädäntöä. Asiaa koskevien eduskuntakäsit-      alainen ja sen toiminnasta vastaavat valtuutetut.
14524: telyjen aikana Kansaneläkelaitos arvioi kykene-     Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole siten mah-
14525: vänsä hoitamaan uudet tehtävät entisin voima-       dollisuutta vaikuttaa laitoksen sisäisiin henkilö-
14526: varoin siirtymäkausia lukuun ottamatta. Kan-        kunnan palkkausta koskeviin toimenpiteisiin.
14527: saneläkelaitoksesta saadun tiedon mukaan
14528: 
14529:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1994
14530: 
14531:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
14532:                                         1994 vp -   KK 362                                          3
14533: 
14534: 
14535: 
14536: 
14537:                                       Tili Riksdagens Talman
14538: 
14539:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     talningar tili kontoutbetalningar av förmånema
14540: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      och samtidigt bl.a. också förlängt utbetalnings-
14541: lem av statsrådet översänt fOljande av riksdags-    perioden för sjukdagpenningen. Sammanlagt
14542: man Kari Urpilainen m.fl. undertecknade spörs-      213 befattningshavare har under tiden mellan
14543: målnr 362:                                          den 1 oktober 1991 och den 30 april 1994 över-
14544:                                                     förts från central- och regionalförvaltningen tili
14545:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      lokalbyråema. De befattningar som blivit lediga
14546:        ta för att utöka personalen vid Folkpen-     inom central- och regionalförvaltningen har läm-
14547:        sionsanstaltens lokalbyråer, som fått allt   nats obesatta och man har därmed gjort det möj-
14548:        fler arbetsuppgifter?                        ligt för lokalbyråema att avlöna 72 nya tjänste-
14549:                                                     män runtom i landet under samma tid.
14550:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Övergången tili det nya systemet har helt na-
14551: anföra följande:                                    turligt lett tili en anhopning av ärenden i början
14552:                                                     och till överflödiga kontroller. För att klara av
14553:    Enligt principen om en lucka för alla ärenden    dessa har Folkpensionsanstalten anlitat tillfållig
14554: har en betydande del av de ärenden som faller       arbetskraft. Enligt uppgifter från Folkpensions-
14555: under utkomstlagstiftningen överförts tili Folk-    anstalten kommer man att kunna återgå tili nor-
14556: pensionsanstalten. De gånger frågan behandla-       mal personalstyrka efter sommaren 1994.
14557: des i riksdagen bedömde Folkpensionsanstalten          Folkpensionsanstalten verkar under riksda-
14558: att den kunde sköta sina nya uppgifter med de       gens överinseende och fullmäktige ansvarar för
14559: personalresurser som redan fanns, med undantag      verksamheten. Social- och hälsovårdsministeriet
14560: för övergångsperiodema. Enligt den information      har därför inte möjlighet att påverka åtgärder
14561: som erhållits från F olkpensionsanstalten har       som rör avlöningen av Folkpensionsanstaltens
14562: man rationaliserat behandlingen av förmåns-         personal.
14563: ärendena så att man övergått från kontantutbe-
14564: 
14565:      Helsingforsden 16 juni 1994
14566: 
14567:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
14568:                                                 1994rd
14569: 
14570: Skriftligt spörsmål 363
14571: 
14572: 
14573: 
14574: 
14575:                                    Jansson m.fl.: Om fortsatt utgivning av lagböckerna i Finland
14576: 
14577: 
14578: 
14579:                                         Tili Riksdagens Talman
14580: 
14581:    Finlands lag och Suomen laki-verken utges i        ken och med lagom tidsintervaller till ett över-
14582: dag av Kauppakaariyhtymä Oy, Juristförbun-            komligt pris. Allt detta hotas om förlaget som ger
14583: dets Förlag. Utgivningen grundar sig på ett avtal     ut dem fungerar helt enligt vinstmaximeringens
14584: mellan justitieministeriet och Finlands Juristför-    principer. Hur skall redigeringen skötas? Hur
14585: bund, som Juristförbundet har överfört på sitt        ofta kommer de att utkomma? Kommer det att
14586: ovan nämnda förlag. Utgivningen har möjlig-           löna sig att ge ut dem på bägge språken? Vilket
14587: gjorts genom statsbidrag.                             kommer priset att bli?
14588:    Nu har det i offentligheten cirkulerat uppgifter      Det är en fråga av nationellt intresse, både
14589: om att Juristförbundet har planer på att sälja sitt   praktiskt och principiellt, att ansvaret för utgiv-
14590: förlag till utlandet. Osäkert i det här samman-       ningen av lagböckerna hålls inom rikets gränser.
14591: hanget är hur det kommer att gå med utgivningen          Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
14592: av lagböckerna. Tillgång till gällande författ-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
14593: ningar är en nödvändig förutsättning för att den      ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
14594: lagbundna samhällsordningen skall kunna upp-          följande spörsmål:
14595: rätthållas. Därför är lagböckerna till en ovärdelig
14596: hjälp för dem som arbetar inom juridiken eller                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
14597: annars med lagfrågor. De fungerar också som                  ta för att utgivningen av lagverken Fin-
14598: juridisk informationskälla för allmänheten. Som              lands lag och Suomen laki kan tryggas i
14599: redigerade verk är de mycket mer användarvänli-              fortsättningen i stort sett enligt nuvaran-
14600: ga än författningssamlingen. Det är viktigt att de           de ordning?
14601: i ett tvåspråkigt land utkommer på bägge språ-
14602: 
14603:      Helsingfors den 24 maj 1994
14604: 
14605:                      Gunnar Jansson                            Håkan Nordman
14606: 
14607: 
14608: 
14609: 
14610: 2400321
14611: 2                                        1994 vp -   KK 363
14612: 
14613: Kirjallinen kysymys 363                                                                      Suomennos
14614: 
14615: 
14616: 
14617: 
14618:                                   Jansson ym.: Lakikirjojen julkaisemisen jatkamisesta Suomessa
14619: 
14620: 
14621: 
14622:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14623:    Suomen Laki- ja Finlands lag -teoksia julkai-     liseen hintaan on tärkeää. Kaikki tämä on uhan-
14624: see nykyään Kauppakaari Yhtymä Oy, Laki-             alaista, jos julkaiseva kustantamo toimii täysin
14625: miesliiton kustannus. Julkaiseminen perustuu         voitonmaksimointiperiaatteiden mukaisesti. Mi-
14626: valtiovallan ja Suomen Lakimiesliiton väliseen       ten toimitustyö hoidetaan? Kuinka usein kirjat
14627: sopimukseen, jonka Lakimiesliitto on siirtänyt       ilmestyvät? Kannattaako niiden julkaiseminen
14628: edellä mainitulle omistamalleen kustantamolle.       molemmilla kielillä? Millaiseksi hinta muodos-
14629: Julkaiseminen on ollut mahdollista valtion avun      tuu?
14630: turvin.                                                 On kansallisen edun mukaista niin käytännös-
14631:    Nyt on julkisuudessa liikkunut tietoja, joiden    sä kuin periaatteellisestikin, että vastuu lakikirjo-
14632: mukaan Lakimiesliitto suunnittelee kustanta-         jen julkaisemisesta pidetään valtakunnan rajojen
14633: monsa myymistä ulkomaille. Epävarmaa tässä           sisäpuolella.
14634: yhteydessä on, miten lakikirjojen julkaisemisen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14635: käy. Voimassa olevien säädösten saatavuus on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14636: välttämätön edellytys lakisääteisen yhteiskunta-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14637: järjestyksen ylläpitämiseksi. Tämän vuoksi laki-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14638: kirjat ovat korvaamaton apu oikeustieteen tai
14639: muuten lakiasioiden parissa työskenteleville. Ne                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14640: toimivat myös oikeudellisena tietolähteenä kan-              ryhtyä turvatakseen Suomen Laki- ja
14641: salaisille. Toimitettuina teoksina ne ovat säädös-           Finlands Lag -lakiteosten julkaisemisen
14642: kokoelmaa huomattavasti käyttäjäystävällisem-                jatkossa pitkälti nykyisessä järjestykses-
14643: piä. Kaksikielisessä maassa näiden ilmestyminen              sä?
14644: molemmilla kielillä ja tietyin aikavälein kohtuul-
14645: 
14646:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1994
14647: 
14648:                      Gunnar Jansson                           Håkan Nordman
14649:                                         1994 vp -   .KK 363                                         3
14650: 
14651: 
14652: 
14653: 
14654:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14655: 
14656:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Lakikirjan julkaiseminen ei perustu Suomen
14657: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Lakimiesliitto ry:n ja oikeusministeriön väliseen
14658: olette 24 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-     sopimukseen. Kuka tahansa saa julkaista laki-
14659: jeenne n:o 941 ohella toimittanut valtioneuvos-     kirjaa. Säädösteksteihin ei liity tekijänoikeutta.
14660: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja         Oikeusministeriöllä ja Suomen Lakimiesliitolla
14661: Gunnar Janssonin ym. näin kuuluvan kirjallisen      on tosin sopimus yhteistyöstä lakikirjan julkaise-
14662: kysymyksen n:o 363:                                 misessa.
14663:                                                        Suomenkielisen lakikirjan julkaisemista ei
14664:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tueta valtion varoin. Ruotsinkielisen lakikirjan
14665:        ryhtyä turvatakseen Suomen Laki- ja          julkaisemista sen sijaan tuetaan sen pienen mene-
14666:        Finlands Lag -lakiteosten julkaisemisen      kin johdosta. Valtio ei voi vaikuttaa siihen, myy-
14667:        jatkossa pitkälti nykyisessä järjestykses-   kö Suomen Lakimiesliitto kustannustoimintansa
14668:        sä?                                          esimerkiksi jollekin ulkomaalaiselle yhtiölle.
14669:                                                        Oikeusministeriö pitää tärkeänä, että myös
14670:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jatkossa julkaistaan Suomessa toimituksellisesti
14671: vasti seuraavaa:                                    hyvä ja kohtuuhintainen lakikirja maan molem-
14672:                                                     milla virallisilla kielillä.
14673: 
14674:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1994
14675: 
14676:                                                               Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
14677: 4                                         1994 vp -   KK 363
14678: 
14679: 
14680: 
14681: 
14682:                                         Tili Riksdagens Talman
14683: 
14684:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ett avtal mellan Finlands Juristförbund rf och
14685: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 941       justitieministeriet. Vem som helst kan publicera
14686: av den 24 maj 1994 till vederbörande medlem av        en lagbok. Författningstextema skyddas inte av
14687: statsrådet översänt följande av riksdagsman           upphovsrätt. Justitieministeriet och Finlands Ju-
14688: Gunnar Jansson m.fl. undertecknade spörsmål           ristförbund har dock ett avtal om samarbete vid
14689: nr 363:                                               publiceringen av lagboken.
14690:                                                          Publiceringen av den finskspråkiga lagboken
14691:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       stöds inte med statliga medel. Publiceringen av
14692:         ta för att utgivningen av lagverken Fin-      den svenskspråkiga lagboken stöds däremot på
14693:         lands lag och Suomen laki kan tryggas i       grund av den ringa åtgången. Staten kan inte
14694:         fortsättningen i stort sett enligt nuvaran-   påverka frågan om Finlands Juristförbund möj-
14695:         de ordning?                                   ligen säljer sin förlagsverksamhet exempelvis åt
14696:                                                       ett utländskt bolag.
14697:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt             Justitieministeriet anser att det är viktigt att
14698: följande:                                             det i Finland även i fortsättningen publiceras en
14699:                                                       redaktionellt högtstående lagbok till skäligt pris
14700:     Publiceringen av lagboken grundar sig inte på     på landets båda officiella språk.
14701: 
14702:       Helsingforsden 9 juni 1994
14703: 
14704:                                                                 Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
14705:                                               1994vp
14706: 
14707: Kirjallinen kysymys 364
14708: 
14709: 
14710: 
14711: 
14712:                                  Kasorineo ym.: Jäänmurtaja- ja luotsitoiminnan edellytysten tur-
14713:                                     vaamisesta
14714: 
14715: 
14716:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14717:    Suomen viennistä ylivoimaisen suuri osuus           Valmisteilla olevat toimet johtaisivat tulevana
14718: kulkee meritse. Tämä koskee myös talviaikaa.        talvena entistä suurempiin vaikeuksiin talvime-
14719: Siksi on välttämätöntä, että vientisatamat pysy-    renkulussa. Työtaakan kasvaessa liikenneseiso-
14720: vät auki ja että merenkulku toimii häiriöttä ym-    kit lisääntyisivät ja onnettomuusriski kasvaisi.
14721: päri vuoden. Erityisen välttämätöntä se on vien-    Lisäksi henkilöstön irtisanomiset ja lomautukset
14722: nin volyymien kasvaessa. Satamista ei saa muo-      lisäävät työttömyyttä ja heikentävät jäljelle jää-
14723: dostua pullonkaulaa Suomen talouden nousulle.       vän henkilöstön työilmapiiriä.
14724:    Merenkulkulaitoksen jäänmurtaja- ja luot-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14725: saustoimintajoutui kuitenkin kuluneena talvena      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14726: vaikeuksiin. Ajoittain liikenne seisoi laivojen     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14727: joutuessa odottamaan jäänmurtajaa tai luotsia.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14728: Merenkulkulaitos on myynyt jäänmurtajiaan
14729: eikä sen oma kalusto riittänyt murtotehtäviin.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14730:    Tästä huolimatta merenkulkuhallituksessa                ryhtyä turvatakseen merenkulkulaitok-
14731: tiettävästi valmistellaan vielä yhden jäänmurta-           sen jäänmurtaja- ja luotsaustoiminnan
14732: jan laittamista seisomaan. Jo toteutuneiden hen-           edellytykset erityisesti talvella 1994--
14733: kilöstösäästöjen lisäksi irtisanomisia valmistel-          1995?
14734: laan lisää. Samoin valmistellaan pakkolomau-
14735: tuksia ja alusten huoltoaikojen pidentämistä.
14736: 
14737:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1994
14738: 
14739:            Anna-Liisa Kasurinen         Johannes Koskinen             Tarja Kautto
14740:            Pentti Lahti-Nuuttila        JukkaRoos                     TimoRoos
14741:            MatsNyby                     Mikko Rönnholm                Tuulikki Hämäläinen
14742:            EilaRimmi                    Reijo Laitinen                Arja Ojala
14743:            Tuija Maaret Pykäläinen      Esko-Juhani Tennilä           Riitta Myller
14744:            Raimo Vuoristo               Sinikka Hurskainen            Matti Louekoski
14745:            Lauri Metsämäki              Heikki Rinne                  Ulpu Iivari
14746:            Reijo Lindroos               Matti Luttinen                ArjaAlho
14747:            Maija Rask                   Jouni Backman                 Erkki Tuomioja
14748:            Marja-Liisa Tykkyläinen      Antero Kekkonen               Marjatta Vehkaoja
14749: 
14750: 
14751: 
14752: 
14753:  240032J
14754: 2                                         1994 vp -   KK 364
14755: 
14756: 
14757: 
14758: 
14759:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14760:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kauden ulkopuolella off-shore-tehtäviin Pohjan-
14761: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         merellä.
14762: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Leutoina talvina tarvitaan ainoastaan kolmes-
14763: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kasurisen        ta kuuteen jäänmurtajaa.
14764: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Jäänmurto on siten täysin kausiluonteista toi-
14765: 364:                                                  mintaa ja siihen tulee voida soveltaa samoja
14766:                                                       sääntöjä kuin yleensäkin kausiluonteisessa toi-
14767:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        minnassa, joten osa henkilöstöstä palkataan vain
14768:        ryhtyä turvatakseen merenkulkulaitok-          toimintakaudeksi.
14769:        sen jäänmurtaja- ja luotsaustoiminnan             Aikaisempina kesinä jäänmurtajilla on toteu-
14770:        edellytykset erityisesti talvella 1994-        tettu noin kahden kuukauden mittainen niin sa-
14771:        1995?                                          nottu kesäseisokki, jolloin alusten päällystö ja
14772:                                                       miehistö ovat pitäneet vuosilomiaan ja ylityö-ja
14773:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vastikevapaitaan. Vuoden 1994 kesäseisokki on
14774: vasti seuraavaa:                                      pidennetty noin neljän kuukauden mittaiseksi.
14775:                                                       Kuuden jäänmurtajan miehistö on tästä ajasta
14776:    Talvisin liikenne seisoo ajoittain riippumatta     lomautettuna kaksi kuukautta, ellei merenkul-
14777: siitä, miten monta jäänmurtajaa on käytettävissä      kuhallitus kykene sijoittamaan heitä laitoksen
14778: avustustehtäviin. Kovat tuulet saavat jään liik-      muihin aluksiin.
14779: keelle ja ahtautumaan Suomen rannikkoa vas-              Jäänmurtajakaluston uusiminen on huomat-
14780: ten. Silloin jokaista alusta on hinattava erikseen    tavasti vähentänyt miehistön työpaikkoja jään-
14781: ja myöhästymisiä tapahtuu. Jäänmurtajalaivas-         murtajilla. Valtion määrärahojen supistusten
14782: toa ei kuitenkaan voida mitoittaa tällaisten ääri-    johdosta merenkulkulaitoksella ei ole enää mah-
14783: tilanteiden mukaan.                                   dollisuutta työllistää ilman omaa alusta olevaa
14784:     Merenkulkulaitoksella on nyt käytössään yh-       miehistöä. Tämänjohdosta merenkulkulaitos on
14785: deksän jäänmurtajaa, joiden toimintaan tarvitta-      aloittanut yhteistoimintaneuvottelut mahdolli-
14786: vat varat sisältyvät valtion talousarvioon. Vuosi-    sista irtisanomisista miehistön osalta.
14787: na 1993-1994 vanhimmat, noin 30 vuotta van-              Nämä toimenpiteet säästöjen saavuttamiseksi
14788: hat jäänmurtajat Tarmo ja Varma korvattiin uu-        eivät merkitse sitä, etteivätkö kaikki omat jään-
14789: silla monitoimimurtajilla F ennicalla ja N ordical-   murtajamme olisi käytettävissä jäätilanteen niin
14790: la. Vanhoista murtajista voidaan luopua, koska        vaatiessa. Valmiustasoa suunnitellaan kuitenkin
14791: Viro ja Latvia välttämättä tarvitsevat omia mur-      alennettavaksi niin, että kahdeksannen jäänmur-
14792: tajia ja niistä on saatu myös kohtuullinen hinta.     tajan liikkeelle saaminen kestää noin kaksi viik-
14793: Ellei Virolla jaLatvialla olisi omia jäänmurtajia,    koa. Näistä ja muista mahdollisista säästötoi-
14794: suomalaiset jäänmurtajat saattaisivat joutua pe-      menpiteistä neuvotellaan vielä merenkulkijoiden
14795: lastustehtäviin, kun talviliikennettä kuitenkin       työmarkkinajärjestöjen kanssa.
14796: yritettäisiin ylläpitää.                                 Saksan valtion omistama jäänmurtaja Hanse
14797:     Talvisin jäänmurtajat määrätään liikentee-        on jo riisuttu mutta voidaan tarpeen vaatiessa
14798: seen sitä mukaa kuin jääpeite rannikoillamme          ottaa käyttöön. Ankarina talvina sitä saatetaan
14799: kasvaa. Kahdeksatta ja yhdeksättä jäänmurtajaa        tarvita eteläisellä Itämerellä muutamien viikko-
14800: tarvitaan ainoastaan normaaleina ja ankarina          jen ajan. Sinä aikana Suomen liikenteen käytettä-
14801: talvina ja silloinkin ainoastaan yhden kahden         vissä on kahdeksan jäänmurtajaa.
14802: kuukauden ajan. Huoltoaikaa jää siis 1~11                Suomenlahdella jäät ahtautuvat usein Suo-
14803: kuukautta, jolloin alukset ovat kiinnitettyinä        men rannikkoa vastaan Porkkalasta itään. Sil-
14804: Katajanokan laituriin eikä niitä käytetä mihin-       loin kaikkien itäisten satamien liikenne joudu-
14805: kään muuhun työhön. Sen sijaan uudet monitoi-         taan ohjaamaan saaristoväyliä pitkin Porkkalas-
14806: mimurtajat Fennica ja Nordica ovat liikenteessä       ta Haminaan asti. Tällöin syntyy ajoittain tilan-
14807: ympäri vuoden, koska ne ovat rahdattuina talvi-       teita, jolloin luotsiasemilla ei ole käytettävissä
14808:                                         1994vp- KK364                                                3
14809: 
14810: riittävästi luotseja. Luotsien kokonaismäärää ei       Kuluneen talven aikana Suomen teollisuus oli
14811: voida kuitenkaan mitoittaa tällaisia tilanteita     rahdannut käyttöönsä suuren määrän talvilii-
14812: varten. Liikenneministeriön näkemyksen mu-          kenteeseen sopimattomia aluksia, joihin oli to-
14813: kaan tästä syystä ei ole kuitenkaan aiheutunut      tuttu kuuden leudon talven aikana. Näitä aluksia
14814: kohtuuttomiksi katsottavia odotusaikoja. Lii-       oli avustettava yksitellen ja hinattava myös
14815: kenneministeriö on lisäksi asettanut toimikun-      usein.
14816: nan selvittämään luotsausta koskevan lainsää-          Teollisuusyritysten logistiikasta vastuussa
14817: dännön kokonaisuudistusta, missä yhteydessä         olevien johtohenkilöiden kanssa on aloitettu
14818: myös tällaiset tilanteet otetaan huomioon järjes-   neuvottelut tavoitteena sopia talviliikenteen peli-
14819: telmää suunniteltaessa.                             säännöistä tulevana talvena.
14820: 
14821:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1994
14822: 
14823:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
14824: 4                                          1994 vp -    KK 364
14825: 
14826: 
14827: 
14828: 
14829:                                           Tili Riksdagens Talman
14830: 
14831:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Isbrytandet är således helt säsongbetonat och
14832: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          på det skall kunna tillämpas samma regler som i
14833: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        allmänhet i fråga om säsongbetonad verksamhet.
14834: man Kasurinen m.fl. undertecknade spörsmål nr           Därför anställs en del av personalen endast för
14835: 364:                                                    verksamhetsperioden.
14836:                                                             Under tidigare somrar har för isbrytamas del
14837:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tillämpats ett ca två månader långt driftstopp
14838:         ta för att trygga förutsättningama för sjö-     under sommaren, varvid fartygens befål och
14839:         fartsverkets isbrytar- och lotsningsverk-       manskap har tagit ut sina semestrar och övertids-
14840:         samhet, i synnerhet vintem 1994-1995?           och vederlagsledigheter. Driftstoppet under
14841:                                                         sommaren 1994 har förlängts till ca fyra måna-
14842:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           der. Manskapet på sex isbrytare är permitterat
14843: anföra följande:                                        två månader av denna tid, om inte sjöfartsstyrel-
14844:                                                         sen förmår placera dem på sjöfartsväsendets an-
14845:    På vintem står trafiken tidvis oberoende av          drafartyg.
14846: hur många isbrytare som står till förfogande för            Den fömyade isbrytarmaterielen har avsevärt
14847: assistansuppgifter. Hårda vindar sätter isen i rö-      minskat antalet arbetsplatser för isbrytarman-
14848: relse och får den att packa ihop sig mot fmska          skap. På grund av de minskade statsanslagen har
14849: kusten. Då måste varje fartyg bogseras särskilt         sjöfartsverket inte längre någon möjlighet att sys-
14850: och förseningar inträffar. Isbrytarflottan kan          selsätta manskap som inte har något eget fartyg.
14851: dock inte dimensioneras med tanke på sådana             Därför har sjöfartsväsendet inlett samarbetsför-
14852: extrema situationer.                                    handlingar om eventuella uppsägningar i fråga
14853:    Sjöfartsverket har nu nio isbrytare tili sitt för-   omisbrytarmanskap.
14854: fogande, vilkas verksamhet finansieras med me-              Dessa inbesparingsåtgärder innebär ingaluo-
14855: del ur statsbudgeten. Åren 1993-1994 ersattes           da att inte alla våra egna isbrytare står till förfo-
14856: de äldsta, ca 30 år gamla isbrytama Tarmo och           gande om isläget kräver det. Man planerar dock
14857: Varma med de nya kombiissbrytama Fennica                att sänka beredskapsnivån så att det skall ta ca
14858: och Nordica. Man kan avstå från de gamla isbry-         två veckor att få igång den åttonde isbrytaren.
14859: tama, eftersom Estland och Lettland absolut be-         Förhandlingar om dessa och eventuella andra
14860: höver egna isbrytare och man dessutom har fått          sparåtgärder skall ännu föras med sjöfolkets ar-
14861: ett rimligt pris för dem. Om inte Estland och           betsmarknadsorganisationer.
14862: Lettland hade egna isbrytare, skulle finländska             Isbrytaren Hanse, som ägs av tyska staten, har
14863: isbrytare tvingas utföra räddningsuppdrag, ef-          redan lagts upp, men kan tas i bruk vid behov.
14864: tersom man ändå skulle försöka upprätthålla             lJnder stränga vintrar kan Hanse behövas i södra
14865: vintertrafiken.                                         Ostersjön i några veckors tid. Under den tiden
14866:    Om vintrama beordras isbrytama i traftk i den        står åtta isbrytare till förfogande för den finska
14867: takt som istäcket runt våra kuster växer. Den           vintertraftken.
14868: åttonde och nionde isbrytaren behövs endast un-             !sama i Finska viken packar ofta ihop sig mot
14869: der normala och stränga vintrar och då också            den fmska kusten från Parkkala österut. Då mås-
14870: endast under en till två månaders tid. Service-         te traftken på alla östliga hamnar styras längs
14871: perioden varar således 10-11 månader, då far-           skärgårdsfarledema från Parkkala ända till
14872: tygen är förtöjda vid Skatuddskajen och inte            Fredrikshamn. I det läget uppstår tidvis situatio-
14873: används till något annat arbete. De nya kombiis-        ner, då lotsstationema inte har tiliräckligt många
14874: brytama Fennica och Nordica är däremot i trafik         lotsar till sitt förfogande. Totalantalet lotsar kan
14875: året runt, eftersom de utanför vinterperioden be-       emellertid inte dimensioneras med tanke på såda-
14876: fraktas i offshoreuppdrag på Nordsjön.                  na situationer. Trafikministeriet anser att lots-
14877:    Under milda vintrar behövs endast tre tili sex       bristen ändå inte har föranlett oskäligt .långa
14878: isbrytare.                                              väntetider. Dessutom har trafikministeriet till-
14879:                                          1994 vp -   KK 364                                            5
14880: 
14881: satt en kommission som skall utreda en totalrevi-    under sex milda vintrar. Dessa fartyg måste assis-
14882: dering av lotsningslagstiftningen. 1 samband med     teras en och en och de måste ofta bogseras.
14883: det kan också situationer av ovan nämnda slag           Förhandlingar har inletts med ledande perso-
14884: beaktas när systemet planeras.                       ner ansvariga för industriföretagens logistik i syf-
14885:    Under den gångna vintem befraktade den fm-        te att komma överens om spelreglema för vinter-
14886: ländska industrin ett stort antal för vintertraflk   traflken under den kommande vintem.
14887: olämpliga fartyg, som man hade vant sig vid
14888: 
14889:      Helsingforsden 15juni 1994
14890: 
14891:                                                                       Traflkminister Ole Norrback
14892:                                                   1994vp
14893: 
14894: Skriftligt spörsmål 365
14895: 
14896: 
14897: 
14898: 
14899:                                     Nyby: Om restaurering av skonaren Vega
14900: 
14901: 
14902: 
14903:                                           Tili Riksdagens Talman
14904: 
14905:     Sommaren 1945 inleddes byggandet av en se-          framtida stiftelse. 1 Jakobstad har nyligen fårdig-
14906: rie skonare för krigsskadeståndsleverans tili Sov-      ställts galeasen Jacobstads Wapen. Det mång-
14907: jetunionen. Sammanlagt byggdes 91 fartyg. För           åriga och krävande bygget har gjort att skepps-
14908: ändamålet grundades ett nytt varv i Pansio i Åbo,       byggnadstraditionema i trä ånyo återupplivats i
14909: Oy Laivateollisuus Ab. Dessutom grundades ett           Jakobstadsnejden. Jakobstad vore alltså en
14910: skonarvarv i Raumo, F. W. Holming. Skonaren             lämplig ort för restaurering av Vega.
14911: Vega var det sista fartyg som byggdes i serien och         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
14912: fördigställdes 1952 i Abo. Vega är veterligen den       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
14913: enda krigsskadeståndsskonaren som är i ur-              ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
14914: sprungligt skick. Fartyget finns nu i Tallin och        följande spörsmål:
14915: ägs av Estlands sjöhistoriska museum. En restau-
14916:  rering av fartyget skulle ha ett mycket stort histo-             Har Regeringen för avsikt att vidta
14917:  riskt värde. Restaureringskostnadema kommer                   åtgärder för att krigsskadeståndsfartyget
14918:  enligt besiJstningsrapport att uppgå tili6,3 miljo-           Vega skall återbördas tili Finland för res-
14919:  ner mark. Agama har inte ställt några ekonomis-               taurering i Jakobstad, och
14920:  ka krav utan önskar att fartyget också seglar i                  avser Regeringen i så fall att ekono-
14921:  estniska vatten och begär en plats i en eventuell             miskt deltai restaureringen?
14922: 
14923:       Helsingforsden 27 maj 1994
14924: 
14925:                                                 MatsNyby
14926: 
14927: 
14928: 
14929: 
14930:  2400321
14931: 2                                        1994 vp -   KK 365
14932: 
14933: Kirjallinen kysymys 365                                                                    Suomennos
14934: 
14935: 
14936: 
14937: 
14938:                                   Nyby: Kuunari Vegan entistämisestä
14939: 
14940: 
14941: 
14942:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14943: 
14944:    Kesällä 1945 aloitettiin kuunarisarjan raken-     sessa tulevassa säätiössä. Pietarsaaressa valmis-
14945: taminen sotakorvaustoimituksena Neuvostolii-         tui äskettäin kaljaasi Jacobstads Wapen. Moni-
14946: tolle. Yhteensä rakennettiin 91 alusta. Tarkoitus-   vuotinen ja vaativa rakennustyö on herättänyt
14947: ta varten perustettiin Turun Pansioon uusi telak-    uudelleen henkiin puulaivojen rakentamisperin-
14948: ka, Oy Laivateollisuus Ab. Lisäksi Raumalle pe-      teet Pietarsaaren seudulla. Pietarsaari olisi siis
14949: rustettiin kuunaritelakka, F. W. Holming. Kuu-       sopiva paikka Vegan entistämiselle.
14950: nari Vega oli viimeisin sarjassa rakennettu alus,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14951: joka valmistui vuonna 1952 Turussa. Vega on          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14952: tiettävästi ainoa sotakorvauskuunari,joka on al-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14953: kuperäisessä kunnossa. Alus on nykyään Tallin-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14954: nassa ja sen omistaa Viron merihistoriallinen
14955: museo. Aluksen entistämisellä olisi hyvin suuri                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14956: historiallinen arvo. Entistämiskustannukset ovat            siin sotakorvausalus Vegan palauttami-
14957: katsastusraportin mukaan 6,3 miljoonaa mark-                seksi Suomeen Pietarsaaressa tapahtuvaa
14958: kaa. Omistajat eivät ole asettaneet taloudellisia           entistämistä varten, ja
14959: vaatimuksia, vaan toivovat aluksen purjehtivan                 aikooko Hallitus näin ollen osallistua
14960: myös Viron vesillä ja pyytävät paikkaa mahdolli-            taloudellisesti entistämiseen?
14961: 
14962:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1994
14963: 
14964:                                              MatsNyby
14965:                                          1994 vp -   KK 365                                           3
14966: 
14967: 
14968: 
14969:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14970: 
14971:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Opetusministeriön kanssa on käyty neuvotte-
14972: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        luja myös kansallisesti erittäin arvokkaana pide-
14973: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tyn parkki Sigynin kunnostamisesta. Liikenne-
14974: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Nybyn           ministeriöllä on 3 000 000 markan määräraha lii-
14975: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 365:        kennemuseoiden investointeja varten, josta on
14976:                                                      avustettu Sigynin allastelakan rakentamista. Al-
14977:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       lastelakalla on voitu estää Sigynin katkeaminen,
14978:        siin sotakorvausalus Vegan palauttami-        mutta vielä itse alusta ei ole kunnostettu. Kor-
14979:        seksi Suomeen Pietarsaaressa tapahtuvaa       jauskustannukset tulevat olemaan useita miljoo-
14980:        entistämistä varten, ja                       nia markkoja.
14981:           aikooko Hallitus näin ollen osallistua        Sekä opetusministeriö että liikenneministeriö
14982:        taloudellisesti entistämiseen?                ovat avustaneet kaljaasi Jacobstads Wapenin ra-
14983:                                                      kentamista. Valtion osuus 11 miljoonaan mark-
14984:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaan nousseista kustannuksista on ollut vain
14985: vasti seuraavaa:                                     muutaman prosentin luokkaa. Loput kustan-
14986:                                                      nuksista on katettu uskomattoman ansiokkaasti
14987:    Opetusministeriö on käynyt keskusteluja Vi-       keräyksin.
14988: ron opetus- ja kulttuuriministeriön edustajien          Vegan korjausten kustannusarvio on 6,3 mil-
14989: kanssa sotakorvausalus Vegan palauttamisesta         joonaa markkaa. Alus täytyy kunnostaa jo Suo-
14990: Suomeen. Keskusteluissa kävi ilmi, että Viron        meen hinaamista varten. Eräiden asiantuntijoi-
14991: valtion kantaa aluksen luovuttamisesta ei ole vie-   den mukaan alus on niin huonossa kunnossa,
14992: lä ratkaistu. Ennen kuin suunnitelmissa edetään      että on epävarmaa, onko alusta mahdollista siir-
14993: pidemmälle tulisi tämä asia selvittää. Vega on       tää paikattunakaan Suomeen kunnostettavaksi.
14994: suunniteltu luovutettavaksi tätä tarkoitusta var-    Myös tämä seikka tulee varmistaa ennen siirto-
14995: ten perustettavalle säätiölle. Opetusministeriö      toimenpiteisiin ryhtymistä.
14996: katsoo, että sillä ei ole mahdollisuuksia ryhtyä        Isojen museoalusten kunnostaminen on kallis-
14997: toimenpiteisiin aluksen palauttamiseksi Suo-         ta toimintaaja valtiolla on jo entuudestaan sovit-
14998: meen Pietarsaaressa tapahtuvaa entistämistä          tuja velvoitteita edellä mainittujen alusten kun-
14999: varten, vaan mikäli aluksen siirrossa ryhdytään      nostamiseen. Tämän johdosta valtion mahdolli-
15000: toimenpiteisiin, tulisi neuvottelut käydä perus-     suudet avustaa Vegan kunnostamista kulttuuri-
15001: tettavan säätiön toimesta. Valtio voi avustaa tar-   historiallisesti arvokkaiden alusten entistämis- ja
15002: vittaessa neuvotteluissa.                            korjausmäärärahasta aivan lähivuosina ovat hei-
15003:    Valtion vuoden 1994 talousarviossa opetusmi-      kot.
15004: nisteriöllä on uusi 2 348 000 markan määräraha          Vegan korjausprosessi sekä aluksen tuleva
15005: kulttuurihistoriallisten alusten entistämis- ja      käyttö on suunniteltu palvelemaan nuorisokou-
15006: korjausavustuksiin. Tästä määrärahasta on            lutusta ja edistämään nuorten kansainvälisiä
15007: myönnetty tänä vuonna 1 300 000 markan avus-         kontakteja. Parhaillaan nuorisotoimen piirissä
15008: tus Suomen Joutsenen kunnostamiseen ja siitä         on meneillään useita hankkeita, joita toteutetaan
15009: tullaan myöntämään museoviraston kautta kor-         työpajatoiminnan muodossa yhteistyössä työ-
15010: jausavustuksia perinnelaivarekisteriin kuuluville    voimahallinnon ja kuntien kanssa. Tämäntyyp-
15011: kulttuurihistoriallisesti arvokkaille aluksille.     pisiin hankkeisiin on mahdollisesti liitettävissä
15012: Opetusministeriö on tehnyt Turun kaupungin           Euroopan unionin sosiaalirahaston rahoitusta.
15013: kanssa sopimuksen, jonka mukaan valtio ja kau-       Erikseen tulee selvittää, olisiko tämä sellainen
15014: punki vastaavat yhtäläisin rahoitusosuuksin          monitoimihanke, jossa yhdistyy aineellisen kult-
15015:  Suomen Joutsenen kunnostamisesta. Suomen            tuuriperinnön entistäminen ja nuorisotyön inno-
15016: Joutsenen korjauksen kustannusarvio on 20 mil-       vatiivisuus. Sitoutuminen hankkeeseen edellyt-
15017: joonaa markkaa.                                      tää huolellista jatkosuunnittelua.
15018: 
15019:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1994
15020: 
15021:                                                               Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
15022: 4                                          1994 vp -   KK 365
15023: 
15024: 
15025: 
15026:                                          Tili Riksdagens Talman
15027: 
15028:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       fört förhandlingar om iståndsättning av barken
15029: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         Sigyn, som nationellt anses ytterst värdefull. Tra-
15030: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       fikministeriet har ett ans1ag på 3 000 000 mark
15031: man Nyby undertecknade spörsmål nr 365:                för trafikmuseernas investeringar. Av dem har
15032:                                                        man understött byggandet av en bassängdocka
15033:           Har Regeringen för avsikt att vidta          för Sigyn. Tack vare den har man kunnat undvi-
15034:        åtgärder för att krigsskadeståndsfartyget       ka att Sigyn bryts itu, men själva fartyget har
15035:        Vega skall återbördas till Finland för res-     ännu inte kunnat iståndsättas. Reparationskost-
15036:        taurering i Jakobstad, och                      naderna kommer att vara flera miljoner mark.
15037:           avser Regeringen i så fall att ekono-           Både undervisningsministeriet och trafikmi-
15038:        miskt deltai restaureringen?                    nisteriet har understött byggandet av galeasen
15039:                                                        Jacobstads Wapen. Statens andel av kostnaderna
15040:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-       som stiger till 11 miljoner mark är endast några
15041: ra följande:                                           få procent. Resten av kostnaderna har otroligt
15042:                                                        förtjänstfullt täckts genom insamlingar.
15043:     Undervisningsministeriet har fört diskussio-          Kostnadskalkylen för en reparation av Vega
15044: ner med företrädare för Estlands undervisnings-        är 6,3 miljoner mark. Fartyget måste först istånd-
15045: och kulturministerium om att återbörda krigs-          sättas för bogsering till Finland. Enligt endel
15046: skadeståndsfartyget Vega till Finland. Under           sakkunniga är fartyget i så dåligt skick att det är
15047: diskussionerna framgick det att estniska statens       osäkert om fartyget ens som ~.appat kan flyttas till
15048: ställningstagande till att överlåta fartyget ännu      Finland för iståndsättning. Aven denna omstän-
15049: inte har avgjorts. Innan man går längre med            dighet måste övervägas innan man vidtar åtgär-
15050: planerna borde denna fråga först lösas. Man har        der för att flytta det.
15051: planerat överlåta Vega till en stiftelse som grun-        Iståndsättning av större museifartyg är en
15052: das för detta ändamål. Undervisningsministeriet        kostsam verksamhet. Staten har redan tidigare
15053: anser sig inte ha möjligheter att vidta åtgärder för   åtaganden för att iståndsätta de nämnda farty-
15054: fartygets återbördande till Finland för restaure-      gen. Därför är statens möjligheter under de när-
15055: ring iJakobstad, utan om man vidtar åtgärder att       maste åren dåliga när det gäller att av anslagen
15056: förflytta fartyget, bör förhandlingarna föras av       för restaurering och reparation av kulturhisto-
15057: den stiftelse som skall grundas. Vid behov kan         riskt värdefulla fartyg understöda iståndsätt-
15058: staten bistå under förhandlingarna.                    ningen av Vega.
15059:     I statsbudgeten för 1994 har undervisningsmi-         Reparationen och den kommande använd-
15060: nisteriet ett nytt anslag på 2 348 000 mark till       ningen av Vega har planerats tjäna utbildningen
15061: understöd för restaurering och reparation av kul-      av ungdom och främja ungdomens internationel-
15062: turhistoriska fartyg. Av detta anslag har i år         la kontakter. Inom ungdomsverksamheten pågår
15063: beviljats ett understöd på 1 300 000 mark för          som bäst ett flertal projekt som i form av ung-
15064: iståndsättning av Suomen Joutsen. Av anslaget          domsverkstäder genomförs i samarbete mellan
15065: beviljas dessutom reparationsunderstöd för så-         arbetskraftsförvaltningen och kommunerna.
15066: dana kulturhistoriskt värdefulla fartyg som hör        Eventuellt kan sådana projekt sammanlänkas
15067: till veteranfartyg,sregistret. V ndervisningsminis-    med finansiering av Europeiska unionens social-
15068: teriet har med Abo stad slutit ett avtal enligt        fond. Särskilt bör man dock utreda om detta är
15069: vilket staten och staden i lika finansieringsande-     ett sådant allaktivitetsprojekt där en restaurering
15070: lar deltar i iståndsättningen av Suomen Joutsen.       av det materiella kulturarvet kan förenas med
15071: Kostnadskalkylen för reparationen av Suomen            innovationer inom ungdomsarbetet. Ett åtagan-
15072: Joutsen är 20 miljoner mark.                           de i fråga om detta projekt förutsätter noggrann
15073:     Men undervisningsministeriet har man även          fortsatt planering.
15074: 
15075:      Helsingforsden 17 juni 1994
15076: 
15077:                                                                  Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
15078:                                                 1994vp
15079: 
15080: Kirjallinen kysymys 366
15081: 
15082: 
15083: 
15084: 
15085:                                    Rinne: Opiskelijoille tarkoitettujen kesätyöpaikkojen järjestämi-
15086:                                        sestä
15087: 
15088: 
15089:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15090:     Opiskeluun kuuluvan pakollisen harjoittelun          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15091: järjestämisessä on ilmennyt yhä kohtuuttomam-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15092: pia ongelmia. Kesä on pitkällä eivätkä opiskelijat    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15093: ja työhallinnon asiakaspalvelussa työskentelevät      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15094: ole saaneet asiasta mitään varmaa tietoa.
15095:     Asian hoito valtioneuvostossa on, lievästi sa-              Aikooko Hallitus ja sen asianomainen
15096: nottuna, täysin retuperällä. Eduskunnassa on                 ministeri välittömästi ilmoittaa maan
15097: vahva tahto, että asia hoidetaan valtioneuvostos-            työvoimatoimistoille, toteuttaako se tänä
15098: sa ja että asianomainen ministeri tai ministerit             kesänä opiskelijoiden pakollisen harjoit-
15099: hoitavat asian säällisellä tavalla. Riittävän pitkä          telutukijärjestelmän vai ei?
15100: asiaton vitkuttelu voi tehdä tyhjäksi koko järjes-
15101:  telmän.
15102: 
15103:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1994
15104: 
15105:                                              Heikki Rinne
15106: 
15107: 
15108: 
15109: 
15110: 240032J
15111: 2                                          1994 vp -    KK 366
15112: 
15113: 
15114: 
15115: 
15116:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15117:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tarpeellinen, koska riittävää määrää pakollisia
15118: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           harjoittelupaikkoja ei ehkä muuten voida järjes-
15119: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        tää. Asiaa koskeva ehdotus sisällytettiinkin kulu-
15120: le jäsenelle kansanedustaja Heikki Rinteen näin         van vuoden toiseen lisätalousarvioehdotukseen,
15121: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 366:                joka on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.
15122:                                                             Kesätyötukijärjestelmän täytäntöönpanoon
15123:            Aikooko Hallitus ja sen asianomainen         liittyvä valtioneuvoston päätös nuorten kesätyö-
15124:         ministeri välittömästi ilmoittaa maan           tuesta on tarkoitus antaa heti, kun hallitus on
15125:         työvoimatoimistoille, toteuttaako se tänä       saanut lisätalousarviossa tarvittavat valtuudet
15126:         kesänä opiskelijoiden pakollisen harjoit-       tämän päätöksen antamiseen. Valtioneuvoston
15127:         telutukijärjestelmän vai ei?                    päätöksen antaminen edellyttää tässä tapaukses-
15128:                                                         sa nimenomaan valtuuksien saamista eduskun-
15129:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            nalta lisätalousarviossa, koska kysymys ei ole
15130: vasti seuraavaa:                                        lisämäärärahasta vaan talousarviossa jo olevan
15131:                                                         määrärahan käyttöperusteiden laajentamisesta
15132:    Opiskeluun liittyvän pakollisen työharjoitte-        siten, että momentin 34.06.62 (Valtionapu työt-
15133: lun järjestäminen on lähtökohtaisesti opetusvi-         tömyyden lieventämiseen) määrärahaa saataisiin
15134: ranomaisten toimialaan kuuluva asia. Opiskeli-          käyttää myös enintään kahden kuukauden ajaksi
15135: jat, joiden opiskelu jatkuu pakollisen harjoittelu-     suoritettavaa työharjoittelua varten erityisenä
15136: jakson jälkeen, eivät vielä ole työmarkkinoiden         kesätyötukena opiskelijoille, joiden tutkinnon
15137: käytettävissä, eikä heidän opiskeluunsa liittyvien      suorittaminen edellyttää pakollista työharjoitte-
15138: asioiden, kuten esimerkiksi työharjoittelupaikan        lua.
15139: tai työharjoittelun aikaisen toimeentulon järjes-           Työministeriö on ilmoittanut eri yhteyksissä
15140: täminen näin ollen ole ensisijaisesti työhallinnon      nuorten kesätyötukijärjestelmän nykytilanteesta
15141: asia.                                                   alaisilleen työvoimapiirien toimistoille.
15142:    Vuosina 1992ja 1993 työvoimatoimistot ovat               Piiritoimistojen tehtävänä puolestaan on in-
15143: kuitenkin poikkeuksellisesti maksaneet ns. kesä-        formoida asiasta paikallisia työvoimatoimistoja.
15144: työtukea niille opiskelijoille, joiden opiskeluun       Myös ministeriö on selvittänyt asian nykytilaa
15145: on liittynyt pakollista työharjoittelua mutta jot-      niille työvoimatoimistoille, jotka ovat sitä suo-
15146: ka eivät ole saaneet järjestymään itselleen varsi-      raan ministeriöstä tiedustelleet. Ainoa yksityis-
15147: naista harjoittelupaikkaa. Kuluvan vuoden osal-         kohta, jota työministeriö ei ole varmuudella voi-
15148: ta tilanne arvioitiin alun perin sellaiseksi, ettei     nut kertoa työhallinnon piiri- ja paikallisviran-
15149: työhallinnon toimeenpanemaa nuorten kesätyö-            omaisille, on nuorten kesätyötukijärjestelmän
15150: tukijärjestelmää enää tarvittaisi. Alkuvuodesta         voimaantuloajankohta, koska tämä ajankohta
15151:  1994 kuitenkin todettiin, että tällainen tukijärjes-   riippuu lisätalousarvion eduskuntakäsittelystä.
15152: telmä saattaa kuitenkin olla vielä kesällä 1994
15153: 
15154:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1994
15155: 
15156:                                                                           Työministeri Ilkka Kanerva
15157:                                            1994 vp -   KK 366                                             3
15158: 
15159: 
15160: 
15161: 
15162:                                          Tili Riksdagens Talman
15163: 
15164:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        med tillräckligt många obligatoriska praktik-
15165: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         p1atser. Ett förslag som gäller denna fråga inklu-
15166: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       derades därför i årets andra tilläggsbudgetpropo-
15167: man Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr             sition, viiken som bäst är under behandling i
15168: 366:                                                   riksdagen.
15169:                                                            Meningen är att ett statsrådsbeslut om stöd till
15170:          Ämnar Regeringen och den behörige             ungdomar för sommararbete, vilket ansluter sig
15171:        ministem omedelbart underrätta landets          till verkställandet av ovan nämnda system, kom-
15172:        arbetskraftsbyråer om huruvida de i som-        mer att utfårdas genast då regeringen fått de i
15173:        mar kommer att verkställa systemet med          tilläggsbudgeten nödvändiga fullmaktema för
15174:        obligatoriskt praktikstöd för studerande?       utfårdandet av detta beslut. Utfårdandet av
15175:                                                        statsrådsbeslutet förutsätter i detta fall uttryckli-
15176:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          gen att man av riksdagen får fullmakter i tilläggs-
15177: anlöra följande:                                       budgeten, därför att det inte är fråga om något
15178:                                                        tilläggsanslag, utan om att bredda grundema för
15179:    Att anordna obligatorisk arbetspraktik för          användningen av det anslag som redan finns upp-
15180: studerande är något som primärt hör tili under-        taget i budgeten. Detta skulle ske på så sätt att
15181: visningsmyndighetemas verksamhetsområde.               anslaget undermoment 34.06.62 (Statsunderstöd
15182: Studerande vilka fortsätter sina studier efter den     för lindrande av arbetslösheten) också kunde få
15183: obligatoriska praktiktiden står ännu inte tili ar-     användas tili högst två månaders arbetspraktik
15184: betsmarknadens förfogande. Sålunda är det inte         som speciellt stöd för sommararbete för stude-
15185: heller i första hand arbetsförvaltningens sak att      rande vilkas avläggande av examen förutsätter
15186: ordna ärenden i anslutning till deras studier, t.ex.   obligatorisk arbetspraktik.
15187: arbetspraktikplatser eller utkomst under prak-             Arbetsministeriet har i olika sammanhang un-
15188: tikperioden.                                           derrättat arbetskraftsdistriktsbyråema om det
15189:    Under 1992 och 1993 har arbetskraftsbyråer-         aktuella läget vad beträffar systemet med stöd till
15190: na emellertid exceptionellt betalat s.k. stöd tili     ungdomar för sommararbete.
15191: ungdomar för sommararbete då det gällt stude-              Det är distriktsbyråernas uppgift att å sin sida
15192: rande vilkas studier krävt obligatorisk arbets-        infof!P..era de lokala arbetskraftsbyråema om sa-
15193: praktik, men vilka inte kunnat ordna någon             ken. A ven ministeriet har klarlagt det aletuella
15194: egentlig praktikplats åt sig. 1 fråga om innevaran-    läget för de arbetskraftsbyråer som gjort förfråg-
15195: de år bedömdes situationen ursprungligen vara          ningar direkt hos ministeriet. Den enda detaljen
15196: den att man inte längre skulle behöva det system       som arbetsministeriet med säkerhet inte kunnat
15197: med stöd till ungdomar för sommararbete vilket         berätta för arbetsförvaltningens distrikts- och
15198: arbetsförvaltningen verkställt. 1 början av 1994       lokalmyndigheter är tidpunkten för när systemet
15199: konstaterade man emellertid att ett dylikt stöd-       med stöd till ungdomar för sommararbete träder
15200: system ändå kan behövas ännu sommaren 1994,            i kraft, eftersom denna tidpunkt beror på riks-
15201: eftersom man kanske i annat fall inte kan ordna        dagsbehandlingen av tilläggsbudgeten.
15202: 
15203:      Helsingforsden 14 juni 1994
15204: 
15205:                                                                         Arbetsminister Ilkka Kanerva
15206:                                                  1994 vp
15207: 
15208: Kirjallinen kysymys 367
15209: 
15210: 
15211: 
15212: 
15213:                                     Laine ym.: Valtiontalouden säästötoimien kohdistumisesta sosiaali-
15214:                                         turvaan
15215: 
15216: 
15217:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15218:    Viime aikoina on monissa eri yhteyksissä ar-        vertailevat tiedot sosiaaliturvaan, perusopetuk-
15219: vosteltu suomalaisen sosiaaliturvan laajuutta ja       seen, pankkitukeen ja elinkeinotukeen käytetty-
15220: siitä aiheutuvia kustannuksia. Vaikka tämänkal-        jen varojen määristä viime vuonna.
15221: tainen arvostelu on ollut perusteetonta, on maan          Sadattuhannet vähätuloiset ja eri syistä heik-
15222: hallituksen toteuttamien säästöohjelmien pääta-        koon taloudelliseen asemaanjoutuneet kansalai-
15223: voitteeksi asetettu sosiaalimenojen leikkaami-         set tuntevat suurta huolta tulevaisuudestaan. He
15224: nen.                                                   vaativat ihmisarvoisen elämän turvaamista.
15225:    Toisena suurena säästöjenja leikkausten koh-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15226: teena on ollut opetustoimi, jonka on niin ikään        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15227: väitetty tulleen liian kalliiksi valtion taloudelle.   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15228: Opetustoimeen on kohdistettu miljardien mark-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15229: kojen leikkaukset.
15230:     Jotta kansalaiset voisivat saada paremman                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15231: kokonaiskuvan valtiontalouden tilasta ja esimer-              siin sosiaaliturvaan ja perusopetukseen
15232: kiksi sosiaaliturvaan ja perusopetukseen käytet-              kohdistuvista leikkauksista luopumiseksi
15233: tyjen varojen määrästä suhteessa valtion eräisiin             ja ihmisarvoisen tulevaisuuden turvaami-
15234: muihin menoeriin, olisi syytä laatia ja julkistaa             seksi kaikille kansalaisille?
15235: 
15236:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1994
15237: 
15238:                      Ensio Laine                                Pekka Leppänen
15239: 
15240: 
15241: 
15242: 
15243: 2400321
15244: 2                                        1994 vp -   KK 367
15245: 
15246: 
15247: 
15248: 
15249:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15250: 
15251:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       denseurauksena tuottavuus paranee. Rakenteel-
15252: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        listen uudistusten avulla on tarkoitus aikaansaa-
15253: olette 27 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-      da sellaisia säästöjä, jotka ovat vaikutuksiltaan
15254: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     pysyviä.
15255: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laineen ym.           Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja
15256: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 367:        kulttuuritoimen valtionosuusuudistuksen erää-
15257:                                                      nä tarkoituksena on rationalisoida toimintoja,
15258:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      helpottaa eri hallintokuntien yhteistyötä ja siten
15259:        siin sosiaaliturvaan ja perusopetukseen       osaltaan aikaansaada kustannussäästöjä maini-
15260:        kohdistuvista leikkauksista luopumiseksi      tuilla hallinnonaloilla. Kuntien velvollisuudet
15261:        ja ihmisarvoisen tulevaisuuden turvaami-      järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja
15262:        seksi kaikille kansalaisille?                 sekä opetus- ja kulttuuritoimen palveluja säilyi-
15263:                                                      vät uudistuksen yhteydessä ennallaan.
15264:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Valtionosuusuudistuksen seurauksena kun-
15265: taen seuraavaa:                                      tien vapaus on kuitenkin lisääntynyt sen suhteen,
15266:                                                      mitä palveluja ne pitävät ensisijaisen tärkeinä ja
15267:    Julkisten menojen kasvu oli Suomessa koko         mihin voimavaroja kohdennetaan niukentuneis-
15268: 1980-luvulla nopeaa verrattuna muuhun Eu-            sakin oloissa.
15269: rooppaan keskimäärin. Lama on puolestaanjoh-             Hallitus on 3.3.1994 päättänyt valtion vuoden
15270: tanut muun muassa työttömyysturvamenojen ja           1995 talousarvioesityksen kokonaismenokehyk-
15271: pankkituen sekä korkomenojen erittäin nopeaan        sestä. Valtionvelan hoitomenojen erittäin no-
15272: kasvuun. Valtio on joutunut velkakierteeseen,        pean kasvun johdosta paineet muiden menojen
15273: joka laskelmien mukaan jatkuu vielä usean vuo-       karsimiseksi ennakoituakio enemmän ovat il-
15274: den ajan. Sen murtamiseksi tarvitaan sekä no-        meiset. Tehdyistä säästötoimenpiteistä ei siten
15275: peaa talouskasvua että tuntuvia julkisten meno-      ole taloudellisia mahdollisuuksia luopua. J atkos-
15276: jen leikkauksia.                                     sa hallituksen suorittama prioriteettivalinta on-
15277:    Tämän hallituksen aikana on päätetty merkit-      kin entistä tärkeämpää.
15278: tävistä lakisääteisten menojen leikkauksista. Jul-       Säästöt monissa tapauksissa epäilemättä mer-
15279: kisen talouden säästöjen osalta hallitus on pyrki-   kitsevät sitä, että rahoitusmahdollisuuksien ka-
15280: nyt noudattamaan kahta periaatetta. Ensinnäkin       ventumisen vuoksi joistakin yhteiskuntapoliitti-
15281: säästötoimenpiteet mitoitetaan ja kohdennetaan       sista tavoitteista on pakko tinkiä. Tästä aiheutu-
15282: siten, että kansalaisten perusturva ei vaarannu      vat haitat vähenevät, jos julkisen sektorin talou-
15283: sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmas-          dellisuus ja tehokkuus lisääntyvät sekä menojen
15284: ta. Lisäksi pyritään julkisella sektorilla aikaan-   kohdentuvuus paranee.
15285: saamaan sellaisia rakenteellisia muutoksia, joi-
15286: 
15287:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1994
15288: 
15289:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
15290:                                          1994 vp -   KK 367                                           3
15291: 
15292: 
15293: 
15294: 
15295:                                        Tili Riksdagens Talman
15296: 
15297:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     Ia förändringar som medför att produktiviteten
15298: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      ökar. Avsikten med de strukturella omändring-
15299: 27 maj 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-     ama är att åstadkomma inbesparingar som har
15300: det översänt följande av riksdagsman Laine m.fl.     bestående verkningar.
15301: undertecknade spörsmål nr 367:                          Ett av syftena med statsandelsreformen inom
15302:                                                      social- och hälsovården samt undervisnings- och
15303:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        kulturväsendet är att rationalisera verksamhe-
15304:        att slopa nedskämingama av socialskyd-        ten, att underlätta samarbetet mellan de olika
15305:        det och basundervisningen och för att ga-     förvaltningama och att på så sätt få tili stånd
15306:        rantera alla medborgare en människovär-       kostnadsinbesparingar inom de nämnda förvalt-
15307:        dig framtid?                                  ningsområdena. Kommunemas skyldigheter att
15308:                                                      ordna social- och hälsovårdstjänster samt under-
15309:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        visnings- och kulturservice är desamma som tidi-
15310: anföra följande:                                     gare.
15311:                                                         Kommunema har dock tili följd av statsan-
15312:    De offentliga utgiftema ökade under hela          delsreformen fått större frihet när det gäller att
15313: 1980-talet snabbt jämfört med Europa i genom-        bestämma vilka tjänster de vill prioritera och hur
15314: snitt. Lågkonjunkturen har medfört att bl.a. ut-     resursema skall fördelas när omständighetema
15315: giftema beträffande utkomstskyddet för arbets-       ärknappa.
15316: lösa, bankstödet och räntoma har vuxit mycket           Regeringen har den 3 mars 1994 beslutat om
15317: snabbt. Staten har hamnat i en skuldspiral som       den totala utgiftsramen för budgetpropositionen
15318: enligt beräkningar kommer att pågå ännu under        för 1995. Då utgiftema för skötseln av statsskul-
15319: många år. För att man skall komma ut ur den          den ökat så snabbt, blir pressen att minska de
15320: behövs både snabb ekonomisk tillväxt och känn-       övriga utgiftema mer än beräknat uppenbar. Det
15321: bara nedskämingar av de offentliga utgiftema.        är således inte ekonomiskt möjligt att avstå från
15322:    Under den nuvarande regeringens period har        de sparåtgärder som vidtagits. I fortsättningen
15323: man beslutat om betydande nedskämingar av de         blir det också allt viktigare vad regeringen väljer
15324: lagstadgade utgiftema. Beträffande besparingar-      att prioritera.
15325: na när det gäller den offentliga hushållningen har      I många fall innebär inbesparingama onekli-
15326: regeringen strävat efter att iaktta två principer.   gen att man, på grund av att finansieringsmöjlig-
15327: För det första dimensioneras och fördelas sparåt-    hetema har reducerats, måste pruta på vissa sam-
15328: gärdena så att medborgamas grundskydd inte           hällspolitiska mål. Olägenhetema tili följd av
15329: äventyras med beaktande av den sociala rättvi-       detta minskar om den offentliga sektoms lön-
15330: san. F ör det andra strävar man efter att inom den   samhet och effektivitet ökar samt omfördelning-
15331: offentliga sektom få tili stånd sådana strukturel-   en av utgiftema förbättras.
15332: 
15333:      Helsingfors den 17 juni 1994
15334: 
15335:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
15336:                                                  1994 vp
15337: 
15338: Kirjallinen kysymys 368
15339: 
15340: 
15341: 
15342: 
15343:                                     Vistbacka: Valtatie 17:n perusparantamisesta ja Ohtaansalmen sil-
15344:                                         lan rakentamisesta
15345: 
15346: 
15347:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15348:    Valtatie 17 (Sininen tie) on maamme toiseksi        suunnitelma on ollut kuntien käsittelyssä ja vah-
15349: tärkein itä-länsisuuntainen tie. Tie on kuitenkin      vistamispäätös saanee lainvoimaisuuden kulu-
15350: kunnoltaan yksi maamme huonoimmista valta-             van vuoden loppuun mennessä. Myös vesioi-
15351: teistä. Kyseisen tien parantamisen ja Ohtaansal-       keuskäsittely on valmistumassa tämän vuoden
15352: men sillan rakentamisen vauhdittamiseksi on pi-        aikana. Siltahankkeen aikaistamista tiepiirin
15353: detty neuvottelutilaisuus, johon on osallistunut       työohjelmassa esittämästä ajankohdasta on pi-
15354: Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänien maaherrat,         detty laajasti tärkeänä. Hanke tulisi saattaa
15355: Pohjois-Karjalan kansanedustajia sekä tielaitok-       käyntiin työllisyysvaroin jo niin, että työt voitai-
15356: sen ja tienvarsikuntien edustajia. Kyseisessä tilai-   siin aloittaa vuoden 1995 kuluessa. Hankkeen
15357: suudessa on yksimielisesti nähty hanke tärkeänä        työllistäväksi vaikutukseksi on arvioitu 400-
15358: koko Itä-Suomen kannalta. Valtatie 17 on ajan-         500 henkilötyökuukautta,ja sen käynnistyminen
15359: kohtainen ED-tieverkon poikittaisena tieyhtey-         parantaisi mm. Outokummun kaupungin työlli-
15360: tenä keskisen Suomen läpi ja kansainvälisen lii-       syystilannetta.
15361: kenteen lisääntyessä esimerkiksi Petroskoin               Edellä olevin perustein tulisi valtatie 17:n kun-
15362: suuntaan. Unohtaa ei myöskään voi Sinisen tien         nostamista kiirehtiä ja Ohtaansalmen sillan ra-
15363: merkitystä matkailulle.                                kentamisaikataulua nopeuttaa tiepiirin työohjel-
15364:     Savo-Karjalan tiepiirin rakentamisohjelma          maan merkitystä ajankohdasta.
15365: painottuu lähivuosina tiepiirin suunnitelmien             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15366: mukaisesti Pohjois-Karjalaan. Tällä alueella on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15367: kiireellisimmin rakennettavaksi väliksi katsottu       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15368: väli Ylämylly-Marjala. Seuraavaksi tärkeyslis-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15369: talla on suunnitelmissa asetettu Ohtaansalmen
15370: silta, joka on sijoitettu tiepiirin työohjelmaan                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
15371: vuodelle 1997.                                                että valtatie 17:n peruskunnostus ja Oh-
15372:     Suunnittelun osalta Ohtaansalmen sillan ra-               taansalmen sillan rakentaminen saatai-
15373: kentamisvalmiudet ovat hyvät, sillä yleissuunni-              siin käyntiin mahdollisimman laajassa
15374: telmasta on tehty päätös jo vuonna 1991, tie-                 mittakaavassa jo vuoden 1995 kuluessa?
15375: 
15376:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1994
15377: 
15378:                                             Raimo Vistbacka
15379: 
15380: 
15381: 
15382: 
15383: 2400321
15384: 2                                      1994 vp -   KK 368
15385: 
15386: 
15387: 
15388: 
15389:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
15390: 
15391:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Nykyistä siltaa on vahvistettu 1970-luvun lopulla
15392: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      ja sen arvioidaan toistaiseksi kestävän ilman pai-
15393: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    norajoituksia, vaikka kuormitus on sillan kestä-
15394: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo         vyyden ylärajoilla.
15395: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          Ensisijaisesti on valtatie 17:llä tarkoitus saada
15396: sen n:o 368:                                       käyntiin 4-kaistaisen osuuden rakentaminen vä-
15397:                                                    lille Ylämylly-Noljakka, niin kuin kysymyk-
15398:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,     sessäkin on todettu. Valtiovarainministeriön
15399:        että valtatie 17:n peruskunnostus ja Oh-    vuodelle 1995 asettaman määrärahakehyksen
15400:        taansalmen sillan rakentaminen saatai-      mukaan tieverkon kehittämisen rahoitus on kui-
15401:        siin käyntiin mahdollisimman laajassa       tenkin vain noin 850 milj. mk, eikä se mahdollista
15402:        mittakaavassa jo vuoden 1995 kuluessa?      yhdenkään uuden hankkeen aloittamista koko
15403:                                                    maassa vuonna 1995. Ylämylly-Noljakka voisi
15404:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       olla vuorossa aikaisintaan vuonna 1997 ja Oh-
15405: vasti seuraavaa:                                   taansalmen silta muutamia vuosia myöhemmin.
15406:                                                    Sen sijaan erikseen valmistellussa noin 1 500 milj.
15407:   Ohtaansalmen sillan parantamistarve on tie-      markan vuotuiseen tasoon yltävässä kehittämis-
15408: dostettu. Hankkeesta on käsittelyvaiheessa tie-    vaihtoehdossa Ylämylly-Noljakka voisi alkaa
15409: suunnitelma, joka sisältää sillan rakentamisen     jo vuonna 1995 ja myös Ohtaansalmen silta ai-
15410: uuteen kohtaan, jolloin myös tien suuntaus para-   kaistua edellä mainitusta. Viime kädessä vuoden
15411: nee. Hankkeen kustannusarvio on 26 milj. mk.       1995 tiemäärärahoista päättää eduskunta.
15412: 
15413:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1994
15414: 
15415:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
15416:                                            1994 vp -   KK 368                                           3
15417: 
15418: 
15419: 
15420: 
15421:                                          Tili Riksdagens Talman
15422: 
15423:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tills vidare hålla utan viktbegränsningar, även
15424: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         om brons belastning närmar sig den övre grän-
15425: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       sen.
15426: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmå1                 1 första hand är avsikten att på riksväg 17
15427: nr 368:                                                starta byggnaden av en vägsträcka med fyra fålt
15428:                                                        mellan Ylämylly och Noljakka, såsom det kons-
15429:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tateras i spörsmålet. Enligt de av fmansministe-
15430:        ta i syfte att sätta igång grundreparation      riet fastställda anslagsramama för år 1995 utgör
15431:        av riksväg 17 och byggnad av bron över          finansieringen av vägnätets förbättring dock
15432:        Ohtaansa1mi i en så omfattande ska1a            bara ca 850 miljoner mark, vilket inte tillåter att
15433:        som möjligt redan under 1995?                   påbörja ett enda nytt projekt i hela landet år
15434:                                                        1995. Sträckan mellan Ylämylly och Noljakka
15435:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          kunde således stå i tur tidigast 1997 och bron över
15436: anföra fö1jande:                                       Ohtaansalmi ett par år senare. Däremot enligt
15437:                                                        den altemativa utvecklingsplanen, som förbe-
15438:    Vi är medvetna om behovet att förbättra bron        retts separat och som når upp till en årlig nivå på
15439: över Ohtaansa1mi. En vägp1an angående projek-          1 500 miljoner mark, kunde projektet mellan
15440: tet behand1as som bäst. En1igt p1anen skall bron       Ylämylly och Noljakka påbörjas redan år 1995
15441: byggas på ett nytt ställe, vilket innebär att vägens   och på samma sätt kunde brobygget i Ohtaansal-
15442: 1injeföring b1ir bättre. Projektets kostnadsberäk-     mi startas tidigare än vad ovan sagts. Beslutet om
15443: ning är 26 mi1joner mark. Den nuvarande bron           väganslagen för 1995 fattas slutgiltigt av riksda-
15444: förstärktes i slutet av 1970-talet och den beräknas    gen.
15445: 
15446:      Helsingfors den 15 juni 1994
15447: 
15448:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
15449:                                                 1994 vp
15450: Kirjallinen kysymys 369
15451: 
15452: 
15453: 
15454: 
15455:                                    Laakkonen: Kertausharjoitusten vaikutuksesta työttömyyspäivära-
15456:                                       han saantiin
15457: 
15458: 
15459:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15460: 
15461:    Kertausharjoitukset ovat jokaisen varusmies-       mukaista. Siksi kertausharjoitukset pitäisi saada
15462: palveluksen suorittaneen velvollisuus, kun kutsu      ns. 0-ajaksi.
15463: tulee. Nykyisen työttömyysturvalain (TTL 5 §:n           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15464: 2 mom.) ja kertausharjoitusten välillä on ristirii-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15465: ta, joka aiheuttaa sen, että kertausharjoitukseen     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15466: meno nollaa ns. työttömyyskertymän. Kertaus-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15467: harjoitukseen kutsutulla saattaa olla koossa jo
15468: esimerkiksi kahdeksan työttömyyskuukautta,                      Onko Hallitus tietoinen kertausharjoi-
15469: mutta kertausharjoitusten jälkeen hänen on jäl-              tusten ja työttömyysturvalain välisestä
15470: leen aloitettava nollasta. Tämä on epäoikeuden-              ristiriidasta, ja
15471: mukaista työttömiä kertausharjoituksiin tulevia                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15472: kohtaan, eikä se ole maanpuolustushengenkään                 ryhtyä ongelman poistamiseksi?
15473: 
15474:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1994
15475: 
15476:                                           Pirkko Laakkonen
15477: 
15478: 
15479: 
15480: 
15481: 240032J
15482: 2                                        1994 vp -   KK 369
15483: 
15484: 
15485: 
15486: 
15487:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15488:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       myönnettäessä työllisyyslaissa ja -asetuksessa
15489: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tarkoitettua työllistämistukea työttömän työllis-
15490: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     tämiseksi. Työllisyysasetuksen 17 §:n 2 momen-
15491: le jäsenelle kansanedustaja Pirkko Laakkosen         tissa on asetettu yleinen vähimmäistyöttömyys-
15492: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 369:        edellytys, jota eräitä poikkeuksia lukuun otta-
15493:                                                      matta sovelletaan työllistämistuella työllistämi-
15494:           Onko Hallitus tietoinen kertausharjoi-     seen. Tukea voidaan pääsääntöisesti myöntää
15495:        tusten ja työttömyysturvalain välisestä       työnantajalle vain sellaisen työttömän työllistä-
15496:        ristiriidasta, ja                             miseen, joka on ollut viimeisten kuuden kuukau-
15497:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       den aikana vähintään viisi kuukautta työttömä-
15498:        ryhtyä ongelman poistamiseksi?                nä työnhakijana työvoimatoimistossa. Työlli-
15499:                                                      syysasetuksessa säädetyssä vähimmäistyöttö-
15500:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         myysedellytyksessä ei sen sijaan edellytetä yhtä-
15501: vasti seuraavaa:                                     jaksoista työttömyyttä työllistämistuen käytölle.
15502:                                                      Näin ollen esimerkiksi henkilö, jonka työttö-
15503:    Työttömyysturvalain 5 §:ssä on säädetty työt-     myys on katkennut lyhytaikaisesti enintään kuu-
15504: tömyyspäivärahaoikeuden rajoituksista. Henki-        kauden ajaksi, voidaan työllistää työllistämistu-
15505: löllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan          ella edellyttäen, että viimeiseen kuuteen kuukau-
15506: muun muassa siltä ajalta, jolloin hän ei ole työ-    teen sisältyy vähintään viisi kuukautta työttö-
15507: markkinoiden käytettävissä. Eräs lainkoh-            myyttä. Näin ollen työllistämistuen edellytykset
15508: dassa mainittu tilanne on osallistuminen kertaus-    täyttävä henkilö voidaan työllistää, vaikka hä-
15509: harjoituksiin. Sinänsä pidän oikeana, ettei työt-    nen työttömyytensä olisi enintään kuukaudeksi
15510: tömyyspäivärahaa makseta kertausharjoitus-           katkennut esimerkiksi sairauden, kertausharjoi-
15511: ajalta, koska niihin osallistuva henkilö ei tänä     tuksen, koulutuksen tai työssäolon vuoksi.
15512: aikana voi ottaa työtä tai koulutusta vastaan ja        Saamani tiedon mukaan järjestettävät ker-
15513: hänen toimeentulonsa turvaamiseksi maksetaan         tausharjoitukset ovat aina kuukautta lyhyempiä.
15514: erillistä sosiaalietuutta, ns. reserviläispäivära-   Näin ollen kertausharjoitukseen osallistuminen
15515: haa.                                                 ei missään tilanteessa johda työttömyyskerty-
15516:    Työttömyysturvalaissa säädetään ainoastaan        män nollautumiseen eikä lainsäädännössämme
15517: oikeudesta saada työttömyyspäivärahaa. Ns.           ole edustaja Laakkosen tarkoittamaa ristiriitaa.
15518: työttömyyskertymällä sen sijaan on merkitystä
15519: 
15520:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1994
15521: 
15522:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
15523:                                          1994 vp -   KK 369                                           3
15524: 
15525: 
15526: 
15527: 
15528:                                        Tili Riksdagens Talman
15529: 
15530:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     av betydelse vid beviljandet av sysselsättnings-
15531: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       stöd för sysselsättande av arbetslösa i enlighet
15532: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   med sysselsättningslagen och sysselsättningsför-
15533: damot Pirkko Laakkonen undertecknade spörs-          ordningen. I 17 § 2 mom. sysselsättningsförord-
15534: mål nr 369:                                          ningen uppställs en allmän förutsättning gällan-
15535:                                                      de minimiarbetslöshetstid som med vissa undan-
15536:           Är Regeringen medveten om motstri-         tag tiliämpas vid sysselsättning med sysselsätt-
15537:        digheten mellan repetitionsövningama          ningsstöd. Stöd kan i regel beviljas en arbetsgiva-
15538:        och lagen om utkomstskydd för arbetslö-       re endast då han avlönar en sådan arbetslös som
15539:        sa, och                                       under de sex senaste månadema i minst fem må-
15540:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      nader har varit arbetslös arbetssökande vid en
15541:        för att eliminera problemet?                  arbetskraftsbyrå. Den i sysselsättningsförord-
15542:                                                      ningen angivna förutsättningen gällande minimi-
15543:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        arbetslöshetstid förutsätter däremot inte fortlö-
15544: anföra följande:                                     pande arbetslöshet för att sysselsättningsstödet
15545:                                                      skall beviljas. Sålunda kan t.ex. en person vars
15546:    I 5 § lagen om utkomstskydd för arbetslösa        arbetslöshet avbrutits kortvarigt för högst en
15547: anges begränsningar i rätten tili arbetslöshets-     månad sysselsättas med sysselsättningsstöd, för-
15548: dagpenning. En person är inte berättigad tili ar-    utsatt att minst fem månaders arbetslöshet ingår
15549: betslöshetsdagpenning bl.a. under den tid då han     i de sex senaste månadema. En person som upp-
15550: inte står tili arbetsmarknadens förfogande. En       fyller förutsättningama för beviljandet av syssel-
15551: situation som nämns i lagrummet är deltagande i      sättningsstöd kan sålunda sysselsättas, även om
15552: repetitionsövningar. I och för sig anser jag det     hans arbetslöshet hade avbrutits för högst en
15553: rätt att arbetslöshetsdagpenning inte utbetalas      månad t.ex. på grund av sjukdom, repetitionsöv-
15554: under tiden för repetitionsövningar, eftersom en     ningar, utbildning eller arbete.
15555: person som deltar i sådana under den tiden inte         Enligt de uppgifter jag erhållit är repetitions-
15556: kan ta emot arbete eller utbildning och det för      övningama alltid kortare än en månad. Sålunda
15557: tryggandet av hans utkomst betalas en skild soci-    leder deltagandet i repetitionsövningar inte un-
15558: alförmån, s.k. reservistlön.                         der någon omständighet tili att arbetslöshetsan-
15559:    I lagen om utkomstskydd för arbetslösa stad-      hopningen skulle nollställas. Den motstridighet
15560: gas endast om rätt tili arbetslöshetsdagpenning.     som riksdagsledamot Laakkonen avser förekom-
15561: Den s.k. arbetslöshetsanhopningen däremot är         mer således inte i vår lagstiftning.
15562: 
15563:      Helsingforsden 21 juni 1994
15564: 
15565:                                                                      Arbetsminister Ilkka Kanerva
15566:                                                   1994vp
15567: 
15568: Kirjallinen kysymys 370
15569: 
15570: 
15571: 
15572: 
15573:                                     Laakkonen: Naisten tasa-arvoa loukkaavien työpaikkojen välittä-
15574:                                        misestä
15575: 
15576: 
15577:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15578:    Työministeriö on 18.1.1994 lähettämällään            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15579: kirjeellä tiedottanut tasa-arvolain soveltamisoh-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15580: jeisiin tekemästään muutoksesta, jonka mukaan           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15581: ns. eroottisia työpaikkoja ei aktiivisesti välitet-
15582: täisi eikä valtion työllistämisvaroja voitaisi käyt-             Onko Hallitus tietoinen, että työvoi-
15583: tää seksibisnestä harjoittavien yrittäjien tukemi-            matoimistojen virkailijat kokevat alenta-
15584: seen.                                                         vaksi ja nöyryyttäväksi ns. eroottisten
15585:     Toimenpide on oikeansuuntainen, mutta riit-               työpaikkojen välittämisen "tiskin alta",
15586: tämätön. Ns. eroottisten työpaikkojen välittämi-              ja
15587: nen passiivisestikin "tiskin alta" on vastoin tasa-               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15588: arvolakia. Se on myös alentavaa ja nöyryyttävää               siin, jotta sukupuolten välinen tasa-arvo
15589: työnvälitystä haitaville virkailijoille, ja heiltä on         toteutuisi työnvälityksessä ja ns. eroottis-
15590: tullutkin vetoomuksia, että tämä velvoite tulisi              ten työpaikkojen välittäminen työvoima-
15591: poistaa.                                                      toimistojen kautta kokonaan lopetettai-
15592:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           siin?
15593: 
15594:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1994
15595: 
15596:                                             Pirkko Laakkonen
15597: 
15598: 
15599: 
15600: 
15601: 240032J
15602: 2                                         1994 vp -   KK 370
15603: 
15604: 
15605: 
15606: 
15607:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15608: 
15609:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        siinä ohjeistetaan ns. eroottisten työpaikkojen
15610: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         välitystä. Ohjeessa työministeriö katsoo, että
15611: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       eroottisten paikkojen markkinointi on vastoin
15612: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko           tasa-arvolaissa viranomaisille asetettua velvoi-
15613: Laakkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          tetta edistää tasa-arvoa. Työvoimatoimisto ei ota
15614: sen n:o 370:                                          välitettäväkseen eroottista paikkaa, jos sillä on
15615:                                                       aihetta epäillä, että työnhakija joutuu työssä alt-
15616:           Onko Hallitus tietoinen, että työvoi-       tiiksi prostituutiolle. Paikkaa ei myöskään oteta
15617:        matoimistojen virkailijat kokevat alenta-      välitettäväksi, jos sillä rikotaan tasa-arvolain
15618:        vaksi ja nöyryyttäväksi ns. eroottisten        syrjintäkieltoa. Työvoimatoimistot eivät mark-
15619:        työpaikkojen välittämisen "tiskin alta",       kinoi tällaisia paikkoja lehdissään, ilmoitustau-
15620:        ja                                             luiltaan eivätkä itsepalvelupäätteellään. Erootti-
15621:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        siin paikkoihin ei myöskään tehdä ehdolleasette-
15622:        siin, jotta sukupuolten välinen tasa-arvo      luja eikä työhönosoituksia.
15623:        toteutuisi työnvälityksessä ja ns. eroottis-      Työnvälityksen asiakaspalvelu perustuu työn-
15624:        ten työpaikkojen välittäminen työvoima-        hakija- ja työnantaja-asiakkaiden palvelutarpei-
15625:        toimistojen kautta kokonaan lopetettai-        siin. Työnvälityksen tehtävänä on siten välittää
15626:        siin?                                          tietoja myös sellaisista työpaikoista, joista osa
15627:                                                       työnhakijoista ei ole kiinnostunut esim. uskon-
15628:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nollisen, eettisen tai moraalisen vakaumuksensa
15629: vasti seuraavaa:                                      johdosta. Osalle työnhakijoista ne saattavat kui-
15630:                                                       tenkin tulla kysymykseen. Eroottisia työpaikko-
15631:    Työministeriö on työvoimapalvelulainsää-           ja ei voida siten katsoa välitettävän "tiskin alta",
15632: dännön pohjalta uudistanut 17.1.1994 tasa-arvo-       vaan niitä esitellään vain henkilöille, jotka kerto-
15633: lain soveltamista koskevaa ohjettaan siten, että      vat hakevansa nimenomaan tällaista työtä.
15634: 
15635:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1994
15636: 
15637:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
15638:                                           1994 vp -   KK 370                                           3
15639: 
15640: 
15641: 
15642: 
15643:                                         Tili Riksdagens Ta/man
15644: 
15645:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ringen av erotiska arbetsplatser strider mot myn-
15646: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        dighetemas plikt att främja jämställdheten enligt
15647: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    jämställdhetslagen. Arbetskraftsbyrån tar inte
15648: damot Pirkko Laakkonen undertecknade spörs-           emot för förmedling en erotisk arbetsplats, om
15649: mål nr 370:                                           byrån har anledning att misstänka att arbetsta-
15650:                                                       garen kommer att utsättas för prostitution i ar-
15651:           Är Regeringen medveten om att ar-           betet. lnte heller tar man emot för förmedling en
15652:        betskraftsbyråemas tjänstemän upplever         plats som står i strid med förbudet mot diskrimi-
15653:        det som nedvärderande och förödmju-            nering i jämställdhetslagen. Arbetskraftsbyråer-
15654:        kande att förmedla s.k. erotiska arbets-       na marknadsför inte dessa platser i sina tidning-
15655:        platser "under disken", samt                   ar, på anslagstavlor eller via självbetjäningster-
15656:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         minaler. 1 fråga om erotiska arbetsplatser görs
15657:        att målet om jämställdhet mellan könen         varken uppställande på förslag av arbetssökande
15658:        vid arbetsförmedling skall uppnås och för      eller anvisningar till arbete.
15659:        att förmedlingen av s.k. erotiska arbets-         Arbetsförmedlingens kundservice baserar sig
15660:        platser via arbetskraftsbyråema helt skall     på arbetssökande- och arbetsgivarkundemas
15661:        upphöra?                                       servicebehov. Arbetsförmedlingens uppgift är
15662:                                                       således att förmedla uppgifter också om sådana
15663:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         arbetsplatser som en del av arbetssökandena,
15664: anföra följande:                                      t.ex. på grund av sin religiösa, etiska eller mora-
15665:                                                       liska övertygelse, inte är intresserade av. För
15666:    Arbetsministeriet har med stöd av lagstift-        vissa sökande kan dessa dock komma i fråga.
15667: ningen om arbetskraftsservice 17.1.1994 revide-       Därför kan man inte anse att erotiska arbetsplat-
15668: rat sin anvisning om tilllämpningen av jämställd-     ser förmedlas "under disken", utan dessa platser
15669: hetslagen så, att där ges närmare anvisningar om      presenteras endast för de personer som säger sig
15670: förmedling av s.k. erotiska arbetsplatser. 1 anvis-   söka uttryckligen sådant arbete.
15671: ningen anser arbetsministeriet att marknadsfö-
15672: 
15673:      Helsingforsden 21 juni 1994
15674: 
15675:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
15676:                                                 1994vp
15677: 
15678: Kirjallinen kysymys 371
15679: 
15680: 
15681: 
15682: 
15683:                                    Laakkonen: Pitkäaikaistyöttömyyden ja vajaakuntoisuuden mää-
15684:                                        rittelystä
15685: 
15686: 
15687:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15688:    Pitkäaikaistyöttömäksi määritellään henkilö,       kyään, mutta he eivät kuitenkaan tunne olevansa
15689: joka on yhtäjaksoisesti ollut työttömänä 12 kuu-      ollenkaan vajaakuntoisia vaan täysin kunnossa
15690: kautta. Määritelmä on jäykkä ja aiheuttaa käy-        olevia.
15691: tännössä epäinhimillisiä tilanteita työvoimatoi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15692: mistoissa. Esim. muutaman viikon sairasloma           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15693: (periaatteessa jo yhdenkin päivän sairaus) kat-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15694: kaisee työttömyyden kertymän, ja taustalla saat-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15695: taa olla jo pitkäkin työttömyys. Tällöin henkilön
15696: työttömyysviikot nollautuvat ja laskenta aloite-                Onko Hallitus tietoinen, miten jousta-
15697: taan alusta. Siksi pitkäaikaistyöttömän määrit-              maton ja epäinhimillinen pitkäaikaistyö-
15698: telyksi tulisi laittaa "13 kuukauden aikana 12               tön-nimikkeen määrittely on,
15699: kuukautta työttömyyttä", jolloin käytäntö                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15700: muuttuisi inhimillisemmäksi.                                 ryhtyä inhimillisemmän käytännön ai-
15701:    Työllisyyslainsäädännössä puhutaan vanhan-                kaansaamiseksi tässä asiassa, ja
15702: aikaisesti vajaakuntoisista, kun nykyaikana jo                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15703: muuten käytetään nimikettä "työrajoitteinen".                siin, jotta myös työlainsäädännössä luo-
15704: Työvoimatoimistojen virkailijat sekä itse työra-             vuttaisiin "vajaakuntoinen" -nimikkeestä
15705: joitteiset kokevat tilanteen joskus hyvin kiusalli-          ja siirryttäisiin käyttämään nimikettä
15706:  seksi. Työrajoitteisilla saattaa olla jokin pieni           "työrajoitteinen"?
15707:  fyysinen vamma, joka rajoittaa heidän työky-
15708: 
15709:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1994
15710: 
15711:                                           Pirkko Laakkonen
15712: 
15713: 
15714: 
15715: 
15716: 2400321
15717: 2                                       1994 vp -   KK 371
15718: 
15719: 
15720: 
15721: 
15722:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15723:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      työttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut
15724: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä työn-
15725: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-       hakijana työvoimatoimistossa.
15726: selle jäsenelle kansanedustaja Pirkko Laakko-           Työllistämistuen käytön kannalta on erotetta-
15727: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        va toisistaan kaksi käsitettä: toisaalta pitkäai-
15728: 371:                                                kaistyöttömyyden määrittely sekä toisaalta mää-
15729:                                                     rittely, joka koskee työllistämistuen kohderyh-
15730:            Onko Hallitus tietoinen, mitenjousta-    miä. Pitkäaikaistyöttömyyden määrittelyssä on
15731:        maton ja epäinhimillinen pitkäaikaistyö-     noudatettu kansainvälistä määrittelytapaa, jon-
15732:        tön-nimikkeen määrittely on,                 ka perusteella voidaan verrata pitkäaikaistyöttö-
15733:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     myyden tasoa eri maissa. Työllisyysasetuksessa
15734:        ryhtyä inhimillisemmän käytännön ai-         tarkoitetulla pitkäaikaistyöttömyyden määritte-
15735:        kaansaamiseksi tässä asiassa, ja             lyllä on lisäksi vaikutusta työllistämistuen suu-
15736:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     ruuteen. Kunnalle maksetaan työllisyysasetuk-
15737:        siin, jotta myös työlainsäädännössä luo-     sen pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä suu-
15738:        vuttaisiin "vajaakuntoinen"-nimikkeestä      rempaa tukea kuin yrityksille ja muille työnanta-
15739:        ja siirryttäisiin käyttämään nimikettä       jille.
15740:        ''työrajoitteinen''?                             Työllisyysasetuksessa säädetyssä vähimmäis-
15741:                                                     työttömyysedellytyksessä ei sen sijaan edellytetä
15742:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        yhtäjaksoista työttömyyttä työllistämistuen käy-
15743: vasti seuraavaa:                                    tölle. Näin ollen esimerkiksi henkilö, jonka työt-
15744:                                                     tömyys on katkennut lyhytaikaisesti enintään
15745:    Edustaja Laakkosen kysymyksen mukaan pit-        kuukauden ajaksi, voidaan työllistää työllistä-
15746: käaikaistyöttömyyden määrittelytapa työhallin-      mistuella edellyttäen, että viimeiseen kuuteen
15747: nossa estäisi pitkään työttömänä olleen työnha-     kuukauteen sisältyy vähintään viisi kuukautta
15748: kijan työllistämisen työllistämistuen avulla.       työttömyyttä. Tällöin esimerkiksi henkilö, joka
15749: Työllisyyslaissa ja työllisyysasetuksessa sääde-    on ollut viimeisten 13 kuukauden aikana 12 kuu-
15750: tään niistä perusperiaatteista, joita sovelletaan   kautta työttömänä työnhakijana, voidaan työl-
15751: työllisyysmäärärahoin työttömien työllistämi-       listää työllistämistuella. Määrittely vastaa vuo-
15752: seen.                                               den 1992loppuun voimassa ollutta työllisyyslais-
15753:    Työllisyyslain 16 §:n 2 momentin mukaan          sa säädettyä pitkäaikaistyöttömyyden määritte-
15754: työllisyysmäärärahoja kohdeunetaan erityisesti      lyä.                              .
15755: nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen        Valtio ja kunnat olivat vuoden 1992loppuun
15756: sekä pitkäaikaistyöttömyyden ennalta ehkäise-       saakka velvollisia työllistämään kuuden kuukau-
15757: miseen. Lisäksi määrärahoja käytetään myös          den ajaksi pitkäaikaistyöttömät sekä alle 25-vuo-
15758: muiden työttömien, kuten vajaakuntoisten ja         tiaat kuusi kuukautta työttömänä olleet nuoret.
15759: yrittäjäksi ryhtyvien työttömien työllistymisen     Vaikeassa työllisyystilanteessa työllistämistu-
15760: edistämiseen.                                       keen osoitettuja määrärahoja ei juurikaan jäänyt
15761:    Työllisyysasetuksen 17 §:n 2 momentissa on       käytettäväksi muiden kohderyhmien kuin vel-
15762: asetettu yleinen vähimmäistyöttömyysedellytys,      voitteiden piirissä olleiden työllistämiseen. Vel-
15763: jota eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta sovel-     voitejärjestelmä poistettiin työllisyyslaista vuo-
15764: letaan työllistämistuella työllistämiseen. Tukea    den 1993 alusta.
15765: voidaan pääsääntöisesti myöntää työnantajalle           Voimassa olevassa työllisyysasetuksessa sää-
15766: vain sellaisen työttömän työllistämiseen, joka on   detty vähimmäistyöttömyysedellytys on itse
15767: ollut viimeisten kuuden kuukauden aikana vä-        asiassa velvoitejärjestelmän määrittelyä lievempi
15768: hintään viisi kuukautta työttömänä työnhakija-      ja joustavampi, koska jo viisi kuukautta työttö-
15769: na työvoimatoimistossa. Edelleen asetuksessa on     mänä ollut voidaan työllistää työllistämistuen
15770: määritelty pitkäaikaistyöttömyys. Pitkäaikais-      avulla. Velvoitteiden poistamisen jälkeenkin
15771:                                          1994 vp -   KK 371                                           3
15772: 
15773: työllisyysmäärärahoja tulee edelleen kohdistaa       täistapauksissa epätarkoituksenmukaiseen tai
15774: erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työl-   kohtuuttomaan lopputulokseen. Näin ollen mi-
15775: listämiseen.                                         nisteriön kirjeellä on korjattujuuri se soveltamis-
15776:     Työministeriön tietoon on tullut tapauksia,      käytännössä ilmi tullut epäkohta, jota kansan-
15777: joissa työvoimatoimisto katsoi pitkäaikaistyöt-      edustaja Laakkosen kysymyksessä tarkoitetaan.
15778: tömien tulostavoitetta voitavan täyttää työllistä-      Kysymyksessä ja sen johdanto-osassa on vii-
15779: mällä vain yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttö-      tattu nimikkeen "vajaakuntoinen" kiusallisuu-
15780: mänä olleita työnhakijoita. Tämän vuoksi työ-        teen verrattuna nimikkeeseen "työrajoitteinen".
15781: ministeriö lähetti työvoimapiirien toimistoille      Aiemmin työrajoitteisuudesta puhuttiin myös
15782: 22.3.1994 päivätyn kirjeen tiedoksi ja tulosta-      työministeriön hallinnonalaan kuuluvissa sää-
15783: voitteita varten noudatettavaksi. Kirjeessä on       döksissä. Siirtyminen nimikkeeseen "vajaakun-
15784: nimenomaan todettu, että pitkäaikaistyöttömien       toinen" liittyy Kansainvälisen työjärjestön (ILO)
15785: tulostavoitetta voidaan yhdenmukaisesti työlli-      yleissopimukseen 159, johon Suomi liittyi vuon-
15786: syysasetuksen säännösten kanssa täyttää työllis-     na 1986. Tällöin sopimusta eduskunnassa käsi-
15787: tämällä yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömä-       teltäessä mm. sosiaalivaliokunnassa käydyissä
15788: nä olleiden ohella myös niitä työttömiä, jotka       keskusteluissa vajaakuntoisuutta pidettiin, toisin
15789: ovat olleet viimeisten 13 kuukauden aikana 12        kuin nyt käsiteltävänä olevassa kysymyksessä,
15790: kuukautta työttöminä työnhakijoina työvoima-         vähemmän leimaavana. Lopullisesti vajaakun-
15791:  toimistossa. Näin ollen pitkään työttömänä ollut    toisuus vakiintui eri hallinnonalojen säännöksis-
15792:  henkilö voidaan työllistää työllistämistuella,      sä käytetyksi termiksi kuntoutusta koskevan
15793:  vaikka hänen työttömyytensä olisi lyhytaikaises-    lainsäädännön tullessa voimaan lokakuun 1991
15794:  ti katkennut esimerkiksi sairauden, koulutuksen     alusta.
15795:  tai työssäolon vuoksi.                                 Säännöksissä käytetyn terminologian leimaa-
15796:      Samalla ministeriön kirjeessä todetaan, että    vuus on aina jossakin määrin makuasia. Henki-
15797:  yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä ollei-      lökohtaisesti en näe tarvetta vajaakuntoisuus-
15798:  den huolestuttavan määrän huomioon ottaen yh-       nimityksen korvaamiselle jollain muulla. Mieles-
15799:  täjaksoisuusmääritelmä ei ole keskeisin ongelma     täni se ei ole edes mahdollistakaan yksin työhal-
15800:  toimenpiteiden kohdentamisessa. Poikkeaminen        lintoa koskevan lainsäädännön osalta, koska
15801:  yhtäjaksoisuusmääritelmästä on tarkoitettu nii-     kansainvälisesti vakiintunut nimitys on käytössä
15802:  tä tilanteita varten, joissa yhtäjaksoisuuden so-   kuntoutusta ja niihin liittyviä toimenpiteitä sää-
15803:  veltaminen johtaisi työttömän kannalta yksit-       televässä yleisessä lainsäädännössä.
15804:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1994
15805: 
15806:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
15807: 4                                         1994 vp -    KK 371
15808: 
15809: 
15810: 
15811: 
15812:                                          Tili Riksdagens Talman
15813: 
15814:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        son som utan avbrott har varit arbetslös arbets-
15815: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         sökande vid en arbetskraftsbyrå i 12 månader.
15816: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-        1 fråga om användningen av sysselsättnings-
15817: damot Pirkko Laakkonen undertecknade spörs-            stöd bör man hålla i sär å ena sidan definitionen
15818: målnr 371:                                             av begreppet långtidsarbetslöshet och å andra
15819:                                                        sidan definitionen som gäller målgrupper för sys-
15820:           Är Regeringen medveten om hur oflex-         selsättningsstöd. Vid defmieringen av begreppet
15821:        ibel och omänsklig defmitionen av be-           långtidsarbetslöshet har man följt internationell
15822:        nämningen långtidsarbetslös är,                 praxis, som gör det möjligt att jämföra nivån för
15823:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        långtidsarbetslösheten i olika länder. Det sätt att
15824:        för att få till stånd en mänskligare praxis i   definiera långtidsarbetslöshet som avses i syssel-
15825:        detta hänseende, samt                           sättningsförordningen inverkar dessutom på sys-
15826:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          selsättningsstödets storlek. Kommuner betalas
15827:        att man också i arbetslagstiftningen skall      större stöd än företag och andra arbetsgivare för
15828:        frångå benämningen "handikappad" och            sysselsättning av långtidsarbetslösa enligt syssel-
15829:        gå övertill att använda benämningen "ar-        sättningsförordningen.
15830:        betshandikappad "?                                 Den förutsättning som gäller minimiarbetslös-
15831:                                                        hetstid enligt sysselsättningsförordningen ställer
15832:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          däremot inte som krav pä användningen av sys-
15833: anföra följande:                                       selsättningsstöd att arbetslösheten varit fortlö-
15834:                                                        pande. Således kan en person, vars arbetslöshet
15835:     Enligt riksdagsman Laakkonens spörsmål             har avbrutits kortvarigt, dvs. för högst en månad,
15836: hindrar arbetsförvaltningens sätt att definiera        sysselsättas med sysselsättningsstöd förutsatt att
15837: begreppet långtidsarbetslöshet möjligheten att         det i hans senaste sex månader ingår en arbetslös-
15838: med hjälp av sysselsättningsstöd sysselsätta lång-     hetstid av minst fem månader. Detta betyder att
15839: varigt arbetslösa arbetssökande. 1 sysselsätt-         exempelvis en person som under loppet av de
15840: ningslagen och sysselsättningsförordningen             senaste 13 månaderna har varit arbetslös arbets-
15841: stadgas om de grundläggande principer som till-        sökande i 12 månader kan sysselsättas med sys-
15842: lämpas vid sysselsättning av arbetslösa med sys-       selsättningsstöd. Definitionen motsvarar den de-
15843: selsättningsanslag.                                    finition av begreppet långtidsarbetslöshet enligt
15844:     Enligt 16 § 2 mom. sysselsättningslagen inrik-     sysselsättningslagen som gällde till och med slu-
15845: tas sysselsättningsanslagen i synnerhet på att sys-    tet av år 1992.
15846: selsätta de unga och långtidsarbetslösa samt att          Fram till slutet av 1992 var staten och kommu-
15847: förebygga långtidsarbetslöshet. Dessa anslag an-       nerna skyldiga att anordna arbetsmöjlighet för
15848: vänds dessutom till att främja sysselsättningen        sex månader åt långtidsarbetslösa och de ungdo-
15849: för även andra arbetslösa, såsom handikappade          mar under 25 år vilka varit arbetslösa i sex måna-
15850: och personer som ämnar bli företagare.                 der. Då sysselsättningsläget var svårt blev det
15851:     1 17 § 2 mom. sysselsättningsförordningen          knappast någonting kvar av de för sysselsätt-
15852: uppställs en allmän förutsättning om minimiar-         ningsstöd anvisade anslagen för att kunna an-
15853: betslöshetstid, viiken med några undantag när          vändas till sysselsättning av andra målgrupper än
15854: tillämpas vid sysselsättningen med sysselsätt-         de som berördes av lagens förpliktelser. Systemet
15855: ningsstöd. Stöd till arbetsgivare kan i regel endast   med sysselsättningsskyldighet utgick ur syssel-
15856: beviljas för sysselsättning av sådan arbetslös ar-     sättningslagen i början av 1993.
15857: betssökande som under loppet av de senaste sex            Förutsättningen beträffande minimiarbetslös-
15858: månaderna har varit arbetslös arbetssökande vid        hetstid i den gällande sysselsättningsförordning-
15859: en arbetskraftsbyrå i minst fem månader. Vidare        en är i själva verket lindrigare och flexiblare än
15860: definieras i förordningen begreppet långtidsar-        defmitionen av begreppet arbetslöshet enligt sy-
15861: betslöshet. Med långtidsarbetslös avses en per-        stemet med sysselsättningsskyldighet, eftersom
15862:                                           1994 vp -   KK 371                                           5
15863: 
15864: nu också sådana personer som varit arbetslösa i       där tiliämpning av en sådan i enskilda fall skulle
15865: fem månader kan sysselsättas med sysselsätt-          leda tili oändamålsenlighet eller tili ett, för den
15866: ningsstöd. Trots att sysselsättningsskyldigheten      arbetslöse oskäligt slutresultat. I enlighet med
15867: har slopats bör sysselsättningsanslagen fortfa-       detta har den olägenhet som kommit fram i tili-
15868: rande i synnerhet inriktas på sysselsättning av       lämpningspraxisen och som avses i riksdagsman
15869: ungdomar och långtidsarbetslösa.                      Laakkonens spörsmål blivit korrigerad genom
15870:    Arbetsministeriet har fått kännedom om såda-       ministeriets brev.
15871: na fall där en arbetskraftsbyrå ansåg resultatmå-        I spörsmålet och dess inledning hänvisas tili
15872: len rörande långtidsarbetslösa bli uppfyllda, om      det brydsamma med benämningen "handikap-
15873: man endast sysselsätter de arbetssökande som          pad" närdenjämförs med benämningen "arbets-
15874: utan avbrott varit arbetslösa i 12 månader. Ar-       handikappad". Tidigare användes ordet arbets-
15875: betsministeriet sände därför tili arbetskraftsdi-     handikappad också i författningar inom arbets-
15876: striktsbyråema ett 22.3.1994 daterat brev angå-       ministeriets förvaltningsområde. Att man över-
15877: ende resultatmål får kännedom med bindande            gått tili benämningen "handikappad" beror på
15878: verkan. I brevet konstateras uttryckligen att re-     Intemationella arbetsorganisationens (ILO)
15879: sultatmålet för de långtidsarbetslösas vidkom-        konvention 159, tili viiken Finland anslöt sig år
15880: mande, i överensstämmelse med stadgandena i           1986. Då konventionen behandlades i riksdagen
15881: sysselsättningsförordningen, blir uppfyllda så att    ansågs bl.a. vid diskussionema i socialutskottet
15882: man sysselsätter, förutom de personer som utan        termen handikappad som mindre präglande än i
15883: avbrott varit arbetslösa i 12 månader, också så-      det aktuella spörsmålet. Slutgiltigt etablerades
15884: dana arbetslösa som under loppet av de senaste        handikappad som den term som används i stad-
15885: 13 månadema har varit arbetslösa arbetssökande        gandena inom olika forvaltningsområden när
15886: vid en arbetskraftsbyrå i 12 månader. En lång-        lagstiftningen om rehabilitering trädde i kraft i
15887: tidsarbetslös person kan således sysselsättas med     början av oktober 1991.
15888: sysselsättningsstöd, trots att hans arbetslöshet         Det hur präglande terminologin i författ-
15889: kortvarigt avbrutits t. ex. på grund av sjukdom,      ningama anses vara är alltid i viss mån en smak-
15890: utbildning eller arbete.                              sak. Personligen ser jag inget behov av att ersätta
15891:    I ministeriets brev konstateras också att då       benämningen handikappad med något annat
15892: man beaktar det oroande stora antalet personer        ord. Jag anser detta inte ens vara möjligt enbart
15893: med fortlöpande arbetslöshet på 12 månader, är        för arbetslagstiftningens vidkommande, efter-
15894: definitionen av fortlöpande arbetslöshet inte det     som den intemationellt etablerade benämningen
15895: viktigaste problemet när det rör sig om inriktan-     används i den allmänna lagstiftningen rörande
15896: det av åtgärdema. Möjlighet att avvika från defi-     rehabilitering och därtili anslutna åtgärder.
15897: nitionen av fortlöpande arbetslöshet gäller de fall
15898: 
15899:      Helsingforsden 21 juni 1994
15900: 
15901:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
15902:                                               1994 vp
15903: 
15904: Kirjallinen kysymys 372
15905: 
15906: 
15907: 
15908: 
15909:                                   Laakkonen: Työttömien monimuoto-opiskelijoiden toimeentulon
15910:                                      turvaamisesta
15911: 
15912: 
15913:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15914: 
15915:    Työvoimahallinto katsoo työministeriön an-       rahoitus tapahtuisi kokonaan opintotukijärjes-
15916: taman suosituksen mukaisesti, että monimuoto-       telmän kautta.
15917: opiskelun sivutoimisille jaksoille ei myönnetä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15918: työttömyysturvaa, jos koulutuksessa lähiope-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15919: tuksen osuus on yli 25 % (vastaus kirjalliseen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15920: kysymykseenn:o 661/1993 vp). Kun työtäkäänei        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15921: ole tarjolla etäjaksojen aikana, jäävät monimuo-
15922: to-opiskelijat tuolloin kokonaan vaille perustoi-              Onko Hallitus tietoinen, että työttö-
15923: meentuloturvaa.                                            mät monimuoto-opiskelijat jäävät etä-
15924:    Ongelmalliseksi on muodostunut myös pää-                jaksojen aikana sekä työttömyysturva-
15925: toimisen opiskelun määrittely. Lopulta työvoi-             lain että opintotukijärjestelmän ulkopuo-
15926: matoimikunta päättää tapauskohtaisesti, milloin            lelle eli kokonaan vaille perustoimeentu-
15927: opiskelu voidaan katsoa päätoimiseksi, jolloin             loturvaa, ja jos on tietoinen,
15928: opiskelun katsotaan olevan este kokoaikatyön                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15929: vastaanottamiselle.                                        ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi, sekä
15930:     Työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin 10                    voisiko Hallitus harkita päätoimisen
15931: kohdan tulkinta on osoittautunut ongelmallisek-            opiskelun määrittelemistä vaikka asetuk-
15932: si ja tapauskohtaisten käsittelyjen vuoksi myös            sella, jotta työttömyysturvalain erilaises-
15933: kirjavaksi, mikä ei ole kansalaisten yhdenvertai-          ta tulkinnasta päästäisiin eroon ja samal-
15934: suusperiaatteen mukaista. Tarkoituksenmukai-               la toteutuisi perustuslaissa määritelty
15935: sempaa olisi, että myös monimuoto-opiskelun                kansalaisten yhdenvertaisuusperiaate?
15936: 
15937:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1994
15938: 
15939:                                          Pirkko Laakkonen
15940: 
15941: 
15942: 
15943: 
15944: 2400321
15945: 2                                         1994 vp -   KK 372
15946: 
15947: 
15948: 
15949:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15950: 
15951:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Opintotuen osalta päätoimiset opinnot on
15952: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         määritelty asetuksella. Opintotukiasetuksen,
15953: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      joka tuli voimaan kuluvan vuoden toukokuun
15954: le jäsenelle kansanedustaja Pirkko Laakkosen          alusta, 3 §:n mukaan päätoimisena opiskeluna
15955: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 372:         pidetään lukion, ammatillisen oppilaitoksen tai
15956:                                                       kansanopiston päiväopetuksena järjestettyjä
15957:            Onko Hallitus tietoinen, että työttö-      opintoja sekä korkeakoulututkinnon suoritta-
15958:        mät monimuoto-opiskelijat jäävät etä-          miseen tähtäävää opiskelua. Muu koulutus kat-
15959:        jaksojen aikana sekä työttömyysturva-          sotaan päätoimiseksi, jos kansaneläkelaitos op-
15960:        lain että opintotukijärjestelmän ulkopuo-      pilaitosta kuultuaan arvioi opiskelun edellyttä-
15961:        lelle eli kokonaan vaille perustoimeentu-      män työmäärän olevan vähintään 25 viikkotun-
15962:        loturvaa, ja jos on tietoinen,                 tia tai keskimäärin vähintään kolme opintoviik-
15963:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       koa tukikuukautta kohti.
15964:        ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi, sekä               Kuten totesin, opintojen päätoimisuudesta on
15965:            voisiko Hallitus harkita päätoimisen       opintotuen osalta säädetty uudella asetuksella,
15966:        opiskelun määrittelemistä vaikka asetuk-       jossa ei ole eroteltu lähi- ja etäopiskelua. Päätoi-
15967:        sella, jotta työttömyysturvalain erilaises-    misen opiskelijan käsite työttömyysturvan osalta
15968:        ta tulkinnasta päästäisiin eroon ja samal-     on pyritty sovittamaan yhteen opintotukisään-
15969:        la toteutuisi perustuslaissa määritelty        nösten kanssa. Näillä toimilla edustaja Laakko-
15970:        kansalaisten yhdenvertaisuusperiaate?          sen kysymyksessä tarkoitetut tilanteet vähenevät
15971:                                                       olennaisesti. Mikäli edelleen esiintyy tapauksia,
15972:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          joissa henkilö jää kummankin etuuden ulkopuo-
15973: vasti seuraavaa:                                      lelle ja opintojen tukemista valtion varoin pide-
15974:                                                       tään tarkoituksenmukaisena, tulee väliinputoa-
15975:    Työttömyysturvalain soveltamiskäytäntö oli         miset mielestäni estää opintotukisäännöksiä
15976: työttömyyden lisääntymisen ja opiskelumuoto-          muuttamalla.
15977: jen monipuolistumisen johdosta työvoimatoimi-             Työministeriön suosituksessa on pidetty mo-
15978: kunnissa jossain määrin epäyhtenäinen erityises-      nimuoto-opiskelua päätoimisena, jos lähijaksoja
15979: ti rajatapauksissa. Tilanteesta oli kahdenlaisia      on opetuskokonaisuudesta yli neljännes. Määrit-
15980: kielteisiä seurauksia: toisaalta pyrkimystä ra-       tely perustuu muutoksenhakuelinten, lähinnä
15981: hoittaa opiskeluaikaista toimeentuloa työttö-         työttömyysturvalautakunnan jo aiemmin omak-
15982: myysturvalla, koska työttömyysetuus useimmis-         sumaan käytäntöön. Suosituksessa kuitenkin ni-
15983: sa tilanteissa on selvästi korkeampi kuin opinto-     menomaisesti todetaan, että rajaus koskee ai-
15984: tuki, toisaalta väliinputoamista, jolloin henki-      noastaan laajamittaista monimuotokoulutusta,
15985: löllä ei ollut oikeutta kumpaankaan etuuteen          toisin sanoen opiskelua, jonka vaatima koko-
15986: opiskeluajalta. Opintotuen ja työttömyysturvan        naistyömäärä on merkittävä. Näin ollen suositus
15987: yhteensovittamiseksi työministeriö valmisteli yh-      on tältäkin osin "linjassa" etuuksien parempaan
15988: teistyössä opetus- sekä sosiaali- ja terveysminis-    yhteensovittamiseen tähtäävän pyrkimyksen
15989: teriön ja työmarkkinaosapuolten kanssa kirjeen        kanssa.
15990: opiskelun päätoimisuuden arviointiin liittyvistä          Lopuksi toteaisin, että opiskelumuodot ovat
15991: periaatteista. Koska laissa ei ole annettu valtuut-   viime vuosina monipuolistuneet ja ottavat pa-
15992: ta antaa sitovia normeja, kirje on luonteeltaan       remmin huomioon opiskelijoiden tarpeet ja elä-
15993: suositus. Tämän johdosta ei nykyisen lainsää-         mänolosuhteet. Opiskelun moninaisuudestajoh-
15994: dännön puitteissa työttömyysturvalaissa tarkoi-       tuu kuitenkin, että juurikaan nykyistä yksityis-
15995: tettua päätoimisen opiskelun käsitettä voi määri-     kohtaisempien sääntöjen laatiminen etuuksien
15996: tellä asetuksella. Asetuksen antaminen edellyt-        osalta ei ole mahdollista.
15997: täisi, että lakiin lisättäisiin nimenomainen val-
15998: tuussäännös.
15999: 
16000:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1994
16001: 
16002:                                                                        Ministeri Anneli Jäätteenmäki
16003:                                           1994 vp -   KK 372                                           3
16004: 
16005: 
16006: 
16007: 
16008:                                         Tili Riksdagens Talman
16009: 
16010:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Iedning kan man inte inom ramen för den nuva-
16011: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        rande Iagstiftningen genom förordning definiera
16012: Iem av statsrådet översänt föijande av riksdags-      det i Iagen om utkomstskydd för arbetsiösa av-
16013: Iedamot Pirkko Laakkonen undertecknade                sedda begreppet heltidsstudier. Utfårdandet av
16014: spörsmåi nr 372:                                      en förordning skulle förutsätta att ett uttryckiigt
16015:                                                       fullmaktsstadgande skulle fogas tiliiagen.
16016:           Är Regeringen medveten om att de ar-           För studiestödets vidkommande har heltids-
16017:        betsiösa studerande som deitar i fler-         studier definierats genom förordning. Enligt 3 §
16018:        formsundervisning utesiuts under dis-          förordningen om studiestöd, viiken trädde i kraft
16019:        tansperiodema från både Iagen om ut-           i början av maj i år, anses som heltidsstudier
16020:        komstskydd för arbetsiösa och studie-          studier i form av dagstudier vid gymnasier, yrkes-
16021:        stödssystemet, dvs. biir helt utan grund-      Iäroanstalter eller foikhögskoior samt studier
16022:        utkomstskydd, och ifall Regeringen är          som bedrivs för aviäggande av högskoieexamen.
16023:        medveten om detta,                             Annan utbiidning betraktas som heltidsstudier,
16024:           viika åtgärder ämnar den vidta för att      om foikpensionsanstaiten efter att ha hört läro-
16025:        avhjäipa missförhållandet, samt                anstalten uppskattar att den arbetsmängd som
16026:           kunde Regeringen överväga att defi-         studiema kräver uppgår tili minst 25 veckotim-
16027:        niera heltidsstudier t.ex. genom förord-       mar eller i genomsnitt minst tre studieveckor per
16028:        ning, så att man kunde siippa oiika toik-      stödmånad.
16029:        ningar av Iagen om utkomstskydd för ar-           Såsom jag konstaterade stadgas om heltids-
16030:        betsiösa och så att principen om jämiik-       studier för studiestödets vidkommande genom
16031:        het för medborgama, viiken definierats i       en ny förordning där man inte gjort åtskilinad
16032:        grundiagen, samtidigt skulle uppnås?           mellan när- och distansstudier. För utkomst-
16033:                                                       skyddets vidkommande har man försökt sam-
16034:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt         ordna begreppet heltidsstuderande med stadgan-
16035: anföra föijande:                                      dena om studiestödet. Genom dessa åtgärder
16036:                                                       minskar de situationer som avses i riksdagsieda-
16037:     På grund av den ökade arbetsiösheten och de       mot Laakkonens spörsmåi väsentligt. Ifall det
16038: allt mångsidigare studieformema var praxis för        fortfarande förekommer fall där en person ute-
16039: tillämpningen av Iagen om utkomstskydd för ar-        siuts från vardera förmånen och där det anses
16040: betsiösa inom arbetskraftskommissionema i nå-         ändamånseniigt att stöda studiema genom statli-
16041: gon mån oenhetlig, speciellt i gränsfall. Situatio-   ga medei, anser jag att situationer där personer
16042: nen Iedde till två siags negativa föijder: å ena      biir Iidande bör hindras genom ändring av stad-
16043: sidan strävan att finansiera uppehället under stu-    gandena om studiestöd.
16044: dietiden genom utkomstskydd för arbetsiösa, ef-          I arbetsministeriets rekommendation har stu-
16045: tersom arbetsiöshetsförmånema i de flesta situa-      dier i form av flerformsundervisning ansetts som
16046: tioner är avgjort större än studiestödet. Å andra     heltidsstudier, om antaiet närperioder uppgår tili
16047: sidan Iedde situationen till att studeranden biev     över en fjärdedei av undervisningsheiheten. Defi-
16048: Iidande i det att han under studietiden inte var      nitionen baserar sig på den praxis som redan
16049: berättigad tili någondera förmånen. För att sam-      tidigare omfattats av besvärsinstansema, främst
16050: ordna studiestödet och utkomstskyddet sam-            av arbetsiöshetsnämnden. I rekommendationen
16051: manställde arbetsministeriet i samarbete med          konstateras det emellertid uttryckiigen att be-
16052: undervisningsministeriet, sociai- och häisovårds-     gränsningen endast gäller omfattande flerforms-
16053: ministeriet samt arbetsmarknadspartema ett            utbiidning, m.a.o. studier som kräver en bety-
16054: brev om principema i ansiutning till bedömandet       dande totaiarbetsmängd. Såiunda är rekommen-
16055: av studier på heitid. Eftersom Iagen inte ger befo-   dationen också i detta avseende "i Iinje med"
16056: genhet att meddeia bindande normer, är brevet         strävan att på ett bättre sätt samordna förmåner-
16057: till sin natur en rekommendation. Av denna an-        na.
16058: 4                                       1994 vp -   KK 372
16059: 
16060:    Slutligen villjag konstatera att studieformema   tering är det knappast möjligt att utarbeta stad-
16061: under de senaste åren blivit mångsidigare och       ganden som är mera detaljerade än de nuvarande
16062: beaktar bättre studerandenas behov och levnads-     vad gäller förmånema.
16063: förhållanden. På grund av studiemas mångfaset-
16064: 
16065:      Helsingforsden 7 juli 1994
16066: 
16067:                                                                     Minister Anneli Jäätteenmäki
16068:                                               1994vp
16069: 
16070: Kirjallinen kysymys 373
16071: 
16072: 
16073: 
16074: 
16075:                                  Laakso: Lohjanjärven veden puhdistamisesta
16076: 
16077: 
16078: 
16079:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16080:    Lohjanjärven veden laadusta on valmistunut       na ovat maa- ja metsätalous sekä viemäriverkon
16081: yhteistarkkailuraportti, johon on koottu kaikki     ulkopuolella oleva asutus.
16082: viime vuoden aikana kertyneet aineistot.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16083:    Raportin mukaan Lohjanjärven selkävesien         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16084: laatu on muuttunut tyydyttävästä hyväksi. Sitä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16085: vastoin Lohjan kaupungin lähivesien laatu on        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16086: edelleen huono. Rehevissä lahdissa veden laatu
16087: on jopa aiemmasta huonontunut.                                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
16088:    Veden laatu Lohjanjärvessä oli huonoimmil-              jotta Uudenmaan suurimman järven
16089: laan 1960-luvulla, jolloin teollisuuden jätevedet          Lohjanjärven rehevien lahtien veden laa-
16090: laskettiin lähes puhdistamattomina järveen. Ve-            dun heikentyminen voitaisiin pysäyttää,
16091: den laadun paraneminen alkoi 1970-luvulla.                 ja
16092:    Lohjanjärven suurimmat pistekuormittajat                   aikooko Hallitus esimerkiksi uudella
16093: ovat Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy, Lohjan             lainsäädännöllä puuttua maatalouden ai-
16094: Paperi Oy, Lohjan kaupunki ja Lohjan kunta.                heuttamiin päästöihin, joiden osuus ns.
16095:    Nykyisin Lohjanjärven kuormituksesta suu-               hajakuormituksesta on Lohjanjärvellä-
16096: rin osa on ns. hajakuormitusta, jonka aiheuttaji-          kin huomattavan suuri?
16097: 
16098:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1994
16099: 
16100:                                           Jaakko Laakso
16101: 
16102: 
16103: 
16104: 
16105: 2400321
16106: 2                                         1994 vp -   KK 373
16107: 
16108: 
16109: 
16110: 
16111:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16112:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Riippumatta jätevesien paikallisesti voimak-
16113: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaista vaikutuksista hajakuormituksella järven
16114: olette 30 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-       heikkolaatuisimmissa osissa on yhä kasvava
16115: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      merkitys järven kokonaiskuormitukselle. Haja-
16116: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Jaakko Laak-       kuormituksen osuus ravinnekuormituksesta on
16117: son näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          niin suuri, että huomattavia muutoksia järven
16118: 373:                                                  kokonaisravinnekuormituksessa voidaan saada
16119:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       aikaan vain, jos myös hajakuormitusta pystytään
16120:         jotta Uudenmaan suurimman järven              vähentämään.
16121:         Lohjanjärven rehevien lahtien veden laa-         Lohjanjärvi kuuluu maatalouden vesiensuoje-
16122:         dun heikentyminen voitaisiin pysäyttää,       lun ns. painopistealueisiin, joilla maatalouden
16123:         ja                                            kuormituksen vähentäminen on kiireellisintä.
16124:            aikooko Hallitus esimerkiksi uudella       "Painopistealueilla" pyritään jokaiselle tilalle
16125:         lainsäädännöllä puuttua maatalouden ai-       laatimaan ympäristönhoitosuunnitelma, jossa
16126:         heuttamiin päästöihin, joiden osuus ns.       yksilöidään tilakohtaiset toimet ympäristökuor-
16127:         hajakuormituksesta on Lohjanjärvellä-         mituksen vähentämiseksi. "Painopistealueille"
16128:         km huomattavan suuri?                         pyritään ensisijaisesti suuntaamaan myös valtion
16129:                                                       ympäristönsuojeluavustuksia mm. Iantaloiden
16130:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           laajentamiseen ja korjaamiseen. Ympäristönhoi-
16131: taen seuraavaa:                                       tosuunnitelmat on tehty Lohjan kunnassa jokai-
16132:                                                       selle aktiivitilalle. Sen sijaan Sammatissa, Karja-
16133:    Vesi- ja ympäristöhallituksessa ja Helsingin       lohjalla ja Lohjanjärven kaukovaluma-alueen
16134: vesi- ja ympäristöpiirissä tehtyjen selvitysten       kunnissa, esimerkiksi Nummi-Pusulassa ja Vih-
16135: sekä yleistarkkailutulosten mukaan pistekuor-         dissä, ympäristönhoitosuunnitelmia on tehty
16136: mituksen vähenemisen myötä hajakuormituksen           vain vähän ja satunnaisesti. Kuitenkin kaukova-
16137: osuus kokonaiskuormituksesta on noussut Loh-          luma-alueilta tuleva hajakuormitus on laskelmi-
16138: janjärvessä, kuten useissa muissakin vesistöissä.     en mukaan lähivaluma-alueen hajakuormitusta
16139: Viime vuosina myös Väänteenjoen ja Nummen-            suurempi.
16140: joen kautta Lohjanjärveen tuleva hajakuormitus           Maatalouden aiheuttamaa kuormitusta voi-
16141: on kasvanut. Hajakuormituksen kasvu on liitty-        daan pienentää ainoastaan muuttamalla nykyi-
16142: nyt virtaaman kasvuun, sillä etenkin hajakuor-        siä viljelymenetelmiä kuormitusta vähentäviksi
16143: mituksena tuleva fosforikuormitus on noudatel-        tai jättämällä pois viljelystä sellaiset alueet, jotka
16144: lut virtaaman muutoksia.                              topografialtaan tai maaperänsä ominaisuuksilta
16145:    Hajakuormituksen vaikutukset on Lohjanjär-         ovat omiaan aiheuttamaan erityisen suurta kuor-
16146: vellä havaittu selvimmin pienialaisilla Maikka-       mitusta. Ilmastolliset erot aiheuttavat lisäksi
16147: lanselällä ja Pappilanselällä, joiden kautta jokien   suurta vaihtelevuutta maatalouden kuormituk-
16148: tuoma hajakuormitus purkautuu Lohjanjär-              sessa sekä alueellisesti että ajallisesti.
16149: veen. Myös Virkkalanselällä hajakuormitus il-            Kevennetyn muokkauksen, ympärivuotisen
16150: meisesti pääosiltaan määrää vedenlaatua. Näi-         kasvipeitteenja suojakaistojen on todettu vähen-
16151: den alueiden vedenlaatu on tyydyttävä. Suurien        tävän fosforihuuhtoutumia. Tehokkain keino
16152: selkäalueiden vedenlaatu on viime vuosina ollut       vähentää liukoisen fosforin ja typen päästöjä on
16153: hyvä. Vedenlaadultaan huonoimman niistä,              lannoituksen ja karjanlannan käytön säätely ja
16154: Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alue, veden-         kasvinravinteiden käytön vähentäminen viljeltä-
16155: laatu määräytyy nykyisten ja aiempien jätevesi-       vien kasvien tarvetta vastaavaksi.
16156: päästöjen perusteella. Myös Aurlahdella on pis-          Vesi- ja ympäristöhallituksessa on arvioitu,
16157: tekuormituksella ja sedimenttiin varastoituneel-      että maataloudesta aiheutuvaa vesistökuormi-
16158: la kuormituksella huomattava vaikutus.                tusta voidaan nykyisellä maataloustuotannolla
16159:                                         1994 vp -   KK 373                                          3
16160: 
16161: vähentää runsaat 30 prosenttia, jos kaikki tutki-   muksista. Niiden valmistelu on jo aloitettu ym-
16162: tut vähentämistoimet tehdään laajasti.              päristöministeriössä ja ne pyritään kytkemään
16163:    Maatalouden vesiensuojelua on pitkään, vii-      EU:n tukikriteereiden ja EU:n nitraattidirektii-
16164: meksi maaseudun ympäristöohjelman toimeen-          vinjohdosta tarpeelliseen ja jo käynnissä olevaan
16165: panossa, pyritty edistämään valistuksen ja neu-     valmisteluun.
16166: vonnan avulla. Näin on saavutettukin useita hy-        Tavoite taloudellisten tukien ohjaamisessa
16167: viä tuloksia. Etenkin yleinen ympäristötietous on   hajakuormituksen vähentämiseen on, että maa-
16168: kasvanut. Käytännön suojelutoimet edellyttävät      taloustukea, esimerkiksi EU:n ympäristötukea
16169: kuitenkin myös vesilain nojalla annettavia mää-     mahdollisimman suurelta osin myönnettäisiin
16170: räyksiä maataloutta koskevista vähimmäisvaati-      ympäristöperustein.
16171: 
16172:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1994
16173: 
16174:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
16175: 4                                        1994 vp -   KK 373
16176: 
16177: 
16178: 
16179: 
16180:                                        Tili Riksdagens Talman
16181: 
16182:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     avloppsvatten. Också i Aurviken har punktbe-
16183: ger har Ni, Fru Talman, med Ert brev av den 30       lastningen och den i sedimenten lagrade belast-
16184: maj 1994 till vederbörande medlem av statsrådet      ningen avsevärda verkningar.
16185: översänt följande av riksdagsman Jaakko Laak-           Oavsett att avloppsvattnen lokalt kan ha stora
16186: so undertecknade spörsmål nr 373:                    verkningar har den diffusa belastningen på de
16187:                                                      delar av sjön där vattenkvaliteten är sämst en allt
16188:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      större betydelse för den totala belastningen på
16189:        ta för att göra det möjligt att stoppa den    sjön. Den diffusa belastningens andel av närsalts-
16190:        tilltagande försämringen av vattenkvali-      belastningen är så stor att det enbart är möjligt
16191:        teten i de frodiga vikarna till Lojo sjö,     att åstadkomma större ändringar i den totala
16192:        som är den största sjön i Nyland, och         närsaltsbelastningen, om också den diffusa be-
16193:            ämnar Regeringen till exempel genom       lastningen kan minskas.
16194:        ny lagstiftning ingripa i utsläppen från         Lojo sjö hör till de så kallade tyngdpunktsom-
16195:        lantbruket, vars andel av den så kallade      rådena i vattenvården inom lantbruket, i vilka en
16196:        diffusa belastningen är betydlig också i      minskning av belastningen från lantbruket är
16197:        fråga om Lojo sjö?                            mest brådskande. I dessa "tyngdpunktsområ-
16198:                                                      den" skall varje lantbrukslägenhet få en miljö-
16199:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vårdsplan som specificerar åtgärderna på lägen-
16200: anföra följande:                                     heten i syfte att minska miljöbelastningen. I
16201:                                                      "tyngdpunktsområdena" inriktas också statens
16202:    Enligt de utredningar som vatten- och miljö-      miljövårdsbidrag i första hand bl.a. på utvidg-
16203: styrelsen och Helsingfors vatten- och miljödi-       ning och reparation av gödselupplag. I Lojo
16204: strikt gjort samt på basis av resultaten av de       kommun har miljövårdsplaner gjorts upp för alla
16205: allmänna kontrollerna har den diffusa eller sprid-   aktiva lantbrukslägenheter. Men i Sammatti,
16206: da belastningens andel av totalbelastningen på       Karislojo och de längre bort liggande kommu-
16207: Lojo sjö ökat samtidigt som punktbelastningen        nerna i avrinningsområdet för Lojo sjö såsom
16208: har minskat, något som också gäller många an-        Nummi-Pusula och Vichtis har bara några få
16209: dra vattendrag. Under de senaste åren har också      spridda miljövårdsplaner gjorts upp. I alla fall är
16210: den diffusa belastning som kommer till Lojo sjö      den spridda belastningen från de längre bort lig-
16211: genom .. åarna Väänteenjoki och Nummenjoki           gande avrinningsområdena enligt kalkylerna
16212: ökat. Okningen av den spridda belastningen           större än den från närmare liggande områden.
16213: sammanhänger med den ökade vattenföringen,              Belastningen från lantbruket kan enbart mins-
16214: eftersom fosforbelastningen, som i synnerhet tar     kas genom att de nuvarande odlingsmetoderna
16215: formen av diffus belastning, har följt förändring-   ändras så att belastningen minskar, eller genom
16216: arna i vattenföringen.                               att sådana områden tas ur odlingsbruk vars topo-
16217:    Verkningarna av den spridda belastningen på       grafi eller jordmån har egenskaper som gör att
16218: Lojo sjö har tydligast kommit till synes på de små   belastningen från dem blir särskilt stor. Skillna-
16219: fjärdarna Maikkalafjärden och Prästgårdsfjär-        der i klimatet orsakar dessutom stora variationer
16220: den, genom vilka den diff.usa belastningen genom     i belastningen från lantbruket både geografiskt
16221: åarna sprids i Lojo sjö. Aven på Virkkalafjärden     och tidsmässigt.
16222: är det uppenbarligen den spridda belastningen           Det har konstaterats att lättare bearbetning av
16223: som huvudsakligen avgör vattenkvaliteten. I          jorden, bibehållande av ett växtlager året om och
16224: dessa områden är vattenkvaliteten nöjaktig. I de     uppläggning av skyddszoner kan minska utlak-
16225: stora fjärdarna har vattenkvaliteten under de se-    ningen av fosfor. Det mest effektiva sättet att
16226: naste åren varit god. Vattenkvaliteten i Hållsnäs-   minska utsläppen av löslig fosfor och av kväve är
16227: fjärden-Kyrköfjärden, som har varit svagast, be-     att reglera gödslingen och användningen av kre-
16228: stäms av de nuvarande och tidigare utsläppen av      atursgödsel och att minska användningen av
16229:                                        1994 vp -   KK 373                                          5
16230: 
16231: växtnäringsmedel så att den motsvarar behovet      Men de praktiska skyddsåtgärdema förutsätter
16232: hos de växter som odlas.                           dock fOreskrifter med stöd av vattenlagen om
16233:    Vatten- och miljöstyrelsen räknar med att be-   minimikrav som gäller lantbruket. Beredningen
16234: lastningen på vattnen från lantbruket med nuva-    av dessa har redan inletts vid miljöministeriet,
16235: rande lantbruksproduktion kan minskas med          och avsikten är att koppla demtili den beredning
16236: drygt 30 procent, om de undersökta minsknings-     som behövs och som redan påbörjats i anslutning
16237: åtgärdema vidtas i stor skala.                     tili EU:s kriterier för stöd och EU:s nitratdirek-
16238:    Strävandena har länge gått ut på att främja     tiv.
16239: vattenvården inom lantbruket genom upplysning          Målet för kanaliseringen av ekonomiskt stöd
16240: och rådgivning, senast i samband med verkstäl-     tili minskning av den diffusa belastningen är att
16241: ligheten av miljöprogrammet for lantbruket.        lantbruksstödet, tili exempel EU:s miljöstöd, så
16242: Detta har gett många goda resultat. 1 synnerhet    mycket som möjligt skall kunna beviljas på miljö-
16243: den allmänna miljömedvetenheten har ökat.          grunder.
16244: 
16245:      Helsingforsden 20 juni 1994
16246: 
16247:                                                                  Miljöminister Sirpa Pietikäinen
16248:                                               1994vp
16249: 
16250: Kirjallinen kysymys 374
16251: 
16252: 
16253: 
16254: 
16255:                                   Laakso: Loviisan palokunnan toiminnan turvaamisesta
16256: 
16257: 
16258: 
16259:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16260:    Loviisan vakinainen palokunta lakkautetaan.      huolta turvallisuudesta ja katsotaan kaupungin
16261: Ilmeisesti kyse on ennakko tapauksesta, jota saa-   johdon yrittävän säästää kaupungin varoja ih-
16262: tetaan seurata muissakin kunnissa kustannus-        misten turvallisuuden kustannuksella.
16263: säästöjen varjolla.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16264:    Loviisan kaupunginhallitus oli esittänyt palo-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16265: kunnan lakkauttamista perustelunaan oletetut        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16266: kustannussäästöt Loviisan kaupunginvaltuusto        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16267: päätti hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen
16268: toukokuussa 1994 äänin 29-6.                                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että Lo-
16269:    Kustannussäästöt on tarkoitus saada aikaan              viisan kaupunki on päättänyt lakkauttaa
16270: tinkimällä mm. palolaitoksen lähtövahvuudesta.             vakinaisen palokuntansa tinkien näin
16271:    Käytännössä onnettomuustilanteissa - mm.                saatavien säästöjen varjolla mm. palotur-
16272: sammutustyössä- lähtövahvuuden vähentämi-                  vallisuudesta, ja
16273: nen voi johtaa nopeasti vakinaisen palokunnan                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
16274: lakkauttamisesta saatavien säästöjen menettä-              jotta paloturvallisuus ei Loviisassa heik-
16275: miseen ja tuntuviin lisäkustannuksiin, jopa ih-            kenisi ja etteivät talousvaikeuksissa ole-
16276: mishenkien menetyksiin.                                    vat kunnat muualla maassa seuraa Lovii-
16277:    Loviisassa tunnetaankin nyt oikeutetusti                san esimerkkiä?
16278: 
16279:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1994
16280: 
16281:                                           Jaakko Laakso
16282: 
16283: 
16284: 
16285: 
16286: 240032J
16287: 2                                        1994 vp -   KK 374
16288: 
16289: 
16290: 
16291: 
16292:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16293: 
16294:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mainittu minimi, esimies ja kolme miestä. Sisä-
16295: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        asiainministeriö ja Uudenmaan lääninhallitus
16296: olette 30 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-      ovat kiinnittäneet asiaan huomiota ja lääninhal-
16297: jeenne n:o 961 ohella lähettänyt valtioneuvoston     litus on käynyt kaupungin kanssa neuvotteluja
16298: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-       palokunnan valmiuden turvaamisesta. Loviisan
16299: taja Jaakko Laakson tekemän seuraavan sisältöi-      osalta ydinvoimalat ja kaupunkirakenne asetta-
16300: sen kirjallisen kysymyksen n:o 374:                  vat valmiudelle erityisiä vaatimuksia verrattuna
16301:                                                      muihin samankokoisiin kuntiin.
16302:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että Lo-        Loviisan kaupunginvaltuusto on 18.5.1994
16303:        viisan kaupunki on päättänyt lakkauttaa       päättänyt lakkauttaa käsitteen vakinainen palo-
16304:        vakinaisen palokuntansa tinkien näin          kunta kuitenkin siten, että minimilähtövahvuu-
16305:        saatavien säästöjen varjolla mm. palotur-     tena säilytetään tulevaisuudessakin esimies ja
16306:        vallisuudesta, ja                             kaksi miestä. Päätös ei tarkoita palokunnan lak-
16307:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       kauttamista, mutta laskee sen lakisääteistä mini-
16308:        jotta paloturvallisuus ei Loviisassa heik-    milähtövalmiusvaatimusta yhdellä miehellä.
16309:        kenisi ja etteivät talousvaikeuksissa ole-        Olennaista ei kuitenkaan ole palokuntamuoto
16310:        vat kunnat muualla maassa seuraa Lovii-       sinänsä vaan se, että kunnan palo- ja pelastustoi-
16311:        san esimerkkiä?                               men toimintavalmius kokonaisuudessaan on riit-
16312:                                                      tävä ottaen huomioon kunnan onnettomuusris-
16313:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kit. Lakisääteinen minimivalmius ei useinkaan
16314: vasti seuraavaa:                                     riitä turvaamaan riskien edellyttämää toiminta-
16315:                                                      valmiutta. Muiden kuntien tapaan Loviisan kau-
16316:    Palo- ja pelastustoimesta annetun lain mu-        punki tekee lähiaikoina sisäasiainministeriön
16317: kaan kunnalla pitää olla palokunta. Palokunta        ohjeiden edellyttämän riskianalyysin, jonka
16318: voi olla vakinainen, puolivakinainen tai sopi-       avulla voidaan perustellusti määritellä, millainen
16319: muspalokunta. Palokuntamuodosta päättämi-            palokunnan valmiuden on tarpeen olla. Sisä-
16320: nen kuuluu kunnan toimivaltaan.                      asiainministeriö ja lääninhallitus seuraavat tilan-
16321:    Palo- ja pelastustoimesta annetun asetuksen       netta ja ryhtyvät tarvittaessa toimenpiteisiin sen
16322: sekä sisäasiainministeriön antamien ohjeiden ja      varmistamiseksi, että palokuntien valmius on oi-
16323: määräysten mukaan vakinaisen palokunnan mi-          keassa suhteessa riskeihin ja loviisalaiset saavat
16324: nimivalmius on esimies ja kolme miestä välittö-      riittävät turvallisuuspalvelut
16325: mässä lähtövalmiudessa paloasemalla. Muilla              Todettakoon vielä, että palo- ja pelastustoi-
16326: ns. ensilähdön palokunnilla minimivalmius on         men lainsäädännön uusiminen on valmisteilla si-
16327: esimies ja kaksi miestä lähtöajan ollessa korkein-   säasiainministeriössä. Lakiesitys on tarkoitus
16328: taan viisi minuuttia.                                antaa eduskunnalle ensi vuonna eduskuntavaa-
16329:    Loviisan kaupungilla on ollut vakinainen pa-      lien jälkeen. On tärkeää, että uusi laki sisältää
16330: lokunta ja kaksi vapaaehtoista palokuntaa sopi-      riittävän tarkat säännökset palokuntien palvelu-
16331: muspalokuntina. Vakinaisen palokunnan lähtö-         tasosta ja valmiudesta.
16332: vahvuus on usein ollut vähemmän kuin edellä
16333: 
16334:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1994
16335: 
16336:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
16337:                                         1994 vp -   KK 374                                           3
16338: 
16339: 
16340: 
16341: 
16342:                                       Tili Riksdagens Talman
16343: 
16344:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    ministeriet och länsstyrelsen i Nylands Iän har
16345: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 961     uppmärksammat saken och länsstyrelsen har
16346: av den 30 maj 1994 tili vederbörande medlem av      förhandlat med staden om ett säkerställande av
16347: statsrådet översänt följande av riksdagsman         brandkårens beredskap. Då det gäller Lovisa
16348: Jaakko Laakso undertecknade spörsmål nr 374:        ställer bl.a. kärnkraftverken och stadens struktur
16349:                                                     särskilda krav på beredskapen jämfört med an-
16350:           Är Regeringen medveten om att Lovi-       dra kommuner av samma storlek.
16351:        sa stad har beslutat dra in sin ordinarie        Stadsfullmäktige i Lovisa har den 18 maj 1994
16352:        brandkår, och således under förevänd-        beslutat upphöra att använda begreppet ordina-
16353:        ningen att staden gör inbesparingar sam-     rie brandkår. Minimiutryckningsberedskapen
16354:        tidigt prutar på bl.a. brandskyddet, och     omfattande en förman och två män skalllikväl
16355:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     bibehållas också i fortsättningen. Beslutet inne-
16356:        för att inte brandskyddet i Lovisa skall     bär inte att brandkåren upphör, utan att den
16357:        försämras och för att inte också andra       lagstadgade minimiberedskapen minskar med en
16358:        kommuner som har ekonomiska svårig-          man.
16359:        heter skall följa Lovisas exempel?               Det väsentliga är inte typen av brandkår i sig,
16360:                                                     utan att kommunens brand- och räddningsbe-
16361:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       redskap totalt sett är tillräcklig med beaktande av
16362: anföra följande:                                    olycksriskema i kommunen. Den lagstadgade
16363:                                                     minimiberedskapen räcker oftast inte för att sä-
16364:    Enligt lagen om brand- och räddningsväsen-       kerställa en beredskap som står i proportion tili
16365: det skall varje kommun ha en brandkår. Brand-       riskema. Liksom andra kommuner kommer Lo-
16366: kåren kan vara ordinarie, halvordinarie eller av-   visa stad inom kort att göra en riskanalys i enlig-
16367: talsbar. Det hör tili kommunens befogenheter att    het med inrikesministeriets anvisningar. Med
16368: avgöra viiken typ av brandkår som anlitas.          stöd av den kan man grundligt fastställa viiken
16369:    Enligt förordningen om brand- och rädd-          beredskap brandkåren behöver ha. Inrikesmini-
16370: ningsväsendet samt inrikesministeriets anvis-       steriet och länsstyrelsen följer upp situationen
16371: ningar och föreskrifter skall minimistyrkan hos     och vidtar vid behov åtgärder för att säkerställa
16372: en ordinarie brandkår vara en förman och tre        att brandkårens beredskap står i rätt proportion
16373: män i omedelbar utryckningsberedskap på             tili riskerna och att säkerheten för invånarna i
16374: brandstationen. För brandkåren i beredskap för      Lovisa är tiliräcklig.
16375: s.k. första utryckning är minimiberedskapen en          Det kan vidare konstateras att en revidering av
16376: förman och två män som rycker ut inom högst         lagstiftningen om brand- och räddningsväsendet
16377: fem minuter från det att larmet gått.               är under beredning vid inrikesministeriet. A vsik-
16378:    Lovisa stad har haft en ordinarie brandkår och   ten är att propositionen skall avlåtas tili riksda-
16379: två frivilliga brandkårer som avtalsbrandkårer.     gen efter nästa års riksdagsval. Det är viktigt att
16380: Den ordinarie brandkårens utryckningsstyrka         den nya lagen innehåller tiliräckligt detaljerade
16381: har ofta varit mindre än den ovan nämnda mini-      stadganden om brandkårernas servicenivå och
16382: miberedskapen en förman och tre män. Inrikes-       beredskap.
16383: 
16384:      Helsingfors den 13 juni 1994
16385: 
16386:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
16387:                                                   1994 vp
16388: 
16389: Kirjallinen kysymys 375
16390: 
16391: 
16392: 
16393: 
16394:                                     Laakso: Pukkilan Savijärven rantojen rakentamisesta
16395: 
16396: 
16397: 
16398:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16399:    Uudellamaalla Pukkilassa sijaitsevan Savijär-        kaavan laatimisesitys kaatui kuitenkin korkeim-
16400: ven erämaajärven rantojen rakentamisesta on             massa hallinto-oikeudessa, ja sittemmin ympä-
16401: käyty kiistaa jo toistakymmentä vuotta.                 ristöministeriö on velvoittanut Pukkilan kunnan
16402:    Uudenmaan lääninhallitus, ympäristöminis-            laatimaan rantakaavan Savijärven alueelle.
16403: teriö ja korkein hallinto-oikeus ovat kerta toisen-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16404: sa jälkeen hylänneet Savijärveltä tontteja osta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16405: neiden valitukset, jotka koskivat sitä, ettei alueel-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16406: le suunnitelluille kesämökeille ole myönnetty ra-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16407: kennuslupia.
16408:    Tonttien omistajat ovat esittäneet rantakaa-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16409: van laatimista Savijärven alueelle.                            ryhtyä säilyttääkseen Pukkilan Savijär-
16410:    Ympäristöministeriön päätös hylätä ranta-                   ven alkuperäisen erämaajärven luonteen?
16411: 
16412:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1994
16413: 
16414:                                               Jaakko Laakso
16415: 
16416: 
16417: 
16418: 
16419:  M0032J
16420: 2                                      1994 vp -   KK 375
16421: 
16422: 
16423: 
16424: 
16425:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
16426:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     teriö päätöksellään 2.6.1993 velvoitti Pukkilan
16427: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kunnan laatimaan rantakaavan Savijärven alu-
16428: olette 30 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-    eelle ja alistamaan rantakaavaa koskevan pää-
16429: jeenne n:o 962 ohella toimittanut valtioneuvos-    töksen vahvistettavaksi 31.5.1995 mennessä.
16430: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja           Savijärvi kuuluu vahvistettuun Itä-Uuden-
16431: Laakson kirjallisen kysymyksen n:o 375, jossa      maan seutukaavaan, jossa järven alueelle ei ole
16432: tiedustellaan:                                     esitetty aluevarauksia.
16433:                                                       Rakennuslaki edellyttää rantakaavalta raken-
16434:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tamisenja muun maankäytön sopeutumista ran-
16435:        ryhtyä säilyttääkseen Pukkilan Savijär-     tamaisemaan sekä naapurialueiden maankäytön
16436:        ven alkuperäisen erämaajärven luonteen?     järjestämiseen. Savijärven alkuperäisen luonteen
16437:                                                    säilyttäminen edellyttäisi järven ranta-alueiden
16438:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lunastamista, mihin ministeriöllä ei ole osoitetta-
16439: vasti seuraavaa:                                   vissa varoja.
16440:                                                       Ympäristöministeriön päätöksen ja voimassa
16441:    Korkeimman hallinto-oikeuden kumottua           olevan rakennuslain mukaan rantakaavan vah-
16442: päätöksellään 3.3.1993 ympäristöministeriön        vistaa valtion viranomainen, jolla menettelyllä
16443: päätöksen, jolla ministeriö oli 26.3.1992 hylän-   ohjataan rakentamisen sijoittumista sekä sen
16444: nyt hakemuksen Pukkilan kunnan veivoittami-        määrää siten, että riittävä~sä määrin voidaan ot-
16445: sesta rantakaavan laatimiseen Savijärven ranta-    taa huomioon kysymyksessä tarkoitetut Savijär-
16446: alueelle ja palauttanut asian ympäristöministe-    ven erityispiirteet myös erämaajärven htonteen
16447: riölle uudelleen käsiteltäväksi, ympäristöminis-   säilyttämiseksi.
16448: 
16449:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1994
16450: 
16451:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
16452:                                          1994 vp -   KK 375                                             3
16453: 
16454: 
16455: 
16456: 
16457:                                        Tili Riksdagens Talman
16458: 
16459:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     kommun att göra upp en strandplan för Savi-
16460: ger har Ni, Fru Talman, med Ert brev nr 962 av       järviområdet och att underställa beslutet om
16461: den 30 maj 1994 till vederbörande medlem av          strandplan for fastställelse före 31.5.1995.
16462: statsrådet översänt följande av riksdagsman             Savij~rvi faller inom den fastställda regionpla-
16463: Laakso undertecknade spörsmål nr 375:                nen för Ostra Nyland, som inte innehåller några
16464:                                                      områdesreserveringar kring sjön.
16465:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Byggnadslagen f6rutsätter att byggandet och
16466:        ta för att bibehålla den ursprungliga öde-    den övriga markanvändningen i en strandplan
16467:        marksartade karaktären hos sjön Savijär-      anpassas till strandlandskapet och att markan-
16468:        vi i Pukkila?                                 vändningen i angränsande områden ordnas upp,
16469:                                                      och bibehållandet av sjön Savijärvis ursprungliga
16470:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        karaktär förutsätter inlösning av strandområde-
16471: anföra foljande:                                     na kring sjön, vilket ministeriet inte har några
16472:                                                      medel för.
16473:    Efter att högsta f6rvaltningsdomstolen genom         Enligt miljöministeriets beslut och gällande
16474: sitt utslag 3.3.1993 hade upphävt miljöministeri-    byggnadslag skall en strandplan fastställas av en
16475: ets beslut, genom vilket ministeriet 26.3.1992 av-   statlig myndighet. Detta förfarande styr place-
16476: slog en ansökan om att Pukkila kommun skulle         ringen och dimensioneringen av byggandet så att
16477: förpliktas att göra upp en strandplan för strand-    det blir möjligt att i tillräcklig utsträckning beak-
16478: områdena kring Savijärvi, och återsänt ärendet       ta de i spörsmålet avsedda specialdragen hos
16479: för fömyad behandling vid miljöministeriet, åla-     Savijärvi så att även den ödemarksartade karak-
16480: de ministeriet genom sitt beslut 2.6.1993 Pukkila    tären bibehålls.
16481: 
16482:      Helsingfors den 20 juni 1994
16483: 
16484:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
16485:                                               1994vp
16486: 
16487: Kirjallinen kysymys 376
16488: 
16489: 
16490: 
16491: 
16492:                                   P. Leppänen ym.: Työllistämistukien maksamisesta Suomen liit-
16493:                                       tyessä Euroopan unianiin
16494: 
16495: 
16496:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16497:    Maamme tuli vuoden alusta ETA-sopimuk-           tukeen, mahdolliseen velvoitetyöhön, erilaisiin
16498: sen piiriin. Nyt on esiintynyt monissa maissa       työnantajille maksettaviin työllistämistukiin jne.
16499: väitteitä, ettei työvoiman liikkuminen olekaan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16500: niin yksinkertaista kuin on annettu ymmärtää.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16501:    Maamme liittyy mahdollisesti ensi vuoden         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16502: alusta täysjäseneksi EU:iin,joka ei käsittääkseni   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16503: tuo muutoksia työvoiman liikkumiseen liittyviin
16504: kysymyksiin. Sen sijaan on mahdollisesti tulossa              Ovatko meillä maksettavat erilaiset
16505: muutoksia sosiaaliturvaan, jota on jo osin maas-           työllistämistuet sopusoinnussa EU:n sää-
16506: samme harmonisoitu. Herää myös kysymys, mi-                dösten kanssa ja ovatko kaikki ED-kan-
16507: ten EU tulee suhtautumaan esim. työmarkkina-               salaiset niihin oikeutettuja?
16508: 
16509:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1994
16510: 
16511:                     Pekka Leppänen                           RailaAho
16512:                     Ensio Laine                              EilaRimmi
16513: 
16514: 
16515: 
16516: 
16517: 2400321
16518: 2                                          1994 vp -   KK 376
16519: 
16520: 
16521: 
16522: 
16523:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16524:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        len ei ETA- tai ED-jäsenyydellä ole vaikutusta
16525: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          työnhakijalle maksettaviin tukiin, kuten työ-
16526: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       markkinatukeen tai muihin työharjoittelutukiin,
16527: le jäsenelle kansanedustaja Pekka Leppäsen ym.         eikä kunnalle taikka valtion virastolle tai laitok-
16528: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 376:          selle maksettaviin työllistämistukiin. Yritykselle
16529:                                                        maksettavat työllistämistuet ovat lähtökohtai-
16530:           Ovatko meillä maksettavat erilaiset          sesti sallittuja. Niihin kuitenkin sovelletaan ED:n
16531:        työllistämistuet sopusoinnussa ED :n sää-       valtiontukea koskevia säännöksiä kilpailua vää-
16532:        dösten kanssa ja ovatko kaikki ED-kan-          ristävien tukien eliminoimiseksi. Jo ETA-sopi-
16533:        salaiset niihin oikeutettuja?                   muksen mukaan Suomi oli velvollinen notifioi-
16534:                                                        maan tukijärjestelmän sekä mahdolliset uudet
16535:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tukimuodot, joita myönnetään tai voidaan
16536: vasti seuraavaa:                                       myöntää yrityksille.
16537:                                                           Kuten edellä olen todennut, vapaata liikku-
16538:    Suomi tuli kuluvan vuoden alusta ETA-sopi-          vuutta ja valtiontukia koskevat säännökset ovat
16539: muksen piiriin. Jo ETA-sopimuksen myötä Eu-            jo ETA-sopimuksen sovellettavina. ED-ratkaisu
16540: roopan unionin keskeiset periaatteet, mukaan           ei ole kuitenkaan työllisyyden hoidon kannalta
16541: lukien työvoiman vapaa liikkuvuus ja valtiontu-        merkityksetön. Ensinnäkin jäsenenä Suomella
16542: kien kilpailua vääristäviä vaikutuksia estävät         olisi työllisyysasioiden, samoin kuin muidenkin
16543: säännökset tulivat sovellettaviksi ja noudatetta-      asiaryhmien osalta mahdollisuus osallistua unio-
16544: viksi Euroopan talousalueella täysin samalla ta-       nin päätöksentekoon. Toinen merkittävä seikka
16545: valla kuin Euroopan unionin jäsenvaltioissa.           on mahdollisuus saada rakennerahastoista tukea
16546: Tältä osin mahdollinen jäsenyys ED :ssa ei aiheu-      työllistämishankkeisiin.
16547: ta mitään muutosta ETA-sopimukseen verrattu-              Työllisyyslain muutosten jälkeen ei kenellä-
16548: na.                                                    kään yksittäisenä henkilöllä ole lakisääteistä oi-
16549:    ETA- tai mahdollinen ED-jäsenyys eivät vel-         keutta työllistämistuella järjestettyyn työpaik-
16550: voita Suomea muuttamaan sosiaaliturvajärjes-           kaan. Euroopan yhdentymisen yhtenä keskeise-
16551: telmänsä sisältöä eikä työvoimapolitiikkansa           nä periaatteena on, ettei yhdentyminen saa joh-
16552: päämääriä. ED:ssa ei ole normistoa, joka veivoit-      taa sosiaalisten ongelmien siirtymiseen maasta.
16553: taisi Suomea muuttamaan sosiaaliturvan katta-          Henkilöllä, joka siirtyy työttömänä esimerkiksi
16554: vuutta, tasoa tai kestoa, vaan sosiaaliturva on        Suomeen, ei ole oikeutta tulla työllistämistuella
16555: kansallisen päätösvallan piirissä. Eri asia on, että   työllistetyksi eikä muihinkaan kustannuksia ai-
16556: ED-säännöksillä on määritelty työvoiman liik-          heuttaviin työvoimapalveluihin. Sen sijaan työn-
16557: kuvuuden esteiden poistamiseksi koordinaatio-          tekijäaseman saavuttanutta, toisin sanoen Suo-
16558: järjestelmä, jonka mukaisesti henkilö voi siirtää      messa työssä ollutta henkilöä, joka on laillisesti
16559: etuuksia ja niihin oikeuttavia vakuutuskausia          maassa ja Suomen työmarkkinoiden käytettävis-
16560: työskentelymaasta toiseen.                             sä, on kohdeltava yhdenvertaisesti Suomen kan-
16561:    Työllistämisen tukeminen, kuten sosiaalitur-        salaisten kanssa.
16562: vakin, on kansallisessa päätösvallassa. Näin ol-
16563: 
16564:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1994
16565: 
16566:                                                                           Työministeri Ilkka Kanerva
16567:                                            1994 vp -    KK 376                                             3
16568: 
16569: 
16570: 
16571: 
16572:                                           Tili Riksdagens Talman
16573: 
16574:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Sålunda påverkar varken EES- eller EU-med-
16575: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          lemskapet de stöd som betalas till arbetssökande,
16576: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        såsom arbetsmarknadsstöd eller andra arbets-
16577: man Pekka Leppänen m.fl. undertecknade spörs-           praktikstöd .. lnte heller påverkar medlemskapet
16578: mål nr 376:                                             de sysselsättningsstöd som betalas tili kommuner
16579:                                                         eller statliga ämbetsverk och inrättningar. Syssel-
16580:           Är de olika sysselsättningsstöd som           sättningsstöd som betalas tili företag är i regel
16581:        betalas hos oss i harmoni med EG:s rätts-        tillåtna. På dem tillämpas emellertid EU:s be-
16582:        akter och är alla EU-medborgare berät-           stämmelser om statligt stöd, vilka bestämmelser
16583:        tigade till dem?                                 utfårdats för att eliminera konkurrensförvräng-
16584:                                                         ande stöd. Redan enligt EES-avtalet var Finland
16585:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           förpliktat att anmäla om de stödformer som in-
16586: anföra följande:                                        gåri stödsystemet och om eventuella nya stödfor-
16587:                                                         mer som beviljas eller kan beviljas företag.
16588:     1 början av detta år anslöt sig Finland till EES-       Såsom jag ovan konstaterat tillämpas redan
16589: avtalet. Redan i och med EES-avtalet skulle Eu-         bestämmelserna om fri rörlighet och statligt stöd
16590: ropeiska unionens centrala principer, inklusive         i och med EES-avtalet. Avgörandet beträffande
16591: fri rörlighet för arbetstagare och de bestämmelser      EU-medlemskapet är emellertid inte betydelse-
16592: som skall förhindra de statliga stödens konkur-         löst då det gäller skötseln av sysselsättningen.
16593: rensförvrängande effekter, börja tiliämpas och          För det fårsta skulle Finland i egenskap av med-
16594: iakttas inom Europeiska ekonomiska samarbets-           lem ha möjlighet att deltai beslutsfattandet inom
16595: området på exakt samma sätt som i Europeiska            unionen då det gäller sysselsättningsfrågor lik-
16596: unionens medlemsstater. 1 detta avseende föror-         som även andra grupper av ärenden. En annan
16597: sakar ett eventuellt medlemskap i EU ingen revi-        betydande omständighet är möjligheten att få
16598: sion jämfört med EES-avtalet.                           stöd från strukturfonden tili sysselsättningspro-
16599:     EES-medlemskapet eller ett eventuellt EU-           jekt.
16600: medlemskap fårpliktar inte Finland att ändra                Efter revideringen av sysselsättningslagen har
16601: innehållet i sitt socialskyddssystem eller de ar-       ingen enskild person lagstadgad rätt till en ar-
16602: betskraftspolitiska målen. EU har inga normer           betsplats som anordnats med hjälp av sysselsätt-
16603: som skulle förplikta Finland att ändra social-          ningsstöd. En central princip i den europeiska
16604: skyddets omfattning, nivå eller tidsutsträckning,       integrationen är den att integrationen inte får
16605: utan socialskyddet hör till den nationella beslu-       leda till att sociala problem överförs till ett annat
16606: tanderätten. En annan sak är att man genom              land. En person som arbetslös flyttar t.ex. tili
16607: EU:s bestämmelser fastställt ett koordinations-         Finland är inte berättigad till sysselsättning med
16608: system för avlägsnande av hinder får arbetskraf-        hjälp av sysselsättningsstöd, inte heller till annan
16609: tens rörlighet. Enligt detta system kan en person       arbetskraftsservice som förorsakar kostnader.
16610:  överfåra fårmåner och till dessa berättigande          Däremot skall en person som är i arbetstagar-
16611: försäkringsperioder från ett arbetsland tili ett        ställning, m.a.o. en person som arbetat i Finland,
16612:  annat.                                                 och som är lagligen i landet och står tili den
16613:     Stödandet av sysselsättningen, liksom social-       finländska arbetsmarknadens förfogande be-
16614:  skyddet, hör tili den nationella beslutanderätten.     handlas jämbördigt med finska medborgare.
16615: 
16616:      Helsingforsden 16 juni 1994
16617: 
16618:                                                                          Arbetsminister Ilkka Kanerva
16619:                                                1994vp
16620: 
16621: Kirjallinen kysymys 377
16622: 
16623: 
16624: 
16625: 
16626:                                   Tiuri ym.: Kansallisen tukipaketin laatimisesta tutkimustoiminnan
16627:                                       sopeuttamiseksi EU-jäsenyyteen
16628: 
16629: 
16630:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16631:    Suomen liittymiseksi Euroopan unioniin on         osuus nousee kolmeen prosenttiin. Valtiovallan
16632: tehty maatalouden kansallinen tukipaketti, jolla     osuus siitä on 40 %eli noin kaksi miljardia mark-
16633: maatalous sopeutetaan jäsenyyteen. Maatalou-         kaa lisää viimeaikaiseen neljään miljardiin mark-
16634: den lisäksi Euroopan unioni käyttää kasvavan         kaan vuonna 2000. BKT-osuuden nostaminen
16635: osan budjetistaan tutkimuksen tukemiseen. Suo-       kolmeen prosenttiin merkitsee 15 000 uutta työ-
16636: men tulevaisuuden kannalta tarvitaan välttämät-      paikkaa tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä vuo-
16637: tä kansallinen tukipaketti myös tutkimuksen ke-      teen 2000 mennessä.
16638: hittämiseksi ja sopeuttamiseksi uuteen tilantee-        Valtion talousarvion välttämättömään tasa-
16639: seen. Tutkimukseen sijoittaminen lisää samalla       painottamiseen liittyvien säästötoimien vuoksi
16640: luottamusta siihen, että Suomi selviää taloudelli-   uhkaa erityisesti korkeakoulujen tutkimustoi-
16641: sista vaikeuksistaan.                                minta heikentyä ilman tutkimuksen kehittämis-
16642:     EU maksaa ohjelmiin hyväksyttyjen tutki-         pakettia. Myös Suomen Akatemian mahdolli-
16643: mushankkeiden kustannuksista puolet. Toisesta        suudet rahoittaa tutkimusta ovat heikkenemäs-
16644: puolesta vastaavat hankkeeseen osallistujat.         sä. Lisämenoarvioissa on tosin myönnetty jonkin
16645: Vuosina 1995- 1998 on tutkimusyhteistyöhön           verran tilapäisiä tutkimusvaroja, mutta ne eivät
16646: varattu yhteensä 12,3 mrd ecua eli 77,5 mrd mk.      korjaa tilannetta. Tutkimuksen kehittämissuun-
16647: Suomen jäsenmaksuosuus siitä on 1 160 milj.          nitelma tarvitaan siinäkin tapauksessa, että Suo-
16648: mk. Varat saadaan takaisin, jos suomalaiset kor-     mi ei liity EU :n jäseneksi, koska Suomi osallistuu
16649: keakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset pysty-     täysimääräisesti EU:n tutkimusohjelmiin jo
16650: vät esittämään vastaavan määrän EU :n hyväksy-       ETA-sopimuksen perusteella.
16651: miä yhteistutkimushankkeita. Edellytyksenä on,          Tutkimuksen kehittämispaketissa tulee mää-
16652: että tutkimus Suomessa on riittävän korkeata-        ritellä, miten valtion osuus tutkimusvaroista
16653: soista ja että korkeakoulut ja tutkimuslaitokset     vuosittain nousee vuoden 2000 tavoitteeseen. Li-
16654: voivat saada tukea kotimaasta hankkeen kustan-       säpanostus on suunnattava korkeakouluille,
16655: nusten siihen osaan, jota EU ei rahoita.             Suomen Akatemialle ja Tekesille. Yritysten
16656:     Suomi on tänä vuonna maksanut EU:lle 80          kanssa on sovittava, että ne vastaavasti lisäävät
16657: milj. mk EU:n tutkimusohjelmiin osallistumis-        omaa tuotekehityspanostaan. Tutkimukseen ja
16658: maksuna ETA-sopimuksen perusteella. EU :n            tuotekehitykseen sijoittaminen valtiontalouden
16659: uusi tutkimusohjelma merkitsee tutkimuksenjä-        säästötoimienkin yhteydessä on välttämätöntä
16660: senmaksuosuuden nousua yli kolminkertaiseksi         Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi tietoyh-
16661: elin. 300milj. markkaan vuoteen 1996mennessä.        teiskunnassa.
16662: Täysipainoinen osallistuminen EU:n tutkimus-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16663:  ohjelmiin edellyttää valtiovallalta toimenpiteitä   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16664: kotimaisen tutkimusrahoituksen lisäämiseksi.         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16665: Tiede- ja teknologianeuvosto on esittänyt tutki-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16666: muksen ja tuotekehityksen osuuden nostamista
16667:  2,7 prosenttiin BKT:sta vuoteen 1997 mennessä.                Aikooko Hallitus laatia kansallisen
16668: Vuoden 2000 tavoitteeksi on asetettava, että                tutkimuksen kehittämispaketin, jossa
16669: 
16670: 2400321
16671: 2                                     1994 vp -   KK 377
16672: 
16673:       valtion talousarvion tasapainotuksen yh-         tutkimuksen tehostuminen mahdollistuu
16674:       teydessä tutkimusvaroja lisätään siten,          ja Suomen edellytykset menestyä tietoyh-
16675:       että ETA- ja ED-jäsenyyden edellyttämä           teiskunnassa turvataan?
16676: 
16677:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1994
16678: 
16679:         Martti Tiuri                 Riitta Jouppila             Kaarina Dromberg
16680:         Timo Ihamäki                 Tuula Linnainmaa            Riitta Saastamoinen
16681:         Pentti Lahti-Nuuttila        Henrik Lax                  Jouni Backman
16682:         Eero Paloheimo               Bjarne Kallis               Jan-Erik Enestam
16683:         Marjut Kaarilahti            Gunnar Jansson              Kirsti Ala-Harja
16684:         Oiva Savela                  Matti Lahtinen              Olavi Ala-Nissilä
16685:         Kyösti Toivonen              Jaakko Laakso               Leena Luhtanen
16686:                                      Pirjo-Riitta Antvuori
16687:                                           1994 vp -   KK 377                                          3
16688: 
16689: 
16690: 
16691: 
16692:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16693: 
16694:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valtion tiede- ja teknologianeuvoston yleislin-
16695: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ja tutkimusrahoituksen lisäämisestä ja suuntaa-
16696: olette 31 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-       misesta on hyväksytty valtioneuvoston iltakou-
16697: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      lussa tammikuussa 1994. On tärkeää, että edellä
16698: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Tiurin ym.         mainitut linjaukset voidaan toteuttaa.
16699: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 377:            Huomattava osa suomalaisesta tutkimusra-
16700:            Aikooko Hallitus laatia kansallisen        hoituksesta maksetaan osallistumismaksuina
16701:         tutkimuksen kehittämispaketin, jossa          kansainvälisiin yhteishankkeisiin. Yksin EU :n
16702:         valtion talousarvion tasapainotuksen yh-      tutkimusohjelmiin osallistuminen maksaa ensi
16703:         teydessä tutkimusvaroja lisätään siten,       vuonna noin 130 miljoonaa markkaa ja vuonna
16704:         että ETA- ja ED-jäsenyyden edellyttämä         1996lähes 300 miljoonaa markkaa, kuten edus-
16705:         tutkimuksen tehostuminen mahdollistuu         taja Tiuri ym. ovat kysymyksessään todenneet.
16706:         ja Suomen edellytykset menestyä tietoyh-         Tästä kansallisesta investoinnista voidaan
16707:         teiskunnassa turvataan?                       hyötyä vain, jos korkeakouluissamme ja tutki-
16708:                                                       muslaitoksissamme tehtävä tutkimus ja suoma-
16709:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          laiset tutkimushankkeet ovat niin korkeatasoi-
16710:                                                       sia, että ne menestyvät Euroopan unionin tutki-
16711: vasti seuraavaa:
16712:                                                       musmäärärahojen jaossa ja edustavat tutkimuk-
16713:     Valtioneuvosto hyväksyi vuosi sitten koulu-       sen kärkeä Euroopassa.
16714: tuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutki-          Kilpailu EU:n tutkimusrahoista on kova.
16715: muksen kehittämissuunnitelman. Asiakirjassa           Mukana kilpailussa ovat eurooppalaiset huippu-
16716: todetaan, että koulutuksen ja tieteellisen tutki-     yliopistot, tutkimuslaitokset ja yritysten tutki-
16717: muksen asemaa osana Suomen kehitysstrategiaa          musyksiköt.
16718: vahvistetaan. Tieteellisen tutkimuksen ja tutki-         Korkeakoulujen budjettivarat ja Suomen
16719: muksen huippuyksiköiden toimintaa tuetaan             Akatemian määrärahat ovat 1990-luvulla vähen-
16720: määrätietoisesti, niin että niille muodostuu edel-    tyneet. Tästä on aiheutunut luonnollisesti monia
16721: lytykset kilpailla kansainvälisestä johtoasemas-      ongelmia. Tutkimuslaitteistot vanhenevat, kan-
16722: ta. Tavoitteeksi asetetaan edelleen, että EU:n        sainvälinen tutkijanvaihto ja tutkimusyhteistyö
16723: tutkimusohjelmia hyödynnetään täysipainoisesti        vaikeutuvat, tieteellisen kirjallisuuden ja kausi-
16724: siten, että ohjelmat tuottavat Suomelle osallistu-    julkaisujen hankintoja on jouduttu karsimaan.
16725: mismaksuja vastaavan hyödyn.                          Korkeakouluissa harjoitettavan tutkimustoi-
16726:     Pääministerin johdolla toimiva Valtion tiede-     minnan volyymi ei kuitenkaan ole sanottavasti
16727: ja teknologianeuvosto julkisti viime vuodenjou-       supistunut. Ulkopuolista tutkimusrahoitusta
16728: lukuussa kehittämisstrategian "Tiedon ja osaa-        kasvattamalla on melko hyvin voitu kompensoi-
16729: misen Suomi", jossa suositellaan tutkimusra-          da muun rahoituksen väheneminen.
16730: hoituksen lisäämistä niin, että kansallinen tutki-       Korkeakouluille on osoitettu opetusministe-
16731: muspanos nousee 2, 7 prosenttiin bruttokansan-        riön ja Suomen Akatemian kautta yhteensä 120
16732: tuotteesta vuoteen 1997 mennessä.                     miljoonan markan lisämääräraha ns. uusteollis-
16733:     Valtion tutkimusvarojen lisäys tulee em. ke-      tamisohjelmaa varten. Ohjelman tarkoituksena
16734:  hittämisstrategian mukaan suunnata mm. Suo-          on tukea uusteollistamisen kannalta tärkeitä tut-
16735:  men Akatemian ja korkeakoulujen tutkimusra-          kimusaloja kuten biotekniikan, molekyylibiolo-
16736:  hoituksen kehittämiseen, erityisesti kansainvälis-   gian, tietotekniikan, tietoliikennetekniikan ja
16737:  ten huippuyksikköjen toimintaan, kansainväli-        materiaalitekniikan tutkimusta. Nämä alat ovat
16738:  sen tutkimusyhteistyön lisäämiseen ja tiedeohjel-    keskeisiä myös Euroopan unionin tutkimusstra-
16739:  mien toteuttamiseen.                                 tegiassa.
16740: 4                                     1994 vp -   KK 377
16741: 
16742: 
16743:    Uusteollistamisohjelman ja EU:n tutkimus-      mm. rakenteellisen kehittämisen toimenpiteillä.
16744: ohjelmien päämäärät ovat hyvin samankaltaiset:    Tarkoituksena on tehostaa toimintoja sekä pa-
16745: molemmissa pyritään teollisuuden ja yritystoi-    rantaa niiden laatua, tuloksellisuutta ja vaikutta-
16746: minnan vahvistamiseen ja kilpailukyvyn paran-     vuutta.
16747: tamiseen tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla.      Kysymykseen aikooko hallitus laatia kansalli-
16748: Uusteollistamisohjelman eräänä tarkoituksena      sen tutkimuksen kehittämispaketin voidaan to-
16749: onkin ollut lisätä suomalaisen tutkimuksen mah-   deta, että hallituksella on valmiit kehittämis-
16750: dollisuuksia osallistua täysipainoisesti EU:n     suunnitelmat: koulutuksen ja korkeakouluissa
16751: tutkimusohjelmiin.                                harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitel-
16752:    Kansallisen innovaatiojärjestelmän toimin-     ma, Tiedon ja osaamisen Suomi, tutkijankoulu-
16753: nassa avainasemassa ovat yliopisto- ja muun pe-   tuksen kehittämissuunnitelma, uusteollistamis-
16754: rustutkimuksen yleinen vahvistaminen, tutkijan-   ohjelma.
16755: koulutuksen kehittäminen, tutkimustyön tieteel-      Näiden suunnitelmien toteuttaminen edellyt-
16756: lisen laadun nostaminen, kansainvälisten huip-    tää määrätietoisia toimia sekä hallitukselta että
16757: puyksikköjen luominen ja kansainvälisyyden li-    tutkimustyötä tekeviltä organisaatioilta. Suo-
16758: sääminen tutkimusjärjestelmän kaikissa toimin-    men Akatemialla, Teknologian kehittämiskes-
16759: noissa.                                           kuksella, korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla
16760:    Tutkijankoulutuksen tehostamiseksi opetus-     sekä yrityksillä on kuitenkin keskeinen vastuu
16761: ministeriössä on laadittu suunnitelma uusien      tutkimuksen huippuyksiköitä kehitettäessä.
16762: tohtoriohjelmien, suomalaisen graduate school     Tehtävä on vaativa varsinkin, kun otetaan huo-
16763: -järjestelmän käynnistämiseksi. Tutkijankoulu-    mioon ne taloudelliset olosuhteet, joissa kehittä-
16764: tuksen lisäksi myös korkeakouluissa tehtävän      mistoimia joudutaan toteuttamaan.
16765: tutkimuksen edellytyksiä pyritään vahvistamaan
16766: 
16767:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1994
16768:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
16769:                                          1994 vp -   KK 377                                         5
16770: 
16771: 
16772: 
16773: 
16774:                                        Tili Riksdagens Talman
16775: 
16776:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Vetenskaps- och teknologirådets allmänna
16777: ger har Ni, Fru Talman, med Ert brev av den 31       linjer när det gäller att öka och inrikta forsk-
16778: maj 1994 tili vederbörande medlem av statsrådet      ningsfinansieringen godkändes i statsrådets
16779: översänt följande av riksdagsman Tiuri m.fl. un-     kvällsskola i januari 1994. Det är viktigt att
16780: dertecknade spörsmål nr 377:                         nämnda linjer kan följas.
16781:                                                          En avsevärd del av forskningsfinansieringen i
16782:           Ämnar Regeringen sammanställa ett          Finland betalas i form av deltagaravgifter tili
16783:        nationellt utvecklingspaket för forsk-        intemationella samprojekt. Enbart deltagandet i
16784:        ningen, där forskningsmedlen i samband        EU:s forskningsprogram kostar nästa år ca 130
16785:        med balanseringen av statsbudgeten utö-       miljoner mark och 1996 nästan 300 miljoner
16786:        kas så att den effektivare forskning som      mark, såsom riksdagsman Tiuri m.fl. konstaterat
16787:        ett medlemskap i EES och EU förutsätter       i spörsmålet.
16788:        blir möjlig och att Finlands förutsätt-           Av denna nationella investering kan nytta
16789:        ningar att framgångsrikt fungera i veten-     dras endast om forskningen och forskningspro-
16790:        skapssamfundet säkerställs?                   jekten i våra högskolor och forskningsinstitut
16791:                                                      står på så hög nivå att de med framgång kan
16792:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt        hävda sig i tilldelningen av Europeiska unionens
16793: anföra följande:                                     forskningsanslag och att de företräder toppen av
16794:     För ett år sedan godkände statsrådet en pian     forskning i Europa.
16795: för utveckling av utbildningen och av forskning-         Konkurrensen är hård om forskningsmedlen.
16796: en vid högskoloma. 1 dokumentet faststlås att        Med i konkurrensen är europeiska toppenuni-
16797: utbildningens och den vetenskapliga forskning-       versitet, forskningsinstitut och forskningsenhe-
16798: ens ställning kommer att stärkas som en del av       ter vid företagen.
16799: Finlands utvecklingsstrategi. Verksamheten vid           Budgetmedlen för högskoloma och anslagen
16800: den vetenskapliga forskningen och forskningens       från Finlands Akademi har minskat under 1990-
16801: spetsenheter stöds målmedvetet så att de får möj-    talet. Detta har naturligtvis gett upphov tili en
16802: ligheter att intemationellt konkurrera om en le-     mängd problem. Forskningsapparaturen föråld-
16803: dande ställning. Som mål sätts vidare att EU:s       ras, det intemationella forskarutbytet och forsk-
16804: forskningsprogram utnyttjas i full utsträckning      ningssamarbetet försvåras, anskaffningama av
16805: så att programmen ger Finland den nytta som          vetenskaplig litteratur och periodiska publika-
16806: motsvarar deltagaravgiftema.                         tioner har skurits ner. Forskningsvolymen vid
16807:     Statens vetenskaps- och teknologiråd under       högskoloma har emellertid inte minskat nämn-
16808: statsministems ledning publicerade senaste de-       värt. Genom utökad extem finansiering har man
16809: cember en strategi med benämningen "Kunska-          väl kunnat kompensera det övriga bortfallet i
16810: pens och kunnandets Finland". Den rekommen-          finansieringen.
16811: derar att forskningsfinansieringen utökas så att         Genom undervisningsministeriet och Fin-
16812: den nationella forskningssatsningen stiger tili      lands Akademi har högskoloma anvisats ett till-
16813: 2, 7 % av bruttonationalprodukten före 1997.         läggsanslag på sammanlagt 120 miljoner mark
16814:     Ökningen av statens forskningsmedel kom-         för det s.k. nyindustrialiseringsprogrammet. Syf-
16815: mer enligt nämnda utvecklingsstrategi att inrik-     tet med programmet är att stödja för nyindustri-
16816:  tas på att utveckla forskningsfinansieringen från   alisering viktiga forskningsområden såsom bio-
16817:  bl.a. Finlands Akademi och högskoloma, sär-         teknik, molekylärbiologi, datateknik, datakom-
16818:  skilt pä verksamheten vid intemationella spets-     munikation och logistik. Dessa områden är vikti-
16819:  enheter, utökat intemationellt forskningssamar-     ga även i Europeiska unionens forskningsstrate-
16820:  bete och olika vetenskapsprogram.                   gi.
16821: 6                                         1994 vp -   KK 377
16822: 
16823:     Målen för nyindustrialiseringsprogrammet          turell utveckling. Avsikten är att effektivera
16824: och EU :s forskningsprogram är mycket lika, i         verksamheten och förbättra dess kvalitet, pro-
16825: bägge eftersträvas en starkare industri och före-     duktivitet och verkningsfullhet.
16826: tagsverksamhet och en bättre konkurrensförmå-            På frågan om regeringen ämnar utarbeta ett
16827: ga tack vare forskning och produktutveckling.         nationellt paket för att utveckla forskningen kan
16828: Ett av syftena med nyindustrialiseringsprogram-       det fastslås att regeringen har fårdiga utveck-
16829: met har varit att öka den finländska forskningens     lingsplaner; planen för utveckling av utbildning-
16830: möjligheter att fullödigt deltai EU:s forsknings-     en och av forskningen vid högskoloma, Kunska-
16831: program.                                              pens och kunnandets Finland, planen för utveck-
16832:     1 det nationella innovationssystemet är det av    ling av forskningen och nyindustrialiseringspro-
16833: största vikt att generellt stärka universitets- och   grammet.
16834: den övriga grundforskningen, att utveckla fors-          För att dessa planer skall kunna realiseras är
16835: karutbildningen, att höja den vetenskapliga kva-      förutsättningen målmedvetna åtgärder både av
16836: liteten på forskningsarbetet, att skapa intematio-    regeringen och forskningsorganisationema. Fin-
16837: nella spetsenheter och att öka intemationalise-       lands Akademi, Teknologiska utvecklingscen-
16838: ringen i forskningens alla sektorer.                  tralen, högskoloma, forskningsinstituten och fö-
16839:     1 syfte att effektivera forskarutbildningen har   retagen har dock det största ansvaret när det
16840: vid undervisningsministeriet utarbetats en plan       gäller att utveckla spetsenheter inom forskning-
16841: för att igångsätta nya doktorsprogram, graduate       en. Uppgiften är krävande särskilt närman beak-
16842: school-systemet i Finland. Förutom forskarut-         tar de ekonomiska förhållanden under vilka ut-
16843: bildningen fårsöker man skapa bättre villkor för      vecklingsåtgärdema vidtas.
16844: forskningen vid högskoloma bl.a. genom struk-
16845: 
16846:      Helsingforsden 17 juni 1994
16847: 
16848:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
16849:                                                1994vp
16850: 
16851: Kirjallinen kysymys 378
16852: 
16853: 
16854: 
16855: 
16856:                                   Saapunki: Petoeläinten ampumisesta poronhoitoalu~ella
16857: 
16858: 
16859: 
16860:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16861: 
16862:    Suomen petokannoista ja niiden rauhoittami-       puivat karhun. Tapahtumapaikalla kävi ilmi,
16863: sesta on säädetty metsästyslaissa.                   että raatelun kohteena ollut poro oli ampujan
16864:    Itä-Suomen petokannoissa voi tapahtua oleel-      omistama.
16865: lisia muutoksia Venäjän läheisyyden ja siellä ole-       Poliisin lausunnon mukaan kysymyksessä on
16866: vien laajojen erämaiden johdosta. Tämä aiheut-       yksiselitteisesti metsästysrikos, josta voi seurata
16867: taa hankaluuksia etenkin poronhoitoalueella,         ampujalle sakkoja tai enintään 2 vuotta vankeut-
16868: jossa petojen tappamien porojen määrä voi olla       ta.
16869: hyvinkin suuri. Lisäksi petojen liikehdintä ajaa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16870: usein porotakat liikkeelle, jolloin porot hakevat    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16871: turvaa asutuskeskusten läheisyydestä. Samalla        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16872: syntyy ongelma porojen pelloille tekemistä va-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16873: hingoista.
16874:     Kysymyksen taustaksi aivan tuore esimerkki:                Ovatko poroa raadelleen karhun am-
16875:     Kuusamossa kaksi poromiestä havaitsi po-                puneet miehet syyllistyneet omaisuuttaan
16876: ronhoitotöissä, vasta sataneella kevätlumella,              puolustaessaan metsästyslain rikkomi-
16877: karhun jäljet, ja hetkeä myöh€?.mmin he kuulivat            seen, ja mikäli ovat, onko metsästyslaki
16878: poron voimakkaan ääntelyn. Aäntä kohden kul-                tältä osin Hallituksen mielestä uudistetta-
16879: kiessaan he tapasivat karhun raatelemassa elä-              va?
16880: vää poroa. Asiasta kimpaantuneina miehet am-
16881: 
16882:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1994
16883: 
16884:                                            Pauli Saapunki
16885: 
16886: 
16887: 
16888: 
16889: 2400321
16890: 2                                        1994 vp -   KK 378
16891: 
16892: 
16893: 
16894: 
16895:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16896: 
16897:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ennen 1.8.1993 voimassa ollut metsästyslaki
16898: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sisälsi säännöksiä eräiden vahinkoa aiheuttavien
16899: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     eläinten tappamisesta niiden rauhoituksesta poi-
16900: le jäsenelle kansanedustaja Saapuugin näin kuu-      keten ilman lupamenettelyä. Mm. karhu oli lupa
16901: luvan kirjallisen kysymyksen n:o 378:                verekseltä tappaa, mikäli se poroon kohdistuvan
16902:                                                      pakottavan vaaran torjumiseksi olisi välttämä-
16903:           Ovatko poroa raadelleen karhun am-         töntä.
16904:        puneet miehet syyllistyneet omaisuuttaan         Nykyinen metsästyslaki (615/93) ei sisällä vas-
16905:        puolustaessaan metsästyslain rikkomi-         taavia säännöksiä, vaan ko. tapauksissa sovellet-
16906:        seen, ja mikäli ovat, onko metsästyslaki      tavaksi tulevat rikoslain ns. pakkotilasäännök-
16907:        tältä osin Hallituksen mielestä uudistetta-   set.
16908:        va?                                              Kysymyksessä mainitussa Kuusamon kar-
16909:                                                      hunampumistapauksessa syyteharkinta kuuluu
16910:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         poliisille. Säännöksiin ei ole suunnitteilla muu-
16911: vasti seuraavaa:                                     toksia.
16912: 
16913:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1994
16914: 
16915:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
16916:                                           1994 vp -    KK 378                                         3
16917: 
16918: 
16919: 
16920: 
16921:                                          Tili Riksdagens Talman
16922: 
16923:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ingick stadganden om avlivande av vissa skade-
16924: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         orsakande djur utan tillståndsförfarande och av-
16925: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       vikande från dem gällande fredning. Bland annat
16926: man Saapunki undertecknade spörsmål nr 378:            var det tillåtet att döda bjöm, som beträffades i
16927:                                                        en situation där detta var nödvändigt för att
16928:           Har personer, som för att försvara sin       avvärja överhängande hot mot ren.
16929:        egendom skjutit en bjöm när den rivit en           1 den nuvarande jaktlagen (615/93) ingår inte
16930:        ren, härvid gjort sig skyldiga tili brott mot   stadganden av motsvarande slag, utan i fall av
16931:        jaktlagen, och om så är fallet,                 den typ det här är fråga om skall straffiagens så
16932:           anser Regeringen att jaktlagen tili den-     kallade nödrättsstadganden tiliämpas.
16933:        na del borde revideras?                            1 det i spörsmålet nämnda fallet med den i
16934:                                                        Kuusamo kommun skjutna bjömen ankommer
16935:   Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-         det på polisen att pröva huruvida åtal väcks.
16936: samt följande:                                         Någon ändring av gällande stadganden är inte
16937:                                                        aktuell.
16938:   1 den jaktlag, som var i kraft fram tili1.8.1993,
16939: 
16940:      Helsingforsden 8 juni 1994
16941: 
16942:                                                         Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
16943:                                                  1994vp
16944: 
16945: Kirjallinen kysymys 379
16946: 
16947: 
16948: 
16949: 
16950:                                     Saapunki ym.: Ajokortin uusimiseen liittyvän muistutusmenettelyn
16951:                                        laajentamisesta
16952: 
16953: 
16954:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16955:    Auton ajokortin omistaville henkilöille tulee,      kohtuullista, että he voisivat ajaa autoa, kunnes
16956: heidän ylitettyään määrätyn ikärajan, huomau-          lääkäri toisin päättää.
16957: tus ajokortin uusimistarpeesta. Uusinnan yhtey-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16958: dessä henkilö joutuu esittämään hyväksyttävän          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16959: lääkärintodistuksen.                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16960:    Eri puolilta Suomea on tullut allekirjoittanei-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16961: den tietoon tapauksia, että etenkin sotaveteraa-
16962: ni-ikäisille henkilöille ei olekaan tullut ajokortin             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16963: uusimismuistutusta. Tämän vuoksi ovat useat                   siin ajokortin uusimismenettelyyn liitty-
16964: henkilöt menettäneet epähuomiossa ajokorttin-                 vän muistutuksen ulottamiseksi myös
16965: sa. Uuden ajokortin hankkiminen on etenkin elä-               vanhempiin ikäluokkiin, ja voiko jo van-
16966: keläisille kallista ja kokemusten mukaan muu-                 hentuneen kortin sekä hyväksyttävän
16967: toinkin hankalaa.                                             lääkärintodistuksen omaava henkilö saa-
16968:    Monet kortin menettäneet ovat ajaneet autoa                da ajokorttinsa voimaan nykyistä jousta-
16969: jopa 40 vuotta ilman yhtään kolaria, joten olisi              vammin?
16970: 
16971:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1994
16972: 
16973:           Pauli Saapunki                  Jukka Vihriälä                 Rose-Marie Björkenheim
16974: 
16975: 
16976: 
16977: 
16978: 2400321
16979: 2                                         1994 vp -    KK 379
16980: 
16981: 
16982: 
16983: 
16984:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16985: 
16986:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ajo-oikeus on voimassa. Ajokortista ilmenee ajo-
16987: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          oikeuden viimeinen voimassaolopäivä.
16988: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-          Pysyttääkseen ajo-oikeutensa voimassa 70
16989: le jäsenelle kansanedustaja Saapungin ym. näin         ikävuoteen saakka ajo-oikeuden haltijan on tie-
16990: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 379:               liikennelain 73 §:n mukaan toimitettava uusi lää-
16991:                                                        kärintodistus kahden kuukauden kuluessa 45,
16992:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         50, 55, 60 ja 65 vuotta täytettyään. Ajo-oikeuden
16993:        siin ajokortin uusimismenettelyyn liitty-       voimassaoloaika ilmenee ajokortista, kun sitä
16994:        vän muistutuksen ulottamiseksi myös             vastoin tässä tarkoitettu velvollisuus lääkärinto-
16995:        vanhempiin ikäluokkiin, ja voiko jo van-        distuksen toimittamiseen on kirjattu ainoastaan
16996:        hentuneen kortin sekä hyväksyttävän             lakiin. Tämän johdosta Autorekisterikeskus ryh-
16997:        lääkärintodistuksen omaava henkilö saa-         tyi aikoinaan muistuttamaan ajo-oikeuden halti-
16998:        da ajokorttinsa voimaan nykyistä jousta-        joita ajo-oikeuden voimassa pysyttämiseen liitty-
16999:        vammin?                                         västä ylimääräisestä velvollisuudesta. Asiasta
17000:                                                        muistuttaminen on vapaaehtoista toimintaa, ei
17001:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           säännöksissä velvoitettua. Muistutuskirjeen tu-
17002: vasti seuraavaa:                                       lematta jääminen, esimerkiksi puutteellisista tai
17003:                                                        virheellisistä osoitetiedoista johtuen, ei poista
17004:    Tieliikennelain 72 §:n mukaan (676/90) ajo-         ajo-oikeuden haltijalle laissa asetettua velvolli-
17005: oikeus on voimassa siihen saakka kunnes ajo-           suutta.
17006: oikeuden haltija täyttää 70 vuotta. Auton ajo-             Ottaen huomioon ajo-oikeuden joustavan jat-
17007: oikeus saadaan kuitenkin ensin vain kahdeksi           kamismenettelyn ja ajo-oikeuden voimassaolon
17008: vuodeksi. Ajokortti annetaan aina vain ajaksi,         ilmenemisen ajokortista liikenneministeriö ei
17009: jonka ajo-oikeus on voimassa. Ajokoruiin mer-          pidä muutoksia nykykäytäntöön tarpeellisina.
17010: kitään ajo-oikeuden viimeinen voimassaolopäi-          Ajokortin ja ajo-oikeuden voimassaolon tarkis-
17011: vä.                                                    tamista ja asian muistamista helpottaa lisäksi se,
17012:    Ajo-oikeuden jatkaminen 70 ikävuoden jäl-           että ajokorttia käytetään yleisesti henkilöllisyys-
17013: keen edellyttää erillistä hakemusta. Vaikka ajo-       asiakirjana.
17014: oikeus päättyy henkilön täyttäessä 70 vuotta,              Ministeriön tiedossa on ollut Autorekisteri-
17015: voidaan ajokorttilupaa ajo-oikeuden jatkami-           keskuksen pyrkimys muistuttaa 70 vuotta täyttä-
17016: seksi hakea vielä kuuden kuukauden ajan ajo-           viä ja sitä iäkkäämpiä ajo-oikeuden haltijoita
17017: oikeuden päättymisestä ilman uuden kuljettajan-        lähestyvästä ajo-oikeuden voimassaolon päätty-
17018: tutkinnon suorittamisvelvollisuutta. Lääkärin-         misestä. Ensimmäiset kirjeet Autorekisterikes-
17019: todistuksen ohella on ajokorttilupahakemuk-            kus lähetti tämän vuoden huhtikuussa niille ajo-
17020: seen tällöin liitettävä muu luotettava selvitys ajo-   oikeuden haltijoille,joiden ajo-oikeuden voimas-
17021: taidon säilymisestä. Ajo-oikeutta jatketaan 70         saolo päättyy heinäkuussa. Liikenneministeriö
17022: ikävuoden jälkeen enintään viisi vuotta kerral-        pitää tätä menettelyä asiassa riittävänä.
17023: laan. Ajokortti annetaan vain siksi ajaksi, jonka
17024: 
17025:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1994
17026: 
17027:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
17028:                                            1994 vp -   KK 379                                             3
17029: 
17030: 
17031: 
17032: 
17033:                                          Tili Riksdagens Talman
17034: 
17035:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           För att innehavaren skall kunna hålla sin kör-
17036: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         rätt i kraft tilis han fyllt 70 år bör han enligt
17037: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       vägtrafiklagens 73 § uppvisa läkarintyg inom två
17038: man Saapunki m.fl. undertecknade spörsmål              månader efter att han fyllt 45, 50, 55, 60 och 65 år.
17039: nr 379:                                                Körrättens giltighetstid framgår av körkortet,
17040:                                                        medan däremot den nyss nämnda skyldigheten
17041:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
17042:         att utsträcka påminnelsen om att körkor-       att uppvisa läkarintyg enbart är inskriven i lagen.
17043:                                                        Av denna anledning började Bilregistercentralen
17044:         tet bör fömyas tili att omfatta också de
17045:         äldre åldersgrupperna, och kommer en           i tiderna påminna körrättsinnehavarna om den-
17046:         person vars körkort har gått ut, men som       na extra skyldighet i samband med upprätthål-
17047:         innehar giltigt läkarintyg, att kunna för-     landet av körrätten. Att sända ut påminnelser är
17048:         nya sitt körkort lättare än hittilis?          frivillig verksamhet och ingen stadgad skyldig-
17049:                                                        het. Det faktum att påminnelsebrevet uteblir,
17050:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          t.ex. vid bristfålliga eller felaktiga adressuppgif-
17051:                                                        ter, befriar inte körrättsinnehavaren från hans
17052: anföra följande:
17053:                                                        lagstadgade skyldighet.
17054:    Enligt 72 § vägtrafiklagen (676/90) är körrät-          Med beaktande av att systemet för förläng-
17055: ten i kraft tili dess innehavaren fyller 70 år. Kör-   ning av körrätten är så smidigt och att körrättens
17056: rätt som gäller bil erhålls dock tili en början för    giltighetstid framgår av körkortet, anser trafik-
17057: endast två år. Körkort utfårdas alltid endast för      ministeriet det inte vara nödvändigt att ändra
17058: den tid körrätten är i kraft. Körrättens sista gil-    nuvarande praxis. Det faktum att körkortet all-
17059: tighetsdag antecknas i körkortet.                      mänt används som identitetshandling gör det
17060:    Beviljande av fortsatt körrätt för den .~om fyllt   lättare att kontrollera att körkortet och körrät-
17061: 70 år förutsätter en särskild ansökan. A ven om        ten gäller och att komma ihåg denna omständig-
17062: körrätten upphör då innehavaren fyller 70 år,          het.
17063: kan personen i fråga anhålla om körkortstill-              Enligt vad ministeriet erfarit, har Bilregister-
17064: stånd för fortsatt körrätt under sex månader efter     centralen strävat efter att påminna alla körrätts-
17065: att körrätten upphört utan att tvingas avlägga ny      innehavare som kommer att fylla 70 och även de
17066: förarexamen. Förutom läkarintyget bör även             som är äldre om att körrättens giltighetstid snart
17067: annan tillförlitlig utredning över bibehållen kör-     går ut. De första breven, breven tili dem vars
17068: förmåga företes. Efter att innehavaren fyllt 70 år     körrätt upphör i juli, sändes ut av Bilregistercen-
17069: förlängs körrätten med högst fem år i sänder.          tralen i april. Trafikministeriet anser att det räck-
17070: Körkort beviljas endast för den tid körrätten          er med denna åtgärd.
17071: gäller. Körrättens sista giltighetsdag framgår av
17072:  körkortet.
17073: 
17074:      Helsingforsden 22juni 1994
17075: 
17076:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
17077:                                                1994vp
17078: 
17079: Kirjallinen kysymys 380
17080: 
17081: 
17082: 
17083: 
17084:                                   Vuoristo: Karjala-kysymyksen käsittelystä Suomen ja Venäjän väli-
17085:                                      sissä suhteissa
17086: 
17087: 
17088:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17089:    Suhteemme Venäjään eivät enää lepää kiveen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17090: hakatusti sellaisten säänneltyjen sopimusten         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17091: pohjalla kuin aiemmin suhteemme Neuvostoliit-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17092: toon. Jopa Pariisin rauhansopimukseen puutut-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17093: tiin toimestamme (presidentti Koivisto vuonna
17094: 1990), kun maailma ympärillä muuttui, vaikka-                  Ovatko Hallituksen mielestä Suomen
17095: kin rauhansopimus sisällöltään ja sitovuudeltaan            ja Venäjän keskinäiset suhteet nyt kypsy-
17096: on monenkeskinen. Puuttumiseen ei mistään                   neet sellaiselle täysi-ikäisyyden tasolle,
17097: päin reagoitu. Liikkumavaraa on.                            että myös Karjalan ja muitten pakosta
17098:     Edelleen presidentti Jeltsinin vapaasti ja hy-          luovuttamiemme alueitten palauttami-
17099: vällä mielellä lausutut sanat äskeisen presidentti          nen takaisin Suomen yhteyteen voidaan
17100: Ahtisaaren suorittaman virallisen valtiovierailun           ottaa maittemme väliselle asialistalle oi-
17101: yhteydessä "Stalinin aggressiivisesta totalitaris-          keudellisen ja kestävän ratkaisun varmis-
17102: min politiikasta" Karjalan miehittämisessä, jota            tamiseksi, ja edelleen,
17103: hän "Suomen presidentin kanssa ei voi sallia",                 yhtyykö Hallitus presidentti Jeltsinin
17104: osoittavat, että kaikkia välillämme olevia kysy-            rehelliseen arvioon Karjalan oikeudetto-
17105: myksiä voidaan nyt käsitellä mutkattomasti ja               masta miehittämisestäja mihin toimiin se
17106: pelotta, kun tahdotaan. Voimme suoristaa sel-               ryhtyy kantansa julkituomiseksi?
17107: kämme.
17108: 
17109:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1994
17110: 
17111:                                            Raimo Vuoristo
17112: 
17113: 
17114: 
17115: 
17116: 2400321
17117: 2                                       1994 vp -   KK 380
17118: 
17119: 
17120: 
17121: 
17122:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17123: 
17124:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mat totuudenmukaisessa valossa. Tästä on osoi-
17125: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tuksena presidentti Jeltsinin lausunto, jossa tuo-
17126: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mittiin Karjalan anastaminen Stalinin hyökkäys-
17127: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vuoriston      politiikkana.
17128: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 380:          Hallitus lähtee kuitenkin siitä, että rajat Neu-
17129:                                                     vostoliiton ja sittemmin Venäjän kanssa on mää-
17130:           Ovatko Hallituksen mielestä Suomen        ritelty kansainvälisissä sopimuksissa. Suomen ja
17131:        ja Venäjän keskinäiset suhteet nyt kypsy-    Venäjän vuoden 1992 suhteiden perussopimuk-
17132:        neet sellaiselle täysi-ikäisyyden tasolle,   sessa on sitouduttu säilyttämään yhteinen raja
17133:        että myös Karjalan ja muitten pakosta        hyvän naapuruuden ja yhteistyön rajana
17134:        luovuttamiemme alueitten palauttami-         ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti sen louk-
17135:        nen takaisin Suomen yhteyteen voidaan        kaamattomuutta ja toistensa alueellista koske-
17136:        ottaa maittemme väliselle asialistalle oi-   mattomuutta kunnioittaen. Päätösasiakirjan
17137:        keudellisenja kestävän ratkaisun varmis-     mukaan rajoja voidaan muuttaa kansainvälisen
17138:        tamiseksi, ja edelleen,                      oikeuden mukaisesti rauhanomaisin keinoin ja
17139:           yhtyykö Hallitus presidentti Jeltsinin    sopimusteitse.
17140:        rehelliseen arvioon Karjalan oikeudetto-        Suomella ei ole aluevaatimuksia Venäjän
17141:        masta miehittämisestä ja mihin toimiin se    suuntaan. Periaatteessa ei kuitenkaan ole syytä
17142:        ryhtyy kantansa julkituomiseksi?             sulkea pois mahdollisuutta, että Neuvostoliitolle
17143:                                                     luovutetuista alueista tai niiden käytöstä voitai-
17144:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        siin neuvotella uudelta pohjalta, jos Venäjällä on
17145: vasti seuraavaa:                                    tähän valmius. Venäjä ei tällä hetkellä ole halu-
17146:   Suomen hallitus arvostaa sitä, että myös Ve-      kas keskustelemaan rajojensa muuttamisesta.
17147: näjällä nähdään lähihistorian traagiset tapahtu-
17148: 
17149:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1994
17150: 
17151:                                                              Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
17152:                                          1994 vp -   KK 380                                             3
17153: 
17154: 
17155: 
17156: 
17157:                                        Tili Riksdagens Talman
17158: 
17159:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Ryssland ser de tragiska händelsema i närhistori-
17160: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       en i ett sanningsenligt ljus. President Jeltsins ytt-
17161: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     rande, vari beslagtagandet av Karelen fördöm-
17162: man Vuoristo undertecknade spörsmål nr 380:          des som Stalins aggressionspolitik är ett teeken
17163:                                                      på detta.
17164:           Anser Regeringen att relationema              Regeringens utgångspunkt är dock att grän-
17165:        mellan Finland och Ryssland numera ut-        sen mot Sovjetunionen och sedermera Ryssland
17166:        vecklats tili en sådan nivå av mognad att     har fastställts i intemationella fördrag. 1 överens-
17167:        ett återlämnande tili Finland också av        kommelsen mellan Finland och Ryssland från år
17168:        Karelen och andra områden som vi tving-       1992 om grundema för relationema har ländema
17169:        ades avstå ifrån kan tas upp på agendan       utfåst sig att bevara den gemensamma gränsen
17170:        mellan våra Iänder för att säkerställa en     som grannsämjans och samarbetets gräns och
17171:        judiciell och hållbar lösning, och ytterli-   partema respekterar i enlighet med KSSE-slut-
17172:        gare,                                         akten gränsens okränkbarhet och varandras ter-
17173:           förenar sig Regeringen med president       ritoriella integritet. Enligt slutakten kan gränser-
17174:        Jeltsins årliga bedömning om den oberät-      na i enlighet med intemationell rätt ändras med
17175:        tigade karelska ockupationen och vilka        fredliga medel och genom överenskommelser.
17176:        åtgärder kommer den att vidta för att            Finland har inga territoriella anspråk på R yss-
17177:        offentliggöra sin ståndpunkt?                 land. 1 princip är det dock inte skäl att utesluta
17178:                                                      möjligheten att förhandlingar på ny grund kunde
17179:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        föras om de tili Sovjetunionen överlämnade om-
17180: anföra följande:                                     rådena eller om deras användning, om Ryssland
17181:                                                      är berett därtili. För närvarande är Ryssland inte
17182:    Finlands regering uppskattar att man också i      viliigt att diskutera ändringar av landets gränser.
17183: 
17184:      Helsingforsden 20 juni 1994
17185: 
17186:                                                                    Utrikesminister Heikki Haavisto
17187:                                                  1994vp
17188: 
17189: Kirjallinen kysymys 381
17190: 
17191: 
17192: 
17193: 
17194:                                     Kalliomäki ym.: Lääkekulujen nykyistä kattavammasta korvaami-
17195:                                         sesta
17196: 
17197: 
17198:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17199: 
17200:     Vuoden 1994 alusta muuttuivat sairausvakuu-           Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on
17201: tuslain korvattavien lääkkeiden korvausprosen-         lainmuutoksen käsittelyn yhteydessä esittänyt
17202: tit niin, että ne ovat tällä hetkellä 100, 75 tai 50   eduskunnan päätettäväksi ja on myös eduskun-
17203: prosenttia. Lääkkeiden omavastuuosuus on 50-           nan päätökseksi kirjattu seuraava teksti:
17204: prosenttisesti korvattavilla lääkkeillä 50 mark-           "Eduskunta edellyttää hallituksen huolehti-
17205: kaa ja 75- sekä 100-prosenttisesti korvattavilla       van siitä, että tehdään mahdolliseksi useamman
17206: lääkkeillä 25 markkaa.                                 ostokerran pitäminen yhtenä ostokertana oma-
17207:     Kansalaisten lääkekustannukset ovat lisään-        vastuuta perittäessä silloin, kun lääke ominai-
17208: tyneet korvausprosenttien muutosten ja omavas-         suuksiensa takia tai sairauden johdosta on myy-
17209: tuiden kasvun kautta. Esimerkiksi reumaa sai-          tävänä pieninä annoksina, sekä silloin, kun pie-
17210: rastava henkilö joutuu usein syömään rinnak-           nien lääke-erienmäärääminenon tarpeellista po-
17211: kain tulehduksiin vaikuttavia lääkkeitä sekä ki-       tilaan kannalta tarkoituksenmukaisen lääkityk-
17212: pulääkkeitä. Tällöin muodostuu tilanteita, joissa      sen selvittämiseksi."
17213: lääkkeitä ostava henkilö joutuu samalla kertaa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17214: maksamaan useampia kuin yhden perusosan,               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17215: esimerkiksi sekä 50 että 25 markkaa. Kun lääk-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17216: keitä saa yleensä 3 kuukauden annoksen kerral-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17217: laan, asiakkaalta kuluu pelkkiin perusosiin 600
17218: markkaa. Tähän joudutaan usein lisäämään                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
17219: muiden sairauksien lääkkeet ja samalla perus-                 tynyt eduskunnan sairausvakuutuslain
17220: maksut.                                                       käsittelyn yhteydessä tekemän päätöksen
17221:                                                               toimeenpanemiseksi?
17222:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1994
17223: 
17224:                      Antti Kalliomäki                           Tuulikki Hämäläinen
17225: 
17226: 
17227: 
17228: 
17229: 2400321
17230: 2                                           1994 vp -    KK 381
17231: 
17232: 
17233: 
17234: 
17235:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
17236:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           töksessä mainittuja lääkeaineita ovat klotsapiini
17237: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            vaikeissa psykooseissa ja muissa vaikeissa mie-
17238: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          lenterveyden häiriöissä, peritoneaalidialyysi-
17239: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kallio-             liuokset dialyysihoitoa edellyttävässä uremiassa
17240: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            sekä lääketieteellinen happi hengityssairauksissa
17241: n:o 381:                                                 sekä sydän- ja verisuonisairauksissa.
17242:                                                             Poikkeavaa ostokertaa voidaan noudattaa
17243:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-        vain silloin, kun potilas hankkii lääkkeensä sa-
17244:         tynyt eduskunnan sairausvakuutuslain             masta apteekista. Poikkeavaan ostokertaan oi-
17245:         käsittelyn yhteydessä tekemän päätöksen          keuttavien lääkkeiden luetteloa ei voida laajen-
17246:         toimeenpanemiseksi?                              taa suureksi, koska vakuutetut saavat lääkkeet
17247:                                                          korvattuina suoraan apteekista ja menettely
17248:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             edellyttää apteekin seuraavan potilaan lääkeos-
17249: vasti seuraavaa:                                         toja. Apteekit toimittavat kuukaudessa noin 2
17250:                                                          miljoonaa reseptiä, eikä niillä ole mahdollisuutta
17251:    Lääkekorvausten uudistamista koskevan sai-            seurata yksityiskohtaisesti eri potilaiden lääke-
17252: rausvakuutuslain muutosesityksen yhteydessä              käyttöä. Asiakkaat voivat asioida myös eri ap-
17253: (HE 250/1993 vp) eduskuntaedellytti hallituksen          teekeissa, eikä resepteistä ilmene, mihin sairau-
17254: huolehtivan siitä, että tehdään mahdolliseksi            teen lääke on määrätty.
17255: useamman ostokerran pitäminen yhtenä osto-                  Kysymyksessä on arvioitu, että potilas joutui-
17256: kertana omavastuuta perittäessä silloin, kun lää-        si useaan eri lääkekorvausluokkaan kuuluvia
17257: ke ominaisuuksiensa takia tai sairaudenjohdosta          lääkkeitä ostaessaan maksamaan kiinteän oma-
17258: on myytävä pieninä annoksina, sekä silloin, kun          vastuuosuuden verran lisäkustannuksia.
17259: pienien lääke-erien määrääminen on tarpeellista             Kuitenkin kiinteän omavastuuosuuden ai-
17260: potilaan kannalta tarkoituksenmukaisen lääki-            heuttama lisäkustannus ostokerralta verrattuna
17261: tyksen selvittämiseksi. Sairausvakuutuslain              siihen, ettei sanottua omavastuuta olisi ollen-
17262: 9 §:ää täydennettiin siten, että sosiaali- ja terveys-   kaan, on potilaalle peruskorvausryhmässä 25
17263: ministeriön päätöksellä määrätään, mitä osto-            markkaa, 75 prosentin korvausryhmässä 18,75
17264: kerralla yleensä tarkoitetaan, sekä tästä poikkea-       markkaa ja 100 prosentin korvausryhmässä 25
17265: misesta eräissä tapauksissa.                             markkaa. Jos lääkkeitä hankitaan kolmen kuu-
17266:    Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 8 päivänä        kauden erissä, aiheutuu kiinteistä omavastuu-
17267: maaliskuuta 1994 päätöksen sairausvakuutus-              osuuksista peruskorvausryhmässä 100 markan,
17268: lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetusta ostokerras-        75 prosentin korvausryhmässä 75 markan ja 100
17269: ta (210/94). Päätöksessä luetellaan ne tilanteet,        prosentin korvausryhmässä 100 markan lisäkus-
17270: joissa omavastuu peritään poikkeuksellisesti kol-        tannus vuodessa.
17271: men kuukauden hoitoaikaa vastaavasta lääke-                 Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa lääkekor-
17272: määrästä, vaikka lääke olisi ostettu useana osa-         vausuudistuksen toimeenpanon toimivuutta ja
17273: ostona sanotun kolmen kuukauden aikana. Pää-             ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin.
17274: 
17275:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1994
17276: 
17277:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
17278:                                            1994 vp -   KK 381                                          3
17279: 
17280: 
17281: 
17282: 
17283:                                          Tili Riksdagens Talman
17284: 
17285:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       vid svåra psykoser och andra svåra mentala stör-
17286: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ningar, peritonealdialysvätskor vid uremi som
17287: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       förutsätter dialysbehandling samt medicinskt
17288: man Kalliomäki m.fl. undertecknade spörsmål            syre vid sjukdomar i andningsorganen samt
17289: nr 381:                                                hjärt- och neurologiska sjukdomar.
17290:                                                           Ovan nämnda undantagsförfarande kan till-
17291:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       lämpas endast om patienten skaffar läkemedlen
17292:        för verkställigheten av det beslut som          på ett och samma apotek. Förteckningen över
17293:        riksdagen fattade i samband med be-             läkemedel som berättigar tili undantagsförfaran-
17294:        handlingen av sjukförsäkringslagen?             det kan inte göras lång, eftersom de försäkrade
17295:                                                        får läkemedlen ersatta direkt på apoteket och
17296:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          förfarandet kräver att apoteket följer med pa-
17297: anföra följande:                                       tientemas läkemedelsinköp. Apoteken expedie-
17298:                                                        rar ca 2 miljoner recept per månad och de har inte
17299:    1 samband med det förslag till ändring av           möjlighet att i detalj följa med olika patienters
17300: sjukförsäkringslagen som gällde en revidering av       läkemedelsbruk. Kundema kan också anlita oli-
17301: läkemedelsersättningssystemet (RP 250/1993 rd)         ka apotek och apoteken kan inte med ledning av
17302: förutsatte riksdagen att regeringen ser tili att det   receptet veta för viiken sjukdom läkemedlet har
17303: blir möjligt att flera inköpstillfållen betraktas      ordinerats.
17304: som ett och samma inköpstillfålle vid debitering-         1 spörsmålet antas att en patient som köper
17305: en av självriskandelen i sådana fall där läkemed-      läkemedel tillhörande olika ersättningsgrupper
17306: let på grund av sina egenskaper eller tili följd av    åsamkas en tilläggskostnad som motsvarar den
17307: sjukdomen skall säljas i små mängder och i såda-       fasta självriskandelen.
17308: na fall där ordination av små läkemedelsmäng-             Faktum är dock, att den tilläggskostnad som
17309: der är nödvändig för utredande av viiken medici-       självriskandelen orsakar per inköpstillfålle -
17310: nering som är ändamålsenlig med tanke på pa-           jämfört med att denna självriskandel inte alls
17311: tienten. Tili 9 § sjukförsäkringslagen fogades ett     skulle finnas - för patientens del uppgår tili 25
17312: stadgande, enligt vilket det genom beslut av soci-     mk i basersättningsgruppen, tili 18,75 mk i den
17313: al- och hälsovårdsministeriet bestäms vad som i        grupp läkemedel som ersätts till 75% och till25
17314: allmänhet avses med inköpstillfålle samt om av-        mk i den grupp läkemedel som ersätts tili 100 %.
17315: vikelse från detta i vissa fall.                       Om läkemedel anskaffas för tre månaders be-
17316:     Social- och hälsovårdsministeriet utfårdade        handling kommer de fasta självriskandelama att
17317: den 8 mars 1994 ett beslut om inköpstillfålle som      orsaka en tilläggskostnad på 100 mk per år i
17318: avses i 9 § 2 mom. sjukförsäkringslagen (210/94).      basersättningsgruppen, 75 mk per år i den grupp
17319: 1 beslutet uppräknas de situationer där den för-       läkemedel som ersätts till 75% och 100 mk per år
17320: säkrades självrisk undantagsvis uppbärs för en         i den grupp läkemedel som ersätts tili 100 %.
17321: mängd som motsvarar tre månaders behandling,              Social- och hälsovårdsministeriet följer med
17322: fastän mängden har anskaffats genom flera del-         hur reformen beträffande läkemedelsersätt-
17323: inköp under dessa tre månader. De läkemedel            ningama utfaller i praktiken och vidtar vid behov
17324: som nämns i beslutet är klozapin som ordineras         åtgärder i saken.
17325: 
17326:      Helsingforsden 22juni 1994
17327: 
17328:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
17329:                                                   1994vp
17330: 
17331: Kirjallinen kysymys 382
17332: 
17333: 
17334: 
17335: 
17336:                                     Kalliomäki ym.: Keliakiapotilaiden erityisruokavalion aiheutta-
17337:                                         mien lisäkustannusten korvaamisesta
17338: 
17339: 
17340:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17341: 
17342:     Keliaakikkoja eli henkilöitä, jotka ohutsuolen      asiaksi. Yhteiskunnan tehtävänä on katsoa, että
17343: sairauden vuoksi eivät voi käyttää ruokavaliossa        sairaudesta kärsivällä, kuten keliaakikolla, on
17344: Suomessa viljeltäviä yleisimpiä viljalajeja sisältä-    oltava myös oikeus tasavertaiseen ja kohtuuhin-
17345: viä tuotteita, on arvioitu olevan maassamme             taiseen ruoan saantiin.
17346: noin 10 000, joista noin puolet on todettu diag-           Luontevin vaihtoehto tilanteen kotjaamiseksi
17347: noosipohjaisesti tautia sairastaviksi.                  olisi muuttaa sairausvakuutuslakia niin, että ke-
17348:     Keliaakikoille aiheutuu vuosittain keskimää-        liaakikkojen erikoisruokavaliosta aiheutuvat li-
17349: rin 6 000 markan lisäkustannus ruokavaliosta.           säkustannukset korvattaisiin sairausvakuutus-
17350: Lisäkustannuksia aiheutuu siitä, että kotimaiset        lain perusteella. Toinen vaihtoehto olisi muuttaa
17351: viljatuotteet joudutaan korvaamaan sellaisilla          vammaistukilakia ja kansaneläkelakia niin, että
17352: ulkomaisilla tuotteilla kuin soija, maissi, hirssi ja   lisäkustannukset korvattaisiin keliaakikoille
17353: riisi.                                                  vammaistuen ja eläkkeensaajille hoitotuen kaut-
17354:     Monet kunnat ovat korvanneet ylimääräiset           ta. Näin korvaus olisi sama koko maassa.
17355: kustannukset harkinnanvaraisesti vammaispal-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
17356: velulain pohjalta. Kunnat ovat kuitenkin kiristy-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17357: neen taloudellisen tilanteen johdosta lakanneet         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17358: korvaamasta taudista johtuvia lisäkustannuksia.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17359:     Jatkuva ja täydellinen ruokavalio on ehdoton
17360: edellytys keliaakikon terveydentilan säilymiselle.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17361: Keliakia ei kuitenkaan ole luokiteltavissa vam-                ryhtyä keliakiaa sairastavien henkilöiden
17362: maisuudeksi vaan sairaudeksi, jota voidaan hoi-                ruokakustannusten saattamiseksi mui-
17363: taa vain erikoisruokavaliolla, ei lääkityksellä.               den kansalaisten kanssa tasavertaiselle
17364:     Riittävä ja terveellinen ravinto on katsottu               tasolle?
17365: kansalaisten perusturvaan oleellisesti liittyväksi
17366: 
17367:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1994
17368: 
17369:                       Antti Kalliomäki                           Tuulikki Hämäläinen
17370: 
17371: 
17372: 
17373: 
17374: 2400321
17375: 2                                          1994 vp -   KK 382
17376: 
17377: 
17378: 
17379: 
17380:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17381:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sen hoitotukea saavia keliakiaa sairastavia lapsia
17382: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          on noin 800.
17383: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Vammaistukea ja eläkkeensaajien hoitotukea
17384: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kallio-           ei keliakiaa Sairastavalle sen sijaan ole voitu mak-
17385: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          saa, koska näiden tukien maksaminen edellyttää
17386: n:o 382:                                               toimintakyvyn alentumista sairauden tai vam-
17387:                                                        manjohdosta. Keliakiaa sairastaviin rinnastetta-
17388:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         via ovat dermatitis herpetiformis -nimistä iho-
17389:        ryhtyä keliakiaa sairastavien henkilöiden       sairautta potevat henkilöt, joita arvioidaan ole-
17390:        ruokakustannusten saattamiseksi mui-            van Suomessa noin 2 500-5 000. Osa näistä si-
17391:        den kansalaisten kanssa tasavertaiselle         sältyy keliakiaa sairastaviin. Jos kaikki edellä
17392:        tasolle?                                        mainitut saatettaisiin vammaistuki- tai eläkkeen-
17393:                                                        saajien hoitotukijärjestelmän piiriin, uudistuk-
17394:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sesta aiheutuvat lisäkustannukset olisivat vuosi-
17395: vasti seuraavaa:                                       tasolla enimmillään noin 35 miljoonaa markkaa.
17396:                                                        Laskelma on tehty alimman vammaistuen ja
17397:    Kysymys keliakiaa sairastavien henkilöiden          eläkkeensaajien hoitotuen perusteella.
17398: sosiaaliturvasta on ollut vireillä sosiaali- ja ter-       Lisäksi vammaispalvelulain (380/87) 9 §:n no-
17399: veysministeriössä useita vuosia. Keliakiaa sairas-     jalla korvataan erityisravintokustannuksia.
17400: tavia henkilöitä on arvioitu olevan Suomessa           Vammaispalvelulain soveltamisessa on ollut
17401: noin 10 000, joista noin 5 000 henkilön diagnoosi      kuntakohtaisesti joitakin eroja, eikä yhtenäistä
17402: on varmistettu. Keliakiasta aiheutuvat ylimää-         käytäntöä kaikilta osiltaan ole vielä muodostu-
17403: räiset ravintokustannukset ovat potilasta koh-         nut. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä lääninhal-
17404: den noin 500 markkaa kuukaudessa.                      litukset viranomaisina valvovat ja ohjaavat osal-
17405:    Kirjallisessa kysymyksessä esitetään, että ke-      taan lain käytännön soveltamista. Lisäksi vam-
17406: liakiaa sairastavien erityisruokavalion kustan-        maispalvelulain mukaisella muutoksenhaku-
17407: nukset voitaisiin korvata sairausvakuutuslain          mahdollisuudella turvataan lain soveltamisen oi-
17408: perusteella. Sairausvakuutuksen lääkekorvaus-          keellisuus kussakin yksittäistapauksessa. Vam-
17409: järjestelmän kautta korvataan kliinisiä ravinto-       maispalvelulaki on toissijainen.
17410: valmisteita tiettyjen valtioneuvoston päätökses-           Erikoisvalmisteiset elintarvikkeet eivät jous-
17411: sä mainittujen sairauksien hoidossa. Näissä sai-       tavasti sovellu korvattaviksi sairausvakuutuslain
17412: rauksissa kliinisten ravintovalmisteiden käyttö        mukaisen lääkekorvausjärjestelmän kautta
17413: voidaan rinnastaa välttämättömiin lääkeainei-          muun muassa sen johdosta, että kaikille korvat-
17414: siin, joita ilman potilas ei tule toimeen. Sairaus-    taville lääkkeille vahvistetaan korvausperusteek-
17415: vakuutuslain mukaan edellytyksenä korvauksil-          si viranomaisen hyväksymä hinta.
17416: le on, että valmisteelle on vahvistettu korvauspe-         Vammaistuki- ja eläkkeensaajien hoitotuki-
17417: rusteeksi hyväksyttävä kohtuullinen tukkuhinta         säännöksiä luotaessa tavoitteena on ollut korva-
17418: ja ettävalmisteon ostettu reseptillä. Keliaakik-       ta sairauden tai vamman vuoksi toimintakyvyn
17419: kojen käyttämien soijan, riisin, maissin ja hirssin    alentumisesta aiheutuvaa avuntarvetta ja erityis-
17420: tuominen tähän korvausjärjestelmään on lääk-           kustannuksia. Tällöin tuen maksaminen henki-
17421: keiden korvattavuusperiaatteille vierasta ja hin-      löille, joiden toimintakyky ei ole alentunut, sopii
17422: nanvahvistusmenettely hallinnollisesti raskasta.       huonosti näihinkin tukimuotoihin. Jos kuitenkin
17423:    Keliakiaa sairastavista potilaista lapset saavat    keliakiaa sairastavien ruokavaliosta aiheutuvia
17424: kansaneläkelaitoksen myöntämää hoitotukea.             kustannuksia korvattaisiin vammaistuelia ja
17425: Hoitotukea maksetaan yleensä korotettuna hoi-          eläkkeensaajien hoitotuella, edellyttäisi se eri-
17426: totukena määrältään 949 markkaa kuukaudessa.           tyissäännösten ottamista tämän sairausryhmän
17427: Tuella on tarkoitettu turvata lapsen hoidosta ai-      osalta vammaistukilakiin ja kansaneläkelakiin.
17428: heutuvaa taloudellista ja muuta rasitusta. Lap-        Tämä saattaisi kuitenkin aiheuttaa paineita mui-
17429:                                        1994 vp -   KK 382                                           3
17430: 
17431: denkin vastaavien sairausryhmien osalta erillis-   etuuksia, vaikkakaan nykykäsityksen mukaan
17432: säännösten ottamisesta lakeihin. Esimerkiksi       näistä ei aiheudu ylimääräisiä ruokavaliokustan-
17433: munuaistautipotilaiden ruokavaliosta aiheutuu      nuksia.
17434: ylimääräisiä kustannuksia. Myös diabeteksen ja        Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa tilannetta
17435: laktoosi-intoleranssin perusteella haetaan näitä   ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin.
17436: 
17437:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1994
17438: 
17439:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
17440: 4                                         1994 vp -   KK 382
17441: 
17442: 
17443: 
17444: 
17445:                                         Tili Riksdagens Talman
17446: 
17447:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Handikappbidrag och vårdbidrag till pen-
17448: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        sionstagare har däremot inte kunnat betalas till
17449: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      celiakipatienter, eftersom utbetalningen av dessa
17450: man Kalliomäki m.fl. undertecknade spörsmål           bidrag förutsätter nedsatt funktionsförmåga på
17451: nr 382:                                               grund av sjukdom eller handikapp. Personer med
17452:                                                       hudsjukdomen dermatitis herpetiformis kan
17453:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        jämställas med dem som har celiaki och antalet
17454:        ta för att matkostnaderna för personer         personer med denna hudsjukdom beräknas upp-
17455:        med celiaki skall fås på samma nivå som        gå till ca 2 500-5 000 i Finland. En del av dessa
17456:        matkostnaderna för andra medborgare?           har också celiaki. Om alla ovan nämnda tas med
17457:                                                       i systemet med handikappbidrag och vårdbidrag
17458:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         till pensionstagare blir merkostnaderna för en
17459: anföra följande:                                      sådan reform maximalt ca 35 milj. mk på årsnivå.
17460:                                                       Beräkningen har gjorts på grundval av det lägsta
17461:    Frågan om socialskyddet för personer med           handikappbidraget och vårdbidraget till pen-
17462: celiaki har varit aktuell vid social- och hälso-      sionstagare.
17463: vårdsministeriet flera år. Det har beräknats att          Dessutom ersätts kostnader för specialkost
17464: antalet personer med celiaki är ca 10 000 i Fin-      med stöd av 9 § lagen om service och stöd på
17465: land. För 5 000 av dessa är diagnosen säker. De       grund av handikapp (380/87). Vid tillämpningen
17466: extra matkostnader som sjukdomen medför är ca         av lagen om service och stöd på grund av handi-
17467: 500 mk per månad och patient.                         kapp har det kommunvis förekommit vissa skill-
17468:    1 det skriftliga spörsmålet föreslås att kostna-   nader och någon enhetlig praxis har ännu inte
17469: dema för celiakipatienternas specialdiet skall        utformats i alla avseenden. Social- och hälso-
17470: kunna ersättas på grundval av sjukförsäkringsla-      vårdsministeriet samt länsstyrelserna övervakar
17471: gen. Via sjukförsäkringens läkemedelsersätt-          och leder som myndigheter den praktiska till-
17472: ningssystem ersätts kliniska näringspreparat vid      lämpningen av lagen. Dessutom garanteras rik-
17473: behandlingen av vissa sjukdomar som nämns i ett       tigheten i tillämpningen av lagen om service och
17474: statsrådsbeslut. 1 dessa sjukdomar kan använd-        stöd på grund av handikapp i varje enskilt fall
17475: ningen av kliniska näringspreparat jämställas         genom att lagen ger en möjlighet att söka änd-
17476: med nödvändiga läkemedelssubstanser utan vil-         ring. Lagen är sekundär.
17477: ka patienten inte kan klara sig. För att ersättning       Speciallivsmedel kan inte på ett flexibelt sätt
17478: skall kunna betalas förutsätts enligt sjukförsäk-     ersättas via läkemedelsersättningssystemet enligt
17479: ringslagen att ett skäligt partipris som kan godtas   sjukförsäkringlagen, bl.a. för att ett pris som
17480: som ersättningsgrund har fastställts för prepara-     godkänts av myndigheten fastställs som ersätt-
17481: tet och att preparatet är receptbelagt. Att i detta   ningsgrund för alla läkemedel som ersätts.
17482: system ta med soja, ris, majs och hirs, som celia-        När stadgandena om handikappbidrag och
17483: kipatienterna använder, är främmande för prin-        vårdbidrag till pensionstagare utformats har syf-
17484: ciperna för systemet med ersättningsgilla läkeme-     tet varit att ersätta det behov av hjälp och de
17485: del och förfarandet vid fastställande av priset är    specialkostnader som uppkommit genom att
17486: administrativt tungt.                                 funktionsförmågan är nedsatt på grund av sjuk-
17487:    Av celiakipatienterna får barnen vårdbidrag        dom eller handikapp. Härvid passar betalningen
17488: av folkpensionsanstalten. Vårdbidraget betalas i      av bidrag till personer vilkas funktionsförmaga
17489: allmänhet som förhöjt vårdbidrag till ett belopp      inte är nedsatt illa in också i dessa bidragsformer.
17490: av 949 mark per månad. A vsikten med bidraget         Om kostnaderna för celiakipatienternas diet
17491: är att underlätta den ekonomiska och övriga           dock ersattes med handikappbidrag och vårdbi-
17492: belastning som vården av barnet medför. Ca 800        drag till pensionstagare, skulle detta förutsätta
17493: barn som har celiaki får vårdbidrag.                  att specialstadganden för denna sjukdomsgrupps
17494:                                          1994 vp -   KK 382                                         5
17495: 
17496: vidkommande tas in i lagen om handikappbidrag        diabetespatienter och personer som lider av lak-
17497: och i folkpensionslagen. Detta kunde emellertid      tos-intolerans ansöker om dessa förmåner fastän
17498: medföra krav på att specialstadganden också för      dessa sjukdomar inte medför extra kostnader för
17499: andra motsvarande sjukdomsgruppers vidkom-           dieten.
17500: mande skall tas in i lagarna. T .ex. njursjukdoms-      Social- och hälsovårdsministeriet följer läget
17501: patienternas diet medför extra kostnader. Också      och vidtar åtgärder vid behov.
17502: 
17503:      Helsingforsden 22juni 1994
17504: 
17505:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
17506:                                                  1994 vp
17507: 
17508: Kirjallinen kysymys 383
17509: 
17510: 
17511: 
17512: 
17513:                                     Kekkonen: Eläkkeensaajien kansaneläke- ja sairausvakuutusmak-
17514:                                         susta
17515: 
17516: 
17517:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17518: 
17519:     Sopiessaan Suomen EU-jäsenyysneuvottelui-          keensaajilta peritään jo nyt ylimääräistä kansan-
17520: hin liittyvästä ns. kansallisesta tukipaketista hal-   eläkevakuutusmaksua 1,00 penniä äyriltä. Li-
17521: litus päätti esittää, että kompensaationa palkan-      säksi eläkkeensaajat maksavat ylimääräistä sai-
17522: saajan työeläkevakuutusmaksun kaavaillusta             rausvakuutusmaksua 3,00 penniä äyriltä.
17523: yhden prosenttiyksikön korotuksesta palkansaa-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17524: jien kansaneläkevakuutusmaksua alennetaan              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17525: yhdellä prosenttiyksiköllä 1.1.1995. Palkansaa-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17526: jan nykyinen kansaneläkevakuutusmaksu on               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17527:  1,55 penniä äyriltä.
17528:     Hallitus ei päätöksessään kuitenkaan puhu                    Aikooko Hallitus ulottaa suunnittele-
17529: mitään eläkkeensaajien kansaneläkevakuutus-                   mansa 1.1.199 5 voimaan tulevaksi aiotun
17530: maksun vastaavanlaisesta alentamisesta. Sen                   palkansaajan kansaneläkevakuutusmak-
17531: puolesta voidaan esittää ainakin kaksi peruste-               sun yhden prosenttiyksikön alennuksen
17532:  lua. Ensinnäkin palkansaajan työeläkevakuutus-               koskemaan myös eläkkeensaajia, ja
17533: maksu otetaan huomioon TEL-indeksin lasken-                      millä aikataululla Hallitus aikoo luo-
17534:  nassa, joten on johdonmukaista, että kansanelä-              pua eläkkeensaajilta perittävästä kansan-
17535:  kevakuutusmaksun alentaminen ulotetaan kos-                  eläkevakuutusmaksusta ja sairausvakuu-
17536:  kemaan myös eläkkeensaajia. Ja toiseksi eläk-                tusmaksun korotetusta osasta?
17537: 
17538:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1994
17539: 
17540:                                            Antero Kekkonen
17541: 
17542: 
17543: 
17544: 
17545: 240032J
17546: 2                                        1994 vp -   KK 383
17547: 
17548: 
17549: 
17550: 
17551:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17552: 
17553:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       0,20 prosentista 1,87 prosenttiin ennakkoperin-
17554: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nän alaisesta palkasta. Samassa yhteydessä nos-
17555: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tettiin eläketuloa saavien henkilöiden korotettu
17556: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero          sairausvakuutusmaksu kolmeen penniin veroäy-
17557: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        riltä.
17558: n:o 383:                                                 Eläketulosta perittävä kansaneläkevakuutus-
17559:                                                      maksu on tällä hetkellä 2,55 penniä kunnallisve-
17560:           Aikooko Hallitus ulottaa suunnittele-      rotuksessa vahvistetulta veroäyriltä. Eläketulos-
17561:        mansa 1.1.1995 voimaan tulevaksi aiotun       ta perittävä sairausvakuutusmaksu on vastaa-
17562:        palkansaajan kansaneläkevakuutusmak-          vasti 4,90 penniä äyriltä. Siltä osin kuin verotet-
17563:        sun yhden prosenttiyksikön alennuksen         tavat eläketulot ylittävät 80 000 äyriä, sairausva-
17564:        koskemaan myös eläkkeensaajia, ja             kuutusmaksu on 6,80 penniä äyriltä.
17565:           millä aikataululla Hallitus aikoo luo-         Eläkkeensaajien eläketurvan riittävyydestä
17566:        pua eläkkeensaajilta perittävästä kansan-     tullaan huolehtimaan siten, että ensi vuoden
17567:        eläkevakuutusmaksusta ja sairausvakuu-        alussa tehdään eläkkeisiin indeksitarkistukset,
17568:        tusmaksun korotetusta osasta?                 joilla on tarkoitus turvata työeläkkeiden ja kan-
17569:                                                      saneläkkeiden reaalisen tason säilyminen. Halli-
17570:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tus on toukokuussa antanut eduskunnalle tätä
17571: vasti seuraavaa:                                     koskevat lakiesitykset.
17572:                                                          Suomen EU-jäsenyysneuvotteluihin liittyvän
17573:    Veronluonteista kansaneläkevakuutusmak-           ns. kansallisen tukipaketin sopimisen yhteydessä
17574: sua on valtiontaloudellisista syistä peritty vuo-    on todettu, että palkansaajien kansaneläkeva-
17575: desta 1992 lukien myös 63 vuotta täyttäneiltä        kuutusmaksua alennetaan yhdellä prosenttiyksi-
17576: sekä työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeellä         köllä 1.1.1995. Verotuksen alentaminen tällä ta-
17577: olevilta henkilöiltä. Toisaalta eläketulovähen-      valla on katsottu tarkoituksenmukaiseksi, koska
17578: nyksellä turvataan vähimmäiseläkkeiden verot-        palkansaajien työeläkevakuutusmaksua tullaan
17579: tomuus. Osa 63 vuotta täyttäneistä jatkaa vielä      nostamaan ensi vuonna yhdellä prosenttiyksi-
17580: työelämässä, jolloin kansaneläkevakuutusmak-         köllä. Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitel-
17581: sun periminen on perusteltua.                        lään parhaillaan työeläke-ja kansaneläkevakuu-
17582:    Valtioneuvosto päätti lokakuussa 1992 toi-        tusmaksun kohtaantoa.
17583: menpiteistä julkisen talouden tasapainon paran-          Vaikka edellä mainitun tukipaketin yhteydes-
17584: tamiseksi. Siihen liittyen palkansaajilta alettiin   sä ei ole erityisesti mainittu eläkkeensaajia, myös
17585: vuonna 1993 periä työeläkevakuutusmaksua 3%          eläkkeensaajien kansaneläkevakuutusmaksua
17586: ennakkoperinnän alaisten palkkojen määrästä.         on tarkoitus alentaa vastaavasti kuin palkansaa-
17587: Eläketuloa saaviita henkilöiitä alettiin vastaa-     jien maksua. Kansaneläkevakuutusmaksun
17588: vasti periä korotettuja sosiaaliturvamaksuja si-     alentamisen toteuttamistavasta päätetään elo-
17589: ten, että kansaneläkevakuutusmaksua korotet-         kuussa hallituksen talousarvioneuvotteluissa.
17590: tiin yhdellä pennillä ja sairausvakuutusmaksua       Eläketuloa saavan henkilön korotetusta kansan-
17591: kahdella pennillä äyriltä.                           eläke- ja sairausvakuutusmaksusta luopuminen
17592:    Työttömyydestä aiheutuvien kustannusten           riippuu keskeisesti valtiontalouden tasapainotta-
17593: kasvu johti siihen, että palkansaajilta perittävä    mistoimien onnistumisesta sekä koko kansanta-
17594: työttömyysvakuutusmaksu nousi tänä vuonna            louden kehitysnäkymistä.
17595: 
17596:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
17597: 
17598:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
17599:                                            1994 vp -   KK 383                                          3
17600: 
17601: 
17602: 
17603: 
17604:                                          Tili Riksdagens Talman
17605: 
17606:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       de lönen. Samtidigt höjdes den förhöjda sjukför-
17607: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         säkringspremien för personer med pensionsin-
17608: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       komst till tre penni per skattöre.
17609: man Antero Kekkonen undertecknade spörsmål                Den folkpensionspremie som uppbärs förpen-
17610: nr 383:                                                sionsinkomster är för närvarande 2,55 penni per
17611:                                                        i kommunalbeskattningen fastställt skattöre.
17612:            Har Regeringen för avsikt att ut-           Den sjukförsäkringspremie som uppbärs för
17613:        sträcka den sänkning av löntagamas              pensionsinkomster är på motsvarande sätt 4,90
17614:        folkpensionspremie med en procentenhet          penni per skattöre. Tili den del de beskattnings-
17615:        som avses träda i kraft den 1 januari 1995      bara pensionsinkomstema överstiger 80 000
17616:        till att gälla även pensionstagare, och         skattören är sjukförsäkringspremien 6,80 penni
17617:            enligt viiken tidtabell ämnar Regering-     per skattöre.
17618:        en slopa den folkpensionspremie och för-           Avsikten är att se till att pensionstagamas
17619:        höjda sjukförsäkringspremie som upp-            pensionsskydd förblir tillräckligt genom att det i
17620:        bärs hos pensionstagare?                        början av nästa år görs indexjusteringar i pensio-
17621:                                                        nema. Syftet med dem är att säkerställa att den
17622:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          reella nivån på arbetspensionema och folkpen-
17623: anföra följande:                                       sionema bevaras. Regeringen har avlåtit propo-
17624:                                                        sitioner om detta till riksdagen i maj.
17625:    Folkpensionspremien, som är en avgift av               I samband med överenskommelsen om det s.k.
17626: skattenatur, har av statsekonomiska skäl sedan         nationella stödpaketet, som ansluter sig till Fin-
17627: 1992 också uppburits hos sådana som fyllt 63 år        lands förhandlingar om ett medlemskap i EU,
17628: och sådana som får invalid- och arbetslöshets-         har konstaterats att löntagamas folkpensions-
17629: pension. Å andra sidan garanterar pensionsin-          premie sänks med en procentenhet den 1 januari
17630: komstavdraget att minimipensionema förblir             1995. Att lindra beskattningen på detta sätt har
17631: skattefria. En del av dem som fyllt 63 år fortsätter   ansetts ändamålsenligt, eftersom löntagamas
17632: ännu i arbetslivet och då är det motiverat att bära    pensionsavgift nästa år kommer att höjas med en
17633: upp folkpensionspremien.                               procentenhet. Vid social- och hälsovårdsministe-
17634:    Statsrådet fattade i oktober 1992 ett beslut om     riet utreds som bäst pensionsavgiftens och folk-
17635: åtgärder för förbättrande av balansen i den of-        pensionspremiens incidens.
17636: fentliga ekonomin. I anslutning därtill började           Trots att pensiontagama inte nämns särskilt i
17637: man 1993 av löntagama uppbära 3%, av de                samband med ovan nämnda stödpaket, är avsik-
17638: förskottsinnehållning underkastade lönema i ar-        ten att sänka även pensionstagamas folkpen-
17639: betstagares pensionsavgift. Av dem som har pen-        sionspremie på samma sätt som lönetagamas
17640: sionsinkomster började man på motsvarande              premie. Beslut om på vilket sätt folkpensionspre-
17641: sätt uppbära förhöjda socialskyddsavgifter så att      mien sänks fattas i augusti i samband med reger-
17642: folkpensionspremien höjdes med en penni och            ingens budgetförhandlingar. Huruvida den för-
17643: sjukförsäkringspremien med två penni per skatt-        höjda folkpensions- och sjukförsäkringspremien
17644: öre.                                                   som uppbärs hos personer med pensionsinkomst
17645:    De ökade kostnadema för arbetslösheten led-         kan slopas beror i hög grad på om åtgärdema i
17646: de till att den arbetslöshetsförsäkringsavgift som     syfte att balansera statsekonomin lyckas samt på
17647: uppbärs hos löntagama i år steg från 0,20 % till       utsiktema beträffande hela samhällsekonomins
17648:  1,87% av den förskottsinnehållning underkasta-        utveckling.
17649: 
17650:      Helsingforsden 23 juni 1994
17651: 
17652:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
17653:                                                1994 vp
17654: 
17655: Kirjallinen kysymys 384
17656: 
17657: 
17658: 
17659: 
17660:                                   Aittoniemi: Kansanedustajan asemasta mahdollisena lahjoman vas-
17661:                                       taanoitajana
17662: 
17663: 
17664:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17665: 
17666:    Rikoslain 40 luvun säännösten mukaan kan-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17667: sanedustaja ei voi olla rangaistavan lahjontari-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17668: koksen kohteena. Kuitenkin kansanedustajat           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17669: nykyisessä päätöksenteossa joutuvat yksin tai
17670: ryhminä ratkaisemaan asioita, joilla on suunnat-                Tulisiko Hallituksen mielestä harkita
17671: tomat taloudelliset, jopa kansainvälistaloudelli-            rikoslain asianomaisten säännösten
17672: set merkitykset. Tältä osin voidaan viitata vaikka           muuttamista siten, että lahjoman vas-
17673: lähestyvään ED-ratkaisuun, jonka merkitys on                 taanottaminen kansanedustajan taholta
17674: sekä taloudellisesti että poliittispainotteisesti            tulisi normaalilla tavoin rangaistavuuden
17675: suunnaton. Muutama, jopa yksikin ääni on rat-                piiriin, ottaen huomioon kansanedusta-
17676: kaiseva ja houkutukset sen mukaiset.                         jan päätösten vaikutuksen taloudellisissa
17677:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           ja poliittisissa päätöksissä?
17678: 
17679:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1994
17680: 
17681:                                            Sulo Aittaniemi
17682: 
17683: 
17684: 
17685: 
17686:  2400321
17687: 2                                         1994 vp -   KK 384
17688: 
17689: 
17690: 
17691: 
17692:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17693: 
17694:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        riippumattomuutta korostetaan valtiopäiväjär-
17695: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jestyksen 11-15 §:ssä.
17696: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Ne tavoitteet, joihin tähdätään virkamiehiä
17697: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        koskevilla lahjusrikossäännöksillä, eivät kaikin
17698: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         osin sovellu kansanedustajia koskevien säännös-
17699: n:o 384:                                              ten tavoitteiksi. Kansanedustajan toiminnassa
17700:                                                       korostuu edustajan koskemattomuuden periaa-
17701:           Tulisiko Hallituksen mielestä harkita       te. Kansanedustajat onkin perustuslakia säädet-
17702:        rikoslain asianomaisten säännösten             täessä ja sen jälkeenkin tietoisesti jätetty virka-
17703:        muuttamista siten, että lahjoman vas-          vastuun ulkopuolelle. Mikäli lahjusrikosten ran-
17704:        taanottaminen kansanedustajan taholta          gaistavuus haluttaisiin ulottaa koskemaan myös
17705:        tulisi normaalilla tavoin rangaistavuuden      kansanedustajaa, tulisi ilmeisesti laatia erityiset
17706:        piiriin, ottaen huomioon kansanedusta-         kansanedustajan tehtävään sovitetut säännök-
17707:        jan päätösten vaikutuksen taloudellisissa      set. Toisaalta kansanedustajan toimintaa arvioi-
17708:        ja poliittisissa päätöksissä?                  daan säännönmukaisesti vaaleissa. Tällä tavoin
17709:                                                       toteutuva poliittinen vastuu on eräissä suhteissa
17710:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           laajempikin kuin rikoslainsäädäntöön perustuva
17711: taen seuraavan:                                       virkavastuu.
17712:                                                           Rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen
17713:    Kun virkarikoksia koskevat säännökset vii-         loppuvaiheessa tullaan myös uudet virkarikos-
17714: meksi uudistettiin vuoden 1990 alusta voimaan         säännökset vielä sopeuttamaan uuteen rikosla-
17715: tulleella lainsäädännöllä, päädyttiin siihen, ettei   kiin. Tässä vaiheessa jouduttaneen vielä harkit-
17716: lakiin oteta kansanedustajan lahjusrikoksia kos-      semaan eräitä lahjusrikosten soveltamisalaan
17717: kevia säännöksiä. Ratkaisun pääasiallisena pe-        liittyviä, lähinnä kansainvälistenjärjestöjen hen-
17718: rusteena oli kansanedustajan erityisasema. Halli-     kilöstön asemaan liittyviä tarkistuksia. Virkari-
17719: tusmuodon mukaan eduskunta on ylin valtio-            koslainsäädännön uudistamisen jälkeen ei sen
17720: elin, joka saa valtansa suoraan kansalta. Kan-        sijaan ole ilmennyt sellaista, mikä antaisi aiheen
17721: sanedustaja on muun kuin eduskunnan valvon-           uudelleen harkita kansanedustajaa koskevien
17722: nan alainen vain, mikäli tämä voidaan johtaa          lahjusrikossäännösten tarpeellisuutta.
17723: perustuslakien säännöksistä. Kansanedustajan
17724: 
17725:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1994
17726: 
17727:                                                                Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
17728:                                         1994 vp -   KK 384                                            3
17729: 
17730: 
17731: 
17732: 
17733:                                       Tili Riksdagens Talman
17734: 
17735:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        De mål som eftersträvas genom stadgandena
17736: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      om mutbrott rörande tjänstemän lämpar sig inte
17737: lem av statsrådet översänt fåljande av riksdags-    till alla delar som mål för stadgandena rörande
17738: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr       riksdagsmän. 1 riksdagsmännens verksamhet
17739: 384:                                                framhävs principen om deras immunitet. Då
17740:                                                     grundlagen stiftades och även därefter har riks-
17741:           Borde man enligt Regeringens åsikt        dagsmännen avsiktligt lämnats utanför tjänste-
17742:        överväga att ändra vederbörande stad-        ansvaret. Om man vill utvidga mutbrotten att
17743:        ganden i straffiagen så, att riksdagsmans    även gälla riksdagsmännen borde man uppen-
17744:        tagande av muta på normalt sätt skulle bli   barligen utarbeta särskilda stadganden soman-
17745:        straffbart med beaktande av den inver-       passats till riksdagsmannauppdraget. Å andra
17746:        kan riksdagsmännens beslut har på de         sidan värderas riksdagsmännens verksamhet re-
17747:        ekonomiska och politiska besluten?           gelbundet i val. Det politiska ansvaret som för-
17748:                                                     verkligas på detta sätt är i vissa avseenden t.o.m.
17749:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt       mer vidsträckt än tjänsteansvaret som grundar
17750: anföra följande:                                    sig på straffiagstiftningen.
17751:                                                         1 slutskedet av totalreformen av straffiagstift-
17752:     Då stadgandena om tjänstebrott senast revi-     ningen kommer också de nya tjänstebrottsstad-
17753: derades genom lagstiftning som trädde i kraft       gandena ännu att anpassas till den nya straffia-
17754: från början av år 1990 stannade man för att inte    gen. Då torde man ännu bli tvungen att överväga
17755: i lagen ta in stadganden om riksdagsmans mut-       vissa justeringar av tillämpningsområdet för
17756: brott. Den huvudsakliga motiveringen för avgö-      mutbrott närmast med tanke på personer som är
17757: randet var riksdagsmännens särställning. Enligt     anställda vid intemationella organisationer. Ef-
17758: Regeringsformen är riksdagen det högsta stats-      ter revideringen av lagstiftningen om tjänstebrott
17759: organet som får sin makt direkt av folket. En       har det däremot inte framkommit något som
17760: riksdagsman står under tillsyn av ett annat organ   skulle ge anledning att på nytt överväga nödvän-
17761: än riksdagen endast om detta kan härledas ur        digheten av stadganden om mutbrott rörande
17762: stadgandena i grundlagama. Riksdagsmännens          riksdagsmän.
17763: oavhängighet betonas i 11-15 §§ riksdagsord-
17764: ningen.
17765: 
17766:      Helsingforsden 17 juni 1994
17767: 
17768:                                                               Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
17769:                                                  1994vp
17770: 
17771: Kirjallinen kysymys 385
17772: 
17773: 
17774: 
17775: 
17776:                                     Aittoniemi: Paikallisten Säästöpankkien asemasta Sp-palvelu Oy:n
17777:                                         vähemmistöosakkaina
17778: 
17779: 
17780:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17781: 
17782:    Valtion myydessä Suomen Säästöpankki -              na Sp-palvelu Oy:n liiketoiminnan arvo on alen-
17783: SSP Oy:n liiketoiminnan ja omistamansa osak-           tunut sen johdosta, että yhtiön palvelut SSP:lle ja
17784: keet tarkoituksena oli, ettei tapahtumana olisi        sen liiketoiminnan ostaneille pankeille loppuvat.
17785: haitallisia vaikutuksia itsenäisten säästöpank-        Yhtiössä suoritettujen alaskirjausten johdosta
17786: kien asemaan ja toimintakykyyn. Kauppasopi-            on syntynyt tilanne, jossa säästöpankit ja SKOP
17787: muksessa Sp-palvelu Oy:n asemaan liittyen osta-        joutuisivat tekemään yhteensä jopa 60 miljoonan
17788: japankit sitoutuvat etsimään ratkaisun, jolla itse-    markan tappiokirjauksen omistamistaan Sp-pal-
17789: näisten säästöpankkien palvelut voidaan turvata        velu Oy:n osakkeista. Tämä on ristiriidassa alus-
17790: tyydyttävään hintaan. Kaupan yhteydessä myyjä          sa mainittujen tavoitteiden ja säästöpankeille
17791: on myös vakuuttanut, ettei itsenäisten säästö-         annettujen lupausten kanssa. Alaskirjaukset hei-
17792: pankkien asemaa tulla vaikeuttamaan.                   kentävät säästöpankkien vakavaraisuutta.
17793:     Tietotekniikka- ja muiden palvelujen fyysisen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17794: turvaamisen osalta asiat ovat sujuneet liiketoi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17795: mintakaupan mukaisesti. Ostajapankkien kans-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17796: sa on solmittu aiesopimus kaupasta, jolla Sp-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17797: palvelun liiketoiminta tarvittavassa laajuudes-
17798:  saan ostetaan uudelle yhtiölle, joka jatkaa Sp-                  Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
17799:  palvelu Oy:n palvelutarjontaa säästöpankeille ja              esimerkiksi paikallisten säästöpankkien
17800:  SKOP:lle. Aiesopimukseen perustuvat toimet lo-                Sp-palvelu Oy:n vähemmistöosakkaina
17801: pullisen kaupan soimimiseksi ja uuden yhtiön                   omistamat osakkeet lunastetaanjoko Sp-
17802:  perustamiseksi ovat sujuneet myös aikataulun                  palvelu Oy:lle tai omaisuudenhoitoyhtiö
17803:  mukaisesti. Omistusoikeuden siirtymispäivä on                 Arsenaliin ennen Suomen Säästöpankki
17804:  1.9.1994,jolloin uusi yhtiö aloittaa toimintansa.             - SSP Oy:n myyntiä vallinneeseen hinta-
17805:     Näiden toimien seurauksena nykyisen Sp-pal-                tasoon, jota kautta lupausten mukaisesti
17806:  velu Oy:n liiketoiminta loppuu. Tässä yhteydessä              toteutetaan se, että paikallisten säästö-
17807:  on merkittävää, että välillisesti itsenäisten sääs-           pankkien taloudellinen asema ei hei-
17808:  töpankkien asema vaikeutuu, jos Sp-palvelu                    kenny Suomen Säästöpankki - SSP
17809:  Oy:n osakkeet joudutaan pitämään tai myymään                  Oy:n osakkeiden valtion taholta tapahtu-
17810:  alentuneeseen hintaan. SSP:n kaupan seuraukse-                neen kaupan vuoksi?
17811: 
17812:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1994
17813: 
17814:                                              Sulo Aittoniemi
17815: 
17816: 
17817: 
17818: 
17819: 2400321
17820: 2                                      1994 vp -   KK 385
17821: 
17822: 
17823: 
17824: 
17825:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
17826: 
17827:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sitoutuivat turvaamaan itsenäisten säästöpank-
17828: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kien tietotekniset palvelut tyydyttävään hintaan.
17829: olette 2 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-      Näin on myös tapahtunut, itsenäiset säästöpan-
17830: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   kit ja Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki
17831: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen     ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jolla näiden
17832: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 385:      tahojen perustama SP-Data Oy ostaa Sp-Palvelu
17833:                                                    Oy:n liiketoiminnan. Omistusoikeus Sp-Palvelu
17834:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että   Oy:n omistamun ohjelmistoihin siirtyy ostajille
17835:        esimerkiksi paikallisten säästöpankkien     1.9.1994.
17836:        Sp-palvelu Oy:n vähemmistöosakkaina            Itsenäiset säästöpankit ovat esittäneet, että
17837:        omistamat osakkeet lunastetaanjoko Sp-      niiden omistamat Sp-Palvelu Oy:n osakkeet lu-
17838:        palvelu Oy:lle tai omaisuudenhoitoyhtiö     nastettaisiinjoko Sp-Palvelu Oy:lle tai omaisuu-
17839:        Arsenaliin ennen Suomen Säästöpankki        denhoitoyhtiö Arsenaliin ennen SSP:n myyntiä
17840:        - SSP Oy:n myyntiä vallinneeseen hinta-     vallinneeseen hintatasoon.
17841:        tasoon, jota kautta lupausten mukaisesti       Mikäli itsenäisten säästöpankkien esittämään
17842:        toteutetaan se, että paikallisten säästö-   ehdotukseen suostuttaisiin, olisi se luokiteltava
17843:        pankkien taloudellinen asema ei hei-        uudeksi pankkitukipäätökseksi. Säästöpankit
17844:        kenny Suomen Säästöpankki - SSP             ovat aikanaan osallistuneet keskuspankkinsa
17845:        Oy:n osakkeiden valtion taholta tapahtu-    SKOPin tukemiseen järjestelyillä, joilla SKOPis-
17846:        neen kaupan vuoksi?                         ta siirtyi tietoteknisten palvelujen tuottaminen
17847:                                                    Sp-Palvelu Oy:lle. Säästöpankkien tuolloin teke-
17848:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mä pääomasijoitus Sp-Palvelu Oy:öön on nyt-
17849: vasti seuraavaa:                                   temmin aktualisoitunut normaalina omistajaris-
17850:                                                    kinä, itsenäiset säästöpankit tulevat saamaan Sp-
17851:   Valtion myydessä Suomen Säästöpankki -           Palvelu Oy:tä purettaessa omistusosuuttaan vas-
17852: SSP Oy:n liiketoiminnat ja valtion omistamat       taavan osuuden yhtiön nettovarallisuudesta.
17853: SSP:n osakkeet valtio ja SSP:n ostaneet pankit
17854: 
17855:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1994
17856: 
17857:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
17858:                                          1994 vp -   KK 385                                              3
17859: 
17860: 
17861: 
17862: 
17863:                                        Tili Riksdagens Talman
17864: 
17865:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     tili datatekniska tjänster tili ett tilifredsställande
17866: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      pris. Så har också skett, de självständiga spar-
17867: 2 juni 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-     bankerna och Sparbankemas Central-Aktie-
17868: det översänt följande av riksdagsman Aittoniemi      Bank har undertecknat ett avtal som innebär att
17869: undertecknade spörsmål nr 385:                       Sb-Data Ab, som grundats av dessa inst~nser,
17870:                                                      köper Sb-Service Ab:s affårsverksamhet. Agan-
17871:           Ämnar Regeringen se tili att de aktier i   derätten tili Sb-Service Ab:s programvaror över-
17872:        Sb-service Ab som t.ex. de lokala spar-       går till köpama den 1 september 1994.
17873:        bankerna äger i egenskap av minoritets-           De självständiga sparbankerna har föreslagit
17874:        delägare inlöses till antingen Sb-service     att deras aktier i Sb-Service Ab skall inlösas an-
17875:        Ab eller egendomsförvaltningsbolaget          tingen tili Sb-Service Ab eller egendomsförvalt-
17876:        Arsenal tili den prisnivå som rådde före      ningsbolaget Arsenal till den prisnivå som rådde
17877:        försäljningen av Sparbanken i Finland-        före försäljningen av SBF.
17878:        SBF Ab, något som skulle infria löftena           Ifall de självständiga sparbankernas förslag
17879:        om att de lokala sparbankernas ekono-         skulle bifallas vore det fråga om ett nytt beslut
17880:        miska ställning inte skall försämras tili     om bankstöd. Sparbankerna deltog i tiden i stöd-
17881:        följd av statens handel med aktiema i         jandet av sin centralbank SCAB med arrange-
17882:        Sparbanken i Finland - SBF Ab?                mang som innebar att produktionen av de data-
17883:                                                      tekniska tjänsterna överfördes från SCAB till Sb-
17884:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Service Ab. Den kapitalplacering som spar-
17885: anföra följande:                                     bankema då gjorde i Sb-Service Ab har numera
17886:                                                      aktualiserats i form av en normal risk för ägarna
17887:    När staten sålde Sparbanken i Finland- SBF        och de självständiga sparbankema kommer när
17888: Ab:s affårsverksamhet och sina SBF-aktier för-       Sb-Service Ab upplöses att få den andel av bola-
17889: band sig staten och de banker som köpte SBF att      gets nettoformögenhet som motsvarar deras ägo-
17890: trygga de självständiga sparbankernas tiligång       andel.
17891: 
17892:      Helsingforsden 21 juni 1994
17893: 
17894:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
17895:                                 j
17896:                                 j
17897:                             j
17898:                             j
17899:                         j
17900:                         j
17901:                     j
17902:                     j
17903:                 j
17904:                 j
17905:             j
17906:             j
17907:         j
17908:         j
17909:     j
17910: •
17911:     j
17912:                                               1994vp
17913: 
17914: Kirjallinen kysymys 386
17915: 
17916: 
17917: 
17918: 
17919:                                   Aittoniemi: Kansallisen maataloustukiratkaisun vaikutuksesta
17920:                                       maatalouden tulotasoon
17921: 
17922: 
17923:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17924:    Nykyisin voimassa olevan maatalouden tuki-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17925: järjestelmän pohjalta maanviljelijät tulevat toi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17926: meen kohtuullisesti. Mahdollisen ED-jäsenyy-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17927: den myötä maatalouden tukemiseen menee aina-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17928: kin aluksi 4,3 miljardia markkaa enemmän tukea
17929: kuin aikaisemmin, mutta maataloustuottajien                    Mistä johtuu, että vaikka mahdollisen
17930: ansiot alenevat arvioiden mukaan noin 10-20                 ED-jäsenyyden aikana maatalouden tu-
17931: prosenttia. Tuntuu tyhmäitä epäillä, mutta moni             kemiseen käytetään 4,3 miljardia mark-
17932: ihmettelee, mistä tämä johtuu ja onko jossakin              kaa aikaisempaa enemmän kansallisia
17933: ollut ns. ilmaa, joko vanhassa tai sitten uudessa           varoja, maatalouden tulotaso laskee ai-
17934:  suunnitellussa järjestelmässä. Tietämättömyy-              kaisempaan verraten noin 10-20 pro-
17935: destä pääsee kysymällä niiltä, jotka tietävät.              senttia?
17936: 
17937:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1994
17938: 
17939:                                           Sulo Aittoniemi
17940: 
17941: 
17942: 
17943: 
17944:  2400321
17945: 2                                        1994 vp -   KK. 386
17946: 
17947: 
17948: 
17949: 
17950:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17951: 
17952:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       viossa. Tästä elintarviketeollisuuden, Valtion vil-
17953: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        javaraston ja kaupan varastojen arvonalennuk-
17954: olette 2 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-        seen kuluu 1,4 miljardia markkaa sekä elintarvi-
17955: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     keteollisuuden rakennesopeutukseen 0,5 miljar-
17956: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen       dia markkaa. Siten varsinaisen maa- ja puutarha-
17957: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 386:        talouden kansallinen tukeminen lisääntyy ensim-
17958:                                                      mäisenä jäsenyysvuotena noin 1,8 miljardilla
17959:          Mistä johtuu, että vaikka mahdollisen       markalla vuoteen 1994 verrattuna, ja jo seuraa-
17960:        ED-jäsenyyden aikana maatalouden tu-          vana jäsenyysvuotena kansallisesti rahoitettava
17961:        kemiseen käytetään 4,3 miljardia mark-        osuus laskee nykytasolle. Maa- ja puutarhata-
17962:        kaa aikaisempaa enemmän kansallisia           louden pitempiaikaisen kansallisen rahoitus-
17963:        varoja, maatalouden tulotaso laskee ai-       osuuden määrän on arvioitujäävän nykyistä pie-
17964:        kaisempaan verraten noin 10-20 pro-           nemmäksi.
17965:        senttia?                                         Lisäksi on otettava huomioon, että kansalli-
17966:                                                      seen tukeen sisältyy nykyiseen verrattuna uusia
17967:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         elementtejä. Tähän asti puutarhatalous on saa-
17968: vasti seuraavaa:                                     nut valtion budjetista vain investointitukia ja
17969:                                                      hintataso on pidetty yllä rajasuojalla. ED-jäse-
17970:     Sitoutumisen ED:n yhteiseen maatalouspoli-       nyydessä myös puutarhatalous tulee tarvitse-
17971: tiikkaan voidaan arvioida merkitsevän huomat-        maan tukea.
17972: tavia toimintaympäristön muutoksia Suomen               Siirtymäkauden jälkeisen pitkäaikaisen tuen
17973: maa- ja puutarhataloudelle sekä siihen kiinteästi    taso on mitoitettu sellaiseksi, että viljelijöiden
17974: liittyvälle elintarviketeollisuudelle. ED-jäsenyy-   tulotaso laskee 10-15 prosenttia, jollei vastaa-
17975: dessä maatalouden tuottajahinnat alenisivat          vaa säästöä saada aikaan kiinteissä kustannuk-
17976: tuontisuojan poistumisen myötä ja olisivat jäse-     sissa rakennekehityksen ja korkokustannusten
17977: nyyden ensimmäisestä vuodesta 1995lähtien ai-        alenemisen ansiosta. Tulotason lasku voi olla
17978: kaisempaan verrattuna arviolta 40-45 prosent-        suurempikin, mikäli kotimainen elintarviketeol-
17979: tia alemmat. Maa- ja puutarhatalouden tuottaja-      lisuus ei pysty maksamaan suomalaisesta raaka-
17980: hintojen on arvioitu laskevan ED-jäsenyydessä        aineesta laskelmien pohjana ollutta hintaa.
17981: noin 9,5 miljardilla markalla. Tämän äkillisen          Maa- ja metsätalousministeriön samoin kuin
17982: hintasopeutuksen vuoksi koko elintarviketalou-       koko hallituksen pyrkimyksenä on tehdä ratkai-
17983: den tukeen kuluu ensimmäisenä jäsenyysvuonna         suja, jotka tähtäävät hallittuihin muutoksiin
17984: kansallisia varoja 3, 7 miljardia markkaa enem-      maataloudessa.
17985: män kuin vuoden 1994 valtion tulo- ja menoar-
17986: 
17987:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1994
17988: 
17989:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
17990:                                         1994 vp -   KK 386                                          3
17991: 
17992: 
17993: 
17994: 
17995:                                       Tili Riksdagens Talman
17996: 
17997:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    till den värdeminskning som gäller livsmedelsin-
17998: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den     dustrins, statens spannmålsförråds och handelns
17999: 2 juni 1994 till vederbörande medlem av statsrå-    lager samt 0,5 mrd. mk till strukturanpassningen
18000: det översänt följande av riksdagsman Aittoniemi     inom livsmedelsindustrin. Detta innebär att det
18001: undertecknade spörsmål nr 386:                      nationella stödet till de egentliga jordbruks- och
18002:                                                     trädgårdsnäringama under det första medlem-
18003:           Vad beror det på att jordbrukets in-      skapsåret ökar med ca 1,8 mrd. mk jämfört med
18004:        komstnivå sjunker med ca 10-20 % jäm-        1994; redan därpå följande medlemskapsår sjun-
18005:        fört med tidigare, trots att det för jord-   ker den nationellt finansierade andelen till nuva-
18006:        bruksstödet under ett eventuellt EU-         rande nivå. Den mer långsiktiga nationella finan-
18007:        medlemskap används 4,3 mrd. mk mera          sieringsandelen till jordbruket och trädgårdsnä-
18008:        än tidigare av nationella medel?             ringama beräknas sjunka jämfört med den nuva-
18009:                                                     rande nivån.
18010:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Dessutom bör beaktas att det nationella stödet
18011: anföra följande:                                    kommer att tillföras nya element. Hittills har
18012:                                                     trädgårdsnäringen fått endast investeringsstöd
18013:    En bindning till EU:s gemensamma jord-           via statsbudgeten, samtidigt som prisnivån har
18014: brukspolitik antas innebära kraftiga förändring-    säkerställts genom gränsskydd. Vid ett EU-med-
18015: ar i verksamhetsmiljön för jordbruket och träd-     lemskap kommer också trädgårdsnäringen att
18016: gårdsnäringen i Finland samt för den därmed         behöva stöd.
18017: nära förknippade livsmedelsindustrin. Vid med-          Nivån för det långvariga stöd som betalas ut
18018: lemskap i EU beräknas jordbrukets producent-        efter övergångsperioden har dimensionerats så,
18019: priser sjunka i och med att importskyddet upp-      att odlamas inkomstnivå sjunker med 10-15 %,
18020: hör och dessa priser antas från och med 1995,       såvida inte motsvarande inbesparing kan uppnås
18021: dvs. det första året av medlemskap, vara upp-       inom de fasta kostnadema med hjälp av struktur-
18022: skattningsvis 40-45 % lägre än tidigare. Vid ett    utvecklande åtgärder och sänkta räntekostna-
18023: EU-medlemskap beräknas producentprisema             der. Inkomstnivån kan även sjunka mera än så,
18024: inom jordbruket och trädgårdsnäringen sjunka        ifall den fmska livsmedelsindustrin inte för den
18025: med ca 9,5 mrd. mk. Till följd av detta plötsliga   inhemska råvaran kan betala det pris som legat
18026: behov av prisanpassning kommer det under det        till grund för beräkningama.
18027: första medlemskapsåret att för stödet till hela         Jord- och skogsbruksministeriet samt hela re-
18028: livsmedelsnäringen åtgå 3, 7 mrd. mk mera av        geringen arbetar för att uppnå lösningar som
18029: nationella medel än vad som anges i statsbudge-     syftar till behärskade förändringar inom jord-
18030: ten för 1994. Av detta belopp åtgår 1,4 mrd. mk     bruket.
18031: 
18032:      Helsingforsden 22 juni 1994
18033: 
18034:                                                      Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
18035:                                                   1994 vp
18036: 
18037: Kirjallinen kysymys 387
18038: 
18039: 
18040: 
18041: 
18042:                                     Aittoniemi: Ajokieltoa koskevan rekisterimerkinnän pysyvyydestä
18043: 
18044: 
18045: 
18046:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18047: 
18048:    Rikosrekisteristä rangaistuksia koskevat tie-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18049: dot poistetaan tietyn ajan kuluessa riippuen ran-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18050: gaistuksen määrästä. Autorekisterikeskuksen re-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18051: kisteriin tehdään merkinnät rangaistuksiin liitty-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18052: vistä ajokielloista ym. sekä myös poliisin toimen-
18053: piteistä, kun on ollut syytä epäillä tällaisia tekoja              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18054: ja niiden johdosta on ollut toimenpiteitä. Näitä                siin, jotta esimerkiksi ajokieltoja ja polii-
18055: merkintöjä ei poisteta. Käsitykseni mukaan 15-                  sin niiden tutkintaan liittyviä epäilyjä ja
18056: vuotiaana mopoa 0,5 promillen humalassa kul-                    toimenpiteitä koskevat merkinnät pois-
18057: jettaneen tai siitä epäillyn syntitaakka saattaa                tettaisiin Autorekisterikeskuksen rekiste-
18058: pysyä rekisterissä ikuisesti ja olla monin tavoin               ristä ihmisen elämää haittaamasta tietyn
18059: rasittamassa ihmisen elämänkaarta.                              ajan kuluttua?
18060: 
18061:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1994
18062: 
18063:                                               Sulo Aittoniemi
18064: 
18065: 
18066: 
18067: 
18068:  2400321
18069: 2                                         1994 vp -    KK 387
18070: 
18071: 
18072: 
18073: 
18074:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18075: 
18076:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         harkittaessa. Ajo-oikeuteen kohdistuvan hallin-
18077: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nollisen seuraamuksen määräämistä varten tarve
18078: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       liikennerikostietojen säilyttämiseen on nykyjär-
18079: le jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen näin           jestelmässä vähintään yksi vuosi. Eduskunnan
18080: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 387:               käsiteltävänä olevan ajo-oikeuteen kohdistuvaa
18081:                                                        seuraamusjärjestelmää koskevan muutosesityk-
18082:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         sen toteutuminen edellyttäisi tietojen säilyttämis-
18083:        siin, jotta esimerkiksi ajokieltoja ja polii-   tä vähintään kaksi vuotta. Ajo-oikeuden haltijan
18084:        sin niiden tutkintaan liittyviä epäilyjä ja     soveltuvuuden arvioiminen liikennekäyttäyty-
18085:        toimenpiteitä koskevat merkinnät pois-          misen perusteella edellyttää tätä pitemmältä ajal-
18086:        tettaisiin Autorekisterikeskuksen rekiste-      ta liikennekäyttäytymisen seurantaa ja tietoja lii-
18087:        ristä ihmisen elämää haittaamasta tietyn        kennerikoksista tuomituista tai määrätyistä ran-
18088:        ajan kuluttua?                                  gaistuksista, ajokielloista, väliaikaisista ajokiel-
18089:                                                        loista ja varoituksista. Säännösten mukaan ajo-
18090:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           oikeudenhaltijan soveltuvuus on edellytys esim.
18091: vasti seuraavaa:                                       liikenneopettajaluvan ja kuljettajaopetuksen an-
18092:                                                        tamiseen tarvittavan opetusluvan saamiseksi
18093:    Laki tieliikenteen tietojärjestelmästä (819/89)     sekä autokoululuvan hakijan tai autokoulun
18094: ja ajokorttiasetus (845/90) sisältävät säännökset      opetustoiminnasta vastaavan johtajan hyväksy-
18095: ajokorttirekisteristä ja sen tietosisällöstä. Ajo-     miseksi. Nykykäytännön mukaan lievempien te-
18096: korttiasetuksen 48 §:n 4 momentti sisältää rekis-      kojen kohdalla tietojen säilytysaika on viisi vuot-
18097: teritietojen säilyttämistä koskevan säännöksen.        ta. Tuomioistuimen vakavista liikennerikoksista
18098: Sen mukaan muita kuin tieliikennelain 75 §:n 1         määrättäviä ajokieltoja koskevat liikennerikos-
18099: momentissa tarkoitettuja rikoksia eli törkeää lii-     tiedot säilytetään nykyisellään yleiseen tietojen
18100: kenteen vaarantamista, rattijuopumusta, tör-           poistoajankohtaan saakka eli siihen asti kunnes
18101: keää rattijuopumusta ja huumaantuneena aja-            on kulunut vuosi ajo-oikeuden haltijan kuole-
18102: mista koskevat tiedot poistetaan ajokorttirekis-       masta.
18103: teristä viiden vuoden kuluttua siitä, kun niitä            Parhaillaan käynnissä olevan ajokorttisään-
18104: koskeva päätös on saanut lainvoiman. Kaikki            nösten uudistamisen yhteydessä on tehty myös
18105: rekisteriin merkittyä henkilöä koskevat rekisteri-     ajokorttien rekisteröintiä ja rekisteritietoja kos-
18106: tiedot poistetaan rekisteristä yhden vuoden ku-        kevia muutosehdotuksia. Liikenneministeriön
18107: luttua hänen kuolemastaan.                             tarkoituksena on, ajokorttirekisterin käyttötar-
18108:    Ajokorttirekisterin tiedot ovat ajo-oikeuden        koitus ja siitä johtuvat tarpeet huomioon ottaen,
18109: selvittämisen ohella tarpeen mm. ajokorttiluvan        tässä yhteydessä selvittää myös rekisterin tietosi-
18110: myöntämistä, ajo-oikeuteen kohdistuvaa seu-            sältöä ja tietojen säilyttämisaikoja koskevat
18111: raamusta ja ajo-oikeuden haltijan soveltuvuutta        muutostarpeet
18112: 
18113:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1994
18114: 
18115:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
18116:                                            1994 vp -    KK 387                                              3
18117: 
18118: 
18119: 
18120: 
18121:                                          Tili Riksdagens Talman
18122: 
18123:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         utdöma administrativa påföljder som rör körrät-
18124: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          ten är behovet av att bevara uppgifter om trafik-
18125: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        brott enligt nuvarande system minst ett år. Ett
18126: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 387:           förslag till ändring av det påföljdssystem som
18127:                                                         gäller körrätten är för närvarande under behand-
18128:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           ling i riksdagen och det förutsätter att uppgifter-
18129:        att exempelvis anteckningar om körför-           na bevaras i två år. Bedömningen av körrättsin-
18130:        bud och misstankar och åtgärder i sam-           nehavarens lämplighet på basis av hans trafikbe-
18131:        band med polisens undersökningar av              teende förutsätter att man under en längre tid än
18132:        dessa, avlägsnas från Bilregistercentral-        så kan följa trafikbeteendet och bevara uppgifter
18133:        ens register efter en viss tid för att de inte   om straff som utdömts eller utmätts för trafik-
18134:        skall bli en belastning för personeroa i         brott samt utfårdade körförbud, temporära kör-
18135:        fråga?                                           förbud och varningar. Enligt stadgandena är
18136:                                                         körrättsinnehavarens lämplighet en förutsätt-
18137:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ning för erhållande av t.ex. trafiklärartillstånd
18138: anföra följande:                                        och det undervisningstillstånd som krävs för att
18139:                                                         få ge förarutbildning samt för godkännande av
18140:     Lagen om ett datasystem för vägtrafiken (819/       den som söker om tillstånd att hålla bilskola eller
18141: 89) och körkortsförordningen (845/90) innehål-          den ansvariga föreståndaren för bilskolans un-
18142: ler stadganden om körkortsregistret och vilka           dervisning. För närvarande skall uppgifter om
18143: uppgifter det får innehålla. 1 48 § 4 mom. kör-         lindrigare förbrytelser bevaras fem år. Uppgifter
18144: kortsförordningen anges hur länge de registrera-        om körförbud som utfårdats av domstol för all-
18145: de uppgifterna skall bevaras. Enligt detta skall        varligare trafikbrott bevaras enligt nuvarande
18146: andra uppgifter om brott än de som gäller brott         praxis tills de allmänna uppgifterna avlägsnas
18147: som avses i 75 § 1 mom. vägtrafiklagen, dvs.            från registret, dvs. tills ett är förflutit efter kör-
18148: grovt äventyrande av trafiksäkerheten, rattfylle-       rättsinnehavarens död.
18149: ri, grovt rattfylleri och körning under påverkan           1 samband med den pågående revideringen av
18150: av rusmedel, avföras ur körkortsregistret fem år        körkortsstadgandena har man också framlagt
18151: efter att beslutet om dem vann laga kraft. Samtli-      förslag om ändringar i registreringen av körkort
18152: ga registeruppgifter om den som har registrerats        och registeruppgifterna. Trafikministeriets av-
18153: avförs ur registret ett år efter hans död.              sikt är, med beaktande av vad körkortsregistret
18154:     Uppgifterna i körkortsregistret behövs förut-       skall användas till och de behov som detta föran-
18155: om vid utredning av körrätten bl.a. vid beviljan-       leder, att man i detta sammanhang också skall
18156: de av körkortstillstånd, vid påföljder som inver-       reda ut behovet av ändringar i uppgifternas inne-
18157: kar på körrätten och vid bedömning av kör-              håll och uppbevaringstiderna.
18158: rättsinnehavarens lämplighet. Då det gäller att
18159: 
18160:      Helsingfors den 20 juni 1994
18161: 
18162:                                                                           Trafikminister Ole Norrback
18163:                                                  1994vp
18164: 
18165: Kirjallinen kysymys 388
18166: 
18167: 
18168: 
18169: 
18170:                                     Urpilainen ym.: Pohjanmaan radan perusparantamisesta
18171: 
18172: 
18173: 
18174:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18175:    Pohjoinen päärata eli ns. Pohjanmaan rata on        kuntataloudellisin perustein toteuttaa heti. Lii-
18176: tällä hetkellä siinä kunnossa, että sen perusteelli-   kenneinvestointi alkaa tuottaa välittömästi val-
18177: nen kunnostus ja perusparannus on tarpeen. Täs-        mistuttuaan ja erityisesti ratainvestointien käyt-
18178: tä ovat kaikki eri tahot tietoisia. Kysymys onkin      töikä on useita kymmeniä vuosia. Esimerkiksi
18179: lähinnä siitä, milloin kunnostaminen aloitetaan.       pohjoisen pääradan kunnostamisesta valtionta-
18180:    Radan kunnostaminen maksaa VR:n rata-               lous ei suoraan säästäisi aivan koko investointi-
18181: osaston laskelmien mukaan 4,6 miljardia mark-          summaa, mutta saisi rahoistaan takaisin noin
18182: kaa. Tästä vallan suuren osan eli kolme miljardia      60 %eli 3,9 miljardia markkaa. Pääradan raken-
18183: markkaa veisi jo aloitetun Helsinki-Tampere-           tamista aikaistamaila toteutetun elvytyksen efek-
18184: rataosuuden tason noston loppuun saattaminen.          tiivinen rasitus valtiontaloudelle olisi nykyisessä
18185: Panos-tuotosanalyysin perusteella kunnostamis-         työllisyystilanteessa hyvin vähäinen, reilusti alle
18186: hanke työllistäisi 19 000 miestyövuoden verran.        miljardin markan suuruusluokkaa, kun taas val-
18187: Työministeriön laskelmien mukaan työttömyy-            tio säästäisi työttömyysturvamenoissa ja saisi li-
18188: den kustannusten perusteella 500 000 työttömän         sää verotuloja.
18189: tasolla työttömyyden aleneminen noin neljällä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18190: prosenttiyksiköllä säästäisi kansantaloudelle 6,5      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18191: miljardia markkaa. Näin ollen kansantaloudelli-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18192: sesta näkökulmasta pääradan kunnostamista              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18193: kannattaisi aikaistaa. Nämä tiedot ilmenevät
18194: Jyväskylän yliopiston Chydenius-instituutin te-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18195: kemästä selvityksestä.                                        siin aikaistaakseen pohjoisen pääradan
18196:    Useiden tutkimusten mukaan parhaiden lii-                  eli ns. Pohjanmaan radan kunnostamis-
18197: kenneinvestointien hyöty-kustannussuhde on                    ta?
18198: selvästi positiivinen, joten ne kannattaisi yhteis-
18199: 
18200:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1994
18201: 
18202:           Kari Urpilainen                 Mats Nyby                       RailaAho
18203:           Erkki Pulliainen                Pentti Lahti-Nuuttila           MaijaRask
18204:                                           Jukka Gustafsson
18205: 
18206: 
18207: 
18208: 
18209: 2400321
18210: 2                                       1994 vp -   KK 388
18211: 
18212: 
18213: 
18214: 
18215:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18216:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      yli 50 milj. markkaa suunniteltua vähemmän.
18217: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Välin Tampere-Seinäjoki päällysrakenteen uu-
18218: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     simista ei tällöin voida aloittaa. Päällysrakenteen
18219: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Urpilaisen     heikon kunnon johdosta ensi vuonna joudutaan
18220: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        asettamaan nopeusrajoituksia 120 kmlh nykyi-
18221: 388:                                                sen Helsinki-Riihimäki-välin lisäksi Toijala-
18222:                                                     Seinäjoki-välille. Radanpidon rahoituksen jat-
18223:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kuminen lähivuosina 1,6 milj. markan suuruise-
18224:        siin aikaistaakseen pohjoisen pääradan       na aiheuttaa nopeuksien alentamisen 100 km:n
18225:        eli ns. Pohjanmaan radan kunnostamis-        tuntinopeuteen osalla matkaa. Välin Helsinki-
18226:        ta?                                          Tampere tason nostohanke kestää niin kauan,
18227:                                                     että hankkeen valmistuttua on uusiruisinvestoin-
18228:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nit aloitettava uudelleen.
18229: vasti seuraavaa:                                       Eduskunnan edellyttämä selvitys rataverkon
18230:                                                     kehittämisestä pitkällä aikavälillä osoitti, että ra-
18231:    Pohjoisella pääradalla on meneillään seuraa-     danpitoon tarvitaan yli 2 miljardia markkaa vuo-
18232: vat hankkeet: välillä Helsinki-Tampere tason        sittain. Tällä rahoitustasolla voidaan ylläpitää ja
18233: nosto, välillä Tampere-Seinäjoki kapasiteetin       kehittää rataverkkoa siten, että luodaan edelly-
18234: lisäys sekä turvalaitteiden uusiminen ja tasoris-   tykset parantaa rautatieliikenteen tehokkuutta
18235: teysten poisto.                                     ja kilpailukykyä. Tästä hyötyvät sekä asiakkaat
18236:     Ensi vuonna tulisi aloittaa päällysrakenteen    että koko yhteiskunta.
18237: uusiminen välillä Tampere-Seinäjoki.                   Radanpidon rahoitusta on lisätty asteittain
18238:    Ns. kehittämisvaihtoehdon mukaisessa ta-         vuoden 1991 1,4 miljardin markan tasosta 2 mil-
18239: lousarvioesityksessä välin Helsinki-Tampere         jardiin vuonna 1994. Tämä on merkittävä lisäys
18240: tason nostoon on varattu 235 milj. markkaa,         taloudellisen laman aikana, jolloin hallinnon-
18241: välin Tampere-Seinäjoki kapasiteetin lisäyk-        alan kokonaismäärärahat ovat vähentyneet.
18242: seen 64 milj. markkaa ja päällysrakenteen vaih-         Liikenneministeriö pyrkii säilyttämään ra-
18243: don aloittamiseen 40 milj. markkaa.                 danpidon määrärahat lähivuosina tämänvuoti-
18244:    Annettuun kehykseen sopeutetun talousar-         sella 2 miljardin markan tasolla. Tällöin voitai-
18245: vion mukaisesti (1 620 milj. markkaa) välin Hel-    siin hoitaa myös Pohjanmaan radalla tarvittavat
18246: sinki-Tampere tason nostoon on käytettävissä        kunnostus- ja parannustoimenpiteet
18247: 
18248:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1994
18249: 
18250:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
18251:                                        1994 vp -   KK 388                                            3
18252: 
18253: 
18254: 
18255: 
18256:                                       Tili Riksdagens Talman
18257: 
18258:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-   nerat. Överbyggnaden av banan mellan Tam-
18259: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-     merfors och Seinäjoki kan därför inte byggas om.
18260: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   På grund av att överbyggnaden är i dåligt skick,
18261: man Urpilainen m.fl. undertecknade spörsmål nr     är man tvungen att sätta hastighetsbegränsning-
18262: 388:                                               ar på 120 kmlh, som redan finns på banan mellan
18263:                                                    Helsingfors och Riihimäki, också på banan mel-
18264:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      lan Toijala och Seinäjoki under det kommande
18265:        att tidigare igångsätta ombyggnaden av      året. Om banhållningen fortsätter att finansieras
18266:        den norra stambanan, med andra ord den      i storlek av 1,6 milj. mark under de närmaste
18267:        s.k. Österbotten-banan?                     åren, förorsakar det en hastighetssänkning till
18268:                                                     100 km per timme på en del av sträckan. Stan-
18269:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      dardförbättringen på sträckan Helsingfors-
18270: anföra följande:                                   Tammerfors drar ut på tiden så att ombyggnads-
18271:                                                    investeringarna skall startas på nytt efter att pro-
18272:    På den norra stambanan pågår för tillfållet     jektet blivit fårdigt.
18273: följande projekt: Standardförbättring av banan        Utredningen, som riksdagen krävde om hur
18274: mellan Helsingfors och Tammerfors, kapacitets-     bannätet utvecklas på lång sikt, visade att ban-
18275: ökning mellan Tammerfors och Seinäjoki samt        hållningen behöver över 2 miljarder mark per år.
18276: ombyggnad av säkerhetsapparatur och avlägs-        På denna finansieringsnivå kan bannätet upp-
18277: nande av plankorsningar.                           rätthållas och utvecklas genom att skapa förut-
18278:    Ombyggnad av överbyggnaden borde startas        sättningar att förbättrajärnvägstrafikens effekti-
18279: mellan Tammerfors och Seinäjoki under det          vitet och konkurrenskraft. På detta sätt blir det
18280: kommande året.                                     fördelaktigt för både kunder och hela samhället.
18281:    Till standardförbättring på sträckan mellan        Banhållningens finansiering har ökats gradvis
18282: Helsingfors och Tammerfors har anslagits 235       från 1,4miljardermarkår 1991 til12miljarderår
18283: milj. mark i budgetpropositionen enligt det s.k.    1994. Det är en betydlig ökning under den ekono-
18284: utvecklingsalternativet, till kapacitetsökning     miska lågkonjunkturen, då förvaltningsområ-
18285: mellan Tammerfors och Seinäjoki 64 milj. mark      dets totalanslag förminskat.
18286: och till att starta ombyte av överbyggnaden 40        Trafikministeriet har som syfte att under de
18287: milj. mark.                                        närmaste åren bevara banhållningens anslag på
18288:    1 enlighet med statsbudgeten inom den givna     en nivå av 2 miljarder mark, som även beviljats i
18289: ramen (1 620 milj. mark) kan till standardför-     år. Då kunde även de nödvändiga reparations-
18290: bättring av banan mellan Helsingfors-Tammer-       och upprustningsåtgärderna vidtas på den norra
18291: fors användas över 50 milj. mark mindre än pla-    delen av stambanan.
18292: 
18293:      Helsingforsden 17 juni 1994
18294: 
18295:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
18296:                       j
18297:                      j
18298:                     j
18299:                    j
18300:                   j
18301:                  j
18302:                 j
18303:                j
18304:               j
18305:              j
18306:             j
18307:            j
18308:           j
18309:          j
18310:         j
18311:        j
18312:       j
18313:      j
18314:     j
18315:    j
18316:   j
18317:  j
18318: j
18319:                                                 1994 vp
18320: 
18321: Kirjallinen kysymys 389
18322: 
18323: 
18324: 
18325: 
18326:                                    P. Leppänen ym.: Rakennusliike Hakan konkurssiin johtaneiden
18327:                                        syiden selvittämisestä
18328: 
18329: 
18330:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18331: 
18332:    Maassamme ovat viime vuosina tuhannet yri-         pankki, joka samalla edusti myös valtiovaltaa
18333: tykset tehneet konkursseja ja näiden vuoksi ovat      mutta tietojeni mukaan myös oli aktiivisesti aja-
18334: mm. veronmaksajat joutuneet maksamaan teh-            massa Hakaa konkurssiin.
18335: tyjä virheitä sekä tukemaan pankkeja näiden vir-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18336: heellisten päätösten ja jopa rikollisen toiminnan     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18337: johdosta. Eräs suurimmista konkursseista oli ra-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18338: kennusliike Hakan konkurssi, jota yritettiin fuu-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18339: sioiden kautta estää ja samalla ajaa alas liikaa
18340: olemassa olevaa kapasiteettia.                                  Kun rakennusliike Hakan konkurssin
18341:    Jostakin syystä Hakan rahoittajat eivät tätä              johdosta joudutaan maksamaan lisälas-
18342: hyväksyneet vaan pakottivat nousujohteisen yri-              kua yli miljardi markkaa, aikooko Halli-
18343: tyksen konkurssiin, minkä vuoksi tuli tuhansia               tus selvittää, ketkä tästä ovat vastuussa,
18344: työttömiä ja rakennuskohteet valuivat ruotsalai-             ja asettaa heidät mahdollisesti vastuu-
18345: selle yritykselle. Postipankki oli eräs rahoittaja-          seen?
18346: 
18347:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1994
18348: 
18349:           Pekka Leppänen                 RailaAho                       Esko Seppänen
18350:           Iivo Polvi                     Heli Astala                    Marjatta Stenius-Kaukonen
18351:           Jarmo Wahlström                Claes Andersson                Timo Laaksonen
18352:           Martti Korhonen                Esko-Juhani Tennilä            Eila Rimmi
18353: 
18354: 
18355: 
18356: 
18357: 2400321
18358: 2                                          1994 vp -   KK 389
18359: 
18360: 
18361: 
18362: 
18363:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18364: 
18365:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kan rahoittajilta luottotappioriskin oleellista
18366: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kasvattamista.
18367: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Haka-konsernin toiminta oli konkurssiin
18368: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja P. Leppä-         saakka vahvasti tappiollista. Ainut nousujohtei-
18369: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           suus oli havaittavissa ulkomaan tilauskannassa.
18370: n:o 389:                                               Samanaikaisesti kotimaan tilauskanta putosi jyr-
18371:                                                        kästi, joten koko konsernin liikevaihto oli lasku-
18372:           Kun rakennusliike Hakan konkurssin           suunnassa. Kasvavan ulkomaantoiminnan voi
18373:        johdosta joudutaan maksamaan lisälas-           lisäksi todeta olleen varsin riskipitoista.
18374:        kua yli miljardi markkaa, aikooko Halli-           Viitaten osin edellä lausuttuun konkurssi ei
18375:        tus selvittää, ketkä tästä ovat vastuussa,      välttämättä kovin voimakkaasti lisää työttömien
18376:        ja asettaa heidät mahdollisesti vastuu-         rakennustyöntekijöiden määrää kotimaan töi-
18377:        seen?                                           den osalta, koska valtaosa keskenjääneistä koh-
18378:                                                        teista rakennetaan muiden toimesta loppuun.
18379:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Merkittävimmin rakennusalan työttömyyson-
18380: vasti seuraavaa:                                       gelmajohtuu kokonaisuudessaan vähäisestä töi-
18381:                                                        den tarjonnasta. Ulkomaan töiden keskeytymi-
18382:    Hakan konkurssiin johti mm. vuoden 1993             nen aiheutti Hakan aliurakaitsijoille vaikeuksia,
18383: osalta toiminnan tappiollisuus - viimeisen ar-         jotka voivat johtaa työttömyyden lisääntymi-
18384: vion mukainen tappio oli noin- 800 milj. mk ja         seen. Ulkomaantoiminta kytkeytyi koko konser-
18385: ylivelkaisuus. Veloista aiheutuva korkorasitus ja      nin vaikeaan rahoitustilanteeseen, joka ei ollut
18386: muista vastuusitoumuksista (taseen ulkopuoli-          ratkaistavissa.
18387: set) aiheutuvat maksuvelvoitteet olivat liiketoi-         Konkurssissa velat on todettu varoja suurem-
18388: minnan tuottoihin nähden ylisuuret, velkojen           miksi, jolloin pelkkä pesänselvittämisen lop-
18389: pienentäminen ei ollut mahdollista, koska yhtiöl-      puunsaattaminen vaatii lisärahoitusta,jotta kon-
18390: lä oli huomattava määrä vaikeasti realisoitavaa        kurssi ei raukeaisi varojen puutteeseen. Pesänsel-
18391: kiinteistöomaisuutta, sekä yhtiön toiminta olisi       vitykseen liittyvä erikoistilintarkastus ei ole vielä
18392: edellyttänyt huomattavaa lisärahoitusta ilman          valmistunut. Erikoistilintarkastuskertomus tulee
18393: vakuuksia.                                             antamaan lisää tietoa konkurssiin johtaneista
18394:    Mahdolliset rakennusyhtiöiden fuusiot eivät         syistä.
18395: lisää kysyntää markkinoilla. Ainut potentiaali-           Kesken jääneiden rakennuskohteiden lop-
18396: nen hyöty olisi voinut olla päällekkäisten kiintei-    puunsaattamisen ratkaisevat konkurssipesä,
18397: den kulujen karsiminen. Varsinaisten rakennus-         kohteiden tilaajat tai urakkatakauksen antajat,
18398: työntekijöiden työllisyyttä ei näin ollen olisi voi-   jotka kukin päättävät töiden loppuunsaattami-
18399: tu todennäköisesti lisätä fuusion tai fuusioiden       sesta edullisimmaksi katsomaliaan tavalla. Vaik-
18400: avulla. Kiinteiden kulujen potentiaalisen pienen-      ka kohteita ohjautuisi ruotsalaisomisteiselle yri-
18401: tymisen lisäksi hyötynä olisi ollut tarjoajien mää-    tykselle, pääosa rakentamisen kassavirroista
18402: rän putoaminen markkinoilla.                           (työpaikat, materiaalit, aliurakat) ohjautuu suo-
18403:    Fuusioiden avulla ei olisi kuitenkaan ollut         malaisille tahoille.
18404: mahdollista poistaa Hakan likviditeettiin vaikut-         Hakan päärahoittajapankit ja valtion edusta-
18405: tavia velvoitteita tai vähentää lisärahoitustarvet-    jat kävivät yhtiön edustajien kanssa tiiviitä neu-
18406: ta. Velkoja tai velvoitteita ei voi vähentää tai       votteluja loppuun asti konkurssin välttämiseksi.
18407: poistaa yhtiöitä fuusioimalla.                         Toiminnan jatkon turvaavaa ratkaisua haettiin
18408:    Kotimaisten fuusioiden rinnalla olivat esillä       erittäin kireässä rahoitustilanteessa. Postipankki
18409: myös ulkomaiset yrityskauppajärjestelyt. Tarjol-       Oy antoi Hakalie omalta osaltaan lisärahoitusta
18410: la olleet vaihtoehdot olivat rakenteeltaan sellai-     vuosien 1993-94 aikana, vielä maaliskuussa
18411: sia, että niiden toteuttaminen olisi vaatinut Ha-      1994. ~ahoituksella ja rahoitukseen liittyvillä
18412:                                        1994 vp -   KK 389                                          3
18413: 
18414: ratkaisuilla pyrittiin viimeiseen saakka turvaa-      Yleisemmälläkin tasolla, hallitus on viimeis-
18415: maan toiminnan jatkuminen.                         ten kuukausien aikana monin eri tavoin pyrkinyt
18416:    Kysyjän mukaan konkurssin johdosta joudu-       yhteistyössä rakennusalanjärjestöjen kanssa pa-
18417: taan maksamaan lisälaskua yli miljardi mark-       rantamaan alan vientitoiminnan edellytyksiä ja
18418: kaa. Rakennusalan ylikapasiteetin johdosta täl-    teknologista kilpailukykyä. Käsitykseni mukaan
18419: lainen lasku lankeaa maksettavaksi riippumatta     Suomella on kaikki edellytykset siihen, että ra-
18420: siitä, mikä tai mitkä yhtiöt kaatuvat. Hakan ti-   kentamiseen liittyvällä osaamisella tulemme me-
18421: lanne oli eräs heikoimmista, jonka johdosta        nestymään vähintäänkin kohtuullisesti kansain-
18422: luonnollinen kuolema ei ole kokonaisuuden kan-     välisillä markkinoilla, kunhan kykenemme näke-
18423: nalta ollut haitaksi.                              mään nykyisten vaikeuksien yli.
18424: 
18425:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1994
18426: 
18427:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
18428: 4                                        1994 vp -   KK 389
18429: 
18430: 
18431: 
18432: 
18433:                                        Tili Riksdagens Talman
18434: 
18435:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     krävt att Hakas finansiärer hade utsatt sig för en
18436: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       ännu större kreditförlustrisk.
18437: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Haka-koncemens verksamhet var kraftigt för-
18438: man P. Leppänen m.fl. undertecknade spörsmål         lustbringande fram till konkursen. Den enda
18439: nr 389:                                              uppgången kunde skönjas i den utländska order-
18440:                                                      stocken. Samtidigt inträffade en brant nedgång i
18441:          Eftersom byggnadsfirman Hakas kon-          den inhemska orderstocken, varför hela koncer-
18442:        kurs medför en tiliäggsräkning på över en     nens omsättning var på nedgång. Det kan dessut-
18443:        miljard mark, ämnar Regeringen utreda         om konstateras att den ökade utlandsverksamhe-
18444:        vem eller vilka som är ansvariga för detta    ten var förenad med rätt stora risker.
18445:        och eventuellt ställa dem till svars?            Delvis med hänvisning tili vad som anförts
18446:                                                      ovan ökar konkursen inte nödvändigtvis antalet
18447:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        arbetslösa byggnadsarbetare särskilt kraftigt i
18448: anföra följande:                                     fråga om de inhemska arbetena, eftersom största
18449:                                                      delen av de halvfårdiga projekten slutförs av an-
18450:     Hakas konkurs var en följd av bl.a. den för-     dra. Byggnadsbranschens största arbetslöshets-
18451: lustbringande verksamheten 1993- enligt den          problem är en följd av det ringa totalutbudet på
18452: senast uppskattningen var förlusten ca 800 milj.     arbeten. Avbrottet i utlandsarbetena medförde
18453: mk- och överskuldsättningen. Räntebördan till        svårigheter för Hakas underentreprenörer, vilket
18454: följd av skuldema liksom betalningsskyldighete-      kan leda tili att arbetslösheten ökar. Utlands-
18455: ma till följd av övriga ansvarsförbindelser (utan-   verksamheten hängde samman med hela koncer-
18456: för balansräkningen) var överstora i förhållande     nens svåra finansieringsläge, som inte kunde lö-
18457: till intäktema av affårsverksamheten. Det var        sas.
18458: inte heller möjligt att minska skuldema eftersom        1 konkursen har skuldema konstaterats vara
18459: bolaget hade en betydande mängd svårrealiser-        större än tillgångama, varför enbart slutförandet
18460: bara fastighetstiligångar. Bolagets verksamhet       av boutredningen kräver tilläggsfinansiering för
18461: hade dessutom krävt en betydande tilläggsfinan-      att konkursen inte skall avskrivas på grund av
18462: siering utan säkerheter.                             brist på medel. Specialrevisionen i anslutning till
18463:     Eventuella fusioner av byggnadsbolag ökar        boutredningen är ännu inte klar. Specialrevi-
18464: inte efterfrågan på marknaden. Den enda poten-       sionsberättelsen kommer att ge mera informa-
18465: tiella nyttan hade varit att vissa överlappande      tion om orsakema till konkursen.
18466: fasta kostnader hade fåtts bort. Sysselsättningen       Beslut om slutförandet av de halvfårdiga
18467: för de egentliga byggnadsarbetama hade sålunda       byggnadsprojekten fattas av konkursboet, be-
18468: sanno1ikt inte kunnat förbättras med hjälp av en     ställama eller dem som ställt entreprenadborgen,
18469: eller flera fusioner. Utöveren potentiell minsk-     vilka alla, var och en för sig, beslutar om slutfö-
18470: ning av de fasta kostnadema hade nyttan varit att    randet av arbetena på det sätt de anser vara
18471: antalet anbudsgivare hade minskat på markna-         förmånligast. Ä ven om vissa projekt går till
18472: den.                                                 svenskägda företag, kommer största delen av
18473:     Det hade dock inte varit möjligt att med hjälp   kassaflödena (löner, materia!, underentreprena-
18474: av fusioner undanröja de skyldigheter som på-        der) från byggandet att styras till finländska in-
18475: verkade Hakas likviditet eller minska behovet av     stanser.
18476: tilläggsfmansiering. Skulder och förpliktelser          De banker som varit Hakas huvudfinansiärer
18477: kan inte minskas eller undanröjas genom bolags-      samt statens representanter förde tillsammans
18478: fusioner.                                            med bolagets representanter in i det sista intensi-
18479:     Jämsides med inhemska fusioner diskuterades      va förhandlingar för att undvika en konkurs.
18480: även arrangemang gällande utländska företags-        Finansieringsläget var emellertid mycket an-
18481: köp. De altemativ som stod till buds var till sin    strängt. Postbanken Ab beviljade fOr egen del,
18482: struktur sådana att deras genomförande hade          ännu i mars 1994, Haka tilläggsfinansiering
18483:                                          1994 vp -   KK 389                                          5
18484: 
18485: 1993-94. Man försökte in i det sista trygga en           Också på en mera allmän nivå har regeringen
18486: fortsatt verksamhet med hjälp av finansiering        under de senaste månaderna på många olika sätt
18487: och lösningar i anslutning därtili.                  i samarbete med byggnadsbranschens organisa-
18488:    Enligt spörsmålsställaren medfor konkursen        tioner fOrsökt att förbättra förutsättningarna fOr
18489: en tilläggsräkning på över en miljard mark. Tili     branschens exportverksamhet och den teknolo-
18490: följd av överkapaciteten inom byggnadsbran-          giska konkurrenskraften. Enligt min uppfattning
18491: schen måste denna räkning betalas oberoende av       har Finland alla förutsättningar att med hjälp av
18492: vilket eller vilka bolag som går omkull. Rakas       sitt byggkunnande ha åtminstone skälig fram-
18493: situation var bland de sämsta, och därför har den    gång på den internationella marknaden, om vi
18494: naturliga döden i detta fall inte varit tili skada   bara förmår se längre än tili de nuvarande svårig-
18495: med tanke på helheten.                               hetema.
18496: 
18497:      Helsingforsden 21 juni 1994
18498: 
18499:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
18500:                                                 1994vp
18501: 
18502: Kirjallinen kysymys 390
18503: 
18504: 
18505: 
18506: 
18507:                                    U. Anttila ym.: Ympäristönsuojelun ja -hoidon työllistämistyöryh-
18508:                                        män ehdotusten toteuttamisesta
18509: 
18510: 
18511:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18512:    Ympäristönsuojelun ja -hoidon työllistämis-        erityistä huomiota työllistämisen ympäristövai-
18513: työryhmä jätti vuosi sitten ympäristöministerille     kutuksiin. On suosittava ekologisesti kestävää
18514: mietintönsä "Työllisyyden edistäminen ympäris-        työllistämistä. Tämä edellyttää tarkkaa harkin-
18515: tönsuojelun ja -hoidon tehtävissä". Mietinnössä       taa työllisyysmäärärahojen jaossa.
18516: selostetaan seikkaperäisesti, miten jäijestettäi-        Ympäristönsuojelun ja -hoidon työllistämis-
18517: siin työpaikkoja mm. kierrätykseen ja jätteiden       työryhmän mietintö kannattaa ottaa vakavasti.
18518: hyödyntämiseen sekä jäteneuvontaan ja saastu-         Toteuttamalla sen sisältämiä ehdotuksia harpa-
18519: neiden maa-alueiden tutkimiseen. Ehdotuksilla         taan yksi askel kestävän kehityksen työllistämi-
18520: luotaisiin 13 000 uutta työpaikkaa. Esitykset to-     seen.
18521: teutuisivat suuntaamaHa työllisyysmäärärahoja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
18522: ympäristöhankkeisiin tai lisäämällä niille erityis-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18523: määrärahoja.                                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18524:    Maamme työllisyystilanne on kehnossa ja-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18525: massa, koska työttömiä on tuoreimpien tilasto-
18526: jen mukaan edelleen miltei puoli miljoonaa. Ri-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä ympäristön-
18527: peitä toimia työllisyyden edistämiseksi tarvitaan.           suojelun ja -hoidon työllistämistyöryh-
18528:    Koska monet työllisyyden nimissä toteutetta-              män ehdottamien ekologisesti kestävien
18529: vat hankkeet aiheuttavat merkittäviä haittoja                työllistämishankkeiden toteuttamiseksi?
18530:  ympäristöön, pitäisi vastaisuudessa kiinnittää
18531: 
18532:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1994
18533: 
18534:            Ulla Anttila                  Kyllikki Muttilainen           Outi Ojala
18535:            Maijatta Stenius-Kaukonen     Jouko Skinnari                 Anneli Taina
18536:            Kirsti Ala-Haija              Riitta Kauppinen               Raili Puhakka
18537:            Hannu Kemppainen              Virpa Puisto                   Tuija Maaret Pykäläinen
18538:            Eero Paloheimo                Paavo Nikula                   Heidi Hautala
18539:            Pekka Haavisto                Erkki Pulliainen               Talja Kautto
18540: 
18541: 
18542: 
18543: 
18544:  240032J
18545: 2                                        1994 vp -   KK 390
18546: 
18547: 
18548: 
18549: 
18550:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18551: 
18552:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuten luonnonsuojelukohteiden, vesistöjen ja
18553: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        niiden valuma-alueiden, virkistyskäyttökohtei-
18554: olette 2 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-        den ja maisemakohteiden kunnostuksissa, ros-
18555: jeenne n:o 1018 ohella toimittanut valtioneuvos-     kaantumisen estämisessä sekä kierrätystoimin-
18556: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja U.       nassa on aluehallinnon viranomaisten ja toisaal-
18557: Anttilan ym. kirjallisen kysymyksen n:o 390:         ta aluehallinnon ja kuntien yhteistyöllä hyvin
18558:                                                      tärkeä merkitys.
18559:           Mitä Hallitus aikoo tehdä ympäristön-          Mietinnön ehdotusten vauhdittamiseksi ym-
18560:        suojelun ja -hoidon työllistämistyöryh-       päristöministeriö järjesti yhdessä työministeriön
18561:        män ehdottamien ekologisesti kestävien        sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa vuo-
18562:        työllistämishankkeiden toteuttamiseksi?       den 1993lokakuussalaajan työllistämisseminaa-
18563:                                                      rin. Seminaarin pohjalta ympäristöministeriö
18564:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         antoi vesi- ja ympäristöpiireille ohjeet toiminnan
18565: vasti seuraavaa:                                     järjestämisestä ja yhteistyön parantamisesta
18566:                                                      aluehallinnossa. Päävastuu tästä kuuluu vesi- ja
18567:    Ympäristöministeriön asettaman ympäristön-        ympäristöpiireille.
18568: suojelun ja -hoidon työllistämistyöryhmän mie-           Yhteistyö aluetasolla on tehostunut. Yhteis-
18569: tintö valmistui keväällä 1993. Mietintö sisälsi      työryhmiä on perustettuja useilla alueilla selvite-
18570: ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla viranomaisten,     tään parhaillaan erilaisin pilottihankkein muun
18571: yhteisöjen ja yritysten yhteistyönä voidaan työt-    muassa harkinnanvaraisten palkkaperusteisten
18572: tömille työnhakijoille luoda uusia työpaikkoja.      työllistämisvarojen kohdentamista ympäristön-
18573: Työryhmän esittämät investointiluonteiset työt       hoitotehtäviin.
18574: koskivat pääasiassa sellaisia investointeja ja pe-       Vesihuollon investointitason säilyttämiseksi
18575: ruskorjaustyyppisiä töitä esimerkiksi jäte- ja ve-   hallitus on sisällyttänyt lisää tukirahoitusta kulu-
18576: sihuollon aloilla, jotka tulevat lähivuosina joka    van vuoden toiseen lisätalousarvioehdotukseen
18577: tapauksessa ajankohtaisiksi. Niiden toteutus so-     ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousmi-
18578: pii siten hyvin elvytykseen ja työllisyyden hoi-     nisteriön ja työministeriön pääluokkiin.
18579: toon sekä tukee samalla kestävää kehitystä.              Työministeriö on asettanut työryhmän selvit-
18580:    Työryhmä esitti käsittelemiinsä tehtäviin lähi-   tämään mahdollisuuksia eri hallinnonalojen tii-
18581: vuosiksi kaikkiaan 3,1 mrd markan lisärahoitus-      viimmäksi sitoutumiseksi työllisyyden edistämi-
18582: ta vuositasolla. Vastaava työllisyysvaikutus olisi    seen, millä tavoin eri hallinnonaloilla voidaan
18583: välittöminä työpaikkoina noin 13 000 henkilöä.       nykyistä enemmän ottaa huomioon työllisyyden
18584: Valtaosa lisärahoituksesta eli 2,2 mrd markkaa       edistäminen ja miten pitkäaikaistyöttömien työl-
18585: koski jätehuollon tehtäväkenttää. Työryhmä kä-       listämiseen liittyviä ehtoja voidaan sisällyttää eri
18586: sitteli tätä aluetta perusteellisemmin ottaen huo-    hallinnonalojen myöntämien tukien ja avustus-
18587: mioon uudenjätelain mukaiset jätteiden hyödyn-        ten ehtoihin.
18588: tämistavoitteet. Vesihuollossa asetettiin tavoit-        Ympäristöministeriö on esittänyt määräraho-
18589: teeksi vallinnut kokonaisinvestointitaso, minkä      jen lisäämistä ympäristönsuojelun ja -hoidon
18590: katsottiin edellyttävän valtion tukipanoksen tila-    työllistäviin hankkeisiin, mutta valtiontaloudel-
18591: päistä lisäämistä.                                    lisista syistä esitykset eivät ole johtaneet toivot-
18592:    Työvoimavaltaisissa ympäristönhoitotöissä,         tuun tulokseen.
18593: 
18594:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
18595: 
18596:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
18597:                                          1994 vp -   KK 390                                             3
18598: 
18599: 
18600: 
18601: 
18602:                                        Tili Riksdagens Talman
18603: 
18604:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Samarbete mellan regionalförvaltningsmyn-
18605: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse             dighetema och å andra sidan mellan regionalför-
18606: nr 1018 av den 2 juni 1994 till vederbörande         valtningen och kommunema har mycket stor
18607: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      betydelse i arbetsdominerade miljövårdsarbeten
18608: dagsman U. Anttila m.fl. undertecknade spörs-        såsom i restaureringen av naturvårdsobjekt, vat-
18609: målnr 390:                                           tendrag och deras avrinningsområden, rekrea-
18610:                                                      tionsområden och landskap, i förebyggandet av
18611:           Vad ämnar Regeringen göra för att          nedskräpning och i återvinningsverksamheten.
18612:        förverkliga de ekologiskt hållbara syssel-        För att sätta fart på verkställigheten av försla-
18613:        sättningsprojekt som föreslagits av ar-       gen ordnade miljöministeriet tillsammans med
18614:        betsgruppen för sysselsättning inom mil-      arbetsministeriet ochjord- och skogsbruksminis-
18615:        jöskydd och miljövård?                        teriet i oktober 1993 ett omfattande sysselsätt-
18616:                                                      ningsseminarium. På basis av seminariet gav mil-
18617:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      jöministeriet vatten- och miljödistrikten anvis-
18618: anföra följande:                                     ningar om hur verksamheten skulle läggas upp
18619:                                                      och samarbetet förbättras inom regionalförvalt-
18620:     Den av miljöministeriet tillsatta arbetsgrup-    ningen. Huvudansvaret för detta vilar på vatten-
18621: pen för sysselsättning inom miljöskydd och mil-      och miljödistrikten.
18622: j övård överlät sitt betänkande våren 1993. Betän-       Samarbetet på regionplanet har effektiverats.
18623: kandet innehöll förslag om åtgärder genom vilka      Samarbetsgrupper har inrättats, och i flera områ-
18624: myndigheter, samfund och företag i samråd med        den undersöks som bäst genom försöksprojekt
18625: varandra kan inrätta nya arbetsplatser för ar-       bland annat hur prövning underställda lönebase-
18626: betslösa arbetssökande. De investeringsartade        rade sysselsättningsfrämjande medel kan kanali-
18627: arbeten som arbetsgruppnen föreslog gällde hu-       seras till miljövårdsarbeten.
18628: vudsakligen sådana investeringar och arbeten av          För att bevara investeringsnivån inom vatten-
18629: ombyggnadstyp, till exempel inom avfallshante-       försötjningen har regeringen i den andra tilläggs-
18630: ring och vattenförsötjning, som i alla fall kom-     budgeten för i år föreslagit ökat stöd under miljö-
18631: mer att bli aktuella inom de närmaste åren. Där-     ministeriets, jord- och skogsbruksministeriets
18632: igenom lämpar sig dessa arbeten väl för stimu-       och arbetsministeriets huvudtitlar.
18633: lans och för vård av sysselsättningen och främjar        Arbetsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp
18634: samtidigt en hållbar utveckling.                     som skall undersöka möjlighetema att i större
18635:     Arbetsgruppen föreslår inalles 3,1 mrd mark      omfattning engagera olika förvaltningsområden
18636: på årsnivå i tilläggsfinansiering för de uppgifter   i främjandet av sysselsättningen och studera hur
18637: den tagit upp. Den motsvarande sysselsättnings-      främjandet av sysselsättningen kan beaktas bätt-
18638: främjande verkan i direkta arbetsplatser uppgår      re inom olika förvaltningsområden och på vilket
18639: till ca 13 000 personer. Huvuddelen av tilläggsfi-   sätt sysselsättning av långtidsarbetslösa kan fö-
18640:  nansieringen, dvs. 2,2 mrd mark, gäller uppgifts-   ras in som ett villkor för de stöd och bidrag som
18641:  området avfallshantering. Arbetsgruppen be-         beviljas inom olika förvaltningsområden.
18642:  handlade detta område mer ingående med beak-            Miljöministeriet har föreslagit att anslagen för
18643:  tande av de återvinningsmål som ingår i den nya     sysselsättningsfrämjande projekt inom miljö-
18644:  avfallslagen. Inom vattenförsötjningen uppställ-    skyddet och miljövården skall ökas, men av stats-
18645:  des som mål den hittillsvarande totalinveste-       ekonomiska skäl har förslagen inte lett till önskat
18646:  ringsnivån, som ansågs påkalla en tillfållig ök-    resultat.
18647:  ning av statens stödinsats.
18648: 
18649:      Helsingforsden 23 juni 1994
18650: 
18651:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
18652:                                                1994vp
18653: 
18654: Kirjallinen kysymys 391
18655: 
18656: 
18657: 
18658: 
18659:                                   Kohijoki: Rajakysymysten käsittelystä Suomen ja Venäjän välisissä
18660:                                       suhteissa
18661: 
18662: 
18663:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18664:    Itsenäisyyden palauttaminen Baltian maille,       tuneeksi vääryydeksi, olisivat vielä korjattavissa,
18665: Virolle, Latvialie ja Liettualle, joilta silloinen   jos Venäjä siihen suostuisi.
18666: Neuvostoliitto vuosina 1939-1940 ryöstösaalii-          Venäjän nykyisen presidentin julkisuudessa
18667: na riisti itsenäisyyden, on osoitus entisen Neu-     toistuvasti esittämät lausunnot, joissa hän sel-
18668: vostoliiton valtarakenteidenjajärjestelmien sekä     keästi on todennut Stalinin Suomeen kohdista-
18669: koko Neuvostoliiton hajoamisesta. Baltian mai-       mat ryöstötoimet vääryyksiksi, ovat toivoa he-
18670: den uutta itsenäistymistä joudutti niiden oma        rättäviä. Jos Venäjä ei nykytilanteessa haluaisi
18671: aktiivisuus - itsenäistymisvaatimukset, joista       palauttaa maksamiamme sotakorvauksia, niin
18672: niitä myös rajulla väkivallan käytöllä yritettiin    ainakin menettämämme Karjalan, Sallan ja Pet-
18673: saada luopumaan. Mutta Baltian kansojen pe-          samon alueet sekä Suomenlahden saaret se voisi
18674: räänantamattomuus ja muiden valtioiden myön-         Suomelle palauttaa. Sitä tarkoittava neuvottelu-
18675: teinenja kannustava suhtautuminenjohtivat vih-       ehdotus Suomen taholta tulisi mielestäni tehdä
18676: doin itsenäisyyden palauttamiseen.                   nyt, kun oikeudenmukaisuutta monissa asioissa
18677:     Palauttaessaan itsenäisyyden Virolle, Latvial-   muistuttava hallintotapa ja -menettely näyttää
18678: Ie ja Liettualie Venäjän voidaan katsoa samalla      Venäjällä vakiintuvan. Puheena olevien alueiden
18679: myöntäneen sen vääryyden, mikä tapahtui viik-        palauttaminen Suomelle tulisi nähdäkseni hyvin
18680: koa ennen toisen maailmansodan syttymistä Sta-       merkittävällä tavalla vahvistamaan muiden
18681: linin johtaman Neuvostoliiton ja Hitlerin johta-     suurvaltojen ja koko maailmankin luottamusta
18682: man Saksan kesken tehdyn etupiirijakoa koske-        nykyistä Venäjää kohtaan.
18683: van sopimuksen johdosta. Siinä sopimuksessa             Mielestäni venäläisille olisi suuri onni päästä
18684: sopijapuolet mm. katsoivat Baltian ja Suomen         eroon imperialismin ja militarismin perinteestä ja
18685: kuuluvan silloisen Neuvostoliiton etupiiriin.        perinnöstä, joka heille itselleenkin on aiheutta-
18686:     Toisin kuin Baltian maat, Suomi ei taipunut      nut kärsimyksiä. Uskon Venäjällä olevan presi-
18687: Stalinin johtaman Neuvostoliiton esittämiin          dentti Jeltsinin lisäksi oikeudentuntoisia ihmisiä,
18688: aluevaatimuksiin, joihin suostuminen olisi käy-      jotka ajattelevat Suomelta ryöstettyjä alueita sy-
18689: tännössä merkinnyt samaa, mitä tapahtui Bal-         vän häpeän valtaamina. Pitäisikö Stalinin rikos-
18690: tiassa - miehitystä ja itsenäisyyden menetystä.      tenjäädä Venäjän kansan omalletunnolle?
18691: Talvi- ja jatkosodan vuosina taisteleva Suomi           Suomelle ja suomalaisille Karjalan, Sallan ja
18692: pystyi säilyttämään maamme itsenäisenä. Se oli       Petsamon alueiden sekä Suomenlahden saarien
18693:  koko kansan taistelua maahamme valheen var-         palauttaminen tulisi merkitsemään erityisesti al-
18694: jossa hyökänneitä valtavia neuvostoliittolaisia      kuvaiheessa työtä ja taloudellisia uhrauksia.
18695:  sotavoimia vastaan. Saavutimme torjuntavoi-         Mutta muistettava on, että kaikkea sitä, mitä
18696:  ton. Mutta ryöstösaaliina Neuvostoliitto riisti     mainituilla alueilla noin 50 vuoden kuluessa on
18697:  Suomelta Karjalan, Sallan ja Petsamon alueet        tuhottu ja rappeutettu, ei meidän tarvitse hetkes-
18698:  sekä Suomenlahden saaria.                           sä uudelleen rakentaa. Ja kuitenkin paljon no-
18699:     Aluemenetykset, suunnattoman suuret sota-        peammin kuin moni nyt saattaa ajatella ja kau-
18700:  korvaukset sekä yli 400 000 kotiseutunsa ja ko-     histella, suomalaiset pystyisivät rakentamaan
18701:  tinsa menettänyttä sekä noin 86 000 taisteluissa    nuo alueet, esimerkiksi Viipurin, silloisen Suo-
18702:  kaatunutta ja 200 000 haavoittunutta isänmaam-      men toiseksi suurimman kaupungin, uuteen ku-
18703:  me puolustajaa oli vapautemme hintana. Alue-        koistukseensa ja suureksi suomalaiseksi kulttuu-
18704:  menetykset ja sotakorvaukset, jotka Suomen          rin, yritys- ja liike-elämän keskukseksi vaurastut-
18705:  kansa edelleen kokee koko kansaamme kohdis-         tamaan kansamme henkisiä ja aineellisia arvoja.
18706: 
18707:  2400321
18708: 2                                        1994 vp -   KK 391
18709: 
18710: Nykyisellään Karjala ja muut Suomelta riistetyt               Aikooko Hallitus omalta osaltaan ryh-
18711: alueet ovat Suomen suru- mutta Venäjän hä-                 tyä toimenpiteisiin neuvottelujen aikaan-
18712: peä.                                                       saamiseksi Venäjän kanssa sen hallussa
18713:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         olevien Suomelta ryöstösaaliina riistetty-
18714: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            jen Karjalan, Sallan, Petsamon sekä Suo-
18715: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-            menlahden saarien palauttamiseksi Suo-
18716: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    melle?
18717: 
18718:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1994
18719: 
18720:                                           Maunu Kohijoki
18721:                                         1994 vp -   KK 391                                           3
18722: 
18723: 
18724: 
18725: 
18726:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18727: 
18728:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Hallitus lähtee siitä, että rajat Neuvostoliiton
18729: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ja sittemmin Venäjän kanssa on määritelty kan-
18730: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sainvälisissä sopimuksissa. Suomen ja Venäjän
18731: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kohijoen       vuoden 1992 suhteiden perussopimuksessa on
18732: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 391:       sitouduttu säilyttämään yhteinen raja hyvän
18733:                                                     naapuruuden ja yhteistyön rajana ETYKin pää-
18734:           Aikooko Hallitus omalta osaltaan ryh-     tösasiakirjan mukaisesti sen loukkaamattomuut-
18735:        tyä toimenpiteisiin neuvottelujen aikaan-    ta ja toistensa alueellista koskemattomuutta
18736:        saamiseksi Venäjän kanssa sen hallussa       kunnioittaen. Päätösasiakirjan mukaan rajoja
18737:        olevien Suomelta ryöstösaaliina riistetty-   voidaan muuttaa kansainvälisen oikeuden mu-
18738:        jen Karjalan, Sallan, Petsamon sekä Suo-     kaisesti rauhanomaisin keinoin ja sopimusteitse.
18739:        menlahden saarien palauttamiseksi Suo-          Suomella ei ole aluevaatimuksia Venäjän
18740:        melle?                                       suuntaan. Periaatteessa ei kuitenkaan ole syytä
18741:                                                     sulkea pois mahdollisuutta, että Neuvostoliitolle
18742:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        luovutetuista alueista tai niiden käytöstä voitai-
18743: vasti seuraavaa:                                    siin neuvotella uudelta pohjalta, jos Venäjällä on
18744:                                                     tähän valmius. Venäjä ei tällä hetkellä ole halu-
18745:                                                     kas keskustelemaan rajojensa muuttamisesta.
18746:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1994
18747: 
18748:                                                              Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
18749: 4                                      1994 vp -   KK 391
18750: 
18751: 
18752: 
18753: 
18754:                                       Tili Riksdagens Talman
18755: 
18756:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-   ställts i internationella fOrdrag. I överenskom-
18757: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     melsen mellan Finland och Ryssland från år 1992
18758: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   om grunderna för relationerna har länderna ut-
18759: man Kohijoki undertecknade spörsmål nr 391:        fåst sig att bevara den gemensamma gränsen som
18760:                                                    grannsämjans och samarbetets gräns och parter-
18761:           Ämnar Regeringen för sin del vidta       na respekterar i enlighet med KSSE-slutakten
18762:        åtgärder för att åstadkomma överlägg-       gränsens okränkbarhet och varandras territoriel-
18763:        ningar med Ryssland om ett återlämnan-      la integritet. Enligt slutakten kan gränserna i
18764:        de tili Finland av områdena Karelen, Sal-   enlighet med internationell rätt ändras med fred-
18765:        la, Petsamo och öarna i Finska viken,       liga medel och genom överenskommelser.
18766:        vilka Ryssland besitter och har tagit som      Finland har inga territoriella anspråk på Ryss-
18767:        rov?                                        land. I princip är det dock inte skäl att utesluta
18768:                                                    möjligheten att förhandlingar på ny grund kunde
18769:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      föras om de tili Sovjetunionen överlämnade om-
18770: anföra följande:                                   rådena eller om deras användning, om Ryssland
18771:                                                    är berett därtili. För närvarande är Ryssland inte
18772:   Regeringens utgångspunkt är att gränsen mot      viliigt att diskutera ändringar av landets gränser.
18773: Sovjetunionen och sedermera Ryssland har fast-
18774: 
18775:      Helsingforsden 20 juni 1994
18776: 
18777:                                                                 Utrikesminister Heikki Haavisto
18778:                                                  1994 vp
18779: 
18780: Kirjallinen kysymys 392
18781: 
18782: 
18783: 
18784: 
18785:                                     Louvo: Kemikaalitransitoliikenteen turvallisuuden parantamisesta
18786: 
18787: 
18788: 
18789:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18790:     Kouvolan ratapihalla on puolen vuoden sisäl-       nettomuuksia kuin Kouvolassa. Kun ratapihan
18791: lä tapahtunut kaksi vakavaa transitovaunuon-           turvallisuuden parantamista suunnitellaan, pi-
18792: nettomuutta, joissa vaarallisia kemikaaleja on         täisi liikenne-, palo- ja pelastustoimen ja väestön-
18793: valunut venäläisistä vaunuista tuhansia litroja        suojeluviranomaisten lisäksi ehdottomasti olla
18794: ratapihalle, viimeisimmässä onnettomuudessa            mukana myös ympäristönsuojeluviranomaisten.
18795: peräti 30-40 tonnia.                                   Paikalliset ympäristöviranomaiset ovatkin yrit-
18796:     Jo joulukuussa 1993 tapahtuneen onnetto-           täneet saada näitä ratapihoja sijoituspaikkalu-
18797: muuden jälkeen radan lähellä asuvat kaupunki-          van piiriin huonolla menestyksellä.
18798: laiset ovat olleet hyvin huolissaan ratapihalta            Erityisesti järjestelyratapihojen toiminnan tu-
18799: tulevasta toistuvasta, pistävästä hajusta, josta       lisi myös olla ympäristöluvan alaista toimintaa,
18800: jotkut ovat tulleet huonovointisiksi. Viime päi-       jolloin lupaharkinnassa noudatettaisiin YVA-
18801: vien tutkimuksissa onkin osoittautunut, että ra-       menettelyjä ympäristöriskien minimoimiseksi.
18802: tapihan maaperä sisältää mm. bentseeniä, joka              Järjestelyratapiha tulisi myös rinnastaa kemi-
18803: on karsinogeeninen aine. Huolensa radan varren         kaalisatamiin ilmanlaadun tarkkailun osalta.
18804: asukkaat ovat esittäneet paitsi paikallisille viran-   Mm. kemikaalisatamiin suunnitellaan asennet-
18805: omaisille, myös VR:n pääjohtajalle, liikennemi-        tavaksi jatkuvatoimisia mittareita, jolloin pitoi-
18806: nisterille ja ympäristöministerille.                   suuksien kasvaessa väestöä voidaan välittömästi
18807:     Ratapihan turvallisuuden parantaminen on           varoittaa ja viranomaiset hälyttää paikalle.
18808:  aivan välttämätöntä, koska transitoliikenne vaa-          On valitettavaa, että eduskunnanjuuri hyväk-
18809:  rallisine kuljetuksineen tulee yhä kasvamaan Ve-      symässä laissa vaarallisten aineiden kuljetukses-
18810:  näjän kaupan lisääntyessä. Juuri julkistetussa        ta, joka tulee voimaan syyskuun alusta, ei ympä-
18811:  Gateway-toimintaohjelmatyöryhmän muistios-            ristöviranomaisia mainita minkäänlaisina val-
18812:  sa mm. todetaan Gateway-aseman tuomien hyö-           vontaviranomaisina.
18813:  tyjen lisäksi haitoista: "Liikenteen aiheuttamat          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18814:  ympäristöhaitat ovat riskitekijä Suomelle. Kemi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18815:  kaalitransitossa liikkuu vaarallisia aineita sekä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18816: junilla Vainikkalasta Kouvolan kautta että lai-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18817:  voilla Suomenlahdella. Transitoliikenteen kuor-
18818:  ma-autokuljetuksista aiheutuu päästöjä."                        Mitä Hallitus aikoo tehdä kemikaali-
18819:     Kouvolassa on järjestelyratapiha, jossa kemi-             transitoliikenteen järjestely- ja lastausra-
18820:  kaalitransitovaunuja siirrellään ja järjestellään            tapihojen turvallisuuden parantamiseksi,
18821:  uudelleen. Siksi siellä myös onnettomuusriskit               ja
18822:  ovat suurimmat. Kuitenkin Haminan ja Kotkan                     aikooko Hallitus saattaa myös ko. ra-
18823:  ratapihoilla on tähän asti sattunut enemmän on-              tapihat ympäristöluvan alaisiksi?
18824: 
18825:       Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1994
18826: 
18827:                                          Anna-Kaarina Louvo
18828: 
18829: 
18830: 
18831: 
18832:  2400321
18833: 2                                          1994 vp -   KK 392
18834: 
18835: 
18836: 
18837: 
18838:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18839: 
18840:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pihan kautta 5-6 junaa!vrk nestetransitoa, mut-
18841: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ta nyt enää 1-2junaa/vrk.
18842: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Rajavalvontaa on tehostettu rakentamalla
18843: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Louvon            Vainikkalaan säiliövaunujen täyttöasteen mitta-
18844: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 392:          laite, jonka avulla ylitäytetyt vaunut voidaan ha-
18845:                                                        vaitaja tehdä tarvittavat toimenpiteet. Myös säi-
18846:           Mitä Hallitus aikoo tehdä kemikaali-         liövaunujen yläpuolisten luukkujen tarkastusta
18847:        transitoliikenteen järjestely- ja lastausra-    varten on rakennettu 850 metriä pitkä tarkastus-
18848:        tapihojen turvallisuuden parantamiseksi,        silta. Palontorjuntaa varten on tehty tehokas pa-
18849:        ja                                              lovesijärjestelmä sekä vuotavien vaunujen varal-
18850:           aikooko Hallitus saattaa myös ko. ra-        ta valutusallas. Vaununtarkastuksia tekeville
18851:        tapihat ympäristöluvan alaisiksi?               henkilöille on annettu perusteellinen koulutus ja
18852:                                                        perehdyttäminen työhönsä sekä ohjeet tilanteen
18853:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           edellyttämistä toimenpiteistä.
18854: vasti seuraavaa:                                           Kouvolan ratapihalle on suunnitteilla valu-
18855:                                                        tusaltaan rakentaminen vuoto-onnettomuuksien
18856:    Transitokuljetusten turvallisuuden varmista-        varalta sekä palovesijärjestelmän laajentaminen.
18857: miseksi hallitus on ryhtynyt seuraaviin toimenpi-      VR selvittää myös keinoja säiliövaunuvuotojen
18858: teisiin:                                               automaattiseksi havaitsemiseksi esim. kaasun-
18859:    Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityk-        tunnistimien avulla.
18860: sen vaarallisten aineiden kuljettamisesta, jonka           Vaikka valtion resurssit ovat vähentyneet, ra-
18861: eduskunta on hyväksynyt ja joka tulee voimaan          danpidolle suunnatut resurssit ovat kasvaneet
18862: 1.9.1994. Lain nojalla tullaan antamaan myös           melkein 40 % tämän hallituksen aikana. Resurs-
18863: ratapihojen turvallisuutta koskevia määräyksiä.        sit suunnataan tehokkaasti mm. rautatieliiken-
18864:    Liikenneministeriö käy parhaillaan neuvotte-        teen turvallisuutta parhaiten edistäviin kohtei-
18865: luja Venäjän kulkulaitosministeriön kanssa yh-         siin. Kotkan ja mahdollisesti myös Kouvolan
18866: dysliikennesopimuksen uusimiseksi vastaamaan           onnettomuuden syynä oli sivuraiteen pettäminen
18867: eurooppalaisia vaarallisten aineiden rautatiekul-      raskaan junan alla. Hallitus on antanut lisäbud-
18868: jetusmääräyksiä.                                       jetissaan lisärahoitusta rataverkon kunnossapi-
18869:    Ratapihatoiminnan turvallisuuden varmista-          toon. YVA-lain mukainen menettely koskee uu-
18870: miseksi liikenneministeriön asettama laajapoh-         sia mittavia hankkeita, eivätkä sellaiset ole ajan-
18871: jainen työryhmä, jossa oli myös ympäristöminis-        kohtaisia VR:n investointiohjelmassa. Sen sijaan
18872: teriö edustettuna, on valmistellut kemikaalirata-      tiivis yhteistyö ennen kaikkea kunnallisten ym-
18873: pihoja koskevat ohjeet. Ohjeella pyritään määrit-      päristötahojen kanssa on välttämättömyys.
18874: telemään ratapihoille ja niiden toiminnalle riittä-        Transitokuljetusreittien ratoja on viime vuosi-
18875: vä turvallisuustaso, erityisesti on kiinnitetty huo-   na vahvistettu vaihtamalla kiskoja raskaampiin
18876: miota onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseen            ja uusimalla ratapölkkyjä sekä sepelöimällä
18877: ja torjuntavalmiuksiin.                                radan tukikerrosta. Luumäki-Kouvola-välin
18878:    Vainikkalan ratapihan toimintaedellytyksiä          päällysrakenne on vaihdettu kokonaisuudessaan
18879: sekä määräasemien Kotkan ja Haminan ratapi-            ja välillä Kouvola-Lahti on samanlainen työ
18880: hoja on parannettu niin, että nestetransitojunien      parhaillaan käynnissä. Rauman radalla on myös
18881: suoria kuljetuksia Vainikkalasta satamiin on voi-      päällysrakenteen vaihto käynnissä. Niiralan ra-
18882: tu lisätä,jolloinjunienjärjestely- ja vaihtotyötar-    dalla jatkuu päällysrakenteen vaihtotyö syksyllä
18883: ve esim. Kouvolan ratapihalla on merkittävästi         samoin kuin myös Sköldvikin radalla. Lisäksi
18884: vähentynyt, vaikka kuljetusten määrä on lisään-        uusitaan ja vahvistetaan raiteita ratapihoilla ja
18885: tynyt. Vuonna 1990 kuljetettiin Kouvolan rata-         transitoliikenteen satamissa.
18886:                                           1994 vp -   KK 392                                             3
18887: 
18888:    Sattuneiden suistumisien takia on transitoju-      lä raiteilla nestetransitoreitin ratapihoilla. Lisäk-
18889: nien nopeuksia toistaiseksi alennettu ja rajoitettu   si on nopeutettu naulakiinnitteisten raiteiden
18890: raskaiden junien liikennöintiä naulakiinnitteisil-    muuttamista parempaan rakenteeseen.
18891: 
18892:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1994
18893: 
18894:                                                                              Ministeri Elisabeth Rehn
18895: 4                                          1994 vp -   KK 392
18896: 
18897: 
18898: 
18899: 
18900:                                          Tili Riksdagens Talman
18901: 
18902:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Gränsövervakningen har effektiviserats tack
18903: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederhörande med-         vare att det i Vainikkala hyggts en apparat som
18904: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       mäter cisternvagnarnas fyllningsgrad, vilket gör
18905: man Louvo undertecknade spörsmål nr 392:               det möjligt att ohservera överfyllda vagnar och
18906:                                                        vidta åtgärder som hehövs. På samma sätt har en
18907:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         hrygga på 850 meter uppförts för kontroll av
18908:        ta i syfte att förhättra säkerheten på rang-    luckor på cisternvagnarnas övre sida, vilket gör
18909:        er- och lastningshangårdar, och                 det möjligt att samtidigt granska två heltåg. För
18910:           ämnar Regeringen införa ett miljötill-       hrandhekämpning har konstruerats ett effektivt
18911:        stånd angående ovan nämnda hangår-              vattensystem samt för läckande vagnar en avrin-
18912:        dar?                                            ningshassäng. Personer som utför kontroller av
18913:                                                        vagnar är gediget uthildade och insatta i sitt arhe-
18914:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          te samt har fått instruktioner om åtgärder som
18915: anfåra följande:                                       situationen kräver.
18916:                                                            Det finns planer på att hygga en avrinnings-
18917:    1 syfte att garantera säkerheten vid transito-      hassäng på Kouvola hangård med tanke på läck-
18918: transporter har regeringen vidtagit följande åt-       ageolyckor samt att utvidga vattensystemet för
18919: gärder:                                                hrandhekämpning. SJ reder ut vilka medel som
18920:    Regeringen har överlämnat en proposition till       finns att automatiskt konstatera läckage från cis-
18921: riksdagen om transport av farliga ämnen. Propo-        ternvagnar till exempel med hjälp av en gasiden-
18922: sitionen godkändes av riksdagen och lagen träder       tifierare.
18923: i kraft den 1 septemher 1994. Föreskrifter om              Fastän statens resurser förminskats har resur-
18924: säkerhet på hangårdar skall medde1as med stöd          serna som inriktats på hanhållningen ökats näs-
18925: av lagen.                                              tan 40 % under den nuvarande regeringens tid.
18926:    Trafikministeriet förhandlar som häst med           Resurserna riktas så effektivt som möjligt hl.a.
18927: Rysslands kommunikationsministerium om att             på mål som häst främjar säkerheten inom järn-
18928: förnya avtalet om förhindelsetrafiken så att det       vägstransporter. Orsaken till olyckan i Kotka
18929: skall matsvara de europeiska hestämmelserna            och möjligen även i Kouvola var att hispåret
18930: om transport av farliga ämnen på järnväg.              gav efter under det tunga tåget. Regeringen har i
18931:    Den av trafikministeriet tillsatta arhetsgrup-      sin tilläggshudget gett ytterligare anslag för un-
18932: pen på hred hasis har utarhetat anvisningar he-        derhåll av järnvägsnätet. Förfarandet enligt
18933: träffande kemikaliehangårdar i första hand för         MKB-lagen avser nya omfattande projekt, och
18934: att säkerställa transitotrafiken i Östra Finland.      sådana är inte aktuella i SJ:s investeringspro-
18935: Anvisningarna syftar till att definiera en tillräck-   gram. 1 stället är det en nödvändighet att inten-
18936: lig säkerhetsnivå för hangårdar och deras verk-        sivt samarheta framför allt med de kommunala
18937: samhet och en speciell uppmärksamhet har fåsts         miljöorganen.
18938: vid att förehygga olyckor.                                 Banrutter med transitotransporter har under
18939:    Verksamhetsförutsättningarna på Vainikkala          de senaste åren förstärkts genom att hyta ut gam-
18940: hangård samt hangårdarna i Kotka och Fred-             la skenor mot tyngre och förnya slip~iir samt fylla
18941: rikshamn har förhättrats så att det har varit möj-     hanans underlag med makadam. Overhyggna-
18942: ligt att öka direkta transitotransporter av flytan-    den mellan Luumäki-Kouvola har i sin helhet
18943: de ämnen med tåg från Vainikkala till hamnar,          hytts ut och mellan Kouvola-Lahtis genomförs
18944: och då har hehovet att rangera tåg och arheta vid      ett liknande arhete. På Rauma hanan håller man
18945: hyte på Kouvola hangård minskat. År 1990 ge-           också på att hyta överhyggnaden. På Niirala
18946: nomfördes via Kouvola hangård 5-6 transito-            hanan skall man på hösten fortsätta att hyta ut
18947: transporter med tåg/dygn med flytande ämnen            den gamla överhyggnaden, likaså på Sköldviks
18948: som gods, men nu hara 1-2 tåg/dygn.                    hanan. Därtill förnyas och förstärks spåren på
18949:                                          1994 vp -   KK 392                                         5
18950: 
18951: bangårdar och i hamnar som tjänar transito-          sats genom bangårdar där spåren är fastsatta
18952: transporter.                                         med spik. Därtill snabbar man på att byta ut spår
18953:    Med anledning av att transitotåg spårat ur har    som är fastsatta med spik mot bättre konstruk-
18954: transitotågens hastigheter tills vidare sänkts och   tion.
18955: vätsketransitotransporter med tunga tåg begrän-
18956: 
18957:      Helsingforsden 30 juni 1994
18958: 
18959:                                                                           Minister Elisabeth Rehn
18960:                                               1994vp
18961: 
18962: Kirjallinen kysymys 393
18963: 
18964: 
18965: 
18966: 
18967:                                   Vistbacka: Ruotsista saadun eläketulon verotuskohtelusta
18968: 
18969: 
18970: 
18971:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18972:     Ruotsista Suomeen palanneiden eläkeläisten      ja sairausvakuutusmaksuja. Selvä epäkohta tuli-
18973: verotuksessa on edelleen vakavia kohtuutto-         si pikaisesti poistaa, koska se rikkoo voimassa
18974: muuksia. Esimerkiksi 111 000 markan suuruisen       olevan käytännön ja säännösten henkeä.
18975: vuosieläkkeen Ruotsista saava henkilö, jolla on        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18976: Suomesta eläketuloja esim. 2 700 markkaa, jou-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18977: tuu maksamaan Suomeen veroja 9 900 markkaa          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18978: eli 7 200 markkaa enemmän kuin hänellä on tulo-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18979: ja Suomesta. Tämä epäkohta johtuu siitä, että
18980: Suomi perii kansaneläke- ja sairausvakuutus-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
18981: maksut myös Ruotsin eläketulosta. Epäkohta on              että Ruotsista eläkettä saavien eläkeläis-
18982: mahdollista siksi, että Suomen ja Ruotsin välisen          ten Ruotsista tulevasta eläkkeestä ei pe-
18983: verosopimuksen kaksinkertaisen verotuksen eh-              rittäisi Suomessa kansaneläke- ja sairaus-
18984: käisevä vapautusmenettely ei tällä hetkellä ulotu          vakuutusmaksuja?
18985: koskemaan eläketuloista meneviä kansaneläke-
18986: 
18987:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1994
18988: 
18989:                                          Raimo Vistbacka
18990: 
18991: 
18992: 
18993: 
18994:  240032J
18995: 2                                       1994 vp -   KK 393
18996: 
18997: 
18998: 
18999: 
19000:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19001:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vät sen sijaan kuulu pohjoismaisen verosopi-
19002: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       muksen piiriin. Ruotsista maksettavasta eläk-
19003: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     keestä peritään siten Suomessa kansaneläke- ja
19004: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          sairausvakuutusmaksu. Suomi noudattaa vas-
19005: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       taavaa käytäntöä myös muiden maiden kanssa
19006: sen n:o 393:                                        tehdyissä verosopimuksissa.
19007:                                                        Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksu mää-
19008:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,     rätään eläkkeensaajan kunnallisverotuksessa
19009:        että Ruotsista eläkettä saavien eläkeläis-   vahvistettujen veroäyrien perusteella. Tällöin
19010:        ten Ruotsista tulevasta eläkkeestä ei pe-    otetaan edellä esitetyllä tavalla huomioon myös
19011:        rittäisi Suomessa kansaneläke- ja sairaus-   Ruotsista maksetut eläkkeet. Jos ulkomailta
19012:        vakuutusmaksuja?                             maksettavien tulojen osuus kokonaistuloista on
19013:                                                     suuri, on mahdollista, että Suomessa perittävän
19014:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun määrä
19015: vasti seuraavaa:                                    ylittää Suomesta saatavat tulot. Ruotsista mak-
19016:                                                     setusta eläkkeestä peritään Suomessa asuinmaan
19017:    Pohjoismaisen verosopimuksen mukaan elä-         perusteella kansaneläke- ja sairausvakuutus-
19018: ketulosta verotetaan siinä valtiossa, mistä eläke   maksu, vaikka henkilöllä ei olisi lainkaan tuloja
19019: maksetaan. Suomessa asuva eläkkeensaaja mak-        Suomesta. Nykyinen kansaneläke- ja sairausva-
19020: saa siten Ruotsista saamastaan eläkkeestä veron     kuutusmaksukäytäntö kohtelee kaikkia Suo-
19021: Ruotsiin.                                           messa asuvia tasapuolisesti riippumatta siitä,
19022:    Eläketulojen kaksinkertainen verotus Suo-        mistä maasta tulot tulevat.
19023: messa poistetaan ns. vapautusmenetelmällä.             Kysymys sosiaaliturvamaksujen luonteesta
19024: Ruotsissa verotettava eläketulo otetaan huo-        joko veroina tai vakuutusmaksuina on noussut
19025: mioon määrättäessä Suomessa maksuunpanta-           esille Suomen solmiman ETA-sopimuksen yh-
19026: vaa veroa. Verotusperusteena on Ruotsista ja        teydessä. Eduskunta on vastauksessaan hallituk-
19027: Suomesta saatujen tulojen yhteenlaskettu määrä.     sen esitykseen n:o 227/1992 vp edellyttänyt, että
19028: Näin lasketusta verosta jätetään maksuunpane-       "samalla on selvitettävä sosiaaliturvan tasoon,
19029: matta ulkomaantulosta aiheutuva osa. Ulko-          saamisehtoihin ja sen rahoitukseen osallistumi-
19030: maantulolla on siten vain korottava vaikutus        sen sekä sosiaaliturvaetuuksista maksettujen ve-
19031: Suomesta saadun tulon veroprosenttiin. Menet-       rojen ja maksujen kannalta yhdenvertainen ja
19032: telyllä pyritään siihen, että ulkomailta osan tu-   oikeudenmukainen kohtelu eri tilanteissa". Esi-
19033: loistaan saava maksaa Suomesta saamistaan tu-       merkiksi ulkomaille maksettavista eläkkeistä ei
19034: loista veroa yhtä paljon kuin hän maksaisi siinä    pidätetä Suomessa sosiaaliturvamaksuja. Tä-
19035: tapauksessa, että hän saisi saman kokonaistulon     män vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö tulee
19036: yksinomaan Suomesta.                                laajemminkin selvittämään sosiaaliturvamaksui-
19037:    Pohjoismainen verosopimus kaksinkertaisen        hin liittyviä ongelmia. Tässä yhteydessä joudu-
19038: verotuksen estämisestä koskee valtion tulo- ja      taan palaamaan myös kysyjän esittämään ongel-
19039: varallisuusveroa sekä kirkollis- ja kunnallisve-    maan.
19040: roa. Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut ei-
19041: 
19042:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1994
19043: 
19044:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
19045:                                          1994 vp -     KK 393                                          3
19046: 
19047: 
19048: 
19049: 
19050:                                        Tili Riksdagens Talman
19051: 
19052:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        premierna. På pension som betalas från Sverige
19053: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         uppbärs därför folkpensions- och sjukförsäk-
19054: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ringspremie i Finland. Finland följer motsvaran-
19055: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             de praxis också i fråga om beskattningsavtal som
19056: nr 393:                                                slutits med andra länder.
19057:                                                           Folkpensions- och sjukförsäkringspremien
19058:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         bestäms på grundval av de skatteören som fast-
19059:        ta för att de pensionstagare som uppbär         ställts för pensionstagaren vid kommunalbe-
19060:        pension från Sverige inte i fråga om denna      skattningen. Härvid beaktas på ovan beskrivet
19061:        pension skall vara tvungna att betala           sätt också de pensioner som betalats från Sverige.
19062:        folkpensions- och sjukförsäkringspremi-         Om de inkomster som betalas från ett annat land
19063:        er i Finland?                                   utgör en stor del av pensionstagarens totalin-
19064:                                                        komst, är det möjligt att de folkpensions- och
19065:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sjukförsäkringspremier som uppbärs i Finland
19066: anföra följande:                                       överskrider pensionstagarens inkomster från
19067:                                                        Finland. För pension som betalas från Sverige
19068:    Enligt det nordiska beskattningsavtalet be-         uppbärs på basis av bosättningslandet folkpen-
19069: skattas pensionsinkomsten i det land från vilket       sions- och sjukförsäkringspremie i Finland även
19070: pensionen betalas ut. För pension som en i Fin-        om personeo i fråga helt saknar inkomster från
19071: land bosatt person uppbär från Sverige betalar         Finland. Det nuvarande systemet gällande folk-
19072: han därmed skatt till Sverige.                         pensions- och sjukförsäkringspremier behandlar
19073:    För undvikande av att pensionsinkomsterna           alla i Finland bosatta på ettjämbördigt sätt obe-
19074: blir föremål fOr dubbelbeskattning i Finland till-     roende av från vilket land inkomsterna härstam-
19075: lämpas ett s.k. befrielseförfarande. Den pen-          mar.
19076: sionsinkomst som beskattas i Sverige beaktas vid          Frågan om socialtrygghetspremierna skall
19077: fastställandet av den skatt som uppbärs i Fin-         uppfattas som skatter eller försäkringspremier
19078: land. Beskattningen grundar sig härvid på det          har aktualiserats i samband med att Finland blev
19079: sammanräknade beloppet av inkomsterna från             EES-medlem. Riksdagen har i sitt svar på reger-
19080: Sverige och Finland. 1 fråga om den sålunda            ingens proposition nr 227/1992 rd förutsatt att
19081: beräknade skatten lämnas den del odebiterad            medverkan i socialskyddets nivå, villkoren för
19082: som hänfOr sig till utlandsinkomsten. Utlandsin-       erhållande av socialskydd och finansieringen av
19083: komsten har därmed endast en höjande effekt på         detta samtidigt bör utredas, liksom även frågan
19084: den skatteprocent som avser inkomsten från Fin-        om hur de för socialskyddsförmånerna betalda
19085: land. Avsikten med detta förfarande ar att den         skatterna och avgifterna kan leda till ett jämbör-
19086: som får en del av sina inkomster från ett annat        digt och rättvist bemötande i olika situationer. 1
19087: land för sina inkomster från Finland skall betala      fråga om t.ex. pensioner som betalas till andra
19088: lika mycket i skatt som han hade betalat om han        Iänder innehålls inte socialskyddsavgifter i Fin-
19089: fått samma totalinkomst enbart från Finland.           land. Social- och hälsovårdsministeriet kommer
19090:    Det nordiska beskattningsavtalet för undvi-         därför att i större skala utreda problematiken
19091:  kande av dubbelbeskattning gäller statens in-         kring socialskyddsavgifterna och -premierna. 1
19092:  komst- och förmögenhetsskatt samt kyrko- och          det sammanhanget blir det även aktuellt att åter-
19093:  kommunalskatten. Beskattningsavtalet gäller           komma till det problem som frågeställaren fram-
19094:  däremot inte folkpensions- och sjukförsäkrings-       för.
19095: 
19096:      Helsingfors den 20 juni 1994
19097: 
19098:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
19099:                                                  1994vp
19100: 
19101: Kirjallinen kysymys 394
19102: 
19103: 
19104: 
19105: 
19106:                                     Mäkipää ym.: EU -jäsenyydestä pidettävää kansanäänestystä kos-
19107:                                        kevasta tiedottamisesta
19108: 
19109: 
19110:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19111:    Valtion tuen turvin toimii Eurooppa-tiedotus-       että valtion tuella toimiva käytännössä ulkoasi-
19112: niminen organisaatio. Tämän organisaation teh-         ainministeriön alainen organisaatio levittää jul-
19113: tävänä on levittää maassamme Eurooppa-tietoi-          kisuuteen perätöntä tietoa tai vaihtoehtoisesti
19114: suutta ja Euroopan yhteisön jäsenyyttä koskevaa        tieten tahtoen halveksii eduskunnan päätäntä-
19115: materiaalia. Kyseinen järjestö keskittyy lähinnä       valtaa. Järjestön tulisi korjata tiedotteessaan
19116: jäsenyyttä tukevan materiaalin jakamiseen.             mainittu päivämäärä siten, että korostettaisiin
19117:    Eurooppa-tiedotuksen toimesta saatettiinjul-        sen olevan hallituksen esitys eduskunnalle eikä
19118: kisuuteen 1.6.1994 kello 14.00 julkaisuvapaana         suinkaan päätetty ja vahvistettu päivämäärä.
19119: merkitty tiedote, jossa informoitimjulkista sanaa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19120: Eurooppa-bussin kiertämisestä em. päivästä läh-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19121: tien ympäri Suomea. Kyseisessä tiedotteessa            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19122: mainittiin myös se, että Suomen jäseneksi liitty-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19123: misestä järjestetään kansanäänestys 16.10.1994.
19124: Kyseinen tieto oli esitetty lehdistötiedotteessa si-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
19125: ten, kuin kyseinen päivä olisi jo täysin selkeä ja            ulkoasiainministeriön alaisuudessa toi-
19126: päätetty. Näin ei kuitenkaan ole, sillä eduskunta             mivan Eurooppa-tiedotuksen Suomen
19127: vasta käsittelee hallituksen kyseistä lakiesitystä            ED-jäsenyyttä koskevan kansanäänes-
19128: ja näin ollen päivämäärä voi vielä muuttua edus-              tyksen päivämäärää koskevan virheelli-
19129:  kuntakäsittelyn aikana. On varsin merkillistä,               sen tiedottamisen suhteen?
19130: 
19131:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1994
19132: 
19133:                      LeaMäkipää                                 Raimo Vistbacka
19134: 
19135: 
19136: 
19137: 
19138: 2400321
19139: 2                                        1994 vp -   KK 394
19140: 
19141: 
19142: 
19143: 
19144:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19145: 
19146:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tilaisuudessa julkaistiinUM:ntiedote asiasta.
19147: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Sen tarkoitus oli levittää tietoa niistä paikkakun-
19148: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nista ja pysäkeistä, joilla tietoa Suomen mahdol-
19149: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkipään        lisesta jäsenyydestä Euroopan unionissa ko. lin-
19150: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         ja-autosta käsin jaetaan.
19151: 394:                                                    Tiedotteeseen oli liitetty perustietoja Euroop-
19152:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      pa-tiedotuksesta. Siinä yhteydessä oli lause, jossa
19153:         ulkoasiainministeriön alaisuudessa toi-      sanottiin että "jäseneksi liittymisestä järjestetään
19154:         mivan Eurooppa-tiedotuksen Suomen            kansanäänestys 16.lokakuuta 1994".
19155:          ED-jäsenyyttä koskevan kansanäänes-            Lause ennakoi tarpeettomasti eduskunnan
19156:          tyksen päivämäärää koskevan virheelli-      päätöstä, koska kansanäänestystä koskevan la-
19157:          sen tiedottamisen suhteen?                  kiesityksen käsittely oli edelleen kesken.
19158:                                                         Em. tilaisuuden jälkeen ulkoasiainministeriö
19159:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         on järjestänyt eri puolilla maata lukuisia tiedo-
19160: vasti seuraavaa:                                     tus- ja taustatilaisuuksia, joissa tiedotusvälineille
19161:                                                      on kerrottu jäsenyysprosessin tilanteesta yksi-
19162:    Ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotuksen        tyiskohtaisesti ja oikein.
19163: tehtävänä on jakaa puolueettomasti ED-tietoa            Ulkoasiainministeriö katsoo, että lauseen epä-
19164: välittämällä perustietoa sekä selvityksiä Suomen     tarkkuudesta ei ole koitunut sellaista vahinkoa,
19165: mahdollisen ED-jäsenyyden eduista ja haitoista.      jonka korjaaminen edellyttäisi muita erityisiä
19166: Eurooppa-tiedotuksella on toimipisteet Helsin-       toimia. Varsinkin on näin, koska em. päivämää-
19167: gissä ja kaikissa maakunnissa.                       räkansanäänestyksenjärjestämisestä tuli vahvis-
19168:    Eurooppa-tiedotuksen yksikkö järjesti 1. ke-      tetuksi eduskunnan hyväksyttyä tätä koskevan
19169: säkuuta 1994 tiedotustilaisuuden. Siinä julkiselle   hallituksen esityksen.
19170: sanalle kerrottiin Eurooppa-tiedotuksen linja-
19171: autosta, joka kiertää Suomea kesällä.
19172: 
19173:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
19174: 
19175:                                                               Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
19176:                                        1994 vp -   KK 394                                          3
19177: 
19178: 
19179: 
19180: 
19181:                                       Tili Riksdagens Talman
19182: 
19183:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    tionens buss, som på sommaren kommer att åka
19184: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     omkring i Finland.
19185: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Vid mötet publicerades också UM:s medde-
19186: man Mäkipää m.fl. undertecknade spörsmål nr        lande i ärendet. Avsikten med meddelandet var
19187: 394:                                               att sprida information om de orter och hållplat-
19188:                                                    ser där bussen stannar för utdelning av informa-
19189:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     tion om ett eventuellt finskt EU-medlemskap.
19190:        ta i fråga om de felaktiga uppgifter som       Meddelandet innehöll även grundläggande
19191:        Europainformationen, viiken verkar          uppgifter om Europainformationen, bl.a. en me-
19192:        inom utrikesministeriet, har gett beträf-   ning enligt viiken en folkomröstning om medlem-
19193:        fande datum för folkomröstningen om         skapet ordnas den 16 oktober 1994.
19194:        Finlands EU-medlemskap?                        Meningen föregrep i onödan riksdagens be-
19195:                                                    slut, eftersom behandlingen av propositionen om
19196:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      folkomröstningen ännu pågick.
19197: anföra följande:                                      Utrikesministeriet har efter detta möte på oli-
19198:                                                    ka håll i landet ordnat talrika informations- och
19199:    Utrikesministeriets Europainformation skall     bakgrundsmöten vid vilka massmedia i detalj och
19200: ge neutral EU-information genom att tillhanda-     korrekt har informerats om medlemskapsproces-
19201: hålla grundläggande uppgifter samt utredningar     sen.
19202: om för- och nackdelama för Finland vid ett even-      Enligt utrikesministeriet har det, att meningen
19203: tuellt EU-medlemskap. Europainformationen          var inexakt, inte föranlett någon sådan skada
19204: har verksamhetsställen i Helsingfors och i alla    som skulle förutsätta att andra särskilda korrige-
19205: landets övriga regioner.                           ringsåtgärder vidtas. Detta är fallet i synnerhet
19206:    Enheten för Europainformation arrangerade       som det nämda datumet för folkomröstningen
19207: den 1 juni 1994 ett informationsmöte. Vid mötet    blev fastställt sedan riksdagen godkänt regering-
19208: informerades massmedia om Europainforma-           ens proposition i ärendet.
19209: 
19210:      Helsingforsden 23 juni 1994
19211: 
19212:                                                                 Utrikesminister Heikki Haavisto
19213:                                                 1994vp
19214: 
19215: Kirjallinen kysymys 395
19216: 
19217: 
19218: 
19219: 
19220:                                    Ala-Nissilä ym.: Kotimaisen maataloustuen ulkopuolisen alueen
19221:                                        rajaamisperusteista
19222: 
19223: 
19224:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19225:    Suomen mahdolliseen EU-jäsenyyteen liittyen        tuudesta ja tehoisasta lämpösummasta. Tarkem-
19226: on määriteltävä se 15 prosentin alue peltopinta-      pi alueellinen tarkastelu on hyvä tehdä väestö-,
19227: alasta, jolle voidaan maksaa vain kotimaista          tulotaso- ja maaperäongelmilla siten, että taan-
19228: maataloustukea. Tämän LFA-tuen eli ns. vuoris-        tuvat maaseutualueet sijoittuvat LFA-tuen pii-
19229: totuen ulkopuolinen alue on esitetty maatalous-       riin. Vehnänviljelykriteeri ei sisälly EU:n komis-
19230: ministeriön valmistelussa tehtäväksi vuoden           sion ohjeisiin, muut mainitut ominaispiirteet sen
19231: 1990 kunnittaisen vehnänviljelytilaston perus-        sijaan sisältyvät.
19232: teella.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19233:    Vehnänviljelyprosentti on historiallisen rajan     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19234: perustana kestämätön eikä se lainkaan sisälly         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19235: EU :n vuoristotuen perusteisiin. Peruste on erityi-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19236: sen heikko ja moitittava, jos käytetään vain yh-
19237: teen vuoteen kohdistuvaa sattumanvaraista tie-                  Aikooko Hallitus suorittaa LFA-tuen
19238: toa. Vehnätilastoja on käytettävissä useammat-               ulkopuolisen alueen rajauksen ministe-
19239: takin vuodelta. Käytetty kriteeri johtaa myös                riössä valmistellun yhden vuoden veh-
19240: siihen, että LFA -alueen ulkopuolisesta alueesta             nänviljelyprosentin perusteella vai aio-
19241: on 2/3 Varsinais-Suomessa ja 1/3 Uudellamaalla.              taanko rajauksessa huomioida EU :n oh-
19242: Varsinais-Suomen pinta-alasta vain noin 20 %                 jeiden mukaisesti lämpösumma- ja kas-
19243: pääsee LFA-tuen piiriin.                                     vukausiolosuhteet ja taantuvat maaseu-
19244:    Aluerajauksen keskeisinä kriteereinä voidaan              tualueet?
19245: ja tulee käyttää suoraan tietoja kasvukauden pi-
19246: 
19247:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1994
19248: 
19249:                      Olavi Ala-Nissilä                         Maija Perho-Santala
19250: 
19251: 
19252: 
19253: 
19254: 2400321
19255: 2                                       1994 vp -   KK 395
19256: 
19257: 
19258: 
19259: 
19260:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19261: 
19262:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee vir-
19263: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kamiestyönä Suomen ja Euroopan unionin väli-
19264: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-    sen liittymissopimuksen edellyttämiä toimenpi-
19265: le jäsenelle kansanedustaja Ala-Nissilän ym. näin   teitä jäsenyyden toteutumisen varalta. Kun toi-
19266: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 395:            menpiteiden taloudellisia vaikutuksia selvite-
19267:                                                     tään, joudutaan laskelmat tekemään Suomen eri
19268:           Aikooko Hallitus suorittaa LFA-tuen       alueiden olosuhteiden johdosta myös erilaisia
19269:        ulkopuolisen alueen rajauksen ministe-       aluejakoja noudattaen. Kysymyksessä mainitun
19270:        riössä valmistellun yhden vuoden veh-        LFA-tuen ulkopuolisen alueen rajaus tehdään
19271:        nänviljelyprosentin perusteella vai aio-     EU :n voimassa olevan lainsäädännön perusteel-
19272:        taanko rajauksessa huomioida EU :n oh-       la usealla eri perusteella. Suomi tekee oman esi-
19273:        jeiden mukaisesti lämpösumma-ja kas-         tyksensä LFA-tukialueesta. Aluejaon hyväksyy
19274:        vukausiolosuhteet ja taantuvat maaseu-       EU :n komissio, joka ennen ratkaisua kuulee tar-
19275:        tualueet?                                    vittaessa eri eturyhmiä.
19276: 
19277:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
19278: vasti seuraavaa:
19279: 
19280:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1994
19281: 
19282:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
19283:                                          1994 vp -   KK 395                                               3
19284: 
19285: 
19286: 
19287: 
19288:                                        Tili Riksdagens Talman
19289: 
19290:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Jord- och skogsbruksministeriet bereder som
19291: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          tjänsteuppdrag de åtgärder ett anslutningsavtal
19292: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      mellan Finland och Europeiska unionen föranle-
19293: dagsman Ala-Nissilä m.fl. undertecknade spörs-       der med tanke på ett eventuellt medlemskap. Vid
19294: målnr 395:                                           utredningen av de ekonomiska konsekvenserna
19295:                                                      av dessa åtgärder tvingas man på grund av de
19296:           Ämnar Regeringen avgränsa det om-          skiftande förhållandena i olika delar av Finland
19297:        råde som faller utanfår LFA-stödet på         dela in landet i regioner och utföra kalkylerna på
19298:        grundval av den veteodlingsprocent för        basis av denna indelning. Den i spörsmålet
19299:        ett års tid som nämns i ministeriets bered-   nämnda avgränsningen av det område som inte
19300:        ning eller ämnar man beakta de värme-         omfattas av LFA-stödet görs på basis av EU:s
19301:        summe- och växtperiodsförhållanden            gällande lagstiftning enligt ett flertal olika kriteri-
19302:        samt landsbygdsregioner på tillbakagång       er. Finland framlägger själv ett förslag tili LFA-
19303:        som nämns i EU :s direktiv?                   stödområde. Områdesindelningen godkänns av
19304:                                                      EU-kommissionen, som vid behov hör olika in-
19305:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tressegrupper innan det slutliga beslutet fattas.
19306: anföra följande:
19307: 
19308:      Helsingfors den 17 juni 1994
19309: 
19310:                                                       Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
19311:                                         J
19312:                                         J
19313:                                     J
19314:                                     J
19315:                                     J
19316:                                 J
19317:                                 J
19318:                             J
19319:                             J
19320:                         J
19321:                         J
19322:                     J
19323:                     J
19324:                 J
19325:                 J
19326:             J
19327:             J
19328:         J
19329:         J
19330:     J
19331:     J
19332: J
19333: J
19334:                                             1994vp
19335: 
19336: Kirjallinen kysymys 396
19337: 
19338: 
19339: 
19340: 
19341:                                 Pulliainen: Työvoimatoimikuntien toiminnasta
19342: 
19343: 
19344:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
19345:    Työttömyysturvalain 3 §:n 3 momentin ja 34     mukaista. Mm. Ylivieskassa paikallisen työvoi-
19346: §:n sekä työvoimatoimikunnasta 5.10.1984 anne-    matoimistonjohtaja ei ole kutsunut toimikuntaa
19347: tun asetuksen (689/84) mukaan työvoimatoimis-     kokoon vuosiin.
19348: ton yhteydessä toimii työvoimatoimikunta. Työ-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19349: voimatoimikunta antaa tietyissä epäselvissä ta-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19350: pauksissa sosiaalivakuutustoimikuntaa ja työt-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19351: tömyyskassaa sitovia lausuntoja työttömyystur-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19352: van täyttymisen ehdoista. Työvoimatoimikunta
19353: seuraa myös "työvoimatoimiston lausuntokäy-                  Mitä mieltä asetuksen soveltamisesta
19354: täntöä, työnvälityksen ja muiden työvoimapal-              vastaava työministeriö on työvoimatoi-
19355: velujen toimeenpanoa, työllisyyden hoitoa sekä             mikuntien toiminnasta ja miten siellä
19356: tekee esityksiä niiden kehittämiseksi".                    suhtaudutaan siihen, etteivät kaikki työ-
19357:    Vaikka työllisyystilanne Suomessa on histo-             voimatoimistot noudata työttömyystur-
19358: rian huonoin, kaikissa kunnissa työvoimatoimi-             valain ja työvoimalautakunnista annetun
19359: kunnan toiminta ei ole asetuksen ja lain hengen            asetuksen henkeä?
19360: 
19361:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1994
19362: 
19363:                                         Erkki Pulliainen
19364: 
19365: 
19366: 
19367: 
19368: 240032]
19369: 2                                          1994 vp -   KK 396
19370: 
19371: 
19372: 
19373: 
19374:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19375: 
19376:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Työvoimatoimikuntien jäsenistä puolet edus-
19377: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          taa työnantajia ja puolet työntekijöitä. Toimi-
19378: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       kunnan puheenjohtajana toimii työvoimatoimis-
19379: le jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin      ton virkamies. Käsiteltäessä työvoimapalvelui-
19380: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 396:               den tai työllisyyden hoitoa koskevia kysymyksiä
19381:                                                        toimikunta voi toimia laajennetussa kokoonpa-
19382:           Mitä mieltä asetuksen soveltamisesta         nossa, jolloin asiantuntijoina kokoukseen osal-
19383:        vastaava ministeriö on työvoimatoimi-           listuvat sen toimialueen kuntien edustajat.
19384:        kuntien toiminnasta ja miten siellä suh-            Kaikki maan työvoimatoimikunnat kokoon-
19385:        taudutaan siihen, etteivät kaikki työvoi-       tuvat säännöllisesti. Esimerkiksi kysymyksen
19386:        matoimistot noudata työttömyysturva-            johdanto-osassa erikseen mainittu Ylivieskan
19387:        lain ja työvoimalautakunnista annetun           työvoimatoimikunta piti vuonna 1993 15 ko-
19388:        asetuksen henkeä?                               kousta ja on kokoontunut kuluvan vuoden aika-
19389:                                                        na kolmen viikon välein. Yhteensä työvoimatoi-
19390:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mikunnat antoivat viime vuonna yli 102 000
19391: vasti seuraavaa:                                       lausuntoa työttömyysturva-asioissa. Työminis-
19392:                                                        teriön tiedossa ei myöskään ole yhtään tapausta,
19393:    Työvoimatoimikunnan tehtävänä on, kuten             jossa laajennettua toimikuntaa ei olisi kutsuttu
19394: kysymyksen johdanto-osassa todetaan, antaa si-         koolle, mikäli toimikunnan jäsenet tai pysyvät
19395: tovia lausuntoja asetuksella määriteltyjen työttö-     asiantuntijat ovat halunneet käsiteltäväksi esi-
19396: myysturvan ja kuluvan vuoden alusta lukien             merkiksi paikalliseen työllisyyden hoitoon liitty-
19397: myös työmarkkinatuen saamisedellytysten täyt-          viä esityksiä.
19398: tymisestä. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on                Työvoimatoimikunnat toimivat käsitykseni
19399: seurata työvoimatoimiston toimialaan kuulu-            mukaan niitä koskevien säännösten kirjaimen ja
19400: vien työttömyysturvan ja työmarkkinatuen saa-          hengen mukaisesti. Lisäksi niiden avulla välittyy
19401: misedellytysten kohdalla noudatettavaa lausun-         runsaasti arvokasta tietoa työelämästä ja työ-
19402: tokäytäntöä ja sekä seurata työvoimapalvelui-          markkinaosapuolten näkemyksistä työvoimavi-
19403: den ja työllisyyden hoitoa että tehdä niihin liitty-   ranomaisille ja vastaavasti työvoimaviranomai-
19404: viä kehittämisehdotuksia.                              silta toimikunnan jäsenten edustamille yhteisöil-
19405:                                                        le.
19406:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1994
19407: 
19408:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
19409:                                           1994 vp -   KK 396                                           3
19410: 
19411: 
19412: 
19413: 
19414:                                         Tili Riksdagens Talman
19415: 
19416:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Av arbetskraftskomrnissionemas medlemmar
19417: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        representerar hälften arbetsgivama och hälften
19418: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      arbet&\~agama. En arbetskraftsbyråtjänsteman
19419: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr        fungerar som ordförande för kommissionen. Vid
19420: 396:                                                  behandling av frågor som gäller skötseln av ar-
19421:                                                       betskraftsservicen eller sysselsättningen kan
19422:            Vad anser det för tillämpningen av för-    kommissionen verka i en förstärkt sammansätt-
19423:         ordningen ansvariga ministeriet om ar-        ning, varvid representanter för kommunema
19424:         betskraftskommissionemas verksamhet           inom dess verksamhetsområde deltar som sak-
19425:         och hur förhåller man sig där till att alla   kunniga i mötet.
19426:         arbetskraftsbyråer inte iakttar andan i la-      Landets samtliga arbetskraftskommissioner
19427:         gen om utkomstskydd för arbetslösa och        sammanträder regelbundet. T .ex. Ylivieska ar-
19428:         i förordningen om arbetskraftskomrnis-        betskraftskommission, som nämns skilt i spörs-
19429:         sioner?                                       målets ingress, höll 15 möten 1993 och har i år
19430:                                                       sammanträtt med tre veckors mellanrum. 1 fjol
19431:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gav arbetskraftskomrnissionema sammanlagt
19432: anföra följande:                                      över 102 000 utlåtanden i ärenden som gäller
19433:                                                       utkomstskydd för arbetslösa. Arbetsministeriet
19434:    Såsom det konstateras i spörsmålets ingress        känner inte heller till något fall där en förstärkt
19435: har arbetskraftskommissionen i uppgift att ge         kommission inte skulle ha sammankallats, ifall
19436: bindande utlåtanden om uppfyllandet av de för-        kommissionsmedlemmama eller de permanenta
19437: utsättningar för beviljande av utkomstskydd för       sakkunniga har velat ta upp till behandling frå-
19438: arbetslösa och fr.o.m. början av detta år även        gor t.ex. i anslutning till skötseln av den lokala
19439: arbetsmarknadsstöd, vilka fastslagits genom för-      sysselsättningen.
19440: ordning. Därtill har kommissionen i uppgift att          Enligt min uppfattning verkar arbetskrafts-
19441: följa med den utlåtandepraxis som skall iakttas i     kommissionema enligt bokstaven och andan i de
19442: fråga om förutsättningama för beviljande av ut-       stadganden som gäller kommissionema. Genom
19443: komstskydd för arbetslösa och arbetsmarknads-         dem förmedlas dessutom rikligt med värdefull
19444: stöd, vilka hör till arbetskraftsbyråns verksam-      information om arbetslivet och arbetsmarknads-
19445: hetsområde. Ytterligare skall komrnissionen föl-      partemas åsikter till arbetskraftsmyndigheterna
19446: ja med skötseln av sysselsättningen och arbets-       och på motsvarande sätt från arbetskraftsmyn-
19447: kraftsservicen samt komma med härtill anslutna        dighetema till de samfund som kommissions-
19448: utvecklingsförslag.                                   medlemmama representerar.
19449: 
19450:        Helsingforsden 21 juni 1994
19451: 
19452:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
19453:                                                1994vp
19454: 
19455: Kirjallinen kysymys 397
19456: 
19457: 
19458: 
19459: 
19460:                                   Hiltunen: Romaniväestön työllisyyskoulutuksesta
19461: 
19462: 
19463: 
19464:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19465:    Vuoden 1993 alusta on työministeriö jakanut           Romaniväestölle tarkoitetun työvoimakoulu-
19466: kaikki työvoimapoliittisen koulutuksen määrä-        tuksen näin kangerrellessa olisi syytä työministe-
19467: rahat työvoimapiireille siten, että romaniväestöl-   riön lähettää työvoimapiireille suosituksia roma-
19468: le ei ole enää ollut ns. korvamerkittyä rahaa.       niväestön koulutuksen edesauttamiseksi ja ottaa
19469: Tämä käytäntö on johtanut siihen, että roma-         jälleen käyttöön erillinen määräraha romani-
19470: neille tarkoitettua työvoimakoulutusta ei ole saa-   väestöä varten.
19471: tu toimintaan. Yleinen koulutus on tietysti myös         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19472: romaneille tarjolla, mutta kun heidän koulutusti-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19473: lanteensa on muuta väestöä heikompi, ei se täy-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19474: sin sovellu heille. Myös opiskeluun motivoinnin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19475: kannalta olisivat romaniväestön omat kurssit
19476: parempi vaihtoehto.                                            Onko Hallitus tietoinen romaniväes-
19477:    Vallitseva tilanne on johtanut myös siihen,              tön työvoimakoulutuksen heikosta tilas-
19478: että viranomaiset pallottelevat asiaa esimerkiksi           ta, ja
19479: työvoimapiirin ja työvoimatoimistojen välillä.                 mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä,
19480: Myöskään työvoimapiirien keskinäinen yhteis-                jotta työvoimapoliittisesta koulutuksesta
19481: työ ei aina toimi.                                          annettaisiin suosituksia ja sitä varten
19482:                                                             osoitettaisiin erillinen määräraha?
19483:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1994
19484: 
19485:                                             Leea Hiltunen
19486: 
19487: 
19488: 
19489: 
19490: 240032J
19491: 2                                         1994 vp -   KK 397
19492: 
19493: 
19494: 
19495: 
19496:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19497: 
19498:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Esimerkkejä tällaisista kursseista ovat romanien
19499: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pukuompelukurssit sekä romanikielen perus- ja
19500: olette 7 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-         jatkokurssit
19501: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Työvoimapiireillä on vastuu ja määrärahat
19502: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Leea Hiltusen      järjestää alueellisiin tarpeisiin perustuvaa työvoi-
19503: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 397:         mapoliittista aikuiskoulutusta. Alueellinen kou-
19504:                                                       lutustarve pohjautuu työvoimatoimistojen tie-
19505:           Onko Hallitus tietoinen romaniväes-         toihin paikallisista työmarkkinoista, työttömistä
19506:        tön työvoimakoulutuksen heikosta tilas-        työnhakijoista ja työvoimaa tarvitsevista yrityk-
19507:        ta, ja                                         sistä. Aluehallinnolla on siten parhaat edellytyk-
19508:           mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä,      set arvioida myös erityisryhmien palvelu- ja kou-
19509:        jotta työvoimapoliittisesta koulutuksesta      lutustarpeet
19510:        annettaisiin suosituksia ja sitä varten           Romaniasiain neuvottelukunta seuraa koko
19511:        osoitettaisiin erillinen määräraha?            romaniväestön koulutustilannetta. Aikuiskoulu-
19512:                                                       tusta seurataan erillisen koulutusjaoston avulla.
19513:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Neuvottelukunta tekee esityksiä mm. työvoima-
19514: vasti seuraavaa:                                      poliittisen aikuiskoulutuksen suunnitteluun ja
19515:                                                       kehittämiseen liittyvistä asioista. Nämä esitykset
19516:    Suomessa asuu arviolta noin 7 000 romania.         on pyritty ottamaan huomioon työvoimakoulu-
19517: Työvoimaan kuuluu noin puolet romaniväestös-          tusta järjestettäessä. Koulutusjaosto seuraa
19518: tä. Romaniväestöön kuuluvien työttömien työn-         myös koulutuksen onnistumista ja tekee esityk-
19519: hakijoiden määrästä ei sen sijaan ole tietoa (työt-   siä mm. koulutuksen sisällöistä.
19520: tömiä työnhakijoita ei luokitella etnisen taustan        Opetushallituksen yhteydessä toimii romani-
19521: mukaan).                                              väestön koulutusyksikkö, jonka tehtävänä mm.
19522:    Vuosina 1991-1994 on järjestetty vuosittain        on romaniväestön valtakunnallisen koulutuksen
19523: 3-5 erityisesti romaneille tarkoitettua kurssia       kehittäminen ja toteuttaminen. Yksikön tehtävi-
19524: työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Vuon-        nä on lisäksi romanikielen ja -kulttuurin edistä-
19525: na 1994 on alkanut neljä tällaista kurssia eri        minen sekä valistus- ja tiedotustoiminta. Koulu-
19526: puolilla Suomea. Vuosittain on siis 40-60 roma-       tusyksikkö voi järjestää kursseja, neuvottelupäi-
19527: nia osallistunut työvoimapoliittiseen koulutuk-       viä ja tiedotustilaisuuksia yhteistyössä eri viran-
19528: seen. Koulutustarjonnan riittävyyden arviointi ei     omaisten kanssa.
19529: ole yksiselitteisesti tehtävissä. Kuitenkin on to-       Koulutusyksikön tämän ja ensi vuoden toi-
19530: dettava, että aika ajoin on ollut vaikeuksia aloit-   mintasuunnitelmaan onkin sisällytetty romanien
19531: taa jo suunniteltua koulutusta hakijoiden vähäi-      koulutustarpeiden kartoittaminen. Kartoituk-
19532: syyden vuoksi. Järjestetty koulutus on suunnitel-     sen perusteella voidaan arvioida romaniväestölle
19533: tu romaniväestön lähtökohdista käsin ja on liit-      suunnatun koulutuksen kehittämistarpeita.
19534: tynyt heidän etniseen taustaansa ja kulttuuriinsa.
19535: 
19536:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1994
19537: 
19538:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
19539:                                          1994 vp -   KK 397                                           3
19540: 
19541: 
19542: 
19543: 
19544:                                        Tili Riksdagens Talman
19545: 
19546:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     är dräktsömnadskurser för zigenare samt grund-
19547: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      och fortsättningskurser i romani.
19548: 7 juni 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-        Arbetskraftsdistrikten har ansvar och anslag
19549: det översänt följande av riksdagsledamot Leea        för att anordna arbetskraftspolitisk vuxenutbild-
19550: Hiltunen undertecknade spörsmål nr 397:              ning baserad på de regionala behoven. Det regio-
19551:                                                      nala utbildningsbehovet baserar sig på arbets-
19552:           Är Regeringen medveten om den dåli-        kraftsbyråemas uppgifter om den lokala arbets-
19553:        ga situationen beträffande arbetskrafts-      marknaden, arbetslösa arbetssökande och före-
19554:        utbildning för zigenarbefolkningen, och       tag som behöver arbetskraft. Regionalförvalt-
19555:           vilka åtgärder ämnar den vidta för att     ningen har sålunda de bästa förutsättningama
19556:        rekommendationer om arbetskraftspoli-         för att uppskatta även specialgruppemas service-
19557:        tisk vuxenutbildning skall ges och ett sär-   och utbildningsbehov.
19558:        skilt anslag för detta ändamål anvisas?          Delegationen för zigenarärenden följer med
19559:                                                      hela zigenarbefolkningens utbildningssituation.
19560:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Vuxenutbildningen bevakas med hjälp av ett skilt
19561: anföra följande:                                     utbildningsutskott. Delegationen kommer med
19562:                                                      förslag bl.a. om ärenden som hänför sig tili plane-
19563:    Det bor uppskattningsvis ungefår 7 000 zige-      ring och utveckling av arbetskraftspolitisk vux-
19564: nare i Finland. Omkring hälften av zigenarbe-        enutbildning. Man har försökt beakta dessa för-
19565: folkningen ingår i arbetskraften. Däremot har        slag då man anordnat arbetskraftsutbildning.
19566: man inte kännedom om antalet arbetslösa ar-          Utbildningsutskottet följer också med hur bra
19567: betssökande som hör tili zigenarbefolkningen         utbildningen lyckas och ger förslag bl.a. om ut-
19568: (arbetslösa arbetssökande klassificeras inte en-     bildningsinnehållet.
19569: ligt etnisk bakgrund).                                  1 samband med utbildningsstyrelsen fungerar
19570:    Under 1991-1994 har det årligen anordnats         zigenarbefolkningens utbildningsenhet, vars
19571: 3-5 speciellt för zigenare avsedda kurser i form     uppgift bl.a. är att utveckla och verkställa riks-
19572: av arbetskraftspolitisk vuxenutbildning. År 1994     omfattande utbildning för zigenarbefolkningen.
19573: har fyra sådana kurser börjat på olika håll i        Tili enhetens uppgifter hör dessutom att främja
19574: Finland. Årligen har således 40-60 zigenare del-     romanispråket och zigenarkulturen samt upplys-
19575: tagit i arbetskraftspolitisk utbildning. Det går     nings- och informationsverksamhet. Utbild-
19576: inte att på ett entydigt sätt bedöma om utbild-      ningsenheten kan ordna kurser, konferensdagar
19577: ningsutbudet är tiliräckligt. Emellertid måste det   och informationsmöten i samarbete med olika
19578: konstateras att det tidvis förekommit svårigheter    myndigheter.
19579: att påbörja redan planerad utbildning på grund          1 utbildningsenhetens handlingsplan för detta
19580: av det låga antalet sökande. Den anordnade ut-       och nästa år har inkluderats en kartläggning av
19581: bildningen har planerats utgående från zigenar-      zigenamas utbildningsbehov. På basis av kart-
19582: befolkningen och hänfört sig tili deras etniska      läggningen kan man uppskatta behovet av ut-
19583: bakgrund och kultur. Exempel på dylika kurser        bildning som riktar sig till zigenarbefolkningen.
19584: 
19585:      Helsingforsden 21 juni 1994
19586: 
19587:                                                                      Arbetsminister Ilkka Kanerva
19588:                                     j
19589:                                 j
19590:                                 j
19591:                             j
19592:                             j
19593:                         j
19594:                         j
19595:                     j
19596:                     j
19597:                 j
19598:                 j
19599:             j
19600:             j
19601:         j
19602:         j
19603:     j
19604:     j
19605: j
19606: j
19607:                                                 1994vp
19608: 
19609: Kirjallinen kysymys 398
19610: 
19611: 
19612: 
19613: 
19614:                                    T. Roos ym.: Kiintosiima- ja rysäkalastajien ansionmenetysten kor-
19615:                                        vaamisesta
19616: 
19617: 
19618:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19619:    Itämeren suojelusopimuksen nojalla annettu-        siirtyneet henkilöt ovat siis todellinen väliinpu-
19620: jen suositusten perusteella Pohjanlahdella on ra-     toajaryhmä.
19621: joitettu lohenkalastusta monin tavoin vuodesta           Apulaisoikeuskansleri on 21 päivänä maalis-
19622: 1988 lähtien. Moniin Pohjanlahden kalastajiin         kuuta 1994 antamassaan päätöksessä todennut
19623: vaikutti erityisen voimakkaasti kuntosiimakalas-      selvästi, että kiintosiimakalastajilla on perusteita
19624: tuksen rajoitus huhtikuun 1 päivän ja marras-         väitteelleen, jonka mukaan eri säädöksiin perus-
19625: kuun 15 päivän välisenä aikana. Monet kiintosii-      tuneet kiellot ja rajoitukset ovat kohdistuneet
19626: makalastajat siirtyivät rysäkalastajiksi.             heihin ankarammin kuin muihin kalastajiin. Var-
19627:     Maa- ja metsätalousministeriön 17.11.1992         sinkin kun siimakalastuksen rajoituksista ei ole
19628: antamalla päätöksellä kiellettiin kaikenlainen lo-    saatu korvauksia, on heidät asetettu eriarvoiseen
19629: hen pyytäminen. Kielto koski siis myös rysäka-        asemaan muihin kalastajiin nähden.
19630: lastusta. Kielto tuli voimaan 23.11.1992.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19631:     Valtion varoista on maksettu korvauksia tie-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19632: tyille kalastajaryhmille. Kuitenkaan siimapyyn-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19633: tirajoitusten aiheuttamista taloudellisista mene-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19634: tyksistä ei ole säädetty maksettavaksi korvausta
19635: kalastajille. Lisäksi rysäkalastuksen rajoituksista             Aikooko Hallitus saattaa kaikki kalas-
19636: aiheutuneista tulonmenetyksistä ei ole maksettu              tajaryhmät yhdenvertaiseen asemaan ja
19637:  korvauksia sellaisille kalastajille, jotka ovat             korvata kiintosiima- ja rysäkalastuksen
19638:  aloittaneet rysäkalastuksen vasta vuoden 1986               rajoituksista aiheutuneet ansionmene-
19639: jälkeen. Vuoden 1988 päätöksen vuoksikiintosii-              tykset nyt korvausten ulkopuolelle jää-
19640:  makalastuksesta luopuneet ja rysäkalastukseen               neille kalastajille?
19641: 
19642:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1994
19643: 
19644:           TimoRoos                       Erja Lahikainen                 Pertti Paasio
19645:           Mikko Rönnholm                 Heikki Rinne                    Matti Vähänäkki
19646:                                          Raimo Vuoristo
19647: 
19648: 
19649: 
19650: 
19651: 2400321
19652: 2                                        1994 vp -   KK 398
19653: 
19654: 
19655: 
19656: 
19657:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19658: 
19659:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on kielletty 1. huhtikuuta alkaen 15. marraskuu-
19660: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ta loppuun asti, kuitenkin pituusasteen 22°30'1
19661: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     itäpuolella 1. heinäkuuta alkaen 15. syyskuuta
19662: le jäsenelle kansanedustaja Timo Roosin ym.          loppuun asti.
19663: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 398:            Vuosina 1991-1993 Suomi on hyväksynyt
19664:                                                      Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission
19665:           Aikooko Hallitus saattaa kaikki kalas-     suositukset lohenkalastusta koskeviksi kiintiöik-
19666:        tajaryhmät yhdenvertaiseen asemaan ja         si. Maa- ja metsätalousministeriö on kiintiön tul-
19667:        korvata kiintosiima- ja rysäkalastuksen       tua kalastetuksi kieltänyt lohenkalastuksen.
19668:        rajoituksista aiheutuneet ansionmene-         Vuosina 1991 ja 1992 kiellot tulivat voimaan
19669:        tykset nyt korvausten ulkopuolelle jää-       marraskuussa, joten niillä oli vaikutusta vain
19670:        neille kalastajille?                          avomerikalastukseen. Rysäkalastuksesta ei mar-
19671:                                                      raskuussa enää saada saaliita.
19672:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Vuosina 1986-1991 oli Pohjanlahden ranni-
19673: vasti seuraavaa:                                     kolla vuosittaisilla asetuksilla myöhennetty rysä-
19674:                                                      kalastuksen aloittamista. Koska nämä rajoituk-
19675:     Suomi on hyväksynyt 28. heinäkuuta 1974          set olivat jo niiden kalastajien tiedossa, jotka
19676: voimaan tulleen Itämeren ja Belttien kalastusta      aloittivat rysäkalastuksen vasta vuoden 1986 jäl-
19677: ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koske-    keen, ei korvauksia heille ole rajoitusten vuoksi
19678: van yleissopimuksen (SopS 40174, muut. SopS          maksettu.
19679: 83/86). Itämerellä harjoitettavaa kalastusta kos-        Sen sijaan pituusasteen 22°30'1 länsipuolella
19680: kevista säännöistä annettu asetus (255/88, muut.     ajosiimalla ja ankkuroidulla siimalla kalastusta
19681: 55/90 ja 365/92) rajoittaa (Kansainvälisen Itäme-    harjoittaville henkilöille ei ole maksettu kor-
19682: ren kalastuskomission sanotun sopimuksen 10          vauksia siitä, että heitä koskevat kalastusrajoi-
19683: artiklan nojalla esittämien suositusten mukaises-    tukset ovat vuonna 1988 ja sen jälkeen olleet
19684: ti) lohenkalastusta sopimusalueella aluevesiä (si-   laajemmat kuin ajoverkoilla ja ankkuroiduilla
19685: säiset aluevedet ja aluemeri) lukuun ottamatta       verkoilla kalastaneiden henkilöiden.
19686: seuraavasti.                                             Maa- ja metsätalousministeriö tutkii parhail-
19687:     Ajoverkolla ja ankkuroidulla pintaverkolla       laan asiaa. Siinä on otettava huomioon myös
19688: pyynti on kielletty 15. kesäkuuta alkaen 15. syys-   Suomen mahdollisen ED-jäsenyyden vaikutuk-
19689: kuuta loppuun asti, kuitenkin pituusasteen           set, koska sama kalastuskielto on myös EU :n
19690: 22°30'1 itäpuolella 1. heinäkuuta alkaen 15. syys-   Itämerta koskevissa asetuksissa. EU:n asetukset
19691: kuuta loppuun asti.                                  ovat voimassa sellaisenaan kaikissa sen jäsen-
19692:     Ajosiimalla ja ankkuroidulla siimalla pyynti     maissa.
19693: 
19694:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1994
19695: 
19696:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
19697:                                         1994 vp -   KK 398                                            3
19698: 
19699: 
19700: 
19701: 
19702:                                       Tili Riksdagens Talman
19703: 
19704:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Fångst med drivlina och förankrad lina är
19705: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      förbjuden från och med den 1 april till och med
19706: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    den 15 november, dock österom longitud
19707: man Timo Roos m.fl. undertecknade spörsmål nr       22°30'E från och med den 1 juli tili och med den
19708: 398:                                                15 september.
19709:                                                        Under 1991-1993 har Finland godk~nt lnter-
19710:           Har Regeringen för avsikt att göra nå-    nationella fiskerikommissionens för Ostersjön
19711:        gonting för att samtliga fiskargrupper       rekommendationer för laxfångstens kvoter. Un-
19712:        skulle få en jämlik ställning och därmed     der 1991 och 1992 trädde förbuden i kraft i no-
19713:        fiskare som nu lämnats utanför ersätt-       vember och påverkade sålunda endast storsjöfis-
19714:        ningsförfarandet få ersättningar för det     ket. 1 november bedrivet ryssjefiske ger inte mera
19715:        inkomstbortfall begränsningama av fis-       resultat.
19716:        ket med förankrad tina och ryssja föror-        Under 1986-1991 senarelades inledning av
19717:        sakat?                                       ryssjefisket vid Bottenvikens kuster genom årliga
19718:                                                     förordningar. Genom att dessa begränsningar
19719:   Såsom svarpå detta spörsmål får jag vördsamt      var kända för de fiskare som började bedriva
19720: anföra följande:                                    ryssjefiske först efter 1986, har inte ersättningar
19721:                                                     betalts tili dem på grund av begränsningar.
19722:     Finland har anslutit sig till konventionen om      Ersättningar har inte heller betalts till de per-
19723: fisket och bevarandet av de levande tillgångama     soner som bedrivit fångst väster om longitud
19724: i Östersjön och Bälten (Fördr.ser 40174, ändr.      22°30'E med drivlina och förankrad lina trots att
19725: Fördr.ser. 83/86), som bringades i kraft den 28     de fiskeförbud som berört dessa fiskare från och
19726: j}lli 1974. Förordningen om regler för fisket i     med 1988 varit mera omfattande än de förbud
19727: Ostersjön (255/88, ändr. 55/90 och 365/92) be-      som gällt för personer som bedrivit fångst med
19728: gränsar (enligt av lntemationella fiskerikommis-    drivgam och förankrade gam.
19729: sionens för Ostersjön med stöd av artikel 10 i         Jord- och skogsbruksministeriet undersöker
19730: nämnda konventionen givna rekommendatio-            som bäst den här frågan. Ä ven eventuella effekter
19731: ner) laxfångsten inom konventionsområdet med        av ett medlemskap i EU för Finland bör beaktas
19732: undantag för de inre och yttre territorialvattnen   i detta samhang, för samma fiskeför}?.ud ingår
19733: enligt följande.                                    även i EU:s förordningar om fisket i Ostersjön.
19734:     Fångst med drivgam och förankrad ytnät är       EU :s förordningar är i kraft som sådana i samtli-
19735: förbjuden från och med den 15 juni till och med     ga mediemsländer.
19736: den 15 september, dock österom longitud
19737:  22°30'E från och med den 1 juli till och med den
19738:  15 september.
19739: 
19740:      Helsingforsden 15 juni 1994
19741: 
19742:                                                      Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
19743:                                                1994vp
19744: 
19745: Kirjallinen kysymys 399
19746: 
19747: 
19748: 
19749: 
19750:                                   T. Roos ym.: Valtiontalouden säästötoimien vaikutuksista kuntien
19751:                                       talouteen
19752: 
19753: 
19754:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19755:    Valtioneuvoston taholta on ilmoitettu, ettei      tamaan, samoin myös se, aiotaanko kuntien ta-
19756: ensi vuoden talousarviossa tulla nostamaan kun-      loutta rasittaa jälleen uusilla päätöksillä.
19757: tien valtionosuuksia kuluvan vuoden tasosta.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19758:    Valtiovarainministeri puolestaan on ilmoitta-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19759: nut pitävänsä kiinni noin 179 miljardin markan       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19760: budjettiraameista. Kun ministeriöt kuitenkin         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19761: ovat omissa talousarvioesityksissään yhteenlas-
19762: kien päätyneet merkittävästi suurempaan sum-                    Aikooko Hallitus valtion ensi vuoden
19763: maan, on syntynyt kahden tahon merkittävä ris-               talousarviota tasapainottaessaan muut-
19764: tiriita.                                                     taa kuntien vero- tai maksuperusteita sil-
19765:     Kuntien taloudesta vastaavat seuraavat nyt               lä tavalla, että kuntien taloudellinen tila
19766: suurella mielenkiinnolla, miten tällainen yhtälö             entisestään vaikeutuu ja kunnat ovatpa-
19767: aiotaan ratkaista. Kuntia kiinnostaa, millä taval-           kotettuja edelleen karsimaan palvelui-
19768: la ja mistä kohteista karsintaa ryhdytään suorit-            taan?
19769: 
19770:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1994
19771: 
19772:            TimoRoos                      Erja Lahikainen                Ulpu Iivari
19773:            Pertti Paasio                 Liisa Jaakonsaari              Mikko Rönnholm
19774: 
19775: 
19776: 
19777: 
19778:  !400321
19779: 2                                        1994 vp -   KK 399
19780: 
19781: 
19782: 
19783: 
19784:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19785:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kansaneläkkeen lisäosamenoista korotettiin vas-
19786: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        taavalla määrällä.
19787: olette 7 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-           Vuonna 1994 kuntien valtionosuuksia leikat-
19788: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tiin 3 972 miljoonalla markalla. Valtionosuus-
19789: omaiselle jäsenelle kansanedustaja T. Roosin         leikkausta mitoitettaessa otettiin huomioon mm.
19790: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         perhetukiuudistuksen vaikutus kunnallisveron
19791: 399:                                                 tuottoon. Uudistuksessa kunnallisverotuksen
19792:                                                      perhepoliittisten vähennysten poistaminen lisäsi
19793:           Aikooko Hallitus valtion ensi vuoden       kuntien verotuloja noin 2,3 miljardia markkaa.
19794:        talousarviota tasapainottaessaan muut-           Valtioneuvoston 3.3.1994 tekemän päätöksen
19795:        taa kuntien vero- tai maksuperusteita sil-    mukaan kuntien valtionosuuksiin tehdyt vähen-
19796:        lä tavalla, että kuntien taloudellinen tila   nykset säilytetään vuoden 1994 tasossa ja laki-
19797:        entisestään vaikeutuu ja kunnat ovat pa-      sääteisistä indeksikorotuksista pidättäydytään.
19798:        kotettuja edelleen karsimaan palvelui-        Päätöksen mukaisesti hallitus on antanut
19799:        taan?                                         10.6.1994 eduskunnalle lakiesityksen, jonka mu-
19800:                                                      kaan kuntien valtionosuuksiin ei tehdä kustan-
19801:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nustason muutosten edellyttämiä tarkistuksia.
19802: taen seuraavaa:                                      Valtionosuusleikkausten jatkamista koskevat
19803:                                                      esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle sen
19804:    Suomen kansantalouden tila on yhä vaikea,         jälkeen kun hallitus on elokuussa päättänyt vuo-
19805: vaikka käänne parempaan onkin saatu aikaan.          den 1995 talousarviosta.
19806: Laman aiheuttama massatyöttömyys, pankki-                Hallitus on päättänyt valtion vuoden 1995 ta-
19807: tuen hoito ja valtion velkaantumiskehitys rasitta-   lousarvioehdotuksen menokehykseksi 179 mil-
19808: vat kansantaloutta ja valtiontaloutta vielä pit-     jardia markkaa. Kehykseen pääsemiseksi on eh-
19809: kään. Talouden tervehdyttämiseksi tarvitaan sa-      dottomasti jatkettava jo aloitettuja säästötoi-
19810: manaikaisesti nopeaa talouskasvua ja tuntuvia        menpiteitä. Lisäksi valtionvelan hoitomenojen
19811: julkisten menojen leikkauksia. Kuntatalous ei        kasvu edellyttää mitä ilmeisimmin vielä uusia
19812: ole poikkeus koko kansantaloutta koettelevasta       pysyviä säästötoimenpiteitä. Hallitus päättää
19813: kriisistä. Sekin joutuu sopeutumaan muuttunee-       tarvittavista toimenpiteistä elokuussa vuoden
19814: seen tilanteeseen.                                    1995 talousarvion käsittelyn yhteydessä.
19815:    Valtion säästötoimet kohdistuivat kuntiin             Säästötoimenpiteiden vaikutukset kuntien
19816: vasta vuodesta 1993lähtien. Tällöin kunnille ase-    palveluihin riippuvat kuntien toimenpiteistä.
19817: tettiin kulutusmenojen neljän prosentin säästöta-    Valtionosuusuudistuksen seurauksena kunnat
19818: voite. Säästötavoitteen arvioitiin vastaavan val-    voivat aikaisempaa vapaammin päättää vähen-
19819: tionosuuksien vähentymistä 1,5 miljardilla mar-      tyneiden voimavarojen käytöstä. Taloudellinen
19820: kalla. Tätä vastaavaa vähennystä ei kuitenkaan       tilanne on positiivisella tavalla lisännyt kunnalli-
19821: tehty valtionosuuksiin, vaan kuntien osuutta         sen palvelujärjestelmän tehokkuutta.
19822: 
19823:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
19824: 
19825:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
19826:                                          1994 vp -   KK 399                                          3
19827: 
19828: 
19829: 
19830: 
19831:                                        Tili Riksdagens Talman
19832: 
19833:    1 det syfte 37 § 1 mmn. riksdagsordningen an-        År 1994 minskades statsandelama tili kom-
19834: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den      munema med 3 972 milj. mk. Då minskningen av
19835: 7 juni 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-     statsandelama dimensionerades beaktades bl.a.
19836: det översänt följande av riksdagsman T. Roos         den verkan som familjestödsreformen har på av-
19837: m.fl. undertecknade spörsmål nr 399:                 kastningen av kommunalskatten. Vid reformen
19838:                                                      ökade kommunemas skatteintäkter med ca 2,3
19839:           Ämnar Regeringen vid balanseringen         mrd. mk, då de familjepolitiska avdragen vid
19840:        av statsbudgeten för nästa år ändra grun-     kommunalbeskattningen slopades.
19841:        dema för kommunemas skatter och av-              Enligt statsrådets beslut 3.3.1994 bibehålls
19842:        gifter så att kommunemas ekonomiska           minskningen av kommunemas statsandelar på
19843:        situation försvåras ytterligare och de blir   1994 års nivå och avstås från lagstadgade index-
19844:        tvungna att fortsätta att minska servicen?    förhöjningar. I överensstämmelse med beslutet
19845:                                                      har regeringen 10.6.1994 tili riksdagen avlåtit en
19846:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        proposition enligt viiken det i statsandelama tili
19847: anföra följande:                                     kommunema inte görs några sådana justeringar
19848:                                                      som förändringama i kostnadsnivån förutsätter.
19849:     Situationen för samhällsekonomin i Finland       Avsikten är att avlåta förslag om fortsatta ned-
19850: är fortfarande svår även om den har förändrats       skämingar i statsandelama efter att regeringen i
19851: tili det bättre. Den massarbetslöshet som reces-     augusti har beslutat om statsbudgeten för 1995.
19852: sionen föranleder, skötseln av hankeroa och ut-         Regeringen har fastslagit utgiftsramen i bud-
19853: vecklingen då det gäller statens skulder ansträng-   geten för 1995 tili179 mrd. mk. För att detta mål
19854: er ännu länge samhällsekonomin och statseko-         skall kunna nås måste man absolut fortsätta med
19855: nomin. För att få tili stånd ett ekonomiskt upp-     de sparåtgärder som redan har inletts. Dessutom
19856: sving behövs samtidigt en snabb ekonomisk tili-      förutsätter uppenbarligen de ökade utgiftema
19857: växt och kännbara nedskämingar i de offentliga       för skötseln av statsskulden nya permanenta
19858: utgiftema. Den kommunala ekonomin utgör inte         sparåtgärder. Regeringen beslutar i augusti, i
19859: något undantag vad gäller den kris som drabbat       samband med behandlingen av budgetförslaget
19860: hela samhällsekonomin. Också kommunema               för 1995, vid behov om nödvändiga åtgärder.
19861: blir tvungna att anpassa sig tili den förändrade        Sparåtgärdemas inverkan på kommunemas
19862: situationen.                                         service beror på vilka åtgärder kommunema vid-
19863:     Statens sparåtgärder inriktades inte på kom-     tar. Statsandelsreformen har lett tili att kommu-
19864: munema förrän 1993. Härvid uppställdes som           nema har friare händer att besluta om använd-
19865: mål att kommunema skall spara fyra procent av        ningen av de minskade resursema. Den ekono-
19866: konsumtionsutgiftema. Det beräknades att spar-       miska situationen har på ett positivt sätt ökat
19867: målet motsvarade en minskning av statsandelar-       effektiviteten inom det kommunala servicesyste-
19868: na med 1,5 mrd. mk. Statsandelama minskades          met.
19869: dock inte med motsvarande belopp, utan kom-
19870: munemas andel av utgiftema för folkpensionens
19871: tiliäggsdel höjdes med motsvarande belopp.
19872: 
19873:      Helsingforsden 23 juni 1994
19874: 
19875:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
19876:                                                                                                             j
19877:                                                                                                         j
19878:                                                                                                     j
19879:                                                                                                 j
19880:                                                                                             j
19881:                                                                                         j
19882:                                                                                     j
19883:                                                                                 j
19884:                                                                             j
19885:                                                                         j
19886:                                                                     j
19887:                                                                 j
19888:                                                             j
19889:                                                         j
19890:                                                     j
19891:                                                 j
19892:                                             j
19893:                                         j
19894:                                     j
19895:                                 j
19896:                             j
19897:                         j
19898:                     j
19899:                 j
19900:             j
19901:         j
19902:     j
19903: j
19904:                                                  1994vp
19905: 
19906: Kirjallinen kysymys 400
19907: 
19908: 
19909: 
19910: 
19911:                                     Aittoniemi: Oriveden kunnan osallistumisesta Viitapohjan paikal-
19912:                                         listien perusparantamiskustannuksiin
19913: 
19914: 
19915:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19916:    Tielain 87 §:n mukaan kunnat suorittavat kor-       voittaa kantokykyluokituksensa mukaiseen kor-
19917: vausta paikallisteiden tekemisestä ja kunnossapi-      vaukseen, vaikka tarve on yksinomaan Outo-
19918: dosta kantokykyluokkaan perustuvan taksoi-             kumpuOy:n.
19919: tuksen mukaisesti.                                        Oriveden esimerkin perusteella on syytä ky-
19920:    Oriveden kunnassa Viitapohjan paikallistiellä       syä, sekä tätä yksittäistapausta koskien että ylei-
19921: 14200 on vireillä tienparantamissuunnitelma,           sistä teistä annetun lain 87 §:n tulevan soveltami-
19922: joka alkaa mainitun tien ja valtatie 9:n risteykses-   sen kannalta, valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
19923: tä jatkuen Viitapohjan tietä noin 3 kilometriä ja      momenttiin viitaten:
19924: siitä edelleen Outokumpu Oy:n hallinnassa ole-
19925: valle kaivokselle. Tienparantamisen kokonais-                     Katsooko Hallitus, että Oriveden kau-
19926: kustannus on noin 4 miljoonan markan luokkaa,                  punki on velvollinen yleisistä teistä anne-
19927: ja kunnan osuus tästä kolmanteen kantokyky-                    tun lain 87 §:n mukaisesti osallistumaan
19928: luokkaan kuuluvana on 14 prosenttia kokonais-                  14 prosentin kustannusosuudella Viita-
19929: kustannuksista. Tienrakennus liittyy pelkästään                pohjan paikallistien 14200 ja siitä kulta-
19930: Outokumpu Oy:n tarpeisiin, koska kyseiseltä                    kaivokselle erkanevan tien perusparanta-
19931: kaivokselta kuljetetaan viikoittain yksi kuorma-               miseen siitä huolimatta, että tien paranta-
19932: autolastillinen malmia Vammalaan. Paikallisiin                 minen on pelkästään Outokumpu Oy:n
19933: tarpeisiin ei tienparannusta tarvita, eikä Orive-              intressissä kultamalmin kuljetuksen
19934: den kunnalla ole käytännössä kyseisestä kaivos-                vuoksi, ja
19935: toiminnasta muuta hyötyä, kuin että kerran vii-                   aikooko Hallitus yleisestikin muuttaa
19936: kossa orivesiläinen kuorma-autoilija suorittaa                 kyseisen lainkohdan sisältöä niin, että
19937:  tuon yhden malmikuorman kuljetuksen. Siitä                    sitä voitaisiin vastaavissa olosuhteissa so-
19938:  huolimatta Oriveden kaupunkia yritetään vel-                  veltaa olosuhteiden mukaisesti?
19939: 
19940:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1994
19941: 
19942:                                              Sulo Aittaniemi
19943: 
19944: 
19945: 
19946: 
19947: 240032J
19948: 2                                         1994 vp -    KK 400
19949: 
19950: 
19951: 
19952: 
19953:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19954:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mainittua, paikallistieltä kaivokselle erkanevaa
19955: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tietä.
19956: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Niin kuin kysymyksessäkin on todettu, kun-
19957: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         tien osallistuminen paikallistiekustannuksiin on
19958: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          lakisääteistä. Näin ollen Oriveden kaupunkia ei
19959: n:o400:                                                "yritetä velvoittaa" korvaukseen, vaan kaupun-
19960:                                                        gin on tielain nojalla osallistuttava kyseisen pai-
19961:           Katsooko Hallitus, että Oriveden kau-        kallistien kustannuksiin.
19962:        punki on velvollinen yleisistä teistä anne-         Mainitun tielain 96 §:n mukaan liikenneminis-
19963:        tun lain 87 §:n mukaisesti osallistumaan        teriö pystyi aikaisemmin myöntämään erityisestä
19964:        14 prosentin kustannusosuudella Viita-          syystä kunnalle helpotusta paikallistiekorvauk-
19965:        pohjan paikallistien 14200 ja siitä kulta-      seen tai vapauttamaan kunnan siitä kokonaan-
19966:        kaivokselle erkanevan tien perusparanta-        kin. Tätä pykälää on kuitenkin muutettu niin,
19967:        miseen siitä huolimatta, että tien paranta-     että 1.1.1994lukien liikenneministeriö ei enää voi
19968:        minen on pelkästään Outokumpu Oy:n              tällaista päätöstä tehdä.
19969:        intressissä kultamalmin kuljetuksen                Viitapohjaanjohtavan Yliskylän paikallistien
19970:        vuoksi, ja                                      14200 parantaminen on jo käynnistynyt hyväk-
19971:           aikooko Hallitus yleisestikin muuttaa        sytyn tiesuunnitelman mukaisesti. Mikäli paika1-
19972:        kyseisen lainkohdan sisältöä niin, että         listiekorvauksen suorittamiseen liittyy kaupun-
19973:        sitä voitaisiin vastaavissa olosuhteissa so-    gin maksuvalmiusongelmia, on maksuaikaan
19974:        veltaa olosuhteiden mukaisesti?                 mahdollista myöntää mainitun tielain 96 §:n no-
19975:                                                        jalla pidennystä tielaitoksen keskushallinnon
19976:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           päätöksellä.
19977: vasti seuraavaa:                                           Mitä tulee lainsäädännön muuttamiseen, niin
19978:                                                        liikenneministeriö on tehnyt vuoden 1995 talous-
19979:    Paikallistiet ovat osa yleistä tieverkkoa, jota     arvioesityksensä yhteydessä valtiovarainministe-
19980: ylläpidetään ja kehitetään yleisiä liikennetarpei-     riölle esityksen, että kunnat vapautettaisiin ko-
19981: ta varten. Yleisillä teillä on useita hyötyjiä; pel-   konaan osallistumasta paikallistiekustannuk-
19982: kästään jonkin yhtiön tarpeisiin niitä ei ylläpi-      siin. Tarvittava tielain muutosesitys on liikenne-
19983: detä. Myös kysymyksessä tarkoitetulla paikallis-       ministeriössä valmiina. Asia käsitellään ja mah-
19984: tiellä on useita käyttäjiä, jotka kaikki hyötyvät      dollisen lainmuutoksen voimaantulo ratkeaa ta-
19985: sen parantamisesta. Hankkeen kustannusarvio            lousarvioesityksestä hallituksessa ja eduskun-
19986: on 3,2 milj. mk. Siihen ei sisälly kysymyksessä        nassa päätettäessä.
19987: 
19988:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1994
19989: 
19990:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
19991:                                           1994 vp- KK400                                                3
19992: 
19993: 
19994: 
19995: 
19996:                                         Tili Riksdagens Talman
19997: 
19998:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Såsom även i spörsmålet konstateras måste
19999: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        kommunerna enligt lag delta i kostnaderna för
20000: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      bygdevägar. Man försöker således inte förplikta
20001: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål            Orivesi stad att betala ersättning, utan staden
20002: nr400:                                                måste med stöd av väglagen delta i kostnaderna
20003:            Anser Regeringen att Orivesi stad med      för bygdevägen i fråga.
20004:        stöd av 87 § lagen om allmänna vägar är           Enligt 96 § i nämnda väglag kunde trafikmi-
20005:        skyldig att med en kostnadsandel på 14         nisteriet tidigare av särskilda skäl bevilja kom-
20006:         procent delta i reparationen av Viitapoh-     munen nedsättning av beloppet av ersättning för
20007:        ja bygdeväg 14200 och avtagsvägen till         bygdevägar eller helt befria kommunen från att
20008:         guldgruvan trots att förbättringen av vä-     betala sådan ersättning. Denna paragraf har
20009:         gen endast ligger i Outokumpu Oy:s in-        dock ändrats så att trafikministeriet från och med
20010:         tresse på grund av transporten av guld-       den 1 januari 1994 inte längre kan fatta dylika
20011:                                                       beslut.
20012:         malm, och
20013:             ämnar Regeringen även i övrigt ändra         Förbättringen av Yliskylä bygdeväg 14200
20014:         innehållet i lagrummet i fråga så att detta   som leder till Viitapohja har redan inletts i enlig-
20015:         under motsvarande omständigheter kan          het med den godkända vägplanen. Om det är
20016:         tillämpas enligt förhållandena?               svårt för staden att betala ersättning för bygdevä-
20017:                                                       garna, kan vägverkets centralförvaltning bevilja
20018:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förlängning av betalningstiden med stöd av 96 § i
20019:                                                       den aktuella väglagen.
20020: anföra följande:
20021:                                                          Beträffande ändringen av lagstiftningen har
20022:    Bygdevägarna utgör en del av det allmänna          trafikministeriet i samband med budgetproposi-
20023: vägnät som underhålls och utvecklas för allmän-       tionen för 1995 för finansministeriet föreslagit att
20024: na trafikbehov. Det är många som drar nytta av        kommunerna helt skall befrias från skyldigheten
20025: de allmänna vägarna; enbat! för något företags        att deltai kostnaderna för bygdevägar. Det be-
20026: behov underhålls de inte. Aven den bygdeväg           hövliga förslaget till ändri:qg av väglagen är får-
20027: som avses i spörsmålet har många användare            digt i traftkministeriet. Arendet bereds och
20028: som alla drar nytta av att den förbättras. Kost-      ikraftträdandet av den eventuella lagändringen
20029: nadsförslaget för projektet uppgår till 3,2 milj.     avgörs när regeringen och riksdagen beslutar om
20030: mk. 1 detta ingår inte den avtagsväg till gruvan      budgetpropositionen.
20031: som nämns i spörsmålet.
20032: 
20033:       Helsingforsden 22juni 1994
20034: 
20035:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
20036:                                                    1994 vp
20037: 
20038: Kirjallinen kysymys 401
20039: 
20040: 
20041: 
20042: 
20043:                                      Aittoniemi: Sisäpiirien tietoon perustuvien yrityskauppojen valvon-
20044:                                          nasta
20045: 
20046: 
20047:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
20048:    Useiden suurten yrityskauppojen yhteydessä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20049: on viime aikoina esitetty epäilyjä siitä, että yritys-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20050: osakkeiden kurssiarvoihin olisi vaikutettu sisä-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20051: piirintietoon liittyvien toimien ja spekulaation         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20052: avulla. Viimeksi tällaisesta oli kysymys Metra-
20053: yhtymän osakekaupassa.                                             Miten Hallitus aikoo tehostaa tarkas-
20054:    Rahoitustarkastuksen johtaja Aranko, jonka                   tustoimintaa laittoman sisäpiirintietoon
20055: toimiin ei välttämättä ole kaikkina aikoina tun-                perustuvan toiminnan ja spekulaatioiden
20056: nettu täydellistä luottamusta, lupaa kerta toisen-              estämiseksi suurissa yrityskaupoissa, jol-
20057: sa jälkeen tutkimusta.                                          laisesta on viimeksi esiintynyt epäilyksiä
20058:                                                                 mm. ns. Metra-yhtymän kaupoissa?
20059:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1994
20060: 
20061:                                               Sulo Aittoniemi
20062: 
20063: 
20064: 
20065: 
20066:  240032J
20067: 2                                         1994 vp -   KK 401
20068: 
20069: 
20070: 
20071: 
20072:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20073:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           2. Sisäpiirintiedon väärinkäytön kieltoa kos-
20074: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         keva lainsäännös on siis varsin uusi ja sitä on
20075: olette 8 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-         myös äskettäin muutettu. Tämän lisäksi oikeus-
20076: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ministeriössä pitkään vireillä olleeseen rikoslain
20077: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          uudistamishankkeeseen on nyttemmin liitetty
20078: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        myös arvopaperimarkkinoilla tehtyjä rikoksia
20079: sen n:o 401:                                          koskevan säännöstön kehittäminen. Oikeusmi-
20080:                                                       nisteriön rikoslakiprojekti on ehdottanut sisäpii-
20081:           Miten Hallitus aikoo tehostaa tarkas-       rintiedon väärinkäytön kieltoa koskevan sään-
20082:        tustoimintaa laittoman sisäpiirintietoon       nöksen siirtämistä arvopaperimarkkinalaista ri-
20083:        perustuvan toiminnan ja spekulaatioiden        koslakiin muun muassa sen vuoksi, että sään-
20084:        estämiseksi suurissa yrityskaupoissa, jol-     nöksen rangaistusmaksimi on enemmän kuin
20085:        laisesta on viimeksi esiintynyt epäilyksiä     yksi vuosi vankeutta (Oikeusministeriön lainval-
20086:        mm. ns. Metra-yhtymän kaupoissa?               misteluosaston julkaisu 3/1993). Samassa yhtey-
20087:                                                       dessä rikoslakiprojekti on ehdottanut muutosta
20088:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          myös säännöksen sanamuotoon. Lisäksi sään-
20089: vasti seuraavaa:                                      nöksen rangaistusasteikkoa on ehdotettu muu-
20090:                                                       tettavaksi erottamalla tunnusmerkistöltään tör-
20091:    1. Sisäpiirintiedon väärinkäyttö on kielletty      keä tekomuoto rikokseksi, jonka rangaistusmak-
20092: arvopaperimarkkinalain (495/89) 5luvun 1 §:ssä.       simi olisi kahden vuoden asemesta neljä vuotta
20093: Lainkohtaa on täsmennetty Euroopan talous-            vankeutta. Asiaan liittyvä rikoslain muuttamista
20094: aluetta koskevan sopimuksen voimaantulon yh-          koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnal-
20095: teydessä viime vuodenvaihteessa voimaan saate-        le ensi syksynä.
20096: tulla arvopaperimarkkinalain muutoksella (740/           Lisäksi on selvitetty mahdollisuuksia liittyä
20097: 93). Muutos oli tarpeen, koska sisäpiirikauppoja      sisäpiirin kaupankäyntiä koskevaan Euroopan
20098: koskevien säännösten ja määräysten yhteenso-          neuvoston yleissopimukseen, joka ilmeisesti pa-
20099: vittamisesta annettu Euroopan yhteisöjen niin         rantaisi etenkin edellytyksiä valvontaviran-
20100: sanottu sisäpiiridirektiivi (89/592/ETY) edellytti    omaisten kansainväliseen yhteistyöhön. Yleisso-
20101: elokuun alusta 1989 Suomessa voimassa olleen          pimus avattiin allekirjoituksia varten vuonna
20102: luottamuksellisen yritystiedon väärinkäytön           1989, mutta siihen on toistaiseksi liittynyt vain
20103: kiellon laajentamista koskemaan sellaistakin tie-     vähäinen määrä eurooppalaisia valtioita.
20104: toa, joka ei liity arvopaperin liikkeeseenlaski-         3. Rahoitusmarkkinoiden valvontaa koske-
20105: jaan. Sisäpiirintiedon väärinkäytön kieltoa kos-      vaa lainsäädäntöä on muutettu viime lokakuun
20106: keva säännös on nykyisin seuraavan sisältöinen:       alusta voimaan tulleella rahoitustarkastuslailla
20107:    "Joka asemansa, toimensa tai tehtävänsä no-        (503/93),jolla perustettiin Suomen Pankin yhtey-
20108: jalla on saanut tietää julkisen kaupankäynnin         teen rahoitusmarkkinoita ja niillä toimivia val-
20109: kohteena olevaa arvopaperia koskevan julkista-        vova rahoitustarkastus. Samalla valtiovarainmi-
20110: mattoman seikan, joka on omiaan olennaisesti          nisteriön alainen pankkitarkastusvirasto lakkau-
20111: vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon, ei           tettiin ja sitä koskeva laki kumottiin. Rahoitus-
20112: saa käyttää tietoa hyväksi hankkiakseen itselleen     tarkastuksella on toimivalta ja velvollisuus val-
20113: tai toiselle aineellista etua luovuttamalla tai       voa arvopaperimarkkinoita sääntelevien lakien,
20114: hankkimalla omaan tai toisen lukuun arvopape-         asetusten sekä viranomaisten antamien määräys-
20115: rin tai suoraan tai välillisesti neuvomaila toista    ten ja ohjeiden noudattamista, eli muun muassa
20116: niiden kaupassa. Mitä edellä on säädetty, koskee      sitä, ettei sisäpiirintiedon väärinkäytön kieltoa
20117: myös henkilöä, jonka on syytä epäillä, että tieto     rikota. Rahoitustarkastus antaa määräyksiä ja
20118: on ilmaistu tai paljastettu luvattomasti tai vahin-   ohjeita sekä suorittaa tarkastuksia. Valvontavel-
20119: gossa."                                               vollisuuden toteuttamiseksi rahoitustarkastuk-
20120:                                            1994 vp -   KK 401                                             3
20121: 
20122: selle on laissa taattu laajat tiedonsaantioikeudet     pankkivaltuuston kertomuksessa vuodelta 1993.
20123: valvottaviltaan.                                       Kertomuksen johdosta on eduskunnan talous-
20124:    Rahoitustarkastuksen on myös seurattava ra-         valiokunta 17 päivänä toukokuuta 1994 anta-
20125: hoitusmarkkinoilla vallitsevia olosuhteita ja teh-     massaan mietinnössä (TaVM 21) todennut muun
20126: tävä esityksiä olosuhteiden kulloinkin vaatimiksi      muassa seuraavaa:
20127: toimenpiteiksi. Rahoitustarkastus tutkii epäillyt         "Koska rahoitustarkastus on toiminut vasta
20128: sisäpiirintiedon väärinkäyttökiellon rikkomiset        muutamia kuukausia, sen hallinnointi, valvonta-
20129: ja tekee aiheellisissa tapauksissa tutkintapyyn-       toimintaja tehtävien toteuttamisen valvontaetsi-
20130: nön poliisiviranomaiselle. Tutkimustuloksista          vät vielä muotojaan. Mahdolliset epäkohdat
20131: sekä tutkintapyynnön tekemisestä tai tekemättä         käyvät ilmi toiminnan vakiinnuttua. Valiokunta
20132: jättämisestä ei käytännössä tiedoteta julkisuu-        pitää tärkeänä, että eri osapuolet keskustelevat
20133: teen. Tähän mennessä syyttäjäviranomaiset eivät        keskenään valvontatoiminnan sisällöstä ja lin-
20134: tehdyistä tutkintapyynnöistä huolimatta ole nos-       jauksista."
20135: taneet syytteitä sisäpiirintiedon väärinkäyttö-           Rahoitustarkastuksen johtokunta, jossa val-
20136: kiellon rikkomisesta. Myöskään sisäpiirintiedon        tiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministe-
20137: väärinkäyttökieltoa koskevia tuomioistuinrat-          riö ovat Suomen Pankin ja rahoitustarkastuksen
20138: kaisuja ei ole annettu. Hallituksen tiedossa ei ole,   lisäksi edustettuina, voi rahoitustarkastuslain
20139: että tämä johtuisi lainsäädännön puutteista.           7 §:ssä säädetyn toimivaltansa rajoissa käsitellä
20140:     4. Rahoitustarkastus toimii Suomen Pankin          rahoitustarkastuksen toiminnan tehostamista.
20141:  yhteydessä. Suomen Pankki puolestaan toimii           Siten rahoitustarkastuksen johtokunta esimer-
20142:  Suomen Hallitusmuodon 73 §:n mukaisesti               kiksi vahvistaa valvontaa koskevat ohjeet asiois-
20143:  "eduskunnan takuulla ja hoidossa sekä eduskun-        ta, jotka ovat merkittäviä tai periaatteellisia ja
20144:  nan valitsemien valtuusmiesten valvonnan alai-        laajakantoisia valvonnan kannalta tai joilla
20145:  sena". Rahoitustarkastuslain 3 §:n perusteella        muuten on yleistä merkitystä. Lisäksi rahoitus-
20146:  rahoitustarkastukseen sovelletaan lakia Suomen        tarkastuksen johtokunnan on käsiteltävä rahoi-
20147:  Pankista (365/25) ja muita Suomen Pankkia kos-        tustarkastuksen vuotuinen talousarvio. Edelleen
20148:  kevia säännöksiä, jollei rahoitustarkastuslaissa      rahoitustarkastuksen johtokunta ratkaisee ne
20149:  toisin säädetä. Tämä merkitsee esimerkiksi, että      laajakantoiset periaatteellisesti tärkeät asiat, jot-
20150:  rahoitustarkastuksen harjoittaman arvopaperi-         ka rahoitustarkastuksen päätökset muutoin te-
20151:  markkinoiden valvonnan ja kirjallisessa kysy-         kevä johtaja saattaa sen käsiteltäväksi.
20152:  myksessä mainitun tarkastustoiminnan tehosta-            Sen sijaan hallituksen mahdollisuutta puuttua
20153:  minen, jos sillä tarkoitetaan voimavarojen lisää-     rahoitustarkastuksen toimintaan rajoittaa se
20154:  mistä, riippuu viime kädessä Suomen Pankin            eduskunnan talousvaliokunnankin edellä maini-
20155:  päätöksistä.                                          tussa mietinnössä todettu seikka, että "rahoitus-
20156:     Rahoitustarkastuslaki on ollut voimassa vain       tarkastuksen itsenäisyys laillisuusvalvontaviran-
20157:  vajaat yhdeksän kuukautta. Rahoitustarkastuk-         omaisena edellyttää, että se ei voi valvontatehtä-
20158:  sen toimintaa on äskettäin arvioitu eduskunnan        vässään ottaa vastaan ohjeita ulkopuolisilta".
20159: 
20160:       Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
20161: 
20162:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
20163: 4                                         1994 vp -   KK 401
20164: 
20165: 
20166: 
20167: 
20168:                                         Tili Riksdagens Talman
20169: 
20170:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      och den har också ändrats nyligen. Dessutom är
20171: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       det projekt som gäller en revidering av strafllagen
20172: 8 juni 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-      och som länge varit aktuellt vid justitieministeriet
20173: det översänt följande av riksdagsman Aittaniemi       numera utökat med ett utvecklande av det regel-
20174: undertecknade spörsmål nr 401:                        verk som gäller värdepappersmarknadsbrott.
20175:                                                       Justitieministeriets strafflagsprojekt har föresla-
20176:            Hur ämnar Regeringen effektivera           git att stadgandet om förbud mot missbruk av
20177:         kontrollen för att vid stora företagsaffå-    insiderinformation skall flyttas från värdepap-
20178:         rer förhindra spekulation och verksam-        persmarknadslagen tili strafflagen bl.a. därför
20179:         het som baserar sig på olaglig insiderin-     att maximistraffet enligt stadgandet är högre än
20180:         formation, som bl.a. den s.k. Metrakon-       fångelse i ett år Gustitieministeriets lagbered-
20181:         cemen nu senast har misstänkts för?           ningsavdelnings publikation 311993). Samtidigt
20182:                                                       har strafflagsprojektet föreslagit att också or-
20183:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dalydelsen i stadgandet ändras. Dessutom har
20184: anföra följande:                                      den straffskala som föreskrivs i stadgandet före-
20185:                                                       slagits bli ändrad genom att en gäming som be-
20186:     1. Missbruket av insiderinformation förbjuds i    skrivs som grov skall särskiljas tili ett brott vars
20187: 5 kap. 1 § värdepappersmarknadslagen (495/89).        maximistraff är fångelse i fyra år i stället för två
20188: Detta lagrum preciserades genom den ändring av        år. Regeringen kommer i anslutning tili detta att
20189: värdepappersmarknadslagen (740/93) som träd-          avlåta en proposition med förslag till lag om
20190: de i kraft vid årsskiftet i samband med ikraftträ-    ändring av straffiagen tili riksdagen i höst.
20191: dandet av avtalet OJ.!l Europeiska ekonomiska            Dessutom har man utrett möjlighetema att
20192: samarbetsområdet. Andringen var nödvändig             ansluta sig tili Europarådets avtal om insiderhan-
20193: eftersom det av Europeiska gemenskapemas råd          del, vilket uppenbarligen skulle förbättra förut-
20194: antagna direktivet om samordning av föreskrif-        sättningama i synnerhet för tilisynsmyndigheter-
20195: ter avseende insiderhandel (89/592/EEG) förut-        nas intemationella samarbete. A vtalet öppnades
20196: satte att det förbud mot missbruk av förtrolig        för underteckningar 1989, men hittilis har endast
20197: företagsinformation som gäl1t i Finland sedan         ett fåtal europeiska stater anslutit sig tili det.
20198: början av augusti 1989 utsträcktes tili att omfatta      3. Den lagstiftning som gäller finansmarkna-
20199: även sådan information som inte anknyter tili         den ändrades genom lagen om fmansinspektio-
20200: värdepappersemittenter. Stadgandet gällande           nen (503/93), som trädde i kraft i början av okto-
20201: förbud mot missbruk av insiderinformation har         ber i fjol. Med denna lag inrättades vid Finlands
20202: numera följande innehåll:                             Bank en finansinspektion för utövande av tilisyn
20203:     "Den som på grund av sin ställning, sin syssla    över fmansmarknaden och dem som är verksam-
20204: eller sitt uppdrag har fått kännedom om sådan         ma på den. Samtidigt indrogs bankinspektionen,
20205: icke offentliggjord omständighet som hänför sig       som varit underställd finansministeriet, och la-
20206: tili värdepapper vilka är föremål för offentlig       gen om bankinspektionen upphävdes. Finansin-
20207: handel och som är ägnad att väsentligt påverka        spektionen har befogenheter och skyldighet att
20208: värdepapperens värde, får inte utnyttja informa-      övervaka att de lagar, förordningar och av myn-
20209: tionen för att bereda sig eller någon annan mate-     digheter meddelade föreskrifter och anvisningar
20210: riell fördel genom att för egen eller för någon       som reglerar värdepappersmarknaden iakttas,
20211: annans räkning avyttra eller förvärva sådana          dvs. bland annat att inte förbudet mot missbruk
20212: värdepapper eller direkt eller indirekt råda någon    av insiderinformation överträds. Finansinspek-
20213: ihandel med dem. Vad som nu sagts gäller också        tionen meddelar föreskrifter och anvisningar
20214: den som har skäl att misstänka att informationen      samt företar inspektioner. F ör att tilisynsskyldig-
20215: har yppats eller röjts olovligen eller av misstag."   heten skall kunna fullgöras tillförsäkrar lagen
20216:     2. Lagstiftningen gällande förbud mot miss-       finansinspektionen omfattande rättigheter att få
20217: bruk av insiderinformation är således mycket ny       information av tilisynsobjekten.
20218:                                           1994 vp -   KK 401                                          5
20219: 
20220:     Finansinspektionen skall också övervaka de        skott i sitt betänkande av den 17 maj 1994 (EkUB
20221: förhållanden som råder på fmansmarknaden och          21) bl.a. konstaterat följande:
20222: framlägga f6rslag till åtgärder som omständighe-         "Eftersom finansinspektionen har verkat bara
20223: tema kräver. Finansinspektionen undersöker            några månader har formema för dess förvaltning
20224: misstänkta brott mot förbudet att missbruka in-       samt tilisynen och övervakningen av hur uppgif-
20225: siderinformation och begär, om det är befogat,        tema utförs ännu inte helt utformat sig. Eventu-
20226: att polismyndighetema undersöker saken. I             ella olägenheter kommer tili synes sedan verk-
20227: praktiken ges ingen information till offentlighe-     samheten har stabiliserats. Utskottet finner det
20228: ten om undersökningsresultaten eller om att un-       angeläget att de olika partema sinsemellan disku-
20229: dersökning har begärts eller inte begärts. Hittills   terar tilisynens innehåll och linjedragningama."
20230: har åklagarmyndighetema, trots begäran om                Finansinspektionens direktion, i vilken förut-
20231: undersökning, inte väckt åtal för brott mot för-      om representanter f6r Finlands Bank och finans-
20232: budet att missbruka insiderinformation. Inga          inspektionen dessutom finns representanter för
20233: domstolsbeslut som gäller förbudet mot miss-          finansministeriet och social- och hälsovårdsmi-
20234: bruk av insiderinformation har heller getts. Så       nisteriet, kan inom ramen de befogenheter de ges
20235: vitt regeringen vet beror detta inte på brister i     i 7 § lagen om fmansinspektionen behandla en
20236: lagstiftningen.                                       effektivering av finansinspektionens verksamhet.
20237:     4. Finansinspektionen utövar sin verksamhet       Finansinspektionens direktionen fastställer såle-
20238: vid Finlands Bank. I 73 § Regeringsformen sägs        des tilisynsanvisningar angående ärenden som är
20239: att Finlands Bank å sin sida "står under riksda-      betydelsefulla eller av principiell karaktär och
20240: gens garanti och vård samt under tillsyn av bank-     vittgående med tanke på tilisynen eller som i
20241: fullmäktige som utses av riksdagen". Med stöd         övrigt har allmän betydelse. Dessutom skall di-
20242: av 3 § lagen om finansinspektionen tillämpas på       rektionen behandla finansinspektionens årliga
20243: finansinspektionen lagen om Finlands Bank             budget. Finansinspektionens direktion avgör vi-
20244: (365/25) och andra stadganden som gäller Fin-         dare de vittgående, principiellt viktiga ärenden
20245: lands Bank, om inte något annat stadgas i lagen       som finansinspektionens chef, som annars fattar
20246: om finansinspektionen. Detta innebär exempel-         finansinspektionens beslut, för tili finansinspek-
20247: vis att en effektivering av finansinspektionens       tionen f6r behandling.
20248: tillsyn över värdepappersmarknaden och av den            Däremot begränsas regeringens möjligheter
20249: kontroll som nämns i det skriftliga spörsmålet,       att ingripa i finansinspektionens verksamhet av
20250: om med effektivering avses ökade resurser, i sista    fåljande omständighet, som också konstateras i
20251: hand beror på Finlands Banks beslut.                  ovan nämnda betänkande:
20252:     Lagen om finansinspektionen har gällt endast         "Genom att finansinspektionen är självstän-
20253: knappt nio månader. Finansinspektionens verk-         dig isin egenskap av laglighetsövervakande myn-
20254: samhet har nyligen utvärderats i riksdagens           dighet förutsätts det att den inte kan ta emot
20255: bankfullmäktiges berättelse för 1993. Med anled-      anvisningar från utomstående vid tillsynen."
20256: ning av berättelsen har riksdagens ekonomiut-
20257: 
20258:      Helsingfors den 23 juni 1994
20259: 
20260:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
20261:                                                    1994 vp
20262: 
20263: Kirjallinen kysymys 402
20264: 
20265: 
20266: 
20267: 
20268:                                      Aittoniemi: Wider-instituuttia koskevien tutkimusten jatkamisesta
20269: 
20270: 
20271: 
20272:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
20273: 
20274:    Wider-instituutin taloussotkuja on ministeri          hojen palautuksen yhteydessä niille ei maksettu
20275: Kankaanniemen kirjallisiin ja suullisiin kysy-           korkoa.
20276: myksiin antamien vastausten mukaan tutkittu                 Pienenä yksityiskohtana ja saadakseni sielul-
20277: uutterasti. Näin myös kirjalliseen kysymykseeni          leni rauhan kysyn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
20278: n:o 111 annetun vastauksen mukaan. Sittemmin             1 momenttiin viitaten:
20279: ministeri Kankaanniemi on antanut julkisuuteen
20280: lausunnon, jonka mukaan Wider-instituutin                          Tietääkö Hallitus ministeri Kankaan-
20281: asiat ovat kunnossa.                                            niemen tekemien tutkimusten perusteel-
20282:    1990-luvun vaihteessa Wider-instituutin Suo-                 la, missä Wider-instituutin tileiltä siirre-
20283: messa olleilta tileiltä siirrettiin varoja useita kym-          tyt varat olivat, kenen käytössä ja millä
20284: meniä miljoonia markkoja toistaiseksi tuntemat-                 perusteella?
20285: tomille tileille ja tuntemattomaan käyttöön. Ra-
20286: 
20287:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1994
20288: 
20289:                                               Sulo Aittoniemi
20290: 
20291: 
20292: 
20293: 
20294: 240032J
20295: 2                                         1994 vp -   KK 402
20296: 
20297: 
20298: 
20299: 
20300:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20301: 
20302:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maksama summa muodostaa osan, siirtyi YK:n
20303: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sijoituspalvelujen (UN Investment Management
20304: olette 8 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-         Service, IMS ja Fiduciary Trust Company Inter-
20305: jeenne n:o 1084 ohella toimittanut valtioneuvos-      national, FTCI) hoidettavaksi New Yorkiin.
20306: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Ait-         Suomesta siirretyt varat olivat huhtikuusta
20307: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         elokuuhun 1991 sijoitettuna uuden järjestelmän
20308: n:o 402:                                              mukaisesti osana laajempaa YK-yliopiston pe-
20309:                                                       ruspääoman 150 miljoonan Yhdysvaltain dolla-
20310:           Tietääkö Hallitus ministeri Kankaan-        rin sijoitusta, josta Suomi on saanut yksilöidyt
20311:        niemen tekemien tutkimusten perusteel-         tiedot. Heti kun YK sai tiedon, että ko. siirto on
20312:        la, missä Wider-instituutin tileiltä siirre-   vastoin Suomen hallituksen ja YK-yliopiston
20313:        tyt varat olivat, kenen käytössä ja millä      välisen isäntämaasopimuksen määräystä, se pa-
20314:        perusteella?                                   lautti varat Suomeen.
20315:                                                          YK on esittänyt Suomen pyynnöstä peruspää-
20316:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          oman liikkeistä perusteellisen selvityksen. Vii-
20317: vasti seuraavaa:                                      meksi YK:n apulaispääsihteeri Niazi on toden-
20318:                                                       nut, että peruspääoman siirto pois Suomesta ta-
20319:    Suomen vuosina 1984--89 maksaman Wider-            pahtui, koska isäntämaasopimuksen määräyk-
20320: instituutin 25 miljoonan dollarin suuruisen pe-       sestä ei oltu tietoisia.
20321: ruspääomaosuuden siirto vastoin Suomen halli-            Kysymyksessä oli erehdys, eivätkä YK:n sih-
20322: tuksen ja YK-yliopiston välisen isäntämaasopi-        teeristö tai FTCI ole YK:n antamien tietojen
20323: muksen määräyksiä poikkeuksellisesti pois Suo-        mukaan hyötyneet asiasta. YK-yliopiston alaise-
20324: mesta viiden kuukauden ajaksi vuonna 1991 on          na itsenäisenä tutkimuslaitoksena toimivan insti-
20325: ollut selvitysten kohteena.                           tuutin Suomessa nauttiman diplomaattisen kos-
20326:    Saamiemme tietojen mukaan syynä siirtoon           kemattomuuden vuoksi Suomi on Wider-insti-
20327: oli YK:n sijoitustoiminnan muutos 1.4.1991.           tuuttia koskevien selvitysten osalta YK:lta saata-
20328: YK-yliopiston koko peruspääoma, josta Suo-            vien tietojen varassa.
20329: men Wider-instituutin peruspääomarahastoon
20330: 
20331:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
20332: 
20333:                                                                      Ministeri Toimi Kankaanniemi
20334:                                            1994 vp -    KK 402                                          3
20335: 
20336: 
20337: 
20338: 
20339:                                           Tili Riksdagens Talman
20340: 
20341:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ers (UN Investment Management Service, IMS
20342: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 1084        och Fiduciary Trust Company Intemational,
20343: av den 8 juni 1994 tili vederbörande medlem av          FTCI) förvaltning i New York.
20344: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-           De från Finland överförda tiligångama var
20345: taniemi undertecknade spörsmål nr 402:                  placerade från april tili augusti 1991 enligt det
20346:                                                         nya systemet som en del av den mera omfattande
20347:            Vet Regeringen, på grund av under-           placeringen av 150 miljoner dollar av FN-univer-
20348:        sökningar gjorda av minister Kankaan-            sitets grundkapital, om vilket Finland har motta-
20349:        niemi, var de tiligångar som överförts           git specificerade uppgifter. Då FN fick veta att
20350:        från Wider-institutets konto befann sig,         ifrågavarande överföring strider mot bestämmel-
20351:        tili vems förfogande de stod och av viiken       serna i värdlandsavtalet mellan Finlands reger-
20352:        orsak?                                           ing och FN-universitetet, återförde man tili-
20353:                                                         gångama till Finland.
20354:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              FN har, på Finlands begäran, framlagt en
20355: anföra följande:                                        grundlig utredning gällande grundkapitalets om-
20356:                                                         lopp. Slutligen har FN:s biträdande generalsek-
20357:    U tredningsarbetet har inriktats på de 25 milj o-    reterare Niazi fastslagit, att överföringen av
20358: ner dollar av grundkapitalet som Finland betalat        grundkapitalet från Finland har skett eftersom
20359: åren 1984--89, som mot bestämmelsema i värd-            man inte var medveten om bestämmelsema i
20360: landsavtalet mellan Finlands regering och FN-           värdlandsavtalet.
20361: universitetet, undantagsvis överförts från Fin-            Det var fråga om ett misstag, och FN:s sekre-
20362: land under en period av fem månader år 1991.            tariat eller FTCI har inte dragit någon nytta av
20363:    Enligt underrättelser vi har fått var orsaken till   saken. Finland är, vad gäller utredningama om
20364: omplaceringen en förändring i FN:s investerings-        Wider-institutet, på grund av den diplomatiska
20365: aktiviteter 1.4.1991. Hela FN-universitetets            integritet som institutet såsom en självständig
20366: grundkapital, av vilket summan som Finland              forskningsinstitution lydande under FN-univer-
20367: betalat tili Wider-institutets grundkapitalfond         sitetet åtnjuter i Finland, beroende av de uppgif-
20368: utgör en del, övergick tili FN:s investeringstjänst-    ter som fås från FN.
20369: 
20370:      Helsingforsden 23 juni 1994
20371: 
20372:                                                                         Minister Toimi Kankaanniemi
20373:                                                 1994 vp
20374: 
20375: Kirjallinen kysymys 403
20376: 
20377: 
20378: 
20379: 
20380:                                    Aittoniemi: Lainsäädännön muutostarpeiden nykyistä perusteelli-
20381:                                        semmasta harkinnasta
20382: 
20383: 
20384:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20385:    Vuosina 1991-1994 on hallitus antanut edus-        töntä ja perusteltua, ja niin, että annetut lakiesi-
20386: kunnalle yhteensä 1 036 lakiesitystä. Määrä on        tykset olisivat perusteellisesti harkittuja ja kor-
20387: hirmuinen ja väitän, että se on osaksi tarpeeton ja   keatasoisia.
20388: osin johtuu siitä, että vasta hyväksyttyä, mutta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20389: huonosti valmistettua lakia on jouduttu heti          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20390: muuttamaan. Osin lainsäädäntö on päällekkäis-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20391: tä ja tätä kautta vaikeasti sovellettavaa.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20392:    Yhtenä syynä valtavaan lainmuutosten mää-
20393: rään tuntuu yhteiskunnassa olevan se, että halli-                 Katsooko Hallitus, että lainmuutoksia
20394: tuksen kykyjä mitataan sen perusteella, kuinka                koskevien hallituksen esitysten määrää
20395: paljon se on antanut lakiesityksiä vallassaolonsa             olisi syytä ja tarvetta yleisesti ottaen vä-
20396: aikana. Tämä on järjetön ajatus, ja tästä syystä              hentää ja lainsäädännön tasoa vastaavas-
20397: pitäisi ryhtyä hillitsemään lainsäädännön muu-                ti nykyisestään parantaa?
20398: toksia tehtäväksi vain silloin, kun se on väittämä-
20399: 
20400:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1994
20401: 
20402:                                             Sulo Aittoniemi
20403: 
20404: 
20405: 
20406: 
20407: 2400321
20408: 2                                         1994 vp -   KK 403
20409: 
20410: 
20411: 
20412: 
20413:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20414: 
20415:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ohessa valmisteltavana on alkusyksystäjärjestet-
20416: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tävä korkean tason seminaari, jossa lainvalmiste-
20417: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lun nykyisiä ongelmia ja keinoja niiden poistami-
20418: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-        seksi selvitetään.
20419: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Hallitus ja eduskunta ovat viime vuosina jou-
20420: 403:                                                  tuneet suoriutumaan mittavasta lainsäädäntö-
20421:                                                       urakasta. Sekä vuonna 1992 että vuonna 1993 on
20422:           Katsooko Hallitus, että lainmuutoksia       annettu enemmän lakeja kuin koskaan aikaisem-
20423:        koskevien hallituksen esitysten määrää         min. Lakien määrän kasvu johtuu osin Euroo-
20424:        olisi syytä ja tarvetta yleisesti ottaen vä-   pan talousalueesta tehdyn sopimuksen voimaan
20425:        hentää ja lainsäädännön tasoa vastaavas-       saattamisesta ja integraatioprosessista yleensä-
20426:        ti nykyisestään parantaa?                      kin sekä osin laman vaatimista toimenpiteistä.
20427:                                                          Eduskunnassa on vireillä monia laajoja lain-
20428:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          säädäntöuudistuksia. Hallituksessa on lisäksi
20429: vasti seuraavaa:                                      valmisteilla useita lainsäädäntöhankkeita, joita
20430:                                                       yleisesti pidetään sekä tärkeinä että kiireellisinä.
20431:     Lainsäädännön taso on aina pyrittävä pitä-        Vaikka yksinkertaisin keino lainsäädännön ta-
20432: mään mahdollisimman korkeana. Eduskunnan              son nostamiseksi luultavimmin olisi säätää vä-
20433: perustuslakivaliokunta on mietinnössään n:o 1         hemmän lakeja, hallitus ei luonnollisestikaan voi
20434: hallituksen toimenpiteistään vuonna 1992 anta-        menetellä siten, että se yhtäkkiä panisi jäihin
20435: man kertomuksenjohdosta kiinnittänyt huomio-          kaikki pitkälle valmistellut, yhteiskunnallisesti
20436: ta lainvalmistelun tasoon ja edellyttänyt hallituk-   tärkeät ja eduskunnassakin odotetut lainsäädän-
20437: sen ryhtyvän tarvittaviin toimenpiteisiin lainval-    töhankkeensa. Pitemmällä aikavälillä lainsää-
20438: mistelun arvostuksen ja tason nostamiseksi ja         dännön määrän vähentäminen edellyttää niin
20439: ministeriöidenjohdon vastuullisuuden varmista-        koko hallitukselta kuin eduskunnaltakin tiukkaa
20440: miseksi lainvalmistelun tuloksista. Luonnollises-     itsekuria. Sinänsä lainsäädäntötyön menestyk-
20441: ti hallitus suhtautuu vakavasti perustuslakivalio-    sellisyyttä ei voida mitata sillä, kuinka paljon tai
20442: kunnan mietinnössä esitettyihin näkemyksiin ja        vähän lakeja säädetään, vaan ratkaisevaa on sää-
20443: myös ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Muun        dettyjen lakien yhteiskunnallinen merkitys.
20444: 
20445:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1994
20446: 
20447:                                                                Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
20448:                                            1994 vp -    KK 403                                           3
20449: 
20450: 
20451: 
20452: 
20453:                                           Tili Riksdagens Talman
20454: 
20455:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         vilket man kommer att utreda de nuvarande pro-
20456: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          blem i lagberedning och medel för att anskaffa
20457: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        dem.
20458: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 403:               Regeringen och riksdagen har under de senas-
20459:                                                         te åren varit tvungna att klara av ett omfattande
20460:           Anser Regeringen att det allmänt taget        lagstiftningsarbete. Såväl under 1992 som under
20461:         skulle finnas orsak tili och behov av att       1993 har det givits mer lagar än någonsin tidiga-
20462:         minska antalet regeringspropositioner           re. Det ökade antalet lagar beror delvis på infö-
20463:         som gäller lagändringar och på så sätt höja     randet av fördraget om Europeiska ekonomiska
20464:         den nuvarande nivån på lagstiftningen?          samarbetsområdet och integrationsprocessen i
20465:                                                         allmänhet samt delvis på åtgärder som föranletts
20466:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt           av den ekonomiska recessionen.
20467: anföra följande:                                           I riksdagen är många omfattande lagstift-
20468:                                                         ningsreformer under behandling. Inom regering-
20469:    Man bör alltid sträva efter att hålla nivån på       en bereds dessutom ett flertal andra lagstiftnings-
20470: lagstiftningen så hög som möjligt. Riksdagens           projekt, vilka allmänt taget anses såväl viktiga
20471: grundlagsutskott har i sitt betänkande nr 1 med         som brådskande. Trots att det enklaste sättet att
20472: anledning av regeringens berättelse över sina åt-       höja nivån på lagstiftningen troligtvis skulle vara
20473: gärder under 1992 fåst uppmärksamhet vid nivån          att stifta fårre lagar, kan regeringen naturligtvis
20474: på lagberedningen och förutsatt att regeringen          inte förfara så att den plötsligt skulle sätta alla
20475: vidtar nödvändiga åtgärder för att höja upp-            sina långt beredda, samhälleligt viktiga och även
20476: skattningen av och nivån på lagberedningen samt         av riksdagen förväntade lagstiftningsprojekt på
20477: för att fastställa ansvaret för de olika ministerier-   is. På längre sikt förutsätter en minskning av
20478: nas ledning beträffande resultaten av lagbered-         mängden lagstiftning en sträng självdisciplin av
20479: ningen. Regeringen förhåller sig naturligtvis all-      såväl regeringen i dess helhet som av riksdagen.
20480: varligt tili de synpunkter som grundlagsutskottet       Antalet lagar som stiftas kan inte i och för sig
20481: framfört i sitt betänkande och vidtar även nöd-         utgöra någon måttstock på ett framgångsrikt lag-
20482: vändiga åtgärder. Bland annat håller man som            stiftningsarbete, utan det avgörande är den sam-
20483: bäst på att förbereda ett seminarium som skall          hälleliga betydelsen av de lagar som stiftats.
20484: hållas på hög nivå i början av hösten och under
20485: 
20486:      Helsingforsden 28 juni 1994
20487: 
20488:                                                                  Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
20489:                                                   1994vp
20490: 
20491: Kirjallinen kysymys 404
20492: 
20493: 
20494: 
20495: 
20496:                                     M. Laukkanen: Toimenpiteistä pankkiryöstöjen ehkäisemiseksi
20497: 
20498: 
20499: 
20500:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20501:     Viime aikoina on tehty useita pankkiryöstöjä,       vaamisesta on huolehdittava koventuneen rikol-
20502: jotka ovat luonteeltaan ammattimaisia ja raais-         lisuuden oloissa. Ongelmia esiintyy jatkuvasti
20503: tuneet aseiden ja väkivallan käytön myötä. Vi-          esim. viranomaisten oikeudesta tietokantoihin,
20504: ranomaisten käsityksen mukaan yhä useammin              mm~ venerekisteriin.
20505: ryöstön motiivina on kysymyksessä huumerikol-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20506: lisuuteen liiffyvä rahan tarve.                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20507:     Ryöstöjen tekijät tai niistä epäillyt ovat olleet   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20508: monessa tapauksessa vankikarkureita tai vanki-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20509: lasta lomalla olevia ammattimaisia rikollisia, joi-
20510: den valmius aseiden ja väkivallan käyttöön on                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20511: monin verroin suurempi kuin muiden tekijäryh-                  ryhtyä ehkäistäkseen pankkiryöstöjen
20512: mien. Vankien osuus varsinkin aseellisiin ryös-                määrän kasvua, huolehtiakseen pank-
20513: töihin tulisi selvittää.                                       kien henkilökunnan ja asiakkaiden tur-
20514:     Tapahtunut kehitys asettaa pankeille yhä suu-              vallisuudesta ja taatakseen viranomaisille
20515:  rempia vaatimuksia turvallisuuden lisäämiseksi                riittävät toimintaedellytykset ja -oikeu-
20516:  niin henkilökunnan kuin asiakkaiden suhteen.                  det pankkiryöstöjen torjumiseksi ja teki-
20517:  Myös viranomaisten toimintaedellytysten tur-                  jöiden kiinnisaamiseksi?
20518: 
20519:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1994
20520: 
20521:                                            Markku Laukkanen
20522: 
20523: 
20524: 
20525: 
20526: 2400321
20527: 2                                         1994 vp -   KK 404
20528: 
20529: 
20530: 
20531: 
20532:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20533:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Viranomaiset ovat tehneet eri rahalaitosten
20534: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kanssa turvallisuusalan yhteistyötä ryöstörikos-
20535: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ten torjumiseksi ja rikoksen mahdollisesti tapah-
20536: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laukka-          tuessa turvallisten toimintatapojen omaksumi-
20537: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          seksi sekä henkilökunnan että asiakkaiden kes-
20538: 404:                                                  kuudessa.
20539:                                                          Oikeusministeriön alainen rikoksentorjunnan
20540:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     neuvottelukunta on selvittänyt pankki- ja liike-
20541:          ryhtyä ehkäistäkseen pankkiryöstöjen         ryöstöjä ja niiden ehkäisymahdollisuuksia. Mie-
20542:          määrän kasvua, huolehtiakseen pank-          tinnössä (oikeusministeriön lainvalmisteluosas-
20543:          kien henkilökunnan ja asiakkaiden tur-       ton julkaisu 7/1993) esitetään yksityiskohtaista
20544:          vallisuudestaja taatakseen viranomaisille    tietoa pankkiryöstöistä ja lukuisia suosituksia
20545:          riittävät toimintaedellytykset ja -oikeu-    niiden ehkäisemiseksi. Suositukset koskivat mm.
20546:          det pankkiryöstöjen torjumiseksi ja teki-    pankkitilojen suunnittelua, rahojen ryöstösuo-
20547:          jöiden kiinnisaamiseksi?                     jausta, ryöstäjän kiinnijoutumista edistävää väli-
20548:                                                       neistöä ja uhrien auttamista. Mainitussa mietin-
20549:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nössä kiinnitettiin myös huomiota siihen, että
20550: vasti seuraavaa:                                      osa pankkiryöstöistä on yhteydessä huumausai-
20551:                                                       nerikollisuuteen. Vuonna 1991 joka kymmenes
20552:    Rahalaitosryöstöjen määrä näyttää käänty-          ryöstäjä oli karannut vankilasta taijäänyt palaa-
20553: neen laskuun tasosta, jolle se hyppäyksenomai-        matta vankilaan vankiloman päätyttyä.
20554: sesti nousi vuonna 1991. Mainittuna vuonna               Oikeusministeriössä on valmisteltu luonnos
20555: kohdistui rahalaitoksiin 112 ryöstöä, 111 vuon-       pakkokeinolain muuttamista koskevaksi halli-
20556: na 1992 ja 103 ryöstöä vuonna 1993. Vuonna            tuksen esitykseksi. Se kiristäisi pankkiryöstäjiä
20557: 1994 on 18.6. mennessä tapahtunut 20 ryöstöä.         koskevaa nykyistä vangitsemiskäytäntöä sekä
20558: Vuoden 1993 1 vuosineljänneksellä tapahtui 27         ennen alioikeuden tuomiota että ensimmäisen
20559: rahalaitosryöstöä, vastaava luku vuonna 1994          oikeusasteen tuomion jälkeen. Esitys on tarkoi-
20560: on 7. Rahalaitoksiin kohdistuvien ryöstörikos-        tus antaa syksyllä eduskunnalle.
20561: ten määrän kehityksen ennakointi on vaikeaa,             Rikoksentorjunnan neuvottelukunnan mie-
20562: koska kyseisiä tekoja tapahtuu tilastollisesti        tinnössä kiinnitettiin huomiota siihen, että ran-
20563: melko vähän, jolloin myös muutokset ovat voi-         gaistuslaitoksissa on erityisesti huolehdittava
20564: makkaita.                                             pankkiryöstäjien säilytysvarmuudesta.
20565:    Ryöstörikosten torjunnassa parhaita keinoja           Vankiloihin 15.6.1994 tehdyn tiedustelun mu-
20566: ovat mahdollisimman korkea kiinnijoutumisris-         kaan on vuoden 1994 alkupuolella vankiloiden
20567: ki, ajan tasalla oleva lainsäädäntö ja eri osapuol-   tietoon tullut kaksi poistumisluvan aikana tehtyä
20568: ten yhteistyö.                                        törkeää ryöstöä. Karkureiden tekemiä törkeitä
20569:    Ryöstörikoksissa poliisi on koko maassa saa-       ryöstörikoksia on tullut vankiloiden tietoon
20570: punut paikalle keskimäärin hieman yli kymme-          erään tunnetun tapauksen lisäksi vain yksi, vielä
20571: nessä minuutissa. Tämä on omalta osaltaan edis-       pakomatkalla olevan vangin tekemäksi epäilty
20572: tänyt kiinnijoutumisriskiä. Ryöstörikosten selvi-     pankkiryöstö.
20573: tystaso on pitkällä aikavälillä laskenut, mutta          Vaarallisten vankien pakojen ennalta ehkäise-
20574: sen voidaan edelleen sanoa olevan kohtuullisen        miseksi on muun muassa sijoitusmääräyksiä tar-
20575: hyvä, vuonna 1993lähes 70 %. Poliisi on onnistu-      kistettu ja vankiloiden sisäistä tarkastustoimin-
20576: nut selvittämään useita liigojen tekemiä rahalai-     taa tehostettu sekä valmisteltu asiaan kuuluvan
20577: tosryöstöjä, mikä on mahdollisesti omalta osal-       koulutuksen lisäämistä.
20578: taan vaikuttanut näiden rikosten määrän las-
20579: kuun.
20580:        Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1994
20581: 
20582:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
20583:                                             1994 vp -    KK 404                                             3
20584: 
20585: 
20586: 
20587: 
20588:                                           Tili Riksdagens Talman
20589: 
20590:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          dra rån och skapa beteendemönster som vid ett
20591: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           eventuellt rån är trygga för både personalen och
20592: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         kunderna.
20593: man Laukkanen undertecknade spörsmål nr 404:                Delegationen för brottsförebyggande som ly-
20594:                                                          der under justitieministeriet har utrett bank- och
20595:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          butiksrån och möjligheterna att förebygga dem. 1
20596:         ta för att förhindra att antalet bankrån         betänkandet Gustitieministeriets lagberednings-
20597:         ökar, för att sörja för bankpersonalens          avdelnings publikation 7/1993) ges detaljer om
20598:         och kundernas trygghet och för att garan-        bankrånen och ett stort antal rekommendationer
20599:         tera myndigheterna tiliräckliga verksam-         om sätt att förebygga dem. Rekommendationer-
20600:         hetsförutsättningar och rättigheter när          na gäller bl.a. planeringen av banklokaler, skydd
20601:         det gäller att förhindra bankrån och få          för pengar mot rån, redskap som frärrijar möjlig~ ·
20602:         fast rånarna?                                    heterna att få fast rånaren samt stöd tili offren. 1
20603:                                                          det nämnda betänkandet fåstes även uppmärk-
20604:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            samhet vid att en del av bankrånen har samband
20605: anföra följande:                                         med narkotikabrottsligheten. År 1991 hade var
20606:                                                          tionde rånare rymt från fångelset eller låtit bli att
20607:    Antalet rån riktade mot penninginrättningar           återvända tili fångelset vid permissionens slut.
20608: ser ut att ha börjat minska från den nivå det               Vid justitieministeriet har beretts ett utkast tili
20609: plötsligt steg tili1991. Penninginrättningama ut-        en regeringsproposition om ändring av tvångs-
20610: sattes nämnda år för 112 rån, 1992 för 111 och           medelslagen. Enligt ändringen skärps nuvarande
20611: 1993 för 103 rån. Fram tili 18.6.1994 inträffade         häktningsprax.is som gäller bankrånare både före
20612: 20 rån. Under det första kvartalet 1993 riktades         underrättens dom och efter domen i första rätts-
20613: 27 rån mot penninginrättningar medan motsva-             instans. A vsikten är att propositionen skall avlå-
20614: rande siffra för 1994 är 7. Det är svårt att förutspå    tas tili riksdagen i höst.
20615: utvecklingen av antalet rån riktade mot penning-            1 betänkandet av delegationen för brottsföre-
20616: inrättningar, eftersom de statistiskt sett är rätt få,   byggande fåsts uppmärksamhet vid att man i
20617: varvid förändringarna också är kraftiga.                 straffanstalterna särskilt skall sörja för bankrå-
20618:    Tili de bästa rånbekämpningsmedlen hör en så          namas förvaringssäkerhet.
20619: stor risk att bli fast som möjligt, en tidsenlig            Enligt den förfrågan som gjordes tili fångelser-
20620: lagstiftning och samarbete mellan de olika par-          na 15.6.1994 fick fångelserna i början av 1994
20621: terna.                                                   vetskap om två grova rån som förövats under den
20622:    Vid rån har polisen i hela landet varit på plats      tid tiliståndet att avlägsna sig varit i kraft. Av de
20623: på drygt tio minuter i genomsnitt. Detta har för         grova rån som förövats av rymlingar har tili
20624: sin del ökat risken att bli fast. På lång sikt har       fångelsemas kännedom utöver ett allmänt känt
20625: nivån på utredningen av rån sjunkit, men man             fall kommit endast ett bankrån som misstänks ha
20626: kan fortfarande säga att den är måttligt bra, 1993       förövats av en fånge som fortfarande är på rym-
20627: nästan 70 %. Polisen har lyckats utreda många            men.
20628: mot penninginrättningar riktade rån som för-                För att förebygga farliga fångars flykt har
20629: övats av ligor, vilket eventuellt för sin del har        bl.a. placeringsbestämmelserna setts över och
20630: medverkat tili att dessa brott blivit fårre.             den interna kontrollverksamheten i fångelserna
20631:    Myndighetema har samarbetat med penning-              effektiverats samt en ökad utbildning på området
20632: inrättningarna i säkerhetsfrågor i syfte att förhin-     fåreberetts.
20633: 
20634:      Helsingforsden 27 juni 1994
20635: 
20636:                                                                      lnrikesminister Mauri Pekkarinen
20637:                                                   1994 vp
20638: 
20639: Kirjallinen kysymys 405
20640: 
20641: 
20642: 
20643: 
20644:                                     Aittoniemi: Valtion verotulojen kehityksestä liityttäessä Euroopan
20645:                                         unioniin
20646: 
20647: 
20648:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20649: 
20650:    Suomen itsenäisyyden perusteet muuttuvat,            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20651: jos liitymme Euroopan unionin jäseneksi. Sa-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20652: moin tiedetään, että maatalouden tukiratkaisu
20653: rasittaa maan taloutta lisääntyneiden menojen                      Voisiko Hallitus ilmaista sen jossain
20654: muodossa aikaisempaa enemmän. Yhtä vain ei                      määrin salassa pidetyn seikan, miten pal-
20655: juuri tiedetä, ja se on, että erityisesti valmisteve-           jon valtion tulot ED-jäsenyydessä vä-
20656: rojen perimisjärjestelmään liittyen valtion tulot               henevät nykyiseen verrattuna valmisteve-
20657: alenevat heti ensimmäisenä jäsenyysvuonna ar-                   rotukseen liittyvien muutosten ym. joh-
20658: velujen mukaan 12-15 miljardia markkaa. Syn-                    dosta, ja
20659: tynyt aukko valtion talousarviossa on katettava                    millä tavoin Hallitus suunnittelee val-
20660: joko verotusta kiristämällä tai valtion velkaa li-              tion budjetissa syntyneen tulojen vähene-
20661: säämällä.                                                       misen korvattavaksi, eli tapahtuuko se
20662:    Tähän tulojen alenemiseen liittyen esitän val-               verotusta kiristämällä vaiko valtion lai-
20663: tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten               nanottoa lisäämällä?
20664: 
20665:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1994
20666: 
20667:                                               Sulo Aittaniemi
20668: 
20669: 
20670: 
20671: 
20672: 2400321
20673: 2                                        1994 vp -   KK 405
20674: 
20675: 
20676: 
20677: 
20678:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20679: 
20680:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       valmisteverotuksen taso pikemminkin ylittää
20681: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kuin alittaa EU :ssa vaadittavan minimitason.
20682: olette 8 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-            Valmisteverojen tuoton odotettavissa oleva
20683: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     aleneminenjohtuu lähinnä siitä, että sisämarkki-
20684: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen       noilla eurooppalaista tasoa merkittävästi kor-
20685: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 405:        keampien verokantojen ylläpito ei ole pitkään
20686:                                                      mahdollista tavaroiden liikkuessa vapaasti yli
20687:           Voisiko Hallitus ilmaista sen jossain      rajojen. Tämän vuoksi on todennäköistä, että
20688:        määrin salassa pidetyn seikan, miten pal-     joudumme alentamaan niitä valmisteveroja, jot-
20689:        jon valtion tulot ED-jäsenyydessä vä-         ka meillä ovat korkeat. Suurin muutos koskee
20690:        henevät nykyiseen verrattuna valmisteve-      ilmeisesti alkoholijuomaveroa. Muutokset eivät
20691:        rotukseen liittyvien muutosten ym. joh-       kuitenkaan toteudu kerralla, vaan pitkähkön
20692:        dosta, ja                                     ajan kuluessa. Täsmällisiä arvioita toteutettavien
20693:           millä tavoin Hallitus suunnittelee val-    muutosten vaikutuksista verotulojen kertymään
20694:        tion budjetissa syntyneen tulojen vähene-     ei voida vielä tässä vaiheessa esittää. Kysymyk-
20695:        misen korvattavaksi, eli tapahtuuko se        sen perusteluissa esitetyt ensimmäistä jäsenyys-
20696:        verotusta kiristämällä vaiko valtion lai-     vuotta koskevat luvut ovat kuitenkin selvästi
20697:        nanottoa lisäämällä?                          liian suuret.
20698:                                                          Ylipäänsä Euroopan unionin jäsenyyden vai-
20699:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kutuksia verotuloihin ei tulisi kysyjän tavoin tar-
20700: vasti seuraavaa:                                     kastella staattisesti kokonaisuudesta irrallisena
20701:                                                      kysymyksenä. Verotulojen kertymään vaikuttaa
20702:    Euroopanunioniin liittyminen toisi toteutues-     ennen muuta yleinen talouskehitys. Vain talous-
20703: saan mukanaan erityisesti välillistä verotusta       kasvun myötä myös verotulot saadaan kasva-
20704: koskevia sopeutumistarpeita. Mahdolliseen jäse-      maan. Suomen liittyminen Euroopan yhteisöön
20705: nyyteen on varauduttu muun muassa ottamalla          tukisi talouskasvua ja vaikuttaisi siten ennen pit-
20706: käyttöön arvonlisäverojärjestelmä. Valmisteve-       kää myönteisesti myös verotuloihin. Sopeutus-
20707: rotuksessa ED-jäsenyys edellyttää luopumista         vaiheen kustannukset lisäisivät kuitenkin omalta
20708: eräistä valmisteveroista, kuten lannoite-, sokeri-   osaltaan budjetin epätasapainoa. Tarkka talou-
20709: ja ravintorasvaverosta, samoin kuin keskeisten       denpito on ainoa mahdollisuus selvitä tilantees-
20710: valmisteverojen harmonisoimista EU:n asetta-         ta, sillä velanotto on saatava kuriin eikä verotus-
20711: mia vähimmäistasoja vastaaviksi. Tässä suhtees-      ta tule enää entisestään kiristää.
20712: sa täytämme ED-kriteerit yleensä vaivatta, sillä
20713: 
20714:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1994
20715: 
20716:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
20717:                                          1994 vp -   KK 405                                           3
20718: 
20719: 
20720: 
20721: 
20722:                                        Tili Riksdagens Talman
20723: 
20724:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Den väntade nedgången i skatteintäktema be-
20725: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      ror närmast på att det i längden är omöjligt att på
20726: 8 juni 1994 till vederbörande medlem av statsrå-     den intema marknaden upprätthålla skattesatser
20727: det översänt följande av riksdagsman Aittoniemi      som ligger på en betydligt högre nivå än den
20728: undertecknade spörsmål nr 405:                       europeiska, när varoma rör sig fritt över gränser-
20729:                                                      na. Därför måste vi troligtvis sänka de acciser
20730:           Kan Regeringen besvara den i någon         som är höga hos oss. Den största förändringen
20731:        mån hemlighållna frågan om hur mycket         gäller uppenbarligen skatten på alkoholdrycker.
20732:        statens intäkter vid ett EU-medlemskap        Förändringama genomförs dock inte på en gång
20733:        minskar från de nuvarande, bl.a. till följd   utan småningom. Exakta uppskattningar omin-
20734:        av accisförändringama, och                    verkan av fOrändringama på skatteintäktema
20735:           hur planerar Regeringen att kompen-        kan vi presentera ännu inte i detta skede. De i
20736:        sera intäktsbortfallet i budgeten, genom      spörsmålets motiveringar anförda siffroma för
20737:        en skatteskärpning eller en ökning av sta-    det första medlemsåret är dock klart överdrivna.
20738:        tens låneupptagning?                             Hur medlemskapet i Europeiska unionen
20739:                                                      påverkar skatteintäktema borde över huvud ta-
20740:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        get inte granskas statiskt som en ur helheten
20741: anföra följande:                                     lösryckt fråga, så som spörsmålsställaren gör. På
20742:                                                      storleken av de influtna skatteintäktema inver-
20743:    En anslutning till Europeiska unionen medför      kar framför allt den allmänna ekonomiska ut-
20744: en anpassning av särskilt den indirekta beskatt-     vecklingen. Endast genom en ekonomisk tillväxt
20745: ningen. Med tanke på ett eventuellt medlemskap       kan skatteintäktema fås att öka. Finlands anslut-
20746: har bl.a. mervärdesskattesystemet tagits i bruk.     ning till Europeiska gemenskapen skulle stöda
20747: Vad accisema beträffar förutsätter ett EU-med-       den ekonomiska tillväxten, och snabbt inverka
20748: lemskap att vi avstår från accis på gödselmedel,     positivt på skatteintäktema. Kostnadema under
20749: socker och ätbara fetter och att de centrala acci-   anpassningsperioden ökar dock för sin del oba-
20750: sema harmoniseras med de miniminivåer som            lansen i budgeten. En stram hushållning är den
20751: fastställts av EU. I detta hänseende har vi inga     enda möjligheten att klara av situationen, ty
20752: svårigheter att uppfylla EU:s kriterier, eftersom    skuldsättningen måste fås i styr och beskattning-
20753: accisnivån snarare överskrider än underskrider       en skall inte skärpas ytterligare.
20754: den nivå som krävs inom EU.
20755: 
20756:      Helsingfors den 22 juni 1994
20757: 
20758:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
20759:                                                1994vp
20760: 
20761: Kirjallinen kysymys 406
20762: 
20763: 
20764: 
20765: 
20766:                                   Vähänäkki: Kemikaalitransitoliikenteen turvallisuuden parantami-
20767:                                      sesta
20768: 
20769: 
20770:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20771:     Venäjältä Suomeen suuntautuva kemikaalien           Hämmästyttävää on, etteivät liikenneministe-
20772: transitoliikenne on välillä Vainikkala-Kouvo-        riö ja Valtionrautatiet ole tunnistaneet edellä vii-
20773: la-Kotka-Hamina yksi Valtionrautateiden              tattujen onnettomuuksien mahdollisuuksia ko.
20774: tuottoisimmista tulonlähteistä. Toisaalta ko. ra-    rataosuudella eivätkä ainakaan ole ryhtyneet to-
20775: taosuus on myös yksi VR:n riskialtteimmista aja-     della vaikuttaviin toimiin asiantilan korjaami-
20776: tellen onnettomuuksien mahdollisuutta. Transi-       seksi. Taitaa Valtionrautateiden nopeatempoi-
20777: toliikenteen tähänastista historiaa synkistävät-     neo ja hätäinen yksityistämisprosessi olla mainit-
20778: kin lukuisat onnettomuudet sekä vielä useammat       tujen tahojen ensisijaisen mielenkiinnon kohde
20779: "vähältä piti" -tilanteet. Alkuaikoina olivat tyy-   nykyhallituksen aikana. Kuvaavaa on, että on-
20780: pillisimpiä neuvostoliittolaisten junavaunujen       nettomuusriskien merkittävin vähentämismah-
20781: heikkokuntoisuus ja matala puhdistustaso,jotka       dollisuus, oikoradan rakentaminen Hamina-
20782: aiheuttivat radalta suistumisia, kemikaalivuoto-     Kotka-alueelta Venäjälle, on saanut ko. instans-
20783: ja yms. Näitä onnettomuuksia saatiin vähene-         seilta jyrkän kielteisen arvion osakseen, vaikka
20784: mään tiukemmalla tarkastuksella rajalla, vaunu-      mm. ulkomaankaupalliset visiot Kymen läänin
20785: jen takaisin käännyttämisellä ja myös Suomessa       merkityksestä Euroopan unioniin mentäessä
20786: suoritetuilla puhdistuksilla ja korjauksilla. Myö-   puoltavat rantaradan rakentamista Helsingistä
20787: hemmin ovat yleistyneet onnettomuudet ja lähel-      Viipuriin saakka.
20788: lä niitä olleet tapahtumat, joihin on syyksi ha-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20789: vaittu puutteellisuudet Suomen rautateiden kun-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20790: nossa ja satama-alueiden turvallisuusjärjestelyis-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20791: sä. Onnettomuusriskejä lisää myös tarpeettoman       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20792: pitkä rautatiematka Vainikkalasta Haminan ja
20793: Kotkan satamiin. Mikäli oikorata Hamina-                       Aikooko Hallitus pian ryhtyä esim.
20794: Kotka-alueelta rakennettaisiin Luumäelle tahi               seuraaviin toimiin onnettomuusriskien
20795:  suoraan Viipuriin, putoaisi kuljetusmatka noin             eliminoimiseksi Venäjän transitoliiken-
20796:  80 km:llä.                                                 teessä Kymen läänissä:
20797:     Erityisen pitkävaikutteinen riski transitolii-             - rautatien parantamiseen kulutusta
20798: kenteessä on rautateillä ja satamissa työskentele-          kestäväksi välillä Vainikkala-Kouvo-
20799: vien ihmisten työturvallisuudessa. Pienetkin ke-            la-Kotka-Hamina ja viimeksi mainit-
20800: mikaalipäästöt saattavat aiheuttaa elinaikaisen             tujen kaupunkien satamissa,
20801:  vamman ja jopa kuoleman. Näihin uhkiin tuli                   - Haminan-Viipurin rantaradan
20802:  liikenneministeri Matti Puhakan toimesta aika-             suunnitteluun ensimmäisenä osana Hel-
20803:  naan lievennystä VR:n piirissä tapahtuneiden               singin ja Viipurin välistä rantarataa?
20804:  työturvallisuusprojektien muodossa, mutta vaa-
20805:  ra vaanii edelleenkin ko. kohderyhmiä.
20806: 
20807:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1994
20808: 
20809:                                           Matti Vähänäkki
20810: 
20811: 
20812: 
20813: 
20814: 2400321
20815: 2                                       1994 vp -   KK 406
20816: 
20817: 
20818: 
20819: 
20820:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20821: 
20822:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kiskoja raskaampiin ja uusimalla ratapölkkyjä
20823: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sekä sepelöimällä radan tukikerrosta. Mm. Luu-
20824: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mäki-Kouvola-välin päällysrakenne on vaih-
20825: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-      dettu kokonaisuudessaan ja Kouvola-Lahti-
20826: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        välillä on samanlainen työ parhaillaan käynnissä.
20827: n:o406:                                                 Osana Vainikkalasta Kouvolan kautta Kot-
20828:                                                     kaan ja Haminaan kulkevan transitoliikenteen
20829:           Aikooko Hallitus pian ryhtyä esim.        turvallisuustason parantamista valmistui vuon-
20830:        seuraaviin toimiin onnettomuusriskien        na 1993 tielaitoksen Kymen piirin ja Valtionrau-
20831:        eliminoimiseksi Venäjän transitoliiken-      tateiden Kouvolan ratakeskuksen yhteistyönä
20832:        teessä Kymen läänissä:                       selvitys reitillä olevien tasoristeysten poistami-
20833:           - rautatien parantamiseen kulutusta       seksi. Myös tulossa oleva junien automaattinen
20834:        kestäväksi välillä Vainikkala-Kouvo-         kulunvalvontajärjestelmä on tarkoitus ulottaa jo
20835:        la-Kotka-Hamina ja viimeksi mainit-          ensi vaiheessa Vainikkala-Kouvola-välille ja
20836:        tujen kaupunkien satamissa,                  mahdollisimman pian myös Kouvola-Kotka/
20837:           - Haminan-Viipurin rantaradan             Hamina-välille.
20838:        suunnitteluun ensimmäisenä osana Hel-            Kouvolassa ja Kotkassa tapahtuneiden suis-
20839:        singin ja Viipurin välistä rantarataa?       tumisten takia Valtionrautatiet on päättänyt,
20840:                                                     että raskaita transitojunia ei ohjata naulakiinnit-
20841:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        teisille raiteille. Jos tätä ei pystytä välttämään, on
20842: vasti seuraavaa:                                    junien kuitenkin käytettävä alennettua nopeutta.
20843:                                                         Ratojen parantamiset, tasoristeysten poisto,
20844:    Vaarallisten aineiden kuljetuksiin luettavien    junien kulunvalvonnan käyttöönotto sekä rata-
20845: säiliövaunukuljetusten kuljetusreitit ovat lähin-   pihojen ja satamaratojen vahvistamiset ovat niitä
20846: nä Niirala-Siilinjärvi, Vainikkala-Kouvola,         ratateknisiä keinoja, joilla parannetaan transito-
20847: Kouvola-Kotka/Hamina, Kouvola-Sköld-                liikenteen turvallisuutta. Toimenpiteet sisältyvät
20848: vik, Riihimäki-Rauma ja Toijala-Turku-              edelleen Valtionrautateiden lähivuosien ohjel-
20849: Uusikaupunki.                                       miin. Liikenneministeriö pyrkii huolehtimaan
20850:    Valtionrautatiet on viime vuosina tehnyt em.     siitä, että tarvittava rahoitustaso saadaan valtion
20851: radoilla vahvistamistoimenpiteitä vaihtamalla       talousarvioon.
20852: 
20853:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1994
20854: 
20855:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
20856:                                          1994 vp -   KK 406                                            3
20857: 
20858: 
20859: 
20860: 
20861:                                        Tili Riksdagens Talman
20862: 
20863:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     genom att belägga banans stödjande lager med
20864: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       makadam. Bl.a. har överbyggnaden på sträckan
20865: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     Luumäki-Kouvola bytts ut i sin helhet och på
20866: man Matti Vähänäkki undertecknade spörsmål           sträckan Kouvola-Lahtis pågår som bäst mot-
20867: nr406:                                               svarande arbete.
20868:                                                         Som ett led i förbättrandet av säkerheten i
20869:           Ämnar Regeringen snart vidta exem-         anslutning till transitotrafiken från Vainikkala
20870:        pelvis följande åtgärder för att eliminera    genom Kouvola till Kotka och Fredrikshamn
20871:        olycksfallsriskerna i anslutning till den     fårdigställde vägverkets Kymmene-distrikt i
20872:        ryska transitotrafiken i Kymmene Iän:         samråd med Statsjärnvägarnas Kouvola-ban-
20873:           - förbättra järnvägen så, att den          central1993 en utredning gällande avlägsnandet
20874:        tål trafik på sträckan Vainikkala-Kou-        av ruttens plankorsningar. Avsikten är också att
20875:        vola-Kotka-Fredrikshamn samt i                det kommande automatiska passagekontrollsy-
20876:        hamnarna i de sistnämnda städerna,            stemet för tåg redan i det första skedet skall
20877:           - planera kustbandelen Fredriks-           utsträckas till att omfatta avsnittet Vainikkala-
20878:        hamn-Viborg som den första delen av           Kouvola och så fort som möjligt även till avsnit-
20879:        kustbanan mellan Helsingfors och Vi-          tet Kouvola-Kotka/Fredrikshamn.
20880:        borg?                                            På grund av urspårningarna i Kouvola och
20881:                                                      Kotka har Statsjärnvägarna beslutat att tunga
20882:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        transittåg inte får dirigeras till spår som är fåsta
20883: anföra följande:                                     med spikar. Om detta inte kan undvikas, skall
20884:                                                      tågen sänka hastigheten.
20885:    Rutterna för sådan transport i cisternvagnar         Förbättringen av banorna, avlägsnandet av
20886: som är att hänföra till transport av farliga ämnen   plankorsningarna, ibruktagningen av passage-
20887: är närmast Niirala-Siilinjärvi, Vainikkala-          kontroll för tåg samt förstärkningen av ban-
20888: Kouvola,       Kouvola-Kotka/Fredrikshamn,           gårdarna och hamnbanorna är bantekniska me-
20889: Kouvola-Sköldvik, Riihimäki-Raumo och                toder genom vilka transitotrafikens säkerhet för-
20890: Toijala-Åbo-Nystad.                                  bättras. Åtgärderna ingår fortfarande i Stats-
20891:    Statsjärnvägarna har under de senaste åren        järnvägarnas program för de närmaste åren. Tra-
20892: förstärkt banorna genom att byta ut skenorna         fikministeriets strävan är att få den behövliga
20893: mot tyngre skenor och lägga nya sliprar samt         finansieringsnivån intagen i statsbudgeten.
20894: 
20895:      Helsingforsden 21 juni 1994
20896: 
20897:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
20898:                                                1994vp
20899: 
20900: Kirjallinen kysymys 407
20901: 
20902: 
20903: 
20904: 
20905:                                   Lahti-Nuuttila: Rintamasotilastunnuksen myöntämisestä vuonna
20906:                                        1926 syntyneille
20907: 
20908: 
20909:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20910:    Rintamasotilaseläkelain mukaan "rintamaso-        linnoitustöihin ja/tai sotatoimiin verrattaviin,
20911: tilaalla ja rintamapalvelukseen osallistuneella      rintaman takaisiin operaatioihin.
20912: henkilöllä on oikeus rintamasotilaseläkkeeseen,          Kun sama ikäluokka vuonna 1946 kutsuttiin
20913: rintamalisään ja ylimääräiseen rintamalisään".       suorittamaan vakinaista palvelusta, he joutuivat
20914: Lain mukaan "rintamasotilaalla tarkoitetaan          palvelemaan asevelvollisuuden täysimääräisenä
20915: henkilöä, jolle on annettu rintamasotilastunnus,     eli pääsääntöisesti 259 päivää.
20916: ja rintamapalvelukseen osallistuneella henkilöllä        Kyseinen ikäluokka on käytännössä suoritta-
20917: sellaista henkilöä, jolle on annettu rintamapalve-   nut asevelvollisuutensa kahteen kertaan tilan-
20918: lustunnus tai rintamatunnus siten kuin niistä on     teessa, joka useassa tapauksessa voidaan rinnas-
20919: erikseen säädetty".                                  taa mm. työvelvollisuuslain mukaiseksi linnoi-
20920:     Rintamapalvelustunnuksesta ja rintamatun-        tustyöksi.
20921: nuksesta on annettu asetukset (772/69 ja 256/88),        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20922: joissa rintamasotilastunnuksen antaminen on si-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20923: dottu "varsinaisiin sotatoimiin osallistumiseen"     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20924: (rintamasotilastunnus) ja "työvelvollisuuslain       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20925: nojalla linnoitusrakentajana palveluun puolus-
20926: tusvoimien linnoitusrakentajajoukoissa rinta-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20927: mavastuussa olleen sotatoimiryhmän alueella                 siin rintamasotilastunnuksesta ja rinta-
20928: osallistuneille" (rintamatunnus).                           matunnuksesta annettujen asetusten
20929:     Toisen maailmansodan aikana vuonna 1944                 muuttamiseksi niin, että tunnuksen
20930: kutsuttiin armeijaanjoukko vuonna 1926 synty-               myöntäminen tulisi mahdolliseksi vuon-
20931: neitä, jotka joutuivat asevelvollisuuslain nojalla          na 1926 syntyneille ja vuonna 1944 aseel-
20932: mm. rintamatunnuksesta annetussa asetuksessa                liseen sotapalvelukseen kutsutuille ase-
20933: mainittuihin, työvelvollisuuslain edellyttämiin             velvollisille?
20934: 
20935:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1994
20936: 
20937:                                         Pentti Lahti-Nuuttila
20938: 
20939: 
20940: 
20941: 
20942: 240032J
20943: 2                                          1994 vp -    KK 407
20944: 
20945: 
20946: 
20947: 
20948:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20949: 
20950:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vastossa palvelleisiin, miinanraivaukseen osallis-
20951: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tuneisiin, sairaanhoitohenkilöstöön, Itä-Karja-
20952: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         lan ja päämajan sotilashallinnon alaisuudessa
20953: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lahti-             palvelleisiin henkilöihin, sotakorvausteollisuu-
20954: Nuuttilan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          dessa työskennelleisiin ym. henkilöihin.
20955: n:o407:                                                    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rinta-
20956:                                                         maveteraanitunnusten selvitystyöryhmä on
20957:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         muistiossaan (STM 1990/19) selvittänyt mahdol-
20958:         siin rintamasotilastunnuksesta ja rinta-        lisuudet rintamaveteraanitunnusten myöntämi-
20959:         matunnuksesta annettujen asetusten              sen laajentamiseen ja toisaalta tunnusten myön-
20960:         muuttamiseksi niin, että tunnuksen              tämisen lopettamiseen. Huolimatta siitä, että
20961:         myöntäminen tulisi mahdolliseksi vuon-          työryhmä katsoi useiden henkilöryhmien panok-
20962:         na 1926 syntyneille ja vuonna 1944 aseel-       sen olleen olennainen Suomen puolustustaiste-
20963:         liseen sotapalvelukseen kutsutuille ase-        lussa, se halusi kuitenkin tunnustaa rintamalla
20964:         velvollisille?                                  taistelleille veteraaneille erityisaseman. Näillä
20965:                                                         henkilöillä on jo oikeus tunnuksiin. Sen vuoksi
20966:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            työryhmä päätyi esittämään, ettei tunnusten
20967: vasti seuraavaa:                                        myöntämistä enää laajenneta. Poikkeuksena oli-
20968:                                                         vat vain ne ulkomaalaiset vapaaehtoiset, jotka
20969:    Rintamasotilastunnuksen saa sitä koskevan            todistettavasti ovat osallistuneet taisteluihin. Vii-
20970: asetuksen (772/69) perusteella henkilö, joka on         meksi mainituille henkilöille voidaan myöntää
20971: Suomen kansalaisena osallistunut tai joka nyt on        ulkomaalaisen rintamasotilastunnuksesta anne-
20972: Suomen kansalainen ja on osallistunut vuosien           tun asetuksen mukaisesti rintamasotilastunnus
20973:  1939-1945 sotiin puolustusvoimien joukoissa            (418/92) sekä oikeus kuntoutukseen ja rintama-
20974: reserviläisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai        rahaan. Lisäksi työryhmä esitti, että rintamasoti-
20975: vakinaisessa palveluksessa olevana. Lisäksi edel-       las-, rintamapalvelus- ja rintamatunnuksen
20976: lytetään osallistumista taisteluun rintamavas-          myöntäminen lopetetaan. Tämän mukaisesti on
20977: tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tai sen        rintamaveteraanitunnusasetuksia muutettu si-
20978: alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojou-          ten, että tunnusten myöntämisperusteita laajen-
20979: koissa, merivoimien alusyksiköissä tai ilmavoi-         tamatta niiden myöntäminen lopetetaan vuoden
20980: mien lentoyksiköissä. Rintamasotilastunnus              1994lopussa.
20981: kuuluu siten taisteluihin osallistuneelle sotilaalle.      Kuten työryhmä totesi, Suomen sodat vuosina
20982:    Rintamatunnuksesta annetun asetuksen (256/           1939-1945 olivat ns. totaalista sotaa, joka anka-
20983: 88) mukaan rintamatunnus myönnetään henki-              rasti koetteli koko kansaa. Monilla väestöryh-
20984: lölle, joka on Suomen kansalaisena palvellut tai        millä on kiistatta ollut rintamaveteraanien ohella
20985: joka on nyt Suomen kansalainen ja on palvellut          olennainen merkitys siihen, että Suomi selvisi
20986: vuosien 1939-1945 sotien aikana työvelvolli-            sodista itsenäisenä valtakuntana. Tästä huoli-
20987: suuslain nojalla linnoitusrakentajana puolustus-        matta työryhmä katsoi, ettei muita ryhmiä tulisi
20988: voimien linnoitusrakennusjoukoissa rintama-             rinnastaa rintamaveteraaneihin ja että olisi sel-
20989: vastuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.             västi tunnustettava rintamaveteraanien kanta-
20990:    Sillä seikalla, minä vuonna henkilö on synty-        neen raskainta taakkaa maan puolustamisessa.
20991: nyt, ei ole rintamaveteraanitunnusten myöntä-           Jo nyt on rintamasotilastunnuksen saaneiden
20992: misen kannalta merkitystä. Ratkaisevaa on vain          keskuudessa esitetty erityisen taistelijalisän pe-
20993: se, onko henkilöllä edellä mainituissa asetuksissa      rustamista erottamaan kaikkein kovimmissa pai-
20994: tarkoitettua rintamapalvelusta vai ei. Eri yhteyk-      koissa olleita. Tällaiset paineet kasvaisivat edel-
20995: sissä on tullut esiin tarve laajentaa tunnusten         leen. Taloudellisia mahdollisuuksia etuuksien
20996: myöntö mm. rautateiden henkilöstöön, viestin-           merkittävään lisäämiseen ei tällä hetkellä vai-
20997: tä- ja ilmansuojelutehtävissä olleisiin, kauppalai-     kean taloudellisen tilanteen vuoksi Suomessa ole.
20998:                                        1994 vp -   KK 407                                        3
20999: 
21000: Esimerkiksi noin 10 000 uuden, etuuksiin oikeu-    nousisivat useisiin kymmeniin miljooniin mark-
21001: tetun veteraanin aiheuttamat lisäkustannukset      koihin vuodessa.
21002: 
21003:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1994
21004: 
21005:                                                                       Ministeri Elisabeth Rehn
21006: 4                                           1994 vp -    KK 407
21007: 
21008: 
21009: 
21010:                                           Tili Riksdagens Talman
21011: 
21012:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          der Östra Karelens och högkvarterets militärför-
21013: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           valtning, personer som arbetat inom krigsskade-
21014: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         ståndsindustrin m.fl.
21015: man Lahti-Nuuttila undertecknade spörsmål nr                Den arbetsgrupp som social- och hälsovårds-
21016: 407:                                                     ministeriet tillsatte för att utreda frågan om
21017:                                                          frontveterantecknen klarlade i sin promemoria
21018:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder i             (STM 1990/19) möjlighetema att utvidga bevil-
21019:         syfte att ändra förordningama om front-          jandet av frontveterantecknen och andra sidan
21020:         mannatecken och fronttecken så att teck-         att upphöra med beviljandet av dessa. Trots att
21021:         net kan beviljas 1926 födda och vämplik-         arbetsgruppen ansåg att många persongrupper
21022:         tiga som inkallades i väpnad militärtjänst       gjort väsentliga insatser i Finlands försvarskrig,
21023:         1944?                                            ville den ändå tillerkänna de veteraner som stridit
21024:                                                          vid fronten en särställning. Dessa personer har
21025:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            redan rätt till tecknen. Därför beslöt arbetsgrup-
21026: anföra följande:                                         pen föreslå att beviljandet av tecknen inte skall
21027:                                                          utvidgas. Undantag utgör endast de utländska
21028:     Frontmannatecken tilldelas med stöd av för-          frivilliga som bevisligen har deltagit i stridema.
21029: ordningen om frontmannatecken (772/69) en                De sistnämnda kan i enlighet med förordningen
21030: person, viiken som finsk medborgare deltagit el-         om frontmannatecken för utlänningar (418/92)
21031: ler som nu är finsk medborgare och deltagit i            beviljas frontmannatecken samt rätt till rehabili-
21032: krigen 1939-1945 inom försvarsväsendets trup-            tering och frontpenning. Dessutom föreslog ar-
21033: per såsom reservist, lantvämsman eller frivillig         betsgruppen att beviljandet av frontmanna-,
21034: eller i aktiv tjänst. Dessutom förutsätts deltagan-      fronttjänst- och fronttecken skulle upphöra. En-
21035: de i strider inom trupper som hörde till en opera-       ligt detta har förordningama om frontveteran-
21036: tiv enhet med frontansvar eller inom dess område         tecken ändrats så att utan att grundema för bevil-
21037: eller också i luftväms- eller kusttrupper, inom          jande av tecknen utvidgas, upphör beviljandet av
21038: sjöstridskraftemas fartygsenheter eller inom luft-       dessa vid utgången av 1994.
21039: stridskraftemas flygenheter. Frontmannateck-                 Såsom arbetsgruppen konstaterar var Fin-
21040: net tilldelas alltså en soldat som deltagit i strider.   lands krig 1939-1945 s.k. totala krig, som hårt
21041:     Enligt förordningen om fronttecken (256/88)          prövade hela folket. Många befolkningsgrupper
21042: tilldelas fronttecken en person, viiken som finsk        har vid sidan av frontveteranema utan tvivel haft
21043: medborgare tjänstgjort eller som nu är finsk med-        en väsentlig betydelse för att Finland klarade sig
21044: borgare och med stöd av lagen om arbetsplikt             ur krigen som en självständig nation. Trots detta
21045: underkrigen 1939-1945 tjänstgjort som befåst-            anser arbetsgruppen att andra grupper inte skall
21046: ningsbyggare i försvarsmaktens fortifikations-           jämställas med frontveteranema och att det skall
21047: trupper inom området för en operativ enhet med           klart erkännas att frontveteranema burit den
21048: frontansvar.                                             tyngsta bördan i försvaret. Bland dem som fått
21049:     Vilket år personen i fråga är född har ingen         frontmannatecken har redan nu föreslagits att ett
21050: betydelse för beviljande av frontveterantecken.          särskilt stridsmannatillägg skall tas i bruk för att
21051: Av betydelse är endast om personen på det sätt           särskilja dem som varit på de hårdaste platsema.
21052: som avses i nämnda förordningar har tjänstgjort          Sådana här krav skulle växa ytterligare. På grund
21053: vid fronten eller inte. 1 olika sammanhang har det       av det svåra ekonomiska läget finns det för när-
21054: framkommit behov av att utvidga beviljandet av           varande inga ekonomiska möjligheter i Finland
21055: tecknen till bl.a. jämvägspersonal, till personer        att avsevärt öka förmånema. För exempelvis ca
21056: som utfört uppgifter inom förbindelsetjänsten             10 000 nya, till förmåner berättigade veteraner
21057: och luftskyddet, personer som tjänstgjort vid            skulle tilläggskostnadema stiga till många tiotals
21058: handelsflottan eller deltagit i minröjning, till         miljoner mark om året.
21059: sjukvårdspersonal, personer som tjänstgjort un-
21060: 
21061:      Helsingforsden 29 juni 1994
21062: 
21063:                                                                                 Minister Elisabeth Rehn
21064:                                                  1994 vp
21065: 
21066: Kirjallinen kysymys 408
21067: 
21068: 
21069: 
21070:                                     Pulliainen ym.: Suomen Hallitusmuodon mahdollisista muutostar-
21071:                                         peista liityttäessä Euroopan unianiin
21072: 
21073: 
21074:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21075: 
21076:     Liittyminen Euroopan unianiin merkitsisi              Komitean ehdottama menettely on perustus-
21077: Suomen kansalle perustuslain mukaan kuuluvan           lain tarkoituksen ja hengen vastainen. Sitä on
21078: korkeimman vallan luovuttamista sekä eduskun-          kylläkin käytetty hyväksyttäessä eräiden valtio-
21079: nan, hallituksen ja ylimpien tuomioistuinten val-      sopimusten vaatimat poikkeukset perustuslaeis-
21080: tuuksien siirtämistä suurelta osin unionin ylikan-     tamme, mutta nämä ovat olleet luonteeltaan ra-
21081: sallisille päätäntäelimille. Mitään vastaavaa ei       joitettuja. Nyt sitä vastoin on kysymys kansan ja
21082: ole esitetty eikä tapahtunut milloinkaan maam-         eduskunnan oikeuksien luovuttamisesta olennai-
21083: me itsenäistymisen jälkeen.                            silta osiltaan maamme ulkopuolelle.
21084:     ED-jäsenyys edellyttää Maastrichtin sopi-             On ilmeistä, ettei vuonna 1928 säädetyn val-
21085: muksen hyväksymistä, johon pääministeri Esko           tiopäiväjärjestyksen 69 §:ää ole tarkoitettu käy-
21086: Ahon hallitus jo jäsenyyshakemuksen jättöhet-          tettäväksi nyt kyseessä olevaan laajamittaiseen
21087: kellä sitoutui. Jäsenyys lopettaisi näin oman, itse-   perustuslain muuttamiseen. Kuten myös sään-
21088: näisen kauppa- ja maatalouspolitiikkamme ja            nöksen syntyhistoriasta ilmenee, se on tarkoitet-
21089: kaventaisi olennaisesti mm. talous-, verotus-, so-     tu itsenäisten valtioiden kesken solmittujen rajoi-
21090: siaali-, alue-, raha- sekä ulko- ja turvallisuuspo-    tettujen sopimusten käsittelyä varten.
21091: liittista liikkumavapauttamme ja sitoisi Suomen           Mikäli kansamme ja eduskunta hylkäävät teh-
21092: näiltä osin EU:n ylikansalliseen politiikkaan. Sii-    dyn EU-neuvottelutuloksen, perustuslakikysy-
21093: tä päättämiseen Suomi osallistuisi noin 3 %:n          mys ei lainkaan ajankohtaistu. Jos äänestyksessä
21094: ääniosuudella. EU:n suunnitellun raha- ja ta-          kansan enemmistö sitä vastoin puoltaisi sopi-
21095: lousliiton toteutuessa maamme joutuisi luopu-          muksen hyväksymistä, sen voimaansaattaminen
21096: maan omasta rahayksiköstään, markasta, ja alis-        Suomessa vaatii ehdottomasti hallitusmuodon
21097: tumaan EU:n keskuspankin määräysvaltaan.               vastaavaa muuttamista normaalissa perustuslain
21098:     Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitisenjohta-        säätämisjärjestyksessä. Kansamme on historian-
21099: ma komitea on äskettäin ehdottanut, että ED-           sa kaikissa vaiheissa pitänyt tiukasti kiinni perus-
21100: jäsenyys olisi toteutettava valtiosopimuksia kos-      tuslakiemme noudattamisesta. Tätä perinnettä
21101: kevassa kiirehtivässä, ns. supistetussa perustus-       on nytkin ehdottomasti kunnioitettava.
21102: lain säätämisjärjestyksessä. Tämä tarkoittaa,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21103: että sellainen valtiosopimus, joka koskee perus-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21104: tuslakia, saatetaan voimaan eduskunnan yhdellä         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21105: päätöksellä, 2/3 enemmistöllä. Toisin kuin nor-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21106: maali perustuslain muutos, tällainen poikkeusla-
21107:  ki ei näin ollen jää lepäämään yli vaalien, eikä                  Aikooko Hallitus ottaen huomioon
21108:  valitsijoilla siis ole mahdollisuutta ottaa siihen            hallitusmuodon 69 §:n nykymuotoilun
21109:  kantaa.                                                       syntyhistorian esittää eduskunnalle nii-
21110:     Komitean ehdotuksen mukaan hallitusmuoto                   den hallitusmuodon pykälien sisällön
21111: jäisi muodolliselta sanannaltaan täysin ennal-                 muuttamista, jotka menettävät nykyisen
21112:  leen, vaikka ED-jäsenyys tosiasiallisesti merkit-             merkityksensä Suomen mahdollisessa
21113:  sisi rajua valtiosäännön mullistusta.                         liittymisessä Euroopan unionin jäsenek-
21114:                                                                si?
21115:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1994
21116: 
21117:           Erkki Pulliainen                Heidi Hautala                   Tuija Maaret Pykäläinen
21118:           Ulla Anttila                    Claes Andersson                 Eero Paloheimo
21119: 
21120: 240032]
21121: 2                          1994 vp -   KK 408
21122: 
21123: 
21124:     Iivo Polvi             Jaakko Laakso               Ensio Laine
21125:     RailaAho               Eila Rimmi                  Outi Ojala
21126:     Timo Laaksonen         Juhani Vähäkangas           Marjatta Stenius-Kaukonen
21127:     Sulo Aittaniemi        Martti Korhonen             Osmo Polvinen
21128:     Pekka Leppänen         AskoApukka                  Heli Astala
21129:     Ismo Seivästö          Leea Hiltunen               Pirkko Laakkonen
21130:     Jouko Jääskeläinen     Lea Mäkipää                 Hannu Suhonen
21131:     Raimo Vistbacka        Tina Mäkelä                 Heikki Riihijärvi
21132:     Juha Korkeaoja         Kyösti Virrankoski          Raili Puhakka
21133:     Pekka Viljanen         Timo Järvilahti             Markku Vuorensola
21134:     Annikki Koistinen      Markku Lehtosaari           Jukka Vihriälä
21135:     Saimi Ääri             Kauko Heikkinen             Sirkka-Liisa Anttila
21136:                ArmasKomi                        Markku Koski
21137:                                           1994 vp -    KK 408                                            3
21138: 
21139: 
21140: 
21141: 
21142:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21143: 
21144:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yhteistyöstä päätetään kaikkien jäsenvaltioiden
21145: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          yksimielisillä päätöksillä, joten näissä asioissa ei
21146: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        oikeudellista toimivaltaa siirtyisi ylikansallisille
21147: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen        toimielimille. Talous- ja rahaliiton III vaiheeseen
21148: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           siirtyminen kaventaisi sen sijaan huomattavasti
21149: 408:                                                   kansallisen talouspolitiikan keinovalikoimaa ja
21150:                                                        Suomen Pankin itsenäistä toimivaltaa. Toisaalta
21151:            Aikooko Hallitus ottaen huomioon            useiden asiantuntijoiden arvioiden mukaan ta-
21152:        hallitusmuodon 69 §:n nykymuotoilun             lous- ja rahaliiton III vaiheen toteutuminen
21153:        syntyhistorian esittää eduskunnalle nii-        Maastrichtin sopimuksessa tarkoitetulla tavalla
21154:        den hallitusmuodon pykälien sisällön            on epävarmaa.
21155:        muuttamista, jotka menettävät nykyisen             Lainsäädäntövallasta, erityisesti talouselä-
21156:        merkityksensä Suomen mahdollisessa              mää koskevasta lainsäädäntövallasta, huomat-
21157:        liittymisessä Euroopan unionin jäsenek-         tava osa siirtyisi Euroopan yhteisön toimielimil-
21158:        si?                                             le. Lisäksi monet valtioelinten käytännön toi-
21159:                                                        minnan kannalta vähäiset ED-jäsenyydestä ai-
21160:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            heutuvat vaikutukset, kuten hallinto- ja tuomio-
21161: taen seuraavaa:                                        valtaa koskevat vaikutukset, ovat periaatteelli-
21162:                                                        sista syistä merkittäviä. ED-jäsenyyttä koskevas-
21163:    Kysymys on muotoiltu koskemaan hallitus-            sa lainvalmistelussa onkin alusta alkaen lähdetty
21164: muodon 69 §:ää. Asiayhteydestä ja kysymyksen           siitä, että jäsenyys voidaan toteuttaa vain perus-
21165: perusteluosasta käy kuitenkin selkeästi ilmi, että     tuslain säätämisjärjestyksessä.
21166: kysymyksessä tarkoitetaan valtiopäiväjärjestyk-           Perustuslain säätämisjärjestyksessä käsiteltä-
21167: sen 69 §:ää. Vastaus on siksi laadittu koskemaan       vät lait voidaan ryhmitellä tavallisessa ja supiste-
21168: kysymyksessä tarkoitettua eikä sen sanamuo-            tussa perustuslain säätämisjärjestyksessä käsitel-
21169: dosta ilmenevää asiaa.                                 täviin lakeihin. Jos kysymyksessä on puhdaspiir-
21170:    Suomen liittymisellä Euroopan unionin jäse-         teinen valtiosopimuksen voimaansaattamislaki
21171: neksi on varsin merkittäviä valtiosääntöoikeu-         ja asia koskee perustuslakia, on valtiopäiväjär-
21172: dellisia vaikutuksia.                                  jestyksen 69 §:n sanamuodon mukaan käytettävä
21173:    Oikeuskirjallisuudessa ja myös oikeusministe-       supistettua perustuslain säätämisjärjestystä.
21174: riössä on huolellisesti pyritty selvittämään valtio-       Mahdollisuus käyttää supistettua perustus-
21175: päiväjärjestyksen 69 §:n säätämiseen liittyvä sekä     lain säätämisjärjestystä myös merkittäviä valtio-
21176: virallinen että arkistoista löytyvä aineisto. Tämä     sääntömuutoksia sisältäviä voimaansaattamisla-
21177: aineisto ei tue näkemystä, että perustuslain alaa      keja säädettäessä ilmenee muun muassa siitä, että
21178: koskeva puhdaspiirteinen voimaansaattamislaki          sekä valtiopäiväjärjestyksen alkuperäinen että
21179: tulisi säätää muussa kuin 69 §:n mukaisessa jär-       sen vuonna 1992 uudistettu sanamuoto sisällyt-
21180: jestyksessä. Säätämisasiakirjoissa ei ole rajattu      tävät perustuslakiin vaikuttavat rauhansopi-
21181: supistetun perustuslain säätämisjärjestyksen           mukset nimenomaisesti niiden sopimusten pii-
21182: käyttöä tapauksiin, joissa on kysymys vain vä-         riin, joihin supistettua perustuslainsäätämisjär-
21183: häisistä tai muodollisista perustuslakipoikkeuk-       jestystä tulee käyttää. Rauhansopimukset voivat
21184: sista.                                                 tunnetusti sisältää myös valtiollista järjestystä
21185:    Euroopan unioninjäseneksi liittymisen vaiku-        syvällisesti koskevia määräyksiä.
21186: tus kansalliseen valtiosääntöön arvioidaan toisi-          Kun valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n alkupe-
21187: naan liioitellunkin suureksi. Jäsenyyden vaiku-        räistä sanamuotoa hahmoteltiin 1920-luvulla, ei
21188: tus esimerkiksi hallinto-, budjetti- ja tuomioval-     Euroopan unionin kaltaista järjestelyä ollut nä-
21189: taan jäisi vähäiseksi. Yhteisestä ulko- ja turvalli-   köpiirissä. Tämä seikka ei sinänsä kuitenkaan
21190: suuspolitiikasta sekä oikeus- ja sisäpoliittisesta     voi osoittaa, ettei supistettua perustuslain säätä-
21191: 4                                         1994 vp -   KK 408
21192: 
21193: misjärjestystä voitaisi käyttää ED-jäsenyyttä         mukaisessa supistetussa perustuslain säätämis-
21194: koskevan sopimuksen voimaansaattamiseen.              järjestyksessä.
21195: Olennaista on, että jo 1920-luvulla voitiin miel-         Voimaansaattamislain ohella saattaa olla tar-
21196: tää mahdolliseksi, että valtiosopimukset saattai-     peellista säätää muista valtiosääntömuutoksista.
21197: sivat merkittävällä tavalla vaikuttaa Suomen val-     Varsin laaja yksimielisyys näyttää vallitsevan sii-
21198: tiosääntöiseen järjestelmään. Lisäksi on huomat-      tä, että valtiopäiväjärjestystä tulisi uudistaa
21199: tava, että valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n nykyi-      eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien turvaa-
21200: nen sanamuoto säädettiin vuonna 1992 tilantees-       miseksi ED-jäsenyyden aikana. Tästä uudis-
21201: sa, jossa mahdollisen EY- ja ED-jäsenyyden val-       tuksesta on säädettävä valtiopäiväjärjestyksen
21202: tiosääntövaikutuksia oli jo laajasti selvitetty ja    67 §:n mukaisessa yleisessä perustuslain säätä-
21203: jolloin varteenotettavana vaihtoehtona pidettiin      misjärjestyksessä, koska ED-jäsenyyttä koskeva
21204: jäsenyyden toteuttamista supistetussa perustus-       sopimus ei sinänsä velvoita eduskunnan vaiku-
21205: lainsäätämisjärjestyksessä säädettävällä voi-         tusmahdollisuuksien tehostamiseen.
21206: maansaattamislailla. Säätämistilanteella on oma           Kysymyksessä on tuotu esille ajatus, ettämyös
21207: merkityksensä siitä huolimatta, että vuoden 1992      hallitusmuodon säännösten sanamuotoja tulisi
21208: uudistuksella ei tarkoitettu muuttaa sitä, mitkä      muuttaa niiltä osin kuin säännökset menettäisi-
21209: lakiehdotukset on käsiteltävä 69 §:n tarkoitta-       vät nykyisen merkityksensä mahdollisen ED-jä-
21210: massa supistetussa perustuslain säätämisjärjes-       senyyden myötä. Hallituksen käsityksen mukaan
21211: tyksessä.                                             hallitusmuodon sanamuodon muuttaminen ei
21212:    Supistettu perustuslain säätämisjärjestys luo-     olisi oikeudellisesti tarpeellista eikä myöskään
21213: tiin alun perin siksi, että eduskunnan pieni vä-      tarkoituksenmukaista. On myös todettava, että
21214: hemmistö ei voisi estää tasavallan presidenttiä       missään nykyisistä ED:n jäsenmaista ei jäsenyy-
21215: ratifioimasta eduskunnan 2/3 enemmistön hy-           den vaikutusta ilmaista järjestelmällisesti niissä
21216: väksymää valtiosopimusta. Perusajatuksena oli,        perustuslain lainsäädäntö-, hallinto- ja tuomio-
21217: että valtiosopimusasiat ovat lähtökohtaisesti kii-    valtaa koskevissa säännöksissä, joiden tosiasial-
21218: reellisiä eikä niiden käsittelyä voida siirtää seu-   lista merkitystä ED-jäsenyys muuttaa.
21219: raavien vaalien jälkeiseen eduskuntaan. Tämän             Kysymyksessä on vielä viitattu siihen, että
21220: takia erillinen kiireelliseksi julistamismenettely    kansalaiset eivät pääse eduskuntavaalien väli-
21221: poistettiin ja perustuslakia koskevat voimaan-        tyksellä osallistumaan ED-jäsenyyttä koskevaan
21222: saattamislait säädettiin käsiteltäviksi yhdessä       päätöksentekoon, jos jäsenyyssopimuksen voi-
21223: eduskunnassa 2/3 enemmistöllä.                        maansaattamiseen käytetään supistettua perus-
21224:    Valtiopäiväjärjestyksen 69 §:ssä tarkoitettua      tuslain säätämisjärjestystä. Tämän puutteen
21225: helpotettua säätämisjärjestystä voidaan toisaalta     poistamiseksi hallitus on päättänyt järjestää neu-
21226: käyttää vain valtiosopimuksesta välittömästi          voa-antavan kansanäänestyksen, jonka tulosta
21227: seuraavien velvoitteiden voimaansaattamiseen.         hallitus tulee noudattamaan. Jäsenyyttä koskeva
21228: Menettelyä ei voida käyttää esimerkiksi, jos val-     kansanäänestys ilmaisee kansan tahdon suorem-
21229: tiosopimuksesta välillisesti aiheutuu tarve tasa-     min kuin jos kansalaisille jäisi tavallista perustus-
21230: painottaa valtioelinten välisiä valtasuhteita.        lainsäätämisjärjestystä käytettäessä mahdolli-
21231:     Edellä sanottujen periaatteiden mukaisesti         suus ottaa ensimmäisen ja toisen eduskuntakäsit-
21232: hallitus katsoo, että Suomen ED-jäsenyyttä kos-       telyn välillä pidettävissä eduskuntavaaleissa vä-
21233: keva sopimuksen voimaansaattamislaki voidaan          lillisesti kantaa jäsenyyskysymykseen.
21234: ja pitää säätää valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n
21235: 
21236:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1994
21237: 
21238:                                                                 Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
21239:                                           1994 vp -    KK 408                                           5
21240: 
21241: 
21242: 
21243: 
21244:                                          Tili Riksdagens Talman
21245: 
21246:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       medlemsstater, varför den juridiska behörighe-
21247: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ten i dessa frågor inte s~ulle överföras på överna-
21248: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tionella institutioner. Overgången till fas III av
21249: man Pulliainen m.fl. undertecknade spörsmål            den ekonomiska och monetära unionen skulle
21250: nr 408:                                                däremot betydligt inskränka utbudet av medel i
21251:                                                        den nationella ekonomiska politiken och Fin-
21252:            Ämnar Regeringen med beaktande av           lands Banks självständiga behörighet. Å andra
21253:        tillkomstskedena för 69 § regeringsfor-         sidan är det enligt flera sakkunniga osäkert om
21254:        men i dess nuvarande form får riksdagen         fas III av den ekonomiska och monetära unionen
21255:        föreslå ändring av innehållet i de paragra-     kan genomföras så som avses i Maastrichtför-
21256:        fer i regeringsformen som förlorar sin          draget.
21257:        nuvarande innebörd då Finland eventu-              Av den lagstiftande makten skulle en betydan-
21258:        ellt ansluter sig som medlem i Europeiska       de del överföras på Europeiska unionens institu-
21259:        unionen?                                        tioner, särskilt i fråga om dendel av den lagstif-
21260:                                                        tande makten som gäller näringslivet. Dessutom
21261:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          är många av de verkningar som ett EU-medlem-
21262: anföra följande:                                       skap för med sig av principiella orsaker viktiga,
21263:                                                        så som verkningarna på förvaltnings- och doma-
21264:     Spörsmålet har utformats tili att gälla 69 §       remakten, trots att de är små med tanke på de
21265: regeringsformen. Av sammanhanget och spörs-            statliga institutionernas praktiska verksamhet. I
21266: målets motiveringsdel framgår likväl tydligt att       lagberedningen som gäller ett EU-medlemskap
21267: man i spörsmålet avser 69 § riksdagsordningen.         har man därför från första början utgått från att
21268: Svaret har därför uppgjorts att gälla det i spörs-     ett medlemskap endast kan genomföras i den
21269: målet avsedda och inte ur dess ordalydelse fram-       ordning som gäller grundlag.
21270: gående ärende.                                            De lagar som skall behandlas i den ordning
21271:     Finlands anslutning tili Europeiska unionen        som gäller grundlag kan grupperas i lagar som
21272: har rätt betydande statsförfattningsrättsliga          skall handläggas i ordinarie respektive begränsad
21273: verkningar.                                            grundlagsordning. Om det är fråga om en renod-
21274:     I den juridiska litteraturen och även vid justi-   lad lag om införande av ett statsfördrag och ären-
21275: tieministeriet har man noggrant försökt utreda         det gäller grundlag bör man enligt ordalydelsen i
21276: såväl det officiella materia! som hänger samman        69 § riksdagsordningen tillämpa begränsad
21277: med stiftandet av 69 § riksdagsordningen som det       grundlagsordning.
21278: materia! som finns i arkiven. Materialet ger inte         Möjligheten att använda begränsad grund-
21279: stöd för åsikten att en renodlad lag om införande      lagsordning även vid stiftandet av lagar om infö-
21280: som gäller området för grundlag skall stiftas i en     rande av betydande ändringar i statsförfattning-
21281: annan ordning än den som framgår ur 69 §. I            en framgår bl. a. av att såväl riksdagsordningens
21282: lagstiftningshandlingarna har man inte in-             ursprungliga som dess 1992 reviderade ordaly-
21283: skränkt användningen av begränsad grundlags-           delse införlivar fredsfördrag som inverkar på
21284: ordning tili fall då det endast är fråga om smärre     grundlagen i kretsen av fördrag på vilka begrän-
21285: eller formella undantag i grundlagen.                  sad grundlagsordning skall tillämpas. Som känt
21286:      Den inverkan som en anslutning till Europeis-     kan fredsfördragen också innehålla bestämmel-
21287: ka unionen har på den nationella statsförfatt-         ser som djupt berör det politiska systemet.
21288:  ningen uppskattas tidvis såsom överdrivet stor.          När man på 1920-talet skisserade upp den
21289:  Ett medlemskap skulle ha liten inverkan på t. ex.     ursprungliga ordalydelsen i 69 § riksdagsord-
21290:  förvaltnings-, budget- och domaremakten. Be-          ningen fanns något sådant arrangemang som den
21291:  slut om en gemensam utrikes- och säkerhetspoli-       Europeiska unionen inte inom synhåll. Detta
21292:  tik samt om samarbete inom rätts- och inrikespo-      faktum kan likväl i och för sig inte utvisa att
21293:  litiken görs genom enhälliga beslut av samtliga       begränsad grundlagsordning inte kan tillämpas
21294: 6                                          1994 vp -   KK 408
21295: 
21296: vid införandet av ett fördrag om EU-medlem-            den begränsade grundlagsordning som framgår
21297: skap. Det väsentliga är att man redan på 1920-         av 69 § riksdagsordningen.
21298: talet kunde uppfatta som möjligt att statsfördra-         Förutom lagen om införande av ett fördrag
21299: gen på ett betydande sätt kan inverka på statsför-     om medlemskap kan det vara nödvändigt att
21300: fattningssystemet i Finland. Dessutom bör man          göra andra ändringar i statsförfattningen. Det
21301: märka att den nuvarande ordalydelsen i 69 § riks-      verkar råda en rätt omfattande enighet om att
21302: dagsordningen tillkom 1992 i en situation då           riksdagsordningen borde revideras i syfte att sä-
21303: verkningarna av ett eventuellt EG- och EU-med-         kerställa riksdagens påverkningsmöjligheter un-
21304: lemskap på statsförfattningen redan i stor ut-         der ett EU-medlemskap. Denna reform bör stif-
21305: sträckning hade utretts och då man som ett be-         tas i den allmänna grundlagsordning som fram-
21306: aktansvärt alternativ ansåg att ett medlemskap         går av 67 § riksdagsordningen, eftersom ett för-
21307: kunde förverkligas genom en lag om införande av        drag om medlemskap i EU i och för sig inte
21308: medlemskap som skulle stiftas i begränsad              förpliktar till att effektivera riksdagens påverk-
21309: grundlagsordning. Tillkomstsituationen har sin         ningsmöjligheter.
21310: egen betydelse trots att man genom 1992 års               I spörsmålet har man framfört tanken om att
21311: reform inte avsåg att ändra på vilka lagförslag        även ordalydelsen i regeringsformens stadgan-
21312: som bör handläggas i den begränsade grundlags-         den borde ändras till den del stadgandena förlo-
21313: ordning som avses i 69 §.                              rar sin nuvarande betydelse i och med ett eventu-
21314:    Den begränsade grundlagsordningen skapa-            ellt EU-medlemskap. Enligt regeringens uppfatt-
21315: des ursprungligen för att en liten minoritet i riks-   ning är det inte juridiskt nödvändigt eller ens
21316: dagen inte skulle kunna förhindra presidenten att      ändamålsenligt att ändra regeringsformens orda-
21317: ratificera ett statsfördrag som riksdagen hade         lydelse. Det bör även konstateras att man inte i
21318: godkänt med 2/3-majoritet. Den grundläggande           ett enda av EU: s nuvarande medlemsländer sys-
21319: tanken var att statsfördragsärendena till sin na-      tematiskt uttrycker medlemskapets inverkan i de
21320: tur är brådskande och att handläggningen av            grundlagsstadganden som gäller lagstiftning,
21321: dem inte kan framflyttas till den riksdag som          förvaltning och domaremakt, vilkas faktiska be-
21322: hålls efter val. Av denna orsak avskaffade man         tydelse EU-medlemskapet förändrar.
21323: det särskilda förfarandet om att förklara ett ären-        I spörsmålet har man ännu hänvisat till att
21324: de brådskande och stadgade att lagar om infö-          medborgarna inte genom riksdagsval får möjlig-
21325: rande som berör grundlag skall handläggas vid          het att påverka beslutsfattandet om ett EU-med-
21326: en riksdag med 2/3-majoritet.                          lemskap om det vid infårandet av medlemskaps-
21327:    Den lindrade lagstiftningsordning som avses i       fördraget tillämpas begränsad grundlagsord-
21328: 69 § riksdagsordningen kan å andra sidan använ-        ning. F ör att avlägsna denna brist har regeringen
21329: das endast för att införa förpliktelser som direkt     beslutat ordna en rådgivande folkomröstning,
21330: följer av ett statsfördrag. Förfarandet kan t. ex.     vars resultat regeringen kommer att följa. En
21331: inte användas om statsfördraget indirekt föror-        folkomröstning om medlemskapet ger mer direkt
21332: sakar behov att balansera upp maktförhållande-         uttryck för folketsvilja än om medborgarna skul-
21333: na mellan statsorganen.                                le ha möjlighet att indirekt ta ställning tili med-
21334:    Enligt ovan nämnda principer anser regering-        lemskapsfrågan i riksdagsval som i fall av ordina-
21335: en att en lag om införande av ett fördrag om           rie grundlagsordning skulle hållas mellan den
21336: Finlands medlemskap i EU kan och bör stiftas i         första och andra riksdagsbehandlingen.
21337: 
21338:      Helsingforsden 20 juni 1994
21339: 
21340:                                                                  Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
21341:                                                   1994vp
21342: 
21343: Kirjallinen kysymys 409
21344: 
21345: 
21346: 
21347: 
21348:                                     Aittoniemi: Kurinalaisen talouspolitiikan toteuttamisesta Suomen
21349:                                         liittyessä Euroopan unioniin
21350: 
21351: 
21352:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21353:    Suomen Euroopan unionin jäseneksi liittymi-          paperin kautta pyrittiin vuonna 1991. Sidottu
21354: sen eräänä harvana positiivisena puolena on mai-        valuuttakurssi tulee olemaan Suomelle tuhoisa.
21355: nittu, että liittyminen tuo mukanaan kurinalai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21356: suutta Suomen talouspolitiikkaan. Käytännössä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21357: tämä merkitsisi Euroopan rahaliiton eli EMU:n           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21358: aikanaan toteutuessa muun muassa sitä, että va-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21359: luuttakurssit menettäisivät Euroopan sisäisesti
21360: merkityksensä eikä devalvaation käyttäminen                        Uskooko Hallitus, että Suomen sitou-
21361: tietynasteisissa kriisitilanteissa olisi mahdollista,           duttua Euroopan unionin jäsenenä ns.
21362: niin kuin on ollut tähän saakka ja joka Suomen                  kurinalaiseen talouspolitiikkaan, joka
21363: on monasti pelastanut. Devalvaatiota vastaava                   EMO-rahaliitossa tarkoittaa muun
21364: menettely olisi ns. sisäinen devalvaatio eli jousto-            muassa muuttumattomia valuuttakurs-
21365: jen käyttäminen työmarkkinoiden palkkapolitii-                  seja, taloudellisen toiminnan kapeasta
21366: kassaym.                                                        pohjasta kärsivä Suomi voisi taloudelli-
21367:    Suomen taloudellisen toiminnan pohja esi-                    sissa häiriötilanteissa markan ulkoiseen
21368: merkiksi vientisektorilla on ollut ja on edelleen-              arvoon vaikuttavan devalvoinnin sijasta
21369: kin hyvin kapea. Tästä syystä Suomi on ollut                    hoitaa vastaavan muutoksen ns. sisäistä
21370: hyvin herkkä kansainvälisten häiriöiden vaiku-                  devalvaatiota käyttäen, mikä merkitsisi
21371: tuksille. Näin tulee olemaan edelleenkin eikä                   työmarkkinoiden palkka- ym. neuvotte-
21372: häiriötilanteita voida hoitaa mainitulla sisäisellä             luissa poikkeuksellisen uhrautuvaa kan-
21373: devalvaatiolla, jollaiseen Suomessa ns. Sorsan                  salaismieltä ja -tahtoa?
21374: 
21375:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1994
21376: 
21377:                                               Sulo Aitioniemi
21378: 
21379: 
21380: 
21381: 
21382:  M0032J
21383: 2                                          1994 vp -   KK 409
21384: 
21385: 
21386:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21387:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         neet ulkoisen devalvaation suuremmassa määrin
21388: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ns. sisäisellä devalvaatiolla vuosina 1991-92,
21389: olette 8 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-          pienyritykset olisivat säästyneet monelta mur-
21390: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       heelta ja konkurssikierre olisi ollut toteutunutta
21391: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen         loivempi. Samalla työttömyysongelmat olisivat
21392: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 409:          olleet astetta vähäisempiä.
21393:                                                            Mitä EMU :n vaikutuksiin muuten tulee, raha-
21394:            Uskooko Hallitus, että Suomen sitou-        liitto tatjoaa Suomelle ennen muuta sen kaipaa-
21395:         duttua Euroopan unionin jäsenenä ns.           man talouspolitiikan ankkurin ja selkänojan.
21396:         kurinalaiseen talouspolitiikkaan, joka         Kaikki EMU-jäsenyyden vaikutukset eivät ole
21397:         EMU-rahaliitossa tarkoittaa muun               pelkästään positiivisia, mutta jo tämän ankkurin
21398:         muassa muuttumattomia valuuttakurs-            olemassaoloa on pidettävä merkitykseltään suu-
21399:         seja, taloudellisen toiminnan kapeasta         rena. Suomi tarvitsee kipeästi tällaista vakautta-
21400:         pohjasta kärsivä Suomi voisi taloudelli-       jaa, sen ovat osoittaneet viimeksi kuluneiden 7-
21401:         sissa häiriötilanteissa markan ulkoiseen       8 vuoden suuret tasapainottomuusongelmat
21402:         arvoon vaikuttavan devalvoinnin sijasta            EMU:n kaltaisen selkänojan varassa me
21403:         hoitaa vastaavan muutoksen ns. sisäistä        voimme ennen pitkää palata kiinteään valuutta-
21404:         devalvaatiota käyttäen, mikä merkitsisi        kurssiin, mutta selkänojalla on toinenkin tärkeä
21405:         työmarkkinoiden palkka- ym. neuvotte-          tehtävä. EU:n jäsenenä meillä on edellytyksiä
21406:         luissa poikkeuksellisen uhrautuvaa kan-        pitää yllä tarvittavaa matalaa korkotasoa. Se on
21407:         salaismieltä ja -tahtoa?                       tehtävä, joka ei EU:n ulkopuolella kovinkaan
21408:                                                        helposti onnistuisi. EU:n ulkopuolisiin valtioihin
21409:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            katsotaan yleensä liittyvän sellaista valuutta-
21410: taen seuraavaa:                                        kurssiepävarmuutta, jonka nämä valtiot maksa-
21411:                                                        vat muita korkeampina korkoina.
21412:    Hallituksella ei ole tarvetta liioitella Euroopan       Kysymys on Suomen talouden kannalta mer-
21413: unianiin liittymisen etuja, mutta käsiteltäessä        kittävä, sillä me tarvitsemme lähivuosina inves-
21414: Euroopan talous- ja rahaliiton etuja ja haittoja       tointien kasvua ja kasvu on turvattavissa vain
21415: tarkastelun tulee olla nyt esitettyä monipuoli-        matalilla koroilla. Tehtävä epäonnistuisi, jos
21416: sempaa. Edustaja Aittaniemen kysymys arvioi            korkotasoomme liittyisi EU:n ulkopuolisesta
21417: EMU-ratkaisua hyvin yksipuolisessa valossa ja          asemasta mahdollisesti johtuvaa "Suomi-lisää".
21418: jättää useita keskeisiä tekijöitä täysin käsittele-        Me joudumme huolehtimaan EMU:n yhtey-
21419: mättä. On syytä korostaa niistä muutamia.              dessä kotimaisen kustannustason kilpailukyvys-
21420:    Ensinnäkin on muistettava, että Suomi on si-        tä, mutta en epäile, etteikö meiltä tarpeen tullen
21421: toutunut jo ETA-ratkaisulla noudattamaan peli-         löytyisi kypsyyttä tähän tehtävään. Euroopan
21422: sääntöjä, joihin aggressiiviset devalvaatiot eivät     talous- ja rahaliitto taljoaa joka tapauksessa
21423: kuulu. Tämä aika on jo ohitettu ja siihen on myös      toista vaihtoehtoa paremmat pitkän aikavälin
21424: meidän sopeuduttava.                                   kasvunäkymät ja se antaa meille mahdollisuuk-
21425:    Toiseksi meidän on muutenkin syytä tarkistaa        sia myös kohtuulliseen sisäiseen sopeutukseen.
21426: kantaamme mittaviin devalvaatioihin ja niiden          Kun suuret devalvaatiot jäävät pois, yritykset
21427: vaikutuksiin. Devalvaatiot kohentavat vienti-          pystyvät lisäksi vähentämään velkaantuneisuut-
21428: teollisuuden kilpailukykyä, mutta lyövät valuut-       taan tavalla, jota kansainvälinen kilpailu niiltä
21429: tavelkaa ottanutta pk-teollisuutta ja kotimaan         väistämättä edellyttää.
21430: sektoria usein kovalla kädellä. Tämä on nähty              Teollisuuden rakenteen yksipuolisuuteen liit-
21431: erityisen selvästi viimeisten 2-3 vuoden aikana,       tyy kieltämättä riskejä, mutta siinäkin on tapah-
21432: jona aikana markan arvon lasku on pahentanut           tunut metalliteollisuuden vahvan nousun myötä
21433: yritysten velkaongelmaa ja nopeuttanut pk-yri-         selvää tasapainottumista.
21434: tysten konkurssikierrettä. Jos olisimme korvan-
21435: 
21436:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1994
21437: 
21438:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
21439:                                           1994 vp -   KK 409                                             3
21440: 
21441: 
21442:                                         Tili Riksdagens Talman
21443: 
21444:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      gens konkursspiral forcerats. Om vi under åren
21445: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       1991-1992 tili största delen hade ersatt den ex-
21446: 8 juni 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-      tema devalveringen med s.k. intem devalvering,
21447: det översänt följande av riksdagsman Aittoniemi       hade de små fåretagen besparats många problem
21448: undertecknade spörsmål nr 409:                        och konkursspiralen inte blivit så brant. Samti-
21449:                                                       digt hade arbetslöshetsproblemen varit en aning
21450:           Tror Regeringen att Finland, vars bas       mindre omfattande.
21451:        för den ekonomiska verksamheten är                När det gäller EMU:s verkningar erbjuder
21452:        snäv, sedan landet som medlem av Euro-         denna uni on Finland framför allt det ankare och
21453:        peiska unionen förbundit sig tili en s.k.      ryggstöd för den ekonomiska poHtiken som Jan-
21454:        disciplinär ekonomisk politik, som inom        det behöver. Alla verkningar av ett EMU-med-
21455:        den ekonomiska och monetära unionen            lemskap är inte enbart positiva, men redan det
21456:        (EMU) bl.a. innebär oföränderliga valu-        faktum att detta ankare existerar måste anses
21457:        takurser, i ekonomiska stömingssituatio-       vara av stor betydelse. Finland är i stort behov av
21458:        ner kunde sköta motsvarande förändring         en stabiliserande faktor av det här slaget, det har
21459:        genom att i stället för devalvering, som       de stora problemen med obalans under de senaste
21460:        inverkar på markens extema värde, ut-          7-8 åren visat.
21461:        nyttja s.k. intem devalvering, viiken när         Med ett ryggstöd som EMU kan vi inom kort
21462:        det gäller arbetsmarknadens löne- och          gå tilihaka till en fast valutakurs, men ryggstödet
21463:        andra förhandlingar skulle kräva med-          fyller även en annan viktig uppgift. Som medlem
21464:        borgarsinne och medborgarvilja av ex-          i EU har vi förutsättningar att hålla en erforderlig
21465:        ceptionellt uppoffrande slag?                  låg räntenivå, något som inte skulle vara så lätt
21466:                                                       utanför EU. När det gäller stater utanför EU
21467:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         anses de i allmänhet vara förknippade med osäk-
21468: anfåra fåljande:                                      ra valutakurser, vilket fenomen dessa stater beta-
21469:                                                       lar i form av räntor som är högre än andra staters.
21470:    Regeringen har inte något behov att överdriva         Frågan är av vikt med tanke på Finlands eko-
21471: förmånema av en anslutning tili Europeiska uni-       nomi, eftersom vi under de närmaste åren kom-
21472: onen, men utredningen av för- och nackdelama          mer att behöva tillväxt vad gäller investeringar
21473: med den ekonomiska och monetära unionen               och tiliväxt kan garanteras enbart genom låga
21474: måste vara mångsidigare än den som nu presente-       räntor. Vi skulle misslyckas om vår räntenivå
21475: rats. Riksdagsman Aittoniemis spörsmål bedö-          eventuellt var fårbunden med ett "Finland-tili-
21476: mer EMU-avgörandet i ett mycket ensidigt sken         lägg" tili följd av att Finland stod utanför EU.
21477: och lämnar flera centrala faktorer helt obehand-         1 anslutning tili EMU måste vi bära ansvaret
21478: lade. Det är skäl att betona några av dem här.        får den inhemska kostnadsnivåns konkurrens-
21479:     För det första måste man komma ihåg att           kraft, men jag tvivlar inte på att vi, om så behövs,
21480: Finland genom EES-avgörandet redan har för-           skulle vara mogna för denna uppgift. Jämfört
21481: bundit sig att följa spelregler, som inte omfattar    med det andra altemativet erbjuder altemativet
21482: aggressiva devalveringar. Den tiden är fårbi och      med den ekonomiska och monetära unionen i
21483: det bör även vi anpassa oss till.                     vilket fall som helst bättre tiliväxtutsikter på lång
21484:     För det andra är det även eljest befogat att se   sikt, och det ger oss även möjligheter tili en skälig
21485: över vår inställning tili betydande devalveringar     intem anpassning. När de stora devalveringama
21486: och deras verkningar. Devalveringama ökar ex-         uteblir kan fåretagen dessutom minska sin skuld-
21487: portindustrins konkurrenskraft, men drabbar           sättning på ett sätt som den intemationella kon-
21488: ofta hårt den industri som utgörs av små och          kurrensen obönhörligen förutsätter av dem.
21489: medelstora företag med valutaskuld samt den              Det att industristrukturen är ensidig innebär
21490: inhemska sektom. Detta har blivit allt tydligare      onekligen risker, men även här har det i samband
21491: under de senaste 2-3 åren, när markens värde          med den kraftiga tiliväxten inom metallindustrin
21492:  sjunkit och medfört att företagens skuldproblem      skett en klar förbättring i jämvikten.
21493: förvärrats samt de små och medelstora företa-
21494: 
21495:      Helsingforsden 22juni 1994
21496: 
21497:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
21498:                                                   1994 vp
21499: 
21500: Kirjallinen kysymys 410
21501: 
21502: 
21503: 
21504: 
21505:                                     UkkoJa: Rintamapalvelustunnuksen myöntämisperusteiden väl-
21506:                                        jentämisestä
21507: 
21508: 
21509:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21510: 
21511:     Voimassa olevan lainsäädännön mukaan vuo-           Iöilie sukupuoleen katsomatta. Tunnuksen
21512: sien 1939-1945 sotien perusteella annetaan eri-         myöntäminen ja tunnuksen saamista edellyttä-
21513: tyistä sosiaaliturvaa sellaisille henkilöille, jotka    vien korvausten sekä kuntoutusoikeuden suorit-
21514: ovat joutuneet puolustusvoimien joukoissa tai           taminen mainituille ryhmille jo vuoden 1994 ai-
21515: niihin rinnastettavissa olosuhteissa osallistu-         kana on kuitenkin vaikeaa, ja näin ollen hakuai-
21516: maan sotatoimiin. Rintamasotilastunnusta kos-           kaa on jatkettava vuoden 1995loppuun asti.
21517: kevan asetuksen (772/69) mukaan rintamasoti-               Useissa tapauksissa tunnuksen saaminen ta-
21518: laalla tarkoitetaanhenkilöä,joka vuosien 1939-          loudellisen korvauksen tai kuntoutuksen sijaan
21519:  1945 sotien aikana on osallistunut puolustusvoi-       on jo riittävä kunnioituksen osoitus sotatoimissa
21520: mien joukoissa varsinaisiin sotatoimiin reservi-        mukana palvelleille. Ensisijaisesti tulisi siis pyr-
21521: läisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vaki-         kiä rintamapalvelustunnuksen myöntämisperus-
21522: naisessa palveluksessa olevana. Sotatoimialueel-        teiden muuttamiseen. Toissijaisesti, mikäli tun-
21523: la toimi laaja joukko sellaisia henkilöitä, jotka       nuksen hakuaikaa jatketaan, tulee huolehtia
21524: palvelus- tai työtehtävien johdosta ovat joutu-         kuntoutuksenja rintamamieskorvauksen suorit-
21525:  neet olemaan rintamaolosuhteita vastaavissa            tamisesta. Mahdollisena vaihtoehtoratkaisuna
21526: tehtävissä, kuten rautateiden henkilöstö, viestin-      tässä on korvausperusteen rajoittaminen siten,
21527:  tätehtävissä olleet ja kauppalaivastossa palvel-       että se mainittujen ryhmien ja vuoden 1994 aika-
21528:  leet, ja jotka eivät ole saaneet rintamapalvelus-      na tunnuksen saaneiden osalta rajoitetaan kos-
21529:  tunnusta. Rintamapalvelustunnusta koskevan             kemaan ainoastaan kuntoutusoikeutta. Tämän
21530:  asetuksen (554/78) mukaan sotatoimialueelia            oikeuden piiriin kuuluisi noin 5 000 henkilöä.
21531:  palvelleille naisille on sen sijaan myönnetty rinta-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21532:  mapalvelustunnus.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21533:      Kysymys rintamasotilastunnuksen ja -eläk-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21534:  keen laajentamisesta on ollut esillä eduskunnassa      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21535:  syksyllä 1987 sen käsitellessä hallituksen esitys-
21536:  tä eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21537:  muuttamisesta. Asiaa on myös tutkittu sosiaali-               ryhtyä rintamapalvelustunnusta koske-
21538:  ja terveysministeriön sekä tasa-arvovaltuutetun               van asetuksen muuttamiseksi siten, että
21539:  toimesta. Rintamapalvelustunnuksen hakuaika                   se on yhdenmukainen voimassa olevan
21540:  päättyy kuluvan vuoden lopussa,joten toimenpi-                tasa-arvolain kanssa, ja
21541:  teisiin rintamasotilastunnuksen myöntämispe-                     aikooko Hallitus laajentaa rintama-
21542:   rusteiden laajentamiseksi siten, että se käsittäisi          palvelustunnuksen saaneiden piiriä kos-
21543:   myös edellä mainitut ryhmät, tulee ryhtyä pikim-             kemaan sotatoimialueelia työskennellei-
21544:   miten.                                                       tä työ- tai muussa palvelussuhteessa ollei-
21545:      Rintamapalvelustunnuksen saaminen maini-                  tahenkilöitä pidentämällä tunnuksen ha-
21546:   tuille ryhmille mahdollistuu, mikäli ryhdytään               kuaikaa vuoden 1995loppuun asti, sekä
21547:   toimenpiteisiin asetuksen 554/78 muuttamiseksi                  miten Hallitus aikoo ottaa huomioon
21548:   tasa-arvolain edellyttämään sanamuotoon, ja                  mainittujen ryhmien etuoikeudet kun-
21549:   näin ollen rintamapalvelustunnus voitaisiin                  toutukseen ja korvaukseen?
21550:   myöntää kaikille edellytykset omaaville henki-
21551: 
21552:       Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1994
21553: 
21554:                                              Tuulikki Ukkola
21555:  2400321
21556: 2                                          1994 vp -   KK 410
21557: 
21558: 
21559: 
21560: 
21561:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21562: 
21563:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suuslain perusteella vain miehet ovat asevelvolli-
21564: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sia. Vielä todetaan olevan selvää, etteivät viran-
21565: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        omaiset asevelvollisuuslain mukaan toimiessaan
21566: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ukkolan           menettele syrjivästi.
21567: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 410:             Asevelvollisuutta ei ole säädetty naisille, ei
21568:                                                        sotien aikana eikä nytkään. Naisten toimiminen
21569:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         puolustusvoimien palveluksessa tai rintamapal-
21570:        ryhtyä rintamapalvelustunnusta koske-           velukseen rinnastettavissa tehtävissä on perustu-
21571:        van asetuksen muuttamiseksi siten, että         nut pääosin vapaaehtoisuuteen.
21572:        se on yhdenmukainen voimassa olevan                 Taisteluihin osallistumisen johdosta myön-
21573:        tasa-arvolain kanssa, ja                        nettäviin etuuksiin oikeutettujen kartoittamisek-
21574:           aikooko Hallitus laajentaa rintama-          si annettiin rintamasotilastunnusasetus (772/69),
21575:        palvelustunnuksen saaneiden piiriä kos-         jonka mukaan tunnus voidaan myöntää vain
21576:        kemaan Sotatoimialueella työskennellei-         miehille.
21577:        tä työ- tai muussa palvelussuhteessa ollei-         Naisen oikeus vastaaviin etuuksiin edellyttää
21578:        ta henkilöitä pidentämällä tunnuksen ha-        rintamapalvelustunnuksesta annetun asetuksen
21579:        kuaikaa vuoden 1995 loppuun asti, sekä          (554/78) 1 §:n mukaan, että hän on vuosien
21580:            miten Hallitus aikoo ottaa huomioon         1939-1945 sotien aikana palvellut rintamavas-
21581:        mainittujen ryhmien etuoikeudet kun-            tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa taikka
21582:        toutukseen ja korvaukseen?                      ilmatorjunta- taikka rannikkojoukoissa merivoi-
21583:                                                        mien alusyksiköissä tai ilmavoimien lentoyksi-
21584:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           köissä tahi muutoin toiminut rintamapalveluk-
21585: vasti seuraavaa:                                       seen rinnastettavissa tehtävissä rintamavastuus-
21586:                                                        sa olleen sotatoimiyhtymän alueella. Asetuksen
21587:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rinta-     mukaan naisen on tullut toimia rintamapalve-
21588: maveteraanitunnusten selvitystyöryhmä selvitti         lukseen rinnastettavissa tehtävissä saadakseen
21589: muistiossaan (STM 1990: 19) mahdollisuudet rin-        tunnuksen. Palvelulla tarkoitettiin alun perin
21590: tamaveteraanitunnusten laajentamiseen. Työ-            miesten palvelua vastaavaa palvelua. Asetuksen
21591: ryhmä tutki myös rintamaveteraanitunnusten             tulkinta on laventanut palvelun sellaisiin tehtä-
21592: myöntämisen tasa-arvokysymyksenä.                      viin, joista vastaavasti mies ei saa minkäänlaista
21593:    Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta      tunnusta. Tämä ei kuitenkaan muuta perusase-
21594: (609/86) tuli voimaan vuoden 1987 alusta. Tä-          telmaa, jonka mukaan miehet ovat asevelvolli-
21595: män ns. tasa-arvolain tarkoituksena on estää su-       suuslain alaisia ja erityisasemassa sotapalveluk-
21596: kupuoleen perustuva syrjintä, edistää naisten ja       seen nähden. Tämä seikka on tunnustettu myös
21597: miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituk-       tasa-arvolaissa. Tunnusten myöntäminen myös
21598: sessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelä-      miehille vastaavista tehtävistä kuin rintamapal-
21599: mässä. Lain tarkoituksen toteuttamiseksi viran-        velustunnuksen saaneille naisille johtaisi perus-
21600: omaisille ja työnantajille on säädetty velvollisuus    asetelman hämärtymiseen, eikä ongelman rat-
21601: edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä     kaiseminen kyseisellä tavalla ole puollettavissa.
21602: kielletty syrjintä sukupuolen perusteella.                 Kutentyöryhmä totesi, Suomen sodat vuosina
21603:    Tasa-arvolain soveltamisalaa on rajattu lain        1939-1945 olivatns. totaalista sotaa, jokaanka-
21604: 2 §:ssä siten, että puolustushallinnon viroista,       rasti koetteli koko kansaa. Monilla väestöryh-
21605: toimista ja tehtävistä, joihin vaaditaan sotilaalli-   millä on kiistatta ollut rintamaveteraanien ohella
21606: nen koulutus, sekä rajavartiolaitoksen sotilasvi-      olennainen merkitys siihen, että Suomi selvisi
21607: roista ja -toimista säädetään erikseen. Lain 9 §:n     sodista itsenäisenä valtakuntana. Tästä huoli-
21608: mukaan asevelvollisuuden säätämistä ainoas-            matta työryhmä katsoi, ettei muita ryhmiä tulisi
21609: taan miehille ei ole pidettävä syrjintänä. Sanotun     rinnastaa rintamaveteraaneihin ja että olisi sel-
21610: lainkohdan perustelujen mukaan asevelvolli-            västi tunnustettava rintamaveteraanien kanta-
21611:                                        1994 vp- KK410                                             3
21612: 
21613: neen raskainta taakkaa maan puolustamisessa.       nusasetuksia on muutettu siten, että tunnusten
21614: Se, että rintamaveteraanitunnusten myöntämis-      myöntämisperusteita laajentamatta niiden
21615: käytäntö etenkin naisten osalta on ollut alun      myöntäminen lopetetaan vuoden 1994 lopussa.
21616: perin tarkoitettua väljempää, ei työryhmän mie-    Tämä vastaa rintamasotilaita edustavien vete-
21617: lestä muuttanut tätä johtopäätöstä. Työryhmä       raanijärjestöjen kantaa, jotka ovat suhtautuneet
21618: esitti myös, että rintamasotilas-, rintamapalve-   tunnusten myöntämisen jatkuvaan laajentami-
21619: lus- ja rintamatunnuksen myöntäminen lopete-       seen jyrkän kielteisesti.
21620: taan. Tämän mukaisesti rintamaveteraanitun-
21621: 
21622:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1994
21623: 
21624:                                                                        Ministeri Elisabeth Rehn
21625: 4                                          1994vp- KK410
21626: 
21627: 
21628: 
21629: 
21630:                                          Tili Riksdagens Talman
21631: 
21632:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         det att värnplikt endast gäller för män inte anses
21633: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          som diskriminering. På basis av motiveringen till
21634: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        nämnda lagrum är det enligt värnpliktslagen en-
21635: man Ukkola underteeknade spörsmål nr 410:               bart män som är värnpliktiga. Dessutom konsta-
21636:                                                         teras detvara klart att myndigheterna i sitt hand-
21637:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          lande enligt värnpliktslagen inte förfar diskrimi-
21638:        ta för att ändra förordningen om front-          nerande.
21639:        tjänstteeken så att den är enhetlig med              Det har inte stadgats om värnplikt för kvin-
21640:        den gällande jämställdhetslagen, oeh             nor, varken under krigen oeh eller nu. Kvinnors
21641:           ämnar Regeringen, genom att förlänga          medverkan i försvarsmaktens tjänst eller i upp-
21642:        ansökningstiden för teeken till utgången         gifter som kan jämställas med tjänstgöring vid
21643:        av 1995, utvidga kretsen av dem som be-          fronten har i huvudsak varit baserad på frivillig-
21644:        viljats fronttjänstteeken till att gälla såda-   het.
21645:        na personer i arbets- eller annat tjänstgö-          I syfte att kartlägga de som är berättigade till
21646:        ringsförhållande som arbetat inom krigs-         förmåner till följd av att de deltagit i strider gavs
21647:        operationsområden, samt                          förordningen om frontmannateeken (772/69),
21648:           hur ämnar Regeringen beakta de                enligt viiken dessa teeken kan beviljas enbart
21649:        nämnda gruppernas företrädesrätt i fråga         män.
21650:        om rehabilitering oeh ersättningar?                  För att en kvinna skall få motsvarande förmå-
21651:                                                         ner förutsätts det enligt 1 § förordningen om
21652:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           fronttjänstteeken (554/78) att hon under krigen
21653: anföra följande:                                        1939-1945 har tjänat vid trupp som hör till en
21654:                                                         operativ enhet med frontansvar eller vid luft-
21655:    Den arbetsgrupp för utredning av frontvete-          värns- eller kusttrupper, inom sjöstridskrafter-
21656: ranteeknen som soeial- oeh hälsovårdsministe-           nas fartygsenheter eller luftstridskrafternas flyg-
21657: riet tillsatt utredde i sitt betänkande (SHM            enheter eller på annat sätt har verkat i uppgifter
21658: 1990:19) möjligheterna att utvidga kretsen av de        som kan jämföras med fronttjänst inom området
21659: frontveteraner som beviljas frontveteranteeken.         för en operativ enhet med frontansvar. Enligt
21660: Arbetsgruppen undersökte även frågan om bevil-          förordningen skall en kvinna, för att beviljas
21661: jande av frontveteranteeken som jämställdhets-          teeken, ha verkat i uppgifter som kan jämföras
21662: fråga.                                                  med fronttjänst. Med tjänst avsågs ursprungligen
21663:    Lagen om jämställdhet mellan kvinnor oeh             sådan tjänst som motsvarar tjänst för män. Tolk-
21664: män (609/86) trädde i kraft vid ingången av 1987.       ningen av förordningen har utvidgat begreppet
21665: Den s.k. jämställdhetslagen har till ändamål att        tjänst till att gälla sådana uppgifter för vilka en
21666: hindra diskriminering på grund av kön, främja           man inte beviljas några teeken överhuvudtaget.
21667: jämställdheten mellan kvinnor oeh män samt att          Detta ändrar doek inte den ursprungliga ord-
21668: i detta syfte förbättra kvinnans ställning i synner-    ningen, enligt viiken männen omfattas av värn-
21669: het i arbetslivet. För att lagens syfte skall uppnås    pliktslagen oeh är i en särskild ställning med
21670: har för myndigheterna oeh arbetsgivarna stad-           tanke på krigstjänst. Detta faktum erkänns även
21671: gats om skyldighet att främja jämställdheten mel-       i jämställdhetslagen. Beviljandet av teeken även
21672: lan kvinnor oeh män samt diskriminering på              till män för motsvarande uppgifter för vilka kvin-
21673: grund av kön förbjudits.                                nor beviljats fronttjänstteeken skulle leda till att
21674:    Jämställdhetslagens tillämpningsområde har i         den ursprungliga ordningen blev oklar. Det kan
21675: 2 § begränsats så att det stadgas särskilt om såda-     inte förordas att problemet löses på så sätt.
21676: na tjänster, befattningar oeh uppgifter inom för-           Såsom arbetsgruppen konstaterade utgjorde
21677: svarsförvaltningen som kräver militärutbildning         krigen i Finland under 1939-1945 s.k. totala
21678: samt om militära tjänster oeh befattningar inom         krig som prövade hela folket hårt. Utöver front-
21679: gränsbevakningsväsendet. Enligt 9 § i lagen skall       veteranerna har utan tvekan många befolknings-
21680:                                          1994 vp -   KK 410                                         5
21681: 
21682: grupper på ett betydande sätt medverkat tili att     även att beviljandet av frontmanna-, fronttjänst-
21683: Finland klarade sig ur krigen som en självständig    och fronttecken skall upphöra. Utgående från
21684: stat. Trots detta ansåg arbetsgruppen att andra      detta har förordningama om frontveterantecken
21685: grupper inte bör jämställas med frontveteraner-      ändrats så att beviljandet av tecknen upphör vid
21686: na och att man tydligt måste erkänna att frontve-    utgången av 1994, utan att principema för bevil-
21687: teranema burit den tyngsta bördan i försvaret av     jandet av teeken utvidgas.
21688: landet. Det att förfarandet i fråga om beviljandet      Detta motsvarar den ståndpunkt som veteran-
21689: av frontveterantecken varit mer omfattande än        organisationema intagit, vilka representerar
21690: vad som ursprungligen var avsett i synnerhet för     frontsoldatema och vilka kraftigt motsatt sig en
21691: kvinnomas del, ändrar enligt arbetsgruppen inte      fortsatt utvidgning av beviljandet av tecken.
21692: på denna slutledning. Arbetsgruppen föreslog
21693: 
21694:      Helsingforsden 29 juni 1994
21695: 
21696:                                                                           Minister Elisabeth Rehn
21697:                                                 1994 vp
21698: 
21699: Kirjallinen kysymys 411
21700: 
21701: 
21702: 
21703: 
21704:                                    M. Laukkanen: Suomen Posti Oy:n monipalvelutoiminnan kehittä-
21705:                                       misestä
21706: 
21707: 
21708:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21709:    Valtioneuvosto on myöntänyt 3.2.1994 Suo-          yhden pankin, Postipankin, kanssa tapahtuvaan
21710: men Posti Oy:lle postitoimintalain 3 §:n mukai-       yhteistyöhön. Monipalvelukeskusmalli tarjoaisi
21711: sen toimiluvan rajoittamattoman postitoimin-          haja-asutusalueille, mutta myös kirkonkyliin ja
21712: nan harjoittamiseen. Toimiluvan 5 §:n mukaan          kaupunginosiin, erinomaisen mallin säilyttää
21713: "toimiluvan haltija on velvollinen turvaamaan         kansalaisille postipalvelut lähellä, mutta voisi
21714: postin peruspalvelujen yleisen saatavuuden koko       tarjota samalla esim. kuntasektorin tai eri viran-
21715: maassa" ja 6 §:n mukaan "Suomen Posti Oy:n            omaistahojen palveluja.
21716: tulee huolehtia siitä, että sen palveluverkko tukee      Asialla on mittava periaatteellinen luonne ti-
21717: tarvittaessa eri valtionhallinnon alojen ja mah-      lanteessa, jossa kansalaisten palvelujen turvaa-
21718: dollisesti myös muiden tahojen tarjoamia haja-        misenja saatavuuden kanssa joudutaan etsimään
21719: asutusalueiden palveluita".                           aktiivisesti uusia keinoja.
21720:     Eduskunnan liikennevaliokunta kiinnitti mie-         Suomen Posti Oy:llä on monipalvelutoimin-
21721: tinnössään n:o 6/1993 vp postitoimintalainsää-        nan osalta kehittämisvastuu, jota se nyt selvästi
21722: dännöksi huomiota postilaitoksen palvelujen           toimiluvan 5 ja 6 §:n osalta rikkoo eikä ota huo-
21723: monipuolistamiseen ja sen myötä palveluverkon         mioon postitoimintalain henkeä ja eduskunnan
21724: laajuuteen toteamalla: "Postilaitosten kehittämi-     tahdonilmaisua monipalvelutoiminnan kehittä-
21725: sessä liikennevaliokunta korostaa monipuolisen        misestä.
21726: palveluverkon riittä vyyttä myös haja-asutus-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21727: alueilla. Esimerkiksi postilaitokset voisivat ke-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21728: hittää toimintojaan ostamalla alihankintoina          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21729: postitoiminnan osasuorituksia tai muita palvelu-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21730: ja ilman, että palveluja myyvältä yhteisöitä vaa-
21731: ditaan toimilupaa."                                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21732:     Liikennevaliokunnan ja eduskunnan vastauk-               ryhtyä selvittääkseen, noudattaako Suo-
21733:  sen selkeä tahdonilmaus tuki niitä pyrkimyksiä,             men Posti Oy sille myönnetyn toimiluvan
21734: joilla on tavoiteltu postin monipalvelutoiminnan             ehtoja siltä osin, mikä koskee Postin vel-
21735: laajentamista.                                               vollisuutta kehittää monipalvelutoimin-
21736:     Todellisuudessa Suomen Posti Oy on menetel-              taa mahdollisimman laajan palveluver-
21737:  lyt päinvastoin. Uusia monipalvelupisteitä on               kon turvaamiseksi, ja edistääkseen toi-
21738:  syntynyt niukasti eikä uusia yhteistyökumppa-               mia, joilla monipalvelutoiminnasta tulee
21739:  neita ole aktiivisesti etsitty, vaan esimerkiksi            keskeinen osa Suomen Posti Oy:n toimin-
21740:  pankkiyhteistyön osalta on pidättäydytty vain               taa?
21741: 
21742:       Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1994
21743: 
21744:                                           Markku Laukkanen
21745: 
21746: 
21747: 
21748: 
21749:  240032]
21750: 2                                        1994 vp -   KK 411
21751: 
21752: 
21753: 
21754: 
21755:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21756: 
21757:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       men kotitalouksiin ja yrityksiin sekä toimipaik-
21758: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kojen kautta 400 000 asiakkaaseen.
21759: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Asiointipalveluilla tarkoitetaan mm. Postin
21760: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku          toimipaikoissa ja asiamiesposteissa tapahtuvaa
21761: Laukkasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         pankkipalveluiden välittämistä ja myyntiä sekä
21762: sen n:o 411:                                         muiden soveltuvien yrityssektorin ja julkisen hal-
21763:                                                      linnon palveluiden tuottamista ja myyntiä (toi-
21764:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       meksiantopalvelut). Nämä toimeksiantopalvelut
21765:        ryhtyä selvittääkseen, noudattaako Suo-       voidaan edelleen jakaa tuotemyyntiin sekä mui-
21766:        men Posti Oy sille myönnetyn toimiluvan       hin julkisen vallan ja yrityssektorin palveluiden
21767:        ehtoja siltä osin, mikä koskee Postin vel-    myyntiin.
21768:        vollisuutta kehittää monipalvelutoimin-          Postin toimeksiantopalveluiden tulot vuonna
21769:        taa mahdollisimman laajan palveluver-         1993 olivat 69 mmk. Kortti- ja pakkaustarvikkei-
21770:        kon turvaamiseksi, ja edistääkseen toi-       den myynti on kasvanut voimakkaasti viime vuo-
21771:        mia, joilla monipalvelutoiminnasta tulee      sina. Tuotemyynnissä on edelleen kasvumahdol-
21772:        keskeinen osa Suomen Posti Oy:n toimin-       lisuuksia. Myös Telen palveluiden myyntiä selvi-
21773:        taa?                                          tetään.
21774:                                                         Julkinen sektori ja finanssisektori etsivät uusia
21775:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vaihtoehtoisiajakelukanavia palveluidensa tuot-
21776: vasti seuraavaa:                                     tamiselle ja myymiselle. Postin kannalta mahdol-
21777:                                                      liset palvelut tällä sektorilla luonnollisesti selvite-
21778:    Suomen Posti Oy:n toimiluvan noudattamista        tään. Uusien toimeksiantopalveluiden tulisi olla
21779: valvovat liikenneministeriö ja Telehallintokes-      kannattavia massapalveluja, jotka perustuvat
21780: kuksen postihallinto. Yhtiön on annettava puoli-     Postin nykyiseen osaamiseen. Toisaalta palvelu-
21781: vuosittain liikenneministeriölle selvitys toimilu-   ja tulee kehittää siten, että ne luovat mahdolli-
21782: paehtojen noudattamisesta.                           suuksia myös postiliikenteen kasvulle.
21783:    Suomen Posti Oy:n (myöhemmin Posti) tehtä-           Posti on valmis neuvottelemaan yhteistyö-
21784: vänä on tarjota asiakkailleen viestinvälitys-, ja-   hankkeista. Eräs mahdollinen kehityssuunta on
21785: kelu-, kuljetus- ja pankkipalveluja sekä niitä tu-   ns. yhden oven periaate, jossa Posti vuokraisi
21786: kevia palvelukokonaisuuksia. Postin on kyettävä      tilaa tai tarjoaisi manuaalisia ja automaattisia
21787: palvelemaan asiakkaitaan laadukkaasti ja kilpai-     itsepalveluratkaisuja julkiselle sektorille. Yhteis-
21788: lukykyisesti. Ylläpitämänsä palveluverkon kaut-      työmahdollisuuksia on nähtävissä myös julkis-
21789: ta Postin asiakkaita ovat kaikki suomalaiset.        hallinnon kehitteillä olevissa logistiikkahank-
21790: Postilla on yhteys päivittäin lähes kaikkiin Suo-    keissa.
21791: 
21792:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
21793: 
21794:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
21795:                                           1994 vp -   KK 411                                          3
21796: 
21797: 
21798: 
21799: 
21800:                                         Tili Riksdagens Talman
21801: 
21802:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      takt med nästan alla hushåll och företag i Finland
21803: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        samt via posttjänstställena med 400 000 kunder.
21804: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Med skötseln av kundens ärenden avses bl.a.
21805: man Markku Laukkanen undertecknade spörs-             förmedling och försäljning av banktjänster vid
21806: mål nr411:                                            Postens posttjänstställen och hos postombud
21807:                                                       samt producerande och försäljning av andra
21808:           Vilka åtgårder ämnar Regeringen vid-        lämpliga tjänster för företagssektom och den of-
21809:        ta för att utreda huruvida Posten Finland      fentliga förvaltningen (uppdragstjänster). Dessa
21810:        Ab iakttar villkoren i den koncession som      uppdragstjänster kan ytterligare indelas i pro-
21811:        bolaget beviljats, tili den del det gäller     duktförsäljning samt försäljning av andra tjäns-
21812:        Postens skyldighet att utveckla mångsi-        ter för myndighetema och företagssektom.
21813:        dig service för att ett så omfattande servi-      Under 1993 uppgick intäktema av Postens
21814:        cenät som möjligt skall säkras och för         uppdragstjänster tili 69 milj. mk. Försäljningen
21815:        främjande av sådana åtgärder skall främ-       av kort- och emballagematerial har ökat kraftigt
21816:        jas genom vilka den mångsidiga servicen        under de senaste åren. Det finns fortfarande möj-
21817:        blir en centraldel av Posten Finland Ab:s      lAgheter tili tiliväxt inom produktförsäljningen.
21818:        verksamhet?                                    Aven försäljningen av Teles tjänster utreds.
21819:                                                          Den offentliga sektom och fmanssektom sö-
21820:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ker nya altemativa distributionskanaler för pro-
21821: anföra följande:                                      duktioneo och försäljningen av sina tjänster. De
21822:                                                       tjänster som enligt Posten är tänkbara inom den-
21823:    Trafikministeriet och Teleförvaltningscentral-     na sektor utreds givetvis. De nya uppdragstjäns-
21824: ens postförvaltning övervakar att Posten Finland      tema bör vara lönande masstjänster som baserar
21825: Ab iakttar koncessionen. Bolaget skall en gång        sig på postens aktuella kunnande. Tjänstema bör
21826: varje halvår ge trafikministeriet en utredning om     dock utvecklas så att de skapar möjligheter för en
21827: iakttagandet av koncessionsvilikoren.                 utvidgning av posttrafiken.
21828:    Posten Finland Ab:s (nedan Posten) uppgift är         Posten är redo att förhandla om samarbets-
21829: att erbjuda sina kunder meddelandeförmed-             projekt. En möjlig inriktning för utvecklingen är
21830: lings-, utdelnings-, transport- och banktjänster      den s.k. principen med allt bakom en dörr, vilket
21831: samt servicehelheter i anslutning tili dessa. Pos-    betyder att Posten hyr lokaliteter eller erbjuder
21832: ten skall kunna betjäna sina kunder på ett kvali-     den offentliga sektoni manuelia och automatiska
21833: tativt och konkurrenskraftigt sätt. Genom det         självservicelösningar. Samarbetsmöjligheter in-
21834: servicenät som Posten upprätthåller är alla fin-      går även i de logistikprojekt som är under utveck-
21835: ländare dess kunder. Posten har dagligen kon-         ling inom den offentliga förvaltningen.
21836: 
21837:      Helsingforsden 23 juni 1994
21838: 
21839:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
21840:                                                   1994 vp
21841: 
21842: Kirjallinen kysymys 412
21843: 
21844: 
21845: 
21846: 
21847:                                     Aittoniemi: Suomalaisen perinneruoan tunnetuksi tekemisestä
21848: 
21849: 
21850: 
21851:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21852: 
21853:    Meneillään olevan maaseutupoliittisen kes-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21854: kustelun yhteydessä eduskunnassa arvosteltiin           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21855: sitä, että suomalaista ruokakulttuuria ei tehdä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21856: maailmalla tunnetuksi niin kuin esimerkiksi te-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21857: kevät ranskalaiset ja norjalaiset. Tähän olisi mie-
21858: lestäni hyvä pohja, koska suomalaista ruokaa                       Mitä Hallitus aikoo tehdä perinteisen
21859: pidetään yleensä hyvänä mainosvajeesta huoli-                   kansallisen ruokakulttuurin tekemiseksi
21860: matta.                                                          kansainvälisesti tunnetuksi ja arvostetuk-
21861:    Tähän asiaan olisi tärkeätä kiinnittää huo-                  si sen näkemyspohjan perusteella, joka
21862: miota ja juuri siten, että esillä eivät olisi pelkäs-           eräissä puheenvuoroissa tuotiin esille
21863: tään hienojen keittiömestareiden tuotteet, vaan                 maaseutupoliittisen selonteon palaute-
21864: suoraan kansan keskeltä lähteneet ruokalajit,                   keskustelun yhteydessä eduskunnassa
21865: jotka sopivasti kehiteltyinä mutta alkuperäisyy-                8.6.1994?
21866: den säilyttäen saattaisivat nousta maailmalla ja
21867: Suomessa kävijöiden keskuudessa arvoon arvaa-
21868: mattomaan. Ei pidä olla liian vaatimattomia.
21869: 
21870:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1994
21871: 
21872:                                               Sulo Aittoniemi
21873: 
21874: 
21875: 
21876: 
21877:  2400321
21878: 2                                          1994 vp -   KK 412
21879: 
21880: 
21881: 
21882: 
21883:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21884: 
21885:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         juustoilla, luomutuotteilla, marjoilla sekä muilla
21886: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          luonnontuotteilla nähdään mahdollisuuksia
21887: olette 9 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-          vientiin.
21888: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Kaikki perinteiset ruokamme eivät kuiten-
21889: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen         kaan sovellu säilyvyytensä tai erikoisuutensa
21890: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 412:          vuoksi suoraan vientiin, tarvitaan tuotekehitys-
21891:                                                        tä. Ongelmana on usein myös tuotteen pieni tar-
21892:           Mitä Hallitus aikoo tehdä perinteisen        jonta tai tuotteiden valmistus vain pienessä mit-
21893:        kansallisen ruokakulttuurin tekemiseksi         takaavassa kotimarkkinoille, jolloin vientipon-
21894:        kansainvälisesti tunnetuksi ja arvostetuk-      nistelut ovat hyvin kalliita.
21895:        si sen näkemyspohjan perusteella, joka             Suomalaisen pienimuotoisen elintarviketuo-
21896:        eräissä puheenvuoroissa tuotiin esille          tannon kehittämiseksi myös vientimarkkinoilla
21897:        maaseutupoliittisen selonteon palaute-          näkyväksi on käynnissä muun muassa maa- ja
21898:        keskustelun yhteydessä eduskunnassa             metsätalousministeriön tukemana useita maan-
21899:        8.6.1994?                                       laajuisia tai alueellisia hankkeita. Tällaisia ovat
21900:                                                        laatu- ja alkuperämerkintähankkeet, kuten
21901:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnoitta-            "Maakuntien Parhaat", Kotimaiset Kasvikset
21902: vasti seuraavaa:                                       -yhdistyksen toiminta, Ruoka-Suomi -työryh-
21903:                                                        män toiminta sekä mm. Hyvää Suomesta -hanke.
21904:    Hallitus kehittää erilaisia valtakunnallisia ja         Maa- ja metsätalousministeriö ja kauppa- ja
21905: alueellisia toimenpiteitä, joilla kohotetaan suo-      teollisuusministeriö valmistelevat myös maata-
21906: malaisten tuotteiden arvostusta sekä kotimaassa        loustuotteiden ja elintarviketuotteiden maantie-
21907: että ulkomailla ja samalla kehitetään ulkoista         teellisten merkintöjen suojaa ja tuotteiden eri-
21908: kuvaamme puhtaan ja herkullisen ruoan koti-            tyisluonteesta annettavien todistusten järjestel-
21909: maana.                                                 mää. Koko ETA-aluetta koskeva järjestelmä tu-
21910:    Suomalaisen ruoan, paikallisten ja alueellisten     kee erityisesti pieniä maaseudulla toimivia yri-
21911: alkuperäisten ruokien arvostusta ja kysyntää           tyksiä ja yritysryhmiä sekä perinteisiä tuotteita.
21912: maan rajojen ulkopuolella lisää erityisesti Suo-       Tavoitteena on järjestelmän käyttöönotto vuo-
21913: meen suuntautuva matkailu. Erityisesti suoma-          den 1995 alussa.
21914: laisella kalalla, poron ja riistan lihalla, erikois-
21915: 
21916:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1994
21917: 
21918:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
21919:                                           1994 vp -   KK 412                                           3
21920: 
21921: 
21922: 
21923: 
21924:                                         Tili Riksdagens Talman
21925: 
21926:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Alla våra traditionella maträtter lämpar sig på
21927: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       grund av sin hållbarhet eller särprägel emellertid
21928: 9 juni 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-      inte som sådana för export; det behövs produkt-
21929: det översänt följande av riksdagsman Aittoniemi       utveckling. Ett av problemen är ofta det begrän-
21930: undertecknade spörsmål nr 412:                        sade utbudet på produkten eller att den fram-
21931:                                                       ställs endast i liten skala enbart för den inhemska
21932:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        marknaden. Att föra ut en sådan produkt på
21933:        ta för att göra den traditionella matkultu-    exportmarknaden blir mycket dyrt.
21934:        ren i vårt land intemationellt känd och           För att se tili att den småskaliga livsmedels-
21935:        uppskattad enligt det synsätt som fördes       produktionen i vårt land profilerar sig också på
21936:        fram i ett av anförandena i samband med        exportmarknaden understöder bl.a. jord- och
21937:        diskussionen som följde på den lands-          skogsbruksministeriet för närvarande flera såväl
21938:        bygdspolitiska redogörelsen i riksdagen        riksomfattande som regionala projekt. Bland
21939:        8.6.1994?                                      dessa finns projekt för införande av ett märke
21940:                                                       som anger kvalitet och ursprung, som projektet
21941:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         "Bäst i landskapet", föreningen Inhemska Träd-
21942: anföra följande:                                      gårdsprodukters verksamhet, temagruppen
21943:                                                       Mat-Finlands verksamhet samt bl.a. "Gott från
21944:    Regeringen har vidtagit olika riksomfattande       Finland" -projektet.
21945: och regionala åtgärder för att höja uppskattning-        Jord- och skogsbruksministeriet och handels-
21946: en av finska produkter såväl inom som utom            och industriministeriet förbereder också ett mär-
21947: Finland för att samtidigt ge en bild utåt av vårt     kesskydd för lantbruks- och livsmedelsprodukter
21948: Iand som den rena och läckra matens hemland.          och ett intygssystem för produkter av speciell
21949:    Uppskattningen av och efterfrågan på finsk         karaktär. Ett system som omfattar hela EES-
21950: mat och lokala och regionala specialiteter också      området stöder speciellt småföretag och före-
21951: utom landets gränser ökar i synnerhet i och med       tagsgrupper på landsbygden samt traditionella
21952: att turisttillströrnningen ökar. Särskilt produkter   produkter. Målsättningen är att systemet införs i
21953: som inhemsk fisk, ren- och viltkött, specialostar,    början av 1995.
21954: ekoprodukter, bär och andra naturprodukter är
21955: möjliga exportvaror.
21956: 
21957:      Helsingforsden 22juni 1994
21958: 
21959:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
21960:                                                  1994vp
21961: 
21962: Kirjallinen kysymys 413
21963: 
21964: 
21965: 
21966: 
21967:                                     Aittoniemi: Lossiliikenteen käynnistämisestä Kyrösjärven yli Ikaa-
21968:                                         lisissa
21969: 
21970: 
21971:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21972:     Laaja Kyrösjärvi jakaa Ikaalisten kaupungin           Erityisesti nykyisen kehityssuunnan aikana
21973: kahteen eri osaan, joista toisella puolella on Ikaa-   Itä-Ikaalisten suunnassa lossihanketta ei pidä
21974: listen keskusta palveluineen ja toisella puolella      kuitenkaan haudata, vaan sitä pitää kehitellä
21975: valtatie 3:lta Parkanoojälkeen eroavan ja Kyrös-       eteenpäin. Ensin on selviteltävä peruslähtökoh-
21976: järven itäpuolta Hämeenkyröön kulkevan maan-           dat ja sen vuoksi sekä viitaten valtiopäiväjärjes-
21977: tien vaikutuspiirissä laaja Itä-Ikaalinen. Itä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän kunnioittavasti
21978: Ikaalinen on tullut hiljattain tutuksi kehitysyh-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21979: distyksensä toimesta muun muassa televisiomai-         vaksi seuraavan kysymyksen:
21980: noksin, joissa on huomautettu mainitun laajan
21981: maaseutualueen tarjoamista yritys- ja asumis-                     Miten Hallitus periaatteessa suhtau-
21982: mahdollisuuksista. Itä-Ikaalinen on esimerkki                  tuu toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena
21983: seutukunnasta, joka pyrkii voimakkaasti ja en-                 on uudelleen kehitellä ajatusta lossilii-
21984: nakkoluulottomasti kehittämään itseään kun-                    kenteen avaamisesta Kyrösjärven yli Itä-
21985: nan osana.                                                     Ikaalisiin osana viimeksi mainitun kau-
21986:     Vuosikymmeniä on kehitelty ajatusta lossilii-              punginosan voimakkaita kehityspyrki-
21987:  kenteen avaamisesta Ikaalisten keskustasta yli                myksiä ja liikenteellistä tarvetta, ja
21988:  Kyrösjärven Vähäänröyhiöön Itä-Ikaalisten                        minkälaiseksi      kustannusosuuksien
21989:  puolelle, johon liikennettä talvisin välittää vilk-           jako voisi muodostua esimerkiksi valtion
21990:  kaassa käytössä oleva talvitie. Lossihanke on                 ja toisaalta muiden osapuolien välillä?
21991:  kuitenkin kaatunut erimuotoisiin sekä poliitti-
21992:  siin että yksityisiin riitoihin.
21993: 
21994:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1994
21995: 
21996:                                              Sulo Aittoniemi
21997: 
21998: 
21999: 
22000: 
22001: 2400321
22002: 2                                      1994 vp -   KK 413
22003: 
22004: 
22005: 
22006: 
22007:                                  Eduskunnan Rouva Puhemiehelle
22008: 
22009:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     on tutkittu ja todettu se yleisenä tienä kannatta-
22010: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      mattomaksi. Myös yksityisillä teillä on muualla
22011: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    maassa runsaasti välttämättömämpiä avustus-
22012: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     kohteita, mikäli hanketta ryhdytään toteutta-
22013: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      maan yksityistiehankkeena. Tuolloin annettu
22014: n:o413:                                            vastaus pätee edelleenkin.
22015:                                                       Ikaalisten kohdalla ei Kyrösjärven kumpaan-
22016:           Miten Hallitus periaatteessa suhtau-     kaan rantaan tule nykyisin yleistä tietä. Vasta-
22017:        tuu toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena   rannalla suhteellisen vähäliikenteisen maantie
22018:        on uudelleen kehitellä ajatusta lossilii-   276:n varteen on matkaa 3--4 km. Lauttavälin
22019:        kenteen avaamisesta Kyrösjärven yli Itä-    pituus olisi noin 1,5 km. Sekä yhteyden rakenta-
22020:        Ikaalisiin osana viimeksi mainitun kau-     minen lauttahankintoineen että sen ympärivuoti-
22021:        punginosan voimakkaita kehityspyrki-        nen ylläpito olisi kallista, ja liikennemäärät eivät
22022:        myksiä ja liikenteellistä tarvetta, ja      riitä täyttämään yleisen liikenteen vaatimuksia.
22023:           minkälaiseksi      kustannusosuuksien        Mikäli vesiliikenteen kehittämiseen Kyrösjär-
22024:        jako voisi muodostua esimerkiksi valtion    ven yli tunnetaan edelleenkin kiinnostusta, tulisi
22025:        ja toisaalta muiden osapuolien välillä?     hankkeen tielaitoksen käsityksen mukaan perus-
22026:                                                    tua yksityiseen yritteliäisyyteen, jolloin mukana
22027:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       olisivat myös turismin tarpeet eikä liikenteen
22028: vasti seuraavaa:                                   kausiluonteisuudesta ja talvi- yrn. rajoituksista
22029:                                                    tulisi ongelmaa. Tällaisen liikenteen tulisi perus-
22030:    Kansanedustaja Aitioniemi on 7.4.1992 teh-      tua laiva-, vesibussi- tms. liikenteeseen samaan
22031: nyt kirjallisen kysymyksen saman lossiyhteyden     tapaan kuin eräillä muillakin järvillä asia on hoi-
22032: tarpeellisuudesta ja kannattavuudesta. Totesin     dettu.
22033: vastauksessani tuolloin 8.5.1992, että hanketta
22034: 
22035:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1994
22036: 
22037:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
22038:                                            1994 vp -   KK 413                                           3
22039: 
22040: 
22041: 
22042: 
22043:                                          Tili Riksdagens Talman
22044: 
22045:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        enskilda vägar finns på andra håll i landet rikligt
22046: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         med nödvändigare understödsobjekt, i fall man
22047: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       beslutar att genomföra projektet som ett projekt
22048: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          gällande enskilda vägar. Det svar som gavs tidi-
22049: 413:                                                   gare gäller fortfarande.
22050:                                                           1 trakten av lkalis leder för närvarande inte
22051:            Hur förhåller sig Regeringen i princip      någon allmän väg tili någondera stranden av
22052:        tili åtgärder i syfte att ånyo utveckla tan-    Kyrösjärvi. Tilllandsväg 276, som ligger på den
22053:        ken p~_att öppna fårjtrafik över Kyrösjär-      motsatta stranden och som är relativt svagt trafi-
22054:        vi tili Ostra lkalis som en del av de krafti-   kerad, är det 3--4 km. Längden på fårjsträckan
22055:        ga utvecklingssträvandena i nämnda              skulle vara ca 1,5 km. Både byggandet av förbin-
22056:        stadsdel och dess trafikbehov, och              delsen, inklusive fårjanskaffningama, och under-
22057:            hur kunde kostnadsandelama fördelas         hållet av den året om skulle bli dyrt och trafik-
22058:        t.ex. mellan staten och andra parter?           mängden räcker inte för att uppfylla de krav som
22059:                                                        gäller i fråga om allmän trafik.
22060:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Om det ännu finns intresse för att utveckla
22061: anföra följande:                                       trafiken över Kyrösjärvi bör projektet enligt väg-
22062:                                                        verket basera sig på privat företagsamhet, varvid
22063:    Riksdagsman Aittoniemi har den 7 april1992          även turismens behov skulle beaktas och trafi-
22064: ställt ett spörsmål om behovet av och lönsamhe-        kens säsongbetonade natur samt vinter- och an-
22065: ten hos samma fårjförbindelse. Jag konstaterade        dra begränsningar inte utgöra något problem.
22066: i mitt svar den 8 maj 1992 att projektet har under-    Trafiken bör då basera sig på båt-, sjöbuss- eller
22067: sökts och att det har konstatera!s att projektet är    annan dylik trafik, på samma sätt som på vissa
22068: olönsamt såsom allmän väg. A ven i fråga om            andra sjöar.
22069: 
22070:      Helsingforsden 22juni 1994
22071: 
22072:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
22073:                                               1994vp
22074: 
22075: Kirjallinen kysymys 414
22076: 
22077: 
22078: 
22079: 
22080:                                   Aittoniemi: Helsingin ja Tampereen välisen rataosuuden oikaisemi-
22081:                                       sesta Lempäälässä
22082: 
22083: 
22084:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22085:    Valtiolla ja Valtionrautateillä on olemassa         Asiaan pitäisi saada ratkaisu ja mieluiten sel-
22086: suunnitelmat muun muassa Helsingistä Tampe-         lainen, joka huomioisi maisemalliset seikat sekä
22087: reelle johtavan rautatien peruskorjauksesta sen     paikalla asuvien ihmisten toiveet.
22088: saattamiseksi kelvolliseksi nopealle junaliiken-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22089: teelle.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22090:    Vuosikausia on suuri ongelma ollut, miten        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22091: saneeraus toimitetaan Lempäälän Kuokkalan-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22092: koskella. Ratamutkan oikaisu uhkaisi suurta
22093: määrää erityisesti vanhojen rintamamiesten ra-                 Onko Hallituksella tietoa siitä, millä
22094: kentamia omakotitaloja sekä kaunista koskimai-              tavoin ja millä aikataululla ratkaistaan
22095: semaa. Asiaan ei ole saatu ratkaisua, ja ongel-             Helsinki-Tampere-rataosuudella Lem-
22096: mallista keskeneräisyydessä on myös se, että mai-           päälän Kuokkalankoskella suunniteltu
22097: nitulla Kuokkalankoskella sijaitsevat omakoti-              radanoikaisu siten, että asiassa voidaan
22098: talot ovat huonosti markkinoitavia niiden epä-              ottaa riittävällä tavalla huomioon maise-
22099: varman tulevaisuuden vuoksi.                                malliset seikat ja alueen asukkaiden mie-
22100:                                                             lipide?
22101:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1994
22102: 
22103:                                           Sulo Aittoniemi
22104: 
22105: 
22106: 
22107: 
22108:  240032J
22109: 2                                         1994 vp -   KK 414
22110: 
22111: 
22112: 
22113: 
22114:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22115:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Lempäälän kohdalla muutoksien siirtäminen tu-
22116: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         levaisuuteen aiheuttaa niiden yhä vaikeamman
22117: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toteuttamisen. Suunnitelmien tarkentuessa ovat
22118: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        kunnan ja Valtionrautateiden kannat merkittä-
22119: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         västi lähentyneet toisiaan. Oikaisuvaihtoehto
22120: n:o414:                                               ratkaisee monia pulmia. Melukysymykset ovat
22121:                                                       helpommin ratkaistavissa, kun rata siirretään
22122:           Onko Hallituksella tietoa siitä, millä      asutuksen keskeltä sen reunalle ja käytetään uut-
22123:        tavoin ja millä aikataululla ratkaistaan       ta ratatekniikkaa sekä suorempaa rataa. Maise-
22124:        Helsinki-Tampere-rataosuudella Lem-            malliset tavoitteet ovat kokonaisuuden kannalta
22125:        päälän Kuokkalankoskella suunniteltu           saavutettavissa, sillä mm. vanhasta rautasillasta
22126:        radanoikaisu siten, että asiassa voidaan       päästään eroon.
22127:        ottaa riittävällä tavalla huomioon maise-         Vaihtoehtojen vaikutuksista taajamaraken-
22128:        malliset seikat ja alueen asukkaiden mie-      teeseen mainitaan yleissuunnitelmassa seuraa-
22129:        lipide?                                        vaa:
22130:                                                          "Vaihtoehtoa 1 voidaan pitää nykyistä rata-
22131:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          linjaa ja vaihtoehtoa 2 parempana ratkaisuna.
22132: vasti seuraavaa:                                      Radan estevaikutus poistuu ja ratkaisu antaa
22133:                                                       mahdollisuudet Hollon ja Tuulialan alueiden ra-
22134:    Helsinki-Tampere-väli on Suomen merkittä-          kenteelliselle yhteenkytkemiselle.
22135: vin henkilöjunaliikenteen rataosa. Noin kaksi            Yhteyksien järjestäminen Moisian alueelle ja
22136: kolmasosaa Valtionrautateiden henkilökauko-           etelään Ryynikän alueelle luo lisämahdollisuuk-
22137: liikenteestä kulkee jossain matkan vaiheessa tätä     sia keskustatoimintojen kehittämiselle Ryynikän
22138: rataosaa pitkin. Junaliikenteen nopeutuminen li-      alueella."
22139: sää rautatiematkustusta suoritetun kysyntäen-            Tämänhetkisen näkemyksen mukaan oikai-
22140: nusteen mukaan yli 30 %. Matka-ajat lyhenevät         sun toteuttaminen ratkaisee parhaiten sekä Hel-
22141: 30-40% nykyisestä.                                    sinki-Tampere-rataasan että kysymyksessä tar-
22142:    Rahoituksesta ja tavoitteista on päätetty vuo-     koitetun oikaisualueen maankäytön kehittämi-
22143: den 1991 talousarviossa. Radan yleissuunnitel-        seen liittyvät kysymykset. Valtionrautatiet on
22144: ma on hyväksytty samana vuonna. Tavoitteena           tehnyt päätöksen, jonka mukaan rataoikaisu
22145: Lempäälässä on 200 kmlh nopeus, joka saavute-         tehdään vain siinä tapauksessa, että kunnan kan-
22146: taan oikaisemalla rata. Ilman oikaisua jäisi kysei-   ta on asiaan myönteinen. Mikäli oikaisuvaihto-
22147: selle kohdalle 140 km/h nopeusrajoitus.               ehtoon lopulta päädytään, lähettää Valtionrau-
22148:    Valtakunnallisesti tärkeän rataosan tavoiteta-     tatiet esityksen valtioneuvoston käsittelyyn
22149: so pyritään saavuttamaan koko rataosalla. Myös        maanlunastusluvan saamiseksi.
22150: 
22151:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1994
22152: 
22153:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
22154:                                            1994vp- KK414                                                   3
22155: 
22156: 
22157: 
22158: 
22159:                                          Tili Riksdagens Talman
22160: 
22161:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         }?.andelen skall uppnås för hela hansträckan.
22162: ger har Ni, Fru Talman, till vederhörande med-          Aven vad Lempäälä heträffar hlir det allt svårare
22163: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        att genomföra ändringsarhetena om de upp-
22164: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           skjuts. När planerna preciserades kom kommu-
22165: 414:                                                    nens och Statsjärnvägarnas ståndpunkter hetyd-
22166:                                                         ligt närmare varandra. V trätningsalternativet
22167:           Vet Regeringen på vilket sätt och med         eliminerar många prohlem. Bullerfrågorna är
22168:        viiken tidtahell den planerade uträtning-        lättare att lösa när hanan flyttas från hosättning-
22169:        en av hansträckan Helsingfors-Tam-               ens mitt till utkanten av denna och en ny hantek-
22170:        merfors vid Kuokkalankoski i Lempäälä            nik och en rakare hana tas i hruk. Landskapsmå-
22171:        avgörs så att det är möjligt att i tillräcklig   let kan uppnås i fråga om helheten, eftersom hl.a.
22172:        omfattning heakta landskapssynpunkter            den gamla järnvägshron försvinner.
22173:        och invånarnas åsikter i saken?                      Beträffande alternativens inverkan på tätorts-
22174:                                                         strukturen sägs följande i generalplanen:
22175:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               "Alternativ 1 kan anses vara en hättre lösning
22176: anföra följande:                                        än den nuvarande hanlinjen och alternativ 2.
22177:                                                         Hindren på hanan elimineras och lösningen möj-
22178:    Sträckan Helsingfors-Tammerfors är Fin-              liggör en strukturell sammankoppling av Hollo-
22179: lands viktigaste hanavsnitt inom persontågstrafi-       la- och Tuuliala-områdena.
22180: ken. Ca två tredjedelar av Statsjärnvägarnas per-           Ordnandet av förhindelser till Moisioregionen
22181: sonfjärrtrafik går i något skede på denna handel.       och söderut tili Ryynikkäregionen skapar ytterli-
22182: Enligt en prognos som uppgjorts på hasis av en          gare möjligheter att utveckla centrumfunktioner-
22183: enkät ökar järnvägsresandet med över 30 % när           na inom Ryynikkäregionen."
22184: tågtrafiken hlir snahhare. Restiderna förkortas             Enligt dagens åsikt löser uträtningen häst de
22185: med 30--40%.                                            frågor som gäller hanavsnittet Helsingfors-
22186:    Finansieringen och målen har fastställts i hud-      Tammerfors och frågan om utvecklandet av
22187: geten för 1991. Generalpianeo för hanan god-            markanvändningen inom det i spörsmålet avsed-
22188: kändes samma år. Målet är att hastigheten i             da område där uträtningen görs. Statsjärnvägar-
22189: Lempäälä skall vara 200 kmlh och kunna uppnås           na har fattat ett heslut, enligt vilket hanan uträtas
22190: genom en uträtning av hanan. Utan uträtning             endast om kommunens ståndpunkt i saken är
22191: skulle hastighetshegränsningen vara 140 km/h på         positiv. Om uträtningsalternativet väljs, hän-
22192: hansträckan i fråga.                                    skjuter Statsjärnvägarna saken tili statsrådet i
22193:    Avsikten är att målnivån för den riksviktiga         syfte att få inlösningsrätt.
22194: 
22195:      Helsingforsden 21 juni 1994
22196: 
22197:                                                                           Trafikminister Ole Norrback
22198:                                                1994 vp
22199: 
22200: Skriftligt spörsmål415
22201: 
22202: 
22203: 
22204: 
22205:                                    Lax: Om åtgärder för att befrämja ekonomisk uppgång
22206: 
22207: 
22208: 
22209:                                        Tili Riksdagens Talman
22210: 
22211:    Det föreligger en fara att situationen på fi-     och stöd, som innefattar Statsgaranticentralen,
22212: nansmarknaden leder till att den ekonomiska          handels- och industriministeriet samt Kera, läm-
22213: uppgången fördröjs. Finansinstituten försöker        nar t.ex. alla företag inom service- och handels-
22214: återta sina delvis självförorsakade förluster på     näringama helt utanför. Det som nu borde fås tili
22215: kort tid genom att kräva överstora räntemargi-       stånd är ett garantistödssystem med bredare
22216: naler. Samtidigt ökar investeringsbenägenheten       täckning som möter de problem som de mindre
22217: bland små och medelstora företag. Då realräntan      företagen i dag stöter på på finansieringsmarkna-
22218: för en investering kan uppgå till 7-9 % i en         den. Genom att på det här sättet stöda inhemska
22219: inflationstakt på 1,5 %, är "självrisken" likväl     investeringar fås flera arbetstilifållen tili stånd,
22220: för stor för mången företagare. Ett annat pro-       samtidigt som modem produktionsteknologi
22221: blem som företag har idag är bristen på garantier,   kan köras in och förutsättningama för ett ekono-
22222: vilket även det beror på bankemas situation.         miskt uppsving förbättras.
22223: Långivama har skärpt kraven på säkerhet för             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
22224: lånen.                                               ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
22225:    Staten borde vidta åtgärder så att dessa två      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
22226: missförhållanden inte hindrar en positiv ekono-      följande spörsmål:
22227: misk utveckling. För det första borde bankema
22228: inte tillåtas kräva räntemarginaler som klart                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
22229: överskrider 0,5-1 %. För det andra borde syste-             ta för att få ner bankemas överstora
22230: met med statligt stöd för lånegarantier för främ-           räntemarginaler och för att möjligheter-
22231: jande av inhemska investeringar utvecklas.                  na tili statligt stöd för lånegarantier för
22232:    Dagens system för företagens riskfinansiering            inhemska investeringar förbättras?
22233: 
22234:       Helsingforsden 9 juni 1994
22235: 
22236:                                              Henrik Lax
22237: 
22238: 
22239: 
22240: 
22241:  2400321
22242: 2                                               1994vp
22243: 
22244: Kirjallinen kysymys 415                                                                      Suomennos
22245: 
22246: 
22247: 
22248: 
22249:                                    Lax: Toimenpiteistä talouden nousun edistämiseksi
22250: 
22251: 
22252:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22253:     On vaarana, että rahoitusmarkkinoiden tilan-      jestelmä, jota hoitavat Valtiontakuukeskus,
22254: ne johtaa taloudellisen noususuhdanteen viiväs-       kauppa- ja teollisuusministeriö ja Kera, jättää
22255: tymiseen. Rahoituslaitokset pyrkivät lyhyessä         esimerkiksi kaikki palveluelinkeinojen ja kaupal-
22256: ajassa paikkaamaan osin itse aiheuttamiaan tap-       listen elinkeinojen piirissä toimivat yritykset ko-
22257: pioita vaatimalla ylisuuria korkomarginaaleja.        konaan ulkopuolelle. Nyt pitäisikin saada ai-
22258: Samanaikaisesti pienten ja keskisuurten yritys-       kaan laaja-alaisempi takuutukijärjestelmä, joka
22259: ten investointihalukkuus kasvaa. Koska inves-         puuttuisi niihin ongelmiin, joita pienet yritykset
22260: toinnin reaalikorko voi olla 7-9 % inflaatio-         kohtaavat nykyisillä rahoitusmarkkinoilla. Tu-
22261: vauhdin ollessa 1,5 %, monelle yrittäjälle "oma-      kemalla täten kotimaisia investointeja luotaisiin
22262: vastuuosuus" muodostuu kuitenkin liian suurek-        useita työtilaisuuksia, samalla kun nykyaikaista
22263: si. Toisena yritysten tämän hetken ongelmana on       tuotantoteknologiaa voitaisiin ottaa käyttöön ja
22264: vakuuksien puute, mikä sekin johtuu pankkien          taloudellisen nousun edellytyksiä parantaa.
22265: tilanteesta. Lainoittajat ovat kiristäneet lainojen       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22266: vakuusvaatimuksia.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22267:     Valtion tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, jotta      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22268: nämä kaksi epäkohtaa eivät estäisi talouden           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22269: myönteistä kehitystä. Ensinnäkään pankkien ei
22270: tulisi sallia vaatia korkomarginaaleja, jotka ylit-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22271: tävät selvästi 0,5-1 %. Toiseksi kotimaisten in-             ryhtyä pienentääkseen pankkien ylisuu-
22272: vestointien edistämiseksi tarvittavien lainatakui-           ria korkomarginaaleja ja parantaakseen
22273: den valtiontukijärjestelmää tulisi kehittää.                 mahdollisuuksia valtion tuen antamiseen
22274:     Nykyinen yritysten riskirahoitus-ja tukijär-             kotimaisten investointien lainatakuille?
22275: 
22276:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1994
22277: 
22278:                                               Henrik Lax
22279:                                           1994 vp -   KK 415                                            3
22280: 
22281: 
22282: 
22283: 
22284:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22285:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ri korkotason laskeminen, missä onkin kohtuul-
22286: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lisesti onnistuttu. Toisaalta on myönnettävä, että
22287: olette 9 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-         reaalinen korkotaso on talouden tilaan nähden
22288: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      liian korkea. Erityisen huolestuttavaa on viime
22289: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laxin näin         kuukausien kehitys, kun pitkäaikaiset korot ovat
22290: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 415:              nousseet.
22291:                                                           Pitkien korkojen nousun takana on kansain-
22292:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        välisiä tekijöitä. Korkojen nousu on ollut kuiten-
22293:        ryhtyä pienentääkseen pankkien ylisuu-         kin selvästi suurinta maissa, jotka kamppailevat
22294:        ria korkomarginaaleja ja parantaakseen         suuren budjettialijäämän ja nopeasti kasvavan
22295:        mahdollisuuksia valtion tuen antamiseen        valtion velan kanssa. Hyvinä esimerkkeinä tästä
22296:        kotimaisten investointien lainatakuille?       ovat Suomi ja Ruotsi. Korkojen laskemiseksi
22297:                                                       valtiontalouden hoidossa ei olekaan varaa ottaa
22298:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           harha-askelia. Tästä syystä on erityisen tärkeää,
22299: taen seuraavaa:                                       että hallitus laatii ensi vuoden budjettiesityksen-
22300:                                                       sä hyväksymiensä menokehysten mukaiseksi.
22301:     Pankkien korkomarginaalit ovat parin viime        Kun matala reaalikorkotaso on talouden elpymi-
22302: vuoden aikana kasvaneet. Tämä ei kuitenkaan           sen kannalta avainasemassa, menokehyksessä
22303: ole pelkästään kielteinen asia. Ensinnäkin 1980-      pysymisen tärkeyttä voidaan tuskin riittävästi
22304: luvun jälkipuoliskolla korkomarginaalit laskivat      korostaa.
22305: epäluonnollisen mataliksi pankkien käydessä               On ehkä paikallaan tässä yhteydessä sanoa
22306: epätervettä kilpailua antolainausmarkkinoista.        muutama sana Ruotsin ja Suomen korkokehityk-
22307: Tällä hetkellä korkomarginaalit ovat nousseet         sestä. Jotkut tahot ovat väittäneet, että toteutetut
22308: vasta 1980-luvun puolivälissä vallinneelle tasolle    säästötoimet eivät ole laskeneet pitkiä korkoja,
22309: ja ne ovat edelleen alemmat kuin esimerkiksi          jotka ovat pysyneet samalla tasolla kuin Ruotsis-
22310: muissa Pohjoismaissa. Todettakoon, että aivan         sa, jossa säästöjä ei ole pystytty läheskään samas-
22311: viime kuukausina pankkien korkomarginaalit            sa mitassa saamaan aikaan kuin Suomessa. Täl-
22312: ovat uudestaan hieman kaventuneet.                    löin on hyvä pitää mielessä se, että meillä lama on
22313:     Korkomarginaalien nousu on ollut pankkien         ollut Ruotsia syvempi ja siitä syystä mm. työttö-
22314: kannattavuuden kohenemisen ja pankkituen tar-         myysmenojen kasvun ja verotulojen alenemisen
22315: peen pienenemisen kannalta pääosin tervetullut-       aiheuttama budjettivajeen automaattinen kasvu
22316: ta kehitystä. Samalla on tietysti selvää, että kor-   on ollut suurempaa. Toisin sanoen, jos me olisim-
22317: komarginaalien merkittävä nousu nykyisestä oli-       me noudattaneet samanlaista finanssipolitiikkaa
22318: si epätoivottavaa. Pankkien välinen terve kilpai-     kuin Ruotsi, olisi meillä nyt selvästi suurempi
22319: lu on paras keino tällaisen nousun estämiseksi.       alijäämä kuin Ruotsissa. Toinen tosiasia on se,
22320: Pankkikriisiä koskevissa päätöksissään hallitus       että mm. Suomea monipuolisemman elinkeinora-
22321: on kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että       kenteensa ansiosta Ruotsin talous ei ole ulko-
22322: tällainen kilpailutilanne säilyisi.                   maisten sijoittajien silmissä yhtä haavoittuva
22323:     Vaikka korkomarginaalien ja pankkien kan-         kuin Suomen talous. Nämä kaksi syytä selittävät
22324: nattavuuden koheneminen on ollut toivottavaa,         osaltaan sen, että Suomen pitkät korot eivät ole
22325: on selvää, ettei antolainauskorkojen nousu ole        Ruotsin korkoja alemmat.
22326:  sitä ollut. Korkeiden antolainauskorkojen syytä          Yritysten ja erityisesti pienten ja keskisuurten
22327:  täytyy kuitenkin etsiä lähinnä markkinakoroista      yritysten investointien edistämiseksi tarvittavien
22328: ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Hallituksen ta-   tukitoimien osalta on syytä palauttaa mieleen
22329: louspolitiikan eräs keskeinen tavoite on ollut juu-   muutama tosiasia. Ensinnäkin pk-sektoria on la-
22330: 4                                         1994 vp -   KK 415
22331: 
22332: man aikana monella tavalla tuettu. Pääosin toi-          Uusien lainatakuiden antaminen yrityksille ei
22333: menpiteet ovat suuntautuneet tuotannollisten in-      ole tässä vaiheessa myöskään perusteltua. Yleis-
22334: vestointien tukemiseen. Tämä onkin ollut perus-       periaatteena meillä pitäisi olla niin suoran kuin
22335: teltua, kun muistetaan, kuinka paljon palvelu-        epäsuorankin yrityksille annettavan tuen alenta-
22336: alan pääomakantaa on käyttämättömänä. Tätä            minen - ei kasvattaminen. Tämä ei kuitenkaan
22337: pääomakantaa on ajautunut pankkikriisin yh-           merkitse sitä, etteikö ns. vakuusarvo-ongelma
22338: teydessä runsaasti myös valtion hallintaan. Olisi     olisi yritysten investointien kannalta vaikea asia.
22339: kovin takaperoista lähteä nyt tukemaan lisäka-        Tältä osin pitäisi kääntyä kuitenkin pankkien-
22340: pasiteetin rakentamista veronmaksajien rahoilla.      ei valtiovallan- suuntaan. Pankit saattavat nyt
22341:     Hallituksen viimeisin toimenpide pienten ja       todellakin panna liikaa painoa vakuuksille,jotka
22342: keskisuurten yritysten tuotannollisten investoin-     ovat jo aikaisemminkin osoittautuneet huonoksi
22343: tien tukemiseksi sai lainvoiman kesäkuun 10.          lainanhoitokyvyn mittariksi. Jos pankit vaativat
22344: päivänä. Tuolloin vahvistettiin laki teollisten in-   kohtuuttomia vakuuksia, on se omiaan hidasta-
22345: vestointien väliaikaisesta 7 prosentin investointi-   maan ja vaimentamaan talouden elpymistä. El-
22346: tuesta. Investointitukea maksetaan pk-yrityksel-      pyminen ja suotuisa talouskasvu ovat kuitenkin
22347: le, joka vuonna 1994 rakentaa teollisuusraken-        myös pankkien kannattavuuden paranemisen
22348: nuksen tai hankkii uusia koneita tai laitteita.       ehtona.
22349: 
22350:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1994
22351: 
22352:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
22353:                                          1994 vp -   KK 415                                            5
22354: 
22355: 
22356: 
22357: 
22358:                                        Tili Riksdagens Talman
22359:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     regeringens ekonomiska politik har uttryckligen
22360: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      varit att sänka räntenivån, och i detta har man
22361: 9 juni 1994 till vederhörande medlem av statsrå-     också lyckats jämförelsevis väl. Å andra sidan
22362: det översänt följande av riksdagsman Lax under-      hör det medges att realräntenivån är alltför hög i
22363: tecknade spörsmål nr 415:                            relation tili den ekonomiska situationen. Speci-
22364:                                                      ellt oroväckande är att de långa räntoroa har
22365:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       stigit under de senaste månaderoa.
22366:        ta för att få ner hankeroas överstora            De långa räntoroa har stigit till följd av inter-
22367:        räntemarginaler och för att möjligheter-      nationella faktorer. Avgjort mest har räntoroa
22368:        na till statligt stöd för lånegarantier för   dock stigit i Iänder som hrottas med ett stort
22369:        inhemska investeringar förhättras?            hudgetunderskott och snahht accelererande
22370:                                                      statsskuld. Typiska exempel är Finland och
22371:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Sverige. När det gäller att sänka räntoroa finns
22372: anföra följande:                                     det ahsolut inte råd att göra några misstag inom
22373:                                                      statsekonomin. Därför är det speciellt viktigt att
22374:     Bankeroas räntemarginaler har ökat under de      regeringen uppgör sin hudgetproposition för
22375: två senaste åren. Detta är dock inte enhart en       nästa år inom de utgiftsramar som regeringen
22376: negativ företeelse. För det första sjönk räntemar-   själv godkänt. Eftersom en låg realräntenivå är
22377: ginaleroa till en onaturligt låg nivå under senare   avgörande med tanke på den ekonomiska åter-
22378: delen av 1980-talet, när hankeroa hedrev en          hämtningen, kan hetydelsen av att ekonomin
22379: osund konkurrens om utlåningsmarknaden. För          hålls inom utgiftsramaroa knappast hetonas allt-
22380: närvarande har räntemarginaleroa endast ökat         förmycket.
22381: till den nivå som var rådande i mitten av 1980-          Det är kanske på sin plats att i detta samman-
22382: talet; hos oss är de dessutom alltjämt lägre än      hang kort kommentera ränteutvecklingen i
22383: t.ex. i de andra nordiska länderoa. Likaså hör det   Sverige och Finland. På vissa håll har det hävdats
22384: konstateras att hankeroas räntemarginaler un-        att sparåtgärderoa hos oss inte har haft sänkande
22385: der de allra senaste månaderoa på nytt har mins-     effekt på de långa räntoroa; dessa har legat kvar
22386: kat något.                                           på samma nivå som i Sverige, där man inte lyck-
22387:     Med tanke på en förhättrad lönsamhet för         ats åstadkomma hesparingar som ens närmelse-
22388: hankeroas del och ett minskat hehov av hankstöd      vis når upp till motsvarande nivå som hos oss.
22389: har de ökade räntemarginaleroa innehurit en i        Samtidigt hör vi dra oss tili minnes att recessio-
22390: huvudsak välkommen utveckling. Samtidigt är          nen har drahhat oss värre än Sverige, varför hl.a.
22391: det givetvis klart att en hetydande ökning av        arhetslöshetsutgifteroa och den automatiska ök-
22392:  räntemarginaleroa inte är önskvärd. En sund         ningen av hudgetunderskottet till följd av lägre
22393: konkurrens mellan hankeroa är den hästa meto-        skatteintäkter har ökat i högre grad. Eller med
22394:  den för undvikande av en sådan ökning. 1 de         andra ord: om vi hade tillämpat samma typ av
22395:  heslut som regeringen fattat med anledning av       finanspolitik som Sverige, hade vårt underskott i
22396:  hankkrisen har särskilt avseende fåsts vid att      dag varit mycket större än Sveriges. Ett annat
22397:  konkurrenssituationen hör hihehållas.               faktum är att Sverige tack vare sin mångsidigare
22398:     Ä ven om det har varit önskvärt att räntemar-    näringsstruktur i utländska investerares ögon
22399:  ginaleroa och hankeroas lömsamhet ökar, är det      inte har en lika sårhar ekonomi som Finland.
22400:  klart att höjningen av utlåningsräntoroa inte       Dessa två orsaker hidrar tili att förklara varför de
22401:  uppfattas som något positivt. Orsaken till de       långa räntoroa i Finland inte är lägre än motsva-
22402:  höga utlåningsräntoroa står dock att söka när-      rande räntor i Sverige.
22403:  mast i marknadsräntoroa och hakgrundsfakto-             Vad heträffar stödåtgärder som hehövs för
22404:  reroa till dessa. Ett av de centrala målen för      främjande av framför allt de små och medelstora
22405: 6                                         1994 vp -    KK 415
22406: 
22407: företagens investeringar är det skäl att återkalla         I det här skedet är det inte heller motiverat att
22408: vissa fakta i minnet. F ör det första har de små och   bevilja företagen nya lånegarantier. Vårt generel-
22409: medelstora företagen under recessionen fått oli-       la rättesnöre bör vara att sänka, inte öka, både de
22410: ka typer av understöd. Insatserna har främst gällt     direkta och indirekta stöden tili företagen. Detta
22411: stöd för produktiv investering. Detta har varit        innebär dock inte att frågan om de s.k. säkerhets-
22412: motiverat mot bakgrunden av hur stor del av            värdena inte skulle uppfattas som problematisk
22413: kapitaltillgångarna som är outnyttjade inom ser-       med tanke på företagens investeringar. I det fallet
22414: vicesektorn. I samband med bankkrisen har en           borde man dock vända sig tili bankerna och inte
22415: stor del av dessa tillgångar även kommit i statens     tili statsmakten. Det är helt tänkbart att banker-
22416: besittning. Det vore helt befångt att med skatte-      na för närvarande fåster alltför stort avseende vid
22417: betalarnas pengar nu bötja gynna en utvidgad           säkerheterna, vilka ju redan tidigare visat sig vara
22418: tilläggskapacitet.                                     dåliga mätare på låneskötselförmågan. Om ban-
22419:     Regeringens senaste åtgärd i syfte att stödja de   kerna kräver oskäliga säkerheter, bidrar detta tili
22420: små och medelstora företagens produktiva inve-         att fördröja och dämpa den ekonomiska åter-
22421: steringar vann laga kraft den 10 juni, då en lag om    hämtningen. En återhämtning och en gynnsam
22422: temporärt investeringsstöd på 7 % för industriin-      ekonomisk tillväxt är dock ett villkor för att
22423: vesteringar stadfåstes. Investeringsstöd betalas       också bankernas lönsamhet skall kunna förbätt-
22424: tili små och medelstora företag som under år           ras.
22425: 1994 bygger en industribyggnad eller anskaffar
22426: nya maskiner eller anordningar.
22427: 
22428:      Helsingforsden 22 juni 1994
22429: 
22430:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
22431:                                                   1994rd
22432: 
22433: Skriftligt spörsmål416
22434: 
22435: 
22436: 
22437: 
22438:                                     Lax: Om pro blem med utkomstskyddet för arbetslösa då en arbets-
22439:                                        lös startar eget företag
22440: 
22441: 
22442:                                           Tili Riksdagens Talman
22443: 
22444:    En anställd person som blivit arbetslös och vill     den här situationen. T .ex. kunde en sex månaders
22445: bli företagare går miste om sin inkomstbundna           övergångsperiod tillåtas vid startande av ett före-
22446: arbetslöshetsersättning om han grundar ett före-        tag utan att arbetslöshetsskyddet rörs.
22447: tag och inleder affårsverksamhet. Det har visat            Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
22448: sig att detta leder till att tröskeln att lämna en      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
22449: tryggad utkomst för en osäker företagarbana i           ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
22450: många fall blir för hög. Man har skjutit upp            följande spörsmål:
22451: grundandet av ett eget företag tills arbetslöshets-
22452: skyddet har försämrats. Detta är inte ett sunt                    Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-
22453: fenomen. Om någon vill inleda företagarkarriä-                 ta för att råda bot på problemet med
22454: ren och hålla kvar utkomsten, måste det ske på                 inkomstbunden arbetslöshetsersättning
22455: olaglig väg. Åtgärder borde vidtas för att rätta till          då en arbetslös startar eget företag?
22456: 
22457:      Helsingforsden 9 juni 1994
22458: 
22459:                                                 Henrik Lax
22460: 
22461: 
22462: 
22463: 
22464: 2400321
22465: 2                                        1994 vp -   KK 416
22466: 
22467: Kirjallinen kysymys 416                                                                     Suomennos
22468: 
22469: 
22470: 
22471: 
22472:                                   Lax: Työttömyysturvan ongelmista työttömän ryhtyessä yrittä-
22473:                                       jäksi
22474: 
22475: 
22476:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22477: 
22478:    Työttömäksi joutunut työntekijä, joka haluaa      toimenpiteisiin. Esimerkiksi voitaisiin sallia kuu-
22479: ryhtyä yrittäjäksi, menettää ansiosidonnaisen        den kuukauden siirtymäkausi yrityksen perusta-
22480: työttömyyskorvauksensa, jos hän perustaa yri-        misessa puuttumatta työttömyysturvaan.
22481: tyksen ja käynnistää liiketoiminnan. On käynyt          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22482: ilmi, että tämä korottaa monissa tapauksissa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22483: kynnyksen liian korkeaksi siihen, että turvatusta    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22484: toimeentulosta lähdettäisiin epävarmalle yrittä-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22485: jän uralle. Oman yrityksen perustamista on ly-
22486: kätty siihen asti, että työttömyysturva on heiken-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22487: tynyt. Tämä on epäterve ilmiö. Jos henkilö ha-              ryhtyä ansiosidonnaisen työttömyystur-
22488: luaa aloittaa yrittäjän uran ja säilyttää toimeen-          van ongelmien korjaamiseksi työttömän
22489: tulonsa, sen täytyy tapahtua laittomasti. Tilan-            ryhtyessä yrittäjäksi?
22490: teen korjaamiseksi olisi ryhdyttävä tarpeellisiin
22491: 
22492:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1994
22493: 
22494:                                               Henrik Lax
22495:                                        1994 vp -   KK 416                                           3
22496: 
22497: 
22498: 
22499: 
22500:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22501:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     katyöstä siirtynyt yrittäjäksi ja joutunut työttö-
22502: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      mäksi korkeintaan 18 kuukautta kestäneen yri-
22503: olette 9 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-      tystoiminnan jälkeen, päiväraha määritellään
22504: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   aiemman palkkatyön perusteella.
22505: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laxin näin         Palkansaajana työssäoloehdon täyttänyt hen-
22506: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 416:           kilö voi siten saada aiemman palkkatyön perus-
22507:                                                    teella määräytyvää ansiopäivärahaa, jos hän on
22508:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      työllistynyt yrittäjänä enintään 18 kuukauden
22509:        ryhtyä ansiosidonnaisen työttömyystur-      ajan. Asetusta sovelletaan henkilöön, joka on
22510:        van ongelmien korjaamiseksi työttömän       aloittanut yritystoiminnan asetuksen tultua voi-
22511:        ryhtyessä yrittäjäksi?                      maan eli 1.1.1994 jälkeen.
22512:                                                       Sosiaali- ja terveysministeriön asettama yrit-
22513:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       täjien ansioturvatyöryhmä esitti, että palkansaa-
22514: vasti seuraavaa:                                   jasta yrittäjäksi siirtynyt henkilö voisi lukea hy-
22515:                                                    väkseen palkansaajakassan jäsenyyttä ja työssä-
22516:   Kuluvan vuoden alusta ansioon suhteutetun        oloehtoa siten, että toimittuaan 1,5 vuotta yrittä-
22517: päivärahan perusteena olevan palkan määrittä-      jänä hänellä olisi mahdollisuus täyttää yrittäjän
22518: misestä annettua asetusta muutettiin siten, että   työssäoloehto. Tällöin palkansaajasta yrittäjäksi
22519: päivärahaa ei määritellä uudelleen, jos henkilö    siirtyneellä henkilöllä olisi aukoton ansiosidon-
22520: on edellisen työttömyysjakson päättymisen jäl-     nainen työttömyysturva. Parhaillaan on valmis-
22521: keen työllistynyt yritystoiminnassa korkeintaan    teltavana yrittäjien ansioturvaa koskeva halli-
22522: 18 kuukauden ajan. Jos henkilö on suoraan palk-    tuksen esitys työryhmän esitysten pohjalta.
22523: 
22524:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1994
22525:                                                                         Ministeri Elisabeth Rehn
22526: 4                                        1994 vp -   KK 416
22527: 
22528: 
22529: 
22530: 
22531:                                        Till Riksdagens Talman
22532: 
22533:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        En person som i egenskap av löntagare upp-
22534: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      fyllt arbetsvillkoret kan därför få dagpenning
22535: 9 juni 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-     avvägd enligt förtjänsten så att denna dagpen-
22536: det översänt följande av riksdagsman Lax under-      ning är baserad på det tidigare lönearbetet, om
22537: tecknade spörsmål nr 416:                            han varit företagare i högst 18 månader. Förord-
22538:                                                      ningen tiliämpas på personer som inlett företags-
22539:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-      verksamhet efter det att förordningen trädde i
22540:        ta för att råda bot på problemet med          kraft, dvs. efter 1.1.1994.
22541:        inkomstbunden arbetslöshetsersättning            Social- och hälsovårdsministeriet har tilisatt
22542:        då en arbetslös startar eget företag?         en arbetsgrupp för att utreda företagamas för-
22543:                                                      tjänstskydd, och gruppen har föreslagit att en
22544:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        person som övergått från att vara löntagare tili
22545: anföra följande:                                     att vara företagare skulle kunna räkna sig tili
22546:                                                      godo medlemskap i löntagarkassa och uppfyllan-
22547:    I böijan av detta år ändrades förordningen om     det av arbetsvilikoret på så vis att han efter att ha
22548: fastställande av lön som läggs tili grund för dag-   varit företagare i 1,5 år skulle kunna uppfylla
22549: penning avvägd enligt förtjänsten så att dagpen-     företagararbetsvillkoret. Därmed skulle en per-
22550: ningen inte bestäms på nytt om personeo i fråga      son som blivit företagare efter att ha varit lönta-
22551: efter utgången av föregående arbetslöshetsperiod     gare ha ett sammanhängande, förtjänstbundet
22552: har varit företagare i högst 18 månader. Om en       arbetslöshetsskydd. Som bäst bereds på basis av
22553: person har övergått direkt från lönearbete tili      arbetsgruppens förslag en regeringsproposition
22554: företagsverksamhet och blivit arbetslös efter att    om förtjänstskydd för företagare.
22555: ha varit företagare i högst 18 månader, bestäms
22556: dagpenningen på basis av det tidigare lönearbe-
22557: tet.
22558: 
22559:      Helsingforsden 29 juni 1994
22560: 
22561:                                                                             Minister Elisabeth Rehn
22562:                                              1994 vp
22563: 
22564: Kirjallinen kysymys 417
22565: 
22566: 
22567: 
22568: 
22569:                                  Laakkonen: Neste Oy:n tytäryhtiöiden kilpailuasemasta
22570: 
22571: 
22572: 
22573:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
22574: 
22575:    Kilpailu asiakkaista on bensiinikauppiaitten    vuodessa noin 20 000 litraa ja huoltoasema lähes
22576: kesken tunnetusti kovaa. Pienet myyntipalkkiot     1 000 000 litraa. Yleisen käsityksen mukaan
22577: heikentävät edelleen toimeentuloedellytyksiä.      enemmän myyvän pitäisi saada polttoaine hal-
22578: Saamani tiedon mukaan komissiokauppiaat            vemmalla kuin vähemmän myyvän. Näin suuren
22579: ovat huomattavasti paremmassa asemassa kuin        kilpailuedun antaminen veneaseman pitäjälle
22580: oman huoltoaseman omistavat. Kertoman mu-          vääristää kilpailua. Bensiinikauppiaan mukaan
22581: kaan esim. Pohjois-Karjalassa komissiokaup-        asiakkaille on vaikeaa selitellä, miksi huoltoase-
22582: pias saa 95-oktaanisen polttoaineen hintaan        maila on polttoaineen hinta korkeampi kuin ve-
22583: 4,13 p/1, kun itsenäinen kauppias joutuu maksa-    neasemalla.
22584: maan 4,3689 p/1. Siitä huolimatta komissiokaup-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22585: piaana ei ole polttoaineen varastokuluja, ei ka-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22586: luston ja kiinteistön hoitokuluja eikä vuokrame-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22587: noja.                                              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22588:    Tiukkaa kilpailutilannetta pahentaa edelleen
22589: Neste Kide Oy:n ja Neste Yrityspalvelu Oy:n                 Onko Hallitus tietoinen siitä, miten
22590: aloittama kilpailua vääristävä toiminta. Erään            valtion omistama Neste tytäryhtiöidensä
22591: bensiinikauppiaan tietoon on tullut, että Neste           kautta vääristää voimakkaasti polttoai-
22592: Yrityspalvelu Oy myy paikalliselle veneasemalle           nekaupan kilpailua, ja
22593: polttoainelitran 15 p halvemmalla kuin Neste                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22594: Kide Oy myy huoltoasemayrittäjälle. Kuitenkin             ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
22595: myyntimäärissä on huima ero: veneasema myy
22596: 
22597:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1994
22598:                                         Pirkko Laakkonen
22599: 
22600: 
22601: 
22602: 
22603:  2400321
22604: 2                                         1994 vp -       KK 417
22605: 
22606: 
22607: 
22608: 
22609:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22610:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           mainituista yhtiöistä Neste Kide Oy on merkittä-
22611: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            västi panostanut huoltoasemaketjuihinsa kuulu-
22612: olette 20 päivänä toukokuuta 1994 päivätyn kir-          viin myyntipisteisiin. Näiden panostusten kus-
22613: jeenne n:o 1101 ohella toimittanut valtioneuvos-         tannukset joudutaan sisällyttämään polttones-
22614: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja              teiden toimitushintoihin. Neste Yrityspalvelu
22615: Laakkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             Oy:n asiakkaat puolestaan vastaavat itse poltto-
22616: sen n:o 417:                                             aineiden varastointiin ja jatkokäsittelyyn liitty-
22617:                                                          vistä kustannuksista, mikä vaikuttaa myös niille
22618:          Onko Hallitus tietoinen siitä, miten            tapahtuvien toimitusten hintoihin.
22619:        valtion omistama Neste tytäryhtiöidensä              Komissiokauppa poikkeaa luonteeltaan ta-
22620:        kautta vääristää voimakkaasti polttoai-           vanomaisesta polttoainekaupasta. Komissio-
22621:        nekaupan kilpailua, ja                            kaupassa öljy-yhtiö omistaa myytävät polttones-
22622:           mihin toimenpiteisiin Hallitus .aikoo          teet ja kantaa kaupan riskin ja saa siitä koko
22623:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?                   myyntituoton. Kauppiaalle maksetaan kaupan
22624:                                                          hoidosta komissiopalkkio. Siten komissiokaup-
22625:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             paperiaatteella toimivalla aseman osalta ei ole
22626: vasti seuraavaa:                                         oikein verrata polttoaineen laskennallista perus-
22627:                                                          hintaa itsenäiseltä huoltoasemayrittäjältä perit-
22628:    Kilpailu maamme nestemäisten polttoainei-             tävään myyntihintaan.
22629: den markkinoilla on nykyisin vapaata. Neste                 Vahvan markkina-asemansa vuoksi Neste Oy
22630: Oy:n markkinointiyhtiöiden bensiinin myynnin             ja sen markkinointiyhtiöt ovat koko ajan kilpai-
22631: markkinaosuus oli vuonna 1993 yhteensä                   luviranomaisten seurannassa. Kilpailuvirasto on
22632: 36,7 %. Markkinointiyhtiöistä Neste Kide Oy              vastikään laatinut selvityksen huoltoasemaket-
22633: vastaa myynnistä huoltoasemille ja Neste Yritys-         jujen kilpailuolosuhteista ja näiden ketjujen ja
22634: palvelu Oy teollisuudelle ja muulle yritystoimin-        öljy-yhtiöiden välisistä suhteista. Selvityksessä
22635: nalle sekä joillekin yrityksille, jotka harjoittavat     on tullut esille tiettyjä epäkohtia, joihin kilpailu-
22636: pienimuotoista polttonesteiden jälleenmyyntiä.           virastolla on tarkoitus puuttua vielä tämän vuo-
22637: Nesteen markkinointiyhtiöt-kuten myös nii-               den aikana kilpailuneuvostossa vireillä olleen
22638: den kilpailijat - pyrkivät mahdollisimman hy-            Nesteen tukkumyyntihintoja koskevan asian
22639: vään taloudelliseen tulokseen ja noudattavat täl-        saatua vastikään ratkaisun. Omistajavalvonnan
22640: löin kukin omaa hinnoittelupolitiikkaansa kil-           puitteissa valtio puolestaan pyrkii siihen, että
22641: pailua koskevien säännösten ja normien mukai-            Neste Oy ja sen tytäryhtiöt toimivat mahdolli-
22642: sesti.                                                   simman tehokkaasti, taloudellisesti ja tasapuoli-
22643:    Kansanedustaja Laakkosen kysymyksessä                 sesti.
22644: 
22645:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1994
22646: 
22647:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
22648:                                          1994 vp -     KK 417                                            3
22649: 
22650: 
22651: 
22652: 
22653:                                        Tili Riksdagens Talman
22654: 
22655:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       för dessa satsningar tvingas bolaget att inkludera
22656: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 1101       i leveransprisema på bränslet. Neste Kide Oy:s
22657: av den 20 maj 1994 till vederbörande medlem av         kunder å sin sida ansvarar själva för de kostnader
22658: statsrådet översänt följande av riksdagsman            som uppstår i samband med lagringen och hante-
22659: Laakkonen undertecknade spörsmål nr 417:               ringen av bränslet, vilket också inverkar på priset
22660:                                                        på det bränsle som levereras till dem.
22661:           Är Regeringen medveten om att det               Kommissionshandel avviker till sin natur från
22662:        statsägda bolaget Neste via sina dotter-        den sedvanliga handeln med bränsle. Vid kom-
22663:        bolag starkt snedvrider konkurrensen            missionshandel äger oljebolaget det bränsle som
22664:        inom bränslehandeln, och                        skall säljas, svarar för den risk som handeln med-
22665:           vilka åtgärder tänker Regeringen vidta       för och får alla försäljningsintäkter. Handlanden
22666:        för att ställa sakema till rätta?               erhåller ett kommissionsarvode för att han sköter
22667:                                                        själva försäljningen. Därför är det inte riktigt att
22668:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          jämföra det kalkylmässiga grundpris vilket en
22669: anföra följande:                                       servicestationsägare som fungerar enligt kom-
22670:                                                        missionshandelsprincipen betalar för bränslet
22671:    Det råder nuförtiden fri konkurrens på mark-        med det försäljningspris vilket en självständig
22672: naden för det flytande bränslet i Finland. År 1993     servicestationsägare får betala.
22673: var Neste Oy:s och dess marknadsföringsbolags             På grund av sin starka ställning på bränsle-
22674: marknadsandel 36,7 %. Av marknadsföringsbo-            marknaden står Neste Kide Oy med sina mark-
22675: lagen ansvarar Neste Kide Oy för bränsleförsälj-       nadsföringsbolag under konkurrensmyndighe-
22676: ningen till servicestationema och Neste Yri-           ternas ständiga uppsikt. Konkurrensverket har
22677: tyspalvelu Oy för försäljningen tili industrin och     nyligen gjort en utredning om konkurrensförhål-
22678: den övriga företagsbranschen samt till vissa fir-      landena mellan olika servicestationskedjor samt
22679: mor som bedriver återförsäljning av flytande           förhållandena mellan dessa och oljebolagen. Un-
22680: bränsle i liten skala. Marknadsföringsbolagen          der utredningens gång har vissa missförhållan-
22681: inom Neste Oy -liksom också deras konkurren-           den uppdagats, i vilka konkurrensverket har för
22682: ter - strävar efter att nå ett så bra ekonomiskt       avsikt att ingripa ännu under årets lopp nu när
22683: resultat som möjligt och följer därvid sin egen        frågan om Nestes partipriser på bränsle, som var
22684: prissättningspolitik inom ramen för gällande           anhängig vid konkurrensrådet, har blivit av-
22685: stadganden och normer om konkurrensen.                 gjord. Inom ramen för ägartillsyn strävar staten
22686:     Av de bolag som nämns i riksdagsman Laak-          efter att Neste Oy och dess dotterbolag skall
22687: konens spörsmål har Neste Kide Oy gjort bety-          fungera så effektivt, ekonomiskt och opartiskt
22688: dande satsningar på de försäljningsställen som         som möjligt.
22689: tillhör dess servicestationskedjor. Kostnadema
22690: 
22691:      Helsingforsden 30 juni 1994
22692: 
22693:                                                      Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
22694:                                                   1994vp
22695: 
22696: Kirjallinen kysymys 418
22697: 
22698: 
22699: 
22700: 
22701:                                     Laaksonen: Valtion työllistämispalvelukokeilun jatkamisesta Poris-
22702:                                        sa ja Ulvilassa
22703: 
22704: 
22705:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
22706:    Porin ja Ulvilan työvoimatoimistojen alueella        listäminen vaikeutuu ja samalla erilainen mm.
22707: on vuodesta 1991 ollut käytössä valtion työllistä-      laitoshoitoa korvaava tuki- ja hoitotyö sekä ur-
22708: mispalvelu,jonka avulla on määräaikaisesti työl-        heiluseurojen työ kärsii.
22709: listetty yhdistyksiin jo yli 900 pitkäaikaistyötön-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22710: tä. Sijoituskohteina ovat etusijalla olleet hoito- ja   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22711: hoivatyötä tekevät yhdistykset, urheiluseurat ja        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22712: mm. työttömien yhdistykset. Kokemukset ovat             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22713: olleet hyvin myönteisiä.
22714:     Työllistämispalvelu on perustunut asetuk-                    Aikooko Hallitus jatkaa työllistämis-
22715: seen,joka on voimassa kuluvan vuoden loppuun.                  palvelua koskevan asetuksen voimassa-
22716: Jos toiminta loppuu, pitkäaikaistyöttömien työl-               oloaikaa?
22717: 
22718:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1994
22719: 
22720:                                              Timo Laaksonen
22721: 
22722: 
22723: 
22724: 
22725: 240032]
22726: 2                                        1994 vp -   KK 418
22727: 
22728: 
22729: 
22730: 
22731:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22732: 
22733:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      leen jatkamaan, vaikka henkilökohtaiseen työn
22734: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        oikeuteen perustunut valtion ja kuntien työllistä-
22735: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     misvelvollisuus poistettiinkin työllisyyslaista
22736: le jäsenelle kansanedustaja Timo Laaksosen näin      vuoden 1993 alusta lukien. Samalla työllistämis-
22737: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 418:             palvelujärjestelmä laajennettiin säädöstasollakin
22738:                                                      koskemaan myös kuntia työllistämispalvelun
22739:           Aikooko Hallitus jatkaa työllistämis-      järjestäjinä.
22740:        palvelua koskevan asetuksen voimassa-            Työllistämispalvelusta työllistämistoimenpi-
22741:        oloaikaa?                                     teenä saadut kokemukset tullaan ennen työllistä-
22742:                                                      mistukijärjestelmän uudistamista arvioimaan
22743:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         edellä mainitun selvitysmiehen keräämien koke-
22744: vasti seuraavaa:                                     musten perusteella. Alustavasti voidaan kuiten-
22745:                                                      kin jo tässä vaiheessa sanoa, että työllistämispal-
22746:     Työllistämispalvelua koskevat säännökset si-     velusta saadut kokemukset ovat sekä myönteisiä
22747: sältyvät nykyisin työllisyysasetuksen 26 §:ään,      että myös kielteisiä. Nimenomaan työvoimatoi-
22748: joka on voimassa määräaikaisena siten, että työl-    mistojen toimesta hoidettu valtion työllistämis-
22749: listämispalvelua koskevia päätöksiä voidaan teh-     palvelu on joissakin työvoimatoimistoissa koettu
22750: dä vuoden 1994loppuun asti. Työllistämispalve-       työvoimatoimiston normaalia toimintaa liialli-
22751: lu on osa nykyistä työllistämistukijärjestelmää,     sesti rasittavaksi toimenpiteeksi. Työvoimatoi-
22752: jota kokonaisuudessaan parhaillaan selvittää         miston toimiessa työnantajana on myös työnan-
22753: työministeriön tätä tehtävää suorittamaan mää-       tajan vastuukysymykset koettu työvoimatoimis-
22754: räämä erityinen selvitysmies. Selvitysmiehelle       toissa muutenkin kovassa työpaineessa ylimää-
22755: tehtävänsä suorittamiseen asetettu määräaika         räisiksi rasitteiksi. Toisaalta työllistämispalvelua
22756: päättyy kuluvan vuoden heinäkuun lopussa ja          on pidetty mielekkäänä pitkäaikaistyöttömyy-
22757: selvitystyö on toistaiseksi edennyt siten, että se   den katkaisukeinona niissä tapauksissa, joissa
22758: voidaan saattaa loppuun määräaikaan mennes-          muita työllistämisvaihtoehtoja ei ole ollut käy-
22759: sä. Tämän jälkeen on tarkoituksena valmistella       tettävissä.
22760: tarvittavat säännösmuutokset siten, että uudis-          Työllistämispalvelun mahdollinen jatkami-
22761: tettu työllistämistukijärjestelmä voidaan ottaa      nen on edellä olevan mukaisesti riippuvainen
22762: käyttöön viimeistään vuoden 1995 alusta lukien.      siitä, millaiseksi työllistämistukijärjestelmä ko-
22763:     Työllistämispalvelu jouduttiin aikanaan otta-    konaisuudessaan tulee muodostumaan. Kos-
22764: maan käyttöön yhtenä työllistämiskeinona, jon-       ka työllistämispalvelu käyttökelpoisuudestaan
22765: ka avulla valtio saattoi omalta osaltaan hoitaa      huolimatta on nykyisinkin vasta viimesijainen
22766: sille työllisyyslain silloisten säännösten mukaan    keino pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseen,
22767: kuuluneen työllistämisvelvoitteen. Kysymykses-       tulee tämän toimenpiteen mahdollinen jatkami-
22768: sä oli siis jo lähtökohtaisesti poikkeuksellinen     nen kysymykseen vain, mikäli muita pitkäaikais-
22769: järjestely,jota ei ollut tarkoitus muodostaa pysy-   työttömyyden katkaisemiseen soveltuvia työllis-
22770: väksi työllistämistoimenpiteeksi. Vaikeassa työl-    tämistoimenpiteitä ei uudistetussakaan työllistä-
22771: lisyystilanteessa työllistämispalvelua jouduttiin    mistukijärjestelmässä ole käytettävissä.
22772: yhtenä työllistämistoimenpiteenä kuitenkin edel-
22773: 
22774:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
22775: 
22776:                                                                         Työministeri Ilkka Kanerva
22777:                                          1994 vp -   KK 418                                            3
22778: 
22779: 
22780: 
22781: 
22782:                                        Tili Riksdagens Talman
22783: 
22784:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     vicen som en sysselsättande åtgärd, även om sta-
22785: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       tens och kommunernas sysselsättningsskyldig-
22786: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     het, som bygger på individens rätt till arbete,
22787: man Timo Laaksonen undertecknade spörsmål            utgick ur sysselsättningslagen från början av år
22788: nr418:                                               1993. Samtidigt utvidgades systemet med syssel-
22789:                                                      sättningsservice till att gälla kommuner så att
22790:           Ämnar Regeringen förlänga giltighets-      även dessa anordnar sysselsättningsservice.
22791:        tiden fOr den förordning som gäller sys-          Innan systemet med sysselsättningsstöd skall
22792:        selsättningsservice?                          revideras kommer de erfarenheter man fått av
22793:                                                      sysselsättningsservice som sysselsättande åtgärd
22794:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att bedömas mot bakgrunden av de erfarenheter
22795: anföra följande:                                     utredningsmannen samlat in. Preliminärt kan
22796:                                                      man dock redan nu säga att man fått såväl posi-
22797:    Stadgandena om sysselsättningsservice ingår       tiva som negativa erfarenheter av sysselsättnings-
22798: nu i 26 § sysselsättningsförordningen som gäller     servicen. I synnerhet statens sysselsättningsservi-
22799: för viss, vilket innebär att beslut om sysselsätt-   ce, som sköts av arbetskraftsbyråerna, har av en
22800: ningsservice kan fattas fram tili utgången av år     del arbetskraftsbyråer upplevts som en åtgärd
22801: 1994. Sysselsättningsservicen ingår som ett led i    som anstränger byråns normala verksamhet. Då
22802: det nuvarande systemet med sysselsättningsstöd,      arbetskraftsbyråerna fungerar som arbetsgivare
22803: som i sin helhet håller på att ses över av en        har också arbetsgivarens ansvarsfrågor ansetts
22804: särskild utredningsman som ministeriet förord-       vara en extra belastning i en situation där arbets-
22805: nat tili detta uppdrag. Den tid som utrednings-      kraftsbyrån även annars arbetar under en hård
22806: mannen fått för sitt uppdrag löper ut i slutet av    arbetsbörda. Å andra sidan har sysselsättnings-
22807: juli innevarande år och utredningsarbetet har        servicen betraktats som en meningsfull metod för
22808: hittills framskridit så, att arbetet kan slutföras   avbrytande av långtidsarbetslösheten i de fall där
22809: inom den utsatta tiden. Härefter skall nödvändi-     man inte haft tillgång till andra sysselsättningsal-
22810: ga stadgeändringar beredas så, att det nya syste-    temativ.
22811: met med sysselsättningsstöd kan tas i bruk senast        I enlighet med det ovan anförda beror eventu-
22812: i början av år 1995.                                 ell fortsatt användning av sysselsättningsservicen
22813:     I tiderna nödgades man införa sysselsättnings-   på hurudant systemet med sysselsättningstöd
22814: service som en sysselsättningsmetod, med vars        som helhet kommer att bli. Trots sin ändamåls-
22815: hjälp staten kunde sköta den sysselsättningsskyl-    enlighet är sysselsättningsservicen i sin nuvaran-
22816: dighet som enligt de dåvarande stadgandena i         de form endast en sistahandsutväg för avbrytan-
22817:  sysselsättningslagen tillkom staten. Redan från     de av långtidsarbetslösheten, varför en fortsatt
22818:  början var det fråga om ett exceptionellt arran-    användning av denna åtgärd kommer i fråga
22819:  gemang som inte var avsett att bli någon bestå-     endast, om inte heller det reviderade systemet
22820:  ende sysselsättningsåtgärd. Eftersom sysselsätt-    med sysselsättningsstöd kommer att erbjuda an-
22821:  ningsläget var svårt var man emellertid tvungen     dra lämpliga sysselsättningsåtgärder för avbry-
22822:  att fortsätta med att använda sysselsättningsser-   tande av långtidsarbetslösheten.
22823: 
22824:      Helsingforsden 23 juni 1994
22825: 
22826:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
22827:                                                 1994vp
22828: 
22829: Kirjallinen kysymys 419
22830: 
22831: 
22832: 
22833: 
22834:                                    Perho-Santala ym.: Sosiaalityöntekijöiden virkojen jättämisestä
22835:                                       täyttämättä taloudellisista syistä
22836: 
22837: 
22838:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22839:     Kunnat ovat vastuussa siitä, että vaativaa so-    vaa osaamista muualla sosiaalitoimessa olisi ole-
22840: siaalityötä, mm. lastensuojelutehtäviä kunnissa       massa tai sosiaalityöntekijöiden olisi sitä mah-
22841: hoitavat pätevät sosiaalityöntekijät Nykyään          dollista hankkia.
22842: kunnat rikkovat tätä vastuutaan räikeästi. Sosi-         Täydennyskoulutus- ja työnohjausmäärära-
22843: aalityöntekijöiden määrää on vähennetty, vaik-        hat on supistettu minimiin. Osa neuvoloiden per-
22844: ka työ on laman vuoksi runsaasti lisääntynyt          heongelmien käsittelyyn erikoistuneista sosiaali-
22845: mm. toimeentulotukiasioissa, lastensuojelussa ja      työntekijöistä on irtisanottu. Jos he pyrkivät
22846: päihdehuollossa. Kelpoisuusvaatimuksia ei nou-        hyödyntämään ammattitaitonsa myymällä pal-
22847: dateta ja tehtävien hoitoon käytetään lyhyitä         velujaan yksityisesti, he ovat velvollisia maksa-
22848: määräaikaisia työsuhteita. Muun muassa Sosi-          maan arvonlisäveroa, toisin kuin vastaavia pal-
22849: aalityöntekijöiden liitto on esittänyt tilanteen      veluja myyvät psykologit, sairaanhoitajat ja lää-
22850: johdosta vakavan huolestumisensa.                     kärit.
22851:     Epäpätevien henkilöiden käyttäminen sosiaa-          Edellä olevan perusteella ja :valtiopäiväjärjes-
22852: lityöntekijöiden tehtävissä on vakava epäkohta,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22853: johon sosiaali- ja terveysministeriön tulisi puut-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22854: tua. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22855: 23.3.1994 toimikunnan selvittämään lapsen ase-
22856: maan liittyvän oikeudellisen päätöksenteon on-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22857:  gelmia. Toimikuntaa asetettaessa sosiaali- ja ter-          ryhtyä ohjeiden antamiseksi kelpoisuus-
22858:  veysministeriö on ehdottanut yhdeksi mahdolli-              vaatimuksia koskevan asetuksen noudat-
22859:  suudeksi lapsen edun arvioimisen keskittämistä              tamiseksija sosiaalialan ammatinharjoit-
22860:  kasvatus- ja perheneuvoJoihin tai vastaaviin.               tamisen saamiseksi lakisääteiseksi ja val-
22861:  Juuri näitä sosiaalihuollon yksiköitä on lakkau-            vonnan alaiseksi?
22862:  tettu ja ollaan lakkauttamassa ilman, että vastaa-
22863: 
22864:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1994
22865:                      Maija Perho-Santala                       Anneli Taina
22866: 
22867: 
22868: 
22869: 
22870:  240032]
22871: 2                                        1994 vp -     KK 419
22872: 
22873: 
22874: 
22875: 
22876:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22877:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Tältä osin totean, että epäpätevän henkilön
22878: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nimittäminen vakinaisesti sosiaalityöntekijän
22879: olette 10 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-         virkaan on voimassa olevien säädösten vastaista.
22880: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon ei ole tul-
22881: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Perho-Santa-        lut tapauksia, joissa näin olisi menetelty. Viran
22882: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           hakijoiden ja myös alan ammattijärjestöjen int-
22883: n:o419:                                                ressissä on osaltaan muun muassa valitusteitse
22884:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        valvoa, että tällaista ei tapahtuisi. On oletetta-
22885:         ryhtyä ohjeiden antamiseksi kelpoisuus-        vaa, että tämänkaltainen valvontajärjestelmä eh-
22886:         vaatimuksia koskevan asetuksen noudat-         käisee hyvin väärinkäytökset.
22887:         tamiseksija sosiaalialan ammatinharjoit-           Kelpoisuusehtoasetus antaa kunnalle poik-
22888:         tamisen saamiseksi lakisääteiseksi ja val-     keustapauksessa mahdollisuuden nimittää sosi-
22889:         vonnan alaiseksi?                              aalihuollon ammatilliseen tehtävään väliaikai-
22890:                                                        sesti kelpoisuusehdot täyttämätön henkilö. Ase-
22891:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tuksen 7 §:n mukaan "jos sosiaalihuollon amma-
22892: taen seuraavaa:                                        tillisen henkilöstön tehtävään ei saada henkilöä,
22893:                                                        jolla on säädetty kelpoisuus, tehtävään voidaan
22894:    Sosiaalihuollossa työskentelevän ammatilli-         ottaa enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan
22895: sen henkilöstön kelpoisuusehdoista säädetään         · henkilö, jolla on riittäväksi katsottu koulutus ja
22896: asetuksella (Asetus sosiaalihuollon ammatillisen       mikäli mahdollista käytännön kokemusta ky-
22897: henkilöstön kelpoisuusehdoista, 804/92). Asetus        seessä olevasta tehtävästä."
22898: perustuu sosiaali- ja terveysministeriön asetta-           Tällaisissakin tilanteissa on oletettavaa, että
22899: man työryhmän varsin laaja-alaisen valmistelu-         kanssahakijoiden edunvalvonta ehkäisee väärin-
22900: työn pohjalta tekemään esitykseen. Työnsä kulu-        käytökset.
22901: essa työryhmä muun muassa kuuli tehtäväksian-              Taloudellisen taantuman johdosta kuntien ja
22902: tonsa mukaisesti keskeisten alan ammattijärjes-        valtion taloudellinen tilanne on kiristynyt siinä
22903: töjen edustajia.                                       määrin, että julkisen sektorin menoja on joudut-
22904:    Voimassa olevaa asetusta valmisteltaessa            tu ja edelleen joudutaan supistamaan. Tämä il-
22905: eräänä lähtökohtana oli sosiaalityöntekijöiden         menee myös henkilöstömenojen leikkauksina.
22906: kelpoisuusehtojen säilyttäminen korkealla tasol-       Supistuspaine on kohdistunut erityisen voimak-
22907: la siten, että sosiaalityöntekijäitä edellytetään      kaana sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Toisaalta
22908: tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkin-          kuntien velvollisuudet mm. toimeentulotuessa,
22909: to, johon sisältyy tai jonka lisäksi on hankittu       lastensuojelussa ja päihdehuollossa ovat säily-
22910: riittävä sosiaalityön koulutus, taikka sosiaali-       neet ennallaan. Näissä tehtävissä edellytetään
22911: huoltajan tutkinto.                                    useimmiten sosiaalityöntekijän asiantuntemus-
22912:    Sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehtojen säi-       ta, mutta esim. toimeentulotukitehtäviä voidaan
22913: lyttäminen korkealla ammatillisella tasolla näh-       hoitaaja usein hoidetaankin perustellusti muun-
22914: tiin työryhmän perusteluissa välttämättömäksi          laisen asiantuntemuksen pohjalta.
22915: erityisesti asiakkaiden oikeusturvaa silmällä pi-          Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
22916: täen. Sosiaalityöntekijät joutuvat tehtävissään        kaan sosiaalialan ammatillisen henkilöstön kel-
22917: muuta sosiaalihuollon ammatillista henkilöstöä         poisuusehtoasetus turvaa tyydyttävällä tavalla
22918: useammin käsittelemään asioita, joissa oikeus-         riittävän ammattitaidon omaavan henkilöstön
22919: turvakysymykset korostuvat.                            saamisen sosiaalialan tehtäviin. Ministeriö ei
22920:    Perho-Santalan kysymyksessä esitetään huoli         myöskään suunnittele ohjeiston laatimista ase-
22921: sosiaalityöntekijäin virkojen vähentämisestä           tuksen soveltamisesta.
22922: sekä täyttämisestä tai hoidattamisesta epäpäte-            Ministeriössä selvitetään virkamiestyönä so-
22923: villä työntekijöillä.                                  siaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännön koko-
22924:                                        1994 vp -   KK 419                                          3
22925: 
22926: naisuudistuksen tarvetta. Tässä yhteydessä sel-    keuksista säätäminen. Ministeriö ryhtyy tarvitta-
22927: vittelyn kohteena on myös alan henkilöstön kel-    viin toimenpiteisiin tämän selvitystyön valmis-
22928: poisuusehdoista ja/tai ammatinharjoittamisoi-      tuttua.
22929: 
22930:     Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
22931: 
22932:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
22933: 4                                         1994 vp -    KK 419
22934: 
22935: 
22936: 
22937: 
22938:                                          Tili Riksdagens Talman
22939: 
22940:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Tili denna del konstaterar jag att ett utnäm-
22941: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av          nande av en icke behörig person som ordinarie
22942: den 10 juni 1994 tili vederbörande medlem av           tili en tjänst som socialarbetare strider mot gäl-
22943: statsrådet översänt följande av riksdagsman            lande författningar. Social- och hälsovårdsmini-
22944: Perho-Santala m.fl. undertecknade spörsmål nr          steriet har inte fått kännedom om fall där man
22945: 419:                                                   har gått tili väga på detta sätt. De som söker
22946:                                                        tjänster och även fackorganisationema på områ-
22947:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         det har för sin del intresse av att bl.a. i besvärsväg
22948:        ta för att ge anvisningar om iakttagandet       se tili att dylikt inte händer. Det kan antas att ett
22949:        av förordningen om behörighetsvillkor           övervakningssystem av detta slag väl förhindrar
22950:        och för att yrkesutövning på det sociala        missbruk.
22951:        området skall bli lagstadgad och ställd             Förordningen om behörighetsvillkor ger
22952:        under övervakning?                              kommunen möjlighet att i undantagsfall tillfål-
22953:                                                        ligt till en uppgift inom socialvården utnämna en
22954:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          person som inte uppfyller behörighetsvillkoren. I
22955: anföra följande:                                       förordningens 7 § sägs att: "Om det för en uppgift
22956:                                                        inte är möjligt att få en person med stadgad
22957:    Om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad           behörighet, kan för uppgiften för högst två år i
22958: personai som arbetar inom socialvården stadgas         sänder anställas en person som har en utbildning
22959: genom förordning (Förordning om behörighets-           som kan anses vara tillräcklig och om möjligt
22960: villkoren för yrkesutbildad personai inom social-      praktisk erfarenhet av den ifrågavarande uppgif-
22961: vården, 804/92). Förordningen baserar sig på ett       ten."
22962: förslag som en arbetsgrupp, viiken tillsatts av            Ä ven i dylika fall kan det antas att eventuella
22963: social- och hälsovårdsministeriet, lade fram på        medsökandes intressebevakning förhindrar
22964: basis av ett omfattande beredningsarbete. Under        missbruk.
22965: arbetets gång bl.a. hörde arbetsgruppen i enlig-           På grund av den ekonomiska recessionen har
22966: het med sitt uppdrag representanter för de cen-        kommunemas och statens ekonomiska situation
22967: trala fackorganisationema på området.                  åtstramats i den mån att man blivit tvungen att
22968:    En utgångspunkt vid beredningen av gällande         skära ner, och även i fortsättningen blir tvungen
22969: förordning var att bibehålla behörighetsviliko-        att skära ner, utgiftema inom den offentliga sek-
22970: ren för socialarbetare på en hög nivå på så sätt att   tom. Detta tar sig även uttryck i form av nedskär-
22971: av en socialarbetare krävs för uppgiften lämplig       ningar i personalutgiftema. Behovet av nedskär-
22972: högre högskoleexamen, i viiken ingår eller utöver      ningar har speciellt kraftigt drabbat social- och
22973: viiken förvärvats tillräcklig utbildning på social-    hälsovården. Å andra sidan är kommunemas
22974: arbetets område, eller socialvårdsexamen.              skyldigheter bl.a. inom utkomststödet, bam-
22975:    Att bibehålla behörighetsvillkoren för social-      skyddet och missbrukarvården oförändrade. I
22976: arbetare på en hög yrkesmässig nivå ansågs i           fråga om dessa uppgifter förutsätts för det mesta
22977: arbetsgruppens motivering vara nödvändigt spe-         socialarbetarsakkunskap, men t.ex. uppgifter i
22978: ciellt med tanke på klientemas rättssäkerhet. So-      anslutning tili utkomststödet kan skötas, och
22979: cialarbetare måste i sina uppgifter oftare än an-      sköts även ofta med fog, på basis av annan sak-
22980: nan yrkesutbildad personai inom socialvården           kännedom.
22981: behandla ärenden där frågoma om rättssäkerhet              Enligt social- och hälsovårdsministeriet tryg-
22982: framhävs.                                              gar förordningen om behörighetsvillkor för yr-
22983:    I Perho-Santalas spörsmål framförs oro för att      kesutbildad personai inom socialvården på ett
22984: antalet socialarbetartjänster skall minska och         tillfredsställande sätt att man får personai med
22985: besättas med eller skötas av icke behöriga perso-      tillräcklig yrkesskicklighet tili uppgifter på det
22986: ner.                                                   sociala området. Ministeriet planerar inte heller
22987:                                        1994 vp -   KK 419                                          5
22988: 
22989: att utarbeta anvisningar om tillämpningen av       hang utreds även regleringen av behörighetsvill-
22990: förordningen.                                      koren och/eller rätten tili yrkesutövning för per-
22991:    Vid ministeriet utreds som tjänsteuppdrag be-   sonalen på området. Ministeriet vidtar behövliga
22992: hovet av en totalrevision av lagstiftningen om     åtgärder när detta utredningsarbete har blivit
22993: social- och hälsovårdsservice. 1 detta samman-     klart.
22994:      Helsingforsden 23 juni 1994
22995: 
22996:                                                Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
22997:                                                  1994vp
22998: 
22999: Kirjallinen kysymys 420
23000: 
23001: 
23002: 
23003: 
23004:                                     Aittoniemi: Rahoitustarkastuksen valvonnasta Porin Pantti Oy:n
23005:                                         joukkovelkakirjalainan suhteen
23006: 
23007: 
23008:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23009: 
23010:    Panttilainauslaitoksista annetun lain mukaan        jeidensa edellyttämällä tavalla ja on näin mah-
23011: toimiluvan kyseiseen toimintaan antaa valtiova-        dollistanut tapahtumasarjan, jonka markkinoin-
23012: rainministeriö. Panttilainaustoiminnan valvon-         nissa on nimenomaisesti vakuuteltu luotetta-
23013: nasta vastaa rahoitustarkastus. Toiminta on siis       vuutta mainittujen valvontaviranomaisten toi-
23014: tiukasti valtion valvonnassa, ja tämä on herättä-      mintaan tukeutuen. Koko tapahtumasarja on
23015: nyt kansalaisten keskuudessa kuvan siitä, että         käsittämätön, ottaen huomioon valtion valvon-
23016: panttilaitosten toimintaa on pidettävä luotetta-       tajärjestelmän yleisen uskottavuuden.
23017: vana niin, että niiden asemaa on yleisessä tietoi-        On perusteltua tutkia, ovatko tietyt viran-
23018: suudessa verrattu pankkien hoitamaan rahoitus-         omaiset ja heidän taustallaan valtio velvollisia
23019: toimintaan.                                            korvaamaan Porin Pantti Oy:n joukkovelkakir-
23020:     Porin Pantti Oy on vuoden 1993 aikana laske-       jojen markkinoinnista aiheutuneet taloudelliset
23021: nut liikkeelle joukkovelkakirjalainoja, joilla on      tappiot. On myös syytä kysyä, minkälaisiin lain-
23022: kerätty yleensä yksityisiltä ihmisiltä varoja noin     muutoksiin kyseinen tapahtumasarja antaa ai-
23023:  15 miljoonaa markkaa, joukkovelkakirjoja osta-        hetta.
23024: neiden määrän ollessa noin 150. Vuoden 1993               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23025: lopulla kyseinen panttilaitos on asetettu kon-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23026: kurssiinja tutkimuksissa on selvästi epäiltävissä,     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23027: että toiminnan keskeinen tavoite on ollut kerätä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23028: varoja rikollisen toiminnan kautta ilman tarkoi-
23029: tustakaan suorittaa joukkovelkakirjoilla kerät-                   Aikooko Hallitus tarkoin tutkia rahoi-
23030:  tyjä varoja takaisin. On todennäköistä, että varo-            tustarkastuksen taholta tapahtuneet lai-
23031: jaan sijoittaneet jäävät kokonaan tai lähes koko-              minlyönnit Porin Pantti Oy:n taholta liik-
23032:  naan ilman saataviaan. Toimintaa voidaan ver-                 keelle lasketun joukkovelkakirjalainan
23033:  rata Novera Oy:n velkakirjalainoihin, joiden                  suhteen sekä laiminlyöntien tultua tode-
23034:  markkinoinnissa on havaittu lainvastaisuuksia,                tuiksi toimia niin, että noin 150 sijoittajan
23035:  mistä syystä velkakirjoja markkinoinut pankki                 yhteensä ehkä 15 miljoonaan markkaan
23036:  on alioikeuden päätökseen tyytyen sitoutunut                  nousevat menetykset tulevat korvatuiksi
23037:  korvaamaan sijoittajien menetykset, noin 70 mil-              viime kädessä valtion varoista, sekä
23038: joonaa markkaa. On selkeästi epäiltävissä, että                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23039:  rahoitustarkastus ei ole toiminut asiassa pantti-             siin lakiin tehtävien muutosten sekä val-
23040:  lainauslaitoksista annetun lain eikä obligaatio- ja           vontajärjestelmien suhteen niin, ettei vas-
23041:  debentuurilainoista sekä muista joukkovelkakir-               taavia tapahtumasarjoja enää syntyisi
23042:  jalainoista annetun lain sekä omien toimintaoh-               valtion valvomassa toiminnassa?
23043: 
23044:       Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1994
23045: 
23046:                                              Sulo Aittoniemi
23047: 
23048: 
23049: 
23050: 
23051:  2400321
23052: 2                                         1994 vp -   KK 420
23053: 
23054: 
23055: 
23056: 
23057:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23058: 
23059:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        JVK 1993/I ja JVK 1993/ II eikä myöskään
23060: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         markkinoi niitä yleisölle. Sikäli kuin liikkeellä
23061: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       olisi Porin Pantti Oy:n tai Porin Pantti-Rahoitus
23062: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-        Oy:n liikkeeseen vuonna 1993 laskemia joukko-
23063: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          velkakirjalainoja edustaja Aittoniemen mainitse-
23064: 420:                                                  maHa tavalla noin 15 miljoonaa markkaa, on
23065:                                                       tämä tapahtunut vastoin rahoitustarkastuksen
23066:           Aikooko Hallitus tarkoin tutkia rahoi-      kantaa. Kun rahoitustarkastuksen kanta on ollut
23067:        tustarkastuksen taholta tapahtuneet lai-       myös yleisesti tiedossa, ovat joukkovelkakirjalai-
23068:        minlyönnit Porin Pantti Oy:n taholtaliik-      nan mahdolliset merkitsijät tietoisesti ottaneet
23069:        keelle lasketun joukkovelkakirjalainan         erittäin suuren riskin, mistä valtio ei missään
23070:        suhteen sekä laiminlyöntien tultua tode-       olosuhteissa ole eikä voi olla korvausvelvollinen.
23071:        tuiksi toimia niin, ettänoin 150 sijoittajan      Kun edustaja Aittoniemi kysymyksessään
23072:        yhteensä ehkä 15 miljoonaan markkaan           vihjaa rahoitustarkastuksen laiminlyönteihin
23073:        nousevat menetykset tulevat korvatuiksi        Porin Pantti Oy:n valvonnassa, selostetaan seu-
23074:        viime kädessä valtion varoista, sekä           raavassa pääpiirteissään Porin Pantti Oy:n val-
23075:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        vontaa siinä laajuudessa kuin se pankkitarkas-
23076:        siin lakiin tehtävien muutosten sekä val-      tussalaisuutta rikkomatta voidaan tehdä.
23077:        vontajärjestelmien suhteen niin, ettei vas-       Ainoat Porin Pantti Oy:n emissiota vuonna
23078:        taavia tapahtumasarjoja enää syntyisi          1993 sitoneet säännökset olivat arvopaperimark-
23079:        valtion valvomassa toiminnassa?                kinalain (495/89) 2luvun 1 §:n säännös harhaan-
23080:                                                       johtavan ja totuudenvastaisen markkinoinnin
23081:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kiellosta sekä mainitun lain 2luvun 2 §:n säännös
23082: vasti seuraavaa:                                      siitä, että liikkeeseenlaskija on velvollinen pitä-
23083:                                                       mään merkitsijöiden saatavilla tiedot arvopape-
23084:     Turun ja Porin lääninhallitus on 21.6.1990        rin arvoon vaikuttavista seikoista ja julkaise-
23085: myöntänyt toimiluvan Porin Pantti Oy:lle panui-       maan markkinapaikan. Laki ei velvoittanut teke-
23086: lainaustoiminnan harjoittamiseen ammattimai-          mään esitettä.
23087: sen panttilainausliikkeen harjoittamisoikeudesta         Pankkitarkastusvirasto oli 16.8.1989 antanut
23088: 19.4.1989 annetun asetuksen nojalla.                  ohjeen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlas-
23089:     Panttilainauslaitoksista 22.12.1992 annetun       kussa annettavista tiedoista. Viranomaisen mää-
23090: uuden lain (1353/92) mukaan valtiovarainminis-        räyksiäja ohjeita koskevista toimenpiteistä (573/
23091: teriö on toimiluvan myöntävä viranomainen.            89) annetun lain 3 §:n 2 momentissa ohjeilla tar-
23092: Laki tuli voimaan 1.1.1993. Edustaja Aittoniemi       koitetaan viranomaisen päättämiä yleisiä sään-
23093: toteaa kysymyksessä, että Porin Pantti Oy on          töjä, jotka eivät ole velvoittavia. Velvoittavan
23094: vuoden 1993 aikana laskenut liikkeeseen joukko-       määräyksen antamiseen ei pankkitarkastusviras-
23095: velkakirjalainoja, joilla on kerätty yleensä yksi-    tolla ollut toimivaltaa. Ohje on lähetetty etukä-
23096: tyisiltä ihmisiltä varoja noin 15 miljoonaa mark-     teen ainoastaan pörssiin listattujen joukkovelka-
23097: kaa. Porin Pantti Oy laski vuoden 1993 aikana         kirjalainojen liikkeeseenlaskijoille. Porin Pantti
23098: liikkeeseen yhden velkakirjalainan I/1993. Lai-       Oy:lle ei siis tätä ohjetta ollut etukäteen lähetetty.
23099: naa ehdittiin merkitä 3,4 miljoonaa markkaa en-       Ohjeessa suositeltiin tarjousesitteen lähettämistä
23100: nen kuin sen markkinointi lopetettiin. Porin          pankkitarkastusvirastolle, mutta velvollisuutta
23101: Pantti Oy:n lähipiiriyhtiö Porin Pantti-Rahoitus      tällaiseen menettelyyn ei ollut.
23102: Oy pyrki markkinoimaan omalla nimellään yri-             Porin Pantti Oy toimitti pankkitarkastusvi-
23103: tystodistuksia sekä laskemaan liikkeeseen jouk-       raston sitä erikseen pyytäessä tarjousesiteluon-
23104: kovelkakirjalainoja. Rahoitustarkastus on kui-        noksen joukkovelkakirjalainan I/1993 osalta.
23105: tenkin vaatinut, ettei Porin Pantti-Rahoitus Oy       Kun yhtiö teki pankkitarkastusviraston pyytä-
23106: laske liikkeeseen joukkovelkakirjalainojaan           mät lisäykset, totesi pankkitarkastusvirasto, ettei
23107:                                             1994 vp -   KK 420                                            3
23108: 
23109: sillä ollut muodollista huomauttamista esittees-        Oy:n kirjanpidon tarkastuksen 11.5.-13.5.1993.
23110: tä. Pankkitarkastusviraston tehtävänä ei tuolloin       Tarkastuksessa todettiin, ettei kirjanpitoa näin
23111: ollut eikä rahoitustarkastuksen tehtävänä tällä-        saadun selvityksen perusteella voitu mitä ilmei-
23112: kään hetkellä ole vastata tai tarkastaa, että esit-     simmin pitää luotettavana. Tämän vuoksi kehot-
23113: teessä ilmoitetut tiedot ovat oikeita. Siinä ta-        tivat paikalla olleet pankkitarkastusviraston
23114: pauksessa, ettei tarjousesitteessä anneta oikeaa        edustajat heti keskeyttämään joukkovelkakirja-
23115: ja riittävää kuvaa yhtiöstä, rikotaan arvopaperi-       lainan myynnin.
23116: markkinalakia, josta vastuussa ovat yhtiön puo-            Toukokuun 18 päivänä 1993 pankkitarkas-
23117: lesta toimineet henkilöt, ei rahoitustarkastus tai      tusvirasto lähetti Porin Pantti Oy:lle kirjeen, jos-
23118: pankkitarkastusvirasto. Vaikkei pankkitarkas-           sa kerrottiin rahoitustoiminnan tunnusmerkeistä
23119: tusvirastolla ollut velvollisuutta Porin Pantti         ja katsottiin, että Porin Pantti Oy:n harjoittama
23120: Oy:n tarjousesitteessä olleiden tietojen oikeelli-      varojen hankkiminen yleisöltä liikkeeseen laske-
23121: suuden varmistamiseen missään muodossa, pyy-            millaanjoukkovelkakirjoillaja näin saatujen va-
23122: si virasto kuitenkin Porin Pantti Oy:n tilintarkas-     rojen edelleen lainaarnineo ulkopuolisille on kat-
23123: tajalta lausunnon tarjousesitteessä ilmenevien          sottava rahoitustoimintalain tarkoittamaksi toi-
23124: tietojen oikeellisuudesta. Lausuntoa pyydettiin,        minnaksi. Kirjeessä todettiin myös, että laki
23125: koska epäiltiin, etteivät esitteeseen sisältyneet ti-   panttilainauslaitoksista salli rahalainojen anta-
23126: linpäätöstiedot mahdollisesti pitäneet paikkaan-        misen vain fyysisille henkilöille (lain 2, 15, 17 ja
23127:  sa. Tilintarkastajan toukokuun 3 päivänä 1993          20 §).Porin Pantti Oy:tä kehotettiin ryhtymään
23128: päivätyn lausunnon mukaan esite oli laadittu            toimenpiteisiin Porin Pantti Oy:n toiminnan
23129: voimassa olevien säännösten mukaisesti, eikä hä-        saattamiseksi panttilainauslaitoksista anne-
23130:  nellä ollut huomauttamista. Muiden edellä mai-         tun lain tai rahoitustoimintalain mukaiseksi. Po-
23131:  nittujen joukkovelkakirjalainojen osalta ei Porin      rin Pantti Oy:n tuli 31.5.1993 mennessä antaa
23132:  Pantti Oy ollut pankkitarkastusvirastolle esitettä     hallintomenettelylain (598/82) mukaisesti seli-
23133:  toimittanut, eikä sillä siihen velvollisuutta ollut-   tyksensä siitä, mihin toimenpiteisiin se on asian
23134:  kaan.                                                  johdosta ryhtynyt.
23135:      Pankkitarkastusvirasto/rahoitustarkastus ei           Kesäkuun alussa 1993 pankkitarkastuvirasto
23136:  voinut tehdä mitään virallista esitteen tarkistusta    pyysi keskusrikospoliisin apua selvittääkseen
23137:  tai hyväksymistä ennen 1.1.1994. Ko. ajankohta-        Porin Pantti Oy:n tilannetta.
23138:  na tuli voimaan arvopaperimarkkinalain muut-              Porin Pantti Oy:n toimintaa asetettiin valvo-
23139:  tamisesta annettu laki (740/93). Lain 2 luvun          maan 30.5.1993 erityinen asiamies, joka suo1itti
23140:  3 §:ssä säännellään velvollisuudesta laatia esite ja   Porin Pantti Oy:ssä tarkastuksen 22.6.-
23141:  lain2luvun4 §:ssäesitteenjulkistamista. Viimek-        23.6.1993.
23142:  si mainitun lainkohdan mukaan tarjous- ja listal-         Pankkitarkastusvirasto teki 16.7.1993 valtio-
23143:  leottoesitteen saa julkistaa, kun pankkitarkas-        varainministeriölle esityksen toimiluvan peruut-
23144:  tusvirasto on hyväksynyt sen. Lainmuutokseen           tamiseksi. Porin Pantti Oy katsoi valtiovarainmi-
23145:  liittyvässä hallituksen esityksessä (HE 318/1992       nisteriölle asiassa antamassaan vastauksessa, et-
23146:  vp) todetaan, että viraston tehtävänä ei ole tar-      tei perusteita toimiluvan peruuttamiselle ole.
23147:  kastaa esitettyjen tietojen todenperäisyyttä, vaan     Vastineen johdosta pankkitarkastusvirasto
23148:  varmistua siitä, ettei esitteen vähimmäissisältöön     31.8.1993 antamassaan lausunnossa katsoi edel-
23149:  kuuluvaa tietoa puutu tai esitetä harhaanjohta-        leen toimiluvan peruuttamisen edellytysten ole-
23150:  vassa muodossa.                                        van olemassa.
23151:      Joukkovelkakirjojen rekisteröintiä säänteli           Heinäkuun 20 päivänä 1993 pankkitarkastus-
23152:   ennen 1.1.1994 obligaatio-ja debentuurilainoista      virasto lähetti Porin Pantti Oy:lle kirjeen, jossa
23153:   sekä muista joukkovelkakirjalainoista (553/69)        pyydettiin Porin Pantti Oy:n hallitus koolle käsit-
23154:   annettu laki. Rekisteriä piti tuon lain nojalla       telemään yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen
23155:   Suomen Pankki. 1.1.1994 tuli voimaan laki vel-        koolle kutsumista. Ylimääräisessä yhtiökokouk-
23156:   kakirjalain muuttamisesta (746/93). Lakiin lisät-     sessa tuli käsitellä yhtiön asettamista selvitysti-
23157:   tiin uusi5luku,jonka 34 §:n mukaan rahoitustar-       laan.
23158:   kastus pitää luetteloa joukkovelkakirjoista, joita       Porin Pantti Oy:n yhtiökokous päätti
23159:   koskeva esite on arvopaperimarkkinalain 2 lu-         12.8.1993, ettei aihetta selvitystilaan asettamisel-
23160:   vun nojalla annettu rahoitustarkastuksen hyväk-       le ole. Syyskuun 8-9 päivänä 1993 erityinen
23161:   syttäväksi.                                           asiamies tarkasti kirjanpidon 31.7.1993 saakka.
23162:       Pankkitarkastusvirasto suoritti Porin Pantti      Raportti tarkastuksesta valmistui 30.9.1993. Ra-
23163: 4                                          1994 vp -   KK 420
23164: 
23165: portti toimitettiin myös valtiovarainministeriöl-      sia laiminlyöntejä Porin Pantti Oy:n toiminnan
23166: le.                                                    valvonnassa, että ne johtaisivat korvausvelvolli-
23167:     Porin Pantti Oy:n tapaukseen liittyy lähipiiri-    suuteen sen paremmin valtion kuin yksittäisten
23168: yhtiö Porin Pantti-Rahoitus Oy, joka markkinoi         virkamiesten osalta. Sijoittajille koituvat mene-
23169: myös omalla nimellään yritystodistuksia. Kir-          tykset perustuvat joukkovelkakirjalainoihin aina
23170: jeellään 29.11.1993 rahoitustarkastus kuitenkin        liittyviin riskeihin, joiden määrää on korostetusti
23171: vaati, ettei Porin Pantti-Rahoitus Oy laske liik-      tuotu esiin mm. niiden korkealla korolla sekä
23172: keeseen joukkovelkakirjalainojaan NK 1993/I            rahoitustarkastuksen toimilla.
23173: ja JVK 1993/II eikä myöskään markkinoi niitä               Arvopaperimarkkinalakiin vuoden 1994 alus-
23174: yleisölle.                                             ta tehdyt lisäykset ovat omiaan vähentämään nyt
23175:     Valtiovarainministeriö on maaliskuussa 1994        puheena olevien tapahtumasarjojen todennäköi-
23176: asettanut työryhmän pohtimaan panttilainaus-           syyttä. Lisäksi edellä mainitun panttilainauslain-
23177: lainsäädännön uudistamista. Työryhmä pohtii            säädännön uudistamistyöryhmän työssä tarkas-
23178: muun muassa sitä, millainen varainhankinta             teltava sallittujen varainhankintamuotojen ke-
23179: panttilainauslaitoksille tulisi sallia.                hittäminen johtanee sellaisiin lainsäädäntömuu-
23180:     Edellä esitettyyn viitaten todetaan, että rahoi-   toksiin, ettei Porin Pantti Oy:ssä harjoitettua ra-
23181: tustarkastuksen taholta ei ole tapahtunut sellai-      hamarkkinakurittomuutta enää voisi tapahtua.
23182: 
23183:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1994
23184: 
23185:                                                                           Ministeri Seppo Kääriäinen
23186:                                           1994 vp -   KK 420                                            5
23187: 
23188: 
23189: 
23190: 
23191:                                         Tili Riksdagens Talman
23192: 
23193:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       marknadsför dem för allmänheten. Om Porin
23194: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Pantti Oy:s eller Porin Pantti-Rahoitus Oy:s år
23195: lem av statsrådet översänt fåljande av riksdags-      1993 emitterade masskuldebrevslån har satts i
23196: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 420:         omlopp tili ett belopp om ca 15 milj. mk så som
23197:                                                       riksdagsman Aittaniemi nämner, har dett skett i
23198:           Ämnar Regeringen noggrant utreda de         strid med finansinspektionens ståndpunkt. Efter-
23199:        försummelser som skett från finansin-          som finansinspektionens ståndpunkt även varit
23200:        spektionens sida i fråga om det masskul-       allmänt känd, har de som eventuellt tecknat
23201:        debrevslån som Porin Pantti Oy emitterat       massskuldebrevslånet medvetet tagit en mycket
23202:        samt, efter att dessa försummelser uppda-      stor risk, för viiken staten under inga omständig-
23203:        gats, verka så att de cirka 150 placerares     heter är eller kan vara ersättningsskyldig.
23204:        sammanlagda förluster som kanske upp-              Då riksdagsledamot Aittaniemi i sitt spörsmål
23205:        går tili15 milj. mk ersätts, i sista hand av   hänvisar tili finansinspektionens försummelser
23206:        statens medel, samt                            vad gäller övervakningen av Porin Pantti Oy,
23207:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         redogörs nedan i huvuddrag för övervakningen
23208:        att ändra lagen samt i fråga om övervak-       av Porin Pantti Oy i den omfattning detta är
23209:        ningssystemen så att motsvarande hän-          möjligt utan att bryta bankinspektionssekretes-
23210:        delseförlopp inte upprepas i statligt över-    sen.
23211:        vakad verksamhet?                                  De enda stadganden som reglerade Porin
23212:                                                       Pantti Oy:s emission 1993 var 2 kap. 1 § värde-
23213:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         pappersmarknadslagen (495/89) om förbud mot
23214: anföra följande:                                      osann och vilseledande marknadsföring samt 2
23215:                                                       kap. 2 § i nämnda lag om att den som sätter
23216:    Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän har        värdepapper i omlopp är skyldig att tilihandahål-
23217: den 21 juni 1990 beviljat Porin Pantti Oy tillstånd   la tecknarna information om de omständigheter
23218: att idka pantlåneverksamhet med stöd av förord-       som påverkar värdepapperens värde och att of-
23219: ningen den 19 april1989 angående rätt att utöva       fentliggöra var värdepapperen kan tecknas. La-
23220: pantlånerörelse såsom yrke.                           gen förpliktade inte tili att upprätta ett prospekt.
23221:    Enligt den nya lagen av den 22 december 1992           Bankinspektionen hade den 16 augusti 1989
23222: om pantlåneinrättningar (1353/92) är finansmi-        utfårdat anvisningar om uppgifter som skall tili-
23223: nisteriet den myndighet som beviljar koncession.      handahållas vid emittering av masskuldebrevs-
23224: Lagen trädde i kraft den 1 januari 1993. Riks-        lån. I 3 § 2 mom. lagen om åtgärder som gäller
23225: dagsman Aittaniemi konstaterar i sitt spörsmål        myndigheternas föreskrifter och anvisningar
23226: att Porin Pantti Oy under 1993 emitterat mas-         (573/89) avses med anvisningar allmänna regler
23227: skuldebrevslån genom vilka man samlat in medel        som myndigheterna har fattat beslut om och som
23228: tillett beloppavca 15 milj. mk, huvudsakligen av      inte är förpliktande. Bankinspektionen hade inga
23229: privatpersoner. Under 1993 emitterade Porin           befogenheter att meddela förpliktande föreskrif-
23230: Pantti Oy ett masskuldebrevslån I/1993. Lånet         ter. Anvisningarna har på förhand sänts endast
23231: tecknades tili ett belopp om 3,4 milj. mk innan       tili börsnoterade emitterare av masskuldebrevs-
23232: marknadsfåringen avslutades.Porin Pantti Oy:s         lån. Dessa anvisningar hade alltså inte på för-
23233: finansieringsbolag Porin Pantti-Rahoitus Oy           hand sänts tili Porin Pantti Oy. I anvisningarna
23234: försökte under eget namn marknadsföra fåre-           rekommenderades att ett emissionsprospekt
23235: tagscertifikat samt emittera masskuldebrevslån.       sänds till bankinspektionen men det existerade
23236: Finansinspektionen har dock krävt att Porin           ingen skyldighet att iaktta ett sådant förfarande.
23237: Pantti-Rahoitus Oy inte emitterar sina masskul-           Porin Pantti Oy tillställde på särskild begäran
23238: debrevslånNK 1993/I och 1993/II och inteheller        bankinspektionen ett utkast tili emissionspro-
23239: 6                                         1994 vp -   KK 420
23240: 
23241: spekt för masskuldebrevslån 111993. Efter att         ning över sådana masskuldebrevslån vilkas pro-
23242: bolaget gjort de tillägg som bankinspektionen         spekt med stöd av 2 kap. värdepappersmark-
23243: begärde, konstaterade bankinspektionen att den        nadslagen har tillställts finansinspektionen för
23244: inte i formellt hänseende hade något att anmärka      godkännande.
23245: mot prospektet. Bankinspektionen hade inte vid            Bankinspektionen granskade Porin Pantti
23246: denna tid, liksom inte heller finansinspektionen      Oy:s bokföring 11.5-13.5.1993. Vid gransk-
23247: idag, i uppgift att svara för eller granska att de    ningen konstaterades att det på basis av den
23248: uppgifter som uppges i prospektet är korrekta. 1      utredning som erhållits på detta sätt var uppen-
23249: det fall att i emissionsprospektet inte ges en kor-   bart att bokföringen inte kunde anses vara tillför-
23250: rekt och tillräcklig bild av bolaget, bryter man      litlig. Därför anbefallde de närvarande represen-
23251: mot värdepappersmarknadslagen. Ansvaret för           tantema för bankinspektionen att försäljningen
23252: detta bärs av de personer som agerat för bolagets     av masskuldebrevslånen omedelbart skulle av-
23253: räkning, inte av finansinspektionen eller bankin-     brytas.
23254: spektionen . Trots att bankinspektionen inte var          Den 18 maj 1993 sände bankinspektionen Po-
23255: skyldig att kontrollera riktigheten i de uppgifter    rin Pantti Oy ett brev med upplysningar om kän-
23256: som fanns i Porin Pantti Oy:s emissionsprospekt       netecknen för finansieringsverksamhet, i vilket
23257: bad inspektionen dock om ett utlåtande av Porin       även medelsanskaffning av allmänheten som Po-
23258: Pantti Oy:s revisor angående riktigheten i uppgif-    rin Pantti Oy bedrivit genom emittering av mass-
23259: tema i emissionsprospektet. U tlåtandet begärdes      skuldebrev, och vidareutlåning av de medel som
23260: eftersom man misstänkte att de bokslutsuppgif-        influtit på detta sätt, skall anses utgöra sådan
23261: ter som ingick i prospektet eventuellt inte var       verksamhet som avses i lagen om finansierings-
23262: korrekta. Enligt revisoms utlåtande, daterat den      verksamhet. 1 brevet konstaterades vidare att
23263: 3 maj 1993, hade prospektet uppgjorts enligt gäl-     lagen om pantlåneinrättningar enbart tillåter be-
23264: lande stadganden, och han hade inget att anmär-       viljande av penninglån till fysiska personer (la-
23265: ka. Vad gäller de övriga ovan nämnda masskul-         gens 2, 15, 17 och 20 §§).Porin Pantti Oy uppma-
23266: debrevslånen hade Porin Pantti Oy inte tillställt     nades vidta åtgärder för att bringa sin verksam-
23267: bankinspektionen något prospekt och hade inte         het tili att motsvara lagen om pantlåneverksam-
23268: heller någon skyldighet att göra så.                  het eller lagen om finansieringsverksamhet. Po-
23269:    Bankinspektionen/finansinspektionen kunde          rin Pantti Oy skulle före den 31 maj 1993 enligt
23270: inte utföra någon officiell granskning av eller       lagen om förvaltningsförfarande (598/82) avge
23271: officiellt godkänna prospektet före den 1 januari     en förklaring över vilka åtgärder företaget vidta-
23272: 1994. Vid denna tidpunkt trädde en lag on änd-        git med anledning av ärendet.
23273: ring av värdepappersmarknadslagen (740/93) i              1 början av juni 1993 bad bankinspektionen
23274: kraft. 1 lagens 2 kap. 3 § stadgas om skyldigheten    centralkriminalpolisen om hjälp för att utreda
23275: att upprätta prospekt och i 2 kap. 4 § om offent-     Porin Pantti Oy:s situation.
23276: liggörande av prospekt. Enligt det senare lag-            För övervakning av Porin Pantti Oy:s verk-
23277: rummet får ett emissions- eller börsprospekt of-      samhet tillsattes den 30 maj 1993 ett särskilt om-
23278: fentliggöras sedan bankinspektionen har god-          bud som 22.6-23.6.1993 utförde en granskning
23279: känt den. 1 den proposition som anknyter till         vid Porin Pantti Oy.
23280: lagändringen (RP 318/1992 rd) konstateras att             Bankinspektionen föreslog den 16 juli 1993 för
23281: det inte ankommer på bankinspektionen att             finansministeriet att bolagets koncession skulle
23282: granska riktigheten i framlagda uppgifter, utan       återkallas. Porin Pantti Oy ansåg i sitt svar tili
23283: den skall försäkra sig om att den information         finansministeriet att det inte fanns några grunder
23284: som åtminstone skall framgå av prospektet inte        för att återkalla koncessionen. 1 sitt utlåtande
23285: saknas eller framförs i vilseledande form.            den 31 augusti 1993 med anledning av bemötan-
23286:    Registreringen av masskuldebrevslån reglera-       det ansåg bankinspektionen fortfarande att för-
23287: des före den 1 januari 1994 genom lagen om            utsättningar för återkallande av koncessionen
23288: obligations- och debenturelån samt övriga mass-       förelåg.
23289: skuldebrevslån (553/69). Enligt denna lag förde           Den 20 juli 1993 sände bankinspektionen Po-
23290: Finlands Bank register över masskuldebrevslå-         rin Pantti Oy ett brev, varman bad Porin Pantti
23291: nen. Den 1 januari 1994 trädde en lag om ändring      Oy:s styrelse sammanträda för att behandla sam-
23292: av lagen om skuldebrev (746/93) i kraft, genom        mankallandet av en extra bolagsstämma. Den
23293: viiken lagen fick ett nytt 5 kap. Enligt 34 § i det   bolagsstämman skulle behandla bolagets trädan-
23294: nya kapitlet för finansinspektionen en förteck-       de i likvidation.
23295:                                             1994 vp -   KK 420                                             7
23296: 
23297:     Porin Pantti Oy:s bolagsstämma beslöt den 12            Med hänvisning tili det ovan anförda konsta-
23298: augusti 1993 att det inte förelåg några skäl för        teras att det från finansinspektionens sida inte
23299: likvidation. Den 8-9 september 1993 granskade           skett sådana försummelser vid övervakning av
23300: det särskilda ombudet bokföringen fram tili den         Porin Pantti Oy:s verksamhet som skulle leda tili
23301: 31 juli 1993. Rapporten över granskningen får-          ersättningsskyldighet varken för staten eller en-
23302: digställdes den 30 september 1993. Rapporten            skilda tjänstemän. De förluster som drabbat in-
23303: tiliställdes även finansministeriet.                    vesterarna baserar sig på den risk som alltid an-
23304:     Tili fallet Porin Pantti Oy anknyter dess intres-   knyter tili masskuldebrevslån, viiken risk poäng-
23305: sebolag Porin Pantti-Rahoitus Oy, som även              terats bl.a. genom den höga räntan på dessa Iän
23306: marknadsförde företagscertifikat under eget             samt av finansinspektionens åtgärder.
23307: namn. I sitt brev av den 29 november 1993 krävde           De stadganden som från ingången av 1994
23308: finansinspektionen dock att Porin Pantti-Rahoi-         fogats tili värdepappersmarknadslagen är ägna-
23309: tus Oy inte emitterar sina masskuldebrevslån            de att minska sannolikheten för sådana händelse-
23310: JVK 1993/I och NK 1993/II och inte heller               förlopp som behandlas här. Dessutom torde ut-
23311: marknadsför dem för allmänheten.                        vecklandet av de tiliåtna medelsanskaffnings-
23312:     Finansministeriet har i mars 1994 tilisatt en       metoderna som granskas av den ovan nämnda
23313: arbetsgrupp för att överväga en reform av pant-         arbetsgruppen för reformering av pantlånelag-
23314: lånelagstiftningen. Arbetsgruppen skall bl.a. ta        stiftningen leda tililagändringar i syfte att förhin-
23315: ställning tili hurdan medelsanskaffning som skall       dra sådan disciplinlöshet på penningmarknaden
23316: vara tillåten för pantlåneinrättningar.                 som Porin Pantti Oy gjort sig skyldig tili.
23317: 
23318:      Helsingforsden 5 juli 1994
23319: 
23320:                                                                             Minister Seppo Kääriäinen
23321:                                                   1994vp
23322: 
23323: Kirjallinen kysymys 421
23324: 
23325: 
23326: 
23327: 
23328:                                     Aittoniemi: Raha-automaattiyhdistyksen avustusten myöntämis-
23329:                                         perusteista
23330: 
23331: 
23332:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23333:     Raha-automaattiyhdistyksen voittovaroja on          sotaveteraanien, invalidien ja heidän puolisoi-
23334: käytetty laman aikana sotaveteraanien kuntou-           deosa kuntoutukseen.
23335: tukseen. Asia on herättänyt närää eduskunnassa,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23336: jossa on katsottu, että varat tulisi osoittaa valtion   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23337: talousarviossa, kuten aikaisemmin on ollut tapa-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23338: na. Näkemys on mielestäni perusteltu, mutta             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23339: näen asian niinkin, että pääasia on kuntoutuksen
23340: ylläpitäminen, tulevat rahat sitten mistä tahansa.                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23341:     Asiaa perustelen sillä, että vuosittain jaetaan             siin avustusten maksamisen lopettami-
23342: Raha-automaattiyhdistyksen ym. varoista jätti-                  seksi niin Raha-automaattiyhdistyksen
23343: läissummia poliittiseen toimintaan erilaisten                   kuin muidenkin julkisten tahojen suun-
23344: puolueryhmittymien ylläpitämien jopa konkurs-                   nasta pelkästään puoluepolitiikan vuoksi
23345: sikypsien terveys- ja kuntoutusyksiköiden ylläpi-               pystyssä pidettäville terveys- ja kuntou-
23346:  tämiseen. Tällaisia kuntoutus- ja lomakeskuksia                tuslaitoksille, jolloin nämäkin rahat voi-
23347:  on jopa konkurssikypsinä siirretty puolueelta                  taisiin kohdistaa esimerkiksi sotaveteraa-
23348:  toiselle, ja sama peli on jatkunut edelleen. Nimiä             nien, invalidien ja heidän puolisoidensa
23349: ei tarvinne mainita mutta löytyy tarvittaessa. Oli-             kuntoutukseen?
23350:  si parempi, jos nämäkin rahat jaettaisiin suoraan
23351: 
23352:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1994
23353: 
23354:                                               Sulo Aittaniemi
23355: 
23356: 
23357: 
23358: 
23359: 2400321
23360: 2                                         1994 vp -   KK 421
23361: 
23362: 
23363:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23364:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yhdistyksen tuoton käyttö valtion menoja vähen-
23365: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         täviin kohteisiin päättyy vuonna 1995 ja senjäl-
23366: olette 13 p~ivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-        keen määrärahat palautetaan valtion talousar-
23367: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vioon. Tämän mukaisesti Raha-automaattiyh-
23368: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitto-        distyksen tuoton käyttäminen rintamaveteraa-
23369: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           nien kuntoutukseen päättyisi vuoteen 1995.
23370: n:o 421:                                                  Raha-automaattivaroja on viimeisen parin-
23371:                                                       kymmenen vuoden aikana käytetty merkittävät
23372:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        määrät laajan ja monipuolisen kuntoutuslaitos-,
23373:        siin avustusten maksamisen lopettami-          terveyskylpylä- ja sotainvalidien sairaskotiver-
23374:        seksi niin Raha-automaattiyhdistyksen          koston rakentamiseen. Näin on luotu korkeata-
23375:        kuin muidenkin julkisten tahojen suun-         soiset puitteet sotainvalidien, veteraanien ja
23376:        nasta pelkästään puoluepolitiikan vuoksi       vammaisten sekä muidenkin kansalaisten kun-
23377:        pystyssä pidettäville terveys- ja kuntou-      toutukseenja virkistykseen.
23378:        tuslaitoksille, jolloin nämäkin rahat voi-        Hallituksen kanta on, että tämänkaltaista ka-
23379:        taisiin kohdistaa esimerkiksi sotaveteraa-     pasiteettia lisääviä investointihankkeita ei enää
23380:        nien, invalidien ja heidän puolisoidensa       ole tarpeen ottaa avustettavaksi.
23381:        kuntoutukseen?                                    Jaettaessa vuoden 1994 raha-automaattiavus-
23382:                                                       tuksia päätettiin nostaa kahden viimeksi raken-
23383:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          netun ja avustetun kuntoutuslaitoksen, Ilomant-
23384: vasti seuraavaa:                                      sin ja Lappajärven, aiempaa 60 prosentin avus-
23385:                                                       tusosuutta niin, että se Lappajärven osalta nos-
23386:    Valtioneuvosto on 2.2.1994 jakanut Raha-au-        tettiin 70 prosenttiin ja Ilomantsin osalta 80 pro-
23387: tomaattiyhdistyksen tuotosta avustuksia noin          senttiin. Laitosten kuntoutuspalvelujen tuotta-
23388: 1 000 milj. mk. Avustukset on myönnetty raha-         misen taloudelliset toimintaedellytykset voitiin
23389: automaattiasetuksessa lueteltuihin tarkoituk-         näin turvata.
23390: siin, jotka lyhyesti voidaan kiteyttää yleishyödyl-       Kysymyksessä on katsottu, että avustuksia
23391: listen sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan ja   jaettaisiin vuosittain poliittiseen toimintaan eri
23392: investointien tukemiseksi.                            puolueryhmien ylläpitämille terveys- ja kuntou-
23393:     Näiden·avustusten lisäksi on Raha-automaat-       tusyksiköille.
23394: tiyhdistyksen tuottoa vuonna 1994 osoitettu ta-           Arpajaislaissa ja raha-automaattiasetuksessa
23395: paturmavirastolle noin 100 milj. mk käytettäväk-      on määritelty toimialat, joihin raha-automaatti-
23396: si rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun          tuottoja voidaan jakaa. Toimialoja ovat yleisen
23397: lain nojalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta        kansanterveyden edistäminen, vanhusten huol-
23398: aiheutuvien menojen maksamiseen. Tapaturma-           lon tukeminen, lastensuojelu- ja nuorisokasva-
23399: viraston käytettävissä on tähän tarkoitukseen         tus, vammaishuolto, sosiaalinen lomatoiminta,
23400: vuonna 1994 tavanomainen valtion budjettira-          raittiustyö ja päihdehuolto sekä pelastuspalvelu.
23401: hoitus mukaan lukien yhteensä 170 milj. mk.           Avustukset on vuosittain jaettu näillä toimialoil-
23402: Tarkoituksena on, että myös vuonna 1995 käy-          la toimiville yleishyödyllisille yhteisöille. Puolue-
23403: tettäisiin Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa         poliittiseen toimintaan ei raha-automaattiavus-
23404: rintamaveteraanien kuntoutuksen menoihin.             tuksia myönnetä.
23405:     Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttä-             On myös korostettava, että jos arpajaislaissa
23406: minen rintamaveteraanien kuntoutukseen on osa         mainitulla toimialalla toimivia kuntoutuslaitok-
23407: säästöohjelmaa, jonka mukaan valtion menoja           sia, terveyskylpylöitä, lomakeskuksia, kurssikes-
23408: säästetään vuosien 1993-1995 aikana yhteensä          kuksia tai muita vastaavia yksiköitä ylläpitävien
23409: 550 milj. mk siirtämällä raha-automaattirahoi-        yhdistysten tai säätiöiden hallinnossa on mukana
23410: tuksen piiriin uusia toimintoja.                      poliittisissa puolueissa toimivia, ei se seikka tee
23411:     Eduskunta edellytti hyväksyessään valtion ta-     laitosta puoluepoliittiseksi, eikä myöskään avus-
23412: lousarvion vuodelle 1994, että Raha-automaatti-       tusta sillä perusteella voida evätä.
23413: 
23414:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1994
23415: 
23416:                                                                           Ministeri Sirpa Pietikäinen
23417:                                            1994 vp -    KK 421                                            3
23418: 
23419: 
23420:                                          Tili Riksdagens Talman
23421: 
23422:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ten. Enligt detta upphör användningen av Pen-
23423: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         ningautomatföreningens avkastning tili reha-
23424: 13 juni 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-       bilitering av frontveteraner 1995.
23425: det översänt fOljande av riksdagsman Sulo Aitto-            Penningautomatmedel har de senaste tjugo
23426: niemi undertecknade spörsmål nr 421:                    åren använts i betydande omfattning tili byggan-
23427:                                                         de av ett omfattande och mångsidigt nät av reha-
23428:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           biliteringsinrättningar,       hälsobadinrättningar
23429:        att göra ett slut på att Penningautomat-         och sjukhem för krigsinvalider. På detta sätt har
23430:        föreningen och även andra offentliga or-         man skapat högklassiga ramar för rehabilitering
23431:        gan betalar understöd tili vård- och reha-       av och rekreation för krigsinvalider, veteraner
23432:        biliteringsinrättningar som upprätthålls         och handikappade samt även andra medborgare.
23433:        enbart för partipolitikens skull, varvid             Regeringens ståndpunkt är att investerings-
23434:        även dessa pengar kunde riktas t.ex. tili        projekt som utökar dylik kapacitet inte längre
23435:        rehabilitering av krigsveteraner, invalider      behöver understödas.
23436:        och deras makar?                                     Vid fördelningen av penningautomatunder-
23437:                                                         stöden för 1994 beslöt man att höja understöds-
23438:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           andelen fOr de två senast byggda och understöd-
23439: anföra följande:                                        da rehabiliteringsinrättningama, Ilomants och
23440:                                                         Lappajärvi, så att den i stället för tidigare under-
23441:     Statsrådet fördelade den 2 februari 1994 ca         stödsandel på 60 procent för Lappajärvis del
23442: 1 000 milj. mk av Penningautomatföreningens             höjdes tili 70 procent och för Ilomants del tili 80
23443: avkastning i understöd. Understöden beviljades          procent. De ekonomiska verksamhetsbetingel-
23444: tili de ändamål som uppräknas i penningauto-            sema för produktioneo av rehabiliteringsservice
23445: matförordningen och som kort kan sammanfat-             vid inrättningama kunde på detta sätt tryggas.
23446: tas som stödande av social- och hälsovårdsorga-             Enligt spörsmålet fördelas understöd årligen
23447: nisationemas verksamhet och investeringar.              tili politisk verksamhet vid vård- och rehabilite-
23448:     Utöver dessa understöd har olycksfallsverket        ringsenheter som upprätthålls av olika parti-
23449: anvisats ca 100 milj. mk av Penningautomatför-          grupper.
23450: eningens avkastning 1994 för att användas tili              I lotterilagen och penningautomatförordning-
23451: betalning av utgifter för rehabilitering av front-      en har de verksamhetsområden fastställts tili vil-
23452: veteraner med stöd av lagen om rehabilitering av        ka avkastningen av penningautomatverksamhe-
23453: frontveteraner. Tili olycksfallsverkets fOrfogan-       ten kan fOrdelas. Verksamhetsområden är främ-
23454: de står i detta syfte, inklusive den ordinarie finan-   jande av den allmänna folkhälsan, stödande av
23455: sieringen i statsbudgeten, totalt 170 milj. mk          åldringssvården, bamskydd och ungdomsfost-
23456: 1994. Det är meningen att Penningautomatför-            ran, vård av handikappade, social semesterverk-
23457: eningens avkastning även 1995 skall användas tili       samhet, nykterhetsarbete och missbrukarvård
23458: utgifter för rehabilitering av frontveteraner.          samt räddningstjänst. Understöden har årligen
23459:     Användningen av Penningautomatförening-             fOrdelats tili allmännyttiga samfund som verkar
23460: ens avkastning tili rehabilitering av frontvetera-      på dessa områden. Penningautomatunderstöd
23461: ner utgör en del av ett sparprogram enligt vilket       beviljas inte tili partipolitisk verksamhet.
23462: statens utgifter under 1993-1995 skall minskas              Det bör även betonas att om det i styrelsema i
23463: med totalt 550 milj. mk genom att nya funktioner        fOreningar eller stiftelser som upprätthåller reha-
23464: överfOrs tili finansieringen med penningauto-           biliteringsinrättningar, hälsobadinrättningar, se-
23465: matmedel.                                               mestercentra, kurscentraler eller andra motsva-
23466:     Riksdagen förutsatte vid godkännandet av            rande enheter på ett verksamhetsområde som
23467:  statsbudgeten för 1994 att användningen av Pen-        nämns i lotterilagen finns sådana som är verk-
23468:  ningautomatföreningens avkastning för ända-            samma inom de politiska partiema innebär detta
23469:  mål som minskar statens utgifter upphör 1995           inte att inrättningen är partipolitisk och under-
23470:  och att anslagen därefter återinförs i statsbudge-     stöd kan inte heller förvägras på denna grund.
23471: 
23472:      Helsingforsden 5 juli 1994
23473: 
23474:                                                                             Minister Sirpa Pietikäinen
23475:                                                1994 vp
23476: 
23477: Kirjallinen kysymys 422
23478: 
23479: 
23480: 
23481: 
23482:                                   Rajamäki: Teollisuuspaikkakuntien aluepoliittisen tuen turvaami-
23483:                                       sesta
23484: 
23485: 
23486:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23487:    Maaseutualueiden kehittämistuen (5 b) ja             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23488: taantuvien teollisuuspaikkakuntien eli 2-tavoit-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23489: teen mukaisen tuen välinen rajanveto uhkaa           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23490: saattaa monta suuresta työttömyydestä kärsivää       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23491: teollisuuspaikkakuntaa EU:n 2-tavoitteen mu-
23492: kaisen tuen ulkopuolelle. Kuitenkin EU:n alue-                Kuinka monta teollisuusaluetta alku-
23493: kehitysrahastosta ja sosiaalirahastosta saatava             peräisistä noin 14 alueesta Hallitus on
23494: jopa 50 %:n tuki työpaikkoja luovien tai säilyttä-          pudottanut 2-tavoitteen tuesta pois, ja
23495: vien hankkeiden kokonaiskustannuksiin olisi                 onko näin tehty myös Leppävirran-
23496: koko maan työllisyyskehitykselle merkittävää.               Varkauden rakennemuutosalueelle?
23497: Karsittaessa teollisuutta tuntuvamman tuen ul-
23498: kopuolelle estetään luontaisten tuotannollisten
23499: kasvuedellytystemme tehokas hyväksikäyttö.
23500: 
23501:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1994
23502: 
23503:                                            Kari Rajamäki
23504: 
23505: 
23506: 
23507: 
23508: 240032J
23509: 2                                        1994 vp -   KK 422
23510: 
23511: 
23512: 
23513: 
23514:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23515: 
23516:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teollisuuden osuus vuonna 1975 oli 38,2% ja
23517: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vuonna 1991 31,3% työvoimasta. ED käyttää
23518: olette 13. päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-      laajaa teollisuus-käsitettä, johon kuuluu tehdas-
23519: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     teollisuus, kaivostoiminta, energiahuolto ja ra-
23520: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Rajamäen          kennustoiminta.
23521: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 422:           3. Teollisuudessa työskentelevien henkilöiden
23522:                                                      määrä on laskenut kohdan 2 vertailuvuoteen ver-
23523:          Kuinka monta teollisuusaluetta alku-        rattuna.
23524:        peräisistä noin 14 alueesta Hallitus on          Näillä kriteereillä maakuntatasolla tarkastel-
23525:        pudottanut 2-tavoitteen tuesta pois, ja       tuna ehdot täyttyvät Varsinais-Suomen, Sata-
23526:        onko näin tehty myös Leppävirran-             kunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen,
23527:        Varkauden rakennemuutosalueelle?              Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan osalta. Näiden
23528:                                                      maakuntien väestöosuus on 35,5 %. Seutukun-
23529:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nittain tarkasteltuna ehdot täyttyvät 26 seutu-
23530: vasti seuraavaa:                                     kunnassa tavoite 6 -alueiden ulkopuolella. Käy-
23531:                                                      tännössä hyväksyttävän tavoite 2 -alueen väestö-
23532:    Euroopan unionin rakennerahastojen tavoite        määrän on oltava vähintään 50 000.
23533: 2 -alueiksi hyväksyttävillä alueilla kaikkien seu-      Valtioneuvoston integraatiopoliittisessa mi-
23534: raavien kriteerien on täytyttävä:                    nisterivaliokunnassa on lähiaikoina tarkoitus
23535:     1. Työttömyys on korkeampi kuin yhteisön         päättää ehdotuksesta Suomen 2 ja 5 b -alueiksi.
23536: kolmen edeltävän vuoden (1991-1993) ajalta           Niiden yhteiseksi väestöpeitoksi on jäsenyysneu-
23537: tilastoitu keskiarvo, joka oli 9,4 %.                votteluissa sovittu 37 %. Myös Leppävirran-
23538:    2. Teollisuudessa työskentelevien henkilöiden     Varkauden seutukunta on tässä tarkastelussa
23539: osuus työllisten kokonaismäärästä on yhtä suuri      mukana. Lopullisesti alueet hyväksyy ED-ko-
23540: tai suurempi kuin yhteisön keskiarvo jonakin         missio Suomen ED-jäsenyyden varmistuttua.
23541: vertailuvuonna vuodesta 1975 alkaen. ED:ssa
23542: 
23543:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1994
23544: 
23545:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
23546:                                            1994 vp -   KK 422                                          3
23547: 
23548: 
23549: 
23550: 
23551:                                          Tili Riksdagens Talman
23552: 
23553:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       1991 31,3% av arbetskraften. EU tillämpar ett
23554: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        vidsträckt industribegrepp som omfattar fabriks-
23555: 13 juni 1994 till vederbörande medlem av statsrå-      industri, gruvdrift, energiförsörjning och bygg-
23556: det översänt följande av riksdagsman Rajamäki          nadsverksamhet.
23557: undertecknade spörsmål nr 422:                             3. Antalet sysselsatta inom industrin har min-
23558:                                                        skat jämfört med jämförelseåret enligt punkt 2.
23559:           Hur många av de ursprungligen ca 14              Av landskapen uppfyller Egentliga Finland,
23560:        industriområdena har Regeringen läm-            Satakunta, Tavastland, Birkaland, Päijät-Häme,
23561:        nat utanför stödet till mål2-regioner, och      Kymmenedalen och Södra Karelen ovan nämn-
23562:        gäller detta även strukturomvandlings-          da kriterier. Dessa landskaps andel av befolk-
23563:        området Leppävirta-Varkaus?                     ningen är 35,5 %. Ser man till de ekonomiska
23564:                                                        regionerna uppfylls villkoren i 26 ekonomiska
23565:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          regioner utanför mål 6-regionema. 1 praktiken
23566: anföra följande:                                       skall folkmängden inom en godtagbar mål 2-
23567:                                                        region uppgå till minst 50 000.
23568:    De områden som kan godkännas som Euro-                  Statsrådets integrationspolitiska ministerut-
23569: peiska unionens strukturfonders mål 2-regioner         skott har för avsikt att under den närmaste tiden
23570: skall uppfylla alla följande kriterier:                fatta beslut om vilka områden som skall föreslås
23571:    1. Arbetslösheten är högre än gemenskapens          till Finlands mål 2 och 5 b-regioner. 1 medlems-
23572: genomsnitt de senaste tre åren (1991-1993), som        förhandlingarna har man kommit överens om att
23573: enligt statistiken var 9,4 %.                          de ti~Jsammans skall omfatta 37 % av befolkning-
23574:    2. Andelen industrisysselsatta av alla sysselsat-   en. Aven Leppävirta-Varkaus ekonomiska re-
23575: ta är lika stor eller större än gemenskapens ge-       gion är med i denna granskning. Regionerna
23576: nomsnitt under något jämförelseår sedan 1975.          godkänns slutgiltigt av EU-kommissionen efter
23577: Inom EU sysselsatte industrin 1975 38,2% och           att Finlands EU-medlemskap har bekräftats.
23578: 
23579:      Helsingforsden 28 juni 1994
23580: 
23581:                                                                    lnrikesminister Mauri Pekkarinen
23582: 1
23583: 1
23584: 1
23585:     1
23586:     1
23587:     1
23588:         1
23589:         1
23590:         1
23591:             1
23592:             1
23593:             1
23594:                 1
23595:                 1
23596:                 1
23597:                     1
23598:                     1
23599:                     1
23600:                         1
23601:                         1
23602:                                               1994vp
23603: 
23604: Kirjallinen kysymys 423
23605: 
23606: 
23607: 
23608: 
23609:                                   Rinne: Yhteisten asioiden hoitoon kohdistuvan arvostuksen lisää-
23610:                                       misestä
23611: 
23612: 
23613:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23614:    Kiekkoleijonat menestykseen johtanut val-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23615: mentaja Curt Lindström on lausunut seuraavaa:       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23616: "Jokainen ihminen on erilainen, mutta kaikki        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23617: ihmiset arvostavat oikeudenmukaisuutta, rehel-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23618: lisyyttä ja vilpittömyyttä." Esko Ahon hallitus
23619: on johtanut Suomea täsmälleen päinvastaisin                   Ymmärtääkö Hallitus aikaansaaman-
23620: menetelmin, ja tulokset ovat sen mukaiset. Kan-            sa tilanteen, ja jos ymmärtää, niin aikoo-
23621: salaishalveksunnan synkkä varjo lankeaa kaiken             ko se ryhtyä toimiin, joilla politiikan ar-
23622: poliittisen toiminnan päälle. Myös ne poliittiset          vostuksesta pelastetaan, mitä vielä pelas-
23623: voimat ja poliitikot, jotka ovat pyrkineet estä-           tettavissa on?
23624: mään yli 400 000 työpaikan hävittämisen ja sato-
23625: jentuhansien ihmisten syrjäyttämisen ahdinkoon
23626: ja suoranaiseen kurjuuteen, saavat osansa.
23627: 
23628:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1994
23629: 
23630:                                            Heikki Rinne
23631: 
23632: 
23633: 
23634: 
23635: 240032J
23636: 2                                        1994 vp -   KK 423
23637: 
23638: 
23639: 
23640: 
23641:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23642: 
23643:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Hallitus joutui aloittamaan työnsä keväällä 1991
23644: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tilanteessa, jossa maan talous oli jyrkässä syök-
23645: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sykierteessä. Senjälkeen on tehty ratkaisuja, joi-
23646: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rinteen         den varassa kansantalous on alkanut elpyä. Vii-
23647: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 423:        me kuukausina taloudellisen nousun vaikutukset
23648:                                                      ovat alkaneet näkyä myös työllisyydessä.
23649:           Ymmärtääkö Hallitus aikaansaaman-              Politiikan arvostuksen palauttamiseksi ei voi
23650:        sa tilanteen, ja jos ymmärtää, niin aikoo-    olla mitään erillistä toimenpideohjelmaa. Kuva
23651:        ko se ryhtyä toimiin, joilla politiikan ar-   poliittisen järjestelmän toimintakyvystä ja pää-
23652:        vostuksesta pelastetaan, mitä vielä pelas-    töksentekijöiden moraalista ja taidoista syntyy
23653:        tettavissa on?                                niin hallituksen kuin oppositionkin päivittäisen
23654:                                                      toiminnan tuloksena.
23655:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Yksi luottamuspulan syistä on myös siinä ku-
23656: vasti seuraavaa:                                     vassa, jonka päätöksentekijät kansakunnan
23657:                                                      vaihtoehdoista antavat. Kyvyttömyys ja halutto-
23658:    Hallitus jakaa huolen poliittisen toiminnan       muus tunnustaa tosiasioita ja toimia niiden poh-
23659: heikosta arvostuksesta. Kansalaisten epäluotta-      jalta synnyttää helposti kansalaisten keskuudes-
23660: mus poliittiseen järjestelmään ja päätöksenteki-     sa katteettomia odotuksia ja toiveita, joiden to-
23661: jöihin on tulosta pitkään jatkuneesta asenteiden     teuttaminen on mahdotonta.
23662: muutoksesta.                                             Hallitus pyrkii omalta osaltaan toimimaan
23663:    Kysymyksessä esitettyyn väitteeseen, että on-     niin, että kansalaisilla olisi mahdollisimman oi-
23664: gelmat olisivat nykyisen hallituksen aikana syn-     kea kuva yhteiskuntamme ja taloutemme tilasta
23665: tyneitä ja sen aiheuttamia, on mahdoton yhtyä.       ja mahdollisuuksista.
23666: 
23667:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1994
23668: 
23669:                                                                             Pääministeri Esko Aho
23670:                                           1994 vp -   KK 423                                           3
23671: 
23672: 
23673: 
23674: 
23675:                                         Tili Riksdagens Talman
23676: 
23677:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       landets ekonomi var stadd i brant nedåtgående.
23678: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Därefter har träffats avgöranden som gjort att
23679: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      samhällsekonomin har bötjat återhämta sig. Ef-
23680: man Rinne undertecknade spörsmål nr 423:              fekterna av de senaste månadernas ekonomiska
23681:                                                       uppgång har också bötjat synas i sysselsättning-
23682:           Är Regeringen medveten om den situa-        en.
23683:        tion som den åstadkommit och om så är             Att återställa aktningen för poHtiken kan inte
23684:        fallet, ämnar den vidta åtgärder för att       utgöra föremål för något särskilt åtgärdspro-
23685:        rädda vad som ännu räddas kan av akt-          gram. Bilden av det politiska systemets funk-
23686:        ningen för politiken?                          tionsduglighet och beslutsfattarnas moral och
23687:                                                       kunnighet är ett resultat av såväl regeringens som
23688:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         oppositionens dagliga verksamhet.
23689: anföra följande:                                         En av orsakerna tili bristen på förtroende lig-
23690:                                                       ger också i den bild som beslutsfattarna förmed-
23691:    Regeringen delar oron för att den politiska        lar av de alternativ nationen har att välja mellan.
23692: verksamheten står så lågt i aktning. Medborgar-       Oförmåga och ovilja att erkänna fakta och hand-
23693: nas misstro mot det politiska systemet och be-        la utgående från dem väcker lätt sådana förvänt-
23694: slutsfattarna är resultatet av en attitydförändring   ningar och förhoppningar hos medborgarna som
23695: som pågått länge.                                     saknar täckning och är omöjliga att infria.
23696:    Det är omöjligt att instämma i spörsmålets            Regeringen strävar för egen del efter att hand-
23697: påstående att problemen skulle ha uppstått un-        la så att medborgarna skulle ha en så riktig bild
23698: der den nuvarande regeringens tid och vara för-       som möjligt av såväl vår samhälleliga och ekono-
23699: orsakade av den. Regeringen var på våren 1991         miska situation som våra möjligheter i dessa av-
23700: tvungen att inleda sitt arbete i en situation där     seenden.
23701: 
23702:      Helsingforsden 5 juli 1994
23703: 
23704:                                                                              Statsminister Esko Aho
23705:                                                   1994vp
23706: 
23707: Kirjallinen kysymys 424
23708: 
23709: 
23710: 
23711: 
23712:                                     Renko: Asumisrakennusten ja asuntojen kmjaustoimintaan myön-
23713:                                        nettävien avustusten jakoperusteista
23714: 
23715: 
23716:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23717:     Ympäristöministeriön päätöksessä (SäädK                Samalla on ilmennyt tarve tarkistaa ministe-
23718: 78/94) määritellään asumisrakennusten ja asun-          riön päätöksessä annetun ohjeen 5 §:n mukaisia
23719: tojen korjaustoimintaan myönnettävien avustus-          alimpia tulorajoja ylöspäin, koska tällä hetkellä
23720: ten jakoperusteet. Suomen sotaveteraaniliitto,          säännös vääristää avioparien oikeuksia päästä
23721: Rintamamiesveteraanien liitto, Rintamanaisten           avustusten piiriin.
23722: liitto ja Sotainvalidien Veljesliitto ovat esittäneet      Erilaisia tulkintoja on myös siitä, kuuluuko
23723: vuoden 1995 budjettiin momentin 35.45.56 pe-            ylimääräinen rintamalisä 5 §:n mukaisesti tulkit-
23724: rusteluihin ja sen pohjalta myös tuleviin ympäris-      taviin pysyviin tuloihin.
23725: töministeriön ohjeisiin lisäystä, jonka mukaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23726: osa asumisrakennusten ja asuntojen korjaustoi-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23727: minnan määrärahoista tulisi jakaa myös veteraa-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23728: nien, rintamanaisten ja invalidien asumisraken-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23729: nusten ja asuntojen korjaamiseen.
23730:     Tällä hetkellä etenkin suurissa kaupungeissa                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23731: asuntorahojenjako ei riittävässä määrin tapahdu                ryhtyä asumisrakennusten ja asuntojen
23732:  sosiaalisin perustein. Ympäristöministeriön                   korjaustoimintaan myönnettävien avus-
23733:  asuntorahanjakoon liittyvät ohjeet tulisi saattaa             tusten jakoperusteissa ilmenevien epä-
23734:  myös sosiaalitoimen tietoon ja noudatettavaksi.               kohtien korjaamiseksi ja tulkintaohjei-
23735:                                                                den täsmentämiseksi?
23736:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1994
23737: 
23738:                                               Tellervo Renko
23739: 
23740: 
23741: 
23742: 
23743:  2400321
23744: 2                                        1994 vp -   KK 424
23745: 
23746: 
23747: 
23748: 
23749:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23750: 
23751:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       avustuksia on erityisesti otettava huomioon rin-
23752: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tamaveteraanien asuinrakennusten ja asuntojen
23753: olette 14 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-       korjaustarve.
23754: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Avustukset on viime aikoina myönnetty pää-
23755: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Rengon näin       osin kahteen käyttötarkoitukseen, vanhusten ja
23756: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 424:             vammaisten asuntojen korjaustoimintaan sekä
23757:                                                      asunto-osakeyhtiötalojen korjausavustuksiin.
23758:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Viimeksi mainittuun tarkoitukseen on pyritty
23759:        ryhtyä asuinrakennusten ja asuntojen          osoittamaan varoja tarvetta vastaavasti, koska
23760:        korjaustoimintaan myönnettävien avus-         erityisesti näitten avustusten työllisyyspoliittiset
23761:        tusten jakoperusteissa ilmenevien epä-        vaikutukset ovat suuret. Jos talousarviossa tai
23762:        kohtien korjaamiseksi ja tulkintaohjei-       lisätalousarviossa varat on osoitettu erityisesti
23763:        den täsmentämiseksi?                          johonkin käyttötarkoitukseen, tämä asetetaan
23764:                                                      määrärahojenjaon perusteeksi. Jos taas tällaisia
23765:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         edellytyksiä ei ole, asiassa jää harkintavaltaa val-
23766: vasti seuraavaa:                                     tion asuntorahastolle ja kunnille. Asunto-osake-
23767:                                                      yhtiöavustuksista on tiedotettu aktiivisesti.
23768:    Asuntojen ja asuinrakennusten korjaustoi-         Tämä on lisännyt näitten hakemusten määrää
23769: mintaan on vuosittain varattu määrärahoja val-       erityisesti suurissa kaupungeissa.
23770: tion talousarviossa ja lisätalousarvioissa. A vus-      Ympäristöministeriön           korjausavustusten
23771: tusten käyttötarkoitus on määrätty asianomai-        myöntämisperusteet sisältävä päätös lähetetään
23772: sen momentin (mom. 35.45.56) perusteluissa.          kuntakirjeenä kuntien asunto- ja rakennusval-
23773: Kuluvan vuoden talousarvion mukaan määrära-          vontaviranomaisille, minkä lisäksi päätös jul-
23774: haa saa käyttää avustusten maksamiseen erityi-       kaistaan säädöskokoelmassa. Mahdollinen tie-
23775: sesti vanhusväestön ja vammaisten asuntojen          donpuute kuntatasolla tulisi ratkaista paranta-
23776: korjaustoimintaan sosiaalisin perustein. Lisäksi     malla kuntien sisäistä tiedotusta.
23777: määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-              Vanhusväestön ja vammaisten asuntojen kor-
23778: seen vanhojen kerrostalojen hissien rakentami-       jausavustukset myönnetään sosiaalisen tarve-
23779: seen, perusparannusten suunnitteluun ja asun-        harkinnan perusteella. Ympäristöministeriön
23780: noissa ilmenevien terveyshaittojen edellyttämiin     päätöksen 5 §:n mukaiset tulorajat ovat kautta
23781: korjaustoimenpiteisiin, nuorten asuntojen oma-       linjan tiukat. Kuluvan vuoden päätöksessä tulo-
23782: toimiseen korjaustoimintaan sekä asunto-osa-         rajoja on korotettu. Niukat määrärahat on tar-
23783: keyhtiöiden avustamiseen. Ympäristöministeriö        koitus kohdentaa eniten tuen tarpeessa oleville.
23784: määrää päätöksellään tarkemmin avustusten            Tällä pyritään siihen, että vähävaraiset vanhuk-
23785: myöntämisperusteista.                                set ja vammaiset saavat avustusta asuinraken-
23786:    Kun määrärahoja osoitetaan lisätalousar-          nusten ja asuntojen korjaamiseen. Tulorajoja
23787: vioissa, samalla määrätään usein tarkemmin           voidaan harkita edelleen nostettavaksi, jos tar-
23788: avustusmäärärahojen käyttötarkoituksista.            vetta on.
23789:    Avustusten tarkemmista myöntämisperusteis-           Ympäristöministeriön päätöksen 5 §:n 2 mo-
23790: ta on määrätty ympäristöministeriön päätökses-       mentin mukaan tuloiksi ei lueta asumistukiase-
23791: sä asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimin-      tuksen 1 §:ssä mainittuja tuloja. Mainitussa py-
23792: taan myönnettävien avustusten jakoperusteista        kälässä tällaisena etuoikeutettuna tulona maini-
23793: (78/94). Ympäristöministeriön päätöksen 4 §:n 4      taan rintamasotilaseläkelain mukainen ylimää-
23794: momentin mukaan myönnettäessä vanhusväes-            räinen rintamalisä, joten sitä ei oteta tulona huo-
23795: tön ja vammaisten asuntojen korjaustoimintaan        mioon. Asian suhteen ei ole tulkinnanvaraa.
23796: 
23797:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1994
23798: 
23799:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
23800:                                            1994 vp -   KK 424                                          3
23801: 
23802: 
23803: 
23804: 
23805:                                          Tili Riksdagens Talman
23806: 
23807:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          U nderstöden har densenaste tiden i huvudsak
23808: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        beviljats för två ändamål, för reparation av åld-
23809: 14 juni 1994 till vederbörande medlem av statsrå-      ringars och handikappades bostäder samt för
23810: det översänt följande av riksdagsman Renko un-         reparationsunderstöd till bostadsaktiebolag.
23811: dertecknade spörsmål nr 424:                           Man har stävat efter att de medel som anvisas för
23812:                                                        reparationsunderstöd till bostadsaktiebolag
23813:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         skall motsvara behovet eftersom speciellt dessa
23814:        ta för att avhjälpa missförhållandena i         understöd har stora sysselsättningspolitiska
23815:        fråga om fördelningsgrundema för un-            verkningar. Om medlen i statsbudgeten eller till-
23816:        derstöd som beviljas för reparation av          läggsbudgetema har anvisats för något särskilt
23817:        bostadsbyggnader och bostäder och för           ändamål utgör detta grunden för fördelningen av
23818:        att precisera tolkningsanvisningama?            anslagen. Om det däremot inte finns några dylika
23819:                                                        villkor har statens bostadsfond och kommuner-
23820:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          na prövningsrätt i frågan. Man har informerat
23821: anföra följande:                                       aktivt om ansökan om understöd för bostadsak-
23822:     För reparation av bostäder och bostadsbygg-        tiebolag, vilket har utökat antalet ansökningar
23823: nader reserveras årligen anslag i statsbudgeten        speciellt i stora städer.
23824: och tilläggsbudgetema. De ändamål som un-                 Miljöministeriets beslut om grundema för be-
23825: derstöden används tili fastställs i motiveringen       viljande av reparationsunderstöd sänds till kom-
23826: till momentet (moment 35.45.56). Enligt budge-         munemas bostads- och byggnadstillsynsmyndig-
23827: ten för i år får anslaget användas till betalning av   heter och dessutom publiceras beslutet i författ-
23828: understöd för reparationer av särskilt åldringars      ningssamlingen. Eventuell brist på information
23829: och handikappades bostäder på sociala grunder.         inom kommunema bör avhjälpas genom att för-
23830: Anslaget får även användas till betalning avun-        bättra den intema informationen i kommunema.
23831: derstöd för byggande av hissar i gamla vånings-           Understöd för reparation av åldringars och
23832: hus, för planering av ombyggnad och för repara-        handikappades bostäder beviljas på basis av soci-
23833: tionsåtgärder som behövs på grund av hälsoris-         al behovsprövning. lnkomstgränsema i 5 § i mil-
23834: ker i bostädema, för reparationer på eget initiativ    jöministeriets beslut är genomgående strama. 1
23835: av bostäder för unga samt för understödande av         beslutet för i år har inkomstgränsema höjts. Det
23836: bostadsaktiebolag. Miljöministeriet bestämmer          är meningen att de knappa anslagen skall förde-
23837: genom beslut närmare om grundema för bevil-            las tili dem som har det största behovet av under-
23838: jande av understöd.                                    stöd. Avsikten är att mindre bemedlade åldringar
23839:     Då anslag anvisas i tilläggsbudgetema be-          och handikappade skall få understöd tili repara-
23840: stäms ofta samtidigt närmare om tili vilka ända-       tion av bostadsbyggnader och bostäder. ln-
23841: mål understödsanslagen skall användas.                 komstgränsema kan vid behov ytterligare höjas.
23842:     Grundema för beviljande av understöd fast-            Enligt 5 § 2 mom. i miljöministeriets beslut
23843: ställs närmare i miljöministeriets beslut om för-      räknas inte de inkomster som nämns i 1 § förord-
23844: delningsgrundema för understöd som beviljas            ningen om bostadsbidrag som inkomster. Enligt
23845: för reparation av bostadsbyggnader och bostä-          nämnda paragraf utgör det extra fronttillägget
23846: der (78/94). Enligt 4 § 4 mom. i miljöministeriets     enligt lagen om frontmannapension en dylik pri-
23847:  beslut bör vid beviljande av understöd för repara-    vilegierad inkomst. Detta tillägg beaktas således
23848:  tion av åldringars och handikappades bostäder         inte som inkomst. Beträffande denna fråga finns
23849:  speciellt beaktas behovet av reparation i front-      det inte något som lämnar rum för tolkning.
23850:  mannaveteranemas bostadsbyggnader och bo-
23851:  städer.
23852: 
23853:      Helsingforsden 4 juli 1994
23854: 
23855:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
23856:                                                   1994 vp
23857: 
23858: Kirjallinen kysymys 425
23859: 
23860: 
23861: 
23862: 
23863:                                     Dromberg: Opiskelun vaikutuksesta työttömyysturvan saamiseen
23864: 
23865: 
23866: 
23867:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23868: 
23869:    Tätä nykyä vallitsee työttömien keskuudessa          saitun sosiaaliturvan menettämisestä täyden-
23870: täydellinen epätietoisuus opiskeluoikeudesta.           tääkseen teoreettisia ja käytännön valmiuksiaan
23871: Eri ministeriöt, niin opetus-, työ- kuin sosiaali- ja   tulevaa työssäoloa varten.
23872: terveysministeriökin ovat antaneet keskenään               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23873: ristiriitaisia määräyksiä ja ohjeita. Edellä maini-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23874: tun johdosta esimerkiksi eri työvoimatoimisto-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23875: jen tulkinnat ovat erilaiset. Ei ole mielekästä, että   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23876: eri puolilla maata toisistaan poikkeavat tulkin-
23877: nat aiheuttavat sekavan tilanteen opiskelemaan                   Mitä Hallitus aikoo tehdä ministeriöi-
23878: aikovien työttömien keskuudessa. Päinvastoin                   den työttömien opiskeluoikeutta koske-
23879: pitää pyrkiä siihen, että työttömät aktiivisesti               van ohjeiston yhdenmukaistamiseksi?
23880: hakeutuvat aikuiskoulutukseen ilman pelkoa an-
23881: 
23882:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1994
23883: 
23884:                                             Kaarina Dromberg
23885: 
23886: 
23887: 
23888: 
23889: 240032J
23890: 2                                         1994 vp -   KK 425
23891: 
23892: 
23893: 
23894: 
23895:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23896: 
23897:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tässä yhteydessä on erityisesti syytä kiinnittää
23898: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         huomiota siihen seikkaan, ettei työttömyystur-
23899: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      valakiin sisälly sellaista norminantovaltuutusta,
23900: le jäsenelle kansanedustaja Kaarina Drombergin        jonka nojalla työministeriö tai joku muu ministe-
23901: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 425:         riö voisi antaa lain soveltamisesta varsinaisesti
23902:                                                       huolehtiville muille viranomaisille niitä lain so-
23903:          Mitä Hallitus aikoo tehdä ministeriöi-       veltamisessa sitovia määräyksiä tai ohjeita. Työ-
23904:        den työttömien opiskeluoikeutta koske-         ministeriö ja muut ministeriöt voivat ainoastaan
23905:        van ohjeiston yhdenmukaistamiseksi?            suositella oman hallinnonalansa viranomaisille
23906:                                                       tietyn sisältöistä lain soveltamiskäytäntöä, mutta
23907:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ne eivät voi pakottaa edes oman hallinnonalansa
23908: vasti seuraavaa:                                      alempia viranomaisia noudattamaan ministeriön
23909:                                                       suosittelemaa lain soveltamiskäytäntöä. Nor-
23910:     Kysymys opiskelijoiden opiskeluaikaisen toi-      minantovaltuuden puuttumisesta on valitettava-
23911: meentulon turvaamisesta kuuluu lähtökohtaises-        na seurauksena se, että esimerkiksi eri työvoima-
23912: ti opetusministeriön toimialaan. Työttömyystur-       toimistojen ja työvoimatoimikuntien lausunto-
23913: valain mukaan päätoimisella opiskelijana ei ole       käytännöt työttömyyspäiväraha-asioissa poik-
23914: oikeutta saada opiskeluaikanaan työttömyyspäi-        keavat toisistaan keskenään samankaltaisissakin
23915: värahaa edes oppilaitoksen loma-aikana. Päätoi-       tapauksissa.
23916: misena aloitetun opiskelun katsotaan tällöin              Nykyisessä       työttömyysturvajärjestelmässä
23917: työttömyysturvalain säännösten mukaan jatku-          paikallisviranomaisten eli työvoimatoimistojen
23918: van siihen asti, kunnes henkilö saa todistuksen       ja työvoimatoimikuntien lausuntokäytäntöä yh-
23919: valmistumisestaan tai osoittaa todistettavasti        tenäistävät muutoksenhakuelimet eli ensimmäi-
23920: keskeyttäneensä opintonsa. Päätoimisen opiske-        senä valitusasteena työttömyysturvalautakunta
23921: lijan käsitettä ei työttömyysturvasäännöksissä        ja ylimpänä muutoksenhakuasteena vakuutusoi-
23922: kuitenkaan ole yksiselitteisesti määritelty. Työ-     keus. Tällainen ohjausjärjestelmä, jossa muutok-
23923: ministeriö on neuvotellut opiskelijoiden opiske-      senhakuelinten ratkaisuilla ohjataan myös en-
23924: luaikaisen sosiaaliturvan järjestämisestä opetus-     simmäisessä asteessa tapahtuvaa lausuntokäy-
23925: ministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön      täntöä, on sinänsä kansalaisten yhdenvertaisuu-
23926: kanssa. Näissä neuvotteluissa pyrittiin eri hallin-   den riittävästi turvaava järjestelmä, mutta sen
23927: nonaloilla vallitsevaa soveltamiskäytäntöä yh-        heikkoutena voidaan pitää myös työttömyystur-
23928: denmukaistamaan siten, ettei varsinaisia väliin-      vaan liittyvissä asioissa muutoksenhakuproses-
23929: putoajaryhmiä jäisi eri toimeentuloturvajärjes-       sin hitautta. Työministeriöllä ei ole mahdolli-
23930: telmien välille. Koska opiskelijana on kuitenkin      suutta vaikuttaa muutoksenhakuelinten noudat-
23931: nykyisin käytettävissään varsin monia mahdolli-       tamiin valitusten käsittelyaikatauluihin, koska
23932: suuksia opintojensa järjestämiseen, ei eri hallin-    kysymyksessä ovat itsenäiset tuomioistuimet,
23933: nonalojen ohjeistoa kuitenkaan voitu saada edes       jotka pitkälti itse sääntelevät omaa toimintaan-
23934: periaatetasolla täysin aukottomaksi.                  sa.
23935: 
23936:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1994
23937: 
23938:                                                                          Ministeri Mauri Pekkarinen
23939:                                              1994 vp -    KK 425                                           3
23940: 
23941: 
23942: 
23943: 
23944:                                            Tili Riksdagens Talman
23945: 
23946:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-               I detta sammanhang är det särskilt skäl att
23947: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-            fåsta uppmärksamhet vid det faktum att lagen
23948: 1em av statsrådet översänt följande av riksdagsle-        om utkomstskydd för arbetslösa inte innehåller
23949: damot Kaarina Dromberg undertecknade spörs-               någon sådan normgivningsbefogenhet med stöd
23950: målnr425:                                                 av viiken arbetsministeriet eller något annat mi-
23951:                                                           nisterium kunde meddela föreskrifter eller anvis-
23952:            Vad ämnar Regeringen göra för att              ningar som vid tillämpandet av lagen är bindande
23953:         förenhetliga ministeriernas föreskrifter          för de övriga myndigheter som egentligen har
23954:         och anvisningar om de arbetslösas stu-            hand om tillämpningen av lagen. Arbetsministe-
23955:         dierätt?                                          riet och övriga ministerier kan endast rekommen-
23956:                                                           dera för myndigheterna inom deras egen förvalt-
23957:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             ningsgren praxis av visst innehåll vid tillämp-
23958: anföra fOljande:                                          ningen av lagen, men de kan inte tvinga lägre
23959:                                                           myndigheter ens inom sin egen förvaltningsgren
23960:     Frågan om tryggandet av studerandenas ut-             att iaktta den praxis vid tillämpningen av 1agen
23961: komst under studietiden hör i regel till undervis-        som ministeriet rekommenderar. Avsaknaden av
23962: ningsministeriets verksamhetsområde. Enligt la-           normgivningsbefogenheten har tyvärr till fö1jd
23963: gen om utkomstskydd för arbets1ösa är en hel-             att t.ex. olika arbetskraftsbyråers och arbets-
23964: tidsstuderande under sin studietid inte berättigad        kraftskommissioners utlåtandepraxis i ärenden
23965: till arbetslöshetsdagpenning ens då läroanstalten         som gäller arbetslöshetsdagpenning avviker sins-
23966: har semestertid. Studier som in1etts på heltid an-        emellan från varandra t.o.m. i liknande fall.
23967: ses härvid enligt stadgandena i lagen om ut-                  I det nuvarande systemet med utkomstskydd
23968: komstskydd för arbetslösa pågå ända tills perso-          för arbetslösa samordnas de Jo kala myndigheter-
23969: n en i fråga får betyg över att han blivit fårdig eller   nas, dvs. arbetskraftsbyråernas och arbetskrafts-
23970: bevisligen anger att han avbrutit sina studier.           kommissionernas utlåtandepraxis av rättsme-
23971: Begreppet studerande på heltid har emellertid             delsinstanser, dvs. som första besvärsinstans ar-
23972: inte definierats entydigt i stadgandena om ut-            betslöshetsnämnden och som högsta besvärsin-
23973: komstskydd för arbetslösa. Arbetsministeriet              stans försäkringsdomstolen. Ett dylikt dirige-
23974: har tillsammans med undervisningsministeriet              ringssystem, där man genom rättsmedelsinstan-
23975: och social- och hä1sovårdsministeriet diskuterat          sernas avgöranden dirigerar även sådan utlåtan-
23976: anordnandet av social trygghet för studerande             depraxis som sker i den första instansen, tryggar
23977: under studietiden. Vid dessa diskussioner försök-         i och för sig i tillräcklig utsträckning medborgar-
23978: te man förenhetliga tillämpningspraxis inom oli-          nas jämställdhet. Dess svaghet kan emellertid
23979: ka förvaltningsgrenar på så sätt att det inte skulle      anses ligga i den långsamma besvärsprocessen i
23980: uppstå några egentliga grupper som skulle ham-            anslutning till ärenden kring utkomstskydd för
23981: na emellan olika utkomstskyddssystem. Efter-              arbetslösa. Arbetsministeriet har inte möjlighet
23982: som studerande nuförtiden ändå har till sitt för-         att påverka de tidtabeller för behandling av be-
23983: fogande rätt många möjligheter att ordna sina             svär som rättsmedelsinstanserna iakttar, efter-
23984: studier, kunde föreskrifterna och anvisningarna           som det är fråga om självständiga domstolar som
23985: inom de olika förvaltningsgrenarna inte göras             i lång utsträckning själva reglerar sin egen verk-
23986:  helt sammanhängande ens på principiell nivå.             samhet.
23987: 
23988:       Helsingforsden 30 juni 1994
23989: 
23990:                                                                              Minister Mauri Pekkarinen
23991:                                                1994vp
23992: 
23993: Kirjallinen kysymys 426
23994: 
23995: 
23996: 
23997: 
23998:                                   Björkenheim ym.: Kehitysvammahuollon avohoidon toimintaedel-
23999:                                       lytysten turvaamisesta
24000: 
24001: 
24002:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24003:    Kehitysvammahuoltoa on viime vuodet ra-          nämä suunnitelmat toteutuvat, romahtavat avo-
24004: kennettu kehitysvammaisen ihmisarvoaja yksi-        palveluverkoston toimintaedellytykset. Nykyi-
24005: löllisyyttä kunnioittaen avohoitopainotteiseksi.    sessä kunnallishallinnon vaikeassa taloudellises-
24006: On syntynyt erilaisten pienkotien, asuntoloiden     sa tilanteessa kustannusten siirto sosiaalivakuu-
24007: ja hoitokotien verkosto. Taloudellisesti tämä on    tukselta kunnallistalouteen ei ole mahdollista.
24008: ollut mahdollista, koska sosiaalivakuutusetuu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24009: det on osittain maksettu näihin yksikköihin.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24010:    Kehitysvammahuollon tulevaisuutta koske-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24011: neessa keskustelussa on esitetty sairausvakuutus-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24012: lain mukaisten etuuksien maksamisen lakkautta-
24013: mista ko. yksiköille. Vireillä on suunnitelmia                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24014: myös kansaneläke-etuuksien eli lisäosan, eläk-              ryhtyä, että kehitysvammaisten oikeus
24015: keensaajan hoitotuen ja asumistuen maksamisen               avohoitoon olisi turvattu kunnan talou-
24016: lakkauttamisesta avohoitoyksiköille. Mikäli                 dellisesta tilasta riippumatta?
24017: 
24018:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1994
24019: 
24020:           Rose-Marie Björkenheim        Olavi Ala-Nissilä             Timo Kalli
24021:           Kyösti Virrankoski            Jukka Vihriälä                Martti Pura
24022:                                         Annikki Koistinen
24023: 
24024: 
24025: 
24026: 
24027: 2400321
24028: 2                                          1994 vp -   KK 426
24029: 
24030: 
24031: 
24032: 
24033:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24034:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tysvammahuollossa on nyt meneillään hyvin voi-
24035: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          makas palvelurakenteen muutos. Laitoshuoltoa
24036: olette 14 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-         hajautetaan ja samanaikaisesti erityishuoltopii-
24037: jeenneohelle toimittanut valtioneuvoston asian-        rin kehitysvammaisten toimintayksiköitä kun-
24038: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Björkenhei-         nallistetaan. Erityishuoltopiirien toimintayksi-
24039: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           köitä, lähinnä kehitysvammaisten asuinyksiköi-
24040: n:o426:                                                tä ja toimintakeskuksia, siirretään henkilökunti-
24041:                                                        neen sijaintikunnan ylläpidettäviksi. Erityishuol-
24042:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        topiirien tehtäväksi näyttäisi muodostuvan lai-
24043:         ryhtyä, että kehitysvammaisten oikeus          toshuolto sekä tietyt, erityisosaamista vaativat
24044:         avohoitoon olisi turvattu kunnan talou-        tehtävät.
24045:         dellisesta tilasta riippumatta?                   Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ke-
24046:                                                        hitysvammahuollon palvelurakenteen muutok-
24047:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            sen seurantatutkimus toteutetaan vuosina
24048: taen seuraavaa:                                        1994-1996. Tutkimuksessa kartoitetaan, mitä
24049:                                                        on tapahtunut niille kehitysvammaisille henki-
24050:     Kehitysvammaisille henkilöille annettavasta        löille, jotka ovat rakennemuutoksen vuoksi siir-
24051: erityishuollosta on säädetty laissa kehitysvam-        tyneet keskuslaitoksesta muihin palvelumuotoi-
24052: maisten erityishuollosta (519/77). Erityishuoltoa      hin. Lisäksi selvitetään kuntien kehitysvamma-
24053: annetaan henkilölle, jonka kehitys tai henkinen        politiikan nykytilaa sekä rakennemuutoksen vai-
24054: toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen      kutuksia kuntien talouteen.
24055: tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vam-          Seurantatutkimus on käynnistynyt huhti-
24056: man vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada      kuussa 1994. Alustavien tietojen mukaan Suo-
24057: tarvitsemiaan palveluksia.                             men keskuslaitoksissa on tällä hetkellä noin
24058:     Erityishuollon tarkoituksena on turvata kehi-      3 500 asiakasta pysyvässä laitoshoidossa. Kehi-
24059: tysvammaiselle henkilölle hänen tarvitsemansa          tysvammalaitosten paikkaluku on vähentynyt
24060: opetus, hoito ja muu huolenpito sekä edistää           noin 1 000 hoitopaikalla kolmen viimeisen vuo-
24061: hänen toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteis-         den aikana. Vuonna 1993laitoksesta muutti 430
24062: kuntaan ja suoriutumistaan päivittäisistä toimin-      kehitysvammaista kotikuntiin, joista 130 laitos-
24063: noistaan. Kunnan velvollisuudeksi on määritelty        asukasta siirtyi yksityisten palvelujen käyttäjiksi
24064: lain 2 §:ssä mainitut erityishuollon palvelut.         asumisen tai perhehoidon osalta.
24065:     Erityishuollon järjestämistä varten maa on             Henkilön oikeus saada kansaneläkelaitoksen
24066: jaettu erityishuoltopiireihin, joiden alueet mää-      maksamia etuuksia riippuu muun muassa siitä,
24067: rää valtioneuvosto. Erityishuoltopiiriinkuuluvat       katsotaanko hänen olevan avo- tai laitoshoidos-
24068: kunnat ovat jäseninä erityishuoltopiirin kuntain-      sa. Uudistettaessa sosiaali- ja terveydenhuollon
24069: liitossa, jonka tulee järjestää kunnan velvollisuu-    palvelurakennetta on kunnallista laitoshoitoa
24070: deksi säädetty erityishuolto. Sen estämättä mitä       vähennetty ja asiakkaita on siirretty avohoitoon
24071: erityishuoltopiireistä on säädetty myös kunta voi      ja niin sanottuihin välimuotoisiin palveluihin.
24072: järjestää erityishuoltoa.                              Tähän liittyen on joissakin tapauksissa syntynyt
24073:     Erityishuoltopiirejä on tällä hetkellä 14. Ruot-   erimielisyyttä siitä, onko välimuotoista palvelua
24074: sinkieliset ja kaksikieliset kunnat ovat lisäksi jä-   käyttävä henkilö avo- vai laitoshoidossa ja onko
24075: seninä erityishuollon kuntainliitossa, joka jär-       hänellä oikeus kansaneläkelaitoksen maksamiin
24076: jestää erityishuollon palveluja ruotsinkieliselle      etuuksiin.
24077: väestölle. Ahvenanmaan maakunnassa on erik-                Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut 16
24078: seen säädetty erityishuollon järjestämisestä.          päivänä toukokuuta 1994 työryhmän, jonka teh-
24079:     Kuntien ja kuntayhtymien erityishuollon pal-       tävänä on kuluvan vuoden elokuun loppuun
24080: veluita annetaan noin 19 000 henkilölle. Palvelu-      mennessä selvittää, miten avohoidon ja laitos-
24081: rakenne on ollut hyvin laitospainotteista. Kehi-       hoidon käsitteet tulisi lainsäädännössä määritel-
24082:                                          1994 vp -   KK 426                                             3
24083: 
24084: lä yhtenäisin perustein niin, että kansaneläke- ja   tettuina sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi val-
24085: sairausvakuutusjärjestelmän mukaisten etuuk-         tiovarainministeriö, Suomen Kuntaliitto ja kan-
24086: sien maksaminen tukisi kunnallisten palvelujen       saneläkelaitos. Selvityksen pohjalta työryhmän
24087: palvelurakenteen uudistamista laitosvaltaisesta      tulee tehdä ehdotuksensa tarpeellisista säädös-
24088: avohoitopainotteiseksi. Työryhmässä ovat edus-       muutoksista.
24089: 
24090:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1994
24091: 
24092:                                                                          Ministeri Sirpa Pietikäinen
24093: 4                                         1994 vp -   KK 426
24094: 
24095: 
24096: 
24097: 
24098:                                         Tili Riksdagens Talman
24099: 
24100:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      och samkommunernas tjänster inom specialom-
24101: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       sorgerna. Tyngdpunkten i servicestrukturen har
24102: 14 juni 1994 till vederbörande medlem av statsrå-     legat på anstaltsvård. lnom vården av utveck-
24103: det översänt följande av riksdagsman Björken-         lingsstörda pågår som bäst en mycket drastisk
24104: heim m.fl. undertecknade spörsmål nr 426:             ändring av servicestrukturen. Den slutna vården
24105:                                                       decentraliseras och samtidigt kommunaliseras de
24106:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        utvecklingsstördas verksamhetsenheter i special-
24107:        ta för att trygga de utvecklingsstördas        omsorgsdistriktet. Verksamhetsenheter inom
24108:        rätt till öppenvård oberoende av kommu-        specialomsorgsdistrikten, närmast de utveck-
24109:        nens ekonomiska situation?                     lingsstördas boendeenheter och verksamhets-
24110:                                                       centraler, överförs jämte anställda tili de kom-
24111:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         muner där de ligger. Det verkar som om special-
24112: anföra följande:                                      omsorgsdistrikten i framtiden kommer att få ta
24113:                                                       hand om slutenvården samt vissa uppgifter som
24114:     Om specialomsorger för utvecklingsstörda          kräver specialkunnande.
24115: stadgas i lagen angående specialomsorger om              En av social- och hälsovårdsministeriet finan-
24116: utvecklingsstörda (519/77). Specialomsorger till-     sierad uppföljningsundersökning av förändring-
24117: kommer personer som på grund av medfödd eller         ar i servicestrukturen inom vården av utveck-
24118: i utvecklingsåldern erhållen sjukdom, defekt eller    lingsstörda kommer att göras 1994-1996. 1 un-
24119: skada hämmats eller störts i sin utveckling eller     dersökningen skall kartläggas vad som har hänt
24120: sina psykiska funktioner och som inte med stöd        med de utvecklingsstörda som på grund av struk-
24121: av annan lag kan få de tjänster de behöver.           turförändringen har överförts från en centralan-
24122:     Syftet med specialomsorgerna är att tillförsäk-   stalt till andra serviceformer. Vidare skall kom-
24123: ra utvecklingsstörda den undervisning, vård och       munernas nuvarande politik i fråga om de ut-
24124: övriga omsorg som de behöver samt att hjälpa          vecklingsstörda utredas samt vilka verkningar
24125: dem att förtjäna sitt uppehälle och anpassa sig i     strukturförändringen har på kommunernas eko-
24126: samhället och att klara sig i det dagliga livet.      nomi.
24127: Enligt lagen åligger det kommunen att ordna de           Uppföljningsundersökningen inleddes i april
24128: tjänster inom specialomsorgerna som nämns i           1994. Enligt preliminära uppgifter finns i våra
24129: 2 §.                                                  centralanstalter för närvarande ca 3 500 klienter
24130:     För ordnandet av specialomsorger är Jandet        i kontinuerlig slutenvård. Antalet platser i anstal-
24131: indelat i specialomsorgsdistrikt, vilkas områden      ter för utvecklingsstörda har minskat med ca
24132: bestäms av statsrådet. Specialomsorgsdistriktets      1 000 vårdplatser under de tre senaste åren. År
24133: kommuner är medlemmar i kommunalförbundet             1993 flyttade 430 utvecklingsstörda från anstal-
24134: för specialomsorgsdistriktet, vilket skall ordna      ter tili sina hemkommuner, varav 130 började
24135: de specialomsorger som stadgats ankomma på            anlita privata tjänster när det gäller boendet eller
24136: kommunerna. Oberoende av vad som stadgas              familjevården.
24137: om specialomsorgsdistrikt kan också kommu-               Om en person har rätt tili folkpensionsanstal-
24138: nerna ordna specialomsorger.                          tens förmåner eller inte beror bl.a. på om han
24139:     Det fmns för närvarande 14 specialomsorgsdi-      anses vara i öppen eller sluten vård. 1 samband
24140: strikt. Svenskspråkiga och tvåspråkiga kommu-         med reformen av servicestrukturen inom social-
24141: ner är dessutom medlemmar i ett kommunalför-          och hälsovården har det gjorts nedskärningar
24142: bund för specialomsorger, som ordnar tjänster         inom den kommunala slutenvården och klienter
24143: inom specialomsorgerna för den svenskspråkiga         har flyttats över till öppenvård och till servicefor-
24144: befolkningen. För landskapet Ålands del stadgas       mer som befinner sig mellan den öppna och den
24145: särskilt om hur specialomsorgerna skall ordnas.       slutna vården. När det gäller klienter som anlitar
24146:     Ca 19 000 personer erhåller kommunernas           sådana mellanformer av service har det i vissa fall
24147:                                           1994 vp -   KK 426                                          5
24148: 
24149: uppstått oenighet om huruvida de befinner sig i       sjukförsäkringssystemet skulle stöda en ändring
24150: öppen eller sluten vård och huruvida de har rätt      av servicestrukturen för de kommunala tjänster-
24151: tili förmåner som folkpensionsanstalten beviljar.     na från slutenvård i riktning mot mera öppen
24152:     Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den   vård. I arbetsgruppen fmns utom från social- och
24153: 16 maj 1994 en arbetsgrupp som före utgången av       hälsovårdsministeriet också representanter från
24154: augusti innevarande år skall utreda hur begrep-       finansministeriet, Finlands Kommunförbund
24155: pen öppenvård respektive slutenvård på enhetli-       och folkpensionsanstalten. På grundval av utred-
24156: ga grunder borde definieras i lagstiftningen så att   ningen skall arbetsgruppen lägga fram förslag tili
24157: utbetalningen av förmåner i folkpensions- och         nödvändiga ändringar i författningama.
24158: 
24159:      Helsingforsden 6 juli 1994
24160: 
24161:                                                                          Minister Sirpa Pietikäinen
24162: 1
24163: 1
24164:  1
24165:   1
24166:   1
24167:    1
24168:    1
24169:     1
24170:      1
24171:      1
24172:       1
24173:        1
24174:        1
24175:         1
24176:          1
24177:          1
24178:           1
24179:            1
24180:            1
24181:             1
24182:              1
24183:              1
24184:               1
24185:               1
24186:                                                1994vp
24187: 
24188: Kirjallinen kysymys 427
24189: 
24190: 
24191: 
24192: 
24193:                                   Kalliomäki: Sakon muuotarangaistuksen korvaamisesta yhdyskun-
24194:                                       tapalvelulla
24195: 
24196: 
24197:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24198:    Julkisuudessa on käyty keskustelua sakon          velulla. Tällöin rangaistusuhka olisi todellinen ja
24199: muuotarangaistuksen mielekkyydestä ja jopa           järjellisessä ajassa toteutettavissa, mutta maksu-
24200: sen poistamisesta. Sakon muuntorangaistus mer-       kyvyttömyys ei johtaisi rikoksen laatuun nähden
24201: kitsee monissa tapauksissa köyhyyden rankaise-       kohtuuttamaan vankeusseuraamukseen.
24202: mista vankilalla, sillä useinkaan muuotarangais-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24203: tukseen tuomittavat eivät ole maksuhaluttomia        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24204: vaan maksukyvyttömiä.                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24205:    Toisaalta muuotarangaistuksen poistaminen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24206: kokonaan johtaisi tilanteeseen, jossa maksuky-
24207: vytöntä henkilöä varjostaa sakon ulosmittauk-                   Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-
24208: sen uhka määräämättömän ajan. Poisto voisi                   siin taikka teettänyt selvityksiä, jotka
24209: johtaa myös siihen, että tosiasiallisesti rangais-           koskevat mahdollisuuksia korvata sakon
24210: tukselta vältytään.                                          muuntorangaistus yhdyskuntapalvelul-
24211:    Saattaisi olla perusteltua korvata nykymuo-               la?
24212: toinen sakon muuntorangaistus yhdyskuntapal-
24213: 
24214:       Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1994
24215: 
24216:                                           Antti Kalliomäki
24217: 
24218: 
24219: 
24220: 
24221:  240032J
24222: 2                                        1994 vp -   KK 427
24223: 
24224: 
24225: 
24226: 
24227:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24228: 
24229:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dyskuntapalveluna. Jos sitä sovellettaisiin vain
24230: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        pitkiin muuntorangaistuksiin, syntyisi epäjoh-
24231: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      donmukaisuus: lyhyen tuomion saanut joutuisi
24232: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kallio-         vankilaan, kun taas pitkän tuomion saanut pää-
24233: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        sisi yhdyskuntapalveluun.
24234: 427:                                                    Useilla sakon muuntorangaistukseen tuomi-
24235:                                                      tuilla on vanhastaan ollut vakavia päihdeongel-
24236:           Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-        mia. On selvää, että osa heistä ei kykene suoriu-
24237:        siin taikka teettänyt selvityksiä, jotka      tumaan pitkäjänteisyyttä edellyttävästä palve-
24238:        koskevat mahdollisuuksia korvata sakon        lusta. Nykyisin sakon maksamatta jättämisen
24239:        muuntorangaistus yhdyskuntapalvelul-          syynä on kuitenkin entistä useammin esimerkiksi
24240:        la?                                           työttömyyden tai ylivelkaantumisen aiheuttama
24241:                                                      maksukyvyttömyys. Sakon muuntorangaistuk-
24242:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          seen tuomittujenjoukossa saattaa siten nykyään
24243: taen seuraavaa:                                      olla entistä enemmän myös niitä, jotka voisivat
24244:                                                      soveltua suhteellisen säännöllistä elämäntapaa
24245:    Oikeusministeriössä on selvitelty mahdolli-       vaativaan palveluun.
24246: suutta suorittaa sakon muuntorangaistus yhdys-           Yhdyskuntapalvelua on siis selvitysten mu-
24247: kuntapalveluna. Syynä selvitykseen oli, että sa-     kaan hyvin vaikea yhdistää nykyiseen sakon täy-
24248: kon muuntorangaistusta suorittavien määrä            täntöönpanojärjestelmään. Oman työpalvelu-
24249: vankiloissa on viimeisten vuosien aikana voi-        seuraamuksen ja -organisaation luomiseen sa-
24250: makkaasti kasvanut.                                  kon muuntorangaistukseen tuomituille tuskin
24251:    Keskeinen käytännön ongelma yhdyskunta-           löytyisi voimavaroja.
24252: palvelun laajentamisessa koskemaan sakon                 Sakkovankien määrään on oikeusministeriös-
24253: muuntorangaistusta olisi palveluun soveltuvien       sä kiinnitetty vakavaa huomiota. Parhaillaan on
24254: valikoiminen sakon maksamatta jättäneiden jou-       valmisteilla ehdotus, jonka mukaan rikoksen alle
24255: kosta. Sakotetun oikeudenkäyntiasiakirjoissa on      kahdeksantoistavuotiaana tehnyttä ei saisi mää-
24256: hyvin vähän tietoa sakotetusta ja sakon maksa-       rätä sakon muuntorangaistukseen, elleivät pai-
24257: mattomuuden syistä. Yhdyskuntapalveluun              navat syyt sitä vaadi. Muutosesitys on tarkoitus
24258: määrääminen edellyttää kuitenkin tuomitun so-        antaa nuorisorangaistusta koskevan hallituksen
24259: veltuvuuden arviointia. Ongelmaksi muodostuu         esityksen yhteydessä alkusyksystä.
24260: tarvittavien soveltuvuusselvitysten määrä.               Rikoslakiprojektin työn edetessä sakkolain-
24261: Vuonna 1992 sakon muuntopäätöksiä tehtiin            säädäntö tulee kokonaisuudessaan uudelleen ar-
24262: koko maassa 23 765. Vaikka vain neljänneksessä       vioitavaksi. Sakon muuntorangaistusta koske-
24263: näistä tehtäisiin soveltuvuusselvitys, selvitysten   viin ongelmiin voidaan puuttua kehittämällä
24264: määrä olisi lähes 6 000. Kaikkien näiden soveltu-    sakkojärjestelmän perusteita ja rakennetta. Sa-
24265: vuusselvitysten tekemiseen ei Kriminaalihuolto-      massa yhteydessä voidaan selvittää, voidaanko
24266: yhdistyksellä ole työvoimaa.                         sakon täytäntöönpanojärjestelmää muuttaa si-
24267:    Yhdyskuntapalvelun käytön eräänä lisäon-          ten, että yhdyskuntapalvelu saataisiin siihen ni-
24268: gelmana on, että kovin lyhyitä muuntorangais-        vellettyä.
24269: tuksia ei ole tarkoituksenmukaista suorittaa yh-
24270: 
24271:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1994
24272: 
24273:                                                               Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
24274:                                           1994 vp -   KK 427                                            3
24275: 
24276: 
24277: 
24278: 
24279:                                         Tili Riksdagens Talman
24280: 
24281:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      konsekvent. En person som dömts till ett kort
24282: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        förvandlingsstraff skulle hamna i fångelse medan
24283: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      en som dömts till ett långt förvandlingsstraff
24284: man Kalliomäki undertecknade spörsmål nr 427:         skulle få utföra samhällstjänst.
24285:                                                           Flera av de personer som dömts till förvand-
24286:           Har Regeringen vidtagit åtgärder eller      lingsstraff för böter har sedan länge allvarliga
24287:        låtit utreda möjlighetema att ersätta för-     missbruksproblem. Det står klart att en del av
24288:        vandlingsstraff för böter med samhälls-        dem inte förmår klara av tjänstgöringen som
24289:        tjänst?                                        förutsätter långsiktighet. Nuförtiden är orsaken
24290:                                                       till att bötema lämnas obetalda likväl allt oftare
24291:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         betalningsoförmåga som t. ex. förorsakats av
24292: anföra följande:                                      arbetslöshet eller överskuldsättning. Bland de
24293:                                                       som dömts till förvandlingsstraff för böter kan
24294:    Vid justitieministeriet har man utrett möjlig-     därför i dag alltmer finnas också sådana som
24295: heten att avtjäna förvandlingsstraff för böter        kunde lämpa sig för tjänstgöringen som förutsät-
24296: som samhällstjänst. Orsaken till utredningen var      ter en relativt regelbunden livsstil.
24297: att antalet personer som i fångelsema avtjänar            Enligt utredningama är det alltså mycket svårt
24298: förvandlingsstraff för böter ökat kraftigt under      att kombinera samhällstjänst med det nuvarande
24299: de senaste åren.                                      systemet för verkställighet av böter. Det torde
24300:    Det centrala praktiska problemet med att ut-       knappast hittas resurser för att skapa en egen
24301: vidga samhällstjänsten till att gälla förvandlings-   arbetstjänstpåföljd och -organisation för perso-
24302: straff för böter är att bland de personer som         ner som dömts till förvandlingstraff för böter.
24303: lämnat sina böter obetalda välja ut dem som               Vid justitieministeriet har man fåst allvarlig
24304: lämpar sig för samhällstjänst. I rättegångshand-      uppmärksamhet vid antalet bötesfångar. Som
24305: lingama över de bötfållda fmns mycket få upp-         bäst håller man på att utarbeta ett förslag enligt
24306: gifter om de bötfållda och om orsaken till att        vilket en person som begått sitt brott innan han
24307: bötema inte har betalts. Samhällstjänsten förut-      fyllt aderton år inte får dömas till förvandlings-
24308: sätter emellertid att den dömdes lämplighet för       straff för böter, om det inte finns vägande skäl för
24309: tjänsten utreds. Problemet blir då antalet behöv-     det. Avsikten är att ändringsförslaget avlåts i
24310: liga lämplighetsutredningar. År 1992 dömdes i         början av hösten i samband med regeringens
24311: hela landet 23 765 förvandlingsstraff för böter.      proposition om ungdomsstraff.
24312: Om man bara i en fjärdedel av dessa fall skulle           Då straffiagsprojektets arbete framskrider
24313: göra en lämplighetsutredning skulle antalet ut-       kommer böteslagstiftningen i sin helhet att bli
24314: redningar bli nästan 6 000. Kriminalvårdsför-         föremål för omvärdering. Problemen med för-
24315: eningen har inte arbetskraft att göra alla dessa      vandlingsstraff för böter kan tacklas genom att
24316: lämplighetsutredningar.                               man utvecklar bötessystemets grunder och upp-
24317:    Ett tilläggsproblem vid användningen av sam-       byggnad. I detta sammanhang kan man utreda
24318: hällstjänst är att det inte är ändamålsenligt att     om verkställighetssystemet för böter kan ändras
24319: verkställa mycket korta förvandlingsstraff som        så att samhällstjänsten kan knytas till detta sys-
24320: samhällstjänst. Om systemet bara skulle tilläm-       tem.
24321: pas på långa förvandlingsstraff skulle det bli in-
24322: 
24323:      Helsingfors den 28 juni 1994
24324: 
24325:                                                                Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
24326:                                                1994vp
24327: 
24328: Kirjallinen kysymys 428
24329: 
24330: 
24331: 
24332: 
24333:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ns. Relander-rahojen käyttöä koskevasta
24334:                                       selvityksestä
24335: 
24336: 
24337:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24338:    Valtiontalouden tarkastusvirasto on syksyllä      den tarkastusviraston suunnittelemalla tavalla,
24339: 1993 hyväksynyt Työttömien Valtakunnallinen          tulee tieto aivan liian myöhään, koska työttö-
24340: Yhteistoimintajärjestö ry:n aloitteesta ns. Relan-   mien koulutuksen suunnitteluun tarvitaan no-
24341: der-rahojen käyttöä koskevan tarkastuksen oh-        peita toimenpiteitä. Voidaan myös kysyä, antaa-
24342: jelmaansa.                                           ko näin toteutettu tutkimus tarvittavaa tietoa.
24343:    Valtiontalouden tarkastusvirasto on kuiten-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24344: kin pysäyttänyt tarkastustyön perusteluinaan se,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24345: että Turun yliopiston koulutussosiologian laitos     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24346: tekee opetusministeriön rahoituksella tutkimuk-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24347: sen asiasta. Tarkastusviraston aikomuksena on
24348: käyttää työssään tutkijoiden keräämää dataa.                   Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
24349: Tarkastustyö jatkuisi näin ehkä vuodenvaihteen              luotettavan tiedon saamiseksi ns. Relan-
24350: jälkeen.                                                    der-rahojen käytöstä tehdään viivyttele-
24351:    Jos tarkastuksessa menetellään valtiontalou-             mättä perusteellinen tutkimus?
24352: 
24353:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1994
24354: 
24355:                      Marjatta Stenius-Kaukonen                Claes Andersson
24356:                      Esko Helle                               Outi Ojala
24357: 
24358: 
24359: 
24360: 
24361: 2400321
24362: 2                                        1994 vp -   KK 428
24363: 
24364: 
24365: 
24366: 
24367:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24368: 
24369:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       säilytetty vuoden 1992 III lisätalousarvioon ja
24370: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vuosien 1993 ja 1994 talousarvioihin. Mainitut
24371: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koulutustoimenpiteet ovat yksi osa laaja-alaises-
24372: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Stenius-        ta ohjelmasta, jonka työelämän joustavoittamis-
24373: Kaukosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         ta edistävät toimenpiteet ovat jääneet pääosin
24374: myksen n:o 428:                                      toteuttamatta.
24375:                                                         Valtiontalouden tarkastusvirastossa valmis-
24376:          Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      tellaan parhaillaan esiselvitystä ns. Relanderin
24377:        luotettavan tiedon saamiseksi ns. Relan-      rahojen käytöstä. Näin ollen esiselvitykseen liit-
24378:        der-rahojen käytöstä tehdään viivyttele-      tyvää tarkastustyötä ei ole keskeytetty. Suoritet-
24379:        mättä perusteellinen tutkimus?                tavan esiselvityksen perusteella valtiontalouden
24380:                                                      tarkastusvirasto päättää lähitulevaisuudessa,
24381:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         onko perusteltua toteuttaa varsinainen tarkastus
24382: vasti seuraavaa:                                     ns. Relanderin rahojen käytöstä koulutustoi-
24383:                                                      menpiteiden osalta.
24384:     Kysymyksessäviitatulla ns. Relanderin raho-         Työttömyysongelman jatkuessa vaikeana
24385: jen käytöllä tarkoitetaan niiden koulutustoimen-     koko 1990-luvun ajan on välttämätöntä, että eri
24386: piteiden toteutusta, jotka sisältyivät hallituksen   työllistämistoimenpiteiden tarkoituksenmukai-
24387: 1.10.1992 hyväksymään kannanottoon lyhyen ja         suutta, taloudellisuutta ja tuloksellisuutta arvioi-
24388: keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuuspo-   daan ja seurataan laaja-alaisesti. Erityisen tär-
24389: liittiseksi ohjelmaksi. Määrärahoja eri koulutus-    keää on työllistämistoimenpiteiden keskinäinen
24390: toimenpiteiden toteuttamiseksi on sittemmin si-      vertailu.
24391: 
24392:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1994
24393: 
24394:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
24395:                                         1994 vp -   KK 428                                            3
24396: 
24397: 
24398: 
24399: 
24400:                                       Tili Riksdagens Talman
24401: 
24402:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     tema för 1993 och 1994. De nämnda utbildnings-
24403: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      åtgärdema är en del av ett vittgående program
24404: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    som innehåller åtgärder för främjande av arbets-
24405: man Stenius-Kaukonen m.fl. undertecknade            livets flexibilitet. Största delen av dessa åtgärder
24406: spörsmål nr 428:                                    har inte vidtagits.
24407:                                                        1 statens revisionverk förbereds för närvaran-
24408:          Ämnar Regeringen sörja för att det         de en preliminär utredning om användningen av
24409:        snarast görs en grundlig undersökning av     de s.k. Relander-pengama. Således har revisio-
24410:        användningen av de s.k. Relander-peng-       nen i anknytning till den preliminära utredningen
24411:        ama så att en trovärdig uppgift om saken     inte avbrutits. På grundval av den preliminära
24412:        kan erhållas?                                utredning som skall göras beslutar statens revi-
24413:                                                     sionsverk inom den närmaste framtiden om det
24414:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       är motiverat att genomföra en egentlig revision
24415: anföra följande:                                    av användningen av de s.k. Relander-pengama
24416:                                                     för utbildningsårgärdemas vidkommande.
24417:    Med den användning av de s.k. Relander-             Eftersom sysselsättningsproblemet kommer
24418: pengama som det hänvisas tilli spörsmålet avses     att vara svårt under hela 1990-talet, är det nöd-
24419: vidtagandet av de utbildningsåtgärder som ingår     vändigt att det görs vittgående bedömningar och
24420: i det sysselsättnings- och industripolitiska pro-   uppföljningar av sysselsättningsåtgärdemas än-
24421: gram på kort och medellång sikt som regeringen      damålsenlighet, lönsamhet och resultat. Särskilt
24422: godkände 1.10.1992. Anslag för de olika utbild-     viktigt är att de olika sysselsättningsåtgärdema
24423: ningsåtgärdema har sedermera inkluderats i den      jämförs sinsemellan.
24424: tredje tilläggsbudgeten för 1992 samt i budge-
24425: 
24426:      Helsingfors den 7 juli 1994
24427: 
24428:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
24429:                                                   1994 vp
24430: 
24431: Kirjallinen kysymys 429
24432: 
24433: 
24434: 
24435: 
24436:                                     Tykkyläinen ym.: Yksityishenkilön velkasaneerauslain toteutumi-
24437:                                        sesta saaduista kokemuksista
24438: 
24439: 
24440:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24441: 
24442:    Laki yksityishenkilön velkasaneerauksesta on         tuneisiin asiakkaisiin. Valtiolla olisi pankkituen
24443: ollut voimassajonkin aikaa. Käytännössä velka-          myöntäjänä ja valvojana mahdollisuus valvoa
24444: järjestelyihin on liittynyt ongelmia erityisesti sik-   tätä.
24445: si, että velkajärjestelyt eivät ole olleet todella         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24446: tehokkaita siten, että varsinaiset velalliset olisi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24447: vat voineet todella maksaa velkansa. Velkajärjes-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24448: telyistä huolimatta ongelma on muuttunut ta-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24449: kaajien ongelmaksi.
24450:    Yksi keino ylivelkaantuneen velanmaksuky-                      Onko Hallitus selvittänyt sitä, miten
24451: vyn turvaamiseksi on ollut vanhojen velkojen                   velkasaneerauslaki on käytännössä toi-
24452: muuttaminen uusiksi siten, että uudella velalla                minut ja missä määrin pankit ovat muut-
24453: maksetaan vanha pois. Uuden lainan korko on                    taneet ylivelkaantuneiden asiakkaiden
24454: alhaisempi kuin vanhan, joten velallisen maksu-                lainoja uusiksi halvempikorkoisiksi !ai-
24455: kyky paranisi, kun myös pääomaa voidaan ly-                    noiksi, ja
24456: hentää ja korkeista laina- ja viivästyskoroista                   onko Hallitus ryhtynyt pankkituen
24457:  sekä perimiskuluista päästään eroon.                          myöntämisen ehtona toimenpiteisiin vel-
24458:     Eduskunta on useaan otteeseen pankkitukea                  kasaneerauslain tavoitteiden toteuttami-
24459:  käsitellessään vaatinut, että pankkitukea saavien             seksi myös käytännössä?
24460:  pankkien tulee suhtautua joustavasti ylivelkaan-
24461: 
24462:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1994
24463: 
24464:           Ma~ja-Liisa Tykkyläinen          Tarja Halonen                  Iivo Polvi
24465:           Tina Mäkelä                      Marjatta Vehkaoja              Liisa Jaakonsaari
24466:           Timo Roos                        Antero Kekkonen                Jukka Gustafsson
24467:           Jukka Roos                       Reijo Lindroos                 Raimo Vuoristo
24468:           Virpa Puisto                     Tuulikki Hämäläinen            Sinikka H urskainen
24469:           Aarno von Bell                   Johannes Koskinen              Kerttu Törnqvist
24470: 
24471: 
24472: 
24473: 
24474: 240032J
24475: 2                                        1994 vp -   KK 429
24476: 
24477: 
24478: 
24479: 
24480:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24481: 
24482:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Velkajärjestelyn perusperiaate on se, että ve-
24483: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lallisen maksuvelvoitteet sovitetaan hänen todel-
24484: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      liseen maksukykyynsä. Velallisen maksukyvyn
24485: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-Lii-      määräävät hänen tulonsa ja realisoitavissa oleva
24486: sa Tykkyläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-     (so. perusturvaan kuulumaton) omaisuutensa.
24487: symyksen n:o 429:                                    Velkajärjestelyssä velallinen on velvollinen käyt-
24488:                                                      tämään velkojensa maksuksi perusturvaansa
24489:           Onko Hallitus selvittänyt sitä, miten      kuulumattoman omaisuuden sekä maksuvaran-
24490:        velkasaneerauslaki on käytännössä toi-        sa maksuohjelman keston ajan. Velallisen mak-
24491:        minut ja missä määrin pankit ovat muut-       suvara eli velkojen maksuun käytettävissä oleva
24492:        taneet ylivelkaantuneiden asiakkaiden         määrä on yhtä kuin tulojen ja välttämättömien
24493:        lainoja uusiksi halvempikorkoisiksi lai-      elinkustannusten erotus.
24494:        noiksi,ja                                         Korvaamalla entisiä velkoja uudella ei voida
24495:           onko Hallitus ryhtynyt pankkituen          kasvattaa maksuvaraa. Velkajärjestelyssä van-
24496:        myöntämisen ehtona toimenpiteisiin vel-       hojen velkojen korvaaminen uudella velalla voi
24497:        kasaneerauslain tavoitteiden toteuttami-      olla tarkoituksenmukaista lähinnä kahdenlaisis-
24498:        seksi myös käytännössä?                       ta syistä.
24499:                                                          Ensinnäkin se voi olla järkevä velkajärjestely-
24500:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          keino silloin, kun velallisen ongelma on siinä, että
24501: taen seuraavaa:                                      hän ei pysty suoriutumaan velkaehtojen mukai-
24502:                                                      sista koroista mutta pystyisi suoriutumaan vel-
24503:    Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettu       kojen pääomista täysimääräisesti edellyttäen,
24504: laki on ollut voimassa lähes puolitoista vuotta.     että veloille juokseva korko on alhaisempi kuin
24505: Kuluvan vuoden huhtikuun loppuun mennessä            entisten velkojen korot. Jos kysymyksessä onjo-
24506: tuomioistuimiin on jätetty kaikkiaan yli 15 000      kunen yksittäinen velka, sama lopputulos voi-
24507: velkajärjestelyhakemusta. Yksin hakemusten           daan yhtä hyvin saavuttaa niin, että velkajärjes-
24508: määrä jo osoittaa, että lainsäädännölle on ollut     telyssä yksinkertaisesti alennetaan aikaisempia
24509: kiistaton tarve.                                     korkoja.
24510:    Oikeusministeriössä lain toteutumisen seuran-         Velkaongelman ratkaisukeinona tällainen jär-
24511: taja kokemusten hankkiminen lain soveltamises-       jestely voi käytännössä tulla kysymykseen vain
24512: ta käytännössä on järjestetty monin eri tavoin.      harvoin, koska tyypillisesti velkajärjestelyn pii-
24513: Oikeusministeriö asetti lain seurantaa varten        riin tulevien velallisten taloudellinen asema on
24514: kaksi työryhmää. Ministeriön virkamiehistä           niin heikko, että heidän maksukykynsä ei riitä
24515: koostuvan työryhmän ensisijainen tehtävä on ol-      velkojen maksamiseen minkäänlaisella korolla
24516: lut seurata tuomioistuinten selviytymistä velka-     (ks. jälj. ). Lisäksi uuden velan myöntäminen van-
24517: järjestelyasioissa. Eri intressitahoista koostuvan   hojen tilalle edellyttää, että löytyy tähän halukas
24518: laajapohjaisen seurantatyöryhmän tehtävänä on        luotonantaja. Luottolaitosten halukkuutta sii-
24519: ollut välittää "kentän" kokemuksia lain toimi-       hen lienee omiaan vähentämään muun muassa
24520: vuudesta. Lain toimivuudesta on oikeusministe-       se, että jos velkajärjestelyn piiriin kuuluville ve-
24521: riössä ja Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa    loille tulevat jako-osuudet maksetaan pois ker-
24522: laadittu useita selvityksiä. Lain seuranta on jat-   ralla uudella velalla, tämä merkitsee, että riski jo
24523: kuvaa.                                               maksuvaikeuksiinjoutuneen velallisen vastaises-
24524:    Oikeusministeriön asettama työryhmä on laa-       ta maksukyvystä ja -halusta siirtyy yksin uuden
24525: tinut 15.3.1994 valmistuneen arviomuistion yksi-     velkojan kannettavaksi.
24526: tyishenkilön velkajärjestelystä annetun lain to-         Uuden korvaavan velan ottaminen voi olla
24527: teutumisesta ja toimenpiteistä lainsäädännön ke-     mielekästä puhtaasti käytännöllisistä syistä lä-
24528: hittämiseksi. Arviomuistion pohjalta on annettu      hinnä silloin, kun velkojen lukumäärä on suu-
24529: toimeksianto velkajärjestelylain muuttamiseksi.      rempi. Jos velkajärjestelyn piiriin kuuluvien vel-
24530:                                              1994 vp -   KK 429                                             3
24531: 
24532: kojen lukumäärä on suuri, niille velkajärjestelys-       vaikeudet tilapäisiä, velkaneuvojien kokemusten
24533: sä kertyvien määrien maksaminen voi aiheuttaa            mukaan vapaaehtoinenjärjestely velkojan kans-
24534: suuren määrän yksittäisiä ja toistuvia maksusuo-         sa yleensä onnistuu. Pienempien luottojen kor-
24535: rituksia. Jos nämä voidaan korvata yhdellä uu-           vaaminen uudella luotolla on yksi käytettävissä
24536: della velalla niin, että velkajärjestelyn mukaiset       oleva keino ainakin silloin, kun luotot ovat sa-
24537: jako-osuudet maksetaan pois kerralla tätä varten         masta pankista. Suomen Pankkiyhdistyksen vii-
24538: saadulla uudella luotolla, jota velallinen sen jäl-      me huhtikuussa julkaisemassa selvityksessä (Ko-
24539: keen suorittaa, voidaan maksuliikennettä ratio-          titalouksien säästäminen ja luotonkäyttö, huhti-
24540: nalisoida. Kuten edellä on todettu, velallisen           kuu 1994) arvioitiin, että viimeisten 12 kuukau-
24541: maksukykyä ja velkojille kertyviä määriä tällai-         den aikana noin 194 000 kotitaloutta oli sopinut
24542: nen järjestely ei lisää, mutta se voi helpottaa          luotanhoidosta uudelleen. Suunnitelmista poi-
24543: maksuohjelman toteuttamista ja vähentää mak-             kenneista kotitalouksista 81 prosenttia oli mak-
24544: suliikenteestä aiheutuvia kuluja. Myös tällaisen         sanut lainojaan takaisin alun perin sovittua hi-
24545: uuden luoton myöntäminen on vapaaehtoista.               taammin. Näiden osalta lainan määriä oli alen-
24546:     Tuomioistuimissa vahvistettujen maksuohjel-          nettu vain 2 prosentissa. Lähes kaikissa tapauk-
24547: mien sisältöä koskevat tilasto- ja tutkimustiedot        sissa käytettiin siis lievempiä järjestelykeinoja.
24548:  osoittavat velkaongelmien vakavuutta. Velkojen          Yleisimpänä keinona käytettiin lyhennyserien
24549: määrän ja velallisten maksukyvyn välillä vallit-         lykkäämistä (46 %). Koron alentamisesta oli
24550:  see säännönmukaisesti niin suuri epäsuhde, että         sovittu 11 prosentissa lainajärjestelyjä.
24551:  velkajärjestely välttämättä edellyttää paitsi ko-          Velkajärjestelylain tavoitteiden toteuttamisen
24552:  ronmaksuvelvollisuuden poistamista kokonaan             kytkeminen pankkituen myöntämisen ehdoksi
24553:  myös velkojen pääoman alentamista. Velallisten          on ollut ongelmallista. Pankkitukea myönnetään
24554:  maksukyky ei siis riitä siihen, että he pystyisivät     pankin vakavaraisuuden ylläpitämiseksi. Tukea
24555:  "todella maksamaan velkansa". Epäkohta ei ole           ei voida käyttää pankin yksittäisten asiakkaiden
24556:  laissa vaan siinä, että velallisilla ei ole tarpeeksi   luottotappioiden kattamiseen eikä tuen myöntä-
24557:  rahaa. Huomattavan suurella osalla velallisista         mistä, tuen luonne huomioon ottaen, voida kyt-
24558:  tulotaso on niin alhainen, että heillä ei ole mah-      keä siihen, miten pankki käyttäytyy suhteessa
24559:  dollisuuksia maksaa velkojaan lainkaan: enem-           asiakkaisiinsa.
24560:  män kuin joka neljänneltä velalliselta velkojen            Velkajärjestelylain periaatteita vastaavien va-
24561:  maksuvelvollisuus on jouduttu poistamaan ko-            paaehtoisten sopimusten aikaansaaminen ei siis
24562:  konaan, koska heillä ei ole ollenkaan maksuva-          ole suoranaisesti liitettävissä pankki tukeen. Lain
24563:  raa eikä muutosta parempaan ole näköpiirissä.           voimassaoloaikana vapaaehtoisia sovintoratkai-
24564:  Näiden velallisten tulot riittävät vain asumiskus-      suja velallisen taloudellisen tilanteen korjaami-
24565:  tannuksiin ja välttämättömistä elinkustannuk-           seksi ei ole syntynyt niin yleisesti kuin kohtuudel-
24566:  sista aiheutuviin menoihin- jos niihinkään.             la voitaisiin olettaa. Velallisia avustavien henki-
24567:     Tuomioistuimen kautta tapahtuvan velkajär-           löiden taholta on eri yhteyksissä tuotu esiin, että
24568:  jestelyn piiriin tulevat velalliset ovat siis siinä     valmiudessa tehdä sovintoratkaisuja on pankki-
24569:  tilanteessa, että heidän selviytymisensä veloista       ryhmittäisiä ja konttorikohtaisia eroja. Neuvot-
24570:  edellyttää voimakasta puuttumista velan ehtoi-          teluratkaisu voi kaatua muunkin velkojan kuin
24571:  hin. Tästä voidaan päätellä, että velkajärjestelyn      pankin vastustukseen. Sovintoratkaisuihin liitty-
24572:  ulkopuolella olevat velkaiset kotitaloudet joko         vät ongelmat voivat myös johtua riittävän tiedon
24573:  kykenevät maksamaan velkansa alkuperäisin               puutteesta ja asenteellisista tekijöistä. Velkajär-
24574:  ehdoin tai ovat voineet järjestellä velan ehtoja        jestelylain seurannan ja kehittämisen yhteydessä
24575:   vapaaehtoisesti velkojan kanssa (taikka eivät ole      selvitetään niitä keinoja, joilla voidaan lisätä lain
24576:   hakeutuneet tai päässeet velkajärjestelyyn). Kun       periaatteita noudattavien sovintoratkaisujen ai-
24577:   velkaongelmat ovat suhteellisen lieviä tai maksu-      kaansaamista.
24578: 
24579:       Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1994
24580: 
24581:                                                                   Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
24582: 4                                         1994 vp -   KK 429
24583: 
24584: 
24585: 
24586: 
24587:                                         Tili Riksdagens Talman
24588: 
24589:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Grundprincipen för skuldsaneringen är att
24590: ger har Ni, Fru Talrnan, till vederbörande med-       gäldenärens betalningsförpliktelser anpassas tili
24591: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      hans reella betalningsförmåga. Gäldenärens be-
24592: man Marja-Liisa Tykkyläinen m.fl. underteck-          talningsförmåga bestäms av hans inkomster och
24593: nade spörsmål nr 429:                                 realiserbara förmögenhet (som alltså inte ingår i
24594:                                                       bastryggheten). 1 skuldsaneringen är gäldenären
24595:           Har Regeringen utrett hur skuldsane-        förpliktad att för betalning av sina skulder under
24596:        ringslagen har fungerat i praktiken och i      hela betalningsprogrammet använda den del av
24597:        viiken mån hankeroa har omvandlat              sin förmögenhet som inte ingår i bastryggheten
24598:        överskuldsatta kunders lån tili nya lån        samt sin betalningsmån. Gäldenärens betal-
24599:        med lägre ränta, och                           ningsmån, dvs. den summa som kan användas
24600:           har Regeringen som villkor för bank-        för betalning av skulder, utgörs av skilinaden
24601:        stödet vidtagit åtgärder för att även i        mellan inkomstema och de oundgängliga lev-
24602:        praktiken förverkliga målen för skuldsa-       nadskostnadema.
24603:        neringslagen?                                     Genom att ersätta gamla skulder med nya kan
24604:                                                       man inte öka betalningsmånen. 1 skuldsanering-
24605:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         en kan ersättandet av gamla skulder med ny
24606: anföra följande:                                      skuld vara ändamålsenligt närmast av två slags
24607:                                                       orsaker.
24608:    Lagen om skuldsanering för privatpersoner             För det första kan detta vara en fömuftig
24609: har varit i kraft nästan ett och ett halvt år. Före   skuldsaneringsmetod när gäldenärens problem
24610: utgången av april i år hade totalt över 15 000        är att han inte kan klara av räntoma enligt låne-
24611: ansökningar om skuldsanering inlämnats tili           villkoren men kunde klara av skuldkapitalen tili
24612: domstolama. Redan antalet ansökningar utvisar         fullt belopp under förutsättning att den löpande
24613: att det fanns ett obestridligt behov av lagstift-     räntan på skuldema är lägre än räntoma på de
24614: ning.                                                 tidigare skuldema. Om det gäller några enstaka
24615:    Vid justitieministeriet har uppföljningen av       skulder kan man lika väl uppnå samma resultat
24616: hur lagen förverkligats och insamlandet av erfa-      genom att man i skuldsaneringen helt enkelt sän-
24617: renheter om hur lagen tillämpas i praktiken ord-      ker de tidigare räntoma.
24618: nats på många olika sätt. För uppföljningen av           Som metod att lösa ett skuldproblem kan ett
24619: lagen tillsatte justitieministeriet två arbetsgrup-   dylikt arrangemang i praktiken endast sällan
24620: per. Den främsta uppgiften för den arbetsgrupp        komma i fråga, eftersom den ekonomiska situa-
24621: som består av tjänstemän vid ministeriet har varit    tionen för gäldenärer som omfattas av skuldsa-
24622: att följa med hur domstolama klarar av skuldsa-       nering i allmänhet är så svag att deras betalnings-
24623: neringsärendena. Den bredbasiga uppföljnings-         förmåga inte räcker tili för betalning av skulder-
24624: arbetsgruppen med företrädare för olika intres-       na med någonslags ränta (se forts.) Dessutom
24625: segrupper har haft i uppgift att förmedla "fål-       förutsätter beviljandet av ny skuld i stället för de
24626: tets" erfarenheter om hur lagen har fungerat. Vid     gamla skuldema att man hittar en villig kreditgi-
24627: justitieministeriet och Rättspolitiska forsknings-    vare. Kreditinrättningamas villighet för dylika
24628: institutet har man uppgjort flera utredningar om      arrangemang torde minska bl.a. av att om ande-
24629: hur lagen har fungerat. Uppföljningen av lagen        lama som tillfaller skulder som omfattas av
24630: är fortgående.                                        skuldsaneringen betalas bort på en gång med en
24631:    Den av justitieministeriet tillsatta arbetsgrup-   ny skuld innebär detta att risken för den framtida
24632: pen utarbetade en värderingspromemoria som            betalningsförmågan och -viljan i fråga om en
24633: blev fårdig 15.3.1994 och som berörde hur lagen       gäldenär som redan nu hamnat i betalningssvå-
24634: om skuldsanering för privatpersoner har för-          righeter helt överflyttas på den nya borgenären.
24635: verkligats och åtgärder för att utveckla lagstift-       Att ta en ny ersättande skuld kan vara me-
24636: ningen. På basis av värderingspromemorian gavs        ningsfullt av rent praktiska orsaker närmast då
24637: i uppdrag att ändra skuldsaneringslagen.              antalet skulder är större. Om antalet skulder som
24638:                                            1994 vp -    KK 429                                           5
24639: 
24640: omfattas av skuldsaneringen är stort kan betal-         utvisar skuldrådgivarnas erfarenheter att det i
24641: ningen av dem med medel som inflyter i skuldsa-         allmänhet lyckas att frivilligt ordna saken med
24642: neringen förorsaka ett stort antal enskilda och         borgenären. Att ersätta mindre krediter med en
24643: återkommande betalningsprestationer. Om                 ny kredit är en möjlig metod åtminstone när
24644: dessa kan ersättas med ett nytt lån så att de           krediterna är tagna i samma bank. I en utredning
24645: skuldsaneringsenliga andelama betalas bort på           som Finlands Bankförening publicerade i april
24646: en gång med ett lån som erhållits för detta ända-       (Sparande och kreditanvändning i hushållen,
24647: mål, som gäldenären därefter betalar, kan betal-        april1994) uppskattades att under de senaste 12
24648: ningsrörelsen rationaliseras. Såsom ovan konsta-        månaderna hade ca 194 000 hushåll ingått nya
24649: terades ökar ett dylikt arrangemang inte gälde-         överenskommelser om sina krediter. Av de hus-
24650: närens betalningsförmåga eller de summor som            håll som hade avvikit från planerna hade 81 %
24651: tillfaller borgenärema, men det kan göra det lät-       betalt sina skulder i en långsammare takt än vad
24652: tare att förverkliga betalningsprogrammet och           som ursprungligen hade avtalats. I fråga om
24653: reducera kostnadema av betalningsrörelsen. Be-          dessa hushåll hade skuldens belopp minskats en-
24654: viljandet av en dylik ny kredit är även det frivil-     dast i 2 procent av fallen. I nästan samtliga fall
24655: ligt.                                                   användes alltså lindrigare justeringsmetoder.
24656:     Statistiken och forskningsuppgiftema som            Den allmännaste metoden var att skjuta fram
24657: gäller betalningsprogram som fastställts i dom-         amorteringama (46 %). I 11 % av skuldregle-
24658: stolarna utvisar skuldproblemens allvarlighet.          ringarna hade man kommit överens om att sänka
24659: Mellan antalet skulder och gäldenäremas betal-          räntan.
24660: ningsförmåga råder som regel så stor dispropor-            Det har varit problematiskt att ställa förverk-
24661: tion att skuldsaneringen förutom att skyldighe-         ligandet av målen för skuldsaneringslagen som
24662: ten att betala ränta heft avlyfts nödvändigtvis         villkor för beviljandet av bankstöd. Bankstödet
24663: också förutsätter att beloppen av skulderna             beviljas för att upprätthålla bankens solvens.
24664: minskas. Gäldenäremas betalningsförmåga                 Stödet kan inte användas för att täcka bankens
24665: räcker alltså inte tili för att de "verkligen kan       enskilda kunders kreditförluster, och med beak-
24666: betala sina skulder". Missförhållandet ligger inte      tande av stödets natur kan beviljandet av stödet
24667: i lagen utan i att gäldenärerna inte har tiliräckligt   inte kopplas samman med hur banken uppför sig
24668: med pengar. En betydande del av gäldenärerna            mot sina kunder.
24669: har så låga inkomster att de inte har möjligheter          Åstadkommandet av frivilliga avtal som mot-
24670: att alls betala sin skulder. I fråga om mer än en       svarar principerna i skuldsaneringslagen kan
24671: fjärdedel av gäldenärema har man helt och hållet        alltså inte direkt kopplas samman med bankstö-
24672: varit tvungen att avlyfta skyldigheten att betala       det. Under den tid lagen har varit i kraft har man
24673:  skulderna, eftersom de inte har någon betalnings-      inte kommit överens om så många frivilliga kom-
24674: mån alls och någon ändring tili det bättre inte kan     promisslösningar för att korrigera gäldenärens
24675:  skönjas. Dessa gäldenärers inkomster räcker en-        ekonomiska situation som man skäligen hade
24676:  dast tili för boendekostnaderna och för utgifter       kunnat förvänta sig. I olika sammanhang har
24677:  som förorsakas av oundgängliga levnadskostna-          personer som bistår gäldenärema fört fram att
24678: der - om ens för dessa.                                 det finns skillnader mellan bankgrupperingama
24679:     De gäldenärer som får möjlighet tili skuldsa-       och -kontoren i beredskapen att ingå kompro-
24680:  nering via domstol är alltså i en situation då deras   misslösningar. I vissa fall kan en förhandlingslös-
24681:  möjligheter att klara av sina skulder förutsätter      ning stupa på motståndet från en annan borgenär
24682:  kraftiga ingrepp i vilikoren för skulden. Av detta     än en bank. Problemen med kompromisslös-
24683:  kan man dra slutsatsen att de skuldsatta hushåll       ningarna kan också bero på bristen på tillräcklig
24684:  som står utanför skuldsaneringen antingen kla-         information och på attityder. I samband med
24685:  rar av att betala sin skuld på ursprungliga villkor    uppföljningen och utvecklandet av skuldsane-
24686:  eller frivilligt har kunnat justera villkoren för      ringslagen kommer man att utreda de metoder
24687:  skulden med borgenären (eller så har de inte           med hjälp av vilka man kan åstadkomma fler
24688:  ansökt om skuldsanering eller inte beviljats           kompromisslösningar som följer principerna i
24689:  skuldsanering). Då skuldproblemen är relativt          lagen.
24690:  lindriga eller betalningssvårighetema tillfålliga
24691: 
24692:       Helsingforsden 6 juli 1994
24693:                                                                   Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
24694:                                                  1994 vp
24695: 
24696: Kirjallinen kysymys 430
24697: 
24698: 
24699: 
24700: 
24701:                                     Jurva: Opetushallituksen suunnitelmista irtisanoa henkilöstöään
24702: 
24703: 
24704: 
24705:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24706: 
24707:     Opetushallitus päätti toukokuun alussa lak-        na seikkana voidaan mainita, että irtisanotuista
24708: kauttaa 46 virkaa. Suurin osa irtisanomisista tu-      on jostain syystä lähes 90% naisia. Henkilöjärjes-
24709: lee voimaan vuoden 1995 alussa. Opetushallitus         töjen edustajat ovat myös kirjanneet eriävän mie-
24710: perustelee irtisanomisia tehtävien vähenemisellä,      lipiteensä pöytäkirjaan irtisanomisista. Kun ope-
24711: joka puolestaanjohtuu pääosaltaan opetushalli-         tushallituksen joukkoirtisanomisissa on näinkin
24712: tuksen muuttamisesta alan kehittämiskeskuk-            paljon epäselvyyksiä ja mahdollisesti tasa-arvoa
24713: seksi. Viraston lopullinen kohtalo on tosin vielä      ja tasapuolisuutta loukkaavia piirteitä, tulisi asia
24714: avoin.                                                 perusteellisesti selvittää.
24715:     Käytännössä opetushallituksen suorittama 46           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24716: viran lakkauttaminen on yksi suurimmista val-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24717: tion virkamiesten kerralla toteutetuista irtisano-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24718: misista. Opetushallituksen muodostuessa yhdis-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24719: tämällä koulu- ja ammattikasvatushallitus otet-
24720: tiin tavoitteeksi henkilöstön määrän laskeminen                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24721:  540:stä 300:aan. Henkilökunnan mielestä virkoja               opetushallituksen vuoden 1995 alussa
24722:  leikataan kuitenkin mielivaltaisesti ja ilman to-             voimaan tulevien 46 irtisanomistapauk-
24723:  dellista syytä. On esitetty jopa väitöksiä "toveri-           sen perusteiden, menettelytavan ja tasa-
24724:  tuomioistuinten" käytöstä nimettäessä irtisanot-              arvoisuuden selvittämiseksi ja tarvittaes-
24725:  tavia henkilöitä. Lisäksi eräänä yksityiskohtaise-            sa irtisanomisiin puuttumiseksi?
24726: 
24727:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1994
24728: 
24729:                                               Marita Jurva
24730: 
24731: 
24732: 
24733: 
24734:  2400321
24735: 2                                         1994 vp -   KK 430
24736: 
24737: 
24738: 
24739: 
24740:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24741: 
24742:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suhteen jatkuvuus samoin kuin palvelussuhteen
24743: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ehdot turvataan.
24744: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Edellä sanotun mukaisesti opetustoimen kes-
24745: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marita           kus- ja aluehallintoa on kehitetty johdonmukai-
24746: Jurvan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       sesti vuodesta 1991 alkaen. Erityisesti opetushal-
24747: 430:                                                  lituksen tehtäviä on vähennetty ja toimintoja ra-
24748:                                                       tionalisoitu. Hallinnollisia tehtäviä on poistettu,
24749:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         pelkistetty ja yksinkertaistettu. Suurimpia tällai-
24750:        opetushallituksen vuoden 1995 alussa           sia muutoksia ovat olleet kuntien valtionosuus-
24751:        voimaan tulevien 46 irtisanomistapauk-         uudistus ja laskennallisen rahoitusjärjestelmän
24752:        sen perusteiden, menettelytavan ja tasa-       toteutus muussa opetustoimessa, valtion oppilai-
24753:        arvoisuuden selvittämiseksi ja tarvittaes-     tosten toimintamenobudjetointi, valitusasioiden
24754:        sa irtisanomisiin puuttumiseksi?               siirto lääninoikeuksille, rakentamishankkeiden
24755:                                                       käsittelyn muutokset, yksittäisten normien pur-
24756:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ku, opetussuunnitelmanorminannon väljentämi-
24757: vasti seuraavaa:                                      nen sekä oppimateriaalien hyväksynnän lopetta-
24758:                                                       minen. Valtionosuusviranomaisena keskushal-
24759:    Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen ope-         linnossa toimii nykyisin opetusministeriö, sa-
24760: tustoimen keskushallinnon uudelleenjärjestämi-        moin rakentamisasioiden hoito keskitetään ope-
24761: sestä maaliskuussa 1990. Tämän päätöksen poh-         tusministeriöön.
24762: jalta lakkautettiin ammattikasvatushallitus ja            Kaikessa tässä toiminnassa tavoitteena on
24763: kouluhallitus ja opetusministeriön alaisuuteen        ollut siirtää ratkaisuvaltaa kunnille ja oppilai-
24764: perustettiin opetushallitus 1 päivästä huhtikuuta     toksille. Tavoitteena on myös ollut hallinnon
24765: 1991 opetushallituksesta annetulla lailla (182/       kustannusten vähentäminen toiminnan kehittä-
24766: 91). Opetushallituksen tehtäviksi siirtyivät pe-      misen ja muutosten avulla.
24767: rustamisvaiheessa tehtävät, jotka kuuluivat am-           Opetushallituksen tehtävissä ja toiminnassa
24768: mattikasvatushallitukselle ja kouluhallitukselle.     tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet myös
24769: Opetushallituksen roolia ja tehtäviä koulutuksen      henkilöstötarpeeseen. Kun ammattikasvatushal-
24770: hallinnossa kehitetään päätöksen mukaan siten,        litus ja kouluhallitus yhdistettiin, niissä oli yh-
24771: että se toimii myöhemmin pääasiassa asiantunti-       teensä noin 540 virkaa ja tehtävää. Opetushalli-
24772: jan ja Valmistelijan roolissa. Sen tehtävät määri-    tuksen henkilöstömäärä on vähennetty tähän
24773: tellään siten, että se on linjavastuussa opetuksen    mennessä 338:aan.
24774: tavoitteiden, sisältöjen, menetelmien ja opetuk-          Opetushallituksen johdon antaman selvityk-
24775: sen organisoimisen kehittämisessä ja uudistami-       sen mukaan nyt puheena olevien 46 henkilön
24776: sessa.                                                irtisanominen perustuu tehtävien vähenemiseen.
24777:    Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan           Irtisanomisten valmistelussa ja toimeenpanossa
24778: opetushallituksen henkilöstömäärää vähenne-           on noudatettu yhteistoiminnasta valtion viras-
24779: tään myöhemmin asteittain sitä mukaa kuin hal-        toissa ja laitoksissa annettua lakia (651/88) ja sen
24780: linnollisia ja toiminnallisia järjestelmiä uudiste-   nojalla tehtyjä sopimuksia. Aikaisempina vuosi-
24781: taan. Tavoitteena on noin 300 virkamiehen kes-        na virkojen ja henkilöstön vähentämisestä on
24782: kushallintoyksikkö. Opetushallituksen virkara-        opetushallituksessa voitu saavuttaa yhteistoi-
24783: kennetta uudistetaan ja henkilöstöä kehitetään        mintamenettelyssä yhteisymmärrys. Nyt henki-
24784: pitäen lähtökohtana viraston tehtävien ja roolin      löstön edustajat eivät ole voineet yhtyä viraston
24785: muuttamista. Opetushallituksen toimivaltaa            johdon esittämiin ratkaisuihin. Todettakoon,
24786: päättää itse virkarakenteestaan ja henkilöstöään      että viraston henkilöstöstä on 71 %naisia ja 29 %
24787: koskevasta palkkauksesta laajennetaan. Peri-          miehiä. Nyt irtisanottavasta henkilöstöstä naisia
24788: aatepäätöksen mukaan henkilöstön palvelus-            on 73 %ja miehiä 27 %.
24789: 
24790:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1994
24791: 
24792:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
24793:                                            1994 vp -   KK 430                                           3
24794: 
24795: 
24796: 
24797:                                          Tili Riksdagens Talman
24798: 
24799:    I det syfte 37 § 1 mom riksdagsordningen an-           Enligt det anförda har undervisningssektorns
24800: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         central- och regionalförvaltning konsekvent ut-
24801: lem av statsrådet översänt följande av riks-           vecklats sedan 1991. Särskilt har utbildningssty-
24802: dagsman Marita Jurva undertecknade spörsmål            relsens uppgifter minskats och verksamheten har
24803: nr430:                                                 rationaliserats. Administrativa uppgifter har slo-
24804:                                                        pats, förtydligats och förenklats. De största av
24805:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         dessa förändringar har varit kommunernas stats-
24806:        ta för att utreda grunderna fOr, förfa-         andelsreform och den kalkylbaserade finansie-
24807:        ringssättet och jämställdheten i fråga om       ringen i det övriga undervisningsväsendet, verk-
24808:        de 46 uppsägningar som skall verkställas        samhetsbudgeteringen vid statens läroanstalter,
24809:        vid utbildningsstyrelsen i början av 1995       överföringen av besvärsärenden tililänsrätterna,
24810:        och vid behov ingripa i uppsägningarna?         ändringarna i behandlingen av byggärenden, slo-
24811:                                                        pandet av enstaka normer, uppluckringen av
24812:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-       normgivningen i fråga om läroplanerna och den
24813: ra följande:                                           omständigheten att läromedlen inte mera be-
24814:                                                        höver godkännas. Som statsandelsmyndighet i
24815:    I mars 1 990 fattade statsrådet ett principbe-      centralförvaltningen fungerar nu undervisnings-
24816: slut om en omorganisation av undervisningsvä-          ministeriet, likaledes koncentreras skötseln av
24817: sendets centralförvaltning. På basis av detta be-      byggfrågor tili undervisningsministeriet.
24818: slut indrogs yrkesutbildningsstyrelsen och skol-          Målet i denna verksamhet har varit att överfö-
24819: styrelsen och som underställd undervisningsmi-         ra beslutanderätten tili kommunerna och läroan-
24820: nisteriet inrättades utbildningsstyrelsen den 1        stalterna. Målet har även varit att minska kost-
24821: april 1991 genom lagen om utbildningsstyrelsen         naderna för förvaltningen genom att man ut-
24822: (182/91). I den instiftande fasen överfördes de        vec~lar verksamheten och gör ändringar.
24823: uppgifter som ankom på yrkesutbildningsstyrel-            Andringarna i utbildningsstyrelsens uppgifter
24824: sen och skolstyrelsen tili utbildningsstyrelsen.       och verksamhet har även påverkat behovet av
24825: Enligt beslutet skall utbildningsstyrelsens roll       personal. När yrkesutbildningsstyrelsen och
24826: och uppgift i utbildningsförvaltningen utvecklas       skolstyrelsen slogs samman, hade de sammanlagt
24827: så att den senare huvudsakligen är verksam som         ca 540 tjänster och befattningar. Tills i dag har
24828: sakkunnig och beredare. Dess uppgifter fastställs      personalen vid utbildningsstyrelsen minskat till
24829: så att den står i linjeansvar i fråga om utveckling-   338.
24830: en och förnyelsen av målen, innehållen, metoder-          Enligt en utredning av ledningen för utbild-
24831: na och organiseringen av undervisningen.               ningsstyrelsen grundar sig den nu aktuella upp-
24832:     Enligt statsrådets principbeslut skall persona-    sägningen av 46 personer på att uppgifterna har
24833: len vid utbildningsstyrelsen minskas gradvis i den     minskat. I beredningen och verkställigheten av
24834: takt som förvaltningen och funktionerna refor-         uppsägningarna har lagen om samarbete inom
24835: meras. Målet är en centralförvaltningsenhet på         statens ämbetsverk och inrättningar (651188)
24836: 300 tjänstemän. Tjänstestrukturen vid utbild-          följts liksom de avtal som slutits enligt lagen. Om
24837: ningsstyrelsen kommer att omorganiseras och            minskningen under tidigare år har man vid ut-
24838: personalen utvecklas med ämbetsverkets nya             bildningsstyrelsen nått samförstånd i samarbe-
24839: uppgifter och roll som utgångspunkt. Utbild-           tet. Nu har företrädarna för personalen inte kun-
24840: ningsstyrelsens befogenheter utvidgas när det          nat godkänna de lösningar som ledningen har
24841: gäller att själv bestämma om sin tjänstestruktur       föreslagit. Det må konstateras att av ämbetsver-
24842:  och om anställningen av personal. Enligt princip-     kets personai är 71 % kvinnor och 29 % män. Av
24843:  beslutet kommer kontinuiteten i personalens an-       den personai som nu skall sägas upp är 73%
24844:  ställningsförhållanden liksom vilikoren för dem       kvinnor och 27 % män.
24845:  att säkerställas.
24846: 
24847:      Helsingforsden 7 juli 1994
24848: 
24849:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
24850:                                                                                                     \
24851:                                                 1994vp
24852: 
24853: Kirjallinen kysymys 431
24854: 
24855: 
24856: 
24857: 
24858:                                    Aittoniemi: Ruoan hinnan alenemisesta liityttäessä Euroopan unio-
24859:                                        niin
24860: 
24861: 
24862:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24863:    Mahdollisen ED-jäsenyyden yhteydessä suu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24864: rin osa elintarviketeollisuuden raaka-aineista        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24865: halpenee. Tämän sekä eräiden arvonlisäveron           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24866: tasoon liittyvienjärjestelyiden kautta elintarvik-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24867: keiden hintojen on luvattu laskevan noin 10 pro-
24868: senttia.                                                         Miten Hallitus aikoo varmistaa ja taa-
24869:     Elintarviketeollisuus sekä kauppa väliportai-             ta sen, että mahdollisen ED-jäsenyyden
24870: neen on kuitenkin jo nyt antanut ymmärtää, että               yhteydessä luvattu elintarvikkeiden 10
24871: sillä on vastaavan suuruiset hinnankorotuspai-                prosentin hinnanalennus tulee kuluttajan
24872: neet olemassa, joten on epäiltävissä, että hintojen           hyväksi eikä hupene jo väläyteltyihin
24873: laskuvara hupenee näiden paineiden purkami-                   kaupan, teollisuuden ja väliportaiden
24874: seen. Näin on jo pitkään oletettu tapahtuvankin               hinnankorotuspaineisiin?
24875: vanhojen kokemusten pohjalta.
24876: 
24877:       Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1994
24878: 
24879:                                             Sulo Aittoniemi
24880: 
24881: 
24882: 
24883: 
24884:  2400321
24885: 2                                        1994 vp -      KK 431
24886: 
24887: 
24888: 
24889: 
24890:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24891:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         järjestelmässä, jossa maatalous, elintarviketeolli-
24892: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          suus ja kauppa voivat pitkälti hinnoitella tuot-
24893: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        teensa omista lähtökohdistaan. ED-toimintaym-
24894: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-         päristössä suomalainen teollisuus ja kauppa jou-
24895: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           tuvat kilpailemaan kuluttajien ostovoimasta
24896: 431:                                                   muiden jäsenmaiden yritysten kanssa.
24897:                                                           Kotimaisessa kaupassa on käynnissä voima-
24898:           Miten Hallitus aikoo varmistaa ja taa-       kas rakennemuutos. Vähittäiskauppojen luku-
24899:        ta sen, että mahdollisen ED-jäsenyyden          määrä on vähentynyt ja tukkukaupat hakevat
24900:        yhteydessä luvattu elintarvikkeiden 10          uusia toimintamalleja muun muassa ulkomais-
24901:        prosentin hinnanalennus tulee kuluttajan        ten kauppaketjujen kanssa. Kauppojen välinen
24902:        hyväksi eikä hupene jo väläyteltyihin           kilpailu kuluttajien alenevasta ostovoimasta on
24903:        kaupan, teollisuuden ja väliportaiden           tapahtunut pääasiallisesti hintojen kautta niin,
24904:        hinnankorotuspaineisiin?                        että esimerkiksi peruselintarvikkeiden kaupan
24905:                                                        palkkiot ovat laskeneet noin kaksi prosenttiyk-
24906:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sikköä. Kahden viime vuoden kokemukset osoit-
24907: vasti seuraavaa:                                       tavat, että kustannusten aleneminen niin kaupas-
24908:                                                        sa kuin elintarviketeollisuudessa on siirtynyt ku-
24909:    EU-jäsenyyden toteutuessa on elintarvike-           luttajahintoihin. On perusteltua olettaa, että
24910: teollisuudelle ja kaupalle suunniteltu välitöntä       näin tapahtuu tulevaisuudessakin.
24911: hintasopeutusta. Teollisuuden ja kaupan välitön            Kuluttajaviranomaiset ovat tehneet elintar-
24912: hintasopeutus merkitsee sitä, että rajasuoja pois-     vikkeiden hintoihin kohdistuvaa selvitystyötä.
24913: tuu jäsenyyden ensimmäisenä päivänä.                   Selvitysten julkisuus on osoittautunut tekijäksi,
24914:    ED-ratkaisuun sisältyy toimenpiteitä, jotka         jolla on vaikutusta kuluttajahintoihin. Myös kil-
24915: mahdollistavat elintarviketeollisuudelle ja kau-       pailuvirasto on puuttunut elintarvikkeiden hin-
24916: palle välittömän hintakilpailun. Elintarviketeol-      tasopimuksiin. Kauppa- ja teollisuusministeriö
24917: lisuus saa raaka-aineet ED-hintaan, teollisuuden       ja sen hallinnonalalle kuuluvat kuluttaja- ja kil-
24918: kilpailukykyä vahvistetaan rakenne-, tuotekehit-       pailuviranomaiset varautuvat seuraamaan elin-
24919: tely- ja vientitukipaketin avulla ja välittömästä      tarvikkeiden hintakehitystä mahdollisessa ED-
24920: hintasopeutuksesta aiheutuvat varastojen ar-           jäsenyydessä.
24921: vonalennukset korvataan. Nämä toimenpiteet                Tuontikilpailun tulo elintarvikemarkkinoille,
24922: yhdessä arvonlisäverotasoon liittyvien järjestely-     kotimaassa tällä hetkellä vallitseva kilpailutilan-
24923: jen kanssa mahdollistavat sen, että elintarvikkei-     ne ja viranomaisten valvontamahdollisuudet jul-
24924: den kuluttajahinnat voivat laskea keskimäärin          kisuusperiaatteineen luovat edellytykset sille,
24925: 10 prosenttia.                                         että mahdollisessa ED-jäsenyydessä elintarvik-
24926:    Suomalainen elintarviketalous toimii nykyisin       keiden hintojen tuntuva alennus voisi toteutua.
24927: 
24928:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1994
24929: 
24930:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
24931:                                         1994 vp -     KK 431                                          3
24932: 
24933: 
24934: 
24935: 
24936:                                       Tili Riksdagens Talman
24937: 
24938:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      nuförtiden i ett system i vilket jordbruket, livs-
24939: ger har Ni, Fru Talman, till verderbörande med-       medelsindustrin och handeln kan prissätta sina
24940: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      produkter långt utgående från sina egna utgångs-
24941: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 431          punkter. Inom EU blir den finländska industrin
24942: som lyder:                                            och handeln tvungna att konkurrera med företa-
24943:                                                       gen i de andra medlemsländema om konsumen-
24944:           Hur tänker Regeringen säkerställa och       temas köpkraft.
24945:        garantera att den sänkning på 10 % av             Inom den inhemska handeln pågår det en
24946:        livsmedelsprisema som lovats i samband         stark strukturomvandling. Antalet butiker inom
24947:        med ett eventuellt EU-medlemskap skall         detaljhandeln har minskat och partihandeln sö-
24948:        komma konsumenten tili nytta och inte          ker nya verksamhetsmodeller bl.a. tilisammans
24949:        användas till att lätta på prishöjnings-       med utländska affårskedjor. Konkurrensen mel-
24950:        trycket inom handeln, industrin och mel-       lan affårema om den minskande köpkraften hos
24951:        laninstansema vilket i något samman-           konsumentema har i huvudsak skett genom pri-
24952:        hang redan har framkastats?                    sema så att t.ex. intäktema av handeln med bas-
24953:                                                       livsmedel har sjunkit ca två procentenheter. Erfa-
24954:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        renhetema från de två senaste åren visar att kost-
24955: framföra följande:                                    nadssänkningen inom såväl handeln som livs-
24956:                                                       medelsindustrin har överförts tili konsumentpri-
24957:    Om EU-medlemskapet blir verklighet har det         sema. Det är motiverat att anta att detta kommer
24958: för livsmedelsindustrins och handelns del plane-      att ske också i framtiden.
24959: rats en omedelbar anpassning tili EU:s prisnivå.         Konsumentmyndighetema har företagit un-
24960: En direkt anpassning av prisema inom industrin        dersökningar av livsmedelsprisema. Det att un-
24961: och handeln till EU:s nivå betyder att gränsskyd-     dersökningama blivit offentliga har visat sig vara
24962: det slopas första dagen Finland blir medlem av        en faktor som inverkat på konsumentprisema.
24963: EU.                                                   Också konkurrensverket har ingripit i prisöver-
24964:    EU-lösningen omfattar åtgärder vilka möjlig-       enskommelser om livsmedelspriser. Handels-
24965: gör en omedelbar priskonkurrens inom livsme-          och industriministeriet samt de konsument- och
24966: delsindustrin och handeln. Livsmedelsindustrin        konkurrensmyndigheter som hör tili ministeriets
24967: kan skaffa sina råvaror till EU-priser och indu-      verksamhetsområde bereder sig på att följa ut-
24968: strins konkurrenskraft förbättras genom olika         vecklingen av livsmedelsprisema vid ett eventu-
24969: stödåtgärder som omfattar struktur-, produktut-       ellt EU-medlemskap.
24970: vecklings- och exportunderstöden. Dessutom               En kommande konkurrens mellan importera-
24971: skall de nedsättningar av lagervärdet som en di-      de och inhemska produkter i livsmedelsmarkna-
24972: rekt anpassning av prisema medför ersättas.           den, den aktuella konkurrenssituationen i hem-
24973: Dessa åtgärder samt arrangemangen som rör ni-         landet och myndighetemas möjligheter tili över-
24974: vån på mervärdesskatt gör det möjligt att konsu-      vakning tillsammans med offentlighetsprincipen
24975: mentprisema på matvaror kan sjunka i genom-           skapar förutsättningar för att en kännbar sänk-
24976: snitt 10 procent.                                     ning av livsmedelsprisema skulle kunna bli verk-
24977:    Den finländska livsmedelsindustrin verkar          lighet.
24978: 
24979:      Helsingforsden 5 juli 1994
24980: 
24981:                                                     Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
24982:                                                 1994 vp
24983: 
24984: Kirjallinen kysymys 432
24985: 
24986: 
24987: 
24988: 
24989:                                    Aittoniemi: Inflaation hillinnän vaikutuksista reaalikorkoihin ja
24990:                                        talouskasvuun
24991: 
24992: 
24993:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24994: 
24995:    Maamme kotimarkkinoiden kehitys on huo-            heuttajana tai seurauksena. Sen korkoja nostava
24996: lestuttava. Viennin elpymisestä huolimatta vas-       vaikutus on vähäinen, jos taloudellisen toimeliai-
24997: taavaa kehitystä ei ole näkyvissä kotimaan tuo-       suuden liikkeellelähtö onnistuu.
24998: tannossa, kaupassa ja työllisyydessä. Yksi selkeä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24999: syy tähän on niin sanotusti tappavan korkea           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25000: reaalikorko, jonka taso osoittaa jatkuvasti nou-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25001: sevaa suuntaa.                                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25002:    Ainoa keino asian korjaamiseksi on laskea
25003: inflaatio liikkeelle. Hallituksen toimenpiteet ja                Milloin Hallitus aikoo luopuajärjettö-
25004: tavoite ovat kuitenkin päinvastaisia, toisin sa-              mistä taloudellista toimeliaisuutta ja työl-
25005: noen pyritään pitämään inflaatio mahdollisim-                 lisyyden kehitystä estävistä pyrkimyksis-
25006: man alhaalla. Inflaatio kuitenkin liittyy taloudel-           tään pitää inflaatio mahdollisimman lä-
25007: lisen toimeliaisuuden kehitykseen joko sen ai-                hellä nollatasoa tai sen alapuolella?
25008: 
25009:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1994
25010: 
25011:                                             Sulo Aittoniemi
25012: 
25013: 
25014: 
25015: 
25016: 2400321
25017: 2                                          1994 vp -   KK 432
25018: 
25019: 
25020: 
25021: 
25022:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25023: 
25024:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ovat viimeaikaisesta kohoamisesta huolimatta
25025: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          huomattavasti matalammalla tasolla kuin pari
25026: olette 15 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-         vuotta sitten. Paineet korkojen kohoamiseen vii-
25027: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       me helmikuusta lähtien ovat peräisin lähinnä
25028: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen         kansainvälisiltä rahamarkkinoilta, joskin sijoit-
25029: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 432:          tajien huoli Suomenjulkisen talouden alijäämien
25030:                                                        purkamisesta on myös tosiasia.
25031:            Milloin Hallitus aikoo luopua järjettö-        Korkojen alentamisen politiikka perustuu
25032:         mistä taloudellista toimeliaisuutta ja työl-   sekä talouden tasapainottomuuksien korjaami-
25033:         lisyyden kehitystä estävistä pyrkimyksis-      seen että inflaatio-odotusten nujertamiseen.
25034:         tään pitää inflaatio mahdollisimman lä-        Korkokehityksen kannalta keskeisin tasapainot-
25035:         hellä nollatasoa tai sen alapuolella?          tomuustekijä, vaihtotasevaje, on hyvää vauhtia
25036:                                                        muuttumassa ylijäämäksi. Toinen ongelmavaje,
25037:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            julkisen talouden alijäämäisyys, on edelleen hy-
25038: taen seuraavaa:                                        vin vaikea, mutta myös se korjautuu olennaisesti
25039:                                                        hieman pidemmällä aikavälillä, kun talouskasvu
25040:     Edustaja Aittoniemen kysymyksen lähtökoh-          käynnistyy ja julkisten menojen leikkaamista jat-
25041: tina olevat havainnot, joiden mukaan talouden          ketaan.
25042: kehitys on edelleen erittäin kahtiajakoinenja in-         Edustaja Aittoniemen peräänkuuluttarua in-
25043: flaatiovauhti on hidastunut olennaisesti, ovat oi-     flaation nopeuttaminen olisi kohtalokasta sekä
25044: keita. Kysymys kääntää kuitenkin päälaelleen           nimellis- että reaalikorkokehityksen kannalta,
25045: hallituksen talouspolitiikan ulkoiset rajoitteet ja    koska inflaatio-odotukset kääntäisivät pääoma-
25046: tavoitteet.                                            virrat pois Suomesta ja pakottaisivat korot entis-
25047:     Toiston uhallakin on tarpeen todeta talouspo-      tä korkeammalle. Tässä suhteessa inflaatiomieli-
25048: litiikan strategian kulmakivet. Tie ylöspäin, la-      alojen ruokkiminen olisi sekä vaarallista että ke-
25049: masta kestävään talouskasvuun perustuu hy-             vytmielistä. Edustaja Aittoniemi näyttää kysy-
25050: vään kilpailukykyyn ja avoimen sektorin kas-           myksessään täysin unohtaneen pääomaliikkei-
25051: vuun. Tällä tiellä on edetty nyt niin pitkälle, että   den vapauden.
25052: kasvu on laajentunut teollisuudesta liikenteeseen         Inflaatiovauhti painui keväällä lähelle 0-ta-
25053: ja markkinahakkuisiin ja sekä elinkeinoelämän          soa. Kesäkuussa tuli kuitenkin voimaan arvon-
25054: että kuluttajien odotukset ovat olennaisesti ko-       lisävero, joka veropohjan laajenemisen kautta
25055: hentuneet. Kokonaistuotantokin on jo käänty-           kohottaa keskimääräisiä kuluttajahintoja niin,
25056: nyt lievään kasvuun, jonka voidaan perustellusti       että 12 kuukauden inflaatiovauhti kohonnee
25057: odottaa nopeutuvan tuntuvasti ensi vuonna.             vuoden lopulla lähelle 2 prosenttia. Suomen
25058: Työttömien määrä on kääntynyt laskuun.                 Pankki on asettanut tavoitteeksi ns. pohjainflaa-
25059:     Merkittävä osa tätä kestävän kasvun strate-        tiolle 2 % ensi vuodesta alkaen. Tämä vastaa
25060: giaa on reaalikorkojen alentaminen tasolle, joka       myös hallituksen näkemystä ja on saavutettavis-
25061: mahdollistaa reaali-investointien käynnistymi-         sa. Vain hitaan inflaation kautta muodostuu kes-
25062: sen. Niroelliskorot ovatkin alentuneet, lyhyet         tävä perusta matalille reaalikoroille, tavoite, jon-
25063: markkinakorot jopa 10 prosenttiyksikköä syk-           ka myös edustaja Aittoniemi näyttää hyväksy-
25064: syn 1992 tasosta. Myös pitkät markkinakorot            vän.
25065: 
25066:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1994
25067: 
25068:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
25069:                                           1994 vp -   KK 432                                           3
25070: 
25071: 
25072: 
25073: 
25074:                                         Tili Riksdagens Talman
25075: 
25076:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ökning under densenaste tiden, betydligt lägre än
25077: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       de var för två år sedan. Det tryck på en höjning av
25078: 15 juni 1994 till vederbörande medlem av statsrå-     räntoma som har gällt allt sedan februari beror
25079: det översänt följande av riksdagsman Aittaniemi       närmast på den intemationella penningmarkna-
25080: undertecknade spörsmål nr 432:                        den, också om investeramas oro för en upplös-
25081:                                                       ning av underskotten i statsekonomin likaså är
25082:           När ämnar Regeringen upphöra med            ett faktum.
25083:        sina ofömuftiga strävanden som går ut på          Den räntesänkande politiken grundar sig på
25084:        att hålla inflationen så nära nollnivån        dels korrigeringen av obalansen i ekonomin, dels
25085:        som möjligt, eller under denna, och som        kväsandet av inflationsförväntningama. Under-
25086:        förhindrar de ekonomiska aktivitetema          skottet i bytesbalansen, dvs. den faktor som
25087:        och utvecklingen av sysselsättningen?          framför allt orsakar obalans i ränteutvecklingen,
25088:                                                       är på god väg att förvandlas till överskott. Det
25089:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         andra stora problemet, nämligen underskottet i
25090: anföra följande:                                      statsekonomin, är alltjämt mycket svårt, men
25091:                                                       också det kommer att bli väsentligt avhjälpt på
25092:    De iakttagelser som bildar utgångspunkten          något längre sikt när den ekonomiska tillväxten
25093: för riksdagsman Aittoniemis spörsmål och som          kommer igång och nedskämingama av de offent-
25094: innebär att den ekonomiska utvecklingen allt-         liga utgifterna följs upp.
25095: jämt är synnerligen tudelad och att inflationstak-       Det påskyndande av inflationen som riksdags-
25096: ten har avtagit väsentligt är riktiga. Spörsmålet     man Aittomiemi efterlyser skulle vara ödesdigert
25097: vänder dock upp och ned på de yttre gränsema          med tanke på utvecklingen av såväl de nominella
25098: och målen för regeringens ekonomiska politik.         räntoma som realräntoma, eftersom inflations-
25099:     Med risk för upprepningar är det skäl att kon-    förväntningama skulle vända bort kapitalström-
25100: statera vilka strategiska hörnstenar den ekono-       marna från Finland och samtidigt driva räntoma
25101: miska politiken baserar sig på. Vägen uppåt från      allt högre. Att ge inflationsförespråkama vatten
25102: recession till hållbar ekonomisk tillväxt grundar     på deras kvam är därför både vanskligt och lätt-
25103: sig på en god konkurrensförmåga och på tillväxt       sinnigt. Riksdagsman Aittaniemi förefaller i sitt
25104: inom den öppna sektom. På den här vägen har vi        spörsmål att helt ha glömt tesen om de fria kapi-
25105: nu kommit så långt att tillväxten har utvidgats       talströmmama.
25106: från industrin till trafiken och marknadsavverk-         På våren sjönk inflationstakten nära noll-
25107: ningama. Både näringslivets och konsumenter-          strecket. I juni trädde dock mervärdesskatten i
25108: nas förväntningar har ökat i väsentlig grad. Lika-    kraft och detta kommer, i och med den breddade
25109: så har totalproduktionen börjat öka i någon           skattebasen, att höja de genomsnittliga konsu-
25110: mån. Mycket tyder på att en kännbar ökning är         mentprisema så att inflationstakten i tolvmåna-
25111: att vänta nästa år. Antalet arbetslösa har samti-     dersperspektiv kan antas öka tili närmare 2% vid
25112: digt minskat.                                         slutet av året. Finlands Bank har för den s.k.
25113:     Ett viktigt element inom strategin för en håll-   basinflationen satt 2% som mål räknat från nästa
25114: bar tillväxt är sänkandet av realräntoma till en      års början. Detta mål, som kan anses realistiskt,
25115: nivå som gör det möjligt att sätta igång realinves-   motsvarar också regeringens uppfattning. Det är
25116: teringar. Denominella räntoma har redan sjun-         endast genom en långsam inflation vi kan skapa
25117: kit: de korta marknadsräntoma rentav 10 pro-          en hållbar grund för låga realräntor, ett mål som
25118:  centenheter jämfört med nivån hösten 1992. Ock-      också riksdagsman Aittaniemi tycks acceptera.
25119:  så de långa marknadsräntorna är, trots en viss
25120: 
25121:      Helsingforsden 7 juli 1994
25122: 
25123:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
25124:                                                 1994 vp
25125: 
25126: Kirjallinen kysymys 433
25127: 
25128: 
25129: 
25130: 
25131:                                    Aittoniemi: Suunnitelmista rakennushallituksen yhtiöittämiseksi
25132: 
25133: 
25134: 
25135:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25136: 
25137:     Rakennushallitusta ollaan ajan hengen mu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25138: kaisesti yhtiöittämässä. Toimenpiteitä varten on      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25139: jo perustettu yhtiö nimeltä Suomen Kiinteistö-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25140: palveluyhtymä Oy. Suunnitelmien mukaan
25141: 1.5.1995 jää perusvirastoon 200 virkaa ja loput                  Miksi Hallitus on alkuperäisen liikelai-
25142: toimet, jotka liittyvät perustetun yhtiön nimessä-            tosmallia koskevan suunnitelman vastai-
25143: kin ilmenevän ajatuksen mukaiseen palveluun,                  sesti yhtiöittämässä rakennushallitusta
25144: eli 3 300 tointa ryhmittyvät uuteen yhtiöön. Niin             Suomen Kiinteistöpalveluyhtymä Oy -ni-
25145: kuin tällaisten toimenpiteiden yhteydessä on ta-              miseksi yhtiöksi, minkä yhteydessä noin
25146: vallista, toimien määrä tulee kuitenkin vähene-               1 000 työntekijän arvellaan jäävän työt-
25147: mään niin, että noin 1 000 työntekijää jää työttö-            tömäksi, ja
25148: mäksi. Samalla liikkuvat tiedot siitä, että työpai-              miten Hallitus aikoo työpaikkansa säi-
25149: kan vaihdon yhteydessä Suomen Kiinteistöpal-                  lyttävien osalta turvata työsuhteen ns.
25150: veluyhtymä Oy:hyn siirtyvien ja työpaikkansa                  vanhoina työntekijöinä niin, että he voisi-
25151: säilyttävien työehdot ja palkkauskin merkittä-                vat säilyttää aikaisemmat palkka-, eläke-
25152: västi huononevat.                                             ja lomaetunsa ja näin välttyä kohtuutto-
25153:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           milta menetyksiltä?
25154: 
25155:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1994
25156: 
25157:                                             Sulo Aittaniemi
25158: 
25159: 
25160: 
25161: 
25162: 2400321
25163: 2                                        1994 vp -   KK 433
25164: 
25165: 
25166: 
25167:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25168: 
25169:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaa kiinteistölaitoksen tai yhtiön palveluksessa.
25170: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Näistä useiden satojen on arvioitu pääsevän eri-
25171: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      laisten eläkejärjestelmien piiriin tai sijoittuvan
25172: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-       muualle valtionhallintoon. Järjestelyt on tarkoi-
25173: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tus toteuttaa pyrkien mahdollisimman jousta-
25174: 433:                                                 vaan henkilöstöpolitiikkaan sekä henkilöstön
25175:                                                      uudelleensijoittamiseen ja -koulutukseen.
25176:           Miksi Hallitus on alkuperäisen liikelai-      Valtion liikelaitosten tähän mennessä toteute-
25177:        tosmallia koskevan suunnitelman vastai-       tuissa yhtiöittämisissä on asianomaisessa laissa
25178:        sesti yhtiöittämässä rakennushallitusta       säädetty, että liikelaitoksen henkilöstö siirtyy
25179:        Suomen Kiinteistöpalveluyhtymä Oy -ni-        perustettavan yhtiön palvelukseen yhtiössä so-
25180:        miseksi yhtiöksi, minkä yhteydessä noin       vellettavin työehdoin. Rakennushallinnon eräi-
25181:        1 000 työntekijän arvellaan jäävän työt-      den toimintojen siirtämisessä yhtiömuotoon
25182:        tömäksi, ja                                   tämä periaate merkitsee sitä, etteivät rakennus-
25183:           miten Hallitus aikoo työpaikkansa säi-     hallinnossa sovelletut valtion palvelussuhteen
25184:        lyttävien osalta turvata työsuhteen ns.       ehdot siirry automaattisesti yhtiöiden palveluk-
25185:        vanhoina työntekijöinä niin, että he voisi-   seen valittavan henkilöstön työsuhteen ehdoiksi.
25186:        vat säilyttää aikaisemmat palkka-, eläke-     Tällöin eivät myöskään rakennushallinnon pal-
25187:        ja lomaetunsa ja näin välttyä kohtuutto-      veluksessa saavutetut edut siirry sellaisenaan
25188:        milta menetyksiltä?                           uudessa yhtiössä sovellettaviksi.
25189:                                                         Uusissa valtionhallinnon kiinteistöjä koske-
25190:   Va<;tauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vissa järjestelyissä siirrytään kiinteistöpalvelujen
25191: vasti seuraavaa:                                     tuottamisessa avoimeen kilpailuun. Hallintoyk-
25192:                                                      siköt valitsevat vapaasti palvelujen tuottajan
25193:    Rakennushallinnon organisaation uudista-          sekä palvelun hinta-laatusuhteen. Kilpailutilan-
25194: mista on selvitetty tavoitteena palvelutoiminto-     teessa perustettavan yhtiön työvoimakustannuk-
25195: jen eli siivoustoimen, kiinteistöhuollon ja raken-   set tulee saattaa kilpailijoiden kanssa vastaavalle
25196: nuttamisen markkinaehtoistaminen. Selvityksis-       tasolle. Työvaltaisella kiinteistönhoitoalalla
25197: sä on päädytty yhtiövaihtoehtoon.                    tämä on perustettavan yhtiön toiminnan ja me-
25198:    Kuluvan vuoden talousarvion luvun 28.60 sel-      nestymisen perusedellytyksiä. Nykyisellään ra-
25199: vitysosassa todetaan mm.: "Rakennushallinto          kennushallinnon siivoojien palkkakustannukset
25200: on tarkoitus organisoida uudelleen vuonna 1995       ovat huomattavasti korkeammat kuin vastaa-
25201: muodostaen budjettitalouden piiriin jäävä hen-       vassa työssä yksityisellä sektorilla. Yhtiössä
25202: kilömäärältään suppea kiinteistölaitos ja yhtiöit-   palkkauksen ja muiden palvelussuhteen ehtojen
25203: täen rakennushallinnon palvelutoiminnot." Ta-        taso on mitoitettava alan yleisen tason, yhtiön
25204: lousarvion momentin 28.99.98 (Osakkeiden             toiminnan tulosten ja eräiltä osin varallisuuden
25205: hankkiminen) kohdalla on myönnetty 500 000           mukaan. Valtio ei voi erikseen tukemalla yhtiön
25206: markkaa rakennushallinnon palvelutoimintojen         ylisuuria henkilöstömenoja vääristää kilpailuti-
25207: yhtiöittämisen edellyttämistä rekisteröinti- ja      lannetta avoimilla markkinoilla.
25208: käynnistämistoimenpiteistä aiheutuvien meno-            Rakennushallinnossa on viime vuoden lopulla
25209: jen maksamiseen. Momentin selvitysosan mu-           käsitelty yhteisessä työryhmässä henkilöstön
25210: kaan em. toimenpiteet on yhtiöitettävän toimin-      edustajien kanssa perustettavan yhtiön palvelus-
25211: nan tarkoituksenmukaisen käynnistämisen joh-         suhteen ehtoja koskevia kysymyksiä. Tavoittee-
25212: dosta suoritettava vuoden 1994 aikana.               na on sopia osapuolten kesken henkilöstövaiku-
25213:    Kuluvan vuoden aikana on edellä olevan mu-        tuksista sillä periaatteella, että palvelussuhteiden
25214: kaisesti perustettu Suomen Kiinteistöpalveluyh-      ehdot ja uuden tilanteen perustettavan yrityksen
25215: tymä Oy. Yhtiön toiminnan laajuutta selvitetään      toiminnalle asettamat, kilpailukykyyn liittyvät
25216: parhaillaan. Arvioiden mukaan enimmillään            vaatimukset yhteensovitetaan järkevällä ja oi-
25217: noin tuhannelle rakennushallinnon palvelukses-       keudenmukaisella tavalla.
25218: sa olevalle henkilölle ei voida osoittaa työpaik-
25219:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1994
25220: 
25221:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
25222:                                            1994 vp -   KK 433                                            3
25223: 
25224: 
25225:                                          Tili Riksdagens Ta/man
25226: 
25227:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       dessa överföras till något pensionssystem eller
25228: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         omplaceras på annat håll inom statsförvaltning-
25229: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       en. A vsikten är att arrangemangen skall vidtas
25230: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 433:          med tillämpande av smidigast möjliga personal-
25231:                                                        politik samt omplacering och omskolning av per-
25232:           Varför går Regeringen emot sin ur-           sonalen.
25233:        sprungliga plan beträffande affårsverks-            I lagarna för de av statens affårsverk som
25234:        modell då man håller på att bolagisera          hittills bolagiserats stadgas att affårsverkets per-
25235:        byggnadsstyrelsen så att bolaget Suomen         sonai övergår i tjänst hos det bolag som bildats på
25236:        Kiinteistöpalveluyhtymä Oy bildas, vil-         de anställningsvillkor som tillämpas i bolaget.
25237:        ket väntas leda till att ca 1 000 arbetstaga-   Då några av byggnadsförvaltningens funktioner
25238:        re blir utan arbete, och                        börjar skötas i bolagsform innebär detta inte att
25239:           hur ämnar Regeringen se till att de          villkoren som tillämpats på det statliga tjänste-
25240:        resterande s.k. gamla arbetstagarna kan         förhållandet automatiskt börjar tillämpas på den
25241:        behålla sina tidigare löne-, pensions- och      personai som anställs i det nya bolaget. Därför
25242:        semesterförmåner och därmed undgå               följer inte heller de förvärvade förmånerna för
25243:        oskäliga förluster?                             byggnadsförvaltningens personai med som såda-
25244:                                                        na till det nya bolaget.
25245:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Då det gäller statens fastigheter innebär ny-
25246: anföra följande:                                       ordningen att man inom produktionen av fastig-
25247:                                                        hetstjänster övergår till fri konkurrens. Förvalt-
25248:    Omorganiseringen av byggnadsförvaltningen           ningsenheterna kan fritt välja producent och för-
25249: har utretts med målet att servicefunktionerna,         hållandet mellan tjänstens pris och kvalitet. I en
25250: dvs. städning, fastighetsskötsel och byggande          konkurrenssituation bör det bolag som bildas
25251: skall underställas villkoren på marknaden. Man         hålla sina arbetskraftskostnader på samma nivå
25252: har i utredningarna stannat för bolagisering som       som konkurrenterna. Inom en så arbetsintensiv
25253: det bästa alternativet.                                bransch som fastighetsskötsel är detta en grund-
25254:    I förklaringen till kapitel 28.60 i årets budget    läggande förutsättning för det nya bolagets verk-
25255: konstateras bl.a.: "Avsikten är att byggnadsför-       samhet och framgång. För närvarande är löne-
25256: valtningen skall omorganiseras 1995 så att det         kostnaderna för städarna inom byggnadsförvalt-
25257: bildas ett fastighetsverk med liten personal, vilket   ningen märkbart högre än för motsvarande ar-
25258: fortfarande omfattas av budgeten, och så att           betstagare inom den privata sektorn. Lönenivån
25259: byggnadsförvaltningens servicefunktioner bo-           och de övriga anställningsvillkoren bör dimen-
25260: lagiseras." Under moment 28.99.98 (Anskaff-            sioneras enligt branschens allmänna nivå, enligt
25261: ning av aktier) beviljas 500 000 mk som får an-        bolagets verksamhetsresultat och i viss mån en-
25262: vändas till betalning av utgifter för de registre-     ligt dess förmögenhet. Staten kan inte genom att
25263: rings- och startåtgärder som bolagiseringen av         ge särskilt stöd för bolagets överdimensionerade
25264: byggnadsförvaltningens servicefunktioner förut-        personalutgifter snedvrida konkurrenssituatio-
25265: sätter. Enligt förklaringen till momentet bör          nen på den öppna marknaden.
25266: nämnda åtgärder vidtas under 1994 för att verk-            I slutet av förra året behandlades inom bygg-
25267: samheten skall kunna inledas på ett ändamålsen-        nadsförvaltningen i en gemensam arbetsgrupp
25268: ligt sätt.                                             tillsammans med representanter för personalen
25269:    Enligt ovan stående har man i år bildat bolaget     frågor i anslutning till anställningsvillkoren inom
25270: Suomen Kiinteistöpalveluyhtymä Oy. Bolags-             det nya bolaget. Målet var att parterna sinsemel-
25271: verksamhetens omfattning utreds som bäst. En-          lan skulle enas om effekterna för personalen ut-
25272: ligt beräkningarna kommer man att kunna anvi-          gående ifrån principen att anställningsvillkoren
25273: sa nya arbetsplatser inom fastighetsverket eller       och de krav i anslutning till konkurrensförmågan
25274: bolaget åt alla utom högst ett tusental av de          som den nya situationen ställer på det nygrunda-
25275: anställda inom byggnadsförvaltningen.                  de företaget skall sammanjämkas på ett förnuf-
25276:    Enligt uppskattningar kan flera hundra av           tigt och ändamålsenligt sätt.
25277:      Helsingfors den 7 juli 1994
25278: 
25279:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
25280:                                                 1994 vp
25281: 
25282: Kirjallinen kysymys 434
25283: 
25284: 
25285: 
25286: 
25287:                                    Pulliainen: Korkeakouluopetuksen tarjoamisesta työttömille ra-
25288:                                        dion välityksellä
25289: 
25290: 
25291:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25292: 
25293:    Kirjallisessa kysymyksessäni n:o 234 tieduste-     sekä muista syrjäseuduista jäävät kuuluvuus-
25294: lin opetusministeriön toimenpiteitä seuraavasti:      alueen ulkopuolelle. Lisäksi paikallisradiot välit-
25295: "Aikooko opetusministeriö toimia niin, että val-      tävät sitä tietoa, mitä kukin yhteistyössä oleva
25296: tion varoja ohjataan työttömille tarkoitettuun        oppilaitos kykenee järjestämään. Mitään loogi-
25297: korkeakouluopetukseen radion välityksellä?"           sia kokonaisuuksia työttömyydestä aiheutuvien
25298:    Opetusministeri on antanut edellä olevaan ky-      ongelmien poistamiseksi tai työllistymistä edistä-
25299: symykseen vastauksen 3.5.1994.                        viksi toimenpiteiksi ei pääse syntymään.
25300:    Vastauksessa mainitut toimenpiteet ovat sa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25301: mantasoisia kuin TV 1:n välittämässä "Minun           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25302: kuntani" -sarjassa. Se keräsi opiskelijoita 70 kap-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25303: paletta. Taloudellisten resurssien sekä suunnitte-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25304: lun puutteellisuuden vuoksi työttömät eivät voi-
25305: neet osallistua opetukseen.                                       Aikooko opetusministeri toimia niin,
25306:    Paikallisradioiden toiminta ei ulotu syrjäseu-              että valtion varoja ohjataan työttömille
25307: duille (kuten käy ilmi Suomen paikallisradioliitto             tarkoitettuun korkeakouluopetukseen
25308: ry:n jäsenasemaverkostokartasta), eli juuri niille             radion välityksellä niin, että työttömät
25309: alueille, joilla tiedon tarjonta on muutoinkin vä-             voivat osallistua opetukseen asuinpaikas-
25310: häistä. Suuret alueet Oulun ja Lapin lääneistä                 ta riippumatta?
25311: 
25312:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1994
25313: 
25314:                                             Erkki Pulliainen
25315: 
25316: 
25317: 
25318: 
25319: 240032J
25320: 2                                         1994 vp -   KK 434
25321: 
25322: 
25323: 
25324: 
25325:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25326: 
25327:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muksen toiminnan onnistumisesta. Mikäli ohjel-
25328: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         missa, esim. niiden kohdentumisessa työttömille,
25329: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ilmenee puutteita, on määrärahan käyttötarkoi-
25330: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       tusta arvioitava uudelleen.
25331: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         Korkeakouluopetuksen tarjonnan laajenta-
25332: 434:                                                  mista keinona erityisesti nuorisotyöttömyyden
25333:                                                       lieventämiseksi on valtiovallan erityisrahoituk-
25334:           Aikooko opetusministeri toimia niin,        sella toteutettu varsin mittavasti vuodesta 1993.
25335:        että valtion varoja ohjataan työttömille       Tähän mennessä laajennukseen on käytetty ope-
25336:        tarkoitettuun korkeakouluopetukseen            tusministeriön osoittamia määrärahoja yhteensä
25337:        radion välityksellä niin, että työttömät       143 miljoonaa markkaa. Tavoitteena on paitsi
25338:        voivat osallistua opetukseen asuinpaikas-      opiskelupaikkojen lisääminen myös avoimessa
25339:        ta riippumatta?                                korkeakouluopetuksessa opiskeltavien oppiai-
25340:                                                       neiden valikoiman laajentaminen ja opiskelun
25341:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tukitoimien, mm. tutortoiminnan parantaminen.
25342: vasti seuraavaa:                                      Avoimen korkeakouluopetuksen järjestelmä
25343:                                                       kattaa tällä hetkellä yliopistojen lisäksi myös eri-
25344:     Kuten vastauksessani edustaja Pulliaisen kir-     koiskorkeakoulut. Vaikka toteutetussa laajen-
25345: jalliseen kysymykseen n:o 234 mainitsin, sisältyy     nuksessa ei ole haluttu rajata työttömiä erilliseksi
25346: kuluvan vuoden talousarvion momentille                ryhmäksi, on oppiainevalikoimassa, opetusjär-
25347: 29.69.56 määräraha työttömille tarkoitettujen,        jestelyissä ja maksukäytännöissä pyritty otta-
25348: paikallisradioiden kautta lähetettävien opetus-       maan huomioon työttömien erityistarpeet. A voi-
25349: ohjelmien kustannuksiin. Näissä etusijalla ovat       messa korkeakouluopetuksessa voi opiskella op-
25350: haja-asutusalueille suunnatut hankkeet. Paikal-       piaineita lähes kaikilta korkeakouluissa eduste-
25351: lisradiot eivät ole täysin kattava viestintäväline,   tuilta aloilta. Valtakunnallisessa radioverkossa
25352: mutta nykytilanteessa on pyrittävä käyttämään         tarjottava opetus voisi parhaassa tapauksessakin
25353: monia vaihtoehtoisia keinoja työttömyyskoulu-         kattaa valikoimasta vain murto-osan ja olla lä-
25354: tukseen.                                              hinnä lisämateriaalia muuten toteutettavaan
25355:     Ohjelmatoiminta käynnistyy syksyllä 1994 ja       opetukseen.
25356: opetushallitus tulee tekemään seurantatutki-
25357: 
25358:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1994
25359: 
25360:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
25361:                                          1994 vp -   KK 434                                           3
25362: 
25363: 
25364: 
25365: 
25366:                                        Tili Riksdagens Talman
25367: 
25368:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ats. Om i programmen framkommer brister,
25369: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       exempelvis i inriktningen på arbetslösa, måste
25370: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ändamålet med anslaget omprövas.
25371: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål             Ett utvidgat utbud av högskoleundervisning
25372: nr434:                                               som ett medel att särskilt underlätta arbetslöshe-
25373:                                                      ten bland unga har genom specialfinansiering
25374:           Ämnar undervisningsministern gå till-      från statens sida ordnats rätt omfattande ända
25375:        väga så att statliga medel anvisas för ar-    sedan 1993. För det utvidgade utbudet har man
25376:        betslösas högskoleundervisning via radio      använt sammanlagt 143 miljoner mark av anslag
25377:        så att arbetslösa kan deltai undervisning-    anvisade från undervisningsministeriet. Målet är
25378:        en oberoende av bostadsort?                   förutom att öka antalet studieplatser även att
25379:                                                      inom den öppna högskoleundervisningen utvid-
25380:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-     ga urvalet studieämnen och förbättra stödåt-
25381: ra följande:                                         gärderna, bl.a. tutorverksamheten. Den öppna
25382:                                                      högskoleundervisningen omfattar för närvaran-
25383:    Såsom jag i mitt svar på riksdagsman Pulliai-     de universiteten, men också specialhögskolorna.
25384: nens skriftliga spörsmål nr 234 nämnde ingår i       Trots att man i de genomförda utvidgningarna
25385: moment 29.69.56 i statsbudgeten för i år ett an-     inte har velat avgränsa de arbetslösa tili någon
25386: slag för kostnaderna för lokalradiosändningar av     fristående grupp, har man i ämnesurvalet, under-
25387: undervisningsprogram avsedda för arbetslösa. I       visningsarrangemangen och betalningspraxis
25388: dem står i förtur projekt som riktas till glesbyg-   försökt ta hänsyn till de arbetslösas särbehov.
25389: den. Lokalradion är inte ett heltäckande medi-       Inom den öppna högskoleundervisningen kan
25390: um, meni närvarande situation blir man tvungen       man studera ämnen från nästan alla områden
25391: att använda sig av alternativa metoder i utbild-     som högskolorna representerar. Undervisningen
25392: ningen av arbetslösa.                                i det riksomfattande radionätet kan i bästa fall
25393:    Programverksamheten inleds hösten 1994 och        endast täcka en bråkdel av urvalet och utgör
25394: utbildningsstyrelsen kommer att göra en uppföl-      närmast ett tillägg till den övriga undervisningen.
25395: jande undersökning av hur verksamheten lyck-
25396: 
25397:      Helsingfors den 6 juli 1994
25398: 
25399:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
25400:                     j
25401:                    j
25402:                   j
25403:                  j
25404:                 j
25405:                j
25406:               j
25407:              j
25408:             j
25409:            j
25410:           j
25411:          j
25412:         j
25413:        j
25414:       j
25415:      j
25416:     j
25417:    j
25418:   j
25419:  j
25420: j
25421:                                                1994vp
25422: 
25423: Kirjallinen kysymys 435
25424: 
25425: 
25426: 
25427: 
25428:                                   Vehkaoja ym.: Kotikuntalain soveltamisesta ulkomaalaisiin ja maa-
25429:                                      hanmuuttajiin
25430: 
25431: 
25432:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25433: 
25434:    Uusi kotikuntalaki (201194) tuli voimaan          maan Suomessa lähes vuoden ilman sosiaalitur-
25435: 1.6.1994. Laissa näyttää olevan erityisesti ulko-    vatunnusta ja siihen liittyviä oikeuksia.
25436: maalaisia ja maahanmuuttajia koskeva epä-               Toisessa esimerkissä somalimiehelle oli myön-
25437: kohta.                                               netty oleskelulupa 17.11.1993-17.11.1994 sta-
25438:     Lain 4 §:ssä säädetään: "Suomeen tulleen hen-    tuksella AIO. Hän saa vaimonsa perheenyhdistä-
25439: kilön kotikunta määräytyy 2 §:n säännösten mu-       mishakemuksen perusteella Suomeen. Vaimo
25440: kaisesti, jos hän asuu Suomessa ja hänellä on        saapuu 31.5.1994 ja hänelle myönnetty oleskelu-
25441: tarkoitus jäädä tänne vakituisesti asumaan ja jos    lupa on merkitty päättyväksi 17.11.1994, koska
25442: hänellä on lisäksi vähintään yhden vuoden oles-      aviomiehenkin oleskelulupa päättyy silloin. Vai-
25443: keluun oikeuttava voimassa oleva oleskelulupa,       mon oleskelulupa on alle vuoden kestoinen,joten
25444: milloin häneltä sellaista vaaditaan."                rekisteriviranomaiset eivät voi merkitä häntä
25445:     Vähintään yhden vuoden oleskeluun oikeutta-      väestörekisteriin.
25446: va voimassa oleva oleskelulupa tarkoittaa sitä,         Molemmat esimerkkitapaukset ovat elävästä
25447: että rekisteritoimistolla ei ole oikeutta merkitä    elämästä. Kysymys ei ole vain pakolaisten kohte-
25448: väestörekisteriin henkilöä, jonka passiin tai vii-   lusta, vaan epäkohta koskettaa kaikkia maahan-
25449: sumiin on merkitty alle vuoden oleskelulupa, ts.     muuttajia, joille on merkitty ensimmäinen oles-
25450: tällainen henkilö ei saa sosiaaliturvatunnusta       kelulupa alle vuoden mittaiseksi. Laki on yksit-
25451: (eikä sairausvakuutuskorttia, eikä voi hoitaa        täisten henkilöiden kannalta kohtuuton. Lisäksi
25452: asioitaan vakuutusyhtiössä jne.).                    rekisteröinnin ulkopuolelle jäänti rokottaa ta-
25453:     Ensimmäinen esimerkki koskee Suomeen             loudellisesti ko. kuntaa, joka ei saa valtionosuut-
25454: muuttavaa ulkomaalaista, joka on solminut            ta rekisteröimättä olevien henkilöiden osalta.
25455: avioliiton suomalaisen kanssa. Hän tekee Suo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25456: meen muutettuaan oleskelulupahakemuksen si-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25457: säministeriöön. Ministeriö myöntää poikkeuk-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25458: setta vain puolen vuoden oleskeluluvan. Tämä         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25459: merkitsee, ettei rekisteritoimisto rekisteröi hen-
25460: kilöä väestörekisteriin. Kuukautta ennen ensim-                  Onko Hallitus tietoinen uuden koti-
25461: mäisen oleskeluluvan päättymistä em. henkilö                 kuntalain soveltamiseen liittyvästä maa-
25462:  sitten anoo jatkoa oleskelulupaansa ja asuu toi-            hanmuuttajia koskevasta epäkohdasta,
25463:  sen puoli vuotta Suomessa, ennen kuin hänet                 ja jos on,
25464: merkitään rekisteriin. Ei voi olla kohtuullista,                 mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
25465:  että esimerkissä mainittu henkilö joutuu asu-               epäkohdan korjaamiseksi?
25466: 
25467:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1994
25468: 
25469:                      Marjatta Vehkaoja                        Juha Korkeaoja
25470:                      Jaakko Laakso                            Erkki Pulliainen
25471:                                            Tuulikki Ukkola
25472: 
25473: 
25474: 
25475: 
25476: 2400321
25477: 2                                       1994 vp -   KK 435
25478: 
25479: 
25480: 
25481: 
25482:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25483: 
25484:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tyistä peräkkäisistä luvista. Oleskeluluvan tulee
25485: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       olla joko pysyvä tai sellainen, että sen voimassa-
25486: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-       oloa voidaan määräajan jälkeen jatkaa.
25487: senjäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vehka-         Rekisteritoimisto merkitsee väestötietojärjes-
25488: ojan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       telmään tiedon henkilön kotikuntalain mukaan
25489: n:o435:                                             määräytyvästä kotikunnasta ja siellä olevasta
25490:                                                     asuinpaikasta. Kotikuntalaki on yleislaki, jonka
25491:            Onko Hallitus tietoinen uuden koti-      säännöksiä noudatetaan väestökirjanpidon
25492:        kuntalain soveltamiseen liittyvästä maa-     ohella myös muussa viranomaistoiminnassa sil-
25493:        hanmuuttajia koskevasta epäkohdasta,         loin, kun henkilön kotikunnalla on vaikutusta
25494:        ja jos on,                                   viranomaisen ratkaisuun, jollei erityislainsää-
25495:            mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä    dännössä ole toisin säädetty.
25496:        epäkohdan korjaamiseksi?                        Ratkaistaessa Suomeen tulleen henkilön oi-
25497:                                                     keus sosiaaliturvalainsäädännön mukaisiin
25498:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        etuuksiin sovelletaan kotikuntalain sijasta lakia
25499: vasti seuraavaa:                                    asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädän-
25500:                                                     nön soveltamisesta (1573/93). Jollei Suomea sito-
25501:    Kotikuntalain (201/94) 4 §:ssä säädetään edel-   vista kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu,
25502: lytyksistä, jotka Suomeen tulleen henkilön on       ratkaistaan kyseisen lain säännösten mukaan,
25503: täytettävä saadakseen kotikunnan Suomessa.          onko henkilöä pidettävä sosiaaliturvalainsää-
25504: Säännöksen mukaan Suomeen tulleen henkilön          däntöä sovellettaessa Suomessa asuvana. Lain
25505: kotikunta määräytyy kotikuntalain 2 §:n sään-       3 §:n 2 momentin mukaan Suomeen muuttavan
25506: nösten mukaisesti, jos hän asuu Suomessa ja hä-     henkilön voidaan katsoa asuvan Suomessa jo
25507: nellä on tarkoitus jäädä tänne vakinaisesti asu-    maahantulosta lukien, edellyttäen, että hänen
25508: maan ja jos hänellä on lisäksi vähintään yhden      tarkoituksenaan on jäädä Suomeen vakinaisesti
25509: vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva         asumaan ja että hänellä on lisäksi yhden vuoden
25510: oleskelulupa, milloin sellainen häneltä vaadi-      oleskeluun oikeuttava oleskelulupa, milloin sel-
25511: taan.                                               lainen lupa häneltä vaaditaan. Erityisestä syystä
25512:    Kotikunnan saaminen edellyttää, että maa-        henkilön voidaan katsoa asuvan Suomessa, vaik-
25513: han tullut henkilö tosiasiallisesti asuu Suomessa   ka hänellä on alle yhden vuoden oleskeluun oi-
25514: ja hänellä on myös tarkoitus jäädä tänne pysy-      keuttava oleskelulupa, jos oleskeluluvan jatka-
25515: västi asumaan. Kotikuntalakia koskevan halli-       miselle ei ole estettä. Lakia sovelletaan muun
25516: tuksen esityksen (HE 104/1993 vp) perusteluissa     muassa määriteltäessä, ketä pidetään sairausva-
25517: on mainittu asumistarkoitusta osoittavina seik-     kuutuslain (364/63) mukaan vakuutettuna.
25518: koina esimerkiksi vakinainen työpaikka Suo-            Väestötietolain (507/93) 4 §:n ja väestötieto-
25519: messa, avioliitto, adoptio tai muu läheinen per-    asetuksen (886/93) 5 §:n perusteella ulkomaalai-
25520: he- tai sukulaisuussuhde Suomessa vakinaisesti      sesta voidaan merkitä tietoja väestötietojärjestel-
25521: asuvaan taikka maahan vakinaisesti muuttavaan       mään ja hänelle voidaan antaa henkilötunnus,
25522: henkilöön. Myös pakolaisuus voi olla tällainen      jos se on Suomessa asumisen tai työskentelyn,
25523: seikka. Edellytyksenä on lisäksi vähintään yhden    Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen vel-
25524: vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva         voitteiden täyttämisen tai muun erityisen syyn
25525: oleskelulupa, milloin sellainen henkilöltä vaadi-   johdosta tarpeen ja jos tiedoista on saatu luotet-
25526: taan. Lakiesityksen perustelujen mukaan oleske-     tava selvitys. Ulkomaalaiselle annetaan henkilö-
25527: luluvalla tarkoitetaan lupaa, joka on alun perin    tunnus samalla, kun häntä koskevat tiedot rekis-
25528: myönnetty vähintään vuodeksi ja on kotikunta-       teröidään ensi kerran väestötietojärjestelmään.
25529: merkintää tehtäessä edelleen voimassa. Yhden        Väestötietojärjestelmään rekisteröimisen ja hen-
25530: vuoden voimassaoloaika voi koostua myös             kilötunnuksen saamisen edellytyksenä ei siten
25531: useammista vuotta lyhyemmäksi ajaksi myönne-        ole, että henkilöllä on kotikunta Suomessa.
25532:                                        1994 vp -   KK 435                                         3
25533: 
25534:    Kotikuntalaki on tullut voimaan 1 päivänä       selvittää yhteistyössä muiden viranomaisten
25535: kesäkuuta 1994. Lain soveltamista ja sen vaiku-    kanssa lain soveltamisessa mahdollisesti ilmene-
25536: tuksia seurataan muun muassa sisäasiainministe-    vät ongelmat ja ryhtyy tarvittaviin toimenpitei-
25537: riön asettamassa eri hallinnonalojen edustajista   siin epäkohtien korjaamiseksi.
25538: koostuvassa työryhmässä. Sisäasiainministeriö
25539:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1994
25540: 
25541:                                                            Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
25542: 4                                          1994 vp -    KK 435
25543: 
25544: 
25545: 
25546: 
25547:                                          Tili Riksdagens Talman
25548: 
25549:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         beviljats för en kortare tid än ett år. Uppehålls-
25550: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          tillståndet skall vara antingen permanent eller
25551: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        sådant att dess giltighetstid kan förlängas efter
25552: man Vehkaoja m.fl. undertecknade spörsmål               den utsatta tiden.
25553: nr435:                                                      Uppgifter om en persons hemkommun och
25554:                                                         hans bostad där enligt lagen om hemkommun
25555:            Är Regeringen medveten om den olä-           antecknas i befolkningsdatasystemet av register-
25556:         genhet som drabbar immigranter vid till-        byrån. Lagen om hemkommun är en allmängiltig
25557:         lämpningen av den nya lagen om hem-             lag, vars stadganden iakttas i folkbokföringen
25558:         kommun, och om så är fallet,                    och även i annan myndighetsverksamhet när en
25559:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        persons hemkommun inverkar på myndigheter-
25560:         för att avhjälpa olägenheten?                   nas beslut, om inte något annat stadgas i special-
25561:                                                         lagstiftning.
25562:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               När man skall avgöra rätten till förmåner en-
25563: anföra följande:                                        ligt lagstiftningen om social trygghet för en per-
25564:                                                         son som kommit till vårt land tillämpas inte lagen
25565:     I 4 § lagen om hemkommun (201/94) stadgas           om hemkommun utan lagen om tillämpning av
25566: om de krav som en person som flyttat in tilllandet      lagstiftningen om bosättningsbaserad social
25567: måste uppfylla för att få hemkommun i vårt land.        trygghet (1573/93). Om inte annat följer av inter-
25568: Enligt stadgandet bestäms hemkommunen för en            nationella överenskommelser som är bindande
25569: person som flyttat in tilllandet enligt 2 § lagen om    för Finland, avgörs enligt stadgandena i ifråga-
25570: hemkommun, om han bor i Finland och har för             varande lag om en person vid tillämpningen av
25571: avsikt att stadigvarande bosätta sig här och om         lagstiftningen om social trygghet skall anses vara
25572: han dessutom har ett giltigt uppehållstillstånd         bosatt i Finland. Enligt 3 § 2 mom. kanenperson
25573: som berättigar till minst ett års vistelse, ifall ett   som flyttar till Finland anses vara bosatt i Fin-
25574: sådant tillstånd krävs av honom.                        land redan från ankomsten till landet förutsatt
25575:     För att en inflyttad person skall få hemkom-        att han har för avsikt att stadigvarande bosätta
25576: mun i Finland krävs således att han de facto bor        sig i Finland och att han dessutom har ett giltigt
25577: i Finland och också har för avsikt att bosätta sig      uppehållstillstånd som berättigar till minst ett års
25578: stadigvarande här. I detaljmotiveringen till re-        vistelse här, ifall ett sådant tillstånd krävs av
25579: geringens proposition med förslag till lag om           honom. Av särskilda skäl kan en person anses
25580: hemkommun (RP 104/1993 rd) harsåsom sådana              vara bosatt i Finland trots att han har ett uppe-
25581: omständigheter som visar att personen har för           hållstillstånd som berättigar till vistelse under
25582: avsikt att bosätta sig här nämnts t.ex. en fast         kortare tid än ett år, om det inte föreligger hinder
25583: arbetsplats i Fimland, äktenskap, adoption eller        för att förlänga tillståndet. Lagen tillämpas bl.a.
25584: något annat nära familje- eller släktskapsband          då det fastställs vem som är försäkrad enligt
25585: till någon som är stadigvarande bosatt i Finland        sjukförsäkringslagen (364/63).
25586: eller ämnar bosätta sig stadigvarande här. Också            Enligt 4 § befolkningsdatalagen (507/93) och
25587: flyktingskap kan vara en sådan omständighet.            5 § befolkningsdataförordningen (886/93) kan
25588: En av förutsättningarna är också ett giltigt uppe-      om en utlänning registreras uppgifter i befolk-
25589: hållstillstånd som berättigar till minst ett års vis-   ningsdatasystemet och han kan ges personbe-
25590: telse, ifall ett sådant krävs av personen i fråga.      teckning, om det är behövligt på grund av boende
25591: Enligt detaljmotiveringen i propositionen avses         eller arbete i Finland, för uppfyllande av förplik-
25592: med uppehållstillstånd ett tillstånd som ur-            telserna i någon internationell konvention som är
25593: sprungligen har beviljats för minst ett år och som      bindande för Finland eller av något annat sär-
25594: fortfarande är i kraft när anteckningen om hem-         skilt skäl och om det finns en tillförlitlig utred-
25595: kommun görs. Giltighetstiden på ett år kan också        ning om dem. En utlänning ges personbeteckning
25596: bestå av flera på varandra följande tillstånd som       samtidigt som hans uppgifter första gången re-
25597:                                             1994 vp -    KK 435                                          5
25598: 
25599: gistreras i befolkningsdatasystemet. För att en          arbetsgrupp med företrädare för olika förvalt-
25600: person skall registreras i befolkningsdatasyste-         ningsomräden. Inrikesministeriet utreder i sam-
25601: met och fä personbeteckning krävs säledes inte           arbete med andra myndigheter de problem som
25602: att personeo i fräga har hemkommun i Finland.            eventuellt kan uppstå när lagen tillämpas och
25603:    Lagen om hemkommun trädde i kraft den 1               vidtar vid behov åtgärder för att avhjälpa olägen-
25604: juni 1994. Tillämpningen av lagen och dess verk-         hetema.
25605: ningar följs bl.a. i en av inrikesministeriet tillsatt
25606: 
25607:      Helsingforsden 29 juni 1994
25608: 
25609:                                                                      Inrikesminister Mauri Pekkarinen
25610:                                                1994 vp
25611: 
25612: Kirjallinen kysymys 436
25613: 
25614: 
25615: 
25616: 
25617:                                   Törnqvist: Metsähallituksen organisaatiosta ja suojelualueista
25618: 
25619: 
25620: 
25621:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25622:    Valtion vuoden 1992 budjetissa todettiin Met-     hehtaaria) hakkuista, kunnes sitä koskevat rat-
25623: sähallituksen osalta: "Aloitettua organisaatio-      kaisut suojelusta on tehty".
25624: uudistusta jatketaan siirtämällä tehtäviä ja toi-        Nyt ollaan vuoden 1994 puolivälissä eikä suo-
25625: mivaltaa aluetasolle. Organisaatio muutetaan         jeltavista vanhoista metsistä ja aarnialueista ole
25626: 1.3.1992 lukien kaksiportaiseksi. Keskusyksi-        päätöstä vieläkään. Päinvastoin suojeltavien
25627: kössä nykyisestä osastojaosta luovutaan ja pe-       joukkoon on metsiä tänä aikana vain lisätty.
25628: rustetaan tulosalueista vastaavat yksiköt. Piiri-    Toimenpidekiellossa olevan metsän määrä on
25629: kunnat ja piirikuntakonttorit lakkautetaan ja        lähes kaksinkertaistunut siitä, kun mietintö jätet-
25630: hoitoalueista muodostetaan operatiivisia yksik-      tiin. Esimerkkinä voi mainita yhden hoitoalueen,
25631: köjä."                                               Nurmeksen hoitoalueen. Mietinnössä esitettyjen
25632:    Piirikuntakonttori-nimitys niin kuin hoito-       suojeltavien metsien puumäärä oli Nurmeksen
25633: alue-nimityskin näkyy poistetun. Mutta onko          alueella 313 400 kuutiometriä. Nyt suojeltaviksi
25634: kolmas organisaatioporras eli entinen piirikun-      esitettyjä, toimenpidekiellossa olevia metsiä on
25635: takonttori lakkautettu? Entisten piirikuntakont-     700 000 kuutiota. Hoitoalueet ja niiden henkilö-
25636: toreiden paikalla toimivissa yksiköissä toimii       kunta eivät tiedä, mihin tämä villitys johtaakaan,
25637: edelleen kymmeniä virkailijoita. Samaan aikaan       kun jatkuvasti tulee uusia suojeluesityksiä ja
25638: hoitoalueiden, joita nyt kutsutaan yksiköiksi,       Metsähallitus määrää alueen toimenpidekiel-
25639: asemaa on heikennetty ja toimivaltaa supistettu.     toon. Maallikko joutuu kysymään, miten kevyil-
25640: Samaan viittaa selvästi se, että Metsähallitus il-   lä perusteilla ollaankaan metsää suojelemassa ja
25641: moittaa nimittäneensä aluejohtajat Kuopioon,         hakkaamatta. Asiantilaan on saatava ratkaisu,
25642: Ouluun ja Kemijärvelle eli piirikuntakonttorei-      vaikka huonokin. On lopultakin päätettävä, mi-
25643: den paikalle. Tähän kysymykseen on syytä saada       ten paljon suojellaan, jotta hoitoalueissa pääs-
25644: vastaus senkin vuoksi, että tietäisimme, sito-       tään normaaliin työn ja metsänhoidon ja hak-
25645: vatko ennen liikelaitostamista tehdyt päätökset      kuun suunnitteluun.
25646: Metsähallitusta ja onko eduskunnalla vielä jo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25647: tain asemaa liikelaitokseksi muodostetussa val-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25648: tion laitoksessa.                                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25649:    Lokakuussa 1992 valmistui valtion vanhojen        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25650: metsien suojelua koskeva mietintö. Siinä luetel-
25651: tiin melkoinen määrä alueita, jotka olisi mietin-               Onko Metsähallituksen organisaatio
25652: nön mukaan suojeltava. Mietinnöstä ei varsin-                nyt kaksiportainen,ja miksi päätösvaltaa
25653: kaan asianomaisilla alueilla oltu lainkaan yksi-             viedään hoitoalueilta pois ja keskitetään
25654: mielisiä. Suojelualueita pidettiin ylimitoitettui-           entisiin piirikuntakonttoreihin, ja
25655: na. Saman vuoden marraskuussa Metsähallitus                     milloin vanhojen metsien suojelu-
25656: päätti, että se "pidättyy mietinnössä suojeltavak-           alueista tehdään lopullinen päätös Met-
25657: si ehdotettujen alueiden (metsämaata 16 800                  sähallituksen maiden osalta?
25658: 
25659:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1994
25660: 
25661:                                           Kerttu Törnqvist
25662: 
25663: 
25664: 2400321
25665: 2                                         1994 vp -   KK 436
25666: 
25667: 
25668: 
25669: 
25670:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25671: 
25672:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tulostoimintojen ja muiden toimintojen alueyksi-
25673: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         köistä. Alueyksiköiden organisaatioista päättä-
25674: olette 16 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-        vät tulostoimintojen johtajat. Toimitusjohtajan
25675: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      17.3.1994 tekemän päätöksen mukaan metsäta-
25676: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Törnqvistin        louden ja virkistyspalveluiden tulostoiminnoissa
25677: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 436:         on kummassakin kuusi aluetta, luonnonsuojelun
25678:                                                       tulostoiminnassa kuusi puistoaluetta, siemen- ja
25679:           Onko Metsähallituksen organisaatio          taimituotannon tulostoiminnassa kaksi aluetta
25680:        nyt kaksiportainen,ja miksi päätösvaltaa       ja kiinteistöasioiden yksikössä kolme alueyksik-
25681:        viedään hoitoalueilta pois ja keskitetään      köä. Näiden lisäksi on vielä erillisenä yksikkönä
25682:        entisiin piirikuntakonttoreihin, ja            Ylä-Lapin luonnonhoitoalue.
25683:           milloin vanhojen metsien suojelu-              Tulostoimintojen ja kiinteistöasiain yksikön
25684:        alueista tehdään lopullinen päätös Met-        johtajat ovat omalta osaltaan 9.5.1994 päättä-
25685:        sähallituksen maiden osalta?                   neet alueyksiköiden tarkemmasta organisaatios-
25686:                                                       ta. Esimerkiksi metsätalouden ja virkistyspalve-
25687:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           luiden alueyksiköt eivät enää jakaudu hoito-
25688: taen seuraavaa:                                       alueisiin, vaan toiminnat hoidetaan alueyksiköi-
25689:                                                       den toimipaikoista ja palvelupisteistä.
25690:    Metsähallituksesta 17 päivänä joulukuuta              Valtioneuvosto teki 3.6.1993 vanhojen met-
25691: 1993 annetun lain (1169/93) 1 §:n mukaan Met-         sien suojelutyöryhmän osamietinnön (YM, työ-
25692: sähallitus on maa- ja metsätalousministeriön ja       ryhmän mietintö 70:92) perusteella periaatepää-
25693: ympäristöministeriön hallinnonalalla toimiva          töksen Etelä-Suomen vanhojen metsien suojelun
25694: valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista anne-   tehostamisesta ja noin 23 000 hehtaarin ja noin
25695: tun lain (627/87) mukaan eduskunta hyväksyy           150 kohteen rauhoittamisesta. Periaatepäätök-
25696: valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä liike-     sen mukaisesti ensimmäinen asetus vanhojen
25697: laitoksen keskeiset palvelu- ja muut toimintata-      metsien suojelualueista (92 kohdetta) annettiin
25698: voitteet ja maa- ja metsätalousministeriö päättää     3.12.1993. Muiden periaatepäätökseen kuulu-
25699: eduskunnan hyväksymissä rajoissa Metsähalli-          vien alueiden osalta säädösvalmistelu on vireillä
25700: tuksen palvelu- ja muista toimintatavoitteista        ympäristöministeriössä. Periaatepäätöksen to-
25701: sekä tulostavoitteesta. Luonnonsuojelualueita         teutuessa suojellun metsän osuus nousee Etelä-
25702: koskevissa asioissa Metsähallitus on ympäristö-       Suomessa noin puoleen prosenttiin koko metsä-
25703: ministeriön ohjauksessa.                              talousmaan alasta.
25704:    Metsähallituksen hallinnon järjestämisestä            Vanhojen metsien suojelutyöryhmäjättää elo-
25705: päättää tulosohjausperiaatteiden ja liikelaitos-      kuun loppuun mennessä ympäristöministeriölle
25706: lain mukaisesti Metsähallituksen johtokunta.          esityksensä Etelä-Suomen yksityismaiden ja val-
25707: Pääperiaatteena siis on, että laitos päättää itse     tion metsien täydennyksen osalta. Esitykseen ei
25708: niistä keinoista, miten se toteuttaa eduskunnan ja    sisälly Kuhmon kunnan aluetta, jota käsitellään
25709: ministeriöiden sille asettamat tavoitteet. Metsä-     myöhemmin omana kokonaisuutenaan. Vanho-
25710: hallituksen omilla päätöksillä voimaan saattama       jen metsien suojelutyöryhmä tekee myös vuoden
25711: organisaatio jakautuu tulostoiminnoittain kes-        1995 loppuun mennessä ehdotuksen vanhojen
25712: kusyksikköön ja alueyksiköihin. Organisaatio          metsien suojelusta Pohjois-Suomessa. Työryh-
25713: on siten kaksiportainen eikä siihen sisälly piiri-    män esitysten pohjalta ympäristöministeriössä
25714: kunta- tai hoitoaluejakoa.                            valmistellaan tarvittavat säädösesitykset vanho-
25715:    Metsähallituksen johtokunnan vahvistaman           jen metsien suojelualueiden perustamiseksi.
25716: työjärjestyksen mukaan toimitusjohtaja päättää
25717: 
25718:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1994
25719: 
25720:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
25721:                                            1994 vp -   KK 436                                           3
25722: 
25723: 
25724: 
25725: 
25726:                                          Tili Riksdagens Talman
25727: 
25728:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       resultatfunktionerna beslutar om de regionala
25729: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        enheternas organisation. Enligt verkställande di-
25730: 16 juni 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-      rektörens beslut av den 17 mars 1994 omfattar
25731: det översänt följande av riksdagsman Törnqvist         skogsbrukets resultatfunktion och rekreations-
25732: undertecknade spörsmål nr 436:                         servicens resultatfunktion vardera sex områden,
25733:                                                        naturskyddets resultatfunktion sex parkområ-
25734:           Är forststyrelsens organisation nu           den, frö- och plantproduktionens resultatfunk-
25735:        dualistisk, och varför tas beslutanderätt       tion två områden och enheten för fastighetsären-
25736:        från reviren och koncentreras tili de tidi-     den tre regionala enheter. U töver dessa finns övre
25737:        gare dirstriktskontoren, och                    Lapplands naturvårdsområde som en särskild
25738:           när skall ett slutgiltigt beslut fattas om   enhet.
25739:        skyddsområden för gamla skogar och i               Cheferna för resultatfunktionerna och enhe-
25740:        synnerhet om Forststyrelsens mark?              ten för fastighetsärenden har för sin del den 9 maj
25741:                                                        1994 beslutat om de regionala enheternas mer
25742:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          detaljerade organisation. Tili exempel indelas de
25743: anföra följande:                                       regionala enheterna för skogsbruk och rekrea-
25744:                                                        tionsservice inte längre i revir, utan verksamhe-
25745:    Enligt 1 § lagen den 17 december 1993 om            ten sköts på de regionala enheternas kontor och
25746: Forststyrelsen (1169/93) är Forststyrelsen ett         serviceställen.
25747: statligt affårsverk inomjord- och skogsbruksmi-           Statsrådet fattade den 3 juni 1993 ett princip-
25748: nisteriets och miljöministeriets förvaltningsom-       beslut om en effektiveting av skyddet av gamla
25749: råde. Enligt lagen om statens affårsverk (627/87)      skogar i södra Finland och om fredning av ca
25750: godkänner riksdagen i samband med behand-              23 000 ha och ca 150 objekt utgående från ett
25751: lingen av statsbudgeten affårsverkens centrala         delbetänkande av arbetsgruppen för skydd av
25752: service- och andra verksamhetsmål, och jord-           gamla skogar (miljöministeriet, arbetsgruppsbe-
25753: och skogsbruksministeriet beslutar om målen för        tänkande 70:92). Enligt principbeslutet gavs den
25754: Forststyrelsens service och för den övriga verk-       första förordningen om skydd av gamla skogar
25755: samheten samt om resultatmålen inom den ram            (92 objekt) den 3 december 1993. 1 fråga om
25756: som riksdagen har godkänt. 1 ärenden som gäller        andra områden som nämns i principbeslutet på-
25757: naturskyddsområden leds Forststyrelsen av mil-         går författningsberedningen i miljöministeriet.
25758: jöministeriet.                                         När principbeslutet genomförs ökar den skydd-
25759:    Forststyrelsens direktion avgör enligt princi-      ade skogens andel i södra Finland tili ca en halv
25760: perna för resultatstyrning och affårsverkslagen        procent av den totala arealen skogsbruksmark.
25761: hur Forststyrelsens förvaltning skall ordnas. En          Arbetsgruppen för skydd av gamla skogar
25762: av huvudprinciperna är alltså att verket självt        skall före utgången av augusti tili miljöministe-
25763: beslutar om de medel som används för att uppnå         riet lämna ett förslag som rör en komplettering av
25764: de mål som riksdagen och ministerieroa har upp-        privatjordarna och statens skogar i södra Fin-
25765: ställt. Den organisation som Forststyrelsen har        land. Kuhmo kommuns område ingår inte i för-
25766: genomfört genom sina egna beslut är uppdelad           slaget och det kommer att behandlas senare som
25767: enligt resultatfunktioner i en centralenhet och        en egen helhet. Arbetsgruppen för skydd av gam-
25768: regionala enheter. Organisationen är således           la skogar skall också före utgången av 1995 avge
25769: dualistisk och består inte av någon distrikts- eller   ett förslag tili skydd av gamla skogar i norra
25770: revirindelning.                                        Finland. Utgående från arbetsgruppens förslag
25771:    Enligt den arbetsordning som Forststyrelsens        bereds i miljöministeriet nödvändiga förslag tili
25772: direktion har fastställt beslutar verkställande di-    författningar för inrättande av skyddsområden
25773: rektören om de regionala enheterna för resultat-       för gamla skogar.
25774: funktionerna och andra funktioner. Cheferna för
25775: 
25776:      Helsingforsden 29 juni 1994
25777: 
25778:                                                         Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
25779:                                                 1994 vp
25780: 
25781: Kirjallinen kysymys 437
25782: 
25783: 
25784: 
25785: 
25786:                                    Törnqvist: Työttömien kouluttautumismahdollisuuksien paranta-
25787:                                       misesta
25788: 
25789: 
25790:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25791:    Työttömyysturvalain mukaan päätoimisella           tä opintopäiviltä,joina tunnit alkavat ennen kel-
25792: opiskelijana ei ole oikeutta työttömyysturvaan.       lo 16.30.
25793: Periaate on sinänsä selvä ja tarpeellinen. Kuiten-       Käytäntöä olisi syytä joustavoittaa. Työvoi-
25794: kin sen soveltaminen kaikkeen päiväsaikaan ta-        mapoliittisesti ei olisi estettä sille, että työtä aktii-
25795: pahtuvaan koulutukseen voi johtaa koko järjes-        visesti hakeva henkilö osallistuu koulutukseen
25796: telmän kannalta epätarkoituksenmukaisiin ti-          myös päiväsaikaan, jos opiskelun tarkoituksena
25797: lanteisiin.                                           ei suoranaisesti ole päätoiminen opiskelu jotakin
25798:     Erityisen ongelmallinen tilanne on sellaisten     tiettyä tutkintoa varten. Tällaisessa tilanteessa
25799: työttömien kohdalla, jotka joutuvat työttömiksi       opinnot olisi mahdollista ja järkevääkin keskeyt-
25800: pitkästä työsuhteesta, sekä niiden kohdalla, jot-     tää, jos työskentelymahdollisuus tarjoutuu. Täl-
25801: ka palaavat työttömyyskortistoon jonkin aikaa         lainen koulutukseen osallistuminen voisi kuulua
25802: kestäneen koulutusjakson jälkeen. He hakevat          osana työvoimatoimiston ja työnhakijan kanssa
25803: aktiivisesti työtä, mutta pyrkivät täyttämään va-     laadittavaan työllistymissuunnitelmaan.
25804: paa-aikansa hyödyllisellä itsensä kehittämisellä.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25805:     Työministeriö on asettanut tiukkoja rajoja sil-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25806: le, missä vaiheessa opiskelu katsotaan sellaiseksi,   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25807: että työttömyysturvaa ei enää makseta. Keski-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25808: määrin 25 viikkotuntia kestävä koulutus tulki-
25809: taan päätoimiseksi. Sama koskee monimuoto-                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25810: opetusta, josta yli 25 % on lähiopetusta tai työ-             ryhtyä parantaakseen työttömien koulut-
25811: harjoittelua. Vaikka opiskelua ei pidettäisikään              tautumismahdollisuuksia?
25812: päätoimisena, ei työttömyysturvaa makseta niil-
25813: 
25814:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1994
25815: 
25816:                                            Kerttu Törnqvist
25817: 
25818: 
25819: 
25820: 
25821: 2400321
25822: 2                                        1994 vp -   KK 437
25823: 
25824: 
25825: 
25826: 
25827:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25828: 
25829:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       keluajalta. Opintotuen ja työttömyysturvan yh-
25830: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        teensovittamiseksi työministeriö valmisteli yh-
25831: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     teistyössä opetus- sekä sosiaali- ja terveysminis-
25832: le jäsenelle kansanedustaja Kerttu Tömqvistin        teriön ja työmarkkinaosapuolten kanssa kirjeen
25833: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 437:        opiskelun päätoimisuuden arviointiin liittyvistä
25834:                                                      periaatteista. Koska laissa ei ole annettu valtuut-
25835:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ta antaa sitovia normeja, kirje on luonteeltaan
25836:        ryhtyä parantaakseen työttömien koulut-       suositus. Toisin kuin edustaja Tömqvistin kysy-
25837:        tautumismahdollisuuksia?                      myksen johdannossa todetaan, ei kirjeessä ku-
25838:                                                      vattuja periaatteita mielestäni voida pitää tiuk-
25839:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         koina rajoina, vaan ne vastaavat voimassa ole-
25840: vasti seuraavaa:                                     van opintotukiasetuksen opiskelun päätoimi-
25841:                                                      suutta koskevia säännöksiä ja soveltamiskäy-
25842:     Kuten kysymyksenjohdanto-osassa on todet-        täntöä.
25843: tu, päätoimisella opiskelijana ei ole eikä tule-        Työministeriön näkökulmasta on selvää, että
25844: kaan olla oikeutta työttömyyspäivärahaan.            työttömyysturvajärjestelmää tulee kehittää ny-
25845: Opiskelijan toimeentulo turvataan ensisijaisesti     kyistä aktivoivampaan suuntaan.
25846: yleisen opintotuen avulla. Mikäli koulutus on           Yhtenä osana kehittämistä tulisi olla opiskelu-
25847: järjestetty työvoimapoliittisin perustein työvoi-    mahdollisuuksien laventaminen jossain määrin
25848: mapoliittisena aikuiskoulutuksena, toimeentu-        erityisesti pitkään työelämässä olleiden henkilöi-
25849: lon turvaamiseksi maksetaan vähintään työttö-        den osalta. Muutoksen toteuttaminen nykyjär-
25850: myyspäivärahan suuruista koulutustukea sekä          jestelmässä on kuitenkin varsin ongelmallista.
25851: kustannusten korvauksena ylläpitokorvausta.          Työttömyysetuudet ovat edelleen opintotukia
25852:     Henkilön      työttömyyspäivärahaoikeudesta      korkeammat, vaikka epäsuhtaa on mm. keskias-
25853: antaa kirjallisen päätöksen työttömyysturvan         teen opintotukiuudistuksella ja työmarkkinatu-
25854: maksaja, eli työttömyyskassa tai kansaneläkelai-     kea koskevalla lainsäädännöllä pyritty tasoitta-
25855: toksen sosiaalivakuutustoimikunta. Opiskelun         maan. Työttömyyspäivärahan saamiseksi edelly-
25856: vaikutuksista työttömyyspäivärahaoikeuteen           tettävä 26 viikon työssäoloehto on varsin alhai-
25857: antaa sitovan lausunnon paikallinen työvoima-        nen, ja työssäoloehto voidaan täyttää myös opis-
25858: toimikunta. Työvoimatoimikunnalla on itsenäi-        keluaikaisessa kesätyössä. Työmarkkinatukeen
25859: nen harkintavalta päätettäessä opiskelun päätoi-     on oikeus työttömällä henkilöllä, vaikkei hän
25860: misuudesta, toisin sanoen siitä, olisiko opiskelu    milloinkaan olisi ollut palkkatyössä. Työssäolo-
25861: esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.        ehdon pidentämistä koskevia ehdotuksia on teh-
25862: Harkintavaltaa rajoittavat ainoastaan lain sään-     ty mm. sosiaalimenotoimikunnan mietinnössä.
25863: nökset sekä valituselimissä muotoutunut vakiin-      Työssäoloehdon pidentäminen on asetettu ta-
25864: tunut soveltamiskäytäntö.                            voitteeksi työttömyysturvaa koskevasta lainsää-
25865:     Lain soveltamiskäytäntö oli työttömyyden li-     dännöstä vastaavan sosiaali- ja terveysministe-
25866: sääntymisen ja opiskelumuotojen monipuolistu-        riön sosiaaliturvastrategiassa.
25867: misen johdosta työvoimatoimikunnissa jossain            Nykyisellään opiskelumahdollisuuksien laa-
25868: määrin epäyhtenäinen. Tilanteesta oli kahden-        jentaminen työttömyysturvan avulla johtaisi tar-
25869: laisia kielteisiä seurauksia: toisaalta pyrkimystä   peettoman edulliseen mahdollisuuteen rahoittaa
25870: rahoittaa opiskeluaikaista toimeentuloa työttö-      perusopiskelua opintotukea korkeammin etuuk-
25871: myysturvalla, koska työttömyysetuus useimmis-        sin. Mikäli edellä mainitsemani järjestelmän
25872:  sa tilanteissa on selvästi korkeampi kuin opinto-   muutokset toteutetaan, edellytykset parantaa
25873: tuki, toisaalta väliinputoamista,jolloin henkilöl-   kouluttautumismahdollisuuksia kysymyksessä
25874: lä ei ollut oikeutta kumpaankaan etuuteen opis-      tarkoitetulla tavalla paranisivat merkittävästi.
25875: 
25876:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1994
25877:                                                                      Ministeri Anneli Jäätteenmäki
25878:                                           1994 vp -    KK 437                                            3
25879: 
25880: 
25881: 
25882: 
25883:                                         Tili Riksdagens Talman
25884: 
25885:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       fårlorare i det att han under studietiden inte var
25886: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         berättigad tili nägondera förmånen. För att
25887: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       samordna studiestödet och utkomstskyddet
25888: ledamot Kerttu Törnqvist undertecknade spörs-          sammanställde arbetsministeriet i samarbete
25889: målnr437:                                              med undervisningsministeriet, social- och hälso-
25890:                                                        vårdsministeriet samt arbetsmarknadspartema
25891:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ett brev om principerna i anslutning tili bedö-
25892:        ta får att fårbättra de arbetslösas möjlig-     mandet av studier på heltid. Eftersom lagen inte
25893:        heter att låta utbilda sig?                     ger befogenhet att meddela bindande normer,
25894:                                                        är brevet tili sin natur en rekommendation. I
25895:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          motsats tili vad som konstateras i ingressen tili
25896: anföra följande:                                       riksdagsledamot Törnqvists spörsmål, tycker
25897:                                                        jag att de principer som beskrivs i brevet inte
25898:     Såsom det konstaterats i ingressen varken har      kan anses som strikta gränser, utan de motsva-
25899: eller bör en heltidsstuderande ha rätt till arbets-    rar de stadganden och den tiliämpningspraxis
25900: löshetsdagpenning. Studerandens utkomst tryg-          som gäller studier på heltid enligt gällande för-
25901: gas i första hand genom allmänt studiestöd. Ifall      ordning om studiestöd.
25902: utbildningen anordnats på arbetskraftspolitiska           Ur arbetsministeriets synvinkel är det givet att
25903: grunder i form av arbetskraftspolitisk vuxenut-        systemet med utkomstskydd för arbetslösa bör
25904: bildning, betalas för tryggandet av utkomsten ett      utvecklas i en mera aktiverande riktning än vad
25905: utbildningsstöd tili minst samma belopp som ar-        som nu är fallet.
25906: betslöshetsdagpenningen samt en kostnadser-               Ett led i utvecklingen börvara att i viss omfatt-
25907: sättning i form av ersättning för uppehälle.           ning öka studiemöjligheterna speciellt för de per-
25908:     Skriftligt beslut om rätt tili arbetslöshetsdag-   soner som länge varit med i arbetslivet. Att ge-
25909: penning delges personen i fråga av utbetalaren av      nomföra ändringen i det nuvarande systemet är
25910: utkomstskydd för arbetslösa, dvs. av arbetslös-        emellertid rätt problematiskt. Arbetslöshetsför-
25911: hetskassan eller folkpensionsanstaltens social-        månema är fortfarande större än studiestödet,
25912: försäkringskommission. Den lokala arbets-              även om man försökt utjämna missförhållandet
25913: kraftskommissionen ger ett bindande utlåtande          bl.a. genom en studiestödsreform på mellanstadi-
25914: om studiernas inverkan på rätten tili arbetslös-       et och genom lagstiftningen om arbetsmarknads-
25915: hetsdagpenning. Arbetskraftskommissionen har           stöd. Arbetsvillkoret på 26 veckor, vilket förut-
25916: självständig prövningsrätt då den beslutar om          sätts för erhållandet av arbetslöshetsdagpenning,
25917: studier på heltid, med andra ord om huruvida           är rätt minimalt, och arbetsvillkoret kan uppfyl-
25918:  studier utgör ett hinder för mottagande av hel-       las även då man sommarjobbar under studieti-
25919:  tidsarbete. Prövningsrätten begränsas endast av       den. En arbetslös person är berättigad tili arbets-
25920:  stadgandena i lagen och av den hävdvunna tili-        marknadsstöd, även om han aldrig har haft avlö-
25921:  lämpningspraxis som utformats i besvärsinstan-        nat arbete. Förslag om att förlänga arbetsviliko-
25922:  serna.                                                ret har gjorts bl.a. i det betänkande som kommis-
25923:      På grund av den ökade arbetslösheten och de       sionen för socialutgifter har överlämnat. För-
25924:  allt mångsidigare studieformerna var praxis för       längningen av arbetsvilikoret har uppställts som
25925:  tiliämpningen av lagen inom arbetskraftskom-          mål i social- och hälsovårdsministeriets strategi
25926:  missionerna i viss mån oenhetlig. Situationen         om social trygghet. Det är social- och hälsovårds-
25927:  ledde tili två slags negativa konsekvenser: å ena     ministeriet som svarar för lagstiftningen om ut-
25928:  sidan strävan att finansiera uppehället under         komstskyddet för arbetslösa.
25929:  studietiden genom utkomstskydd, eftersom ar-             Som det nu är, skulle ökandet av studiemöjlig-
25930:  betslöshetsförmånen i de flesta situationer är        heterna med hjälp av utkomstskyddet leda tili en
25931:  avgjort större än studiestödet. A andra sidan         onödigt fördelaktig möjlighet att finansiera
25932:  ledde situationen tili att studeranden blev en        grundstudier genom förmåner som är större än
25933: 4                                      1994 vp -   KK 437
25934: 
25935: studiestödet. lfall de ovan nämnda ändringarna i   förbättra möjligheterna att låta utbilda sig på det
25936: systemet genomförs, skulle förutsättningarna att   sätt som avses i spörsmålet bli betydligt bättre.
25937: 
25938:     Helsingforsden 7 juli 1994
25939: 
25940:                                                                     Minister Anneli Jäätteenmäki
25941:                                                1994 vp
25942: 
25943: (irjallinen kysymys 438
25944: 
25945: 
25946: 
25947: 
25948:                                   Apukka: Postinkuljetusten hoitamisesta kesäaikana takseja käyt-
25949:                                      täen
25950: 
25951:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25952: 
25953:    Postilinjat hoitaa eri puolilla maata kesäaika-   olevan kattavia. Toisaalta taksien ajot ovat sen
25954: ta, jolloin koululaiskuljetusten loppumisen          verran vähäisiä, että olisi kohtuullista tarjota
25955: ruoksi monet postiautovuorot lakkaavat, pos-         mahdollisuus tarjousten tekoon kaikille alueen
25956: iokuljetuksia mm. takseja käyttäen.                  taksiautoilijoille.
25957:    Myös Rovaniemellä, Rovaniemeltä Meltauk-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25958: een saakka, hoidetaan postin kuljetus kesäaika-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25959: ta taksilla. Päivittäinen ajomatka on noin 120       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25960: ~ilometriä.                                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25961:    Rovaniemen Postilinjat ei ole kuitenkaan pyy-
25962: änyt kaikilta Rovaniemen takseilta tarjouksia                  Onko liikenneministeriön mielestä oi-
25963: ~yseisistä ajoista. Tarjouksia ei ole pyydetty yk-          kein, että taksien postiajosta ei pyydetä
25964: :ittäisiltä takseilta eikä Rovaniemen kaupungin             tarjouksia kaikilta alueen taksiautoilijoil-
25965: :ikä Rovaniemen maalaiskunnan taksiyhdistyk-                ta tai taksiyhdistyksiltä, ja
25966: :iltä. Kuitenkin liikelaitostuneen Postin luulisi              millä tavoin tarjouspyynnöt on pyy-
25967: >yrkivän suorittamaan ajonsa mahdollisimman                 detty Rovaniemellä kesän 1994 postinja-
25968: :dullisesti, jolloin tarjouspyyntöjenkin luulisi            kelusta?
25969: 
25970:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1994
25971: 
25972:                                             AskoApukka
25973: 
25974: 
25975: 
25976: 
25977: 400321
25978: 2                                         1994 vp -   KK 438
25979: 
25980: 
25981: 
25982: 
25983:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25984: 
25985:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suomen Posti Oy on ilmoittanut, että se hoitaa
25986: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         osan aikataulun mukaisista vähäkysyntäisistä
25987: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vuoroistaan takseilta ostettavana alihankintana.
25988: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Asko Apu-        Liikenteessä kuljetetaan matkustajia linja-auto-
25989: kan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          taksaHaja tarvittaessa myös postia. Kysymyksen
25990: 438:                                                  tarkoittama liikenne ei ole siis varsinaista postin-
25991:                                                       jakelua.
25992:           Onko liikenneministeriön mielestä oi-          Liikenteen hoitamisesta on pyydetty tarjouk-
25993:        kein, että taksien postiajosta ei pyydetä      set muutamalta Rovaniemen kaupungin ja maa-
25994:        tarjouksia kaikilta alueen taksiautoilijoil-   laiskunnan taksiautoilijalta. Tarjouspyynnöt on
25995:        ta tai taksiyhdistyksiltä, ja                  tehty siinä laajuudessa kuin on ollut tarpeellista,
25996:           millä tavoin tarjouspyynnöt on pyy-         jotta on voitu varmistua siitä, että alihankintana
25997:        detty Rovaniemellä kesän 1994 postinja-        hoidettava linja Rovaniemi-Meltaus-Rova-
25998:        kelusta?                                       niemi on kustannuksiltaan ja laadultaan asialli-
25999:                                                       nen.
26000:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Suomen Posti Oy:n ilmoituksen mukaan Pos-
26001: vasti seuraavaa:                                      tinjakelusta ei ole kesälle 1994 ollut tarvetta pyy-
26002:                                                       tää tarjouksia Rovaniemellä. Rovaniemen kau-
26003:    Suomen Posti Oy on aloittanut toimintansa          pungissa postinjakelu hoidetaan Suomen Posti
26004: osakeyhtiömuodossa 1.1.1994. Yhtiö, kuten osa-        Oy:n oman henkilökunnan toimesta ja Rovanie-
26005: keyhtiöt yleensä, hoitaa itsenäisesti operatiivisen   men maalaiskunnan alueella lisäksi entisin sopi-
26006: toimintansa liiketaloudellisten periaatteiden mu-     muksin.
26007: kaisesti.
26008: 
26009:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1994
26010: 
26011:                                                                             Ministeri Elisabeth Rehn
26012:                                         1994 vp -   KK 438                                           3
26013: 
26014: 
26015: 
26016: 
26017:                                       Tili Riksdagens Talman
26018: 
26019:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ter en del av sina tidtabellsenliga turer, på vilka
26020: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      det råder liten efterfrågan, som underleveranser
26021: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    som bolaget köper av taxin. Busstaxa tillämpas
26022: man Asko Apukka undertecknade spörsmål nr           när passagerare transporteras, och vid behov
26023: 438:                                                transporteras även post. Den trafik som avses i
26024:                                                     spörsmålet är således inte någon egentlig postut-
26025:           Anser trafikministeriet att det är rätt   delning.
26026:        att anbud på postutdelning med taxi inte        Anbud har begärts av några taxibilister i Ro-
26027:        begärs av alla taxibilister och taxiför-     vaniemi stad och landskommun i fråga om sköt-
26028:        eningar på området i fråga, och              seln av trafiken. Anbudsförfrågningar gjordes i
26029:           på vilket sätt gjordes anbudsförfråg-     den utsträckning som det ansågs nödvändigt för
26030:        ningarna om postutdelningen i Rovanie-       att man skulle kunna försäkra sig om att linjen
26031:        mi sommaren 1994?                            Rovaniemi-Meltaus-Rovaniemi, som sköts
26032:                                                     som underleverans, blir sakligt skött i fråga om
26033:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kostnader och kvalitet.
26034: anföra följande:                                       Enligt Posten Finland Ab:s meddelande fanns
26035:                                                     det inte något behov av att begära anbud på
26036:    Posten Finland Ab inledde sin verksamhet         postutdelningen i Rovaniemi sommaren 1994. I
26037: som aktiebolag den 1 januari 1994. Bolaget skö-     Rovaniemi stad sköts postutdelningen av Posten
26038: ter, såsom aktiebolag i allmänhet, självständigt    Finland Ab:s egen personai och inom Rovaniemi
26039: sin operativa verksamhet enligt företagsekono-      landskommun dessutom med hjälp av tidigare
26040: miska principer.                                    avtal.
26041:    Posten Finland Ab har meddelat att den skö-
26042: 
26043:      Helsingforsden 1 juli 1994
26044: 
26045:                                                                           Minister Elisabeth Rehn
26046: 1
26047: 
26048: 1
26049: 
26050: 1
26051: 
26052: 1
26053: 
26054:     1
26055: 
26056:     1
26057: 
26058:     1
26059: 
26060:     1
26061: 
26062:         1
26063: 
26064:         1
26065: 
26066:         1
26067: 
26068:             1
26069: 
26070:             1
26071: 
26072:             1
26073: 
26074:             1
26075:                                               1994 vp
26076: 
26077: Kirjallinen kysymys 439
26078: 
26079: 
26080: 
26081: 
26082:                                   Väistö: Paikallislehtien jakelumaksuista
26083: 
26084: 
26085: 
26086:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26087: 
26088:    Lehtien jakelumaksut ovat muuttuneet Suo-        paikallislehtiin ja muihin harvoin ilmestyviin
26089: men Posti Oy:n päätöksellä 1.6.1994 alkaen.         pienlehtiin.
26090: Maksujen muutos kohdistuu voimakkaasti pai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26091: kallislehtiinja muihin pienlehtiin. Jakelumaksu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26092: jen nousu on jopa useita kymmeniä prosentteja.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26093:    Päätöksen mukaan jakelumaksujen korotuk-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26094: set tulevat koko painollaan voimaan vuoden
26095:  1997 alkuun mennessä. Pahimmillaan tehty rat-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26096: kaisu merkitsee jakeluhintojen yli kaksinkertais-          ryhtyä paikallislehtien ja muiden harvoin
26097: tumista kahden ja puolen vuoden sisällä.                   ilmestyvien pienlehtien jakelumaksujen
26098:    Kaikkien lehtiryhmien osalta jakeluhinnat               alentamiseksija Suomen Posti Oy:n teke-
26099: nousevat keskimäärin 11,6 prosenttia. Tehdyt               män maksujen korotuspäätöksen koh-
26100: korotukset kohdistuvat epäoikeudenmukaisesti               tuullistamiseksi?
26101: 
26102:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1994
26103: 
26104:                                             Matti Väistö
26105: 
26106: 
26107: 
26108: 
26109: 240032J
26110: 2                                      1994 vp -   KK 439
26111: 
26112: 
26113: 
26114: 
26115:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
26116: 
26117:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Suomen Posti Oy on aloittanut toimintansa
26118: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      osakeyhtiönä 1.1.1994. Yhtiöllä on itsenäinen
26119: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    palveluitaan koskeva hinnoitteluoikeus. Posti-
26120: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Väistön       toimintalain 4 §:n mukaan postilaitoksen peri-
26121: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 439:      mien maksujen tulee olla tasapuolisia ja kohtuul-
26122:                                                    lisessa suhteessa toiminnasta keskimäärin aiheu-
26123:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tuneisiin kustannuksiin.
26124:        ryhtyä paikallislehtien ja muiden harvoin       Suomen Posti Oy:n hinnoitteluperiaatteiden
26125:        ilmestyvien pienlehtien jakelumaksujen      mukaan jakelumaksulla pitää olla yhteys kustan-
26126:        alentamiseksija Suomen Posti Oy:n teke-     nuksiin. Jakelukustannuksiin vaikuttavat mm.
26127:        män maksujen korotuspäätöksen koh-          ilmestymistiheys, eräkoko, peitto, palvelutaso,
26128:        tuullistamiseksi?                           kuljetusmatka ja paino. Paikallislehtien keski-
26129:                                                    määräinen hinta 1.6.1994 on 53 penniä kappa-
26130:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       leelta ja vuonna 1997 sen on arvioitu olevan 71
26131: vasti seuraavaa:                                   penniä kappaleelta. Postin käsityksen mukaan
26132:                                                    hinta on kohtuullinen. Hinnoittelujärjestelmässä
26133:                                                    on pyritty läpinäkyvyyteen.
26134:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1994
26135: 
26136:                                                                         Ministeri Elisabeth Rehn
26137:                                        1994 vp -   KK 439                                              3
26138: 
26139: 
26140: 
26141: 
26142:                                       Tili Riksdagens Talman
26143: 
26144:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    rätt att självständigt prissätta sina tjänster. Enligt
26145: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-     4 § postlagen skall de avgifter som postverken
26146: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   uppbär vara rättvisa och stå i rimlig proportion
26147: man Väistö undertecknade spörsmål nr 439:          till de genomsnittliga kostnaderna för verksam-
26148:                                                    heten.
26149:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Enligt Posten Finland Ab:s prissättningsprin-
26150:        ta för att sänka utdelningsavgifterna för   ciper skall utdelningsavgifterna ha ett samband
26151:        lokaltidningar och andra mindre tidning-    med kostnaderna. På utdelningskostnaderna in-
26152:        ar som utkommer sällan och för att göra     verkar bl.a. tidningens utgivningsfrekvens, parti-
26153:        Posten Finland Ab:s beslut om att höja      ets storlek, täckning, servicenivå, transport-
26154:        avgifterna skäligare?                       sträcka och vikt. Det genomsnittliga priset på
26155:                                                    lokaltidningar uppgick den 1juni 1994 till53 p/st.
26156:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      och 1997 uppskattas priset uppgå till 71 p/st.
26157: anföra följande:                                   Enligt Postens uppfattning är priset skäligt. Man
26158:                                                    har försökt få prissättningssystemet genomskin-
26159:   Posten Finland Ab inledde sin verksamhet         ligt.
26160: som aktiebolag den 1 januari 1994. Bolaget har
26161: 
26162:      Helsingforsden 1 juli 1994
26163: 
26164:                                                                            Minister Elisabeth Rehn
26165:                                                  1994 vp
26166: 
26167: Kirjallinen kysymys 440
26168: 
26169: 
26170: 
26171: 
26172:                                     Väistö: Maatalousyrittäjien aikuiskoulutusopintorahan myöntä-
26173:                                         misperusteista
26174: 
26175: 
26176:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26177:     Maatalousyrittäjien aikuiskoulutusopintora-        hittämisessä koulutus on keskeisessä asemassa.
26178: han saannin ehtoja on muutettu vuoden 1994             Tästä syystä tuntuu oudolta, jos kipeimmin toi-
26179: alusta. Tämän seurauksena alle viiden MYEL-            meentuloedellytystensä ja elinkeinonsa kehittä-
26180: hehtaarin tiloilla työskentelevät ovat pudonneet       misen tarpeessa olevat pienillä tiloilla toimivat
26181: koulutusrahan ulkopuolelle. Muutos on koettu           yrittäjät rajataan aikuiskoulutusopintorahan ul-
26182: ikävänä yllätyksenä muun muassa Pohjois-Kar-           kopuolelle. Tämä johtaa siihen, että moni kehi-
26183: jalassa järjestetyssä aikuiskoulutuksessa.             tyskelpoinen yritysidea jää toteutumatta. Nykyi-
26184:     Tehty muutos on pahasti ristiriidassa niiden       sessä vaikeassa työllisyystilanteessa myös maa-
26185: tavoitteiden kanssa, joiden mukaan maaseudun           seudulla olisi kuitenkin voitava tarttua pieniin-
26186: elinvoimaisuutta on vahvistettava uudella moni-        kin yritysituihin, sillä juuri niissä saattaa piillä
26187: muotoisella yritystoiminnalla. Tämän tavoitteen        uuden yritystoiminnan siemen.
26188: on vahvistanut äskettäin myös eduskunta valtio-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26189: neuvoston maaseutupoliittisen selonteon käsitte-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26190: lyn yhteydessä.                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26191:     Maaseudun elinvoiman kannalta on tärkeää           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26192: turvata myös pienillä tiloilla työskentelevien yrit-
26193: täjäperheiden tulevaisuus. Näillä tiloilla toimivil-             Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
26194: le tulisi voida tarjota perinteisen maatilatalouden           menpiteisiin maatalousyrittäjien aikuis-
26195: sijaan uusia toimeentulomahdollisuuksia maa-                  koulutusopintorahan ehtojen muuttami-
26196: seudulle soveltuvan muun elinkeinotoiminnan                   seksi niin, että myös pienillä tiloilla työs-
26197: piirissä.                                                     kentelevät ovat oikeutettuja opintora-
26198:     Uuden yritystoiminnan aloittamisessa ja ke-               haan?
26199: 
26200:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1994
26201: 
26202:                                               Matti Väistö
26203: 
26204: 
26205: 
26206: 
26207: 2400321
26208: 2                                         1994 vp -    KK 440
26209: 
26210: 
26211: 
26212: 
26213:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26214: 
26215:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ka myös opintorahaan osoitettava vuotuinen
26216: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          määräraha katsotaan maatalouden saamaksi tu-
26217: olette 9 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-          loksi.
26218: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Vuoden 1994 alusta sivutoimisesti ja osa-ai-
26219: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Väistön näin        kaisesti maataloudessa, porotaloudessa ja kala-
26220: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 440:               taloudessa työskentelevät, joiden vuotuinen työ-
26221:                                                        tulo jää alle 12 800 markan tai tila on alle 5 ha:n
26222:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-      suuruinen, voivat ottaa vapaaehtoisen MYEL-
26223:        menpiteisiin maatalousyrittäjien aikuis-        vakuutuksen. Nykyisellään vapaaehtoisia va-
26224:        koulutusopintorahan ehtojen muuttami-           kuutuksia on voimassa noin 15 000 kappaletta.
26225:        seksi niin, että myös pienillä tiloilla työs-   Mikäli myös vapaaehtoisesti vakuutetut otettai-
26226:        kentelevät ovat oikeutettuja opintora-          siin opintorahan piiriin, tulisi näiden määrä luul-
26227:        haan?                                           tavasti kasvamaan huomattavasti. Vuotuinen
26228:                                                        vakuutusmaksu näissä tapauksissa on hyvin pie-
26229:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ni suhteessa opintorahaan, joka enimmillään voi
26230: vasti seuraavaa:                                       olla 10 000 markkaa vuodessa.
26231:                                                           Samassa yhteydessä kuin syyskauden aikana
26232:    Maatalousyrittäjien opintoraha voidaan              valmistellaan ED-lainsäädännön mukaiset laki-
26233: myöntää maatalousyrittäjälle, joka kuuluu laki-        esitykset maatalouden rakennepolitiikan osalta,
26234: sääteisen MYEL -vakuutuksen piiriin. Opintora-         valmistellaan myös esitys maatalousyrittäjien
26235: ha on järjestelmän käyttöönotosta alkaen katsot-       opintorahasta. Tässä yhteydessä tullaan opinto-
26236: tu tarkoituksenmukaisemmaksi kohdistaa pää-            rahan määrää ja myöntämisperusteita tarkaste-
26237: toimisesti alkutuotannossa työskenteleville, kos-      lemaan kaikilta osiltaan uudelleen.
26238: 
26239:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
26240: 
26241:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
26242:                                          1994 vp -   KK 440                                            3
26243: 
26244: 
26245: 
26246: 
26247:                                        Tili Riksdagens Talman
26248: 
26249:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     visas studiepenningen anses utgöra inkomst som
26250: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      tilifaller lantbruket.
26251: 9 juni 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-         Från ingången av 1994 kan personer med bi-
26252: det översänt följande av riksdagsman Väistö un-      syssla inom lantbruk, renhushållning och fiskeri-
26253: dertecknade spörsmål nr 440:                         hushållning eller som arbetar inom dessa nä-
26254:                                                      ringsgrenar på deltid och vilkas årliga arbetsin-
26255:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-         komst understiger 12 800 mk eller om gårdsbru-
26256:        ning vidta åtgärder för att ändra villkoren   kets areal är under 5 hektar ta en frivillig försäk-
26257:        för vuxenstudiepenning för lantbruksfö-       ring enligt lagen om pension för lantbruksföreta-
26258:        retagare så att även de som arbetar på        gare. För närvarande finns ca 15 000 friviliiga
26259:        små gårdsbruk blir berättigade tili studie-   försäkringar i kraft. Om även de frivilligt försäk-
26260:        penning?                                      rade skulle omfattas av studiepenningen, skulle
26261:                                                      deras mängd troligen märkbart öka. Den årliga
26262:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        försäkringspremien är i dessa fall mycket liten
26263: anföra följande:                                     jämfört med studiepenningen, som som mest kan
26264:                                                      uppgå till10 000 mklår.
26265:    Studiepenning för lantbruksföretagare kan             1 samband med att man i höst bereder lagför-
26266: beviljas lantbruksföretagare som omfattas av         slag som gäller lantbrukets strukturpolitik, med
26267: den lagstadgade försäkringen enligt lagen om         syfte att förenhetliga denna med EG:s regelverk,
26268: pension för lantbruksföretagare. Det har sedan       bereds även en proposition om studiepenning för
26269: systemet togs i bruk ansetts vara mest ändamåls-     lantbruksföretagare. 1 samband med detta kom-
26270: enligt att studiepenningen inriktas på personer      mer studiepenningsbeloppet och grunderna för
26271: som utövarsin huvudsyssla inom primärproduk-         beviljande av studiepenning att tili alla delar
26272: tionen, eftersom även det anslag som årligen an-     omvärderas.
26273: 
26274:      Helsingforsden 23 juni 1994
26275: 
26276:                                                       Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
26277:                                                    1994vp
26278: 
26279: )kriftligt spörsmål441
26280: 
26281: 
26282: 
26283: 
26284:                                      M. Pietikäinen m.tl.: Om möjlighet för en kyrkomedlem att höra till
26285:                                          en församling utanför boningsorten
26286: 
26287: 
26288:                                           Tili Riksdagens Talman
26289: 
26290:    1 Finland har man i fråga om kyrkans medlem-          skattningen av den tyska församlingens medlem-
26291: mars församlingstillhörighet av tradition hållit         mar kan det inte vara ett omöjligt problem att
26292: fast vid parokialprincipen. Den innebär att en           sköta kyrkoskatten också för andra sådana med-
26293: medlem av kyrkan måste tillhöra den församling           lemmar av kyrkan som tillhör en församling
26294: på vars område han eller hon är bosatt.                  utanför hemkommunen. Teologiskt är det nume-
26295:    Ett undantag från denna regel utgör den tyska         ra svårt att försvara parokialprincipen. Flertalet
26296: församlingen i Helsingfors. Hela riket utgör för-        människor vistas under sin fritid på andra orter
26297: samlingens område trots att Helsingfors är för-          än inom sin bosättningskommun och skall de
26298: samlingens centralort. Att märka är att det varit        delta i gudstjänster sker det ofta utom försam-
26299: möjligt att oberoende av medlemmamas kom-                lingen. Dessutom skapar begreppet frånvarande
26300: muntillhörighet betala kyrkoskatt till tyska för-        medlemmar ett problem. De består av sådana
26301: samlingen.                                               finska medborgare som vistas utomlands men
26302:     Grunden för bibehållandet av parokialprinci-         ändå tillhör en församling i Finland. Till sitt antal
26303: pen har varit beskattningssystemet och folkbok-          är dessa flera tusen.
26304: föringen. Eftersom statens myndigheter handhar               Språkligt är parokialprincipen ett växande
26305: såväl beskattning som skatteuppbörd också för            problem, mest för de svenskspråkiga medlem-
26306: kyrkans räkning, fastställs det kyrkliga skatte-         mama och det svenska stiftet, men också för
26307: öret kommunvis och skatten påförs i samband              finskspråkiga på enspråkigt svenska områden.
26308: med den korumunala taxeringen. Statens myn-              Problemen accentueras i kranskommuner till
26309: digheter har hittills varit oviliiga att gå med på att   större städer, speciellt i Åbo- och Tammerforsre-
26310: lösgöra församlingstillhörigheten från kommun-           gionen. F ör en enskild kyrkomedlem, som flyttar
26311: indelningen. Det samma gäller folkbokföringen.           tili en grannkommun, kan det innebära en över-
26312: Också om församlingen handhar folkbokföring-             flyttning tili en församling med ett annat språk.
26313: en på lokalnivå för största delen av landets be-         Gemenskapen med "den egna" församlingen
26314: folkning, dvs. de som tillhör den evangelisk-lut-        bryts på ett onaturligt sätt.
26315: herska kyrkan, skall böckema föras kommunvis.                Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
26316: 1 praktiken innebär det att kommunens och för-           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
26317: samlingens gränser måste sammanfalla. På sam-            ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
26318: ma kommuns område kan det finnas flera för-              följande spörsmål:
26319: samlingar, men dessa bildar i så fall en admini-
26320:  strativ enhet, dvs. en kyrklig samfållighet. Också                 Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-
26321:  den nya kyrkolagen utgår från detta arrange-                    ta för att undanröja de hinder som för-
26322:  mang.                                                           hindrar en kyrkomedlem att höra tili en
26323:     Eftersom det har varit möjligt att ordna be-                 församling utanför boningsorten?
26324: 
26325:       Helsingfors den 16 juni 1994
26326: 
26327:           Margareta Pietikäinen   Henrik Lax                Gunnar Jansson
26328:           Jan-Erik Enestam        Henrik Westerlund         HåkanMalm
26329:                     Håkan Nordman                   Boris Renlund
26330: 
26331: 
26332: 
26333: 2400321
26334: 2                                        1994 vp -   KK 441
26335: 
26336: Kirjallinen kysymys 441                                                                    Suomennos
26337: 
26338: 
26339: 
26340: 
26341:                                   M. Pietikäinen ym.: Kirkon jäsenen mahdollisuudesta kuulua
26342:                                      asuinpaikkakuntansa ulkopuoliseen seurakuntaan
26343: 
26344: 
26345:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26346: 
26347:    Suomessa on kirkon jäsenten seurakuntaan          mahdotonta järjestää myös muiden kotikuntan-
26348: kuulumisen osalta perinteisesti pidetty kiinni pa-   sa ulkopuolella olevaan seurakuntaan kuuluvien
26349: rokiaaliperiaatteesta. Tämän mukaan kirkonjä-        kirkon jäsenten verotusta. Teologisesti nykyään
26350: senen tulee kuulua asuinalueensa seurakuntaan.       on vaikea puolustaa parokiaaliperiaatetta.
26351:    Poikkeuksena tästä säännöstä on Helsingin         Useimmat ihmiset oleskelevat vapaa-aikanaan
26352: saksalainen seurakunta. Koko valtakunta muo-         muilla paikkakunnilla kuin asuinkunnassaan, ja
26353: dostaa seurakunnan alueen siitä huolimatta, että     jumalanpalveluksiin osallistuminen tapahtuu
26354: Helsinki on seurakunnan keskuspaikka. Merkil-        usein oman seurakunnan ulkopuolella. Lisäksi
26355: le pantavaa on, että seurakunnan jäsenet ovat        poissaolevien seurakunnan jäsenten käsite muo-
26356: johonkin kuntaan kuulumisestaan huolimatta           dostaa ongelman. Kyse on sellaisista Suomen
26357: voineet maksaa kirkollisveroa saksalaiselle seu-     kansalaisista, jotka oleskelevat ulkomailla kuu-
26358: rakunnalle.                                          luen kuitenkin Suomessa olevaan seurakuntaan.
26359:    Parokiaaliperiaatteen säilyttämisen perustana     Heidän määränsä on useita tuhansia.
26360: on ollut verotusjärjestelmä ja väestökirjanpito.        Kielellisesti parokiaaliperiaate on kasvava
26361: Koska valtion viranomaiset hoitavat sekä vero-       ongelma, ensisijaisesti ruotsinkielisten jäsenten
26362: tusta että veronkantaa myös kirkon lukuun, kir-      ja ruotsinkielisen hiippakunnan osalta, mutta
26363: kollisveroäyri vahvistetaan kunnittain ja vero       ongelma koskee myös suomenkielisiä pelkästään
26364: pannaan maksuun kunnallisverotuksen yhtey-           ruotsinkielisillä alueilla. Ongelma korostuu suu-
26365: dessä. Valtion viranomaiset ovat toistaiseksi ol-    rien kaupunkien, varsinkin Turun ja Tampereen
26366: leet haluttomia irrottamaan seurakuntaan kuu-        seudun ympäristökunnissa. Yksittäisen kirkon
26367: lumista kunnallisjaotuksesta. Sama koskee väes-      jäsenen kannalta muuttaminen naapurikuntaan
26368: tö kirjanpitoa. Vaikka seurakunta hoitaakin          saattaa merkitä siirtymistä muunkieliseen seura-
26369: maan väestön valtaosan, eli evankelis-luterilai-     kuntaan. Yhteys "omaan" seurakuntaan kat-
26370: siin seurakuntiin kuuluvan väestön, väestökir-       keaa luonnottomalla tavalla.
26371: janpidon paikallistasolla, väestökirjoja on pidet-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26372: tävä kunnittain. Käytännössä tämä merkitsee          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26373: sitä, että kunnan ja seurakunnan rajojen tulee       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26374: olla yhtenevät. Saman kunnan alueella voi olla       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26375: useita seurakuntia, mutta nämä muodostavat sii-
26376: nä tapauksessa hallinnollisen yksikön eli seura-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26377: kuntayhtymän. Myös uusi kirkkolaki lähtee täs-              ryhtyä poistaakseen esteet kirkon jäsenen
26378: tä järjestelystä.                                           kuulumiselta asuinpaikkakuntansa ulko-
26379:    Koska on ollut mahdollista järjestää saksalai-           puoliseen seurakuntaan?
26380: sen seurakunnan jäsenten verotus, ei voi olla
26381: 
26382:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1994
26383: 
26384:           Margareta Pietikäinen   Henrik Lax                Gunnar Jansson
26385:           Jan-Erik Enestam        Henrik Westerlund         HåkanMalm
26386:                     Håkan Nordman                   Boris Renlund
26387:                                        1994 vp -   KK 441                                          3
26388: 
26389: 
26390: 
26391: 
26392:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
26393:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa        Opetusministeriö on antaessaan lausuntoa
26394: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kirkkolain uudistamiskomitean mietinnöstä
26395: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    (Suomen ev.-lut. kirkon keskushallinto Sarja A
26396: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta     1988/1-2) kiinnittänyt kirkonjäsenyyden mää-
26397: Pietikäisen ym. näin kuuluvan kiljallisen kysy-    räytymiseen huomiota ja esittänyt, että mietin-
26398: myksen n:o 441:                                    nön jatkovalmistelussa vielä selvitettäisiin muun
26399:                                                    muassa seurakuntataisen asemaan ja hänen mah-
26400:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      dollisuuksiinsa, lähinnä kielelliseen vähemmis-
26401:        ryhtyä poistaakseen esteet kirkonjäsenen    töön kuuluvana, valita seurakuntansa. Uudessa
26402:        kuulumiselta asuinpaikkakuntansa ulko-      kirkkolaissa säännökset on tältä osin säilytetty
26403:        puoliseen seurakuntaan?                     ennallaan.
26404:                                                       Kirkon piirissä kysymys kirkon jäsenyydestä
26405:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       on kuitenkin ollut esillä. Piispainkokous on syk-
26406: vasti seuraavaa:                                   syllä 1992 asettanut työryhmän, jonka tulee
26407:                                                    muun muassa selvittää ulkosuomalaisten ja ul-
26408:    Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen uuden        komaalaisten kirkon jäsenyyteen ja kasteen toi-
26409: kirkkolain (1054/93) mukaan kirkonjäsen on sen     mittamiseen liittyviä kysymyksiä. Tässä yhtey-
26410: seurakunnan jäsen, jonka alueella hän asuu tai     dessä tulee selvitettäväksi kasteen toimittami-
26411: jonka alueen perusteella hänen kotipaikkansa       seen, seurakuntaan kuulumiseen ja kirkon jäse-
26412: väestökitjalain (141169) mukaan määräytyy.         nyyteen liittyviä kysymyksiä yleensä. Kirkon jä-
26413: Kirkkohallitus voi kuitenkin antaa määräyksiä      senyyttä koskevat kysymykset tulevat esille myös
26414: siitä, milloin henkilö voi olla kotikuntansa       kirkolliskokouksen syksyllä 1993 asettaman seu-
26415: alueella olevan muun seurakunnan jäsen. Kirk-      rakunnan hallinnon uudistamiskomitean työssä.
26416: kohallitukselle annettu valtuus antaa määräyk-        Valtionhallinnossa vireillä olevan väestötieto-
26417: siä poiketa parokiaaliperiaatteesta kotikunnan     järjestelmän kehittämisen yhteydessä mahdolli-
26418: alueella, mistä aikaisemmin on säädetty väestö-    suudet atk-laitteiden käyttöön väestökirjanpi-
26419: kilja-asetuksessa, on nyt sisällytetty kirkkola-   dossa paranevat, mikä luo edellytyksiä myös ky-
26420: kiin. Kotikunnan ulkopuolella sijaitsevan seura-   symyksessä tarkoitettujen joustojen kehittämi-
26421: kunnan jäsenyyttä ei mainittu kirkkohallituksen    seen kirkon jäsenyyttä määriteltäessä. Tätä kysy-
26422: toimivaltuus siten koske.                          mystä koskevien muutosten saattaminen lainsää-
26423:     Kirkolla on kirkkolain mukaan yksinoikeus      dännön asteelle edellyttää kirkkojen, väestötie-
26424:  ehdottaa kirkkolain säätämistä, muuttamista ja    tohallinnon ja verohallinnon yhteisesti tapahtu-
26425:  kumoamista, josta ehdotuksen tekee kirkollisko-   vaa valmistelua.
26426:  kous. Kirkon jäsenyyden määräytymistä koske-
26427:  vat kysymykset kuuluvat siten kirkon toimival-
26428:  taan ja sen aloiteoikeuden piiriin.
26429: 
26430:      Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1994
26431: 
26432:                                                             Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
26433: 4                                       1994 vp -   KK 441
26434: 
26435: 
26436: 
26437: 
26438:                                        Tili Riksdagens Talman
26439: 
26440:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        I sitt utlåtande om betänkandet av kommitten
26441: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      för reformen av kyrkolagen (Finlands ev.-luth.
26442: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    kyrkas centralförvaltning Serie A 1988/1-2) har
26443: man Margareta Pietikäinen m.fl. undertecknade       undervisningsministeriet fåst uppmärksarnhet
26444: spörsmål nr 441:                                    vid frågan om hur ett medlemskap i kyrkan skall
26445:                                                     fastställas och har föreslagit att man i den vidare
26446:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-     beredningen av betänkandet bland annat skall
26447:        ta för att undanröja de hinder som förhin-   utreda församlingsmedlemmamas ställning och
26448:        drar en kyrkomedlem att höra till en för-    deras möjligheter, närmast som hörande till den
26449:        samling utanför boningsorten?                språkliga minoriteten, att välja församling. I den
26450:                                                     nya kyrkolagen har stadgandena till denna del
26451:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-    inte ändrats.
26452: ra följande:                                            Inom kyrkan har frågan om medlemskap i
26453:                                                     kyrkan emellertid varit aktuell. Biskopsmötet
26454:    Enligt den nya kyrkolagen (1 054/93) som träd-   tillsatte hösten 1992 en arbetsgrupp, som bland
26455: de i kraft vid ingången av 1994 är den försam-      annat kommer att utreda frågor med anknytning
26456: lingsmedlem medlem i kyrkan på vars område          till utomlands boende fmska medborgares och
26457: han bor eller på grundval av vars område hans       utländska medborgares medlemskap i kyrkan
26458: hemort enligt lagen om befolkningsböcker (1411      och till dopförrättningar. I detta sammanhang
26459: 69) fastställs. Kyrkostyrelsen kan emellertid ut-   blir det aktuellt att generellt reda ut frågor i
26460: fårda bestämmelser om när en person kan vara        samband med dopförrättningar samt medlem-
26461: medlem av en annan församling på sin hemort.        skap i församlingen och kyrkan. Frågoma kring
26462: Den fullmakt för kyrkostyrelsen att utfårda be-     medlemskap i kyrkan behandlas även i det arbete
26463: stämmelser om att få avvika från parokialprinci-    som utförs av den av kyrkomötet 1993 tillsatta
26464: pen i hemkommunen, viiken tidigare stadgats i       kommitten för en reform av församlingsförvalt-
26465: förordningen om befolkningsböcker, ingår nu i       ningen.
26466: kyrkolagen. Något medlemskap i en församling            I samband med statsfårvaltningens pågående
26467: utanför hemorten gäller nämnda kyrkostyrelsens      arbete med att utveckla befolkningsdatasystemet
26468: fullmakt således inte.                              förbättras möjlighetema att använda datautrust-
26469:    Enligt kyrkolagen har kyrkan ensamrätt att       ning i befolkningsbokföringen, vilket skapar be-
26470: föreslå om stiftande, ändring eller upphävande      tingelser även för att utveckla sådan i spörsmå-
26471: av kyrkolagen. Kyrkomötet framlägger förslag        let avsedd flexibilitet när ett medlemskap i kyr-
26472: om detta. Frågoma om hur ett medlemskap i           kan skall fastställas. Att få dessa frågor behand-
26473: kyrkan fastställs hör sålunda till kyrkans behö-    lade lagstiftningsvägen förutsätter att kyrkoma,
26474: righetsområde och initiativ till dessa frågor bör   befolkningsdataförvaltningen och skatteförvalt-
26475: tas av kyrkan.                                      ningen gemensamt bereder dem.
26476: 
26477:      Helsingforsden 12 juli 1994
26478: 
26479:                                                               Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
26480:                                                1994vp
26481: 
26482: Kirjallinen kysymys 442
26483: 
26484: 
26485: 
26486: 
26487:                                   Vähänäkki: Varusmiessoittokunnan toiminnan turvaamisesta Ha-
26488:                                      minassa
26489: 
26490: 
26491:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26492: 
26493:    Haminan kaupungissa järjestetään juhannuk-        mainitun Tattoo-tapahtuman, jolla on jo lupaa-
26494: sen jälkeen viikon kestävä kansainvälinen soti-      vasti alkanut perinne, pitävät sotilasperinteitä ja
26495: lasmusiikkitapahtuma Haminan Tattoo. Kah-            -musiikkia arvostavat tahot meillä ja ulkomailla
26496: den vuoden väliajoinjärjestettävä tapahtuma on       ja erityisesti Haminan seudun asukkaat välttä-
26497: jo kolmas laatuaan ja sen suosio on ollut jatku-     mättömänä, että ministeriössä tehtäisiin mah-
26498: vasti kasvussa. Haminan kaupunki kantaa huo-         dollisimman pian päätös, joka takaisi Haminan
26499: mattavan osan järjestelyvastuusta, mutta tapah-      pysymisen varusmiessoittokunnan sijoituspaik-
26500: tuman tukena on ollut myös muita kuntia ja           kana. Uhkana on nimittäin viime aikoina häily-
26501: sponsoreina yksityisiä yrityksiä ym. Myös Oy         nyt keskustelu siitä, että varusmiessoittokunta
26502: Veikkaus Ab on tänä vuonna osallistunut tapah-       mahdollisesti siirrettäisiin muualle.
26503: tuman tukemiseen.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26504:    Tänä vuonna on viikon kestävän tapahtuman         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26505: monissa ulkoilmakonserteissa ja sisätiloissa jär-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26506: jestettävissä näytöksissä mukana sotilassoitto-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26507: kunnat mm. Kiinasta, Venäjältä, USA:sta, Isos-
26508: ta-Britanniasta ja Ruotsista. Suomalaisen soti-                Katsooko Hallitus, RUK:n saatua ke-
26509: lasmusiikin esittämisestä ja kuviomarssista vas-            väällä myönteisen päätöksen pysyä vaki-
26510: taa Haminan varuskuntaan jo useamman vuo-                   naisesti Haminan varuskunnassa ja jotta
26511: den sijoitettuna ollut varusmiessoittokunta.                lupaavasti alkanut kansainvälinen soti-
26512:    Kuluneen kevään aikana puolustusministeriö               lasmusiikkitapahtumaperinne Haminan
26513: teki myönteisen päätöksen siitä, että Haminan               Tattoo saisijatkossakin käyttää tapahtu-
26514: varuskunta on oleva ns. kehitettäviä varuskun-              man suomalaisessa osuudessa Haminaan
26515: tia, joka päätös takaa erityisesti Reserviupseeri-          sijoitettua varusmiessoittokuntaa, että
26516: koulun (RUK) sekä sille alistettavan ilmatorjun-            päätös varusmiessoittokunnan pysyttä-
26517: tarykmentin säilymisen Haminassa.                           misestä Haminassa olisi tehtävissä pian,
26518:    Ottaen huomioon Haminan historian ehkä                   mahdollisesti jopa niin, että se julkistet-
26519: yhtenä tunnetuimmista varuskuntakaupungeista                taisiin Haminan Tattoo -tapahtuman yh-
26520: maassamme, R UK:n pysymisen Haminassa sekä                  teydessä?
26521: 
26522:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1994
26523: 
26524:                                           Matti Vähänäkki
26525: 
26526: 
26527: 
26528: 
26529: 2400321
26530: 2                                        1994 vp -   KK 442
26531: 
26532: 
26533: 
26534: 
26535:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26536: 
26537:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pitkäjänteiselle hallinnon ja organisaation kehit-
26538: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tämiselle, tehtävien mitoitukselle, henkilöstön
26539: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      käytölle, tilojen ja alueiden käytölle sekä inves-
26540: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-       toinneille.
26541: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Reserviupseerikoulu säilyy ohjelman mukai-
26542: n:o 442:                                             sesti Haminassa. Haminassa toimiva Kymen il-
26543:                                                      matorjuntarykmentti lakkautetaan itsenäisenä
26544:           Katsooko Hallitus, R UK:n saatua ke-       joukko-osastonaja liitetään Reserviupseerikou-
26545:        väällä myönteisen päätöksen pysyä vaki-       luun. limatorjunnan koulutusresurssit ja -tehtä-
26546:        naisesti Haminan varuskunnassa ja jotta       vät säilytetään kuitenkin nykyisellä tasolla.
26547:        lupaavasti alkanut kansainvälinen soti-           Soittokuntien osalta ei ohjelmassa tehty pää-
26548:        lasmusiikkitapahtumaperinne Haminan           töksiä. Jo aiemmin oli puolustusministeriö pyy-
26549:        Tattoo saisijatkossakin käyttää tapahtu-      tänyt pääesikuntaa laatimaan tämän vuoden
26550:        man suomalaisessa osuudessa Haminaan          loppuun mennessä kokonaisselvityksen sotilas-
26551:        sijoitettua varusmiessoittokuntaa, että       musiikin kehittämisestä. Selvityksessä tarkastel-
26552:        päätös varusmiessoittokunnan pysyttä-         laan mm. soittokuntien ulkopuolisen tuen ja yh-
26553:        misestä Haminassa olisi tehtävissä pian,      teistoiminnan lisäämismahdollisuuksia, soitta-
26554:        mahdollisesti jopa niin, että se julkistet-   jien virkarakenteen ja koulutuksen uudistamista
26555:        taisiin Haminan Tattoo -tapahtuman yh-        sekä perinnesoittokuntien toiminnan tehosta-
26556:        teydessä?                                     mista. Vasta tämän koko sotilasmusiikkijärjes-
26557:                                                      telmää koskevan tarkastelun perusteella pääesi-
26558:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kunta tekee tarvittaessa puolustusministeriölle
26559: vasti seuraavaa:                                     esityksensä soittokuntien uudelleen järjestelyis-
26560:                                                      tä.
26561:    Puolustushallinnon rauhan ajan organisaa-             Erillisratkaisun tekeminen varusmiessoitto-
26562: tion rationalisointi- ja kehittämisohjelma vahvis-   kunnan sijoituspaikan osalta tässä vaiheessa,
26563: tettiin tämän vuoden huhtikuussa. Siinä määrite-     kun sotilasmusiikkijärjestelmää koskeva koko-
26564: tään organisaation tavoitetila 2000-luvun alussa,    naisselvitys on käynnissä, ei ole mahdollista.
26565: kehittämistoimenpiteet tavoitetilan saavuttami-      Puolustusvoimat on kuitenkin aina tukenut
26566: seksi sekä esikuntien,joukko-osastojenja sotilas-    mahdollisuuksiensa mukaan Haminan Tattoo
26567: laitosten rationalisointi ja kehittäminen. Ohjel-    -tapahtuman onnistumista ja tulee varmasti toi-
26568: malla luodaan edellytykset suunnitelmalliselle ja    mimaan näin jatkossakin.
26569: 
26570:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1994
26571: 
26572:                                                                  Puolustusministeri Elisabeth Rehn
26573:                                           1994 vp -   KK442                                            3
26574: 
26575: 
26576: 
26577: 
26578:                                         Tili Riksdagens Talman
26579: 
26580:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tematiskt och långsiktigt utvecklande av förvalt-
26581: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ningen och organisationen, dimensionering av
26582: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      uppgifterna, utnyttjande av personalen, använd-
26583: man Matti Vähänäkki undertecknade spörsmål            ning av utrymmen och områden samt investe-
26584: nr442:                                                ringarna.
26585:                                                          Reservofficersskolan stannar enligt program-
26586:           Anser Regeringen att det, efter att         met kvar i Fredrikshamn. Kymmene Luftvärns-
26587:        R UK på våren erhållit ett positivt beslut     regemente som verkar i Fredrikshamn dras in
26588:        om att varaktigt få stanna kvar inom           som självständigt truppförband och ansluts tili
26589:        gamisonen i Fredrikshamn, och för att          Reservofficersskolan. Luftvärnets utbildningsre-
26590:        det intemationella och traditionella mili-     surser och utbildningsuppgifter bibehålls dock
26591:        tärmusikevenemanget Tattoo i Fredriks-         på nuvarande nivå.
26592:        hamn som haft en lovande början också i           Vad musikkårema beträffar omfattar pro-
26593:        fortsättningen skall få använda den värn-      grammet inte några beslut. Redan tidigare har
26594:        p1iktsmusikkår som är förlagd tili Fred-       försvarsministeriet anmodat huvudstaben att
26595:        rikshamn i programmets finländska del,         före utgången av innevarande år företa en hel-
26596:        vore påkallat att snabbt fatta beslut om       hetsutredning beträffande uvecklandet av mili-
26597:        att hålla kvar värnpliktsmusikkåren i          tärmusiken. I utredningen granskas bl.a. det
26598:        Fredrikshamn, möjligtvis så snabbt att         utomstående stödet till musikkårerna och möjlig-
26599:        beslutet kan offentliggöras i samband          hetema att öka samarbetet, reformeringen av
26600:        med Evenemanget Tattoo i Fredriks-             musikernas tjänstestruktur och utbildning samt
26601:        hamn?                                          effektiveringen av traditionsmusikkårernas
26602:                                                       verksamhet. Först på grundvalen av denna
26603:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         granskning som gäller hela systemet för militär-
26604: anföra följande:                                      musiken gör huvudstaben vid behov en fram-
26605:                                                       ställning till försvarsministeriet om nya arrange-
26606:    Rationaliserings- och utvecklingsprogrammet        mang för musikkårerna.
26607: för försvarsmaktens fredstida organisation fast-         En separat lösning beträffande värnpliktsmu-
26608: ställdes i april innevarande år. Där definieras det   sikkårens placeringsort i detta skede, medan hel-
26609: eftersträvade läget för organisationen i början av    hetsutredningen av militärmusiksystemet ännu
26610: 2000-talet, de utvecklingsåtgärder genom vilka        pågår, är inte möjligt. Försvarsmakten har likväl
26611: det eftersträvade läget kan uppnås samt rationa-      alltid så långt det varit möjligt givit evenemanget
26612: liseringen och utvecklandet av staberna, trupp-       Tattoo i Fredrikshamn sitt stöd och kommer
26613: förbanden och de militära inrättningama. Ge-          säkerligen att göra det också framdeles.
26614: nom programmet skapas förutsättningar för sys-
26615: 
26616:      Helsingfors den 4 juli 1994
26617: 
26618:                                                                    Försvarsminister Elisabeth Rehn
26619:                                                   1994 vp
26620: 
26621: 
26622: Kirjallinen kysymys 443
26623: 
26624: 
26625: 
26626: 
26627:                                     Hautala ym.: Hallituksen suhtautumisesta Intiassa rakenteilla ole-
26628:                                          van patohankkeen vaikutuksiin
26629: 
26630: 
26631:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26632: 
26633:      Kesäkuun 14 päivänä 1993 päivätyllä kirjalli-      ja käyttää sen sijaan kehitysyhteistyön (tässä ta-
26634: sella kysymyksellä (404/199 3 vp) joukko kansan-        pauksessa monenvälisen kehitysyhteistyön, kos-
26635: edustajia (ed. Hautala ja 13 muuta) tiedusteli,         ka Suomi ei harjoita kahdenvälistä kehitysyhteis-
26636: katsooko Suomen hallitus voivansa myötävai-             työtä Intian kanssa) tarjoamia keinoja kansan-
26637: kuttaa-joko Maailmanpankissa toimivan Poh-              vallan ja ihmisoikeuksien lujittamiseen; sekä
26638: joismaiden edustajan kautta tai suoraan Intian             e) että Suomen hallitus seuraa Narmada-joen
26639: hallitukseen vetoamalla                                 laakson tapahtumia samaan tapaan kuin muita-
26640:      1) siihen, että väkivaltaa, ihmishenkien mene-     kin eri puolilla maailmaa vireillä olevia tai toteu-
26641: tyksiä ja ihmisoikeuksien kaikenlaista loukkaa-         tettavia ongelmallisia kehityshankkeita ja että
26642: mista vältetään Narmada-joen laaksossa (ajan-           Sardar Sarovar -hankkeen kohdalla seuranta on
26643: kohtaisen patohankkeen ja siihen liittyvien kiis-       vieläpä tavallista tiiviimpää.
26644: tojen yhteydessä), sekä                                     Viimeksi kuluneen vuoden aikana - eli siis
26645:      2) siihen, ettei Maailmanpankki millään epä-       edellä kuvatun vastauksen antamisen jälkeen-
26646:  suoralla tavalla jatka Sardar Sarovar -hankkeen        Sardar Sarovar -padon rakentamista on jatkettu
26647:  tukemista ainakaan niin kauan kuin tuon hank-          siitä huolimatta, ettei väestönsiirto-ongelman
26648:  keen haittoja ja hyötyjä ei ole selvitetty nykyistä    ratkaisemisessa ole juuri lainkaan edistytty. Pa-
26649:  huomattavasti luotettavammin ja laajemmassa            torakennelman alaosassa sijainneet tilapäiset
26650:  merkityksessä.                                         juoksutusluukut suljettiin helmikuussa yhden
26651:      Saman kuun 24 päivänä päivätyssä vastauk-          päivän aikana oikeudellisista epäselvyyksistä
26652:  sessaan ministeri Viinanen totesi mm.,                 huolimatta niin, ettei niitä rakennuttajayhtiön
26653:      a) että Pohjoismaiden edustajalle Maailman-        väitteen mukaan voitu enää avata. Gujaratin
26654:  pankin johtokunnassa on annettu ohjeet (vuon-          osavaltion korkeimman oikeuden määräämän
26655:  na 1985 myönnetyn lainan maksatusten huhti-            kiellon vastaisesti luukut on myöhemmin kevääl-
26656:  kuussa 1993 tapahtuneesta keskeyttämisestä             lä teräspalkkien lisäksi suljettu myös betonilla.
26657:  huolimatta) seurata edelleen tarkoin Sardar Sa-           Tämän vuoden monsuunisateet ovat alkaneet
26658:  rovar -hanketta samoin kuin pankin toimivan            Intiassa muutamia päiviä sitten. Keskeneräisen
26659:  johdon ja henkilökunnan arvioita siitä;                patorakennelman takana vesi kohoaa useita met-
26660:      b) että ihmisoikeustilanteen seuranta ja siihen    rejä vuorokaudessa. Useat sadat perheet (eli siis
26661:  vaikuttaminen eivät välittömästi kuulu pankin          useat tuhannet ihmiset) kolmen osavaltion (Gu-
26662:  toimialaan;                                            jarat, Maharashtra ja Madhya Pradesh) alueella
26663:      c) että (toisaalta kuitenkin) Suomen kehitys-      ovat vaarassa menettää lähiviikkoina kotinsa ja
26664:   yhteistyön keskeisten periaatteiden - köyhyy-         peltonsa veden alle.
26665:   den vähentämisen, ihmisoikeuksien kunnioitta-             Poliisivoimat valmistautuvat ilmeisesti lähim-
26666:   misenja ympäristöuhkien torjumisen- toteutu-          pien kylien väestön pakkosiirtoon näinä päivinä,
26667:   mista seurataan (ja pyritään edistämään) osallis-     ja tämä merkitsee hyvin todennäköisesti väkival-
26668:   tumalla mm. ongelmien käsittelyyn asianomai-          taista yhteenottoa poliisien ja asukkaiden välillä.
26669:   silla kansainvälisillä tahoilla kuten YK:ssa ja ke-       On käynyt ilmi, että kymmeniä tai satoja sel-
26670:   hitysrahoituslaitoksissa (siis myös Maailman-         laisiakin perheitä, jotka ovat jo kauan sitten il-
26671:   pankissa);                                            maisseet suostuvansa siirtoon, ei ole kyetty asut-
26672:       d) että Suomi kunnioittaa perinteisesti kan-      tamaan uudelleen Intian lakien ja Maailmanpan-
26673:   sainvälisen oikeuden periaatetta olla suoranai-       kin lainaehtojen mukaisella tavalla. Viime päivi-
26674:   sesti puuttumatta toisen valtion sisäisiin asioihin   nä satoja ihmisiä on siirretty voimakeinoin pois
26675: 
26676:  2400321
26677: 2                                          1994 vp -    KK 443
26678: 
26679: aiotulta allasalueelta ilman, että heille olisi osoi-        ripeisiin aloitteisiin tai toimiin, sekä eri-
26680: tettu mitään suojaa, maata tai toimeentulon läh-             tyisesti,
26681: dettä.                                                          katsooko Hallitus, että Maailmanpan-
26682:    Edellä olevan perusteella ja kysymyksen n:o               kin pitäisi laillisten mahdollisuuksiensa
26683: 404/1993 vp perusteluihin sekä valtiopäiväjärjes-            puitteissa vaatia Intialta Sardar Sarovar
26684: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                 -hanketta koskevien lainaehtojen tinki-
26685: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                 mätöntä noudattamista uhalla, että
26686: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  muussa tapauksessa pankki vaatii han-
26687:                                                              ketta varten jo lainatun summan (yli 200
26688:            Katsooko Hallitus tässä tilanteessa               miljoonaa US-dollaria) välitöntä takaisin
26689:         olevan aihetta ja mahdollisuuksia uusiin             maksamista?
26690: 
26691:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1994
26692: 
26693:           Heidi Hautala                    Erkki Tuomioja               Ulla Anttila
26694:                                            1994 vp -    KK 443                                           3
26695: 
26696: 
26697: 
26698: 
26699:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26700: 
26701:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          köyhyyden vähentäminen, yleismaailmallisten
26702: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ympäristöuhkien torjuminen sekä yhteiskunnal-
26703: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         lisen tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuk-
26704: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hautalan           sien edistäminen.
26705: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o                Kysymyksessä esitettyyn vaikutusmahdolli-
26706: 443:                                                    suuteen, että Maailmanpankki vaatisi Intiaa
26707:                                                         maksamaan hanketta varten myönnetyn sum-
26708:            Katsooko Hallitus tässä tilanteessa          man välittömästi takaisin ellei lainaehtoja tinki-
26709:         olevan aihetta ja mahdollisuuksia uusiin        mättä noudateta, on pankilta saadun selvityksen
26710:         ripeisiin aloitteisiin tai toimiin, sekä eri-   perusteella todettava, että pankin yleisten laina-
26711:         tyisesti,                                       ja takuuehtojen 7 artikla sisältää kyllä mahdolli-
26712:            katsooko Hallitus, että Maailmanpan-         suuden ennenaikaiseen takaisinmaksuun pankin
26713:         kin pitäisi laillisten mahdollisuuksiensa       vaatimuksesta tietyissä olosuhteissa, mutta tätä
26714:         puitteissa vaatia Intialta Sardar Sarovar       mahdollisuutta ei ole koskaan käytetty. Pankin
26715:         -hanketta koskevien lainaehtojen tinki-         käsityksen mukaan Sardar Sarovar -hankkeen
26716:         mätöntä noudattamista uhalla, että              sopimusten nojalla ei toistaiseksi näyttäisi olevan
26717:         muussa tapauksessa pankki vaatii han-           olemassa laillisia edellytyksiä ennenaikaisen ta-
26718:         ketta varten jo lainatun summan (yli 200        kaisinmaksun vaatimiselle. Sen sijaan pankki
26719:         miljoonaa US-dollaria) välitöntä takaisin       pyrkii edelleen rohkaisemaan Intian ja asian-
26720:         maksamista?                                     omaisten osavaltioiden hallituksia toteuttamaan
26721:                                                         hanketta vastuullisella tavalla. Korkealla halli-
26722:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tustasolla käytyjen keskustelujen perusteella
26723: vasti seuraavaa:                                        pankille on syntynyt käsitys, että hankkeen vas-
26724:                                                         tuullista toteutusta edistetään tehokkaammin
26725:    Hallituksen mahdollisuudet vaikuttaa kysy-           pyrkimällä säilyttämään hyvät yhteistyösuhteet
26726: myksessä viitattuun tilanteeseen välittömästi           pankin ja Intian viranomaisten välillä sekä viit-
26727: ovat varsin rajoitetut. Kehitysyhteistyössään           taamalla Kansainvälisen kehitysjärjestön IDA:n
26728: Suomi antajamaana tukee vastaanottajavaltion            varoista tulevaisuudessa yleisesti Intialle myön-
26729: omia kehityspyrkimyksiä. Kestävän kehityksen            nettävään tukeen sekä erityisesti Narmadan
26730: edellytys on, että kehitysmaa on vastuussa omas-        alueen kehittämisen rahoittamiseen.
26731: ta kehityksestään. Koska Suomella ei ole kah-               Hallituksella ei ole perusteita esittää edellä
26732: denvälistä kehitysyhteistyötä Intian kanssa, yh-        todetusta Maailmanpankin kannasta poikkea-
26733: teistyö kehitysavun muodossa tapahtuu monen-            vaa kantaa ennenaikaisen takaisinmaksun vaati-
26734: välisten kanavien kautta. Kansainvälistenjärjes-        muksen käyttämisestä painostuskeinona Intian
26735: töjen ja rahoituslaitosten hallintoelimissä Suomi       hallitusta kohtaan.
26736: ajaa kehitysyhteistyön periaatteitaan, jotka ovat
26737: 
26738:        Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1994
26739: 
26740:                                                                    Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
26741: 4                                         1994 vp -    KK 443
26742: 
26743: 
26744: 
26745: 
26746:                                          Tili Riksdagens Talman
26747: 
26748:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        går ut på att minska fattigdomen, bekämpa glo-
26749: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         bala miljöhot samt främja den samhälleligajäm-
26750: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       likheten, demokratin och de mänskliga rättighe-
26751: man Hautala m.fl. undertecknade spörsmål nr            tema.
26752: 443:                                                       I fråga om den i spörsmålet nämnda möjlighe-
26753:                                                        ten att påverka så att Världsbanken skulle kräva
26754:            Anser Regeringen att det i nuvarande        att Indien omedelbart återbetalar den summa
26755:        situation finns anledning och möjligheter       som beviljats projektet om inte lånevillkoren till
26756:        tili nya raska initiativ eller åtgärder, samt   fullo iakttas, kan det med hänsyn till en utredning
26757:        i synnerhet,                                    som banken gjort konstateras att artikel 7 i ban-
26758:            anser Regeringen att Världsbanken           kens allmänna låne- och garantivillkor nog tillå-
26759:        inom ramen för sina lagliga möjligheter         ter banken att under vissa omständigheter kräva
26760:        skall kräva att Indien strikt iakttar låne-     återbetalning av lån i förtid. Denna möjlighet har
26761:        villkoren i fråga om Sardar Sarovar-pro-        dock aldrig tillämpats. Enligt banken verkar det
26762:        jektet, vid äventyr att banken i annat fall     tills vidare inte finnas lagliga förutsättningar att
26763:        kräver att densumma (över 200 miljoner          med hänsyn till avtalen om Sardar Sarovar-pro-
26764:        US-dollar) som redan lånats för projektet       jektet yrka på återbetalning i förtid. Däremot
26765:        omedelbart återbetalas?                         försöker banken fortfarande uppmuntra reger-
26766:                                                        ingama i Indien och de berörda delstatema att
26767:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          genomföra projektet på ett ansvarsfullt sätt. Med
26768: anföra följande:                                       stöd av diskussioner som förts på hög regerings-
26769:                                                        nivå anser banken att den bättre kan främja ge-
26770:    Regeringens möjligheter att direkt påverka          nomförandet av projektet på ett ansvarsfullt sätt
26771: den situation som avses i spörsmålet är mycket         genom att försöka bibehålla de goda samarbets-
26772: begränsade. I sitt utvecklingssamarbete stöder         relationema mellan banken och myndighetema i
26773: Finland såsom givarland mottagarlandets egna           Indien samt genom att hänvisa till det understöd
26774: utvecklingssträvanden. För att utvecklingen            som i framtiden kommer att beviljas Indien ge-
26775: skall vara hållbar krävs att utvecklingslandet         nom intemationella utvecklingsorganisationen
26776: själv bär ansvaret för sin utveckling. Eftersom        IDA och då särskilt finansieringen av Narmada-
26777: Finland inte har något bilateralt utvecklingssam-      områdets utveckling.
26778: arbete med Indien sker samarbetet i form av                Regeringen finner det inte motiverat att i strid
26779: utvecklingshjälp via multilaterala kanaler. I för-     med Världsbankens ståndpunkt föreslå att kra-
26780: valtningsorganen för intemationella organisa-          vet på återbetalning i förtid används som en
26781: tioner och finansiella institut iakttar Finland sina   påtryckningsmetod mot Indiens regering.
26782: egna principer för utvecklingssamarbete, vilka
26783: 
26784:      Helsingforsden 7 juli 1994
26785: 
26786:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
26787:                                                  1994 vp
26788: 
26789: Kirjallinen kysymys 444
26790: 
26791: 
26792: 
26793: 
26794:                                     Hautala ym.: Suo-ojitusten vaikutuksia koskevien tutkimustenjat-
26795:                                        kamisesta
26796: 
26797: 
26798:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26799: 
26800:    Ihmisen aiheuttamasta kasvihuoneilmiön voi-         nen pelloiksi aiheuttaa tutkimuksien mukaan
26801: mistumisesta on tulossa merkittävä uhka koko           hehtaaria kohden noin 30 hiilitonnin suuruiset
26802: ihmiskunnan tulevaisuudelle. Ilmaston lämpene-         vuosittaiset hiilidioksidipäästöt.
26803: minenjohtuu erilaisten kasvihuonekaasujen, ku-            Myös Suomessa soiden kuivaamisen on todet-
26804: ten hiilidioksidin, metaanin, niin sanottujen          tu aiheuttavan suuria hiilidioksidipäästöjä. Ti-
26805: CFC-aineiden, typpioksiduulin ja alailmakehän          lannetta kuitenkin monimutkaistaa se, että pääs-
26806: otsonin kerääntymisestä ilmakehään.                    töjen suuruus riippuu ojituksen tehokkuudesta ja
26807:    Suot liittyvät kolmen eri kasvihuonekaasun-         ojitetun suon tyypistä. Joissakin tapauksissa soi-
26808: hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin -          den ojittaminen näyttää itse asiassa johtaneen
26809: tuotantoon maapallolla.                                soilla hehtaaria kohden olevan hiilivaraston kas-
26810:    Maapallon suot, kosteikot, matalat järvet ja        vuun: puuston ja aluskasvillisuuden kasvu sekä
26811: tekoaltaat tuottavat eri arvioiden mukaan 60-          erityisesti lisääntynyt hienojuurien tuotanto
26812: 180 miljoonaa tonnia metaania vuodessa.                näyttävät näillä soilla kompensoineen turpeen
26813:    Soiden ojittamisen voidaan useissa tapauksis-       lahoamisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt.
26814: sa olettaa vähentävän näitä metaanipäästöjä.              Vielä yhden tilannearvion tekemistä vaikeut-
26815: Ojituksen päästöjä vähentävä vaikutus on kui-          tavan tekijän muodostavat tiettyjen suotyyppien
26816: tenkin hyvin erilainen erityyppisillä soilla. Tutki-   ojittamisen aiheuttamat typpioksiduulipäästöt.
26817: musten mukaan tietyntyyppiset kosteikot voivat            Koska eri suotyypit tuottavat luonnontilassa
26818: näet tuottaa samaa pinta-alaa kohden jopa              erilaisia määriä kasvihuonekaasuja ja koska te-
26819: 12 000 kertaa (!) enemmän metaania kuin sitä           hokkuudeltaan eriasteiset ojitukset vaikuttavat
26820: vähiten tuottavat suot.                                eri tavoin erilaisten soiden hiilidioksidi-, metaa-
26821:    Vastaavasti soiden ojittaminen tai turpeenot-       ni- ja typpioksiduulipäästöihin, suo-ojitusten
26822: to voivat myös lisätä metaanipäästöjä, jos suo-        vaikutus ilmaston lämpenemiseen on osoittautu-
26823: ojista tai turvetuotannon jälkeensä jättämistä         nut äärimmäisen monimutkaiseksi ja hetteikköi-
26824: suoalueista tulee ylimääräisiä rimpipintoja, joi-      seksi tutkimusongelmaksi.
26825: den kautta syvemmällä soissa syntyvä metaani              Niin sanottu Suomi ja Ilmastonmuutokset
26826: pystyy esteittä kuplimaan ilmakehään.                  (SILMU) -tutkimus on jo tuottanut runsaasti
26827:    Toisaalta soiden ojittaminen pelloiksi taimet-      uutta ja kansainvälisestikin katsoen tärkeää tie-
26828: sänkasvun edistämiseksi voi nopeuttaa turpeen          toa soiden ojittamisen vaikutuksesta erilaisten
26829: lahoamista ja tällä tavoin aiheuttaa merkittäviä       kasvihuonekaasujen päästöihin.
26830: hiilidioksidipäästöjä.                                    Suomi on ojittanut suuremman määrän eri-
26831:    Viimeisimmän arvion mukaan maapallon soi-           tyyppisiä soita kuin yksikään toinen maa. Ojite-
26832: hin (yhteensä noin 500 miljoonaa hehtaaria) si-        tut suot kattavat vajaan viidenneksen koko
26833: sältyisi kaikkiaan 500-1 000 miljardin tonnin          maamme pinta-alasta. Erityisen merkittävää on
26834: suuruinen hiilivarasto. Jos nämä arviot pitävät        myös se, että laajamittaista soiden ojittamista on
26835: paikkansa, soiden hiilivarasto on samaa suu-           harrastettu Suomessa pitempään kuin missään
26836: ruusluokkaa kuin maapallon ilmakehässä tällä           muualla. Mistään muualta ei löydy yhtä paljon
26837: hetkellä olevan hiilidioksidin määrä (hiilenä las-     eri-ikäisiä metsänkasvun parantamiseksi tai uu-
26838: kettuna noin 700 miljardia tonnia).                    den viljelymaan raivaamiseksi tehtyjä suo-oji-
26839:    Soiden ojituksien aiheuttamat hiilidioksidi-        tuksia.
26840: päästöt eivät siis ole mikään merkityksetön on-           Koska meillä on käytettävissämme näin ainut-
26841: gelma. Esimerkiksi Indonesiassa soiden ojittami-       laatuisen monipuolinen ja laaja tutkimusaineis-
26842: 2400321
26843: 2                                         1994 vp -   KK 444
26844: 
26845: to, sen perusteellista analysoimista voisi pitää      mällä tällaisilla pelloilla kosteikoissa kasvavia
26846: eräänlaisena kansallisena velvollisuutenamme.         kuitu- tai energiakasveja? Olisiko soiden tuotta-
26847:    SILMU-tutkimus tulee kuitenkin näillä näky-        maa metaania mahdollista ottaa talteen energia-
26848: millä loppumaan vuonna 1995.                          käyttöä varten tavoin, jotka olisivat taloudelli-
26849:    Jos SILMU-tutkimukseen sisältyvät suo-oji-         sesti kannattavia ja jotka vähentäisivät soiden
26850: tusten vaikutuksia koskevat tutkimukset lopete-       metaanipäästöjä? Entä olisiko mahdollista löy-
26851: taan jo vuonna 1995, tutkimustyö jää auttamatta       tää tapoja lisätä soiden rahkasammalkasvustoi-
26852: kesken. Tutkimukset lopetetaan tällöin, ennen         hin vuosittain sitoutuvan hiilen määrää?
26853: kuin ne ehtivät tuottaa riittävän yksityiskohtai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26854: sia malleja siitä, miten erityyppisten soiden oji-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26855: tuksien voidaan olettaa vaikuttavan kyseisten         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26856: suoalueiden hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksi-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26857: duulipäästöihin.
26858:    Myös monet muut keskeiset kysymykset uh-                     Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
26859: kaavat jäädä vaille vastausta. Minkä verran me-              aikoo ryhtyä sen varmistamiseksi, että
26860: taania syntyy turvetuotannon jälkeensä jättämis-             soiden ojituksen, tekoaltaiden ja järvien
26861: tä, ihmisen tekemistä "rimpisoista"? Minkä ver-              hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduu-
26862: ran metaania tuottavat matalat, rehevöityvät ja              lipäästöjä koskevia tutkimuksia ei !opete-
26863: umpeen kasvavat järvemme? Miten suuria me-                   ta, ennen kuin ne ovat tuottaneet riittä-
26864: taanipäästöjä syntyy suoalueiden hukuttamises-               vän yksityiskohtaista tietoa kaikista asia-
26865: ta tekoaltaiden alle? Olisiko suopeltojen hiili-             kokonaisuuteen liittyvista oleellisista ky-
26866: dioksidipäästöt mahdollista eliminoida taloudel-             symyksistä?
26867: lisesti kannattavalla tavalla, esimerkiksi viljele-
26868: 
26869:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1994
26870: 
26871:           Heidi Hautala                  Claes Andersson                Erkki Pulliainen
26872:           Ulpu Iivari                    Satu Hassi                     Paavo Nikula
26873:           Eero Paloheimo                 Matti Vanhanen                 Minna Karhunen
26874:                                          Eva Biaudet
26875:                                          1994 vp -   KK 444                                           3
26876: 
26877: 
26878: 
26879: 
26880:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26881: 
26882:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tunneta. Näin ollen jo aloitettuja alustavia tutki-
26883: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muksia olisi mahdollisuuksien mukaan jatketta-
26884: olette 17 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-       va ja ehkä laajennettavakin tämän globaalisesti
26885: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ja kansallisesti kasvihuonekaasujen käyttäyty-
26886: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Heidi Hauta-      misen kannalta mahdollisesti erittäin tärkeän ky-
26887: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         symyksen selvittämiseksi.
26888: n:o444:                                                 Suomen Akatemian tarkoituksena on, että
26889:                                                      vuoden 1994 aikana laaditaan toimintastrategia
26890:           Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus      globaalimuutoksen tutkimuksen järjestämisestä
26891:        aikoo ryhtyä sen varmistamiseksi, että        Suomessa 1990-luvun lopulla. Tähän liittyvä
26892:        soiden ojituksen, tekoaltaiden ja järvien     muistio "Globaalimuutoksen tutkimuksen jär-
26893:        hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduu-     jestäminen Suomessa" on paraikaa laajasti lau-
26894:        lipäästöjä koskevia tutkimuksia ei !opete-    sunnolla.
26895:        ta, ennen kuin ne ovat tuottaneet riittä-        Toimintastrategian laatimisen yhteydessä sel-
26896:        vän yksityiskohtaista tietoa kaikista asia-   vitetään eri rahoitus- ja tutkimusorganisaatioi-
26897:        kokonaisuuteen liittyvistä oleellisista ky-   den (Suomen Akatemia, eri ministeriöt, tutki-
26898:        symyksistä?                                   muslaitokset) valmiudet ja prioriteetit globaali-
26899:                                                      muutoksen tutkimuksen alueella. Samoin selvi-
26900:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tetään keskeiset ongelmat ja painopistealat, jois-
26901: vasti seuraavaa:                                     sa tutkimusta on tehtävä SILMUn päätyttyä,
26902:                                                      sekä tutkimustoiminnan, rahoituksen ja koordi-
26903:    Suomalaisen ilmakehänmuutoksen tutkimus-          naation järjestäminen.
26904: ohjelma (SILMU) on kuusivuotinen (1990-                 SILMUn päättyminen merkitsee tutkimuksen
26905: 1995) projekti. Se perustettiin tehostamaan ilma-    jatkumista käytettävissä olevin voimavaroin tut-
26906: kehänmuutosten tutkimusta Suomessa ja tuotta-        kimuslaitoksissa ja korkeakouluissa. Tässä vai-
26907: maan tietoa ilmakehänmuutoksiin sopeutumi-           heessa ei ole riittäviä valmiuksia arvioida sitä,
26908: seen ja niiden torjuntaan tähtäävän päätöksen-       mitkä tutkimustarpeetjäävät täyttymättä. Kaik-
26909: teon pohjaksi. SILMU liittyy kiinteästi laajaan      kiin Suomen kannalta keskeisiin kysymyksiin
26910: kansainväliseen Global Change -tutkimusohjel-        ei todennäköisesti saada riittävää vastausta
26911: maanja käsittelee ympäristönmuutoksia laajem-        SILMUn puitteissa. Melko varmaa kuitenkin
26912: minkin kuin vain ilmakehän osalta.                   on, että esimerkiksi soihin liittyvät kysymykset,
26913:    Suomen Akatemian rahoittama ja hallinnoi-         joita ei samalla painoHaja vastaavissa olosuhteis-
26914: ma SILMU on tuottanut runsaasti uutta ja kan-        sa tutkita muissa maissa, kuuluvat jatkossakin
26915: sainvälisestikin tärkeää tietoa, muun muassa ky-     suomalaisen tutkimustoiminnan keskeisiin aihei-
26916: symyksessä tarkoitettujen kasvihuonekaasujen         siin. Kysymyksessä tarkoitettujen tutkimusten
26917: päästöistä. Soiden, tekoaltaiden ja järvien merki-   jatkosta neuvoteltaneen saatujen tulosten poh-
26918: tystä tärkeimpien kasvihuonekaasujen (hiili-         jalta asianomaisten tutkimuslaitosten kanssa tu-
26919: dioksidi, metaani ja typpioksiduuli) päästöläh-      loskeskustelujen yhteydessä.
26920: teinä tai nieluina ei vielä kuitenkaan riittävästi
26921: 
26922:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1994
26923: 
26924:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
26925:  4                                        1994 vp -   KK 444
26926: 
26927: 
26928: 
26929: 
26930:                                         Tili Riksdagens Talman
26931: 
26932:      I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    mån av möjlighet och eventuellt utvidgas för att
26933:   ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den     den kanske mycket väsentliga frågan, såväl glo-
26934: · 17 juni 1994 till vederbörande medlem av statsrå-   balt som nationellt sett, om drivhusgasernas be-
26935:   det översänt följande av riksdagsman Heidi          teende skall kunna klarläggas.
26936:   Hautala m.fl. undertecknade spörsmål nr 444:            Finlands Akademi har för avsikt att under
26937:                                                       innevarande år lägga upp verksamhetsstrategin
26938:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     för hur forskningen kring de globala förändring-
26939:          ta för att garantera att forskningen kring   arna skall organiseras i vårt land under slutet av
26940:          koldioxid-, metan- och kväveoxidul-          1990-talet. Som bäst är promemorian i anslut-
26941:          utsläppen i insjöarna, de konstgjorda        ning till detta, "Globaalimuutoksen tutkimuksen
26942:          bassängerna och utdikningen av myrar         järjestäminen Suomessa", hos ett flertal instanser
26943:          inte upphör förrän den har resulterat i en   för utlåtande.
26944:          tillräckligt detaljerad kunskap om alla de       I samband med uppläggningen av verksam-
26945:          väsentliga frågorna i detta sammanhang?      hetsstrategin utreds olika finansierings- och
26946:                                                       forskningsorganisationers (Finlands Akademi,
26947:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        olika ministerier, forskningsinstitut) beredskap
26948:  anföra följande:                                     och prioriteringar inom forskningen på de globa-
26949:                                                       la förändringarnas område. Likaså utreds cen-
26950:     Klimatforskningsprogrammet SILMU (finskt          trala problem och områden som forskningen bör
26951:  forskningsprogram om klimatförändring) är ett        inrikta sig på efter det att SILMU-programmet
26952:  sexårigt (1990-1995) projekt, som inleddes för       slutförts samt hur forskningsverksamheten, fi-
26953:  att stimulera forskningen kring klimatföränd-        nansieringen och samordningen skall ske.
26954:  ringar i Finland samt för att ge kunskap om              Då SILMU-programmet avslutats, innebär
26955:  anpassningen till de atmosfåriska förändringar-      det att forskningen fortsätter att bedrivas med de
26956:  na och en grund för besluten om hur de skall         resurser som står till buds vid forskningsinstitut
26957:  bekämpas. SILMU är nära knutet till det omfat-       och högskolor. I detta skede finns inte tillräcklig
26958:  tande, internationella forskningsprogrammet          beredskap att bedöma vilka behov inom forsk-
26959:  Global Change och tar också upp andra miljöför-      ningen som inte fylls av forskningsprogrammet.
26960:  ändringar än sådana som enbart gäller atmosfå-       Det är sannolikt att man inte kommer att erhålla
26961:  ren.                                                 tillfredsställande svar på alla de mest centrala
26962:     Klimatforskningsprogrammet som finansie-          frågorna för Finlands del inom ramen för SIL-
26963:  ras och administreras av Finlands Akademi har        MU-programmet. Det är emellertid rätt säkert
26964:  gett rikligt med ny och även internationellt sett    att t.ex. frågor som gäller myrarna, vilka inte
26965:  värdefull information om bl.a. de i spörsmålet       undersöks lika grundligt och i motsvarande för-
26966:  nämnda utsläppen av drivhusgaser. Myrarnas,          hållanden i något annat land, också i fortsätt-
26967:  de konstgjorda bassängernas och insjöarnas be-       ningen kommer att vara ett centralt tema för den
26968:  tydelse då det gäller emitteringen och absorptio-    inhemska forskningsverksamheten. Den fortsat-
26969:  nen av de viktigaste drivhusgaserna (koldioxid,      ta forskning som nämns i spörsmålet torde man
26970:  metan och kväveoxidul) har man ännu inte till-       på basis av de resultat som erhållits förhandla om
26971:  räcklig kunskap om. Således borde de redan in-       med berörda forskningsinstitut i samband med
26972:  ledda preliminära undersökningarna fortsätta i       resultatöverläggningarna.
26973: 
26974:       Helsingforsden 1 juli 1994
26975: 
26976:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
26977:                                                  1994 vp
26978: 
26979: Kirjallinen kysymys 445
26980: 
26981: 
26982: 
26983: 
26984:                                     Vehkaoja ym.: Lakisääteisten sairausvakuutusetuuksien turvaami-
26985:                                        sesta avohoidossa oleville
26986: 
26987: 
26988:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26989: 
26990:    Kevään kuluessa on tullut esille, että Kansan-      uudistuksen yhteydessä. Laissa ei ole voitu tar-
26991: eläkelaitos on pyrkinyt ottamaan uutta tulkintaa       koittaa sitä, että henkilö menettää sairausvakuu-
26992: avohoitokäsitteeseen, minkä seurauksena on             tuslain mukaisen etuutensa, jos kunta maksaa
26993: koitunut lisäkustannuksia sekä kunnille että hoi-      jatkuvasti toimeentulotukea yksityisessä avohoi-
26994: toa tarvitseville kansalaisille.                       don yksikössä hoidettavan henkilön hoitomak-
26995:    Kansaneläkelaitos on paikallis- ja aluetoimis-      suihin. Kansaneläkelaitoksen ei pidä yksin mää-
26996: tojensa kautta käynnistänyt toimia, joiden tar-        ritellä laitoshoidon käsitettä.
26997: koituksena on lakkauttaa sairausvakuutus- ja               Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto toimii
26998: kansaneläke-etuuksia niiltä avohoidossa olevilta       edelleenkin hyvin laitosvaltaisesti verrattuna
26999: henkilöiltä, jotka asuvat palvelutaloissa ja hoito-    muihin Skandinavian maihin. Tilanteen arvioi-
27000: kodeissa taikka perhehoidossa. Kansaneläkelai-         miseksi on sosiaali- ja terveysministeriössä sekä
27001: toksessa pidetään näitä hoitomuotoja siis tosi-        kunnissa tehty merkittävästi tutkimuksia ja selvi-
27002: asiallisesti laitoshoitona.                            tyksiä. Viimeisin selvitys on palvelurakennetyö-
27003:    Konkreettisia toimenpiteitä ovat mm. sairaus-       ryhmän muistio, jossa todetaan, että laitoksissa
27004: vakuutuskorttien ottaminen pois vakuutetuilta          on edelleen henkilöitä asunnon puuttumisen
27005: ja nimilistojen ja sv-tunnusten toimittaminen ap-      vuoksi ja henkilöitä, joille laitosta parempi vaih-
27006: teekeille henkilöistä, joille ei saa myydä lääkkeitä   toehto olisi tuettu asuminen. Välimuotoiset asu-
27007: sv-korvauksella alennettuun hintaan. Toistai-          mispalvelut ovat selkeä vaihtoehto nykyiselle pit-
27008: seksi tietosuojavaltuutettukaan ei ole puuttunut       käaikaiselle laitoshoidolle. Avohoito ja asumi-
27009: asiaan. Asumistuki on voitu Kansaneläkelaitok-         nen laitoksen ulkopuolella ovat yhteiskunnalle
27010: sen päätöksen perusteella keskeyttää, kun "olo-        myös kokonaistaloudellisesti laitoshoitoa hal-
27011: suhteissa on voinut tapahtua asumistukioikeu-          vempia ratkaisuja.
27012: teen vaikuttava muutos".                                   Kunnissa myönteisesti alkanut kehitys avo-
27013:    Kun vakuutetulta on evätty sairausvakuutus-         hoitoa painottavaan palvelurakenteeseen uhkaa
27014: lain mukaisia korvauksia myös tutkimukseen ja          tyrehtyä, jos Kansaneläkelaitos jatkaa edellä ku-
27015: hoitoon, Kansaneläkelaitos on myös tosiasialli-        vatun kaltaista avohoidon vastaista linjaansa.
27016: sesti rajoittanut vakuutettujen hakeutumista yk-       Saadun tiedon mukaan sosiaali- ja terveysminis-
27017: sityisen terveydenhuollon palvelujen piiriin. Pe-      teriö on nimennyt työryhmän, jossa eri viran-
27018: rusteluna on mm. käytetty sitä, että tällainen         omaistahojen yhteistyönä pyritään löytämään
27019: henkilö on jossakin hoitovaiheessa käyttänyt           laitoshoidolle yhtäpitävä määrittely. Asianmu-
27020: kunnallista terveydenhuoltojärjestelmää. Muun          kaista olisi, että Kansaneläkelaitos keskeyttäisi
27021: muassa näiden ratkaisujen seurauksena yksityis-        uusiin avohoito-laitoshoito-tulkintoihin perus-
27022: lääkärien käyttö on tämän vuoden aikana voi-           tuvat toimenpiteensä siksi, kunnes työryhmä on
27023: makkaasti vähentynyt. Kaikki nämä toimet yh-           saanut työnsä päätökseen. Työrauhaa muuten-
27024: dessä ovat lisänneet kuntien kustannuksia.             kin yhä kireärumin ehdoin toimivissa yksiköissä
27025:    Varsin erikoista on, että Kansaneläkelaitok-        ei pidä mennä horjuttamaan.
27026:  sen toimenpiteet ulottuvat myös jo useita vuosia          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27027: toimineisiin avohoitomuotoihin. Toimenpiteille         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27028:  on muodolliseksi perusteeksi esitetty sairausva-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27029:  kuutuslain 11 a §:n muuttuminen valtionosuus-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27030: 
27031: 2400321
27032: 2                                       1994 vp -   KK 445
27033: 
27034: 
27035:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että avo-        sääteiset etuudet ovat vaarantumassa,
27036:       hoito ja laitoshoito määritellään eri vi-          sekä
27037:       ranomaisten toimesta eri tavoin ja että                mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal-
27038:       avohoidossa olevien kansalaisten laki-             litus aikoo ryhtyä tämän johdosta?
27039: 
27040:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1994
27041: 
27042:         Marjatta Vehkaoja              Lauri Metsämäki                Arja Ojala
27043:         Maija Rask                     Leena Luhtanen                 Sinikka Hurskainen
27044:                   Kari Rajamäki                              Ulla Anttila
27045:                                            1994 vp -   KK 445                                             3
27046: 
27047: 
27048: 
27049: 
27050:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27051: 
27052:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kuljetus on järjestetty sosiaali- ja terveydenhuol-
27053: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun
27054: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla
27055: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matjatta          tavalla taijos tosiasiassa kysymys on mainitussa
27056: Vehkaojan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          lainkohdassa tarkoitetusta järjestelystä. Viimek-
27057: myksen n:o 445:                                        si mainitun lainkohdan mukaan kunta voi järjes-
27058:                                                        tää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat
27059:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että avo-     tehtävät hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta
27060:        hoito ja laitoshoito määritellään eri vi-       kunnalta, kuntainliitolta tai muulta julkiselta
27061:        ranomaisten toimesta eri tavoin ja että         taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta.
27062:        avohoidossa olevien kansalaisten laki-              Vakuutetun oikeus saada kansaneläkelaitok-
27063:        sääteiset etuudet ovat vaarantumassa,           sen maksamia sairausvakuutusetuuksia riippuu
27064:        sekä                                            siten mm. siitä, onko hänen katsottava olevan
27065:            mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal-      avo- vai laitoshoidossa. Uudistettaessa sosiaali-
27066:        litus aikoo ryhtyä tämän johdosta?              ja terveydenhuollon palvelurakennetta on kun-
27067:                                                        nallista laitoshoitoa vähennetty ja asiakkaita siir-
27068:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           retty avohoitoon ja ns. välimuotoisiin palvelui-
27069: vasti seuraavaa:                                       hin, kuten esimerkiksi palveluasuntoihin. Tähän
27070:                                                        liittyen on joissakin tapauksissa syntynyt erimie-
27071:     Sairausvakuutuslain (364/63) 24 §:n 2 momen-       lisyyttä siitä, onko välimuotoista palvelua käyt-
27072: tin mukaan päivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhem-      tävä henkilö avo- vai laitoshoidossa ja onko hä-
27073: painrahaa, korvausta sairaanhoidosta johtuvista        nellä oikeus sairausvakuutusetuuksiin.
27074: kustannuksista tai korvausta raskaus- ja synny-            Tällä hetkellä näyttää siltä, että nykyisen lain-
27075: tyskustannuksista ei suoriteta siltä ajalta, jonka     säädännön ja oikeuskäytännön pohjalta ei ole
27076: vakuutettu on asetuksella säädettävissä tapauk-        laadittavissa sellaista kaikkia osapuolia tyydyt-
27077: sissa julkisessa laitoshoidossa. Sairausvakuutus-      tävää avo- ja laitoshoidon määritelmää, jolla
27078: asetuksen (473/63) 19 §:n 1 momentin 1 kohdan          esiintyvät ongelmat olisi mahdollista ratkaista,
27079: mukaan korvausta sairaanhoidosta johtuvista            vaan ratkaisu edellyttää muutoksia lainsäädän-
27080: kustannuksista sekä raskaus- ja synnytyskustan-        töönja laaja-alaista kansaneläkelaitoksen myön-
27081: nuksista ei suoriteta siltä ajalta, jonka vakuutettu   tämien etuuksien ja kunnallisten palvelujen ra-
27082: on laitoshoidossa valtion, kunnan tai kuntainlii-      hoituksen keskinäistä arviointia.
27083: ton sairaalassa tai hoitolaitoksessa. Momentin 2           Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut
27084: kohdan mukaan korvausta sairaanhoidosta joh-           16.5.1994 työryhmän, jonka tehtävänä on kulu-
27085: tuvista kustannuksista sekä raskaus- ja synnytys-      van vuoden elokuun loppuun mennessä selvit-
27086: kustannuksista ei suoriteta siltä ajalta, jonka va-    tää, miten avohoidon ja laitoshoidon käsitteet
27087: kuutettu on laitoshoidossa muussa sairaalassa          tulisi lainsäädännössä määritellä yhtenäisin pe-
27088: tai hoitolaitoksessa, jossa hoito on järjestetty so-   rustein niin, että kansaneläke- ja sairausvakuu-
27089:  siaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val-    tusjärjestelmän mukaisten etuuksien maksami-
27090: tionosuudesta annetun lain (733/92) mukaisesti,        nen tukisi kunnallisten palvelujen palveluraken-
27091: jos hoito sisältää mainitun etuuden.                   teen uudistamista laitosvaltaisesta avohoitopai-
27092:     Sairausvakuutuslain 11 a §:n 2 momentin pe-        notteiseksi. Kansaneläkelaitoksen keskushallin-
27093:  rusteella sairausvakuutuslain mukaista korvaus-       to on 21.6. 1994 päivätyllä kirjeellä lähettänyt
27094:  ta ei suoriteta sairaanhoidon tai sairaankuljetuk-    aluekeskuksille määräyksen pidättäytyä uusista
27095:  sen kustannuksista, jos sairaanhoito tai sairaan-     muutoksista korvausten maksamiseen työryh-
27096: 4                                       1994 vp -   KK 445
27097: 
27098: män työn aikana lukuun ottamatta ehdottoman         eläkelaitos. Selvityksen pohjalta työryhmän tu-
27099: selviä tapauksia. Työryhmässä ovat edustettuina     lee tehdä ehdotuksensa tarpeellisista säädös-
27100: sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi valtiova-   muutoksista.
27101: rainministeriö, Suomen Kuntaliitto ja kansan-
27102: 
27103:      Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1994
27104: 
27105:                                                                       Ministeri Sirpa Pietikäinen
27106:                                          1994 vp -   KK 445                                           5
27107: 
27108: 
27109: 
27110: 
27111:                                        Tili Riksdagens Talman
27112: 
27113:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      punkten lagen om planering av och statsandel för
27114: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       social- och hälsovården, eller om det i verklig-
27115: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     heten är fråga om ett sådant arrangemang som
27116: man Marjatta Vehkaoja m.fl. undertecknade            avses i nämnda lagrum. Enligt sistnämnda lag-
27117: spörsmål nr 445:                                     rum kan en kommun ordna de uppgifter som hör
27118:                                                      till sjuk- och hälsovården genom att anskaffa
27119:          Är Regeringen medveten om att öp-           service från staten, en annan kommun, ett kom-
27120:        penvården och anstaltsvården definieras       munalförbund eller någon annan offentlig eller
27121:        på olika sätt av olika myndigheter och att    privat serviceproducent.
27122:        de lagstadgade förmånema för medbor-              Den försäkrades rätt att få sjukförsäkringsför-
27123:        gare som är i öppenvård håller på att         måner som ersätts av folkpensionsanstalten be-
27124:        äventyras, samt                               ror således på om han skall anses vara i öppen-
27125:           vilka omedelbara åtgärder ämnar Re-        vård eller i anstaltsvård. När social- och hälso-
27126:        geringen vidta på grund av detta?             vårdens servicestruktur reviderades minskades
27127:                                                      den kommunala anstaltsvården och överfördes
27128:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        klienter tili öppenvården och tili s. k. service av
27129: anföra följande:                                     mellanform, exempelvis servicebostäder. 1 detta
27130:                                                      sammanhang har det i vissa fall uppstått me-
27131:    Enligt 24 § 2 mom. sjukförsäkringslagen (364/     ningsskiljaktigheter beträffande frågan om en
27132: 63) betalas dagpenning, moderskaps-, fader-          person som använder en mellanformsservice är i
27133: skaps- och föräldrapenning, ersättning för sjuk-     öppenvård eller i anstaltsvård och om han har
27134: vårdskostnader samt ersättning för kostnader         rätt tili sjukförsäkringsförmåner.
27135: vid havandeskap och bamsbörd inte för den tid            För närvarande förefaller detvara omöjligt att
27136: en försäkrad i sådana fall om vilka stadgas i        på grundval av den nuvarande lagstiftningen och
27137: förordning åtnjuter offentlig anstaltsvård. Enligt   rättspraxisen ge en sådan definition av öppen-
27138: 19 § 1 mom. 1 punkten sjukförsäkringsförord-         och anstaltsvård som tillfredsställer alla parter
27139: ningen (473/63) betalas inte ersättning för sjuk-    och löser de problem som uppstår. Lösningen
27140: vårdskostnader eller kostnader som föranleds av      kräver att lagstiftningen ändras och att det görs
27141: graviditet och förlossning för den tid den försäk-   en omfattande ömsesidig avvägning av finansie-
27142: rade vårdas på anstalt i statens, kommunemas         ringen av de förmåner som folkpensionsanstal-
27143: eller kommunalförbundens sjukhus eller vårdin-       ten beviljar och finansieringen av den kommuna-
27144: rättningar. Enligt 1 mom. 2 punkten betalas er-      la servicen.
27145: sättning inte heller för sjukvårdskostnader eller        Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den
27146: kostnader som föranleds av graviditet och för-       16 maj 1994 en arbetsgrupp som har tili uppgift
27147: lossning för den tid den försäkrade vårdas på        att före utgången av augusti i år reda ut på vilket
27148: anstalt i annat sjukhus eller annan vårdinrätt-      sätt begreppen öppenvård och anstaltsvård skall
27149: ning, där vården organiseras enligt lagen om pla-    definieras i lagstiftningen på enhetliga grunder så
27150: nering av och statsandel för social- och hälsovår-   att utbetalningen av de förmåner som ingår i
27151: den (733/92), om vården innefattar nämnda för-       folkpensions- och sjukförsäkringssystemet stö-
27152: mån.                                                 der en reform av den kommunala servicens struk-
27153:    Enligt 11 a § 2 mom. sjukförsäkringslagen be-     tur som gör servicen mer inriktad på öppenvård
27154: talas inte i sjukförsäkringslagen avsedd ersätt-     och mindre anstaltsbetonad. Folkpensionsan-
27155: ning för sjukvårdskostnader eller för kostnader      staltens centralförvaltning har i sitt brev av den
27156: för sjuktransport, om sjukvården eller sjuktrans-    21 juni 1994 meddelat kretscentralema föreskrif-
27157: porten har ordats så som avses i 4 § 1 mom. 4        ter om att dessa skall avhålla sig från nya änd-
27158: 6                                      1994 vp -   KK 445
27159: 
27160: ringar i fråga om betalningen av ersättningar      anstalten representerade i arbetsgruppen. Ar-
27161: medan arbetsgruppens arbete pågår med undan-       betsgruppen skall med utgångspunkt i utredning-
27162: tag för absolut klara fall. Utöver social- och     en lägga fram ett förslag till nödvändiga författ-
27163: hälsovårdsministeriet är även finansministeriet,   ningsändringar.
27164: Finlands Kommunförbund och folkpensions-
27165:     Helsingforsden 12 juli 1994
27166: 
27167:                                                                        Minister Sirpa Pietikäinen
27168:                                               1994 vp
27169: 
27170: Kirjallinen kysymys 446
27171: 
27172: 
27173: 
27174: 
27175:                                  Pulliainen: Valtionapua saavan Suomen Palloliiton säännöistä
27176: 
27177: 
27178: 
27179:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27180: 
27181:    Valtionapua saavan Suomen Palloliiton sään-         Suomi on ratifioinutYK:nvuoden 1989lap-
27182: nöissä on uudistettu pelaajien siirtymistä jalka-   sen oikeuksien sopimuksen, ja ensimmäinen so-
27183: palloseurasta toiseen koskevat määräykset.          pimusta koskeva seurantaraportti ilmestyy lähi-
27184: Uusien sääntöjen mukaan alle 15-vuotias pelaaja     päivinä. Sopimuksen 32 artiklassa sopimusval-
27185: voi siirtyä vapaasti uuteen seuraan. Muutoinkin     tiot tunnustavat lapsen oikeuden tulla suojelluksi
27186: Suomen Palloliitto on näennäisesti uudistanut       taloudelliselta hyväksikäytöltä. Opetusministe-
27187: säännöksiään poistamalla ns. karanteenisään-        riö ei ole raportoinut tähän oikeuteen kohdistu-
27188: nökset amatööripelaajilta ja muuttaen eräiden       via loukkauksia, eikä oikeuden toteutumista ole
27189: maksujen nimiä. Edelleen myös alle 18-vuotiaita     pidetty millään tavoin ongelmallisena. Seuranta-
27190: pelaajia koskevat kuitenkin säännöt, joiden mu-     raportissa ei viitata lainkaan Suomen Palloliiton
27191: kaan pelaajan pelilupa voidaan evätä, ellei seu-    säännöissä sallittuun lasten taloudelliseen hy-
27192: ranvaihdoksen yhteydessä ole suoritettu ns.         väksikäyttöön.
27193: edustusoikeusmaksuja.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27194:    Nuoren, alle 23-vuotiaan pelaajan siirtyessä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27195: amatööripelaajasta ammattilaiseksi uuteen seu-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27196: raan maksaa uusi seura "kasvattajaseuralle" kor-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27197: vauksen nuoren pelaajan harjoittelusta ja kehit-
27198: tymisestä. Korvauksen suuruus kaudelta 1994 on                 Ovatko Suomen Palloliiton säännöt
27199:  12 000 markkaa. Oikeus korvaukseen syntyy, jos              Hallituksen mielestä sopusoinnussa
27200: nuori on pelannut jalkapalloa seurassa vähin-                YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen
27201: tään neljä vuotta ollessaan 10-14-vuotias (ikä-              kanssa?
27202: luokat F-C). Kasvattajaseura saa huomattavan
27203: taloudellisen hyödyn lahjakkaan lapsen menes-
27204: tyksestä harrastuksessaan.
27205: 
27206:       Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1994
27207:                                           Erkki Pulliainen
27208: 
27209: 
27210: 
27211: 
27212:  2400321
27213: 2                                         1994 vp -    KK 446
27214: 
27215: 
27216: 
27217: 
27218:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27219: 
27220:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Yhdistyksillä on sisäisillä säännöillään oikeus
27221: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          määrätä siitä, ketkä ovat ja minkälaisin perustein
27222: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        oikeutettuja edustamaan seuraa Suomen Pallo-
27223: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen        liiton virallisessa kilpailutoiminnassa. Seurat
27224: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 446:          myös kohtelevat säännöissään jäseniään yhden-
27225:                                                        vertaisin perustein. Kilpailusääntöjen mukainen
27226:          Ovatko Suomen Palloliiton säännöt             edustusoikeuksien siirtoa ja korvauksia koskeva
27227:        Hallituksen mielestä sopusoinnussa              järjestelmä on myös luotu ensisijaisesti jalkapal-
27228:        YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen               lon nuorisotoiminnan tueksi.
27229:        kanssa?                                             Voimassa olevien kilpailusääntöjen mukaan
27230:                                                        alle 15-vuotiaat pelaajat voivat siirtyä vapaas-
27231:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ti seurasta toiseen. Kansanedustaja Erkki Pul-
27232: vasti seuraavaa:                                       liaisen kirjallinen kysymys koskee näin ollen
27233:                                                         15-17-vuotiaita eli lähinnä B-juniori-, osittain
27234:     Suomen Palloliitto ry. ja siihen kuuluvat ur-      myös A-juniori-ikäisiä pelaajia.
27235: heiluseurat ovat vapaaseen kansalaistoimintaan             Sääntöjen mukaan pelaajat ovat amatöörejä
27236: perustuvia yksityisoikeudellisia yhdistyksiä, jot-     tai ei-amatöörejä. Ei-amatöörit ovat pelaajia,
27237: ka erittäin laajaan vapaaehtoistoimintaan perus-       jotka ovat tehneet seuran kanssa kirjallisen pe-
27238: tuen tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuden     laajasopimuksen ja jotka saavat seuralta kor-
27239: aktiiviseen harrastustoimintaan. Tällainen va-         vausta enemmän kuin liittohallituksen vuosittain
27240: paaehtoinen nuorisotyö on suomalaisen liikun-          vahvistaman määrän. Muut ovat amatööripelaa-
27241: tajärjestelmän perusta. Yleensä urheiluseura an-       jia.
27242: taa huomattavan panoksen nuorten harrastus-                Kansanedustaja Erkki Pulliaisen kysymykses-
27243: toiminnan hyväksi. Suomen Palloliittoon kuuluu         sä on viitattu 12 000 markan korvaukseen, jonka
27244: kilpailulisenssin lunastaneita pelaajia kaikkiaan      uusi seura on velvollinen suorittamaan lähtöseu-
27245: lähes 80 000.                                          ralle ei-amatööripelaajaksi ensimmäisen kerran
27246:     Kansanedustaja Erkki Pulliaisen kirjallisessa      toiseen seuraan siirtyvästä pelaajasta (korvaus
27247: kysymyksessä viitataan lasten oikeuksien sopi-         nuoren pelaajan harjoittelusta ja kehittymisestä)
27248: muksen 32 artiklaan, jonka mukaan sopimusval-          ja siitä aiheutuvaan "huomattavaan taloudelli-
27249: tiot tunnustavat lapsen oikeuden tulla suojelluksi      seen hyötyyn kasvattajaseuralle". Ottaen huo-
27250: taloudelliselta hyväksikäytöltä. Lapsen oikeuk-        mioon, että korvauksen edellytyksenä on vähin-
27251: sien sopimus koskee alle 18-vuotiaita henkilöitä.      tään neljän vuoden kilpailutoiminta seurassa
27252:     Suomen Palloliitto ry:n varsinaisissa sään-         10-14-vuoden iässä ja että seura tänä aikana
27253: nöissä,jotka oikeusministeriö tarkistaa ja hyväk-      panostaa huomattavasti nuoren kouluttamiseen
27254: syy yhdistyslain (503/89) nojalla, ei ole säännök-     ja valmentamiseen, lienee varsinaisen taloudelli-
27255: siä urheilijoiden edustusoikeuksien siirroista ja       sen hyödyn saaminen kyseenalaista. On myös
27256: korvauksista. Kysymys on urheilun sisäisistä           huomattava, ettäei-amatööripelaajien osalta on
27257: säännöistä, joista määrätään liiton sääntöjen           kysymys 16 vuotta täyttäneiden nuorten itse seu-
27258: mukaan niin sanotuissa kilpailu- ja rangaistus-         ran kanssa tekemistä sopimuksista.
27259: säännöissä. Koska jalkapallo on erittäin kan-              Amatööripelaajista ei edellä mainittua kor-
27260: sainvälinen laji, Suomen Palloliiton kilpailu-         vausta tarvitse maksaa. Amatööripelaajien siir-
27261: säännöt noudattavat lajin kansainvälistä käytän-       tymistä seurasta toiseen rajoittaa kuitenkin niin
27262: töä. Kilpailusääntöjen alaisia ovat kaikki jalka-       sanottu edustusoikeusmaksu, jonka uusi seura
27263: pallon viralliseen kilpailutoimintaan osallistuvat      suorittaa lähtöseuralle. Suomen Palloliiton il-
27264: eli kilpailulisenssin lunastaneet yhteisöt ja henki-   moituksen mukaan todelliset edustusoikeusmak-
27265: löt. Suomen Palloliiton liittohallitus uudistaa         sut ovat jääneet selvästi enimmäismääriä alhai-
27266: säännöt vuosittain. Viimeksi kilpailusäännöt on         semmiksi. Suomen Palloliitto on 11.12.1993 uu-
27267: uusittu 11.12.1993.                                     distaessaan kilpailusääntöjään helpottanut ama-
27268:                                         1994 vp -   KK 446                                          3
27269: 
27270: tööripelaajien siirtymistä seurasta toiseen. Alle   tussa menettelyssä ei voida katsoa olevan lapsen
27271: 15-vuotiaiden siirtyminen määrättiin vapaaksi.      oikeuksien sopimuksen 32 artiklan 1 kohdassa
27272: Edustusoikeusmaksujen ylärajaa laskettiin 25        tarkoitettua lapsen taloudellista hyväksikäyttöä
27273: prosentilla vuodesta 1993. Amatööripelaajan         eikä Suomen Palloliitto ry:n kilpailusäännöissä
27274: edustusoikeuden voi lähtöseura evätä vain yh-       näin ollen rikota lapsen oikeuksien sopimusta.
27275: deksi vuodeksi, kun se ennen sääntöuudistusta           Nuorten urheilijoiden edun toteuttamiseksi ja
27276: oli kaksi vuotta.                                   riitaisten siirtojen välttämiseksi olisi Suomen
27277:     15-18-vuotiaita amatööripelaajia on noin        Palloliiton ja siihen kuuluvien seurojen kuitenkin
27278: 6 000 ja ei-amatööripelaajia noin 20. 15-18-        entistä paremmin tiedoteHava jalkapallon kilpai-
27279: vuotiaiden seurasiirtoja on vuosittain noin 300.    lusäännöistä 15 vuotta täyttäneille pelaajille ja
27280: Vain muutama niistä on riitatapauksia.              heidän vanhemmilleen sekä mahdollisuuksien
27281:    Hallituksen käsityksen mukaan edellä kuva-       mukaan kehitettävä kilpailusääntöjä.
27282: 
27283:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1994
27284: 
27285:                                                                    Ministeri Olli-Pekka Heinonen
27286: 4                                         1994 vp -    KK 446
27287: 
27288: 
27289: 
27290: 
27291:                                          Tili Riksdagens Talman
27292: 
27293:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Genom sina intema stadgar har föreningama
27294: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         rätt att bestämma om vem och på vilka grunder
27295: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       någon är berättigad att representera en förening
27296: man Pulliainen undertecknade spörsmål nr 446:          i Finlands Bollförbunds officiella tävlingsverk-
27297:                                                        samhet. I sina egna stadgar behandlar förening-
27298:          Överensstämmer enligt Regeringen              ama sina medlemmar på enahanda grunder. De
27299:        Finlands Bollförbunds stadgarmed FN:s           system som enligt tävlingsreglema gäller över-
27300:        konvention om bamens rättigheter?               föring av representationsrättigheter och ersätt-
27301:                                                        ningar har även i första hand skapats till stöd för
27302:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-       ungdomsverksamheten inom fotbollen.
27303: ra följande:                                               Enligt gällande tävlingsregler kan spelare som
27304:                                                        inte har fyllt 15 år fritt flytta över till en annan
27305:    Finlands Bollförbund rf och de idrottsför-          förening. Riksdagsman Erkki Pulliainens skrift-
27306: eningar som hör till förbundet är privaträttsliga      liga spörsmål gäller sålunda ungdom i åldem 15
27307: sammanslutningar som grundar sig på fri med-           till 17 år, dvs. närmast B-juniorer, men delvis
27308: borgarverksamhet och som utgående från en              även A-juniorer.
27309: omfattande frivilligverksamhet erbjuder bam                Enligt reglema är spelama amatörer eller icke-
27310: och ungdom möjlighet till aktiv intresseverksam-       amatörer. Icke-amatörer är spelare som med för-
27311: het. Ett sådant frivilligt ungdomsarbete utgör         eningen har slutit ett skriftligt spelkontrakt, och
27312: grunden för idrottsverksamheten i Finland. I all-      som av föreningen får en större ersättning än vad
27313: mänhet gör idrottsföreningama avsevärda insat-         som förbundsstyrelsen årligen har fastställt. De
27314: ser ungdomens intresseverksamhet till fromma.          övriga är amatörspelare.
27315: Till Finlands Bollförbund hör sammanlagt näs-              I riksdagsman Erkki Pulliainens spörsmål
27316: tan 80 000 personer som har löst in tävlingslicens.    hänvisas till en ersättning på 12 000 mark, som en
27317:    I riksdagsman Erkki Pulliainens skriftliga          ny förening är skyldig att betala den gamla för en
27318: spörsmål hänvisas till artikel 32 i konventionen       spelare som första gången flyttar till en annan
27319: om bamens rättigheter, enligt viiken fördragssta-      förening som icke-amatör (ersättning för de unga
27320: tema erkänner bamets rättighet att åtnjuta             spelarens träning och utveckling). Vidare hänvi-
27321: skydd mot ekonomisk exploatering. Konventio-           sas till den "avsevärda ekonomiska nytta som
27322: nen om bamens rättigheter gäller ungdom under          den fostrande föreningen" har fått. Med hänsyn
27323: 18 år.                                                 till att villkoret för ersättning är tävlingsverk-
27324:    I Finlands Bollförbund rf:s egentliga stadgar,      samhet under minst fyra år i 10-14 års ålder och
27325: som justitieministeriet granskar och godkänner         att föreningen under denna tid satsar avsevärt på
27326: med stöd av föreningslagen (503/89), ingår inte        att utbilda och träna den unga, torde en egentlig
27327: några stadganden om överföringar av och ersätt-        ekonomisk nytta vara ifrågasatt. Det bör även
27328: ningar för idrottsmäns representationsrättighe-        observeras att i fråga om icke-amatörer gäller det
27329: ter. Frågan gäller idrottens intema regler, som        avtal som 16 år fyllda själva har slutit med en
27330: bestäms enligt förbundets stadgar genom så kal-        förening.
27331: lade tävlings- och straffregler. Eftersom fotboll          För amatörspelare behöver den nämnda er-
27332: är en ytterst intemationell idrottsgren, följer Fin-   sättningen inte betalas. Amatörspelares över-
27333: lands Bollförbunds tävlingsregler intemationell        flyttning från en förening till en annan begränsas
27334: praxis. Underställda tävlingsreglema är alla           dock av en så kallad representationsavgift som
27335: sammanslutningar och personer som deltar i fot-        den nya föreningen betalar den gamla. Enligt
27336: bollens officiella tävlingsverksamhet, dvs. har        uppgifter från Finlands Bollförbund har repre-
27337: löst in tävlingslicens. Finlands Bollförbunds för-     sentationsavgiftema i verkligheten varit klart
27338: bundsstyrelse reviderar reglema varje år. Senast       mindre än maximibeloppen. När Finlands Boll-
27339: reviderades tävlingsreglema 11.12.1993.                förbund 11.12.1993 reviderade sina tävlingsreg-
27340:                                          1994 vp -   KK 446                                            5
27341: 
27342: 1er underlättade förbundet möjligheterna för            Enligt regeringens uppfattning kan ovan be-
27343: amatörspe1are att flytta från en förening till en    skrivna förfarande inte anses vara ekonomisk
27344: annan. F1yttningeq, för spelare under 15 år be-      exploatering av ett barn, vilket avses i artikel32.1
27345: stämdes vara fri. Ovre gränsen för representa-       i konventionen om barnens rättigheter. Finlands
27346: tionsavgifterna sänktes med 25% för 1993. Den        Bollförbund rf:s tävlingsregler bryter således inte
27347: gamla föreningen kan förkasta representations-       heller mot konventionen om barnens rättigheter.
27348: rätten för en amatörspelare för endast ett år,          För att ge akt på unga idrottares intressen och
27349: medan den före revideringen var två år.              för att undvika stridiga överföringar borde Fin-
27350:    Det finns ca 6 000 amatörspelare år och ca 20     lands Bollförbund och dess föreningar bättre in-
27351: icke-amatörer i åldern 15-18. Bland spelarna i       formera de spelare som fyllt 15 år och deras
27352: åldern 15-18 år förekommer det årligen ca 300        föräldrar om fotbollens tävlingsregler och i mån
27353: föreningsbyten. Endast ett fåtal av dem är tviste-   av möjlighet utveckla tävlingsreglerna.
27354: målsfall.
27355: 
27356:      Helsingforsden 8 ju1i 1994
27357:                                                                      Minister Olli-Pekka Heinonen
27358:                                                1994vp
27359: 
27360: Kirjallinen kysymys 447
27361: 
27362: 
27363: 
27364: 
27365:                                   Urpilainen ym.: Oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata
27366: 
27367: 
27368: 
27369:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27370:     Laki oikeudesta hankkia maa- ja metsätalous-     lakia voidaan pitää myös rakenteellisena piilotu-
27371: maata sääntelee sekä luonnollisten että oikeus-      kena maatilatalouden harjoittamiseen. Maatila-
27372: henkilöiden oikeutta hankkia sellaista maata,        talouden taloudellisen tervehdyttämisen kannal-
27373: jota on käytetty maatilatalouden harjoittami-        ta olisi edullista, jos lisämaata haluavat joutuvat
27374: seen. Lupaa ei tarvita pieniin maa-alueisiin eikä    kilpailemaan siitä vapailla markkinoilla. Uusi-
27375: alkutuotannon tai liike-, teollisuus- ja rakennus-   muotoinen maaseudun elinkeinotoiminta, joka
27376: toiminnan harjoittamista varten hankittaviin         rikkoo perinteisen liiketoiminnan ja ammatin-
27377: maa-alueisiin.                                       harjoittamisen rajoja, vaatii kehittyäkseen sitä,
27378:     Laki rajoittaa maa- ja metsätalousmaan hank-     että maanhankinta tapahtuu mahdollisimman
27379: kimista erityisesti silloin, jos ostaja haluaisi     normaalien yhteiskunnallisten pelisääntöjen mu-
27380: hankkia tilan asuin- tai virkistyskäyttöön taikka    kaisesti.
27381: jos aluetta halutaan käyttää asumisen ohella itse-      Maanhankintaoikeuslain kumoamisella voi-
27382: näiseen ammatinharjoittamiseen.                      taisiin osaltaan luoda uusia mahdollisuuksia
27383:     Maaseutu on voimakkaan rakennemuutoksen          maaseudun kehittämiselle. Voimassa oleva laki
27384: edessä tulevaisuudessakin. Lukuisat tilat tulevat    on kehitystä rajoittava tekijä.
27385: lopettamaan toimintansa ja niiden maa- ja met-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27386: sätalousmaa tulee myyntiin. Maaseudun asukas-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27387: ja elinkeinorakenteen kehittymisen ja monipuo-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27388: listumisen kannalta on vahingollista, jos maan       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27389:  siirtymistä maa- ja metsätalouden harjoittamisen
27390: ulkopuolelle jatkuvasti rajoitetaan.                            Onko Hallituksella aikomus ryhtyä
27391:     Maaseudun asukkaita pidetään edelleen kah-               toimenpiteisiin maanhankintaoikeuslain
27392: dessa kastissa maanhankinnan kannalta, jos laki              kumoamiseksi, ja jos ei ole, miksi ei?
27393: pysyy edelleen voimassa. Maanhankintaoikeus-
27394: 
27395:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1994
27396: 
27397:           Kari Urpilainen                Kari Rajamäki                  Aamo von Bell
27398:           Lea Savolainen                 MatsNyby                       Jouko Skinnari
27399:                                          Liisa Jaakonsaari
27400: 
27401: 
27402: 
27403: 
27404: 2400321
27405: 2                                          1994 vp -   KK 447
27406: 
27407: 
27408: 
27409: 
27410:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27411:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Lain käytännön toimeenpanon kannalta jär-
27412: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jestelmän haittapuolena on ollut toisaalta ei-lu-
27413: olette 21 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-         vanvaraisiksi osoittautuneidenja toisaalta pinta-
27414: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       alaltaan pienten luvanvaraisten kauppojen vi-
27415: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Urpilaisen          ranomaiskäsittely, joka on työlästä, mutta lain
27416: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           asiallisen toimivuuden kannalta toissijaista. On
27417: 447:                                                   kuitenkin todettava, että vaikka maanhankinta-
27418:                                                        oikeuslain mukaan lupa tarvitaan silloin, kun
27419:            Onko Hallituksella aikomus ryhtyä           myydyn maan pinta-ala ylittää kaksi hehtaaria,
27420:         toimenpiteisiin maanhankintaoikeuslain         on lupa lähes poikkeuksetta myönnetty kaikille
27421:         kumoamiseksi, ja jos ei ole, miksi ei?         alle kahdeksan hehtaaria käsittäville metsämaa-
27422:                                                        kaupoille.
27423:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                Maanhankintaoikeuslain merkitystä ja tavoit-
27424: taen seuraavaa:                                        teita on selvittänyt maa- ja metsätalousministe-
27425:                                                        riön asettama työryhmä. Selvitystyönsä pohjalta
27426:    Laki oikeudesta hankkia maa- ja metsätalous-        työryhmä on tehnyt muutosehdotuksensa maan-
27427: maat~    (391178), jäljempänä maanhankintaoi-          hankintaoikeuslakiin (työryhmämuistio MMM
27428: keuslaki, tuli voimaan vuoden 1979 alusta. Lailla       1994:6). Lakiin ehdotettavilla muutoksilla voi-
27429: pyritään turvaamaan viljelijäväestön asemaa            mavarat pyrittäisiin ohjaamaan lain tavoitteiden
27430: kiinteistökaupoissa estämällä maa- ja metsäta-         kannalta nykyistä tehokkaammin niille seuduil-
27431: lousmaan siirtymistä muuhun käyttöön silloin,          le, joilla lain merkityksen katsotaan olevan suu-
27432: kun maa on sopivasti käytettävissä maaseutu-           rin. Tarkoituksena on myös mahdollistaa lupa-
27433: elinkeinolain (1295/90) mukaan tilakoon suuren-        järjestelmän alueellinen soveltaminen ja vähen-
27434: tamiseen. Lain taustalla on ollut yleinen tarve        tää lupakäsittelyyn tulevien tapausten määrää.
27435: maatilojen koon suurentamiseen ja erityisesti Itä-     Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi työryhmä
27436: ja Pohjois-Suomessa maatilojen rakenteen kehit-        muun muassa ehdottaa, että lakia ei sovellettaisi
27437: tymistä haitannut maan siirtyminen maatilata-          alueeseen, joka valtioneuvoston päätöksellä ra-
27438: louden ulkopuolelle.                                   jataan lain soveltamisen ulkopuolelle. Lupakä-
27439:    Maanhankintalupajärjestelmän avulla on var-         sittelyyn tulevien tapausten määrää rajoitettai-
27440: sin hyvin saavutettu niitä tavoitteita, joihin lakia   siin nostamalla luvanvaraisuusrajaa nykyisestä
27441: säädettäessä pyrittiin. Kielteisten lupapäätösten      kahdesta hehtaarista kymmeneen hehtaariin, el-
27442: seurauksena maa on joko ostettu valtiolle tai          lei ostettuun maahan sisältyisi yli kolme hehtaa-
27443: myyty suoraan sellaiselle, jolle lupa on sitten voi-   ria maatalousmaata.
27444: tu myöntää. Valtiolle hankittu maa on käytetty             Työryhmän esityksen toisena keskeisenä ta-
27445: maatilalain ja nyttemmin maaseutuelinkeinolain         voitteena on edistää maaseudun asuttuna pitä-
27446: mukaisesti tilakoon suurentamiseen lisäalueina         mistä maanhankintaoikeuslain varsinaisen ta-
27447: ja suurten aluekokonaisuuksien ollessa kysy-           voitteen, eli viljelijäväestön lisämaan saannin
27448: myksessä eräissä tapauksissa yhteismetsinä. Ar-        turvaamisen rinnalla. Siten lupa myönnettäisiin
27449: violta noin 80 prosenttia maa-alasta, jonka osal-      aina, kun ostaja asuu tai ryhtyy asumaan osta-
27450: ta lupa on evätty, on lopulta siirtynyt maa- ja        mailaan maalla tai sen läheisyydessä. Metsä-
27451: metsätaloutta ammatikseen harjoittavien omis-          maan ostamiseen lupa myönnettäisiin aina, kun
27452: tukseen. Loppuosa, yleensä erityisarvoa omaa-          ostajana on paikkakunnalla asuva metsätyöstä
27453: vat alueet, on useimmiten jätetty alkuperäiselle       tai -urakoinnista olennaisen osan toimeentulos-
27454: omistajalle tai ostajalle. Maanhankintaoikeus-         taan saava henkilö.
27455: lailla on myös huomattava välillinen merkitys              Lisäksi työryhmä on todennut, että ETA-so-
27456: maakauppoja ohjaavana tekijänä.                        pimus tai mahdollinen ED-jäsenyys eivät estä
27457:                                       1994 vp -   KK 447                                        3
27458: 
27459: maanhankintalupajärjestelmän voimassaoloa.        Kun työryhmän ehdottamat muutokset merkit-
27460: Niin ikään työryhmä on suorittanut vertailun      sisivät maanhankintalupajärjestelmän huomat-
27461: Ruotsin ja eräiden ED-maiden (mm. Saksan ja       tavaa keventymistä ja kun viljelijöiden lisämaan
27462: Tanskan) vastaavaan lainsäädäntöön.               saannin turvaamisen ohella keskeisenä pyrki-
27463:    Maanhankintalupajärjestelmä on maatilata-      myksenä on maaseudun säilyminen asuttuna,
27464: louden rakenteen kehittämisen väline maaseutu-    hallitus edellä mainitun työryhmän esityksen
27465: elinkeinolain nojalla harjoitettavan valtion      pohjalta harkitsee parhaillaan maanhankintaoi-
27466: maanjärjestely- ja rahoitustoiminnan rinnalla.    keuslain vaatimia muutostarpeita.
27467: 
27468:     Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1994
27469: 
27470:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
27471: 4                                          1994 vp -    KK. 447
27472: 
27473: 
27474: 
27475: 
27476:                                          Tili Riksdagens Talman
27477: 
27478:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            En nackdel med systemet med tanke på verk-
27479: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         ställigheten av lagen i praktiken är myndighets-
27480: 21 juni 1994 till vederbörande medlem av statsrå-       behandling av tillstånd, vilket är arbetsdrygt,
27481: det översänt följande av riksdagsman Urpilainen         men sekundärt med tanke på hur lagen fungerar
27482: m.fl. undertecknade spörsmål nr 447:                    i sakligt hänseende, å ena sidan när det är fråga
27483:                                                         om köp som visar sig vara sådana att tillstånd
27484:            Har Regeringen för avsikt att vidta          inte krävs och å andra sidan när det är fråga om
27485:         åtgärder för upphävande av markför-             köp för vilka tillstånd krävs, men som gäller små
27486:         värvslagen, och om inte, varför inte?           arealer. Det bör dock konstateras att fastän till-
27487:                                                         stånd enligt markförvärvslagen behövs, när den
27488:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sålda jordarealen överstiger två hektar, har till-
27489: anföra följande:                                        stånd nästan utan undantag beviljats för alla köp
27490:                                                         som omfattat mindre än 8 hektar skogsmark.
27491:     Lagen om rätt att förvärva jord- och skogs-             Markförvärvslagens betydelse och mål har ut-
27492: bruksmark (391178), nedan markförvärvslagen,            retts av en av jord- och skogsbruksministeriet
27493: trädde i kraft vid ingången av 1979. Syftet med         tillsatt arbetsgrupp. På basis av sitt utredningsar-
27494: lagen är att trygga jordbrukarbefolkningens             bete har arbetsgruppen gjort sina förslag om änd-
27495: ställning vid fastighetsköp genom att förhindra         ringar i markförvärvslagen (arbetsgruppsprome-
27496: att jord- och skogsbruksmark börjar användas            moria MMM 1994:6). Avsikten med de ändring-
27497: för något annat ändamål i sådana fall då jorden         ar som föreslås i lagen är att resursema med
27498: lämpligen kunde användas för förstoring av              tanke på lagens syfte effektivare än nu styrs till
27499: gårdsbruksenheter enligt landsbygdsnäringsla-           sådana trakter, för vilka lagens betydelse anses
27500: gen (1295/90). Orsakema till att lagen stiftades        vara störst. Syftet är också att möjliggöra en
27501: var bl.a. det allmänna behovet att öka gårds-           regional tillämpning av tillståndssystemet och
27502: bruksenhetemas storlek och det faktum att jord i        minska antalet fall som kräver tillståndsbehand-
27503: synnerhet i Östra och norra Finland har börjat          ling. Till uppnående av dessa mål föreslår arbets-
27504: användas för annat ändamål än gårdsbruk på ett          gruppen att lagen inte tillämpas på områden som
27505: sätt som har hindrat utvecklandet av gårdsbruks-        genom statsrådets beslut lämnas utanför tillämp-
27506: enhetemas struktur.                                     ningen av lagen. Antalet fall som kräver till-
27507:     Genom systemet med markförvärvstillstånd            ståndsbehandling skall inskränkas genom att
27508: har de mål uppnåtts som eftersträvades när lagen        höja tillståndsgränsen från två hektar till tio hek-
27509: stiftades. Till följd av beslut om förvägrande av       tar, om inte den köptajorden omfattar över tre
27510: tillstånd har jorden antingen köpts till staten eller   hektar jordbruksjord.
27511: sålts direkt till någon som sedan har kunnat be-            Ett annat centralt mål i arbetsgruppens pro-
27512: viljas tillstånd. Den jord som anskaffats till staten   memoria utöver främjandet av det egentliga syf-
27513: har använts som tillskottsområde för förstoring         tet med markförvärvslagen, dvs. att trygga till-
27514: av gårdsbruksenheter enligt lagen om gårds-             gången till tillskottsjord för jordbrukarbefolk-
27515: bruksenheter och numera landsbygdsnäringsla-            ningen, är även att se till att landsbygden hålls
27516: gen och, när det har varit fråga om stora områ-         bebodd. Tillstånd skall således beviljas alltid när
27517: den, i vissa fall som samfållda skogar. Uppskatt-       köparen bor eller bosätter sig på den mark han
27518: ningsvis ca 80 % av den areal i fråga om viiken         köpt eller i närheten av den. Tillstånd att köpa
27519: tillstånd har förvägrats har slutligen övergått i       skogsmark skall alltid beviljas när köparen är en
27520: sådana personers ägo som bedriver yrkesmässigt          på orten bosatt person som får en väsentlig del av
27521: jord- och skogsbruk. Återstoden av jorden, i all-       sin utkomst av skogsarbete eller skogsentrepre-
27522: mänhet områden med specialvärden, har oftast            nadverksamhet.
27523: blivit kvar hos den ursprungliga ägaren eller kö-           Dessutom har arbetsgruppen konstaterat att
27524: paren.                                                  EES-avtalet eller ett eventuellt EU-medlemskap
27525:                                        1994 vp -   KK 447                                           5
27526: 
27527: inte utgör något hinder för att markförvärvsla-    ringslagen. Då de ändringar som arbetsgruppen
27528: gen är i kraft. Arbetsgruppen har också gjort      föreslagit betyder att systemet med markför-
27529: jämförelser mellan Sveriges och några EU-län-      värvstillstånd lättas upp betydligt och då en cen-
27530: ders (bl.a. Tysklands och Danmarks) motsvaran-     tral strävan utöver tryggandet av tillgången tili
27531: de lagstiftning.                                   tillskottsjord för jordbrukarna har varit att bibe-
27532:    Systemet med markförvärvstillstånd är ett       hålla landsbygden bebodd, överväger regeringen
27533: strukturpolitiskt medel inom lantbruket vid si-    på basis av arbetsgruppens promemoria som bäst
27534: dan av denjordreglerings- och finansieringsverk-   vilka ändringar som behövs i markfö~rvslagen.
27535: samhet som bedrivs med stöd av landsbygdsnä-
27536: 
27537:      Helsingforsden 4 juli 1994
27538: 
27539:                                                     Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesä/ä
27540: 1
27541: 1
27542: 1
27543: 1
27544:     1
27545:     1
27546:     1
27547:         1
27548:         1
27549:         1
27550:             1
27551:             1
27552:             1
27553:                 1
27554:                 1
27555:                 1
27556:                 1
27557:                     1
27558:                     1
27559:                      1
27560:                       1
27561:                                               1994 vp
27562: 
27563: Skriftligt spörsmål 448
27564: 
27565: 
27566: 
27567: 
27568:                                   M. Pietikäinen mfl.: Om flyktingarnas rätt att lära sig det andra
27569:                                      inhemska språket
27570: 
27571: 
27572:                                       Tili Riksdagens Talman
27573: 
27574:    När flyktingar utplaceras i våra kommuner får      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
27575: de i regellära sig kommunens språk och i fråga     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
27576: om tvåspråkiga kommuner för detmesta majori-       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
27577: tetsspråket. Det förekommer även fall där en       fåljande spörsmål:
27578: flyktinggrupp i en tvåspråkig kommun får lära
27579: sig det ena språket och en annan flyktinggrupp                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
27580: det andra. I alla fall är det kommunerna som               ta för att ge flyktingar en möjlighet att
27581: väljer språk för flyktingarna. I sådana fall då            lära sig det andra inhemska språket?
27582: flyktingarna har visat intresse att lära sig det
27583: andra av våra två språk har de varit tvungna att
27584: skaffa sig den kunskapen på egen hand.
27585: 
27586:      Helsingforsden 21 juni 1994
27587: 
27588:           Margareta Pietikäinen         Eva Biaudet                  Henrik Lax
27589:           Håkan Nordman                 Gunnar Jansson               Jan-Erik Enestam
27590:                                         Boris Renlund
27591: 
27592: 
27593: 
27594: 
27595: 2400321
27596: 2                                       1994 vp -   KK 448
27597: 
27598: Kirjallinen kysymys 448                                                                   Suomennos
27599: 
27600: 
27601: 
27602: 
27603:                                   M. Pietikäinen ym.: Pakolaisten oikeudesta toisen kotimaisen kie-
27604:                                      len oppimiseen
27605: 
27606: 
27607:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27608: 
27609:    Kun pakolaisia sijoitetaan maamme kuntiin,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27610: he saavat tavallisesti oppia kunnassa käytettävän   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27611: kielen ja kaksikielisissä kunnissa useimmiten       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27612: enemmistökielen. On myös tapauksia, joissa pa-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27613: kolaisryhmä kaksikielisessä kunnassa saa oppia
27614: toisen kielen ja toinen pakolaisryhmä puolestaan              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27615: toisen kielen. Joka tapauksessa kunnat valitsevat          ryhtyä antaakseen pakolaisille mahdolli-
27616: pakolaisille opetettavan kielen. Tapauksissa,              suuden toisen kotimaisen kielen oppimi-
27617: joissa pakolaiset ovat osoittaneet mielenkiintoa           seen?
27618: toiseen kahdesta kielestämme, he ovat joutuneet
27619: opettelemaan tämän omin neuvoin.
27620: 
27621:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1994
27622: 
27623:          Margareta Pietikäinen          Eva Biaudet                   Henrik Lax
27624:          Håkan Nordman                  Gunnar Jansson                Jan-Erik Enestam
27625:                                         Boris Renlund
27626:                                          1994 vp -   KK 448                                            3
27627: 
27628: 
27629: 
27630: 
27631:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27632: 
27633:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen aineen opetuksesta säädetään asetuksella.
27634: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Peruskouluasetuksen 38 §:n perusteella oppilas
27635: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      voidaan vapauttaa kielen opiskelusta, mikäli op-
27636: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta       pilaalla ei ilmeisesti ole edellytyksiä asianomai-
27637: Pietikäisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      sen kielen opiskeluun tai siihen on muu erityisen
27638: myksen n:o 448:                                      painava syy. Oppilaalle on järjestettävä vastaa-
27639:                                                      vasti muun aineen opetusta. Jos oppilaan huolta-
27640:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ja ei ole tehnyt esitystä kielenopetuksesta vapaut-
27641:        ryhtyä antaakseen pakolaisille mahdolli-      tamisesta, tulee huoltajalle ennen päätöksen te-
27642:        suuden toisen kotimaisen kielen oppimi-       kemistä varata tilaisuus lausua mielipiteensä
27643:        seen?                                         asiasta. Lukiolain 18 §:n 4 momentti antaa mah-
27644:                                                      dollisuuden vastaavaan järjestelyyn lukiossa.
27645:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Ennen päätöksen tekemistä tulee kuitenkin sel-
27646: vasti seuraavaa:                                     vittää, että oppilas saa vastaavan vapautuksen
27647:                                                      ylioppilastutkinnossa.         Peruskouluasetuksen
27648:    Peruskoulu- ja lukiolainsäädäntö ei sisällä ni-    134 §:nja lukioasetuksen 106 §:n perusteella pää-
27649: menomaisesti pakolaisten opetusta koskevia eri-      töksestä, jolla oppilas on vapautettu tietyn ai-
27650: tyissäännöksiä. Lähtökohtana on, että pakolais-      neen opetuksesta, saa valittaa asianomaiseen lää-
27651: ten opetus järjestetään peruskoulussa ja lukiossa    ninhallitukseen.
27652: samalla tavoin kuin muidenkin asianomaisen               Pakolaisten ja muiden vieraskielisten oppilai-
27653: koulun oppilaiden opetus. Pakolaisilla on oppi-      den osalta vapautus on annettu lähinnä toisen
27654: laina samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muil-    kotimaisen kielen opetuksesta. Toisen kotimai-
27655: lakin oppilailla. Eräät opetuskieltä ja opetukses-   sen kielen sijasta näille oppilaille on opetettu
27656: ta vapauttamista koskevat säännökset tulevat         jotain muuta ainetta. Toisen kotimaisen kielen
27657: kuitenkin käytännössä sovellettaviksi erityisesti    opiskelusta vapautettujen määristä peruskoulus-
27658: pakolaisille annettavassa opetuksessa. Lisäksi       sa ei ole kerätty valtakunnallisia tietoja. Lukiossa
27659: pakolaisten opetusta täydennetään eräillä koulu-     on myönnetty vuosittain noin 100 oppilaalle
27660: lainsäädännön ulkopuolisilla erityisillä opetus-     poikkeuslupa suorittaa ylioppilastutkinnossa
27661: järjestelyillä. Viimeksi mainittuja ovat puoli       toisen kotimaisen kielen sijasta jokin muu koe.
27662: vuotta kestävän peruskouluun valmistavan ope-            Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
27663: tuksen järjestäminen pakolaisille ja turvapaikan-    pakolaisten oikeus toisen kotimaisen kielen ope-
27664: hakijoille, vieraskielisten oppilaiden tukiopetus    tukseen on säädöstasolla riittävällä tavalla tur-
27665: sekä oman äidinkielen opetus. Lisäksi opetushal-     vattu. Hallitus seuraa kuitenkin kuntien toimen-
27666: litus on uusissa peruskoulun ja lukion opetus-       piteitä ja tarvittaessa puuttuu niihin, mikäli pa-
27667: suunnitelman perusteissa vahvistanut erityiset       kolaisoppilaita vapautetaan vastoin oppilaan tai
27668: opetussisällöt vieraskielisten oppilaiden kielen-    tämän huoltajan tahtoa epäasiallisin perustein
27669:  opetusta varten.                                    toisen kotimaisen kielen opetuksesta. Hyväksyt-
27670:     Peruskoululain (476/83) 26 §:n 3 momentin        tävänä syynä vapautukseen ei voida pitää aina-
27671: mukaan oppilaan vapauttamisesta kaikille yhtei-      kaan kunnan heikkoa taloudellista asemaa.
27672: 
27673:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1994
27674: 
27675:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
27676: 4                                       1994 vp -   KK 448
27677: 
27678: 
27679: 
27680: 
27681:                                        Tili Riksdagens Talman
27682: 
27683:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    från undervisning i ett ämne som är gemensamt
27684: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      för alla. Med stöd av 38 § grundskoleförordning-
27685: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    en kan en elev befrias från språkstudier, om han
27686: man Margareta Pietikäinen m.fl. undertecknade       uppenbarligen saknar förutsättningar att studera
27687: spörsmål nr 448:                                    språket i fråga eller har något annat vägande
27688:                                                     skäl. På motsvarande sätt skall för eleven ordnas
27689:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      undervisning i något annat ämne. Om elevens
27690:        ta för att ge flyktingar en möjlighet att    vårdnadshavare inte har gjort framställning om
27691:        lära sig det andra inhemska språket?         befrielse från språkundervisning, skall denne före
27692:                                                     beslutet beredas tillfålle att uttrycka sin åsikt om
27693:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-    frågan. Före beslutet bör det dock utredas att
27694: ra följande:                                        eleven får motsvarande befrielse i studentexa-
27695:                                                     men. Enligt 134 § grundskoleförordningen och
27696:    Grundskole- och gymnasielagstiftningen           106 § gymnasieförordningen får beslut genom
27697: innefattar inte några uttryckliga specialstadgan-   vilka elever befriats från undervisningen i ett visst
27698: den om undervisning av flyktningar. Utgångs-        ämne överklagas hos 1änsstyrelsen.
27699: punkten är att undervisning av flyktingar i            I fråga om flyktingar och andra elever med
27700: grundskolan och gymnasiet ordnas på samma           främmande modersmål har befrielse givits när-
27701: sätt som undervisningen av de övriga eleveroa i     mast från undervisning i det andra inhemska
27702: skolan i fråga. Som elever har flyktingarna sam-    språket. I stället för det andra inhemska språket
27703: ma rättigheter och skyldigheter som de övriga       har sådana elever undervisats i något annat
27704: eleverna. Vissa stadganden om undervisnings-        ämne. Några riksomfattande uppgifter har inte
27705: språket och om befrielse från undervisningen        insamlats om antalet befriade i grundskolan från
27706: kommer emellertid att i praktiken tillämpas sär-    det andra inhemska språket. I gymnasiet har
27707: skilt på den undervisning som meddelas flykting-    årligen ca 100 elever beviljats dispens att i stu-
27708: ar. Vidare kompletteras undervisningen av flyk-     dentexamen avlägga prov i något annat ämne än
27709: tingar med särskilda undervisningsarrangemang       i det andra inhemska språket.
27710: som står utanför skollagstiftningen. Bland de          Med stöd av det anförda anser regeringen att
27711: sistnämnda finns ett halvt års undervisning som     flyktingars rätt att få undervisning i det andra
27712: förbereder för grundskolan avsedd för flyktingar    inhemska språket på ett tillräckligt sätt är tillgo-
27713: och asylsökande, stödundervisning av elever med     dosedd i författningen. Regeringen följer emel-
27714: främmande modersmål och undervisning i det          lertid kommunernas åtgärder och ingriper vid
27715: egna modersmålet. Dessutom har utbildnings-         behov i dem, om flyktingelever i strid med deras
27716: styrelsen i de nya grunderna för läroplanen i       eller vårdnadshavarnas vilja på osakliga grunder
27717: grundskolan och gymnasiet fastställt särskilda      befrias från undervisning i det andra inhemska
27718: undervisningsinnehåll för språkundervisningen       språket. Som någon godtagbar orsak tili befrielse
27719: av elever med främmande modersmål. ·                kan åtminstone inte anses vara kommunens sva-
27720:    Enligt 26 § 3 mom. grundskolelagen (476/83)      ga ekonomiska ställning.
27721: stadgas genom förordning om befrielse av en elev
27722: 
27723:      Helsingforsden 7 juli 1994
27724: 
27725:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
27726:                                                 1994 vp
27727: 
27728: Kirjallinen kysymys 449
27729: 
27730: 
27731: 
27732: 
27733:                                    Laakkonen ym.: Kalastuskuntien osakkaiden yhdenvertaisen koh-
27734:                                        telun turvaamisesta
27735: 
27736: 
27737:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27738: 
27739:    Yhdenvertaisuusperiaate kaikessa yhteishal-        tehokkuuden mukainen yksiköinti takaa sen,
27740: linnossa perustuu hallitusmuodon 5 ja 6 §:ään ja      että sellaisen osakkaan oikeutta ei loukata, jonka
27741: ilmenee kaikkialla oikeusjärjestyksessämme.           osakkuus riittää vain esim. 10 pyydysyksikköön
27742:     Kalastuslain 63 §:n 3 mom., kalastusasetuksen     ja jolla ei siten ole edes mahdollisuutta nuotan
27743: 23 §:n 2 mom., yhteisaluelain 28 §ja kalastuskun-     vetoon.
27744: tien sääntöjenkin oikeusperiaatteet edellyttävät          Pyydysyksiköinnin tulisi olla neutraalia eikä
27745: päätöksenteossa       yhdenvertaisuusperiaatteen      se saisi suosia tai haitata mitään pyydystä. Pyy-
27746: kunnioittamista. KKO:n ratkaisun 24.10.1988           dystä vaihtamalla osakkaana ei tulisi olla mah-
27747: n:o 3337 perusteluissa tuodaan myös esille yh-        dollisuutta saada osuuttaan suurempaa osaa saa-
27748: denvertaisuusvaatimus päätöksenteon ohjeena           liista ja samalla loukata muiden osakkaiden oi-
27749: seuraavin sanamuodoin: "Yhteisen kalaveden            keuksia estämällä näiden potentiaalisetkin mah-
27750: käytöstä ja hoidosta huolehtivana yhteisönä ka-       dollisuudet saaliiseen. Kalastuslain tarkoitukse-
27751: lastuskunnan on valvottava osakkaiden yhteistä        na on ollut kaikessa osakkaiden yhdenvertaisuu-
27752: etua ja pidettävä huolta siitä, ettei kukaan heistä   den toteuttaminen ja ensisijaisesti osakkaiden
27753: pääse hyötymään kalaveden käytöstä muiden             omien saalistarpeiden tyydyttäminen.
27754: kustannuksella."                                          Alan asiantuntijoiden mukaan verkon, nuo-
27755:     Kalastuskunnat eivät ole kuitenkaan voineet       tan ja troolin tehokkuuksien suhde on noin
27756: yhdenvertaisuusperiaatetta toteuttaa, koska eri        1:100:1000. Viranomaiset (mm. Metsähallitus)
27757: viranomaiset ja hallinnolliset tuomioistuimet ei-     ovat käyttäneet suhdetta 3:100:1000. Kalastus-
27758: vät sitä mahdollista.                                 kunnat eivät kuitenkaan ole voineet soveltaa tie-
27759:     Kalastuskuntien osakkaiden oikeudet onjyvi-       teellisesti laskettuja suhdelukuja eivätkä edes vi-
27760: tetty heidän vesialueosuuksiensa mukaisessa           ranomaisten omia suosituksia. Tämä osoittaa,
27761: suhteessa, mutta pyydysten tehokkuuksia ei ole        että kalastusviranomaiset eivät ole toimineet ob-
27762: otettu huomioon, vaikka eri pyydykset ovat te-        jektiivisesti, vaan ovat suosineet yhtä pyydystä
27763: hokkuudeltaan hyvin erilaisia. Yhdenvertaisuu-        muiden kustannuksella.
27764:  den toteuttaminen osakkaiden kesken edellyttää           Viime vuosina on eri ministeriöiden taholta
27765: siten sekä vesialueosuuksien että eri pyydysten       tuettu tehokkuudeltaan ylivoimaista pyydystä,
27766:  tehokkuuksien huomioon ottamista osakkaan            troolia (noin 150 000 mk/trooli) ja samalla on
27767:  oikeuksista säädettäessä ja niitä jyvitettäessä.     loukattu muiden ammatti- ja kotitarvekalasta-
27768:     Yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttamiseksi        jien oikeuksia ja yhdenvertaisuutta lain edessä.
27769:  tulisi pyydykset yksiköidä, jolloin otetaan huo-     Kuitenkin troolisaaliin arvosta usein jopa 90 %
27770:  mioon pyydysten välinen tehokkuusero. Tehok-         kuluu tämän kalliin kalastusmuodon kustannuk-
27771:  kuuseron tulisi perustua sellaiseen neutraaliin      siin (Ahvenniemi/Kalatalouden keskusliitto nro
27772:  periaatteeseen, jonka mukaan osakas voisi saada      97), joten troolaamista ei voi perustella kalastus-
27773:  saman osakkuuttaan vastaavan saaliin eri pyy-        lain 1 §:n tarkoituksella, valtiontalouden eikä
27774:  dyksillä riippumatta siitä, mitä pyydystä käyttää.   aluepolitiikan intresseillä eikä edes kestävän ke-
27775:  Jos esimerkiksi vesialueosuus oikeuttaa 50 pyy-      hityksen periaatteella. Muikkukantojen romah-
27776:  dysyksikköön verkon pyydysyksikköarvon ol-           dettua ja kalastuksen tultua kannattamattomak-
27777:  lessa 1 ja nuotan 50, niin osakkaan tulisi voida     si suuri osa verovaroin tuetuista trooleista seisoo
27778:  saada sama saalis, käyttipä hän 50:tä verkkoa tai    nyt käyttämättöminä rannoilla, kuten mm. Ina-
27779:           .
27780:  vaihtoehtoisesti yhtä nuottaa. Tällöin pyydysten     rijärven rannalla.
27781: 2400321
27782: 2                                        1994 vp -   KK 449
27783: 
27784:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          vahvista sellaisia kalastuskuntien sääntö-
27785: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                jä, joissa on toteutettu yhdenvertaisuu-
27786: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                den takaavat pyydysyksikköarvot, ja
27787: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    aikooko Hallitus ryhtyä kalastuslain
27788:                                                             muuttamiseen tai muuhun viranomaisten
27789:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että yh-           ohjaamiseen, joka varmistaisi yhden-
27790:        denvertaisuutta kalastuskuntien osak-                vertaisuuden toteutumisen kalastuskun-
27791:        kaiden välillä ei ole vallitsevan hallinto-          tien osakkaiden kesken, vai salliiko Halli-
27792:        käytännön mukaan mahdollista saavut-                 tus yhdenvertaisuusperiaatteen jatkuvan
27793:        taa, koska maaseutuelinkeinopiirit eivät             loukkaamisen kalastuskuntien osakkai-
27794:        kunnioita eivätkä noudata tältä osin ka-             den oikeuksien suhteen?
27795:        lastuslain tarkoitusta ja henkeä eivätkä
27796: 
27797:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1994
27798: 
27799:          Pirkko Laakkonen                Hanna Markkula                Raimo Vistbacka
27800:          Riitta Kauppinen                Lasse Näsi                    Sirkka-Liisa Anttila
27801:          Kalle Röntynen                  Kerttu Törnqvist              Marja-Liisa Tykkyläinen
27802:          Heikki Rinne                    Erkki Pulliainen              Tuulikki Ukkola
27803:                                           1994 vp -   KK 449                                            3
27804: 
27805: 
27806: 
27807: 
27808:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27809: 
27810:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        moittaa päätöksellä kalastuskunnalle, ovatko
27811: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         säännöt lainmukaiset ja tarkoitustaan vastaavat.
27812: olette 21 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-        Mikäli sääntöjä muutetaan, ne on toimitettava
27813: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      uudelleen maaseutuelinkeinopiirin tarkastetta-
27814: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laakkosen          vaksi. Sääntöjä tarkastettaessa on erityisesti kiin-
27815: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          nitetty huomiota siihen, ettei osakkaiden yhden-
27816: 449:                                                  vertaisuutta loukata.
27817:                                                          Oikeus yhteisen kalaveden käyttöön määräy-
27818:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että yh-    tyy osakkaan vesialueosuuden ja pyydysyksik-
27819:         denvertaisuutta kalastuskuntien osak-         köjen perusteella. Pyydysten yksikköarvot ja nii-
27820:         kaiden välillä ei ole vallitsevan hallinto-   den kokonaismäärä hyväksytään kalastuskun-
27821:         käytännön mukaan mahdollista saavut-          nan kokouksessa, jollei niitä ole säännöissä vah-
27822:         taa, koska maaseutuelinkeinopiirit eivät      vistettu. Yksikköarvo annetaan erilaisille pyy-
27823:         kunnioita eivätkä noudata tältä osin ka-      dyksille pyydyksen koon ja tehon perusteella.
27824:         lastuslain tarkoitusta ja henkeä eivätkä      Yksikköarvot on mitoitettu siten, että verkon
27825:         vahvista sellaisia kalastuskuntien sääntö-    yksikköarvo on 1-3 pyydysyksikköä ja nuotan
27826:         jä, joissa on toteutettu yhdenvertaisuu-      20-100 pyydysyksikköä. Trooli on joko jätetty
27827:         den takaavat pyydysyksikköarvot, ja           säännöissä yksiköimättä tai yksiköity 50-200
27828:            aikooko Hallitus ryhtyä kalastuslain       pyydysyksikön arvoiseksi.
27829:         muuttamiseen tai muuhun viranomaisten            Yhteisen vesialueen kalastusta järjestettäessä
27830:         ohjaamiseen, joka varmistaisi yhden-          kalastuskunnilla on ohjeena kalastusalueen hy-
27831:         vertaisuuden toteutumisen kalastuskun-        väksymä käyttö- ja hoitosuunnitelma. Suunnitel-
27832:         tien osakkaiden kesken, vai salliiko Halli-   maa laadittaessa joudutaan ottamaan huomioon
27833:         tus yhdenvertaisuusperiaatteen jatkuvan       myös kalastuslain 1 ja 2 §:ssä mainitut tavoitteet,
27834:         loukkaamisen kalastuskuntien osakkai-         joiden mukaan kalastusoikeuden haltija on ensi
27835:         den oikeuksien suhteen?                       kädessä velvollinen järjestämään kalastuksen ja
27836:                                                       kalakannan hoidon siten, että kalastusta harjoi-
27837:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tettaessa pyritään vesialueen mahdollisimman
27838: vasti seuraavaa:                                      suureen pysyvään tuottavuuteen ja järkiperäi-
27839:                                                       seen käyttöön.
27840:    Useille kiinteistöille yhteisesti kuuluvan kala-      Mikäli on syntynyt kiistaa jonkin pyydyksen,
27841: veden osakkaat muodostavat kalastuskunnan.            esimerkiksi nuotan tai troolin käytön rajoittami-
27842: Kalastuskunnan on järjestäydyttävä ja hyväk-          sesta, on kalastuskunta kiistanalaisissa tapauk-
27843: syttävä itselleen säännöt. Kalastuskunnan sään-       sissa pyytänyt Riista- ja kalatalouden tutkimus-
27844: nöt laaditaan osakasten kokouksessa, jossa            laitosta laatimaan koekalastusten pohjalta kala-
27845: asiantuntijana on lähes aina Kalatalouden Kes-        kanta-arvion. Laitoksen antaman lausunnon pe-
27846: kusliiton paikallisen jäsenjärjestön kalatalous-      rusteella kalastuskunnan osakkaat ovat voineet
27847: neuvoja. Säännöt on lähes poikkeuksetta laadit-       tehdä kalastuksen jatkamista tai kieltämistä kos-
27848: tu mainitun keskusjärjestön ohjekirjan (Kalata-       kevan ratkaisun.
27849: lousyhteisöt/Kalatalouden Keskusliitto nro 97)           Pyydysten yksiköiminen nykyisestä käytän-
27850: mukaisesti.                                           nöstä poiketen saattaisi johtaa siihen, ettei kalas-
27851:    Säännöt alistetaan maaseutuelinkeinopiirin         tuslain 1 ja 2 §:ssä mainittuja tavoitteita voitaisi
27852: tarkastettavaksi. Hankittuaan tarpeellisiksi kat-     toteuttaa.
27853: somansa lausunnot maaseutuelinkeinopiiri il-
27854: 
27855:        Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1994
27856: 
27857:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
27858: 4                                           1994 vp -    KK 449
27859: 
27860: 
27861: 
27862: 
27863:                                           Tili Riksdagens Talman
27864: 
27865:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         tet prövar vara nödvändiga meddelar distriktet
27866: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           medels resolution huruvida stadgama är lagenli-
27867: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         ga och motsvarar sitt syfte. Om stadgama ändras
27868: man Laakkonen m.fl. undertecknade spörsmål               skall de ånyo insändas tililandsbygdsnäringsdi-
27869: nr449:                                                   striktet för granskning. Vid granskning av stad-
27870:                                                          gama skall särskild uppmärksamhet fåstas vid
27871:             Är Regeringen medveten om att det            att delägamas jämlikhet inte kränks.
27872:         inte enligt nu rådande förvaltningspraxis           Rätten att nyttja samfållt fiskevatten fastställs
27873:         är möjligt att nå jämställdhet mellan del-       på basis av delägamas andel i det gemensamma
27874:         ägama i fiskelagen på grund av att lands-        vattenområdet och antalet fångstenheter. En-
27875:         bygdsnäringsdistrikten inte tili denna del       hetsvärdet för fångstredskapen och deras total-
27876:         fullföljer fiskelagens syfte och anda ge-        antal bestäms vid fiskelagsstämma, såvitt de inte
27877:         nom att inte fastställa sådana stadgar för       fastställts i stadgama. Enhetsvärdet för olika slag
27878:         fiskelagen, som innehåller enhetsvärden          av fångstredskap fastställs utgående från redska-
27879:         för fångstredskapen som skulle garantera         pets storlek och effekt. Dimensioneringen av en-
27880:         jämlikhet, och                                   hetsvärden har skett så att nät motsvarar 1-3
27881:             ämnar Regeringen vidta åtgärder för          redskapsenheter och en not 20-100 redskapsen-
27882:         att få lagen om fiske ändrad eller för att       heter. I stadgama har trål antingen lämnats utan
27883:         på annat sätt styra myndighetemas verk-          i enheter angivet värde eller åsatts ett värde som
27884:         samhet så att jämställdheten mellan del-         motsvarar 50-200 redskapsenheter.
27885:         ägama i fiskelagen skulle säkerställas el-          Vid ordnandet av fisket inom samfållt vatten-
27886:         ler kommer Regeringen att tiliäta en fort-       område skall fiskelagen följa av fiskeområdet
27887:         satt kränkning av jämställdhetsprincipen         godkänd pian för nyttjande och vård av området.
27888:         i fråga om fiskelagens delägares rättighe-       Vid uppgörandet av planen skall även de i 1 och
27889:         ter?                                             2 §§ lagen om fiske nämnda syftemålen beaktas.
27890:                                                          Stadgandena föreskriver att innehavare av fiske-
27891:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          rätt i första hand är skyldig att ordna fisket och
27892: anföra följande:                                         vården av fiskbeståndet så att största möjliga
27893:                                                          bestående produktivitet eftersträvas och ett ra-
27894:    Delägama i fiskevatten som samfållt ägs av            tionellt utnyttjande av vattenområdet sker vid
27895: flera fastigheter skall bilda ett fiskelag. Fiskelaget   bedrivande av fiske.
27896: skall organisera sig och godkänna stadgar för sig.          Om tvist uppstått om användningen av något
27897: Fiskelagets stadgar skall utarbetas vid fiskelags-       fångstredskap, t.ex. vid begränsning av använd-
27898: stämma, där så gott som alltid fiskerikonsulenten        ning av not eller trål, har fiskelagen i de omvista-
27899: vid Centralförbundets för Fiskerihushållning lo-         de fallen bett Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet
27900: kala medlemsorganisation är närvarande i egen-           genomföra en på provfiske grundad uppskatt-
27901: skap av sakkunnig. Så gott som undantagslöst är          ning av fiskbeståndet. På basis av det utlåtande
27902: stadgama utarbetade enligt mall i nämnda cen-            institutet gett har fiskelagets delägare kunnat fat-
27903: tralorganisations handbok (Fiskerihushållnings-          ta ett beslut om fortsättande av eller förbud mot
27904: organisationema/Centralförbundet för Fiskeri-            fisket.
27905: hushållning nr 97).                                         Ett avsteg från nuvarande praxis för faststäl-
27906:    Stadgama skall insändas tili landsbygdsnä-            lande av enheter för fångstredskapen leder tili att
27907: ringsdistriktet för granskning. Efter att ha in-         de i 1 och 2 §§ lagen om fiske nämnda syftemålen
27908: hämtat de utlåtanden landsbygdsnäringsdistrik-           inte kan förverkligas.
27909: 
27910:      Helsingfors den 4 juli 1994
27911: 
27912:                                                           Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
27913:                                                 1994 vp
27914: 
27915: Kirjallinen kysymys 450
27916: 
27917: 
27918: 
27919: 
27920:                                    Pulliainen: Ministeriöiden välisen yhteistyön lisäämisestä työlli-
27921:                                        syyshankkeita valmisteltaessa
27922: 
27923: 
27924:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27925: 
27926:    Tein kuukausi sitten kirjallisen kysymyksen        man vallan esitellä erilaisia työllisyyshankkeita.
27927: Eevalan-Juurikkalahden tiehankkeesta Sotka-           Työministeriön suunnitteluun eivät asiantuntija-
27928: mossa. Kyseinen tie on päätetty rakentaa lisä-        ministeriöiden näkemykset, lausunnot tai vaiku-
27929: työllisyysohjelman tuomilla markoilla työminis-       tusarvioinnit vaikuta, vaan se voi työllistämisen
27930: teri Ilkka Kanervan esittelystä - siitäkin huoli-     nimissä ja työllistämislain valtuuksin viedä läpi
27931: matta, että ympäristöministeriö on ollut sitä         vahingollisia tai tarpeettomia hankkeita.
27932: mieltä, että tiehankkeesta tulee luopua. Liiken-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27933: neministeri Ole Norrback ei näe liikenneministe-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27934: riöllä olevan mitään mahdollisuuksia puuttua          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27935: tiehankkeeseen, vaikka hyväksyessään lisätyölli-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27936: syysohjelman valtioneuvosto päätti, että "mikäli
27937: ympäristövaikutuksiltaan pakottavat syyt edel-                    Miten Hallitus aikoo muuttaa tai tul-
27938: lyttävät tiehankkeen uutta tarkastelua, valtio-                kita uudelleen työllisyyslakia, jotta työl-
27939: neuvosto palaa asiaan".                                        listämishankkeissa otettaisiin paremmin
27940:    Eevalan-Juurikkalahden tiehankkeen hy-                      huomioon asiantuntijaministeriöiden nä-
27941: väksyminen lisätyöllisyysohjelmassa osoittaa,                  kemykset ja jotta hankkeita valmisteltai-
27942: että työllisyyslaki antaa työministeriölle rajatto-            siin yhteistyössä?
27943: 
27944:       Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1994
27945: 
27946:                                             Erkki Pulliainen
27947: 
27948: 
27949: 
27950: 
27951:  240032J
27952: 2                                        1994 vp -   KK 450
27953: 
27954: 
27955: 
27956: 
27957:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27958: 
27959:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Työministeriö toteaa, että tielaitos esitti tie-
27960: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        hanketta Vt 18 Juurikkalahti-Eevala rahoitet-
27961: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     tavaksi momentin 34.06. 77 kuluvan vuoden val-
27962: le jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin    tion ensimmäisen lisätalousarvion työllisyys-
27963: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 450:             määrärahoilla. Hanke oli tielaitoksen esityksessä
27964:                                                      Kainuun työvoimapiirin alueella esitetyistä tie-
27965:            Miten Hallitus aikoo muuttaa tai tul-     hankkeista asetettu ensisijaiseksi hankkeeksi.
27966:        kita uudelleen työllisyyslakia, jotta työl-      Yli 10 miljoonan markan alkavat hankkeet
27967:        listämishankkeissa otettaisiin paremmin       esitellään valtioneuvoston hyväksyttäväksi.
27968:        huomioon asiantuntijaministeriöiden nä-       Työministeriö edellyttää, että työvirastojen han-
27969:        kemykset ja jotta hankkeita valmisteltai-     ke-esitykset ovat hyväksyttäviä ja toteuttamis-
27970:        siin yhteistyössä?                            kelpoisia. Tielaitos toimitti pyynnöstä työminis-
27971:                                                      teriölle 31.3.1994 päivätyn, ko. hankkeen to-
27972:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teuttamismahdollisuuksia puoltavan muistion.
27973: vasti seuraavaa:                                     Tämä muistio sekä ympäristöministeriön lau-
27974:                                                      sunto (22.12.1993) ko. hankkeen ympäristö-
27975:    Työministeriö noudattaa momentin 34.06. 77        vaikutuksista oli valtioneuvoston käytettävissä
27976: (Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi) in-       esittelyn yhteydessä. Valtioneuvosto on toden-
27977: vestointihankepäätöksissä työministeriön työ-        nut hankkeen tarpeellisuuden päättäessään
27978: ohjelmamenettelyohjetta, joka perustuu voimas-       18.4.1994 sen rahoittamisesta momentin
27979: sa olevaan työllisyyslakiin ja asetukseen. Tämän     34.06.77 työllisyysmäärärahoilla. Näin ollen val-
27980: mukaisesti työministeriö pyytää valtion työviras-    tioneuvosto oli päätöstä tehdessään tietoinen ko.
27981: toilta hanke-esityksiä rahoitettavaksi ko. mo-       tiehankkeen toteuttamiskelpoisuudesta sekä sii-
27982: mentin työllisyysmäärärahoilla. Työministeriö        hen liittyvistä ympäristökysymyksistä. Hanketta
27983: edellyttää pyyntökirjeessä myös, että työvirastot    käsiteltiin ennen valtioneuvoston esittelyä myös
27984: ja niiden mahdolliset alueorganisaatiot neuvotte-    työvoimapoliittisessa ministerityöryhmässä.
27985: levat hanke-esityksistä etukäteen asianomaisten         Työministeriö katsoo, että työllisyyslakia tai
27986: työvoimapiirien kanssa. Työvirastojen työminis-      sen soveltamista ei ole tarvetta muuttaa näiltä
27987: teriöön toimittamien hanke-esityksien pohjalta       osin, koska nykyisen menettelyn mukaan erinä-
27988: käydään ennen valtioneuvoston esittelyä virasto-     kemykset tulevat huomioon otetuiksi ja valmis-
27989: kohtaiset neuvottelut työvirastojen kanssa. Neu-     telu tapahtuu yhteistyössä eri hallinnonalojen
27990: vottelujen jälkeen esitellään valtioneuvostolle      kanssa. Eri asia on keskenään periaatteellisesti
27991: hyväksyttäväksi momentille 34.06.77 myönnet-         voimakkaiden näkemyserojen poistaminen tai
27992: tyjen määrärahojen osoittaminen työvirastoit-        lähentäminen päätöksenteossa, mikä ei yleensä
27993: tain ja työvoimapiireittäin sekä alkavat hank-       liene mahdollista menettelytapamuutoksin.
27994: keet, joiden kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa
27995: markkaa.
27996: 
27997:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1994
27998: 
27999:                                                                      Ministeri Anneli Jäätteenmäki
28000:                                           1994 vp -   KK 450                                           3
28001: 
28002: 
28003: 
28004: 
28005:                                         Tili Riksdagens Talman
28006: 
28007:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Arbetsministeriet konstaterar att vägverket
28008: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        framförde att vägprojektet Rv 18 Juurikka-
28009: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      lahti-Eevala skulle finansieras med sysselsätt-
28010: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr        ningsanslaget under moment 34.06.77 i statens
28011: 450:                                                  första tilläggsbudget för detta år. Projektet hade
28012:                                                       i vägverkets förslag uppställts som det första i
28013:           På vilket sätt ämnar Regeringen ändra       ordningen av de vägprojekt som framförts inom
28014:        eller omtolka sysselsättningslagen så att      Kaj_analands arbetskraftsdistrikt.
28015:        man i sysselsättningsprojekten bättre             Over 10 miljoners projekt som kommer att
28016:        skulle beakta sakkunnigministeriernas          påbörjas föredras vid statsrådet för godkännan-
28017:        synpunkter och så att projekten skulle         de. Arbetsministeriet förutsätter att arbetsver-
28018:        förberedas i form av samarbete?                kens projektförslag är godtagbara och genom-
28019:                                                       förbara. Vägverket tillställde på begäran arbets-
28020:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ministeriet en promemoria daterad 31.3.1994,
28021: anföra följande:                                      som tillstyrker möjligheterna att genomföra
28022:                                                       nämnda projekt. Denna promemoria samt miljö-
28023:    I besluten om investeringsprojekt under mo-        ministeriets utlåtande (22.12.1993) om projektets
28024: ment 34.06. 77 (Investeringsutgifter för tryggan-     miljöpåverkningar stod till statsrådets förfo-
28025: de av sysselsättningen) följer arbetsministeriet      gande i samband med föredragningen. Statsrådet
28026: sina anvisningar om arbetsprogramförfarande,          har konstaterat projektets nödvändighet, då det
28027: som baserar sig på gällande sysselsättningslag        18.4.1994 beslöt att projektet skulle finansieras
28028: och sysselsättningsförordning. Enligt detta an-       med sysselsättningsanslaget under moment
28029: håller arbetsministeriet hos de statliga arbetsver-   34.06.77. Sålunda var statsrådet då det fattade
28030: ken om att projektförslagen skall finansieras med     beslutet medvetet om vägprojektets genomför-
28031: sysselsättningsanslaget under ovan nämnda mo-         barhet och om de därtill anslutna miljöfrågorna.
28032: ment. I sitt brev som gäller denna anhållan förut-    Före föredragningen vid statsrådet behandlades
28033: sätter arbetsministeriet även att arbetsverken och    projektet också i den arbetskraftspolitiska minis-
28034: deras eventuella regionala organisationer på för-     terarbetsgruppen.
28035: hand diskuterar projektförslagen med de behöri-          Arbetsministeriet anser att det i dessa avseen-
28036: ga arbetskraftsdistrikten. Utgående från de pro-      den inte finns något behov att ändra sysselsätt-
28037: jektförslag som arbetsverken tillställt arbetsmi-     ningslagen eller tillämpningen av denna, efter-
28038: nisteriet förhandlar man ämbetsverksvis med ar-       som olika åsikter enligt det nuvarande förfaran-
28039: betsverken före föredragningen vid statsrådet.        det blir beaktade och förberedandet sker i samar-
28040: Efter förhandlingarna föredras vid statsrådet för     bete med olika förvaltningsgrenar. En annan sak
28041: godkännande de belopp som beviljats under mo-         är att vid beslutsfattandet eliminera eller bringa
28042: ment 34.06. 77 och som anslagits för varje enskilt    närmare sinsemellan traditionellt kraftiga åsikts-
28043: arbetsverk och arbetskraftsdistrikt samt de pro-      skillnader, vilket i allmänhet inte torde vara möj-
28044: jekt som skall inledas och vilkas kostnadsberäk-      ligt genom att ändra förfaringssätten.
28045: ning överskrider 10 miljoner mark.
28046: 
28047:      Helsingfors den 7 juli 1994
28048: 
28049:                                                                       Minister Anneli Jäätteenmäki
28050:                                                 1994 vp
28051: 
28052: Kirjallinen kysymys 451
28053: 
28054: 
28055: 
28056: 
28057:                                    Aittoniemi: Viranomaisten keinoista epärehellisen yritystoiminnan
28058:                                        valvomiseksi
28059: 
28060: 
28061:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28062: 
28063:    Rikoslain 29 luvun 4 §:n mukaan ennakonpi-             Sen lisäksi, että kyseinen toiminta koituu kal-
28064: dätyksen tilittämättä jättäminen voidaan ran-         liiksi valtiolle, sillä on vieläkin syvällisempi vai-
28065: gaista enintään kuuden kuukauden vankeusran-          kutus. Rehellisenä pohjalla toimivat yritykset te-
28066: gaistuksella, ellei tekoa katsota ankarammin          kevät konkurssin, koska he eivät pärjää urakka-
28067: rangaistavaksi veropetokseksi. Sama koskee            kilpailussa, vaan jäävät kerta toisensa jälkeen
28068: myös liikevaihtoveroa (arvonlisävero), lähdeve-       nuolemaan näppejään.
28069: roa, työnantajan sosiaaliturvamaksua sekä eräi-           Asiaan tulisi puuttua tavalla tai toisella. Yksi
28070: tä vakuutusmaksuja. Rangaistusta ei kuitenkaan        mahdollisuus olisi esimerkiksi uusi tulkinta ri-
28071: tuomita, jos laiminlyönnin aiheuttajana on mak-       koslain 29 luvun 4 §:n maksukyvyttömyyskäsit-
28072: sukyvyttömyys.                                        teestä tai sen kokonaan poistaminen.
28073:     Yrityselämässä on nopeasti levinnyt tervettä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28074: toimintaa halvaannuttava menettely. Yritys te-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28075: kee urakkakilpailussa tarjouksen, joka on 25          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28076: prosenttia alle sen, mitä urakka edes niukasti        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28077: kannattavana edellyttäisi. Työ suoritetaan, mut-
28078: ta palkat jäävät osaksi valtion palkkaturvan                     Onko Hallitus tietoinen yrityselämäs-
28079: kautta maksettavaksi ja aikaisemmin mainitut                  sä vallitsevasta tilanteesta, jossa epäre-
28080: maksut, erityisesti ennakonpidätykset, jäävät ti-             hellisin tarkoitusperin perustetut yrityk-
28081: littämättä. Syynä on huonon urakan aiheuttama                 set hankkivat urakoita selvään polkuhin-
28082: maksukyvyttömyys. Yrityksen omistajien eli                    taan jättäen sen jälkeen osan palkoista
28083: puuhamiesten korkeiden palkkojen maksuista                    valtion maksettavaksi ja laiminlyövät
28084: kyllä huolehditaan ennakonpidätysten tilitystä                ennakonpidätysten ym. tilittämisen vält-
28085: lukuun ottamatta.                                             täen kuitenkin rangaistusvastuun esimer-
28086:     Urakan loputtua tehdään konkurssi ja aloite-              kiksi rikoslain 29 luvun 4 §:ssä tarkoitet-
28087: taan seuraavana päivänä uudella osakeyhtiöllä                 tuun maksukyvyttömyyteen vedoten
28088: mutta vanhoilla menettelytavoilla.                            sekä tällaisella toiminnalla tekevät rehel-
28089:     Jos epärehellisen toiminnan puuhamiehiä yri-              lisenä pohjalla toimivien yritysten ase-
28090: tetään saada tilille rikoslain 29luvun 4 §:n perus-           man kestämättömäksi, sekä
28091: teella, he levittelevät käsiään. Kaikki on johtunut              mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
28092: maksukyvyttömyydestä, joka on rankaisemisen                   jaamiseksi?
28093: este.
28094: 
28095:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1994
28096: 
28097:                                             Sulo Aittoniemi
28098: 
28099: 
28100: 
28101: 
28102: 240032J
28103: 2                                        1994 vp -   KK 451
28104: 
28105: 
28106: 
28107: 
28108:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28109: 
28110:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Valtaosassa tapauksia maksamatta jättämi-
28111: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nen lienee johtunut aidosta maksukyvyttömyy-
28112: olette toimittanut asianomaisen valtioneuvoston      destä. On kuitenkin selvästi joukko yrittäjiä, jot-
28113: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       ka perustavat liiketoimintansa sille, että vero-,
28114: taniemen näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen        eläke- ja muita velvoitteita ei ole tarkoituskaan
28115: n:o 451:                                             hoitaa. He tekevät urakkatarjouksensa tältä
28116:                                                      pohjalta. Tämä on huomattu erityisesti raken-
28117:           Onko Hallitus tietoinen yrityselämäs-      nusalalla. Rakennusala itse on yrittänyt korjata
28118:        sä vallitsevasta tilanteesta, jossa epäre-    tilannetta yhteisillä sopimuksilla epäterveen kil-
28119:        hellisin tarkoitusperin perustetut yrityk-    pailun karsimiseksi. Suosituksen mukaan aliura-
28120:        set hankkivat urakoita selvään polkuhin-      koitsijalta tulisi vaatia verojäämätodistus ja sel-
28121:        taan jättäen sen jälkeen osan palkoista       vitys eläkevakuutusten hoitamisesta. Myös julki-
28122:        valtion maksettavaksi ja laiminlyövät         sen rahoituksen piiriin kuuluvan rakennustoi-
28123:        ennakonpidätysten ym. tilittämisen vält-      minnan osalta valvontaa on tehostettu vastaa-
28124:        täen kuitenkin rangaistusvastuun esimer-      valla tavalla.
28125:        kiksi rikoslain 29 luvun 4 §:ssä tarkoitet-      Eri viranomaiset ovat lisänneet toimiaan ns.
28126:        tuun maksukyvyttömyyteen vedoten              harrnaisiin tai pimeisiin markkinoihin liittyvien
28127:        sekä tällaisella toiminnalla tekevät rehel-   epäkohtien poistamiseksi. Näiden toimien tehos-
28128:        lisenä pohjalla toimivien yritysten ase-      tamiseksi valtiovarainministeriö asetti maalis-
28129:        man kestämättömäksi, sekä                     kuussa 1994 laajapohjaisen työryhmän, jonka
28130:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-       tulee erityisesti kiinnittää huomiota rakennus-
28131:        jaamiseksi?                                   alalla esiintyviin väärinkäytöksiin ja epäkohtiin.
28132:                                                      Työryhmän tulee muun muassa arvioida, onko
28133:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tarpeen nykyistä laajemmin ja tehokkaammin
28134: vasti seuraavaa:                                     sanktioida veroihin ja maksuihin sekä avustuk-
28135:                                                      siin ja muihin yhteiskunnan tukiin ja erilaisiin
28136:    Työnantajasuoritukset ja liikevaihtoverot         korvauksiin liittyvät laiminlyönnit ja väärinkäy-
28137: ovat verohallinnon keräämien verojen selvästi        tökset. Työryhmän tulee antaa selvityksensä ku-
28138: suurin rahavirta. Vuonna 1993 työnantajasuori-       luvan vuoden loppuun mennessä. Väliraportti on
28139: tukset olivat 94,3 mrd markkaa ja liikevaihtove-     kuitenkin annettava 30.9.1994 mennessä.
28140: rot 31,5 mrd markkaa. Työnantajatjättivät oma-           Mainitun selvityksen valmistuttua tulee ottaa
28141: aloitteisesti tilittämättä yli 1 mrd markkaa, joka   harkittavaksi, onko aihetta tarkistaa rikoslain 29
28142: maksuunpantiin heille joko työnantajan oman          luvun 4 §:n verorikkamusta koskevia säännöksiä
28143: ilmoituksen tai arvion perusteella. Liikevaihto-     siltä osin kuin on kysymys maksukyvyttömyy-
28144: verojajätettiin oma-aloitteisesti maksamatta sel-    destä rangaistavuuden poistavana perusteena
28145: västi yli 2 mrd markkaa.                             ennakonpidätysten ja muiden lainkohdassa tar-
28146:                                                      koitettujen suoritusten laiminlyönneissä.
28147:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1994
28148: 
28149:                                                                Oikeusministeri Anneli Jäätteemäki
28150:                                          1994 vp -   KK 451                                            3
28151: 
28152: 
28153: 
28154: 
28155:                                        Tili Riksdagens Talman
28156: 
28157:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     företagare som grundar sin affårsverksamhet på
28158: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       att de inte ens har för avsikt att sköta skatte-,
28159: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     pensions- och andra förpliktelser. De ger sina
28160: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål           entreprenadanbud utgående från detta. Detta
28161: nr 451:                                              har man märkt speciellt inom byggnadsbran-
28162:                                                      schen. Byggnadsbranschen har sjäv försökt rätta
28163:           Är Regeringen medveten om att det i        till situationen genom gemensamma avtal för att
28164:        företagsvärlden råder en situation, i vii-    gallra bort osund konkurrens. Enligt en rekom-
28165:        ken företag som grundats i ohederligt syf-    mendation borde det av underentreprenörerna
28166:        te skaffar sig entreprenader till ett klart   krävas skatterestintyg och utredning över att
28167:        dumpningspris och därefter lämnar en del      pensionsförsäkringama har ombesörjts. Ä ven i
28168:        av lönerna att betalas av staten samt un-     fråga om den del av byggnadsverksamheten som
28169:        derlåter att redovisa förskottsinnehåll-      omfattas att offentlig finansiering har övervak-
28170:        ningar m.m. i det att de likväl undgår        ningen intensifierats på motsvarande sätt.
28171:        straffansvar t.ex. genom att hänvisa till i       Olika myndigheter har ökat sina åtgärder för
28172:        29 kap. 4 § straffiagen avsedd betalnings-    att avlägsna missförhållanden som hänger sam-
28173:        oförmåga, och genom en dylik verksam-         man med den s. k. gråa eller svarta marknaden.
28174:        het ställer företag som verkar på hederlig    För att effektivera dessa åtgärder tillsatte finans-
28175:        bas i en ohållbar situation, samt             ministeriet i mars 1994 en bredbasig arbetsgrupp
28176:           vad ämnar Regeringen göra för att rät-     som särskilt skall fåsta uppmärksamhet vid det
28177:        ta till saken?                                missbruk och de missförhållanden som förekom-
28178:                                                      mer inom byggnadsbranschen. Arbetsgruppen
28179:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       skall bl. a. överväga om det finns behov av att i
28180: anföra följande:                                     allt större omfattning och effektivare sanktione-
28181:    Arbetsgivaravgiftema och omsättningsskat-         ra underlåtelser och missbruk som hänger sam-
28182: terna utgör det klart största penningflödet av de    man med skatter och avgifter samt understöd och
28183: skatter som insamlas av skatteförvaltningen. År      annat samhällsstöd samt olika ersättningar. Ar-
28184: 1993 uppgick arbetsgivaravgiftema till94,3 mil-      betsgruppen skall avge sin utredning före slutet
28185: jarder mark och omsättningsskatterna till 31,5       av året. En mellanrapport skalllikväl avges se-
28186: miljarder mark. Arbetsgivarna underlät att på        nast 30.9. 1994.
28187: eget initiativ redovisa för över 1 miljard mark,         Efter det att nämnda utredning fårdigställts
28188: som debiterades dem antingen på basis av arbets-     bör man ta för övervägande om det finns skäl att
28189: givarens egen anmälan eller enligt uppskattning.     justera stadgandena om skatteförseelse i 29 kap.
28190: Omsättningsskatter 1ämnades på eget initiativ        4 § straffiagen till den del det är fråga om betal-
28191: obetalda för över 2 miljarder mark.                  ningsoförmåga som en straffrihetsgrund vid un-
28192:    I huvuddelen av fallen torde det ha berott på     derlåtelser som gäller förskottsinnehållningar
28193: äkta betalningsoförmåga att skatterna lämnats        och andra i lagrummet avsedda prestationer.
28194: obetalda. Det finns emellertid tydligt en grupp
28195: 
28196:      Helsingforsden 8 juli 1994
28197: 
28198:                                                                Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
28199:                                                   1994 vp
28200: 
28201: Kirjallinen kysymys 452
28202: 
28203: 
28204: 
28205: 
28206:                                      Apukka: Valtionapua saavan Suomen Palloliiton eräistä sääntö-
28207:                                         määräyksistä
28208: 
28209: 
28210:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
28211: 
28212:     Jalkapalloseurojen pelaajien kohtelussa on           edetään tosikkomaisempiin nuorisojoukkuei-
28213: heidän perus- ja ihmisoikeuksiensa kannalta ar-          siin, ja lopuksi ollaan valmiita viiteen divisioo-
28214: veluttavia piirteitä, vaikka toiminnan ohjailun          naan jakautuneisiin alkusarjoihin, joiden ylä-
28215: pitäisi tapahtl;la valtion tukea nauttivan Suom~!l       puolella on vielä mestaruussarja.
28216: Palloliiton tormesta. Edelleen Suomen Pallolu-               Eteneminen kohti aikuissarjoja merkitsee
28217: ton uusittujenkin sääntöjen mukaan D-juniori-            nuorten pelaajien asemassa muutosta suhteessa
28218: vaiheen ohittaneen amatööripelaajan siirtyessä           seuraan. Heistä tulee usein heidän itsensä sitä
28219: seurasta toiseen on entisellä seuralla oikeus aset-      tiedostamatta seuran omaisuutta. Kun kaikki
28220: taa tällainen pelaaja karanteeniin, jonka aikana         nuoret eivät mahdu seuransa edustusjoukkuee-
28221: "hän ei saa ottaa osaa miesten mestaruussarjaan,         seen, heitä pidetään edelleen seuran kirjoilla ja
28222: 1 divisioonaan, II divisioonaan, III divisioonaan        tarjotaan muille seuroille vuokralle tai myyntiin.
28223: ja liiton A-p<;>iki~n kilpai.luihin ei~~ nä~ssä .s~_r­   Mestaruussarjatasolla pelaavan kauden vuokra-
28224: joissa pelaavten Joukkuetden mmhm vtralhsnn              hinta on ollut 5 000 markkaa ja myyntihinta
28225: otteluihin kahtena seuraavana pelikautena"               165 000 markkaa. II divisioonan vastaavat hin-
28226: (Suomen Palloliiton kilpailusäännöt 10.2.1993,           nat ovat olleet 1 500 markkaa ja 15 000 markkaa.
28227: 23 §). Karanteenin myötä määrätty pelikielto                 Mikäli nuori jättäytyy kokonaan pois "kas-
28228: poistetaan muun muassa siinä tapau~~essa~.että           vattajaseuransa" Gossa häntä ei kelpuuteta pe-
28229: pelaajasta on ma.ksettu S~omen Pall~htton lutto-         laavaan joukkueeseen) toiminnasta mennäkseen
28230:  hallituksen vahvtstama yhn edustusoikeusmaksu           mukaan jonkin toisen seuran toimintaan, hän
28231:  tai että pelaaja ei ole kolmen edellisen pelikauden     saa esimerkiksi II divisioonan tasolla kolmen
28232:  aikana pelannut yhtään virallista ottelua. Näiden       vuoden kilpailukiellon. Kolmen vuoden kilpailu-
28233:  sääntöjen tarkoittama pelikielto merkitsee käy-         kielto toteutuu, mikäli häntä ei osteta uuteen
28234:  tännössä pelaajalle jopa kolmen vuoden pituista         seuraan tai hän ei itse maksa "edustusoikeus-
28235:  rajoitusta siirtyä seurasta toiseen, ja näin mää-       maksua". Lopputuloksena on, että nuori aktiivi
28236:  räys rajoittaa hänen oikeuttaan hallitusmuodon          on entinen pelaaja, koska seurojen kaupankäynti
28237:  10 §:ssä turvattuun yhdistymisvapauteen: oikeu-         ja sitä suojaavat kilpailusäännöt ohittavat yksi-
28238:  teen erota yhdistyksestä ja liittyä yhdistykseen.       lön oikeuden osallistua pelitoimintaan.
28239:  Sääntöjen soveltaminen johtaa myös ristiriitaan             Perustuslakivaliokunta on omaksunut perus-
28240:  yhdistyslain 13 §:n määräyksen kanssa, jonka            oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen suojaami-
28241:  mukaan yhdistyksen jäsenen oikeutta erota yh-           seksi lakeja säädettäessä tulkintalinjan, jonka
28242:   distyksestä voidaan rajoittaa sääntömääräyksel-        mukaan määrättyä perusoikeutta ei ole sallittua
28243:   lä vain yhden vuoden pituisella määräajalla, sillä     tehdä tyhjäksi esimerkiksi siten, että sen käyttä-
28244:   pelikiellon johdosta oikeus seuran vaihtoon me-        minen asetetaan yleisesti maksulliseksi (esim.
28245:   nettää pelaajan kannalta merkityksensä.                PeVL 4/1984 vp HM 7 §:n liikkumisvapauden
28246:      Pelaajien siirtymistä seurasta toiseen rajoit-      suoja). Yhdistysten jäsenmaksut kuulunevat
28247:   tavilla Suomen Palloliiton kilpailusäännöillä          yhdistysten suojatuo autonomian piiriin ja ne
28248:   seurat varmistavat pelaajista maksettavien siir-       ovat yhdistyslain sallimia, tosiasiallisia rajoituk-
28249:   tosummien rahastuksen (vrt. em. sääntöjen               sia yksilön yhdistymisvapaudelle määrätyn yh-
28250:    19-23 §).                                             distyksen osalta. Koko urheilulajia koskevat,
28251:      Nuoren jalkapalloilijan kehitys lapsipelaajas-      pelisäännöillä luodut rajoitukset, joiden perusta
28252:   ta aikuispelaajaksi tapahtuu vaiheittain: aluksi        on puhtaasti kaupallinen (elinkeinollinen), aset-
28253:    pelataan leikkimielisissä lapsisarjoissa, joista       taa yleisen rajoituksenja tekee näin tyhjäksi nuo-
28254:  2400321
28255: 2                                        1994 vp -   KK 452
28256: 
28257: ren pelaajan suojatun perusoikeuden käyttämi-             Suomen Hallitusmuodon 10 §:n turvaa-
28258: sen.                                                      maa yhdistymisvapautta sekä yhdistys-
28259:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-        lain 13 §:n säännöksiä tavalla, joka edel-
28260: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-           lyttäisi valtionapua saavan Suomen Pal-
28261: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-           loliiton veivoittamista kilpailusääntöjen-
28262: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                   sä muuttamiseen karanteenimääräyksis-
28263:                                                           tä luopumiseksi, ja jos Hallitus yhtyy
28264:           Loukkaavatko amatööripelaajia kos-              edellä esitettyyn arvioon,
28265:        kevat Suomen Palloliiton säännöt ja nii-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28266:        hin nojautuvapelikielto-ja siirtohinnoit-          ryhtyä ihmis- ja perusoikeuden loukkaus-
28267:        telumenettely Hallituksen mielestä pelaa-          ten estämiseksi mainitussa asiassa?
28268:        jien nauttimaa ihmisoikeusmääräysten ja
28269: 
28270:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1994
28271: 
28272:                                             AskoApukka
28273:                                            1994 vp -   KK 452                                           3
28274: 
28275: 
28276: 
28277: 
28278:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28279: 
28280:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         seen yhdistykseen, vaan oikeutta edustaa seuraa
28281: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Suomen Palloliiton virallisessa kilpailutoimin-
28282: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nassa. Näin ollen Suomen Palloliiton kilpailu-
28283: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Apukan            säännöt eivät ole yhdistymisoikeuden kanssa ris-
28284: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 452:          tiriidassa.
28285:                                                            Suomen Palloliitto ry:n varsinaisissa sään-
28286:           Loukkaavatko amatööripelaajia kos-           nöissä, jotka oikeusministeriö tarkastaa ja hy-
28287:        kevat Suomen Palloliiton säännöt ja nii-        väksyy yhdistyslain (503/89) nojalla, ei säännök-
28288:        hin nojautuvapelikielto-ja siirtohinnoit-       siä pelaajien edustusoikeuksista ole. Kysymys on
28289:        telumenettely Hallituksen mielestä pelaa-       urheilun sisäisistä säännöistä, joista määrätään
28290:        jien nauttimaa ihmisoikeusmääräysten ja         liiton sääntöjen mukaan niin sanotuissa kilpailu-
28291:        Suomen Hallitusmuodon 10 §:n turvaa-            ja rangaistussäännöissä. Koska jalkapallo on
28292:        maa yhdistymisvapautta sekä yhdistys-           erittäin kansainvälinen laji, noudattavat Suomen
28293:        lain 13 §:n säännöksiä tavalla, joka edel-      Palloliiton kilpailusäännöt lajin kansainvälistä
28294:        lyttäisi valtionapua saavan Suomen Pal-         käytäntöä. Kilpailusääntöjen alaisia ovat kaikki
28295:        loliiton veivoittamista kilpailusääntöjen-      jalkapallon viralliseen kilpailutoimintaan osal-
28296:        sä muuttamiseen karanteenimääräyksis-           listuvat eli kilpailulisenssin lunastaneet yhteisöt
28297:        tä luopumiseksi, ja jos Hallitus yhtyy          ja henkilöt. Suomen Palloliiton liittohallitus uu-
28298:        edelliseen arvioon,                             distaa säännöt vuosittain. Viimeksi kilpailusään-
28299:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nöt on uusittu 11.12.1993.
28300:        ryhtyä ihmis- ja perusoikeuden loukkaus-            Voimassa olevien kilpailusääntöjen mukaan
28301:        ten estämiseksi mainitussa asiassa?             pelaajat ovat amatöörejä tai ei-amatöörejä. Ei-
28302:                                                        amatöörit ovat pelaajia, jotka ovat tehneet seu-
28303:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            ran kanssa kirjallisen pelaajasopimuksen ja jotka
28304: taen seuraavaa:                                        saavat seuralta korvausta enemmän kuin liitto-
28305:                                                        hallituksen vuosittain vahvistaman määrän.
28306:    Suomen Palloliitto ry. ja siihen kuuluvat ur-       Muut ovat amatööripelaajia.
28307: heiluseurat ovat vapaaseen kansalaistoimintaan             Ei-amatööripelaajan siirroissa noudatetaan
28308: perustuvia yksityisoikeudellisia yhdistyksiä, jot-     FIFA:n määräyksiä. Jos pelaajalla on voimassa
28309: ka erittäin laajaan vapaaehtoistoimintaan perus-       oleva sopimus, hän ei voi siirtyä toiseen seuraan
28310: tuen tarjoavat lapsille, nuorille ja aikuisille mah-   ilman sopimuksen allekirjoittaneen seuran suos-
28311: dollisuuden aktiiviseen harrastustoimintaan.           tumusta. Sopimuksen voimassaolon päätyttyä
28312: Tällainen vapaaehtoinen toiminta on suomalai-          hän voi vapaasti valita seuran, jonka kanssa hän
28313: sen liikuntajärjestelmän perusta. Yleensä urhei-       solmii uuden sopimuksen. On huomattava, että
28314: luseura antaa huomattavan taloudellisen panok-         ei-amatööripelaajien osalta on kysymys 16 vuot-
28315: sen ja työpanoksen lajinsa harrastustoiminnan          ta täyttäneiden urheilijoiden itse tekemistä sopi-
28316: hyväksi. Suomen Palloliitossa on kilpailulisens-       muksista.
28317: sin lunastaneita pelaajia kaikkiaan lähes 80 000.          Amatööripelaajan siirtyessä seurasta toiseen
28318:    Suomen kansalaisilla on hallitusmuodon mu-          on entisellä seuralla oikeus evätä pelilupa siirty-
28319: kaan yhdistymisvapaus ja oikeus erota yhdistyk-        mäajaksi. Sitä ei kuitenkaan voi evätä alle 15-
28320: sistä. Yhdistyslain 13 §:n mukaan yhdistyksen          vuotiaalta pelaajalta. Ilman pelilupaa siirtyvä
28321: säännöissä voidaan eroaminen yhdistyksestä             pelaaja ei saa ottaa osaa miesten ylimpään kan-
28322: määrätä tapahtuvaksi vasta määrätyn ajan ku-           salliseen sarjaan, I, II, III ja IV divisioonaan,
28323: luttua eroilmoituksen tekemisestä. Aikaa ei saa        Suomen Cup-kilpailuun, naisten mestaruussar-
28324: määrätä yhtä vuotta pitemmäksi.                        jaan, liitonA-ja B-poikien kilpailuihin eikä näis-
28325:    Suomen Palloliitto ry:n kilpailusääntöjen mu-       sä sarjoissa pelattavien joukkueiden muihin vi-
28326: kainen edustusoikeuksien evääminen ei koske oi-        rallisiin otteluihin seuraavana pelikautena.
28327: keutta erota yhdistyksestä ja vapautta liittyä toi-    Muissa liiton tai piirin kilpailuissa saa siirtyvä
28328: 4                                        1994 vp -   KK 452
28329: 
28330: pelaaja edustaa uutta seuraansa kahden kuukau-       paaksi. Muutoin lähtöseura voi evätä amatööri-
28331: den kuluttua siitä, kun hän viimeksi pelasi viral-   pelaajalta peliluvan vain yhdeksi vuodeksi, kun
28332: lisessa ottelussa, kuitenkin aikaisintaan heinä-     se ennen sääntöuudistusta oli kaksi vuotta. Näin
28333: kuun 1 päivänä.                                      ollen yhdistyslain 13 §:ssä tarkoitetun yhdistyk-
28334:    Amatööripelaajien siirtymistä seurasta toi-       sestä eroamisen enimmäisaika sekä Suomen Pal-
28335: seen rajoittaa niin sanottu edustusoikeusmaksu,      loliitto ry:n kilpailusääntöjen mukaisen pelaaja-
28336: jonka uusi seura suorittaa lähtöseuralle. Suomen     oikeuden eväämisen enimmäisaika on kummas-
28337: Palloliitto on 11.12.1993 uudistaessaan kilpailu-    sakin tapauksessa yksi vuosi.
28338: sääntöjään helpottanut amatööripelaajien siirty-        Hallitus katsoo edellä kuvatun perusteella,
28339: mistä seurasta toiseen. Edustusoikeusmaksujen        että Suomen Palloliitto ry:n kilpailusäännöt ei-
28340: ylärajaa alennettiin 25 prosentilla vuodesta 1993.   vät ole yhdistymisvapauden ja yhdistyslain 13 §:n
28341: Alle 15-vuotiaiden siirtyminen määrättiin va-        kanssa ristiriidassa.
28342: 
28343:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1994
28344: 
28345:                                                                     Ministeri Olli-Pekka Heinonen
28346:                                            1994 vp -   KK 452                                             5
28347: 
28348: 
28349: 
28350: 
28351:                                          Tili Riksdagens Talman
28352: 
28353:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       gäller inte rätten att utträda ur en förening eller
28354: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         friheten att ansluta sig till en annan förening utan
28355: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       rätten att representera föreningen i Finlands
28356: man Apukka undertecknade spörsmål nr 452:              Bollförbunds officiella tävlingsverksamhet. Så-
28357:                                                        lunda strider Finlands Bollförbunds tävlingsreg-
28358:            Kränker Finlands Bollförbunds regler        ler inte mot föreningsfriheten.
28359:         om amatörspelare och dithörande förfa-             I Finlands Bollförbund rf:s egentliga stadgar,
28360:         rande när det gäller spelförbud och trans-     som justitieministeriet granskar och godkänner
28361:         ferprissättning enligt Regeringen den för-     med stöd av föreningslagen (503/89), ingår inte
28362:         eningsfrihet som spelarna skall åtnjuta        några stadganden om överföringar av och ersätt-
28363:         enligt bestämmelserna om mänskliga rät-        ningar för idrottsmäns representationsrättighe-
28364:         tigheter och den frihet som 10 § Finlands      ter. Frågan gäller idrottens interna regler, som
28365:         Regeringsform tryggar samt stadgandena         bestäms enligt förbundets stadgar genom så kal-
28366:       . i 13 § föreningslagen på ett sätt som skulle   lade tävlings- och straffregler. Eftersom fotboll
28367:         förutsätta att Finlands Bollförbund, som       är en ytterst internationell idrottsgren, följer Fin-
28368:         lyfter statsbidrag, skulle förpliktas att      lands Bollförbunds tävlingsregler internationell
28369:         ändra sina tävlingsregler i syfte att avstå    praxis. Underställda tävlingsreglerna är alla
28370:         från karantänbestämmelserna, och om            sammanslutningar och personer som deltar i fot-
28371:         Regeringen förenar sig med nämnda be-          bollens officiella tävlingsverksamhet, dvs. har
28372:         dömning,                                       löst in tävlingslicens. Finlands Bollförbunds för-
28373:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       bundsstyrelse reviderar reglerna varje år. Senast
28374:         för att hindra att de mänskliga rättighe-      reviderades tävlingsreglerna 11.12.1993.
28375:         terna och andra grundläggande rättighe-            Enligt gällande regler är spelarna amatörer
28376:         ter kränks i nämnda fråga?                     eller icke-amatörer. Icke-amatörer är spelare
28377:                                                        som med föreningen har slutit ett skriftligt spel-
28378:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-       kontrakt, och som av föreningen får en större
28379: ra följande:                                           ersättning än vad som förbundsstyrelsen årligen
28380:                                                        har fastställt. De övriga är amatörspelare.
28381:    Finlands Bollförbund rf och de idrottsför-              I överföringar av icke-amatörer följs FIFA:s
28382: eningar som hör till förbundet är privaträttsliga      bestämmelser. Om spelaren har ett gällande kon-
28383: sammanslutningar som grundar sig på fri med-           trakt, kan han inte flytta till en annan förening
28384: borgarverksamhet och som utgående från en              utan samtycke av den undertecknande förening-
28385: omfattande frivilligverksamhet erbjuder barn           en. Efter det att kontraktstiden löpt ut kan han
28386: och ungdom möjlighet till aktiv intresseverksam-       fritt välja en förening med viiken han skriver ett
28387: het. Ett sådant frivilligt ungdomsarbete utgör         nytt kontrakt. Det bör observeras att i fråga om
28388: grunden för idrottsverksamheten i Finland. I all-      icke-amatörer gäller detta kontrakt som idrotts-
28389: mänhet gör idrottsföreningarna avsevärda insat-        män som fyllt 16 år själva har slutit.
28390: ser ungdomens intresseverksamhet till fromma.              När en amatörspelare flyttar från en förening
28391: Till Finlands Bollförbund hör sammanlagt näs-          tili en annan, har den tidigare föreningen rätt att
28392: tan 80 000 personer som har löst in tävlingslicens.    förkasta speltillstånd under en övergångstid.
28393:    Medborgarna i Finland åtnjuter enligt rege-         Detta kan den emellertid inte göra i fråga om
28394: ringsformen föreningsfrihet och har rätt att ut-       spelare under 15 år. En spelare som flyttar utan
28395: träda ur föreningar. Enligt 13 § föreningslagen        speltillstånd får inte under följande spelperiod tas
28396: kan i en förenings stadgar utträde ur föreningen       med i den högsta nationella serien för män, i I, II,
28397: bestämmas ske först efter viss tid efter anmälan.      III eller IV divisionen, i tävlingen Finland Cup, i
28398: Tiden får inte vara längre än ett år.                  mästerskapsserien för kvinnor, i förbundstäv-
28399:    Ett förkastande av representationsrättigheter-      lingar för A- och B-pojkar, inte heller i andra
28400: na enligt Finlands Bollförbund rf:s tävlingsregler     officiella matcher som spelas av lag i dessa serier.
28401: 6                                           1994 vp -   KK 452
28402: 
28403: I andra av förbundets eller distriktets täviingar       tes med 25 °/c, för 1993. Den gamla föreningen
28404: får en flyttande spelare representera sin nya för-      kan förkasta representationsrätten för en ama-
28405: ening efter två månader efter det han senast spe-       törspelare för endast ett år, medan den före revi-
28406: lat i en officiell match, dock tidigast den 1 juli.     deringen var två år. Sålunda är maximitiden för
28407:     Amatörspelares överflyttning från en förening       utträde ur en förening enligt 13 § föreningslagen
28408: tili en annan begränsas dock av en så kallad            och maximitiden enligt Finlands Bollförbunds
28409: representationsavgift som den nya föreningen            tävlingsregler för förkastande av spelarrätt i
28410: betalar den gamla. När Finlands Bollförbund II.         bägge fallen ett år.
28411: 12. 1993 reviderade sina tävlingsregler underlät-           Med stöd av det anförda anser regeringen att
28412: tade förbundet möjligheterna för amatörspelare          Finlands Bollförbund rf:s tävlingsrtegler inte står
28413: att flytta från en förening tili en annan. Flyttning-   i strid med föreningsfriheten eller 13 § förenings-
28414: t:.n för spelare under 15 år bestämdes vara fri.        lagen.
28415: Ovre gränsen för representationsavgifterna sänk-
28416: 
28417:      Helsingforsden 8 juli 1994
28418: 
28419:                                                                         Minister Olli-Pekka Heinonen
28420:                                                   1994 vp
28421: 
28422: Kirjallinen kysymys 453
28423: 
28424: 
28425: 
28426: 
28427:                                     Kautto ym.: Asuntojen korjausavustuksiin tarkoitettujen määrä-
28428:                                        rahojen jaosta vuonna 1994
28429: 
28430: 
28431:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28432: 
28433:     Vuoden 1994 talousarviossa on ympäristömi-          merkitsee sitä, että peruskorjaustoimintaan tar-
28434: nisteriön momentin 35.45.56 (Avustukset kor-            koitettuja määrärahoja on eduskunnan tahdosta
28435: jaustoimintaan) selvitysosassa maininta, jonka          poiketen käytetty 50 miljoonaa markkaa muihin
28436: mukaan momentin 34.06.62 (Työllisyysperus-              tarkoituksiin ja että kyseisten läänien määrära-
28437: teinen valtionapu investointeihin) määrärahasta         hat jäävät muita heikompaan asemaan, ellei II
28438: käytetään vähintään 50 miljoonaa markkaa tä-            lisätalousarvion rahojajaeta ko.läänien alueille.
28439: män momentin käyttötarkoituksiin.                          Toisaalta peruskorjaustoimintaan olisi koko
28440:      Ympäristöministeriö ja työministeriö ovat          maan alueella huomattavaa tarvetta ja myös
28441:  10.2.1994 käyneet määrärahan jakoa koskevan            mahdollisuuksia, mikä asuntopoliittisten näkö-
28442:  neuvottelun, jossa on sovittu, että kyseiset työlli-   kohtien lisäksi olisi myös työvoimapoliittisesti
28443:  syysmäärärahat suunnataan Uudenmaan, Hä-               mahdollisimman järkevää toimintaa.
28444:  meen ja Oulun työvoimapiirien alueille.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28445:      Asuntorahasto on vuoden 1994 talousarvioon         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28446:  sisältyvää 50 miljoonan markan ja I lisätalousar-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28447:  vioon sisältyvää 100 miljoonan markan rahaa            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28448:  jakaessaan ottanut edellä esitetyn päätöksen
28449:  huomioon siten, että kyseisten läänin kuntien                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
28450:  määrärahaosuuksia on pienennetty sillä perus-                 vuoden 1994 korjausavustusten määrära-
28451:  teella, että kunnilla on mahdollisuus saada käyt-             hojen jakamiseksi eduskunnan tahdon
28452:  töönsä työministeriön hallinnonalan määrära-                  mukaisesti niin, että Uudenmaan, Hä-
28453:  hoja.                                                         meen ja Oulun työvoimapiirien osalta
28454:      Asuntorahaston toimesta on tiedotettu ao.                 päästään oikeudenmukaiseen ratkai-
28455:  läänien kunnille asiasta ja toivottu niissä ryhdyt-           suun,
28456:   tävän toimenpiteisiin mahdollisten hakijoiden                   mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
28457:   kartoittamiseksi. Useissa kunnissa on palkattu               että sen valtakunnallisesti itse näyttävästi
28458:   korjausneuvojia ja kunnat ovat olleet valmiita               markkinoimia korjausavustusmäärära-
28459:   myös itse panostamaan varoja ko. toimintaan.                 hoja voidaan lisätä kysynnän mukaisesti
28460:   Myös erilaiset järjestöt, esim. veteraanijärjestöt,          myös työvoimapoliittiset näkökannat
28461:   ovat olleet aktiivisesti asiassa mukana.                     huomioon ottaen, ja
28462:      Valtion asuntorahaston ja työministeriön                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28463:   kanssa 10.6.1994 käydyssä neuvottelussa on kui-              ryhtyä, että eri ministeriöiden väliset
28464:   tenkin ilmennyt, että työministeriöstä ei osoitet-           yhteistyömäärärahat tulevat käytetyksi
28465:   taisikaan ko. määrärahoja, vaan ne kanavoitai-               eduskunnan päätösten mukaisesti?
28466:   siin kesäkuisen II lisätalousarvion kautta. Tämä
28467: 
28468:       Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
28469: 
28470:            Tarja Kautto                Pentti Lahti-Nuuttila       Jaakko Laakso
28471:            Ulla Anttila                Eila Rimmi                  Tarja Halonen
28472:            Arja Ojala                  Reijo Lindroos              Ulpu Iivari
28473:                       Kerttu Törnqvist                     Johannes Koskinen
28474: 
28475: 
28476:  240032J
28477: 2                                         1994 vp -   KK 453
28478: 
28479: 
28480: 
28481: 
28482:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28483: 
28484:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        perusteinen valtionapu investointeihin) määrä-
28485: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rahasta käytetään vähintään 50 milj. markkaa
28486: olette 23 päivänä kesäkuuta 1994 päivätyn kir-        samaan käyttötarkoitukseen.
28487: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Kuten kysymyksestä ilmenee, ympäristömi-
28488: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kauton ym.         nisteriö ja työministeriö ovat sopineet kyseisten
28489: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 453:         työministeriön hallinnonalan momentin määrä-
28490:                                                       rahojen suuntaamisesta Uudenmaan, Hämeen ja
28491:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       Oulun työvoimapiirien alueille. Valtion asunto-
28492:        vuoden 1994 korjausavustusten määrära-         rahasto on ottanut tämän huomioon jakaessaan
28493:        hojen jakamiseksi eduskunnan tahdon            valtion talousarviossa ympäristöministeriön
28494:        mukaisesti niin, että Uudenmaan, Hä-           pääluokan momentilla osoitettua 50 milj. mar-
28495:        meen ja Oulun työvoimapiirien osalta           kan määrärahaa sekä ensimmäisessä lisätalous-
28496:        päästään oikeudenmukaiseen ratkai-             arviossa osoitettua 100 milj. markan lisämäärä-
28497:        suun,                                          rahaa.
28498:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,          Valtion toisessa lisätalousarviossa on osoitet-
28499:        että sen valtakunnallisesti itse näyttävästi   tu ympäristöministeriön hallinnonalan momen-
28500:        markkinoimia korjausavustusmäärära-            tille korjausavustuksiin vielä 50 milj. markkaa.
28501:        hoja voidaan lisätä kysynnän mukaisesti            Ympäristöministeriön ja työministeriön kes-
28502:        myös työvoimapoliittiset näkökannat            kinäisin neuvotteluin selvitetään, että korjaus-
28503:        huomioon ottaen, ja                            avustuksiin osoitetaan päätösten edellyttämä
28504:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        määrä määrärahoja. Hallitus tulee myös huoleh-
28505:        ryhtyä, että eri ministeriöiden väliset        timaan siitä, että Uudenmaan, Hämeen ja Oulun
28506:        yhteistyömäärärahat tulevat käytetyksi         työvoimapiirien alueet tulevat kohdelluiksi tasa-
28507:        eduskunnan päätösten mukaisesti?               vertaisesti määrärahojen jaossa maan muihin
28508:                                                       osiin verrattuna.
28509:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Hallituksen tarkoituksena on ollut, että vuo-
28510: vasti seuraavaa:                                      sien 1993 ja 1994 aikana voitaisiin kaikkiin asun-
28511:                                                       to-osakeyhtiöiden hyväksyttäviin korjausavus-
28512:   Valtion kuluvan vuoden talousarviossa on            tushakemuksiin varata määrärahat. Valtion
28513: ympäristöministeriön pääluokan momentilla             asuntorahastossa selvitetään parhaillaan määrä-
28514: 35.45.56 osoitettu määrärahoja asuntojen ja           rahan lisätarvetta loppuvuoden osalta. Jos lisä-
28515: asuinrakennusten korjausavustuksiin 50 milj.          tarvetta edelleen on, tullaan lisämäärärahojen
28516: markkaa. Momentin selvitysosassa on lisäksi           osoittamista esittämään seuraavassa lisätalous-
28517: maininta, että momentin 34.06.62 (Työllisyys-         arvioesityksessä.
28518: 
28519:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1994
28520: 
28521:                                                                              Ministeri Pirjo Rusanen
28522:                                          1994 vp -   KK 453                                          3
28523: 
28524: 
28525: 
28526: 
28527:                                        Tili Riksdagens Talman
28528: 
28529:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     syfte) används minst 50 milj. mk för samma än-
28530: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      damål.
28531: 23 juni 1994 till vederbörande medlem av statsrå-        Som det framgår av spörsmålet har miljömi-
28532: det översänt följande av riksdagsman Kautto          nisteriet och arbetsministeriet kommit överens
28533: m.fl. undertecknade spörsmål nr 453:                 om att nämnda anslag under arbetsministeriets
28534:                                                      förvaltningsområde riktas till områden inom
28535:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       Nylands, Tavastehus och Uleåborgs arbets-
28536:        ta för att anslagen för reparationsunder-     kraftsdistrikt. Statens bostadsfond har beaktat
28537:        stöd för 1994 fördelas enligt riksdagens      detta vid fördelningen av det anslag om 50 milj.
28538:        önskan mellan Nylands, Tavastehus och         mk som i statsbudgeten anvisats under miljömi-
28539:        Uleåborgs arbetskraftsdistrikt på ett rätt-   nisteriets förvaltningsområde samt det tilläggs-
28540:        vist sätt, och                                anslag om 100 milj. mk som anvisats i första
28541:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      tilläggsbudgeten.
28542:        för att de reparationsunderstödsanslag            I den andra tilläggsbudgeten har under miljö-
28543:        som den själv synligt marknadsfört över       ministeriets fårvaltningsområde ytterligare anvi-
28544:        hela landet kan ökas enligt efterfrågan       sats 50 milj. mk för reparationsunderstöd.
28545:        även med beaktande av arbetskraftspoli-           I inbördes förhandlingar mellan miljöministe-
28546:        tiska synpunkter, samt                        riet och arbetsministeriet övervakas att de anslag
28547:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      som avses i besluten anvisas för reparationsun-
28548:        för att samarbetsanslagen mellan olika        derstöd. Regeringen kommer också att se till att
28549:        ministerier används enligt riksdagens be-     områdena inom Nylands, Tavastehus och Uleå-
28550:        slut?                                         borgs arbetskraftsdikstrikt bemöts likvärdigt i
28551:                                                      fråga om fördelningen av anslag i jämförelse med
28552:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        övriga delar av landet.
28553: anföra följande:                                         Regeringen har haft för avsikt att under 1993
28554:                                                      och 1994 reservera anslag för alla godtagbara
28555:    I statsbudgeten för detta år har under moment     ansökningar om reparationsunderstöd som görs
28556: 35.45.56 inom miljöministeriets förvaltningsom-      av bostadsaktiebolag. Statens bostadsfond utre-
28557: råde anvisats ett anslag om 50 milj. mk för repa-    der som bäst behovet av tilläggsanslag får slutet
28558: rationsunderstöd för bostäder och bostadshus. I      av året. Om det fortfarande finns behov av till-
28559: förklaringen till momentet nämns dessutom att        läggsanslag kommer man att föreslå att sådana
28560: av anslaget under moment 34.06.62 (Statsunder-       anvisas i nästa tilläggsbudgetproposition.
28561: stöd för investeringar i sysselsättningsfrämjande
28562: 
28563:      Helsingfors den 6 juli 1994
28564: 
28565:                                                                             Minister Pirjo Rusanen
28566:                                                1994vp
28567: 
28568: Kirjallinen kysymys 454
28569: 
28570: 
28571: 
28572: 
28573:                                   Vähänäkki: Suomen-viisumeiden saannin helpottamisesta Pieta-
28574:                                       rissa
28575: 
28576: 
28577:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28578: 
28579:    Pietarin kaupungissa ja ns. Leningradin           joiden asiakaskunnassa venäläiset ns. uusrikkaat
28580: alueella asuvien venäläisten Suomen-viisumin         muodostavat viime vuosina huimasti kasvaneen
28581: saanti on muodostunut ongelmaksi. Odotusaika         kohderyhmän. Vertailussa tuodaan usein esiin
28582: on monissa tapauksissa venynyt useiden kuukau-       Venäjän vallankumousta (1917) edeltänyt aika,
28583: sien mittaiseksi. Syyksi väitetään mm. riittämä-     jolloin venäläiset olivat Viipurin läänissä eniten
28584: töntä henkilökuntaa Suomen konsulaatissa.            rahaa käyttänyt ostajaryhmä.
28585: Henkilökunnan lukumäärä on tiettävästi pysy-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28586: nyt vuosia samana, vaikka viisumihakemusten          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28587: määrä on moninkertaistunut.                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28588:    Viisumin saannin viivästyminen on erityisen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28589: hankalaa venäläisille liikemiehille, joiden sovit-
28590: tujen tapaamisten mitätöityminen on aiheutta-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28591: nut suuriakin edunmenetyksiä. Erityisen suurena             ryhtyä Pietarin kaupungin ja ns. Lenin-
28592: haittana kokevat viisumien viivästymisen                    gradin alueen venäläisten Suomen-
28593: Haminan ja Kotkan seudun liikkeenharjoittajat,              viisumin saannin nopeuttamiseksi?
28594: 
28595:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
28596:                                           Matti Vähänäkki
28597: 
28598: 
28599: 
28600: 
28601: 240032J
28602: 2                                       1994 vp -   KK 454
28603: 
28604: 
28605: 
28606: 
28607:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28608: 
28609:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kuluvan vuoden ensipuoliskon luvut näyttä-
28610: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vät osoittavan, että käsiteltyjen hakemusten
28611: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     määrä nousee oleellisesti vuoden 1993 tasosta.
28612: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vähänä-            Tämä johtuu siitä, että viisuminautoa on
28613: kin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        Pietarin pääkonsulinvirastossa tehostettu:
28614: 454:                                                    - liikemiehille sekä tieteen ja taiteen edusta-
28615:                                                     jille myönnetään pääsääntöisesti monikertavii-
28616:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sumeita,
28617:        ryhtyä Pietarin kaupungin ja ns. Lenin-          - Suomessa asuvien lähisukulaisille, kuten
28618:        gradin alueen venäläisten Suomen-viisu-      myös inkeriläisille myönnetään monikertaviisu-
28619:        min saannin nopeuttamiseksi?                 meita,
28620:                                                         - Suomesta lomakiinteistön hankkineille
28621:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        myönnetään niin ikään monikertaviisumeita.
28622: vasti seuraavaa:                                        Henkilökuntaa on oleellisesti lisätty kummas-
28623:                                                     sakin edustustossa, ja on tehty runsaasti ylitöitä.
28624:    Maahantulolupien kysyntä koko Venäjällä,         Nykyiset tilat eivät suo mahdollisuuksia henkilö-
28625: erityisesti Suomen lähialueilla on kasvanut erit-   kunnan lisäämiseen. Jotta jo suoritettujen toi-
28626: täin voimakkaasti viime vuosina. Kun Pietarin       menpiteitten lisäksi viisuminautoa voitaisiin vie-
28627: pääkonsulinvirasto vuonna 1988 myönsi 11 500        lä tehostaa, tarvitaan uudet toimitilat. Pietarin
28628: viisumia, niin vuonna 1992 määrä oli 80 500.        kaupungin kanssa on pyritty neuvottelemaan
28629: Viime vuonna myönnettyjen viisumien määrä oli       uusien tilojen saamisesta.
28630: 103 000, mukaan lukien sivutoimipisteet Mur-
28631: manskissa ja Petroskoissa.
28632: 
28633:      Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1994
28634: 
28635:                                                              Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
28636:                                          1994 vp -   KK 454                                           3
28637: 
28638: 
28639: 
28640: 
28641:                                        Tili Riksdagens Talman
28642: 
28643:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Siffrorna för den första hälften av innevaran-
28644: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       de år tyder på att antalet behandlade ansökning-
28645: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ar stiger avsevärt från 1993 års nivå.
28646: man Vähänäkki undertecknade spörsmål nr 454:            Det här beror på att visumutgivningen på ge-
28647:                                                      neralkonsulatet i S:t Petersburg har effektiverats:
28648:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen                - afTårsmän, representanter för vetenskap
28649:        vidta för att ryssar i S:t Petersburg och i   och konst beviljas i regel flergångsvisum,
28650:        det s.k. Leningrad-området snabbare              - nära släktingar tili ryssar som bor i Fin-
28651:        skall få visum till Finland?                  land samt ingermanlänningar beviljas flergångs-
28652:                                                      visum,
28653:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           - personer som skaffat sig en semesterfastig-
28654: anföra följande:                                     het i Finland beviljas likaså flergångsvisum.
28655:                                                         Antalet anställda har ökat avsevärt på båda
28656:    Efterfrågan på visum i hela Ryssland, i synner-   beskickningarna och man har gjort en hel del
28657: het i Finlands närområden har ökat synnerligen       övertidsarbete. De nuvarande lokalerna tillåter
28658: kraftigt under de senaste åren. Medan general-       inte någon ytterligare personalökning. För att
28659: konsulatet i S:t Petersburg 1988 beviljade 11 500    kunna göra visumutgivningen ännu effektivare
28660: visum, var siffran 1992 uppe i 80 500. 1 fjol be-    behövs nya lokaler. Man har försökt förhandla
28661: viljades 103 000 visum, medräknade filialerna i      med representanter för S:t Petersburg för att få
28662: Murmansk och Petrozavodsk.                           nya lokaler.
28663: 
28664:      Helsingforsden 13 juli 1994
28665:                                                                   Utrikesminister Heikki Haavisto
28666:                                               1994vp
28667: 
28668: Kirjallinen kysymys 455
28669: 
28670: 
28671: 
28672: 
28673:                                   T. Roos ym.: Iltaopiskelijoiden toimeentulon turvaamisesta
28674: 
28675: 
28676:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28677: 
28678:    Iltaopiskelijat ovat yksi yhteiskuntamme vä-     esimerkiksi peruskoulun tai normaalin lukion
28679: liinputoajaryhmä, jolta näyttää puuttuvan oi-       jälkeen. Vähintään iltaopiskelija joutuu kolmen
28680: keus toimeentuloturvaan.                            kuukauden karenssille, ennen kuin hän voi saada
28681:    Opintotukilain mukaan iltalukioissa tai muis-    minkäänlaista toimeentuloturvaa.
28682: sa vastaavissa keskiasteen oppilaitoksissa ilta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28683: linjoilla opiskelevia ei lähtökohtaisesti katsota   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28684: päätoimisiksi opiskelijoiksi. Siksi he eivät saa    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28685: opintotukea. Jos oikeus opintotukeen olisikin,      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28686: sen suuruus on niin pieni, että se ei turvaa toi-
28687: meentuloa.                                                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28688:     Iltaopiskelijoita ei myöskään katsota työttö-          ryhtyä turvatakseen iltaopiskelijoiden
28689: miksi, ainakaanjos iltaopinnotjatkuvat suoraan             oikeuden toimeentuloturvaan?
28690:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
28691: 
28692:            Timo Roos                    Pentti Lahti-Nuuttila         Ulpu Iivari
28693:            Mikko Rönnholm               Virpa Puisto                  Matti Louekoski
28694:            Matti Luttinen               Jouni Backman                 Matti Vähänäkki
28695:            Anna-Liisa Kasurinen         Kerttu Törnqvist              Jukka Gustafsson
28696:            Antero Kekkonen              Arja Ojala                    Eija Lahikainen
28697:                                         Riitta Myller
28698: 
28699: 
28700: 
28701: 
28702:  2400321
28703: 2                                           1994 vp -    KK 455
28704: 
28705: 
28706: 
28707: 
28708:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
28709: 
28710:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           vaa pidetään päätoimisena opiskelijana luku-
28711: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            kauden päättymiseen asti. Henkilön, joka on
28712: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-         opiskellut aiemmin päätoimisesti, opiskelu kat-
28713: le jäsenelle kansanedustaja Timo Roosin ym.              sotaan päätoimiseksi siihen saakka, kun hän on
28714: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 455:            päättänyt opiskelunsa tai on todistettavasti ne
28715:                                                          keskeyttänyt. Päätoimisella opiskelijana ei ole
28716:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           oikeutta työttömyyspäivärahaan opiskelun
28717:         ryhtyä turvatakseen iltaopiskelijoiden oi-       loma-aikana.
28718:         keuden toimeentuloturvaan?                           Jos opiskelu on kurssimuotoista sekä tapah-
28719:                                                          tuu iltaisin ja/tai viikonloppuisin, ei opiskelun
28720:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             katsota olevan esteenä työttömyyspäivärahan
28721: vasti seuraavaa:                                         saamiselle. Työttömyysturvalaissa on edellä mai-
28722:                                                          nituin poikkeuksin suojattu päivälukion ilta-
28723:     Opintotukilain (65/94) 5 §:n mukaan opinto-          linja, iltalukio sekä ammatillisten oppilaitosten
28724: tuen myöntämisen yleisinä edellytyksinä ovat             iltakurssit siten, että edellä mainittu opiskelu ei
28725: oppilaitokseen hyväksyminen, opintojen päätoi-           ole esteenä työttömyysturvan saamiselle.
28726: minen harjoittaminen ja opinnoissa edistyminen               Päätoimiseksi katsottavaa opiskelua ei siis ole
28727: sekä taloudellisen tuen tarve. Asetuksella on an-        seuraava opiskelu: kurssimuotoinen iltaopiskelu
28728: nettu tarkempia säännöksiä siitä, milloin opinto-        koti paikkakunnalla, harrastusluen tein en opis-
28729: jen harjoittaminen katsotaan päätoimiseksi.              kelu esimerkiksi kansalais- ja työväenopistoissa,
28730:     Opintotukiasetuksen (260/94) 3 §:n mukaan            työttömänä aloitettu puhdas etäopiskelu sekä
28731: päätoimisena pidetään lukion, ammatillisen op-           opiskelu silloin, kun opiskelija on ollut pitkään
28732: pilaitoksen tai kansanopiston päiväopetuksena            työssä ja opiskellut samalla. Jos viimeksi maini-
28733: järjestettyjä opintoja sekä korkeakoulututkin-           tussa tilanteessa opiskelijajää työttömäksi ja jat-
28734: non suorittamiseen tähtäävää opiskelua. Muu              kaa opiskeluaan, ei opiskelijaa katsota päätoimi-
28735: koulutus katsotaan päätoimiseksi, jos kansan-            seksi opiskelijaksi. Kaikissa edellä mainituissa
28736: eläkelaitos oppilaitosta kuultuaan arvioi opiske-        tilanteissa henkilön on kuitenkin oltava tavoitet-
28737: lun edellyttämän työmäärän olevan vähintään 25           tavissa ja otettava vastaan tarjottua työtä ja kou-
28738: viikkotuntia tai keskimäärin vähintään kolme             lutusta.
28739: opintoviikkoa tukikuukautta kohden.                          Yhteensovitustapauksista ongelmia on eniten
28740:     Työttömyyspäivärahaa maksetaan työttömän             niin sanotussa monimuotokoulutuksessa, jossa
28741: työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi ja työt-          on sekä lähi- että etäopetusjaksoja. Tällöin jou-
28742: tömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetys-           dutaan tutkimaan myös opiskeluun käytettävää
28743: ten korvaamiseksi. Työttömyysturvalain 4 §:n             aikaa eli opiskelun työllistävyyttä. Pääsääntöi-
28744: mukaan työttömyyspäivärahaan on oikeus työ-              sesti työttömyysturvaa ei myönnetä, jos opinto-
28745: voimatoimistoon ilmoittautuneella, kokoaika-             jen mitoitus on yli 20 opintoviikkoa lukuvuodes-
28746: työtä hakevalla työkykyisellä työttömällä henki-         sa tai jos vähintään 25 prosenttia opinnoista on
28747: löllä, joka on työmarkkinoiden käytettävissä ja          lähiopetusta. Lähijaksoilta ei työttömyysturvaa
28748: jolle ei ole voitu osoittaa työtä taijota ei ole voitu   makseta, elleivät ne ole iltaopiskelua.
28749: osoittaa koulutukseen.                                       Iltalukiota koskeva lainsäädäntö uudistetaan
28750:     Työttömyysturvalain 5 §:n mukaan työttö-             1 päivänä elokuuta 1994 voimaan tulevalla ai-
28751: myyspäivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä, joka         kuislukiolailla, jolla kumotaan voimassa oleva
28752: on katsottava päätoimiseksi opiskelijaksi. Pää-          iltalukiolaki. Tällöin iltalukiot muuttuvat aikuis-
28753: toimiseksi katsottavan opiskelijan on mahdollis-         lukioiksi ja lukioiden iltalinjat aikuislinjoiksi.
28754: ta saada opintotukilain mukaista opintotukea.            Aikuislukiota ei ole varsinaisesti tarkoitettu pää-
28755: Opiskelu katsotaan päätoimiseksi silloin, kun se         toimiseen, vaan etupäässä työn tai muun vastaa-
28756: on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamisel-           van toiminnan ohessa suoritettavaan opiske-
28757: le. Lukion tai peruskoulun päivälinjalla opiskele-       luun. Opetus voitaisiin järjestää joko perintei-
28758:                                            1994 vp -   KK 455                                             3
28759: 
28760: seen tapaan iltaisin tai myös päiväsaikaan taikka      väliinputoamistilanteita. Ongelmaksi jäi päivä-
28761: oppilaitoksen varsinaisen työajan ulkopuolella         opiskelusta iltalinjalle siirtyneiden opiskelijoiden
28762: esimerkiksi viikonloppuisin tai kesäaikana. Ope-       tilanne. Heille ei myönnetä työttömyysturvaa
28763: tus voisi tapahtua myös kokonaan nykyaikaisia          eikä säästötoimenpiteenä toteutetun opintotuki-
28764: monimuoto-opetuksen mahdollisuuksia hyväksi            lainsäädännön muutoksen vuoksi myöskään
28765: käyttäen.                                              opintotukea. Tämän ryhmän osalta työryhmä
28766:     Opintotuen ja työttömyysturvan yhteensovi-         suositteli, että henkilö, joka siirtyy päiväopiskeli-
28767: tukseen liittyvät kysymykset ovat olleet esillä        jasta jatkamaan samoja opintoja iltaopiskelija-
28768: opetusministeriön asettamassa opintotuen ja            na, katsottaisiin päätoimiseksi opiskelijaksi. Eh-
28769: työttömyysturvan yhteensovitustyöryhmässä,             dotettu muutos on esitetty vuoden 199 5 talousar-
28770: joka antoi kaksi muistiota, ensimmäisen marras-        vioon siten, että se toteutettaisiin vuoden 1995
28771: kuussa 1992 ja toisen marraskuussa 1993. Työ-          alusta lukien. Muutos hoidettaisiin muuttamalla
28772: ryhmän ensimmäisen muistion ehdotusten poh-            opintotukiasetusta sitten, kun tarvittava määrä-
28773: jalta toteutettiin opintotukiuudistus, joka rahoi-     raha on myönnetty.
28774: tettiin osittain työttömyysturvan uudistamisen             Opintotuen ja työttömyysturvan yhteensovi-
28775: kautta saatavilla säästöillä.                          tustyötä on tarkoitus edelleen jatkaa opetusmi-
28776:     Toisessa vaiheessa työryhmä keskittyi erityi-      nisteriön ja työministeriön yhteistyönä. Yhtenä
28777: sesti niiden tilanteiden selvittämiseen, joissa hen-   osoituksena ministeriöiden välisen yhteistyön
28778: kilö ei saa työttömyysturvaa eikä opintotukea.         tärkeydestä on se, että opetusministeriön yhtey-
28779: Kysymys oli erityisesti syksyn 1993 aikana ajan-       teen perustetussa opintotukiasiain neuvottelu-
28780:  kohtainen, koska työministeriö muutti kesällä         kunnassa on muun muassa työministeriön edus-
28781:  1993 tulkintajaan työttömyysturvan myöntämi-          tus. Myös yhteistyötä sosiaali- ja terveysministe-
28782:  sessä muun muassa opintonsa keskeyttäneelle ja        riön kanssa toimeentulotuen myöntämiseen so-
28783:  iltaopiskelijoille. Työryhmä pyrki ehkäisemään        siaaliturvaan liittyen on tarkoitus jatkaa.
28784: 
28785:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1994
28786: 
28787:                                                                        Ministeri Olli-Pekka Heinonen
28788: 4                                         1994 vp -   KK 455
28789: 
28790: 
28791: 
28792: 
28793:                                         Tili Riksdagens Talman
28794: 
28795:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       på dagslinjen vid gymnasium eller grundskola
28796: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        anses vara studerande på heltid ända till termi-
28797: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      nens slut. De som tidigare studerat på heltid
28798: man Timo Roos m.fl. undertecknade spörsmål nr         anses bedriva studier på heltid tills han avslutat
28799: 455:                                                  sina studier eller bevisligen har avbrutit dem. En
28800:                                                       studerande som bedriver heltidsstudier har inte
28801:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       rätt till arbetslöshetsdagpenning under ferierna.
28802:        ta för att trygga kvällsstuderandenas rätt        Om studierna är upplagda i kursform och äger
28803:        till utkomstskydd för arbetslösa?              rum under kvällar och/eller veckoslut anses de
28804:                                                       inte utgöra ett hinder för arbetslöshetsdagpen-
28805:   Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-          ning. Lagen om utkomstskydd för arbetslösa
28806: samt följande:                                        medger utom i ovan nämnda fall undantag för
28807:                                                       kvällslinjer vid daggymnasier, kvällsgymnasier
28808:     Enligt 5 § lagen om studiestöd (65/94) är de      och kvällskurser vid yrkesläroanstalter, m.a.o.
28809: allmänna villkoren för att studiestöd skall bevil-    utgör studierna inte ett hinder för att de studeran-
28810: jas att den studerande har antagits till en läro-     de skall beviljas utkomstskydd för arbetslösa.
28811: anstalt, att han bedriver studierna som huvud-           Följande slag av studier är alltså inte heltids-
28812: syssla, har framgång i studierna samt är i behov      studier: kvällsstudier i kursform på den studeran-
28813: av ekonomiskt stöd. Närmare stadganden om             des hemort, studier av hobbynatur till exempel
28814: när den studerande anses bedriva studier på hel-      vid medborgar- och arbetarinstitut, rena distans-
28815: tid utfårdas genom förordning.                        studier som inletts under arbetslöshet och studier
28816:     Enligt 3 § förordningen om studiestöd (260/       när den studerande länge haft arbete och bedrivit
28817: 94) anses som heltidsstudier studier i form av        studier samtidigt. Om den studerande i det sist-
28818: dagstudier vid gymnasier, yrkesläroanstalter el-      nämda fallet blir arbetslös och fortsätter sina
28819: ler folkhögskolor samt studier som bedrivs för        studier anses han inte vara en studerande på
28820: avläggande av högskoleexamen. Annan utbild-           heltid. I samtliga fall skall den det gäller dock
28821: ning betraktas om heltidsstudier, om folkpen-         vara anträffbar och ta emot erbjudet arbete och
28822: sionsanstalten efter att ha hört läroanstalten        erbjuden utbildning.
28823: uppskattar att den arbetsmängd som studierna             Samordningsproblemen är störst när det gäl-
28824: kräver uppgår till minst 25 veckotimmar eller i       ler s.k. flerformsundervisning som består av när-
28825: genomsnitt minst tre studieveckor per stödmå-         och distansavsnitt. Då måste också den tid som
28826: nad.                                                  används till studier tas i betraktande, m.a.o. stu-
28827:     Arbetslöshetsdagpenning betalas för att tryg-     diernas sysselsättande effekt. I regel beviljas ut-
28828: ga en arbetslös arbetssökandes utkomst och för        komstskydd för arbetslösa inte om studierna är
28829: att ersätta de ekonomiska förlusterna av arbets-      över 20 studieveckor per läsår eller om minst 25
28830: lösheten. Enligt 4 § lagen om utkomstskydd för        procent av studierna består av närundervisning.
28831: arbetslösa är en till arbetskraftsbyrån anmäld,       Under närundervisningavsnitten betalas inte hel-
28832: arbetsför arbetslös person som söker heltidsarbe-     ler utkomstskydd för arbetslösa, om det inte är
28833: te, står till arbetsmarknadens förfogande och inte    fråga om kvällsstudier.
28834:  har kunnat anvisas arbete eller utbildning berät-       Lagstiftningen om kvällsgymnasier revideras
28835:  tigad till arbetslöshetsdagpenning.                  genom en lag om vuxengymnasier som träder i
28836:     Enligt 5 § i samma lag har den som skall anses    kraft den 1 augusti 1994. Genom den upphävs
28837: vara studerande på heltid inte rätt till arbetslös-   den gällande lagen om kvällsgymnasier. Kvälls-
28838:  hetsdagpenning. En studerande som skall anses        gymnasierna blir då vuxengymnasier och gymna-
28839: vara heltidsstuderande kan få studiestöd enligt       siernas kvällslinjer vuxenlinjer vid gymnasiet.
28840: lagen om studiestöd. Det anses vara fråga om          Vuxengymnasierna är egentligen inte avsedda för
28841:  studier på heltid när studierna hindrar den stude-   heltidsstudier utan främst för studier vid sidan
28842:  rande att ta emot arbete på heltid. Den som går      av arbete eller annan liknande verksamhet. Un-
28843:                                             1994 vp -   KK 455                                          5
28844: 
28845: dervisningen kan ordnas antingen på traditio-           förebygga uppkomsten av marginalfall. Proble-
28846: nellt vis under kvällstid eller dagstid eller utanför   met med studerande som flyttat från dagstudier
28847: läroanstaltens ordinarie arbetstider t.ex. under        tili kvällsstudier står kvar. De får inte utkomst-
28848: veckosluten eller på sommaren. De möjligheter           skydd för arbestslösa och inte heller studiestöd
28849: flerformsundervisningen erbjuder kan också ut-          på grund av den ändring i studiestödslagstift-
28850: nyttjas fullt ut i undervisningen.                      ningen som gjordes för att spara pengar. Vad
28851:    Samordningen av studiestödet och utkomst-            gäller denna grupp föreslog arbetsgruppen att
28852: skyddet för arbetslösa har behandlats i en arbets-      den som har bedrivit dagstudier och börjar bedri-
28853: grupp som undervisningsministeriet tillsatt för         va samma studier som kvällsstudier i stället skall
28854: att utreda frågan. Arbetsgruppen har avgett två         anses vara en heltidsstuderande. Denna ändring
28855: promemorior, den första i november 1992 och             föreslås i budgeten för 1995 och den skall gälla
28856: den andra i november 1993. Utifrån förslagen i          räknat från början av 1995. 1 detta syfte måste
28857: arbetsgruppens första promemoria genomfördes            förordningen om studiestöd ändras sedan behöv-
28858: en studiestödsreform som delvis finansierades           ligt anslag har beviljats.
28859: med inbesparingar tack vare reformen av ut-                 Undervisningsministeriet och arbetsministe-
28860: komstskyddet för arbetslösa.                            riet avser att fortsätta sin samverkan i att sam-
28861:    1 den andra fasen av sitt uppdrag koncentrera-       ordna studiestöd och utkomstskyddet för arbets-
28862: de sig arbetsgruppen på att utreda de fall där de       lösa. Ett bevis på hur viktigt samarbetet mellan
28863: studerande varken får utkomstskydd för arbets-          ministerieroa är, är att arbetsministeriet sitter
28864: lösa eller studiestöd. Frågan var särskilt aktuell      med i delegationen för studiestödsärenden, som
28865: under hösten 1993, eftersom arbetsministeriet           inrättats i anslutning tili undervisningsministe-
28866: under sommaren 1993 ändrade sin tolknings-              riet. Meningen är också att fortsätta samarbetet
28867: praxis visavi utkomstkydd för arbetslösa bland          med social- och hälsovårdsministeriet kring ut-
28868:  annat i fråga om dem som avbrutit sina studier         komststöd i anknytning tili den socia1a trygg-
28869:  och kvällsstuderande. Arbetsgruppen avsåg att          heten.
28870: 
28871:       Helsingforsden 7 juli 1994
28872: 
28873:                                                                         Minister Olli-Pekka Heinonen
28874:                                                 1994 vp
28875: 
28876: Kirjallinen kysymys 456
28877: 
28878: 
28879: 
28880: 
28881:                                    Pulliainen: Eevalanja luurikkalahden välisen tiehankkeen toteutta-
28882:                                        misesta työllisyysvaroin
28883: 
28884: 
28885:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28886: 
28887:    Vastatessaan kirjalliseen kysymykseen n:o 327      listäviin hankkeisiin Kainuussa. Tuskin on edes
28888: liikenneministeri OleNorrback todistaa, että Ee-      löydettävissä näin vähän kainuulaisia työllistä-
28889: valan-Juurikkalahden tie on tarkoitus rakentaa        vää työkohdetta, kun käytettävissä on lähes 30
28890: Sotkamoon vain työllistämisperustein ja ettei lii-    milj. markkaa työllistämisvarallisuutta.
28891: kenneministeriö olisi moista hanketta edes lisä ta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28892: lousarvioon esittänyt.                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28893:     Työministeriö joutuu näin erityisesti peruste-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28894: lemaan mainitun tiehankkeen työllisyysvaiku-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28895: tuksen. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan
28896: mainitun tien rakentaminen työllistäisi vain                      Kuinka monta sotkamolaista työtöntä
28897: muutaman työkoneen ja maa-ainesta siirtäviä                    työministeri aikoo työllistää toteutettaes-
28898: liikennöitsijöitä, joista kaikki voivat olla ETA-              sa Eevalan-Juurikkalahden tietyötä
28899: kulttuurissa kaukaa Sotkamosta ja Kainuusta.                   työllistämisvaroin, ja eikö työministerillä
28900:     Niin ikään julkisuuteen tihkuneiden tietojen               ollut tiedossaan yhtään työllistävämpää
28901: mukaan tielaitos voi taata työllistävää vaikutus-              työkohdetta Kainuussa Eevalan-Juu-
28902:  ta vain muutamalle paikkakuntalaiselle. Tätä                  rikkalahden tiehanketta työllistämis-
28903:  taustaa vasten tulee verrata vaihtoehtoa, jossa               hankkeeksi valtioneuvostossa esitelles-
28904:  käytettävä rahamäärä käytettäisiin muihin työl-               sään?
28905: 
28906:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
28907: 
28908:                                             Erkki Pulliainen
28909: 
28910: 
28911: 
28912: 
28913:  2400321
28914: 2                                          1994 vp -    KK 456
28915: 
28916: 
28917: 
28918: 
28919:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28920: 
28921:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sien suojelua". Liikenneministeriön alaiselta tie-
28922: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           laitokselta pyydetyssä lisäselvityksessä, joka oli
28923: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        em. esittelylistan liitteenä, todetaan myös nämä
28924: le jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin       perustelut. Hanketta on lisäksi perusteltu myös
28925: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 456:                alueen huonon maanrakennusalan työllisyyden
28926:                                                         kannalta erityisesti talviaikana. Tielaitoksen
28927:            Kuinka monta sotkamolaista työtöntä          alueen muut työkohteet, esimerkiksi perustienpi-
28928:         työministeri aikoo työllistää toteutettaes-     don kohteet, painottuvat niiden luonteenjohdos-
28929:         sa Eevalan-Juurikkalahden tietyötä              ta kesäkauteen.
28930:         työllistämisvaroin, ja eikö työministerinä         Vt 18 Juurikkalahti-Eevala -nimiselle tie-
28931:         ollut tiedossaan yhtään työllistävämpää         hankkeelle on ohjelmoitu momentin 34.06. 77
28932:         työkohdetta Kainuussa Eevalan-Juu-              työllisyysmäärärahoja vuodelle 1994 yhteensä 2
28933:         rikkalahden tiehanketta työllistämis-           miljoonaa markkaa. Ohjelman mukaan raken-
28934:         hankkeeksi valtioneuvostossa esitelles-         nustyöt alkavat kuluvan vuoden lokakuussa ja
28935:         sään?                                           välitön työllistävä vaikutus olisi lokakuussa 10
28936:                                                         henkilöä sekä marras- ja joulukuussa 15 henkilöä
28937:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kuukausittain. Valtion työohjelmien keskimää-
28938: vasti seuraavaa:                                        räiset kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen
28939:                                                         arvioidaan työllistävän vaikutuksen olevan ku-
28940:    Työministeriö toteaa, että tielaitos esitti tie-     luvan vuoden loka-joulukuussa keskimäärin 27
28941: hanketta Vt 18 Juurikkalahti-Eevala rahoitet-           henkilöä. Tiehankkeeseen ohjelmoidaan määrä-
28942: tavaksi momentin 34.06. 77 kuluvan vuoden val-          rahoja alustavasti kahtena seuraavana vuonna
28943: tion ensimmäisen lisätalousarvion työllisyys-           noin 10 miljoonaa markkaa vuodessa ja työllistä-
28944: määrärahoilla. Hanke oli tielaitoksen esityksessä       vän vaikutuksen arvioidaan olevan kuukausit-
28945: Kainuun työvoimapiirin alueella esitetyistä tie-        tain keskimäärin suunnilleen sama kuin kuluva-
28946: hankkeista alun perin asetettu ensisijaiseksi           na vuonna.
28947: hankkeeksi. Edelleen voidaan todeta, että tätä             Työvirastojen hanke-esityksien määräraha-
28948: hanketta pidettiin työministeriön tietojen mu-          tarpeet ylittävät pääsääntöisesti kolminkertai-
28949: kaan yleisesti maakuntatasolla erityisen tärkeä-        sesti käytettävissä olevat momentin 34.06. 77
28950: nä hankkeena. Tielaitos esitti myös suullisesti ko.     määrärahat. Kainuun työvoimapiirin alueelle
28951: tiehankkeen jatkorahoituksen mahdollisesti jär-         työvirastojen valtion kuluvan vuoden ensimmäi-
28952: jestettäväksi osittain tielaitoksen omilla määrä-       seen lisätalousarvioon momentille 34.06. 77 koh-
28953: rahoilla.                                               distuvien hanke-esityksien määrärahatarpeet oli-
28954:    Yli 10 miljoonan markan alkavat hankkeet             vat melko lähellä niitä rahoitusmahdollisuuksia,
28955: esitellään työllisyysasetuksen (130/93) 7 §:n mu-       joita ko. momentilta voitiin esittää Kainuun
28956: kaan valtioneuvoston hyväksyttäväksi. Työmi-            osalle. Voidaan todeta, että Kainuussa lisäta-
28957: nisteriö edellyttää, että työvirastojen hanke-esi-      lousarvioon kohdistuvista hanke-esityksistä ra-
28958: tykset ovat tarpeellisia, hyväksyttäviä ja toteut-      hoitettiin yli 70 prosenttia. Rahoittamatta jäi
28959: tamiskelpoisia. Työministeriö totesi valtioneu-         Kainuussa pääsääntöisesti ko. tiehanketta vas-
28960: voston esittelylistan (18.4.1994) liitemuistiossa       taavia tiehankkeita tai muita rakennushank-
28961: kyseisen hankkeen osalta seuraavaa: "Tielaitos          keita, joiden työllistämisvaikutus olisi samaa
28962: pitää tärkeänä, että mainitulla tiejärjestelyllä ras-   luokkaa kuin kyseinen tiehanke Vt 18 luurikka-
28963: kas liikenne saadaan pois Vuokatin taajaman             lahti -Eevala.
28964: kohdalta ja samalla edistetään alueen pohjave-
28965: 
28966:      Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1994
28967: 
28968:                                                                           Ministeri Mauri Pekkarinen
28969:                                           1994 vp -   KK 456                                            3
28970: 
28971: 
28972: 
28973: 
28974:                                         Ti/1 Riksdagens Talman
28975: 
28976:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Vuokatti tätort och samtidigt främjar skyddan-
28977: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        det av grundvattnet i området". 1 tilläggsutred-
28978: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ningen, som man anhöll om att få från vägverket,
28979: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål           vilket i sin tur underlyder trafikministeriet, och
28980: nr456:                                                som ingick som bilaga till ovannämnda föredrag-
28981:                                                       ningslista, konstateras också denna motivering.
28982:          Hur många arbetslösa sotkamobor              Projektet har dessutom också motiverats med det
28983:        ämnar arbetsministem sysselsätta, då           dåliga sysselsättningsläget inom jordbyggnads-
28984:        vägarbetet mellan Eevala-Juurikkalahti         branschen i området, speciellt vintertid. Vägver-
28985:        genomförs med sysselsättningsmedel,            kets övriga arbetsprojekt i området, t.ex. grund-
28986:        och hade arbetsministem inte vetskap om        väghållningsprojekt, förläggs på grund av sin
28987:        något mera sysselsättande arbetsprojekt i      natur främst tili sommarsäsongen.
28988:        Kajanaland, då han vid statsrådet före-           För vägprojektet R v 18 Juurikkalahti-Eeva-
28989:        drog vägprojektet Eevala-Juurikkalahti         la har under moment 34.06. 77 programmerats
28990:        som sysselsättningsprojekt?                    sammanlagt 2 miljoner mark i sysselsättnings-
28991:                                                       anslag för 1994. Enligt programmet inleds bygg-
28992:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         arbetena i oktober i år, och den omedelbara sys-
28993: anföra följande:                                      selsättningseffekten skulle i oktober vara 10 per-
28994:                                                       soner och i november--december 15 personer per
28995:     Arbetsministeriet konstaterar att vägverket       månad. Med beaktande av de genomsnittliga,
28996: framförde att vägprojektet Rv 18 Juurikka-            mångdubbla effektema av statens arbetspro-
28997: lahti-Eevala skulle finansieras med sysselsätt-       gram uppskattas sysselsättningseffekten i okto-
28998: ningsanslag under moment 34.06. 77 i statens          ber--december i år vara i genomsnitt 27 perso-
28999: första tilläggsbudget för detta år. Projektet hade    ner. Under de två följande åren kommer man
29000: i vägverkets förslag uppställts som det första i      preliminärt att programmera ett anslag på ca 10
29001: ordningen av de vägprojekt som föreslagits inom       miljoner mark för vägprojektet och den genom-
29002: Kajanalands arbetskraftsdistrikt. Vidare kan det      snittliga sysselsättande effekten per månad upp-
29003: konstateras att detta projekt enligt vad arbetsmi-    skattas vara ungefår densamma som i år.
29004: nisteriet erfarit allmänt ansågs som speciellt vik-      Anslagsbehoven enligt arbetsverkens projekt-
29005: tigt på landskapsnivå. Vägverket framförde även       förslag överskrider i regel tredubbelt det anslag
29006: muntligen att den fortsatta finansieringen av väg-    som står till förfogande under moment 34.06. 77.
29007: projektet eventuellt delvis skulle ordnas genom       Anslagsbehoven enligt arbetsverkens projektför-
29008: vägyerkets egna anslag.                               slag, vilka finansieras under moment 34.06. 77 i
29009:     Over 10 miljoners projekt som kommer att          statens första tiliäggsbudget för i år, och vilka är
29010: påbörjas föredras vid statsrådet för godkännan-       riktade tili Kajanalands arbetskraftsdistrikt,
29011: de enligt 7 § sysselsättningsförordningen (130/       kom tämligen nära de finansieringsmöjligheter
29012: 93). Arbetsministeriet förutsätter att arbetsver-     som under momentet i fråga kunde föreslås för
29013: kens projektförslag är nödvändiga, godtagbara         Kajanalands del. Man kan konstatera att över 70
29014: och genomförbara. 1 den promemoria som fogats         procent av de projektförslag i Kajanaland som
29015: tili statsrådets föredragningslista (18.4.1994)       riktades tili tilläggsbudgeten blev finansierade.
29016: konstaterade arbetsministeriet för det ifrågava-      Ofinansierade blev i regel liknande vägprojekt
29017: rande projektets vidkommande följande: "Väg-          eller andra byggprojekt i Kajanaland, vilkas sys-
29018: verket anser det viktigt att man genom nämnda         selsättande effekt var av samma klass som väg-
29019: vägarrangemang får bort den tunga trafiken från       projektet Rv 18 Juurikkalahti-Eevala.
29020: 
29021:      Helsingforsden 12 juli 1994
29022: 
29023:                                                                          Minister Mauri Pekkarinen
29024:                                                  1994 vp
29025: 
29026: Kirjallinen kysymys 457
29027: 
29028: 
29029: 
29030: 
29031:                                     Haavisto: Hallituksen toimenpiteistä ihmisoikeuksien turvaamisek-
29032:                                        si Sardar Sarovar -padon rakentamisen yhteydessä Intiassa
29033: 
29034: 
29035:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29036: 
29037:      Kesäkuun 14 päivänä 1993 päivätyllä kirjalli-        Tämän vuoden monsuunisateet ovat alkaneet
29038: sella kysymyksellä n:o 404/1993 vp joukko kan-         Intiassa runsas viikko sitten, ja vaikka sade viime
29039: sanedustajia (ed. Hautala ja 13 muuta) tiedusteli,     päivinä on tiettävästi jonkin verran laantunut,
29040: katsooko Suomen hallitus voivansa mitenkään            useat sadat perheet (eli siis useat tuhannet ihmi-
29041: myötävaikuttaa siihen, ettei Intiassa Narmada-         set) ovat vaarassa menettää lähiviikkoina kotin-
29042: jokeen tekeillä olevan Sardar Sarovar -padon           sa ja peltoosa veden alle.
29043: rakentamisen ja siihen liittyvien kiistojen yhtey-         On käynyt ilmi, etteivät paikalliset viranomai-
29044: dessä ajauduttaisi väkivaltaan ja ihmisoikeuk-         set ole kyenneet uudelleen asuttamaan kymme-
29045: sien loukkaamiseen ja ettei Maailmanpankki             niä tai satoja sellaisiakaan perheitä, jotka ovat jo
29046: millään epäsuoralla tavalla jatkaisi kyseessä ole-     kauan sitten ilmaisseet suostuvansa siirtoon.
29047: van hankkeen tukemista, ennen kuin sen hyödyt          Valtaosa aiotun allasalueen väestöstä vastustaa
29048: ja haitat on selvitetty perusteellisemmin ja luotet-   jyrkästi koko hanketta. Viimeksi kuluneiden
29049:  tavammin. (Kysymyksen sanamuotoa on tässä             kahden viikon aikana satoja ihmisiä on siirretty
29050: hieman muutettu ja lyhennetty.)                        voimakeinoin pois aiotulta allasalueelta ilman,
29051:      Saman kuun 24 päivänä päivätyssä vastauk-         että heille olisi osoitettu mitään suojaa, viljely-
29052:  sessaan ministeri Viinanen totesi mm., että Suo-      maata tai muuta toimeentulon lähdettä. On syytä
29053:  men hallitus seuraa Narmada-joen laakson ta-          pelätä väkivaltaisia yhteenottoja poliisien ja ky-
29054:  pahtumia, vieläpä "tavanomaista tiiviimmin",          läläisten välillä milloin tahansa lähimpien viik-
29055:  kun tapausta verrataan muihin eri puolilla maa-       kojen aikana.
29056:  palloa esiintyviin ongelmallisiin kehityshankkei-         Edellä olevaan, kysymyksen n:o 404/1993 vp
29057:  siin.                                                 perusteluihin, edustajien Hautala, Tuomioja ja
29058:      Viimeksi kuluneen vuoden aikana Sardar Sa-        U. Anttila 17.6.1994päivättyynkirjalliseenkysy-
29059:  rovar -padon rakentamista on jatkettu siitä huo-      mykseen sekä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
29060:  limatta, ettei väestönsiirto-ongelman ratkaisemi-     momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti val-
29061:  sessa ole juuri lainkaan edistytty. Patorakennel-     tioneuvoston asianomaisenjäsenen vastattavak-
29062:  man alaosassa sijainneet tilapäiset juoksutusluu-     si seuraavan kysymyksen:
29063:  kut suljettiin helmikuussa yhden päivän aikana
29064:  - oikeudellisista epäselvyyksistä ja maailman-                  Katsooko Hallitus olevan aihetta ja
29065:  laajuisista vastalauseista huolimatta- siten, et-            mahdollisuuksia uusiin aloitteisiin ihmis-
29066:  tei niitä rakennuttajayhtiön väitteen mukaan                 oikeuksien turvaamiseksi Sardar Sarovar
29067:  voitu enää avata. Gujaratin osavaltion korkeim-              -patohankkeen ja siihen liittyvien kiisto-
29068:  man oikeuden määräämän kiellon vastaisesti                   jen yhteydessä?
29069:   luukut on myöhemmin keväällä teräspalkkien
29070:   lisäksi suljettu myös betonilla.
29071: 
29072:       Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
29073: 
29074:                                              Pekka Haavisto
29075: 
29076: 
29077: 
29078: 
29079:  2400321
29080: 2                                       1994 vp -   KK 457
29081: 
29082: 
29083: 
29084: 
29085:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29086: 
29087:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sekä sittemmin uudelleen ed. Hautalan ym. kir-
29088: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       jalliseen kysymykseen n:o 443 annetuissa vas-
29089: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tauksissa.
29090: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Haaviston          Maailmanpankki voi vaikuttaa ihmisoikeusti-
29091: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 457:       lanteeseen välillisesti osallistumalla väestön elin-
29092:                                                     oloja yleensä kohentavien hankkeiden toteutta-
29093:           Katsooko Hallitus olevan aihetta ja       miseen. Pankin hankevalmisteluohjeistossa on
29094:        mahdollisuuksia uusiin aloitteisiin ihmis-   korostettu alkuperäisväestöstä huolehtimista
29095:        oikeuksien turvaamiseksi Sardar Sarovar      uudelleenasuttamisen yhteydessä. Saaduista ko-
29096:        -patohankkeen ja siihen liittyvien kiisto-   kemuksista valmistui huhtikuussa erityinen sel-
29097:        jen yhteydessä?                              vitys (Resettlement and Development: the Bank-
29098:                                                     wide Review of Projects Involving Involuntary
29099:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Resettlement 1986-93, April 8, 1994), jota tul-
29100: vasti seuraavaa:                                    laan hyödyntämään uusien hankkeiden valmiste-
29101:                                                     lussa.
29102:    Hallituksen mahdollisuuksia vaikuttaa kysy-          Kuten tunnettua, Maailmanpankki vetäytyi
29103: myksessä tarkoitetun hankkeen toteutukseen on       Sardar Sarovar -hankkeen jatkorahoittamisesta
29104: tarkasteltu jo aikaisemmin mm. ed. Hautalan         keväällä 1993.
29105: ym. kirjalliseen kysymykseen n:o 404/1993 vp
29106: 
29107:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1994
29108: 
29109:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
29110:                                             1994 vp -   KK 457                                            3
29111: 
29112: 
29113: 
29114: 
29115:                                           Tili Riksdagens Ta/man
29116: 
29117:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         samt senare även i svaret tillledamot Hautalas
29118: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          m.fl. skriftliga spörsmål nr 443.
29119: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Världsbanken kan indirekt påverka i männis-
29120: man Haavisto undertecknade spörsrnål nr 457:            korättsfrågor genom att delta i genomförandet
29121:                                                         av projekt som generellt sett avser förbättra be-
29122:           Anser Regeringen att det finns anled-         folkningens levnadsförhållanden. 1 bankens pro-
29123:        ning och möjligheter tili nya initiativ för      jektberedningsanvisningar betonas vikten av att
29124:        att trygga de mänskliga rättighetema i           områdets ursprungliga invånares behov tiligodo-
29125:        samband med Sardar Sarovar-dammpro-              ses i samband med omplaceringen. Med stöd av
29126:        jektet och kontroversema kring detta?            de erfarenheter som erhållits fårdigställdes i april
29127:                                                         en särskild utredning (Resettlement and Deve-
29128:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           lopment: the Bankwide Review ofProjects lnvol-
29129: anföra följande:                                        ving lnvoluntary Resettlement 1986-93, Apri1
29130:                                                         8, 1994), som kommer att vara tili nytta vid
29131:    Regeringens möjligheter att påverka genom-           beredningen av nya projekt.
29132: förandet av det projekt som avses i spörsmålet             Som bekant har Världsbanken våren 1993 un-
29133: har redan tidigare utretts bl.a. i svaret tillledamot   dandragit sig den fortsatta finansieringen av Sar-
29134: Hautalas m.fl. skriftliga spörsmål nr 404/1993 rd       dar Sarovar-projektet.
29135: 
29136:      Helsingfors den 7 juli 1994
29137: 
29138:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
29139:                                                1994 vp
29140: 
29141: Kirjallinen kysymys 458
29142: 
29143: 
29144: 
29145: 
29146:                                   Laakkonen ym.: Väestökirjanpidon siirrosta valtiolle aiheutuvista
29147:                                      lisäkustannuksista
29148: 
29149: 
29150:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29151: 
29152:     Sisäasiainministeriössä on valmisteilla esitys   on suunniteltu rekisteritoimistojen määrän su-
29153: väestökirjanpidon siirtämisestä kirkoilta valtiol-   pistamista edelleen.
29154: le. Muutoksen jälkeenkin seurakunnat joutuisi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29155: vat pitämään jäsenistään rekisterissä lähes sa-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29156: mat tiedot kuin nykyisessä väestörekisterissä.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29157: Valtio sen sijaan joutuisi palkkaamaan uusia         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29158: työntekijöitä korvaamaan aiemmin seurakun-
29159: nissa tehdyn työn. Ruotsissa vastaava siirto ai-               Onko Hallituksen toimesta laskettu,
29160: heutti 1 200 uuden viran perustamisen valtion-              paljonko väestökirjanpidon siirron ai-
29161: hallintoon.                                                 heuttamat kustannukset tulevat olemaan
29162:     Kirkkoherranvirastot hoitavat väestökirjan-             valtiolle, mitä hyötyä tehtävien siirrosta
29163: pidosta paikallistasolla nykyisin noin 90 %.                tulee olemaan kirkon jatkaessa edelleen
29164: Kirkkojen valtiolle tekemä väestökirjanpitopal-             päällekkäisen rekisterin ylläpitoa ja mi-
29165: velu on ilmaista, vaikka sen arvoksi on laskettu            ten kustannukset aiotaan kattaa muuten-
29166: noin 130-140 miljoonaa markkaa.                             kin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa,
29167:     Kansalaisten palvelunäkökulma on myös tär-              sekä
29168: keä. Nykyisin väestörekisteripalveluja saadaan                 onko Hallitus tietoinen siitä, että väes-
29169: lähes 600 kirkkoherranvirastosta. Rekisteritoi-             tökirjanpidon siirto seurakunnilta väes-
29170: mistoja on vain 59, joten palvelupisteet supistui-          törekisteritoimistoille merkitsisi huomat-
29171:  sivat kymmenenteen osaan nykyisestä. Lisäksi               tavaa kansalaisten palvelun huonone-
29172:  valtion paikallishallintouudistuksen yhteydessä            mista?
29173: 
29174:       Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
29175: 
29176:            Pirkko Laakkonen             Ismo Seivästö                  Saimi Ääri
29177:            Raimo Vuoristo               TinaMäkelä                     Juhani Alaranta
29178:            Päivi Varpasuo               Pekka Viljanen                 Leea Hiltunen
29179:            Jouko Jääskeläinen           Bjarne Kallis                  Heikki Riihijärvi
29180:            Ossi Korteniemi              Kyösti Toivonen                Marja-Liisa Tykkyläinen
29181: 
29182: 
29183: 
29184: 
29185:  2400321
29186: 2                                         1994 vp -   KK 458
29187: 
29188: 
29189: 
29190: 
29191:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29192: 
29193:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        loin osapuolet sopivat uudistuksen valmistelun
29194: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         aloittamisesta. Valmistelua on siitä lähtien jat-
29195: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kettu yhteistyössä ja yksimielisesti.
29196: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laakko-              Valtion viranomaisten pitämässä väestötieto-
29197: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          järjestelmässä on tietoja koko maan väestöstä
29198: n:o458:                                               sekä lisäksi kiinteistöistä, rakennuksista ja huo-
29199:                                                       neistoista. Henkilötiedot kerättiin 1960-luvun
29200:           Onko Hallituksen toimesta laskettu,         lopulla käyttäen lähteenä kansaneläkelaitoksen
29201:        paljonko väestökirjanpidon siirron ai-         rekisteriä ja henkikirjoja. Rekisteröityjen uskon-
29202:        heuttamat kustannukset tulevat olemaan         nollisten yhdyskuntien väestökirjanpito päättyi
29203:        valtiolle, mitä hyötyä tehtävien siirrosta     vuoden 1971 alusta. Rekisteriä täydennettiin
29204:        tulee olemaan kirkon jatkaessa edelleen        vuonna 1973 kirkonkirjoista ja muista paikal-
29205:        päällekkäisen rekisterin ylläpitoa ja mi-      lisista väestökirjoista saaduilla tiedoilla. Tietoja
29206:        ten kustannukset aiotaan kattaa muuten-        on myöhemmin eri yhteyksissä tarkistettu. Jär-
29207:        kin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa,     jestelmä käsittää vuodesta 1983lähtien kattavas-
29208:        sekä                                           ti henkilö- ja perhesuhteiden muutostiedot eli
29209:           onko Hallitus tietoinen siitä, että väes-   samat tiedot kuin kirkonkirjoissakin on.
29210:        tökirjanpidon siirto seurakunnilta väes-           Väestötietojärjestelmästä luovutettiin vuonna
29211:        törekisteritoimistoille merkitsisi huomat-      1993 yhteensä noin 70 miljoonaa tietoyksikköä,
29212:        tavaa kansalaisten palvelun huonone-           joista 78% oli henkilötietoja, 13% rakennus-
29213:        mista?                                         tietoja ja 9 % kiinteistötietoja. Julkishallinnon
29214:                                                       osuus tietojen käytöstä oli yli 70 %. Useimmat
29215:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          viranomaiset hankkivat toiminnassaan tarvitse-
29216: vasti seuraavaa:                                      mansa henkilötiedot väestötietojärjestelmästä
29217:                                                       suorakäyttöyhteyksin tai päivittämällä omia re-
29218:    Suomen väestökirjanpito on vuosisatojen his-       kistereitään säännöllisesti väestötietojärjestel-
29219: toriallisen kehityksen seurauksena organisaatiol-     män avulla. Jokainen rekisteritoimisto voi nykyi-
29220: taan ja menetelmiltään omaleimainen. Valtion          sin tulostaa väestötietojärjestelmästä tavanmu-
29221: viranomaisten ohella väestökirjanpidosta ovat         kaisen virkatodistuksen tai muun vastaavan asia-
29222: huolehtineet myös kirkon viranomaiset. Nykyi-         kirjan kenestä tahansa Suomen kansalaisesta tai
29223: sin koko maan väestö rekisteröidään valtion vi-       rekisteriin merkitystä ulkomaalaisesta. Virkato-
29224: ranomaisten pitämään väestötietojärjestelmään,        distusmenettely on kuitenkin varsin byrokraat-
29225: evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen         tista, minkä vuoksi virkatodistusten käyttöä tie-
29226: kirkkokunnan jäsenet sen lisäksi kirkonkirjoi-        tohuollossa on viime vuosina huomattavasti vä-
29227: hin. Päällekkäisestä rekisterinpidosta johtuen        hennetty. Väestötietolain (507/93) 26 §:n mukaan
29228: väestökirjanpito on organisaatioltaan monipor-        tuomioistuimessa ja yksittäisen hallintoasian kä-
29229: tainen ja ylläpidoltaan suuritöinen.                  sittelyssä tarvittavat tiedot tulee hankkia viran
29230:    Väestökirjanpito on yhteiskunnalle kuuluva         puolesta, jollei rekisteröity ole asian vireille tul-
29231: tehtävä. Sen yhtenäistämiseen on jo pitkään kiin-     tua viivytyksettä ilmoittanut toimittavansa itse
29232: nitetty huomiota alkaen lainvalmistelukunnan          tarpeelliset selvitykset, tai jollei muunlaiseen me-
29233: vuonna 1910 tekemästä ehdotuksesta. Myös              nettelyyn ole erityistä syytä. Tämän uuden sään-
29234: eduskunta on pitänyt asiaa tärkeänä. Väestökir-       nöksen myötä virkatodistusten käyttö vähenee
29235: janpidon organisaation uudistamiselle on hyvät        edelleen.
29236: edellytykset automaattisen tietojenkäsittelyn             Tavoitteena on yhtenäinen, valtion viran-
29237: käyttöönoton johdosta. Yksimielisyys väestökir-       omaisten hoitama ajan tasainen, tehokas ja talou-
29238: janpidon kehittämisperiaatteista todettiin val-       dellinen väestökirjanpito. Uudistuksesta ei ai-
29239: tion sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja orto-      heutuisi valtiolle merkittäviä lisäkustannuksia,
29240: doksisen kirkkokunnan välillä vuonna 1989,jol-        koska väestötietojärjestelmässä jo nykyisin yllä-
29241:                                             1994 vp -    KK 458                                            3
29242: 
29243: pidetään koko väestön tietoja. Uudistus ei siten            Uudistuksesta aiheutuva laskennallinen sääs-
29244: edellyttäisi esimerkiksi tietojärjestelmän laajen-       tö nykyjärjestelmään verrattuna olisi väestö-
29245: tamista, laiteinvestointeja eikä merkittäviä muu-        kirja-asiain neuvottelukunnan selvitysten mu-
29246: toksia tietojen ylläpitoon. Rinnakkaisen väestö-         kaan evankelis-luterilaisessa kirkossa noin 66
29247: kirjanpidon lakkauttamisen seurauksena väestö-           miljoonaa markkaa ja ortodoksisessa kirkko-
29248: kirjanpidon menetelmiä, lomakkeistoja ja ohjei-          kunnassa noin 1,2 miljoonaa markkaa.
29249: ta voitaisiin sen sijaan selkeyttää ja siten vähen-         Vanhojen kirkollisten väestörekisteriasiakir-
29250: tää ylläpitomenoja. Tiedottamisesta ja koulutta-         jojen siirtäminen valtion viranomaisille ei ole tar-
29251: misesta aiheutuisi vähäisiä kertaluontoisia lisä-        koituksenmukaista. Niissä olevia tietoja ei myös-
29252: menoja uudistuksen voimaantulon yhteydessä.              kään kannata ainakaan tässä vaiheessa muuttaa
29253:    Kirkolliset väestörekisterit muuttuisivat seu-        konekieliseen muotoon. Seurakuntien tehtäväksi
29254: rakuntien omiksijäsenrekistereiksija niihin otet-        jäisi siten tietojen antaminen vanhoista kirkon-
29255: taisiin vain ne tiedot, jotka ovat seurakuntien          kirjoista. Tästä kertyvät tulot tulisivat kirkko-
29256: oman toiminnan ja hallinnon järjestämiseksi tar-         kunnille, kuten nykyisinkin. Lisäksi seurakunnat
29257: peen. Tulevaisuudessa jäsenrekisteritietoja luul-        ilmoittaisivat väestötietojärjestelmään eräitä nii-
29258: tavasti hyödynnettäisiin entistä tehokkaammin            den toiminnassa syntyneitä tietoja, esimerkiksi
29259: kirkon eri toiminnoissa. Jäsenrekisterien päivit-        vihkimiset. Seurakuntien osallistuminen tietojen
29260: tämistä varten ei suinkaan tarvittaisi erillistä yllä-   ylläpitoon otettaisiin vastavuoroisesti ja mahdol-
29261: pitomenettelyä, vaan jäsenrekistereitä pidettäi-         lisimman täysimääräisesti huomioon väestötie-
29262: siin ajan tasalla väestötietojärjestelmän avulla.        tojärjestelmän tietopalveluiden hinnoittelussa.
29263: Tällä hetkellä jo 40:llä evankelis-luterilaisen kir-         Väestökirjanpidon palvelut eivät uudistuksen
29264: kon seurakunnalla ja seurakuntayhtymällä, joi-           johdosta huononisi, vaikka väestökirjanpidon
29265: den rekistereissä on yhteensä noin 2 miljoonaa           henkilöstön ja toimipisteiden määrä vähenisi.
29266: jäsentä, on mahdollisuus pitää jäsenrekisteriä           Väestökirjanpitoa ja yhteiskunnan tietohuoltoa
29267: automaattisella tietojenkäsittelyllä. Ortodoksi-         on järkeistetty siinä määrin, että väestökirjanpi-
29268: sen kirkkokunnan seurakuntien yhteydet väestö-           toviranomaisen luona erittäin harvoin tarvitsee
29269: tietojärjestelmään voitaisiin hoitaa vastaavasti         asioida henkilökohtaisesti. Välttämättömät yh-
29270: valmisteilla olevan kirkkokunnan keskusrekiste-          teydenotot voidaan hoitaa yleensä joustavimmin
29271: rin kautta. Tällöin tietojen päivitys olisi hyvin        puhelimitse tai postitse. Sitä paitsi rekisteritoi-
29272: yksinkertainen toimenpide. Myös pienten seura-           mistot on tarkoitus yhdistää valtion paikallishal-
29273: kuntien jäsenrekisterien ajantasallapito sujuisi         lintoon, jolloin väestökirjanpidon palvelupistei-
29274: varsin vaivattomasti väestötietojärjestelmästä           den määrä ja sijainti sopivat nykyistä paremmin
29275: tulostettavien atk-listojen tai muiden tulosteiden       paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin.
29276: avulla.
29277: 
29278:      Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1994
29279: 
29280:                                                                   Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
29281: 4                                        1994 vp -   KK 458
29282: 
29283: 
29284: 
29285: 
29286:                                        Tili Riksdagens Talman
29287: 
29288:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     år 1989, då partema kom överens om att inleda
29289: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       beredningen av reformen. Förberedelsema har
29290: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     därefter fortgått i samarbete och enhälligt.
29291: man Laakkonen m.fl. undertecknade spörsmål              I det av statliga myndigheter förda befolk-
29292: nr 458:                                              ningsdatasystemet finns uppgifter om hela lan-
29293:                                                      dets befolkning samt ytterligare om fastigheter,
29294:           Har Regeringen låtit beräkna hur stora     byggnader och lägenheter. Personuppgiftema
29295:        kostnader överföringen av folkbokför-         hämtades vid slutet av 1960-talet genom att an-
29296:        ingen kommer att åsamka staten, viiken        vända mantalslängdema och folkpensionan-
29297:        nytta överföringen av uppdragen kom-          staltens register som källa. Folkbokföringen av
29298:        mer att medföra då kyrkan alltjämt fort-      registrerade religiösa samfund slutade i början
29299:        sätter med att underhålla ett sammanfal-      av år 1971. Registret kompletterades år 1973
29300:        lande register och hur det är meningen att    med uppgifter i kyrkböckema och de andra
29301:        täcka kostnadema i det också eljest svåra     lokala befolkningsböckema. Uppgiftema har
29302:        ekonomiska läget, samt                        senare kontrollerats i olika sammanhang. Sedan
29303:           är Regeringen medveten om att över-        år 1983 omfattar systemet på täckande sätt
29304:        föringen av folkbokföringen från försam-      uppgiftema om ändring av person- och familje-
29305:        lingama till befolkningsregisterbyråema       förhållanden, dvs. samma uppgifter som i kyrk-
29306:        skulle innebära en avsevärd försämring        böckema.
29307:        av servicen för medborgama?                      Ur befolkningsdatasystemet utlämnades år
29308:                                                      1993 sammanlagt ca 70 rniljoner dataenheter,
29309:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        därav 78% personuppgifter, 13% byggnadsda-
29310: anföra följande:                                     ta och 9 % fastighetsdata. Den offentliga för-
29311:                                                      valtningens andel i dataanvändningen var över
29312:    Till följd av den historiska utvecklingen i år-   70%. De personuppgifter som behövs i verk-
29313: hundraden är folkbokföringen i Finland särpräg-      samheten anskaffar de flesta myndighetema ge-
29314: lad med avseende på organisationen och förfa-        nom förbindelser för direkt användning av be-
29315: ringssätten. Vid sidan av statsmyndighetema har      folkningsdatasystemet eller genom regelbunden
29316: också de kyrkliga myndighetema dragit försorg        aktualisering av deras egna register med tillhjälp
29317: om folkbokföringen. Landets hela befolkning          av befolkningsdatasystemet. Varje registerbyrå
29318: registreras nuförtiden i befolkningsdatasystemet,    kan numera för viiken finsk medborgare som
29319: som förs av statliga myndigheter, evangelisk-        helst eller för i registret antecknad utlänning
29320: lutherska kyrkans och ortodoxa kyrkosamfun-          skriva ut sedvanligt ämbetsbevis eller annan
29321: dets medlemmar dessutom i kyrkböckema. På            motsvarande handling från befolkningsdatasys-
29322: grund av den sammanfallande registerföringen         temet. Förfarandet med ämbetsbetyg är dock
29323: har folkbokföringens organisation flera nivåer       mycket byråkratiskt, och användningen av äm-
29324: och underhållet är arbetsdrygt.                      betsbetyg inom informationsservicen har därför
29325:    Folkbokföringen är ett uppdrag som ankom-         minskats i hög grad under de senaste åren. En-
29326: mer på samhället. Redan länge har uppmärksam-        ligt 26 § befolkningsdatalagen (507/93) skall
29327: het ägnats åt att förenhetliga den, börjande med     uppgifter, som behövs vid domstolar och vid
29328: det förslag som lagberedningen framställde år        behandlingen av ett enskilt förvaltningsärende,
29329: 1910. Också riksdagen har ansett ärendet vara        skaffas på tjänstens vägnar, om inte den registre-
29330: viktigt. Till följd av att automatisk databehand-    rade då saken anhängiggjorts omedelbart har
29331: ling införts finns det goda förutsättningar för en   meddelat att han själv inlämnar de nödvändiga
29332: reform av folkbokföringens organisation. Mel-        utredningama eller särskilda skäl föreligger till
29333: lan staten samt evangelisk-lutherska kyrkan och      något annat förfar~nde. Tack vare detta nya
29334: ortodoxa kyrkosamfundet konstaterades enighet        stadgande rninskar användningen av ämbetsbe-
29335: om principema för folkbokföringens utveckling        tyg alltjämt.
29336:                                            1994 vp -   KK 458                                           5
29337: 
29338:    Målet är en enhetlig, av statlig myndighet          ADB-listor eller andra utskrifter från befolk-
29339: skött, effektiv och ekonomisk realtidsfolkbokfö-       ningsdatasystemet.
29340: ring. Reformen skulle inte vålla staten nämnvär-          ljämförelse med det nuvarande systemet skul-
29341: da merkostnader, emedan uppgifter om hela be-          le den kalkylerade besparingen genom reformen
29342: folkningen redan nu underhålls i befolkningsda-        enligt utredningar i delegationen för folkbokfö-
29343: tasystemet. Reformen skulle sålunda inte förut-        ringsärenden vara ca 66 miljoner mark i evange-
29344: sätta exempelvis utvidgning av datasystemet, in-       lisk-lutherska kyrkan och ca 1,2 miljoner mark i
29345: vesteringar i utrustning eller väsentliga ändringar    ortodoxa kyrkosamfundet.
29346: i underhållet av uppgiftema. Till följd av att den        Det är ej ändamålsenligt att till statsmyndig-
29347: parallella folkbokföringen upphör skulle där-          heterna överföra de gamla kyrkliga befolknings-
29348: emot folkbokföringens metoder, blanketter och          registerhandlingama. Åtminstone i detta skede
29349: anvisningar kunna förtydligas och utgiftema för        lönar det sig inte heller att återge uppgiftema i
29350: underhåll sålunda minskas. 1 samband med att           dem på maskinspråk. Det skulle sålunda ankom-
29351: reformen träder i kraft skulle obetydliga extra        ma på församlingama att lämna ut uppgifter från
29352: utgifter av engångsnatur föranledas av informa-        de gamla kyrkböckema. lnkomstema av utläm-
29353: tion och utbildning.                                   nandet skulle tillfalla kyrkosamfunden såsom
29354:     De kyrkliga befolkningsregistren skulle för-       även för närvarande är fallet. Ytterligare skulle
29355: vandlas till församlingamas egna medlemsregis-         församlingama göra anmälan till befolkningsda-
29356: ter och i dem skulle endast de uppgifter inf6ras       tasystemet om vissa uppgifter från deras verk-
29357: som behövs för församlingamas egen verksam-            samhetsområde, exempelvis om vigslar. Försam-
29358: het och förvaltning. 1 framtiden skulle uppgifter-     lingarnas medverkan vid underhållet av data
29359: na i medlemsregistren troligen utnyttjas effekti-      skulle ömsesidigt och tili så fullt belopp som
29360: vare än förut inom kyrkans olika funktioner. För       möjligt beaktas vid prissättningen av befolk-
29361: aktualisering av medlemsregistren skulle inga-         ningsdatasystemets informationsservice.
29362: lunda något särskilt underhållsförfarande behö-           Folkbokföringens serviceformer försämras
29363: vas, utan medlemsregistren skulle hållas i nivå        inte med anledning av reformen även om folk-
29364: med dagsläget med tillhjälp av befolkningsdata-        bokföringens personai och antalet förrättnings-
29365:  systemet. För ca 40 f6rsamlingar och kyrkliga         ställen skulle minska. Folkbokföringen och sam-
29366:  samfålligheter, vilkas register omfattar samman-      hällets informationservice har rationaliserats i så
29367: lagt ca 2 miljoner medlemmar, är det redan nu          hög grad, att man ytterst sällan behöver personli-
29368:  möjligt att f6ra medlemsregister med automatisk       gen uträtta ärenden hos folkbokföringsmyndig-
29369:  databehandling. Förbindelsema mellan orto-            het. De nödvändiga kontaktema kan i allmänhet
29370:  doxa kyrkosamfundets församlingar och befolk-         bekvämast skötas per telefon eller post. Det är
29371:  ningsdatasystemet skulle kunnahandhas på mot-         dessutom meningen att kombinera registerbyrå-
29372:  svarande sätt genom kyrkosamfundets centralre-        ema med statens lokalförvaltning, varvid antalet
29373:  gister som är under arbete. Det skulle då vara en     serviceställen för folkbokföringen och deras läge
29374:  mycket enkel åtgärd att aktualisera uppgiftema.       bättre än för närvarande motsvarar de lokala
29375:  Också uppdateringen av små församlingars med-         förhållandena och behoven.
29376:  lemsregister skulle vara helt lätt med tillhjälp av
29377: 
29378:      Helsingforsden 11 juli 1994
29379: 
29380:                                                                    lnrikesminister Mauri Pekkarinen
29381:                                                 1994vp
29382: 
29383: Kirjallinen kysymys 459
29384: 
29385: 
29386: 
29387: 
29388:                                    Urpilainen: Eduskunnan tahdon huomioon ottamisesta kuntalain
29389:                                        valmistelussa
29390: 
29391: 
29392:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29393: 
29394:    Käsitellessään lakia alueiden kehittämisestä        suhteet huomioon mahdollisimman hyvin kai-
29395: !duskunta katsoi tarpeelliseksi kiinnittää huo-        kissa toimielimissä eri ryhmien kunnallisvaaleis-
29396: niota myös tuleviin säännösuudistuksiin. Koska         sa saamien äänimäärien suhteessa."
29397: aki alueiden kehittämisestä liittyy keskeisesti           Sen lisäksi valiokunta edellytti hallituksen
29398: mntalainsäädäntöön - onhan maakunnallinen              selvittävän kuntien yhteistoimintaa rajoittavien
29399: iitto juridiselta muodoltaan kuntayhtymä -             säännösten väljentämistä.
29400: 1yväksyi eduskunta hallintovaliokunnan mietin-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29401: 1Ön n:o 20/1993 vp yhteydessä kaksi perustelu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29402: ausumaa, joiden tarkoituksena oli ohjata tule-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29403: ;an kuntalain valmistelua.                             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29404:    Valiokunta lausui ensinnäkin seuraavaa: "Va-
29405:  iokunta edellyttää kunnallislain kokonaisuudis-                Millä tavalla Hallitus on ottanut edus-
29406: :uksen jatkovalmistelussa hallituksen huolehti-               kunnan ilmaiseman tahdon huomioon
29407:  tao siitä, että kuntayhtymien luottamushenkilö-              kuntalakia valmistellessaan?
29408:  Iallinnossa otetaan vallitsevat poliittiset voima-
29409: 
29410:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
29411: 
29412:                                             Kari Urpilainen
29413: 
29414: 
29415: 
29416: 
29417:  400321
29418: 2                                          1994 vp -   KK 459
29419: 
29420: 
29421: 
29422: 
29423:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29424: 
29425:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tulisi noudattaa periaatetta,jonka mukaan edus-
29426: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tus vastaa kunnallisvaalien suhteellisuusperiaat-
29427: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        teen mukaisesti eri ryhmien kuntayhtymän jäsen-
29428: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Urpi-        kunnassa saamia äänimääriä.
29429: laisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Sopimusmääräyksiä laadittaessa kantaa olisi
29430: 459:                                                   otettava siihen, mihin toimielimiin poliittisen
29431:                                                        edustavuuden vaatimus kohdistettaisiin ja millä
29432:           Millä tavalla Hallitus on ottanut edus-      tavoin se toteutettaisiin. Ellei sopimukseen pääs-
29433:         kunnan ilmaiseman tahdon huomioon              täisi, siirtymäsäännöksen mukaan vaatimus kos-
29434:         kuntalakia valmistellessaan?                   kisi vain sitä kuntayhtymän toimielintä,joka val-
29435:                                                        voo kuntayhtymän etua ja edustaa kuntayhty-
29436:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mää. Poliittista edustavuutta ei laskettaisi kumo-
29437: vasti seuraavaa:                                       tun 122 §:n 4 momentin mukaisen matemaattisen
29438:                                                        laskutavan mukaisesti, vaan se toteutettaisiin
29439:     Kuntien yhteistoimintaa koskevat kunnallis-        kunnallisvaalien suhteellisuusperiaatteen mukai-
29440: lain säännökset uudistettiin vuoden 1993 alusta        sesti.
29441: kunnalliskomitean osittaisuudistuksia koske-               Mitä tulee lausumaan, jossa edellytettiin hal-
29442: neen ehdotuksen pohjalta. Uudet säännökset             lituksen selvittävän kuntien yhteistoimintaa ra-
29443: ovat olleet voimassa vähän aikaa eikä käytännön        joittavien säännösten väljentämistä, on ensinnä
29444: kokemuksia säännösten toimivuuden arviointia           paikallaan todeta, että kuntatalouden tasapai-
29445: varten ole vielä riittävästi. Tämän vuoksi kunnal-     noon saattamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
29446: liskomitea ei lopullisissa ehdotuksissaan tehnyt       23.6.1993 tehdyn valtioneuvoston periaatepää-
29447: merkittäviä muutosehdotuksia kuntien yhteis-           töksen mukaisesti opetusministeriön ja sosiaali-
29448: toimintaa koskeviin säännöksiin.                       ja terveysministeriön hallinnonaloilla oli käyn-
29449:     Jatkovalmistelussa on lähdetty siitä, että sopi-   nistetty selvitystyö erityislainsäädännön yhte-
29450: musperusteinen kuntayhtymämalli on osoittau-           näistämistarpeesta. Myös rakennuslain sään-
29451: tunut käyttökelpoiseksi ja perussopimuksessa           nökset maankäytön suunnittelujärjestelmästä
29452: edellytetään edelleen sovittavan mm. siitä, miten      ovat uudistettavina. Keskeisten hallinnonalojen
29453: jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien        lainsäädännön kehittämistyö on parhaillaan vi-
29454: eri ryhmien edustavuus otetaan huomioon valit-         reillä eikä kunnallislailla puututa erityislakien
29455: taessa kuntayhtymän toimielimiä ja siirtymä-           mukaisiin aluejaotuksiin tai pakkojäsenyyksiin.
29456: säännöksin huolehditaan aikaisempien kuntain-          Sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään
29457: liittojen perussääntöjen korvaamisesta perusso-        kuntien yhteistoiminnan muodosta, asian-
29458: pimuksilla määräajan kuluessa. Toiminta kun-           omaisten kuntien perustama kuntayhtymä voi
29459: tayhtymissä jatkuisi edelleen kumottujen kun-          kuntalain nojalla hoitaa lailla kunnalle tai kun-
29460: tainliitoista voimassa olleiden säännösten mu-         tien yhteisesti hoidettavaksi säädettyjä tehtäviä.
29461: kaisena siihen saakka, kun perussopimuksessa           Kuntalain mukaan voitaisiin myös sopia, että
29462: on asioista sovittu. Perussopimus olisi kuitenkin      edellä mainituista tehtävistä huolehtii toinen
29463: saatettava määräajan kuluessa kuntalain sään-          kunta tai toisten kuntien perustama kuntayhty-
29464: nösten mukaiseksi. Erikseen säädettäisiin siitä        mä. Kuntalaissa säädettäisiin myös mahdolli-
29465: tilanteesta, ettei perussopimukseen olisi otettu       seksi julkista valtaa sisältävien tehtävien anta-
29466: määräyksiä jäsenkuntien valtuustoissa edustet-         minen toisen kunnan viranhaltijan hoidettavak-
29467: tuina olevien eri ryhmien edustavuudesta valit-        si. Kunnalle tai sen viranomaiselle laissa säädet-
29468: taessa kuntayhtymän toimielimiä. Lain nojalla          ty tehtävä, jossa toimivalta voidaan siirtää vi-
29469:                                         1994 vp -   KK 459                                          3
29470: 
29471: ranhaltijalle, voitaisiin sopimuksen nojallajous-      Edellä olevan perusteella katson, että kunta-
29472: tavasti siirtää toisen kunnan viranhaltijan hoi-    lainjatkovalmistelussa on pyritty ottamaan huo-
29473: dettavaksi.                                         mioon eduskunnan lausumat.
29474: 
29475:      Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1994
29476: 
29477:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
29478: 4                                       1994 vp -   KK 459
29479: 
29480: 
29481: 
29482: 
29483:                                       Tili Riksdagens Talman
29484: 
29485:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    röstetal som de olika gruppema i medlemskom-
29486: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      munen fått i enlighet med proportionalitetsprin-
29487: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    cipen vid kommunalval.
29488: man KariUrpilainen undertecknade spörsmål nr            När avtalsbestämmelsema uppgörs borde
29489: 459:                                                man ta ställning tili vilka organ som skall omfat-
29490:                                                     tas av kravet på politisk representation och på
29491:           På vilket sätt har Regeringen beaktat     vilket sätt detta skall genomföras. Om man inte
29492:        riksdagens vilja vid beredningen av kom-     kunde nå en överenskommelse, skulle kravet en-
29493:        munallagen?                                  ligt övergångsstadgandet gälla endast det organ i
29494:                                                     samkommunen som bevakar samkommunens
29495:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       intressen och representerar denna. Den politiska
29496: anföra följande:                                    representationen skall inte längre räknas ut enligt
29497:                                                     det matematiska räknesättet i det upphävda
29498:    Kommunallagens stadganden om samarbetet          122 § 4 mom., utan den skall genomföras i enlig-
29499: mellan kommunema reviderades vid ingången av        het med proportionalitetsprincipen vid kommu-
29500: 1993 utgående från kommunkommittens förslag         nalval.
29501: som gällde partiella reformer. Eftersom de nya          Vad beträffar kravet på att regeringen borde
29502: stadgandena har varit i kraft endast en kort tid    utreda möjligheten att ändra de stadganden som
29503: har man inte ännu tillräcklig praktisk erfarenhet   begränsar samarbetet mellan kommunema så att
29504: för att kunna bedöma hur stadgandena fungerar.      de blir mindre stränga är det först och främst på
29505: Därför lade kommunkommitten inte i sitt slutgil-    sin plats att konstatera att det i enlighet med
29506: tiga förslag fram några betydande förslag tili      statsrådets principbeslut av den 23 juni 1993 om
29507: ändringar i stadgandena som rör samarbetet mel-     åtgärder som behövs för att stabilisera kommu-
29508: lan kommunema.                                      nalekonomin har inletts ett utredningsarbete
29509:    Under den fortsatta beredningen har man ut-      inom undervisningsministeriets och social- och
29510: gått ifrån att den avtalsbaserade samkommuns-       hälsovårdsministeriets förvaltningsområden om
29511: modellen har visat sig vara användbar, och i        J?.ehovet att samordna speciallagstiftningen.
29512: grundavtalet förutsätts fortfarande att kommu-      A ven stadgandena i byggnadslagen om systemet
29513: nema skall komma överens om bl.a. i vilka pro-      för markanvändningsplanering revideras som
29514: portioner de olika gruppema i medlemskommu-         bäst, liksom också lagstiftningen inom de centra-
29515: nemas fullmäktige skall vara företrädda när         la förvaltningsområdena, och kommunallagen
29516: samkommunens organ väljs. Med hjälp av över-        påverkar på intet sätt områdesindelningar eller
29517: gångsstadganden ser man tili att de tidigare kom-   påtvingade medlemskap enligt speciallagama.
29518: munalförbundens grundstadgor ersätts med            Utan hinder avvad som stadgas annanstans i lag
29519: grundavtal inom föreskriven tid. Det är mening-     om formen för samarbetet mellan kommunema
29520: en att verksamheten inom samkommunema               skall en samkommun för sina medlemskommu-
29521: skall fortsätta i enlighet med de upphävda stad-    ner med stöd av kommunallagen kunna sköta
29522: gandena om kommunalförbunden tilis man har          sådana uppgifter som enligt lag skall skötas av
29523: kommit överens om olika frågor i ett grundavtal.    kommunen eller av flera kommuner gemensamt.
29524: Grundavtalet borde emellertid inom föreskriven      Enligt kommunallagen kunde man också kom-
29525: tid ändras så att det överensstämmer med stad-      ma överens om att en annan kommun eller en
29526: gandena i kommunallagen. Det skall särskilt         samkommun som bildats av andra kommuner
29527: stadgas om situationer där grundavtalet saknar      sköter de ovan nämnda uppgiftema. Enligt kom-
29528: bestämmelser om i vilka proportioner de olika       munallagen skall det även vara möjligt att ge
29529: gruppema i medlemskommunemas fullmäktige            uppgifter som innefattar offentlig maktutövning
29530: skall vara företrädda när samkommunens organ        tili en tjänsteinnehavare i en annan kommun. En
29531: väljs. Enligt lagen borde man iaktta den princip    uppgift som enligt lagen skall skötas av kom-
29532: som säger att representationen skall motsvara de    munen eller dess myndighet och vars kompen-
29533:                                          1994 vp -   KK 459                                        5
29534: 
29535: tens kan överföras på en tjänsteinnehavare kun-         På basis av det ovan anförda anser jag att
29536: de med stöd av avtalet på ett flexibelt sätt över-   regeringen vid den fortsatta beredningen av kom-
29537: föras på en tjänsteinnehavare i en annan kom-        munallagen har strävat efter att beakta riksda-
29538: mun.                                                 gens uttalanden.
29539: 
29540:      Helsingforsden 14 juli 1994
29541: 
29542:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
29543:                                                  1994 vp
29544: 
29545: Kirjallinen kysymys 460
29546: 
29547: 
29548: 
29549: 
29550:                                     0. Rehn ym.: Samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteen
29551:                                        rekisteröimisestä
29552: 
29553: 
29554:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29555: 
29556:    Kahden samaa sukupuolta olevan henkilön             vien henkilöiden parisuhteen rekisteröinti ei
29557: parisuhteen rekisteröinti ei ole Suomen nykyisen       myöskään millään muotoa loukkaa heteroseksu-
29558: lainsäädännön mukaan mahdollista. Tämä ai-             aalisen enemmistön oikeuksia.
29559: heuttaa parisuhteessa eläville samaa sukupuolta           Näiden seikkojen vuoksi olisi Suomen lainsää-
29560: oleville henkilöille merkittäviä ongelmia esimer-      däntöä uudistettava niin, että kaksi samaa suku-
29561: kiksi verotus- ja perintöasioissa ja estää muuten-     puolta olevaa henkilöä voisivat rekisteröidä pari-
29562: kin yhdenvertaisuuden toteutumista lainsäädän-         suhteensa, jos sille ei ole laillista estettä. Rekiste-
29563: nössä. Mikä pahinta, nykyinen rajoittunut lain-        röity parisuhde nähtäisiin, samoin kuin avioliit-
29564: säädäntömme loukkaa parisuhteessa elävien sa-          to, juridisena suhteena. Parisuhteen osapuolet
29565: maa sukupuolta olevien henkilöiden ihmis-              saisivat perintöoikeuden. Verotuksessa ja sosiaa-
29566: oikeuksia.                                             lietujen hakemisessa heidät rinnastettaisiin avio-
29567:    Kolmessapohjoismaassa- Tanskassa, Ruot-             pareihin. Lainsäädäntöön ei tulisi sisällyttää oi-
29568: sissa ja Norjassa- kahden parisuhteessa elävän         keutta ottolapsen hankkimiseen, koska tämän
29569: samaa sukupuolta olevan henkilön välinen pari-         vaikutuksesta lapsen kehitykseen on erilaisia kä-
29570: suhde voidaan rekisteröidä. Suomessakin on ke-         sityksiä.
29571: väällä 1992 mietintönsäjättänyt perhetoimikun-             Kansanedustaja Outi Ojalan lakialoite n:o 4/
29572: ta ehdottanut mietinnössään (KM 1992: 12), että        1993 vp sisältää pääpiirteissään tämänsuuntai-
29573: "samaa sukupuolta olevat parit voisivat niin ha-       sen ehdotuksen lainsäädännön uudistamiseksi.
29574: lutessaan rekisteröidä parisuhteensa ja liittyä        Ojalan lakialoite on parhaillaan eduskunnan la-
29575: normistoon, joka on olemassa parisuhteessa             kivaliokunnan työlistalla.
29576: esiintyviä oikeusongelmia ja parisuhteen pur-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29577: kautumistapauksia varten". Perhetoimikunnan            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29578: mielestä pitäisi selvittää, kuinka "sosiaali- ja ve-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29579: rolainsäädännössä olevia aviopuolisoita koske-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29580: via säännöksiä voitaisiin soveltaa parisuhteensa
29581:  rekisteröineisiin".                                              Aikooko Hallitus kiirehtiä kahden sa-
29582:     Oikeusvaltion periaatteisiin kuuluu kaikkien               maa sukupuolta olevan henkilön pari-
29583: jäsentensä tasavertainen ja oikeudenmukainen                   suhteen rekisteröinnin mahdollistavaa
29584:  kohtelu lainsäädännössä. Samaa sukupuolta Ole-                lainsäädäntöä?
29585: 
29586:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
29587: 
29588:           Olli Rehn                       Tuulikki Ukkola                  Eva Biaudet
29589: 
29590: 
29591: 
29592: 
29593: 2400321
29594: 2                                          1994 vp -   KK 460
29595: 
29596: 
29597: 
29598: 
29599:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29600: 
29601:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teensaja päästä siten parisuhdetta koskevan lain-
29602: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          säädännön soveltamispiiriin, lisää eri perhemuo-
29603: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tojen yhtäläistä ja tasavertaista kohtelua. Tans-
29604: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olli Reh-         kan, Norjan ja Ruotsin tehtyä samaa sukupuolta
29605: nin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           olevien henkilöiden välisten parisuhteiden rekis-
29606: n:o460:                                                teröinnin mahdolliseksi vastaavan lainsäädän-
29607:                                                        nön tarve on lisääntynyt Suomessakin.
29608:            Aikooko Hallitus kiirehtiä kahden sa-          Kysymys on kuitenkin perhelainsäädännön
29609:         maa sukupuolta olevan henkilön pari-           perusteita koskettavasta muutoksesta. Tällaisten
29610:         suhteen rekisteröinnin mahdollistavaa          muutosten tulisi mahdollisimman laajalti vastata
29611:         lainsäädäntöä?                                 yhteiskunnassa esiintyviä asenteita ja katsomuk-
29612:                                                        sia. Asiaa koskevalle ennakkoluuloja hälventä-
29613:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           välle keskustelulle on sen vuoksi jätettävä riittä-
29614: vasti seuraavaa:                                       västi aikaa. Näin voidaan turvata se, että parit,
29615:                                                        jotka aikanaan ehkä säädettävän lain nojalla tu-
29616:    Samaa sukupuolta olevien henkilöiden muo-           levat rekisteröimään suhteensa, saavat osakseen
29617: dostamilla pareilla on lähtökohtaisesti samanlai-      sellaisen perhe-elämäänsä koskevan kunnioituk-
29618: nen tarve parisuhteen sääntelyyn ja oikeussuo-         sen, jota heillä on oikeus edellyttää.
29619: jaan kuin muillakin pareilla. Laki, joka antaa            Edellä mainituista syistä asia ei anna hallituk-
29620: tällaisille pareille mahdollisuuden virallistaa suh-   selle aihetta kiireellisiin toimenpiteisiin.
29621: 
29622:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1994
29623: 
29624:                                                                 Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
29625:                                           1994 vp -   KK 460                                          3
29626: 
29627: 
29628: 
29629: 
29630:                                         Tili Riksdagens Talman
29631: 
29632:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       den ökar denlika och jämställda behandlingen av
29633: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        olika familjeformer. Efter att man i Danmark,
29634: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Norge och Sverige gjort det möjligt att registrera
29635: man Olli Rehn m.fl. undertecknade spörsmål nr         parförhållanden mellan personer av samma kön
29636: 460:                                                  har behovet av motsvarande lagstiftning ökat
29637:                                                       även i Finland.
29638:           Ämnar Regeringen skynda på lagstift-            Detta är likväl fråga om en förändring som
29639:        ning som möjliggör registrering av ett         berör grundema för familjelagstiftningen. Dyli-
29640:        parförhållande mellan två personer av          ka förändringar borde i så stor utsträckning som
29641:        sammakön?                                      möjligt motsvara attitydema och synsätten i
29642:                                                       samhället. Det måste därför reserveras tillräck-
29643:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ligt med tid för diskussion om ämnet som sking-
29644: anföra fö1jande:                                      rar fördomama. På detta sätt kan man säkerstäl-
29645:                                                       la att par, som kommer att registrera sitt förhål-
29646:    Par som består av personer av samma kön har        lande med stöd av en lag som eventuellt stiftas i
29647: som utgångspunkt samma behov av att reglera           sinom tid, bemöts av sådan respekt för sitt famil-
29648: parförhållandet och av rättsskydd som andra           jeliv som de har rätt att förutsätta.
29649: par. En lag som ger dylika par möjlighet att göra         Av ovan nämnda skäl föranleder saken inga
29650: sitt förhållande officiellt och på detta sätt komma   skyndsamma åtgärder från regeringens sida.
29651: inom ramen för lagstiftningen om parförhållan-
29652: 
29653:      Helsingforsden 7 juli 1994
29654: 
29655:                                                                Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
29656:                                                  1994 vp
29657: 
29658: Kirjallinen kysymys 461
29659: 
29660: 
29661: 
29662: 
29663:                                     M. Pietikäinen ym.: Työttömien oikeusturvan parantamisesta
29664: 
29665: 
29666:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29667: 
29668:     Työvoimahallinnon asiakkaat ovat kokeneet              Työvoimakoulutukseen pääsemisen ratkaisee
29669: ainakin joissakin työvoimapiireissä, että työvoi-      yksittäinen työvoimaneuvoja. Ratkaisun perus-
29670: maviranomaisilla ei aina ole ollut yhtenäistä lin-     teita ei anneta asiakkaalle, ja asiakkaasta ratkai-
29671: jaa eikä työvoimahallinnossa ole otettu asioista       su näyttää usein mielivaltaiselta. Esimerkiksi
29672: kokonaisvastuuta. Työvoimaneuvojat samankin            ammatinvaihtoon liittyvälle kurssille anojalle
29673: työvoimatoimiston sisällä ovat voineet antaa           voidaan sanoa, että ensin tulee käydä muuttuvan
29674: keskenään ristiriitaista tietoa, ja eri työvoima-      työelämän kurssi. Tämän kurssin jälkeen ilme-
29675: toimistot samassa kaupungissa ovat voineet toi-        nee, että hakija ei olekaan enää pitkäaikaistyö-
29676: mia täysin itsenäisesti ja tehdä omat tulkintansa,     tön eikä siis voi päästä ensiksi hakemalleen kurs-
29677: joten kuntalaiset ovat olleet eriarvoisessa ase-       sille.
29678: massa asuinpaikasta riippuen.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29679:     Työvoimaviranomaisilla ei ole aina ollut ajan      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29680:  tasalla olevaa tietoa eikä toimintaohjeita, ja näin   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29681:  ollen he eivät aina ole uskaltaneet vastata asiak-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29682:  kaan esittämiin kysymyksiin. Keskitetty infopis-
29683:  te puuttuu useista työvoimatoimistoista, ja niin                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29684:  asiakkaat pyörivät käytävillä eivätkä tiedä, ke-             ryhtyä, jotta työttömien oikeusturvaa pa-
29685:  neltä voisivat kysyä.                                        rannettaisiin laatimalla työvoimaviran-
29686:     Työvoimatoimistojen asiakkaille ei anneta                 omaisille yhtenäiset toiminta- ja tulkinta-
29687:  kirjallisena ohjeita siitä, mitä he saavat tehdä ja          ohjeet, joista myös työvoimatoimislojen
29688:  mitä eivät menettämättä päivärahaa. Jos sitten               asiakkaille annettaisiin selkeää tietoa kir-
29689:  asiakas saa suullisesti väärää tietoa ja toimii sen          jallisessa muodossa niin, että työttömät
29690:  mukaan, hän menettää korvauksensa eikä voi                   voisivat tietää muun muassa, mitä he saa-
29691:  perätä oikeuksiaan, koska hänellä ei ole esittää             vat tehdä ja mitä eivät menettämättä
29692:  saamistaan ohjeista mitään dokumenttia.                      työttömyyspäivärahaansa?
29693:       Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
29694: 
29695:            Margareta Pietikäinen          Arja Ojala                        Tuija Maaret Pykäläinen
29696:            Tuula Kuittinen                Päivi Varpasuo                    Outi Ojala
29697:            Minna Karhunen                 Irmeli Takala                     Pirjo-Riitta Antvuori
29698:            Virpa Puisto                   Satu Hassi                        Ulla Anttila
29699:            Anneli Taina                   Kaarina Dromberg                  Martti Tiuri
29700:            Hanna Markkula                 Eila Rimmi                        RailaAho
29701:            Heli Astala                    Marjatta Stenius-Kaukonen         Leena Luhtanen
29702:            Marjatta Vehkaoja              Tellervo Renko                    Kerttu Törnqvist
29703:            Erja Lahikainen                Arja Alho                         Anna-Liisa Kasurinen
29704:            Kyllikki Muttilainen           Riitta Myller                     Marja-Leena Viljamaa
29705:            Leea Hiltunen                  Tuulikki Ukkola                   Helmi Morri
29706:            Maria Kaisa Aula               Rose-Marie Björkenheim            Maija-Liisa Lindqvist
29707:            Aino Suhola                    Tina Mäkelä                       Riitta Kauppinen
29708:            Annikki Koistinen              Saimi Ääri                        Sirkka-Liisa Anttila
29709:            Eeva Kuuskoski                 Mirja Ryynänen                    Eva Biaudet
29710:                                           Hannele Luukkainen
29711:  2400321
29712: 2                                         1994 vp -   KK 461
29713: 
29714: 
29715: 
29716: 
29717:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
29718: 
29719:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voimapiireille on asetettu tavoitteet mm. siitä,
29720: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kuinka monen pitkäaikaistyöttömän työttömyys
29721: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      tulisi päättää työvoimahallinnon toimenpitein.
29722: le jäsenelle kansanedustaja Margareta Pietikäi-       Yhtenä näistä toimenpiteistä on työvoimakoulu-
29723: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tus. Vaikka tavoitteet onkin niiden mitattavuu-
29724: n:o 461:                                              den vuoksi asetettu määrällisinä, ei pitkäaikais-
29725:                                                       työttömyyden katkaisu sinänsä ole varsinainen
29726:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tavoite, vaan työttömyyden päättäminen asiak-
29727:        ryhtyä, jotta työttömien oikeusturvaa          kaan kannalta mielekkäällä ja työmarkkinoille
29728:        parannettaisiin laatimalla työvoimavi-         sijoittumista edistäväliä tavalla. Tämä otetaan
29729:        ranomaisille yhtenäiset toiminta- ja tul-      huomioon opiskelijavalinnoissa. Pitkäaikais-
29730:        kintaohjeet, joista myös työvoimatoimis-       työttömyys ei täten ole suinkaan ainoa kriteeri,
29731:        tojen asiakkaille annettaisiin selkeää tie-    jonka perusteella valintapäätös tehdään.
29732:        toa kirjallisessa muodossa niin, että työt-       Työttömyysturvan myöntämisestä tekee pää-
29733:        tömät voisivat tietää muun muassa, mitä        töksen asianomainen työttömyyskassa tai kan-
29734:        he saavat tehdä ja mitä eivät menettämät-      saneläkelaitos, jotka myös huolehtivat etuuden
29735:        tä työttömyyspäivärahaansa?                    maksamisesta. Työvoimaviranomaisten tehtävä-
29736:                                                       nä on antaa sitova lausunto työttömyysturva-
29737:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          asiassa ns. työvoimapoliittisista edellytyksistä.
29738: vasti seuraavaa:                                      Työvoimatoimistot toki mahdollisuuksien mu-
29739:                                                       kaan pyrkivät informoimaan niistäkin työttö-
29740:    Kysymyksessä ja sen johdanto-osassa on vii-        myysturvan saamisedellytyksistä, jotka eivät si-
29741: tattu työvoimaviranomaisten, lähinnä työvoi-          tovan lausunnon piiriin kuulu, mutta kysyjien
29742: matoimistojen työvoimapoliittiseen aikuiskou-         tarkoittama kokonaisvastuu työttömyysturvas-
29743: lutukseenja työttömyysturvaan liittyviin menet-       ta kuuluu työttömyyskassoille ja kansaneläke-
29744: telytapoihin.                                         laitokselle.
29745:    Työvoimakoulutukseen valitsemisesta päät-             Työttömyysturva on etuus, joka on ensi sijassa
29746: tää työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta         tarkoitettu työelämässä olleille, työpaikkansa il-
29747: annetun lain mukaan työvoimaviranomainen.             man omaa syytään menettäneille henkilöille, jot-
29748: Työvoimakoulutukseen hakemisesta ja valinnas-         ka hakevat palkkatyötä. Käsitykseni mukaan
29749: ta annetun määräyksen mukaan valinnasta päät-         tällaisten henkilöiden kohdalla työttömyyspäi-
29750: tää työvoimatoimiston esimies tai toimiston työ-      väraha-asiat ovat varsin ongelmattomia. Toi-
29751: järjestyksessä määrätty virkamies. Toimistot          saalta elävässä elämässä työnhakijoiden ja hei-
29752: voivat oman harkintansa mukaan päättää, miten         dän olosuhteidensa kirjo on melkoinen. Tämän
29753: ne järjestävät valinnat. Useimmissa tapauksissa       vuoksi työttömyysturvaa koskevat säännökset
29754: valintoihin osallistuu useampi kuin yksi työvoi-      ovat monimutkaistuneet. Samasta syystä sään-
29755: maviranomaisen edustaja. Myös koulutuksen             nökset, samoin kuin tulkintaohjeet eivät voi olla
29756: järjestäjän edustajat ovat usein mukana asian-        tyhjentäviä, vaan ratkaisijalle jää joka tapauk-
29757: tuntijoina.                                           sessa harkintavaltaa.
29758:    Työministeriön määräyksen mukaan kieltei-             Työvoimapoliittisia sitovia lausuntoja anta-
29759: nen päätös tulee perustella hakijalle. Hakijamää-     vat työvoimatoimistot ja työvoimatoimikunnat
29760: rien runsauden vuoksi on valinnan tekeminen           Työvoimatoimiston lausunnon piiriin kuuluvat
29761: useista tasavertaisista hakijoista vaikeaa. Tällöin   edellytykset, joiden toteaminen ei edellytä har-
29762: myös päätösten yksiselitteinen perusteleminen         kintavallan käyttöä, kuten työnhaun voimassa-
29763: saattaa tuottaa hankaluuksia.                         olo, kokoaikatyön hakeminen jne. Työvoimatoi-
29764:    Yhtenä työhallinnon toimenpiteiden paino-          mikunnan, jonka jäseninä toimivat työmarkki-
29765: pistealueena vuonna 1994 on pitkäaikaistyöttö-        naosapuolten edustajat, toimivaltaan kuuluvat
29766: myyden vähentäminen ja ennaltaehkäisy. Työ-           harkintavallan käyttöä edellyttävät seikat, kuten
29767:                                            1994 vp -   KK 461                                           3
29768: 
29769: esimerkiksi omasyisen työttömyyden seuraa-             työvoimapiireihin         työttömyysturva-asiamies.
29770: mukset ja työmarkkinoiden käytettävissä ole-           Työttömyysturva-asiamiesten vaikutusmahdol-
29771: minen. Paikallisen ja työmarkkinaosapuolten            lisuuksia lisättiin syyskuun 1993 alusta voimaan
29772: asiantuntemuksen hyödyntämistä työttömyys-             tulleella lainmuutoksella siten, että heillä on
29773: turva-asioissa on pidetty tärkeänä. Työvoima-          mahdollisuus hakea valittamalla muutosta työt-
29774: toimikunnalla on siten itsenäinen päätösvalta,         tömyyspäivärahaoikeutta koskevaan päätök-
29775: eikä sitä sido muu kuin lainsäädäntö ja valituseli-    seen. Asiamies voi luonnollisesti hakea muutosta
29776: missä vakiintunut soveltamiskäytäntö. Voimas-          myös työnhakijan eduksi.
29777: sa oleva normilainsäädäntö edellyttää nimen-              Työttömyyspäivärahan saajan oikeuksista ja
29778: omaista valtuutta laissa, mikäli annetaan mää-         velvollisuuksista on olemassa esitteitä työvoima-
29779: räyksiä tai ohjeita lain soveltamisesta. Koska         toimistoissa. Lisäksi keskeisistä velvollisuuksis-
29780: työttömyysturvalaissa ei tällaista valtuutta ole, ei   ta, kuten esimerkiksi työnhaun uusimisesta, on
29781: työministeriöllä tai muullakaan taholla ole mah-       kirjallista tietoa mm. työnhakijalle annettavassa
29782: dollisuutta antaa sitovia normeja työttömyystur-       asiakaskortissa. Lisäksi työministeriö on anta-
29783: valain tulkinnasta.                                    nut suosituksia, jotka edellä mainitsemistani
29784:    Paikalliseen päätöksentekoon liittyy keske-         syistä eivät ole sitovia, mm. työttömyysturvana
29785: nään ristiriitaisten päätösten riski. Vaikkakin        mahdollisista toiminnoista, kuten vapaaehtois-
29786: työttömyysturvan osalta epäyhtenäisyyttä on il-        ja taikootyöstä sekä opiskelun ja työttömyystur-
29787: mennyt, kuten edellä olen todennut, lähinnä            van suhteesta. Mainitut suositukset ovat luon-
29788: rajatapauksissa, on lausuntokäytännön lain- ja         nollisesti julkisia, ja työnhakijana on oikeus saa-
29789: yhdenmukaisuuden valvojaksi nimetty kaikkiin           da niistä tieto.
29790: 
29791:      Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1994
29792: 
29793:                                                                          Ministeri Mauri Pekkarinen
29794: 4                                         1994 vp -   KK 461
29795: 
29796: 
29797: 
29798: 
29799:                                         Tili Riksdagens Talman
29800: 
29801:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      betskraftsdistrikten har det uppställts som mål
29802: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        att bl.a. besluta om hur många långtidsarbetslö-
29803: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      sas arbetslöshetsperiod som bör avbrytas genom
29804: ledamot Margareta Pietikäinen m.fl. underteck-        arbetsförvaltningens åtgärder ..~n av dessa åtgär-
29805: nade spörsmål nr 461:                                 der är arbetskraftsutbildning. A ven om målen på
29806:                                                       grund av deras mätbarhet uppställts som kvanti-
29807:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        tativa, är avbrytandet av långtidsarbetslösheten i
29808:        ta för att de arbetslösas rättsskydd skall     sig självt inget egentligt mål. Målet är i stället att
29809:        förbättras genom att man för arbets-           avbryta arbetslösheten på ett sätt som med tanke
29810:        kraftsmyndigheterna utarbetar enhetliga        på kunden är förnuftigt och som främjar dennes
29811:        direktiv och tolkningsnormer, om vilka         placering på arbetsmarknaden. Detta tas i beak-
29812:        arbetskraftsbyråernas kunder också klart       tande vid elevantagningen. Sålunda är långtids-
29813:        informeras i skriftlig form så att de ar-      arbetslöshet ingalunda det enda kriteriet enligt
29814:        betslösa kunde veta bl.a. vad de får och       vilket antagningsbeslutet fattas.
29815:        inte får göra utan att gå miste om sin            Beslutet om beviljande av utkomstskydd för
29816:        arbetslöshetsdagpenning?                       arbetslösa fattas av den behöriga arbetslöshets-
29817:                                                       kassan eller av folkpensionsanstalten, vilka även
29818:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ser till att förmånen utbetalas. Det är arbets-
29819: anföra följande:                                      kraftsmyndigheternas uppgift att ge ett bindande
29820:                                                       utlåtande om s.k. arbetskraftspolitiska förutsätt-
29821:    1 spörsmålet och i dess ingress har man hänvi-     ningar då det gäller utkomstskyddet för arbets-
29822: sat till arbetskraftsmyndigheternas förfarings-       lösa. Visserligen försöker arbetskraftsbyråerna i
29823: sätt, främst till arbetskraftsbyråernas arbets-       mån av möjlighet informera också om de förut-
29824: kraftspolitiska vuxenutbildning och till de proce-    sättningar för erhållande av utkomstskydd vilka
29825: durer som hänför sig till utkomstskyddet för ar-      inte omfattas av ett bindande utlåtande, men det
29826: betslösa.                                             helhetsansvar för utkomstskyddet som spörs-
29827:    Enligt lagen om arbetskraftspolitisk vuxenut-      målsställarna avser hör till arbetslöshetskassor-
29828: bildning är det arbetskraftsmyndigheten som be-       na och folkpensionsanstalten.
29829: slutar om antagningen till arbetskraftsutbild-           Utkomstskyddet för arbetslösa är en förmån
29830: ning. Enligt föreskrifterna om ansökan och an-        som i första hand är avsedd för personer inom
29831: tagning till arbetskraftsutbildning är det före-      arbetslivet vilka utan egen förskyllan mist sin
29832: ståndaren för arbetskraftsbyrån eller den tjänste-    arbetsplats och som söker avlönat arbete. Enligt
29833: man som enligt byråns arbetsordning blivit för-       min uppfattning är frågorna kring arbetslöshets-
29834: ordnad som beslutar om antagningen. Byråerna          dagpenningen synnerligen oproblematiska för
29835: kan enligt egen prövning besluta om hur de            dessa personer. A andra sidan är spektrumet av
29836: ordnar antagningen. 1 de flesta fall deltar fler än   arbetssökande och deras förhållanden i det le-
29837: en representa~! för arbetskraftsmyndigheten i         vande livet ansenligt. Av denna orsak har stad-
29838: antagningen. Aven representanter för utbild-          gandena om utkomstskyddet för arbetslösa blivit
29839: ningsarrangören deltar ofta som sakkunniga.           mera komplicerade. Av samma anledning kan
29840:    Enligt arbetsministeriets föreskrifter bör ett     varken stadgandena eller tolkningsnormerna
29841: negativt beslut motiveras för sökanden. På grund      vara uttömmande, utan prövningsrätten kvar-
29842: av det stora antalet sökande är det svårt att välja   står i varje fall för avgöraren.
29843: mellan många jämbördiga sökande. Härvid kan               Bindande arbetskraftspolitiska utlåtanden ges
29844: det också medföra svårigheter att på ett entydigt     av arbetskraftsbyråerna och arbetskraftskom-
29845: sätt motivera besluten.                               missionerna. Arbetskraftsbyråns utlåtande om-
29846:    Ett av tyngdpunktsområdena då det gäller ar-       fattar sådana fårutsättningar vilkas konstateran-
29847: betsförvaltningens åtgärder 1994 är att reducera      de inte förutsätter användning av prövningsrätt,
29848: och förebygga långtidsarbetslösheten. För ar-         såsom arbetssökandets giltighet, sökande efter
29849:                                           1994 vp -   KK 461                                          5
29850: 
29851: heltidsarbete osv. Då det gäller arbetskraftskom-     viss oenhetlighet, har man tili övervakare av
29852: missionen, vars medlemmar är representanter för       lagenligheten och enhetligheten i utlåtandepraxis
29853: arbetsmarknadsparterna, omfattar dess behörig-        förordnat ett utkomstskyddsombud för alla
29854: het sådana omständigheter som förutsätter an-         arbetskraftsdistrikt. Utkomstskyddsombudens
29855: vändning av prövningsrätt, såsom följderna av         möjligheter att påverka utökades genom en lag-
29856: arbetslöshet av egen förskyllan och huruvida          ändring, som trädde i kraft i början av september
29857: man står tili arbetsmarknadens förfogande. Det        1993, på så sätt attde genom besvär harmöjlighet
29858: har ansetts viktigt att utnyttja lokal expertis och   att söka ändring i beslut som gäller rätten tili
29859: arbetsmarknadsparternas sakkunnighet i frågor-        arbetslöshetsdagpenning. Ombudet kan givetvis
29860: na kring utkomstskyddet. Arbetskraftskommis-          söka ändring även tili arbetssökandens förmån.
29861: sionen har sålunda självständig beslutanderätt,          Vad gäller rättigheterna och skyldigheterna
29862: och den är bunden endast av lagstiftningen och        för mottagaren av arbetslöshetsdagpenning finns
29863: av hävdvunnen tiliämpningspraxis vid besvärsin-       det broschyrer hos arbetskraftsbyråerna. Beträf-
29864: stanserna. Gällande normlagstiftning förutsätter      fande centrala skyldigheter, såsom förnyandet av
29865: uttrycklig befogenhet i lagen, ifall det meddelas     arbetssökandet, finns det skriftlig information
29866: föreskrifter eller anvisningar om tiliämpningen       bl.a. på det kundkort som ges tili arbetssökan-
29867: av lagen. Eftersom lagen om utkomstskydd för          den. Dessutom har arbetsministeriet gett rekom-
29868: arbetslösa inte innehåller någon sådan befogen-       mendationer, vilka av de skäljag anfört ovan inte
29869: het, har varken arbetsministeriet eller någon an-     är bindande. Rekommendationerna gäller bl.a.
29870: nan instans möjlighet att ge bindande normer om       eventuell verksamhet som utkomstskyddet tiliå-
29871: tolkningen av lagen om utkomstskydd för arbets-       ter, såsom frivillig- och talkoarbete samt propor-
29872: lösa.                                                 tionen mellan studier och utkomstskydd. Nämn-
29873:    Tili det lokala beslutsfattandet hänfgr sig en     da rekommendationer är naturligtvis offentliga,
29874: risk för sinsemellan motstridiga beslut. A ven om     och arbetssökanden har rätt att få information
29875: det, såsom jag tidigare konstaterat, beträffande      omdem.
29876: utkomstskyddet främst i gränsfall förekommit en
29877: 
29878:      Helsingforsden 13 juli 1994
29879: 
29880:                                                                         Minister Mauri Pekkarinen
29881:                                                     1994 vp
29882: 
29883: Kirjallinen kysymys 462
29884: 
29885: 
29886: 
29887: 
29888:                                       S-L. Anttila ym.: Keliakiaa sairastaville aiheutuvien korkeiden elin-
29889:                                          kustannusten korvaamisesta
29890: 
29891: 
29892:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
29893: 
29894:     Keliakiaa sairastavilla tavallisten viljojen si-      Kun tavallisten leipienja makaronien kustannus
29895: sältämä gluteeni-niminen valkuaisaine aiheuttaa           henkilöä kohti vuodessa on noin 2 100 mk, on se
29896: suoliston limakaivossa tulehdusreaktion. Sen              keliaakikoilla 3 300 mk kalliimpi. 1os ostettaisiin
29897: seurauksena limakalvo vaurioituu ja ravinnon              vainjauhot ja makaronit ja leivottaisiin leipä itse,
29898: imeytyminen häiriintyy eli elimistö ei pysty käyt-        kustannukset vuodessa olisivat 3 100 mk, ja kun
29899: tämään ravintoa kunnolla hyväkseen. Oireena               siitä vähennetään tavallisten jauhojenja makaro-
29900: on erilaisia vatsanvaivoja, ripulia, turvatusta,          nien kustannukset, on jauhojen ja makaronien
29901: laihtumista, väsymystä ym. Myös jatkuvan rau-             kustannusero keliaakikoille 2 500 mk vuodessa
29902: danpuutosanemian taustalla on usein keliakia.             kalliimpi itse leivottaessa.
29903:     Tauti on parantumaton, mutta jos ruoasta                 Keliaakikoiden sosiaaliturvan parantamiseksi
29904: poistetaan gluteeni, keliakiaa sairastava pysyy           on tehty aloitteita. Kysymys on kuitenkin keliaa-
29905: oireettomana ja voi aivan hyvin. Keliakiaa sai-           kikkojen kohdalla niin suurista kustannuslisäyk-
29906: rastavia arvioidaan Suomessa olevan noin yksi             sistä elinkustannuksissa vuositasolla, että asia on
29907: promille väestöstä eli 3 000-5 000 ihmistä. Li-           ehdottomasti nopeasti selvitettävä. Pitäisimme
29908: säksi on monia sellaisia ihmisiä, joiden oireet           välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysminis-
29909: ovat niin lieviä, etteivät he ole hakeutuneet lääkä-      teri yhdessä valtiovarainministeriön kanssa aset-
29910:  riin, ja usein tauti pysytteleekin piilevänä aikuis-     taa toimikunnan, jonka tehtävänä on nopeasti
29911: ikään asti.                                               valmistella esitys siitä, korvataanko keliaakikoil-
29912:      Keliakian hoidossa ruokavalio on välttämä-           le ruokavalion aiheuttamat 2 500-5 500 mk:n
29913: tön. Se merkitsee sitä, että vehnä, ruis, kaura ja        ylimääräiset kustannukset vuodessa joko verosta
29914:  ohra on jätettävä pois kaikissa muodoissaan lei-         tehtävällä vähennysjärjestelmällä tai poistamalla
29915:  vistä, puuroista, leivonnaisista ja valmisruoista.       maissilta, riisiltä, hirssiltä, tattarilta ja soijalta
29916:  Ne joudutaan korvaamaan lähinnä maissilla, rii-          kaikki tuontimaksut ja tullit ,jotka tekevät näistä
29917:  sillä, hirssillä, tattarilla ja soijalla, jotka kaikki   raaka-aineista kalliimpia. Asia pitäisi valmistella
29918:  ovat tuontitavaraa ja maksavat tullien vuoksi            vielä tulevan syksyn budjettikäsittelyyn men-
29919:  enemmän. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan              nessä.
29920:  viljavalmisteiden käyttömäärää koskevan suosi-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29921:  tuksen mukaan on laskettu kustannukset keliaa-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29922:  kikon tarvitsemista viljavalmisteista vuositasol-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29923:  la. Suositeltu viljavalmistemäärä kevyttä työtä          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29924:  tekevällä on 300 grammaa päivässä ja viljaksi
29925:  laskettuna noin 100 kiloa vuodessa. Kustannuk-                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että ke-
29926:  sissa on otettu huomioon myös se, että kerran                    liakiaa sairastavilla ihmisillä on huomat-
29927:  viikossa yhdellä aterialla on makaronia tai                      tavasti kalliimmat elinkustannukset eri-
29928:  spaghettia samaan tapaan kuin muidenkin ih-                      koisruokavalion johdosta,
29929:  misten ruokavaliossa. Näin tehdyn laskelman                         aikooko Hallitus asettaa toimikunnan
29930:  mukaan keliaakikon ruokaleipäkustannukset                        selvittämään, miten nämä keliaakikkojen
29931:  päivää kohti ovat 13,50 mk kalliimmat kuin mui-                  muita korkeammat elinkustannukset voi-
29932:  den, ja valmiina ostettuina tuotteina viljavalmis-               taisiin kompensoida joko tekemällä ve-
29933:  teiden kustannusero vuositasolla on 5 500 mk.                    rosta vastaavansuuruinen vähennys vuo-
29934: 
29935:  2400321
29936: 2                                    1994 vp -   KK 462
29937: 
29938:       sitasolla tai saattamalla nämä kustan-             millä aikataululla Hallitus aikoo asian
29939:       nukset sairausvakuutusjärjestelmän kor-         selvittää?
29940:       vattaviksi, sekä
29941: 
29942:     Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
29943: 
29944:         Sirkka-Liisa Anttila        Tellervo Renko               Pirkko Laakkonen
29945:         Olavi Ala-Nissilä           Juhani Alaranta              SaimiÄäri
29946:         Jukka Vihriälä              Tuula Kuittinen              Sulo Aittoniemi
29947:                                            1994 vp -   KK 462                                           3
29948: 
29949: 
29950: 
29951: 
29952:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29953: 
29954:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Sairausvakuutuksen lääkekorva usjärjestel-
29955: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          män kautta korvataan kliinisiä ravintovalmis-
29956: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        teita tiettyjen valtioneuvoston päätöksessä mai-
29957: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sirkka-           nittujen sairauksien hoidossa. Näissä sairauk-
29958: Liisa Anttilan ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-       sissa kliinisten ravintovalmisteiden käyttö voi-
29959: symyksen n:o 462:                                      daan rinnastaa välttämättömiin lääkeaineisiin,
29960:                                                        joita ilman potilas ei tule toimeen. Sairaus-
29961:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ke-      vakuutuslain mukaan edellytyksenä korvauksil-
29962:        liakiaa sairastavilla ihmisillä on huomat-      le on, että valmisteelle on vahvistettu korvaus-
29963:        tavasti kalliimmat elinkustannukset eri-        perusteeksi hyväksyttävä kohtuullinen tukku-
29964:        koisruokavalion johdosta,                       hinta ja että valmiste on ostettu reseptillä. Ke-
29965:           aikooko Hallitus asettaa toimikunnan         liaakikkojen käyttämien soijan, riisin, maissin
29966:        selvittämään, miten nämä keliaakikkojen         ja hirssin tuominen tähän korvausjärjestel-
29967:        muita korkeammat elinkustannukset voi-          mään on lääkkeiden korvattavuusperiaatteille
29968:        taisiin kompensoida joko tekemällä ve-          vierasta.
29969:        rosta vastaavansuuruinen vähennys vuo-              Erikoisvalmisteiset elintarvikkeet eivät jous-
29970:        sitasolla tai saattamalla nämä kustan-          tavasti sovellu korvattaviksi sairausvakuutus-
29971:        nukset sairausvakuutusjärjestelmän kor-         lain mukaisen lääkekorvausjärjestelmän kautta
29972:        vattaviksi, sekä                                muun muassa sen johdosta, että kaikille korvat-
29973:           millä aikataululla Hallitus aikoo asiaa      taville lääkkeille vahvistetaan korvausperusteek-
29974:        selvittää?                                      si viranomaisen hyväksymä hinta.
29975:                                                           Keliakiaa sairastavista potilaista lapset saavat
29976:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kansaneläkelaitoksen myöntämää hoitotukea.
29977: vasti seuraavaa:                                       Se korvaa lapsen hoidosta aiheutuvaa taloudel-
29978:                                                        lista ja muuta rasitusta. Hoitotukea maksetaan
29979:     Keliakiaa sairastavia henkilöitä on arvioitu       yleensä korotettuna hoitotukena, jonka määrä
29980: olevan Suomessa noin 10 000, joista noin 5 000         on 949 markkaa kuukaudessa. Lapsen hoitotu-
29981: henkilön diagnoosi on varmistettu. Keliakiasta         kea saavia keliakiaa sairastavia lapsia on noin
29982: aiheutuvat ylimääräiset ravintokustannukset            800.
29983: ovat potilasta kohden noin 500 markkaa kuu-                Myös vammaispalvelulain (380/87) 9 §:n
29984: kaudessa.                                              nojalla korvataan erityisravintokustannuksia.
29985:     Tuloverojärjestelmän on havaittu soveltuvan        Vammaispalvelulain soveltamisessa on ollut
29986: huonosti tuen kanavoinnin välineeksi. Verojär-         kuntakohtaisesti joitakin eroja, eikä yhtenäistä
29987: jestelmästä on 1980-luvun lopulta lähtien joh-         käytäntöä kaikilta osiltaan ole vielä muodostu-
29988: donmukaisesti karsittu sosiaalisin perustein           nut. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä lääninhal-
29989: myönnettyjä vähennyksiä. Sairauskuluvähennys           litukset viranomaisina valvovat ja ohjaavat osal-
29990: poistettiin vuonna 1992. Käytännössä oli todet-        taan lain käytännön soveltamista. Lisäksi vam-
29991: tu, että sairauskulujen perusteella myönnettävät       maispalvelulain mukaisella muutoksenhaku-
29992: vähennykset luovat veroviranomaisille työläitä         mahdollisuudella turvataan lain soveltamisen oi-
29993: ja heidän ammattitaitoaan ajatellen kohtuutto-         keellisuus kussakin yksittäistapauksessa.
29994: mia soveltamisongelmia. Verojärjestelmän so-              Vammaistuen- ja eläkkeensaajien hoitotuki-
29995: veltumattomuutta tuen kanavointiin lisää sekin,        säännöksien tavoitteena on korvata sairauden tai
29996: että kipeimmin tuen tarpeessa olevat eli pienitu-      vamman vuoksi toimintakyvyn alentumisesta ai-
29997: loisimmat usein maksavat tuloveroja niin vähän,        heutuvaa avuntarvetta ja erityiskustannuksia.
29998:  ettei vähennystä pystytä täysimääräisenä teke-        Koska tuen maksaminen edellyttää toiminta-
29999:  mään. Verovähennysten käytön sijaan tarvittava        kyvyn alentumista, sitä ei ole maksettu keliakiaa
30000:  taloudellinen tuki on toteutettu suorien tulonsiir-   sairastaville. Jos keliakiaa sairastavien ruoka-
30001:  tojen muodossa.                                       valiosta aiheutuvia kustannuksia korvattaisiin
30002: 4                                       1994 vp -   KK 462
30003: 
30004: 
30005: Vammaistuella ja eläkkeensaajien hoitotuella, se    tannuksia. Sama koskee myös diabetesta ja lak-
30006: edellyttäisi erityissäännösten ottamista tämän      toosi-intoleranssia.
30007: sairausryhmän osalta vammaistukilakiin ja kan-         Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena
30008: saneläkelakiin. Tällöin on arvioitava myös mui-     on tarkastella tilannetta myös muiden keliakia-
30009: den vastaavien sairausryhmien osalta erillissään-   potilaisiin rinnastettavien henkilöryhmien kan-
30010: nösten tarvetta. Esimerkiksi munuaistautipoti-      nalta ja sen jälkeen harkita tarvittavia jatkotoi-
30011: laiden ruokavaliosta aiheutuu ylimääräisiä kus-     menpiteitä.
30012: 
30013:      Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1994
30014: 
30015:                                                                        Ministeri Sirpa Pietikäinen
30016:                                             1994 vp -   KK 462                                            5
30017: 
30018: 
30019: 
30020: 
30021:                                           Tili Riksdagens Talman
30022: 
30023:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         handlingen av vissa sjukdomar som nämns i ett
30024: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          statsrådsbeslut. I dessa sjukdomar kan använd-
30025: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ningen av kliniska näringspreparat jämställas
30026: man Sirkka-Liisa Anttila m.fl. undertecknade            med nödvändiga läkemedelssubstanser utan vil-
30027: spörsmål nr 462:                                        ka patienten inte kan klara sig. F ör att ersättning
30028:                                                         skall kunna betalas förutsätts enligt sjukförsäk-
30029:           Är Regeringen medveten om att perso-          ringslagen att ett skäligt partipris som kan godtas
30030:        ner som lider av celiaki har betydligt hög-      som ersättningsgrund har fastställts för prepara-
30031:        re levnadskostnader på grund av sin spe-         tet och att preparatet är receptbelagt. Att i detta
30032:        cialdiet,                                        system ta med soja, ris, majs och hirs, som celia-
30033:           ämnar Regeringen tillsätta en kommit-         kipatienterna använder, är främmande för prin-
30034:        te för att utreda hur celiakikernas högre        ciperna för systemet med ersättningsgilla läkeme-
30035:        levnadskostnader kunde kompenseras               del.
30036:        antingen så att de på årsnivå får göra ett           Speciallivsmedel kan inte på ett flexibelt sätt
30037:        skatteavdrag i samma storleksordning el-         ersättas via läkemedelsersättningssystemet enligt
30038:        ler så att de får dessa kostnader ersatta        sjukförsäkringslagen, bl.a. för att ett pris som
30039:        inom ramen för sjukförsäkringssystemet,          godkänts av myndigheten fastställs som ersätt-
30040:        samt                                             ningsgrund för alla läkemedel som ersätts.
30041:           med viiken tidtabell ämnar Regeringen             Av celiakipatienterna får barnen vårdbidrag
30042:        utreda frågan?                                   av folkpensionsanstalten. Det ersätter den eko-
30043:                                                         nomiska och övriga belastning som vården av
30044:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           barnet medför. Vårdbidraget betalas i allmänhet
30045: anföra följande:                                        som förhöjt vårdbidrag tili ett belopp av 949 mk
30046:                                                         per månad. Ca 800 barn som har celiaki får
30047:    Det har beräknats att antalet personer med           vårdbidrag.
30048: ce1iaki är ca 10 000 i Finland. För 5 000 av dessa          Dessutom ersätts kostnader för specialkost
30049: är diagnosen säker. De extra matkostnader som           med stöd av 9 § lagen om service och stöJ på
30050: sjukdomen medför är ca 500 mk per månad och             grund av handikapp (380/87). Vid tillämpningen
30051: patient.                                                av lagen om service och stöd på grund av handi-
30052:    Man har upptäckt att det är mindre lämpligt          kapp har det kommunvis förekommit vissa skill-
30053: att ge stöd via inkomstskattesystemet. A vdrag          nader och någon enhetlig praxis har ännu inte
30054: beviljade på socia1a grunder har konsekvent gall-       utformats i alla avseenden. Social- och hälso-
30055: rats bort från skattesystemet från och med slutet       vårdsministeriet samt länsstyrelserna övervakar
30056: av 1980-talet. Avdraget för sjukkostnader slopa-        och leder som myndigheter den praktiska till-
30057: des 1992. Man hade konstaterat i praktiken att          lämpningen av lagen. Dessutom garanteras rik-
30058: avdrag som beviljas på grundval av sjukkostna-          tigheten i tillämpningen av lagen om service och
30059: der vållar skattemyndigheterna besvärliga och           stöd på grund av handikapp i varje enskilt fall
30060: med tanke på tjänstemännens yrkeskunskap                genom att lagen ger en möjlighet att söka änd-
30061: oskäliga tillämpningssvårigheter. Dessutom är           ring.
30062: det olämpligt att stöda sjuka via skattesystemet            Syftet med stadgandena om handikappbidrag
30063: av den orsaken att de som har det största behovet       och vårdbidrag tili pensionstagare är att ersätta
30064: av stöd, dvs. låginkomsttagarna, ofta betalar så        det behov av hjälp och de specialkostnader som
30065: lite inkomstskatt att ett avdrag tili fullt belopp      uppkommit genom att funktionsförmågan är
30066: inte är möjligt. 1stället för skattelättnader har det   nedsatt på grund av sjukdom eller handikapp.
30067: behövliga ekonomiska stödet realiserats i form          Eftersom utbetalningen av dessa bidrag förutsät-
30068: av direkta inkomstöverföringar.                         ter nedsatt funktionsförmåga har de inte betalats
30069:     Via sjukförsäkringens läkemedelsersättnings-        till celiakipatienter. Om kostnaderna för celiaki-
30070:  system ersätts kliniska näringspreparat vid be-        patienternas diet ersattes med handikappbidrag
30071: 6                                      1994 vp -   KK 462
30072: 
30073: 
30074: och vårdbidrag till pensionstagare, skulle detta   ler också patienter med diabetes och laktosin tole-
30075: förutsätta att specialstadganden för denna sjuk-   rans.
30076: domsgrupps vidkommande tas in i lagen om han-          Social- och hälsovårdsministeriet har för av-
30077: dikappbidrag och i folkpensionslagen. Härvid       sikt att följa läget också när det gäller andra
30078: måste också behovet av specialstadganden för       grupper som kanjämställas med celiakipatienter-
30079: andra motsvarande sjukdomsgruppers vidkom-         na och därefter överväga om det behövs några
30080: mande bedömas. T.ex. njursjukdomspatienter-        ytterligare åtgärder.
30081: nas diet medför extra kostnader. Detsamma gäl-
30082: 
30083:      Helsingforsden 20 juli 1994
30084: 
30085:                                                                        Minister Sirpa Pietikäinen
30086:                                                  1994 vp
30087: 
30088: Kirjallinen kysymys 463
30089: 
30090: 
30091: 
30092: 
30093:                                     Paloheimo ym.: Suomen mahdollisuuksista myötävaikuttaa kestä-
30094:                                         vän kehityksen toteutumiseen Intiassa
30095: 
30096: 
30097:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30098: 
30099:     Kesäkuun 14 päivänä 1993 päivätyllä kirjalli-      rattuna, minkälaiseen arvioon vedenkulutukses-
30100: sella kysymyksellä n:o 404/1993 vp joukko kan-         ta hankkeen "hyötyalaa" koskevat laskelmat pe-
30101: sanedustajia (ed. Hautala ja 13 muuta) tiedusteli      rustuvat.
30102: mm., katsooko Suomen hallitus voivansa miten-              Kun myös viralliset arviot siirrettävissä ole-
30103: kään myötävaikuttaa siihen, ettei Intiassa Nar-        vasta Narmada-joen vesimäärästä ovat ilmeisesti
30104: mada-jokeen tekeillä olevan Sardar Sarovar -pa-        liioiteltuja, on erittäin todennäköistä, etteivät ne
30105: don rakentamisen ja siihen liittyvien kiistojen        kaukana aiotusta varastoaltaasta sijaitsevat kui-
30106: yhteydessä ajauduttaisi väkivaltaan ja ihmisoi-        vuudesta kärsivät seudut, joiden vedentarpeella
30107: keuksien loukkaamiseen, sekä siihen, ettei Maa-        hanketta on jo vuosikymmenten ajan puolustel-
30108: ilmanpankki näissä oloissa millään epäsuoralla         tu, tule koskaan saamaan niille luvattua hyötyä.
30109: tavalla jatkaisi hankkeen tukemista.                   Sen sijaanjättiläismäinen Sardar Sarovar -hanke
30110:     Saman kuun 24 päivänä päivätyssä vastauk-          tulee, jos sen toteuttamista jatketaan, vuosikym-
30111: sessaan ministeri Viinanen totesi mm., että Suo-       menten ajan kuluttamaan valtaosan niistä ra-
30112: men hallitus seuraa Narmada-joen laakson ta-           hoista ja muista voimavaroista, joiden avulla
30113: pahtumia, vieläpä "tavanomaista tiiviimmin",           Gujaratin kuivuudesta kärsivien pohjois-ja län-
30114: kun tapausta verrataan muihin eri puolilla maa-        siosien vesihuoltoa voitaisiin parantaa nopeam-
30115: palloa esiintyviin ongelmallisiin kehityshankkei-      min, tehokkaammin ja tasapuolisemmin.
30116: siin.                                                      Koko Intian laajuisesti merkittävä kansanlii-
30117:     Viimeksi kuluneen vuoden aikana Sardar Sa-         ke, joka käsittää lukuisia kansalaisjärjestöjä, pi-
30118: rovar -padon rakentamista on jatkettu siitä huo-       tää Narmada-joen valjastamista tyyppiesimerk-
30119: limatta, ettei väestönsiirto-ongelman ratkaisemi-      kinä kestämättömästäja tuhoisasta "kehitykses-
30120: sessa ole juuri lainkaan edistytty ja että perustel-   tä", joka samalla uhkaa Intian alkuperäiskanso-
30121: lut epäilyt hankkeen kannattavuudesta ylipään-         jen, ns. adivasien, toimeentuloa ja kulttuurisia
30122: sä ovat entisestään voimistuneet.                      perinteitä sekä heidän olemassaoloaan ryhmänä.
30123:     Viime vuoden elokuussa Intian liittovaltion            Kiista on erityisen ajankohtainen, sillä tämän
30124: hallitus asetti viiden hengen asiantuntijaryhmän       vuoden monsuunisateet ovat alkaneet Intiassa
30125:  selvittämään hankkeen kannattavuutta ja järke-        runsas viikko sitten, ja vaikka sade aivan viime
30126:  vyyttä kokonaisuutena. Ryhmälle annettiin kol-        päivinä on tiettävästi jonkin verran laantunut,
30127:  me kuukautta aikaa laatia raporttinsa, ja liitto-     useat sadat perheet (eli siis useat tuhannet ihmi-
30128:  valtion hallitus lupasi julkistaa selvityksen kuu-    set) ovat vaarassa menettää lähiviikkoina kotin-
30129:  kauden kuluessa sen luovuttamisesta. Tämä sel-        sa ja peltonsa veden alle.
30130:  vitys ei tiettävästi ole vieläkään valmistunut.           Kiistan lopputuloksella on hyvin todennäköi-
30131:     Tiedetään, että valmistelut ovat pitkällä aina-    sesti kauaskantoisia seurausvaikutuksia sen suh-
30132:  kin viiden sokeritehtaan rakentamiseksi Gujara-       teen, mitä kehityksellä tarkoitetaan ja mitä sen
30133:  tin osavaltioon kastelukanavan alkupään lähis-        nimessä katsotaan voitavan tehdä.
30134:  tölle - siitä huolimatta, että hankkeen perusta-          Siitä, mitä mahdollisuuksia on vaikuttaa ta-
30135:  missuunnitelmien mukaan sokeriruo'on viljelyä         pahtumien kulkuun Maailmanpankin kautta, on
30136:  hankkeen vaikutuspiirissä (keinokasteltavalla         esitetty viime viikolla erillinen kysymys (ed. Hau-
30137:  alueella) ei tulisi lainkaan sallia. Sokeriruo'on     tala ym.). Samoin siitä, mitä Suomen hallitus
30138:  vedentarve on noin kymmenkertainen siihen ver-        katsoo voivansa tehdä millä tahansa keinolla ni-
30139: 
30140: 240032J
30141: 2                                      1994 vp -   KK 463
30142: 
30143: menomaan ihmisoikeuksien turvaamiseksi Nar-        ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
30144: mada-joen laaksossa, esitetään tänään toinen       van kysymyksen:
30145: erillinen kysymys (ed. Haavisto).
30146:    Edellä sanottuun, kysymyksen n:o 404/1993                 Katsooko Hallitus olevan aihetta ja
30147: vp perusteluihin, edustajien Hautala ym.                  mahdollisuuksia uusiin pikaisiin aloittei-
30148: 17.6.1994 päivättyyn kysymykseen, edustaja                siin, joilla edistettäisiin Sardar Sarovar
30149: Haaviston 23.6.1994 päivättävään kysymykseen              -hankkeen todellisten hyötyjen ja haitto-
30150: sekä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin          jen nykyistä luotettavampaa ja perusteel-
30151: viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvos-           lisempaa selvittämistä?
30152: 
30153:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
30154: 
30155:          Eero Paloheimo                Paavo Nikula                 Tuija Maaret Pykäläinen
30156:                    Satu Hassi                               Hannele Luukkainen
30157:                                         1994 vp -   KK 463                                          3
30158: 
30159: 
30160: 
30161: 
30162:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30163:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Hallituksen käsityksen mukaan Sardar Saro-
30164: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       var -hankkeeseen liittyviä ongelmia on jo varsin
30165: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     perusteellisesti ja puolueettomasti selvitetty mm.
30166: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Palohei-       Maailmanpankin toimeksiannosta riippumatto-
30167: mon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        man ns. Morsen komission toimesta. Kysymys
30168: n:o463:                                             on ennen muuta tehtyjen parannusesitysten to-
30169:                                                     teuttamisesta.
30170:           Katsooko Hallitus olevan aihetta ja          Hallituksen mahdollisuuksia vaikuttaa kysy-
30171:        mahdollisuuksia uusiin pikaisiin aloittei-   myksessä tarkoitetun hankkeen toteutukseen on
30172:        siin, joilla edistettäisiin Sardar Sarovar   tarkasteltu jo aikaisemmin mm. ed. Hautalan
30173:        -hankkeen todellisten hyötyjen ja haitto-    ym. kirjalliseen kysymykseen n:o 404/1993 vp
30174:        jen nykyistä luotettavampaa ja perusteel-    sekä sittemmin uudelleen ed. Hautalan ym.
30175:        lisempaa selvittämistä?                      kirjalliseen kysymykseen n:o 443 annetuissa vas-
30176:                                                     tauksissa.
30177:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
30178: vasti seuraavaa:
30179: 
30180:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1994
30181: 
30182:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
30183: 4                                          1994 vp -    KK 463
30184: 
30185: 
30186: 
30187: 
30188:                                          Tili Riksdagens Talman
30189: 
30190:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
30191: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          anföra följande:
30192: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-
30193: man Paloheimo m.fl. undertecknade spörsmål                 Enligt regeringens uppfattning har problemen
30194: nr463:                                                  i anslutning till Sardar Sarovar-projektet på upp-
30195:                                                         drag av Världsbanken redan tämligen grundligt
30196:           Anser Regeringen att det finns anled-         och objektivt utretts av bl.a. den oavhängiga s.k.
30197:        ning och möjligheter till nya raska initia-      Morse-kommissionen. Saken har framför allt
30198:        tiv för att få till stånd tillförlitligare och   gällt genomförandet av förslag till förbättringar.
30199:        grundligare utredningar om de faktiska              Regeringens möjligheter att påverka genom-
30200:        för- och nackdelarna i samband med Sar-          förandet av det projekt som avses i spörsmålet
30201:        dar Sarovar-projektet?                           har redan tidigare utretts bl.a. i svaret tillledamot
30202:                                                         Hautalas m.fl. skriftliga spörsmål nr 404/1993 rd
30203:                                                         samt senare även i svaret till ledamot Hautalas
30204:                                                         m.fl. skriftliga spörsmål nr 443.
30205:      Helsingforsden 7 juli 1994
30206: 
30207:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
30208:                                                 1994 vp
30209: 
30210: Kirjallinen kysymys 464
30211: 
30212: 
30213: 
30214: 
30215:                                    Pykäläinen: Suomesta turvapaikkaa hakeneiden Turkkiin palautet-
30216:                                       tujen kurdien asemasta
30217: 
30218: 
30219:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30220: 
30221:    Suomen ulkomaalaisviranomaiset ovat linja-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30222: päätöksellään päättäneet palauttaa lähes kaikki       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30223: Turkista maahamme tulleet pakolaiset, mm. kur-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30224: dit, koska he eivät ole pystyneet näyttämään to-
30225: teen olevansa hengenvaarassa lähtömaassaan.                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että Suo-
30226:    Saksan ja Ruotsin viranomaiset ovat saaneet               mesta Turkkiin takaisin karkotetut pako-
30227: todisteita siitä, että näistä maista kotimaahansa            laiset joutuvat hengenvaaraan mielipi-
30228: palautettuja pakolaisia on vangittu ja kidutettu.            teidensä vuoksi,
30229: Myös Suomesta karkotettuja turvapaikanha-                        aikooko Hallitus aloittaa kotimaihin-
30230: kijoita on pidätetty. Kesäkuussa karkotettu                  sa, mm. Turkkiin, palautettujen turva-
30231: Abdullah Karaselik mm. pidätettiin Suomen vi-                paikanhakijoiden turvallisuuden seuran-
30232: ranomaisten läsnä ollessa, kun häntä oltiin pa-              nan,
30233: lauttamassa Turkkiin. Turkin hallituksen kieltä-                 ottaako Hallitus Turkin harjoittamat
30234: män kurdien työväenpuolueen PKK:n kannat-                    ihmisoikeusloukkaukset esiin maiden vä-
30235: tajia, sellaisiksi leimattuja sekä myös muita                lisissä neuvotteluissa ja kaupallisessa yh-
30236: maasta lähteneitä pakolaisia uhkaa pitkä van-                teistyössä, sekä
30237: keustuomio, mikä Turkissa merkitsee yhä myös                     pitääkö Hallitus tarpeellisena saattaa
30238: ihmisyyttä ja fyysistä koskemattomuutta louk-                tietoon saamansa ihmisoikeusloukkauk-
30239: kaavia kidutuksia.                                           set kansainvälisten tuomioistuinten käsi-
30240:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          teltäviksi?
30241: 
30242:       Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1994
30243:                                        Tuija Maaret Pykäläinen
30244: 
30245: 
30246: 
30247: 
30248:  2400321
30249: 2                                         1994 vp -   KK 464
30250: 
30251: 
30252: 
30253: 
30254:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30255: 
30256:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jalla karkottaa maasta, mikäli kaikki asiaan vai-
30257: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kuttavat seikat ja olosuhteet kokonaisuudessaan
30258: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       eivät puolla karkotuksesta luopumista. Ulko-
30259: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pykäläisen       maalaislain 41 §:ssä säädetään vielä lisäksi, ettei
30260: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 464:         ketään saa karkottaa alueelle, jolla hän voi jou-
30261:                                                       tua epäinhimillisen kohtelun tai ulkomaalais-
30262:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että Suo-   lain 30 §:ssä tarkoitetun vainon kohteeksi, eikä
30263:        mesta Turkkiin takaisin karkotetut pako-       alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle
30264:        laiset joutuvat hengenvaaraan mielipi-         alueelle.
30265:        teidensä vuoksi,                                  Turvapaikkahakemusten käsittely on Suo-
30266:            aikooko Hallitus aloittaa kotimaihin-      messa yksilöllistä. Kotimaassa tai vakinaisessa
30267:        sa, mm. Turkkiin, palautettujen turva-         asuinmaassa vallitsevan tilanteen arvioinnin li-
30268:        paikanhakijoiden turvallisuuden seuran-        säksi päätöksenteko edellyttää nimenomaan tur-
30269:        nan,                                           vapaikanhakijan omien lausuntojen arvioimista.
30270:            ottaako Hallitus Turkin harjoittamat       Valtaosa Suomessa turvapaikkaa hakeneista
30271:        ihmisoikeusloukkaukset esiin maiden vä-        turkkilaisista on ollut kurdeja, jotka ovat perus-
30272:        lisissä neuvotteluissa ja kaupallisessa yh-    telleet hakemuksiaan viittaamalla poliittisiin ja
30273:        teistyössä, sekä                               etnisiin vaikeuksiin kotimaassaan. Heitä koske-
30274:            pitääkö Hallitus tarpeellisena saattaa     vassa turvapaikkapäätöksenteossa on kiinnitetty
30275:        tietoon saamansa ihmisoikeusloukkauk-          erityistä huomiota kertomusten yleiseen uskot-
30276:        set kansainvälisten tuomioistuinten käsi-      tavuuteen ja siihen, ovatko hakijat kotoisin
30277:        teltäviksi?                                    Kaakkois-Turkin poikkeustila-alueilta. Keskei-
30278:                                                       sin syy turvapaikkahakemuksen hylkäämiseen
30279:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on ollut se, ettei hakijan kertomusta ole pidetty
30280: vasti seuraavan:                                      uskottavana esimerkiksi lukuisten ristiriitai-
30281:                                                       suuksien johdosta. Myöskään pelkkää kurdivä-
30282:    Koska kysymys koskee toisaalta pakolaisten,        hemmistöön kuulumista ei ole pidetty perusteena
30283: toisaalta turvapaikanhakijoiden karkottamista         kansainvälisen suojelun tarpeelle.
30284: Turkkiin, on syytä aluksi todeta, että ulkomaa-           Sisäasiainministeriön ajanjaksona 1.1.1992-
30285: laislaissa tarkoitettuja pakolaisia ei ole tähän      30.6.1994 tekemistä, turkkilaisia koskevista tur-
30286: mennessä koskaan karkotettu Suomesta. Ulko-           vapaikkapäätöksistä kielteisten päätösten osuus
30287: maalaislain 35 §:n mukaan pakolainen on Suo-          on ollut 54 prosenttia. Samana ajanjaksona on
30288: messa sellainen ulkomaalainen, joka on saanut         tehty yhteensä 53 turkkilaista turvapaikanha-
30289: täällä turvapaikan tai otettu Suomeen Yhdisty-        kijaa koskevat karkotuspäätökset, joista osa ei
30290: neiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuu-         ole vielä saanut lainvoimaa muutoksenhaun ol-
30291: tetun tarjoamana uudelleen sijoitettavana pako-       lessa kesken. Ajanjaksona 1.11.1993-30.6.1994
30292: laisena taikka edellä mainittujen pakolaisten         Turkkiin on karkotettu lainvoiman saaneen kar-
30293: ydinperheen jäsenenä perheenyhdistämisohjel-          kotuspäätöksen nojalla 12 turkkilaista turvapai-
30294: man puitteissa. Ulkomaalaislain 35 §:ssä tarkoi-      kanhakijaa.
30295: tetun pakolaisen saa ulkomaalaislain 40 §:n no-          Sisäasiainministeriölie ei ole tähän mennessä
30296: jalla karkottaa vain, mikäli siihen on erityinen,     koskaan toimitettu näyttöä siitä, että Suomesta
30297: kansalliseen turvallisuuteen tai yleiseen järjes-     Turkkiin karkotettu, kielteisen turvapaikkapää-
30298: tykseen perustuva syy taikka erityisen törkeästä      töksen saanut turvapaikanhakija olisi siellä jou-
30299: rikoksesta annettu lainvoimainen tuomio.              tunut hengenvaaraan tai vainon taikka epäinhi-
30300:    Sen sijaan turvapaikanhakija, jolle ei ole         millisen kohtelun kohteeksi. Eräissä yksittäisissä
30301: myönnetty turvapaikkaa tai oleskelulupaa Suo-         karkotusasioissa sisäasiainministeriö on kuiten-
30302: mesta, voidaan ulkomaalaislain 40 ja 41 §:n no-       kin saanut järjestöiltä tai tukihenkilöiltä vetoo-
30303:                                            1994 vp -   KK 464                                         3
30304: 
30305: muksia, joissa on yleisluonteisesti ilmoitettu, että   hakuasteena ratkaisevat, onko turvapaikanhaki-
30306: Turkkiin palautettuja kurdeja on siellä pidätetty      jana kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan
30307: ja kuulusteltu. Näiden korkeintaan muutaman            aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi ro-
30308: päivän kestäneiden pidätysten ja kuulustelujen         dun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteis-
30309: on katsottu lähinnä johtuneen puuttuvista tai          kunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen
30310: vanhentuneista passeista. Sosiaali- ja terveysmi-      mielipiteen johdosta. Turvapaikkapäätös sisäl-
30311: nisteriön yhteydessä toimiva ulkomaalaisvaltuu-        tää myös aina kannanoton siihen, voiko turva-
30312: tettu on myös kevättalvella 1994 kolmeen eri           paikanhakija turvallisesti palata kotimaahansa
30313: karkotusvalitukseen antamissaan lausunnoissa           tai pysyvään asuinmaahansa. Jos kielteisen tur-
30314: todennut, että Suomesta Turkkiin palautettujen         vapaikka- ja oleskelulupapäätöksen saanut tur-
30315: kurdien asema saattaa muodostua vaikeaksi,             vapaikanhakija kuitenkin päätetään karkottaa
30316: koska osa palautetuista on joutunut suoraan po-        maasta, on karkotuspäätöksen keskeisenä edel-
30317: liisin huostaan. Turvapaikkalautakunnan tie-           lytyksenä se, ettei Suomesta poistamiseen liity
30318: dusteltua niiden johdosta ulkomaalaisvaltuute-         vainon tai epäinhimillisen kohtelun vaaraa.
30319: tulta, mihin lausunnoissa mainitut tiedot perus-       Muutoksenhaun yleistyttyä tämä vaara joudu-
30320: tuivat, ulkomaalaisvaltuutettu on turvapaikka-         taan siis turvapaikanhakijan kohdalla ennen kar-
30321: lautakunnalle osoittamassaan, 27.4.1994 päivä-         kotuksen täytäntöönpanoa käytännössä yksilöl-
30322: tyssä kirjelmässä ilmoittanut, että epäilyt palau-     lisesti harkitsemaan kaikkiaan neljä kertaa: tur-
30323: tettujen kurdien mahdollisesta joutumisesta po-        vapaikkahakemuksen osalta sisäasiainministe-
30324: liisin huostaan ovat perustuneet hänen toimis-         riön ja turvapaikkalautakunnan käsittelyissä
30325: tossaan vierailleiden kurdien ja heidän tukijoi-       sekä karkottamisen osalta vielä sisäasiainminis-
30326: deosa kertomuksiin sekä maaliskuussa 1994              teriön ja korkeimman hallinto-oikeuden käsitte-
30327:  Brysselissä pidetyn kokouksen yhteydessä usei-        lyissä. Näissä eri päätöksentekoasteissa on viime
30328: den kurdien kanssa käytyihin keskusteluihin.           aikoina aiempaa useammin katsottu, ettei hakija
30329:     Koska aika ajoin ilmoitetut epäilyt Turkkiin       voi vaaratta palata Turkkiin.
30330: palauttamiseen mahdollisesti liittyvistä vaaroista         Suomi on ottanut Turkin ihmisoikeuslouk-
30331: ovat toistaiseksi olleet edellä esitetyllä tavoin      kaukset esille eri kansainvälisillä foorumeilla.
30332: yleisluonteisia, ei Turkkiin palautettujen turva-      Hallitus on valmis harkitsemaan Turkin ihmisoi-
30333: paikanhakijoiden osalta ole niiden johdosta jär-       keustilanteen esille ottamista myös mahdollisissa
30334: jestetty viranomaisten suorittamaa seurantaa.          maiden välisissä keskusteluissa.
30335: Tiettävästi ei muillakaan valtioilla ole palautet-         YK:n ihmisoikeustoimikunnassa Suomi il-
30336:  tujen säännöllistä seurantaa Turkissa. Saksan         maisi huolensa Turkin ihmisoikeustilanteenjoh-
30337: Iiittotasavallan viranomaiset ovat joissakinjulki-     dosta helmikuussa 1994.
30338:  suuteen nousseissa tapauksissa pyrkineet selvit-          Euroopan neuvostossa Turkin ihmisoikeus-
30339:  tämään niitä yhteistyössä Turkissa toimivan ih-       loukkauksia käsitellään järjestön ihmisoikeus-
30340:  misoikeusjärjestön kanssa ja toisaalta neuvotte-      mekanismin mukaisissa toimielimissä, erityisesti
30341:  lemalla Turkin viranomaisten kanssa. Sisäasiain-      ihmisoikeustoimikunnassa ja kidutuksen vastai-
30342:  ministeriön tietojen mukaan tästä toiminnasta ei      sessa komiteassa. Suomi on osallistunut aktii-
30343:  kuitenkaan ole muodostunut vakituista seuran-         visesti asiasta käytävään keskusteluun. Ihmis-
30344:  tajärjestelmää, vaikka Saksan Iiittotasavallasta      oikeustoimikunnan yksilövalituksia käsittelevät
30345:  esimerkiksi vuonna 1993 karkotettiin Turkkiin         ratkaisut ovat vaikuttaneet myös yleisemmällä
30346:  n. 1 000 turvapaikanhakijaa. Edellä olevaan vii-      tasolla ihmisoikeusmyönteisiin muutoksiin Tur-
30347:  taten sisäasiainministeriö katsoo, että Turkkiin      kin hallinnossa ja lainsäädännössä.
30348:  palautettujen turvapaikanhakijoiden mahdolli-             Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen
30349:  nen seuranta tulisi Suomessakin harkita kussa-        komitea on yhteistyössä Turkin viranomaisten
30350:  kin yksittäistapauksessa erikseen sen mukaan,         kanssa pyrkinyt kidutuksen ja epäinhimillisen
30351:  miten vahvoja syitä siihen esitetään.                 kohtelun ehkäisemiseen Turkissa. Komitea ei ole
30352:     Tehokkaana turvallisuustakeena palauttami-         ollut tyytyväinen Turkin vastauksiin ja toimen-
30353:  seen liittyviä vaaroja vastaan on Suomessa tur-       piteisiin. Turkin reaktioita tässä suhteessa seu-
30354:  vapaikka- ja karkotusasioiden moniportainen           rataan myös poliittisella tasolla ministerikomi-
30355:  viranomaiskäsittely valitusmahdollisuuksineen.        teassa.
30356:  Turvapaikkahakemuksesta päättäessään sisä-                ETYKin puitteissa Suomi ja muut Pohjois-
30357:  asiainministeriö ensimmäisenä päätöksenteko-          maat ovat tuoneet julki huolensa Turkin ihmis-
30358:  asteena sekä turvapaikkalautakunta muutoksen-         oikeustilanteesta ja korostaneet niitä ETYKin
30359: 4                                        1994 vp -   KK 464
30360: 
30361: inhimillisen ulottuvuuden sitoumuksia, joihin           Turkin ihmisoikeustilanteeseen on pyritty
30362: Turkkikin on sitoutunut. Suomi ja muut Pohjois-      puuttumaan olemassa olevien kansainvälisten
30363: maat ovat saattaneet huolensa Turkin edustajien      mekanismien puitteissa. Ihmisoikeusloukkaus-
30364: tietoon Wienissä esittäen, että Turkki kutsuisi      ten viemistä esimerkiksi Euroopan ihmisoikeus-
30365: ETYKin asiantuntijavaltuuskunnan alueelle.           tuomioistuimeen voidaan pitää tarkoituksenmu-
30366: Turkin reaktio on ollut lähinnä kielteinen ja Poh-   kaisena silloin, kun asiaan ei voida muuten vai-
30367: joismaat ovat ETYKin pysyvässä komiteassa            kuttaa. Suomi tukee periaatteessa suunnitelmia
30368: tehneet kaikille osanottajavaltioille tiettäväksi    kansainvälisen ihmisoikeus- ja/tai rikostuomio-
30369: toimenpiteensä ja esittäneet, että Turkki kutsuisi   istuimen perustamiseksi, joiden voidaan uskoa
30370: ETYKin asiantuntijavaltuuskunnan tutkimaan           myötävaikuttavan ihmisoikeusloukkausten kä-
30371: ja raportoimaan inhimillisen ulottuvuuden si-        sittelyyn, mikäli muut keinot osoittautuvat te-
30372: toumusten kunnioittamisesta Turkissa.                hottomiksi.
30373: 
30374:      Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1994
30375: 
30376:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
30377:                                           1994 vp -    KK 464                                           5
30378: 
30379: 
30380: 
30381: 
30382:                                         Tili Riksdagens Talman
30383: 
30384:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       gen omalla på saken inverkande omständigheter
30385: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse till          och förhållanden i sin helhet inte talar för avstå-
30386: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-        ende från utvisning. Ytterligare stadgar 41 § ut-
30387: jande av riksdagsman Pykäläinen undertecknade          länningslagen att utvisning inte får ske till ett
30388: spörsmål nr 464:                                       område där han kan bli utsatt för omänsklig
30389:                                                        behandling eller förföljelse som 30 § utlännings-
30390:            Är Regeringen medveten om att de            lagen avser, eller till ett område från vilket han
30391:        flyktingar som återförvisats från Finland       kan bli sänd till ett sådant område.
30392:        till Turkiet hamnar i livsfara på grund av         Behandlingen av asylansökan i Finland är in-
30393:        sina åsikter,                                   dividuell. Utöver bedömningen av situationen i
30394:            tänker Regeringen inleda en uppfölj-        hemlandet eller i landet där den asylsökande har
30395:        ning av säkerhet beträffande asylsökande        sin stadigvarande hemvist förutsätter beslutsfat-
30396:        som återsänts till sina hemländer, bl.a.        tandet uttryckligen bedömningen av de uppgifter
30397:        Turkiet,                                        som den asylsökande själv lämnat. Flertalet tur-
30398:            skall Regeringen i förhandlingama           kar som har sökt asyl i Finland har varit kurder
30399:        ländema emellan och i samarbete inom            som har motiverat sina ansökningar med hänvis-
30400:        handeln ta upp de kränkningar mot               ning tili politiska och etniska svårigheter i hem-
30401:        mänskliga rättigheter som Turkiet gjort         landet. 1 asylbeslut angående dessa personer har
30402:        sig skyldig till, samt                          särskilt uppmärksammats berättelsemas allmän-
30403:            anser Regeringen det nödvändigt att         na trovärdighet samt om de sökande kommer
30404:        föra de kränkningar mot mänskliga rät-          från områdena i nordöstra Turkiet där undan-
30405:        tigheter som den har fått vetskap om till       tagstillstånd råder. Den viktigaste orsaken till
30406:        intemationella domstolar?                       avslag på asylansökan har varit att de uppgifter
30407:                                                        som den sökande lämnat inte har betraktats som
30408:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          trovärdiga till exempel på grund av uppgiftemas
30409: anföra följande:                                       stridighet. Enbart tillhörigheten till den kurdiska
30410:                                                        minoriteten har inte heller betraktats som till-
30411:     Eftersom frågan berör utvisning av å ena sidan     räcklig grund för intemationellt behov av skydd.
30412: flyktingar å andra sidan asylsökande till Turkiet,        De negativa beslutens andel bland de asylbe-
30413: finns det anledning att konstatera att en i utlän-     slut angående turkar som inrikesministeriet har
30414: ningslagen avsedd flykting aldrig hittills har utvi-   fattat under tidsperioden 1.1.1992-30.6.1994 är
30415: sats ur Finland. Enligt 35 § utlänningslagen är en     54 procent. Under samma period har man fattat
30416: flykting i Finland en person som har fått asyl i       totalt 53 utvisningsbeslut angående turkiska
30417: Finland eller som har tagits till Finland som en av    asylsökande, en del av dessa har ännu inte vunnit
30418: Förenta Nationemas flyktingskommissarie god-           laga kraft eftersom ändringssökande pågår. Un-
30419: känd flykting för omplacering eller som har tagits     der perioden 1.11.1993-30.6.1994 har man i
30420: till Finland som medlem av en kämfamilj till           enlighet med laga kraft vunnet utvisningsbeslut
30421: någon av ovannämnda flyktingar inom ramen              utvisat 12 turkiska asylsökande till Turkiet.
30422: för familjeåterföreningsprogrammet. En i 35 §             lnrikesministeriet har än så länge aldrig fått
30423: utlänningslagen avsedd flykting får i enlighet         bevis på att en asylsökande som utvisats från
30424: med 40 § utlänningslagen utvisas bara om det           Finland till Turkiet på grund av ett negativt asyl-
30425: finns särskilt skäl som hänför sig till nationell      beslut där utsatts för livsfara, förföljelse eller
30426: säkerhet eller allmän ordning eller om han genom       omänsklig behandling. 1 några enstaka utvis-
30427: laga kraft vunnen dom har dömts för särskilt           ningsfrågor har inrikesministeriet dock fått väd-
30428:  grovt brott.                                          janden från några organisationer och stödperso-
30429:     Däremot kan en asylsökande som inte har            ner där man i allmän anda har berättat att kurder
30430:  beviljats asyl eller uppehållstillstånd i Finland     som återförvisats till Turkiet har häktats och
30431:  utvisas i enlighet med 40 och 41 §§ utlänningsla-     förhörts där. Närmast har dessa häktningar på
30432: 6                                         1994 vp -   KK 464
30433: 
30434: några dagar och förhör berott på att personer i       sin politiska uppfattning. Asylbeslut innehåller
30435: fråga har saknat pass eller haft ogiltigt pass.       också alltid ett ställningstagande till frågan om
30436: Utlänningsombudsmannen som lyder under so-            asylsökande tryggt kan återvända till sitt hem-
30437: cial- och hälsovårdsministeriet har också i sina      land eller det land där han har sin stadigvarande
30438: utlåtanden till tre olika utvisningsbesvär på vår-    hemvist. Om man ändå bestämmer att utvisa en
30439: vintem 1994 konstaterat att de från Finland till      asylsökande som har fått ett negativt beslut till
30440: Turkiet återförvisade kurdema kan hamna i en          sin ansökan om asyl och uppehållstillstånd, är
30441: svår situation eftersom några av dessa omedel-        den centrala förutsättningen för utvisningsbe-
30442: bart har blivit omhändertagna av polisen. Då          slutet att ingen fara för förföljelse eller omänsklig
30443: asylnämnden på grund av dessa har frågat utlän-       behandling föreligger om den sökande avlägsnas
30444: ningsombudsmannen vilka grunder han har för           ur Finland. Efter att ändringssökande har blivit
30445: uppgiftema i utlåtandena har utlänningsom-            vanligare bör den här faran i praktiken bedömas
30446: budsmannen i sin inlaga av den 27 april 1994          individuellt fyra gånger för varje enstaka asylsö-
30447: meddelat att grundema för hans misstankar att         kande innan utvisningsbeslutet kan verkställas:
30448: de återförvisade kurdema möjligen blivit om-          asylansökan behandlas av inrikesministeriet och
30449: händertagna av polisen är berättelser av kurder       asylnämnden och om avvisnig övervägs behand-
30450: och deras anhängare som besökt hans kontor            las ansökan av inrikesministeriet en gång till samt
30451: samt diskussioner med flera kurder i mars 1994 i      av den högsta förvaltningsdomstolen. I dessa oli-
30452: samband med sammanträdet i Bryssel.                   ka beslutsfattande instanser har man under de
30453:     Eftersom de sporadiskt meddelade misstan-         senaste tidema allt oftare ansett att den sökande
30454: kama om möjliga faror förknippade med utvis-          inte utan fara kan återvända till Turkiet.
30455: ningen till Turkiet än så länge har varit rätt all-      Finland har tagit upp Turkiets kränkningar
30456: männa på samma sätt som ovan har man inte på          mot de mänskliga rättighetema på olika intema-
30457: grund av dessa ordnat någon myndighetsuppfölj-        tionella forum. Regeringen överväger att ta upp
30458: ning angående de asylsökande som återförvisats        Turkiets människorättssituation i möjliga dis-
30459: till Turkiet. Såvitt vi vet har inte heller andra     kussioner ländema emellan.
30460: stater någon regelbunden uppföljning av återför-         I FN:s kommission för de mänskliga rättighe-
30461: visade personeri Turkiet. Myndighetema i För-         tema framförde Finland sin oro för Turkiets
30462: bundsrepubliken Tyskland har i några offentlig-       människorättssituation i februari 1994.
30463: gjorda fall försökt reda ut saken i samarbete med        I Europarådet behandlas Turkiets kränkning-
30464: en människorättsorganisation i Turkiet och även       ar mot de mänskliga rättighetema i organisatio-
30465: genom att förhandla med myndighetema i Turki-         nens organ i överensstämmelse med människo-
30466: et. Enligt inrikesministeriets vetande har denna      rättsmekanismen, särskilt i kommissionen för de
30467: verksamhet ändå inte lett till ett stadigvarande      mänskliga rättighetema och kommitten mot tor-
30468: uppföljningssystem även om ca 1 000 asylsökan-        tyr. Finland har aktivt deltagit i diskussionema i
30469: de utvisades från Förbundsrepubliken Tyskland         frågan. A vgöranden som kommissionen för de
30470: till Turkiet år 1993. Med hänvisning till exemplet    mänskliga rättighetema träffat angående indivi-
30471: ovan anser inrikesministeriet att en möjlig upp-      duella besvär har även på en mer allmän nivå
30472: följning av de till Turkiet återförvisade asylsö-     åstadkommit positiva förändringar i människo-
30473: kande borde även i Finland bedömas för varje          rättsfrågor i administrationen och lagstiftningen
30474: enskilt fall för sig beroende på hur starka skäl      i Turkiet.
30475: därtill framförs.                                        Europarådets kommitte mot tortyr har i sam-
30476:     En effektiv säkerhetsgaranti i Finland mot fa-    arbete med myndighetema i Turkiet försökt före-
30477: ror i anslutning till återförvisning är asyl- och     bygga tortyr och omänsklig behandling i Turkiet.
30478: utvisningsfrågomas flerstegsbehandling hos oli-       Kommitten har inte varit nöjd med svaren och
30479: ka myndigheter med möjlighet att överklaga.           åtgärdema i Turkiet. Ministerkommitten följer
30480: När beslut om asylansökan fattas avgör inrikes-       nu reaktioneroa i Turkiet i detta avseende även
30481: ministeriet som första beslutsfattande instans        på en politisk nivå.
30482: samt asylnämnden som besvärsinstans om asyl-             Inom ramen för KSSE har Finland och övriga
30483: sökande i sitt hemland eller i det land där han har   Norden framfört sin oro för människorättssitua-
30484: sin stadigvarande hemvist har anledning att kän-      tionen i Turkiet och poängterat betydelsen av
30485: na fruktan för att bli utsatt för förföljelse på      åtaganden enligt KSSE:s mänskliga dimension
30486: grund av ras, religion, nationalitet, tillhörighet    som även Turkiet har förbundit sig till. Finland
30487: till en viss samhällsgrupp eller på grund av          och övriga Norden har bragt sin oro till de turkis-
30488:                                          1994 vp -   KK 464                                         7
30489: 
30490: ka representanternas kännedom i Wien genom           internationella mekanismerna. Det kan vara än-
30491: att föreslå att Turkiet bjuder ESSK:s expertdele-    damålsenligt att få en kränkning mot de mänskli-
30492: gation tili territoriet. Reaktionen i Turkiet har    ga rättigheterna prövad av tili exempel Den euro-
30493: varit näst negativ och Norden har i KSSE:s Stän-     peiska domstolen för de mänskliga rättigheterna
30494: diga kommitte underrättat alla deltagande stater     om det inte finns någon annan väg att påverka
30495: om sin åtgärd och framfört att Turkiet borde         frågan. I principen stöder Finland planer på att
30496: bjuda KSSE:s expertdelegation tili Turkiet för att   grunda en internationell människorätts- och/el-
30497: undersöka och rapportera om hur åtagandena           ler brottmålsdomstol vilket kan tänkas underlät-
30498: enligt KSSE:s mänskliga dimension respekteras i      ta behandlingen av kränkningar mot de mänskli-
30499: Turkiet.                                             ga rättigheterna om andra medel visar sig sakna
30500:    Man har försökt ingripa människorättssitua-       effekt.
30501: tionen i Turkiet inom ramen för de befintliga
30502: 
30503:      Helsingforsden 13 juli 1994
30504: 
30505:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
30506:                                                1994 vp
30507: 
30508: Kirjallinen kysymys 465
30509: 
30510: 
30511: 
30512: 
30513:                                   Pulliainen: Vesikon esiintymisalueen suojelusta Sotkamossa
30514: 
30515: 
30516: 
30517:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30518:    Tehdessään 18.4.1994 päätöksen Eevalan-           sen vesikon ja tätä runsaslukuisemman ilveksen
30519: Juurikkalahden tien rakentamisesta Sotkamoon         viihtymiseen alueella.
30520: valtioneuvosto kirjasi pöytäkirjaan lausuman:           Eduskunta hyväksyi juhannuksen alla biodi-
30521: "Mikäli ympäristövaikutuksiltaan pakottavat          versiteetin säilyttämissopimuksen yksimielisesti.
30522: syyt edellyttävät tiehankkeen uutta tarkastelua,     Tarpeettoman tien rakentaminen Suomen harva-
30523: valtioneuvosto palaa asiaan."                        lukuisimman nisäkäslajin ainoan Suomessa tun-
30524:    Aivan äskettäin on käynyt ilmi, että mainittu     netun asuinalueen läpi on tämän sopimuksen
30525: tielinjaus kulkee tällä hetkellä Suomen uhanalai-    vastainen toimenpide ja jo sellaisenaan peruste
30526: simman (vähälukuisimman) nisäkäslajin, vesi-         kielteisen päätöksen tekemiseen tiehankkeesta
30527: kon, ainoan tiedossa olevan elinalueen läpi.         valtioneuvostossa.
30528:     Vesikon luultiin jo kadonneen Suomen luon-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30529: nosta, kunnes keväällä 1992 laji löydettiin Juo-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30530: rikkalahden alueelta Kiantajärven länsipuolelta.     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30531: Edellinen havainto vesikon esiintymisestä Suo-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30532: messa on 1960-luvulta. Vesikko on taantunut
30533: myös muualla Euroopassa, joten lajin ("Euroo-                    Onko Hallitus tietoinen, että Suomen
30534: pan minkki") suojeluun kiinnitetään nyt kaik-                 ainoa tiedossa oleva vesikon esiinty-
30535: kialla erityistä huomiota.                                    misalue on Sotkamoon suunnitellun
30536:     Kiantajärven ja Jormasjärven välisellä alueel-            Eevalan-Juurikkalahden tien linjauk-
30537: la, so. tielinjausalueella, on myös ilveksen vaki-            sella, ja jos on,
30538: tuinen lisääntymisalue. Kesällä 1992 ilveksellä                  aikooko ympäristöministeri ottaa tie-
30539: oli alueella kaksi pentua, kesällä 1993 kahdessa              hankeasian uudelleen käsiteltäväksi val-
30540: pentueessa yhteensä viisi poikasta.                           tioneuvostossa tämän uuden tiedon pe-
30541:     Alue on tunnettu myös liito-oravan pysyvänä               rusteella ja valtioneuvoston aiempaan,
30542: asuinalueena. Tähän on kiinnitetty aiemmissa                  ehdolliseen päätökseen viitaten?
30543:  selvityksissä huomiota, mutta ei huippuharvinai-
30544: 
30545:       Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1994
30546: 
30547:                                            Erkki Pulliainen
30548: 
30549: 
30550: 
30551: 
30552:  240032J
30553: 2                                        1994 vp -   KK 465
30554: 
30555: 
30556: 
30557: 
30558:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30559: 
30560:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tiomaisena, vaikka vesikkoa vielä esiintyneekin
30561: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        niukasti Venäjän Karjalassa. Valitettavasti ym-
30562: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      päristöministeriö ei ole saanut käyttöönsä löy-
30563: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      dön yksityiskohtia, joten havaintoa ei ole voitu
30564: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     ottaa huomioon Eevalan-Juurikkalahden tien
30565: 465:                                                 rakentamisesta käydyissä keskusteluissa.
30566:                                                         Löydetyn yhden yksilön perusteella on tässä
30567:           Onko Hallitus tietoinen, että Suomen       vaiheessa mahdoton arvioida, onko Kiantajär-
30568:        ainoa tiedossa oleva vesikon esiinty-         ven seudulla pysyvä vesikkokanta vai onko kiin-
30569:        misalue on Sotkamoon suunnitellun             ni saatu yksilö vaeltanut alueelle muualta. Ha-
30570:        Eevalan-Juurikkalahden tien linjauk-          vainto on kuitenkin luonnonsuojelun kannalta
30571:        sella, ja jos on,                             niin merkittävä, että vesikon mahdollinen esiin-
30572:           aikooko ympäristöministeri ottaa tie-      tyminen alueella tulee selvittää perinpohjaisesti
30573:        hankeasian uudelleen käsiteltäväksi val-      ennen tiehankkeen toteuttamiseen ryhtymistä.
30574:        tioneuvostossa tämän uuden tiedon pe-         Yksittäisenäkin havainto osoittaa, että kyseessä
30575:        rusteella ja valtioneuvoston aiempaan,        on luonnonsuojelun kannalta merkittävä alue.
30576:        ehdolliseen päätökseen viitaten?              Tätä tukevat myös paikalta tehdyt muita uhan-
30577:                                                      alaisia lajeja koskevat havainnot.
30578:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Ympäristöministeriö ryhtyy toimenpiteisiin,
30579: vasti seuraavaa:                                     jotta vesikon mahdollisesta esiintymisestä Kian-
30580:                                                      tajärven seudulla saataisiin selvyys. Jos tutki-
30581:     Vesikko on yksi Euroopan uhanalaisimmista        mukset osoittavat alueella olevan pysyvän vesik-
30582: nisäkkäistä. Se on taantunut tuntuvasti koko le-     kokannan, on kyseessä koko Eurooppaakin aja-
30583: vinneisyysalueellaan ja hävinnyt laajoilta alueil-   tellen niin merkittävä luonnonsuojeluasia, että
30584: ta. Suomesta viimeisimmät varmat löydöt teh-         ympäristöministeriön mielestä valtioneuvoston
30585: tiin, kuten kyselyssä aivan oikein todetaan, 1960-   tulee ottaa Eevalan-Juurikkalahden tie uuteen
30586: luvulla, kunnes vesikko löydettiin "uudelleen"       käsittelyyn.
30587: Sotkamosta 1992. Löytöä on pidettävä sensaa-
30588: 
30589:      Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1994
30590: 
30591:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
30592:                                           1994 vp -   KK 465                                          3
30593: 
30594: 
30595: 
30596: 
30597:                                         Tili Riksdagens Talman
30598: 
30599:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      även om flodiliern ännu i någon mån troligtvis
30600: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        förekommer i ryska Karelen. Tyvärr har miljö-
30601: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ministeriet inte fått tiligång tili några närmare
30602: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr        detaljer om fyndet, så upptäckten har inte kunnat
30603: 465:                                                  beaktas i de diskussioner som förts om byggandet
30604:                                                       av vägen Eevala-Juurikkalahti.
30605:           Är Regeringen medveten om att det              På basis av en påträffad individ är det i detta
30606:        enda område i Finland där man vet att          skede omöjligt att uppskatta om det i Kianta-
30607:        flodillern förekommer är på den planera-       järvitrakten finns en hel population av flodilier,
30608:        de vägsträckningen Eevala-Juurikka-            eller om det exemplar man på träffat kommit till
30609:        lahti i Sotkamo, och om detta är fallet,       området från nägot annat ställe. Upptäckten är
30610:            ämnar miljöministern till följd av dessa   dock från naturskyddssynpunkt så betydande att
30611:        nya uppgifter och med hänvisning tili          man grundligt bör utreda flodillerns eventuella
30612:        statsrådets tidigare, vilikorliga beslut ta    förekomst pä omrädet innan vägprojektet inleds.
30613:        upp vägprojektärendet för ny behandling        Redan denna enskilda iakttagelse vittnar om att
30614:        i statsrådet?                                  omrädet i fiJga har stort värde frän naturskydds-
30615:                                                       synpunkt. Aven de iakttagelser av andra utrot-
30616:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ningshotade arter som gjorts pä omrädet stöder
30617: anföra följande:                                      denna uppfattning.
30618:                                                          Miljöministeriet vidtar åtgärder för att bringa
30619:    Flodillern är ett av Europas mest utrotnings-      klarhet i flodilierns eventuella förekomst i Kian-
30620: hotade däggdjur. Den har minskat märkbart i           tajärvitrakten. Om undersökningarna visar att
30621: antal inom hela sitt utbredningsområde, och har       det finns ett permanent bestånd pä området, har
30622: försvunnit helt på stora områden. Innan man           detta även ur europeisk synvinkel ett så betydan-
30623: 1992 i Sotkamo påträffade flodillern "på nytt"        de värde med tanke pä naturskyddet att statsrä-
30624: var de senaste säkra fynden i Finland från 1960-      det enligt miljöministeriets åsikt börta upp vägen
30625: talet, som det helt riktigt konstateras i spörsmå-    Eevala-Juurikkalahti för ny behandling.
30626: let. Det nya fyndet bör anses vara sensationellt,
30627:      Helsingforsden 26 juli 1994
30628: 
30629:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
30630:                                                    1994 vp
30631: 
30632: Kirjallinen kysymys 466
30633: 
30634: 
30635: 
30636: 
30637:                                      Pulliainen: Hätä-, saaristo- ja erämaapuhelinverkon säilyttämisestä
30638: 
30639: 
30640: 
30641:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
30642: 
30643:     Telen johtaja ilmoitti 30.6.1994 Oy Yleisradio       muut vastaavat puhelimet, joista he soittelevat
30644: Ab:n radion klo 8:n uutistenjälkeisessä raportti-        kaikkialta". Jotta näitä vastauksia ei tarjottaisi
30645: osuudessa, että "oli suuri virhe ottaa Telen ohjel-      vastauksiksi tähän kirjalliseen kysymykseen, nii-
30646: maan yhteiskunnallisia palvelutehtäviä". Ne ei-          hin on syytä reagoida välittömästi.
30647: vät johtajan mukaan kuulu Telen toimenkuvaan,               Olen aikanaan seurannut erämaapuhelimien
30648: jossa voi hänen mukaansa olla vain tuloa tuotta-         asentamista Lapin kairaan ja keskustellut asen-
30649: via toimintoja. Näillä perusteilla Tele aikoo hä-        tajien ja heidän esimiestensä kanssa. Silloin tuota
30650: vittää saaristo-, erämaa- ja hätäpuhelimet, koska        asentamista perusteltiin juuri erämaassa liikku-
30651: ne eivät tuota voittoa.                                  vien perusturvallisuudella ja Posti- ja telehalli-
30652:     Kun Suomen postilaitosta (mukaan lukien te-          tuksen tarjoamalla peruspalvelulla. Muistettiin
30653: letoiminnat) aikanaan liikelaitostettiin ja sittem-      kertoa sekin, kuinka paljon yhteiskunnalle mak-
30654: min muutettiin osakeyhtiörypääksi, eduskun-              saa tunnin ajelu pelastus-/etsintähelikopterilla.
30655: nassa tuotiin monella suulla esiin uhkakuva, että           Todettu asennemuutos, jota voidaan kuvata
30656: tämänlaatuiset organisaationmuutokset johta-             ilmaisulla" Juppi-Tele-kulttuuri", vahvistuu hui-
30657: vat ennen pitkää tilanteeseen, jossa postin ja telen     taisulla, että "kaikilla on jo NMT". Monilla ju-
30658:  palveluja ei pidetä yhteiskunnan peruspalveluina        peilla onkin, mutta muusta kansasta, josta yli
30659:  eikä liioin osana perusturvallisuutta. Silloisten       puolella miljoonalla ei ole edes työtä, melkoisella
30660:  ministereiden toimesta kiistettiin tämä mahdolli-       osalla ei sitä ole. Tele Oy lieneekin- sen omasta
30661:  suus ja moitittiin huomautusten esittäjiä sillä ar-     mielestä- nyt vain maksukykyisiä juppeja var-
30662:  kiproosalla ja liturgialla, joka on ollut tyypillistä   ten oleva osakeyhtiö. Kun Suomen kansa omis-
30663:  viime vuosien liikenneministereille.                    taa kuitenkin firmasta osake-enemmistön, sen-
30664:     Nyt nähdään, että uhkakuvien esittäjät olivat        kin sanan tulee kuulua. Siitä vastannee tässä ta-
30665:  tässäkin asiassa oikeassa. On mieletöntä ajatella,      pauksessa liikenneministeriö.
30666:  että hätäpuhelimien tulisi tuottaa voittoa. Jotain         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30667:  kuvaavaa on siinä, ettei liikenneministeriö kanna       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30668:  lainkaan huolta yhteiskunnan perusturvallisuu-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30669:  desta. Sen puolesta vain yksityistetään tai yhtiöi-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30670:  tetään (ideologisista syistä?) kaikki ja kerrotaan,
30671:  ettei ministeriössä muka "ole viisautta hoitaa                     Onko Hallitus tietoinen, että Tele ai-
30672:  asioita paremmin kuin osakeyhtiöissä". Jos ei ole               koo purkaa hätä-, saaristo- ja erämaa-
30673:  viisautta pitää huolta yhteiskunnan perusturval-                puhelinverkoston, ja jos on,
30674:  lisuudesta, on syytä vaihtaa tilalle henkilökunta,                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
30675:  joka osaa hoitaa tämänkin asian.                                näiden yhteiskunnan perusturvallisuu-
30676:     Radioraportista nousseeseen hälyyn Telen                     teen kuuluvien kommunikaatioverkos-
30677:  johtajat ovat vastanneet, etteivät erämaa- ja                   tojen pitämiseksi vähintään nykyisessä
30678:  muut vastaavat puhelimet ole tarkoitettujakaan                  laajuudessa toimintakykyisinä kaikissa
30679:  hätäpuhelimiksi ja että "kaikilla on jo NMT- ja                 oloissa?
30680: 
30681:       Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1994
30682: 
30683:                                               Erkki Pulliainen
30684: 
30685: 
30686:  240032J
30687: 2                                         1994 vp -   KK 466
30688: 
30689: 
30690: 
30691: 
30692:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30693: 
30694:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kä lisäksi verkostossa on jatkuvasti palvelutaso-
30695: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ongelmia.
30696: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Teletekniikan kehittymisen myötä erämaa-
30697: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       ja saaristoalueiden puhelupaikkojen merkitys
30698: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      luontaiselinkeinonharjoittajille ja viranomaisille
30699: 466:                                                  on merkittävästi pienentynyt mukana pidettä-
30700:                                                       vien matkaviestinten korvattua palvelun tarvet-
30701:           Onko Hallitus tietoinen, että Tele ai-      ta. Erämaa- ja saaristopuhelimet ovat lisänneet
30702:        koo purkaa hätä-, saaristo- ja erämaa-         alueilla liikkuvien turvallisuuden tunnetta, vaik-
30703:        puhelinverkoston, ja jos on,                   ka verkosto ei olekaan ollut kovin kattava. Nyt
30704:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         palvelun laatutasoa ei kyetä enää ylläpitämään
30705:        näiden yhteiskunnan perusturvallisuu-          teknisen vanhentuneisuuden vuoksi, ja palvelun
30706:        teen kuuluvien kommunikaatioverkos-            merkitys turvallisuuden lisääjänä on tullut ky-
30707:        tojen pitämiseksi vähintään nykyisessä         seenalaiseksi. Puutteellisen palvelutason tarjoa-
30708:        laajuudessa toimintakykyisinä kaikissa         misella Tele voi pahimmillaan harhauttaa retkei-
30709:        oloissa?                                       lijäitä tai avuntarvitsijoita tekemään virheellisiä
30710:                                                       ratkaisuja mahdollisissa ongelma- ja hätätilan-
30711:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teissa.
30712: vasti seuraavaa:                                         Tele on kertonut järjestelmän vanhentunei-
30713:                                                       suudesta ja palvelutason heikentymisestä pelas-
30714:     Tele on ylläpitänyt erämaa- ja saaristoalueelia   tuspalvelusta vastaaville sisäasiainministeriön
30715: puhelupaikkoja, joista harvaan asutuilla alueilla     alaisille viranomaisille. Samalla on esitetty, että
30716: liikkuvat luontaiselinkeinonharjoittajat ja ret-      Tele on halukas tekemään suunnitelmat uudesta,
30717: keilijät sekä eri viranomaiset ovat voineet soittaa   nykyisen järjestelmän korvaavasta järjestelmäs-
30718: puheluja erityistä korvausta vastaan. Toiminta        tä. Uudistushankkeen rahoituksen selvittyä Tele
30719: on alkanut 1970-luvulla, jolloin erämaa- ja saa-      on myös valmis toteuttamaan ja ylläpitämään
30720: ristopuhelinpalvelu nähtiin osana Telen hoita-        järjestelmää.
30721: maa viranomaistoimintaa.                                  Jos uuden korvaavan järjestelmän rakentami-
30722:     Palvelun laatutasoa ei ole koskaan kehitetty      seen ei ryhdytä pikaisesti, on ryhdyttävä etsi-
30723: niin korkeaksi kuin hätä- ja pelastuspalvelussa       mään muita vaihtoehtoja ikääntyneen, palvelu-
30724: tarvittaisiin, koska palvelua on pidetty vain pe-     tasoltaan heikkenevän ja nopeasti supistuvan
30725: lastuspalvelutoimintaa täydentävänä osana.            erämaa- ja saaristopuhelupaikkaverkon korvaa-
30726:     Erämaa- ja saaristopalvelua hoidetaan noin        miseksi. On arvioitu, että parin vuoden kuluessa
30727: 200 puhelupaikassa, joista noin 150 on Lapin          noin puolet nykyisistä puhelupaikoista joudu-
30728: läänin alueella. Erityisalasuhteiden vuoksi suu-      taan edellä mainituista syistä lakkauttamaan.
30729: rin osa palvelupaikoista on toteutettu tätä tar-      Eräs vaihtoehto olisi siirtää saaristopuhelinverk-
30730: koitusta varten suunnitelluin teknisin ratkaisuin.    ko merenkulkulaitokselle ja erämaapuhelinverk-
30731: Laitteiden käyttöikä on nyt jo lopuillaan, vi-        ko Metsähallitukselle sekä osoittaa valtion bud-
30732: kaantumiset ovat lisääntyneet eikä osaa laitteista    jetissa määräraha palvelun kehittämiseen ja hoi-
30733: kyetä enää korjaamaan.                                tamiseen Telen kanssa. Ei tule myöskään unoh-
30734:     Verkoston vuotuiset ylläpitokustannukset          taa paikallisten puhelinyhtiöiden roolia. Vaasan
30735: ovat noin 1,5-2,0 miljoonaa markkaa, eikä             Läänin Puhelin Oy aikookin tehdä Merenkurk-
30736: Tele saa enää esimerkiksi laitevalmistajien tu-       kuun GSM-pohjaisen järjestelmän.
30737: kea järjestelmän keskeisten osien ylläpitämi-             Yhtenä ratkaisuna Tele on esittänyt kehitettä-
30738: seen. Koko erämaa- ja saaristoalueen laajuu-          väksi retkeilyseutujen valmiuksia vuokrata kan-
30739: teen nähden verkoston kattavuus on edelleen           nettavia matkaviestimiä luonnossa retkeileville.
30740: suhteellisen pieni. Näiden seikkojen vuoksi Te-       Tele on halukas panostamaan mukana kannetta-
30741: lelle koituu kasvavia ylläpitokustannuksia, min-      vien matkaviestimien vuokrauspalvelun kehittä-
30742:                                         1994 vp -   KK 466                                             3
30743: 
30744: miskokeiluihin yhteistyössä retkeilyjärjestöjen,    tehtävien osalta ja että kansalaiset saavat tarpeel-
30745: matkailuelinkeinon harjoittajien ja viranomais-     liset tiedot toiminnassa tapahtuvista muutoksis-
30746: ten kanssa.                                         ta. Siirryttäessä järjestelmästä toiseen sekä järjes-
30747:    Liikenneministeriö tulee seuraamaan, että        tettäessä uudella tavoin eri viranomaisten toi-
30748: erämaa-, saaristo- ja hätäpuhelimia sekä muuta      mintaa on erityistä huomiota kiinnitettävä sii-
30749: teletoimintaa koskevat palvelujen uudelleen         hen, että palvelut ovat kaikissa siirtymävaiheissa
30750: muotoamiset tapahtuvat hallitusti toisaalta tele-   jatkuvasti saavutettavissa.
30751: laitosten ja toisaalta viranomaisten hoitamien
30752: 
30753:      Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1994
30754: 
30755:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
30756: 4                                        1994 vp -   KK 466
30757: 
30758: 
30759: 
30760: 
30761:                                        Tili Riksdagens Talman
30762: 
30763:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     förekommer ideligen problem med servicenivån
30764: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       i nätet.
30765: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        I takt med utvecklingen inom teletekniken har
30766: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr       samtalsställena i ödemarks- och skärgårdsom-
30767: 466:                                                 rådena fått en allt mindre betydelse för naturnä-
30768:                                                      ringsidkarna och myndigheterna eftersom beho-
30769:           Är Regeringen medveten om att Tele         vet av denna service ersatts med bärbara mobilte-
30770:        har för avsikt att nedmontera sitt telefon-   leapparater. Ödemarks- och skärgårdstelefoner-
30771:        nät när det gäller nöd-, skärgårds- och       na har ökat trygghetskänslan hos dem som rört
30772:        ödemarkstelefoner, och om så är fallet,       sig i området, även om nätet har varit långt ifrån
30773:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      heltäckande. Nu går det inte längre att upprätt-
30774:        för att dessa kommunikationsnät som är        hålla kvalitetsnivån i servicen på grund av den
30775:        en del av grundtryggheten i samhället         föråldrade tekniken och servicens betydelse som
30776:        skall fungera under alla förhållanden åt-     trygghetsfaktor kan ifrågasättas. Genom att er-
30777:        minstone i nuvarande omfattning?              bjuda bristfållig service kan Tele i värsta fall
30778:                                                      vilseleda vandringsmän eller hjälpbehövande att
30779:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        fatta felaktiga beslut i eventuella problem- och
30780: anföra följande:                                     nödsituationer.
30781:                                                         Tele har underrättat de under inrikesministe-
30782:    Tele har upprätthållit samtalsställen i öde-      riet lydande myndigheter som ansvarar för rädd-
30783: marks- och skärgårdsområden från vilka natur-        ningstjänsten om att systemet är föråldrat och att
30784: näringsidkare och vandringsmän som rör sig i         servicenivån har sjunkit. Samtidigt meddelade
30785: glest bebyggda områden samt olika myndigheter        Tele att bolaget är villigt att göra upp planer för
30786: har kunnat ringa samtal mot särskild ersättning.     ett nytt system i stället för det nuvarande. När
30787: Verksamheten kom i gång på 1970-talet när öde-       finansieringen av det nya projektet har blivit klar
30788: marks- och skärgårdstelefonservicen sågs som en      är Tele också berett att bygga upp och upprätt-
30789: del av Teles myndighetsverksamhet.                   hålla systemet.
30790:    K valitetsnivån beträffande servicen har aldrig      Om man inte inom en nära framtid sätter i
30791: utvecklats så högt som det skulle behövas i nöd-     gång med att bygga upp ett ersättande system,
30792: och räddningsservice, eftersom servicen endast       måste man börja söka efter andra alternativ som
30793: har setts som ett komplement till räddningstjäns-    kan ersätta det föråldrade och snabbt krympan-
30794: ten.                                                 de nätet av samtalsställen i ödemarks- och skär-
30795:    Ödemarks- och skärgårdsservicen upprätt-          gårdsområden som erbjuder en allt sämre service.
30796: hålls på 200 samtalsställen, varav ca 150 ligger i   Man har beräknat att man inom ett par år blir
30797: Lapplands län. På grund av de speciella förhål-      tvungen att ta ungefår hälften av de nuvarande
30798: landena har de flesta serviceställena byggts med     samtalsställena ur bruk av ovan nämnda orsaker.
30799: tekniska lösningar som planerats enkom för det-      En möjlighet vore att överföra telefonnätet i
30800: ta ändamål. Apparaternas livslängd är nu redan       skärgården på sjöfartsverket och telefonnätet i
30801: nästan tili ända, felen har ökat och en del av       ödemarker på Forststyrelsen samt att anvisa ett
30802: apparaterna går inte längre att reparera.            anslag i statsbudgeten för utvecklande och un-
30803:    De årliga underhållskostnaderna för nätet är      derhåll av servicen i samarbete med Tele. De
30804: ca 1,5-2,0 milj. mk och Tele får inte längre         lokala telefonbolagens roll skall inte heller glöm-
30805: t.ex. stöd av tillverkarna för underhåll av syste-   mas. Exempelvis har Vasa Läns Telefon Ab för
30806: mets viktigaste delar. Med hänsyn till hela öde-     avsikt att bygga upp ett GSM-baserat system i
30807: marks- och skärgårdsområdet täcker nätet fort-       Kvarken.
30808: farande endast ett relativt litet område. På            Tele har fört fram en lösning som går ut på att
30809: grund av dessa omständigheter vållar nätet Tele      strövområdenas beredskap att hyra bärbara mo-
30810: allt större underhållskostnader och dessutom         bilteleapparater till vandrare i naturen skall ut-
30811:                                           1994 vp -   KK 466                                            5
30812: 
30813: vecklas. Tele är villigt att satsa på försök med      andra sidan när det gäller myndigheternas upp-
30814: utveckling av uthyrningsservicen av bärbara mo-       gifter, och att medborgarna får behövlig infor-
30815: bilteleapparater i samarbete med vandrarorgani-       mation om de förändringar som sker i verksam-
30816: sationer, turistnäringsidkare och myndigheter.        heten. Då man övergår från ett system till ett
30817:     Trafikministeriet kommer att se till att de nya   annat samt då man omorganiserar verksamheten
30818:  serviceformerna i fråga om ödemarks-, skär-          vid olika myndigheter bör särskild vikt fåstas vid
30819:  gärds- och nödtelefoner samt övrig televerksam-      att service alltid finns att tillgå under alla över-
30820:  het byggs upp på ett behärskat sätt å ena sidan      gångsskeden.
30821:  när det gäller teleinrättningarnas uppgifter och å
30822:         Helsingforsden 18 juli 1994
30823: 
30824:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
30825: 
30826: 
30827: 
30828: 
30829:     \
30830:                                               1994 vp
30831: 
30832: Kirjallinen kysymys 467
30833: 
30834: 
30835: 
30836: 
30837:                                  Tennilä: Sallan ja Murmanskin välisen rautatien turvallisuus-
30838:                                     poliittisesta merkityksestä
30839: 
30840: 
30841:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30842: 
30843:    Suomen virallisena politiikkana on idänsuh-      sa SaHasta itärajan ylittävän rautatien rakenta-
30844: teiden osalta lähialueyhteistyön korostaminen.      mista.
30845: Pohjoisen osalta tällöin on esillä luonnollisesti      Puolustuslaitos siis selvästikin poHtikoi lähi-
30846: taloudellinen ja muu yhteistyö Murmanskin           alueyhteistyön lisäämisen edellytyksenä olevaa
30847: alueen kanssa. Yhteistyön lisäämisen perusedel-     rautatiehanketta vastaan. Näihin provokatiivi-
30848: lytyksenä on liikenneyhteyksien parantaminen,       siin puheenvuoroihin ei ole saatu ulkoasiainmi-
30849: ennen muuta rautatieyhteyden aikaansaaminen.        nisteriön selkeätä vastausta.
30850:    Rautatieyhteyksistä on tehty käyttö- ja kan-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30851: nattavuuslaskelmia. Ne osoittavat Sallan ja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30852: Murmanskin välisen radan avaamisen tarpeen ja       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30853: hyödyllisyyden.                                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30854:    Ratahanketta vatjostaa kuitenkin se, että
30855: puolustusministeriön ja armeijan taholta on käy-              Pitääkö Suomen ulkopoliittinen johto
30856: tetty jo useita puheenvuoroja, joissa ratayhtey-           Sallan ja Murmanskin välisen radan
30857: den rakentamista Lapin ja Murmanskin välille               avaamista turvallisuuspoliittisesti arve-
30858: on pidetty turvallisuuspoliittisena riskinä. Näin          luttavana, ja jollei pidä,
30859: väitti ensin puolustusministeri Elisabeth Rehn                mihin toimiin ryhdytään ratahanketta
30860: ennen presidentinvaaleja. Jokin kuukausi sitten            julkisesti vastustaneiden, lähialueyhteis-
30861: Pohjoisen maanpuolustusalueen komentaja Las-               työn ylle näin varjoja langettaneiden puo-
30862: se Wächter ilmoitti suoraviivaisesti vastustavan-          lustuslaitoksen edustajien suhteen?
30863: 
30864:      Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1994
30865: 
30866:                                         Esko-Juhani Tennilä
30867: 
30868: 
30869: 
30870: 
30871: 2400321
30872: 2                                       1994 vp -   KK 467
30873: 
30874: 
30875: 
30876: 
30877:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30878: 
30879:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      näiden yhteyksien kehittäminen Venäjän fede-
30880: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       raation suuntaan on ensiarvoisen tärkeää.
30881: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-           Liikenneyhteyksien kehittämiseksi Suomen ja
30882: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ten-       Venäjän välillä on vireillä useita hankkeita. Ra-
30883: nilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      kenteilla on uusi ratayhteys Kostamuksen kautta
30884: 467:                                                Murmanskin radalle. Vainikkalan rataosuutta
30885:                                                     perusparannetaan. Useimmiten suunnitteilla
30886:           Pitääkö Suomen ulkopoliittinen johto      olevat liikenneyhteydet ovat kuitenkin jääneet
30887:        Sallan ja Murmanskin välisen radan           toteutumatta Venäjän vaikean rahoitustilanteen
30888:        avaamista turvallisuuspoliittisesti arve-    takia.
30889:        luttavana, ja jollei pidä,                       Liikenneministeriö on tehnyt alustavan selvi-
30890:           mihin toimiin ryhdytään ratahanketta      tyksen Sallan ja Murmanskin välisen rataosuu-
30891:        julkisesti vastustaneiden, lähialueyhteis-   den kustannuksista ja tarvittavista investoinneis-
30892:        työn ylle näin varjoja langettaneiden puo-   ta. Selvityksen perusteella ja ottaen huomioon
30893:        lustuslaitoksen edustajien suhteen?          Rajajoosepin kautta kulkevan tieyhteyden ja
30894:                                                     Kostamuksen kautta rakenteilla olevan ratayh-
30895:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        teyden ei vaikuta todennäköiseltä, että Sallan ja
30896: vasti seuraavaa:                                    Murmanskin radan rakentamiseen olisi lähivuo-
30897:                                                     sina rahoituksellisia edellytyksiä.
30898:    Lähialueyhteistyö ja Barentsinmeren yhteis-          Suomen hallitus katsoo, että vaikka laajamit-
30899: työ ovat Suomelle keskeisiä. Tämän yhteistyön       taisilla uusilla liikenneyhteyksillä on aina myös
30900: edelleenkehittämiseksi on tärkeää luoda parem-      strategista merkitystä, ei liikenneyhteyksien ke-
30901: mat edellytykset ihmisten, tavaroiden ja palvelu-   hittäminen Venäjän kanssa ole turvallisuuspo-
30902: jen liikkumiseksi. Suomen hallitus katsoo, että     liittisesti ongelmallista.
30903: 
30904:      Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1994
30905: 
30906:                                                              Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
30907:                                         1994 vp -   KK 467                                          3
30908: 
30909: 
30910: 
30911: 
30912:                                       Tili Riksdagens Talman
30913: 
30914:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         detvara av primär vikt att utveckla dessa förhin-
30915: anger har Ni, Fru Talman, tili vederhörande         delser gentemot Ryska federationen.
30916: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Det finns flera sådana aktuella projekt mellan
30917: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr           Finland och Ryssland som syftar tili att förhättra
30918: 467:                                                trafikförhindelsema. Ett nytt hanavsnitt håller
30919:                                                     på att hyggas tili Murmansk-hanan via Kosta-
30920:           Anser Finlands utrikespolitiska led-      mus. Vainikkala-hanavsnittet hyggs om. För det
30921:        ning det säkerhetspolitiskt hetänkligt att   mesta har dock de planerade trafikförhindelser-
30922:        öppna Salla-Murmansk-hanan, och om           na inte kunnat genomföras på grund av det svåra
30923:        så inte är fallet,                           finansieringsläget i Ryssland.
30924:           vilka åtgärder kommer att vidtas i frå-      Trafikministeriethargjortenpreliminärutred-
30925:        ga om de företrädare för försvarsmakten      ning om kostnadema för hanavsnittet Salla-
30926:        som otfentligt motsatt sig hanprojektet      Murmansk och om de investeringar som hehövs.
30927:        och som genom detta kastat skuggor över      På hasis av utredningen och med heaktande av
30928:        närområdessamarhetet?                        vägförhindelsen över Rajajooseppi och hanför-
30929:                                                     hindelsen via Kostamus, som hållerpå att hyggas,
30930:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       verkar det inte sannolikt att det skulle finnas
30931: anföra följande:                                    finansiella förutsättningar för att hygga Salla-
30932:                                                     Murmansk-hanan under de närmaste åren.
30933:    Närområdessamarhetet och Barentssamarhe-            Finlands regering anser att även om nya om-
30934: tet är viktiga för Finland. För att ytterligare     fattande trafikförhindelser alltid har en strate-
30935: utveckla detta samarhete är det viktigt att skapa   gisk hetydelse, är uthyggandet av traftk:förhin-
30936: hättre förutsättningar för människors, varors       delsema med Ryssland inte prohlematiskt ur sä-
30937: och tjänsters rörlighet. Finlands regering anser    kerhetspolitisk synpunkt.
30938: 
30939:      Helsingforsden 5 augusti 1994
30940: 
30941:                                                                  Utrikesminister Heikki Haavisto
30942:                              j
30943:                             j
30944:                            j
30945:                           j
30946:                          j
30947:                         j
30948:                        j
30949:                       j
30950:                      j
30951:                     j
30952:                    j
30953:                   j
30954:                  j
30955:                 j
30956:                j
30957:               j
30958:              j
30959:             j
30960:            j
30961:           j
30962:          j
30963:         j
30964:        j
30965:       j
30966:      j
30967:     j
30968:    j
30969:   j
30970:  j
30971: j
30972:                                                1994 vp
30973: 
30974: Kirjallinen kysymys 468
30975: 
30976: 
30977: 
30978: 
30979:                                   Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Keivitsan malmialueen tutki-
30980:                                      mustoimintaan
30981: 
30982: 
30983:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30984: 
30985:    Keivitsan kaivoshanke on edistynyt. GTK:n        kiire, jotta kaivossuunnitelmia laadittaessa on
30986: raportti on nyt olemassa, ja julkisuudessa mm.      tarkka kuva koko alueesta ja sen kaikista mah-
30987: kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen     dollisuuksista.
30988: on arvioinut henkilökohtaisesti, että kaivostoi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30989: minta alkaa lähivuosina.                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30990:    Keivitsan alueesta on raporttia laadittaessa     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30991: tarkemmin tutkittu kuitenkin vain osa. Geolo-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30992: gian tutkimuskeskus tarvitsisikin ylimääräisen
30993: tutkimusrahan Keivitsan koko alueen tarkem-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
30994: paan tutkimukseen. Asiantuntijoiden mukaan                 erityismäärärahan osoittamiseksi Geolo-
30995: raportissa tarkemmin esillä olevan malmilöy-               gian tutkimuskeskukselle tutkimustoi-
30996: döksen lisäksi tutkimustarvetta on näet yli kym-           minnan jatkamista varten Keivitsan mal-
30997: menen malmiesiintymän osalta. Niiden tutkimi-              mialueelia niin, että päämalmion lisäksi
30998: nen ei vaadi kovin suuria summia, miljoonia kui-           saadaan nopeasti tarkempaa tietoa myös
30999: tenkin, joten tarvitaan erityinen "koko Keivitsan          alueella olevien muiden malmilöydösten
31000: alueen tutkimuksen erityisraha", joka ei ole pois          laajuudesta ja pitoisuuksista?
31001: muusta malmitutkimuksesta. Tutkimuksella on
31002: 
31003:      Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1994
31004: 
31005:                                         Esko-Juhani Tennilä
31006: 
31007: 
31008: 
31009: 
31010: 240032J
31011: 2                                      1994 vp -   KK 468
31012: 
31013: 
31014: 
31015: 
31016:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
31017: 
31018:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tähän mennessä suoritetuista Keivitsan mal-
31019: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      migeologisista tutkimuksista on kesäkuun lopul-
31020: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    la valmistunut Geologian tutkimuskeskuksen
31021: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-      (GTK) geologinen tutkimusraportti. Tämän li-
31022: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-      säksi ministeriö on hankkinut hyvin alustavan
31023: myksen n:o 468:                                    teknillis-taloudellisen selvityksen esiintymän
31024:                                                    kaivos- ja rikastusteknisistä näkökohdista. Näi-
31025:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy    den selvitysten perusteella pyritään mahdollisim-
31026:        erityismäärärahan osoittamiseksi Geolo-     man pian ratkaisemaan Keivitsan esiintymän
31027:        gia11 tutkimuskeskukselle tutkimustoi-      hyödyntämismahdollisuuksien jatkoselvittämi-
31028:        minnan jatkamista varten Keivitsan mal-     nen ja alueen jatkotutkimukset.
31029:        mialueena niin, että päämalmion lisäksi        Em. asioiden ratkaisun sisällöstä riippuu,
31030:        saadaan nopeasti tarkempaa tietoa myös      kuinka ja kenen toimesta malmitutkimuksia tul-
31031:        alueella olevien muiden malmilöydösten      laan jatkamaan. Tarpeellisten malmitutkimusten
31032:        laajuudesta ja pitoisuuksista?              rahoituksesta tullaan huolehtimaan tarvittaessa
31033:                                                    myös valtion toimesta.
31034:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
31035: vasti seuraavaa:
31036: 
31037:      Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1994
31038: 
31039:                                        Kauppa- ja teollisuusministerin sijainen
31040:                                                                      Ministeri Pertti Salolainen
31041:                                           1994 vp -   KK 468                                          3
31042: 
31043: 
31044: 
31045: 
31046:                                         Tili Riksdagens Talman
31047: 
31048:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         I slutet av juni har Geologiska forskningscen-
31049: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        tralen (GFC) fårdigställt en geologisk forsk-
31050: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ningsrapport om de hittilis utförda malmgeolo-
31051: man Tennilä undertecknade spörsmål nr 468:            giska undersökningarna i Keivitsa. Utöver detta
31052:                                                       har ministeriet skaffat en mycket preliminär tek-
31053:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        nisk-ekonomisk utredning om de gruv- och an-
31054:        ta i syfte att anvisa ett specialanslag tili   rikningstekniska synpunkterna i anslutning tili
31055:        Geologiska forskningscentralen för att         fyndigheten. På basis av dessa utredningar skall
31056:        undersökningarna på malmfåltet i Kei-          ett beslut om en fortsatt utredning av möjlighe-
31057:        vitsa skall kunna fortsätta, så att man        terna att utnyttja malmförekomsten i Keivitsa
31058:        snabbt får närmare information om om-          och om de fortsatta undersökningarna av områ-
31059:        fattningen av och malmhalten hos även          det fattas så snart som möjligt.
31060:        andra malmfyndigheter i trakten än själ-          På vilket sätt och genom vems försorg den
31061:        va malmkroppen?                                fortsatta kartläggningen av malmfyndigheten
31062:                                                       kommer att ske beror på ovan nämnda beslut.
31063:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Vid behov skall också staten ombesörja finansie-
31064: anföra följande:                                      ringen av behövliga undersökningar av malmfö-
31065:                                                       rekomsten.
31066: 
31067:      Helsingforsden 3 augusti 1994
31068: 
31069:                               Ställföreträdare för handels- och industriministern
31070:                                                                          Minister Pertti Salolainen
31071:                                                1994 vp
31072: 
31073: Kirjallinen kysymys 469
31074: 
31075: 
31076: 
31077: 
31078:                                   Pulliainen: Ydinvoimaloiden turvallisuustarkastuksista
31079: 
31080: 
31081: 
31082:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31083: 
31084:    Loviisan ydinvoimalassa on käynnistymässä         puolueettoman turvallisuustarkastuksen kaikis-
31085: "kaikkien aikojen seisokki ja puhdistus", jotta      sa ydinvoimalayksiköissä ja tiedottaa tuloksista
31086: laitoksessa oleva ylimääräinen säteily saadaan       sekä tilanteen edellyttämistä mahdollisista toi-
31087: paistettua. Säteilyn lähdettä ei lehtitietojen mu-   mista julkisuuteen.
31088: kaan ole saatu edes toistaiseksi selville.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31089:    Julkinen huomio kiinnittyy näin Loviisan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31090: ydinvoimalayksiköiden turvallisuuteen, mutta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31091: myös TVO:n Olkiluodon ydinvoimaloiden tur-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31092: vallisuudessa on toivomisen varaa, mikäli paik-
31093: kakunnalla liikkuviin tietoihin on uskomista.                    Aikooko Hallitus suorituttaa kaikissa
31094: Eristysremonteissa mukana olleet korjausmiehet                Suomessa käytössä olevissa ydinvoimala-
31095: ovat saaneet kerralla koko vuoden sallitun sä-                yksiköissä perusteellisen turvallisuustar-
31096: teilyannoksenja joutuneet näin muihin tehtäviin               kastuksen, jotta korkeiden säteilymää-
31097: seuraavaksi vuodeksi.                                         rien lähteet saadaan selville ja turvalli-
31098:     Vähintä mitä tässä tilanteessa voidaan odot-              suutta voidaan välittömästi parantaa?
31099: taa on, että hallitus suorituttaa perusteellisen
31100: 
31101:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1994
31102: 
31103:                                            Erkki Pulliainen
31104: 
31105: 
31106: 
31107: 
31108:  2400321
31109: 2                                          1994 vp -   KK 469
31110: 
31111: 
31112: 
31113: 
31114:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31115: 
31116:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         olleet selvästi alle vuosiannosrajan 50 mSv. Olki-
31117: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          luodon voimalaitoksella vuoden 1994 vuosihuol-
31118: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        toseisokeissa suurin henkilökohtainen säteily-
31119: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen        annos oli 20,05 mSv ja kaikkiaan yli 15 mSv:n
31120: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 469 :         annoksia rekisteröitiin kuusi kappaletta.
31121:                                                        TVO:lla annostarkkailun piirissä olleiden työn-
31122:            Aikooko Hallitus suorituttaa kaikissa       tekijöiden keskimäärin saama annos on tänä
31123:         Suomessa käytössä olevissa ydinvoimala-        vuonna ollut 1,1 mSv. Loviisan voimalaitoksella
31124:         yksiköissä perusteellisen turvallisuustar-     vuoden 1993 vuosihuoltoseisokeissa suurin hen-
31125:         kastuksen, jotta korkeiden säteilymää-         kilökohtainen säteilyannos oli 21,7 mSv ja kaik-
31126:         rien lähteet saadaan selville ja turvalli-     kiaan yli 15 mSv:n annoksia oli 16 kappaletta.
31127:         suutta voidaan välittömästi parantaa?          Annostarkkailun piiriin kuuluneiden keskimää-
31128:                                                        räinen säteilyannos oli 2,0 mSv.
31129:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:              Olkiluodon ydinvoimalaitoksella ei ole jou-
31130:                                                        duttu siirtämään korjausmiehiä säteilyannosten
31131:     Suomessa ydinenergian käytön valvonta kuu-         takia muuntyyppisiin tehtäviin. Lainsäädännös-
31132: luu Säteilyturvakeskukselle. Säteilyturvakeskus        sä asetetun viiden vuoden säteilyannoskeskiar-
31133: valvoo Suomen ydinvoimalaitosten turvallisuut-         von alittamisen lisäksi Suomen ydinvoimalaitok-
31134: ta määräajoin toistettavin tarkastuksin, jotka se      sissa pidetään tavoitteena, ettei minään yksittäi-
31135: on määritellyt laitoskohtaisessa tarkastusohjel-       senä vuonna 20 mSv:n annos ylity merkittävästi.
31136: massa. Säteilyturvakeskus julkaisee neljännes-         Ydinvoimalaitosten säteilysuojeluhenkilökunta
31137: vuosittain ydinenergian käytön valvontaa käsit-        seuraa reaaliaikaisesti työntekijöiden annoksen
31138: televiä raportteja sekä ydinenergia-alan valvon-       kertymistä seisokeissa. Täten työt voidaan suun-
31139: tatoiminnan vuosiraportin. Neljännesvuosira-           nitella siten, ettei tavoitteeksi asetettuja rajoja
31140: porteissa kuvataan sellaiset ydin- ja säteilyturval-   ylitetä ja etteivät säteilyannokset aiheuta työ-
31141: lisuuteen liittyvät tapahtumat ja havainnot, joita     esteitä seuraaville vuosille.
31142: Säteilyturvakeskus pitää turvallisuuden kannal-            Imatran Voima Oy:n Loviisa 2 ydinvoimalai-
31143: ta huomionarvoisina.                                   tosyksikön höyrystintilan säteilytasoissa mitat-
31144:     Säteilylain (592/91) nojalla annetun säteilyase-   tiin vuosina 1989-1992jatkuvaa nousua. Vaik-
31145: tuksen (1512/91) mukaan säteilytyössä työnteki-        ka kesän 1993 vuosihuoltoseisokissa primääripii-
31146: jälle aiheutuva efektiivinen annos ei saa ylittää      rin säteilytaso osoittikin pientä laskua, oli Lovii-
31147: keskiarvoa 20 millisievertiä (mSv) vuodessa vii-       sa 2:n primääripiirin putkien pinnasta mitattujen
31148: den vuoden keskiarvona eikä minkään vuoden             säteilyannosnopeuksien keskiarvo edelleen lähes
31149: aikana arvoa 50 mSv. Ennen vuotta 1992 ei kes-         nelinkertainen Loviisa 1:een verrattuna, jonka
31150: kiarvoa koskevaa rajaa ollut. Ydinvoimalaitos-         säteilytaso puolestaan on kansainvälisestikin
31151: ten työntekijöiden säteilyaltistuksen minimoimi-       vertaillen alhainen eikä siinä pitkällä aikavälillä
31152: seksi Säteilyturvakeskus on laatinut neljä YVL-        tarkastellen ole havaittavissa nousevaa kehitys-
31153: ohjetta, jotka käsittelevät työntekijöiden säteily-    trendiä.
31154: suojelua sekä henkilökohtaista annostarkkailua             ImatranVoima Oy:n tekemissä tutkimuksissa
31155: ja -raportointia.                                      on todettu, että Loviisa 2:n primääripiirin annos-
31156:     Suomen ydinvoimalaitoksilla ei niiden käytön       nopeuksien kasvu aiheutuu lähinnä koboltin
31157: aikana ole kertaakaan ylitetty laissa määrättyjä       aktivoitumistuotteesta, koboltti 60:stä. Sen
31158: säteilyannosrajoja. Uuden lainsäädännön aika-          osuus on noin 45 % primääripiirin pintojen ko-
31159: na (vuoden 1992 alusta) Suomen ydinvoimalois-          konaisaktiivisuudesta. Säteilytasojen kohoami-
31160: sa välille 20-30 mSv rekisteröityjä annoksia on        sen voivat aiheuttaa erittäin pienet ainemäärät.
31161: ollut kaikkiaan kuusi kappaletta. Suomen ydin-         Kobolttilähdettä, tai sen liukenemiseen, aktivoi-
31162: voimalaitoksilla ei ole koskaan saatu yli 30           tumiseen ja kulkeutumiseen Loviisa 2:n primää-
31163: mSv:n vuosiannosta. Säteilyannokset ovat siten         ripiirissä vaikuttavia tekijöitä ei kuitenkaan vielä
31164:                                          1994 vp -   KK 469                                           3
31165: 
31166: tunneta riittävällä tarkkuudella, jotta säteilyta-   vat nousta muutamassa vuodessa samalle tasolle,
31167: sojen kasvu pystyttäisiin varmasti pysäyttä-         ellei säteilylähdettä pystytä identifioimaan tai
31168: mään. Useat seikat viittaavat Loviisa 2:n primää-    vaikutusta poistamaan esimerkiksi vesikemialli-
31169: ripiirin materiaalien korkeampiin kobolttipitoi-     sin toimenpitein. Tämän vuoksi asian tutkimusta
31170: suuksiin Loviisa 1:een verrattuna.                   jatketaan dekontaminoinnista huolimatta. Sätei-
31171:    Myös Säteilyturvakeskus on teettänyt tutki-       lyturvakeskus seuraa tutkimusten edistymistä.
31172: muksia Loviisa 2:n kohonneen säteilytason syi-       Säteilysuojelullisesti ei tilanne Loviisa 2 laitos-
31173: den selvittämiseksi. Tutkimuksissa on havaittu       yksiköllä ole tällä hetkellä huolestuttava.
31174: primäärijäähdytteessä liukoisena olevan ei-ra-          Hallitus ei pidä aiheellisena suorituttaa mi-
31175: dioaktiivisen koboltin määrän olevan yli kolmin-     tään ylimääräisiä työntekijöiden säteilyturvalli-
31176: kertaisen Loviisa 2:1la Loviisa 1:een verrattuna.    suutta koskevia tarkastuksia ydinvoimalaitoksil-
31177: Sama suhde on myös laitosyksiköiden kesken           lamme niiden toimenpiteiden lisäksi, jotka sisäl-
31178: vertailtaessa primääripiirin pinnoille pidätty-      tyvät laitosten normaaleihin säteilyvalvontaoh-
31179: neen aktivoituneen koboltin määriä.                  jelmiin ja jotka toisaalta Säteilyturvakeskus on
31180:    Imatran Voima Oy päätti, että Loviisa 2 lai-      käynnistänyt edellä mainitun Loviisan laitoksel-
31181: tosyksikön primääripiirin dekontaminointi suo-       la havaitun kohonneen säteilytason syiden selvit-
31182: ritetaan vuoden 1994 huoltoseisokin alussa. De-      tämiseksi ja poistamiseksi. Hallitus katsoo, että
31183: kontaminoinnilla annosnopeudet saadaan alene-        Säteilyturvakeskuksella on hyvä pätevyys ja riit-
31184: maan viidesosaan viime vuoden arvoista. De-          tävät resurssit huolehtia ydinvoimalaitosten
31185: kontaminoinnin jälkeen putkiston pinnalle pyri-      työntekijöiden säteilyannostarkkailusta ja val-
31186: tään muodostamaan suojakerros, joka vähentää         voa tehokkaasti voimayhtiöiden vastuulla olevaa
31187: uudelleen kontaminoitumista. Tästä huolimatta        säteilysuojelua.
31188: annosnopeudet primääriputkien lähellä saatta-
31189: 
31190:      Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1994
31191: 
31192:                                          Kauppa- ja teollisuusministerin sijainen
31193:                                                                         Ministeri Pertti Salolainen
31194: 4                                          1994 vp -    KK 469
31195: 
31196: 
31197: 
31198: 
31199:                                           Tili Riksdagens Talman
31200: 
31201:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        stråldoser mellan 20 och 30 mSv registrerats vid
31202: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          de finländska kärnkraftverken. Någon stråldos
31203: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        som skulle ha överstigit 30 mSv har aldrig regis-
31204: man Pulliainen undertecknade spörsmål nr 469 :          trerats i Finland. Stråldoserna har således legat
31205:                                                         klart under gränsen för maximivärdet per år, 50
31206:            Har Regeringen för avsikt att låta före-     mSv. År 1994 var den största individuella strål-
31207:         ta en grundlig säkerhetsinspektion vid          dos som mättes under årsservicen vid Industrins
31208:         alla finländska kärnkraftverk som är i          Kraft Ab:s kärnkraftverk i Olkiluoto 20,05 mSv
31209:         bruk för att källorna till de höga strål-       och sådana stråldoser som översteg 15 mSv re-
31210:         ningsvärdena skall kunna utredas och för        gistrerades allt som allt 6 stycken. I år har den
31211:         att säkerheten omedelbart skall kunna           genomsnittliga stråldosen för de arbetstagare vid
31212:         förbättras?                                     Industrins Kraft som stått under dosövervakning
31213:                                                         varit 1,1 mSv. År 1993 var den störstaindividuel-
31214:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           la stråldos som mättes under årsservicen vid
31215: anföra följande:                                        kärnkraftverket i Lovisa 21,7 mSv och sådana
31216:                                                         stråldoser som översteg 15 mSv registrerades allt
31217:    I Finland ankommer övervakningen av säker-           som allt 16 stycken. Den genomsnittliga stråldo-
31218: heten vid användning av kärnenergi på Strålsä-          sen för arbetstagare som stått under dosövervak-
31219: kerhetscentralen. Strålsäkerhetscentralen över-         ning var 2,0 mSv.
31220: vakar säkerheten vid de finländska kärnkraftver-           Vid kärnkraftverket i Olkiluoto har inga repa-
31221: ken genom återkommande inspektioner som de-             ratörer behövt omplaceras till annan typ av arbe-
31222: finierats anläggningsvis i ett inspektionspro-          te på grund av stråldoserna. Vid de finländska
31223: gram. Strålsäkerhetscentralen publicerar kvar-          kärnkraftverken strävar man efter att underskri-
31224: talsvis rapporter om tillsynen över användningen        da det medelvärde för strålexponering under fem
31225: av kärnenergi samt en årsrapport om övervak-            år som fastställts genom lag, och dessutom efter
31226: ningsverksamheten inom kärnenergibranschen. I           att inte avsevärt överskrida stråldosen på 20 mSv
31227: kvartalsrapporterna beskrivs sådana händelser           under något år. Under avställningsperioderna
31228: och iakttagelser som har samband med kärn- och          följer strålskyddspersonalen vid kärnkraftverken
31229: strålsäkerheten och som enligt Strålsäkerhets-          i realtid upp ackumuleringen av de stråldoser
31230: centralens bedömning är beaktansvärda med               personalen erhållit. På detta sätt kan arbetena
31231: tanke på säkerheten.                                    planeras så att de eftersträvade gränsvärdena inte
31232:    Enligt strålskyddsförordningen ( 1512/91) som        överskrids och att stråldoserna inte medför några
31233: utfårdats med stöd av strålskyddslagen (592/91)         arbetshinder för de närmaste åren.
31234: får den effektiva dos som en arbetstagare erhåller         Under 1989-1992 mättes ständigt höjda
31235: vid strålningsarbete inte överskrida medeltalet 20      strålningsnivåer i ånggeneratorsutrymmet vid
31236: millisievert (mSv) per år under fem år, och inte 50     Imatran ypima Oy:s (IVO) kärnkraftverksenhet
31237: mSv under något år. Före 1992 fanns det ingen           Lovisa 2. A ven om primärkylkretsens strålnings-
31238: gräns för medelvärdet. I syfte att minimera den         nivå sjönk litet under årsservicen sommaren
31239: strålningsexposition som arbetstagarna vid de           1993, var medelvärdet för de stråldosrater som
31240: finländska kärnkraftverken utsätts för har Strål-       mättes utanpå rören i primärkylkretsen vid Lovi-
31241: säkerhetscentralen meddelat fyra YVL-anvis-             sa 2 fortfarande nästan fyrdubbelt jämfört med
31242: ningar om arbetstagarnas strålskydd samt indivi-        Lovisa 1, där strålningsnivån även med interna-
31243: duell dosövervakning och -rapportering.                 tionella mått mätt är låg och inte ens på lång sikt
31244:     De gränser för maximala stråldoser som fast-        visar någon tendens till höjning.
31245: ställts genom lag har aldrig överskridits vid de           IVO har i sina undersökningar kunnat konsta-
31246: finländska kärnkraftverken under den tid de va-         tera att koboltens aktiveringsprodukt, kobolt 60,
31247: rit i drift. Efter att den nya lagstiftningen trätt i   varit den närmaste orsaken till den konstanta
31248: kraft (i början av 1992) har sammanlagt 6 stycken       ökningen av dosraterna utanpå primärkylkret-
31249:                                            1994 vp -   KK 469                                            5
31250: 
31251: sen vid Lovisa 2. Den svarar för ca 45 % av den        förses med ett skyddande ytskikt som skall min-
31252: totala aktiviteten på ytoma i primärkylkretsen.        ska ytkontamination i framtiden. Trots dettakan
31253: Ytterst små mängder av ett ämne kan leda till          dosratema i närheten av primärrören på endast
31254: ökade dosrater. Man vet ännu för litet om ko-          några få år stiga till samma nivå som förut, om
31255: boltkällan eller de faktorer som lett till dess upp-   man inte lyckas identifiera strålkällan eller elimi-
31256: lösning, aktivering och konvektion i primärkyl-        nera dess inverkan t.ex. genom vattenkemiska
31257: kretsen vid Lovisa 2 för att man med säkerhet          åtgärder. Undersökningama skall därför fortsät-
31258: skulle kunna stoppa höjningen av strålningsnivå-       ta trots dekontamineringen. Strålsäkerhetscen-
31259: ema. Det finns flera teeken som tyder på ökade         tralen följer med undersökningama. För närva-
31260: kobolthalter hos materialen i primärkylkretsen         rande är situationen vid kraftverksenheten Lovi-
31261: vid Lovisa 2 jämfört med Lovisa 1.                     sa 2 från strålskyddssynpunkt inte oroväckande.
31262:    Ä ven Strålsäkerhetscentralen har låtit företa         Regeringen anser det inte nödvändigt att låta
31263: undersökningar i syfte att utreda orsakema till        företa några extra kontroller av arbetstagamas
31264: den höjda strålningsnivån vid Lovisa 2. I under-       strålsäkerhet vid våra kämkraftverk utöver de
31265: sökningama har man upptäckt att mängden                åtgärder som ingår i anläggningarnas normala
31266: icke-radioaktiv kobolt som i löslig form ingår i       program för övervakning av strålsäkerheten och
31267: primärkylmedlet är tredubbel vid Lovisa 2 jäm-         som å andra sidan redan satts igång genom Strål-
31268: fört med Lovisa 1. Skillnaden mellan anläggning-       säkerhetscentralens försorg i syfte att utreda och
31269: ama är lika stor när det gäller ytkontamination,       elinimera orsakema till den höjda strålningsnivå
31270: dvs. mängden aktiverad kobolt på rörsystemet i         som upptäckts vid anläggningen i Lovisa. Rege-
31271: primärkylkretsen.                                      ringen anser att Strålsäkerhetscentralen äger full
31272:    IVO beslutade att dekontaminering av kraft-         kompetens och tillräckliga resurser för att kunna
31273: verksenehetens primärkylkrets vid Lovisa 2 skall       sörja för övervakningen av de stråldoser som
31274: genomföras i början av avställningsperioden un-        arbetstagama vid kärnkraftverken utsätts för
31275: der 1994. Genom dekontaminering kan man sän-           och för att på ett effektivt sätt kunna övervaka
31276: ka dosratema till en femtedel av förra årets vär-      det strålskydd som kraftbolagen bär ansvaret
31277: den. Efter dekontamineringen skall rörsystemet         för.
31278: 
31279:      Helsingforsden 3 augusti 1994
31280: 
31281:                                Ställföreträdare för handels- och industriministern
31282:                                                                           Minister Pertti Salolainen
31283:                                                1994 vp
31284: 
31285: Kirjallinen kysymys 470
31286: 
31287: 
31288: 
31289: 
31290:                                   Pulliainen: Merilohen avomerikalastuksen rajoittamisesta
31291: 
31292: 
31293: 
31294:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31295: 
31296:     Julkisuuteen on tullut kannanotto, jonka mu-     vähäisten luonnonkantojen ohella istukkaista,
31297: kaan valtioneuvosto/maa- ja metsätalousminis-        joiden emokalojen geneettinen diversiteetti on
31298: teriö ei aio lainkaan rajoittaa merilohen avomeri-   riippuvainen luonnonlohikannoista saatavista
31299: kalastusta tulevana syksynä. Tätä kannanottoa        emoyksilöistä. Jos luonnon vähälukuiset kannat
31300: edelsi sanoutuminen irti Itämeren rantavaltioi-      tuhotaan liikapyynnillä, tuhotaan pitkällä aika-
31301: den kesken sovitusta merilohen kalastuskiintiös-     välillä myös istutettujen kantojen jatkoistutuk-
31302: tä.                                                  set.
31303:     Kolmen viime vuoden aikana on tutkittu eri-         Näin ollen on täysin välttämätöntä lopettaa
31304: laisia merilohen kalastusvaihtoehtoja. Niiden ja     syksyinen avomerikalastus toistaiseksi ja ryhtyä
31305: muiden tutkimusten perusteella tiedetään, että       neuvottelemaan ylisuuren alus- ja pyydyskapasi-
31306: nimenomaan syksyinen rajoittamaton avomeri-          teetin käytöstä poistamisesta. Huomattava osa
31307: kalastus Itämeren pohjoisosassa ja Selkämerellä      tästä "arsenaalistahan" on aikaansaatu valtion
31308: muodostaa todellisen uhan Perämereen laske-          tuen turvin, joten valtiolla pitää olla sananvaltaa
31309: vien, vielä valjastamattomien kutujokien meri-       myös ylikapasiteetin purkamisessa.
31310: lohikannoille. Keväiset pyyntirajoitukset Perä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31311: merellä eivät riitä kalastusrajoituksina, vaan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31312: edellyttävät jatkoksi avomerikalastuksen voima-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31313: kasta rajoittamista mainituilla alueilla.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31314:     Tässä katsannossa on varsin ymmärrettävää,
31315:  että ruotsalaiset ovat pääministerinsä johdolla                Aikooko Hallitus kieltää merilohen
31316:  kääntyneet Suomen hallituksen puoleen vaatien                avomerikalastuksen tämän vuoden syk-
31317:  avomerikalastuksesta kokonaan luopumista täs-                syn ajaksi Itämeren pohjoisosassa ja Sel-
31318:  sä vaiheessa. Merilohikantaa uhkaa avomerellä                kämerellä, ja
31319:  tapahtuvan syksyisen ryöstöpyynnin lisäksi                     mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
31320:  myös M-74-tauti, joka aiheuttaa suuren poikas-               merilohen avomerikalastukseen tarkoite-
31321:  kuolleisuuden.                                               tun alus- ja pyydysylikapasiteetin purka-
31322:      Saalistettavissa oleva merilohikanta koostuu             miseksi näillä alueilla?
31323: 
31324:       Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1994
31325: 
31326:                                            Erkki Pulliainen
31327: 
31328: 
31329: 
31330: 
31331:  2400321
31332: 2                                        1994 vp -   KK 470
31333: 
31334: 
31335: 
31336: 
31337:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31338: 
31339:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vaiheessa Suomen vesille saapuvat nimenomaan
31340: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        luonnonlohikantoihin kuuluvat suurikokoiset
31341: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     naaraat. Lohien kutuvaellus siirtyy jokiin heinä-
31342: le jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen näin kuulu-   kuun puoliväliin mennessä. Tämän jälkeen me-
31343: van kirjallisen kysymyksen n:o 470:                  ressä on pääasiassa istutettuja lohikantoja, jotka
31344:                                                      eivät jokien nousuesteiden vuoksi pääse kute-
31345:          Aikooko Hallitus kieltää merilohen          maan, sekä alamittaisia lohien sekakantoja, joi-
31346:        avomerikalastuksen tämän vuoden syk-          den kalastaminen on kalastusasetuksen 19 §:n
31347:        syn ajaksi Itämeren pohjoisosassa ja Sel-     mukaan kiellettyä. Kiintiön mahdollisen täytty-
31348:        kämerellä, ja                                 misen aiheuttama kalastuksen keskeytys meri-
31349:          mihin toimiin Hallitus .aikoo ryhtyä        alueilla syksyllä ei tuota toivottua tulosta.
31350:        merilohen avomerikalastukseen tarkoite-           Ammattikalastajien ja kalakaupan ilmoitta-
31351:        tun alus- ja pyydysylikapasiteetin purka-     mien saalistietojen mukaan tämän vuoden lohi-
31352:        miseksi näillä alueilla?                      saalis on ollut selvästi viime vuotista pienempi.
31353:                                                      Toisaalta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitok-
31354:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sen ennusteen mukaan lohta on meressä tänä
31355: vasti seuraavaa:                                     vuonna kaikkiin aikaisempiin vuosiin verrattuna
31356:                                                      poikkeuksellisen runsaasti. Kansainvälisen Itä-
31357:    Eräistä lohen kalastusta koskevista rajoituk-     meren kalastuskomission suosittelema kalastus-
31358: sista Suomen aluevesillä ja kalastusvyöhykkeellä     kiintiö (jota ei saatettu Suomessa voimaan) ei
31359: Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella sekä Si-      näyttäisi tämän hetken tilastojen perusteella
31360: mojoessa annetulla asetuksella (231/94) on rajoi-    täyttyvän. Lohisaaliit ovat Suomessa jakautu-
31361: tettu avomerikalastusta (ajoverkkokalastuskiel-      neet viime vuosina lähes tasan avomerikalastuk-
31362: to) huhti-kesäkuussa yhteensä neljän erillisen       sen ja rannikkokalastuksen kesken. Luonnonlo-
31363: viikon aikana. Tämän lisäksi edellä mainituilla      hen osuus saaliista on rannikkokalastuksessa
31364: merialueilla kalastusvyöhykkeellä on voimassa        suurempi kuin avomerikalastuksessa. Käytän-
31365: ajoverkkoja ja ankkuroituja pintaverkkoja kos-       nössä tämä tarkoittaa sitä, että tulevina vuosina
31366: keva kalastuskielto 15.6.-15.9. sekä ajosiimoja      loheen kohdistuvan kalastusponnistuksen rajoit-
31367: ja ankkuroituja siimoja koskeva kalastuskielto       tamisen tulee kohdistua kumpaankin pääkalas-
31368: 1.4.-15.11. Myös syksyä koskevan avomeri-            tusmuotoon tasapuolisesti ja siinä tulee ottaa
31369: kalastuskiellon voimaansaattaminen lopettaisi        huomioon mahdollisen ED-jäsenyyden aiheutta-
31370: käytännössä avomerikalastuksen ja veisi toi-         mat muutokset kalastuksen järjestämisessä. Lo-
31371: meentulon ammattikalastajilta.                       puksi on syytä todeta, ettei suomalaisten ammat-
31372:    Asetuksella (231/94) on rajoitettu kevätkalas-    tikalastajien lohenkalastusta voida tällä hetkellä
31373: tusta sekä rannikon alkukesän kalastusta juuri       pitää merkittävänä uhkana luonnonlohikannoil-
31374: siitä syystä, että tällöin pyynti kohdistuu voi-     le.
31375: makkaimmin suojeltaviin luonnonlohikantoi-               Edellisen perusteella lohen avomerikalastusta
31376: hin. Tiedetään, että lohen kutuvaelluksen alku-      ei tämän vuoden syksyn ajaksi ole syytä kieltää.
31377: 
31378:      Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1994
31379: 
31380:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
31381:                                           1994 vp -   KK 470                                              3
31382: 
31383: 
31384: 
31385: 
31386:                                         Tili Riksdagens Talman
31387: 
31388:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      anländer till de finländska vattnen i början av
31389: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        laxens lekvandring. Fram till medlet av juli
31390: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      har laxarnas lekvandring fortsatt upp i älvarna.
31391: man Pulliainen undertecknade spörsmål nr 4 70:        I havet finns det efter den här tidpunkten i huvud-
31392:                                                       sak inplanterade laxstammar, som på grund av
31393:           Har Regeringen för avsikt att för hös-      hinder för stigningen i älvarna inte får tillfålle att
31394:        ten innevarande år förbjuda högsjö.fisket      leka, samt blandstammar av lax, som på grund av
31395:        av havslax i den nordliga delen av Oster-      att de inte fyller minimimått enligt 19 § fiskeför-
31396:        sjön och på Bottenhavet, och                   ordningen inte får fiskas. Ett avbrytande av fisket
31397:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       inom havsområdena på hösten på grund av att
31398:        för att den överkapacitet fartygsflottan       kvoten eventuellt fylls ger inte önskat resultat.
31399:        och fångstredskapen för högsjöfisket av           Enligt de uppgifter om fångsten som anmälts
31400:        havslax har i dessa områden skall kunna        av yrkesfiskarna och fiskhandeln har laxfångsten
31401:        reduceras?                                     detta år varit mindre än senaste år. Enligt Vilt-
31402:                                                       och fiskeriforskningsinstitutets prognos finns det
31403:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       å andra sidan exceptionellt mycket lax i havet i år
31404: anföra följande:                                      jämfört med alla tidigare år. Aktuell statistik
31405:                                                       tyder för sin del på att d~n av Internationella
31406:    Genom förordningen om vissa inskränkning-          Fiskerikommissionen för Ostersjön rekommen-
31407: ar av laxfisket inom Finlands territorialvatten       derade fiskekvoten (som inte har bringats i kraft
31408: och fiskezon i Östersjöns huvudbassäng och i          i Finland) inte kommer att fyllas. Under de senas-
31409: Bottniska viken samt i Simo älv (231/94) har          te åren har laxfångsterna i Finland fördelat sig i
31410: fisket i öppen sjö begränsats (förbud ~ot fiske       det närmaste jämt mellan högsjöfisket och kust-
31411: med drivgarn) i april-juni under sammanlagt           fisket. Naturlaxens andel av fångsten är större
31412: fyra separata veckor. Utöver detta gäller i fiske-    för kustfiskets del än för högsjöfiskets. I prakti-
31413: zonen inom nämnda havsområden förbud mot              ken innebär det här att de begränsningar av lax-
31414: fångst med drivgarn och förankrade flytnät            fisket som skall verkställas under de närmaste
31415: 15.6-15.9 samt mot fångst med drivlina och            åren på ett balanserat sätt bör beröra vardera
31416: förankrad rev 1.4-15.11. Om ett förbud mot            huvudformen för fisket. Vid begränsningar bör
31417: högsjöfisket utfårdas även för hösten så innebär      även de ändringar i ordnandet av fisket beaktas,
31418: det i praktiken ett slut på hela detta fiske och      som ett eventuellt EU-medlemskap för med sig.
31419: därmed även att yrkesfiskarna blir utan utkomst.      Slutligen är det skäl att konstatera att de finländ-
31420:    Genom förordningen (231194) har vårfisket          ska yrkesfiskarnas laxfiske inte för närvarande
31421: samt fisket vid kusten i början av sommaren           kan anses vara något hot av betydelse för natur-
31422: begränsats enkannerligen av den orsaken att           laxstammarna.
31423: fångsten i det här skedet slår allra kraftigast mot      Hänvisande till det ovanstående finns det inte
31424: naturlaxbestånden som skall bevaras. Man vet,         någon orsak att förbjuda högsjöfisket av lax för
31425: att just de stora honlaxarna i naturlaxbestånden      denna höst.
31426: 
31427:      Helsingforsden 20 juli 1994
31428: 
31429:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
31430:                                                1994 vp
31431: 
31432: ~irjallinen kysymys 471
31433: 
31434: 
31435: 
31436: 
31437:                                   Pulliainen: Kaivostoiminnan käynnistämisestä Otanmäen kaivok-
31438:                                       sessa
31439: 
31440: 
31441:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31442: 
31443:    Otanmäen malmiossa on aikanaan keskeyte-          olisi ratkaiseva merkitys Vuolijoen kunnalle,
31444: tyn kaivostoiminnanjäljiltä vielä louhittavaa (lä-   joka kamppailee talousvaikeuksien ja korkean
31445: ilinnä vanadiinia) yli 10 vuodeksi. Nyt kun raa-     työttömyyden kanssa.
31446: ka-aineiden hinnat ovat olleet kohoamassa, tulisi       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31447: ilarkita kaivostoiminnan uudelleen käynnistä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31448: mistä.                                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31449:    Otanmäestä rikastettumalmivoitaisiin kuljet-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31450: taa edelleen käsiteltäväksi vaikka Pyhäsalmen
31451: kaivokselle, joka niin ikään kaivannee lisää toi-                Aikooko Hallitus toimillaan vaikuttaa
31452: meliaisuutta.                                                 siihen, että Otanmäen kaivos käynnistet-
31453:    Otanmäen kaivoksen uudelleen avaamisella                   täisiin uudestaan?
31454: 
31455:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1994
31456: 
31457:                                            Erkki Pulliainen
31458: 
31459: 
31460: 
31461: 
31462: 2400321
31463: 2                                      1994 vp -   KK 471
31464: 
31465: 
31466: 
31467: 
31468:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31469: 
31470:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kaivostoiminta Otanmäen kaivoksella päät-
31471: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tyi lähinnä kannattavuussyistä v. 1985 ja kaivok-
31472: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    sen laitteet purettiin. Toiminnan jatkaminen jo
31473: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-    tuolloin olisi edellyttänyt huomattavia investoin-
31474: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o   teja kaivoksen syventämiseksi, sillä pääosa mal-
31475: 471:                                               mivaroista sijaitsi käytössä olleen toimintatason
31476:                                                    alapuolella. Käynnistysinvestointi olisi nyt huo-
31477:           Aikooko Hallitus toimillaan vaikuttaa    mattavasti suurempi kuin v. 1985, jolloin se
31478:        siihen, että Otanmäen kaivos käynnistet-    osoittautui selvästi kannattamattomaksi. Otan-
31479:        täisiin uudestaan?                          mäen kaivoksen käynnistämiseen ei näytä olevan
31480:                                                    lähitulevaisuudessa taloudellisia edellytyksiä.
31481:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
31482: vasti seuraavaa:
31483: 
31484:      Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1994
31485: 
31486:                                        Kauppa- ja teollisuusministerin sijainen
31487:                                                                       Ministeri Pertti Salolainen
31488:                                         1994 vp -   KK 471                                           3
31489: 
31490: 
31491: 
31492: 
31493:                                       Tili Riksdagens Talman
31494: 
31495:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    1985 närmast av lönsamhetsskäl och anordning-
31496: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      arna i gruvan monterades ned. Fortsatt gruvdrift
31497: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    vid den tidpunkten skulle redan ha krävt stora
31498: man Pulliainen undertecknade spörsmål nr 471:       investeringar i fördjupning av gruvan eftersom
31499:                                                     huvudparten av malmtillgångarna låg under den
31500:           Har Regeringen för avsikt att genom       nivå som var i bruk. Att starta gruvdriften nu
31501:        sina åtgärder medverka till att gruvdrif-    skulle kräva betydligt större investeringar än
31502:        ten vid gruvan i Otanmäki åter skall star-   1985 då gruvdriften visade sig klart olönsam.
31503:        tas?                                         Som det ser ut nu så finns det inte några ekono-
31504:                                                     miska förutsättningar för att starta gruvdriften
31505:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       vid gruvan i Otanmäki inom den närmaste fram-
31506: anföra följande:                                    tiden.
31507:   Gruvdriften vid gruvan i Otanmäki upphörde
31508: 
31509:      Helsingfors den 3 augusti 1994
31510: 
31511:                              Ställföreträdare för handels- och industriministern
31512:                                                                         Minister Pertti Salolainen
31513:                                                1994 vp
31514: 
31515: Kirjallinen kysymys 472
31516: 
31517: 
31518: 
31519: 
31520:                                   Pulliainen: Iisalmen-Kontiomäen-Oulun radan sähköistärui-
31521:                                        sestä
31522: 
31523: 
31524:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31525: 
31526:    Transtech Oy on irtisanomassa Otanmäen               Hanke tulisikin saada tässä mielessä vuoden
31527: tehtaaltaan 100-150 työntekijää. Loppujen            1995 budjettiin. Hankkeella olisi Vuolijoen kun-
31528: 400-500 työntekijän jatkaminenkin nykyisessä         nan taloudelliseen tilaan mitä suurin merkitys, ja
31529: työpaikassaan on vaakalaudalla. Jotta ulkomail-      nettoinvestointi jäisi suhteellisen vähäiseksi, kun
31530: ta voitaisiin hankkia tilauksia työväen työllistä-   otetaan huomioon puolen tuhannen henkilön
31531: miseksi ko. tehtaalla, tulee kotimaisin toimin       työttömyydestä yhteiskunnalle kokonaisuudes-
31532: pyrkiä ohjaamaan tilauksia sinne ainakin ylime-      saan aiheutuvat menot.
31533: nokaudeksi.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31534:    Merkittävä ratkaisu olisi Iisalmen-Kontio-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31535: mäen-Oulun radan sähköistämisen aikaistami-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31536: nen aloitettavaksi vuonna 1995. Nyt se on suun-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31537: nitelmissa v. 1998-2003. Sähköistämiseen tar-
31538: vittaisiin rahaa noin 300 milj. mk. Noin 6 000                   Aikooko Hallitus toimillaan vaikuttaa
31539: alumiinipylvään rakentaminen ja asentaminen                   siihen, että Iisalmen-Kontiomäen-
31540: antaisi Transtechin Otanmäen tehtaalle merkit-                Oulun radan sähköistäminen aikaiste-
31541: tävän työtehtävän. Etuna on osaamisen ohella                  taan alkavaksi vuonna 1995 ja että sähkö-
31542: suhteellisen lyhyt kuljetusmatka tehtaalta radan              pylväät tilataan Transtech Oy:n Otan-
31543: eri pisteisiin.                                               mäen tehtailta?
31544: 
31545:       Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1994
31546: 
31547:                                            Erkki Pulliainen
31548: 
31549: 
31550: 
31551: 
31552:  2400321
31553: 2                                       1994 vp -   KK 472
31554: 
31555: 
31556: 
31557: 
31558:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31559: 
31560:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rataosilla Kirkkonummi-Turku ja Tampere-
31561: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Pieksämäki. Ne valmistuvat vuosina 1994 ja
31562: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     1995. Valtionrautatiet on esittänyt vuoden 1995
31563: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen     talousarvioon sähköistystyön jatkamista rata-
31564: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 472:       osilla Toijala-Turku ja Tampere-Pori/Rau-
31565:                                                     ma. Urakka on kilpailutettu ja aiesopimus on
31566:           Aikooko Hallitus toimillaan vaikuttaa     tehty Sähköradat Oy:n kanssa.
31567:        siihen, että Iisalmen-Kontiomäen-               Rataosan Iisalmi-Kontiomäki-Oulu säh-
31568:        Oulun radan sähköistäminen aikaiste-         köistys on ohjelmassa vasta edellä mainittujen
31569:        taan alkavaksi vuonna 199 5ja että sähkö-    rataosien jälkeen ajoittuen vuosille 1998-2003.
31570:        pylväät tilataan Transtech Oy:n Otan-        Sähköistyksen tarkka suunnittelu vie aikaa noin
31571:        mäen tehtailta?                              vuoden,joten toteuttamisjärjestyksen muuttami-
31572:                                                     nen ei ole enää mahdollista. Aloitteessa esitetty
31573:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sähköpylväiden tilaaminen erillisenä hankintana
31574: vasti seuraavaa:                                    tai kohdistettuna tietylle toimittajalle ei ole mah-
31575:                                                     dollista. Sähköistyshankinta tulee kilpailuttaa.
31576:    Rataverkon sähköistyksen laajentaminen on        Hankintaa ei voida myöskään pilkkaa asetuksen
31577: tärkeä rautatieliikenteen tuottavuuden ja talou-    (567/94 Euroopan talousalueesta) kieltäessä sen.
31578: dellisuuden parantamiskeino. Sähköveto on kus-      Lisäksi on otettava huomioon, että sähköistys-
31579: tannuksiltaan vain puolet dieselvedon kustan-       pylväät valmistetaan mittatilaustyönä. Mittaus,
31580: nuksista. Vetokalustohankinnoissa on jo varau-      joka voidaan tehdä vasta suunnittelun jälkeen,
31581: duttu sähköistyksen laajentamiseen. Dr-13-vetu-     vaatii lisäaikaa puolesta vuodesta vuoteen ennen
31582: reita korvaamaan on tilattu 20 sähköveturia, joi-   valmistuksen aloittamista.
31583: den valmistus on jo alkanut Transtech Oy:n Tai-        Jotta sähköistyshankkeet voitaisiin toteuttaa
31584: valkosken tehtaalla. Niistä kaksi ensimmäistä       suunnitellussa aikataulussa, pyritään vuoden
31585: valmistuu vuonna 1995 ja viimeinen vuonna           1995 talousarvioon sisällyttämään rataosien
31586: 1998. Tällöin sähköistysohjelmassa seuraavina       Toijala-Turku ja Tampere-Pori/Rauma säh-
31587: olevien rataosien Toijala-Turku ja Tampere-         köistyksen aloittaminen. Kotimainen urakoitsija
31588: Pori/Rauma tulee olla sähköistettyjä, koska         on valittu kilpailuttamisen jälkeen näiden rata-
31589: muutoin liikenteenhoitoon ei ole käytettävissä      osien sähköistyksen toteuttajaksi, joten samat
31590: kylliksi vetokalustoa.                              mahdollisuudet kotimaisilla yrityksillä voisi olla
31591:    Sähköistystyöt ovat käynnissä tällä hetkellä     myös seuraavien hankkeiden toteutuksessa.
31592: 
31593:      Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1994
31594: 
31595:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
31596:                                             1994 vp -    KK 472                                              3
31597: 
31598: 
31599: 
31600: 
31601:                                           Till Riksdagens Talman
31602: 
31603:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Statsjärnvägarna har lagt fram ett förslag att tas
31604: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           med i statsbudgeten 1995 om att fortsätta elektri-
31605: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         fieringen av bansträckorna Toijala-Åbo och
31606: man Pulliainen undertecknade spörsmål nr 472:            Tammerfors-Björneborg/Raumo. Entreprena-
31607:                                                          den har utsatts för konkurrens och en avsiktsför-
31608:            Ämnar Regeringen verka så att                 klaring upprättats med Electric Rails Ltd.
31609:         Idensalmi-Kontiomäki-Uleåborg-ba-                   Elektrifieringen av bansträckan Idensalmi-
31610:         nan skall elektrifieras tidigare, d.v.s. 1995    Kontiomäki-Uleåborg står i tur först efter ovan
31611:         och att elstolpar beställs från Oy Trans-        nämnda bansträckor och faller under perioden
31612:         tech Ltd:s fabriker i Otnäs?                     1998-2003. Det tar cirka ett år att noggrant
31613:                                                          planera elektrifieringen, varför det inte längre är
31614:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            möjligt att ändra den ordning i viiken projekten
31615: anföra följande:                                         skall genomföras. Det är inte möjligt att separat
31616:                                                          anskaffa elstolpar eller beställa dem av en viss
31617:    I syfte att förbättrajärnvägstrafikens produk-        leverantör. Anskaffningen av elektrifiering bör
31618: tivitet och lönsamhet är det viktigt att utöka           utsättas för konkurrens. Anskaffningen kan inte
31619: bannätets elektrifiering. Kostnader för eldrivna         heller styckas eftersom förordningen (567/94 om
31620: tåg utgör endast hälften av kostnaderna för              Europeiska ekonomiska samarbetsområdet) för-
31621: dieseldrivna tåg. I samband med anskaffning              bjuder det. Därtill skall man komma ihåg att
31622: av dragmateriel har man varit beredd på ut-              elstolparna tillverkas som måttbeställt arbete.
31623: vidgningen av elektrifiering. För att ersätta loko-      Mätning kan genomföras först efter planeringen
31624: motiv av typ Dr-13 har 20 ellokomotiv beställts          och den kräver en tilläggsfrist på ett halvår till ett
31625: och de tillverkas som bäst på Oy Transtech Ltd:s         år innan tillverkningen kan sättas igång.
31626: fabrik i Taivalkoski. De två första av dem skall            För att genomföra elektrifieringen inom den
31627: bli fårdiga 1995 och det sista 1998. Då skall            planerade tidsramen, har man som mål att inklu-
31628: bansträckorna Toijala-Åbo och Tammerfors-                dera i statsbudgeten 1995 att elektrifieringen av
31629: Björneborg/Raumo som följer därnäst i elektri-           bansträckoma Toijala-Åbo och Tammerfors-
31630: fieringsprogrammet vara fårdiga eftersom drag-           Bjömeborg/Raumo inleds. Efter att elektrifie-
31631: materielet inte annars är tillräckligt.                  ringen av dessa bansträckor utsatts för konkur-
31632:    F ör tillfållet håller man på att elektrifiera ban-   rens har en inhemsk entreprenör valts. Inhemska
31633: sträckorna Kyrkslätt-Åbo och Tammerfors-                 företag torde ha samma möjligheter även då
31634: Pieksämäki. De skall bli fårdiga 1994 och 1995.          kommande projekt genomförs.
31635: 
31636:      Helsingforsden 4 augusti 1994
31637:                                                                            Trafikminister Ole Norrback
31638:                                                  1994 vp
31639: 
31640: Kirjallinen kysymys 473
31641: 
31642: 
31643: 
31644: 
31645:                                    Seppänen: ED-jäsenyyden vaikutuksista tekstiilituontiin Kiinasta
31646: 
31647: 
31648: 
31649:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31650: 
31651:     Suomen ED -jäsenyys toisi mukanaan tulli-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31652: liittojärjestelyt: Suomen pitäisi ottaa käyttöön      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31653: ED:n tullirakenne ja hyväksyä ED:n muille
31654: maille asettamat tuontikiintiöt. Sen seuraukse-                 Tietääkö Hallitus, että ED-jäsenyys
31655: na näyttäisi käyvän niin, että suomalaiset yri-              pakottaa suomalaiset tuojat tuomaan kii-
31656: tykset eivät voisi itse tuoda silkkiä Kiinasta,              nalaisen silkin muiden maiden välikäsien
31657: vaan tuonti tapahtuisi ED:n nykyisten jäsen-                 kautta, ja
31658: maiden kautta.                                                  mitä Hallitus aikoo tehdä suomalais-
31659:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          ten yritysten etujen turvaamiseksi tässä
31660: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              asiassa?
31661: 
31662:      Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1994
31663: 
31664:                                             Esko Seppänen
31665: 
31666: 
31667: 
31668: 
31669: 2400321
31670: 2                                          1994 vp -   KK 473
31671: 
31672: 
31673: 
31674: 
31675:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31676: 
31677:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teollisuus voi sopeutua asteittain EU :n alempaan
31678: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tullisuojaan.
31679: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Toisaalta EU on tehnyt MFA-sopimuksia
31680: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppäsen          useampien maiden kanssa ja lukuisempien tuot-
31681: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 473:          teiden osalta kuin Suomi. ED-jäsenyyden toteu-
31682:                                                        tuessa EU:n sopimusten sisältämiin kiintiöihin
31683:            Tietääkö Hallitus, että ED-jäsenyys         tehdään Suomen kiintiöitä tai toteutunutta tuon-
31684:         pakottaa suomalaiset tuojat tuomaan kii-       tia vastaavat korotukset.
31685:         nalaisen silkin muiden maiden välikäsien          Kahdenvälisten MF A-sopimusten lisäksi EU
31686:         kautta, ja                                     soveltaa omien päätöstensä perusteella kiintiöitä
31687:            mitä Hallitus aikoo tehdä suomalais-        eräisiin Kiinasta ja Pohjois-Koreasta tuotaviin
31688:         ten yritysten etujen turvaamiseksi tässä       tekstiilituotteisiin. Näiden kiintiöiden piiriin
31689:         asiassa?                                       kuuluvat mm. silkkituotteet.
31690:                                                           Silkkijärjestely on ollut voimassa maaliskuus-
31691:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ta 1994 lähtien ja herättänyt arvostelua paitsi
31692: vasti seuraavaa:                                       Kiinassa myös EU:n sisällä. Komissio aikookin
31693:                                                        neuvotella EU:n yksipuolisen järjestelyn sopi-
31694:    Euroopan unionin yhteiseen kauppapolitiik-          muksen muotoon Kiinan kanssa. Samalla EU:n
31695: kaan kuuluvat tekstiilituontia koskevat järjeste-      piirissä on voimakasta pyrkimystä kiintiöiden
31696: lyt tähtäävät samoihin päämääriin kuin Suomen          kasvattamiseen. Suomi, ollessaan mukana tark-
31697: vastaava politiikka eli oman tuotannon suojaa-         kailijana asiaa käsittelevissä EU:n elimissä, on
31698: miseen ja näin myös työllisyyden turvaamiseen.         ilmoittanut tukevansa näitä aikeita ja pyrkimyk-
31699: Samalla järjestelyissä otetaan kuitenkin huo-          siä.
31700: mioon kuluttajien, jatkojalostajien, kaupan ja            Nykyisiä Kiinan kiintiöitä koskevassa EY:n
31701: muiden tahojen edut.                                   asetuksessa on säädetty menettelyistä,joilla kiin-
31702:     Myös välineet, joilla tekstiilituontiin vaikute-   tiöt jaetaan tuojille. Osa kiintiöistä on jaettu
31703: taan, ovat Suomessa ja EU:ssa pääpiirteissään          aiemman tuonnin perusteella. Tuontilupia jaet-
31704: samat: tuontitullit sekä viejämaiden kanssa sovi-      taessa erijäsenmaista olevat tuojat ovat tasaver-
31705: tut, tuontia aroissa tuoteryhmissä hillitsevät jär-    taisessa asemassa keskenään.
31706: jestelyt, ns. MF A-sopimukset.                            Tuojat joutuvat kilpailemaan sellaisista kiin-
31707:    Painopiste Suomen ja EU:n käyttämissä väli-         tiöistä, joissa lupia haetaan enemmän kuin mikä
31708: neissä on jonkin verran erilainen.                     on kiintiön suuruus. Suomen viranomaiset tule-
31709:    Tekstiilien ja vaatteiden tullit ovat Suomessa      vat varmistamaan, ettei suomalaisia tuojia asete-
31710: korkeampia kuin yhteisössä. Tämän vuoksi Suo-          ta tässä kilpailussa muiden ED-maiden tuojia
31711: mi neuvotteli liittymissopimukseen kolmen vuo-         huonompaan asemaan.
31712: den siirtymäajan, jonka kuluessa kotimainen
31713: 
31714:      Helsingissä 9 päivänä elokuuta 1994
31715:                                                         Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen
31716:                                          1994 vp -   KK 473                                          3
31717: 
31718: 
31719: 
31720: 
31721:                                        Till Riksdagens Talman
31722: 
31723:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     vår inhemska industri anpassa sig gradvis tili
31724: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       EU:s lägre tullskydd.
31725: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        EU har däremot MF A-avtal med flera Iänder
31726: man Seppänen undertecknade spörsmål nr 473:          och för flera produkter än vad Finland har. Vid
31727:                                                      ett EU-medlemskap får Finland egna kvoter
31728:           Känner Regeringen tili att ett EU-         inom gällande EU-kontingenter eller så görs höj-
31729:        medlemskap tvingar finska importörer          ningar som motsvarar den import som förekom-
31730:        att importera kinesiskt siden via utländ-     mit.
31731:        ska mellanhänder, och                            Utöver de bilaterala MFA-avtalen tiliämpar
31732:           vad ämnar Regeringen göra för att          EU, på basis av sina egna beslut, kontingenter för
31733:        trygga de finska företagens intressen i       vissa textilprodukter från Kina och Nordkorea.
31734:        denna fråga?                                  Kontingenterna gäller bl.a. sidenprodukter.
31735:                                                         Sidenarrangemanget har varit i kraft från
31736:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mars 1994 och det har väckt kritik, inte bara i
31737: anföra följande:                                     Kina utan också inom EU. Därför avser kom-
31738:                                                      missionen att omförhandla det ensidiga EU-ar-
31739:    De arrangemang för textilimport som ingår i       rangemanget tili ett avtal med Kina. Samtidigt
31740: Europeiska unionens gemensamma handelspoli-          finns en stark strävan inom EU att höja konting-
31741: tik syftar tili samma mål som motsvarande poli-      enterna. Finland har under sin tid som observa-
31742: tik i Finland, dvs. tili att skydda den egna pro-    tör i de aktuella EU-organen meddelat att landet
31743: duktionen och sålunda även trygga sysselsätt-        stöder dessa avsikter och strävanden.
31744: ningen. Samtidigt beaktar arrangemangen också           I EU-förordningen om de gällande Kina-kon-
31745: konsumenternas, vidareförädlarnas, handelns          tingenterna fastställs proceduren för fördelning-
31746: och andra instansers intressen.                      en av kontingenterna mellan importörerna. En
31747:    Också de medel genom vilka textilimporten         del av kontingenterna har fördelats på basis av
31748: påverkas är i huvudsak desamma i Finland och i       tidigare import. Vid fördelningen av importtili-
31749: EU; importtullar samt vissa arrangemang som          stånd har importörerna från olika medlemslän-
31750: överenskommits med exportländerna för att            der en jämlik ställning.
31751: stävja importen inom känsliga produktgrupper,           Importörerna blir tvungna att konkurrera om
31752: s.k. MFA-avtal.                                      kontingentandelar i en situation där flera tili-
31753:    De medel som Finland och EU använder har          stånd söks än vad kontingenterna medger. Myn-
31754: något olika betoningar.                              digheterna i Finland kommer att tillse att de
31755:    Tullarna på textiler och kläder är högre i Fin-   finska importörerna i denna situation inte får en
31756: land än inom gemenskapen. Därför förhandlade         sämre ställning än de övriga importörerna i EU-
31757: Finland fram en övergångsperiod på tre år i an-      länderna.
31758: slutningsfördraget. Inom loppet av denna tid kan
31759: 
31760:      Helsingforsden 9 augusti 1994
31761:                                                           Utrikeshandelsminister Pertti Salolainen
31762:                                                1994vp
31763: 
31764: Kirjallinen kysymys 474
31765: 
31766: 
31767: 
31768: 
31769:                                   Seppänen: Lääkevalmisteiden hinnoittelusta ja hintakilpailun tur-
31770:                                      vaamisesta
31771: 
31772: 
31773:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31774: 
31775:    Suomessa myytävien lääkkeiden hintavalvon-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31776: taa on löysätty. Sen seurauksena monet lääkkeet      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
31777: ja apteekkitavarat ovat Suomessa kohtuuttoman        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31778: kalliita. Apteekit voivat pitää hintatasoa korkea-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31779: na myös sen takia, että Kela osallistuu monien
31780: lääkkeiden korvaamiseen.                                       Miten Hallitus seuraa apteekkien hin-
31781:    Yksinkertainen esimerkki on C-vitamiini-                 noitteluaja kuinka turvataan se, että ap-
31782: poretabletit. Ne maksavat apteekeissa yli 24                teekit eivät pääse hyötymään Kelan lää-
31783: markkaa ja Ruotsin laivoilla noin 12 markkaa.               kekorvauksista, sekä
31784: Alkoholissakaan ei ole vastaavaa hintaeroa.                    miten turvataan kilpailu, joka alentaisi
31785:    Sama pätee reseptilääkkeisiin. Esimerkiksi               nykyisiä kohtuuttoman korkeita hintoja?
31786: Proviron-niminen tuote maksaa Suomessa 220
31787: markkaa ja Espanjassa noin 100 markkaa. Vas-
31788: taavia esimerkkejä on lukuisia.
31789: 
31790:       Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1994
31791: 
31792:                                            Esko Seppänen
31793: 
31794: 
31795: 
31796: 
31797:  2400321
31798: 2                                        1994 vp -   KK 474
31799: 
31800: 
31801: 
31802: 
31803:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31804: 
31805:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       36 %:iin. Lääkkeiden arvonlisävero on 1.6.1994
31806: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lähtien 12%. Arvonlisävero nosti lääkkeiden
31807: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      hintoja 3-5 %. Arvonlisäveron suuruus vaihte-
31808: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppäsen        lee eri maissa. Esimerkiksi Espanjassa lääkkei-
31809: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 474:        den arvonlisävero oli 6% vuonna 1993. Suomes-
31810:                                                      sa lääkkeiden hinnoissa on mukana myös ap-
31811:           Miten Hallitus seuraa apteekkien hin-      teekkien valtiolle maksama veronluonteinen ap-
31812:        noitteluaja kuinka turvataan se, että ap-     teekkimaksu, jonka suuruus määräytyy liike-
31813:        teekit eivät pääse hyötymään Kelan lää-       vaihdon perusteella ja perustuu apteekkimaksu-
31814:        kekorvauksista, sekä                          laissa määriteltyyn taulukkoon. Apteekkimak-
31815:           miten turvataan kilpailu, joka alentaisi   sun vaikutus lääkkeiden hintoihin on noin 8 %.
31816:        nykyisiä kohtuuttoman korkeita hintoja?       Lääkkeiden välillinen verokanta on siten Suo-
31817:                                                      messa noin 20 %.
31818:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Monet, muun muassa C-vitamiinivalmisteita
31819: vasti seuraavaa:                                     markkinoivat yritykset Suomessa ovat siirtyneet
31820:                                                      hinnoittelemaan valmisteensa vapaasti ja ovat
31821:     Lääkelakia muutettiin vuoden 1994 alusta         nostaneet valmisteidensa tukkuhintoja. Vapaasti
31822: ETA-sopimukseen liittyen siten, että lääkelaista     hinnoitelluista valmisteista ei suoriteta sairaus-
31823: poistettiin lääkkeen myyntiluvan myöntämiseen        vakuutuslain nojalla korvauksia. Jos valmisteen
31824: liittyvä vaatimus lääkevalmisteen kohtuullisesta     tukkuhinta nousee, se merkitsee myös kuluttaja-
31825: hinnasta. Kun lääke on saanut myyntiluvan, lää-      hintojen nousua edellä olevien säännösten perus-
31826: ketehdas voi hinnoitella valmisteen vapaasti. Jos    teella.
31827: valmiste halutaan sairausvakuutuskorvausjär-            Lääkkeiden hintoihin Suomessa voidaan vai-
31828: jestehnän piiriin, edellytetään, että valmisteelle   kuttaa muun muassa lääketehtaiden välistä hin-
31829: on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön yh-   takilpailua lisäämällä. Kilpailun aikaansaami-
31830: teydessä toimivassa lääkekorvauslautakunnassa        sessa avainhenkilöinä ovat lääkkeitä määräävät
31831: kohtuullinen tukkuhinta.                             lääkärit ja lääkkeitä ostava yleisö. Hintasäänte-
31832:     Apteekin myyntipalkkio ja sen perusteella        lyn vapauttamisen jälkeen kulunutta aikaa voi-
31833: lääkkeen vähittäishinta määräytyvät valtioneu-       daan pitää melko lyhyenä seurantajaksona joh-
31834: voston vahvistaman lääketaksan mukaan. Ylin          topäätösten tekemiseen hintakehityksestä. So-
31835: sallittu vähittäismyyntihinta saadaan taksassa       siaali- ja terveysministeriön tavoitteena on edis-
31836: määritellyn matemaattisen kertoimen avulla tuk-      tää rationaalista lääkkeiden määräämistä, han-
31837: kuhinnasta. Asteikko on degressiivinen, eli ap-      kintaa ja käyttöä sekähintakilpailua lääke alalla.
31838: teekin myyntipalkkio on sitä pienempi, mitä          Tavoitteen saavuttamiseksi pyritään lisäämään
31839: kalliimpi lääke on. Suomessa apteekkien myynti-      lääkäreiden ja kansalaisten hintatietoisuutta lää-
31840: kate on noin 29% lääkkeen hinnasta. Apteek-          kehoitoa valittaessa.
31841: kien myyntikate ED-maissa vaihtelee 25 %:sta
31842: 
31843:      Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1994
31844: 
31845:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
31846:                                            1994 vp -    KK474                                            3
31847: 
31848: 
31849: 
31850: 
31851:                                           Tili Riksdagens Talman
31852: 
31853:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        EU-länderna varierar mellan 25 och 36 %. Mer-
31854: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          värdesskatten på läkemedel är 12% fr.o.m.
31855: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        1.6.1994. Mervärdesskatten höjde läkemedels-
31856: man Seppänen undertecknade spörsmål nr 474:             priserna med mellan 3 och 5 %. Skattens storlek
31857:                                                         varierar från land till land. I Spanien t.ex. var
31858:            På vilket sätt övervakar Regeringen          mervärdesskatten på läkemedel 6% år 1993. I
31859:         apotekens prissättning, hur säkerställs att     Finland ingår också den apoteksavgift av skat-
31860:         apoteken inte skor sig på Fpa:s läkeme-         tenatur som apoteken erlägger tili staten i priser-
31861:         delsersättningar och                            na. Avgiftens storlek bestäms på basis av omsätt-
31862:            hur försäkrar man sig om en konkur-          ningen och avgiften utgår enligt den tabell som
31863:         rens som skulle bidra till att sänka de         ingår i lagen om apoteksavgift. Apoteksavgiftens
31864:         nuvarande, oskäligt höga priserna?              inverkan på läkemedelspriserna är ca 8 %. Den
31865:                                                         indirekta skattesatsen är därmed i Finland ca
31866:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           20%.
31867: anföra fö1jande:                                           Många av de företag som marknadsför bl.a.
31868:                                                         C-vitaminpreparat i vårt land har övergått tili fri
31869:    Läkemedelslagen ändrades i början av 1994 i          prissättning av sina preparat och höjt partipriser-
31870: anslutning tili EES-avtalet så att det krav på en       na. Ersättningar enligt sjukförsäkringslagen be-
31871: skälig prissättning som förutsatts för beviljandet      talas inte ut för fritt prissatta preparat. Om pre-
31872: av försäljningstilistånd för läkemedel slopades.        paratets partipris stiger, innebär det också att
31873: Då försäljningstilistånd för ett läkemedel bevil-       konsumentpriserna stiger enligt ovanstående
31874: jats, kan läkemedelsfabriken fritt prissätta sitt       stadganden.
31875: preparat. Om man önskar att preparatet skall               Priserna på 1äkemedel i Finland kan påverkas
31876: omfattas av sjukförsäkringssystemet, förutsätts         bl.a. genom att konkurrensen mellan läkemedels-
31877: det att 1äkemedelsersättningsnämnden, som ver-          fabrikerna ökas. Nyckelpersonerna då det gäller
31878: kar i anslutning tili social- och hälsovårdsminis-      att få tili stånd en konkurrenssituation är 1äkar-
31879: teriet, fastställt ett skäligt partipris för prepara-   na, som ordinerar läkemedel, och allmänheten,
31880: tet.                                                    som köper läkemedlen. Den tid som förflutit
31881:     Apotekets försäljningsprovision och det mi-         sedan avregleringen av priserna kan anses vara
31882: nutpris som grundar sig på denna bestäms enligt         en rätt kort uppföljningsperiod med hänsyn till
31883: den medicinaltaxa som fastställts av statsrådet.        möjligheterna att dra några slutsatser om prisut-
31884: Det högsta tiliåtna minutförsäljningspriset räk-        vecklingen. Social- och hälsovårdsministeriet har
31885: nas ut på basis av partipriset med hjälp av en i        som mäl att främja att ordineringen, anskaff-
31886:  taxan fastställd matematisk koefficient. Skalan        ningen och användningen av läkemedel sker ra-
31887:  är degressiv, d.v.s. apotekets försäljningspro-        tionellt samt att främja priskonkurrensen inom
31888: vision är mindre ju dyrare läkemedlet är. I vårt        läkemedelsbranschen. Man går därför in för en
31889:  land är apotekens försäljningsbidrag ca 29 % av        ökad prismedvetenhet hos läkare och medborga-
31890:  läkemedlets pris. Apotekens försäljningsbidrag i       re då det gäller att välja läkemedelsvärd.
31891:      Helsingforsden 10 augusti 1994
31892: 
31893:                                                     Social- och hälsovärdsminister Jorma Huuhtanen
31894: 1
31895: 1
31896:  1
31897:  1
31898:   1
31899:   1
31900:    1
31901:    1
31902:     1
31903:     1
31904:      1
31905:       1
31906:       1
31907:        1
31908:         1
31909:         1
31910:          1
31911:           1
31912:           1
31913:            1
31914:            1
31915:             1
31916:             1
31917:                                                1994 vp
31918: 
31919: Kirjallinen kysymys 475
31920: 
31921: 
31922: 
31923: 
31924:                                   Tennilä: Pohjois-Suomen liikenneyhteyksien turvaamisesta
31925: 
31926: 
31927: 
31928:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31929: 
31930:    Liikenneministeriössä ollaan valmistelemassa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31931: esitystä eurooppalaisittain tärkeistä liikenne-      tyksen 37 §:n 1 moment~iin viitaten esitän kun-
31932: yhteyksistä Euroopan unionille. Kannanotolla         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31933: on merkitystä mahdollisen jäsenyyden toteutues-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31934: sa siltä osin, mihin ja minkälaisiin kohteisiin
31935: EU:lle maksamamme jäsenmaksut palautuvat.                      Miten on mahdollista, että liikenne-
31936:    Liikenneministeriön valmistelusta saadut tie-            ministeriössä Euroopan unionille valmis-
31937: dot ja karttaluonnos osoittavat, että tarkoitus on          teltu Suomea koskeva Transeuropean
31938: jättää pohjoinen täysin "mopen osalle". Tärkeitä            network -ehdotus on niin täydelleen poh-
31939: yhteyksiä esittelevään karttaan ei ole saatu mah-           joista syrjivä, että se merkitsisi toteutues-
31940: dutetuksi Kemin satamaa eikä yhtään lentokent-              saan Lapin liikenneyhteyksien täydellistä
31941: tää Lapin läänistä (alueeltaan kolmannes Suo-               romahdusta?
31942: mesta!); kartasta puuttuu myös Tornionjoki-
31943: laakson tie.
31944:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1994
31945: 
31946:                                         Esko-Juhani Tennilä
31947: 
31948: 
31949: 
31950: 
31951:  2400321
31952: 2                                          1994 vp -   KK 475
31953: 
31954: 
31955: 
31956: 
31957:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31958: 
31959:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jäljelle se tieverkko (3 039 km), joka on merkitty
31960: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kysymyksessä tarkoitettuun karttaan. Liiken-
31961: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        neministeriön ehdotuksesta putosi näin pois
31962: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-          n. 2 400 km teitä. Valtatie21 TorniostaKilpisjär-
31963: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-          velle oli mukana aivan neuvottelujen loppuun
31964: myksen n:o 475:                                        asti, mutta jäi pois, koska TEN-verkkoon oli jo
31965:                                                        hyväksytty Torniosta Rovaniemen kautta Uts-
31966:           Miten on mahd,ollista, että liikenne-        joelle menevä valtatie 4. EU:n virkamiesten mu-
31967:        ministeriössä Euroopan unionille valmis-        kaan kahta samansuuntaista ja samaan maahan
31968:        teltu Suomea koskeva Transeuropean              - Norjaan -johtavaa tietä ei verkkoon voitu
31969:        network -ehdotus on niin täydelleen poh-        hyväksyä.
31970:        joista syrjivä, että se merkitsisi toteutues-       TEN-verkkoon tulevien satamien ja lento-
31971:        saan Lapin liikenneyhteyksien täydellistä       kenttien osalta tilanne on EU:ssa huomattavasti
31972:        romahdusta?                                     enemmän auki kuin tieverkon kohdalla. Esimer-
31973:                                                        kinomaisesti voidaan todeta, että EU:n virka-
31974:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           miesten mielestä Suomessa on vain yksi yleiseu-
31975: vasti seuraavaa:                                       rooppalaisessa mielessä kansainvälinen lento-
31976:                                                        kenttä: Helsinki-Vantaan lentoasema!
31977:    Kartta, johon kysymyksessä viitataan, kuvaa             TEN-verkosta (tiet, radat, lentokentät, sata-
31978: sitä tulosta, johon päädyttiin 24.2.1994 Brysselis-    mat) ei ole vielä tehty päätöstä EU:ssa. Liikenne-
31979: sä EU :n komission virkamiesten kanssa käydyis-        ministeriö jatkaa neuvotteluja EU:n elimien
31980: sä neuvotteluissa TEN-verkon (Trans-European           kanssa ja pyrkii luonnollisesti Suomen kannalta
31981: networks) laajuudesta Suomessa. Se on siis EU:n        parhaaseen saatavissa olevaan lopputulokseen
31982: virkamiesten kanta Suomen ehdotuksiin, eikä            niin teiden, ratojen, lentokenttien kuin satamien-
31983: Suomen sinne valmistelema ja tekemä ehdotus.           kin osalta. Päätöksen tekeminen EU:ssa koko
31984:    Liikenneministeriö toimitti EU:n virkamiehil-       Euroopan TEN-verkosta,jossa on lisäksi muka-
31985: le mainittuja neuvotteluja varten 28.1.1994 ehdo-      na yhteydet Venäjälle, menee tämänhetkisten tie-
31986: tuksen, joka oli olennaisesti laajempi kuin edellä     tojen mukaan vuoden 1995 puolelle.
31987: mainittu neuvottelutulos. Siinä oli Suomesta esi-          Lopuksi totean, että esimerkiksi valtatien 21
31988: merkiksi teitä 5 410 km ja mukana oli myös val-        jääminen TEN-verkon ulkopuolelle ei tieten-
31989: tatie 21 Tomiosta Kilpisjärvelle. Helmikuussa          kään merkitse tämän tieyhteyden "täydellistä
31990: käydyissä neuvotteluissa, joita käytiin sekä kah-      romahdusta" niin kuin kysymyksessä on epäil-
31991: denkeskisesti (Suomi/EU:n komissio) että mo-           ty. Valtaosa elin. 10 000 km Suomen päätiever-
31992: nenkeskisesti (Suomi, Ruotsi, Norja/EU:n ko-           kosta (valta- ja kantatiet) jää TEN-verkon ul-
31993: missio), komission virkamiesten kanta kaikkien         kopuolelle. Nämä tiet tullaan tielaitoksen toi-
31994: pohjoismaiden - ei siis yksin Suomen - ehdo-           mesta pitämään liikenteen vaatimassa kunnossa
31995: tuksiin oli yksiselitteisen selvä. Pohjoismaiden       aivan samalla tavalla ja samantasaisina kuin
31996: ehdotukset olivat aivan liian laajoja ja epähar-       nytkin eduskunnan myöntämien tiemääräraho-
31997: monisia EU:n jäsenvaltioiden verkkoihin sekä           jen puitteissa. Sama koskee ratoja ja lentokent-
31998: näiden verkkojen muodostamisperusteisiin näh-          tiä sekä varmasti myös kuntien ylläpitämiä sa-
31999: den. Tämän vuoksi EU:n virkamiehet karsivat            tamia.
32000: näitä ehdotuksia niin, että Suomen osalta jäi
32001: 
32002:      Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1994
32003: 
32004:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
32005:                                           1994 vp -   KK 475                                                3
32006: 
32007: 
32008: 
32009: 
32010:                                         Tili Riksdagens Talman
32011: 
32012:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      principerna för hur de grundas. Med anledning
32013: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        av ovanstående gallrade EU:s tjänstemän dessa
32014: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      förslag så att i fråga om Finland blev kvar det
32015: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-          vägnät (3 039 km) som är utmärkt på kartan.
32016: mål nr475:                                            Från trafikministeriets förslag föll således bort
32017:                                                       2 400 km vägar. Riksväg 21 från Torneå tili Kil-
32018:           Hur är det möjligt att förslaget om         pisjärvi ingick i förslaget ända fram tili slutet av
32019:        transeuropeiska nät avseende Finland           förhandlingarna, men föll bort för att det redan
32020:        som trafikministeriet berett för Europeis-     fattats ett beslut om att inkludera riksväg 4 från
32021:        ka unionen diskriminerar Norden så full-       Tomeå genom Rovaniemi tili Utsjoki i trans-
32022:        ständigt att om det genomfördes skulle         europeiska nät. Tjänstemännen vid EU ansåg att
32023:        det innebära en total upplösning av tra-       två parallella och till samma land - N orge -
32024:        fikförbindelserna i Lappland?                  ledande vägar inte kunde ingå i nätet.
32025:                                                           1 fråga om hamnar och flygfalt som skall ingå
32026:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         i transeuropeiska nät kvarstår avsevärt fler frå-
32027: anföra följande:                                      gor inom EU än i fråga om vägnätet. Som ett
32028:                                                       exempel kan nämnas att EU:s tjänstemän anser
32029:    Kartan som åberopas i spörsmålet beskriver         att det i Finland finns endast ett i alleuropeisk
32030: resultatet av förhandlingarna den 24 februari         mening intemationellt flygfålt: Helsingfors-Van-
32031: 1994 med Europeiska kommissionens tjänste-            da -flygfålt!
32032: män i Bryssel om de transeuropeiska nätens                EU har inte fattat beslut om transeuropeiska
32033: (Trans-European networks) utsträckning i Fin-         nät (vägar, jämvägsbanor, flygfålt, hamnar).
32034: land. Den är således den ställning som EU:s           Trafikministeriet fortsätter att förhandla med
32035: tjänstemän har gentemot Finlands förslag och          olika EU-organ och har naturligtvis som mål ett
32036: inte ett förslag som Finland berett och lagt          så gott slutresultat som möjligt i fråga om såväl
32037: fram.                                                 vägar, banor, flygfålt som hamnar. Beslutet om
32038:    Trafikministeriet tillställde EU:s tjänstemän      de transeuropeiska näten inklusive förbindelser
32039: ett förslag den 28 januari 1994 vilket var tili       med Ryssland skall enligt de nuvarande uppgif-
32040: betydande delar bredare än det ovannämnda för-        tema fattas i EU under 1995.
32041: handlingsresultatet. I förslaget ingick bl.a. vägar       Tili sist vili jag konstatera att fastän t.ex. riks-
32042: i Finland i en omfattning av 5 410 km och även        väg 21 inte ingår i transeuropeiska nät, är det
32043: riksväg 21 från T orneå tili Kilpisjärvi. Vid såväl   förstås inte samma som "en total upplösning",
32044: bilaterala (Finland/EU-kommissionen) som              såsom det i spörsmålet misstänks. Majoriteten,
32045: multilaterala (Finland, Sverige, Norge/EU-kom-        d.v.s. ca 10 000 km av huvudvägsnätet i Finland
32046: missionen) förhandlingar i februari var tjänste-      (riks- och stamvägar) ingår inte i transeuropeiska
32047: männens vid kommissionen inställning tili de          nät. Vägverket skall underhålla dessa vägar på
32048: nordiska ländernas förslag - alltså inte enbart       samma sätt och nivå som nu inom ramen för
32049: Finlands - entydig. De nordiska förslagen var         riksdagens väganslag. Detsamma gäller banor
32050: alldeles för utbredda och disharmoniska i förhål-     och flygfålt samt säkerligen hamnar som kom-
32051: lande till näten i EU:s medlemsstater samt tili       muner underhåller.
32052: 
32053:      Helsingfors den 10 augusti 1994
32054: 
32055:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
32056:                                                 1994 vp
32057: 
32058: Kirjallinen kysymys 476
32059: 
32060: 
32061: 
32062: 
32063:                                    Hautala: Ydinjäteviennin lopettamisesta
32064: 
32065: 
32066: 
32067:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32068: 
32069:    Golos Ukrainy -lehden mukaan (8.7.1994)                      Aikooko Suomen Hallitus Venäjän
32070: Venäjän valtion duuma on hyväksynyt ensim-                   duuman hyväksymän lain mukaisesti
32071: mäisessä käsittelyssä lain "valtiollisesta politii-          edellyttää IVO:n heti lopettavan Loviisan
32072: kasta radioaktiivisten jätteiden käsittelyn alal-            ydinvoimalaitoksen käytetyn polttoai-
32073: la". Lain tarkoituksena on turvata Venäjän ny-               neen viennin Venäjälle, sekä
32074: kyisen ja tulevien sukupolvien turvallisuus. Laki               onko Hallitus ryhtynyt toimiin, jotta
32075: kieltää ydinjätteiden tuonnin muista maista Ve-              palauttamisen perustana olevat valtioi-
32076: näjälle.                                                     den väliset ja kaupalliset sopimukset kat-
32077:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           kaistaan jo ennen kuin ne tulevat uudis-
32078: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              tettaviksi?
32079: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32080: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32081: 
32082:      Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 1994
32083: 
32084:                                              Heidi Hautala
32085: 
32086: 
32087: 
32088: 
32089:  2400321
32090: 2                                        1994 vp -      KK 476
32091: 
32092: 
32093: 
32094: 
32095:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32096: 
32097:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nen tekninen ja tieteellinen asiantuntemus ydin-
32098: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jätehuoltoa varten.
32099: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Ydinjätteiden ulkomaille siirtämisestä luopu-
32100: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hautalan          minen koskee käytännössä vain Imatran Voima
32101: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 476:          Oy:n Loviisan voimalaitosta, jonka käytetty
32102:                                                        polttoaine nykyisin palautetaan peruuttamatto-
32103:            Aikooko Suomen Hallitus Venäjän             masti Venäjälle. Venäläinen Techsnabexport-ni-
32104:         duuman hyväksymän lain mukaisesti              minen yritys on sitoutunut yritystason sopimuk-
32105:         edellyttää IVO:n heti lopettavan Loviisan      silla vastaanottamaan Loviisan voimalaitoksen
32106:         ydinvoimalaitoksen käytetyn polttoai-          käytetyn polttoaineen laitoksen koko käyttöiäl-
32107:         neen viennin Venäjälle, sekä                   tä.
32108:            onko Hallitus ryhtynyt toimiin, jotta           Hallitus ei näe pakottavaa tarvetta pyrkiä lo-
32109:         palauttamisen perustana olevat valtioi-        pettamaan Loviisan palautuskuljetuksia välittö-
32110:         den väliset ja kaupalliset sopimukset kat-     mästi. Hallitus katsoo lisäksi, ettei kuljetusten
32111:         kaistaan jo ennen kuin ne tulevat uudis-       lopettaminen ole mahdollista ilman ydinenergia-
32112:         tettaviksi?                                    lain muuttamista. Tarkoituksena on sallia Imat-
32113:                                                        ran Voima Oy:n jatkavan palautuskuljetuksia
32114:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:          vuoteen 1996, jolloin sekä Loviisa 1 että Loviisa 2
32115:                                                        laitosyksikköä koskevien kaupallisten palautus-
32116:    Hallituksen tarkoituksena on antaa eduskun-         sopimusten nykyiset viisivuotisjaksot umpeutu-
32117: nalle vuoden 1994 syysistuntokauden aikana esi-        vat. Näin vältytään tarpeettomilta teknisiltä han-
32118: tys ydinenergialain muuttamisesta siten, että          kaluuksilta ja kustannuksilta, joita kuljetusten
32119: ydinjätteiden vienti ulkomaille loppusijoitustar-      välitön lopettaminen aiheuttaisi Imatran Voima
32120: koituksessa käytännössä kielletään. Tavoitteena        Oy:lle ja todennäköisesti myös venäläisille orga-
32121: on, että eduskunta ehtii käsitellä lakiesityksen       nisaatioille. Yritystason sopimusten voimassa-
32122: vielä ennen keväällä 1995 pidettäviä eduskunta-        olomääräykset takaavat tällä hetkellä Imatran
32123: vaaleja. Kyseinen ydinjätehuollon toimintalin-         Voima Oy:lle palautuskuljetusten jatkumisen
32124: jan muutos voidaan toteuttaa muuttamatta tai           vuoteen 1999 saakka.
32125: irtisanomatta Suomen solmimia kansainvälisiä               Venäjän viranomaiset eivät ole virallisesti ei-
32126: sopimuksia.                                            vätkä epävirallisesti ilmoittaneet Suomen viran-
32127:    Hallitus pitää tärkeänä periaatteellisena ta-       omaisille Venäjällä vireillä olevista lainsäädäntö-
32128: voitteena sitä, että Suomessa syntyvien ydinjät-       hankkeista, jotka merkitsisivät Loviisan voima-
32129: teiden käsittelyssä ja loppusijoituksessa noudate-     laitoksen käytetyn polttoaineen Venäjälle pa-
32130: taan meillä asetettuja korkeita turvallisuus- ja       lauttamisen estymistä. Mikäli Venäjällä saate-
32131: ympäristövaatimuksia. Tästä voidaan saada var-         taan voimaan laki, joka kieltää käytetyn ydin-
32132: muus vain huolehtimalla itse omista ydinjätteis-       polttoaineen tuonnin Venäjälle loppusijoitustar-
32133: tämme. Selvitykset osoittavat, että kallioperäs-       koituksessa, lakia tullaan luonnollisesti noudat-
32134: tämme on mahdollista löytää sopivia paikkoja           tamaan sen omien vaatimusten ja edellytysten
32135: myös korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoit-        mukaisesti.
32136: tamiselle. Suomeen on myös luotu korkeatasoi-
32137: 
32138:       Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1994
32139: 
32140:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
32141:                                           1994 vp -     KK 476                                          3
32142: 
32143: 
32144: 
32145: 
32146:                                         Till Riksdagens Talman
32147: 
32148:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        förvaring av även högaktivt kämavfall. I Finland
32149: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          har man även skaffat sig stor teknisk och veten-
32150: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        skaplig sakkunskap om kämavfallshanteringen.
32151: man Hautala undertecknade spörsmål nr 476:                  Ett avstående från utlandstransportema av
32152:                                                         kämavfalll skulle i praktiken beröra bara IVO:s
32153:           Har Regeringen för avsikt att kräva att       kämkraftverk i Lovisa, varifrån det använda
32154:        IVO genast skall upphöra med transpor-           bränslet nuförtiden återtransporteras till Ryss-
32155:        tema av det använda bränslet från käm-           land för slutförvaring. Den ryska firman Tech-
32156:        kraftverket i Lovisa till Ryssland enligt        snabexport har genom avtal på företagsnivå bun-
32157:        den lag som antagits av den ryska duman,         dit sig vid att för anläggningens hela använd-
32158:        samt                                             ningstid ta emot det använda bränslet från käm-
32159:           har Regeringen vidtagit några åtgär-          kraftverket i Lovisa.
32160:        der i syfte att bryta de överenskommelser            Regeringen känner inget tvingande behov av
32161:        mellan statema och de handelsavtal på            att omedelbart stoppa återtransportema av
32162:        vilka återtransportema grundar sig redan         kämavfall från Lovisa. Regeringen anser dess-
32163:        innan det är dags att fömya avtalen?             utom att det inte är möjligt att upphöra med
32164:                                                         transportema utan att kämenergilagen ändras.
32165:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Avsikten är att Imatran Voima Oy tillåts fort-
32166: anföra följande:                                        sätta med återtransportema till 1996, då femårs-
32167:                                                         periodema för de gällande handelsavtalen om
32168:    Regeringen har för avsikt att ännu under höst-       återtransport av kämavfall från både Lovisa 1
32169: sessionen 1994 avlåta till riksdagen en proposi-        och Lovisa 2 löper ut. På detta sätt undgår man
32170: tion om ändring av kämenergilagen enligt viiken         onödiga tekniska problem och sådana kostnader
32171: transport av kämavfall till utlandet i slutförva-       som ett omedelbart stopp i transportema skulle
32172: ringssyfte i praktiken förbjuds. Målet är att riks-     medföra för Imatran Voima Oy och med all
32173: dagen skall hinna behandla lagförslaget ännu            sannolikhet också för de ryska organisationema.
32174: före riksdagsvalet våren 1995. En dylik ändring i       Bestämmelsema om de nuvarande avtalens gil-
32175: verksamhetslinjema beträffande kämavfalls-              tighet garanterar att IVO får fortsätta med sina
32176: hanteringen kan genomföras utan att man behö-           återtransporter ända till 1999.
32177: ver göra några ändringar i eller säga upp de                De ryska myndighetema har varken officiellt
32178: intemationella avtal som Finland ingått.                eller inofficiellt informerat de finska myndighe-
32179:    Regeringen har som viktigt principiellt mål att      tema om aktuella lagstiftningsreformer i Ryss-
32180: man vid hanteringen och slutförvaringen av det          land vilka skulle förhindra återtransporten av det
32181: kämavfall som bildas i Finland uppfyller de             använda bränslet från kämkraftverket i Lovisa
32182: höga krav som här ställs på säkerhets- och miljö-       till Ryssland. Om en lag som förbjuder transport
32183: aspektema. Detta kan garanteras endast genom            av använt kämbränsle till Ryssland i slutförva-
32184: att vi själva tar hand om vårt eget kämavfall.          ringssyfte träder i kraft i Ryssland, skalllagen
32185: Utredningama visar att det i den finländska berg-       naturligtvis följas enligt dess egna krav och för-
32186: grunden går att finna ställen som passar för slut-      utsättningar.
32187: 
32188:      Helsingfors den 12 augusti 1994
32189: 
32190:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
32191:                                                  1994 vp
32192: 
32193: Kirjallinen kysymys 477
32194: 
32195: 
32196: 
32197: 
32198:                                     Pulliainen: Metsähallinnon henkilökunnan kouluttamisesta talvi-
32199:                                         teiden tekemiseen
32200: 
32201: 
32202:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32203: 
32204:    Sodan aikana ja sen jälkeisinä parina vuosi-        takia, niin tätä mallia tarjotaan käytettäväksi
32205: kymmenenä metsähallinnon virkamiehet hallit-           näissäkin tapauksissa (ja jopa suojelu- tai muu-
32206: sivat jäädytettyjen talviteiden teon. Tällaista oi-    toin arvokkaan luonnonalueen läpi). Jos ylipää-
32207: kein tehtyä talvitietä pitkin saatettiin suorittaa     tään näiden vähäisten puutavaraerien hyödyntä-
32208: raskaitakin kuljetuksia tien pettämättä. Tilapäis-     minen on suuren hakkuusäästön vuoksi tarpeen,
32209: ten talviteiden käyttö teki tarpeettomaksi pysy-       puun kuljetus voitaisiin hoitaa talvella tilapäisiä
32210: vien tieurien ja teiden teon.                          talviteitä pitkin. Tämä edellyttänee henkilökun-
32211:     Tämä tarkoituksenmukainen kulttuuri näyt-          nan uudelleenkoulutusta.
32212: tääjääneen unholaan. Metsähallinnonja Tapion              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32213: virka- ja toimihenkilöt ovat metsäpolitikoineet        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32214: maan täyteen metsäautoteitä. Valtaosiltaan             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32215: tämä on jo tapahtunut näkyvine seurauksineen,          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32216: mutta eräiltä osin olisi vielä jotain pelastettavis-
32217: sa.                                                               Aikooko Hallitus edesauttaa metsä-
32218:     Eriasteisten suojelualueiden "takana" on puu-              hallinnon henkilökunnan uudelleenkou-
32219: tavaraeriä, jotka metsähallinto haluaa myydä.                  lutusta, jotta se pystyisi tekemään tai tee-
32220: Kun viimeaikaiseen kulttuuriin on kuulunut                     tättämään jälleen jäädytettyjä talviteitä
32221: metsäautotien teko vähäisenkin puutavaraerän                   puutavarankuljetuksia varten?
32222: 
32223:      Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1994
32224: 
32225:                                             Erkki Pulliainen
32226: 
32227: 
32228: 
32229: 
32230: 2400321
32231: 2                                           1994 vp -   KK 477
32232: 
32233: 
32234: 
32235: 
32236:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32237: 
32238:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         käyttöön. Näiden teiden pohja on etukäteen rai-
32239: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vattu ja lunta käytetään vain kuoppien tasoitta-
32240: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        miseksi.
32241: le jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen näin kuulu-         Talviteiden laajamittaista käyttöä kuitenkin
32242: van kirjallisen kysymyksen n:o 477:                     rajoittavat ympärivuotiset tarkasti ajoitetut puu-
32243:                                                         tavaratoimitukset metsäteollisuudelle sekä puu-
32244:            Aikooko Hallitus edesauttaa metsä-           tavaravarastojen pysyttäminen mahdollisimman
32245:         hallinnon henkilökunnan uudelleenkou-           pieninä. Tämä taasenjohtuu varastoihin sitoutu-
32246:         lutusta,jotta se pystyisi tekemään tai teet-    van pääoman korkokustannusten minimoinois-
32247:         tämään jälleen jäädytettyjä talviteitä          ta ja puutavaran laadun varmistamisesta.
32248:         puutavarankuljetuksia varten?                      Varsinaisia polanneteitä ei valtion metsissä
32249:                                                         enää käytetä, koska niiden käyttöön liittyvät ris-
32250:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             kit on arvioitu liian suuriksi. Suojakeli tekee po-
32251: taen seuraavaa:                                         lannetien nopeasti ajokelvottomaksi, jolloin so-
32252:                                                         vitut toimitukset vaarantuvat ja puutavara saat-
32253:    Metsätiet ovat välttämätön edellytys nykyisen        taa jäädä nykysäädösten vastaisesti kesäksi met-
32254: metsätalouden hmjoittamiselle ja niistä voidaan         sään.
32255: katsoa olevan sekä hyötyä että jossain määrin               Metsähallituksen henkilöstön koulutuksesta
32256: haittaa metsän muille käyttömuodoille. Metsä-           vielä mainittakoon, että Metsähallituksessa vie-
32257: hallituksessa metsäteiden ympäristöhaitat pyri-         tiin läpi vuoden 1993 aikana laaja metsätalouden
32258: tään minimoimaan arvioimalla ympäristövaiku-            ympäristövaikutuksia käsittelevä koulutuspro-
32259: tukset tietyn alueen tieverkkosuunnittelussa, li-       jekti, missä mm. käsiteltiin metsäteiden ympäris-
32260: säämällä talviteiden osuutta ekologisesti herkillä      töhaittojen minimoimista metsätieverkon suun-
32261: alueilla ja ottamalla huomioon maisemanhoito            nittelussa.
32262: teiden linjauksessa.                                        Edellä olevaan viitaten hallitus katsoo, että
32263:    Talviteitä käytetään etenkin Itä- ja Pohjois-        Metsähallituksen henkilöstö omaa riittävät val-
32264: Suomessa. Ne eivät kuitenkaan ole jäädytettyjä          miudet puutavarankuljetuksissa tarvittavien tal-
32265: talviteitä (polanneteitä), vaan aurattuja teitä, jot-   viteiden tekoon, eikä näin ollen näe aihetta ryh-
32266: ka perustuvat jäätyneen maapohjan hyväksi-              tyä asiassa enempiin toimenpiteisiin.
32267: 
32268:      Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1994
32269: 
32270:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
32271:                                            1994 vp -   KK 477                                           3
32272: 
32273: 
32274: 
32275: 
32276:                                          Tili Riksdagens Talman
32277: 
32278:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           En mera omfattande användning av vintervä-
32279: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         gar begränsas dock av virkesleveranserna tili
32280: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       skogsindustrin, som pågår året runt och bör ske
32281: man Pulliainen undertecknade spörsmål nr 477:          vid noggrant fastställda tidpunkter, samt det fak-
32282:                                                        tum att virkeslagren bör hållas så små som möj-
32283:           Ämnar Regeringen främja en omskol-           ligt. Detta beror i sin tur på en strävan att mini-
32284:        ning av personalen inom skogsförvalt-           mera räntekostnaderna för det kapital som an-
32285:        ningen så att den igen kunde göra eller         nars binds i lagerhållning och på att man vili
32286:        låta göra isade vintervägar för virkes-         garantera virkets kvalitet.
32287:        transporter?                                        Snötrampade vägar i egentlig bemärkelse an-
32288:                                                        vänds inte längre i statens skogar, eftersom ris-
32289:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kerna i anslutning tili användningen av dem har
32290: anföra följande:                                       bedömts vara alltför stora. Blidväder gör snabbt
32291:                                                        en snöpackad väg oduglig, vilket äventyrar avta-
32292:    Skogsvägarna är en absolut nödvändighet för         lade leveranser och kan leda tili att virket blir
32293: det moderna skogsbruket och de kan sägas vara          kvar i skogen över sommaren i strid med gällande
32294: såväl tili nytta som i viss mån också tili skada för   bestämmelser.
32295: övriga former av skogsanvändning. Forststyrel-             Då det gäller utbildningen av Forststyrelsens
32296: sen försöker minimera de miljöskador som orsa-         personai kan ytterligare nämnas, att ett omfat-
32297: kas av vintervägarna genom att bedöma miljö-           tande utbildningsprojekt om skogshushållning-
32298: konsekvenserna i planeringen av vägnätet inom          ens konsekvenser för miljön genomfördes vid
32299: ett visst område, genom att öka andelen vintervä-      Forststyrelsen 1993, och att man då tog upp
32300: gar i områden som är känsliga i ekologiskt hänse-      bl.a. metoder för hur man i planeringen av
32301: ende och genom att ta hänsyn tililandskapsvår-         skogsvägarna skall minimera de miljöskador de
32302: den vid vägdragningen.                                 orsakar.
32303:    Vintervägar används framför allt i östra och            Med hänvisning tili ovanstående anser reger-
32304: norra Finland. De är emellertid inte isade vinter-     ingen att personalen vid Forststyrelsen innehar
32305: vägar (snöpackade vägar), utan plogade vägar,          tiliräckliga kunskaper för att bygga de vintervä-
32306: och deras grund utgörs av tjälfrusen mark som          gar som behövs för virkestransporter och att det
32307: röjts på förhand. Snön används enbart för att          därför inte finns någon anledning att vidta ytter-
32308: fylla igen ojämnheter.                                 ligare åtgärder.
32309: 
32310:      Helsingforsden 22 augusti 1994
32311: 
32312:                                                         Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
32313:                                                1994vp
32314: 
32315: Kirjallinen kysymys 478
32316: 
32317: 
32318: 
32319: 
32320:                                   Pulliainen: Puutiosuon-Töreikköojan metsäautotien rakentami-
32321:                                       sesta
32322: 
32323: 
32324:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32325: 
32326:    Puutiosuon-Töreikköojan tiehankkeen estä-         kasvatushakkuiden tarpeellisuudella. Nämä ei-
32327: minen Oulun ja Lapin läänien rajamailla Litokai-     vät kuitenkaan tarvitse mitään pysyvää tietä,jää-
32328: ran tuntumassa on ollut esillä useissa yhteyksis-    dytetty talvitie riittää. Pysyvää metsäautotietä ei
32329: sä. Metsähallituksen pääjohtaja J. Piironen il-      tule rakentaa Kivijoen itäpuolen ja Litokairan
32330: moitti kirjeellä (13.4.1992) ympäristöministeriöl-   länsilaidan väliselle soiden ja metsäsaarekkeiden
32331: le, että Metsähallitus lykk~ä tien rakentamista,     muodostamalle kaistalle.
32332: kunnes Lapiosuon-Ison Aijönsuon soidensuo-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32333: jelualueen rajaus on varmistunut ja sen hoito- ja    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32334: käyttösuunnitelman luonnos on valmistunut.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32335:     Tämän jälkeen Metsähallitus on II\uuttunut       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32336: valtion liikelaitokseksi, mikä on nähty uhkana
32337: luonnonsuojelulle ja ns. pehmeälle metsänkäsit-                  Aikooko ympäristöministeri pitää
32338: tely He. Vanhojen metsien kartoitus on tuonut                 huolen siitä, ettei Oulun läänissä Kivijoen
32339: lisää valppausvelvoitteita. Metsähallinnon puo-               itäpuolen ja Litokairan väliselle kaistalle
32340: lelta on ajankohtaistettu asiaa Pentinkummun                  edelleenkään rakenneta metsäautotietä?
32341: 
32342:      Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1994
32343: 
32344:                                            Erkki Pulliainen
32345: 
32346: 
32347: 
32348: 
32349:  2400321
32350: 2                                        1994 vp -   KK 478
32351: 
32352: 
32353: 
32354: 
32355:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32356: 
32357:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tien rakentamisen keskeyttämiseksi ja hankkees-
32358: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ta luopumiseksi. Litokairan erämaisuuden säily-
32359: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      misen kannalta on merkityksellistä, että Kivijoen
32360: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      itäpuolelle ei rakenneta uusia teitä. Metsähallitus
32361: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     onkin keskeyttänyt toistaiseksi tiehankkeen to-
32362: 478:                                                 teuttamisen. Ympäristöministeriö ei toimialansa
32363:                                                      puitteissa voi suoranaisesti estää ko. tien raken-
32364:           Aikooko ympäristöministeri pitää           tamista, mutta ministeriö pyrkii vaikuttamaan
32365:        huolen siitä, ettei Oulun läänissä Kivijoen   asiaan jatkossakin neuvottelemalla siitä Metsä-
32366:        itäpuolen ja Litokairan väliselle kaistalle   hallituksen kanssa.
32367:        edelleenkään rakenneta metsäautotietä?           Ympäristöministeriö katsoo, että kaikissa
32368:                                                      ympäristöön merkittävästi vaikuttavissa hank-
32369:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         keissa haitalliset vaikutukset olisi selvitettävä
32370: vasti seuraavaa:                                     ennen lopullisia päätöksiä. Erityisesti tässä ta-
32371:                                                      pauksessa on myös tarkoitus selvittää 1.9.1994
32372:    Ison Äijönsuon-Lapiosuon soidensuojelu-           voimaan tulevan YVA-lain (468/94) mukaisen
32373: alue, ns. Litokaira on laajin, tietön erämainen      arviointimenettelyn soveltamistarve. Lisäksi
32374: aluekokonaisuus Lapin eteläpuolella. Ympäris-        alue liittyy käynnissä olevaan luonnonarvojen
32375: töministeriö on useissa yhteyksissä pitänyt tär-     inventointiin Metsähallituksen alueilla. Ympä-
32376: keänä alueen erämaisuuden säilyttämistä. Mer-        ristöministeriön asettama vanhojen metsien suo-
32377: kittävä edistysaskel alueen suojelussa tehtiin,      jelutyöryhmä tulee tekemään suojeluehdotuk-
32378: kun Metsähallitus päättijättää kaikki soidensuo-     sensa erityisesti vanhojen metsien osalta vuoden
32379: jelualueet metsätaloustoimien ulkopuolelle. Si-      1995loppupuolella. Tämänjälk~en on tarkoitus
32380: ten Litokaira on myös merkittävimpiä vanhojen        tehdä lopulliset päätökset Ison Aijönsuon-La-
32381: metsien suojelualueitamme.                           pionsuon soidensuojelualueen rajauksen tarkis-
32382:    Ympäristöministeriö on seurannut Puutio-          tamisesta ja suojelumuodon muuttamisesta vas-
32383: suon-Töreikköojan tiehankkeen vaiheita ja            taamaan paremmin alueen suojelun tavoitteita ja
32384: pyytänyt mm. Metsähallituksen kannanottoja           tarkoitusta.
32385: 
32386:      Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1994
32387: 
32388:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
32389:                                         1994 vp -   KK 478                                             3
32390: 
32391: 
32392: 
32393: 
32394:                                       Tili Riksdagens Ta/man
32395: 
32396:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    för att stoppa byggandet av vägen och avveckla
32397: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      projektet. Med tanke på bevarandet av Litokai-
32398: lem av statsrådet sänt följande av riksdagsman      ras ödemarkskaraktär är det av stor vikt att inga
32399: Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr 4 78:    nya vägar byggs öster om Kivijoki. Forststyrel-
32400:                                                     sen harju tills vidare stoppat arbetet på vägpro-
32401:           Ämnar miljöministem se tili att någon     jektet. Miljöministeriet kan inte inom ramen för
32402:        skogsbilväg alltjämt inte byggs i Uleå-      sina befogenheter direkt hindra att vägen byggs,
32403:        borgs Iän i zonen österut från Kivijoki      men strävar efter att också framgent påverka
32404:        fram tili Litokaira?                         ärendet genom underhandlingar med Forststy-
32405:                                                     relsen.
32406:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Miljöministeriet anser att de skadliga verk-
32407: anföra följande:                                    ningama av varje projekt som har stor inverkan
32408:                                                     på miljön borde redasut före det slutliga beslutet.
32409:    Myrskyddsområdet Iso Äijönsuo- -Lapiosuo,        Speciellt i detta fall är avsikten också att undersö-
32410: det så kallade Litokairaområdet, är det mest vid-   ka om man här bör tillämpa MKB-lagen (468/
32411: sträckta väglösa ödemarksartade området söder       94), som träder i kraft 1.9.1994. Ifrågavarande
32412: om Lappland. Miljöministeriet har i många olika     område har dessutom anknytning tili den pågå-
32413: sammanhang framhållit betydelsen av att områ-       ende inventeringen av naturvärden i Forststyrel-
32414: dets ödemarksartade karaktär bevaras. Ett vik-      sens områden. Den arbetsgrupp för gamla sko-
32415: tigt framsteg beträffande skyddet av området        gar som miljöministeriet tillsatt kommer mot slu-
32416: togs då Forststyrelsen beslöt att alla myrskydds-   tet av år 1995 att ställa sitt förslag om skydd
32417: områden skulle lämnas utanf6r skogsbruket.          speciellt av gamla skogar. Därefter kommer slut-
32418: Därigenom hör Litokaira nu också tili de vikti-     giltiga beslut att fattas OllJ: hur gränsema för
32419: gaste skyddsområdena för gamla skogar.              myrskyddsområdet Iso Aijönsuo-Lapiosuo
32420:    Miljöministeriet har följt med det projekt som   justeras och om vilket slags skydd som bäst mot-
32421: går ut på att bygga en väg mellan Puutiosuo och     svarar syftet och ändamålet med att området
32422: Töreikköoja och bl.a. bett Forststyrelsen ingripa   skyddas.
32423: 
32424:      Helsingforsden 25 augusti 1994
32425: 
32426:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
32427:                                                 1994 vp
32428: 
32429: Kirjallinen kysymys 479
32430: 
32431: 
32432: 
32433: 
32434:                                    Paloheimo: Louhinnoista Nurmijärven kunnan Palojoen kylässä
32435: 
32436: 
32437: 
32438:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32439: 
32440:    Lohja Rudus Oy Ab on hakenut kallionlou-           voituslautakunnan päätettäväksi vielä elokuun
32441: hintalupaa Nurmijärvellä Palojoen kylässä Män-        1994 aikana. Paikkakuntalaisten enemmistö vas-
32442: tymäen ja Vuolteen mäen alueella. Lupaa on            tustaa toimenpiteitä ja katsoo, että kulttuuripe-
32443: haettu 7,5 milj. m 3:lle avolouhintaavarten ja ri-    rintö on mahdollisia taloudellisia hyötyjä paina-
32444: kottava alue on noin 37 ha. Lupaa on haettu           vampi näkökohta. Kysymys ei ole luonteeltaan
32445: aluksi 15 vuoden ajaksi, mutta työn oletetaan         paikkakunnan sisäinen, vaan ehdottomasti val-
32446: kestävän vuosikymmeniä.                               takunnallinen. Siitä syystä ympäristökysymyk-
32447:    Paikka sijaitsee noin kilometrin päässä kan-       siä valvovan viranomaisen pitäisi pikaisesti puut-
32448: salliskirjailijamme Aleksis Kiven synnyinkodista      tua tapahtumien kulkuun.
32449: ja työmaa, kuten itse prosessikin tulisi toteutues-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32450: saan aiheuttamaan merkittävän ympäristöhai-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32451: tan alueella, jota on pidettävä kansallisen kult-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32452: tuuriperintömme vaalimisen kannalta keskeisen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32453: tärkeänä. Mitään kovin painavia teknisiä tai ta-
32454: loudellisia perusteita tuskin voitaneen esittää sen            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
32455: puolesta, että juuri tämän alueen kallioperä tulisi          konut ryhtyä kansalliskirjailijamme syn-
32456: ottaa louhintatöiden kohteeksi.                              nyinkodin lähimaastossa suunnitellun
32457:     Asia on menossa Nurmijärven kunnan kaa-                  mittavan ympäristötuhon torjumiseksi?
32458: 
32459:      Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1994
32460: 
32461:                                             Eero Paloheimo
32462: 
32463: 
32464: 
32465: 
32466: 2400321
32467: 2                                          1994 vp -   KK 479
32468: 
32469: 
32470: 
32471: 
32472:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32473: 
32474:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         töä. Alueen on katsottu olleen kiinteä osa kirjai-
32475: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lijan elämänpiiriä ja kirjallista tuotantoa. Han-
32476: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ketta on arvosteltu voimakkaasti myös siitä, että
32477: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Palo-        louhinnan ympäristölle aiheutuvia haittavaiku-
32478: heimon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            tuksia on lupahakemusasiakirjoissa käsitelty
32479: n:o 479:                                               puutteellisesti ja että kansalaisten kuuleminen ja
32480:                                                        tiedonsaanti on ollut heikosti järjestettyä.
32481:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-            Lain ja asetuksen ympäristövaikutusten arvi-
32482:         konut ryhtyä kansalliskirjailijamme syn-       ointimenettelystä on määrä tulla voimaan
32483:         nyinkodin lähimaastossa suunnitellun            1.9.1994. Lain mukaan arviointill'_enettelyä so-
32484:         mittavan ympäristötuhon torjumiseksi?          velletaan asetuksella erikseen säädettyjen hank-
32485:                                                        keiden lisäksi myös yksittäistapauksissa sellaisiin
32486:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hankkeisiin, jotka todennäköisesti aiheuttavat
32487: vasti seuraavaa:                                       laadultaan ja laajuudeltaan asetuksella säädetty-
32488:                                                        jen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia mer-
32489:    Mäntymäen-Vuolteenmäen              kallioalueen    kittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.
32490: louhinta- ja murskaushanke Nurmijärven Palo-               Ympäristöministeriön käsitys on, että nyt ky-
32491: joen kylässä on vireillä toista kertaa. Maa-aines-     symyksessä olevan hankkeen todennäköiset vai-
32492: lain mukaisessa lupaharkinnassa koko hankkeen          kutukset ottaen huomioon hankkeen koon ja
32493: vireilläolon ajan on ollut ongelmallista, että riit-   alueen ympäristön ovat laadultaan ja laajuudel-
32494: tävää perustietoa murskattavaksi suunnitellun          taan rinnastettavissa asetuksen hankeluettelon
32495: alueen arvosta ja hankkeen todellisista ympäris-       tarkoittamien hankkeiden vaikutuksiin. Erilli-
32496: tövaikutuksista ei ole ollut päätöksenteon tuke-       nen arviointimenettely nyt kysymyksessä olevan
32497: na.                                                    hankkeen ympäristövaikutuksista tukisi oleelli-
32498:    Louhintahanke on herättänyt kansalaismieli-         sesti maa-aineslain mukaista päätöksentekoa.
32499: piteissä laajaa vastustusta. Myös lukuisat yhtei-          Päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta
32500: söt ovat esittäneet vetoomuksia alueen säilyttä-       ympäristöministeriö tekee neuvoteltuaan arvi-
32501: misen puolesta. Hankkeen valmistelua on voi-           ointitarpeesta ensin asianomaisten viranomais-
32502: makkaasti arvosteltu siitä, että alueen arvoa          ten kesken sekä kuultuaan asiassa hankkeesta
32503: määriteltäessä ei ole otettu riittävästi huomioon      vastaavaa.
32504: kansalliskirjailija Aleksis Kiven kulttuuriperin-
32505: 
32506:      Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1994
32507: 
32508:                                                                 Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
32509:                                          1994 vp -   KK 479                                           3
32510: 
32511: 
32512: 
32513: 
32514:                                        Till Riksdagens Talman
32515: 
32516:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     fattare Aleksis Kivi beaktats tillräckligt. Områ-
32517: ger har Ni, Fru Talman, t~ll vederbörande med-       det har ansetts vara en integrerad del av författa-
32518: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     rens livskrets och litterära produktion. Projektet
32519: man Eero Paloheimo undertecknade spörsmål            har också skarpt kritiserats för att dess skade-
32520: nr479:                                               verkningar i omgivningen har behandlats brist-
32521:                                                      fålligt i ansökningshandlingama och för att hö-
32522:             Vilka åtgärder har Regeringen tänkt      randet av och informationen tili medborgama
32523:          vidta för att förebygga den omfattande      har organiserats på ett undermåligt sätt.
32524:          miljöförstöring som planerats i omgiv-          Lagen och förordningen om miljökonsekvens-
32525:          ningen kring vår nationalförfattares fö-    bedömning (MKB) träder i kraft den 1 september
32526:          delsehem?                                    1994. Enligt lagen tillämpas bedömningsförfa-
32527:                                                      randet inte bara på projekt om vilka stadgas
32528:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        särskilt i förordningen utan också i enskilda fall
32529: anföra följande:                                     på projekt som sannolikt orsakar skadliga miljö-
32530:                                                      verkningar som kan jämställas med dem som
32531:    Stenschaktnings- och krossprojektet för           avses i fråga om de i förordningen nämnda pro-
32532: bergsområdet Mäntymäki-Vuolteenmäki i Pa-            jekten.
32533: lojoki by i Nurmijärvi är nu aktuellt för andra          Det är miljöministeriets uppfattning att de
32534: gången. I tiliståndsprövningen enligt marktäkts-     sannolika verkningama av det ifrågavarande
32535: lagen har det under hela den tid projektet varit     projektet med beaktande av dess storlek och
32536: anhängigt varit ett problem att det inte tili stöd   omgivning tili sin art och omfattning kan jäm-
32537: för beslutsfattandet funnits tiliräckliga basupp-    ställas med verknir.gama av de i förordningens
32538: gifter om värdet på det planerade projektområ-       projektförteckning avsedda projekten. En sepa-
32539: det och om de faktiska miljöverkningama av           rat bedömningsprocedur som gäller miljöverk-
32540: projektet.                                           ningama av projektet skulle ge ett väsentligt stöd
32541:    Schaktningsprojektet har stött på omfattande      tili beslutsfattandet enligt marktäktslagen.
32542: motstånd bland medborgama. Också många oli-              Miljöministeriet fattar beslut om tiliämpning
32543: ka samfund har vädjat om att området skall           av bedömningsförfarandet efter att först ha råd-
32544: bevaras. I fråga om beredningen av projektet har     gjort med vederbörliga myndigheter om behovet
32545: kraftig kritik riktats mot att områdets värde be-    av MKB och efter att ha hört den projektansvari-
32546: stämts utan att kulturarvet efter vår nationalför-   ge.
32547: 
32548:      Helsingforsden 30 augusti 1994
32549: 
32550:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
32551:                                                   1994 vp
32552: 
32553: Kirjallinen kysymys 480
32554: 
32555: 
32556: 
32557: 
32558:                                      Kohijoki: Huittisten ja RaijaJan välisen valtatien perusparantami-
32559:                                         sesta
32560: 
32561: 
32562:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
32563: 
32564:     Hallitukselle 4.11.1993 osoittamaani kirjalli-          Edelliseen kysymykseeni (KK 586/1993 vp)
32565: seen kysymykseen n:o 586/1993 vp saamani                antamassaan vastauksessa liikenneministeri
32566: 19.11.1993 päivätty ja liikenneministerin allekir-      muun ohella toteaa: "Huittisten keskustaan
32567: joittama vastaus on epätyydyttävä ja eräiltä osin       suuntautuva paikallinen ja kevyt liikenne voi
32568: myös epätarkka. Kysymyksessäni olen todennut,           mukavammin ja turvallisemmin käyttää Risti-
32569: että Huittisten kaupungin keskustan suunnasta           kankaan paikallistietä n:o 12807." Väliaikaisena
32570: RaijaJan risteykseen asti noin 5 km:n matkalla on       ratkaisuna se voisikin tulla kysymykseen raken-
32571: kahden valtatien, eli Helsingin-Porin sekä              tamalla puuttuvat valtatien alitukset, mutta huo-
32572: Tampereen-Rauman valtateiden liikenne. Sa-              mattava on, että sanottu paikallistie ei ulotu
32573: notun valtatien ajorata on liian kapea ja kulku-        Huittisten keskustan suunnasta RaijaJan risteyk-
32574: kelpoiset pientareet puuttuvat.                         seen asti vaan päättyy noin 1,5 km ennen sitä. Sen
32575:      Sen jälkeen kun edellä mainitsemani kirjalli-      pituinen matka erillistä kevyen liikenteen väylää
32576: nen kysymys on tehty ja vastaus siihen annettu,         tulisi rakentaa viipymättä.
32577: ovat olosuhteet erityisesti kyseisen valtatieosuu-         Perustienpitoon tarkoitetulla määrärahalla
32578: den osalta muuttuneet ja nopeasti edelleen muut-        rahoittaen tulisi jo aikaisemmassa kysymyksessä
32579: tumassa. Muutokset koskevat erityisesti liiken-         tarkoittamanija tässä kysymyksessä edelleen pe-
32580: nemäärien ja vielä erikseen raskaan liikenteen          rustelemani hanke Huittisten-RaijaJan valtatie-
32581: ennakoitua nopeampaa lisääntymistä kyseisellä           osuuden kunnostamiseksi, mukaan lukien erilli-
32582:  tie osuudella.                                         nen kevyen liikenteen väylä koko tälle lyhyelle
32583:      Perustyypiltään maailman suurimman sellu-          tieosuudelle, toteuttaa ensisijaisen kiireellisenä
32584:  loosatehtaan valmistuminen Raumalle jo vuo-            hankkeena. Puutteellisten tieolosuhteiden olles-
32585:  den 1996 keväällä sekä satamaliikenteen ja vien-       sa myötävaikuttavana tekijänä vakaviin liiken-
32586:  titeollisuuden kuljetustarpeet aiheuttavat liiken-     neonnettomuuksiin voivat jo yhdenkin vakavan
32587:  nemäärien nopeaa lisääntymistä jo ennestäänkin         liikenneturman menetykset olla suuremmat kuin
32588:  erittäin vilkkaasti liikennöidylle valtatieosuudel-    nyt kysymyksessä olevan tien parannushankkeen
32589:  le Huittinen-Raijala.                                  kustannukset kaikkiaan.
32590:      Kysymyksessä olevan valtatieosuuden varrel-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32591:  la on huomattavan paljon asutusta ja senjohdos-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32592:  ta tieliittymiä. Samaten on tällä tieosuudella huo-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32593:  mattavan paljon polkupyörillä tapahtuvaa asi-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32594:  ointi-, työmatka- ja koululaisliikennettä. Sitä oli-
32595:  si nykyistä monin verroin enemmän, jos polku-                    Aikooko Hallitus, kysymykseni perus-
32596:  pyöräilijöiden ei tarvitsisi tuntea asemaansa niin            teluosassa esitetyt näkökohdat huo-
32597:  turvattomaksi kuin nykyisin. Sen vuoksi erillisen             mioon ottaen, ryhtyä joutuisasti toimen-
32598:  kevyen liikenteen väylän aikaansaamisessa ei ole              piteisiin valtatieosuuden Huittinen-
32599:  varaa viivytellä. Välttämättömiä tällä tieosuu-               Raijala perusparantamiseksi mukaan lu-
32600:  della ovat myös liittymis- ja kääntymiskaistat                kien kevyen liikenteen väylän aikaansaa-
32601:  useiden tieliittymien johdosta - ottaen huo-                  minen sanotulle tieosuudelle?
32602:  mioon 100 km:n tiekohtaisen nopeuden.
32603: 
32604:       Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1994
32605: 
32606:                                              Maunu Kohijoki
32607:  240032J
32608: 2                                        1994 vp -   KK 480
32609: 
32610: 
32611: 
32612: 
32613:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32614: 
32615:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lä, että tiejakson leventämisestä 10,5 m leveäksi
32616: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        laadittu suunnitelma on vahvistettu ja se on tar-
32617: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koitus toteuttaa perustienpidon (mom. 31.24.21)
32618: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maunu           määrärahasta Turun tiepiirille tulevalla osuudel-
32619: Kohijoen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        la vuosina 1996-1997. Nykyisen, vuonna 1993
32620: n:o 480:                                             uusitun päällysteen on arvioitu kestävän riittä-
32621:                                                      vän hyväkuntoisena tuohon asti. Nykyisen suu-
32622:           Aikooko Hallitus, kysymykseni perus-       ruisilla tiemäärärahoilla hankkeen toteuttami-
32623:        teluosassa esitetyt näkökohdat huo-           seen ei aikaisemmin ole mahdollisuuksia.
32624:        mioon ottaen, ryhtyä joutuisasti toimen-         Kysymyksessä mainitaan tien varrella olevan
32625:        piteisiin valtatieosuuden Huittinen-          "huomattavan paljon asutusta ja sen johdosta
32626:        Raijala perusparantamiseksi mukaan lu-        tieliittymiä". Verrattuna niihin moniin muihin
32627:        kien kevyen liikenteen väylän aikaansaa-      kohteisiin, joissa kevyen liikenteen väylät odot-
32628:        minen sanotulle tieosuudelle?                 tavat toteutustaan, on Huittisten-Raijalan väli
32629:                                                      kuitenkin varsin harvaan asuttu ja kevyt liiken-
32630:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ne vähäistä. Erillisen kevyen liikenteen väylän
32631: vasti seuraavaa:                                     rakentamista ei voida näin ollen pitää edellä
32632:                                                      mainitun tien leventämisen yhteydessä perustel-
32633:   Kuten kysymyksessäkin todetaan, on samaan          tuna, eikä sitä ole esimerkiksi Huittisten kau-
32634: kysymykseen vastattu jo 19.11.1993. Tuolloin         punki edes tiepiirille esittänyt rakennettavaksi
32635: annettu vastaus pätee edelleenkin sillä lisäyksel-   lähivuosina.
32636: 
32637:      Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1994
32638:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
32639:                                          1994 vp -   KK 480                                          3
32640: 
32641: 
32642: 
32643: 
32644:                                        Tili Riksdagens Talman
32645: 
32646:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      fastställts och avsikten är att breddningen ge-
32647: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       nomförs med den del av anslag avsedda för bas-
32648: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     väghållning (mom. 31.24.21) som tillfaller Åbo
32649: man Maunu Kohijoki undertecknade spörsmål            vägdistrikt under åren 1996-1997. Den nuva-
32650: nr480:                                               rande beläggningen som fömyats 1993 har be-
32651:                                                      räknats hålla tillräckligt god standard ända till
32652:           Ämnar Regeringen, med hänsyn tili de       dess. De nuvarande anslagen tillåter inte att ge-
32653:        synpunkter som läggs fram i motivering-       nomföra projektet tidigare.
32654:        en till spörsmålet, skyndsamt vidta åtgär-       1 spörsmålet konstateras att det längs vägen
32655:        der i syfte att grundligt förbättra riksvä-   finns "bebyggelse i avsevärd omfattning och sä
32656:        gen mellan Huittinen och Raijala samt         även väganslutningar". Ommanjämförsträckan
32657:        skapa cykel- och gångvägar på samma           Huittinen-Raijala med många andra ställen där
32658:        vägsträcka?                                   det ännu inte finns gång- och cykelvägar, är den
32659:                                                      ändå förhållandevis glest bebott och gäng- och
32660:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        cykeltrafiken obetydlig. Således kan det inte an-
32661: anföra följande:                                     ses vara motiverat att i samband med att den
32662:                                                      ovan nämnda vägen breddas bygga en gång- och
32663:    Spörsmålet har besvarats, som det också påpe-     cykelväg. Huittinens stad har inte heller föresla-
32664: kas, redan den 19 november 1993. Svaret som          git vägdistriktet att en sådan skulle byggas under
32665: gavs då gäller fortfarande men tiliäggas kan att     de närmaste åren.
32666: planen pä att bredda vägsträckan tili 10,5 m har
32667: 
32668:      Helsingforsden 25 augusti 1994
32669: 
32670:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
32671:                                               1994vp
32672: 
32673: Grjallinen kysymys 481
32674: 
32675: 
32676: 
32677: 
32678:                                   Laakso: Porvoonjoen veden laadun parantamisesta
32679: 
32680: 
32681: 
32682:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32683: 
32684:    Tutkimusten mukaan Porvoonjoen vesi on              Alajuoksulla Porvoonjoen vettä pilaavat Por-
32685: )Oikkeuksellisen heikkoa aina Lahden seudulta       voon kaupungin jätevedet, jotka Lahden kau-
32686: Pukkilaan saakka. Vaikka tilanne on viimeisten      pungin jätevesien ohella aiheuttavat joen veden
32687: cymmenen vuoden aikana vähän parantunut,            laadulle eniten haittaa.
32688: uonnehtivat tutkijat jokea edelleen "melkein           Porvoon vanhanaikaisen puhdistamon am-
32689: molleeksi".                                         moniumtyppipäästöt ovat suuremmat kuin kaik-
32690:    Kuntien taloudelliset vaikeudet uhkaavat         kien muiden jokeen laskevien puhdistamojen
32691: nyös hidastaa joen vesistön tilan parantamisen      päästöt yhteensä.
32692: K:annalta välttämättömiä jätevedenpuhdistamo-          Veden huonon laadun vuoksi Porvoonjoen
32693: jen uusimistöitä.                                   kalataloudellinen arvo on varsin vähäinen. Nyt
32694:    Porvoonjokea kuormittaa sen yläjuoksulla         kalastusta haittaavat veden sameus ja alueen re-
32695: ylivoimaisesti eniten Lahden kaupunki. Sen          hevyys: yhteiskuntajätteet kuormittavat sekä
32696: osuus Porvoonjoen yläjuoksun jätevesistä on         joen suistoa että merialueita. Ilman jätevesihait-
32697: jopa 90 prosenttia.                                 toja joen kalataloudellinen merkitys kasvaisi
32698:    Lahden yläpuolella Hollolan tienoilla joki on    huomattavasti.
32699: varsin hyvässä kunnossa. Myös joen kalakanta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32700: on Lahden yläpuolella melko runsas ja monipuo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32701: linen.                                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32702:    Hollolan ja Lahden väliselläjokiosuudella ve-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32703: den laatu heikentyy Hollolan Salpakankaan
32704: puhdistamon jätevesien myötä. Veden laadun                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32705: heikentyminen näkyy myös joen kalakannan                   ryhtyä Porvoonjoen vesistön laadun pa-
32706: muutoksena: arvokaloja on vähän ja särkiä on yli           rantamiseksi, jotta nyt "melkein kuol-
32707: puolet kalakannasta.                                       leen" joen kalastus- ja muuta virkistys-
32708:    Porvoonjoen kalataloudellisessa yhteistark-             käyttöä voitaisiin lisätä, ja
32709: kailututkimuksessa todetaan erityisesti joen var-             aikooko Hallitus tukea joen varren
32710: rella olevien pienten ja vanhojen puhdistamojen            kuntia taloudellisesti jätevedenpuhdista-
32711: olevan heikkotehoisia. Tutkimuksen mukaan                  mojen uusimiseksi pikaisesti?
32712: Orimattilan, Nastolan ja Porvoon jätevedenpuh-
32713: distamot ovat erittäin huonossa kunnossa.
32714: 
32715:      Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1994
32716: 
32717:                                           Jaakko Laakso
32718: 
32719: 
32720: 
32721: 
32722: 240032J
32723: 2                                        1994 vp -   KK 481
32724: 
32725: 
32726: 
32727: 
32728:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32729: 
32730:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jätevesien taimeneminen on huonoa etenkin joen
32731: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        yläjuoksulla, vaikka joen virtaamaa on lisätty
32732: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     johtamalla laimennusvettä Vesijärvestä. Jäteve-
32733: le jäsenelle kansanedustaja Jaakko Laakson näin      sien vaikutukset ovat voimakkaimmat Lahden
32734: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 481:             alapuolisella jokiosuudella. Lahden ja Hollolan
32735:                                                      jätevesien puhdistuksen tehostamisesta on eniten
32736:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kuormitetuilla alueilla seurannut, että muun
32737:        ryhtyä Porvoonjoen vesistön laadun pa-        muassa ammoniumtyppipitoisuudet ovat laske-
32738:        rantamiseksi, jotta nyt "melkein kuol-        neet ja happitilanne on parantunut. Kalaston
32739:        leen" joen kalastus- ja muuta virkistys-      kannalta haitallisen korkeita ammoniumtyppipi-
32740:        käyttöä voitaisiin lisätä, ja                 toisuuksia esiintyy kuitenkin ajoittain etenkin
32741:           aikooko Hallitus tukea joen varren         Lahden ja Orimattilan alapuolella.
32742:        kuntia taloudellisesti jätevedenpuhdista-        Tutkimuksissa on todettu pohjaeläimistön
32743:        mojen uusimiseksi pikaisesti?                 köyhtyneen selvästi Lahden alapuolisella joki-
32744:                                                      osuudella, mutta pohjaeläimistölle elinkelvoton-
32745:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta aluetta ei ole havaittu. Pukkilan alapuolella
32746: vasti seuraavaa:                                     pohjaeläimistö näyttää toipuneen jätevesikuor-
32747:                                                      mituksen vaikutuksista. Kalataloustarkkailussa
32748:    Porvoonjoen vesi on valuma-alueen maape-          on todettu joen kalataloudellinen tila Porvoon-
32749: rän takia luonnostaan runsasravinteista ja savi-     joen yläjuoksulla ja Palojoessa huonoksi. Pukki-
32750: sameaa. Jokeen sekä yhdyskuntien jäteveden-          lan eteläpuolella joen kalataloudellinen tila on
32751: puhdistamoilta että maataloudesta tulevat run-       selvästi parempi.
32752: saat päästöt huonontavat vedenlaatua. Suurin            Porvoonjoen yhdyskuntajätevedenpuhdista-
32753: osa Porvoonjoen ravinnekuormituksesta aiheu-         mot ovat toimineet viime vuosina hyvin. Puhdis-
32754: tuu nykyisin maataloudesta. Kuormitusselvityk-       tuminen mitattuna sekä biologisen hapenkulu-
32755: sen mukaan arviolta 57 % fosforista tulee pelloil-   tuksen eli BOD7-ATU:n että fosforin vähenemänä
32756: taja 14% karjataloudesta sekä typestä 49% pel-       on ollut kaikissa yhdessätoista biologis-kemialli-
32757: loilta ja 3 % karjataloudesta. Yhdyskuntajäteve-     sessa puhdistamossa huomattavasti yli 90 %, eli
32758: sien osuus on jatkuvasti pienentynyt. Nykyisin se    puhdistamot ovat täyttäneet vesioikeuden niille
32759: onkin vain 7% fosforikuormituksesta ja 23%           asettamat puhdistusvelvoitteet. Porvoon kau-
32760: typpikuormituksesta. Jätevesistä aiheutuu kuor-      pungin jätevedenpuhdistamo on kemiallinen,
32761: mitusta pääasiassa joen yläjuoksulla Lahden,         eikä siinä ole aivan saavutettu vesioikeuden vaa-
32762: Hollolan, Orimattilan ja Nastolan alueilla. Maa-     timaa 80 %:n vähenemää.
32763: talouden merkitys kuormitukselle kasvaa joen            Lahden ja Hollolan puhdistamot,joilta vesioi-
32764: alajuoksulla.                                        keus on edellyttänyt ammoniumtypen poistoa,
32765:    Porvoonjoen vesi on yleiseltä käyttökelpoi-       ovat pystyneet vähentämään sitä yli 90 %. Nasto-
32766: suudeltaan välttävää tai huonoa. Vesi luokite-       lan jätevedenpuhdistamoa laajennetaan parhail-
32767: taan käyttökelpoisuudeltaan välttäväksi Kärkö-       laan niin, että siellä on mahdollista päästä am-
32768: lästä Lahteen ja Pukkilasta Porvooseen. Käyttö-      moniumtypen poistoon vuoden 1996 alusta, ku-
32769: kelpoisuudeltaan huonoa vettä on jätevesien eni-     ten voimassa oleva vesioikeuden lupa velvoittaa.
32770: ten kuormittamilla alueilla Lahden ja Pukkilan       Orimattilan Vääräkosken jätevedenpuhdista-
32771: välillä sekä Palojoessa ja Pikkujoessa. Käyttökel-   mossa alkaa syksyllä ammoniumtypen poisto ko-
32772: poisuuden parantaminen edellyttäisi sekä maata-      keilu. Muiden puhdistamojen ammoniumtypen
32773: louden että jätevesien aiheuttaman kuormituk-        poistotarpeen vesioikeus harkitsee seuraavaa lu-
32774: sen huomattavaa vähentämistä.                        pahakemusta käsitellessään.
32775:    Vähävetisinä aikoina jätevesikuormituksen            Porvoon kaupunki suunnittelee yhdessä Por-
32776: merkitys kasvaa, koska hajakuormitus tällöin on      voon mlk:n kanssa yhteistä puhdistamoa, jonka
32777: vähäisempää kuin tulva-aikoina. Tällöin myös         on määrä valmistua 1990-luvun loppuun men-
32778:                                          1994 vp -   KK 481                                          3
32779: 
32780: nessä. Purkupaikkaselvitys on valmis ja vesi-        rantamista. Näillä toimin päästään Nastolassa
32781: oikeuden lupaa hankkeelle tulee hakea vuoden         ammoniumtypen poistoon ja Lahdessa voidaan
32782: 1995 loppuun mennessä. Puhdistamon suunnit-          muun muassa edelleen vähentää fosforikuormi-
32783: telussa varaudutaan typenpoistoon, mikä tar-         tusta. Näille kahdelle puhdistamolle on vuonna
32784: koittaa kaikkea typpeä. Puhdistamon ja siihen        1994 yhteensä myönnetty 450 000 mk avustusta
32785: liittyvien viemärien rakentamisen kustannusar-       ja 4 900 000 mk korkotukilainaa. Avustus on
32786: vio on noin 90 milj. mk. Siirto- ja purkuviemärien   noin 10% ja laina noin 40% hyväksyttävistä
32787: rakentamista esitetään valtion vesiensuojelu-        kustannuksista. Puhdistamojen rakentamista ja
32788: työksi vuosille 1997-1999.                           parantamista on myös aikaisemmin tuettu val-
32789:     Valtio on tukenut ja tukee parhaillaan vesi-     tion määrärahoin.
32790: huoltoavustuksin ja korkotukilainoin sekä Nas-          Vesiensuojeluinvestoinnit ovat kuntien talou-
32791: tolan jätevedenpuhdistamon laajentamista että        den kannalta niin mittavia, että valtion tuella on
32792: Lahden molempien jätevedenpuhdistamojen pa-          ratkaiseva merkitys niiden aloittamiselle.
32793:      Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1994
32794: 
32795:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
32796: 4                                         1994 vp -   KK 481
32797: 
32798: 
32799: 
32800: 
32801:                                         Tili Riksdagens Talman
32802: 
32803:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       spridda belastningen då är lägre än under över-
32804: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        svämningsperiodema. Då blir också utspädning-
32805: lem av statsrådet sänt följande av riksdagsman        en av avloppsvattnen sämre i synnerhet i åns övre
32806: Jaakko Laakso undertecknade spörsmål nr 481:          lopp, oavsett att vattenströmningen ökas genom
32807:                                                       att utspädningsvatten leds in från Vesijärvi.
32808:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Verkningama av avloppsvattnen är störst i den
32809:        ta för att höja vattenkvaliteten i Borgå å     del av ån som ligger nedanom Lahtis. Att av-
32810:        så att det blir möjligt att öka fisket och     loppsvattnen från Lahtis och Hollola renats mer
32811:        rekreationen i den nu "nästan döda" ån,        effektivt har i de mest belastade områdena lett till
32812:        och                                            lägre ammoniumkvävehalter, och syresituatio-
32813:           avser Regeringen att ekonomiskt stöda       nen har förbättrats. Men tidvis förekommer dock
32814:        kommunema utmed ån för att avloppsre-          halter av ammoniumkväve som är skadliga för
32815:        ningsverken med det snaraste skall kunna       fiskbestånden i synnerhet nedanför Lahtis och
32816:        byggas om?                                     Orimattila.
32817:                                                           Undersökningar visar att floran av bottenor-
32818:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ganismer har utarmats avsevärt nedanom Lahtis,
32819: anföra följande:                                      men områden som är helt livsodugliga för botten-
32820:                                                       organismer har inte påträffats. Nedanom Bucki-
32821:     Vattnet i Borgå å är av naturen näringsrikt och   la verkar det som om bottenorganismema åter-
32822: slammigt, vilket beror på markgrunden i avrin-        hämtat sig från verkningama av avloppsvatten-
32823: ningsområdet. De rikliga utsläppen i ån både          belastningen. Vid fiskeundersökningar har det
32824: från avloppsreningsverken och från lantbruket         konstaterats att det fiskeriekonomiska läget i åns
32825: bidrar till att försämra vattenkvaliteten. Största    övre lopp och i Palojoki är dåligt. Söderom
32826: delen av närsaltsbelastningen på ån kommer nu-        Buckila är situationen betydligt bättre.
32827: förtiden frånjordbruket. Enligt en undersökning           U nder de senaste åren har reningsverken för
32828: av belastningen kommer uppskattningsvis 57%           avloppsvatten i Borgå å fungerat väl. Vid alla de
32829: av fosfom från åkrama och 14% från kreaturs-          elva biologisk-kemiska reningsverken har re-
32830: hushållningen, 49 % av kvävet från åkrama och         ningen, mätt som minskning både av den biolo-
32831: 3 % från kreaturshushållningen. De kommunala          giska syreförbrukningen (BOD7ATu) och av fos-
32832: avloppsvattnens andel har kontinuerligt min-          fom, varit avsevärt över 90 %, vilket visar att
32833: skat. Numera utgör den bara 7 % av fosforbelast-      reningsverken har uppfyllt de förpliktelser som
32834: ningen och 23 % av kvävebelastningen. A vlopps-       vattendomstolen ålagt dem. Borgå stads renings-
32835: vattnen belastar i första hand åns övre lopp kring    verk är kemiskt och har inte helt och hållet nått
32836: Lahtis, Hollola, Orimattila och Nastola. I åns        upp till den minskning på 80 % som vattendom-
32837: nedre lopp ökar lantbrukets inflytande på belast-     stolen krävt.
32838: ningen.                                                   Reningsverken i Lahtis och Hollola, av vilka
32839:     Vattnet i Borgå å är till sin allmänna beskaf-    vattendomstolen krävt att de skall eliminera am-
32840: fenhet av nöjaktig eller undermålig kvalitet.         moniumkvävet, har klarat av en minskning på
32841: Vattnet klassificeras som nöjaktigt från Kärkölä      över 90 %. Reningsverket i Nastola är som bäst
32842: till Lahtis och från Buckila till Borgå. Vattnets     under ombyggnad för att i början av 1996 kunna
32843: beskaffenhet är undermålig i de områden som           avlägsna ammoniumkvävet så som det gällande
32844: mest belastas av avloppsvatten, nämligen mellan       tillståndet från vattendomstolen förutsätter. Ett
32845: Lahtis och Buckila och i Palojoki och Pikkujoki.      försök som går ut på att avlägsna ammonium-
32846: En förbättring av vattenkvaliteten förutsätter att    kvävet vidtar i höst vid Vääräkoski reningsverk i
32847: belastningen från både lantbruket och avlopps-        Orimattila. I fråga om de övriga reningsverken
32848: vattnen minskar betydligt.                            kommer vattendomstolen att pröva behovet att
32849:     Under lågvattenperiodema ökar betydelsen          avlägsna ammoniumkväve i samband med att
32850: av avloppsvattenbelastningen, eftersom den            nästa tillståndsansökan behandlas.
32851:                                           1994 vp -   KK 481                                          5
32852: 
32853:    Borgå stad planerar i samråd med Borgå             vidgningen av reningsverket i Nastola som om-
32854: landskommun ett gemensamt reningsverk, som            byggnaden av de två reningsverken i Lahtis. Ge-
32855: skall bli fårdigt i slutet av 1990-talet. En under-   nom dessa åtgärder blir det möjligt att i Nastola
32856: sökning om var utloppet skallligga är fårdig, och     avlägsna ammoniumkvävet, och i Lahtis bland
32857: ansökan till vattendomstolen om tilistånd för         annat att alltjämt minska fosforbelastningen. År
32858: projektet skall sökas före utgången av 1995. Pla-     1994 beviljades dessa två reningsverk samman-
32859: neringen av reningsverket innefattar beredskap        lagt 450 000 mark i bidrag och 4 900 000 mark
32860: för avlägsnande av kvävet, vilket avser allt kväve.   som räntestödslån. Bidraget uppgår tili ca 10 %
32861: Kostnadskalkylen för reningsverket och därmed         och lånet tili ca 40 % av de godtagbara kostna-
32862: sammanhörande avlopp ligger på ca 90 miljoner         dema. Byggandet och ombyggnaden av renings-
32863: mark. Byggandet av överförings- och utloppska-        verken har också tidigare stötts med statsmedel.
32864: nalema föreslås bli ett statligt vattenvårdsarbete       Vattenvårdsinvesteringama är med tanke på
32865: 1997-1999.                                            kommunemas ekonomi så omfattande att det
32866:    Staten har stött och stöder som bäst genom         statliga stödet har avgörande betydelse då arbe-
32867: vattenvårdsbidrag och räntestödslån såväl ut-         tena inleds.
32868: 
32869:      Helsingfors den 31 augusti 1994
32870: 
32871:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
32872:                                                1994 vp
32873: 
32874: Kirjallinen kysymys 482
32875: 
32876: 
32877: 
32878: 
32879:                                   Laakso: Isnäsin postikonttorin toiminnan jatkamisesta
32880: 
32881: 
32882: 
32883:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32884:    Itäisellä Uudellamaalla sijaitsevassa Pernajan       Pernajan kunta on ollut oikeutetusti huolis-
32885: kunnassa on vain kaksi postikonttoria,joista tois-   saan konttorin sulkemisen kielteisistä vaikutuk-
32886: ta - Isnäsissä olevaa -uhkaa lakkauttaminen.         sista ja vedonnut liikenneministeriöön Isnäsin
32887:    Isnäsin posti, jonka yhteydessä toimii myös       postikonttorin toiminnan jatkamiseksi.
32888: Postipankki, on palvellut lounaista Pernajaa ja         Myös Isnäsin asukkaat ovat ryhtyneet aktiivi-
32889: ennen kaikkea saaristoa. Postin lakkauttaminen       seen toimintaan postinsa säilyttämisen puolesta.
32890: heikentäisi monin tavoin palveluja koko alueella.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32891:    Postikonttorin lakkauttamishankkeen takana        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32892: on Postin liikelaitostumisesta johtuva rationali-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32893: sointi, jonka tuloksena ympäri maata on ajettu       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32894: alas pieniä postikonttoreita ja heikennetty posti-
32895: palvelujen saatavuutta.                                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32896:     Myös Isnäsin postin lakkauttamista perustel-            ryhtyä, jotta Pernajan Isnäsin postikont-
32897: laan liian vähäisellä asiakasmäärällä ja liiketa-           torin toiminta voi jatkua myös tulevai-
32898: loudellisella kannattamattomuudella.                        suudessa?
32899:    Vaihtoehdoiksi tarjotut ratkaisut merkitsevät
32900: kaikki posti- ja pankkipalvelujen heikentymistä
32901: lounaisen Pernajan alueella.
32902:       Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1994
32903: 
32904:                                            Jaakko Laakso
32905: 
32906: 
32907: 
32908: 
32909:  2400321
32910: 2                                        1994 vp -   KK 482
32911: 
32912: 
32913: 
32914: 
32915:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32916: 
32917:    Valtiopäiväjäxjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tavallisimmat kotitalouksien ja pienten yritysten
32918: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tarvitsemat postipalvelut. Asiamiespostihan on
32919: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kiinteä palvelupiste,joka on avoinna asiamiehen,
32920: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko          esim. kyläkaupan, aukioloaikojen mukaan. Li-
32921: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         säksi posti kuljettaa maksutta kotiin postipaketit
32922: n:o 482:                                             ja ennakkolähetykset niihin talouksiin, joista on
32923:                                                      lähimpään postiin tai asiamiespostiin yli viiden
32924:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kilometrin matka.
32925:        ryhtyä, jotta Pernajan Isnäsin postikont-         Jos Isnäsin nykyisen postikonttorin korvaa
32926:        torin toiminta voi jatkua myös tulevai-       asiamiesposti, tulee se taxjoamaan kaikki kotita-
32927:        suudessa?                                     louksien ja yritysten tarvitsemat tavallisimmat
32928:                                                      postipalvelut. Tällöin Postin kiinteä palvelupiste
32929:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         säilyisi ja lisäksi aukioloaika pitenisi.
32930: vasti seuraavaa:                                         Jos korvaavana palveluna tulee olemaan Pos-
32931:                                                      tin jakeluverkko, vie jakaja paketit ja ennakkolä-
32932:     Posti hoitaa pankkipalveluja Postipankin lu-     hetykset kaikkien niiden Postin asiakkaiden ko-
32933: kuun. Posti ei voi vaikuttaa siihen, miten Posti-    tiin, joilla on lähimpään postiin tai asiamiespos-
32934: pankki tarjoaa pankkipalveluita ja miten niillä      tiin vähintään viiden kilometrin matka. Melkein
32935: on kysyntää. Sen sijaan Postin tulee taata aina      kaikilla Isnäsin seudun asukkailla onkin lähim-
32936: omat peruspalvelunsa. Tämän liikenneministe-         pään postiin tai asiamiespostiin näin pitkä mat-
32937: riö tulee varmistamaan.                              ka. Postin jakaja ottaa myös vietäväkseen tava-
32938:     Pernajan kunnassa sijaitsevan Isnäsin kontto-    raa ja kirjeitä asukkaiden kanssa tarkemmin so-
32939: rin mahdollinen muutos vaikuttaa ensisijaisesti      vittavalla tavalla.
32940: pankkipalveluihin. Pankkipalvelutapahtumien              Liikenneministeriö on neuvotellut Postin
32941: määrä on supistunut viime vuosina voimakkaas-        kanssa Isnäsin postikonttorin tulevaisuudesta.
32942: ti: vuoden 1994 tammi-kesäkuussa pankkipal-          Neuvottelujen mukaisesti liikenneministeriö
32943: velutapahtumat ovat Isnäsissä vähentyneet            edellyttää, että muutokset tehdään kunnan,
32944: 14,7 %. Tähän on ollut syynä asiakkaiden siirty-     asukkaiden ja elinkeinonharjoittajien kanssa yh-
32945: minen käyttämään vaihtoehtoisia palveluja, ku-       teistyössä ja parasta ratkaisua hakien.
32946: ten automaattista maksupalvelua, maksupalve-             Edellä todettu osoittaa, että Postin peruspal-
32947: lukuoria ja pankkikortteja. Lisäksi asiointi suun-   velut tulevat vastakin saavuttamaan Pernajan
32948: tautuu entistä useammin asutustaajamiin ja kau-      Isnäsin asukkaat postitoimintalain ja valtioneu-
32949: punkeihin.                                           voston postille myöntämän toimiluvan mukai-
32950:     Postipalvelut voidaan toteuttaa asiamiesperi-    sesti. Liikenneministeriö tulee valvonnanaan
32951: aatteella, jolloin Pernajassakin säilyvät kaikki     varmistamaan tämän.
32952: 
32953:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1994
32954: 
32955:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
32956:                                             1994 vp -   KK 482                                          3
32957: 
32958: 
32959: 
32960: 
32961:                                           Tili Riksdagens Talman
32962: 
32963:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         post är ett fast posttjänstställe som håller öppet
32964: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          enligt ombudets, t.ex. byhandelns, öppethåll-
32965: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ningstider. Dessutom befordrar posten post-
32966: man Jaakko Laakso undertecknade spörsmål nr             paket och postförskottsförsändelser utan avgift
32967: 482:                                                    till hushåll som ligger mer än fem kilometer från
32968:                                                         närmaste post eller ombudspost.
32969:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Om en ombudspost ersätter det nuvarande
32970:         ta för att postkontoret i lsnäs, Pemå kan       postkontoret i Isnäs, kommer den att erbjuda alla
32971:         fortsätta sin verksamhet även i framti-         vanligaste posttjänster som hushåll och företag
32972:         den?                                            behöver. På så sätt skulle Postens fasta post-
32973:                                                         tjänstställe bevaras och samtidigt öppethåll-
32974:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ningstiden förlängas.
32975: anföra följande:                                            Om tjänstema skall ersättas genom Postens
32976:                                                         utdelningsnät, skall post- och postförskottsför-
32977:    Posten sköter banktjänstema för Postbanken.          sändelser delasut hem till kunder som har mer än
32978: Posten kan inte påverka det sätt varpå Postban-         fem kilometer till närmaste post eller ombuds-
32979: ken erbjuder banktjänster och hurdan efterfrå-          post. Nästan alla invånare i Isnäs har ett sådant
32980: gan de har. Däremot skall Posten alltid garantera       avstånd till närmaste post eller ombudspost. Den
32981: sina egna bastjänster. Trafikministeriet ser till att   som delar ut post tar även hand om gods och brev
32982: detta säkerställs.                                      på ett sätt som närmare fastställs i samråd med
32983:    En möjlig ändring av lsnäs postkontor i Pemå         invånama.
32984: kommun påverkar framför allt banktjänstema.                 Trafikministeriet har förhandlat med Posten
32985: Antalet banktransaktioner har under de senaste          om framtiden för Isnäs postkontor. Enligt för-
32986: åren kraftigt minskat; ijanuari- juni 1994 har          handlingama förutsätter trafikministeriet att
32987: transaktionema i lsnäs minskat med 14,7 %.              ändringar genomförs i samråd med kommunen,
32988: Detta har orsakats av att kundema övergått till         invånama och företagama med sikte på den bäs-
32989: altemativa tjänster: automatisk betalningstjänst,       ta lösningen.
32990: betalningstjänstkuvert och bankkort. Därtill                Såsom ovan konstateras, skall Postens bas-
32991: sköts bankärendena allt oftare i tätorter och stä-      tjänster nå invånama i Isnäs i Pemå kommun
32992: der.                                                    även i framtiden enligt postlagen och koncessio-
32993:    Posttjänster kan skötas genom ombud vilket           nen som statsrådet beviljat posten. Trafikminis-
32994: garanterar att posttjänstema i Pemå motsvarar           teriets tillsyn garanterar detta.
32995: hushållens och småföretagens behov. Ombuds-
32996: 
32997:      Helsingfors den 2 september 1994
32998: 
32999:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
33000:                         j
33001:                        j
33002:                       j
33003:                      j
33004:                     j
33005:                    j
33006:                   j
33007:                  j
33008:                 j
33009:                j
33010:               j
33011:              j
33012:             j
33013:            j
33014:           j
33015:          j
33016:         j
33017:        j
33018:       j
33019:      j
33020:     j
33021:    j
33022:   j
33023:  j
33024: j
33025:                                               1994 vp
33026: 
33027: Kirjallinen kysymys 483
33028: 
33029: 
33030: 
33031: 
33032:                                   Laakso: Pohjanpitäjänlahden tilan parantamisesta
33033: 
33034: 
33035: 
33036:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33037: 
33038:    Uudellamaalla sijaitsevan 15 kilometriä pit-     Iisen aseman amanuenssin Kalevi Keynäsin mu-
33039: kän, vuonomaisen Pohjanpitäjänlahden vesissä        kaan Mustionjoenjokivarren alueelle pitäisi no-
33040: on syksyisin krooninen happivajaus. Lahden sy-      peasti saada mm. tilakohtaiset ympäristönhoito-
33041: vänteitä uhkaa jopa täydellinen happikato. Seu-     suunnitelmat, jotta peltojen ja joen väliin saatai-
33042: rauksena on ollut ravinteiden liukeneminen ve-      siin suojakaistat.
33043: teen ja nopea rehevöityminen.                          Pohjanpitäjänlahden tilaa voitaisiin tutkijoi-
33044:    Syynä happivajaukseen on tutkijoiden mu-         den mukaan parantaa mm. vähentämällä happea
33045: kaan ennen kaikkea se, että lähinnä Mustionjoes-    kuluttavaa ravinnekuormitusta, saattamalla lah-
33046: ta lahteen kulkeutuu happea kuluttavia ravintei-    della tapahtuva ruoppaus ja rantojen pengerrys
33047: ta, fosforia ja typpeä.                             valvontaan, varautumaila ilmastukseen ja uusi-
33048:    Ravinteita lahteen tulee maataloudesta, Kar-     malla suojelusuunnitelma.
33049: jaan ja Tammisaaren puhdistamoilta ja Kirknie-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33050: men tehtailta Lohjanjärveltä.                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33051:    Tutkijoiden mukaan Pohjanpitäjänlahden ti-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33052: lan parantaminen edellyttää Mustionjoesta tule-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33053: van huuhtoutuman estämistä. Samalla on löy-
33054: dettävä keinot, joilla ravinteiden liukeneminen              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33055: estetään.                                                  ryhtyä Pohjanpitäjänlahden tilan paran-
33056:     Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteel-          tamiseksi?
33057: 
33058:      Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1994
33059: 
33060:                                           Jaakko Laakso
33061: 
33062: 
33063: 
33064: 
33065:  240032J
33066: 2                                         1994 vp -   KK 483
33067: 
33068: 
33069: 
33070: 
33071:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33072: 
33073:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Aqua -ohjelmaan. Ympäristöhallinto ja maata-
33074: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         loushallinto ohjaavat taloudellista tukea ja pai-
33075: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      nottavat ympäristönsuojeluaktiviteettia näille
33076: le jäsenelle kansanedustaja Jaakko Laakson näin       alueille. Aluehallinnolle on järjestetty koulutus-
33077: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 483:              ja neuvottelutilaisuuksia, joiden päämääränä on
33078:                                                       ollut maatalouden ympäristönsuojeluohjelmien
33079:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         aikaansaaminen kaikille valuma-alueella sijaitse-
33080:        ryhtyä Pohjanpitäjänlahden tilan paran-        ville tiloille. Ympäristönsuojeluohjelmiin kuuluu
33081:        tamiseksi?                                     eräänä osana suojakaistojen perustaminen valta-
33082:                                                       ojienja vesistöjen varsille. Lisäksi ohjelmiin kuu-
33083:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          luu maaseudun ympäristöohjelman mukaisten
33084: vasti seuraavaa:                                      hyvien viljelymenetelmien käyttöönotto vesien-
33085:                                                       suojelullisesti herkillä alueilla.
33086:     Kysymyksessä todetut Pohjanpitäjänlahden              Pohjan kunnan ja Karjaan kaupungin alueilla
33087: vesiensuojelulliset ja vesistön happikatoa koske-     on laadittu maatalouden ympäristönsuojelua ja
33088: vat ongelmat ovat vesiensuojeluviranomaisten          vesiensuojelua palvelevia maatilojen ympäris-
33089: tiedossa. Pohjanpitäjänlahden kuormituksen            tönsuojelusuunnitelmia. Tavoitteena on saada
33090: suuruus ja tarvittavat vesiensuojelutoimet on esi-    suunnitelmat kaikille Mustienjokivarren tiloille.
33091: tetty vesihallituksen vuonna 1980 julkaisemassa       Peltojen ja vesistön välille perustettavat suoja-
33092: Pohjanpitäjänlahden ja sen edustan vesiensuoje-       kaistat ovat oleellinen osa ympäristönsuojelu-
33093: lusuunnitelmassa. Vaikka pääosa toimista on           suunnitelmia.
33094: tehty, lahden veden laatu ei ole parantunut ja            Ruoppaus- ja rantojen pengerrystoimet Poh-
33095: happitilanne on ollut ajoittain kriittinen.           janpitäjänlahdella tehdään kuntien ympäristövi-
33096:     Pohjanpitäjänlahden vesiensuojelun edistämi-      ranomaisten ja vesi- ja ympäristöpiirin valvon-
33097: seksi on toiminut vuodesta 1991lähtien alueelli-      nassa. Lahden erityisluonne otetaan huomioon
33098: nen eri viranomaisten, kuntien ja intressiryhmien     hankkeiden vesilain mukaisessa lupaharkinnas-
33099: Pelastakaa Pohjanpitäjänlahti -yhteistyöryhmä.        sa.
33100: Kymmenen kohdan toimenpideohjelma Pohjan-                 Pohjanpitäjänlahden happea kuluttava kuor-
33101: pitäjänlahden pelastamiseksi esiteltiin syksyllä      mitus on peräisin useista lähteistä, joista merki-
33102: 1993. Parhaillaan selvitetään maankäytön oh-          tyksellisin on Karjaanjoen vesistöalue. Karjaan-
33103: jauksen ja vesiensuojelun sovittamista yhteen,        joelle laaditaan koko vesistöalueen vesien käytön
33104: maatalouden hajakuormitusta ja Pohjanpitäjän-         ja suojelun yleissuunnitelmaa Helsingin vesi- ja
33105: lahden ilmastamista. Kaikki selvitykset tehdään       ympäristöpiirin johdolla. Yleissuunnitelman
33106: tiiviissä yhteistyössä alueellisten ja paikallisten   keskeisenä tavoitteena on vesiensuojelun edistä-
33107: intressitahojen kanssa. Ympäristöministeriö tu-       minen ja Karjaanjoen vesistön alapuoliseen Poh-
33108: kee Uudenmaan liiton johdolla tehtävää maan-          janpitäjänlahteen purkautuvan kuormituksen
33109: käyttö-vesiensuojelu-selvitystä. Maatalouden          vähentäminen. Yleissuunnitelma valmistuu vuo-
33110: hajakuormitusselvitystä tekee ruotsinkielinen         den loppuun mennessä.
33111: tuottajajärjestö (SLC) yhteistyössä tuottajien,           Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri aloittaa
33112: kuntien ja vesiensuojeluviranomaisten kanssa.         Pohjanpitäjänlahden erityissuojeluvesistön toi-
33113: Ilmastusta suunnittelee Pohjan kunta yhteistyös-      menpidesuunnittelun jatkoksi Karjaanjokipro-
33114: sä Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin ja Helsingin    jektille. Pohjanpitäjänlahdelle vuonna 1980 laa-
33115: yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman        dittu vesiensuojelusuunnitelma ajantasaistetaan
33116: kanssa.                                               ja vesistöjen erityissuojeluohjelman suositukset
33117:     Vesi- ja ympäristöhallitus on määritellyt Poh-    sovitetaan suunnittelualueelle. Suunnitelma laa-
33118: janpitäjänlahden valuma-alueen maatalouden            ditaan tiiviissä yhteistyössä alueellisten ja pai-
33119: vesiensuojelun painopistealueeksi. Alueen tär-        kallisten viranomaisten ja intressiryhmien kans-
33120: keyttä lisää se, että alue kuuluu myös Project        sa.
33121:                                         1994 vp -   KK 483                                          3
33122: 
33123:    Pohjanpitäjänlahden alueellinen vesiensuoje-     järjestäminen edellyttää rahoitukseen osallistu-
33124: lusuunnittelu edellyttää riittäviä voimavaroja ja   mista valtiolta, kunnilta ja Pohjanpitäjänlahden
33125: monipuolista yhteistyötä. Lisäksi ilmastuksen       kuormituksen aiheuttajilta.
33126:      Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1994
33127:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
33128: 4                                         1994 vp -   KK 483
33129: 
33130: 
33131: 
33132: 
33133:                                         Tili Riksdagens Talman
33134: 
33135:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        rat område för vattenvård inom lantbruket. Om-
33136: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      rådets betydelse ökar genom att det också inklu-
33137: de medlem av statsrådet översänt följande av          derats i programmet Project Aqua. Miljöförvalt-
33138: riksdagsman Jaakko Laakso undertecknade               ningen och lantbruksförvaltningen styr det eko-
33139: spörsmål nr 483:                                      nomiska stödet och poängterar miljövårdsaktivi-
33140:                                                       tetema i området. Utbildning och rådplägnings-
33141:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        dagar har ordnats för regionalförvaltningen i syf-
33142:        ta för att förbättra Pojovikens tilistånd?     te att få tili stånd miljövårdsprogram för lantbru-
33143:                                                       ket på alla lägenheter inom avrinningsområdet.
33144:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Ett inslag i alla miljövårdsprogram är skyddszo-
33145: anföra följande:                                      ner mellan utloppsdiken och vattendrag. Dess-
33146:                                                       utom inbegriper programmet enligt miljöpro-
33147:    Vattenvårdsmyndighetema känner tili de pro-        grammet för landsbygden ibruktagandet av goda
33148: blem med vattenvård och syrebrist i Pojoviken         odlingsmetoder i områden som är känsliga med
33149: som påtalas i spörsmålet. Vattenstyrelsen publi-      tanke på vattenvården.
33150: cerade 1980 en vattenvårdsplan för Pojoviken             Pojo kommun och Karis stad har gjort upp
33151: och dess omgivning, där storleken på belastning-      miljövårdsplaner för lantbrukslägenheter som
33152: en och de erforderliga vattenvårdsåtgärdema           gårut påmiljövård och vattenvård inomjordbru-
33153: presenteras. Oavsett att huvuddelen av åtgärder-      ket. Avsikten är att sådana planer skall läggas
33154: na vidtagits har vattenkvaliteten i viken inte för-   upp för alla lägenheter vid Svartån. Skyddszoner
33155: bättrats, och vad syrehalten beträffar har läget      mellan åkrar och vattendrag är ett väsentligt in-
33156: tidvis varit kritiskt.                                slag i miljövårdsplanema.
33157:    Sedan 1991 finnsen regional samarbetsgrupp            Muddring och terrassering av strändema tili
33158: som vili rädda Pojoviken genom att främja vat-        Pojoviken sker under övervakning av kommu-
33159: tenvården. Arbetsgruppen består av representan-       nemas miljömyndigheter och vatten- och miljö-
33160: ter för olika myndigheter, kommuner och intres-       distriktet. Vikens karaktär beaktas i tilistånds-
33161: segrupper. År 1993 lade gruppen fram ett åt-          prövningen för projekt enligt vattenlagen.
33162: gärdsprogram med tio punkter för att rädda Po-           Den syreförbrukande belastningen på Pojo-
33163: joviken. Som bäst undersöks hur stymingen av          viken härrör från många olika källor, av vilka
33164: markanvändningen kan jämkas samman med                den viktigaste är Svartåns vattensystem. En ge-
33165: vattenvården, den spridda belastningen från           neralplan för användning och skydd av Svart-
33166: lantbruket åtgärdas och vattnet i Pojoviken syr-      åns hela vattensystem läggs upp under ledning
33167: sättas. Alla undersökningar görs i nära samarbe-      av Helsingfors vatten- och miljödistrikt. Ett
33168: te mellan regionala och lokala intressenter. Mil-     viktigt mål för planen är att främja vattenvår-
33169: jöministeriet stöder undersökningen av mark-          den och att minska belastningen på Pojoviken
33170: användning och vattenvård som görs under led-         genom Svartåns vattensystem. Generalplanen
33171: ning av Nylands förbund. Svenska Lantbruks-           blir fårdig i år.
33172: producenters Centralförbund (SLC) undersöker             Som en fortsättning på Svartåprojektet inleder
33173: i samråd med producentema, kommunema och              Helsingfors vatten- och miljödistrikt åtgärdspla-
33174: vattenvårdsmyndighetema belastningen från             nering för det speciellt skyddade vattensystemet
33175: lantbruket. Syrsättningen planeras av Pojo kom-       kring Pojoviken. Den vattenvårdsplan som utar-
33176: mun i samråd med Helsingfors vatten- och miljö-       betades 1980 förs ajour och rekommendationer-
33177: distrikt och Tvärminne zoologiska station vid         na för speciellt skyddade vattendrag tiliämpas i
33178: Helsingfors universitet.                              planeringsområdet. Planen görs upp i nära sam-
33179:    Vatten- och miljöstyrelsen har definierat av-      råd med regionala och lokala myndigheter och
33180: rinningsområdet för Pojoviken som ett priorite-       intressegrupper.
33181:                                         1994 vp -   KK 483                                         5
33182: 
33183:    Den regionala vattenvården för Pojoviken         skall komma till stånd krävs att staten, kommu-
33184: förutsätter tillräckliga resurser och ett mångsi-   nema och de som belastar vattnen i Pojoviken
33185: digt samarbete. För att syrsättningen av vattnet    deltar i finansieringen.
33186:      Helsingforsden 31 augusti 1994
33187:                                                                  Miljöminister Sirpa Pietikäinen
33188:                                                 1994 vp
33189: 
33190: Kirjallinen kysymys 484
33191: 
33192: 
33193: 
33194: 
33195:                                    Ala-Nissilä: Talousrikollisuuden vähentämiseksi tarvittavista toi-
33196:                                        menpiteistä
33197: 
33198: 
33199:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33200: 
33201:     Taloudelliseen toimintaan liittyvä rikollisuus    curius-sijoitusyhtiöön. Liikemies Kari Uotin toi-
33202: on osoittautunut todella huolestuttavan suurek-       minnalla on myös yhteytensä Lounais-Suomen
33203: si. Kyse on viimeisten Turun yliopistossa tehty-      Säästöpankin ja Interbankin toimintaan. Kyse
33204: jen selvitysten mukaan vähintään 14 miljardiin        on siten nyt myös taloudellisen toiminnan luotet-
33205: markkaan nousevista menetyksistä vuoden 1992          tavuudesta yleensä.
33206: osalta. Erityisen ongelmallisena on pidettävä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33207: laajamittaista taloudellista toimintaa, johon liit-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33208: tyy talousrikollisuutta.                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33209:     Taloudellisen toiminnan kansainvälistyminen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33210: ja integroituminen tekee talousrikollisuuden tor-
33211: jumisen erityisen ajankohtaiseksi. Talousrikos-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33212: tutkintaan on palkattu 40 väliaikaista tutkijaa,               ryhtyä liikemies Kari Uotin harjoittaman
33213: ja myös lainsäädännöllisiä toimia on jo tehty.                 sekä muissa vastaavanlaisissa tapauksis-
33214: Toimet ovat kuitenkin riittämättömiä suurten                   sa ilmenevän laajan taloudellisen toimin-
33215: talousrikosten tutkinnan osalta. Tuloksellinen                 nan johdosta, johon mahdollisesti liittyy
33216: tutkinta ja rikollisuuden torjunta edellyttävät nyt            rikollista toimintaa, ja
33217: sekä uusia lainsäädäntötoimia että tutkinnan te-                  mihin uusiin toimiin Hallituksessa on
33218: hostamista.                                                    tarkoitus ryhtyä talousrikosten estämi-
33219:      Liikemies Kari Uoti on määrätty vangitta-                 seksi ottaen huomioon viimeaikaiset tie-
33220:  vaksi epäiltynä talousrikoksista. Epäselvyydet                dot ja jatkuvasti lisääntyvän kansainväli-
33221:  liittyvät laajaan liiketoimintaan, mm. Venator-               sen kanssakäymisen?
33222:  yhtiöön, Ikaalisten Kylpyläkasinoon ja Pomer-
33223: 
33224:      Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1994
33225: 
33226:                                            Olavi Ala-Nissilä
33227: 
33228: 
33229: 
33230: 
33231: 240032J
33232: 2                                       1994 vp -   KK 484
33233: 
33234: 
33235: 
33236: 
33237:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33238: 
33239:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hostamista ja uudelleenjärjestelyjä. Kuten edellä
33240: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ilmenee, talousrikollisuutta ei voida estää vain
33241: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     yksittäisillä toimenpiteillä. Tehokas talousrikol-
33242: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ala-Nissi-     lisuuden vastustaruistyö edellyttää eri viran-
33243: län kirjallisen kysymyksen n:o 484:                 omaistahojen määrätietoisia ja pitkäjänteisiä toi-
33244:                                                     mia.
33245:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Oikeusministeriössä talousrikosten torjun-
33246:        ryhtyä liikemies Kari U otin harjoittaman    taan tähtäävillä toimilla on ollut kaksi painopis-
33247:        sekä muissa vastaavanlaisissa tapauksis-     tealuetta: rikoslain uudistaminen ja konkurssi-
33248:        sa ilmenevän laajan taloudellisen toimin-    lainsäädännön uudistaminen. Tämä työ on edel-
33249:        nan johdosta, johon mahdollisesti liittyy    leen kesken. Osakeyhtiölaissa on valmisteilla pe-
33250:        rikollista toimintaa, ja                     rustamispääomaa koskevan vaatimuksen kiris-
33251:           mihin uusiin toimiin Hallituksessa on     täminen. Tuomioistuinkoulutuksessa talousri-
33252:        tarkoitus ryhtyä talousrikosten estämi-      koksia koskevan asiantuntemuksen lisääminen
33253:        seksi ottaen huomioon viimeaikaiset tie-     on ollut alioikeusuudistuksen jälkeen yksi tär-
33254:        dot ja jatkuvasti lisääntyvän kansainväli-   keimpiä aiheita.
33255:        sen kanssakäymisen?                             Sisäasiainministeriön hallinnonalaan kuulu-
33256:                                                     van poliisin toimenpiteitä tehostetaan rikoshyö-
33257:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittaen       dynjäljittämiseksi perustamalla tähän tehtävään
33258: seuraavaa:                                          keskittyvä erillinen yksikkö. Edelleen poliisi
33259:                                                     käynnistää eri viranomaistahojen kanssa yhteisiä
33260:    Esitutkintalain 2 §:n mukaan poliisin on suo-    projekteja, joista esimerkkinä voisi mainita har-
33261: ritettava esitutkinta, kun on syytä epäillä, että   maan talouden selvittämishankkeen. Poliisiin
33262: rikos on tehty. Esitutkinnan toimittamisvelvol-     muodostetaan myös lisää alueelliseen talousri-
33263: lisuus koskee myös niitä liiketoiminnassa tehty-    kostutkintaan erikoistuvia tutkintayksiköitä.
33264: jä tekoja, joita on syytä epäillä rikoksiksi. Ky-   Talousrikollisuuden tutkimustoimintaa jatke-
33265: symyksessä mainitun liikemiehen liiketoimin-        taan.
33266: taan liittyvät epäselvyydet ovat tällä hetkellä        Kauppa- ja teollisuusministeriö ja työministe-
33267: esitutkintavaiheessa. Myös muissa vastaavan-        riö tehostavat julkisen tuen myöntämiseen ja
33268: laatuisissa tapauksissa suoritetaan esitutkinta,    käyttämiseen liittyviä selvitys- ja valvontajär-
33269: jos liiketoimintaan epäillään sisältyvän rikolli-   jestelmiä. Myös muilla viranomaistahoilla on
33270: sia tekoja.                                         talousrikollisuuden torjuntaan liittyviä hank-
33271:    Talousrikollisuus on hyvin moniulotteinen        keita.
33272: ongelmakenttä. Jo yhden ministeriön toimialalla        Yhteenvetona voisi todeta, että ratkaisevassa
33273: talousrikosten torjumiseen tarvitaan lainsäädän-    asemassa talousrikosten torjunnassa on viran-
33274: nön kehittämistä, laajaa koulutusta, uusien toi-    omaisten saumaton yhteistyö sekä talousrikolli-
33275: mintatapojen kehittämistä sekä valvonnan te-        suutta estävä ajan tasalla oleva lainsäädäntö.
33276: 
33277:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1994
33278:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
33279:                                         1994 vp -   KK 484                                         3
33280: 
33281: 
33282: 
33283: 
33284:                                        Till Riksdagens Talman
33285: 
33286:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     omorganseringar. Såsom framgår av det föregå-
33287: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      ende kan ekonomisk brottslighet inte förhindras
33288: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    genom någon enstaka åtgärd. En effektiv be-
33289: man Ala-Nissilä undertecknade spörsmål nr 484:      kämpning av ekonomisk brottslighet förutsätter
33290:                                                     målmedvetna och långsiktiga åtgärder av de oli-
33291:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ka myndighetema.
33292:        ta med anledning av den omfattande eko-         lnomjustitieministeriet har åtgärdema för be-
33293:        nomiska och den därmed sammanhäng-           kämpande av ekonomisk brottslighet haft två
33294:        ande eventuella brottsliga verksamhet        prioritetsområden; en reform av strafflagen och
33295:        som affårsmannen Kari Uoti bedriver          en revidering av konkurslagstiftningen. Detta
33296:        och som även kommer fram i andra mot-        arbete är fortfarande på hälft. 1 lagen om aktie-
33297:        svarande fall, och                           bolag bereds en skärpning av kravet på anlägg-
33298:           vilka nya åtgärder ämnar Regeringen       ningskapital. lnom domstolsutbildningen har
33299:        vidta för att förebygga ekonomiska brott     ökningen av sakkunskapen om ekonomiska
33300:        med beaktande av de senaste uppgiftema       brott varit en av de viktigaste frågoma efter un-
33301:        och det ständigt ökande intemationella       derrättsreformen.
33302:        umgänget?                                       Inom inrikesministeriets förvaltningsområde
33303:                                                     skall polisens åtgärder för att spåra den ekono-
33304:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       miska fördelen av brott effektiveras genom en ny
33305: anföra följande:                                    särskild enhet som får koncentrera sig på denna
33306:                                                     uppgift. Vidare startar polisen tillsammans med
33307:    Enligt 2 § förundersökningslagen skall polisen   olika myndigheter gemensamma projekt, av vil-
33308: göra förundersökning när det finns skäl att miss-   ka som exempel kan nämnas projektet för utred-
33309: tänka att ett brott har begåtts. Skyldighet att     ning av den grå ekonomin. Inom polisen inrättas
33310: göra förundersökning gäller även handlingar         även fler undersökningsenheter som specialiserar
33311: som utförs inom en affårsverksamhet om det          sig på den regionala undersökningen av ekono-
33312: finns skäl att misstänka att de är brottsliga.      miska brott. Undersökningen av den ekonomis-
33313: Oklarhetema i samband med den i spörsmålet          ka brottsligheten fortsätter.
33314: nämnda affårsmannens affårsverksamhet är för           Handels- och industriministeriet samt arbets-
33315: närvarande i förundersökningsskedet. Ä ven i        ministeriet effektiverar utrednings- och övervak-
33316: andra fall av motsvarande typ inleds förunder-      ningssystemen i anslutning till b!?viljandet och
33317: sökningar om man misstänker att det förekom-        användningen av offentligt stöd. Aven de andra
33318: mer brottsliga handlingar i samband med afTårs-     myndighetema har på gång projekt som gäller
33319: verksamhet.                                         förebyggande av ekonomisk brottslighet.
33320:    Ekonomisk brottslighet är ett omfattande            Sammandragsvis kan man konstatera att ett
33321: problemkomplex. För att förhindra ekonomiska        nära samarbete mellan mydighetema och en tids-
33322: brott inom ett enda ministeriums verksamhets-       enlig lagstiftning som förebygger ekonomisk
33323: område behövs en utveckling av lagstiftningen,      brottslighet spelar en avgörande roll i bekämp-
33324: en omfattande utbildning, en effektivering av       ningen av denna typ av brottslighet.
33325: övervakningen samt nya tillvägagångssätt och
33326: 
33327:      Helsingforsden 6 september 1994
33328:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
33329:                                               1994 vp
33330: 
33331: Kirjallinen kysymys 485
33332: 
33333: 
33334: 
33335: 
33336:                                   Laakso: Laajalahden luonnonsuojelualueen säilyttämisestä lintu-
33337:                                      jen pesimäalueena
33338: 
33339: 
33340:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33341: 
33342:    Pääkaupunkiseudulla on kaksi kansainväli-           On välttämätöntä, että VTT:n ja korkea-
33343: sestikin merkittävää lintulahtea, Vanhankau-        koulujen sinänsä tarpeelliset lisätilaratkaisut to-
33344: punginlahti ja Laajalahti.                          teutetaan tulevaisuudessa eri tavalla kuin mitä
33345:    Laajalahdelle, Otaniemen pohjoisrantaan pe-      virkamiestyönä valmistetuissa maankäyttöohjel-
33346: rustettiin luonnonsuojelualue vuonna 1979. Sitä     missa on kaavailtu.
33347: laajennettiin vuonna 1989 siten, että suojelu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33348: alueen pinta-ala on nykyisin noin 141 hehtaaria.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33349:    Espoon kaupungin virkamiestyönä teettämis-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33350: sä maankäyttöohjelmissa luonnonsuojelualueen        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33351: ja Kehä I:n väliin on varattu alue, johon tarvit-
33352: taessa voidaan rakentaa uusia tiloja VTT:lle ja               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33353: korkeakouluille.                                           ryhtyä varmistaakseen sen, etteivät Es-
33354:    Käytännössä uuden alueen käyttöönotto vaa-              poon kaupungin maankäyttöohjelmat
33355: rantaisi nykyisen suojelualueen tarkoituksen eli           vaaranna tulevaisuudessa Laajalahden
33356: Laajalahden merkittävän lintualueen muutto- ja             luonnonsuojelualuetta ja kansainvälises-
33357: pesimärauhan.                                              tikin merkittävää lintulahtea?
33358: 
33359:      Helsingissä 17 päivänä elokuuta 1994
33360: 
33361:                                           Jaakko Laakso
33362: 
33363: 
33364: 
33365: 
33366: 2400321
33367: 2                                        1994 vp -   KK 485
33368: 
33369: 
33370: 
33371: 
33372:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33373: 
33374:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tarkistaa alueen rajoja tarkoituksenmukaisem-
33375: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        miksi.
33376: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Suomi on ratifioinut vesilintujen elinympäris-
33377: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko          tönä kansainvälisesti merkittäviä vesiperäisiä
33378: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         maita koskevan yleissopimuksen, ns. Ramsarin
33379: n:o485:                                              sopimuksen. Se velvoittaa Suomea suojelemaan
33380:                                                      nimeämiensä alueiden ekologisia arvoja, työs-
33381:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kentelemään niiden suojelun puolesta ja järjestä-
33382:        ryhtyä varmistaakseen sen, etteivät Es-       mään niiden luonnontaloudellisesti järkevän ja
33383:        poon kaupungin maankäyttöohjelmat             kestävän käytön.
33384:        vaaranna tulevaisuudessa Laajalahden             Metsähallitus valmistelee parhaillaan ympä-
33385:        luonnonsuojelualuetta ja kansainvälises-      ristöministeriön kanssa tekemänsä sopimuksen
33386:        tikin merkittävää lintulahtea?                mukaisesti uutta listaa Ramsar-a1ueista. Yksi
33387:                                                      näistä alueista tulee olemaan Laajalahti.
33388:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Laajalahden luonnonsuojelualueen länsira-
33389: vasti seuraavaa:                                     jaan rajoittuvat Maarinranta, Kehä I:n varsi ja
33390:                                                      Elfvik ovat suurimmaksi osaksi rakennushalli-
33391:    Laajalahdesta on viime vuosien myönteisestä       tuksen hallinnassa. Kaavamuutosta, jossa suun-
33392: veden laadun muuttumisesta johtuen tullut yksi       niteltaisiin Teknillisen korkeakoulun ja Valtion
33393: Suomenlahden rannikon merkittävimmistä vesi-         teknillisen tutkimuskeskuksen lisärakentamista
33394: lintujen muutonaikaisesta levähdysalueista ja        tälle alueelle, ei ole vireillä.
33395: myös huomattava pesimäalue. Parhaaseen                  Kun Ramsarin sopimus koskee myös Laaja-
33396: muuttoaikaan keväisin lahdella voi olla lähes        lahtea, on myös rakennushallitus vastuussa sen
33397: 4 000 vesilintua, niiden joukossa 200 joutsenta ja   velvoitteiden täyttämisestä. Mikäli Laajalahden
33398: kymmenittäin meri- ja metsähanhia. Metsähalli-       aluetta uhkaa jokin sen arvoa vähentävä hanke,
33399: tus hoitaa ympäristöministeriön vahvistaman          voidaan siellä käynnistää Ramsarin sopimuk-
33400: hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti Laaja-       sen mukaisesti erityinen seuranta sellaisten rat-
33401: lahtea. Niittyjä kunnostamaila pyritään moni-        kaisujen löytämiseksi, jotka eivät uhkaa sen ar-
33402: puolistamaan Laajalahden kasvillisuutta ja toi-      voa.
33403: saalta luomaan uusia biotooppeja kosteikkojen           Valtion maaomaisuutta pitää käyttää kestä-
33404: linnustolle.                                         västija suojeluarvot huomioon ottaen. Ympäris-
33405:    Osa Laajalahden vesialueesta on yhteisomis-       töministeriö tehostaa yhteistyötään rakennus-
33406: tuksessa ja se tullaan liittämään asetuksen muu-     hallituksen kanssa, jotta Laajalahdelle löydetään
33407: toksella suojelualueeseen, kunhan se on saatu        suojelun kannalta paras ja Ramsarin sopimuk-
33408: hankittua valtiolle. Samalla on mahdollista          sen velvoitteet täyttävä ratkaisu.
33409: 
33410:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1994
33411:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
33412:                                           1994 vp -   KK 485                                             3
33413: 
33414: 
33415: 
33416: 
33417:                                         Till Riksdagens Talman
33418: 
33419:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Finland har ratificerat den så kallade Ramsar-
33420: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           konventionen som gäller skydd av intemationellt
33421: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       betydelsefulla kärr- och strandmarker som är
33422: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs-            tilihåll för vattenfåglar. Konventionen förpliktar
33423: mål nr485:                                            Finland att skydda de ekologiska värdena i ut-
33424:                                                       valda områden, främja skyddet av dem och se tili
33425:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        att de nyttjas ekologiskt sett rationellt och håll-
33426:        ta för att säkerställa att Esbo stads mark-    bart.
33427:        användningsplaner i framtiden inte utgör           Forststyrelsen bereder som bäst enligt en över-
33428:        en fara för Bredvikens naturskyddsområ-        enskommelse med miljöministeriet en ny förteck-
33429:        de och den också intemationellt sett vikti-    ning över Ramsarområden. Ett av de aktuella
33430:        ga fågelviken?                                 områdena är Bredviken.
33431:                                                           Det nuvarande naturskyddsområdet gränsar i
33432:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       väster tili Marstranden, remsan vid Ring 1 och
33433: anföra följande:                                      Elfvik, vilka tili största delen är i byggnadsstyrel-
33434:                                                       sens besittning. Någon sådan planeändring är
33435:    De senaste årens gynnsamma utveckling av           inte anhängig enligt viiken Tekniska högskolan
33436: vattenkvaliteten har lett tili att Bredviken blivit   och Statens tekniska forskningscentral skulle
33437: en av Finska vikens viktigaste rastplatser för        bygga mer i detta område.
33438: flyttande vattenfåglar och att många arter också          Då Ramsarkonventionen också gäller Bredvi-
33439: häckar där. Under vårens livligaste migrations-       ken svarar byggnadsstyrelsen för att förpliktel-
33440: period kan inemot 4 000 vattenfåglar rasta i          sema i konventionen uppfylls. Om Bredviken-
33441: Bredviken, inklusive något hundratal svanar och       området hotas av ett projekt som minskar dess
33442: tiotals grågäss och sädgäss. Forststyrelsen sköter    värde, är det möjligt att starta en speciell uppfölj-
33443: Bredviken enligt en av miljöministeriet fastställd    ning enligt Ramsarkonventionen för att lösning-
33444: pian. lståndsättningen av ängama avses leda tili      ama inte skall påverka områdets värde.
33445: att vegetationen blir mångsidigare, och samtidigt         Statens markegendom bör nyttjas på ett håll-
33446: skapas nya biotoper för våtmarksfåglar.               bart sätt och så att skyddsvärdena beaktas. Mil-
33447:    En del av Bredvikens vattenområden är i sam-       jöministeriet effektiverar sitt samarbete med
33448: fålld ägo, och en ändring av förordningen gör det     byggnadsstyrelsen för att uppnå den med tanke
33449: möjligt att införliva dem i skyddsområdet efter       på skyddet bästa lösningen som uppfyller kraven
33450: att staten förvärvat dem. Samtidigt kan gränser-      i Ramsarkonventionen.
33451: na för skyddsområdet dras på ett mer ändamåls-
33452: enligt sätt.
33453: 
33454:      Helsingforsden 5 september 1994
33455: 
33456:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
33457:                                                1994 vp
33458: 
33459: Kirjallinen kysymys 486
33460: 
33461: 
33462: 
33463: 
33464:                                   Jurva: Opetusministeriön virkamiesten virkamatkoista
33465: 
33466: 
33467: 
33468:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33469: 
33470:    Lehdistössä esiintyneiden tietojen mukaan         käytetäänkö järjestöjen "vähemmän perusteellis-
33471: eduskunnan oikeusasiamies on pyytänyt selvitys-      ta" tilintarkastusta näin hyväksi? Asia on vakava
33472: tä opetusministeriön virkamiehen tekemästä vir-      ja se tulisi esiin tulleen esimerkin nojalla pikaises-
33473: kamatkasta jalkapalloilun maailmanmestaruus-         ti ja perusteellisesti selvittää, jolloin luottamus
33474: kilpailuihin USA:ssa heinäkuussa 1994. Kysei-        virkamiesten rehellisyyteen palautuisi, virkamat-
33475: nen virkamatka on tehty Suomen Palloliiton kus-      kat pysyisivät virkamatkoina ja järjestöjen avus-
33476: tannuksella.                                         tusvarat menisivät siihen tarkoitukseen, johon ne
33477:    Lehtitietojen mukaan opetusministeriön ur-        kuuluvatkin.
33478: heiluasioista vastaavat virkamiehet tekevät eri-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33479: laisia matkoja niin paljon, että normaalien virka-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33480: asioiden käsittelylle jää niukasti aikaa. Tiedossa   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33481: on myös tapauksia muidenkin ministeriöiden           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33482: osalta vastaavasta avustusta saavien järjestöjen
33483: "sponsoroinnista" ministeriön virkamiesten ul-                  Kenen vastuulla opetusministeriön
33484: komaanmatkojen osalta.                                       virkamiesten virkamatkat urheilujärjes-
33485:    Mikäli lehtitiedot opetusministeriön virka-               töjen kustantamina ovat,
33486: miehen matkasta pitävät paikkansa ja käytäntö                   pitääkö ministeri ministeriössä nouda-
33487: osoittautuu yleisemmäksikin, joutuvat ministe-               tettua käytäntöälaillisenaja yleisen edun
33488: riöiden valtionapuja käsittelevät ja jakoesityksiä           mukaisena, sekä
33489: tekevät virkamiehet ikävään valoon. Onko avus-                  aiotaanko edelleenkin jatkaa nykyistä
33490: tusten "kylkiäisenä" laajemminkin vaatimus vir-              käytäntöä ja sisältyykö järjestöjen avus-
33491: kamiesten ulkomaan- tai Lapin kelohonkamaja-                 tuksiin yleisemminkin matkojen kustan-
33492: matkojen kustantamisesta järjestön varoilla ja               tamisehtoja?
33493: 
33494:       Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1994
33495: 
33496:                                              Marita Jurva
33497: 
33498: 
33499: 
33500: 
33501:  2400321
33502: 2                                         1994 vp -   KK 486
33503: 
33504: 
33505: 
33506: 
33507:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33508: 
33509:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hän toteaa, että ulkomaiset virkamatkat ovat
33510: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         olleet asiallisia ja välttämättömiä ja että ne jakau-
33511: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      tuvat varsin tasaisesti eri osastojen ja yksiköiden
33512: le jäsenelle vastattavaksi kansanedustaja Marita      kesken. Epäkohtia hän ei ollut havainnut, mutta
33513: Jurvan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       pitää huolta siitä, että kansainvälinen toiminta
33514: 486:                                                  nielee runsaasti voimavaroja, oikeutettuna.
33515:                                                          Opetusministeriön virkamiehet suorittivat esi-
33516:           Kenen vastuulla opetusministeriön           merkiksi vuonna 1993 kaikkiaan 497 ulkomaan
33517:        virkamiesten virkamatkat urheilujärjes-        virkamatkaa. Saatujen selvitysten mukaan näistä
33518:        töjen kustantamina ovat,                       matkoista oli ministeriöitä valtionavustuksia
33519:           pitääkö ministeri ministeriössä nouda-      saavien yhteisöjen kustantamia varsinaisia ulko-
33520:        tettua käytäntöä laillisenaja yleisen edun     maan virkamatkoja kaikkiaan yksi liikunta- ja
33521:        mukaisena, sekä                                nuoriso-osaston virkamiehen matka. Lisäksi sa-
33522:           aiotaanko edelleenkin jatkaa nykyistä       man osaston muissa selvityksissä mainitaan kak-
33523:        käytäntöä ja sisältyykö järjestöjen avus-      si laivaseminaaria, joiden yhteydessä oli ohjel-
33524:        tuksiin yleisemminkin matkojen kustan-         maa Ruotsissa.
33525:        tamisehtoja?                                      Lisäksi ministeriön kansliapäällikkö on vuo-
33526:                                                       den 1994 alussa käydyissä tuloskeskusteluissa
33527:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ottanut asian esille kansainvälisten asiain osas-
33528: vasti seuraavaa:                                      ton kanssa ja pyytänyt sisällyttämään ministe-
33529:                                                       riön kansainvälisten suhteiden strategiaan myös
33530:    Opetusministeriön hallinnonalan luonteen           ulkomaanmatkoja koskevan osuuden.
33531: mukaisesti (yliopistot ja korkeakoulut, tiede,           Opetusministeriön kansliapäällikkö on myös
33532: koulutoimi kokonaisuudessaan, kulttuuri, nuo-         ns. kansliapäällikön yleiskirjeissä 1970-luvulta
33533: risotoiminta, urheilu, kirkolliset asiat, kansain-    lähtien kiinnittänyt toistuvasti huomiota siihen,
33534: väliset kulttuuriyhteydet ynnä vielä eräät muut       että matkat tulee rajoittaa ainoastaan välttämät-
33535: asiaryhmät) ministeriö joutuu pitämään yllä laa-      tömiin, ja esimerkiksi siihen, että samaan tilai-
33536: joja kotimaisia ja ulkomaisia yhteyksiä. Tämä         suuteen tulisi pääsääntöisesti matkustaa ainoas-
33537: merkitsee sitä, että ministeriön virkamiehet jou-     taan yhden opetusministeriön virkamiehen. Toi-
33538: tuvat tekemään runsaasti matkoja. Kun lisäksi         saalta on todettu, että ministeriön virkakunnan
33539: Euroopan integraatio on jo aiheuttanut ja tulee       tehtävien osalta matkat ovat välttämättömiä.
33540: lähitulevaisuudessa aiheuttamaan entistä enem-           Ulkopuolisten tahojen maksamia virkamat-
33541: män matkoja, on ollut pelättävissä, että ministe-     koja ovat olleet eräiden sellaisten eurooppalais-
33542: riön henkilöstövoimavarat eivät riitä kaikkeen        ten tai pohjoismaisten organisaatioiden maksa-
33543: tarpeelliseen matkantekoon.                           mat matkat, joissa organisaatioissa Suomi on
33544:    Tämän vuoksi ministeriön kansliapäällikkö          jäsenenä (esimerkiksi Pohjoismaiden ministeri-
33545: on aikanaan laadituttanut vuodelta 1991 ja edel-      neuvosto, Unesco ja Euroopan neuvosto). Muu-
33546: leen vuodelta 1993 täydelliset selvitykset ministe-   toin on ulkopuolisia maksajia esiintynyt opetus-
33547: riön virkamiesten kaikista ulkomaisista virka-        ministeriön virkamiesten suorittamissa matkois-
33548: matkoista. Tarkoituksena oli matkojen ja resurs-      sa- eräitä ministeriön liikunta- ja nuoriso-osas-
33549: sien arviointi. Molempiin selvityksiin sisältyivät    ton matkoja lukuun ottamatta- vain sellaisissa
33550: tiedot myös matkojen maksajista. Ministeriön          tapauksissa, että virkamies on pitänyt kunnan tai
33551: kansainvälisten asiain osaston osastopäällikkö        järjestön tilaisuudessa esitelmän tai puheen tahi
33552: on kummallakin kerralla arvioinut kansliapäälli-      tervehdyksen taikka hänen asiantuntemuksensa
33553: kölle selvityksen tulokset. Hän on katsonut vuo-      on ollut muussa muodossa käytettävissä. Minis-
33554: den 1991 osalta, että matkoista ei ilmene erityisiä   teriön virkamiesten suuren matkavolyymin
33555: ongelmia ja että rasitus tai hyöty niistä on jakau-   vuoksi nämäkin matkat ovat jääneet kokonai-
33556: tunut tasaisesti. Vuoden 1993 matkojen osalta         suuteen nähden vähäisiksi.
33557:                                             1994 vp -   KK 486                                           3
33558: 
33559:     Opetusministeriöstä annetun asetuksen 33 §:n        sen antamisesta. Opetusministeriö on 1.9.1994
33560: 2 momentin (muut. 259/91) mukaan kansliapääl-           päivätyllä kirjeellään Dnro 68/021194 antanut
33561: likkö päättää virkamatkamääräysten antamises-           eduskunnan oikeusasiamiehelle pyydetyn selvi-
33562: ta työjärjestyksessä määrätylle henkilökunnalle.        tyksenjalausunnon. Lisäksi eduskunnan oikeus-
33563: Opetusministeriön 6. 3.1991 annetun työjärjes-          asiamies on 5.8.1994 päivätyllä kirjeellään Dnro
33564: tyksen 32 §:n 1 momentin mukaan kansliapääl-             1489/4/94 pyytänyt selvitystä ja lausuntoa Elias
33565: likkö ratkaisee asiat, jotka koskevat virkamatka-       Niskasen 2.8.1994 päivätyn kirjoituksen johdos-
33566: määräysten antamista osaston päällikölle, hal-          ta, jossa Niskanen arvostelee muun ohessa ope-
33567: lintojohtajalle, talousjohtajalle ja suunnittelu-       tusministeriön ylijohtaja Harri Syväsalmea jal-
33568: päällikölle.                                            kapalloilunMM-kisamatkaan liittyvästä rahoi-
33569:     Kansliapäällikön ollessa estynyt toimii hänen       tusjärjestelystä. Eduskunnan oikeusasiamies on
33570: sijaisenaan työjärjestyksen 26 §:n mukaan minis-        sanotussa kirjeessään pyytänyt opetusministe-
33571: terin määräämä osaston päällikkö tai muu tasa-          riötä selvityksessään ja lausunnossaan kiinnittä-
33572: vallan presidentin nimittämä virkamies kanslia-         mään huomiota myös muiden opetusministeriön
33573: päällikölle kuuluvin valtuuksin.                        virkamiesten ulkopuolisella rahoituksella suorit-
33574:     Opetusministeriöstä annetun asetuksen 34 §:n        tamiin vastaaviin matkoihin. Edelleen eduskun-
33575:  1 momentin 3 kohdan mukaan osaston päällikkö           nan oikeusasiamies on 18.8.1994 päivätyllä kir-
33576: ratkaisee asiat, jotka koskevat virkamatkamää-          jeellään Dnro 1552/4/94 lähettänyt Suomen
33577: räysten antamista osaston henkilöstölle.                Maaseudun Puolue rp:n Syväsalmen samasta
33578:     Valtiovarainministeriön 27.10.1983 antamaa          matkasta tekemän kantelun tiedoksi ja otetta-
33579: ohjetta ulkopuolisten kustantamista virkamat-           vaksi huomioon opetusministeriön lausuntoa
33580: koista (P 5809) on opetusministeriössä noudatet-        annettaessa. Opetusministeriö on vastannut vii-
33581: tu periaatteessa myös 1.1.1991 jälkeen, jolloin         meksi mainittuihin lausuntoihin 1.9.1994 ja
33582: mainittu ohje on poistettu valtiovarainministe-         2.9.1994 päivätyillä kirjeillään Dnro 70/021194 ja
33583: riön julkaisemasta normiluettelosta (Valtiova-          73/021194 sekä kulttuuriministeri Tytti Isohoo-
33584: rainministeriön kirje 18.1.1991 VM 104/01191 ),         kana-Asunmaan että opetusministeri Olli-Pekka
33585: jossa se oli vielä vuonna 1988 (19.12.1988 VM40/        Heinosen toimialojen osalta.
33586:  30/88). Valtiovarainministeriön henkilöstöosas-           Koska ylijohtaja Syväsalmen ulkomaan vir-
33587: tolta on kuitenkin asiaa sieltä viikolla 33 erikseen    kamatkoja koskevat asiat ovat eduskunnan aset-
33588: tiedusteltaessa ilmoitettu, ettei sanottujen ohjei-     taman oikeusvalvontaviranomaisen, eduskun-
33589:  den perusteena olevaa valtioneuvoston päätöstä         nan oikeusasiamiehen, tutkittavana, joka tulee
33590:  ole kumottu, vaikka ohje ei enää sisällykään val-      asiasta antamaan aikanaan ratkaisunsa edus-
33591: tiovarainministeriön henkilöstöosaston voimas-          kunnan ja niiden viranomaisten ja virkamiesten
33592:  sa olevia normeja koskevaan 18.1.1991 päivät-          tietoon, joita asia koskee, en pidä tässä yhteydes-
33593:  tyyn kirjeeseen VM 104/01191.                          sä mahdollisena ottaa asiaan yksityiskohtaista
33594:     Virkamatkoihin tulevat luonnollisestikin li-        kantaa. Haluan kuitenkin todeta, ettei opetusmi-
33595:  säksi sovellettaviksi hallinto-oikeuden yleiset pe-    nisteriössä näitä asioita koskevissa selvityksissä
33596:  riaatteet esteellisyyssäännöksineen samoin kuin        ole ilmennyt mitään lainvastaista tai väärinkäy-
33597:  valtion virkamieslain virkamiehen yleisiä velvol-      töksiä.
33598:  lisuuksia koskevat säännökset.                            Erityisesti haluan korostaa, ettei ministeriössä
33599:     Edellä mainitun valtioneuvoston 1983 teke-          ole muodostunut vakiintuneeksi käytännöksi
33600:  män päätöksen mukaan virkamatkan suoritta-             määrätä virkamiehiä ulkopuolisten kustantamil-
33601:  minen valtionhallinnon ulkopuolisen tahon kus-         le ulkomaan virkamatkoille. Menettelyä on pi-
33602:  tannuksella ei sinänsä ole kiellettyä valtion virka-   dettävä poikkeuksellisena sekä aikaisemmin että
33603:  mieheltä, ellei seurauksena ole tilanne, joka voi      vastaisuudessa. Opetusministeriön tiedossa ei
33604:  aiheuttaa luottamuksen heikentymisen virka-            myöskään ole, että järjestöjen avustuksiin sisäl-
33605:  mieheen tai viranomaiseen.                             tyisi matkojen kustantamis- tai muita epäasialli-
33606:     Eduskunnan oikeusasiamies on pyytänyt kir-          sia ehtoja.
33607:  jeellään 2.8.1994 n:o 1476/2/94 opetusministe-            Haluan vielä todeta, että koska on aiheutunut
33608:  riöltä selvitystä ja lausuntoa ministeriön liikun-     epätietoisuutta siitä, mitkä ovat voimassa olevat
33609:  ta- ja nuoriso-osaston osastopäällikön, ylijohtaja     ulkopuolisten kustantamia virkamatkoja koske-
33610:  Harri Syväsalmen jalkapalloilun maailmanmes-           vat menettelytapaohjeet, opetusministeriö on
33611:  taruuskilpailuihin osallistumismatkaan liittyvis-      päättänyt esittää valtiovarainministeriölle, että
33612:  tä rahoitusjärjestelyistä ja virkamatkamääräyk-        valtioneuvoston päätös ulkopuolisten kustanta-
33613: 4                                      1994 vp -   KK 486
33614: 
33615: mista virkamatkoista uudistettaisiin ottaen huo-   saattaa sanotun valtioneuvoston 1983 tekemän
33616: mioon myös tulosohjauksen asettamat vaati-         päätöksen uudelleen ministeriön henkilökunnan
33617: mukset. Lisäksi opetusministeriö on päättänyt      tietoon kansliapäällikön yleiskirjeellään.
33618: 
33619:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1994
33620: 
33621:                                                             Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
33622:                                          1994 vp -    KK 486                                            5
33623: 
33624: 
33625: 
33626: 
33627:                                         Tili Riksdagens Talman
33628: 
33629:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      söknings resultat. Avdelningschefen ansåg be-
33630: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       träffande 1991 års undersökning att det inte
33631: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-     framkommit några speciella problem med resor-
33632: Iedamot Marita Jurva undertecknade spörsmål          na och att påfrestningama och nyttan av dem
33633: nr486:                                               fördelats jämnt. Beträffande resandet 1993 kon-
33634:                                                      staterade avdelningschefen att tjänsteresor-
33635:           Vem ansvarar för de av undervisnings-      na utomlands varit sakliga och nödvändiga, och
33636:        ministeriets tjänstemän företagna tjänste-    att de fördelats synnerligen jämnt mellan de olika
33637:        resoma på idrottsorganisationemas be-         avdelningama och enhetema. A vdelningschefen
33638:        kostnad,                                      har inte observerat några missförhållanden, men
33639:           anser ministem att den praxis som fö-      anser oron över att den intemationella verksam-
33640:        rekommer inom ministeriet är Iaglig och       heten slukar så stora resurser vara berättigad.
33641:        förenlig med det allmänna bästa samt              Tjänstemännen vid undervisningsministeriet
33642:           har man för avsikt att fortsätta med       företog t.ex. 1993 sammanlagt 497 tjänsteresor
33643:        nuvarande praxis, och är det allmänt att      utomlands. Enligt de inlämnade utredningama
33644:        det som villkor i samband med fördel-         fanns det bland dessa resor sammanlagt en egent-
33645:        ningen av bidrag tili organisationema         lig tjänsteresa, företagen av en tjänsteman inom
33646:        ställs villkor på att resor skall bekostas?   idrotts- och ungdomsavdelningen, som hade be-
33647:                                                      kostats av ett samfund som är mottagare av stats-
33648:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        understöd genom ministeriet. Därtill nämns det i
33649: anföra följande:                                     övriga utredningar för samma avdelning två s.k.
33650:                                                      båtseminarier, där det ingick program i Sverige.
33651:    Tiii följd av karaktären hos de förvaltnings-         Därutöver har ministeriets kanslichef i resul-
33652: grenar som underlyder undervisningsministeriet       tatdiskussionema i början av 1994 tagit upp frå-
33653: (universitet och högskolor, vetenskap, skolvä-       gan med avdelningen för intemationella ären-
33654: sendet i dess helhet, kultur, ungdomsverksamhet,     den, och därvid bett att också utlandsresomas
33655: kyrkliga frågor, intemationella kulturella rela-     andel skall inkluderas i ministeriets strategi för de
33656: tioner samt ett antal övriga ärendegrupper),         intemationella relationema.
33657: tvingas ministeriet upprätthålla omfattande in-          U ndervisningsministeriets kanslichef har ock-
33658: hemska och utländska relationer. Detta innebär       så, i kanslichefens s.k. allmänna cirkulär ända
33659: att ministeriets tjänstemän måste företa ett bety-   sedan 1970-talet upprepade gånger fåst upp-
33660: dande antal resor. När därtill den europeiska        märksamhet vid att resoma skall begränsas tili
33661: integrationen redan föranlett och inom en nära       bara det nödvändigaste, och t.ex. tili det att det
33662: framtid i ännu högre grad kommer att föranleda       tiii mötena enligt huvudregeln bara skall skickas
33663: ett allt större antal resor, har det befarats att    en tjänsteman från undervisningsministeriet. Det
33664: ministeriets personalresurser inte kommer att        har å andra sidan konstaterats att resoma är
33665: förslå för allt det resande som krävs.               nödvändiga med tanke på ministeriets tjänste-
33666:    Av denna anledning har ministeriets kansli-       mäns uppgifter.
33667: chef Iåtit utföra fullständiga undersökningar om         De tjänsteresor som betalts av utomstående
33668: samtliga tjänsteresor utomlands som ministeriets     organ har varit resor betalda av vissa europeiska
33669: tjänstemän företagit, för 1991 när detta år var      eller nordiska organisationer, i vilka Finland in-
33670: aktuellt, och senare för 1993. A vsikten med detta   går som medlem (t.ex. nordiska ministerrådet,
33671: var att utvärdera resoma och resursema. 1 varde-     UNESCO eller Europarådet). Därtill har det fö-
33672: ra undersökningen ingick också uppgifter om          rekommit av utomstående betalda resor av un-
33673: vem som stått för resekostnadema. Ministeriets       dervisningsministeriets tjänstemän - med un-
33674: avdelningschef för intemationella ärenden har i      dantag för vissa resor av idrotts- och ungdomsav-
33675: samband med vardera undersökningen inför             delningen- endast i sådana fall att ifrågavaran-
33676: kanslichefen avgett en bedömning av resp. under-     de tjänsteman vid ett möte, arrangerat av en
33677: 6                                            1994 vp -    KK 486
33678: 
33679: kommun eller organisation, hållit föredrag eller             Riksdagens justitieombudsman har i ett brev
33680: ett tai, framfört en hälsning eller i övrigt ställt sin   den2.8.1994, nr 1476/2/94, bett undervisningsmi-
33681: sakkunskap tili förfogande på något annat sätt.           nisteriet om en utredning och ett utlåtande som
33682: På grund av den stora mängden resor som minis-            gäller finansieringsarrangemangen och reseför-
33683: teriets tjänstemän tvingas företa har resorna av          ordnandet i samband med en resa tili världsmäs-
33684: detta slag blivit förhållandevis få.                      terskapstävlingarna i fotboll som företagits av
33685:     Enligt 33 § 2 mom. förordningen om undervis-          avdelningschefen vid ministeriets idrotts- och
33686: ningsministeriet (ändr. 259/91) är det kansliche-         ungdomsavdelning, överdirektör Harri Syväsal-
33687: fen som beslutar om givande av order att företa           mi. Undervisningsministeriet har i ett brev av den
33688: en tjänsteresa tili den personai som anges i den          1.9.1994, Dn:o 68/021/94, tillsänt justitieom-
33689: interna arbetsordningen. Enligt 32 § 1 mom. i             budsmannen den begärda utredningen jämte ut-
33690: undervisningsministeriets interna arbetsordning,          låtande. Likaså har riksdagens justitieombuds-
33691: utfårdad 6.3.1991, skall kanslichefen avgöra frå-         man i ett brev av den 5.8.1994, Dn:o 1489/4/94,
33692: gor som gäller förordnande av tjänsteresa för en          begärt utredning och utlåtande i anledning av en
33693: avdelningschef, den administrative chefen, eko-           skrivelse av Elias Niskanen 2.8.1994, i viiken
33694: nomichefen och planeringschefen.                          Niskanen kritiserar bl.a. överdirektören vid un-
33695:     Vid förfall för kanslichefen vikarieras denne         dervisningsministeriet Harri Syväsalmi för finan-
33696: enligt 26 § arbetsordningen av en av ministern            sieringsarrangemangen i anslutning tili dennes
33697: utsedd avdelningschef eller någon annan, av re-           resa till VM i fotboll. Riksdagens justitieombuds-
33698: publikens president utnämnd tjänsteman med de             man har i det nämnda brevet bett undervisnings-
33699: befogenheter som tillkommer kanslichefen.                 ministeriet inkludera isin utredning och sitt utlå-
33700:     Enligt 34 § 1 mom. 3 p förordningen om under-         tande motsvarande resor med utomstående fi-
33701: visningsministeriet är det avdelningschefen som           nansiering som företagits av andra tjänstemän
33702: avgör frågor om förordnande av en tjänsteman              vid ministeriet. Vidare har riksdagens justitieom-
33703: inom resp. avdelning att företa en tjänsteresa.           budsman i ett 18.8.1994 daterat brev, Dn:o 1552/
33704:     Ett direktiv av finansministeriet, givet              4/94, delgivit ministeriet ett klagomål av Finlands
33705: 27.10.1983, om tjänsteresor som bekostas av               Landsbygds Parti r.p. om samma resa av Sy-
33706: utomstående (P 5809), har inom undervisnings-             väsalmi, för information och för att beaktas när
33707: ministeriet iakttagits också efter 1.1.1991, då det       ministeriet avger sitt utlåtande. Undervisnings-
33708: nämnda direktivet strukits ur den av finansminis-         ministeriet har besvarat de två sistnämnda bre-
33709: teriet utgivna normförteckningen (Finansminis-            ven med utlåtanden den 1.9.1994, Dn:o 70/021/
33710: teriets cirkulär 18.1.1991 VM 104/01/91); direkti-        94, ochden2.9.1994, Dn:o 74/021/94. Dessa utlå-
33711: vet ingick fortfarande i motsvarande förteckning          tanden täcker såväl kulturminister Tytti Isohoo-
33712: 1988 (19.12.1988 VM 40/30/88). På en speciell             kana-Asunmaas som undervisningsministerOlli-
33713: förfrågan i ärendet under vecka 33 har finansmi-          Pekka Heinonens förvaltningsområden.
33714: nisteriets personalavdelning meddelat att det                Eftersom frågorna som gäller överdirektör
33715: statsrådsbeslut som ligger tili grund för direktivet      Syväsalmis tjänsteresor tili utlandet är under ut-
33716: inte upphävts, trots att direktivet inte längre finns     redning av den av riksdagen utsedda juridiska
33717: upptaget i den förteckning över gällande normer           övervakningsmyndigheten, riksdagens justitie-
33718: som ingår i finansministeriets personalavdel-             ombudsman, som i sinom tid kommer att tillkän-
33719: nings brev 18.1.1994 (VM 104/01/91).                      nage resultatet av sina utredningar inför riksda-
33720:     På tjänsteresor skall naturligtvis också tiliäm-      gen och för de berörda myndigheterna och tjäns-
33721: pas de allmänna förvaltningsrättsliga principer-          temännen, anser jag mig inte i detta sammanhang
33722: na jämte jävbestämmelser, samt de i lagen om              ha möjlighet att i detalj ta ställning tili ärendet.
33723: statliga tjänstemän givna bestämmelserna om               Jag vill dock betona att det inom undervisnings-
33724: tjänstemäns allmänna plikter.                             ministeriet i utredningarna av dessa frågor inte
33725:     Enligt det ovan nämnda statsrådsbeslutet från         framkommit vare sig någonting olagligt eller nå-
33726: 1983 är det inte i och för sig förbjudet för en           got som tyder på missbruk.
33727: statlig tjänsteman att resa på tjänsteresa som               Jag vili speciellt framhålla att det inte inom
33728: betalas av utomstående, såvida detta inte leder           ministeriet uppstått någon etablerad praxis att
33729: tili en situation som kan förorsaka minskat för-          förordna tjänstemännen att företa av utomståen-
33730: troende för tjänstemannen eller ifrågavarande             de betalda tjänsteresor utomlands. Förfarandet
33731: myndighet.                                                måste anses som exceptionellt, både tidigare och
33732:                                          1994 vp -   KK 486                                           7
33733: 
33734: framdeles. Det är inte heller känt inom ministe-     beslutat föreslå för finansministeriet att statsrå-
33735: riet att det i samband med understöden tili olika    dets beslut om av utomstående betalda tjänstere-
33736: organisationer skulle förekomma villkor om be-       sor måtte fömyas så att också kraven på resultat-
33737: talda resor eller andra osakligheter.                styming beaktas. Likaså har ministeriet beslutat
33738:    Jag vill ytterligare konstatera, eftersom det     på nytt informera ministeriets anställda om det
33739: förekommit okunskap om vilka förhållningsreg-        nämnda statsrådsbeslutet av 1983, genom ett cir-
33740: ler som gäller beträffande av utomstående finan-     kulär av kanslichefen.
33741: sierade tjänsteresor, att undervisningsministeriet
33742: 
33743:      Helsingforsden 8 september 1994
33744: 
33745:                                                               Minister Tytti lsohookana-Asunmaa
33746:                                                  1994vp
33747: 
33748: Kirjallinen kysymys 487
33749: 
33750: 
33751: 
33752: 
33753:                                     Korhonen ym.: Ruotsista maksettavien eläkkeiden kaksinkertai-
33754:                                        sesta verotuksesta
33755: 
33756: 
33757:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33758: 
33759:    Ruotsista Suomeen muuttavien eläkeläisten           taista verotusta ei tule suorittaa. Asiasta vastaa-
33760: verokohtelu on epäoikeudenmukaista. Pienestä-          va ministeri aikoi keväällä asettaa työryhmän
33761: kin eläkkeestä joutuu eläkeläinen maksamaan            selvittämään asian. Sen jälkeen asiasta ei ole kuu-
33762: kaksinkertaisen veron. Asiasta on esitetty useita      lunut mitään.
33763: kysymyksiä, aloitteita jne. Asia ei ole toimenpi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33764: teistä huolimatta selvinnyt lopullisesti. Ministe-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33765: riön väittämä on ollut kerta toisensa jälkeen, ettei   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33766: kaksinkertaista ja korkeampaa verotusta tapah-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33767: du. Todellisuus on kuitenkin toinen. Eläkeläinen
33768: näkee verotuksen vaikutuksen, kun käteen jäävä                   Onko Hallituksella tarkoitus ryhtyä
33769: osuus pienenee jatkuvasti. Erilaisilla teorioilla ja          pikaisiin toimiin, ettei Ruotsista makset-
33770: laskentakaavioilla ei ole silloin merkitystä, kun             tavaa eläkettä veroteta kahta kertaa, ja
33771: nettoansiot jatkuvasti supistuvat sen vuoksi, että               aikooko Hallitus vauhdittaa asiaa sel-
33772: osa tulosta tulee Ruotsista ja osa Suomesta. Poh-             vittävän työryhmän työtä?
33773: joismaisten verosopimusten mukaan kaksinker-
33774: 
33775:      Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1994
33776:                      Martti Korhonen                            Esko Helle
33777: 
33778: 
33779: 
33780: 
33781: 240032J
33782: 2                                        1994 vp -   KK 487
33783: 
33784: 
33785: 
33786: 
33787:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33788: 
33789:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       yhtä suurta osaa veron koko määrästä kuin ve-
33790: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        rovelvollisen ulkomailta saaman tulon määrä
33791: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-        on hänen Suomesta ja Ruotsista saamiensa tulo-
33792: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kor-        jen yhteismäärästä. Näin meneteltäessä vero-
33793: hosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       velvollinen, joka on verovuonna saanut osan
33794: n:o487:                                              tulostaan Ruotsista, on Suomessa toimitetta-
33795:                                                      vassa verotuksessa samassa asemassa kuin vero-
33796:           Onko Hallituksella tarkoitus ryhtyä        velvollinen, joka on saanut koko tulonsa Suo-
33797:        pikaisiin toimiin, ettei Ruotsista makset-    mesta.
33798:        tavaa eläkettä veroteta kahta kertaa, ja          Eläketulon kaksinkertainen verotus poiste-
33799:           aikooko Hallitus vauhdittaa asiaa sel-     taan siis asuinvaltiossa vapauttamaila tulo Suo-
33800:        vittävän työryhmän työtä?                     men verosta. Pohjoismainen verosopimus koskee
33801:                                                      kuitenkin vain varsinaisia veroja eli valtion-,
33802:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kunnallis- ja kirkollisveroa. Näin ollen Ruotsista
33803: vasti seuraavaa:                                     eläketuloa saava joutuu maksamaan kansanelä-
33804:                                                      ke- ja sairausvakuutusmaksun Suomeen myös
33805:    Olen 17 päivänä kesäkuuta, 16 päivänä mar-        Ruotsin eläkkeestä. Kansaneläkevakuutusmak-
33806: raskuuta ja 16 päivänäjoulukuuta 1993 perustel-      sun periminen myös eläkeläisiltä ja sairausva-
33807: lusti vastannut kysymyksen ensimmäisen osan          kuutusmaksun korotukset ovat tosiasiassa joh-
33808: samaa asiaa koskeviin kansanedustaja Tennilän        taneet siihen, että myös Ruotsista eläketuloa saa-
33809: ja kansanedustaja Saapungin ym. kirjallisiin ky-     van verotus on kiristynyt. Vastaavia vakuutetun
33810: symyksiin n:o 298, 567 ja 672/1993 vp. Viittaan      maksuja ei peritä Ruotsissa. Verotuksen mah-
33811: mainittuihin vastauksiin ja pyydän jäljempänä        dollinen kiristyminen ei siis tältäkään osinjohdu
33812: toistaa seuraavaa.                                   kaksinkertaisesta verotuksesta vaan sisäisen
33813:    Verovelvollisten tasapuolisen kohtelun peri-      lainsäädännön muutoksista.
33814: aate on yksi Suomen verotuksen pääperiaatteis-           Edellä oleva osoittaa toisaalta sen, että kak-
33815: ta. Tämän periaatteen mukaisesti ja verovelvol-      sinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä toi-
33816: lisen verokykyisyyden arvioimiseksi Suomessa         mii tyydyttävästi, eikä eläkkeensaajan verotus
33817: asuvaa verovelvollista, joka on saanut osan tu-      tavallisesti muodostu ankarammaksi kuin siinä
33818: lostaan ulkomailta, esimerkiksi Ruotsista, ja        tapauksessa, että hän olisi saanut koko eläketu-
33819: muun osan Suomesta, ei ole yksistään tällä pe-       lonsa Suomesta, ja toisaalta, että se Suomen ve-
33820: rusteella asetettava eri asemaan kuin Suomessa       rotuksen tasoa korkeampi verotuksen kokonais-
33821: asuvaa verovelvollista, joka on saanut kaikki        taso, jolle eläkkeensaajan verotus saattaa lo-
33822: tulonsa Suomesta. Koska verovelvollisen vero-        pullisesti joskus asettua, riippuu taas Ruotsin
33823: kykyisyys määräytyy kokonaistulon perusteel-         verotuksen korkeasta tasosta eikä Suomen sisäi-
33824: la, hänen verotettava tulonsa on lähtökohtai-        sestä verolainsäädännöstä tai verosopimuksesta.
33825: sesti laskettava ottamatta huomioon, että osa        Tällaisen verotuksen huojentaminen merkitsisi
33826: tulosta on saatu Ruotsista. Verotusta toimitet-      muun ohessa, että Suomen valtio ja muut veron-
33827: taessa noudatetaan lisäksi verosopimuksen, täs-      saajat korvaisivat siinä tapauksessa, että Ruot-
33828: sä tapauksessa Pohjoismaiden välisen tulovero-       sissa verotuksen taso on korkeampi kuin Suo-
33829: sopimuksen (SopS 91/89), määräyksiä. Veroa           messa, verovelvolliselle sen osan Ruotsin veros-
33830: maksuunpantaessa veron yhteismäärä jaetaan           ta, joka ylittää Suomen verotuksen tason mukai-
33831: Suomesta saadulle tulolle ja Ruotsista saadulle      sen veron. Kysymyksessä olisi siis tulonsiirto
33832: tulolle. Se veron osa, joka suhteellisestijakautuu   Suomen veronsaajilta Ruotsin veronsaajille. Täl-
33833: Ruotsista saadulle tulolle, jätetään maksuun-        laista verotuksen kansainväliseen harmonisoin-
33834: panematta. Tämän maksuunpanematta jäävän             tiin perustuvaa järjestelmää en voi pitää tavoitel-
33835: määrän suuruus lasketaan siten, että se vastaa       tavana.
33836:                                        1994 vp -   KK 487                                         3
33837: 
33838:    Valtiovarainministeriö on 28 päivänä tammi-     poistamista koskevan sääntelyn kehittäminen.
33839: kuuta 1994 asettanut kysymyksen toisessa osassa    Työryhmän on saatava työnsä valmiiksi joulu-
33840: tarkoitetun työryhmän, jonka toimeksiannossa       kuun 31 päivään 1994 mennessä.
33841: on erikseen mainittu kaksinkertaisen verotuksen
33842: 
33843:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1994
33844: 
33845:                                                             Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
33846: 4                                        1994 vp -   KK 487
33847: 
33848: 
33849: 
33850: 
33851:                                        Till Riksdagens Talman
33852: 
33853:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     av skatten som proportionellt belöper pa m-
33854: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       komsten från Sverige debiteras inte. Beloppet av
33855: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     dendel av skatten som inte debiteras räknas så,
33856: man Korhonen m.fl. undertecknade spörsmål            att den svarar mot en lika stor del av skattens hela
33857: nr 487:                                              belopp, som beloppet av den inkomst som den
33858:                                                      skattskyldige har erhållit från Sverige utgör av
33859:           Har Regeringen för avsikt att vidta        det sammanräknade beloppet av de inkomster
33860:        snabba åtgärder för att pensioner från        som han har erhållit från Finland och från
33861:        Sverige inte skall beskattas två gånger,      Sverige. Genom detta förfarande är en skattskyl-
33862:        och                                           dig som under skatteåret har erhållit en del av sin
33863:           har Regeringen för avsikt att påskynda     inkomst från Sverige vid beskattningen i Finland
33864:        arbetet för den arbetsgrupp som utreder       i samma ställning som en skattskyldig som har
33865:        frågan?                                       erhållit hela sin inkomst från Finland.
33866:                                                         Dubbelbeskattningen av pensionsinkomst av-
33867:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lägsnas alltså i hemviststaten genom att undanta
33868: anföra följande:                                     inkomsten från finsk skatt. Detnordiska skatte-
33869:                                                      avtalet gäller emellertid endast egentliga skatter
33870:    Jag har den 17 juni, den 16 november och den      dvs. stats-, kommunal- och kyrkoskatt. Därför
33871: 16 december 1993 på goda grunder besvarat            är en person som erhåller pensionsinkomst från
33872: riksdagsman Tenniläs och riksdagsman Saapun-         Sverige tvungen att i Finland betala folk-
33873: kis m.fl. skriftliga spörsmål nr 298, 567 och 672/   pensionsförsäkrings- och sjukförsäkringspremie
33874: 1993 rd om samma fråga som i första delen av         även på pension från Sverige. Uppbörden av
33875: spörsmålet. J ag hänvisar tili nämnda svar och ber   folkpensionsförsäkringspremier även av pensio-
33876: att få upprepa följande.                             närer och höjningen av sjukförsäkringspremien
33877:    Principen för likvärdig behandling av de skatt-   har i verkligheten lett tili att även beskattningen
33878: skyldiga är en av huvudprinciperna för beskatt-      av pension från Sverige har blivit strängare. Mot-
33879: ningen i Finland. I enlighet med denna princip       svarande avgifter för den försäkrade uppbärs
33880: och för att bedöma skatteförmågan hos en skatt-      inte i Sverige. Den eventuellt strängare beskatt-
33881: skyldig skall inte en skattskyldig med hemvist i     ningen beror alltså inte heller tili denna del av
33882: Finland, som erhåller en del av sin inkomst från     dubbelbeskattning utan av ändringar i den inter-
33883: utlandet, exempelvis från Sverige, och den övriga    na lagstiftningen.
33884: delen från Finland inte uteslutande på denna            Vad som ovan anförts visar å andra sidan att
33885: grund försättas i en annan ställning än en skatt-    metoden för att undanröja dubbelbeskattning
33886: skyldig med hemvist i Finland, som erhåller all      fungerar på ett tilifredsställande sätt och att pen-
33887: sin inkomst från Finland. Eftersom den skatt-        sionstagarens beskattning i vanliga fall inte blir
33888: skyldiges skatteförmåga bestäms på grundval av       strängare än i det fallet att han skulle ha erhållit
33889: den totala inkomsten, skall vid beräkningen av       hela sin pensionsinkomst från Finland och å and-
33890: hans beskattningsbara inkomst gälla som ut-          ra sidan att den totala beskattningsnivå som är
33891: gångspunkt att man bortser från att en del av        högre än beskattningsnivån i Finland och som
33892: inkomsten har erhållits från Sverige. Vid beskatt-   pensionstagarens beskattning ibland slutligt kan
33893: ningen iakttas dessutom bestämmelserna i ett         nå upp tili däremot beror på den höga beskatt-
33894: skatteavtal, i detta fall bestämmelserna i in-       ningsnivån i Sverige och inte på skatteavtalet. En
33895: komstskatteavtalet mellan de nordiska länderna       lättnad av en sådan beskattning skulle innebära
33896: (FördrS 91/89). Vid debiteringen av skatten för-     bl.a. att finska staten och de övriga finska skatte-
33897: delas det totala skattebeloppet på den inkomst       tagarna i det fallet att nivån av beskattningen i
33898: som har erhållits från Finland respektive den        Sverige är högre än i Finland skulle ersätta den
33899: inkomst som har erhållits från Sverige. Den del      skattskyldige för den del av den svenska skatten
33900:                                          1994 vp -   KK 487                                          5
33901: 
33902: som överstiger den skatt som motsvarar beskatt-         Finansministeriet har den 28 januari 1994 till-
33903: ningsnivån i Finland. Det skulle alltså vara fråga   satt en arbetsgrupp som avses i den andra delen
33904: om en inkomstöverföring från de finska skatteta-     av spörsmålet. Som arbetsgruppens uppgifter
33905: gama tili de svenska skattetagama. Ett sådant        nämns skilt utvecklingen av regleringen för att
33906: system som grundar sig på intemationell harmo-       avlägsna dubbelbeskattning. Arbetsgruppen
33907: nisering av beskattningen kan jag inte anse vara     skall slutföra sitt arbete senast den 31 december
33908: värt att sträva efter.                               1994.
33909: 
33910:      Helsingforsden 7 september 1994
33911: 
33912:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
33913:                                                1994vp
33914: 
33915: Kirjallinen kysymys 488
33916: 
33917: 
33918: 
33919: 
33920:                                   Korhonen ym.: Pudasjärven turvevoimalan rakentamisesta
33921: 
33922: 
33923: 
33924:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33925: 
33926:    Pudasjärven turvevoimalan rakentamisesta             Alueen väestön epävarmuus jatkuu ja kestä-
33927: on tullut ns. ikuisuuskysymys. Tilanne on aivan      mättömän korkea työttömyys lisääntyy. Ener-
33928: kohtuuton koko alueen kansalaisille ja talouselä-    giankulutus on lisääntynyt ja lisätarvetta olisi
33929: mälle, ennen kaikkea epävarmuuden jatkuessa          voimalan tuottamalle sähkölle. Selvityksiä voi-
33930: vuodesta toiseen. Työttömyys ja siitä johtuva        malasta on olemassa jo täysin riittävä määrä.
33931: ahdinko tarvitsevat laukaisijoita, jollainen voi-    Niiden lopputulos on se, että voimala kannat-
33932: malan rakentaminen parhaimmillaan olisi.             taa rakentaa ottaen huomioon kaikki vaikutuk-
33933:    Vielä kuluvan vuoden keväällä kauppa- ja          set. Pohja nopealle päätöksenteolle on siis ole-
33934: teollisuusministeri Kääriäinen kertoi, että voima-   massa.
33935: lahanketta ei ole haudattu vaan että sitä pukataan      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33936: eteenpäin. Nyt on käynyt ilmi, ettei hanke ole       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33937: edistynyt keväästä lainkaan, ettei koko hanketta     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33938: suunnitellut työryhmä ole kokoontunut kesä-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33939: kuunjälkeen lainkaan ja ettei ko. ministeriitä ole
33940: kuulunut koko asiasta mitään. Lehtitietojen mu-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33941: kaan ministerin asettamassa työryhmässä vain                ryhtyä Pudasjärven turvevoimalan ra-
33942: hymähdellään ministerin sanomisille. Tämähän                kentamisen aloittamiseksi mahdollisim-
33943: on käsittämätön tilanne. Virkamiehet hymähte-               man pikaisella aikataululla,
33944: levät ja ministeri jättää asian hoitamatta.                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
33945:    Asia on kuitenkin koko talousalueella yksi               ettei ministerin asettamassa työryhmässä
33946: kohtalonkysymyksistä. Siihen tulee suhtautua                vain hymähdellä ministerin lausunnoille,
33947: vakavasti. Tilanne on siis polkenut paikallaan                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
33948: vuodesta toiseen. Asiaan on saatava ratkaisu.               etteivät tulevat päätökset veny vuodesta
33949: Asiaa on vielä katsottava parlamentarismin nä-              toiseen palloteltavina, ja
33950: kökulmasta. Noudattaako tämä hallitus edus-                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
33951: kunnan toivomuksia ja päätöksiä? Eduskunnan                 että eduskunnan ponsilla ja päätöksillä
33952: päätöksillä ja ponsilla on tätä taustaa ja asiaa            on myös Hallitusta sitova merkitys?
33953: vasten kyseenalainen merkitys.
33954: 
33955:      Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1994
33956: 
33957:                      Martti Korhonen                         Esko Helle
33958: 
33959: 
33960: 
33961: 
33962: 240032J
33963: 2                                         1994 vp -   KK 488
33964: 
33965: 
33966: 
33967: 
33968:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33969: 
33970:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muustekijä on ollut energian verotuksen kehitty-
33971: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         minen yleensä ja turpeen osalta erityisesti.
33972: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-         Sähköteholtaan 150 MW:n turvelauhdutus-
33973: le jäsenelle vastattavaksi kansanedustaja Korho-      voimalaitoksen investointikustannus on noin 1
33974: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          miljardi markkaa. Kyseessä on siis voimantuot-
33975: n:o488:                                               tajan kannalta varsin iso investointi. Kannattava
33976:                                                       laitoksen käyttö edellyttää edullista turpeen hin-
33977:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        taa hiileen verrattuna ja laitoksen pitkää vuotuis-
33978:        ryhtyä Pudasjärven turvevoimalan ra-           ta käyttöaikaa. Vuodessa laitos käyttäisi jyrsin-
33979:        kentamisen aloittamiseksi mahdollisim-         turvetta noin 3 miljoonaa m 3 ja laitoksen käyttö-
33980:        man pikaisella aikataululla,                   ikä on 20-25 vuotta. Koko käyttöiän aikana
33981:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        poltettavan turpeen keskikuljetusmatka voi olla
33982:        ettei ministerin asettamassa työryhmässä       korkeintaan 40-50 km, mieluummin alle. Ker-
33983:        vain hymähdellä ministerin lausunnoille,       rallaan on turvetuotannossa oltava Pudasjärven
33984:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        korkeudella 6 000-7 000 hehtaaria suota, ja lai-
33985:        etteivät tulevat päätökset veny vuodesta       toksen koko käyttöajalle on tuotantokelpoista
33986:        toiseen palloteltavina, ja                     suota varattava kaksinkertainen määrä. Pää-
33987:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        omia sitoutuu kaikkiaan ainakin 2 miljardia
33988:        että eduskunnan ponsilla ja päätöksillä        markkaa 12 000 suohehtaarin tuotantokuntoon
33989:        on myös Hallitusta sitova merkitys?            saattamiseen. Lisäksi tulevat vielä investoinnit
33990:                                                       tuotantokalustoon, vetokoneisiin ja kuljetuska-
33991:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lustoon. Näin ollen investointi on erittäin suuri
33992: vasti seuraavaa:                                      myös turpeen tuottajien kannalta.
33993:                                                          Edellä todetun perusteella on siis varsin luon-
33994:    Eduskunta teki vuoden 1986lopulla päätökset        nollista, että sekä potentiaalisten voimalan ra-
33995: kahdesta Pudasjärven turvevoimalahanketta             kentajatahojen että turpeentuottajayritysten on
33996: koskevasta ponsilausumasta. Niiden johdosta           oltava suuria ja resursseiltaan riittäviä, jotta in-
33997: valtioneuvosto puolestaan teki helmikuussa 1987       vestointi ylipäätään olisi mahdollista toteuttaa.
33998: päätöksen erinäisistä jatkotoimenpiteistä (mm.        Myös varovaisuus voimalainvestointiin sitoutu-
33999: suotutkimus, soiden kuivatus ja valtion soiden        misen suhteen on ymmärrettävää.
34000: vuokraus, rahoituskysymykset, voimalan raken-            Kauppa- ja teollisuusministeriö on vuosien
34001: taja-organisaatio) Pudasjärven turvevoimalan          mittaan neuvotellut Pudasjärven turvevoimalan
34002: toteuttamiseksi mahdollisimman nopeasti. Val-         rakentamisesta sekä PVO-yhtiöiden että Imatran
34003: tioneuvoston päätöksen tarkoituksena oli luoda        Voima Oy:n kanssa. Esillä ovat olleet myös yh-
34004: sellaiset käytännön edellytykset mm. voimalan         tiöt, joissa jompikumpi olisi enemmistöosakkaa-
34005: polttoainehuoltoa ajatellen, että sähköteholtaan      na. Imatran Voima Oy ei kuitenkaan missään
34006: 150 MW:n turvelauhdevoimala olisi mahdollista         vaiheessa ole osoittanut mainittavaa kiinnostus-
34007: rakentaa.                                             ta laitoksen rakentamiseen. Näin ollen voima-
34008:    Valtioneuvosto on myös toteuttanut vuonna          yhtiöiden puolelta kauppa- ja teollisuusminis-
34009: 1987 tekemäänsä päätöstä johdonmukaisesti ja          teriön neuvottelukumppaniksi on vakiintunut
34010: siinä tahdissa kuin se alkutilanne ja käytännön       PVO-yhtiöt, jonka kanssa vakavaa työtä teh-
34011: seikat huomioon ottaen on ollut mahdollista.          dään edelleenkin.
34012: Hidastavia tekijöitä ovat olleet mm. turvesoiden         Tehtyjen selvitysten ja turvetuottajien mu-
34013: omistus- ja hallintasuhteet, tiukkenevat vesien-      kaan Pudasjärven turvevoimalaitoksessa tarvit-
34014: suojeluvaatimukset sekä eri osapuolten vaihtele-      tavan turpeen saatavuuden voidaan katsoa ole-
34015: vat edellytykset toteuttaa omalle osalleen tulleita   van pitkälti varmistettu kohtuullisella tuotanto-
34016: toimenpiteitä. Viime aikojen keskeinen epävar-        ja kuljetuskustannustasolla. Viimeisimpänä tä-
34017:                                          1994 vp -   KK 488                                           3
34018: 
34019: män sektorin toimenpiteenä myönnettiin Va-              Pudasjärven turvevoimalan hankekohtainen
34020: polle ja Turvemukilie vuoden 1993 lopussa            avustustarve on niin suuri, että siihenjoudutaan
34021: 30 %:n työllisyysperusteinen valtionavustus run-     käytännössä varautumaan lisäbudjettimenette-
34022: saan 1 500 suohehtaarin tuotantokuntoon saat-        lyllä, normaalibudjetoinnin puitteissa se ei yleen-
34023: tamiseksi. Ko. soiden turvetuotantoa voitaisiin      sä ole mahdollista. Vuosina 1993 ja 1994 energia-
34024: käyttää myös Pudasjärven voimalassa.                 investointien avustusmomentille on lisäbudje-
34025:    Pudasjärven voimalaitoksesta vuonna 1993          teissa osoitettu niin suuria rahamääriä, että ko.
34026: tehdyt tarkat kannattavuuslaskelmat osoittivat,      suuruusluokan avustuksen myöntäminen olisi
34027: että voimalan kannattavuus olisi edellyttänyt        ollut mahdollista. PVO-yhtiöillä ei kuitenkaan
34028: varsin suurta valtion investointiavustusta vuo-      ole ollut halukkuutta tehdä päätöstä Pudasjär-
34029: den 1993 alun tilanteessa. Kun otetaan huo-          ven voimalan rakentamisesta. Myöskään voima-
34030: mioon hiilen hintakehitys ja kuluvan vuoden          lahankkeen avustushakemusta ei ole ministe-
34031: alusta voimaan tulleet sekä ensi vuodelle kaa-       riöön ainakaan toistaiseksi jätetty.
34032: vaillut energian veromuutokset, näyttäisi hank-         Kauppa- ja teollisuusministeriö jatkaa työ-
34033: keen kannattavuus edelleenkin edellyttävän           tään Pudasjärven voimalahankkeen edistämisek-
34034: melko suurta investointiavustusta vuoden 1995        sija samalla neuvotteluja PVO-yhtiöiden kanssa
34035: alun tilanteessa. Investointiavustustarve on var-    hankkeen toteuttamisesta. Ministeriön työ tässä
34036: sin herkkä mm. turpeen ja kivihiilen keskinäisille   asiassa on vakavaa ja sitä tehdään niiden tosi-
34037: hintaeromuutoksille.                                 asioiden pohjalta, joita on käytettävissä.
34038: 
34039:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1994
34040: 
34041:                                          Kauppa- ja teollisuusministerin sijainen
34042:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
34043: 4                                        1994 vp -   KK 488
34044: 
34045: 
34046: 
34047: 
34048:                                        Tili Riksdagens Talman
34049: 
34050:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ankommer på dem. En viktig osäkerhetsfaktor
34051: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          under den senaste tiden har varit utvecklingen
34052: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      inom energibeskattningen i allmänhet och i fråga
34053: dagsman Korhonen m.fl. undertecknade spörs-          om torven i synnerhet.
34054: mål nr488:                                              Investeringskostnaden för ett torvkondens-
34055:                                                      kraftverk med eleffekten 150 MW är ca 1 mil-
34056:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-      jard mark. Det är alltså fråga om en synnerligen
34057:        sikt att vidta så att byggandet av torv-      stor investering för kraftproducenten. För att
34058:        kraftverket i Pudasjärvi kan inledas så       användningen av kraftverket skall vara lönsam
34059:        snabbt som möjligt,                           förutsätts ett förmånligt pris på torven jämfört
34060:           vilka åtgärder har Regeringen för av-      med kol och att kraftverkets årliga driftstid är
34061:        sikt att vidta så att man i den arbetsgrupp   lång. Per år skulle kraftverket använda ca 3
34062:        som ministem har tillsatt inte bara drar      miljoner m 3 frästorv och dess driftsålder vore
34063:        på munnen åt ministems utlåtanden,            20-25 år. Under hela driftsåldem kan den ge-
34064:           vilka åtgärder har Regeringen för av-      nomsnittliga transportsträckan för den torv
34065:        sikt att vidta så att de kommande besluten    som skall förbrännas vara högst 40-50 km,
34066:        inte fördröjs och bollas fram och tilihaka    helst kortare. I höjd med Pudasjärvi behövs
34067:        från år till år och                           6 000-7 000 hektar mossar i torvproduktion
34068:           vilka åtgärder har Regeringen för av-      samtidigt och för kraftverkets hela driftstid
34069:        sikt att vidta så att riksdagens klämmar      måste den dubbla mängden produktionsdugliga
34070:        och beslut också är bindande för Rege-        mossar reserveras. Det totala kapital som binds
34071:        ringen?                                       är åtminstone 2 miljarder mark då det gäller att
34072:                                                      försätta 12 000 mosshektar i produktionsdug-
34073:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ligt skick. Därtill kommer ännu investeringar i
34074: anföra följande:                                     produktionsinventarier, traktorer och trans-
34075:                                                      portmateriel. Sålunda är investeringen synner-
34076:     Riksdagen fattade vid utgången av 1986 beslut    ligen stor också ur torvproducentemas pers-
34077: om två klämmar som gällde projektet med ett          pektiv.
34078: torvkraftverk i Pudasjärvi. Med anledning av            På basis av det ovan konstaterade är det såle-
34079: dem fattade statsrådet för sin del i februari 1987   des tämligen naturligt att både de potentiella
34080: beslut om vissa fortsatta åtgärder (bl.a. moss-      kraftverksbyggama och torvproducentföretagen
34081: undersökning, torrläggning av mossar och sta-        måste vara stora och ha tillräckliga resurser för
34082: tens hyming av mossar, finansieringsfrågor, or-      att investeringen överhuvudtaget skall kunna ge-
34083: ganisationen för byggande av kraftverk) för att få   nomföras. Också försiktigheten då det gäller att
34084: till stånd kraftverket i Pudasjärvi så snabbt som    binda sig vid en kraftverksinvestering är för-
34085: möjligt. Avsikten med statsrådets beslut var att     ståelig.
34086: skapa sådana praktiska förutsättningar bl.a. med        Handels- och industriministeriet har under
34087: tanke på kraftverkets bränsleförsörjning att det     årens lopp förhandlat om byggandet av ett torv-
34088: vore möjligt att bygga ett torvkondenskraftverk      kraftverk i Pudasjärvi både med PVO-yhtiöt och
34089: med en eleffekt om 150 MW.                           Imatran Voima Oy. Också sådana bolag där nå-
34090:     Sitt beslut från 1987 har statsrådet förverk-    gondera av de ovan nämnda vore majoritetsak-
34091: ligat konsekvent och i den takt som detta med        tieägare har varit aktuella. Imatran Voima Oy
34092: beaktande av begynnelsesituationen och de prak-      har emellertid inte i något skede visat nämnvärt
34093: tiska faktorema har varit möjligt. Bromsande         intresse för att bygga kraftverket. Därmed har
34094: faktorer har varit bl.a. torvmossamas ägo-           PVO-yhtiöt bland kraftbolagen etablerat sig som
34095: och besittningsförhållanden, de skärpta vatten-      handels- och industriministeriets förhandlings-
34096: skyddskraven samt de olika partemas varierande       kompanjon. Med detta bolag görs fortfarande
34097: förutsättningar att genomföra de åtgärder som        seriöst arbete.
34098:                                          1994 vp -    KK 488                                             5
34099: 
34100:    Enligt företagna utredningar och enligt torv-     av 1995. Behovet av investeringsunderstöd är
34101: producentema kan tiligången tili den torv som        synnerligen känsligt bl.a. tili ändringar i prisskill-
34102: behövs i torvkraftverket i Pudasjärvi i hög ut-      nadema mellan torv och stenkol.
34103: sträckning anses tiliförsäkrad tili rimliga pro-         Det projektvisa behovet av understöd vad
34104: duktions- och transportkostnader. Som en av de       gäller torvkraftverket i Pudasjärvi är så stort att
34105: senaste åtgärdema inom denna sektor beviljades       man i praktiken måste bereda sig för det genom
34106: Vapo och Turveruukki vid utgången av 1993 ett        tiliäggsbudgetförfarandet, inom ramen för den
34107: sysselsättningsbaserat statsunderstöd på 30 %        normala budgeteringen är detta i allmänhet inte
34108: för att försätta drygt 1 500 mosshektar i produk-    möjligt. Åren 1993 och 1994 har under under-
34109: tionsdugligt skick. Torvproduktionen på ifråga-      stödsmomentet för energiinvesteringar i tilläggs-
34110: varande mossar kunde också användas i kraft-         budgetema anvisats så stora penningbelopp att
34111: verket i Pudasjärvi.                                 det hade varit möjligt att bevilja ett understöd av
34112:    De noggranna lönsamhetskalkyler som 1993          ifrågavarande storleksklass. PVO-yhtiöt har
34113: gjordes för kraftverket i Pudasjärvi visade att      dock inte varit villigt att fatta beslut om att bygga
34114: kraftverket skulle ha förutsatt ett synnerligen      ett kraftverk i Pudasjärvi. Åtminstone hittills har
34115: stort statligt investeringsunderstöd för att bli     inte heller någon ansökan om understöd för ett
34116: lönsamt så som läget var vid ingången av 1993.       kraftverksprojekt lämnats in tili ministeriet.
34117: När man beaktar prisutvecklingen på koi och de           Handels- och industriministeriet fortsätter sitt
34118: ändringar i energiskatten som trädde i kraft vid     arbete för att främja kraftverksprojektet i Pudas-
34119: ingången av detta år samt de som planeras för        järvi och förhandlar samtidigt med PVO-yhtiöt
34120: nästa år, verkar projektets lönsamhet fortsätt-      om realiserandet av projektet. Ministeriets arbete
34121: ningsvis förutsätta ett synnerligen stort investe-   i denna sak är seriöst och det görs utgående från
34122: ringsunderstöd så som läget ser ut vid ingången      tillbudsstående fakta.
34123: 
34124:      Helsingforsden 14 september 1994
34125: 
34126:                                          Handels- och industriministems vikarie
34127:                                                                       Minister Pertti Salolainen
34128:                                               1994vp
34129: 
34130: Kirjallinen kysymys 489
34131: 
34132: 
34133: 
34134: 
34135:                                   Rinne: Ydinmateriaalin salakuljetuksen estämisestä
34136: 
34137: 
34138: 
34139:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34140:    Venäjän ydinenergiavalvontaviraston mu-             En kysy, "mihin toimiin" hallitus on ryhtynyt,
34141: kaan" ydinmateriaalin salakuljettaminen esimer-     vaan onko se ryhtynyt mihinkään ja onko sillä
34142: kiksi Viron kautta ei tuota suuriakaan vaikeuk-     käytettävissään riittävät määrärahat tähän tar-
34143: sia". Amerikkalaisten asiantuntijoiden mukaan       koitukseen.
34144: kiinni jäänyt materiaali ei kelpaa ydinaseen val-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34145: mistukseen. Eurooppalaiset asiantuntijat ovat       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34146: toista mieltä, mutta "huonompilaatuinenkin"         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34147: (239) riittää jo gramman miljoonasosalla tappa-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34148: maan ihmisen.
34149:    Suomen maantieteellinen sijainti voi houku-                Onko Hallitus ryhtynyt kaikkiin tar-
34150: tella ydinmateriaalin läpikuljettamiseen, väliva-          peellisiin erityistoimenpiteisiin ydinmate-
34151: rastointiin tai keräämiseen. Venäläisen valvonta-          riaalin salakuljetuksen estämiseksi?
34152: viranomaisen viittaus Viroon on otettava todes-
34153: ta. Erityistoimenpiteet resurssipanostuksineen
34154: eivät tässä asiassa voi olla liioiteltuja.
34155: 
34156:      Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1994
34157:                                             Heikki Rinne
34158: 
34159: 
34160: 
34161: 
34162:  240032J
34163: 2                                        1994 vp -   KK 489
34164: 
34165: 
34166: 
34167: 
34168:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34169: 
34170:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tu vuoden 1995 talousarvioesityksessä. Tarjous-
34171: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        pyynnöt laitteista on jo lähetetty, ja tullilaitos
34172: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      arvioi saavansa laitteet käyttöön jo ensi vuoden
34173: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki          alkupuolella ja se arvioi niiden tehostavan mer-
34174: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kittävästi radioaktiivisten aineiden laittoman
34175: n:o489:                                              maahantuonnin valvontaa. Helsinki-Vantaan
34176:                                                      lentoasemalla on jo käytössä saapuvan ulko-
34177:           Onko Hallitus ryhtynyt kaikkiin tar-       maan matkustajaliikenteen valvontaan tarkoi-
34178:        peellisiin erityistoimenpiteisiin ydinmate-   tettu kiinteä säteilynmittauslaite.
34179:        riaalin salakuljetuksen estämiseksi?             Ydinaineiden paljastaminen on kuitenkin tek-
34180:                                                      nisesti vaikeampaa niiden vähäisen suoran sätei-
34181:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lyn vuoksi. Toisaalta aine ei ole tämän vuoksi
34182: vasti seuraavaa:                                     ympäristölle välittömästi yhtä vaarallinenkaan.
34183:                                                      Salakuljetusyritykset on teknisesti mahdollista
34184:     Säteilevien aineiden ja esineiden luvattoman     paljastaa tullilaitoksen käytössä olevilla läpiva-
34185: maahantuonnin valvonta on rajavalvontaa suo-         laisulaitteilla.
34186: rittavien viranomaisten, pääasiassa tullilaitok-        Tullivalvonnan tehokkuudelle on tiedustelu-
34187: sen, yhä tärkeämmäksi mielletty tehtävä.             toiminta ja varsinkin eri maiden valvontaviran-
34188:     Radioaktiivisista aineista voidaan uraanin ja    omaisten välinen tietojenvaihto entistä tärkeäm-
34189: plutoniumin tiettyjä isotooppeja käyttää ydin-       pää. Tullihallitus on allekirjoittanut Venäjä:q. fe-
34190: voimalaitosten polttoaineena ja ydinaseissa.         deraation valtiollisen tullikomitean kanssa tä-
34191: Nämä aineet ovat ydinaineita, jotka vapauttavat      män vuoden maaliskuussa yhteisymmärrysmuis-
34192: haljetessaan suuria määriä energiaa. Ydinaineet      tion ydinmateriaalin sekä sen hajoamistuot-
34193: kuuluvat ydinenergialain alaisuuteen, muista ra-     teiden ja ydinjätteiden salakuljetuksen vastusta-
34194: dioaktiivisista aineista säädetään säteilylaissa.    misesta. Tulliviranomaiset ilmoittavat muistion
34195: Kaikkia radioaktiivisia aineita valvotaan säteily-   mukaisesti toisilleen välittömästi kaikki olennai-
34196: vaarallisuutensa vuoksi, mutta ydinaineita lisäk-    set tiedot radioaktiivisten aineiden epäillyistä sa-
34197: si ydinaseiden leviämisen estämiseksi.               lakuljetustapauksista, -reiteistä ja -menetelmistä
34198:    Tullilaitos kohdistaa säteilyvalvontaa erityi-    sekä salakuljetukseen syyllistyneistä henkilöistä.
34199: sesti Venäjältä ja Baltian maista saapuvaan lii-     Muistio on osa tullivalvontaa laajemmin koske-
34200: kenteeseen. Rajapaikoilla on käytettävissä kan-      vaa yhteistoimintasopimusta, joka on voimaan-
34201: nettavat säteilynmittauslaitteet Tullihallitus on    saattamista varten eduskuntakäsittelyssä. Myös
34202: päättänyt kiinteiden säteilynmittauslaitteiden       Baltian maiden kanssa on solmittu tullivalvontaa
34203: hankkimisesta Venäjän vastaisille tulliasemille ja   koskevat yhteistyösopimukset, joista Viron
34204: Helsingin satamaan. Hankintoihin on varaudut-        kanssa tehty sopimus on jo tullut voimaan.
34205: 
34206:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1994
34207:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
34208:                                          1994 vp -   KK 489                                          3
34209: 
34210: 
34211: 
34212: 
34213:                                        Tili Riksdagens Ta/man
34214: 
34215:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ter på detektorema har redan inbegärts och tull-
34216: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       verket beräknar att de kan tas i bruk redan i
34217: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     början av nästa år och att de kommer att avsevärt
34218: man Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr           effektivera övervakningen av den olagliga inför-
34219: 489:                                                 seln av radioaktiva ämnen. För övervakningen
34220:                                                      av passagerartrafiken från utlandet används på
34221:           Har Regeringen vidtagit alla nödvän-       Helsingfors-Vanda flygplats redan nu en statio-
34222:        diga specialåtgärder i syfte att förhindra    när strålningsdetektor.
34223:        smuggling av kämmateriel?                         Det är dock tekniskt svårare att uppdaga
34224:                                                      kämämnen på grund av den obetydliga direkta
34225:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        strålningen. Därför utgör ämnet dock inte heller
34226: anföra följande:                                     en omedelbar fara för omgivningen. Tekniskt är
34227:                                                      det möjligt att uppdaga smugglingsförsök med
34228:    Övervakningen av olovlig införsel av radioak-     tullverkets genomlysningsapparater.
34229: tiva ämnen och föremål är en uppgift som de              För att tullövervakningen skall vara effektiv
34230: myndigheter som övervakar gränsema, främst           är underrättelseverksamheten och i synnerhet in-
34231: tullverket, finner allt viktigare.                   formationsutbytet mellan de olika ländemas
34232:    Av de radioaktiva ämnena kan vissa uran- och      övervakningsmyndigheter av ännu större vikt än
34233: plutoniumisotoper användas som bränsle i käm-        förut. Tullstyrelsen har tilisammans med Ryska
34234: kraftverk och i kämvapen. Dessa ämnen är käm-        federationens statliga tullkommitte i mars i år
34235: ämnen som när de klyvs avger stora mängder           undertecknat ett samarbetsmemorandum angå-
34236: energi. Kämämnena lyder under kämenergila-           ende bekämpningen av smuggling av kämmate-
34237: gen, om andra radioaktiva ämnen stadgas i strål-     riel, dess sönderdelningsprodukter samt kämav-
34238: skyddslagen. Alla radioaktiva ämnen övervakas        fall. Enligt memorandumet lämnar tullmyndig-
34239: på grund av strålningsrisken, men kämämnena          hetema varandra omedelbart alla väsentliga
34240: dessutom för att förhindra spridningen av käm-       uppgifter om misstänkta fall av smuggling av
34241: vapen.                                               radioaktiva ämnen, om smugglingsrutten och
34242:    Tullverket inriktar strålningsövervakningen       smugglingsmetodema samt om de personer som
34243: särskilt på trafiken från Ryssland och de baltiska   gjort sig skyldiga tili smuggling. Memorandumet
34244: ländema. På gränsövergångsställena finns bär-        är ett led i det mer omfattande samarbetsavtalet
34245: bara strålningsdetektorer. Tullstyrelsen har be-     angående tullövervakning som är under behand-
34246: slutat att stationära strålningsdetektorer skall     ling i riksdagen för att det skall kunna träda i
34247: anskaffas tili tullstationema vid ryska gränsen      kraft. Samarbetsavtal om tullövervakning har
34248: och tili Helsingfors hamn. Anskaffningama har        också ingåtts med de baltiska ländema. A vtalet
34249: beaktats i budgetpropositionen för 1995. Offer-      med Estland har redan trätt i kraft.
34250: 
34251:      Helsingfors den 9 september 1994
34252: 
34253:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
34254:                                                 1994 vp
34255: 
34256: Kirjallinen kysymys 490
34257: 
34258: 
34259: 
34260: 
34261:                                    Rinne: Norinco 56 S -merkkisten itselataavien kertatulikiväärien
34262:                                        maahantuonnista ja myynnistä siviilikäyttöön
34263: 
34264: 
34265:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34266: 
34267:    Sisäasiainministeriö on antanut 19.1.1994          kaamalla ja kansalaisten turvallisuuspalveluista
34268: tuontiluvan Norinco 56 S -merkkisille itselataa-      vastaavien poliisiviranomaisten määrärahoja su-
34269: ville kertatulikivääreille. Suomeen on tarkoitus      pistamalla raivataan tilaa ja luodaan tarvetta
34270: tuoda 700 kappaletta näitä aseita. Ne levitetään      puolisotilaallisille "siviilikaarteille". Laukaus
34271: siviileille.                                          "siviilikaartin" harjoituksissa kuitenkin maksaa
34272:    Julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan ky-      yhtä paljon kuin armeijankin harjoituksissa,
34273: symyksessä on vasta alkuerä laajemmille asehan-       mutta armeijassa toimeenpantuina ne ovat
34274: kinnoille. Kiinan kansanarmeija myy asetta            maanpuolustuksen kannalta tehokkaampia kuin
34275: muutaman tuhannen markan "jokamiehenhin-              puolisotilaalliset pyssyjen kanssa sohimiset.
34276: taan".                                                   Maanpuolustustahtoa, jonka takana kansa-
34277:     Kiinnostus Norincoa kohtaan on suuri. Yh-         laiset yksimielisesti ovat, ei kannattaisi turmella
34278: dysvalloissa viime kuukausina tapahtuneet veri-       muutaman pyssyuskoisen intoilijan Qotka tosi-
34279: työt on tehty tällä erittäin tehokkaalla aseella.     paikan tullen ovat pääsääntöisesti aina ennenkin
34280: Yhdysvaltain viranomaiset ovat vakavasti huo-         olleet ensimmäisiä käpälämäkeen kalppijoita)
34281: lestuneita kyseisen sotilasaseen "siviilikäytöstä".   sielunhoitotarpeen perusteella.
34282:     Aselasti on Saksan tulliviranomaisten hallussa       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34283: Hampurin satamassa. Tulli luuli saaneensa kiin-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34284: ni "suuren kalan", kunnes selvisi, että kysymyk-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34285: sessä oli Suomen hallituksen suojeluksessa kul-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34286: keva aselasti. Saksalaiset asiantuntijat pitävät
34287: aseita perustellusti ilmiselvinä sotilasaseina.                 Mitkä ovat ne maanpuolustukselliset
34288:     Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen vastasi             syyt, joilla Hallitus perustelee sotilas-
34289: kirjalliseen eduskuntakyselyyn 8.6.1994, että ky-            aseiksi ulkomailla luokiteltujen aseiden
34290: symyksessä ei ole sotilasase. Sisäasiainministerin           levitystä suomalaisille siviileille, ja
34291: käsityksen mukaan sen hankkimiseen ja hallus-                   liittyvätkö asehankinnat valtiovarain-
34292: sapitoon ei tarvita lääninhallituksen poikkeus-              ministeri Iiro Viinasen ajatuksiin niin sa-
34293: lupaa.                                                       notuista "kodinturvajoukoista", sekä
34294:     Valtiovarainministeri Iiro Viinasen tiedetään               pyrkiikö Hallitus jakamaan reserviläi-
34295: suhtautuvan niin sanottuun "kodinturvajoukko-                set kahtia, aseistettuihin ja aseistamatto-
34296: järjestelmään" suurella innostuksella, mutta                 miin?
34297: säästösyistä. Kertausharjoitusmäärärahoja leik-
34298: 
34299:      Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1994
34300:                                              Heikki Rinne
34301: 
34302: 
34303: 
34304: 
34305: 2400321
34306: 2                                          1994 vp -   KK 490
34307: 
34308: 
34309: 
34310: 
34311:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34312: 
34313:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vastaavanlaisesta amerikkalaisvalmisteisesta, si-
34314: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          viilikäyttöön tarkoitetusta sotilaskiväärin puoli-
34315: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        automaattimuunnoksesta.
34316: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki               Aseiden maahantuontia koskevan lupahake-
34317: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           muksen yhteydessä Sisäasiainministeriölie selvi-
34318: n:o490:                                                tettiin, että aseet tulevat reserviläisjärjestöjenjä-
34319:                                                        senten käyttöön. Reserviläisjärjestöt ovat yhdis-
34320:           Mitkä ovat ne maanpuolustukselliset          tyslain mukaisesti perustettuja yhdistyksiä, joi-
34321:        syyt, joilla Hallitus perustelee sotilas-       den toimintaan perinteisesti ja hyväksytysti on
34322:        aseiksi ulkomailla luokiteltujen aseiden        kuulunut jäsentensä ampumataidon kehittämi-
34323:        levitystä suomalaisille siviileille, ja         nen. Yhdistyksiin liittyminen ja niissä toimimi-
34324:           liittyvätkö asehankinnat valtiovarain-       nen on vapaaehtoista. Sisäasiainministeriö on
34325:        ministeri Iiro Viinasen ajatuksiin niin sa-     todennut, ettei maahantuontiluvan antamiselle
34326:        notuista "kodinturvajoukoista", sekä            ole estettä.
34327:           pyrkiikö Hallitus jakamaan reserviläi-           Sisäasiainministeriön toimivaltaan ei kuulu
34328:        set kahtia, aseistettuihin ja aseistamatto-     ampuma-aseiden osto- tai hallussapitolupien
34329:        miin?                                           myöntäminen. Nämä luvat myöntää poliisipiirin
34330:                                                        päällikkö ampuma-aseista ja ampumatarpeista
34331:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           annetun asetuksen (34/33) 19 §:ssä määritellyn
34332: vasti seuraavan:                                       harkintavallan rajoissa. Tarkkuusammuntaa on
34333:                                                        pidettävä sanotussa lainkohdassa ampuma-
34334:    Kyseistä puoliautomaattista kivääriä ei Suo-        aseen hankkimisen edellytykseksi säädettynä hy-
34335: messa pidetä sotilasaseena. Ase on tosin sotilas-      väksyttävänä syynä.
34336: käyttöön tarkoitetusta sarjatulikivääristä muun-           Lupahakemuksen yhteydessä myös selvitet-
34337: nettu, mutta poikkeaa siitä olennaisesti: aseella ei   tiin, että reserviläisjärjestöt olivatjäsenistön kes-
34338: voi ampua sarjatulta ja se on sotilaskivääriä huo-     kuudessa toimeenpannun tiedustelun tuloksena
34339: mattavasti pidempi. Alkuperäisen sotilaskivääri-       päätyneet aseiden yhteishankintaan ja nimen-
34340: mallin kaltaisesta ulkonäöstään huolimatta se          omaan nyt kysymyksessä olevaan asetyyppiin lä-
34341: muistuttaakin ampumaominaisuuksiltaan ja te-           hinnä taloudellisista syistä. Sisäasiainministe-
34342: holtaan mm. Suomessa metsästyskäyttöön val-            riön tietoon ei ole tullut, että hankinta mitenkään
34343: mistettuja puoliautomaattikivääreitä.                  olisi liittynyt valtiovarainministerin mahdollises-
34344:    Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut tällai-      ti esittämiin ajatuksiin kodinturvajoukoista tai
34345: sen tulkinnan sotilasaseesta kehitetyn, siviili-       maanpuolustuksen järjestämisestä muutoin-
34346: käyttöön tarkoitetun aseen luonteesta vuonna           kaan.
34347: 1984 antamanaan päätöksellä, jossa oli kysymys
34348: 
34349:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1994
34350: 
34351:                                                                 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
34352:                                           1994 vp -   KK 490                                            3
34353: 
34354: 
34355: 
34356: 
34357:                                         Tili Riksdagens Talman
34358: 
34359:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       utvecklats från ett militärvapen. Beslutet gällde
34360: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ett motsvarande, i Amerika tiliverkat och för
34361: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      civilt bruk avsett halvautomatiskt modifierat mi-
34362: man Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr            litärgevär.
34363: 490:                                                      1 samband med ansökan om införseltilistånd
34364:                                                       för vapnen gavs inrikesministeriet förklaringen
34365:            Med vilka försvarsorsaker motiverar        att vapnen skulle användas av reservistorganisa-
34366:        Regeringen spridningen av sådana vapen         tionemas medlemmar. Reservistorganisationer-
34367:        tili civilbefolkningen i Finland som utom-     na är föreningar som bildats enligt förenings-
34368:        lands karakteriseras som militärvapen,         lagen och tili föreningamas verksamhet har tra-
34369:        och                                            ditionellt och accepterat hört att utveckla med-
34370:            ansluter sig vapenanskaffningama tili      lemmamas skjutskicklighet. Anslutningen tili
34371:        fmansminister Iiro Viinanens ideer om          och verksamheten i föreningama är friviliig. lnri-
34372:        s.k. "hemvämsförband", samt                    kesministeriet har konstaterat att det inte finns
34373:            är det Regeringens avsikt att indela       något hinder för beviljande av införseltilistånd.
34374:        reservistema i beväpnade och obeväpna-             Tili inrikesministeriets behörighet hör inte att
34375:        de reservister?                                bevilja tilistånd tili anskaffning eller innehav av
34376:                                                       skjutvapen. Dessa tilistånd beviljas av chefen för
34377:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         polisdistriktet inom ramen för den prövning som
34378: anföra följande:                                      definieras i 19 § förordningen om skjutvapen och
34379:                                                       skjutfömödenheter (34/33). Precisionsskjutning
34380:    1 Finland anses det halvautomatiska geväret i      skall anses vara en ~ådan stadgad godtagbar or-
34381: fråga inte som ett militärvapen. Visserligen är       sak som enligt nämnda lagrum utgör en förut-
34382: vapnet en modifiering av ett snabbeldsgevär för       sättning för anskaffning av skjutvapen.
34383: militärt bruk, men det avviker väsentligt från            1 samband med införseltiliståndet utreddes
34384: detta: man kan inte skjuta serieeld med vapnet        även att reservistorganisationema efter en enkät
34385: och det är betydligt längre än ett militärgevär.      bland medlemmama beslutat om en gemensam
34386: Trots att dettili utseendet liknar den ursprungli-    anskaffning av vapnen och uttryckligen av ifrå-
34387: ga modellen tili ett militärgevär, påminner dettili   gavarande vapentyp närmast av ekonomiska
34388: sina skjutegenskaper och sin effekt om bl.a. såda-    skäl. Tili inrikesministeriets kännedom har inte
34389: na halvautomatgevär som tiliverkats i Finland         kommit några uppgifter om att anskaffningen på
34390: för jaktbruk.                                         något sätt skulle ha anslutit sig tili finansminis-
34391:    Högsta förvaltningsdomstolen har genom sitt        tems eventuellt framförda tankar om hemväms-
34392: beslut 1984 fastställt en sådan tolkning av karak-    förband eller någon organisering av försvaret
34393: tären hos ett för civilt bruk avsett vapen som        överhuvudtaget.
34394: 
34395:      Helsingforsden 9 september 1994
34396: 
34397:                                                                   lnrikesminister Mauri Pekkarinen
34398: 1
34399: 
34400: 1
34401: 
34402: 
34403: 
34404: 
34405:     1
34406: 
34407:     1
34408: 
34409: 
34410: 
34411: 
34412:         1
34413: 
34414:         1
34415: 
34416: 
34417: 
34418: 
34419:             1
34420: 
34421:             1
34422: 
34423: 
34424: 
34425: 
34426:                 1
34427: 
34428:                 1
34429: 
34430: 
34431: 
34432: 
34433:                     1
34434:                                                   1994 vp
34435: 
34436: Kirjallinen kysymys 491
34437: 
34438: 
34439: 
34440: 
34441:                                      Pulliainen: Suomen Hallitusmuodon mahdollisista muutostarpeis-
34442:                                          ta liityttäessä Euroopan unioniin
34443: 
34444: 
34445:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34446:     Allekirjoittanut ja 43 muuta kansanedustajaa        Pankin itsenäistä toimivaltaa. Niin ikään lain-
34447: tekivät hallitukselle kitjallisen kysymyksen (n:o       säädäntövallasta, erityisesti talouselämää koske-
34448: 408) hallitusmuodon muutostarpeista liittyen            vasta lainsäädäntövallasta, huomattava osa siir-
34449: mahdolliseen Suomen ED-jäsenyyteen. Kysy-               tyisi Euroopan yhteisön toimielimille, todetaan
34450: myksen perusteluissa kiinnitettiin erityistä huo-       vastauksessa. Samoin vastauksessa tunnuste-
34451: miota valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n syntyhisto-        taan, että hallinto- ja tuomiovaltaa koskevat vai-
34452: riaan. Mainitun pykälän mahdollistamaa ns. su-          kutukset ovat periaatteellisista syistä niin ikään
34453: pistettua perustuslainsäätämisjärjestystä ei tar-       merkittäviä.
34454: koitettu alun perin ED-jäsenyyden kaltaisten                Näin ollen on koko ED-jäsenyyssopimuksen
34455: Iaajakantoisten tapausten käsittelyyn, vaan itse-       käsittelyn kannalta ratkaisevaa, mihin Suomi on
34456: näisten valtioiden kesken solmittujen rajoitettu-       jo ED-jäsenyyssopimusprosessin aikana poliitti-
34457: jen sopimusten käsittelyä varten.                       sesti sitoutunut. Esimerkiksi Tanska sanoutui
34458:     Vastauksessaan oikeusministeri Anneli Jäät-         kansanäänestyksellä irti talous- ja rahaliitosta.
34459: teenmäki pitää ensin Euroopan unioninjäsenyy-           Suomi päinvastoin aktiivisesti hyväksyi talous-
34460: den vaikutusta hallinto-, budjetti- ja tuomioval-       ja rahaliiton III vaiheen jäsenyyden ensimmäises-
34461: taan vähäisenä. Kannanottonsa ulko- ja turvalli-        sä ryhmässä. Näin Suomen ja sen perustuslakien
34462: suuspoliittisiin sekä oikeus- ja sisäpoliittisiin ky-   asema ED-jäsenyyteen nähden on poliittisesti ai-
34463: symyksiin oikeusministeri perustaa siihen, että         van toisenlainen. Tämä on otettava huomioon
34464: niistä päätetään ED:ssajäsenvaltioiden yksimie-         käsittelyn marssijätjestyksestä nyt päätettäessä,
34465: lisillä päätöksillä. Hyväksyessään Maastrichtin         ja se velvoittaa käsittelemään asian normaalissa
34466: sopimuksen sellaisenaan ilman varaumia hallitus         perustuslainsäätämisjärjestyksessä sekä tuo-
34467: on kuitenkin tosiasiallisesti hyväksynyt käytän-        maan tilanteen edellyttämät hallitusmuodon
34468:  nön, että Suomen olisi ED :n pienenä jäsenvaltio-      muutokset eduskunnan käsiteltäviksi.
34469:  na olosuhteiden pakosta hyväksyttävä ED:n mi-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
34470: nisterineuvoston ko. päätökset, vaikka ne eivät         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34471:  saisikaan Suomen valtioelinten hyväksyntää. Li-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34472:  säksi Maastrichtin sopimuksella viitoitettiin tie      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34473:  sellaiseen ED :n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspo-
34474:  litiikkaan, joka seuraavassa vaiheessa toimiak-                   Aikooko Hallitus, ottaen huomioon
34475:  seen edellyttää enemmistöpäätösmenettelyä. Tä-                 Suomen puolesta antamansa sitoumuk-
34476:  mänkin kehityskulun istuva hallitus on hyväksy-                sen olla mukana Euroopan talous- ja ra-
34477:  nyt hyväksyessään Maastrichtin sopimuksen il-                  haliiton III vaiheen ensimmäisessä ryh-
34478:  man varaumia.                                                  mässäja tämän ratkaisun Hallituksen it-
34479:      Sama koskee myös tulevaa Euroopan talous-                  sensäkin tunnustaman suuren kaventa-
34480:  ja rahaliittoa, EMDa. Suomen hallitus hyväksyi                 van vaikutuksen Suomen itsemääräämis-
34481:  Suomen liittymisen ensimmäisessä ryhmässä ta-                  oikeuteen, esittää ED-jäsenyyssopimuk-
34482:  lous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Vas-                sen käsittelemistä normaalissa perustus-
34483:  tauksessaan oikeusministeri aivan oikein toteaa,               lainsäätämisjärjestyksessä ja liittää esi-
34484:  että tämä kaventaisi huomattavasti kansallisen                 tykseen tarvittavat muutokset hallitus-
34485:  talouspolitiikan keinovalikoimaa ja Suomen                     muotoon?
34486: 
34487:       Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1994
34488:                                              Erkki Pulliainen
34489: 2400321
34490: 2                                         1994 vp -    KK 491
34491: 
34492: 
34493: 
34494: 
34495:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34496: 
34497:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muksen tarkoittamalla tavalla on epävarmaa,
34498: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         koska jäsenvaltioiden taloudet eivät ehkä kehity
34499: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       niin suotuisasti, että III vaiheeseen siirtymiselle
34500: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen        asetetut edellytykset täyttyisivät sopimuksessa
34501: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 491:         määrätyssä aikataulussa.
34502:                                                          Suomen jäsenyys Euroopan unionissa toteu-
34503:           Aikooko Hallitus, ottaen huomioon           tuisi talous- ja rahaliiton II vaiheen aikana. Toi-
34504:        Suomen puolesta antamansa sitoumuk-            seen vaiheeseen liittyy vain vähän täsmällisiä,
34505:        sen olla mukana Euroopan talous- ja ra-        oikeudellisesti sitovia velvoitteita. Talous- ja ra-
34506:        haliiton III vaiheen ensimmäisessä ryh-        hapolitiikka ja niiden mukana kansallisen kes-
34507:        mässä ja tämän ratkaisun Hallituksen it-       kuspankin toiminta pysyvät II vaiheen aikana
34508:        sensäkin tunnustaman suuren kaventa-           käytännöllisesti katsoen kokonaan kansallisessa
34509:        van vaikutuksen Suomen itsemääräämis-          päätösvallassa. Vaihe on kuitenkin hyvin merkit-
34510:        oikeuteen, esittää EU-jäsenyyssopimuk-         tävä, koska sen aikana valtion olisi kehitettävä
34511:        sen käsittelemistä normaalissa perustus-       talouttaan, jotta se voisi osallistua täysimääräi-
34512:        lainsäätämisjärjestyksessä ja liittää esi-     sesti talous- ja rahaliiton III vaiheeseen.
34513:        tykseen tarvittavat muutokset hallitus-           Talous- ja rahaliiton II vaiheen alussa tulivat
34514:        muotoon?                                       voimaan julkisen sektorin keskuspankkirahoi-
34515:                                                       tuksen ja etuoikeutetun rahoituksen kiellot. EU-
34516:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           jäsenyyttä koskevan sopimuksen voimaansaat-
34517: taen seuraavaa:                                       taminen sisältää sen, että nämä määräykset tule-
34518:                                                       vat Suomessa sitoviksi. Lisäksi Suomen Pankki
34519:    Kysymys koskee Euroopan raha- ja talouslii-        -komitea on 31.8.1994 antamassaan mietinnössä
34520: ton III vaiheeseen siirtymisen vaikutuksia EU-        ehdottanut, että oikeustilan selkeyttämiseksi uu-
34521: jäsenyyttä koskevan sopimuksen voimaansaat-           distettavaan lakiin Suomen Pankista sisällytet-
34522: tamislain säätämisjärjestykseen ja valtiosään-        täisiin erillinen säännös julkisen rahoituksen
34523: töön. Maastrichtin sopimus ja siihen liittyvä pöy-    kiellosta.
34524: täkirja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja             Toinen kansalliseen lainsäädäntöön vaikutta-
34525: Euroopan keskuspankin perussäännöstä tulisi           va II vaiheen velvoite koskee sitä, että II vaiheen
34526: Suomen ED-jäsenyyden myötä olemaan Suo-               loppuun mennessä jäsenvaltion on itsenäistettä-
34527: messa välittömästi velvoittavaa oikeutta, minkä       vä kansallinen keskuspankkinsa. Myös III vai-
34528: vuoksi sopimusvelvoitteita ei ole välttämätöntä       heen ulkopuolelle jäävän jäsenvaltion on toteu-
34529: muuntaa erikseen kansallisen oikeusjärjestyksen       tettava kansallisen keskuspankin itsenäisyys II
34530: normeiksi. Kansallisten normien säätäminen on         vaiheen loppuun mennessä.
34531: välttämätöntä vain, jos se on tarpeen erityisen          Säännökset kansallisen keskuspankin itsenäi-
34532: määräyksen, oikeustilan selkeyden tai sopimuk-        syydestä eivät edellytä Suomen Pankin perustus-
34533: sen toteuttamisen vuoksi.                             laissa säädetyn aseman muuttamista. Suomen
34534:    Maastrichtin sopimuksen mukaan talous- ja          Pankilla on kansainvälisesti vertaillen jo nyt var-
34535: rahaliitto toteutetaan kolmessa vaiheessa. Sopi-      sin itsenäinen asema, eikä kansallisen keskuspan-
34536: mus vahvistaa aikataulun ja ehdot, joiden mu-         kin itsenäisyyttä koskevien vaatimusten täyttä-
34537: kaisesti vaiheet toteutuvat. Sopimusmääräysten        minen tuottaisi vaikeuksia. Pankkivaltuutettujen
34538: mukaisesti talous- ja rahaliiton I vaihe on päätty-   perustuslaissa säädettyä asemaa ei ole tarpeen
34539: nyt 31.12.1993 ja II vaihe on alkanut 1.1.1994.       muuttaa. Myös Suomen Pankin johtokunnan
34540: Kolmas vaihe alkaa niin sanottujen konvergens-        jäsenten nimittämistä koskevat säännökset voi-
34541: sikriteerien täyttymisestä riippuen aikaisintaan      daan haluttaessa pitää ennallaan. Suomen Pan-
34542: 1.1.1997 ja ainakin sopimuksen sanamuodon             kin pääjohtajan erottamista koskevia säännöksiä
34543: mukaan viimeistään 1.1.1999. Talous- ja rahalii-      on kuitenkin tarkistettava keskuspankkijärjes-
34544: ton III vaiheen toteutuminen Maastrichtin sopi-       telmän perussäännön edellyttämällä tavalla si-
34545:                                            1994 vp -   KK 491                                           3
34546: 
34547: ten, että pääjohtaja voitaisiin irtisanoa vain va-     perustuslain sanamuodon muutoksia ei osallistu-
34548: kavan rikkomuksen takia taijos hän ei enää täytä       minen raha- ja talousliittoon edellytä.
34549: tehtävänsä edellyttämiä vaatimuksia. Suomen                Talous- ja rahaliiton UI vaiheen yhtenäisva-
34550: Pankki -komitea on tehnyt tätä koskevan ja eräi-       luuttajärjestelmän piiriin pääsevät vain ne val-
34551: tä pitemmälle meneviä ehdotuksia Suomen                tiot, jotka täyttävät vaaditut ehdot. Jos jokin
34552: Pankkia koskevan lainsäädännön kehittämisek-           jäsenvaltio ei täytä vaadittuja edellytyksiä, tähän
34553: si, jotka olisivat komitean käsityksen mukaan          valtioon ei sovelleta juuri mitään Euroopan kes-
34554: toteutettavissa tavallisessa lainsäätämisjärjes-       kuspankin valtuuksista. Myös liiallista valtionta-
34555: tyksessä. Hallitus päättää myöhemmin erillisen         louden alijäämää koskeva sanktiojärjestelmä jää
34556: Suomen Pankkia koskevan esityksen antami-              toteutumatta, ja keskuspankin asema säilyy pää-
34557: sesta.                                                 piirteissään samanlaisena kuin II vaiheessa.
34558:     Talous- ja rahaliiton II vaiheen tärkein insti-        ED-jäsenyys         merkitsee      sitoutumista
34559: tutionaalinen uudistus oli Euroopan rahapoliit-        Maastrichtin sopimuksen aikamääreidenja mui-
34560: tisen instituutin perustaminen 1.1.1994. Rahapo-       den edellytysten mukaisesti talous- ja rahaliiton
34561: liittisella instituutilla on lähinnä neuvoa-antava     UI vaiheeseen. Vaikka UI vaiheen toteutuminen
34562: tehtävä. Instituutilla on kuitenkin Suomen val-        sopimuksen tarkoittamassa merkityksessä on
34563: tiosäännön kannalta merkityksellinen valta             epäsuotuisan talouskehityksen vuoksi vielä epä-
34564: haastaa kansallinen keskuspankki EY:n tuomio-          varmaa, on UI vaiheen velvoitteet otettu halli-
34565: istuimeen. Jos Suomen ED-jäsenyyttä koskeva            tuksen esityksessä huomioon sellaisena liittymis-
34566: sopimus saatetaan voimaan hallituksen ehdot-           sopimuksen säätämisjärjestykseen vaikuttavana
34567: tamalla tavalla valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1       tekijänä, joka yksinäänkin aiheuttaisi tarpeen
34568: momentissa tarkoitetussa perustuslainsäätämis-         säätää liittymissopimuksen voimaansaattami-
34569: järjestyksessä, ja kun Euroopan rahapoliittisen        sesta supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyk-
34570: instituutin kannevalta on nimenomaisesti mai-          sessä.
34571: nittu sopimuksen voimaansaattamislain peruste-             Sen sijaan ei ole tarkoituksenmukaista säätää
34572: luissa säätämisjärjestykseen vaikuttavana seik-        III vaiheen mahdollisesti toteutuessa tarvittavia
34573: kana, järjestyy Euroopan rahapoliittisen insti-        kansallisen lainsäädännön muutoksia ennakolli-
34574: tuutin kannevaltaa koskeva kysymys liittymis-          sestijo II vaiheen aikana. Ei ole esimerkiksi syytä
34575: sopimuksen yleisen voimaansaattamisen yhtey-           muuttaa välittömästi jäsenyyden toteuduttua
34576: dessä.                                                 Suomen markkaa koskevaa hallitusmuodon
34577:     Kuten kysymyksessäkin mainitaan, Suomen            72 §:ää, kun yhteen yhteiseen valuuttaan tullaan
34578: tavoitteena on päästä täysimääräisesti osallistu-      rohkeimpienkin arvioiden mukaan siirtymään
34579: maan Euroopan talous- ja rahaliiton UI vaihee-         vasta useiden vuosien kuluttua. Myös eduskun-
34580: seen. Täysimääräinen osallistuminen toisi muka-        nan vaikutusmahdollisuuksien kannalta on pe-
34581: naan syvällisiä muutoksia rahapoliittiseen pää-        rusteltua, että asiaa aikanaan käsitellään erik-
34582: töksentekojärjestelmään. Suomella olisi mm. oi-        seen eduskunnassa. Ellei erityisistä syistä muuta
34583: keudellinen velvollisuus välttää liiallisia valtion-   johdu, lainsäädännön muutokset on yleensäkin
34584: talouden alijäämiä. Tämä kuuluu tosin ilman            tarkoituksenmukaista toteuttaa vaiheittaisesti
34585:  sopimusmääräystäkin hyvään taloudenhoitoon,           vasta sitä mukaa, kuin velvoitteet tulevat voi-
34586: mutta rajoittaisi joissakin erityistilanteissa mer-    maan.
34587: kittävästi eduskunnan budjettivaltaa. Täysimää-            Kysymyksessä tiedusteliaan perustuslain sa-
34588: räinen osallistuminen III vaiheeseen muuttaisi         namuodon muuttamista koskevan asian ohella
34589:  lisäksi Suomen Pankin osaksi Euroopan keskus-         sitä, aikooko hallitus esittää Euroopan unioniin
34590:  pankkijärjestelmää. Suomi ei voisi enää kansalli-     liittymistä koskevan sopimuksen voimaansaat-
34591:  sesti päättää markan valuuttakursseista. Toi-         tamislain käsittelemistä valtiopäiväjärjestyksen
34592:  saalta markka säilyisi UI vaiheessakin maksuvä-       67 §:n mukaisessa tavallisessa perustuslainsäätä-
34593:  lineenä, kunnes neuvosto päättäisi yhtenäisva-        misjärjestyksessä. Kysymyksen esittämisen jäl-
34594:  luuttaan siirtymisestä niiden valtioiden yksimie-     keen hallitus on 25 päivänä elokuuta 1994 anta-
34595:  lisellä päätöksellä, jotka ovat täysimääräisesti      massaan esityksessä Suomen liittymisestä Eu-
34596:  mukana III vaiheessa. Yhden valtion vastustus         roopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden
34597:  estäisi siis hankkeen.                                määräysten hyväksymisestä ehdottanut, että sa-
34598:     Jos markasta luovuttaisiin maksuvälineenä,         nottu laki säädettäisiin valtiopäiväjärjestyksen
34599:  olisi perusteltua muuttaa hallitusmuodon 72 §:n       69 §:ssä tarkoitettuna voimaansaattamislakina
34600:  sanamuoto uutta tilannetta vastaavaksi. Muita         su pistetussa._ perustuslainsäätämisjärjestyksessä.
34601: 4                                          1994 vp -   KK 491
34602: 
34603:     Valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n (818/92) sana-      kuin valtiosopimuksia varten nimenomaisesti
34604: muodon mukaan valtiosopimusten lainsäädän-             tarkoitetun käsittelyjärjestyksen. Myöskään val-
34605: nön alaan kuuluvat määräykset hyväksytään              tiopäiväjärjestyksen säätämishistoria, jota on
34606: joko tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä tai,      selvitetty oikeusministeriössä, ei tue näkemystä,
34607: jos asia koskee perustuslakia, kiireelliseksi julis-   että valtiopäiväjärjestyksen 69 §:ssä tarkoitettua
34608: tamatta kahden kolmasosan enemmistöllä anne-           vaikeutettua säätämisjärjestystä tulisi käyttää
34609: tuista äänistä. Sopimus Euroopanunioniin liitty-       vain merkitykseltään rajoitettujen sopimusten
34610: misestä koskee perustuslakia, joten asiasta on         käsittelyyn. Hallitus viittaa lopuksi vielä edusta-
34611: säädettävä valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n mukai-       ja Pulliaisen kirjalliseen kysymykseen numero
34612: sessa vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä. Hal-       408 antamaansa vastaukseen, jossa on esitetty
34613: litus ei näe syytä, joka oikeuttaisi poikkeamaan       perusteellisempi selvitys valtiopäiväjärjestyksen
34614: perustuslain sanamuodosta ja valitsemaan muun          69 §:ään liittyvistä näkökohdista.
34615: 
34616:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1994
34617:                                                                 Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
34618:                                           1994 vp -    KK 491                                            5
34619: 
34620: 
34621: 
34622: 
34623:                                         Till Riksdagens Talman
34624: 
34625:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordiiingen an-       osäker, eftersom medlemsstatemas ekonomi
34626: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         kanske inte utvecklas så gynnsamt att förutsätt-
34627: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ningama för en övergång tili den tredje fasen
34628: man Pulliainen undertecknade spörsmål nr 491:         kommer att uppfyllas inom ramen för den i för-
34629:                                                       draget fastställda tidtabellen.
34630:           Ämnar Regeringen, med beaktande av             Finlands anslutning tili Europeiska unionen
34631:        att den å Finlands vägnar förbundit sig        kommer sannolikt att ske under Ekonomiska och
34632:        att del ta i den första grupp som går med i    monetära unionens andra fas. 1 den fasen ingår
34633:        den tredje fasen av Ekonomiska och mo-         endast få specifika, juridiskt bindande förpliktel-
34634:        netära unionen och att detta beslut starkt     ser. Beslutanderätten under den andra fasen
34635:        kommer att kringskära Finlands självbe-        kvarstår i praktiken som helt nationell beträffan-
34636:        stämmanderätt, vilket Regeringen själv         de den ekonomiska politiken, penningpolitiken
34637:        erkänt, föreslå att fördraget om EU-med-       och därmed också beträffande den nationella
34638:        lemskap skall behandlas i vanlig grund-        centralbankens verksamhet. Detta skede är ändå
34639:        lagsordning och till propositionen foga        väldigt betydelsefullt eftersom staten under den-
34640:        nödvändiga ändringar i regeringsformen?        na period borde utveckla sin ekonomi för att
34641:                                                       fullständigt kunna delta i den ekonomiska och
34642:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         monetära unionens tredje fas.
34643: anföra följande:                                         1 början av den ekonomiska och monetära
34644:                                                       unionens andra fas trädde förbudet mot central-
34645:     Spörsmålet gäller de verkningar som över-         banksfinansiering av den offentliga sektom och
34646: gången till Ekonomiska och monetära unionens          prioriterad finansiering i kraft. När fördraget om
34647: tredje fas har på lagstiftningsordningen för lagen    EU-medlemskap träder i kraft innebär det att
34648: om ikraftträdande av fördraget om EU-med-             dessa stadganden blir bindande för Finland.
34649: lemskap och på statsfårfattningen. Eftersom           Dessutom har Finlands Bank-kommitte i sitt be-
34650: Maastrichtfördraget och det därtill anslutna pro-     tänkande 31.8.1994 föreslagit att det för klar-
34651: tokollet om stadgan för Europeiska central-           läggande av rättsläget skall intas ett särskilt stad-
34652: bankssystemet och Europeiska centralbanken            gande beträffande förbudet mot offentlig finan-
34653: genom Finlands medlemskap i EU skulle bli di-         siering i lagen om Finlands Bank när lagen refor-
34654: rekt bindande rätt i Finland, är det inte nödvän-     meras.
34655: digt att särskilt omvandla fördragsförpliktelser-        En annan förpliktelse som under den andra
34656: na till normer inom den nationella rättsordning-      fasen påverkar den nationella lagstiftningen ut-
34657: en. Nationella normer skall utfårdas endast ifall     görs av kravet på att medlemsstatema bör natio-
34658: det är nödvändigt på grund av någon särskild          nalisera sina cent_ralbanker innan utgången av
34659: bestämmelse, för att klarlägga rättsläget eller för   den andra fasen. A ven en medlemsstat som inte
34660: att genomföra fördraget.                              övergår tili den tredje fasen måste göra sin natio-
34661:     Enligt Maastrichtfördraget skall Ekonomiska       nella centralbank oavhängig inom utgången av
34662: och monetära unionen genomföras i tre faser. 1        den andra fasen.
34663: fördraget fastställs tidtabellen och villkoren för       Stadgandena som gäller den nationella cen-
34664: genomförandet. Enligt fördragsbestämmmelser-          tralbankens oavhängighet förutsätter inga änd-
34665: na slutfördes den första fasen av Ekonomiska          ringar av den ställning Finlands Bank har i
34666: ochmonetära unionen 31.12.1993 och denandra           grundlagen. En intemationelljämförelse visar att
34667: inleddes 1.1.1994. Den tredje fasen vidtar, bero-     Finlands Bank redan nu har en relativt oberoen-
34668: ende på när de s.k. konvergenskriteriema upp-         de ställning. Det skulle inte vara svårt att för dess
34669: fylls, tidigast 1.1.1997 och åtminston~ enligt för-   vidkommande uppfylla kraven på den nationella
34670: dragets ordalydelse senast 1.1.1999. Overgången       centralbankens oavhängighet. Det finns inget
34671: till den tredje fasen av Ekonomiska och monetära      behov av att ändra den ställning bankfullmäktige
34672: unionen så som avses i Maastrichtfördraget är         har i grundlagen. Man kan även låta stadgande-
34673: 6                                           1994 vp -    KK 491
34674: 
34675: na som gäller utnämningen av direktionen för            saken skall fattas genom ett enhälligt beslut av de
34676: Finlands Bank kvarstå oförändrade om så öns-            stater som tili fullo deltar i den tredje fasen. Det
34677: kas. Däremot borde man se över stadgandena              räcker således med en enda stats motstånd för att
34678: beträffande avsättandet av chefdirektören för           fålla projektet.
34679: Finlands Bank. Dessa borde ändras så att chefdi-            Ifall man skulle avstå från den finska marken
34680: rektören i överensstämmelse med stadgan för             som betalningsmedel vore det motiverat att änd-
34681: Europeiska centralbankssystemet endast får sä-          ra ordalydelsen av regeringsformens 72 §, så att
34682: gas upp om han gjort sig skyldig tili en allvarlig      den överensstämde med den nya situationen.
34683: förseelse eller om han inte längre uppfyller de         Några andra ändringar av grundlagens ordaly-
34684: krav som ställs för utövandet av hans ämbete.           delse förutsätter deltagandet i Ekonomiska och
34685: Finlands Bankkommitte har gjort vissa förslag           monetära unionen inte.
34686: både beträffande denna fråga och även vissa                 Endast de Iänder som uppfyller de ställda kra-
34687: mera långtgående förslag tili utvecklandet av           ven får deltai systemet med en gemensam valu ta
34688: lagstiftningen som gäller Finlands Bank. Enligt         i Ekonomiska och monetära unionens tredje fas.
34689: kommittens uppfattning kunde dessa förslag för-         Om någon medlemsstat inte uppfyller de upp-
34690: verkligas i vanlig lagstiftningsordning.                ställda kriteriema, tiliämpas praktiskt taget inga
34691:    Regeringen kommer senare att separat besluta         av Europeiska centralbankens befogenheter på
34692: om avgivande av en proposition beträffande Fin-         denna stat. Sanktionssystemet för alltför stort
34693: lands Bank.                                             offentligt underskott skulle inte förverkligas och
34694:    Den viktigaste institutionelia reformen inom         Finlands Banks ställning skulle kvarstå i stort
34695: den andra fasen av Ekonomiska och monetära              sett Iikadan som den var under den andra fasen.
34696: unionen var upprättandet av ett europeiskt mo-              Medlemskapet i EU innebär att man förbinder
34697: netärt institut 1.1.1994. Det monetära institutet       sig tili Ekonomiska och monetära unionens tred-
34698: har närmast en rådgivande uppgift. Med tanke            je fas enligt Maastrichtfördragets tidtabeller och
34699: på Finlands statsförfattning har institutet en be-      övriga förutsättningar. Förverkligandet av den
34700: tydande makt att stämma in en nationell central-        tredje fasen i den mening avtalet avser verkar
34701: bank tili EG-domstolen. Ifall fördraget om Fin-         ännu osäkert p.g.a. den ogynnsamma ekonomis-
34702: lands EU-medlemskap träder i kraft så som               ka utvecklingen. Trots detta har man i regering-
34703: regeringen föreslår, dvs. genom behandling i            ens proposition beaktat de förpliktelser den tred-
34704: grundlagsordning enligt riksdagsordningens 69 §         je fasen medför som på lagstiftningsordningen
34705: 1 mom., och eftersom det europeiska monetära            inverkande faktorer, som redan i sig själva förut-
34706: institutets åtalsmakt uttryckligen nämnts som en        sätter att genomförandet av anslutningsfördra-
34707: motivering för anslutningsfördragets lagstift-          gets ikraftträdande sker i begränsad grundlags-
34708: ningsordning, avgörs frågan om det europeiska           ordning.
34709: monetära institutets åtalsmakt i samband med                Däremot är det inte ändamålsenligt att redan
34710: det allmänna ikraftträdandet.                           under den andra fasen på förhand göra de natio-
34711:    Som det nämns i spörsmålet har Finland för           nella lagändringar som behövs vid ett eventuellt
34712: avsikt att tili fullo deltai Ekonomiska och mone-       förverkligande av den tredje fasen. Det finns t.ex.
34713: tära unionens tredje fas. Ett fullt deltagande skul-    inget skäl tili att genast efter Finlands medlem-
34714: le medföra djuptgående förändringar i systemet          skap i EU ändra stadgandena om den finska
34715: för det penningpolitiska beslutsfattandet. Fin-         marken i regeringsformens 72 §, eftersom man
34716: land skulle bl.a. ha en juridisk skyldighe.! att        även enligt de mest optimistiska beräkningama
34717: undvika alltför stora offentliga underskott. Aven       kommer att kunna öve~gå tili en gemensam valu-
34718: utan uttryckliga avtalsbestämmelser är detta för-       ta först om flera år. Aven med beaktande av
34719: enligt med en god finansförvaltning, men detta          riksdagens påverkningsmöjligheter är det befo-
34720: kringskär i vissa speciella situationer riksdagens      gat att ärendet i sinom tid behandlas som ett skilt
34721: budgetmakt. Ett fullt deltagande i den tredje fa-       ärende i riksdagen. Om inte annat beror av syn-
34722: sen skulle dessutom förvandla Finlands Bank tili        nerliga skäl är det i allmänhet mest ändamålsen-
34723: en del av Europeiska centralbankssystemet. Fin-         ligt att genomföra lagändringama allt efter som
34724: land skulle inte längre nationellt kunna fastställa     förpliktelsema träder i kraft.
34725: växelkursema för den finska marken. Å andra                 I spörsmålet har man förutom frågan om änd-
34726: sidan skulle marken kvarstå som betalningsme-           ringen av grundlagens ordalydelse undrat om
34727: del också i den tredje fasen, tilis rådet beslutar om   regeringen ämnar föreslå att lagen om ikraftträ-
34728: övergång tili en gemensam valuta. Beslut om             dande av fördraget om medlemskap i Europeiska
34729:                                           1994 vp -   KK 491                                              7
34730: 
34731: unionen skall behandlas i vanlig grundlagsord-        des bör ärendet handläggas i försvårad lagstift-
34732: ning enligt riksdagsordningens 67 §. Efter att        ningsordning enligt riksdagsordningens 69 §. Re-
34733: spörsmålet ställdes har regeringen den 25 augusti     geringen kan inte finna några skäl som skulle
34734: 1994 i sin proposition om godkännandet av vissa       berättiga tili en avvikelse från grundlagens orda-
34735: bestämmelser i fördraget om Finlands anslutning       lydelse eller tili att välja någon annan handlägg-
34736: tili Europeiska unionen föreslagit att ifrågava-      ningsordning än den som uttryckligen avses för
34737: rande lag i egenskap av i riksdagsordningens 69 §     handläggning av statsfördrag. Man har på justi-
34738: avsedd ikraftträdelselag skulle stiftas i begränsad   tieministeriet utrett riksdagsordningens till-
34739: grundlagsordning.                                     komsthistoria och inte heller den ger något stöd
34740:     Enligt ordalydelsen i riksdagsordningens 69 §     för att den försvårade lagstiftningsordningen i
34741: (818/92) godkänns sådana bestämmelser som hör         riksdagsordningens 69 § enbart skulle användas
34742: tili området för lagstiftningen antingen i vanlig     vid behandlingen av fördrag som har en begrän-
34743: lagstiftningsordning eller, om ärendet gäller         sad betydelse. Till slut hänvisar regeringen tili sitt
34744: grundlag, utan att förklaras brådskande genom         svar på riksdagsman Pulliainens skriftliga spörs-
34745: beslut som omfattas av två tredjedelar av de          mål nr 408, i vilket ingår en grundligare redogö-
34746: avgivna rösterna. Fördraget om anslutning tili        relse för de aspekter som anknyter sig tili riks-
34747: Europeiska unionen berör grundlagen och såle-         dagsordningens 69 §.
34748: 
34749:      Helsingforsden 6 september 1994
34750: 
34751:                                                                 Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
34752:                                                  1994vp
34753: 
34754: Kirjallinen kysymys 492
34755: 
34756: 
34757: 
34758: 
34759:                                    Pykäläinen: Aseiden valvonnasta varuskunnissa
34760: 
34761: 
34762: 
34763:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34764:    Helsingin ilmatorjuntarykmentin kasannilta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34765: Hyryiästä varastettiin viikonloppuna 24.-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34766: 25.7.1994 yhteensä 17 rynnäkkökivääriä sekä
34767: huomattava määrä tyhjiä lippaita. Varkautta                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että asei-
34768: edesauttoivat viikonlopun vuoksi tyhjentynyt                 denja ammusten valvonta varuskunnissa
34769: kasarmi sekä asehuoneesta puuttuneet vartioin-               ei vastaa niiden muuttuneita viikonlop-
34770: ti- ja hälytyslaitteet. Myös traagisesti päätty-             puolosuhteita, ja
34771: neessä Kymen ilmatorjuntarykmentin asevar-                      aikooko Hallitus ryhtyä erityisiin toi-
34772: kaudessa viime keväänä osatekijänä oli aseiden               menpiteisiin, jotta puolustusvoimien
34773: ja ammusten puutteellinen valvonta.                          määräykset ja varuskuntien turvajärjes-
34774:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          telyt aseiden säilyttämisessä saadaan ny-
34775: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              kyistä aukottomammiksi?
34776: 
34777:      Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1994
34778: 
34779:                                        Tuija Maaret Pykäläinen
34780: 
34781: 
34782: 
34783: 
34784: 240032J
34785: 2                                         1994 vp -   KK 492
34786: 
34787: 
34788: 
34789: 
34790:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34791: 
34792:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sotilaskohteiden teknistä valvontaa on tehos-
34793: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tettu voimakkaasti. Kuluvalla vuosikymmenellä
34794: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-         turvallisuusteknisiin hankintoihin on käytetty
34795: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pykä-        noin kymmenen miljoonaa markkaa vuosittain.
34796: läisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       Saavutettu taso on tällä hetkellä noin 70 prosent-
34797: 492:                                                  tia tavoitteesta.
34798:                                                           Vartiohenkilöstön valintaa ja koulutustasoa
34799:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että asei-   on kehitetty. Vartiotehtäviä siirretään vaiheit-
34800:        denja ammusten valvonta varuskunnissa          tain sotilaspoliiseille. Järjestelyllä varmistetaan
34801:        ei vastaa niiden muuttuneita viikonlop-        henkilöstön sopivuus vartiotehtävään sekä var-
34802:        puolosuhteita, ja                              tiohenkilöstön riittävä suorituskyky. Samalla ra-
34803:           aikooko Hallitus ryhtyä erityisiin toi-     jataan turvallisuusjärjestelyihin perehtyvän hen-
34804:        menpiteisiin, jotta puolustusvoimien           kilöstön lukumäärää.
34805:        määräykset ja varuskuntien turvajärjes-            Pääosa puolustusvoimien aseistuksesta ja
34806:        telyt aseiden säilyttämisessä saadaan ny-      muusta vaarallisesta materiaalista on sijoitettu
34807:        kyistä aukottomammiksi?                        varikoille ja varastoalueille. Turvallisuusjärjeste-
34808:                                                       lyjen kehittämisen painopiste on ollut näissä
34809:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kohteissa.
34810: vasti seuraavaa:                                          Varusmiesten lisääntyneen vapaa-ajan vuoksi
34811:                                                       joudutaan ajoittain tyhjentämään kokonaisia
34812:    Puolustusvoimissa tehdään jatkuvasti työtä         yksiköitä. Muun muassa tämä seikka sekä varus-
34813: turvallisuusjärjestelmien parantamiseksi. Yksit-      kunnissa olevien, esimerkiksi liikuntatiloihin
34814: täisen kohteen turvallisuusjärjestelmän osateki-      liittyvien palvelujen avaaminen ulkopuolisille
34815: jöitä ovat rakenteet, turvallisuustekniikka ja var-   ovat asettaneet uusia vaatimuksia turvallisuus-
34816: tiohenkilöstö.                                        järjestelyille. Lähinnä taloudellisista syistä jär-
34817:    Puolustusvoimien käytössä oleva rakennus-          jestelyjä ei aina ole voitu toteuttaa riittävän no-
34818: kanta on eri-ikäistä. Se ei täytä kaikin osin nyky-   peasti muutoksia vastaavasti.
34819: aikaisia turvallisuusvaatimuksia. Tyydyttävän             Sotilaskohteissa ylläpidettäviä turvallisuus-
34820: turvallisuustason saavuttamiseksi rakenteelli-        suunnitelmia tarkennetaan uhkaa vastaavasti.
34821: seen kehittämiseen olisi käytettävä useita kym-       Viimeaikaisten tapahtumienjohdosta on puolus-
34822: meniä miljoonia markkoja. Hankkeita ei nykyi-         tusvoimissa laadittu laaja selvitys turvallisuusti-
34823: sessä taloudellisessa tilanteessa voida toteuttaa     lanteesta. Selvityksen aiheuttamat toimenpiteet
34824: nopeasti.                                             on käynnistetty.
34825: 
34826:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1994
34827: 
34828:                                                                   Puolustusministeri Elisabeth Rehn
34829:                                          1994 vp -   KK 492                                           3
34830: 
34831: 
34832: 
34833: 
34834:                                        Tili Riksdagens Talman
34835: 
34836:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      årtionde har ca tio milj. mk årligen använts för
34837: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       säkerhetstekniska anskaffningar. Den nivå som
34838: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     uppnåtts inbegriper för närvarande ca 70 procent
34839: man Pykäläinen undertecknade spörsmål nr 492:        av det eftersträvade målet.
34840:                                                         Valet av vaktpersonal och personalens ut-
34841:           Är Regeringen medveten om att över-        bildningsnivå har utvecklats. Vaktuppgiftema
34842:        vakningen av vapen och ammunition inte        överförs stegvis tili militärpolisema. Genom
34843:        motsvarar de förändrade förhållandena         detta arrangeman försäkrar man sig om att per-
34844:        vid gamisonema under veckosluten, och         sonalen är lämplig för vaktuppgiftema och att
34845:           ämnar Regeringen vidta särskilda åt-       vaktpersonalen har en tiliräcklig prestationsför-
34846:        gärder för att försvarsmaktens föreskrif-     måga. Samtidigt begränsas storleken av den
34847:        ter och gamisonemas säkerhetsarrange-         personai som skall sätta sig in i säkerhetsar-
34848:        mang i fråga om uppbevaringen av vapen        rangemangen.
34849:        skall bli mera heltäckande än för närva-         Huvuddelen av försvarsmaktens beväpning
34850:        rande?                                        och övriga farliga materiel har placerats i depåer-
34851:                                                      na och på förrådsområdena. När det gäller säker-
34852:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        hetsarrangemangen är det dessa punkter som i
34853: anföra följande:                                     första hand har beaktats.
34854:                                                         På grund av beväringamas ökade fritid blir det
34855:    lnom försvarsmakten utförs ett fortgående         tidvis nödvändigt att tömma hela enheter. Bland
34856: arbete i syfte att förbättra säkerhetsarrange-       annat detta samt den omständigheten att service
34857: mangen. Delfaktorer när det gäller ett enskilt       som hänför sig t.ex. tili sådana utrymmen för
34858: området är byggnadskonstruktioner, säkerhets-        gymnastik och idrott som är belägna i gami-
34859: teknik och vaktpersonal.                             sonema har gjorts tillgänglig för utomstående
34860:    Det byggnadsbestånd som försvarsmakten            har ställt nya krav på säkerhetsarrangemangen.
34861: förfogar över omfattar byggnader avolika ålder.      Närmast av ekonomiska skäl har arrangemang-
34862: Byggnadema uppfyller inte tili alla delar de nuva-   en inte alltid kunnat förverkligas så snabbt att de
34863: rande säkerhetskraven. Förutsättningen för att       skulle motsvara förändringama.
34864: en tilifresställande säkerhetsnivå skall kunna          De säkerhetsplaner som skall upprätthållas
34865: uppnås är att flera miljoner mark anslås för ut-     för de militära områdena preciseras så att de
34866: vecklande av byggnadskonstruktionema. 1 den          motsvarar hotet. På grund av den senaste tidens
34867: nuvarande ekonomiska situationen kan projek-         händelser har en stor redogörelse över säkerhets-
34868: ten inte förverkligas snabbt.                        situationen utarbetats inom försvarsmakten. De
34869:    Den tekniska övervakningen av de militära         åtgärder som utredningen föranleder har satts
34870: områdena har effektiverats. Under innevarande        igång.
34871: 
34872:      Helsingforsden 12 september 1994
34873:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
34874:                                                 1994 vp
34875: 
34876: Kirjallinen kysymys 493
34877: 
34878: 
34879: 
34880: 
34881:                                    Pykäläinen: Kestävän kehityksen periaatteiden edistämisestä puo-
34882:                                        lustushallinnon piirissä
34883: 
34884: 
34885:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34886: 
34887:    Y mpäristökasvatuksella on tärkeä tehtävä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34888: kansalaisten asenteiden ja tottumusten muutta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34889: misessa ekologisesti kestävämpään suuntaan.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34890: Kodin, päiväkotien ja peruskoulun ohella varus-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34891: miespalvelu tarjoaa kattavuutensa ja intensiivi-
34892: syytensä ansiosta hyvät edellytykset välittää eko-              Onko Hallitus tietoinen puolustusvoi-
34893: logista tietoa niin, että sen vaikutukset ulottuvat          mien ekologisten kysymysten huomioon
34894: koko yhteiskuntaan.                                          ottamiseen liittyvistä koulutus- ja kehit-
34895:    Varuskuntien sijainti, valvotut kasarmiolo-               tämistavoitteista ja niiden soveltamisesta
34896: suhteet ja varusmiespalveluun liittyvä kurinalai-            käytännössä ja pitääkö se tehtyjä toimen-
34897: suus ovat hyvä perusta opettaa, kehittää ja ko-              piteitä riittävinä sekä
34898: keilla nykyistä ekologisempia vaihtoehtoja eri-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34899: tyisesti omavaraisuuden lisäämiseen pyrkivän                 siin, jotta puolustushallinnolle laaditaan
34900: energiahuollon, suljettuun kiertoon perustuvan               kestävän kehityksen periaatteita edistävä
34901: jätehuollon, kierrätyksenja perinteisen ympäris-             ohjelma ja käynnistetään tarvittavat ko-
34902: tönsuojelun osalta. Näitä mahdollisuuksia ei ole             keiluprojektit esimerkiksi varuskuntien
34903: kuitenkaan juuri hyödynnetty, ja puolustushal-               peruskorjauksiin liittyen?
34904: linnoita puuttuu selkeä strategia kestävän kehi-
34905: tyksen periaatteiden huomioon ottamisesta puo-
34906: lustusvoimien toiminnassa.
34907: 
34908:      Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1994
34909:                                        Tuija Maaret Pykäläinen
34910: 
34911: 
34912: 
34913: 
34914: 240032J
34915: 2                                          1994 vp -   KK 493
34916: 
34917: 
34918: 
34919: 
34920:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34921: 
34922:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ekologiset kysymykset koulutus- ja
34923: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kehittämistavoitteissa
34924: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
34925: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija                Ekologisia kysymyksiä käsittävää ympäristö-
34926: Maaret Pykäläisen näin kuuluvan kirjallisen ky-        koulutusta annetaan varusmiehille ja kantahen-
34927: symyksen n:o 493:                                      kilökunnalle ympäristönsuojelun tavoiteohjel-
34928:                                                        man mukaisesti. Kestävän kehityksen koulutus
34929:            Onko Hallitus tietoinen puolustusvoi-       puolustusvoimissa on tuotu puolustusministe-
34930:         mien ekologisten kysymysten huomioon           riön esityksestä esille ympäristöministeriön aset-
34931:         ottamiseen liittyvistä koulutus- ja kehit-     taman Suomen kestävän kehityksen toimikun-
34932:         tämistavoitteista ja niiden soveltamisesta     nan toimenpideluettelossa.
34933:         käytännössä ja pitääkö se tehtyjä toimen-         Ekologisiin kysymyksiin painottuvaa ympä-
34934:         piteitä riittävinä sekä                        ristöopetusta annetaan kantahenkilöstölle, va-
34935:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        rusmiehille ja reserviläisille sotakouluissa, jouk-
34936:         siin, jotta puolustushallinnolle laaditaan     ko-osastoissa sekä harjoituksissa kentällä.
34937:         kestävän kehityksen periaatteita edistävä         Esimerkkinä kantahenkilökunnan ympäristö-
34938:         ohjelma ja käynnistetään tarvittavat ko-       koulutuksesta voidaan mainita vuonna 1993
34939:         keiluprojektit esimerkiksi varuskuntien        aloitettu kadettien kenttäkoulutus. Viime vuon-
34940:         peruskorjauksiin liittyen?                     na käynnistettiin myös valtakunnallinen Ym-
34941:                                                        päristötalkoot-kampanja, joka on kohdistettu
34942:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           paitsi varusmiehiin myös varuskuntien muuhun
34943: vasti seuraavaa:                                       henkilöstöön.
34944:                                                           Puolustusvoimien päätehtävä on maanpuo-
34945:    Kestävän kehityksen periaatteen noudattami-         lustus. Asettamansa tavoiteohjelman mukaisesti
34946: sella pyritään siihen, etteivät edelliset sukupolvet   puolustusvoimat katsoo, että ympäristönsuojelu
34947: toimillaan kavenna tulevien sukupolvien mah-           kuuluu kansalaiskasvatukseen ja antaa koulu-
34948: dollisuuksia ihmisarvoiseen elämään. Maanpuo-          tusta myös ympäristöasioissa, kuitenkin sille
34949: lustustehtävä voidaan perinteisestikin liittää tä-     osoitetun päätehtävän sallimissa rajoissa.
34950: hän ajatukseen. Viime vuosina on alettu selkeäm-
34951: min ymmärtää, että kansakunta voi omaa elin-
34952: ympäristöään koskevilla ratkaisuilla tuhota sa-        Kiinteistö- ja rakennustoiminta
34953: moja arvoja, joita puolustusvoimat on pyrkinyt
34954: suojaamaan ulkoiselta vaikutukselta. Puolustus-           Puolustushallinnon ympäristönsuojelun ta-
34955: tehtävän näkeminen näin laajasti on kestävän           voiteohjelmalla on ollut myös vaikutusta raken-
34956: kehityksen politiikkatason linjaus puolustushal-       tamiseen ja kiinteistönhoitoon. Rakentamisessa
34957: linnossa.                                              ja kiinteistöjen korjauksissa suositaan pääasiassa
34958:    Puolustusministeriö on yhteistyössä pääesi-         perinteisiä ja saasteettornia rakennusmateriaale-
34959: kunnan kanssa vuonna 1991 laatinut ja vahvis-          ja. Puolustushallinto ei ole niukoilla määrära-
34960: tanut puolustushallinnon ympäristönsuojelun            hoillaan voinut ryhtyä varsinaisiin rakennustek-
34961: tavoiteohjelman (ns. Vihreä kirja). Tavoiteohjel-      nisiin kokeiluihin. Tällaisten kehittämisprojek-
34962: ma tarkistettiin ja osittain uudistettiin vuonna       tien rahoittaminen kuuluu lähinnä rakennusalan
34963: 1993. Tavoiteohjelmassa kestävän kehityksen            erityisviranomaisille. Määrärahojen puute on
34964: periaatetta sovelletaan sekä varusmiesten käy-         myös johtanut siihen, ettei tiettyihin, ympäristöä
34965: tännön koulutukseen että muuhun hallinnon toi-         parantaviin ratkaisuihin esim. energiankäytössä
34966: mintaan, kuten kiinteistöjen käyttöön.                 ole ollut mahdollisuutta siirtyä toivotussa aika-
34967:                                          1994 vp -   KK 493                                          3
34968: 
34969: taulussa. Edellisen johdosta on toisaalta kuiten-    dollisuudet. Valvonta-automatiikan kehittämi-
34970: kin opittu toimimaan vanhojen rakennusten eh-        nen tulee lähivuosina selvästi vähentämään ve-
34971: doilla välttäen voimaperäisiä, kalliitaja ympäris-   den ja energian kulutusta.
34972: töä rasittavia korjauksia. Puolustusvoimien käy-        Varuskuntien kehittämistyö kestävän kehittä-
34973: tössä on merkittävä suojeltu rakennuskanta, jon-     misen kannalta jatkuu. Tämä tarkoittaa varus-
34974: ka hoidosta ja korjauksista sovitaan alan erityis-   kuntien maankäytön, maisemanhoidon ja jäte-
34975: viranomaisten, mm. museoviraston kanssa. Kit-        huollon suunnittelua sekä kehittämistoimenpi-
34976: katekijöitä museoviraston kanssa ei ole esiin-       teitä kiinteistöjen käyttäjien kanssa sovittujen
34977: tynyt. Puolustusvoimien toimintaa rationali-         tavoitteiden mukaisesti.
34978: soitaessa on puolustushallinto pyrkinyt aktiivi-        Suunnitelmissa ja niiden toteuttamisessa tul-
34979: sesti osallistumaan kiinteistöjen uuskäyttökysy-     laan ottamaan huomioon kehittyvä lainsäädäntö
34980: mysten tarkoituksenmukaiseen ratkaisemiseen          ja kestävän kehityksen periaatteet sekä yhteistyö
34981: (esim. Kouvola, Koriaja Lappeenranta).               kuntien ja muiden puolustushallinnon sidosryh-
34982:                                                      mien kanssa.
34983:                                                         Lopuksi on yleisesti todettava, että puolustus-
34984: Kehityshankkeita                                     voimat on pyrkinyt olemaan avoin ympäristö-
34985:                                                      alan kehitystyölle ja tämän vuoksi osoittanut tut-
34986:     Kestävän kehityksen mukaisista, ajankohtai-      kimuskohteita ja mahdollisuuksiensa mukaan
34987: sista kiinteistöalan hankkeista mainittakoon va-     myös varoja monenlaiselle tutkimustyölle, jolla
34988: ruskuntasuunnittelun uuden vaiheen käynnistä-        on tähdätty mm. luonnonvarojen säästeliääm-
34989: minen sotilaslääneissä, eräänä tärkeänä teema-       pään käyttöön. Puolustushallinto seuraa tiiviisti
34990: naan ympäristönsuojelun tehostaminen. Tähän          mm. maailman sotilasorganisaatioissa nousevaa
34991: liittyvä viheralueiden käyttö- ja hoitoluokitus-     ympäristötietoisuutta. Kestävän kehityksen ta-
34992: projekti on käynnistetty keväällä 1994. Merkittä-    voitteita tullaan näin ollen jatkuvasti tarkista-
34993: vä kestävän kehityksen väline tulee olemaan          maan ja täsmentämään puolustushallinnon ym-
34994: puolustushallinnon ATK-pohjainen kiinteistö-         päristönsuojelun tavoiteohjelmaan kirjattujen
34995: jen paikkatietojärjestelmä, joka sisältää mm.        periaatteiden pohjalta.
34996: kiinteistöjen kustannus- ja kulutusseurantamah-
34997: 
34998:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1994
34999: 
35000:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
35001: 4                                          1994 vp -   KK 493
35002: 
35003: 
35004: 
35005: 
35006:                                          Tili Riksdagens Talman
35007: 
35008:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       De ekologiskafrågorna i målenför utbildning
35009: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         och utveckling
35010: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-
35011: man Tuija Maaret Pykäläinen undertecknade                 Beväringama och stampersonalen ges enligt
35012: spörsmål nr 493:                                       målsättningsprogrammet för miljövården miljö-
35013:                                                        utbildning som omfattar ekologiska frågor. Den
35014:           Har Regeringen kännedom om för-              utbildning inom försvarsmakten som gäller håll-
35015:        svarsmaktens målsättning för utbildning         bar utveckling togs på framställning av för-
35016:        och utveckling när det gäller beaktande         svarsministeriet upp i den åtgärdsförteckning
35017:        av ekologiska frågor samt om hur mål-           som Finlands kommission för hållbar utveckling,
35018:        sättningen tillämpas i praktiken, och an-       viiken tillsattes av miljöministeriet, skulle be-
35019:        ser den att de åtgärder som har vidtagits       handla.
35020:        är tillräckliga, samt                              Miljöundervisning som betonar ekologiska
35021:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          frågor ges stampersonalen, beväringama och re-
35022:        att försvarsmakten skall få ett program         servistema i krigsskoloma, vid truppförbanden
35023:        som främjar principema om hållbar ut-           samt vid övningar på fåltet.
35024:        veckling och för att erforderliga försöks-         Som exempel på stampersonalens miljöutbild-
35025:        projekt skall inledas t.ex. i samband med       ning kan nämnas den fåltutbildning för ka-
35026:        grundlig reparation av gamisonema?              dettema som inleddes 1993. Förra året igång-
35027:                                                        sattes också den riksomfattande Miljötalko-
35028:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kampanjen, som riktar sig förutom till bevä-
35029: anföra följande:                                       ringama också till den övriga personalen vid
35030:                                                        gamisonema.
35031:    Genom att iaktta principen om hållbar ut-              Försvarsmaktens främsta uppgift är landets
35032: veckling strävar man till att förhindra att tidigare   försvar. Enligt sitt målsättningsprogram anser
35033: generationer genom sin verksamhet kringskär            försvarsmakten att miljövården är en del av
35034: kommande generationers möjligheter att leva ett        medborgarfostran och ger därför utbildning
35035: människovärdigt liv. Uppgiften att försvara riket      också i miljöfrågor, dock inom gränsema för den
35036: kan enligt traditionen också hänföras till denna       huvuduppgift som anvisats försvarsmakten.
35037: princip. U nder de senaste åren har man allt klara-
35038: re börjat inse att nationen genom lösningar som
35039: gäller den egna livsmiljön kan förstöra samma          Fastighets- och byggnadsverksamheten
35040: värden som försvarsmakten har strävat till att
35041: skydda för yttre påverkan. Om försvarsuppgiften           Målsättningsprogrammet för försvarsförvalt-
35042: ges en så pass vittomfattande innebörd kan detta       ningens miljövård har inverkat också på bygg-
35043: anses vara försvarsförvaltningens linjedragning        nadsverksamheten och fastighetsvården. När det
35044: på politisk nivå när det gäller den hållbara ut-       gäller byggande och reparation av fastigheter
35045: vecklingen.                                            prioriteras främst traditionella byggnadsmateri-
35046:    I samarbete med huvudstaben utarbetade och          al som inte innehåller förorenande element. Med
35047: fastställde försvarsministeriet 1991 ett målsätt-      sina knappa anslag har försvarsförvaltningen
35048: ningsprogram för försvarsförvaltningens miljö-         inte kunnat sätta igång några egentliga bygg-
35049: vård (den s.k. Gröna boken). Målsättningspro-          nadstekniska experiment. Sådana utvecklings-
35050: grammetjusterades och fömyades delvis 1993. I          projekt finansieras närmast av specialmyndighe-
35051: målsättningsprogrammet tillämpas principen             tema inom byggnadssektom. Bristen på anslag
35052: om hållbar utveckling både på beväringamas             har också lett till att det inte inom önskad tidta-
35053: praktiska utbildning och på den övriga verk-           bell har varit möjligt att ta i bruk vissa sådana
35054: samheten inom förvaltningen, som t.ex. använd-         lösningar beträffande t.ex. energianvändningen
35055: ningen av fastigheter.                                 som förbättrar miljön. Som följd av det som
35056:                                           1994 vp -   KK 493                                            5
35057: 
35058: anförts ovan har man dock lärt sig att förfara på     möjligheter tili uppföljning av kostnaderna för
35059: de villkor som gäller för gamla byggnader och att     och användningen av fastigheterna. Den utveck-
35060: undvika alltför genomgripande och dyra repara-        lade övervakningsautomatiken kommer under
35061: tioner som belastar miljön. Försvarsmakten för-       de närmaste åren att uppenbart minska förbruk-
35062: fogar över ett betydande skyddat byggnadsbe-          ningen av vatten och energi.
35063: stånd, och när det gäller underhåll och reparatio-       Arbetet på att utveckla gamisonema med hän-
35064: ner av de byggnader som ingår däri träffas över-      syn tili den hållbara utvecklingen fortgår. Detta
35065: enskommelse med specialmyndighetema på om-            innebär planering av gamisonemas markan-
35066: rådet, bl.a. museiverket. Orsak tili friktioner med   vändning, landskapsvård och avfallshantering
35067: museiverket har inte funnits. När försvarsmak-        samt utvecklingsåtgärder i samarbete med fastig-
35068: tens verksamhet har rationaliserats har försvars-     hetemas användare, i överensstämmelse med de
35069: förvaltningens strävan varit att aktivt bidra tili    överenskomna målen.
35070: att lösa frågor som gällt att på ett fömuftigt sätt      När det gäller planeringen och förverkligandet
35071: finna nya användningsändamål för byggnadema           därav är avsikten att beakta den lagstiftning som
35072: (t.ex. Kouvola, Koria och Vilimanstrand).             är under utveckling och principema för hållbar
35073:                                                       utveckling samt samarbetet med kommunema
35074:                                                       och försvarsmaktens övriga intressentgrupper.
35075: Utvecklingsprojekt                                       Tili slut kan det allmänt konstateras att för-
35076:                                                       svarsmakten har strävat tili att vara öppen för
35077:    Av de aktuella projekt på fastighetsområdet        utvecklingsarbetet på miljöområdet och därför
35078: som förverkligas så att de överensstämmer med         också fört fram ämnen för undersökningar, och i
35079: den hållbara utvecklingen kan nämnas inledan-         den mån det varit möjligt också anvisat resurser,
35080: det av ett nytt skede i det planeringsarbete som      för många olika slag av forskningsarbete genom
35081: gäller gamisonema i militärlänen, och ett viktigt     vilket man eftersträvat bl.a. en mera sparsam
35082: tema har varit effektiveringen av miljövården.        användning av naturresursema. Försvarsför-
35083: Ett projekt som hänför sig härtili och som gäller     valtningen följer aktivt med bl.a. den miljömed-
35084: klassificeringen av användning och underhåll av       vetenhet som håller på att växa fram inom värl-
35085: grönområden inleddes våren 1994. Ett instru-          dens militärorganisationer. Målen för den håll-
35086: ment av stor betydelse för den hållbara utveck-       bara utvecklingen kommer sålunda fortgående
35087: lingen kommer att vara försvarsförvaltningens         att justeras och preciseras på basis av de principer
35088: ADB-baserade system för uppgifter om fastighe-        som skrivits in i försvarsförvaltningens målsätt-
35089: ter och deras placering. Systemet inbegriper bl.a.    ningsprogram för miljövården.
35090: 
35091:      Helsingforsden 15 september 1994
35092: 
35093:                                                                    Försvarsminister Elisabeth Rehn
35094:                                                1994vp
35095: 
35096: Kirjallinen kysymys 494
35097: 
35098: 
35099: 
35100: 
35101:                                    Pykäläinen: Alkoholin tuontimääräysten yhdenmukaistamisesta
35102: 
35103: 
35104: 
35105:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35106: 
35107:     Sosiaali- ja terveysministeriön määräysten               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
35108: mukaan alle 24 tunnin laivamatkoilta sekä Venä-           voimassa olevat erityisesti aikarajoja ja
35109: jälle tai Viroon tehdyiltä alle 24 tunnin muilta          maarajakäytäntöä koskevat alkoholin
35110: kuin lentomatkoilta ei saa tuoda alkoholia.               tuontimääräykset koetaan kansalaisten
35111: Määräykset poikkeavat vallitsevasta eurooppa-             keskuudessa lainkunnioitusta vähentä-
35112: laisesta käytännöstä ja ovat johtaneet laajaan            vänä kiusantekona, ja
35113: salakuljetukseen erityisesti Venäjän ja Viron                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
35114: rajoilla. Seurauksena ovat lisäksi energia- ja            teisiin, jotta sosiaali- ja terveysminis-
35115: alkoholipoliittisesti arveluttavat 24 tunnin me-          teriön ohjeissa otetaan vastaisuudes-
35116:  rellä kellumiseen perustuvat laivaristeilyt mää-         sa lähtökohdaksi tuontimääräysten yh-
35117:  räysten aikarajojen saavuttamiseksi. Myös tulli          denmukaistaminen maarajoillamme ja
35118:  on tuskastunut toivottomaan viinamääräysten              luottamus kansalaisten kykyyn päättää
35119:  aikarajojen valvontaurakkaansa.                          tuliaiskassin sisällöstä myös lyhyillä
35120:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-          ulkomaanmatkoilla?
35121: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35122:  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35123:  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35124: 
35125:      Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1994
35126: 
35127:                                       Tuija Maaret Pykäläinen
35128: 
35129: 
35130: 
35131: 
35132:  2400321
35133: 2                                          1994 vp -   KK 494
35134: 
35135: 
35136: 
35137: 
35138:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35139: 
35140:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         maassamme. Neuvoteltaessa EU:n jäsenyyseh-
35141: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          doista Suomi vaati ja saikin merkittäviä poik-
35142: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        keuksia yhteisön varsin väljiin tuontioikeuksiin.
35143: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pykäläisen        Pyrkimys on siis vastaisuudessakin säilyttää
35144: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 494:          mahdollisimman tiukat rajoitukset.
35145:                                                           Sosiaali- ja terveysministeriöllä on alkoholi-
35146:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että         lainsäädännön nojalla oikeus rajoittaa alkoholi-
35147:         voimassa olevat erityisesti aikarajoja ja      juomien maahantuontia kestoltaan lyhyiden
35148:         maarajakäytäntöä koskevat alkoholin            matkojen osalta. Tätä oikeutta ministeriö on ha-
35149:         tuontimääräykset koetaan kansalaisten          lunnut käyttää vain niissä tapauksissa, joissa on
35150:         keskuudessa lainkunnioitusta vähentä-          kysymys mahdollisuuksista hankkia alkoholi-
35151:         vänä kiusantekona, ja                          juomia lyhyellä matkalla ja oleellisesti Suomen
35152:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-           hintatasoa halvemmalla. Siksi rajoitukset lähim-
35153:         teisiin, jotta sosiaali- ja terveysminis-      mistä naapurimaistamme koskevat Venäjää ja
35154:         teriön ohjeissa otetaan vastaisuudes-          Baltian maita, mutta eivät Ruotsia ja Norjaa.
35155:         sa lähtökohdaksi tuontimääräysten yh-          Tax-free-ostoksia sen sijaan rajoitetaan saapu-
35156:         denmukaistaminen maarajoillamme ja             mismaasta riippumatta aina samalla tavalla.
35157:         luottamus kansalaisten kykyyn päättää             On varsin ilmeistä, että kansalaisten valtaosa
35158:         tuliaiskassin sisällöstä myös lyhyillä         ymmärtää maahantuonnin rajoituksiin liittyvät
35159:         ulkomaanmatkoilla?                             alkoholipoliittiset pyrkimykset eikä näe rajoi-
35160:                                                        tuksia kiusantekona. Kuitenkin aina on matkus-
35161:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tajien joukossa niitä, jotka pyrkivät tuomaan
35162: vasti seuraavaa:                                       juomia säännösten vastaisesti. Ongelmallisimpia
35163:                                                        lienevät tällä hetkellä Viroon tehdyt päivä-
35164:     Matkustajien oikeutta tuoda maahan alkoho-         matkat, joilla noin kymmenen prosenttia mat-
35165: lijuomia on monin tavoin rajoitettu. Suomessa          kustajista rikkoo säännöksiä. Vaikka luku on
35166: asuvien henkilöiden alkoholijuomien maahan-            näinkin korkea, ovat rajoitukset ilmeisesti kui-
35167: tuontioikeus riippuu ulkomaanmatkan pituu-             tenkin estäneet huomattavan alkoholimäärän
35168: desta, matkustustavasta, matkakohteesta sekä           tuonnin Suomeen.
35169: siitä, ovatko juomat veroitta hankittuja. Suomen          Alkoholilainsäädäntöä ollaan parhaillaan
35170: ulkopuolella asuvan henkilön oikeutta on eräi-         uudistamassa. Asiaa koskeva hallituksen esitys
35171: den saapumismaiden osalta rajoitettu vielä erik-       on eduskunnan käsiteltävänä. Lain tullessa voi-
35172: seen.                                                  maan on alemmanasteiset säädökset uudistetta-
35173:    Tuontirajoituksia on pidetty alkoholipoliitti-      va. Tässä yhteydessä tulee siten myös harkitta-
35174: sista syistä tärkeinä. Kulutusta rajoittavista teki-   vaksi sosiaali- ja terveysministeriön päätös kes-
35175: jöistä alkoholijuomien hinta on tärkein. Matkus-       toltaan lyhyitä ulkomaanmatkoja koskevista ra-
35176: tajien vapaa maahantuontioikeus vaikeuttaisi           joituksista.
35177: huomattavasti korkean hintatason säilyttämistä
35178:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1994
35179:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
35180:                                            1994 vp -   KK 494                                          3
35181: 
35182: 
35183: 
35184: 
35185:                                          Tili Riksdagens Talman
35186: 
35187:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        dande sätt försvåra bevarandet av den höga pris-
35188: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         nivån i vårt land. Vid förhandlingama om EU-
35189: lem av statsrådet översänt följande av riks-           medlemskap krävde Finland och erhöll också
35190: dagsledamot Pykäläinen undertecknade spörs-            betydande undantag tili de mycket flexibla inför-
35191: mål nr494:                                             selrättighetema i unionen. Strävandet är alltså
35192:                                                        att även i framtiden bevara så strikta begräns-
35193:           Är Regeringen medveten om att de gäl-        ningar som möjligt.
35194:        lande bestämmelsema beträffande inför-             Social- och hälsovårdsministeriet har med
35195:        sel av alkohoi speciellt i fråga om olik-       stöd av alkohollagstiftningen rätt att begränsa
35196:        heten för tidsgränser och landsgräns-           importen av alkoholdrycker i fråga om korta
35197:        förfarande bland medborgama upplevs             resor. Ministeriet har velat använda denna rättig-
35198:        som förtret som minskar respekten för           het endast i de fall där det är fråga om möjlighet
35199:        lagen, och                                      att skaffa alkoholdrycker på korta resor och tili
35200:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          väsentligt lägre priser än i Finland. Därför gäl-
35201:        att det i social- och hälsovårdsministeriets    ler begränsningama beträffande våra närmaste
35202:        anvisningar i fortsättningen tas som            grannländer Ryssland och de baltiska ländema,
35203:        utgångspunkt att bestämmelsema som              men inte Sverige och Norge. Tax-free-inköpen
35204:        gäller införsel och förtroende för att          begränsas däremot alltid på samma sätt oberoen-
35205:        medborgama själva kan besluta om inne-          de av ankomstlandet.
35206:        hållet i sina kassar också från korta ut-          Det är mycket uppenbart att majoriteten av
35207:        Iandsresor förenhetligas vid våra lands-        medborgama förstår de alkoholpolitiska strä-
35208:        gränser?                                        vanden som anknyter till begränsningama av
35209:                                                        införseln och inte ser begränsningama som för-
35210:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tret. Det fmns alltid personer bland passagerama
35211: anföra följande:          ·                            som försöker föra in mera alkolholdrycker än
35212:                                                        vad reglema tiliåter. De dagsresor som görs tili
35213:    Passagerares rätt att föra in alkoholdrycker i      Estland på vilka ca tio procent av resenärema
35214: landet har begränsats på många sätt. För perso-        bryter mot reglema är de mest problematiska för
35215: ner som bor i Finland beror denna rätt på ut-          närvarande. Fastän siffran är så pass hög har
35216: landsresans längd, resesättet, resemålet samt på       begränsningama dock uppenbarligen förhindrat
35217: det om de drycker som skaffats varit icke-skatte-      en betydande införsel av alkohoi tili Finland.
35218: belagda. För personer som bor utanför Finland             Man håller för närvarande på att revidera
35219: fmns ytterligare begränsningar beträffande vissa       alkohollagstiftningen. Den regeringsproposition
35220: länder.                                                som gäller detta behandlas för närvarande av
35221:    Begränsningama av införseln har ansetts vik-        riksdagen. Då lagen träder i kraft skall för-
35222: tiga av alkoholpolitiska orsaker. Av de faktorer       fattningar på lägre nivå revideras. 1 detta sam-
35223: som minskar konsumtionen är priset på alkohol-         manhang kommer man således att dryfta social-
35224: dryckema den viktigaste. Rätt för passagerare          och hälsovårdsministeriets beslut om begräns-
35225: att fritt hämta alkohoi i landet skulle på ett bety-   ningama beträffande korta utlandsresor.
35226: 
35227:      Helsingfors den 7 september 1994
35228: 
35229:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
35230: 1
35231: 1
35232:  1
35233:   1
35234:   1
35235:    1
35236:    1
35237:     1
35238:     1
35239:      1
35240:       1
35241:       1
35242:        1
35243:        1
35244:         1
35245:         1
35246:          1
35247:           1
35248:           1
35249:            1
35250:            1
35251:             1
35252:             1
35253:                                                  1994vp
35254: 
35255: Kirjallinen kysymys 495
35256: 
35257: 
35258: 
35259: 
35260:                                     Pykäläinen: Päivälehtien yleishyödyllisten ilmaisilmoitusten arvon-
35261:                                        lisäverokohtelusta
35262: 
35263: 
35264:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35265: 
35266:    Veroasiantuntijoiden omaksuman tulkinnan               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35267: mukaan ilmoitustilan antaminen ulkopuoliselle          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35268: ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan on         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35269: arvonlisäverolaissa tarkoitettua palvelun otta-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35270: mista omaan käyttöön. Tällaisesta aineistosta on
35271: maksettava 22 prosentin arvonlisävero samasta                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että ar-
35272: arvosta kuin muille asiakkaille myydään vastaa-               vonlisäverolain tämänhetkinen tulkinta
35273: van kokoista mainostilaa.                                     estää vakiintuneiden yleishyödyllisten,
35274:    Tulkinta merkitsee arvonlisäveron kantamis-                kansalaisten turvallisuutta lisäävien ja
35275: ta lehtien ns. palstanpäistä, joina käytetään yleis-          kansalaisia kasvattavien tiedotteiden jul-
35276: hyödyllisten yhteisöjen toimittaa aineistoa.                  kaisemisen päivälehtien ilmaispalveluna,
35277: Tämä puolestaan on aiheuttanut sen, että monet                ja
35278: sanomalehdet ovat päättäneet pidättäytyä jul-                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35279: kaisemasta mm. Suomen Punaisen Ristin, Lii-                   siin, jotta joko lakia tai sen tulkintaa
35280: kenneturvan, Kirkon ulkomaanavun ja muiden                    muuttamalla yleishyödyllisten ilmaisil-
35281: niiden kaltaisten järjestöjen palstanpäätiedot-               moitusten julkaiseminen voi jatkua ilman
35282: teita.                                                        verouhkaa?
35283: 
35284:      Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1994
35285: 
35286:                                         Tuija Maaret Pykäläinen
35287: 
35288: 
35289: 
35290: 
35291: 240032J
35292: 2                                       1994 vp -   KK 495
35293: 
35294: 
35295: 
35296: 
35297:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35298: 
35299:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      töön otosta veroa. Omaan käyttöön ottona tulee
35300: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       maksaa veroa myös silloin, jos elinkeinonharjoit-
35301: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     taja valmistaa verollisen toiminnan yhteydessä
35302: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija          tavaran tai suorittaa palvelun muuhun kuin vä-
35303: Maaret Pykäläisen näin kuuluvan kirjallisen ky-     hennykseen oikeuttavaan käyttöön. Omaa käyt-
35304: symyksen n:o 495:                                   töä on myös hyödykkeen luovuttaminen vastik-
35305:                                                     keetta tai käypää arvoa huomattavasti alempaa
35306:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ar-   vastiketta vastaan. Palvelun oma käyttö on ve-
35307:        vonlisäverolain tämänhetkinen tulkinta       rollista vain, jos se on suoritettu arvonlisäveroUi-
35308:        estää vakiintuneiden yleishyödyllisten,      sen liiketoiminnan yhteydessä ja verovelvollinen
35309:        kansalaisten turvallisuutta lisäävien ja     myy vastaavia palveluja ulkopuolisille. Säännök-
35310:        kansalaisia kasvattavien tiedotteiden jul-   set oman käytön verotuksesta sisältyvät arvon-
35311:        kaisemisen päivälehtien ilmaispalveluna,     lisäverolain 22 §:ään.
35312:        ja                                              Oman käytön verotuksen tarkoituksena on
35313:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      pyrkiä saavuttamaan verotuksellisesti neutraali
35314:        siin, jotta joko lakia tai sen tulkintaa     tilanne ja estää vähennysoikeuksista johtuvan
35315:        muuttamalla yleishyödyllisten ilmaisil-      verotuen muodostuminen muun muassa yksi-
35316:        moitusten julkaiseminen voijatkua ilman      tyiskäyttötapauksissa. Omaksutun käytännön
35317:        verouhkaa?                                   mukaan oman käytön verotusta ei kuitenkaan
35318:                                                     sovelleta tilanteissa, joissa sanomalehti luovut-
35319:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        taa ilmoitustilaa vastikkeetta seurakuntien tai
35320: vasti seuraavaa:                                    yleishyödyllisten yhteisöjen tapahtumia varten
35321:                                                     palstanpäätiedotteina lehden muun aineiston si-
35322:    Arvonlisäverolain (1501/93) mukaan verollis-     joittamisen jälkeen tyhjäksi jääneiden kohtien
35323: ta toimintaa on paitsi tavaran tai palvelun myyn-   täyttämiseksi. Koska lehti päättää tällaisten il-
35324: ti myös yrityksen tai yrittäjän oma vähennyskel-    moitusten julkaisemisesta oman harkintansa
35325: voton käyttö. Jos arvonlisäverovelvollinen elin-    mukaan ja koska julkaiseminen tapahtuu myös
35326: keinonharjoittaja siirtää ostamansa ja arvonlisä-   lehden levikin edistämistarkoituksessa, on kat-
35327: verotuksessa vähentämänsä tai itse vähennyskel-     sottu, että kyse on toimituksellisesta aineistosta.
35328: poiseen käyttöön valmistamansa hyödykkeen           Tarvetta lainsäädännön muuttamiseen ei edellä
35329: vähennyskelvottomaan käyttöön, esim. yksityis-      esitetyn johdosta ole.
35330: kulutukseen, hänen tulee maksaa omaan käyt-
35331: 
35332:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1994
35333: 
35334:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
35335:                                            1994 vp -   KK 495                                           3
35336: 
35337: 
35338: 
35339: 
35340:                                          Tili Riksdagens Talman
35341: 
35342:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        bruk. Eget bruk skall också beskattas, om nä-
35343: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ringsidkaren i samband med skattepliktig verk-
35344: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       samhet tiliverkar en vara eller utför en tjänst för
35345: man Tuija Maaret Pykäläinen undertecknade              annan användning än sådan som berättigar tili
35346: spörsmål nr 495:                                       avdrag. Eget bruk är också överlåtelse av en
35347:                                                        nyttighet utan vederlag eller mot ett vederlag som
35348:           Är Regeringen medveten om att den            är avsevärt mindre än det gängse värdet. Eget
35349:        nuvarande tolkningen av mervärdes-              bruk av tjänster är skattepliktigt endast om tjäns-
35350:        skattelagen förhindrar att etablerade all-      ten har utförts i samband med mervärdesskatte-
35351:        männyttiga meddelanden som ökar med-            pliktig rörelse och den skattskyldige säljer mot-
35352:        borgarnas trygghet och verkar uppfost-          svarande tjänster tili utomstående. Stadganden
35353:        rande publiceras avgiftsfritt i dagstid-        om beskattning av eget bruk ingår i 22 § mervär-
35354:        ningama, och                                    desskattelagen.
35355:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för             Syftet med beskattningen av eget bruk är att
35356:        att publiceringen av allmännyttiga gratis-      uppnå en i beskattningshänseende neutral situa-
35357:        annonser kan fortgå utan skattepåföljder        tion och att hindra att skattestöd som beror på
35358:        genom en ändring av lagen eller lagtolk-        avdragsrätten uppstår, bl.a. vid privat konsum-
35359:        ningen?                                         tion. Enligt vedertagen praxis tiliämpas beskatt-
35360:                                                        ningen av eget bruk dock inte i situationer där en
35361:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          dagstidning vederlagsfritt överlåter annonsut-
35362: anföra följande:                                       rymme i form av vinjettmeddelanden om försam-
35363:                                                        lingarnas eller allmännyttiga samfunds evene-
35364:    Skattepliktig verksamhet enligt mervärdes-          mang som spaltfyllnad efter att övrigt tidnings-
35365: skattelagen (1501/93) är förutom försäljning av        material har placerats ut på sidorna. Eftersom
35366: varor och tjänster också företagets eller företaga-    tidningen beslutar om publicering av det här sla-
35367: rens egen icke avdragsgilla användning. Om en          get av annonser enligt egen prövning och efter-
35368: mervärdesskattskyldig näringsidkare överför en         som publiceringen också syftar tili att främja
35369: nyttighet som han har köpt och dragit av i mer-        tidningens spridning har det ansetts att det är
35370: värdesbeskattningen eller själv tillverkat för an-     fråga om redaktionellt material. Något behov av
35371: vändning som berättigar tili avdrag tili en an-        att ändra lagstiftningen finns inte med anledning
35372: vändning som inte berättigar tili avdrag, t.ex. tili   av vad som anförs ovan.
35373: privat konsumtion, skall han betala skatt på eget
35374: 
35375:      Helsingforsden 9 september 1994
35376:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
35377:                                               1994vp
35378: 
35379: Kirjallinen kysymys 496
35380: 
35381: 
35382: 
35383: 
35384:                                   Vistbacka: Vetelin Räyringinjärven kunnosta
35385: 
35386: 
35387: 
35388:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35389:    Vetelin Isokylän uusjaossa toteutettu perus-        Räyringinjärven tila on ollut kesän ajan erit-
35390: kuivatus ei miellytä Vetelin Räyringin kalastus-    täin heikko. Lahna ei ole kutenut, uimarit ovat
35391: kuntaa eikä järven ympäristön asukkaita. Osa-       saaneet syyhyvaivoja ja viemäreiden laskupai-
35392: puolet ovat valittaneet asiasta maaoikeuteen.       koille on kertynyt haisevaa lietettä. Lisäksi viime
35393: Valittajien mielestä peruskuivatus on aiheutta-     päivinä on esiintynyt myös sinilevää.
35394: nut Räyringinjärvelle ympäristöhaittaa ja järven       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35395: veden laatu on huomattavasti heikentynyt.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35396:    Suunnitelmat järven kuivattamisesta tehtiin      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35397: 1980-luvun puolivälissä Kokkolan vesipiirin toi-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35398: mesta. Järveen johdettiin putkessa iso viemäri ja
35399: toinen viemärijärven laskuojaan Porasenjokeen.                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
35400: Kumpaankaan viemäriin ei rakennettu min-                   Vetelin Räyringinjärven kunnon paran-
35401: käänlaista puhdistusta. Lisäksi salaojituksen              tamiseksi niin, että sen virkistyskäyttö
35402: yhteydessä verkostoon liitettiin poikkeuksetta             tulee jälleen mahdolliseksi?
35403: kylän kaikki likavedet.
35404: 
35405:      Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1994
35406:                                          Raimo Vistbacka
35407: 
35408: 
35409: 
35410: 
35411: 240032]
35412: 2                                         1994 vp -    KK 496
35413: 
35414: 
35415: 
35416: 
35417:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35418: 
35419:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        (57%) ja karjataloudesta (28 %). Haja-asutuk-
35420: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sen talousjätevesien osuus kuormituksesta on
35421: olette 25 päivänä elokuuta 1994 päivätyn kirjeen-     vähäinen (7 %). Selvityksen perusteella laadittiin
35422: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          järven ranta-alueella oleville tiloille tilakohtaiset
35423: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Raimo Vist-        suunnitelmat kuormituksen vähentämiseksi.
35424: backan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Kysymyksen perusteluissa Räyringinjärven
35425: n:o496:                                               veden laadun huomattavan heikkenemisen ker-
35426:                                                       rotaan aiheutuneen Vetelin Isokylän uusjaossa
35427:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        toteutetusta peruskuivatuksesta. Järven ranta-
35428:         Vetelin Räyringinjärven kunnon paran-         alueilla toteutetuilla ojitusjärjestelyillä ei kuiten-
35429:         tamiseksi niin, että sen virkistyskäyttö      kaan ole ratkaisevaa merkitystä koko järven ti-
35430:         tulee jälleen mahdolliseksi?                  lan kannalta. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiris-
35431:                                                       tä saatujen tietojen mukaanjärven kuormitus on
35432:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lievästi lisääntynyt 1980-luvun puolivälissä to-
35433: vasti seuraavaa:                                      teutetun peruskuivatuksen jälkeen siksi, että sa-
35434:                                                       laojituksen yhteydessä avo-ojat korvattiin put-
35435:    Räyringinjärven veden laatua on seurattu aina      kiojalla, johon on sittemmin johdettu jätevesiä
35436: 1960-luvulta saakka, jolloin vesinäytteiden otto      ilman asianmukaista lupaa. Putkiojasta jäteve-
35437: järvestä aloitettiin. Järven tilaan vaikuttavat ra-   det joutuvat nopeammin järveen kun avo-ojista,
35438: vinnepitoisuudet ovat nousseet hitaasti koko          joihin jätevedet oli ennen johdettu. On syytä to-
35439: ajan kuten lukuisissa muissakin Suomen järvissä,      deta, että kuivatussuunnitelmaan ei sisältynytjä-
35440: joiden rannoilla on pitkään harjoitettu laaja-        tevesien johtamista. Niihin liittyvät lupakysy-
35441: alaista peltoviljelyä. Järven käyttökelpoisuuden      mykset on toki saatava kaikilta osin kuntoon.
35442: parantamiseksi on tehty aloitteita sekä pidetty          Vetelin ympäristölautakunta, Kokkolan vesi-
35443: neuvottelutilaisuuksia. Myös erilaisia selvityksiä    ja ympäristöpiiri ja muut asianosaiset kokoontu-
35444: on tehty. Vetelin kunta ja Kokkolan vesi- ja ym-      vat 6.9.1994 neuvottelemaan Räyringinjärven
35445: päristöpiiri tekivät vuonna 1991 järven syvyys-       kuormituksen vähentämisestä ja sopimaan jär-
35446: ja vesikasvillisuuskartoituksen ja vuonna 1993        ven kunnostukseen liittyvien toimenpiteiden jat-
35447: hajakuormitusselvityksen.                             kosta. Edellä todettuun viitaten hallitus katsoo,
35448:    Hajakuormitusselvityksen mukaan järven             että kysymys ei tässä vaiheessa anna aihetta
35449: kuormitus aiheutuu pääosin peltoviljelystä            enempiin toimenpiteisiin hallituksen taholta.
35450: 
35451:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1994
35452: 
35453:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
35454:                                           1994 vp -   KK 496                                            3
35455: 
35456: 
35457: 
35458: 
35459:                                         Tili Riksdagens Talman
35460: 
35461:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ringa (7 %). På basis av utredningen uppgjordes
35462: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       förvarje gårdsbruksenhet på sjöns strandområde
35463: 25 augusti 1994 tili vederbörande medlem av           planer för reducering av belastningen.
35464: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-         1 motiveringen tili spörsmålet anses att orsa-
35465: mo Vistbacka undertecknade spörsmål nr 496:           ken tili att vattnet i Räyringinjärvi har försämrats
35466:                                                       avsevärt är grundtorrläggningen i samband med
35467:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        nyskiftet i Isokylä by i Vetils kommun. Diknings-
35468:        ta för förbättrande av sjön Räyringinjär-      arrangemangen på sjöns stränder har dock ing-
35469:        vis tilistånd i Vetils kommun så att det       en avgörande betydelse för hela sjöns tilistånd.
35470:        igen blir möjligt att använda sjön för re-     Enligt uppgifter från Karleby vatten- och miljö-
35471:        kreation?                                      distrikt har belastningen på sjön ökat något efter
35472:                                                       grundtorrläggningen i mitten av 1980-talet. Det-
35473:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ta beror på att de öppna dikena i och med täck-
35474: anföra följande:                                      dikningen ersattes med rördiken, i vilka avlopps-
35475:                                                       vatten senare leddes ut utan behörigt tilistånd.
35476:    Kvaliteten på vattnet i Räyringinjärvi har         Från rördikena rinner avloppsvattnet snabbare
35477: iakttagits allt sedan 1960-talet, då vattenprover     ut i sjön än från de öppna diken i vilka avlopps-
35478: började tas i sjön. Haltema av näringsämnen som       vattnet tidigare leddes ut. Det är skäl att konsta-
35479: inverkar på sjöns tilistånd har stigit långsamt       tera att ledning av avloppsvatten inte ingick i
35480: hela tiden, på samma sätt som i många andra av        torrläggningsplanen. Man måste naturligtvis fin-
35481: de sjöar i vårt land på vilkas stränder man sedan     na en tilifredsställande lösning på de tillstånds-
35482: länge har idkat omfattande åkerbruk. Man har          frågor som gäller avloppsvattnet.
35483: tagit vissa initiativ i syfte att öka sjöns använd-      Miljönämnden i Veti!, Karleby vatten- och
35484: barhet, samt fört förhandlingar och gjort olika       miljödistrikt och de andra berörda partema
35485: utredningar i frågan. Vetils kommun och Karle-        sammanträder den 6 september 1994 för att för-
35486: by vatten- och miljödistrikt utförde en kartlägg-     handla om reducering av belastningen på Räy-
35487: ning av vattendjupet och vattenfloran 1991 och        ringinjärvi och för att komma överens om fort-
35488: en utredning av den diffusa belastningen 1993.        satta åtgärder i anslutning tili iståndsättandet av
35489:    Enligt utredningen härstammar sjöns diffusa        sjön. Med hänvisning tili det ovan anförda anser
35490: belastning i huvudsak från åkerbruket (57 %) och      regeringen att spörsmålet i detta skede inte föran-
35491: kreaturshushållningen (28 %). På glesbygden är        leder vidare åtgärder av regeringen.
35492: hushållsavloppsvattnets andel av belastningen
35493: 
35494:      Helsingforsden 5 september 1994
35495: 
35496:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
35497:                                                 1994vp
35498: 
35499: Kirjallinen kysymys 497
35500: 
35501: 
35502: 
35503: 
35504:                                    Laakso: Hiidenveden rehevöitymisen pysäyttämisestä
35505: 
35506: 
35507: 
35508:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35509: 
35510:    Läntisellä Uudellamaalla sijaitseva Hiidenvesi        Vihtijoen ja Vanjoen valuma-alueilta tulevan
35511: on Lohjanjärven ohella Uudenmaan tärkeimpiä           maatalouden hajakuormituksen osuus on suurin
35512: virkistys- ja kalastusjärviä.                         vesistöä kuormittava tekijä. Hajakuormituksen
35513:    Hiidenvesi on kuitenkin ravinne- ja saaste-        osuus fosforista on peräti 90 prosenttia. Vanjoen
35514: kuormituksen seurauksena rehevöitymässä. Sa-          osuus on 60 ja Vihtijoen 30 prosenttiyksikköä.
35515: malla paksuista sinilevälautoista on tullut järves-   Vanjoen erityisongelmana on lisäksi suuri bak-
35516: sä jokakesäinen ilmiö.                                teeripitoisuus.
35517:    Hiidenveden ravinne- ja saastekuormituksen            Hiidenveden laatu onkin huonontunut ja le-
35518: päälähteet ovat Vihtijoki ja Vanjoki. Niiden va-      vän kasvu on kiihtynyt. Myös kalakanta on rehe-
35519: luma-alueilta järveen kulkeutuu valtava haja-         vöitymisen tuloksena heikentynyt. Erityisesti
35520: kuormitus.                                            matalan Kirkkojärven tila alkaa olla huolestut-
35521:    Hiidenveden pistekuormitus taas koostuu            tava.
35522: pääasiassa Vanjokeen johdetuista Karkkilan jä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35523: tevedenpuhdistamon vesistä sekä Kirkkojärveen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35524: johdetusta Vihdin kirkonkylän jätevedestä. Nii-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35525: den osuus on 95 prosenttia kokonaismäärästä.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35526:    Karkkilan osuus on kokonaismäärästä 80
35527: prosenttia, vaikka jätevesien osuus Hiidenvettä                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35528: rehevöittävästä fosforikuormasta onkin tutki-                ryhtyä, jotta Hiidenveden vesistön tilan
35529: musten mukaan vain yhdeksän prosenttia. Kark-                huononeminen voitaisiin pysäyttää?
35530: kilan jätevedenpuhdistamon kapasiteetti on li-
35531: säksi liian pieni.
35532: 
35533:      Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1994
35534: 
35535:                                             Jaakko Laakso
35536: 
35537: 
35538: 
35539: 
35540: 240032J
35541: 2                                        1994 vp -   KK 497
35542: 
35543: 
35544: 
35545: 
35546:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35547: 
35548:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hiidenveden kuormitusta vähentäviä toimia
35549: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        etsitään lisäksi Lohjan kaupungin, Lohjan kun-
35550: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     nan, Vihdin, Karjaan, Karkkilan ja Pohjan
35551: le jäsenelle kansanedustaja Jaakko Laakson näin      kuntien sekä Uudenmaan liiton ja Helsingin vesi-
35552: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 497:             ja ympäristöpiirin yhteistoimin laadittavana ole-
35553:                                                      vassa alueellisessa vesihuollon yleissuunnitel-
35554:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        massa.
35555:        ryhtyä, jotta Hiidenveden vesistön tilan          Koko Uudenmaan lääni ja siten myös pääosa
35556:        huononeminen voitaisiin pysäyttää?            Hiidenveden valuma-alueesta on voimaperäisen
35557:                                                      maatalouden aluetta, ja se on määritelty peltovil-
35558:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jelyn osalta maatalouden vesiensuojelun paino-
35559: vasti seuraavaa:                                     pistealueeksi, joille vesiensuojelutoimet pyritään
35560:                                                      erityisesti suuntaamaan. Maatalouden aiheutta-
35561:    Hiidenvesi on seudulle erittäin tärkeä vesistö,   maa kuormitusta voidaan vähentää ottamalla
35562: jonka ongelmana on rehevöityminen. Pahiten           käyttöön uusia viljelymenetelmiä. Näitä ovat
35563: rehevöityneitä osia ovat veden huonosta vaihtu-      mm. kevennetty muokkaus, ympärivuotinen
35564: vuudesta kärsivät Kirkkojärvi ja Mustionselkä,       kasvipeitteisyys, suojakaistat vesiuomien ran-
35565: mutta viime vuosina rehevöitymistä ja mm. levä-      noilla ja lannoitus kasvien tarpeen mukaisesti.
35566: kukintoja on havaittu myös järvenselän alueella.     Yksittäisiä maatiloja koskevat toimet ympäristö-
35567:    Pääosa Hiidenveden ravinnekuormituksesta          kuormituksen vähentämiseksi suunnitellaan ym-
35568: ja siitä johtuvasta rehevöitymisestä aiheutuu        päristönhoitosuunnitelmissa. Hiidenveden va-
35569: maataloudesta. Yhdyskuntajätevesien aiheutta-        luma-alueella ympäristönhoitosuunnitelmia on
35570: ma fosforikuormitus on viime vuosina vähen-          tehty tähän mennessä vasta vähän.
35571: tynyt, mutta typpikuormitus ei ole muuttunut.            Maatalouden vesiensuojelu perustuu tällä het-
35572: Hiidenveden tilanteen parantaminen edellyttää        kellä etenkin peltoviljelyssä vain taloudelliseen
35573: maatalouskuormituksen voimakkaan vähentä-            ohjaukseen ja neuvontaan. Asenteet ovat kehit-
35574: misen lisäksi edelleen myös muun kuormituksen        tyneet myönteisiksi vesiensuojelulle, mutta varsi-
35575: vähentämistä.                                        naiset vesiensuojelutoimet ovatjääneet vähäisik-
35576:    Sekä Karkkilan kaupungin että Vihdin kir-         si. Maatalouden kuormituksen vähentäminen
35577: konkylänjätevedenpuhdistamoilla on vesioikeu-        riittävässä määrin ja kohtuullisessa ajassa edel-
35578: den lupapäätösten perusteella velvoite tehostaa      lyttäisi vesilain nojalla annettavia määräyksiä.
35579: jätevesien käsittelyä lähivuosina. Ammoniumty-       Jos Suomesta tulee EU:n jäsen, syntyy mahdolli-
35580: pen hapettamiseksi on molempia puhdistamoja          suus saada EU:n ympäristötukea mm. vesistö-
35581: laajennettava huomattavasti nykyisestä. Suunni-      kuormituksen vähentämiseen. Suomessa valmis-
35582: telmien laatiminen nitrifioinnin ja kokonaisty-      tellaan parhaillaan EU-tukeen liittyvää maise-
35583: pen mahdollisimman hyvän poiston aikaansaa-          man- ja ympäristönhoidon tukipakettia. Suo-
35584: miseksi molemmilla puhdistamoilla on vireillä.       men liityttyä Euroopan talousalueeseen ETA:an
35585:    Hiidenveden alue sisältyy Helsingin vesi- ja      1.1.1994 meitä sitovat EU:n ympäristödirek-
35586: ympäristöpiirissä vuonna 1994lopulla valmistu-       tiivit. Niistä ns. nitraattidirektiivi koskee maa-
35587: vaan Karjaanjoen vesistön käytön ja suojelun         talouden nitraattipäästöjen vähentämistä. Sitä
35588: yleissuunnitelmaan. Hiidenveden suojelun te-         koskeva säännös on tulossa vesilakiimme, mikä
35589: hostamiseksi on myös sovittu eri tahojen yhteis-     omalta osaltaan vaikuttaa maatalouden typpi-
35590: työhankkeesta, jolla pyritään kuormituksen vä-       päästöjen vähentämiseen.
35591: hentämiseen ja selvitetään mm. mahdollisuutta
35592: parantaa vesistön tilaa tehokalastuksilla.
35593: 
35594:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1994
35595:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
35596:                                          1994 vp -    KK 497                                             3
35597: 
35598: 
35599: 
35600: 
35601:                                        Tili Riksdagens Talman
35602: 
35603:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        detta syftar tili att minska belastningen. Bland
35604: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          annat undersöks möjlighetema att förbättra
35605: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      vattnens tilistånd genom effektivt fiske.
35606: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs-              Dessutom samarbetar Lojo stad, Lojo kom-
35607: mål nr497:                                           mun, Vichtis, Karis, Högfors och Pojo kommu-
35608:                                                      ner, Nylands förbund och Helsingfors vatten-
35609:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       och miljödistrikt kring en regional generalpian
35610:        ta för att försämringen av Hiidenvesivat-     för vattenförsörjning, och i detta sammanhang
35611:        tendragets tilistånd skall kunna stoppas?     undersöks hur belastningen på Hiidenvesi kan
35612:                                                      minskas.
35613:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Hela Nylands Iän och därför också huvudde-
35614: anföra följande:                                     len av avrinningsområdet för Hiidenvesi har ef-
35615:                                                      fektivtjordbruk och har i fråga om åkerodlingen
35616:     Hiidenvesi är ett vattensystem som är oerhört    definierats som ett tyngpunktsområde för vatten-
35617: viktigt för de omgivande traktema och vars pro-      vården inomjordbruket, tili vilket vattenvårdsåt-
35618: blem är eutrofiering. De värst eutrofierade de-      gärdema koncentreras. Belastningen från jord-
35619: lama är Kirkkojärvi och Mustionselkä, där vat-       bruket kan minskas genom nya odlingsmetoder.
35620: tenutbytet är litet, men under de senaste åren har   Sådana är bl.a. lättare bearbetning, åretruntve-
35621: eutrofiering och bl.a. algblomning konstaterats      getation, skyddszoner utmed vattenförande få-
35622: också mitt i fjärden.                                ror och gödsling enligt växtemas behov. I mil-
35623:     Huvuddelen av närsaltsbelastningen på Hii-       jövårdsplanema ingår planer för enskilda lä-
35624: denvesi och av den därav föranledda eutrofie-        genheter för minskning av miljöbelastningen.
35625: ringen härrör från lantbruket. Den av kommuna-       Hittilis har bara ett fåtal individuella miljövårds-
35626: la avloppsvatten orsakade fosforbelastningen         planer gjorts upp i avrinningsområdet för Hii-
35627: har minskat under de senaste åren, men i kväve-      denvesi.
35628: belastningen har det inte inträffat någon föränd-       Vattenvården inom jordbruket bygger spe-
35629: ring. En förbättring av läget i Hiidenvesi förut-    ciellt i fråga om åkerodlingen i detta nu en-
35630: sätter inte bara en kraftig minskning av belast-     bart på ekonomisk styming och rådgivning.
35631: ningen frånjordbruket utan också att den övriga      Attitydema tili vattenvård är gynnsamma, men
35632: belastningen minskar.                                egentliga vattenvårdsåtgärder har knappast vid-
35633:     Avloppsreningsverken såväl i Högfors stad        tagits. För att belastningen frånjordbruket skall
35634: som i Vichtis kyrkby är enligt vattendomstolens      minska tiliräckligt inom skälig tid behövs före-
35635: tiliståndsbeslut skyldiga att under de närmaste      skrifter med stöd av vattenlagen. Om Finland
35636: åren effektivera behandlingen av avloppsvatt-        blir medlem i EU, finns det en möjlighet att få
35637: nen. För att ammoniumkvävet skall kunna syr-         miljöstöd från EU bl.a. tili minskning av belast-
35638: sättas måste vartdera reningsverket byggas ut        ningen på vattnen. Finland bereder som bäst ett
35639: ordentligt. Planer på nitrifiering och så god kvä-   stödpaket för landskaps- och miljöstöd i anslut-
35640: verening som möjligt är aktuella för vartdera        ning tili EU-stödet. Efter att Finland 1.1.1994
35641: reningsverket.                                       anslöt sig tili Europeiska ekonomiska samar-
35642:     Hiidenvesi ingår i dengeneralpian för använd-    betsområdet EES är vi förpliktade att följa EU :s
35643: ning och skydd av vattensystemet Karis å, som        miljödirektiv. Av dem gäller det så kallade
35644: Helsingfors vatten- och miljödistrikt kommer att     nitratdirektivet minskning av nitratutsläppen
35645: fårdigställa mot slutet av 1994. Det finns också     från lantbruket. Ett stadgande om detta kommer
35646: en överenskommelse om samarbete mellan olika         att föras in i vår vattenlag, vilket också bidrar tili
35647: parter för att effektivera skyddet av Hiidenvesi;    att minska kväveutsläppen från lantbruket.
35648: 
35649:      Helsingforsden 15 september 1994
35650:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
35651:                                                  1994vp
35652: 
35653: Kirjallinen kysymys 498
35654: 
35655: 
35656: 
35657: 
35658:                                   · Jurva: Tasavallan presidentin aiheuttamasta Suomen ulkopolitii-
35659:                                         kan julkisuuskuvasta
35660: 
35661: 
35662:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35663:    Julkisuudessa on viime päivinä kansainvälistä      dentti koko kansaa, ja hän toimii lisäksi armeijan
35664: lehdistöä myöten kirjoitettu tasavallan presiden-     ylipäällikkönä. Tämän takia tapahtunutta ei voi-
35665: tin alkoholin vaikutuksen alaisenatapahtuneista       da vähätellä, vaan siihen olisi puututtava kansa-
35666: "törmäilyistä". Kyseessä on lyhyen virassaolon        kunnan edun nimissä.
35667: ajan toinen tapaus, sillä muutama kuukausi sit-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35668: ten tapahtui vastaavaa hänen Ruotsiin suun-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35669: tautuneena valtiovierailullaan. Molemmissa ta-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35670: pauksissa kyseessä on ollut iltatilaisuus,jossa on    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35671: läsnäolleiden mukaan nautittu alkoholia, minkä
35672: seurauksena tasavallan presidentti Ahtisaari on                 Katsooko Hallitus tasavallan presi-
35673: menettänyt tasapainonsa. Aikaisemmalla kerral-               dentin julkisuuskuvan ja sitä kautta ulko-
35674: la tuloksena oli laastari otsassa ja jälkimmäisellä          politiikkamme uskottavuuden vaarantu-
35675: kerralla särkynyt pöytälamppu. Kumpaakaan                    neen viime aikoina tiedotusvälineissä esil-
35676: tapausta ei presidentin kanslian toimesta ole tor-           lä olleiden presidentti Martti Ahtisaarta
35677: juttu, vaan paremminkin vahvistettu tapahtu-                 ja hänen julkista huomiota herättänyttä
35678: neeksi.                                                      käytöstään koskeneiden uutisten joh-
35679:     Tapaukset lienevät sinänsä vähäisiä, mutta               dosta,ja
35680: niillä on suuri julkisuusarvo ja ennen kaikkea                  katsooko Hallitus omalta osaltaan
35681: presidentin arvostusta niin ulkomailla kuin koti-            voivansa ryhtyä toimenpiteisiin asian
35682: maassakin heikentävä vaikutus. Edustaahan                    johdosta?
35683: suoralla kansanvaalilla valittu tasavallan presi-
35684: 
35685:      Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1994
35686: 
35687:                                              Marita Jurva
35688: 
35689: 
35690: 
35691: 
35692: 240032J
35693: 2                                        1994 vp -   KK 498
35694: 
35695: 
35696: 
35697: 
35698:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35699: 
35700:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                 katsooko Hallitus omalta osaltaan
35701: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,               voivansa ryhtyä toimenpiteisiin asian
35702: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             johdosta?
35703: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jurvan
35704: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 498:          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
35705:                                                      vasti seuraavaa:
35706:           Katsooko Hallitus tasavallan presi-
35707:        dentinjulkisuuskuvan ja sitä kautta ulko-        Tiedotusvälineiden toiminta Suomessa perus-
35708:        politiikkamme uskottavuuden vaarantu-         tuu sananvapauteen, joka turvataan hallitus-
35709:        neen viime aikoina tiedotusvälineissä esil-   muodon 10 §:ssä. Hallitus ei ole suorittanut eikä
35710:        lä olleiden presidentti Martti Ahtisaarta     se suunnittele minkäänlaisia toimenpiteitä kysy-
35711:        ja hänen julkista huomiota herättänyttä       jän esittämässä asiassa.
35712:        käytöstään koskeneiden uutisten joh-
35713:        dosta,ja
35714: 
35715:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1994
35716:                                                               Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
35717:                                        1994 vp -   KK 498                                          3
35718: 
35719: 
35720: 
35721: 
35722:                                      Tili Riksdagens Ta/man
35723: 
35724:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                anser Regeringen att den för sin del
35725: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande               kan vidta åtgärder till följd av saken?
35726: medlem av statsrådet översänt följande av
35727: riksdagsman Jurva undertecknade spörsmål nr          Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
35728: 498:                                               anföra följande:
35729: 
35730:          Anser Regeringen att den offentliga          Massmediemas verksamhet i Finland grundar
35731:       bilden av republikens president och där·     sig på yttrandefriheten som garanteras i 10 § re-
35732:       igenom av vår utrikespolitiska trovärdig-    geringsformen. Regeringen har inte vidtagit och
35733:       het har äventyrats genom de nyheter som      planerar inte att vidta några som helst åtgärder i
35734:       under den senaste tiden förekommit i         det ärende som spörsmålsställaren avser.
35735:       massmediema om president Martti Ahti-
35736:       saari och hans uppförande, som väckt
35737:       offentlig uppmärksamhet, och
35738: 
35739:     Helsingforsden 14 september 1994
35740: 
35741:                                                                 Utrikesminister Heikki Haavisto
35742:                                                1994vp
35743: 
35744: Kirjallinen kysymys 499
35745: 
35746: 
35747: 
35748: 
35749:                                   Laakso: Omakotitalon myynnistä alihintaan pakkohuutokaupassa
35750: 
35751: 
35752: 
35753:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35754:    Valkealassa sijaitseva yli sadan neliömetrin        Oikeusministeriön        oikeushallinto-osaston
35755: omakotitalo myytiin viime toukokuussa Kouvo-        hallitusneuvos Jukka Hongell on todennut, ettei
35756: lassa järjestetyssä pakkohuutokaupassa 6 000        huutokaupasta voida valittaa, jos kuuluttamises-
35757: markan pilkkahintaan.                               sa ja itse pakkohuutokauppatilanteessa ei ole
35758:    Suomen Yhdyspankki oli hakenut valkeala-         tapahtunut muodollista virhettä (Helsingin Sa-
35759: laisen yksinhuoltajan talon viime keväänä pak-      nomat 28.8.1994).
35760: kohuutokauppaan 300 000 markan velkojen                Hallitusneuvos Hongellin mukaan myöskään
35761: vuoksi.                                             pankilla ei tällaisissa tapauksissa ole korvausvel-
35762:    Satavuotias, peruskorjattu hirsitalo 1 900 ne-   vollisuutta.
35763: liömetrin tontilla ja toinen runsaan 1 300 neliö-      Nimismies Lehdon mukaan pakkohuuto-
35764: metrin rakentamaton tontti myytiin pakkohuu-        kauppa tapahtui muodollisesti täysin oikein eikä
35765: tokaupassa 6 000 markalla. Ostajana oli kouvo-      pankkikaan ole siten käyttänyt 20 päivän valitus-
35766: lalainen vanhempi konstaapeli.                      oikeuttaan.
35767:    Talo ja tontit oli ostettu vajaat kymmenen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35768: vuotta sitten 320 000 markalla.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35769:    Kouvolan nimismies Erkki Lehto, joka toi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35770: mitti pakkohuutokaupan, on julkisuudessa to-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35771: dennut, ettei hänellä ollut muuta mahdollisuutta
35772: kuin hyväksyä tarjous. Velkojapankin edustaja                 Onko Hallitus tietoinen, että viime
35773: ei ollut lainkaan paikalla pakkohuutokaupassa.             toukokuussa Kouvolassa järjestetyssä
35774:    Nimismies Lehdon mukaan vastuu pilkkahin-               pakkohuutokaupassa myytiin Valkealas-
35775: taan tehdystä kaupasta on SYP:llä. Huutokau-               sa sijaitseva iso omakotitalo kaksine tont-
35776: pan toimittaja ei hänen mukaansa voi käyttää               teineen 6 000 markan pilkkahintaan, ja
35777: harkintavaltaansa tarjouksen kohtuullisuuden                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35778: suhteen.                                                   ryhtyä, jotta kohtuuttomin ehdoin syn-
35779:                                                            tynyt pakkohuutokauppa perutaan?
35780:      Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1994
35781: 
35782:                                           Jaakko Laakso
35783: 
35784: 
35785: 
35786: 
35787: 2400321
35788: 2                                        1994 vp -   KK 499
35789: 
35790: 
35791: 
35792: 
35793:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35794: 
35795:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       aiheutunut vahinkoa pankille ja velalliselle. Leh-
35796: mainitussa tarkoitetussa Te, Rouva Puhemies,         titietojen mukaan pankki on harkinnut velallisel-
35797: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      le aiheutuneen vahingon korvaamista.
35798: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko              Jos huutokauppa on saavuttanut lainvoiman
35799: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         eikä valitus enää ole mahdollinen, asiassa voi-
35800: n:o499:                                              daan turvautua ylimääräisiin muutoksenhaku-
35801:                                                      keinoihin. Jos huutokaupassa ei ole tapahtunut
35802:           Onko Hallitus tietoinen, että viime        virhettä, muutoksenhaku ei kuitenkaan voine
35803:        toukokuussa Kouvolassa järjestetyssä          johtaa huutokaupan kumoamiseen.
35804:        pakkohuutokaupassa myytiin Valkealas-             Edellä olevista syistä ei kysymyksessä olevassa
35805:        sa sijaitseva iso omakotitalo kaksine tont-   yksittäistapauksessa voida ryhtyä toimenpitei-
35806:        teineen 6 000 markan pilkkahintaan, ja        siin pakkohuutokaupan peruuttamiseksi.
35807:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Ulosottolain ulosmitatun omaisuuden myyn-
35808:        ryhtyä, jotta kohtuuttomin ehdoin syn-        tiä koskevat säännökset on tarkoitus uudistaa
35809:        tynyt pakkohuutokauppa perutaan?              oikeusministeriön asettaman työryhmän ehdo-
35810:                                                      tuksen pohjalta. Uudistaminen ei ole ollut miele-
35811:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kästä, ennen kuin kiinteistöpanttausta koskevat
35812: taen seuraavaa:                                      säännökset on eduskunnassa parhaillaan käsitel-
35813:                                                      tävänä olevan maakaaren yhteydessä uudistettu.
35814:    Voimassa olevassa ulosottolaissa ei ole sään-     Tämä luo pohjan myös kiinteistön pakkohuuto-
35815: nöstä, jonka mukaan ulosottomies olisi velvolli-     kauppaa koskevien säännösten uudistamiselle.
35816: nen estämään alihintaisen pakkohuutokaupan ja        Tässä yhteydessä oikeusministeriö tulee esittä-
35817: hylkäämään esitetyn tarjouksen, jos tehty tarjous    mään, että ulosottolakiin otetaan alihintaisen
35818: muutoin ylittää ulosottolain nojalla määrättävän     kaupan kieltävä säännös.
35819: ns. alimman hyväksyttävän tarjouksen. Jos tar-           Oikeusministeriö on ulosottomiehille anta-
35820: jous kuitenkin näyttäisi johtavan selvästi koh-      missaan ohjeissa kiinnittänyt huomiota ulosotto-
35821: tuuttomaan kauppaan, ulosottomies voi ennen          henkilöstön esteellisyyteen ja tähdentänyt peri-
35822: tarjouksen lopullista hyväksymistä mahdolli-         aatteita, joita luottamuksen säilyttäminen virka-
35823: suuksien mukaan olla vielä yhteydessä ulosmit-       toiminnan puolueettomuuteen edellyttää. Oi-
35824: tauksen hakijaan, koska ulosottolain 5 luvun         keusministeriö tulee vastaisissa ohjeissaan po.
35825: 41 §:n mukaan ulosmittauksen hakija voi estää        luottamuksen turvaamiseksi kiinnittämään huo-
35826: kiinteistön myymisen, jos kauppasumma ei riitä       miota siihen, että omaisuuden myyminen alihin-
35827: hakijan saamisen maksuksi. Kysymyksessä ole-         taan ulosottomiehen palveluksessa olevalle hen-
35828: vassa tapauksessa hakijapankin edustaja sano-        kilölle mahdollisuuksien mukaan estettäisiin.
35829: malehdissä esitettyjen tietojen mukaan ei ollut      Kun ulosotto eriytyy poliisitoimesta, henkilös-
35830: inhimillisen virheen vuoksi mennyt huutokaup-        tön esteellisyys on mahdollista selkeämmin sää-
35831: patilaisuuteen, ja alihintainen pakkohuutokaup-      dellä laissa.
35832: pa pääsi valitettavasti tapahtumaan. Tästä on
35833: 
35834:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1994
35835:                                                               Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
35836:                                              1994 vp -   KK 499                                             3
35837: 
35838: 
35839: 
35840: 
35841:                                            Tili Riksdagens Talman
35842: 
35843:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ter i pressen har banken övervägt att ersätta de
35844: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           skador som förorsakats gäldenären.
35845: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-             Om auktionen har vunnit laga kraft och be-
35846: man Jaakko Laakso undertecknade spörsmål nr              svär inte längre är möjliga, kan man i ärendet
35847: 499:                                                     tiligripa extraordinarie besvärsmedel. Om det vid
35848:                                                          auktionen inte har skett något fel torde ändrings-
35849:             Är Regeringen medveten om att vid en         sökande emellertid inte kunna leda tili att auktio-
35850:         exekutiv auktion i Kouvola i maj såldes          nenhävs.
35851:         ett stort egnahemshus i Valkeala jämte               Av ovan nämnda orsaker kan det inte i ifråga-
35852:         tvenne tomter för en spottstyver om 6 000        varande enskilda fall vidtas åtgärder för att åter-
35853:         mark, och                                        kalla den exekutiva auktionen.
35854:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta            Avsikten är att revidera stadgandena i utsök-
35855:         för att denna exekutiva auktion som skett        ningslagen om försäljning av utmätt egendom
35856:         tili oskäliga vilikor hävs?                      utgående från det förslag som en av justitiemini-
35857:                                                          steriet tilisatt arbetsgrupp har avgett. Det har inte
35858:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            varit meningsfullt att genomföra reformen innan
35859: anföra följande:                                         stadgandena om pantsättning av fastigheter har
35860:                                                          reviderats i samband med förslaget tili ny jorda-
35861:    Gällande utsökningslag innehåller inte något          balk vilket som bäst behandlas av riksdagen.
35862: stadgande enligt vilket utmätningsman skulle             Detta skapar en grund för att även revidera stad-
35863: vara skyldig att förhindra en exekutiv auktion           gandena om exekutiv auktion av en fastighet. I
35864: som sker tili underpris och avslå ett gjort anbud,       detta sammanhang kommer justitieministeriet
35865: om detta anbud i övrigt överstiger det s.k. lägsta       att föreslå att i utsökningslagen intas ett stadgan-
35866: anbud som enligt utsökningslagen får antas. Om           de om förbud mot försäljning tili underpris.
35867: anbudet likväl ser ut att leda tili ett klart oskäligt       Justitieministeriet har i anvisningar tili utmät-
35868: köp, kan utmätningsmannen innan han slutgil-             ningsmännen fåst uppmärksamhet vid utsök-
35869: tigt antar anbudet i mån av möjlighet ännu stå i         ningspersonalens jäv och betonat de principer
35870: kontakt med den som sökt om utmätning, då                som förtroendet för tjänsteåliggandenas opar-
35871: enligt 5 kap. 41 § utsökningslagen den som sökt          tiskhet förutsätter. Justitieministeriet kommer i
35872: om utmätning kan förhindra att en fastighet säljs        sina kommande anvisningar för att säkerställa
35873: om köpeskillingen inte förslår tili täckande av          ifrågavarande förtroende att fåsta uppmärksam-
35874: sökandens fordran. I det fall som avses i spörs-         het vid att försäljning av egendom tili underpris
35875: målet hade enligt uppgifter i pressen representan-       åt en person som är anställd av utmätningsman-
35876: ten för sökandebanken på grund av ett mänskligt          nen i mån av möjlighet förhindras. Efter att ut-
35877: misstag inte varit närvarande vid auktionen, och         sökningsväsendet åtskiljts från polisväsendet blir
35878: den exekutiva auktionen tili underpris kunde be-         det möjligt att i lag tydligare reglera jävsgrunder-
35879: klagligtvis ske. Denna auktion har förorsakat            na för personalen.
35880: skada för banken och gäldenären. Enligt uppgif-
35881:      Helsingfors den 23 september 1994
35882: 
35883:                                                                    Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
35884:                                                1994 vp
35885: 
35886: Kirjallinen kysymys 500
35887: 
35888: 
35889: 
35890: 
35891:                                   Seppänen: Vakuutuskorvauksiin liittyvän arvonlisäveron maksa-
35892:                                      misesta
35893: 
35894: 
35895:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35896: 
35897:    Arvonlisäveron säätämisen jälkeen on ilmen-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35898: nyt epäkohta, joka ei ollut tiedossa lakia edus-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35899: kunnassa säädettäessä: vakuutusyhtiöt siirtävät
35900: korvauksiinsa liittyvän arvonlisävero-osuuden                 Onko vakuutusyhtiöiden käytäntö ar-
35901: vakuutettujen maksettavaksi. Näin ollen vahin-             vonlisäveron suhteen Hallituksen mieles-
35902: kotapahtuma, jota varten vakuutuksenottaja on              tä lainmukainen, ja jos on,
35903: ostanut vakuutuksen, johtaa veronmaksuun val-                 mitä Hallitus aikoo tehdä sen epäkoh-
35904: tiolle.                                                    dan korjaamiseksi, että vahinkotapahtu-
35905:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         man perusteella vakuutuksenottajaa ve-
35906: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            rotetaan?
35907: 
35908:      Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1994
35909: 
35910:                                            Esko Seppänen
35911: 
35912: 
35913: 
35914: 
35915: 240032J
35916: 2                                         1994 vp -   KK 500
35917: 
35918: 
35919: 
35920: 
35921:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35922: 
35923:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vauksena suorittamaan enempää kuin tarvitaan
35924: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         häviön peittämiseksi, vaikka sovittu vakuutus-
35925: olette 29 päivänä elokuuta 1994 päivätyn kirjeen-     määrä olisikin suurempi. Heinäkuun 1 päivänä
35926: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          1995 voimaan tulevan uuden vakuutussopimus-
35927: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Seppäsen           lain 57 §:n mukaan vakuutuksenantaja ei ole vel-
35928: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 500:         vollinen korvaamaan enempää kuin vahingon
35929:                                                       peittämiseksi tarvittavan määrän.
35930:           Onko vakuutusyhtiöiden käytäntö ar-            Jos vakuutusyhtiö maksaa vakuutuskorvauk-
35931:        vonlisäveron suhteen Hallituksen mieles-       sena sekä korjauskustannukset että niihin liit-
35932:        tä lainmukainen, ja jos on,                    tyvän arvonlisäveron, arvonlisäverovelvollinen
35933:           mitä Hallitus aikoo tehdä sen epäkoh-       yritys saa kaksinkertaisen hyödyn, koska se voi
35934:        dan korjaamiseksi, että vahinkotapahtu-        vähentää korjauskustannuksiin liittyvän arvon-
35935:        man perusteella vakuutuksenottajaa ve-         lisäveron myös omassa verotuksessaan. Tällai-
35936:        rotetaan?                                      nen menettely olisi vastoin edellä mainituissa va-
35937:                                                       kuutussopimuslakien kohdissa selostettua niin
35938:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sanottua rikastumiskieltoa. Tästä syystä yrityk-
35939: vasti seuraavaa:                                      selle maksettavasta vakuutuskorvauksesta vä-
35940:                                                       hennetään siihen sisältyvä arvonlisävero-osuus.
35941:     Kuluvan vuoden kesäkuun alusta voimaan            Selostetusta korvauksen maksamismenettelystä
35942: tullut arvonlisäverolaki on yritysvakuutusten         yritykselle ei aiheudu vahinkotapahtumaan liit-
35943: osalta vaikuttanut myös vakuutusyhtiöiden             tyvää veroseuraamusta.
35944: maksamiin vakuutuskorvauksiin ja korvauskä-              Kuntien hankinnat tapahtuvat verollisina,
35945: sittelyyn. Arvonlisäverolain piiriin on tullut uu-    mutta kunnilla on yleensä palautusoikeus kaik-
35946: sia yrittäjiä. Esimerkiksi lähes kaikki kuorma-,      kiin hankintoihin sisältyvästä verosta. Kuntien
35947: linja- ja pakettiautojen käyttäjät sekä taksit ovat   on kuitenkin yhteisesti suoritettava valtiolle ta-
35948: arvonlisäveron ja sen vähennysoikeuden piirissä.      kaisin saamansa palautukset arvonlisäveron pa-
35949: Samoin asianajopalvelut ovat tulleet arvonlisä-       lautusten takaisinperinnästä kunnilta annetussa
35950: verotuksen piiriin.                                   laissa (79/94) säädetyllä tavalla. Tämä menettely
35951:     Esimerkiksi yritysten käyttämät autot on          ja se, että vakuutuskorvaukset maksetaan kun-
35952: yleensä vakuutettu vahinkojen varalta. Vahinko-       nille ilman niihin sisältyvää arvonlisävero-osuut-
35953: tilanteessa ajoneuvon korjauksen tekee usein ul-      ta, ovat johtaneet eräisiin ongelmatilanteisiin,
35954: kopuolinen korjaamo ja korjauskustannukset            joita parhaillaan selvitetään Suomen Kuntaliiton
35955: maksetaan yrityksen ottamasta vakuutuksesta.          ja Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton kes-
35956: Arvonlisäverovelvollinen yritys voi vähentää au-      ken.
35957: ton korjauslaskuun sisältyvän arvonlisäveron             Yksityishenkilöille, joilla ei ole oikeutta vä-
35958: oman myyntinsä arvonlisäverosta.                      hentää arvonlisävero-osuutta omassa verotuk-
35959:    Vakuutussopimuslain 39 §:n mukaan vakuu-           sessaan, vakuutusyhtiön on maksettava vakuu-
35960: tuksenantaja ei ole velvollinen vahingonkor-          tuskorvaus arvonlisäveroineen.
35961: 
35962:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1994
35963: 
35964:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
35965:                                          1994 vp -   KK 500                                           3
35966: 
35967: 
35968: 
35969: 
35970:                                        Tili Riksdagens Talman
35971: 
35972:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     fordras för förlustens täckande, fastän det över-
35973: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      enskomna försäkringsbeloppet är större. Enligt
35974: 29 augusti 1994 tili vederbörande medlem av          57 § i den nya lagen om försäkringsavtal som
35975: statsrådet översänt följande av riksdagsman          träder i kraft den 1juli 1995 är försäkringsgivaren
35976: Seppänen undertecknade spörsmål nr 500:              inte skyldig att ersätta mera än det belopp som
35977:                                                      behövs för att täcka skadan.
35978:           Är försäkringsbolagens förfarande be-          Om ett försäkringsbolag i försäkringsersätt-
35979:        träffande mervärdesskatten lagenligt en-      ning betalar både reparationskostnaderna och
35980:        ligt Regeringens uppfattning, och om det      den mervärdesskatt som anknyter tili dem får det
35981:        är,                                           mervärdesskatteskyldiga företaget dubbel nytta
35982:            vad ämnar Regeringen göra för att un-     eftersom det kan avdra den mervärdesskatt som
35983:        danröja det missförhållande att en för-       anknyter tili reparationskostnaderna även i sin
35984:        säkringstagare beskattas på basis av ett      beskattning. Ett sådant förfarande är i strid med
35985:        olycksfall?                                   det s.k. förbudet mot att bli rik vilket det redo-
35986:                                                      gjorts för i ovan nämnda punkter i lagarna om
35987:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        försäkringsavtal. Av denna orsak avdras från
35988: anföra följande:                                     den försäkringsersättning som betalas tili ett fö-
35989:                                                      retag den mervärdesskatteandel som ingår i den.
35990:    Mervärdesskattelagen som trädde i kraft ijuni     Ett företag förorsakas inte skattepåföljd i anslut-
35991: i år har i fråga om företagsförsäkringar även        ning tili olycksfallet av det förfarande för betal-
35992: inverkat på de försäkringsersättningar som för-      ning av ersättning som det redogjorts för ovan.
35993: säkringsbolagen betalar och bolagens ersätt-             Kommunernas anskaffningar är skattebelag-
35994: ningsbehandling. Mervärdesskattelagen omfat-         da, men kommunerna har i allmänhet rätt tili
35995: tar nya företagare. T .ex. nästan alla användare     återbäring beträffande den skatt som ingår i an-
35996: av lastbil, buss och paketbil samt taxin omfattas    skaffningarna. Kommunerna skall dock gemen-
35997: av mervärdesskatt och rätt att avdra den. Likaså     samt återbetala tili staten de återbäringar på mer-
35998: omfattas advokattjänster av mervärdesskatt.          värdesskatt som de erhållit pä det sätt som stad-
35999:    T .ex. de bilar som företagen använder är i       gas i lagen om återkrävande av mervärdesskatte-
36000: allmänhet försäkrade för skada. Då skada inträf-     äterbäring hos kommunerna (79/94). Detta för-
36001: fat repareras fordonet i allmänhet av en utomstå-    farande och det att skadeersättningarna betalas
36002: ende reparationsverkstad, och kostnaderna beta-      tili kommunerna utan den mervärdesskatteandel
36003: las av den försäkring som företaget har tagit. Ett   som ingär i dem har lett tili vissa problematiska
36004: mervärdesskatteskyldigt företag kan avdra den        situationer som utreds som bäst mellan Finlands
36005: mervärdesskatt som ingår i reparationsräkning-       Kommunförbund och Finska Försäkringsbola-
36006: en för bilen av mervärdesskatten för sin egen        gens Centralförbund.
36007: försäljning.                                             Tili privatpersoner som inte har rätt att avdra
36008:    Enligt 39 § lagen om försäkringsavtal är för-     mervärdesskatteandelen i sin egen beskattning,
36009: säkringsgivaren inte skyldig att som ersättning      skall försäkringsbolagen betala försäkringser-
36010: för inträffad skada utge ett större belopp än som    sättning med mervärdesskatt.
36011: 
36012:      Helsingforsden 19 september 1994
36013: 
36014:                                                  Social- och hälsovärdsminister Jorma Huuhtanen
36015:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025