<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

101 Käyttäjää paikalla! 0.0082628726959229

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1994_1 | A_1994_11 | A_1994_12 | A_1994_2 | A_1994_3 | A_1994_4 | A_1994_5 | A_1994_6 | A_1994_7 | A_1994_8 | A_1994_9_ja_10 | B_1994_1 | B_1994_2 | C_1994_1 | C_1994_2 | D_1994_1 | D_1994_2 | E_1994_1 | E_1994_2 | F_1994_1 | F_1994_2 | F_1994_3 | F_1994_4 | Hak_1994 | PTK_1994_1 | PTK_1994_2 | PTK_1994_3 | PTK_1994_4 | PTK_1994_5 | PTK_1994_6 | PTK_1994_7 | PTK_1994_8 | 
1: Vuoden 1994
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F3
10: Kirjalliset kysymykset
11: 501-730
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:       ISSN 0783-991X
18: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI1995
19: SISÄLLYSLUETTELO
20: 
21: 
22: 
23: 
24: Kirjalliset kysymykset 501-730
25: 
26: 501 Korva: Hallituksen suhtautumisesta Luonto-Lii-       515 Hassi ym.: Kuluttajansuojan toteutumisesta kau-
27: ton Suomen metsätalouden hoitoa koskevaan tiedot-        pallisissa telepalveluissa
28: tamiseen
29:                                                          516 Pulliainen: Exit poli-kyselyn kieltämisestä ennen
30: 502 0. Ojala: Poliisin tekemiksi epäiltyjen rikosten     neuvoa-antavaa kansanäänestystä
31: tutkinnasta
32:                                                          517 Jaakonsaari: Oy Transtech Ltd:n toimintaedelly-
33: 503 Iivari: Lapsilisien ottamisesta huomioon toimeen-    tysten turvaamisesta
34: tulotukea myönnettäessä
35:                                                          518 Urpilainen: Pohjoisen ohikulkutien perusparan-
36: 504 S-L. Anttila: Käytettyjen autojen vuokraukseen       nustöiden jatkamisesta Kokkolassa
37: liittyvästä arvonlisäverotuksesta
38:                                                          519 Rajamäki: Yrittäjien työttömyysturvan kehittä-
39: 505 S-L. Anttila: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin         misestä
40: toiminnasta
41:                                                          520 Jääskeläinen: Maahanmuuttoa koskevia asiakir-
42: 506 Pulliainen: Maataloudelle tärkeiden vesistöjäijes-   joja käsittelevien viranomaisten toiminnan tehostami-
43: telyjen siirtämisestä maaseutuelinkeinopiireille         sesta
44: 
45: 507 Rinne: Työosuuskuntajärjestelmän kehittämises-       521 Aittoniemi: Taloudellisen rikollisuuden vähentä-
46: tä työttömyyden vähentämiseksi                           misestä yhtiölainsäädäntöä muuttamalla
47: 
48: 508 Tennilä: Suunnitelmista suurhotellin rakentami-      522 Aittoniemi: Rikoksen kautta saadun taloudellisen
49: seksi napapiirille                                       hyödyn palauttamisesta
50: 
51: 509 Kankaanniemi: EU:n hallinnon uudistamisesta ja       523 Aittoniemi: Pankkien antolainaustoiminnan el-
52: perustuslain säätämisestä                                vyttämisestä kotimaisten investointien käynnistämi-
53:                                                          seksi
54: 510 Kankaanniemi:      Avovankilan     rakentamisesta
55: Haapamäelle                                              524 Aittoniemi: Alueellisen ympäristökeskuksen sijoi-
56:                                                          tuspaikkakunnan valinnasta Hämeen läänissä
57: 511 Seivästö ym.: Toimenpiteistä YK:n hankintojen
58:                                                          525 Aittoniemi: Suomeen entisestä Itä-Saksasta oste-
59: kohdentamiseksi suomalaisiin tuotteisiin                 tun panssarivaunukaluston kunnosta
60: 512 Hassi ym.: SKOP:n epäiltyjen talousrikosten saat-    526 Aittoniemi: Työllisyystilanteen parantamisesta
61: tamisesta oikeuden tutkittaviksi                         ylitöiden tekoa rajoittamalla
62: 
63: 513 Hassi ym.: Vuotoksen alueen asukkaiden mah-          527 Aittoniemi: Toimenpiteistä kotimarkkinoiden el-
64: dollisuuksista saada oikeusapua                          vyttämiseksi työllisyystilanteen parantamiseksi
65: 
66: 514 Hassi ym.: Suunnitelmista palauttaa teollisuudel-    528 Aittoniemi: Hallituksen Tampereen seutua koske-
67: le sen maksamat ympäristöverot                           van EU-aluerahoituspäätöksen perusteluista
68: 
69: 550081N
70: 4                                               Sisällysluettelo
71: 
72: 529 Aittoniemi: Hallituksen käymien EU:n liittymis-       547 Haavisto ym.: Uusiokäyttöyritys Rejtex Oy:n tu-
73: sopimusneuvottelujen tuloksen sitovuudesta                kemisesta ja keräystuotevähennyksen käyttöönotosta
74: 
75: 530 Aittoniemi: Eräiden kansalaisjärjestöjen toimin-      548 Aittoniemi: Hallituksen suhtautumisesta EU-jä-
76: nan tukemisesta                                           senyysneuvotteluja koskevaanjulkiseen keskusteluun
77: 
78: 531 Aittoniemi: Yhteisvastuullisesta korvausvelvolli-     549 Aittoniemi:   Kansantalouden     pääomavirtojen
79: suudesta nuorten rikoksentekijöiden osalta                liikkeistä
80: 
81: 532 Nyby m.fl.: Om slopade statsandelar för hyror till    550 Mäkelä: Työntekoon kannustamisesta ja työ-
82: yrkesläroanstalter                                        moraalin kohottamisesta
83: 
84: 532 Nyby ym.: Ammattioppilaitosten vuokriin mak-          551 Mäkelä: Lastenlinnan sairaalan määrärahoista
85: settujen valtionosuuksien poistamisesta
86:                                                           552 Mäkelä: Psyykkisesti sairaiden avohoitojärjestel-
87: 533 Aittoniemi: Pääomatulojen verotuksesta                män kehittämisestä
88: 
89: 534 Mäkelä ym.: Lapsen säilöönottoon Seinäjoella          553 Dromberg ym.: Lapinjärven vastaanottokeskuk-
90: johtaneiden syiden selvittämisestä                        sen lopettamisuhasta
91: 
92: 535 Seppänen: Maatalouden ympäristöpäästöjen vai-        554 Seppänen: Hornet-kauppojen hankintahinnasta
93: kutuksista Maikkalanjärven kuntoon Lohjalla              ja vastakaupoista
94: 
95: 536 Aittoniemi: Yhteisten tullien vaikutuksesta Suo-      555 Seppänen: Eläinjätteestä valmistetun jauheen
96: men kauppaan Euroopan unioniin liityttäessä               tuonnista eläinravinnoksi
97: 
98: 537 Aittoniemi: Kuljetuskaluston mittojen yhdenmu-        556 Puisto ym.: Perusturvalautakunnan toiminnan
99: kaistamisesta Euroopan unioniin liityttäessä              tehokkuudesta kunnalta saatujen palvelujen turvaa-
100:                                                           jana
101: 538 Väistö: Poliisin virkojen lisäämisestä Pohjois-
102: Karjalassa                                                557 Kasurinen: Ansio- ja kunniamerkin käyttöoikeu-
103:                                                           desta
104: 539 Seppänen: Hallituksen suhtautumisesta Komin
105: tasavallan pyrkimyksiin päästä Barentsin meren neu-       558 Aittoniemi: Sovitellun työttömyyskorvauksen
106: voston jäseneksi                                          maksamismenettelyn ongelmista
107: 540 Aittoniemi: Suomalaisten tuotteiden hintakilpai-      559 Komi ym.: Palvelukotien potilaiden lääkekustan-
108: lukyvystä                                                 nusten korvaamisesta
109: 541 Aittoniemi: Tieosuuden Luhalahti-Juhtimäki-
110: Kuruntie kunnostamisesta Hämeen tiepiirissä               560 Seivästö ym.: ED-jäsenyyden vaikutuksista vähit-
111:                                                           täiskaupan toimintaedellytyksiin
112: 542 Laine: Valtiovarainministeriön virkamiesten
113: EU:n taloudellisia vaikutuksia koskevasta tiedottami-     561 Pulliainen: Kuusitukkien hyödyntämisestä soitti-
114: sesta                                                     mien valmistuksessa
115: 
116: 543 Lehtinen ym.: Puolustusvoimien ammusvaraston          562 Pulliainen: Kevyen liikenteen väylien valvomises-
117: rakentamisesta Hindsbyn metsään Sipoossa                  ta vapaaehtoisvoimin
118: 
119: 544 Aittoniemi: Inkulan kivisillan säilyttämisestä        563 Karhunen: Opiskelijoiden asumistuen myöntä-
120: matkailureittinä Viljakkalassa                            miskäytännön muuttumisesta
121: 
122: 545 Hautala ym.: Täysi-ikäisten henkilöiden oikeu-        564 Myller ym.: Paikallispuheluiden toimittamisesta
123: desta päättää kuulumisestaan perheeseen                   ja laskutuksesta nykyisessä kilpailutilanteessa
124: 
125: 546 Hautala ym.: Luonnonarvojen ja saamelaisten           565 Laakkonen ym.: Lääninhallitusten ostaman am-
126: oikeuksien turvaamisesta kaivoslaissa                     matillisen koulutuksen tarjonnasta
127:                                                   Sisällysluettelo                                             5
128: 
129: 566 Tennilä: Valtakunnallisen sähköverkon rakenta-          585 Vistbacka: Viittomakielen opetuksesta peruskou-
130: misesta Muonioon ja Enontekiölle                            luissa
131: 
132: 567 Väistö: Kirjepostin lajittelun säilyttämisestä Joen-    586 Vistbacka ym.: Koulupiirijärjestelyistä Kurikassa
133: suussa
134:                                                             587 Myller: Viranomaisten vesiensuojeluvastuusta ve-
135: 568 Tennilä: Telelaitoksen toimintaedellytysten pa-         sistöä rakennettaessa
136: rantamisesta
137:                                                            588 Väistö: Kiihtelysvaaran urheilukentän peruskor-
138: 569 Louekoski ym.: Karkkilan kaupungin taloudelli-         jaamisesta työllisyysvaroin
139: sen tilanteen turvaamisesta
140:                                                             589 Pykäläinen ym.: Lapsiperheiden oikeudesta valita
141: 570 Mäkelä: Pankkien toiminnan valvonnasta yritys-          lasten kotihoidon tuen ja työllistämistuen välillä
142: ten konkurssien yhteydessä
143:                                                             590 von Bell ym.: Kansalaisopistojen toiminnan ta-
144: 571 Rimmi ym.: Pohjavesialueiden suojelusta huoleh-         loudellisesta turvaamisesta
145: timisesta tienrakennustöiden yhteydessä
146:                                                             591 Aittoniemi: Työkyvyttömyyseläkkeen myöntä-
147: 572 Seivästö ym.: Suomen laajennetun aluevesirajan          misperusteista
148: valvonnasta
149:                                                             592 Aittoniemi: Hornet-hävittäjähankintoihin liitty-
150: 573 P. Leppänen ym.: Työttömyyspäivärahojen mak-            vien vastakauppojen toteutumisesta
151: satuksesta
152:                                                             593 Aittoniemi:   Käsiaseiden     hallussapitolupien
153: 574 Aittoniemi: ED-jäsenyyden vaikutuksesta elintar-        myöntämisperusteista
154: vikkeiden lisäaineiden käyttöön
155:                                                             594 Tennilä: Kemin uimahallin peruskorjauksen to-
156: 575 Aittoniemi: Työeläkemaksujen takaisinlainaus-
157:                                                             teuttamisesta
158: järjestelmän vakuuksista
159: 
160: 576 Aittoniemi: Pelastuspalvelun resursseista ja val-       595 Seppänen: Rauman uuden sellutehtaan saamasta
161: miusasteesta Suomen merialueilla                            valtion tuesta
162: 
163: 577 Aittoniemi: Korkojen nousuennusteista                   596 Jurva: Steiner-koulujen opetuksen tasosta ja sen
164:                                                             valvonnasta
165: 578 Aittoniemi: Työttömien velvollisuudesta ottaa
166: vastaan tarjottu työ                                        597 Renlund m.fl.: Om saneringen av de ryska
167:                                                             kärnkraftverken
168: 579 Aittoniemi: Pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuk-
169: sista palata työelämään                                     597 Renlund ym.: Venäjän ydinvoimaloiden kunnos-
170:                                                             tuksesta
171: 580 Aittoniemi: Maksullisen puhelinpalvelutoimin-
172: nan rajoittamisesta                                         598 Aula ym.: Luokattomassa lukiossa opiskelevien
173:                                                             oikeudesta opintotukeen
174: 581 Aittoniemi: Viisumimenettelyn muuttamisesta
175: Venäjältä tulevien matkailijoiden suhteen                   599 Urpilainen: Työllisyystilanteen parantamiseksi
176:                                                             tarvittavista toimenpiteistä Kokkolassa
177:  582 Aittoniemi: Ydinvoimalan rakentamispäätöksen
178:  uudelleenharkinnasta                                       600 Rinne: Estonian uhrien omaisten auttamisesta
179: 
180:  583 Aittoniemi: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin             601 Törnqvist ym.: Arvonlisäverojärjestelmän vaiku-
181:  toiminnan lopettamisesta                                   tuksesta kuntien talouteen
182: 
183:  584 Jurva: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n han-          602 Ihamäki ym.: Tupakkavalmisteveron tuoton
184:  kinnoista ja omaisuusmassan myynnistä                      käyttötarkoituksesta
185: 6                                                Sisällysluettelo
186: 
187: 
188: 603 Hiltunen ym.: Vammaisen henkilökohtaisen               621 Väistö: Maakunnan kehittämisrahan myöntä-
189: avustajan palkkausjärjestelmän yksinkertaistamisesta       misperus.teiden seurannasta
190: 
191: 604 Haavisto: Mustien laatikkojen käyttöönotosta           622 Saario: Maa- ja metsätalousministeriön erään vir- ·
192: laivaliikenteessä                                          kamiehen virkatoimista
193: 
194: 605 Seppänen: Ns. starttirahasta ja valitusten käsitte-    623 Iivari: Maatalouden velkasaneerausjärjestelmän
195: lyn nopeuttamisesta työttömyysturvalautakunnassa           toimivuudesta
196: 
197: 606 Pulliainen: A-ja D-vitamiinin lisäämisestä äidin.-     624 Laakso ym.: Virkistyskäyttö-ja luonnonsuojelu-
198: maidonkorvikkeisiin                                        näkökohtien huomioon ottamisesta Vantaan Tam-
199:                                                            mistossa
200: 607 Pulliainen: Ulkomaisten kaivosyhtiöiden kaivos-
201: varauksista                                                625 Aittoniemi: Suomen mahdollisen ED-jäsenyyden
202:                                                            suhteesta Ruotsin ja Norjan EU-jäsenyystilanteeseen
203: 608 Aittoniemi: Muuttoilmoituksen siirrosta viran
204: puolesta oikealle viranomaiselle                          626 Aittoniemi: Perintätoimistojen tason valvonnasta
205:                                                           ja luokittelusta
206: 609 Nikula ym.: Vuotoksen allashankkeen perusteet-
207: tomasta ennakoinnista aiheutuvasta korvausvastuusta        627 Tennilä: Vuotoksen allasalueen metsänparannus-
208:                                                            varojen jäädytyksen seurauksista
209: 610 Karhunen: Ajoneuvojen katsastustehtävien toi-
210: miluvan myöntämisestä ammatilliselle aikuiskoulutus-       628 Tennilä: Pietarin suomalaisen koulun toiminnan
211: keskukselle                                                tukemisesta
212: 611 Hautala ym.: Euroopan yhdentymiskehityksen             629 Väistö:   Metsähallituksen puunmyyntiperiaat-
213: vaikutuksesta suomen kielen tasoon                         teista
214: 612 Pykäläinen ym.: Siviilipalvelusmiesten asemasta
215:                                                            630 Saapunki: Vanhojen metsien suojelun perusteista
216: palveluspaikassa
217: 
218: 613 Aittoniemi: Markan ulkoisen arvon vahvistu-            631 Aittoniemi: Eläkevakuutusyhtiöiden taloudelli-
219: misen vaikutuksesta tulevaan taloudelliseen kehityk-       sen tilanteen selvittämisestä
220: seen
221:                                                            632 Aittoniemi: Metsäalueiden verotuksesta
222: 614 Aittoniemi: Tasavallan presidentin asettaman
223: työllisyystyöryhmän ehdotusten toteuttamisesta             633 Mäkelä ym.: Tuotejaloste Oy:n poroteurastamon
224:                                                            konkurssista Sodankylässä
225: 615 Aittoniemi: Vesijättömaiden omaksilunastami-
226: sesta                                                      634 Rinne: Vanhojen aravalainojen korkotasosta
227: 616 Aittoniemi: Puhallusilman alkoholimääritykseen        635 Luukkainen ym.: Pääkaupunkiseudun liikenne-
228: käytettävien laitteiden hankinnasta                       järjestelmän kehittämisen turvaamisesta
229: 617 Aittoniemi: Seurantalojen kunnostamisesta val-
230: tion varoin                                                636 Aittoniemi: SKOPin Neitsytsaarten operaatioi-
231:                                                            den selvittämisestä
232: 618 Aittoniemi: Rantakaavoitukseen liittyvästä ra-
233: kennuskiellosta                                            637 Aittoniemi: ED-jäsenyyden vaikutuksesta inves-
234:                                                            tointeihin
235: 619 Aittoniemi: Suomen mahdollisen ED-jäsenyyden
236: vaikutuksista Venäjän kanssa solmittuihin sopimuk-         638 Aittoniemi: Suomen ED-komissaarin valinnan
237: siin                                                       perusteista
238: 
239: 620 Aittoniemi: Matkustajalauttojen turvallisuuden         639 Aittoniemi: Suomen sotilaallisista turvallisuusta-
240: parantamisesta                                             kuista WEU:n tarkkailijajäsenenä
241:                                                  Sisällysluettelo                                              7
242: 
243: 640 Aittoniemi: Lääninhallituksen ja muiden virasto-       658 Hautala: Opintotukianomusten käsittelyn no-
244: jen siirtämisestä Hämeenlinnasta Tampereelle               peuttamisesta
245: 
246: 641 Aittoniemi: ED-jäsenyyden vaikutuksista Suo-           659 Vähänäkki: Meripelastuspukujen hankinnan ar-
247: men huumeongelmiin                                         vonlisäverokohtelusta
248: 
249: 642 Heikkinen: Taimikoilie myönnettyjä uudistamis-         660 Aittoniemi: Veteraanien kuntootuksen laajenta-
250: vähennyksiä ja metsämaan uudistusalan verovapauk-          misesta koskemaan heidän puolisoitaan
251: sia koskevista veronoikaisuista
252:                                                            661 Aittoniemi: Tontinvuokraoikeuteen liittyvästä
253: 643 Aittoniemi: Maa- ja kallioperätutkimusten tar-         leimaverovelvollisuudesta
254: koituksesta Lapissa
255:                                                            662 Aittoniemi: Taimi-Tapio Oy:n toiminnan selvittä-
256: 644 Aittoniemi: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin             misestä
257: toiminnasta erään pakkohuutokaupan yhteydessä
258:                                                            663 Aittoniemi: Päätöksentekovaltuuksista Maast-
259: 645 Laine ym.: Työvoimaa välittävien yritysten toi-        richtin sopimuksen eri osa-alueiden toteuttamisessa
260: minnan valvonnasta
261:                                                            664 Aittoniemi: Euroopan unionin maatalouden ja
262: 646 Vähänäkki: Suunnitelmista siirtää Utin kuljetus-       elintarviketeollisuuden tukien maksuaikataulusta
263: lentolaivue Tikkakoskelie
264:                                                            665 Aittoniemi: Metsien viljelyaurauksista
265: 647 Aittoniemi: Ulkomaalaisvaltuutetun toiminnasta
266: erään Suomen rajalta käännytetyn somalipakolaisen          666 Aittoniemi: ETA- ja ED-jäsenyyden vaikutuksis-
267: tapauksessa                                                ta suomalaisten työnsaantimahdollisuuksiin Euroo-
268:                                                            passa
269: 648 Aittoniemi: Kansanedustajien vaalirahoituksen
270: julkisuudesta                                              667 Aittoniemi: Joulumaa-projektista
271: 
272: 649 Aula ym.: Pienten ja keskisuurten yritysten tuki en    668 Seppänen: Henkivakuutusyhtiö Apollon toimin-
273: toimialarajoitusten lieventämisestä                        nan viranomaisvalvonnasta
274: 
275: 650 U. Anttila ym.: Ulkomaalaisten opiskelijoiden          669 Laakkonen ym.: SKOP:n ja STS-Pankin entisiä
276: oikeusasemasta ja oleskeluluvista                          johtajia vastaan nostettavista takaisinsaantikanteista
277: 
278: 651 Gustafsson ym.: Ammattikorkeakoulujen kokei-           670 Laakkonen ym.: Talousrikosten tutkinnan tehos-
279: lun vakinaistamisesta ja laajentamisesta                   tamisesta
280: 
281: 652 Rimmi ym.: Totaalikieltäytyjän vankeustuomion          671 Vistbacka: Harrin paikallistien päällystämisestä
282: seurausten korvaamisesta                                   Kauhajoella
283: 
284: 653 Tennilä: Vesijohtoverkon rakentamisesta Taipa-         672 Mäkelä: Metsänparannustöiden jatkumisen tur-
285: leenkylän ja Järpin kaupunginosissa Kemissä                vaamisesta
286: 
287:  654 Seppänen: Suomen ja Venäjän välisen kaupan            673 Mäkelä: Ahvenanmaan asemasta Suomen liit-
288:  tukemisesta                                               tyessä Euroopan unioniin
289: 
290:  655 Törnqvist ym.: Työttömyyspäivärahan maksu-            674 Mäkelä: Lääkekulujen nykyistä kattavammasta
291:  kauden pidentämisestä                                     korvaamisesta
292: 
293:  656 Laine: ED-jäsenyyden vaikutuksista tullien ja         675 Mäkelä: Sosiaalietuuksien päällekkäisyyksien
294:  muiden maksujen laskutapaan valtion talousarviossa        kartoi ttamisesta
295: 
296:  657 U. Anttila ym.: Toimeentulovaikeuksien vuoksi         676 Törnqvist ym.: Tavaroiden ja palveluiden myyn-
297:  nälkää näkevien suomalaisten auttamisesta                 nin arvonlisäverokohtelun yhdenmukaistamisesta
298: 8                                               Sisällysluettelo
299: 
300: 677 Rask ym.: Kalastuksenhoitomaksusta                   696 Mäkipää: Työpaikka- ja oppilaitosruokailulle
301:                                                          suunnitellun arvonlisäveron vaikutuksista
302: 678 Häkämies: Moottoritien E 18 rakentamisen vauh-
303: dittamisesta                                             697 Mäki pää: Eläkkeiden suuruudesta eri kalleusryh-
304:                                                          missä
305: 679 Renlund m.fl.: Om förbud mot innehav av barn-
306: pornografiska alster                                      698 Mäkipää: Lääkkeiden hinnan määräytymisestä
307: 
308: 679 Renlund ym.: Lapsipornografisten tuotteiden           699 Mäkipää: Työttömyysturvaan liittyvien väärin-
309: hallussapidon kieltämisestä                               käytösten selvittämisestä
310: 
311: 680 Seppänen: Savuttomista tiloista ravintoloissa         700 Mäkipää: Radion ja television hartausohjelmien
312:                                                           määrästä
313: 681 Nikula: Kalanviljelylaitosten rakentamisesta ja
314: kunnostamisesta                                           701 Jurva: Suomalaisten väitetystä osallisuudesta
315:                                                           Neuvostoliiton vakoilutehtäviin
316: 682 Mäkipää ym.: Rikosten ehkäisemiseksi tarvitta-
317: vien toimenpiteiden tehostamisesta                        702 Jurva: Suomen vankeinhoidon uskottavuudesta
318: 
319: 683 Vehkaoja ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon asia-     703 Renlund m.fl.: Om åtgärder för att göra typbesikt-
320: kasmaksujen määräytymisperusteista                        ningen av småbåtar obligatorisk
321: 
322: 684 Saapunki: Iijoen vesistön rakentamauoman osan         703 Renlund ym.: Pienveneiden tyyppikatsastuksen
323: suojelusta Taivalkoskella ja Kuusamossa                   tekemisestä pakolliseksi
324: 
325: 685 Hiltunen: Urheilukilpailuista saatujen palkinto-      704 Ihamäki ym.: Tupakansavun ottamisesta syöpä-
326: jen verotuskohtelusta                                     vaarallisten aineiden luetteloon
327: 
328: 686 Ala-Nissilä: Puolueiden velkaantumisesta              705 Ihamäki ym.: Tupakkaveron tavoitteiden toteu-
329:                                                           tumisesta
330: 687 Korteniemi: Telecom Finland Oy:n henkilöstövä-
331: hennyksistä                                               706 Hautala ym.: Kuusamon yhteismetsän suojelusta
332: 
333: 688 Lamminen: Varusmiesten edunvalvonnan kehit-           707 Vähänäkki: Alaikäisten huumausaineiden käyt-
334: tämisestä                                                 täjien hoitopaikoista
335: 
336: 689 Rajamäki: Troolikalastuksen vaikutuksista kala-      708 Rajamäki: Opiskeluun liittyvän pakollisen har-
337: kantoihin järvialueilla                                  joittelun kesätyötuesta
338: 
339: 690 Vistbacka: ED-jäsenyyden valtiontaloudellisista      709 Laakkonen ym.: Maatalouden tutkimuskeskuk-
340: vaikutuksista tehdyistä laskelmista                      sen Karjalan tutkimusaseman tulevaisuudesta Tohma-
341:                                                          järvellä
342: 691 Seppänen: Eurooppalaisen Environmental Acti-
343: on Programme -ympäristöohjelman toteuttamisesta           710 Aittoniemi: Valtioneuvostonjäsenten IäsnäoJosta
344:                                                           eduskunnan istunnoissa
345: 692 Vihriälä ym.: Maidon tuotantokiintiön verotus-
346: kohtelusta sukupolvenvaihdoksissa                         711 Aittoniemi: Eduskunnan täysistuntojen radioin-
347:                                                           nista
348: 693 Vistbacka: Poliisijohtajan lausunnosta lapsen säi-
349: löönottoa koskevassa asiassa Seinäjoella                  712 Aittoniemi: Barentsinmeren ydinjätteistä
350: 
351: 694 P. Leppänen ym.: Työkyvyttömyyseläkehake-             713 Seppänen: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoi-
352: musten käsittelystä                                       tuksesta
353: 
354: 695 Vähänäkki: Veronkierron ja -kavallusten estämi-       714 Rimmi: Kaatopaikkojen kunnostamisesta Lem-
355: sestä                                                     päälässä
356:                                               Sisällysluettelo                                          9
357: 
358: 715 J urva: Säästöpankki - SSP Oy:n entisten maan-      723 P. Leppänen ym.: Keksintöjen verotuskohtelusta
359: viljelijäasiakkaiden oikeudellisesta asemasta
360:                                                         724 Vähänäkki: Rajanylityspaikan avaamisesta Pa-
361: 716 Ala-Harja: Yliopiston professoreiden antamista      rikkalan Kolmikannasta Venäjälle
362: asiantuntijalausunnoista
363:                                                         725 Mäkelä: Venäjän asevoimien vahvuudesta Suo-
364: 717 Pykäläinen ym.: Alaikäisen oikeudesta passiin       men rajojen läheisyydessä
365: 718 Jurva: Yrittäjän oikeudesta saada toimeentulo-
366:                                                        726 Louvo ym.: Kansaneläkelaitoksen ja kuntien avo-
367: tukea
368:                                                        ja laitoshoitotulkintojen yhdenmukaistamisesta
369: 719 M. Pietikäinen m.fl.: Om inrättande av en handi-
370: kappombudsmannatjänst                                   727 Törnqvist ym.: Työtehoseuran kotitalousosaston
371:                                                         resurssien turvaamisesta
372: 719 M. Pietikäinen ym.: Vammaisasiamiehen viran
373: perustamisesta                                          728 Myller ym.: Ylioppilastutkintoa suorittamatto-
374:                                                         mien opiskelumahdollisuuksien turvaamisesta amma-
375: 720 Korhonen: Yksityisyrittäjien työkyvyttömyys-        tillisessa koulutuksessa
376: korvausten omavastuuajasta
377:                                                        729 Tennilä: Martin-Tulppion tieosuuden peruskor-
378: 721 Jääskeläinen: Telepalvelujen käyttäjien oikeus-    jaamisesta Savukoskella
379: turvasta
380:                                                         730 U. Anttila ym.: Omaishoidon tukeen liittyvien
381: 722 Rajamäki: Huumeiden vastustamistyön tehosta-        säädösten soveltamisesta
382: misesta
383: 
384: 
385: 
386: 
387: 2 550081N
388:                                               1994 vp
389: 
390: Kirjallinen kysymys 501
391: 
392: 
393: 
394: 
395:                                   Korva: Hallituksen suhtautumisesta Luonto-Liiton Suomen metsä-
396:                                      talouden hoitoa koskevaan tiedottamiseen
397: 
398: 
399:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
400: 
401:     Kuluvana vuonna on ilmestynyt Luonto-Liit-         Kouluille jaetun oppaan mukaan "Suomen
402: to ry:n kustantamana Nuoren luonnonpuolusta-        hallitus ja metsäyhtiöt käyvät ulkomailla val-
403: jan käsikirja, jossa yllytetään nuoria ennenkuu-    heellista mainoskampanjaa; Suomea mainoste-
404: lumattomalla tavalla Suomen metsätalouden ja        taan metsänhoidon mallimaana. Aarniometsistä
405: viranomaisten kimppuun. Kirja yllyttää kan-         ja suojeluprosenteista vaietaan tai sumeilematta
406: sainväliseen kampanjointiin tosiasioista piit-      valehdellaan prosentit suuremmiksi kuin ne
407: taamatta.                                           ovat."
408:     Kirjassa mm. todetaan, että 99 prosentilla         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
409: Suomen metsäalasta on käynnissä ahkera oikean       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
410: metsän hävitys. Kirja kehottaa koululaisia heit-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
411: tämään roskiin kaiken Plus-Metsä-materiaalin,       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
412: mitä kouluista löytyy. Taloudellisen tiedotustoi-
413: miston tuottamat opetusmateriaalit ovat Luon-                 Onko Hallitus tietoinen Luonto-Liitto
414: to-Liiton valistuksen mukaan yksipuolista pup-             ry:n sekä maamme metsätaloutta vahin-
415: pua. Venäjällä hakkuilla olevat suomalaiset yh-            goittavasta että viranomaisiamme hal-
416:  tiöt ovat oppaan mukaan uusia siirtomaaherro-             veksivasta kampanjoinnista, ja
417: ja, jotka hakkaavat Karjalan metsiä pilkkahin-                aikooko Hallitus palauttaa tasapuoli-
418:  taan. Venäjällä toimiessaan metsäyhtiöt eivät             suuden kouluissamme jaettavaan materi-
419:  välitä metsäluonnosta senkään vertaa kuin meil-           aaliin vai aikooko se edelleen rahoittaa
420:  lä Suomessa, opas kertoo.                                 avustuksillaan (vuonna 1993 yli 1 mmk)
421:                                                            Luonto-Liiton em. kampanjointia?
422:       Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1994
423: 
424:                                           Timo E. Korva
425: 
426: 
427: 
428: 
429:  240032J
430: 2                                       1994 vp -   KK 501
431: 
432: 
433: 
434: 
435:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
436: 
437:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      otetaan vuosiavustusta myönnettäessä huo-
438: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mioon nuorisotoiminnan kokonaismenot. Näillä
439: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     menoilla on voitu kattaa myös Nuoren luonnon-
440: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Korvan         puolustajan käsikirjan kuluja. Erillistä avustusta
441: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 501:       käsikirjan tekoon tai levittämiseen ei ole haettu.
442:                                                         Valtionapuviranomainen edellyttää valtion-
443:           Onko Hallitus tietoinen Luonto-Liitto
444:        ry:n sekä maamme metsätaloutta vahin-        apujärjestön noudattavan toiminnassaan yleistä
445:        goittavasta että viranomaisiamme hal-        laillisuutta, ja erityisesti edellytetään nuoriso-
446:                                                     työn, kirjanpitolain ja yhdistyslain noudattamis-
447:        veksivasta kampanjoinnista, ja
448:           aikooko Hallitus palauttaa tasapuoli-     ta.
449:                                                         Hallitusmuodon sananvapaussäädöksiä ei
450:        suuden kouluissamme jaettavaan mate-
451:                                                     valvota valtionapuviranomaisen toimesta. Ylei-
452:        riaaliin vai aikooko se edelleen rahoittaa
453:                                                     sesti lähdetään siitä, että viranomainen luo toi-
454:        avustuksillaan (vuonna 1993 yli 1 mmk)
455:                                                     minnalle edellytyksiä. Kansalaistoiminnan sisäl-
456:        Luonto-Liiton em. kampanjointia?
457:                                                     töön ei puututa, ellei erityistä lain rikkomista ole
458:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         näköpiirissä.
459:                                                         Nyt puheena oleva käsikirja on ennakkoluu-
460: taen seuraavaa:
461:                                                     lottomasti käsitellyt nuorisojärjestöjen perintei-
462:    Luonto-Liitto ry on nuorisotyölain nojalla       sen toimintakirjon monipuolistamista. Hallituk-
463: avustettava valtakunnallinen nuorisojärjestö.       sen käsityksen mukaan reipashenkinen, tuoreesti
464: Järjestölle myönnetään vuosiavustusta. Nuori-       kirjoitettujulkaisu on Luonto-Liitto ry:n tarkoi-
465: sotyölain mukaisina hyväksyttävinä menoina          tuspykälän mukaista toimintaa.
466: 
467:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1994
468: 
469:                                                              Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
470:                                           1994 vp -   KK 501                                          3
471: 
472: 
473: 
474: 
475:                                         Tili Riksdagens Talman
476: 
477:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       derstödet beviljas. Dessa utgifter omfattar också
478: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        utgifterna för handboken Nuoren luonnonpuo-
479: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      lustajan käsikirja. Något särskilt understöd för
480: man Korva undertecknade spörsmål nr 501:              sammanställningen eller distributionen av boken
481:                                                       har inte sökts.
482:           Är Regeringen medveten om Luonto-              Statsbidragsmyndigheten förutsätter att den
483:        Liitto ry:s kampanj som såväl skadar vårt      statsunderstödda organisationen i sin verksam-
484:        lands skogsbruk som talar förklenande          het iakttar allmän laglighet, i synnerhet lagen om
485:        om våra myndigheter, och                       ungdomsarbete, bokföringslagen och förenings-
486:           ämnar Regeringen återinföra objekti-        lagen.
487:        viteten i det materia! som delasut i skolor-      Yttrandefrihetsstadgandena i Regeringsfor-
488:        na eller ämnar den genom sina understöd        men övervakas inte av statsbidragsmyndigheten.
489:        (över 1 mmk 1993) fortsätta finansiera         Allmänt utgår man ifrån att myndigheten skapar
490:        ovan nämnda kampanjer som drivs av             förutsättningar för verksamheten. Myndigheten
491:        Luonto-Liitto?                                 ingriper inte i innehållet i medborgarverksamhe-
492:                                                       ten om inte särskilda brott mot lagen kan påvisas.
493:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Den nu aktuella handboken har på ett för-
494: anföra följande:                                      domsfritt sätt behandlat en breddning av ung-
495:                                                       domsorganisationernas traditionella verksam-
496:    Luonto-Liitto ry är en riksomfattande ung-         het. Enligt regeringens uppfattning är den fräscht
497: domsorganisation som får understöd enligt lagen       skrivna publikationen sådan verksamhet som
498: om ungdomsarbete. Som godtagbara utgifter en-         överensstämmer med paragrafen om syftet i frå-
499: ligt lagen om ungdomsarbete beaktas ungdoms-          ga om Luonto-Liitto ry.
500: verksamhetens totala utgifter när det årliga un-
501: 
502:      Helsingforsden 16 september 1994
503: 
504:                                                                Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
505:                                                                                                           j
506:                                                                                                       j
507:                                                                                                   j
508:                                                                                               j
509:                                                                                           j
510:                                                                                       j
511:                                                                                   j
512:                                                                               j
513:                                                                           j
514:                                                                       j
515:                                                                   j
516:                                                               j
517:                                                           j
518:                                                       j
519:                                                   j
520:                                               j
521:                                           j
522:                                       j
523:                                   j
524:                               j
525:                           j
526:                       j
527:                   j
528:               j
529:           j
530:       j
531:      j
532:  j
533: j
534:                                                   1994vp
535: 
536: Kirjallinen kysymys 502
537: 
538: 
539: 
540: 
541:                                      0. Ojala: Poliisin tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkinnasta
542: 
543: 
544: 
545:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
546: 
547:    Sisäasiainministeriö asetti vuonna 1989 työ-         ottoon ilman, että olisi käynnistetty perusteelli-
548: ryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja tehdä          set, puolueettomat tutkinnat. Poliisin suorittama
549: ehdotukset siitä, millä tavalla on mahdollista jär-     sisäinen tutkin ta ei tällaisissa tapauksissa ole riit-
550: jestää niiden rikosten tutkinta, joissa käsiteltä-      tävä. Tutkinnan puolueettomuuden ja uskotta-
551: väksi tulee poliisin virheellinen menettely ja polii-   vuuden kannalta on välttämätöntä, että tutkinta
552: sin viaksi väitetty virkarikos.                         sijoitetaan niin organisatorisesti kuin tosiasialli-
553:     Työryhmän mietintö valmistui kesäkuussa             sestikin riittävän etäälle yksiköstä, jossa rikok-
554:  1990. Työryhmä esitti mietinnössään eri vaihto-        sesta epäilty poliisi toimii.
555: ehtoja. Yhden vaihtoehdon mukaan poliisien te-             Saamieni tietojen mukaan sisäasiainministe-
556: kemiksi väitetyissä vakavissa rikoksissa tutkin-        riössä ei ole ryhdytty poliisirikostyöryhmän esit-
557: nan suorittaisi poliisiorganisaation ulkopuolinen       tämiin toimenpiteisiin, jotka edellyttäisivät eräi-
558: tutkintaelin, joka asetettaisiin lääninhallituksen      tä lisäyksiä ja muutoksia nykyiseen lainsäädän-
559: yhteyteen. Ko. yksikköä ei ehdotuksen mukaan            töön sekä erillisiä säädöksiä mahdollisesta tut-
560: kuitenkaan tulisi sijoittaa lääninhallituksen po-       kintaelimestä.
561: liisitoimiston yhteyteen, eikä sen tulisi tukeutua         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
562: poliisitoimiston kanslia- ym. palveluihin, jotta se     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
563: ei samaistuisi poliisiin. Toisena vaihtoehtona esi-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
564: tettiin sitä, että tutkinnan vastuuhenkilönä eli        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
565:  tutkinnanjohtajana toimisi poliisiorganisaatioon
566:  kuulumaton syyttäjä. Kolmantena mahdollisuu-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
567:  tena ehdotettiin kahden edellisen vaihtoehdon                  ryhtyä korjatakseen tutkintaan liittyvät
568:  yhdistelmää.                                                   epäkohdat tapauksissa, joissa poliisin
569:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan viime                epäillään syyllistyneen rikokseen, ja
570:  vuosina eräitä poliisijohtoon kuuluneita on                      aikooko Hallitus toteuttaa poliisiri-
571:  epäilty mm. syyllistymisestä lahjoman Vastaan-                 kostyöryhmän tekemiä ehdotuksia?
572: 
573:       Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1994
574: 
575:                                                  Outi Ojala
576: 
577: 
578: 
579: 
580: 2400321
581: 2                                            1994 vp -    KK 502
582: 
583: 
584: 
585: 
586:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
587: 
588:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            on suorittaa tutkimukset asioissa, joissa poliisi-
589: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             miehen epäillään syyllistyneen rikokseen.
590: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen              Poliisin tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkin-
591: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Outi Oja-            nassa ei ole havaittu sellaisia epäkohtia, joiden
592: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              johdosta asiaa olisi pidetty erittäin kiireellisenä.
593: 502:                                                      Ongelmana nykyisessä käytännössä saattaa olla
594:                                                           tutkinnan puolueettomuuden uskottavuus. Jo
595:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           pelkkä epäilys tutkinnan puolueettomuudesta on
596:          ryhtyä korjatakseen tutkintaan liittyvät         omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta
597:          epäkohdat tapauksissa, joissa poliisin           viranomaisten toimintaan.
598:          epäillään syyllistyneen rikokseen, ja               Viimeaikaisten tapahtumien johdosta on sisä-
599:            aikooko Hallitus toteuttaa poliisiri-          asiainministeriössä päätetty, että poliisin teke-
600:          kostyöryhmän tekemiä ehdotuksia?                 miksi epäiltyjen rikosten tutkintajärjestelyjä ke-
601:                                                           hitetään.
602:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                 Poliisin tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkinta-
603: vasti seuraavaa:                                          järjestelyt on ratkaistu eri maissa eri tavoin.
604:                                                           Muutoksen perustaksi voidaan ottaa joko polii-
605:    Poliisin tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkinta        sirikostyöryhmän mietinnössä esille tuodut vaih-
606: on pyritty järjestämään siten, että tutkinnan puo-        toehdot taijokin muu vaihtoehto. Uusiajärjeste-
607: lueettomuus on mahdollisimman hyvin tur-                  lyjä harkittaessa tullaan ottamaan huomioon
608: vattu. Periaatteena on, että tutkinnan hoitaa eri         myös alue- ja paikallishallinnon kehittämisen pe-
609: poliisipiiri tai osasto kuin se, jossa epäilty poliisi-   riaatteet, joita ei ollut tiedossa poliisirikostyö-
610: mies palvelee. Eräissä lääneissä ja yksiköissä on         ryhmän mietintöä valmisteltaessa.
611: koottuerityisiä tutkintaryhmiä,joiden tehtävänä
612: 
613:        Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1994
614: 
615:                                                                    Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
616:                                           1994 vp -   KK 502                                         3
617: 
618: 
619: 
620: 
621:                                         Tili Riksdagens Talman
622: 
623:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Vid utredningen av brott som en polis miss-
624: ger har Ni, Fru Talman, till vederböra de medlem      tänks ha begått har man inte upptäckt sådana
625: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        missförhållanden som skulle ha gett anledning
626: Outi Ojala undertecknade spörsmål nr 502:             till att anse ärendet mycket brådskande. Trovär-
627:                                                       digheten i fråga om utredningens objektivitet kan
628:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        vålla problem i nuvarande praxis. Redan en miss-
629:        ta för att avhjälpa missförhållandena i        tanke om att utredningen inte skulle vara objek-
630:        samband med utredningen av brott som           tiv är ägnad att minska medborgarnas förtroende
631:        en polis misstänks ha begått och               för myndigheternas verksamhet.
632:           ämnar Regeringen genomföra polis-               Med anledning av densenaste tidens händelser
633:        brottsarbetsgruppens förslag?                  har man vid inrikesministeriet beslutat utveckla
634:                                                       arrangemangen vid utredningen av brott som en
635:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         polis misstänks ha begått.
636: anföra följande:                                          Arrangemangen vid utredningen av brott som
637:                                                       en polis misstänks ha begått har i olika Iänder
638:    Strävan har varit att ordna utredningen av         lösts på olika sätt. Som utgångspunkt för änd-
639: brott som en polis misstänks ha begått så att         ringarna kunde man antingen ha de alternativ
640: utredningens objektivitet tryggas så bra som          som framförs i polisbrottsarbetsgruppens betän-
641: möjligt. Principen är att utredningen inte sköts av   kande eller något annat alternativ. När nya ar-
642: det polisdistrikt eller den avdelning där den miss-   rangemang övervägs kommer man även att beak-
643: tänkta polisen tjänstgör. 1 vissa län och enheter     ta principerna för utvecklande av regional- och
644: har man sammanställt särskilda utredningsgrup-        lokalförvaltningen. När polisbrottsarbetsgrup-
645: per som utreder de ärenden där en polis miss-         pens betänkande bereddes kände man inte till
646: tänks ha gjort sig skyldig till brott.                dessa principer.
647: 
648:      Helsingforsden 15 september 1994
649: 
650:                                                                  lnrikesminister Mauri Pekkarinen
651:                                                 1994 vp
652: 
653: Kirjallinen kysymys 503
654: 
655: 
656: 
657: 
658:                                    Iivari: Lapsilisien ottamisesta huomioon toimeentulotukea myön-
659:                                        nettäessä
660: 
661: 
662:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
663: 
664:    Vuoden 1994 alusta tuli voimaan valtioneu-         lot ovat vähentyneet ratkaisevasti. Tällaisia ta-
665: voston päätös, jonka mukaan lapsilisien suhdet-       pauksia ovat mm. sellaiset yksinhuoltajaperheet,
666: ta toimeentulotukeen muutettiin niin, että lapsili-   joissa huoltaja on sairaus- tai työkyvyttömyys-
667: sät otetaan huomioon perheen tulona toimeentu-        eläkkeellä ja joutuu eläkkeen pienuuden ja sai-
668: lotukea myönnettäessä. Lisäksi luotiin uusi, van-     rauskulujen vuoksi turvautumaan toimeentulo-
669: hempiensa luona asuvien 17 vuotta täyttäneiden        tukeen.
670: perusosa, joka yhteensovitetaan työmarkkinatu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
671: kijärjestelmän etuisuuksiin.                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
672:     Päätöksen perusteluissa viitataan lapsilisien     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
673: korotuksiin ja halutaan korostaa lapsilisien kes-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
674: keistä asemaa lasten perusturvajärjestelmänä.
675: Samalla todetaan, että toimeentulotuki jäisi tä-                Onko Hallitus tietoinen toimeentulo-
676: ten aiempaa selkeämmin viimesijaiseksi tuki-                 tuen perusteiden muutoksen vaikutuksis-
677: muodoksi.                                                    ta heikoimmassa asemassa olevien toi-
678:     Valtioneuvoston päätös on herättänyt arvos-              meentuloon, ja
679: telua mm. siitä syystä, ettei lapsilisiä oteta huo-             miten lapsilisän toimeentulotukea vä-
680: mioon muita tuloja määrättäessä. Muutoksen                   hentävä vaikutus on perusteltavissa kan-
681: myötä näyttää käyneen myös niin, että kaikkein               salaisten yhdenvertaisuuden näkökul-
682: heikoimmassa asemassa olevien käytettävät tu-                masta?
683: 
684:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1994
685: 
686:                                               Ulpu Iivari
687: 
688: 
689: 
690: 
691: 2400321
692: 2                                          1994 vp -   KK 503
693: 
694: 
695: 
696: 
697:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
698: 
699:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nojalla käyttöön otettu niin sanottu laaja perus-
700: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          osa. Tämä merkitsee, että yksinäisen henkilön ja
701: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        yksinhuoltajan perusosa (seuraavassa yksinäisen
702: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Iivarin           henkilön perusosa) on 80 prosenttia täysimääräi-
703: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 503:          sen kansaneläkkeen määrästä. Yksinäisen henki-
704:                                                        lön perusosan määrä on siten ensimmäisessä
705:            Onko Hallitus tietoinen toimeentulo-        kuntaryhmässä 1 983 markkaa kuukaudessa ja
706:         tuen perusteiden muutoksen vaikutuksis-        toisessa kuntaryhmässä 1 898 markkaa kuukau-
707:         ta heikoimmassa asemassa olevien toi-          dessa. Muiden henkilöryhmien, kuten lasten pe-
708:         meentuloon, ja                                 rusosat on määrätty laskettaviksi tiettyinä pro-
709:            miten lapsilisän toimeentulotukea vä-       senttiosuuksina yksinäisen henkilön perusosas-
710:         hentävä vaikutus on perusteltavissa kan-       ta.
711:         salaisten yhdenvertaisuuden näkökul-               Toimeentulotukilaskelma laaditaan perheit-
712:         masta?                                         täin. Toimeentulotukea määrättäessä perheeseen
713:                                                        kuuluvina henkilöinä pidetään valtioneuvoston
714:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           päätöksen 11 §:n mukaan yhteistaloudessa asu-
715: vasti seuraavaa:                                       via vanhempia ja heidän alaikäisiä lapsiaan,
716:                                                        aviopuolisoita sekä miestä ja naista, jotka elävät
717:    Yksittäisten kansalaisten ja perheiden viimesi-     avioliitonomaisissa olosuhteissa.
718: jainen toimeentuloturvan muoto on sosiaali-                Vuoden 1994 alusta lukien muutettiin toi-
719: huoltolain (710/82) perusteella maksettava toi-        meentulotuen yleisiä perusteita siten, että lapsili-
720: meentulotuki.                                          sä otetaan tulona huomioon laskettaessa henki-
721:    Sosiaalihuoltolain 30 §:n mukaan toimeentu-         lön ja perheeseen kuuluvien käytettävissä olevia
722: lotukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka on         tosiasiallisia tuloja. Samalla lasten perusosien
723: tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista         suuruutta suhteessa yksinäisen henkilön perus-
724: toimeentuloa ansiotyöllään tai yrittäjätoimin-         osaan korotettiin. Päätöksen 3 §:n mukaan per-
725: nallaan, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen      heen 10-16-vuotiaan lapsen perusosa on 70 pro-
726: nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla        senttia yksinäisen henkilön perusosasta (ensim-
727: tai muulla tavalla.                                    mäisessä kuntaryhmässä 1 388 markkaa kuu-
728:    Sosiaalihuoltolain 32 §:n nojalla valtioneuvos-     kaudessa ja toisessa kuntaryhmässä 1 329 mark-
729: to vahvistaa yleiset perusteet,joiden mukaan lain      kaa kuukaudessa) ja alle 10-vuotiaan lapsen pe-
730: 30 §:ssä tarkoitettu toimeentulotuki määrätään.        rusosa 66 prosenttia yksinäisen henkilön perus-
731: Valtioneuvosto teki 18.11.1993 päätöksen toi-          osasta (ensimmäisessä kuntaryhmässä 1 309
732: meentulotuen yleisistä perusteista (988/93). Pää-      markkaa kuukaudessa ja toisessa kuntaryhmäs-
733: tös tuli voimaan vuoden 1994 alussa. Päätöksellä       sä 1 253 markkaa kuukaudessa). Lisäksi lapsili-
734: kumottiin 28.12.1988 tehty vastaava päätös             sän ja toimeentulotuen uudenlaisen yhteensovi-
735: (1349/88).                                             tuksen vuoksi luovuttiin tarpeettomana aikai-
736:    Uusi valtioneuvoston päätös säilytti toimeen-       semmasta perheen lasten lukumäärään perustu-
737: tulotuen yleiset perusteet pitkälti sellaisina, kuin   neesta toimeentulotuen perusosien porrastukses-
738: niistä oli määrätty vuoden 1988 päätöksessä.           ta. Aikaisemman päätöksen mukaan alle 17-vuo-
739: Toimeentulotuen suuruus määrätään valtioneu-           tiaiden lasten perusosien määrä oli 25-60 %
740: voston päätöksessä määriteltyjen menojen sekä          yksinäisen henkilön perusosasta riippuen lasten
741: käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuk-       iästä ja lukumäärästä.
742: sen perusteella. Toimeentulotukeen oikeuttaviin            Uudessa valtioneuvoston päätöksessä mää-
743: menoihin kuuluvat perusosalla katettavat menot         rätty lasten perusosan markkamäärä ilmaisee sen
744: sekä tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat        yhteiskunnan tuen suuruuden, jonka perhe voi
745: muut menot. Perusosien mitoituksen lähtökoh-           lasta kohti saada toisaalta lapsilisänä ja toisaalta
746: daksi on vakiinnutettu vuoden 1988 päätöksen           tukena toimeentulotuen perusosaa vastaaviin
747:                                           1994 vp -    KK 503                                           3
748: 
749: menoihin. Päätöksen seurauksena yhteiskunnan          son sisäiseen vääristymään esimerkiksi siten, että
750: tuki alle 10-vuotiaista lapsista toimeentulotuen      perheen viidensien tai sitä useampien lasten toi-
751: perusosan mukaisena tukena ja lapsilisänä yleen-      meentulotuen perusosanja lapsilisän yhteismää-
752: sä nousi. Tuki 10-16-vuotiaista lapsista aleni        rä oli miltei saman suuruinen kuin heidän van-
753: reaalisesti suurin piirtein vuoden 1989 tasolle       hempiensa perusosa. Vuoden 1994 alusta lukien
754: (vuoden 1989 markkamäärät muutettu vuoden             toteutettiin uusi merkittävä lapsilisien korotus,
755: 1993 hintatasoon kertoimella 1,191).                  samalla kun verovähennyksiä poistettiin.
756:     Toimeentulotuen yleisiä perusteita valmistel-        Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
757: taessa on vakiintuneesti tarkasteltu lasten perus-    kaan perheiden yhdenvertaisuutta ei tule tarkas-
758: osien mitoitusta yhdessä lapsilisien mitoituksen      tella ensisijaisesti tuen muutoksen suuruuden nä-
759: kanssa siten, että lapsilisän ja toimeentulotuen      kökulmasta, vaan siltä kannalta, mikä on oikeu-
760: perusosan on yhdessä tullut tyydyttää lapsen vä-      denmukainen vähimmäisturvan mitoitus ja miilä
761: himmäiskulutuksen tarve. Aiemmin on toimeen-          tulotasolla olevien henkilöiden ja perheiden tulee
762: tulotuen yleisten perusteiden suunnitteluvaihees-     päästä vähimmäisturvan piiriin. Päätöksessä
763: sa vähennetty voimassa oleva lapsilisän suuruus        10-16-vuotiaiden lasten perusosan suuruus on
764: arvioidusta lapsen vähimmäiskulutustarpeesta ja       määritelty suuremmaksi kuin alle 10-vuotiaiden
765: pyritty mitoittamaan lasten perusosat tämän ero-      lasten perusosan suuruus, mikä vastaa eri selvi-
766: tuksen suuruiseksi. Vaitioneuvoston päätöksessä       tyksissä saatuja tuloksia lasten kulutustarpeista.
767: on tällöin ollut tarpeen määrätä toimeentulotuen         Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveys-
768: lasten perusosien porrastuksesta siten, että pe-      ministeriö pitää voimassa olevaa, valtioneuvos-
769: rusosa lasta kohti pienenee lapsiluvun kasvaessa,     ton sosiaalihuoltolain 32 §:n nojalla antamaa
770: koska lapsilisien määrä kasvaa porrastetusti las-     päätöstä toimeentulotuen yleisistä perusteista
771: ten lukumäärän kasvaessa. Kun lapsilisän mää-         asianmukaisena eikä pidä sen muuttamista tässä
772: rien ja porrastuksen taustalla ei ole ollut täsmäl-   vaiheessa tarpeellisena. Ministeriö toteaa kuiten-
773: lisiä mitoitusperusteita, on toimeentulotuen las-     kin, että yksilön ja perheen näkökulmasta voi
774: ten perusosan ja lapsilisän yhteenlaskettu mark-      olla vaikeaa hahmottaa toimeentulotuen luon-
775: kamäärä hieman vaihdellut saman perheen sa-           netta vain viimesijaisen vähimmäisturvan takaa-
776: maan ikäryhmäänkin kuuluvien lasten kesken            jana sekä useiden tukijärjestelmien samanaikai-
777: sen mukaan, monesko perheen lapsi on kysy-            sia, kotitalouksien taloudelliseen asemaan eri-
778: myksessä. Yksinhuoltajan asema on toimeentu-          suuntaisesti vaikuttavia muutoksia ja niiden pe-
779: lotukijärjestelmässä otettu huomioon yksinäisen       rusteluja.
780: henkilön ja yksinhuoltajan perusosan mitoituk-           Ministeriö toteaa edelleen, että viimesijaisen
781:  sessa.                                               toimeentuloturvan ja ensisijaisen tukijärjestel-
782:      Toimeentulotuen lasten perusosien määriä         män, erityisesti työttömyysturvan välillä on sekä
783: muutettiin viimeksi ennen vuoden 1994 alkua           toiminnallisia että periaatteellisia yhteensovitus-
784:  1.1.1989 lukien. Senjälkeen lapsilisiä korotettiin   ongelmia. Muun muassa näitä ongelmia selvittä-
785:  vuoden 1993 loppuun mennessä neljä kertaa.           mään ministeriö on asettanut 13.1.1994 vähim-
786:  Korotukset painottuivat monilapsisten perhei-        mäisturvatyöryhmän. Työryhmän väliraportti
787: den eduksi. Laajan perusosanjärjestelmässä lap-       on valmistunut 31.5.1994 (STM 1994:14) ja sen
788:  silisien ja toimeentulotuen lasten perusosien yh-    määräaika päättyy 30.11.1994. Ministeriö ryhtyy
789:  teismäärä nousi reaaliarvoltaan 111-237 mark-        tarvittaviin toimenpiteisiin vähimmäisturvan ke-
790:  kaa kuukaudessa lasta kohti lasten iästä ja per-     hittämiseksi työryhmän lopullisten ehdotusten
791:  heen lasten lukumäärästä riippuen vuodesta           valmistuttua.
792:  1989 vuoteen 1993. Tämä johti perusturvan ta-
793: 
794:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1994
795: 
796:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
797: 4                                           1994 vp -   KK 503
798: 
799: 
800: 
801: 
802:                                           Tili Riksdagens Talman
803: 
804:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         gen. Detta innebär att grunddelen för ensamstå-
805: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          ende och ensamförsörjare (i det fö1jande en en-
806: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        samstående person) är 80% av full folkpension.
807: man Iivari undertecknade spörsmål nr 503:               Grunddelens belopp för en ensamstående person
808:                                                         är således i den första kommungruppen 1 983 mk
809:            Är Regeringen medveten om på vilket          i månaden och i den andra kommungruppen
810:         sätt de ändrade grundema för utkomst-           1 898 mk i månaden. Grunddelen för övriga per-
811:         stödet inverkar på sådana personers ut-         songrupper såsom bam skall räknas ut som vissa
812:         komst vilka befinner sig i en sämre ställ-      procentandelar av grunddelen för en ensamstå-
813:         ning, och                                       ende person.
814:            hur skall man motivera den minskande             Utkomststödet räknas ut familjevis. När ut-
815:         verkan som bambidraget har på ut-               komststödet fastställs skall enligt 11 § i statsrå-
816:         komststödet med tanke på likställigheten        dets beslut som familjemedlemmar anses föräld-
817:         mellan medborgama?                              rar som bor i gemensamt hushåll och deras min-
818:                                                         deråriga bam, äkta makar samt en man och en
819:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           kvinna som lever i äktenskapsliknande förhål-
820: anföra följande:                                        lande.
821:                                                             Från och med 1994 ändrades de allmänna
822:     Utkomststödet, som betalas enligt social-           grundema för utkomststöd så, att bambidraget
823: vårdsiagen (710/82), är den form av utkomst-            beaktas såsom inkomst då egna och familjens
824: skydd som i sista hand betalas till enskilda med-       disponibla faktiska inkomster räknas ut. Samti-
825: borgare och familjer.                                   digt höjdes grunddelen för barn i förhållande till
826:     Enligt 30 § socialvårdslagen är den berättigad      grundde1en för en ensamstående person. Enligt
827: till utkomststöd som är i behov av stöd och inte        3 § i beslutet är grunddelen för familjens bam i
828: kan få sin utkomst genom förvärvsarbete eller           åldern 10-16 år 70% av grunddelen för en en-
829: verksamhet som företagare, genom andra in-              samstående person (1 388 mk i månaden i den
830: komster eller tillgångar eller genom omvårdnad          första kommungruppen och 1 329 mk i månaden
831: från en sådan persons sida som är försörjnings-         i den andra kommungruppen) och grunddelen
832: pliktig gentemot honom eller på något annat sätt.       för bam under 10 år 66% av grundde1en för en
833:     Med stöd av 32 § socialvårdslagen fastställer       ensamstående person (1 309 mk i månaden i den
834: statsrådet de allmänna grunder enligt vilka det         första kommungruppen och 1 253 mk i månaden
835: utkomststöd som avses i 30 § bestäms. Statsrådet        i den andra kommungruppen). På grund av den
836: fattade 18.11.1993 ett beslut om de allmänna            nya samordningen av barnbidraget och utkomst-
837: grundema för utkomststöd (988/93). Beslutet             stödet slopades dessutom det tidigare förfaran-
838: trädde i kraft vid ingången av 1994. Med beslutet       det att bestämma utkomststödets grunddel på
839: upphävdes motsvarande beslut som hade fattats           basis av antalet barn såsom onödigt. Enligt tidi-
840: 28.12.1988 (1349/88).                                   gare beslut utgjorde grunddelen för bam under
841:     1 det nya statsrådsbeslutet är de allmänna          17 år 25-60 % av grunddelen för en ensamståen-
842: grundema för utkomststöd nästan desamma som             de person beroende av bamens ålder och antal.
843: i beslutet från 1988. Utkomststödets storlek fast-          Be1oppet av grunddelen för bam som fastställs
844: ställs på basis av skillnaden mellan de utgifter och    i det nya statsrådsbeslutet anger storleken av det
845: de disponibla inkomster och tillgångar som anges        samhällsstöd som en familj kan få per bam dels
846: i statsrådets beslut. Till de utgifter som berättigar   som bambidrag, dels som stöd för utgifter som
847: till utkomststöd räknas dels utgifter som täcks         motsvarar utkomststödets grunddel. Till följd av
848: med en grunddel, dels andra utgifter som beaktas        beslutet steg i allmänhet det samhällsstöd som
849: i behövlig utsträckning. Vid dimensioneringen av        ges i form av utkomststödets grunddel och som
850: grunddelen har en s.k. utvidgad grunddel som            bambidrag för bam under 10 år. Stödet för bam
851: togs i bruk genom 1988 års beslut blivit vederta-       i åldern 10-16 år sjönk reellt ungefår tilll989 års
852:                                           1994 vp -   KK 503                                           5
853: 
854: nivå (1989 års belopp har ändrats till 1993 års       och därpå följande barn uppgick till nästan sam-
855: prisnivå med koefficienten 1,191).                    ma belopp som grunddelen för föräldrama. Vid
856:    Vid beredningen av de allmänna grunderna           ingången av 1994 genomfördes en ny märkbar
857: för utkomststöd har praxis varit att samordna         höjning av barnbidraget samtidigt som skatteav-
858: dimensioneringen av grunddelen för barn med           dragen slopades.
859: dimensioneringen av barnbidrag så att barnbi-            Enligt social- och hälsovårdsministeriet skall
860: draget tillsammans med utkomststödets grund-          likställigheten mellan familjerna inte i första
861: de1 tillfredsställer barnets minimikonsumtions-       hand granskas utgående från hur mycket stödet
862: behov. Tidigare har man vid planeringen av de         har förändrats utan med tanke på vad som är en
863: allmänna grunderna för utkomststöd dragit av          rättvis dimensionering av minimiskyddet och på
864: gällande barnbidrag från det beräknade minimi-        viiken inkomstnivå en person eller en familj skall
865: konsumtionsbehovet och strävat efter att dimen-       vara för att omfattas av minimiskyddet. 1 beslutet
866: sionera grunddelen för barn så att den motsvarar      har grunddelen för barn i åldern 10-16 år fast-
867: skillnaden. Därför har det varit nödvändigt att i     ställts till ett högre belopp än grunddelen för bam
868: statsrådets beslut fastställa avtrappningen avut-     under 10 år, vilket motsvarar de resultat beträf-
869: komststödets grunddel för barn så att grundde-        fande barns konsumtionsbehov som har kommit
870: len per bam minskar allt eftersom antalet barn        fram i olika undersökningar.
871: ökar, eftersom bambidragets belopp ökar grad-            Med stöd av vad som anförts ovan anser soci-
872: vis när antalet barn ökar. Då det inte har funnits    al- och hälsovårdsministeriet att det gällande,
873: någon exakt dimensioneringsgrund för barnbi-          med stöd av 32 § socialvårdslagen utfårdade
874: dragets belopp och avtrappningen har det sam-         statsrådsbeslutet om de allmänna grunderna för
875: manlagda beloppet av utkomststödets grunddel          utkomststöd är ändamålsenligt och att det inte är
876: för barn och av barnbidraget varierat något           nödvändigt i detta skede att ändra det. Ministe-
877: bland familjer med barn i samma ålder beroende        riet konstaterar dock att det kan vara svårt för
878: av vilket barn i ordningen det är fråga om. En-       den enskilda individen och en familj att få grepp
879: samförsörjares situation har beaktats inom syste-     om utkomststödets karaktär endast som en ga-
880: met med utkomststöd vid dimensioneringen av           ranti för minimiskydd som betalas i sista hand
881: grunddelen för en ensamstående person och en-         samt de många stödsystem som samtidigt påver-
882: samförsörjare.                                        kar hushållens ekonomiska ställning på olika sätt
883:    Med beaktande av situationen före ingången         och motiven till dem.
884: av 1994 ändrades storleken av utkomstödets               Ministeriet konstaterar vidare att det mellan
885: grunddel för barn senast 1.1.1989. Efter det höj-     det slutliga utkomststödet och det primära ut-
886: des bambidraget fyra gånger före utgången av          komstskyddssystemet, i synnerhet utkomstskyd-
887: 1993. Förhöjningarna innebar en fördel närmast        det för arbetslösa, förekommer både funktionel-
888: för flerbarnsfamiljer. 1 systemet med utvidgad        la och principiella samordningsproblem. Mini-
889: grunddel steg mellan 1989 och 1993 det samman-        steriet tillsatte 13.1.1994 en arbetsgrupp för mi-
890: lagda beloppet av barnbidrag och utkomstödets         nimiskydd för att bl.a. utreda dessa problem.
891: grunddel för barn till sitt reella värde med 111-     Arbetsgruppens mellanrapport fårdigställdes
892: 237 mk i månaden per barn beroende av barnens         31.5.1994 (STM 1994:14) och tidsfristen för den
893: ålder och antalet barn i familjen. Detta ledde till   går ut 30.11.1994. Ministeriet vidtar nödvändiga
894: en snedvridning av nivån på grunddelen t.ex. så       åtgärder för utvecklande av minimiskyddet när
895: att det sammanlagda beloppet av utkomststödets        arbetsgruppens slutgiltiga förslag har fårdig-
896: grunddel och barnbidraget för en familjs femte        ställts.
897: 
898:      Helsingforsden 22 september 1994
899: 
900:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
901:                                                1994vp
902: 
903: Kirjallinen kysymys 504
904: 
905: 
906: 
907: 
908:                                   S-L. Anttila: Käytettyjen autojen vuokraukseen liittyvästä arvon-
909:                                      lisäverotuksesta
910: 
911: 
912:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
913:    Verottomana hankitusta käytetystä tavarasta      vastikkeeton luovuttaminen sijaisautoksi saate-
914: voi tehdä niin sanotun erityisvähennyksen sil-      taan katsoa auton ottamiseksi muuhun tarkoi-
915: loin, kun myyntilaskulle tehdään merkintä siitä,    tukseen kuin edelleen myytäväksi, sikäli kuin täl-
916: että lasku ei sisällä vähennettävää veroa. Vähen-   lainen lainaus on jälkikäteen havaittavissa.
917: nys koskee ainoastaan edelleen myytäväksi han-         Tämä epäselvyys vaikeuttaa erittäin paljon
918: kittuja tavaroita. Jos verottomana hankittu käy-    käytettyjen autojen kauppaa.
919: tetty tavara vuokrataan asiakkaan käyttöön, ta-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
920: varasta ei olekaan vähennysoikeutta.                jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
921:    Nyt ei ole vieläkään saatu varmuutta siitä,      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
922: aiheuttaako lyhytaikainen tilapäinen vuok-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
923: raustoiminta myyntitarkoituksen muuttumisen
924: vuokrakäytännöksi. Kaakkois-Suomen läänin-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
925: verovirasto on antanut mm. sellaisen ratkaisun,            ryhtyä, jotta arvonlisäverolain voimaan
926: että verottomana hankitun käytetyn auton vuok-             tultua käytettyjen autojen vuokraaminen
927: raamineo asiakkaalle 2-11 päivän ajaksi aiheut-            ennen edelleenmyyntiä olisi mahdollista
928: ti vähennysoikeuden menetyksen. Jopa auton                 ilman arvonlisäveroseuraamuksia?
929: 
930:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1994
931: 
932:                                         Sirkka-Liisa Anttila
933: 
934: 
935: 
936: 
937: 2400321
938: 2                                          1994 vp -   KK 504
939: 
940: 
941: 
942: 
943:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
944: 
945:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Valtiovarainministeriön tiedossa on kahden
946: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lääninveroviraston antamat asiaa koskevat sa-
947: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mansisältöiset ennakkotiedot:
948: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sirkka-              Turun lääninverovirasto on 10.12.1993 anta-
949: Liisa Anttilan näin kuuluvan kirjallisen kysy-         nut seuraavan ennakkotiedon: Autokauppa osti
950: myksen n:o 504:                                        verotta vaihtoautoja ja siirsi niitä lyhytaikaiseen
951:                                                        leasing-käyttöön, ns. minileasingautoiksi. Kysei-
952:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        set autot otettiin muuhun tarkoitukseen kuin
953:         ryhtyä, jotta arvonlisäverolain voimaan        edelleenmyytäviksi, joten liikevaihtoverolain
954:         tultua käytettyjen autojen vuokraaminen        25 a §:n 1 momentin nojalla vähennetty määrä
955:         ennen edelleenmyyntiä olisi mahdollista        tuli lisätä veron perusteeseen. Vähennetty määrä
956:         ilman arvonlisäveroseuraamuksia?               tuli lisätä veron perusteeseen myös silloin, kun
957:                                                        vaihtoautot siirrettiin korjaamon asiakkaiden
958:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vuokrattaviksi sijaisautoiksi. Ennakkotiedosta ei
959: vasti seuraavaa:                                       ole valitettu.
960:                                                           Kaakkois-Suomen lääninverovirasto on
961:     Käytettynä ja verottomana verollista edel-         11.4.1994 antanut seuraavan ennakkotiedon:
962: leenmyyntiä tai ulkomaille myyntiä varten han-         Autoliike lainasi vaihtoautoja asiakkailleen esi-
963: kitun tavaran ostohinnasta voidaan tehdä 82 %:n        merkiksi asiakkaan auton korjauksen ajaksi.
964: suuruinen vähennys veron perusteesta arvonlisä-        Asiakkaalta perittiin korvaus auton käytöstä,
965: verolain (1501/93) 83 §:n nojalla. Vastaavansisäl-     joko päiväkorvauksena tai ajettujen kilometrien
966: töinen erityisvähennys oli mahdollista tehdä lii-      mukaan. Vuokra-aika vaihteli muutamasta tun-
967: kevaihtoverolain 25 a §:n nojalla.                     nista viikkoon. Yhtiön oli ottaessaan auton
968:     Liikevaihtoverolain 25 a §lisättiin lakiin 11.9.   vuokraustarkoitukseen lisättävä myynnin ve-
969: 1993 voimaan tulleella lailla (655/93). Tämän          ron perusteeseen autosta liikevaihtoverolain
970: muutoksen vaikutuksia on selvitetty verohalli-         25 a §:n nojalla tehty vähennys. Ennakkotietoa
971: tuksen julkaisemassa verotiedotteessa 2/1993.          koskeva valitus on vireillä liikevaihtovero-
972: Tiedotteen mukaan (s. 4-5) vähennyksen voi             oikeudessa.
973: tehdä vain verollista edelleenmyyntiä varten han-         Molemmissa ennakkotietopäätöksissä ja ve-
974: kitusta tavarasta. Vastaava vähennys saadaan           rotuskäytännössä muutoinkin edelleenmyynti-
975: tehdä myös verotonta ulkomaille tai 30 §:n 4           käsitettä on tulkittu ahtaasti.
976: momentissa tarkoitetuille matkustajille tapahtu-          Arvonlisäverolain säännökset vastaavat käy-
977: vaa edelleenmyyntiä varten hankitusta tavaras-         tettyjen tavaroiden edelleenmyyntiedellytysten
978: ta. Jos tavara hankitaan esimerkiksi vuokratta-        osalta Euroopan yhteisön kuudennen arvon-
979: vaksi tai otetaan käyttöomaisuudeksi, verotonta        lisäverodirektiivin (77/388/ETY) säännöksiä.
980: ostohintaa ei saa miltään osin vähentää. Jos tava-     Koska arvonlisäverolainsäädännön EU-har-
981: ra, jonka ostohinta on vähennetty veron perus-         monisointi on parhaillaan käynnissä, ei hallitus
982: teesta, otetaan muuhun käyttöön kuin verollise-        näe tarkoituksenmukaiseksi kyseisessäkään
983: na edelleenmyytäväksi tai ulkomaille myytäväk-         asiassa kehittää lainsäädäntöä vastakkaiseen
984: si, vähennetty määrä tulee lisätä myynnistä suo-       suuntaan.
985: ritettavan veron perusteeseen.
986: 
987:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1994
988:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
989:                                             1994 vp -    KK 504                                          3
990: 
991: 
992: 
993: 
994:                                           Till Riksdagens Talman
995: 
996:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Finansministeriet känner tili två länsskatte-
997: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           verks likalydande förhandsbesked i frågan:
998: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-            Åbo länsskatteverk gav 10.12.1993 följande
999: man Sirkka-Liisa Anttila undertecknade spörs-            förhandsbesked: En bilaffår köpte skattefritt by-
1000: må1 nr 504:                                              tesbilar och överförde dem till användning i kort-
1001:                                                          varig leasing, som s.k. minileasingbilar. Bilama i
1002:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-          fråga användes för annat än återförsäljning, var-
1003:         ta för att det sedan mervärdesskattelagen        för det med stöd av 25 a § omsättningsskattela-
1004:         trädde i kraft skall bli möjligt att leasa       gen avdragna beloppet skulle adderas tili skatte-
1005:         begagnade bilar före återförsäljningen           grunden. Det avdragna beloppet skulle läggas till
1006:         utan mervärdesskattepåföljder?                   skattegrunden även om bytesbilama leasades tili
1007:                                                          verkstadens kunder som ersättande bilar under
1008:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            reparationen. Ändring i förhandsbeskedet har
1009: anföra följande:                                         inte sökts.
1010:                                                             Sydöstra Finlands länsskatteverk gav 11.4.
1011:    Med stöd av 83 § mervärdesskattelagen (150 1/         1994 följande förhandsbesked: En bilaffår lånade
1012: 93) får från skattegrunden avdras 82 % av in-            sina kunder bytesbilar exempelvis för den tid
1013: köpspriset för en vara som anskaffats som begag-         kundens bil reparerades. Av kunden uppbars er-
1014: nad och skattefritt för skattepliktig återförsälj-       sättning för bilens användning i form av antingen
1015: ning eller försäljning tili utlandet. Ett specialav-     dagersättning eller kilometerersättning. Hyresti-
1016: drag med liknande innehåll kunde även göras              den varierade från några timmar tili en vecka.
1017: med stöd av 25 a § omsättningsskattelagen.               När bolaget använde en bil för uthyming, skulle
1018:    Denna 25 a § fogades till omsättningsskatte-          bolaget lägga det med stöd av 25 a § omsättnings-
1019: lagen genom en lag som trädde i kraft 11.9.              skattelagen avdragna beloppet tili grunden för
1020: 1993 (655/93). Verkningama av denna ändring              skatten på försäljningen. Besvär över förhands-
1021: har utretts i skattestyrelsens skattemeddelande          beskedet är anhängigt vid omsättningsskatte-
1022: 2/1993. Enligt meddelandet (s. 4--5) kan avdrag          domstolen.
1023: endast göras för vara som anskaffats för skatte-            1 båda förhandsbeskeden och i skattepraxis
1024: pliktig återförsäljning. Motsvarande avdrag får          överhuvudtaget har återförsäljningsbegreppet
1025: också göras för vara som anskaffats för skattefri        tolkats mycket snävt.
1026: återförsäljning tili utlandet eller till i 30 § 4 mom.      Stadgandena i mervärdesskattelagen motsva-
1027: avsedda passagerare. Om varan anskaffas exem-            rar beträffande förutsättningama för återförsälj-
1028: pelvis för uthyming eller för att hållas som an-         ning av begagnade varor bestämmelsema i Euro-
1029: läggningstiligång, får det skattefria inköpspriset       peiska gemenskapens sjätte mervärdesskattedi-
1030: inte avdras tili någon del. Om en vara, vars in-         rektiv (77/388/EEG). Eftersom EU-harmoniser-
1031: köpspris har avdragits från skattegrunden, an-           ingen av mervärdesskattelagstiftningen pågår
1032: vänds för annat än skattepliktig återförsäljning         som bäst, anser regeringen inte att det är ända-
1033: eller försäljning tili utlandet, skall det belopp som    målsenligt att ens angående ärendet i fråga ut-
1034: dragits av läggas tili grunden för den skatt som         veckla lagstiftningen i motsatt riktning.
1035: skall betalas på försäljningen.
1036: 
1037:      Helsingforsden 20 september 1994
1038: 
1039:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
1040:                                                   1994 vp
1041: 
1042: Kirjallinen kysymys 505
1043: 
1044: 
1045: 
1046: 
1047:                                     S-L. Anttila: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnasta
1048: 
1049: 
1050: 
1051: 
1052:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1053: 
1054:    Pankkikriisin jälkihoidon eräs väline on               Samantapaista kuuluu muidenkin pankkiryh-
1055: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy. Arsenal               mien kohdalta. Pankeissa valitaan liian helposti
1056: Oy:n toimintafilosofiaa ei ole päästy määrittele-      tieksi yrityksen ajaminen selvitystilaan ja reali-
1057: mään eduskunnassa, mutta sen käytännön toi-            sointiin. Erityisen ongelmallista on ollut saada
1058: minnasta kuitenkin otetaan usein yhteyttä kan-         yrityssaneerausjärjestely edes käyntiin, koska
1059: sanedustajiin.                                         hyvin usein velkojapankki vastustaa menettelyn
1060:    Kokonaisuuden kannalta on tärkeätä, että            aloittamista. Kun lähdetään yrityssaneerausta
1061: vaikeuksiin joutuneiden yrittäjien mahdollisuu-        toteuttamaan, tapahtuu äänestys velkojien kes-
1062: det jatkaa toimintaa kannattavilta osin voidaan        ken, ja usein päävelkoja eli pankki ajaa yrityksen
1063: käyttää hyväksi. Konkurssin tekeminen ei sinän-        konkurssiin vastustamallahankkeen käynnisty-
1064: sä ole rikos vaan olennainen osa markkinatalout-       mistä.
1065: ta ja taloudellista kilpailua. Siksi siitä ei tule        Velkojan asemaan pitäisi tulla ehdottomasti
1066: pyrkiä moraalisesti rankaisemaan. Tämän estä-          korjaus, jolla perustaltaan elinkelpoisten yritys-
1067: mättä tulee rikollinen toiminta ja vilpilliset kon-    ten pitäisi päästä saneeraukseen.
1068: kurssit asianmukaisesti selvittää.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1069:    Säästöpankit olivat tehneet vaikeuksiinjoutu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1070: neiden yrittäjien kanssa sopimuksia pitkäaikai-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1071: sista velkajärjestelyistä, joiden puitteissa pankin    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1072: saatavia lyhennettiin ja näin helpotettiin myös
1073: yrittäjän mahdollisuuksia selviytyä velvoitteis-                  Mitä Hallitus on tehnyt, jotta Arsenal
1074: taan. Nyt kuitenkin Arsenal Oy on useammassa                  Oy:n toiminta johtaisi kokonaisuuden
1075: tapauksessa keskeyttänyt näiden järjestelyiden                kannalta myönteisiin lopputuloksiin yk-
1076: soveltamisen, vaikka ennustearviot ovat olleet                sittäisissä tapauksissa,
1077: myönteisiä.                                                      miten Hallitus on varmistanut sen, että
1078:    Eduskunta on säätänyt lait yrityssaneerauk-                Arsenal Oy:n realisoidessa haltuunsa tul-
1079: sesta ja yksityishenkilöiden velkajärjestelyistä.             lutta omaisuutta se myydään riittävien
1080: Vaikka niiden soveltamiseen liittyy ongelmia, on              kilpailevien tarjousten pohjalta,
1081: lait tarkoitettu sovellettaviksi. Arsenal Oy on                  mitä Hallitus aikoo tehdä pankkien
1082: kuitenkin ottanut lähinnä kielteisiä kantoja sa-              saamiseksi toimimaan yrityssaneeraus-
1083: neeraukseen. Samoin Arsenal Oy on ollut hyvin                 lain hengen ja kirjaimen mukaisesti ta-
1084: haluton myymään omistamaansa kiinteistöä                      voitteena pelastaa sellaiset elinkelpoiset
1085: esim. yrittäjälle, joka toimiiko. tiloissa. Ylisuuri          yritykset, joilla selvitysten mukaan on
1086: vuokra ajaa yrittäjät vaikeuksiin. Onko Arsenal               mahdollisuus selviytyä, sekä
1087: Oy:n päätavoite olla "rosvoamassa" toimitilo-                    onko Hallitus tietoinen siitä, miten
1088: jensa vuokralaisia? Edes neuvotteluja Arsenal                 paljon yrityssektorin velkasaneerauksis-
1089: Oy ei ole suostunut käymään kiinteistöjen myy-                sa on ollut ongelmia käytännön toteutta-
1090: miseksi, vaikka vuokralaiset ovat tehneet asiasta             misessajuuri pankkien vastustavan asen-
1091: esityksen asianmukaisesti.                                    teen johdosta?
1092: 
1093:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1994
1094: 
1095:                                            Sirkka-Liisa Anttila
1096: 
1097: 240032J
1098: 2                                       1994 vp -   KK 505
1099: 
1100: 
1101: 
1102: 
1103:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1104: 
1105:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sointi mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavas-
1106: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ti niin, että sen toiminnasta aiheutuu valtion ta-
1107: olette 1 päivänä syyskuuta 1994 päivätyn            loudelle eli veronmaksajille mahdollisimman vä-
1108: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        häinen rasitus.
1109: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja S-L.           Niin luototuksessa kuin perinnässäkin nouda-
1110: Anttilan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tetaan hyvään pankkitapaan kuuluvia ohjeita,
1111: n:o 505:                                            eettisiä periaatteita sekä hyvää liiketapaa. Velal-
1112:                                                     lisen ahdinkoa ei käytetä hyväksi. On myös huo-
1113:            Mitä Hallitus on tehnyt, jotta Arsenal   mattava, että Arsenalin asiakkaat ovat samojen
1114:        Oy:n toiminta johtaisi kokonaisuuden         asiakkaansuojasäännösten alaisia kuin pankkien
1115:        kannalta myönteisiin lopputuloksiin yk-      asiakkaat, koska heihin sovelletaan Valtion va-
1116:        sittäisissä tapauksissa,                     kuusrahastosta annetun lain nojalla pankkien
1117:           miten Hallitus on varmistanut sen, että   asiakkaiden suojasäännöksiä. Asiakkaiden suo-
1118:        Arsenal Oy:n realisoidessa haltuunsa tul-    jaa valvovat sekä rahoitustarkastus että kulutta-
1119:        lutta omaisuutta se myydään riittävien       ja-asiamies.
1120:        kilpailevien tarjousten pohjalta,               Arsenalin hoidettavaksi on jo siirretty osa vas-
1121:           mitä Hallitus aikoo tehdä pankkien        taanottajapankkien asiakkaista ja osa siirretään
1122:        saamiseksi toimimaan yrityssaneeraus-        vielä kuluvan vuoden aikana ja ensi vuoden alku-
1123:        lain hengen ja kirjaimen mukaisesti ta-      puolella. Asiakkaat on siirretty Arsenaliin Suo-
1124:        voitteena pelastaa sellaiset elinkelpoiset   men Säästöpankki- SSP Oy:tä koskevan luovu-
1125:        yritykset, joilla tehtyjen selvitysten mu-   tussopimuksen mukaisesti.
1126:        kaan on mahdollisuus selviytyä, sekä            Arsenalilta saadun tiedon mukaan sinne siir-
1127:           onko Hallitus tietoinen siitä, miten      retyistä asiakkaista osa on jo perinnässä. Niiden
1128:        paljon yrityssektorin velkasaneerauksis-     asiakkaiden, jotka eivät ole perinnässä, sitou-
1129:        sa on ollut ongelmia käytännön toteutta-     musten hoitokyky ja mahdollinen rahoituskulu-
1130:        misessa juuri pankkien vastustavan asen-     jen huojennustarve arvioidaan. Tällöin otetaan
1131:        teen johdosta?                               huomioon yhtiön oman pääoman tilanne, kehi-
1132:                                                     tyssuunnat ja mahdollinen lisärahoitustarve vä-
1133:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hintään vuoden aikajänteellä. Lisäksi arvioidaan
1134: vasti seuraavaa:                                    yrityksen kilpailukykyä, toimialanäkymiä sekä
1135:                                                     yrittäjien ja yrityksien johdon osaamistaitoa ja
1136:     Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy (myöhem-        luotettavuutta. Tarvittaessa hankitaan asiak-
1137: min Arsenal) on omaisuudenhoitoyhtiö, josta         kaan liiketaloudellista ja liikehoidollisesta tilan-
1138: säädetään Valtion vakuusrahastosta annetussa        teesta asiakastuen analyysi tai yritystutkimus.
1139: laissa. Lain mukaan valtiolla tai vakuusrahastol-   Mikäli asiakasyrityksen rakenteiden arvioidaan
1140: la tulee olla yhtiössä aina määräysvalta. Valtio    kuitenkin olevan siinä määrin terveitä, että voi-
1141: on taannut Arsenalin rahoituksen hankinnan ja       makkaiden elvytys- ja saneeraustoimenpiteiden,
1142: sitoutunut valtion talousarviossa kattamaan Ar-     johdon tai omistuksen vaihtamisen tai haltuun-
1143: senalin tappiot. Valtion etujen turvaamista Arse-   oton avulla yrityksen toiminta voidaan saada
1144: nalissa valvoo Valtion vakuusrahastosta anne-       kannattavalle tasolle, Arsenal ryhtyy tarvittaviin
1145: tun lain mukaisesti rahaston johtokunta. Suo-       toimenpiteisiin. Mikäli yhtiöllä ei kuitenkaan ole
1146: men valtio ja Valtion vakuusrahasto perustivat      edellytyksiä jatkaa toimintaansa, asiakas siirre-
1147: marraskuussa 1993 Arsenalin Suomen Säästö-          tään perintään.
1148: pankki - SSP Oy:stä siirrettävien luottojen ja         Velkajärjestelyihin Arsenalissa suhtaudutaan
1149: niiden vakuuksien hoitamista varten.                pääsääntöisesti myönteisesti.
1150:     Arsenalin tarkoituksen osalta voidaan todeta,      Yrityssaneeraus on Arsenalin kannalta käyt-
1151: että Arsenalin pääasiallisena tarkoituksena on      tökelpoinen, kun yrityksen ja yrittäjän taustat
1152: sille siirretyn omaisuuden hallinnointi ja reali-   ovat puhtaat, ja velallisyritys kykenee kanta-
1153:                                            1994 vp -    KK 505                                            3
1154: 
1155: maan huojennetun vastuumäärän. Lähtökohta-             tuloksen saavuttamiseksi ja Arsenalin tehtävän
1156: na on, että yrityssaneeraus ei voi olla pelkästään     toteuttamiseksi.
1157: velkajärjestelykeino, vaan samalla täytyy puut-            KansanedustajaAnttilan kysymys koski myös
1158: tua korjaavin toimenpitein yrityksen ja johdon         yritysten velkasaneerausta. Tältä osin esitän
1159: toimintaan.                                            kunnioittavasti seuraavaa.
1160:     Arsenal edellyttää pääsääntöisesti oikeudessa          Yrityksen saneerauksesta annetun lain Gäl-
1161: vahvistettavaa yrityssaneerausmenettelyä var-          jempänä YSL) mukaan saneerausmenettely voi-
1162: sinkin, jos Arsenalin edellytetään luopuvan pää-       daan tehdyn hakemuksen perusteella aloittaa,
1163: omaeräisestä saatavasta. Poikkeustapauksessa           jollei menettelylle ole lain 7 §:ssä tarkoitettua es-
1164: voidaan kuitenkin suostua myös vapaaehtoiseen          tettä. Velallisen hakemuksen johdosta kuullaan
1165: yrityssaneeraukseen edellyttäen, että kaikki           tärkeimpiä velkojia, eli näille varataan tilaisuus
1166: muut merkittävät rahoittajat ovat vapaaehtoi-          kirjallisen lausuman antamiseen. Menettelyn
1167: sessa saneerauksessa mukana.                           aloittamisesta päätettäessä sillä seikalla, että yksi
1168:     Valtiontalouden rasitusten minimoimiseksi          tai useampi velkoja vastustaa menettelyn aloitta-
1169: on tärkeää selvittää rahoituksen yhteydessä il-        mista, ei sinänsä ole ratkaisevaa merkitystä. Jot-
1170: menneet mahdolliset vahinkoa aiheuttaneet toi-         ta velkojan lausuma voisi johtaa hakemuksen
1171: menpiteet ja niistä vastaavat henkilöt. Tämä sel-      hylkäämiseen, velkojan on esitettävä vastustuk-
1172: vittämisintressi saattaa olla jopa tärkeämpi kuin      selleen YSL 7 §:n valossa pätevät perusteet. Vas-
1173: yksinomainen pyrkimys taloudellisesti kannat-          tustus sinänsä ei siis ratkaise, vaan sen tueksi
1174: tavimpaan menettelytapaan.                             esitetyt syyt. Hakemus tulee hylätyksi, jos tuo-
1175:     Arsenalin tarkoituksena ei ole rahoittaa sellai-   mioistuin velkojien lausumat ja asiassa puolin ja
1176: sia yrityksiä tai yrittäjiä, joiden toiminnassa on     toisin esitetyt selvitykset huomioon ottaen pää-
1177: epäselvyyksiä. Kaikki epäselvyydet pyritään sel-       tyy siihen, että menettelyn aloittamiselle on jokin
1178: vittämään. Konkurssipesiä ei päästetä raukea-          YSL 7 §:ssä mainittu este
1179: maan esim. varojen puuttuessa, vaan niiden jat-            YSL 7 §:n 1 momentin mukaan saneerausme-
1180: kamisen kustannukset voidaan ottaa tarvittaessa        nettelyä ei voida aloittaa, jos
1181: Arsenalin vastattavaksi.                                   1) velallinen on maksukyvytön ja on todennä-
1182:     Vakuuksia realisoidessaan Arsenal noudattaa        köistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneeraus-
1183: luotanantajavastuun edellyttämää lojaliteettipe-       ohjelman avulla voida poistaa tai että sen uusiu-
1184:  riaatetta ja huolehtii mahdollisuuksien mukaan        tumista ei voida torjua muuten kuin lyhytaikai-
1185:  pantinantajan edusta realisointitilanteessa.          sesti;
1186:     Vakuusomaisuuden osalta Arsenal pyrkii sii-            2) on todennäköistä, että velallisen varat eivät
1187:  hen, että realisointi saisi mahdollisimman hyvän      riitä saneerausmenettelystä aiheutuvien kustan-
1188:  perintätuloksen. Erityisesti pyritään huolehti-       nusten kattamiseen eikä kukaan muu ole sitoutu-
1189:  maan siitä, että omaisuus myydään käypään             nut vastaamaan näistä kustannuksista;
1190:  hintaan kiinteistö- ja osakemarkkinoita häiritse-        3) on todennäköistä, että velallinen ei kykene
1191:  mättä.                                                maksamaan menettelyn alkamisenjälkeen synty-
1192:     Mikäli Arsenalin omaisuutta tai vakuutena          viä velkoja;
1193:  olevaa omaisuutta ei pystytä realisoimaan tämän          4) on perusteltua syytä olettaa, että hakemuk-
1194:  hetken käypään arvoon, kohteet pyritään vuok-         sen pääasiallisena tarkoituksena on velkojan pe-
1195:  raamaan käyväliä vuokratasolla.                       rintätoimien estäminen tai muu velkojan taikka
1196:     Arsenal ei myy vakuusomaisuutta luottotap-         velallisen oikeuden loukkaaminen;
1197:  piota aiheuttaneen yrityksen omistajataholle.            5) on perusteltua syytä olettaa, että saneeraus-
1198:  Ainoastaan poikkeustapauksissa, lähinnä oman          ohjelman aikaansaamiselle tai vahvistamiselle ei
1199:  asunnon osalta, myyntiä voidaan harkita, mi-          ole edellytyksiä;
1200:  käli asianomainen hankkii rahoituksen muual-             6) velallisen kirjanpito on olennaisesti puut-
1201:  ta ja suorittaa vakuuskohteesta käyvän hinnan.        teellinen tai virheellinen, paitsi jos osoitetaan,
1202:  Lisäksi Arsenal edellyttää, että konkursseissa        että kirjanpito voidaan vaikeuksitta saattaa
1203:  konkurssihallinto antaa lausunnon, jonka mu-          asianmukaiseen ja luotettavaan tilaan.
1204:  kaan konkurssi on puhdas ja yrittäjä rehelli-            Saneerausmenettely tähtää velkojille aiheutu-
1205:  nen.                                                  vien luottotappioiden minimoimiseen.
1206:     Kuten edellä esitetystä ilmenee, Arsenal pyrkii       Konkurssissa velkojille tulevat suoritukset
1207:  ottamaan huomioon sekä yksityisen että valtion        otetaan realisoimalla pesään kuuluva omaisuus;
1208:  edun koko kansantalouden kannalta parhaan             saneerausmenettelyssä velkojille tulevat suori-
1209: 4                                        1994 vp -    KK 505
1210: 
1211: tukset kertyvät yrityksen toiminnanjatkamisesta      misen vain, jos sille on tietyt laissa määritellyt
1212: saatavasta tulorahoituksesta. Konkurssiin ver-       perusteet.
1213: rattuna saneeraus - silloin kun sille on edelly-         Velkojan tai velkojien vastustus, jolle ei ole
1214: tykset ja se toteutuu- merkitsee velkojille sitä,    asiallisia perusteita, ei siis ole este saneerausme-
1215: että he voivat saada saatavistaan takaisin enem-     nettelyn aloittamiselle, ja saneerausohjelman
1216: män, mutta usein pitemmän ajan kuluessa.             vahvistamisen se voi estää vain, jos velkojan/
1217:     Koska saneerausohjelma suuntautuu usein          velkojien saatavat edustavat yli neljää viidennes-
1218: pitkällekin tulevaisuuteen ja perustuu arvioihin     tä kokonaisveloista. Tämän valossa ei ole perus-
1219: velallisyrityksen tulevasta maksukyvystä, laissa     teita väitteelle, että velkojan vastustava asenne
1220: vaaditaan, että saneerausohjelman on, ollakseen      sinänsä voisi lain mukaan liian helposti estää
1221: vahvistamiskelpoinen, aina saatava nimenomai-        saneerausmenettelyn tai ohjelman vahvistami-
1222: nen hyväksyntä vähintään tietyltä osalta velko-      sen.
1223: jista. Ainakin määrätyn osan velkojista on siis          Kokonaan eri asia on, että vanhojen velkojen
1224: pidettävä ohjelmaa hyväksyttävänä, uskottava-        järjestely ei yksin riitä, vaan yrityksen toiminnan
1225: na ja toteutumiskelpoisena. YSL:ssa velkojien        ylläpitäminen edellyttää jatkorahoituksen järjes-
1226: keskuudessa vaadittava vähimmäiskannatus             tymistä. Ilman sitä saneeraus ei yleensä voi onnis-
1227: (pääluvun ja markkamäärien mukainen enem-            tua. Jatkorahoituksesta päättäminen on aina ra-
1228: mistö vähintään yhdessä velkojaryhmässä ja vä-       hoittajan harkinnassa. Saneerauksen reaalisten
1229: hintään viidennes äänivaltaisten velkojien koko-     edellytysten kannalta tällä seikalla on usein pal-
1230: naismäärästä) on mitoitettu niin, että sen enempi    jon ratkaisevampi merkitys kuin saneerausvelko-
1231: lieventäminen ei ole perusteltua.                    jan asemaa koskevilla lain säännöksillä. YSL:ssa
1232:     Lisäksi ohjelmaa vastaan äänestävät velkojat     jatkorahoituksen oikeudellisia edellytyksiä on
1233: tarvitsevat oikeussuojaa: vastaan äänestäviä vel-    parannettu mm. säännöksellä, jonka mukaan
1234: kojia ei voida alistaa tyytymään minkälaiseen        menettelyn aikana syntyvät velat ovat mahdolli-
1235: saneerausohjelmaan tahansa, vaikka riittävä osa      sessa konkurssissa samassa asemassa kuin ns.
1236: muista velkojista olisikin ohjelman hyväksynyt.      massavelat, eli niillä on tavallisia saneerausvel-
1237: Jos tietyt velkojat ovat lausumissaan esittäneet     koja parempi etuoikeusasema. On kuitenkin sel-
1238: perusteltuja vastaväitteitä ohjelman sisällöstä ja   vää, että lainsäädännöllisin keinoin rahoituspää-
1239: nimenomaisesti äänestäneet sitä vastaan, ohjel-      tösten edellytyksiin voidaan vaikuttaa vain san-
1240: ma voidaan sen vuoksi vahvistaa vain, jos tuo-       gen rajoitetusti.
1241: mioistuin väitteet tutkittuaan päätyy siihen, että       Sen selvittäminen, missä määrin pankit tai
1242: kyseisille velkojille lain mukaan kuuluva vähim-     muut rahoittajat mahdollisesti ovat suhtautuneet
1243: mäissuoja toteutuu ja että velkojien mahdolliset     kielteisesti yritysten saneeraukseen ilman, että
1244: vastaväitteet ohjelman toteutumisedellytyksistä      sille olisi ollut kunnollisia tai riittäviä taloudelli-
1245: eivät ole perusteltuja. Ollakseen vahvistamiskel-    sia perusteita, edellyttäisi yksittäisten tapausten
1246: poinen saneerausohjelman tulee siis aina saada       perusteellista tutkimista. Muulla tavoin rahoitta-
1247: velkojilta tietty vähimmäiskannatus, mutta muu-      jien käyttäytymisestä on vaikea esittää luotetta-
1248: ten velkojien vastustus estää ohjelman vahvista-     via ja objektiivisia arvioita.
1249: 
1250:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1994
1251: 
1252:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
1253:                                           1994 vp -    KK 505                                            5
1254: 
1255: 
1256: 
1257: 
1258:                                         Tili Riksdagens Talman
1259: 
1260:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          att verksamheten så litet som möjligt betungar
1261: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse            statsekonomin, dvs. skattebetalarna.
1262: av den 1 september 1994 tili vederbörande med-           Vid såväl kreditgivning som indrivning iakttas
1263: lem av statsrådet översänt följande av riks-          reglerna för god banksed, etiska principer samt
1264: dagsman S- L. Anttila undertecknade spörsmål          god affårssed. Gäldenärens trångmål utnyttjas
1265: nr 505:                                               inte. Observeras skall också att Arsenals kunder
1266:                                                       omfattas av samma kundskyddsbestämmelser
1267:           Vad har Regeringen gjort för att aktie-     som bankemas kunder, eftersom man med stöd
1268:        bolaget Arsenal Oy:s verksamhet i enskil-      av lagen om statens säkerhetsfond pådem tiliäm-
1269:        da fall skall leda tili ur helhetssynpunkt     par de skyddsbestämmelser som gäller banker-
1270:        positiva resultat,                             nas kunder. Kundskyddet övervakas av både fi-
1271:           hur har Regeringen säkerställt att Ar-      nansinspektionen och konsumentombudsman-
1272:        senal Oy då bolaget realiserar egendom i       nen.
1273:        dess besittning säljer egendomen på               En del av mottagarbankemas kunder har re-
1274:        grundval av ett tiliräckligt antal konkur-     dan överförts tili Arsenal och en del överförs
1275:        rerande offerter,                              senare i år och i början av nästa år. Kundema har
1276:           vad ämnar Regeringen göra för att få        överförts tili Arsenal i överensstämmelse med det
1277:        bankema att isin verksamhet iaktta lagen       överlåtelseavtal som gäller Sparbanken i Finland
1278:        om företagssanering, såväl dess anda som       -SBFAb.
1279:        dess bokstav, med målet att rädda sådana          Enligt de uppgifter som erhållits av Arsenal
1280:        livsdugliga företag som enligt gjorda ut-      har indrivningsåtgärder redan vidtagits mot en
1281:        redningar har möjligheter att klara sig,       del av de överförda kunderna. Hos de kunder
1282:        samt                                           som ännu inte omfattas av indrivningsåtgär-
1283:           är Regeringen medveten om hur pro-          dema bedöms förmågan att sköta skuldförbin-
1284:        blematiskt det har varit att genomföra         delserna och det eventuella behovet av en ned-
1285:        skuldsaneringar inom företagssektom på         sättning av finansieringskostnadema. Då beak-
1286:        grund av bankemas ovilja?                      tas bolagets eget kapital, trendema och det even-
1287:                                                       tuella behovet av tilläggsfinansiering under en
1288:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tidrymd av minst ett år. Dessutom uppskattas
1289: anföra följande:                                      företagets konkurrenskraft, branschutsiktema
1290:                                                       samt kunnandet och tillförlitligheten hos företa-
1291:    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy (nedan             gama och företagens ledning. Om det är nöd-
1292: Arsenal) är ett egendomsförvaltningsbolag om          vändigt skaffas en företagsundersökning eller en
1293: vilket det stadgas i lagen om statens säkerhets-      kundstödsanalys av kundens affårsekonomiska
1294: fond. Enligt lagen skall staten eller säkerhetsfon-   och affårsadministrativa situation. Om kundfö-
1295: den alltid ha bestämmanderätt i bolaget. Staten       retagets struktur bedöms vara så pass sund att
1296: har garanterat Arsenals finansiering och i stats-     företagets verksamhet kan bli lönsam genom
1297: budgeten förbundit sig att täcka Arsenals förlus-     kraftiga stimulans- och saneringsåtgärder eller
1298: ter. Enligt lagen om statens säkerhetsfond över-      genom att byta ut ledningen eller ändra ägarför-
1299: vakar fondens direktion tryggandet av statens         hållandena, eller helt överta ledningen och ägar-
1300: intressen i Arsenal. Finska staten och statens        skapet, vidtar Arsenal behövliga åtgärder. Om
1301: säkerhetsfond bildade i november 1993 Arsenal         företaget dock inte har möjligheter att fortsätta
1302: för skötseln av de krediter, jämte säkerheter,        verksamheten drivs fordringarna in hos kunden.
1303: som överfördes från Sparbanken i Finland -               I regel förhåller sig Arsenal positivt tili skuld-
1304: SBF Ab.                                               sanering.
1305:    Arsenals uppgift är huvudsakligen att förvalta        Från Arsenals synpunkt är en företagssane-
1306: och realisera den egendom som överförts tili bo-      ring ändamålsenlig när företaget och företagaren
1307: laget så effektivt och resultatrikt som möjligt så    har en ograverad bakgrund och gäldenärsföreta-
1308: 6                                         1994 vp -   KK 505
1309: 
1310: get förmår bära en lindrad ansvarsbörda. Ut-          bästa resultatet och få Arsenals uppgift full-
1311: gångspunkten är att en företagssanering inte en-      gjord.
1312: bart får vara ett sätt att reglera skulderna, utan        Riksdagsman Anttilas spörsmål gällde även
1313: att man samtidigt måste vidta åtgärder som för-       skuldsanering av företag. Angående detta anför
1314: bättrar företagets och ledningens verksamhet.         jag vördsamt följande:
1315:    Arsenal kräver i regel ett företagssaneringsför-       Enligt lagen om företagssanering (nedan FSL)
1316: farande som fastställs i rätten, i synnerhet om       kan saneringsförfarandet på grundval av ansö-
1317: Arsenal förutsätts avstå från fordran i kapital-      kan inledas, om inte ett i 7 § avsett hinder förelig-
1318: posten. I undantagsfall kan Arsenal dock god-         ger. Med anledning av gäldenärens ansökan hörs
1319: känna en frivillig företagssanering, förutsatt att    de viktigaste borgenärerna, dvs. dessa ges möjlig-
1320: också alla andra betydande finansiärer är med         het att ge ett skriftligt uttalande. När beslut om
1321: om den frivilliga saneringen.                         inledande av förfarandet fattas, har det ingen
1322:    F ör att minimera belastningen på statsekono-      avgörande betydelse om en eller flera borgenärer
1323: min är det viktigt att reda ut om det i samband       motsätter sig inledandet av förfarandet. För att
1324: med finansieringen eventuellt har vidtagits åtgär-    en borgenärs uttalande skall kunna leda till att
1325: der som gett upphov till skada, samt vilka perso-     ansökan avslås, skall han för sitt motstånd anföra
1326: ner som i så fall ansvarar för dem. Detta utred-      fullgoda grunder enligt 7 § FSL. Motståndet är
1327: ningsintresse kan till och med vara viktigare än      således inte i sig avgörande, utan de skäl motstån-
1328: enbart strävan efter det mest lönsamma förfa-         det grundar sig på. Ansökan avslås om domsto-
1329: ringssättet.                                          len, med beaktande av borgenärens uttalanden
1330:    Arsenals avsikt är inte att finansiera sådana      och den utredning om saken som anförts på båda
1331: företag eller företagare i vilkas verksamhet det      sidor, kommer fram till att förfarandet inte kan
1332: förekommer oklarheter. Så långt möjligt utreds        inledas på grund av något i 7 § FSL nämnt hinder.
1333: alla oklarheter. Konkursbon tillåts inte förfalla         Enligt 7 § 1 mom. kan saneringsförfarande
1334: exempelvis på grund av brist på medel, utan           inte inledas, om
1335: kostnaderna för deras fortsatta verksamhet kan            1) gäldenären är insolvent och det är sannolikt
1336: vid behov överföras till Arsenal.                     att insolvensen inte kan undanröjas med hjälp av
1337:    När Arsenal realiserar säkerheter iakttar bola-    saneringsprogrammet eller att ny insolvens kan
1338: get den lojalitetsprincip som kreditgivaransvaret     förhindras endast för en kort tid,
1339: förutsätter och tillvaratar i mån av möjlighet            2) det är sannolikt att gäldenärens tillgångar
1340: pantgivarens intresse vid realiseringen.              inte räcker till för att täcka kostnaderna för sane-
1341:    Beträffande realiseringen av sådan egendom         ringsförfarandet och ingen annan har förbundit
1342: som ställts som säkerhet vill Arsenal att indriv-     sig att svara för dessa kostnader,
1343: ningsresultatet skall bli så gott som möjligt. Man        3) det är sannolikt att gäldenären inte förmår
1344: vinnlägger sig särskilt om att egendomen säljs till   betala skulder som uppkommer efter att förfa-
1345: gängse pris utan att fastighets- eller aktiemarkna-   randet inletts,
1346: den rubbas.                                               4) det finns grundad anledning att anta att det
1347:    Om Arsenals egendom eller sådan egendom            huvudsakliga syftet med ansökan är att för-
1348: som ställts som säkerhet inte kan realiseras till     hindra borgenärens indrivningsåtgärder eller att
1349: gängse pris, försöker man hyra ut objekten till       på något annat sätt kränka borgenärens eller
1350: gängse hyra.                                          gäldenärens rättigheter,
1351:    Arsenal säljer inte som säkerhet ställd egen-          5) det finns grundad anledning att anta att det
1352: dom till ägaren av det företag som förorsakat         inte finns förutsättningar för att få till stånd eller
1353: kreditförlusten. Endast i undantagsfall, närmast      fastställa ett saneringsprogram, eller
1354: när det gäller egen bostad, kan försäljning över-         6) gäldenärens bokföring är behäftad med vä-
1355: vägas om personen i fråga får finansieringen från     sentliga brister eller fel, utom om det kan visas att
1356: annat håll och betalar gängse pris för säkerheten.    bokföringen utan svårigheter kan försättas i be-
1357: Dessutom utgår Arsenal ifrån att konkursför-          hörigt och tillförlitligt skick.
1358: valtningen vid konkurser ger ett utlåtande om att         I saneringsförfarandet skall fordringsägarnas
1359: det inte förekommit oklarheter i samband med          kreditförluster minimeras.
1360: konkursen och att företagaren varit ärlig.                Vid konkurs fås de medel som betalas till bor-
1361:    Som framgår av det ovan anförda försöker           genärerna genom realisering av boets egendom,
1362: Arsenal beakta såväl de enskildas som statens         vid saneringsförfarandet inflyter betalningarna
1363: intressen för att nå det samhällsekonomiskt sett      till borgenärerna via inkomstfinansieringen när
1364:                                            1994 vp -   KK 505                                                7
1365: 
1366: företagets verksamhet fortsätter. Jämfört med              En eller flera borgenärers motstånd är, om det
1367: konkurs betyder sanering- när det finns förut-         saknar sakliga grunder, alltså inget hinder för
1368: sättningar för den och den genomförs - för             saneringsförfarandet, och motståndet kan en-
1369: borgenärerna att de kan få mer av sina fordringar      dast hindra fastställandet av saneringsprogram-
1370: tillbaka, men ofta efter en längre tid.                met om borgenärens/borgenärernas fordringar
1371:     Eftersom ett saneringsprogram ofta sträcker        representerar över fyra femtedelar av de totala
1372: sig långt framåt i tiden och baserar sig på upp-       skulderna. Enligt detta finns det inga grunder för
1373: skattningar om gäldenärföretagets framtida sol-        påståendet att en borgenärs motstånd i sig enligt
1374: vens, kräver lagen att saneringsprogrammet, för        lagen för lätt kan hindra saneringsförfarandet
1375: att det skall kunna fastställas, alltid godkänns av    eller fastställandet av programmet.
1376: ett visst minimiantal borgenärer. Åtminstone en            En helt annan sak är att det inte räcker med att
1377: viss del av borgenärerna skall alltså anse att pro-    enbart reglera de gamla skulderna. För att före-
1378: grammet kan godkännas och att det är trovärdigt        tagets verksamhet skall kunna upprätthållas
1379: och genomförbart. I FSL har det krävda minimi-         måste fortsatt finansiering kunna ordnas. I annat
1380: understödet bland borgenärerna (majoriteten            fall lyckas saneringen i allmänhet inte. Det är
1381: enligt huvudtalet och markbeloppet i minst en          alltid finansiären som beslutar om den fortsatta
1382: borgenärsgrupp och minst en femtedel av det            finansieringen. Med tanke på de reella förutsätt-
1383: totala antalet röstberättigade borgenärer) di-         ningarna för saneringen har denna omständighet
1384: mensionerats så att en ytterligare förmildring inte    ofta en mycket större betydelse än de lagstadgan-
1385: är motiverad.                                          den som gäller borgenärens ställning vid sane-
1386:     De borgenärer som röstar mot programmet            ring. I FSL har den fortsatta finansieringens
1387: behöver dessutom rättsskydd: borgenärer som            rättsliga förutsättningar förbättrats genom bl.a.
1388: röstar mot programmet kan inte tvingas att nöja        ett stadgande enligt vilket de skulder som uppstår
1389:  sig med vilket saneringsprogram som helst, även       under förfarandet vid en eventuell konkurs är i
1390: om en tillräckligt stor andel av de övriga borge-      samma ställning som de s.k. massaskulderna,
1391: närerna skulle ha godkänt programmet. Om vis-          dvs. de har en bättre förmånsrätt än de vanliga
1392:  sa borgenärer i sina uttalanden har anfört moti-      saneringsskulderna. Det är dock klart att man
1393: verade invändningar mot programmets innehåll           lagstiftningsvägen endast i begränsad utsträck-
1394:  och uttryckligen röstat mot detta, kan program-       ning kan påverka förutsättningarna för finansie-
1395: met fastställas endast om domstolen efter att ha       ringsbesluten.
1396: prövat invändningarna kommer fram till att bor-            F ör att det skall vara möjligt att reda ut i viiken
1397:  genärerna i fråga åtnjuter lagstadgat minimi-         mån bankerna eller andra finansiärer har förhål-
1398:  skydd och att deras eventuella invändningar an-       lit sig negativa till sanering av företag utan klara
1399:  gående genomförandet av programmet är omoti-          eller tillräckliga ekonomiska grunder därtill, be-
1400:  verade. För att saneringsprogrammet skall kun-        hövs en ingående undersökning av de enskilda
1401: na fastställas skall det således alltid få ett visst   fallen. Det är svårt att på annat sätt anföra tillför-
1402:  minimiunderstöd av borgenärerna, men i övrigt         litliga och objektiva bedömningar av finansiärer-
1403:  hindras fastställandet av programmet av borge-        nas beteende.
1404:  närernas motstånd endast på vissa i lagen fast-
1405:  ställda grunder.
1406: 
1407:      Helsingforsden 14 september 1994
1408: 
1409:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
1410:                                                  1994 vp
1411: 
1412: Kirjallinen kysymys 506
1413: 
1414: 
1415: 
1416: 
1417:                                    Pulliainen: Maataloudelle tärkeiden vesistöjärjestelyjen siirtämi-
1418:                                        sestä maaseutuelinkeinopiireille
1419: 
1420: 
1421:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1422: 
1423:    Ympäristöministeriössä ja sen alaisessa hallin-    nen kritiikki siirtyisi. Johtajan vastuulle jäisi ym-
1424: nossa on suunniteltu alueellisen ympäristöhallin-     päristökeskuksen kannan määrittely.
1425: non tehostamista yhdistämällä vesi- ja ympäris-          Ympäristöhallinnon uudistamisen tavoittee-
1426: töpiirit ja lääninhallitusten ympäristöasioista       na on luonnon- ja ympäristönsuojelun tehosta-
1427: vastaavat yksiköt.                                    minen, mm. Rion biodiversiteetti- ja ilmastosopi-
1428:    Lääninhallitukset ovat vuosien varrella varsin     musten toteuttaminen. Miten voidaan kuvitella
1429: voimakkaastikin joutuneet puuttumaan luon-            ympäristökeskusten toteuttavan näitä tavoittei-
1430: nonsuojelun kannalta arveluttaviin vesistöjärjes-     ta, jos ne samanaikaisesti joutuvat toteuttamaan
1431: telyihin. Vesi- ja ympäristöpiirin linja muissakin    jo maatalouspoliittisestikin arveluttavia perin-
1432: maaseudun elinkeinoja koskevissa asioissa, esi-       teellisiä vesistöjärjestelyjä?
1433: merkiksi turvetuotannossa ja kalankasvatukses-            Maatalouselinkeinojen taloudellisesti merkit-
1434: sa, on usein ollut selvästi luonnonsuojelun vas-      tävät tukitoimet, esimerkiksi juuri edellä maini-
1435: taista. Lääninhallitukset ja vesi- ja ympäristöpii-   tut vesistöjärjestelyt, olisi hoidettava muun maa-
1436: rit ovat paikoitellen varsin säännöllisesti olleet    talouden ja maaseudun tukemisen yhteydessä.
1437: vastapuolia hankkeiden vesioikeuskäsittelyssä.        Tällöin myös eri tukimuotoja voidaan käsitellä ja
1438:    Maanviljelysinsinööripiireistä periytyvä vesis-    vertailla samassa elimessä yhtä aikaa. Tällainen
1439: töjärjestelyjen suunnittelu vesi- ja ympäristöhal-    alueellinen elin, maaseutuelinkeinopiiri, onkin
1440: linnossa jatkuu edelleen. Esimerkkeinä viimeai-       hiljattain perustettu.
1441: kaisista vielä toteuttamattomista suunnitelmista         Mm. vapaa-ajan kalastusta koskevat käytän-
1442: mainittakoon Kokemäenjoen tulvasuojelu,               nön asiat hoidetaan jo maaseutuelinkeinopiireis-
1443: Maalahdenjoen järjestely, Tuovilanjoen suuosan        sä. Kalatalouden edunvalvontatehtävä mm. vesi-
1444: perkaus, Nummenjoen järjestely sekä Porvoon-          oikeuksissa on ekosysteemin tilan ja laadun puo-
1445: joen tulvasuojelu.                                    lustaminen.
1446:    Hallinnonuudistuksenjälkeen-mikäli nämä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1447: maa- ja metsätalousministeriön maa- ja metsäta-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1448: loutta sekä maaseudun elinkeinoja palvelevat          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1449: tehtävät siirretään tuleviin ympäristökeskuksiin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1450: - on vaarana, että luonnonsuojelun asiantunte-
1451: mus häviää kokonaan, esimerkiksi harkittaessa                     Aikooko Hallitus siirtää ympäristö-
1452: vesistöjärjestelyjen oikeudellisia edellytyksiä.               hallinnon muuttamisen yhteydessä maa-
1453: Sekä järjestelyjen suunnittelu että niiden toteut-             talouden elinkeinojen kannalta tarpeelli-
1454: taminen siirtyisivät ympäristökeskuksille, joihin              set vesistöjärjestelyt maaseutuelinkeino-
1455: myös samojen järjestelyjen luonnontaloudelli-                  piireille?
1456: 
1457:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1994
1458: 
1459:                                             Erkki Pulliainen
1460: 
1461: 
1462: 
1463: 
1464: 2400321
1465: 2                                        1994 vp -   KK 506
1466: 
1467: 
1468: 
1469: 
1470:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1471: 
1472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       peellinen vesistöjärjestelyjen suunnittelu, toteu-
1473: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tus ja vesioikeudellisiin lupiin liittyvät velvoitteet
1474: olette 5 päivänä syyskuuta 1994 päivätyn kirjeen-    voidaan hoitaa alueellisissa ympäristö keskuksis-
1475: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         sa. Maatalouden tulvasuojeluhankkeiden tarkoi-
1476: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliai-    tuksenmukaisuusharkinta perustuisi maa- ja
1477: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         metsätalousministeriön ja maaseutuelinkeinopii-
1478: 506:                                                 rien kannanottoihin, joten maatalouden ja maa-
1479:                                                      seudun erilaisten tukimuotojen koordinointi to-
1480:           Aikooko Hallitus siirtää ympäristö-        teutuisi uudistuksen yhteydessä kysyjän tarkoit-
1481:        hallinnon muuttamisen yhteydessä maa-         tamalla tavalla.
1482:        talouden elinkeinojen kannalta tarpeelli-         Kahden ministeriön yhteisessä ympäristöhal-
1483:        set vesistöjärjestelyt maaseutuelinkeino-     linnossa voi ongelmia syntyä niin luonnon- ja
1484:        piireille?                                    ympäristönsuojelunäkökohtien jäämisestä liian
1485:                                                      vähälle huomiolle kuin myös siitä, että maa- ja
1486:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         metsätalousministeriön hallinnonalan hankkei-
1487: vasti seuraavaa:                                     den eteneminen aiheettomasti hidastuu tai vai-
1488:                                                      keutuu suojelunäkökohtien ylikorostumisen
1489:    Valtion keskus- ja aluehallinnon kehittämisen     vuoksi. Tulevissa alueellisissa ympäristökeskuk-
1490: päälinjat sisältyvät valtioneuvoston 17.6.1993 te-   sissa voidaan tämänlaatuisia ongelmia välttää
1491: kemään periaatepäätökseen toimenpiteistä kes-        järjestämällä selkeät vastuusuhteet toisaalta
1492: kushallinnon ja aluehallinnon uudistamiseksi.        maa- ja metsätalousministeriön ja toisaalta ym-
1493: Periaatepäätöksen mukaisesti ympäristöhallinto       päristöministeriön ohjauksessa oleville tehtäville
1494: kootaan aluetasolla ympäristöministeriön alai-       esimerkiksi siten, että maa- ja metsätalousminis-
1495: siksi aluekeskuksiksi yhdistämällä vesi- ja ympä-    teriön tehtävät hoidetaan omalla vastuualueella
1496: ristöpiirit ja lääninhallitusten ympäristötehtävät   ministeriön ohjauksessa. Lisäksi uudistuksen yh-
1497: Alueelliset ympäristökeskukset ovat asianomai-       teydessä on ratkaistava myös alueellisen ympä-
1498: silta osin maa- ja metsätalousministeriön ohjauk-    ristökeskuksen toimiminen ympäristölupaviran-
1499: sessa. Periaatepäätöksen mukainen esitys sisäl-      omaisen, valvontaviranomaisen ja asianomaista
1500: tyy hallituksen esitykseen vuoden 1995 talousar-     toimintaa muutoin edistävän viranomaisen roo-
1501: vioksi. Hallituksen esitys eduskunnalle ympäris-     leissa.
1502: töhallintoa koskevaksi lainsäädännöksi on vii-          Mikäli hallinnonuudistuksen valmistelun ja
1503: meisteltävänä ympäristöministeriössä.                toimeenpanon edetessä huolehditaan siitä, että
1504:    Vesi- ja ympäristöhallinnon ja tulevan ympä-      sekä ympäristönsuojelutehtävät että vesivarojen
1505: ristöhallinnon roolista tulvasuojelutehtävissä on    käyttö- ja hoitotehtävät tulevat uudistetussa
1506: keskusteltu paljon hallinnonuudistuksen valmis-      hallinnossa asianmukaisesti hoidetuiksi, ei ole
1507: telun yhteydessä. Asiaa on käsitelty esimerkiksi     tarkoituksenmukaista siirtää maatalouden elin-
1508: maa- ja metsätalousministeriön asettaman pe-         keinojen kannalta tarpeellisia vesistöjärjestelyjä
1509: ruskuivatus- ja tulvasuojelutoiminnan kehittä-       eikä muitakaan maa- ja metsätalousministeriön
1510: mistyöryhmän muistiossa (työryhmämuistiot            hallinnonalan vesivaratehtäviä maaseutuelin-
1511: MMM 1992:1 ja 1993:5). Valmistelussa on pää-         keinopiireille. Edellä todettuun viitaten hallitus
1512: dytty siihen, että maa- ja metsätalousministeriön    katsoo, että kysymys ei tässä vaiheessa anna ai-
1513: hallinnonalan vesivaratehtävät ja siinä yhteydes-    hetta enempiin toimenpiteisiin hallituksen ta-
1514: sä myös maatalouden elinkeinojen kannalta tar-       holta.
1515: 
1516:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1994
1517: 
1518:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
1519:                                           1994 vp -    KK 506                                           3
1520: 
1521: 
1522: 
1523: 
1524:                                         Till Riksdagens Talman
1525: 
1526:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sammanhanget även planera och genomföra de
1527: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       från lantbruksnäringssynpunkt nödvändiga vat-
1528: 5 september 1994 tili vederbörande medlem av          tendragsregleringarna och fullgöra skyldigheter-
1529: statsrådet översänt följande av riksdagsman Erk-      na i anslutning tili de vattenrättsliga tilistånden.
1530: ki Pulliainen undertecknade spörsmäl nr 506:          Bedömningen av lantbrukets översvämnings-
1531:                                                       skyddsprojekt med avseende på ändamålsenlig-
1532:           Ämnar Regeringen i samband med              heten skall basera sig pä jord- och skogsbruksmi-
1533:        omorganiseringen av miljöförvaltningen         nisteriets samt lantbruksnäringsdistriktens ställ-
1534:        överföra de för lantbruksnäringen nöd-         ningstaganden, varigenom koordineringen av
1535:        vändiga vattendragsregleringarna tili          lantbrukets och landsbygdens olika stödformer
1536:        landsbygdsnäringsdistrikten?                   skulle genomföras i samband med reformen på
1537:                                                       det sätt som spörsmålsställaren avser.
1538:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt            Inom en miljöförvaltning som är gemensam
1539: anföra följande:                                      för två ministerier kan problem uppstå såväl tili
1540:                                                       följd av att natur- och miljösynpunkter upp-
1541:    Huvudlinjerna för utvecklingen av statens          märksammas för litet som av att projekt inom
1542: central- och regionalförvaltning ingår i statsrå-     jord- och skogsbruksministeriets förvaltnings-
1543: dets principbeslut 17.6.1993 som gäller ätgärder      omräde fördröjs oskäligt eller försvåras för att
1544: för förnyande av centralförvaltningen och regio-      skyddssynpunkterna överbetonas. 1 de framtida
1545: nalförvaltningen. Enligt principbeslutet ombil-       regionala miljöcentralerna kan problem av detta
1546: das miljöförvaltningen på regional nivå tili regio-   slag undvikas genom att klara linjer för fördel-
1547: nala centraler som lyder direkt under miljömini-      ningen av ansvaret för uppgifterna dras upp
1548: steriet. Detta sker genom en sammanslagning av        inom dels jord- och skogsbruksministeriets, dels
1549: vatten- och miljödistrikten och länsstyrelsernas      miljöministeriets ansvarsområde exempelvis så
1550: miljöuppgifter. I fräga omjord- och skogsbruks-       att jord- och skogsbruksministeriet styr skötseln
1551: ministeriets uppgiftsomräde kommer de regiona-        av uppgifterna inom sitt ansvarsområde. I sam-
1552: la miljöcentralerna att styras av detta ministeri-    band med reformen skall beslut också fattas om
1553: um. Ett förslag i överensstämmelse med princip-       den regionala miljöcentralens verksamhet i rollen
1554: beslutet ingår i regeringens proposition om stats-    som miljötiliståndsmyndighet, tilisynsmyndighet
1555: budgeten för 1995. I miljöministeriet läggs som       och som den myndighet som för övrigt främjar
1556: bäst sista handen vid regeringens proposition tili    verksamheten i fråga.
1557: riksdagen med förslag tililagstiftning om miljö-         Om man under beredningen och vid verkstäl-
1558: förvaltningen.                                        ligheten av förvaltningsreformen ser tili att bäde
1559:    Vatten- och miljöförvaltningens och den kom-       miljövärdsuppgifterna och de uppgifter som hän-
1560: mande miljöförvaltningens roll i skötseln av upp-     för sig tili utnyttjandet av och omsorgen om
1561: gifterna i anslutning tili översvämningsskyddet       vattentiligångarna blir skötta på behörigt sätt
1562: diskuterades ofta i samband med beredningen av        inom den reviderade förvaltningen, är det inte
1563: förvaltningsreformen. Ärendet har exempelvis          ändamålsenligt att de från lantbruksnäringssyn-
1564: behandlats i det betänkande som den av jord- och      punkt nödvändiga vattendragsregleringar eller
1565: skogsbruksministeriet tilisatta arbetsgruppen av-     andra uppgifter i anslutning tili vattentiligångar-
1566: givit om utvecklandet av grundtorrläggnings-          na som hör tili jord- och skogsbruksministeriets
1567: och översvämningskyddsverksamheten (arbets-           förvaltningsområde överförs tili landsbygdsnä-
1568: gruppsbetänkandenJSM 1992:1 och 1993:5). Vid          ringsdistrikten. Med hänvisning tili det ovan an-
1569: beredningen kom man fram tili att de regionala        förda anser regeringen att spörsmålet inte i detta
1570: miljöcentralerna kan sköta de uppgifter inom          skede ger anledning tili ytterligare åtgärder från
1571: jord- och skogsbruksministeriets förvaltnings-        regeringens sida.
1572: område som gäller vattentiligängarna och i det
1573:      Helsingforsden 19 september 1994
1574: 
1575:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
1576:                                                  1994 vp
1577: 
1578: Kirjallinen kysymys 507
1579: 
1580: 
1581: 
1582: 
1583:                                    Rinne: Työosuuskuntajärjestelmän kehittämisestä työttömyyden
1584:                                        vähentämiseksi
1585: 
1586: 
1587:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1588:    Luonnon rajallisuus sekä automaation etene-        työstä on aika siirtyä valtakunnalliseen toteutta-
1589: minen merkitsevät lähivuosina vallankumouk-           miseen. Lainsäädäntöön ja rahoitukseen liittyvät
1590: sellista työyhteiskunnan muuttumista. Perintei-       ongelmat on ratkottava nyt.
1591: nen palkkatyö tulee olemaan työelämän pää-               Kiinnostus osuuskuntien puitteissa tapahtu-
1592: sääntö vuosikymmeniä, mutta sen rinnalle kas-         vaan itsensä työllistämiseen on työttömien ja
1593: vaa muutakin toimintaa. Täystyöllisyyden saa-         työttömyysuhan piirissä elävien ihmisten kes-
1594: vuttamisen ja säilyttämisen edellytyksinä tulevat     kuudessa jatkuvasti lisääntynyt. Aktiviteetti ken-
1595: olemaan työajan supistaminen ja työn uusjako          tällä kasvaa kaiken aikaa.
1596: sekä palkkatyön käsitteen laajentaminen.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1597:    Suorien työllistämisjärjestelmien lisäksi tarvi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1598: taan uusia järjestelmiä. Menetelmien tulee olla       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1599: sellaisia, että ne eivät aiheuta työttömyyttä toi-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1600: saalla, eivät murra yhteisten palvelujen järjestel-
1601: mää eivätkä heikennä työsuhteiden vakautta                      Mihin välittömiin toimiin Hallitus ai-
1602: työmarkkinoilla.                                             koo ryhtyä työosuuskuntien kautta ta-
1603:    Eräs tällainen järjestelmä on työosuuskunta-              pahtuvan työllistymisen edistämiseksi
1604: järjestelmä, jota myös "uusosuustoiminnaksi"                 niin, että työllistäminen ei luo työttö-
1605: kutsutaan. Järjestelmää on selvitetty työministe-            myyttä toisaalle eikä aiheuta julkisen sek-
1606: riössä noin kymmenen vuoden ajan. Selvitys-                  torin rapautumista?
1607: 
1608:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1994
1609:                                              Heikki Rinne
1610: 
1611: 
1612: 
1613: 
1614: 240017
1615: 2                                        1994 vp -    KK 507
1616: 
1617: 
1618: 
1619: 
1620:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1621: 
1622:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kysymyksessä on siis normaali yrittämiseen
1623: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        liittyvä toiminta, joka itsessään aina sisältää kes-
1624: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kinäistä kilpailua. Vain osa perustettavista yri-
1625: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki          tyksistä onnistuu, mikä sisältää sen tosiasian,
1626: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         että työpaikkoja syntyy ja niitä menetetään. Vain
1627: n:o 507:                                             terveellä pohjalla toimivien yritysten työpaikat
1628:                                                      voivat säilyä.
1629:           Mihin välittömiin toimiin Hallitus ai-         Syksyllä 1991 työministeriö ja Helsingin yli-
1630:        koo ryhtyä työosuuskuntien kautta ta-         opiston Osuustoimintainstituutti perustivat
1631:        pahtuvan työllistymisen edistämiseksi         Uusosuustoiminta-projektin. Sitä laajennettiin
1632:        niin, että työllistäminen ei luo työttö-      1993, jolloin mukaan tuli laajasti uusia tahoja,
1633:        myyttä toisaalle eikä aiheuta julkisen sek-   mm. sosiaali- ja terveysministeriö ja Pellervo-
1634:        torin rapautumista?                           Seura.
1635:                                                          Hallitus edistää työosuuskuntien kautta ta-
1636:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pahtuvaa työllistymistä Uusosuustoiminta-pro-
1637: vasti seuraavaa:                                     jektia tukemalla. Projektin toiminta painottuu
1638:                                                      koulutukseen, neuvontaan ja materiaalihuol-
1639:    Tällä hetkellä Suomessa on n. 2 500 osuuskun-     toon. Lisäksi projekti tutkii uusosuuskuntien
1640: taa. Kahden ja puolen vuoden aikana on perus-        mahdollisuudet ja käyttökelpoisuuden työllistä-
1641: tettu 189 erilaista osuuskuntaa, joista uusosuus-    misen välineenä pitkällä tähtäimellä.
1642: kunniksi luokiteltavia n. 50. Perusteilla on tällä       Työttömien yhdistykset tarvitsevat runsaasti
1643: hetkellä n. 70 osuuskuntaa, joista työosuuskun-      yritystoimintaan liittyvää tietoa, ja sitä tietoa
1644: tia n. 40 ja muita uusosuuskuntia n. 30. Näiden      pyritään heille projektin kautta antamaan.
1645: yritysten perustaminen on kansalaisten omaeh-            Sen lisäksi järjestetään tarkoitukseen sopivia
1646: toista toimintaa, joka lähtee liikkeelle markki-     yrittäjäkursseja, joista ensimmäinen on jo päät-
1647: noilla olevista tarpeista.                           tynyt. Perusteilla on myös muutama osuuskunta-
1648:    Perustajina ovat omatoimisesti itseään työllis-   pohjainen yrityshautomo. Toimenpiteet on tar-
1649: tämässä olevat työntekijät, jäsentensä työllistä-    koitus rahoittaa rakennemuutoksen tukemiseen
1650: miseen tähtäävät työttömien yhdistykset sekä         ja työllisyyskoulutukseen varatuista määrära-
1651: verkottumista suunnittelevat yrittäjät ja maan-      hoista.
1652: viljelijät.                                              Hallitus pitää osuuskuntatoimintaa kannus-
1653:                                                      tettavana omaehtoisena työllistymisenä.
1654:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
1655: 
1656:                                                                         Työministeri Ilkka Kanerva
1657:                                            1994 vp -   KK 507                                          3
1658: 
1659: 
1660: 
1661: 
1662:                                          Tili Riksdagens Talman
1663: 
1664:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        verket alltid förekommer ömsesidig konkurrens.
1665: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         Endast en del av de företag som grundas är fram-
1666: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       gångsrika, vilket innebär både att det skapas nya
1667: man Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr             arbetsplatser och att arbetsplatser försvinner.
1668: 507:                                                   Endast sunda företag kan bevaras.
1669:                                                           Hösten 1991 grundade arbetsministeriet och
1670:            Vilka omedelbara åtgärder ämnar Re-         Institutet för kooperativa studier vid Helsing-
1671:         geringen vidta för att främja sysselsätt-      fors universitet ett projekt för nyandelslags-
1672:         ningen via arbetsandelslag så att syssel-      verksamhet. Projektet utvidgades 1993 då
1673:         sättningen varken leder till arbetslöshet      många nya samarbetsparter bl.a. social- och
1674:         på annat håll eller urholkar den offentliga    hälsovårdsministeriet och Pellervo-Seura kom
1675:         sektorn?                                       med.
1676:                                                           Regeringen främjar sysselsättningen via ar-
1677:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          betsandelslag genom att stöda Projektet för ny-
1678: anföra följande:                                       andelslagsverksamhet. Projektverksamheten in-
1679:                                                        riktar sig på utbildning, rådgivning och material-
1680:    För närvarande finns det ca 2 500 andelslag i       vård. Projektet skall också undersöka nya an-
1681: Finland. Under en period av två och ett halvt år       delslags möjligheter och ändamålsenlighet som
1682: har det grundats 189 olika andelslag, av vilka ca      sysselsättningsinstrument på lång sikt.
1683: 50 kan klassificeras som nya andelslag. Under             De arbetslösas föreningar behöver mycket in-
1684: planering finns ca 70 andelslag, varav omkring 40      formation om företagarverksamhet och avsikten
1685: är arbetsandelslag och resten andra andelslag i ny     med projektet är att ge sådan information.
1686: form. Grundandet av dessa företag baserar sig på          Det ordnas vidare lämpliga företagarkurser,
1687: sådan sysselsättning på eget initiativ bland med-      och en sådan kurs har redan avslutats. Också
1688: borgare som utgår från marknadens behov.               arbetet för att grunda ett antal företagskuvöser
1689:    De som grundar dessa andelslag är arbetstaga-       i andelslagsform pågår. Dessa åtgärder skall fi-
1690: re som sysselsätter sig på eget initiativ, arbetslö-   nansieras med anslag för främjande av struk-
1691: sas föreningar vilka har som mål att sysselsätta       turomvandlingen och för arbetskraftsutbild-
1692: sina egna medlemmar samt företagare och jord-          ning.
1693: brukare med planer på att bilda nätverk.                  Regeringen anser andelslagsverksamheten
1694:    Det är alltså fråga om en till normal företagar-    vara en uppmuntransvärd form av sysselsättning
1695: verksamhet ansluten verksamhet där det i själva        på eget initiativ.
1696: 
1697:      Helsingforsden 30 september 1994
1698: 
1699:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
1700:                                                  1994 vp
1701: 
1702: Kirjallinen kysymys 508
1703: 
1704: 
1705: 
1706: 
1707:                                     Tennilä: Suunnitelmista suurhotellin rakentamiseksi napapiirille
1708: 
1709: 
1710: 
1711:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1712: 
1713:    Lapin matkailua ja maakunnan ihmisiä pu-            töaste onkin kaiken kaikkiaan edelleen matala,
1714: huttaa kovasti suuren saksalaisen matkanjärjes-        se oli tammi-kesäkuussa 45,5 %. Monet hotellit
1715: täjän Blue & White Holidaysin suunnitelma ra-          ovat siksi(kin) velkaisia tai ne ovat jo tehneet
1716: kentaa napapiirille lähelle Rovaniemeä peräti          konkurssin.
1717: 600 huoneen jättihotelli. Hotellin rakentamiseen          Nyt ei siis missään tapauksessa tarvita uutta
1718: näyttää liittyvän myös muiden napapiirin ylittä-       kapasiteettia vaan olemassa olevan majoituska-
1719: miseen liittyvien matkailutoimintojen ottaminen        pasiteetin käyttöasteen nostamista paitsi Rova-
1720: ulkomaalaisten käsiin, sillä varausalue napapii-       niemellä myös Kemissä, Koillis-Lapissa, Sodan-
1721: rillä on peräti 6, 7 hehtaaria.                        kylässä ja muualla Lapissa. Tähän kysymykseen
1722:     Suunnitelmat ja jo tehdyt päätökset herättä-       tulee myös hallituksen puuttua, sillä Lapin hotel-
1723: vät huolta siksi, että ne uhkaavat viedä matkaili-     lien rakentamiseen ja niiden vaikeuksien selvittä-
1724: joita Lapin hotelleilta ja aiheuttaa niille entistä-   miseen on käytetty ja käytetään eri muodoissa
1725: kin suurempia talousvaikeuksia. Ei olisi myös-         runsaasti valtion rahaa, siis veromarkkoja.
1726: kään kunniaksi Suomelle, jos sen matkailun yksi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1727: keskeisimmistä lippulaivoista eli juuri napapiiri      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1728: olisikin ulkomaalaisten omistama ja sen mahdol-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1729: listamat monet toiminnot ulkomaalaisten suun-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1730: nittelemia.
1731:     Jättihotellihanke synkistää pohjoisen matkai-                Mihin toimiin Hallitus ryhtyy estääk-
1732: lutaivasta, joka jo välillä näytti vähän valoisam-            seen saksalaisyhtiö Blue & White Holi-
1733: malta. Matkailu on Lapissa näet kehittynyt                    daysia toteuttamasta suunnitelmaansa
1734: myönteisesti ulkomaisten matkailijoiden osalta.               napapiirin jättihotellista, joka veisi turis-
1735: Kotimaasta Lappiin matkustavien yöpymisvuo-                   teja Lapin omilta hotelleilta ja pitkittäisi
1736: rokaudet sen sijaan vähenivät tämän vuoden                    siten niiden todella suuria talousvaikeuk-
1737: tammi-huhtikuussa 3,8 %viime vuoden vastaa-                   sia?
1738: vaan ajankohtaan nähden. Lapin hotellin käyt-
1739: 
1740:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1994
1741: 
1742:                                           Esko-Juhani Tennilä
1743: 
1744: 
1745: 
1746: 
1747: 240032J
1748: 2                                           1994 vp -    KK 508
1749: 
1750: 
1751: 
1752: 
1753:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
1754: 
1755:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          yrittäjän aikeita perustaa matkailualan yritys
1756: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Suomeen. Rovaniemen tapauksessa tähän ei olisi
1757: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         olemassa edes asiallisia perusteita. Rovaniemen
1758: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tennilän           hotellihuoneiden määrä 899 on vain alle puolet
1759: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 508:           Turun ja Tampereen vastaavasta, ja niiden käyt-
1760:                                                         töaste tammi-heinäkuussa 1994 oli 52,9% ylit-
1761:            Mihin toimiin Hallitus ryhtyy estääk-        täen selvästi koko maan luvun 43,5 %. Saksalai-
1762:         seen saksalaisyhtiö Blue & White Holi-          sen matkanjärjestäjän rakennuttama hotelli olisi
1763:         daysia toteuttamasta suunnitelmaansa            myös tarkoitettu nimenomaan yrityksen saksa-
1764:         napapiirin jättihotellista, joka veisi turis-   laisille ja keskieurooppalaisille asiakkaille, joista
1765:         teja Lapin omilta hotelleilta ja pitkittäisi    huomattava osa tuskin muutoin tulisi lainkaan
1766:         siten niiden todella suuria talousvaikeuk-      Suomeen. Samalla matkanjärjestäjän hallussa
1767:         sia?                                            oleva hotelli merkitsee kyseisen tahon tietynas-
1768:                                                         teista sitoutumista tuomaan ulkolaisia matkaili-
1769:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            joita Rovaniemelle ja kuljettamaan heitä sitä
1770: vasti seuraavaa:                                        kautta jatkossakin Nordkapiin tai Lapin eri
1771:                                                         kohteisiin. Kilpailevana vaihtoehtona on reitti
1772:    Euroopan talousalueesta tehdyn ETA-sopi-             Ruotsin kautta, jolloin Suomi menettäisi merkit-
1773: muksen 31 artiklan mukaan EY:n jäsenvaltion             tävästi valuuttatuloja.
1774: tai EFTA-valtion kansalaisilla tulee olla vapaus           Siten kyseinen suurhotellihanke voidaan näh-
1775: sijoittautua EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion         dä myös Lapin matkailun siirtymisenä uuteen,
1776: alueelle ja perustaa yrityksiä niillä edellytyksillä,   laajempaan ja teollisempaan kehitysvaiheeseen,
1777: jotka sijoittautumisvaltion lainsäädännön mu-           joka tulisi mahdollistamaan esimerkiksi charter-
1778: kaan koskevat sen kansalaisia. ETA-sopimuksen           lentosarjat Keski-Euroopasta alueelle. Tällöin
1779: 34 artiklan mukaan EY:njäsenvaltion tai EFTA-           Lappiin saataisiin läpikulkijoiden lisäksi myös
1780: valtion lainsäädännön mukaisesti perustetut yh-         pitempiaikaisia lomailijoita, joiden rahankäyttö
1781: tiöt, joiden sääntömääräinen kotipaikka, kes-           hyödyttäisi varmasti muitakin matkailuyrityksiä
1782: kushallinto tai päätoimipaikka on ET An alueel-         kuin Blue & White Holidaysia.
1783: la, rinnastetaan sijoittautumis- ja liikkeenperus-         Mitä tulee uuden hotelliyrityksen mahdolli-
1784: tamisoikeuden osalta EY:n jäsenvaltion tai              seen hakemukseen Suomen valtion investointi-
1785: EFTA-valtion kansalaisiin.                              tuesta, tullaan tapaukseen soveltamaan samoja
1786:    Edellä olevien periaatteiden mukaan säädetty         kriteerejä kuin suomalaisen hotelliyrityksen koh-
1787: ja vuoden 1993 alussa voimaan tullut laki ulko-         dalla. Kauppa- ja teollisuusministeriö on nou-
1788: maalaisten yritysostojen seurannasta (1612/92) ei       dattanut yleisesti koko maassa pidättyvää linjaa
1789: rajoita ulkomailla asuvan ETA-alueen kansalai-          uusien majoitusalan investointien rahoituksessa
1790: sen elinkeinon harjoittamista Suomesta hank-            ottaen huomioon alalle syntyneen ylikapasitee-
1791: kimallaan kiinteistöllä. Jos kyseisellä kiinteistöl-    tin. Tätä linjaa tullaan jatkamaan soveltaen sitä
1792: lä harjoitetaan esimerkiksi hotelli- ja ravintola-      tapauskohtaisesti Rovaniemen seudun olosuh-
1793: toimintaa elinkeinotarkoituksessa, kiinteistön-         teet huomioon ottavana tavalla.
1794: hankintaan ei tarvita edes viranomaisen lupaa.             Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
1795:    Siten Suomen hallituksella ei ole mahdolli-          kysymys ei sen taholta aiheuta toimenpiteitä.
1796: suuksia ryhtyä estämään jonkin ETA-alueen
1797: 
1798:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1994
1799: 
1800:                                                                              Ministeri Pertti Salolainen
1801:                                           1994 vp -   KK 508                                             3
1802: 
1803: 
1804: 
1805: 
1806:                                         Tili Riksdagens Talman
1807: 
1808:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       har. 1 det fall som gäller Rovaniemi finns det inte
1809: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ens några sakliga skäl tili detta. Antalet hotell-
1810: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      rum i Rovaniemi är 899, vilket är mindre än
1811: man Tennilä undertecknade spörsmål nr 508:            hälften av motsvarande i Åbo och Tammerfors
1812:                                                       och deras kapacitet utnyttjades i januari-juli
1813:           Vilka åtgärder kommer Regeringen att        1994 tili 52,9 %, vilket klart överskred motsva-
1814:        vidta för att förhindra att det tyska bola-    rande tai för hela landet, som var 43,5 %. Det
1815:        get Blue & White Holidays genomför sin         hotell som den tyska researrangören eventuellt
1816:        plan på ett jättehotell vid polcirkeln som     låter bygga är avsett uttryckligen för företagets
1817:        skulle ta turisterna från Lapplands egna       tyska och centraleuropeiska kunder, av vilka en
1818:        hotell och därmed förlänga deras verkligt      betydande del i annat fall knappast alls skulle
1819:        stora ekonomiska svårigheter?                  komma tili Finland. Samtidigt innebär hotellet
1820:                                                       då det befinner sig i researrangörens besittning
1821:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att denna part tili en viss grad förbinder sig att ta
1822: anföra följande:                                      utländska turister tili Rovaniemi och att därifrån
1823:                                                       transportera dem vidare tili Nordkap eller olika
1824:     Enligt 31 artikeln i EES-avtalet, som ingicks     resemål i Lappland. Ett konkurrerande alterna-
1825: om ett europeiskt ekonomiskt samarbetsområde,         tiv är en rutt via Sverige, varvid Finland förlorar
1826: skall medborgarna i EG:s medlemsstater eller i        betydande valutainkomster.
1827: EFTA-staterna fritt kunna etablera sig på terri-          Därmed kan storhotellprojektet också ses som
1828: toriet tili en medlemsstat i EG eller EFTA och        en övergång inom lapplandsturismen tili ett nytt,
1829: bilda företag på de vilikor som etableringslandets    mera omfattande och mera industriellt utveck-
1830: lagstiftning föreskriver för egna medborgare.         lingsskede, som torde möjliggöra t.ex. charter-
1831: Enligt 34 artikeln i EES-avtalet skall bolag som      flygserier från Centraleuropa tili området. Här-
1832: bildats i överensstämmelse med en EG-medlems-         vid får Lappland utöver transitoresenärer också
1833: stats eller EFTA-stats lagstiftning och som har       semestrare som stannar en längre tid, och vilkas
1834: sitt säte, sitt huvudkontor eller sin huvudsakliga    penningbruk säkert också kunde komma andra
1835: verksamhet inom EES territorium i fråga om            turismföretag än Blue & White Holidays tili
1836: rätten att etablera sig och bilda bolag likställas    godo.
1837: med medborgare i EG-medlemsstaterna eller                Vad gäller det nya hotellföretagets eventuella
1838: EFTA-staterna.                                        ansökan om investeringsstöd av finska staten
1839:     Lagen om tilisyn över utlänningars företags-      kommer samma kriterier att tillämpas på detta
1840: köp (1612/92) som stiftades i enlighet med princi-    fall som på finska hotellföretag. Handels- och
1841: perna ovan och som trädde i kraft vid ingången        industriministeriet har i allmänhet iakttagit en
1842: av år 1993 begränsar inte rätten för en medborga-     återhållsam linje över hela landet i fråga om fi-
1843: re i ett EES-land som bor utomlands att idka          nansieringen av nya investeringar inom inkvarte-
1844: näring genom att förvärva en fastighet i Finland.     ringsbranschen och därvid beaktat den överka-
1845: Om det på fastigheten i fråga utövas t.ex. hotell-    pacitet som uppkommit inom branschen. Denna
1846: och restaurangverksamhet i näringssyfte, behövs       linje kommer att fortgå och tillämpas från fall tili
1847: det inte ens något tillstånd av myndigheterna för     fall på ett sätt som beaktar förhållandena i Rova-
1848: fastighetsförvärvet.                                  nieminejden.
1849:     Därmed har den finska regeringen ingen möj-          På basis av det ovan anförda anser Regeringen
1850:  lighet att vidta åtgärder för att förhindra de av-   att spörsmålet inte föranleder några åtgärder
1851:  sikter att bilda ett företag i turistbranschen i     från dess sida.
1852:  Finland som en företagare inom EES-området
1853: 
1854:      Helsingforsden 20 september 1994
1855: 
1856:                                                                            Minister Pertti Salolainen
1857:                                                  1994 vp
1858: 
1859: Kirjallinen kysymys 509
1860: 
1861: 
1862: 
1863: 
1864:                                     Kankaanniemi: EU:n hallinnon uudistamisesta ja perustuslain sää-
1865:                                        tämisestä
1866: 
1867: 
1868:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1869:    Ajankohtaisessa keskustelussa Suomen mah-           kasvavat voimakkaasti, jos mukaan liittyy vielä
1870: dollisesta liittymisestä Euroopanunioniin on ol-       neljä uutta maata. Vaarana on, että ainakaan
1871: lut epämääräistä tietoa siitä, että Euroopan unio-     kaikki uudet maat eivät saisi edustajaa pysyvästi
1872: ni parhaillaan laatisi itselleen perustuslakia. On     komissioon.
1873: erittäin tärkeää, että päätettäessä liittymisasiasta      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1874: tiedämme, minkälaiseen unioniin liittyisimme.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1875: Jos tiedot siitä, että EU laatii oman perustuslain,    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1876: pitävät paikkansa, tulee sen sisältökaavailuista       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1877: saada oikeaa tietoa mahdollisimman pian.
1878:    Kuluvan vuoden alussa oli EU:ssa voimak-                      Onko Hallitus tietoinen siitä, laatiiko
1879: kaasti esillä sen hallinnon uudistaminen. Mm.                 Euroopan unioni omaa perustuslakia ja
1880: komission työskentelyn ongelmat olivat esillä ja              jos laatii, missä vaiheessa laadinta on ja
1881: siksi esitettiin kaavailuja mm. komission jäsen-              mitkä ovat perustuslain keskeiset periaat-
1882: määrän alentamisesta. Kun nykyinen 17-jäseni-                 teet, sekä
1883: nen komissio jo on todettu liian suureksi ja lähes               missä vaiheessa on EU:n hallinnon
1884: toimintakyvyttömäksi, paineet hallinnon uudis-                uudistus ja saako Suomi pysyvästi jäse-
1885: tamiseen ja sen ohella komission supistamiseen                nen komissioon, jos se liittyy unioniin?
1886: 
1887:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1994
1888: 
1889:                                           Toimi Kankaanniemi
1890: 
1891: 
1892: 
1893: 
1894: 240032J
1895: 2                                       1994 vp -   KK 509
1896: 
1897: 
1898: 
1899: 
1900:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1901: 
1902:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      institutionaalinen perusta olisi kirjattu yhden
1903: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       yhtenäisen asiakirjan muotoon.
1904: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Euroopan unionin perussopimusten muutta-
1905: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kankaan-       misesta voivat päättää vain unionin jäsenmaat
1906: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         yksimielisesti. Euroopan parlamentilla sen enem-
1907: n:o 509:                                            pää kuin muillakaan unionin toimielimillä ei ole
1908:                                                     asiassa itsenäistä toimivaltaa. Sen sijaan parla-
1909:           Onko Hallitus tietoinen siitä, laatiiko   mentilla on täysi oikeus käydä asiasta keskuste-
1910:        Euroopan unioni omaa perustuslakia ja        lua, hyväksyä päätölauselmia ja esittää omia nä-
1911:        jos laatii, missä vaiheessa laadinta on ja   kemyksiään hallitustenvälisen konferenssin val-
1912:        mitkä ovat perustuslain keskeiset periaat-   mistelun taustaksi.
1913:        teet, sekä                                      Perustuslakikeskustelu ja parlamentin sen
1914:           missä vaiheessa on EU:n hallinnon         päätteeksi hyväksymä päätöslauselma, jolla ei
1915:        uudistus ja saako Suomi pysyvästi jäse-      ole juridista sitovuutta, on nähtävä ennen kaik-
1916:        nen komissioon, jos se liittyy unioniin?     kea Euroopan parlamentin valmistautumisena
1917:                                                     vuoden 1996 hallitustenväliseen konferenssiin.
1918:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Kysymyksessä ei siis ole aloite, joka johtaisi jon-
1919: vasti seuraavaa:                                    kinlaiseen Euroopan liittovaltion perustuslakiin.
1920:                                                        Osana vuoden 1996 konferenssin valmisteluja
1921:    Vuonna 1996 järjestetään Euroopan unionin        on unionin eri toimielinten määrä esittää kesään
1922: hallitustenvälinen konferenssi, jonka kuluessa      1995 mennessä näkemyksensä siitä, miten unio-
1923: on ensimmäistä kertaa tarkoitus ottaa tarkastel-    nin instituutioita tulisi Maastrichtin sopimuksen
1924: tavaksi Maastrichtin sopimuksen mukaisten ins-      pohjalta kehittää. Tämänjälkeen työnsä aloittaa
1925: tituutioiden toimivuus.                             hallitustenvälistä konferenssia valmisteleva kor-
1926:    Keskustelua Euroopan unionin ns. perustus-       kean tason työryhmä. Vasta konferenssiin val-
1927: laista on käyty kuluvan vuoden alussa Euroopan      mistauduttaessa alkaa jäsenvaltioiden välinen
1928: parlamentin piirissä. Parlamentti hyväksyi asias-   täysipainoinen keskustelu unionin instituutioi-
1929: ta keskustelun päätteeksi helmikuussa myös pää-     den mahdollisesta kehittämisestä.
1930: töslauselman.                                          Mikäli Suomesta tulee unionin jäsen, se tulee
1931:    Käydyn keskustelun taustalla on nähtävissä       unionin instituutioiden kehittämisestä käytävis-
1932: mm. parlamentin toimivallan lisäämiseen täh-        sä keskusteluissa pitämään kiinni vähintään siitä
1933: tääviä pyrkimyksiä. Asian esilleottamisen taus-     asemasta, joka sille jäsenyyssopimuksen perus-
1934: talla on myös se tosiasia, että Euroopan unionin    teella kuuluu. Yksi komission jäsenen paikka
1935: perustamissopimukset muodostavat melko vai-         sisältyy jäsenyyssopimukseen. Suomi tulee myös
1936: keaselkoisen kokonaisuuden. Euroopan integ-         erityisen tarkasti seuraamaan pienten jäsenmai-
1937: raation edetessä on valmisteltu uusia, aikaisem-    den asemaan liittyvää keskustelua ja on tarpeen
1938: pia sopimuksia täydentäviä tekstejä - kuten         mukaan yhteydessä unionin muihin pieniin jä-
1939: Maastrichtin sopimus - sen sijaan, että unionin     senmaihin.
1940: 
1941:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1994
1942: 
1943:                                                              Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
1944:                                           1994 vp -   KK 509                                            3
1945: 
1946: 
1947: 
1948: 
1949:                                         Till Riksdagens Talman
1950: 
1951:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Beslut om en ändring av EU-fördragen kan
1952: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        endast fattas enhälligt av unionens medlemssta-
1953: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ter. Varken Europaparlamentet eller några andra
1954: man Kankaanniemi undertecknade spörsmål nr            unionsorgan har självständig handlingsfrihet i
1955: 509:                                                  ärendet. Däremot har parlamentet full frihet att
1956:                                                       föra en debatt om saken, att anta resolutioner
1957:           Känner Regeringen tili om Europeiska        och att lägga fram sina egna synpunkter som
1958:        unionen håller på att utarbeta en egen         underlag för regeringskonferensen.
1959:        grundlag, och om så är fallet, i vilket           Grundlagsdebatten och denjuridiskt icke-bin-
1960:        skede befinner sig arbetet och vilka är de     dande resolution som parlamentet antog som
1961:        centrala principerna i grundlagen, samt        avslutning på debatten skall framför allt ses som
1962:           i vilket skede befinner sig EU:s förvalt-   Europaparlamentets förberedelser inför 1996 års
1963:        ningsreform och kommer Finland att få          regeringskonferens. Det är alltså inte fråga om ett
1964:        en permanent kommissionsmedlem om              initiativ som kunde leda tili någon form av
1965:        landet ansluter sig tili unionen?              grundlag för en europeisk förbundsstat.
1966:                                                          Som en del av förberedelserna inför 1996 års
1967:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         konferens skall olika EU-organ före sommaren
1968: anföra följande:                                      1995lägga fram sina synpunkter på utvecklingen
1969:                                                       av EU-institutionerna på basis av Maastrichtför-
1970:    År 1996 anordnas en EU-konferens på reger-         draget. Därefter inleder en arbetsgrupp på hög
1971: ingsnivå och meningen är att då för första gången     nivå sitt arbete med förberedelserna inför konfe-
1972: granska hur institutioneroa enligt Maastrichtför-     rensen. Det är först i samband med konferensför-
1973: draget fungerar.                                      beredelserna som en fullödig debatt kommer att
1974:    Under innevarande år har den s.k. EU-grund-        inledas mellan medlemsstaterna om en eventuell
1975: lagen varit föremål för debatt inom Europaparla-      utveckling av EU-institutionerna.
1976: mentets ram. 1 februari avslutades debatten och          Om Finland blir medlem av unionen kommer
1977: parlamentet antog en resolution i frågan.             landet, i debatten om utvecklandet av EU-insti-
1978:    Bakom debatten kan bl.a. ses strävanden efter      tutionerna, att hålla fast vid åtminstone den ställ-
1979: större befogenheter för parlamentet. 1 bakgrun-       ning som Finland har rätt tili enligt fördraget om
1980: den finns också det faktum att de grundläggande       medlemskap. 1 detta fördrag ingår en kommis-
1981: EU-fördragen bildar en rätt svåröverskådlig hel-      sionsmedlemsplats. Dessutom kommer Finland
1982: het. Under den europeiska integrationsprocess-        att följa debatten om de små medlemsländernas
1983: ens gång har man utarbetat nya, kompletterande        ställning extra noga och vid behov kommer Fin-
1984: texter- t.ex. Maastrichtfördraget- i stället för      land att stå i kontakt med andra små medlems-
1985: att skriva in de institutionelia grunderna i ett      länderi EU.
1986: enda enhetligt aktstycke.
1987: 
1988:      Helsingforsden 22 september 1994
1989: 
1990:                                                                    Utrikesminister Heikki Haavisto
1991:                                                1994 vp
1992: 
1993: Kirjallinen kysymys 510
1994: 
1995: 
1996: 
1997: 
1998:                                   Kankaanniemi: Avovankilan rakentamisesta Haapamäelle
1999: 
2000: 
2001: 
2002:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2003: 
2004:    Uuden avovankilan rakentamista Keski-Suo-        Vankilan rakentamisen siirtyminen johtaa osal-
2005: meen Keuruun Haapamäelle on suunniteltu usei-       taan palvelujen ja koko kehityksen heikkenemi-
2006: ta vuosia. Varsinaisiin rakennustöihin ei kuiten-   seen.
2007: kaan ole ryhdytty eikä hallituksen esitys valtion      Haapamäen kehityksen kannalta on välttä-
2008: talousarvioksi vuodelle 1995 sisällä rakentami-     mätöntä saattaa avovankilan rakennustyöt pi-
2009: sen aloittamiseksi tarvittavaa määrärahaa.          kaisesti käyntiin. Suunnittelu on jatkunut niin
2010:     Haapamäen taajama on pitkään kärsinyt vai-      pitkään, että valmius töiden aloittamiselle vuon-
2011: keista kehitysongelmista, kun Valtionrautatei-      na 1995 pitäisi olla olemassa.
2012: den työllistävä vaikutus paikkakunnalla on su-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2013: pistunut poikkeuksellisen voimakkaasti. Kor-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2014: vaavia työpaikkoja ei ole syntynyt menetettyjen     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2015: tilalle. Keuruulla on oikeutetusti odotettu val-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2016: tion tehokkaita toimenpiteitä Haapamäen kehi-
2017: tyksen turvaamiseksi. Näin ei kuitenkaan ole ta-              Aikooko Hallitus kiirehtiä Haapa-
2018: pahtunut.                                                  mäen avovankilan suunnittelua ja rahoi-
2019:     Keski-Suomessa tarpeelliseksi osoittautuneen           tusta niin, että vankilan rakennustöihin
2020: vankilan rakentaminen toisi kipeästi kaivattuja            voidaan päästä vuoden 1995 aikana, tai
2021: työpaikkoja ja loisi muutoinkin edellytyksiä               jos ei silloin, niin milloin rakentaminen
2022: alueen elpymisellc. Haapamäellä on kohtuulli-              on suunniteltu aloitettavaksi?
2023: nen asuntokantaja melko hyvä palveluvarustus.
2024: 
2025:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1994
2026: 
2027:                                        Toimi Kankaanniemi
2028: 
2029: 
2030: 
2031: 
2032:  240032J
2033: 2                                        1994 vp -   KK 510
2034: 
2035: 
2036: 
2037: 
2038:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2039: 
2040:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       valtiontaloudellisessa tilanteessa ole mahdolli-
2041: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suuksia. Hankkeen rahoitusmahdollisuuksiin
2042: olette 24 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-      vaikuttavat ratkaisevasti vankeinhoitolaitoksen
2043: jeenne n:o 1361 ohella toimittanut valtioneuvos-     muut suurehkot rakennushankkeet. Vankeinhoi-
2044: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Toi-     tolaitoksen investointisuunnitelmissa vanhojen
2045: mi Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen           suljettujen laitosten kiireellisimmät perusparan-
2046: kysymyksen n:o 510:                                  nushankkeet sekä nykyistä Helsingin lääninvan-
2047:                                                      kilaa korvaavan Vantaan lääninvankilan raken-
2048:            Aikooko Hallitus kiirehtiä Haapa-         taminen on asetettu tärkeysjärjestyksessä avo-
2049:         mäen avovankilan suunnittelua ja rahoi-      vankilahankkeen edelle.
2050:         tusta niin, että vankilan rakennustöihin        Hankkeen rahoitusmahdollisuuksia työlli-
2051:         voidaan päästä vuoden 1995 aikana, tai       syysmäärärahoin on selvitetty alustavasti työmi-
2052:         jos ei silloin, niin milloin rakentaminen    nisteriössä. Tällöin on todettu, että rahoituksen
2053:         on suunniteltu aloitettavaksi?               osoittaminen työllisyysmäärärahoista on vai-
2054:                                                      keaa hankkeen suuruuden vuoksi. Sen kustan-
2055:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nusarvio on 58 miljoonaa markkaa.
2056: vasti seuraavaa:                                        Koska hankkeen rahoituskysymykset ovat
2057:                                                      vielä kokonaan auki, ei tässä vaiheessa voida
2058:     Oikeusministeriön    hallinnonalan    vuosia     esittää tarkempia arvioita hankkeen toteutumi-
2059: 1995-1998 koskevan toiminta- ja taloussuunni-        sesta. Hanketta koskevat rakennussuunnitelmat
2060: telman mukaan Haapamäelle sijoitettavan Kes-         ovat valmiita, joten tekniset valmiudet rakennus-
2061: ki-Suomen avovankilan rakentaminen on tarkoi-        töiden pikaisellekin aloittamiselle olisivat ole-
2062: tus aloittaa suunnitelmakauden aikana pääosin        massa.
2063: työllisyysvaroin. Hanketta ei ole mahdollista to-       Oikeusministeriössä otetaan hankkeen toteut-
2064: teuttaa lähivuosina oikeusministeriön hallinnon-     tamiseen kantaa viimeistään vuoden 1995 alku-
2065: alan normaalein budjettivaroin hallinnonalan         puolella hallinnonalan seuraavan toiminta- ja
2066: kokonaismenoja lisäämättä. Tähän ei nykyisessä       taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä.
2067: 
2068:       Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1994
2069: 
2070:                                                               Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
2071:                                          1994 vp -    KK 510                                           3
2072: 
2073: 
2074: 
2075: 
2076:                                         Tili Riksdagens Talman
2077: 
2078:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     nansieringsmöjlighetema för projektet påverkas
2079: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 1361     på ett avgörande sätt av fångvårdsväsendets öv-
2080: av den 24 februari 1994 tili vederbörande medlem     riga omfattande byggnadsprojekt. 1 fångvårds-
2081: av statsrådet översänt följande av riksdagsleda-     väsendets investeringsplaner har man framom
2082: mot Toimi Kankaanniemi undertecknade skrift-         byggandet av det öppna fångelset prioriterat de
2083: liga spörsmål nr 510:                                mest brådskande grundreparationema av de
2084:                                                      gamla slutna anstaltema samt byggandet av Van-
2085:           Ämnar Regeringen påskynda plane-           da länsfångelse som skall ersätta det nuvarande
2086:        ringen och finansieringen av det öppna        Helsingfors länsfångelse.
2087:        fångelset i Haapamäki så att fångelsets          Möjlighetema att finansiera projektet med
2088:        byggnadsarbeten kan inledas under år          hjälp av sysselsättningsanslag har preliminärt ut-
2089:        1995, eller om inte då, när harman plane-     retts inom arbetsministeriet. Man har dock kon-
2090:        rat att byggandet skall inledas?              staterat att det är svårt att anordna finansiering-
2091:                                                      en genom sysselsättningsanslag på grund av pro-
2092:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         jektets omfattning. Dess kostnadsberäkning
2093: följande:                                            uppgår tili 58 miljoner mark.
2094:                                                         Eftersom projektets finansieringsfrågor fort-
2095:    Enligt verksamhets- och ekonomiplanen för         farande är helt öppna, kan man inte i detta skede
2096: justitieministeriets förvaltningsområde för åren     framföra närmare uppskattningar angående pro-
2097: 1995-1998 har man som avsikt att under plane-        jektets förverkligande. Byggnadsplanema gäl-
2098: ringsperioden, huvudsakligen med hjälp av sys-       lande projektet är klara, vilket innebär att det
2099: selsättningsmedel, inleda byggandet av Mellersta     skulle finnas teknisk beredskap också för ett
2100: Finlands öppna fångelse som skall placeras i         skyndsamt inledande av byggnadsarbetena.
2101: Haapamäki. Projektet kan inte under de närmas-          lnom justitieministeriet tar man ställning tili
2102: te åren förverkligas med de normala budgetmed-       förverkligandet av projektet senast i början av år
2103: len för justitieministeriets förvaltningsområde      1995 i samband med beredningen av den följande
2104: utan att öka de totala utgiftema för förvaltnings-   verksamhets- och ekonomiplanen för förvalt-
2105: området. För detta finns det dock inga möjlighe-     ningsområdet.
2106: ter i det nuvarande statsekonomiska läget. Fi-
2107: 
2108:      Helsingforsden 22 september 1994
2109: 
2110:                                                                Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
2111:                                                  1994vp
2112: 
2113: Kirjallinen kysymys 511
2114: 
2115: 
2116: 
2117: 
2118:                                    Seivästö ym.: ToimenpiteistäYK:nhankintojen kohdentamiseksi
2119:                                        suomalaisiin tuotteisiin
2120: 
2121:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2122:     Vaikea taloudellinen tilanne on heijastunut       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2123: maamme kehitysyhteistyömäärärahoihin. Silti           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2124: suomalaisilla on kohtuullinen maine Yhdistynei-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2125: den Kansakuntien piirissä. YK ostaa palveluita
2126: ja tavaroita vuosittain kaikkiaan 2-3 miljardilla               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2127: dollarilla. Näistä hankinnoista suuntautuu Suo-              ryhtyä, että nykyistä selvästi suurempi
2128: meen vain pieni osa. Mm. naapurimaistamme                    osuus YK:n hankinnoista saataisiin suo-
2129: Ruotsista ja Norjasta tehtävät hankinnat ovat                malaiselle teollisuudelle ja näin välittö-
2130: merkittävästi suuremmat.                                     mästi parantamaan maamme vaikeaa
2131:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          työllisyystilannetta?
2132:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1994
2133:           Ismo Seivästö                  Olavi Ala-Nissilä             Jarmo Laivoranta
2134:           Timo Järvilahti                Bjarne Kallis                 Pirkko Laakkonen
2135:           Jan-Erik Enestam               Kirsti Ala-Harja              Arja Ojala
2136:                                          Ensio Laine
2137: 
2138: 
2139: 
2140: 
2141: 2400321
2142: 2                                        1994 vp -    KK 511
2143: 
2144: 
2145: 
2146: 
2147:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2148: 
2149:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suuremman osuuden saaminen YK:n ja muiden
2150: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kansainvälisten järjestöjen hankinnoista on kui-
2151: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tenkin paljolti yritysten omalla vastuulla ja vaatii
2152: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seivästön        aktiivista otetta markkinointiin sekä valmiutta
2153: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         panostaa myös tuotekehittelyyn.
2154: 511:                                                     Vuonna 1993 ulkoasiainministeriö teetti selvi-
2155:                                                      tyksen suomalaisen tietotaidon käytöstä kan-
2156:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sainvälisten järjestöjen ja rahoituslaitosten pro-
2157:        ryhtyä, että nykyistä selvästi suurempi       jekteissa. Selvityksessä suositetaan mm. julkisten
2158:        osuus YK:n hankinnoista saataisiin suo-       toimenpiteiden koordinointia hankkeiden seu-
2159:        malaiselle teollisuudelle ja näin välittö-    rannassa. Käytännössä tämä tarkoittaa kehitys-
2160:        mästi parantamaan maamme vaikeaa              yhteistyön ja kehitysmaakaupan yhtymäkohtien
2161:        työllisyystilannetta?                         etsimistä ja yhteisten toimintaperiaatteiden nou-
2162:                                                      dattamista. Lisäksi selvityksessä painotetaan,
2163:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         että yrityksillä itsellään on päävastuu tarjoustoi-
2164: vasti seuraavaa:                                     minnasta ja sen kehittämisestä.
2165:                                                          YK-järjestöjen hankinnoista koottua tietoa
2166:    YK yhdessä Maailmanpankin ja alueellisten         jakavan IAPSO:n (Inter-Agency Procurement
2167: kehityspankkien kanssa muodostaa merkittävän         Services Office) ja suomalaisten viranomaisten
2168: markkina-alueen jäsenmaiden tavaroiden ja pal-       yhteistyönä järjestettiin toukokuussa 1994 Hel-
2169: velujen viennille. YK-järjestöt, joita on yhteensä   singissä YK-järjestelmän ostajien ja suomalais-
2170: n. 30, ovat hankintatavoiltaan ja -määriltään        ten yritysten välinen seminaari, johon osallistui
2171: varsin erilaisia. Suurimpia ostajia ovat YK:n sih-   72 suomalaista yritystä sekä n. 50 YK:n edusta-
2172: teeristön jälkeen Maailman elintarvikeohjelma        jaa. Kokousta edelsivät eri teollisuuspaikkakun-
2173: (WFP), YK:nlastenrahasto (UNICEF), YK:n              nilla vuoden 1993 aikana järjestetyt alueelliset
2174: kehitysohjelma (UNDP/OPS) sekä YK:n pako-            seminaarit, joissa yrityksiä perehdytettiin YK-
2175: laisasiain päävaltuutettu (UNHCR). YK-järjes-        järjestelmän hankintasäännöksiin ja tarjous-
2176: telmän ostot Suomesta lisääntyivät selvästi vuo-     pyyntöjen käsittelyyn. Seminaarien tavoitteena
2177: desta 1987 (5,5 miljoonaa dollaria) vuoteen 1992     oli auttaa suomalaisia yrityksiä YK-markkinoi-
2178: (25 miljoonaa dollaria). Siitä huolimatta näinä      den yleiskuvan luomisessa sekä tarjota yrityksille
2179: vuosina hankinnat Suomesta eivät olleet oikeas-      tilaisuus solmia suhteet YK-järjestöihin ja kar-
2180: sa suhteessa Suomen rahoituspanokseen. Vuon-         toittaamahdollisuuksiaan YK-kaupassa. Suorat
2181: na 1993, jolloin YK:n kokonaisostot kasvoivat,       yhteydet ovat tärkeitä: yksittäisistä hankinnoista
2182: Suomen osuus oli kuitenkin vain 15,5 miljoonaa       vastaavat useimmiten kunkinjärjestön omat os-
2183: dollaria.                                            tajat, sillä suurin osa kertaostoista ei ylitä arvol-
2184:    Suomen osuuden pienenemiseen on osaltaan          taan kansainvälisten tarjouskilpailujen edellyttä-
2185: vaikuttanut kehitysyhteistyömäärärahojen raju        mää rajaa. Niinpä järjestöt ovat asiakkaina eri-
2186: leikkaus vuonna 1993, minkä seurauksena YK-          tyisen sopivia suomalaisille pk-yrityksille. Ta-
2187: järjestöille annettavat avustukset vähenivät mur-    pahtumiin osallistuneiden kesken tehtiin seuran-
2188: to-osaan entisestä. Tästä syystä Suomi ei YK:n       takysely, jonka tuloksia käytetään jatkotyössä
2189: määritelmien mukaan kuulu enää ns. alihyödyn-        ulkoasiainministeriön ja Suomen Ulkomaan-
2190: nettyjen päälahjoittajamaiden ryhmään.               kauppaliiton yhteistyöryhmässä.
2191:    YK:n ja muiden monenkeskisten järjestöjen             Edellä kuvatun seminaarisarjan yhteydessä
2192: hankintoihin Suomesta on kiinnitetty kasvavaa        suomalaisten yritysten käyttöön julkaistiin suo-
2193: huomiota parin viime vuoden ajan. Hankintoi-         menkielinen opas "Yhdistyneiden Kansakuntien
2194: hin liittyvää tietopalvelua ja seurantaa kehite-     hankinnoista vastaavat alajärjestöt" ja YK-jär-
2195: tään samalla kun vastuuviranomaisten keski-          jestelmälle tuotteitaan ja palvelujaan tarjoavista
2196: näistä työnjakoa edelleen selkeytetään. Nykyistä     suomalaisista yrityksistä puolestaan englannin-
2197:                                           1994 vp -   KK 511                                           3
2198: 
2199: kielinen luettelo. Syyskuusta 1994lähtien ennak-      Oy:n kanssa. Suomalaisten yritysten käyttöön on
2200: kotiedot YK:n tulevista hankinnoista julkiste-        myös tehty selvitys kansainvälisten kehitysrahoi-
2201: taan yleisessä tietoverkossa, jolloin ne ovat yri-    tuslaitosten hankintaperiaatteista ja -käytän-
2202: tysten käytettävissä entistä nopeammin.               nöistä. Parhaillaan on käynnissä UM:n rahoitta-
2203:     Suorien yhteyksien luomiseksi yritysten ja jär-   ma selvitys hankintatoimintojen tehostamisesta
2204: jestöjen välille on kauppa- ja teollisuusministe-     myös mahdollisen ED-jäsenyyden varalta.
2205: riön vienninedistämisrahoituksella lisäksi järjes-       Edellä kuvatuilla toimenpiteillä on pyritty
2206: tetty ennalta valikoiduille yrityksille käyntejä      edelleen laajentamaan niiden suomalaisten yri-
2207: järjestöjen osto-organisaatioissa. On pyritty         tysten piiriä, joiden kanssa kansainväliset järjes-
2208: myös vaikuttamaan siihen, että suomalaista hen-       töt käyvät kauppaa. Monet uudet suomalaisyri-
2209: kilöstöä rekrytoitaisiin järjestöjen osto-osastoil-   tykset pääsivät mukaan YK-kauppaan vuonna
2210: le.                                                   1993, vaikkakin pienillä tilauksilla. Vain toimit-
2211:     Kehityspankkien osalta on Suomessa järjes-        tajapohjan laajuus voi turvata kasvun tulevai-
2212: tetty hankintaseminaareja ja niihin liittyviä yri-    suudessa.
2213: tystapaamisia yhteistyössä Suomen Vientiluotto
2214: 
2215:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1994
2216:                                                                Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
2217: 4                                            1994 vp -   KK 511
2218: 
2219: 
2220: 
2221: 
2222:                                            Tili Riksdagens Talman
2223: 
2224:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ling än för närvarande är dock i stor utsträckning
2225: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           beroende av företagen själva och det fordrar ett
2226: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         aktivt marknadsföringsgrepp samt dessutom be-
2227: man Seivästö m.fl. undertecknade spörsmål nr             redskap för satsningar på produktutveckling.
2228: 511:                                                        År 1993 Iät utrikesministeriet göra en utred-
2229:                                                          ning om användningen av finsk know-how i pro-
2230:            Vilka åtgärder avser Regeringen att           jekt inom intemationelia organisationer och fi-
2231:         vidta för att FN:s upphandling kunde             nansielia institut. I utredningen rekommenderas
2232:         läggas hos den finska industrin i betydligt      bl.a. en samordning av offentliga åtgärder vid
2233:         större utsträckning än för närvarande            uppföljningen av projekt. I praktiken innebär
2234:         och på detta sätt direkt förbättra det svå-      detta att man försöker hitta gemensamma näm-
2235:         ra sysselsättningsläget i vårt land?             nare för biståndsarbetet och handeln med u-län-
2236:                                                          dema samt följa gemensamma verksamhetsprin-
2237:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ciper. I utredningen betonas dessutom att det är
2238: anföra följande:                                         företagen som har huvudansvaret för anbudsgiv-
2239:                                                          ningen och för utvecklandet av denna verksam-
2240:    Tilisammans med Världsbanken och de regio-            het.
2241: nala utvecklingsbankema bildar FN ett betydan-              IAPSO (Inter-Agency Procurement Services
2242: de marknadsområde för export av varor och                Office), som tilihandahålier uppgifter om FN-
2243: tjänster från medlemsländema. FN-organen,                organens upphandling, och finska myndigheter
2244: sammanlagt ca 30 st., har väldigt olika upphand-         ordnade i samråd ett seminarium för köpare
2245: lingsrutiner och inköpsmängder. De största in-           inom FN-systemet och finska företag i Helsing-
2246: köpama efter FN-sekretariatet är Världslivs-             fors i maj 1994. I seminariet deltog 72 finska
2247: medelsprogrammet (WFP), FN:s bamfond                     företag samt ca 50 representanter för FN. Mö-
2248: (UNICEF), FN:s utvecklingsprogram (UNDP/                 tet föregicks av regionala seminarier som an-
2249: OPS)        samt     FN:s      flyktingkommissarie       ordnades på olika industriorter under 1993. Vid
2250: (UNHCR). Från 1987 tili 1992 fanns en tydlig             dessa seminarier informerades företagen om
2251: ökning av FN-systemets upphandling i Finland             FN-systemets upphandlingsregler och anbuds-
2252: (från 5,5 milj. doliar ti1125 milj. doliar), men trots   prövning. Meningen med seminariema var att
2253: detta var upphandlingen inte i balans med Fin-           hjälpa de finska företagen att skapa sig en ali-
2254: lands finansieringsinsats under dessa år. År 1993,       män bild av FN-marknaden samt att erbjuda
2255: då FN:s totala upphandling ökade, utgjorde Fin-          företagen ett tilifålie att knyta kontakter med
2256: landsandel dock endast 15,5 milj. doliar.                FN-organen och informera sig om möjligheter-
2257:    Att Finlandsandel minskat beror för sin del på        na inom FN-handeln. Det är viktigt med direk-
2258: den kraftiga nedskämingen av biståndsanslagen            ta kontakter: för de enskilda anskaffningama
2259: 1993, vilket ledde tili att bidragen tili FN-orga-       svarar respektive organs egna inköpare i de fles-
2260: nen reducerades tili en bråkdel av vad de varit.         ta fali, eftersom största delen av engångsan-
2261: Därför hör Finland inte längre, enligt FN-defini-        skaffningama har ett värde som inte överskri-
2262: tion, tili gruppen s.k. underanlitade stora givar-       der den gräns som fastställts för intemationelit
2263: länder.                                                  anbudsförfarande. Organen är därför särskilt
2264:    Under de två senaste åren har alit större upp-        lämpliga kunder för små och medelstora före-
2265: märksamhet fåsts på FN:s och andra multilatera-          tag i Finland. En uppföljningsenkät gjordes
2266: la organs upphandling i Finland. Information             bland seminariedeltagama och resultatet kom-
2267: och uppföljning i samband med upphandlingen              mer att användas i det fortsatta arbetet i utri-
2268: utvecklas samtidigt som de ansvariga myndighe-           kesministeriets och Finlands Utrikeshandelsför-
2269: temas inbördes arbetsfördelning görs klarare.            bunds samarbetsgrupp.
2270: Att bli föremål för en större andel av FN:s och             I anknytning tili den beskrivna seminariese-
2271: övriga intemationelia organisationers upphand-           rien publicerades en finskspråkig guide för före-
2272:                                            1994 vp -   KK 511                                            5
2273: 
2274: tagen i Finland, "Yhdistyneiden Kansakuntien              Beträffande utvecklingsbankema har upp-
2275: hankinnoista vastaavat alajärjestöt", och en           handlingsseminarier och företagsträffar ordnats
2276: motsvarande förteckning på engelska över finska        i Finland i samarbete med Finlands Exportkredit
2277: företag som erbjuder varor och tjänster för FN-        Ab. För de finska företagen har man dessutom
2278: systemet. Från och med september 1994 publice-         gjort en utredning om upphandlingsprincipema
2279: ras förhandsuppgifter om kommande FN-upp-              och upphandlingspraxis i de intemationella insti-
2280: handling i ett allmänt datanät, varvid de finns        tuten för biståndsfinansiering. Sam bäst pågår en
2281: tillgängliga för företagen ännu snabbare än tidi-      av UM finansierad utredning om effektivare
2282: gare.                                                  upphandling, som också beaktar ett eventuellt
2283:     1 syfte att skapa direkta kontakter mellan före-   EU-medlemskap.
2284: tagen och organen har man dessutom med hjälp              Genom de beskrivna åtgärdema har man strä-
2285: av handels- och industriministeriets exportfräm-       vat efter att ytterligare utvidga den krets av fins-
2286: jande finansiering för i förväg utvalda företag        ka företag som intemationella organisationer
2287: ordnat besök i organens inköpsorganisationer.          bedriver handel med. Många nya finska företag
2288: Man har också försökt medverka till att finsk          kom med i FN-handelns krets 1993, även om
2289: personai skall rekryteras till inköpsavdelningar-      beställningama var små. Endast en bred leveran-
2290: na.                                                    törsbasis kan garantera en framtida tillväxt.
2291: 
2292:      Helsingforsden 22 september 1994
2293: 
2294:                                                                     Utrikesminister Heikki Haavisto
2295:                                                1994vp
2296: 
2297: Kirjallinen kysymys 512
2298: 
2299: 
2300: 
2301: 
2302:                                   Hassi ym.: SKOP:n epäiltyjen talousrikosten saattamisesta oikeu-
2303:                                      den tutkittaviksi
2304: 
2305: 
2306:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2307: 
2308:    SKOP:n johtohenkilöitä vastaan vireillä ole-          Esimerkiksi vuoden 1993 ensimmäisessä lisä-
2309: vat kanteet ovat rauenneet, kun pankki asian-        budjetissa, jossa valtion vakuusrahastolle myön-
2310: omistajana päätti olla nostamatta syytteitä.         nettiin 15 mrd mk lisää pankkitukea varten, hal-
2311:    SKOP on suurin valtion pankkituen saaja. Se       litus toteaa esityksen perusteluissa seuraavaa:
2312: on saanut viime vuoden loppuun mennessä              "Tarkoituksena on, että tuettavassa pankissa
2313: pankkitukea 16,48 miljardia markkaa, josta 12,2      tehdään aina erityistilintarkastus, jossa kiinnite-
2314: mrd mk Suomen Pankilta, 0,58 mrd mk valtion          tään erityistä huomiota pankin antolainaus- ja
2315: pääomatodistuksina ja 3, 7 mrd mk valtion va-        sijoitustoiminnan sekä varainhankinnan riskei-
2316: kuusrahastosta. Osa pankkituen tarpeeseenjoh-        hin. Näiden lisäksi tarkastetaan pankin johdon
2317: taneista luottotappioista on syntynyt juuri niiden   antamien toimintaohjeiden noudattamista sekä
2318: epäiltyjen väärinkäytösten johdosta, joiden          johdon ja asiakkaiden mahdollisia väärinkäy-
2319: vuoksi tutkintaa on pankissa suoritettu. SKOP:n      töksiä, joista on voinut aiheutua vahinkoa pan-
2320: saama pankkituki on suurempi kuin maa- ja met-       kille ja joista voi olla seurauksena vahingonkor-
2321: sätalousministeriön hallinnonalan pääluokka          vausvastuu tai rikosoikeudellinen vastuu."
2322: valtion vuoden 1995 budjettiesityksessä.                Jos nyt SKOP:ssa tapahtuneista väärinkäy-
2323:    SKOP:lle maksetun valtavan pankkituen             töksistä jätetään kanteet nostamatta, siltä uskoi-
2324: vuoksi valtio on asiallisesti ottaen asianomistaja   ta putoaa pohja pois, että hallitus aktiivisesti
2325: tässä asiassa. Jos pankinjohtoelimet eivät suostu    pyrkisi saattamaan väärinkäytöksiä tehneet
2326: nostamaan syytettä väärinkäytöksistä, valtioval-     pankkien johtohenkilöt vastuuseen teoistaan.
2327: lan tulee se tehdä.                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2328:    Kun pankkitukea on eduskunnassa käsitelty,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2329: hallitus on useaan otteeseen vakuuttanut edus-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2330: kunnalle, että valtion pankkitukea saaneissa         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2331: pankeissa suoritetaan erityistilintarkastukset ja
2332: että syytteet nostetaan, mikäli niissä havaitaan              Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
2333: väärinkäytöksiä, jotka ovat aiheuttaneet luotto-            SKOP:ssa ja muissa valtion pankkitukea
2334: tappioita ja lisänneet valtion pankkituen tar-              saaneissa pankeissa valtio nostaa asian-
2335: vetta.                                                      omistajana syytteet luottotappioita ai-
2336:                                                             heuttaneista väärinkäytöksistä?
2337:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1994
2338: 
2339:                      Satu Hassi                               Hannele Luukkainen
2340: 
2341: 
2342: 
2343: 
2344: 240032J
2345: 2                                          1994 vp -   KK 512
2346: 
2347: 
2348: 
2349: 
2350:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2351: 
2352:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         moitti vaativansa rangaistusta henkilöille, jotka
2353: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ovat mainittujen asioiden käsittelyssä syyllisty-
2354: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        neet rikokseen.
2355: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hassin ym.            Viimeistään syksyllä 1994 vanhenemassa ol-
2356: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 512:          leessa tapauksessa suoritettiin esitutkinta kesällä
2357:                                                         1994. Esitutkinnan päätyttyä virallinen syyttäjä
2358:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että       ilmoitti syyteharkintansa edellytyksenä olevan,
2359:         SKOP:ssa ja muissa valtion pankkitukea         että SKOP asianomistajana toteaa rikoksen ta-
2360:         saaneissa pankeissa valtio nostaa asian-       pahtuneen ja vaatii rangaistusta nimetylle hen-
2361:         omistajana syytteet luottotappioita ai-        kilölle tai henkilöille. SKOP:n rangaistusvaati-
2362:         heuttaneista väärinkäytöksistä?                mus olisi tarvittu, koska kysymyksessä oli epäilys
2363:                                                        asianomistajarikoksena pidettävän epärehelli-
2364:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           syysrikoksen tunnusmerkistön täyttymisestä.
2365: vasti seuraavaa:                                       Epärehellisyysrikoksen tunnusmerkistön täytty-
2366:                                                        minen edellyttää sekä tahallisuuden että vahin-
2367:    Valtion vakuusrahastosta annetun lain               gon toteutumista.
2368: 14 a §:n (246/93) mukaan toimitetaan tukea saa-            Mahdollisen asianomistajarikoksen kyseessä
2369: vassa pankissa erityistarkastus valtion vakuusra-      ollen asianomistajan tulee huolella harkita, täyt-
2370: haston johtokunnan päättämässä laajuudessa.            tyykö rikoksen tunnusmerkistö; vaarana on
2371: Eduskunta on esimerkiksi hyväksyessään esityk-         muutoin syyte rikoslain 26 luvun mukaisesta
2372: sen valtion vuoden 1993 neljänneksi lisätalousar-      väärästä ja todistamattomasta ilmiannosta.
2373: vioksi edellyttänyt vakuusrahaston ryhtyvän eri-           SKOP:n tutkittua esitutkinta-aineiston se
2374: tyistarkastuksessa esiin tulleiden seikkojen vuok-     pyysi asiasta sekä omasta että valtion vakuusra-
2375: si asianmukaisiin toimenpiteisiin syytetoimet          haston aloitteesta useita asiantuntijalausuntoja.
2376: mukaan lukien.                                         Hallussaan olevan materiaalin, esitutkinta-ai-
2377:    Säästöpankkien         Keskus-Osake-Pankissa        neiston ja asiantuntijalausuntojen perusteella
2378: (SKOP) suoritettiin kesällä ja syksyllä 1993 val-      SKOP:n johtokunta katsoi, ettei teko kyseisessä
2379: tion vakuusrahastosta annetun lain 14 a §:n mu-        tapauksessa ollut tapahtunut siten tahallisesti
2380: kainen erityistarkastus. Tarkastuskertomus val-        kuin rikoksen tunnusmerkistön täyttymisen
2381: mistui pääasiassa syyskuussa 1993. Vahingon-           osalta laissa ja oikeuskirjallisuudessa edellyte-
2382: korvauskanne liitteineen jätettiin Helsingin kä-       tään eikä teosta kokonaisuutena voida osoittaa
2383: räjäoikeudelle 30.12.1993. Senjälkeen asianajaja       aiheutuneen pankille taloudellista vahinkoa.
2384: laati erityistarkastuksen pohjalta muistion            Näin ollen SKOP:njohtokuntakatsoi, ettei käsi-
2385: SKOP:ssa mahdollisesti tapahtuneista rikok-            teltävänä olleessa asiassa tullut tehdä rangaistus-
2386: sista.                                                 vaatimusta viralliselle syyttäjälle. SKOP:njohto-
2387:    SKOP jätti 16.5.1994 valtion vakuusrahaston         kunnan päätöksestä kerrottiin valtion vakuusra-
2388: aloitteesta Helsingin rikospoliisin talousrikostoi-    hastonjohtokunnalle 29.8.1994. Valtion vakuus-
2389: mistolle esitutkintapyynnön 12:sta eri tapauk-         rahastonjohtokunta katsoi, että sillä ei käytettä-
2390: sesta. Esitutkintapyyntö jätettiin, jotta kyseisistä   vissä olleen selvityksen perusteella ollut aihetta
2391: tapauksista saadaan poliisin esitutkinnan avulla       esittää poikkeavaa kantaa asiassa. Tämän jäl-
2392: lisää tietoa mahdollisia jatkotoimenpiteitä var-       keen SKOP:njohtokunta ilmoitti kantansa viral-
2393: ten. Myös sellaiset tapaukset, jotka saattavat olla    liselle syyttäjälle.
2394: vanhentuneita, saatettiin esitutkinnan alaisiksi.          Käsitellyllä tapauksena ei ole vaikutusta vi-
2395: Esitutkintapyynnössä pyydettiin poliisia selvit-       reillä oleviin SKOP:n vahingonkorvausoikeu-
2396: tämään, ovatko jotkut SKOP:n palveluksessa             denkäynteihin eikä 11 muuhun poliisin esitutkin-
2397: olleet henkilöt syyllistyneet johonkin rangaista-      nassa olevaan tapaukseen. Kukin asia käsitel-
2398: vaan tekoon vuosina 1989-1991 tai sitä aikai-          lään erikseen siihen liittyvien tosiseikkojen pe-
2399: semmin. Esitutkintapyynnössä SKOP myös il-             rusteella. Jos kysymyksessä on virallisen syytteen
2400:                                          1994 vp -   KK 512                                          3
2401: 
2402: alainen rikosepäily, päättää syytteen nostamises-      SKOP:n lisäksi myös kaikissa muissa pankki-
2403: ta virallinen syyttäjä. Jos kysymyksessä on epäily   tukea saaneissa pankeissa on käynnistetty esitut-
2404: asianomistajarikoksesta, joutuvat tosiseikastoa      kinta asioissa, joissa se on ollut aiheellista.
2405: ensin arvioimaan SKOP ja valtion vakuusra-
2406: hasto.
2407:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1994
2408:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
2409: 4                                       1994 vp -   KK 512
2410: 
2411: 
2412: 
2413: 
2414:                                        Tili Riksdagens Talman
2415: 
2416:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    soner som i nämnda fall gjort sig skyldiga tili
2417: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      brott skall ådömas straff.
2418: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        I ett fall som skulle bli preskriberat hösten
2419: man Hassi m.fl. undertecknade spörsmål nr 512:      1994 utfördes en förundersökning sommaren
2420:                                                     1994. När förundersökningen var klar meddela-
2421:           Ämnar Regeringen se tili att staten i     de allmänna åklagaren att förutsättningen för att
2422:        egenskap av målsägande väcker åtal för       han skall väcka åtal är att SCAB i egenskap av
2423:        de missbruk som medfört kreditförluster i    målsägande konstaterar att brott har begåtts och
2424:        SCAB och de banker som fått statens          kräver att en eller flera namngivna personer
2425:        bankstöd?                                    ådöms straff. SCAB:s straffyrkan hade behövts
2426:                                                     eftersom det var fråga om en misstanke om att
2427:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       rekvisitet för oredlighetsbrott som skall betrak~
2428: anföra följande:                                    tas som målsägandebrott uppfylldes. För att re-
2429:                                                     kvisitet för oredlighetsbrott skall uppfyllas,
2430:     Enligt 14 a § lagen om ändring av lagen om      krävs både uppsåt och tiliskyndad skada.
2431: statens säkerhetsfond (246/93) utförs special-          När det är fråga om ett eventuellt målsägande-
2432: granskningar i stödtagande banker i den omfatt-     brott skall målsäganden noga överväga huruvida
2433: ning som säkerhetsfondens direktion beslutar.       rekvisitet för brottet uppfylls; det finns nämligen
2434: När riksdagen godkände propositionen om den         annars risk för åtal för falsk och ostyrkt angivelse
2435: fjärde tilläggsbudgeten för 1993 förutsatte den     enligt 26 kap. straffiagen.
2436: exempelvis att säkerhetsfonden på grund av de           Sedan SCAB undersökt förundersökningsma·
2437: omständigheter som kommit fram vid special-         terialet begärde banken på eget och statens säker~
2438: granskningarna skall vidta behövliga åtgärder,      hetsfonds initiativ många sakkunnigutlåtanden.
2439: dvs. också väcka åtal.                              Med utgångspunkt i det material som SCAB
2440:     I Sparbankernas Central-Aktie-Bank (SCAB)       hade isin besittning, förundersökningsmaterialet
2441: utfördes våren och hösten 1993 specialgransk-       och sakkunnigutlåtandena ansåg SCAB:s direk-
2442: ning enligt 14 a § lagen om ändring av lagen om     tion att gämingen i fallet i fråga inte hade begåtts
2443: statens säkerhetsfond. Revisionsberättelsen var i   på det sättet avsiktligt som lagen och den juridis-
2444: stort sett klar i september 1993. Skadeståndsta-    ka litteraturen förutsätter för att rekvisitet för
2445: lan jämte bilagor inlämnades tili Helsingfors       brottet skall uppfyllas och att det inte heller är
2446: tingsrätt 30.12.1993. Därefter skrev advokaten      möjligt att påvisa att gämingen som helhet be-
2447: utgående från specialgranskningen en promemo-       traktad skulle ha förorsakat banken ekonomisk
2448: ria över eventuella brott hos SCAB.                 skada. Under dessa omständigheter ansåg
2449:     På säkerhetsfondens initiativ inlämnade         SCAB:s direktion att straffyrkande i fallet i fråga
2450: SCAB 16.5.1994 till den byrå vid kriminalpolisen    inte skulle framställas hos allmänna åklagaren.
2451: i Helsingfors som undersöker ekonomiska brott       Statens säkerhetsfond underrättades 29.8.1994
2452: en begäran om förundersökning av 12 olika fall.     om det beslut som SCAB:s direktion fattat. Sta-
2453: Begäran om förundersökning inlämnades för att       tens säkerhetsfonds direktion ansåg att den på
2454: man genom polisens förundersökningar skall få       grundval av den utredning som den haft tiligång
2455: närmare uppgifter för eventuella vidare åtgärder.   tili inte hade skäl att reservera sig i ärendet.
2456: Också sådana fall som kan vara preskriberade        SCAB:s direktion meddelade därefter allmänna
2457: underställdes förundersökning. I begäran om         åklagaren sin ståndpunkt.
2458: förundersökning ombads polisen utreda om någ-           Det behandlade fallet inverkar inte på SCAB:s
2459: ra hos SCAB anställda personer gjort sig skyldiga   pågående skadeståndsrättegångar och inte heller
2460: tili någon straffbar handling 1989-1991 eller       på de 11 andra fall som är föremål för förunder-
2461: tidigare. I begäran om förundersökning medde-       sökning hos polisen. Varje fall behandlas separat
2462: lade SCAB dessutom att banken kräver att per-       på grundval av omständighetema i respektive
2463:                                        1994 vp -   KK ~12                                         5
2464: 
2465: fall. Om det är fråga om brott som kan misstän-       Utom i SCAB har förundersökningar också
2466: kas falla under allmänt åtal, beslutar allmänna    inletts i alla andra stödtagande banker där det
2467: åklagaren om väckande av åtal. Om målsägande-      visat sig vara befogat.
2468: brott misstänks, måste SCAB och statens säker-
2469: hetsfond först bedöma fakta.
2470: 
2471:     Helsingforsden 28 septembet 1994
2472:                                                                    Finansminister Iiro Viinanen
2473:                                                1994vp
2474: 
2475: Kirjallinen kysymys 513
2476: 
2477: 
2478: 
2479: 
2480:                                   Hassi ym.: Vuotoksen alueen asukkaiden mahdollisuuksista saada
2481:                                      oikeusapua
2482: 
2483: 
2484:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2485: 
2486:    Eduskunnan entinen oikeusasiamies Kaarlo             Oikeusapua tarvittaisiin itse vesioikeusproses-
2487: Ståhlberg ehdotti jo vuonna 1973, että valtio        sin lisäksi ainakin korvaushakemuksia varten
2488: turvaisi suurissa vesirakentamishankkeissa asuk-     sekä maakauppojen hinta-arvion pohjana olevia
2489: kaiden mahdollisuuden oikeusapuun vesilain ja        maa-alueluokitteluja varten. Ainoa oikeusapu,
2490: yleisten oikeusapusäännösten ulkopuolisilla toi-     joka Vuotoksen allasalueen asukkailla on käytet-
2491: milla.                                               tävissään, on Luonnonsuojeluliiton tarjoama
2492:    Tällä hetkellä suurin vireillä oleva vesiraken-   apu.
2493: tamishanke on Vuotoksen allashanke. Vuonna              Tällainen tilanne on häpeäksi Suomelle, joka
2494: 1991 kauppa- ja teollisuusministeriön Vuotos-        kuitenkin maailmalla esiintyy oikeusvaltiona.
2495: työryhmä ehdotti, että alueen asukkaitten               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2496: oikeusapuun annettaisiin valtion rahaa 1,5 mil-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2497: joonaa markkaa. Kauppa- ja teollisuusministe-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2498: riö ei kuitenkaan ole tehnyt mitään tämän ehdo-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2499: tuksen toteuttamiseksi. Se ei myöskään ole pyy-
2500: tänyt oikeusministeriötä ryhtymään toimiin.                    Miksi Hallitus ei ole ryhtynyt toimiin
2501:    Tämä merkitsee sitä, että Vuotoksen allas-               oikeusavun tarjoamiseksi Vuotoksen al-
2502: alueen asukkaat ovat käytännössä vailla riittä-             lasalueen asukkaille?
2503: vää oikeusturvaa. Heitä vastassa on Kemijoki
2504: Oy, jolla on varaa palkata yhtiön etuja ajamaan
2505: juridista apua.
2506:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1994
2507:                      Satu Hassi                              Heidi Hautala
2508: 
2509: 
2510: 
2511: 
2512: 2400321
2513: 2                                        1994 vp -      KK 513
2514: 
2515: 
2516: 
2517: 
2518:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2519:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         saatiotoimenpiteitä,jos allas rakennetaan. Yhte-
2520: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nä vaatimuksena oli valtion tuki allasalueen
2521: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        asukkaiden oikeusavun järjestämiseksi.
2522: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hassin ym.           Valtioneuvosto teki päätöksen Vuotos-asiassa
2523: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 513:          17.5.1992. Päätös oli luonteeltaan valtion osa-
2524:                                                        kasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimin-
2525:           Miksi Hallitus ei ole ryhtynyt toimiin       taa harjoittavissa osakeyhtiöissä annetun lain
2526:        oikeusavun tarjoamiseksi Vuotoksen al-          mukainen toimiohje valtion edustajalle käsitel-
2527:        lasalueen asukkaille?                           täessä Vuotoksen allashanketta Kemijoki Oy:n
2528:                                                        yhtiökokouksessa. Päätökseen ei ollut kytketty
2529:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mitään tukitoimenpiteitä allasalueen asukkaille
2530: vasti seuraavaa:                                       eikä kunnille eikä valtion taholta sitouduttu pää-
2531:                                                        töksen yhteydessä Lapissa esitettyjen vaatimus-
2532:    Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman          ten toteuttamiseen. Vuotosta koskeva valtioneu-
2533: Vuotos-työryhmän tehtävänä oli ohjataja koor-          voston päätös ei kuitenkaan estä valtion tukea
2534: dinoida Vuotos-hankkeeseen liittyviä selvitystöi-      oikeusapuun allasalueen asukkaille.
2535: tä. Työryhmä piti tärkeänä, että allasalueen kun-         Vuotos-hanketta koskevissa asioissa vähäva-
2536: tien ja asukkaiden oikeusturvasta ja mahdolli-         raiset asianosaiset voivat saada yleistä oikeus-
2537: suuksista vaikuttaa hankkeen toteuttamistapaan         apua. Siltä osin kuin asia käsitellään tuomiois-
2538: huolehditaan, mikäli allasta ryhdytään rakenta-        tuimessa, asianosaiselle voidaan myös myöntää
2539: maan. Työryhmä totesi vuonna 1991 valmistu-            maksuton oikeudenkäynti. Vuoden 1994 valtion
2540: neessa mietinnössään, että allasalueen asukkaille      tulo- ja menoarvioon tai vuoden 1995 valtion
2541: aiheutuu hankkeesta merkittävää oikeudellisen          talousarvioesitykseen ei sisälly sellaisia yleisten
2542: avun tarvetta. Oikeusavun kustannuksiksi työ-          oikeusapusäännösten ulkopuolisiin toimiin osoi-
2543: ryhmä arvioi yhteensä noin 1,5 milj. markkaa.          tettuja määrärahoja, joita voitaisiin käyttää oi-
2544:    Työryhmän mietintöä käytettiin pohjana val-         keusapuun Vuotoksen allasalueen asukkaille.
2545: misteltaessa Vuotosta koskevaa valtioneuvoston            Hallitus selvittää vielä perusteellisesti mahdol-
2546: päätöstä. Vuotos-päätöksen valmistelusta ilmoi-        lisuuden ylimääräisen oikeusavun järjestämiseen
2547: tettiin myös hallintomenettelylain mukaisesti.         Vuotoksen allasalueen asukkaille. Tarvittaessa
2548: Asiasta saaduissa kirjallisissa kannanotoissa esi-     hallitus esittää määrärahan ottamista valtion
2549: tettiin lukuisia erilaisia vaatimuksia ja kompen-      tulo- ja menoarvioon tätä tarkoitusta varten.
2550: 
2551:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1994
2552: 
2553:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
2554:                                           1994 vp -      KK 513                                          3
2555: 
2556: 
2557: 
2558: 
2559:                                         Tili Riksdagens Talman
2560: 
2561:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         åtgärder av olika slag fram, för det fall att bas-
2562: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          sängen byggs. Ett krav var statligt stöd för or-
2563: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ganiserandet av rättshjälp för invånama i bas-
2564: man Hassi m.fl. undertecknade spörsmål nr 513:          sängområdet.
2565:                                                            Statsrådet fattade beslut i Vuotos-ärendet den
2566:           Varför har Regeringen inte vidtagit åt-       17 maj 1992. Beslutet var tili sin art ett direktiv
2567:        gärder för att erbjuda invånama i områ-          enligt lagen om utövande av statens delägarrätt i
2568:        det där Vuotos-bassängen planeras rätts-         vissa aktiebolag som bedriver ekonomisk verk-
2569:        hjälp?                                           samhet tili statens representant för behandlingen
2570:                                                         av Vuotos-bassängprojektet vid Kemijoki Oy:s
2571:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           bolagsstämma. Med beslutet har inga stödåtgär-
2572: anföra följande:                                        der tili invånama eller kommunema i bassäng-
2573:                                                         området kopplats samman och från statlig sida
2574:    Den av handels- och industriministeriet tillsat-     har man inte förbundit sig vid att i samband med
2575: ta Vuotos-arbetsgruppen hade i uppdrag att sty-         beslutet genomföra de krav som har föreslagits i
2576: ra och koordinera utredningsarbetena i anslut-          Lappland. Statsrådets beslut om Vuotos hindrar
2577: ning tili Vuotos-projektet. Arbetsgruppen ansåg         dock inte att statligt stöd ges invånama i bas-
2578: det viktigt att sörja för att kommunema och             sängområdet för rättshjälp.
2579: invånama i bassängområdet får rättsskydd och               1 de ärenden som gäller Vuotos-projektet kan
2580: möjligheter att påverka det sätt på vilket projek-      en mindre bemedlad part få allmän rättshjälp.
2581: tet genomförs, ifall man börjar bygga bassängen.        Tiliden del som ärendet behandlas i domstol, kan
2582: Arbetsgruppen konstaterade i sitt betänkande,           en part också beviljas gratis rättegång. 1 stats-
2583: som blev klart 1991, att bassängområdets invå-          budgeten för 1994 eller i propositionen om stats-
2584: nare får ett stort behov av rättshjälp på grund av      budgeten för 1995 ingår inga sådana anslag som
2585: projektet. Kostnadema för rättshjälpen uppskat-         skulle ha anvisats för åtgärder som går utöver de
2586: tades av arbetsgruppen till totalt ca 1,5 milj.         allmänna stadgandena om rättshjälp och som
2587: mark.                                                   skulle kunna användas för rättshjälp åt invånar-
2588:    Arbetsgruppens betänkande användes som               na i Vuotos-bassängområdet.
2589: grund då statsrådets beslut om Vuotos bereddes.            Regeringen utreder ännu grundligt möjlighe-
2590: Om beredningen av Vuotos-beslutet meddelades            ten att ordna extra rättshjälp för invånama i
2591: också enligt lagen om förvaltningsförfarande. 1         Vuotos-bassängområdet. Vid behov föreslår re-
2592: de skriftliga ställningstagandena som lämnades          geringen att ett anslag för detta ändamål skall tas
2593: in i saken lades talrika krav och kompensations-        in i statsbudgeten.
2594: 
2595:      Helsingforsden 27 september 1994
2596: 
2597:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
2598: 1
2599: 1
2600:  1
2601:  1
2602:   1
2603:   1
2604:    1
2605:    1
2606:     1
2607:     1
2608:      1
2609:      1
2610:       1
2611:       1
2612:        1
2613:        1
2614:         1
2615:         1
2616:          1
2617:          1
2618:           1
2619:           1
2620:            1
2621:            1
2622:             1
2623:                                                 1994 vp
2624: 
2625: Kirjallinen kysymys 514
2626: 
2627: 
2628: 
2629: 
2630:                                    Hassi ym.: Suunnitelmista palauttaa teollisuudelle sen maksamat
2631:                                       ympäristöverot
2632: 
2633: 
2634:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2635: 
2636:    Valtiovarainministeriö on toukokuussa 1994            Ympäristöverotus on kuitenkin Suomessa
2637: asettanut työryhmän suunnittelemaan sitä, mi-         edelleen varsin vaatimattomalla tasolla.
2638: ten teollisuuden maksamat ympäristöverot voi-            Jos teollisuuden maksamia vähäisiä ympäris-
2639: taisiin palauttaa takaisin teollisuudelle.            töveroja vielä ryhdyttäisiin palauttamaan, tämä
2640:    Työvoimavaltaisten yritysten tuottamien            merkitsisi sitä, että verotuksen vääristymä, työ-
2641: tuotteiden ja palvelujen hinnoissa erilaisten vero-   hön kohdistuvien verojen liian suuri osuus vero-
2642: jen osuus on tämän hetken Suomessa oleellisesti       jen kokonaiskertymästä, pahenisi entisestään.
2643: korkeampi kuin sellaisten yritysten, joiden tuo-      Tämä ei ole suhdannepoliittisesti järkevää tilan-
2644: tanto on pitkälle automatisoitu. Tämä johtuu          teessa, jossajoka viides työhaluinen suomalainen
2645: siitä, että työn verotus on Suomessa hyvin kor-       on työttömänä ja automatisoitu teollisuus lisää
2646: kea: työntekijän nettopalkka on noin puolet siitä,    tuotantoaan palkkaamatta lisää työntekijöitä.
2647: mitä työnantaja joutuu työvoimakustannuksilla            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2648: hänen työllistämisestään maksamaan.                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2649:     Tämä tosiasia on omiaan keinotekoisesti kiih-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2650: dyttämään automatisointiaja työvoiman vähen-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2651: tämistä, eli pitämään yllä korkeaa työttömyyttä
2652: siitä huolimatta, että kansantuote on kasvanut                  Aikooko Hallitus edelleen vääristää
2653: viime syksystä alkaen.                                       verotuksen rakennetta automatisoitua
2654:     Yksi mahdollisuus lisätä automatisoitujen                teollisuutta suosivaan suuntaan ryhty-
2655: alojen osuutta verokuormasta ja vastaavasti                  mällä palauttamaan teollisuudelle sen
2656: alentaa työhön kohdistuvaa verotusta, ja siten               maksamat vähäiset ympäristöverot?
2657: luoda kehittymismahdollisuuksia työvaltaisille
2658: aloille ja näin parantaa työllisyyttä, on juuri ym-
2659:  päristöverojen korottaminen.
2660: 
2661:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1994
2662:                      Satu Hassi                               Hannele Luukkainen
2663: 
2664: 
2665: 
2666: 
2667: 2400321
2668: 2                                      1994 vp -   KK 514
2669: 
2670: 
2671: 
2672: 
2673:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
2674: 
2675:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     työryhmän tehtävänä on nimenomaan selvittää
2676: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      miten voitaisiin, niin haluttaessa, palauttaa polt-
2677: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    toaineiden ympäristöveroja energiaintensiivisille
2678: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hassin ym.    teollisuuden aloille. Työryhmä voi veronpalau-
2679: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 514:      tusten lisäksi tutkia myös muita vastaavia järjes-
2680:                                                    telmiä. Työryhmän tehtävä on tekninen. Työryh-
2681:            Aikooko Hallitus edelleen vääristää     män tehtävä ei ole ottaa kantaa tällaisten järjes-
2682:         verotuksen rakennetta automatisoitua       telmien tarpeellisuuteen. Jotta tulevaisuudessa
2683:         teollisuutta suosivaan suuntaan ryhty-     voitaisiin arvioida mahdollisten ympäristövero-
2684:         mällä palauttamaan teollisuudelle sen      jen palautusjärjestelmien vaikutuksia, on tällai-
2685:         maksamat vähäiset ympäristöverot?          nen selvitystyö tarpeen.
2686:                                                       Vuoden 1995 tulo- ja menoarvioesitykseen ei
2687:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sisälly energiaintensiivisen teollisuuden ympäris-
2688: vasti seuraavaa:                                   töverojen palautusjärjestelmää eikä hallitus tule
2689:                                                    myöskään sellaista eduskunnalle esittämään.
2690:     Valtiovarainministeriön 25.5.1994 asettaman
2691: 
2692:       Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1994
2693: 
2694:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
2695:                                          1994 vp -   KK 514                                           3
2696: 
2697: 
2698: 
2699: 
2700:                                        Tili Riksdagens Talman
2701: 
2702:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          grupp för att utreda hur det är möjligt att, om
2703: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          man så önskar, återbetala miljöskatten på bräns-
2704: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      le tili energiintensiva industribranscher. Arbets-
2705: dagsman Hassi m.fl. undertecknade spörsmål nr        gruppen kan utöver skatteåterbäringar också un-
2706: 514:                                                 dersöka andra motsvarande system. Arbetsgrup-
2707:                                                      pens uppgift är teknisk. Arbetsgruppens uppgift
2708:           Ämnar Regeringen fortsättningsvis          är inte att ta ställning tili nödvändigheten av
2709:        förvränga beskattningens struktur så att      dylika system. Utredningsarbetet är nödvändigt
2710:        den gynnar den automatiserade industrin       för att det i framtiden skall vara möjligt att upp-
2711:        genom att börja återbetala de obetydliga      skatta verkningarna av eventuella system för
2712:        miljöskatter som industrin betalat?           återbäring av miljöskatter.
2713:                                                         1 budgetpropositionen för 1995 ingår inte nå-
2714:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        got system för återbäring av den energiintensiva
2715: anföra följande:                                     industrins miljöskatter och regeringen kommer
2716:                                                      inte heller att förelägga riksdagen ett förslag om
2717:   Finansministeriet tillsatte 25.5.1994 en arbets-   ett sådant.
2718:      Helsingforsden 23 september 1994
2719: 
2720:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
2721:                                                   1994 vp
2722: 
2723: Kirjallinen kysymys 515
2724: 
2725: 
2726: 
2727: 
2728:                                      Hassi ym.: Kuluttajansuojan toteutumisesta kaupallisissa telepal-
2729:                                         veluissa
2730: 
2731: 
2732:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2733:    Telealan kehitys on tuonut mukanaan useita               Telealan suomalaiset yritykset tietenkin vas-
2734: kuluttajansuojaongelmia.                                tustavat rajoituksia, koska ko. palveluista on eh-
2735:    Yksi niistä liittyy kaupallisten telepalvelujen      tinyt muutamassa vuodessa tulla merkittävä bis-
2736: räjähdysmäiseen lisääntymiseen. Ihmisiä rahas-          nes.
2737: tetaan kyynisesti kalliilla maksupuhelinlinjoilla.          Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan
2738: Näitä ovat esimerkiksi seksipuhelinlinjat ja tele-      liikenneministeriö aikoo puuttua asiaan jollakin
2739: visio-ohjelmiin liittyvät maksupuhelinlinjat            tavoin. Siitä, mitä nämä toimet tulevat olemaan,
2740: Näille linjoille soittelemalla alaikäiset lapset voi-   ei kuitenkaan ole annettu tarkempaa tietoa.
2741: vat aiheuttaa vanhemmilleen tuhansien markko-               Toinen uusien telepalvelujen kuluttajansuoja-
2742: jen laskut. Minkään muun tuotteen tai palvelun          ongelma on se, että tarjotuissa palveluissa on
2743: tarjoajana ei ole mahdollisuutta teettää alaikäi-       monenlaisia toimintahäiriöitä ja muita vikoja,
2744: sillä vastaavanlaisia taloudellisia sitoumuksia         mutta näitä ei välttämättä oteta huomioon lasku-
2745: vanhempiensa puolesta. Jopa alaikäisen lehtiti-         tuksessa. Käyttäjää saatetaan laskuttaa käyttö-
2746: laukseen tarvitaan huoltajan allekirjoitus.             ajasta riippumatta siitä, toimiko palvelu todelli-
2747:     Seksipuhelinlinjojen tarjoajat käyttävät hy-        suudessa vai ei.
2748: väkseen myös sitä, että näihin palveluihin voi              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2749: kehittyä alkoholismin tai pelihimon kaltainen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2750: riippuvuus. Näin on syntynyt jopa kymmenien             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2751: tuhansien markkojen suuruisia puhelinlaskuja.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2752:     Tanskassa on ratkaistu tämä ongelma siten,
2753: että ainakin seksipuhelinlinjojen käyttäjien on                   Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
2754: erikseen tilattava tämä palvelu, jotta liittymästä             seen telepalvelujen kuluttajansuojan?
2755: voitaisiin saada niihin yhteys.
2756: 
2757:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1994
2758: 
2759:                       Satu Hassi                                 Heidi Hautala
2760: 
2761: 
2762: 
2763: 
2764: 2400321
2765: 2                                         1994 vp -   KK 515
2766: 
2767: 
2768: 
2769: 
2770:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2771: 
2772:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tavia palveluja. Niiden käytöstä aiheutuu ylisuu-
2773: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ria laskuja, jotka ovat olleet kansalaisten tyyty-
2774: olette syyskuun 8 päivänä 1994 päivätyn kirjeen-      mättömyyden kohteena.
2775: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-              Tilannetta mutkistaa se, että noin kolmasosa
2776: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Hassin ym.         suomalaisista on edelleen vanhentuneen telever-
2777: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 515:         kon asiakkaina ja he pääsevät uuden tekniikan
2778:                                                       piiriin vasta vähitellen vuoden 1996 loppuun
2779:            Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-        mennessä. Mikäli maksullisiin lisäpalveluihin so-
2780:         seen telepalvelujen kuluttajansuojan?         vellettaisiin liian kaavamaisia ratkaisuja, heiltä
2781:                                                       poistuisivat myös hyödylliset palvelut. Tämä
2782:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          puolestaan taas voitaisiin kiertää siirtämällä pal-
2783: vasti seuraavaa:                                      velujen tarjonta ulkomaille, jolloin näiden lisäar-
2784:                                                       vopalvelujen maksut näkyisivät tavanomaisina
2785:    Suomalaiset telelaitokset ovat kehittäneet voi-    telemaksuina puhelinlaskuissa.
2786: makkaasti 1980-luvun puolivälistä lähtien tele-           Teleliittymien toimitusehtojen yleisistä perus-
2787: verkkojensa toiminteita vastatakseen lisäänty-        teista 15.10.1991/1283 annetun liikenneministe-
2788: vän kilpailun asettamiin haasteisiin. Näiden lisä-    riön päätöksen 19 §:ssä telelaitoksilta on jo estet-
2789: toiminteiden avulla voidaan tarjota nykyisin lisä-    ty mahdollisuus sulkea liittymä maksamatto-
2790: palveluja, joiden laskutuksen telelaitokset ovat      mien palvelumaksujen vuoksi. Tämä on perustel-
2791: sopimuksenvaraisesti ottaneet hoitaakseen tele-       tua siksi, että mainittu laskutuksen osuus on tele-
2792: laskutuksen mukana. Lainsäädäntömme kan-              laitoksen itsensä ottama luottoriskin kohde eikä
2793: nalta on todettava, että tällainen maksullinen        niin muodoin tarvitse samanlaista laskujen pe-
2794: lisäpalvelu ei ole telepalvelu, vaan eurooppalai-     rinnän tukea kuin telemaksut.
2795: sen terminologian mukaan niin sanottu lisäarvo-           Liikenneministeriö on asettanut 18.8.1994
2796: palvelu.                                              työryhmän valmistelemaan toimenpide-ehdo-
2797:    Suomessa on käytössä tällä hetkellä noin           tuksia televerkkojen avulla ja kautta tarjottavien
2798: 1 200 erilaista maksullista palvelunumeroa.           palvelujen haittojen estämiseksi ja hyödyllisten
2799: Enemmistö niistä tarjoaa yhteiskunnallisesti hy-      palvelujen kehittämiseksi. Työryhmällä on aikaa
2800: väksyttäviä ja hyödyllisiksi koettuja palveluja.      15.11.1994 asti laatia toimenpide-ehdotukset.
2801: Esimerkkeinä näistä ovat lippujen varauspalve-        Ehdotukset pannaan toimeen viivyttelemättä,
2802: lut, aikatauluneuvonnat ja vastaavat. Näiden          mutta kuitenkin niin, ettei toimenpiteistä käyttä-
2803: palvelujen kehittymistä ei tulisi haitata, koska ne   jille koituva lisälasku paisu liian suureksi. On
2804: helpottavat ihmisten asiointia ja vapauttavat         muistettava, että maassamme vuosittain kirjoi-
2805: fyysiseltä liikkumiselta laajassa ja harvaanasu-      tettavista noin 18 000 000 teldaskusta vain noin
2806: tussa maassamme.                                      sata antaa aihetta vakavaan tyytymättömyyteen,
2807:    Vähemmistö, noin 35-45 % palveluista tar-          kun taas verkon kehittäminen tulee telemaksujen
2808: joaa yhteiskunnallisesti arveluttavia tai tuomit-     mukana kaikkien tilaajien maksettavaksi.
2809: 
2810:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1994
2811: 
2812:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
2813:                                              1994 vp -   KK 515                                            3
2814: 
2815: 
2816: 
2817: 
2818:                                            Till Riksdagens Talman
2819: 
2820:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Situationen blir mer komplicerad av att ca en
2821: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den          tredjedel av finländama fortfarande är kunder i
2822: 8 september 1994 till vederbörande medlem av             det föråldrade telenätet och kommer att omfattas
2823: statsrådet översänt följande av riksdagsman              av den nya tekniken först småningom, före ut-
2824: Hassi m.fl. undertecknade spörsmål nr 515:               gången av 1996. Om alltför restriktiva lösningar
2825:                                                          tillämpas på de avgiftbelagda förädlade nättjäns-
2826:            Vad ämnar Regeringen göra för att             tema, leder det till att också nyttig service för-
2827:         säkerställa konsumentskyddet i fråga om          svinner för dessa kunders del. Detta kunde åter
2828:         teletjänstema?                                   kringgås genom att erbjuda servicen från utlan-
2829:                                                          det, varvid avgiftema för dessa förädlade nät-
2830:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            tjänster skulle synas som vanliga teleavgifter i
2831: anföra följande:                                         telefonräkningama.
2832:                                                              Genom 19 § i trafikministeriets beslut om de
2833:     De finska teleinrättningama har sedan mitten         allmänna grundema för villkoren vid leverans av
2834: av 1980-talet kraftigt utvecklat telenätens facili-      teleanslutningar, 15.10.199111283, upphörde te-
2835: teter för att svara på de utmaningar som den             leinrättningamas rätt att stänga av anslutningar
2836: ökande konkurrensen medför. Med hjälp av                 på grund av obetalda avgifter. Denna rätt är inte
2837: dessa tilläggsfaciliteter kan man nu erbjuda till-       längre motiverad därför att nämnda andel av
2838: läggstjänster för vilka teleinrättningama på av-         faktureringen är en kreditrisk som teleinrättning-
2839: talsbasis åtagit sig att fakturera i samband med         en själv har påtagit sig, och därför behöver den
2840: telefaktureringen. Med tanke på vår lagstiftning         inte få samma stöd för indrivning av räkningama
2841: måste man konstatera att en sådan avgiftsbelagd          som teleavgiftema.
2842: tilläggstjänst inte är en teletjänst, utan en s.k.           Trafikministeriet tillsatte 18.8.1994 en arbets-
2843: förädlad nättjänst enligt europeisk terminologi.         grupp som skall bereda förslag till åtgärder som
2844:     1 Finland används för närvarande ca 1 200            dels förhindrar olägenhetema av den service som
2845: olika avgiftsbelagda servicenummer. De flesta av         erbjuds med hjälp av och via telenäten och dels
2846: dem erbjuder från samhällssynpunkt godtagbara            utvecklar de nyttiga serviceformema. Arbets-
2847: och nyttiga serviceformer. Exempel på sådana är          gruppens tid att utarbeta åtgärdsförslag utgår
2848: biljettbokning, tidtabellsrådgivning och liknan-         15.11.1994. Förslagen verkställs utan dröjsmål,
2849: de. Det finns ingen orsak att hindra utvecklingen        dock så att den tilläggsräkning som drabbar an-
2850: av dessa serviceformer, eftersom de gör det lätta-       vändama inte blir för stor. Man måste komma
2851: re för människor att sköta sina ärenden utan att         ihåg att det endast är ca 100 av de 18 000 000
2852: rent fysiskt fårdas från plats till plats i vårt stora   teleräkningar som årligen skrivs ut i vårt land
2853: och glesbebyggda land.                                   som ger upphov till allvarligt missnöje, medan
2854:     Minoriteten, ca 35-45 % av den service som           vidareutvecklandet av nätet kommer att betalas
2855: erbjuds är från samhällssynpunkt betänklig eller         av alla abonnenter i samband med teleavgiftema.
2856: förkastlig. Användningen av denna service leder
2857: lätt till överstora räkningar, vilket blivit föremål
2858: för medborgamas missnöje.
2859: 
2860:      Helsingforsden 26 september 1994
2861: 
2862:                                                                           Trafikminister Ole Norrback
2863:                                 j
2864:                                 j
2865:                             j
2866:                             j
2867:                         j
2868:                         j
2869:                     j
2870:                     j
2871:                 j
2872:                 j
2873:             j
2874:             j
2875:         j
2876:         j
2877:     j
2878:     j
2879: j
2880: j
2881:                                                1994 vp
2882: 
2883: Kirjallinen kysymys 516
2884: 
2885: 
2886: 
2887: 
2888:                                   Pulliainen: Exit poll -kyselyn kieltämisestä ennen neuvoa-antavaa
2889:                                       kansanäänestystä
2890: 
2891: 
2892:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2893: 
2894:    Viime presidentinvaalien postiäänestyksen            Suomessa ED-jäsenyysasia on siinä määrin
2895: yhteydessä Oy Yleisradio Ab:n uutistoimituksen       herkkä ja suuren luokan asia, että on koko kan-
2896: operoimat exit poll -kyselyt ja niihin liittyneet    sakunnan edun mukaista, että exit poll -kyselyt
2897: tiedotustavat vaikuttivat ilmiselvästi kansalais-    neuvoa-antavan kansanäänestyksen alla kielle-
2898: ten äänestyskäyttäytymiseen. Näissä kyselyissä       tään lailla, mikä edellyttää pikaisia lainsäädäntö-
2899: ei sinänsä ollut mitään laitonta. Niiden merkitys    toimia.
2900: oli siinä, että ne opettivat, mitä kaikkea näillä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2901: kyselyillä voidaan saada aikaan.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2902:    Nyt on pelättävissä, että lähitulevassa neuvoa-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2903: antavassa kansanäänestyksessä Suomen ED-jä-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2904: senyydestä exit poli-kyselyä tullaanjälleen käyt-
2905: tämään, jollei sitä kielletä.                                    Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
2906:    Ranskassa vaalienalusgallupit ovat kiellet-                pikaisesti lakiesityksen, joka tarkoittaa
2907: tyjä, eikä siellä liene edes harkittu tästä demo-             exit poll -kyselyjen tekemisen ja niiden
2908: kratiaa suojaavasta, hyvästä käytännöstä luo-                 tuloksen julkaisemisen kieltämistä ED-
2909: pumista.                                                      jäsenyyttä koskevan neuvoa-antavan
2910:                                                               kansanäänestyksen alla?
2911:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1994
2912: 
2913:                                            Erkki Pulliainen
2914: 
2915: 
2916: 
2917: 
2918: 240032J
2919: 2                                         1994 vp -    KK 516
2920: 
2921: 
2922: 
2923: 
2924:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2925: 
2926:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kannatusmittausten julkistamista on joissa-
2927: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kin maissa rajoitettu. Ranskassa on 1970-luvun
2928: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       loppupuolelta lukien noudatettu viikon mittaista
2929: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen       mittaustulosten julkistamiskieltoa. Espanjassa
2930: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 516:         julkistamiskielto on viiden päivän, Belgiassa
2931:                                                       kuukauden ja Portugalissa kolmen kuukauden
2932:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle         mittainen. Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa
2933:        pikaisesti lakiesityksen, joka tarkoittaa      mielipidemittauksia ei saa julkistaa kuutta ja
2934:        exit poll -kyselyjen tekemisen ja niiden       Brasiliassa kahta viikkoa ennen vaaleja. Japanis-
2935:        tuloksen julkaisemisen kieltämistä ED-         sa mahdollinen mittaukseen kohdistuva kritiikki
2936:        jäsenyyttä koskevan neuvoa-antavan             on pyritty välittämään äänestäjille mittauksen
2937:        kansanäänestyksen alla?                        julkistaneen viestimen välityksellä ennen äänes-
2938:                                                       tystapahtumaa.
2939:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Useimmissa valtioissa mittausten julkistamis-
2940: taen seuraavaa:                                       ta ei kuitenkaan ole estetty lainsäännöksin tai
2941:                                                       muuten viranomaistoimin.
2942:    Viime presidentinvaalin yhteydessä tehtiin            Rajoituksista on toki keskusteltu muun muas-
2943: useita exit poll -tyyppisiä ja muita kannatusmit-     sa Yhdysvalloissa ja Englannissa. Ranskan aloit-
2944: tauksia. Tällaisia olivat muun muassa luotetta-       teesta asiaa on pohdittu myös Euroopan neuvos-
2945: viksi tiedettyjen tutkimuslaitosten tekemät kan-      tossa. Erityisen valvontalautakunnan asettami-
2946: natusmittaukset, erilaiset kyselyt ennakkoäänes-      sesta on myös keskusteltu. Norminantoon nämä
2947: tyspaikkojen ulkopuolella sekä myös sellaiset         pohdinnat eivät kuitenkaan ole johtaneet.
2948: mittaukset, joissa oli mahdollisuus soittaa puhe-        Suomen vaalilainsäädännössä on kielletty pi-
2949: limella maksullisiin numeroihin ja joissa auto-       tämästä puheita, julkipanemasta tai jakamasta
2950: maatti rekisteröi soittojen määrän.                   painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia sekä mil-
2951:    Kiinnostuksen lukuisiin erilaisiin kannatus-       lään tavoin vaikuttamasta tai yrittämästä vaikut-
2952: mittauksiin aiheutti ilmeisesti se, että tasavallan   taa äänestäjien vaalivapauteen äänestyspaikalla
2953: presidentti valittiin ensimmäisen kerran suoralla,    tai sen välittömässä läheisyydessä. Ennakko-
2954: kaksivaiheisella kansanvaalilla. Kannatusmit-         äänestyksessä tämä kielto koskee vain ennakko-
2955: tauksia on tehty myös aikaisempien vaalien yh-        äänestyspaikkaa ennakkoäänestysaikana.
2956: teydessä.                                                Vaikka exit poli-tyyppisten kannatusmittaus-
2957:    Mittausten kannattajat ovat vedonneet sanan-       ten tekemisessä ja julkistamisessa vaalien tai kan-
2958: vapauteen ja äänestäjien valistuneisuuteen, kun       sanäänestysten alla on osoitettavissa kielteisiä-
2959: taas vastustajat ovat vedonneet siihen, että mit-     kin seikkoja, niiden kieltämisessä tai julkistami-
2960: taukset ohjaavat äänestyskäyttäytymistä ja ra-        sen rajoittamisessa puututtaisiin ainakin halli-
2961: joittavat äänestämisen vapautta sekä laskevat         tusmuodossa turvattuun kansalaisten ilmaisuva-
2962: äänestysintoa.                                        pauteen. Oikeusministeriössä ei ole vireillä tä-
2963:    Presidentinvaalin jälkeen oikeusministeriö ja      mänsuuntaisia hankkeita.
2964: Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tut-           Suotavaa kuitenkin olisi, varsinkin kun aina-
2965: kimuslaitos sopivat presidentinvaalin kannatus-       kin exit poli-tyyppisiä kannatus- ja mielipidemit-
2966: mittauksia koskevan tutkimuksen suorittamises-        tauksia on eräin osin pidetty tarkoitushakuisina
2967: ta. Tässä tutkimuksessa (Sami Borg: Tutkimus          ja epäluotettavina,
2968: vuonna 1994 julkistetuista Suomen presidentin-           - että kannatusmittauksia julkistettaessa il-
2969: vaalien kannatusmittauksista) on osoitettu, että      moitettaisiin myös mittausten perustiedot ja mit-
2970: kannatusmittauksilla on ollut vaikutusta äänes-       tausten luotettavuutta osoittavat arviot, kuten
2971: täjien äänestyskäyttäytymiseen ja että mittaus-       miten ja milloin haastattelut on tehty, esitettyjen
2972: tuloksia julkistettaessa niiden luotettavuuteen ei    kysymysten täsmällinen sanamuoto, minkälaista
2973: ole kiinnitetty riittävää huomiota.                   otosta on käytetty, tulosten virhemarginaali jne.,
2974:                                         1994 vp -   KK 516                                         3
2975: 
2976:    -että mittausten tekotapaan ja luotettavuu-         -että useammin käännyttäisiin luotettaviksi
2977: teen kohdistunut kritiikki pyrittäisiin julkista-   osoittautuneiden, asiansa osaavien tutkimuslai-
2978: maan ennen äänestystä siinä viestimessä,joka on     tosten ja tutkijoiden puoleen, eikä toteutettaisi
2979: mittauksen julkistanut, ja                          kannatusmittauksia itse.
2980: 
2981:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1994
2982: 
2983:                                                              Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
2984: 4                                          1994 vp -   KK 516
2985: 
2986: 
2987: 
2988: 
2989:                                          Tili Riksdagens Talman
2990: 
2991:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       sedan slutet av 1970-talet inte mätningsresultat
2992: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         publiceras under den sista veckan före ett vai. I
2993: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Spanien gäller publiceringsförbudet fem dagar, i
2994: man Pulliainen undertecknade spörsmål nr 516:          Belgien en månad och i Portugal tre månader. I
2995:                                                        British Columbia i Kanada får inga opinions-
2996:            Ämnar Regeringen i brådskande ord-          mätningar publiceras under sex veckor och i
2997:         ning inför EU-folkomröstningen avge ett        Brasilien under två veckor före ett vai. I Japan
2998:         lagförslag tili riksdagen om förbud mot        har man gått in för att väljarna innan de röstar
2999:         exit polls och publicering av resultatet av    skall få ta del av eventuell kritik mot mätningen
3000:         dem?                                           via det kommunikationsmedium som publicera-
3001:                                                        de den.
3002:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-          I de flesta Iänder har publiceringen av mät-
3003: ra följande:                                           ningarna emellertid inte hindrats genom lagstad-
3004:                                                        ganden eller andra myndighetsåtgärder.
3005:    I samband med föregående presidentval utför-           Begränsningar har diskuterats bl.a. i Förenta
3006: des ett flertal understödsmätningar, både exit         Staterna och England. På franskt initiativ har
3007: polls och andra. Sådana var bl.a. understödsmät-       frågan dryftats också i Europarådet. Tillsättan-
3008: ningar utförda av erkänt tillförlitliga gallupinsti-   det av en särskild övervakningsnämnd har också
3009: tut, olika slag av förfrågningar utanför förhands-     diskuterats. Dessa överväganden har dock inte
3010: röstningsställena samt också sådana mätningar          lett tili någon normgivning.
3011: vid vilka man skulle ringa avgiftsbelagda telefon-        I Finlands vallagstiftning är det förbjudet att i
3012: nummer, varvid en automat registrerade antalet         en valiokai eller i omedelbar närhet av den hålla
3013: påringningar.                                          tai, anslå eller utdela tryckta eller skrivna upp-
3014:    Intresset för de många olika understödsmät-         rop samt att på något sätt utsätta eller för-
3015: ningarna berodde sannolikt på att republikens          söka utsätta de röstandes valfrihet för påverkan.
3016: president för första gången valdes genom ett di-       Vid förhandsröstningen gäller detta förbud en-
3017: rekt vai i två omgångar. Understödsmätningar           dast förhandsröstningsstället under röstnings-
3018: har gjorts också i samband med tidigare vai.           tiden.
3019:    De som förespråkar mätningar hänvisar tili             Fastän även negativa fenomen kan påvisas i
3020: yttrandefriheten och väljarnas upplysthet, me-         samband med understödsmätningar av typen
3021: dan de som motsätter sig dem hänvisar tili att         exit poll och publiceringen av resultatet av dem,
3022: mätningarna styr röstningsbeteendet och be-            skulle ett förbud mot dem eller begränsningar i
3023: gränsar röstningsfriheten samt minskar intresset       publiceringen av dem innebära inskränkning av
3024: för att rösta.                                         medborgarnas yttrandefrihet, som är tryggad i
3025:    Efter presidentvalet kom justitieministeriet        regeringsformen. Vid justitieministeriet är inga
3026: och institutet för samhällsvetenskaplig forskning      sådana projekt aktuella.
3027: vid Tammerfors universitet överens om att utfö-           Det vore dock önskvärt, i synnerhet med tanke
3028: ra en undersökning av understödsmätningarna            på att understöds- och opinionsundersökningar
3029: vid presidentvalet (Sami Borg: Tutkimus vuonna         av exit poll-typ tili vissa delar har ansetts vara
3030: 1994 julkistetuista Suomen presidentinvaalien          tendentiösa och otillförlitliga
3031: kannatusmittauksista). Undersökningen har vi-             - att tilisammans med understödsmätningar-
3032: sat att understödsmätningarna har påverkat väl-        na skulle offentliggöras också grundläggande
3033: jarnas röstningsbeteende och att tillräcklig upp-      uppgifter om mätningarna och siffror som utvi-
3034: märksamhet inte har fåsts vid mätningarnas till-       sar deras tiliförlitlighet, såsom hur och när inter-
3035: förlitlighet när de har publicerats.                   vjuerna har gjorts, frågornas exakta lydelse, vil-
3036:    I vissa Iänder har offentliggörandet av un-         ket sampel som har använts, resultatens felmargi-
3037: derstödsmätningar begränsats. I Frankrike får          nal osv.,
3038:                                           1994 vp -   KK 516                                            5
3039: 
3040:    - att kritik mot sättet på vilket mätningarna         - att man oftare skulle låta erkänt tillförlitli-
3041: utförs och mot deras tillförlitlighet skulle publi-   ga, sakkunniga gallupinstitut och forskare utföra
3042: ceras före röstningen i det kommunikationsmedi-       understödsmätningarna i stället för att själv göra
3043: um som publicerade mätningen och                      dem.
3044: 
3045:      Helsingforsden 27 september 1994
3046: 
3047:                                                                 Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
3048:                                                 1994vp
3049: 
3050: Kirjallinen kysymys 517
3051: 
3052: 
3053: 
3054: 
3055:                                    Jaakonsaari: Oy Transtech Ltd:n toimintaedellytysten turvaami-
3056:                                       sesta
3057: 
3058: 
3059:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3060:     Oy Transtech Ltd on pääosin valtion omista-       tajat ovat joutuneet harkitsemaan toimintojen
3061: ma Rautaruukki-konserniin kuuluva kotimai-            saneeraamista tai mahdollisesti jopa toiminnan
3062: nen matkustaja- ja tavaraliikenteen kuljetuska-       lopettamista.
3063: lustoa valmistava yritys, joka muodostettiin vuo-        Yritys työllistää tällä hetkellä noin tuhat
3064: den 1991 alussa Valmet Oy:n ja Rautaruukki            henkilöä ja on samalla usean pk-yrityksen toi-
3065: Oy:n yhdistäessä kiskokalustotuotantonsa. Täl-        meksiantaja. Toiminnan lopettamisella on huo-
3066: lä hetkellä yrityksen vähemmistöosakkaana on          mattavat aluepoliittiset vaikutukset työttömyy-
3067: myös Valtionrautatiet. Yrityksen tuotantolai-         den muutenkin runtelemissa kehitysalueen kun-
3068: tokset sijaitsevat Otanmäessä ja Taivalkoskella       nissa.
3069: sekä suunnittelukonttorit Oulussa ja Tampereel-          Oy Transtech Ltd:n toiminnan turvaaminen
3070: la.                                                   edellyttäisi nopeita päätöksiä kotimaisen kisko-
3071:     Transtechin keskeisenä tehtävänä on ylläpitää     kaluston hankinnassa. Näillä päätöksillä turvat-
3072: ja kehittää kotimaista kiskokalusto-osaamista.        taisiin Etelä-Suomen liikenteen kehittyminen ja
3073: Suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvan kaluston        työpaikat Transtechissa.
3074: valmistaminen on edellyttänyt pitkäjänteistä ke-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3075: hitystyötä yhdessä asiakkaiden, kotimaisen teol-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3076: lisuuden sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitos-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3077: ten kanssa. Tällä hetkellä yritys on Skandinavian     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3078: johtava tavaravaunujen valmistaja, ja yritykses-
3079: sä uskotaan tämän aseman säilyvän tulevaisuu-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3080: dessakin.                                                      ryhtyä Oy Transtech Ltd:n toimintaedel-
3081:     Omistajat ovat sijoittaneet Transtechiin useita            lytysten turvaamiseksi ja kotimaisen kis-
3082: satoja miljoonia markkoja. Kotimaisten tilaus-                 kokaluston hankintojen nopeuttamisek-
3083: ten viivästyminen on aiheuttanut sen, että omis-               si?
3084: 
3085:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1994
3086: 
3087:                                            Liisa Jaakonsaari
3088: 
3089: 
3090: 
3091: 
3092: 240017
3093: 2                                       1994 vp -   KK 517
3094: 
3095: 
3096: 
3097: 
3098:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3099: 
3100:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Helsingin lähiliikenteeseen tarkoitetut uudet
3101: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sähköjunat,joita on tarkoitus hankkia kaikkiaan
3102: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     50 kpl, tullaan asettamaan normaaliin ETA-
3103: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Jaa-     sopimuksen edellyttämään tarjouskilpailuun.
3104: konsaaren näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      Transtechillä tuntuisi olevan hyvät edellytykset
3105: n:o 517:                                            tehdä joko täysin itsenäisesti tai yhteistyössä jon-
3106:                                                     kin kansainvälisen yrityksen kanssa kilpailuky-
3107:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kyinen tarjous.
3108:        ryhtyä Oy Transtech Ltd:n toimintaedel-          Valtionrautatiet ei ole toistaiseksi pitkistä ja
3109:        lytysten turvaamiseksi ja kotimaisen kis-    tiiviistä neuvotteluista huolimatta onnistunut
3110:        kokaluston hankintojen nopeuttamisek-        pääsemään uuteen sopimukseen pääkaupunki-
3111:        si?                                          seudun yhteistyövaltuuskunnan kanssa YTV-
3112:                                                     alueen rautatieliikenteen hoidosta. Nykyinen so-
3113:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        pimus päättyy kuluvan vuoden lopussa, joten
3114: vasti seuraavaa:                                    ratkaisu asiaan on lähiaikoina saatava. Liikenne-
3115:                                                     ministeriö on puolestaan pyrkinyt vaikuttamaan
3116:    Liikenneministeriön mielestä on erityisen suo-   osapuoliin siten, että ratkaisussa saavutettaisiin
3117: tavaa, että Suomessa on kilpailukykyistä kisko-     joukkoliikenteen kannalta mahdollisimman
3118: kalustoteollisuutta. Tämä on tärkeää paitsi työ-    hyvä tulos. Myönteisessäkin tapauksessa tämän
3119: paikkojen säilyttämiseksi kotimaassa myös kis-      vuosikymmenen aikana voidaan mainituista 50
3120: kokalustoteknisen osaamisen ylläpitämiseksi ja      junasta tilata ehkä vain 20.
3121: kehittämiseksi.                                         Valtionrautateiden tilauksia ajatellen on olen-
3122:    Valtionrautateiden viime vuosien kalustohan-     naista lisäksi, että maamme rataverkon peruspa-
3123: kinnoista kaksi suurinta, nimittäin nopeat henki-   rannus ja -korjaustyöt suoritetaan mahdollisim-
3124: löjunat ja suuret sähköveturit on onnistuttu oh-    man lyhyen ajanjakson kuluessa. Tämä luo edel-
3125: jaamaan Oy Transtech Ltd:n valmistettaviksi,        lytykset Valtionrautateiden kalustohankintojen
3126: mikä on laajentanut yrityksen osaamista aivan       nostamiseen normaalille keskimääräiselle tasolle
3127: uusille aloille.                                    eli noin 600 Mmk:aan vuodessa.
3128: 
3129:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1994
3130:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
3131:                                            1994 vp -    KK 517                                           3
3132: 
3133: 
3134: 
3135: 
3136:                                          Tili Riksdagens Talman
3137: 
3138:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Anskaffande av de planerade eltågen, totalt
3139: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         cirka 50 stycken, avsedda för närtrafik i Helsing-
3140: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       fors, skall utsättas för en normal offerttävling
3141: man Liisa Jaakonsaari undertecknade spörsmål           enligt EES-avtalet. Transtech verkar ha goda för-
3142: nr 517:                                                utsättningar att antingen helt självständigt eller i
3143:                                                        samarbete med ett intemationellt företag lägga
3144:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         fram en konkurrenskraftig offert.
3145:        ta för att garantera verksamhetsförutsätt-         Statsjämvägama har inte hittilis, trots långa
3146:        ningama för Oy Transtech Ltd samt på-           och intensiva förhandlingar, lyckats få tili stånd
3147:        skynda anskaffande av rullande materiel?        ett nytt avtal med Huvudstadsregionens samar-
3148:                                                        betsdelegation om skötseln av jämvägstrafiken
3149:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          inom denna region. Det nuvarande avtalet löper
3150: anföra följande:                                       ut vid utgången av detta år, d.v.s. ärendet måste
3151:                                                        lösas inom kort. Trafikministeriet har å sin sida
3152:    Trafikministeriet ser gäma att det i Finland        strävat efter att inverka på partema så att lös-
3153: finns konkurrenskraftig industri som tillverkar        ningen skall vara så }?.ra som möjligt ur kollektiv-
3154: rullande materiel. Detta är viktigt både i syfte att   trafikens synvinkel. Aven i ett positivt fall kan av
3155: bevara arbetsplatsema inom landet samt upp-            de omnämnda 50 tågen möjligen endast 20 be-
3156: rätthålla och vidareutveckla tekniskt kunnande         ställas under detta tiotal.
3157: inom området.                                             Med tanke på Statsjämvägamas beställningar
3158:    Man har lyckats styra uppköpen så att de två        är det väsentligt att bannätet i vårt land grundre-
3159: största av Statsjämvägamas materielanskaff-            pareras och underhålls under en så kort tidspe-
3160: ningar under de senaste åren, nämligen snabba          riod som möjligt. Detta skapar förutsättningar
3161: persontåg och stora ellokomotiv, tillverkas av Oy      för att höja Statsjärnvägarnas materielanskaff-
3162: Transtech Ltd vilket utvidgat företagets kunnan-       ningar tili en normal medelnivå, d.v.s. ca 600
3163: de tili nya branscher.                                 miljoner mark per år.
3164: 
3165:      Helsingforsden 27 september 1994
3166: 
3167:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
3168: 1
3169: 
3170: 
3171: 1
3172: 
3173: 
3174: 1
3175: 
3176: 
3177:     1
3178: 
3179:     1
3180: 
3181: 
3182:     1
3183: 
3184: 
3185:         1
3186: 
3187: 
3188:         1
3189: 
3190: 
3191:         1
3192: 
3193:             1
3194: 
3195: 
3196:             1
3197: 
3198: 
3199:             1
3200: 
3201: 
3202:                 1
3203: 
3204:                 1
3205:                                                  1994vp
3206: 
3207: Kirjallinen kysymys 518
3208: 
3209: 
3210: 
3211: 
3212:                                     Urpilainen: Pohjoisen ohikulkutien perusparannustöiden jatkami-
3213:                                        sesta Kokkolassa
3214: 
3215: 
3216:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3217:    Kuluneen kesän aikana alkaneet ns. pohjoisen        levennystyöt sekä liikenneturvallisuutta lisäävät
3218: ohikulkutien parannus- ja levennystyöt Kokko-          työt jäävät toteuttamatta. Myös Kokkolan kor-
3219: lan kaupungin alueella on laajasti todettu vält-       kean työttömyyden takia on tärkeää, että töiden
3220: tämättömäksi ja kiireellisesti toteutettavaksi         tarjoamat työpaikat voidaan turvata jatkossa-
3221: hankkeeksi. Työt voitiin aloittaa lisätalousar-        kin.
3222: vioon otetuilla ns. elvytysrahoilla,joista varattiin      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3223: hankkeeseen 9 miljoonaa markkaa. Vaasan tie-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3224: piirin mukaan hankkeen kokonaiskustannukset            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3225: nousevat noin 40 miljoonaan markkaan.                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3226:    Vastikään julkisuuteen tulleiden tietojen mu-
3227: kaan on suuri vaara, että tiepiirijoutuu keskeyt-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3228: tämään jo alkaneet työt varojen puutteen takia.                ryhtyä, jotta Kokkolan kaupungin
3229: Varatut määrärahat riittänevät kuluvan vuoden                  alueella jo aloitetuille pohjoisen ohikul-
3230: loppuun. Ellei tavalla tai toisella hankkeelle voi-            kutien perusparannus- ja levennystöille
3231: da nopeasti osoittaa lisärahoitusta, saattaa edes-             turvataan lisärahoitus niin, että töitä voi-
3232: sä olla töiden keskeyttäminen. Näin hyvin perus-               daan jatkaa tulevan vuodenvaihteen jäl-
3233: tellut ja tarpeellisiksi katsottavat parannus- ja              keen?
3234: 
3235:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1994
3236: 
3237:                                              Kari Urpilainen
3238: 
3239: 
3240: 
3241: 
3242: 2400321
3243: 2                                          1994 vp -   KK 518
3244: 
3245: 
3246: 
3247: 
3248:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3249: 
3250:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kohde lisätalousarviolla aloitettuihin ns. elvytys-
3251: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hankkeisiin. Näiden perustienpidon momentilta
3252: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        31.24.21 tänä vuonna käynnistettyjen kohteiden
3253: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Urpi-        jatkorahoitustarve on kaikkiaan noin 200 mil-
3254: laisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        joonaa markkaa vuonna 1995.
3255: 518:                                                      Kokkolan pohjoisen ohikulkutien parannus-
3256:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        työn kustannusarvio on 35 miljoonaa markkaa,
3257:         ryhtyä, jotta Kokkolan kaupungin               ja tämän hankkeen jatkorahoitustarve vuonna
3258:         alueella jo aloitetuille pohjoisen ohikul-     1995 on 22 miljoonaa markkaa. Tämän sekä
3259:         kutien perusparannus- ja levennystöille        muiden alussa mainittujen elvytyshankkeiden
3260:         turvataan lisärahoitus niin, että töitä voi-   jatkorahoituksesta voidaan lopullisesti päättää
3261:         daan jatkaa tulevan vuodenvaihteen jäl-        vasta sen jälkeen, kun eduskunta on käsitellyt ja
3262:         keen?                                          hyväksynyt vuoden 1995 talousarvion erityisesti
3263:                                                        momentin 31.24.21 Yleisten teiden perustienpito
3264:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           osalta. Tämän momentin määrärahan suuruu-
3265: vasti seuraavaa:                                       desta vuoden 1995 talousarviossa riippuu muun
3266:                                                        muassa Kokkolan pohjoisen ohikulkutienjatko-
3267:     Kuten kysymyksessäkin todetaan, kuuluu             rahoituksen määrä ensi vuonna.
3268: 
3269:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1994
3270: 
3271:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
3272:                                            1994 vp -   KK 518                                           3
3273: 
3274: 
3275: 
3276: 
3277:                                          Tili Riksdagens Talman
3278: 
3279:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tet till de s.k. stimuleringsprojekt som påbörjats
3280: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         med anslag från tilläggsbudgeten. Behovet av
3281: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tilläggsfinansiering för dessa objekt som inletts i
3282: man KariUrpilainen undertecknade spörsmål nr           år med anslag från momentet 31.24.21 är allt som
3283: 518:                                                   allt ca 200 miljoner mark 1995.
3284:                                                            Kostnadsberäkning för förbättringsarbete av
3285:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         den norra förbifartsleden i Karleby är 35 miljo-
3286:        ta i syfte att garantera tilläggsfinansiering   ner mark och behovet av tilläggsfinansiering
3287:        för de redan påbörjade grundrepara-             1995 utgör 22 miljoner mark. Tilläggsfinansie-
3288:        tions- och breddningsarbeten i fråga om         ringen för detta och andra tidigare nämnda sti-
3289:        den norra förbifartsleden inom Karleby          muleringsprojekt kan slutgiltigt slås fast först
3290:        stadsområde så att arbetena kan fortsätta       efter att riksdagen behandlat och godkänt budge-
3291:        efter det kommande årsskiftet?                  ten för 1995 särskilt i fråga om basväghållning
3292:                                                        av allmänna vägar, under momentet 31.24.21.
3293:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Andelen tilläggsfinansiering för norra förbifarts-
3294: anföra följande:                                       leden i Karleby nästa år beror på hur stora ansla-
3295:                                                        gen är under detta moment i statsbudgeten för
3296:   Såsom det i spörsmålet konstateras hör objek-        1995.
3297: 
3298:      Helsingfors den 29 september 1994
3299: 
3300:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
3301:                          j
3302:                         j
3303:                        j
3304:                       j
3305:                      j
3306:                     j
3307:                    j
3308:                   j
3309:                  j
3310:                 j
3311:                j
3312:               j
3313:              j
3314:             j
3315:            j
3316:           j
3317:          j
3318:         j
3319:        j
3320:       j
3321:      j
3322:     j
3323:    j
3324:   j
3325:  j
3326: j
3327:                                                  1994vp
3328: 
3329: Kirjallinen kysymys 519
3330: 
3331: 
3332: 
3333: 
3334:                                     Rajamäki: Yrittäjien työttömyysturvan kehittämisestä
3335: 
3336: 
3337: 
3338:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3339:     Maassamme toimii yli 300 000 henkilöä yrittä-      työttömyysturvatyöryhmä muistiossaan (STM
3340: jinä tai yrittäjäperheen jäseninä. Valtaosa heistä     1991:24) kiinnittänyt huomiota yrittäjien ongel-
3341: toimii maa- ja metsätalouden piirissä, kauppa-,        malliseen asemaan. Työttömyysturvan puuttu-
3342: majoitus- ja ravitsemistoiminnan muodostaessa          misen on katsottu mm. toimivan esteenä työttö-
3343: toisen suuren ryhmittymän. Teollisuuden pk-            mäksi jääneen henkilön työllistymiselle itsenäise-
3344: sektorilla yrittäjinä toimii noin 30 000 henkeä.       nä yrittäjänä. Työttömyysturvan poistuessa on
3345:     Tämä suuri kansalaisryhmä on jäänyt laajasti       ennemmin jääty työttömäksi kuin uskallettu läh-
3346: työttömyysturvan ulkopuolelle. Työttömyyskas-          teä toteuttamaan usein liiketaloudellisesti perus-
3347: salain 3 §:n mukaan työttömyyskassan jäseneksi         teltujakin hankkeita.
3348: pääsee Suomessa asuva palkkatyöntekijä, joka ei           Yrittäjien työttömyysturva on esitetty järjes-
3349: ole täyttänyt 65 vuotta ja joka työskentelee sellai-   tettäväksi perustamalla heille oma työttömyys-
3350: sessa ammatissa tai sellaisella työalalla, joka        kassa, johon he maksaisivat sekä työnantajan
3351: kuuluu kassan toiminnan piiriin. Palkkatyönte-         että vakuutetun osuutta vastaavat maksut. Näil-
3352: kijänä pidetään sellaista palkansaajaa, jonka toi-     lä maksuilla ja valtion osuudella kyettäisiin työt-
3353: meentulon on katsottava perustuvan toiselle teh-       tömyysturvatoimikunnan laskelmien mukaan
3354: tävästä työstä saatavaan palkkatuloon.                 kattamaan yrittäjien työttömyysturvan edellyt-
3355:     Käytännön tulkinnoissa palkkatyöntekijöiksi        tämä rahoitus.
3356:  on katsottu henkilöt, joiden omistusosuus on jää-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3357: nyt yrityksessä alle 50 prosentin. Useita tulkin-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3358: nallisia tapauksia on esiintynyt, joissa henkilöä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3359:  on kohdeltu eläkelainsäädännön osalta työnteki-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3360: jäasemassa olevana ja työttömyysturvan osalta
3361:  yrittäjäasemassa olevana. Tulkinnat ovat johta-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3362:  neet kansalaisten kannalta kohtuuttomiin loppu-              ryhtyä yrittäjinä toimivien henkilöiden
3363:  tuloksiin.                                                   työttömyysturvan järjestämiseksi esimer-
3364:     Työttömyysturvatoimikunta 1992 on mietin-                 kiksi työttömyysturvatoimikunnan mie-
3365:  nössään (komiteanmietintö 1993:16) sekä välira-              tinnössä esitettyjen periaatteiden mukai-
3366:  portissaan (STM 1992:8) samoin kuin yrittäjien               sesti?
3367: 
3368:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1994
3369: 
3370:                                              Kari Rajamäki
3371: 
3372: 
3373: 
3374: 
3375: 240017
3376: 2                                       1994 vp -    KK 519
3377: 
3378: 
3379: 
3380: 
3381:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3382: 
3383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      teuttaa yrittäjien oikeus ansioon suhteutettuun
3384: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       työttömyysturvaan. Työryhmä luovutti muis-
3385: olette 9 päivänä syyskuuta 1994 päivätyn kirjeen-   tionsa toukokuussa 1994. Valtion talousarviossa
3386: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        vuodelle 1995 esitetään, että työttömyyskassala-
3387: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Rajamäen         kia ja työttömyysturvalakia muutetaan 1.1.1995
3388: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 519:       lukien siten, että yrittäjillä on oikeus liittyä työt-
3389:                                                     tömyyskassan jäseneksi ja saada oikeus ansioon
3390:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      suhteutettuun työttömyysturvaan. Yrittäjät itse
3391:        ryhtyä yrittäjinä toimivien henkilöiden      rahoittavat ansioon suhteutetun osuuden työttö-
3392:        työttömyysturvan järjestämiseksi esimer-     myysturvastaan. Hallituksen esitys on parhail-
3393:        kiksi työttömyysturvatoimikunnan mie-        laan valmisteltavana sosiaali- ja terveysministe-
3394:        tinnössä esitettyjen periaatteiden mukai-    riössä.
3395:        sesti?                                          Työttömyysturvatoimikunta 1992:n ja yrittä-
3396:                                                     jien ansioturvatyöryhmän esitysten mukaisesti
3397:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kuluvan vuoden alusta ansioon suhteutetun päi-
3398: vasti seuraavaa:                                    värahan perusteena olevan palkan määrittämi-
3399:                                                     sestä annettua asetusta muutettiin siten, että pal-
3400:    Työttömyysturvatoimikunta 1992 esitti yh-        kansaajana työssäoloehdon täyttänyt henkilö
3401: deksi keskeiseksi työttömyysturvan kehittämis-      voi saada aiemman palkkatyön perusteella mää-
3402: tarpeeksi yrittäjien oikeuden ansioturvaan. Tä-     räytyvää päivärahaa, jos hän on työllistynyt yrit-
3403: män jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö asetti   täjänä enintään 18 kuukauden ajan. Tarkoituk-
3404: yrittäjien ansioturvatyöryhmän, jonka tehtävä-      sena oli edistää työttömän työllistymistä yritys-
3405: nä oli valmistella toimikunnan tekemien ehdo-       toiminnassa.
3406: tusten pohjalta toimenpiteet, joilla voidaan to-
3407: 
3408:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
3409: 
3410:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
3411:                                            1994 vp -    KK 519                                             3
3412: 
3413: 
3414: 
3415: 
3416:                                          Tili Riksdagens Talman
3417: 
3418:    1 det syfte 37 § 1 mom. rik:sdagsordningen an-      skydd kan genomföras. Arbetsgruppen överläm-
3419: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        nade sin promemoria i maj 1994. 1 budgetpropo-
3420: 9 september 1994 tili vederbörande medlem av           sitionen för 1995 fOreslås att arbetslöshetskasse-
3421: statsrådet översänt följande av rik:sdagsman Ra-       lagen och lagen om utkomstskydd för arbetslösa
3422: jamäki undertecknade spörsmål nr 519:                  skall ändras räknat från den 1 januari 1995 så att
3423:                                                        foretagare har rätt att ansluta sig tili en arbetslös-
3424:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         hetskassa och få rätt tili enligt fortjänsten avvägt
3425:        ta för att utkomstskyddet för personer          utkomstskydd. Företagama fmansierar själva
3426:        som verkar som fOretagare skall ord-            den enligt fortjänsten avvägda andelen av sitt
3427:        nas t.ex. enligt de principer som anges         utkomstskydd. Regeringens proposition är som
3428:        i utkomstskyddskommissionens betän-             bäst under beredning vid social- och hälsovårds-
3429:        kande?                                          ministeriet.
3430:                                                           Enligt forslagen av utkomstskyddskommis-
3431:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sionen 1992 och ovan nämnda arbetsgrupp änd-
3432: anföra följande:                                       rades förordningen om fastställande av lön som
3433:                                                        läggs tili grund för dagpenning avvägd enligt
3434:    Utkomstskyddskommissionen 1992 framhöll             förtjänsten från ingången av innevarande år så
3435: att ett av de centrala behoven när det gäller att      att en person som i egenskap av löntagare upp-
3436: utveckla utkomstskyddet är företagares rätt tili       fyller villkoret om tid i arbete kan få dagpenning
3437: förtjänstskydd. Efter det tilisatte social- och häl-   som fastställs på grundval av tidigare lönearbete,
3438: sovårdsministeriet en särskild arbetsgrupp med         om han har varit sysselsatt som f6retagare i högst
3439: uppgift att utgående från kommissionens fOrslag        18 månader. Avsikten var att främja sysselsättan-
3440: bereda sådana åtgärder med vilka företagares           det av arbetslösa inom företagsverksamheten.
3441: rätt tili ett enligt fortjänsten avvägt utkomst-
3442: 
3443:      Helsingfors den 30 september 1994
3444: 
3445:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
3446:                                                  1994vp
3447: 
3448: Kirjallinen kysymys 520
3449: 
3450: 
3451: 
3452: 
3453:                                     Jääskeläinen: Maahanmuuttoa koskevia asiakirjoja käsittelevien
3454:                                         viranomaisten toiminnan tehostamisesta
3455: 
3456: 
3457:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3458:    Useiden maahanmuuttoyksikössä käsiteltä-            poja. Tuntuu kuitenkin uskomattomalta saama-
3459: vänä olevien tapauksien yhteydessä on voitu to-        ni tieto, että satoja tapauksia valmistelemassa on
3460: deta, että käsittelyajat venyvät kohtuuttoman          vain kaksi henkilöä ja yksi lisäksi päätöksiä teke-
3461: pitkiksi. Myös maahanmuuttoyksiköstä on vah-           mässä. Todellisesta työvoimapulasta ei nykyis-
3462: vistettu, että tavanomainen käsittelyaika on vuo-      ten supistustenkaan aikana voi olla kyse. Sisäisin
3463: desta puoleentoista vuoteen.                           siirroin esimerkiksi pakolais- ja turvapaikkayksi-
3464:    Käsittelyaikana ovat hakijan kaikki alkuperäi-      köistä olisi varmasti saatavissa työvoimaa, kun
3465: set henkilöllisyyttä osoittavat paperit ja passi vi-   turvapaikanhakijoita on viime aikoina ollut
3466: ranomaisten hallussa. Odotusaikana saattaa tulla       odotettua vähemmän.
3467: monta tilannetta, joissa papereita tarvitsisi. Esi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3468: merkiksi sairaiden omaisten luona vieraileminen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3469: on mahdotonta tai ei pääse lähiomaisenkaan hau-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3470: tajaisiin. Tilanne on uhkaamassa ihmisoikeuk-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3471: sien toteutumista, mihin kuitenkin Suomi on si-
3472: toutunut useissa kansainvälisissä sopimuksissa.                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3473:    Hakijoiden paperit ovat varmaan monesti vai-               ryhtyä, jotta maahanmuuttajat saisivat
3474: keaselkoisia eivätkä kieliongelmatkaan ole help-              päätöksensä kohtuullisessa ajassa?
3475: 
3476:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1994
3477: 
3478:                                            Jouko Jääskeläinen
3479: 
3480: 
3481: 
3482: 
3483: 2400321
3484: 2                                          1994 vp -   KK 520
3485: 
3486: 
3487: 
3488: 
3489:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3490: 
3491:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vallan omaavaa virkamiestä, ja heitä avustaa
3492: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          päätoimisesti kymmenen henkilöä. Lisäksi
3493: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-          asianomaiset johtavat virkamiehet osallistuvat
3494: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jääs-         tietyissä tapausryhmissä päätöksentekoon.
3495: keläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              3. SM:n Ulkomaalaiskeskuksessa toteutetaan
3496: n:o 520:                                               1.10.1994 sisäinen järjestely, jolla siirrytään kol-
3497:                                                        meen, yksinomaan maantieteellisen jaotuksen
3498:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         perusteella tapahtuvaan käsittelyyn ja päätök-
3499:         ryhtyä, jotta maahanmuuttajat saisivat         sentekoon. Tämä merkitsee, että maahanmuut-
3500:         päätöksensä kohtuullisessa ajassa?             to- ja turvapaikka-asiat käsitellään kolmessa
3501:                                                        yksikössä nykyisten neljän sijasta.
3502:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              4. Ulkomaalaiskeskuksen henkilöstölle on an-
3503: vasti seuraavaa:                                       nettu ja annetaan jatkuvasti perehdyttävää ja
3504:                                                        täydentävää koulutusta lainsäädännön ja hallin-
3505:     Suomeen muutettaessa tai saavuttaessa maa-         tomenettelyn kehityksen, tietojenkäsittelyteknii-
3506: hansaapumis- ja oleskeluluvan tai viisumin             kan sovellusten käyttämisen, keskeisten vierai-
3507: myöntää pääsääntöisesti Suomen ulkomaan-               den kielten hallinnan ja kansainvälistymisen, eri-
3508: edustusto,joka muissa kuin viisumiasioissa hank-       tyisesti Euroopan talousaluetta koskevan sopi-
3509: kii ennen päätöksentekoa asiasta sisäasiainminis-      muksen mukaisilla alueilla.
3510: teriön lausunnon. Jos maahanmuuton perusteena              5. Ulkomaalaiskeskuksen henkilöstöä on tois-
3511: on työhön tuleminen, suomalainen työnantaja            tuvasti työskennellyt runsaimmin maahanmuut-
3512: hankkii lain edellyttämän työvoimaviranomaisen         toasioita käsittelevissä ulkomaanedustustoissa.
3513: lausunnon ja toimittaa sen hakijalle asian vireille-       6. Ulkomaalaiskeskuksen asiakaspalvelua on
3514: panoa varten. Eräissä työlupa-asioissa edustusto       viranomaiskyselyjen osalta tehostettu kyselyjen
3515: voi myöntää työ- ja oleskeluluvan työvoimavi-          nauhoitusta käyttämällä. Kuitenkin ulkomaa-
3516: ranomaisen lausunnon perusteella.                      laiskeskus pystyy palvelemaan asiakkaita vain
3517:     Suomeen ilman lupaa saapuneelle ulkomaa-           rajoitetusti.
3518: laiselle oleskeluluvan myöntää sisäasiainminis-            7. Viranomaiskyselyjen tarvetta on vähennet-
3519: teriö.                                                 ty antamalla lääninhallitusten organisoimaa
3520:     Maahanmuutto Suomeen on viime vuosina              koulutusta paikallispoliisin ulkomaalaishallin-
3521: ollut suhteellisen nopeata. Vuosina 1990-1993          non tehtäviä hoitaville virkamiehille.
3522: Suomessa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten                 8. Talouselämän kannalta keskeisten työlupa-
3523: määrä kasvoi 34 300 hengellä eli vuosittain keski-     asiain käsittelyä on huomattavasti yksinkertais-
3524: määrin yli 8 500:lla. Suomessa oleskeli 31.8.1994      tettu ja helpotettu.
3525: pysyvässä tarkoituksessa lähes 60 000 ulkomaa-            Ulkomaalaiskeskus antoi vuonna 1993 edus-
3526: laista. Maahanmuuttajien määrän kasvu on mer-          tustoille 8 069 lausuntoa oleskelulupa-asioissa.
3527: kinnyt myös viisumi- ja lupa-asioiden lisäänty-        Vuoden 1994aikanalausuntojaon 15.9. mennes-
3528: mistä ja väliaikaista ruuhkaantumista. Tilannet-       sä annettu kaikkiaan 4 836.
3529: ta on helpotettu useiden eri keinojen avulla:             Ulkomaalaiskeskus teki itse oleskelu- ja
3530:     1. Lupa-asiain käsittely ja tiedonvälitys ta-      työlupapäätöksiä vuonna 1993 8 373 kpl. Vuon-
3531: pahtuvat lähes kokonaan automaattista tietojen-        na 1994 näitä päätöksiä on 15.9. mennessä tehty
3532: käsittelyä ja sähköistä tiedonsiirtoa käyttäen.        3 665.
3533:    2. Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskuk-            Työlupa-asiain käsittelyaika on keskimäärin
3534: sen henkilöstövoimavaroja on lisätty pääasiassa        neljä viikkoa mutta oleskelulupa-asioiden kä-
3535: henkilöstösiirroin muualta valtionhallinnosta.         sittelyaika vaihtelee huomattavasti siten, että
3536: Tällä hetkellä ulkomaalaiskeskuksessa käsittelee       Baltian maista ja Inkeristä tulevien hakijoiden
3537: ja ratkaisee maahanmuuttoon liittyviä lausunto-        hakemusten käsittely kestää 8-12 kuukautta,
3538: ja lupa-asioita päätoimisesti seitsemän ratkaisu-      kun taas muiden ETA:n ulkopuolelta tulevien
3539:                                            1994 vp -   KK 520                                         3
3540: 
3541: hakijoiden hakemusten käsittelyaika on keski-          käsittelyyn hallinnon sisäisin siirroin jatketaan
3542: määrin kaksi kuukautta.                                koko ajan. Seuraava merkittävä toimenpide
3543:    Ministeriö on asettanut oleskelu- ja työlupa-       on ulkomaalaiskeskukselle nykyisin kuuluvien
3544: asioiden käsittelyajalle tavoitteeksi kuusi viik-      lupa- ja muiden tapauskohtaisten asioiden sijoit-
3545: koa. Vaikka edellä esitetystä voidaan todeta, että     taminen ulkomaalaiskeskuksesta irrotettavaan
3546: aikatavoitetta ei ole kaikilta osin saavutettu, on     itsenäiseen yksikköön, ulkomaalaisvirastoon.
3547: kysymyksessä esitetty käsitys käsittelyajan pi-        Sen perustaminen on eduskunnan käsiteltävänä
3548: tuudesta virheellinen. Erityisesti inkeriläisten ha-   osana vuoden 1995 talousarviota. Tapauskoh-
3549: kemusten osalta on pyritty yksinkertaistamaan          taisten asioiden organisatorinen erottaminen
3550: selvitysten tekemistä ja tehostamaan asiain käsit-     ministeriölle luonteenomaisista lainvalmistelu-,
3551: telyä.                                                 tulosohjaus- ja kansainvälisistä tehtävistä on
3552:    Toimenpiteitä menettelyjen yksinkertaistami-        omiaan tehostamaan lupa-asiain päätöksente-
3553: seksi ja voimavarojen osoittamiseksi lupa-asiain       koa.
3554: 
3555:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1994
3556: 
3557:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
3558: 4                                           1994 vp -   KK 520
3559: 
3560: 
3561: 
3562: 
3563:                                           Tili Riksdagens Talman
3564: 
3565:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tanderätt och som behandlar och avgör utlåtan-
3566: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          de- och tillståndsärenden förknippade med im-
3567: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        migrationen, och dessa biträds av tio heltidsan-
3568: man Jääskeläinen undertecknade skriftliga               ställda personer. Dessutom deltar respektive le-
3569: spörsmål nr 520:                                        dande tjänstemän i beslutsfattandet i vissa grup-
3570:                                                         per av ärenden.
3571:            Vilka åtgårder ämnar Regeringen vid-             3. I inrikesministeriets utlänningscentral skall
3572:         ta för att invandrarna skall få sina beslut     en inre organisering förverkligas den 1 oktober
3573:         inom rimlig tid?                                1994. Med hjälp av denna övergår man till tre
3574:                                                         behandlingar och beslutsfattanden vilka enbart
3575:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-        baserar sig på en geografisk indelning. Detta
3576: ra följande:                                            betyder att immigrations- och asylärenden skall
3577:                                                         behandlas i tre enheter i stället för de nuvarande
3578:     När en utlänning flyttar eller anländer till Fin-   fyra.
3579: land beviljas han i regel inrese- och uppehållstill-        4. Personalen i utlänningscentralen har fått
3580: stånd eller visum av en finsk beskickning, som i        och får fortfarande orienterande och komplette-
3581: fråga om andra än visumärenden begär utlåtande          rande utbildning på områden som gäller utveck-
3582: i ärendet av inrikesministeriet före beslutsfattan-     ling av lagstiftning och administrativt förfaran-
3583: det. Om grunden för inresan är att ta anställning       de, användning av databehandlingsteknikens
3584: skall den finska arbetsgivaren av arbetsmyndig-         tillämpningar, kunskaper i de viktigaste främ-
3585: heten begära det utlåtande som lagen förutsätter        mande språken och internationalisering, särskilt
3586: och befordra detta till den sökande för att inleda      på de områden som avses i avtalet om Europeiska
3587: behandlingen av ärendet. I vissa arbetstillstånds-      ekonomiska samarbetsområdet.
3588: ärenden kan beskickningen bevilja arbets- och               5. De beskickningar som behandlar immigra-
3589: uppehållstillstånd med stöd av arbetsmyndighe-          tionsärenden har upprepade gånger haft mest av
3590: tens utlåtande.                                         utlänningscentralens personal.
3591:     En utlänning som anlänt till Finland utan till-         6. Kundtjänsten vid utlänningscentralen har
3592: stånd beviljas uppehållstillstånd av inrikesminis-      effektiverats i fråga om myndighetsförfrågningar
3593: teriet.                                                 genom att banda förfrågningarna. Utlännings-
3594:     Immigrationen till Finland har under de se-         centralens möjligheter att betjäna klienter är
3595: naste åren varit relativt livlig. Under åren 1990-      ändå begränsade.
3596: 1993 ökade antalet utlänningar som stadigvaran-             7. Behovet av myndighetsförfrågningar har
3597: de bor i landet med 34 300 personer, dvs. med ett       minskats genom att ge utbildning, som länssty-
3598: årligt genomsnitt på över 8 500 personer. Nästan        relserna organiserat, till de tjänstemän som skö-
3599: 60 000 utlänningar vistades i Finland i stadigva-       ter utlänningsförvaltningens uppgifter hos den
3600: rande syfte den 31 augusti 1994. Det ökade anta-        lokala polisen.
3601: let invandrare har medfört också en ökning av               8. Behandlingen av de från näringslivets syn-
3602: visum- och tillståndsärenden och en tillfållig an-      punkt centrala arbetstillståndsärendena har för-
3603: hopning av dessa. Situationen har underlättats          enklats och underlättats mycket.
3604: med hjälp av många olika medel:                            År 1993 avgav utlänningscentralen 8 069 utlå-
3605:     1. Behandlingen av tillståndsärenden samt in-       tanden om uppehållstillståndsärendena till
3606: formationsförmedlingen sker nästan enbart med           beskickningarna. Under 1994 har totalt 4 836
3607: hjälp av ADB och dataöverföring.                        utlåtanden avgivits till och med den 15 septem-
3608:     2. Personalresurser i inrikesministeriets utlän-    ber.
3609: ningscentral har ökats huvudsakligen genom att              Utlänningscentralen fattade själv 8 373
3610: överföra personai från övriga delar av statsför-        uppehållstillstånds- och arbetstillståndsbeslut
3611: valtningen. I utlänningscentralen finns för tillfål-    1993. År 1994 har 3 665 beslut fattats till och med
3612: let sju heltidsanställda tjänstemän som har beslu-      den 15 september.
3613:                                           1994 vp -   KK 520                                            5
3614: 
3615:     Behandlingen av ett arbetstillstånd tar i ge-         Fortsatta åtgärder vidtas hela tiden för att
3616: nomsnitt fyra veckor, men tiden för behandling-       förenkla procedurema och för att hänvisa resur-
3617: en av ett uppehållstillstånd varierar mycket så att   ser tili behandlingen av tiliståndsärenden med
3618: behandlingen av ansökningar av sökande från de        hjälp av överföringar inom förvaltningen. Nästa
3619: baltiska ländema och Ingermanland tar 8-12            väsentliga åtgärd är att överföra de tillstånds-
3620: månader, medan behandlingen av ansökningar            ärenden och övriga enskilda frågor som idag hör
3621: av sökande från andra Iänder som inte hör tili        tili utlänningscentralen tili en självständig enhet,
3622: EES tar i genomsnitt två månader.                     utlänningsverket, som skall skiljas från utlän-
3623:     Ministeriet har satt sex veckor som mål för       ningscentralen. Inrättandet av detta är under be-
3624: behandlingen av UP.pehållstilistånds- och arbets-     handling i riksdagen som en del av budgetpropo-
3625: tillståndsärenden. Aven om man med stöd av det        sitionen för 1995. Att organisatoriskt skilja en-
3626: ovan anförda kan konstatera att målet beträffan-      skilda ärenden från de för ett ministerium
3627: de tiden inte uppnåtts tili alla delar, är den i      karakteristiska lagberednings- och resultatstyr-
3628: spörsmålet företedda uppfattningen om behand-         ningsärendena samt intemationella uppgiftema
3629: lingstiden felaktig. Särskilt i fråga om ingerman-    är ägnat att effektivera beslutsfattandet av till-
3630: länningamas ansökningar har man försökt för-          ståndsärendena.
3631: enkla utredningen och effektivera behandlingen
3632: av ärendena.
3633:      Helsingforsden 23 september 1994
3634: 
3635:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
3636:                                                 1994vp
3637: 
3638: Kirjallinen kysymys 521
3639: 
3640: 
3641: 
3642: 
3643:                                   Aittoniemi: Taloudellisen rikollisuuden vähentämisestä yhtiölain-
3644:                                       säädäntöä muuttamalla
3645: 
3646: 
3647:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3648: 
3649:    Yhtiölainsäädäntö ja kaupparekisteri asetta-         Taloudellisen rikollisuuden ennalta estämises-
3650: vat hyvin vähän rajoituksia erilaisten, terveessä    sä ja selvitysten helpottamisessa tärkeintä olisi
3651: liiketoiminnassa tarpeettomien firmojen perus-       lainsäädännöllä estää tämäntyyppisten yhtiö-
3652: tamiselle. Lainsäädännön pohjalta ei lainkaan        muodostelmien rakentaminen.
3653: tutkita, mihin yhtiötä käytännössä aiotaan käyt-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3654: tää. Seurannan alla eivät luonnollisesti ole myös-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3655: kään oikeustoimet ja niiden tarkoitusperät eri       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3656: yhtiöiden ja yhtiöryppäiden välillä.                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3657:    On helppoa organisoida yhtiöiden joukko,
3658: jonka keskinäisenä tarkoituksena on taloudellis-                Katsooko Hallitus, että yhtiöoikeu-
3659: ten rikosten tekeminen, omaisuuden häivyttämi-               teen ja kaupparekisterilainsäädäntöön
3660: nen ja vastuusuhteiden hämärtäminen. Kaavion                 tehtävillä muutoksilla olisi mahdollista ja
3661: muodossa näihin tarkoituksiin perustettu yhtiöi-             tarpeellista estää pelkästään rikolliseen
3662: den joukko keskinäisiä suhteita osoittavalla vii-            toimintaan, omaisuuden häivyttämiseen
3663: vastolla varustettuna muistuttaa lähinnä helve-              ja vastuusuhteiden hämärtämiseen tar-
3664: tinkonetta. Aikansa toimittuaan se on tuonut                 koitettujen yritysryppäiden muodostami-
3665: kehittelijälleen ehkä satojen miljoonien potin.              nen,ja
3666: Poliisi ja tuomioistuin taas yrittävät vuosikausia              aikooko Hallitus ryhtyä tutkimaan tä-
3667: selvitellä toiminnan keskinäisiä vastuusuhteita,             män mahdollisuuden toteuttamiskelpoi-
3668: mutta turhaan. Potin ottaneen asianajajat tietä-             suutta?
3669: vät asian paremmin.
3670: 
3671:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1994
3672: 
3673:                                            Sulo Aittoniemi
3674: 
3675: 
3676: 
3677: 
3678: 2400321
3679: 2                                            1994 vp -   KK 521
3680: 
3681: 
3682: 
3683: 
3684:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
3685: 
3686:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           perustamista ja toimintaa on viime vuosina mie-
3687: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            luumminkin pyritty helpottamaan. Käytännössä
3688: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-            olisi lisäksi erittäin vaikeaa kysymyksessä tar-
3689: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aitta-          koitetulla tavalla ennakolta erottaa rikollisessa
3690: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              tarkoituksessa perustetut tai hankitut yhtiöt re-
3691: n:o 521:                                                 hellisessä tarkoituksessa perustetuista tai hanki-
3692:                                                          tuista.
3693:            Katsooko Hallitus, että yhtiöoikeu-              Hallitus on esitellyt ja valmistelee useita yhtiö-
3694:         teen ja kaupparekisterilainsäädäntöön            ja kaupparekisterilainsäädännön piiriin kuulu-
3695:         tehtävillä muutoksilla olisi mahdollista ja      via uudistuksia, joilla muita keinoja käyttämällä
3696:         tarpeellista estää pelkästään rikolliseen        pyritään rikollisen toiminnan ehkäisemiseen.
3697:         toimintaan, omaisuuden häivyttämiseen            Kaupparekisterissä on otettu käyttöön henkilö-
3698:         ja vastuusuhteiden hämärtämiseen tar-            tunnukset yritysten vastuuhenkilöiden yksilöi-
3699:         koitettujen yritysryppäiden muodostami-          miseksi. Tilintarkastuslain säännökset lisäävät
3700:         nen,ja                                           myös tilintarkastajan velvollisuuksia yritysten
3701:            aikooko Hallitus ryhtyä tutkimaan tä-         tosiasiallisen toiminnan arvioinnissa. Rikoslaki-
3702:         män mahdollisuuden toteuttamiskelpoi-            uudistuksen yhteydessä on kovennettu kirjanpi-
3703:         suutta?                                          torikoksista seuraavia rangaistuksia. Verottajan
3704:                                                          mahdollisuuksia puuttua kirjanpitorikoksiin on
3705:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              parannettu. Viimeisimpänä uudistuksena on esi-
3706: taen seuraavaa:                                          tetty erityisen konkurssiasiamiehen viran ja vi-
3707:                                                          raston perustamista. Konkurssiasiamiehen teh-
3708:    Suomen taloudellisia yhteisöjä koskevassa             tävänä olisi muun ohella varmistua siitä, että
3709: lainsäädännössä ei yhteisön perustamisen edelly-         konkurssien yhteydessä esille tulevat taloudelli-
3710: tykseksi ole asetettu viranomaisen ennakkoluvan          set rikokset selvitetään. Osakeyhtiölain laajojen
3711: saantia tai sääntöjen lainmukaisuuden tarkasta-          muutosten joukossa tullaan lisäksi esittämään
3712: misen lisäksi tapahtuvaa viranomaisen hyväk-             useita väärinkäyttöä vaikeuttavia muutoksia.
3713: syntää. Yksityisten kansalaisten tai yhteisöjen          Näistä voidaan mainita osakepääomavaatimuk-
3714: oikeutta omistaa toisia yhteisöjä ei myöskään ole        sen korottaminen 15 000 markasta 50 000 mark-
3715: katsottu tarpeelliseksi rajoittaa. Sen sijaan rikok-     kaan ja pääoman maksamista koskevien sään-
3716: siin syyllistyneiden henkilöiden oikeutta toimia         nösten tiukentaminen sekä konsernikäsitteen
3717: yritysten toimielimissä on rajoitettu.                   uudistaminen siten, että kaikki yhtiömuodot tu-
3718:    Suomessa on pelkästään rekisteröityjä osake-          levat konsernisääntelyn piiriin. Lisäksi ehdote-
3719: yhtiöitä noin 160 000 kappaletta. Lainsäädäntöä          taan muun muassa selvitystilasäännöksien tiu-
3720: tiukennettaessa rikollisen toiminnan estämiseksi         kentamista.
3721: on otettava huomioon siitä rehellisille yrittäjille         Oikeusministeriössä on tarkoitus ryhtyä sel-
3722: aiheutuva haitta sekä tarpeettomat kustannukset          vittämään myös niin sanotun vastuun samas-
3723: yrittäjille ja hallintokoneistolle. Erityisesti paljon   tamisen sekä yhtiöiden ristiinomistuksen sään-
3724: työllistävien pienten ja keskisuurten yhtiöiden          telyä.
3725: 
3726:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1994
3727: 
3728:                                                                   Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
3729:                                         1994 vp -    KK 521                                          3
3730: 
3731: 
3732: 
3733: 
3734:                                        Tili Riksdagens Talman
3735: 
3736:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     små och medelstora företag som sysselsätter
3737: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      mycket arbetskraft. 1 praktiken skulie det dess-
3738: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    utom vara mycket svårt att så som avses i spörs-
3739: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 521:       målet på förhand skilja företag som grundats
3740:                                                     elier anskaffats i brottsligt syfte från sådana som
3741:           Anser Regeringen att det genom änd-       grundats elier anskaffats i hederligt syfte.
3742:        ringar i bolagsrätten och handelsregister-       Regeringen har presenterat och förbereder fle-
3743:        lagstiftningen är möjligt och nödvändigt     ra reformer av bolags- och handelsregisterlag-
3744:        att förhindra bildandet av företagsgrup-     stiftningen, genom vilka man med användning av
3745:        per som enbart är avsedda för krimineli      andra medel strävar efter att förhindra krimineli
3746:        verksamhet, för att skinga egendom och       verksamhet. 1 handelsregistret har personbeteck-
3747:        för att fördunkla ansvarsförhållandena,      ningar tagits i bruk för att identifiera företagens
3748:        och                                          ansvarspersoner. Revisionslagens stadganden
3749:           ämnar Regeringen börja utreda om          ökar också revisorernas skyldigheter vid bedöm-
3750:        denna möjlighet kan genomföras?              ningen av företagens faktiska verksamhet. 1 sam-
3751:                                                     band med revideringen av strafflagen har straffen
3752:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       för bokföringsbrott skärpts. Skattemyndigheter-
3753: anföra följande:                                    nas möjligheter att ingripa vid bokföringsbrott
3754:                                                     har förbättrats. Som densenaste reformen har
3755:    1 lagstiftningen i Finland om ekonomiska         man föreslagit grundande av en konkursom-
3756: sammanslutningar har som förutsättning för          budsmannatjänst och ett konkursämbetsverk.
3757: grundande av en sammanslutning inte uppstälits      Konkursombudsmannens uppgift skulie bl.a.
3758: erhållande av förhandstilistånd av myndigheter-     vara att se tili att de ekonomiska brott som upp-
3759: na elier godkännande av myndigheterna utöver        dagas i samband med konkurser blir utredda.
3760: granskningen av stadgarnas laglighet. Det har       Bland de omfattande reformema av lagen om
3761: helier inte ansetts nödvändigt att begränsa en-     aktiebolag kommer man dessutom att föreslå
3762: skilda medborgares elier sammanslutningars rätt     flera ändringar som försvårar missbruk. Av
3763: att äga andra sammanslutningar. Däremot har         dessa kan nämnas en förhöjning av aktiekapitals-
3764: man begränsat rätten för personer som gjort sig     kravet från 15 000 mark tili 50 000 mark och en
3765: skyldiga tili brott att verka i företagens organ.   skärpning av kravet på inbetalning av aktiekapi-
3766:    Enbart antalet registrerade aktiebolag i Fin-    talet samt en revidering av koncernbegreppet så
3767: land är ca 160 000. Vid en skärpning av lagstift-   att samtliga bolagsformer kommer att omfattas
3768: ningen i syfte att förhindra brottslig verksamhet   av regleringen av koncemer. Dessutom föreslås
3769: måste man beakta det men som detta förorsakar       bl.a. en skärpning av stadgandena om likvida-
3770: hederliga företagare samt de onödiga kostnader-     tion.
3771: na för företagarna och förvaltningsmaskineriet.        Vid justitieministeriet har man också för av-
3772: Under de senaste åren har man snarare försökt       sikt att börja utreda regleringen av s.k. ansvars-
3773: underlätta grundandet av och verksamheten för       genombrott och bolags korsägande.
3774:      Helsingforsden 27 september 1994
3775: 
3776:                                                               Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
3777:                                                 1994vp
3778: 
3779: Kirjallinen kysymys 522
3780: 
3781: 
3782: 
3783: 
3784:                                   Aittoniemi: Rikoksen kautta saadun taloudellisen hyödyn palaut-
3785:                                       tamisesta
3786: 
3787: 
3788:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3789:    Taistelussa taloudellista rikollisuutta vastaan   kaalisen voiton jäljittämiseen ja palauttamiseen.
3790: ei käytännössä ole edetty lainkaan. Päinvastoin      Sen suuntaan ei ole tehty elettäkään.
3791: on taannuttu, eikä yksinomaan rikosten selvittä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3792: miseen satsaaminen tule tilannetta parantamaan.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3793: Rikoksen selviäminen ja mitättömän rangaistuk-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3794: sen saaminen herättää talousrikollisissa etupääs-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3795: sä hilpeyttä. Rikoksen tuottama mittava hyöty
3796: kun on siirretty nykylainsäädännön saavutta-                    Aikooko Hallitus kasvavan taloudelli-
3797: mattomiin odottamaan ottajaansa sen jälkeen,                 sen rikollisuuden hallintaan saamiseksi
3798: kun hän on viettänyt usein poikkeuksellisen ta-              ryhtyä suunnittelemaan toimia ja lainsää-
3799: sokkaissa vankilaolosuhteissa muutaman kuu-                  däntöä, joiden kautta rikosten selvittämi-
3800: kauden. He palaavat sankareina, ottavat avo-                 sen ohella pyritään entistä tehokkaam-
3801: vaimokseen missin ja elävät muodollisesti tyhjinä            min rikoksen tuottaman taloudellisen
3802: miehinä porvarin elämää tai jatkavat syntyneen               hyödyn jäljittämiseen ja tätä kautta pa-
3803: kokemuksen voimalla vanhaa ammattiaan.                       lauttamiseen taloudellisen tappion kärsi-
3804:    Rikoksen selvittämisen ohella tulisi keskittyä            neelle osapuolelle, joko yhteiskunnalle
3805: lainsäädännössä ja käytännön toiminnassa fis-                tai yksityiselle?
3806: 
3807:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1994
3808:                                            Sulo Aittoniemi
3809: 
3810: 
3811: 
3812: 
3813: 240017
3814: 2                                       1994 vp -   KK 522
3815: 
3816: 
3817: 
3818: 
3819:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3820: 
3821:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      den aiheena on yhteistyö rikoshyödyn jäljittä-
3822: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       miseksi verottajan, ulosottoviranomaisten ja
3823: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     poliisin kanssa sekä tuomittuihin menettämis-
3824: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      seuraamuksiin kohdistuvan ulosoton kehittämi-
3825: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       nen.
3826: n:o 522:                                               Neuvottelujen tarkoituksena on muun muas-
3827:                                                     sa, että perustettaisiin edellä mainittuja tahoja
3828:           Aikooko Hallitus kasvavan taloudelli-     edustavista jäsenistä koostuva yksikkö, jonka
3829:        sen rikollisuuden hallintaan saamiseksi      tehtävänä olisi avustaa mainittuja viranomaisia
3830:        ryhtyä suunnittelemaan toimia ja lainsää-    rikoshyödyn jäljittämisessä ja palauttamisessa.
3831:        däntöä,joiden kautta rikosten selvittämi-       Oikeusministeriö on ulosottomiesten koulu-
3832:        sen ohella pyritään entistä tehokkaam-       tuksessa kiinnittänyt huomiota yrityksiin koh-
3833:        min rikoksen tuottaman taloudellisen         distuvan ulosoton erityispiirteisiin, muun muas-
3834:        hyödyn jäljittämiseen ja tätä kautta pa-     sa yritysten kirjanpidon opettamiseen.
3835:        lauttamiseen taloudellisen tappion kärsi-       Lainsäädäntöhankkeita, jotka suoranaisesti
3836:        neelle osapuolelle, joko yhteiskunnalle      vaikuttaisivat kysymyksessä olevaan asiaan, ei
3837:        tai yksityiselle?                            tällä hetkellä ole vireillä, mutta perusteilla ole-
3838:                                                     van yksikön selvitykset otetaan huomioon ja
3839:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ryhdytään tarpeelliseen lainsäädännön kehittä-
3840: taen seuraavaa:                                     miseen.
3841:                                                        Lisäksi viitataan ministeri Pekkarisen 6.9.
3842:   Sisäasiainministeriö, oikeusministeriö ja ve-     1994 antamaan vastaukseen kansanedustaja
3843: rohallitus käyvät parhaillaan neuvotteluja, joi-    Ala-Nissilän kirjalliseen kysymykseen n:o 484.
3844:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1994
3845: 
3846:                                                              Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
3847:                                            1994 vp -   KK 522                                          3
3848: 
3849: 
3850: 
3851: 
3852:                                          Tili Riksdagens Talman
3853: 
3854:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       heterna, utsökningsmyndigheterna och polisen
3855: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         för att spåra fördelar som uppnåtts på brottslig
3856: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       väg samt utvecklavdet av utsökningen av ådöm-
3857: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          da förverkandepåföljder.
3858: 522:                                                      Syftet med diskussionerna är bl.a. att upprätta
3859:                                                        en enhet bestående av representanter för ovan
3860:             Ämnar Regeringen planera åtgärder          nämnda myndigheter med uppgift att bistå dem i
3861:          och lagstiftning för att få den växande       spårandet av fördelar som uppnåtts genom brott
3862:          ekonomiska brottsligheten under kon-          och återbördandet av dem.
3863:          troll och effektivare än tidigare inte bara      Justitieministeriet har vid utbildningen av ut-
3864:          reda ut brotten utan spåra den ekonomis-      mätningsmän fåst uppmärksamhet vid särdragen
3865:          ka fördelen av brotten och därigenom          i utsökningen av företag, bl.a. vid undervisning i
3866:          återbörda den tili den part som lidit för-    företagsbokföring.
3867:          lusten, antingen samhället eller en enskild      Inga lagförslag som direkt skulle påverka
3868:          person?                                       ärendet i spörsmålet är för närvarande aktuella,
3869:                                                        men de utredningar som den enhet som skall
3870:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-       upprättas gör kommer att beaktas och lagstift-
3871: ra följande:                                           ningen att utvecklas på nödvändigt sätt.
3872:                                                           1övrigt hänvisas tili minister Pekkarinens svar
3873:    Mellan inrikesministeriet, justitieministeriet      6.9.1994 på riksdagsman Ala-Nissiläs spörsmål
3874: och skattestyrelsen förs för närvarande diskus-        nr484.
3875: sioner om ämnet samarbete med skattemyndig-
3876: 
3877:        Helsingforsden 5 oktober 1994
3878: 
3879:                                                                 Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
3880:                                                                                                     j
3881:                                                                                                 j
3882:                                                                                                j
3883:                                                                                            j
3884:                                                                                           j
3885:                                                                                       j
3886:                                                                                      j
3887:                                                                                  j
3888:                                                                                 j
3889:                                                                             j
3890:                                                                         j
3891:                                                                     j
3892:                                                                 j
3893:                                                             j
3894:                                                         j
3895:                                                     j
3896:                                                 j
3897:                                             j
3898:                                         j
3899:                                     j
3900:                                 j
3901:                             j
3902:                         j
3903:                     j
3904:                 j
3905:             j
3906:         j
3907:     j
3908: j
3909:                                                  1994vp
3910: 
3911: Kirjallinen kysymys 523
3912: 
3913: 
3914: 
3915: 
3916:                                     Aittoniemi: Pankkien antolainaustoiminnan elvyttämisestä koti-
3917:                                         maisten investointien käynnistämiseksi
3918: 
3919: 
3920:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3921: 
3922:    Pankkien holvit ovat rahaa tulvillaan ja lisää         Asiassa on heiluri siirtynyt toisesta laidasta
3923: tulee metsätalouden sekä viennin elpymisen joh-        toiseen yhtä mahdottomaan. Ennen kylvettiin
3924: dosta. Yhtenä syynä on se, että velkaiset ihmiset      rahaa, nyt se ei lähde liikkeelle kiskomallakaan.
3925: pyrkivät kaikin keinoin lyhentämään velkasal-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3926: doaan. Tilanne vaikuttaa jo pankkien kannatta-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3927: vuuteen, sillä edellytyksenä niiden toiminnassa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3928: on, että ottolainauksena sisään otettu raha saa-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3929: daan antolainauksen kautta tuottamaan korko-
3930: tuloa. Rahan ruuhkautuminen pankkeihin on                          Mitä keinoja Hallitus katsoo itsellään
3931: omiaan jatkamaan kotimarkkinoiden lamaa.                       olevan pankkien antolainaustoiminnan
3932:    Niin sanottujen pankkirosvojen jäljittämisellä              saamiseksi liikkeelle normaalin ja terveen
3933: näyttää olevan myös käänteinen puolensa. Sen                   riskinoton puitteissa siten, että raha lähti-
3934: lisäksi, että velkaa varotaan ottamasta, erityisesti           si yhteiskunnassa pyörimään normaalien
3935: sitä varotaan antamasta muuten kuin viisinker-                 aikojen tavalla ja tätä kautta saataisiin
3936: taisia vakuuksia ja vuorenvarmaa sijoituskäyt-                 liikkeelle maan sisäiset investoinnit jako-
3937: töä vastaan. Pankkimiehet pelkäävät joutuvansa                 timarkkinoiden toiminta?
3938: telkien taakse ja korvausvelvollisiksi.
3939:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1994
3940: 
3941:                                              Sulo Aittoniemi
3942: 
3943: 
3944: 
3945: 
3946: 2400321
3947: 2                                          1994 vp -    KK 523
3948: 
3949: 
3950: 
3951: 
3952:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3953: 
3954:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pankkien kannattavuuden paranemista. Pank-
3955: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kien luotonantomahdollisuudet ovatkin merkit-
3956: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tävästi parantuneet ja luottolaman uhka on väis-
3957: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         tynyt.
3958: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Luottojen kysyntää tukee se seikka, että
3959: n:o 523:                                               uusien markkaluottojen korot ovat alentuneet
3960:                                                        jopa yli kuusi prosenttiyksikköä parin vuoden
3961:            Mitä keinoja Hallitus katsoo itsellään      takaisesta keskitasosta. Lisäksi intensiivinen vel-
3962:        olevan pankkien antolainaustoiminnan            kasopeutuksen jakso alkaa hellittää sekä teolli-
3963:        saamiseksi liikkeelle normaalin ja terveen      suudessa että kotitalouksissa.
3964:        riskinoton puitteissa siten, että raha lähti-       Toisin sanoen kotitaloudet eivät enää lyhennä
3965:        si yhteiskunnassa pyörimään normaalien          velkaansa yhtä nopeasti kuin aikaisemmin ja ti-
3966:        aikojen tavalla ja tätä kautta saataisiin       laa jää kulutukselle. Yritykset ovat puolestaan
3967:        liikkeelle maan sisäiset investoinnit jako-     vientisektorilla erittäin iskukykyisiä ja entistä
3968:        timarkkinoiden toiminta?                        vähemmän riippuvaisia pankkirahoituksesta.
3969:                                                        Alihankinnat ja kotimaisen kulutuskysynnän
3970:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           yleinen elpyminen vaikuttavat kuitenkin yhä voi-
3971: vasti seuraavaa:                                       makkaammin investointihalukkuuteen myös ko-
3972:                                                        timarkkinateollisuudessa.
3973:    Tilastokeskuksen tuoreiden tilastojen mu-              Yksityisen investointitoiminnan kasvu näkyy
3974: kaan bruttokansantuote kasvaa jo lamaa edeltä-         jo myös pankkien antolainaus tilastoissa. Luotto-
3975: neenä vauhdilla. Yksityiset investoinnit ovat kas-     jen määrän väheneminen verrattuna edellisen
3976: vaneet kuluvan vuoden toisella neljänneksellä          vuoden vastaavaan kuukauteen on hidastunut
3977: noin 10 % verrattuna edellisen vuoden vastaa-          kuluvan vuoden maaliskuusta lähtien. Luottojen
3978: vaan ajanjaksoon. Myös yksityinen kulutus on           kysyntä on toistaiseksi ollut varovaista, mutta
3979: lähtenyt kasvuun. Kotimainen kysyntä alkaa siis        myönteiset talouden merkit, joihin hallitus on
3980: elpyä ja Suomi nousta pitkästä ja vaikeasta la-        ollut aktiivisesti myötävaikuttamassa, vauhdit-
3981: masta. Talouden elpymistä on vauhdittanut ri-          tanevat luottokysyntää.
3982: peänä jatkunut viennin kasvu.                              Hallitus on monin tavoin luonut suotuisia
3983:    Pankkien toimintaedellytysten kannalta edel-        edellytyksiä taloudellisen toiminnan vilkastumi-
3984: lä mainittu myönteinen talouskehitys merkitsee         selle. Vastuullisen ja järkevän taloudenpidon on-
3985: parasta mahdollista ajateltavissa olevaa tilannet-     nistuminen riippuukin tällä hetkellä ratkaisevas-
3986: ta. Vientivetoisen kasvun laajentuessa muille sek-     ti mm. työmarkkinajärjestöistä ja kuntakentästä.
3987: toreille tulojen kasvu nopeutuu, työttömyys vä-        Saavutettua hintakilpailukykyä ei saa heti ulos-
3988: henee, asuntomarkkinat elpyvät, kulutuskysyntä         mitata.
3989: voimistuu ja yritysten investointihalukkuus kas-          Erityisen tärkeää on ylläpitää ja lisätä Suomen
3990: vaa.                                                   mainetta ulkomaisten sijoittajien silmissä kan-
3991:    Taloudellisen kasvun ja valtion toimenpitei-        nattavana investointi- ja sijoituskohteena. Par-
3992: den turvin pankit ovat pystyneet tervehdyttä-          haiten tähän voi jokainen kansalainen vaikuttaa
3993: mään taseitansa. Luottotappioiden ja järjestä-         äänestämällä Euroopan unioniin liittymisen
3994: mättömien luottojen määrä on supistunut, vaik-         puolesta tulevassa kansanäänestyksessä.
3995: ka kohonneet markkinakorot ovat hidastaneet
3996:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
3997: 
3998:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
3999:                                             1994 vp -    KK 523                                            3
4000: 
4001: 
4002: 
4003: 
4004:                                           Tili Riksdagens Talman
4005: 
4006:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         kreditgivningsmöjligheter har blivit betydligt
4007: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          bättre och hotet om en kreditkris har gett vika.
4008: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-           Efterfrågan på krediter stöds av det faktum att
4009: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           räntoma på de nya kreditema i mark har sjunkit
4010: 523:                                                    med så mycket som drygt sex procentenheter
4011:                                                         jämfört med genomsnittsnivån för ett par år se-
4012:            Vilka metoder anser sig Regeringen           dan. Dessutom börjar perioden av intensiv skuld-
4013:          kunna ta tili för att bankemas utlåning        anpassning att lätta både i industrin och i hushål-
4014:          skall börja fungera inom normala och           len.
4015:          sunda risktagningsramar så att pengama            Med andra ord amorterar hushållen inte läng-
4016:          kommer i omlopp i samhället såsom un-          re sina skulder lika snabbt som tidigare, vilket
4017:          der normala tider och investeringama           betyder att det blir utrymme för konsumtion.
4018:          inom landet och verksamheten på hem-           Dessutom är företagen inom exportsektom
4019:          mamarknaden på så sätt kommer i gång?          mycket slagkraftiga och i allt mindre omfattning
4020:                                                         beroende av bankfinansiering. Underleveranser-
4021:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           na och den allmänna återhämtningen av den in-
4022: anföra följande:                                        hemska konsumtionsefterfrågan inverkar dock
4023:                                                         allt starkare på viljan att investera också när det
4024:     Enligt aktuell statistik från statistikscentralen   gäller hemmamarknadsindustrin.
4025: ökar bruttonationalprodukten redan med sam-                Tiliväxten inom den privata investeringsverk-
4026: ma hastighet som före depressionen. De privata          samheten kan dessutom redan ses i bankemas
4027: investeringama har under det andra kvartalet i år       utlåningsstatistik. Minskningen av antalet kredi-
4028: ökat ca 10 % jämfört med motsvarande period i           ter har, jämfört med motsvarande månad i fjol,
4029: fjol. Även den privata konsumtionen har börjat          avtagit sedan mars detta år. Efterfrågan på kredi-
4030: tilita. Den inhemska efterfrågan håller alltså på       ter har tills vidare varit försiktig, men de positiva
4031: att återhämta sig och Finland börjar resa sig ur en     ekonomiska tecknen, som regeringen aktivt har
4032: lång och svår depression. Den fortsatta kraftiga        varit med om att bidra tili, påskyndar troligtvis
4033: tillväxten i exporten har påskyndat den ekono-          kreditefterfrågan.
4034: miska återhämtningen.                                      Regeringen har på många sätt skapat gynn-
4035:     Med tanke på bankemas verksamhetsbeting-            samma förutsättningar för att den ekonomiska
4036: elser är en positiv ekonomisk utveckling den bäs-       verksamheten skall bli livligare. För närvarande
4037: ta tänkbara situationen. När den ekonomiska             är det tili stor del bl.a. arbetsmarknadsorganisa-
4038: tiliväxten med draghjälp av exporten börjar om-         tionema och kommunema som avgör om den
4039: fatta andra sektorer medför det att inkomstök-          ansvarsfulla och fömuftiga hushållningen skall
4040: ningen påskyndas, arbetslösheten minskar, bo-           ha framgång. Den priskonkurrenskraft som upp-
4041: stadsmarknaden återhämtar sig, konsumtionsef-           nåtts får inte genast förslösas.
4042: terfrågan blir kraftigare och att företagens vilja         Framför allt är det viktigt att upprätthålla och
4043: att investera ökar.                                     förstärka utländska plac,erares uppfattning om
4044:     Tack vare den ekonomiska tiliväxten och de          Finland som ett lönande investerings- och place-
4045: åtgärder som staten vidtagit har hankeroa kun-          ringsobjekt. Detta kan varje medborgare bäst
4046: nat sanera sina balanser. Antalet kreditförluster       påverka genom att i den kommande folkomröst-
4047: och oreglerade krediter har minskat, trots att de       ningen rösta för en anslutning tili Europeiskå
4048: höjda marknadsräntoma har gjort att bankemas            uni onen.
4049: lönsamhet förbättrats långsammare. Bankemas
4050:        Helsingforsden 30 september 1994
4051: 
4052:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
4053:                                                  1994vp
4054: 
4055: Kirjallinen kysymys 524
4056: 
4057: 
4058: 
4059: 
4060:                                     Aittoniemi: Alueellisen ympäristökeskuksen sijoituspaikkakunnan
4061:                                         valinnasta Hämeen läänissä
4062: 
4063: 
4064:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4065: 
4066:    Alueelliset ympäristökeskukset aloittavat           tämisen malli. On kuitenkin aina kansallisen
4067: työnsä 1.3.1995, jolloin vesi- ja ympäristöpiirit ja   edun nimissä huomattava, että ministerit vaihtu-
4068: lääninhallitusten ympäristöpiirit yhdistyvät kol-      vat, mutta vesi ja ympäristö pysyvät ennallaan
4069: meksitoista alueelliseksi toimintayksiköksi. Saa-      kehittyen sen mukaisesti, minkälaisia edellytyk-
4070: tujen ennakkotietojen mukaan tämä merkitsisi           siä siihen annetaan kehityksen myötä.
4071: Hämeen läänin osalta sitä, että Tampereella toi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
4072: miva vesi- ja ympäristöpiiri lakkaisi ja toiminta-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4073: yksikkö jatkaisi Hämeenlinnassa.                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4074:    Hanke ei tunnu perustellulta. Ensinnäkin            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4075: Tampereen keskeinen asema nykyläänin keskellä
4076: edellyttää nimenomaan toimintayksikön sijoitta-                   Aikooko Hallitus ympäristökeskuk-
4077: mista sinne. Tämän lisäksi Tampereen alueen                    sen toimintapaikkaa Hämeen läänissä
4078: taitotieto alan toiminnassa verrattuna Hämeen-                 harkitessaan asettaa etusijalle yhteiskun-
4079: linnaan on ehdoton. Tampereella alan koulutus-                 nallisen edun ja toimintamahdollisuudet
4080: taso ja sen kehitys ovat omaa luokkaansa.                      vai poliittisen tarkoituksenmukaisuu-
4081:    Asiassa tuntuu selvä poliittisen kotiinpäin ve-             den?
4082: 
4083:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1994
4084: 
4085:                                              Sulo Aittoniemi
4086: 
4087: 
4088: 
4089: 
4090: 240017
4091: 2                                       1994 vp -   KK 524
4092: 
4093: 
4094: 
4095: 
4096:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4097: 
4098:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vien lisäksi tuottaa ja jakaa ympäristötietoa sekä
4099: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       lisätä ympäristötietoisuutta alueellaan. Lisäksi
4100: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     alueelliset ympäristökeskukset toimivat hyvässä
4101: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      yhteistyössä lääninhallitusten, metsähallituksen
4102: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       hoito- ja puistoalueiden, maaseutuelinkeinopii-
4103: n:o 524:                                            rien, maakunnan liittojen, tiepiirien, työvoima-
4104:                                                     piirien ja muiden aluehallinnon viranomaisten
4105:           Aikooko Hallitus ympäristökeskuk-         sekä kuntien kanssa.
4106:        sen toimintapaikkaa Hämeen läänissä             Ympäristöhallintoa koskevan lakiesityksen
4107:        harkitessaan asettaa etusijalle yhteiskun-   mukaan alueellisten ympäristökeskusten toimi-
4108:        nallisen edun ja toimintamahdollisuudet      alueiden rajat päättäisi valtioneuvosto ja toimi-
4109:        vai poliittisen tarkoituksenmukaisuu-        paikat ympäristöministeriö. Alueellisia ympäris-
4110:        den?                                         tökeskuksia on tarkoitus perustaa 13. Niiden
4111:                                                     aluejako perustuisi pääosin maakuntajakoon si-
4112:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ten, että yksi tai useampi maakunta muodostaisi
4113: vasti seuraavaa:                                    alueellisen ympäristökeskuksen toimialueen. Ta-
4114:                                                     voitteena on, että jokaisessa maakunnassa olisi
4115:    Hallitus antaa eduskunnalle lähiaikoina esi-     saatavilla alueellisten ympäristökeskusten palve-
4116: tyksen ympäristöhallintoa koskevaksi lainsää-       luja.
4117: dännöksi. Lainsäädännön tavoitteena on muun            Alueellisten ympäristökeskusten päätoimipai-
4118: muassa vahvistaa ympäristöasioiden aluehallin-      kat olisivat läänien pääkaupungeissa. Tällä rat-
4119: toa perustamalla uudet alueelliset ympäristö kes-   kaisulla pyritään varmistamaan hyvä yhteistyö
4120: kukset. Ne muodostetaan yhdistämällä vesi- ja       erityisesti lääninhallitusten kanssa. Alueellisiin
4121: ympäristöpiirit ja lääninhallitusten ympäristöyk-   ympäristökeskuksiin on lisäksi tarkoitus perus-
4122: siköt.                                              taa sivutoimipaikkoja käytettävissä olevien voi-
4123:    Alueellisten ympäristökeskusten tärkeänä         mavarojen puitteissa.
4124: tehtävänä olisi lakisääteisten viranomaistehtä-
4125: 
4126:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1994
4127: 
4128:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
4129:                                          1994 vp -   KK 524                                            3
4130: 
4131: 
4132: 
4133: 
4134:                                        Till Riksdagens Ta/man
4135: 
4136:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       formation och öka miljömedvetenheten i sina
4137: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-     verksamhetsområden. De regionala miljöcen-
4138: de medlem av statsrådet översänt följande av         tralema skall också ha ett nära samarbete med
4139: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade            länsstyrelsema, Forststyrelsens vård- och park-
4140: spörsmål nr 524:                                     områden, landsbygdsnäringsdistrikten, förbun-
4141:                                                      den på landskapsnivå, vägdistrikten, arbets-
4142:           Ämnar Regeringen, vid prövningen av        kraftsdistrikten och övriga myndigheter inom
4143:        förläggningsorten för miljöcentralen i        regionalförvaltningen samt med kommunema.
4144:        Tavastehus Iän, prioritera den samhälleli-        Enligt den föreslagna lagstiftningen skall
4145:        ga nyttan och verksamhetsmöjlighetema         gränsema för de regionala miljöcentralemas
4146:        eller den politiska ändamålsenligheten?       verksamhetsområden bestämmas av statsrådet
4147:                                                      och centralemas förläggningsorter av miljömi-
4148:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      nisteriet. Det är meningen att 13 regionala miljö-
4149: anföra följande:                                     centraler skall inrättas. Den geografiska indel-
4150:                                                      ningen skall huvudsakligen bygga på indelningen
4151:     Regeringen förelägger inom den närmaste          i landskap så att ett eller flera landskap utgör
4152: framtiden riksdagen en proposition med förslag       verksamhetsområdet för en regional miljöcen-
4153: tili lagstiftning om miljöförvaltningen. Denna       tral. Målet är att varje landskap skall ha tiligång
4154: lagstiftning syftar bland annat tili att förstärka   tili de regionala miljöcentralemas tjänster.
4155: den regionala förvaltningen av miljöärendena             De regionala miljöcentralemas verksamhet
4156: genom att det inrättas nya regionala miljöcentra-    skall huvudsakligen förläggas tililänens huvud-
4157: ler. Dessa bildas genom sammanslagning av vat-       städer. Denna lösning syftar tili att säkra ett gott
4158: ten- och miljödistrikten och länsstyrelsemas mil-    samarbete speciellt med länsstyrelsema. Avsik-
4159: jöenheter.                                           ten är dessutom att de regionala miljöcentralema
4160:     En viktig uppgift för de regionala miljöcen-     skall ha filialer inom ramen för de tilibudsstående
4161: tralema, utöver de lagstadgade myndighetsupp-        resursema.
4162: giftema, är att producera och distribuera miljöin-
4163: 
4164:      Helsingforsden 3 oktober 1994
4165: 
4166:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
4167:                                                1994vp
4168: 
4169: Kirjallinen kysymys 525
4170: 
4171: 
4172: 
4173: 
4174:                                   Aittoniemi: Suomeen entisestä Itä-Saksasta ostetun panssarivaunu-
4175:                                       kaluston kunnosta
4176: 
4177: 
4178:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4179:    Suomi osti taannoin entisestä Itä-Saksasta en-   monta kysymystä sekä liittyen itse hankintaan
4180: tisen Neuvostoliiton sotatarvikevarastoista run-    että sen vaikutuksiin puolustuskykyymme näh-
4181: saan määrän panssarikalustoa. Kauppaa on ylei-      den.
4182: sesti pidetty Suomelle edullisena kauppahintaan        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4183: nähden ja huomioon ottaen sen, että mainitut        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4184: panssarivaunut ovat kelvollisia Suomen maasto-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4185: olosuhteisiin. Panssarikaluston laatuun nähden      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4186: ei ole esitetty muita väitteitä kuin että runsas
4187: homeenmuodostus on Suomessa aiheuttanut                        Aikooko Hallitus selvittää kenraali
4188: varsin mittavia kunnostusoperaatioita.                      Vesterisen väitteiden todenperäisyyden
4189:    Nyt eläkkeelle jäänyt kenraali Vesterinen on             koskien maahamme entisestä Itä-Saksas-
4190: esittänyt väitteen, että kalusto on etupäässä ro-           ta ostetun panssarikaluston kuntoa ja
4191: mutasoista. Jos asia pitää paikkansa, se herättää           käyttökelpoisuutta?
4192: 
4193:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1994
4194: 
4195:                                           Sulo Aittoniemi
4196: 
4197: 
4198: 
4199: 
4200: 240017
4201: 2                                        1994 vp -   KK 525
4202: 
4203: 
4204: 
4205: 
4206:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4207: 
4208:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nä määrin vähän ajettuja, että niitä voidaan pitää
4209: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        uuden veroisina. Keskimäärin vaunuilla on ajet-
4210: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tu 650 km. Vaunuille tehdyt kunnostustoimenpi-
4211: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-       teet eivät poikkea merkittävästi vastaavalle uu-
4212: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         delle vaunutyypille aiemmin tehdyistä toimenpi-
4213: 525:                                                 teistä.
4214:                                                         Samanlaista panssarivaunumallia on aiemmin
4215:           Aikooko Hallitus selvittää kenraali        hankittu Neuvostoliitosta, joten vaunutyypille
4216:        Vesterisen väitteiden todenperäisyyden        on puolustusvoimissa olemassa valmis koulu-
4217:        koskien maahamme entisestä Itä-Saksas-        tus-, käyttö- ja huoltojärjestelmä.
4218:        ta ostetun panssarikaluston kuntoa ja            Vaunujen taisteluominaisuuksia pidetään riit-
4219:        käyttökelpoisuutta?                           tävinä maamme olosuhteisiin.
4220:                                                         Hankintahinta on ollut varsin edullinen, ja
4221:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hankinnalla on voitu täyttää puolustusvoimilla
4222: vasti seuraavaa:                                     ollut tavoitemäärä.
4223:                                                         Lisäksi voidaan todeta, että vaunujen käyttöä
4224:    Panssarivaunuja koskevan hankinnan valmis-        on mahdollista tarvittaessa jatkaa pitkälle 2000-
4225: teluvaiheessa ja sitä päätettäessä ovat panssari-    luvulle tekemällä vaunuille modemisointi, jonka
4226: vaunujen kunto ja ominaisuudet olleet puolus-        kustannus uusien vaunujen hankintaan verrattu-
4227: tushallinnon tiedossa. Hankinnan yhteydessä on       na on vähäinen.
4228: ollut tilaisuus valita varastoista parhaat mahdol-      Näin ollen hallituksen tarkoituksena ei ole
4229: liset vaunuyksilöt, ja panssarivaunut ovatkin sii-   toimeenpanna asiassa enempiä selvityksiä.
4230: 
4231:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
4232: 
4233:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
4234:                                         1994 vp -   KK 525                                              3
4235: 
4236: 
4237: 
4238: 
4239:                                       Till Riksdagens Talman
4240: 
4241:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     anses vara jämförbara med nya. 1 medeltal är
4242: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      vagnarna körda 650 km. De åtgärder som vidta-
4243: lem av statsrådet översänt fåljande av riksdags-    gits får att sätta vagnarna i stånd skiljer sig inte i
4244: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 525:       betydande grad från de åtgärder som tidigare har
4245:                                                     vidtagits när det varit fråga om motsvarande nya
4246:           Ämnar Regeringen utreda sanningsen-       vagntyp.
4247:        ligheten i de påståenden som har fram-          Samma slag av pansarvagnsmodell har tidiga-
4248:        förts av general Vesterinen beträffande      re anskaffats från Sovjetunionen, och försvars-
4249:        det skick i vilket den pansarmateriel som    makten har därför ett fårdigt skolnings-, använd-
4250:        har inköpts tili vårt land från det forna    nings- och servicesystem för vagntypen.
4251:        Östtyskland befinner sig och beträffande        Vagnarnas stridsegenskaper anses vara till-
4252:        materielens användbarhet?                    räckliga för förhållandena i vårt land.
4253:                                                        Anskaffningspriset har varit rätt förmånligt,
4254:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       och genom anskaffningen i fråga har det varit
4255: anföra följande:                                    möjligt att uppfylla det kvantitativa mål som
4256:                                                     försvarsmakten har ställt upp.
4257:    1det skede när anskaffningen av pansarvagnar        Dessutom kan det konstateras att det är möj-
4258: bereddes och beslutet om anskaffning fattades       ligt att använda vagnarna långt in på 2000-talet
4259: hade försvarsförvaltningen kännedom om pan-         genom att låta dem genomgå en modernisering
4260: sarvagnarnas skick och egenskaper. 1 samband        för viiken kostnaden är obetydlig jämfört med
4261: med anskaffningen gavs tillfålle att välja ut de    kostnaden för uppköp av nya vagnar.
4262: bästa möjliga vagnarna i lagret, och pansar-           Regeringen har sålunda inte för avsikt att före-
4263: vagnarna är också såpass litet körda att de kan     ta ytterligare utredningar i frågan.
4264: 
4265:      Helsingforsden 30 september 1994
4266: 
4267:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
4268:                                                   1994 vp
4269: 
4270: Kirjallinen kysymys 526
4271: 
4272: 
4273: 
4274: 
4275:                                     Aittoniemi: Työllisyystilanteen parantamisesta ylitöiden tekoa ra-
4276:                                         joittamalla
4277: 
4278: 
4279:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4280: 
4281:     Yhteiskunnassa on vallalla käsitys siitä, että         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4282: työn jakamisella voitaisiin parantaa kehnoa             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4283: työllisyystilannetta. Kuitenkin on vallalla kehi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4284: tys siihen suuntaan, että työssä olevat tekevät         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4285: kasvavan määrän ylitöitä ja lisäävät ansioitaan,
4286: samalla kun laman aikana työelämän ulkopuo-                       Miten Hallitus suhtautuu siihen, että
4287: lelle jääneet painuvat ajan myötä taloudellisesti              työmarkkinoilla ylitöiden osuus on rä-
4288: yhä heikompaan asemaan. Tiedossa on tapauk-                    jähdysmäisesti kasvanut jopa työlainsää-
4289: sia, joissa työntekijä ei ole ehtinyt pistäytyä kesä-          däntöä rikkoen, kun samanaikaisesti työ-
4290: mökillään, koska loma-aikakin on panostettu                    elämän ulkopuolelle jääneet joutuvat yhä
4291: työhön joko omasta halusta tai sitten työnanta-                toivottomampaan asemaan, ja
4292: jan vaatimuksesta.                                                katsooko Hallitus sillä olevan mah-
4293:     Tavoitteet ja todellinen kehitys ovat siis vas-            dollisuuksia ja tarvetta vaikuttaa tähän
4294: takkaisia. Vaikka ammattiyhdistysliikkeen tu-                  epäterveeseen kehitykseen yhteiskunnas-
4295: lisikin asiaan puuttua kuuluisan solidaarisuus-                sa?
4296: ajattelun pohjalta, se on syystä tai toisesta otta-
4297: matta kantaa asiaan.
4298: 
4299:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1994
4300: 
4301:                                              Sulo Aittoniemi
4302: 
4303: 
4304: 
4305: 
4306: 240017
4307: 2                                          1994 vp -    KK 526
4308: 
4309: 
4310: 
4311: 
4312:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4313: 
4314:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Suomessa ylitöiden enimmäismäärät ovat
4315: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          korkeat pohjoismaisittain arvioituna. Ruotsissa
4316: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-          ylitöiden vuosittainen enimmäismäärä on 200
4317: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aitto-         tuntia. Työsuojeluviranomainen voi kuitenkin
4318: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            antaa luvan lisätä vuosittaista enimmäismäärä
4319: n:o 526:                                                150 tunnilla. Norjassa ylityötä ei saa teettää yli
4320:                                                        200 tuntia kalenterivuodessa.
4321:            Miten Hallitus suhtautuu siihen, että
4322:                                                            Ylitöiden teettämismahdollisuus lisää yritys-
4323:         työmarkkinoilla ylitöiden osuus on rä-
4324:                                                        ja palvelutoiminnan joustavuutta, mikä mah-
4325:         jähdysmäisesti kasvanut jopa työlainsää-
4326:                                                        dollistaa tuotannon toimivuuden sekä nopean
4327:         däntöä rikkoen, kun samanaikaisesti
4328:         työelämän ulkopuolelle jääneet joutuvat        sopeutumisen tilapäisiin, ennalta aavistamatto-
4329:                                                        miin kysyntä- ja ruuhkatilanteisiin.
4330:         yhä toivottomampaan asemaan, ja
4331:                                                            Yritykset eivät voi useinkaan palkata tilapäis-
4332:            katsooko Hallitus sillä olevan mah-
4333:                                                        ten ruuhkien purkamiseen uutta työvoimaa.
4334:         dollisuuksia ja tarvetta vaikuttaa tähän
4335:                                                        Tämä johtuu siitä, ettei edes vaikean työttömyy-
4336:         epäterveeseen kehitykseen yhteiskunnas-
4337:                                                        den vallitessa ole mahdollista saada yrityksen
4338:         sa?
4339:                                                        toiminta- ja tuotantotapoja tuntevaa työvoimaa,
4340:                                                        joka olisi nopeasti käytettävissä tuottavaan työ-
4341:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
4342:                                                        hön. Uuden työntekijän kouluttaminen ja pereh-
4343: vasti seuraavan:
4344:                                                        dyttäminen yrityksen työtapoihin vie oman ai-
4345:    Ylityötä on työaikalakien mukaan sellainen          kansa. Alasta ja työstä riippuen tämä aika vaih-
4346: työ, jota tehdään laissa säädetyn säännöllisen         telee. Tilapäisen työvoimatarpeen kannalta aika
4347: työajan enimmäismäärän lisäksi. Työaikoja kos-         voi olla liian pitkä.
4348: keva rajoitussääntely on säädetty työntekijän              Sinänsä ylitöiden teettämismahdollisuus
4349: suojaksi. Pääsääntöisesti ylityötä voidaan teettää     luonnollisesti vähentää yritysten tarvetta palkata
4350: vain työntekijän suostumuksella.                       lisätyövoimaa. Mikäli ylitöitä teetetään koko-
4351:    Ylitöiden määrää on laissa rajoitettu sekä          vuotisesti ruuhkahuipuista riippumatta, kyse ei
4352: kaksiviikkois- että kolmiviikkoisjaksoissa sa-         enää ole sopeutumisesta ennalta aavistamatto-
4353: moin kuin myös kalenterivuodessa. Työaikalain          miin kysyntätilanteisiin. Ylitöiden teettäminen
4354: mukaan vuorokautisen ylityön enimmäismäärä             vastoin työaikalainsäädännössä asetettuja rajoi-
4355: on 20 ja viikkoylityön 16 tuntia kaksiviikkoisjak-     tuksia on säädetty rangaistavaksi.
4356: sossa. Periodityössä ylityötä saa teettää enintään        Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren aset-
4357: 24 tuntia kahden viikon jakson aikana tai enin-        tama työllisyystyöryhmä päätyy esittämään työ-
4358: tään 36 tuntia kolmen viikonjakson aikana. Ka-         markkinoiden toimivuutta parantavissa ehdo-
4359: lenterivuoden aikana vuorokautista ylityötä saa        tuksissaan, että ylityön enimmäismäärä työnte-
4360: teettää enintään 200 tuntia ja viikoittaista ylityö-   kijää kohden laskettaisiin periodityössä nykyi-
4361: tä enintään 120 tuntia. Periodityössä ylityön          sestä 320 tunnista vuodessa 200 tuntiin vuodessa
4362: enimmäismäärä kalenterivuodessa on 320 tuntia.         ja muissa työaikamuodoissa vastaavasti.
4363:    Työsuojelupiirin        työsuojelulautakunnan          Vallitseva ylityösääntely on osa laajempaa
4364: poikkeuslupajaostolta voi saada poikkeusluvan          lainsäädäntökokonaisuutta. Vaikka ylitöiden
4365: vuosittaisesta ylityön enimmäismäärästä. Poik-         merkitys työllisyydelle on suhteellisen vähäinen,
4366: keusluvalla vuorokautisen ylityön enimmäis-            on vaikeassa työttömyystilanteessa pyrittävä sel-
4367: määrän kalenterivuodessa voi ylittää 100 tun-          vittämään sitäkin, missä määrin rajoituksia tar-
4368: nilla ja viikkoylityön enimmäismäärän vastaa-          kistamaila voitaisiin luoda uusia työpaikkoja.
4369: vasti 60 tunnilla. Periodityössä poikkeusluvalla       Työaikalainsäädännön uudistaminen on valmis-
4370: ylityön enimmäismäärän voi kalenterivuodessa           teilla. Työaikalainsäädäntökomitean (komitean-
4371: ylittää 160 tunnilla.                                  mietintö 1993:2) ehdotusten pohjalta asiaa vai-
4372:                                       1994 vp -   KK 526                                       3
4373: 
4374: mistellaan kolmikantaisesti yhdessä työmarkki-    edistää työmarkkinoiden joustavuutta, on tar-
4375: najärjestöjen kanssa.Ylitöiden enimmäismäärää     koitus toteuttaa mahdollisimman nopeassa ai-
4376: koskeva asia kuuluu yhtenä keskeisenä osana       kataulussa. Työministeriö pyrkii kiirehtimään
4377: näihin neuvotteluihin. Työaikalainsäädännön       uudistuksen valmistelutyön etenemistä.
4378: kokonaisuudistus, jonka yhtenä tavoitteena on
4379: 
4380:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1994
4381:                                                                   Työministeri Ilkka Kanerva
4382: 4                                          1994 vp -    KK 526
4383: 
4384: 
4385: 
4386: 
4387:                                          Tili Riksdagens Talman
4388: 
4389:    1 det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen an-         rande sätt med 60 timmar. 1 periodarbete kan
4390: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         man genom dispens överskrida den maximala
4391: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       mängden övertidsarbete per kalenderår med 160
4392: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål             timmar.
4393: nr 526:                                                    1 Finland är de maximala mängdema övertids-
4394:                                                        arbete höga ur nordisk synpunkt. 1 Sverige är den
4395:            Hur förhåller sig Regeringen till att       årliga maximimängden övertidsarbete 200 tim-
4396:         övertidsarbetets andel på arbetsmarkna-        mar. Arbetarskyddsmyndigheten kan emellertid
4397:         den ökat explosionsartat, så att detta         ge tillstånd att öka den årliga maximimängden
4398:         t.o.m. kränkt arbetslagstiftningen, me-        med 150 timmar. 1 Norge får man inte låta utföra
4399:         dan de som blivit utanför arbetslivet sam-     övertidsarbete så att det överskrider 200 timmar
4400:         tidigt hamnar in i en allt hopplösare situa-   per kalenderår.
4401:         tion, och                                          Möjligheten att låta utföra övertidsarbete
4402:            anser Regeringen att den har möjlig-        ökar företags- och serviceverksamhetens flexibi-
4403:         heter och behov att samhälleligt påverka       litet, vilket möjliggör en fungerande produktion
4404:         denna ohälsosamma utveckling?                  och en snabb anpassning till temporära och oför-
4405:                                                        utsedda situationer av efterfrågan och anhop-
4406:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningar.
4407: anföra följande:                                           F öretagen kan ofta inte anställa ny arbetskraft
4408:                                                        för att klara av tillfålliga anhopningar. Detta
4409:     Enligt arbetstidslagama är övertidsarbete så-      beror på att det inte ens under svår arbetslöshet
4410: dant arbete som utförs utöver den i lag stadgade       är möjligt att få sådan arbetskraft som känner till
4411: ordinarie maximiarbetstiden. Restriktionsregle-        företagets verksamhetsmetoder och produk-
4412: ringen beträffande arbetstider är till för att skyd-   tionssätt och som snabbt skulle vara tillgänglig
4413: da arbetstagaren. 1 regel kan man låta utföra          för produktivt arbete. Att utbilda och inskola en
4414: övertidsarbete endast med arbetstagarens sam-          ny arbetstagare i företagets arbetsmetoder tar sin
4415: tycke.                                                 egen tid. Denna tid varierar beroende på bransch
4416:     Mängden övertidsarbete har i lagen begrän-         och arbete. Med tanke på behovet av tillfållig
4417: sats till tvåveckors- eller treveckorsperioder lik-    arbetskraft kan tiden vara för lång.
4418: som även till kalenderår. Enligt arbetstidslagen           Möjligheten att låta utföra övertidsarbete
4419: är den maximala arbetstiden per dygn i övertids-       minskar naturligtvis i och för sig företagens be-
4420: arbete 20 timmar och per vecka 16 timmar under         hov att avlöna extra arbetskraft. lfall man låter
4421: en tidsperiod av två veckor. Då det gäller period-     utföra övertidsarbete året runt oberoende av pro-
4422: arbete får övertidsarbete utföras högst 24 timmar      duktionstoppar, är det inte längre fråga om an-
4423: under en tidsperiod av två veckor eller högst 36       passning tili oförutsedda situationer av efterfrå-
4424: timmar under en tidsperiod av tre veckor. Under        gan. Att låta utföra övertidsarbete i strid mot de
4425: ett kalenderår får övertidsarbete per dygn utföras     restriktioner som arbetstidslagstiftningen upp-
4426: under högst 200 timmar och övertidsarbete per          ställer stadgas som straffbart.
4427: vecka under högst 120 timmar. 1 periodarbete är            Den av Republikens President Martti Ahti-
4428: den maximala mängden övertidsarbete per ka-            saari tillsatta arbetsgruppen för sysselsättning
4429: lenderår 320 timmar.                                   beslutar sig för att i sina förslag till en bättre
4430:     Dispenssektionen vid arbetarskyddsdistrik-         fungerande arbetsmarknad framföra att maximi-
4431: tets arbetarskyddsnämnd kan bevilja dispens            mängden övertidsarbete per arbetstagare skall i
4432: från den årliga maximimängden övertidsarbete.          periodarbete sänkas från nuvarande 320 timmar
4433: Genom dispens kan den maximala mängden                 per år till 200 timmar per år och i övriga arbets-
4434: övertidsarbete per dygn under ett kalenderår           tidsformer i motsvarande grad.
4435: överskridas med 100 timmar och den maximala                Den rådande regleringen av övertidsarbete är
4436: rr.ängden övertidsarbete per vecka på motsva-          ett led i en mera omfattande lagstiftningshelhet.
4437:                                         1994 vp -   KK 526                                          5
4438: 
4439: Ä ven om övertidsarbetet har relativt liten bety-   marknadsorganisationerna enligt trepartsprin-
4440: delse för sysselsättningen, bör man i en svår ar-   cipen. Det ärende som gäller den maximala
4441: betslöshetssituation också försöka utreda i vii-    mängden övertidsarbete ingår som en central del
4442: ken mån man genomjustering av restriktionerna       i dessa förhandlingar. Meningen är att totalrefor-
4443: kunde skapa nya arbetsplatser. En reform av         men av arbetstidslagstiftningen, där ett av målen
4444: arbetstidslagstiftningen är under beredning. Ut-    är att främja arbetsmarknadens flexibilitet, skall
4445: gående från de förslag som givits av kommitten      verkställas enligt en så snabb tidtabell som möj-
4446: för arbetstidslagstiftning (kommittebetänkande      ligt. Arbetsministeriet försöker påskynda bered-
4447: 1993:2) bereds ärendet tillsammans med arbets-      ningsarbetet som gäller reformen.
4448: 
4449:      Helsingfors den 13 oktober 1994
4450: 
4451:                                                                     Arbetsminister Ilkka Kanerva
4452:                                                  1994 vp
4453: 
4454: Kirjallinen kysymys 527
4455: 
4456: 
4457: 
4458: 
4459:                                     Aittoniemi: Toimenpiteistä kotimarkkinoiden elvyttämiseksi työlli-
4460:                                         syystilanteen parantamiseksi
4461: 
4462: 
4463:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4464: 
4465:    Vienti vetää niin, ettei tahdo mukana pysyä, ja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4466: vaihtotase on kääntynyt selvästi ylijäämäiseksi.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4467: Siitä huolimatta kotimarkkinat ovat edelleen la-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4468: massa eikä työllisyys kohene vähimmässäkään            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4469: määrin. Kotimarkkinoiden lama vain jatkuu.
4470:    Hallituksen taholta ja erityisesti ministeri Vii-              Miten suureksi vaihtotaseen ylijäämän
4471: nasen sanomana on annettu ymmärtää, että kun                   pitää kehittyä ja miten kovasti viennin
4472: viennin ja vaihtotaseen kehityksen myötä saa-                  vetää, ennen kuin Hallitus ryhtyy toteut-
4473: daan pelivaraa, se on mahdollista hyödyntää ko-                tamaan lupaamaansa kotimarkkinoiden
4474: timarkkinoiden elvyttämiseen esimerkiksi tietyn-               elvytystä työllisyyden kohentamiseksi?
4475: asteisin verohelpotuksin.
4476: 
4477:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1994
4478: 
4479:                                              Sulo Aittoniemi
4480: 
4481: 
4482: 
4483: 
4484: 2400321
4485: 2                                       1994 vp -   KK 527
4486: 
4487: 
4488: 
4489: 
4490:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4491: 
4492:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kasvusta ja kotimaisen kysynnän heikkoudesta.
4493: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Suhteessa ulkomaiseen velkaan ylijäämä on edel-
4494: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     leenkin melko vaatimaton, kokonaistuotantoon
4495: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      suhteutettu ulkomainen nettovelka ylittää vielä
4496: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tänäkin vuonna 50 % bruttokansantuotteesta.
4497: n:o 527:                                                Merkittävimmän kysyjän tarkoittaman tyyp-
4498:                                                     pisen elvyttämisen esteen muodostaa kuitenkin
4499:           Miten suureksi vaihtotaseen ylijäämän     valtiontalouden mittava alijäämä. Uskoisin lä-
4500:        pitää kehittyä ja miten kovasti viennin      hes kaikkien olevan sitä mieltä, että palkansaa-
4501:        vetää, ennen kuin Hallitus ryhtyy toteut-    jien verotus on liian kireää. Sitä ei voida kiistää.
4502:        tamaan lupaamaansa kotimarkkinoiden          Verotusta alentamalla kulutukseen varmaan
4503:        elvytystä työllisyyden kohentamiseksi?       saataisiinkin vauhtia, mutta samalla valtionta-
4504:                                                     louden alijäämä entisestään kasvaisi ja korot läh-
4505:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tisivät jälleen nousuun. Ainakin siinä tapaukses-
4506: taen seuraavaa:                                     sa, että talouden kasvu osoittautuu valtion ta-
4507:                                                     lousarvioesityksessä ennakoitua voimakkaam-
4508:    Kuten kysyjä toteaa, on taloudessa osin jo       maksi, ja ehkä jo tällä kasvuvauhdilla, talouteen
4509: pitempään, mutta etenkin kuluvan vuoden aika-       suunnatun elvytysruiskeen vaikutukset voisivat
4510: na tapahtunut myönteistä kehitystä. Viennin no-     olla vieläkin tuhoisammat. Samalla kun kysyn-
4511: pea kasvu on jatkunut ja teollisuustuotanto yltä-   nän kasvu voimistuisi, inflaatio voisi kiihtyä ja
4512: nyt roimaan vauhtiin. Vaihtotase on kääntynyt       huolella varjeltu talouden kilpailukyky alkaa ra-
4513: ylijäämäiseksi. Se, mikä kysyjäitä on ehkä jäänyt   pautua. Tämä ei voisi johtaa muuhun kuin raha-
4514: huomaamatta, on kotimaisen kysynnän alkanut         politiikan kiristämiseen.
4515: elpyminen; investointien kasvu teollisuudessa on        Vielä kerran kannattaa toistaa myös se, että
4516: käynnistynyt ja yksityinen kulutus on kääntynyt     olemme tekemisissä nimenomaan talouden ra-
4517: kasvuun. Niin työttömyydessä kuin rakennustoi-      kenteellisten ongelmien kanssa. Tuotantoraken-
4518: minnassakin pahin alkaa olla takana. Kuluvana       nettamme täytyy uudistaa ja voimistaa, mikä
4519: vuonna tuotannon kasvun arvioidaan yltävän          onnistuu parhaiten, jos supistamalla valtionta-
4520: 3,5 prosenttiin- ehkäpä suuremmaksikin -ja          louden alijäämää voimme painaa korot alas, jos
4521: nopeutuvan edelleen v. 1995.                        pitämällä inflaation alhaalla voimme tukea va-
4522:    Vaihtotaseen kääntyminen positiiviseksi on       luuttakurssia ja jos muuten luomme investoin-
4523: merkittävä ja tärkeä askel kohti talousongel-       neille, talouden uudistamiselle ja työllistämiselle
4524: miemme ratkaisua, tarkoittaahan se sitä, ettei      myönteisen ilmapiirin. Suhdanneluonteisin elvy-
4525: maa enää lisävelkaannu ulkomaille, vaikka val-      tystoimin saisimme talouteen toki hetkeksi vauh-
4526: tio niin yhä tekeekin. Talouspolitiikan mahdolli-   tia, mutta talouden tarvitsemalle pitkäjänteiselle
4527: suuksia arvioitaessa on kuitenkin muistettava,      kestävään tuotannon ja työllisyyden kasvuun
4528: että vaihtotaseen ylijäämä on kahden tekijän        tähtäävälle talouspolitiikalle tekisimme vain
4529: summa. Se on yhdistelmä viennin voimakkaasta        haittaa.
4530: 
4531:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1994
4532: 
4533:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
4534:                                            1994 vp -   KK 527                                            3
4535: 
4536: 
4537: 
4538: 
4539:                                          Tili Riksdagens Talman
4540: 
4541:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        kraftiga exportökningen och den svaga inhemska
4542: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         efterfrågan. 1 relation tili den utländska skulden
4543: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       är överskottet fortfarande obetydligt, den ut-
4544: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          ländska nettoskulden ställd i relation tili den to-
4545: 527:                                                   tala produktioneo kommer fortfarande i år att
4546:                                                        överstiga 50 % av bruttonationalprodukten.
4547:           Hur stort skall överskottet i bytesba-          Det största hindret för den typ av stimulans
4548:        lansen vara och hur bra skall exporten          som spörsmålsställaren avser är dock det omfat-
4549:        börja dra innan Regeringen börjar upp-          tande underskottet i statsekonomin. Jag tror att
4550:        fylla sitt löfte att stimulera hemmamark-       nästan alla tycker att löntagarna beskattas för
4551:        naden i syfte att öka sysselsättningen?         strängt. Det kan inte fömekas. En skattesänk-
4552:                                                        ning skulle säkert sätta fart på konsumtionen,
4553:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          men skulle samtidigt leda tili ett ännu större un-
4554: anföra följande:                                       derskott i statsekonomin och nya räntehöjning-
4555:                                                        ar. Åtminstone i det fall att den ekonomiska tili-
4556:    Såsom spörsmålsställaren konstaterar har            växten visar sig vara kraftigare än vad man be-
4557: man redan under en längre tid, och särskilt i år,      räknade i budgetpropositionen, och kanske re-
4558: kunnat märka gynnsamma tendenser inom eko-             dan med den nuvarande tiliväxttakten, kunde
4559: nomin. Exporten har fortsatt att växa och indu-        verkningama av dylika ekonomiska stimulans-
4560: striproduktionen har accelererat. Bytesbalansen        åtgärder bli ännu ödesdigrare. 1takt med ökning-
4561: visar nu överskott mot tidigare underskott. Det        en i efterfrågan skulle inflationstakten kunna tili-
4562: som spörsmålsställaren kanske inte har observe-        ta och underminera den omvärnade konkurrens-
4563: rat är att den inhemska efterfrågan håller på att      kraften. Detta kunde inte leda tili något annat än
4564: återhämta sig; industrins investeringar har tagit      en skärpt penningpolitik.
4565: fart och den privata konsumtionen har börjat              Det är värt att ännu en gång upprepa att vi
4566: öka. Den svåraste tiden börjar vara förbi i fråga      uttryckligen har att göra med strukturella pro-
4567: om både sysselsättningen och byggnadsverksam-          blem i vår ekonomi. Vår produktionsstruktur
4568: heten. 1 år uppskattas produktioneo öka med            måste revideras och förstärkas, vilket lyckas bäst
4569: 3,5%- kanske t.o.m. med mera- och 1995                 om vi kan få ned räntorna genom att minska
4570: väntas ökningen vara ännu större.                      underskottet i statsekonomin, om vi kan stöda
4571:    Det är av stor betydelse och ett viktigt steg mot   valutakursen genom att hålla inflationen nere
4572: en lösning på våra ekonomiska problem att by-          och om vi skapar en positiv atmosfår för investe-
4573: tesbalansen utvecklas i positiv riktning. Det bety-    ringar, ekonomiska reformer och nya arbetsplat-
4574: der ju att landets skuldsättning i utlandet inte       ser. Med hjälp av konjunkturbetonade stimu-
4575: längre ökar, även om staten fortfarande tar upp        lansåtgärder kunde vi givetvis få fart på ekono-
4576: mer utländska lån. Då man bedömer olika alter-         min för en stund, men detta skulle enbart vara tili
4577: nativ inom den ekonomiska politiken måste man          skada för den långsiktiga bestående produktion
4578: dock komma ihåg att överskottet i bytesbalansen        som vår ekonomi behövl.!r och den ekonomiska
4579: är resultatet av två samverkande faktorer, den         politik som syftar tili ökad sysselsättning.
4580: 
4581:      Helsingforsden 29 september 1994
4582: 
4583:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
4584:                                                 1994 vp
4585: 
4586: Kirjallinen kysymys 528
4587: 
4588: 
4589: 
4590: 
4591:                                    Aittoniemi: Hallituksen Tampereen seutua koskevan EU-aluerahoi-
4592:                                        tuspäätöksen perusteluista
4593: 
4594: 
4595:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4596: 
4597:    Tampereen seudun yllättävä syrjäyttäminen             Ministerivaliokunnan tehtyä todennäköisesti
4598: Euroopan unionin aluetuen saajana on herättä-         poliittisten lehmänkauppojen jälkeen päätöksen-
4599: nyt laajaa hämmästystä. Alue syrjäytettiin siitä      sä eräänä aamuna Tampereen syrjäyttämisestä
4600: huolimatta, että se vanhana ja tästä syystä taan-     kansanedustajat saivat asian tiedokseen huhun-
4601: tuvana sekä korkean työttömyyden alueena olisi        luonteisena vasta illalla eduskunnan istunnossa.
4602: kaikkien kriteereiden perusteella ollut oikeutettu    Asiasta jäi huono maku sekä itse asian osalta,
4603: tukea saamaan.                                        että siitä tavasta, jolla päätös poliittisena toimen-
4604:    Kansanedustajien tulee työssään yleisen käsi-      piteenä tehtiin. Politiikassakin kun pitäisijoiden-
4605: tyksen mukaan valvoa myös vaalipiirinsä etuja.        kin pelisääntöjen olla voimassa.
4606: Se on mahdollista vain, jos kansanedustajat pide-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4607: tään tietoisina asioiden käsittelyn kehityksestä.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4608: Kaiken lisäksi hallituksen tulee nauttia eduskun-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4609: nan luottamusta myös Hämeen vaalipiirin kan-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4610: sanedustajien osalta, ja se edellyttää nimen-
4611: omaan mainittua tietoisuutta valtioneuvoston                      Katsooko Hallitus, että sen Tampe-
4612: käsittelyssä olevien asioiden kehityksestä.                   reen seudun EU-aluerahoituksesta teke-
4613:    Tampereen kaupunkia koskevan päätöksen                     mä päätös on asiapohjaisesti perusteltu,
4614: osalta katson Pohjois-Hämeen kansanedusta-                    ja jos niin on, mitkä ovat nämä perusteet,
4615: jien joutuneen poliittisen petoksen kohteeksi.                ja
4616: Valtioneuvoston, erityisesti sisäasiainministe-                   näkeekö Hallitus, että tehty päätös on
4617: riön taholta oli annettu ymmärtää, että Tampe-                noudattanut hyvää poliittista tapaa ot-
4618: re tullaan sijoittamaan EU:n aluetuen edellyttä-              taen huomioon Pohjois-Hämeen kansan-
4619: mään luokitukseen. Siihen luotettiin yleisesti ot-            edustajille, ainakin allekirjoittaneelle, en-
4620: taen huomioon Tampereen tukena selvästi ol-                   nakkoon annetut lausunnot Tampereen
4621: leet edellytykset. Asia nähtiin itsestään selväksi.           vahvasta asemasta kyseisen aluejaon suh-
4622:                                                               teen?
4623:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1994
4624: 
4625:                                             Sulo Aittoniemi
4626: 
4627: 
4628: 
4629: 
4630: 240017
4631: 2                                           1994 vp -   KK 528
4632: 
4633: 
4634: 
4635: 
4636:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4637: 
4638:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          määrä on laskenut kohdan 2 vertailuvuoteen ver-
4639: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           rattuna.
4640: olette 13 päivänä syyskuuta 1994 päivätyn kir-             Näillä kriteereillä maakuntatasolla tarkastel-
4641: jeenne ohessa toimittanut valtioneuvoston asian-        tuna ehdot täyttyvät Varsinais-Suomen, Sata-
4642: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen          kunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen,
4643: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 528:           Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan osalta. Näiden
4644:                                                         maakuntien väestöosuus on 35,5 %.
4645:            Katsooko Hallitus, että sen Tampe-              Seutukunnittain tarkasteltuna nämä ehdot
4646:        reen seudun EU-aluerahoituksesta teke-           täyttyvät peräti 26 seutukunnassa aikaisemmin
4647:        mä päätös on asiapohjaisesti perusteltu,         sovitun 6-tavoitealueen ulkopuolella.
4648:        ja jos niin on, mitkä ovat nämä perusteet,          EU-aluejakojen valmistelu on ollut julkisesti
4649:        ja                                               avointa, ja maakunnilla on ollut mahdollisuus
4650:            näkeekö Hallitus, että tehty päätös on       perustella omien alueidensa mukaan ottamista
4651:        noudattanut hyvää poliittista tapaa ot-          lopulliseen ehdotukseen. Suomen ehdotusta kä-
4652:        taen huomioon Pohjois-Hämeen kansan-             siteltiin valmistelevasti aluepoliittisessa ministe-
4653:        edustajille, ainakin allekirjoittaneelle, en-    rityöryhmässä useaan kertaan kevään aikana.
4654:        nakkoon annetut lausunnot Tampereen              Kesällä (13.7.1994) sisäasiainministeriö julkisti
4655:        vahvasta asemasta kyseisen aluejaon suh-         oman ehdotuksensa. Tampereen seutukunta
4656:        teen?                                            kuului sisäasiainministeriön ehdotuksessa tavoi-
4657:                                                         te 2 -alueisiin.
4658:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                Valmistelutyössä Tampereen ongelmat tun-
4659: taen seuraavaa:                                         nistettiin, mutta myös sen kehitysedellytykset
4660:                                                         monipuolisena yliopisto- ja korkeakoulukau-
4661:    Valmisteltaessa Euroopan komissiolle Suo-            punkina ja korkean teknologian yritysten sijain-
4662: men ehdotusta tavoite 2 ja 5 b -alueiksi lähtö-         tipaikkana otettiin huomioon. Tampere on valit-
4663: kohtana on pidetty sitä, että tavoite 2 ja 5 b          tu valtakunnalliseksi osaamiskeskukseksi. Osaa-
4664: -alueiden yhteinen väestömäärä ei ylitä 37 %:a          miskeskusmenettelyä on tarkoitus kehittää ja sy-
4665: maan väestöstä ja erityisesti tavoite 2 -alueiden       ventää juuri vankkojen valtakunnallisten kes-
4666: määrittelyssä kriteereinä käytetään EU:n raken-         kusten, kuten esim. Tampere, Turku, Oulu ja
4667: nerahastojen ensisijaisia määrittelykriteereitä.        Kuopio, kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi.
4668:    Tavoite 2 -alueiden ensisijaiset määrittelykri-         EU:n tunnusluvut täyttäviä alueita oli paljon
4669: teerit merkitsevät sitä, että hyväksyttävillä alueil-   enemmän kuin ehdotukseen oli mahdollista ot-
4670: la kaikki seuraavista ehdoista täyttyvät:               taa mukaan. Erot alueitten välillä olivat verrat-
4671:    1. Työttömyys on korkeampi kuin yhteisön             tain pieniä. Alueiden valinta ei voi olla pelkkää
4672: kolmen edeltävän vuoden (1991-93) ajalta tilas-         harvoihin mittareihin perustuvaa tilastotiedettä.
4673: toitu keskiarvo, joka on 9,4 %.                         Valinnassa täytyy ottaa huomioon myös muita
4674:    2. Teollisuudessa työskentelevien henkilöiden        tekijöitä, kuten kansallisen aluepolitiikan mah-
4675: osuus työllisten kokonaismäärästä on yhtä suuri         dollisuudet ja eri alueiden kehittämisvoimavarat.
4676: tai suurempi kuin yhteisön keskiarvo jonakin            Suomen ehdotus tavoite 2 ja 5 b -alueista perus-
4677: vertailuvuonna vuodesta 1975 alkaen. EU käyt-           tuu eri tekijöiden huomioonottamiseen ja erinä-
4678: tää laajaa teollisuuskäsitettä, johon kuuluu teh-       kemysten yhteensovittamiseen.
4679: dasteollisuus, kaivostoiminta, energiahuolto ja            Lopullisesti Suomen tavoite 2 ja 5 b -alueista
4680: rakennustoiminta.                                       päättää Euroopan komissio neuvotellen Suomen
4681:    3.Teollisuudessa työskentelevien henkilöiden         kanssa, mikäli jäsenyys toteutuu.
4682: 
4683:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1994
4684: 
4685:                                                                 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
4686:                                             1994 vp -    KK 528                                            3
4687: 
4688: 
4689: 
4690:                                           Till Riksdagens Talman
4691: 
4692:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           När dessa kriterier tillämpas på landskapsnivå
4693: ger har ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         uppfylls villkoren i Egentliga Finland, Satakun-
4694: 13 september 1994 tili vederbörande medlem av           ta, Tavastland, Birkaland, Päijät-Häme, Kym-
4695: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-        menedalen och Södra Karelen. Dessa landskap
4696: toniemi undertecknade spörsmål nr 528:                  står för 35,5 % av hela befolkningen.
4697:                                                            Hela 26 ekonomiska regioner utanför det ti-
4698:            Anser Regeringen att dess beslut om          digare överenskomna mål 6-området uppfyller
4699:         EU-regionfinansiering beträffande Tam-          dessa villkor.
4700:         merforstrakten grundar sig på sakskäl,             Beredningen av områdesindelningen med tan-
4701:         och om så är fallet, vilka är dessa grunder,    ke på EU har varit öppen för insyn, och landska-
4702:         och                                             pen har haft tilifålle att motivera varför deras
4703:            anser Regeringen att beslutet har följt      egna områden bör ingå i det slutliga förslaget.
4704:         god politisk sed med beaktande av de            Finlands förslag behandlades flera gånger preli-
4705:         utlåtanden om Tammerfors starka ställ-          minärt i den regionalpolitiska ministerarbets-
4706:         ning vid denna områdesindelning som på          gruppen under våren. I somras (13.7.1994) gav
4707:         förhand givits riksdagsmännen från nor-         inrikesministeriet offentlighet åt sitt eget förslag.
4708:         ra Tavastland, i varje fall undertecknad?       Tammerfors ekonomiska region ingick i de mål
4709:                                                         2-områden som inrikesministeriet föreslog.
4710:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Vid beredningsarbetet beaktades de problem
4711: anföra följande:                                        som Tammerfors uppvisar, men också stadens
4712:                                                         utvecklingsmöjligheter i egenskap av en mångsi-
4713:    Vid beredningen av Finlands förslag tili Euro-       dig universitets- och högskolestad och place-
4714: peiska gemenskapernas kommission om mål 2-              ringsort för högteknologiföretag. Tammerfors
4715: områden och mål5 b-områden var utgångspunk-             har utsetts tilllandsomfattande kunskapscenter.
4716: terna att den sammanlagda befolkningsmängden            Det är meningen att kunskapscenterförfarandet
4717: i mål 2-områdena och mål 5 b-områdena inte får          skall utvecklas och fördjupas för att just sådana
4718: överstiga 37% av landets befolkning och att kri-        etablerade landsomfattande centra som Tam-
4719: terierna i synnerhet vid fastställande av mål 2-        merfors, Åbo, Uleåborg och Kuopio m.fl. skall
4720: områdena är desamma som EU:s strukturfonder             kunna utvecklas och breddas.
4721: primärt använder.                                          Antalet områden som motsvarar EU :s kriteri-
4722:    De primära kriterierna för fastställande av          er var mycket större än det antal som kunde tas in
4723: mål2-områden innebär att de godtagbara områ-            i förslaget. Skilinaderna mellan områdena var
4724: dena skall uppfylla alla följande vilikor:              förhållandevis små. Urvalet av områden kan inte
4725:                                                         bygga enbart på några få statistiska parametrar.
4726:    1. Arbetslösheten är högre än gemenskapens           Man måste också beakta övriga faktorer, såsom
4727: bokförda genomsnitt för de tre föregående åren          den nationella regionalpolitikens möjligheter och
4728: (1991-93), som är 9,4 %.                                de utvecklingsresurser som olika regioner har.
4729:    2. De industrisysselsattas andel av det totala       Finlands förslag beträffande mål 2-områden och
4730: antalet sysselsatta är lika stort som eller större än   mål 5 b-områden baserar sig på att olika faktorer
4731: gemenskapens genomsnitt under något refe-               har beaktats och olika synpunkter sammanjäm-
4732: rensår från och med 1975. EU tiliämpar ett om-          kats.
4733: fattande industribegrepp; i det ingår fabriksin-           Det slutliga beslutet om Finlands mål2-områ-
4734: dustri, gruvdrift, energiförsörjning och bygg-          den och mål 5 b-områden fattas av Europeiska
4735: nadsverksamhet.                                         gemenskapernas kommission efter förhandling-
4736:    3. Antalet sysselsatta inom industrin har gått       ar med Finland, om medlemskapet blir verklig-
4737: ner jämfört med referensåret i punkt 2.                 het.
4738: 
4739:      Helsingforsden 4 oktober 1994
4740: 
4741:                                                                     Inrikesminister Mauri Pekkarinen
4742:                                                 1994 vp
4743: 
4744: Kirjallinen kysymys 529
4745: 
4746: 
4747: 
4748: 
4749:                                    Aittoniemi: Hallituksen käymien ED:n liittymissopimusneuvottelu-
4750:                                        jen tuloksen sitovuudesta
4751: 
4752: 
4753:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4754: 
4755:    Ministerien Haaviston ja Salolaisen kumppa-          Viime viikonvaihteen Brysselin-matkansa jäl-
4756: neineen keväällä Brysselissä käymien neuvotte-       keen ministerit Haavisto ja Pesälä eräiden lehti-
4757: luiden jälkeen kansalaisille annettiin esimerkiksi   tietojen mukaan "vain vaivoin saivat salatuksi
4758: johtavien päivälehtien taholta varsin yksityis-      tyytyväisyytensä". On syytä kysyä, mikä oli ai-
4759: kohtaiset kuvaukset neuvottelujen tuloksista,        heena tyytyväisyyteen. Kansallisen tuen piiriin
4760: niin maatalouden tuesta sekä määrällisesti että      kuuluvan maatalousmaan osuus väheni kymme-
4761: alueellisesti kuin siitä, mikä on Suomen maksu-      nisen prosenttia kevään neuvotteluissa sovitusta.
4762: osuus Euroopan unionin suuntaan ja sieltä vas-       Kaikki merkittävät kysymykset jäivät tämän
4763: taavasti tulossa olevan tuen määrä. Näiden pe-       ohella tulevaisuuden hämärään varjoon.
4764: rusteiden pohjalta ryhdyttiin myös rakentamaan          Kansanäänestyksen lähestyessä ja lisääntyvän
4765: ns. kansallista tukipakettia maaseudun turvaksi.     kaaoksen keskellä on syytä kysyä valtiopäiväjär-
4766: Suomen piti saada omilla varoillaan kustantaa        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
4767: ns. pohjoista tukea maataloudelle 62.leveyspiirin
4768: pohjoispuolella, noin 64 prosentin osuudelle pel-               Onko Hallituksella noin kuukautta
4769: toalasta. Kansalaisille saatettiin tiedoksi myös,            ennen kansanäänestystä tietoa siitä, min-
4770: että maksuosuutemme eri muodoissa on ED:n                    kälaista tukea Suomen maataloudelle
4771: suuntaan noin 6,3 miljardia markkaa vuonna                   voidaan maksaa ja millä alueilla ottaen
4772:  1995 ja rahavirta tukien muodossa Suomen                    huomioon myös ympäristötukeen liitty-
4773:  suuntaan suunnilleen saman verran. Tähän asia               vät perusteet sekä alueellinen tuki,
4774:  näytti vakiintuneen sen jälkeen, kun sitä oli 5-6              miten paljon nykyisin nettosaajaksi
4775:  kertaa muutettu "laskuvirheiden" perusteella.               ristitty Suomi tulee budjettitaloudellisesti
4776:     Kansalaiset ovat hämmästyneet. Vuoden 1995               tulevina vuosina menettämään ottaen
4777: valtion talousarvio osoittaa, että ilman ED-me-              huomioon myös verotukselliseen harmo-
4778:  noja budjetin loppusumma on 179 miljardia                   nisointiin ym. liittyvät tekijät, ja
4779:  markkaa, mutta mahdollinen ED-jäsenyys mu-                     aiotaanko tästä tehdä selkoa harhaan-
4780:  kaanlukien noin 196miljardiamarkkaaja velan-                johdetuille kansalaisille ennen lokakuun
4781:  otto vastaavan erotuksen mukainen. ED-jäse-                 kansanäänestystä?
4782:  nyyden mukaiseen loppusummaan toki kuuluu
4783:  myös muutama miljardi pankkitukea.
4784: 
4785:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1994
4786: 
4787:                                            Sulo Aittoniemi
4788: 
4789: 
4790: 
4791: 
4792: 240017
4793: 2                                            1994 vp -   KK 529
4794: 
4795: 
4796: 
4797: 
4798:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
4799: 
4800:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           piiristä ei ole rajattu pois mitään osaa Suomes-
4801: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            ta.
4802: olette 13 päivänä syyskuuta 1994 päivätyn kir-               Steichenin kanssa käytyjen keskustelujen yh-
4803: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         teydessä todettiin, etteilopuista avoinna olevista
4804: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen           kysymyksistä vallitse poliittista erimielisyyttä,
4805: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 529:            vaan ne voidaan ratkaista virkamiestasolla.
4806:                                                          Merkittävimmät näistä ovat LFA -tuen ulkopuo-
4807:            Onko Hallituksella noin kuukautta en-         lelle jäävän alueen rajaus, maatalouden ympä-
4808:         nen kansanäänestystä tietoa siitä, minkä-        ristötuen ehdoista sopiminen sekä pohjoisen ja
4809:         laista tukea Suomen maataloudelle voi-           siirtymäkauden tukien tasojen määrittäminen.
4810:         daan maksaa ja millä alueilla ottaen huo-        LFA-tuen aluerajausta varten komissiolle on
4811:         mioon myös ympäristötukeen liittyvät             toimitettu aineistoa, jonka perusteella komissio
4812:         perusteet sekä alueellinen tuki,                 voi määrittää aluejaon objektiivisin perustein.
4813:            miten paljon nykyisin nettosaajaksi           Tarkennettu ympäristöohjelma on jätetty ko-
4814:         ristitty Suomi tulee budjettitaloudellisesti     missiolle 23.9 .1994. Molemmista edellä maini-
4815:         tulevina vuosina menettämään ottaen              tuista, samoin kuin tukitasoista, odotetaan saa-
4816:         huomioon myös verotukselliseen harrno-           tavan komissiolta periaatteellinen kannanotto
4817:         uisointiin ym. liittyvät tekijät, ja             viikolla 40.
4818:            aiotaanko tästä tehdä selkoa harhaan-             Vuoden 1995 valtion talousarvioesityksen
4819:         johdetuille kansalaisille ennen lokakuun         mukaan Suomen budjettitalouden maksujen
4820:         kansanäänestystä?                                EU:lle arvioidaan olevan 5 446 miljoonaa mark-
4821:                                                          kaa. Tähän summaan eivät sisälly EU:n budjet-
4822:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tiin maksettavat tullit ja tuontimaksut. Vastaa-
4823: vasti seuraavaa:                                         vasti budjettitalouden tulot EU:lta ovat 5 964
4824:                                                          miljoonaa markkaa. Lisäksi EU maksaa maa-
4825:    Keväällä solmitussa liittymissopimuksessa to-         taloustuotteille vientitukea suoraan interventio-
4826: dettiin, että Suomella on oikeus maksaa pitkä-           rahaston kautta. Valtion budjettitalouden netto-
4827: aikaista kansallista pohjoista tukea 62. leveyspii-      tulo EU:lta on 649 miljoonaa markkaa vuonna
4828: rin pohjoispuolisille alueille ja ilmastollisesti vas-   1995. Tämän vuosikymmenen loppupuolella
4829: taaville maatalousalueille sen eteläpuolella. Vii-       Suomesta tulee nettomaksaja.
4830: meksi mainittujen alueiden määrittäminen jäi                 Siirtyminen kokonaisuudessaan arvonlisäve-
4831: erikseen tehtäväksi. Keväisessä periaatepää-             rojärjestelmään lisää valtion verotuloja vuonna
4832: töksessään valtioneuvosto esitti pohjoisen tuen          1995 1150 miljoonaa markkaa. Tuontimaksu-
4833: alueeksi nykyisen pinta-alalisän aluejaon nel-           jen siirtyminen EU :lle puolestaan vähentää tuon-
4834: jää pohjoisinta aluetta. 9.9.1994 komissaari             nin perusteella kannettujen maksujen tuottoa
4835: Steichenin kanssa käydyissä neuvotteluissa so-           950 miljoonaa markkaa, eräiden valmisteverojen
4836: vittiin pohjoisen tuen aluerajauksesta. Sopimuk-         (rasva- ja rehuseosverot) muutokset pienentävät
4837: sen mukaan pohjoista tukea voidaan maksaa                tuloja 463 miljoonaa markkaa ja valtioneuvos-
4838: alueella, joka kattaa 56 prosenttia Suomen maa-          ton periaatepäätöksen mukaisen tukipaketin ve-
4839: talousmaan alasta.                                       rotusratkaisut vähentävät tulo- ja varallisuus-
4840:    Liittymissopimuksen 141 artiklan mukaan               veron tuottoa 115 miljoonalla markalla.
4841: myös pohjoisen tuen ulkopuolelle jäävälle alu-               Kansalaisille valtion budjettitalouden muu-
4842: eelle voidaan maksaa kansallista tukea vakavien          toksista on tehty selkoa valtion vuoden 1995 ta-
4843: vaikeuksien estämiseksi. Siten kansallisen tuen          lousarvioesityksen julkistamisen yhteydessä.
4844:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1994
4845: 
4846:                                                            Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
4847:                                           1994 vp -    KK 529                                            3
4848: 
4849: 
4850: 
4851: 
4852:                                         Tili Riksdagens Talman
4853: 
4854:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       righeter kan förhindras. Således blir ingen del av
4855: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        Finlad utan nationellt stöd.
4856: 13 september 1994 tili vederbörande medlem av             1 samband med diskussionerna med Steichen
4857: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-      konstaterades att ingen politisk meningsskiljak-
4858: taniemi undertecknade spörsmål nr 529:                tighet råder i fråga om de återstående öppna
4859:                                                       frågorna utan att de kan avgöras på tjänsteman-
4860:           Har Regeringen nu när det är ungefår        nanivå. De mest betydande av dessa är att av-
4861:        en månad kvar tili folkomröstningen vet-       gränsa det område som blir utan LFA-stöd, över-
4862:        skap om vad för stöd och inom vilka            enskomma om vilikoren för miljöstöd samt att
4863:        områden jorbruket i Finland kan erhålla        fastställa nivån på det nordliga stödet och stödet
4864:        med beaktande av grunderna för miljö-          under övergångsperioden. För avgränsning av
4865:        stöd samt det regionala stödet,                området för LFA-stödet har kommissionen tili-
4866:           hur mycket det numera tili nettomotta-      ställts materia! på basis av vilket den kan faststäl-
4867:        gare döpta Finland kommer att förlora          la områdesindelningen på objektiva grunder. Ett
4868:        under kommande år budgetekonomiskt             preciserat miljöprogram har lämnats tili kom-
4869:        sett med beaktande även av faktorer som        missionen 23.9.1994. Ett principiellt ställningsta-
4870:        ansluter sig tili beskattningsharmonise-       gande tili dessa samt tili stödnivåerna väntas av
4871:        ring o.d., och                                 kommissionen under veckan 40.
4872:           är det meningen att de vilseledda med-          Enligt budgetpropositionen 1995 beräknas
4873:        borgarna skall informeras om detta före        avgifterna tili EU i Finlands budgethushållning
4874:        folkomröstningen i oktober?                    utgöra 5 446 miljoner mark. Denna summa in-
4875:                                                       kluderar inte de importavgifter och tullar som
4876:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tillförs EU:s budget. På motsvarande sätt är bud-
4877: anföra följande:                                      gethushållningens intäkter från EU 5 964 miljo-
4878:                                                       ner mark. Dessutom betalar EU exportstödet för
4879:    1 det i våras ingågna anslutningsavtalet kon-      jordbruksprodukter, vilket intäktsförs direkt tili
4880: staterades att Finland har rätt att betala långva-    interventionsfonden. Nettoinkomsten från EU i
4881: rigt nationellt nordligt stöd för områdena norr       statsbudgeten utgör 649 miljoner mark 1995.
4882: om den 62 breddgraden och i sådana områden            Mot slutet av detta årtionde blir Finland nettobe-
4883: söder om denna breddgrad som i klimatiskt hän-        talare.
4884: seende motsvarar dessa. Definiering av de sist-           Övergången i sin helhet tili systemet med mer-
4885: nämnda områdena lämnades att göras särskilt. 1        värdesskatt ökar statens skatteinkomster 1995
4886: sitt principbeslut i våras föreslog statsrådet att    med 1 150 miljoner mark. Att importavgifterna
4887: området för det nordliga stödet skulle vara det-      går tili EU minskar isin tur intäkten av avgifter
4888: samma som de fyra nordligaste områdena för            som uppbärs på basis av import med 950 miljoner
4889: arealtiliägg. Vid förhandlingarna med komissio-       mark, ändringarna i vissa acciser (accis på fett
4890: nären Steichen 9.9.1994 kom man överens om            och foderblandningar) minskar inkomsterna
4891: områdesgränsen för det nordliga stödet. Enligt        med 463 miljoner mark och beskattningsavgö-
4892: avtalet kan nordligt stöd betalas inom ett område     randena i stödpaketet enligt statsrådets princip-
4893: som täcker 56 procent av Finlands jordbruks-          beslut minskar intäkten av inkomst- och förmö-
4894: jord.                                                 genhetsbeskattning med 115 miljoner mark.
4895:     Enligt artikel141 i anslutningsavtalet kanna-         Medborgarna har informerats om ändringar-
4896: tionellt stöd betalas inom det område som blir        na i statens budgethushållning i samband med
4897: utanför det nordliga stödet för att allvarliga svå-   publicering av budgetpropositionen 1995.
4898:      Helsingfors den 5 oktober 1994
4899: 
4900:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
4901:                         j
4902:                        j
4903:                       j
4904:                      j
4905:                     j
4906:                    j
4907:                   j
4908:                  j
4909:                 j
4910:                j
4911:               j
4912:              j
4913:             j
4914:            j
4915:           j
4916:          j
4917:         j
4918:        j
4919:       j
4920:      j
4921:     j
4922:    j
4923:   j
4924:  j
4925: j
4926:                                                  1994vp
4927: 
4928: Kirjallinen kysymys 530
4929: 
4930: 
4931: 
4932: 
4933:                                     Aittoniemi: Eräiden kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemisesta
4934: 
4935: 
4936: 
4937:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4938: 
4939:    Eräät erityisesti naisvaltaiset kansalaisjärjes-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4940: töt kuten Käsi- ja taideteollisuusliitto ry, Maa- ja   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4941: kotitalousnaisten Keskus ry sekä Marttaliitto ry       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4942: ruotsinkielisine sisarjärjestöineen ovat merkittä-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4943: vässä asemassa kotitaloudellisten valmiuksien,
4944: alueellisen kulttuurin vahvistamisen, aikuiskou-                  Miten Hallitus aikoo kiinnittää huo-
4945: lutuksen kehittämisen sekä yritystoiminnan li-                 miota siihen tukalaan taloudelliseen ja
4946: säämisen piirissä. Tehostaakseen toimintaansa                  toiminnalliseen tilanteeseen, johon Käsi-
4947: mainitut järjestöt ovat käynnistäneet myös yh-                 ja taideteollisuusliitto ry, Maa- ja kotita-
4948: teisprojekteja, jollaisten voidaan katsoa olevan               lousnaisten Keskus ry sekä Marttaliitto
4949: varsin harvinaisia maassamme.                                  ry ruotsinkielisine sisarjärjestöineen ovat
4950:    Kyseisten järjestöjen määrärahat ovat jatku-                joutumassa jo vuosia jatkuneen ja ensi
4951: vassa laskussa, mikä on todettava kehityksestä                 vuonna edelleen jatkuvan määrärahojen
4952: kolmen viime budjettivuoden aikana. Jälleen val-               supistumisen kautta, ja
4953: tion vuoden 1995 talousarviossa on esitetty huo-                  miten Hallitus aikoo tulevaisuudessa
4954: mattavia leikkauksia. Tätä menoa kyseisten jär-                helpottaa näiden valtakunnallisesti tär-
4955: jestöjen toiminta ajautuu siihen pisteeseen, että              keiden järjestöjen toimintaa?
4956: sen jatkamiselle ei ole taloudellisia mahdolli-
4957: suuksia.
4958: 
4959:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1994
4960: 
4961:                                              Sulo Aittoniemi
4962: 
4963: 
4964: 
4965: 
4966: 2400321
4967: 2                                         1994 vp -   KK 530
4968: 
4969: 
4970: 
4971: 
4972:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4973: 
4974:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Käsi- ja taideteollisuusliitto ry:n, Maa- ja koti-
4975: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         talousnaisten Keskus ry:n, Marttaliitto ry:n ja
4976: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       niiden piirijärjestöjen sekä Finlands Svenska
4977: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        Marthaförbund rf -nimisen järjestön valtion-
4978: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         apuun oikeutettuja määrärahoja on jouduttu su-
4979: n:o 530:                                              pistamaan samalla tavalla kuin muunkin opetus-
4980:                                                       toimen määrärahoja valtiontalouden rahoitus-
4981:           Miten Hallitus aikoo kiinnittää huo-        mahdollisuuksien kaventumisen vuoksi.
4982:        miota siihen tukalaan taloudelliseen ja           Valtion vuoden 1995 talousarvioesityksessä
4983:        toiminnalliseen tilanteeseen, johon Käsi-      kotitalouden neuvontajärjestöille esitetään 14,8
4984:        ja taideteollisuusliitto ry, Maa- ja kotita-   milj. markan määrärahaa ja käsi- ja taideteolli-
4985:        lousnaisten Keskus ry sekä Marttaliitto        suusjärjestöille 16,9 milj. markan määrärahaa.
4986:        ry ruotsinkielisine sisarjärjestöineen ovat       Opetushallinnossa on yhteistyössä neuvonta-
4987:        joutumassa jo vuosia jatkuneen ja ensi         järjestöjen kanssa kehitetty järjestöjen toiminto-
4988:        vuonna edelleen jatkuvan määrärahojen          jen sisäisiä arviointitapoja, jotka tähtäävät toi-
4989:        supistumisen kautta, ja                        mintojen tuloksellisuuden tehostamiseen. Sa-
4990:           miten Hallitus aikoo tulevaisuudessa        moin valtionavun myöntämiskriteerejä ollaan
4991:        helpottaa näiden valtakunnallisesti tär-       kehittämässä yhteistyössä sellaisiksi, että tuki
4992:        keidenjärjestöjen toimintaa?                   voidaan ohjata selkeämmin järjestöjen toimin-
4993:                                                       nan keskeisille tulosalueille. Säästötoimien vai-
4994:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kutusta on näin ollen mahdollista jossain määrin
4995: vasti seuraavaa:                                      lieventää.
4996: 
4997:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1994
4998: 
4999:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
5000:                                          1994 vp -   KK 530                                           3
5001: 
5002: 
5003: 
5004: 
5005:                                        Tili Riksdagens Talman
5006: 
5007:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        På grund av de försämrade finansieringsmöj-
5008: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       lighetema i statsekonomin harman på samma sätt
5009: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     som i fråga om anslagen till undervisningsväsen-
5010: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål           det i övrigt varit tvungen att minska anslagen för
5011: nr 530:                                              statsbidrag tili F örbundet för hemslöjd och konst-
5012:                                                      hantverk rf, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry,
5013:           På vilket sätt ämnar Regeringen fåsta      Marttaliitto ry och deras distriktsorganisationer
5014:        uppmärksamhet vid den ekonomiskt svå-         samt Finlands Svenska Marthaförbund rf.
5015:        ra situation som Förbundet för hemslöjd          I budgetpropositionen för 1995 föreslås ett
5016:        och konsthantverk rf, Maa- ja kotitalous-     anslag på 14,8 miljoner mark för rådgivningsor-
5017:        naisten keskus ry samt Marttaliitto ry        ganisationer inom huslig ekonomi och 16,9 mil-
5018:        jämte deras svenskspråkiga systerorgani-      joner mark för organisationer inom hantverk och
5019:        sationer nu håller på att ställas inför på    konstindustri.
5020:        grund av de nedskämingar i anslagen som          Undervisningsförvaltningen har i samarbete
5021:        pågått i flera år och även fortsätter nästa   med rådgivningsorganisationema utvecklat in-
5022:        år, och                                       tema metoder för att utvärdera organisationer-
5023:           på vilket sätt ämnar Regeringen i fram-    nas funktioner i syfte att förbättra funktionemas
5024:        tiden underlätta dessa viktiga riksorgani-    resultat. Genom samarbete utvecklas också som
5025:        sationers verksamhet?                         bäst kriteriema för beviljande av statsbidrag så
5026:                                                      att stödet klarare kan styras till sådana resultat-
5027:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        områden som är viktiga i organisationemas verk-
5028: anföra följande:                                     samhet. Verkningama av sparåtgärdema kan på
5029:                                                      så sätt i någon mån lindras.
5030: 
5031:      Helsingforsden 28 september 1994
5032: 
5033:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
5034:                                                  1994vp
5035: 
5036: Kirjallinen kysymys 531
5037: 
5038: 
5039: 
5040: 
5041:                                     Aittoniemi: Yhteisvastuullisesta korvausvelvollisuudesta nuorten
5042:                                         rikoksentekijöiden osalta
5043: 
5044:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5045: 
5046:    Useamman syytetyn ollessa kyseessä rikos-           että ulosottomies tuntee kiinnostusta työntekijän
5047: prosessissa yleensä kaikki tuomitut tuomitaan          tilipussiin.
5048: korvauksiin yhteisvastuullisesti. Tämä merkitsee           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5049: sitä, että korvaukset voidaan periä keneltä ta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5050: hansa maksukykyiseltä tuomitulta, jolle jää            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5051: yleensä merkityksetön regressioikeus muihin            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5052: maksuvelvollisiin nähden.
5053:    Erityisesti nuorten tuomittujen kohdalla tä-                    Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
5054: mäntyyppinen menettely tuo usein suuria hanka-                 tötoimenpiteisiin,joiden kautta rikostuo-
5055: luuksia. Poikajengin pahanteosta on tuomittu                   mioon liittyvän yhteisvastuullisen vahin-
5056: samalla kertaa useita ja myös yhteisvastuullisesti             gonkorvauksen säännöksiä voitaisiin eri-
5057: korvauksiin. Jos yksi jengin nuorista sitten on                tyisesti nuorten rikoksentekijöiden osalta
5058: päättänyt palata säälliseen elämään ja myös                    muuttaa niin, että oman laskennallisen
5059: työntekoon, hän haluaa häivyttää perästään                     osuutensa suorittava nuori pääsisi pois
5060: ulosottomiehen korvausten perimiseen kohdis-                   korvausvastuun ja siihen liittyvien haital-
5061: tuvan kiinnostuksen, eli hän haluaa maksaa                     listen ulosottotoimenpiteiden piiristä,
5062: oman osuutensa korvauksista. Tämä ei käykään,                  jotka saattavat merkittävästi vaikeuttaa
5063: vaan kyseinen nuori pysyy edelleen korvausvel-                 nuoren ihmisen pääsemistä ns. terveen
5064: vollisena koko summan ja myös toisten edestä.                  yhteiskunnan piirissä työelämän palve-
5065: Asia on hyvin usein este nuoren ihmisen tulevai-               lukseen?
5066: suuden kehitykselle, sillä työnantaja ei pidä siitä,
5067:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1994
5068:                                              Sulo Aittaniemi
5069: 
5070: 
5071: 
5072: 
5073: 2400321
5074: 2                                            1994 vp -    KK 531
5075: 
5076: 
5077: 
5078: 
5079:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
5080: 
5081:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Vahingonkorvauslain pääsääntönä on yhteis-
5082: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             vastuun periaate. Tällä periaatteella on suuri
5083: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-             merkitys vahingon kärsineen kannalta. Yhteis-
5084: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aitto-           vastuun periaate ei kuitenkaan koske sellaista
5085: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               vahingon aiheuttajaa, jota ei ole tuomittu täyden
5086: n:o 531:                                                  korvauksen maksamiseen. Vahingon aiheuttaja,
5087:                                                           joka on tuomittu vain alennettuun korvausvas-
5088:            Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-            tuuseen, vastaa korvauksen maksamisesta vain
5089:         tötoimenpiteisiin, joiden kautta rikostuo-        tähän alennettuun määrään asti silloinkin, kun
5090:         mioon liittyvän yhteisvastuullisen vahin-         vahingon aiheuttajia on useita.
5091:         gonkorvauksen säännöksiä voitaisiin eri-             Erityisesti nuorten vahingon aiheuttajien osal-
5092:         tyisesti nuorten rikoksentekijöiden osalta        ta edellä mainitulla poikkeussäännöllä on suuri
5093:         muuttaa niin, että oman laskennallisen            merkitys. Vahingonkorvauslain 2 luvun 2 §:n
5094:         osuutensa suorittava nuori pääsisi pois           mukaan alle kahdeksantoistavuotiaana vahin-
5095:         korvausvastuusta ja siihen liittyvien hai-        gon aiheuttanut on velvollinen korvaamaan va-
5096:         tallisten ulosottotoimenpiteiden piiristä,        hingosta vain määrän, joka hänen ikäänsä ja
5097:         jotka saattavat merkittävästi vaikeuttaa          kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheut-
5098:         nuoren ihmisen pääsemistä ns. terveen             tajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin
5099:         yhteiskunnan piirissä työelämän palve-            sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan
5100:         lukseen?                                          kohtuulliseksi. Vahingon aiheuttaja, jonka mak-
5101:                                                           settavaksi tuomittu korvaus on pienempi kuin
5102:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              saman vahingon toisen aiheuttajan maksetta-
5103: vasti seuraavaa:                                          vaksi tuomittu täysi korvaus, ei vastaa yhteisvas-
5104:                                                           tuusta huolimatta hänen osuutensa ylittävästä
5105:    Vahingonkorvausoikeuden keskeinen tavoite              määrästä.
5106: on perustaa vahinkoa kärsineelle oikeus talou-               Vahingonkorvausoikeuden yleisten tavoit-
5107: delliseen hyvitykseen hänelle aiheutetusta va-            teiden ja erityisesti vahingon kärsineen
5108: hingosta. Vahingonkorvausvelvollisuudella on              oikeuksien turvaamisen kannalta yhteisvastuun
5109: myös yleisestävä vaikutus. Monessa tapauksessa            periaate on tärkeä ja perusteltu. Siitä ei tule poi-
5110: vahingonkorvausseuraamus onkin rikoksenteki-              keta ilman painavia syitä. Korvausvelvollisuus
5111: jän kannalta huomattavasti tuntuvampi paha                saattaa joissakin tapauksissa haitata nuoren pyr-
5112: kuin samassa asiassa tuomittava rangaistus. Tätä          kimyksiä saattaa asiansa kuntoon. Nykyistä laa-
5113: ennalta estävää vaikutusta heikentää kuitenkin            jempaa poikkeamista yhteisvastuun periaattees-
5114: se, että rikollisilla ei yleensä ole varoja eikä heiltä   ta ei kuitenkaan tässäkään tapauksessa voida
5115: saada korvauksia. On arvioitu, että ehkä noin             pitää perusteltuna, koska nuori tuomitaan kor-
5116: viidesosassa tapauksista asianomistaja saa kor-           vaamaan aiheuttamansa vahinko ainoastaan
5117: vauksen rikoksentekijältä.                                kohtuulliseksi harkitulla määrällä.
5118: 
5119:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1994
5120: 
5121:                                                                    Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
5122:                                          1994 vp -   KK 531                                            3
5123: 
5124: 
5125: 
5126: 
5127:                                        Till Riksdagens Talman
5128: 
5129:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Huvudregeln i skadeståndslagen är principen
5130: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          om solidariskt ansvar. Denna princip har stor
5131: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      betydelse för den som lidit skada. Principen om
5132: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål            solidariskt ansvar gäller likväl inte en skadevålla-
5133: nr 531:                                              re som inte har dömts att betala fullt skadestånd.
5134:                                                      En skadevållare som endast har dömts tili ett
5135:           Ämnar Regeringen vidta lagstiftnings-      nedsatt skadestånd svarar för erläggandet av ska-
5136:        åtgärder genom vilka stadgandena om           deståndet endast tili detta nedsatta belopp också
5137:        solidariskt skadestånd som hänger sam-        när skadevållarna är flera.
5138:        man med en brottmålsdom särskilt i fråga         Särskilt i fråga om unga skadevållare har ovan
5139:        om unga brottslingar kan ändras så att        nämnda undantagsstadgande en stor betydelse.
5140:        den unga person som vili erlägga sin be-      Enligt 2 kap. 2 § skadeståndslagen skall en person
5141:        räknade del kan bli fri från ersättningsan-   som förorsakar skada innan han fyllt aderton år
5142:        svaret och från de skadliga utsökningsåt-     ersätta skadan i den mån det prövas skäligt med
5143:        gärder som i betydande utsträckning kan       hänsyn tili hans ålder och utveckling, handling-
5144:        göra det svårt för den unga personen att      ens beskaffenhet, skadevållarens och den ska-
5145:        ta anställning inom arbetslivet inom ra-      delidandes ekonomiska förhållanden samt övri-
5146:        men för det s.k. friska samhället?            ga omständigheter. En skadevållare som har
5147:                                                      dömts att betala ett mindre skadestånd än en
5148:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        annan skadevållare som vållat samma skada men
5149: anföra följande:                                     som dömts att betala fullt skadestånd, svarar
5150:                                                      trots det solidariska ansvaret inte för dendel som
5151:    Det centrala målet för skadeståndsrätten är att   överstiger hans andel.
5152: ge den skadelidande rätt tili ekonomisk gottgö-         Med tanke på skadeståndsrättens allmänna
5153: relse för den skada som åsamkats honom. Skade-       mål och särskilt med tanke på säkerställandet av
5154: ståndsskyldigheten har också en allmänpreventiv      den skadelidandes rättigheter är principen om
5155: verkan. 1 många fall är skadeståndsskyldigheten      solidariskt ansvar viktig och motiverad. Utan
5156: därför för gärningsmannen ett betydligt känn-        vägande skäl skall man inte avvika från denna
5157: barare ont än det straff som döms ut för samma       princip. 1 vissa fall kan ersättningsskyldigheten
5158: brott. Denna förebyggande inverkan försvagas         försvåra den ungas strävanden att få ordning på
5159: emellertid av att brottslingarna i allmänhet sak-    sina ärenden. lnte heller i dessa fall kan det anses
5160: nar tiligångar och av att ersättningarna inte kan    motiverat att man i allt större utsträckning avvi-
5161: indrivas av dem. Det har uppskattats att måls-       ker från principen om solidariskt ansvar, efter-
5162: äganden i kanske en femtedel av fallen får er-       som den unga endast i den mån det prövas skäligt
5163: sättning av gärningsmannen.                          döms att ersätta de skador han förorsakat.
5164: 
5165:      Helsingforsden 28 september 1994
5166: 
5167:                                                                Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
5168:                                                1994vp
5169: 
5170: Skriftligt spörsmål 532
5171: 
5172: 
5173: 
5174: 
5175:                                   Nyby m.fl.: Om slopade statsandelar för hyror till yrkesläroanstalter
5176: 
5177: 
5178: 
5179:                                        Tili Riksdagens Talman
5180: 
5181:    Statsmakten har under flera år genom milt         lingspart. Kommunema sitter nu med långa hy-
5182: tvång genomfört sammanslagningar av yrkeslä-         reskontrakt, upprätthåller värdefull yrkesutbild-
5183: roanstalter på mellanstadienivå. 1 de flesta fall    ning, medan staten drar sig ur finansieringen.
5184: har altemativet varit nedläggningar. Kommu-             Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
5185: nema har via yrkesutbildningsstyrelsen garante-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
5186: rats statligt stöd tili hyroma. Kommunema har        ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
5187: därför slutit hyresavtal som varat minst tio år. 1   följande spörsmål:
5188: höst har det visat sig att de sammanslagna läro-
5189: anstalter som hyr mindre än hälften av sina ut-                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
5190: rymmen inte längre åtnjuter statsandelar för hy-            ta för att kompensera kommunema för
5191: roma. Detta har kommit som en chock för de                  bortfallet av statsandelar för hyror tili
5192: berörda kommunema och är knappast ägnat att                 yrkesläroanstalter som sammanslagits?
5193: öka förtroendet för statsmakten som förhand-
5194: 
5195:      Helsingforsden 13 september 1994
5196: 
5197:                      Mats Nyby                               Lauri Metsämäki
5198: 
5199: 
5200: 
5201: 
5202: 240017
5203: 2                                        1994 vp -   KK 532
5204: 
5205: Kirjallinen kysymys 532                                                                    Suomennos
5206: 
5207: 
5208: 
5209: 
5210:                                   Nyby ym.: Ammattioppilaitosten vuokriin maksettujen valtion-
5211:                                        osuuksien poistamisesta
5212: 
5213: 
5214:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5215: 
5216:    Valtiovalta on useiden vuosien aikana lieväHä     vuokrasopimukset ja ne ylläpitävät arvokasta
5217: pakolla yhdistänyt keskiasteen ammattioppilai-       ammattikoulutusta, kun taas valtio vetäytyy ra-
5218: toksia. Useimmissa tapauksissa vaihtoehtona          hoituksesta.
5219: olisi ollut lakkauttaminen. Kunnille on ammatti-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5220: kasvatushallitus taannut valtion tuen vuokriin.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5221: Kunnat ovat tämän vuoksi solmineet vähintään         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5222: kymmenen vuoden pituisia vuokrasopimuksia.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5223: Tänä syksynä on käynyt ilmi, että alle puolet
5224: tiloistaan vuokraavat yhdistetyt oppilaitokset ei-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5225: vät saa enää valtionosuutta vuokriin. Tämä on               ryhtyä kompensoidakseen kunnille yh-
5226: tullut sokkina asianomaisille kunnille ja on tus-           distettyjen ammattioppilaitosten vuok-
5227: kin omiaan lisäämään luottamusta valtiovaltaan              riin maksettavien valtionosuuksien pois-
5228: neuvotteluosapuolena. Kunnilla on nyt pitkät                tamisen?
5229:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1994
5230:                      MatsNyby                                        Lauri Metsämäki
5231:                                            1994 vp -    KK 532                                               3
5232: 
5233: 
5234: 
5235: 
5236:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5237: 
5238:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         periaatepäätöstään 14.10.1992, toimenpiteistä
5239: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          julkisen talouden tasapainon parantamiseksi,
5240: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        päättänyt ammatillisten oppilaitosten lakkautta-
5241: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mats Ny-          misesta ja yhdistämisestä koulutuksen yksikkö-
5242: byn ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kustannusten pienentämiseksi.
5243: n:o 532:                                                   Oppilaitosten yhdistämisellä saavutettavat ta-
5244:                                                        loudellisetkin edut ovat pääsääntöisesti niin suu-
5245:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ret, ettei sillä seikalla, että oppilaitos ei enää toimi
5246:         ryhtyä kompensoidakseen kunnille yh-           pääasiallisesti vuokratiloissa eikä sen yksikkö-
5247:         distettyjen ammattioppilaitosten vuok-         hintaa enää voida korottaa tällä perusteella, ole
5248:         riin maksettavien valtionosuuksien pois-       olennaista merkitystä. Muun muassa 10 prosen-
5249:         tamisen?                                       tin korotus oppilaan kotikunnan maksuosuuteen
5250:                                                        tulee vain oppilaitokselle, jonka yksikköhintaa ei
5251:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            koroteta vuokrakustannusten vuoksi. Kuitenkin
5252: taen seuraavaa:                                        silloin, kun yhdistettävät oppilaitokset ovat pie-
5253:                                                        niä ja yhdistämisen jälkeenkin saattavat edelleen
5254:     Valtioneuvosto on koulutuksen ja korkeakou-        jäädä varsin pieniksi, eivät yhdistämisen tuomat
5255: luissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämis-          edut ainakaan lyhyellä aikavälillä korvaa kyse-
5256: suunnitelmassa vuosille 1991-1996 päättänyt            lyn tarkoittaman taloudellisen edun menetystä.
5257: ammatillisen koulutuksen oppilaitosverkoston           Opetusministeriön tarkoituksena on valtion ta-
5258: kehittämisestä. Tavoitteena on valtakunnallises-       lousarvioon otettavana määrärahalla tietyn siir-
5259: ti ja alueellisesti tehokas, taloudellinen ja laadu-   tymäkauden ajan turvata sell<J.isen oppilaitoksen
5260: kas oppilaitosverkosto. Ensisijaisesti pyritään        toiminta, jonka taloudellinen tilanne kysymyk-
5261: muodostamaan monialaisia, henkisiltä ja aineel-        sessä olevassa tilanteessa muutoin muodostuisi
5262: lisilta voimavaroiltaan nykyistä vahvempia oppi-       kestämättömäksi.
5263: laitosyksiköitä. Valtioneuvosto on myös osana
5264: 
5265:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
5266: 
5267:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
5268: 4                                       1994 vp -   KK 532
5269: 
5270: 
5271: 
5272: 
5273:                                        Tili Riksdagens Talman
5274: 
5275:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    åtgärder för att förbättra balansen i den offentli-
5276: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      ga ekonomin beslutat om indragning och sam-
5277: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    manslagning av yrkesläroanstalter för att minska
5278: man Mats Nybym.fl. undertecknade spörsmål nr        utbildningens enhetskostnader.
5279: 532:                                                   De ekonomiska fördelar som uppnås i och
5280:                                                     med att läroanstalter slås samman är i regel så
5281:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      stora att den omständighet att läroanstalten inte
5282:        ta för att kompensera kommunerna för         längre huvudsakligen arbetar i hyreslokaler och
5283:        bortfallet av statsandelar för hyror tili    dess pris per enhet inte längre kan höjas på denna
5284:        yrkesläroanstalter som sammanslagits?        grund, inte har någon större betydelse. Bl.a.
5285:                                                     kommer en 10-procents höjning av elevens hem-
5286:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kommuns betalningsandel bara tili en sådan lä-
5287: anföra följande:                                    roanstalt vars pris per enhet inte höjs på grund av
5288:                                                     hyreskostnader. Om de läroanstalter som slås
5289:    Statsrådet har i sin pian för utveckling av      ihop är små och även efter hopslagningen förblir
5290: utbildningen och forskningen vid högskolorna        rätt små kan dock de fördelar som sammanslag-
5291: för 1991-1996 fattat beslut om att utveckla läro-   ningen för med sig åtminstone på kort sikt inte
5292: anstaltsnätet inom yrkesutbildningen. Målet är      ersätta bortfallet av den ekonomiska fördel som
5293: att åstadkomma ett läroanstaltsnät som såväl        avses i spörsmålet. Undervisningsministeriet har
5294: riksomfattande som regionalt är effektivt, eko-     för avsikt att genom ett anslag som skall tas in i
5295: nomiskt och står på hög nivå. Avsikten är att i     budgeten under en viss övergångsperiod trygga
5296: första hand bilda läroanstaltsenheter för flera     verksamheten vid en sådan läroanstalt vars eko-
5297: branscher som har bättre intellektuella och mate-   nomiska situation i ett sådant fall annars skulle
5298: riella resurser än tidigare. Statsrådet har också   bli outhärdlig.
5299: som en del av sitt principbeslut 14.10.1992 om
5300: 
5301:      Helsingforsden 30 september 1994
5302: 
5303:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
5304:                                                 1994 vp
5305: 
5306: Kirjallinen kysymys 533
5307: 
5308: 
5309: 
5310: 
5311:                                    Aittoniemi: Pääomatulojen verotuksesta
5312: 
5313: 
5314:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5315:    Pääomatulojen verotus on Suomessa varsin           tuinen vaihtelu saattaa herättää epävarmuutta
5316: alhaisella tasolla verrattuna tuloverotukseen.        esimerkiksi sijoitustoiminnassa, esitän kunnioit-
5317: Asialla on ollut perusteensa silloin, kun on halut-   tavasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
5318: tu edistää pääomien käyttöä investointeihin ja        tiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5319: tuloa tuottavaan toimintaan. Suhde tulovero-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5320: tukseen on kuitenkin kehittynyt kohtuuttomaksi
5321: ja merkinnyt sitä, että erilaisia tulomuotoja pyri-              Aikooko Hallitus toteuttaa pääoma-
5322: tään kanavoimaan pääomaverotuksen suuntaan                    tulojen verotuksen kiristämiseen suun-
5323: alhaisemman veron aikaansaamiseksi.                           taavia toimenpiteitä ja minkäasteisia
5324:    Siitä huolimatta, että pääomaverotuksen ali-               nämä toimenpiteet tulevat olemaan?
5325: 
5326:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1994
5327: 
5328:                                             Sulo Aittaniemi
5329: 
5330: 
5331: 
5332: 
5333: 2400321
5334: 2                                       1994 vp -   KK 533
5335: 
5336: 
5337: 
5338: 
5339:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5340: 
5341:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      myyntivoitot olivat joko kokonaan verotuksen
5342: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ulkopuolella tai niiden verotus oli hyvin alhaisel-
5343: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     la tasolla. Korkojen verotus oli laajan verova-
5344: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      pauden ja alhaisen lähdeverotuksen ansiosta ny-
5345: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kyistä lievempää, ja osinkotulot, vuokratulot ja
5346: n:o 533:                                            muut vastaavat pääomatulot olivat omaisuustu-
5347:                                                     lovähennyksen piirissä. Nykyinen pääomatulo-
5348:           Aikooko Hallitus toteuttaa pääoma-        jen verotus on siten aikaisempaan nähden katta-
5349:        tulojen verotuksen kiristämiseen suun-       vampaa ja korkeammalla tasolla.
5350:        taavia toimenpiteitä ja minkäasteisia           Pääomatuloverouudistusta on sovellettu en-
5351:        nämä toimenpiteet tulevat olemaan?           simmäisen kerran vuoden 1993 verotuksessa,
5352:                                                     joka valmistuu kuluvan vuoden lopussa. Siten ei
5353:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ole vielä käytettävissä tietoa siitä, millä tavalla
5354: vasti seuraavaa:                                    uudistus on vaikuttanut verovelvollisen käyttäy-
5355:                                                     tymiseen. Näin ollen on ennenaikaista esittää
5356:    Eriytetyssä tuloverojärjestelmässä tulot jae-    muutoksia ainakaan verojärjestelmän perusra-
5357: taan pääoma- ja ansiotuloihin. Pääomatuloja         kenteisiin. Järjestelmän väärinkäytöksiin ja jär-
5358: verotetaan kiinteällä 25 prosentin verokannalla.    jestelyihin, joissa selvää ansiotuloa pyritään
5359: Ansiotulosta suoritetaan veroa valtiolle progres-   muuttamaan pääomatuloksi, on kuitenkin mää-
5360: siivisen tuloveroasteikon mukaan, ja kunnalle ja    rätietoisesti puututtava heti, kun ne havaitaan.
5361: muille veronsaajille vahvistettujen veroperustei-   Esimerkkinä tästä voidaan mainita hallituksen
5362: den mukaisesti. Ennen pääomatulojen verouu-         muutosesitys, jossa ehdotetaan työsuhdeoption
5363: distusta kaikkia tuloja verotettiin lähtökohtai-    verokohtelun muuttamista niin, että optiojärjes-
5364: sesti yhtenäisten veroperusteiden mukaan. Vaik-     telystä saatava etu tulee verotetuksi ansiotulona.
5365: ka verokannat olivat samat, pääomatuloihin          Verojärjestelmän rakenteeseen tai pääomatulo-
5366: kohdistui käytännössä ansiotuloihin verrattuna      jen verotuksen yleiseen tasoon hallitus ei tule
5367: huomattavasti lievempi verotus. Omaisuuden          kuitenkaan esittämään muutoksia.
5368:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1994
5369: 
5370:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
5371:                                         1994 vp -   KK 533                                           3
5372: 
5373: 
5374: 
5375: 
5376:                                       Tili Riksdagens Talman
5377: 
5378:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     beskattningen av dem stod på en mycket låg nivå.
5379: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      Beskattningen av räntor var tack vare en omfat-
5380: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    tande skattefrihet och en låg källbeskattning läg-
5381: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr       re än vad nu är fallet, och dividendinkomster,
5382: 533:                                                hyresinkomster och andra motsvarande kapital-
5383:                                                     inkomster omfattades av ett förmögenhetsin-
5384:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       komstavdrag. Den nuvarande beskattningen av
5385:        att skärpa beskattningen av kapitalin-       kapitalinkomster är således mer täckande och
5386:        komster och hurdana kommer dessa åt-         ligger på en högre nivå än tidigare.
5387:        gärder att vara?                                 Kapitalinkomstbeskattningen tiliämpades
5388:                                                     första gången i samband med beskattningen för
5389:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       1993, viiken fårdigställs vid utgången av inneva-
5390: anföra följande:                                    rande år. Således finns det ännu inte tiligänglig
5391:                                                     information om på vilket sätt reformen har inver-
5392:    1 det differentierade inkomstskattesystemet      kat på de skattskyldiges beteende. Det är därför
5393: indelas inkomstema i kapital- och förvärvsin-       för tidigt att föreslå ändringar åtminstone i skat-
5394: komster. Kapitalinkomstema beskattas enligt en      tesystemets basstrukturer. Missbruk av systemet
5395: fast skattesats på 25 %. På förvärvsinkomst er-     och arrangemang som innebär att någon försö-
5396: läggs skatt tili staten enligt en progressiv in-    ker omvandla en tydlig förvärvsinkomst tili kapi-
5397: komstskatteskala och enligt skattegrunder som       talinkomst måste emellertid målmedvetet åtgär-
5398: fastställts för kommuner och andra skattetagare.    das genast då sådana fall upptäcks. Som exempel
5399: Före skattereformen som gäller kapitalinkoms-       kan nämnas regeringens proposition med förslag
5400: ter var utgångspunkten att alla inkomster be-       tili en ändring som innebär att den skattemässiga
5401: skattas på enhetliga skattegrunder. Fastän skat-    behandlingen av anställningsoptioner ändras så
5402: tesatsema var desamma var beskattningen av          att den förmån som fås av optionsarrangemanget
5403: kapitalinkomster i praktiken avsevärt lindrigare    beskattas som förvärvsinkomst. Regeringen
5404: i förhållande tili beskattningen av förvärvsin-     kommer dock inte att föreslå några ändringar i
5405: komster. Vinstema av försäljning av egendom         skattesystemets struktur eller den allmänna ni-
5406: stod antingen helt utanför beskattningen eller      vån på beskattningen av kapitalinkomster.
5407: 
5408:      Helsingforsden 28 september 1994
5409: 
5410:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
5411: 1
5412: 1
5413:  1
5414:  1
5415:   1
5416:   1
5417:    1
5418:    1
5419:     1
5420:     1
5421:      1
5422:      1
5423:       1
5424:       1
5425:        1
5426:        1
5427:         1
5428:         1
5429:          1
5430:          1
5431:           1
5432:           1
5433:            1
5434:            1
5435:             1
5436:             1
5437:              1
5438:              1
5439:               1
5440:                                                    1994vp
5441: 
5442: Kirjallinen kysymys 534
5443: 
5444: 
5445: 
5446: 
5447:                                      Mäkelä ym.: Lapsen säilöönottoon Seinäjoella johtaneiden syiden
5448:                                          selvittämisestä
5449: 
5450: 
5451:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
5452: 
5453:     Tiistaina 6 päivänä syyskuuta syyllistyi Seinä-      mailta ilman saattajaa tullut lapsi annettiin vie-
5454: joen poliisi varsin kyseenalaiseen menettelyyn.          raan henkilön hoiviin, ja poliisi hävitti vielä hen-
5455: Poliisi oli noutamassa poliisiasemalle kuultavak-        kilön henkilötiedot Poikaa kaipaavia etsittiin
5456: si henkilöä, joka oli lääkärin antaman todistuk-        jopa lehtien välityksellä. Tässäkään tapauksessa
5457: sen nojalla jäänyt aiemmin pois oikeuden istun-          ei poliisin menettelyä lasta kohtaan voida pitää
5458: nosta vahingonkorvausasian käsittelystä. Polii-          asiallisena.
5459: sit tulivat noutamaan kyseistä henkilöä aamulla,         . Edellä olleiden kahden esimerkin perusteella,
5460: jolloin hän oli kotona 7- ja 3-vuotiaiden lastensa      JOt~a molemmat ovat melko lyhyeltä aikaväliltä,
5461: kanssa perheen äidin ollessa työssä. Poliisit eivät     votdaan perustellusti epäillä poliisikoulutukses-
5462: suostuneet odottamaan niin kauan, että äiti pa-         sa olevan pahoja puutteita. Samoin selkeiden
5463: laisi töistä. Isän vietyä poliisin saattamana van-      ohjeiden puute tai asiantuntemuksen käyttämät-
5464: hemman lapsen kouluun, poliisit määräsivät hä-          tä jättäminen on silmiinpistävää poliisin menet-
5465: net ajamaan autollaan poliisiasemalle Seinäjoel-        telyssä. Poliisijohdon ja vastuullisen ministeriön
5466: le. Kuulemisen sijaan kyseinen mieshenkilö sul-         tulisikin pikaisesti ryhtyä toimiin vastaavanlais-
5467: jettiin poliisilaitoksen putkaan yhdessä kolme-         ten, poliisille erittäin kielteistä julkisuutta tuonei-
5468: vuotiaan tyttärensä kanssa, sillä poliisit eivät        den tapahtumien estämiseksi tulevaisuudessa.
5469: suostuneet joustamaan tilapäishoidon järjestä-          Lisäksi selkeisiin virheisiin syyllistyneitä henki-
5470: miseksi lapselle. Kolmevuotias lapsi joutui viet-       löitä tulisi ojentaa ja menettelyn kohteille korva-
5471: tämään putkassa muutamia tunteja isänsä kans-           ta heidän henkiset kärsimyksensä.
5472: sa ilman, että hänelle tuotiin edes peittoa laverilla       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5473: nukkumista varten.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5474:     Kyseisestä tapahtumasta on pienelle lapselle        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5475: jäänyt pahoja pelkotiloja ja unihäiriöitä. Perheen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5476: äidille ei myöskään poliisin toimesta ilmoitettu
5477: tapahtuneesta, vaan hän kuuli siitä vasta naapu-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
5478: retlta. Perhe on tehnyt tapahtuneesta tutkinta-                 Seinäjoella tapahtuneen kolmevuotiaan
5479: pyynnön läänin poliisijohdolle.                                 lapsen säilöönoton selvittämiseksi ja vas-
5480:     Muutamia viikkoja sitten tapahtui Helsinki-                 taavanlaisten poliisin mainetta pilaavien
5481: Vantaan lentokentän poliisin taholta saman-                     tapahtumien estämiseksi?
5482: tyyppinen kyseenalainen menettely, kun ulko-
5483: 
5484:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1994
5485: 
5486:                       Tina Mäkelä                                Hannu Suhonen
5487: 
5488: 
5489: 
5490: 
5491: 240017*
5492: 2                                         1994 vp -   KK 534
5493: 
5494: 
5495: 
5496: 
5497:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5498: 
5499:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mia tunteja vaan hieman yli tunnin. Lapsen äidil-
5500: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         le asiasta ilmoitettiin heti, kun lapsen isä oli suos-
5501: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tunut ilmoittamaan tämän olinpaikasta. Aluksi
5502: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän          lapsen isä oli kieltäytynyt tästäkin. Poliisin ar-
5503: ym. kirjallisen kysymyksen n:o 534:                   vion mukaan muun hoitotavan järjestäminen oli-
5504:                                                       si lapsen isän aggressiivisuuden ja kielteisen asen-
5505:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        teen vuoksi todennäköisesti aiheuttanut voima-
5506:         Seinäjoella tapahtuneen kolmevuotiaan         keinojen käyttöä ja lapsen kannalta haitallisem-
5507:         lapsen säilöönoton selvittämiseksi ja vas-    pia seuraamuksia.
5508:         taavanlaisten poliisin mainetta pilaavien         Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan lap-
5509:         tapahtumien estämiseksi?                      sen ottaminen vanhempansa kanssa pidätystiloi-
5510:                                                       hin on poikkeuksellinen menettely. Poliisin toi-
5511:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          menpiteet kuitenkin osoittavat selvästi, että sitä
5512: vasti seuraavaa:                                      on poliisin puolelta pyritty välttämään viimei-
5513:                                                       seen asti. Näin on kuitenkin jouduttu menettele-
5514:    Sisäasiainministeriön hankkimien selvitysten       mään lapsen isän käyttäytymisen vuoksi. Menet-
5515: perusteella eduskuntakysymys perustuu eräiltä         tely on tässä tilanteessa ollut lapsen edun mukais-
5516: osiltaan virheellisiin tietoihin. Kysymyksessä        ta.
5517: mainittua lapsen isää ei noudettu poliisiasemalle         Kysymyksessä on myös esitetty, että Helsinki-
5518: kuultavaksi, vaan voimassa olevan etsintäkuulu-       Vantaan lentoasemalla olisi sattunut vastaavan-
5519: tuksen perusteella tuotavaksi Porin käräjäoikeu-      lainen tapaus.
5520: teen. Noudettu isä ei myöskään ollut oikeudesta           Sisäasiainministeriön Helsinki-Vantaan len-
5521: poissa lääkärintodistuksen perusteella, vaan es-      toaseman poliisilta ja lentoyhtiö Finnairilta
5522: tettä ilmoittamatta,jolloin tuomioistuin oli mää-     hankkimien selvitysten mukaan niiden käsiteltä-
5523: rännyt hänet tuotavaksi asian jatkokäsittelyyn.       vänä ei ole ollut mainitunlaista tapausta.
5524:    Kysymyksessä ei myöskään ollut vahingon-               Poliisin ammatillisena koulutuksena annetta-
5525: korvausasia vaan syyte pahoinpitelystä. Poliisit      vaan opetukseen kuuluu keskeisenä kansalaisten
5526: eivät olleet joustamattomia hoidon järjestämi-        oikeusasemaan liittyvät asiat. Eri oppiaineiden
5527: sessä, vaan lapsen isä oli itse halunnut ottaa lap-   opetuksessa painotetaan nimenomaan lasten ja
5528: sensa poliisiasemalle mukaan ja kieltäytynyt ryh-     nuorten käsittelyä.
5529: tymästä järjestämään tälle muuta hoitoa. Edel-            Koska poliisin ja lapsen isän menettely on
5530: leen lapsen isä oli ennen pidätystilaan laittamista   Seinäjoen tapauksessa ollut poikkeuksellista, si-
5531: kieltäytynyt luovuttamasta lasta sosiaaliviran-       säasiainministeriö on käynnistänyt tutkimuksen
5532: omaisen tai minkään muunkaan hoitajan huos-           asian selvittämiseksi.
5533: taan. Säilössäolo ei myöskään kestänyt muuta-
5534: 
5535:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
5536: 
5537:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
5538:                                             1994 vp -    KK 534                                          3
5539: 
5540: 
5541: 
5542: 
5543:                                           Tili Riksdagens Talman
5544: 
5545:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         inte i flera timmar, utan endast i drygt en timme.
5546: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          Bamets mor underrättades om saken genast när
5547: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        fadern gick med på att uppge var hon befann sig.
5548: man Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr              Detta var också något som bamets far tili en
5549: 534:                                                    början vägrade att göra. Om man hade försökt
5550:                                                         ordna något annat sätt att ta hand om bamet
5551:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         skulle fadems aggressiva och negativa inställ-
5552:         ta för att utreda det fall där ett treårigt     ning, enligt polisens bedömning, troligtvis ha lett
5553:         bam i Seinäjoki togs i förvar och för att       tili att man blivit tvungen att bruka våld, vilket
5554:         förhindra liknande händelser som förstör        hade varit ett skadligare altemativ med tanke på
5555:         polisens rykte?                                 bamet.
5556:                                                             Enligt inrikesministeriets uppfattning hör det
5557:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tili undantagen att bam tas med tili polisstatio-
5558: anföra följande:                                        nen om någon av föräldrama anhålls. Polisens
5559:                                                         handlande visar dock tydligt att man in i det sista
5560:    Enligt de utredningar som inrikesministeriet         försökt undvika ett sådant förfarande. Tili följd
5561: inhämtat baserar sig riksdagsspörsmålet på upp-         av det sätt på vilket bamets far uppförde sig blev
5562: gifter som tili vissa delar är felaktiga. Bamets far,   man dock tvungen att handla så, vilket i denna
5563: som nämns i spörsmålet, hämtades inte tili polis-       situation var i bamets intresse.
5564: stationen för att höras, utan tili Bjömeborgs               1 spörsmålet anges även att något liknande
5565: tingsrätt eftersom han var efterlyst. Bamets far        skulle ha inträffat vid Helsingfors-Vanda flyg-
5566: uteblev heller inte från rätten på grund av ett         plats.
5567: läkarintyg, utan var frånvarande utan att ha                Enligt utredningar som inrikesministeriet in-
5568: meddelat förhinder. Därför förordnade domsto-           hämtat hos polisen vid Helsingfors-Vanda flyg-
5569: len att han skulle hämtas för fortsatt behandling       plats och hos flygbolaget Finnair har man inte
5570: i ärendet.                                              behandlat något sådant fall.
5571:    Det var inte heller fråga om ett skadestånds-            1 den undervisning som ges i samband med
5572: ärende, utan ett åtal om misshandel. Polismän-          polisyrkesutbildningen är de frågor centrala som
5573: nen var inte osmidiga när det gällde att se tili att    gäller medborgamas rättsliga ställning. 1 under-
5574: bamet blev omhändertaget, utan bamets far ville         visningen i de olika ämnena betonas särskilt hur
5575: själv ta med bamet tili polisstationen och vägrade      man bemöter bam och ungdomar.
5576: att på något annat sätt ordna vården av bamet.              Eftersom det sätt på vilket polismännen och
5577: Dessutom hade bamets far innan anhållandet              bamets far handlade i Seinäjoki hör tili undanta-
5578: verkställdes vägrat att överlämna bamet för om-         gen, har inrikesministeriet inlett en undersökning
5579: händertagande tili socialmyndighetema eller tili        för att utreda ärendet.
5580: någon annan. Omhändertagandet varade heller
5581: 
5582:        Helsingforsden 30 september 1994
5583: 
5584:                                                                     lnrikesminister Mauri Pekkarinen
5585:                                                 1994vp
5586: 
5587: Kirjallinen kysymys 535
5588: 
5589: 
5590: 
5591: 
5592:                                   Seppänen: Maatalouden ympäristöpäästöjen vaikutuksista Maik-
5593:                                      kalanjärven kuntoon Lohjalla
5594: 
5595: 
5596:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5597: 
5598:    Lohjan Maikkalanjärvellä on tänä vuonna ol-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5599: lut poikkeuksellisen voimakas sinileväkukinta.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5600: On todennäköistä, että siihen ovat mitä suurim-
5601: massa määrin vaikuttaneet paikallisten maatilo-               Mitä Hallitus aikoo tehdä ympäristö-
5602: jen ympäristöpäästöt.                                       ongelmien ratkaisemiseksi Lohjan Maik-
5603:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          kalanjärvellä ja yleisemminkin maatalou-
5604: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             den ympäristöpäästöjen rajoittamiseksi?
5605: 
5606:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1994
5607: 
5608:                                            Esko Seppänen
5609: 
5610: 
5611: 
5612: 
5613: 240017
5614: 2                                          1994 vp -   KK 535
5615: 
5616: 
5617: 
5618: 
5619:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5620: 
5621:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuloksia. Yhtenä mahdollisena kunnostuskeino-
5622: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          na suurissa, rehevissä järvissä on kokeiltu viime
5623: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       vuosina ns. tehokalastuksia eli särkikalojen laa-
5624: le jäsenelle kansanedustaja Esko Seppäsen näin         jamittaista pyyntiä. Lupaavia tuloksia on jo saa-
5625: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 535:               tu Lahden Vesijärveltä.
5626:                                                            Maikkalanselkä sisältyy Helsingin vesi- ja
5627:            Mitä Hallitus aikoo tehdä ympäristö-        ympäristöpiirissä valmistumassa olevaan Kar-
5628:         ongelmien ratkaisemiseksi Lohjan Maik-         jaanjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunni-
5629:         kalanjärvellä ja yleisemminkin maatalou-       telmaan. Karjaanjoki-työryhmä aikoo esittää
5630:         den ympäristöpäästöjen rajoittamiseksi?        hankkeen jatkotyönä laadittavaksi alueellisesti
5631:                                                        tarkennettuja vesiensuojelusuunnitelmia, jotka
5632:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           toteutuvat, mikäli tehtävään saadaan riittävästi
5633: vasti seuraavaa:                                       voimavaroja. Maikkalanselkä on Lohjanjärven
5634:                                                        osana katsottu yhdeksi tärkeimmistä vesien kun-
5635:    Lohjan kunnassa sijaitseva Maikkalanselkä           nostuksen kohteista. Suunnitelmassa käsitellään
5636: on pohjoisin Lohjanjärven osa. Siihen laskevat         sekä Maikkalanselkä että sen tilaan eniten vai-
5637: Häntäjoen kautta Pusulanjoen ja Nummenjoen             kuttavia valuma-alueen osia, kuten Pusulanjoen
5638: vesistöjen vedet. Maikkalanselkä on yksi rehe-         alue sekä Nummenjoen vesistöalue. Alueen
5639: vimmistä Lohjanjärven alueista. Veden ravinne-         vesiensuojelun suunnittelun aloittamisesta on
5640: pitoisuudet ovat suuria ja alueella esiintyy rehe-     käytännössä jo neuvoteltu alueen kuntien ja
5641: vyyden aiheuttamia voimakkaita sinileväkukin-          vesiensuojelun intressitahojen kesken. Yksityis-
5642: toja. Alusveden happipitoisuus on ajoittain hai-       kohtaisten toimien mitoitus ja kohdentaminen
5643: tallisen pieni. Vesialueen kuormitus on pääasias-      sekä voimavarojen osoittaminen niihin ovat
5644: sa hajakuormitusta. Suurin vaikuttaja on Num-          mahdollisia vasta tässä tarkentavassa suunnitte-
5645: mi-Pusulan suunnasta laskeva Häntäjoki, joka           lussa. Yksityiskohtaisten suunnitelmien perus-
5646: tuo runsaasti kasvinravinteita Maikkalanselälle.       teella pystytään saamaan aikaan suojavyöhyk-
5647: Fosforikuormituksesta lähes 70 prosenttia ja           keitä, kosteikkoja ja maisemanhoitotoimia.
5648: typpikuormituksesta 60 prosenttia on arvioidun             Maatalouden aiheuttamaa kuormitusta voi-
5649: mukaan peräisin peltoalueilta.                         daan vähentää ottamalla käyttöön uusia viljely-
5650:    Nopeita keinoja vesialueen tilan parantami-         menetelmiä, jollaisia ovat esimerkiksi kevennetty
5651: seksi ei ole. Ensi sijassa on alueelle kohdistuvaa     muokkaus, ympärivuotinen kasvipeite, suoja-
5652: ulkoista kuormitusta saatava pienemmäksi.              kaistat vesiuomien rannoilla ja lannoitus kasvien
5653: Koska pääosa rehevyyteen vaikuttavasta kuor-           tarpeen mukaan. Yksityiskohtaiset toimet ympä-
5654: mituksesta on peräisin peltoviljelystä, toimenpi-      ristökuormituksen vähentämiseksi suunnitellaan
5655: teet on suunnattava lähinnä pelloilta vesistöön        tilakohtaisissa ympäristönhoitosuunnitelmissa.
5656: joutuvan ravinnekuorman vähentämiseen.                 Maatalouden vesiensuojelu perustuu tällä het-
5657: Maikkalanselkään kohdistuu paitsi ulkoista             kellä vapaaehtoisuuteen. Vaikka asenteet ovat
5658: myös järven pohjasta veteen joutuvaa sisäistä          kehittyneet vesiensuojelulle myönteisiksi, ovat
5659: ravinnekuormitusta. Rehevien järvien tilan pa-         varsinaiset vesiensuojelutoimet toistaiseksi jää-
5660: rantaminen saattaa vaatia siten paitsi järveen         neet vähäisiksi. Jos ED-jäsenyys toteutuu, se
5661: ulkoa tulevan kuormituksen vähentämistä myös           mahdollistaa ympäristötukiasetuksen mukaisten
5662: puuttumista sisäiseen kuormitukseen. Kunnos-           toimenpiteiden käytön vesistökuormituksen vä-
5663: tustoimet ovat kuitenkin kalliita ja niiden vaiku-     hentämisessä.
5664: tuksista on toistaiseksi saatu varsin ristiriitaisia
5665:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1994
5666: 
5667:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
5668:                                            1994 vp -   KK 535                                            3
5669: 
5670: 
5671: 
5672: 
5673:                                          Tili Riksdagens Talman
5674: 
5675:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          diga resultat uppnåtts i fråga om effekterna av
5676: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            sådana. En möjlig metod för restaurering av sto-
5677: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ra eutrofierade sjöar som prövats under de senas-
5678: dagsman Esko Seppänen undertecknade spörs-             te åren är så kallad utfiskning, dvs. omfattande
5679: mål nr 535:                                            fångst av mörtfiskar. Vesijärvi i Lahtis uppvisar
5680:                                                        redan lovande resultat.
5681:             Vad ämnar Regeringen göra för att              Maikkalanselkä ingår i en allmän pian för
5682:         lösa miljöproblemen i sjön Maikkalanjär-       vård och skydd av Karis ås vattendrag, som Hel-
5683:         vi i Lojo och mer allmänt för att begränsa     singfors vatten- och miljödistrikt håller på att
5684:         miljöutsläppen från jordbruket?                fårdigställa. Arbetsgruppen för Karis å kommer
5685:                                                        att föreslå att projektet skall fortsätta med att
5686:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          regionalt orienterade vattenvårdsplaner utarbe-
5687: anföra följande:                                       tas, som kan genomföras, om tiliräckliga resurser
5688:                                                        anslås. Maikkalanselkä har som en del av Lojo
5689:    Fjärden Maikkalanselkä i Lojo kommun är             sjö ansetts som ett av de viktigaste objekten för
5690: den nordligaste del en av Lojo sjö. Där utmynnar       restaurering. Planen behandlar såväl Maikkalan-
5691: genom ån Häntäjoki vattnen från vattendragen           selkä som de delar i avrinningsområdet som mest
5692: kring Pusulanjoki och Nummenjoki. Maikkalan-           inverkar på dess tilistånd, såsom Pusulanjokiom-
5693: selkä hör tili de mest övergödda områdena i Lojo       rådet och vattendraget kring Nummenjoki. 1
5694: sjö. Närsaltshalterna i vattnet är höga och där        praktiken har underhandlingar om att vatten-
5695: förekommer kraftiga blågröna algblomningar             vårdsplanering skall inledas redan förts mellan
5696: orsakade av eutrofieringen. Tidvis är syrehalten i     kommunema i området och intressenter i vatten-
5697: hypolimnium så liten att det är skadligt. Belast-      vården. Dimensioneringen och inriktningen av
5698: ningen på vattenområdet är huvudsakligen dif-          specificerade åtgärder och anvisningen av resur-
5699: fus. Vad som mest bidrar tili den är Häntäjoki,        ser för sådana blir möjliga först i samband med
5700: som från Nummi-Pusulahållet för med sig rikligt        specificerad planering. På basis av mer detaljera-
5701: med växtgödsel tili Maikkalanselkä. Av fosfor-         de planer blir det möjligt att få tili stånd skydds-
5702: belastningen beräknas inemot 70 procent och            zoner och våtmarker och att sätta in landskaps-
5703: av kvävebelastningen 60 procent härröra från           vårdande åtgärder.
5704: åkrar.                                                     Belastningen frånjordbruket kan minskas ge-
5705:    Någon snabb metod att förbättra situationen i       nom att man tar i bruk nya odlingsmetoder som
5706: vattenområdet finns inte. 1 första hand bör den        inbegriper t.ex. lättare bearbetning, åretruntve-
5707: yttre belastningen minskas. Eftersom huvudde-          getation, skyddszoner utmed vattendragen och
5708: len av den eutrofierande belastningen kommer           gödsling enligt växternas behov. Detaljerade åt-
5709: från åkerodling, måste åtgärderna främst riktas        gärder för att minska miljöbelastningen planeras
5710: in på att minska närsaltsbelastningen från åkrar-      i miljövårdsplaner för de individuella gårdarna.
5711: na tili vattendragen. Utöver den externa belast-       1 detta nu bygger vattenvården inom lantbruket
5712: ningen lider Maikkalanselkä av intem belastning        på frivilliga insatser. Ä ven om attitydema har
5713: av närsalter, som kommer ut i vattnet från sjöns       blivit mer positiva gentemot vattenvården, har
5714: botten. En förbättring av tiliståndet i de eutrofie-   de egentliga vattenvårdsåtgärdema tilis vidare
5715: rade sjöarna kan därigenom utöveren minskning          varit få. Om Finland blir medlem i EU, blir det
5716: av den externa belastningen kräva ingripanden i        möjligt att enligt dess förordning om miljöstöd
5717: den interna belastnivgen. Restaureringsåtgärder        tillgripa åtgärder för att minska belastningen på
5718: ställer sig dock dyra, och tilis vidare har motstri-   vattnen.
5719:      Helsingfors den 3 oktober 1994
5720: 
5721:                                                                       Miljöminister Sirpa Pietikäinen
5722: 1
5723: 1
5724: 1
5725:     1
5726:     1
5727:     1
5728:         1
5729:         1
5730:         1
5731:             1
5732:             1
5733:             1
5734:                 1
5735:                 1
5736:                 1
5737:                     1
5738:                     1
5739:                     1
5740:                         1
5741:                         1
5742:                         1
5743:                             1
5744:                             1
5745:                             1
5746:                                                 1994 vp
5747: 
5748: Kirjallinen kysymys 536
5749: 
5750: 
5751: 
5752: 
5753:                                    Aittoniemi: Yhteisten tullien vaikutuksesta Suomen kauppaan Eu-
5754:                                        roopan unioniin liityttäessä
5755: 
5756: 
5757:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5758: 
5759:    Mahdollisen ED-jäsenyyden toteutuessa Suo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5760: men on sovellettava yhteistä tullipolitiikkaa         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5761: EU:n kanssa kaupassa kolmansiin maihin. Se            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5762: merkitsee huomattavia muutoksia käytettyihin
5763: tullimaksuihin suhteessa Suomen nykyisiin tul-                   Onko Hallitus selvittänyt, minkälaisia
5764: leihin, jotka on luonnollisesti pyritty mukautta-             Suomelle epäedullisia muutoksia siirty-
5765: maan maan kaupallisten etujen mukaan.                         minen EU:njäsenyydessä yhteisiin tullei-
5766:    Siitä huolimatta, että tulleihin voi hakea poik-           hin tuo tullessaan, ja
5767: keuksia tärkeän syyn perusteella, on todennä-                    katsooko Hallitus, että mahdollisella
5768: köistä, että yhteiset tullit tulevat eräillä kaupan           poikkeuslupamenettelyllä kaupan kaikil-
5769: aloilla aiheuttamaan hankaluuksia.                            la alueilla voidaan poistaa mahdolliset
5770:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            hankaluudet?
5771: 
5772:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1994
5773: 
5774:                                             Sulo Aittoniemi
5775: 
5776: 
5777: 
5778: 
5779: 2400321
5780: 2                                         1994 vp -   KK 536
5781: 
5782: 
5783: 
5784: 
5785:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5786: 
5787:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ja korkeammat. Neuvotelluu liittymissopimuk-
5788: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sen mukaan Suomi saa säilyttää noin 200 tällai-
5789: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sen tuotteen tai tuoteryhmän ulkotullinsa kol-
5790: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        men vuoden sopeutumiskauden ajan, asteittain
5791: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         alentaen ne yhteisen tariffin tasolle vuonna 1998.
5792: n:o 536:                                              Hallitus on juuri antamassa eduskunnalle näitä
5793:                                                       tulleja koskevan lakiesityksen.
5794:           Onko Hallitus selvittänyt, minkälaisia          On myös tavaroita, joiden ulkotullit nousevat.
5795:        Suomelle epäedullisia muutoksia siirty-        Merkittävimpiä tällaisia teollisuuden tuotannos-
5796:        minen EU:njäsenyydessä yhteisiin tullei-       saan tarvitsemia tuotteita ovat eräät kemian teol-
5797:        hin tuo tullessaan, ja                         lisuuden raaka-aineet, elektroniikan komponen-
5798:           katsooko Hallitus, että mahdollisella       tit sekä atk-laitteet. Tarkoituksena on luonnolli-
5799:        poikkeuslupamenettelyllä kaupan kaikil-        sesti suojata yhteisön sisäistä tuotantoa. Todet-
5800:        la alueilla voidaan poistaa mahdolliset        takoon kuitenkin, että vaikka Suomen teollisuus
5801:        hankaluudet?                                   on voinut alempien kansallisten tullien ansiosta
5802:                                                       hankkia esimerkiksi elektroniikkakomponentte-
5803:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ja edullisesti vaikkapa Kaukoidästä tai Yhdys-
5804: vasti seuraavaa:                                      valloista, niiden osuus lopputuotteessa on usein
5805:                                                       niin suuri, ettei valmis tavara yhteisöön vietäessä
5806:     Suomen tullitariffm mukaisten tullien keski-      täytäkään vapaakauppakohtelun edellyttämiä
5807: määräinen taso ei poikkea sanottavasti Euroo-         alkuperävaatimuksia, vaan koko tuotteen arvos-
5808: pan yhteisön ulkoisten tullien tasosta. Suurim-       ta joudutaan maksamaan yhteisön yleinen tulli.
5809: man osan Eurooppaa kattavissa vapaakauppa-            Sisämarkkinakaupassahan, kuten todettu, tullia
5810: järjestelyissä, joita sovelletaan lähes 70 prosent-   ei kanneta eikä alkuperällä ole sen suhteen mer-
5811: tiin Suomen ulkomaankaupasta, teollisuustuot-         kitystä. Yhteisön ulkopuolelle vietävien loppu-
5812: teiden tullit on poistettu käytännöllisesti katsoen   tuotteiden komponentteihin taas voidaan sovel-
5813: kokonaan. Maataloustuotteiden monimutkai-             taa muun muassa yhteisön tullilainsäädännön
5814: sessa rajasuojajärjestelmässä tullit ovat vain yksi   mukaisen sisäisen jalostuksen mahdollistamaa,
5815: osa niin sanottua maksuperusteista suojaa, eivät-     Suomen nykyisen lain vientietua vastaavaa tullit-
5816: kä niiden muutosten vaikutukset ole yleensä rat-      tomuutta. Lisäksi niissä tapauksissa, joissa tava-
5817: kaisevia kokonaissuojan kannalta.                     raa ei valmisteta yhteisössä tai yhteisötuotanto ei
5818:    Jos Suomi liittyy Euroopan unioniin, se liittyy    riitä, voidaan myöntää jäsenmaiden hakemuk-
5819: myös osaksi yhteisön tulliliittoa. Yhteisön sisäi-    sesta tullittomuuksia, niin sanottuja suspensioi-
5820: sessä kaupassa, joka edustaisi nykytilanteenkin       ta, tai tariffikiintiöitä, jotka sallivat rajoitetun
5821: mukaan lähes puolta Suomen ulkomaankaupas-            määräisen tuonnin ilman tullia tai alennetulla
5822: ta, tilanne muuttuisi siten, ettei tavaran alkupe-    tullilla. Myös jäsenyyttä hakeneet maat ovat saa-
5823: rällä enää olisi merkitystä, vaan kaikki, myös        neet esittää näitä suspensioita ja kiintiöitä jo vuo-
5824: maataloustuotteet, liikkuvat yhteisön sisällä va-     deksi 1995, ja Suomenkin hakemukset ovat par-
5825: paasti.                                               haillaan komission käsiteltävinä.
5826:    Yhteisön ulkopuolelta tuotaviin tavaroihin             Edelleen on todettava, että vaikka kansalliset
5827: tulliliitossa on sovellettava yhteisiä ulkotulleja    tullit on aikanaan määrätty niiden säätämishet-
5828: Ga muutenkin yhteisiä kauppapoliittisia toimen-       kellä tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi
5829: piteitä). Vaikka, kuten edellä todettiin, EY:n ja     katsotulle tasolle, ne eivät välttämättä enää vas-
5830: Suomen keskimääräinen tullitaso on lähes sama,        taa nykyhetken vaatimuksia tai tarpeita tai
5831: yksittäisten tuotteiden tulleissa on huomattavia-     yleensäkään Suomen taloudellisia etuja. Tilan-
5832: kin eroja. Erityisesti tekstiilitavaroiden, mutta     teen "vääristymiseen" on johtanut ainakin kaksi
5833: myös esimerkiksi joidenkin muovi-, kumi- ja           tekijää. Ensiksikin tuotannon rakenne on muut-
5834: nahkatuotteiden tullit ovat Suomessa EY :n tulle-     tunut niin, että suojan tarpeet ovat monilta osin
5835:                                            1994 vp -   KK 536                                           3
5836: 
5837: aivan toisenlaiset kuin muutama vuosikymmen            nissa on useimmiten vähentynyt tai poistunut
5838: sitten. Monia tuotteita on käytännöllisesti kat-       kokonaan.
5839: soen hävinnyt, mutta toisaalta on alettu tuottaa          Edellä sanotun valossa voidaan todeta, että
5840: tavaroita, joilla ei aiemmin ole ollut tullisuojan     vaikka eräiden tullien kohoamisella saattaa olla
5841: tarvetta. Toiseksi Suomi on muiden GATT-               haittansa, joita ei voida kokonaan välttää, on
5842: jäsenmaiden tapaan kuitenkin sitonut enimmäis-         ilmeistä, että tullijärjestelmän muutoksilla koko-
5843: tullinsa siten, ettei niitä voida yksipuolisesti ko-   naisuudessaan ja erityisesti yhteisön tulliliittoon
5844: rottaa, päinvastoin niitä on aika ajoin alennettu      ja sisämarkkinoihin liittymisellä saavutetaan
5845: kaupan yleisen vapauttaruispyrkimyksen mukai-          etuja, jotka varsinkin pitemmällä tähtäimellä
5846: sesti. Kun tulleja on samalla poistettu yhä laa-       ovat näitä haittavaikutuksia paljon painavam-
5847: jemmin alueellisilla vapaakauppasopimuksilla,          mat
5848: niiden merkitys ulkopuolisten maidenkin tuon-
5849:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1994
5850: 
5851:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
5852: 4                                        1994 vp -   KK 536
5853: 
5854: 
5855: 
5856: 
5857:                                        Tili Riksdagens Talman
5858: 
5859:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     t.ex. vissa plast-, gummi- och läderprodukter tili-
5860: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       lämpar Finland högre tullar än EG. Enligt det
5861: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     anslutningsfördrag som förhandlats fram får
5862: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        Finland tiliämpa sina yttre tullar på ca 200 pro-
5863: 536:                                                 dukter eller produktgrupper under en anpass-
5864:                                                      ningsperiod på tre år, så att tullarna gradvis
5865:           Har Regeringen utrett vilka ofördelak-     sänks tili den gemensamma tariffnivån 1998. Re-
5866:        tiga ändringar övergången tili gemensam-      geringen står i beråd att förelägga riksdagen ett
5867:        ma tullar i samband med ett medlemskap        lagförslag som gäller dessa tullar.
5868:        i EU skulle medföra för Finlands del, och        De yttre tullarna på vissa varor kommer dock
5869:           anser Regeringen att olägenheterna         att stiga. De viktigaste av dessa varor som behövs
5870:        kan elimineras inom alla handelsbran-         inom industriproduktionen är vissa råvaror för
5871:        scher med hjälp av ett eventuellt dispens-    den kemiska industrin, elektroniska komponen-
5872:        förfarande?                                   ter samt ADB-anläggningar. Avsikten är natur-
5873:                                                      ligtvis att skydda produktionen inom gemenska-
5874:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        pen. Det är dock värt att nämna att den finska
5875: anföra följande:                                     industrin visserligen tack vare lägre nationella
5876:                                                      tullar har kunnat anskaffa t.ex. elektroniska
5877:    Den genomsnittliga nivån på tullarna enligt       komponenter tili ett förmånligt pris från t.ex.
5878: den finska tulltariffen avviker inte nämnvärt från   Fjärran Östern eller Förenta Staterna, men dess-
5879: nivån på de Europeiska gemenskapernas yttre          as andel i slutprodukten är ofta så stor att den
5880: tullar. I största delen av de frihandelsarrange-     fårdiga produkten, om den exporteras tili gemen-
5881: mang som gäller Europa och som tiliämpas på          skapen, inte uppfyller de ursprungskrav som för-
5882: inemot 70 procent av Finlands utrikeshandel, har     utsätts i fråga om frihandelsbehandlingen, utan
5883: tullarna på industriprodukter praktiskt taget helt   man är tvungen att betala gemenskapens allmän-
5884: slopats. Inom det komplicerade gränsskyddssys-       na tuli på hela produktens värde. Inom handeln
5885: temet för lantbruksprodukter utgör tullarna en-      på den inre marknaden uppbärs som sagt ingen
5886: dast en del av det s.k. avgiftsbaserade skyddet      tuli, och tili dessa delar har varans ursprung
5887: och ändringar i tullarna förorsakar vanligtvis       sålunda ingen betydelse. På komponenterna i
5888: inte verkningar av avgörande betydelse med tan-      sådana slutprodukter som exporteras tili Iänder
5889: ke på det totala skyddet.                            utanför gemenskapen kan däremot tiliämpas
5890:    Om Finland ansluter sig tili Europeiska Unio-     bl.a. den tullfrihet, motsvarande exportförmå-
5891: nen blir Finland samtidigt medlem i dess tull-       nen i vår nuvarande lag, som är möjlig på grund
5892: union. Inom handeln mellan medlemsstaterna,          av den interna förädlingen enligt gemenskapens
5893: som i motsvarighet tili rådande situation skulle     tullagstiftning. I sådana fall då varorna inte tili-
5894: utgöra inemot hälften av Finlands utrikeshandel,     verkas inom gemenskapen eller då produktionen
5895: skulle situationen ändras såtilivida att varornas    inom gemenskapen inte är tiliräcklig, kan med-
5896: ursprung inte längre hade någon betydelse. Alla      lemsländerna dessutom på ansökan beviljas tull-
5897: varor inklusive lantbruksprodukterna skulle om-      frihet i form av s.k. suspensioner eller tariffkvo-
5898: fattas av den fria rörligheten inom gemenskapen.     ter, vilka tillåter en begränsad import antingen
5899:    Tullunionen skall på varor som importeras         tullfritt eller med nedsatt tuli. Också de Iänder
5900: från Iänder utanför gemenskapen tiliämpa ge-         som har ansökt om medlemskap har fått framfö-
5901: mensamma yttre tullar (och även i övrigt gemen-      ra sina förslag tili suspensioner och tariffkvoter
5902: samma handelspolitiska åtgärder). Ä ven om allt-     för 1995. Finlands ansökningar behandlas som
5903: så EG:s och Finlands genomsnittliga tullnivå är      bäst av kommissionen.
5904: nästan densamma, kan skillnaderna i tullar för          Vidare kan det konstateras att fastän de natio-
5905: enskilda produkter vara avsevärda. I synnerhet i     nella tullarna på sin tid fastställdes på en nivå
5906: fråga om textilprodukter, men också beträffande      som ansågs vara nödvändig och ändamålsenlig,
5907:                                            1994 vp -   KK 536                                           5
5908: 
5909: motsvarar de nödvändigtvis inte längre de verkli-      digt i allt större utsträckning har upphävts ge-
5910: ga kraven eller behoven, eller över huvud taget        nom regionala frihandelsavtal, har deras betydel-
5911: ens Finlands ekonomiska intressen. Den "för-           se även i fråga om importen från Iänder utanför
5912: vrängda" situationen beror på åtminstone två           gemenskapen allt oftare minskat eller helt upp-
5913: faktorer. För det första har produktionsstruktu-       hört.
5914: ren förändrats så att behovet av skydd tili stor del      Med stöd av vad som anförts ovan kan det
5915: är helt annorlunda än för några årtionden sedan.       konstateras att fastän höjningen av vissa tullar
5916: Många produkter har praktiskt taget försvunnit,        kan medföra olägenheter som inte helt kan und-
5917: men å andra sidan har man börjat producera             vikas, är det uppenbart att ändringama i tullsys-
5918: sådana varor som tidigare inte behövde tull-           temet isin helhet och i synnerhet anslutningen tili
5919: skydd. Därtili har Finland i likhet med de andra       gemenskapens tuliuni on och den inre marknaden
5920: GATI-ländema dock bundit sina maximitullar             medför sådana fördelar som särskilt på lång sikt
5921: så att de inte kan höjas ensidigt, utan tvärtom har    är av större betydelse än de olägenheter som
5922: de då och då sänkts med hänsyn tili de allmänna        uppstår.
5923: strävandena att frige handeln. När tullar samti-
5924: 
5925:      Helsingforsden 29 september 1994
5926: 
5927:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
5928:                                                 1994 vp
5929: 
5930: Kirjallinen kysymys 537
5931: 
5932: 
5933: 
5934: 
5935:                                    Aittoniemi: Kuljetuskaluston mittojen yhdenmukaistamisesta
5936:                                        Euroopan unioniin liityttäessä
5937: 
5938: 
5939:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5940: 
5941:    Euroopan unionin pyrkimyksenä on tiekulje-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5942: tuksiin käytettävän kaluston, nimenomaan ras-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5943: kaan kaluston mittojen ja painojen harmonisoin-
5944: ti unionin alueella. Tämä merkitsee muutospai-                   Onko valtioneuvosto selvittänyt, min-
5945: neita myös Suomessa erityisesti sen johdosta, että           kä tyyppisiä ja millä aikavälillä tapahtu-
5946: mittoja ja painoja 1980-luvun lopulla muutettiin             via ovat EU:n jäsenyydessä vaatimukset
5947: maassamme kantavuuden, akselipainojen sekä                   raskaan kuljetuskaluston painojen ja mit-
5948: mittojen osalta päinvastaiseen suuntaan kuin on              tojen yhdenmukaistamiseen ja minkälai-
5949: pyrkimys nykyisen EU:n alueella.                             nen kustannus siitä aiheutuu suomalaisil-
5950:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           le liikennöitsijöille?
5951: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5952: 
5953:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1994
5954: 
5955:                                            Sulo Aittoniemi
5956: 
5957: 
5958: 
5959: 
5960: 240017
5961: 2                                        1994 vp -   KK 537
5962: 
5963: 
5964: 
5965: 
5966:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5967: 
5968:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lokseen. Mainittu kääntyvyysvaatimus voitaisiin
5969: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        täyttää siirtämällä perävaunun taka-akselistoa
5970: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      hiukan eteenpäin tai varustamalla perävaunu
5971: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       kääntyvällä taka-akselistolla.
5972: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Hallitus, Suomen elinkeinoelämän järjestöt ja
5973: n:o 537:                                             viranomaiset ovat ehdotuksen käsittelyn kaikis-
5974:                                                      sa vaiheissa tuoneet Suomen näkökulman esille
5975:            Onko valtioneuvosto selvittänyt, min-     niille EU :n elimille, jotka kulloinkin ovat käsitel-
5976:        kä tyyppisiä ja millä aikavälillä tapahtu-    leet ehdotusta, eli sekä komissiolle, parlamentil-
5977:        via ovat EU:n jäsenyydessä vaatimukset        le, talous- ja sosiaalikomitealle että neuvostolle.
5978:        raskaan kuljetuskaluston painojen ja mit-     Myös jäsenmaihin on oltu yhteydessä. Suomi on
5979:        tojen yhdenmukaistamiseen ja minkälai-        ehdottanut pysyvää poikkeusta kansallisesta
5980:        nen kustannus siitä aiheutuu suomalaisil-     harmonisoinnista Suomelle ja Ruotsille tai aina-
5981:        le liikennöitsijöille?                        kin hyvin pitkää siirtymäkautta.
5982:                                                          Mittaharmonisoinnin, joka Suomen osalta
5983:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         käytännössä tarkoittaisi 22 metrin yhdistelmäpi-
5984: vasti seuraavaa:                                     tuuden alentamista 18,35 metriin, kustannus- ja
5985:                                                      muita vaikutuksia on selvitetty liikenneministe-
5986:     EY:n komission vuoden 1993 lopulla raskai-       riön toimeksiannosta laaditussa tutkimuksessa.
5987: den ajoneuvojen painojen ja mittojen kansalli-       Samalla tutkittiin, minkäsuuruisia investointeja
5988: seksi harmonisoimiseksi tekemän ehdotuksen           harmonisointi edellyttäisi.
5989: käsittely yhteisön elimissä on edelleen kesken.          Vuotuisten kuljetuskustannusten lisäykseksi
5990: Euroopan parlamentti valmistelee parhaillaan         saatiin 1,9 mrd. markkaa. Tämä kustannuslisä
5991: ehdotuksesta lausuntoa, ja samanaikaisesti neu-      kohdentuisi lopulta pääasiassa teollisuudelle ja
5992: voston työryhmä hioo jäsenmaiden kantoja eh-         kaupalle. Ehdotetun siirtymäkauden lopulla to-
5993: dotuksen yksityiskohdista. Neuvoston työryh-         teutuvaksi investoinniksi laskettiin 17 mrd.
5994: mässä on saavutettu kohtuullinen yksimielisyys       markkaa, josta linja-autojen uusimisen osuus oli
5995: siitä, että kansallinen harmonisointi koskisi vain   3,2 mrd. markkaa.
5996: ajoneuvoyhdistelmän ulkomittoja, ei lainkaan             Laskelmat oli tehty sillä perusteella, ettei Suo-
5997: painoja. Parlamentin liikenne- ja matkailukomi-      mi saisi käyttää direktiiviehdotuksen 4 artiklassa
5998: teassa on puolestaan valmisteltu lausuntoluon-       tarkoitettuja poikkeuksia. Jos niitä voitaisiin
5999: nosta, jonka mukaan kansallinen harmonisointi        käyttää laajasti, voisivat kustannus- ja muut vai-
6000: koskisi vain yhdistelmän kääntöympyrää ja ak-        kutukset parhaassa tapauksessa jopa puolittua.
6001: selipainoja. Tämän seurauksena sekä mitat että           Lopuksi hallitus toteaa, ettei Suomessa sovel-
6002: painot voitaisiin päättää kansallisesti edellyt-     lettavien painojen ja mittojen suhteen tule ole-
6003: täen, että kaikki yhdistelmät kääntyvät riittävän    maan oleellista eroa nyt voimassa olevan ETA-
6004: pienessä tilassa ja ettei akselipainoja ylitetä.     sopimuksen ja mahdollisen EU -jäsenyyden välil-
6005:     Edellä sanotusta ilmenee, ettei hallituksella    lä. Jos EU:n neuvosto hyväksyy direktiivin pai-
6006: voi tässä vaiheessa olla mitään varmuutta lopul-     nojen ja mittojen harmonisoinnista ETA-sopi-
6007: lisen päätöksen sisällöstä eikä myöskään sen voi-    muksen voimassa ollessa, tulee direktiivi sovel-
6008: maantuloaikataulusta.                                lettavaksi myös EFTA-maissa, elleivät ne yhdes-
6009:     Parlamentille valmisteltava lausuntoehdotus,     sä, EFTAn "puhuessa yhdellä äänellä" päätä
6010: jos sen periaatteet voitaisiin neuvostossa hyväk-    torjua direktiiviä. Jos näin kävisi, ED-osapuoli
6011: syä, johtaisi Suomen kannalta kohtuulliseen tu-      voisi ryhtyä sopiviksi katsomiinsa vastatoimiin.
6012: 
6013:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1994
6014:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
6015:                                               1994 vp -    KK 537                                          3
6016: 
6017: 
6018: 
6019:                                             Tili Riksdagens Talman
6020: 
6021:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            att upprusta släpvagnen med ett självstyrt bak-
6022: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-             axelsystem.
6023: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-              Då ärendet behandlats har regeringen, nä-
6024: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr              ringslivets organisationer och myndighetema i
6025: 537:                                                       Finland i alla skeden lagt fram den finländska
6026:                                                            ståndpunkten tili de organ i Europeiska unionen
6027:            Har statsrådet utrett vilka krav ett            som behandlat förslaget, dvs. såväl kommissio-
6028:         medlempskap i Europeiska unionen stäl-             nen, parlamentet, ekonomiska och sociala kom-
6029:         ler på harmonisering av den tunga trans-          mitten som rådet. Man har även tagit kontakt
6030:         portmaterielens vikter och dimensioner            med medlemsstatema. Finland har föreslagit ett
6031:         och med viiken tidsintervall de skall om-         bestående undantag från den nationella harmo-
6032:         sättas i praktiken samt hurudana om-              niseringen för Finland och Sverige eller åtminsto-
6033:         kostnader de medför för finländska                ne en mycket lång övergångsperiod.
6034:         transportföretag?                                     1 en undersökning som gjorts på uppdrag av
6035:                                                           trafikministeriet har man utrett kostnads- och
6036:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             andra inverkningar på harmonisering av dimen-
6037: anföra följande:                                          sioner, som i praktiken skulle betyda att längden
6038:                                                           förkortas från en kombinationslängd på 22 meter
6039:    1 slutet av 1993 lade EG-kommissionen fram             tili18,3 5 meter för Finlands del. Därjämte under-
6040: ett förslag om en nationell harmonisering av vik-         söktes hur stora investeringar harmoniseringen
6041: ter och dimensioner för tunga fordon, men be-             skulle förutsätta.
6042: handlingen har ännu inte slutförts i gemenska-                Tiliväxten av årliga transportkostnader upp-
6043: pemas organ. Europa-parlamentet förbereder                skattades tili 1,9 mrd. mark. Detta kostnadstili-
6044: som bäst ett utlåtande om förslaget och samtidigt         lägg skulle slutligen i huvudsak fördelas mellan
6045: bearbetar en arbetsgrupp inom rådet medlems-              industrin och handeln. Det beräknades att inves-
6046: statemas inställning tili förslagets detaljer. 1 rå-      teringen som skulle förverkligas i slutet av den
6047: dets arbetsgrupp har en rimlig enhällighet upp-           föreslagna övergångsperioden skulle uppgå tili
6048: nåtts om att den nationella harmoniseringen               17 mrd. mark. Bussamas modemisering utgör
6049: skall enbart gälla yttre dimensioner av en for-           3,2 mrd. mark av investeringen.
6050: donskombination och inte alls vikter. Parlamen-               Vid beräkningama utgick man ifrån att Fin-
6051: tets trafik- och turismkommitte har för sin del           land inte skulle få använda undantagen som av-
6052: berett ett utkast tili ett utlåtande, enligt vilket den   ses i artikel4 i direktivpropositionen. Om undan-
6053: nationella harmoniseringen skall gälla enbart             tagen kunde utnyttjas i stor omfattning, kunde
6054: fordonskombinationens vändradie och axelvik-              kostnads- och andra påverkningar i bästa fall
6055: ter. Tili följd av detta kunde man nationellt beslu-      t.o.m. halveras.
6056: ta både om dimensioner och vikter på vilikor att              Tili slut konstaterar regeringen att det inte
6057: alla kombinationer svänger i ett tiliräckligt litet       finnsen väsentlig skilinad mellan det nu gällande
6058: utrymme och att axelvikter inte överskrids.               EES-avtalet och den möjliga EU-medlemsska-
6059:    Det framgår av det ovan nämnda att regering-           pen vad beträffar dimensioner och vikter som
6060: en inte i detta skede har någon säkerhet om               tiliämpas i Finland. Om Europeiska unionens
6061: innehållet av det slutgiltiga beslutet och inte hel-      råd godkänner direktivet om harmonisering av
6062: ler om datum för dess ikraftträdande.                     vikter och dimensioner medan EES-avtalet är i
6063:    Utkastförslaget som förbereds för parlamen-            kraft, skall direktivet tiliämpas även i EFTA-
6064: tet skulle från Finlands synpunkt sett leda tili ett      stater, om de här statema inte beslutar avvisa
6065: godtagbart resultat, om dess principer kunde ac-          direktivet tilisammans genom att EFTA "talar
6066: cepteras i rådet. Det omnämnda kravet på vänd-            med en röst". Om detta skulle ske, kunde EU-
6067: radien kunde uppfyllas genom att flytta släp-             motparten vidta sådana motåtgärder som den
6068: vagnens bakaxelsystem litet framåt eller genom            anser lämpliga.
6069: 
6070:      Helsingforsden 6 oktober 1994
6071:                                                                            Trafikminister Ole Norrback
6072:                                                  1994vp
6073: 
6074: Kirjallinen kysymys 538
6075: 
6076: 
6077: 
6078: 
6079:                                     Väistö: Poliisin virkojen lisäämisestä Pohjois-Karjalassa
6080: 
6081: 
6082: 
6083:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6084: 
6085:    Poliisin toiminnan tavoitteena on yleisen jär-      keytyvä talous- ja huumausainerikollisuus on li-
6086: jestyksen ja turvallisuuden ylläpito. Toiminnal-       sääntymässä myös Pohjois-Karjalassa ja sito-
6087: laan poliisi osaltaan edistää ja turvaa oikeus- ja     massa poliisin voimavaroja. Myös rikosten sel-
6088: yhteiskuntajärjestyksen toteutumista, yleisen          vittäminen on vaikeutunut.
6089: lainkuuliaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja yh-             Poliisin toimintaympäristössä tapahtuviin
6090: denvertaisuuden noudattamista sekä perusoi-            muutoksiin vaikuttavat kaikkinensa sekä suo-
6091: keuksien ja muiden laillisten oikeuksien kun-          malaisen yhteiskunnan että lähialueiden yhteis-
6092: nioittamista.                                          kunnalliset muutokset. Esimerkiksi Pohjois-
6093:    Entistä tärkeämpää poliisin toiminnassa on          Karjalassa toimintaympäristön muutos on kes-
6094: ennaltaestävyys. Tähän toimintaan ei kuiten-           kimääräistä suurempaa. Poliisin virkojen lisäys-
6095: kaan ole riittävästi henkilöstöä eikä muita voi-       tarve tulee nähdä myös tätä taustaa vasten.
6096: mavaroja. Poliisitoimen osalta tulisikin luopua           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6097: henkilöstösupistuksista.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6098:    Pohjois-Karjalassa henkilöstön niukkuus on          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6099: noussut korostetusti esille. Maakunnassa on las-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6100: kennallisesti 16 poliisiviran vajaus, kun arvioin-
6101: nissa käytetään poliisin yhteismitallisia arviointi-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6102: perusteita.                                                   ryhtyä poliisin virkojen lisäämiseksi Poh-
6103:    Samaan aikaan kansainväliseen taustaan kyt-                jois-Karjalassa?
6104: 
6105:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1994
6106: 
6107:                                               Matti Väistö
6108: 
6109: 
6110: 
6111: 
6112: 240017
6113: 2                                           1994 vp -   KK 538
6114: 
6115: 
6116: 
6117: 
6118:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
6119: 
6120:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          hennyksistä. Pohjois-Karjalan läänin lakkautus-
6121: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           velvoitteeksi asetettiin tällöin vuoden 1994 lop-
6122: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         puun mennessä kolme virkaa tai tehtävää.
6123: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Väistön               Koska vuoden 1994 vähennysvelvoitteesta
6124: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 538:           (100 virkaa tai tehtävää) on vuoden 1995 ta-
6125:                                                         lousarvioesityksessä luovuttu, on sisäasiainmi-
6126:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nisteriössä sen sijaan tehty alustava virkojen
6127:         ryhtyä poliisin virkojen lisäämiseksi Poh-      uudelleensijoitussuunnitelma, jolla pyritään ta-
6128:         jois-Karjalassa?                                kaamaan lääneille nykyistä tasapuolisemmat
6129:                                                         toimintaedellytykset. Uudelleensijoitussuunni-
6130:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            telmaa laadittaessa on paikallispoliisin osalta
6131: vasti seuraavaa:                                        pidetty pääsääntönä sitä periaatetta, että virka-
6132:                                                         siirrot tehdään niistä lääneistä, joissa resurssi-
6133:    Valtioneuvoston 30.4.1991 tekemän ns. sääs-          mallin mukaan on muita enemmän resursseja.
6134: töpäätös III:n johdosta poliisille asetettiin yh-       Voimavaroja saavia läänejä olisivat ne, joissa
6135: teensä 276 viran tai tehtävän vähennysvelvoite,         vaje on suurin, eli Uudenmaan, Keski-Suomen
6136: josta 100 tuli toteuttaa vuoden 1994 loppuun            ja Oulun läänit.
6137: mennessä ja 176 vuoden 199 5loppuun mennessä.              Pohjois-Karjalan läänin osalta uudelleensijoi-
6138: Vuoden 1995 talousarvioesityksen henkilöstöke-          tussuunnitelma tarkoittaa siis sitä, että aiemmin
6139: hykset sekä määrärahat on kuitenkin mitoitettu          suunnitellusta, vuotta 1994 koskevasta kolmen
6140: siten, ettei mainittujen 100 viran vähennystä tar-      viran vähennyksestä luovuttaisiin. Koska läänin
6141: vitse toteuttaa. Sisäasiainministeriö tulee esittä-     lisäresurssitarve kokonaisuudessaan on laskel-
6142: mään vuoden 1996 kehysvalmistelun yhteydessä,           mien mukaan suhteellisen vähäinen, ei tässä vai-
6143: että myös jatkossa vähennysvelvoitteista luovut-        heessa ole katsottu mahdolliseksi lisätä läänin
6144: taisiin, jotta poliisin toimintaedellytykset ja ylei-   resursseja.
6145: sen järjestyksen ja turvallisuuden tila voitaisiin         Vuonna 1996 valtionhallinnossa luovutaan
6146: pitää tyydyttävänä.                                     henkilötyövuosikehyksistä, eli enää ei aseteta
6147:    Poliisin ylijohdossa seurataan jatkuvasti pai-       hallinnonaloille rajoituksia henkilöstön määriin.
6148: kallispoliisin resurssien lääneittäistä jakaumaa.       Siitä lukien vain määrärahat asettavat rajat hen-
6149: Päätöksenteon pohjana on vuosittain tarkistet-          kilöstön määrälle. Poliisitoimen toimintaedelly-
6150: tava matemaattinen malli poliisin resurssien            tysten ylläpitämiseksi onkin ensiarvoisen tärkeää
6151: alueellisesta kohdistamisesta. Sisäasiainministe-       saada poliisitoimen kehykset sellaisiksi, että ny-
6152: riö teki laskelmiin perustuen, lakkautusvelvoit-        kyisiltä säästötoimenpiteiltä, kuten virkojen
6153: teeseen varautuakseen 25.3.1993 vähennysten             avoinna pitämisiltä voitaisiin välttyä ja olemassa
6154: kohdentamispäätöksen, jossa määriteltiin lää-           olevat virat ja henkilöstöresurssit saataisiin täys-
6155: nien ja valtakunnallisten yksiköiden osuus vä-          tehoisesti käyttöön.
6156: 
6157:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1994
6158: 
6159:                                                                 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
6160:                                             1994 vp -    KK 538                                            3
6161: 
6162: 
6163: 
6164: 
6165:                                           Tili Riksdagens Talman
6166: 
6167:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         temas andel av indragningama. Norra Karelens
6168: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          län ålades att dra in tre tjänster eller befattningar
6169: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        före utgången av 1994.
6170: man Väistö undertecknade spörsmål nr 538:                  Eftersom man i budgetpropositionen för 1995
6171:                                                         slopat indragningsskyldigheten (1 00 tjänster eller
6172:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         befattningar), har man vid inrikesministeriet i
6173:         ta för att öka antalet tjänster inom polisen    stället gjort upp en preliminär plan för omplace-
6174:         i Norra Karelen?                                ringen av tjänster genom vilken man försöker
6175:                                                         garantera länen rättvisare verksamhetsbetingel-
6176:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ser. Vid uppgörandet av omplaceringsplanen har
6177: anföra följande:                                        huvudprincipen i fråga om den lokala polisen
6178:                                                         varit att tjänster överförs från de län i vilka det
6179:    1 det s.k. 111 sparbeslutet, som statsrådet fatta-   enligt resursmallen finns mer resurser jämfört
6180: de den 30 april 1991, ålades polisen att dra in         med de andra länen. De län som enligt förslaget
6181: sammanlagt 276 tjänster eller befattningar, av          skall få resurser är de i vilka underskottet är
6182: vilka 100 skulle dras in före utgången av 1994 och      störst, dvs. Nylands, Mellersta Finlands och
6183: 176 före utgången av 1995. 1 budgetpropositio-          Uleåborgs län.
6184: nen för 1995 har personalramama och anslagen               För Norra Karelens län innebär omplace-
6185: dock dimensionerats så att det inte är nödvändigt       ringsplanen alltså att man skulle avstå från in-
6186: att dra in de nämnda 100 tjänstema. 1 samband           dragningen av tre tjänster 1994, vilket var planen
6187: med beredningen av ramama för 1996 kommer               tidigare. Eftersom länets totala behov av ytterli-
6188: inrikesministeriet att föreslå att även denna kvot      gare resurser är relativt litet enligt uträkningama,
6189: skall slopas så att polisens verksamhetsbetingel-       har man i detta skede inte ansett det vara möjligt
6190: ser samt den allmänna ordningen och säkerheten          att öka dess resurser.
6191: skall kunna upprätthållas på en tillfredsställande         År 1996 kommer man inom statsförvaltningen
6192: nivå.                                                   att avstå från ramar för antalet årsverken, dvs.
6193:    Den högsta ledningen vid polisen följer kon-         från och med då kommer det inte längre att
6194: tinuerligt den länsvisa fördelningen av den lokala      finnas några andra begränsningar i fråga om
6195: polisens resurser. Som grund för beslutsfattandet       personalmängden inom förvaltningsonrådena
6196: har man en matematisk mall för den regionala            än de som följer av anslagen. För upprätthållan-
6197: fördelningen av polisens resurser. Mallen juste-        det av polisväsendets verksamhetsbetingelser
6198: ras årligen. För att bereda sig på indragningama        skulle det därför vara mycket viktigt att ramama
6199: fattade inrikesministeriet den 25 mars 1993 på          för polisväsendet var sådana att nuvarande spar-
6200: basis av ovan nämnda kalkyler ett beslut om             åtgärder, t.ex. att tjänster inte besätts, kan undvi-
6201: vilka som drabbas av indragningama. 1 beslutet          kas och så att de tjänster och personalresurser
6202: fastställdes länens och de riksomfattande enhe-         som finns kan utnyttjas till fullo.
6203: 
6204:      Helsingforsden 5 oktober 1994
6205:                                                                     lnrikesminister Mauri Pekkarinen
6206:                                                1994 vp
6207: 
6208: Kirjallinen kysymys 539
6209: 
6210: 
6211: 
6212: 
6213:                                   Seppänen: Hallituksen suhtautumisesta Komin tasavallan pyrki-
6214:                                      myksiin päästä Barentsin meren neuvoston jäseneksi
6215: 
6216: 
6217:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6218: 
6219:    Suomalais-ugrilaiset komit asuvat alueella,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6220: jonka kanssa Suomella pitäisi olla huomattavasti    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6221: nykyistä enemmän taloudellisia ja kulttuurisi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6222: teitä.                                              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6223:    Komin tasavalta on aioitteellisesti pyrkinyt
6224: yhteistyöhön meidän kanssamme, ja siinä tarkoi-              Miten Hallitus suhtautuu Komin tasa-
6225: tuksessa se haluaisi liittyä Barentsin meren neu-          vallan pyrkimykseen päästä Barentsin
6226: vostoon. Pyrkimystä on syytä tukea.                        meren neuvoston jäseneksi, ja
6227:                                                              aikooko Hallitus auttaa suomalais-
6228:                                                            ugrilaisia komeja tässä asiassa?
6229:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1994
6230:                                           Esko Seppänen
6231: 
6232: 
6233: 
6234: 
6235: 240017
6236: 2                                           1994 vp -   KK 539
6237: 
6238: 
6239: 
6240: 
6241:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6242: 
6243:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          edustaja. Alueneuvosto on huomattavalta osalta
6244: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vastannut Barentsin alueen yhteistyön käytän-
6245: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         nön toteutuksesta hallitusten välisen neuvoston
6246: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppäsen           ohjauksessa.
6247: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 539:              Barentsin alueen yhteistyön ensimmäisen
6248:                                                         puolentoista vuoden aikana on esiintynyt painei-
6249:            Miten Hallitus suhtautuu Komin tasa-         ta yhteistyöalueen laajentamiseksi. Ruotsissa
6250:         vallan pyrkimykseen päästä Barentsin            Västerbottenin lääni ja Suomessa Oulun lääni
6251:         meren neuvoston jäseneksi, ja                   ovat hakeneet alueneuvoston jäsenyyttä. Viime
6252:            aikooko Hallitus auttaa suomalais-           aikoina ovat myös Venäjällä kiinnostustaan
6253:         ugrilaisia komeja tässä asiassa?                osoittaneet mm. Nenetsian piirikunta ja Komin
6254:                                                         tasavalta. Alueneuvosto on uusienjäsenten osal-
6255:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ta tehnyt päätöksen, jonka mukaan aluetta ei
6256: vasti seuraavaa:                                        tässä vaiheessa laajenneta, vaan pyritään yhteis-
6257:                                                         työn vakiinnuttamiseen ja syventämiseen nykyi-
6258:     Kirkenesissä 11.1.1993 pidetyn ulkoministeri-       sellä alueella.
6259: konferenssin päätteeksi annetulla julistuksella            Ruotsin ja Suomen hallitukset ovat tukeneet
6260: perustettiin Barentsin euroarktinen neuvosto ja         Västerbotteninja Oulun mukaantuloa Barentsin
6261: määriteltiin uuden yhteistyön piiriin kuuluva           alueen yhteistyöhön, koska niillä on jo toimivat
6262: alue. Hallitusten välisen neuvostonjäseniksi tuli-      yhteydet Barentsin yhteistyön venäläisiin osa-
6263: vat viisi pohjoismaata, Venäjä ja Euroopan yh-          puoliin sekä annettavanaan tieteellistä ja talou-
6264: teisöjen komissio. Huomioitsija-aseman saivat           dellista kapasiteettia yhteistyön kehittämiseksi.
6265: Englanti, Japani, Kanada, Puola, Ranska, Saksa          Ruotsin ja Suomen tekemä esitys näiden läänien
6266: ja Yhdysvallat. Huomioitsijaksi hyväksyttiin            hyväksymiseksi Barentsin alueneuvoston jäse-
6267: myöhemmin myös Alankomaat. Kirkenesin ju-               niksi ei kuitenkaan saavuttanut konsensusta
6268: listuksessa todettiin yhteistyön olevan avoinna         Tromssassa 15.9.1994 pidetyssä ulkoministeri-
6269: niille valtioille, jotka haluavat siihen aktiivisesti   kokouksessa.
6270: osallistua.                                                Suomen hallitus on tietoinen Komin tasaval-
6271:    Kirkenesin julistuksessa päätettiin, että alu-       lan pyrkimyksistä liittyä jäsenenä Barentsin eu-
6272: eellisen yhteistyön piiriin Barentsin euroarktisel-     roarktisen alueen yhteistyöhön ja on suhtautu-
6273: la alueella kuuluvat Norjan kolme pohjoisinta           nut omalta osaltaan asiaan myönteisesti. Suo-
6274: lääniä, Norrbottenin lääni Ruotsissa, Lapin lää-        mella ei kuitenkaan ole esitys- eikä yksinomaista
6275: ni Suomessa sekä Murmanskin ja Arkangelin               ratkaisuvaltaa asiassa. Komin mahdollinen jäse-
6276: läänit Venäjällä. Siinä myös todettiin, että aluet-     nyys alueneuvostossa ei toistaiseksi ole tullut esil-
6277: ta voidaan laajentaa käsittämään tulevaisuudes-         le Barentsin neuvoston kokouksissa. Jäsenyys-
6278: sa muitakin läänejä. Tämän mukaisesti julistuk-         asia ei ole vielä ollut myöskään esillä alueneuvos-
6279: sen antamisen yhteydessä pidetyssä Barentsin            ton piirissä. Oulun ja Västerbottenin esimerkit
6280: neuvoston ensimmäisessä kokouksessa hyväk-              osoittavat, että yhteistyöalueen laajentaminen
6281: syttiin Karjalan tasavallan mukaantulo alueelli-        tässä vaiheessa kohtaa vastustusta. Tästä huoli-
6282: seen yhteistyöhön. Ulkoministerikonferenssin            matta hallitus suhtautuu periaatteessa myöntei-
6283: yhteydessä perustettiin myös Barentsin euroark-         sesti Komin tasavallan pyrkimyksiin päästä jäse-
6284: tisen alueen alueneuvosto, johon kuuluvat               neksi Barentsin alueen yhteistyöhön ja on valmis
6285: alueen läänien maaherrat ja alkuperäiskansojen          tukemaan Venäjän mahdollista esitystä asiassa.
6286:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1994
6287: 
6288:                                                                  Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
6289:                                           1994 vp -    KK 539                                           3
6290: 
6291: 
6292: 
6293: 
6294:                                         Till Riksdagens Talman
6295: 
6296:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sträckning svarat för det praktiska samarbetet i
6297: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Barentsregionen under ledning av rådet på reger-
6298: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ingsnivå.
6299: man Seppänen undertecknade spörsmål nr 539:              Under de första aderton månaderna för sam-
6300:                                                       arbete i Barentsregionen har vissa krav ställts på
6301:           Hur förhåller sig Regeringen till Repu-     en utvidgning av samarbetsregionen. Det sven-
6302:        bliken Komis strävan efter medlemskap i        ska Västerbottenslän och det finska Uleåborgs
6303:        Barentsrådet, och                              Iän har ansökt om medlemskap i det regionala
6304:           ämnar Regeringen bistå Komis finsk-         rådet. Under densenaste tiden har dessutom bl.a.
6305:        ugriska befolkning i denna fråga?              Nenetsija-distriktet och Republiken Komi i
6306:                                                       Ryssland visat sitt intresse. I frågan som gäller
6307:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nya medlemmar, har det regionala rådet beslutat
6308: anföra följande:                                      att regionen inte utvidgas i detta skede. I stället
6309:                                                       strävar man efter att befåsta och fördjupa samar-
6310:    U trikesministerkonferensen           Kirkenes     betet inom den nuvarande regionen.
6311: 11.1.1993 avslutades med en deklaration om               Regeringarna i Sverige och Finland har under-
6312: upprättande av det euroarktiska Barentsrådet. I       stött planerna på att ta med Västerbotten och
6313: deklarationen fastslogs omfattningen av den re-       Uleåborg i Barentssamarbetet, eftersom dessa
6314: gion som samarbetet skall gälla. De fem nordiska      omräden redan har fungerande kontakter med de
6315: länderna, Ryssland och Europeiska gemenska-           ryska parterna i samarbetet samt vetenskaplig
6316: pernas kommission blev medlemmar i rådet på           och ekonomisk kapacitet som kan ställas tili för-
6317: regeringsnivå. Kanada, England, Frankrike,            fogande för utvecklandet av samarbetet. Sveriges
6318: Förenta Staterna, Japan, Polen och Tyskland           och Finlands förslag att dessa Iän skulle godkän-
6319: fick observatörsstatus. Senare godtogs också          nas som medlemmar i det regionala Barentsrådet
6320: Nederländerna som observatör. I Kirkenesde-           fick dock inte konsensus under utrikesminister-
6321: klarationen konstaterades att samarbetet står         mötet i Tromsö 15.9.1994.
6322: öppet för de stater som önskar del ta aktivt i det.      Finlands regering känner tili Republiken Ko-
6323:    I Kirkenesdeklarationen fastslogs att det          mis strävan efter medlemskap i samarbetet i den
6324: regionala samarbetet i den euroarktiska Barents-      euroarktiska Barentsregionen och har för sin del
6325: regionen skall omfatta de tre nordligaste norska      förhällit sig positivt tili frägan, men Finland har
6326: länen, Norrbottens Iän i Sverige, Lapplands Iän i     inte vare sig förslagsrätt eller ensam beslutande-
6327: Finland samt de ryska Iänen Murmansk och Ark-         rätt i frågan. Ett eventuellt medlemskap av Repu-
6328: angelsk. Det konstaterades också att området          bliken Komi i det regionala rådet har tills vidare
6329: kan utsträckas tili att omfatta andra Iän i framti-   inte tagits upp vid Barentsrädets möten. Frägan
6330: den. Enligt detta godtog Barentsrådets första         om medlemskap har inte heller tagits upp inom
6331: möte, som hölls i samband med att deklarationen       det regionala rådet. Exemplet med Uleåborg och
6332: gavs, att Republiken Karelen kom med i det            Västerbotten visar att en utvidgning av samar-
6333: regionala samarbetet. I samband med utrikesmi-        betsregionen stöter på motstånd i detta skede.
6334: nisterkonferensen upprättades dessutom ett regi-      Trots detta förhäller sig regeringen i princip posi-
6335: onalt råd för den euroarktiska Barentsregionen.       tivt tili Republiken Komis strävanden efter med-
6336: Detta råd består av landshövdingarna i de berör-      lemskap i samarbetet i Barentsregionen och är
6337: da länen samt av företrädare för ursprungsbe-         beredd att ge sitt stöd tili ett eventuellt förslag
6338: folkningarna. Det regionala rådet har i stor ut-      från ryskt håll.
6339: 
6340:      Helsingforsden 6 oktober 1994
6341: 
6342:                                                                    Utrikesminister Heikki Haavisto
6343:                                                 1994 vp
6344: 
6345: Kirjallinen kysymys 540
6346: 
6347: 
6348: 
6349: 
6350:                                   Aittoniemi: Suomalaisten tuotteiden hintakilpailukyvystä
6351: 
6352: 
6353: 
6354:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6355: 
6356:    Varattomuuteni osoitti hiljattain tilapäisen      ruin epäisänmaalliseen tekoon. Ostin neljä
6357: kohenemisen merkkejä ja menin tavarataloon           Hongkongissa valmistettua paitaa, koska sain ne
6358: ostaakseni itselleni ainakin yhden paidan. Paita-    samalla hinnalla kuin yhden Suomessa valmiste-
6359: tarjontaa tutkiessani löysin yhden sopivan mal-      tun vastaavan paidan.
6360: lin, jonka hinta oli muistaakseni 319 markkaa.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6361: Jatkaessani valistuneen ostajan tavoin tiskien       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6362: tarkastelua löysin paitoja, jotka olivat täsmäl-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6363: leen samalla kuosilla ja samaa kangasta sekä         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6364: myös samalla tavoin pakattuja kuin tuo 319 mar-
6365: kan paita, mutta hinta oli 79 markkaa. Tutki-                   Miten teollisuutemme ja kauppamme
6366: muksissa kävi selväksi, että halvemmat paidat oli            esimerkiksi ED-jäsenyydessä pystyy kil-
6367: ommeltu Hongkongissa suomalaisen kuosin mu-                  pailemaan ns. halpamaiden kanssa, jos jo
6368: kaan ja ilmeisesti pakattu Suomessa myyntiä var-             tälläkin hetkellä yhden suomalaisen pai-
6369: ten. Kangaslaatu oli siis sama kuin kalliissa pai-           dan hinnalla saa neljä samanlaista mutta
6370: dassa.                                                       Hongkongissa ommeltua paitaa?
6371:    Koska varallisuuteni kasvu oli tilapäistä, sor-
6372: 
6373:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1994
6374: 
6375:                                            Sulo Aittaniemi
6376: 
6377: 
6378: 
6379: 
6380: 240017
6381: 2                                            1994 vp -    KK 540
6382: 
6383: 
6384: 
6385: 
6386:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
6387: 
6388:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            dollinen ED-jäsenyys vaikuttaa kilpailutilantee-
6389: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             seen ja toimintaympäristöön.
6390: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen              Jos teollisuutta tarkastellaan kokonaisuutena,
6391: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-            Suomen jäsenyys ED :ssa ei heikentäisi sen kilpai-
6392: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              lukykyä. Sen sijaan on todennäköistä, että inves-
6393: 540:                                                      toinnit Suomeen lisääntyisivät toimintaympäris-
6394:                                                           tön tullessa vakaammaksi ja korkotason alen-
6395:            Miten teollisuutemme ja kauppamme              tuessa. Jäsenyyden seurauksena ulkomaankaup-
6396:         esimerkiksi ED-jäsenyydessä pystyy kil-          pamme kasvaisi. Varsinkin kauppajäsenmaiden
6397:         pailemaan ns. halpamaiden kanssa, jos jo          kesken lisääntyisi. Kun jäsenyys kasvattanee
6398:         tälläkin hetkellä yhden suomalaisen pai-         kansantuloamme, myös kysyntä kotimarkkinoil-
6399:         dan hinnalla saa neljä samanlaista mutta         la kasvanee.
6400:         Hongkongissa ommeltua paitaa?                        Jäsenyyden vaikutus kuitenkin poikkeaisi
6401:                                                          elinkeinoelämän eri aloilla. Vaikutus olisi voi-
6402:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             makkainta ns. integraatioherkillä toimialoilla
6403: vasti seuraavaa:                                         niiden kilpailuolosuhteiden muuttuessa. Tällai-
6404:                                                          nen tilanne on mm. maataloudessa ja elintarvike-
6405:     Markan kellutuksen seurauksena teollisuus-           teollisuudessa. ED-jäsenyys 1.1.1995 muuttaisi
6406: tuotantomme kilpailukyky ja hintakilpailukyky            myös tekstiili- ja vaatetusteollisuuden kilpailuti-
6407: ovat tällä hetkellä varsin hyviä. Vienti ja tuo-         lannetta.
6408: tanto ovat vahvasti kasvamassa. Kilpailuky-                  Suomen täysjäsenyyden seurauksena mm.
6409: kymme on jossain määrin parantunut myös                  käyttövalmiiden tekstiilituotteiden ja kankaiden
6410: suhteessa ns. halpamaihin, joissa tuotteiden kil-        tullitaso laskisi nykytasostaan. Kolmansista
6411: pailukyky perustuu lähinnä alhaisiin palkka-             maista tapahtuvassa tuonnissa ED:n tullikohtelu
6412: kustannuksiin.                                           lopputuotteille on nykyisellään lievempää kuin
6413:     Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ovat niitä aloja,   Suomessa.
6414: jotka ovat joutuneet kilpailemaan halpamaiden                Myös mahdollisuus palkkavalmistukseen va-
6415: tuotannon kanssa. Vaikeuksia on ollut niin koti-         paakauppa-alueen ulkopuolella laajenisi, mikä
6416: maassa kuin ulkomaillakin. Tuotantovolyymit              parantaisi teollisuutemme kilpailuasemaa ED-
6417: laskivat voimakkaasti jo 1980-luvun jälkipuolel-         alueella toimiviin yrityksiin nähden.
6418: la. Kotimaista tuotantoa on kotimarkkinoilla                 Tuotaessa tuotantopanoksia kolmansista
6419: korvannut lisääntynyt tuonti. Tekstiili- ja              maista Suomeen tulevat ED-jäsenyyden myötä
6420: vaatetusteollisuuden tuonti ylittikin v. 1992 koti-      lievät raaka-ainetullit nykyisen tullittomuuden
6421: maisen tuotannon määrän. Varsinkin tuonti Kii-           sijaan. Siirtymäaika olisi kolme vuotta.
6422: nasta ja lähialueilta on kasvanut, mutta koko-               Lisäksi unioni säätelee kauppaa kolmansien
6423: naistuonnista yli puolet tulee edelleen ED :sta.         maiden kanssa erilaisin kiintiöin ja tullinalen-
6424:    Nyttemmin tuotantomäärät ovat lähteneet               nuksin. Niillä voi yksittäistapauksissa olla suuri
6425: nousuun lähinnä viennin kasvun seurauksena.              merkitys kilpailutilanteeseen.
6426: Kasvu on ollut voimakasta mm. miesten paitojen               Kaiken kaikkiaan Suomen tilanne ei juuri
6427: ja naisten puseroiden viennissä. Vaikka myynti-          poikkea nykyisistä ED-maista. Kuluneen kym-
6428: ja käyttökatteet ovat parantuneet, kannattavuus          menen vuoden aikana ED-maiden vaatetusteolli-
6429: ja rahoitusrakenne eivät vielä ole riittävän hyviä.      suus on kokenut yhä lisääntyvän kilpailun halpo-
6430: Yrityskohtaisesti tilanne kuitenkin vaihtelee.           jen kustannusten maista.
6431:    Tekstiilioja vaatteiden valmistus ovat ns. kus-           Suomen samoin kuin ED-maiden osalta kil-
6432: tannuskriisialoja, jotka selviytyäkseen tarvitse-        pailu lisääntyy alhaisissa, keskihintaisissa ja
6433: vat niin kokonaistaloudellisia kuin yrityskohtai-        alempilaatuisissa tuotteissa. Suomen korkeam-
6434: sia toimenpiteitä. Markan kelluttaminen on jo            pien työvoimakustannusten vuoksi vaatetusteol-
6435: parantanut kilpailukykyä. Myös Suomen mah-               lisuudellamme on vähän mahdollisuuksia vai-
6436:                                         1994 vp -   KK 540                                           3
6437: 
6438: mistaa massavaatteita kannattavasti kotimaas-       sit) ja työmotivaation lisäämiseen. Kilpailuetuna
6439: sa. Kuitenkin onnistuneella strategialla suunnit-   on tulevaisuudessa lyhyiden sarjojen valmistami-
6440: telu ja markkinointi sekä valmistuksen alkuvai-     nen ja joustavammat työskentelytavat, esim. so-
6441: heet, lukuun ottamatta työvaltaisinta ompelu-       lutyöskentely. Alihankinta ja erikoistuminen li-
6442: vaihetta, voidaan säilyttää Suomessa.               sääntynevät ja yrityskoot saattavat pienentyä,
6443:    Suomen vaatetusteollisuuden päämarkkina-         mutta joustavuuden ja erikoistumisen kannalta
6444: alueena tulee olemaan Eurooppa myös mahdolli-       yrityksen pienuus ei ole haitta vaan useimmiten
6445: sen jäsenyyden aikana. Suomalaisten yritysten       ratkaiseva kilpailuetu.
6446: mahdollisuus menestyä on erikoistumisessa.             Jos Suomi tulee ED:n jäseneksi, tekstiili- ja
6447: Tärkeitä kilpailutekijöitä ovat joustavuus, te-     vaatetusteollisuutemme ei niinkään kilpaile ED-
6448: hokkuus, laatutietoisuus, palvelun laatu ja stan-   markkinoilla ns. halpamaiden kanssa. Suomi kil-
6449: dardoitut ratkaisut. Menestyminen markkinoilla      pailee lähinnä muiden ED-maiden kanssa eri-
6450: edellyttää voimakasta panostusta koulutukseen,      koistumalla tuotteisiin, joissa suomalaisilla yri-
6451: teknologiaan (tietokoneohjatut valmistusproses-     tyksillä on kilpailuetua.
6452: 
6453:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1994
6454: 
6455:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
6456: 4                                          1994 vp -    KK 540
6457: 
6458: 
6459: 
6460: 
6461:                                          Tili Riksdt ;ens Talman
6462: 
6463:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       redan förbättrat konkurrenskraften. Också Fin-
6464: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         lands eventuella EU-medlemskap inverkar på
6465: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       konkurrenssituationen och verksamhetsmiljön.
6466: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 540:              Om industrin granskas som helhet så kommer
6467:                                                        Finlands medlemskap i EU inte att försvaga dess
6468:            Hur kan vår industri och handel t.ex.       konkurrenskraft. Däremot är det sannolikt att
6469:         vid ett EU-medlemskap konkurrera med           investeringarna i Finland kommer att öka när
6470:         de s.k. biliiga länderna om man redan i        verksamhetsmiljön blir stabilare och räntenivån
6471:         dagens läge för priset av en finsk skjorta     sjunker. Som en följd av medlemskapet ökar utri-
6472:         får fyra likadana skjortor som har sytts i     keshandeln. I synnerhet handeln mellan med-
6473:         Hongkong?                                      lemsländerna tilltar. Eftersom medlemskapet
6474:                                                        torde öka vår nationalinkomst, torde också efter-
6475:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          frågan på den inhemska marknaden öka.
6476: anföra följande:                                           Medlemskapet inverkar emellertid olika på
6477:                                                        näringslivets olika sektorer. Inverkan blir störst
6478:    Som en följd av att marken tilläts flyta är         på s.k. integrationskänsliga sektorer i och med
6479: industriproduktionens konkurrenskraft och              att deras konkurrensförhållanden ändras. Så-
6480: priskonkurrenskraften i dagens läge synnerligen        dant är läget bl.a. inom jordbruket och livsme-
6481: goda. Exporten och produktioneo ökar kraftigt.         delsindustrin. Ett medlemskap i EU med början
6482: Vår konkurrenskraft har också förbättrats i nå-        den 1januari 199 5 ändrar också konkurrensläget
6483: gon mån i förhållande tili de s.k. billiga länderna,   för textil- och beklädnadsindustrin.
6484: där produkternas konkurrenskraft främst base-              Om Finland blir fullvärdig medlem blir följden
6485: rar sig på låga lönekostnader.                         att tullnivån på pret-a-porter-textilprodukter
6486:    Textil- och beklädnadsindustrin är sådana           och tyger sjunker från sin nuvarande nivå. Vid
6487: sektorer som har varit tvungna att konkurrera          import från tredje land är EU :s tullbehandling av
6488: med produktioneo från biliiga länder. Svårighe-        slutprodukterna i dagens läge lindrigare än Fin-
6489: ter har förekommit både här hemma och utom-            lands.
6490: lands. Produktionsvolymerna sjönk kraftigt re-             Också möjligheten tilllöneproduktion utanför
6491: dan under senare hälften av 1980-talet. Den in-        frihandelsområdet blir större, vilket förbättrar
6492: hemska produktioneo har på hemmamarknaden              vår industris konkurrensläge i förhållande tili
6493: ersatts av ökande import. Textil- och bekläd-          företag som är verksamma inom EU-området.
6494: nadsindustrins import överskred följaktligen               När produktionsinsatser importeras från tred-
6495: 1992 den inhemska produktionsmängden. I syn-           je land tili Finland kommer i och med EU-med-
6496: nerhet importen från Kina och närområdena har          lemskapet lindrig?- råvarutullar i stället för nuva-
6497: ökat, men av den totala importen kommer fort-          rande tullfrihet. Overgångstiden är tre år.
6498: sättningsvis mer än hälften från EU.                       Dessutom reglerar unionen handeln med tred-
6499:    Numera har produktionsmängderna börjat              je land genom olika slags kvoter och tullrabatter.
6500: stiga närmast som en följd av tiliväxten inom          De kan i enskilda fall vara av stor betydelse för
6501: exporten. Tillväxten har varit kraftig bl.a. inom      konkurrensläget.
6502: exporten av herrskjortor och damblusar. Fastän             På det hela taget avviker Finlands situation
6503: försäljnings- och driftbidragen har förbättrats är     inte nämnvärt från de nuvarande EU-ländernas.
6504: lönsamheten och finansieringsstrukturen inte           Under det gångna decenniet har EU-ländernas
6505: ännu tillräckligt goda. Företagsvis varierar situa-    beklädnadsindustri fått känna av en tilltagande
6506: tionen dock.                                           konkurrens från Iänder med låga kostnader.
6507:    Textil- och klädproduktionen är s.k. kost-              För Finlands del, precis som för EU-länder-
6508: nadskrisbranscher, som för att klara sig behöver       nas, ökar konkurrensen i fråga om produkter
6509: åtgärder både beträffande ekonomin som helhet          med låga priser, medelpriser och lägre kvalitet.
6510: och företagsvis. Det att marken tilläts flyta har      Tili följd av Finlands högre arbetskraftskostna-
6511:                                            1994 vp -   KK 540                                            5
6512: 
6513: der har beklädnadsindustrin ringa möjligheter          styrda tillverkningsprocesser) och ökad arbets-
6514: att tillverka masskläder lönsamt inom landet.          motivation. En konkurrensfördel i framtiden är
6515: Dock kan med en lyckad strategi planeringen och        korta serier och flexiblare arbetssätt, t.ex. arbete
6516: marknadsföringen samt tillverkningens begyn-           i celler. Underleveranserna och specialiseringen
6517: nelseskeden, med undantag för det mest arbets-         torde öka och företagsstorleken kan minska men
6518: dryga sömnadsskedet, hållas kvar i Finland.            med tanke på flexibiliteten och specialiseringen
6519:    Det huvudsakliga marknadsområdet för den            är det ingen nackdel att ett företag är litet, utan
6520: finska beklädnadsindustrin kommer också vid            oftast en avgörande konkurrensfördel.
6521: ett eventuellt medlemskap att vara Europa. De             Ifall Finland blir medlem i EU konkurrerar
6522: finska företagens möjlighet att nå framgång lig-       vår textil- och beklädnadsindustri inte heller på
6523: ger i specialisering. Viktiga konkurrensfaktorer       EU-marknaden med de s.k. billigländerna. Fin-
6524: är flexibilitet, effektivitet, kvalitetsmedvetenhet,   land konkurrerar främst med andra EU-länder
6525: kvaliteten på en tjänst och standardiserade lös-       genom att specialisera sig på produkter där de
6526: ningar. Framgång på marknaden förutsätter en           finska företagen har en konkurrensfördel.
6527: kraftig satsning på utbildning, teknologi (dator-
6528: 
6529:      Helsingfors den 6 oktober 1994
6530: 
6531:                                                                             Minister Pertti Salolainen
6532:                                                  1994 vp
6533: 
6534: Kirjallinen kysymys 541
6535: 
6536: 
6537: 
6538: 
6539:                                    Aittoniemi: Tieosuuden Luhalahti-Juhtimäki-Kuruntie kunnos-
6540:                                        tamisesta Hämeen tiepiirissä
6541: 
6542: 
6543:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6544: 
6545:    Ikaalisten Luhalahdesta lähtevä ja Juhtimäen       että tiepiiri on yleisesti ottaen varsin asiallisella ja
6546: kautta Tampereen-Kurun tiehen päättyvä tie            tasapuolisella tavalla suhtautunut piirin eri aluei-
6547: 2764 on suhteellisen vilkkaasti liikennöity aina-     den tietarpeisiin.
6548: kin puutavaraliikenteen osalta. Tie on Luhalah-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6549: den suunnasta päällystetty ehkä kymmenisen ki-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6550: lometrin matkalta, mutta ilmeisesti huonon run-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6551: korakenteen vuoksi se on niin routinut, että pääl-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6552: lystetty osuus on eräin kohdin huomattavasti
6553: huonommin liikennöitävää kuin siitä Kuruntien                    Minkälaisia suunnitelmia on olemassa
6554: suuntaan oleva soraosuus, joka taas on tavatto-               Hämeen tiepiirissä Ikaalisten Luhalah-
6555: man kapea, mutkikas ja liikenteellisesti vaaralli-            desta Juhtimäen kautta Tampereen-
6556: nen.                                                          Kurun tielle johtavan maantien 2764 ot-
6557:    Kyseinen tie tuntuu jääneen tietyllä tavoin                tamiseksi kunnostussuunnitelmiin ja tätä
6558: unohduksiin, vaikka tiettävästi esimerkiksi Ikaa-             kautta kunnostustyön aloittamiseksi ot-
6559: listen kaupunki on ottanut kantaa tien kunnosta-              taen huomioon tien erityisen huonon
6560: miseen ja tehnyt siitä esityksiä. Ne vain eivät ole           kunnon myös aikaisemmin päällystetyn
6561: johtaneet tien kunnostamisen ottamiseen tienpi-               tieosuuden osalta?
6562: täjän suunnitelmiin, vaikka on tunnustettava,
6563: 
6564:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1994
6565: 
6566:                                             Sulo Aittoniemi
6567: 
6568: 
6569: 
6570: 
6571: 240017
6572: 2                                           1994 vp -   KK 541
6573: 
6574: 
6575: 
6576: 
6577:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6578: 
6579:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sa. Tätä liikennemäärää on pidettävä erittäin vä-
6580: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           häisenä. Tämän vuoksi tämän soratieosuuden
6581: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         parantaminen ja päällystäminen tiepiirin käytet-
6582: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          tävissä olevat määrärahat ja muut kiireellisem-
6583: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           mät sekä vilkasliikenteisemmät (soratiet yli 200
6584: n:o 541:                                                ajoa/vrk) tiekohteet huomioon ottaen ei ole tois-
6585:                                                         taiseksi lähivuosien ohjelmissa. Soratieosuuden
6586:            Minkälaisia suunnitelmia on olemassa         yksittäiset vauriokohdat korjataan normaalein
6587:         Hämeen tiepiirissä Ikaalisten Luhalah-          kunnossapitotoimin.
6588:         desta Juhtimäen kautta Tampereen-                  Sorapintaisia teitä on Suomen yleisistä teistä
6589:         Kurun tielle johtavan maantien 2764 ot-         vielä 38 % eli noin 30 000 km. Hämeen tiepiirin
6590:         tamiseksi kunnostussuunnitelmiin ja tätä        teistä sorateitä on 35 % eli noin 2 800 km. Vii-
6591:         kautta kunnostustyön aloittamiseksi ot-         meisten kolmen vuoden aikana tiemäärärahat
6592:         taen huomioon tien erityisen huonon             ovat pudonneet noin 5,8 mrd markasta noin 4,4
6593:         kunnon myös aikaisemmin päällystetyn            mrd markkaan (1 mrd teiden kehittämisestä ja
6594:         tieosuuden osalta?                              400 mmkteiden perustienpidosta). Tämä on rat-
6595:                                                         kaisevasti huonontanut niin Hämeen tiepiirin
6596:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kuin muidenkin tiepiirien mahdollisuuksia sora-
6597: vasti seuraavaa:                                        teiden parantamiseen ja päällystämiseen.
6598:                                                            Kysymyksessä mainittu jo päällystetyn tie-
6599:    Luhalahden-Poikeluksen maantien 2764 pi-             osuuden huono kunto on tiepiirin tiedossa, mut-
6600: tuus on 27 km. Luhalahdesta Sisättöön asti eli          ta edellä mainituista määrärahasyistä tämäkin
6601: noin 9 km:n osuudelta tie on öljysorapäällystei-        päällystetty tieosuus joudutaan pitämään liiken-
6602: nen. Muuten tie on sorapintainen. Sisätössä haa-        nekelpoisena vain normaalein kunnossapito- ja
6603: rautuu kyseiseltä tieltä Seitsemisen paikallistie, ja   paikkaustoimenpitein eikä päällysteen koko-
6604: siitä Juhtimäen kautta Poikelukseen jatkuvan            naan uusiminen ole mahtunut tiepiirin lähiaiko-
6605: maantien keskimääräinen liikennemäärä putoaa            jen ohjelmiin.
6606: 260 ajoneuvosta 140 ajoneuvoon vuorokaudes-
6607: 
6608:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1994
6609: 
6610:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
6611:                                          1994 vp -   KK 541                                          3
6612: 
6613: 
6614: 
6615: 
6616:                                        Tili Riksdagens Talman
6617: 
6618:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      litet. Därför har förbättring och beläggning av
6619: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       denna vägsträcka, med beaktande av vägdistrik-
6620: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     tets disponibla anslag och andra mera brådskan-
6621: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        de samt livligare trafikerade (grusvägar med över
6622: 541:                                                 200 körningar/dygn) vägobjekt, ännu inte tagits i
6623:                                                      programmet inom de närmaste åren. Enskilda
6624:           Hurdana planer finns det i Tavastlands     skador på grusvägssträckan repareras inom ra-
6625:        vägdistrikt att inkludera landsväg 2764       men för normalt underhåli.
6626:        från Luhalahti i lkalis via Juhtimäki tili        Av alimänna vägar i Finland är 38 % eller
6627:        Tammerfors-Kuru-vägen i underhålis-           30 000 km grusbelagda. 1 Tavastlands vägdistrikt
6628:        planer och att därigenom börja ombygg-        är 35% elier 2 800 km av vägarna grusvägar.
6629:        nadsarbetet med hänsyn tili vägens speci-     Under de senaste tre åren har väganslagen gått
6630:        ellt dåliga skick även vad som gäller den     ned från ca 5,8 mrd tili ca 4,4 mrd mark (1 mrd
6631:        tidigare belagda vägsträckan?                 mk i fråga om förbättring av vägar och 400 milj.
6632:                                                      mk i fråga om grundväghålining). Detta har på
6633:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ett avgörande sätt försämrat möjligheterna att i
6634: anföra följande:                                     Tavastlands vägdistrikt såsom även i andra väg-
6635:                                                      distrikt förbättra och belägga grusvägar.
6636:    Landsväg 2764 från Luhalahti tili Poikelus är         Vägdistriktet har vetskap om det dåliga skick-
6637: 27 km lång. Från Luhalahti tili Sisättö, dvs. un-    et av den i frågan omnämnda redan belagda
6638: der en sträcka på 9 kilometer, är vägen oljegrus-    vägsträckan, men på grund av förminskade an-
6639: belagd. Annars är vägen grusbelagd. 1 Sisättö        slag är man tvungen att hålia även denna väg-
6640: förgrenar sig Seitseminens lokalväg från den ifrå-   sträcka i trafikabelt skick enbart med normala
6641: gavarande vägen, och genomsnittligt trafikflöde      underhålis- och repareringsåtgärder, och en total
6642: på landsvägen från denna väg via Juhtimäki tili      renovering av beläggningen har inte rymts i väg-
6643: Poikelus går ned från 260 fordon tili140 fordon      distriktets program inom en nära framtid.
6644: per dygn. Detta trafikflöde anses vara mycket
6645: 
6646:      Helsingforsden 6 oktober 1994
6647: 
6648:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
6649:                                                 1994 vp
6650: 
6651: Kirjallinen kysymys 542
6652: 
6653: 
6654: 
6655:                                   Laine: Valtiovarainministeriön virkamiesten ED:n taloudellisia
6656:                                       vaikutuksia koskevasta tiedottamisesta
6657: 
6658:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6659: 
6660:     Hallituksen eduskunnalle antama esitys val-      Suomen ED:lle tilittämiä tulleja ei olisi mahdol-
6661: tion vuoden 1995 talousarvioksi sisältää myös        lista jättää laskelmasta pois. Mutta niinpä vain
6662: selvityksen ED-jäsenyyden budjettitaloudellisis-     tehtiin. Kun tämäkin virhe korjataan, Suomen
6663: ta vaikutuksista. Sen mukaan tulot EU:lta olisi-     nettomaksu koko kansantalouden tasolla olisi 21
6664: vat 4117 milj. markkaa ja menot 14413 milj.          milj. markkaa ministeriön laskelman mukaan.
6665: markkaa eli Suomi olisi nettomaksaja. Valtiova-      Jos siirtymätuki jätetään pois, vastaava pidem-
6666: rainministeriö on toista mieltä.                     pää aikaväliä koskeva arvio Suomen nettomak-
6667:     Valtiovarainministeriö lähetti 8.9.1994 julki-   susta nousee 1 256 milj. markkaan, kun lähde-
6668: suuteen tiedotteen ,joka oli otsikoitu "Suomi net-   tään ministeriön "virallisista" luvuista.
6669: tosaaja ED:lta". Vastaharr samainen ministeriö          Tullimaksujen poisjättäminen ei ole millään
6670: oli ilmoittanut, että ED-jäsenyys lisää valtion      tavalla perusteltua. Kyllähän tullitulot kerätään
6671: menoja ensi vuonna 15 miljardilla markalla.          Suomen kansalaisilta, joten ei ED niitä mistään
6672:     Tarkempi tutustuminen kyseiseen nettomak-        tyhjästä saa. Ja kyllähän 1 300 milj. markan tulli-
6673: sulaskelmaan oli hämmentävä kokemus. Laskel-         tulojen poisjäänti valtion budjetista vuonna 1995
6674: man mukaan valtion budjettitalouden nettotulo        ilman muuta vaikuttaa valtion budjettitalouteen
6675: ED:lta olisi 649 milj. markkaa vuonna 1995. Las-     alijäämää lisäävästi. Lisäksi ED:n omissa tilas-
6676: kelmassa Suomi oli saatu nettosaajaksijättämäl-      toissa jäsenmaiden tilittämät tullit on aina koh-
6677: lä Suomen maksupuolelta kokonaan pois Suo-           dennettu kullekin maalle sen suuruisena, kuin ne
6678: mesta ED:lle tilitettävät tullit, yhteensä 1 310     niitä ED:lle tilittävät. Samoin nykyisiä ED-maita
6679: milj. markkaa. Sen sijaan laskelman tulopuolelle     koskeneissa nettomaksulaskelmissa tullitulot on
6680: oli Suomen tuloiksi ED:lta merkitty näiden tul-      aina katsottu ko. jäsenmaiden maksuiksi. VM:n
6681: lien kantopalkkio 131 milj. markkaa ( 10 %). Mi-     tiedotteen mukaan jäsenyys "muuttaa Suomen
6682: käli tämä virhe korjataan, ministeriön laskelman     keräämät tullitulot ED :n tuloiksi". Kikkailu
6683: nettorivi muuttuu 661 milj. markan miinukseksi.      määritelmillä ei oikeuta tullitulojen poistamiseen
6684: Eli Suomi on kyllä nettomaksaja aivan alusta         nettomaksulaskelmista.
6685: alkaen, vaikka nks. siirtymätukikin otetaan huo-        Valtiovarainministeriön tiedote sisältää har-
6686: mioon.                                               hauttavaa ja virheellistä tietoa siinä määrin, että
6687:      Toinen asia onkin, ettäjos vuoden 1995 netto-   kansalaisten on syytä epäillä jatkossakin annet-
6688: maksun perusteella halutaan arvioida myöhem-         tavien valtiovarainministeriön tiedotteiden paik-
6689: pien vuosien tilanteita, siirtymätuki (jota saa-     kansapitävyyttä. Hallituksen tulisi selvittää syyt
6690: daan ED:lta vainjäsenyyden alussa) pitäisijättää     virheellisten tietojen antamiseen.
6691: laskelmasta kokonaan pois. Jos niin tehdään,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6692:  Suomen nettomaksu olisi 1,9 miljardia markkaa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6693:  vuoden 1995 tasolla. Tällöin on kysymys netto-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6694:  menosta Suomen valtion budjetinjaED:n välillä;      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6695:  ts. mukana eivät ole jäsenyyden aiheuttamat val-
6696:  tion menojen lisäykset Suomessa.                              Onko Hallitus tietoinen, että valtiova-
6697:      VM:n tiedotteen mukaan Suomen nettotulo                rainministeriö jakaa virheellistä tietoa
6698:  ED:lta koko kansantalouden tasolla olisi 1,2 mil-          mahdollisen ED-jäsenyyden taloudelli-
6699: jardia markkaa. Lukuun päädytään lisäämällä                 sista vaikutuksista väittäen Suomen ole-
6700:  em. 649 milj. markkaan eräät valtion budjetin ohi          van nettosaajan, vaikka hallitus arvioi
6701:  ED:lta Suomeen tulevat tulot, noin 640 milj.               talousarvioehdotuksessaan Suomen ole-
6702:  markkaa. Olisi luullut, että enää tässä vaiheessa          van nettomaksajan?
6703:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1994
6704: 
6705:                                              Ensio Laine
6706: 240017
6707: 2                                           1994 vp -   KK 542
6708: 
6709: 
6710: 
6711: 
6712:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6713: 
6714:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Hallitusmuodon 67 §:n mukaan talousar-
6715: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vioon voidaan ottaa vain Suomen valtion tuloja
6716: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         ja menoja. ED :n jäsenenä Suomi olisi myös yhtei-
6717: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ensio Lai-         sen tulliliiton jäsen. Tulliliiton alueelle kolman-
6718: neen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           sista maista tapahtuvasta tuonnista kannettavat
6719: 542:                                                    tullit ja maataloustuotteiden tuontimaksut ovat
6720:                                                         tulliliiton eikä jäsenvaltion tuloja. Tämän mukai-
6721:            Onko Hallitus tietoinen, että valtiova-      sesti vuoden 1995 talousarvioesityksen tuloihin
6722:         rainministeriö jakaa virheellistä tietoa        ei sisälly ED:n lukuun kannettavia tulleja ja
6723:         mahdollisen ED-jäsenyyden taloudelli-           tuontimaksuja eikä menoihin niiden tilityksiä
6724:         sista vaikutuksista väittäen Suomen ole-        ED:lle. Talousarvion tuloihin sisältyy kuitenkin
6725:         van nettosaajan, vaikka hallitus arvioi         tullien ja tuontimaksujen kantopalkkio, joka on
6726:         talousarvioehdotuksessaan Suomen ole-           suuruudeltaan 10% kannettavista tulleista ja
6727:         van nettomaksajan?                              tuontimaksuista ja jonka Suomi ED:n jäsenval-
6728:                                                         tiona saisi.
6729:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Kirjallisen kysymyksen perusteluissa maini-
6730: vasti seuraavaa:                                        tussa valtiovarainministeriön tiedotteessa on ha-
6731:                                                         luttu tehdä selvä ero toisaalta Suomen valtion tai
6732:    Vuoden 1995 talousarvioesityksen (HE 152)            kansantalouden tuloihin ja menoihin sisältyvien
6733: yleisperusteluissa (taulukko 3, s. Y 30) on esitetty    tulo- ja maksuerien ja toisaalta ED:n talouteen
6734: yhteenveto mahdollisen ED-jäsenyyden vaiku-             kuuluvien erien välillä Suomen nettomaksuase-
6735: tuksista valtion budjettitalouden tuloihin ja me-       maa laskettaessa. Nettomaksulaskelma voitai-
6736: noihin. Taulukosta selviävät myös Suomen mak-           siin periaatteessa tehdä myös siten, että tarkastel-
6737: sut ED :lle ja Suomen saarnat tulot sieltä siltä osin   taisiin kaikkia Suomen ja ED :n välisiä rahavirto-
6738: kuin ne ovat valtion budjettitalouden menoja ja         ja. Tuolloin ED:n lukuun kannetut tullit ja tuon-
6739: tuloja. Tämän mukaisesti ED:lta arvioidaan saa-         timaksut otettaisiin huomioon Suomesta mene-
6740: tavan tuloja noin 6 095 milj. mk, ja ED:n talous-       vissä rahavirroissa, mutta samalla olisi Suomeen
6741: arvion rahoittamiseksi sekä eräille rahoituslai-        tulevissa rahavirroissa otettava huomioon ED:n
6742: toksille maksettaisiin yhteensä noin 5 446 milj.        maksamat maataloustuotteiden markkinointi-
6743: mk, eli valtion budjettitalouden nettotulon ar-         menot. Talousarvioesityksessä on näitä arvioitu
6744: vioidaan olevan 649 milj. mk. Näissä luvuissa on        olevan noin 1 500 milj. mk (interventiorahasto).
6745: otettu huomioon kaikki ne erät, jotka sisältyvät        Myös näiden kokonaisrahavirtojen perusteella
6746: vuoden 1995 talousarvioesityksen tuloihin ja            laskettuna Suomi saisi nettotuloa EU :lta, ja tämä
6747: menoihin. Arviot koskevat mahdollisen ED-               olisi vielä suurempi kuin edellä mainitut valtion
6748: jäsenyyden ensimmäistä vuotta eli vuotta 1995.          budjettitalouden tai Suomen kansantalouden
6749:    ED:njäsenenä Suomi saisi myös valtion bud-           nettotulot.
6750: jettitalouden ohi ohjautuvaa rahoitustukea                  Vuoden 1995 talousarvioesityksessä ei ole
6751: muun muassa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn,           esitetty laskelmaa Suomen nettomaksuasemas-
6752: koulutukseen jne. Tämän tuen määräksi on ai-            ta. Alussa mainitsemani yhteenveto tarkoittaa
6753: kaisemmin arvioitu noin 640 milj. mk vuonna             valtion budjettitalouden kokonaisvaikutuksia.
6754: 1995. Toisaalta suomalaisilta sokerintuottajilta        Niinpä kysymyksen perusteluissa oleva väite,
6755: kannettaisiin ns. sokerimaksua ja suomalaisilta         että tulot EU:lta olisivat 4 117 milj. mk ja me-
6756: terästeollisuusyrityksiltä niiden tuontantoon pe-       not ED:lle olisivat 14 413 milj. mk, on virheelli-
6757: rustuvaa maksua. Kun nämä erät otetaan huo-             nen. Nämä luvut sisältävät valtion budjettita-
6758: mioon, olisi Suomen kansantalouden saama net-           louden tuloihin sisältyvät tulot EU:ltaja valtion
6759: totulo ED:lta vuonna 1995 runsaat miljardi              budjettitaloudesta EU:lle maksettavat maksut.
6760: markkaa.                                                Lisäksi niissä ovat mukana kaikki muut välittö-
6761:                                          1994 vp -   KK 542                                           3
6762: 
6763: mästi tai välillisesti ED-jäsenyydestä johtuvat      denjälkeen pois kertaluontoiset maksut Euroo-
6764: vaikutukset budjettitalouden muihin tuloihin ja      pan investointipankin ja Euroopan hiili- ja teräs-
6765: menoihin. Niissä on siten otettu huomioon            yhteisön pääomiin. Lisäksi merkittävä erä Suo-
6766: muun muassa valtion tuloja pienentävä tullien        men maksuissa, bruttokansantuloon perustuva
6767: ja tuontimaksujen poisjääminen sekä kaikki ne        maksu, määritellään ED:ssa vuosittain, ja sen
6768: vaikutukset, joita maatalouden kotimaisella tu-      suuruus riippuu kaikkien jäsenvaltioiden talou-
6769: kipaketilla ja arvonlisäverotuksen muutoksilla       dellisesta kehityksestä. Näistä syistä myöhem-
6770: on. Nämä muut erät ovat rahavirtoja, jotka jää-      pien jäsenyysvuosien Suomen nettomaksuase-
6771: vät kotimaahan.                                      man tarkka arvioiminen ei ole nyt mahdollista.
6772:    Vuoden 1995 talousarvioesityksessä ja valtio-     Vastaavasti myös ED-jäsenyyden kokonaisvai-
6773: varainministeriön tiedotteessa esitetyt arviot       kutukset valtion budjettitalouteen muuttuisivat
6774: mahdollisen ED-jäsenyyden vaikutuksista kos-         ajan myötä.
6775: kevat vain vuotta 1995. Sekä ED:lta saatavissa          Edellä esittämäni perusteella katson, ettei val-
6776: tuloissa että ED:lle suoritettavissa maksuissa ta-   tiovarainministeriö ole jakanut virheellistä tietoa
6777: pahtuisi jäsenyyden myöhempinä vuosina eri           pyrkiessään vuoden 1995 talousarvioesityksen
6778: syistä muutoksia. Kuten kysymyksen peruste-          tietoja hyväksi käyttämällä selventämään mah-
6779: luissa mainitaan, jäisi ED:n maksama siirtymä-       dolliseen ED-jäsenyyteen liittyviä tuloja ja mak-
6780: kauden tuki pois neljän ensimmäisen jäsenyys-        suja sekä valtion budjettitalouteen kohdistuvia
6781: vuoden jälkeen. Toisaalta myös Suomen mak-           vaikutuksia koskevia tietoja.
6782:  suista jäisivät kolmen ensimmäisen jäsenyysvuo-
6783:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1994
6784: 
6785:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
6786: 4                                           1994 vp -   KK 542
6787: 
6788: 
6789: 
6790: 
6791:                                           Tili Riksdagens Talman
6792: 
6793:    I det syfte 37 § 1mom. riksdagsordningen anger          Enligt 67 § regeringsformen kan endast finska
6794: har Ni, Fru Talman, tili vederbörande medlem av         statens inkomster och utgifter ingå i budgeten.
6795: statsrädet översänt följande av riksdagsman En-         Som EU-medlem skulle Finland också bli med-
6796: sio Laine undertecknade spörsmål nr 542:                lem i den gemensamma tullunionen. De tullar
6797:                                                         och importavgifter som uppbärs för import av
6798:             Är Regeringen medveten om att fi-           jordbruksprodukter från tredje land tili tull-
6799:         nansministeriet sprider falsk information       unionens territorium är tullunionens inkomster
6800:         i fråga om de ekonomiska konsekvenser-          och inte den enskilda medlemsstatens. Enligt det-
6801:         na av ett eventuellt EU-medlemskap då           ta ingår inte de tullar och importavgifter som
6802:         det pästår att Finland kommer att bli           uppbärs för EU :s räkning i inkomstema i budget-
6803:         nettobidragstagare, fastän regeringen i         propositionen för 1995 och uppbörden av av-
6804:         sin budgetproposition bedömer att vårt          giftema i fråga inte i budgetpropositionens utgif-
6805:         land blir nettobidragsgivare?                   ter. 1 inkomstema ingår dock den uppbördspro-
6806:                                                         vision på 10 % som Finland skulle få som medlem
6807:   Som svar på detta spörsmäl fär jag vördsamt           i EU och som grundar sig på de tullar och import-
6808: anföra följande:                                        avgifter som uppbärs.
6809:                                                            I det meddelande från finansministeriet som
6810:    I den allmänna motiveringen tili budgetpropo-        nämns i motiveringen tili spörsmälet har man
6811: sitionen för 1995 (RP 152, tablå 3, s. A 32) finns      velat göra en klar skilinad mellan de inkomst-
6812: en sammanställning av de verkningar ett even-           och betalningsposter som ingär i den finska sta-
6813: tuellt EU-medlemskap kan ha pä budgethushäll-           tens och den finska samhällsekonomins inkom-
6814: ningens inkomster och utgifter. Av tablån fram-         ster och utgifter å ena sidan och de poster som
6815: gär också de avgifter Finland betalar tili EU och       ingär i EU:s hushållning å andra sidan. Utgåen-
6816: de inkomster värt land får från EU tilidendel de        de frän dessa har man beräknat viiken ställning
6817: utgör utgifter och inkomster som ingär i statens        Finland har då det gäller nettobidraget. Beräk-
6818: budgethushållning. Enligt detta uppskattas det          ningen av nettobidraget kunde i princip utföras
6819: att inkomstema frän EU blir ca 6 095 milj. mk           också på så sätt att allt penningflöde mellan
6820: och att utgiftema för finansiering av EU:s budget       Finland och EU undersöks. Då skulle man be-
6821: samt betalningar tili vissa finansiella institut upp-   akta de tullar och importavgifter som uppbärs
6822: gär tili sammanlagt ca 5 446 milj. mk. Nettoin-         för EU:s räkning i det penningflöde som gär ut
6823: komsten för statens budgethushållning uppskat-          ur landet, men samtidigt ta hänsyn tili de mark-
6824: tas m.a.o. bli 649 milj. mk. I dessa belopp beaktas     nadsföringsutgifter för jordbruksprodukter EU
6825: alla de poster som ingär i budgetpropositionens         betalar, vilka ingår i det penningflöde som
6826: inkomster och utgifter 1995. Uppskattningama            strömmar in i landet. Dessa har uppskattats tili
6827: gäller det första äret av ett eventuellt EU-med-        ca 1 500 milj. mk (interventionsfonden) i bud-
6828: lemskap, dvs. 1995.                                     getpropositionen. Också pä basis av en under-
6829:     Som EU-medlem skulle Finland också fä del           sökning av det totala penningflödet skulle EU
6830: av ett visst finansiellt stöd utanför statens bud-      ge Finland nettoinkomster och dessa skulle
6831: gethushållning, bl.a. tili forskning och produkt-       vara ännu högre än de som nämns ovan i sam-
6832: utveckling, utbildning m.m. Beloppet av detta           band med statens budgethushällning och sam-
6833: stöd har tidigare uppskattats bli ca 640 milj. mk       hällsekonomin i Finland.
6834: 1995. De finländska sockerproducentema skulle              I budgetpropositionen för 1995 har det inte
6835: emellertid komma att erlägga s.k. sockeravgift          framlagts nägon kalkyl över Finlands ställning
6836: och de finländska företagen inom stålindustrin          då det gäller nettobidraget. Det sammandragjag
6837: en avgift pä basis av sin produktion. När dessa         nämnde i början avser de totala verkningama pä
6838: poster beaktas, skulle nettoinkomsten från EU           statens budgethushällning. Därmed är påståen-
6839: bli drygt en miljard för samhällsekonomin i Fin-        det i motiveringen tili spörsmålet att inkomstema
6840: land 1995.                                              frän EU skulle uppgä till 4 117 milj. mk och
6841:                                            1994 vp -   KK 542                                           5
6842: 
6843: utgifterna tili EU tili14 413 milj. mk falskt. Dessa   fyra första åren av ett medlemskap. De kapital-
6844: sifferuppgifter innehåller de inkomster från EU        avgifter av engångskaraktär Finland betalar tili
6845: som ingår i inkomstema i statens budgethushåll-        Europeiska investeringsbanken och Europeiska
6846: ning och de avgifter till EU som statens budget-       koi- och stålgemenskapen skulle emellertid också
6847: hushållning betalar. Dessutom omfattar de alla         minska efter de tre första åren av ett medlem-
6848: de andra direkta och indirekta verkningar ett          skap. Dessutom fastställs en betydande post i
6849: EU-medlemskap har på budgethushållningens              Finlands utgifter, den avgift som grundar sig på
6850: övriga inkomster och utgifter. I sifferuppgiftema      bruttonationalinkomsten, årligen av EU och
6851: beaktas därmed bl.a. det bortfall av tullar och        dess storlek berorpå den ekonomiska utveckling-
6852: importavgifter som minskar statens inkomster           en i samtliga medlemsstater. Därför är det för
6853: samt alla de effekter som följer av det inhemska       närvarande omöjligt att göra en exakt bedöm-
6854: stödpaketet tili jordbruket och mervärdesskatte-       ning av Finlands ställning med hänsyn tili netto-
6855: reformen. Dessa övriga poster är penningflöden         bidraget under de följande åren av ett medlem-
6856: som stannar i landet.                                  skap. På motsvarande sätt kommer också de
6857:    De uppskattningar av verkningama av ett             totala verkningama av ett EU-medlemskap på
6858: eventuellt EU-medlemskap som läggs fram i bud-         statens budgethushållning att förändras med ti-
6859: getpropositionen för 1995 och i finansministeri-       den.
6860: ets meddelande gäller enbart 1995. I fråga om             På grundval av vad som nämns ovan anser jag
6861: såväl de inkomster som fås från EU som de              att finansministeriet inte har spridit falsk infor-
6862: avgifter som betalas tili EU skulle det av olika       mation då det genom att använda sig av fakta i
6863: orsaker komma att ske förändringar under de            budgetpropositionen för 1995 strävat efter att
6864: följande åren av ett medlemskap. Såsom påpekas         reda ut vilka inkomster och avgifter som ansluter
6865: i motiveringen tili spörsmålet, skulle det stöd EU     sig tili ett EU-medlemskap samt hur statens bud-
6866: betalar under övergångsperioden utebli efter de        gethushållning påverkas.
6867: 
6868:      Helsingforsden 11 oktober 1994
6869: 
6870:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
6871:                                                1994 vp
6872: 
6873: Kirjallinen kysymys 543
6874: 
6875: 
6876: 
6877: 
6878:                                   Lehtinen ym.: Puolustusvoimien ammusvaraston rakentamisesta
6879:                                      Hindsbyn metsään Sipoossa
6880: 
6881: 
6882:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6883: 
6884:     Sipoon Hindsbyn metsä on merkittävä, yhte-      ym. rakennelmin. Alueella on runsaasti käyttöä
6885: näinen metsäalue Uudellamaalla. Sen arvo on         mm. virkistyksen ja retkeilyn alueena. Alue voi-
6886: verrattavissa Nuuksioon. Alueelle on kuitenkin      taisiin vielä säilyttää tuleville sukupolville yhte-
6887: suunnitelmissa rakentaa puolustusvoimien am-        näisenä alueena, jolla on myös kulttuurihistorial-
6888: musvarasto. Rahat on varattu lisäbudjetissa.        linen merkityksensä.
6889: Puolustusvoimat ovat ilmoittaneet, että ammus-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6890: varaston rakentamistyöt Hindsbyn metsän kes-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6891: kelle aloitettaisiin lokakuun puoliväliin mennes-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6892: sä.                                                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6893:     Hanke on lähtenyt liikkeelle ennen YVA-lain-
6894: säädännön voimaantuloa. YVA-lain mukaiset                     Aikooko Hallitus myötävaikuttaa
6895: toimenpiteet olisivat kuitenkin perusteltavissa            puolustusvoimien ammusvaraston sijoit-
6896: alueen luonnonarvoilla.                                    tamiseen Sipoon Hindsbyn metsään tut-
6897:     Hindsbyn metsän voisi varata myöhemmin                 kimatta muita mahdollisia sijoituspaik-
6898: perustettavan Sipoon kansallispuiston ydin-                koja, joissa haitta luonnonarvoille olisi
6899: alueeksi. Hindsbyn aluetta ei ole rakennettu tein          pienempi kuin Hindsbyssä?
6900: 
6901:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1994
6902: 
6903:          Leila Lehtinen                 Hanna Markkula                 Minna Karhunen
6904:          Päivi Varpasuo                 Pekka Kivelä                   Tuula Linnainmaa
6905:                                         Martti Tiuri
6906: 
6907: 
6908: 
6909: 
6910: 240017
6911: 2                                        1994 vp -   KK 543
6912: 
6913: 
6914: 
6915: 
6916:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6917: 
6918:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       käsittelyn yhteydessä hyväksyttiin asiallisesti
6919: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        myös hallituksen esityksestä ilmi käyvä tavoite
6920: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      hyödyntää Hindsbyn metsäalue puolustusvoi-
6921: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leila Leh-      mien räjähtävän materiaalin luolavarastoaluee-
6922: tisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       na. Hindsbyn alue siirtyi vuonna 1991 puolustus-
6923: n:o 543:                                             ministeriön omistukseen aluevaihdossa Helsin-
6924:                                                      gin kaupungin kanssa.
6925:           Aikooko Hallitus myötävaikuttaa                Uudenmaan lääninhallitus asetti ympäristö-
6926:        puolustusvoimien ammusvaraston sijoit-        ministeriön aloitteesta vuonna 1992 työryhmän
6927:        tamiseen Sipoon Hindsbyn metsään tut-         selvittämään Sipoonkorpea, johon Hindsbyn
6928:        kimatta muita mahdollisia sijoituspaik-       aluekin sisältyy, koskevat virkistyskäytön ja
6929:        koja, joissa haitta luonnonarvoille olisi     luonnonsuojelun tarpeet sekä toimenpiteet näi-
6930:        pienempi kuin Hindsbyssä?                     den turvaamiseksi. Työryhmä koostui lääninhal-
6931:                                                      lituksen, Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin,
6932:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seutukaavaliittojen sekä alueella maata omista-
6933: vasti seuraavaa:                                     vien viranomaisten edustajista. Työryhmän esi-
6934:                                                      tyksessä Gulkaistu Uudenmaan lääninhallituk-
6935:     Helsingin kaupunki osti vuonna 1988 Svenska      sen julkaisusarjassa nro:lla 1993:7) Hindsbyn
6936: Småbruk och Egnahem Ab -nimiseltä yhtiöltä           metsän arvokkaimpia osia on esitetty rauhoitet-
6937: Hofgårdin kartanon 670 hehtaarin suuruisen           tavaksi luonnonsuojelulain nojalla. Työryhmä
6938: alueen. Siihen sisältyi noin 500 hehtaarin suurui-   hyväksyi puolustusvoimienluolahankkeen edel-
6939: nen luonnontilainen Hindsbyn metsäalue. Hel-         lyttäen kuitenkin, että tie luolalle tehdään niin,
6940: singin kaupungin ja puolustusministeriön välillä     että haitat luonnolle ovat mahdollisimman vä-
6941: oli tavoitteena vaihtaa kyseinen puolustusvoi-       häiset.
6942: mien räjähtävän materiaalin varastointiin ko-            Hankkeen ympäristövaikutusten minimoimi-
6943: konsa ja maaperänsä puolesta sovelias alue Kivi-     seksi on puolustusministeriössä päädytty maise-
6944: kon maille suunniteltuun asuinalueeseen.             moitavaan luolastoon, jossa ei käytännössä ole
6945:     Koska Hindsbyn metsään kohdistui luonnon-        maanpäällisiä rakenteita. Näkyvin vaikutus on
6946: suojeluun ja virkistyskäyttöön liittyviä maan-       luolalle menevä tie, jonka linjaamisessa ympä-
6947: käyttötarpeita, asetettiin työryhmä selvittämään     ristönäkökohdat on pyritty ottamaan huo-
6948: eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista.           mioon.
6949: Työryhmässä oli mukana puolustushallinnon                Alun perin Gillerbergetiin aiottu varasto ei
6950: edustajien lisäksi Sipoon kunnan, Hindsbyn ky-       tarkemmissa tutkimuksissa osoittautunut to-
6951: läyhteisön, Itä-Uudenmaan seutukaavaliiton ja        teuttamiskelpoiseksi rikkinäisen kallioperän
6952: Helsingin seutukaavaliiton edustajia. Työryh-        vuoksi. Luolaston paikkaa jouduttiin tarkista-
6953: määjohti silloinen Itä-Uudenmaan seutukaava-         maan, mikä aiheutti tieyhteyden pidentymisen.
6954: liiton seutukaavajohtaja Nils Hinrik Aschan.         Lyhyempää Hindsbyn kylän kautta suuntautu-
6955:     Kyseisen työryhmän raportti vastasi tavoit-      vaa tieyhteyttä ei pidetty toteuttamiskelpoisena
6956: teiltaan nykyistä YVA-menettelyä, jota ei kysei-     Sipoon kunnan ja kylämiljööitään suojeltavan
6957: senä ajankohtana vielä lainsäädännössämme            Hindsbyn kyläyhteisön vastustuksen takia.
6958: tunnettu.                                               Itse puolustusvoimien luolarakennushanke
6959:     Ympäristöministeriöllä ja Uudenmaan lää-         itäiselle Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudun
6960: ninhallituksella ei ollut huomauttamista rapor-      läheisyyteen on operatiivisista syistä tärkeä. Puo-
6961: tissa esitettyä käyttösuunnitelmaa vastaan, jossa    lustushallinnolla tai valtiolla ei ole omistukses-
6962: otettiin huomioon Hindsbyn metsäalueeseen            saan vastaavanlaista yli 500 hehtaarin suuruista
6963: kohdistuvat virkistys- ja suojelutarpeet sekä mai-   yhtenäistä suoja-aluevaatimukset täyttävää (ei
6964: seman hoito. Aluevaihtoa koskeva laki hyväk-         asuntoja tai työpaikkoja suojaetäisyyden sisällä)
6965: syttiin vuonna 1990 eduskunnassa. Eduskunta-         luolarakentamiseen soveltuvaa aluetta. Hank-
6966:                                           1994 vp -   KK 543                                         3
6967: 
6968: keen liittyessä pääkaupunkiseudun puolustusjär-       määrittäminen turvaa alueen luonnon koske-
6969: jestelyihin on vastaavanlaisen asumattoman,           mattomuuden jatkossakin.
6970: kooltaan, luonnonolosuhteiltaan ja maaperäi-             PLM:n ja metsähallituksen välillä on alusta-
6971: tään soveliaan alueen löytäminen lähes mahdo-         vasti sovittu Hindsbyn metsäalueen siirtämisestä
6972: tonta.                                                metsähallituksen omistukseen luolavaraston ra-
6973:    Hindsbyn metsäalueen luonne virkistys- ja          kentamisenjälkeen,jolloin Hindsbyn metsä voisi
6974: suojelualueena ei tule muuttumaan, koska suoja-       olla vaikkapa osa kansallispuistoa. Puolustus-
6975: alueominaisuus ei ole esteenä sen käytölle virkis-    voimien hanke ei ole esteenä alueen muulle käy-
6976: tykseen tai retkeilyyn eikä aluetta tulla määrittä-   tölle rakennusvaiheenkaan aikana; mm. vuoden
6977: mään liikkumakieltoalueeksi luolan suuta lu-          1995 Jukolan viesti on tarkoitus toimeenpanna
6978: kuun ottamatta. Päinvastoin suoja-alueeksi            Hindsbyn metsässä.
6979: 
6980:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1994
6981: 
6982:                                                                  Puolustusministeri Elisabeth Rehn
6983: 4                                       1994 vp -   KK 543
6984: 
6985: 
6986: 
6987: 
6988:                                        Tili Riksdagens Talman
6989: 
6990:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    landskapsvård som är aktuella när det gäller
6991: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      skogsområdet i Hindsby har beaktats. Den lag
6992: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    som gällde ägobytet antogs av riksdagen 1990. I
6993: man Leila Lehtinen m.fl. undertecknade spörs-       samband med riksdagsbehandlingen godkändes
6994: mål nr 543:                                         i sak också den avsikt som framgick av regering-
6995:                                                     ens proposition och som gällde utnyttjandet av
6996:           Ämnar Regeringen bidra tili att för-      Hindsby skogsområde för upplagring av för-
6997:        svarsmaktens ammunitionslager placeras       svarsmaktens explosiva materiel i en grotta.
6998:        i Hindsbyskogen i Sibbo utan att man         Hindsbyområdet övergick 1991 i försvarsmini-
6999:        undersöker andra möjliga platser, där de     steriets ägo vid ett ägobyte med Helsingfors
7000:        men placeringen medför för naturvärde-       stad.
7001:        na vore mindre än i Hindsby?                     Länsstyrelsen i Nylands Iän tillsatte på initia-
7002:                                                     tiv av miljöministeriet 1992 en arbetsgrupp med
7003:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       uppgift att ta reda på behoven vad rekreation och
7004: anföra följande:                                    naturvård beträffar i Sibboskogen, som inklude-
7005:                                                     rar också Hindsbyområdet, samt de åtgärder
7006:     Helsingfors stad köpte 1988 av aktiebolaget     som behövs för att tillgodose dessa behov. Ar-
7007: Svenska Småbruk och Egnahem Ab herrgården           betsgruppen bestod av representanter för läns-
7008: Hofgård vars ägor utgjorde ett ca 670 ha stort      styrelsen, Sibbo kommun, Vanda stad, region-
7009: område. I området ingick ett ca 500 ha stort        plansförbunden samt de myndigheter som är
7010: skogsområde i naturtilistånd i Hindsby. Avsikten    markägare på området. I den framställning som
7011: var att Helsingfors stad och försvarsministeriet    arbetsgruppen utarbetade (publicerad i länssty-
7012: skulle genomföra ett byte där området i fråga,      relsens i Nylands Iän publikationsserie, nr
7013: som på grund av sin storlek och markbeskaffen-      1993:7) föreslås att Hindsbyskogens värdefullas-
7014: het är lämpligt för upplagring av försvarsmak-      te delar fredas med stöd av lagen om naturskydd.
7015: tens explosiva materiel, skulle bytas mot ett bo-   Arbetsgruppen godkände det projekt som gällde
7016: stadsområde som har planerats på mark som är        försvarsmaktens grotta, dock under förutsätt-
7017: belägen i Stensböle.                                ning att vägen tili grottan görs sådan att de nega-
7018:     Eftersom markanvändningsbehov som an-           tiva konsekvenserna för naturen är så små som
7019: knyter tili naturvård och rekreation är förknip-    möjligt.
7020: pade med Hindsbyskogen tillsattes en arbets-            I syfte att minimera projektets miljökonse-
7021: grupp med uppgift att samordna de olika former-     kvenser har försvarsministeriet beslutat sig för en
7022: na av markanvändning. I arbetsgruppen var för-      grottkonstruktion som är anpassad tilllandska-
7023: utom försvarsförvaltning~n Sibbo kommun,            pet och som i praktiken inte har några konstruk-
7024: Hindsby bysamfållighet, Ostra Nylands region-       tioner som är belägna ovan jord. Den synligaste
7025: plansförbund och Helsingfors regionplansför-        konsekvensen är den väg som leder tili grottan.
7026: bund representerade. Arbetsgruppen leddes av        När vägens sträckning fastställdes strävade man
7027: den dåvarande direktören för Östra Nylands re-      tili att beakta miljösynpunkterna.
7028: gionplansförbund Nils Hinrik Aschan.                    De ursprungliga pianeroa på att placera lagret
7029:    Den rapport som arbetsgruppen utarbetade         i Gillerberget visade sig vid närmare undersök-
7030: motsvarade i fråga om de mål som ställdes upp       ningar ogenomförbara på grund av den sköra
7031: det nuvarande förfarandet vid miljökonsekvens-      berggrunden. Det blev nödvändigt att justera
7032: bedömning, som vid tidpunkten i fråga ännu inte     grottans placering, vilket hade som följd att väg-
7033: var känt i vår lagstiftning.                        förbindelsen förlängdes. Den kortare vägförbin-
7034:    Miljöministeriet och länsstyrelsen i Nylands     delsen genom Hindsby ansågs inte kunna för-
7035: Iän hade inte några invändningar mot den dispo-     verkligas på grund av motstånd från Sibbo koru-
7036: sitionsplan som föreslogs i rapporten och i vii-    mun och Hindsby bysamfållighet vars bymiljö
7037: ken de rekreations- och skyddsbehov samt den        bör vara föremål för skydd.
7038:                                         1994 vp -   KK 543                                            5
7039: 
7040:    Själva projektet enligt vilket försvarsmakten    inte är ett hinder för dess användning som rekrea-
7041: bygger en upplagringsgrotta i östra Nyland och i    tions- eller strövomräde, och inte heller kommer
7042: närheten av huvudstadsregionen är viktigt av        det att definieras som ett område där det är för-
7043: operativa orsaker. Vare sig försvarsförvaltning-    bjudet att röra sig, fränsett omrädet vid ingängen
7044: en eller staten har i sin ägo något motsvarande     till grottan. Att området definieras som skyddat
7045: över 500 ha stort enhetligt område som uppfyller    område garanterar tvärtom möjligheterna för att
7046: kraven pä skyddade områden (inga bostäder eller     naturen skall kunna förbli orörd ocksä framde-
7047: arbetsplatser inom säkerhetsavstånd) och som är     les.
7048: lämpligt när det gäller att bygga grottor. Genom        FSM och forststyrelsen har preliminärt över-
7049: att projektet hänför sig till huvudstadsregionens   enskommit om att skogsomrädet i Hindsby skall
7050: försvarsarrangemang är det nästan omöjligt att      överföras i forststyrelsens ägo efter att lagergrot-
7051: hitta ett motsvarande obebott område som är         tan har byggts, varvid Hindsbyskogen kan bli
7052: lämpligt i fräga om storlek, naturförhållanden      t.ex. en del av en nationalpark. Försvarsmaktens
7053: och jordmån.                                        projekt är inte heller ett hinder för att området
7054:    Den karaktär av rekreations- och skyddsom-       används för andra ändamål under den tid bygg-
7055: råde som skogsområdet i Hindsby har kommer          nadsarbetet pågår; bl.a. kommer Jukola-kavlen
7056: inte att förändras, eftersom den omständigheten     enligt planerna att arrangeras i Hindsbyskogen
7057: att området klassificeras som skyddat område        1995.
7058: 
7059:      Helsingforsden 10 oktober 1994
7060: 
7061:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
7062:                                                   1994 vp
7063: 
7064: Kirjallinen kysymys 544
7065: 
7066: 
7067: 
7068: 
7069:                                     Aittoniemi: Inkulan kivisillan säilyttämisestä matkailureittinä
7070:                                         Viljakkalassa
7071: 
7072: 
7073:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7074: 
7075:    Olen taannoisina vuosina kiinnittänyt kirjal-       reisiä matkailijoita muutaman sadan metrin si-
7076: lisessa kysymyksessäni huomiota Inkulan kivi-          vulenkille mainitun sillan kautta. Se olisi vanhan
7077: sillan säilyttämiseen Viljakkalassa Kyrösjärven        ja uuden vertailua parhaimmillaan.
7078: itäpuolitse kulkevan maantien peruskunnostuk-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7079: sen yhteydessä sekä myös siihen, että museotar-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7080: koituksessa purkamatta jätetyt sillat tahtovat         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7081: ajan saatossa jäädä hoitamatta ja puskien val-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7082: taan.
7083:    Viljakkalan Inkulassa on tarkoituksena oi-                     Olisiko mahdollista, että Inkulan sil-
7084: kaista tie Inkulan historiallisen kivisillan kohdal-           lan uudelleenrakentamisen ja -sijoittami-
7085: ta rakentamalla uusi mahtava silta. Asian tar-                 sen yhteydessä Viljakkalassa varattaisiin
7086: peellisuudesta voidaan olla monta mieltä, mutta                opastein toteutettu mahdollisuus ylittää
7087: todennäköisesti oikea ratkaisu on uuden sillan                 vesistö matkailullisessa tarkoituksessa
7088: rakentaminen. Jotta vanha, arvokas ja kaunis                   myös vanhaa historiallista kivisiltaa
7089: kivisilta ei jäisi unhoon ja puskien peittoon, olisi           käyttäen, joka poikkeama uudelta tieltä
7090: tarpeellista ajatella opastetun kiertotien jättä-              ja takaisin olisi vain muutaman sadan
7091: mistä kunnostettuna ohjaamaan vähemmän kii-                    metrin pituinen?
7092: 
7093:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1994
7094: 
7095:                                              Sulo Aittoniemi
7096: 
7097: 
7098: 
7099: 
7100: 240017
7101: 2                                       1994 vp -   KK 544
7102: 
7103: 
7104: 
7105: 
7106:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7107: 
7108:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      man mukaan vanha silta ja siihen liittyvät tie-
7109: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       osuudet lakkaavat yleisinä teinä uuden sillan val-
7110: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mistuttua.
7111: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         Tielaitoksen tarkoituksena on, että vanha silta
7112: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       jäisi Viljakkalan kunnan hoitoon. Suunnitelmas-
7113: n:o 544:                                            ta antamassaan lausunnossa kunta ei ole kuiten-
7114:                                                     kaan suostunut ottamaan vanhaa siltaa hoitoon-
7115:           Olisiko mahdollista, että Inkulan sil-    sa, vaan on ollut sen purkamisen kannalla.
7116:        lan uudelleenrakentamisen ja -sijoittami-       Vesioikeudessa jo olevaan uuden sillan lupa-
7117:        sen yhteydessä Viljakkalassa varattaisiin    hakemukseen ei sisälly vanhan sillan purkamis-
7118:        opastein toteutettu mahdollisuus ylittää     asiaa. Tielaitos on ilmoittanut, että nyt, kun kun-
7119:        vesistö matkailullisessa tarkoituksessa      nan kielteinen kanta vanhan sillan jäämisestä
7120:        myös vanhaa historiallista kivisiltaa        kunnan hoitoon on tiedossa, siellä harkitaan
7121:        käyttäen, joka poikkeama uudelta tieltä      vanhan sillan purkamisasian viemistä erillisenä
7122:        ja takaisin olisi vain muutaman sadan        vesi oikeuteen. Ennen kuin purkamisasia viedään
7123:        metrin pituinen?                             vesioikeuteen, tielaitos neuvottelee vielä asiasta
7124:                                                     kunnan ja museoviraston kanssa. Kysymyksessä
7125:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        esitetty mahdollisuus jättää vanha Inkulan silta
7126: vasti seuraavaa:                                    purkamatta ja käyttää sitä matkailullisiin tarkoi-
7127:                                                     tuksiin ratkeaa tässä erillisessä vanhan sillan pur-
7128:   Inkulan sillan rakentamissuunnitelma on par-      kamista koskevassa menettelyssä ja, ellei asiassa
7129: haillaan vesioikeuskäsittelyssä vesilain mukaise-   päästä sopimukseen, viime kädessä vesioikeuden
7130: na lupa-asiana. Hämeen tiepiirin on tarkoitus       päätöksellä.
7131: rakentaa silta vuosina 1995-1996. Suunnitel-
7132: 
7133:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1994
7134: 
7135:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
7136:                                             1994 vp -   KK 544                                            3
7137: 
7138: 
7139: 
7140: 
7141:                                           Tili Riksdagens Talman
7142: 
7143:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        avsnitt upphöra som allmänna vägar efter det att
7144: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          den nya bron blivit fårdig.
7145: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Vägverket avser låta Viljakkala kommun för-
7146: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           valta den gamla bron. Kommunen har dock i sitt
7147: 544:                                                    utlåtande om planen inte gått med på att sköta
7148:                                                         denna bro utan har tagit ställning för att den skall
7149:             Vore det möjligt att i Viljakkala i sam-    rivas.
7150:          band med att Inkula bro ombyggs och               Nedrivning av den gamla bron ingår inte i
7151:          omplaceras reservera en möjlighet tili att i   ansökan om tilistånd för en ny bro. Vägverket
7152:          turismsyfte passera över vattendraget          har anmält att nu då man känner tili kommunens
7153:          även längs den gamla historiska stenbron,      negativa inställning mot att förvalta bron, över-
7154:          vilket skulle innebära en avvikelse från       väger man att separat ta upp nedrivningen av den
7155:          den nya vägen och tilihaka på bara ett par     gamla bron vid vattenrätten. Innan ärendet om
7156:          hundra meter?                                  nedrivning tas upp vid vattenrätten, skall vägver-
7157:                                                         ket ännu förhandla saken med kommunen och
7158:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           museiverket. Möjligheten som framställs i spörs-
7159: anföra följande:                                        målet om att inte riva ned den gamla bron i
7160:                                                         Inkula utan i stället använda den i turismsyfte
7161:    Byggnadsplanen för Inkula bro behandlas              kommer att behandlas genom detta särskilda för-
7162: som bäst i vattenrätten som tillståndsärende en-        farande som gäller nedrivning av den gamla bron
7163: ligt vattenlagen. Tavastlands vägdistrikt har som       och, om man inte kan komma överens i ärendet,
7164: avsikt att byggaen bro under 1995-1996. Enligt          genom vattenrättens beslut.
7165: planen skall den gamla bron och anslutande väg-
7166: 
7167:        Helsingfors den 6 oktober 1994
7168: 
7169:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
7170:                                                   1994 vp
7171: 
7172: Kirjallinen kysymys 545
7173: 
7174: 
7175: 
7176: 
7177:                                     Hautala ym.: Täysi-ikäisten henkilöiden oikeudesta päättää kuulu-
7178:                                          misestaan perheeseen
7179: 
7180:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7181: 
7182:     Eri ministeriöt ovat sekä yhdessä että erikseen     tilanteissa hänen oma käsityksensä kotikunnasta
7183: yrittäneet useaan otteeseen määritellä, mitä per-       on ratkaiseva. Tieto kotikunnasta merkitään
7184: heellä tarkoitetaan lainsäädännössämme. Perhe-          väestötietojärjestelmään henkilön antaman il-
7185: suhteet on eri säännöksissä määritelty toisistaan       moituksen perusteella ilman erillistä hallintopää-
7186: poikkeavilla tavoilla. Joissakin tilanteissa oikeu-     töstä. Samalla tavoin kuin perheenjäsenyyteen,
7187: dellista merkitystä on biologisella polveutumisel-      myös asumiseen tietyssä kunnassa on sidottu
7188: la, toisinaan "perheen" jäsenten välisillä vahvis-      sekä oikeuksia että velvollisuuksia.
7189: tetuilla sopimuksilla. Sääntelyn kannalta epä-              Perhekäsitteen erilainen tulkinta eri lakeja so-
7190: määräisimmillään perhe perustuu vain sosiaali-          vellettaessa saattaa ihmiset kummallisiin ja epä-
7191: selle läheisyydelle.                                    oikeudenmukaisiin tilanteisiin. Tulkinnanvarai-
7192:     Oikeusministeriön asettama toimikunta tuli          suus aiheuttaa myös alueellista epätasa-arvoi-
7193: vuonna 1992 siihen tulokseen, ettei eri hallinnon-      suutta. Jos yhteiskunnan tavoitteena on tukea
7194: aloja koskevasta lainsäädännöstä voida johtaa           perheitä, sen on pystyttävä johdonmukaisesti il-
7195: yhtenäistä, eri perhemuotoja tasapuolisesti koh-        moittamaan, mitkä pysyvät suhteet ovat perhe-
7196: televaa perhekäsitystä. Toimikunta totesi, ettei        suhteita. Kun tällaisen määritelmää ei kyetä luo-
7197: ole mahdollista edes laatia sellaista yhtenäistä        maan, pitää tässäkin asiassa siirtää sekä vapaus
7198: perheen määritelmää, joka ottaisi huomioon              että vastuu yksilöille. Epäselvissä tapauksissa
7199: kaikki mahdolliset läheissuhteiden erilaiset ulot-      täysi-ikäisten ihmisten on sallittava itse päättää
7200: tuvuudet. Sosiaali- ja terveysministeriö päätyi         kuulumisestaan perheeseen samalla tavoin kuin
7201: omassa selvityksessään 1993 toteamaan, että jo          he nyt voivat päättää koti paikastaan. Perheeseen
7202: yhden hallinnonalan sisälläkin yhtenäisen määri-        kuuluminen pitää tällöin luonnollisestikin rat-
7203: telmän luominen on vaikeaa.                             kaista kaikkia tilanteita koskien samalla tavalla.
7204:     Perhemuotojen neutraalia ja tasapuolista            Niitä,jotka haluavat tulla kohdelluiksi perheenä,
7205: kohtelua pidetään kuitenkin varsin yleisesti oi-        kohdellaan kaikkia lakeja sovellettaessa per-
7206: keana tavoitteena. Mitään perhemuotoa ei halu-          heenä. Lapsen oikeuteen saada elatusta ja huo-
7207: ta asettaa lainsäädännössä toisista poikkeavaan         lenpitoa vanhemmiltaan tai tavata vanhempaa,
7208: asemaan, ellei tälle ole selvää perustetta. Läheis-     jonka luona lapsi ei asu, muun perhesuhteen re-
7209: suhteiden sääntelyssä halutaan myös välttää tar-        kisteröinti ei luonnollisestikaan vaikuta.
7210: peetonta tunkeutumista ihmisten yksityisyyden              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7211: piiriin. Samalla tavoitellaan sosiaalista oikeu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7212:  denmukaisuutta: kuulumisella perheeseen on             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7213:  merkittäviä- myös taloudellisia- vaikutuksia           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7214:  yksilön sosiaalisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.
7215:     Ihmisen yksilöllisyyden ja itsemääräämis-                     Aikooko Hallitus antaa täysi-ikäisille
7216:  oikeuden kunnioitus on lisääntynyt lainsäädän-                henkilöille mahdollisuuden itse määritel-
7217:  nössämme viime vuosina. Esimerkiksi uuden ko-                 lä, keiden kanssa he muodostavat per-
7218:  tikuntalain mukaan henkilön kotikunta määräy-                 heen?
7219:  tyy tosiasiallisen asumisen perusteella ja Valinta-
7220:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1994
7221: 
7222:           Heidi Hautala                    Outi Ojala                      Satu Hassi
7223:           Tarja Halonen                    Tuulikki Ukkola                 Leila Lehtinen
7224:                                            Ulla Anttila
7225: 240017
7226: 2                                         1994 vp -    KK 545
7227: 
7228: 
7229: 
7230: 
7231:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7232: 
7233:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        aina sovelleta yhdenmukaista perheen määritel-
7234: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mää. Vastattavana olevassa kysymyksessä tämä
7235: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       asiantila on nähty epäkohtana, joka tulisi poistaa
7236: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heidi            antamalla henkilölle oikeus itse päättää kuulu-
7237: Hautalan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          misestaan perheeseen.
7238: myksen n:o 545:                                           Tähän on todettava, että yhdenmukaisen per-
7239:                                                       heen määritelmän tavoittelu ei voi olla lainsää-
7240:            Aikooko Hallitus antaa täysi-ikäisille     dännössä itsetarkoitus. Se, että läheissuhteita
7241:         henkilöille mahdollisuuden itse määritel-     määrittävät tunnusmerkit ovat erilaisia lainsää-
7242:         lä, keiden kanssa he muodostavat per-         dännön eri alueilla, ei ainakaan pääosin johdu
7243:         heen?                                         kyvyttömyydestä määritellä perhettä, vaan
7244:                                                       useinkin siitä, että on pyritty säänneltävän asian
7245:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kannalta tarkoituksenmukaiseen rajaukseen.
7246: vasti seuraavaa:                                      Määrittelyn erilaisuus voi tällöin olla perustel-
7247:                                                       tua.
7248:    Voimassa oleva lainsäädäntö antaa yksilöille           Ne kysymykset, joissa läheisessä ihmissuh-
7249: jo nykyisin laajan vapauden määrätä perheen-          teessa elämisellä on oikeudellista merkitystä, ei-
7250: muodostuksestaan. Avioliiton solmiminen pe-           vät yleensä koske pelkästään suhteen osapuolia,
7251:  rustuu kihlakumppanien vapaaehtoisuuteen,            vaan sivuavat usein myös julkista tai kolmannen
7252: eikä puolison valintaa ole rajoitettu. Ainoa rajoi-   henkilön etua. Sosiaalipoliittisia tulonsiirtoja
7253: tus johtuu avioliiton esteitä koskevista säännök-     koskevassa lainsäädännössä on tavoitteena esi-
7254: sistä. Näitä melko uusia säännöksiä, joilla on        merkiksi huolehtia siitä, että etuudet kohdentu-
7255: pyritty tukemaan yhteiskunnassa tärkeiksi kat-        vat saajille oikeudenmukaisesti. Tuomarin
7256: sottuja perhe-, sosiaali- ja terveyspoliittisia ta-   ja todistajan esteellisyyttä koskevien säännösten
7257: voitteita, on edelleen pidettävä ajanmukaisina.       avulla pyritään taasen varmistamaan se, etteivät
7258:    Samaa sukupuolta olevilla henkilöillä ei ole       näiden henkilöiden läheiset ihmissuhteet asian
7259: Suomessa mahdollisuutta rekisteröidä parisuh-         osapuoliin pääsisi järkyttämään oikeudenkäyn-
7260: dettaan avioliiton solmimista muistuttavin vai-       nin puolueettomuutta ja totuudellisuutta. Takai-
7261: kutuksin. Useimmissa muissa Pohjoismaissa on          sinsaantia konkurssipesään koskevan lainsää-
7262: sitä vastoin tämän mahdollistavaa lainsäädän-         dännön tarkoituksena on puolestaan estää se,
7263: töä. Ruotsin ja Tanskan lait ovat syntyneet val-      että velallisen omaisuus siirrettäisiin tämän lähi-
7264: tiopäivillä tehtyjen aloitteiden pohjalta. Edus-      piirille velkojien ulottumattomiin.
7265: kunnassa asia on vireillä kansanedustaja Outi             Nämä esimerkit osoittavat, että lainsäädän-
7266: Ojalanym. tekemänlakialoitteen pohjalta. Muil-        nössä ei voida yleisesti lähteä ajatuksesta, jonka
7267: ta osin viittaan vastaukseen, jonka olen antanut      mukaan henkilöt voisivat kaikissa tapauksissa
7268: kansanedustaja Olli Rehnin ym. esittämään             itse määrätä, miten läheissuhteisiin liittyvät oi-
7269: asiaa koskevaan kysymykseen (469/1994 vp).            keudet ja velvollisuudet heihin kohdistuvat. Ih-
7270:    Perheen jäsenten välillä tavallisesti vallitseva   misten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen
7271: etujen yhteisyys ja taloudellinen yhteenkuulu-        on silti tärkeä periaate, joka tulee aina ottaa
7272: vuus sekä perheissä annettava elatus ja hoiva         huomioon, kun lainsäädännössä annetaan oi-
7273: ovat aiheuttaneet sen, että perheenomaisessa, lä-     keuksia tai asetetaan velvollisuuksia perheelii-
7274: heisessä ihmissuhteessa eläminen otetaan varsi-       syyden perusteella. Kuitenkin on ratkaistava
7275: naisen perhelainsäädännön ulkopuolellakin laa-        asiakohtaisesti, mikä paino tälle näkökohdalle
7276: jalti huomioon yksilön oikeuksiin ja velvolli-        tulee kulloinkin antaa. Hallitus ei sen vuoksi pidä
7277: suuksiin vaikuttavana seikkana. Kuten asiaa           perusteltuna sellaistayleistä ratkaisua, johon ky-
7278: koskevat selvitykset ovat osoittaneet, tällöin ei     symyksessä viitataan.
7279: 
7280:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1994
7281: 
7282:                                                                 Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
7283:                                               1994 vp -    KK 545                                          3
7284: 
7285: 
7286: 
7287: 
7288:                                            Tili Riksdagens Talman
7289: 
7290:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           av familjen. 1 spörsmålet uppfattas denna situa-
7291: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-            tion som ett missförhållande, som borde avlägs-
7292: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          nas genom att en person ges rätt att själv bestäm-
7293: man Heidi Hautala m.fl. undertecknade spörs-              ma om sin tillhörighet till en familj.
7294: mål nr 545:                                                   Till detta bör konstateras att strävan efter en
7295:                                                           enhetlig definition av familjen inte kan vara ett
7296:           Ämnar Regeringen ge myndiga perso-               självändamål i lagstiftningen. En situation då de
7297:         ner en möjlighet att själv definiera med          kännetecken som definierar närmstaförhållan-
7298:         vem de bildar en familj?                          den är olika inom olika områden av lagstiftning-
7299:                                                           en beror åtminstone inte huvudsakligen på oför-
7300:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             mögenhet att definiera familjen, utan den beror
7301: anföra följande:                                          ofta på att man har strävat efter en ändamålsen-
7302:                                                           lig avgränsning med tanke på den fråga som skall
7303:      Gällande lagstiftning ger redan nu individerna       regleras. Olikheter i definitionen kan härvid vara
7304: en omfattande frihet att bestämma om sin famil-           motiverade.
7305: jebildning. lngåendet av äktenskap grundar sig                De frågor där samlevnaden i en nära männis-
7306: på de förlovades frivillighet, och valet av äkta          korelation har juridisk relevans gäller i allmänhet
7307: make/maka har inte begränsats. Den enda be-               inte enbart parterna i förhållandet, utan tangerar
7308: gränsningen kommer av stadgandena om hinder               ofta även offentligt eller tredje persons intresse.
7309: mot äktenskap. Dessa rätt nya stadganden, ge-             Målet för lagstiftningen om socialpolitiska in-
7310: nom vilka man har försökt stöda familje-, social-         komstöverföringar är bl.a. att sörja för att för-
7311: och hälsovårdspolitiska målsättningar som upp-            månerna på ett rättvist sätt inriktas på mottagar-
7312: fattas som viktiga i samhället, bör fortfarande           na. Med hälp av stadgandena om domar- och
7313: anses vara tidsenliga.                                    vittnesjäv försöker man å sin sida garantera att
7314:      Personer av samma kön har i Finland inte             dessa personers nära människorelationer till par-
7315: möjlighet att registrera sitt parförhållande med          terna i ärendet inte kommer åt att äventyra rätte-
7316: en verkan som påminner om ingående av äkten-              gångens opartiskhet och sanningsenlighet. Syftet
7317:  skap. De flesta andra nordiska Iänder har där-           med lagstiftningen om återvinning till konkursbo
7318: emot en lagstiftning som möjliggör detta. Lagar-          är för sin del att förhindra att gäldenärens egen-
7319:  na i Sverige och Danmark tillkom utgående från           dom överflyttas till dennes närkrets utom räck-
7320:  förslag i riksdagen och folketinget. Denna fråga         håll för borgenärerna.
7321:  är aktuelli riksdagen på basis av en lagmotion av            Dessa exempel visar att man i lagstiftningen
7322:  riksdagsman Outi Ojala m.fl. Till övriga delar           inte allmänt kan utgå från tanken enligt viiken
7323:  hänvisar jag till det svar somjag gav på riksdags-       personerna i samtliga fall själva kan bestämma,
7324:  man OlliRehnsm.fl. spörsmål idennafråga(469/             hur de rättigheter och skyldigheter som hänger
7325:  1994 rd).                                                samman med närmstaförhållanden berör dem.
7326:      Den intressegemenskap och ekonomiska sam-            Respekten för människornas självbestämmande-
7327:  hörighet som vanligtvis råder mellan familjemed-         rätt är trots det en viktig princip som alltid bör
7328:  lemmarna samt den försörjning och vård som ges           beaktas då man i lagstiftningen beviljar rättighe-
7329:  i familjerna har lett till att samlevnad i en familje-   ter eller ställer upp skyldigheter på basis av fa-
7330:  lik, nära människorelation också utanför den             miljetillhörighet. Man måste emellertid från frå-
7331:  egentliga familjelagstiftningen beaktas i stor ut-       ga till fråga avgöra viiken tyngd denna synpunkt
7332:  sträckning som en faktor som inverkar på indivi-         i respektive fall bör ges. Regeringen anser därför
7333:  dens rättigheter och skyldigheter. Såsom utred-          att det inte är motiverat med en sådan allmän
7334:  ningar om denna fråga har utvisat, tillämpas i           lösning som det hänvisas till i spörsmålet.
7335:  dylika situationer inte alltid en enhetlig definition
7336: 
7337:       Helsingforsden 7 oktober 1994
7338: 
7339:                                                                     Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
7340:                                               1994 vp
7341: 
7342: Kirjallinen kysymys 546
7343: 
7344: 
7345: 
7346:                                  Hautala ym.: Luonnonarvojen ja saamelaisten oikeuksien turvaa-
7347:                                     misesta kaivoslaissa
7348: 
7349: 
7350: 
7351:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7352: 
7353:    ETA-sopimuksen tultua voimaan ovat ulko-        täjinä ja siten asianosmsma, vaikka erämaa-
7354: maiset kaivosyhtiöt hakeneet laajasti tutkimus-    alueet on perustettu juuri turvaamaan saamelais-
7355: varauslupia kaivostoimintaan Suomen Lapissa.       ten luontaiselinkeinoa. Erämaa-alueiden maan-
7356: Kun yhtiö on saanut KTM:ltä luvan, sillä on        omistajaksi katsottu metsähallituskaan ei ole
7357: vuosi aikaa tehdä kaivosvaltaus. Erämaa-alueil-    ajanut saamelaisväestön etuja.
7358: la jälkiä jättävään tutkimustoimintaan ja varsi-      KTM on myös rikkonut kaivoslaissa säädet-
7359: naiseen kaivostoimintaan on saatava tämän jäl-     tyjä määräyksiä varausalueen enimmäiskoosta
7360: keen vielä valtioneuvoston lupa.                   sallimalla saman yhtiön varata vieretysten useita
7361:    On paljastunut, että Suomen kaivoslaki uhkaa    enimmäiskokoa olevia alueita. Lisäksi KTM
7362: vakavasti luonnonarvoja kansallispuistoissa        osoittaa hämmästyttävää välinpitämättömyyttä
7363: sekä erämaa- ja luonnonsuojelualueilla. Kaivos-    hallinnon julkisuusperiaatteesta salaamaila tie-
7364: laki on vieläkin esimerkiksi luonnonsuojelulakia   toja varauksista paitsi kansalaisilta myös viran-
7365: vahvempi, joskin luonnonsuojelulakia uudistet-     omaisilta, kuten ympäristöministeriöitä ja met-
7366: taessa tämä epäkohta pyrittäneen lähiaikoina       sähallitukselta.
7367: korjaamaan.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7368:    Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7369: nen on vähäteHyt tutkimusvarausten ympäristö-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7370: vaikutuksia. Kuitenkin tutkimusvaraus oikeut-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7371: taa yhtiöt muun muassa kaatamaan puita. Jo
7372: kaivosyhtiöiden edustajien liikkumisesta erä-                Aikooko Hallitus lakata rikkomasta
7373: maa-alueilla on haittaa poronhoidolle.                    kaivoslakia ja hallinnon julkisuusperiaa-
7374:     Kaivoslaki tunnustaa vahingonkärsijöiksi              tetta sekä saattaa kaivoslain sopusoin-
7375: vain maanomistajat. Saamelaiset kokevat, että             tuun luonnonarvojen ja alkuperäisväes-
7376: kaivoslaki ja KTM sen keskeisenä soveltajana              tön oikeuksien kanssa?
7377: eivät huomioi saamelaisia erämaa-alueiden käyt-
7378: 
7379:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1994
7380: 
7381:           Heidi Hautala                Satu Hassi                    Paavo Nikula
7382:           Ulla Anttila                 Erkki Pulliainen              Kyllikki Muttilainen
7383:           Jukka Roos                   Martti Korhonen               Esko Seppänen
7384:           Eila Rimmi                   Hannele Luukkainen            PekkaRäty
7385:           Erkki Tuomioja               Eva Biaudet                   Leila Lehtinen
7386:                                        Pekka Haavisto
7387: 
7388: 
7389: 
7390: 
7391:  240017
7392: 2                                           1994 vp -   KK 546
7393: 
7394: 
7395: 
7396: 
7397:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7398: 
7399:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Kaivoslain tarkoittamalla varauksella ei ole
7400: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           mitään ympäristövaikutuksia. Muutaman geo-
7401: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         login kävelemistä maastossa ei voida pitää ympä-
7402: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heidi              ristörasitteena, kun sinänsä aivan oikeutetusti
7403: Hautalan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            hyväksytään kymmenientuhansien matkailijoi-
7404: myksen n:o 546:                                         denkin liikkuminen Lapin luonnossa missä ta-
7405:                                                         hansa kenenkään kontrolloimatta. Tutkijallakin
7406:            Aikooko Hallitus lakata rikkomasta           on liikkumiseensa samat jokamiehenoikeudet.
7407:         kaivoslakia ja hallinnon julkisuusperiaa-       Varaus ei esimerkiksi oikeuta kaatamaan puita.
7408:         tetta sekä saattaa kaivoslain sopusoin-         Se antaa vain yhden vuoden ajaksi etuoikeuden
7409:         tuun luonnonarvojen ja alkuperäisväes-          muita kilpailijoita vastaan hakea valtausta.
7410:         tön oikeuksien kanssa?                              Kaivoslain 3 §:ssä on säädetty ns. jokamiehen-
7411:                                                         oikeudesta tehdä geologisia ja geofysikaalisia
7412:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            havaintoja ja mittauksia (etsintätyö). Geofysi-
7413: vasti seuraavaa:                                        kaalisten mittausten suorittamisessa merkitään
7414:                                                         maastoon päälinjoitus mittauspisteiden paikan-
7415:     Kysymyksen perusteluissa esitetään kaivos-          tamiseksi. Tätä linjaa vartenjoudutaan toisinaan
7416: laista virheellisiä tietoja ja kauppa- ja teollisuus-   aukaisemaan pensaspaikkoja. Tätä tarkoittaa
7417: ministeriöstä lain soveltajana perättömiä väittei-      käytännössä kaivoslain 3 §:n 3 momentin sään-
7418: tä.                                                     nös. Linjoitus tehdään normaalisti siten, että ar-
7419:     Kaivoslakiin perustuvat toiminnat osoittavat,       vopuut kierretään. Ministeriön tietoon ei ole tul-
7420: että kaivoslaki ei ole uhkana kansallispuistoille       lut kaivoslain voimassaolon aikana (28 v) vali-
7421: eikä erämaa- ja luonnonsuojelualueille. Millään         tuksia yhtiöitä vastaan arvopuiden kaatamises-
7422: yhtiöllä ei ole kaivostoimintaa em. alueilla eikä       ta. Yhtiöt tuntevat tämän säännöksen tarkoituk-
7423: ole edes tiedossa taloudellisesti käyttökelpoisia       sen ja ovat toimineet oikealla tavalla.
7424: esiintymiä. Tutkimustoimintaa malmien löytä-               Väite, että kaivoslaki tunnustaa vahingonkär-
7425: miseksi on perinteisesti ollut mahdollista suorit-      sijöiksi vain maanomistajat, on väärä. Kaivos-
7426: taa myös em. alueilla. Kun suojelualueita on pe-        laissa on säännökset siitä, että kaikki oikeuden
7427: rustettu varsinkin 1980-luvulla malmikriittisille       menetykset tai supistamiset korvataan. Lapissa
7428: alueille, on selvää, että malmitutkimusten määrä        on esim. muutamien laaja-alaisempien mal-
7429: näillä alueilla on lisääntynyt. Malmitutkimuksis-       miesiintymien kaivospiiritoimituksissa suoritet-
7430: ta ei kuitenkaan aiheudu oleellisia jälkiä, ja var-     tu paliskunnille korvauksia silloin, kun on todet-
7431: sinkin suojelualueilla tutkimustoimia on mah-           tu perusteita olevan. Nämä malmiesiintymät ei-
7432: dollista suorittaa esim. talviaikana, jolloin hait-     vät ole kuitenkaan sijainneet saamelaisalueella.
7433: taavia jälkiä ei juurikaan aiheudu. Tietoa siitä,          Viimeinen ja ainoa tuotantoon johtanut mal-
7434: onko jollakin suojelualueelia arvokas mal-              miesiintymä on saamelaisalueelta löydetty 1920-
7435: miesiintymä, ei voi pitää vahingollisena kenen-         luvulla, eli 70 v sitten Petsamon nikkeliesiintymä,
7436: kään kannalta eikä erityisesti nykyisessä tilan-        joka sekään ei ole Suomen aluetta. Ministeriön
7437: teessa.                                                 tiedossa ei ole saamelaisalueelta ainuttakaan tut-
7438:     Hakiessaan valtausta eli tutkimusoikeutta           kimuskohdetta tai malmiesiintymää, joka mah-
7439: tiettyyn rajoitettuun alueeseen hakija samalla          dollistaisi kaivostoiminnan tai olisi edes lähellä
7440: paljastaa liikesalaisuuteen verrattavan asian eli       sitä. Näin ollen puheet kaivostoiminnasta ja sen
7441: sen, mille alueelle hakijan alustavien selvitysten      haitoista saamelaisalueella ovat täysin perusteet-
7442: perusteella liittyy malmiaiheita. Jotta kaivoslain      tornia.
7443: järjestelmä toimisi, tulee valtauksen hakijalla             Kysymyksessä esitetty väite, että kaivoslaki ja
7444: olla laissa säädetty selvä varmuus siitä, että tutki-   kauppa- ja teollisuusministeriö eivät ota huo-
7445: muslupa myönnetään.                                     mioon saamelaisia asianosaisina, pitää siinä mie-
7446:                                         1994 vp -      KK 546                                          3
7447: 
7448: lessä paikkansa, että kun saamelaisalueelta 1920-     enintään 9 km2 :n alueita ja jokaisesta on peritty
7449: luvun jälkeen ei ole löydetty ainuttakaan kaivos-     säädetty maksu. Varausalueiden lukumäärää ei
7450: piiriin johtanutta malmiesiintymää, ei ole ollut      ole laissa rajoitettu. Varausalueiden tarve mää-
7451: tilaisuutta ottaakaan heitä sanotussa mielessä        räytyy geologisten muodostumien koon perus-
7452: huomioon. Mikäli tutkimustyössä onnistutaan,          teella.
7453: niin tämä puute korjaantuu.                              Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole salannut
7454:    Suurikokoiset metallimalmit ovat taloudelli-       kaivoslain oikeuksia koskevia tietoja. Kaivos-
7455: sesti merkittäviä. Petsamon nikkelimalmin me-         laissa on säädetty, että tietoja kaivosrekisteristä
7456: tallisisällön arvo on ollut huomattava, todennä-      saa maksua vastaan. Kaikki, jotka ovat kirjalli-
7457: köisesti suuruusluokaltaan kymmeniä miljardeja        sesti rekisteriotetta pyytäneet, ovat sen saaneet.
7458: markkoja. Tämän vuoksi on tärkeätä, että tutki-       Ilmaispalveluja joillekin pyytäjille ei ole ollut
7459: misen vapaus säilyy.                                  mahdollista järjestää, koska suoritteista on lain-
7460:    Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole rikko-      säädännössä määrätty maksut. Ministeriö ei ole
7461: nut kaivoslaissa säädettyjä määräyksiä varaus-        saanut esim. ympäristöministeriöitä tai metsä-
7462: alueen enimmäiskoosta. On hyväksytty vain             hallitukselta mitään pyyntöä varauksista.
7463: 
7464:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1994
7465: 
7466:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
7467: 4                                         1994 vp -   KK 546
7468: 
7469: 
7470: 
7471: 
7472:                                         Till Riksdagens Talman
7473: 
7474:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      gruvlagens system skall kunna fungera, bör den
7475: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        som ansöker om inmutning ha sådan klar säker-
7476: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      het om att undersökningstillstånd kommer att
7477: man Hautala m.fl. undertecknade spörsmål              beviljas som det stadgas i lagen.
7478: nr 546:                                                  Det förbehåll som avses i gruvlagen har inga
7479:                                                       miljöeffekter. Det att några geologer vandrar i
7480:            Har Regeringen för avsikt att sluta        terrängen kan inte anses som en miljöbelastning,
7481:         bryta mot gruvlagen och principen om          eftersom tiotusentals turister, i och för sig med all
7482:         förvaltningens offentlighet samt ändra        rätt, tillåts röra sig var som helst i den lappländ-
7483:         gruvlagen så att den står i samklang med      ska naturen utan att någon kontrollerar detta.
7484:         naturvärden och ursprungsbefolkningens        Även en forskare har samma allemansrätt att
7485:         rättigheter?                            '     röra sig. Förbehållet medför t.ex. inte rätt att
7486:                                                       fålla träd. Det förbehåller endast sökanden un-
7487:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         der ett år företräde framför medtävlama att in-
7488: anföra följande:                                      muta området.
7489:                                                          1 3 § gruvlagen stadgas om envars rätt att utfö-
7490:     1 motiveringama till spörsmålet presenteras       ra geologiska och geofysikaliska observationer
7491: felaktiga uppgifter om gruvlagen och ogrundade        och mätningar (letningsarbete). När geofysika-
7492: påståenden om handels- och industriministeriet        liska mätningar görs dras en huvudlinje i terräng-
7493: som tillämpare av lagen.                              en för att mätningspunktema skall kunna lokali-
7494:     De åtgärder som grundar sig på gruvlagen          seras. F ör denna linje blir man någon gång tvung-
7495: visar att gruvlagen inte utgör något hot mot          en att göra hål i en buske. Detta är vad som i
7496: nationalparkema eller vildmarks- och natur-           praktiken avses med stadgandet i 3 § 3 mom.
7497: skyddsområdena. lnget bolag idkar gruvdrift på        gruvlagen. Linjeringen görs normalt så att vär-
7498: ovan nämnda områden och man känner inte ens           deträd kringgås. Ministeriet har under den tid
7499: till några fyndigheter i dessa områden som vore       som gruvlagen har varit i kraft (28 år) inte fått
7500: ekonomiskt utnyttjningsbara. Av tradition har         kännedom om några besvär mot bolagen för att
7501: det varit möjligt att utföra undersökningar för att   de skulle ha fållt värdeträd. Bolagen känner till
7502: hitta malmer också på dessa områden. Eftersom         avsikten med detta stadgande och har agerat på
7503: skyddsområden i synnerhet på 1980-talet upprät-       rätt sätt.
7504: tades på områden som är kritiska vad gäller före-        Påståendet att gruvlagen endast erkänner
7505: komsten av malmer är det klart att malmunder-         markägare som skadelidande är fel. 1 gruvlagen
7506: sökningama har ökat i dessa områden. Malmun-          finns stadganden om att all förlust eller inskränk-
7507: dersökningama förorsakar dock inga väsentliga         ning av rätt ersätts. 1 Lappland har t.ex. renbetes-
7508: spår och i synnerhet på skyddsområdena är det         lag fått ersättning vid utmålsförrättningar som
7509: möjligt att utföra undersökningama t.ex. vinter-      gällt några mera omfattande malmfyndigheter,
7510: tid, varvid inte just alls några iakttagbara spår     när det har konstaterats föreligga skäl till detta.
7511: uppkommer. Det kan inte anses skada någon, i          Dessa malmfyndigheter har dock inte varit be-
7512: synnerhet inte i dagens läge, att man får vetskap     lägna i samemas områden.
7513: om, ifall det på något skyddsområde finns en             Den sista och den enda malmfyndighet på
7514: värdefull malmfyndighet.                              samemas områden som har lett till produktion
7515:     Vid ansökan om inmutningsrätt, d.v.s. rätt att    hittades på 1920-talet, d.v.s. för 70 år sedan. Det
7516: undersöka ett visst begränsat område, avslöjar        var nickelfyndigheten i Petsamo, och den finns ju
7517: sökanden samtidigt en angelägenhet som kan            inte heller på finskt territorium. Ministeriet kän-
7518: jämföras med en affårshemlighet, d.v.s. till vilket   ner inte till ett enda undersökningsobjekt eller en
7519: område en malmanledning enligt sökandens pre-         enda malmfyndighet i samemas områden som
7520: liminära undersökningar ansluter sig. För att         skulle möjliggöra gruvdrift eller ens komma i
7521:                                            1994 vp -     KK 546                                           5
7522: 
7523: närheten av sådan verksamhet. Följaktligen är            tit mot bestämmelsema i gruvlagen om förbe-
7524: talet om gruvdriften och nackdelama med den på           hållsområdenas maximistorlek. Endast områden
7525: samemas områden helt utan grund.                         på högst 9 km 2 har godkänts och för vart och ett
7526:    Det påstående som presenteras i spörsmålet,           av dem har stadgad avgift uppburits. Antalet
7527: att gruvlagen och handels- och industriministe-          förbehållsområden har inte begränsats i Iagen.
7528: riet inte beaktar sameroa som part, stämmer i den        Behovet av förbehållsområden beror på hur sto-
7529: meningen att eftersom det efter 1920-talet inte          ra de geologiska bildningama är.
7530: har hittats en enda malmfyndighet på samemas                 Handels- och industriministeriet har inte hem-
7531: områden som skulle ha Iett tili utmål, har det inte      lighållit uppgifter som gäller rättigheter enligt
7532: ens funnits tiilfålle att beakta dem på det sätt som     gruvlagen. I gruvlagen stadgas att uppgifter ur
7533: avses. Ifall man lyckas i undersökningama korri-         gruvregistret fås mot avgift. Alla som skriftligen
7534: geras denna brist.                                       har begärt ett registerutdrag har fått detta. Det
7535:    Stora metallmalmer är ekonomiskt betydelse-           har inte varit möjligt att ordna gratis tjänster åt
7536: fulla. Värdet av metallinnehållet i nickelmalmen i       en del som har begärt detta, eftersom det i lag-
7537: Petsamo har varit ansenligt, sannolikt i storleks-       stiftningen bestäms om avgifter för prestationer-
7538: klassen tiotals miljarder mark. Därför är det vik-       na. Ministeriet har inte ens fått någon begäran
7539: tigt att friheten att undersöka kvarstår.                som gäller förbehållen från t.ex. miljöministeriet
7540:    Handels- och industriministeriet har inte bru-        eller forststyrelsen.
7541: 
7542:      Helsingforsden 10 oktober 1994
7543: 
7544:                                                        Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
7545:                                                  1994 vp
7546: 
7547: Kirjallinen kysymys 547
7548: 
7549: 
7550: 
7551: 
7552:                                     Haavisto ym.: U usiokäyttöyritys Rejtex Oy:n tukemisesta ja keräys-
7553:                                        tuotevähennyksen käyttöönotosta
7554: 
7555: 
7556:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7557: 
7558:    Ympäristönsuojelun vuoksi ja mielekkäiden           3 mk/kg. Näin tekstiilijäte voisi kilpailla tasave-
7559: työpaikkojen synnyttämiseksi tulisi Suomessa           roisena raaka-aineena esimerkiksi uuden villan
7560: suosia uusioraaka-ainetta käyttävää tuotantoa.         kanssa. Villantuottajat saavat 20 markkaa villa-
7561: Yksi tällä alalla toimivista yrityksistä on Rejtex     kilolta maataloustuotantolain mukaista tuotan-
7562: Oy, joka on hakenut Valtiontakuukeskuksen ta-          topalkkiota.
7563: kausta uuden tuotantolinjan rakentamiseksi.               Rejtex Oy haki Valtiontakuukeskukselta 1,5
7564:    Tuotantolinjalla valmistetaan kierrätetystä         miljoonan markan valtion takausta, jota ei kui-
7565: materiaalista neulottuja tuotteita, mm. öljynime-      tenkaan hyväksytty kokonaisuudessaan. Myön-
7566: tysmattoa, parketinalusmattoa, puunistutus-            tämättä jääneen takausosuuden - 680 000 mk
7567: mattoja erämaaistutuksiin, teollisuuspyyhkeitä,        -vuoksi joutui yhtiö irtisanomaan 40:stä työn-
7568: puutarhojen altakastelumattoa, hissiovien eris-        tekijästään 17. Näiden työttömyyskuluina valtio
7569: tysnauhaa yms. Rejtex Oy valmistaa myös kova-          maksaan. 1,5 mmk vuodessa.
7570: muovisia pikatelttoja ja vedenkuljetusastioita,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7571: joita voidaan käyttää kansainvälisessä katastro-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7572: fiavussa.                                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7573:     Rejtex Oy tekee maassamme uraauurtavaa             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7574: työtä. Suomessa tekstiilejä kierrättäville Em-
7575: maukselle ja kierrätyskeskuksille Rejtex Oy on                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7576: tärkeä yhteistyökumppani, sillä se on maan                    tukeakseen Valtiontakuukeskuksen
7577: ainoa tekstiilijätteiden jälleenkäsittelylaitos. Li-          kautta Rejtex Oy:n toimintaa niin, että
7578: säksi Rejtex Oy on menestyksekkäästi työllistä-               yhtiön toiminta voi jatkua ja lisää työ-
7579: nyt yhteiskunnasta syrjäytyneitä, mm. entisiä al-             paikkoja voidaan synnyttää kierrätyk-
7580: koholisteja.                                                  seen ja uudelleenkäyttöön, sekä
7581:     Jäteraaka-aineen kierrätyksen kannalta Rej-                  aikooko Hallitus esittää erillisen ke-
7582:  texin kaltaisten yritysten toiminta on korvaama-             räystuotevähennyksen käyttöönottoa,
7583:  tonta. Tällä hetkellä Suomessa tekstiilijätteestä            jotta kierrätetty raaka-aine olisi hinnal-
7584:  kierrätetään ainoastaan 10 %. Tekstiilien kierrä-            taan     kilpailukykyinen    neitseellisen
7585:  tystä tulisi tukea ottamalla käyttöön keräystuo-             raaka-aineen kanssa mm. tekstiilijätettä
7586:  tevähennys, joka voisi tekstiilin osalta olla esim.          kierrätettäessä?
7587: 
7588:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1994
7589: 
7590:           Pekka Haavisto                  Jouko Jääskeläinen             Leea Hiltunen
7591:           Ismo Seivästö                   Eero Paloheimo                 Päivi Varpasuo
7592:           Toimi Kankaanniemi              Claes Andersson                Erkki Tuomioja
7593:           Heikki Rinne                    Marita Jurva                   Leila Lehtinen
7594:           Heidi Hautala                   PekkaRäty                      Satu Hassi
7595:           Ulla Anttila                    Hannele Luukkainen             Tuulikki Ukkola
7596:           Margareta Pietikäinen           Matti Vanhanen                 Esko Seppänen
7597:           Sulo Aittoniemi                 Hannu Suhonen                  Tina Mäkelä
7598:           Paavo Nikula                    Erkki Pulliainen               Marjatta Stenius-Kaukonen
7599: 
7600: 
7601: 240017
7602: 2                                        1994 vp -   KK 547
7603: 
7604: 
7605: 
7606: 
7607:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7608: 
7609:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       täyttänyt takuukeskuksen takausten myöntämi-
7610: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        selle asettamia edellytyksiä.
7611: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Rejtex Oy:n toimintaan liittyy tällä hetkellä
7612: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Haaviston       useita epävarmuustekijöitä, minkä vuoksi arvioi-
7613: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             den tekeminen yrityksen tulevaisuudesta on erit-
7614: n:o 547:                                             täin vaikeata. Tämän vuoksi mm. Valtiontakuu-
7615:                                                      keskus on pyytänyt yritykse1tä lisäselvityksiä
7616:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        koskien viime tilikauden tilinpäätöstä, kuluvan
7617:        tukeakseen Valtiontakuukeskuksen              ja seuraavan tilikauden ennusteita, tilauskantaa
7618:        kautta Rejtex Oy:n toimintaa niin, että       ja tekstiililinjan tämänhetkistä tuotantovalmiut-
7619:        yhtiön toiminta voi jatkua ja lisää työ-      ta. Vasta kun nämä selvitykset on saatu, Valtion-
7620:        paikkoja voidaan synnyttää kierrätyk-         takuukeskus voi arvioida, onko lisätakausten
7621:        seenja uudelleenkäyttöön, sekä                myöntämiseen edellytyksiä.
7622:           aikooko Hallitus esittää erillisen ke-         Rejtex Oy on jättänyt Espoon käräjäoikeudel-
7623:        räystuotevähennyksen käyttöönottoa,           le hakemuksen yrityssaneerausmenettelyn aloit-
7624:        jotta kierrätetty raaka-aine olisi hinnal-    tamisesta. Oikeuden asettama määräaika lau-
7625:        taan     kilpailukykyinen    neitseellisen    sunnon antamiselle hakemuksen johdosta päät-
7626:        raaka-aineen kanssa mm. tekstiilijätettä      tyy 5.10.1994. Mikäli yritys päästetään yrityssa-
7627:        kierrätettäessä?                              neerausmenettelyyn, joudutaan erikseen harkit-
7628:                                                      semaan, onko olemassa edellytyksiä lisätakaus-
7629:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ten tai avustusten myöntämiselle.
7630: taen seuraavaa:                                          Kysymyksessä on myös tiedusteltu, aikooko
7631:                                                      hallitus esittää erillisen keräystuotevähennyksen
7632:     Rejtex Oy:n tuotanto on ympäristönsuojelun       käyttöönottoa. Esitetyn keräystuotevähennyk-
7633: kannalta tärkeää toimintaa. Yritys on tuoteke-       sen osalta on epäselvää, onko tarkoitus luoda
7634: hittelyssään kehittänyt mielenkiintoisia uusia       vähennys tuloverotukseen, arvonlisäverotuk-
7635: tuotteita tai tuoteideoita. Ympäristöministeriö      seen vai esimerkiksi energiaverotukseen. Mikäli
7636: on myöntänyt Rejtex Oy:lle 800 000 markan in-        keräystuotevähennyksellä tarkoitetaan arvonli-
7637: vestointiavustuksen, josta on edelleen nostamat-     säverotuksessa tehtävää erityistä laskennallista
7638: ta 400 000 markkaa. Rejtex Oy:lle on ilmoitettu,     ostovähennystä, tällaista vähennystä ei voida pi-
7639: että yhtiö voi hakea käyttötarkoituksen muutos-      tää Suomen mahdollista EU-jäsenyyttä silmällä
7640: ta, jotta avustuksen loppuosakin voitaisiin suo-     pitäen perusteltuna. Parhaillaan valtiovarainmi-
7641: rittaa. Ympäristöministeriö on omalta osaltaan       nisteriössä valmistellaan mahdollisen ED-jäse-
7642: valmis käsittelemään asiaa pikaisesti.               nyyden edellyttämiä muutostarpeita arvonlisä-
7643:     Myös Valtiontakuukeskus on myöntänyt Rej-        verotukseen. Arvonlisäverolaista tullaan ehdot-
7644: tex Oy:lle toukokuussa 1993 yhden miljoonan          tamaan EU-säännöstön vastaisina poistettavak-
7645: markan ympäristönsuojelutakauksen jätteiden          si kaikki erilaiset verotukielementit, muun muas-
7646: hyödyntämistä koskevaan investointiin. Inves-        sa kotimaisten polttoaineiden ja maakaasun sekä
7647: toinnissa oli kysymys Norjasta ostetun uusio-        alkutuotannon alkutuotevähennykset. Jo aikai-
7648: tekstiilien jatkojalostuslinjan kunnostamisesta ja   semmin on poistettu mahdollisuus tehdä verotto-
7649: käyttöönotosta. Yritys on jättänyt takuukeskuk-      mana hankitusta käytetystä tavarasta laskennal-
7650: selle marraskuussa 1993 uuden 500 000 markan         linen vähennys. Jatkossa arvonlisäverovelvolli-
7651: suuruisen ympäristönsuojelutakaushakemuksen          nen voisi verolaskelmassa vähentää ainoastaan
7652: edellä mainittuun hankkeeseen liittyen sekä li-      todella maksamansa arvonlisäveron. Näin ollen
7653: säksi 80 000 markan teollisuustakaushakemuk-         kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettua keräys-
7654: sen TEL-lainan vakuudeksi. Hakemuksiin ei voi-       tuotevähennystä ei ole tarkoituksenmukaista ot-
7655: tu kuitenkaan suostua, koska yrityksen tilanne ei    taa käyttöön. Sen sijaan mahdollisen keräystuo-
7656:                                             1994 vp -      KK 547                                             3
7657: 
7658: tevähennyksen käyttöönotto tuloverotuksessa,              tätä ei ole voitu kaikilta osin todeta, koska pyy-
7659: elinkeinoverotuksessa tai esimerkiksi energiave-          dettyjä tietoja ei toistaiseksi yritykseltä ole saatu.
7660: rotuksessa vaatii lisäselvityksiä. Pääsääntöisesti        Kun nämä pyydetyt tiedot on saatu ja kysymys
7661: on lähdettävä siitä, että kaikki tämäntyyppiset           Rejtex Oy:n asettamisesta yrityssaneerausmenet-
7662: verovähennykset ovat vastoin verotuksen neut-             telyyn on ratkaistu, Valtiontakuukeskus tulee
7663: raliteettiperiaatetta. Ympäristöministeriö on             erikseen harkitsemaan takausten myöntämistä
7664: kuitenkin asettanut työryhmän selvittämään                Rejtex Oy:lle. Erityisen keräystuotevähennyksen
7665: ympäristövastuullisten yritysten toimintaedelly-          käyttöönotto arvonlisäverojärjestelmässä ei ole
7666: tysten parantamista. Tämän työn yhteydessä on             perusteltua. Sen sijaan tullaan erikseen selvittä-
7667: tarkoitus myös selvittää, voitaisiinko erilaisia ta-      mään, voitaisiinko keräystuotevähennystä sovel-
7668: loudellisia ohjauskeinoja, esimerkiksi verohelpo-         taa tuloverotuksessa, elinkeinoverotuksessa tai
7669: tuksia tai panttijärjestelmää, käyttää jätteen ke-        esimerkiksi energiaverotuksessa. Hallitus pitää
7670: räilyn ja raaka-ainekäytön tukemiseen.                    sinänsä tärkeänä, että kierrätetyn raaka-aineen
7671:    Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että        Iisääntyvälie käytölle saadaan taloudellisia edel-
7672: Valtiontakuukeskus voi myöntää takauksia ai-              lytyksiä, jotta kierrätyksen ja jätteiden hyöty-
7673: noastaan sellaisille yrityksille, joilla on kannatta-     käyttöä voidaan lisätä.
7674: van toiminnan edellytykset. Rejtex Oy:n osalta
7675:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1994
7676: 
7677:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
7678: 4                                           1994 vp -    KK 547
7679: 
7680: 
7681: 
7682: 
7683:                                            Tili Riksdagens Talman
7684: 
7685:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Med Rejtex Oy:s verksamhet sammanhänger i
7686: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           dagens läge flera osäkerhetsfaktorer, vilket gör
7687: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         att det är ytterst svårt att göra några uppskatt-
7688: man Haavisto m.fl. undertecknade spörsmål                ningar beträffande företagets framtid. På grund
7689: nr 547:                                                  av detta har bl.a. Statsgaranticentralen bett före-
7690:                                                          taget om tilläggsutredningar över bokslutet för
7691:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-         den senaste räkenskapsperioden, prognoser för
7692:         sikt att vidta för att via Statsgaranticen-      pågäende och nästa räkenskapsperiod, order-
7693:         tralen stöda Rejtex Oy:s verksamhet så           stocken och textillinjens produktionsberedskap i
7694:         att den kan fortgå och flera arbetsplatser       detta nu. Först när dessa utredningar har erhäl-
7695:         kan skapas för återvinning och återan-           lits, kan Statsgaranticentralen uppskatta om det
7696:         vändning samt                                    finns förutsättningar att bevilja tilläggsgarantier.
7697:            har Regeringen för avsikt att föreslå             Rejtex Oy har till Esbo tingsrätt lämnat in en
7698:         att ett särskilt avdrag för återanvända          ansökan om inledande av förfarande för före-
7699:         produkter skall tas i bruk för att en åter-      tagssanering. Den tidsfrist som rätten har ställt
7700:         använd råvara till sitt pris skall kunna         för givande av utlåtande i fråga om ansökan gick
7701:         konkurrera med en ny råvara bl.a. när            ut den 5 oktober 1994. Ifall företaget försätts i
7702:         textilavfall återanvänds?                        förfarandet för företagssanering, blir man tvung-
7703:                                                          en att särskilt överväga om det finns förutsätt-
7704:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ningar att bevilja tilläggsgarantier och bidrag.
7705: anföra följande:                                             I spörsmålet frågas det också om regeringen
7706:                                                          har för avsikt att föreslä att ett separat avdrag för
7707:     Rejtex Oy:s produktion är viktig med tanke på        återanvända produkter skall tas i bruk. I fråga
7708: miljöskyddet. Företaget har isin produktutveck-          om det föreslagna avdraget för återanvända pro-
7709: ling tagit fram intressanta nya produkter eller          dukter är det oklart, om avsikten är att åstad-
7710: produktideer. Miljöministeriet har beviljat              komma ett avdrag i inkomstbeskattningen, mer-
7711: Rejtex Oy ett investeringsbidrag på 800 000              värdesbeskattningen eller t.ex. i energibeskatt-
7712: mark. Av detta belopp har 400 000 mark ännu              ningen. Ifall med avdrag för återanvända pro-
7713: inte lyfts. Rejtex Oy har meddelats att bolaget          dukter avses ett särskilt kalkylerbart inköpsav-
7714: kan ansöka om ändring av användningsändamå-              drag som skall göras i mervärdesbeskattningen,
7715: let för att den resterande delen av bidraget också       kan ett dylikt avdrag inte anses motiverat med
7716: skall kunna erläggas. Miljöministeriet är för sin        tanke på Finlands eventuella medlemskap i EU.
7717: del berett att snabbt behandla saken.                    Som bäst bereds vid finansministeriet de ändring-
7718:     Statsgaranticentralen beviljade i maj 1993           ar i mervärdesbeskattningen som ett eventuellt
7719: Rejtex Oy en miljon mark i miljöskyddsgaranti            EU-medlemskap kräver. Det kommer att före-
7720: för en investering som syftade till att utnyttja         slås att alla olika skattestödselement, bl.a. pri-
7721: avfall. I investeringen är det fråga om iståndsät-       märproduktavdragen för inhemska bränslen och
7722: tande och ibruktagande av en linje som har köpts         naturgas samt för primärproduktionen, skall slo-
7723: från Norge för fortsatt förädling av återvinnings-       pas i mervärdesskattelagen, eftersom de strider
7724: textilier. Företaget har till garanticentralen i no-     mot EU-stadgan. Redan tidigare har möjligheten
7725: vember 1993 lämnat in en ny ansökan om en                att göra ett kalkylmässigt avdrag för en begagnad
7726: miljöskyddsgaranti pä 500 000 mark i anslutning          vara som har anskaffats skattefritt slopats. I fort-
7727: till ovan nämnda projekt samt dessutom en ansö-          sättningen skall den som ärmervärdesskatteplik-
7728: kan om en industrigaranti på 80 000 mark som             tig isin skattekalkyl kunna dra av endast sådan
7729: säkerhet för ett APL-lån. Ansökningarna kunde            mervärdesskatt som han verkligen har betalt.
7730: dock inte tillmötesgås, eftersom företagets situa-       Sålunda är det inte ändamälsenligt att ta i bruk
7731: tion inte fyllde de förutsättningar som garanti-         ett sådant avdrag för äteranvända produkter som
7732: centralen har ställt för att garantier skall beviljas.   avses i det skriftliga spörsmålet. Däremot krävs
7733:                                          1994 vp -     KK 547                                            5
7734: 
7735: det tilläggsutredningar för ibruktagandet av ett       har detta inte tili alla delar kunnat konstateras,
7736: eventuellt avdrag för återanvända produkter i          eftersom de uppgifter man har begärt hittills inte
7737: inkomstbeskattningen, näringsbeskattningen el-         har erhållits av företaget. När dessa uppgifter har
7738: ler t.ex. i energibeskattningen. I regel måste man     erhållits och frågan om ifall Rejtex Oy skall för-
7739: utgå ifrån att alla skatteavdrag av detta slag         sättas i förfarandet för företagssanering har lösts,
7740: strider mot beskattningens neutralitetsprincip.        kommer Statsgaranticentralen särskilt att över-
7741: Miljöministeriet har dock tillsatt en arbetsgrupp      väga att bevilja Rejtex Oy garantier. Det är inte
7742: för att utreda hur verksamhetsbetingelsema skall       motiverat att ta i bruk ett särskilt avdrag för
7743: kunna förbättras för miljömedvetna företag. I          återanvända produkter i mervärdesskattesyste-
7744: samband med detta arbete har man för avsikt att        met. Däremot kommer man särskilt att utreda
7745: också utreda om olika ekonomiska styrmedel,            om ett avdrag för återanvända produkter kan
7746: t.ex. skattelättnader eller ett pantsystem, kanan-     tillämpas i inkomstbeskattningen, näringsbe-
7747: vändas för att stöda insamlandet av avfall och         skattningen eller t.ex. i energibeskattningen. Re-
7748: bruket av detta som råvara.                            geringen anser att det i sig är viktigt att ekono-
7749:    På basis av ovanstående konstaterar regering-       miska förutsättningar för ett utökat bruk av åter-
7750: en att Statsgaranticentralen endast kan bevilja        använda råvaror kan erhållas, så att återanvänd-
7751: sådana företag garantier som har förutsättningar       ning och avfall kan utnyttjas i större utsträck-
7752: för en lönsam verksamhet. I fråga om Rejtex Oy         ning.
7753:      Helsingforsden 10 oktober 1994
7754: 
7755:                                                      Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
7756:                                                  1994 vp
7757: 
7758: Kirjallinen kysymys 548
7759: 
7760: 
7761: 
7762: 
7763:                                     Aittoniemi: Hallituksen suhtautumisesta EU-jäsenyysneuvotteluja
7764:                                         koskevaan julkiseen keskusteluun
7765: 
7766: 
7767:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7768: 
7769:     Suomen valmistautuessa ratkaisemaan Eu-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7770: roopan unionin jäsenyyttä koskevan kysymyk-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7771: sen asian käsittelystä on tehty farssi niin yleispo-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7772: liittisesti kuin eduskunnan ja valtioneuvoston         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7773: toimintaa koskevalta osalta. Valtioneuvoston
7774: asiaa koskevat riitaisuudet erilaisine "ilmiantoi-                Kuinka haitallisena Hallitus näkee
7775: neen" hallituksen sisäisestä toiminnasta ja kaato-             Euroopan unionin jäsenyyttä koskevaan
7776: yrityksistä, maan edustukseen liittyvät erimieli-              asiaan liittyvät hallituksen sisäiset ristirii-
7777: syydet sekä poliittinen, kansaa kahtia repivä kiis-            dat ja poliittiset irtiotot, edustuskysy-
7778: tely saattavat asettaa Suomen eräänlaisen narrin               myksiin liittyvät riitaisuudet sekä repivän
7779: asemaan hiottaessa mahdollisesti hyväksyttävää                 poliittisen keskustelun Suomen eduista
7780: sopimusta erityisesti unionin suunnassa. Asia pi-              unionin kanssa neuvoteltaessa, ja
7781: täisi saada nopeasti uomiinsa tasapainoiselle                     minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus
7782: pohjalle, muuten menetykset saattavat olla koh-                katsoo itsellään olevan asian palauttami-
7783: talokkaat. Hallituksella ja poliittisilla ryhmitty-            seksi uomiinsa tasapainoiselle pohjalle,
7784: millä on asiassa keskeinen rooli.                              kuten muissa maissa tapahtuu?
7785: 
7786:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1994
7787: 
7788:                                              Sulo Aittaniemi
7789: 
7790: 
7791: 
7792: 
7793: 240017
7794: 2                                           1994 vp -    KK 548
7795: 
7796: 
7797: 
7798: 
7799:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
7800: 
7801:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           komaankauppaministerin ja ulkoministerin joh-
7802: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            dolla. Neuvottelut saatettiin päätökseen huhti-
7803: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          kuussa 1994, ja 24.6.1994 Suomi saattoi allekir-
7804: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-           joittaa jäsenyyssopimuksen unionin jäsenvaltioi-
7805: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             den kanssa ED-huippukokouksen yhteydessä
7806: 548:                                                     Korfulla. Neuvoa-antava kansanäänestys asias-
7807:                                                          ta pidetään 16.10.,jamikälijäsenyys tulee hyväk-
7808:           Kuinka haitallisena Hallitus näkee             sytyksi sekä kansanäänestyksessä että eduskun-
7809:        Euroopan unionin jäsenyyttä koskevaan             takäsittelyssä, voi Suomi tulla jäseneksi Euroo-
7810:        asiaan liittyvät hallituksen sisäiset ristirii-   pan unioniin ensi vuoden alusta lukien.
7811:        dat ja poliittiset irtiotot, edustuskysy-             Suomen jäsenyyden hakeminen, jäsenyysneu-
7812:        myksiin liittyvät riitaisuudet sekä repivän       vottelut ja mahdollisen jäseneksitulon kannalta
7813:        poliittisen keskustelun Suomen eduista            tarpeelliset toimenpiteet on valmisteltu huolelli-
7814:        unionin kanssa neuvoteltaessa, ja                 sesti. Tarvittavat päätökset on tehty ajallaan, ja
7815:           minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus           koko hanke on edennyt hallituksen näkökulmas-
7816:        katsoo itsellään olevan asian palauttami-         ta järjestyneesti ja aikataulussa.
7817:        seksi uomiinsa tasapainoiselle pohjalle,              ED-jäsenyyteen valmistautuminen on Suo-
7818:        kuten muissa maissa tapahtuu?                     men kansallisten etujen kannalta keskeisen tär-
7819:                                                          keä kysymys. Siihen liittyy runsaasti sellaisia nä-
7820:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             kökohtia, joihin on otettava kantaa ennen jäse-
7821: vasti seuraavaa:                                         nyyden mahdollista alkamista ja joista on sen
7822:                                                          vuoksi tarpeen käydä perinpohjaista keskuste-
7823:    Hallitus antoi tammikuussa 1992 eduskunnal-           lua.
7824: le selonteon EY -jäsenyyden vaikutuksista Suo-               Hallitus on omissa kannanotoissaan tuonut
7825: melle ja noin kaksi kuukautta myöhemmin, maa-            esille näkemyksensä jäsenyysprosessiin liittyvistä
7826: liskuussa 1992, tiedonannon Euroopan yhteisö-            kysymyksistä. Hallitus on myös tukenut unioni-
7827: jen jäsenyyden hakemisesta. Perusteellisten taus-        jäsenyyttä koskevan tiedon jakamista kansalai-
7828: taselvitysten ja huolellisen harkinnan jälkeen           sille mahdollisimman laajasti. Hallitus katsoo,
7829: Suomi haki Euroopan yhteisöjen jäsenyyttä                että ED-jäsenyydestä käytävä laajajulkinen kes-
7830: 18.3.1992.                                               kustelu on tarpeen valmistauduttaessa kansan-
7831:    Neuvottelut Suomen jäsenyydestä käynnistyi-           äänestykseen ja liittyy olennaisena osana demo-
7832: vät helmikuun alussa 1993. Neuvotteluja valmis-          kraattisen valtion päätöksentekoon. Suomen
7833: teltiin pääministerin johtamassa EY- ja myö-             etuja tähänastinen keskustelu ei ole hallituksen
7834: hemmin ED-ministeriryhmässä, ja ne käytiin ul-           käsityksen mukaan vaarantanut.
7835: 
7836:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1994
7837: 
7838:                                                                                 Pääministeri Esko Aho
7839:                                         1994 vp -   KK 548                                           3
7840: 
7841: 
7842: 
7843: 
7844:                                       Tili Riksdagens Talman
7845: 
7846:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ministern och utrikesministern. Förhandlingar-
7847: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      na slutfördes i april 1994 och den 24 juni 1994
7848: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    kunde Finland underteckna avtalet om medlem-
7849: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 548:       skap tillsammans med unionens medlemsstater
7850:                                                     under EG-toppmötet på Korfu. En rådgivande
7851:           Hur allvarlig ser Regeringen, när det     folkomröstning i frågan ordnas den 16 oktober
7852:        gäller frågan om ett medlemskap i Euro-      och ifall medlemskapet godkänns såväl i folkom-
7853:        peiska unionen, på regeringens interna       röstningen som av riksdagen kan Finland bli
7854:        konflikter och försöken att ta politiska     medlem i Europeiska unionen vid ingången av
7855:        poäng, samt på stridigheterna beträffan-     1995.
7856:        de representationsfrågorna och den upp-          Alla nödvändiga åtgärder i anslutning till Fin-
7857:        rivande politiska diskussionen om Fin-       lands ansökan om medlemskap, medlemsför-
7858:        lands intressen i förhandlingarna med        handlingarna och ett eventuellt medlemskap har
7859:        unionen, och                                 beretts omsorgsfullt. De behövliga besluten har
7860:           vilka möjligheter anser Regeringen att    fattats i tid och hela projektet har från regering-
7861:        den har att återställa ordningen i denna     ens synpunkt sett fortskridit på ett ordnat sätt
7862:        fråga, såsom fallet är i andra länder?       och enligt den planerade tidtabellen.
7863:                                                         Förberedelsen för ett EU-medlemskap är en
7864:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       synnerligen viktig fråga med tanke på Finlands
7865: anföra följande:                                    nationella intressen. Frågan är förknippad med
7866:                                                     en mängd synpunkter som vi måste ta ställning
7867:    Regeringen gav riksdagen i januari 1992 en       tili före ett eventuellt medlemskap och som vi
7868: redogörelse över följderna av ett EG-medlem-        därför bör debattera grundligt.
7869: skap för Finland och ungefår två månader senare         Regeringen har i sina egna ställningstaganden
7870: i mars 1992 ett meddelande om att Finland har       fört fram sin syn på de frågor som är förknippade
7871: för avsikt att ansöka om medlemskap i Europeis-     med medlemskapsprocessen. Regeringen har
7872: ka gemenskaperna. Efter grundliga utredningar       också understött en så omfattande spridning som
7873: och noggrant övervägande lämnade Finland in         möjligt av information om ett medlemskap i
7874: sin ansökan om medlemskap i Europeiska ge-          unionen tili allmänheten. Regeringen anser att en
7875: menskaperna den 18 mars 1992.                       omfattande offentlig diskussion om ett EU-med-
7876:    Förhandlingarna om ett finskt medlemskap         lemskap behövs inför folkomröstningen och att
7877: inleddes i början av februari 1993. Förhandling-    en sådan diskussion är en väsentlig del av besluts-
7878: arna bereddes i en EG-, senare EU-, minister-       processen i en demokratisk stat. De diskussioner
7879: grupp som leddes av statsministern, och förhand-    som förts hittills har inte enligt regeringens upp-
7880: lingarna fördes under ledning av utrikeshandels-    fattning äventyrat Finlands intressen.
7881: 
7882:      Helsingforsden 11 oktober 1994
7883: 
7884:                                                                            Statsminister Esko Aho
7885:                                               1994 vp
7886: 
7887: Kirjallinen kysymys 549
7888: 
7889: 
7890: 
7891: 
7892:                                  Aittoniemi: Kansantalouden pääomavirtojen liikkeistä
7893: 
7894: 
7895: 
7896:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7897: 
7898:    Kansalaiset esittävät edustajalleen usein pe-      Kysymykseen luulisi olevan helppo vastata,
7899: rusteltuja ja järkeenkäypiä kysymyksiä. Joissa-    vaan ei olekaan. Siksi kysyn viisaammilta valtio-
7900: kin tapauksissa kansanedustaja pystyy vastaa-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
7901: maan,joissakin tapauksissa se tuntuu mahdotto-
7902: malta. Yksi tällainen perusteltu kysymys on:                  Tietääkö Hallitus, mihin jatkuvan lai-
7903:    Suomi on vuonna 1991 ja senjälkeen ottanut              nanoton, ulkomaankaupan ylijäämän ja
7904: pääosin ulkomailta lainaa noin 300 miljardia               kansantuotteen Suomeen tuomat raha-
7905: markkaa. Ulkomaankauppa on jatkuvasti ylijää-              virrat loppujen lopuksi katoavat, kun
7906: mäinen kymmenin miljardein markoin, eli tätä               maassa näistä huolimatta on ainainen ra-
7907: kautta kulkevat myös rahavirrat Suomeen. Myös              hapula?
7908: kansantulo kasvattaa ainakin rahassa mitattavia
7909: arvoja. Kuitenkin rahasta on maassa jatkuvasti
7910: pulaa. Mihin rahat oikein joutuvat?
7911: 
7912:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1994
7913: 
7914:                                          Sulo Aittoniemi
7915: 
7916: 
7917: 
7918: 
7919: 240017
7920: 2                                          1994 vp -    KK 549
7921: 
7922: 
7923: 
7924: 
7925:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7926: 
7927:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yrityksille investointeihin. Kulutukseen ja inves-
7928: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tointeihin käytettävissä oleva rahamäärä kasvaa
7929: olette 19 päivänä syyskuuta 1994 päivätyn kir-         myös sitä kautta, että ulkomaankaupan vaihto-
7930: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       suhde- vientihintojen suhde tuontihintoihin-
7931: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitta-         on alkanut merkittävästi parantua. Liikkumava-
7932: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            raa on lisännyt myös markan vahvistuminen,
7933: n:o 549:                                               mikä pienentää valuuttamääräisen velan korko-
7934:                                                        ja kuoletusmenoja. Tämä on se prosessi, jonka
7935:            Tietääko Hallitus, mihin jatkuvan lai-      kautta kotimainen kysyntä on itse asiassa jo al-
7936:         nanoton, ulkomaankaupan ylijäämän ja           kanut elpyä terveellä tavalla. Vähitellen tämä
7937:         kansantuotteen Suomeen tuomat raha-            prosessi alkaa pienentää myös julkisen sektorin
7938:         virrat loppujen lopuksi katoavat, kun          rahoitusvajeita verotulojen kasvun ja työttö-
7939:         maassa näistä huolimatta on ainainen ra-       myysmenojen supistumisen kautta.
7940:         hapula?
7941:                                                                                ***
7942:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Kun kysymys on erittäin laaja ja kattaa pää-
7943: vasti seuraavaa:                                       piirteittäin koko kansantalouden kentän, tarkas-
7944:                                                        telun kohdentamiseksi sitä voidaan eritellä taval-
7945:     Haettaessa vastausta kysymykseen, mihin ra-        listen ihmisten kannalta; tämähän on kysymyk-
7946: hat ovat kadonneet, pitää lähteä 1980-luvunjäl-        senkin ydin. Tällöinkin on tarpeen liikkua mak-
7947: kipuoliskolta, jolloin raha- ja pääomamarkkinat        rotalouden tasolla, erityisesti kotitalouksien käy-
7948: liberalisoitiin ja luottohanat avattiin. Prosessi,     tettävissä olevien tulojen tarkastelussa.
7949: joka tuolloin lähti liikkeelle, johti kotimaisen ky-       Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot (kar-
7950: synnän rajuun kasvuun ja suhdanteiden ylikuu-          keasti ottaen palkat ja muut tulot sekä tulonsiir-
7951: menemiseen. Reaalitalouden ohella myös osake-          rot julkiselta sektorilta miinus verot) olivat v.
7952: ja kiinteistömarkkinat ylikuumenivat, kun han-         1990, noususuhdanteen päättyessä, 269 mrd. mk.
7953: kinnat rahoitettiin pääosin velalla. Niin kotita-      Vuoteen 1992 mennessä ne lisääntyivät 291 mrd.
7954: loudet kuin myös yritykset velkaantuivat tuol-         markkaan, mutta supistuivat tähän vuoteen tul-
7955: loin ennätysvauhtia. Koko kansantalouden ta-           taessa 282 mrd. markkaan. Niin palkkatulot
7956: solla tämä näkyi vaihtotaseen alijäämän kasvuna        kuin tulot maataloudesta ja metsänmyynnistä
7957: eli kansantalouden nopeana velkaantumisena ul-         supistuivat selvästi; toisaalta aiempien päätösten
7958: komaille.                                              mukaisesti tulonsiirrot kasvoivat tuntuvasti
7959:     Luottoekspansio ei voinut kestää loputto-          (mm.lapsilisät),ja työttömyyden laajetessa työt-
7960: miin, ja velkasopeutus - alkuvaiheessa velan           tömyyskorvaukset ja -avustukset lisääntyivät tu-
7961: kasvun hidastaminenja myöhemmin velan kään-            kien siten tuntuvasti kotitalouksien kulutus- ja
7962: täminen laskuun - merkitsi sitä, että rahaa jäi        muita tulonkäyttömahdollisuuksia. Mutta kun
7963: entistä vähemmän käytettäväksi kulutukseen ja          hintojen nousu otetaan huomioon, kotitalouk-
7964: investointeihin. Niin yritykset kuin kotitaloudet-     sien käytettävissä oleva reaalitulo supistui vuo-
7965: kin käyttivät rahaa vanhojen velkojen maksuun.         desta 1991 vuoteen 1994 yhteensä 12%.
7966: Kysymyksessä oli vastakkainen prosessi 1980-               Jo tuollainen käytettävissä olevien reaalitulo-
7967: luvun lopun luottoekspansiolle. Velkojen "alas-        jen väheneminen pakottaa ajattelemaan, että
7968: ajo" merkitsi kansantalouden tasolla kotimaisen        "rahaa ei ole". Mutta ei siinä kaikki. Nousukau-
7969: kysynnän - kulutuksen ja investointien - su-           den aikana kotitaloudet lisäsivät velkaansa erit-
7970: pistumista.                                            täin tuntuvasti; vuoteen 1990 mennessä niiden
7971:     Yksityisen sektorin velkasopeutuksen nopein        velkaantumisaste (velkojen suhde ao. vuoden
7972: vaihe on jo takana, mikä käytännössä merkitsee         käytettävissä oleviin tuloihin) oli reilusti yli 80 %.
7973: sitä, että tästä eteenpäin kotitalouksille jää rahaa   Laman alettua velkoja oli pakko ryhtyä maksa-
7974: entistä enemmän käytettäväksi kulutukseen ja           maan takaisin monista hyvin tunnetuista syistä.
7975:                                            1994 vp -    KK 549                                            3
7976: 
7977: Tämä ilmeni säästämisasteen jyrkkänä nousuna.           si, että sillä voidaan nyt kattaa vaihtotaseen mui-
7978: Yleensähän säästämistä pidetään hyvänä asiana,         den erien alijäämät, jotka viime vuonna olivat 36
7979: mutta nyt se on valitettavasti samalla syventänyt      mrd. mk. Ne koostuivat mm. palvelutaseen ali-
7980: lamaa.                                                 jäämästä, kehitysavusta ja ulkomaisten lainojen
7981:     Tulojen käyttö kulutukseen ja investointeihin      nettokoroista. Vasta nyt on siis ulkomaisen vel-
7982: väheni tavalla, jota ei lähimenneisyydessä ole         kamme kasvu pysähtynyt.
7983: koettu. Vuodesta 1990 kotitalouksien kulutus on             Velka on edelleen suuri. Tämän vuoden puoli-
7984: reaalisesti supistunut 14% ja asuntoinvestoinnit       välissä Suomen kokonaisvelka ulkomaille oli 514
7985: lähes puoleen. Näin käytännössä konkretisoitui         mrd. mk, kun se vuoden 1990 päättyessä oli 311
7986: kotitalouksien tunne, että "rahaa ei ole".             mrd. mk. Suomella on myös saatavia ulkomailta;
7987:     Miksi sitten viennin hyvä veto ei ole levittänyt   kesäkuun lopussa ne olivat 247 mrd. mk. Netto-
7988: enemmälti rahaa kotitalouksien käyttöön? Vien-         velka ulkomaille oli siis 267 mrd. mk, kun se v.
7989: timenestys ei ole vielä sanottavasti vaikuttanut        1990 oli 141 mrd. mk. Maamme velka ulkomaille
7990: työllisyyteen, sillä tavarantuotannossa tuotta-        on siten kasvanut tuntuvasti. Merkittävää on
7991: vuuden kasvu on ollut nopeaa. Sitä paitsi viennin      myös nettovelan rakenteen muutos. Pankit ja
7992: osuus kokonaistuotannosta oli laman alkuun             yritykset ovat vähentäneet nettovelkaansa ulko-
7993: tultaessa supistunut hälyttävän pieneksi. Ja erit-     maille ainakin kolmanneksella, mikä osaltaan
7994: täin tärkeä syy on se, että vientiyritysten on ollut   vaikuttaa siihen, että "rahaa ei ole". Mutta val-
7995: pakko vähentää velkojaan, jotka paljolti olivat        tion ulkomainen velka on kasvanut vuoden 1990
7996: ulkomaille, ja muutoinkin vahvistaa rahoitusra-        lopun 23 mrd. markasta 183 mrd. markkaan ke-
7997: kenteitaan vastaamaan aiempaa paremmin                 säkuun 1994 lopussa. Tämä on siten suuresti
7998: muuttuneiden rahoitusmarkkinoiden vaatimuk-            kattanut sitä rahoitustarvetta, jota etenkin tulon-
7999: sia. Lama on vasta nyt selvästi taittumassa, kun       siirtojen kasvu kotitalouksille on merkinnyt. Täl-
8000: tuotanto alkaa kasvaa myös kotimarkkinoille            lä on lievennetty laman vaikutuksia. Mutta sekin
8001: tuottavissa, työvaltaisemmissa yrityksissä.            velka on maksettava korkoineen. Se vaatii ensin-
8002:     Mitä taas tulee rahavirtoihin ulkomailta Suo-      näkin sitä, että valtiontalouden lainanottotarvet-
8003: meen ja päinvastoin, niin on pakko sanoa, että         ta sinänsä kurotaan umpeen, ja toiseksi sitä, että
8004: lähes pariinkymmeneen vuoteen suomalaiset ei-          tavaroiden ja palvelusten viennistä saatavat tulot
8005: vät ole nettomääräisesti tienanneet ulkomailta.        ylittävät pitkään ja tuntuvasti vaihtotaseen me-
8006: Se mitä sieltä on "lisää" tullut, on lainaa, joka on   not. Näin vaihtotaseeseen kertyy ylijäämää, jota
8007: maksettava takaisin ja vielä korkoineen. Tämän         voidaan käyttää valtion ulkomaisen velan vähen-
8008: vuosikymmenen alkuun saakka ulkomaista vel-            tämiseen. Tämä on pakko tehdä, ja se tulee ra-
8009: kaa otettiin pääasiassa yritysten investointeihin      joittamaan vuosia eteenpäin valtion mahdolli-
8010: ja kotitalouksien kulutukseen, ulkomaanmatkai-         suuksia niin sanotusti elvyttää taloutta.
8011: luun, asuntohankintoihin ja niin edelleen. Nyt              Kansalaiset kokevat, että "rahaa ei ole", kos-
8012: näitä lainoja ja niiden suuria korkoja maksetaan.      ka sitä ei vielä synny riittävästi terveellä tavalla,
8013:  Mutta nyt valtio puolestaanjoutuu lainaamaan,         tuotannollisen toiminnan tuloksena. Toisaalta
8014: jotta palvelutasoa voidaan ylläpitää ja tulonsiir-     on selvää, että rahan tarjontaa ei pidä lisätä sete-
8015: toja, työttömyysmenot mukaan lukien, voidaan           lipainoa pyörittämällä. Tavoitteena on myös,
8016:  rahoittaa.                                            että rahan tarjonnan kasvu perustuu entistä vä-
8017:     Vaihtotase on vasta nyt tasapainottumassa;         hemmän lainanottoon ulkomailta. Luotan sii-
8018:  niin kauan kuin se on ollut alijäämäinen, suoma-      hen, että olemme, myös me päätöksentekijät,
8019:  laisten velka ulkomaille on lisääntynyt. Onneksi      oppineet riittävästi viime vuosien kokemuksesta.
8020:  kauppataseen ylijäämä on kasvanut niin suurek-
8021:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1994
8022: 
8023:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
8024: 4                                       1994 vp -   KK 549
8025: 
8026: 
8027: 
8028: 
8029:                                        Till Riksdagens Talman
8030: 
8031:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    med nu har mera pengar att använda till konsum-
8032: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den     tion och företagen till investeringar. Det pen-
8033: 19 september 1994 till vederbörande medlem av       ningbelopp som kan användas till konsumtion
8034: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo    och investeringar ökar även genom att bytesför-
8035: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 549:           hållandet inom utrikeshandeln- exportpriserna
8036:                                                     i relation tilt importpriserna - märkbart börjat
8037:           Vet Regeringen vart de pengar som via     förbättras. A ven den starkare marken minskar
8038:        oavbruten upplåning, överskott i utrikes-    ränte- och amorteringsutgifterna för lån i ut-
8039:        handeln och nationalprodukten ström-         ländsk valuta. Det är denna process som lett till
8040:        mar in i Finland slutligen försvinner, ef-   att den inhemska efterfrågan i själva verket redan
8041:        tersom det trots dessa råder ständig pen-    börjat återhämta sig på ett sunt sätt. I och med att
8042:        ningbrist i landet?                          skatteintäkterna ökar och arbetslöshetsutgifter-
8043:                                                     na minskar börjar denna process småningom
8044:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       även minska finansieringsunderskottet inom den
8045: anföra följande:                                    offentliga sektorn.
8046:                                                                            ***
8047:    F ör att finna svaret på vart pengarna tagit        Eftersom spörsmålet är mycket omfattande
8048: vägen måste man utgå från den senare hälften av     och i huvuddrag omfattar hela samhällsekono-
8049: 1980-talet då penning- och kapitalmarknaden li-     min, kan vi för att precisera granskningen analy-
8050: beraliserades och kreditgivningen blev friare.      sera den ur vanliga människors synvinkel; d:~t är
8051: Den process som startade vid denna tidpunkt         ju detta som även utgör spörsmålets kärna. A ven
8052: ledde till en kraftigt ökad inhemsk efterfrågan     i detta sammanhang är det nödvändigt att vi rör
8053: och till att konjunkturerna blev överhettade.       oss på makroekonomisk nivå, särskilt då det
8054: Förutom realekonomin överhettades även aktie-       gäller hushållens disponibla inkomster.
8055: och fastighetsmarknaden, eftersom anskaff-             De inkomster som står till hushållens förfo-
8056: ningarna huvudsakligen finansierades med kre-       gande (grovt taget löner och övriga inkomster
8057: ditmedel. Både hushållen och företagen skuldsat-    samt inkomstöverföringar från den offentliga
8058: te sig rekordsnabbt vid denna tidpunkt. På sam-     sektorn minus skatter) uppgick vid slutet av hög-
8059: hällsekonomisk nivå tog detta sig uttryck i ett     konjunkturen år 1990 till269 mrd. mk. Fram till
8060: ökat underskott i bytesbalansen, dvs. skuldsätt-    1992 ökade de disponibla inkomsterna till 291
8061: ningen till utlandet blev snabb i samhällsekono-    mrd. mk, men vid ingången av innevarande år
8062: min.                                                hade de minskat till 282 mrd. mk. Såvällönein-
8063:    Kreditexpansionen kunde inte pågå i det          komsterna som inkomsterna av jordbruk och
8064: oändliga och kreditanpassningen - i det inle-       skogsbruk minskade klart; å andra sidan ökade
8065: dande skedet uppbromsning av skuldsättnings-        inkomstöverföringarna enligt tidigare beslut
8066: takten och senare reducering av skulden- inne-      kännbart (bl.a. barnbidragen), och med den väx-
8067: bar att allt mindre pengar blev över för konsum-    ande arbetslösheten ökade arbetslöshetsersätt-
8068: tion och investeringar. Både företagen och hus-     ningarna och -understöden och stödde således
8069: hållen använde pengar till återbetalning av gamla   kännbart hushållens möjligheter att använda
8070: skulder. Det var fråga om en motsatt process till   sina inkomster för konsumtion och andra ända-
8071: kreditexpansionen under slutet av 1980-talet.       mål. När prisstegringen beaktas minskade den
8072: "Nedmonteringen" av krediterna innebar på           realinkomst som stod till hushållens förfogande
8073: samhällsekonomisk nivå en minskad inhemsk ef-       dock med sammanlagt 12% från 1991 ti111994.
8074: terfrågan, dvs. minskad konsumtion och minska-         Redan en dylik minskning av realinkomsten
8075: de investeringar.                                   tvingar en att inse att det "inte finns pengar".
8076:    Det snabbaste skedet av kreditanpassningen       Men inte nog med det. Under högkonjunkturen
8077: inom den privata sektorn är redan passerat, vil-    ökade hushållen sin skuldsättning mycket kraf-
8078: ket i praktiken innebär att hushållen från och      tigt; 1990 var hushållens skuldsättningsgrad
8079:                                            1994 vp -    KK 549                                             5
8080: 
8081: (skuldema i relation tili de inkomster som står tili   damas utlandsskuld ökat. Tili alllycka har över-
8082: förfogande nämnda år) betydligt över 80%. Efter        skottet inom handelsbalansen blivit så stort att
8083: att depressioneo börjat var man på grund av            man med det nu kan täcka underskotten inom
8084: många välkända orsaker tvungen att börja åter-         bytesbalansens övriga poster. Senaste år uppgick
8085: betala skuldema. Detta tog sig uttryck i en kraf-      dessa underskott tili 36 mrd. mk och de bestod
8086: tig stegring av sparkvoten. 1 allmänhet anses ju       bl.a. av underskottet i servicebalansen, utveck-
8087: sparande vara en bra sak, men nu har det tyvärr        lingsbiståndet och nettoräntoma på utländska
8088: samtidigt förvärrat depressionen.                      lån. Först nu har alltså ökningen av vår utländ-
8089:     Användningen av inkomster för konsumtion           ska skuld avstannat.
8090: och investeringar minskade på ett sätt som inte            Skulden är fortfarande stor. 1 mitten av inne-
8091: skådats under nära förgången tid. Från 1990 har        varande år var Finlands totala utlandsskuld 514
8092: hushållens konsumtion reellt sett minskat med          mrd. mk, när den vid utgången av 1990 var 311
8093: 14% och bostadsinvesteringama nästan halve-            mrd. mk. Finland har även fordringar i utlandet;
8094: rats. På detta sätt konkretiseras hushållens käns-     vid utgången av juni uppgick dessa till247 mrd.
8095: la av att det "inte finns pengar".                     mk. Nettoskulden tili utlandet var alltså 267 mrd.
8096:     Varför har då uppsvinget inom exporten inte        mk medan den 1990 uppgick till 141 mrd. mk.
8097: fört med sig mera pengar till hushållens förfogan-     Yårt lands utlandsskuld har alltså ökat betydligt.
8098: de? Exportframgången har inte än så länge i            Aven fOrändringen i nettoskuldens struktur är
8099: någon betydande utsträckning inverkat på sys-          betydande. Bankema och företagen har minskat
8100: selsättningen, eftersom produktivitetsökningen         sin nettoskuld tili utlandet med åtminstone en
8101: inom varuproduktionen varit snabb. Dessutom            tredjedel, vilket delvis inverkar på att det "inte
8102: hade exportens andel av totalproduktionen i bör-       finns pengar". Däremot har statens utlandsskuld
8103: jan av depressioneo sjunkit på ett alarmerande         ökat från 23 mrd. mk vid utgången av 1990 tili
8104: sätt. En mycket viktig orsak är dessutom att           183 mrd. mk vid utgången av juni 1994. Detta har
8105: exportföretagen varit tvungna att amortera sina        tili stor del täckt det finansieringsbehov som
8106: skulder, som till stor del är utländska, och även i    framför allt ökningen av inkomstöverföringama
8107: övrigt stärka sina finansieringsstrukturer så att      tili hushållen inneburit. Genom överföringama
8108: de bättre än tidigare motsvarar den förändrade         har depressionens inverkningar lindrats. Men
8109: finansieringsmarknadens krav. Först nu, när            även denna skuld skall återbetalas inklusive rän-
8110: produktioneo börjar öka även i mera arbets-            tor. För detta krävs för det första att upplånings-
8111: kraftsintensiva företag som producerar för den         behovet inom statsekonomin minskas och för det
8112: inhemska marknaden, ärdepressionen klart i av-         andra att inkomstema av exporten av varor och
8113: tagande.                                               tjänster länge och kännbart överstiger bytesba-
8114:     Vad gäller penningflödena från utlandet tili       lansens utgifter. Detta leder tili överskott i bytes-
8115:  Finland och tvärtom bör det framhållas att fin-       balansen som sedan kan användas tili reducering
8116: ländama under de 20 senaste åren räknat i netto-       av statens utlandsskuld. Detta måste göras och
8117:  belopp inte fått inkomster från utlandet. Det som     kommer under många år framöver att begränsa
8118:  kommit "till" därifrån är lån som skall återbeta-     statens möjligheter att så att säga stimulera eko-
8119: las med ränta. Fram tili ingången av detta årtion-     nomin.
8120: de tog man lån från utlandet i huvudsak för                Medborgama upplever att det "inte finns
8121: företagens investeringar och hushållens konsum-        pengar" eftersom pengar inte ännu influtit på ett
8122:  tion, utlandsresor, bostadsanskaffningar osv. Nu      sunt sätt, som resultat av produktiv verksamhet.
8123:  återbetalas dessa lån och de stora ränteutgifter-     Å andra sidan är det klart att penningutbudet
8124:  na. Men nu är staten i sin tur tvungen att ta lån     inte bör ökas genom sedeltryckning. Målet är
8125:  för att servicenivån skall bibehållas och för att     också att ökningen i penningutbudet mindre än
8126:  inkomstöverföringar, inklusive arbetslöshetsut-       tidigare grundar sig på låntagning från utlandet.
8127:  gifter, skall kunna finansieras.                      Jag litar på att vi, även vi beslutsfattare, har tagit
8128:     Bytesbalansen håller först nu på att komma i       tiliräcklig lärdom av de senaste årens erfarenhe-
8129: jämvikt; så länge den visat underskott har finlän-     ter.
8130:      Helsingfors den 11 oktober 1994
8131: 
8132:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
8133:                                                 1994vp
8134: 
8135: Kirjallinen kysymys 550
8136: 
8137: 
8138: 
8139: 
8140:                                    Mäkelä: Työntekoon kannustamisesta ja työmoraalin kohottami-
8141:                                       sesta
8142: 
8143: 
8144:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8145: 
8146:    STTK:lainen Kunnallisvirkamiesliitto on            sa, voidaan vallitsevaa tilannetta pitää erikoise-
8147: päättänyt vaatia syksyn tulomarkkinaneuvotte-         na. Edellä kuvatun tilanteen kaltainen mahdolli-
8148: luissa palkankorotuksia. Osittain kyseinen am-        suus ei ole yleisen työmoraalin ja työn arvostuk-
8149: mattiliitto perustelee vaatimustaan sillä, että       sen kannalta mielekästä. Työntekoa tulisi maas-
8150: sosiaalieduilla voi eräissä tapauksissa hankkia       samme voida kannustaa ja siihen innostaa edes
8151: enemmän kuin tekemällä työtä kunnan palveluk-         palkkauksellisesti, jos ei työn sisällön kannalta.
8152: sessa. Liitossa on laskettu, että yksilapsinen per-   Toisaalta työttömyyskorvausten taso ei ole
8153: he hyötyisi eräissä tapauksissa n. 1 000 markkaa,     maassamme ylisuuri lukuun ottamatta kaikkein
8154: mikäli kunnan kansliassa työskentelevä äiti jäisi     korkeimpia ansiosidonnaisia työttömyyskor-
8155: työttömäksi ja perheenelantojäisi isän ja sosiaa-     vauksia, joten niiden alentaminenkaan ei ole rat-
8156: lietujen varaan.                                      kaisu vallitsevaan ongelmaan.
8157:    Toisaalta liitto on korostanut seikkaa, että          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8158: kotiinjääminen voi aluksi tuntua houkutteleval-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8159: ta vaihtoehdolta, mutta sen seurauksena saattaa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8160: useissa tapauksissa olla pitkäaikaistyöttömyys ja     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8161: siirtyminen peruspäivärahalle ja sitä kautta edel-
8162: leen toimeentuloluukulle. Liitto ei myöskään ole                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8163: kannanotossaan halunnut arvostella nykyisiä                  kansalaisten työmoraalin kohottamiseksi
8164: sosiaalietuuksia ja niiden tasoa, vaan korostaa              ja sellaisen mahdollisuuden estämiseksi,
8165: tilanteen nurinkurisuutta työmoraalin ja mielek-             että henkilön kannattaa taloudelliselta
8166: kyyden kannalta.                                             kannalta ajateltuna jäädä mieluummin
8167:     Mikäli ja kun julkisuuteen Kunnallisvirka-               työttömäksi kuin käydä töissä?
8168: miesliiton taholta tuodut tiedot pitävät paikkan-
8169: 
8170:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1994
8171: 
8172:                                              Tina Mäkelä
8173: 
8174: 
8175: 
8176: 
8177: 240017
8178: 2                                          1994 vp -   KK 550
8179: 
8180: 
8181: 
8182: 
8183:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8184: 
8185:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen sii-
8186: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tä, että sosiaaliturvan sisäisessä yhteensovituk-
8187: olette 20 päivänä syyskuuta 1994 päivätyn kir-         sessa ja yhteensovituksessa työstä saatuihin an-
8188: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       siotuloihin syntyy korkeita yhteisprogressiovai-
8189: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän näin        kutuksia, minkä johdosta lisäansio korottaa
8190: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 550:               eräissä tilanteissa käytettävissä olevaa tuloa var-
8191:                                                        sin vähän. On sellaisiakin, joskin rajattuja, tilan-
8192:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         teita, joissa lisäansio vähentää käytettävissä ole-
8193:        kansalaisten työmoraalin kohottamiseksi         vaa tuloa. Korkeat yhteisprogressiovaikutukset
8194:        ja sellaisten mahdollisuuksien estämisek-       syntyvät useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta:
8195:        si, että henkilön kannattaa taloudelliselta     sosiaaliturvan säästöt on usein toteutettu kiris-
8196:        kannalta ajateltuna jäädä mieluummin            tämällä yhteensovitusta, jotta vähimmäisturvan
8197:        työttömäksi kuin käydä töissä ?                 leikkauksilta on voitu välttyä. Palvelumaksuja
8198:                                                        on säästösyistä korotettu sekä valtion että kun-
8199:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tien päätöksillä. Tarjolla olevien töiden palkka-
8200: vasti seuraavaa:                                       taso on taantuman aikana monissa tapauksissa
8201:                                                        aikaisempaa alempi. Tuloverotusta on jouduttu
8202:    Ei ole perusteltuja syitä epäillä, etteikö kansa-   kiristämään julkisen velan kasvun taittamiseksi.
8203: laisten työmoraali olisi edelleen korkea. Eri mi-      Toimeentulo-ongelmien nopea lisääntyminen
8204: nisteriöissä selvitetään parhaillaan mahdolli-         on toisaalta osoitus siitä, että vähimmäistoi-
8205: suuksia ja keinoja mm. harmaan työn ja talousri-       meentuloturvan taso ei ole Suomessa ylimitoi-
8206: kollisuuden vähentämiseksi, sosiaaliturvan vää-        tettu.
8207: rinkäytösten ehkäisemiseksi ja sosiaaliturvan             Kysymyksen perusteluissa esitettyyn esimerk-
8208: määräytymisessä olevien epäjohdonmukaisuuk-            kiin liittyen sosiaali- ja terveysministeriössä val-
8209: sien korjaamiseksi. Tarkoituksena on, että halli-      mistellaan parhaillaan hallituksen esitystä, jossa
8210: tus ryhtyy näillä alueilla voimakkaisiin toimenpi-     perheen saama lasten kotihoidontuki yhteenso-
8211: teisiin vielä kuluvan syksyn aikana. Jos tämän-        vitettaisiin työttömyyspäivärahan kanssa myös
8212: kaltaisiin ongelmiin ei riittävän ajoissa tartuta,     niissä kahden huoltajan perheissä, joissa toinen
8213: seurauksena saattaa olla sosiaaliturvan ja ylei-       huoltaja saa työttömyyspäivärahaa ja toinen käy
8214: semminkin verovarojen käytön hyväksyttävyy-            ansiotyössä.
8215: den murentuminen ja pahimmassa tapauksessa
8216: työmoraalin rapautuminen.
8217:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1994
8218: 
8219:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
8220:                                            1994 vp -   KK 550                                           3
8221: 
8222: 
8223: 
8224: 
8225:                                          Till Riksdagens Talman
8226: 
8227:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       skyddet och vid samordningen av socialskyddet
8228: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        med förvärvsinkomsterna från arbete uppstår
8229: 20 september 1994 till vederbörande medlem av          en stor progressiv samverkan som leder tili att
8230: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mä-        en extra inkomst i vissa situationer höjer den
8231: kelä undertecknade spörsmål nr 550:                    disponibla inkomsten väldigt lite. Det finns
8232:                                                        dock även situationer, även om de är begränsa-
8233:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         de, där den extra inkomsten minskar den dispo-
8234:        ta för att höja medborgarnas arbetsmoral        nibla inkomsten. Den stora progressiva samver-
8235:        och för att avskaffa de omständigheter          kan uppstår genom växelverkan melian olika
8236:        som gör det ekonomiskt lönsammare för           faktorer: inbesparingar i socialskyddet har ofta
8237:        en person att vara arbetslös än att arbeta?     åstadkommits genom en åtstramning av sam-
8238:                                                        ordningen för att undvika sänkningar av mini-
8239:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          miskyddet. Serviceavgifterna har höjts av spar-
8240: anföra följande:                                       skäl genom beslut av både staten och kommu-
8241:                                                        nerna. Lönen för många av de erbjudna arbete-
8242:    Det finns ingen motiverad anledning att tro att     na är under recessionen i många fali på en lägre
8243: medborgarna inte fortfarande skulle ha en hög          nivå än tidigare. Det har varit nödvändigt att
8244: arbetsmoral. Inom olika ministerier utreds som         skärpa inkomstskatten för att stävja ökningen
8245: bäst möjligheter och sätt att minska bl.a det grå      av den offentliga skulden. Den snabba ökning-
8246: arbetet och de ekonomiska brotten, att hindra          en av utkomstproblemen visar å andra sidan att
8247: missbruk av socialskyddet och att ändra inkon-         minimiutkomstskyddet inte är överdimensione-
8248: sekvenserna vid fastställandet av socialskyddet.       rat i Finland.
8249: Avsikten är att regeringen skali vidta kraftiga           1 anknytning tili det exempel som anförs i
8250: åtgärder inom dessa områden redan i höst. Om           motiveringen tili spörsmålet bereds inom social-
8251: problem av detta slag inte tacklas i tid, leder det    och hälsovårdsministeriet som bäst en regerings-
8252: eventuellt till att socialskyddet och alimänt taget    proposition i viiken det föreslås att det hemvårds-
8253: den godtagbara användningen av skattemedlen            stöd en familj erhåller skali samordnas med ar-
8254: falier sönder och i värsta fall tili att arbetsmora-   betslöshetsdagpenningen även i sådana familjer
8255: len bryts ned.                                         med två vårdnadshavare, där den ena vårdnads-
8256:    Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet       havaren lyfter arbetslöshetsdagpenning och den
8257: om att det vid den inre samordningen av social-        andra förvärvsarbetar.
8258: 
8259:      Helsingforsden 11 oktober 1994
8260: 
8261:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
8262:                                                 1994 vp
8263: 
8264: Kirjallinen kysymys 551
8265: 
8266: 
8267: 
8268: 
8269:                                    Mäkelä: Lastenlinnan sairaalan määrärahoista
8270: 
8271: 
8272: 
8273:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8274: 
8275:     Lapsiperheiden ongelmat ja lasten ja nuorten      yhtä arvokkaaksi kuin fyysinen selviäminenkin.
8276: psyykkiset sairaudet ovat laman myötä lisäänty-       Kehittämis- ja tutkimustoimintaan on osoitettu
8277: neet. Kouluikäisistä lapsista lähes 20 % on tutki-    tällä hetkellä muodollisen pieniä summia, mikä
8278: musten mukaan psykiatrisen tutkimuksen ja/tai         on jyrkässä ristiriidassa yliopistosairaaloiden
8279: hoidon tarpeessa. Viime vuosien taloudellinen         aseman kanssa. Tämän takia tulisi Lastenlinnan
8280: kriisi ja etenkin lapsiperheisiin, päivähoitoon ja    sairaalan kyseisiä määrärahoja korottaa mer-
8281: kouluihin kohdistuneet säästöt ovat vielä lisän-      kittävästi edellä mainitun toiminnan turvaami-
8282: neet lasten ja nuorten psyykkistä hätää. Riskite-     seen.
8283: kijöiden määrä on kasvanut ja ne ovat entistä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8284: raskauttavampia. Psyykkistä kehitystä tukevat         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8285: ja sairastumiselta suojaavat tekijät ovat samalla     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8286: vähentyneet.                                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8287:     Tällaiset tapaukset tulisi tutkia keskittynees-
8288: ti, nopeasti, moniulotteisesti, perusteellisesti ja              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8289: kaikkien osapuolten intressejä ja oikeuksia kun-             Lastenlinnan sairaalan lasten ja nuor-
8290: nioittaen lapsen edun nimissä. Tällä hetkellä ei             ten psyykkisten sairauksien tutkimus- ja
8291: kuitenkaan käy näin. Tarvittaisiin panostusta,               hoitomenetelmien kehittämistoimintaan
8292: joka on teho-osastojen tai elinsiirtokirurgian ta-           osoitettujen määrärahojen saattamiseksi
8293: solla. Psyykkinen eloonjääminen tulisi asettaa               riittävälle tasolle?
8294: 
8295:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1994
8296: 
8297:                                              Tina Mäkelä
8298: 
8299: 
8300: 
8301: 
8302: 240017
8303: 2                                          1994 vp -   KK 551
8304: 
8305: 
8306: 
8307: 
8308:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8309: 
8310:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vuotiaista nuorista mielenterveyden vuoksi on
8311: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          eläkkeellä 0,4 %.
8312: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Lasten ja nuorten terveydenhuollon suurin
8313: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän           haaste on henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin
8314: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 551:          lisääminen. Lapsen edun ensisijaisuus tulee paitsi
8315:                                                        sosiaali- ja terveysministeriön myös muiden hal-
8316:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        linnonalojen ottaa huomioon kaikkia ratkaisuja
8317:         Lastenlinnan sairaalan lasten ja nuor-         tehtäessä.
8318:         ten psyykkisten sairauksien tutkimus- ja           Noin 2 500 lasta ja nuorta on vuosittain sai-
8319:         hoitomenetelmien kehittämistoimintaan          raalahoidossa psyykkisistä syistä. 15-17-vuo-
8320:         osoitettujen määrärahojen saattamiseksi        tiaista yli puolet hoidetaan aikuisten psykiatrisil-
8321:         riittävälle tasolle?                           ta osastoilla. Tilanne ei vastaa lapsen oikeuksien
8322:                                                        sopimuksen ja mielenterveyslain säännöksiä,
8323:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jotka edellyttävät, että lasta hoidetaan ensisijai-
8324: vasti seuraavaa:                                       sesti lastenosastolla, ellei lapsen etu toisin vaadi.
8325:                                                        Suomen hallitus on korostanut YK:n lapsen
8326:     Suomen hallitus hyväksyi kannanottonaan            oikeuksien yleissopimuksen seurantaraporttiin
8327: 20.4.1994 Suomen ensimmäisen kertomuksen               liitetyssä kannanotossaan, että sairaanhoitopii-
8328: YK:lle siitä, miten lapsen oikeuksia on toteutettu     rien on pikaisesti korjattava tilanne alueillaan.
8329: Suomessa. Hallitus korosti, että lapsinäkökul-         Sama vaatimus toistetaan valtakunnallisessa
8330: maa tulee edistää kaikessa hallinnon ja viran-         suunnitelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon
8331: omaisten toiminnassa. Tämän periaatteellisen           järjestämisestä vuosina 1995-1998. Sosiaali- ja
8332: kannanoton soveltaminen on ensisijaisen tär-           terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen
8333: keää mielenterveyshäiriöisten lasten ja nuorten        tänä keväänä tekemässä selvityksessä on kuiten-
8334: kohdalla.                                              kin voitu todeta, että resursseja lasten ja nuorten
8335:     Yleisesti voidaan todeta, että lasten ja nuorten   psykiatriaan myös laitoshoidon osalta on lisätty
8336: terveydentila Suomessa on kansainvälisesti ver-        erityisesti alueilla, joilla on näistä palveluista
8337: raten hyvä. Sitä kuvaa muun muassa se, että            ollut puutetta, kuten esimerkiksi Uudenmaan,
8338: tapaturmat ovat suurin terveysriski suomalaisel-       Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoito-
8339: le lapselle ja nuorelle. Jokaiselle suomalaiselle on   piireissä.
8340: turvattu perusterveydenhuolto, perustoimeentu-             Hoito lasten ja nuorten psykiatrisilla osastoil-
8341: loturva ja monenlaiset sosiaaliset etuudet. Sai-       la on korkeatasoista. Lääkkeiden käyttö on vä-
8342: raanhoidossa lastentautien erikoisala on määräl-       häistä ja keskeistä hoidossa on aikuisen ja lapsen
8343: lisesti kasvanut, vaikka lapsiväestö on vähenty-       vuorovaikutussuhde sekä koko perheen huo-
8344: nyt. Lastentautien osastot ovat olleet erityisase-     mioiminen.
8345: massa, kun esimerkiksi yliopistosairaaloihin on            Lastenpsykiatrian avohoito on suurelta osin
8346: hankittu laitteistoja ja hoitohenkilökuntaa. Täs-      keskittynyt kasvatus- ja perheneuvoloihin psy-
8347: tä huolimatta on eri tutkimusten perusteella ar-       kiatristen poliklinikoiden ohella. Tämä kahtia-
8348: vioitu, että jopa joka viidennellä lapsistamme ja      jakoisuus ei aina ole ongelmatonta. Siksi pyrki-
8349: nuoristamme esiintyy jonkinasteisia mielenter-         myksiä näiden käytettävissä olevien resurssien
8350: veyden häiriöitä. Varsinaisen lastenpsykiatrisen       yhteensovittamiseen ja tarvittaessa myös hallin-
8351: tutkimuksen ja hoidon tarpeessa arvioidaan             nolliseen yhdistämiseen on syytä tukea.
8352: olevan noin 7-10% alle 12-vuotiaista ja noin               Mitä Lastenlinnan sairaalan lasten ja nuorten
8353: 12-15% yli 12-vuotiaista lapsista. Nuoriso-            psyykkisten sairauksien tutkimus- ja kehittämis-
8354: ikäisten psyykkiset häiriöt näyttävät vielä jonkin     toimintaan tulee, sosiaali- ja terveysministeriö
8355: verran yleisemmiltä: noin 7-8 %:lla nuorista on        toteaa, että kyseinen sairaala saa erikoissairaan-
8356: mielenterveyden häiriöitä ja erittäin vaikeita on-     hoitolain 47 §:n mukaista erityisvaltionosuutta
8357: gelmanuoria on noin 0,5% ikäluokasta. 16-19-           laskennallisin perustein tällä hetkellä noin 11
8358:                                          1994 vp -   KK 551                                          3
8359: 
8360: miljoonaa markkaa vuodessa lääketieteelliseen        sevat edustajansa. Sosiaali- ja terveysministeriön
8361: tutkimukseen ja lääkärikoulutukseen, koska sai-      tehtävänä on hallinnonalallaan turvata yleiset
8362: raala toimii Helsingin yliopiston lastenpsykiat-     edellytykset tutkimus- ja kehittämistoiminnalle
8363: rian opetussairaalana. Muilta osin sairaalan tut-    muun muassa lainsäädännön kehittämisen ja in-
8364: kimus- ja kehittämistoiminnasta, sen resurssoin-     formaatio-ohjauksen keinoin sekä tukemalla sel-
8365: nista ja painotuksesta vastuu on kuntayhtymän        laisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka
8366: päättävillä elimillä, joihin omistajakunnat valit-   tukevat palvelurakenteen uudistumista.
8367: 
8368:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1994
8369: 
8370:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
8371: 4                                        1994 vp -   KK 551
8372: 
8373: 
8374: 
8375: 
8376:                                        Till Riksdagens Talman
8377: 
8378:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Den största utmaningen inom hälso- och sjuk-
8379: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       vården för barn och unga är att öka det psykiska
8380: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     välbefinnandet och den sociala välfården. När
8381: man Mäkelä undertecknade spörsmål nr 551:            beslut fattas inom social- och hälsovårdsministe-
8382:                                                      riets förvaltningsområde och andra förvaltnings-
8383:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       områden skall barnets intressen uppmärksam-
8384:        ta för att tillräckligt stora anslag skall    mas i främsta rummet.
8385:        anvisas Barnets Borgs sjukhus för dess            Ca 2 500 barn och unga får årlig~n sjukhus-
8386:        verksamhet i syfte att utveckla forsk-        vård på grund av psykiska orsaker. Over hälften
8387:        nings- och vårdmetoderna angående psy-        av 15-17-åringarna sköts på prykiatriska avdel-
8388:        kiska sjukdomar hos barn och unga?            ningar för vuxna. Situationen motsvarar inte
8389:                                                      konventionen om barnets rättigheter eller stad-
8390:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gandena i mentalvårdslagen, vilka förutsätter att
8391: anföra följande:                                     barnet i första hand sköts på en barnavdelning,
8392:                                                      om inte barnets intresse kräver något annat. Fin-
8393:     Finlands regering godkände som sitt ställ-       lands regering har i sitt ställningstagande som
8394: ningstagande 20.4.1994 Finlands första rapport       fogats till den uppföljningsrapport som avses i
8395: till FN om det sätt på vilket barnets rättigheter    FN:s konvention om barnets rättigheter betonat
8396: har genomförts i Finland. Regeringen betonade        att sjukvårdsdistrikten snabbt skall avhjälpa si-
8397: att barnaspekten skall främjas i all förvaltning     tuationen inom sitt område. Samma krav uppre-
8398: och i myndigheternas verksamhet. Tillämpning-        pas i den riksomfattande planen för ordnande av
8399: en av detta principiella ställningstagande är av     social- och hälsovård 1995-1998. I den utred-
8400: primär betydelse när det gäller barn och unga        ning som i våras gjordes av forsknings- och ut-
8401: med mentala störningar.                              vecklingscentralen för social- och hälsovården
8402:     Generellt är hälsotillståndet hos barn och       har man dock kunnat konstatera att den psykiat-
8403: unga i Finland internationellt sett relativt gott.   riska vården av barn och unga även vad institu-
8404: Det visas bl.a. av att den största hälsorisken för   tionsvård beträffar har getts ökade resurser sär-
8405: finländska barn och unga är olycksfall. Varje        skilt inom sådana områden där denna service
8406: finländare har tryggats rätt till primärvård, ut-    varit otillräcklig, exempelvis inom Nylands,
8407: komstskydd och många andra sociala förmåner.         Egentliga Finlands och Birkalands sjukvårds-
8408: Inom sjukvården har specialområdet barnsjuk-         distrikt.
8409: domar ökat volymmässigt, även om barnens an-             Vården på de psykiatriska avdelningarna för
8410: del av befolkningen har minskat. Avdelningarna       barn och unga är högklassig. Läkemedel används
8411: för barnsjukdomar har varit i särställning när       i liten utsträckning och det viktigaste i vården är
8412: exempelvis utrustning och vårdpersonal har an-       interaktionen mellan vuxna och barn och att hela
8413: skaffats till universitetssjukhusen. Trots detta     familjen tas med.
8414: har man med utgångspunkt i olika undersök-               Öppenvården inom barnpsykiatrin är i huvud-
8415: ningar bedömt att någon grad av mentala stör-        sak koncentrerad till rådgivningsbyråerna för
8416: ningar förekommer hos t.o.m. var femte av våra       uppfostringsfrågor och familjerådgivningsbyrå-
8417: barn och ungdomar. Enligt bedömningarna är ca        erna utöver de psykiatriska klinikerna. Denna
8418: 7-10% av barn under 12 år och ca 12-15%              tudelning är inte alltid problemfri. Därför är det
8419: av barn över 12 år i behov av egentlig barnpsyki-    skäl att stöda såväl försöken att samordna de till
8420: atrisk undersökning och vård. Mentala störning-      buds stående resurserna som vid behov även en
8421: ar hos unga förefaller vara något allmännare: ca     förvaltningsmässig sammanslagning.
8422: 7-8% av de unga har mentala störningar och               Beträffande Barnets Borgs forsknings- och ut-
8423: 0,5 % av åldersklassen utgörs av mycket svåra        vecklingsverksamhet som gäller barns och ungas
8424: problemungdomar. Av unga i åldern 16-19 år           psykiska sjukdomar, konstaterar social- och häl-
8425: är 0,4 % pensionerade på grund av mentalvård.        sovårdsministeriet att sjukhuset i fråga med stöd
8426:                                          1994 vp -   KK 551                                           5
8427: 
8428: av 47 § lagen om specialiserad sjukvård får en       forsknings- och utvecklingsverksamhet, dess fi-
8429: särskild, på kalkylmässiga grunder fastställd        nansiering och proritering. Social- och hälso-
8430: statsandel, för närvarande ca 11 milj. mk om året,   vårdsministeriets uppgift är att inom sitt förvalt-
8431: för medicinsk forskning och läkarutbildning, ef-     ningsområde trygga de allmänna förutsättning-
8432: tersom sjukhuset fungerar som ett barnpsykiat-       arna för forsknings- och utvecklingsverksamhet
8433: riskt undervisningssjukhus vid Helsingfors uni-      bl.a. genom att utveckla lagstiftningen och infor-
8434: versitet. 1 övrigt ansvarar de beslutande organen    mationsstyrningen samt genom att understöda
8435: inom samkommunen, tili vilka medlemskommu-           sådana forsknings- och utvecklingsprojekt som
8436: nerna väljer sina representanter, för sjukhusets     stöder reformen av servicestrukturen.
8437: 
8438:      Helsingforsden 10 oktober 1994
8439: 
8440:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
8441:                                  j
8442:                                 j
8443:                                j
8444:                               j
8445:                              j
8446:                             j
8447:                            j
8448:                           j
8449:                       j
8450:                      j
8451:                     j
8452:                    j
8453:                   j
8454:                  j
8455:                 j
8456:                j
8457:               j
8458:              j
8459:             j
8460:         j
8461:        j
8462:       j
8463:      j
8464:     j
8465:    j
8466:   j
8467:  j
8468: j
8469:                                               1994vp
8470: 
8471: Kirjallinen kysymys 552
8472: 
8473: 
8474: 
8475: 
8476:                                   Mäkelä: Psyykkisesti sairaiden avohoitojärjestelmän kehittämi-
8477:                                      sestä
8478: 
8479: 
8480:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8481: 
8482:    Mielenterveyden häiriöistä kärsivien potilai-    tyistä mielenterveyspotilaista selviytyy, mutta
8483: den asema on Iama-Suomessa hälyttävästi huo-        liian monet joutuvat uudestaan laitoksiin. Esi-
8484: nontunut. Psykiatriset hoitopaikat ovat vähenty-    merkiksi Helsingissä vuosina 1987-1991 mieli-
8485: neet viimeisten 12 vuoden aikana kolmannek-         sairaaloista poistetuista potilaista oli joka viides
8486: seen eli 21 000 paikasta 7 200 paikkaan. Alun       kuollut vuoteen 1993 mennessä, heistä useimmat
8487: perin tarkoituksena oli korvata laitoshoito avo-    laitoksissa. Vaikkakin vapaaehtoisjoukko mm.
8488: hoidolla, mutta kuntien jatkuvasti pahentunut       mielenterveysjärjestöissä on kasvanut merkittä-
8489: rahapula on estänyt avohoidon riittävän kehittä-    västi, ei heidän varaansa voida tulevaisuuden
8490: misen. On jopa väitetty psyykkisesti sairaiden      mielenterveystyötä rakentaa. Moni heistä kuten
8491: potilaiden avohoidon merkitsevän heidän pääty-      myös omaisista on jo tällä hetkellä uuvuksissaja
8492: mistään kadulle.                                    joutuu itse hakemaan apua psyykkisiin tai fyysi-
8493:    Mielenterveysongelmista kärsivät potilaat        siin ongelmiinsa.
8494: jäävät helposti yhteiskunnan ulkopuolelle.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8495: Tämä johtuu siitä, että he ovat usein syrjäänve-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8496: täytyviä ja ihmisarkoja ja harvat pystyvät näin     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8497: ollen pitämään puoliaan. Useimmilla potilaista      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8498: on jonkinlainen asunto, mutta se ei takaa kun-
8499: nollisia elämän edellytyksiä. Mielenterveystoi-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8500: misto saattaa jopa lähettää lääkkeet postitse,             psyykkisesti sairaiden potilaiden avohoi-
8501: eikä kukaan käy tarkastamassa avohoidossa                  tojärjestelmän kehittämiseksi siten, että
8502: olevien asukkaiden oloja. He selviytyisivät huo-           heidän seurantansa olisi nykyistä parem-
8503: mattavasti paremmin, mikäli heillä olisi riittä-           paa ja heille järjestettäisiin mielekästä
8504: västi mielekästä tekemistä. Omaisten ja vapaa-             tekemistä sekä omaisille riittäviä vapaa-
8505: ehtoisten auttajien turvin osa avohoitoon siirre-          aikoja hoitotyöstä?
8506: 
8507:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1994
8508: 
8509:                                             Tina Mäkelä
8510: 
8511: 
8512: 
8513: 
8514: 240017
8515: 2                                           1994 vp -   KK 552
8516: 
8517: 
8518: 
8519: 
8520:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8521: 
8522:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          teistyössä potilaan ja hänen omaistensa kanssa.
8523: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Jatkohoidonjärjestäminen tulee kirjata potilas-
8524: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         asiakirjoihin.
8525: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän               Edellä mainitussa selvityksessä todetaan
8526: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 552:           myös, että mielisairaalasta uloskirjoitetut henki-
8527:                                                         löt eivät joudu asuunottomiksi muuta väestöä
8528:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          suuremmassa määrin. Helsingin mielisairaalois-
8529:         psyykkisesti sairaiden potilaiden avohoi-       ta vuosina 1987-1991 poistetuista potilaista oli
8530:         tojärjestelmän kehittämiseksi siten, että       joka viides kuollut vuoteen 1993 mennessä. Luku
8531:         heidän seurantansa olisi nykyistä parem-        vaikuttaa suurelta, mutta on syytä ottaa huo-
8532:         paa ja heille järjestettäisiin mielekästä       mioon selvityksessä esiintuodut seikat eli Helsin-
8533:         tekemistä sekä omaisille riittäviä vapaa-       gin mielisairaaloissa olevien potilaiden keski-
8534:         aikoja hoitotyöstä?                             määräistä korkeampi ikä ja vastaavan vertailu-
8535:                                                         aineiston puuttuminen.
8536:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Palvelurakenneuudistus on pitkäjänteistä työ-
8537: vasti seuraavaa:                                        tä, joka kestää ainakin vuosituhannen vaihtee-
8538:                                                         seen saakka. Esiintuodut yksittäistapaukset viit-
8539:    Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne-        taavat siihen, että avohoitojärjestelmä ei aina ole
8540: uudistuksen ydinkohtana on nykyisen laitospai-          ollut valmis vastaanottamaan laitoksesta ulos-
8541: notteisen palvelujärjestelmän sijaan luoda moni-        kirjoitettua potilasta. Sosiaali- ja terveysminis-
8542: muotoinen avopalvelujärjestelmä, jota laitoshoi-        teriö on jo palvelurakenneuudistuksen alkuvai-
8543: to sitä tarvitsevien osalta tukee. Painopiste on siis   heessa tiedostanut sen mahdollisuuden, että pal-
8544: avohoitojärjestelmän kehittämisessä sellaiseksi,        velurakenneuudistuksen nimissä laitoshoitoa
8545: että laitoshoidon tarve vähenee. Laitoshoidon           puretaan lyhytaikaisten säästöjen saamiseksi,
8546: purkamisen edellytyksenä on siten toimiva avo-          vaikka avopalvelujärjestelmä ei olisikaan riittä-
8547: palvelujärjestelmä ja muun muassa laitoshoidos-         västi kehittynyt. Sosiaali- ja terveysministeriö on
8548: ta vapautuvan ammattihenkilöstön riittävä siir-         useissa eri yhteyksissä tuonut kunnallisille päät-
8549: tyminen avohoitoon.                                     täjille esiin sen tosiseikan, että palvelurakenne-
8550:    Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-       uudistus maltillisesti ja harkiten toteutettuna
8551: miskeskuksen selvityksessä, johon kysyjä viittaa,       sekä parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saa-
8552: todetaan muun muassa, että kun sairaalapaikat           tavuutta ja laatua että tuo myös pysyviä kustan-
8553: ovat 12 vuoden aikana vähentyneet 50%, ovat             nussäästöjä. Tästä on hyviä esimerkkejä jo ilah-
8554: avohoitokäynnit kasvaneet 10 vuodessa 100%.             duttavasti eri puolilla maata. Eräissä sairaanhoi-
8555: Epäonnistuneita kotiuttamisia tai sijoituksia on        topiireissä psykiatrian laitoshoito on siirtynyt
8556: ollut vain vähän.                                       kokonaan tai osittain keskussairaalaan. Tällöin
8557:    Erikoissairaanhoitolain 33 §:n mukaan poti-          psykiatrista laitoshoitoa tarvitsevat potilaat ovat
8558: laan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettami-         tasavertaisia muuta erikoissairaanhoitoa tarvit-
8559: sesta päättää johtavan lääkärin antamien yleis-         sevien potilaiden kanssa. Kynnys hakeutua hoi-
8560: ten ohjeiden mukaan ylilääkäri tai hänen anta-          toon alenee, laitosjaksot tulevat lyhyemmiksi ja
8561: miensa ohjeiden mukaan muu sairaanhoitopii-             laitoshoito nivoutuu paremmin tukemaan avo-
8562: rin kuntainliiton lääkäri. Hyvän hoidon laatu-          hoitoa, kun potilaan voi tarvittaessa ottaa lyhyt-
8563: kriteereillä potilaan kotiuttamisessa sairaalasta       aikaiseen laitoskuntoutukseen. Psykiatrian avo-
8564: on muun muassa hyvän ja turvallisen selviytymi-         hoidon integroitumisesta perusterveydenhuol-
8565: sen varmistaminen jatkohoidossa. Kotiuttami-            toon on saatu hyviä kokemuksia. Tätä kehitystä
8566: sen tulee olla suunnitelmallista, kotisairaan-          on syytä tukea.
8567: hoitoon, mielenterveystoimistoon tai kotipalve-            Sosiaali- ja terveysministeriö on seurannut ja
8568: luun tulee ottaa yhteys ennen mielisairaalasta          seuraa jatkuvasti palvelurakenneuudistuksen ke-
8569: kotiuttamista ja kotiutuksen tulee tapahtua yh-         hittymistä. Ministeriö on asettanut erillisen seu-
8570:                                             1994 vp -   KK 552                                          3
8571: 
8572: rantatyöryhmän,ja palvelurakenteen uudistumi-           hittämiskeskuksen sekä lääninhallitusten välisis-
8573: nen on keskeisellä sijalla sosiaali- ja terveysminis-   sä tulossopimuksissa. Mielenterveyspotilaat on
8574: teriön ja sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja ke-     niissä otettu erityisesti huomioon.
8575: 
8576:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1994
8577: 
8578:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
8579: 4                                          1994 vp -   KK 552
8580: 
8581: 
8582: 
8583: 
8584:                                          Tili Riksdagens Talman
8585: 
8586:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       den, mentalvårdsbyrån eller hemservicen före
8587: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         hemskrivningen från ett sinnessjukhus och hem-
8588: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       skrivningen skall ske i samförstånd med patien-
8589: man Mäkelä undertecknade spörsmål nr 552:              ten och hans anhöriga. Uppgifter om den fortsat-
8590:                                                        ta vården skall införas i journalhandlingarna.
8591:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            I nämnda utredning sägs det också att perso-
8592:         ta för att systemet med öppenvård för          ner som skrivs ut från ett sinnessjukhus inte blir
8593:         psykiskt sjuka patienter skall utvecklas så    bostadslösa i större utsträckning än den övriga
8594:         att uppföljningen av patienterna blir bätt-    befolkningen. Av de patienter som skrevs ut från
8595:         re, att de får en meningsfull sysselsättning   sinnessjukhusen i Helsingfors 1987-1991 hade
8596:         och att de anhöriga får tiliräcklig avlös-     var femte dött fram tili 1993. Antalet förefaller
8597:         ning från vårdarbetet?                         stort, men det är skäl att observera de omständig-
8598:                                                        heter som redovisas i utredningen, dvs. att pa-
8599:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tienterna på dessa sinnessjukhus var av genom-
8600: anföra följande:                                       snittligt högre ålder och att motsvarande jämfö-
8601:                                                        relsematerial saknas.
8602:    Kärnan i den strukturella reformen av servi-           Reformen av servicestrukturen är ett långsik-
8603: cen inom social- och hälsovården är att i stället      tigt arbete som pågår åtminstone tili utgången av
8604: för det nuvarande anstaltsbetonade servicesyste-       detta århundrade. De enskilda fall som nämns
8605: met skapa ett flerformssystem för öppenvården          tyder på att öppenvårdssystemet inte alltid haft
8606: som stöds av institutionsvård för dem som behö-        beredskap att ta emot en patient som skrivits ut
8607: ver den. Tyngdpunkten ligger alltså på att ut-         från en anstalt. Social- och hälsovårdsministeriet
8608: veckla systemet med öppenvård så att behovet av        var redan när servicestrukturreformen inleddes
8609: institutionsvård minskar. F örutsättningen för att     medvetet om möjligheten att nedtrappningen av
8610: institutionsvården skall kunna trappas ned är          institutionsvården sker i servicestrukturrefor-
8611: således ett fungerande servicesystem inom öp-          mens namn för att få kortsiktiga besparingar,
8612: penvården och bl.a. att tiliräckligt många från        även om servicen inom öppenvårdssystemet inte
8613: den yrkesutbildade personalen går över från in-        skulle ha utvecklats tillräckligt. Social- och häl-
8614: stitutionsvården tili öppenvården.                     sovårdsministeriet har i många olika samman-
8615:    I den utredning av forsknings- och utveck-          hang för de kommunala beslutsfattarna påpekat
8616: lingscentralen för social- och hälsovården som         att en sansad och noga övervägd servicestruktur-
8617: spörsmålsställaren refererar tili konstateras bl.a.    reform förbättrar social- och hälsovårdsservi-
8618: att när antalet sjukhusplatser under 12 år har         cens tiligänglighet och kvalitet och dessutom
8619: minskat med 50 %, har antalet besök inom öp-           medför bestående konstnadsbesparingar. På det-
8620: penvården under 10 år ökat med 100%. Endast            ta finns goda exempel, glädjande nog från många
8621: få misslyckade hemskrivningar eller placeringar        olika håll i landet. Inom vissa sjukvårdsdistrikt
8622: har förekommit.                                        har den psykiatriska institutionsvården helt eller
8623:    Enligt 33 § lagen om specialiserad sjukvård         delvis överförts tili centralsjukhuset. Då är de
8624: beslutar överläkaren om inledande och avslutan-        patienter som behöver psykiatrisk institutions-
8625: de av en patients sjukvård enligt allmänna anvis-      vårdjämbördiga med andra patienter som behö-
8626: ningar av chefläkaren eller någon annan läkare         ver specialiserad sjukvård. Tröskeln tili vård blir
8627: vid sjukvårdsdistriktet enligt överläkarens anvis-     lägre, anstaltperioderna kortare och institutions-
8628: ningar. Ett av kvalitetskriterierna för god vård       vården integreras bättre som stöd för öppenvår-
8629: när en patient skrivs ut från ett sjukhus är att man   den då patienten vid behov kan tas in för kortva-
8630: från sjukhusets sida försäkrar sig om att patien-      rig rehabilitering på anstalt. Man har fått goda
8631: ten får fortsatt vård under goda och trygga om-        erfarenheter av integreringen av den psykiatriska
8632: ständigheter. Hemskrivningen skall vara plan-          öppenvården i primärhälsovården. Det är skäl
8633: mässig och kontakt skall tas med hemsjukvår-           att stöda denna utveckling.
8634:                                          1994 vp -   KK 552                                        5
8635: 
8636:    Social- och hälsovårdsministeriet har följt och   talen mellan social- och hälsovårdsministeriet
8637: följer fortlöpande med hur reformen av service-      och forsknings- och utvecklingscentralen för so-
8638: strukturen utvecklas. Ministeriet har tillsatt en    cial- och hälsovården samt länsstyrelsema. I av-
8639: separat arbetsgrupp för uppföljningen och refor-     talen har mentalpatientema beaktats särskilt.
8640: men av servicestrukturen prioriteras i resultatav-
8641: 
8642:      Helsingforsden 10 oktober 1994
8643: 
8644:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
8645:                                                 1994 vp
8646: 
8647: Kirjallinen kysymys 553
8648: 
8649: 
8650: 
8651: 
8652:                                     Dromberg ym.: Lapinjärven vastaanottokeskuksen lopettamis-
8653:                                        uhasta
8654: 
8655: 
8656:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8657: 
8658:     Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-         päättänyt seitsemän vastaanottoyksikön lak-
8659: telukunta on käsitellyt Lapinjärven vastaanotto-      kauttamisesta ja majoituspaikkojen vähentämi-
8660: keskuksen lopettamisuhkaa. Neuvottelukunta            sestä lähes puolella noin 1 200 paikkaan. Samalla
8661: pitää erityisen huolestuttavana sitä, että osaavan    noin sata pakolaistyöhön kouluttautunutta hen-
8662: ja tehtävään koulutetun henkilökunnan työpai-         kilöä jää työttömäksi.
8663: kat ovat vaarassa sekä että asianmukaiset, hyvä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8664: kuntoiset tilatjäisivät käyttämättä. Valtio omis-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8665: taa vastaanottokeskuksen kiinteistön, ja raken-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8666: nukset ovat valtion suojelukohde, joten tilojen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8667: järkevä käyttö ja hoito on joka tapauksessa jär-
8668: jestettävä. Lapinjärven vastaanottokeskuksen si-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8669: jainti lähellä pääkaupunkiseutua on myös erityi-             ryhtyä, jotta jo nyt Lapinjärven vastaan-
8670: sen edullinen pakolaisten vastaanoton ja integ-              ottokeskukseen sijoitetut Sarajevon pa-
8671: roitumisen kannalta.                                         kolaiset voisivat saada edelleen hoitonsa
8672:     Entisen Jugoslavian alueen sota on aiheutta-             siellä ja että vastaanottokeskuksen tähän
8673: nut pakolaisuutta miljoonille ihmisille. Osa heis-           tehtävään koulutettu henkilökunta säi-
8674: tä tarvitsee tilapäistä suojelua ja voinee palata            lyttäisi työpaikkansa ja asianmukaiset ti-
8675:  myöhemmin takaisin kotimaahansa. Suomi on                   lat eivät jäisi käyttämättä, ja
8676:  ottanut vastaan alle 300 Sarajevon haavoittunut-               eikö ole olemassa olevien resurssien
8677:  ta,joista osa on sijoitettu Lapinjärven vastaanot-          käytön kannalta järkevää, että Lapinjär-
8678:  tokeskukseen.                                               ven vastaanottokeskus saisi Sarajevon
8679:     Suomeen on luotu viime vuosien aikana vas-               haavoittuneiden hoidon erityistehtävän
8680:  taanottoyksiköiden verkosto turvapaikanhaki-                tai vastaanottokeskukselle annettaisiin
8681: joille. Jo vuoden 1993 aikana vastaanottoyksi-               jokin muu erityistehtävä,joka olisi sopiva
8682:  köitä vähennettiin turvapaikanhakijamäärien                 tilojen ja henkilökunnan hyödyntämisen
8683:  vähentyessä. Nyt sosiaali- ja terveysministeriö on          kannalta?
8684: 
8685:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1994
8686: 
8687:           Kaarina Dromberg               Tarja Halonen              Jaakko Laakso
8688:           Lauri Metsämäki                Eeva-Liisa Moilanen        Antti Kalliomäki
8689:           Outi Ojala                     Ulla Anttila               Paavo Nikula
8690:           Tarja Kautto                   Jouko Jääskeläinen         Leena Luhtanen
8691:           Margareta Pietikäinen          Tuulikki Hämäläinen        ArjaAlho
8692:           Claes Andersson                Matti Louekoski            Tero Mölsä
8693:                      Marita Jurva                           Henrik Lax
8694: 
8695: 
8696: 
8697: 
8698: 240017
8699: 2                                       1994 vp -   KK 553
8700: 
8701: 
8702: 
8703: 
8704:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8705: 
8706:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      paikoista on noin kolmannes käyttämättä. Uu-
8707: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       denmaan läänin alueella on Helsinki keskeinen
8708: olette 20 päivänä syyskuuta 1994 päivätyn kir-      vastaanottoyksikön sijoituspaikka. Helsinki on
8709: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    paitsi rajapaikkakunta, myös liikenteen solmu-
8710: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Drombergin       kohta, johon tulee turvapaikanhakijoita. Pää-
8711: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kaupunkiseudulla on poliisitoimessa resursseja
8712: 553:                                                suorittaa turvapaikkatutkintaa. Lisäksi tervey-
8713:                                                     denhuollon keskussairaalatason sekä erityisesti
8714:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     mielenterveystyön palvelut ovat saatavilla pää-
8715:        ryhtyä, jotta jo nyt Lapinjärven vastaan-    kaupunkiseudulla. Näin ollen pääkaupunkiseu-
8716:        ottokeskukseen sijoitetut Sarajevon pa-      dulla on joka tapauksessa ylläpidettävä turvapai-
8717:        kolaiset voisivat saada edelleen haitansa    kanhakijoiden vastaanottoa.
8718:        siellä ja että vastaanottokeskuksen tähän       Helsingissä on myös valmisteilla nykyisten
8719:        tehtävään koulutettu henkilökunta säi-       kahden yksikön, valtion ylläpitämän Malmin ja
8720:        lyttäisi työpaikkansa ja asianmukaiset ti-   Suomen Punaisen Ristin ylläpitämän Munkki-
8721:        lat eivät jäisi käyttämättä, ja              saaren, toiminnan siirtäminen Helsingin kau-
8722:           eikö ole olemassa olevien resurssien      pungin ylläpitämän yksikön tehtäväksi. Turva-
8723:        käytön kannalta järkevää, että Lapinjär-     paikanhakijoiden vastaanoton toimintapolitii-
8724:        ven vastaanottokeskus saisi Sarajevon        kassa on tavoitteena sopia valtion ja kuntien
8725:        haavoittuneiden hoidon erityistehtävän       kanssa yksikköjen ylläpitämisestä.
8726:        tai vastaanottokeskukselle annettaisiin         Lapinjärven vastaanottokeskus on entinen
8727:        jokin muu erityistehtävä,joka olisi sopiva   työlaitos ja päihdehuollon kuntoutuskeskus.
8728:        tilojen ja henkilökunnan hyödyntämisen       Päihdehuollon palvelujen voimakkaan vajaa-
8729:        kannalta?                                    käytön vuoksi muutettiin Lapinjärven kuntou-
8730:                                                     tuskeskus vuonna 1990 turvapaikanhakijoiden
8731:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         vastaanottokeskukseksi. Keskus on toiminut ta-
8732: taen seuraavaa:                                     vanomaisena vastaanottoyksikkönä, lisäksi sin-
8733:                                                     ne on majoitettuna noin 40 Bosniasta, pääosin
8734:    Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden          Sarajevosta, evakuoitua lääketieteellistä hoitoa
8735: vastaanottoa varten on perustettu vastaanotto-      tarvitsevaa pakolaista. Osalla on hoito kesken
8736: keskuksia, joita on 15 eri puolilla maata. Vas-     pääkaupunkiseudulla. Bosniasta evakuoidut pa-
8737: taanottokeskuksissa on tällä hetkellä paikkoja      kolaiset on vastaanotettu ylimääräisen kiintiön
8738: runsaalle 2 000 turvapaikanhakijalle.               puitteissa. Koko ylimääräinen kiintiö on tällä
8739:    Maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden           hetkellä käytetty.
8740: määrä on vuoden 1992 jälkeen pienentynyt jat-          Bosniasta evakuoiduille pakolaisille on annet-
8741: kuvasti. Tämän vuoden elokuun loppuun men-          tu puoleksi vuodeksi oleskelulupa tilapäisen suo-
8742: nessä olijätetty 559 hakemusta, kun vuoden 1992     jelun tarpeen perusteella. Jos olot lähtöalueella
8743: kokonaismäärä oli 3 634. Turvapaikanhakija-         jatkuvat rauhattomina, on todennäköistä, että
8744: määrien laskeminen vähentää myös vastaanotto-       heidän oleskelunsa tulee jatkumaan Suomessa
8745: yksiköiden paikkatarvetta. Tämänhetkiset tuli-      hoidon tarpeen päätyttyäkin.
8746: jamäärät antavat aiheen arvioida, että vastaan-        Mikäli hoitoon saapuneiden ja heidän omai-
8747: ottoyksiköiden paikkamääräksi riittää noin          siensa oleskelu Suomessa tulee jatkumaan, niin
8748: 1 000 paikkaa. Tämän johdosta vastaanottoka-        pyrkimyksenä on järjestää asumisolosuhteet
8749: pasiteetti tullaan vähentämään puoleen nykyi-       muiksi kuin laitosmaisiksi. Majoittaminen vas-
8750: sestä.                                              taanottoyksikköihin kahden tai useamman vuo-
8751:    Uudenmaan läänin alueella sijaitsee tällä het-   den ajaksi ei ole perusteltua.
8752: kellä kolme vastaanottoyksikköä, kaksi Helsin-         Lapinjärven vastaanottokeskuksen lakkaut-
8753: gissä ja yksi Lapinjärvellä. Yksiköiden majoitus-   tamista koskevat valmistelut perustuvat siihen,
8754:                                         1994 vp -   KK 553                                          3
8755: 
8756: että vastaanottoyksikkökapasiteetti on liian suu-      Sosiaali- ja terveysministeriö on kesän aikana
8757: ri tämänhetkisiin tulijamääriin verrattuna ja       ollut yhteydessä oikeusministeriön vankeinhoi-
8758: Uudenmaan läänin alueella pääkaupunkiseutu          to-osastoon siinä tarkoituksessa, että Lapinjär-
8759: on toiminnallisesti keskeisempi alue. Koko maan     ven käyttötarkoitusta voisi muuttaa vankeinhoi-
8760: kapasiteetin osalta on huomioitava, että edelleen   don hallinnonalalle. Oikeusministeriön vankein-
8761: on tarkoituksenmukaista säilyttää vastaanotto-      hoito-osaston mukaan Lapinjärven keskuksen
8762: kapasiteettia muuallakin kuin pääkaupunkiseu-       rakennukset eivät sovi vankeinhoidon käyttöön.
8763: dulla, koska samanaikaisesti paikkojen vähentä-        Lapinjärven vastaanottokeskukselle ei vallit-
8764: misen kanssa varaudutaan tarvittaessa hoita-        sevassa tilanteessa ole löydettävissä pakolaisten
8765: maan myös suurempia turvapaikanhakijamää-           tai turvapaikanhakijoiden vastaanotosta erityis-
8766: riä.                                                tehtävää.
8767: 
8768:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1994
8769: 
8770:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
8771: 4                                           1994 vp -    KK 553
8772: 
8773: 
8774: 
8775: 
8776:                                           Tili Riksdagens Talman
8777: 
8778:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ningsenheten. Helsingfors är förutom en gräns-
8779: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-           ort även en trafikknutpunkt dit det kommer asyl-
8780: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsle-       sökande. I huvudstadsregionen finns inom polis-
8781: damot Dromberg m.fl. undertecknade spörsmål              väsendet resurser att göra asylundersökningar.
8782: nr 553:                                                  Dessutom finns det tillgång på hälsovårdstjäns-
8783:                                                          ter på centralsjukhusnivå och mentalvårdstjäns-
8784:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           ter inom huvudstadsregionen. Således bör i vilket
8785:        ta för att de flyktingar från Sarajevo som        fall som helst upprätthållas mottagande av asyl-
8786:        redan placerats i flyktingförläggningen i         sökande i huvudstadsregionen.
8787:        Lappträsk kunde få sin vård där och för              I Helsingfors bereds även överföring av verk-
8788:        att flyktingförläggningens personai som           samheten i två enheter, Malm som upprätthålls
8789:        fått utbildning för denna uppgift skall få        av staten och Munkholmen som upprätthålls av
8790:        hålla sina arbetsplatser och för att saken-       Finlands Röda Kors, till en enhet som upprätt-
8791:        liga lokaler inte skall bli outnyttjade, och      hålls av Helsingfors stad. I verksamhetspolitiken
8792:           är det inte fömuftigt med tanke på             för mottagandet av asylsökande är målsättning-
8793:        utnyttjande av existerande resurser att           en att mellan staten och kommunema komma
8794:        flyktingförläggningen i Lappträsk kunde           överens om upprätthållandet av enhetema.
8795:        få i specialuppgift att sköta dem som så-            Flyktingförläggningen i Lappträsk är en före
8796:        rats i Sarajevo eller att tili flyktingförlägg-   detta arbetsinrättning och rehabiliteringscentral
8797:        ningen skulle ges någon annan special-            inom missbrukarvården. På grund av en kraftig
8798:        uppgift som vore lämplig med tanke på             underanvändning av tjänstema inom missbru-
8799:        utnyttjandet av lokalema och persona-             karvården ändrades rehabiliteringscentralen i
8800:        len?                                              Lappträsk 1990 tili en flyktingförläggning för
8801:                                                          asylsökande. Den har fungerat som en sedvanlig
8802:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            mottagningsenhet och dessutom finns där in-
8803: anföra följande:                                         kvarterade ca 40 flyktingar från Bosnien, i hu-
8804:                                                          vudsak från Sarajevo, vilka är i behov av medi-
8805:    För mottagandet av de asylsökande soman-              cinsk vård. En del av dem har ett vårdförhållande
8806: länder tili Finland har det grundats 15 flykting-        i huvudstadsregionen. De flyktingar som evakue-
8807: förläggningar i olika delar av landet. I flykting-       rats från Bosnien har mottagits inom ramen för
8808: förläggningama finns det för närvarande plats            en extra kvot. Hela den extra kvoten har för
8809: för drygt 2 000 asylsökande.                             närvarande använts.
8810:    Antalet asylsökande som anländer tililandet              De flyktingar som evakuerats från Bosnien
8811: har kontinuerligt minskat efter 1992. Fram tili          har beviljats uppehållstillstånd för ett halvt år på
8812: slutet av augusti i år hade det lämnats 559 ansök-       basis av behov av tillfålligt skydd. Om förhållan-
8813: ningar medan det totala antalet 1992 var 3 634.          dena i Bosnien fortfarande är oroliga är det
8814: Det minskade antalet asylsökande minskar även            sannolikt att deras uppehållstillstånd kommer
8815: behovet av platser i flyktingförläggningama. Det         att fortgå i Finland fastän behovet av vård upp-
8816: nuvarande antalet asylsökande ger anledning att          hör.
8817: uppskatta att ca 1 000 platser i mottagningsen-             Om uppehållstillstånden för dem som anlänt
8818: hetema räcker tili. På grund härav kommer man            för vård och deras anhöriga fortgår, eftersträvar
8819: att minska på mottagningskapaciteten tili hälften        man att ordna boendeförhållandena på annat
8820: av det nuvarande.                                        sätt än i en inrättning. Inkvartering i mottag-
8821:    I Nylands Iän finns för närvarande tre mottag-        ningsenheter för två eller flera år är inte motive-
8822: ningsenheter, två i Helsingfors och en i Lapp-           rat.
8823: träsk. Av enhetemas inkvarteringsplatser är ca              De förberedelser som gäller indragning av
8824: en tredjedel outnyttjade. I Nylands Iän är Hel-          flyktingförläggningen i Lappträsk grundar sig på
8825: singfors en central placeringsplats för mottag-          det att kapaciteten för mottagningsenhetema är
8826:                                         1994 vp -   KK 553                                         5
8827: 
8828: för stor jämfört med det nuvarande antalet asyl-       Social- och hälsovårdsministeriet har under
8829: sökande och i Nylands Iän är huvudstadsregio-       sommaren varit i kontakt med justitieministeriets
8830: nen funktionellt sett ett mera centralt område. I   fångvårdsavdelning i det syftet att bruksändamå-
8831: fråga om hela Iandets kapacitet är det att obser-   Iet för Lappträsk kunde ändras tili fångvårdens
8832: vera att det fortfarande är ändamålsenligt att      förvaltningsområde. Enligt justitieministeriets
8833: bevara mottagningskapacitet även annanstans         fångvårdsavdelning Iämpar sig inte byggnadema
8834: än i huvudstadsregionen eftersom man samtidigt      i centralen i Lappträsk för fångvård.
8835: med minskningen av antalet platser bereder sig         För flyktingförläggningen i Lappträsk finns
8836: att vid behov även sköta ett större antal asylsö-   inte i rådande situation en specialuppgift inom
8837: kande.                                              mottagandet av flyktingar eller asylsökande.
8838: 
8839:      Helsingforsden 11 oktober 1994
8840:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
8841:                                                 1994 vp
8842: 
8843: Kirjallinen kysymys 554
8844: 
8845: 
8846: 
8847: 
8848:                                   Seppänen: Hornet-kauppojen hankintahinnasta ja vastakaupoista
8849: 
8850: 
8851: 
8852:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8853:    Suomi osti yhdysvaltalaiselta valmistajalta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8854: uusia taistelulentokoneita ilmavaimiemme käyt-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8855: töön. Siinä yhteydessä hankintaa perusteltiin
8856: myös taloudellisilla syillä: suomalaiset saisivat              Mikä on tällä hetkellä arvio Hornet-
8857: yhdysvaltalaisia vastakauppoja muilla tavaroil-             kauppojen sekä lentokoneisiin liittyvien
8858: la. Viime aikoina näistä asioista ei ole paljon             asejärjestelmien hankintahinnasta, ja
8859: puhuttu.                                                       kuinka paljon on saatu aikaan ns. vas-
8860:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          takauppoja mainitun toimituksen vasti-
8861: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             neeksi?
8862: 
8863:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1994
8864: 
8865:                                            Esko Seppänen
8866: 
8867: 
8868: 
8869: 
8870: 240017
8871: 2                                           1994 vp -   KK 554
8872: 
8873: 
8874: 
8875: 
8876:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
8877: 
8878:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Yhdysvalloista hankittavan osuuden hinta on
8879: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           siten noin 2,682 mrd USD edellä mainituissa
8880: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-           hintatasoissa. Koko hankkeen maksuaikataulun
8881: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko           ajoittuessa vuosiin 1992-2001 on selvää, että
8882: Seppäsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kyseisenä aikana on odotettavissa ennalta
8883: n:o 554:                                                määrittelemättömiä kurssivaihteluita. Koska
8884:                                                         hankinta on sidottu virallisiin Yhdysvalloissa
8885:            Mikä on tällä hetkellä arvio Hornet-         julkaistaviin indekseihin, hankinnan loppusum-
8886:         kauppojen sekä lentokoneisiin liittyvien        maan vaikuttaa myös kustannuskehitys Yhdys-
8887:         asejärjestelmien hankintahinnasta, ja           valloissa vuosina 1992-2001. Tämän hetken va-
8888:            kuinka paljon on saatu aikaan ns. vas-       luuttakurssilla (1 USD= 4,90 FIM) laskettuna
8889:         takauppoja mainitun toimituksen vasti-          hankkeen peruskauppasumma on noin 14,1 mrd
8890:         neeksi?                                         mk. Jokaisen vuoden maksujen suuruus mar-
8891:                                                         koissa tiedetään kuitenkin vasta maksupäivän
8892:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            dollarikurssista. Samasta syystä ei voida tietää
8893: vasti seuraavaa:                                        lopullista tarkkaa hintaa. Kansantaloudelliselta
8894:                                                         kannalta katsoen tilanteen tasaa kuitenkin se,
8895:    Valtiontaloudellisista syistä torjuntahävittä-       että sataprosenttisen vastaostovelvoitteen myötä
8896: jien hankinta jaettiin kahteen osaan ja maksu-          vastaostojen arvo asettuu hankkeen kanssa sa-
8897: aikataulu ulotettiin noin 10 vuoden ajalle. Hank-       maan loppusummaan. Kokemus on lisäksi osoit-
8898: keen ensimmäisen osan rahoitus sisältyi vuoden          tanut, että vastakauppojen kautta syntyneet lii-
8899: 1992 tulo- ja menoarvioon. Ensimmäinen osa              kesuhteet tuottavat taloudellista hyötyä myös
8900: käsitti lentokoneet, tärkeimmän ensivaiheen va-         vastakauppavelvoitteen täyttymisen jälkeen.
8901: rustuksen ja kotimaisen lentokoneteollisuuden               Torjuntahävittäjien hankinnan edellytykseksi
8902: valmistuksen luonnin. Yhdysvalloista hankitta-          eduskunta vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa
8903: van osuuden hinta hankintasopimuksen mukaan             asetti sen ulkomaista osuutta vastaavat täysi-
8904: oli noin 2,003 mrd USD vuoden 1992 hintatasos-          määräiset vastaostot Suomesta. Tällä pyritään
8905: sa. Kaikkiaan tilausvaltuuden arvo vuoden 1992          parantamaan erityisesti pitkälle jalostettujen
8906: hintatasossa ja valuuttakurssilla 1 USD=4,39            tuotteiden vientimahdollisuuksia ja luomaan
8907: FIM oli 9,5 mrd mk sisältäen Yhdysvalloista             näille aloille pysyviä työpaikkoja. Lisäksi vasta-
8908: hankittavan osuuden lisäksi kotimaisen osuu-            ostojen avulla pyritään lisäämään teollisuuden
8909: den.                                                    yhteistyömahdollisuuksia erityisesti korkeatek-
8910:    Toisen osan rahoitus sisältyi vuoden 1994 ta-        nologian alueella ulkomaisten yritysten kanssa.
8911: lousarvioon. Toinen osa käsitti koneen huolto- ja           Vastakauppatoimikunta on hyväksynyt tähän
8912: testausvarustuksen sekä koulutusvälineiden ja           mennessä vastakauppoja noin 830 milj. USD:n
8913: aseistuksen hankkimisen. Myös pääosa varaosis-          eli noin 4,1 mrd mk:n arvosta. Tässä luvussa ovat
8914: ta ja vaihtolaitteista sisältyi toiseen tilausvaltuu-   mukana myös ns. suorat vastaostot, jotka tar-
8915: teen. Yhdysvalloista hankittavan osuuden hinta          koittavat kauppoja, joita suomalaisyritykset
8916: hankintasopimusten mukaan on noin 679 milj.             ovat tehneet itse lentokoneisiin ja niiden lisälait-
8917: USD osittain vuoden 1993 ja osittain vuoden             teisiin. Ei ole siten mitään syytä epäillä, etteikö
8918: 1994 hintatasossa hankinta-ajankohdasta riip-           koko vastakauppasumma täyttyisi. Voidaan ar-
8919: puen. Osa toiseen tilausvaltuuteen kuuluvista           vioida, että kuluvan vuoden loppuun mennessä
8920: asehankinnoista on vielä avoinna, joten em. Yh-         vastaostoja on kertynyt noin 1 mrd USD, mikä
8921: dysvalloista hankittavan osuuden hinta saattaa          vastaa puolta ensimmäisen tilausvaltuuden ar-
8922: jonkin verran muuttua em. arvosta. Kaikkiaan            vosta. Kun aikaa vastakauppojen tekemiseen on
8923: (Yhdysvalloista hankittava sekä muu ulkomai-            käytetty vasta noin kaksi ja puoli vuotta, tulosta
8924: nen ja kotimainen osuus) toisen tilausvaltuuden         on pidettävä erittäin hyvänä. Vastakaupoista
8925: arvo on 4,42 mrd mk.                                    (pois lukien em. suorat vastakaupat) noin 85%
8926:                                      1994 vp -   KK 554                                       3
8927: 
8928: on ollut puhdasta vientiä, loput markkinointi- syntyneet vastakaupat merkitsevät vuonna 1994
8929: tukea ja teknologian siirtoa. Tähän mennessä · arviolta noin 3 OOO:a henkilötyövuotta.
8930: 
8931:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1994
8932:                                                           Puolustusministeri Elisabeth Rehn
8933: 4                                        1994 vp -   KK 554
8934: 
8935: 
8936: 
8937: 
8938:                                        Tili Riksdagens Talman
8939: 
8940:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     från Förenta Staterna samt den övriga utländska
8941: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       och den inhemska andelen) är värdet av den
8942: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     andra beställningsfullmakten 4,42 mrd mk.
8943: man Esko Seppänen undertecknade spörsmål                Priset för den andel som skall anskaffas från
8944: nr 554                                               Förenta Staterna är sålunda ca 2,682 mrd USD i
8945:                                                      ovan nämnda prisnivåer. Eftersom betalnings-
8946:           Viiken är för närvarande uppskatt-         tidtabellen för hela projektet sträcker sig över
8947:        ningen av anskaffningspriset för Hornet-      1992-2001 är det klart att kursförändringar
8948:        köpen samt de vapensystem som hör tili        som inte kan preciseras på förhand är att vänta
8949:        flygplanen, och                               under tidsperioden i fråga. Eftersom anskaff-
8950:           i viiken utsträckning har man fått tili    ningen är bunden tili officiella index som offent-
8951:        stånd s.k. motköp som kompensation för        liggörs i F örenta Staterna, inverkar på projektets
8952:        leveransen i fråga?                           slutsumma också kostnadsutvecklingen i Fören-
8953:                                                      ta Staterna 1992-2001. Beräknat enligt den va-
8954:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lutakurs som gäller för närvarande (1 USD=4,90
8955: anföra följande:                                     FIM) är den primära köpesumman för projektet
8956:                                                      ca 14,1 mrd mk. Storleken av betalningarna i
8957:    På grund av statsekonomiska skäl inde1ades        mark för varje år känner man dock tili först när
8958: jaktplansanskaffningen i två delar och betal-        man har uppgift om dollarkursen för betalnings-
8959: ningstidtabellen utsträcktes över en tid på ca tio   dagen. Av samma anledning kan man inte veta
8960: år. Finansieringen av projektets första del ingick   vilket det exakta slutliga priset är. Sett ur natio-
8961: i 1992 års statsbudget. Den första delen omfatta-    nalekonomiskt perspektiv balanseras situationen
8962: de flygplanen, den viktigaste utrustningen för det   dock genom att värdet av motköpen på grund av
8963: första skedet och skapandet av grunden för en        skyldigheten att genomföra dem tili hundra pro-
8964: inhemsk flygplansindustri. Priset för dendel som     cent kommer att ha samma slutsumma som pro-
8965: anskaffas från Förenta Staterna var enligt leve-     jeket. Erfarenheterna har dessutom visat att de
8966: ransavtalet ca 2,003 mrd USD i 1992 års prisnivå.    affårsförbindelser som uppstått genom mot-
8967: Värdet av beställningsfullmakten i 1992 års pris-    köpen producerar ekonomisk nytta också efter
8968: nivå och med valutakursen 1 USD=4,39 FIM var         det att motköpen fullföljts?
8969: inalles 9,5 mrd mk, inbegripet förutom dendel           Som förutsättning för jaktplansanskaffningen
8970: som skulle anskaffas från F örenta Staterna också    uppställde regeringen i 1992 års budget motköp
8971: den inhemska andelen.                                från Finland tili ett belopp som tili fullo motsva-
8972:    Finansieringen av den andra delen ingick i        rar projektets utländska andel. Genom detta för-
8973: 1994 års statsbudget. Den andra delen omfattade      söker man förbättra exportmöjligheterna särskilt
8974: service- och testningsutrustning för maskinerna      för högt förädlade produkter och skapa beståen-
8975: samt anskaffning av undervisningsmateriel och        de arbetsplatser för dessa områden. Med hjälp av
8976: beväpning. Också huvuddelen av reservdelarna         motköpen försöker man dessutom öka indu-
8977: och utbytesanordningarna ingick i den andra be-      strins möjligheter tili samarbete med utländska
8978: ställningsfullmakten. Priset för den del som skall   företag särskilt på högteknologins område.
8979: anskaffas från Förenta Staterna är enligt leve-         Motköpskommissionen har hittilis godkänt
8980: ransavtalen ca 679 milj. USD delvis i 1993 års och   motköp tili ett värde av ca 830 milj. USD, dvs. ca
8981: delvis i 1994 års prisnivå beroende på anskaff-      4,1 mrd mk. Detta belopp inbegriper också de
8982: ningstidpunkten. En del av de vapenanskaffning-      s.k. direkta motköp som avser sådana affårer
8983: ar som hör tili den första beställningsfullmakten    som finländska företag har gjort i fråga om själva
8984: är ännu öppna, varför priset för den ovan nämn-      flygplanen och deras tiliäggsanordningar. Det
8985: da del som skall anskaffas från Förenta Staterna     fmns alltså ingen anledning att betvivla att hela
8986: kan komma att skilja sig något från det som          motköpssumman inte skulle uppnås. Man kan
8987: nämns ovan. Inalles (den del som skall anskaffas     uppskatta att värdet av de motköp som förverk-
8988:                                         1994 vp -   KK 554                                        5
8989: 
8990: ligats fram tili slutet av innevarande år kommer    motköpen (frånsett de ovan nämnda direkta
8991: att uppgå tili ca 1 mrd USD, vilket motsvarar       motköpen) har ca 85 % utgjort ren export, resten
8992: hälften av värdet av den första beställningsfull-   marknadsföringsstöd och överföring av teknolo-
8993: makten? Då den tid som har använts för motkö-       gi. De motköp som hittills genomförts motsvarar
8994: pen uppgår endast tili ca två och ett halvt år      i 1994 års nivå uppskattningsvis ca 3 000 års-
8995: måste resultatet anses vara synnerligen gott. Av    verken.
8996: 
8997:      Helsingforsden 4 oktober 1994
8998: 
8999:                                                                 Försvarsminister Elisabeth Rehn
9000:                                                 1994 vp
9001: 
9002: Kirjallinen kysymys 555
9003: 
9004: 
9005: 
9006: 
9007:                                   Seppänen: Eläinjätteestä valmistetun jauheen tuonnista eläin-
9008:                                      ravinnoksi
9009: 
9010: 
9011:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9012: 
9013:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9014: Suomeen ostetaan ulkomailta, lähinnä Ruotsis-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9015: ta, suuria määriä ns. raatojauhetta eläinravin-
9016: noksi. On väitetty, että jauheeseen sekoitetaan                Sallivatko Suomen viranomaiset joi-
9017: myös antibiootteja tautivaaran torjumiseksi.                denkin muiden maiden viranomaisista
9018: Ruotsin sanotaan neuvotelleen EU-liittymisso-               poiketen myös antibiooteilla "terästetyn"
9019: pimukseensa maininnan, jonka mukaan ko. ra-                 ns. raatojauheen maahantuonnin, ja jos
9020: vintoa ei saa Ruotsiin tuoda EU-maista.                     sallivat, minkälaisiin tarkoituksiin sitä
9021:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          saadaan Suomessa käyttää?
9022: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9023: 
9024:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1994
9025: 
9026:                                            Esko Seppänen
9027: 
9028: 
9029: 
9030: 
9031: 240017
9032: 2                                           1994 vp -   KK 555
9033: 
9034: 
9035: 
9036: 
9037:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
9038: 
9039:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          doista aiheutuvien ympäristöhaittojen estämi-
9040: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           seksi.
9041: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Suomi ei ole kieltänyt itsestään kuolleiden
9042: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppäsen           eläinten osista valmistetun lihajauhon tuontia,
9043: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 555:           jos se valmistuksen yhteydessä on kuumennettu
9044:                                                         riittävästi ja se muutoinkin täyttää rehnlain mu-
9045:            Sallivatko Suomen viranomaiset joi-          kaiset vaatimukset. Lisäehtona on ollut, että
9046:         denkin muiden maiden viranomaisista             tuontilihajauhon tulee olla hyväksytty käytettä-
9047:         poiketen myös antibiooteilla "terästetyn"       väksi vastaavaan tarkoitukseen myös valmistus-
9048:         ns. raatojauheen maahantuonnin, ja jos          maassa. Näin ollen Ruotsista on mahdollista
9049:         sallivat, minkälaisiin tarkoituksiin sitä       tuoda itsestään kuolleiden eläinten osista valmis-
9050:         saadaan Suomessa käyttää?                       tettua lihajauhoa ainoastaan turkiseläinten re-
9051:                                                         huksi. Tuontilihajauhon käyttö märehtijöiden
9052:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            rehuksi on kielletty BSE-tautivaaran vuoksi riip-
9053: vasti seuraavaa:                                        pumatta siitä, sisältyykö siihen itsestään kuollei-
9054:                                                         den eläinten osia vai ei.
9055:    Ruotsi kielsi 1980-luvun puolessavälissä itses-          Rehujen lisäaineista on säädetty rehnlaissa
9056: tään kuolleiden eläinten osista valmistetun liha-       (234/93) sekä maa- ja metsätalousministeriön re-
9057: jauhon käyttämisen eläinten rehuksi. Kielto an-         hun lisäaineista antamassa päätöksessä (181/94).
9058: nettiin ns. eettisistä syistä; eläinlääkinnällistä      Sekä kotimaisiin että maahantuotaviin rehuihin
9059: syytä kieltoon ei ollut, koska riittävällä kuumen-      saadaan käyttää ainoastaan mainitun päätöksen
9060: nuksella voidaan tuhota mahdolliset taudinai-           liitteessä I lueteltuja lisäaineita. Päätös sisältää
9061: heuttajat raaka-aineessa. Myöhemmin kieltoa             sallittuina lisäaineina joitakin antibiootteja, joita
9062: lievennettiin siten, että itsestään kuolleiden eläin-   ei Suomessakäytetä ihmisten eikä eläinten sairau-
9063: ten osia sisältävää lihajauhoa saatiin käyttää tur-     den hoitoon. Suomen lainsäädäntö on tässä suh-
9064: kiseläinten rehuihin.                                   teessa ankarampi kuin EU:n,ja Suomi on ETA-
9065:    ED-neuvotteluiden yhteydessä Ruotsi sai oi-          sopimuksessa saanut oikeuden olla sallimatta re-
9066: keuden säilyttää tämän kiellon vuoden 1997 lop-         hun lisäaineiksi joitakin sellaisia antibiootteja,
9067: puun asti, kuitenkin siten, ettei tästä saa aiheutua    jotka ovat EU:n lainsäädännön mukaan sallittu-
9068: haittaa eläintuotteiden vapaalle kaupalle.              ja. EU-liittymissopimuksen mukaan Suomella
9069:    Eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston saamien         säilyy tämä oikeus ainakin vuoden 1997loppuun.
9070: tietojen mukaan missään muussa maassa ei vas-               Päätös rehun lisäaineista sisältää myös ehdot
9071: taavia määräyksiä ole. Suomessa itsestään kuol-         lisäaineiden käytölle. Lisäaineille on annettu
9072: leiden eläinten osien käyttö eläinten rehujen val-      enimmäispitoisuudet ja niistä on aina ilmoitetta-
9073: mistukseen on sallittua ehdolla, että valmistuk-        va pakkausmerkinnöissä. Lihajauhoon ei lisätä
9074: sen yhteydessä tavara kuumeunetaan riittävästi          antibioottisia lisäaineita, ainoastaan valmiisiin
9075: mahdollisten taudinaiheuttajien tuhoamiseksi.           rehuihin.
9076: Useimmissa Euroopan maissa on itsestään kuol-               Edellä mainitut vaatimukset koskevat myös
9077: leiden eläinten vieminen lihajauhotehtaalle liha-       maahantuotavia rehuja. Suomeen ei ole tuotu
9078: jauhon valmistusta varten jopa pakollista raa-          antibiootteja sisältävää lihajauhoa.
9079: 
9080:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1994
9081: 
9082:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
9083:                                           1994 vp -   KK 555                                           3
9084: 
9085: 
9086: 
9087: 
9088:                                         Tili Riksdagens Talman
9089: 
9090:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      mjöl som är tillverkat av delar av självdöda djur
9091: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        om köttmjölet vid tillverkningen har utsatts för
9092: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tillräcklig värmebehandling och det också i öv-
9093: man Seppänen undertecknade spörsmål nr 555:           rigt uppfyller kraven i fodermedelslagen. En för-
9094:                                                       utsättning för importen har dessutom varit att
9095:           Tillåter de finska myndighetema avvi-       importerat köttmjöl i tillverkninglandet måste
9096:        kande från vissa andra länders myndighe-       vara godkänt att användas för motsvarande än-
9097:        ter import också av s.k. kadavermjöl           damål. Det betyder att man från Sverige får im-
9098:        "förstärkt" med antibiotika och om så är       portera köttmjöl som tillverkats av delar av själv-
9099:        fallet, för vilket ändamål får det användas    döda djur endast för bruk som pälsdjursfoder.
9100:        i Finland?                                     Det är förbjudet att bruka importerat köttmjöl i
9101:                                                       foder för idisslare p.g.a. faran för BSE-sjukan
9102:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         oberoende om köttmjölet innehåller delar av
9103: anföra följande:                                      självdöda djur eller inte.
9104:                                                           Om tillsatsämnen i foder stadgas i foderme-
9105:    Sverige förbjöd i mitten av 1980-talet bruket      delslagen (234/93) samt i jord- och skogsbruks-
9106: av köttmjöl som tiliverkats av delar av självdöda     ministeriets beslut om tillsatsämnen i foderme-
9107: djur i djurfoder. Bruket förbjöds av s.k. etiska      del (181/94). Såväl i inhemska som i importera-
9108: skäl, det fanns inget veterinärmedicinskt skäl för    de fodermedel får användas endast sådana till-
9109: förbudet eftersom man med en tiliräcklig värme-       satsämnen som finns upptagna i fårteckningen i
9110: behandling kan förstöra eventuella patogena or-       bilaga 1 tili nämnda beslut. 1 beslutet har vissa
9111: ganismer i råmaterialet. Senare modererades för-      antibiotika som i Finland inte används för be-
9112: budet såtillvida att köttmjöl som tiliverkats av      handling av sjukdomar hos människor eller
9113: delar av självdöda djur fick brukas för pälsdjurs-    djur upptagits som tillåtna tillsatsämnen. Fin-
9114: foder.                                                lands lagstiftning är i detta hänseende strängare
9115:    1 förhandlingama om ett EU-medlemskap              än lagstiftningen i EU och Finland fick i sam-
9116: fick Sverige behålla rätten tili detta förbud tili    band med EES-avtalet behålla rätten att inte
9117: slutet av 1997 dock så att detta inte får medföra     tiliåta användningen som tillsatsämnen i foder-
9118: olägenheter för den fria handeln med djurpro-         medel av vissa antibiotika som är tiliåtna enligt
9119: dukter.                                               EU:s lagstiftning. Enligt anslutningsavtalet tili
9120:    Enligt veterinär- och livsmedelsavdelningens       EU får Finland behålla denna rätt åtminstone
9121: vetskap finns motsvarande bestämmelser inte i         tili slutet av 1997.
9122: något annat land. I Finland får delar av självdö-         Beslutet om tillsatsämnen i fodermedel inne-
9123: da djur användas för tiliverkande av djurfoder på     håller också villkor för användningen av tilisats-
9124: det villkoret att varan under tillverkningen vär-     ämnena. Det finns bestämmelser om maximala
9125: mebehandlas tillräckligt för att eventuella pato-     koncentrationer och tilisatsämnena skall anteck-
9126: gena organismer skall förstöras. 1 de flesta euro-    nas på förpackningssedeln. Antibiotiska tillsats-
9127: peiska Iänder är det t.o.m. obligatoriskt att föra    ämnen tillsätts inte tili köttmjöl utan endast tili
9128: självdöda djur tili köttmjölsfabriker för tiliverk-   fårdiga fodermedel.
9129: ning av köttmjöl för att förhindra miljöskador            Förenämnda bestämmelser gäller också fo-
9130: som orsakas av kadaver.                               dermedel som importeras. Tili Finland har inte
9131:    Finland har inte förbjudit importen av kött-       importerats köttmjöl som innehåller antibiotika.
9132: 
9133:      Helsingforsden 11 oktober 1994
9134: 
9135:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
9136:                                                  1994vp
9137: 
9138: Kirjallinen kysymys 556
9139: 
9140: 
9141: 
9142: 
9143:                                     Puisto ym.: Perusturvalautakunnan toiminnan tehokkuudesta
9144:                                         kunnalta saatujen palvelujen turvaajana
9145: 
9146: 
9147:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9148: 
9149:     Vuonna 1993 voimaan tulleen valtionosuus-          palveluja kokonaan poisteta. Perusturvalauta-
9150: uudistuksen yhteydessä muutettiin valtionosuu-         kunnan pääasiallisena tehtävänä on ottaa kantaa
9151: den jakoa siten, että sosiaali- ja terveyshuollon      siihen, milloin kunnan palvelutaso jää alle maan
9152: käyttökorvaukset maksetaan yhtenä summana              keskimääräisen tason, ja antaa senjohdosta kun-
9153: kiinnittämättä huomiota palvelun tasoon tai sii-       taa sitomattoman lausunnon palvelutason pa-
9154: hen, kuinka paljon palveluja kuntalaisille anne-       rantamisesta. Palvelujen puutteesta kärsivät
9155: taan. Aiemmin valtionosuuden saamisen edelly-          kuntalaiset eivät kuitenkaan saa tehdä valituksia
9156: tyksenä oli palvelujen antaminen ja siitä aiheutu-     perusturvalautakuntaan suoraan. Oikeus viedä
9157: vat kustannukset. Nyt sosiaali- ja terveydenhuol-      asioita perusturvalautakunnan käsittelyyn on
9158: lon kustannuksiin tarkoitettua valtionosuutta          pelkästään sosiaali- ja terveysministeriöllä. Mi-
9159: voidaan käyttää mihin tahansa kunnan kuluihin,         nisteriö ei ole tähän asti katsonut aiheelliseksi
9160: ja kunnalla on mahdollisuus pelkäämättä val-           viedä yhtään valitusta perusturvalautakunnan
9161: tionosuuden menetystä heikentää sosiaali- ja ter-      käsittelyyn, vaikka useita perusteltuja valituksia
9162: veydenhuollon palveluja tai olla jopa kokonaan         on tehty eri palveluiden tarvitsijaryhmien tahol-
9163: antamatta niitä.                                       ta.
9164:     Uudistuksen seuraukset alkavat näkyä. Ku-              Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksissä on
9165: ten uudistusta toteutettaessa pelättiin, kunnat        valituksen hylkäämiseen käytetty samaa perus-
9166: ovat heikentäneet sekä sosiaali- ja terveyden-         tetta: "Saatujen selvitysten perusteella ei ole osoi-
9167: huollon että muita palveluja. Laitoksia on lope-       tettu, että kunta ei olisi järjestänyt asukkailleen
9168: tettu, on kieltäydytty palvelujen antamisesta,         erityislaeissa tarkoitettuja palveluja siten, että
9169: vaikka kuntalaisella on siihen ollut selvä tarve       välttämättömät peruspalvelut eivät vastaa maas-
9170: jne. Kuntalaisilla ei ole oikeudellisia keinoja        sa yleisesti hyväksyttyä tasoa." Sosiaali- ja ter-
9171: saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuol-        veysministeriö otti siis ennakoidusti kantaa
9172: lon palveluja.                                         asiaan, joka olisi kuulunut perusturvalautakun-
9173:     Kuntataisen oikeudeton asema tulee esiin eri-      nan toimialaan. Käsite "maassa yleisesti hyväk-
9174: tyisen selvänä silloin, kun kuntalainenon valitta-     sytty taso" on niin epämääräinen, että sosiaali- ja
9175: nut palvelun saamatta jäämisestä lääninoikeu-          terveysministeriö ei missään tapauksessa voi ot-
9176: teen. Lääninoikeudet ovat hylänneet palveluja          taa siihen kantaa ilman perusturvalautakuntaa.
9177: koskevat valitukset sillä perusteella, että kunnalla   Lisäksi on huomattava, että tästä taso koko ajan
9178: on täysin vapaa harkintavalta siihen, antaako se       heikkenee valtionosuuksien leikkausten seu-
9179: sosiaali-ja terveydenhuollon palveluja vai ei. Tätä    rauksena. Kohta "maassa yleisesti hyväksytty
9180: vapaata harkintavaltaa rajoittavat vain jotkin         taso" on se, että palveluja ei lainkaan anneta, jos
9181:  erityislait (mm. päivähoito-, vammaispalvelu-,        ei laki aivan ehdottomasti ja yksiselitteisesti kun-
9182:  toimeentulotukilaki jne.), joissa kunnan velvolli-    taa siihen velvoita.
9183:  suus antaa palveluja on säädetty ehdottomaksi.            Sosiaali- ja terveysministeriön päätökset olla
9184:  Nämä muodostavat kuitenkin vain pienen osan           viemättä valituksia perusturvalautakuntaan
9185:  sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudesta.       merkitsevät palvelujen tarvitsijoiden kohdalla
9186:     Valtionosuusuudistuksen yhteydessä perus-          täydellistä oikeusturvattomuutta suhteessa kun-
9187:  tettiin perusturvalautakunta valvomaan, ettei         nan viranomaisiin.
9188: 
9189: 240017
9190: 2                                        1994 vp -   KK 556
9191: 
9192: 
9193:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
9194: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              jotta perusturvalautakunta nykyistä te-
9195: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen              hokkaammin toimisi kansalaisten kun-
9196: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:               nalta saamien palvelujen turvaajana?
9197: 
9198:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1994
9199: 
9200:          Virpa Puisto                    Saara-Maria Paakkinen      Pertti Paasio
9201:          JukkaRoos                       Riitta Myller              Lauri Metsämäki
9202:          Martti Korhonen                 Heikki Rinne               Matti Vähänäkki
9203:          Leena Luhtanen                  Reijo Laitinen             Marja-Leena Viljamaa
9204:          Erja Lahikainen                 Raimo Vuoristo             Jouni Backman
9205:          Timo Roos                       Iiris Hacklin              Antero Kekkonen
9206:          Jaakko Laakso                   Outi Ojala                 Iivo Polvi
9207:          Esko Helle                      RailaAho                   AskoApukka
9208:          Eila Rimmi                      Kerttu TÖrnqvist           Marja-Liisa Tykkyläinen
9209:          Tuulikki Hämäläinen             Antti Kalliomäki           Timo Laaksonen
9210:          Jarmo Wahlström                 Heli Astala                Marjatta Stenius-Kaukonen
9211:          Ensio Laine                     Jouko Skinnari             Matti Louekoski
9212:          Lea Savolainen                  Anna-Liisa Kasurinen       Johannes Koskinen
9213:          PekkaRäty                       Tuija Maaret Pykäläinen    Satu Hassi
9214:          Hannele Luukkainen              Marita Jurva               Pekka Leppänen
9215:          Sinikka Hurskainen              Kari Urpilainen            Heikki Riihijärvi
9216:          Tina Mäkelä                     Mikko Rönnholm             Aamo von Bell
9217:          Marjatta Vehkaoja               Osmo Polvinen              Claes Andersson
9218:          Reijo Lindroos                  Erkki Pulliainen           Jukka Gustafsson
9219:          Lea Mäkipää                     Kari Rajamäki              Raimo Vistbacka
9220:          Heidi Hautala                   Pekka Haavisto             Mats Nyby
9221:          Ulla Anttila                    Toimi Kankaanniemi         Pirkko Laakkonen
9222:                                           1994 vp -    KK 556                                            3
9223: 
9224: 
9225: 
9226: 
9227:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9228:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Perusturvalautakunta ei ole yksittäisen so-
9229: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         siaali- ja terveydenhuollon asiakkaan asiassa
9230: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       muutoksenhakuelin tai kantetuja käsittelevä
9231: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Puiston          elin. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalla on
9232: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          useissa tapauksissa erityislaissa säädetty mah-
9233: 556:                                                  dollisuus hakea muutosta häntä koskevaan pää-
9234:                                                       tökseen. Muutoksenhakumahdollisuudella tur-
9235:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        vataan lain soveltamisen oikeellisuus kussakin
9236:        jotta perusturvalautakunta nykyistä te-        yksittäistapauksessa. Muutoksenhausta on
9237:        hokkaammin toimisi kansalaisten kun-           yleensä säädetty palvelun järjestämistä koske-
9238:        nalta saamien palvelujen turvaajana?           vassa laissa.
9239:                                                          Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan eri-
9240:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tyislainsäädännön mukaan kunnilla on vastuu
9241: vasti seuraavaa:                                      sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.
9242:                                                       Lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään
9243:     Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja   sosiaali- ja terveydenhuoltoa asukkailleen, mutta
9244: valtionosuudesta annetun lain (733/92) 35 §:n         ei useinkaan sääntele yksityiskohtaisesti toimin-
9245: mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi saattaa     nan laajuutta, sisältöä ja järjestämistapaa. Kun-
9246: kunnan palvelujärjestelmän asianmukaisuuden           nat voivat järjestää palvelut itsenäisesti omana
9247: perusturvalautakunnan arvioitavaksi, jos kunta        toimintanaan tai ostamalla palvelut. Toiminnas-
9248: ei ole järjestänyt asukkailleen erityislaeissa tar-   sa voi olla kuntakohtaisia eroja paikallisten olo-
9249: koitettuja palveluja siten, että välttämättömät       suhteiden ja väestön tarpeiden mukaan.
9250: peruspalvelut vastaavat maassa yleisesti hyväk-          Eräissä erityislaeissa on lisäksi yksilöity palve-
9251: syttyä tasoa.                                         luja ja toimeentuloturvaetuuksia,joihinjokaisel-
9252:     Perusturvalautakunnan on selvitettävä kun-        la laissa säädetyt edellytykset täyttäväliä on oi-
9253: nan palvelujärjestelmän asianmukaisuus. Jos           keus. Tällaisten palvelujen ja etuuksien antamis-
9254: lautakunta toteaa, että palvelujärjestelmässä on      ta niihin oikeutetuilta kunta ei voi evätä. Tällai-
9255: kunnasta johtuvasta syystä vakavia puutteita,         sia kunnan järjestämisvastuun piiriin kuuluvia
9256: voi lautakunta antaa kunnalle suosituksen siitä,      palveluja ja etuuksia ovat esimerkiksi sosiaali-
9257: miten ja missä ajassa palvelujärjestelmässä olevat    huoltolain (710/82) 30 §:n mukainen toimeentu-
9258: puutteet tulee korjata.                               lotuki tuen saamisedellytysten osalta, vammai-
9259:     Laissa säädetyn toimivaltajaon mukaisesti         suuden perusteella järjestettävistä palveluista ja
9260: perusturvalautakunta ei omasta aloitteestaan          tukitoimista annetun lain (380/87) mukaiset vai-
9261: ota yksittäistä kuntaa koskevia asioita käsitel-      keavammaisten asumis-, kuljetus- ja tulkkipalve-
9262: täväkseen. Vain sosiaali- ja terveysministeriö        lut sekä alle kolmivuotiaalle lapselle vanhempien
9263: voi saattaa kunnan palvelujärjestelmän asian-         valinnan mukaan järjestetty kunnallinen päivä-
9264: mukaisuuden arvioinnin vireille perusturvalau-        hoito tai lasten kotihoidon tuki.
9265: takunnassa selvitettyään asian vireilletulon             Kunnan on huolehdittava välttämättömien
9266: edellytykset. Mikäli kunta ei ole järjestänyt         peruspalvelujen turvaamisesta. Lähtökohtana
9267: asukkailleen erityislaeissa tarkoitettuja palvelu-    voidaan pitää sosiaali- ja terveydenhuollon eri-
9268: ja siten, että välttämättömät peruspalvelut vas-      tyislainsäädännön mukaisia lakisääteisiä tehtä-
9269: taavat maassa yleisesti hyväksyttyä tasoa, mi-        viä. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon suun-
9270: nisteriö saattaa asian lautakunnassa vireille.        nittelu- ja valtionosuuslaissa (STVOL, 733/92)
9271: Sen jälkeen perusturvalautakunta arvioi kun-          on säädetty, että kunnan on osoitettava voima-
9272: nan palvelujärjestelmän asianmukaisuutta ja           varoja sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
9273: antaa tarvittaessa kunnalle suosituksen palvelu-         Lakisääteisten palvelujen yleinen suunnittelu,
9274: järjestelmässä olevien puutteiden korjaamisek-        ohjaus ja valvonta kuuluu erityislakien mukaan
9275: si.                                                   sosiaali- ja terveysministeriölle.
9276: 4                                           1994 vp -    KK 556
9277: 
9278:     Lääninhallitusten tehtäväksi on säädetty lää-        töstä, joista kaksi on koskenut kunnan päivähoi-
9279: nien alueella lakisääteisten palvelujen suunnitte-       don järjestämisestä tehtyjä aloitteita ja yksi aloi-
9280: lu, ohjaus ja valvonta. Yleisenä sanktiona laissa        tetta, joka koski omaishoidon tuen toimeenpa-
9281: säädettyjen velvoitteiden laiminlyömisestä on            noa useassa kunnassa. Mainituissa tapauksissa
9282: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja          ministeriö on todennut, että asianomaisten kun-
9283: valtionosuudesta annetun lain (733/92) 42 §:ään          tien palvelut nykyisellään vastasivat erityislain-
9284: ja kuntien valtionosuuslain (688/92) 27 §:ään pe-        säädännössä säädettyjen palvelujen tuottamis-
9285: rustuva lääninhallituksen mahdollisuus asettaa           velvoitteiden toteutumista vastaavasti kuin
9286: uhkasakko silloin, kun kunta tai kuntayhtymä             maassa keskimäärin, joten aloitteet eivät anta-
9287: on jättänyt noudattamatta laissa tai lain nojalla        neet aihetta saattaa asiaa perusturvalautakun-
9288: säädetyn tai määrätyn velvoitteen.                       nan käsiteltäväksi.
9289:     Selvittäessään asian vireilletulon edellytyksiä         Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa usein eri
9290: perusturvalautakunnalle tarkoitettujen aloittei-         tavoin palvelujen kehittymistä kunnissa. Voi-
9291: den johdosta sosiaali- ja terveysministeriö on           makkaasti heikentynyt taloudellinen tilanne on
9292: pyytänyt lääninhallituksia selvittämään aloit-           pakottanut kuntia etsimään säästöjä ja supista-
9293: teissa tarkoitettujen palvelujen tasoa asianomai-        maan palveluja. Säästöistä huolimatta palvelut
9294: sissa kunnissa, palvelujen toteuttamisperiaattei-        ovat edelleenkin suuressa osassa kuntia keskeisil-
9295: ta ja kuntakohtaisia ohjeita, palveluihin varattu-       tä osiltaan sillä tasolla, jonka ne saavuttivat
9296: ja määrärahoja sekä palvelujen saajien lukumää-          1990-luvun alussa.
9297: riä. Edelleen lääninhallitukset ovat tehneet ver-           Sikäli kuin ilmenee sellaisia tapauksia, joissa
9298: tailuselvitykset asianomaisten kuntien palvelu-          kunta on laiminlyönyt järjestää asukkailleen eri-
9299: jen määrästä, saatavuudesta ja tasosta verrattu-         tyislaeissa tarkoitettuja palveluja siten, että vält-
9300: na läänin muihin kuntiin sekä myös valtakunnal-          tämättömät peruspalvelut eivät vastaa maassa
9301: lisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö on hyödyn-       yleisesti hyväksyttyä tasoa, sosiaali-ja terveysmi-
9302: tänyt myös sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja         nisteriö ei epäröi saattaa kunnan palvelujärjestel-
9303: kehittämiskeskuksen valtakunnallisia selvityksiä         män asianmukaisuutta perusturvalautakunnan
9304: lähinnä päivähoitopalvelujen saatavuudesta ja            arvioitavaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö kat-
9305: laajuudesta.                                             soo kuitenkin, että tässä vaiheessa ei nykyisten
9306:     Saatujen selvitysten perusteella sosiaali- ja ter-   seuranta-, ohjaus- ja valvontamenettelyjen lisäk-
9307: veysministeriö on toistaiseksi tehnyt kolme pää-         si ole aiheellista ryhtyä muihin toimenpiteisiin.
9308: 
9309:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1994
9310: 
9311:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
9312:                                            1994 vp -   KK 556                                            5
9313: 
9314: 
9315: 
9316: 
9317:                                          Tili Riksdagens Talman
9318: 
9319:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        hälsovården, och inte heller något organ som
9320: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         behandlar klagomål. En klient inom social- och
9321: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       hälsovården har i många fall en i speciallagstift-
9322: man Puisto m.fl. undertecknade spörsmål nr 556:        ning reglerad möjlighet att söka ändring som
9323:                                                        gäller honom. Genom möjligheten att söka änd-
9324:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ring tryggas riktigheten i lagtiliämpningen i varje
9325:        ta för att grundskyddsnämnden på ett            enskilt fall. 1 lagar som gäller ordnande av service
9326:        effektivare sätt än för närvarande skulle       stadgas i allmänhet om sökande av ändring.
9327:        verka som en instans som tryggar den                Enligt speciallagstiftningen på social- och häl-
9328:        service som medborgarna skall få?               sovårdens område har kommunerna ansvaret för
9329:                                                        anordnandet av social- och hälsovård. Lagstift-
9330:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningen ålägger kommunerna att ordna social-
9331: anföra följande:                                       och hälsovård för sina invånare, men den reglerar
9332:                                                        mera sällan i detalj verksamhetens omfattning,
9333:    Enligt 35 § lagen om planering av och statsan-      och innehåll samt det sätt på vilket verksamheten
9334: del för social- och hälsovården (733/92) kan soci-     skall ordnas. Kommunerna kan ordna servicen
9335: al- och hälsovårdsministeriet låta grundskydds-        självständigt som sin egen verksamhet eller ge-
9336: nämnden pröva det kommunala servicesystemets           nom att köpa servicen. 1 verksamheten kan fin-
9337: ändamålsenlighet, om kommunen inte för sina            nas skilinader kommunvis beroende på lokala
9338: invånare har ordnat sådan service som avses i          förhållanden och befolkningens behov.
9339: speciallagarna så att den nödvändiga basservicen           1 vissa speciallagar har dessutom individuali-
9340: motsvarar allmänt godkänd nivå i Finland.              serats service och förmåner i anknytning tili ut-
9341:    Grundskyddsnämnden skall utreda ända-               komstskyddet, tili vilka varje person som uppfyl-
9342: målsenligheten i kommunens servicesystem. Om           ler villkoren i lag har rätt. En kommun kan inte
9343: nämnden konstaterar att servicesystemet har all-       frånkänna personer sådan service och sådana
9344: varliga brister av orsaker som beror på kommu-         förmåner som de är berättigade tili. Tili sådan
9345: nen, kan nämnden ge kommunen rekommenda-               service och sådana förmåner som kommunen
9346: tioner om hur och inom viiken tid bristerna skall      skall ordna hör t.ex. utkomststödet enligt 30 §
9347: korrigeras.                                            socialvårdslagen (710/82) vad gäller förutsätt-
9348:    Enligt den uppdelning av behörigheten om            ningarna för att en person skall få stöd, service-
9349: viiken stadgas i lag tar grundskyddsnämnden            boende, fårdtjänst och tolktjänst för gravt handi-
9350: inte på eget initiativ upp ärenden som rör en          kappade enligt lagen om service och stöd på
9351: enskild kommun tili behandling. Endast social-         grund av handikapp (380/87) samt för föräldrar
9352: och hälsovårdsministeriet kan låta grundskydds-        tili barn under tre år enligt föräldrarnas vai ord-
9353: nämnden pröva det kommunala servicesystemets           nad kommunal dagvård eller stöd för vård av
9354: ändamålsenlighet, sedan ministeriet har utrett         barn i hemmet.
9355: förutsättningarna för inträde av anhängighet.              En kommun skall sörja för tryggandet av den
9356: Om kommunen inte har ordnat i speciallagarna           nödvändigaste basservicen. Som utgångspunkt
9357: avsedd service för sina invånare så att den nöd-       kan härvid betraktas de lagstadgade uppgifterna
9358: vändiga basservicen motsvarar allmänt godkänd          enligt speciallagstiftningen inom social- och häl-
9359: nivå i Finland, skall ministeriet anhängiggöra         sovården. Därtill stadgas i lagen om planering av
9360: ärendet i nämnden. Därefter prövar grund-              och statsandel för social- och hälsovården (733/
9361: skyddsnämnden ändamålsenligheten hos kom-              92) att en kommun skall anvisa medel för social-
9362: munens servicesystem och ger vid behov kommu-          och hälsovården.
9363: nen en rekommendation som gäller korrigeran-               Den allmänna planeringen, styrningen och
9364: det av bristerna i servicesystemet.                    övervakningen av den lagstadgade servicen an-
9365:     Grundskyddsnämnden är inte någon besvärs-          kommer enligt speciallagarna på social- och häl-
9366:  instans för en enskild klients sak inom social- och   sovårdsministeriet.
9367: 6                                        1994 vp -   KK 556
9368: 
9369:    Länsstyrelsemas uppgift är planeringen, styr-     hittills fattat tre beslut, av vilka två har rört
9370: ningen och övervakningen av de lagstadgade           initiativ som gäller ordnandet av kommunal
9371: uppgiftema inom länet. En allmän sanktion vid        dagvård och ett initiativ som gäller stöd för
9372: försummande av lagstadgade skyldigheter är en-       närståendevård i ett flertal kommuner. 1 nämn-
9373: ligt 42 § lagen om planering av och statsandel för   da fall har ministeriet konstaterat att ifrågava-
9374: social- och hälsovården (733/92) och 27 § lagen      rande kommuners service i nuvarande form
9375: om statsandelar tili kommuner (688/92) länssty-      uppfyllde kraven som gäller tillhandahållandet
9376: relsens möjlighet att förelägga vite i sådana fall   av sådan service som nämns i speciallagstift-
9377: att en kommun eller en samkommun har under-          ningen på ett sätt som motsvarade situationen i
9378: låtit att uppfylla de förpliktelser som stadgats     landet i genomsnitt, varför initiativen inte gav
9379: eller bestämts genom lag eller med stöd av lag.      anledning att bringa ärendet tili behandling i
9380:    Social- och hälsovårdsministeriet utredde för-    grundskyddsnämnden.
9381: utsättningama för inträde av anhängighet med            Social- och hälsovårdsministeriet följer ofta
9382: anledning av de initiativ som avsetts för grund-     på olika sätt med hur servicen utvecklas i kom-
9383: skyddsnämnden, och bad därvid länsstyrelsema         munema. Det snabbt försämrade ekonomiska
9384: att i ifrågavarande kommuner utreda nivån på         läget har tvingat kommunema tili inbesparingar
9385: den service som avses i initiativen, principema      och servicenedskämingar. Trots inbesparingar-
9386: för genomförandet av servicen, de direktiv som       na ligger servicen fortfarande i en stor del av
9387: gäller i de enskilda kommunema, de anslag som        kommunema tili de centrala delama på den nivå
9388: reserverats för servicen samt antalet personer       den uppnådde i början av 1990-talet.
9389: som får service. Vidare har länsstyrelsema utfört       Om det framkommer att kommuner har för-
9390: jämförande utredningar om kvantitet, tiligång        summat att för sina invånare ordna sådan servi-
9391: och nivå ifråga om kommunemas service i jämfö-       ce, som avses i speciallagama så att den nödvän-
9392: relse med andra kommuner i länet och även i          diga basservicen inte motsvarar den allmänt god-
9393: jämförelse med situationen i hela landet. Social-    kända nivån i Finland, kommer social- och häl-
9394: och hälsovårdsministeriet har även utnyttjat de      sovårdsministeriet inte att tveka att låta grund-
9395: riksomfattande utredningar som forsknings- och       skyddsnämnden pröva servicesystemets ända-
9396: utvecklingscentralen för social- och hälsovården     målsenlighet i kommunen i fråga. Social- och
9397: har utfört främst om tiligången på och omfatt-       hälsovårdsministeriet anser dock att det i detta
9398: ningen av dagvårdsservice.                           skede inte är befogat att vidta ytterligare åtgärder
9399:    På basis av de utredningar som har tillställts    utöver det nuvarande uppföljnings-, stymings-
9400: social- och hälsovårdsministeriet har ministeriet    och övervakningsförfarandet.
9401: 
9402:      Helsingforsden 6 oktober 1994
9403: 
9404:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
9405:                                                1994 vp
9406: 
9407: Kirjallinen kysymys 557
9408: 
9409: 
9410: 
9411: 
9412:                                   Kasurinen: Ansio- ja kunniamerkin käyttöoikeudesta
9413: 
9414: 
9415: 
9416:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9417: 
9418:    Lehdistössä olleiden tietojen mukaan puolus-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9419: tusministeri Elisabeth Rehn käytti julkisessa ti-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9420: laisuudessa lottamerkkiä, joka ministerin kerto-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9421: man mukaan lainattiin hänelle Sotahistorian         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9422: museosta ministerikaudeksi pääesikunnan tiedo-
9423: tusosaston toimiessa välittäjänä.                             Onko tarkoituksena muuttaa tähänas-
9424:    Yleensä merkin käyttöoikeus on henkilöllä,              tista käytäntöä niin, että julkisen aseman
9425: joka on henkilökohtaisesti osallistunut tehtä-             tai tehtävän perusteella voidaan lainata
9426: viin, joiden osalta julkinen tunnustus on myön-            ansio- tai kunniamerkkejä määräaikai-
9427: netty.                                                     seen käyttöön?
9428: 
9429:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1994
9430: 
9431:                                        Anna-Liisa Kasurinen
9432: 
9433: 
9434: 
9435: 
9436: 240017
9437: 2                                        1994 vp -   KK 557
9438: 
9439: 
9440: 
9441: 
9442:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9443: 
9444:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tää ainoastaan henkilö, jolle kyseinen kunnia-
9445: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        merkki on myönnetty. Kunniamerkkien kanta-
9446: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      misesta päättää Suomen Valkoisen Ruusun ja
9447: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anna-Lii-       Suomen Leijonan ritarikuntien valmistelusta ta-
9448: sa Kasurisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      savallan presidentti suurmestarin ominaisuudes-
9449: sen n:o 557:                                         sa. Saadun tiedon mukaan nykyisestä käytän-
9450:                                                      nöstä poikkeavia säännöksiä tai määräyksiä ei
9451:            Onko tarkoituksena muuttaa tähänas-       ole valmisteilla.
9452:         tista käytäntöä niin, että julkisen aseman      Väärinkäsitys syntyi siitä, että muistelin, että
9453:         tai tehtävän perusteella voidaan lainata     minulle olisi erikseen luovutettu lottamerkki.
9454:         ansio- tai kunniamerkkejä määräaikai-        Näin ei kuitenkaan ole, vaan lottamerkki joutui
9455:         seen käyttöön?                               minulle äitinijäämistöstä. Käytin merkkiä yhden
9456:                                                      ainoan kerran Porvoossa lottamitalienjakotilai-
9457:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suudessa syyskuun 19. päivänä- ja siihen mi-
9458: vasti seuraavaa:                                     nulla ei olisi ollut oikeutta. Olen pahoillani synty-
9459:                                                      neestä väärinkäsityksestä.
9460:     Periaatteena on, että kunniamerkkiä saa käyt-
9461: 
9462:       Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1994
9463: 
9464:                                                                  Puolustusministeri Elisabeth Rehn
9465:                                          1994 vp -   KK 557                                             3
9466: 
9467: 
9468: 
9469: 
9470:                                        Tili Riksdagens Talman
9471: 
9472:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     endast av denperson som har beviljats tecknet.
9473: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       Om rätten att bära utmärkelsetecken beslutar
9474: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     republikens president i egenskap av stormästare
9475: man Anna-Liisa Kasurinen undertecknade               efter beredning av Finlands Vita Ros och Fin-
9476: spörsmål nr 557:                                     lands Lejons ordenskapitel. Enligt de uppgifter
9477:                                                      som erhållits bereds inte för närvarande några
9478:           Är avsikten att ändra hittillsrådande      stadganden eller föreskrifter som skiljer sig från
9479:        praxis på så sätt att heders- och utmärkel-   nuvarande praxis.
9480:        setecken kan lånas ut för viss tid på             Missförståndet uppstod på så sätt att jag kom
9481:        grundval av offentlig ställning eller upp-    ihåg att lottatecknet särskilt skulle ha överlåtits
9482:        gift?                                         tili mig. Det förhåller sig dock inte så, utan lotta-
9483:                                                      tecknet tiliföll mig via min mors kvarlåtenskap.
9484:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        J ag bar tecknet vid ett enda tilifålle, i Borgå när
9485: anföra följande:                                     lottamedaljema delades ut den 19 september, vil-
9486:                                                      ket jag inte skulle ha varit berättigad tili. Jag
9487:   Principen är att ett utmärkelsetecken får bäras    beklagar detta missförstånd.
9488: 
9489:      Helsingforsden 12 oktober 1994
9490:                                                                    Försvarsminister Elisabeth Rehn
9491:                                                 1994 vp
9492: 
9493: Kirjallinen kysymys 558
9494: 
9495: 
9496: 
9497: 
9498:                                    Aittoniemi: Sovitelluu työttömyyskorvauksen maksaruismenette-
9499:                                        lyn ongelmista
9500: 
9501: 
9502:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9503: 
9504:    Sosiaali- ja terveysministeri JormaHuuhtanen          Ongelma jatkuu kentältä tulleiden tietojen
9505: on 19.5.1994 vastannut kirjalliseen kysymyksee-       mukaan tälläkin hetkellä, joten kysyn valtiopäi-
9506: ni sovitelluo työttömyyskorvauksen maksaruis-         väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
9507: menettelyn ongelmista. Vastauksessa on etu-
9508: päässä viitattu aikaisempiin vastauksiin sekä to-                Onko Hallitus hoitanut lyhytaikaisten
9509: dettu asian olevan neuvotteluvaiheessa eduskun-               työsuhteiden        työttömyyspäivärahan
9510: nalle annettavaa lakiesitystä varten, joka korjaisi           maksatuksen viivästymistä aiheuttavan
9511: asian todennäköisesti heinäkuun alusta 1994.                  ongelman kirjallisen kysymyksen n:o 273
9512: Ongelma oli lyhyesti uudelleen esitettynä se, että            vastauksessa ilmoittamallaan tavalla, ja
9513: työttömyyspäivärahalla olevan lyhytaikaiset                   onko asia korjaantunut Hallituksen olet-
9514: työsuhteet muuttavat päivärahan maksatusta si-                tamaila tavalla, ja jos ei, niin mistä tällai-
9515: ten, että hän joutuu olemaan kuukaudenkin il-                 nen johtuu?
9516: man päivärahaa.
9517: 
9518:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1994
9519: 
9520:                                             Sulo Aittoniemi
9521: 
9522: 
9523: 
9524: 
9525: 2400321
9526: 2                                           1994 vp -   KK 558
9527: 
9528: 
9529: 
9530: 
9531:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9532: 
9533:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          väraha on voitu maksaa myös ennen 1 päivää
9534: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tammikuuta 1994 asetuksen perusteella vähin-
9535: olette 20 päivänä syyskuuta 1994 päivätyn kir-          tään kerran kuukaudessa jälkikäteen. Vuoden
9536: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        1993 ja 1994 aikana työttömyyskassat ovat osit-
9537: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitto-          tain siirtyneet ja ovat edelleen siirtymässä päivä-
9538: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             rahan maksatuksessa joko kuukauden tai neljän
9539: n:o 558:                                                viikon hakemis- ja maksatusjaksoihin riippu-
9540:                                                         matta siitä, onko henkilö kokonaan työtön vai
9541:           Onko Hallitus hoitanut lyhytaikais-           onko hän oikeutettu soviteltuun päivärahaan.
9542:        ten työsuhteiden työttömyyspäivärahan               1 päivästä lokakuuta 1994lukien peruspäivä-
9543:        maksatuksen viivästymistä aiheuttavan            raha maksetaan päivärahaoikeuden alkamisesta
9544:        ongelman kirjallisen kysymyksen n:o 273          lukien maksukausittain jälkikäteen siten, että
9545:        vastauksessa ilmoittamallaan tavalla, ja         ensimmäinen maksukausi on kaksi viikkoa ja
9546:        onko asia korjaantunut Hallituksen olet-         kukin seuraava maksukausi neljä viikkoa.
9547:        tamaila tavalla, ja jos ei, niin mistä tällai-      Sovitellun päivärahan maksatukseen liittyvät
9548:        nen johtuu?                                      ongelmat ovat huomattavasti vähentyneet esim.
9549:                                                         sen vuoksi, että maksamis- ja hakemisjaksot ovat
9550:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            yhdenmukaistuneet ja ovat yhdenmukaistumas-
9551: vasti seuraavaa:                                        sa, mikä johtuu mm. 1 päivänä heinäkuuta 1994
9552:                                                         lukien voimaan tulleista muutoksista. Voidaan-
9553:    Työttömyysturvalain 5 luku, joka koskee so-          kin todeta, että mikäli henkilö soviteltua päivära-
9554: viteltua päivärahaa, uudistettiin 1 päivästä tam-       haa jälkikäteen hakiessaan toimittaa maksajalle
9555: mikuuta 1994 lukien. Lisäksi 1 päivästä heinä-          tarpeelliset selvitykset (esim. palkkatodistuksen
9556: kuuta 1994lukien tuli voimaan muutoksia, joilla         työstä saamastaan palkasta), jotka liittyvät päi-
9557: helpotetaan lain teknistä soveltamista ja tätä          värahan määräytymiseen, ei hänen päivärahansa
9558: kautta vähennetään maksatusviiveitä. Päivära-           saaminen viivästy olemassa olevan lainsäädän-
9559: han hakijan tehtävänä on toimittaa, kuten aiem-         nön johdosta. Jotta vakuutusperiaate ja kansa-
9560: minkin, esim. päivärahapäätöksen tekemisessä            laisten yhdenvertainen kohtelu työttömyystur-
9561: tarvittava palkkatodistus tai selvitys työtuloista,     vaetuuksien saamisessa toteutuu, on perusteltua
9562: jotta sovitettu päiväraha edellytysten täyttyessä       edelleen päivärahan määräytymisen kannalta ot-
9563: voidaan myöntää ja maksaa. 1 päivästä heinä-            taa työstä saatu tulo huomioon samoja määräy-
9564: kuuta 1994lukien ei muutettu sovitellun päivära-        tymissäännöksiä noudattaen riippumatta siitä,
9565: han suuruuteen liittyviä säännöksiä.                    mikä on tulon ansaitsemistapa.
9566:    Kaikissa tilanteissa ansioon suhteutettu päi-
9567: 
9568:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1994
9569: 
9570:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
9571:                                           1994 vp -   KK 558                                           3
9572: 
9573: 
9574: 
9575: 
9576:                                         Tili Riksdagens Talman
9577: 
9578:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Ias även före den 1 januari 1994 minst en gång i
9579: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av         månaden i efterskott. Under 1993 och 1994 har
9580: den 20 september 1994 tili vederbörande medlem        arbetslöshetskassoma delvis i fråga om utbetal-
9581: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        ningen av dagpenning övergått tili ansöknings-
9582: Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 558:        och betalningsperioder på antingen en månad
9583:                                                       eller fyra veckor oberoende av om personen i
9584:           Har Regeringen åtgärdat det problem         fråga är helt arbetslös eller om han är berättigad
9585:        som föranleds av den försenade utbetal-        tili jämkad dagpenning. Denna övergång sker
9586:        ningen av arbetslöshetsdagpenning för          fortfarande.
9587:        arbetstagare i kortvariga arbetsförhållan-         Från den 1 oktober 1994 betalas grunddag-
9588:        den så som den anger i svaret tili det         penning i efterskott i betalningsperioder från det
9589:        skriftliga spörsmålet nr 273 och har frå-      rätt till dagpenning uppkommit så att den första
9590:        gan korrigerats så som Regeringen antog,       betalningsperioden är två veckor lång och varje
9591:        och om så inte är fallet, vad beror detta      därpå följande betalningsperiod fyra veckor
9592:        på?                                            lång.
9593:                                                           De problem som anknyter tili utbetalningen
9594:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av jämkad dagpenning har avsevärt minskat t.ex.
9595: anföra följande:                                      därför att betalnings- och ansökningsperiodema
9596:                                                       har förenhetligats och håller på att förenhetligas
9597:     Revideringen av 5 kap. lagen om utkomst-          beroende bl.a. på de ändringar som trädde i kraft
9598: skydd för arbetslösa, vilket gäller jämkad arbets-    den 1 juli 1994. Därför kan man konstatera att
9599: löshetsdagpenning, genomfördes fr.o.m. den 1          om en person då han i efterskott ansöker om
9600: januari 1994. Därtili trädde ändringar, som un-       jämkad dagpenning tili betalaren lämnar in såda-
9601: derlättar den tekniska tillämpningen av lagen och     na nödvändiga utredningar (t.ex. löneintyg för
9602: på detta sätt minskar fördröjningen i utbetal-        lön för arbete) som anknyter tili fastställandet av
9603: ningen i kraft den 1 juli 1994. Den som ansöker       dagpenningen, blir hans dagpenning inte för-
9604: om dagpenning skall såsom tidigare lämna in           dröjd på grund av den befintliga lagstiftningen.
9605: t.ex. ett löneintyg eller en utredning över arbets-   För att försäkringsprincipen och en jämlik be-
9606: inkomsterna som behövs då beslut om dagpen-           handling av medborgama skall förverkligas i frå-
9607: ning skall fattas för att jämkad dagpenning skall     ga om förmåner som hör tili utkomstskyddet för
9608: kunna beviljas och betalas då förutsättningama        arbetslösa är det motiverat att fortfarande med
9609: härför uppfylls. Stadgandena som gäller storle-       tanke på fastställandet av dagpenningen beakta
9610: ken av denjämkade dagpenningen ändrades inte          inkomst för arbete med iakttagande av samma
9611: från den 1 juli 1994.                                 stadganden om fastställandet, oberoende av på
9612:     Enligt förtjänsten avvägd dagpenning har i        vilket sätt inkomsten har erhållits.
9613:  alla situationer enligt förordningen kunnat beta-
9614: 
9615:      Helsingforsden 12 oktober 1994
9616:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
9617:                                                 1994 vp
9618: 
9619: Kirjallinen kysymys 559
9620: 
9621: 
9622: 
9623: 
9624:                                    Komi ym.: Palvelukotien potilaiden lääkekustannusten korvaami-
9625:                                       sesta
9626: 
9627: 
9628:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9629:    Terveydenhuollon palvelurakennetta on kehi-           Potilaan edun mukaista olisi se, että yksityisis-
9630: tetty inhimillisempään suuntaan. Kodinomaiset         sä palvelukodeissa olevien potilaiden osalta kun-
9631: pienet yksiköt ovat yleistyneet eikä suuria laitok-   ta vastaisi lääkehoidon kuluista. Yhteiskunnan-
9632: sia enää juuri rakenneta. Potilaan kuntoutumi-        kin kannalta tämä olisi edullisempaa kuin mak-
9633: nen toteutuu palvelukodeissa tehokkaammin             sattaa lääkekulut vähävaraisella potilaalla. Lää-
9634: kuin perinteisissä laitoksissa. Omatoimisuutta        kehoidon laiminlyönti saattaa johtaa sairauden
9635: korostava hoito on poistanut avo- ja laitoshoi-       pahenemiseen ja potilaan siirtoon kodinomaista
9636: don jyrkän rajan.                                     hoitoa huomattavasti kalliimpaan laitoshoitoon.
9637:    Potilaan oikeus lääkekorvauksiin on riippu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9638: vainen siitä, katsotaanko hoito avohoidoksi vai       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9639: laitoshoidoksi. Avohoidossa potilas vastaa itse       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9640: lääkekustannuksista. Kela korvaa osan näistä          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9641: kuluista. Laitoshoidossa kunta puolestaan vas-
9642: taa potilaiden lääkekustannuksista ja lääkkeet                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9643: ovat potilaille maksuttomia. Kela ja kunnat kiis-            ryhtyä turvatakseen hoito- ja palveluko-
9644: televät keskenään siitä, ovatko yksityiset palve-            deissa oleviile potilaille oikeuden maksut-
9645: lukodit sosiaalihuoltoasetuksen mukaisia laitok-             tomaan lääkehoitoon?
9646: sia.
9647:       Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1994
9648: 
9649:           Armas Komi                Tellervo Renko                     Markku Rossi
9650:           Timo E. Korva             Pauli Saapunki                    Timo Järvilahti
9651:                    Maria Kaisa Aula                            Timo Kalli
9652: 
9653: 
9654: 
9655: 
9656: 240017
9657: 2                                          1994 vp -   KK 559
9658: 
9659: 
9660: 
9661: 
9662:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9663: 
9664:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sen maksamia sairausvakuutusetuuksia riippuu
9665: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          siten muun muassa siitä, onko hänen katsottava
9666: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        olevan avo- vai laitoshoidossa. Uudistettaessa
9667: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas             sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta
9668: Komin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           on kunnallista laitoshoitoa vähennetty ja asiak-
9669: sen n:o 559:                                           kaita siirretty avohoitoon ja ns. välimuotoisiin
9670:                                                        palveluihin kuten esimerkiksi palveluasuntoihin.
9671:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Tähän liittyen on joissakin tapauksissa syntynyt
9672:         ryhtyä turvatakseen hoito- ja palveluko-       erimielisyyttä siitä, onko välimuotoista palvelua
9673:         deissa oleville potilaille oikeuden maksut-    käyttävä henkilö avo- vai laitoshoidossa ja onko
9674:         tomaan lääkehoitoon?                           hänellä oikeus sairausvakuutusetuuksiin.
9675:                                                            Sosiaali- ja terveysministeriön asettama avo-
9676:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ja laitoshoidon määrittelytyöryhmä on jättänyt
9677: vasti seuraavaa:                                       muistionsa 7.10. 1994 sosiaali- ja terveysministe-
9678:                                                        riölle. Työryhmän näkemyksen mukaan kansan-
9679:    Sairausvakuutuslain (364/63) 24 §:n 2 momen-        eläkelaitoksen etuuslainsäädännönja sosiaali- ja
9680: tin mukaan päivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhem-      terveydenhuollon laitoskäsitteet eivät nykymuo-
9681: painrahaa, korvausta sairaanhoidosta johtuvista        dossaan täytä niille asetettavia vaatimuksia ei-
9682: kustannuksista tai korvausta raskaus- ja synny-        vätkä vastaa pyrkimystä siirtyä nykyistä avohoi-
9683: tyskustannuksista ei suoriteta siltä ajalta, jonka     topainotteisempiin hoitomuotoihin. Työryhmä
9684: vakuutettu on asetuksella säädettävissä tapauk-        esittää, että laitoshoidon määritelmä olisi sosiaa-
9685: sissa julkisessa laitoshoidossa. Sairausvakuutus-      li- ja terveydenhuollon lainsäädännössä ja so-
9686: asetuksen (473/63) 19 §:n 1 momentin 2 kohdan          siaalivakuutuslainsäädännössä mahdollisimman
9687: mukaan korvausta sairaanhoidosta johtuvista            samansisältöinen. Sosiaali- ja terveysministeriöl-
9688: kustannuksista sekä raskaus- ja synnytyskustan-        le tulisi antaa valtuus vahvistaa sekä kunnallista
9689: nuksista ei suoriteta siltä ajalta,jonka vakuutettu    sosiaali- ja terveydenhuoltoa että kansaneläke-
9690: on laitoshoidossa muussa sairaalassa tai hoito-        laitosta velvoittavat perusteet avo- ja laitoshoi-
9691: laitoksessa, jossa hoito on järjestetty sosiaali- ja   don määrittelemiseksi. Tällöin olosuhteiden
9692: terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-        muuttumisen ja palvelurakenteen kehittämisen
9693: desta annetun lain (733/92) mukaisesti, jos hoito      vaatimat muutokset ovat toteutettavissa riittä-
9694: sisältää mainitun etuuden.                             vän joustavasti. Ne tapaukset, joissa on epäsel-
9695:    Sairausvakuutuslain 11 a §:n 2 momentin pe-         vyyttä siitä, onko henkilö laitoshoidossa vai ei,
9696: rusteella sairausvakuutuslain mukaista korvaus-        ratkaistaisiin kansaneläkelaitoksen paikallistoi-
9697: ta ei suoriteta sairaanhoidon tai sairaankuljetuk-     miston ja kunnan välisissä neuvotteluissa. Tä-
9698: sen kustannuksista, jos sairaanhoito tai sairaan-      män vuoksi kansaneläkelaitokselle ja kunnalle
9699: kuljetus on järjestetty sosiaali- ja terveydenhuol-    asetettaisiin velvoite tarvittaessa neuvotella pai-
9700: lon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun         kallistasolla avohoitoratkaisusta. Ellei y ksimieli-
9701: lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla         syyttä saavutettaisi, sosiaali- ja terveysministeriö
9702: tavalla tai jos tosiasiassa kysymys on mainitussa      antaisi asiasta lausunnon. Lausunnon pyytämi-
9703: lainkohdassa tarkoitetusta järjestelystä. Viimek-      seen olisi oikeus kummallakin osapuolella yhdes-
9704: si mainitun lainkohdan mukaan kunta voi järjes-        sä tai erikseen.
9705: tää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat           Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena
9706: tehtävät hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta     on valmistella työryhmän esitysten pohjalta lain-
9707: kunnalta, kuntayhtymäitä tai muulta julkiselta         säädäntömuutokset siten, että niitä voitaisiin so-
9708: taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta.            veltaa uusien ratkaisujen osalta jo vuoden 1995
9709:    Vakuutetun oikeus saada kansaneläkelaitok-          alusta.
9710: 
9711:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1994
9712:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
9713:                                             1994 vp -      KK 559                                            3
9714: 
9715: 
9716: 
9717: 
9718:                                           Tili Riksdagens Talman
9719: 
9720:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           vård. När social- och hälsovårdens servicestruk-
9721: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            tur reviderades minskades den kommunala an-
9722: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          staltsvården och överfördes klienter tili öppen-
9723: man Armas Komi m.fl. undertecknade spörsmål               vården och tili s.k. service av mellanform, exem-
9724: nr 559:                                                   pelvis servicebostäder. 1 detta sammanhang har
9725:                                                           det i vissa fall uppstått meningsskiljaktigheter
9726:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         beträffande frågan om en person som använder
9727:           ta för att trygga patienter som bor i vård-     en mellanformsservice är i öppen- eller anstalts-
9728:           hem och servicehus rätt tili avgiftsfri me-     vård och om han har rätt tili sjukförsäkringsför-
9729:           dicinering?                                     måner.
9730:                                                               Den arbetsgrupp som social- och hälsovårds-
9731:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             ministeriet tilisatte för uppgiften att definiera
9732: anföra följande:                                          öppen- och anstaltsvård överlämnade 7.10.1994
9733:                                                           sin promemoria tili social- och hälsovårdsminis-
9734:   Enligt 24 § 2 mom. sjukförsäkringslagen (364/           teriet. Enligt arbetsgruppens uppfattning uppfyl-
9735: 63) betalas dagpenning, moderskaps-, fader-               ler folkpensionsanstaltens lagstiftning angående
9736: skaps- och föräldrapenning, ersättning för sjuk-          förmåner och social- och hälsovårdens anstalts-
9737: vårdskostnader samt ersättning för kostnader              begrepp i sin nuvarande form inte de krav som
9738: vid havandeskap och bamsbörd inte för den tid             ställs på dem och de motsvarar inte heller strävan
9739: en försäkrad i sådana fall om vilka stadgas i             att övergå tili vårdformer som är mer öppenvård-
9740: förordning åtnjuter offentlig anstaltsvård. Enligt        betonade än de nuvarande. Arbetsgruppen före-
9741: 19 § 1 mom. 2 punkten sjukförsäkringsförord-              slår att innehållet i definitionen av anstaltsvård
9742: ningen (473/63) utgår ersättning inte för sjuk-           skall vara så lika som möjligt i social- och hälso-
9743: vårdskostnader samt kostnader som föranleds av            vårdslagstiftningen och socialförsäkringslag-
9744: graviditet och förlossning för den tid den försäk-        stiftningen. Social- och hälsovårdsministeriet fö-
9745: rade vårdas på anstalt i annat sjukhus eller annan        reslås få fullmakt att för definieringen av öppen-
9746: vårdinrättning, där vården organiseras enligt 3 §         och anstaltsvård fastställa grunder som är bin-
9747: lagen om planering av och statsandel för social-          dande för såväl den kommunala social- och häl-
9748: och hälsovården (733/92), om vården innefattar            sovården som folkpensionsanstalten. Då kan de
9749: nämnda förmån.                                            ändringar som förändrade förhållanden och ut-
9750:     Enligt 11 a § 2 mom. sjukförsäkringslagen be-         vecklingen av servicestrukturen kräver genom-
9751: talas inte i sjukförsäkringslagen avsedd ersätt-          föras tillräckligt smidigt. De fall där det är oklart
9752: ning för sjukvårdskostnader eller för kostnader           ifall en person erhåller anstaltsvård eller inte,
9753: för sjuktransport, om sjukvården eller sjuktrans-         föreslås bli avgjorda genom förhandlingar mel-
9754: porten har ordnats så som avses i 4 § 1 mom. 4            lan folkpensionsanstaltens lokalavdelning och
9755: punkten lagen om planering av och statsandel för          kommunen. Därför åläggs folkpensionsanstal-
9756: social- och hälsovården eller om det i verklighe-         ten och kommunen skyldigheten att vid behov på
9757: ten är fråga om ett sådant arrangemang som                lokalnivå förhandla om beslut om öppenvård.
9758: avses i nämnda lagrum. Enligt sistnämnda lag-             Om enhällighet inte uppnås, skall social- och
9759: rum kan en kommun ordna de uppgifter som hör              hälsovårdsministeriet enligt förslaget ge utlåtan-
9760: tili social- och hälsovården genom att anskaffa           de i ärendet. Rätt att be om utlåtande har båda
9761: service från staten, en annan kommun, ett kom-            parter tilisammans eller var för sig.
9762: munalförbund eller någon annan offentlig eller               Social- och hälsovårdsministeriet har för av-
9763: privat serviceproducent.                                  sikt att på grundval av arbetsgruppens förslag
9764:     Den försäkrades rätt att få sjukförsäkringsför-       bereda lagändringar så att de kan tillämpas på
9765: måner från folkpensionsanstalten beror således            nya beslut redan vid ingången av 1995.
9766: på om han skall anses vara i öppen- eller anstalts-
9767: 
9768:      Helsingforsden 13 oktober 1994
9769: 
9770:                                                         Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
9771:                                                 1994vp
9772: 
9773: Kirjallinen kysymys 560
9774: 
9775: 
9776: 
9777: 
9778:                                    Seivästö ym.: ED-jäsenyyden vaikutuksista vähittäiskaupan toi-
9779:                                        mintaedellytyksiin
9780: 
9781: 
9782:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9783: 
9784:     Suomen ja ED:n välisissä jäsenyysneuvotte-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9785: luissa Euroopan unioni ei hyväksynyt minkään-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9786: laista siirtymäkautta Suomen elintarvikesekto-
9787: rille. Tällä on oma vaikutuksensa myös vähittäis-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9788: kaupan toimintaedellytyksille maassamme.                    ryhtyä turvatakseen vähittäiskaupassa
9789:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         olevat työpaikat mahdollisen ED-jäse-
9790: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                nyyden toteutuessa?
9791: 
9792:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1994
9793: 
9794:           Ismo Seivästö                  Pirkko Laakkonen             Eeva-Liisa Moilanen
9795:           Jouko Jääskeläinen             Eila Rimmi                   Heikki Rinne
9796: 
9797: 
9798: 
9799: 
9800: 240017
9801: 2                                       1994 vp -   KK 560
9802: 
9803: 
9804: 
9805: 
9806:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9807: 
9808:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      alentuneet ja tulevat vielä alenemaan, jakelutiet
9809: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       lyhenevät ja kilpailu lisääntyy. Myös ulkomaisia
9810: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kauppayrityksiä tulee Suomeen. Kuluttajien va-
9811: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seivästön      lintamahdollisuudet kasvanevat. Vähittäiskau-
9812: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        pan työllisyyden tasoon ETA-sopimus ei juuri
9813: 560:                                                vaikuta.
9814:                                                        Vähiten muutosta on arvioitu tapahtuvan
9815:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mm. päivittäistavarakaupassa sekä rauta- ja ra-
9816:        ryhtyä turvatakseen vähittäiskaupassa        kennustarvikkeiden kaupassa. Enemmän muu-
9817:        olevat työpaikat mahdollisen EDjäsenyy-      toksia tapahtuisi erikoistavaroiden vähittäiskau-
9818:        den toteutuessa?                             passa. Merkittäviä muutoksia tulisi mm. auto-
9819:                                                     kauppaan, postimyyntiin, raaka-ainekauppaan,
9820:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kuljetuksiin, huolintaan ja varastointiin.
9821: vasti seuraavaa:                                       Mutta integraatioprosessi jatkuu. Suomi on
9822:                                                     anonut EU:n jäsenyyttä. Jäsenyyden seuraukse-
9823:    Kaupan toimintaedellytyksiin ja työllisyyteen    na olisi eräitä vähäisiä suoria vaikutuksia vähit-
9824: on viime vuosina vaikuttanut ennen kaikkea ta-      täiskauppaan.
9825: loutemme syvä taantuma, minkä seurauksena              Niinpä eräiden EU :n ulkopuolelta tulevien
9826: kaupan myynti kääntyi vuonna 1990 laskuun.          tuotteiden tullit muuttuvat. Esimerkiksi vaate-
9827: Kulutuksen supistuessa vähittäiskaupan myyn-        tus- ja tekstiilialan lopputuotteiden tullit alenisi-
9828: nin määrä aleni vuoteen 1994 mennessä n.            vat ja autojen tullit nousisivat.
9829: 25 %:lla. Varsinaisen vähittäiskaupan ja auto-         Myös yhteinen maatalouspolitiikka vaikuttai-
9830: kaupan työpaikkojen lukumäärä supistui laman        si elintarvikekauppaamme. Suomen jäsenyys
9831: aikana yli 50 OOO:lla. Näiden alojen työpaikkoja    Euroopan unionissa merkitsisi välitöntä siirty-
9832: oli vuonna 1993 n. 170 000. Tänä vuonna kulu-       mistä EU-hintajärjestelmään maataloustuottei-
9833: tuksen, vähittäiskaupan myynnin ja työllisyyden     den osalta. Useiden maataloustuotteiden ja niis-
9834: lasku on pysähtynyt.                                tä valmistettujen välituotteiden ja jalosteiden
9835:    Kaupan tämän hetken keskeiset ongelmat           hinnat laskisivatjäsenyyden toteutuessa. Näiden
9836: ovat siten ennen kaikkea lamasta johtuvia. Y ri-    hintojen on arvioitu laskevan n. 5-10 %. Hinta-
9837: tyskauppojen ja yrityskuolemien seurauksena         viranomaiset tulevat seuraamaan tehostetusti
9838: sekä tukku- että vähittäiskauppa ovat käyneet       elintarvikkeiden hintakehitystä, jos jäsenyys to-
9839: läpi voimakkaan rakennemuutoksen. Vieläkään         teutuu.
9840: kannattavuus ei ole tyydyttävä, ja kaupan tulora-      Vähittäiskaupan työllisyyteen jäsenyydellä
9841: hoitus on heikko. Käyttöpääoman ja muun pää-        olisi lähinnä välillisiä vaikutuksia. Taloudellinen
9842: oman tarve joudutaan tyydyttämään lähinnä           kokonaishyvinvointi todennäköisesti kasvaa jä-
9843: luottomarkkinoilta.                                 senyyden seurauksena. Investoinnit lisääntyne-
9844:    Mutta kaupan toimintaympäristöön ja toi-         vät ja kulutus kasvaa. Tämä lisää työllisyyttä ja
9845: mintaedellytyksiin on vaikuttanut myös integ-       parantaa mm. koulutuksen ja sosiaaliturvan ra-
9846: raatiokehitys. ETA-sopimuksessa, joka on vii-       hoituspohjaa. Kilpailu kiristyisi, mutta myös toi-
9847: meisin toteutunut vaihe tässä kehityksessä, pyri-   mintamahdollisuudet ED-markkinoilla parani-
9848: tään sisämarkkinoiden luomiseen poistamalla         sivat.
9849: esteet tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmis-       Vähittäiskaupan työllisyyden kehitys riippuu
9850: ten vapaalta liikkumiselta. Kun aikaisemmin va-     lähivuosina ennen kaikkea kansantalouden ja
9851: paakauppasopimusten myötä oli poistettu tarif-      erityisesti kulutuksen kehittymisestä. Vähittäis-
9852: feihin perustuvat kaupan esteet, nyt olivat vuo-    kaupan myynnin volyymin aleneminen on py-
9853: rossa jäljellä olevat muut esteet.                  sähtynyt. Samoin on työpaikkojen väheneminen
9854:    Tämän ETA-sopimuksen seurauksena vähit-          pysähtymässä ja kääntymässä kasvuun. Olen-
9855: täiskaupan tuonti- ja vientikustannukset ovat jo    naista vähittäiskaupan työllisyyden kannalta on
9856:                                         1994 vp -   KK 560                                          3
9857: 
9858: suhdannenousun mukanaan tuoma kulutusky-            pan työllisyyttä. On siis täysi syy olettaa, että
9859: synnän kasvu. Pidemmällä tähtäimellä myös jä-       vähittäiskaupan työpaikat ovat turvattuja ja li-
9860: senyys EU:ssa lisäisi kulutusta ja vähittäiskau-    sääntyvät lähivuosien aikana.
9861:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1994
9862: 
9863:                                                                       Ministeri Pertti Salolainen
9864: 4                                           1994 vp -   KK 560
9865: 
9866: 
9867: 
9868: 
9869:                                           Till Riksdagens Talman
9870: 
9871:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        kit och de kommer att fortsätta att sjunka, distri-
9872: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          butionsvägama blir kortare och konkurrensen
9873: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ökar. Också utländska handelsföretag kommer
9874: man Seivästö m.fl. undertecknade spörsmål nr            till Finland. Konsumentemas valmöjligheter tor-
9875: 560:                                                    de öka. På minuthandelns sysselsättning inver-
9876:                                                         kar EES-avtalet inte just alls.
9877:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-            Det har bedömts att minst ändringar kommer
9878:         sikt att vidta för att trygga arbetsplatser-    att ske bl.a. i dagligvaruhandeln och i handeln
9879:         na inom minuthandeln vid ett eventuellt         medjäm- och byggnadsfömödenheter. I minut-
9880:         EU-medlemskap?                                  handeln med specialvaror kommer flera ändring-
9881:                                                         ar att ske. Betydande ändringar sker bl.a. i bil-
9882:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           handeln, postförsäljningen, råvaruhandeln,
9883: anföra följande:                                        transportema, speditionen och lagerverksamhe-
9884:                                                         ten.
9885:    Handelns verksamhetsbetingelser och syssel-              Men integrationsprocessen fortgår. Finland
9886: sättning har under de senaste åren framför allt         har ansökt om medlemskap i EU. Medlemskapet
9887: påverkats av vår ekonomis djupa lågkonjunktur.          har, om det blir av, vissa ringa direkta verkningar
9888: Som en följd av denna vände handelns försälj-           på minuthandeln.
9889: ning 1990 nedåt. När konsumtionen sjönk min-                Således ändras tullama för vissa produkter
9890: skade minuthandelns försäljning kvantitativt            som kommer från Iänder utanför EU. Exempel-
9891: med ca 25% fram till1994. Antalet arbetsplatser         vis tullama på slutprodukter inom beklädnads-
9892: inom den egentliga minuthandeln och bilhandeln          och textilbranschen sjunker och biltullama sti-
9893: minskade under lågkonjunkturen med mer än               ger.
9894: 50 000. Arbetsplatsema i dessa branscher var                Också den gemensamma jordbrukspolitiken
9895: 1993 ca 170 000. I år har konsumtionen, minut-          inverkar på vår livsmedelshandel. Det finska
9896: handelns försäljning och sysselsättningen upp-          medlemskapet i EU innebär omedelbar övergång
9897: hört att minska.                                        till EU:s prissystem för jordbruksproduktemas
9898:    De centrala problemen för handeln i dagens           del. Prisema på flerajordbruksprodukter och på
9899: läge beror således främst på lågkonjunkturen.           mellanprodukter och bearbetade produkter som
9900: Som en följd av företagshandeln och företagsdö-         har tillverkats av dessa sjunker när medlemska-
9901: den har både parti- och minuthandeln genomgått          pet träder i kraft. Dessa priser har bedömts sjun-
9902: en kraftig strukturomvandling. Lönsamheten är           ka med ca 5-10 %. Prismyndighetema kommer
9903: fortfarande inte tillfredsställande och handelns        att effektivare följa med prisutvecklingen i fråga
9904: inkomstfinansiering är svag. Behovet av driftska-       om livsmedel, om medlemskapet blir av.
9905: pital och annat kapital blir man tvungen att till-          På sysselsättningen inom minuthandeln har
9906: godose främst från kreditmarknaden.                     medlemskapet främst indirekta verkningar. Den
9907:    Men handelns verksamhetsmiljö och verk-              ekonomiska välfården som helhet betraktad
9908: samhetsbetingelser har också påverkats av inte-         ökar sannolikt som en följd av medlemskapet.
9909: grationen. I EES-avtalet, som är det senast för-        Investeringama torde öka och konsumtionen
9910: verkligade skedet i denna utveckling, eftersträvas      tilltar. Detta ökar sysselsättningen och främjar
9911: en inre marknad genom att hindren undanröjs             finansieringsbasen bl.a. för utbildningen och so-
9912: för den fria rörligheten för varor, tjänster, kapital   cialskyddet. Konkurrensen skärps, men verk-
9913: och människor. Medan handelshinder som base-            samhetsmöjlighetema på EU-marknaden för-
9914: rade sig på tariffer tidigare undanröjts genom          bättras.
9915: frihandelsavtal, stod nu de övriga resterande hin-          Utvecklingen i fråga om sysselsättningen inom
9916: dren i tur.                                             minuthandeln beror under de närmaste åren
9917:    Som en följd av EES-avtalet har import- och          främst på hur samhällsekonomin och i synnerhet
9918: exportkostnadema för minuthandeln redan sjun-           konsumtionen utvecklar sig. Minuthandelns för-
9919:                                         1994 vp -   KK 560                                           5
9920: 
9921: säljningsvolym sjunker inte längre. Också minsk-    medlemskapet i EU också att öka konsumtionen
9922: ningen av arbetsplatserna håller på att stanna av   och sysselsättningen inom minuthandeln. Man
9923: och vända uppåt. Det väsentliga med tanke på        kan alltså med fullt skäl anta att arbetsplatserna
9924: sysselsättningen inom minuthandeln är den väx-      inom minuthandeln är tryggade och att de kom-
9925: ande konsumtionsefterfrågan som konjunktur-         mer att öka under de närmaste åren.
9926: stegringen för med sig. På längre sikt kommer
9927: 
9928:      Helsingforsden 11 oktober 1994
9929: 
9930:                                                                         Minister Pertti Salolainen
9931:                                                1994 vp
9932: 
9933: Kirjallinen kysymys 561
9934: 
9935: 
9936: 
9937: 
9938:                                   Pulliainen: Kuusitukkien hyödyntämisestä soittimien valmistuk-
9939:                                       sessa
9940: 
9941: 
9942:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9943: 
9944:    Puuta jalostavalla sekä mekaanisella että ke-    mekaaninen alkukäsittely voitaisiin tehdä Suo-
9945: miallisella teollisuudella menee juuri nyt lujaa.   messa, jolloin tämäkin lisäarvo jäisi kotimaahan.
9946: Käytettävissä olevalla kapasiteetilla on korkea         Nyt markkinat eivät ole tätä soittimien mate-
9947: käyttöaste ja yksikköhinnat ovat yleensä nousus-    riaalituotantoa osanneet Suomessa ottaa tehtä-
9948: sa. Tämä merkitsee myös, että raakapuulla on        väkseen. Kun näin on, jää aloite julkiselle lohkol-
9949: menekkiä.                                           le, jolta lähinnä tulee mieleen kauppa- ja teolli-
9950:    Raakapuulla tyydytetään kotimaisen teolli-       suusministeriö.
9951: suuden puun tarve, mutta sitä viedään myös pyö-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9952: reänä puutavarana ulkomaille. Osa tästä nyt         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9953: maastavietävästä raakapuusta palaa takaisin         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9954: Suomeen täällä edelleen jalostettavaksi.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9955:    Suurten kuusien tyvipölleistä sahatut laudat
9956: ovat kysyttyä tavaraa soittimien rakentamisen                   Aikooko Hallitus toimia niin, että
9957: raaka-aineeksi. Nyt pöllit viedään ulkomaille                Suomessakin ryhdyttäisiin valmistamaan
9958: mekaanisesti alkukäsiteltäviksi ja osa näin muo-             kuusitukeista soittimien valmistamiseen
9959: katusta puusta palaa Suomeen 200 000 markan                  tarvittavaa lautaa?
9960: kuutiohinnalla edelleen jalostettavaksi. Tämä
9961: 
9962:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1994
9963: 
9964:                                           Erkki Pulliainen
9965: 
9966: 
9967: 
9968: 
9969: 240017
9970: 2                                         1994 vp -      KK 561
9971: 
9972: 
9973: 
9974: 
9975:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9976: 
9977:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kaskohtaiseen erikoistumiseen, tuotekehitte-
9978: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           lyyn, teknologiaan ja myös siihen, ovatko kysy-
9979: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tyt määrät tarpeeksi riittäviä erikoistuneelle tuo-
9980: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-         tannolle ja kannattavalle toiminnalle. Tällaiset
9981: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tuotantoedellytykset arvioidaan yleensä yrityk-
9982: 561:                                                    sissä, ja näin pitää ollakin. On nimittäin lukuisa
9983:                                                         määrä sellaisiakin tapauksia, joissa julkisen loh-
9984:             Aikooko Hallitus toimia niin, että          kon, kuntatason ja myös valtiovallan, aloitteelli-
9985:          Suomessakin ryhdyttäisiin valmistamaan         suus on johtanut epäonnistuneisiin projekteihin
9986:          kuusitukeista soittimien valmistamiseen        ja virheinvestointeihin.
9987:          tarvittavaa lautaa?                               Julkisen lohkon tehtävä on parantaa ja kehit-
9988:                                                         tää yritysten toimintaympäristöä. Kauppa- ja
9989:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            teollisuusministeriöllä on tässä merkittävä rooli.
9990: vasti seuraavaa:                                        Teknologisen tutkimuksen ja tuotekehityksen
9991:                                                         edistäminen on tärkeä painopistealue, ja Tekno-
9992:    Edustaja Pulliainen toteaa kysymyksensä pe-          logian kehittämiskeskuksen (TEKES) määrära-
9993: rusteluissa, että puuta jalostavalla teollisuudella     hat ja myöntämisvaltuudet kasvavat tuntuvasti
9994: menee nyt lujaa, kapasiteetilla on korkea käyttö-       valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjausten
9995: aste, yksikköhinnat ovat nousussa ja raakapuul-         mukaisesti. Toinen keskeinen painopistealue on
9996: la on menekkiä. Käytettävissä olevien tietojen          pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn
9997: perusteella näihin toteamuksiin voidaan yhtyä.          kehittäminen. Tällöin keskeisiä toimenpiteitä
9998: Häiriötön puun saanti on ensiarvoisen tärkeää           ovat neuvonta, koulutus, konsultointi ja muut
9999: nyt, kun vienti vetää ja kasvaa niin mekaanisessa       tarvittavat palvelut. Näitä vahvistetaan ja samal-
10000: kuin kemiallisessakin jalostuksessa.                    la karsitaan pk-yrityksille erilaisista säännöksis-
10001:    Kansantalouden kannalta ei ole suotavaa, että        tä aiheutuvia kustannuksia. Valtion harjoitta-
10002: hyvälaatuisia havutukkeja viedään lisääntyviä           malla riskirahoituksella ja muulla erityisrahoi-
10003: määriä jalostamattomana ulkomaille. Sahateol-           tuksella pyritään turvaamaan ja täydentämään
10004: lisuuden kapasiteetti ja tuotanto on Suomessa           markkinoilta saatavaa rahoitusta. Erityistä huo-
10005: viime aikoina lisääntynyt odotettua voimak-             miota kiinnitetään valtion erityisrahoituslaitos-
10006: kaammin, ja ensi vuonna sahauskapasiteetin ar-          ten toimintaedellytysten turvaamiseen.
10007: vioidaan saavuttavan tavoitetason, joka on las-            Mekaanisen puunjalostuksen kehittämiseksi
10008: kettu markkinoille saatavissa olevasta puumää-          Teknologian kehittämiskeskuksen toimesta on
10009: rästä. Näin ollen erittäin huolestuttavaa on, mi-       käynnissä varsin mittavia teknologiaohjelmia,
10010: käli havutukkien vientijatkuu ja kasvaa.                jotka tähtäävät uusiin tuotteisiin ja kehittyneem-
10011:    Edustaja Pulliainen kiinnittää erityistä huo-        piin teknologioihin ja sitä kautta puun käytön
10012: miota järeistä kuusitukeista sahattavaan soitti-        lisäämiseen mm. rakentamisessa. Teknologiaoh-
10013: mien valmistamiseen käytettävään Iautaanja to-          jelmien lisäksi TEKES myöntää yrityskohtaisia
10014: teaa, että tarvittava lauta valmistetaan ulkomail-      tuotekehitysavustuksia ja -lainoja, joita myös
10015: la Suomesta viedyistä kuusitukeista. Vientiin li-       soittimia ja soittimiin tarvittavia materiaaleja
10016: sääntyviä määriä soittimia valmistavalta yrityk-        valmistavat yritykset voivat saada. Kauppa- ja
10017: seltä saatujen tietojen mukaan tarvittava soitti-       teollisuusministeriön hallinnonalan kattava
10018: mien kuusimateriaali tuodaan USA:staja Itäval-          alueyksikköjen verkosto on se organisaatio, joka
10019: lasta eikä tämä materiaali ole valmistettu suoma-       neuvonnallaan, koulutuksenaan ja rahoitustuki-
10020: laisesta kuusesta. Täysin mahdollista kuitenkin         toimillaan edistää pk-teollisuuden toimintaedel-
10021: on jalostaa myös suomalaista kuusitukkia kysei-         lytyksiä ja myös uuden tuotannon syntymistä.
10022: seen tarkoitukseen. Tällöin kysymys liittyy asia-
10023:        Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1994
10024: 
10025:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
10026:                                            1994 vp -      KK 561                                          3
10027: 
10028: 
10029: 
10030: 
10031:                                          Tili Riksdagens Talman
10032: 
10033:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          frågan om huruvida de efterfrågade mängdema
10034: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           är tillräckliga för en specialiserad produktion och
10035: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         lönsam verksamhet. Sådana förutsättningar för
10036: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr           produktionen beräknas i allmänhet inom företa-
10037: 561:                                                     gen, och det är också så det skall vara. Det finns
10038:                                                          nämligen också talrika fall där den offentliga
10039:            Har Regeringen för avsikt att verka för       sektoms initiativ, både på kommunal nivå och
10040:         att tillverkningen av sådana bräder av           från statsmaktens sida, har lett tili misslyckade
10041:         granvirke som behövs tili musikinstru-           projekt och felaktiga investeringar.
10042:         ment skall inledas också i Finland?                 Den offentliga sektoms uppgift är att förbätt-
10043:                                                          ra och utveckla företagens verksamhetsmiljö.
10044:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Här spelar handels- och industriministeriet en
10045: anföra följande:                                         viktig roll. En av tyngdpunktema ligger på att
10046:                                                          främja teknologisk forskning och produktut-
10047:     Riksdagsman Pulliainen konstaterar i motive-         veckling, och Teknologiska utvecklingscentra-
10048: ringen tili sitt spörsmål att träförädlingsindustrin     lens (TEKES) anslag och bevillningsfullmakter
10049: nu har vind i seglen, att dess kapacitet nyttjas i       ökar kännbart enligt de linjer som statens råd för
10050: hög grad och att enhetsprisema stiger och råvir-         vetenskap och teknologi har dragit upp. Ett an-
10051: ket har åtgång. På basis av de uppgifter som finns       nat viktigt område är utvecklandet av små och
10052: att tiligå kan man instämma i dessa konstateran-         medelstora företags konkurrensförmåga. Cen-
10053: den. En stömingsfri tillgång på virke är av största      trala åtgärder i detta syfte är rådgivning, utbild-
10054: vikt nu då exporten är livlig och ökar inom både         ning, konsultation och andra nödvändiga tjäns-
10055: den mekaniska och den kemiska förädlingen.               ter. Dessa förbättras och samtidigt gallras kost-
10056:     Ur samhällsekonomisk synvinkel är det inte           nader som f6rorsakas sm-företag p.g.a. olika be-
10057: önskvärt att ökande mängder barrtimmer av god            stämmelser. För att trygga och komplettera
10058: kvalitet exporteras i oförädlad form tili utlandet.      den finansiering som marknaden erbjuder idkar
10059: Den finska sågindustrins kapacitet och produk-           staten riskkapitalfinansiering och annan special-
10060: tion har på sista tiden vuxit kraftigare än väntat,      finansiering. Särskild vikt fåsts vid tryggade
10061: och nästa år beräknas sågkapaciteten nå den              verksamhetsbetingelser för statens specialfinan-
10062: eftersträvade nivån, som kalkylerats utgående            sieringsinstitut.
10063: från den virkesmängd som marknaden kan förses               För att utveckla den mekaniska träförädling-
10064: med. Det är därför mycket oroväckande om ex-             en har synnerligen omfattande teknologiska pro-
10065: porten av barrtimmer fortsätter och också ökar.          gram startats på åtgärd av Teknologiska utveck-
10066:     Riksdagsman Pulliainen fåster särskild upp-          lingscentralen. Dessa tar sikte på nya produkter
10067: märksamhet vid bräder sågade av grova gran-              och mera avancerad teknologi och via dessa på
10068: stockar för tillverkning av musikinstrument, och         ökat utnyttjande av trä inom bl.a. byggbran-
10069: konstaterar att de bräder som behövs för ända-           schen. Vid sidan av de teknologiska programmen
10070: målet tiliverkas utomlands av granstockar som            beviljar TEKES understöd och Iän för produkt-
10071: exporterats från Finland. Enligt uppgifter av ett        utveckling, som också företag som tillverkar
10072: företag som tillverkar allt större mängder musik-        musikinstrument och materia! för sådana kan få.
10073: instrument för export importeras det granmateri-         Det nätverk av regionala enheter som omspänner
10074: al som behövs för instrumenten från USA och              handels- och industriministeriets förvaltnings-
10075: Österrike, och detta materia! är inte tillverkat av      område är den organisation som genom sin råd-
10076:  finskt granvirke. Det är dock fullt möjligt att         givning, utbildning och sitt finansieringsstöd
10077:  förädla också finska granstockar för ändamålet i        främjar sm-industrins verksamhetsbetingelser
10078:  fråga. Det rör sig då om specialisering enligt          och också uppkomsten av ny produktion.
10079:  kund, produktutveckling, teknologi och också
10080:        Helsingforsden 14 oktober 1994
10081: 
10082:                                                        Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
10083:                                                 1994 vp
10084: 
10085: Kirjallinen kysymys 562
10086: 
10087: 
10088: 
10089: 
10090:                                    Pulliainen: Kevyen liikenteen väylien valvomisesta vapaaehtois-
10091:                                        voimin
10092: 
10093: 
10094:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10095: 
10096:    Maahamme rakennetaan kevyelle liikenteelle         Iien valvontaan. Kuitenkin valvonnan lisäämisen
10097: omaa verkostoa, mikä on erittäin kannatettavaa        tarve on ilmeinen. Ratkaisu tähän voisi löytyä
10098: sekä ekologisista että yleisistä liikenneturvalli-    asukkaiden omatoimisuudesta. Asukasyhdistyk-
10099: suussyistä.                                           set tai muut sellaiset voisivat sopia siitä, että
10100:    Vaikka kevyen liikenteen verkoston kehittä-        tietyt henkilöt toimivat kevyen liikenteen "siviili-
10101: minen on hyvin myönteinen asia, sisältyy siihen       passipoliiseina" tähän ja vain tähän tehtävään
10102: joitain varjopuoliakin. Kun kevyt liikenne eriy-      annetuin valtuuksin. Näiden henkilöiden toimin-
10103: tyy muusta liikenteestä, eriytyy se myös yleisestä,   taa valvoisi paikallinen poliisilaitos.
10104: poliisin suorittamasta liikennevalvonnasta.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10105:    Poliisilla on siinä määrin niukasti resursseja,    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10106: ettei siltä ole juurikaan riittänyt resurssiosuutta   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10107: kevyen liikenteen väylillä tapahtuvaan valvon-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10108: taan. Tämä näkyy kielteisenä ilmiönä väylien
10109: liikenteessä. Monilla kevyen liikenteen väylillä ei               Mitä mieltä Hallitus on poliisilaitok-
10110: voida puhua liikennekulttuurista lainkaan.                     sen valvonnassa toimivista vapaaehtoi-
10111:    Yhteiskunnan varojen niukkuudesta seuraa,                   sista "siviilipassipoliiseista", joiden ai-
10112: ettei poliisivoimia voitane tulevaisuudessakaan                noana tehtävänä olisi liikenteen valvomi-
10113: ohjata nykyistä enempää kevyen liikenteen väy-                 nen kevyen liikenteen väylillä?
10114: 
10115:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1994
10116: 
10117:                                             Erkki Pulliainen
10118: 
10119: 
10120: 
10121: 
10122: 240017
10123: 2                                           1994 vp -   KK 562
10124: 
10125: 
10126: 
10127: 
10128:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10129: 
10130:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kohdistaa ensisijaisesti risteyksiin ja muihin sel-
10131: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           laisiin paikkoihin, joissa säännösten vastainen
10132: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         käyttäytyminen tuottaa eniten vaaraa.
10133: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-             Ihmisten liikennekäyttäytymiseen puuttumi-
10134: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        nen ja rankaisutoimiin ryhtyminen edellyttää jul-
10135: 562:                                                    kisen vallan käyttämistä. Ihmisten oikeusturvan
10136:                                                         kannalta on tärkeää, että julkista valtaa käyttä-
10137:            Mitä mieltä Hallitus on poliisilaitok-       vät vain sellaiset henkilöt, joilla on lakiin perus-
10138:         sen valvonnassa toimivista vapaaehtoi-          tuva oikeus ja vastuu sekä tarvittava koulutus
10139:         sista "siviilipassipoliiseista", joiden ai-     tehtävän suorittamiseen. On vaikea uskoa, että
10140:         noana tehtävänä olisi liikenteen valvomi-       tehtävään kouluttamattomat vapaaehtoiset sivii-
10141:         nen kevyen liikenteen väylillä?                 lit pystyisivät objektiivisesti hoitamaan viran-
10142:                                                         omaisten tehtäviä vaikka heille annettaisiinkin
10143:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            siihen tarvittava toimivalta. Sen sijaan on pelät-
10144: vasti seuraavaa:                                        tävissä, että "siviilipassipoliiseiksi" hakeutuisi
10145:                                                         tehtävään soveltumattomia yliaktiivisia henki-
10146:    Liikenneturvallisuus on osa yleistä järjestystä      löitä, jolloin saattaisi syntyä ristiriitoja valvojien
10147: ja turvallisuutta, jonka ylläpitäminen kuuluu vi-       ja valvottavien välillä. Tuskin voidaan olettaa,
10148: ranomaisten tehtäviin. Säätäessään voimassa             että enemmistö tienkäyttäjistä edes hyväksyisi
10149: olevan tieliikennelain (267/81) eduskunta on hy-        esitettyä valvontajärjestelmää.
10150: väksynyt lain perusteluista (HE 74/1979 vp) ilme-           Vähentyneistä voimavaroista huolimatta po-
10151: nevän periaatteen, jonka mukaan liikenneval-            liisi pyrkii muiden tehtäviensä ohella huolehti-
10152: vonta on ensisijaisesti poliisin tehtävä. Tieliiken-    maan myös kevyen liikenteen valvonnasta. Val-
10153: nelain 97 §:ssä on lueteltu lisäksi eräitä liikenne-    vonnan lisäksi kevyen liikenteen turvallisuutta
10154: hallinnon virkamiehiä, joilla on oikeus suorittaa       voidaan parantaa liikenneteknisillä järjestelyillä
10155: laissa tarkemmin määriteltyä valvontaa.                 sekä tiedotuksen ja valistuksen avulla. Viimeksi
10156:    Havaitessaan rikkomuksen liikenteen valvoja          mainitut tehtävät sopivat hyvin myös vapaaeh-
10157: joutuu puuttumaan toisten ihmisten edesotta-            toisjärjestöille.
10158: muksiin ja käynnistämään toimenpiteet seuraa-               Edellä esitettyyn perustuen sisäasiainministe-
10159: muksen määräämiseksi. Tämä edellyttää rikko-            riö ei pidä perusteltuna, että vapaaehtoiset "sivii-
10160: mukseen syyllistyneen pysäyttämistä, henkilölli-        lipassipoliisit" ryhtyisivät ylläpitämään liikenne-
10161: syyden selvittämistä sekä esitutkinta-asiakirjojen      kuria yleisillä kevyen liikenteen väylillä.
10162: laatimista. Jotta valvonta olisi tehokasta, tulisi se
10163: 
10164:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1994
10165: 
10166:                                                                  Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
10167:                                             1994 vp -    KK 562                                            3
10168: 
10169: 
10170: 
10171: 
10172:                                           Tili Riksdagens Talman
10173: 
10174:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        sådana ställen där brott mot bestämmelsema för-
10175: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          orsakar mest fara.
10176: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            För att man skall kunna ingripa i andra män-
10177: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr          niskors trafikbeteende och vidta bestraffningsåt-
10178: 562:                                                    gärder fordras utövande av offentlig makt. Med
10179:                                                         tanke på människors rättsskydd är det viktigt att
10180:            Vad anser Regeringen om sådana fri-          den offentliga makten endast utövas av sådana
10181:         viliiga "civila passpoliser" som verkar         personer som har en på lag grundad rätt och
10182:         under polisinrättningens uppsikt och som        ansvar samt nödvändig utbildning för uppgiften.
10183:         endast har tili uppgift att övervaka trafi-     Det är svårt att tro att frivilliga civilpersoner som
10184:         ken på ledema för lätt trafik?                  inte är utbildade för uppgiften på ett objektivt
10185:                                                         sätt skulle kunna sköta sådana uppgifter som hör
10186:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tili myndighetema fastän de skulle ges nödvändig
10187: anföra följande:                                        behörighet. Däremot kan det tänkas att olämpli-
10188:                                                         ga överaktiva personer söker sig tili uppgiften
10189:    Trafiksäkerheten är en del av den allmänna           som "civil passpolis", varvid det eventuellt kunde
10190: ordningen och säkerheten, som myndighetema              uppstå konflikter mellan dem som övervakar och
10191: har tiii uppgift att upprätthålla. När riksdagen        dem som övervakas. Man kan knappast anta att
10192: stiftade den gällande vägtrafiklagen (267/81)           majoriteten av dem som använder vägama ens
10193: godkände den en princip som framgår av den              skulle godkänna det föreslagna övervakningssys-
10194: allmänna motiveringen tiii Iagen (RP 74/1979            temet.
10195: rd). Enligt den hör trafikövervakningen i första            Trots de reducerade resursema försöker poli-
10196: hand tili polisens uppgifter. 197 § vägtrafiklagen      sen utöver sina andra uppgifter även sörja för
10197: räknas därtili upp vissa tjänstemän inom trafik-        övervakningen av den lätta traftken. Vid sidan
10198: förvaltningen vilka har rätt att utföra i lag när-      om övervakningen kan säkerheten i den Iätta
10199: mare definierad övervakning.                            trafiken även förbättras genom trafiktekniska
10200:    När en trafikövervakare upptäcker en förseel-        arrangemang samt med hjälp av information och
10201: se måste han ingripa i andra människors föreha-         upplysning. De sist nämnda uppgiftema lämpar
10202: vanden och vidta åtgärder för fastställande av          sig även väl för frivilliga organisationer.
10203: påfOijden. Detta förutsätter att den som har gjort          Utgående från det ovan anfOrda anser inrikes-
10204: sig skyldig tili en förseelse stannas, hans identitet   ministeriet att det inte är motiverat att frivilliga
10205: utreds och förundersökningshandlingar upp-              "civila passpoliser" börjar upprätthålla trafikdis-
10206: görs. För att övervakningen skall vara effektiv         ciplinen på allmänna Ieder för lätt trafik.
10207: bör den främst inriktas på korsningar och andra
10208: 
10209:      Helsingforsden 10 oktober 1994
10210: 
10211:                                                                     lnrikesminister Mauri Pekkarinen
10212:                                                                                                                 j
10213:                                                                                                             j
10214:                                                                                                         j
10215:                                                                                                     j
10216:                                                                                                 j
10217:                                                                                             j
10218:                                                                                         j
10219:                                                                                     j
10220:                                                                                 j
10221:                                                                             j
10222:                                                                         j
10223:                                                                     j
10224:                                                                 j
10225:                                                             j
10226:                                                         j
10227:                                                     j
10228:                                                 j
10229:                                             j
10230:                                         j
10231:                                     j
10232:                                 j
10233:                             j
10234:                         j
10235:                     j
10236:                 j
10237:             j
10238:         j
10239:     j
10240: j
10241:                                                  1994 vp
10242: 
10243: Kirjallinen kysymys 563
10244: 
10245: 
10246: 
10247: 
10248:                                     Karhunen: Opiskelijoiden asumistuen myöntämiskäytännön muut-
10249:                                        tumisesta
10250: 
10251: 
10252:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10253: 
10254:    Asumistukiasiat siirtyivät vuoden alusta kun-       katsotaan automaattisesti, että alaikäisen opis-
10255: nilta kansaneläkelaitoksen hoidettaviksi. Vaikka       kelijan vuokran maksaa huoltaja.
10256: asumistukilainsäädännön soveltamiseen ei ollut            Oletukset ovat johtaneet eräiden perheiden
10257: tarkoitus tehdä muutoksia, on käytäntö kuiten-         kannaltakestämättömään tilanteeseen. Kun per-
10258: kin osoittanut asumistuen myöntämisperustei-           heellä ei ole mahdollisuutta maksaa opiskelijan
10259: den muuttuneen.                                        vuokraa, jää ainoaksi mahdollisuudeksi opinto-
10260:    Aiemmin asumistukea saaneilta keskiasteen           jen keskeyttäminen.
10261: opiskelijoilta on tänä vuonna evätty asumistuki.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10262: Uuden käytännön mukaan opiskelijana on olta-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10263: va myös muita tuloja opintorahan ja opintolai-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10264: nan lisäksi. Eli opiskelijana tulisi olla myös sään-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10265: nöllisiä ansiotuloja vuokranmaksua varten. Ke-
10266: sätyötulojen ei ole katsottu riittävän.                           Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä, jotta
10267:    Opiskelijan päätyö on opiskelu. Lisäksi tietyn             opiskelijoiden asumistuen myöntämis-
10268: markkamäärän jälkeen ansiotulot vaikuttavat                   käytäntö palautettaisiin ennalleen ja et-
10269: opintotuen saantiin.                                          teivät opiskelijat uuden käytännön vuok-
10270:    Ellei opiskelijana ole näyttöjä muista tuloista,           si joutuisi keskeyttämään opintojaan?
10271: 
10272:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1994
10273: 
10274:                                             Minna Karhunen
10275: 
10276: 
10277: 
10278: 
10279: 240017
10280: 2                                        1994 vp -   KK 563
10281: 
10282: 
10283: 
10284: 
10285:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10286: 
10287:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Asumistuen myöntäminen perheestään eril-
10288: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lään asuville alaikäisille henkilöille on ollut var-
10289: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sin ongelmallista, ja yleensä siihen on suhtaudut-
10290: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna           tu varsin pidättyvästi. Pääsääntöisesti katsotaan,
10291: Karhusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        että alaikäisen opiskelijan vanhemmilla on lap-
10292: n:o 563:                                             sen elatuksesta annetun lain (704/75) nojalla sää-
10293:                                                      detty velvollisuus huolehtia lapsensa toimeentu-
10294:            Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä, jotta    losta 18 ikävuoteen saakka, johon sisältyy myös
10295:        opiskelijoiden asumistuen myöntämis-          tämän asumisesta aiheutuvista kustannuksista
10296:        käytäntö palautettaisiin ennalleen ja et-     huolehtiminen.
10297:        teivät opiskelijat uuden käytännön vuok-         Vanhemmistaan erillään opiskelun vuoksi
10298:        si joutuisi keskeyttämään opintojaan?         asuva alaikäinen lapsi on asumistukea myönnet-
10299:                                                      täessä yleensä katsottu kuuluvaksi vielä vanhem-
10300:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         piensa ruokakuntaan. Tällaiselle opiskelijalle on
10301: vasti seuraavaa:                                     katsottu voitavan myöntää omaa asumistukea
10302:                                                      vain, jos hän itse vastaa asumiskustannuksistaan
10303:     Asumistukilain (408/75) ja opintotukilain (65/   omilla tuloillaan. Opiskelijana on velvollisuus
10304: 94) yhteensovituksessa yksin vuokra- tai asumis-     selvittää hakemuksensa yhteydessä tulot, joilla
10305: oikeusasunnossa asuvat perheettömät opiskelijat      hän rahoittaa asumisensa. Mikäli opiskelijan
10306: kuuluvat asumislisäjärjestelmän piiriin, ja muille   yksittäistapauksessa voidaan katsoa vastaavan
10307: opiskelijoille tukea myönnetään asumistukilain       itse asumiskustannuksistaan omilla tuloillaan, ei
10308: mukaan. Näin ollen muun muassa avo- tai avio-        asumistuen myöntämiselle ole estettä.
10309: liitossa olevat, perheensä kanssa samassa ruoka-        Asumistukea myönnettäessä on sovellettu täs-
10310: kunnassa asuvat opiskelijat sekä alivuokralais-      sä esitettyjä periaatteita aikaisemminkin, eikä
10311: asunnossa tai yhteisöruokakunnassa asuvat            asumistukisäännösten soveltamiskäytäntö ole
10312: opiskelijat kuuluvat yleisen asumistuen piiriin.     muuttunut tältä osin asumistukiasioiden hoidon
10313:     Asumistuen myöntämisessä on ollut yleisenä       siirryttyä kansaneläkelaitokselle. Kansaneläke-
10314: lähtökohtana, että tukea hakevalla ruokakun-         laitoksella voi kuitenkin olla paremmat edelly-
10315: nalla on asumismenoja, joiden vähentämiseksi         tykset soveltaa yhtenäistä menettelyä myös yksit-
10316: tukea myönnetään. Jos joku muu maksaa osan           täistapauksissa kuin mikä on ollut tilanne kun-
10317: asumismenoista, tukea on myönnetty vain haki-        tien myöntämiskäytännössä.
10318: jan itsensä maksettavaksi jäävästä asumismeno-
10319: jen osasta.
10320: 
10321:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1994
10322: 
10323:                                                                             Ministeri Pirjo Rusanen
10324:                                              1994 vp -    KK 563                                          3
10325: 
10326: 
10327: 
10328: 
10329:                                            Tili Riksdagens Talman
10330: 
10331:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-              Det har varit rätt problematiskt att bevilja
10332: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           minderåriga personer som bor skilt från sin fa-
10333: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         milj bostadsbidrag och i allmänhet har man för-
10334: man Minna Karhunen undertecknade spörsmål                hållit sig mer eller mindre återhållsamt tili ett
10335: nr 563:                                                  sådant förfarande. 1 regel anser man att föräld-
10336:                                                          rarna tili en minderårig studerande med stöd av
10337:              Vad ämnar statsrådet göra för att           lagen om underhåll för barn (704/7 5) har skyldig-
10338:           praxisen som gäller beviljandet av bo-         het att sörja för barnets underhåll tilis barnet
10339:           stadsbidrag för studerande skall återstäl-     fyller 18 år. Denna skyldighet medför även att
10340:           las och att de inte blir tvungna att avbryta   föräldrarna skall sörja för de kostnader som för-
10341:           sina studier p.g.a. den nya praxisen?          anleds av barnets boende.
10342:                                                              Ett minderårigt barn som på grund av studier
10343:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            inte bor med sina föräldrar har, då bostadsbidrag
10344: anföra följande:                                         beviljas, i allmänhet fortfarande ansetts höra tili
10345:                                                          föräldrarnas hushåll. Man har ansett att en dylik
10346:   Vid samordningen av lagen om bostadsbidrag             studerande kan beviljas eget bostadsbidrag en-
10347: (408/75) och lagen om studiestöd (65/94) omfat-          dast om han eller hon själv svarar för sina boen-
10348: tas sådana studerande utan familj som bor en-            dekostnader med sina egna inkomster. Studeran-
10349: samma i en hyres- eller bostadsrättsbostad av            den är skyldig att i samband med sin ansökan
10350: systemet med bostadstiliägg, medan andra stude-          redogöra för med vilka inkomster han ämnar
10351: rande beviljas stöd enligt lagen om bostadsbi-           finansiera boendet. Om en studerande i enskilda
10352: drag. Sålunda omfattas bl.a. studerande som le-          fall själv kan anses svara för sina boendekostna-
10353: ver stadigvarande i äktenskapsliknande förhål-           der med sina egna inkomster, finns det inte något
10354: landen samt i äktenskap, studerande som bor              hinder för att bostadsbidrag beviljas.
10355: med sin familj i samma hushåll samt studerande               När bostadsbidrag beviljas har de principer
10356: som bor som underhyresgäst eller i kollektivt            som nämns här tiliämpats redan tidigare och
10357: hushåll av det allmänna bostadsbidraget.                 tillämpningspraxis beträffande de stadganden
10358:    När bostadsbidrag beviljats har en allmän ut-         som gäller bostadsbidrag har inte ändrats tili
10359: gångspunkt varit att det hushåll som anhåller om         denna del sedan skötseln av bostadsbidragsfrå-
10360: stöd har sådana boendeutgifter för vilka bidrag          gor övergick tili folkpensionsanstalten. Folkpen-
10361: beviljas för att de skall minska. Om någon annan         sionsanstalten kan dock ha bättre förutsättning-
10362: betalar en del av boendeutgifterna, har bidrag           ar att tiliämpa ett enhetligt förfarande också i
10363: beviljats endast för den del av boendeutgifterna         enskilda fall jämfört med vad som var fallet i
10364: som sökanden själv skall betala.                         fråga om kommunernas praxis för beviljande av
10365:                                                          bidrag.
10366:      Helsingforsden 17 oktober 1994
10367: 
10368:                                                                                 Minister Pirjo Rusanen
10369:                                                  1994 vp
10370: 
10371: Kirjallinen kysymys 564
10372: 
10373: 
10374: 
10375: 
10376:                                    Myller ym.: Paikallispuheluiden toimittamisesta ja laskutuksesta
10377:                                       nykyisessä kilpailutilanteessa
10378: 
10379: 
10380:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10381: 
10382:    Teletoiminta on avattu kilpailulle. Kaukopu-       Iintoimessa omilla verkoilla. Käytännöllisempää
10383: heluissa kilpailutilanne on jo pitkällä. Asiasta on   ja edullisempaa olisi, jos eri puhelinlaitokset vel-
10384: tiedotettuja markkinoitu monella tapaa. Kilpai-       voitettaisiin vuokraamaan verkkokapasiteettia
10385: lutilanne on alentanut puhelujen hintoja ja saa-      toisilleen. Itse kilpailu tapahtuisi palvelun ja laa-
10386: nut teleoperaattorit kiinnostumaan tavallisesta       dun avulla.
10387: kuluUajasta asiakkaana.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10388:    Kilpailutilanne on aiheuttanut kuitenkin mo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10389: nia epäselvyyksiä mm. laskutuksen suhteen, kos-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10390: ka jopa samasta puhelusta laskuttaa nyt sekä          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10391: paikallispuhelintointa hoitava toimiluvanalai-
10392: nen puhelinlaitos että Tele. Asiakkaan kannalta                  Onko Hallitus tietoinen paikallispuhe-
10393: olisi yksinkertaisinta, jos puhelun toimittaisi              lintoimen kilpailutilanteen epäkohdista
10394: päästä päähän sama puhelinlaitos. Paikallispu-               ja jos on,
10395: helintoimen kilpailu on avattu teoriassa, vaan ei                mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt
10396: käytännössä. Vaatii suuria ja kansantaloudelli-              tai ryhtyy asian korjaamiseksi?
10397: sesti turhia investointeja kilpailla paikallispuhe-
10398: 
10399:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1994
10400: 
10401:           Riitta Myller                  Heidi Hautala                   Anna-Liisa Kasurinen
10402:           Mikko Rönnholm                 Marjatta Vehkaoja               Kari Urpilainen
10403:           Kerttu T ömqvist               Tarja Kautto                    Matti Luttinen
10404:           Jouko Jääskeläinen             Reijo Laitinen                  Jukka Gustafsson
10405:           Matti Väistö                   Esko Jokiniemi                  Heikki Rinne
10406:           Raimo Vuoristo                 Matti Louekoski                 Kari Rajamäki
10407:           Maija Rask                     Matti Vähänäkki                 ArjaOjala
10408:           Kyllikki Muttilainen           Esko Seppänen                   Pertti Paasio
10409:           Lauri Metsämäki                Martti Korhonen                 Outi Ojala
10410:           Iivo Polvi                     Esko Helle                      Timo Laaksonen
10411:           Reijo Lindroos                 Tuulikki Hämäläinen             Paavo Nikula
10412:                                          Ulla Anttila
10413: 
10414: 
10415: 
10416: 
10417: 240017
10418: 2                                         1994 vp -   KK 564
10419: 
10420: 
10421: 
10422: 
10423:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10424: 
10425:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Paikallispuhelintoimeen on myönnetty pääl-
10426: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lekkäiset, siis keskenään kilpailevat toimiluvat
10427: olette syyskuun 23 päivänä 1994 päivätyn kir-         koko maassa. Kun päätöstä aikanaan valmistel-
10428: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tiin valtioneuvostossa, esillä oli voimakkaasti tie-
10429: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Myllerin ym.       to siitä, että paikallispuhelinkilpailu on taloudel-
10430: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 564:         lisesti mahdotonta perinteisellä kaapeliverkolla.
10431:                                                       Telelaitokset ovatkin ryhtyneet pontevasti kehit-
10432:           Onko Hallitus tietoinen paikallispuhe-      tämään vaihtoehtoisia, yleensä radiotekniikkaan
10433:        lintoimen kilpailutilanteen epäkohdista        perustuvia ratkaisuja. Samalla yleiset matkavies-
10434:        ja jos on,                                     tinverkot, kuten NMT, ovat nousseet vakaviksi
10435:            mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt       kaapeliverkon kilpailijoiksi.
10436:        tai ryhtyy asian korjaamiseksi?                    Paikallispuhelinverkon vuokrauspakko on ol-
10437:                                                       lut esillä useissa eri yhteyksissä, ja sitä on selvitet-
10438:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ty monella tavalla. Siihen liittyy eräitä ongelmia,
10439: vasti seuraavaa:                                      joiden takia liikenneministeriö on suhtautunut
10440:                                                       siihen varauksellisesti. Ensinnäkin tällainen
10441:    Suomessa on harjoitettu 1980-luvun puolivä-        vuokrauspakko merkitsisi käytännössä omai-
10442: listä lähtien kilpailua lisäävää telepolitiikkaa.     suuden hallinnan siirtymistä omistajalta kilpaili-
10443: Vaikutukset ovat olleet myönteisiä sekä telemak-      jalle, eikä ole aivan selvää, olisiko tällainen me-
10444: suihin että palvelutasoon. Suomen telepolitiikka      nettely sopusoinnussa hallitusmuodon kanssa.
10445: on saanut tunnustusta viimeksi EU:n tele- ja teol-    Toiseksi vuokrauspakkoon liittyisi välttämättä
10446: lisuusministerien yhteiskokouksessa.                  viranomaisen vahvistama hinnasto, jolloin pai-
10447:    Kilpailussa useat elinkeinonharjoittajat toimi-    kallispuhelinverkon hintakilpailu häviäisi. Kol-
10448: vat päällekkäin samoilla markkinoilla. Niiden         manneksi telelaitosten investointien suunnittelu
10449: liiketoiminnan eräänä tavoitteena on solmia suo-      tulisi kovin vaikeaksi, kun telelaitos ei etukäteen
10450: rat asiakassuhteet,jotka ovat välttämättömät lii-     voisi tietää, tuleeko investoitava verkko hyödyt-
10451: ketoiminnan edistämiseksi. Suoraan asiakassuh-        tämään sen omaa vai kilpailijan liiketoimintaa.
10452: teeseen kuuluu yhtenä osana erillinen laskutus.       Neljänneksi vuokrauspakko helpottaisi uusien
10453: Kaukopuheluun liittyvät paikallispuhelinverkon        verkko-operaattorien tuloa markkinoille tavalla,
10454: maksut ovat aina olleet olemassa, mutta ne ovat       joka ei mahdollisesti palvelisi maan etua.
10455: aiemmin sisältyneet erittelemättöminä puhelin-            Edellä sanotun perusteella liikenneministeriö
10456: laskuun. Näyttää todennäköiseltä, että paluuta        pyrkii käytettävissä olevilla keinoilla tukemaan
10457: käyttäjäystävälliseen yhteen ainoaan laskuun ei       vaihtoehtoisten ja kilpailukykyisten paikallis-
10458: ole. Toisaalta yksi ainut lasku voisi olla kukka-     verkkotekniikkojen kehittämistä eikä katso ai-
10459: rolle vihamielinen, eikä ole aivan selvää, tulisiko   heelliseksi puuttua paikallispuhelinkilpailuun
10460: siihen edes pyrkiä.                                   muilla tavoilla.
10461: 
10462:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1994
10463: 
10464:                                                                       Liikenneministeri Ole Norrback
10465:                                           1994 vp -   KK 564                                           3
10466: 
10467: 
10468: 
10469: 
10470:                                         Till Riksdagens Talman
10471: 
10472:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Lokaltelefonväsendet har beviljats koncessio-
10473: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       ner som överlappar varandra, dvs. konkurrerar
10474: 23 september 1994 tili vederbörande medlem av         med varandra, i hela landet. När beslutet i tider-
10475: statsrådet översänt följande av riksdagsman           na bereddes i statsrådet visste man redan då att
10476: Myller m.fl. undertecknade spörsmål nr 564:           lokaltelefonkonkurrens är ekonomiskt omöjlig i
10477:                                                       det traditionella kabelnätet. Teleinrättningama
10478:           Är Regeringen medveten om olägen-           har därför kraftfullt börjat utveckla altemativa
10479:        hetema i lokaltelefonväsendets konkur-         lösningar som i allmänhet grundar sig på radio-
10480:        renssituation, och om den är medveten          teknik. Samtidigt har de allmänna mobilanslut-
10481:        omdessa,                                       ningsnäten, såsom NMT, blivit sådana konkur-
10482:           vilka åtgärder har den vidtagit eller       renter tili kabelnätet som bör tas på allvar.
10483:        vilka åtgärder kommer den att vidta för           Tvånget att hyra lokaltelefonnätet har varit
10484:        att avhjälpa olägenhetema?                     uppe tili behandling i flera olika sammanhang
10485:                                                       och det har utretts på många sätt. F örfarandet är
10486:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förknippat med vissa problem som gör att trafik-
10487: anföra följande:                                      ministeriet förhåller sig med viss reservation tili
10488:                                                       saken. För det första innebär ett dylikt tvång att
10489:    Sedan mitten av 1980-talet har i Finland bedri-    hyra nätet i praktiken att besittningen av egendo-
10490: vits en telepolitik som ökar konkurrensen. Detta      men övergår från ägaren tili konkurrenten, och
10491: har inverkat positivt på både teleavgifter och        det är inte helt klart om ett dylikt förfarande
10492: servicenivå. Finlands telepolitik fick senast er-     överensstämmer med regeringsformen. För det
10493: kännande vid ett gemensamt möte för EU:s tele-        andra kräver tvånget att hyra nätet oundvikligen
10494: och industriministrar.                                en prislista som fastställts av myndighetema, vil-
10495:    1 en konkurrenssituation verkar många nä-          ket innebär att priskonkurrensen inom lokaltele-
10496: ringsidkare på ett sådant sätt att deras verksam-     fonnätet försvinner. För det tredje skulle plane-
10497: heter överlappar varandra på samma marknad.           ringen av teleinrättningamas investeringar för-
10498: Ett av målen för dessa näringsidkare är att knyta     svåras avsevärt då en teleinrättning inte på för-
10499: direkta kundförhållanden, som är nödvändiga           hand kan veta om det nät som den skall investera
10500: för att näringen skall främjas. Ett direkt kundför-   i kommer att gagna dess egen eller konkurrentens
10501: hållande kräver en skild fakturering. Lokaltele-      affårsverksamhet. För det fjärde skulle tvånget
10502: fonnätets avgifter för fjärrsamtal har alltid exis-   att hyra nätet göra det lättare för nya nätoperatö-
10503: terat, men de har tidigare ingått ospecificerade i    rer att komma in på marknaden på ett sådant sätt
10504: telefonräkningen. Det verkar troligt att det inte     som möjligtvis inte gagnar landets intressen.
10505: finns någon återgång till en enda användarvänlig         Utgående från det ovan anförda försöker tra-
10506: räkning. Å andra sidan kunde en enda räkning          fikministeriet med tili buds stående medel stöda
10507: utgöra ett hot mot plånboken, och det är inte helt    utvecklandet av altemativa och konkurrenskraf-
10508: klart om man ens bör sträva tili ett sådant förfa-    tiga former av lokalnätsteknik och anser det inte
10509: rande.                                                motiverat att ingripa i lokaltelefonkonkurrensen
10510:                                                       på något annat sätt.
10511: 
10512:      Helsingforsden 13 oktober 1994
10513: 
10514:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
10515:                                                1994 vp
10516: 
10517: Kirjallinen kysymys 565
10518: 
10519: 
10520: 
10521: 
10522:                                   Laakkonen ym.: Lääninhallitusten ostaman ammatillisen koulu-
10523:                                      tuksen tarjonnasta
10524: 
10525: 
10526:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10527: 
10528:    Valtion vuoden 1993 talousarviossa oli ns.        det hinta- ja laatuvertailuun jäävät vähäisiksi.
10529: Relanderin rahaa, jolla lääninhallitukset voivat     Lisäksi kansalaisopistojen verkko kattaa koko
10530: ostaa ammatillista koulutusta opetushallituksen      valtakunnan ja on siten alueellisesti ehdottomas-
10531: alaisilta oppilaitoksilta. Vuosien 1994 ja 1995      ti laajin aikuisoppilaitosverkosto maassamme.
10532: talousarvioissa määrärahan käyttö on rajattu si-     Kaikki edellä mainitut seikat puoltavat kansa-
10533: ten, että koulutusta lääninhallituksille voivat      laisopistojen ottamista mukaan ammatillisen
10534: myydä ainoastaan ammatilliset oppilaitokset ja       täydennyskoulutuksen tarjoajiksi.
10535: ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10536:    Vuoden 1992 kansalaisopistolain (722/92) tar-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10537: koituksena oli laajentaa opistojen opetustehtä-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10538: vää. Lain 1 §:n mukaan kansalaisopistot voivat       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10539: antaa ammatillista aikuiskoulutusta ja muuta
10540: koulutusta. Saman pykälän mukaan kansalais-                    Onko Hallitus tietoinen, että ammatil-
10541: opistot voivat järjestää myös maksullista koulu-            lista täydennyskoulutusta koskevat rajoi-
10542: tusta sekä tutkimus- ja palvelutoimintaa. Lain              tukset vuosien 1994 ja 1995 talousar-
10543: tarkoitus on opistoissa toteutettu. Esimerkkinä             vioissa rajoittavat tervettä kilpailua ei-
10544: on työvoimapiirien ostama työvoimapoliittinen               vätkä koidu ostajan ja koulutettavien
10545: koulutus, jota on varsin runsaasti.                         eduksi, ja
10546:    Jos koulutuksen tarjoajina on vain rajattu ryh-             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10547: mä oppilaitoksia, lääninhallitusten mahdollisuu-            siin epäkohdan korjaamiseksi?
10548: 
10549:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1994
10550: 
10551:           Pirkko Laakkonen               Matti Väistö                  Tuula Kuittinen
10552:           Ismo Seivästö                  Kerttu T ömqvist              Marja-Liisa Tykkyläinen
10553:                                          Riitta Myller
10554: 
10555: 
10556: 
10557: 
10558: 240032J
10559: 2                                          1994 vp -    KK 565
10560: 
10561: 
10562: 
10563: 
10564:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10565: 
10566:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Vuonna 1993 koulutusta lisättiin työllisyys-
10567: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          syistä nopeasti. Lisäys koski ammatillista perus-
10568: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        koulutusta, jatkolinjoja sekä ammatillisesta kou-
10569: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko            lutuksesta valmistuneille nuorille tarkoitettuja
10570: Laakkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          koulutusjaksoja. Lisäysohjelman käynnistämi-
10571: myksen n:o 565:                                        seksi muutettiin ammatillisista oppilaitoksista
10572:                                                        annetun lain 31 d §:ää väliaikaisesti vuonna 1993
10573:            Onko Hallitus tietoinen, että ammatil-      aloitettavaa koulutusta koskien siten, että lää-
10574:         lista täydennyskoulutusta koskevat rajoi-      ninhallitukset saattoivat valtion talousarvioon
10575:         tukset vuosien 1994 ja 1995 talousar-          otetun määrärahan rajoissa ostaa myös muuta
10576:         vioissa rajoittavat tervettä kilpailua ei-     kuin täydennyskoulutusta ja myyjinä saattoivat
10577:         vätkä koidu ostajan ja koulutettavien          tulla kysymykseen myös muut julkisen valvon-
10578:         eduksi, ja                                     nan alaiset oppilaitokset kuin ammatilliset oppi-
10579:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        laitokset. Lääninhallitukset ostivat kansalais-
10580:         siin epäkohdan korjaamiseksi?                  opistoilta niiden erityisosaamisen mukaisesti lä-
10581:                                                        hinnä ammatillisesta peruskoulutuksesta valmis-
10582:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuneille nuorille tarkoitettuja kieli-, kansainvälis-
10583: vasti seuraavaa:                                       tymis- ja vastaavia koulutusjaksoja, ei ammatil-
10584:                                                        lista täydennyskoulutusta.
10585:    Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain            Vuoden 1994 talousarviossa ei ammatillisen
10586: (487/87) mukaan ammatillisen oppilaitoksen teh-        aikuiskoulutuksen aloittavien määrää enää lisät-
10587: tävänä on järjestää sille määrättyä ammatillista       ty, jolloin lisäysohjelman käynnistämisen vuoksi
10588: peruskoulutusta ja lisäkoulutusta sekä lisäksi         käyttöön otetut rahoituksen erityisjärjestelyt
10589: muuta koulutustoimintaa. Kansalaisopistolain           voitiin purkaa. Ammatillisista oppilaitoksista
10590: (722/92) mukaan kansalaisopisto on yleissivistä-       annetun lain 31 d §:n väliaikaisen muutoksen voi-
10591: vää aikuiskoulutusta antava oppilaitos, joka voi       massaoloaikaa ei jatkettu. Saman periaatteen
10592: lisäksi järjestää myös ammatillista aikuiskoulu-       mukaisesti on rakennettu myös vuoden 1995 ta-
10593: tusta.                                                 lousarvioesitys.
10594:    Ammatillisen oppilaitoksen erityisalue on siis          Hallitus katsoo, että ammatillisen täydennys-
10595: ammatillinen koulutus ja kansalaisopiston yleis-       koulutuksen hankkimiseen tarkoitetun määrära-
10596: sivistävä koulutus. Jotta oppilaitosverkkoa voi-       han suuntaaminen ammatillisille oppilaitoksille
10597: daan tarvittaessa käyttää esimerkiksi henkilöstö-      on eri oppilaitosmuotojen perustyönjaon mu-
10598: koulutuksen järjestämisessä joustavasti yli oppi-      kaista. Kilpailu eri ammatillisten oppilaitosten
10599: laitosmuotorajojen, on sekä ammatillisille oppi-       välillä takaa, että määräraha tulee tehokkaasti
10600: laitoksille että kansalaisopistoille annettu lisäksi   käytetyksi. Vuoden 1994 talousarvio ja vuoden
10601: mahdollisuus toimia myös muulla kuin erityis-          1995 talousarvioesitys ovat tämän linjan mukai-
10602: alueellaan.                                            sia. Vuonna 1993 tapahtunut myyjinä kysymyk-
10603:    Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 31      seen tulevien oppilaitosmuotojen piirin laajenta-
10604: d §:ssä on lääninhallituksille annettu valtuus val-    minen oli poikkeuksellista ja tarpeen ainoastaan
10605: tion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa          väliaikaisesti. Ostojen suuntautuminen vuonna
10606: hankkia lääninsä koulutustarpeisiin täydennys-         1993 osoittaa, että kansalaisopistot eivät halun-
10607: koulutusta ammatillisilta oppilaitoksilta. Val-        neet kilpailla ammatillisten oppilaitosten kanssa
10608: tion talousarviossa määräraha on osa momentin          ammatillisen täydennyskoulutuksen tarjonnassa
10609: 29.69.33 "Ammatillinen aikuiskoulutus" koko-           vaan pitivät tarkoituksenmukaisempana hyö-
10610: naismäärärahaa. Hankintavaltuus on rajattu             dyntää yleissivistävään koulutukseen liittyvää
10611: ammatillisiin oppilaitoksiin, jotka ovat erikois-      erityisosaamistaan.
10612: tuneet ammatilliseen koulutukseen.
10613: 
10614:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1994
10615: 
10616:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
10617:                                           1994 vp -   KK 565                                            3
10618: 
10619: 
10620: 
10621: 
10622:                                         Tili Riksdagens Talman
10623: 
10624:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           År 1993 utökages utbildningen snabbt av sys-
10625: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        selsättningsskäl. Okningen gällde den grundläg-
10626: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      gande yrkesutbildningen, påbyggnadslinjerna
10627: man Pirkko Laakkonen m.fl. undertecknade              samt utbildningsavsnitt avsedda för unga som
10628: spörsmål nr 565:                                      utexaminerats från yrkesutbildning. I syfte att få
10629:                                                       igång utvidgningsprogrammet ändrades 31 d §
10630:           Är Regeringen medveten om att be-           lagen om yrkesläroanstalter temporärt i fråga om
10631:        gränsningarna i fråga om yrkesinriktad         den utbildning som skulle inledas 1993 så att
10632:        fortbildning i budgeterna för 1994 och         länsstyrelserna inom ramen för det anslag som
10633:        199 5 utgör ett hinder för sund konkurrens     anvisats i statsbudgeten kunde köpa också annat
10634:        och inte gagnar köparen och de studeran-       än fortbildning och även andra läroanstalter un-
10635:        de,och                                         der offentlig tillsyn än yrkesläroanstalterna kun-
10636:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         de komma i fråga som säljare. Av medborgarin-
10637:        att rätta till detta missförhållande?          stituten köpte länsstyrelserna språk-, internatio-
10638:                                                       naliserings- och motsvarande utbildningsavsnitt
10639:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         närmast avsedda för ungdomar som utexamine-
10640: anföra följande:                                      rats från grundläggande yrkesutbildning, där-
10641:                                                       emot inte yrkesinriktad fortbildning.
10642:    Enligt lagen om yrkesläroanstalter (487/87)            I budgeten för 1994 utökades inte längre anta-
10643: har en yrkesläroanstalt till uppgift att ordna så-    let personer som påbörjar yrkesinriktad vuxenut-
10644: dan grundläggande yrkesutbildning och tilläggs-       bildning, varvid de specialarrangemang för fi-
10645: utbildning samt annan utbildning som föreskri-        nansieringen som hade tagits i bruk för att köra
10646: vits för den. Enligt lagen om medborgarinstitut       igång utvidgningsprogrammet kunde avskaffas.
10647: (722/92) är ett medborgarinstitut en allmänbilda-     Giltighetstiden för den temporära ändringen av
10648: de läroanstalt som ger vuxenutbildning. Det kan       31 d § i lagen om yrkesläroanstalter förlängdes
10649: också ordna yrkesinriktad vuxenutbildning.            inte. Budgetpropositionen för 1995 har byggts
10650:    En yrkesläroanstalt har alltså yrkesutbildning     upp enligt samma princip.
10651: och ett medborgarinstitut allmänbildande ut-              Regeringen anser att det är i överensstämmel-
10652: bildning som sitt specialområde. För att läroan-      se med den grundläggande arbetsfördelningen
10653: staltsnätet vid behov på ett flexibelt sätt skall     mellan de olika läroanstaltsformerna att anslaget
10654: kunna användas över läroanstaltsgränserna,            för anskaffning a v yrkesinriktad fort bildning rik-
10655: t.ex. vid personalutbildning, har såväl yrkesläro-    tas tili yrkesläroanstalterna. Konkurrensen mel-
10656: anstalterna som medborgarinstituten dessutom          lan de olika yrkesläroanstalterna garanterar att
10657: givits möjlighet att arbeta också utanför sitt        anslaget utnyttjas effektivt. Budgeten för 1994
10658: egentliga specialområde.                              och budgetpropositionen för 1995 följer denna
10659:    I 31 d § lagen om yrkesläroanstalter har läns-     linje. Den breddning i fråga om läroanstaltsfor-
10660: styrelsen givits befogenhet att inom ramen för        mer som kunde komma i fråga som säljare 1993
10661: anslag som anvisats i statsbudgeten köpa kom-         var ett undantag och behövdes endast temporärt.
10662: pletterande utbildning av yrkesläroanstalter för      Köpinriktningen 1993 v~sar att medborgarinsti-
10663: att tillgodose sitt läns utbildningsbehov. I stats-   tuten inte ville konkurrera med yrkesläroan-
10664: budgeten är detta anslag en del av det totala         stalterna i fråga om utbudet på yrkesinriktad
10665: anslaget för "Yrkesinriktad vuxenutbildning"          fortbildning utan ansåg det ändamålsenligare att
10666: under moment 29.69.33. Befogenheten har be-           dra nytta av sitt specialkunnande inom den all-
10667: gränsats till yrkesläroanstalter som är specialise-   mänbildande utbildningen.
10668: rade på yrkesutbildning.
10669: 
10670:      Helsingforsden 12 oktober 1994
10671: 
10672:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
10673:                                                 1994 vp
10674: 
10675: Kirjallinen kysymys 566
10676: 
10677: 
10678: 
10679: 
10680:                                   Tennilä: Valtakunnallisen sähköverkon rakentamisesta Muonioon
10681:                                      ja Enontekiölle
10682: 
10683: 
10684:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10685: 
10686:    Muonion ja Enontekiön kunnat ovat olleet          sähkölaitoksille 4,4 miljoonan markan lisäkus-
10687: valtakunnan sähköverkon ulkopuolella, Ruot-          tannusta. Se puolestaan johtaisi useamman pen-
10688: sista tuotavan sähkön varassa. Olen omalta osal-     nin korotukseen kWh:lta kuluttajien osalta.
10689: tanikin vuosikymmenen ajan tuonut eduskun-           Huomautettakoon, että kun sähköverkko jokin
10690: nassa eri muodoissa esille tilanteen omalaatui-      vuosi sitten ulotettiin Utsjoelle, avustus oli 90 %.
10691: suutta ja vaatinut muutosta.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10692:    Valtakunnan sähköverkon ulottaminen Län-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10693: si-Lapin pohjoisiin kuntiin onkin edennyt, ra-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10694: kennustyö Vajukosken-Sirkan-Muonion lin-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10695: jatyömaalla on käynnissä. Nyt on kuitenkin tul-
10696: lut eteen hallituksen säästötoimi, joka toteutues-             Mihin toimiin Hallitus ryhtyy järjes-
10697: saan johtaisi kertakaikkiseen kohtuuttomuu-                 tääkseen 4,4 miljoonan markan lisäavus-
10698: teen.                                                       tuksen valtakunnan sähköverkon raken-
10699:    Sähköverkon rakentamiseen on näet myön-                  tamiseen Muonioonja Enontekiölle koh-
10700: netty budjettiesityksessä vain 80 %:n avustus,              tuullisen sähkön hinnan turvaamiseksi
10701: mikä merkitsisi Muoniooja Enontekiön kuntien                paikalliselle väestölle?
10702: 
10703:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1994
10704: 
10705:                                          Esko-Juhani Tennilä
10706: 
10707: 
10708: 
10709: 
10710: 240017
10711: 2                                       1994 vp -      KK 566
10712: 
10713: 
10714: 
10715: 
10716:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10717: 
10718:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ten syöttöjohtohankkeisiin osoitetut määrärahat
10719: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on 1980-luvun puolivälin jälkeen käytetty lähes
10720: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       yksinomaan Länsi- ja Pohjois-Lapin hankkei-
10721: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         siin. Avustukset olivat vielä 1980-luvulla valtio-
10722: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         neuvoston antamissa jakoperusteissa asetetun
10723: myksen n:o 566:                                       enimmäismäärän, 90 % hyväksyttävistä kustan-
10724:                                                       nuksista, mukaisia.
10725:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy järjes-           Enontekiön ja Muonion sähkön hankintahin-
10726:        tääkseen 4,4 miljoonan markan lisäavus-        ta Ruotsista on vuosina 1992ja 1993 ollut 9-8 p/
10727:        tuksen valtakunnan sähköverkon raken-          kWh kalliimpaa kuin Suomen kantaverkon
10728:        tamiseen Muonioonja Enontekiölle koh-          kautta sähkönsä ostavilla muilla Lapin laitoksil-
10729:        tuullisen sähkön hinnan turvaamiseksi          la, jotka saavat hyväkseen ns. Lapin alennuksen
10730:        paikalliselle väestölle?                       sähkön tukkuhinnasta sekä oikeuden ostaa Ke-
10731:                                                       mijoki Oy:ltä valtion osakkuussähköä. Tänä
10732:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vuonna hintaero on jonkin verran kaventunut
10733: vasti seuraavaa:                                      edullisen valuuttakurssikehityksen takia. Kanta-
10734:                                                       verkkoyhteyden valmistuttua Enontekiön kun-
10735:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on vuonna          nan sähkölaitos ja Muonion sähköosuuskunta
10736: 1993 myöntänyt avustuksena Enontekiön kun-            pääsevät samaan sähkön hankintatilanteeseen
10737: nan sähkölaitokselle ja Muonion sähköosuus-           muiden Lapin sähkölaitosten kanssa. Alusta-
10738: kunnalle vuoden 1992 kolmannessa lisätalous-          vien, näissä laitoksissa tehtyjen arvioiden mu-
10739: arviossa Enontekiön ja Muonion valtakun-              kaan kuluttajahinnat voisivat pysyä suunnilleen
10740: nan kantaverkkoon liittämiseksi tarkoitetun           nykyisellä tasolla, joka on keskimäärin noin 4-
10741: 37 000 000 markan määrärahan. Avustus kattaa          6 p/kWh korkeampi kuin muiden Lapin sähkö-
10742: noin 81 % kyseisten sähkölaitosten kyseiseen          laitosten keskiarvo, jos lisäavustusta ei saada.
10743: hankkeeseen liittyvästä rahoitusosuudesta, joka           Valtiontalouden tilanteen kiristymisen vuoksi
10744: on ministeriölle esitetyn kustannusarvion mu-         hallitus joutui toteamaan esittäessään 37 000 000
10745: kaan yhteensä 46 miljoonaa markkaa. Sekä val-         markan määrärahaa vuoden 1992 tulo- ja meno-
10746: takunnan verkkoon liittämisestä aiheutuvat kus-       arvioon Enontekiön ja Muonion liittämiseksi
10747: tannukset että valtion avustus jakaantuvat tasan      kantaverkkoon, että avustus kattaisi aikaisem-
10748: sähkölaitosten kesken. Hankkeen kokonaiskus-          masta syöttöjohtojen avustuskäytännöstä poike-
10749: tannusarvio on noin 76 miljoonaa markkaa.             ten noin 80 %kyseisten sähkölaitosten investoin-
10750: Imatran Voima Oy osallistuu hallintaansa jää-         tiosuudesta. Valtiontalouden tilanne on edelleen
10751: vän Vajukosken-Sirkan sähköjohdon rakenta-            sellainen, että vuoden 199 5 talousarvioesitykseen
10752: miskustannuksiin noin 30 miljoonalla markalla.        ei ole voitu sisällyttää lisäavustusta tälle hank-
10753:    Valtion tulo- ja menoarviossa poikkeukselli-       keelle.
10754: sen vaikeissa olosuhteissa toimivien sähkölaitos-
10755: 
10756:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1994
10757: 
10758:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
10759:                                           1994 vp -      KK 566                                          3
10760: 
10761: 
10762: 
10763: 
10764:                                         Tili Riksdagens Talman
10765: 
10766:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        mitten av 1980-talet använts så gott som enbart
10767: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          för projekti västra och norra Lappland. Ännu på
10768: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        1980-talet utgjorde understöden, enligt det ma-
10769: man Tennilä undertecknade spörsmål nr 566:              ximibelopp som ställts i statsrådets fördelnings-
10770:                                                         grunder, 90 % av de godtagbara kostnadema.
10771:           Vilka åtgärder kommer Regeringen att             Priset för Enontekis och Muonios elanskaff-
10772:        vidta för att ordna ett tilläggsunderstöd        ning från Sverige har 1992 och 1993 varit 9-8 p/
10773:        på 4,4 milj. mark för byggandet av ett           kWh dyrare än för de andra lappländska elver-
10774:        riksomfattande elnät till Muonio och             ken som köper sin el via det finska stamnätet och
10775:        Enontekis för att ett skäligt elpris skall       som kan tiligodoräkna sig en s.k. Lapplands-
10776:        kunna tryggas för den lokala befolkning-         rabatt på partipriset på el samt rätt att köpa
10777:        en?                                              statlig andelselektricitet från Kemijoki Oy. I år
10778:                                                         har prisskillnaden minskat något tili följd av den
10779:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           förmånliga utvecklingen på valutakursen. När
10780: anföra följande:                                        stamnätsförbindelsen har blivit klar är Enontekis
10781:                                                         kommuns elverk och Muonios Elandelslag i sam-
10782:    Handels- och industriministeriet beviljade           ma situation i fråga om elanskaffning som övriga
10783: 1993 som understöd till Enontekis kommuns el-           elverk i Lappland. Enligt preliminära uppskatt-
10784: verk och Muonios elandelslag i den tredje till-         ningar, som gjorts i dessa elverk, kan konsument-
10785: läggsbudgeten för 1992 ett anslag om 37 000 000         priserna kvarstå på ungefår samma nivå som i
10786: mark som var avsett för att ansluta Enontekis           dagens läge, vilket är i genomsnitt ca 4---6 p/kWh
10787: och Muonio till det riksomfattande stamnätet.           högre än medelvärdet för övriga elverk i Lapp-
10788: Understödet täcker ca 81% av dessa elverks fi-          land, om något tilläggsunderstöd inte erhålls.
10789: nansieringsandel i projektet i fråga, viiken enligt        Till följd av att det statsekonomiska läget har
10790: en kostnadskalkyl som har presenterats för mi-          skärpts blev regeringen, då den föreslog ett an-
10791: nisteriet är totalt 46 miljoner mark. Både kostna-      slag om 37 000 000 mark i budgeten för 1992 för
10792: derna för anslutningen till det riksomfattande          anslutande av Enontekis och Muonio tili stam-
10793: nätet och statens understöd fördelas jämnt mel-         nätet, tvungen att konstatera att understödet,
10794: lan elverken. Projektets totala kostnadskalkyl är       avvikande från tidigare understödspraxis i fråga
10795: ca 76 miljoner mark. Imatran Voima Oy deltar            om matarledningar, kommer att täcka ca 80 % av
10796: med 30 miljoner mark i byggnadskostnaderna              elverkens investeringsandel. Statens ekonomiska
10797: för elledningen på sträckan Vajukoski-Sirkka            situation är fortsättningsvis sådan att tilläggsun-
10798: och den förblir i bolagets besittning.                  derstöd för detta projekt inte har kunnat inbegri-
10799:    De anslag som i statsbudgeten har anvisats för       pas i propositionen med förslag tili statsbudget
10800: matarledningsprojekt för elverk som är verksam-         för 1995.
10801: ma i exceptionellt svåra förhållanden, har sedan
10802: 
10803:      Helsingforsden 18 oktober 1994
10804:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
10805:                                                1994vp
10806: 
10807: Kirjallinen kysymys 567
10808: 
10809: 
10810: 
10811: 
10812:                                   Väistö: Kirjepostin lajittelun säilyttämisestä Joensuussa
10813: 
10814: 
10815: 
10816:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10817: 
10818:    Posti on siirtämässä kirjepostin lajittelua       laitteet vaille käyttöä. Uhkana on toisaalla myös
10819: Joensuusta Kuopioon. Joensuun lajittelukes-          palvelujen heikkeneminen ja riskialttiuden li-
10820: kuksen alasajoa on toteutettu vähitellen. Posti-     sääntyminen.
10821: pakettien käsittely siirrettiin Kuopioon keväällä,       Pohjois-Karjalalle postin lajittelutoiminnan
10822: ja nyt Joensuusta uhkaa lakata myös lähtevien ja     siirto Kuopioon on maakunnallinen menetys.
10823: saapuvien kirjeiden lajittelu.                       Tällaista yhteiskunnan palvelutoimintojen kes-
10824:    Kirjepostin lajittelun lopettaminen kokonaan      kittämistä on kansalaisten erittäin vaikea ym-
10825: Pohjois-Karjalasta on tullut yllätyksenä. Lajitte-   märtää. Kyseessä ei voi olla myöskään asiakkaan
10826: lutoiminnan siirto Kuopioon merkitsee Joensuu-       eli kansalaisten etu, sillä käytännössä keskittävä
10827: hun 30 uutta työtöntä lisää. Aiemman tiedon          toiminta tulee joka tapauksessa hidastamaan
10828: mukaan käsin tapahtuvan lajittelun piti joka ta-     postin kulkua ja heikentämään palvelua.
10829: pauksessa jäädä Joensuuhun.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10830:    Postiyhtiö perustelee Pohjois-Karjalan riisu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10831: mista ja Joensuun jättämistä ilman lajittelukes-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10832: kusta miljoonasäästöillä. Niiden aikaansaami-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10833: seksi koko valtakunnan postilajittelu aiotaan
10834: keskittää muutamaan valtakunnalliseen yksik-                    Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
10835: köön.                                                       litus aikoo ryhtyä kirjepostin lajittelun
10836:    Lajittelutoiminnan keskittämisen tuomia                  säilyttämiseksi Joensuussa ja lajittelukes-
10837: säästöjä on syytä epäillä. Jääväthän esimerkiksi            kuksen alasajosta aiheutuvan maakun-
10838: Joensuussa äskettäin rakennettu lajittelukeskus             nallisen menetyksen estämiseksi?
10839: ja sen pitkälle automatisoidut ja ajanmukaiset
10840: 
10841:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1994
10842: 
10843:                                              Matti Väistö
10844: 
10845: 
10846: 
10847: 
10848: 240017
10849: 2                                           1994 vp -   KK 567
10850: 
10851: 
10852: 
10853: 
10854:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10855: 
10856:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lu on siirretty Kuopion postikeskukseen. Joen-
10857: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           suun kirjepostin keskittäminen Kuopioon tapah-
10858: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tuu Suomen Posti Oy:n suunnitelmien mukaan
10859: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti              vaiheittain 1.1.1995 ja 1.5.1995. Kirjepostin kes-
10860: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            kittämisellä säästyy Kuopion postikeskuksen
10861: n:o 567:                                                alueella kustannuksia vuosittain muutamia mil-
10862:                                                         joonia markkoja.
10863:             Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-        Joensuun lajittelukeskuksen kirjepostin kes-
10864:         litus aikoo ryhtyä kirjepostin lajittelun       kittäminen Kuopioon merkitsee Kuopiossa 25
10865:         säilyttämiseksi Joensuussa ja lajittelukes-     työpaikan lisäystä mutta Joensuussa 35 työpai-
10866:         kuksen alasajosta aiheutuvan maakun-            kan vähennystä. Uutta työtä, jota on tarjolla
10867:         nallisen menetyksen estämiseksi?                muun muassa Kuopion postikeskuksessa,joudu-
10868:                                                         taan etsimään 30:lle Joensuun lajittelukeskuksen
10869:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            työntekijälle.
10870: vasti seuraavaa:                                            Joensuun lajittelukeskukselle jää edelleenkin
10871:                                                         posti- ja tavaraliikenteen toimintoja erityisesti
10872:    Suomen Posti Oy varmistaa ja parantaa palve-         ripeästi kasvavan lavalähetysliikenteen hoitami-
10873: lutasoaan sekä nostaa kustannustehokkuutta              sessa. Todennäköisesti siellä myös Postin arvion
10874: hintakilpailukyvyn turvaamiseksi. Eräänä kei-           mukaan säilyy lähtökohtaisesti käsin suoritetta-
10875: nona on paketti- ja kirjepostin lajittelun keskittä-    vaa lajittelua.
10876: minen koneellistettuihin postikeskuksiin. Ko-               Edellä mainitut muutokset Joensuun lajittelu-
10877: neellistettuja postikeskuksia on viisi, ja ne sijait-   keskuksen toiminnassa voidaan Postin ilmoituk-
10878: sevat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuo-           sen mukaan toteuttaa ilman pysyvän henkilöstön
10879: piossa ja Oulussa.                                      irtisanomisia.
10880:    Kuopion postikeskuksen vaikutusalue käsit-               Edellä sanotun lisäksi katson, että hallituksel-
10881: tää Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit sekä             la ei ole syytä puuttua yhtiön operatiiviseen toi-
10882: Mikkelin läänin pohjoisosan. Alueella toimivat          mintaan liittyvään asiaan. Hallintoneuvosto, jo-
10883: myös Joensuun ja Pieksämäen lajittelukeskuk-            hon kuuluu muun muassa huomattava määrä
10884: set.                                                    kansanedustajia, valvoo palvelujen kehitystä ja
10885:    Joensuun lajittelukeskuksen pakettien lajitte-       voi suoraan puuttua operatiiviseen toimintaan.
10886: 
10887:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1994
10888:                                                                       Liikenneministeri Ole Norrback
10889:                                          1994 vp -   KK 567                                            3
10890: 
10891: 
10892: 
10893: 
10894:                                         Till Riksdagens Talman
10895: 
10896:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      posten i Joensuu tili Kuopio i etapper 1.1.199 5
10897: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       och 1.5.1995. Några miljoner mark i omkostna-
10898: lem av statsrädet översänt fö1jande av riksdags-     der kan årligen besparas inom Kuopio postcen-
10899: man Matti Väistö undertecknade spörsmål nr           trums område då sortering av brevpost centraii-
10900: 567:                                                 seras.
10901:                                                         Då brevposten i Joensuu sorteringscentrai
10902:             Vilka skyndsamma åtgärder ämnar          centraliseras tili Kuopio ökar antaiet arbetspiat-
10903:          Regeringen vidta för att behålla sorte-     ser där med 25, däremot minskar antalet arbets-
10904:          ringen av brevpost i Joensuu samt hindra    platser med 35 i Joensuu. Tili 30 anställda vid
10905:          en förlust i landskapet på grund av ned-    Joensuu sorteringscentral måste sökas ett nytt
10906:          skäming av sorteringscentralen?             arbete som exempelvis Kuopio postcentrum har
10907:                                                      att erbjuda.
10908:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Joensuu sorteringscentrai skall även i fortsätt-
10909: anföra fö1jande:                                     ningen sköta en hei del funktioner inom post- och
10910:                                                      godstrafiken, särskilt i fråga om de snabbt ökan-
10911:    Finlands Post AB förbättrar sin servicenivå       de pallförsändeisema. Eniigt Postens bedömning
10912: samt höjer kostnadseffektiviteten för att garante-   är det sannolikt att sortering för hand skall i viss
10913: ra priskonkurrensförmågan. Ett sätt kan vara         mån fortsätta där.
10914: centra1isering av paket- och brevpostsorteringen        De ovan nämnda ändringama i verksamheten
10915: i automatiserade postcentra. Det finns fem ma-       inom Joensuu sorteringscentrai kan eniigt Pos-
10916: skinella postcentra som 1igger i Helsingfors, Åbo,   tens meddeiande genomföras utan att behöva
10917: Tammerfors, Kuopio och Uieåborg.                     säga upp fast anställd personal.
10918:    Kuopio postcentrum har inflytelse över Kuo-          Utöver det som sagts ovan anser jag att rege-
10919: pio och Norra Kareiens Iän samt norra deien av       ringen inte har någon aniedning att ingripa i en
10920: S:t Micheis Iän. På området är även Joensuu och      fråga som hör tili boiagets operativa verksamhet.
10921: Pieksämäki sorteringscentra verksamma.               Förvaltningsrådet, som består bl.a. av ett bety-
10922:    Sorteringen av paket i Joensuu sorteringscen-     dande antal riksdagsledamöter, övervakar hur
10923: trai har flyttats över tili Kuopio postcentrum.      tjänstema utvecklas och kan direkt ingripa i den
10924: Finiands Post AB pianerar att centralisera brev-     operativa verksamheten.
10925: 
10926:        Helsingforsden 18 oktober 1994
10927: 
10928:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
10929:                                                1994 vp
10930: 
10931: Kirjallinen kysymys 568
10932: 
10933: 
10934: 
10935: 
10936:                                   Tennilä: Telelaitoksen toimintaedellytysten parantamisesta
10937: 
10938: 
10939: 
10940:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10941: 
10942:    Eduskunnan johto on tehnyt päätöksen edus-           Valtionyhtiöksi muuttuneen Telecomin me-
10943: kunnan ulkomaanpuhelujen antamisesta yksityi-        nettäessä osuuttaan telealan kokonaistuotoista
10944: selle. Päätöksen perustelut olisi mielestäni pitä-   todellisina häviäjinä ovat kehitysalueiden ja
10945: nyt julkistaa, koska valtion oman teleyhtiön ase-    maaseudun ihmiset, joiden telepalvelut jäävät
10946: ma koko maan telepalvelujen turvaajana ja ke-        ajan myötä näin jatkaen heikommiksi.
10947: hittäjänä on ratkaiseva. Telepalvelujen saata-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10948: vuus taas liittyy suoraan maan eri osissa asuvien    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10949: ihmisten tasa-arvoon.                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10950:    Mainitsemassani tapauksessa eduskunnan            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10951: johdon tekemä päätös yksityisen suosimisesta
10952: ulkomaanpuhelujen osalta on samanhenkistä                      Pitääkö liikenneministeriö perusteltu-
10953: kuin liikenneministeriön toiminta, kun se kiel-             na, että valtion virastot ja laitokset anta-
10954: täytyy avaamasta paikallispuhelutoimintaa                   vat ulkomaanpuhelut yksityiselle yhtiölle
10955: verkkojen vuokrausmääräyksellä kilpailulle.                 ja ovat siten osaltansa heikentämässä
10956: Näin ministeriö tosiasiassa säilyttää maan ti-              telealan valtionyhtiön asemaa, jonka
10957: heimmin asutulla alueella yksityisen puolen mo-             vahvana pitäminen on ainoa tae korkea-
10958: nopolin "avoin kilpailu!" -hoennastaan huoli-               tasoisiin telepalveluihin koko maassa?
10959: matta.
10960:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1994
10961: 
10962:                                          Esko-Juhani Tennilä
10963: 
10964: 
10965: 
10966: 
10967: 240017
10968: 2                                         1994 vp -   KK 568
10969: 
10970: 
10971: 
10972: 
10973:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10974: 
10975:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kilpailuttavat hankintansa saadakseen käyt-
10976: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         töönsä hyvät ja halvat laitteet ja palvelut voidak-
10977: olette syyskuun 27 päivänä 1994 päivätyn kir-         seen vuorostaan niiden avulla hoitaa oman tehtä-
10978: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vänsä hyvin.
10979: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Tennilän näin         Liikenneministeriö ei pidä perusteltuna sitä,
10980: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 568:              että valtion virastot ja laitokset määrättäisiin
10981:                                                       käyttämään vain yhden ainoan telelaitoksen
10982:           Pitääkö liikenneministeriö perusteltu-      palveluja. Paitsi että sellainen määräys vääris-
10983:        na, että valtion virastot ja laitokset anta-   täisi käyntiin lähtenyttä telealan kilpailua, se
10984:        vat ulkomaanpuhelut yksityiselle yhtiölle      olisi ainakin ETA-sopimuksen hengen, joskaan
10985:        ja ovat siten osaltansa heikentämässä          ei ehkä kirjaimen vastaista. Liikenneministeriön
10986:        telealan valtionyhtiön asemaa, jonka           tietoon ei ole tullut puutteita kehitysalueiden ja
10987:        vahvana pitäminen on ainoa tae korkea-         maaseudun ihmisten telepalveluissa. Liikenne-
10988:        tasoisiin telepalveluihin koko maassa?         ministeriö seuraa palvelutasoa koko maassa jat-
10989:                                                       kuvasti.
10990:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Mikäli kehitysalueiden ja maaseudun telepal-
10991: vasti seuraavaa:                                      velujen hintoja pidetään liian korkeina, olisi kil-
10992:                                                       pailullisesti terveempää kehittää tietoisen politii-
10993:    Liikenneministeriö on kipeän tietoinen siitä,      kan pohjalta telepalvelujen tukijärjestelmä, jolla
10994: että julkinen sektori joutuu säästämään kaikissa      voitaisiin laskea haluttuja hintoja. Nykyisessä
10995: menoissaan, mukaan lukien teleliikennemenot.          valtion talouden tilanteessa ajatus on kuitenkin
10996: On luonnollista, että valtion virastot ja laitokset   epärealistinen.
10997: 
10998:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1994
10999: 
11000:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
11001:                                             1994 vp -    KK 568                                            3
11002: 
11003: 
11004: 
11005: 
11006:                                           Tili Riksdagens Talman
11007: 
11008:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         få bra och billiga anordningar och tjänster för att
11009: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den          i sin tur kunna sköta sina egna uppgifter väl med
11010: 27 september 1994 tili vederbörande medlem av            hjälp av dessa.
11011: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ten-             Trafikministeriet anser att det inte är motive-
11012: nilä undertecknade spörsmå1 nr 568:                      rat att bestämma att statens ämbetsverk och in-
11013:                                                          rättningar endast får använda en enda teleinrätt-
11014:           Anser trafikministeriet att det är moti-       nings tjänster. Förutom att en sådan bestämmel-
11015:        verat att statliga ämbetsverk och inrätt-         se förvränger den konkurrenssituation som re-
11016:        ningar överlåter skötseln av utrikessam-          dan har uppstått inom telebranschen skulle den
11017:        tal tili ett privat bolag och på detta sätt för   åtminstone strida mot andan i EES-avtalet även
11018:        sin del försvagar det statliga telebolagets       om den inte direkt strider mot bokstaven. Trafik-
11019:        ställning, i synnerhet då den enda garan-         ministeriet känner inte tili att det skulle förekom-
11020:        tin för kvalitativa teletjänster i vårt land      ma brister i teletjänstema för dem som bor på
11021:        är att det statliga bolagets ställning bibe-      landsbygden och inom utvecklingsområdena.
11022:        hålls stark?                                      Trafikministeriet iakttar servicenivån oavbrutet i
11023:                                                          hela landet.
11024:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                Om prisema på teletjänster inom utvecklings-
11025: anföra följande:                                         områdena och på landsbygden anses vara för
11026:                                                          höga, vore det konkurrensmässigt sett sundare
11027:    Trafikministeriet är ytterst medvetet om att          att utgående från en medveten politik utveckla ett
11028: den offentliga sektom måste spara beträffande            stödsystem för teletjänster. Med hjälp av stödsys-
11029: alla utgifter, inklusive utgiftema för teletrafik.       temet kunde vissa priser sänkas. Tanken är dock
11030: Det är naturligt att statens ämbetsverk och in-          inte realistisk i den nuvarande statsekonomiska
11031: rättningar tyr sig tili anbudsupphandling för att        situationen.
11032: 
11033:      Helsingforsden 13 oktober 1994
11034:                                                                           Trafikminister Ole Norrback
11035:                        j
11036:                       j
11037:                      j
11038:                     j
11039:                    j
11040:                   j
11041:                  j
11042:                 j
11043:                j
11044:               j
11045:              j
11046:             j
11047:            j
11048:           j
11049:          j
11050:         j
11051:        j
11052:       j
11053:      j
11054:     j
11055:    j
11056:   j
11057:  j
11058: j
11059:                                                1994vp
11060: 
11061: Kirjallinen kysymys 569
11062: 
11063: 
11064: 
11065: 
11066:                                   Louekoski ym.: Karkkilan kaupungin taloudellisen tilanteen tur-
11067:                                      vaamisesta
11068: 
11069: 
11070:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11071: 
11072:    Eduskunta hyväksyi yksimielisesti perustus-          Tämä menettely tulisi olennaisesti vaikeutta-
11073: lainsäätämisjärjestyksessä 22 päivänä kesäkuuta      maan Karkkilan kaupungin ja eri rahoittaja-
11074: 1994 niin sanotun Lex Karkkilan (658/94), jolla      osapuolten välillä sovitun kaupungin talou-
11075: valtio sitoutui omalta osaltaan osallistumaan        den tervehdyttämisohjelman toteuttamista. Itse
11076: vaikeaan taloudelliseen asemaan joutuneen            asiassa koko ohjelman toteuttaminen vaaran-
11077: Karkkilan kaupungin talouden tervehdyttämi-          tuu, mistä puolestaan seuraisi koko yhteiskun-
11078: seen. Laki liittyi vuoden 1994 toiseen lisätalous-   nalle selvästi kalliimpien vaihtoehtojen toteutu-
11079: arvioon, jossa tarkoitukseen osoitettiin 20 mil-     minen esimerkiksi välttämättömien kuntaliitos-
11080: joonaa markkaa. Summasta voidaan käyttää 5           ten kautta.
11081: miljoonaa markkaa vakautuslainana ja 15 mil-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11082: joonaa markkaa korkotukena enintään 210 mil-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11083: joonan markan lainakannalle.                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11084:    Nyt eduskunnalle jätetyssä vuoden 1995 val-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11085: tion talousarvioesityksessä on kuitenkin esitetty
11086: momentilla 26.97.34 kuntien harkinnanvaraisiin                 Miten Hallitus aikoo omalta osaltaan
11087: avustuksiin kokonaisuudessaan vain 20 miljoo-               varmistaa Karkkilan kaupungin talou-
11088: naa markkaa, joka on tarkoitus jakaa noin 30                den tervehdyttämisohjelman toteutumi-
11089: kunnalle.                                                   sen eri osapuolten kannalta mahdollisim-
11090:    Karkkilan kaupungin saamien tietojen mu-                 man edullisella tavalla?
11091: kaan sen osalle kohdistettaisiin vain korkotukea.
11092: Vakautuslainoja ei myönnettäisi lainkaan.
11093: 
11094:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1994
11095: 
11096:                      Matti Louekoski                          TimoRoos
11097: 
11098: 
11099: 
11100: 
11101: 240017
11102: 2                                           1994 vp -   KK 569
11103: 
11104: 
11105: 
11106: 
11107:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11108: 
11109:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kysymyksen perusteluissa viitataan myös sii-
11110: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           hen, että ensi vuoden valtion talousarvioehdo-
11111: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tuksen määrärahaesitys kuntien harkinnanvarai-
11112: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Louekos-           siin rahoitusavustuksiin (momentti 26.97.34) on
11113: ken ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            vain 20 miljoonaa markkaa. Luku on oikea ja
11114: n:o 569:                                                valitettavasti noin 50 miljoonaa markkaa pie-
11115:                                                         nempi kuin kuluvan vuoden määräraha. Tältä
11116:            Miten Hallitus aikoo omalta osaltaan         momentilta ei kuitenkaan makseta edellä viita-
11117:         varmistaa Karkkilan kaupungin talou-            tun vakautus- ja kuntaselvityslain korkotuki- ja
11118:         den tervehdyttämisohjelman toteutumi-           vakautuslainamenoja. Lain säätämisen yhtenä
11119:         sen eri osapuolten kannalta mahdollisim-        keskeisenä perusteenahan oli, ettei minkään kun-
11120:         man edullisella tavalla?                        nan omista toimista aiheutuneita poikkeukselli-
11121:                                                         sia velkoja voida suorittaa valtion varoista ilmai-
11122:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sena avustuksena. Niiden hoitamista helpote-
11123: vasti seuraavaa:                                        taan kunnan talouden vakauttamisestaja kunta-
11124:                                                         selvityksestä annetun lain mukaisin korkotuinja
11125:    Karkkilan kaupunki ei ole vielä tätä vastaus-        vakautuslainoin, jotka peritään kunnalta takai-
11126: ta annettaessa toimittanut sisäasiainministeriöl-       sin. Eri asia on, että muun muassa Karkkilan
11127: le kunnan talouden vakautuksesta ja kuntasel-           kaupungille on viime vuonna myönnetty myös
11128: vityksestä annetun lain (658/94) 2 §:n 1 momen-         harkinnanvaraista rahoitusavustusta, mutta sen
11129: tin tarkoittamaa tukihakemusta eikä 2 momen-            määrä on kunnittain ollut perinteisesti vain 0,5-
11130: tin tarkoittamaa, valtuuston hyväksymää va-             1 veroäyripennin tuottoa vastaava. Tällaisilla
11131: kautussuunnitelmaa. Tarvittavat rahoitussopi-           summilla ei Karkkilan mittaluokan tasapainot-
11132: mukset kaupungin ja rahoituslaitosten välillä           tomuutta kyetä eikä ole tarkoitus hoitaa.
11133: ovat myös edelleen hieman kesken. Näin ollen               Vuoden 1995 talousarvioesityksessä on kor-
11134: konkreettisia tukitoimia ei vielä ole voitu käyn-       kotukimomentille varattu arviomääräraha 15
11135: nistää, ja valitettavasti niitä saattaa vielä viivyt-   miljoonaa markkaa ja perustelujen mukaan lai-
11136: tää Karkkilan kunnalliset työntekijät ja viran-         noja voidaan hyväksyä korkotuen piiriin 200
11137: haltijat ry:n kaupungin vakautussuunnitelmasta          miljoonaa markkaa. Näin ollen koko Karkkilan
11138: tekemä valitus.                                         kaupungin lainakanta noin 350 miljoonaa mark-
11139:    Kuten kysyjät toteavat, kuluvan vuoden II            kaa voidaan, jos tilanne sitä vaatii, hyväksyä
11140: lisätalousarvioon on otettu uusi menomomentti           korkotuen piiriin kuluvanaja ensi vuonna. Val-
11141: 26.97.80, jolle on samalla osoitettu 20 miljoo-         tiontalouden kannalta ei kuitenkaan osoittautu-
11142: naa markkaa. Siitä 5 miljoonaa markkaa voi-             nut mahdolliseksi varata määrärahaa vakautus-
11143: daan myöntää vakautuslainana ja 15 miljoonaa            lainoihin, vaan pitkäaikainen rahoitustehtävä
11144: markkaa korkotukena enintään 210 miljoonan              jää rahoituslaitosten huoleksi.
11145: markan lainakannalle. Sisäasiainministeriö on              Hallitus pitää mahdollisena, että tähän men-
11146: varautunut tekemään tukipäätöksen välittö-              nessä Karkkilan kaupungilta saatuun informaa-
11147: mästi, kun Karkkilan kaupunki on toimitta-              tioon perustuva valtion tukitoimien mitoitus
11148: nut lain edellyttämät asiakirjat käsittelyä var-        osoittautuu riittämättömäksi. Tämän vuoksi
11149: ten.                                                    hallitus on varautunut tarkistamaan valtion toi-
11150:    Asian viivästyttyä alkuvuodesta myöhäissyk-          menpiteitä edellyttäen, että kaupunki osaltaan
11151: syyn ei Karkkilan kaupungin talouden tukemi-            toteuttaa käyttö- ja investointimenojensa supis-
11152: seksi kuitenkaan kuluvana vuonna voida käyttää          tukset ja muut suunnitelmansa taloutensa va-
11153: kuin osa varatusta tukimäärärahasta.                    kauttamiseksi.
11154: 
11155:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1994
11156: 
11157:                                                                 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
11158:                                          1994 vp -   KK 569                                            3
11159: 
11160: 
11161: 
11162: 
11163:                                        Till Riksdagens Talman
11164: 
11165:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas också
11166: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse tili        tili det faktum att det i budgetpropositionen för
11167: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-      nästa år föreslås ett anslag på endast 20 miljoner
11168: jande av riksdagsman Louekoski m.fl. under-          mark för understöd tili kommunerna enligt pröv-
11169: tecknade spörsmål nr 569:                            ning (moment 26.97.34). Beloppet är riktigt och
11170:                                                      tyvärr ca 50 miljoner mark mindre än årets an-
11171:           Hur ämnar Regeringen för egen del          slag. De utgifter för räntestöd och konsoli-
11172:        säkerställa att programmet för sanering       deringslån som beviljas enligt lagen om konsoli-
11173:        av Högfors stads ekonomi genomförs på         dering av kommuners ekonomi och om kom-
11174:        ett sätt som är så fördelaktigt som möjligt   munutredning betalas dock inte från detta mo-
11175:        för de berörda parterna?                      ment. En central princip vid stiftandet av lagen
11176:                                                      var att inga extraordinära sku1der som en kom-
11177:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mun själv har ådragit sig skulle kunna betalas av
11178: anföra följande:                                     statens medel utan vederlag. För att skötseln av
11179:                                                      sådana skulder skall underlättas, beviljas ränte-
11180:     Vid den tidpunkt då detta svar ges har Hög-      stöd och konsolideringslån enligt lagen om kon-
11181: fors stad ännu inte inkommit med någon sådan         solidering av kommuners ekonomi och om
11182: ansökan om räntestöd som avses i 2 § 1 mom.          kommunutredning. Räntestöden och konsolide-
11183: Iagen om konsolidering av kommuners ekono-           ringslånen måste sedan återbetalas. En annan
11184: mi och om kommunutredning (658/94), och inte         sak är att bl.a. Högfors stad även beviljades un-
11185: heller någon av kommunfullmäktige godkänd            derstöd enligt prövning senaste år, men beloppet
11186: pian för stabilisering av kommunens ekonomi          av detta understöd har traditionellt endast mot-
11187: enligt 2 mom. i samma paragraf. De finansie-         svarat intäkterna av 0,5-1 skattöre per kom-
11188: ringsavtal som krävs mellan staden och de fi-        mun. Sådana summor förmår inte råda bot på en
11189: nansiella instituten är fortfarande öppna i nå-      obalans av den omfattning som råder i Högfors
11190: gon mån. Därför har inga konkreta stödåtgär-         ekonomi, vilket inte heller är meningen.
11191: der ännu inletts och de kan dessutom fördröjas           Under räntestödsmomentet i budgetproposi-
11192: av de besvär över planen för stabilisering av        tionen för 1995 har reserverats 15 miljoner mark
11193: stadens ekonomi som föreningen Karkkilan             och enligt motiveringen kan Iän på högst 200
11194: kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat ry har      miljoner mark berättiga tili räntestöd. Därför
11195: anfört.                                              kan hela Högfors stads lånebestånd på ca 350
11196:     Såsom frågeställarna konstaterar, har ett        miljoner mark berättiga tili räntestöd redan un-
11197: nytt utgiftsmoment 26.97.80 intagits i årets an-     der innevarande och nästa år om situationen så
11198: dra tilläggsbudget. Under momentet anvisades         kräver. Med hänsyn tili statsekonomin har det
11199: samtidigt 20 miljoner mark. Av detta belopp          emellertid inte visat sig vara möjligt att reservera
11200: kan 5 miljoner mark beviljas i form av konsoli-      anslag för konsolideringslån, utan långtidsfinan-
11201: deringslån och 15 miljoner mark som räntestöd        sieringen faller på de finansiella institutens lott.
11202: för ett lånebestånd på högst 210 miljoner mark.          Regeringen anser det möjligt att dimensione-
11203: lnrikesministeriet är redo att fatta beslut om       ringen av de stödåtgärder som vidtagits från sta-
11204: stöd så fort Högfors stad har inkommit med de        tens sida på basis av den information som hittilis
11205: handlingar som lagen förutsätter för behand-         har erhållits från Högfors stad visar sig vara
11206:  ling av frågan.                                     otillräcklig. Därför är regeringen beredd att se
11207:     Då ärendet har blivit fördröjt från början av    över statens åtgärder under förutsättning att sta-
11208:  året tili senhösten, kan Högfors stad under inne-   den för sin del genomfOr minskningar i drifts- och
11209:  varande år använda endast en del av de medel        investeringsutgifterna liksom övriga planer sta-
11210:  som anslagits för ekonomiskt stöd.                  den har för att stabilisera sin ekonomi.
11211: 
11212:      Helsingforsden 14 oktober 1994
11213:                                                                  lnrikesminister Mauri Pekkarinen
11214:                                                 1994 vp
11215: 
11216: Kirjallinen kysymys 570
11217: 
11218: 
11219: 
11220: 
11221:                                    Mäkelä: Pankkien toiminnan valvonnasta yritysten konkurssien
11222:                                        yhteydessä
11223: 
11224: 
11225:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11226: 
11227:    Jo pitemmän aikaa ovat kansalaisia huolestut-     mistä oli suoranaisesti vaikuttamassa siihen, että
11228: taneet alueelliset konkurssiaallot, joita osaltaan   sodankyläläinen poronlihaa jalostava Tuoteja-
11229: on edesauttanut ja vauhdittanut valtion pankeil-     loste Oy ajautui konkurssiin ja jo ennestäänkin
11230: le myöntämä pankkituki. Pankkituki on aivan          raskaasta työttömyydestä kärsivä kunta menetti
11231: käsittämätön ja aikaansaa kestämättömiä tilan-       noin 40 työpaikkaa. Kunnalle aiheutuu yrityksen
11232: teita, joissa pankki itse ajaa velallisen konkurs-   takaajana miljoonien markkojen vahingot kon-
11233: siin, ja näin pankki synkistää itse omaa tasettaan   kurssin myötä, poronlihan jatkojalostuksesta
11234: saadakseen valtion myöntämään pankkitukea.           osa ohjautuu läänin ulkopuolelle ja poroelinkei-
11235:    Pankkien kieroutuneen lainapolitiikan takia       nosta tulonsa saavien asema vaikeutuu huomat-
11236: tuhannet velalliset ovat ajautuneet konkurssiin,     tavasti.
11237: velallisten omaisuuksia on myyty pilkkahintaan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11238: ja tuhannet ihmiset ovatjoutuneet työttömiksi ja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11239: velkavankeuteen loppuiäkseen.                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11240:     Kansalaiset eivät ymmärrä valtion pankeille      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11241: antamaa tukea, vaan tuki olisi pitänyt osoittaa
11242: suoraan velallisen hyödyksi ja sitä kautta pan-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
11243: keille. Näin olisi pelastettu sekä yrityksiä että           toisaalta estääkseen turhat konkurssit,
11244: työpaikkoja.                                                erityisesti silloin kun konkurssin aiheut-
11245:     Lama sen kuin syvenee tällaisilla hallituksen           tajana on sellainen pankki, joka on va-
11246: toimilla ja osaavat ihmiset joutuvat valtiovallan           kuusrahastonsa kautta valtion myöntä-
11247: toimesta työttömyyskortistoon.                              män pankkituen piirissä, ja toisaalta oh-
11248:     Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta mainitta-           jatakseen tukensa suoraan velallisen hyö-
11249: koon Pohjolan Osuuspankki, joka viivyttelemäl-              dyksi?
11250: lä perusteettomasti kausirahoituksen myöntä-
11251: 
11252:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1994
11253: 
11254:                                             Tina Mäkelä
11255: 
11256: 
11257: 
11258: 
11259: 240017
11260: 2                                           1994 vp -   KK 570
11261: 
11262: 
11263: 
11264: 
11265:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
11266: 
11267:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Ratkaiseva tekijä konkurssissa on velallisten
11268: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           huono tila. Tähän on taas useita syitä ja yritysten
11269: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         osalta mm. se, että yritystoimintaa harjoitetaan
11270: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tina Mä-           pitkälti velkarahoituksen turvin. Oman pää-
11271: kelän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          oman osuus rahoitusjärjestelyissä on edelleen
11272: 570:                                                    suhteellisen pieni.
11273:                                                            Lisäksi on todettava, että pankkien ja muiden
11274:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          rahoituslaitosten osuus hakijavelkojana kon-
11275:         toisaalta estääkseen turhat konkurssit,         kursseissa on ollut vähäinen ja on edelleen pie-
11276:         erityisesti silloin kun konkurssin aiheut-      nenemässä. Vuonna 1993 rahoituslaitosten vi-
11277:         tajana on sellainen pankki, joka on va-         reille panemien konkurssien osuus kaikista kon-
11278:         kuusrahastonsa kautta valtion myöntä-           kursseista oli vajaat kuusi prosenttia.
11279:         män pankkituen piirissä, ja toisaalta oh-          Tarkasteltaessa pankkituen ja pankkien hake-
11280:         jatakseen tukensa suoraan velallisen hyö-       mien konkurssien yhteyttä on hyvä muistaa, että
11281:         dyksi?                                          varsinaista pankkitukea ovat saaneet vain SKOP
11282:                                                         ja Suomen Säästöpankki Oy sekä Siltapankki Oy
11283:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy. Pankki-
11284: vasti seuraavaa:                                        tuki ei siis ole voinut millään tavalla vaikuttaa
11285:                                                         pankin toimintaan, kun asiakkaansa konkurssin
11286:    Konkurssit ovat seurausta kansantalouden             on pannut vireille osuuspankkiryhmä, KOP,
11287: voimakkaasta taantumasta, ja ne ovat koetelleet         SYP tai Postipankki.
11288: erityisesti kotimaisen investointi- ja kulutusky-          Suomen Säästöpankki Oy:n (SSP Oy) liiketoi-
11289: synnän varassa olevia ns. suljetun sektorin toi-        minnan ostaneet vastaanottajapankit on velvoi-
11290: mintoja. Erityisen herkkiä konkursseille ovat ol-       tettu luovutussopimuksessa hoitamaan SSP
11291: leet rakennusala, majoitus- ja ravitsemustoimin-        Oy:ltä siirtyneitä asiakkaitaan kuten muita omia
11292: ta sekä kiinteistösijoittaminen. Vuodesta 1990          asiakkaitaan. Sopimuksessa ja sen liitteissä on
11293: tämän vuoden kesäkuun loppuun pantiin vireille          nimenomaan todettu, ettei vastaanottajapankki
11294: yhteensä lähes 27 000 konkurssia, joiden takia          saa omilla poikkeavilla toimenpiteillään aiheut-
11295: joutui uhanalaiseksi 166 000 työpaikkaa.                taa tilannetta, jossa asiakas päätyisi Arsenal
11296:    Kansantalouden elpyminen on kuitenkin al-            Oy:n asiakkaaksi tai sen riskille ja siten mahdol-
11297: kanut näkyä konkurssien vähenemisenä. Vuo-              lisesti lisäisi pankkituen tarvetta. SSP Oy:n kau-
11298: den 1993 aikana pantiin vireille kahdeksan pro-         pan ehtojen täyttymistä valvoo valtion vakuus-
11299: senttia vähemmän konkursseja kuin pahimpana             rahasto.
11300: konkurssivuotena 1992. Kuluvan vuoden tam-                 Valtion vakuusrahasto tutkii myös jokaisen
11301: mi-kesäkuussa vireille pantuja konkursseja oli          pankkitukihakemuksen yhteydessä suurimpien
11302: 2 902 kappaletta eli 22 prosenttia edellisvuoden        tappiokirjausten aiheellisuuden sekä luottotap-
11303: vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Samalla työ-             pioiden että muiden arvonalennusten osalta. Li-
11304: paikkojen vaarantuminen on selvästi vähenty-            säksi vakuusrahasto tarvittaessa selvittää asia-
11305: nyt.                                                    kaskontaktiensa perusteella, onko pankkitukea
11306:    Huomionarvoista on, että velalliset ovat olleet      saaneiden pankkien toiminta ollut hyvän pank-
11307: itse konkurssin hakijoina yli 42 prosentissa vireil-    kitavan mukaista.
11308: le pannuista konkursseista, kun suhdeluku oli              Pankilla ei ole velvollisuutta jatkaa tietyn yri-
11309: vuonna 1988 vielä 20 %. Tällainen kehitys osoit-        tystoiminnan rahoitusta automaattisesti, vaan
11310: taa kiistattomasti, että velalliset ovat itse arvioi-   jokainen rahoituspäätös tehdään erikseen ja pää-
11311: neet yritystoiminnan jatkamisen mahdollisuudet          töstä tehtäessä selvitetään velallisen maksukyky
11312: vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi olematto-        sekä -halu. Pankki voi myös antaa ns. sitovan
11313: miksi.                                                  luottolupauksen, mutta tällöinkin käydään ra-
11314:                                               1994 vp -    KK 570                                          3
11315: 
11316: hoitusta myönnettäessä luotonmyöntökriteerit               pauksessa voisi kaikki yritysasiakkaat hengissä
11317: läpi. Jos pankki ei luottolupauksesta huolimatta           pitävä lainanmyöntöstrategia johtaa veronmak-
11318: myönnä rahoitusta, voi pankille syntyä vahin-              sajien maksettavaksi jäävän pankkituen tarpee-
11319: gonkorvausvelvollisuus.                                    seen.
11320:     Jos yrityksellä ei ole realistisia edellytyksiä sel-      Realisoidessaan luottojen vakuutena olevaa
11321: viytyä velvoitteistaan, ei pankin tule myöntää             omaisuutta pankkia sitoo normaali pantinhalti-
11322: sille lisää rahoitusta tai antaa akordeja, huomat-         jan huolenpitovelvollisuus. Mikäli omaisuutta
11323: tavia koronalennuksia tai vastaavia järjestelyjä.          tällöin myydään alle käyvän hinnan, voi pankki
11324: Minkään yksityisen vieraan pääoman ehtoisen                joutua korvaamaan aiheuttamansa vahingon.
11325: rahoittajan edun mukaista ei ole rahoittaa kan-            Jos velkaantuneella yrityksellä on järjestelyjen
11326: nattamaUoman toiminnan ylläpitämistä. Tällai-              jälkeen mahdollisuuksia kannattavaan toimin-
11327: nen rahoitus päätyy mitä todennäköisimmin                  taan, on ongelman ratkaisemiseen pyritty velka-
11328: luottotappioiksi, jotka jäävät rahoittajan mui-            järjestely- ja velkasaneeraussäännöksin.
11329: den asiakkaiden maksettavaksi. Pahimmassa ta-
11330: 
11331:       Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1994
11332: 
11333:                                                                      Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
11334: 4                                          1994 vp -   KK 570
11335: 
11336: 
11337: 
11338: 
11339:                                          Tili Riksdagens Talman
11340: 
11341:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        många och när det gäller företag är ett skäl bl.a.
11342: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         att företagsverksamhet i allmänhet finansieras
11343: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       med hjälp av Iän. Det egna kapitalets andel i
11344: man Tina Mäkelä undertecknade spörsmål nr              finansieringsarrangemangen är fortfarande för-
11345: 570:                                                   hållandevis liten.
11346:                                                           Vidare kan man konstatera att av de fall i vilka
11347:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        det varit borgenären som lämnat in konkursan-
11348:         ta för att å ena sidan hindra onödiga          sökan, har bankernas och de andra finansiella
11349:         konkurser, särskilt när den som förorsa-       institutens andel varit obetydlig och håller ytter-
11350:         kar konkursen är en sådan bank som ge-         ligare på att minska. År 1993 var andelen kon-
11351:         nom sin säkerhetsfond kommer i åtnju-          kurser anhängiggjorda av finansiella institut
11352:         tande av statens bankstöd, och å andra         knappt 6% av alla konkurser.
11353:         sidan styra stödet så att det gagnar gälde-       Vid granskningen av sambandet mellan bank-
11354:         närerna direkt?                                stödet och de konkurser som begärts av hankeroa
11355:                                                        är det skäl att minnas att det endast är SCAB och
11356:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Sparbanken i Finland Ab samt Siltapankki Oy
11357: anföra följande:                                       och Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy som fått
11358:                                                        egentligt bankstöd. Bankstödet har alltså inte på
11359:    Konkurserna är en följd av den kraftiga sam-        något sätt kunnat påverka bankens verksamhet
11360: hällsekonomiska recessionen och de har särskilt        när kundeus konkurs har anhängiggjorts av an-
11361: drabbat funktionerna inom den s.k. slutna sek-         delsbanksgruppen, KOP, FBF eller Postbanken.
11362: torn som är beroende av inhemska investeringar            De mottagarbanker som köpte affårsverk-
11363: och inhemsk efterfrågan. Byggbranschen samt            samheten av Sparbanken i Finland Ab (SBF Ab)
11364: inkvarterings-, kosthållnings- och fastighetsin-       har i överlåtelseavtalet ålagts att behandla de
11365: vesteringsverksamheten har varit särskilt kon-         kunder som överförts från SBF Ab lika som sina
11366: kursbenägna. Från 1990 till utgången av juni i         egna kunder. 1 avtalet och bilagorna till detta har
11367: år anhängiggjordes sammanlagt inemot 27 000            uttryckligen sagts att mottagarbanken inte ge-
11368: konkurser vilket satte 166 000 arbetsplatser på        nom egna avvikande åtgärder får skapa en situa-
11369: spel.                                                  tion som gör att kuuden hänskjuts till eller blir en
11370:    Den samhällsekonomiska återhämtningen               risk hos Arsenal Oy och den vägen eventuellt
11371: har dock börjat synas i form av ett minskat antal      ökar behovet av bankstöd. Statens säkerhetsfond
11372: konkurser. Under 1993 anhängiggjordes 8% får-          övervakar att villkoren för köpet av SBF Ab
11373: re konkurser än under det värsta konkursåret           uppfylls.
11374: 1992. Under januari-februari i år var antalet             1 anslutning till varje ansökan om bankstöd
11375: anhängiggjorda konkurser 2 902, dvs. 22 % fårre        undersöker Statens säkerhetsfond även huruvida
11376: än under motsvarande tidpunkt året innan. Sam-         de största förlustbokföringarna varit befogade
11377: tidigt har risken för förlust av arbetsplatser klart   såväl vad kreditförluster som andra värdened-
11378: minskat.                                               sättningar beträffar. Vid behov utreder säker-
11379:    Anmärkningsvärt är att det vid över 42 % av         hetsfonden dessutom genom sina kundkontakter
11380: de anhängiggjorda konkurserna varit gäldenär-          om verksamheten i de banker som fått bankstöd
11381: erna själva som begärt konkurs, medan relations-       har varit förenlig med god banksed.
11382: talet 1988 var endast 20 %. En sådan utveckling           En bank har ingen skyldighet att automatiskt
11383: visar obestridligt att gäldenärerna själva bedömt      fortsätta finansieringen av en viss företagsverk-
11384: möjligheterna att fortsätta företagsverksamhe-         samhet, utan varje finansieringsbeslut fattas se-
11385: ten som obefintliga på grund av det svåra ekono-       parat och i samband med beslutet utreds gälde-
11386: miska läget.                                           närens förmåga och vilja att betala. Banken kan
11387:    Den avgörande faktorn vid en konkurs är gäl-        även ge ett s.k. bindande kreditlöfte, men när
11388: denärens svåra läge. Orsakerna till detta är           finansieringen beviljas genomgås kriterierna för
11389:                                            1994 vp -   KK 570                                          5
11390: 
11391: beviljande av kredit på nytt. Om banken trots          skall betala. En långivningsstrategi som gick ut
11392: kreditlöftet inte beviljar finansiering, kan den bli   på att hålla alla företagskunder vid liv kunde i
11393: skadeståndsskyldig.                                    värsta fallleda till att det igen behövs bankstöd
11394:    Om ett företag inte har realistiska förutsätt-      som skall betalas av skattebetalarna.
11395: ningar att klara av sina skyldigheter, skall ban-         När banken realiserar egendom som lämnats
11396: ken inte acceptera ackord eller bevilja företaget      som säkerhet för lån är den skyldig att iaktta
11397: mer finansiering, betydande räntenedsättningar         pantinnehavarens normala omsorgsplikt. Om
11398: eller något annat motsvarande arrangemang.             egendomen säljs under gängse pris, kan banken
11399: Det är inte förenligt med någon privat finansiärs      bli tvungen att ersätta skadan. Om det skuldsatta
11400: intresse att finansiera upprätthållandet av en         företaget efter arrangemangen fortfarande har
11401: olönsam verksamhet med främmande kapital.              möjligheter att utöva en lönsam verksamhet, har
11402: En sådan finansiering utmynnar högst sannolikt         man försökt lösa problemet med hjälp av skuld-
11403: i kreditförluster som finansiärens andra kunder        reglerings- och skuldsaneringsstadgandena.
11404: 
11405:      Helsingforsden 18 oktober 1994
11406: 
11407:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
11408:                                                 1994 vp
11409: 
11410: Kirjallinen kysymys 571
11411: 
11412: 
11413: 
11414: 
11415:                                    Rimmi ym.: Pohjavesialueiden suojelusta huolehtimisesta tien-
11416:                                       rakennustöiden yhteydessä
11417: 
11418: 
11419:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11420:    Moottoritietä Hämeenlinnasta Iittalaan ja          kaivon varassa. Myös yksittäistalouksien kan-
11421: edelleen Kuljuun ollaan jatkamassa. Monien sel-       nalta parhaan mahdollisen suojauksen tekemi-
11422: vittelyjen jälkeen linjavaihtoehdoksi valittiin ns.   nen on ehdottoman välttämätöntä, jotta vahin-
11423: Lipon linjaus. Tie tulee puhkaisemaan tyystin         got voidaan eliminoida niin hyvin kuin se yleensä
11424: uuden tiereitin varsin herkkään ja haavoittuvaan      on mahdollista.
11425: luontoon.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11426:    Tielinjaus kulkee myös Lempäälän kunnan            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11427: pohjavesialueiden ylitse. Se kuuluu alueeseen,        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11428: josta kunta ottaa vettä vedenjakeluverkostoon-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11429: sa. Pohjavesialueet ovat herkästi vahingoittuvia.
11430: Kova kilpailuttaminen ei saajohtaa halpatyöhön                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
11431: ja korvaamattomiin vahinkoihin, vaan suojaus-                tynyt pohjavesialueiden suojelemiseksi ja
11432: työt on tehtävä parasta mahdollista tekniikkaa ja            tietöiden urakkatarjousten valvomiseksi
11433: materiaalia käyttäen. Lempäälän kunnassa uu-                 siten, ettei hintakilpailullisista syistä teh-
11434: den tielinjauksen alueella on runsaasti haja-asu-            dä aliarvoista työtä ja saada aikaan kor-
11435: tusta, jonka vesihuolto ei ole liitettynä kunnan             vaamatonta vahinkoa alueen asukkaille,
11436: vedenhuoltojärjestelmään, vaan toimii oman                   luonnolle ja ympäristölle?
11437: 
11438:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1994
11439: 
11440:                      Eila Rimmi                               Marjatta Stenius-Kaukonen
11441:                      Markku Vuorensola                        Arja Ojala
11442: 
11443: 
11444: 
11445: 
11446: 240017
11447: 2                                          1994 vp -    KK 571
11448: 
11449: 
11450: 
11451: 
11452:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11453:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Tien yksityiskohtainen suunnittelu - pohja-
11454: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vesien suojaussuunnittelu mukaan lukien - on
11455: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vielä kesken. Suojattavalla osuudella on esimer-
11456: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-          kiksi nykyisin sorakuoppa, joka osittain täyte-
11457: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            tään sekä maisemoidaan. Pohjavesien suojaus
11458: n:o 571:                                                suunnitellaan huolellisesti yhteistyössä vesi- ja
11459:                                                         ympäristöviranomaisten kanssa asianomaisia
11460:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-        määräyksiä noudattaen. Näin suunnittelu tapah-
11461:        tynyt pohjavesialueiden suojelemiseksi ja        tuu parhaan Suomessa olevan tietämyksen ja
11462:        tietöiden urakkatarjousten valvomiseksi          tekniikan mukaisesti, niin kuin kysymyksessä on
11463:        siten, ettei hintakilpailullisista syistä teh-   edellytetty.
11464:        dä aliarvoista työtä ja saada aikaan kor-           Tietyömaan tukikohdat ja varastot sijoitetaan
11465:        vaamatonta vahinkoa alueen asukkaille,           niin, ettei niistä koidu vaaraa pohjavesille. Suo-
11466:        luonnolle ja ympäristölle?                       jausurakoinnin tarjoukset pyydetään yrityksiltä,
11467:                                                         joilla tiedetään olevan kokemusta vastaavista
11468:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            töistä. Tarjoushinta ei yksin ratkaise, vaan ura-
11469: vasti seuraavaa:                                        koitsijan tieto- ja ammattitaito. Näin ei missään
11470:                                                         tapauksessa jouduta halpatyöhön, kuten kysy-
11471:    Valtatie 3:n uuden moottoritielinjauksen va-         myksessä on todettu. Urakoitsija on velvollinen
11472: linta on perusteellisen, erilaiset näkökohdat kat-      myös laatimaan yritys- ja työkohtaisen laatu-
11473: tavan vertailun tulos. Lempäälän kohdalla pää-          suunnitelman, jonka noudattamista tielaitos
11474: dyttiin pahempien ympäristöongelmien välttä-            valvoo koko työn ajan.
11475: miseksi Vaihmalan pohjavesialueen kautta kul-
11476: kevaan linjaan. Kunnan kanta oli valinnassa rat-
11477: kaiseva.
11478: 
11479:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1994
11480: 
11481:                                                                       Liikenneministeri Ole Norrback
11482:                                          1994 vp -   KK 571                                           3
11483: 
11484: 
11485: 
11486: 
11487:                                        Till Riksdagens Talman
11488: 
11489:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Detaljerad planering av vägen - inklusive
11490: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       planering för att skydda grundvattnen - är inte
11491: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     slutförd än. På avsnittet som skall skyddas finns
11492: man Eila Rimmi m.fl. undertecknade spörsmål          numera ett grustag som delvis fylls igen och an-
11493: nr 571:                                              passas tili landskapet. Skyddande av grund-
11494:                                                      vatten planeras omsorgsfullt i samarbete med
11495:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit     vatten- och miljömyndigheter enligt gällande be-
11496:        för att skydda grundvattenområden och         stämmelser. På detta sätt sker planeringen enligt
11497:        övervaka entreprenadanbud så att man          det bästa kunnandet och den bästa tekniken i
11498:        inte på grund av priskonkurrens utför         Finland såsom det förutsätts i spörsmålet.
11499:        undermåligt arbete och åsamkar oersätt-          Vägstationerna vid bygget och förråden place-
11500:        lig skada Iör de boende, naturen och mil-     ras så att de inte orsakar fara för grundvatten.
11501:        jön på området?                               Offertanbuden för skyddsarbeten begärs från fö-
11502:                                                      retag som har erfarenhet av liknande arbeten.
11503:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Det är inte enbart offertpriset som avgör utan
11504: anföra följande:                                     entreprenörernas knowhow och yrkeskunskap.
11505:                                                      På så vis hamnar man inte på några villkor i
11506:    Valet av den nya sträckningen för riksväg 3 är    billighetsarbete såsom det i spörsmålet konstate-
11507: ett resultat av en grundligjämförelse mellan olika   ras. Entreprenören är skyldig att utarbeta en
11508: synpunkter. Vid Lembois kom man fram tili en         kvalitetsplan särskilt för varje företag och arbete
11509: linje via Vaihmala grundvattenområde för att         vars efterlevnad vägverket övervakar hela tiden
11510: undvika värre miljöproblem. Kommunens håll-          under arbetets gång.
11511: ning var avgörande vid valet.
11512: 
11513:      Helsingforsden 12 oktober 1994
11514: 
11515:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
11516:                                                 1994 vp
11517: 
11518: Kirjallinen kysymys 572
11519: 
11520: 
11521: 
11522: 
11523:                                    Seivästö ym.: Suomen laajennetun aluevesirajan valvonnasta
11524: 
11525: 
11526: 
11527:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11528: 
11529:    Maamme hallitus on päättänyt laajentaa Suo-                  Millä materiaalisilla ja henkilöresurs-
11530: men aluevesirajaa pääosin 12 meripeninkulmaan                seilla Hallitus aikoo turvata laajennetun
11531: (noin 22 km). Se tuo uusia velvoitteita niin raja-           aluevesirajan valvonnan, ja
11532: vartiolaitokselle kuin myös puolustusvoimille.                  aikooko Hallitus laajentaa vedenalais-
11533:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           ta valvontaa hankkimalla valvontasukel-
11534: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                 lusveneitä rajavartiolaitoksen käyttöön?
11535: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11536: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11537: 
11538:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1994
11539: 
11540:           Ismo Seivästö                  Kalevi Lamminen               Maija-Liisa Lindqvist
11541:           Timo E. Korva                  Jukka Vihriälä                Jarmo Laivoranta
11542:           Anna-Liisa Kasurinen           Reijo Laitinen                Timo Ihamäki
11543:           Ossi Korteniemi                Tina Mäkelä                   Bjarne Kallis
11544:                                          Olavi Ala-Nissilä
11545: 
11546: 
11547: 
11548: 
11549: 240017
11550: 2                                          1994 vp -   KK 572
11551: 
11552: 
11553: 
11554: 
11555:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11556: 
11557:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         aluemerta laajennetaan alussa mainitussa halli-
11558: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tuksen esityksessä esitetyllä tavalla.
11559: olette 27 päivänä syyskuuta 1994 päivätyn kir-            Hallituksen esitystä valmisteltaessa on kat-
11560: jeenne n:o 1611 ohella lähettänyt valtioneuvos-        sottu, että aluemeren laajennus ei välittömästi
11561: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sei-       edellyttäisi tähän tehtävään kohdeutuvien henki-
11562: västön ym. kirjallisen kysymyksen n:o 572, jossa       löstövoimavarojen merkittävää lisäämistä. Esi-
11563: tiedustellaan:                                         tyksessä on nimenomaan todettu, että aluemeren
11564:                                                        laajentaminen kuitenkin edellyttää alueen val-
11565:            Millä materiaalisilla ja henkilöresurs-     vonnan ja alueellisen koskemattomuuden tur-
11566:         seilla Hallitus aikoo turvata laajennetun      vaamiselle aiheutuvien lisävelvoitteiden huo-
11567:         aluevesirajan valvonnan, ja                    mioon ottamista aikanaan.
11568:            aikooko Hallitus laajentaa vedenalais-          Rajavartiolaitos valvoo alueellista koskemat-
11569:         ta valvontaa hankkimalla valvontasukel-        tomuutta valtakunnan rajojen vartioinnin ja val-
11570:         lusveneitä rajavartiolaitoksen käyttöön?       vonnan yhteydessä ja siihen liittyen. Rajavar-
11571:                                                        tiolaitoksen kiinteät valvontajärjestelmät meri-
11572:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           alueen pintavalvonnan tehostamiseksi ovat val-
11573: vasti seuraavaa:                                       mistumassa. Aluksin ja ilma-aluksin toteutetta-
11574:                                                        van valtakunnan rajojen vartioinnin yhteydessä
11575:     Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esi-       nämä suorittavat merialueen pintavalvontaa ja
11576: tys (HE 114) laiksi Suomen aluevesien rajoista         kykenevät toteuttamaan myös vedenalaista val-
11577: annetun lain muuttamisesta ja Suomen alueve-           vontaa kiintein valvontalaittein ja tarvittaessa
11578: sien, mannermaajalustan ja kalastusvyöhykkeen          erikseen veden alle syvyytettävillä valvontalait-
11579: rajoja koskevien sopimusjärjestelyjen hyväksy-         teilla. Rajavartiolaitoksen keskiraskas helikop-
11580: misestä. Esityksen keskeisenä tavoitteena on pa-       terikalusto on varustettu vedenalaiseen valvon-
11581: rantaa viranomaisten edellytyksiä valvoa maa-          taan soveltuvilla laitteilla. Rajavartiolaitoksen
11582: hantuloa ja maastalähtöä sekä estää salakulje-         pitkän aikavälin suunnitelmissa ei ole vedenalai-
11583: tusta samoin kuin muuta rajan yli tapahtuvaa           seen valvontaan tarkoitettujen laitteiden lisä-
11584: rikollista toimintaa.                                  hankintoja.
11585:     Puolustusvoimista annetun lain (402/74) 2 §:n         Erikseen kysyttyä valvontasukellusvenettä ei
11586: 1 kohdan mukaan puolustusvoimien tehtävänä             ole lainkaan suunniteltu hankittavaksi edes pit-
11587: on huolehtia valtakunnan maa- ja vesialueen            kän tähtäyksen suunnitelmissa. Tältä osin on
11588: sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa           aihetta todeta, ettei rajavartiolaitoksella olisi
11589: muiden valvontaviranomaisten kanssa. Suomen            mahdollisuuksia käyttää sukellusvenekalustoa,
11590: alueen valvonnasta ja sen alueellisen koskemat-        joka edellyttäisi, paitsi aikeista alkaen käynnis-
11591: tomuuden turvaamisesta annetun asetuksen               tettävää laajamittaista koulutustoimintaa, myös
11592: (1 069/89) 6 §:n mukaan valvontaviranomaisia           ennen kaikkea kalliin ja suuritöisen turvalli-
11593: ovat sotilas-, rajavartio-, poliisi-, tulli-, meren-   suus-, käyttö- ja huoltojärjestelmän luomista.
11594: kulku- ja ilmailuviranomaiset. Nämä viran-             Tämänsuuntainen tavoite valvontatehon lisää-
11595: omaiset huolehtivat alueellisen koskemattomuu-         miseen viime vuosien kokemusten nojalla ei vai-
11596: den valvonnasta myös siinä tapauksessa, että           kuta kiireellisyydeltään ensisijaiselta.
11597: 
11598:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1994
11599: 
11600:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
11601:                                             1994 vp -    KK 572                                           3
11602: 
11603: 
11604: 
11605: 
11606:                                           Tili Riksdagens Talman
11607: 
11608:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Vid beredningen av regeringspropositionen
11609: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se nr 1611        har man ansett att en utvidgning av territorialha-
11610: av den 27 september 1994 tili vederbörande med-         vet inte omedelbart förutsätter någon märkbar
11611: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ökning av de personelia resurserna för uppgiften
11612: man Seivästö m.fl. undertecknade spörsmål nr            i fråga. I propositionen konstateras uttryckligen
11613: 572:                                                    att de skyldigheter som utvidgningen av territori-
11614:                                                         alhavet medför beträffande övervakningen av
11615:            Med vilka materielia och personelia          finskt territorium och den territorielia integrite-
11616:         resurser ämnar Regeringen trygga över-          ten i vilket fali som helst bör beaktas i sinom tid.
11617:         vakningen av en utvidgad territorial-               Gränsbevakningsväsendet övervakar den ter-
11618:         vattengräns och                                 ritorielia integriteten i samband med och i anslut-
11619:            ämnar Regeringen utöka undervat-             ning till bevakningen av och utövandet av upp-
11620:         tensövervakningen genom att skaffa              sikt över rikets gränser. För att göra gränsbevak-
11621:         övervakningsubåtar tili gränsbevak-             ningsväsendets övervattensövervakning av havs-
11622:         ningsväsendet?                                  området effektivare håller man på att fårdigstälia
11623:                                                         fasta övervakningssystem. De fartyg och luftfar-
11624:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           koster som sköter övervakningen av rikets grän-
11625: anföra följande:                                        ser utför också övervattensövervakning av havs-
11626:                                                         området och har även kapacitet att genomföra
11627:    Regeringens proposition tili riksdagen (RP           undervattensövervakning med hjälp av fasta
11628: 114) med förslag tililag om ändring av lagen om         övervakningsanläggningar och vid behov med
11629: gränserna för Finlands territorialvatten samt om        särskilda övervakningsanläggningar som sänks
11630: godkännande av avtalsarrangemang beträffande            ned under vattenytan. Gränsbevakningsväsen-
11631: Finlands territorialvatten, kontinentalsockel och       dets medeltunga he1ikopterutrustning innehåller
11632: fiskezon är som bäst under behandling i riksda-         anläggningar som lämpar sig för undervattens-
11633: gen. Propositionens centrala mål är att förbättra       övervakning. I gränsbevakningsväsendets lång-
11634: myndigheternas förutsättningar att övervaka             tidsplaner ingår inte tiliäggsanskaffningar av an-
11635: persontraftken till och från landet, och att för-       läggningar för undervattensövervakning.
11636: hindra smuggling liksom annan krimineli verk-               Med hänvisning tili den separata frågan om
11637: samhet över landets gränser.                            övervakningsubåtar kan nämnas att anskaffning
11638:    Enligt 2 § 1 punkten lagen om försvarsmakten         av sådana inte planeras ens på lång sikt. Då det
11639: (402/74) har försvarsmakten tili uppgift att i sam-     gälier detta är det anledning att konstatera att
11640: verkan med andra övervakningsmyndigheter                gränsbevakningsväsendet inte skulie ha någon
11641: sörja för övervakningen av rikets land- och sjö-        möjlighet att börja använda ubåtsutrustning, ef-
11642: område samt luftrum. Enligt 6 § förordningen            tersom detta utöver en omfattande utbildning
11643: om övervakning av Finlands territorium och              utgående från grunderna framför alit skulie för-
11644: tryggande av dess territorielia integritet (1 069/89)   utsätta ett dyrt och arbetsdrygt säkerhets-, drifts-
11645: är övervakningsmyndigheterna militär-, gräns-           och underhålissystem. En ökning av övervak-
11646: bevaknings-, polis-, tuli-, sjöfarts- och luftfarts-    ningens effektivitet i en sådan riktning verkar
11647: myndigheterna. Dessa myndigheter sörjer för             med stöd av de senaste årens erfarenheter inte ha
11648: övervakningen av den territoriella integriteten         någon hög prioritet.
11649: även i det fall att territorialhavet utvidgas enligt
11650: det som föreslås i den i inledningen nämnda re-
11651: geringens proposition.
11652: 
11653:        Helsingforsden 14 oktober 1994
11654: 
11655:                                                                     Inrikesminister Mauri Pekkarinen
11656:                                                 1994 vp
11657: 
11658: Kirjallinen kysymys 573
11659: 
11660: 
11661: 
11662: 
11663:                                   P. Leppänen ym.: Työttömyyspäivärahojen maksatuksesta
11664: 
11665: 
11666: 
11667:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11668: 
11669:    Työttömyysturvan peruspäivärahassa siirry-        järjestää lisävoimavaroja, jotta toimeentulotuki-
11670: tään 1.10.1994 kerran kuussa tapahtuvaan mak-        asiakkaaksi työttömyyspäivärahan maksatuk-
11671: satukseen. Kuluvan vuoden syyskuun loppuun           sen harventamisen seurauksena joutuvilta työt-
11672: asti päivärahat maksetaan vanhan käytännön           tömiltä ei perittäisi takaisin viranomaisten toi-
11673: mukaan eli kaksi kertaa kuussa.                      meopiteestä aiheutuvia toimeentulotukimenoja.
11674:    Muutoksen on alkuvaiheessa määrä koskea              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11675: vain kansaneläkelaitoksen maksamia peruspäi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11676: värahoja, mutta lehtitiedon mukaan sosiaali- ja      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11677: terveysministeriö neuvottelee työttömyyskasso-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11678: jen kanssa vastaavaan käytäntöön siirtymisestä
11679: myös ansiopäivärahoissa. Julkisuudessajopa so-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11680: siaali- ja terveysministeriön taholta on myönnet-           ryhtyä, jotta sosiaali- ja terveysministe-
11681: ty, että siirtyminen uuteen, harvemmin tapahtu-             riön toimeenpaneroan työttömyyspäivä-
11682: vaan päivärahojen maksatukseen aiheuttaa toi-               rahojen maksatuksen muutoksesta ai-
11683: meentulovaikeuksissa kamppailevien työttö-                  heutuvat lisärasitukset toimeentulomini-
11684: mien keskuudessa erittäin suuria lisäongelmia               millä eläville työttömille voitaisiin korva-
11685: siirtymävaiheessa (KU 20.9.1994).                           ta ja että mahdollisesti tämän johdosta
11686:    Katsomme, että sosiaali- ja terveysministeriön           myönnettäviä kuntien toimeentulotuki-
11687: ja valtiovarainministeriön taholta kunnille tulisi          eriä ei perittäisi etuuden saajilta takaisin?
11688: 
11689:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1994
11690: 
11691:          Pekka Leppänen               Reijo Laitinen               Jaakko Laakso
11692:          Ensio Laine                  Marjatta Stenius-Kaukonen    Esko Helle
11693:                    Iivo Polvi                              Esko-Juhani Tennilä
11694: 
11695: 
11696: 
11697: 
11698: 240017
11699: 2                                          1994 vp -   KK 573
11700: 
11701: 
11702: 
11703: 
11704:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11705: 
11706:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         viikon tai kuukauden maksukausiin. Sosiaali- ja
11707: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          terveysministeriö neuvottelee työttömyyskasso-
11708: olette 28 päivänä syyskuuta 1994 päivätyn kir-         jen kanssa siirtymisen aikataulusta.
11709: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Muutoksen keskeisimpänä perusteluna on
11710: omaiselle jäsenelle kansanedustaja P. Leppäsen         maksukausien yhtenäistäminen. Muutoksenjäl-
11711: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           keen lyhytaikaisen kokoaikatyön tai säännölli-
11712: 573:                                                   sen osa-aikatyön vastaanottaminen ei enää sään-
11713:                                                        nönmukaisesti siirrä maksupäivää aikaisemmin
11714:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ilmoitettua myöhemmäksi. Aikaisemmassa käy-
11715:        ryhtyä, jotta sosiaali- ja terveysministe-      tännössä juuri tämä aiheutti voimakasta kritiik-
11716:        riön toimeenpaneman työttömyyspäivä-            kiä, ja sen katsottiin vähentävän halukkuutta
11717:        rahojen maksatuksen muutoksesta ai-             tällaisen työn vastaanottamiseen. Maksukauden
11718:        heutuvat lisärasitukset toimeentulomini-        pidentäminen ei vaikuta henkilön päivärahaoi-
11719:        millä eläville työttömille voitaisiin korva-    keuteen eikä maksettavien päivärahojen mää-
11720:        ta ja että mahdollisesti tämän johdosta         rään. Ainoastaan maksukauden pituudessa ta-
11721:        myönnettäviä kuntien toimeentulotuki-           pahtuu muutos. Kansaneläkelaitos on ilmoitta-
11722:        eriä ei perittäisi etuuden saajilta takaisin?   nut etukäteentyöttömyyspäiväraha-ja työmark-
11723:                                                        kinatukiasiakkailleen maksukausien muutokses-
11724:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ta.
11725: vasti seuraavaa:                                           Jos henkilön tai perheen tulot ovat riittämät-
11726:                                                        tömiä kohtuullisen toimeentulon takaamiseen,
11727:    Asetuksella työttömyysturvalain täytäntöön-         syntyy oikeus toimeentulotukeen valtioneuvos-
11728: panosta annetun asetuksen 3 ja 6 §:n muuttami-         ton määräämien yleisten perusteiden mukaisessa
11729: sesta ja asetuksella työmarkkinatuesta annetun         laajuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on lä-
11730: asetuksen 2 §:n muuttamisesta kansaneläkelai-          hettänyt kuntiin huhtikuussa 1994 toimeentulo-
11731: toksesta maksettavan työttömyyspäivärahan ja           tuen soveltamista koskevan oppaan. Oppaassa
11732: työmarkkinatuen maksatuksessa siirryttiin loka-        korostetaan mm. seuraavia seikkoja: toimeentu-
11733: kuun alusta pääsääntöisesti neljän viikon maksu-       lotuen myöntämisen tulee perustua aina tapaus-
11734: kausiin. Ensimmäinen maksukausi on kaksi viik-         kohtaiseen harkintaan; harkinnan perusteella
11735: koa ja kukin seuraava neljä viikkoa. Aikaisem-         kunnan sosiaalitoimisto voi tapauskohtaisesti
11736: min kansaneläkelaitos maksoi työttömyyspäivä-          päättää, peritäänkö toimeentulotuki esim. sa-
11737: rahan ja työmarkkinatuen päivärahaoikeuden             malle ajalle kohdistuvasta muusta sosiaalietuu-
11738: alkamisesta lukien kahden viikon välein kuiten-        desta takaisin vai ei; takaisinperintä ei koskaan
11739: kin siten, että soviteltu päiväraha ja sivutyön        saisi aiheuttaa asiakkaalle uutta toimeentulotuen
11740: johdosta vähennetty päiväraha maksettiin päivä-        tarvetta. Vaikka takaisinperintäpäätös olisi jo
11741: rahaoikeuden alkamisesta lukien vähintään ker-         tehty, se on oppaan mukaan tarkoituksenmu-
11742: ran kuukaudessa. Tarkoituksena on, että myös           kaista toteuttaa vain silloin, kun henkilön tai
11743: ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan               perheen toimeentulo ei vaarannu.
11744: maksamisessa siirrytään pääsääntöisesti neljän
11745: 
11746:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1994
11747: 
11748:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
11749:                                           1994 vp -    KK 573                                           3
11750: 
11751: 
11752: 
11753: 
11754:                                         Tili Riksdagens Talman
11755: 
11756:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ten skall övergå tili betalningsperioder om fyra
11757: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       veckor eller en månad. Social- och hälsovårdsmi-
11758: 28 september 1994 tili vederbörande medlem av         nisteriet förhandlar med arbetslöshetskassorna
11759: statsrådet översänt följande av riksdagsman P.         om när övergången skall ske.
11760: Leppänen m.fl. undertecknade spörsmål nr 573:             Ändringen har motiverats i synnerhet med att
11761:                                                       betalningsperioderna blir enhetligare. Efter änd-
11762:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ringen framskjuts inte längre, tili följd av att man
11763:        ta så att den ytterligare belastning som       tagit emot ett kortvarigt heltidsarbete eller ett
11764:        arbetslösa som lever på existensminimum        ordinarie deltidsarbete, betalningsdagen regel-
11765:        åsamkas av den ändring av utbetalningen        mässigt tili en senare tidpunkt än den som upp-
11766:        av arbetslöshetsdagpenningen som soci-         getts. Tidigare praxis ijust denna fråga framkal-
11767:        al- och hälsovårdsministeriet verkställt       lade stark kritik, och ansågs minska benägenhe-
11768:        ersätts och de kommunala utkomststöds-         ten att ta emot detta slags arbete. Förlängningen
11769:        poster som eventuellt beviljas i samman-       av betalningsperioden påverkar inte rätten tili
11770:        hanget inte återkrävs hos förmånstagar-        dagpenning och inte heller dagpenningsbeloppet.
11771:        na?                                            Det är enbart betalningsperiodens längd som
11772:                                                       ändras. Folkpensionsanstalten har på förhand
11773:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         informerat de personer som får dagpenning och
11774: anföra följande:                                      arbetsmarknadsstöd om ändringen av betal-
11775:                                                       ningsperioderna.
11776:    Genom en förordning om ändring av 3 och 6 §§           Om en persons eller familjs inkomster inte
11777: förordningen om verkställigheten av lagen om          räcker tili för att garantera en skälig utkomst,
11778: utkomstskydd för arbetslösa och en förordning         uppstår rätt tili utkomststöd i den omfattning
11779: om ändring av 2 § förordningen om arbetsmark-         som bestäms enligt de allmänna grunder som
11780: nadsstöd övergick man i början av oktober i           statsrådet fastställt. Social- och hälsovårdsminis-
11781: fråga om den arbetslöshetsdagpenning och det          teriet har i april 1994 tiliställt kommunerna en
11782: arbetsmarknadsstöd som utbetalas av folkpen-          broschyr med vägledning beträffande utkomst-
11783: sionsanstalten tili i huvudsak fyra veckor långa      stödet. 1 broschyren betonas bl.a. följande: bevil-
11784: betalningsperioder. Den första betalningsperio-       jandet av utkomststöd skall i varje enskilt fall ske
11785: den är två veckor lång och varje därpå följande       enligt prövning; på basis av prövningen kan
11786: betalningsperiod fyra veckor lång. Tidigare beta-     kommunens socialbyrå i varje enskilt fall besluta
11787: lade folkpensionsanstalten arbetslöshetsdagpen-       om huruvida utkomststödet skall återindrivas
11788: ning och arbetsmarknadsstöd från det att rätt tili    t.ex. tili följd av att någon annan social förmån
11789: dagpenning uppkommit med två veckors mellan-          löper under samma tid; återindrivningen får ald-
11790: rum, dock så att den jämkade dagpenningen och         rig medföra något nytt behov av utkomststöd för
11791: den dagpenning som minskats tili följd av bisyss-     klienten. Trots att beslut om återindrivning re-
11792: la betalades från det att rätt tili dagpenning upp-   dan fattats, är det enligt broschyren ändamålsen-
11793: kommit minst en gång per månad. A vsikten är att      ligt att verkställa beslutet enbart i det fall att
11794: man i huvudsak även i fråga om utbetalningen av       personen eller familjens utkomst inte äventyras.
11795: arbetslöshetsdagpenning avvägd enligt förtjäns-
11796: 
11797:      Helsingfors den 18 oktober 1994
11798: 
11799:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
11800:                                                 1994 vp
11801: 
11802: Kirjallinen kysymys 574
11803: 
11804: 
11805: 
11806: 
11807:                                   Aittoniemi: ED-jäsenyyden vaikutuksesta elintarvikkeiden lisä-
11808:                                       aineiden käyttöön
11809: 
11810: 
11811:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11812: 
11813:    Suomessa syödään puhtaita elintarvikkeita,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11814: joissa lisäaineiden määrä on vähäinen ja tar-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11815: koin valvottu. Mikäli Suomesta tulee Euroopan        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11816: unionin jäsen, tilanne muuttuu kokonaan. Suo-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11817: meen mahdollisesti tuotavissa elintarvikkeissa
11818: on lisäaineita huomattavasti enemmän ja niiden                  Miten Hallitus suhtautuu siihen, että
11819: käyttö mahdollistuu myös Suomessa. Erään                     mahdollisen ED-jäsenyyden yhteydessä
11820: uutisen mukaan muun muassa eräässä Tanskas-                  elintarvikkeissa käytettävien ja mahdolli-
11821: sa markkinoitavassa lastenruoassa on 70:tä lisä-             sesti juuri syöpäriskiä lisäävien lisäainei-
11822: ainetta.                                                     den käyttö lisääntyy merkittävästi sekä
11823:    On epäilty, että runsas lisäaineiden käyttö               täällä käytettynä että tuontielintarvikkei-
11824: elintarvikkeissa lisää syöpäriskiä ja saattaa olla           den mukana eurooppalaisen käytännön
11825: jopa syöpäsairauksien yleistymisen perimmäinen               mukaisesti?
11826: syy.
11827:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1994
11828: 
11829:                                            Sulo Aittoniemi
11830: 
11831: 
11832: 
11833: 
11834: 240017
11835: 2                                          1994 vp -   KK 574
11836: 
11837: 
11838: 
11839: 
11840:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11841: 
11842:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         musten mukaisia. Lisäaineen hyväksynnän yh-
11843: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          teydessä on rajoitettava käyttö siihen alimpaan
11844: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tasoon, jolla toivottu vaikutus saavutetaan.
11845: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-             Lisäaineiden terveydellisen arvioinnin tekee
11846: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           elintarvikealan tiedekomitea (The Scientific
11847: 574:                                                   Committee for Food),joka koostuujäsenmaiden
11848:                                                        puolueettomista asiantuntijoista (asetettu ko-
11849:            Miten Hallitus suhtautuu siihen, että       mission päätöksellä 74/234/EEC). ETA-sopi-
11850:         mahdollisen ED-jäsenyyden yhteydessä           muksen nojalla tiedekomiteaan on saatu tarkkai-
11851:         elintarvikkeissa käytettävien ja mahdolli-     lijoiksi myös kaksi asiantuntijaa EFTA-maista
11852:         sesti juuri syöpäriskiä lisäävien lisäainei-   (Itävallasta ja Suomesta).
11853:         den käyttö lisääntyy merkittävästi sekä            Kehysdirektiiviä täydentävissä direktiiveissä
11854:         täällä käytettynä että tuontielintarvikkei-    säädetään yksityiskohtaisesti lisäaineen käytön
11855:         den mukana eurooppalaisen käytännön            ehdoista eli määrätään, mihin elintarvikkeisiin ja
11856:         mukaisesti?                                    kuinka paljon lisäainetta saa käyttää. Tällöin
11857:                                                        otetaan huomioon lisäaineelle määritelty hyväk-
11858:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           syttävä päivittäinen saantiarvo (ADI) ja käytön
11859: vasti seuraavaa:                                       ehdoilla varmistutaan, ettei ADI-arvoa ylitetä.
11860:                                                        Täydentävästä lainsäädännöstä ovat valmiina
11861:     Elintarvikelisäaineiden käyttöä koskevat ylei-     yksityiskohtaiset käyttöä koskevat direktiivit
11862: set säännökset sisältyvät ns. kehysdirektiiviin        makeutusaineista (94/35) ja elintarvikeväreistä
11863: (89/107/EEC, muutos 94/34/EEC). Direktiivin            (94/36). Muita lisäaineita koskeva lainsäädäntö
11864: liitteen II mukaan lisäaine voidaan hyväksyä           sisältyy direktiiviehdotukseen, joka on Euroo-
11865: käytettäväksi vain, jos:                               pan Parlamentin käsittelyssä.
11866:     - käytölle voidaan osoittaa perusteltu tek-            Kuluttaja saa tiedon käytetyistä lisäaineista
11867: nologinen tarve ja tavoitetta ei voida toteuttaa       elintarvikkeen pakkausmerkinnöistä. Lisäaineet
11868: muilla taloudellisesti ja teknologisesti toteutetta-   on aina ilmoitettava ainesluettelossa sekä ryhmä-
11869: vissa olevilla tavoilla;                               nimellä että nimellä tai numerotunnuksella,
11870:     - lisäaine ei vaaranna kuluttajan terveyttä        esim. säilöntäaineena bentsoehappoa (tai E 210).
11871: ehdotetuna käyttötasolla siltä osin kuin voidaan       Merkintäpakko perustuu EU:n pakkausmer-
11872: päätellä käytössä olevan tieteellisen aineiston        kintädirektiiviin, ja se koskee kaikkia Suomessa
11873: perusteella; ja                                        myytäviä elintarvikkeita. Kuluttajan valinnoista
11874:     - lisäaineen käytöllä ei johdeta kuluttajaa        riippuu, millaiseksi täällä myytävä elintarvike-
11875: harhaan.                                               valikoima muodostuu.
11876:     Direktiivissä säädetään edelleen, että mahdol-         Kehysdirektiivin säännösten noudattaminen
11877: listen haittavaikutusten arvioimiseksi lisäaine on     takaa sen, ettei hyväksytyistä lisäaineista ole ter-
11878: testattava ja arvioitava toksikologisesti. Lisäai-     veydellistä riskiä kuluttajalle. Kehysdirektiivi on
11879: neiden on myös oltavajatkuvan tarkastelun alai-        ETA-sopimuksen nojalla saatettu voimaan Suo-
11880: sena ja ne on uudelleen arvioitava käytön muut-        messakin (asetus 521/92). Vastaavasti lisäainei-
11881: tuessaja tieteellisen tietämyksen lisääntyessä. Li-    den käyttöä koskevat direktiivit pannaan täytän-
11882: säaineen on oltava hyväksyttyjen puhtausvaati-         töön tietyillä siirtymäkausilla.
11883: 
11884:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1994
11885: 
11886:                                                                            Ministeri Pertti Salolainen
11887:                                         1994 vp -   KK 574                                            3
11888: 
11889: 
11890: 
11891: 
11892:                                        Tili Riksdagens Talman
11893: 
11894:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Hälsoutvärderingen av tilisatsämnen görs av
11895: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      livsmedelssektoms vetenskapskommitte (The
11896: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    Scientific Committee for Food), som består av
11897: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 574:       opartiska sakkunniga från medlemsländema
11898:                                                     (tillsatt genom kommissionens beslut 74/234/
11899:           Hur förhåller sig Regeringen tili att     EEG). Med stöd av EES-avtalet har också två
11900:        användningen av tilisatsämnen i livsme-      sakkunniga från Efta-ländema (Österrike och
11901:        del och eventuellt just de av dessa ämnen    Finland) tagits med som observatörer i veten-
11902:        som ökar risken för cancer tilitar betyd-    skapskommitten.
11903:        ligt i samband med ett eventuellt EU-            1 de direktiv som kompletterar ramdirektivet
11904:        medlemskap både på så sätt att de an-        stadgas i detalj om villkoren för användningen av
11905:        vänds mera här och på så sätt att de kom-    ett tillsatsämne, d.v.s. där bestäms i vilka livs-
11906:        mer hit med importerade livsmedel enligt     medel och i hur stora mängder tillsatsämnet får
11907:        europeisk praxis?                            användas. Härvid beaktas det godtagbara dagli-
11908:                                                     ga dosvärdet (ADI) som har definierats för till-
11909:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       satsämnet och genom villkor för användningen
11910: anföra följande:                                    säkerställs att ADI-värdet inte överskrids. Av
11911:                                                     den kompletterande lagstiftningen är direktiven
11912:     De allmänna stadganden som gäller använd-       om sötningsmedel (94/35) och om livsmedelsfår-
11913: ningen av tilisatsämnen i livsmedel ingår i det     ger (94/36) klara. Dessa är detaljerade direktiv
11914: s.k. ramdirektivet (89/107/EEG, ändring 94/34/      som gäller användningen. Den lagstiftning som
11915: EEG). Enligt bilaga II tili direktivet kan an-      gäller övriga tillsatsämnen ingår i ett direktivför-
11916: vändningen av ett tillsatsämne godkännas en-        slag som behandlas av Europaparlamentet.
11917: dast om:                                                Konsumenten får information om vilka tili-
11918:     - det finns ett motiverat teknologiskt behov    satsämnen som har använts ur påskriftema på
11919: att använda tilisatsämnet som inte kan tiligodo-    livsmedlets förpackning. Tillsatsämnena skall
11920: ses med någon annan funktionsduglig och lön-        alltid meddelas i en beståndsdelsförteckning
11921: sammetod,                                           både med gruppnamn och med namn eller num-
11922:     - tilisatsämnet inte äventyrar konsumentens     merbeteckning, t.ex. som konserveringsämne
11923: hälsa på den föreslagna användningsnivån tili       benzoesyra (eller E 210). De obligatoriska på-
11924: den del detta kan härledas utgående från veten-     skriftema baserar sig på EU:s direktiv om för-
11925: skapligt materia! som är i bruk och                 packningspåskrifter och det gäller alla livsmedel
11926:     - konsumenten inte vilseleds genom använd-      som säljs i Finland. Hurudant det livsmedelsut-
11927: ningen av tilisatsämnet.                            bud som säljs här blir beror på konsumentens vai.
11928:     1 direktivet stadgas vidare att tilisatsämnet      lakttagandet av stadgandena i ramdirektivet
11929: skall provas och bedömas toxikologiskt för att      garanterar att de godkända tilisatsämnena inte
11930: eventuella skadliga effekter skall kunna bedö-      utgör någon hälsorisk för konsumenten. Ramdi-
11931: mas. Tillsatsämnena skall dessutom stå under        rektivet har med stöd av EES-avtalet trätt i kraft
11932: kontinuerlig kontroll och de skall omvärderas       också i Finland (förordning 521192). På motsva-
11933: när bruket ändras och den vetenskapliga kunska-     rande sätt kommer de direktiv som gäller an-
11934: pen ökar. Ett tillsatsämne skall fylla godkända     vändningen av tilisatsämnen att träda i kraft med
11935: renhetskrav. 1 samband med att ett tilisatsämne     vissa övergångstider.
11936: godkänns skall användningen av det begränsas
11937: tili den lägsta nivå på viiken önskad effekt upp-
11938: nås.
11939:      Helsingforsden 17 oktober 1994
11940: 
11941:                                                                          Minister Pertti Salolainen
11942: 1
11943: 1
11944: 
11945: 
11946:     1
11947:     1
11948: 
11949: 
11950:         1
11951:         1
11952: 
11953: 
11954:             1
11955:             1
11956: 
11957: 
11958:                 1
11959:                 1
11960: 
11961: 
11962:                     1
11963:                     1
11964:                         1
11965:                         1
11966: 
11967: 
11968:                             1
11969:                             1
11970: 
11971: 
11972:                                 1
11973:                                                1994vp
11974: 
11975: Kirjallinen kysymys 575
11976: 
11977: 
11978: 
11979: 
11980:                                   Aittoniemi: Työeläkemaksujen takaisinlainausjärjestelmän va-
11981:                                       kuuksista
11982: 
11983: 
11984:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11985: 
11986:   Yritykset ovat olleet oikeutettuja takaisinlai-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11987: naamaan suorittamiaan TEL-maksuja. Useim-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11988: miten lieneekin tapahtunut niin, että TEL-suori-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11989: tuksen sijasta yritys on antanut eläkelaitokselle   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11990: velkakirjan. Takaisinlainaukselle ei ole kuiten-
11991: kaan vaadittu ns. turvaavaa vakuutta, mihin                    Tietääkö Hallitus, miten paljon eläke-
11992: eduskunnassakin on kiinnitetty useaan kertaan               turvajärjestelmä on menettänyt vailla
11993: huomiota.                                                   turvaavaa vakuutta toteutetun TEL-ta-
11994:    Laman aikana tuhannet ja kymmenettuhan-                  kaisinlainausjärjestelmän puitteissa tällä
11995: net yritykset ovat menneet konkurssiin taijoutu-            vuosikymmenellä, ja
11996: neet maksukyvyttömiksi. Myös eläketurvakes-                    aikooko Hallitus tulevaisuudessa to-
11997: kus lienee menettänyt varoja, koska turvaavia               teuttaa ns. turvaavan vakuuden vaati-
11998: vakuuksia ei ole vaadittu.                                  muksen takaisinlainauksen yhteydessä?
11999: 
12000:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1994
12001: 
12002:                                           Sulo Aittoniemi
12003: 
12004: 
12005: 
12006: 
12007: 240017
12008: 2                                          1994 vp -   KK 575
12009: 
12010: 
12011: 
12012: 
12013:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12014: 
12015:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jen vakuusmuodot ovat pankki takaus, luottova-
12016: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kuutus ja kiinteistökiinnitys.
12017: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Vuonna 1993 takaisinlainojen yhteismäärä oli
12018: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-         62 miljardia markkaa ja niiden osuus työeläkelai-
12019: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           tosten sijoituskannasta noin 39 %. Koko maan
12020: 575:                                                   luottokannasta näiden lainojen osuus oli 6,6 %.
12021:                                                        Vuonna 1993 myönnettyjen uusien takaisinlai-
12022:            Tietääkö Hallitus, miten paljon eläke-      nojen vakuuksista oli pankkitakauksia 47,6 %,
12023:         turvajärjestelmä on menettänyt vailla          eläketurvakeskuksen luottovakuutuksia 16,8 %,
12024:         turvaavaa vakuutta toteutetun TEL-ta-          kiinnityksiä 24,7% ja muita vakuuksia 10,9 %.
12025:         kaisinlainausj ärjestelmän puitteissa tällä    Viime vuosina takaisinlainojen kysyntä on supis-
12026:         vuosikymmenellä, ja                            tunut merkittävästi: esimerkiksi vielä vuonna
12027:            aikooko Hallitus tulevaisuudessa to-        1991 myönnettiin uusia vakuutusmaksulainoja
12028:         teuttaa ns. turvaavan vakuuden vaati-          noin 11 miljardia markkaa, mutta vuonna 1993
12029:         muksen takaisinlainauksen yhteydessä?          vain 5,8 miljardia. Syynä tähän kehitykseen on
12030:                                                        ollut toisaalta investointien vähäisyys ja toisaalta
12031:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           puute turvaavista vakuuksista.
12032: vasti seuraavaa:                                           Vaikka viime vuosina monet yritykset ovat
12033:                                                        joutuneet huomattaviin maksuvaikeuksiin, tur-
12034:    Työeläkejärjestelmän perusperiaatteisiin on         vaavista vakuuksista johtuen työeläkelaitosten
12035: alusta alkaen kuulunut takaisinlainausjärjestel-       sijoitustoiminnan luottotappiot ovat sijoitus- ja
12036: mä. Takaisinlainauksella tarkoitetaan sitä, että       lainakantaan verrattuna yleensä jääneet pieniksi.
12037: työnantajana on oikeus maksaa velkakirjalla va-        Yritysten maksukyvyttömyydestä johtuneet
12038: kuutusmaksuista rahastoihin siirtyvä osa eli se        luottotappiot ovat kanavoituneet takaisinlaino-
12039: osa, jota ei välittömästi tarvita eläkkeiden ja        jen osalta pääosin vakuuksia myöntäneiden
12040: muiden maksettavien menojen kustantamiseen.            pankkien ja eläketurvakeskuksen maksettaviksi.
12041: Takaisinlainausjärjestelmästä johtuen vakuutus-            Muista eläkelaitoksista poiketen Eläkevakuu-
12042: yhtiössä eläkejärjestelynsä hoitaneet työnantajat      tusosakeyhtiö Kansan vuoden 1993 tilinpäätök-
12043: ovat tältä osin vastaavassa asemassa kuin eläke-       sessä todettiin, että yhtiön antamiin sijoituslai-
12044: säätiöiden ja eläkekassojen työnantajat. Tämä          noihin sisältyi merkittävä luottotappioriski. Yh-
12045: on osaltaan mahdollistanut suomalaiselle työelä-       tiön 1.1.-31.7.1994 välistä aikaa koskevan väli-
12046: kevakuutukselle ominaisen hajautetun hoitojär-         tilinpäätöksen mukaan luottotappiot tulevat ole-
12047: jestelmän. Takaisinlainojen eli vakuutusmaksu-         maan satoja miljoonia markkoja, ainakin 300
12048: lainojen lisäksi yritykset voivat saada eläkelai-      miljoonaa markkaa. Yhtiön katekelpoisessa
12049: toksilta myös niin sanottuja sijoituslainoja. Sijoi-   omaisuudessa oli yli 400 miljoonan markan vaja-
12050: tuslainat eroavat vakuutusmaksulainoista siten,        us. Muun muassa näiden sijoitustoimintaan koh-
12051: että lainan myöntäminen ja sen ehdot ovat eläke-       distuneiden tappioiden johdosta yhtiö asetettiin
12052: laitoksen itsensä päätettävissä.                       7.10.1994 selvitystilaan.
12053:    Eläkelaitosten sijoitustoiminnassa on voimas-           Kirjallisessa kysymyksessä on lisäksi viitattu
12054: sa se periaate, että eläkelaitosten on sijoitettava    eläketurvakeskuksen luottovakuutustoiminnas-
12055: varansa turvaavastija tuloa tuottavasti. Vakuu-        ta aiheutuneisiin tappioihin. Eläketurvakeskus
12056: tusyhtiölaissa, vakuutuskassalaissa ja eläkesää-       oli viime vuoteen asti yleisin takaisinlainojen
12057: tiölaissa asetetaan vaatimuksia eläkelaitoksen si-     luottovakuutusten myöntäjä. Luottovakuutus-
12058: joituksille erityisesti niiden sijoitusten osalta,     toiminta on verrattavissa pankkien harjoitta-
12059: joilla katetaan eläkevastuuta eli vastuuvelkaa.        maan takaustoimintaan. Eläketurvakeskuksen
12060: Tämän johdosta eläkelaitoksien takaisinlainoille       luottovakuutustoiminta on viime vuosina ollut
12061: ja yleensä myös sijoituslainoille on vaadittava        tappiollista. Ennalta arvaamattoman syvän la-
12062: turvaavat vakuudet. Yleisimmät takaisinlaino-          man johdosta kymmenettuhannet yritykset ovat
12063:                                            1994 vp -    KK 575                                           3
12064: 
12065: joutuneet konkurssiin tai maksuvaikeuksiin.               Eduskunnalle on tarkoitus antaa marraskuus-
12066: Eläketurvakeskus ei ollut vakuutusmaksuista            sa lakiesitys, jossa mm. täsmennetään ja teräväi-
12067: päättäessään pystynyt ennakoimaan näin rajua           tetään vakuutusyhtiön hallituksen tehtäviä ja
12068: korvausmenokehitystä. Tähän mennessä aiheu-            vastuuta sijoitustoiminnan järjestämisessä ja sen
12069: tuneet tappiot ovat arviolta noin 2 miljardia          valvonnassa. Samoin vahvistetaan vakuutusyh-
12070: markkaa. Eläketurvakeskuksen maksuvalmiu-              tiön aktuaarin asemaa. Samalla tullaan kiinnittä-
12071: den turvaamiseksi työntekijäin eläkelakia muu-         mään erityistä huomiota ministeriölle tapahtu-
12072: tettiin (563/92) siten, että eläketurvakeskuksen       vaan raportointiin ja tilintarkastajien tehtäviin.
12073: varsinaisen toiminnan kustannusten peittämistä            Eläke-Kansan tapahtumat osoittavat, että ny-
12074: varten perittävää työeläkemaksun osaa voidaan          kyjärjestelmässäkin on haavoittuvia osia. So-
12075: käyttää myös luottovakuutuksen maksukyvyn              siaali- ja terveysministeriö pitää välttämättömä-
12076: turvaamiseen. Samalla eläketurvakeskuksen              nä, että nopeasti selvitetään kaikki keinot työelä-
12077: luottovakuutustoiminta lopetettiin vuoden 1994         kejärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi.
12078: alusta lukien ja vakuutuskanta siirrettiin tätä tar-      Näistä syistä sosiaali- ja terveysministeriö
12079: koitusta varten perustettuun Vakuutusosakeyh-          asettaa erityisen selvittäjän valmistelemaan kii-
12080: tiö Garantiaan.                                        reellisiä toimenpiteitä työeläkejärjestelmää ja eri-
12081:    Yksityisen puolen työeläkejärjestelmä on run-       tyisesti eläkevakuutusyhtiöitä koskevan lainsää-
12082: saan kolmen vuosikymmenen aikana osoittautu-           dännön kehittämiseksi. Tällöin erityistä huomio-
12083: nut yleisesti ottaen toimivaksi ratkaisuksi. Järjes-   ta kiinnitetään eläkevakuutusyhtiöiden asemaan
12084: telmää on kehitetty valtiovallan, työmarkkina-         yhtiöryhmissä sekä eläkevakuutusyhtiöiden si-
12085: osapuolten ja työeläkelaitosten yhteistoimin.          joitustoimintaanja sen valvontaan.
12086: 
12087:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1994
12088: 
12089:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
12090: 4                                           1994 vp -   KK 575
12091: 
12092: 
12093: 
12094: 
12095:                                           Tili Riksdagens Talman
12096: 
12097:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         anstalternas återlåningslån och i regel också de-
12098: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          ras investeringslån. De oftast förekommande sla-
12099: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        gen av säkerhet för återlåningslån är bankgaran-
12100: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 575:           ti, kreditförsäkring och fastighetsinteckning.
12101:                                                             År 1993 uppgick det sammanlagda beloppet
12102:            Är Regeringen medveten om hur                av återlåningslånen tili62 mrd. mk och dessa låns
12103:         mycket pensionsskyddssystemet under             andel av arbetspensionsanstalternas investering-
12104:         detta årtionde förlorat inom ramen för          ar tili ca 39 %. Av landets totala kreditstock ut-
12105:         det APL-återlåningssystem som genom-            gjorde de 6,6 %. Av de säkerheter som ställdes för
12106:         förts utan betryggande säkerheter, och          de nya återlåningslån som beviljades 1993 var
12107:            ämnar Regeringen framdeles kräva             47,6% bankgarantier, 16,8% pensionsskydds-
12108:         s.k. betryggande säkerhet i samband med         centralens kreditförsäkringar, 24,7 % inteck-
12109:         återlåning?                                     ningar och 10,9% andra säkerheter. Under de
12110:                                                         senaste åren har efterfrågan på återlåningslån
12111:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sjunkit betydligt: t.ex. ännu 1991 beviljades nya
12112: anföra följande:                                        försäkringspremielån för 11 mrd. mk, men 1993
12113:                                                         endast för 5,8 mrd. mk. Orsakerna tili denna
12114:    Återlåningssystemet har från första början           utveckling har å ena sidan varit den låga investe-
12115: varit en av de grundläggande principerna i ar-          ringsnivån och å andra sidan bristen på betryg-
12116: betspensionssystemet. Med återlåning avses att          gande säkerheter.
12117: arbetsgivaren har rätt att med skuldebrev betala            Trots att många företag har råkat i betydande
12118: dendel av försäkringspremien som fonderas, dvs.         betalningssvårigheter under de senaste åren har
12119: den del som inte omedelbart behövs för bekos-           kreditförlusterna i arbetspensionsanstalternas
12120: tande av pensionerna och de övriga utgifterna.          investeringsverksamhet i regel varit små i förhål-
12121: På grund av återlåningssystemet är de arbetsgi-         lande tili investerings- och kreditstocken. Orsa-
12122: vare som skött sina pensionsarrangemang i för-          ken härtili är att säkerheterna varit betryggande.
12123: säkringsbolag i detta hänseende i samma ställ-          De som beviljat säkerheterna för återlåningslå-
12124: ning som de arbetsgivare som har använt sig av          nen, dvs. bankerna och pensionsskyddscentra-
12125: pensionsstiftelser och pensionskassor. Det är del-      len, har i huvudsak fått stå för betalningen av de
12126: vis detta som möjliggjort det decentraliserade          kreditförluster som företagens insolvens åsam-
12127: system som är kännetecknande för den finländ-           kat.
12128: ska arbetspensionsförsäkringen. Utöver återlå-              Tili skilinad från de övriga pensionsanstalter-
12129: ningslån, dvs. försäkringspremielån, kan företa-        na konstaterades det i pensionsförsäkringsaktie-
12130: gen även få s.k. investeringslån av pensionsan-         bolaget Kansas bokslut för 1993 att en betydande
12131: stalterna. lnvesteringslånen skiljer sig från för-      risk för kreditförluster ingick i de investeringslån
12132: säkringspremielånen i det att pensionsanstalten         som bolaget hade beviljat. Enligt bolagets mel-
12133: själv kan besluta om beviljande av lån och om           lanbokslut för tiden 1.1.-31.7.1994 kommer
12134: lånevilikoren.                                          kreditförlusterna att uppgå tili hundratals miljo-
12135:    Principen för pensionsanstalternas investe-          ner, åtminstone 300 milj. mk. Bolagets täcknings-
12136: ringsverksamhet är att pensionsanstaltens tili-         dugliga förmögenhet uppvisade ett underskott
12137: gångar skall investeras på ett säkert sätt och så att   på mer än 400 milj. mk. Bland annat på grund av
12138: de ger avkastning. Lagen om försäkringsbolag,           dessa förluster som hänför sig tili investerings-
12139: lagen om försäkringskassor och lagen om pen-            verksamheten försattes bolaget i likvidation
12140: sionsstiftelser ställer krav på pensionsanstaltens      7.10.1994.
12141: investeringar, särskilt i fråga om de investeringar         1 spörsmålet hänvisas dessutom tili de förlus-
12142: med vilka pensionsansvaret (ansvarsskulden)             ter som pensionsskyddscentralens kreditförsäk-
12143: skall täckas. På grund av detta måste krav på           ringsverksamhet åsamkat. Pensionsskyddscen-
12144: betryggande säkerhet ställas vad gäller pensions-       tralen var fram tili1993 den instans som i allmän-
12145:                                            1994 vp -   KK 575                                           5
12146: 
12147: het beviljade kreditförsäkringar för återlånings-         Avsikten är att riksdagen i november skall
12148: lån. Kreditförsäkringsverksamheten kan jämfö-          föreläggas en proposition, där bl.a. försäkrings-
12149: ras med bankemas garantiverksamhet. Pensions-          bolagsstyrelsemas uppgifter och ansvar precise-
12150: skyddscentralens kreditförsäkringsverksamhet           ras och skärps i fråga om ordnande och övervak-
12151: har under de senaste åren varit förlustbringande.      ning av investeringsverksamheten. Likaså stärks
12152: På grund av den oväntat djupa depressionen har         försäkringsbolagsaktuariens ställning. Samtidigt
12153: tiotusentals företag gått i konkurs eller råkat i      kommer rapporteringen tili ministeriet och revi-
12154: betalningssvårigheter. Pensionsskyddscentralen         sorernas uppgifter att ägnas särskild uppmärk-
12155: har inte då den beslutat om försäkringspremiema        samhet.
12156: kunnat förutse en så kraftig ökning i ersättnings-        Fallet Pensions-Kansa visar att det finns sår-
12157: utgiftema. 1 detta nu uppgår förlustema tili upp-      bara delar också i det nuvarande systemet. Soci-
12158: skattningsvis ca 2 mrd. mk. För att trygga pen-        al- och hälsovårdsministeriet anser att det är nöd-
12159: sionsskyddscentralens betalningsberedskap änd-         vändigt att alla sätt att säkerställa arbetspen-
12160: rades lagen om pension för arbetstagare (563/92)       sionssystemets      funktionsduglighet       utreds
12161: så att den del av arbetspensionspremien som an-        snabbt.
12162: vänds för täckande av kostnader för pensions-             Av dessa orsaker tillsätter social- och hälso-
12163: skyddscentralens ordinarie verksamhet också            vårdsministeriet en särskild utredare som skall
12164: kan användas tili säkrande av kreditförsäkrings-       bereda brådskande åtgärder för utvecklande av
12165: rörelsens betalningsförmåga. Pensionsskydds-           bestiftningen om arbetspensionssystemet och i
12166: centralens kreditförsäkringsverksamhet indrogs         synnerhet den lagstiftning som gäller pensions-
12167: samtidigt vid ingången av 1994 och försäkrings-        försäkringsbolag. Särskild uppmärksamhet
12168: stocken överfördes tili Försäkringsaktiebolaget        kommer härvid att ägnas pensionsförsäkrings-
12169: Garantia, som grundades för detta ändamål.             bolagens ställning i företagsgrupper samt vid
12170:    Den privata sektoms arbetspensionssystem            pensionsförsäkringsbolagens investeringsverk-
12171: har under drygt trettio år visat sig vara en allmänt   samhet och övervakningen av den.
12172: taget fungerande lösning. Statsmakten, arbets-
12173: marknadspartema och arbetspensionsanstalter-
12174: na har utvecklat systemet tilisammans.
12175: 
12176:      Helsingforsden 20 oktober 1994
12177: 
12178:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
12179:                                                 1994 vp
12180: 
12181: Kirjallinen kysymys 576
12182: 
12183: 
12184: 
12185: 
12186:                                    Aittoniemi: Pelastuspalvelun resursseista ja valmiusasteesta Suo-
12187:                                        men merialueilla
12188: 
12189: 
12190:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12191:    27.-28.9. välisenä yönä tapahtunut, noin 800       sumun ja myrskyn olemassaolo riittävän hyvin
12192: ihmishenkeä vaatinut merionnettomuus oli suh-         huomioon valmiuden lisäämisessä. Heikoissa
12193: teellisen pienen ajan kuluessa jo toinen merion-      olosuhteissa onnettomuuksien todennäköisyys
12194: nettomuus Suomea lähellä olevalla merialueella.       on suurempi ja toisaalta huonot pelastusolosuh-
12195: Edellinen, Sally Albatrossia kohdannut onnetto-       teet vaativat normaalia suurempaa valmiutta.
12196: muus tapahtui myös huonoissa sääolosuhteissa.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12197: Tuntuu siis siltä, että sääolosuhteiden ollessa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12198: huonot esimerkiksi Suomenlahden meriliikenne          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12199: sisältää merkittävän onnettomuusriskin.               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12200:    Kummassakaan tapauksessa ei ole sormella
12201: osoitettu niitä, joille pelastuspalvelu meriolosuh-               Ovatko merialueidemme pelastuspal-
12202: teissa kuuluu, eikä ole ollut aihettakaan, koska              velun resurssit esimerkiksi merivartios-
12203: he ovat tehneet parhaansa olosuhteet ja käytettä-             ton osalta riittävät ilmeisen riskialttiiden
12204: vissä olevat resurssit huomioon ottaen. Herää                 merialueidemme valvontaan, ja kiinnite-
12205: kuitenkin kaksi kysymystä. Ensinnäkin se, onko                täänkö huonojen olosuhteiden kuten
12206: merivartioston ja muun pelastuspalvelun resurs-               myrskyn vallitessa riittävästi huomiota
12207: sitilanne riittävän hyvä olosuhteet huomioon                  toimintavalmiuden lisäämiseen mahdol-
12208: ottaen, ja toiseksi, otetaanko heikon sään kuten              listen onnettomuuksien varalta?
12209: 
12210:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1994
12211: 
12212:                                             Sulo Aittoniemi
12213: 
12214: 
12215: 
12216: 
12217: 240017
12218: 2                                         1994 vp -   KK 576
12219: 
12220: 
12221: 
12222: 
12223:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12224: 
12225:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        säksi rajavartiolaitoksen tutka-, kamera- ja tieto-
12226: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jensiirtojärjestelmät on voitu kehittää nykyaikai-
12227: olette 28 päivänä syyskuuta 1994 päivätyn kir-        selle tasolle. Sanottujen järjestelmien yhteenso-
12228: jeenne n:o 1627 ohella lähettänyt valtioneuvos-       veltuvuus merenkulkulaitoksen tiedonhankinta-
12229: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Ait-      järjestelmien kanssa on toteutettu.
12230: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 576, jossa            Ministeriryhmän kannanotossa tavoitellun
12231: tiedustellaan:                                        hyvän meripelastusvalmiuden saavuttamiseksi
12232:                                                       välttämättömistä henkilöstölisäyksistä on kui-
12233:            Ovatko merialueidemme pelastuspal-         tenkin jouduttu luopumaan. Henkilöstölisäyksiä
12234:        velun resurssit esimerkiksi merivartios-       toteutettiin 1980-luvun loppupuolella yhteensä
12235:        ton osalta riittävät ilmeisen riskialttiiden   vain noin 80. Kuluvalla vuosikymmenellä vallin-
12236:        merialueidemme valvontaan, ja kiinnite-        nut valtiontalouden tila on vaatinut myös raja-
12237:        täänkö huonojen olosuhteiden kuten             vartiolaitosta vähentämään henkilöstöään, ja
12238:        myrskyn vallitessa riittävästi huomiota        vähennyksen kokonaismäärä on ollut yhteensä
12239:        toimintavalmiuden lisäämiseen mahdol-          hieman suurempi kuin sanottu lisäys 1980-luvul-
12240:        listen onnettomuuksien varalta?                la.
12241:                                                           Rajavartiolaitoksen nykyinen hyvä ja moni-
12242:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          puolinen kalustotilanne sekä valvonta- ja tiedon-
12243: vasti seuraavaa:                                      siirtojärjestelmien luomat mahdollisuudet ovat
12244:                                                       oleellisesti korvanneet saavuttamatta jääneitä
12245:    Meripelastuspalvelun kehittämistä aikanaan         henkilöstölisäyksiä.     Henkilöstövoimavarojen
12246: käsitelleen ministeriryhmän 11.3.1980 julkaise-       määrä ja henkilöstökustannukset eivät kuiten-
12247: man kannanotonjohdosta käynnistettiin lainval-        kaan mahdollista ympärivuorokautisen toimin-
12248: mistelutyö, joka johti nykyisen meripelastuspal-      nallisen valmiuden ylläpitämistä meripelastusyk-
12249: velusta annetun lain (628/82) säätämiseen. Lailla     siköissä. Rajavartiolaitos onkin tämän vuoksi
12250: ja meripelastuspalvelusta annetulla asetuksella       keskittynyt ensi sijassa ympärivuorokautisen
12251: (661182) järjesteltiin meripelastuspalvelun viran-    johtamisvalmiuden ylläpitämiseen.
12252: omaistoiminnot ja vapaaehtoisen meripelastus-             Vaativiin meripelastustehtäviin kykeneviä
12253: palvelun yhteensovittaminen niiden kanssa. Sää-       alusyksiköitä ja helikoptereita käytetään kaikki-
12254: dösvalmistelun aikana käynnistettiin keskiras-        na vuoden ja vuorokauden aikoinaennalta suun-
12255: kaiden helikopterien hankinta rajavartiolaitok-       nitellusti ja tarpeiden mukaisesti rajavartiolai-
12256: selle.                                                toksen päätehtävän toteuttamiseen. Tällöin ne
12257:    Alussa mainittu ministeriryhmä päätyi meri-        luonnollisesti ovat täysimääräisessä toimintaval-
12258: pelastuspalvelun kehittämistä koskevissa kan-         miudessa käytettäväksi myös meripelastustehtä-
12259: nanotoissaan siihen, että sen ehdottaman meri-        viin.
12260: pelastuspalveluun soveltuvan kaluston hankki-             Rajavartiolaitoksen laivakalustosta on ympä-
12261: misella ja noin 100 lisähenkilön paikkaamisella       rivuotisesti vähintään kaksi vartiolaivaa joka-
12262: rajavartiolaitokseen oli luotavissa tyydyttävä        hetkisesti merialueella valvontatehtävissä. Muu-
12263: meripelastusvalmius. Kannanottoon sisältyi ta-        ta laivakalustoa (yhteensä 12 vartiolaivaa) käyte-
12264: voite kehittää meripelastusvalmiutta hyvänä ar-       tään merialueella osittain samanaikaisesti suun-
12265: vioitavalle tasolle, mikä olisi edellyttänyt run-     nitellun vuorottelun mukaisesti.
12266: saan 200 lisähenkilön paikkaamista rajavartio-            Helikopterikalustosta Turussa on kaikkina
12267: laitokseen.                                           aikoina vähintään yksi keskiraskas helikopteri
12268:    Ministeriryhmän kannanottoihin sisältyvät          alle kahden tunnin lähtövalmiudessa. Tämän li-
12269: kalustohankinnat on sittemmin toteutettu, osit-       säksi vuorotellen Rovaniemellä ja Helsingissä on
12270: tain jo uusittukin rajavartiolaitoksen nykyaikai-     kevyt kaksimoottorinen helikopteri samanlaises-
12271: sin helikopterein ja modernisoimaHa pääosin ra-       sa valmiudessa. Lisäksi rajavartiolaitoksen toi-
12272: javartiolaitoksen koko aluskalusto. Tämän li-         nen keskiraskas helikopteri on Turussa muuta-
12273:                                            1994 vp -   KK 576                                           3
12274: 
12275: man tunnin viiveellä hälytettävissä toimintaan.           Ilmailuhenkilöstön määrä ei riitä nykyistä laa-
12276: Helikopterien huoltojärjestelmä edellyttää, että       jemman toiminnallisen valmiuden ylläpitämi-
12277: yksi kolmesta keskiraskaasta helikopterista on         seen. Lentoturvallisuuden ylläpitäminen ei salli
12278: vuorollaan huollettavana. Turkuun ja Helsinkiin        ilmailuhenkilöstön käyttämistä samalla tavoin
12279: on edellä sanottujen lisäksi sijoitettu kaksi kevyt-   säännönmukaista pitemmin työajoin kuin muun
12280: tä, kaksimoottorista helikopteria,jotka voidaan,       henkilöstön kohdalla voidaan tilapäisesti tehdä.
12281: huoltotilanteesta riippuen, hälyttää muutaman          Ilmailuhenkilöstön lisääminen niin suureksi, että
12282: tunnin viiveellä toimintaan.                           rajavartiolaitoksen koko ilmailukalusto olisijat-
12283:     Kunkin merivartioston esikunnassa ja kulla-        kuvasti lähtövalmiina, ei nykyiseen verrattuna
12284: kin merivartioalueella on ympärivuorokautinen          moninkertaisten kustannusten vuoksi ole mah-
12285: johtamisvalmius. Esikunnan johtamisvalmiutta           dollista, eikä siihen ole perusteltua tarvettakaan.
12286: toteutetaan pääasiassa niin, että siihen osallistu-    Vartiolaivojen samanaikaiseen käyttöön nykyis-
12287: va henkilöstö on viestivälinein varustettuna vir-      tä oleellisesti laajemmin ei ole taloudellisia mah-
12288: ka-ajan ulkopuolella asunnossaan valmiudessa           dollisuuksia. Tämän vuoksi rajavartiolaitoksen
12289: ja siirtyy tarvittaessa esikuntaan.                    toiminnallista valmiutta ei voida pitempiaikai-
12290:     Merivartioasemat toimivat ympärivuorokau-          sesti kohottaa esimerkiksi yksinomaan sääolojen
12291: tisesti alle kahden tunnin toiminnallisessa val-       vuoksi, kun vaikeita sääoloja esiintyy vuoden
12292: miudessa. Merivartioasemien meripelastukseen           aikana toistuvasti. Jatkuvaa varautumista esi-
12293: soveltuvaa venekalustoa ei kuitenkaan voida kai-       merkiksi tapahtuneeseen Estonia-aluksen kaltai-
12294:  kissa sääoloissa käyttää avomerellä, ja merivar-      seen suuronnettomuuteen ei ole mahdollista to-
12295:  tioasemien meripelastusvalmius on tarkoitettu         teuttaa.
12296:  käytettäväksi ensi sijassa saaristoalueilla.
12297:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1994
12298:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
12299: 4                                        1994 vp -   KK 576
12300: 
12301: 
12302: 
12303: 
12304:                                        Tili Riksdagens Talman
12305: 
12306:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ring av gränsbevakningsväsendets hela fartygs-
12307: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 1627     bestånd. Utöver detta har man kunnat utveckla
12308: av den 28 september 1994 till vederbörande med-      gränsbevakningsväsendets radar-, kamera- och
12309: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     dataöverföringssystem till en tidsenlig nivå.
12310: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 576:        Nämnda system har gjorts kompatibla med sjö-
12311:                                                      fartsverkets system för anskaffning av informa-
12312:           Är räddningstjänstens resurser i våra      tion.
12313:        havsområden, t.ex. i fråga om sjöbevak-          De personalökningar som skulle ha behövts
12314:        ningen, tillräckliga för övervakningen av     för uppnående av den goda sjöräddningsbered-
12315:        våra uppenbart riskfyllda havsområden         skap som eftersträvades i ministergruppens ställ-
12316:        och fåsts tillräcklig uppmärksamhet vid       ningstagande har dock inte kunnat genomföras.
12317:        en ökad beredskap för eventuella olyckor      Sammanlagt ökades antalet anställda under
12318:        som sker under svåra förhållanden, exem-      1980-talet endast med ca 80 personer. Under
12319:        pelvis stormar?                               innevarande årtionde har det samhällsekonomis-
12320:                                                      ka läget även tvingat gränsbevakningsväsendet
12321:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att minska sin personal. Den totala minskningen
12322: anföra följande:                                     har varit större än nämnda ökning under 1980-
12323:                                                      talet.
12324:     Med anledning av ett ställningstagande som          Gränsbevakningsväsendets nuvarande goda
12325: den ministergrupp som behandlade utvecklandet        och mångsidiga materielsituation samt de möjlig-
12326: av sjöräddningstjänsten publicerade den 11 mars      heter som övervaknings- och dataöverföringssys-
12327: 1980 inleddes ett lagberedningsarbete som ledde      temen skapar har i betydande utsträckning ersatt
12328: tili att nuvarande lag om sjöräddningstjänst (628/   de uteblivna personalökningama. Persona1resur-
12329: 82) stiftades. Genom denna lag och förordningen      sema och personalkostnadema ger dock ingen
12330: om sjöräddningstjänst (661182) organiserades         möjlighet att upprätthålla beredskap dygnet runt
12331: sjöräddningstjänstens myndighetsuppgifter och        vid sjöräddningsenhetema. Gränsbevakningsvä-
12332: samordningen av dessa och den frivilliga sjörädd-    sendet har därför i första hand koncentrerat sig
12333: ningstjänsten. Under beredningsskedet inleddes       på att upprätthålla en 24 timmars ledningsbered-
12334: anskaffningen av medeltunga helikoptrar tili         skap.
12335: gränsbevakningsväsendet.                                Fartygsenheter och helikoptrar som klarar av
12336:     Nämnda ministergrupp kom i sina ställnings-      krävande sjöräddningsuppgifter används under
12337: taganden i fråga om utvecklandet av sjörädd-         alla tider av året dygnet runt enligt på förhand
12338: ningstjänsten till att en tillfredsställande sjö-    uppgjorda planer och efter behov för genomfö-
12339: räddningsberedskap kunde åstadkommas ge-             rande av gränsbevakningsväsendets huvudsakli-
12340: nom anskaffning av för sjöräddningstjänst            ga uppgift. Härvid är de naturligtvis i full bered-
12341: lämplig materiel och en ökning av antalet an-        skap även för att användas i sjöräddningsuppgif-
12342: ställda vid gränsbevakningsväsendet med ca           ter.
12343: 100 personer. 1 ställningstagandet uppställdes          Av gränsbevakningsväsendets fartygsbestånd
12344: målet att sjöräddningsberedskapen skulle ut-         är minst två bevakningsfartyg hela tiden på be-
12345: vecklas till en nivå som kunde anses vara god        vakningsuppdrag i havsområdet. Det övriga far-
12346: vilket skulle ha förutsatt att antalet anställda     tygsbeståndet (sammanlagt 12 bevakningsfar-
12347: vid gränsbevakningsväsendet måste utökas med         tyg) används delvis samtidigt i havsområdet en-
12348: drygt 200 personer.                                  ligt ett på förhand uppgjort avlösningssystem.
12349:     De materielanskaffningar som ingick i minis-        Av helikopterbeståndet befinner sig minst en
12350: tergruppens ställningstaganden har sedermera         medeltung helikopter med en startberedskap på
12351: genomförts, och har delvis även redan fömyats        mindre än två timmar kontinuerligt i Åbo. Ut-
12352: genom anskaffning av modema helikoptrar tili         över detta finns turvis i Rovaniemi och Helsing-
12353: gränsbevakningsväsendet och genom modemise-          fors en lätt tvåmotorig helikopteri Iikadan bered-
12354:                                         1994 vp -   KK 576                                           5
12355: 
12356: skap. Dessutom kan gränsbevakningsväsendets         förhållanden användas på öppna havet. A vsikten
12357: andra medeltunga helikopteri Åbo alarmeras för      är att sjöbevakningsstationemas sjöräddnings-
12358: att tas i bruk inom några timmar. Servicesyste-     beredskap i första hand används i skärgården.
12359: met för helikoptrama förutsätter att en av de tre      Luftfartspersonalen är inte tillräcklig för upp-
12360: medeltunga helikoptrama i tur och ordning ge-       rätthållande av en mera omfattande beredskap
12361: nomgår service. Förutom ovan nämnda helikop-        än för närvarande. Bibehållandet av flygsäkerhe-
12362: trar finns i Åbo och Helsingfors två lätta tvåmo-   ten tillåter inte att luftfartspersonal används un-
12363: toriga helikoptrar som beroende på servicesitua-    der en längre arbetstid än normalt på det sätt som
12364: tionen kan alarmeras för att tas i bruk inom        man vid behov kan göra med övrig personal. Att
12365: några timmar.                                       öka personalen inom luftfarten så att gränsbe-
12366:    Varje sjöbevakningssektions stab och varje       vakningsväsendets hela flygmateriel hela tiden
12367: sjöbevakningsområde har ledningsberedskap           skulle vara startklar är omöjligt på grund av
12368: dygnet runt. Stabens ledningsberedskap verk-        mångdubbla kostnader och det finns inte heller
12369: ställs huvudsakligen så att den personai som in-    något motiverat behov av detta. Det finns inga
12370: går i denna utanför arbetstiden är i beredskap i    möjligheter att i någon större utsträckning öka
12371: sin bostad och kan nås med telekommunika-           den samtidiga användningen av bevakningsfar-
12372: tionsmedel. Den personai som är i beredskap         tyg. Därför kan gränsbevakningsväsendets be-
12373: förflyttar sig vid behov tili staben.               redskap inte höjas under någon längre tid, t.ex.
12374:    Sjöbevakningsstationema befinner sig dygnet      enbart på grund av väderleksförhållanden, då
12375: runt i en beredskap som tillåter att verksamheten   svåra väderleksförhållanden råder upprepade
12376: kan inledas inom två timmar. Den båtmateriel        gånger under året. En oavbruten beredskap t.ex.
12377: vid sjöbevakningsstationema som lämpar sig för      för en sådan storolycka som skedde med fartyget
12378: sjöräddning kan dock inte under alla väderleks-     Estonia är inte praktiskt genomförbar.
12379: 
12380:      Helsingfors den 21 oktober 1994
12381: 
12382:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
12383:                                                 1994vp
12384: 
12385: Kirjallinen kysymys 577
12386: 
12387: 
12388: 
12389: 
12390:                                    Aittoniemi: Korkojen nousuennusteista
12391: 
12392: 
12393: 
12394:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12395:    Joitakin aikoja sitten eräät talousgurut esitti-      Tämäntyyppiset, oraiden päälle rakennetut
12396: vät ennusteen, johon myös viralliselta taholta        laskelmat ja niiden julkistaminen ovat pahinta,
12397: yhdyttiin, että korot nousevat vuosituhannen          mitä nykyisessä tilanteessa voi tehdä.
12398: vaihteeseen mennessä ainakin 3-4 prosentti-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12399: yksikköä. Näkemyksen perusteet olivat varsin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12400: heppoiset.                                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12401:    Arvion tekijät eivät ehkä tienneet sitä, että      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12402: suuri määrä asunnon hankkimista suunnitelleis-
12403: ta luopui hankkeestaan samalla hetkellä ja pe-                   Yhtyykö Hallitus siihen julkisesti esi-
12404: ruutti ehkä jo valmiiksi neuvotellun lainan. Ei-              tettyyn näkemykseen, että lainojen korot
12405: hän kukaan sido itseään viime vuosien kokemuk-                mitä ilmeisimmin kohoavat vuosituhan-
12406: sen jälkeen velkarahaan, jonka hinnan muuta-                  nen vaihteeseen mennessä ainakin 3-4
12407: man vuoden kuluttua sanotaan olevan rutkasti                  prosenttiyksikköä, ja
12408: korkeampi.                                                       mihin Hallitus tällaisen näkemyksensä
12409:                                                               perustaa?
12410:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1994
12411: 
12412:                                             Sulo Aittoniemi
12413: 
12414: 
12415: 
12416: 
12417:  240017
12418: 2                                        1994 vp -   KK 577
12419: 
12420: 
12421: 
12422: 
12423:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12424: 
12425:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Luottamusta talouden myönteiseen kehitykseen
12426: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        osoittaa myös markan viimeaikainen tuntuva
12427: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vahvistuminen.
12428: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          Sen sijaan valtiontalouden syvä alijäämä ja
12429: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        epäilykset tulevasta hintojen nousun nopeutumi-
12430: n:o 577:                                             sesta ovat osatekijöitä, jotka ovat viime aikoina
12431:                                                      pitäneet pitkät korot korkeina.
12432:           Yhtyykö Hallitus siihen julkisesti esi-       Myönteisen, toivottavasti edelleenkin alene-
12433:        tettyyn näkemykseen, että lainojen korot      van, korkokehityksenjatkuminen on hallituksen
12434:        mitä ilmeisimmin kohoavat vuosituhan-         käsityksen mukaan edellytys talouden ongelmien
12435:        nen vaihteeseen mennessä ainakin 3-4          ratkaisuun, ja se vaatii määrätietoista vaihtota-
12436:        prosenttiyksikköä, ja                         seen ylijäämään ja valtiontalouden alijäämän su-
12437:           mihin Hallitus tällaisen näkemyksensä      pistamiseen tähtäävän linjan jatkamista. Tähän
12438:        perustaa?                                     hallituksen toimintalinjaa seuraavan talouspoli-
12439:                                                      tiikanjatkumiseen näyttääkin olevan hyvät edel-
12440:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          lytykset päätellen Pekkasen johtaman työryh-
12441: taen seuraavaa:                                      män ehdotusten saamasta vastaanotosta.
12442:                                                         Vaikka matalaan korkotasoon tähtäävän ta-
12443:    Hallituksen talouspolitiikan keskeisiä tavoit-    louspolitiikan jatkuminen nykyisen hallituksen
12444: teita ovat jo useamman vuoden ajan olleet yritys-    toimikauden jälkeenkin näyttää ilmeiseltä, eivät
12445: ten kilpailukyvyn kohentaminen, viennin kasvun       kotimaiset korot määräydy yksinomaan Suo-
12446: nopeuttaminen, vaihtotaseen tasapainottaminen        messa vaan ne ovat yhteydessä kansainväliseen
12447: ja korkotason alentaminen.                           korkokehitykseen. Niinpä vaihtuvakorkoiseen
12448:    Politiikan tuloksia kuvaa se, että korot, eten-   lainanottoon sisältyy aina riski, jota asunnon
12449: kin lyhyet korot, ovatkin alentuneet toistakym-      hankintaa suunnittelevan tulee punnita mitoit-
12450: mentä prosenttiyksikköä runsaan puolentoista         taessaan lainanottomahdollisuuksiaan ja arvioi-
12451: vuoden aikana ja ovat nyt Euroopan keskitasoa.       dessaan maksukykyään.
12452: 
12453:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1994
12454:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
12455:                                          1994 vp -   KK 577                                           3
12456: 
12457: 
12458: 
12459: 
12460:                                        Tili Riksdagens Talman
12461: 
12462:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     visar att det finns förtroende för en positiv eko-
12463: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       nomisk utveckling.
12464: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Däremot är det stora underskottet i statseko-
12465: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål           nomin och tvivlen på att prisema i framtiden
12466: nr 577:                                              kommer att stigai allt snabbare takt faktorer som
12467:                                                      bidragit tili att de långa räntorna under den se-
12468:           Sammanfaller Regeringens uppfatt-          naste tiden varit höga.
12469:        ning med den som presenterats offentligt,         Förutsättningen för att de ekonomiska pro-
12470:        nämligen att det är mycket troligt att rän-   blemen skalllösas är enligt regeringens uppfatt-
12471:        toma på Iän kommer att stiga med åt-          ning att den positiva, och förhoppningsvis i fram-
12472:        minstone 3-4 procentenheter före år           tiden även sjunkande, ränteutvecklingen fortsät-
12473:        2000,och                                      ter. Detta kräver att man målmedvetet fortsätter
12474:           vad grundar Regeringen en sådan upp-       på linjen med överskott i bytesbalansen och en
12475:        fattning på?                                  minskning av underskottet i statsekonomin. Med
12476:                                                      beaktande av det mottagande som förslagen av
12477:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Pekkanens arbetsgrupp fått verkar det att finnas
12478: anföra följande:                                     goda förutsättningar för att den ekonomiska po-
12479:                                                      litiken även i fortsättningen kommer att följa
12480:    Centrala mål för regeringens ekonomiska           regeringens verksamhetslinje.
12481: politik har redan i flera år varit att öka företa-       Trots att det verkar troligt att den ekonomiska
12482: gens konkurrenskraft, påskynda exporttillväx-        politik som syftar tili en låg räntenivå kommer att
12483: ten, utjämna bytesbalansen och sänka ränteni-        fortsätta även efter den nuvarande regeringen,
12484: vån.                                                 bestäms de inhemska räntorna inte enbart i Fin-
12485:    Resultaten av poHtiken karakteriseras av att      land, utan de följer den intemationella ränteut-
12486: räntoma, framför allt de korta räntorna, sjunkit     vecklingen. Därför finns det alltid en risk med
12487: med över tio procentenheter under drygt ett och      låntagning med rörlig ränta, vilket den som pla-
12488: ett halvt år och är nu på en genomsnittlig euro-     nerar att skaffa bostad bör beakta när han bedö-
12489: peisk nivå. Ä ven det faktum att marken under        mer sina möjligheter att ta Iän och sin betalnings-
12490: den senaste tiden blivit avsevärt mycket starkare    förmåga.
12491: 
12492:      Helsingforsden 18 oktober 1994
12493: 
12494:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
12495:                                                 1994 vp
12496: 
12497: Kirjallinen kysymys 578
12498: 
12499: 
12500: 
12501: 
12502:                                 Aittoniemi: Työttömien velvollisuudesta ottaa vastaan tarjottu työ
12503: 
12504: 
12505:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12506: 
12507:    Työstä kieltäytyminen on nykyisin enemmän         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12508: sääntö kuin poikkeus silloin, jos edullisista las-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12509: kentaolosuhteista johtuu, että ansiosidonnainen
12510: työttömyyskorvaus on edullinen normaalipal-                      Aikooko Hallitus ryhtyä sen suuntai-
12511: kalla tarjottuun työsuhteeseen nähden. Tämä on               siin toimenpiteisiin, joiden perusteella
12512: johtanut siihen, että työvoimasta alkaa eräillä              tarjottu työ on otettava, jos se on kohtuu-
12513: ammattialoilla olla selvää pulaa.                            della työttömän ammattialaan liittyvä,
12514:    Tämäntyyppinen asioiden tila ei voi olla yh-              siitä huolimatta, että ansiosidonnainen
12515: teiskunnallinen tarkoitus.                                   päiväraha tuntuisi olevan houkuttele-
12516:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           vampi vaihtoehto?
12517: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12518:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1994
12519: 
12520:                                            Sulo Aittoniemi
12521: 
12522: 
12523: 
12524: 
12525: 240017
12526: 2                                         1994 vp -   KK 578
12527: 
12528: 
12529: 
12530: 
12531:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12532: 
12533:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        menetys kuuden viikon määräajaksi tai toistai-
12534: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         seksi. Nykyinen lainsäädäntö on mielestäni tässä
12535: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      suhteessa yksiselitteinen ja selkeä.
12536: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen             Asettamani työttömyysturvan vuotoja ja vää-
12537: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 578:         rinkäytöksiä selvittänyt työryhmä on mietinnös-
12538:                                                       sään todennut kieltäytymistapausten käsittelyn
12539:           Aikooko Hallitus ryhtyä sen suuntai-        olevan työvoimatoimikunnissa rutinoitua ja käy-
12540:        siin toimenpiteisiin, joiden perusteella       täntöjen yhdenmukaisia.
12541:        tarjottu työ on otettava, jos se on kohtuu-       Ongelmia sen sijaan aiheuttaa tiedonkulku
12542:        della työttömän ammattialaan liittyvä,         työnantajalta työvoimaviranomaisille. Olen
12543:        siitä huolimatta, että ansiosidonnainen        edustaja Aittoniemen kanssa yhtä mieltä siitä,
12544:        päiväraha tuntuisi olevan houkuttele-          että tilanne on kestämätön, jos työttömyysturva
12545:        vampi vaihtoehto?                              vaikeuttaa yritysten työvoiman saantia. Työstä
12546:                                                       kieltäytyminen tapahtuu kuitenkinaniharvoin
12547:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          työvoimatoimistossa. Tyypillisintä on, että hen-
12548: vasti seuraavaa:                                      kilö kieltäytyy työstä työhönottohaastattelussa
12549:                                                       tai ei lainkaan ota yhteyttä työnantajaan. Jollei
12550:    Voimassa olevan työttömyysturvalainsäädän-         työnantaja näistä tapauksista ilmoita työvoima-
12551: nön mukaan päivärahan saaja on velvollinen ot-        toimistolle, ei kieltäytymisestä tietenkään mitään
12552: tamaan vastaan yksilöidysti tarjotun työpaikan,       sanktioita voida asettaa.
12553: jollei hänellä ole laissa määriteltyä pätevää syytä      Asiantilan parantamiseksi työministeriö on
12554: kieltäytyä työstä. Velvollisuus koskee sekä työ-      päättänyt loppuvuodesta 1994 ja ensi vuoden
12555: voimatoimiston että työnantajan suoraan työt-         alussa tehostetusti seurata työhönosoituksia ja
12556: tömälle tekemiä työtarjouksia.                        niiden tuloksia. Samassa yhteydessä on tarkoitus
12557:    Edustaja Aittoniemen kysymyksessä tarkoi-          tiedottaa työnantajille heidän keskeisestä roolis-
12558: tettu peruste ei ole pätevä syy kieltäytyä työstä.    taan ja intressistään asiassa.
12559: Kieltäytymisestä seuraa työttömyyspäivärahan
12560: 
12561:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1994
12562: 
12563:                                                                         Työministeri Ilkka Kanerva
12564:                                            1994 vp -   KK 578                                            3
12565: 
12566: 
12567: 
12568: 
12569:                                          Tili Riksdagens Talman
12570: 
12571:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        eller tills vidare. Jag anser att den nuvarande
12572: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         lagstiftningen är entydig och klar i detta avseen-
12573: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       de.
12574: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr             Den arbetsgrupp som jag tilisatt för att redo-
12575: 578:                                                   göra för läckage och missbruk av utkomstskydd
12576:                                                        för arbetslösa har i sitt betänkande konstaterat
12577:              Ämnar Regeringen vidta ätgärder i         att behandlingen av fallen med arbetsvägran i
12578:          den riktningen att det erbjudna arbetet       arbetskraftskommissionema sker rutinerat och
12579:          måste tas emot, om det skäligen anknyter      med enhetlig praxis.
12580:          tili den arbetslöses yrkesområde, trots att      Problem uppstår däremot då det gäller infor-
12581:          inkomstrelaterad dagpenning skulle ver-       mationsgången från arbetsgivare tili arbets-
12582:          ka vara ett attraktivare altemativ?           kraftsmyndigheter. Jag håller med riksdagsman
12583:                                                        Aittoniemi om att situationen är ohållbar, ifall
12584:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utkomstskydd för arbetslösa försvårar företa-
12585: anföra följande:                                       gens möjligheter att få arbetskraft. Arbetsvägran
12586:                                                        sker dock mycket sällan i en arbetskraftsbyrå.
12587:    Enligt den gällande lagstiftningen om ut-           Det typiska är att vägran att ta emot arbete sker
12588: komstskydd för arbetslösa är mottagaren av dag-        i samband med en anställningsintervju, eller så
12589: penning skyldig att ta emot en individuellt erbju-     tar personen i fråga inte alls kontakt med arbets-
12590: den arbetsplats, om han inte har ett i lagen defi-     givaren. Om arbetsgivaren inte meddelar arbets-
12591: nierat giltigt skäl att vägra ta emot arbetet. Skyl-   kraftsbyrån dessa fall, kan naturligtvis inte heller
12592: digheten gäller både arbetskraftsbyråns arbetser-      några sanktioner ställas för vägran.
12593: bjudanden och erbjudanden direkt från arbetsgi-           För att råda bot på situationen har arbetsmi-
12594: varen.                                                 nisteriet beslutat att vid slutet av 1994 och i bör-
12595:    Den grund som riksdagsman Aittoniemi åsyf-          jan av nästa år på ett effektiverat sätt följa ar-
12596: tar i sitt spörsmål är inte något giltigt skäl att     betsanvisningar och resultat av dem. Avsikten är
12597: vägra ta emot arbete. Vägran medför förlust av         att arbetsgivama i detta sammanhang informe-
12598: arbetslöshetsdagpenning fOr en tid av sex veckor       ras om sin centrala roll och sitt intresse i saken.
12599: 
12600:        Helsingforsden 20 oktober 1994
12601:                                                                         Arbetsminister Ilkka Kanerva
12602:                                                  1994vp
12603: 
12604: Kirjallinen kysymys 579
12605: 
12606: 
12607: 
12608: 
12609:                                    Aittoniemi: Pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksista palata työ-
12610:                                        elämään
12611: 
12612: 
12613:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12614: 
12615:    Elokuussa 1994 maassa on pitkäaikaistyöttö-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12616: miänoin 140 OOO,jamääräonjatkuvassakasvus-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12617: sa. Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömien mää-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12618: rä taas oli selvässä laskussa edellisen vuoden elo-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12619: kuuhun verrattuna. Laman lievästi hellittäessä
12620: on nähtävissä se, että nuoret työttömät sijoittu-               Aikooko Hallitus ryhtyä perusteelli-
12621: vat työelämän piiriin huomattavasti usein ikään-             seen tutkimukseen sen seikan selvittämi-
12622: tyneitä pitkäaikaistyöttömiä paremmin.                       seksi, miten suurella määrällä ikääntyvis-
12623:    On todennäköistä ja jopa luonnollista, vaik-              tä pitkäaikaistyöttömistä on riittävästi
12624: kakaan ei toivottavaa, että pitkäaikaistyöttö-               motivaatiota ja ammattitaitoa työelä-
12625: mien joukossa on runsain mitoin henkilöitä, jot-             mään palaamiseksi, ja
12626: ka sekä ammatillisesti että henkisesti ovat menet-              aikooko Hallitus mahdollisesti tämän
12627: täneet kelpoisuutensa palata työelämään. Moti-               tutkimuksen perusteella ryhtyä suunni-
12628: vaatio on sammunut lopullisesti ja sen mukana                telmiin pysyvästi työmotivaationsa ja
12629: lisääntyvässä määrin myös ammattitaito. Näitä                ammattitaitonsa menettäneiden siirtämi-
12630: ihmisiä lienee turha pitää enää työttömien työn-             seksi pois työttömien työnhakijoidenjou-
12631: hakijoiden joukossa, vaan heidän osaltaan on                 kosta esimerkiksi eläkejärjestelmän tai
12632: syytä etsiä muita inhimillisiä ratkaisuja. Tämä              jonkin muunjärjestelmän piiriin?
12633: vaatisi kuitenkin perusteellista analysointia pit-
12634: käaikaistyöttömien joukossa uusien, esimerkiksi
12635: eläkepohjaisten suunnitelmien pohjaksi.
12636: 
12637:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1994
12638: 
12639:                                                Sulo Aittoniemi
12640: 
12641: 
12642: 
12643: 
12644: 240017
12645: 2                                          1994 vp -    KK 579
12646: 
12647: 
12648: 
12649: 
12650:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12651: 
12652:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          on tyypillistä myös taloudellisesti parempina ai-
12653: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          koina, työntekijät jäävät lamaolosuhteissa keski-
12654: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       määräistä enemmän työttömyysturvan piiriin.
12655: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittaniemen               Tutkimusten mukaan voidaan sanoa, että
12656: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 579:           lama kasvattaa eläkkeiden hylkäysosuutta, kos-
12657:                                                        ka vain osalle työttömyyden takia työkyvyttö-
12658:            Aikooko Hallitus ryhtyä perusteelli-        myyseläkettä hakeneista löytyy sosiaalistalou-
12659:         seen tutkimukseen sen seikan selvittämi-       dellisten syiden lisäksi myös riittävästi terveydel-
12660:         seksi, miten suurella määrällä ikääntyvis-     lisiä perusteluja työkyvyttömyyseläkkeen myön-
12661:         tä pitkäaikaistyöttömistä on riittävästi       tämiseksi. Sellaiseen ratkaisuun päätyminen,
12662:         motivaatiota ja ammattitaitoa työelä-          että laman vallitessa lievennettäisiin eläkelaitos-
12663:         mään palaamiseksi, ja                          ten käytännössä työkyvyttömyyseläkkeen saa-
12664:            aikooko Hallitus mahdollisesti tämän        misedellytyksiä, ei ole kuitenkaan järkevää.
12665:         tutkimuksen perusteella ryhtyä suunni-             Vuonna 1982 työttömyysturvauudistuksen
12666:         telmiin pysyvästi työmotivaationsa ja          tullessa voimaan lainsäädännössä vahvistettiin
12667:         ammattitaitonsa menettäneiden siirtämi-        työttömyysturvan ja työkyvyttömyysturvan kes-
12668:         seksi pois työttömien työnhakijoidenjou-       kinäinen tehtävänjako. Työttömyysturvalain
12669:         kosta esimerkiksi eläkejärjestelmän tai        5 §:n 3 momentin mukaan vakuutettua on pidet-
12670:         jonkin muunjärjestelmän piiriin?               tävä työttömyysturvaan oikeutettuna työkykyi-
12671:                                                        senä henkilönä, jollei hänellä ole sosiaalivakuu-
12672:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuslaitoksen päätöksellä todettu olevan oikeutta
12673: vasti seuraavaa:                                       sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan tai
12674:                                                        työkyvyttömyyseläkkeeseen. Siten sellainen me-
12675:    Taloudellisen lamanjatkuttua kolmatta vuot-         nettely, että työvoimaviranomaiset pitäisivät
12676: ta, on luonnollista, että erilaisten lakisääteisten    henkilöä työkyvyttömänä pelkästään heidän
12677: toimeentuloturvaetuuksien saaminen tulee yhä           käytössään olevien asiantuntijalausuntojen pe-
12678: tärkeämmäksi tavoitteeksi. Työttömyyden ra-            rusteella, ei ole mainitun uudistuksen mukainen.
12679: kenteesta ja vaikutuksista on teetetty jatkuvasti          Vuoden 1991 lokakuun alusta tuli voimaan
12680: tutkimuksia. Kysymystä pitkäaikaistyöttömien           kuntoutuslainsäädännön kokonaisuudistus. Uu-
12681: eläkkeelle hakeutumisesta on selvitetty sosiaali-      distusta koskevan lainsäädännön mukaan sen
12682: ja terveysministeriössä. Työministeriö on tutki-       jälkeen kun sairausvakuutuslain mukaista päivä-
12683: muksen avulla jo vuodesta 1988 seurannut pit-          rahaa on maksettu 60 päivältä, kansaneläkelai-
12684: käaikaistyöttömyyttä. Vuosien 1988-92 tutki-           toksen on selvitettävä päivärahan saajan kun-
12685: mustuloksista nähdään, että pitkäaikaistyöttö-         toutusmahdollisuudet. Koulutuksen, kuntou-
12686: mien työmotivaatio on yllättävän hyvä. Sitä vas-       tuksen tai uudelleen työelämään sijoituksen ajal-
12687: toin ammattitaidon taso on rapistunut ja etenkin       ta henkilön toimeentuloturvasta huolehditaan
12688: peruskoulutus on hyvin heikko. Uusimmat seu-           kuntoutusrahan avulla. Jos vajaakuntoiselle
12689: rantatiedot vuosilta 1993 ja 1994 saadaan käyt-        työttömälle henkilölle myönnettäisiin laman val-
12690: töön ensi vuoden alussa. Tutkimus tehdään Hel-         litessa työkyvyttömyyseläke, jotta pystyttäisiin
12691: singin yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella.      huolehtimaan hänen toimeentuloturvastaan, tä-
12692:    Eri tutkimusten mukaan massatyöttömyys              män eläkkeelle siirtymisen estämiseen keskeisesti
12693: vaikuttaa eri tavalla erilaisten työntekijäryhmien     vaikuttavan kuntoutusuudistuksen tavoitteet
12694: käyttäytymiseen. Erityisesti pitkäaikaisissa työ-      menetetään hyvin nopeasti.
12695: suhteissa olleet ja yrityskohtaisiin ammattitaitoi-        Eduskunta hyväksyi kesällä 1993 joustavaa
12696: hin sidotut työntekijät etsivät irtisanomistilan-      eläkeikäjärjestelmää koskevan uudistuksen, joka
12697: teissa työkyvyttömyyseläkkeistä toimeentuloa           myös entistä enemmän korostaa kuntoutuksen,
12698: melko lievinkin perustein. Sen sijaan aloilla, joil-   koulutuksen ja työelämään uudelleen sijoittu-
12699: la työttömyys- ja työllisyysjaksojen vuorottelu        misen merkitystä eläkejärjestelmien ratkaisu-
12700:                                       1994 vp -   KK 579                                        3
12701: 
12702: käytännössä. Uusi järjestelmä tarjoaa vuoden         Eläkeratkaisut eivät mielestäni ole pitkäai-
12703: 1994 alusta useita vaihtoehtoja työelämään ha-    kaistyöttömillekään oikea ratkaisu, vaan heidät
12704: keutumiseksi ja siinä korostetaan muun muassa     on saatava ensisijaisesti ammatillisen koulutuk-
12705: osatyökyvyttömyyseläkkeen myönnön lisäämi-        sen ja kuntoutuksen piiriin.
12706: sen tarpeellisuutta.
12707:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1994
12708: 
12709:                                                                    Työministeri Ilkka Kanerva
12710: 4                                           1994 vp -   KK 579
12711: 
12712: 
12713: 
12714: 
12715:                                           Tili Riksdagens Talman
12716: 
12717:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tider är typiskt att arbetslöshetsperioder och sys-
12718: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          selsättningsperioder följer på varandra, blir ar-
12719: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        betstagarna däremot i genomsnitt oftast hänvisa-
12720: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           de till utkomstskydd för arbetslösa under en ned-
12721: 579:                                                    gångsperiod.
12722:                                                             På basis av utredningarna kan man säga att en
12723:            Ämnar Regeringen låta göra en grund-         depression ökar andelen avslagna pensionsan-
12724:         lig utredning om hur stor del av de äldre       sökningar, eftersom det endast för en del av de
12725:         långtidsarbetslösa som har tillräcklig mo-      personer som på grund av arbetslöshet ansökt
12726:         tivation och yrkeskunskap för att kunna         om invalidpension föreligger tillräckligt starka
12727:         återvända till arbetslivet, samt                hälsomässiga grunder utöver de Socialekonomis-
12728:            ämnar Regeringen, eventuellt på basis        ka grunderna för beviljande av invalidpension.
12729:         av denna utredning, förverkliga planer          En sådan lösning att pensionsanstalterna skulle
12730:         för att flytta de personer som permanent        tillämpa lindrigare villkor för erhållande av inva-
12731:         mist sin arbetsmotivation och yrkeskun-         lidpension, när det råder lågkonjunktur, är dock
12732:         skap över från gruppen arbetslösa arbets-       inte förnuftig.
12733:         sökande exempelvis till pensionssystemet            År 1982 då reformen om utkomstskydd för
12734:         eller till något annat system?                  arbetslösa trädde i kraft fastslogs den inbördes
12735:                                                         arbetsfördelningen mellan utkomstskyddet för
12736:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           arbetslösa och utkomstskydd i samband med ar-
12737: anföra följande:                                        betsoförmåga. Enligt 5 § 3 mom. lagen om ut-
12738:                                                         komstskydd för arbetslösa bör den försäkrade
12739:    Då den ekonomiska depressionen har kommit            betraktas som en arbetsför person med rätt tili
12740: in på det tredje året är det naturligt att det blivit   utkomstskydd för arbetslösa, om han inte genom
12741: allt viktigare för många att försöka komma i            ett beslut av socialförsäkringsanstalten har kon-
12742: åtnjutande avolika lagstadgade utkomstskydds-           staterats ha rätt tili dagpenning enligt sjukförsäk-
12743: förmåner. Man har fortlöpande låtit göra utred-         ringslagen eller tili invaliditetspension. Ett så-
12744: ningar om arbetslöshetens struktur och effekter.        dant förfarande att arbetskraftsmyndigheterna
12745: Social- och hälsovårdsministeriet har utrett frå-       skulle betrakta en person som arbetsoförmögen
12746: gan om de långtidsarbetslösas pensionering. Se-         enbart på basis av tillgängliga sakkunnigutlåtan-
12747: dan 1988 har arbetsministeriet forskat i lång-          den, överensstämmer inte med nämnda reform.
12748: tidsarbetslösheten. F orskningsresultaten från              I början av oktober 1991 trädde i kraft en
12749: 1988-1992 visar att de långtidsarbetslösas ar-          totalrevidering av rehabiliteringslagstiftningen.
12750: betsmotivation är överraskande god. Däremot är          Enligt den reviderade lagstiftningen skall folk-
12751: deras yrkeskunskap rostad och i synnerhet               pensionsanstalten, sedan en dagpenning enligt
12752: grundutbildningen är mycket dålig. De fårskaste         sjukförsäkringslagen har betalts för 60 dagar,
12753: uppföljningsuppgifterna från 1993 och 1994 fås i        utreda dagpenningtagarens rehabiliteringsmöj-
12754: bruk i början av nästa år. Utredningen görs vid         ligheter. Under tiden för utbildning, rehabilite-
12755: socialpolitiska institutionen vid Helsingfors uni-      ring eller återplacering i arbetslivet tryggas per-
12756: versitet.                                               sonens utkomst genom rehabiliteringspenning.
12757:    Enligt utredningar har massarbetslösheten            Om en handikappad arbetslös person under eko-
12758: olika verkningar på olika arbetstagargrupper. I         nomisk depression beviljades invalidpension för
12759: synnerhet de arbetstagare som haft långvariga           att man därigenom skall kunna ordna hans ut-
12760: anställningar och de vilkas yrkeskunskaper är           komstskydd, går själva syftet med denna reha-
12761: bundna vid ett visst företag försöker i händelse av     biliteringsreform förlorad, eftersom ett av dess
12762: uppsägning att t.o.m. på rätt lätta grunder få sin      centrala mål just är att förebygga pensionering.
12763: utkomst ordnad genom invalidpension. I de                   Riksdagen godkände sommaren 1993 en re-
12764: branscher där det även under ekonomiskt bättre          form om flexibel pensionsålder, som också den
12765:                                          1994 vp -   KK 579                                          5
12766: 
12767: allt mer betonar vikten av rehabilitering, utbild-   att i ökad utsträckning bevilja invalidpensioner
12768: ning och återplacering i arbetslivet när pensions-   på deltid.
12769: avgöranden fattas. Detnya systemet som tilläm-          Inte heller för de långtidsarbetslösa anser jag
12770: pas sedan början av 1994 erbjuder flera altemativ    att pensionering är den rätta lösningen, utan de
12771: som gör det lättare för sökande att komma in i       bör i första hand försöka hänvisas tili yrkesut-
12772: arbetslivet och i det betonas bland annat behovet    bildning och rehabilitering.
12773: 
12774:      Helsingforsden 20 oktober 1994
12775: 
12776:                                                                      Arbetsminister Ilkka Kanerva
12777:                                                  1994vp
12778: 
12779: Kirjallinen kysymys 580
12780: 
12781: 
12782: 
12783: 
12784:                                     Aittoniemi: Maksullisen puhelinpalvelutoiminnan rajoittamisesta
12785: 
12786: 
12787: 
12788:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12789: 
12790:    Kansanedustajat ja useat muut piirit ovat ot-       vaa jatkuvasti ja saa yhä moninaisempia muo-
12791: taneet kantaa ns. seksipuhelimien sekä muiden          toja.
12792: minuuttitaksalla epämääräisiä palveluita tarjoa-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12793: vien puhelinyrittäjien suhteen. Erityisesti tulilin-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12794: jalla ovat olleet seksipuhelimet,joiden on arveltu     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12795: kohtuuttomasti rasittavan usein vähävaraisten ja       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12796: henkiseltä kehitykseltään häiriintyneiden ihmis-
12797: ten rahakukkaroa. Näitä palvelupuhelimia on                       Minkälaisiin toimiin Hallitus on ryh-
12798: myös esimerkiksi lainopillisen ja perheneuvon-                 tynyt ns. seksipuhelin- sekä muun puheli-
12799: nan alueella, ja niissä harjoitetaan raakaa bisnes-            mitse tapahtuvan epämääräisen palvelu-
12800: tä ilman alan minkäänlaista asiantuntemusta.                   toiminnan rajoittamiseksi, ja
12801:    Hallitus on kaavaillut puuttuvaosa asiaan.                     milloin nämä toimet mahdollisesti al-
12802: Kuitenkin näiden palvelupuhelimien määrä kas-                  kavat näkyä käytännön tasolla?
12803: 
12804:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1994
12805: 
12806:                                              Sulo Aittoniemi
12807: 
12808: 
12809: 
12810: 
12811: 240017
12812: 2                                         1994 vp -   KK 580
12813: 
12814: 
12815: 
12816: 
12817:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12818: 
12819:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Niiden käytöstä aiheutuu ylisuuria laskuja, jotka
12820: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ovat olleet kansalaisten tyytymättömyyden koh-
12821: olette syyskuun 28 päivänä 1994 päivätyn kir-         teena.
12822: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Tilannetta mutkistaa se, että noin kolmasosa
12823: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen        suomalaisista on edelleen vanhentuneen telever-
12824: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 580:         kon asiakkaina, ja he pääsevät uuden tekniikan
12825:                                                       piiriin vasta vähitellen vuoden 1996 loppuun
12826:           Minkälaisiin toimiin Hallitus on ryh-       mennessä. Mikäli maksullisiin lisäpalveluihin so-
12827:        tynyt ns. seksipuhelin- sekä muun puheli-      vellettaisiin liian kaavamaisia ratkaisuja, heiltä
12828:        mitse tapahtuvan epämääräisen palvelu-         poistuisivat myös hyödylliset palvelut. Palvelun
12829:        toiminnan rajoittamiseksi, ja                  tarjoajat voisivat kiertää kotimaiset esteet siirtä-
12830:           milloin nämä toimet mahdollisesti al-       mällä palvelujen tarjonnan ulkomaille, jolloin
12831:        kavat näkyä käytännön tasolla?                 näiden lisäarvopalvelujen maksut näkyisivät ta-
12832:                                                       vanomaisina ulkomaanliikenteen telemaksuina
12833:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          puhelinlaskuissa.
12834: vasti seuraavaa:                                          Liikenneministeriön päätöksen teleliittymien
12835:                                                       toimitusehtojen yleisistä perusteista 15.10.19911
12836:    Suomalaiset telelaitokset ovat kehittäneet voi-     1283 19 §:ssä telelaitoksilta on jo estetty mahdol-
12837: makkaasti 1980-luvun puolivälistä lähtien tele-       lisuus sulkea liittymä maksamattomien lisäarvo-
12838: verkkojensa toiminteita vastatakseen lisäänty-        palvelumaksujen vuoksi. Tämä on perusteltua
12839: vän kilpailun asettamiin haasteisiin. Verkkojen       siksi, että mainittu laskutuksen osuus on telelai-
12840: lisätoiminteiden avulla voidaan tarjota nykyisin      toksen itsensä ottama luottoriskin kohde eikä
12841: lisäarvopalveluja, joiden laskutuksen telelaitok-     niin muodoin tarvitse samanlaista laskujen pe-
12842: set ovat sopimuksenvaraisesti ottaneet hoitaak-       rinnän tukea kuin telemaksut.
12843: seen telelaskutuksen mukana. Lainsäädäntöm-               Liikenneministeriö on asettanut 18.8.1994
12844: me kannalta on todettava, että tällainen maksul-      työryhmän valmistelemaan toimenpide-ehdo-
12845: linen lisäarvopalvelu ei ole telepalvelu.             tuksia televerkkojen avulla ja kautta tarjottavien
12846:    Suomessa on käytössä tällä hetkellä noin           palvelujen haittojen estämiseksi ja hyödyllisten
12847: 1 200 erilaista maksullista palvelunumeroa.           palvelujen kehittämiseksi. Työryhmällä on aikaa
12848: Enemmistö niistä tarjoaa yhteiskunnallisesti hy-       15.11.1994 asti laatia toimenpide-ehdotukset.
12849: väksyttäviä ja hyödyllisiksi koettuja palveluja.      Ehdotukset pannaan toimeen viivyttelemättä,
12850: Esimerkkeinä näistä ovat lippujen varauspalve-        mutta kuitenkin niin, ettei toimenpiteistä käyttä-
12851: lut, aikatauluneuvonnat ja vastaavat. Näiden          jille koituva lisälasku paisu liian suureksi. On
12852: palvelujen kehittymista ei tulisi haitata, koska ne   muistettava, että maassamme vuosittain kirjoi-
12853: helpottavat ihmisten asiointia ja vapauttavat         tettavista noin 18 000 000 telelaskusta vain noin
12854: fyysiseltä liikkumiselta laajassa ja harvaan asu-     sata antaa aihetta vakavaan tyytymättömyyteen,
12855: tussa maassamme.                                      kun taas verkon kehittäminen tulee telemaksujen
12856:    Vähemmistö palveluista, noin 35-45 %, on           mukana kaikkien tilaajien maksettavaksi.
12857: yhteiskunnallisesti arveluttavia tai tuomittavia.
12858: 
12859:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1994
12860: 
12861:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
12862:                                            1994 vp -   KK 580                                            3
12863: 
12864: 
12865: 
12866: 
12867:                                          Till Riksdagens Talman
12868: 
12869:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Situationen kompliceras ytterligare av att ca
12870: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den        en tredjedel av alla finländare fortfarande är kun-
12871: 28 september 1994 tili vederbörande medlem av          der i ett föråldrat telenät och de kommer att
12872: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-       omfattas av den nya tekniken först småningom
12873: toniemi undertecknade spörsmål nr 580:                 före utgången av 1996. Om alltför schematiska
12874:                                                        lösningar tillämpas på de avgiftsbelagda värde-
12875:            Hurdana åtgärder har Regeringen vid-        förädlade tjänsterna skulle dessa människor även
12876:         tagit för att begränsa den skumma service      gå miste omalla nyttiga tjänster. De som erbju-
12877:         som sker via s.k. sextelefoner och andra       der dessa tjänster kunde undvika de inhemska
12878:         telefoner, och                                 hindren genom att överföra utbudet på tjänster
12879:            när kommer dessa åtgärder eventuellt        tili utlandet, varvid avgifterna på dessa värdeför-
12880:         att synas i praktiken?                         ädlade tjänster skulle synas i telefonräkningen
12881:                                                        som normala teleavgifter för utrikestrafik.
12882:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              1 19 § i trafikministeriets beslut om de allmän-
12883: anföra följande:                                       na grunderna för vilikoren vid leverans av telean-
12884:                                                        slutningar (15.10.199111283) har teleinrättning-
12885:    De finländska teleinrättningarna har sedan          arna redan fråntagits möjligheten att stänga en
12886: mitten av 1980-talet kraftigt utvecklat faciliteter-   anslutning på grund av obetalda avgifter för vär-
12887: na i sina telenät för att kunna svara på de utma-      deförädlade tjänster. Detta är motiverat för att
12888: ningar som den ökande konkurrensen ställer.            den nämnda andelen av faktureringen är föremål
12889: Med hjälp av tilläggsfaciliteter i näten kan man       för en kreditrisk som en teleinrättning själv har
12890: numera erbjuda värdeförädlade tjänster, och te-        påtagit sig och därmed behövs inte ett likadant
12891: leinrättningarna har genom avtal tagit på sig          stöd för indrivningen av räkningar som i fråga
12892: uppgiften att sköta faktureringen av dem i sam-        om teleavgifterna.
12893: band med telefaktureringen. Med tanke på vår               Trafikministeriet tilisatte den 18 augusti 1994
12894: lagstiftning kan man konstatera att en dylik av-       en arbetsgrupp med uppgift att bereda förslag tili
12895: giftsbelagd värdeförädlad tjänst inte är någon         åtgärder för förhindrande av olägenheter i an-
12896: teletjänst.                                            knytning tili de tjänster som erbjuds med hjälp av
12897:    1 Finland finns för närvarande ca 1 200 olika       och via telenät och för utvecklande av nyttiga
12898: avgiftsbelagda servicenummer. Majoriteten av           tjänster. Arbetsgruppen har tid tili den 15 novem-
12899: dessa erbjuder samhälleligt acceptabla och nytti-      ber 1994 att uppgöra förslag tili åtgärder. Åtgär-
12900: ga tjänster. Exempel på sådana tjänster är reser-      derna kommer att verkställas utan dröjsmål, men
12901: vering av biljetter, upplysning om tidtabeller och     dock så att den tiliäggsräkning som drabbar an-
12902: motsvarande. Utvecklingen i fråga om dessa             vändarna tili följd av dessa åtgärder inte antar
12903: tjänster bör inte störas, eftersom de gör det lätta-   alltför omfattande proportioner. Man bör kom-
12904: re för oss att uträtta våra ärenden och befriar oss    ma ihåg att av de ca 18 000 000 teleräkningar som
12905: från fysisk förflyttning i vårt omfattande och         årligen skrivs ut i vårt land ger endast ca hundra
12906: glest bebodda land.                                    fog för allvarligt missnöje, medan utvecklandet
12907:    En minoritet av tjänsterna, ca 35-45 %, är          av nätet igen skall betalas av alla abonnenter i
12908: samhälleligt sett suspekta eller förkastliga. An-      form av teleavgifter.
12909: vändningen av dem förorsakar överstora räk-
12910: ningar som har varit föremål för medborgarnas
12911: missnöje.
12912: 
12913:      Helsingforsden 17 oktober 1994
12914: 
12915:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
12916:                                                 1994 vp
12917: 
12918: Kirjallinen kysymys 581
12919: 
12920: 
12921: 
12922: 
12923:                                   Aittoniemi: Viisumimenettelyn muuttamisesta Venäjältä tulevien
12924:                                       matkailijoiden suhteen
12925: 
12926:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12927: 
12928:    Hallitus suunnittelee muutoksia viisumin                     Millä perusteilla Hallitus aikoo muut-
12929: myöntämistä koskevaan menettelyyn ainakin                    taa viisumin myöntämiseen liittyvää me-
12930: Venäjän rajaliikenteessä. Tarkoitus on luopua                nettelyä Venäjältä tulevien matkailijoi-
12931: viisumin edellytyksenä olevasta Suomen puolelta              den suhteen mm. siten, että nykyisestä
12932: esitetystä vierailukutsusta.                                 edellytyksestä vierailukutsun suhteen
12933:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           luovuttaisiin, ja
12934: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                 miten Hallitus uskoo muutosten vai-
12935: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-              kuttavan henkilöliikenteen määrään Ve-
12936: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                      näjän suunnasta?
12937:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1994
12938:                                            Sulo Aittoniemi
12939: 
12940: 
12941: 
12942: 
12943: 240017
12944: 2                                        1994 vp -   KK 581
12945: 
12946: 
12947: 
12948: 
12949:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12950: 
12951:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       manlaista menettelyä kuin muualta tulevien mat-
12952: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kailijoitten suhteen.
12953: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Ohjeet, jotka tulivat voimaan 1.1 0.1994, mer-
12954: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-       kitsivät sitä, että kutsukäytännöstä luovuttiin.
12955: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         Mikäli hakija kuitenkin haluaa esittää kutsun,
12956: 581:                                                 jossa Suomessa asuva kutsuja sitoutuu vastaa-
12957:                                                      maan vieraansa oleskelukustannuksista, se ote-
12958:           Millä perusteilla Hallitus aikoo muut-     taan vastaan ja käsitellään kuten ilman kutsua-
12959:        taa viisumin myöntämiseen liittyvää me-       kin tulleet hakemukset. Ero on siinä, että ilman
12960:        nettelyä Venäjältä tulevien matkailijoi-      kutsua tulevilla on oltava riittävästi varoja oles-
12961:        den suhteen mm. siten, että nykyisestä        kelunsa kustantamiseksi Suomessa. Vaatimus
12962:        edellytyksestä vierailukutsun suhteen         perustuu ulkomaalaislain 37 §:n 1 momentin 4
12963:        luovuttaisiin, ja                             kohdan säännökseen. Kaikilla ulkomaalaisilla
12964:           miten Hallitus uskoo muutosten vai-        -myös niillä, jotka eivät viisumia tarvitse-
12965:        kuttavan henkilöliikenteen määrään Ve-        tulee olla tarvittavat varat Suomessa oleskeluaan
12966:        näjän suunnasta?                              ja kotimatkaansa varten. Ehdot tarkistetaan ra-
12967:                                                      jalla ja puuttuvin edellytyksin maahan saapuva
12968:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ulkomaalainen voidaan viisumista huolimatta
12969: vasti seuraavaa:                                     ulkomaalaislain 37 §:n nojalla käännyttää. Ulko-
12970:                                                      asiainministeriön antamissa viisumiohjeissa
12971:    Ulkomaalaislain (378/91) 13 §:n mukaan Suo-       kiinnitetään edustustojen huomiota siihen, että
12972: men ulkomailla olevat edustustot toimivat viisu-     kutsukäytännöstä luopuminen ei saa johtaa tur-
12973: minantoviranomaisina. Saman pykälän 2 mo-            vallisuudesta tinkimiseen. Tämän vuoksi maa-
12974: mentissa säädetään, että "ulkoasiainministeriö       hantulon mahdollisten esteiden tarkistamiseen
12975: antaa sisäasiainministeriötä kuultuaan edustus-      tulee edustustoissa kiinnittää jatkossakin yhtä
12976: toille ohjeet viisuminmyöntämismenettelystä".        suurta huomiota kuin tähänkin asti.
12977:    Suomen edustustot Venäjällä ovat 1.3.1994            Viisumiohjeissa edustustot myös oikeutettiin
12978: voimaan tulleitten ohjeitten mukaan voineet an-      myöntämään monikertaviisumeita entistä run-
12979: taa viisumeita ilman kutsua tähänkin asti. Tätä      saammin liikemiehille, hallinnon ja tieteen sekä
12980: mahdollisuutta käytettiin edustustoissa kuiten-      yhteiskuntaelämän, kuten kulttuurin eri vaikut-
12981: kin varsin vähän hyväksi. Ulkoasiainministeriö       tajille, mikäli näillä on kiinteät suhteet suomalai-
12982: katsoi sen vuoksi tarpeelliseksi antaa Venäjällä     seen yhteistyökumppaniin ja he joutuvat tehtä-
12983: oleville edustustoille uudet ohjeet. Niiden lähtö-   viensä vuoksi usein käymään Suomessa.
12984: kohtana oli nopeuttaa Venäjän kansalaisten vii-          Uusissa ohjeissa mainituilla toimenpiteillä
12985: sumihakemusten käsittelyä. Samalla on näiden         toivotaan olevan Suomen ja Venäjän välistä
12986: hakemusten osalta siirrytty noudattamaan sa-         kanssakäymistä lisäävä vaikutus.
12987: 
12988:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1994
12989: 
12990:                                                               Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
12991:                                          1994 vp -   KK 581                                            3
12992: 
12993: 
12994: 
12995: 
12996:                                        Tili Riksdagens Talman
12997: 
12998:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      innebär ett avkall på inbjudningskravet. Om en
12999: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       sökande trots allt vill inge en inbjudan, där en i
13000: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     Finland bosatt person förbinder sig att svara för
13001: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 581:        kostnadema för sin gästs vistelse, tas denna emot
13002:                                                      och ansökan behandlas på samma sätt som de
13003:           Med viiken motivering ämnar Rege-          som inlämnats utan inbjudan. Skillnaden ligger
13004:        ringen ändra viseringsförfarandet för re-     däri att sökande som inte inlämnar en inbjudan
13005:        senärer från Ryssland och bl.a. avstå från    måste ha tillräckliga tillgångar för att bekosta sin
13006:        det nuvarande inbjudningsvillkoret, och       vistelse i Finland. Detta krav grundar sig på
13007:           hur tror Regeringen att ändringama         stadgandet i 37 § 1 mom. 4 punkten i utlännings-
13008:        kommer att påverka persontrafikvoly-          lagen. Alla utlänningar - också de som inte
13009:        men från Ryssland?                            behöver visum - skall ha tillräckliga tillgångar
13010:                                                      för sin vistelse i Finland och för sin hemresa.
13011:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Detta kontrolleras vid gränsen och en utlänning
13012: anföra följande:                                     som anländer tilllandet utan att uppfylla villko-
13013:                                                      ren kan trots visum avvisas med stöd av 37 §
13014:    Enligt 13 § utlänningslagen (378/91) fungerar     utlänningslagen. 1 utrikesministeriets visumföre-
13015: Finlands beskickningar i utlandet som viserings-     skrifter fåsts beskickningamas uppmärksamhet
13016: myndigheter. 1paragrafens 2 mom. stadgas: "Ut-       på att avkall på säkerheten inte får göras, fastän
13017: rikesministeriet meddelar efter att ha hört inri-    man avstår från praxis med inbjudan. Också i
13018: kesministeriet beskickningama anvisningar om         fortsättningen skall därför kontrollen av eventu-
13019: förfarandet vid visering."                           ella hinder för en inresa få lika stor uppmärksam-
13020:    Enligt de anvisningar som trädde i kraft          het vid beskickningama som hittills.
13021: 1.3.1994 har Finlands beskickningar i Ryssland          Genom visumföreskiftema fick beskickning-
13022: kunnat bevilja visum utan inbjudan också hittills.   ama också rätt att bevilja flergångsvisum i större
13023: Denna möjlighet har emellertid utnyttjats i ringa    utsträckning än förut tili affårsmän och olika
13024: grad vid beskickningama. Därför ansåg utrikes-       påverkare inom förvaltning, vetenskap och sam-
13025: ministeriet det nödvändigt att lämna nya anvis-      hällsliv, t.ex. kultur, om dessa har fasta förbin-
13026: ningar tili beskickningama i Ryssland. Utgångs-      delser med finska samarbetspartner och är
13027: punkten för detta var att man ville få en snabbare   tvungna att besöka Finland ofta på grund av sina
13028: behandling av ryska medborgares visumansök-          uppgifter.
13029: ningar. Samtidigt övergick man tili att tillämpa        Förhoppningsvis kommer åtgärdema enligt
13030: samma förfarande på dessa ansökningar som i          de nya föreskriftema att innebära en ökning av
13031: fråga om resenärer som kommer från andra håll.       umgänget mellan Finland och Ryssland.
13032:    De anvisningar som trädde i kraft 1.10.1994
13033: 
13034:      Helsingforsden 17 oktober 1994
13035:                                                                   Utrikesminister Heikki Haavisto
13036:                                                1994 vp
13037: 
13038: Kirjallinen kysymys 582
13039: 
13040: 
13041: 
13042: 
13043:                                   Aittoniemi: Ydinvoimalan rakentamispäätöksen uudelleenharkin-
13044:                                       nasta
13045: 
13046:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13047: 
13048:    Eduskunta hylkäsi taannoin suunnitelman             Hanke uuden ydinvoimalan rakentamisesta
13049: uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Asiaa pe-        kaatui ainakinjonkinasteiseen poliittiseen popu-
13050: rusteltiin esimerkiksi sillä, että energian tarve   lismiin. Sen vuoksi asia tulisi mitä kiireimmin
13051: kasvaa niin hitaasti, että tarvetta uuden tämän-    ottaa uudelleen esille.
13052: tyyppisen energiayksikön rakentamiseen ei olisi        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13053: olemassa.                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13054:    Laskelmat ja nykyinen kehitys energiantar-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13055: peen lisääntymisen suhteen ovat osoittaneet pe-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13056: rustelut vääriksi. Lisää energiaa kaivataan var-
13057: muudella jo muutaman vuoden kuluessa. Rat-                    Katsooko Hallitus ottaen huomioon
13058: kaisuksi on kehitelty lisääntyvää hiilivoiman               energiantarpeen edessä olevan voimak-
13059: käyttöä, joka taas on ristiriidassa mm. kansain-            kaan kasvun, että päätös uuden ydinvoi-
13060: välisten ilmansuojelusopimusten kanssa.                     malan rakentamisesta tulisi mitä pikim-
13061:                                                             min ottaa uudelleen harkintaan?
13062:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1994
13063: 
13064:                                           Sulo Aittaniemi
13065: 
13066: 
13067: 
13068: 
13069: 240017
13070: 2                                       1994 vp -     KK 582
13071: 
13072: 
13073: 
13074: 
13075:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13076: 
13077:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ei ole enää mukana. Eduskunnan kannanoton
13078: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        perusteella hallitus ei katso voivansa ottaa ydin-
13079: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      voiman rakentamista uudelleen harkintaan.
13080: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-          Energiapoliittisessa selonteossa hallitus ilmai-
13081: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         si pyrkivänsä siihen, että mahdollisimman suuri
13082: 582:                                                 osa perusvoiman kapasiteettitarpeesta tulee ka-
13083:                                                      tetuksi maakaasuun sekä turpeeseen, puuhun tai
13084:            Katsooko Hallitus ottaen huomioon         muuhun kotimaiseen energiaan perustuvilla uu-
13085:          energiantarpeen edessä olevan voimak-       den tekniikan ratkaisuilla.
13086:          kaan kasvun, että päätös uuden ydinvoi-        Sähköntuotantokapasiteetin rakentamisessa
13087:          malan rakentamisesta tulisi mitä pikim-     ensisijaisena pidetään edelleen yhdistetyn säh-
13088:          min ottaa uudelleen harkintaan?             kön ja lämmön tuotantolaitoksia. Merkittävin
13089:                                                      näistä laitoksista on Porvooseen suunniteltu
13090:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pohjaöljyn kaasutukseen perustuva laitos. Eräitä
13091: vasti seuraavaa:                                     pienempiä kaupunkien kotimaisia polttoaineita
13092:                                                      käyttäviä lämmitysvoimalaitoksia on myös
13093:    Sähkön kysynnän ja kapasiteettitarpeen ar-        suunnitteilla.
13094: viointi on parhaillaan meneillään kauppa- ja            Maakaasun suhteen hallitus pyrkii myötävai-
13095: teollisuusministeriössä. Tuloksia saadaan jo lä-     kuttamaan toisen hankintalähteen aikaansaami-
13096: hiaikoina. Tähän mennessä tehdyt arviot viittaa-     seksi. Maakaasun Norjasta tapahtuvan tuonnin
13097: vat siihen, että sähkön kysyntä tulee kasvamaan      edellytykset tulevat varmaankin pian Ruotsin
13098: voimakkaasti, mikäli käynnistynyt talouskasvu        uuden hallituksen arvioitavaksi, kun se muotoi-
13099: jatkuu suotuisana ja teollisuuden investoinnit       lee energiapolitiikkaansa. Ruotsin merkittävä
13100: käynnistyvät odotetulla tavalla. Uutta voimalai-     maakaasun osto Norjasta on välttämätön edelly-
13101: toskapasiteettia tarvitaan tämän vuoksi aiempia      tys myös Suomen maakaasun oston kannatta-
13102: arvioita enemmän.                                    vuudelle.
13103:    Hallitus antoi helmikuussa 1993 eduskunnan           Kiinnostus uusien turvelauhdelaitosten ra-
13104: tarkistettavaksi viidettä ydinvoimalaitosta kos-     kentamiseen ei ole näyttänyt olevan kovin aktii-
13105: kevan periaatepäätöksen, jonka eduskunta ku-         vista. Hallituksen esityksessä valmisteverotusta
13106: mosi viime vuoden syyskuussa. Senjälkeen halli-      koskevaksi lainsäädännöksi on pyritty turvaa-
13107: tus antoi eduskunnalle energiapoliittisen selon-     maan turpeen kilpailukyky tuontipohtoaineisiin
13108: teon, jossa perusvoiman tuotannossa ydinvoima        verrattuna.
13109: 
13110:        Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1994
13111: 
13112:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
13113:                                           1994 vp -      KK 582                                         3
13114: 
13115: 
13116: 
13117: 
13118:                                          Tili Riksdagens Talman
13119: 
13120:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ringen sig inte kunna ta upp utbyggnaden av
13121: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             kämkraften till ny prövning.
13122: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            1 den energipolitiska redogörelsen meddelade
13123: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            regeringen att den eftersträvar att en så stor del
13124: 582:                                                    som möjligt av kapacitetsbehovet av baskraft blir
13125:                                                         täckt med lösningar med ny teknik som baserar
13126:             Anser Regeringen, med beaktande av          sig på naturgas samt torv, trä eller annan in-
13127:          den kraftiga ökning av energibehovet           hemsk energi.
13128:          som vi står inför, att beslutet om byggan-        När det gäller att bygga mera elproduktions-
13129:          det av ett nytt kämkraftverk snarast möj-      kapacitet anses det främsta altemativet fortsätt-
13130:          ligt borde tas upp till omprövning?            ningsvis vara anläggningar för kombinerad pro-
13131:                                                         duktion av el och värme. Den mest betydande av
13132:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           dessa anläggningar är en anläggning som plane-
13133: anföra följande:                                        ras i Borgå och som baserar sig på förbränning av
13134:                                                         bottenolja. Vissa mindre kraftvärmeverk i stä-
13135:     En bedömning av efterfrågan på och kapaci-          der, vilka använder inhemska bränslen planeras
13136: tetsbehovet av el pågår som bäst på handels- och        också.
13137: industriministeriet. Resultat erhålls redan under          1 fråga om naturgas strävar regeringen efter
13138: den närmaste tiden. De prognoser som har gjorts         att medverka tili att en andra anskaffningskälla
13139: hittills tyder på att efterfrågan på el kommer att      kan åstadkommas. Förutsättningama för im-
13140: öka kraftigt, ifall den ekonomiska tiliväxten, som      port av naturgas från Norge kommer troligtvis
13141: nu har börjat, fortgår gynnsam och industrin            snart upp tili bedömning i den nya svenska rege-
13142: sätter igång med sina investeringar på väntat sätt.     ringen, när den formar sin energipolitik. Det är
13143: Därför behövs mera ny kraftverkskapacitet än            en nödvändig förutsättning att Sverige köper be-
13144: vad som tidigare uppskattats.                           tydande mängder naturgas av Norge för att
13145:     Regeringen gav i februari 1993 riksdagen för        också Finlands köp av naturgas skall vara lön-
13146: granskning ett principbeslut om ett femte käm-          samt.
13147: kraftverk, vilket riksdagen upphävde i september           lntresset för att bygga nya torvkondenskraft-
13148: i fjol. Efter detta gav regeringen riksdagen en         verk tycks inte vara särskilt stort. 1 regeringens
13149: energipolitisk redogörelse där kämkraften inte          proposition med förslag tililagstiftning om accis
13150: längrevarmedi baskraftsproduktionen. Utgåen-            har försök gjorts att trygga torvens konkurrens-
13151: de från riksdagens ställningstagande ansåg rege-        kraft i förhållande till importerade bränslen.
13152: 
13153:        Helsingforsden 21 oktober 1994
13154: 
13155:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
13156: 1
13157: 1
13158: 
13159: 
13160: 
13161: 
13162:     1
13163:     1
13164: 
13165: 
13166:         1
13167:         1
13168:             1
13169:             1
13170: 
13171: 
13172:                 1
13173:                 1
13174: 
13175: 
13176: 
13177: 
13178:                     1
13179:                     1
13180: 
13181: 
13182:                         1
13183:                         1
13184:                             1
13185:                             1
13186:                                                   1994vp
13187: 
13188: Kirjallinen kysymys 583
13189: 
13190: 
13191: 
13192: 
13193:                                      Aittoniemi: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan lopetta-
13194:                                          misesta
13195: 
13196: 
13197:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
13198: 
13199:    Roskapankki Arsenal keräsi huomaansa suu-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13200: ren määrän kasinopelin aikana pankkien hal-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13201: tuun joutunutta omaisuutta sekä pankkitoimis-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13202: saan enemmän tai vähemmän epäonnistuneita               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13203: pankinjohtajia korkeilla palkoilla. Näiden pan-
13204: kinjohtajien intressissä on, että työpaikat säilyisi-              Onko Hallituksella todellisuuteen pe-
13205: vät varsin pitkään, kun taas yhteiskunnan etu on,               rustuvia näkemyksiä siitä, milloin kansa-
13206: että kyseinen roskapankki lopettaisi toimintansa                laisten syvän epäluottamuksen kohteena
13207: mahdollisimman nopeasti. Näin erityisesti siitä                 olevan roskapankki Arsenalin toiminta
13208: syystä, että eräiden televisio-ohjelmien ansiosta               voitaisiin lopettaa siitä huolimatta, että
13209: kansalaisten epäluuloisuus tätä "pankkia" ja sen                lopettamisen kautta kymmenet entiset
13210: toimintaa kohtaan on varsin suuri.                              pankinjohtajat menettävät hyvätoimiset
13211:                                                                 paikkansa?
13212:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1994
13213: 
13214:                                               Sulo Aittoniemi
13215: 
13216: 
13217: 
13218: 
13219: 240017
13220: 2                                       1994 vp -   KK 583
13221: 
13222: 
13223: 
13224: 
13225:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13226: 
13227:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      si. Sen tehtävänä on ensisijaisesti hoitaa yhtiöön
13228: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       siirrettyä omaisuutta niin, että omaisuuden reali-
13229: olette 28 päivänä syyskuuta 1994 päivätyn kir-      sointi ei aiheuta häiriötä markkinoilla.
13230: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal perustettiin
13231: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen      liittyen Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n kaup-
13232: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 583:       paan. Valtio on lisäksi nimenomaisesti taannut
13233:                                                     Arsenalin rahoituksen hankinnan. Arsenalin
13234:           Onko Hallituksella todellisuuteen pe-     tehtävänä on hoitaa sinne siirretty omaisuus niin,
13235:        rustuvia näkemyksiä siitä, milloin kansa-    että valtion kokonaisetu tulee huomioon otetuk-
13236:        laisten syvän epäluottamuksen kohteena       si.
13237:        olevan roskapankki Arsenalin toiminta            Valtion vakuusrahastolta saadun tiedon mu-
13238:        voitaisiin lopettaa siitä huolimatta, että   kaan omaisuuden ja luottojen haltuunotto jat-
13239:        lopettamisen kautta kymmenet entiset         kuu Arsenaliin luovutussopimuksen mukaisesti
13240:        pankinjohtajat menettävät hyvätoimiset       kevääseen 1995, jonka jälkeen on mahdollista
13241:        paikkansa?                                   antaa riittävän luotettavia arvioita omaisuuden-
13242:                                                     hoitoyhtiön toiminnan kestosta.
13243:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Arsenalille siirtynyt omaisuusmassa on Suo-
13244: vasti seuraavaa:                                    men oloissa poikkeuksellisen suuri. Nykyisen
13245:                                                     kaltaisissa taloudellisissa olosuhteissa Arsenalin
13246:    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy (jäljempä-       vastuulla olevan omaisuusmassan realisointi esi-
13247: nä Arsenal) on valtion vakuusrahastosta anne-       merkiksi alle viiden vuoden ajassa ei näytä mah-
13248: tun lain 1 §:n 5 momentissa (857/93) tarkoitettu    dolliselta ilman että aiheutetaan huomattavia
13249: omaisuudenhoitoyhtiö. Mainitun lainkohdan           vääristymiä markkinoille.
13250: mukaan valtion vakuusrahasto voi omistaa tai            Kuten edellä on todettu, Arsenalin toiminnan
13251: hallinnaida osakkeita rahaston tai valtion mää-     perimmäisenä tavoitteena on julkisten varojen
13252: räysvallassa osakeomistuksen perusteella olevas-    sitomisen minimoiminen. Tavoitteen toteuttami-
13253: sa osakeyhtiössä, jonka tarkoituksena on valtion    nen edellyttää erityisesti kiinteistöomaisuuden
13254: tai rahaston tukitoimien kohteena olevan pankin     oikea-aikaista realisointia.
13255: omaisuuden tai vastuiden ostaminen tai muu              Arsenal on perustettu yhtenä pankkikriisin
13256: hankkiminen ja hoitaminen sekä myyminen tai         hoitokeinona, sen olemassaolo riippuu, ei yksin
13257: muu luovuttaminen. Lain 14 §:ssä on muun ohel-      siellä olevasta omaisuudesta, vaan myös talou-
13258: la säännökset omaisuudenhoitoyhtiön perusta-        den kehityksestä.
13259: misesta ja rahoittamisesta sekä valtion vakuusra-       On myös hyvä muistaa, että Arsenalin vas-
13260: haston velvollisuudesta valvoa yhtiössä valtion     tuulla oleva omaisuus ei ole pelkästään Arsenalin
13261: etua.                                               omaisuutta, vaan yritysten ja kansalaisten omai-
13262:    Omaisuudenhoitoyhtiö on tarkoitettu väliai-      suutta, jonka hoitaminen asianmukaisesti kuu-
13263: kaiseksi, pankkikriisissä käytettäväksi välineek-   luu myös valtion kokonaisetuun.
13264: 
13265:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1994
13266: 
13267:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
13268:                                           1994 vp -   KK 583                                             3
13269: 
13270: 
13271: 
13272: 
13273:                                         Till Riksdagens Talman
13274: 
13275:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal grun-
13276: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av         dades i anslutning tili köpet av Sparbanken i
13277: den 28 september 1994 tili vederbörande medlem        Finland - SBF Ab. Staten har dessutom ut-
13278: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        tryckligen gått i borgen för Arsenals finansiering.
13279: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 583:             Arsenal har tili uppgift att förvalta den egendom
13280:                                                       som överförts tili bolaget så att statens helhetsin-
13281:           Har Regeringen någon realistisk upp-        tresse beaktas.
13282:        fattning om när den av medborgama                 Enligt den information som erhållits från sta-
13283:        djupt misstrodda skräpbanken Arsenal           tens säkerhetsfond fortsätter Arsenals överta-
13284:        kan avsluta sin verksamhet, trots att tio-     gande av egendom och krediter enligt överlåtelse-
13285:        tals före detta bankdirektörer då förlorar     avtalet fram tili våren 1995, varefter det är möj-
13286:        sina fina befattningar?                        ligt att göra en tiliräckligt tiliförlitlig bedömning
13287:                                                       av egendomsförvaltningsbolagets fortsatta verk-
13288:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         samhet.
13289: anföra följande:                                         Den egendomsmassa som överförts på Arse-
13290:                                                       nal är ovanligt stor för finländska förhållanden. I
13291:     Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal Oy            sådana ekonomiska förhållanden som nu råder
13292: (nedan Arsenal) är ett sådant egendomsförvalt-        verkar det inte vara möjligt för bolaget att realise-
13293: ningsbolag som avses i 1 § 5 mom. (857/93) lagen      ra den egendomsmassa det ansvarar för inom
13294: om statens säkerhetsfond. Enligt lagrummet i          mindre än, låt säga, fem år utan att det orsakar
13295: fråga kan statens säkerhetsfond äga eller förvalta    kraftiga snedvridningar på marknaden.
13296: aktier i ett aktiebolag där staten eller fonden på       Såsom konstateras ovan är det yttersta målet
13297: grundval av aktieinnehav har bestämmanderät-          med Arsenals verksamhet att så litet som möjligt
13298: ten, och vars syfte är att köpa eller på annat sätt   av de offentliga medlen skall vara i bunden form.
13299: förvärva och sköta samt sälja eller på annat sätt     För att målet skall kunna nås förutsätts att i
13300: överlåta egendom och ansvarsförbindelser som          synnerhet fastighetstiligångama realiseras vid
13301: tilihör en bank som är föremål för statens eller      rätt tidpunkt.
13302: fondens stödåtgärder. Lagens 14 § innehåller             Arsenal har grundats som ett av botemedlen
13303: bl.a. stadganden om grundande och finansiering        mot bankkrisen och dess existens är inte enbart
13304: av egendomsförvaltningsbolag samt om säker-           beroende av den egendom bolaget förvaltar, utan
13305: hetsfondens plikt att bevaka statens intressen.       också av den ekonomiska utvecklingen.
13306:     Egendomsförvaltningsbolaget är avsett att            Det är också skäl att komma ihåg att den
13307: vara ett tilifålligt verktyg under bankkrisen. Dess   egendom Arsenal ansvarar för inte är enbart bo-
13308: uppgift är att i första hand förvalta den egendom     lagets egendom, utan också företagens och med-
13309: som överförts tili bolaget så att realiseringen av    borgamas egendom, vars ändamålsenliga för-
13310: egendomen inte föranleder stömingar på mark-          valtning också är förenligt med statens helhetsin-
13311: naden.                                                tresse.
13312: 
13313:      Helsingforsden 19 oktober 1994
13314: 
13315:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
13316:                                                   1994 vp
13317: 
13318: Kirjallinen kysymys 584
13319: 
13320: 
13321: 
13322: 
13323:                                      Jurva: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n hankinnoista ja omai-
13324:                                          suusmassan myynnistä
13325: 
13326: 
13327:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13328: 
13329:     Arsenal Oy (myöhemmin Arsenal) on omai-             ta saada optimaalisen hyvää lopputulosta ai-
13330: suudenhoitoyhtiö, josta säädetään valtion va-           kaan.
13331: kuusrahastosta annetussa laissa. Lain mukaan                Arsenal on aloittaessaan toimintansa tiettä-
13332: valtiolla tai vakuusrahastolla on yhtiössä aina         västi uusinut kaikki työasemansa (mikrot) ja nii-
13333: määräysvalta. Valtio on taannut Arsenalin ra-           hin liittyvät ohjelmistot kuten tekstinkäsittelyn
13334: hoituksen hankinnan ja sitoutunut valtion ta-           ja taulukkolaskennan jne. käyttöjärjestelmineen.
13335: lousarviossa kattamaan Arsenalin tappiot. Val-          Tästä on sille aiheutunut useiden kymmenien
13336: tion vakuusrahastosta annetun lain mukaisesti           miljoonien markkojen kustannukset. Työasemia
13337: rahaston johtokunta valvoo valtion etujen tur-          lienee Arsenalissa kaiken kaikkiaan n. 500 kap-
13338: vaamista Arsenalissa.                                   paletta ja toimihenkilöitä myös sama määrä.
13339:     Arsenalin pääasiallinen tarkoitus on sille siir-    Onkin ihmeteltävää, miksi Arsenal hankki itsel-
13340: retyn omaisuuden hallinnointija realisointi mah-        leen täysin uudet laitteistot, kun sen saatavissa
13341: dollisimman tehokkaasti ja tuottavasti siten, että      olisi ollut SSP Oy:ltä jääneitä täysin käyttökun-
13342: sen toiminnasta aiheutuu valtiolle eli veronmak-        toisia ja valmiiksi ohjelmiston sisältäviä laitteita.
13343: sajille mahdollisimman vähäiset rasitukset. Hal-        Nämä laitteet on tiettävästi kuljetettu kaatopai-
13344: linnassaan olevan vakuusomaisuuden osalta Ar-           kalle, jolloin niiden arvo on jäänyt veronmaksa-
13345: senalin tulee pyrkiä siihen, että realisointi tuot-     jien maksettavaksi pankkituen muodossa. Mikä-
13346: taisi mahdollisimman hyvän tuloksen. Erityisesti        li Arsenalin linja on myös muiden tietojärjestel-
13347: on Arsenalin kerrottu huolehtivan siitä, että           mien osalta ollut sama kuin edellä mainitlujen
13348: omaisuus myytäisiin käypään hintaan kiinteistö-         työasemien kohdalla, ovat veronmaksajille ai-
13349: ja osakemarkkinoita häiritsemättä.                      heutuneet hankintakustannukset paisuneet vielä
13350:     Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan on ky-       mainittuakin huomattavasti korkeammiksi. Ar-
13351: seisiä Arsenalin toiminnan keskeisiä periaatteita       senalin tulisi tehtyjen päätösten perusteella olla
13352: syytä epäillä. Muutama viikko sitten julkistetut        määräaikainen yhtiö, mutta sen harjoittama
13353: tiedot kertovat, että Arsenal on tuottanut 11 mil-      hankintapolitiikka niin tietojärjestelmien kuin
13354: jardin markan tappion. Summaa voidaan pitää             muunkin toimintavälineistön ja -tarvikkeiston
13355: erittäin korkeana, kun otetaan huomioon, että           sekä investointipolitiikan osalta näyttää tähtää-
13356: Arsenalin hallussa oleva omaisuusmassa on siir-         vän aivan muuhun. Tuntuu siltä, kuin Arsenalis-
13357: tynyt sen hallintaan erittäin alhaisilla arvoilla ja,   ta oltaisiin tekemässä pysyvä erityispankki, josta
13358: kuten edellä mainittiin, sen ainakin tulisi pyrkiä      ns. tuttavankaupalla on mahdollista hankkia it-
13359:  suorittamaan omaisuuden realisointi mahdolli-          selleen edullista omaisuusmassaa. Tämä saattaa
13360:  simman hyvään hintaan. Kaksi olemassa olevaa           olla muiden pankkien ja sijoittajapiirien kannal-
13361:  tietoa ovat vakavasti ristiriidassa keskenään.         ta erittäin hyödyllinen ja kannattava toiminta,
13362:  Kuinka on mahdollista, että selvään alihintaan         mutta veronmaksajien varojen valvonnan osalta
13363:  haltuun saadun omaisuuden muka käyväHä hin-            tämä on erittäin haitallista.
13364:  nalla suoritettu myynti tuottaisi miljardien               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13365:  markkojen tappion? Julkisuudessa on esiintynyt         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13366:  tietoja, että Arsenalin toimesta on esimerkiksi        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13367:  Lapissa sijaitsevia kelohonkahuviloita myyty           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13368:  erittäin halpaan hintaan toisille pankeille tai
13369:  muille sijoittajapiireille. Tämänkaltaisella myyn-                Tietääkö Hallitus, että Arsenal Oy:n
13370:  titoiminnalla ei luonnollisestikaan ole mahdollis-             tietoväline- ja tietojärjestelmähankinnat
13371: 240017
13372: 2                                      1994 vp -   KK 584
13373: 
13374:       on suoritettu ostamalla uusia laitteistoja          Arsenal Oy:n hallussa ollutta omaisuus-
13375:       ja järjestelmiä samaan aikaan, kun SSP              massaa on realisoitu riittävän korkeaan
13376:       Oy:ltä jääneet käyttökelpoiset laitteet on          eli käypään hintaan, kun otetaan huo-
13377:       tuhottu, ja                                         mioon yhtiön tuottama 11 miljardin mar-
13378:          onko Hallitus huolehtinut siitä, että            kan tappio?
13379: 
13380:     Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1994
13381: 
13382:                                            Marita Jurva
13383:                                           1994 vp -    KK 584                                           3
13384: 
13385: 
13386: 
13387: 
13388:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13389: 
13390:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        niiden versioiden valinta. Ennen kyseistä valin-
13391: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         taa ja päätöstä SSP myytiin ostajapankeille.
13392: olette 29 päivänä syyskuuta 1994 päivätyn kir-           Arsenal on valinnut yhtenäisen taulukkolas-
13393: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kenta- ja tekstinkäsittelyohjelmistoarkkitehtuu-
13394: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Jurvan näin        rin sovellettavaksi ympäri Suomea. Ohjelmistoli-
13395: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 584:              senssit ovat yrityskohtaisia eivätkä ole siten siir-
13396:                                                       rettävissä. Ohjelmistojen hankintahinta oli pari
13397:           Tietääkö Hallitus, että Arsenal Oy:n        miljoonaa markkaa. Laitteet ostettiin tarjouskil-
13398:        tietoväline- ja tietojärjestelmähankinnat      pailun perusteella.
13399:        on suoritettu ostamalla uusia laitteistoja        Arsenal valitsi SSP:n inventaarilistasta kaikki
13400:        ja järjestelmiä samaan aikaan, kun SSP         käyttökelpoiset laitteet, joissa valitut työkaluoh-
13401:        Oy:ltä jääneet käyttökelpoiset laitteet on     jelmistot toimivat. Arsenal osti mainitut laitteet
13402:        tuhottu, ja                                    käypään hintaan. Laitteet olivat kuitenkin pää-
13403:           onko Hallitus huolehtinut siitä, että       osin vanhentuneita, eikä niitä Arsenal eivätkä
13404:        Arsenal Oy:n hallussa ollutta omaisuus-        ostajapankit voineet hyödyntää.
13405:        massaa on realisoitu riittävän korkeaan           Mitä tulee kysymyksen Arsenalin kiinteistö-
13406:        eli käypään hintaan, kun otetaan huo-          omaisuutta ja sen myyntiä koskevaan osaan, niin
13407:        mioon yhtiön tuottama 11 miljardin mar-        sen osalta on ensimmäiseksi yleisesti todettava,
13408:        kan tappio?                                    että Arsenalin on toiminnassaan otettava valtion
13409:                                                       kokonaisetu huomioon. Arsenal ei voi toimia
13410:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          markkinoilla kuten yksityinen yritys. Toisaalta
13411: vasti seuraavaa:                                      sen tehtävänä on realisoida hallussaan olevaa
13412:                                                       omaisuutta, jota sillä on noin 30 miljardin mar-
13413:     Kuten kysymyksessä todetaan Omaisuuden-           kan arvosta.
13414: hoitoyhtiö Arsenal Oy, jäljempänä Arsenal, on            Kiinteistöomaisuuden osalta todettakoon,
13415: valtion vakuusrahastosta annetussa laissa tar-        että se on siirretty Arsenalin hallinnaitavaksi
13416: koitettu omaisuudenhoitoyhtiö. Se on valtion          Suomen Säästöpankki - SSP Oy:stä siihen kir-
13417: valvonnassa ja toimii pitkälti valtion vastuulla.     janpitoarvoon, joka sillä oli SSP:ssä. Kiinteistö-
13418:     Käytännössä valtion vakuusrahasto valvoo          omaisuuden kirjanpitoarvo siihen kohdistuvine
13419: Arsenalin toimia. Vakuusrahasto on selvittänyt        lainaineen on 11,7 miljardia markkaa.
13420: kysymyksessä tarkoitettuja tietoväline- ja tieto-        Kesällä 1994 Arsenal arvioi kiinteistöomai-
13421: järjestelmähankintoja.                                suutensa arvot. Arvioinnissa käytettiin sitoutu-
13422:     Arsenal on hankkinut uudet ATK-laitteistot        neelta pääomaltaan yli 20 miljoonan markan ar-
13423: ja kyselyssä mainituttekstinkäsittely-ja tauluk-      voisissa kohteissa ulkopuolisia asiantuntijoita.
13424: kolaskentaohjelmat. Suomen Säästöpankki -             Arvioinnin perusteella SSP:ltä siirtyneen kiin-
13425: SSP Oy:n hallussa oli kirjava joukko erimerkki-       teistöomaisuuden arvoihin sisältyy 3,5 miljardin
13426: siäja-ikäisiä mikroja sekä pankkipäätteitä. Mik-      markan yliarvostus, eli sen käypä arvo on 70 %
13427: rot, joiden keski-ikä oli yli viisi vuotta, olivat    kirja-arvosta. Alaskirjaus on osa yhtiön ilmoitta-
13428: perua SSP:n muodostaneilta säästöpankeilta.           maa vuoden 1994 tappiota. Jo SSP:tä myytäessä
13429:     SSP:llä oli ohjelmistolisenssejä eli käyttöoi-    arvioitiin siirtyvän omaisuuden sisältävän alas-
13430: keuteen oikeuttavia lisenssejä mainituille tekstin-   kirjaustarvetta yhteensä useita miljardeja mark-
13431:  käsittely- ja taulukkolaskentaohjelmille.            koja.
13432:     SSP:llä oli käytössään kymmeniä erillisiä sääs-      Arsenal on myynyt 1.1.1994---30.6.1994 väli-
13433:  töpankkeja varten luotu järjestelmä, ja SSP:llä      senä aikana kiinteistöomaisuutta 125 miljoonan
13434:  olisi ollut edessään yhtenäiseen työasema-arkki-     markan arvosta. Myynneistä on syntynyt 40 mil-
13435:  tehtuuriin siirtyminen ja perustuotteiden sekä       joonan markan myyntitappio.
13436: 4                                    1994 vp -   KK 584
13437: 
13438:    Arsenal myy kiinteistöomaisuutta käypään         Lopuksi on todettava, että Arsenalia ei ole
13439: hintaan. Päätöksenteon tueksi hankitaan koh-     tarkoitettu pysyväksi järjestelyksi, vaan pankki-
13440: teen käyvästä arvosta yleensä ulkopuolisen       kriisin välineeksi. Näin ollen sinne siirrettyä
13441: asiantuntijan arvio.                             omaisuutta ei voida realisoida niin, että realisoin-
13442:    Arsenal ei ole myynyt kysyjän mainitsemia     tijohtaisi uuteen kriisiin.
13443: Lapin kelohuviloita muille pankeille.
13444: 
13445:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1994
13446: 
13447:                                                             Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
13448:                                              1994 vp -    KK 584                                             5
13449: 
13450: 
13451: 
13452: 
13453:                                            Tili Riksdagens Talman
13454: 
13455:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               av dessa. lnnan valet hann göras och beslutet
13456: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av             fattas, såldes SBF till mottagarbankema.
13457: den 29 september 1994 till vederbörande medlem                 Arsenal har valt en enhetlig arkitektur för kal-
13458: av statsrådet översänt följande av riksdagsman            kyl- och ordbehandlingsprogrammen och denna
13459: Jurva undertecknade spörsmål nr 584:                      skall tillämpas i hela landet. Programlicensema
13460:                                                           är utställda på enskilda företag och kan därför
13461:           Är Regeringen medveten om att Arse-             inte överföras på andra användare. Programva-
13462:        nal Oy:s anskaffningar av datamedier och           rans anskaffningspris uppgick till ett par miljoner
13463:        datasystem har genomförts så att ny ma-            mark. Utrustningen köptes på grundval av en
13464:        skinvara och nya system har köpts                  anbudstävling.
13465:        samtidigt som användningsdugliga an-                    Från SBF:s inventarieförteckning valde Arse-
13466:        läggningar som tillhört SBF Ab har för-            nal all den utrustning i viiken de redan valda
13467:        störts, och                                        verktygsprogrammen kunde användas. Arsenal
13468:           har Regeringen sörjt för att den av             köpte utrustningen till gängse pris. Den var emel-
13469:        Arsenal Oy förvaltade egendomsmassan               lertid till stor del så föråldrad att varken Arsenal
13470:        har realiserats till ett tillräckligt högt, dvs.   eller mottagarbankema kunde ha någon nytta av
13471:        gängse, pris med beaktande av den förlust          den.
13472:        på 11 mrd. mk som företaget åstadkom-                   Vad beträffar Arsenals fastighetstillgångar
13473:        mit?                                               och försäljningen av dem, bör det för det första
13474:                                                           konstateras rent allmänt att Arsenal i sin verk-
13475:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             samhet är skyldig att ta hänsyn till statens hel-
13476: anföra följande:                                          hetsintresse. Arsenal kan inte verka som ett pri-
13477:                                                           vat företag på marknaden. F ör det andra är bola-
13478:    Såsom konstateras i spörsmålet är egendoms-            gets uppgift att realisera de tillgångar det har isin
13479: förvaltningsbolaget Arsenal Oy, nedan benämnt             förvaltning, tillgångar värda ca 30 mrd. mk.
13480: Arsenal, ett sådant egendomsförvaltningsbolag                 1 fråga om fastighetstillgångama bör det note-
13481: som avses i lagen om statens säkerhetsfond. Det           ras att de övergått i Arsenals förvaltning från
13482: övervakas av staten och verkar i stor utsträck-           Sparbanken i Finland- SBF Ab till det bokfö-
13483: ning på statens ansvar.                                   ringsvärde de hade i SBF:s ägo. Fastighetstill-
13484:    1 praktiken övervakar statens säkerhetsfond            gångamas bokföringsvärde inklusive de lån som
13485: Arsenals verksamhet. Säkerhetsfonden har un-              hänför sig till dem uppgår till 11,7 mrd. mk.
13486: dersökt de anskaffningar av datamedier och da-                 Sommaren 1994lät Arsenal uppskatta värdet
13487: tasystem som nämns i spörsmålet.                          av sina fastighetstillgångar. Utomstående exper-
13488:    Arsenal har skaffat ny ADB-utrustning och de           ter anlitades då det gällde sådana objekt vars
13489: ordbehandlingsprogram och kalkylprogram som               värde i form av bundet kapital översteg 20 milj.
13490: nämns i spörsmålet. Sparbanken i Finland -                mk. Enligt värderingen var de fastighetstillgång-
13491: SBF Ab ägde en brokig samling persondatorer               ar som överfördes från SBF övervärderade med
13492: och bankterminaler avolika märken och årgång-             3,5 mrd. mk. Det gängse värdet är således 70% av
13493: ar. Persondatorema, som i medeltal var mer än             bokföringsvärdet. Nedskrivningen utgör en del
13494: fem år gamla, härrörde från de sparbanker som             av den förlust bolaget uppvisat för 1994. Redan
13495: bildade SBF.                                              vid försäljningen av SBF bedömde man att beho-
13496:    SBF innehade programvarulicensema, dvs. de             vet av nedskrivningar i fråga om den egendom
13497: licenser som berättigade till användning av ord-          som överfördes var sammanlagt flera miljarder
13498: behandlings- och kalkylprogrammen i fråga.                tl'.ark.
13499:    SBF:s system var utformat för tiotals olika                Arsenal har under tiden 1.1-30.6.1994 sålt
13500: sparbanker och SBF stod inför uppgiften att stäl-         egendom i form av fastigheter till ett värde av 125
13501: la samman arbetsstationema till en enhetlig arki-         milj. mk, vilket medfört en försäljningsförlust på
13502: tektur och att välja basprodukter samt versioner          40milj. mk.
13503: 6                                          1994 vp -   KK 584
13504: 
13505:    Arsenal säljer fastigheter tili gängse pris. Tili      Tili sist kan det konstateras att Arsenal inte är
13506: stöd för beslutsprocessen anlitas i allmänhet          avsett som ett varaktigt arrangemang, utan som
13507: utomstående experter för att bedöma objektens          ett verktyg för att avhjälpa bankkrisen. Därför
13508: gängse värde.                                          kan den egendom som överförts tili bolaget inte
13509:    Arsenal har inte sålt sådana stockvilior i Lapp-    realiseras på ett sådant sätt att själva realisering-
13510: land som spörsmålsställaren nämner tili andra          en leder tili en ny kris.
13511: banker.
13512: 
13513:      Helsingforsden 19 oktober 1994
13514: 
13515:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
13516:                                                  1994vp
13517: 
13518: Kirjallinen kysymys 585
13519: 
13520: 
13521: 
13522: 
13523:                                    Vistbacka: Viittomakielen opetuksesta peruskouluissa
13524: 
13525: 
13526: 
13527:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13528: 
13529:    Viittomakieli on kuulovammaisille heidän toi-      denpitokielessään, ja toisaalta myös kuulevilla
13530: nen äidinkielensä. Tämän lisäksi viittomakielen       lapsilla olisi niin halutessaan mahdollisuus laa-
13531: avulla on mahdollista kommunikoida jopa kan-          jentaa omia taitojaan tälle alueelle. Tämä olisi
13532: sainvälisellä tasolla kuurojen välisessä kanssa-      omalta osaltaan madaltamassa normaalikuu-
13533: käymisessä. Viittomakieltä voidaan perustellusti      loisten asenteita ja ennakkoluuloja vammaisiin ja
13534: rinnastaa kuulevien yhteiseksi kehitettyyn kie-       kuulovammaisiin ihmisiin.
13535: leen esperantoon.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13536:    Viittomakielen opetusta järjestetään maas-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13537: samme useissa eri paikoissa, mutta peruskouluis-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13538: sa sitä ei ole mahdollista saada ainakaan riittä-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13539: vässä määrin. Kuten jo edellä todettiin, on viitto-
13540: makieli kuuroille tietyssä mielessä heidän äidin-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13541: kielensä. Tämän takia peruskouluissa tulisi saa-             viittomakielen saamiseksi peruskoulujen
13542: da valinnaisaineeksi viittomakieli sitä haluaville           ala-asteiden opetusohjelmaan valinnais-
13543: lapsille. Näin saisivat kuulovammaiset heti alus-            aineeksi?
13544: ta pitäen tehokkaampaa opetusta omassa yhtey-
13545: 
13546:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1994
13547: 
13548:                                            Raimo Vistbacka
13549: 
13550: 
13551: 
13552: 
13553: 240017
13554: 2                                         1994 vp -   KK 585
13555: 
13556: 
13557: 
13558: 
13559:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13560: 
13561:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        järjestetään ala-asteella ja yläasteella äidinkie-
13562: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         leenja muihin kieliin varatuilla tunneilla. Lisäksi
13563: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       yläasteella viittomakieltä voidaan kunnan pää-
13564: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vist-            töksen mukaan opettaa myös valinnaisaineena.
13565: backan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Viittomakielen opetuksen tavoitteet todetaan
13566: n:o 585:                                              opetushallituksen antamisssa peruskoulun ope-
13567:                                                       tussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa.
13568:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         Uuden tuntijaon ja opetussuunnitelman perus-
13569:        viittomakielen saamiseksi peruskoulujen        teiden mukainen opetussuunnitelma on voitu ot-
13570:        ala-asteiden opetusohjelmaan valinnais-        taa kunnissa ja kouluissa käyttöön kuluvan luku-
13571:        aineeksi?                                      vuoden alusta.
13572:                                                           Edellä todetun mukaisesti voimassa oleva
13573:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lainsäädäntö antaa laajat mahdollisuudet erilai-
13574: vasti seuraavaa:                                      sille viittomakielen opetusjärjestelyille peruskou-
13575:                                                       luissa. Päätöksen opetuksen järjestämisestä te-
13576:    Peruskoululainsäädäntöön ja sen nojalla an-        kee asianomainen kunta ja koulu. Päätöstä teh-
13577: nettuihin peruskouluopetuksen sisältöä koske-         täessä otetaan huomioon kuulovammaisen lap-
13578: viin päätöksiin sisältyy useita säännöksiä ja mää-    sen henkilökohtaiset edellytykset ja valmiudet
13579: räyksiä viiUomakielestä sekä opetuskielenä että       käyttää hyväksi viittomakielen ohella myös mui-
13580: oppiaineena.                                          ta kommunikaatiomenetelmiä. Täysin kuuroja
13581:    Peruskoululain (476/83) 25 §:n 1 momentin          lapsia,joille viittomakielen opetusta on pidettävä
13582: mukaan peruskoulun opetuskieli on joko suomi          täysin välttämättömänä, on maassamme noin
13583: tai ruotsi. Saman pykälän 5 momentin mukaan           250.
13584: kuulovammaisten opetuksessa voidaan käyttää               Opetushallinnon viranomaiset ovat informoi-
13585: myös viittomakieltä sen mukaan kuin asetuksella       neet kuntia uusista mahdollisuuksista viittoma-
13586: säädetään. Peruskouluasetuksen (718/84) 25 §:n        kielisen ja viittomakielen opetuksen järjestämi-
13587: 2 momentin mukaan tarpeen mukaan voidaan              seen. Avainasemassa opetusjärjestelyiden toteut-
13588: kuulovammaisten opetuksessa käyttää viittoma-         tamiselle on ennen kaikkea viittomakieltä taita-
13589: kieltä tai tukea opetusta viittomakielellä. Valtio-   vien opettajien saaminen. Hallitus seuraa viitto-
13590: neuvoston peruskoulun tuntijaosta 23.9.1993           makielen opetusjärjestelyjä kunnissa ja tulee tar-
13591: antaman päätöksen (834/93) 1 §:n 2 momentinja         vittaessa ryhtymään toimenpiteisiin viittomakie-
13592: 2 §:n 2 momentin mukaan viittomakielen opetus         len opetuksen tehostamiseksi.
13593: 
13594:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1994
13595: 
13596:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
13597:                                            1994 vp -   KK 585                                           3
13598: 
13599: 
13600: 
13601: 
13602:                                          Tili Riksdagens Talman
13603: 
13604:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        reserverats för modersmålet och andra språk. På
13605: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         högstadiet kan teckenspråk dessutom enligt
13606: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       kommunens beslut undervisas som valfritt ämne.
13607: man Vistbacka undertecknade spörsmål nr 585:           Målen för undervisningen i teckenspråk anges i
13608:                                                        de riksomfattande grunder för grundskolans lä-
13609:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         roplan som utbildningsstyrelsen har utfårdat.
13610:        ta för att teckenspråk skall bli ett valfritt   Kommunema och skoloma har kunnat ta ibruk
13611:        ämne i läroplanen för grundskolans låg-         den nya timfördelningen och en läroplan enligt
13612:        stadium?                                        läroplansgrundema vid ingången av detta läsår.
13613:                                                           Enligt vad som anförts ovan ger gällande lag-
13614:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          stiftning stora möjligheter tili olika arrangemang
13615: anföra följande:                                       för undervisningen i teckenspråk i grundskolor-
13616:                                                        na. Beslut om hur undervisningen skall ordnas
13617:    1 grundskolelagstiftningen och i de beslut om       fattas av kommunen och skolan i fråga. Vid be-
13618: innehållet i grundskoleundervisningen som har          slutsfattandet beaktas det hörselskadade bamets
13619: givits med stöd av den ingår flera stadganden och      personliga förutsättningar att vid sidan av teck-
13620: bestämmelser om teckenspråk både som under-            enspråk utnyttja också andra kommunikations-
13621: visningsspråk och som läroämne.                        metoder. Antalet helt döva bam, för vilka under-
13622:    Enligt 25 § 1 mom. i grundskolelagen (476/83)       visning i teckenspråk måste anses nödvändigt,
13623: är grundskolans undervisningsspråk antingen            uppgår tili 250 i vårt land.
13624: fmska eller svenska. Enligt 5 mom. i samma para-          Myndighetema inom undervisningsförvalt-
13625: graf kan även teckenspråk användas vid under-          ningen har informerat kommunema om de nya
13626: visningen för hörselskadade enligt vad som stad-       möjlighetema att ordna undervisning på och i
13627: gas genom förordning. Enligt 25 § 2 mom. i             teckenspråk. När det gäller att genomföra under-
13628: grundskoleförordningen (718/84) kan tecken-            visningsarrangemangen är tiligången på lärare
13629: språk vid behov användas eller stöd på tecken-         som behärskar teckenspråk en nyckelfråga. Re-
13630: språk ges i undervisningen av hörselskadade.           geringen följer arrangemangen för undervisning-
13631: Enligt 1 § 2 mom. och 2 § 2 mom. i statsrådets         en i teckenspråk i kommunema och kommer vid
13632: beslut 23.9.1993 om timfördelningen i grundsko-        behov att vidta åtgärder för att effektivera under-
13633: lan (834/93) ges undervisningen i teckenspråk på       visningen i teckenspråk.
13634: lågstadiet och högstadiet under de timmar som
13635: 
13636:      Helsingforsden 13 oktober 1994
13637: 
13638:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
13639:                                                  1994 vp
13640: 
13641: Kirjallinen kysymys 586
13642: 
13643: 
13644: 
13645: 
13646:                                     Vistbacka ym.: Koulupiirijärjestelyistä Kurikassa
13647: 
13648: 
13649:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13650: 
13651:     Kurikan kaupunginvaltuusto, kaupunginhal-          pien aloitteesta suoritetulla koulujen yhdistämi-
13652: litus ja koululautakunta ovat useaan otteeseen         sellä säästyi Kurikan kaupungilta kaksi opetta-
13653: käsitelleet Kurikan kouluverkon uudistamista           jan virkaa ja yksi keittäjän paikka. Tyhjillään
13654: vähentyneen oppilasmäärän pohjalta. Tällä het-         olevan kiinteistön kulut peittyivät puolestaan sil-
13655: kellä kaupungissa on 14 ala-asteen koulupiiriä,        lä, että toisen koulun oppilaat kulkevat aina
13656: joista lukuvuosina 1993-1994 ja 1994-1995 on           omin neuvoin koulussa. Esimerkiksi lukukaudel-
13657: kaksi koulua (Juoni ja Korpi) yhdistetty pienten       la 1993-1994 Juonen oppilaiden kuljetus mak-
13658: perusopetusryhmien vuoksi yhdeksi kaksiopet-           soi yli 49 000 markkaa ja tyhjän kiinteistön yllä-
13659: tajaiseksi kouluksi. Koululautakunnan äänes-           pitäminen 24 000 markkaa. Näin ollen säästöä
13660: tyksen jälkeen tekemän esityksen mukaisesti on         kertyi jo 25 000 markkaa siitä, että oppilaat kul-
13661: kaupunginvaltuusto päättänyt lakkauttaa sekä           kivat omin neuvoin kouluun.
13662: Juonen että Korven ala-asteet 31.7.1995 alkaen,            Kiinteistöjen kunto Korven koululla on koh-
13663: Myllykylän ala-asteen 31.7.1995 alkaen sekä Sa-        talaisen hyvä, sillä koulu on vahva kivikoulu.
13664: lonkylän ala-asteen 31.7.1997 alkaen.                  Juonen koulu on sen sijaan peruskorjattu sisältä
13665:     Lakkautettavien koulujen oppilaat on tarkoi-       ja päältä noin 3 vuotta sitten ja rakennus on
13666:  tus siirtää toisiin ala-asteisiin koulukuljetusten    kaikilta osiltaan uutta vastaava. Mainittakoon,
13667: avulla. Osa oppilaiden vanhemmista on ryhtynyt         että tähän korjaukseen käytettiin varoja yli
13668: vastustamaan koulujen lakkauttamista, sillä lak-       700 000 markkaa. Tyhjilläänolovuonna tässä
13669:  kauttamisen perusteluina käytettyjen seikkojen        koulussa oli vuokralla pitopalvelu sekä asunto
13670:  on katsottu olevan virheellisiä. Tällaisia ovat       yksityishenkilölle. Myös Korven koululla olleet
13671:  mm. lakkauttamisella aikaansaatavat laskennal-        asunnot ovat koulun tyhjillään ollessa olleet
13672: liset säästöt, lakkautettavien koulujen ylläpito-      vuokrattuina. Näitä vuokratuloja ei kaupungin
13673:  kustannukset tai niistä saatavat vuokratulot sekä     koulujen lakkauttamiseen tähdänneissä laskel-
13674:  kuljetuskustannukset Lisäksi epäselvyyttä on          missa ollut kuitenkaan otettu millään tavalla
13675:  ollut kunnan saamien valtionapujen määrästä.          huomioon kustannuksia säästävinä.
13676:      Korven ja Juonen ala-asteiden sekä Salonky-           Kaupunginvaltuuston pöytäkirjassa esitetyt
13677:  län ja Myllykylän ala-asteiden oppilaiden van-        oppilasmääräennusteet Juonen koulun osalta
13678:  hemmat ovat valittaneet koulujen lakkauttami-         ovat myös virheelliset. Lisäksi yhtä oppilasta
13679:  sesta. Parhaiten on yhteistyö koulujen lakkautta-     Juonen koulupiiristä kuljetetaan Miedon ala-as-
13680:  misasiassa toiminut Korven ja Juonen ala-astei-       teelle 9 kilometrin päähän kaupungin toimesta
13681:  den välillä. Näiden koulujen välillä on vanhem-       taksilla, vaikka hän asuu noin 300 metrin päässä
13682:  pien toimesta aloitettu koulujen keskinäinen yh-      Juonen koululta. Tämän oppilaan kaksi muuta
13683:  teistyö. Vanhemmat ovat sopineet, että koulupii-      sisarusta käyvät Juonen koulua. Tämä johtuu
13684:  rit yhdistetään ja koulua pidetään vuorovuosina       mitä ilmeisimmin siitä, että Miedon koulupiirissä
13685:  vanhoissa kiinteistöissä. Tämä yhteistyö on           on neljännen opettajan paikka vaakalaudalla
13686:  osoittautunut yllättävän toimivaksi, ja sitä halut-   vaatien kaikkien oppilaiden pitämistä koulussa.
13687:  taisiin jatkaa edelleen. Yhteistyötä puoltaa se,          Kurikan kaupungissa käynnissä oleva kiista
13688:  että vuonna 1993 Juonen ala-asteelta puuttui          siitä, voivatko peruskoulujen koulupiirien lasten
13689:  yksi oppilas vaadittavista 14 oppilaasta, kun         vanhemmat yhteistyöllä organisoida tilannetta
13690:  Korven koulussa puolestaan oli 15 oppilasta eli       siten, että koulupiirien lakkauttamiselta säästy-
13691:  yksi vaadittavaa enemmän. Tällä hetkellä tilanne      tään ja kunta saa tästä säästöjä aikaiseksi, on
13692:  on se, että Juonen piirissä on 15 oppilasta ja        varsin periaatteellinen kysymys. Mielestämme
13693:  lukumäärä tulee nousemaan yli 20:n. Vanhem-           vanhempien yhteistyö kouluasioissa on ensi-
13694: 240017
13695: 2                                       1994 vp -   KK 586
13696: 
13697: arvoisen tärkeää ja arvokasta. Mikäli sen avulla       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13698: aikaansaadaan lisäksi vielä kunnan menojen vä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13699: hentymistä ja pystytään luomaan järkeviä ja toi-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13700: mivia ratkaisuja, tulisi myös kunnan päättävien     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13701: elimien kunnioittaa tämänkaltaista toimintaa.
13702: Lisäksi Korven ja Juonen ala-asteiden koulujen                Tietääkö Hallitus, että Kurikan kau-
13703: vuorovuosinen käyttäminen on mielenkiintoinen              pungin koulupiirijärjestelyissä on ollut
13704: ja kokeilemisen arvoinen kysymys. Mikäli osoit-            epäselvyyksiä, ja
13705: tautuisi järkeväksi lakkautusuhan alla olevien                aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jolla
13706: lähekkäisten koulupiirien koulujen vuorovuosi-             vanhempien keskinäisellä koulupiirien
13707: nen käyttö laajemmaltikin koko Suomessa, saa-              välisellä yhteistyöllä ja vuorovuotisella
13708: tettaisiin sen avulla pystyä säästämään yhteis-            koulurakennusten käytöllä voitaisiin
13709: kunnan varoja valtionapuina ja kuntien ruenoina            välttyä koulupiirien lakkauttamiselta ja
13710: jopa kymmeniä miljoonia markkoja. Miksi tä-                saada koululaisten kuljetuskustannukset
13711: mänkaltaista toimintaa ei sitten sallittaisi van-          pysymään alhaisempina?
13712: hempien sitä toivoessa?
13713: 
13714:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1994
13715: 
13716:                     Raimo Vistbacka                          Marita Jurva
13717:                                           1994 vp -   KK 586                                          3
13718: 
13719: 
13720: 
13721: 
13722:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13723: 
13724:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mioistuimet tutkivat päätöksen laillisuuden. Pe-
13725: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ruskoulun lakkauttamisen tai perustamisen tar-
13726: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       koituksenmukaisuus on sen sijaan kunnan omas-
13727: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vist-            sa harkinnassa sen itsehallintoon kuuluvana
13728: backan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         asiana.
13729: sen n:o 586:                                             Kunnan oikeus päättää peruskoulujen perus-
13730:                                                       tamisesta ja lakkauttamisesta mahdollistaa sen,
13731:          Tietääkö Hallitus, että Kurikan kau-         että oppilaan koulu vaihtuu vuorovuosittain ky-
13732:        pungin koulupiirijärjestelyissä on ollut       symyksessä esityllä tavalla. Opetus- ja kulttuuri-
13733:        epäselvyyksiä, ja                              toimen rahoituksesta annetun lain (705/92)
13734:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jolla      44 §:n nojalla rakentamista ja muuta perustamis-
13735:        vanhempien keskinäisellä koulupiirien          hanketta varten saatua valtionosuutta ei tarvitse
13736:        välisellä yhteistyöllä ja vuorovuotisella      palauttaa muun muassa, mikäli rakennuksen
13737:        koulurakennusten käytöllä voitaisiin           käyttötarkoitusta ei pysyvästi muuteta tai ra-
13738:        välttyä koulupiirien lakkauttamiselta ja       kennusta käytetään muuhun valtionosuuteen oi-
13739:        saada koululaisten kuljetuskustannukset        keuttavaan toimintaan.
13740:        pysymään alhaisempina?                            Edellä olevan perusteella, kun peruskoulun
13741:                                                       piirijaosta päättäminen on kuntien itsehallin-
13742:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toon kuuluva asia, hallitus ei ole tietoinen Kuri-
13743: vasti seuraavaa:                                      kan kaupungin koulupiirijärjestelyissä ilmen-
13744:                                                       neistä epäselvyyksistä. Kun Kurikan kaupungin
13745:    Peruskoulun lakkauttamiseen ja perustami-          koulupiirijärjestelyitä koskevista päätöksistä on
13746: seen ja niihin liittyviin koulupiirijaon muutoksiin   kysymyksen perusteluiden mukaan valitettu ja
13747: ei ole, eräitä yläasteen piirijärjestelyitä lukuun    tuomioistuinkäsittely on kesken, hallitus ei ota
13748: ottamatta, tarvittu vuodesta 1991 lukien valtion      kantaa tehtyjen päätösten laillisuuteen. Päätös-
13749: viranomaisen myötävaikutusta. Päätöksen kou-          ten tarkoituksenmukaisuus kuuluu kaupungin
13750: lun perustamisesta ja lakkauttamisesta tekee          omaan harkintaan. Opetusviranomaiset ovat eri
13751: koulun ylläpitäjäkunta. Päätökseen voidaan ha-        yhteyksissä korostaneet kunnille ja muille oppi-
13752: kea muutosta kunnallislain säännösten perus-          laitosten ylläpitäjille oppilaiden vanhempien
13753: teella lääninoikeudelta ja edelleen jatkovalituk-     kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä koulutuk-
13754: sella korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Tuo-          sen laadun parantamisessa.
13755: 
13756:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1994
13757:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
13758: 4                                        1994 vp -   KK 586
13759: 
13760: 
13761: 
13762: 
13763:                                        Tili Riksdagens Talman
13764: 
13765:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     het. Ändamålsenligheten med att indra eller
13766: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       grunda en grundskola ankommer det däremot på
13767: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     kommunen att avgöra enligt dess självstyrelse.
13768: man Vistbacka m.fl. undertecknade spörsmål nr            Kommunens rätt att besluta om grundande
13769: 586:                                                 och indragning av grundskolor möjliggör ett för-
13770:                                                      farande enligt vilket elevens skola byts vartannat
13771:           Är Regeringen medveten om att det          år så som anges i spörsmålet. Statsandel som med
13772:        förekommit oklarheter i fråga om skoldi-      stöd av 44 § lagen om finansiering av undervis-
13773:        strikten i Kurikka stad, och                  nings- och kulturverksamhet har erhållits för
13774:           ämnar Regeringen vidta åtgärder så att     byggande och andra anläggningsprojekt behöver
13775:        man genom samarbete mellan föraldrar i        inte återbetalas bl.a. om syftet med byggnaden
13776:        olika skoldistrikt och genom att använda      inte ändras permanent eller byggnaden används
13777:        skolbyggnadema turvis ett år åt gången        för annan verksamhet som berättigar tili statsan-
13778:        kunde undervika indragning av skoldi-         del.
13779:        strikt och bibehålla skjutskostnadema             Utgående från vad som anförts ovan och då
13780:        för eleveroa på en skälig nivå?               indelningen av grundskoledistrikten är ett ärende
13781:                                                      som hänför sig tili kommunemas självstyrelse, är
13782:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        regeringen inte medveten om de oklarheter som
13783: anföra följande:                                     har förekommit i skoldistriktsarrangemangen i
13784:                                                      Kurikka stad. Eftersom det enligt motiveringen
13785:    Sedan 1991 har statliga myndigheters medver-      tili spörsmålet har anförts besvär över besluten
13786: kan inte behövts vid indragning och grundande        om skoldistriktsarrangemangen i Kurikka stad
13787: av en grundskola och de ändringar av skoldistrikt    och domstolsbehandlingen ännu pågår, tar re-
13788: som hänger samman med detta, med undantag            geringen inte ställning tilllagligheten i de beslut
13789: för vissa distriktsarrangemang som gäller hög-       som fattats. Hur ändamålsenliga besluten är av-
13790: stadiet. Beslut om att grunda eller indra en skola   görs av staden. Undervisningsmyndighetema
13791: fattas av den kommun som är huvudman för             har i olika sammanhang för kommunema och
13792: skolan. Ändring i beslutet kan enligt stadgande-     andra huvudmän för läroanstalter framhållit vik-
13793: na i kommunallagen sökas genom besvär hos            ten av samarbete med elevernas föräldrar när det
13794: länsrätten och vidare hos högsta förvaltnings-       gäller att förbättra kvaliteten på utbildningen.
13795: domstolen. Domstolama prövar beslutets laglig-
13796: 
13797:      Helsingforsden 13 oktober 1994
13798: 
13799:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
13800:                                                1994 vp
13801: 
13802: Kirjallinen kysymys 587
13803: 
13804: 
13805: 
13806: 
13807:                                   Myller: Viranomaisten vesiensuojeluvastuusta vesistöä rakennet-
13808:                                      taessa
13809: 
13810: 
13811:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13812: 
13813:    Maa- ja metsätalous on suurin yksittäinen ve-        Vetelin ympäristöviranomaisia ei ole pidetty
13814: sistöjen kuormittaja ja likaaja. Monin paikoin       ajan tasalla, saatikka kysytty lupaa vesistöä li-
13815: ongelmaan havahdutaan vasta kun järvi on ko-         kaaviin toimenpiteisiin. Vesilailla ei ole kyetty
13816: konaan saastunut käyttökelvottomaksi. Nurin-         asiaan puuttumaan, koska hajakuormitus ei
13817: kurista on, että saastumisen edistäjänä on voinut    kuulu vesilain piiriin.
13818: toimia valtion viranomainen, esim. vesi-ja ympä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13819: ristöpiiri. Näin on käynyt mm. Vetelin Räyrinki-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13820: järvessä, jonka rehevöitymisen yhtenä syynä pi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13821: detään Isokylän uusjaossa toteutettua peruskui-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13822: vatusta. Suunnitelmat järven kuivatuksesta teh-
13823: tiin 1980-luvun puolivälissä. Silloinen Kokkolan              Onko Hallitus tietoinen siitä, ettäjopa
13824: vesi- ja ympäristöpiiri toimi sekä suunnittelijana          ympäristöministeriön alaiset virastot
13825: että toteuttajana. Järveenjohdettiin putkessa iso           edistävät vesistöjen pilaamista, ja
13826: viemäri ja toinen viemärijärven laskuojaan Pora-              tullaanko vesilakia pikaisesti muutta-
13827: senjokeen. Kumpaankaan viemäriin ei rakennet-               maan niin, että edellä kuvattu tapahtuma
13828: tu minkäänlaista puhdistusta. Lisäksi salaojituk-           voitaisiin estää?
13829: sen yhteydessä verkostoon liitettiin kaikki kylän
13830: likavedet. Järven kuormitusta on lisännyt myös
13831: metsäojien syventäminen.
13832: 
13833:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
13834: 
13835:                                             Riitta Myller
13836: 
13837: 
13838: 
13839: 
13840: 240017
13841: 2                                       1994 vp -   KK 587
13842: 
13843: 
13844: 
13845: 
13846:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13847: 
13848:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      masta poiketen salaojitusverkostoon myös kiin-
13849: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       teistöjensä jätevesiä. Mikäli tästä on aiheutunut
13850: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vesilain 1 luvun 20 §:ssä tarkoitettu yleistä tai
13851: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta         toisen yksityistä etua koskeva haitallinen vaiku-
13852: Myllerin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tus, olisi jätevesien johtamiseen pitänyt hakea
13853: n:o 587:                                            vesilain mukaan ympäristönsuojelulautakunnan
13854:                                                     lupa. Ympäristönsuojelulautakunta olisi voinut
13855:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että jopa   luvan myöntämisen yhteydessä antaa myös mää-
13856:        ympäristöministeriön alaiset virastot        räyksiä jätevesien puhdistamisesta. Vesilain no-
13857:        edistävät vesistöjen pilaamista, ja          jalla ympäristönsuojelulautakunta voi puuttua
13858:          tullaanko vesilakia pikaisesti muutta-     tällaiseen toimintaan myös jälkikäteen ja vaatia
13859:        maan niin, että edellä kuvattu tapahtuma     tarvittaessa rakennettavaksi tavanomaisia saos-
13860:        voitaisiin estää?                            tuskaivoja tehokkaampia puhdistuslaitteita.
13861:                                                     Tältä osin ei vesilaissa liene sanottavaa uudistus-
13862:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tarvetta.
13863: vasti seuraavaa:                                        Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri on yhdessä
13864:                                                     Vetelin ympäristölautakunnan ja paikallisten
13865:    Kysymyksen johdannossa viitataan Vetelin         asukkaiden kanssa perustanut työryhmän selvit-
13866: Räyringinjärven rehevöitymiseen. Rehevöitymi-       tämään Räyringinjärven kokonaiskuormituksen
13867: sen syitä ja kuormituksen vähentämistoimenpi-       vähentämiseksi tarvittavia toimenpiteitä ja nii-
13868: teitä on selostettu 5.9.1994 kansanedustaja Rai-    den toteutusta. Ensimmäisenä konkreettisena
13869: mo Vistbackan kirjalliseen kysymykseen n:o          toimenpiteenä toteutetaan vielä tämän syksyn
13870: 496 annetussa vastauksessa. Kokkolan vesi- ja       aikana kiinteistökohtaiseen jätevesien käsitte-
13871: ympäristöpiirin ei voida katsoa toimillaan eli      lyyn tarkoitetun maasuodattimen rakentaminen
13872: peruskuivatussuunnitelman laatimisella edistä-      työnäytöksenä. Vesi- ja ympäristöpiiri pyrkiijat-
13873: neen vesistön pilaantumista, sillä hyvin toimiva    kossakin mahdollisuuksiensa mukaan avusta-
13874: peruskuivatus ja salaojitus vähentävät pelloilta    maan vastaavien puhdistuslaitteiden rakenta-
13875: tulevaa kuormitusta, mm. fosforin huuhtoutu-        mista ja vesistöihin kohdistuvan kuormituksen
13876: mista.                                              vähentämistä. Edellä todettuun viitaten hallitus
13877:    Kuivatus- ja salaojitussuunnitelmien toteutta-   katsoo, että kysymys ei tässä vaiheessa anna ai-
13878: misen yhteydessä ja ilmeisesti sen jälkeen ovat     hetta enempiin toimenpiteisiin hallituksen tahol-
13879: eräät kiinteistönomistajat johtaneet suunnitel-     ta.
13880: 
13881:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1994
13882: 
13883:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
13884:                                           1994 vp -   KK 587                                           3
13885: 
13886: 
13887: 
13888: 
13889:                                         Tili Riksdagens Talman
13890: 
13891:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kelse från planen också lett in avloppsvatten från
13892: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        sina fastigheter i täckdikningsnätet. Om detta
13893: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      har lett tili en sådan menlig påföljd i fråga om
13894: man Riitta Myller undertecknade spörsmål nr           allmänt eller annans enskilda intresse som avses i
13895: 587:                                                  1 kap. 20 § vattenlagen, borde tilistånd för avled-
13896:                                                       ning av avloppsvatten ha sökts hos miljövårds-
13897:            Är Regeringen medveten om att tili         nämnden, enligt vattenlagen. Miljövårdsnämn-
13898:         och med ämbetsverk som lyder under mil-       den skulle i samband med beviljandet av tilistånd
13899:         jöministeriet främjar föroreningen av         också ha kunnat ge instruktioner om reningen av
13900:         vattendrag,och                                avloppsvattnet. Med stöd av vattenlagen kan
13901:            kommer vattenlagen skyndsamt att           miljövårdsnämnden ingripa i verksamhet av det-
13902:         ändras så att verksamhet av ovan angivet      ta slag också i efterhand och vid behov kräva att
13903:         slag kan förhindras?                          sådana reningsanordningar som är effektivare än
13904:                                                       sedvanliga avsättningsbrunnar byggs. Tili denna
13905:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         del torde det inte finnas något nämnvärt behov
13906: anföra följande:                                      att ändra vattenlagen.
13907:                                                          Karleby vatten- och miljödistrikt har tilisam-
13908:    I motiveringen tili spörsmålet hänvisas tili eu-   mans med miljövårdsnämnden i Vetil och lokal-
13909: trofieringen i sjön Räyringinjärvi i Vetil. Orsa-     befolkningen tilisatt en arbetsgrupp som skall
13910: kema tili eutrofieringen och åtgärdema för att        utreda vilka åtgärder som behövs för att redu-
13911: reducera belastningen har relaterats 5.9.1994 i       cera den totala belastningen på Räyringinjärvi
13912: svaret på riksdagsman Raimo Vistbackas spörs-         och utförandet av dem. Den första konkreta åt-
13913: mål nr496. Det kan inte anses att Karleby vatten-     gärden, som vidtas redan i höst, består i att
13914: och miljödistrikt genom sina åtgärder, dvs. ge-       bygga ett markftlter som arbetsdemonstration;
13915: nom uppgörandet av en pian för grundtorrlägg-         markfiltret är avsett för behandling av avlopps-
13916: ning, skulle ha främjat föroreningen av vatten-       vatten från en fastighet. Vatten- och miljödi-
13917: draget, eftersom en välfungerande grundtorr-          striktet strävar också i fortsättningen efter att i
13918: läggning och täckdikning reducerar den belast-        mån av möjlighet bistå vid byggandet av mot-
13919: ning som åkrama står för, bl.a. fosforurlakning-      svarande reningsanordningar och vid reduktio-
13920: en.                                                   nen av belastningen på vattendrag. Med hänvis-
13921:    I samband med och uppenbarligen efter att          ning tili det ovan anförda anser regeringen att
13922: torrläggnings- och täckdikningsplanema för-           spörsmålet i detta skede inte föranleder vidare
13923: verkligades har vissa fastighetsägare med avvi-       åtgärder av regeringen.
13924: 
13925:        Helsingforsden 13 oktober 1994
13926:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
13927:                                                1994vp
13928: 
13929: Kirjallinen kysymys 588
13930: 
13931: 
13932: 
13933: 
13934:                                   Väistö: Kiihtelysvaaran urheilukentän peruskorjaamisesta työlli-
13935:                                       syysvaroin
13936: 
13937: 
13938:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13939: 
13940:    Kiihtelysvaaran kunnan urheilukenttä on kii-     rajoittanut kentän huonokuntoisuus. Lisäksi 300
13941: reellisen peruskorjauksen ja laajennuksen tar-      metrinjuoksuradat ovat toiminnallisesti epäkäy-
13942: peessa. Kenttä on rakennettu 1950-luvulla ja se     tännölliset. Kentän kiireellinen kunnostus on
13943: on sekä kunnoltaan että toiminnallisuudeltaan       erittäin perusteltua myös kirkonkylän koulukes-
13944: heikko.                                             kuksen tarpeiden vuoksi.
13945:    Kunta on esittänyt hankkeen läänin ja valta-        Rakentamishankkeen toteutusta työllisyysva-
13946: kunnalliseen liikuntapaikkasuunnitelmaan en-        roin puoltaa myös kunnan heikko työllisyysti-
13947: simmäisen kerran jo vuonna 1990. Liikuntapaik-      lanne. Työvoimapiirissä hankkeeseen sinänsä
13948: karakentamiseen käytettävissä olevan normaa-        suhtaudutaan myönteisesti. Työministeriön an-
13949: lin rahoituksen niukkuuden vuoksi hankkeen to-      tamien ohjeiden on kuitenkin todettu hankaloit-
13950: teutuksen on arvioitu siirtyvän useilla vuosilla.   tavan rahoitusratkaisua.
13951:    Kiihtelysvaaran kunta onkin varautunut to-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13952: teuttamaan hankkeen työllisyysvaroin. Pohjois-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13953: Karjalan läänin liikuntalautakunta on työvoi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13954: mapiirille antamassaan lausunnossa puoltanut        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13955: hankkeen rahoitusta työllisyysvaroin. Perustel-
13956: tuna toteuttamisajankohtana pidetään vuosia                    Pitääkö Hallitus Pohjois-Karjalan lää-
13957: 1994-1995. Hankkeen kustannusarvio on ko-                  ninhallituksen tavoin perusteltuna, että
13958: konaisuudessaan noin 1, 7 miljoonaa markkaa,               Kiihtelysvaaran urheilukentän peruskor-
13959: josta valtion rahoitusosuus on 1,25 miljoonaa              jaus ja laajennus toteutetaan työllisyysva-
13960: markkaa.                                                   roin,ja
13961:    Urheilukentän kiireellistä peruskorjausta ja               mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
13962: laajennusta puoltaa erityisesti lasten ja nuorten          litus aikoo ryhtyä hankkeen toteuttami-
13963: vilkas urheiluharrastus kunnassa. Toimintaa on             seksi?
13964: 
13965:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
13966: 
13967:                                                Matti Väistö
13968: 
13969: 
13970: 
13971: 
13972: 240017
13973: 2                                        1994 vp -   KK 588
13974: 
13975: 
13976: 
13977: 
13978:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13979: 
13980:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hin) perustelujen selvitysosa, jossa todetaan
13981: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muun muassa: "Määrärahan ensisijaisena tavoit-
13982: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      teena on pysyvien työpaikkojen luominen.
13983: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti           Myöntämisvaltuus on tarkoitus käyttää erityi-
13984: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sesti aloitettaviin tuotannollisiinja energiahank-
13985: n:o 588:                                             keisiin sekä asuntojen korjaustoimintaan."
13986:                                                         Edellä olevan mukaisesti ja ottaen huomioon
13987:            Pitääkö Hallitus Pohjois-Karjalan lää-    myös työllisyysasetuksen toimivaltasäännökset,
13988:        ninhallituksen tavoin perusteltuna, että      joiden mukaan työministeriö ei voi ottaa tai alis-
13989:        Kiihtelysvaaran urheilukentän peruskor-       taa ratkaistavakseen sellaista yksittäistä inves-
13990:        jaus ja laajennus toteutetaan työllisyysva-   tointihanketta koskevaa avustusasiaa, jonka
13991:        roin, ja                                      osalta päätösvalta työllisyysasetuksen säännös-
13992:           mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   ten mukaan kuuluu työvoimapiirin toimistolle,
13993:        litus aikoo ryhtyä hankkeen toteuttami-       työministeriö ei voi ratkaista myöskään nyt pu-
13994:        seksi?                                        heena olevaa Kiihtelysvaaran kunnan hakemus-
13995:                                                      ta. Ministeriö ei myöskään voi muuttaa vahvista-
13996:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         miaan työllisyysmäärärahojen ja niihin liittyvän
13997: vasti seuraavaa:                                     myöntämisvaltuuden yleisiä käyttöperusteita
13998:                                                      valtion talousarvion perusteluista poikkeavana
13999:    Liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien va-      tavalla. Työministeriö on niissä yksittäistapauk-
14000: paa-aikatilojen peruskorjaustöiden valtionavus-      sissa, joissa päätösvalta työllisyysperusteisen in-
14001: ta päätetään tässä tapauksessa aluetasolla, koska    vestointiavustuksen myöntämisestä kuuluu työl-
14002: toimivaltainen valtionapuviranomainen on Poh-        lisyysasetuksen säännösten perusteella ministe-
14003: jois-Karjalan lääninhallituksen yhteydessä toi-      riön toimivaltaan, talousarvion perustelujen ja
14004: miva Pohjois-Karjalan läänin liikuntalautakun-       työvoimapiirien toimistoille vahvistamiensa
14005: ta. Tällöin työllisyysmäärärahojen käyttämises-      myöntämisvaltuuden yleisten käyttöperusteiden
14006: tä hankkeen avustamiseen päättää Pohjois-Kar-        mukaisesti pyrkinyt pääsääntöisesti avustamaan
14007: jalan läänin työvoimapiirin toimisto. Työvoima-      sellaisia investointeja, joilla on arvioitu olevan
14008: piirin toimiston on osoittaessaan määrärahoja        myös pysyviä työllisyysvaikutuksia.
14009: valtionapuviranomaiselle työllisyysperusteisen           Kiihtelysvaaran urheilukentän peruskorjaus-
14010: investointiavustuksen myöntämistä varten otet-       ja laajennushankkeen tarpeellisuus on lisäksi jo
14011: tava työllisyysasetuksen säännösten mukaisesti       ainakin vuodesta 1990 alkaen ollut myös asian-
14012: kuitenkin huomioon myös työministeriön mää-          omaisten valtionapuviranomaisten eli opetusmi-
14013: rärahojen ja myöntämisvaltuuden käytölle vah-        nisteriön ja Pohjois-Karjalan lääninhallituksen
14014: vistamat yleiset käyttöperusteet. Ministeriön        tiedossa. Näin ollen työministeriö ei pidä tästä-
14015: vuodelle 1994 vahvistamat työllisyysperusteisen      kään syystä tarkoituksenmukaisena tämän
14016: investointiavustuksen yleiset myöntämisperus-        hankkeen avustamista työllisyysmäärärahoilla,
14017: teet sisältyvät työhallinnon vuoden 1994 toimin-     vaan toimivaltaisen valtionapuviranomaisen tar-
14018: ta- ja taloussuunnitelmaan. Määrärahojen ja          peelliseksi katsoman investoinnin valtionapua
14019: myöntämisvaltuuden käyttöperusteita vahvistet-       varten tarvittavat määrärahat tulisi budjetoida
14020: taessa on otettu huomioon muun muassa kulu-          talousarviossa ensisijaisesti opetusministeriön
14021: van vuoden talousarvion momentin 34.06.62            pääluokkaan.
14022: (Työllisyysperusteinen valtionapu investointei-
14023: 
14024:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1994
14025:                                                                         Työministeri Ilkka Kanerva
14026:                                             1994 vp -   KK 588                                            3
14027: 
14028: 
14029: 
14030: 
14031:                                           Tili Riksdagens Talman
14032: 
14033:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ra syftet med anslaget är att skapa bestående
14034: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          arbetsplatser. Avsikten är att bevillningsfullmak-
14035: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ten i synnerhet skall användas tili produktiva
14036: man Matti Väistö undertecknade spörsmål nr              projekt och energiprojekt som skall påbörjas
14037: 588:                                                    samt tili reparation av bostäder."
14038:                                                            Med stöd av det ovan anförda samt med beak-
14039:            Anser Regeringen i likhet med länssty-       tande av sysselsättningsförordningens behörig-
14040:         relsen i Norra Karelens Iän att det är          hetsstadganden, enligt vilka arbetsministeriet
14041:         motiverat att arbetet på om- och utbygg-        inte kan åta sig att avgöra och arbetskraftsdi-
14042:         nad av idrottsplanen i Kiihtelysvaara ut-       striktsbyrån inte underkasta ministeriet att avgö-
14043:         förs med sysselsättningsmedel samt              ra ett sådant understödsärende som gäller ett
14044:            vilka skyndsamma åtgärder ämnar              enskilt investeringsprojekt för vilket beslutande-
14045:         Regeringen vidta för att genomföra detta        rätten enligt sysselsättningsförordningen hör tili
14046:         projekt?                                        arbetskraftsdistriktsbyrån, kan arbetsministeriet
14047:                                                         inte heller avgöra den ansökning av Kiihtelys-
14048:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vaara kommun som det är fråga om. lnte heller
14049: anföra följande:                                        kan ministeriet avvika från motiveringen i stats-
14050:                                                         budgeten och ändra de grunder som det självt
14051:     Beslut om statsunderstöd för ombyggnad av           fastslagit för användningen av sysselsättnings-
14052: idrottsplatser och fritidslokaler i samband med         anslag och bevillningsfullmakt för dessa anslag.
14053: dem fattas i detta fall på det lokala planet, för den   Arbetsministeriet har i de enstaka fall där beslu-
14054: behöriga statsunderstödsmyndigheten är Poh-             tanderätten i fråga om beviljande av statsunder-
14055: jois-Karjalan läänin liikuntalautakunta vid läns-       stöd för investeringar i sysselsättningsfrämjande
14056: styrelsen i Norra Karelens Iän. Om användning-          syfte enligt sysselsättningsförordningen hör till
14057: en av sysselsättningsanslag för att stöda projektet     ministeriet, enligt budgetmotiveringen och de
14058: beslutar Norra Karelens läns arbetskraftsdi-            grunder för användning av bevillningsfullmak-
14059: striktsbyrå. När arbetskraftsdistriktsbyrån anvi-       ten som ministeriet fastställt för arbetskraftsdi-
14060: sar statsunderstödsmyndigheten anslag för bevil-        striktsbyråerna, i regel strävat efter att stöda så-
14061: jande av statsunderstöd för investeringar i syssel-     dana investeringar som också beräknas ha bestå-
14062: sättningsfrämjande syfte skall den enligt syssel-       ende sysselsättningsverkningar.
14063: sättningsförordningen dock beakta de allmänna              Statsunderstödsmyndigheterna, dvs. under-
14064: grunder som arbetsministeriet fastställt för an-        visningsministeriet och länsstyrelsen i Norra Ka-
14065: vändningen av anslagen och bevillningsfull-             relens Iän bör dessutom åtminstone redan 1990
14066: makten. De av ministeriet för 1994 fastställda          ha känt tili behovet av projektet för om- och
14067: grunderna för beviljande av statsunderstöd för          utbyggnad av idrottsplanen i Kiihtelysvaara.
14068: investeringar i sysselsättningsfrämjande syfte in-      lnte heller därför anser arbetsministeriet detvara
14069: går i arbetsförvaltningens verksamhets- och eko-        ändamålsenligt att stöda detta projekt med sys-
14070: nomipian för 1994. Vid fastställande av använd-         selsättningsanslag. 1 stället bör anslagen för
14071: ningsgrunderna för anslagen och bevillningsfull-        statsunderstöd för sådan investering som den
14072: makten beaktades bl.a. förklaringen i motive-           behöriga statsunderstödsmyndigheten anser
14073:  ringen till mom. 34.06.62 i statsbudgeten för 1994     vara nödvändig budgeteras i första hand under
14074:  (Statsunderstöd för investeringar i sysselsätt-        huvudtiteln för undervisningsministeriet.
14075:  ningsfrämjande syfte), enligt viiken "Det primä-
14076: 
14077:      Helsingfors den 18 oktober 1994
14078:                                                                          Arbetsminister Ilkka Kanerva
14079: 1
14080: 
14081: 
14082: 1
14083:                                                 1994vp
14084: 
14085: Kirjallinen kysymys 589
14086: 
14087: 
14088: 
14089: 
14090:                                    Pykäläinen ym.: Lapsiperheiden oikeudesta valita lasten kotihoidon
14091:                                        tuen ja työllistämistuen välillä
14092: 
14093: 
14094:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14095: 
14096:    Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksien        tihoidon tuki on korvausta siitä, että vanhemmat
14097: parantamiseksi kotitalouksien saama työllistä-        eivät käytä oikeuttaanjulkisesti järjestettyyn päi-
14098: mistuki on kuluvan vuoden alusta lukien ollut         vähoitopaikkaan. Kysymys ei ole työllistämis-
14099: kotitaloudelle verotonta tuloa. Kotitaloudelle        asetuksen 21 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoi-
14100: myönnettävällä työllistämistuella tarkoitetaan        tetusta kotitaloudelle työnantajana maksetta-
14101: tukea työttömän työllistämiseksi kotitalouden         vasta tuesta.
14102: piiriin kuuluviin töihin, esimerkiksi lasten hoi-         Mielestämme ei ole oikeuden- eikä edes tar-
14103: toon. Tukea myönnetään kotitalouksille samo-          koituksenmukaista, että kotitalous olisi oikeu-
14104: jen edellytysten mukaan kuin muillekin työnan-        tettu molempiin tukiin yhtä aikaa. Riittää, että
14105: tajille.                                              kotitalous saa valita, kumman tuen piiriin se
14106:    Työvoimatoimiston tulee työllisyysasetuksen        kuuluu. Nimenomaan niiden perheiden, joilla on
14107: 21 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella evätä          pieniä lapsia, tulisi saada valita työllistämistuen
14108: työllistämistuki, jos työnantaja saa työllistettä-    käyttäminen lapsen hoidon järjestämiseen, sillä
14109: vän henkilön palkkaukseen tai työllistymisen          juuri pienten lasten vanhempien halukkuus työl-
14110: edistämiseen samalta ajalta muuta valtion tukea.      listää työttömiä työnhakijoita on suuri.
14111: Usean tuen yhtäaikaisen maksamisen estävä                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14112: säännös on sinänsä tarpeellinen. Työministeriön       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14113: ohjeiden mukaan säännöksestä kuitenkin seu-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14114: raa, että kotitalous ei voi saada työllistämistukea   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14115: lasten hoidon järjestämiseen, jos sillä on oikeus
14116: lasten kotihoidon tukeen. Kotitaloudella ei ole                 Aikooko Hallitus muuttaa työllisyys-
14117:  oikeutta valita lasten kotihoidon tuen ja työllis-          asetuksen tulkintaa niin, että lapsiper-
14118: tämistuen välillä.                                           heillä on oikeus valita lasten kotihoidon
14119:    Työministeriön käsitys tukien päällekkäisyy-              tuen ja työllistämistuen välillä?
14120: destä voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Lasten ko-
14121: 
14122:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
14123: 
14124:           Tuija Maaret Pykäläinen        Ulla Anttila                     Erkki Pulliainen
14125:           Heidi Hautala                  Satu Hassi                       PekkaRäty
14126:                                          Marja-Leena Viljamaa
14127: 
14128: 
14129: 
14130: 
14131: 240017
14132: 2                                          1994 vp -   KK 589
14133: 
14134: 
14135: 
14136: 
14137:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14138: 
14139:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         työnantajille. Kotitaloudet ovat muihin työnan-
14140: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tajiin nähden erityisasemassa vain siinä, että ku-
14141: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       luvan vuoden alusta voimaan tulleen tulovero-
14142: le jäsenelle kansanedustaja Tuija Maaret Pykä-         lain muutoksen mukaan luonnolliselle henkilölle
14143: läisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        muuhun kuin elinkeinotoimintaan, maatalou-
14144: 589:                                                   teen tai metsätalouteen myönnettyä työllistämis-
14145:                                                        tukea ei katsota saajan veronalaiseksi tuloksi
14146:            Aikooko Hallitus muuttaa työllisyys-        vuosina 1994 ja 1995 toimitettavissa verotuksis-
14147:         asetuksen tulkintaa niin, että lapsiper-       sa.
14148:         heillä on oikeus valita lasten kotihoidon          Aikaisemmin voimassa olleen työllisyysase-
14149:         tuen ja työllistämistuen välillä?              tuksen 21 §:n 5 kohdan mukaan työllistämistu-
14150:                                                        kea ei voitu myöntää, jos työnantaja sai työllis-
14151:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tettävän henkilön palkkaukseen samalta ajalta
14152: vasti seuraavaa:                                       muuta valtion tukea. Säännöstä tulkittiin siten,
14153:                                                        että jos työnantajalla muun lainsäädännön nojal-
14154:     Lasten kotihoidon tukeen on lain mukaan oi-        la oli oikeus saada tukea palkkaukseen, työllistä-
14155: keus alle kolmivuotiaan lapsen vanhemmilla, jot-       mistukea ei voitu myöntää.
14156: ka kunnallisen päivähoidon sijasta haluavat jär-           Tämä valintamahdollisuuden poistava tulkin-
14157: jestää lapsen hoidon jollakin muulla tavalla.          ta on sittemmin vahvistettu 21.9.1994 voimaan
14158: Muuna hoitotapana tulee kysymykseen esimer-            tulleella työllisyysasetuksen muutoksella. Voi-
14159: kiksi lastenhoitajan paikkaaminen kotitalou-           massa olevan säännöksen sanamuodon mukaan
14160: teen. Kotihoidon tuki on luonteeltaan perhepo-         työllistämistukea ei voida myöntää, jos työnan-
14161: liittinen tukimuoto, johon lapsen vanhemmilla          tajana on mahdollisuus saada työllistettävän
14162: on halutessaan lakiin perustuva oikeus.                henkilön palkkaukseen samalta ajalta muuta val-
14163:     Työnantajalle työllisyyssäädösten nojalla          tion tukea.
14164: myönnettävä työllistämistuki sen sijaan on työ-            Voimassa oleva säännös ei jätä tulkinnoille
14165: voimapoliittinen tukimuoto, jonka tarkoitukse-         sijaa; kotihoidon tukeen oikeutettu ei voi valita
14166: na on edistää sellaisen työnhakijan työhön sijoit-     lakisääteisen etuudenja harkinnanvaraisen työl-
14167: tumista, jota ei muilla keinoilla ole voitu työllis-   listämistuen välillä. Valintamahdollisuuden sal-
14168: tää. Työnantajana ei ole subjektiivista oikeutta       liminen ei olisi mielestäni tarkoituksenmukaista
14169: saada työllistämistukea, vaan työvoimatoimisto         eikä oikeudenmukaistakaan, kun otetaan huo-
14170: voi käytössään olevien määrärahojen rajoissa           mioon, että työllisyysmäärärahojen niukkuuden
14171: myöntää työnantajalle tukea palkkaukseen, mi-          vuoksi vain pienellä osalla kotihoidon tukeen
14172: käli katsoo sen olevan työvoimapoliittisesti tar-      oikeutetuista olisi todellisuudessa mahdollisuus
14173: koituksenmukaista.                                     saada markkamääräisesti korkeampaa työllistä-
14174:     Kotitalouksille voidaan myöntää työllistämis-      mistukea.
14175: tukea samoilla edellytyksillä kuin muillekin
14176: 
14177:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1994
14178: 
14179:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
14180:                                           1994 vp -   KK 589                                            3
14181: 
14182: 
14183: 
14184: 
14185:                                         Tili Riksdagens Talman
14186: 
14187:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      samma villkor som övriga arbetsgivare. Jämfört
14188: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        med övriga arbetsgivare har hushållen en sär-
14189: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    ställning endast i det hänseendet att enligt den
14190: damot Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. underteck-        ändring av inkomstskattelagen som trädde i kraft
14191: nade spörsmål nr 589:                                 i början av innevarande år betraktas det syssel-
14192:                                                       sättningsstöd som en fysisk person erhållit ge-
14193:           Ämnar Regeringen ändra tolkningen           nom annat än näringsverksamhet, jordbruk eller
14194:        av sysselsättningsförordningen så att          skogsbruk, inte som skattepliktig inkomst för
14195:        barnfamiljer har rätt att välja mellan stöd    stödtagaren vid beskattningen för 1994 och 1995.
14196:        för vård av bam i hemmet och sysselsätt-          Enligt 21 § 5 punkten i den sysselsättningsför-
14197:        ningsstöd?                                     ordning som tidigare var i kraft kunde sysselsätt-
14198:                                                       ningsstöd inte beviljas, om arbetsgivaren för
14199:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         samma tid fick annat statligt stöd för avlönande
14200: anföra följande:                                      av en person som skall sysselsättas. Stadgandet
14201:                                                       tolkades på så sätt att om arbetsgivaren enligt
14202:    Rätt tili stöd för vård av barn i hemmet har       annan lagstiftning hade rätt att få stöd för avlö-
14203: enligt lagen de föräldrar som har barn under tre      ning, kunde sysselsättningsstöd inte beviljas.
14204: år och som önskar ordna vården av barnet på              En tolkning som slopar denna valmöjlighet
14205: något annat sätt än via kommunal dagvård. Som         har sedermera fastställts genom den ändring av
14206: annat vårdsätt kommer i fråga tili exempel an-        sysselsättningsförordningen som trädde i kraft
14207: ställning av en barndagvårdare i hushållet. Hem-      21.9.1994. Enligt gällande stadgande kan syssel-
14208: vårdsstödet är tili sin natur en familjepolitisk      sättningsstöd inte beviljas om arbetsgivaren har
14209: stödform, som barnets föräldrar, om de så vili,       möjlighet att för samma tid få annat statligt stöd
14210: har en lagenlig rätt tili.                            för avlönande av en person som skall sysselsättas.
14211:    För arbetsgivaren är ett sysselsättningsstöd          Det gällande stadgandet lämnar inte rum för
14212: som beviljas med stöd av sysselsättningsförfatt-      tolkning; den som har rätt till hemvårdsstöd kan
14213: ningarna däremot en arbetskraftspolitisk stöd-        inte välja mellan denna lagstadgade förmån och
14214: form, vars syfte är att främja placeringen i arbete   sysselsättningsstöd enligt prövning. En sådan
14215: för en sådan arbetssökande som inte kunnat sys-       valmöjlighet anser jag varken ändamålsenligt el-
14216: selsättas genom andra metoder. Arbetsgivaren          ler rättvist att tillåta, när man beaktar att endast
14217: har inte någon subjektiv rätt att få sysselsätt-      en liten del av de personer som har rätt tili hem-
14218: ningsstöd utan arbetskraftsbyrån kan inom ra-         vårdsstöd, på grund av de knappa sysselsätt-
14219: men för sina disponibla anslag bevilja arbetsgiva-    ningsanslagen, i verkligheten skulle ha möjlighet
14220: ren stöd för avlöning, om byrån anser att detta är    att få det tili beloppet större sysselsättningsstö-
14221: ändamålsenligt ur arbetskraftspolitisk synpunkt.      det.
14222:    Hushållen kan beviljas sysselsättningsstöd på
14223: 
14224:      Helsingforsden 26 oktober 1994
14225: 
14226:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
14227:                                                 1994 vp
14228: 
14229: Kirjallinen kysymys 590
14230: 
14231: 
14232: 
14233: 
14234:                                   von Bell ym.: Kansalaisopistojen toiminnan taloudellisesta turvaa-
14235:                                       misesta
14236: 
14237: 
14238:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14239: 
14240:    Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta        Opetus- ja kulttuuritoimeen kohdistuneet
14241: muuttui vuoden 1994 alusta mm. siten, että yli 80    leikkaukset ovat saattaneet muun opetustoimen
14242: kansalais- ja työväenopistohanketta menetti val-     ohella myös kansalaisopistot suuriin vaikeuk-
14243: tionosuuksia vuokra-arvomenettelymuutoksen           siin. Niiden toiminta näivettyy eivätkä ne pysty
14244: yhteydessä. Vuosittainen menetys hanketta kohti      vastaamaan niille esitettyyn haasteeseen työttö-
14245: vaihtelee 1 OOOmarkanja 700 OOOmarkanvälillä,        mien kansalaisten tukemisesta, kun he koulutuk-
14246: mikä on 70 %valtionosuuden perusteena olevas-        sen avulla pyrkivät ammattitaitonsa ja elämän-
14247: ta markkamäärästä. Vuokra-arvomenettelyn             halunsa ylläpitämiseen. Kansalaisopistot halua-
14248: muutos koskee 1-10 vuodelle tehtyjä päätöksiä,       vat hoitaa yhteiskunnallisesti merkittäviä tehtä-
14249: joista monet ovat 3-6 vuodelle tehtyjä.              viään, mutta asiat vaikeutuvat valtion vetäytyes-
14250:    Esimerkiksi Paltamon kunnan sivistystoimen        sä vastuustaan ja jo antamistaan sitoumuksista.
14251: valtionosuustulojäämät uuteen valtionosuusjär-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14252: jestelmään siirryttäessä vuoden 1993 alussa oli-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14253: vat 1 073 268 markkaa, ja lisäksi Kontiomäessä       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14254: sijaitsevan kansalaisopiston tilojen rakentami-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14255: seen myönnettyä vuokra-arvoa olijäljellä valtiol-
14256: ta saatavana 454 720 markkaa eli vuosittain                    Miten Hallitus aikoo turvata kansa-
14257: 64 960 markasta valtionosuus 45 472 markkaa.                laisopistojen toiminnan ja korvata niiden
14258: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskevan              vuokra-arvomenettelymuutoksen yhtey-
14259: lain muutos vuoden 1994 alusta kumosi kansa-                dessä aiheutuneet menetykset valtion ve-
14260: laisopiston rakentamiseen saadun vuokra-arvo-               täytyessä opetus- ja kulttuuritoimen ra-
14261: päätöksen, eikä Paltamon kunta saisi jäljellä ole-          hoituksesta annetun lain muutoksen
14262: vaa vuokra-arvoa lainkaan.                                  myötä sitoumuksistaan?
14263: 
14264:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
14265: 
14266:           Aarno von Bell                Maija Rask                     ArjaAlho
14267:           Leena Luhtanen                Jouni Backman                  Tarja Halonen
14268:           Iiris Hacklin                 Pentti Lahti-Nuuttila          Mats Nyby
14269:           Jukka Gustafsson              Reijo Laitinen                 Marja-Liisa Tykkyläinen
14270:           Arja Ojala                    Ulpu Iivari                    Antti Kalliomäki
14271: 
14272: 
14273: 
14274: 
14275: 240017
14276: 2                                         1994 vp -   KK 590
14277: 
14278: 
14279: 
14280: 
14281:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14282: 
14283:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Siirtymäkauden säännöksen kumoamisen ta-
14284: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         loudellisten vaikutusten arvioitiin olevan lain
14285: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       muuttamista koskevan hallituksen esityksen pe-
14286: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja von Beliin       rusteluissa siinä määrin vähäisiä, ettei lukioiden,
14287: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kansalaisopistojen ja muuta kuin ammatillista
14288: 590:                                                  koulutustajärjestävien musiikkioppilaitosten yl-
14289:                                                       läpitäjälle erikseen vuokriin tai vuokra-arvoihin
14290:             Miten Hallitus aikoo turvata kansa-       myönnetyn valtionosuuden poistumista ehdotet-
14291:          laisopistojen toiminnan ja korvata niiden    tu korvattavaksi yksikköhinnoissa. Eräissä yksi-
14292:          vuokra-arvomenettelymuutoksen yhtey-         tyisissä oppilaitoksissa pykälän kumoamisen to-
14293:          dessä aiheutuneet menetykset valtion ve-     dettiin perusteluissa kuitenkin merkitsevän niin
14294:          täytyessä opetus- ja kulttuuritoimen ra-     suurta lakisääteisen rahoituksen alenemista, että
14295:          hoituksesta annetun lain muutoksen           se tulisi korvata ylläpitäjälle rahoituslain 37 §:n
14296:          myötä sitoumuksistaan?                       nojalla myönnettävällä ylimääräisenä avustuk-
14297:                                                       sella.
14298:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Mainittu muutos liittyi osana laajempaan ope-
14299: vasti seuraavaa:                                      tus- ja kulttuuritoimen rahoituslain uudistuk-
14300:                                                       seen. Edelleen suurin osa kansalaisopistojen yllä-
14301:     Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-      pitäjistä on kuntia. Tämän vuoksi muutoksia ei
14302: netun lain muutos, jolla muun muassa kumottiin        tule tarkastella vain yhden erillisen toimintaloh-
14303: vuokriin ja vuokra-arvon pääomakorvaukseen            kon kannalta, vaan koko rahoituslainsäädännön
14304: suoritettavaa valtionosuutta koskeva siirtymä-        piirissä olevien toimintojen kokonaisuus huo-
14305: kaudenjärjeste1y, on tullut voimaan 1.1.19941u-       mioon ottaen. Näin ollen on katsottava, että
14306: kien. Säännöksen kumoaminen oli osa laajem-           toteutetulla muutoksella ei ratkaisevasti ole vai-
14307: paa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muu-      kutettu kuntien valtionosuuden kokonaisuuteen.
14308: tosta, johon sisältyi muun muassa valtionosuu-           Yksityisten kansalaisopistojen ylläpitäjille
14309: den ja oppilaan kotikunnan maksuosuuden las-          vuokra-arvojen pääomakorvauksiin tai vuokriin
14310: kentaperusteiden uudistaminen ammatillisessa          suoritetun erillisen valtionosuuden poistumisen
14311: koulutuksessa (HE 8111993 vp). Kansalaisopis-         vaikutusta on eräissä tapauksissa tasattu opetus-
14312: tojen lisäksi erillisten siirtymäsäännösten ku-       ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
14313: moaminen kohdistui myös muun muassa amma-             37 §:n mukaisella ylimääräisenä avustuksella.
14314: tillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin.
14315: 
14316:        Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1994
14317: 
14318:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
14319:                                          1994 vp -   KK 590                                           3
14320: 
14321: 
14322: 
14323: 
14324:                                         Tili Riksdagens Talman
14325: 
14326:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          De ekonomiska verkningama av att över-
14327: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       gångsstadgandet upphävs bedömdes i motive-
14328: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ringen tili regeringens proposition med förslag
14329: man von Bell m.fl. undertecknade spörsmål nr         tili ändring av lagen vara så ringa att det inte
14330: 590:                                                 särskilt föreslogs någon ersättning i enhetspriser-
14331:                                                      na på grund av slopandet av den statsandel som
14332:            Hur ämnar Regeringen trygga med-          beviljats huvudmän för gymnasier, medborgar-
14333:         borgarinstitutens verksamhet och ersätta     institut och musikläroanstalter som ordnar an-
14334:         de förluster som förorsakats dem i sam-      nan utbildning än yrkesutbildning för hyror eller
14335:         band med det förändrade hyresvärdesför-      hyresvärden. 1 fråga om vissa privata läroanstal-
14336:         farandet i och med att staten genom en       ter konstaterades det dock i motiveringen att
14337:         ändring av lagen om finansiering avun-       upphävandet av paragarafen innebär en så stor
14338:         dervisnings- och kulturverksamhet drar       minskning av den lagstadgade finansieringen att
14339:         sig ur sina förpliktelser?                   detta bör ersättas med ett extra understöd tili
14340:                                                      huvudmännen med stöd av 37 § finansieringsla-
14341:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gen.
14342: anföra följande:                                         Nämnda ändring hänförde sig tili en större
14343:                                                      reform av lagen om finansiering av undervis-
14344:    Ändringen av lagen om finansiering av under-      nings- och kulturverksamhet. Största delen av
14345: visnings- och kulturverksamhet, genom viiken         huvudmännen för medborgarinstituten är fortfa-
14346: bl.a. det övergångsarrangemang som gäller            rande kommuner. Av denna anledning bör för-
14347: statsandel för hyror och kapitalersättning för       ändringama inte granskas endast ur en särskild
14348: hyresvärdet upphävdes, trädde i kraft 1.1.1994.      verksamhetssektors synvinkel utan med beak-
14349: Upphävandet av stadgandet var en del av en           tande av alla funktioner som omfattas av finan-
14350: större ändring av lagen om finansiering av under-    sieringslagstiftningen. Det bör därför anses att
14351: visnings- och kulturverksamhet i viiken bl.a. in-    den verkställda ändringen inte på ett avgörande
14352: gick en revidering av grunderna för beräkningen      sätt har inverkat på kommunemas statsandel
14353: av statsandel och elevens hemkommuns betal-          som helhet.
14354: ningsandel inom yrkesutbildningen (RP 81/1993            Verkningama av att den särskilda statsandel
14355: rd). Förutom medborgarinstituten gällde upp-         som betalts tili huvudmän för privata medbor-
14356: hävandet av de särskilda övergångsstadgandena        garinstitut för kapitalersättningar på hyresvär-
14357: också bl.a. yrkesläroanstalterna och gymna-          den eller för hyror har i vissa fall utjämnats med
14358: siema.                                               ett extra understöd enligt 37 § lagen om finansie-
14359:                                                      ring av undervisnings- och kulturverksamhet.
14360: 
14361:        Helsingforsden 21 oktober 1994
14362:                                                       U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
14363:                                                  1994 vp
14364: 
14365: Kirjallinen kysymys 591
14366: 
14367: 
14368: 
14369: 
14370:                                    Aittoniemi: Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisperusteista
14371: 
14372: 
14373: 
14374:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14375: 
14376:    Pian kahdeksan vuotta kestäneen kansan-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14377: edustajakauteni ajan on kansaneläkelaitoksen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14378: suuntaan esitetty arvostelua eläkehakemusten          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14379: hylkäämisestä ilman mitään loogisia perusteita.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14380: Lentävä ajatus on ollut, että vaikka kolme valan-
14381: tehnyttä lääkäriä todistaa, ettei eläkkeenhakijal-               Onko Hallituksen toimesta jokin työ-
14382: la ole päätä lainkaan, Kelan lääkärikollegio                  ryhmä tällä hetkellä miettimässä, miten
14383: päättää hakijaa näkemättä toisin ja hylkää eläke-             kansaneläkelaitoksen toimesta annetta-
14384: hakemuksen, samoin eri valitusasteet. Asiaa tut-              via työkyvyttömyyteen perustuvia eläke-
14385: kimassa on ollut erilaisia komiteoita, ja sosiaali-           päätöksiä voitaisiin oikeudenmukaistaa
14386: ja terveysministeri on aina auliisti myöntänyt                siten, että Kelan lääkäreiden hakijaa nä-
14387: ongelman ja sanonut sen voittamiseksi ponnistel-              kemättä ja vastoin lääkärinlausuntoja
14388: tavan ylen änkensä niin kuin sanotaan. Hylkäys-               annetuista hylkäävistä päätöksistä pääs-
14389: prosentit kuitenkin sen kuin kasvavat, ja yhä                 täisiin eroon oikeudenmukaisuuden ni-
14390: sairaammat ihmiset saavat kielteisen päätöksen                missä,ja
14391: ja osoituksen kuntoutukseen. Onkin tullut sano-                  missä vaiheessa työryhmän toiminnas-
14392: tuksi, että kuntoutukseen osoittaminen on yh-                 ta voisi odottaa konkreettisia tuloksia?
14393: teiskunnan kiusantekoa eläkettä hakeneelle.
14394: 
14395:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
14396: 
14397:                                             Sulo Aittoniemi
14398: 
14399: 
14400: 
14401: 
14402: 240017
14403: 2                                       1994 vp -    KK 591
14404: 
14405: 
14406: 
14407: 
14408:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14409: 
14410:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      määrin alentunut, ettei hänen kohtuudella voida
14411: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       edellyttää jatkavan ansiotyötään. Lisäksi edelly-
14412: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tyksenä on, että vakuutettu on lopettanut työn-
14413: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      teon tai että hänen ansiotulonsa jäävät alle
14414: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        1 069,86 markkaa kuukaudessa ja että työnteon
14415: n:o 591:                                            lopettamisesta yksilölliseen varhaiseläkkeeseen
14416:                                                     oikeuttavan työkyvyttömyyden alkamiseen on
14417:           Onko Hallituksen toimesta jokin työ-      kulunut enintään 360 päivää.
14418:        ryhmä tällä hetkellä miettimässä, miten          Eläkkeenhakijaa hoitavan lääkärin lausunto
14419:        kansaneläkelaitoksen toimesta annetta-       on yksi keskeinen selvitys eläkeoikeudesta pää-
14420:        via työkyvyttömyyteen perustuvia eläke-      tettäessä. Hoitava lääkäri antaa lausunnossaan
14421:        päätöksiä voitaisiin oikeudenmukaistaa       eläkeratkaisua varten tiedot potilaassa havaitse-
14422:        siten, että Kelan lääkäreiden hakijaa nä-    mistaan oireista, suoritettujen tutkimusten tu-
14423:        kemättä ja vastoin lääkärinlausuntoja        loksista ja mahdollisista muista potilaan tervey-
14424:        annetuista hylkäävistä päätöksistä pääs-     dentilaan vaikuttavista seikoista. Hän esittää
14425:        täisiin eroon oikeudenmukaisuuden ni-        saamiensa tietojen ja tekemiensä havaintojen pe-
14426:        missä, ja                                    rusteella lausunnossaan myös henkilökohtaisen
14427:           missä vaiheessa työryhmän toiminnas-      käsityksensä potilaan työkyvystä ja kuntoutus-
14428:        ta voisi odottaa konkreettisia tuloksia?     mahdollisuuksista.
14429:                                                         Lainsäädännön mukaan työkyvyttömyys-
14430:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        eläkkeen saaminen edellyttää myös muiden kuin
14431: vasti seuraavaa:                                    hakijan terveydentilaa koskevien seikkojen sel-
14432:                                                     vittämistä. Hakijaa hoitaneella lääkärillä ei vält-
14433:     Kysymyksessä on arvosteltu kansaneläkelai-      tämättä ole eikä hänellä tarvitsekaan olla tiedos-
14434: tosta siitä, että se on eläkkeenhakijaa näkemättä   saan kaikkia eläkeasiaan vaikuttavia seikkoja.
14435: päätynyt       työkyvyttömyyseläkeratkaisuissaan    Kansaneläkelaitos ja muut työkyvyttömyyselä-
14436: toisenlaiseen lopputulokseen kuin hakijaa hoita-    kettä koskevaan päätöksentekoon osallistuvat
14437: nut lääkäri. Kysymyksestä saa sen käsityksen,       joutuvat ottamaan huomioon kaikki ne seikat,
14438: että työkyvyttömyyseläkeratkaisun pitäisi aina      joilla kansaneläkelain mukaan on merkitystä
14439: olla hoitavan lääkärin antaman lääkärinlausun-      henkilön oikeuteen saada kansaneläkelain mu-
14440: non mukainen.                                       kaista työkyvyttömyyseläkettä. Tässä päätök-
14441:     Kansaneläkelain mukaan työkyvyttömänä pi-       senteossa asiantuntijalääkärijäsen arvioi ne sei-
14442: detään henkilöä, joka sairauden, vian tai vam-      kat, jotka hakijan terveydentilan osalta ovat vai-
14443: man takia on kykenemätön tekemään tavallista        kuttamassa eläkeratkaisuun. Hän ilmoittaa nä-
14444: työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, mitä    kemyksensä muille päätöksentekoon osallistu-
14445: on pidettävä hänen ikänsä, ammattitaitonsa ja       ville, minkä jälkeen asia ratkaistaan ottaen huo-
14446: muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivanaja      mioon kaikki muutkin asiaan vaikuttavat seikat.
14447: kohtuullisen toimeentulon turvaavana. Tämä          Tällöin asiantuntijalääkärijäsenen on muiden
14448: määritelmä käsittää varsinaisen työkyvyttö-         päätöksentekoon osallistuvien kanssa varmistet-
14449: myyseläkkeen saamisen edellytykset.                 tava myös työkyvyttömyyseläkeratkaisujen tasa-
14450:     Yksilölliseen varhaiseläkkeeseen on kansan-     puolisuus ja oikeudenmukaisuus eläkkeenhaki-
14451: eläkelain mukaan oikeus 58 vuotta täyttäneellä      joiden kesken.
14452: vakuutetulla, jos hänen työkykynsä, huomioon            Mikäli eläkeratkaisut perustuisivat pelkäs-
14453: ottaen sairaus, vika tai vamma, ikääntymiseen       tään hoitavan lääkärin lausuntoon ja arvioon
14454: liittyvät tekijät, ammatissaolon pitkäaikaisuus,    hakijan työkyvyttömyydestä, ei kaikkia laissa
14455: hänelle työstä aiheutunut rasittuneisuus ja kulu-   säädettyjä työkyvyttömyyseläkkeen saamisen
14456: neisuus sekä työolosuhteet, on pysyvästi siinä      edellytyksiä voitaisi ottaa huomioon eikä vaati-
14457:                                         1994 vp -   KK 591                                          3
14458: 
14459: mus työkyvyttömyyseläkeratkaisujen keskinäi-           Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä on
14460: sestä tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuu-        myös välttämätöntä, että entistä tehokkaammin
14461: desta toteutuisi.                                   jaettaisiin tietoa hoitavan lääkärin lausunnon
14462:     Kysymys eläkkeelle jäämisestä on ollut esillä   merkityksestä ratkaistaessa työkyvyttömyyselä-
14463: eläkekomitea 1990:n työskentelyn ja kuntoutus-      keasiaa. Tieto tulisi suunnata sekä lääkärikun-
14464: lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydes-         nalle että vakuutetuille. Näin hoitavien lääkärei-
14465: sä. Suomen eläkejärjestelmiä koskevat tiedot        den antamien lausuntojen merkitys työeläkerat-
14466: viittaavat siihen, että eläkkeelle jäädään keski-   kaisuissa ymmärrettäisiin entistä paremmin ja
14467: määrin 59 vuoden iässä. Tämän vuoksi tulisi         myös eläkepäätösten uskottavuus paranisi. Mi-
14468: entistä enemmän kiinnittää huomiota kuntou-         nisteriö tulee kiinnittämään tältä osin tiedotuk-
14469: tustoimenpiteiden antamaan mahdollisuuteen          sen lisäämiseen huomiota kuntoutuslainsäädän-
14470: pitää työikäiset ihmiset nykyistä kauemmin työs-    nön kehittämisen yhteydessä.
14471: sä.
14472: 
14473:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1994
14474: 
14475:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
14476: 4                                           1994 vp -   KK 591
14477: 
14478: 
14479: 
14480: 
14481:                                           Tili Riksdagens Talman
14482: 
14483:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        att han skall fortsätta med sitt förvärvsarbete. Ett
14484: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          villkor är dessutom att den försäkrade antingen
14485: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        har upphört med förvärvsarbete eller att hans
14486: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           förvärvsinkomst kan uppskattas understiga
14487: 591:                                                    1 069,86 mark per månad och att arbetet skall ha
14488:                                                         upphört tidigast 360 dagar ·före begynnelsetid-
14489:            Finns det någon arbetsgrupp som för          punkten för den arbetsoförmåga som berättigar
14490:         närvarande på uppdrag av Regeringen             till individuell förtidspension.
14491:         reder ut på vilket sätt de pensionsbeslut           Utlåtandet av den läkare som behandlat en
14492:         grundade på arbetsoförmåga som fattas           pensionssökande är en av de viktigaste utred-
14493:         av folkpensionsanstalten kunde göras            ningama när beslut om rätt till pension fattas.
14494:         rättvisare så att sådana avslagsbeslut som      Den behandlande läkaren uppger i sitt utlåtande
14495:         fattas av FPA:s läkare utan att de har sett     för pensionsavgörandet uppgifter om symptom
14496:         sökanden, och som står i strid med läkar-       hos patienten, resultaten av undersökningar
14497:         utlåtandena, i rättvisans namn kan från-        samt eventuella andra faktorer som inverkar på
14498:         gås, och                                        patientens hälsotillstånd. I sitt utlåtande framför
14499:            i vilket skede av arbetsgruppens verk-       läkaren med stöd av de uppgifter han erhållit och
14500:         samhet kan man vänta sig konkreta resul-        de observationer han gjort också sin personliga
14501:         tat?                                            uppfattning om patientens arbetsförmåga och
14502:                                                         rehabiliteringsmöjlighetema.
14503:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Enligt lagstiftningen är ett villkor för erhållan-
14504: anföra följande:                                        de av invaliditetspension dessutom att även an-
14505:                                                         dra faktorer än sökandens hälsotillstånd reds ut.
14506:     I spörsmålet kritiseras folkpensionsanstalten       Den behandlande läkaren känner nödvändigtvis
14507: för att den i ett avgörande om invaliditetspension      inte till och behöver inte heller känna till alla
14508: utan att ha sett den som ansökt om pension har          faktorer som påverkar pensionsbeslutet. Folk-
14509: fattat ett annorlunda beslut än den läkare som          pensionsanstalten och alla andra som deltar i
14510: behandlat sökanden. Spörsmålet kan uppfattas            fattandet av beslut om invaliditetspension måste
14511: så att ett avgörande om invaliditetspension alltid      beakta samtliga faktorer som enligt folkpen-
14512: borde överensstämma med det utlåtande som               sionslagen inverkar på rätten för en sökande att
14513: avgetts av den behandlande läkaren.                     bli beviljad invaliditetspension enligt folkpen-
14514:     Som arbetsoförmögen anses enligt folkpen-           sionslagen. I detta beslutsfattande bedömer varje
14515: sionslagen den som till följd av sjukdom, lyte eller    sakkunnigläkare de faktorer som i fråga om
14516: kroppsskada är oförmögen att utföra sitt sedvan-        sökandens hälsotillstånd inverkar på pensions-
14517: liga arbete eller annat därmed jämförligt arbete,       avgörandet. Läkaren meddelar sin uppfattning
14518: som med beaktande av hans ålder, yrkesskicklig-         till de andra som deltar i beslutsfattandet, och
14519: het och övriga omständigheter bör anses vara för        därefter avgörs saken även med beaktande av de
14520: honom lämpligt och trygga en skälig utkomst.            övriga faktorer som påverkar beslutet. Då skall
14521: Denna definition omfattar de egentliga villkoren        sakkunnigläkaren tillsammans med de andra
14522: för erhållande av invaliditetspension.                  som deltar i beslutsfattandet också säkerställa att
14523:     Rätt till invaliditetspension i form av individu-   avgörandena om invaliditetspension träffas på
14524: ell förtidspension har enligt folkpensionslagen en      ett objektivt och rättvist sätt mellan dem som
14525: försäkrad som fyllt 58 år om hans arbetsförmåga,        söker pension.
14526: med beaktande av sjukdom, lyte eller skada, fak-            Om pensionsavgörandena enbart grundade
14527: torer förknippade med åldrandet, lång tid i yrket,      sig på den behandlande läkarens utlåtande om
14528: ett för honom påfrestande och slitsamt arbete           och bedömning av sökandens arbetsoförmåga,
14529: samt arbetsförhållandena, varaktigt har nedgått i       skulle alla de villkor för erhållande av invalidi-
14530: sådan grad att det inte skäligen kan förutsättas        tetspension som stadgas i lag inte kunna beaktas
14531:                                           1994 vp -   KK 591                                            5
14532: 
14533: och kraven på objektivitet och rättvisa i fråga om       Enligt social- och hälsovårdsministeriet är det
14534: avgörandena om invaliditetspension inte kunna         också nödvändigt att på ett allt effektivare sätt ge
14535: uppfyllas.                                            information om vikten av den behandlande läka-
14536:     Frågan om pensionering har tagits upp i sam-      rens utlåtande vid avgörandet av ett ärende som
14537: band med den totalrevision av arbets- och rehabi-     gäller invaliditetspension. Informationen skall
14538: literingslagstifningen som utarbetades av Pen-        riktas tili såväl läkama som de försäkrade. Då
14539: sionskommitten 1990. Uppgiftema om vårt pen-          framgår innebörden av de behandlande läkamas
14540: sionssystem uppger att den genomsnittliga pen-        utlåtanden i arbetspensionsavgöranden allt tyd-
14541: sionsåldem är 59 år. Därför borde allt större         ligare samtidigt som trovärdigheten i fråga om
14542: uppmärksamhet fåstas vid möjligheten att ge-          pensionsbesluten förbättras. Ministeriet kom-
14543: nom rehabiliteringsåtgärder hålla personer i ar-      mer att tili dessa delar fåsta större uppmärksam-
14544: betsför ålder i arbetslivet längre än för närvaran-   het vid att informationen i samband med utveck-
14545: de.                                                   Iandet av rehabiliteringslagstiftningen ökas.
14546: 
14547:      Helsingforsden 21 oktober 1994
14548: 
14549:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
14550:                                                1994vp
14551: 
14552: Kirjallinen kysymys 592
14553: 
14554: 
14555: 
14556: 
14557:                                   Aittoniemi: Hornet-hävittäjähankintoihin liittyvien vastakauppo-
14558:                                       jen toteutumisesta
14559: 
14560:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14561: 
14562:    Hornet-hävittäjien toimitusaika lähenee. En-                 Minkä suuruinen osuus Hornet-hävit-
14563: simmäiset hävittäjät toimitetaan maahan jo                   täjäkauppoihin liittyvistä vastaostoista
14564: vuonna 1995. Tässä vaiheessa pitäisi olla jok-               on toteutettu tai toteutumassa, ja
14565: seenkin selvillä, miten kauppaan liitetyt vastaos-              minkälainen Hallituksen mielestä on
14566: tot tulevat toteutumaan.                                     todennäköisyys vastaostojen toteutumi-
14567:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           sesta oletetulla tai edellytetyllä tavalla?
14568: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14569: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14570: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14571:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
14572:                                            Sulo Aittoniemi
14573: 
14574: 
14575: 
14576: 
14577: 240017
14578: 2                                        1994 vp -    KK 592
14579: 
14580: 
14581: 
14582: 
14583:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14584: 
14585:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       USA:n dollarin arvosta, ja loputkin sopimukset
14586: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        solmittaneen kuluvan vuoden aikana (toisen ti-
14587: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lausvaltuuden kokonaisarvo on 4,42 mrd mark-
14588: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aitionie-       kaa,joka tosin sisältää myös kotimaasta tehtäviä
14589: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         hankintoja). Vastaostoaika tältä osin ulottuisi
14590: 592:                                                 siis vuoteen 2004. Lisäpöytäkirjassa on lisäksi
14591:                                                      sovittu, että syntyvät vastaostot kirjataan ensin
14592:           Minkä suuruinen osuus Hornet-hävit-        vuonna 1992 solmitun ensimmäistä tilausval-
14593:        täjäkauppoihin liittyvistä vastaostoista      tuutta koskevan vastaostosopimuksen lukuun ja
14594:        on toteutettu tai toteutumassa, ja            vasta tämän täyttymisen jälkeen toista tilausval-
14595:           minkälainen Hallituksen mielestä on        tuutta koskevan sopimuksen lisäpöytäkirjan lu-
14596:        todennäköisyys vastaostojen toteutumi-        kuun.
14597:        sesta oletetulla tai edellytetyllä tavalla?       Edellä oleva merkitsee sitä, että tässä vaihees-
14598:                                                      sa voidaan tarkastella ainoastaan vuonna 1992
14599:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         solmitun pääsopimuksen toteutumista.
14600: vasti seuraavaa:                                         Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen
14601:                                                      kompensaatiotoimikunta on tähän mennessä
14602:    Eduskunnan hävittäjähankintaa varten vuo-         hyväksynyt vastakauppoja noin 830 miljoonan
14603: den 1992 tulo- ja menoarviossa myöntämän en-         USA:ndollarin arvosta. Kertynyt saldo osoittaa,
14604: simmäisen tilausvaltuuden nojalla tehtiin sama-      että McDonnell Douglas on edellä "tasaisen
14605: na vuonna lentokoneita ja niiden ensivaiheen         vauhdin taulukon" mukaisesta aikataulusta.
14606: varustusta koskeva hankintasopimus, jonka ko-        Kun sopimuksen mukaista kymmenen vuoden
14607: konaisarvo on noin 2 miljardia USA:n dollaria.       vastaostoaikaa on nyt käytetty vasta runsaat
14608: Tätä hankintaa koskeva vastaostosopimus sol-         kaksi vuotta, on sopimuksen mukainen ensim-
14609: mittiin 19.5.1992.                                   mäisten viiden vuoden tavoite jo noin 80-pro-
14610:    Solmitun vastaostosopimuksen mukaan Mc-           senttisesti saavutettu.
14611: Donnell Douglas -yhtiön vastaostovelvoite on             Liiketoimen vastakauppakelpoisuuden edel-
14612: 100 %koneiden lopullisesta hankintahinnasta, ja      lytyksenä on, että vastaostovelvollinen (McDon-
14613: aikaa sen toteuttamiselle on kymmenen vuotta.        nell Douglas) on olennaisella tavalla myötävai-
14614: Viiden vuoden kuluttua sopimuksen solmimises-        kuttanut sen syntyyn ja että liiketoimi hyödyttää
14615: ta (s.o. vuonna 1997) tulee puolet vastaostovel-     suomalaisia taloudellisia etuja. Muutoin vasta-
14616: voitteesta olla täytetty.                            kauppasopimus mahdollistaa hyvinkin erilaisten
14617:    Eduskunnan kuluvan vuoden budjetissa              liiketoimien kelpaavuuden vastakaupoiksi.
14618: myöntämän toisen tilausvaltuuden puitteissa          Vientikauppojen Goita on noin 80 % hyväksy-
14619: tehtäviä hankintoja (mm. huolto- ja testausva-       tyistä vastakaupoista) lisäksi mm. teknologian
14620: rustus, koulutusvälineet, aseistus ja varaosat)      siirto ja investoinnit Suomeen voivat olla kom-
14621: varten solmittiin edellä mainittuun vastaostoso-     pensaatiokelpoisia liiketoimia. Kuluvan vuoden
14622: pimukseen lisäpöytäkirja tammikuussa 1994. Li-       aikana vastakauppatoiminta on monipuolistu-
14623: säpöytäkirjassa McDonnell Douglas -yhtiö otti        nut: on käynnistetty useita teknologian siirtopro-
14624: vastatakseen tämänkin tilausvaltuuden puitteis-      jekteja ja perustettavan pk-yrityksiin sijoittavan
14625: sa tehtävien hankintojen vastaostoista vuonna        riskirahaston myötä myös vastakauppajärjeste-
14626: 1992 solmitussa pääsopimuksessa sovittujen           lyn avulla tapahtuvat investoinnit tulevat käyn-
14627: vastaostosääntöjen mukaan.                           nistymään.
14628:    Vastaostoaika toisen tilausvaltuuden hankin-          Kompensaatiotoimikunta on vastaostosopi-
14629: noille on kymmenen vuotta viimeisestä sen puit-      muksen solmimisesta lähtien korostanut tekno-
14630: teissa tehtävästä hankinnasta. Hankintasopi-         logian siirron, pk-yritysten huomioon ottamisen
14631: muksia on puolustusministeriöstä saadun tiedon       ja USA:n viennin edistämisen tärkeyttä Hornet-
14632: mukaan nyt solmittu vajaan 700 miljoonan             hankintaan liittyvinä vastakauppatoimina.
14633:                                              1994 vp -   KK 592                                            3
14634: 
14635: Vaikka vastaostosopimus ei smansä edellytä-                 Edellä olevaan viitaten voidaan todeta, ettei
14636: kään vastaostojen painottumista tietyntyyppi-            tässä vaiheessa ole syytä olettaa, etteivätkö vas-
14637: siin toimintoihin tai tietyille sektoreille, ovat vas-   takaupat toteutuisi määrällisesti aikataulun mu-
14638: taostovelvolliset tästä huolimatta pyrkineet otta-       kaan tai edellä siitä, ja myös laadullisesti tyydyt-
14639: maan nämä toivomukset huomioon vastakaup-                tävällä tavalla.
14640: patoimiaan suunnatessaan.
14641:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1994
14642: 
14643:                                                                              Ministeri Pertti Salolainen
14644: 4                                         1994 vp -   KK 592
14645: 
14646: 
14647: 
14648: 
14649:                                         Tili Riksdagens Talman
14650: 
14651:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      också inbegriper anskaffningar inom landet).
14652: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Motköpstiden sträcker sig tili denna del således
14653: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tili år 2004. I tiliäggsprotokollet har dessutom
14654: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 592:         avtalats att de motköp som förekommer först
14655:                                                       skall bokföras såsom gjorda inom ramen för det
14656:           Hur stor andel av de motköp som hän-        motköpsavtal av 1992 som gäller den första be-
14657:        för sig tili Hornetjaktp1ansaffåren har re-    ställningsfullmakten, och att de först sedan den-
14658:        dan gjorts eller håller på att göras, och      na har utnyttjats fullt ut skall bokföras på det
14659:           viiken är enligt Regeringen sannolik-       tilläggsprotokoll tili avtalet som hänför sig tili
14660:        heten för att motköpen skall realiseras så     den andra beställningsfullmakten.
14661:        som antagits eller förutsatts?                     Det ovan anförda innebär att det i detta skede
14662:                                                       endast är möjligt att granska hur det 1992 in-
14663:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gångna huvudavtalet har fullföljts.
14664: anföra följande:                                          Kompensationskommissionen, som lyder un-
14665:                                                       der handels- och industriministeriet, har hittilis
14666:     Med stöd av den första beställningsfullmakt       godkänt motköp tili ett värde av ca 830 miljoner
14667: som riksdagen beviljat i 1992 års budget för an-      amerikanska dollar. Det influtna saldot visar att
14668: skaffning av jaktplan tecknades samma år ett          McDonnell Douglas ligger före den tidtabell som
14669: köpekontrakt om flygplan och en första rustning       ett schema med "stadig fart" förutsätter. Då nu
14670: av dessa. Kontraktets totalvärde är ca 2 miljarder    endast dryga två år har använts av den avtalsen-
14671: amerikanska dollar. Ett motköpsavtal som gäller       liga tidsfristen om tio år för motköpen, har det
14672: denna anskaffning slöts 19.5 .1992.                   mål som i avtalet bestämts för de fem första åren
14673:     Enligt motköpsavtalet är McDonnell Douglas        redan uppnåtts tili 80 %.
14674: -bolagets motköpsskyldighet 100% av planens               En förutsättning för att en affårstransaktion
14675: slutliga anskaffningspris och tidsfristen för full-   skall vara duglig som motköp är att den mot-
14676: görande av denna tio år. Fem år från det att          köpsskyldige (McDonnell Douglas) på ett vä-
14677: avtalet ingicks (dvs. 1997) skall hälften av mot-     sentligt sätt har medverkat tili den och att trans-
14678: köpsskyldigheten vara fullgjord.                      aktionen tjänar den finska ekonomins intressen. I
14679:     För de anskaffningar som skall göras inom         övrigt tiliåter motköpsavtalet mycket olika slag
14680: ramen för den andra fullmakt som riksdagen            av motköpsaffårer. Utöver exporthandel (som
14681: beviljat i budgeten för innevarande år (bl.a. un-     utgör ca 80 % av de godkända motköpen) kan
14682: derhålls- och testningsutrustning, utbildnings-       bl.a. överföring av teknologi samt investeringar i
14683: materiel, beväpning och reservdelar) upprättades      Finland vara kompensationsdugliga transaktio-
14684: ett tiliäggsprotokoll tili motköpsavtalet 1994. I     ner. Under det gångna året har kompensations-
14685: tiliäggsprotokollet åtog sig McDonnell Douglas        handeln blivit mångsidigare; flera projekt för
14686: ansvaret för att också motköpen inom ramen för        överföring av teknologi har startats, och också
14687: denna beställningsfullmakt görs enligt de mot-        investeringar genom motköpsarrangemang
14688: köpsregler som överenskommits i huvudavtalet          kommer att komma i gång tack vare den riskka-
14689: 1992.                                                 pitalfond för investeringar i sm-företag som skall
14690:     Motköpstiden för anskaffningarna enligt den       bildas.
14691: andra beställningsfullmakten är tio år från den           Kompensationskommissionen har ända se-
14692: sista av de anskaffningar som görs med stöd av        dan motköpsavtalet ingicks betonat att överfö-
14693: den. Enligt vad försvarsministeriet har uppgett       ringen av teknologi, beaktandet av sm-företag
14694: har anskaffningskontrakt nu tecknats tili ett vär-    och främjandet av export tili USA är viktiga
14695: de av knappt 700 miljoner dollar, och också de        aspekter när det gäller :rp.otköp i samband med
14696: återstående kontrakten torde slutas under inne-       Hornet-anskaffningen. Aven om motköpsavta-
14697: varande år (den andra beställningsfullmaktens         let i sig inte förutsätter att motköpen koncentre-
14698: totala värde är 4,42 mrd mk, vilket visserligen       ras tili vissa f ormer av aktiviteter eller vissa sekto-
14699:                                         1994 vp -   KK 592                                           5
14700: 
14701: rer, har de motköpsskyldiga trots detta strävat     några skäl att anta att motköpen i kvantitet inte
14702: efter att beakta dessa önskemål när de har valt     kommer att realiseras enligt tidtabellen eller före
14703: föremålen för motköpen.                             den, och dessutom på ett kvalitativt tillfredsstäl-
14704:    Med hänvisning tili vad som anförts ovan kan     lande sätt.
14705: det konstateras att det i detta skede inte finns
14706: 
14707:      Helsingforsden 19 oktober 1994
14708: 
14709:                                                                         Minister Pertti Salolainen
14710:                                                  1994vp
14711: 
14712: Kirjallinen kysymys 593
14713: 
14714: 
14715: 
14716: 
14717:                                     Aittoniemi: Käsiaseiden hallussapitolupien myöntämisperusteista
14718: 
14719: 
14720: 
14721:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14722: 
14723:    Taannoisina vuosina käsiaseiden, myös ns.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14724: 22-kaliiperisten tarkkuuspistoolien hallussapito-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14725: lupien myöntämisessä noudatettiin erittäin tiuk-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14726: kaa linjaa. Näin väittävät viranomaiset käytän-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14727: nön olevan edelleenkin, mutta totuus on toinen.
14728: Jopa 9 millin magnum-käsiaseisiin myönnetään                      Onko Hallituksen mielestä havaitta-
14729: lupia varsin heppoisin perustein, muun muassa                  vissa, että jopa suurikaliiperisten käsi-
14730: tarkkuusammunnan tarpeisiin, ja esimerkiksi                    aseiden ostoon ja hallussapitoon myön-
14731: tietyn määrän karjaa pitävälle myönnetään hel-                 nettävien lupien suhteen lupakäytäntö on
14732: posti lupa sillä perusteella, että sen haltija voisi           merkittävästi höllentynyt muun muassa
14733: tarvita sitä eläimen lopettamiseen teurastus- tai              siten, että yhä useampi tekaistukin perus-
14734: muussa tarkoituksessa. Löystyneen käytännön                    te luvan saamiseen hyväksytään ilman
14735: perusteita on melkein niin pitkälle kuin mieliku-              riittävää kontrollia?
14736: vitus riittää.
14737:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
14738: 
14739:                                              Sulo Aittoniemi
14740: 
14741: 
14742: 
14743: 
14744: 240017
14745: 2                                         1994 vp -   KK 593
14746: 
14747: 
14748: 
14749: 
14750:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14751: 
14752:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teella aihetta epäillä, että hän saattaisi käyttää
14753: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         väärin hankkimaansa ampuma-asetta. Ampu-
14754: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ma-aseen hankkimistuvan antamisen edellytyk-
14755: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        set on siis varsin tiukasti säännelty.
14756: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Ampuma-ase on sisäasiainministeriön käsi-
14757: n:o 593:                                              tyksen mukaan teurastamista varten tarpeen
14758:                                                       vain poikkeustapauksissa, koska tarkoitukseen
14759:           Onko Hallituksen mielestä havaitta-         on saatavissa erityisiä teurastuslaitteita, jotka ei-
14760:        vissa, että jopa suurikaliiperisten käsi-      vät ole luvanvaraisia.
14761:        aseiden ostoon ja hallussapitoon myön-            Joitakin vuosia sitten suomalaiset urheiluam-
14762:        nettävien lupien suhteen lupakäytäntö on       pujat ryhtyivät harrastamaan ns. silhuettiam-
14763:        merkittävästi höllentynyt muun muassa          muntaa, jossa paksuhkosta metallilevystä val-
14764:        siten, että yhä useampi tekaistukin perus-     mistettuja erikokoisia eläimenkuvia koetetaan
14765:        te luvan saamiseen hyväksytään ilman           ampumalla kaataa. Ainakin suurimpien metalli-
14766:        riittävää kontrollia?                          kuvien kaataminen pitkältä matkalta edellyttää
14767:                                                       melko tehokasta asetta. SVUL:ään kuuluva Suo-
14768:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          men Ampujainliitto on ottanut silhuettiammun-
14769: vasti seuraavaa:                                      nan viralliseksi harrastus- ja kilpailulajiksi. Sisä-
14770:                                                       asiainministeriön mielestä ei ole estettä sille, että
14771:    Ampuma-aseista ja ampumatarpeista anne-            ko. ammuntalajin harrastamiseen tarpeellisille
14772: tun asetuksen (34/33) 18 §:n mukaan lupaa am-         aseille annetaan hankintalupia, kunhan edellä
14773: puma-aseen hankkimiseen haetaan kotipaikan            selostetut luvan antamisen edellytykset täytty-
14774: poliisilta. Asetuksen 19 §:ssä on säädetty, että      vät. Hakijan on tällöin lisäksi kyettävä osoitta-
14775: lupa voidaan antaa vain tunnetusti luotettavalle      maan, että hänellä on mahdollisuus laillisesti
14776: ja huolelliselle henkilölle, joka esittää hyväksyt-   ampua ko. ammunnan lajiin soveltuvalla ampu-
14777: tävän syyn aseen hankkimiseen. Edelleen asetuk-       mapaikalla tai tähän tarkoitukseen hyväksytyllä
14778: sessa on säädetty, että luvan myöntämisessä on        ampumaradalla.
14779: noudatettava erityistä varovaisuutta ja harkin-          Sisäasiainministeriön tietoon ei ole tullut, että
14780: taa sekä kiinnitettävä huomiota myös siihen,          ampuma-aselupakäytäntö olisi viime aikoina
14781: onko luvan hakijan luonteenominaisuuksien ja          höllentynyt.
14782: elämäntapojen taikka muiden seikkojen perus-
14783: 
14784:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1994
14785: 
14786:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
14787:                                            1994 vp -   KK 593                                             3
14788: 
14789: 
14790: 
14791: 
14792:                                          Tili Riksdagens Talman
14793: 
14794:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        andra omständigheter finns skäl att befara att
14795: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         han kunde missbruka det skjutvapen han skaffat.
14796: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       De villkor som gäller tillstånd för anskaffning av
14797: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          skjutvapen är alltså strikt reglerade.
14798: 593:                                                      Enligt inrikesministeriets uppfattning behövs
14799:                                                        skjutvapen endast i undantagsfall för slakt, efter-
14800:           Kan man enligt Regeringens uppfatt-          som det för ändamålet finns att få särskilda slakt-
14801:        ning märka att tillståndspraxis när det         anordningar för vilka det inte krävs tilistånd.
14802:        gäller beviljande av tillstånd för inköp           För några år sedan började finska idrottsskyt-
14803:        och innehav av t.o.m. grovkalibriga             tar bl.a. ägna sig åt s.k. silhuettskytte. Vid silhu-
14804:        handvapen märkbart har förslappats,             ettskytte försöker man genom att skjuta fålla
14805:        bl.a. så att allt oftare t.o.m. påhittade       djursilhuetter som är gjorda av tämligen tjock
14806:        motiveringar för att få tillstånd godkänns      metallskiva. F ör att kunna fålla åtminstone de
14807:        utan tiliräcklig kontroll?                      större metallfigurema på långt håll krävs det ett
14808:                                                        relativt effektivt skjutvapen. Skytteföreningen
14809:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Suomen Ampujainliitto, som hör tili FRIF, har
14810: anföra följande:                                       silhuettskjutning som officiell hobby- och täv-
14811:                                                        lingsgren. Enligt inrikesministeriet finns det inget
14812:     Enligt 18 § förordningen angående skjutvapen       som hindrar att tillstånd utfårdas för anskaffning
14813: och skjutfömödenheter (34/33) ansöks tillstånd         av sådana vapen som behövs för denna gren,
14814: tili anskaffande av skjutvapen hos polisen på          förutsatt att de ovan nämnda villkoren för bevil-
14815: hemorten. Förordningens 19 § stadgar att tili-         jande av tillstånd uppfylls. Sökanden skall då
14816: stånd kan ges endast den som är känd för pålitlig-     dessutom kunna visa att han har möjlighet att på
14817: het och ordentlighet och som för anskaffandet av       lagligt sätt utöva skytte på en plats som lämpar
14818: vapnet anför godtagbara skäl. Vidare stadgas det       sig för denna gren eller på en skjutbana som
14819: i förordningen att polismyndighetema vid bevil-        godkänts för detta ändamål.
14820: jande av tilistånd skall iaktta synnerlig försiktig-      Inrikesministeriet har inte fått kännedom om
14821: het och omtänksamhet samt också ägna upp-              att tillståndspraxis i fråga om skjutvapen skulle
14822: märksamhet åt huruvida det på grund av sökan-          ha blivit slappare under den senaste tiden.
14823: dens karaktärsegenskaper och levnadsvanor eller
14824: 
14825:      Helsingforsden 19 oktober 1994
14826: 
14827:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
14828:                                                 1994vp
14829: 
14830: Kirjallinen kysymys 594
14831: 
14832: 
14833: 
14834: 
14835:                                    Tennilä: Kemin uimahallin peruskorjauksen toteuttamisesta
14836: 
14837: 
14838: 
14839:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14840: 
14841:    Kemin uimahalli on erittäin laajassa käytössä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14842: ja on siten yksi tärkeimmistä "tavallisen väen"       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14843: liikuntapaikoista kaupungissa. Jotta uimahalli        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14844: palvelisi asianmukaisesti kaupunkilaisten suurta      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14845: joukkoa, sen peruskorjaus on välttämätön ja
14846: väistämätön. Kuntien ja siten myös Kemin kau-                   Mihin toimiin Hallitus ryhtyy Kemin
14847: pungin taloustilanteen tuntien liikkeellepääsy               uimahallin peruskorjauksen aloittamisen
14848: edellyttää kuitenkin valtiovallan riittävää rahal-           kiirehtimiseksi myöntämällä korjauk-
14849: lista avustusta. Kemin uimahallin osalta onkin               seen riittävän valtionavun?
14850: saatava kiireellisesti päätös useiden miljoonien
14851: markkojen avustuksesta. Uimahallin peruskor-
14852: jaus olisi juuri nyt tarpeen myös työllisyyssyistä.
14853: 
14854:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
14855: 
14856:                                          Esko-Juhani Tennilä
14857: 
14858: 
14859: 
14860: 
14861: 240017
14862: 2                                        1994 vp -   KK 594
14863: 
14864: 
14865: 
14866: 
14867:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14868: 
14869:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Uimahallit muodostavat myös yksittäisistä lii-
14870: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kuntapaikoista taloudellisesti arvokkaimman
14871: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      osan. Voidaan arvioida, että uimahallienjälleen-
14872: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tennilän        ostoarvo on noin neljä miljardia markkaa.
14873: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 594:           Maamme noin kahdestasadasta julkisesta ui-
14874:                                                      mahallista noin puolet tulee peruskorjausikään
14875:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy Kemin        1990-luvulla. Peruskorjausvaihe sattuu samaan
14876:        uimahallin peruskorjauksen aloittamisen       ajankohtaan, jolloin kunnat ovat taloudellisesti
14877:        kiirehtimiseksi myöntämällä korjauk-          vaikeassa tilanteessa. Tällöin on olemassa riski,
14878:        seen riittävän valtionavun?                   että peruskorjausratkaisuja siirretään tulevai-
14879:                                                      suuteen tai ne suoritetaan liian pintapuolisina.
14880:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Opetusministeriö on tämän vuoden tulos-
14881: vasti seuraavaa:                                     suunnitelmassaan hyväksynyt tavoitteen, jonka
14882:                                                      mukaan uimahallien ja muiden taloudellisesti
14883:    Suomeen on rakennettu kansainvälisestikin         merkittävien liikuntalaitosten peruskorjausoh-
14884: arvioiden suhteellisen kattava ja toimiva liikun-    jelma laaditaan kaudelle 1995-1998 sekä suun-
14885: tapaikkaverkosto. Tämä on varmasti osasyynä          nataan liikuntapaikkarakentamisen tutkimusta
14886: siihen, että suomalaiset ovat aktiivisia liikunnan   ohjelman tueksi.
14887: harrastajia. Liikunnalla puolestaan on tutki-           Kemin uimahallin perusparannus on sijoitettu
14888: muksin osoitettu olevan monia myönteisiä vai-        opetusministeriön liikuntapaikkojen rahoitus-
14889: kutuksia yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointiin.      suunnitelmaan 1994-1997 avustettavaksi vuon-
14890: Vaikutukset näkyvät pitkällä tähtäimellä myös        na 1995. Ohjelma on hyväksytty vuonna 1994,
14891: kansantalouden kirjanpidossa.                        jolloin liikuntapaikkarakentamiseen oletettiin
14892:    Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 1995      olevan käytettävissä suunnitelmavuosina noin 50
14893: on todettu, että rakentamisessa tuetaan ensisijai-   Mmk/vuosi. Suunnitelmaa käytetään ohjeellise-
14894: sesti liikuntatilojen peruskorjauksia.               na valtionavustuspäätöksiä tehtäessä.
14895:    Liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä             Ensi vuoden talousarvioesityksessä on liikun-
14896: tuleekin olla lähivuosina olemassa olevien liikun-   tapaikkarakentamiseen ehdotettu 37 Mmk. Ke-
14897: tapaikkapalvelujen ylläpito ja käytön tehostami-     min uimahallin peruskorjauksen avustusmah-
14898: nen.                                                 dollisuus arvioidaan vuoden 1995 määräraha-
14899:    Uimahallit ovat monikäyttöisyytensä ja eri        jaossa vuodenvaihteen jälkeen vaiheessa, jolloin
14900: väestöryhmiä palvelevan luonteensa johdosta          ovat tiedossa kaikki hakemukset. Peruskorjauk-
14901: väestön liikuntaharrastuksen yksi merkittävim-       sia painottavat avustusperiaatteet puoltavat
14902: mistä edellytyksistä. Väestön ikääntyminen ja        hankkeen avustamista.
14903: samanaikainen avohoitokäytännön lisääntymi-
14904: nen vaikuttavat myös uimahallipalvelujen ky-
14905: synnän lisääntymiseen tulevaisuudessa.
14906: 
14907:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1994
14908: 
14909:                                                               Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
14910:                                             1994 vp -   KK 594                                           3
14911: 
14912: 
14913: 
14914: 
14915:                                           Till Riksdagens Talman
14916: 
14917:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Av de enskilda idrottsanläggningama bildar
14918: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          simhallama också den ekonomiskt mest värde-
14919: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        fulla delen. Deras återanskaffningsvärde är upp-
14920: man Tennilä undertecknade spörsmål nr 594:              skattningsvis omkring fyra miljarder mark.
14921:                                                            Av de omkring tvåhundra simhallar som finns
14922:            Vilka åtgärder kommer Regeringen att         i vårt land kommer omkring hälften att vara i
14923:         vidta för att påskynda påbörjandet av en        behov av grundlig renovering under 90-talet.
14924:         grundlig renovering av simhallen i Kemi         Detta skede infaller samtidigt som kommunema
14925:         genom att bevilja tillräckligt statsbidrag      befinner sig i ett svårt ekonomiskt läge. Det finns
14926:         för reparationen?                               då en risk att beslut om saneringar skjuts på
14927:                                                         framtiden eller att saneringama blir ytliga.
14928:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Undervisningsministeriet har i sin ekonomi-
14929: anföra följande:                                        pian för detta år godkänt ett mål enligt vi1ket det
14930:                                                         uppgörs ett program för grundlig renovering av
14931:    Ä ven i intemationell jämförelse har Finland         simhallar och andra ekonomiskt viktiga idrotts-
14932: ett relativt heltäckande och fungerande nätverk         anläggningar för perioden 1995-1998 samt att
14933: av idrottsanläggningar. Detta är säkert en delor-       forskningen kring byggande av idrottsanlägg-
14934: sak till att finländama är aktiva idrottsutövare.       ningar inriktas så att den stöder programmet.
14935: ldrotten har i undersökningar konstaterats ha              Renoveringen av simhallen i Kemi har i under-
14936: många positiva verkningar på individens och             visningsministeriets plan för finansiering av
14937: samhällets välbefinnande. Effektema syns på             idrottsanläggningar för 1994--1997 föreslagits
14938: lång sikt också i den samhällsekonomiska bok-           få understöd 1995. Programmet har godkänts
14939: föringen.                                               1994 då man utgick ifrån att det fanns omkring 50
14940:    1 budgetpropositionen för 1995 konstateras i         Mmklår att disponera för byggande av idrottsan-
14941: fråga om byggande att grundliga renoveringar av         läggningar under planeringsåren. Planen an-
14942: idrottsanläggningar i första hand skall stödas.         vänds normativt när beslut om statsbidrag fattas.
14943:    Huvudpunkten inom byggande av idrottsan-                1 budgetpropositionen för nästa år föreslås 37
14944: läggningar kommer under de närmaste åren att            Mmk för byggande av idrottsanläggningar. Möj-
14945: vara upprätthållande och effektivare använd-            ligheten att understöda en grundlig renovering av
14946: ning av existerande idrottsanläggningsservice.          simhallen i Kemi bedöms vid fördelningar av
14947:    1 och med att simhallama kan utnyttjas på            1995 års anslag efter årsskiftet när det är klart
14948: många sätt och av flera olika befolkningsgrupper        vilka som ansökt om bidrag. De understödsprin-
14949: utgör de en av de viktigaste förutsättningama för       ciper som betonar sanering talar för att projektet
14950: befolkningens idrottsintresse. Genom att befolk-        understöds.
14951: ningen åldras och öppenvården samtidigt utnytt-
14952: jas i allt större utsträckning blir också efterfrågan
14953: på simhallstjänster större i framtiden.
14954: 
14955:      Helsingforsden 25 oktober 1994
14956: 
14957:                                                                   Minister Tytti lsohookana-Asunmaa
14958:         1
14959: 
14960: 
14961: 
14962: 
14963:     1
14964:     1
14965: 
14966: 
14967: 
14968: 
14969: 1
14970: 1
14971:                                                 1994vp
14972: 
14973: Kirjallinen kysymys 595
14974: 
14975: 
14976: 
14977: 
14978:                                    Seppänen: Rauman uuden sellutehtaan saamasta valtion tuesta
14979: 
14980: 
14981: 
14982:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14983: 
14984:     Rauman uuden sellutehtaan peruskivi muu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14985: rattiin 30.9.1994. Asia on erittäin myönteinen ja    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14986: antaa uutta uskoa Suomen nousuun sekä metsä-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14987: teollisuuden että energiapolitiikan näkökulmas-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14988: ta.
14989:     Viime aikoina on keskusteltu Suomessa käyn-                Kuinka paljon valtion tukea ja takauk-
14990: nistyvistä investoinneista. On ilmeistä, että näin          sia on annettu Rauman uudelle selluteh-
14991: suuri investointi vaatii myös valtiovallan aktii-           taalle, ja kuinka suuren osan ne muodos-
14992: vista mukanaoloa. Toisaalta se synnyttää ongel-             tavat kokonaisuudesta?
14993: man: jos edes yksityinen metsäteollisuus ei inves-
14994: toi omillaan, kuka sitten investoi.
14995: 
14996:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1994
14997: 
14998:                                            Esko Seppänen
14999: 
15000: 
15001: 
15002: 
15003: 240017
15004: 2                                         1994 vp -      KK 595
15005: 
15006: 
15007: 
15008: 
15009:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15010: 
15011:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sellutehtaalle 50 miljoonaa markkaa työllisyys-
15012: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           avustusta maanrakennuksen ja aluerakentami-
15013: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sen ensimmäiseen vaiheeseen ja toteutussuunnit-
15014: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppäsen           telun käynnistämiseen. Perusteluna avustuksen
15015: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 595:           myöntämisessä oli hankkeen huomattava työllis-
15016:                                                         tävä ja muuta yritystoimintaa elvyttävä vaiku-
15017:           Kuinka paljon valtion tukea ja takauk-        tus. Lisäksi avustuksen myöntämisen tarkoituk-
15018:        sia on annettu Rauman uudelle selluteh-          sena oli hankkeen käynnistäminen mahdollisim-
15019:        taalle, ja kuinka suuren osan ne muodos-         man nopeasti. Myöntämispäätökseen sisällytet-
15020:        tavat kokonaisuudesta?                           tiin ehto, jonka mukaan Raumalle rakennetta-
15021:                                                         vaksi suunnitellun sellutehdasinvestoinnin varsi-
15022:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            naiset rakennustyöt tulee käynnistää mahdolli-
15023: vasti seuraavaa:                                        simman pian kesän 1994 jälkeen ja että tehtaan
15024:                                                         käynnistäminen tapahtuu vuoden 1997 alussa.
15025:    Rauman uutta sellutehdasta oli valmisteltu jo        Avustuksen osuus hankkeen kokonaiskustan-
15026: useita vuosia. Hankepäätöksen tekemistä viiväs-         nusarviosta 2,8 miljardista markasta on vajaat
15027: tyttivät muun muassa erilaiset suhdannepoliitti-        2%.
15028: set näkökohdat sekä alan kapasiteettiinja hank-            Työministeriön myöntämän investointiavus-
15029: keen rahoitukseen liittyneet syyt. Uuden sellu-         tuksen lisäksi Valtiontakuukeskus myönsi Oy
15030: tehtaan investointiarvo on yhtiön antamien tie-         Metsä-Rauma Ab:n puolesta sellutehdashank-
15031: tojen mukaan 2,8 miljardia markkaa. Koska               keen rahoittajien hyväksi 920 miljoonan markan
15032: kauppa- ja teollisuusministeriössä pidettiin Rau-       valtiontakauksen hankkeen kotimaisten kone- ja
15033: malle suunnitellun sellutehtaan rakentamista            laiteinvestointien rahoittamiseen eräiden elinkei-
15034: muun muassa alueen metsävarojen hyödyntämi-             noalojen valtiontakauksista annetun lain perus-
15035: seen ja teollisen pohjan laajentamiseen liittyvistä     teella. Sen lisäksi Valtiontakuukeskus myönsi
15036: syistä perusteltuna, ministeriö on myös puolta-         hankkeelle 280 miljoonan markan ympäristön-
15037: nut rajoitetun valtion tuen myöntämistä hank-           suojelutakauksen. Myönnetyillä takauksilla on
15038: keelle.                                                 vastavakuudet ja takauksista peritään markki-
15039:    Työministeriö myönsi kauppa- ja teollisuus-          nahintaiset takausmaksut. Valtiontakuukeskuk-
15040: ministeriöitä saamansa lausunnon perusteella            sen takaama osuus on 40 % hankkeen kokonais-
15041: syyskuussa 1993 Raumalle suunnitellulle uudelle         kustannusarviosta.
15042: 
15043:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1994
15044: 
15045:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
15046:                                           1994 vp -      KK 595                                            3
15047: 
15048: 
15049: 
15050: 
15051:                                         Till Riksdagens Talman
15052: 
15053:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ningsstöd för det första skedet av jord- och områ-
15054: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          desbyggandet och inledandet av realiseringspla-
15055: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        nen för den nya cellulosafabrik som planerades i
15056: man Seppänen undertecknade spörsmål nr 595:             Raumo. Motiveringen tili beviljandet av under-
15057:                                                         stödet var att projektet hade en ansenlig syssel-
15058:           Med hur mycket stöder staten och hur          sättande effekt och stimulerade den övriga före-
15059:        stora garantier har getts för den nya cellu-     tagsverksamheten. Dessutom var avsikten med
15060:        losafabriken i Raumo och en hur stor             beviljandet av understödet att projektet skulle
15061:        andel utgör de av helheten?                      inledas så snabbt som möjligt. 1 bevillningsbeslu-
15062:                                                         tet inbegreps ett vilikor, enligt vilket de egentliga
15063:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           byggnadsarbetena på den cellulosafabriksinves-
15064: anföra följande:                                        tering som planerades i Raumo skulle inledas så
15065:                                                         snabbt som möjligt efter sommaren 1994 och att
15066:    Dennya cellulosafabriken i Raumo har plane-          fabriken skulle startas vid ingången av 1997.
15067: rats redan i flera år. Beslutsfattandet om projek-      U nderstödets andel av den totala kostnadsberäk-
15068: tet fördröjdes bl.a. avolika konjunkturpolitiska        ningen för projektet på 2,8 miljarder mark är
15069: aspekter samt av skäl som sammanhängde med              knappt2 %.
15070: kapaciteten inom sektorn och finansieringen av             Utöver det av arbetsministeriet beviljade in-
15071: projektet. Den nya cellulosafabrikens investe-          vesteringsunderstödet beviljade Statsgaranticen-
15072: ringsvärde är enligt uppgifter från bolaget 2,8         tralen för Oy Metsä-Rauma Ab en statsgaranti
15073: miljarder mark. Eftersom man på handels- och            om 920 miljoner mark cellulosafabriksprojektets
15074: industriministeriet bl.a. av skäl som samman-           finansiärer tili godo för finansiering av projektets
15075: hängde med utnyttjandet av skogsresurserna i            inhemska maskin- och apparaturinvesteringar
15076: området och breddandet av den industriella ba-          enligt lagen om statsgarantier för vissa närings-
15077: sen ansåg att det var motiverat att bygga den           grenar. Dessutom beviljade Statsgaranticentra-
15078: cellulosafabrik som planerades i Raumo, harmi-          len projektet en miljövårdsgaranti om 280 miljo-
15079: nisteriet också förordat att ett begränsat statligt     ner mark. För de beviljade garantierna finns kon-
15080: stöd skulle beviljas för projektet.                     trasäkerheter och för garantierna uppbärs garan-
15081:    Utgående från ett utlåtande av handels- och          tiavgifter tili marknadspris. Den andel som Stats-
15082: industriministeriet beviljade arbetsministeriet i       garanticentralen garanterat utgör 40 % av pro-
15083: september 1993 50 miljoner mark i sysselsätt-           jektets totala kostnadsberäkning.
15084: 
15085:      Helsingfors den 25 oktober 1994
15086: 
15087:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
15088:                                                 1994vp
15089: 
15090: Kirjallinen kysymys 596
15091: 
15092: 
15093: 
15094: 
15095:                                    Jurva: Steiner-koulujen opetuksen tasosta ja sen valvonnasta
15096: 
15097: 
15098: 
15099:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15100: 
15101:     Saksassa toimivat satakunta Steiner-koulua        telman toteutumisesta. Onkin erittäin olennaista
15102: ovat maan suosituimpia yksityiskouluja. Van-          se, millä aktiviteetilla koulutusviranomaiset
15103: hemmat, jotka lähettävät lapsensa tällaiseen          maassamme seuraavat Steiner-koulujen opetuk-
15104: kouluun, odottavat vähäistä suorituspainetta ja       sen sisältöä ja sillä saavutettavia lopputuloksia.
15105: luovaa opetusta, mutta ovat harvoin tietoisia         Onko opetusviranomaisten toimesta vaadittu ja
15106: koulun aatteellisesta taustasta. Sama koskee          ovatko he saaneet opetussuunnitelmat itselleen,
15107: myös Suomessa toimivia Steiner-kouluja. Niihin        ja millä tavoin opetussuunnitelmien toteutumis-
15108: lähettävät lapsiaan useimmiten hyvin toimeentu-       ta on seurattu? Onko opetusviranomaisten toi-
15109: levat, korkeasti koulutetut perheet tietämättä        mesta vertailtu oppilaiden oppimiskehitystä ta-
15110: tarkoin, mitä koulujen opetusohjelmat sisältävät      vanomaisessa koululaitoksessa saataviin tulok-
15111: ja millaista opetusta kouluissa annetaan. Lisäksi     siin? Tämänkaltainen vertailu eri koulutusmuo-
15112: julkisuudessa on esiintynyt useaan otteeseen tie-     tojen välillä on ensiarvoisen tärkeää, ettei valtion
15113: toja siitä, ettei edes lasten vanhemmille kerrota     varoja uhrata mahdollisesti epäonnistuneisiin tai
15114: koulujen tarkkoja opetussuunnitelmia heidän           kelvottomiin opetusmenetelmiin ja koulumuo-
15115: niin vaatiessaan. On myös esiintynyt tietoja, ettei   toihin. Valtiontalouden nykyisen tilanteen huo-
15116: Steiner-koulua käynyt lapsi esimerkiksi osaa vie-     mioon ottaen tulisi myös opetustoiminnassa vaa-
15117: lä lukea tai kirjoittaa yli 10-vuotiaana. Tätä voi-   tia tehokkuutta ja tuloksellisuutta ja ylimääräi-
15118: daan pitää merkittävänä poikkeuksena normaa-          sistä ja epämääräisistä rönsyistä tulisi päästä
15119: lin koululaitoksen aikaansaamasta oppimistu-          eroon. Luonnollisesti vanhemmilla ja lapsilla tu-
15120: loksestaja vaarallisena esimerkkinä Steiner-kou-      lee olla oikeus valita itselleen yleisestä koululai-
15121: lutuksen opetuksen sisällöstä.                        toksesta poikkeavia kouluja tai opetusmenetel-
15122:     Steiner-koulut saavat Suomessa vuonna 1990        miä, mutta mikäli niiden tehokkuus poikkeaa
15123: hyväksytyn lain (HE 88/1990 vp) perusteella toi-      olennaisesti tavallisesta koululaitoksesta ja siellä
15124: mintaansa valtionapua, kuten muutkin yleiset          annettavasta opetuksesta, tulisi niiden toiminta
15125:  koulut. Ensi vuodelle valtionavun suuruudeksi        rahoittaa täysin vanhempien varoilla. Yhteis-
15126:  on kaavailtu 19,5 miljoonaa markkaa. Näinmer-        kunnalla ei ole syytä tukea epämääräisyyttä eikä
15127:  kittävän yhteiskunnan tuen steinerpedagogiikal-      sisällöltään arveluttavaa tai tehotonta koulutus-
15128:  la toimiville kouluille luulisi merkitsevän sitä,    järjestelmää.
15129: että yhteiskunnalla on täydellinen ohjaus- ja seu-       Steinerpedagogiikka perustuu pitkälti antro-
15130:  rantavalta kouluissa tapahtuvaan opetukseen ja       posofiseen maailmankatsomukseen. Tätä käsi-
15131:  sen sisältöön sekä sillä saavutettaviin lopputu-     tystä leimaavat tunnustuksena ja uskonnollisena
15132:  loksiin nähden. Näin on tilanne ainakin normaa-      maailmankatsomuksena idän mystiset käsityk-
15133:  lin koululaitoksen osalta. Opetussuunnitelmat        set. Steinerpedagogiikassa nämä on tietoisesti
15134:  tulee hyväksyttää viranomaisilla, ja niiden toteu-   verhottu länsimaiseen, kristilliseen asuun, jotta
15135:  tumista seurataan jatkuvasti. Myös vanhemmilla       läntisen pallonpuoliskon ihmistä olisi helpompi
15136:  on poikkeuksetta oikeus tarkistaa opetussuunni-      lähestyä. Steinerpedagogiikka on saanut alkunsa
15137:  telma ja saada se kirjallisena haltuunsa sekä pyy-   antroposofiasta, jossa todetaan: "Tarvitsee vain
15138:  tää selvitystä opetussuunnitelman toteutumises-      saattaa päätökseen antroposofian ihmisestä luo-
15139:  ta ja etenemisestä. Näin ei kuitenkaan ole laita     mat käsitykset ja niin niistä tulee aivan kuin
15140:  Steiner-koulujen osalta. Vanhemmille on kiel-        itsestään kasvatus- ja opetuskeinoja". Steinerpe-
15141:  täydytty antamasta tai kertomasta opetussuun-        dagogiikan mukainen käsitys ihmisen henkisyy-
15142:  nitelmasta ja sen sisällöstä, saati opetussuunni-    destä poikkeaa täysin Raamatun ihmiskuvasta.
15143: 240017
15144: 2                                           1994 vp -   KK 596
15145: 
15146: Opetus ihmisen olemuksesta johtaa välttämättä           sena erillisiä Montessori-kouluja. Heidän mieles-
15147: epäraamatullisiin johtopäätöksiin. Steiner-kou-         tään pedagogiikkaa on mahdollista toteuttaa
15148: luissa toimivat opettajat ovat koulutettuja antro-      normaalin koululaitoksen yhteydessä. Steinerpe-
15149: posofeja, sillä on suorastaan välttämätöntä, että       dagogiikan kannattajat olivat tässä asiassa täs-
15150: kasvattaja itse on perillä hengentieteistä ja niiden    mälleen eri mieltä, ja syyn tähän ymmärtää tar-
15151: voimasta. Näin ollen ei ole mikään ihme, että           kasteltaessa steinerilaisuuden perimmäistä tar-
15152: Raamatun vastaiset opit pakostakin soluttautu-          koitusta ja sisältöä.
15153: vat kasvatustyöhön kyseisissä kouluissa. Opetta-            Opetushallituksen tehtävänä on huolehtia
15154: jat ovatkin todenneet, että mikäli olemme itse          maassa annettavan opetuksen tasosta ja sillä saa-
15155: käyneet läpi prosessin, jonka avulla opimme             vutettavien oppiruistulosten riittävyydestä. Mi-
15156: käyttämään piileviä henkisiä varojamme, voim-           käli julkisuudessa olevat tiedot Steiner-kouluissa
15157: me sitoa lapsen henkisellä siteellä. Antroposofia       annetun opetuksen sisällöstä ja tasosta sekä siitä,
15158: on kaiken Steiner-koulujen toiminnan taustalla.         että koulun käynyt nuori ei vielä 4-5 vuoden
15159: Tästä seuraa se, että kaikki opilliset pohdinnat,       koulunkäynninjälkeen osaisi lukea tai kirjoittaa,
15160: koko opetuksen sisältö ja jopa rakennusten luon-        pitävät paikkansa, on opetushallituksen seuran-
15161: nokset ja ideat koulujen varustetasosta ovat syn-       ta laiminlyöty, tai sitä ei Steiner-koulujen suun-
15162: tyneet yliaistisista tutkimuksista.                     taan ole lainkaan tehty. J ohtuipa mainitunkaltai-
15163:     Opetus kouluissa tapahtuu pitkälle ilman op-        nen opetustehtävässä epäonnistuminen kum-
15164: pikirjaa. Näin ollen nuori oppilas on aina opetta-      masta syystä tahansa, vastuu on opetusministe-
15165: jansa armoilla, vanhempi oppilas pystyy toki tar-       riöllä ja valtioneuvostolla. Steiner-kouluissa ta-
15166: kistamaan tiedon yhteiskunnassa olevista kir-           pahtuvaan opetukseen ja sen sisältöön ja tulok-
15167: joista. Tämän lisäksi opetuksessa käytetään ns.         siin tulee pikaisesti puuttua ja tarvittaessa lak-
15168: eurytmiaa eli tanssilla tapahtuvaa ihmisen ja kos-      kauttaa niiden valtionapu, jos osoittautuu, ettei
15169: moksen välistä sopusoiutua tavoittelevaa yhteyt-        kouluissa tapahtuva opetus vastaa yleistä koulu-
15170: tä. Tällä halutaan matkia muinaisia antiikin ajan       tuksen tasoa maassamme. Yhteiskunnan varoin
15171: tanssijoita ja saada yhteys ylimaalliseen todelli-      ja tuella ei tule sallia nuorten koulutuksen laimin-
15172: suuteen. Useat eri koulutusalan asiantuntijat           lyömistä sisällön kannalta myöskään kalliissa
15173: ovat todenneet, että steinerpedagogiikan pää-           erityiskouluissa. Yhteiskunnan tehtävä on turva-
15174: piirteen tarkastelu osoittaa selvästi, että uudesti-    ta jokaiselle nuorelle oikeus oppia perustaidot ja
15175: syntyneiden kristittyjen ei pidä lähettää lapsiaan      -tiedot riippumatta siitä, minkä pedagogiikan
15176: Steiner-kouluun.                                        mukaista koulua hän maassamme käy.
15177:     Tarkasteltaessa Steiner-kouluja ja siellä an-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15178: nettavaa opetusta on kysymystä mahdotonta               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15179: kuitata pelkällä olankohautuksella. Tämä joh-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15180: tuu siitä, että pedagogiikan luonut Rudolf Stei-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15181: ner oli myös kunnian- ja vallanhimoinen, ja
15182: hänen oppiinsa sisältyi lähetyskäsky levittää                      Tietääkö Hallitus, että Steiner-kou-
15183: antroposofiaa kaikkeen maailmaan. Tämän seu-                   luissa tapahtuvan opetuksen tasosta ja
15184: rauksena antroposofit muodostavat hierarkki-                   sillä saavutettavista tuloksista on julki-
15185: sestijärjestetyn isoteerisen eli ulkopuolisilta sala-          suudessa esiintynyt hälyttäviä tietoja
15186: tun järjestön, jota johdetaan Sveitsistä, Doma-                sekä ettei kouluissa opiskelevien lasten
15187: chista käsin. Steiner-koulujen tehtäväksi on an-               vanhemmille ole suostuttu kertomaan
15188: nettu lapsen mielen muokkaaminen vastaanotta-                  opetussuunnitelmasta ja sen toteutumi-
15189: maan steinerilainen okkultismi. Näin ollen ei ole              sesta tai näyttämään sitä, sekä
15190: siis olemassa mitään steinerpedagogiikkaa eli                     mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
15191: kasvatustiedettä. Hyvänä esimerkkinä tästä voi-                Steiner-kouluissa tapahtuvan opetuksen
15192: daan todeta se, että käsiteltäessä Steiner-koulu-              riittäväksi seuraamiseksi ja mahdollisen
15193: jen valtionavun mahdollistauutta lakia toinen                  valtionavun myöntämisen tarkistamisek-
15194: erityiskoulutusmenetelmää edustanut järjestö                   si mahdollisten laiminlyöntien paljastues-
15195: Suomen Montessoriyhdistys ei pitänyt tarpeelli-                sa?
15196: 
15197:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1994
15198: 
15199:                                                Marita Jurva
15200:                                            1994 vp -   KK 596                                             3
15201: 
15202: 
15203: 
15204: 
15205:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15206: 
15207:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         perustuu kansainvälisesti tunnettuun kasvatus-
15208: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          opilliseen järjestelmään ja että koulun toiminta
15209: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        hyödyttää maan opetus- ja kasvatustoiminnan
15210: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marita            kehittämistä. Opetussuunnitelma voi poiketa pe-
15211: Jurvan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        ruskoulun opetussuunnitelmasta,ja se on alistet-
15212: 596:                                                   tava kunnan ja opetushallituksen vahvistetta-
15213:                                                        vaksi. Oppilaita lähettävällä kunnalla ja koulun
15214:            Tietääkö Hallitus, että Steiner-kou-        ylläpitäjällä tulee olla keskinäinen sopimus.
15215:        luissa tapahtuvan opetuksen tasosta ja             Valtioneuvosto on vuosien 1991-1993 aika-
15216:        sillä saavutettavista tuloksista on julki-      na myöntänyt perustamisluvan neljälletoista
15217:        suudessa esiintynyt hälyttäviä tietoja          steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta an-
15218:        sekä ettei kouluissa opiskelevien lasten        tavalle yksityiselle peruskoulua korvaavalle kou-
15219:        vanhemmille ole suostuttu kertomaan             lulle. Tunnusteluja muiden pedagogisten järjes-
15220:        opetussuunnitelmasta ja sen toteutumi-          telmien mukaisten koulujen perustamiseksi on
15221:        sesta tai näyttämään sitä, sekä                 tehty useissa kunnissa.
15222:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä            Vaihtoehtokoulujen perustaminen on vaativa
15223:        Steiner-kouluissa tapahtuvan opetuksen          prosessi, koska luvan myöntämiseksi on säädetty
15224:        riittäväksi seuraamiseksi ja mahdollisen        useita erityisiä ehtoja. Asetuksessa peruskoulua
15225:        valtionavun myöntämisen tarkistamisek-          korvaavasta koulusta ja yksityisestä lukiosta, sel-
15226:        si mahdollisten laiminlyöntien paljastues-      laisena kuin se on muutettuna asetuksella (178/
15227:        sa?                                             91), vaaditaan todistuksenanto-oikeuden saa-
15228:                                                        miseksi:
15229:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              1) että opetus on järjestetty siten, että koulussa
15230: vasti seuraavaa:                                       saavutetaan sellainen tieto- ja taitomäärä, joka
15231:                                                        vastaa kunnan peruskoulussa ja lukiossa saavu-
15232:    Steiner-koulusta annettu laki (417/77) ja sen       tettavaa tieto- ja taitomäärää;
15233: nojalla annettu asetus (625/77) tulivat voimaan 1         2) että kouluhuoneisto sijaintinsa, opetustilo-
15234: päivänä elokuuta 1977. Lain mukaan samanai-            jensa ja kuntonsa puolesta sekä muutoinkin vas-
15235: kaisesti voi olla toiminnassa enintään kolme lais-     taa tarkoitustaan ja että koululla on tarpeelliset
15236: sa tarkoitettua Steiner-koulua. Nämä ovat Hel-         opetusvälineet;
15237: singin Rudolf Steiner -koulu, Tampereen Stei-             3) että oppilaiden terveydenhoito on tyydyttä-
15238: ner-koulu ja Lahden Steiner-koulu.                     västi järjestetty;
15239:    Edellä mainittu laki ja asetus sekä laki steiner-      4) että koulun toiminta on muutoinkinjärjes-
15240: pedagogisista erityiskouluista ja vastaava asetus      tetty tämän asetuksen mukaisesti.
15241: on uusittu, ja uusitut säännökset tulivat voimaan         Jos koulu ei täytä säädettyjä ehtoja, voidaan
15242: 1.8.1993. Uusiminen johtui valtionosuusjärjes-         todistuksenanto-oikeus myöntää määräajaksi.
15243: telmään liittyvistä muutoksista sekä muistavan-        Yksityinen koulu on opetushallituksen ja asian-
15244: hentuneista säädöksistä, joista keskeisimmät oli-      omaisen lääninhallituksen valvonnan alainen.
15245: vat henkilöstö hallintoon, erityisesti opettajien ja   Näille on annettava kulloinkin tarvittavat kou-
15246: oppilaiden oikeusturvaan ja kurinpitomenette-          lua koskevat tiedot.
15247: lyyn liittyviä muutoksia. Samalla uudistettiin            Steiner-koulujen valvonta tapahtuu kolmessa
15248: muutoksenhakujärjestelmä.                              yhteydessä: perustamisvaiheessa, todistuksenan-
15249:    Peruskoululakia täydennettiin vuonna 1991           to-oikeutta myönnettäessä sekä toiminnan vi-
15250: lisäämällä siihen 77 a §(laki 169/91),jolloin avat-    ranomaisvalvontana. Lukion käsittävissä kou-
15251: tiin mahdollisuus vaihtoehtokoulujen perusta-          luissa ylioppilastutkinto mittaa oppilaiden osaa-
15252: miseen. Valtioneuvosto myöntää luvan koulun            mista valtakunnallisesti määriteltyjen arviointi-
15253: perustamiseen edellyttäen, että koulun opetus          perusteiden mukaisesti. Lisäksi näiden koulujen
15254: 4                                      1994 vp -   KK 596
15255: 
15256: oppilaiden vanhemmat ovat hyvin kiinnostunei-         Opetusministeriö ja opetushallitus tulevat si-
15257: ta lastensa koulunkäynnistä ja koulumenestyk-      sällyttämään vuoden 1995 tulosopimukseensa
15258: sestä, joten vanhempien suorittama valvonta on     kohdan, jonka mukaan vaihtoehtokoulujen toi-
15259: vähintään yhtä tehokasta kuin varsinaisissa pe-    minnasta laaditaan kokonaiskartoitus. Siinä yh-
15260: ruskouluissa. Vanhemmilla on oikeus saada          teydessä arvioidaan koulujen opetukselliset tu-
15261: kaikki tiedot koulun opetussuunnitelmasta, sillä   lokset sekä koulujen toiminta muutoinkin.
15262: ne ovat julkisia asiakirjoja.
15263: 
15264:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1994
15265: 
15266:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
15267:                                           1994 vp -   KK 596                                              5
15268: 
15269: 
15270: 
15271: 
15272:                                         Tili Riksdagens Talman
15273: 
15274:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       grundar sig pä ett internationellt känt pedago-
15275: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        giskt system och att skolans verksamhet gagnar
15276: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      utvecklingen av landets undervisnings- och fost-
15277: man Marita Jurva undertecknade spörsmäl nr            ringsväsen. Läroplanen kan avvika från grund-
15278: 596:                                                  skolans läroplan och den skall underställas kom-
15279:                                                       munen och utbildningsstyrelsen. Den kommun
15280:           Är Regeringen medveten om att det i         som sänder elever och huvudmannen för skolan
15281:        offentligheten förekommit alarmerande          bör ha ingätt ett avtal sinsemellan.
15282:        uppgifter om nivän pä undervisningen i             Statsrädet har under 1991-1993 beviljat tili-
15283:        Steiner-skolorna och de resultat som upp-      stånd för inrättande av fjorton privata skolor
15284:        näs genom den samt att föräldrarna tili de     som ersätter grundskolan och som ger undervis-
15285:        barn som gär i skolorna inte ha fätt infor-    ning som bygger pä steinerpedagogiken. I många
15286:        mation om läroplanen och hur den ge-           kommuner har man hört sig för om möjligheter-
15287:        nomförs eller fått se den samt                 na att inrätta skolor ocksä enligt andra pedago-
15288:           vilka ätgärder ämnar Regeringen vidta       giska system.
15289:        för att den undervisning som ges i Steiner-        Inrättande av alternativa skolor är en krävan-
15290:        skolorna skall kunna övervakas i tiliräck-     de process eftersom många särskilda villkor finns
15291:        lig grad och för att statsbidraget skall       stadgade för beviljande av tiliståndet. I förord-
15292:        kunna justeras i det fall att missförhällan-   ningen om skola som ersätter grundskola och om
15293:        den framkommer?                                privat gymnasium, sädan den lyder ändrad ge-
15294:                                                       nom förordning (178/91) fordras för vinnande av
15295:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt         rätt att utge betyg
15296: anföra följande:                                          1) att undervisningen är ordnad så att i skolan
15297:                                                       näs ett sädant mätt av kunskaper och fårdigheter
15298:    Lagen om Steiner-skola (417/77) och den för-       som motsvarar det som näs i kommunala grund-
15299: ordning som givits med stöd av den (625/77)           skolor och gymnasier,
15300: trädde i kraft den 1 augusti 1977. Enligt lagen kan       2) att skollokaliteterna i fråga om läge, utrym-
15301: högst tre sådana skolor som avses i lagen vara        men och skick samt även i övrigt motsvarar sitt
15302: verksamma samtidigt. Dessa är Rudolf Steiner-         ändamäl och att skolan har nödiga läromedel,
15303: skolan i Helsingfors, Tampereen Steiner-koulu             3) att elevernas hälsovärd är ordnad på ett
15304: och Lahden Steiner-koulu.                             tilifredsställande sätt,
15305:    Nämnda lag och förordning samt lagen om                4) att skolans verksamhet även i övrigt är
15306: steinerpedagogiska specialskolor och motsva-          ordnad enligt denna förordning.
15307: rande förordning har reviderats och de nya stad-          Om skolan inte fyller stadgade villkor kan
15308: gandena trädde i kraft 1.8.1993. Revideringen         rätten att utge betyg beviljas för viss tid. En privat
15309: kom sig av de förändringar som skett inom stats-      skola är underställd utbildningsstyrelsens och
15310: andelssystemet samt på andra föråldrade stad-         länsstyrelsens tilisyn. De skall ges de uppgifter
15311: ganden av vilka de viktigaste var förändringar        om skolan som behövs i det enskilda fallet.
15312: som gällde personalförvaltningen, i synnerhet lä-         Övervakningen av Steiner-skolorna sker i tre
15313: rarnas och elevernas rättsskydd samt disciplinen.     sammanhang: när skolan inrättas, när rätten att
15314: Samtidigt reviderades systemet för ändringssö-        utge betyg beviljas samt i form av myndigheter-
15315: kande.                                                nas övervakning av verksamheten. I de skolor
15316:    Grundskollagen kompletterades 1991 genom           som omfattar gymnasium mäter studentexamen
15317: att 77 a § (169/91) fogades tililagen, varvid det     elevernas kunnande utgående frän de bedöm-
15318: blev möjligt att inrätta alternativa skolor. Stats-   ningsgrunder som fastställts för hela landet.
15319: rädet beviljar tiliständ för inrättande av en skola   Dessutom är föräldrarna tili eleveri dessa skolor
15320: under förutsättning att skolans undervisning          mycket intresserade av sina barns skolgäng och
15321: 6                                        1994 vp -   KK 596
15322: 
15323: skolframgång vilket innebär att den övervakning      relsen kommer i resultatavtalet för 1995 att ta
15324: som föräldrarna står för är minst lika effektiv      med en punkt enligt viiken en helhetskartlägg-
15325: som i de egentliga grundskolorna. Föräldrarna        ning av de alternativa skolornas verksamhet skall
15326: har rätt att få alla uppgifter om skolans läroplan   sammanställas. 1 det sammanhanget bedöms
15327: eftersom de är offentliga handlingar.                skolornas undervisningsmässiga resultat samt
15328:    Undervisningsministeriet och utbildningssty-      skolornas verksamhet även i övrigt.
15329: 
15330:      Helsingforsden 21 oktober 1994
15331: 
15332:                                                       U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
15333:                                                 1994vp
15334: 
15335: Skriftligt spörsmål 597
15336: 
15337: 
15338: 
15339: 
15340:                                    Renlund m.fl.: Om saneringen av de ryska kärnkraftverken
15341: 
15342: 
15343: 
15344:                                        Tili Riksdagens Talman
15345: 
15346:    De ex-sovjetiska kärnkraftverken utgör en sä-        Finlands regering och utrikespolitiska ledning
15347: kerhetsrisk som snarast borde åtgärdas. Av de        måste i det här skedet göra sitt yttersta för att en
15348: blygsamma medel som de finländska myndighe-          snabb överenskommelse skall fås till stånd mel-
15349: terna har haft till sitt förfogande, har en mycket   lan EBRD och Ryssland. Dyrbar tid går som bäst
15350: stor del använts till att lägga grunden till den     förlorad då inga åtgärder vidtas för att undanrö-
15351: internationella insats som är nödvändig för att en   ja den ständigt ökande säkerhetsrisk som de rys-
15352: sanering skall kunna genomföras. De pengar som       ka kärnkraftverkens skick utgör.
15353: behövs för själva saneringsarbetet finns hos den        Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
15354: Europeiska återuppbyggnads- och utvecklings-         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
15355: banken EBRD. Over 400 miljoner mark finns            ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
15356: reserverade för saneringen av kärnkraftverken i      följande spörsmål:
15357: Sosnovyj Bor och Novovoronesh samt på Kola-
15358: halvön. Dessa pengar har inte kommit i använd-                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
15359: ning och saneringsarbetet har ännu inte kommit i             ta för att den Europeiska återuppbygg-
15360: gång, för förhandlingarna mellan EBRD och                    nads- och utvecklingsbanken EBRD och
15361: Ryssland strandade på EBRD:s villkor att Ryss-               de ryska myndigheterna snabbt skall
15362: land utfåster sig att utmönstra de äldsta reakto-            komma överens om vilkoren för sane-
15363: rerna, vilket Ryssland inte anser sig ha möjlighet           ringen av de ryska kärnkraftverken?
15364: att göra.
15365:      Helsingforsden 4 oktober 1994
15366: 
15367:          Boris Renlund                   Jan-Erik Enestam               Margareta Pietikäinen
15368:          Henrik Lax                      Henrik Westerlund              HåkanMalm
15369:          Gunnar Jansson                  Håkan Nordman                  Eva Biaudet
15370: 
15371: 
15372: 
15373: 
15374: 240017
15375: 2                                         1994 vp -   KK 597
15376: 
15377: Kirjallinen kysymys 597                                                                     Suomennos
15378: 
15379: 
15380: 
15381: 
15382:                                    Renlund ym.: Venäjän ydinvoimaloiden kunnostuksesta
15383: 
15384: 
15385: 
15386:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15387: 
15388:    Entisen Neuvostoliiton ydinvoimalat muo-              Suomen hallituksen ja ulkopoliittisen johdon
15389: dostavat turvallisuusriskin, joka olisi poistettava   on tässä vaiheessa tehtävä kaikkensa, jotta sopi-
15390: mitä pikimmin. Suomen viranomaisten käytössä          mus saataisiin nopeasti aikaan EBRD:n ja Venä-
15391: olleista vaatimattomista varoista hyvin suuri osa     jän välillä. Kallisarvoista aikaa kuluu parhail-
15392: on käytetty pohjan luomiseksi kansainväliselle        laan hukkaan, koska minkäänlaisiin toimenpi-
15393: panostukselle, joka on välttämätön saneerauk-         teisiin ei ryhdytä sen jatkuvasti kasvavan turval-
15394: sen suorittamiseksi. Saneeraukseen tarvittavat        lisuusriskin poistamiseksi, jonka Venäjän ydin-
15395: varat ovat Euroopan jälleenrakennus- ja kehitys-      voimaloiden kunto muodostaa.
15396: pankilla EBRD:llä. Yli 400 miljoonaa markkaa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15397: on varattu Sosnovyi Borin ja Novovoroneshin           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15398: sekä Kuolan niemimaan ydinvoimaloiden sanee-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15399: raukseen. Näitä varoja ei ole otettu käyttöön eikä    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15400: saneeraustyö ole vielä käynnistynyt, koska
15401: EBRD:nja Venäjän väliset neuvottelut kariutui-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15402: vat EBRD:n asettamaan ehtoon Venäjän sitou-                  ryhtyä, jotta Euroopan jälleenrakennus-
15403: tumisesta vanhimpien reaktoreiden käytöstä                   ja kehityspankki EBRD ja Venäjän vi-
15404: poistamiseen, mihin Venäjä ei katso itsellään ole-           ranomaiset pääsisivät nopeasti sopimuk-
15405: van mahdollisuuksia.                                         seen Venäjän ydinvoimaloiden sanee-
15406:                                                              rauksen ehdoista?
15407: 
15408:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1994
15409: 
15410:          Boris Renlund                   Jan-Erik Enestam               Margareta Pietikäinen
15411:          Henrik Lax                      Henrik Westerlund              HåkanMalm
15412:          Gunnar Jansson                  Håkan Nordman                  Eva Biaudet
15413:                                         1994 vp -   KK 597                                           3
15414: 
15415: 
15416: 
15417: 
15418:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15419: 
15420:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lei niiden turvallisuutta kyetä nostamaan hyväk-
15421: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       syttävälle tasolle tietyn ajan kuluessa. Kun avus-
15422: olette 4 päivänä lokakuuta 1994 päivätyn kir-       tushankkeesta on päästy yksimielisyyteen saaja-
15423: jeenne n:o 1673 ohella lähettänyt valtioneuvos-     maan kanssa, kirjataan avun täsmälliset ehdot
15424: ton asinanomaiselle jäsenelle kansanedustaja        ydinturvarahaston ja ao. saajamaan hallituksen
15425: Renlundin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       väliseen rahoituspäätökseen liitettävään sopi-
15426: myksen n:o 597:                                     mukseen.
15427:                                                         Hankeneuvotteluissa kohdemaiden kanssa
15428:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ydinturvarahastoa edustavat EBRD:n virkamie-
15429:        ryhtyä, jotta Euroopan jälleenrakennus-      het, jotka toimivat rahaston johtokunnan yksi-
15430:        ja kehityspankki EBRD ja Venäjän vi-         mielisesti antamien ohjeiden mukaan.
15431:        ranomaiset pääsisivät nopeasti sopimuk-          Suomi on vuosien 1991-1994 aikana budje-
15432:        seen Venäjän ydinvoimaloiden sanee-          toinut Venäjän ydinvoimaloiden laitos- ja käyt-
15433:        rauksen ehdoista?                            töturvallisuutta edistäviin hankkeisiin 23,5
15434:                                                     Mmk. Kahdenvälisen yhteistyön kautta on myös
15435:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        osallistuttu EBRD:n ydinturvarahaston kautta
15436: vasti seuraavaa:                                    rahoitettavien hankkeiden valmisteluun.
15437:                                                         Suomi on näin omalla panoksellaan aktiivises-
15438:    EBRD:n yhteyteen perustettiin huhtikuussa        ti vaikuttanut Venäjän ydinvoimaloiden ottami-
15439: 1993 G-7:n aloitteesta ydinturvarahasto             seksi ydinturvarahaston ohjelmaan. EBRD:n
15440: (Nuclear Safety Account, NSA), jonka tarkoi-        edustajat neuvottelivat viimeksi 4.-6.10.1994
15441: tuksena on tukea Keski- ja Itä-Euroopan maiden      Venäjän viranomaisten kanssa kolmeen em.
15442: ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantami-        ydinvoimalaan liittyvistä hankkeista. Tekninen
15443: seen tähtääviä hankkeita. Tilapäiseksi tarkoite-    valmistelu on saatu päätökseen, mutta lopullisia
15444: tusta rahastosta myönnetään lahja-apua hank-        rahoituspäätöksiä ei vielä ole voitu tehdä, koska
15445: keisiin, joilla voidaan nopeasti vähentää VVER      EBRD:nja Venäjän hallituksen väliset neuvotte-
15446: 440/230 ja RBMK -tyyppisten reaktoreiden on-        lut avun ehdoista ovat kesken.
15447: nettomuusriskiä.                                        Keskeinen ongelma avun ehdollisuudessa on
15448:    Y dinturvarahastossa ovat jäseninä 12läntistä    vaarallisten laitosten sulkeminen, jota G-7-maat
15449: teollisuusmaata sekä Euroopan komissio. Ra-         ovat tiukasti ajaneet. Kysymyksestä keskustel-
15450: haston pääoma laskettuna tähän mennessä an-         tiin 20.10.1994 pidetyssä ydinturvarahaston ko-
15451: nettuina maksusitoumuksina on MECU 135,             kouksessa. Suomen kannalta pidetään tarkoi-
15452: josta Suomen osuus on MECU 2,5 eli noin 15          tuksenmukaisena, että Venäjän ko.laitoksia kos-
15453: Mmk.                                                kevat hankkeet aloitetaan mahdollisimman pian.
15454:     Rahasto on tähän mennessä tukenut ydinvoi-          EBRD:n yhteydessä toimivan ydinturvara-
15455: maloiden turvallisuutta edistäviä hankkeita Bul-    hastonjohtokuntajatkaa kolmen Venäjän ydin-
15456: gariassa (Kozloduy) ja Liettuassa (Ignalina).       turvahankkeen         käsittelyä   kokouksessaan
15457: Seuraavina kohteina ovat työohjelman mukaan         20.12.1994. On odotettavissa, että tuolloin teh-
15458: Venäjällä sijaitsevat Sosnovyj Borin, Kuolan ja     dään lopulliset päätökset ohjelman toteuttami-
15459: N ovovoroneshin ydinvoimalat.                       sesta. Tämänhetkisen tilanteen valossa näyttää
15460:     Ydinturvarahaston säännöt ovat yhdenmu-         siltä, että tiettyjen vaarallisiksi luokiteltujen
15461:  kaiset EBRD:n johtokunnan hyväksymän ener-         reaktoreiden lopullisia sulkemislupauksia on
15462:  giasektorin rahoituspolitiikan kanssa. Sääntöjen   pankin määrätietoisesta toiminnasta huolimatta
15463:  mukaan saajamaan hallitukselta edellytetään si-    erittäin vaikea saada aikaan. Kuitenkin on mitä
15464:  toutumista energiatalouden uudistuksiin, ydin-     todennäköisintä, että nykyiseen tilanteeseen ver-
15465:  energiaa koskevan lainsäädännön ja viranomais-     rattuna Suomen lähialueella sijaitsevien Kuolan
15466:  toiminnan kehittämiseen sekä riskialttiimpien      ja Sosnovyj Borin ydinvoimaloiden osalta tul-
15467:  reaktoreiden aikaistettuun käytöstäpoistoon, el-   laan tekemään huomattavia parannuksia.
15468:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1994
15469:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
15470: 4                                          1994 vp -   KK 597
15471: 
15472: 
15473: 
15474: 
15475:                                          Tili Riksdagens Talman
15476: 
15477:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       med mottagarlandet, fastställs detaljerade vill-
15478: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 1673       kor i ett avtal mellan kämsäkerhetsfonden och
15479: av den 4 oktober 1994 tili vederbörande medlem         mottagarlandets regering, vilket fogas tili finan-
15480: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         sierings beslutet.
15481: Renlund m.fl. undertecknade spörsmål nr 597:              I projektförhandlingama med mottagarlän-
15482:                                                        dema representeras kämsäkerhetsfonden av
15483:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        EBRD-tjänstemän, som opererar enligt de direk-
15484:         ta för att den Europeiska återuppbygg-         tiv som fondens direktion enhälligt utfårdat.
15485:         nads- och utvecklingsbanken EBRD och              Under 1991-1994 har Finland budgeterat
15486:         de ryska myndighetema snabbt skall             23,5 milj. mk för projekt som främjar anlägg-
15487:         komma överens om villkoren för sane-           nings- och driftssäkerheten vid ryska kämkraft-
15488:         ringen av de ryska kämkraftverken?             verk. Genom bilateralt samarbete har Finland
15489:                                                        även deltagit i beredningen av projekt som finan-
15490:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sieras via EBRD:s kämsäkerhetsfond.
15491: anföra följande:                                          På detta sätt har Finland gjort insatser för att
15492:                                                        aktivt medverka tili att de ryska kämkraftverken
15493:     På G-7:s initiativ inrättades en kämsäkerhets-     tas med på kämsäkerhetsfondens program.
15494: fond (Nuclear Safety Account, NSA) vid EBRD            Senast förhandlade EBRD:s representanter med
15495: i april 1993. Avsikten är att fonden skall stöda       ryska myndigheter 4-6.10.1994 om projekt som
15496: projekt som syftar tili att förbättra.~äkerheten vid   gäller de tre nämnda kämkraftverken. De teknis-
15497: kämkraftverken i Central- och Osteuropa. Ur            ka förberedelsema har slutförts, men de slutliga
15498: fonden, som är avsedd att vara temporär, beviljas      finansieringsbesluten har ännu inte kunnat fattas
15499: gåvobistånd tili projekt som snabbt kan reducera       p.g.a. att förhandlingama om biståndsvillkoren
15500: risken för olyckor i reaktorer av typ VVER 440/        mellan EBRD och den ryska regeringen inte har
15501: 230 och RBMK.                                          slutförts.
15502:     Medlemmar i kämsäkerhetsfonden är 12 väst-            Det centrala problemet i fråga om vilikoren
15503: liga industriländer och EU-komissionen. Fon-           för biståndet är stängandet av farliga anläggning-
15504: dens kapital, räknat i betalningsförbindelser som      ar, som G-7-ländema kraftigt har arbetat för.
15505: lämnats hittills, uppgår till135 MECU, varav 2,5       Frågan diskuterades vid ett möte med kämsäker-
15506: MECU, dvs. ca 15 milj. mk utgör Finlands andel.        hetsfonden 20.10.1994. För Finlands del anses
15507:     Tills vidare har fonden understött projekt som     det ändamålsenligt att projekten i de ryska an-
15508: främjar säkerheten i kämkraftverk i Bulgarien          läggningama inleds så snart som möjligt.
15509: (Kozloduy) och Litauen (Ignalina). Enligt ar-             Direktionen för kämsäkerhetsfonden, som
15510: betsprogrammet är de ryska kämkraftverken i            arbetar i samband med EBRD, fortsätter be-
15511: Sosnovyj Bor och Novovoronesh samt på Kola-            handlingen av de tre ryska kämsäkerhetsprojek-
15512: halvön följande mål för fonden.                        ten vid sitt möte 20.12.1994. De slutliga besluten
15513:     Stadgan för kämsäkerhetsfonden överens-            om genomförandet av programmet kommer an-
15514: stämmer med den finansieringspolitik för energi-       tagligen att fattas vid detta möte. I ljuset av
15515: sektom som godkänts av EBRD:s direktion. En-           situationen i dag verkar det mycket svårt att få
15516: ligt stadgan förutsätts det att mottagarlandets        fram definitiva stängningslöften för vissa reakto-
15517: regering förbinder sig tili reformer inom energi-      rer som klassats som farliga, trots bankens mål-
15518: försörjningen, tili utveckling av lagstiftning och     medvetna arbete. Det är dock mycket sannolikt
15519: myndighetsåtgärder i fråga om kämenergi samt           att betydande förbättringar, jämfört med dagens
15520: tili tidigareläggande av avvecklingen av de far-       läge, kommer att ske i kämkraftverken på Kola-
15521: ligaste reaktorema, om säkerheten inte kan höjas       halvön och i Sosnovyj Bor, vilka finns i Finlands
15522: tili en acceptabel nivå inom en viss tidsperiod.       närområde.
15523: När samförstånd om ett bistådsprojekt uppnåtts
15524: 
15525:      Helsingforsden 24 oktober 1994
15526: 
15527:                                                                            Minister Pertti Salolainen
15528:                                                 1994 vp
15529: 
15530: Kirjallinen kysymys 598
15531: 
15532: 
15533: 
15534: 
15535:                                   Aula ym.: Luokattomassa lukiossa opiskelevien oikeudesta opinto-
15536:                                        tukeen
15537: 
15538: 
15539:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15540: 
15541:    Uusi lukiolaki on mahdollistanut siirtymisen      toman lukion oppilaat eivät ole voineet opintoja
15542: ns. luokattomaan lukioon. Luokattomassa lu-          aloittaessaan tietää sitä, että opintotuen saantia
15543: kiossa lähdetään siitä, että lukion oppimäärän       rajoitetaan kolmeen vuoteen. Tämän on voitu
15544: laajuus on kolme vuotta, mutta oppilas voisi itse    katsoa olevan ns. erityinen syy,jonka perusteella
15545: valita lukion suoritusajan. Lukio tulisi suorittaa   opintotukea voidaan myöntää myös neljänneksi
15546: kuitenkin enintään neljässä vuodessa. Tästä läh-     opintovuodeksi.
15547: detään myös kyseisen hallituksen esityksen (HE           Kuitenkin edelleen jää ratkaisematta tänä syk-
15548: 176/1993 vp) perusteluissa.                          synä tai myöhemmin luokattomassa lukiossa
15549:    Opintotukilaissa puolestaan säädetään, että       aloittavien opiskelijoiden asema. Nykyisten
15550: opintotukea voi saada enintään koulutuksen           säännösten mukaan he ovat oikeutettuja opinto-
15551: säännönmukaisen keston ajaksi siten kuin ase-        tukeen vain kolmen vuoden ajalta, vaikka opin-
15552: tuksella tarkemmin säädetään. Erityisestä syystä     tosuunnitelmat voivat olla neljänkin vuoden pi-
15553: tukea voi saada enintään yhden opintovuoden yli      tuisia.
15554: koulutuksen säännönmukaisen keston. Opinto-              Luokatoota lukiota koskevan tavoitteen eli
15555: tukilain 7 §:n perusteluissa (HE 226/1993 vp)        opiskelijoiden yksilöllisten opintosuunnitelmien
15556: määritellään pidennetyn opintotuen saannin pe-       ja valinnanmahdollisuuksien tukemisen sekä
15557: rusteeksi sairaus tai muu vastaava erityinen syy.    opintotukiasetuksen välillä on näin ollen risti-
15558:    Opintotukiasetuksen mukaan lukion suoritta-       riita.
15559: misen säännönmukaisena kestona pidetään kol-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15560: mea Iukuvuotta.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15561:    Luokattomassa lukiossa neljän vuoden opin-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15562: tosuunnitelman mukaan opiskelevien oppilai-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15563: den kohdalla tästä on koitunut ongelmia. Hei-
15564: dän opintoraha-anomuksiaan on hylätty, koska                   Aikooko Hallitus muuttaa opintotuki-
15565: nelivuotista opintosuunnitelmaa ei ole katsottu             asetusta tai sen tulkintaa siten, että luo-
15566: "sairaudeksi tai muuksi vastaavaksi erityiseksi             kattomassa lukiossa myös nelivuotisen
15567:  syyksi".                                                   opintosuunnitelman mukaan opiskelevat
15568:    Kelan sittemmin tekemän tulkinnan mukaan                 olisivat jatkossa oikeutettuja opintotu-
15569: ennen syksyä 1994 opintonsa aloittaneet Iuokat-             keen?
15570: 
15571:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
15572: 
15573:           Maria Kaisa Aula               Pekka Räty                     Maija-Liisa Lindqvist
15574:           Kyösti Virrankoski             Aino Suhola                    Leila Lehtinen
15575:           Kirsti Ala-Harja               Margareta Pietikäinen          Riitta J ouppila
15576:           Heli Astala                    Tuija Maaret Pykäläinen        Jukka Gustafsson
15577:           Aamo von Bell                  Iiris Hacklin                  Marja-Liisa Tykkyläinen
15578: 
15579: 
15580: 
15581: 
15582: 240017
15583: 2                                        1994 vp -   KK. 598
15584: 
15585: 
15586: 
15587: 
15588:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15589: 
15590:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukion oppimää-
15591: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        rä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jol-
15592: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lei rehtori perustellusta syystä myönnä poik-
15593: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria           keusta.
15594: Kaisa Aulan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         Opetusministeriö katsoo, että opintotukiase-
15595: myksen n:o 598:                                      tuksen 3 pykälän säännös siitä, että lukion suorit-
15596:                                                      tamisen säännönmukaisena kestona pidetään
15597:           Aikooko Hallitus muuttaa opintotuki-       kolmea lukuvuotta, vastaa lukiolain määrittelyä.
15598:        asetusta tai sen tulkintaa siten, että luo-   Opetusministeriö katsoo kuitenkin, että luokat-
15599:        kattomassa lukiossa myös nelivuotisen         tomassa lukiossa neljän vuoden opinto-ohjelman
15600:        opintosuunnitelman mukaan opiskelevat         mukaan etenemistä voidaan pitää erityisenä syy-
15601:        olisivat jatkossa oikeutettuja opintotu-      nä opintotuen myöntämiseen säännönmukaisen
15602:        keen?                                         keston ylittävään opiskeluun.
15603:                                                         Opetusministeriön tiedossa on, että kansan-
15604:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         eläkelaitos oli kuluvan lukuvuoden alussa evän-
15605: vasti seuraavaa:                                     nyt opintotuenjoiltakin luokattoman lukion nel-
15606:                                                      jännen vuoden opiskelijoilta. Kansaneläkelaitos
15607:    Opintotukilain mukaan opintotukea voi saa-        on oma-aloitteisesti muuttanut tulkintaansa, ja
15608: da lukion oppimäärän suorittamiseen. Opintotu-       jo tehdyt kielteiset päätökset on pyritty oikaise-
15609: kea myönnetään päätoimisten opintojen ajaksi,        maan.
15610: kuitenkin enintään koulutuksen säännönmukai-            Opetusministeriö katsoo kysyjien tavoin, että
15611: sen keston ajaksi siten kuin asetuksella tarkem-     luokattomassa lukiossa päätoimisesti opiskele-
15612: min säädetään. Erityisestä syystä tukea voi saada    van tulee olla oikeutettu opintotukeen neljänä
15613: enintään yhden opintovuoden yli opintojen sään-      lukuvuotena. Tämä tulkinta ei opetusministe-
15614: nönmukaisen keston. Opintotukiasetuksen 6 py-        riön käsityksen mukaan edellytä opintotukiase-
15615: kälän mukaan lukion suorittamisen säännönmu-         tuksen muuttamista. Opetusministeriö tulee kui-
15616: kaisena kestona pidetään kolmea lukuvuotta.          tenkin seuraamaan kansaneläkelaitoksen tuen
15617:    Lukiolain 3 pykälän mukaan lukio voi olla         myöntämiskäytäntöä ja ryhtyy tarvittaessa toi-
15618: luokaton tai luokallinen. Lukion oppimäärä on        menpiteisiin asetuksen tarkentamiseksi.
15619: 
15620:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1994
15621: 
15622:                                                                Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
15623:                                            1994 vp -   KK 598                                            3
15624: 
15625: 
15626: 
15627: 
15628:                                          Tili Riksdagens Talman
15629: 
15630:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        högst fyra år, om inte rektor av motiverade skäl
15631: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         beviljar dispens.
15632: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Undervisningsministeriet anser att stadgandet
15633: man Maria Kaisa Aula m.fl. undertecknade               i 3 § förordningen om studiestöd om att den nor-
15634: spörsmål nr 598:                                       mala tiden för att slutföra gymnasiet är tre år
15635:                                                        motsvarar definitionen i gymnasielagen. Under-
15636:           Ämnar Regeringen ändra förordning-           visningsministeriet anser dock att ett fyraårigt
15637:        en om studiestöd eller tolkningen av den        studieprogram i ett årskurslöst gymnasium kan
15638:        så att i det årskurslösa gymnasiet även de      anses vara ett särskilt skäl för att bevilja studie-
15639:        som studerar enligt den fyraåriga läropla-      stöd för studier som överskrider den normala
15640:        nen i fortsättningen är berättigade tili stu-   studietiden.
15641:        diestöd?                                            Undervisningsministeriet är medvetet om att
15642:                                                        folkpensionsanstalten under innevarande studie-
15643:    Sam svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-       år har avslagit ansökningnar om studiestöd av ett
15644: ra följande:                                           antal studerande på gymnasiestudiernas fjärde
15645:                                                        år. Folkpensionsanstalten har på eget initiativ
15646:    Enligt lagen om studiestöd kan studiestöd er-       ändrat sin tolkning och man har i mån av möjlig-
15647: hållas för att slutföra lärokursen i gymnasiet.        het rättat tili besluten om avslag.
15648: Studiestöd beviljas för studier på heltid, dock            På samma sätt som frågeställaren anser under-
15649: under den normala utbildningens längd så som           visningsministeriet att den som studerar på heltid
15650: närmare stadgas genom förordning. Av särskilda         i ett årskurslöst gymnasium skall vara berättigad
15651: skäl kan man få studiestöd för högst ett år utöver     tili studiestöd under det fjärde läsåret. Denna
15652: vad studierna normalt tar i anspråk. Enligt 6 §        tolkning förutsätter enligt ministeriets uppfatt-
15653: förordningen om studiestöd anses den normala           ning inte att förordningen om studiestöd behö-
15654: tiden för att slutföra gymnasiet vara tre läsår.       ver ändras. Undervisningsministeriet kommer
15655:    Enligt 3 § gymnasielagen kan gymnasiet vara         dock att följa folkpensionsanstaltens praxis när
15656: antingen årskurslöst eller årskursbaserat. Läro-       det gäller att bevilja studiestöd och kommer vid
15657: kursen i gymnasiet är tili omfattningen treårigt.      behov att vidta åtgärder för att revidera förord-
15658: Lärokursen i gymnasiet skall slutföras inom            ningen.
15659: 
15660:      Helsingforsden 18 oktober 1994
15661: 
15662:                                                                  Minister Tytti lsohookana-Asunmaa
15663:                                                 1994 vp
15664: 
15665: Kirjallinen kysymys 599
15666: 
15667: 
15668: 
15669: 
15670:                                   Urpilainen: Työllisyystilanteen parantamiseksi tarvittavista toi-
15671:                                      menpiteistä Kokkolassa
15672: 
15673: 
15674:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15675: 
15676:     Kokkola on Keski-Pohjanmaan toiminnallis-           Pitkään odotettua ja kaivattua Outokumpu
15677: taloudellisen maakunnan niin taloudellinen kuin      Oy:n sinkkitehtaan laajennusinvestointipäätös-
15678: hallinnollinenkin keskus. Kokkola on kokenut         täkään ei ole aikaansaatu.
15679: syvän rakennemuutoksen viimeisten 10-15 vuo-            Kuvaavaa kehitykselle on se, että esim. elo-
15680: den aikana. Kaupungissa toiminut teollisuus on       kuun lopun työttömyystilastot osoittavat kau-
15681: osin lopettanut toimintansa, ja jäljelle jääneet     pungissa olevan 3 975 työtöntä työnhakijaa,joka
15682: ovat vähentäneet työvoimaansa. Esim. naistyö-        määrä on 108 enemmän kuin vastaavaan aikaan
15683: paikkoja tarjonnut teva-teollisuus tarjoaa tänä      vuotta aikaisemmin. Näin arvioiden heikkeni
15684: päivänä vain murto-osan niistä työpaikoista, jot-    Kokkolan työllisyystilanne eniten koko Vaasan
15685: ka se pystyi tarjoamaan parhaimmillaan. Myös         läänin alueella, jossa työttömien määrä väheni
15686: Kokkolassa toimiva suurteollisuus eli Outokum-       1 549 hengellä. Kokkolan työttömyysaste olikin
15687: pu Oy sekä Kemira Oy ovat lopettaneet eräitä         elokuun lopulla 24,1 %,joka on toiseksi korkein
15688: tuotantolinjojaan työpaikkojen vähetessä rajus-      koko läänin alueella.
15689: ti.                                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15690:     Sinipunahallitus nimesi Kokkolan toimikau-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15691: tensa aikana ns. erityistukialueeksi. Tuona aika-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15692: na saatiinkin aikaan eräitä myönteisiä päätöksiä,    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15693: joilla oli alueen rakennetta monipuolistava vai-
15694: kutuksensa.                                                     Mihin erityistoimiin Hallitus aikoo
15695:     Kokkola on tälläkin hetkellä nimetty rakenne-            ryhtyä Kokkolan yhä pahenevan työttö-
15696: muutospaikkakunnaksi. Tänä aikana ei kuiten-                 myystilanteen takia,
15697: kaan, ei ainakaan vielä, ole aikaansaatu sellaisia              aikooko valtioneuvosto kaikesta huo-
15698: erityistoimia, joilla olisi työllisyyttä parantava           limatta hyväksyä Kokkolan Asekoulun
15699: vaikutuksensa, ns. pohjoisen ohikulkutien perus-             siirtämisen Lahteen, vaikka sillä on työt-
15700: parannus- ja levennystöiden aloittamista lukuun              tömyyttä lisäävä vaikutuksensa Kokko-
15701: ottamatta. Eräin päätöksin ollaan toimimassa                 lassa, ja
15702: jopa työllisyyttä heikentävällä tavalla. Esim.                  aikooko Hallitus olla myötävaikutta-
15703: puolustusministeriössä on tehty päätös Kokko-                massa siihen, että työllisyyttä kohentava-
15704: lan Asekoulun siirtämisestä Lahteen, jolla välit-            na investointina Outokumpu Oy:n sink-
15705:  tömästi ja välillisesti menetetään kaupungista              kitehtaan laajennusinvestoinnit voitaisiin
15706: jopa satakunta työpaikkaa.                                   käynnistää Kokkolassa välittömästi?
15707:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1994
15708: 
15709:                                            Kari Urpilainen
15710: 
15711: 
15712: 
15713: 
15714: 240017
15715: 2                                         1994 vp -   KK 599
15716: 
15717: 
15718: 
15719: 
15720:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15721: 
15722:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Valtioneuvosto määräsi alueiden kehittämi-
15723: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sestä annetun lain (1135/93) perusteella Kokko-
15724: olette 5 päivänä lokakuuta 1994 päivätyn kir-         lan seutukunnan (Kokkola, Himanka, Kannus,
15725: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Kälviä ja Lohtaja) rakennemuutosalueeksi vuo-
15726: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Urpilaisen         siksi 1994 ja 1995. Siihen liittyen valmistui Kok-
15727: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 599:         kolan seudun rakennemuutosalueohjelma, jossa
15728:                                                       on määritelty seutukunnan kehittämisen strate-
15729:           Mihin erityistoimiin Hallitus aikoo         gia ja painopisteet kehittämishankkeineen. Oh-
15730:        ryhtyä Kokkolan yhä pahenevan työttö-          jelmaan sisältyvien hankkeiden toteutus on vasta
15731:        myystilanteen takia,                           käynnistynyt, ja niiden vaikutukset alkavat vähi-
15732:           aikooko valtioneuvosto kaikesta huo-        tellen tuntua. Lisäksi ED-ministerivaliokunnan
15733:        limatta hyväksyä Kokkolan Asekoulun            päätöksen (6.9.1994) mukaisesti Kokkolan seu-
15734:        siirtämisen Lahteen, vaikka sillä on työt-     tukuntaa ehdotetaan Euroopan komissiolle ta-
15735:        tömyyttä lisäävä vaikutuksensa Kokko-          voite 2 -alueeksi väestöltään pienimpänä aluee-
15736:        lassa, ja                                      na. Siihen liittyvä ohjelmatyö on käynnistynyt
15737:           aikooko Hallitus olla myötävaikutta-        hyvin. Suomen EU-jäsenyyden toteutuessa EU :n
15738:        massa siihen, että työllisyyttä kohentava-     rakennerahastojen rahoitus Kokkolan seudun
15739:        na investointina Outokumpu Oy:n sink-          tavoite 2 -ohjelman toteutukseen tarjoaa merkit-
15740:        kitehtaan laajennusinvestoinnit voitaisiin     tävän lisäpanoksen seudun tuotantorakenteen
15741:        käynnistää Kokkolassa välittömästi?            uudistamiseenja työttömyyden vähentämiseen.
15742:                                                           Aluepoliittisia investointitukia on myönnetty
15743:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Kokkolan seudulle tänä vuonna 9 kpl, yhteensä
15744: taen seuraavaa:                                       3,9 milj. mk, kehittämistukia 10 kpl, yhteensäO, 9
15745:                                                       milj. mk (kaikki Kokkolan kaupungissa) ja
15746:    Hallitus on tiedostanut Kokkolan vaikean           pienyritystukia 30 kpl, yhteensä 2, 2 milj. mk.
15747: työllisyystilanteen     rakennemuutosongelmien            Kysymykseen Kokkolan asekoulun siirtämi-
15748: seurauksena. Kokkolan työllisyystilanne on            sestä Lahteen hallitus toteaa seuraavaa:
15749: maan keskimääräistä tilannetta heikompi. Elo-             Puolustusministeri ja puolustusvoimain ko-
15750: kuussa 1994 työttömyysaste Kokkolassa oli             mentaja hyväksyivät huhtikuussa 1994 puolus-
15751: 24, 1 % ja Vaasan työvoimapiirissä keskimäärin        tushallinnon rauhan ajan organisaation rationa-
15752: 17,8 %. Koko maan keskimääräinen työttö-              lisointi- ja kehittämisohjelman. Kokkolassa si-
15753: myysaste samaan aikaan oli 19,6 %.                    jaitsevan Asekoulun osalta ohjelmassa vahviste-
15754:    Kokkolassa työttömien määrä oli elokuussa          taan, että Asekoulun toiminta Kokkolassa lak-
15755: 3 975. Työttömiä oli elokuussa työllistettynä         kaa, ja se siirretään vuoden 1996 aikana Lahteen.
15756: työllistämistuella noin 500 henkeä ja työvoima-           Puolustusministeriössä on vuonna 1993 laa-
15757: koulutuksessa oli noin 300 henkeä eli yhteensä        dittu laskelma Asekoulun siirron taloudellisista
15758: noin 800 henkeä.                                      ja toiminnallisista vaikutuksista. Huollon koulu-
15759:    Työministeriö on tänä vuonna (10.5.1994)           tuksen keskittämisellä yhteen paikkaan sekä
15760: myöntänyt työllisyysvaroista Kokkolan kau-            puolustusvoimien toimipaikkojen supistamisella
15761: pungin satamainvestointiin noin 2,4 miljoonan         aikaansaadaan huomattavia taloudellisia ja toi-
15762: markan avustuksen sekä Nuorisokeskus Villa            minnallisia hyötyjä. Siirto on siten puolustushal-
15763: Elban toisen vaiheen rakennustöihin noin 2 mil-       linnon kannalta varsin hyvin perusteltavissa.
15764: joonaa markkaa (3.8.1994).                               Asekoulun siirtäminen Lahteen liittyy laajem-
15765:    Työministeriö pyrkii edelleen alueellisten         paan, koko puolustusvoimia koskevaan koko-
15766: työttömyyserojen tasoittamiseen suuntaamalla          naisuuteen. Tarkastelu yksittäisenä tapauksena
15767: työllisyysvaroja erityisesti paikkakunnille, joilla   saattaa johtaa vääriin johtopäätöksiin. Lahdessa
15768: työllisyystilanne on maan keskimääräistä tilan-       on lakkautettu Hämeen Sotilassairaala ja Esi-
15769: netta heikompi.                                       kuntakoulu siirretään sieltä Tuusulaan. Lahden
15770:                                          1994 vp -   KK 599                                          3
15771: 
15772: tilat ja ylläpitävään huoltoon osallistuvan henki-   lustusministeriö pyrkii kaikin käytettävissään
15773: löstön määrä olisivat ylimitoitettuja, mikäli Ase-   olevin keinoin lieventämään välttämättömien ra-
15774: koulua ei siirrettäisi sinne.                        tionalisointitoimenpiteittensä haittavaikutuksia.
15775:    Puolustusministeriön vastuulla on tarkastella        Hallitus toteaa edelleen, että valtion suorassa
15776: hallinnonalan kokonaisetua ja täyttää valtioneu-     omistuksessa on ainoastaan 40 % Outokumpu
15777: voston asettamat puolustushallintoa koskevat         Oy:n osakkeista. Hallitus ei siten voi omistajan
15778: säästöpäätökset. Puolustusministeriössä on tie-      roolissa puuttua yhtiön päätöksiin. Kokkolan
15779: dostettu lakkautustenja siirtojen yhteiskunnalli-    sinkkitehtaan laajennusinvestointien osalta pää-
15780: set ja inhimilliset vaikutukset ja ongelmat. Puo-    tösvalta on yksinomaan Outokumpu Oy:llä.
15781:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1994
15782: 
15783:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
15784: 4                                        1994 vp -   KK 599
15785: 
15786: 
15787: 
15788: 
15789:                                        Tili Riksdagens Talman
15790: 
15791:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     (1135/93) har statsrådet utsett Karlebys ekono-
15792: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      miska region (Karleby, Himanka, Kannus, Kel-
15793: 5 oktober 1994 till vederbörande medlem av           viå och Lochteå) till strukturomvandlingsområ-
15794: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ur-      de för 1994 och 1995. I anslutning härtill fårdig-
15795: pilainen undertecknade spörsmål nr 599:              ställdes för regionen Karleby ett strukturom-
15796:                                                      vandlingsprogram, där strategin och tyngd-
15797:           Vilka särskilda åtgärder ämnar Rege-       punkterna för utvecklandet av den ekonomiska
15798:        ringen vidta med anledning av att arbets-     regionenjämte utvecklingsprojekt fastställs. Ge-
15799:        löshetssituationen i Karleby blir allt vär-   nomförandet av projekten i programmet har
15800:        re, och                                       först nyligen inletts, och verkningarna av dem
15801:           har statsrådet för avsikt att trots allt   börjar så småningom märkas. Dessutom föreslås
15802:        godkänna flyttningen av Vapenskolan i         för Europakommissionen enligt EU-ministerut-
15803:        Karleby till Lahtis, fastän detta ökar ar-    skottets beslut (6.9 .1994) att Karlebys ekonomis-
15804:        betslösheten i Karleby, samt                  ka region skall bli en mål2-region, den till befolk-
15805:           ämnar Regeringen medverka till att         ningsmängden minsta av mål 2-regionerna. Pro-
15806:        sysselsättningsfrämjande investeringar i      gramarbetet i anslutning härtill har fått en bra
15807:        syfte att utvidga Outokumpu Oy:s zinkfa-      start. När Finlands medlemskap i EU blir verk-
15808:        brik i Karleby kan inledas omedelbart?        lighet kommer finansieringen från EU:s struk-
15809:                                                      turfonder för genomförandet av mål 2-program-
15810:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      met för regionen Karleby att utgöra en betydan-
15811: anföra följande:                                     de tilläggssatsning vid förnyandet av produk-
15812:                                                      tionsstrukturen och minskandet av arbetslöshe-
15813:    Regeringen är medveten om det svåra syssel-       ten i området.
15814: sättningsläget i Karleby till följd av strukturom-      Regionen Karleby har i år beviljats 9 regional-
15815: vandlingsproblemen. Sysselsättningsläget i Kar-      politiska investeringsstöd till ett belopp av sam-
15816: leby är sämre än i landet i genomsnitt. I augusti    manlagt 3,9 milj. mk, 10 utvecklingsstöd till ett
15817: 1994 var arbetslöshetsgraden i Karleby 24,1%         belopp av sammanlagt 0,9 milj. mk (alla i Karle-
15818: och i Vasa arbetskraftsdistrikt i genomsnitt         by stad) och 30 småföretagsstöd till ett belopp av
15819: 17,8 %. Vid samma tidpunkt var arbetslöshets-        sammanlagt 2,2 milj. mk.
15820: graden i hela landet i genomsnitt 19,6 %.               Beträffande frågan om flyttning av Vapensko-
15821:    Antalet arbetslösa i Karleby var i augusti        lan i Karleby till Lahtis konstaterar regeringen
15822: 3 975. Antalet arbetslösa som sysselsattes med       följande:
15823: hjälp av sysselsättningsstöd var samma månad ca         Försvarsministern och kommendören för för-
15824: 500 och antalet personer som deltog i arbets-        svarsmakten godkände i april 1994 ett program
15825: kraftsutbildning ca 300. Dessa grupper utgjorde      för rationalisering och utveckling av försvarsför-
15826: således sammanlagt ca 800 personer.                  valtningens organisation i fredstid. I fråga om
15827:    Arbetsministeriet har detta år (10.5.1994) av     Vapenskolan i Karleby bekräftas i programmet
15828: sysselsättningsmedel beviljat ett understöd på ca    att skolans verksamhet i Karleby upphör och att
15829: 2,4 milj. mk för hamninvesteringar i Karleby stad    skolan 1996 kommer att flyttas till Lahtis.
15830: samt ca 2 milj. mk (3.8.1994) för det andra skedet      I försvarsministeriet gjordes 1993 en kalkyl
15831: av byggnadsarbetena på ungdomscentralen Villa        över de ekonomiska och funktionella verkning-
15832: Elba.                                                arna av flyttningen av Vapenskolan. Genom att
15833:    Arbetsministeriet har fortfarande som mål att     utbildningen när det gäller underhåll centralise-
15834: utjämna de regionala skillnaderna i arbetslöshe-     ras till en enda plats och genom att antalet verk-
15835: ten genom att inrikta sysselsättningsmedel i syn-    samhetsställen inom försvarsmakten minskas
15836: nerhet på orter där sysselsättningsläget är sämre    kan betydande ekonomisk och funktionell nytta
15837: än i landet i genomsnitt.                            uppnås. Flyttningen kan således mycket väl mo-
15838:    På basis av lagen om regional utveckling          tiveras ur försvarsförvaltningens synvinkel.
15839:                                           1994 vp -   KK 599                                         5
15840: 
15841:    Flyttningen av Vapenskolan tili Lahtis utgör       teriet är man medveten om de verkningar och
15842: en del av en större helhet som omfattar hela          problem som indragningarna och flyttningarna
15843: försvarsmakten. Om flyttningen betraktas lös-         medför för samhället och de enskilda männis-
15844: ryckt ur sitt sammanhang kan detta leda tili att      korna. Ministeriet försöker med alla tili buds
15845: felaktiga slutsatser dras. I Lahtis har Tavastlands   stående medel lindra de negativa verkningarna
15846: Militärsjukhus dragits in, och Stabsskolan där        av de nödvändiga rationaliseringsåtgärder som
15847: kommer att flyttas tili Tusby. Lokalerna i Lahtis     det måste vidta.
15848: och antalet anställda som där deltar i underhållet       Vidare konstaterar regeringen att endast 40 %
15849: skulle vara överdimensionerade, om inte Vapen-        av aktierna i Outokumpu Oy är i statens direkta
15850: skolan flyttades dit.                                 ägo. Regeringen kan således inte i egenskap av
15851:    Försvarsministeriet ansvarar för att förvalt-      ägare ingripa i bolagets beslut. Beslutanderätten
15852: ningsområdets helhetsintresse beaktas och för         när det gäller investeringarna för utvidgning av
15853: att de sparbeslut av statsrådet som gäller för-       zinkfabriken i Karleby finns uteslutande hos
15854: svarsförvaltningen verkställs. Vid försvarsminis-     Outokumpu Oy.
15855: 
15856:      Helsingforsden 21 oktober 1994
15857: 
15858:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
15859:                                                 1994vp
15860: 
15861: Kirjallinen kysymys 600
15862: 
15863: 
15864: 
15865: 
15866:                                    Rinne: Estonian uhrien omaisten auttamisesta
15867: 
15868: 
15869: 
15870:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15871:    Estonian haaksirikko on raskas isku vapautu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15872: neelle Virolle. Yksittäisille ihmisille vaikeudet     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15873: ovat tulleet ylivoimaisiksi. Monet eivät selviä ta-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15874: loudellisista vaikeuksistaan.                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15875:    Murhenäytelmälle emme enää voi mitään
15876: asiaa inhimillisesti tarkasteltuna, mutta läheisen-              Mihin välittömiin toimiin Hallitus ai-
15877: sä menettäneitä voimme auttaa vapaaehtoistyön                koo ryhtyä tuntuvan määrärahan ohjaa-
15878: lisäksi. Taloudellinen apu on todella tarpeen.               miseksi Estonian onnettomuuden virolai-
15879:    Apu tulisi toimittaa virolaisten sosiaaliviran-           sille perheille, läheisille ja omaisille?
15880: omaisten kautta uhrien omaisille, läheisille ja su-
15881: kulaisille.
15882: 
15883:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1994
15884: 
15885:                                              Heikki Rinne
15886: 
15887: 
15888: 
15889: 
15890: 240017
15891: 2                                       1994 vp -   KK 600
15892: 
15893: 
15894: 
15895: 
15896:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15897: 
15898:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      humanitaariseen apuun vaikeissa oloissa eläville
15899: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mls Estonian uhrien omaisille sekä m/s Estonias-
15900: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ta pelastuneiden henkilöiden ensihuollosta, sai-
15901: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki         raanhoidosta, psykososiaalisesta huollosta ja
15902: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kotimatkoista aiheutuviin kustannuksiin.
15903: n:o 600:                                               Hallitus on valmis ohjaamaan osan tästä mää-
15904:                                                     rärahasta Viroon omaisten auttamiseksi peruste-
15905:            Mihin välittömiin toimiin Hallitus ai-   tulle rahastolle (Riiklik Fond laivas hukkunu-
15906:        koo ryhtyä tuntuvan määrärahan ohjaa-        tele) tai Viron valtion osoittamalle muulle elimel-
15907:        miseksi Estonian onnettomuuden virotai-      le mainittuun tarkoitukseen käytettäväksi.
15908:        sille perheille, läheisille ja omaisille?       Neuvotteluja tarkoituksenmukaisimman ka-
15909:                                                     navan löytämiseksi avun perillesaamiseksi käy-
15910:   Vastauksen kysymykseen esitän kunnioitta-         dään parhaillaan Viron sosiaaliministeriön ja
15911: vasti seuraavaa:                                    Suomen Tallinnan suurlähetystön välillä. Apu
15912:                                                     on tarkoitus antaa välittömästi käytännön tek-
15913:   Hallitus esittää III lisätalousarvioesitykses-    nisten yksityiskohtien selvittyä.
15914: sään 400 000 markan määrärahaa käytettäväksi
15915: 
15916:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1994
15917: 
15918:                                                              Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
15919:                                          1994 vp -   KK 600                                           3
15920: 
15921: 
15922: 
15923: 
15924:                                        Till Riksdagens Talman
15925: 
15926:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     anhöriga tili offren i m/s Estonia-katastrofen och
15927: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       tili dem som räddades, vilka lever i svåra förhål-
15928: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     landen. Anslaget kan användas tili kostnader för
15929: man Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr           de akuta insatserna och för sjukvård, psykosocial
15930: 600:                                                 vård och hemresor.
15931:                                                          Regeringen är beredd att styra en del av detta
15932:           Vilka omedelbara åtgärder ämnar Re-        anslag tili Estland tili den fond som grundats för
15933:        geringen vidta för att styra ett kännbart     att hjälpa anhöriga (Riiklik Fond laivas hukku-
15934:        anslag tili de familjer och andra anhöriga    nutele) eller till något annat organ som anvisas av
15935:        i Estland som drabbades av Estonia-kata-      de11. estniska regeringen för detta ändamål.
15936:        strofen?                                          Overläggningar för att hitta den kanal som är
15937:                                                      mest ändamålsenlig för att hjälpen skall komma
15938:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        fram förs som bäst mellan Estlands socialminis-
15939: anföra följande:                                     terium och Finlands ambassad i Tallinn. Me-
15940:                                                      ningen är att hjälpen skall lämnas genast då de
15941:    I sin tredje tiliäggsbudget föreslår regeringen   tekniska detaljerna klarlagts.
15942: ett anslag om 400 000 mk i humanitär hjälp tili
15943: 
15944:      Helsingforsden 21 oktober 1994
15945: 
15946:                                                                   Utrikesminister Heikki Haavisto
15947:                                               1994 vp
15948: 
15949: Kirjallinen kysymys 601
15950: 
15951: 
15952: 
15953: 
15954:                                  Törnqvist ym.: Arvonlisäverojärjestelmän vaikutuksesta kuntien
15955:                                     talouteen
15956: 
15957: 
15958:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15959: 
15960:    Arvonlisäverojärjestelmään siirryttäessä 1.6.   pienentämisen luodessa muutoinkin paineita ve-
15961: 1994lukien arvioitiin veropohjan laajentumisen     roäyrin korottamiselle ja kunnallisten palvelui-
15962: aiheuttavan kuluvan vuoden aikana kunnille         den heikentämiselle. Lisäksi eri kunnat joutuvat
15963: noin 100 markan nettovaikutuksen asukasta          keskenään erilaiseen asemaan sen mukaan, kuin-
15964: kohden. Kun järjestelmästä on nyt kokemuksia       ka paljon ne pystyvät itse tuottamaan palveluita
15965: kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta, on ar-        vai joutuvatko ne turvautumaan ulkopuolisten
15966: vonlisäveron perimisen ja järjestelmään sisälty-   arvonlisäverollisten palveluiden ostamiseen.
15967: vien palautusten välinen nettovaikutus muodos-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15968: tunut esimerkiksi Outokummun kaupungin osal-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15969: ta tasolle, joka merkitsisi vuoden loppuun men-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15970: nessä 216 markkaa asukasta kohden.                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15971:    Tämän tason täyttyminen merkitsisi Outo-
15972: kummun kaupungille yli miljoonan markan lisä-                Onko Hallitus tietoinen arvonlisäve-
15973: laskua, joka vastaisi runsasta neljäsosapenniä            ron arvioitua suuremmasta vaikutukses-
15974: veroäyrin hinnassa.                                       ta kuntien talouteen, ja
15975:    Tilanne on vastaava useissa muissakin kun-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15976: nissa. Tilanne on muodostumassa kuntien talou-            ryhtyä muodostuneen epäkohdan poista-
15977: den kannalta vaikeaksi mm. valtionosuuksien               miseksi?
15978: 
15979:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1994
15980:          Kerttu Törnqvist              Tarja Kautto                  Kyllikki Muttilainen
15981:          Timo Roos                     Mikko Rönnholm                MatsNyby
15982:          Raimo Vuoristo                Johannes Koskinen             Virpa Puisto
15983:          Arja Ojala                    Riitta Myller                 Marja-Liisa Tykkyläinen
15984:          Marjatta Vehkaoja             Liisa Jaakonsaari             Ulpu Iivari
15985:          Erkki Tuomioja                Tarja Halonen                 Iiris Hacklin
15986:          Matti Väistö                  Lauri Metsämäki               Pirkko Laakkonen
15987: 
15988: 
15989: 
15990: 
15991: 240017
15992: 2                                       1994 vp -   KK 601
15993: 
15994: 
15995: 
15996: 
15997:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15998: 
15999:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sin valtiolle vain 77,5 prosenttia palautusten
16000: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       määrästä.
16001: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Arvonlisäveron palautusten vuotuinen takai-
16002: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tömqvis-       sinperittävä määrä perustuu kunnille edelliseltä
16003: tin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o    vuodelta palautettujen arvonlisäverojen yhteis-
16004: 601:                                                määrään. Arvonlisäverotukseen siirryttäessä
16005:                                                     jouduttiin vuodelta 1994 takaisinperittävä mää-
16006:           Onko Hallitus tietoinen arvonlisäve-      rä arvioimaan kuntien vuosina 1991 ja 1992 tilin-
16007:        ron arvioitua suuremmasta vaikutukses-       päätöstietojen pohjalta. Lain siirtymäsäännök-
16008:        ta kuntien talouteen, ja                     sen nojalla voimaantulovuoden maksuosuudet
16009:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vahvistettiin yhteensä 425 miljoonaksi markaksi
16010:        ryhtyä muodostuneen epäkohdan poista-        kuukaudessa.
16011:        miseksi?                                        Kesä-elokuun 1994 tiedot arvonlisäveron
16012:                                                     palautusten määristä alittavat selvästi em. 425
16013:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        miljoonan markan arvion. Kesäaikana kunta-
16014: vasti seuraavaa:                                    sektorin hankintojen vähäisyys kausivaihtelun
16015:                                                     johdosta sekä arvonlisäverojärjestelmän käyt-
16016:    Arvonlisäverolain 130 §:n nojalla kunnilla,      töönottoon liittyvät vaikeudet selittävät osan
16017: kuntayhtymillä ja Ahvenanmaan maakunnalla           erosta. Kuitenkin on ilmeistä, että myös kuntien
16018: on oikeus saada takaisin verotonta toimintaa        ja kuntayhtymien investoinnit ovat kuluvana
16019: varten tehtyihin hankintoihin sisältyvät arvon-     vuonna jäämässä selvästi alle vuosien 1991 ja
16020: lisäverot. Palautusoikeuden tarkoituksena on        1992 tason.
16021: saattaa kunnan oma palvelutuotanto ja ostopal-         Hallituksen veropoliittinen ministerivalio-
16022: velut arvonlisäverotuksellisesti samanarvoiseen     kunta on Suomen kuntaliiton aloitteen pohjalta
16023: asemaan. Valtion ja kuntien välisen kustannus-      ottanut selvitettäväksi mahdollisuuden alentaa
16024: tenjaon säilyttämiseksi veronpalautusten yhteis-    vuoden 1994 arvonlisäveron palautusten takai-
16025: määrä peritään takaisin kunnilta arvonlisäveron     sinperittävää määrää. Tarvittaessa asiaa koske-
16026: palautusten takaisinperinnästä kunnilta annetun     va lakiesitys voidaan antaa eduskunnalle jo syys-
16027: lain (79/94) nojalla. Arvonlisäverotuksen siirty-   istuntokaudella 1994. Todettakoon, että vuonna
16028: misestä aiheutuvan kuntien kustannusrasituksen      1995 takaisinperittävä määrä alenee jo lain sään-
16029: nousun kompensoimiseksi peritään vuosina            nöksen nojalla vastaamaan kuntasektorille pa-
16030: 1994-1996 arvonlisäveron palautuksista takai-       lautettujen arvonlisäverojen määrää.
16031: 
16032:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1994
16033: 
16034:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
16035:                                         1994 vp -   KK 601                                          3
16036: 
16037: 
16038: 
16039: 
16040:                                       Till Riksdagens Talman
16041: 
16042:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Det belopp av mervärdesskatteåterbäringama
16043: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      som årligen skall återkrävas hos kommunema
16044: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    grundar sig på den sammanlagda mervärdesskatt
16045: man Törnqvist m.fl. undertecknade spörsmål          som föregående år återburits tili kommunema.
16046: nr 601:                                             Vid övergången tili mervärdesbeskattning var
16047:                                                     man tvungen att uppskatta det belopp som skulle
16048:           Är Regeringen medveten om att mer-        återkrävas för 1994 utgående från uppgiftema i
16049:        värdesskatten haft en större inverkan på     kommunemas bokslut för 1991 och 1992. Med
16050:        kommunemas ekonomi än beräknat, och          stöd av lagens övergångsstadgande fastställdes
16051:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     betalningsandelama under det år lagen trädde i
16052:        för att avhjälpa det missförhållande som     kraft tili sammanlagt 425 milj. mk per månad.
16053:        uppstått?                                       Uppgiftema om återbäringama av mervär-
16054:                                                     desskatt i juni-augusti 1994 understiger klart
16055:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ovan nämnda uppskattning på 425 milj. mk.
16056: anföra följande:                                    Sommarens låga anskaffningsnivå inom den
16057:                                                     kommunala sektom, orsakad av säsongfluktua-
16058:    Med stöd av 130 § mervärdesskattelagen har       tion, samt svårighetema i samband med ibrukta-
16059: kommunema, samkommunema och landskapet              gandet av mervärdesskattesystemet förklarar en
16060: Åland rätt tili återbäring av mervärdesskatt som    del av skilinaden. Det är dock uppenbart att även
16061: ingår i en anskaffning som gjorts för skattefri     kommunemas och samkommunemas investe-
16062: verksamhet. Avsikten med rätten tili återbäring     ringar under innevarande år klart kommer att
16063: är att kommunens egna serviceproduktion och de      understiga investeringsnivån för 1991 och 1992.
16064: köpta tjänstema skall vara i samma ställning i         Regeringens skattepolitiska ministerutskott
16065: fråga om mervärdesbeskattningen. För att kost-      har utgående från en motion av Finlands Kom-
16066: nadsfördelningen mellan staten och kommuner-        munförbund åtagit sig att utreda möjligheten tili
16067: na skall bibehållas återkrävs det sammanlagda       sänkning av det belopp som skall återkrävas av
16068: beloppet av skatteåterbäringama hos kommu-          återbäringama på 1994 års mervärdesskatt. Vid
16069: nema med stöd av lagen om återkrävande av           behov kan en lagproposition i saken avlåtas tili
16070: mervärdesskatteåterbäring hos kommunema             riksdagen redan under höstsessionen 1994. Det
16071: (79/94). För att den höjning av kommunemas          är skäl att konstatera att det belopp som åter-
16072: kostnadsbelastning som övergången tili mervär-      krävs 1995 redan med stöd av stadgandet i lagen
16073: desbeskattning föranleder skall kompenseras,        sjunker tili att motsvara beloppet av mervärdes-
16074: återkrävs tili staten 1994-1996 endast 77,5% av     skatteåterbäringama tili den kommunala sek-
16075: mervärdesskatteåterbäringen.                        tom.
16076: 
16077:      Helsingforsden 25 oktober 1994
16078:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
16079:                                                  1994vp
16080: 
16081: Kirjallinen kysymys 602
16082: 
16083: 
16084: 
16085: 
16086:                                     Ihamäki ym.: Tupakkavalmisteveron tuoton käyttötarkoituksesta
16087: 
16088: 
16089: 
16090:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16091: 
16092:    Hyväksyessään lakiehdotukset toimenpiteistä         mavaroja. Näin ollen pidämmekin välttämättö-
16093: tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain ja             mänä, että hallitus toisi pikaisesti eduskuntaan
16094: markkinatuomioistuimesta annetun lain muut-            lakiesityksen, jossa nykyiseen lakisääteiseen tu-
16095: tamisesta eduskunta edellytti hallituksen toimi-       pakoinnin vähentämistyöhön ja terveyskasva-
16096: van niin, että tupakkavalmisteveron arvioidusta        tukseen varattavaa määrärahaa korotettaisiin
16097: tuotosta nykyinen 0,45 prosentin osuus noste-          yhteen prosenttiin tupakkavalmisteveron arvioi-
16098: taan Maailman terveysjärjestön suosittelemaan          dusta vuotuisesta tuotosta laskettuna. Jotta var-
16099: yhteen prosenttiin. Samalla eduskunta edellytti,       mistettaisiin tupakoinnin vähentämistyölle tur-
16100: että tästä summasta vähintään puolet on käytet-        vattavat resurssit, tulee lakiesityksessä säätää,
16101: tävä tupakointia koskevaan ehkäisy-, tutkimus-,        että puolet tupakkalain 27 §:n varoista tulee
16102: seuranta- ja valistustoimintaan.                       käyttää tupakointia vähentävään toimintaan
16103:    Tupakkalain uudistus on lähivuosikymme-             eduskunnan edellytyksen mukaisesti.
16104: nien merkittävimpiä terveyspoliittisia uudistuk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16105: sia. Kuitenkin se tarvitsee tuekseen myös muita        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16106: kulutuksen hillitsemiseen ja vähentämiseen täh-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16107: tääviä toimenpiteitä, kuten pitkäjänteistä terve-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16108: yskasvatusta. Terveyskasvatuksen merkitys ko-
16109: rostuu entisestään nyt, kun viime vuosina on                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
16110: jouduttu lykkäämään monia sosiaali- ja terveys-               jotta tupakkavalmisteveron arvioidusta
16111: poliittisia uudistuksia sekä supistamaan entisiä              nykyisestä tuotosta yksi prosentti käyte-
16112: palveluja.                                                    tään terveyttä edistävään työhön ja että
16113:    Uusi tupakkalaki tulee voimaan ensi vuoden                 tästä summasta vähintään puolet käytet-
16114: alkupuolella, jolloin viimeistään myös tupakoin-              täisiin tupakointia vähentävään työhön?
16115: tia vähentävällä työllä tulisi olla riittävästi Voi-
16116: 
16117:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1994
16118:                      Timo Ihamäki                            Maija Rask
16119:                      Tuula Kuittinen                         Eeva-Liisa Moilanen
16120:                                           Marjatta Stenius-Kaukonen
16121: 
16122: 
16123: 
16124: 
16125: 240017
16126: 2                                         1994 vp -   KK 602
16127: 
16128: 
16129: 
16130: 
16131:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16132: 
16133:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        määrärahaa nykyisestä 0,45 prosentista 0,75
16134: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         prosenttiin tupakkavalmisteveron tuotosta.
16135: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Terveyskasvatukseen ja -valvontaan tarkoitettu
16136: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ihamäen          määräraha korottuisi täten talousarvioesityksen
16137: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          mukaan 27,7 miljoonaan markkaan, eli yli 10
16138: 602:                                                  miljoonalla markalla. Kuluvan vuoden valtion
16139:                                                       talousarviossa sanottuun tarkoitukseen on va-
16140:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        rattu määrärahana 17,3 miljoonaa markkaa.
16141:        jotta tupakkavalmisteveron arvioidusta         Määräraha sisältää päihteiden käytön vähentä-
16142:        nykyisestä tuotosta yksi prosentti käyte-      miseen tarkoitettua osuutta 50 penniä asukasta
16143:        tään terveyttä edistävään työhön ja että       kohti laskettuna.
16144:        tästä summasta vähintään puolet käytet-           Voimassa olevan tupakkalain 27 §:n 1 mo-
16145:        täisiin tupakointia vähentävään työhön?        mentin sanamuoto, vähintään 0,45 prosenttia,
16146:                                                       mahdollistaa määrärahan korottamisen kulloi-
16147:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          senkin vuotuisen määrärahatarpeen mukaisesti
16148: vasti seuraavaa:                                      ja myös kirjallisessa kysymyksessä edellytettyyn
16149:                                                       tasoon. Hallitus on, tietoisena uuden tupakka-
16150:     Eduskunta on edellyttänyt hyväksyessään lain      lain haasteellisten tavoitteiden toteuttamisen
16151: toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi an-         edellyttämästä tehostetusta tupakoinnin vastus-
16152: netun lain muuttamisesta ja markkinatuomiois-         tamistyöstä, korottanut tähän tarkoitukseen va-
16153: tuimesta annetun lain muuttamisesta vastaukses-       rattua määrärahaa merkittävästi. Osa määrära-
16154: saan hallituksen toimivan niin, että tupakkaval-      hasta tullaan käyttämään myös eduskunnan vas-
16155: misteveron vuotuisesta tuotosta nykyinen 0,45         tauksessaan edellyttämällä tavalla uuden tupak-
16156: prosentin osuus nostettaisiin Maailman terveys-       kalain tavoitteiden toteutumisen ja tuloksellisuu-
16157: järjestön suosittelemaan yhteen prosenttiin.          den seurantaan.
16158: Eduskunta on vastauksessaan edellyttänyt lisäk-          Uuden tupakkalain tavoitteet ja tarkoitus
16159: si, että tästä määrärahasta tulisi vähintään puolet   ovat parhaiten toteutettavissa vaikuttamalla
16160: käyttää tupakointia koskevaan ehkäisy-, tutki-        yleisesti siihen, miten kansalaist suhtautuvat tu-
16161: mus-, seuranta- ja valistustoimintaan.                pakointiin. Etenkin nuoriin ja lapsiin, jotka ovat
16162:     Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi         alttiimpia ulkoisille vaikutuksille, tulee tehoste-
16163: annetun lain (693/76) eli tupakkalain 27 §:n l        tusti kohdistaa tupakoinnin aiheuttamista terve-
16164: momentin mukaan tulee valtion talousarvioon           ysvaaroista kertova valistus ja terveyskasvatus.
16165: ottaa vuosittain määräraha, joka vastaa vähin-        Tässä työssä tulee myös omaksua uusia ja ny-
16166: tään 0,45 prosenttia tupakkavalmisteveron arvi-       kyistä tehokkaampia menetelmiä, jotta nuoret
16167: oidusta vuotuisesta tuotosta. Tämä määräraha          yleisesti luopuisivat tupakoinnin aloittamisesta
16168: tulee edellä mainitun pykälän 2 momentin mu-          ennen aikuisikää ja suhtautuisivat kielteisesti
16169: kaan käyttää tupakoinnin ehkäisytyöhön, terve-        tupakointiin. Koska erittäin harva aloittaa sään-
16170: yskasvatukseen sekä tupakkalain 7 luvussa tar-        nöllisen tupakoinnin vasta aikuisiässä, saavutet-
16171: koitettuun terveyskasvatusta tukevaan tutki-          taisiin täten yleisesti väestön keskuudessa mer-
16172: mus-, seuranta- ja valistustoimintaan sosiaali- ja    kittävä tupakoinnin vähentyminen.
16173: terveysministeriön vuosittain vahvistaman käyt-          Uuden tupakkalain tavoitteiden toteutumisen
16174: tösuunnitelman mukaisesti.                            seurantaa tukevaa seuranta- ja tutkimustyötä
16175:     Määrärahasta on vuosittain keskimäärin puo-       tulee samoin tehostaa, jotta tupakkalain vastus-
16176: let kohdennettu sosiaali- ja terveysministeriön       tamistyön strategioita ja menetelmiä voidaan
16177: käyttösuunnitelman perusteella eduskunnan             tarpeen mukaan muuttaa tai uudelleen kohden-
16178: vastauksessaan edellyttämään tarkoitukseen.           taa.
16179:     Hallitus on valtion talousarvioesityksessä           Sosiaali- ja terveysministeriö tutkii parhail-
16180: vuodelle 1995 esittänyt koeotettavaksi sanottua       laan tupakkalain 27 §:n mukaisen määrärahan
16181:                                         1994 vp -   KK 602                                          3
16182: 
16183: kehittämistarpeita ja tulee esittämään vuoden       määräraha on vähintään 1 % tupakkavalmiste-
16184: 1995 valtiopäiville lain muuttamista siten, että    veron arvioidusta tuotosta.
16185: 
16186:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1994
16187: 
16188:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
16189: 4                                         1994 vp -   KK 602
16190: 
16191: 
16192: 
16193: 
16194:                                         Till Riksdagens Talman
16195: 
16196:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Regeringen har i statsbudgetpropositionen för
16197: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        1995 föreslagit att sagda anslag höjs från det
16198: lem av statsrådet oversänt följande av riksdagsle-    nuvarande 0,45 procent tili 0, 75 procent av to-
16199: damot Ihamäki m.fl. undertecknade spörsmål nr         baksaccisens avkastning. Det anslag som avsetts
16200: 602:                                                  för hälsofostran och -övervakning skulle således
16201:                                                       enligt budgeten höjas tili27, 7 miljonermark, dvs.
16202:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        med mera än 10 miljoner mark. 1 statsbudgeten
16203:        ta för att en procent av den uppskattade       för innevarande år har för ändamålet reserverats
16204:        nuvarande avkastningen av tobaksacci-          17,3 miljoner mark i anslag. Anslaget innehåller
16205:        sen används för hälsofrämjande arbete          en andel om 50 penni per invånare som avsetts för
16206:        och för att minst hälften av denna summa       minskning av rusmedelsbruk.
16207:        används för inskränkande av tobaksrök-            Ordalydelsen i den gällande tobakslagens 27 §
16208:        ning?                                          1 mom., minst 0,45 procent, möjliggör en förhöj-
16209:                                                       ning enligt respektive årliga behov och även tili
16210:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         den nivå som förutsätts i spörsmålet. Regering-
16211: anföra följande:                                      en har, medveten om den effektiverade bekämp-
16212:                                                       ning av tobaksrökning som förutsätts av för-
16213:     Riksdagen förutsatte då den godkände lagen        verkligandet av de utmanande målen i den nya
16214: om ändring av lagen om åtgärder för inskränkan-       tobakslagen, höjt det anslag som reserverats för
16215: de av tobaksrökning och lagen om ändring av           detta ändamål på ett betydande sätt. En del av
16216: lagen om marknadsdomstolen att regeringen             anslaget kommer även att användas som riksda-
16217: handlar så att den nuvarande andelen om 0,45          gen förutsatte i sitt svar, på uppföljningen av hur
16218: procent av tobaksaccisens årliga avkastning höjs      tobakslagens mål förverkligas och vilka resulta-
16219: tili en procent som rekommenderats av Världs-         ten är.
16220: hälsoorganisationen. Riksdagen har i sitt svar           Målen för och avsikten med den nya tobaksla-
16221: dessutom förutsatt att av detta anslag skall minst    gen kan bäst förverkligas genom att allmänt på-
16222: hälften användas för förebyggande, forsknings-,       verka medborgamas attityder tili tobaksrökning.
16223: uppföljnings- och upplysningsverksamhet be-           Speciellt på ungdomar och bam som är mera
16224: träffande tobaksrökning.                              känsliga för yttre påverkan skall på ett effektive-
16225:     Enligt 27 § 1 mom. lagen om åtgärder för in-      rat sätt inriktas upplysning och hälsofostran som
16226: skränkande av tobaksrökning (693/76), dvs. to-        berättar om de hälsofaror som tobaksrökning
16227: bakslagen, skall i statsbudgeten årligen upptas       förorsakar. 1 detta arbete skall man även tillägna
16228: ett anslag som motsvarar minst 0,45 procent av        sig nya och mera effektiva metoder för att de
16229: den uppskattade årliga avkastningen av tobak-         unga allmänt skulle avstå från att börja röka
16230: saccisen. Detta anslag skall enligt ovan nämnda       innan de är vuxna och förhålla sig negativt tili
16231: paragrafs 2 mom. användas för arbete för före-        tobaksrökning. Eftersom mycket få börjar röka
16232: byggande av tobaksrökning, hälsofostran samt          regelbundet först i vuxen ålder skulle man på
16233: forsknings-, uppföljnings- och upplysningsverk-       detta sätt uppnå en allmän betydande minskning
16234: samhet som avses i 7 kap. tobakslagen och som         av tobaksrökning bland befolkningen.
16235: stöder hälsofostran enligt dispositionsplan som          Det uppföljnings- och forskningsarbete som
16236: årligen fastställs av social- och hälsovårdsminis-    stöder uppföljningen av hur målen i tobakslagen
16237: teriet.                                               förverkligas skall likaså effektiveras för att to-
16238:     Av anslaget har årligen på basis av social- och   bakslagens strategier och metoder enligt behov
16239: hälsovårdsministeriets dispositionsplan i genom-      skall kunna ändras eller inriktas på nytt.
16240: snitt hälften inriktats på det ändamål som riksda-       Social- och hälsovårdsministeriet undersöker
16241: gen förutsatt i sitt svar.                            som bäst behoven att utveckla anslaget enligt 27 §
16242:                                         1994 vp -   KK 602                                       5
16243: 
16244: tobakslagen och kommer för riksdagen 1995 att       1 % av den uppskattade avkastningen av tobak-
16245: föreslå att lagen ändras så att anslaget är minst   saccisen.
16246: 
16247:      Helsingforsden 26 oktober 1994
16248: 
16249:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
16250: 1
16251: 
16252: 
16253: 1
16254: 
16255: 
16256: 
16257: 
16258:     1
16259: 
16260: 
16261:     1
16262: 
16263: 
16264: 
16265: 
16266:         1
16267: 
16268: 
16269:         1
16270: 
16271: 
16272: 
16273: 
16274:             1
16275: 
16276: 
16277:             1
16278:                                                1994 vp
16279: 
16280: Kirjallinen kysymys 603
16281: 
16282: 
16283: 
16284: 
16285:                                   Hiltunen ym.: Vammaisen henkilökohtaisen avustajan palkkausjär-
16286:                                       jestelmän yksinkertaistamisesta
16287: 
16288: 
16289:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16290: 
16291:     Vammaispalvelulain perusteella vammaisen        tehtävät vammaisen työnantajansa puolesta. On
16292: henkilön on mahdollista saada henkilökohtainen      selvää, että sellaisesta tilanteesta syntyy eturisti-
16293: avustaja. Henkilökohtaisen avustajan työnanta-      riitoja.
16294: ja on vammainen henkilö itse tai hänen holhoo-          Kun kunta kuitenkin korvaa palkkauskulut
16295: jansa. Vammaisen henkilön edellytetään selviy-      oheismaksuineen, olisi selvitettävä mahdollisuu-
16296: tyvän itse monista avustajan palkkaukseen liitty-   det yksinkertaistaa maksujen hoitamista siten,
16297: vistä tehtävistä, kuten työnantajan pakollisten     että kunta hoitaisi ne kokonaan.
16298: vakuutusten ottamisesta ja maksamisesta. Vam-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16299: maispalveluasetuksen mukaan kunta korvaa            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16300: vammaiselle henkilölle henkilökohtaisesta avus-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16301: tajasta aiheutuvat palkkaus- ja lakisääteiset ku-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16302: lut.
16303:     Henkilökohtaista avustajaa tarvitsevat vam-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
16304:  maiset ovat harvoin kykeneviä itse hoitamaan               korjatakseen vammaisen henkilökohtai-
16305:  monimutkaista paperibyrokratiaa. On yleistä,               sen avustajan palkkausjärjestelmää yk-
16306:  että henkilökohtainen avustaja joutuu hoita-               sinkertaisemmaksi?
16307:  maan mm. omaan palkanmaksuunsa liittyvät
16308: 
16309:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1994
16310: 
16311:                     Leea Hiltunen                            Jouko Jääskeläinen
16312: 
16313: 
16314: 
16315: 
16316: 240017
16317: 2                                          1994 vp -   KK 603
16318: 
16319: 
16320: 
16321: 
16322:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16323: 
16324:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sena on, että vammainen henkilö itse palkkaa
16325: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          avustajansa. Avustusjärjestelmä korostaa vai-
16326: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        keavammaisen henkilön omaa valinnanvapaut-
16327: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hiltusen          ta, itsenäisyyttä ja mahdollisuutta joustavaan
16328: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           avunsaantiin. Vammaispalvelulakia koskevassa
16329: 603:                                                   hallituksen esityksessä (219/86) on todettu, että
16330:                                                        toisaalta järjestelmä edellyttäisi vammaiselta ky-
16331:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         kyä toimia työnantajanaja siis tiettyä omatoimi-
16332:         korjatakseen vammaisen henkilökohtai-          suutta.
16333:         sen avustajan palkkausjärjestelmää yk-            Vammaisuuden perusteella järjestettävistä
16334:         sinkertaisemmaksi?                             palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen
16335:                                                        (759/87) mukaisesti kunnan on tarvittaessa oh-
16336:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            jattava ja autettava vammaista henkilöä avusta-
16337: taen seuraavaa:                                        jan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Tämä sisäl-
16338:                                                        tää sen, että vammaista henkilöä ohjataan ja
16339:     Vammaisuuden perusteella järjestettävistä          autetaan muun muassa avustajan valinnassa,
16340: palveluista ja tukitoimista annetulla lailla (380/     työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden to-
16341: 87),jäljempänä vammaispalvelulaki,ja sen nojal-        teuttamisessa sekä työntekijän irtisanomissuo-
16342: la annetulla asetuksella pyritään parantamaan          jaan ja muihin työntekijän oikeuksiin liittyvissä
16343: vammaisten asemaa ja käytännön mahdollisuuk-           asioissa. Kunta voi toimia asiassa ns. teknisenä
16344: sia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena       avustajana ja hoitaa esimerkiksi palkanmaksun
16345: yhteiskunnanjäsenenä sekä ehkäisemään ja pois-         ja siihen liittyvät verotukselliset tehtävät.
16346: tamaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja               Kunnan sosiaalilautakunnan olisi selvitettävä
16347: esteitä. Lain sisältämillä etuuksilla täydennetään     yhteistyössä vammaisen henkilön kanssa, mil-
16348: yleisiä, koko väestölle tarkoitettuja sosiaalipal-     loin henkilökohtainen avustaja on tarkoituksen-
16349: veluja, joita järjestetään sosiaalihuoltolain (71 0/   mukainen vaihtoehto. Palvelusuunnitelma, joka
16350: 82) nojalla.                                           laaditaan tarvittaessa yhdessä vammaisen henki-
16351:     Vammaispalvelulain 9 §:n mukaisesti vam-           lön ja hänen huoltajiensa kanssa, on keino, jolla
16352: maiselle henkilölle korvataan hänen vammansa           voidaan seurata palvelujen toteutumista ja palve-
16353: tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti        lutarpeen muutosta.
16354: kokonaan tai osittain kustannukset, jotka aiheu-          Edellä mainittuun viitaten sosiaali- ja terveys-
16355: tuvat henkilökohtaisen avustajan paikkaamises-         ministeriö ei katso aiheelliseksi tässä vaiheessa
16356: ta. Tuen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää vai-      ryhtyä enemmälti toimenpiteisiin, koska vam-
16357: keavammaisten henkilöiden laitoshuollon tar-           maisen henkilön omatoiminen suoriutuminen
16358: vetta ja tarjota joissakin tapauksissa vaihtoehto      voidaan taata olemassa olevilla vammaispalvelu-
16359: palveluasumiselle. Taloudellisen tuen tarkoituk-       lain ja sosiaalihuoltolain mukaisilla keinoilla.
16360: 
16361:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1994
16362: 
16363:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
16364:                                            1994 vp -    KK 603                                         3
16365: 
16366: 
16367: 
16368: 
16369:                                          Tili Riksdagens Talman
16370: 
16371:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       miska stödet är att den handikappade själv avlö-
16372: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande rued-        nar sin hjälpare. Stödsystemet betonar den gravt
16373: lero av statsrådet översänt följande av riksdags-      handikappades valfrihet, självständighet och
16374: man Hiltunen m.fl. undertecknade spörsmål nr           möjlighet att smidigt få hjälp. 1 regeringens pro-
16375: 603:                                                   position om handikappservicelagen (219/86)
16376:                                                        konstateras att systemet å andra sidan förutsätter
16377:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        att den handikappade har förmåga att vara ar-
16378:         ta i syfte att förenkla systemet för avlö-     betsgivare och således en viss egen aktivitet.
16379:         ning av handikappades personliga hjäl-            Enligt förordningen om service och stöd på
16380:         pare?                                          grund av handikapp (759/87) skall kommunen
16381:                                                        vid behov handleda och bistå i ärenden som gäl-
16382:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ler avlönande av hjälpare. Detta betyder att den
16383: anföra följande:                                       handikappade handleds och bistås bl.a. vid vai
16384:                                                        av hjälpare, genomförandet av arbetgivarens rätt
16385:    Syftet med lagen om service och stöd på grund       att leda och övervaka arbetet samt i ärenden som
16386: av handikapp (380/87), nedan handikappservice-         gäller uppsägningsskydd för arbetstagare och
16387: lagen, och den förordning som givits med stöd av       andra frågor i anslutning till arbetstagarens rät-
16388: den är att förbättra de handikappades ställning        tigheter. Kommunen kan vara en s.k. teknisk
16389: och praktiska möjligheter att leva och vara verk-      hjälpare och sköta exempelvis löneutbetalningen
16390: samma som jämbördiga samhällsmedlemmar                 och beskattningsärendena i samband därmed.
16391: samt att förebygga och undanröja olägenheter              Kommunens socialnämnd bör i samråd med
16392: och hinder som handikappet medför. Genom de            den handikappade utreda när en personlig hjäl-
16393: förmåner som ingår i lagen kompletteras de all-        pare är ett ändamålsenligt alternativ. En service-
16394: männa socialserviceformer som är avsedda för           plan, som vid behov utarbetas tilisammans med
16395: hela befolkningen och som ordnas med stöd av           den handikappade och hans vårdnadshavare, är
16396: socialvårdslagen (710/82).                             ett sätt att följa upp hur servicen genomförs och
16397:    Enligt 9 § handikappservicelagen ersätts en         förändringarna i servicebehovet.
16398: handikappad, i enlighet med det behov som följer          Med hänvisning tili det ovan anförda anser
16399: av hans handikapp eller sjukdom, helt eller delvis     social- och hälsovårdsministeriet att det inte är
16400: för sina kostnader för avlönande av personlig          motiverat att i detta skede vidta vidare åtgärder,
16401: hjälpare. Syftet med stödet är att förebygga och       eftersom man kan garantera att en handikappad
16402: minska gravt handikappade personers behov av           person klarar sig på egen hand med hjälp av de
16403: anstaltsvård och att i vissa fall erbjuda ett alter-   ruedel som står tili buds enligt handikappservice-
16404: nativ tili serviceboende. A vsikten med det ekono-     lagen och socialvårdslagen.
16405: 
16406:      Helsingforsden 24 oktober 1994
16407: 
16408:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
16409:                                                  1994vp
16410: 
16411: Kirjallinen kysymys 604
16412: 
16413: 
16414: 
16415: 
16416:                                     Haavisto: Mustien laatikkojen käyttöönotosta laivaliikenteessä
16417: 
16418: 
16419: 
16420:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16421:     Estonia-aluksen onnettomuuden selvitystyötä        mä kuva antaisi tärkeää tietoa tapahtumien ku-
16422: on vaikeuttanut tiedon puute siitä, miten aluksen      lusta ja aikataulusta.
16423: komentosillalla toimittiin ratkaisevina hetkinä.          Suuronnettomuuksien tutkijalautakunta esitti
16424: Varmaa tietoa ei myöskään ole saatu aluksen            jo lähes neljä vuotta sitten Finnpuskun onnetto-
16425: käymästä radioliikenteestä muiden laivojen             muutta tutkiessaan, että mustan laatikon käyt-
16426: kanssa.                                                töönottoa laivaliikenteessä selvitettäisiin. Mi-
16427:     Lentoliikenteessä pakolliset mustat laatikot,      tään turvallisuutta parantavia päätöksiä ei tältä
16428: joihin mm. radioliikenne ja mittaritiedot tallen-      osin kuitenkaan ole tehty.
16429: tuvat, ovat osoittautuneet ensiarvoisen tärkeiksi         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16430: onnettomuuksien syiden selvittämisessä. Niistä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16431: saatujen tietojen perusteella on pystytty erittele-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16432: mään myös teknisten vikojen ja inhimillisten           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16433: erehdysten osuus onnettomuuksien syntymises-
16434: sä. Näin ne ovat osaltaan edesauttaneet lentolii-                Mihin toimiin Hallitus on jo ryhtynyt
16435: kenteen turvallisuuden lisäämisessä.                          taikka aikoo ryhtyä mustien Iaatikoiden
16436:     Teknisesti mustien Iaatikoiden tekeminen pa-              tekemiseksi pakollisiksi myös laivaliiken-
16437: kollisiksi myös laivaliikenteessä olisi täysin mah-           teessä,ja
16438: dollista. Näin voitaisiin tallentaa onnettomuus-                 katsooko Hallitus, että tällainen mää-
16439:  hetkeä edeltävät keskustelut ja käskyt, mittari- ja          räys voitaisiin välittömästi antaa ainakin
16440:  tutkatiedot sekä aluksen tv-monitorien kuva.                 suomalaisille aluksille, vaikka mustien
16441: Esimerkiksi Estonian onnettomuustapauksen                     Iaatikoiden käyttöönotto ei tulisikaan
16442:  tutkimisessa autokannen tv-kameroiden välittä-               vielä kansainvälisesti pakolliseksi?
16443: 
16444:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1994
16445:                                              Pekka Haavisto
16446: 
16447: 
16448: 
16449: 
16450: 240017
16451: 2                                       1994 vp -   KK 604
16452: 
16453: 
16454: 
16455: 
16456:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16457: 
16458:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ka tehtävänä on selvittää lastiporttien ja auto- ja
16459: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       junalauttojen keularakenteiden rakenteisiin ja
16460: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     valvontaan liittyvien kysymysten ohella myös
16461: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Haaviston      muun muassa sitä, miten alusten turvallisuutta
16462: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 604:       voidaan varmistaa turvallisuus- ja valvontatek-
16463:                                                     niikalla sekä hälytyslaitteilla. Työryhmässä te-
16464:           Mihin toimiin Hallitus on jo ryhtynyt     lakkateollisuutta edustava jäsen sai tehtäväkseen
16465:        taikka aikoo ryhtyä mustien Iaatikoiden      yhteistyössä varustamotahon edustajien kanssa
16466:        tekemiseksi pakollisiksi myös laivaliiken-   selvittää kysymyksessä tarkoitettujen mustien
16467:        teessä, ja                                   Iaatikoiden markkinoilla olevia sovelluksia sekä
16468:           katsooko Hallitus, että tällainen mää-    niiden soveltuvuutta muun muassa matkustaja-
16469:        räys voitaisiin välittömästi antaa ainakin   aluksiin.
16470:        suomalaisille aluksille, vaikka mustien         Selvityksessä on tähän mennessä todettu, että
16471:        Iaatikoiden käyttöönotto ei tulisikaan       Suomen ja Ruotsin välisessä matkustaja-auto-
16472:        vielä kansainvälisesti pakolliseksi?         lauttaliikenteessä on jo käytössä sellaisia järjes-
16473:                                                     telmiä, joilla aluksen sijaintitiedot, liiketekijät
16474:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sekä konekäskyt rekisteröidään koko matkan
16475: vasti seuraavaa:                                    ajalta.
16476:                                                        Työryhmän määräaika päättyy kuluvan loka-
16477:    Merenkulkualan eri osapuolten neuvottelussa      kuun lopussa, jolloin työryhmä esittää selvitys-
16478: 3.10.1994 liikenneministerin johdolla sovittiin,    tensä perusteella ehdotukset sekä kansallisiksi
16479: että merenkulkuhallitus asettaa työryhmän, jon-     että myös kansainvälisiksi toimenpiteiksi.
16480: 
16481:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1994
16482:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
16483:                                           1994 vp -   KK 604                                          3
16484: 
16485: 
16486: 
16487: 
16488:                                         Tili Riksdagens Talman
16489: 
16490:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       grupp med uppgiften att reda ut, förutom pro-
16491: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        blem som gäller konstruktion och övervakning i
16492: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      fråga om lastportar och bogkonstruktioner på
16493: man Haavisto undertecknade spörsmål nr 604:           bil- och tågfårjor, även frågan om hur fartygens
16494:                                                       säkerhet kan garanteras med hjälp av säkerhets-
16495:           Vilka åtgärder har Regeringen redan         och bevakningsteknik samt med larmanordning-
16496:        vidtagit eller ämnar den vidta i syfte att     ar. Gruppmedlemmen som representerar varvin-
16497:        göra svarta lådor obligatoriska även vid       dustrin fick som uppgift att i samarbete med
16498:        sjötransporter, och                            representanter för rederier undersöka olika tili-
16499:           anser Regeringen att en dylik föreskrift    lämpningar av i spörsmålet avsedda svarta lådor
16500:        kunde meddelas omedelbart åtminstone i         som finns på marknaden samt hur de tiliämpar
16501:        fråga om finländska fartyg även om             sig exempelvis för passagerarfartyg.
16502:        ibruktagande av svarta lådor ännu inte            Enligt utredningen har man hittills konstate-
16503:        blir obligatoriskt i internationella sam-      rat att det redan nu vid transporter med passage-
16504:        manhang?                                       rarbilfårjor mellan Finland och Sverige används
16505:                                                       sådana system som registrerar fartygets lokalise-
16506:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         rings- och rörelseuppgifter samt maskinella order
16507: anföra följande:                                      under hela resan.
16508:                                                          Arbetsgruppens tidsfrist löper ut vid utgången
16509:    Vid förhandlingar mellan olika parter inom         av innevarande månad. Med utgångspunkt i ut-
16510: sjöfarten den 3 oktober 1994 under ledning av         redningen skall gruppen då lägga fram sina för-
16511: trafikministem träffades en överenskommelse           slag tili såväl nationella som internationella åt-
16512: om att sjöfartsstyrelsen skall tilisätta en arbets-   gärder.
16513: 
16514:      Helsingforsden 21 oktober 1994
16515: 
16516:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
16517:                                               1994 vp
16518: 
16519: Kirjallinen kysymys 605
16520: 
16521: 
16522: 
16523: 
16524:                                  Seppänen: Ns. starttirahasta ja valitusten käsittelyn nopeuttami-
16525:                                     sesta työttömyysturvalautakunnassa
16526: 
16527: 
16528:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16529: 
16530:    Ns. starttirahaamaksetaan tiettyjen sääntöjen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16531: mukaan sellaisille työttömille, jotka omatoimi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16532: sesti siirtyvät pois työttömyyskortistosta. Jos    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16533: uuden yrittämisen alku on epäonnistunut, on        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16534: ilmennyt epäkohta: asianomaisten henkilöiden
16535: on vaikea päästä uudelleen työttömyyskortis-                 Tietääkö Hallitus, että starttirahakäy-
16536: toon edes perusetujen saamista varten.                    täntöön liittyy perusteluissa kuvattu epä-
16537:    Sen lisäksi työttömyysturvalautakunnan pää-            kohta, ja
16538: tösten odotusaika on kohtuuttoman pitkä niissä               mitä Hallitus aikoo tehdä työttömyys-
16539: tapauksissa, joissa asianomainen hakee viran-             turvalautakunnan ratkaisujen nopeutta-
16540: omaisilta oikaisua vääräksi arvioimaansa pää-             miseksi?
16541: tökseen. Koko odotusajan asianomainen hakija
16542: saattaajoutua kärsimään väärän päätöksen kor-
16543: vaamattomista haitoista.
16544: 
16545:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1994
16546: 
16547:                                           Esko Seppänen
16548: 
16549: 
16550: 
16551: 
16552: 240017
16553: 2                                         1994 vp -    KK 605
16554: 
16555: 
16556: 
16557: 
16558:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16559: 
16560:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ollut todisteellisesti keskeytynyt. Yritystoimin-
16561: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nan harjoittaminen ei siten ole esteenä henkilön
16562: olette 6 päivänä lokakuuta 1994 päivätyn kir-         pääsylle työttömyysturvan piiriin yritystoimin-
16563: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      nan lakattua. Sen ratkaiseminen, milloin yritys-
16564: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Esko Seppä-        toiminnan katsotaan todisteellisesti keskeyty-
16565: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          neen tai lakanneen, kuuluu työvoimatoimikun-
16566: 605:                                                  nalle. Ratkaisut tehdään aina yksittäistapauksit-
16567:                                                       tain. Sen arviointiin, onko henkilön yritystoimin-
16568:            Tietääkö Hallitus, että starttirahakäy-    nan katsottu päättyneen tai keskeytyneen, ei vai-
16569:         täntöön liittyy perusteluissa kuvattu epä-    kuta se, että henkilö on saanut starttirahaa.
16570:         kohta,ja                                         Työttömyysturvalautakunnan käsittelyajat
16571:            mitä Hallitus aikoo tehdä työttömyys-      ovat oikeusturvan toteutumisen kannalta liian
16572:         turvalautakunnan ratkaisujen nopeutta-        pitkät. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut
16573:         miseksi?                                      tavoitteeksi käsittelyaikojen lyhentämisen tä-
16574:                                                       mänhetkisestä noin 12 kuukaudesta noin 4 kuu-
16575:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kauteen vuonna 1995, mikä vastaisi muiden vas-
16576: vasti seuraavaa:                                      taavien lautakuntien käsittelyaikoja. Pidemmäl-
16577:                                                       lä aikavälillä käsittelyaikojen tulisi olla työttö-
16578:    Starttiraha on työllistämistukea, joka myön-       myysturvan luonne huomioon ottaen tätäkin ly-
16579: netään yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle. Työlli-    hyempiä.
16580: syysasetuksen mukaan yrittäjäksi ryhtyvälle              Käsittelyaikojen pidentyminenjohtuu valitus-
16581: työttömälle työnhakijalle voidaan myöntää tu-         määrän huomattavasta kasvusta. Kun valituksia
16582: kea hänen toimeentulonsa turvaamiseksi sinä ai-       oli vuonna 1991 noin 5 500, niin kuluvana vuote-
16583: kana, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja         na niitä arvioidaan tehtävän noin 11 500. Juttu-
16584: vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Yksi            ruuhkan purkamiseksi lautakunta on tehostanut
16585: tuen myöntämisen edellytyksistä on se, että haki-     omaa toimintaansa, lautakunnan henkilömää-
16586: jalla on oltava ennestään yrittäjäkokemusta tai       rää on lisätty 5 henkilöllä valtionhallinnon sisäi-
16587: yritystoiminnassa tarvittava koulutus.                sin siirroin ja vuoden toisessa lisätalousarviossa
16588:    Työttömyysturvalain 5 §:n mukaan henkilöllä        lautakunnalle on myönnetty 1 521 000 markkaa
16589: ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan siltä ajal-     ruuhkan purkamiseksi ylitöinä. Toimenpiteet
16590: ta, jonka hänen on katsottava työllistyvän yri-       vastaavat lautakunnan tekemiä esityksiä. So-
16591: tyksessään. Henkilöä, joka on aikaisemmin toi-        siaali- ja terveysministeriö seuraa, johtavatko jo
16592: minut yrittäjänä, pidetään yrittäjänä siihen ajan-    toteutetut toimenpiteet käsittelyaikojen lyhenty-
16593: kohtaan asti, jona hän on todisteellisesti lopetta-   miseen, ja neuvottelee tarvittaessa lautakunnan
16594: nut yritystoimintansa tai jona yritystoiminta on      kanssa esim. lisähenkilöstön hankkimisesta.
16595: 
16596:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1994
16597: 
16598:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
16599:                                           1994 vp -   KK 605                                              3
16600: 
16601: 
16602: 
16603: 
16604:                                         Tili Riksdagens Talman
16605: 
16606:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utkomstskyddet för arbetslösa sedan företags-
16607: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av         verksamheten upphört. Det ankommer på ar-
16608: den 6 oktober 1994 tili vederbörande medlem av        betskraftskommissionen att avgöra när företags-
16609: statsrådet översänt följande av riksdagsman           verksamheten bevisligen har varit avbruten elier
16610: Esko Seppänen undertecknade spörsmål nr 605:          upphört. A vgörandena träffas alitid separat i
16611:                                                       varje enskilt fali. Det att en person beviljats start-
16612:          Är Regeringen medveten om i spörs-           penning inverkar inte på bedömningen av om
16613:        målet nämnda olägenhet i samband med           företagsverksamheten för personen i fråga anses
16614:        systemet med startpenning och                  ha upphört elier avbrutits.
16615:          vad ämnar Regeringen göra för att på-           Arbetslöshetsnämndens handläggningstider
16616:        skynda arbetslöshetsnämndens avgöran-          är för långa med tanke på rättssäkerheten. Soci-
16617:        den?                                           al- och hälsovårdsministeriet har som mål att
16618:                                                       förkorta handläggningstiderna från nuvarande
16619:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ca 12 månader tili ca 4 månader 1995, vilket
16620: anföra följande:                                      skulle motsvara handläggningen inom andra
16621:                                                       motsvarande nämnder. På lång sikt borde hand-
16622:    Startpenningen är en form av sysselsättnings-      läggningstiderna med beaktande av utkomst-
16623: stöd som beviljas arbetslösa som ämnar bli före-      skyddets natur vara ännu kortare.
16624: tagare. Enligt sysselsättningsförordningen kan           De långa handläggningstiderna beror på att
16625: en arbetslös arbetssökande som ämnar bli företa-      antalet besvär ökat betydligt. När besvären 1991
16626: gare beviljas stöd för tryggande av hans utkomst      uppgick tili ca 5 500, beräknas de under detta år
16627: under den tid som beräknas åtgå tili att starta och   stiga till ca 11 500. För att minska anhopningen
16628: stabilisera företagsverksamheten. En av förut-        av arbete har nämnden effektiverat sin verksam-
16629: sättningarna för beviljande av stöd är att sökan-     het, antalet personeri nämnden har genom inter-
16630: den har företagarerfarenhet elier sådan utbild-       na överföringar inom statsförvaltningen utökats
16631: ning som behövs för företagarverksamheten.            med 5, och i den andra tiliäggsbudgeten för detta
16632:    Enligt 5 § lagen om utkomstskydd för arbetslö-     år har nämnden beviljats 1 521 000 mk för att
16633: sa är en person inte berättigad tili arbetslöshets-   genom övertidsarbete kunna minska anhopning-
16634: dagpenning för den tid som han skali anses vara       en av arbete. Åtgärderna motsvarar de förslag
16635: sysselsatt inom sitt eget företag. En person som      som gjorts av nämnden. Social- och hälsovårds-
16636: tidigare har varit företagare anses vara företaga-    ministeriet följer upp om de åtgärder som vidta-
16637: re tills han bevisligen har upphört med sin före-     gits leder tili att handläggningstiderna förkortas
16638: tagsverksamhet elier företagsverksamheten be-         samt förhandlar vid behov med nämnden om
16639: visligen har varit avbruten. Företagsverksamhe-       t.ex. avlönande av tiliäggspersonal.
16640: ten hindrar sålunda inte att en person omfattas av
16641: 
16642:      Helsingforsden 26 oktober 1994
16643: 
16644:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
16645:                                                    1994 vp
16646: 
16647: Kirjallinen kysymys 606
16648: 
16649: 
16650: 
16651: 
16652:                                      Pulliainen: A- ja D-vitamiinin lisäämisestä äidinmaidonkorvik-
16653:                                          keisiin
16654: 
16655: 
16656:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16657: 
16658:     Sanomalehdistössä esitettyjen tietojen mu-          sesta painottamisesta. Voidaan sanoa, että suo-
16659: kaan aletaan äidinmaidonkorvikkeisiin Suomes-           malaisista lähtökohdista tällöin tingitään ylikan-
16660: sa lisätäA-ja D-vitamiinia. Tähän hankkeeseen,          sallisen sääntelyn hyväksi.
16661: joka toteutetaan asetuksella 29.4.1994/337, lie-            Suomalaisessa integraatiokeskustelussa vedo-
16662: nee päädytty Euroopan yhteisön komission                taan ainakin juhlapuheissa usein Euroopan yh-
16663: erään direktiivin vuoksi. Direktiivi mainitaan          teisön piirissä säädettyyn ns. subsidiariteettiperi-
16664: vuoden 1994 Suomen säädöskokoelman sivulla              aatteeseen. Periaate on esitetty Euroopan yhtei-
16665: 974 em. asetuksen yhteydessä. Asetus tuli voi-          sön perustamissopimuksen 3 artiklassa:
16666: maan 1.9.1994. Asetuksen 18 §:ssä sallitaan ase-            "Aloilla, jotka eivät kuulu yhteisön yksin-
16667: tuksesta poikkeavien äidinmaidonkorvikkeiden            omaiseen toimivaltaan, yhteisö toissijaisuusperi-
16668: myyminen vuoden 1994 loppuun saakka, mikäli             aatteen mukaisesti toimii vain siinä tapauksessa
16669: ne ovat asetuksen voimaan tullessa voimassa             ja siinä laajuudessa kuin jäsenvaltiot eivät voi
16670: olleiden säännösten mukaisia.                           riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toimin-
16671:     Ennen puheena olevaa lainsäädäntömme                nan tavoitteita, jotka suunnitellun toiminnan
16672: muutosta ei Suomessa ollut sallittua lisätä A- tai      laajuuden tai vaikutusten takia voidaan tämän
16673:  D-vitamiinia äidinmaidonkorvikkeisiin. Tuo             vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla."
16674:  lähtökohta oli hyvin perusteltu, koska rasvaliu-           Voitaisiin esittää hyviä perusteluja sen puo-
16675: koiset vitamiinit tunnetulla tavalla varastoituvat      lesta, että esim. äidinmaidonkorvikkeiden koos-
16676:  elimistöön, mistä saattaa aiheutua terveysriske-       tumuksen jättäminen kansallisen päätöksen-
16677: jä. Edelleen on tuoreessa muistissa, millainen          teon ja jo hyvin toimineen sääntelyn varaan
16678:  kohu vajaat viisi vuotta sitten nousi porsaan-         vastaa oival!jsesti subsidiariteettiperiaatteen
16679:  maksan kohonneesta A-vitamiinipitoisuudesta.           tarkoitusta. Aidinmaidonkorvikkeiden osalta
16680:  Mm. raskaana olevia naisia varoitettiin syömäs-        Suomi on toteutettuun lainsäädännön muutok-
16681:  tä liikaa runsaasti A-vitamiinia sisältävää mak-       seen saakka epäilemättä voinut "riittävällä ta-
16682:  saa.                                                   valla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoit-
16683:      On erittäin tarkoituksenmukaista, että lapsille    teita". Olisi vaikeata perustella, miksi lasten ter-
16684:  annetaanA-ja D-vitamiineja erillisinä valmistei-       veyden vaaliminen voitaisiin paremmin toteut-
16685:  na. Näin on Suomessa menetelty tähän saakka,           taa Euroopan yhteisön tasolla sikäli kuin on
16686:  kun puheena olevien vitamiinien lisääminen             kyse äidinmaidonkorvikkeiden koostumukses-
16687:  äidinmaidonkorvikkeisiin on ollut kiellettyä.          ta. Me Suomessa kyllä tiedämme, kaipaako jär-
16688:  Tämä on luonut mahdollisuudet turvata lasten           jestehnämme muutosta. - Tiedossani ei ole,
16689:  yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen.            että äidinmaidonkorvikkeiden koostumusta
16690:  Lasten vaihtelevat tarpeet huomioon ottava suo-        koskevan aikaisemman sääntelyn sisällöstä olisi
16691:  malainen järjestelmä on käsittääkseni toiminut         aiheutunut epäkohtia.
16692:  tavattoman hyvin.                                          Katsonkin, että hyvin toimineesta suomalai-
16693:      Kuten edellä on todettu, johtunee puheena          sesta järjestelmästä ei ilman muuta tulisi luopua
16694:  oleva äidinmaidonkorvikkeita koskeva lainsää-          vain sen vuoksi, että Euroopan yhteisössä on
16695:  dännön muutos tietystä Euroopan yhteisön ko-           aikanaan laadittu tietynlainen säädös. Mikäli
16696:  mission direktiivistä. Mikäli Suomessa hyvin toi-      Suomi päättää palata ennen äidinmaidonkorvik-
16697:  minutta järjestelmää muutetaan ainoastaan              keita koskevan lainsäädäntömme muutosta val-
16698:  integraatioon liittyvistä syistä, se on osoitus kan-   linneeseen sääntelyyn, saisimme hyvän tilaisuu-
16699:   sallisten ja ylikansallisten intressien ongelmalli-   den tarkkailla, kuinka ponnekkaasti Euroopan
16700: 
16701: 240017
16702: 2                                           1994 vp -   KK 606
16703: 
16704: yhteisö tahollaan soveltaa subsidiariteettiperiaa-         Tärkeä ero ETA-sopimuksen ja mahdollisen
16705: tetta. Tällä tiedolla voisi olla aivan erityistä mer-   ED-jäsenyyden välillä on, että yksikään uusi
16706: kitystä ja arvoa juuri nyt, kun Suomessa harki-         ETA-säädös ei tule Suomessa voimaan, elleivät
16707: taa~ Euroopan unianiin liittymistä.                     omat valtioelimemme sitä halua. Sen sijaan
16708:    Aidinmaidonkorvikkeiden           koostumuksen       EU:ssa tulevat mm. asetukset (regulations) voi-
16709: harmonisoimista voidaan epäilemättä argumen-            maan ilman kansallista voimaansaattamista.
16710: toida esim. kansainvälisen kaupan intresseihin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16711: viittaamalla. Jos vastakkain ovat suomalaiset           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16712: lasten terveyteen liittyvät edut ja kansainvälisen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16713: kaupan edut, ei jälkimmäisiä nähdäkseni voida           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16714: automaattisesti asettaa edellisten edelle.
16715:    Mikäli Euroopan yhteisön oikeusnormeille                        Katsooko Hallitus olevan Euroopan
16716: annetaan ehdoton etusija suomalaisiin säädök-                   yhdentymiseen liittyvistä syistä mahdo-
16717: siin nähden, tämä merkitsee Suomen itsenäisen                   tonta korjata äidinmaidonkorvikkeita
16718: lainsäädäntövallan ja ylipäätään täysivaltaisuu-                koskevia suomalaisia säädöksiä siten,
16719: den jatkuvaa supistumista. Euroopan yhteisössä                  ettäA-ja D-vitamiinin lisääminen äidin-
16720: säännellyistä asioista ei voitaisi yleensä enää sää-            maidonkorvikkeisiin kielletään, ja ellei
16721: tää toisin. Suomen itsenäinen lainsäädäntövalta                 katso,
16722: supistuisi koko ajan sitä mukaa kuin Euroopan                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16723: yhteisö laatii uusia oikeusnormeja. - Vastaus                   ryhtyä, jotta äidinmaidonkorvikkeita
16724: nyt esitettävään kysymykseen antanee edellytyk-                 koskeva lainsäädäntömme saatetaan ai-
16725: siä päätellä, millä tavalla hallitus tähän ongel-               kaisemmalle, suomalaiset olosuhteet hy-
16726: maan suhtautuu.                                                 vin huomioon ottavalle kannalle?
16727: 
16728:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1994
16729: 
16730:                                              Erkki Pulliainen
16731:                                              1994 vp -   KK 606                                           3
16732: 
16733: 
16734: 
16735: 
16736:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
16737: 
16738:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tamiiniva1misteina. Säädökset toimivat hyvin,
16739: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            koska Suomessa pikkulasten vanhemmat saavat
16740: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          äitiys- ja lastenneuvoloiden kautta tarpeelliset
16741: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen          ohjeet imeväisten ravinnontarpeesta ja ruokaoh-
16742: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 606:            jeista.
16743:                                                             ETA-sopimus velvoitti Suomen ottamaan
16744:            Katsooko Hallitus olevan Euroopan             huomioon komission direktiivin äidinmaidon-
16745:         yhdentymiseen liittyvistä syistä mahdo-          korvikkeista ja vieroitusvalmisteista (9113211
16746:         tonta korjata äidinmaidonkorvikkeita             EEC), joka kuuluu ETA-sopimuksen ns. lisäpa-
16747:         koskevia suomalaisia säädöksiä siten,            kettiin (ETA:n sekakomitean päätös 21.3.1994
16748:         ettäA-ja D-vitamiinin lisääminen äidin-          N:o 7/94). Se pantiin täytäntöön Suomessa
16749:         maidonkorvikkeisiin kielletään, ja ellei         5.5.1994 annetullaasetuksella (337/94)ja sitä täy-
16750:         katso,                                           dentävillä KTM:n ja STM:n päätöksillä (339/94
16751:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          ja 807/94).
16752:         ryhtyä, jotta äidinmaidonkorvikkeita                ETA-sopimusneuvotteluissa Suomen kan-
16753:         koskeva lainsäädäntömme saatetaan ai-            nanotto em. EU-säädökseen valmisteltiin
16754:         kaisemmalle, suomalaiset olosuhteet hy-          KTM:nja STM:n yhteistyönä. STM katsoi, että
16755:         vin huomioon ottavalle kannalle?                 Suomi on valmis muuttamaan nykyistä vita-
16756:                                                          miinikäytäntöään imeväisruokinnassa. STM on
16757:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             uuden asetuksen antamisen jälkeen muuttanut
16758: vasti seuraavaa:                                         terveydenhuoltohenkilöstölle tarkoitettuja oh-
16759:                                                          jeita imeväisikäisten ruokinnasta ja vitamiinival-
16760:    Suomessa on ollut voimassa lastenruokia kos-          misteiden annostelusta.
16761: keva erityislainsäädäntö jo toistakymmentä                  Hallitus ei näe perusteltua syytä muuttaa uu-
16762: vuotta. Elintarvikelain nojalla annettu lasten-          sia äidinmaidonkorvikkeita ja vieroitusvalmis-
16763: ruoka-asetus (722/81)ja sitä taydentävät päätök-         teita koskevia säännöksiä siten, että A- ja D-
16764: set (450/83, 1023/84) sisälsivät äidinmaidonkor-         vitamiinin lisääminen kiellettäisiin. Euroopan
16765: vikkeita koskevan erityislainsäädännön. Sää-             yhdentymisestä johtuva lainsäädännön harrno-
16766: dökset laadittiin silloisten kansainvälisten stan-       uisointi on tarkoituksenmukaista myös näiden
16767: dardien ja suositusten mukaisiksi muilta osin,           elintarvikkeiden osalta. Koostumukseltaan eri-
16768: paitsi ettäA-ja D-vitamiinin lisääminen äidin-           laisten äidinmaidonkorvikkeiden tarjonta pel-
16769: maidonkorvikkeeseen oli kiellettyä. Syynä tähän          kästään hämmentäisi kuluttajia ja vaikeuttaisi
16770: oli pitkäaikainen suomalainen perinne antaako.           imeväisten ruokintaohjeiden soveltamista käy-
16771: vitamiinit imeväisille ja pikkulapsille erillisinä vi-   täntöön.
16772: 
16773:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1994
16774: 
16775:                                                                             Ministeri Pertti Salolainen
16776: 4                                         1994 vp -   KK 606
16777: 
16778: 
16779: 
16780: 
16781:                                         Tili Riksdagens Talman
16782: 
16783:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      minpreparat. Författningama fungerar väl, ef-
16784: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        tersom småbarsföräldrama här i Finland får
16785: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      nödvändiga råd om spädbams näringsbehov och
16786: man Pulliainen undertecknade spörsmål nr 606:         födoanvisningar från mödra- och bamavårds-
16787:                                                       centralema.
16788:           Anser Regeringen att det av skäl som            EES-avtalet förpliktade Finland att beakta
16789:        sammanhänger med den europeiska in-            kommissionens direktiv om modersmjölksersätt-
16790:        tegrationen är omöjligt att korrigera de       ning och tillskottsnäring (911321/EEG), som hör
16791:        finska författningar som gäller moders-        till EES-avtalets s.k. tilläggspaket (Gemensam-
16792:        mjölksersättning så att tillsättandet av A-    ma EES-kommittens beslut 21.3.1994 nr 7/94).
16793:        och D-vitamin i modersmjölksersättning-        Det verkställdes i Finland genom en förordning
16794:        ar förbjuds och om regeringen inte anser       som gavs den 5 maj 1994 (337/94) och HIM:s och
16795:        detta,                                         SHM:s beslut som kompletterar denna (339/94
16796:           vilka åtgärder har den för avsikt att       och 807/94).
16797:        vidta för att vår lagstiftning om mo-              Vid förhandlingama om EES-avtalet bered-
16798:        dersmjölksersättning skall kunna fås i         des Finlands ställningstagande till den ovan
16799:        den lydelse den hade tidigare, som väl         nämnda EU-författningen i samarbete mellan
16800:        beaktade de finska förhållandena?              HIM och SHM. SHM ansåg att Finland är berett
16801:                                                       att ändra sin nuvarande vitaminpraxis beträffan-
16802:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         de spädbams föda. SHM har sedan den nya för-
16803: anföra följande:                                      ordningen gavs ändrat de anvisningar beträffan-
16804:                                                       de spädbams föda och doseringen av vitaminpre-
16805:    Här i Finland har vi haft en speciallagstiftning   parat vilka är avsedda för hälsovårdspersonalen.
16806: om bammat redan i över tio år. Bammatsförord-             Regeringen ser inget motiverat skäl till att
16807: ningen (722/81) som gavs med stöd av livsmedels-      ändra de nya stadgandena om modersmjölkser-
16808: lagen och de beslut som kompletterar denna för-       sättning och tillskottsnäring så att det skulle vara
16809: ordning (450/83, 1023/84) inbegrep den special-       förbjudet att tillsätta A- och D-vitamin. Den
16810: lagstiftning som gäller modersmjölksersättning.       harmonisering av lagstiftningen som är en följd
16811: Författningama utarbetades då så att de stämde        av den europeiska integrationen är ändamålsen-
16812: överens med gällande intemationella standarder        lig också i fråga om dessa livsmedel. Ett utbud av
16813: och rekommendationer till övriga delar utom att       modersmjölksersättningar med olika samman-
16814: det var förbjudet att tillsätta A- och D-vitamin i    sättning skulle enbart förvirra konsumentema
16815: modersmjölksersättning. Skälet till detta var den     och försvåra den praktiska tillämpningen av
16816: långvariga fmska traditionen att ge spädbam och       födoanvisningama för spädbam.
16817: småbam dessa vitaminer i form av separata vita-
16818: 
16819:      Helsingforsden 24 oktober 1994
16820: 
16821:                                                                            Minister Pertti Salolainen
16822:                                                  1994 vp
16823: 
16824: Kirjallinen kysymys 607
16825: 
16826: 
16827: 
16828:                                         Pulliainen: Ulkomaisten kaivosyhtiöiden kaivosvarauksista
16829: 
16830: 
16831: 
16832:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16833: 
16834:     Lehdistössä esitettyjen tietojen mukaan ovat       mukaan etusija suomalaisiin säädöksiinnähden.
16835: eräät kaivosyhtiöt suorittaneet Lapissa erittäin       Vastaavasti Euroopan unionissa (EU) vallitse-
16836: laajalle ulottuvia kaivosvarauksia (ks. Helsingin      van näkemyksen mukaan eivät jäsenvaltioiden
16837: Sanomat 9.9.1994). Laajoja varauksia tehneiden         viranomaiset yleensä saa soveltaa sellaisia kan-
16838: joukossa on tiettävästi mm. ulkomaisia kaivos-         sallisia säännöksiä, jotka ovat ristiriidassa tietyt
16839: yhtiöitä. Lehtitietojen mukaan eräs niistä on teh-     kriteerit täyttävien Euroopan yhteisöjen sopi-
16840: nyt varauksen, jonka laajuus on noin 2 400 neliö-      musmääräysten tai säännösten kanssa.
16841: kilometriä. Suuruusluokan havainnollistamisek-            Euroopan yhteisöjen toimielinten antamien
16842: si kerrottakoon, että Helsingin, Espoon ja Van-        säädösten ensisijaisuudesta seuraa, että integraa-
16843: taan kaupunkien yhteenlaskettu kokonaispinta-          tioon osallistuvat yksittäiset valtiot eivät käy-
16844: ala on vuodelta 1985 peräisin olevien tietojen         tännössä välttämättä voi antaa lainsäädäntöä,
16845: mukaan noin 1 020 neliökilometriä. Kaivosva-           joka olisi ristiriidassa noiden integraationormien
16846: raukset ovat lehtitiedoista ilmeneväliä tavalla ai-    kanssa. Tästä seuraa, että esim. Euroopan unio-
16847: heuttaneet haittaa mm. poronhoidolle.                  nin jäsenvaltioiden itsenäinenlainsäädäntövalta
16848:     Ulkomaisten kaivosyhtiöiden varaustenteko-         supistuu koko ajan sitä mukaa kuin Euroopan
16849: mahdollisuuksia lisättiin kaivoslain muutoksella       yhteisöt laativat uusia säädöksiä.- Vastaus nyt
16850: 30.12.1992/1625, joka tuli voimaan 1.1.1994.           esitettävään kysymykseen antanee edellytyksiä
16851: Vuoden 1993 loppuun asti voimassa olleen kai-          päätellä, millä tavalla hallitus tähän ongelmaan
16852: voslain 1 §:n 2 momentin mukaan saivat ulko-           suhtautuu.
16853: maan kansalainen ja ulkomainen yhteisö tai sää-           Tärkeä ero ETA-sopimuksen ja mahdollisen
16854: tiö ainoastaan valtioneuvoston erikseen anta-          ED-jäsenyyden välillä on, että yksikään uusi
16855: malla luvalla ja sen määräämillä ehdoilla hank-        ETA-säädös ei tule Suomessa voimaan, elleivät
16856: kia tai käyttää kaivoslain mukaisia kiinteistöön       omat valtioelimemme sitä halua. Sen sijaan
16857: kohdistuvia oikeuksia.                                 EU:ssa tulevat mm. asetukset (regulations) voi-
16858:     Sitä vastoin nyt voimassa olevan kaivoslain        maan ilman kansallista voimaansaattamista.
16859:  1 §:n 1 momentin mukaan on kaivoslaissa säädet-          Pidän sekä periaatteellisesti että käytännössä
16860: ty oikeus etsiä, vallata ja käyttää hyväksi esiinty-   erittäin merkittävänä epäkohtana, mikäli integ-
16861: mää mm. "sellaisella ulkomaisella yhteisöllä ja        raationormit estävät sellaiset Suomen lainsää-
16862: säätiöllä, joka on perustettu jonkin Euroopan          dännön uudistukset, joilla edistettäisiin esim.
16863: talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön         suomalaista ympäristönsuojelua ja ylipäätään
16864: mukaanjajolla on sääntömääräinen kotipaikka,           kansallista etua. Uskon, että epäkohta olisi hy-
16865: keskushallinto tai päätoimipaikka jossakin Eu-         vällä tahdolla eliminoitavissa tai ainakin pienen-
16866: roopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa".          nettävissä.
16867: Kyseessä on siis oikeus eikä lupaa ilmeisestikään         Rajoittamalla ulkomaisten kaivosyhtiöiden
16868: tarvita.                                               oikeuksia Suomessa voitaisiin konkreettisella
16869:     Edellä mainittu kaivoslain muutos perustuu         esimerkillä osoittaa, millaiseen keskinäiseen suh-
16870: hallituksen esitykseenn:o 120/1992 vp. Hallituk-       teeseen ympäristönsuojelun ja integraation edut
16871:  sen esityksestä ilmenee, että tietyt integraatioon    ollaan maassamme valmiit saattamaan. Paljou-
16872: liittyvät syyt ovat edellyttäneet ulkomaisiin yh-      hanjuuri nyt keskustellaan siitä, uhkaako talou-
16873:  teisöihin hallituksen esitystä laadittaessa kohdis-   dellinen yhdentyminen ympäristönsuojelua.
16874:  tuneiden rajoitusten poistamista laista.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16875:     Tietynlaisilla Euroopan talousaluetta (ETA)        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16876:  koskevilla säädöksillä on ETA-sopimuksen voi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16877:  maansaattamislain (11.12.1992/1504) 2 ja 3 §:n        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16878: 240017
16879: 2                                        1994 vp -   KK 607
16880: 
16881: 
16882:          Katsooko Hallitus, että Euroopan yh-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16883:       dentymiseen liittyvistä syistä on mah-                 ryhtyä 1.1.1994 voimaan tulleesta kaivos-
16884:       dotonta korjata kaivoslakia siten, että                lain muutoksesta aiheutuneen ulkomais-
16885:       ulkomaisten kaivosyhtiöiden oikeuksia                  ten kaivosyhtiöiden Suomeen hakeutu-
16886:       asianmukaisesti rajoitetaan, ja ellei katso,           misen rajoittamiseksi?
16887: 
16888:     Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1994
16889: 
16890:                                           Erkki Pulliainen
16891:                                           1994 vp -      KK 607                                         3
16892: 
16893: 
16894: 
16895: 
16896:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16897: 
16898:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           fysikaalisten mittauslentojen tekemiseen tarvi-
16899: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            taan vain ilmailuviranomaisen lupa.
16900: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Ulkomaisilla kaivosyhtiöillä ei ole Suomessa
16901: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-          ainuttakaan valtausta eli todellista tutkimustoi-
16902: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            mintaa. Ulkomaiset yhtiöt eivät toistaiseksi ole
16903: n:o 607:                                                löytäneet esiintymiä, joten julkisuudessa esitetty
16904:                                                         huolestuneisuus on aiheetonta. Suomalaisten yh-
16905:           Katsooko Hallitus, että Euroopan yh-          tiöiden ja veronmaksajien pitkäaikaisen tutki-
16906:        dentymiseen liittyvistä syistä on mah-           muspanostuksen jälkeen on perusteltua, että
16907:        dotonta korjata kaivoslakia siten, että          myös ulkomaiset yhtiöt voivat nyt perehtyä ja
16908:        ulkomaisten kaivosyhtiöiden oikeuksia            arvioida Suomen geologisten muodostumien
16909:        asianmukaisesti rajoitetaan, ja ellei katso,     malmikriittisyyttä ja suorittaa täydentäviä
16910:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          tutkimuksia. Se pinta-ala, jolla käyttökelpoisia
16911:        ryhtyä 1.1.1994 voimaan tulleesta kaivos-        esiintymiä löydetään on varsin vaatimaton eli
16912:        lain muutoksesta aiheutuneen ulkomais-           em. n. 0,1 % varausalueista. Vain tällä pinta-
16913:        ten kaivosyhtiöiden Suomeen hakeutu-             alalla on oleellista merkitystä maankäytön kan-
16914:        misen rajoittamiseksi?                           nalta.
16915:                                                             Suomen kaivoslaki on säädetty Suomen
16916:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            olosuhteisiin, ja sitä voidaan tarvittaessa muut-
16917: vasti seuraavaa:                                        taa päättävien valtioelimien hyväksi näkemällä
16918:                                                         tavalla. Ainoa vaatimus on, että suomalaisia
16919:    Kysymyksen perusteluissa esitetään arvelu,           yhtiöitä jaETA-maiden yhtiöitä kohdellaan täs-
16920: että Lapissa olisivat kotimaiset ja ulkomaiset kai-     mälleen samalla tavalla. Näin ollen ei ole mah-
16921: vosyhtiöt tehneet laajoja kaivosvarauksia. Tämä         dollista rajoittaa vain ETA-maiden yhtiöiden oi-
16922: tieto on kuitenkin virheellinen. Lapissa on tehty       keuksia, vaan mahdolliset muutokset koskevat
16923: vain valtausvarauksia, joka antaa etuoikeuden           kaikkia.
16924: yhden vuoden ajaksi valtauksen eli tutkimus-               Laajojen ja kevyin perustein tehtävien varaus-
16925: oikeuden hakemiseen. Varauksen tarkoitus ja             alueiden merkittävin haittavaikutus on siinä, että
16926: merkitys on se, että varaaja voi kilpailijoiltasuo-     se on omiaan vaikeuttamaan muiden alueella
16927: jattuna yhden vuoden aikana selvittää geologisia        jo toimivien organisaatioiden asianmukaista
16928: perusteita ja julkista tutkimusmateriaalia sekä         toimintaa. KTM:ssä valmisteltuun kaivoslain
16929: tehdä paikan päällä havaintoja ja mittauksia.           muutosehdotukseen on tämän johdosta sisälly-
16930: Varausalueista arviolta 99% raukeaa, ja edel-           tetty myös varaussäännösten tarkistus, joka on
16931: leen valtaukseen haettavista alueista raukeaa ar-       omiaan rajoittamaan tarpeettoman suurien,
16932: violta 98 %, eli alkuperäisistä varausalueista jää      keinotteluluonteisten varausalueiden hakemista,
16933: keskimäärin jäljelle 0,1 %. Tämä lopputulos ei          kun tutustuminen geologiseen materiaaliin voi-
16934: voi olla uhkana millekään muulle maankäytölle,          daan tehdä ilman varauksiakin. Myös ulkomais-
16935: ei myöskään luonnonsuojelulle.                          ten yritysten tutkimustoiminnassa ja mahdolli-
16936:    Esitetty väite, että varauksista on aiheutunut       sessa kaivostoiminnassa on noudatettava voi-
16937: haittaa mm. poronhoidolle, on väärä, koska va-          massa olevaa lainsäädäntöä. Toimintaa tullaan
16938: raus ei anna mitään muita oikeuksia kuin etu-           tarpeellisessa määrin valvomaan ja antamaan
16939: oikeuden valtauksen hakemiseen. Liikkuminen             mm. kaivoslain perusteella tarkempia määräyk-
16940: maastossa on jokamiehenoikeus, ja esim. geo-            siä, jos se osoittautuu tarpeelliseksi.
16941: 
16942:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1994
16943: 
16944:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
16945: 4                                          1994 vp -      KK 607
16946: 
16947: 
16948: 
16949: 
16950:                                          Till Riksdagens Talman
16951: 
16952:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         och för t.ex. flyg i syfte att utföra geofysikaliska
16953: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           mätningar behövs bara tillstånd av luftfartsmyn-
16954: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         digheten.
16955: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr               Utländska gruvbolag har inte en enda inmut-
16956: 607:                                                     ning, dvs. verklig undersökningsverksamhet, i
16957:                                                          Finland. Utländska bolag har tills vidare inte
16958:            Anser Regeringen att det av orsaker           råkat på några fyndigheter, så den ängslan som
16959:        som har att göra med den europeiska inte-         man gett uttryck för i offentligheten är obefogad.
16960:        grationen är omöjligt att revidera gruvla-        Efter långvariga forskningsinsatser av finländ-
16961:        gen så att utländska gruvbolags rättighe-         ska bolag och skattebetalare är det motiverat att
16962:        ter begränsas på tillbörligt sätt och, om         också utländska bolag nu kan sätta sig in i och
16963:        den inte anser det,                               bedöma hur malmkritiska de geologiska forma-
16964:            vilka åtgärder har Regeringen för av-         tionerna i Finland är, och utföra kompletterande
16965:        sikt att vidta för att sätta en gräns för att     undersökningar. Den yta på viiken användbara
16966:        utländska gruvbolag söker sig till Finland        fyndigheter hittas är mycket anspråkslös, dvs.
16967:        till följd av den ändring av gruvlagen som        ovan nämnda 0,1 % av förbehållsområdena. En-
16968:        trädde i kraft 1.1.1994?                          dast denna yta är av väsentlig betydelse för mark-
16969:                                                          användningen.
16970:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                Den finska gruvlagen har stiftats för förhål-
16971: anföra följande:                                         landena i Finland och den kan vid behov ändras
16972:                                                          så som de beslutande statliga organen anser vara
16973:    I motiveringen till spörsmålet framförs en för-       lämpligt. Det enda kravet är att finska bolag och
16974: modan att inhemska och utländska gruvbolag               bolag från EES-länderna behandlas på exakt
16975: skulle ha gjort omfattande förbehåll för gruvor i        samma sätt. Det är därför in te möjligt att begrän-
16976: Lappland. Denna uppgift är dock felaktig. En-            sa rättigheterna endast för bolag från EES-län-
16977: dast förbehåll för inmutningar har gjorts, och           der, utan eventuella ändringar gäller alla.
16978: dessa ger företrädesrätt att inom ett år ansöka om           Den största nackdelen med förbehåll som gäl-
16979: inmutning, dvs. rätt tili undersökningar. A vsik-        ler vidsträckta områden och görs på lätta grunder
16980: ten med och innebörden av ett förbehåll är att           är att de försvårar ändamålsenlig verksamhet för
16981: förbehållaren under ett års tid utan konkurrens          andra organisationer som redan är verksamma i
16982: kan utreda geologiska grunder och undersöka              regionen. I ett förslag till ändring av gruvlagen
16983: offentligt forskningsmaterial samt göra observa-         som beretts vid HIM har därför också en revide-
16984: tioner och mätningar på platsen. Av förbehållen          ring av stadgandena om förbehåll tagits in. Den-
16985: för olika områden upphör uppskattningsvis 99 %           na är ägnad att begränsa ansökningar om onö-
16986: att gälla och av de inmutningar som sökts för            digt stora förbehållsområden för syften av speku-
16987: områdena ca 98 %. Av de ursprungliga förbe-              lationskaraktär, då det är möjligt att bekanta sig
16988: hållsområdena blir m.a.o. i genomsnitt 0,1 %             med geologiskt material också utan förbehåll.
16989: kvar. Detta slutresultat kan inte utgöra något hot       Gällande lagstiftning måste iakttas också i fråga
16990: mot annan markanvändning och inte heller mot             om utländska företags undersökningsarbeten
16991: naturskyddet.                                            och eventuella gruvdrift. Verksamheten kommer
16992:    Påståendet att förbehållen skulle ha medfört          att övervakas i nödvändig utsträckning, och när-
16993: olägenheter för bl.a. renskötseln är oriktigt, ef-       mare bestämmelser kommer att utfårdas bl.a.
16994: tersom ett förbehåll inte innebär någon annan            med stöd av gruvlagen om det visar sig vara
16995: rätt än företrädesrätt till att ansöka om inmut-         nödvändigt.
16996: ning. Att röra sig i terrängen är en allemansrätt
16997: 
16998:      Helsingforsden 27 oktober 1994
16999: 
17000:                                                        Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
17001:                                                     1994 vp
17002: 
17003: Kirjallinen kysymys 608
17004: 
17005: 
17006: 
17007: 
17008:                                       Aittoniemi: Muuttoilmoituksen siirrosta viran puolesta oikealle
17009:                                           viranomaiselle
17010: 
17011: 
17012:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
17013: 
17014:     Muuttoilmoitukset tehdään nykyisin vahvis-               Henkikirjoitusilmoitus on siis mennyt vaa-
17015: tetulla lomakkeella siten, että kaksi kappaletta          rään kohteeseen. Asianomaisten viranomaisten
17016: jätetään postiin postiosoitteen muutosta varten           olisi ollut kuitenkin helppo kääntää se edelleen
17017: ja kaksi lähetetään asianomaiseen rekisteritoi-           oikeaan rekisteritoimistoon. Tämän toimenpi-
17018: mistoon henkikirjoituksen muutosta varten.                teen edellytyksenä tietenkin on, että posti on toi-
17019:     Muuttoilmoituksen tekijä ei aina voi olla var-        mittanut tavallisena kirjeenä lähetetyn muuttoil-
17020: ma siitä, mihin rekisteritoimistoon hänen kuuluu          moituksen Tampereen rekisteritoimistolle eikä
17021: ilmoituksensa lähettää. Eduskunnan oikeusasia-            hukannut sitä, kuten aina joskus valitettavasti
17022: miehellä on parhaillaan tutkittavana Juupajoen            tapahtuu.
17023: kunnasta olevien Unto ja Eine Lappalaisen kan-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17024: telu mainitunlaisessa asiassa. Sen mukaan muut-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17025: taessaan 1.12.1993 Lempäälästä Juupajoen kun-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17026: taan he tekivät asianmukaisesti postiosoitteen            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17027: muutosilmoituksen Juupajoella. Rekisteritoi-
17028: mistolle kuuluvat kaksi muutosilmoituksen kap-                       Katsooko Hallitus, että esimerkiksi
17029:  paletta he lähettivät Tampereen rekisteritoimis-                henkikirjoitukseen liittyvillä viranomai-
17030: toon, vaikka oikea osoite olisi ollut Mänttä. Lap-               silla on velvollisuus osoittaa väärään re-
17031:  palaiset toimivat tämänjälkeen normaalielämäs-                  kisteritoimistoon lähetetty, henkikirjoi-
17032:  sä uskoen olevansa henkikirjoitettuina Juupa-                   tusta koskeva muuttoilmoituksen osa vi-
17033: joella. Myöhemmin kuitenkin viranomaisasioin-                    ran puolesta edelleen oikeaan kohtee-
17034:  nissa selvisi, että rekisteröintiä ei ollut suoritettu          seen,ja
17035:  lainkaan siitä syystä, että ilmoitusta ei ollut lähe-               aikooko Hallitus, jos niin on tarpeen,
17036:  tetty Mäntän rekisteritoimistoon.                               korostaa viranomaisohjeissa velvolli-
17037:                                                                  suutta tämäntyyppiseen toimintaan?
17038:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1994
17039: 
17040:                                                Sulo Aittaniemi
17041: 
17042: 
17043: 
17044: 
17045: 240017
17046: 2                                         1994 vp -   KK 608
17047: 
17048: 
17049: 
17050: 
17051:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17052: 
17053:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yksittäistapaus on eduskunnan oikeusasiamie-
17054: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hen tutkittavana. Tällöin selvinnee, onko muut-
17055: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toilmoitus hävinnyt postinkuljetuksen yhteydes-
17056: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-        sä vai onko väärään paikkaan lähetetty ilmoitus
17057: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          jäänyt muusta syystä toimittamatta oikeaan
17058: 608:                                                  kohteeseen.
17059:                                                           Muuttamiseen liittyvään hallinnolliseen me-
17060:            Katsooko Hallitus, että esimerkiksi        nettelyyn on kiinnitetty viime aikoina paljon
17061:        henkikirjoitukseen liittyvillä viranomai-      huomiota. Asiakaspalvelua parannettiin viimek-
17062:        silla on velvollisuus osoittaa väärään re-     si kotikuntalailla (201/94) ja kotikunta-asetuk-
17063:        kisteritoimistoon lähetetty, henkikirjoi-      sella (351194). Rekisteritoimistoilla on 1.6.1994
17064:        tusta koskeva muuttoilmoituksen osa vi-        lähtien ollut entistä paremmat mahdollisuudet
17065:        ran puolesta edelleen oikeaan kohtee-          ottaa muuttoilmoitusmenettelyssä huomioon
17066:        seen, ja                                       paikalliset olosuhteet ja hyödyntää uusia rekiste-
17067:            aikooko Hallitus, jos niin on tarpeen,     röintimenetelmiä. Ne voivat sopia virka-alueel-
17068:        korostaa viranomaisohjeissa velvolli-          laan toimivien muiden viranomaisten ja yhteisö-
17069:        suutta tämäntyyppiseen toimintaan?             jen kanssa, että kirjallisen muuttoilmoituksen
17070:                                                       saa jättää niille rekisteritoimistoon toimitetta-
17071:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vaksi. Muuttoilmoitus, joka on näin jätetty
17072: vasti seuraavaa:                                      muulle viranomaiselle tai yhteisölle, katsotaan
17073:                                                       tehdyksi säädetyssä määräajassa, jos se on jätetty
17074:    Rekisteritoimiston, kuten viranomaisten            tällaiselle viranomaiselle tai yhteisölle määräajan
17075: yleensäkin, tulee toimittaa niille ilmeisestä ereh-   kuluessa. Lisäksi rekisteritoimisto voi kirjallisen
17076: dyksestä tai tietämättömyydestä lähetetty asia-       muuttoilmoituksen sijasta erityisestä syystä hy-
17077: kirja hallintomenettelylain (598/82) 8 §:n mukai-     väksyä myös puhelimitse, sähköisen viestinnän
17078: sesti heti toimivaltaiselle viranomaiselle. Asian     avulla tai asiakaskäynnin yhteydessä suullisesti
17079: pitäisi olla hyvin viranomaisten tiedossa. Rekis-     tehdyn ilmoituksen, jos henkilön oikeus ilmoi-
17080: teritoimistot siirtävät asiakirjoja päivittäin oi-    tuksen tekemiseen voidaan varmistaa ja ilmoi-
17081: kealle viranomaiselle. Kysymyksessä mainittu          tusta voidaan pitää luotettavana.
17082: 
17083:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
17084: 
17085:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
17086:                                            1994 vp -   KK 608                                             3
17087: 
17088: 
17089: 
17090: 
17091:                                          Tili Riksdagens Talman
17092: 
17093:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       samband med undersökningen torde det framgå
17094: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         om flyttningsanmälan försvunnit vid postbeford-
17095: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ringen, eller om den tili fel myndighet sända an-
17096: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 608:          mälan av någon annan orsak inte anlänt tili rätt
17097:                                                        ställe.
17098:           Anser Regeringen att t.ex. myndighe-            U nder den senaste tiden har mycket uppmärk-
17099:        ter som har att göra med mantalsskriv-          samhet fåsts vid administrationen i samband med
17100:        ning är skyldiga att på tjänstens vägnar        flyttning. Senast har kundservicen förbättrats
17101:        sända den del av flyttningsanmälan som          genom lagen (201194) och förordningen om hem-
17102:        gäller mantalsskrivningen vidare tili rätt      kommun (351/94). Sedan den 1 juni 1994 har
17103:        myndighet, om den skickats tili fel regis-      registerbyråema haft bättre möjligheter än tidi-
17104:        terbyrå, och                                    gare att i fråga om flyttningsanmälningama be-
17105:           ämnar Regeringen, om så krävs, i an-         akta lokala förhållanden och utnyttja nya regi-
17106:        visningar tili myndighetema betona skyl-        streringsförfaranden. De kan komma överens
17107:        digheten att utöva det här slaget av verk-      med andra myndigheter och samfund inom sitt
17108:        samhet?                                         ämbetsdistrikt att skriftliga flyttningsanmäl-
17109:                                                        ningar får tiliställas dessa för vidarebefordran tili
17110:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          registerbyrån. En flyttningsanmälan som på det-
17111: anföra följande:                                       ta sätt tillställts en annan myndighet eller ett
17112:                                                        annat samfund anses vara gjord inom den tid som
17113:    Enligt 8 § lagen om förvaltningsförfarande          anges, om den har tillställts myndigheten eller
17114: (598/82) skall registerbyråema, liksom alla andra      samfundet inom utsatt tid. Dessutom kan en
17115: myndigheter, genast sända handlingar som tili-         registerbyrå i stället för en skriftlig flyttningsan-
17116: ställts dem av uppenbart misstag eller tili följd av   mälan av särskilda skäl även godkänna telefon-
17117: okunnighet tili de myndigheter som är behöriga.        anmälan, anmälan med hjälp av elektronisk tele-
17118: Myndighetema borde vara väl medvetna om det-           kommunikation eller muntlig anmälan i sam-
17119: ta. Dagligen överför registerbyråema handlingar        band med kundbesök, om det är möjligt att för-
17120: som kommit fel tili den rätta myndigheten. Det         säkra sig om personens rätt att göra anmälan och
17121: enskilda fall som nämns i spörsmålet undersöks         om anmälan kan anses tillförlitlig.
17122: som bäst av riksdagens justitieombudsman. I
17123: 
17124:      Helsingforsden 28 oktober 1994
17125: 
17126:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
17127: 1
17128: 
17129: 1
17130: 
17131: 1
17132: 
17133:     1
17134: 
17135:     1
17136: 
17137:     1
17138: 
17139:         1
17140: 
17141:         1
17142: 
17143:         1
17144: 
17145:             1
17146: 
17147:             1
17148: 
17149:             1
17150: 
17151:                 1
17152: 
17153:                 1
17154: 
17155:                 1
17156:                                                  1994 vp
17157: 
17158: Kirjallinen kysymys 609
17159: 
17160: 
17161: 
17162: 
17163:                                    Nikula ym.: Vuotoksen allashankkeen perusteettomasta ennakoin-
17164:                                        oista aiheutuvasta korvausvastuusta
17165: 
17166: 
17167:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17168: 
17169:     Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 12.      päätetty. Ns. Vuotospaketissa kunnat ovat sopi-
17170: syyskuuta 1994 todennut Vuotoksen alueen met-         neet Kemijoki Oy:n kanssa useista vesioikeus-
17171: sänparannuslainojen taannoisen jäädytyksen            prosessiin kuuluvista asioista, mm. korvauksista.
17172: laittomaksi. Koillis-Suomen metsälautakunta           Miten näiden toimien laillisuutta on arvioitava
17173: peruutti Vuotoksen alueelle kuuluneet metsän-         korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen nojal-
17174: parannusvarat ministeri Puran käskystä, vaikka        la?
17175: lain mukaan ministerillä ei ollut tähän käskyyn          Vuotoshankkeen perusteettomasta ennakoin-
17176: toimivaltaa.                                          oista on syntynyt erityisen suurta vahinkoa työ-
17177:     Vesilain mukaan Vuotoksen allashankkeesta         paikkojen menetyksinä. Yksistään metsänparan-
17178: päättää viime kädessä korkein hallinto-oikeus.        nusvarojen jäädyttäminen vei työt noin kymme-
17179: Allashankkeen lupaprosessi on vielä alkuvaiheis-      neltä metsätyöntekijältä. Myös kaikki muu toi-
17180: saan, joten toistaiseksi kaikki toimet, joihin ryh-   meliaisuus ja yritteliäisyys on suunnitellun altaan
17181: dytään ikään kuin allashankkeesta olisi jo pää-       alle jäävältä alueelta vähentynyt, koska viran-
17182: tetty, ovat perusteettomia.                           omaiset ja Kemijoki Oy ovat toimineet kuin al-
17183:     Metsänparannusrahojen osalta toimien laitto-      taasta olisi jo päätetty.
17184: muus on nyt lopullisesti todettu. Korkeimman             Alueen asukkaille on useissa yhteyksissä val-
17185: hallinto-oikeuden päätös herättää useinjatkoky-       tion taholta luvattu oikeusapua lupausta kuiten-
17186: symyksiä tähänastisten Vuotoksen altaaseen liit-      kaan pitämättä. Korkeimman hallinto-oikeuden
17187: tyvien toimien laillisuudesta sekä valtion kor-       tuomion jälkeen on ilmeistä, että alueen asuk-
17188: vausvelvollisuudesta.                                 kaille avun puute on aiheuttanut suuria menetyk-
17189:     Miten korvataan maanomistajille ja muille         siä.
17190: paikallisille vahingot, jotka laittomasta metsän-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17191: parannusvarojen jäädytyksestä aiheutuivat?            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17192: Kyse ei ole ainoastaan saamatta jääneistä rahois-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17193: ta vaan myös päätöksen tosiasiallisesta vaiku-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17194: tuksesta siihen, että useat maanomistajat taipui-
17195: vat myymään maitaan Kemijoki Oy:lle, joka ve-                    Miten valtioneuvosto aikoo huolehtia
17196:  tosi jäädytyspäätöksen aikaansaamaan metsä-                 siitä, että ne vahingot korvataan, jotka
17197: maan hinnan laskuun ja tästä aiheutuviin alhai-              ovat syntyneet, koska Vuotoksen alueella
17198:  siin pakkolunastushintoihin. On ilmeistä, että              on ennen vesilain mukaista lopullista
17199:  kyseiset maakaupat on tehty laittoman jäädytys-             päätöksentekoa tehty laittomaksi todet-
17200:  päätöksen vuoksi liian alhaisesta hinnasta, mistä           tuja päätöksiä ikään kuin Vuotoksen al-
17201: johtuva vahinko on niin ikään otettava huo-                  lashankkeesta olisi jo päätetty ja tästä
17202:  mioon.                                                      menettelystä on aiheutunut vahinkoa
17203:     Allasalueen kunnat ovat monin tavoin tehneet             alueen asukkaille ja maanomistajille?
17204:  päätöksiä ikään kuin Vuotoksen altaasta olisi jo
17205: 
17206:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1994
17207: 
17208:           Paavo Nikula              Eero Paloheimo                      Tuija Maaret Pykäläinen
17209:           Pekka Räty               Erkki Pulliainen                     Heidi Hautala
17210:                    Hannele Luukkainen                          Ulla Anttila
17211: 
17212: 240017
17213: 2                                         1994 vp -   KK 609
17214: 
17215: 
17216: 
17217: 
17218:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17219: 
17220:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        meisesti on ollut hyväksyttävä, jos arviolle, että
17221: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tekoallas rakennetaan, on ollut riittävät perus-
17222: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teet. Lisäksi oikeusasiamies katsoi, että ministe-
17223: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Nikulan          riö on metsänparannuslain mukaan ollut toimi-
17224: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          valtainen antamaan määräyksiä asiassa ja metsä-
17225: 609:                                                  lautakunta lain 32 §:n mukaisesti muuttamaan
17226:                                                       aiempaa rahoituspäätöstään. Sitä, että maa- ja
17227:            Miten valtioneuvosto aikoo huolehtia       metsätalousministeriö oli antanut asiasta suulli-
17228:        siitä, että ne vahingot korvataan, jotka       sen päätöksen, ei voitu pitää asianmukaisena.
17229:        ovat syntyneet, koska Vuotoksen alueella       Maa- ja metsätalousministeriö vahvistikin
17230:        on ennen vesilain mukaista lopullista          2.6.1992 kirjallisesti aikanaan suullisesti anta-
17231:        päätöksentekoa tehty laittomaksi todet-        mansa määräyksen.
17232:        tuja päätöksiä ikään kuin Vuotoksen al-           Erään maanomistajan valituksen johdosta
17233:        lashankkeesta olisi jo päätetty ja tästä       koskien metsänparannusvarojen peruuttamista
17234:        menettelystä on aiheutunut vahinkoa            korkein hallinto-oikeus kumosi valittajan osalta
17235:        alueen asukkaille ja maan omistajille?         maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ja
17236:                                                       metsälautakunnan päätöksen jo myönnettyjen
17237:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          metsänparannusvarojen peruuttamisesta. Lapin
17238: vasti seuraavaa:                                      vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta anne-
17239:                                                       tussa laissa ei ole rahoituksen peruuttamista kos-
17240:    Hallitus päätti iltakoulussa 15.5.1991, että       kevaa säännöstä eikä lain nojalla myönnettyyn
17241: kauppa- ja teollisuusministeriö ryhtyy valmiste-      rahoitukseen myöskään voida soveltaa metsän-
17242: lemaan ehdotusta Vuotoksen altaan rakentami-          parannuslain 32 §:ää. Korkein hallinto-oikeus
17243: seksi. Valtioneuvosto antoi 17.6.1992 valtion         katsoi myös, että koska tekoaltaan rakentamista
17244: edustajalle toimiohjeen käsiteltäessä Vuotoksen       koskevaan hakemukseen liittyvä katselmustoi-
17245: allashanketta Kemijoki Oy:n yhtiökokouksessa.         mitus on kesken ja saadaan valmiiksi aikaisin-
17246: Toimintaohjeen mukaan valtion puolesta Kemi-          taan kesällä 1995, ei voida pitää ilmeisenä altaan
17247: joki Oy:n osakkaana ei ole estettä sille, että Ke-    rakentamista eikä täten ole perusteita metsänpa-
17248: mijoki Oy ryhtyy hakemaan Vuotoksen altaan ja         rannusvarojen peruuttamiseen. Ministeriö, har-
17249: voimalaitoksen rakentamislupaa vesioikeudelta.        kitessaan varojen jäädyttämistä hankkeilta, ei
17250:    Hallituksen iltakoulupäätökseen perustuen          ole voinut arvioida altaan rakentamispäätöksen
17251: maa- ja metsätalousministeriöstä ilmoitettiin         varmuutta, koska lopullinen päätös asiassa kuu-
17252: suullisesti Koillis-Suomen metsälautakunnalle,        luu muille viranomaisille.
17253: että metsänparannusvarojen käyttöä Vuotoksen             Metsänparannuslain 32 § on tulkinnanvarai-
17254: alueella ei tule enää jatkaa ja jo tehdyt rahoitus-   nen. Se, että ylempi oikeusaste ottaa tiettyyn lain
17255: päätökset tulee peruuttaa, koska aluetta ilmei-       tulkintaan erilaisen kannan kuin alempi oikeus-
17256: sesti tullaan käyttämään siten, että sen käyttö       aste, ei voi johtaa siihen, että valtio joutuisi kor-
17257: metsätaloudelliseen tarkoitukseen olennaiselta        vausvelvollisuuteen asiassa.
17258: osin estyy. Hankkeille oli aikanaan myönnetty            Maa- ja metsätalousministeriö ei ole voinut
17259: rahoitusta metsänparannuslain, Lapin vajaa-           vaikuttaa tilojen myyntiin, vaan maanomistajat
17260: tuottoisten metsien kunnostamisesta annetun           ovat itse tehneet päätöksensä ja myyneet tilansa,
17261: lain ja valtioneuvoston Vuotoksen alueen elvyt-       jos ovat pitäneet altaan rakentamista ilmeisenä.
17262: tämistä koskevan päätöksen nojalla.                   Vuotoksen alueella on toiminut hintasuositustoi-
17263:    Eduskunnan oikeusasiamies ei todennut varo-        mikunta, jonka antamien hintasuositusten mu-
17264: jen peruutuksesta tehdyn kantelun perusteella         kaisesti maakaupat alueella ovat toteutuneet.
17265: 22.5.1992 maa- ja metsätalousministeriön anta-        Hintataso Vuotoksen allasalueen maakaupoissa
17266: maa määräystä laittomaksi, vaan katsoi mm.,           on ollut noin kaksinkertainen verrattuna muista
17267: että maa- ja metsätalousministeriön ratkaisu il-      vastaavista alueista maksettuihin hintoihin.
17268:                                         1994 vp -   KK 609                                         3
17269: 
17270:    Metsänparannusvarojen peruuttamisella ei         Vuotoksen allasalueella sijaitsevien metsänpa-
17271: voida katsoa olevan merkitystä tilojen myyntiin.    rannushankkeiden osalta. Sen sijaan muita
17272: Metsänparannusvarat on tarkoitettu yksityis-        alueella sijaitsevia metsänparannushankkeita
17273: metsien puuntuotannon edistämiseen eikä maan        koskien on olemassa metsälautakunnan tai maa-
17274: lunastusarvon nostamiseen.                          seutuelinkeinojen valituslautakunnan antama
17275:    Jos maa- ja metsätalousministeriö olisi varo-    lainvoimainen päätös metsänparannusvarojen
17276: jen käytössä ottanut toisen tulkinnan ja altaan     peruuttamisesta. Maa- ja metsätalousministe-
17277: rakentamispäätös olisi edennyt nopeasti, olisi      riöllä eikä maaseutuelinkeinojen valituslauta-
17278: katsottu, että viranomainen on varojen käytön       kunnalla ole toimivaltaa puuttua jo tehtyihin
17279: saliiessaan ohjannut valtion tukea epätarkoituk-    päätöksiin. Vain korkein hallinto-oikeus on toi-
17280: senmukaiseen toimintaan. Maa- ja metsätalous-       mivaltainen purkamaan jo tehdyt päätökset.
17281: ministeriön ottamaa kantaa on siten tarkastelta-       Kun katselmus metsätalouden pitkävaikut-
17282: va laillisuuskysymyksen ohella myös julkisten       teisten investointien näkökulmasta saadaan var-
17283: varojen tarkoituksenmukaisen käytön kannalta.       sin pian valmiiksi, tullaan katselmuksen perus-
17284: Metsänparannusvarojen saamiseen ei kenellä-         teella uudelleen harkitsemaan Vuotoksen alueen
17285: kään ole subjektiivista oikeutta, vaan ne myön-     metsätaloustoimenpiteiden tarkoituksenmukai-
17286: netään aina harkinnan mukaan, joka perustuu         suutta. Jos altaan rakentamisesta annettava lu-
17287: metsänparannuslakiin ja jossa metsänomistajia       papäätös on kielteinen, on alueen metsätalouden
17288: on kohdeltava toisiinsa rinnastettavissa tapauk-    jatkamiselle ja näin muodoin metsänparannus-
17289: sissa yhdenvertaisesti.                             varojen käytölle olemassa perusteet.
17290:    Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen              Mitä tulee oikeusavunjärjestämiseen Vuotok-
17291: mukaisesti metsänparannusvarojen peruutta-          sen alueen asukkaille, selvittää oikeusministeriö
17292: mispäätös on kumottu erään maanomistajan            parhaillaan sopivaa menettelytapaa asiassa.
17293:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1994
17294: 
17295:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
17296: 4                                          1994 vp -    KK 609
17297: 
17298: 
17299: 
17300: 
17301:                                           Tili Riksdagens Talman
17302: 
17303:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        om att återkalla medlen inte var olagligt, utan
17304: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          ansåg bl.a. att jord- och skogsbruksministeriets
17305: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        beslut uppenbarligen är godtagbart om det har
17306: man Nikula m.fl. undertecknade spörsmål nr              funnits tiliräckligt goda skäl att anta att bassäng-
17307: 609:                                                    en skulle byggas. Dessutom ansåg justitieom-
17308:                                                         budsmannen att ministeriet enligt skogsförbätt-
17309:           På vilket sätt ämnar statsrådet se tili att   ringslagen hade varit behörigt att utfårda be-
17310:        de skador ersätts, som uppstått på grund         stämmelser i ärendet, liksom skogsnämnden en-
17311:        av att man i fråga om Vuotosområdet              ligt lagens 32 § varit behörig att ändra sitt tidigare
17312:        före det slutliga beslutsfattandet enligt        finansieringsbeslut. Det faktum att jord- och
17313:        vattenlagen, alldeles som om dammbygg-           skogsbruksministeriet hade gett sitt beslut i ären-
17314:        nadsprojektet redan varit fastställt, har        det muntligen kunde inte anses tillbörligt. Jord-
17315:        fattat beslut som senare visat sig vara          och skogsbruksministeriet bekräftade följaktli-
17316:        olagliga och därmed orsakat skada för            gen 2.6.1992 det ursprungliga muntliga förord-
17317:        invånare och markägare i området?                nandet skriftligen.
17318:                                                             Med anledning av de besvär en markägare
17319:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           anförde i fråga om de återkallade skogsförbätt-
17320: anföra följande:                                        ringsmedlen upphävde högsta förvaltningsdom-
17321:                                                         stolen för ändringssökandens dellandsbygdsnä-
17322:     Regeringen beslutade i sin aftonskola 15.5.         ringamas besvärsnämnds och skogsnärandens
17323:  1991 att handels- och industriministeriet skulle       beslut i ärendet. I lagen om iståndsättning av
17324: inleda beredningen av ett förslag om byggandet          underproduktiva skogar i Lappland finns inget
17325: av en bassäng i Vuotos. Statsrådet gav 17.6.1992        stadgande om återkallande av finansiering, och
17326: statens representant instruktioner inför behand-        på finansiering som beviljats med stöd av denna
17327: lingen av dammbyggnadsprojektet i Vuotos på             lag kan inte heller skogsförbättringslagens 32 §
17328: Kemijoki Oy:s bolagsstämma. Enligt instruk-             tillämpas. Högsta förvaltningsdomstolen ansåg
17329: tionema såg staten som aktieägare inget hinder          också att emedan den syneförrättning som an-
17330: för att Kemijoki Oy lämnade in en ansökan om            sluter sig tili ansökan om tilistånd för damm-
17331: tilistånd för byggande av Vuotosbassängen och           bygget fortfarande pågår och beräknas vara ge-
17332: kraftverket tili vattendomstolen.                       nomförd tidigast sommaren 1995, kan det inte
17333:     Utgående från det beslut som fattades i afton-      anses uppenbart att dammen skall byggas och
17334: skolan lätjord- och skogsbruksministeriet munt-         därmed finns det ingen grund för att låta åter-
17335: ligen meddela skogsnämnden i nordöstra Fin-             kalla skogsförbättringsmedlen. Då man från
17336: land att några skogsförbättringspengar inte i           ministeriets sida har övervägt att innehålla
17337: fortsättningen borde användas på Vuotosområ-            medlen för projektet har man inte kunnat vara
17338: det och att de beslut om finansiering som redan         förvissad om ett positivt byggnadsbeslut, efter-
17339: hade fattats skulle återkallas, eftersom området        som det definitiva beslutet i ärendet fattas av
17340: synbarligen skulle komma att användas på ett            andra myndigheter.
17341: sätt som tili väsentliga delar förhindrar en an-            Skogsförbättringslagens 32 § ger rum för tolk-
17342: vändning för skogsbruksändamål. Pengar för så-          ning. Det faktum att en högre rättsinstans tolkar
17343: dana projekt hade på sin tid beviljats med stöd av      en viss lag på ett annat sätt än en lägre rättsin-
17344: skogsförbättringslagen, lagen om iståndsättning         stans kan inte leda tili att staten blir ersättnings-
17345: av underproduktiva skogar i Lappland och stats-         skyldig.
17346: rådets beslut om utvecklingsåtgärder för jord-              Jord- och skogsbruksministeriet har inte kun-
17347: och skogsbruket inom Vuotosområdet.                     nat påverka besluten om försäljning av jordegen-
17348:     Riksdagens justitieombudsman konstaterade           dom, utan markägama har själva fattat sina be-
17349: 22.5.1992 med anledning av ett klagomål att             slut och sålt sin mark om de har ansett det uppen-
17350: jord- och skogsbruksministeriets förordnande            bart att dammbygget kommer att genomföras.
17351:                                            1994 vp -   KK 609                                            5
17352: 
17353: En prisrekommendationsnämnd har varit verk-                Genom högsta förvaltningsdomstolens beslut
17354: sam i Vuotosområdet, och dess rekommendatio-           har återkallandet av skogsförbättringsmedel
17355: ner har följts vid marköverlåtelserna i området.       upphävts i fråga om de skogsförbättringsprojekt
17356: Prisnivån vid marköverlåtelserna i det område          som en av markägarna skulle ha genomfört på
17357: där bassängen planeras har varit dubbelt så hög        det område där Vuotosbassängen planeras. Då
17358: som för andra, motsvarande områden.                    det gäller andra skogsförbättringsprojekt på om-
17359:    Återkallandet av skogsförbättringsmedel kan         rådet gäller fortfarande skogsnämndens och
17360: inte anses ha någon betydelse för markförsälj-         landsbygdsnäringarnas besvärsnämnds laga
17361: ningen. A vsikten med skogsförbättringsmedlen          kraft vunna beslut om återkallande av skogsför-
17362: är att främja virkesproduktionen i privata skogar      bättringsmedel. Varkenjord- och skogsbruksmi-
17363: och inte att höja inlösningsvärdet på mark.            nisteriet eller landsbygdsnäringarnas besvärs-
17364:    Omjord- och skogsbruksministeriet hade haft         nämnd har behörighet att ändra på beslut som
17365: en annan tolkning i fråga om hur medlen skulle         redan fattats. Endast högsta förvaltningsdom-
17366: användas och dammbyggnadsbeslutet hade fat-            stolen är behörig att återbryta sådana beslut.
17367: tats snabbare, skulle det ha ansetts att myndighe-         Då syneförrättningen med hänsyn tili skogs-
17368: ten använt statsunderstödet tili en icke ända-         brukets långsiktiga investeringar kommer att
17369: målsenlig verksamhet om man tiliåtit utbetal-          vara genomförd relativt snabbt, kommer skogs-
17370: ningen av skogsförbättringspengarna. Den               bruksåtgärdernas ändamålsenlighet i Vuotos-
17371: ståndpunkt jord- och skogsbruksministeriet inta-       området att prövas på nytt utgående från resulta-
17372: git i frågan måste alltså vid sidan av laglighetsas-   tet av förrättningen. Om tiliståndsbeslutet för
17373: pekten också ses mot bakgrund av frågan om en          dammbygget är negativt, är det motiverat med
17374: ändamålsenlig användning av de offentliga med-         ett fortsatt skogsbruk i området och därmed ock-
17375: len. Ingen har någon subjektiv rätt att erhålla        så med användningen av skogsförbättringspeng-
17376: skogsförbättringsmedel, utan de beviljas alltid        ar.
17377: enligt prövning, en prövning som grundar sig på            Då det gäller frågan om rättshjälp tili invånar-
17378: skogsförbättringslagen och där skogsägarna             na i Vuotosområdet, håller justitieministeriet
17379: skall behandlas på ett jämlikt sätt i sinsemellan      som bäst på att utreda ett lämpligt sätt att handla
17380: jämförbara fall.                                       i ärendet.
17381: 
17382:      Helsingforsden 21 oktober 1994
17383: 
17384:                                                         Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
17385:                                                   1994 vp
17386: 
17387: Kirjallinen kysymys 610
17388: 
17389: 
17390: 
17391: 
17392:                                     Karhunen: Ajoneuvojen katsastustehtävien toimiluvan myöntämi-
17393:                                        sestä ammatilliselle aikuiskoulutuskeskukselle
17394: 
17395: 
17396:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17397: 
17398:    Tänä vuonna on tullut voimaan laki, joka             misen edistämiseksi. Ristisubventioita voidaan
17399: mahdollistaa kilpailun avaamisen ajoneuvojen            harjoittaa monella tavalla ja tasolla.
17400: katsastustoimintaan. Laissa edellytetään, että              Hallituksen esittämien perustelujen mukaan
17401: katsastustoiminnan harjoittaja on kaupallisesti,        toiminta on järjestettävä siten, ettei ole edes aja-
17402: taloudellisesti ja muutoin riippumaton ajoneu-          teltavissa vaaraa muiden seikkojen mahdollisista
17403: vojen kauppaa, korjaamotoimintaa ja muita vas-          vaikutuksista katsastuksiin. Juuri siksi hake-
17404: taavia toimintoja harjoittavista.                       muksien hyväksymisen edellytyksenä on, ettei
17405:    Ajoneuvojen katsastustehtävien toimiluvista          katsastustoiminnassa ole mitään riippuvuutta
17406: annetun lain nojalla on katsastustoimintaa kos-         autoalan muuhun suoraan tai välilliseen liiketoi-
17407: kevia hakemuksia vireillä ja tulossa. Yksi näistä       mintaan. Tämän tulisikin tarkoittaa sitä, etteivät
17408: hakijoista on Huittisten ammatillinen aikuiskou-        autojen huolto- ja korjaamotoimintaa harjoitta-
17409: lutuskeskus. Oppilaitos on julkisesti kertonut          vat yhteisöt voi saada toimilupaa katsastustoi-
17410: (Satakunnan Kansa 21.9.1994), ettei ennakko-            mintaan.
17411: selvityksissä ole tullut esille mitään esteitä lupien       Epäilemättä julkisilla varoilla rakennetuissa
17412: saamiselle.                                             tiloissa olisi tilaa ja laitteita hoitaa katsastusteh-
17413:    Kyseessä on kuntayhtymään liittyvä julkinen          täviä. Julkissektorilta tulisi vielä varat henkilös-
17414: viranomainen, joka suunnittelee kilpailevansa           tökuluihin. Jos lain tarkoitus on kilpailun avaa-
17415: toisen julkisen viranomaisen eli Autorekisteri-         minen, ei sen tarkoitus toteudu vääristämällä kil-
17416: keskuksen toimipaikkojen kanssa. Oppilaitos on          pailua valtion tuella yksityisten yritysten kanssa.
17417: muun muassa saanut valtion rahoitusta tila- ja             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17418: laiteinvestointeihinsa. Oppilaitos harjoittaa li-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17419: säksi korjaamo- ja autokoulutoimintaa.                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17420:    Lain keskeinen tarkoitus on kilpailun avaami-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17421: nen siten, että sekä liikelaitoksella (ARK) että
17422: mahdollisilla kilpailijoilla on sama kilpailuase-                  Täyttääkö julkista rahoitusta nauttiva
17423: telma.                                                          ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, jos-
17424:    Ajoneuvojen katsastus on toimintaa, jossa                    sa harjoitetaan opetus- ja huoltokorjaa-
17425: täydellisen riippumattomuuden vaatimus on eri-                  motoimintaa sekä autokoulutoimintaa,
17426: tyisen tärkeää. Katsastuksen hoitaminen korjaa-                 katsastustehtävien toimiluvista annetun
17427: motoimintaa harjoittavassa yhteisössä voijohtaa                 lain kaikki katsastustoimiluvan myöntä-
17428: siihen, että autoilijat joutuisivat maksamaan yli-              misen edellytykset?
17429: määräisistä korjauksista katsastuksen hyväksy-
17430: 
17431:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1994
17432: 
17433:                                              Minna Karhunen
17434: 
17435: 
17436: 
17437: 
17438: 240017
17439: 2                                          1994 vp -   KK 610
17440: 
17441: 
17442: 
17443: 
17444:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17445: 
17446:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teestä ja muusta vastaavasta toiminnasta. Riip-
17447: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          puvaisuussuhde edellä mainittua toimintaa har-
17448: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        joittaviin tai näiden järjestöihin ei saa olla kau-
17449: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna             pallista, taloudellista eikä muutakaan. Kuten
17450: Karhusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kysymyksessä todetaan, laissa on lähdetty siitä,
17451: n:o 610:                                               että ajoneuvojen katsastus on toimintaa, jossa
17452:                                                        täydellisen riippumattomuuden vaatimus on eri-
17453:            Täyttääkö julkista rahoitusta nauttiva      tyisen tärkeätä.
17454:         ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, jos-           Toimilupalain mukaan katsastustehtävien
17455:         sa harjoitetaan opetus- ja huoltokorjaa-       toimilupaa ei voida myöntää hakijalle, joka on
17456:         motoimintaa sekä autokoulutoimintaa,           riippuvaisuussuhteessa siihen, joka harjoittaa
17457:         katsastustehtävien toimiluvista annetun        ajoneuvojen huolto- ja korjaustoimintaa riippu-
17458:         lain kaikki katsastustoimiluvan myöntä-        matta siitä, harjoitetaanko tuota toimintaa kau-
17459:         misen edellytykset?                            pallisesti tai vaikkapa ammatillista opetustoi-
17460:                                                        mintaa täydentävänä. Opetustoiminta ei sellaise-
17461:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           naan voi olla esteenä toimiluvan myöntämiselle.
17462: vasti seuraavaa:                                       Toimilupalain perusteluissa kuitenkin todetaan,
17463:                                                        että hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä
17464:    Ajoneuvojen katsastustehtävien toimiluvista         on, ettei hakijalla ole riippuvuuksia autoalan
17465: annetun lain (1371/93)- jäljempänä toimilupa-          muuhun liiketoimintaan. Tämän mukaisesti au-
17466: laki- tarkoituksena on ollut avata kilpailu ajo-       tokoulutoimintakin saattaa olla sellaista muuta
17467: neuvojen katsastustoimintaan. Jokainen hakija,         vastaavaa toimintaa, joka estää toimiluvan
17468: joka täyttää säädetyt yleiset edellytykset, saa toi-   myöntämisen, vaikka sitä ei toimilupalaissa ni-
17469: miluvan. Toimilupalain mukaan lupa tulee               menomaisesti mainita.
17470: myöntää hakijalle, joka on luotettava, asiantun-          Ajoneuvojen katsastustoiminnan keskeisim-
17471: teva, vakavarainen ja riippumaton. Laki sisältää       mät yhteiskunnalliset tavoitteet ovat liikennetur-
17472: yksityiskohtaisia säännöksiä hakijan luotetta-         vallisuuden parantaminen, ajoneuvokaluston ta-
17473: vuuden ja riippumattomuuden arvioinnista.              loudellisen käyttöiän pidentäminen ja ympäris-
17474:    Toimiluvan myöntämistä opetus-, huoltokor-          tönsuojeluun vaikuttaminen. Mainittujen tavoit-
17475: jaamo-ja autokoulutoimintaa harjoittavalle am-         teiden kannalta ei ole merkitystä sillä, suorittaa-
17476: matilliselle aikuiskoulutuskeskukselle harkit-         ko katsastuksen julkinen yhteisö vai yksityinen.
17477: taessa on yksi keskeisimpiä kysymyksiä se, täyt-       Pääasia on, että yksittäisen katsastuksen loppu-
17478: tääkö hakija edellytettävän riippumattomuuden          tulokseen eivät vaikuta muut seikat kuin ajoneu-
17479: vaatimuksen. Toimilupalaki edellyttää hakijalta        von kunto ja määräystenmukaisuus.
17480: ja hänen palveluksessaan olevalta riippumatto-            Yksittäistä toimilupahakemusta käsiteltäessä
17481: muutta ajoneuvojen tai niiden osien tai varustei-      selvitetään ja harkitaan kunkin hakijan osalta
17482: den valmistuksesta, maahantuonnista, kaupasta,         aina erikseen hakijan harjoittama muu toiminta
17483: suunnittelusta, markkinoinnista, korjauksesta ja       riippumattomuuden ja muiden toimiluvan
17484: huollosta, polttoainekaupasta, liikenne- ja auto-      myöntämisen edellytysten toteamiseksi.
17485: vakuutustoiminnasta, luvanvaraisesta liiken-
17486: 
17487:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
17488: 
17489:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
17490:                                            1994 vp -    KK 610                                          3
17491: 
17492: 
17493: 
17494: 
17495:                                          Tili Riksdagens Talman
17496: 
17497:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       annan motsvarande verksamhet. Det får inte fin-
17498: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         nas beroendeförhållande som är kommersiellt,
17499: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       ekonomiskt eller av något annat slag tili dem som
17500: man Minna Karhunen undertecknade spörsmål              bedriver ovan nämnd verksamhet eller tili orga-
17501: nr 610:                                                nisationer som bildats av dem. Såsom det konsta-
17502:                                                        teras i spörsmålet utgår lagen ifrån att fordonsbe-
17503:           Fyller en yrkesutbildningscentral för        siktning är verksamhet i viiken kravet på fullstän-
17504:        vuxna med offentlig finansiering där un-        digt oberoende är särskilt viktigt.
17505:        dervisnings- och serviceverkstadsverk-             Enligt lagen kan koncession för besiktnings-
17506:        samhet samt bilskolverksamhet bedrivs           uppdrag inte beviljas en sökande som är beroen-
17507:        alla förutsättningar som finns för bevil-       de av någon som bedriver service- och repara-
17508:        jande av besiktningskoncession enligt la-       tionsverksamhet för fordon, oberoende av om
17509:        gen om koncession för fordonsbesikt-            denna verksamhet bedrivs i kommersiellt syfte
17510:        ning?                                           eller i syfte att exempelvis komplettera yrkesun-
17511:                                                        dervisning. Undervisningsverksamhet kan inte i
17512:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sig utgöra ett hinder för beviljandet av konces-
17513: anföra följande:                                       sion. I motiveringen tili koncessionslagen kon-
17514:                                                        stateras dock att en förutsättning för att ansökan
17515:    Lagen om koncession för fordonsbesiktning           skall godkännas är att den sökande inte är i
17516: (13 71193) - nedan koncessionslagen - har som          beroendeskap av annan affårsverksamhet inom
17517: avsikt att öppna konkurrens för besiktningsverk-       bilbranschen. Enligt dettakan även bilskolverk-
17518: samhet av fordon. Alla sökande som uppfyller           samhet vara sådan motsvarande verksamhet som
17519: vissa krav enligt stadgandena erhåller en konces-      förhindrar beviljandet av koncession, även om
17520: sion. Enligt koncessionslagen skall koncession         detta inte särskilt nämns i koncessionslagen.
17521: beviljas sökanden som är tiliförlitlig, sakkunnig,        De mest centrala samhälleliga målen med for-
17522: solvent och oberoende. Lagen innehåller detalje-       donsbesiktningen är förbättrande av trafiksäker-
17523: rade stadganden om hur sökandens tiliförlitlig-        heten, förlängande av fordonens ekonomiska
17524: het och oberoende bedöms.                              driftstid och inflytande på miljöskydd. I fråga om
17525:    Då man överväger att bevilja koncession åt en       de nämnda må1en har det ingen betydelse om
17526: yrkesutbildningscentral som bedriver undervis-         besiktningen utförs av en offentlig eller privat
17527: nings-, serviceverkstads- och bilskolverksamhet        organisation. Huvudsaken är att slutresultatet av
17528: är en av de viktigaste frågoma om sökanden             en besiktning inte påverkas av annat än fordo-
17529: uppfyller kravet på oberoende. Koncessionsla-          nets skick och hur man följt stadgandena.
17530: gen kräver av den sökande och hans anställda              Vid behandling av en enskild koncessionansö-
17531: oberoende i fråga om tillverkning av fordon eller      kan utreds och övervägs i fråga om varje sökande
17532: delar eller tillbehör tili dem, import, handel, pla-   annan verksamhet som den sökande bedriver för
17533: nering, marknadsföring, reparation eller service,      att konstatera oberoende och andra förutsätt-
17534: handel med bränsle, trafik- eller bilförsäkrings-      ningar för beviljandet av koncession.
17535: verksamhet, tillståndspliktig trafik eller någon
17536: 
17537:      Helsingforsden 28 oktober 1994
17538: 
17539:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
17540:                                                1994 vp
17541: 
17542: Kirjallinen kysymys 611
17543: 
17544: 
17545: 
17546: 
17547:                                   Hautala ym.: Euroopan yhdentymiskehityksen vaikutuksesta suo-
17548:                                      men kielen tasoon
17549: 
17550: 
17551:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17552: 
17553:    Valtioneuvoston kyselytunnilla kannettiin 6.       sään lakitekstin tulkintaperinnettä tuntematonta
17554: lokakuuta 1994 huolta ainutlaatuisesta äidinkie-     yleisöä. Budjettia ei tarvitsisi paisuttaa, koska
17555: lestämme ja kansallisesta identiteetistämme. Ky-      oikeusministeriön määräajaksi nimittämistä
17556: syjien mukaan erityisesti eduskunnan valvoman        lainsäädäntöneuvoksista yksi voisi olla suomen
17557: Yleisradion Radiomafiassa esiintyy kiroilua ja       kielen ja viestinnän asiantuntija.
17558: alatyyliä hyveiksi nostettuina.                          Mielestämme olisi harkittava myös sitä, että
17559:    Eduskuntakeskustelussa ei tullut esiin, että      lainvalmisteluun otetaan mukaan selkokielen
17560: huoli kielen kohtalosta on molemminpuolinen.         asiantuntija. Maassamme ylintä lainsäädäntö-
17561: Radiomafia on jo jonkin aikaa koettanut kiinnit-     valtaa käyttävän eduskunnan jäsenet tuntevat
17562: tää kansalaisten vakavaa huomiota äidinkiel-         usein suurta voimattomuutta ponnistellessaan
17563: tämme ja identiteettiämme rappeuttavaan euro-        puhtaasti kotimaistakin alkuperää olevien laki-
17564: kieleen, joka pesii pahanlaisesti juuri eduskun-     esitysten ymmärtämiseksi. Eduskunnan perus-
17565: nassa. Radiomafian ohjelmissa on luettu päivit-      tuslakivaliokunta on ollut huolissaan lainvalmis-
17566: täin EU:n pirektiivejäja Maastrichtin sopimusta      telun tason laskusta, jonka syynä oikeusministe-
17567: kielellä, joka muistuttaa etäisesti kaunista suo-    riön mukaan on säädösmäärän kasvu, henkilös-
17568: men kieltämme.                                       tön vähyys ja kiire.
17569:    Radiomafia on saanut arvovaltaista taustatu-          Kielentutkijoiden mukaan tilanne on nopeasti
17570: kea kielilautakunnalta. Lautakunta on vaatinut,      huonontunut. Ei riitäkään, että eurokielen ja
17571: että neljän vapauden kielellistä liikkuvuutta ale-   muun virkatekstin suoltajia kehotetaan asetuk-
17572: taan valvoa tarkemmin. Asiantuntijat ovat löytä-     sella tarkempaan sisäiseen kontrolliin. Näke-
17573: neet eurokielestä pahoja viruksia, päättymättö-      myksemme mukaan ratkaisuvaihtoehtoina on
17574: miä verbiketjuja, haitallisia teonnimijohdoksiaja    joko palkata oikeusministeriöön kielenhuoltajia
17575: parantumatonta substantiivipöhöä.                    tai perustaa sisäasiainministeriöön kielipoliisin
17576:    Ongelman nosti esiin myös Suomalaisen Kir-        erityisyksikkö. Jälkimmäinen ei ehkä ole sovitet-
17577: jallisuuden Seuran, Kotimaisten kielten tutki-       tavissa yhteen vireillä olevan perusoikeusuudis-
17578: muskeskuksen ja Suomen Kotiseutuliiton julkai-       tuksen kanssa.
17579: sema Hiidenkivi-lehti (4/94). Se totesi pääkirjoi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17580: tuksessaan: "Missään tapauksessa lakien ja ase-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17581: tusten kielen ei pidä antaa eriytyä omaehtoiseksi    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17582: erikoiskieleksi. Jos tästä pyrkimyksestä luovu-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17583: taan, kansalaiset etääntyvät hallinnosta riippu-
17584: matta siitä, tulevatko normit Helsingistä vai                 Aikooko Hallitus ryhtyä valvomaan
17585: Brysselistä."                                               Euroopan yhdentymiskehitykseen liitty-
17586:    Lehti esittikin, että lainvalmisteluun otetaan           vän neljän vapauden kielellisen liikkuvuu-
17587: mukaan kielentutkija, joka edustaisi tehtäväs-              den vaikutustasuomenkielen tasoon?
17588: 
17589:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1994
17590: 
17591:          Heidi Hautala                  Satu Hassi                     Hannele Luukkainen
17592: 
17593: 
17594: 
17595: 240017
17596: 2                                          1994 vp -    KK 611
17597: 
17598: 
17599: 
17600: 
17601:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17602: 
17603:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ta 1936 hoitanut erityisyksikkö, nykyinen lain-
17604: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          valmisteluosaston tarkastustoimisto, jonka on
17605: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        säädösehdotusten tarkastuksessa kiinnitettävä
17606: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heidi             huomiota erityisesti siihen, että säädösehdotus
17607: Hautalan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           on sanannaltaan virheetön, ymmärrettävä, täs-
17608: myksen n:o 611:                                        mällinen ja johdonmukainen. Tarkastustoimis-
17609:                                                        ton lainsäädäntöneuvokset ovat lakimiehiä,
17610:           Aikooko Hallitus ryhtyä valvomaan            mutta työssään he joutuvat perehtymään myös
17611:         Euroopan yhdentymiskehitykseen liitty-         kielikysymyksiin. He myös pitävät yhteyttä
17612:         vän neljän vapauden kielellisen liikkuvuu-     Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen sekä
17613:         den vaikutusta suomenkielen tasoon?            yleensäkin suomen ja ruotsin kielen asiantunti-
17614:                                                        joihin.
17615:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Lainvalmisteluosaston lainvalmisteluyksik-
17616: vasti seuraavaa:                                       köjen lainsäädäntöneuvosten kelpoisuusvaati-
17617:                                                        muksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto
17618:    Suomen kieli on ammoisista ajoista saanut           tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulu-
17619: vaikutteita muista kielistä, ja näitä vaikutteita se   tutkinto ja lainvalmistelussa tarvittava tutki-
17620: saa nykyisin sekä neljän vapauden puitteissa että      mus- ja suunnittelutaito sekä lainsäädäntösihtee-
17621: niistä riippumatta. Myös Suomen oikeusjärjestys        rien kelpoisuusvaatimuksena virkaan soveltuva
17622: on vanhastaan saanut ulkomaisia vaikutteita;           ylempi korkeakoulututkinto tai muu viran edel-
17623: Suomen oikeusjärjestyksen pohjana olleessa             lyttämä koulutus. Virat täytetään haettavaksi
17624: Ruotsin oikeusjärjestyksessä yleiseurooppalaista       julistamisen jälkeen, ja on myönteistä, jos niitä
17625: vaikutusta on löydettävissä jo keskiaikaisista         hakevat myös lakikielen kysymyksistä ja kielen-
17626: maanlaeista.                                           huollosta kiinnostuneet henkilöt.
17627:    Suomalaista lakikieltä on vanhastaan pyritty           EY-säädösten suomentamisesta ja suomen-
17628: lähentämään yleiskieleen. Euroopan yhteisöjen          nosten tarkastamisesta on jo ehditty saada mitta-
17629: (EY) lainsäädännössä sovelletaan usein toisen-         va kokemus. Ensi vaiheessa on suomennettu Eu-
17630: laisia kirjoittamisperiaatteita, jotka saattavat       roopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen liit-
17631: heijastua myös suomalaiseen lakikieleen. EY-           tyvät EY-säädökset. Senjälkeen on Suomen jäse-
17632: säädöksiä käännettäessä mahdollisuudet paran-          nyyshakemukseen liittyen suomennettu myös
17633: taa alkutekstiä ovat rajalliset. Suomen omassa         muut tähän mennessä annetut EY-säädökset.
17634: lainsäädännössä ei sen sijaan ole tarkoitus tinkiä     Kuluvan lokakuun loppupuolen on Kotimaisten
17635: säädösten ymmärrettävyydestä ja selkeydestä.           kielten tutkimuskeskuksessa virkakielen huolta-
17636:    Hallitus seuraa yhdentymiskehityksen vaiku-         jana toimiva tutkija ollut oikeusministeriön
17637: tuksia suomen kieleen ja ryhtyy tarvittaessa toi-      ETA-yksikössa tarkastajana.
17638: menpiteisiin kielenhuollon tehostamiseksi. Halli-         Suomen tullessa Euroopan unionin (EU) jäse-
17639: tus ei kuitenkaan harkitse kysymyksessä esitettyä      neksi suomen kielestä tulee yksi unionin viralli-
17640: mahdollisuutta "perustaa sisäasiainministeriöön        sista kielistä. EY-säädösten suomenkielisestä
17641: kielipoliisin erityisyksikkö", koska hallituksen       asusta vastaavat tämän jälkeen EU:n toimieli-
17642: mielestä kielenhuolto ei ole eikä saa olla poliisi-    met Euroopan unionin toimielimet valitsevat
17643: asia.                                                  itse omat virkamiehensä. Suomen hallituksen
17644:    Kysymyksen mukaan ratkaisuvaihtoehtona              kannalta on toivottavaa, että EU:n toimielimet
17645: on myös palkata oikeusministeriöön kielenhuol-         palkkaisivat suomen kielen kääntäjien ja juristi-
17646: tajia. Sekä suomalaisen että ruotsalaisen säädös-      lingvistien tehtäviin myös kielenhuoltoon pereh-
17647: kielen huoltoa on oikeusministeriössä jo vuodes-       tyneitä henkilöitä.
17648:                                        1994 vp -   KK 611                                          3
17649: 
17650:   Lopuksi on syytä todeta, että vaikkakin ETA-     kuten valtiosääntöoikeudessa, perhe- ja perintö-
17651: sopimus ja EU:n jäsenyys merkitsevät sitä, että    oikeudessa ja useimmilla muillakin siviilioikeu-
17652: Suomen oikeusjärjestykseen kuuluu suuri määrä      den aloilla sekä rikos- ja prosessioikeudessa, EY-
17653: EY-säädöksiä, Suomen oikeuden ydinalueilla,        säädökset eivät vaikuta Suomen lainsäädäntöön.
17654: 
17655:     Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1994
17656: 
17657:                                                             Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
17658: 4                                        1994 vp -   KK 611
17659: 
17660: 
17661: 
17662: 
17663:                                        Tili Riksdagens Talman
17664: 
17665:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      författningsspråket skötts av en specialenhet,
17666: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       nuvarande lagberedningsavdelningens gransk-
17667: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ningsbyrå, som vid granskningen av lagförslag
17668: man Heidi Hautala m.fl. undertecknade spörs-         skall fåsta särskild uppmärksamhet vid att lag-
17669: mål nr 611:                                          förslaget tili sin ordalydelse är felfritt, begripligt,
17670:                                                      exakt och konsekvent. Lagstiftningsråden vid
17671:           Ämnar Regeringen börja övervaka hur        granskningsbyrån är jurister, men i sitt arbete
17672:        de i den europeiska integrationsutveck-       är de också tvungna att sätta sig in i språkfrågor.
17673:        lingen ingående fyra friheternas språkliga    De håller även kontakt med Forskningscentralen
17674:        rörlighet inverkar på det finska språkets     för den inhemska språken samt med experter på
17675:        nivå?                                         finska och svenska språket.
17676:                                                         Behörighetsvilikor för lagstiftningsråden vid
17677:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lagberedningsavdelningens lagberedningsenhe-
17678: anföra följande:                                     ter är juris kandidatexamen eller annan för tjäns-
17679:                                                      ten lämplig högre högskoleexamen samt sådan
17680:    Det finska språket har sedan urminnes tider       förmåga att forska och planera som behövs vid
17681: mottagit intryck av andra språk, och dessa in-       lagberedning. Behörighetsvilikor för lagstift-
17682: tryck får det nuförtiden såväl inom ramen f§r de     ningssekreterarna är för tjänsten lämplig högre
17683: fyra friheterna som oberoende av dem. A ven          högskoleexamen eller annan utbildning som
17684: Finlands rättsordning har sedan gammalt motta-       tjänsten kräver. Tjänsterna besätts efter att de
17685: git utländska intryck. 1 Sveriges rättsordning       anslås lediga att sökas, och det är positivt om de
17686: som låg tili grund för Finlands rättsordning kan     söks av personer som också är intresserade av
17687: man redan i de medeltida landslagarna hitta en       frågor med anknytning tili lagspråket och av
17688: allmäneuropeisk påverkan.                            språkvård.
17689:    Sedan gammalt har man strävat efter att tili-        Av översättande av EG:s rättsakter och av
17690: närma det finska lagspråket allmänspråket. 1         granskning av översättningarna har redan hunnit
17691: Europeiska gemenskapens (EG) lagstiftning tili-      fås omfattande erfarenhet. Under det första ske-
17692: lämpas ofta andra skrivprinciper, som även kan       det översattes tili finska de EG:s rättsakter som
17693: återspegla sig på det finska lagspråket. Vid över-   anknyter tili avtalet om Europeiska ekonomiska
17694: sättningen av EG:s rättsakter är möjligheterna       samarbetsområdet. 1 anslutning tili Finlands
17695: att förbättra ursprungstexten begränsade. 1 Fin-     medlemsansökan översattes därefter de övriga
17696: lands egen lagstiftning är avsikten däremot inte     hittilis utfårdade EG-rättsakterna. En forskare
17697: att ge avkall på författningarnas begriplighet och   som vid Forskningscentralen för de inhemska
17698: klarhet.                                             språken arbetar som språkvårdare för ämbets-
17699:    Regeringen följer integrationsutvecklingens       språket har under senare hälften av innevarande
17700: inverkan på det finska språket och vidtar vid        oktober arbetat som inspektör vid justitieminis-
17701: behov åtgärder för att effektivera språkvården.      teriets EES-enhet.
17702: Regeringen överväger emellertid inte den i spörs-       Då Finland blir medlem i Europeiska unionen
17703: målet framkastade möjligheten "att vid inrikes-      (EU) blir finska språket ett av unionens officiella
17704: ministeriet grunda språkpolisens specialenhet",      språk. För den finska versionen av EG:s rättsak-
17705: då språkvården enligt regeringens uppfattning        ter svarar härefter EU:s institutioner. Europeis-
17706: inte är och inte får vara en angelägenhet för        ka unionens institutioner väljer själva sina egna
17707: polisen.                                             tjänstemän. Ur den finska regeringens synpunkt
17708:    Enligt spörsmålet är ett lösningsalternativ       är det önskvärt att EU:s institutioner för uppgif-
17709: också att anställa språkvårdare vid justitieminis-   terna som översättare tili finska språket och ju-
17710: teriet. Vidjustitieministeriet har redan från 1936   ristlingvister anställer personer som också är för-
17711: såväl den finska som den svenska språkvården av      trogna med språkvård.
17712:                                          1994 vp -   KK 611                                          5
17713: 
17714:    Slutligen är det skäl att konstatera att fastän   kärnområden, t.ex. statsförfattningsrätten, fa-
17715: EES-avtalet och ett medlemskap i EU innebär att      milje- och arvsrätten och också de flesta andra
17716: ett stort antal EG-rättsakter ingår i Finlands       områdena inom civilrätten samt straff- och pro-
17717: rättsordning, inverkar EG:s rättsakter inte på       cessrätten.
17718: lagstiftningen i Finland på den finska rättens
17719: 
17720:      Helsingforsden 1 november 1994
17721: 
17722:                                                               Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
17723:                                                  1994vp
17724: 
17725: Kirjallinen kysymys 612
17726: 
17727: 
17728: 
17729: 
17730:                                     Pykäläinen ym.: Siviilipalvelusmiesten asemasta palveluspaikassa
17731: 
17732: 
17733: 
17734:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17735: 
17736:    Puolustusvaliokunta kiinnitti viime keväänä         sekä päivärahaan ja vapaisiin matkoihin asetuk-
17737: huomiota siviilipalvelusmiesten asemaan ja oi-         sella säädetyllä tavalla. Siviilipalvelusasetuksen
17738: keusturvaan. Kävi ilmi, etteivät työministeriö ja      22 §:n mukaan palveluspaikka vastaa siviilipal-
17739: siviilipalveluslaitokset ole kyenneet riittävästi      velusmiehelle annettavasta ilmaisesta ylläpidosta
17740: valvomaan siviilipalveluspaikkoja ja niissä ta-        mukaan lukien majoitus, ruokailu, palvelusteh-
17741: pahtuvaa siviilipalvelusmiesten kohtelua.              tävien edellyttämä erityisvaatetus ja -varusteet
17742:    Tutkimusten mukaan asetuksella säädetyt si-         sekä terveydenhuolto.
17743: viilipalvelusmiesten etuudet eivät toteudu usei-          Siviilipalveluslain hengen mukaista on, ettei-
17744: den kohdalla. Esimerkiksi 12,4 %:lle siviilipalve-     vät siviilipalvelustaan suorittavat joudu rangais-
17745: lusmiehistä ei ole palveluspaikan puolesta osoi-       tuksenomaisesti eriarvoiseen asemaan verrattu-
17746: tettu minkäänlaista majoitusta. Lähes 45 % mie-        na varusmiespalvelua suorittaviin ja ettei heille
17747: histä asuu kotonaan, mutta vain n. 10 %:lle heis-      aiheudu kohtuuttomia vaikeuksia palvelusaika-
17748: tä palveluspaikka maksaa asumiskustannukset.           naan.
17749:    Selvityksen mukaan laiminlyöntejä esiintyy             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17750: myös ruokailunjärjestämisessä. Kotona asuvista         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17751: 2,6 %:lla palveluspaikka ei vastaa ruokailusta         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17752: millään tavalla työpäivinä, lomapäivien osalta         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17753: vastaava luku on 27,6 %. Myös terveydenhuolto
17754: on puutteellista: 7, 7 %:lle siviilipalvelusmiehistä             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17755: ei palveluspaikka ole järjestänyt terveydenhoi-               ryhtyä tehostaakseen valvontavelvolli-
17756: toa.                                                          suuttaan ja varmistaakseen, että palve-
17757:    Siviilipalveluslain 20 §:n mukaan siviilipalve-            luspaikoissa toimitaan lain säännösten
17758: lusmiehellä on oikeus ilmaiseen majoitukseen,                 mukaisesti?
17759: ruokailuun, vaatetukseen, terveydenhuoltoon
17760: 
17761:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1994
17762: 
17763:           Tuija Maaret Pykäläinen         Marjatta Vehkaoja          EilaRimmi
17764:           Outi Ojala                      Esko Helle                 Maria Kaisa Aula
17765:           Paavo Nikula                    Hannele Luukkainen         Ulla Anttila
17766:           Kyllikki Muttilainen            PekkaRäty                  Heidi Hautala
17767:                      Satu Hassi                             Arja Ojala
17768: 
17769: 
17770: 
17771: 
17772: 240017
17773: 2                                          1994 vp -   KK 612
17774: 
17775: 
17776: 
17777: 
17778:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17779: 
17780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         paikkoja, ja siviilipalvelusmiesten sijoittaminen
17781: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          on vaikeutunut.
17782: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Siviilipalveluksen alussa on koulutusjakso,
17783: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija             jossa siviilipalvelusmiehille selvitetään heidän oi-
17784: Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen        keutensa, velvollisuutensa ja etuutensa. Siviili-
17785: kysymyksen n:o 612:                                    palvelusmiehet eivät ole juurikaan kannelleet lai-
17786:                                                        minlyönneistä, osittain ilmeisesti pelätessään
17787:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        menettävänsä palveluspaikan. Erityisesti koulut-
17788:         ryhtyä tehostaakseen valvontavelvolli-         tamattomille ja korkeintaan vain vähän työkoke-
17789:         suuttaan ja varmistaakseen, että palve-        musta omaaville siviilipalvelusmiehille on saatta-
17790:         luspaikoissa toimitaan lain säännösten         nut olla vaikeaa löytää palveluspaikkaa.
17791:         mukaisesti?                                        Ministeriö ja siviilipalveluskeskuksena toimi-
17792:                                                        va Vaasan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
17793:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ovat välittömästi puuttuneet tietoonsa tulleisiin
17794: vasti seuraavaa:                                       laiminlyönteihin sekä yrittäneet vaikuttaa asiaan
17795:                                                        muun muassa järjestämällä koulutusta siviilipal-
17796:    Siviilipalvelusta suoritetaan siviilipalveluslai-   veluslaitoksille. Ministeriön määräyksiä on py-
17797: toksissa, joita on 860. Jokainen laitos on työmi-      ritty yksinkertaistamaan laitoksille suunnatussa
17798: nisteriön kanssa tehdyssä sopimuksessa sitoutu-        tiedottavassa oppaassa. Palveluspaikkoja on py-
17799: nut tiettyihin velvoitteisiin, muun muassa järjes-     ritty lisäämään. Ministeriössä ja siviilipalvelus-
17800: tämään siviilipalvelusmiehensä ylläpidon mää-          keskuksessa on pohdittu eri vaihtoehtoja siviili-
17801: räysten mukaisesti.                                    palveluslaitosten valvonnan tehostamiseksi. Ky-
17802:    Siviilipalveluslaitoksille ja -miehille tehdyillä   symystä on käsitelty myös ministeriön apuna toi-
17803: kyselyillä on selvitetty, miten laitokset huolehti-    mivassa siviilipalvelusasiain neuvottelukunnas-
17804: vat tästä velvoitteestaan. Kyselyillä saatuja tilas-   sa.
17805: toja lienevät edustajatkin sisällyttäneet kysy-            Ratkaisuna on päädytty siviilipalveluskes-
17806: mykseensä. On nähtävissä, ettei velvoitteita kai-      kuksen toiminnan kehittämiseen. Tarvittava
17807: kilta osin täytetä.                                    asiantuntemus ja valmiudet ovat parhaiten löy-
17808:    On ilmeistä, että jotkut siviilipalveluslaitokset   dettävissä sieltä. Käytännössä sen henkilökun-
17809: pyrkivät tietoisesti säästämään siviilipalvelus-       nasta yksi tai kaksi käy ensi vuonnajärjestelmäl-
17810: miehen kustannuksissa. Lähinnä syyksi voidaan          lisesti siviilipalveluslaitoksissa ja puuttuu havait-
17811: epäillä taloudellista tilannetta säästövaatimuksi-     semiinsa epäkohtiin. Käynneistä ja niiden joh-
17812: neen. Vähäisemmässä määrin syynä voi olla tie-         dosta tehdyistä toimenpiteistä raportoidaan
17813: tämättömyys. Siviilipalvelusmies maksaa laitok-        myös ministeriölle. Jos ohjaavat toimenpiteet ei-
17814: selle keskimäärin noin 30 000 markkaa. Toisaal-        vät auta, siviilipalveluksesta tehty sopimus voi-
17815: ta taloudelliset syyt ovat vähentäneet palvelus-       daan asettaa kyseenalaiseksi.
17816: 
17817:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1994
17818: 
17819:                                                                           Työministeri Ilkka Kanerva
17820:                                               1994 vp -    KK 612                                            3
17821: 
17822: 
17823: 
17824: 
17825:                                             Tili Riksdagens Talman
17826: 
17827:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           det har blivit svårare att placera civiltjänstgö-
17828: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-             rarna.
17829: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-              1 början av civiltjänstgöringen har man en
17830: ledamot Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. under-               utbildningsperiod, där man för civiltjänstgö-
17831: tecknade spörsmål nr 612:                                  rama klargör deras rättigheter, skyldigheter och
17832:                                                            förmåner. Civiltjänstgörarna har sällan klagat
17833:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            över försummelser, delvis uppenbarligen av räds-
17834:         ta för att effektivera sin övervaknings-           la att mista sin tjänstgöringsplats.Speciellt för
17835:         skyldighet och säkerställa att man på              outbildade civiltjänstgörare med endast liten ar-
17836:         tjänstgöringsställena förfar enligt lag-           betserfarenhet har detkunnat vara svårt att finna
17837:         stadgandena?                                       ett tjänstgöringsställe.
17838:                                                                Ministeriet och Vasa yrkesutbildningscenter
17839:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              för vuxna, vilket fungerar som civiltjänstcentral,
17840: anföra följande:                                           har omedelbart ingripit i de försummelser som de
17841:                                                            fått vetskap om och har försökt påverka dessa
17842:    Civiltjänstgöring fullgörs vid civiltjänstinrätt-       bl.a. genom att anordna utbildning för civil-
17843: ningar, vilkas antal uppgår tili 860. Varje inrätt-        tjänstinrättningama. Man har försökt förenkla
17844: ning har enligt ett med arbetsministeriet ingått           ministeriets föreskrifter genom en informerande
17845: avtal förpliktat sig tili vissa skyldigheter, bl.a. tili   guide som riktar sig tili civiltjänstinrättningama.
17846: att ordna sina civiltjänstgörares uppehälle enligt         Man har strävat efter att öka antalet tjänstgö-
17847: föreskriftema.                                             ringsställen. Vid ministeriet och civiltjänstcentra-
17848:    Genom enkäter gjorda med civiltjänstinrätt-             len har man dryftat olika altemativ för att effek-
17849: ningama och civiltjänstgörama har man utrett               tivera övervakningen av civiltjänstinrättning-
17850: på vilket sätt inrättningama ser tili att denna            ama. Frågan har också behandlats vid delegatio-
17851: deras skyldighet fullgörs. Också riksdagsleda-             nen för civiltjänstärenden, som biträder ministe-
17852: mötema torde i sitt spörsmål ha inkluderat de              riet.
17853: statistiska uppgifter som man erhållit genom en-              Den lösning man kommit fram tili är att ut-
17854: kätema. Man kan se att skyldighetema tili alla             veckla civiltjänstcentralens verksamhet. Den
17855: delar inte fullgjorts.                                     nödvändiga sakkunnigheten och de behövliga
17856:    Det är uppenbart att en del civiltjänstinrätt-          fårdighetema står bäst att finna där. 1 praktiken
17857: ningar medvetet försöker spara då det gäller               kommer en eller två av de anställda vid centralen
17858: kostnadema för civiltjänstgörama. Den främsta              att nästa år systematiskt besöka civiltjänstinrätt-
17859: orsaken kan misstänkas vara det ekonomiska                 ningarna och ingripa i de missförhållanden de
17860: läget med dess krav på sparande. 1 mindre mån              upptäcker. Besöken och de därav föranledda åt-
17861: kan orsaken vara okunnighet. En civiltjänstgö-             gärderna rapporteras också tili ministeriet. 1
17862: rare kostar i medeltal ca 30 000 mark för inrätt-          fall de instruerande åtgärderna inte hjälper, kan
17863: ningen. Å andra sidan har de ekonomiska orsa-              avtalet om civiltjänst ifrågasättas.
17864: kema reducerat antalet tjänstgöringsställen, och
17865: 
17866:       Helsingforsden 19 oktober 1994
17867: 
17868:                                                                            Arbetsminister Ilkka Kanerva
17869:                                               1994vp
17870: 
17871: Kirjallinen kysymys 613
17872: 
17873: 
17874: 
17875: 
17876:                                  Aittoniemi: Markan ulkoisen arvon vahvistumisen vaikutuksesta
17877:                                      tulevaan taloudelliseen kehitykseen
17878: 
17879: 
17880:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17881:    Maan talous saatiin hitaaseen nousuvaihee-      on positiivinen merkitys sisämarkkinoiden elpy-
17882: seen vuoden 1991 devalvaatiolla ja sitä seuran-    miselle, mutta jonka toteuttaminen on helpom-
17883: neelia markan kellutuksella sekä maltillisilla,    min sanottu kuin tehty markkinatalouden aika-
17884: jopa palkkatasoa alentavilla palkkaratkaisuilla.   na.
17885:    Suomen taloudellisen aseman ja uskottavuu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17886: den vahvistuessa on myös markan arvo vahvistu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17887: nut. Se on merkinnyt valtion ja myös yksityisen    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17888: sektorin velkataakan vähäistä helpottumista.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17889: Toisaalta kuitenkin vientiteollisuus seuraa huo-
17890: lestuneena kilpailukyvyn alenemista markan                    Miten Hallitus suhtautuu viennin odo-
17891: vahvistumisen myötä. Kun talouden kohenemi-                tettavissa olevaan kilpailukyvyn alenemi-
17892: nen toisaalta on selvästi pönkittämässä mittavia           seen markan vahvistumisen ja odotetta-
17893: palkankorotusvaatimuksia, jotka nostavat kus-              vissa olevien mittavien palkankorotusten
17894: tannustasoa, on syytä huoleen olemassa. Saa-               pohjalta, ja
17895: tamme hyvinkin lyhyellä aikavälillä olla samassa              kun palkankorotukset lienevät perus-
17896: tilanteessa viennin kilpailukyvyn kanssa kuin              teltuja jo kotimaisen ostovoiman elvyttä-
17897: vuonna 1990-1991.                                          misen kannalta, katsooko Hallitus, että
17898:     Palkankorotukset ovat puolusteltavissa koti-           markan vahvistumista tulisi hillitä kor-
17899: maisen kysynnän elvyttämiseksi. Torjuntakei-               kopoliittisin keinoin, ja mihin suuntaan
17900: noksi jää siis estää markan vahvistuminen esi-             korkojen kehityksen tulisi tässä tapauk-
17901: merkiksi korkotasoa alentamalla, jolla silläkin            sessa kulkea?
17902: 
17903:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1994
17904: 
17905:                                          Sulo Aittoniemi
17906: 
17907: 
17908: 
17909: 
17910: 240017
17911: 2                                       1994 vp -   KK 613
17912: 
17913: 
17914: 
17915: 
17916:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17917: 
17918:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vientihintojen nousu ei kokonaan heijastu koti-
17919: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       maan hintatasossa ja tulonmuodostuksessa.
17920: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Edelleen voin todeta, että markan vahvistumi-
17921: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      sesta huolimatta vientiyritysten kilpailukyky on
17922: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       yhä selvästi parempi kuin vuosikymmenen vaih-
17923: n:o 613:                                            teessa. Yritysten tila on muutenkin aika lailla
17924:                                                     toinen kuin silloin. Niiden velkaantuminen on
17925:           Miten Hallitus suhtautuu viennin odo-     olennaisesti vähentynyt, tilauskanta kohentu-
17926:        tettavissa olevaan kilpailukyvyn alenemi-    nut, kapasiteetin käyttöaste noussut ja tuotta-
17927:        seen markan vahvistumisen ja odotetta-       vuus merkittävästi parantunut. Yritysten kilpai-
17928:        vissa olevien mittavien palkankorotusten     lukykyä ei markan tähänastinen revalvoitumi-
17929:        pohjalta, ja                                 nen vaaranna. Myös muutaman viikon takainen
17930:           kun palkankorotukset lienevät perus-      EU:iin liittymistä tukeva kansanäänestyksen tu-
17931:        teltuja jo kotimaisen ostovoiman elvyttä-    los vahvistaaja parantaa yritysten toimintamah-
17932:        misen kannalta, katsooko Hallitus, että      dollisuuksia ja lisää niiden investointeja.
17933:        markan vahvistumista tulisi hillitä kor-        Vaara piileekin käsittääkseni toisaalla. Pitkä-
17934:        kopoliittisin keinoin, ja mihin suuntaan     aikainen kokemus on nimittäin osoittanut, että
17935:        korkojen kehityksen tulisi tässä tapauk-     etenkin metsäteollisuustuotteiden hintojen nou-
17936:        sessa kulkea?                                su on usein, siirtyessään kantohintoihin ja palk-
17937:                                                     koihin, nopeuttanut kotimaista inflaatiota, hei-
17938:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kentänyt kilpailukykyä ja aikanaan johtanut
17939: taen seuraavaa:                                     markan devalvaatioon.
17940:                                                        Kuluvana syksynä ollaankin tulevaisuuteen
17941:    Hallitus uskoo markan tähänastisen vahvistu-     vaikuttavien ratkaisujen edessä. Kun rahapoli-
17942: misen pikemminkin edistävän kuin vaikeuttavan       tiikka tähtää valuutan arvon vaalimiseen, toisin
17943: harjoitetun talouspolitiikan tavoitteiden saavut-   sanoen alhaiseen inflaatioon, kun finanssipoli-
17944: tamista. Kun Suomen Pankki on rahapolitiikas-       tiikka joutuu jatkamaan säästölinjaa ja hillitse-
17945: sa sitoutunut matalaan 2 prosentin inflaatiota-     mään velkaantumisen kasvua, on vastuu työlli-
17946: voitteeseen, on hyvä, jos kansainvälisen nousu-     syyden ja kansantalouden kilpailukyvyn kehi-
17947: suhdanteen myötä kohonneiden raaka-aineiden         tyksestä tulopolitiikasta päättävien käsissä.
17948: tuontihintojen tai metsäteollisuuden tuotteiden
17949: 
17950:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
17951: 
17952:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
17953:                                             1994 vp -   KK 613                                           3
17954: 
17955: 
17956: 
17957: 
17958:                                           Tili Riksdagens Talman
17959: 
17960:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Vidare kan jag konstatera att exportföreta-
17961: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          gens konkurrenskraft trots markens kursutveck-
17962: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ling fortfarande är betydligt bättre än vid ingång-
17963: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål              en av detta decennium. Situationen för företagen
17964: nr 613:                                                 är också i övrigt en helt annan än då. Företagens
17965:                                                         skuldsättning har minskat avsevärt, orderstock-
17966:            Hur förhåller sig Regeringen tili den        en har ökat, kapaciteten utnyttjas i högre grad
17967:         försämrade konkurrenskraft för expor-           och produktiviteten har förbättrats betydligt.
17968:         ten som kan förväntas tili följd av mar-        Den appreciering av marken som skett hittills
17969:         kens stigande kursutveckling samt de            äventyrar inte företagens konkurrenskraft. Dess-
17970:         eventuellt förestående betydande löne-          utom förstärker och förbättrar det positiva resul-
17971:         förhöjningama, och,                             tatet av den folkomröstning om Finlands anslut-
17972:            eftersom löneförhöjningama redan på          ning till EU som ägde rum för ett par veckor
17973:         grund av sin stimulerande effekt på den         sedan företagens verksamhetsbetingelser och
17974:         inhemska köpkraften torde vara motive-          ökar deras investeringar.
17975:         rade, anser Regeringen att markens sti-             Faran ligger enligt min mening på annat håll.
17976:         gande kursutveckling bör dämpas med             Av lång erfarenhet vet man nämligen att i synner-
17977:         räntepolitiska metoder, och i viiken rikt-      het stegringen av prisema på skogsindustripro-
17978:         ning borde ränteutvecklingen i så fall gå?      dukter ofta, då den överförts till rotpriser och
17979:                                                         löner, har påskyndat den inhemska inflationen
17980:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           och försvagat konkurrenskraften, för att sedan
17981: anföra följande:                                        leda tili att marken devalverats.
17982:                                                             Denna höst står vi inför avgöranden som är av
17983:    Regeringen anser att markens stigande kursut-        stor betydelse med tanke på framtiden. När man
17984: veckling hittilis snarare har främjat än försvårat      inom penningpolitiken försöker slå vakt om vär-
17985: uppnåendet av de mål som ställts inom den eko-          det av vår valuta, dvs. upprätthålla en låg infla-
17986: nomiska politiken. När Finlands Bank i sin pen-         tion, samtidigt som man inom finanspolitiken är
17987: ningpolitik har förbundit sig tili en låg inflations-   tvungen att fortsätta på sparlinjen och dämpa
17988: nivå om 2 %, är det bra om den höjning av råva-         tiliväxten av skuldsättningen, faller ansvaret för
17989: romas importpriser och skogsindustriprodukter-          utvecklingen av den sysselsättningsmässiga och
17990: nas exportpriser som ägt rum tili följd av den          nationalekonomiska konkurrenskraften på be-
17991: intemationella högkonjunkturen inte helt och            slutsfattama inom inkomstpolitiken.
17992: hållet avspeglas i prisnivån och inkomstbildning-
17993: en i vårt land.
17994: 
17995:      Helsingforsden 28 oktober 1994
17996: 
17997:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
17998:                                                1994 vp
17999: 
18000: Kirjallinen kysymys 614
18001: 
18002: 
18003: 
18004: 
18005:                                   Aittoniemi: Tasavallan presidentin asettaman työllisyystyöryhmän
18006:                                       ehdotusten toteuttamisesta
18007: 
18008: 
18009:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18010: 
18011:    Niin sanottu Pekkasen työryhmä on tasaval-                   Mitä sellaisia aineksia työllisyystyö-
18012: lan presidentin toimeksiannosta antanut ehdo-                ryhmän ehdotuksessa Hallituksen mie-
18013: tuksensa, jonka keskeisinä tavoitteina ovat ta-              lestä on, joita ei olisi nykyisen hallituksen
18014: louden vakaan kasvun turvaaminen ja työttö-                  aikana toteutettu tai suunniteltu taijotka
18015: myyden alentaminen 200 OOO:een tämän vuosi-_                 yleisen keskustelun perusteeliajo ovat tie-
18016: kymmenen loppuun mennessä.                                   dossa, lukuun ottamatta sitä, että poliitti-
18017:    Olen lukenut tuon kirjasen alusta loppuun ja              sia piirejä pyritään etukäteen sitomaan
18018: lopusta alkuun.                                              seuraavan hallituksen aikana toteutetta-
18019:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           vaan vielä nykyistäkin ankarampaan
18020: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              vyönkiristykseen taloudellisen kehityk-
18021: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-              sen nimissä?
18022: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18023: 
18024:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1994
18025: 
18026:                                            Sulo Aittoniemi
18027: 
18028: 
18029: 
18030: 
18031: 240017
18032: 2                                          1994 vp -   KK 614
18033: 
18034: 
18035: 
18036: 
18037:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18038: 
18039:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lisyystavoitteen saavuttaminen ei onnistu, jos to-
18040: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          teuttajatahot hyväksyvät ohjelmasta vain itsel-
18041: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        leen mieluisat asiat ja sysäävät vastustusta herät-
18042: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         tävät kohdat syrjään. Työllisyystyöryhmän oh-
18043: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          jelma on rakennettu kansantalouden riippuvuus-
18044: n:o 614:                                               suhteet huomioon ottavalla tavalla. Toteutta-
18045:                                                        malla ohjelmasta vain mieluisia osia menetetään
18046:           Mitä sellaisia aineksia työllisyystyö-       toimenpiteiden looginen yhteensopivuus ja sa-
18047:        ryhmän ehdotuksessa Hallituksen mie-            malla vaaraunetaan työllisyystavoitteen saavut-
18048:        lestä on, joita ei olisi nykyisen hallituksen   taminen.
18049:        aikana toteutettu tai suunniteltu taijotka         Työllisyyden elpymisen kannalta keskeistä on
18050:        yleisen keskustelun perusteeliajo ovat tie-     vahvan ja kestävän talouskasvun aikaansaami-
18051:        dossa, lukuun ottamatta sitä, että poliitti-    nen. Nyt suhdannenousun vauhdittuessa tälle
18052:        sia piirejä pyritään etukäteen sitomaan         kehitysuralle pääsemiseen on edellytyksiä. Suo-
18053:        seuraavan hallituksen aikana toteutetta-        tuisa tilanne voi kuitenkin tärväytyä kansanta-
18054:        vaan vielä nykyistäkin ankarampaan              louden tasapainottomuuksien syvenemiseen, jos
18055:        vyönkiristykseen taloudellisen kehityk-         uskottavaa valtiontalouden vakauttaruisohjel-
18056:        sen nimissä?                                    maa ei saada aikaan ja tulonjakotaistelu pääsee
18057:                                                        valloilleen. Elämme nyt kansallista etsikkoaikaa
18058:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sen suhteen, kykenemmekö saamaan viriävälle
18059: vasti seuraavaa:                                       taloudelliselle elpymiselle sellaisen rakenteellisen
18060:                                                        sisällön, että taloudellinen nousu kestäisi poik-
18061:     Tasavallan presidentin työllisyystyöryhmän         keuksellisesti koko loppuvuosikymmenen ajan.
18062: raportti on kokonaistaloudellinen ohjelma työt-        Tämä on perusehto sille, että työttömyys saa-
18063: tömyyden alentamiseksi 200 OOO:een vuoteen             daan pysyvään laskuun 1990-luvun jälkipuolis-
18064: 2000 mennessä. Työttömyys on Suomessa nykyi-           kolla.
18065: sin niin vaikea ongelma, ettei sen vähentämiseen          On syytä kantaa laajasti huolta Suomen val-
18066: enää riitä yksittäisten toimenpiteiden täytän-         tion nopeasta velkaantumisesta. Suomen kan-
18067: töönpano, vaan pysyvien tulosten saavuttami-           santalous ei kestä tätä kehitystä pitkään. Merkit-
18068: seksi tarvitaan koko kansantalouden kattava oh-        täviltä osin velkaongelma on seurausta korkean
18069: jelma.                                                 työttömyyden aiheuttamista kustannuksista.
18070:     Tasavallan presidentin työryhmän ehdotukset        Valtion velkaantumisen haitalliset vaikutukset
18071: muodostavat yhtenäisen talous-, työmarkkina-           heijastuvat työmarkkinoille monin tavoin. Julki-
18072: ja työvoimapoliittisen ohjelman, jonka avulla          sen sektorin työpaikat uhkaavat vähentyä tästä
18073: Suomi on pääsemässä raportissa hahmotetun vi-          syystä koko 1990-luvun ajan. Valtion kasvava
18074: sion mukaiselle myönteiselle kehitysuralle. Tällä      velkaantuminen kohdistaa myös korkotasoon
18075: kehitysuralla reaalikorot alenisivat, investoinnit     jatkuvia nousupaineita. Korkea reaalikorkotaso
18076: lisääntyisivät, talouskasvu vahvistuisi, valtionta-    on ratkaiseva este talouden pitkäaikaiselle kas-
18077: louden velkaantumiskehitys kyettäisiin katkaise-       vulle. Reaalikorot on nykytasoltaan saatava ale-
18078: maan, työttömyys merkittävästi vähenisija yleis-       nemaan. Rahamarkkinoiden näkökulmasta kes-
18079: tä hyvinvointia olisi mahdollista jälleen kohen-       keinen ehto tälle on valtiontalouden vakauttami-
18080: taa. Myönteiselle kehitysuralle pääseminen ei to-      nen. Työllisyystilanteen pysyvä paraneminen
18081: teudu automaattisesti noususuhdanteen myötä,           edellyttää kansantalouden eri osatekijöiden toi-
18082: vaan siihen tarvitaan myös kansallista tahtotilaa.     mintojen yhteensovittamista. Työllisyystyöryh-
18083:     Kokonaistaloudellisen ohjelman toteuttami-         män ohjelma tähtää kansallisen yhteishengen ja
18084: nen edellyttää tuekseen laajaa, kansallista yksi-      koordinoitujen toimintojen aikaansaamiseen.
18085: tuumaisuutta. Ohjelma sisältää eri väestöryhmil-       Työryhmän näkemyksen mukaan valtion vel-
18086: le sekä myönteisiä että karvaita ratkaisuja. Työl-     kaantumisen pysähdyttäminen ja reaalikorkota-
18087:                                         1994 vp -   KK 614                                          3
18088: 
18089: son aleneminen ovat perusedellytyksiä vahvan        puoliskolla ei yksin riitä työttömyyden alentami-
18090: talouskasvun toteutumiselle ja työllisyyden elpy-   seen 200 000 henkilön tasolle vuoteen 2000 men-
18091: miselle. Ilman näiden ongelmien hallintaa työttö-   nessä. On huomattava, että yhtä nopeaa kasvu-
18092: myyden torjunnalta puuttuu kestävä pohja.           vaihetta Suomessa ei ainakaan sotavuosien jäl-
18093:     Työllisyystyöryhmän ohjelman talouspoliitti-    keen ole ollut. Työttömyyden alentamiseksi
18094: sia ydinkohtia ovat toimenpiteet valtion velkaan-   200 OOO:een tarvitaan tuotannon kasvun lisäksi
18095: tumisen pysähdyttämiseksija sitä kautta aikaan-     myös työllisyyden hoidon erityistoimia. Lisära-
18096: saatava reaalikorkotason aleneminen. Tähän          joituksena kuitenkin on, että nämä erityistoimet
18097: tarkoitukseen työryhmä esittää hyvin vahvaa         eivät saa olla valtiontaloutta liikaa rasittavia,
18098: välineistöä. Valtion velkaantumisen kasvu py-       mikä tekee hyvin vaikeaksi sellaisten löytymisen.
18099: säytettäisiin lakisääteisin erityistoimenpitein.    Työryhmä on tehnyt ansiokasta työtä tältäkin
18100: Eduskunnan säätämä erityislaki valtionmenojen       osin.
18101: rajoittamisesta olisi työryhmän näkemyksen mu-          Suurtyöttömyys on kansallinen onnettomuus.
18102: kaan sellainen vahva poliittinen tahdonilmaisu      Se on näkyvä osoitus ulkopuolisille, että Suomes-
18103: valtiontalouden vakauttamisesta, jota nykytilan-    sa asiat eivät ole kaikilta osin kunnossa. Myös
18104: teessa tarvitaan uskottavuuden luomiseksi.          ulkomaiset sijoittajat pitävät laskelmissaan kor-
18105:     Erityislain hyväksyminen edellyttää eduskun-    keaa työttömyyttä epävarmuustekijänä, joka li-
18106: nan vahvaa enemmistöä, mikä olisi ulospäin sel-     sää maakohtaista rahoitusriskiä. Suomessa työt-
18107: keä viesti suomalaisten päättäväisyydestä saada     tömyys kohosi 1990-luvun alkuvuosina korkeal-
18108: valtiontalouden velkaantumisongelma kuriin.         le tasolle poikkeuksellisen nopeasti, mikä herätti
18109: Ongelman hallinnan on oltava uskottavaa koko        kansainvälistä huomiota ja kummastusta. On
18110: loppuvuosikymmenen ajan, jotta velkaantumi-         tärkeää, että vastaavasti kykenemme myös alen-
18111: sesta aiheutuvat paineet reaalikorkoihin kyetään    tamaan työttömyyttämme likimain samalla no-
18112: eliminoimaan. Tämä tuntuu vyönkiristykseltä ja      peudella. Näin viestitämme ulospäin, että suo-
18113: käsien sitomiselta, kuten edustaja Aittoniemi       malaisilla on sekä tahto että kyky nostaa tiukan
18114: asian kysymyksessään ilmaisee, mutta on toisaal-    paikan tullen taloutensa jaloilleen ja selviytyä
18115:  ta muistettava, että valtion velkaongelman hoi-    joukkotyöttömyydestä sillä samalla yksituumai-
18116: dossa Suomella ei ole missään vaihtoehdossa va-     suudella, jolla hoidettiin jälleenrakentaminen ja
18117: paita käsiä käytettävänään eikä vyönkiristyksel-    sotakorvausten maksaminen. Nämä olivat mit-
18118:  tä vältytä.                                        tasuhteiltaan nykytyöttömyyden torjuntaan ver-
18119:     Hyvin konkreettisen muistutuksen Suomen         rannollisia voimanponnistuksia. Työllisyystyö-
18120:  työmarkkinoiden ongelmien vakavuudesta an-         ryhmän ohjelma tarjoaa toteutettavissa olevan
18121:  taa se, että työryhmän arvion mukaan edes 5 %:n    vaihtoehdon työttömyyden pysyvään alentami-
18122:  keskimääräinen talouskasvu 1990-luvun jälki-       seen tarvittavalle suomalaiselle sisun näytölle.
18123: 
18124:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
18125: 
18126:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
18127: 4                                         1994 vp -   KK 614
18128: 
18129: 
18130: 
18131: 
18132:                                         Tili Riksdagens Talman
18133: 
18134:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sättningsmålet kan inte uppnås, om de verksam-
18135: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ma parterna av programmet godkänner endast
18136: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      sådana saker som är angenäma för dem själva
18137: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         och skjuter åt sidan de punkter som väcker mot-
18138: 614:                                                  stånd. Sysselsättningsarbetsgruppens program
18139:                                                       har gjorts upp genom att beakta beroendeförhål-
18140:           Vilka sådana element anser Regering-        landena i samhällsekonomin. Om endast de an-
18141:        en att det finns i sysselsättningsarbets-      genäma delarna av programmet fullföljs, går åt-
18142:        gruppens förslag som inte skulle ha ge-        gärdernas logiska koherens förlorad samtidigt
18143:        nomförts eller planerats under den nuva-       som uppnåendet av sysselsättningsmålet äventy-
18144:        rande regeringen eller som på basis av den     ras.
18145:        allmänna diskussionen redan är kända,             Att få tili stånd en kraftig och bestående eko-
18146:        förutom att man på förhand, i den ekono-       nomisk tiliväxt är av central betydelse för en
18147:        miska utvecklingens namn, försöker bin-        återhämtning av sysselsättningen. När en kon-
18148:        da politiska kretsar vid en ännu stramare      junkturuppgång nu håller på att ta fart finns det
18149:        svångremspolitik som skall föras under         förutsättningar för att växla över tili denna ut-
18150:        den följande regeringen?                       vecklingsbana. Den gynnsamma situationen kan
18151:                                                       dock förstöras av allt djupare obalanser inom
18152:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         samhällsekonomin, om man inte får tili stånd ett
18153: anföra följande:                                      trovärdigt stabiliseringsprogram för statsekono-
18154:                                                       min och en inkomstfördelningskamp bryter ut.
18155:     Rapporten av republikens presidents syssel-       Vi genomlever en nationell besökelsetid när det
18156: sättningsarbetsgrupp är ett totalekonomiskt pro-      gäller att se, om vi kan ge den spirande ekonomis-
18157: gram för minskning av arbetslösheten till200 000      ka återhämtningen en sådan strukturell innebörd
18158: fram tili år 2000. Arbetslösheten i Finland är för    att den ekonomiska uppgången den här gången
18159: närvarande ett så allvarligt problem att det inte     kunde bestå hela årtiondet ut. Detta är ett grund-
18160: räcker med att verkställa några enskilda åtgärder     vilikor för att arbetslösheten fås tili en bestående
18161: för att dra ner arbets1ösheten, utan det behövs ett   nedgång under senare hälften av 1990-talet.
18162: program som täcker hela samhällsekonomin för             Alla parter bör bära sin andel av ansvaret för
18163: att man skall kunna nå bestående resultat.            den finska statens snabba skuldsättning. Den
18164:     Republikens presidents arbetsgrupps förslag       finländska samhällsekonomin kan inte länge tåla
18165: bildar ett enhetligt ekonomisk-, arbetsmarknads-      denna utveckling. Tili stor del är skuldproblemet
18166: och arbetskraftspolitiskt program genom vilket        en följd av de kostnader som föranleds av den
18167: Finland håller på att komma in på en positiv          höga arbetslösheten. De negativa verkningarna
18168: utvecklingsbana enligt denvision som utformats        av statens skuldsättning återspeglas på många
18169: i rapporten. Denna utvecklingsbana skulle inne-       olika sätt på arbetsmarknaden. Den offentliga
18170: bära sänkta realräntor, ökade investeringar och       sektorns arbetsplatser hotas därför av en minsk-
18171: en kraftig ekonomisk tiliväxt samt att man skulle     ning under hela 1990-talet. Statens växande
18172: kunna brorosa upp skuldsättningsutvecklingen          skuldsättning orsakar ständigt tryck också på
18173: inom statsekonomin och betydligt minska ar-           ökning av räntenivån. Den höga realräntenivån
18174: betslösheten och att det allmänna välståndet åter     är ett avgörande hinder för den ekonomiska till-
18175: skulle kunna höjas. En högkonjunktur leder inte       växten på lång sikt. Realräntorna måste fås ner
18176: automatiskt tili en positiv utvecklingsbana, utan     från sin nuvarande nivå. Ett centralt villkor för
18177: för detta krävs även nationell vilja.                 detta ur penningmarknadens synvinkel är stabili-
18178:    Att genomföra ett totalekonomiskt program          sering av statsekonomin. En bestående förbätt-
18179: behöver stöd i en bred nationell samstämmighet.       ring i sysselsättningsläget förutsätter att sam-
18180: Programmet innehåller såväl positiva som beska        hällsekonomins olika delfaktorer fungerar koor-
18181: lösningar för olika befolkningsgrupper. Syssel-       dinerat. Sysselsättningsarbetsgruppens program
18182:                                             1994 vp -   KK 614                                             5
18183: 
18184: syftar tili att skapa nationell samarbetsvilja och      ens en genomsnittlig ekonomisk tiliväxt på 5 %
18185: koordinerad funktion. Arbetsgruppen anser att           under senare hälften av 1990-talet enligt arbets-
18186: uppbromsning av statens skuldsättning och               gruppens åsikt ensam räcker tili för att minska
18187: sänkning av realräntenivån är grundläggande             arbetslösheten tili 200 000 personer före år 2000.
18188: förutsättningar för en kraftig ekonomisk tiliväxt       Man bör lägga märke tili att en lika snabb till-
18189: och stimulering av sysselsättningen. Om man inte        växtperiod har Finland inte haft åtminstone se-
18190: lyckas hantera dessa problem, saknar bekämp-            dan krigsåren. För att dra ner arbetslösheten tili
18191: ningen av arbetslösheten en hållbar grund.              200 000 behövs förutom ökad produktion även
18192:     Tili de ekonomiskpolitiska kämpunktema i            specialåtgärder för skötseln av sysselsättningen.
18193: sysselsättningsarbetsgruppens program hör åt-           En ytterligare begränsning är att dessa specialåt-
18194: gärder för uppbromsning av statens skuldsätt-           gärder inte får helasta statsekonomin alltför
18195: ning och en sänkning av realräntenivån som föl-         mycket, vilket gör det särskilt svårt att hitta såda-
18196: jer därav. Arbetsgruppen fö~~slår mycket krafti-        na. Också i detta avseende har arbetsgruppen
18197: ga instrument i detta syfte. Okningen av statens        utfört sitt arbete på ett förtjänstfullt sätt.
18198: skuldsättning skall stoppas genom lagstadgade              Storarbetslösheten är en nationell olycka. Den
18199: specialåtgärder. En speciallag som riksdagen            är ett synligt teeken för utomstående på att allt
18200: skall stifta om begränsning av statens utgifter         inte står rätt tili i Finland. Också utländska inves-
18201: vore enligt arbetsgruppens åsikt en sådan stark         terare räknar i sina kalkyler den höga arbetslös-
18202: politisk viljeyttring för en stabilisering av stats-    heten som en osäkerhetsfaktor viiken ökar län-
18203: ekonomin som skapandet av trovärdighet i nulä-          derrisken. I Finland steg arbetslösheten under de
18204: get kräver.                                             första åren av 1990-talet exceptionellt snabbt tili
18205:     För antagande av en speciallag behövs en            en hög nivå, vilket väckte intemationell upp-
18206: stark majoritet i riksdagen, vilket skulle ge en klar   märksamhet och undran. Det är viktigt att vi
18207: signal utåt om finländamas beslutsamhet att få          också kan minska vår arbetslöshet med ungefår
18208:  styr på det statsekonomiska skuldsättningspro-         samma hastighet. På så sätt signalerar vi utåt att
18209: blemet. Problemen måste hanteras på ett trovär-         vi finländare har både vilja och kraft för att, då
18210: digt sätt under resten av decenniet för att det         det kniper, lyfta vår ekonomi på fötter igen och
18211:  tryck på realräntoma som skuldsättningen orsa-         klara av massarbetslösheten med samma sam-
18212: kar skall kunna elimineras. Detta känns som att         stämmighet som när det gällde att sköta återupp-
18213:  dra åt svångremmen och binda sina händer, så-          byggnadsarbetet och betalningen av krigsskade-
18214:  som riksdagsman Aittoniemi i sitt spörsmål ut-         stånden. Det var kraftansträngningar av samma
18215:  trycker saken. Å andra sidan bör man komma             dimension som bekämpningen av den nuvarande
18216:  ihåg att när statens skuldproblem skall skötas har     arbetslösheten. Sysselsättningsarbetsgruppens
18217:  Finland inte något altemativ där man har fria          program erbjuder ett genomförbart altemativ
18218:  händer och inte heller slipper man svångremmen.        där det visas sådant prov på finländsk sisu som
18219:     En mycket konkret påminnelse om de fmländ-          behövs för en bestående sänkning av arbetslöshe-
18220:  ska arbetsmarknadsproblemens allvar är att inte        ten.
18221: 
18222:       Helsingforsden 28 oktober 1994
18223: 
18224:                                                                          Arbetsminister Ilkka Kanerva
18225:                                                1994 vp
18226: 
18227: Kirjallinen kysymys 615
18228: 
18229: 
18230: 
18231: 
18232:                                   Aittoniemi: Vesijättömaiden omaksilunastamisesta
18233: 
18234: 
18235:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18236: 
18237:    Vesistöjen pinnan laskiessa rannoille muodos-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18238: tuu maa-alueita, jotka eivät kuulu sillä kohdalla   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18239: olevan maan omistajalle vaan jakokunnalle.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18240: Niistä on muodostunut ongelma rantakaavoi-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18241: tuksen yhteydessä sekä rantatonttien ostajille,
18242: jotka ovat otaksuneet veden alta muodostuneen                 Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
18243: kuivan maan kuuluvan tonttimaahansa.                       tö- ja käytännön toimiin sen toteuttami-
18244:    Jakokunnan maiden osalta olisi tarkoituksen-            seksi, että ranta-alueiden omistajille an-
18245: mukaisinta laatia lainsäädäntö, jonka perusteel-           nettaisiin mahdollisuus nopean ja helpon
18246: la maanomistajalla olisi ehdoton oikeus lunastaa           prosessin kautta lunastaa itselleen maa-
18247: kohdallaan oleva rantaosuus. Se on mahdollista             alueensa kohdalla olevat, veden laskiessa
18248: nytkin jopa pari vuotta kestävän prosessin kaut-           muodostuneet, mutta jakokunnalle kuu-
18249: ta, mutta monessa tapauksessa sen toteuttami-              luvat ranta-alueet?
18250: nen ei ole ollut mahdollista, vaikka terve järki
18251: puoltaa tämäntyyppistä ratkaisua.
18252: 
18253:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1994
18254: 
18255:                                              Sulo Aittoniemi
18256: 
18257: 
18258: 
18259: 
18260: 240017
18261: 2                                       1994 vp -   KK 615
18262: 
18263: 
18264: 
18265: 
18266:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18267: 
18268:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      koskevan lainsäädännön uudistamisesta (HE
18269: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       227). Kiinteistönmuodostamislaki korvaisi ny-
18270: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kyisen jakolain (604/51), kaavoitusalueiden ja-
18271: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-      kolain (101/60) sekä tilojen yhdistämisestä anne-
18272: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tun lain (403/51).
18273: 615:                                                   Kiinteistönmuodostamislakiesitykseen sisäl-
18274:                                                     tyvät myös säännökset yhteisen vesijätönja yksi-
18275:           Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-       tyisen vesijätön lunastamisesta. Lakiesityksen
18276:        tö- ja käytännön toimiin sen toteuttami-     mukaan kiinteistön omistaja voisi lunastaa kiin-
18277:        seksi, että ranta-alueiden omistajille an-   teistön kohdalla olevan yhteisen vesijätön taikka
18278:        nettaisiin mahdollisuus nopean ja helpon     kiinteistön muodostamisen jälkeen syntyneen
18279:        prosessin kautta lunastaa itselleen maa-     yksityisen vesijätön, joka vaikeuttaa huomatta-
18280:        alueensa kohdalla olevat, veden laskiessa    vasti kiinteistön käyttämistä taijota voidaan tar-
18281:        muodostuneet, mutta jakokunnalle kuu-        koituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yh-
18282:        luvat ranta-alueet?                          teydessä.
18283:                                                        Hallituksen mielestä kiinteistönmuodosta-
18284:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mislain toteuttaminen mahdollistaisi sen, että
18285: vasti seuraavaa:                                    kysymyksessä esitetty ongelma olisi mahdollista
18286:                                                     hoitaa maanmittaustoimituksella nopeasti ja hel-
18287:   Hallitus antoi eduskunnalle 7 päivänä loka-       posti.
18288: kuuta 1994 esityksen kiinteistönmuodostamista
18289: 
18290:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1994
18291: 
18292:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
18293:                                           1994 vp -   KK 615                                            3
18294: 
18295: 
18296: 
18297: 
18298:                                         Tili Riksdagens Talman
18299: 
18300:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Avsikten är att fastighetsbildningslagen skall er-
18301: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        sätta lagen om skifte (604/51), lagen om skifte
18302: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      inom planläggningsområde (101/60) samt lagen
18303: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 615:         om sammanslagning av jordlägenheter (403/51).
18304:                                                          1 förslaget tili fastighetsbildningslag ingår
18305:           Ämnar Regeringen vidta lagstift-            även stadganden om inlösen av samfålld tiliand-
18306:        ningsåtgärder och praktiska åtgärder för       ning och enskild tiliandning. Om det vid en fas-
18307:        att se tili att ägare tili strandområden ges   tighet finns en samfålld tiliandning, eller om där
18308:        en möjlighet att genom en snabb och en-        sedan fastigheten bildades har uppkommit en
18309:        kel process lösa in sådana angränsande         enskild tiliandning som i betydlig grad försvårar
18310:        strandområden som bildats när vattenni-        användningen av fastigheten eller som kan ut-
18311:        vån sjunkit men som tilihör skifteslaget?      nyttjas ändamålsenligt bara i samband med fas-
18312:                                                       tigheten, skulle ägaren tili fastigheten enligt lag-
18313:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förslaget kunna lösa in tiliandningen.
18314: anföra följande:                                         Enligt regeringens uppfattning innebär fastig-
18315:                                                       hetsbildningslagens ikraftträdande att det pro-
18316:    Regeringen avlät den 7 oktober 1994 tili riks-     blem som framläggs i spörsmålet kan lösas
18317: dagen en proposition med förslag tili revidering      snabbt och enkelt genom en lantmäteriförrätt-
18318: av lagstiftningen om fastighetsbildning (RP 227).     ning.
18319: 
18320:      Helsingforsden 31 oktober 1994
18321: 
18322:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
18323:                                                  1994 vp
18324: 
18325: Kirjallinen kysymys 616
18326: 
18327: 
18328: 
18329: 
18330:                                     Aittoniemi: Puhallusilman alkoholimääritykseen käytettävien lait-
18331:                                         teiden hankinnasta
18332: 
18333: 
18334:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18335: 
18336:     Kun eduskunnan lakivaliokunta käsitteli rat-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18337: ti- ja ruorijuoppoutta koskevaa lainsäädäntöä,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18338: sitä kiirehdittiin yleisesti sillä perusteella, että   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18339: uusi menetelmä alkoholipitoisuuden määrityk-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18340: seksi puhallustestiä käyttäen säästäisi runsaasti
18341: työaikaa ja kustannuksia nykyisin käytössä ole-                   Aikooko Hallitus nopeuttaa puhallus-
18342: vaan menetelmään nähden. Käsitykseksi jäi se,                  ilman alkoholimääritykseen käytettävien
18343: että menetelmät olisivat käytettävissä heti kohta              laitteiden hankintaa olemassa olevaan ai-
18344: lain voimaansaattamisen jälkeen.                               katauluun verraten, jotta työaikaa ja kus-
18345:     Nyt näyttää siltä, että asialla ei ole kiireen             tannuksia säästävä menetelmä saataisiin
18346: kierää, vaan uusi menetelmä tulee käyttöön vuo-                poliisin käyttöön mahdollisimman no-
18347: sien viiveellä.                                                peasti?
18348: 
18349:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1994
18350: 
18351:                                              Sulo Aittoniemi
18352: 
18353: 
18354: 
18355: 
18356: 240017
18357: 2                                          1994 vp -   KK 616
18358: 
18359: 
18360: 
18361: 
18362:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18363:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenti.ssa        syi rikoslain 23 luvun muuttamisen vasta kulu-
18364: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          van vuoden heinäkuussa, ja se tuli voimaan 1
18365: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        päivänä syyskuuta 1994.
18366: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-             Tässä yhteydessä on korostettava sitä, että
18367: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               kysymys ei ole pelkästään sadan tarkkuusalko-
18368: n:o 616:                                               metrilaitteen ostamisesta ja toimittamisesta po-
18369:                                                        liisiasemille. Oikeusvarmuuden kannalta on
18370:            Aikooko Hallitus nopeuttaa puhallus-        olennaisen tärkeää, että laaditaan sellainen kes-
18371:         ilman alkoholimääritykseen käytettävien        kitetty laaduntarkkailujärjestelmä atk-linjayh-
18372:         laitteiden hankintaa olemassa olevaan ai-      teyksineen,jolla varmistetaan laitteiden ehdotto-
18373:         katauluun verraten, jotta työaikaa ja kus-     man luotettava toiminta ja valtakunnallisesti yh-
18374:         tannuksia säästävä menetelmä saataisiin        täpitävät tulokset. Tällaisen järjestelmän, jonka
18375:         poliisin käyttöön mahdollisimman no-           luominen yhdessä Kansanterveyslaitoksen kans-
18376:         peasti?                                        sa on nyt aloitettu, suunnittelemiseen ei lain voi-
18377:                                                        maantulon ollessa hämärän peitossa ole aiemmin
18378:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ollut edellytyksiä.
18379: vasti seuraavaa:                                           Mainittakoon vielä, että Norjassa vastaavan
18380:                                                        sisältöinen laki tuli voimaan kesällä 1988. Inten-
18381:     Hallitus antoi vuoden 1992 valtiopäiville esi-     siivisestä kehitys- ja kokeilutyöstä huolimatta
18382: tyksen rikoslain 23 luvun muuttamisesta mm.            voi Norjan poliisi ottaa tarkkuusalkometrit vi-
18383: siten, että liikennejuopumustapauksissa on mah-        ralliseen käyttöön todennäköisesti vasta tämän
18384: dollista korvata veren alkoholipitoisuusmääritys       syksyn aikana. Myös Ruotsissa vei vastaava työ
18385: hengitysilman alkoholipitoisuuden määrityksel-         aikaa yli viisi vuotta. Kun sisäasiainministeriö on
18386: lä eli puhalluskokeella. Käsiteltäessä esitystä        kirjeellään 14.10.1994 ilmoittanut poliisiyksi-
18387: eduskunnan liikenne- ja lakiasiainvaliokunnissa        köille, että tavoitteena Suomessa on ottaa järjes-
18388: kutsutut asiantuntijat totesivat mm., että määri-      telmä varsinaiseen käyttöön vuoden 1996 alusta,
18389: tyksiin käytettävien tarkkuusalkometrien laa-          merkitsee tämä selvästi nopeampaa etenemistä.
18390: duntarkkailujärjestelmän luominen vaatii noin              Eduskunta on hyväksyessään hallituksen esi-
18391: yhden vuoden ajan päätöksen voimaantulosta.            tyksen laiksi rikoslain 23 luvun muuttamisesta
18392: Järjestelmän suunnittelua varten sisäasiainJ.?i-       edellyttänyt, että uuden järjestelmän käyttöön
18393: nisteriö asetti hallituksen esityksen perustelujen     ottamisessa toimitaan huolellisesti ja hallitusti.
18394: mukaisen työryhmän 25.2.1992.                          Sisäasiainministeriö tulee toteuttamaan tark-
18395:     Lakiesityksen käsittely viivästyi syistä, joihin   kuusalkometrijärjestelmän luomisen eduskun-
18396: ei sisäasiainministeriö sen enempää kuin em. työ-      nan lausuman edellyttämällä tavalla.
18397: ryhmäkään voinut vaikuttaa. Eduskunta hyväk-
18398: 
18399:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1994
18400: 
18401:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
18402:                                            1994 vp -    KK 616                                           3
18403: 
18404: 
18405: 
18406: 
18407:                                          Tili Riksdagens Talman
18408: 
18409:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       kände ändringen av 23 kap. strafflagen först ijuli
18410: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         i år, och ändringen trädde i kraft den 1 september
18411: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        1994.
18412: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 616:              1 detta sammanhang skall det betonas att det
18413:                                                        inte enbart är fråga om att köpa och tili polissta-
18414:            Ämnar Regeringen se till att alkomet-       tionema överlåta hundra precisionsalkometrar.
18415:         rama för bestämning av alkoholhalten i         Från rättssäkerhetssynpunkt är det särskilt vik-
18416:         utandningsluften anskaffas snabbare än         tigt att man utarbetar ett sådant centraliserat
18417:         vad den nuvarande tidtabellen anger, så        kvalitetskontrollsystem jämte AD B-förbindelser
18418:         att polisen så snabbt som möjligt kan ta       som garanterar att alkometrama fungerar abso-
18419:         denna arbets- och kostnadsinbesparande         lut tillförlitligt och att resultaten är ekvivalenta
18420:         metod i bruk?                                  på riksplanet. Eftersom det var fullständigt
18421:                                                        oklart huruvida och när lagen skulle träda i kraft,
18422:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          fanns det inte tidigare några förutsättningar att
18423: anföra följande:                                       planera ett sådant system som man nu har börjat
18424:                                                        utarbeta tillsammans med Folkhälsoinstitutet.
18425:     Regeringen avlät till 1992 års riksdag en pro-        Vidare kan nämnas att en lag med motsvaran-
18426: position med förslag till ändring av 23 kap. straff-   de innehåll trädde kraft i Norge sommaren 1988.
18427: lagen bl.a. så att det skulle bli möjligt att vid      Trots en intensiv utvecklings- och försöksverk-
18428: trafikfylleri bestämma alkoholhalten i utand-          samhet kan polisen i Norge förmodligen ta preci-
18429: ningsluften, dvs. genom ett utandningsprov, i          sionsalkometrarna i officiellt bruk först denna
18430: stället för i blodet. När propositionen behandla-      höst. Ä ven i Sverige tog motsvarande arbete
18431: des i riksdagens trafik- och lagutskott kostatera-     över fem år. Då inrikesministeriet i sitt brev
18432: de de inbjudna sakkunniga bl.a. att det för att         14.10.1994 meddelat polisenhetema att målet är
18433: skapa ett kvalitetskontrollsystem för de preci-        att systemet tas i egentligt bruk i Finland från
18434: sionsalkometrar som skall användas vid bestäm-         ingången av 1996, betyder detta klart att saken
18435: ningen krävs ca ett år från det att beslutet i fråga   framskrider betydligt snabbare här.
18436: har trätt i kraft. För planeringen av systemet            När riksdagen godkände regeringens proposi-
18437: tillsatte inrikesministeriet 25.2.1992, i överens-     tion med förslag tilllag om ändring av 23 kap.
18438: stämmelse med motiveringen i regeringens pro-          strafflagen förutsatte den att man går tillväga
18439: position, en arbetsgrupp.                              omsorgsfullt och sansat när det nya systemet tas
18440:     Behandlingen av propositionen fördröjdes av        i bruk. Inrikesministeriet kommer att utforma
18441: orsaker som inrikesministeriet, lika litet som ar-     systemet med precisionsalkometrar så som riks-
18442: betsgruppen, kunde påverka. Riksdagen god-             dagens uttalande förutsätter.
18443: 
18444:      Helsingfors den 26 oktober 1994
18445: 
18446:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
18447:                                                 1994 vp
18448: 
18449: Kirjallinen kysymys 617
18450: 
18451: 
18452: 
18453: 
18454:                                          Aittoniemi: Seurantalojen kunnostamisesta valtion varoin
18455: 
18456: 
18457: 
18458:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18459: 
18460:    Maaseudulle mutta myös kaupunkeihin on                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18461: rakennettu kuluneella vuosisadalla runsaasti eri-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18462: laisia seurantaloja erityisesti heti sodan jälkeen,   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18463: jolloin aktiivisuus oli suurimmillaan. Seurantalo-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18464: jen rakentajia olivat pienet urheilu- ja nuoriso-
18465: seurat sekä maamiesseurat ja työväenyhdistyk-                    Minkälainen on ollut viime vuosien
18466: set, joiden aktiviteetti on sen jälkeen hiipunut.             kehitys seurantalojen kunnostukseen val-
18467: Talot ovat jääneet ränsistymään, mutta niillä on              tion taholta varattujen määrärahojen
18468: edelleen suurta käyttöä erityyppisten kokoontu-               osalta,ja                             ·
18469: misten tarpeeseen. Aktiviteettia korjaustyöhön                   onko Hallitus tietoinen siitä, että yhä
18470: löytyy edelleen, mutta tarvikehankintojen suorit-             useampi seurantalo nimenomaan maa-
18471: tamiseen on vaikeata hankkia varoja.                          seudulla ränsistyy käyttökelvottomaksi
18472:    Valtio on avustanut seurantalojen korjausta,               korjausvarojen puutteessa, ja
18473: mutta yhä useampi seurantalo maaseudulla on                      aikooko Hallitus mahdollisesti lisätä
18474: lahoamassa käyttökelvottomaksi, koska määrä-                  taloudellista panostusta kyseiseen tarpee-
18475:  rahoja ei ole riittävästi. Kunnostamiseen tulisi             seen?
18476: mielestäni yhteiskunnan taholta panostaa enem-
18477: män.
18478:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1994
18479: 
18480:                                             Sulo Aittoniemi
18481: 
18482: 
18483: 
18484: 
18485: 240017
18486: 2                                       1994 vp -   KK 617
18487: 
18488: 
18489: 
18490: 
18491:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18492: 
18493:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vuosina ollut 550-450 kappaletta, mikä mer-
18494: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kitsee sitä, että hakijoiden määrä on laskenut
18495: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vuosittain 5-7 %. Myönnetty avustus on ollut
18496: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aitto-         20-25 % haetun avustuksen määrästä ja noin
18497: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         50 %todelliseksi tarpeeksi arvioidusta määrästä.
18498: n:o 617:                                                Seurantalojen korjausavustusten ja taloja
18499:                                                     omistavien yhdistysten jäsenten omalla panok-
18500:           Minkälainen on ollut viime vuosien        sella on moni seurantalo saatu hyvään kuntoon.
18501:        kehitys seurantalojen kunnostukseen val-     Osassa tapauksia on lähtökohtana ollut monta
18502:        tion taholta varattujen määrärahojen         vuotta tyhjillään ja rappeutuneena ollut raken-
18503:        osalta, ja                                   nus. Sekä avustusta saaneiden yhdistysten että
18504:           onko Hallitus tietoinen siitä, että yhä   valtion taholta on avustuksen merkitys seuran-
18505:        useampi seurantalo nimenomaan maa-           talon säilymisen kannalta koettu ratkaisevan tär-
18506:        seudulla ränsistyy käyttökelvottomaksi       keäksi.
18507:        korjausvarojen puutteessa, ja                    Vuonna 1990 valmistuneessa seurantalojen
18508:           aikooko Hallitus mahdollisesti lisätä     korjaustoiminnan seurantatutkimuksessa arvioi-
18509:        taloudellista panostusta kyseiseen tarpee-   tiin, että suuri osa seurantaloista on jo melko
18510:        seen?                                        hyvässä peruskunnossa ja että "1990-luvulla ol-
18511:                                                     laan siirtymässä korjauksen toiseen vaiheeseen,
18512:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jossa keskitytään luomaan seurantaloista todella
18513: vasti seuraavaa:                                    viihtyisiä ja toimivia kohtaamispaikkoja. Avus-
18514:                                                     tuksen käyttötarkoituksissa tullevat korostu-
18515:    Maamme seurantaloja uhkasi rappeutuminen         maan entistä enemmän varusteet, kalusteet ja
18516: ja häviäminen tilapäisen toiminnallisen laman ja    ympäristön parannustyöt". Vaikka aivan näin
18517: yhdistysten rahavaikeuksien vuoksi 1960-1970        hyvässä tilanteessa ei vielä ollakaan, hallitus pitää
18518: -luvuilla. Eduskunnassa tehdyn raha-asia-aloit-     liioiteltuna väitettä, että yhä useampi seurantalo
18519: teen johdosta tuli valtion tulo- ja menoarvioon     ränsistyy käyttökelvottomaksi korjausvarojen
18520: ensimmäisen kerran 100 000 markan määräraha         puutteessa. Ne rakennukset, joita todella uhkaa
18521: työväentalojen korjaamista varten vuonna 1978.      käyttökelvottomaksi ränsistyminen, on pyritty
18522: Seuraavana vuonna avustuksen piiriin tulivat        valitsemaan avustusten saajien joukkoon. Yksi
18523: nuorisoseurantalot ja vuonna 1981 maamiesseu-       korjausavustuksen myöntämisen tärkeimmistä
18524: rantalot ja eräät muut seuran talot.                kriteereistä on juuri korjaustyön kiireellisyys.
18525:    Seurantalojen korjauksiin on jaettu valtion-         Määrärahan vähenemiseen on ollut kaksi syy-
18526: avustuksia vuodesta 1978lähtien kaikkiaan noin      tä. Toinen on se, kuten edellä mainitussa seuran-
18527: 180 miljoonaa markkaa. Määräraha on noussut         tatutkimuksessakin todettiin, että yli kymmenen
18528: vuoden 1979 1 300 000 markasta aina vuoteen         vuoden avustamisen jälkeen kiireellisimmin ja
18529: 1991 asti,jolloinmäärärahaoli 16 300 OOOmark-       välttämättömimmin korjausta vaatineet seuran-
18530: kaa. Sen jälkeen määräraha on laskenut ollen        talot on saatu kunnostettua. Toinen syy määrä-
18531: tänä vuonna 10 630 000 markkaa. Määrärahalla        rahan vähenemiseen on ollut valtion taloudelli-
18532: on vuosien mittaan korjattu noin 1 600 seuranta-    sen tilanjyrkkä heikkeneminen. Valtio on joutu-
18533: loa maamme noin 2 600:sta seurantalosta. A vus-     nut supistamaan huomattavasti investointeihin
18534: tusta on myönnetty rakennusta kohti keskimää-       suunnattuja määrärahojaan. Valtion taloudelli-
18535: rin 110 000 markkaa. Kaikkiaan avustusta on         sen tilanteen vuoksi hallituksella ei ole ensi vuon-
18536: haettu noin 1 780 rakennukselle, joista noin 90%    nakaan mahdollista lisätä seurantalojen korjaa-
18537: on saanut avusta. Avustusten hylkäysprosentti       miseen varattuja määrärahoja.
18538: on poikkeuksellisen pieni. Hakijoita on viime
18539: 
18540:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1994
18541: 
18542:                                                              Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
18543:                                           1994 vp -    KK 617                                             3
18544: 
18545: 
18546: 
18547: 
18548:                                         Tili Riksdagens Talman
18549: 
18550:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      vilket innebär att antalet sökande sjunkit med
18551: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        5-7 % årligen. Det understöd som har beviljats
18552: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      har varit 20-25 % av det belopp som sökts och
18553: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 617:         omkring 50% av det belopp som bedömts som
18554:                                                       det verkliga behovet.
18555:           Hurdan har utvecklingen under de se-            Med hjälp av reparationsunderstöd tili för-
18556:        naste åren varit i fråga om de anslag som      eningshus och medlemmamas insatser i de för-
18557:        staten reserverat för renoveringen av för-     eningar som äger husen har många förenings-
18558:        eningshus och                                  hus kunnat iståndsättas. I en del fall har utgångs-
18559:           är Regeringen medveten om att allt fler     punkten varit en fallfårdig byggnad som stått
18560:        föreningshus på landsbygden av brist på        tom i många år. Både bland de föreningar som
18561:        reparationsmedel förfaller så de inte läng-    fått understöd och från statens sida har under-
18562:        re kan användas och                            stödet upplevts som mycket viktigt med tanke på
18563:           ämnar Regeringen eventuellt öka den         bevarandet av föreningshuset.
18564:        ekonomiska satsningen när det gäller det-         I den uppföljningsundersökning av reparatio-
18565:        ta behov?                                      nen av föreningshusen som blev klar 1990 sades
18566:                                                       det att en stor del av föreningshusen redan är i
18567:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         rätt gott skick och att man "under 1990-talet
18568: anföra följande:                                      övergårtill det andra reparationsskedet där man
18569:                                                       koncenterar sig på att göra föreningshuset tili en
18570:    Föreningshusen i vårt land hotades av förfall      verkligt trivsam och fungerande mötesplats. I
18571: och nedläggning på grund av en tilifållig nedgång     fråga om syftet med understödet betonas allt mer
18572: i verksamheten och finansieringssvårigheter hos       utrustni~g, inventarier och miljöförbättringsar-
18573: föreningama på 1960-1970-talen. På grund av           beten". Aven om situationen ännu inte är så bra
18574: ett finansieringsinitiativ i riksdagen intogs för     finner regeringen ett sådant påstående överdrivet
18575: första gången ett anslag på 100 000 mark för          att allt fler föreningshus förfaller så de inte längre
18576: reparation av arbetarföreningshus i statsbudge-       kan användas på grund av bristande medel för
18577: ten för 1978. Följande år omfattades också ung-       reparation. De byggnader som verkligen hotas av
18578: domsföreningshusen av understödet och 1991            förfall har i mån av möjlighet valts ut för att få
18579: lantmannaföreningshusen och vissa andra fören-        understöd. Ett av de viktigaste kriteriema för att
18580: ingshus.                                              bevilja reparationsunderstöd är just att repara-
18581:    Sedan 1978 har det delats ut statsunderstöd tili   tionsarbetet brådskar.
18582: sammanlagt omkring 180 miljoner mark för re-             Det finns två orsaker tili att anslaget sjunkit.
18583: paration av föreningshus. Anslaget har vuxit från     Den ena är, såsom konstaterades i ovan nämnda
18584: 1 300 000 mark 1979 ända tili 1991 då anslaget        uppföljningsundersökning, att de föreningshus
18585: var 16 300 000 mark. Därefter har anslaget sjun-      som haft det största behovet av reparation i
18586: kit ochäri år 10 630 000 mark. Under årens lopp       snabb ordning nu efter tio år av understöd har
18587: har omkring 1 600 av de omkring 2 600 fören-          blivit renoverade. Den andra orsaken tili att an-
18588: ingshusen i vårt land rustats upp med hjälp av        slaget minskat har varit den kraftigt försämrade
18589: anslaget. I genomsnitt 110 000 mark har beviljats     statsekonomin. Staten har varit tvungen att
18590: per byggnad. Understöd har sökts för samman-          märkbart minska på sina anslag för investering-
18591: lagt omkring 1 780 byggnader av vilka omkring         ar. På grund av statens ekonomiska situation har
18592: 90% har fått understöd. Procenten avslagna an-        regeringen inte heller nästa år möjlighet att öka
18593: sökningar är exceptionellt liten. Antalet sökande     de anslag som reserverats för reparation av fören-
18594: har under de senaste åren varit 550-450 stycken,      ingshus.
18595:      Helsingforsden 3 november 1994
18596: 
18597:                                                                 Minister Tytti lsohookana-Asunmaa
18598:                                                 1994vp
18599: 
18600: Kirjallinen kysymys 618
18601: 
18602: 
18603: 
18604: 
18605:                                    Aittoniemi: Rantakaavoitukseen liittyvästä rakennuskiellosta
18606: 
18607: 
18608: 
18609:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18610: 
18611:    Rakennuslain mukaan lääninhallitus voi aset-       tasavertaisia oikeuksiaan peräti KHO:n kautta
18612: taa järven ranta-alueet rakennuskieltoon joko         vuosien prosessissa. Kun kaavalla kuitenkin py-
18613: kokonaan tai osittain rantakaavan laatimisen          ritään toteuttamaan yhteiskunnallista tarkoituk-
18614: tarpeellisuuden vuoksi. Usein tai ainakin joskus      senmukaisuutta, asia ei ole kohdallaan.
18615: tämä tapahtuu jonkun rannanomistajan hake-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18616: muksesta tai vaatimuksesta.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18617:    Rantakaavan laatiminen on varmasti tarpeel-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18618: lista isoissa kokonaisuuksissa ja silloin, kun laa-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18619: joja alueita otetaan kesämökkirakentamisen pii-
18620: riin, kuten on tapahtunut isojen metsäyhtiöiden                  Aikooko Hallitus uutta rakennuslakia
18621: omistamilla mailla. Pienillä järvillä rakennus-               antaessaan toimia siihen suuntaan, että
18622: kiellon ja kaavatarpeen toteuttaminen taas on                 pienemmillä järvillä, joissa on useita ran-
18623: kyseenalaista, jopa toteutuessaan seurauksiltaan              nanomistajia, rakennuskielloista kaavan
18624: surkuhupaisaa. Tapahtuu nimittäin niin, että                  tarpeellisuuden perusteella kokonaisuu-
18625: kun yksi riittävän rantaosuuden omistaja panee                dessaan luovuttaisiin ja että rakennusoi-
18626: vireille kaavan, muut eivät usein kustannussyistä             keudetjaettaisiin kunnan rakennusjätjes-
18627: yhdy siihen, vaan ryhtyvät toteuttamaan raken-                tyksen suuntaviivojen mukaan tasapuoli-
18628: nusoikeuksiaan poikkeusluvin. Useimmiten käy                  sesti suoraa lupamenettelyä tai poikkeus-
18629: niin, että kaavan laadituttaja saa huomattavasti              lupamenettelyä noudattaen, koska kaa-
18630: vähemmän suhteellista rakennusoikeutta kuin                   voitukseen osallistumiseen halukkaita ei
18631: poikkeuslupien kautta operoiva. Ainakin tapah-                yleensä löydy, eikä kunta ole yleensä ha-
18632: tuu niin, että kaavan teettänyt joutuu hakemaan               lukas kaavoitusta toteuttamaan?
18633: 
18634:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1994
18635: 
18636:                                             Sulo Aittoniemi
18637: 
18638: 
18639: 
18640: 
18641: 240017
18642: 2                                          1994 vp -   KK 618
18643: 
18644: 
18645: 
18646: 
18647:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18648: 
18649:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         maanomistajien rakennusoikeudet kerralla tasa-
18650: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          puolisesti ja samalla saada varatuksi rannoille
18651: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        riittävät vapaa-alueet. Myös tarvittavat luonto-
18652: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-         selvitykset voitaisiin tehdä tarkoituksenmukaisi-
18653: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           lla kokonaisuuksina, esim. järvialuekohtaisesti.
18654: 618:                                                       Suunnittelusta ei voida luopua siten kuin ky-
18655:                                                        symyksessä on esitetty. Sen sijaan pienempien
18656:            Aikooko Hallitus uutta rakennuslakia        järvien suunnittelu tulee hoitaa mahdollisimman
18657:         antaessaan toimia siihen suuntaan, että        joustavalla ja kevyellä tavalla. Rakennusjärjes-
18658:         pienemmillä järvillä, joissa on useita ran-    tyksellä ei voi korvata suunnittelua. Se ei sovellu
18659:         nanomistajia, rakennuskielloista kaavan        käytettäväksi tilanteissa, joissa alue luonto-olo-
18660:         tarpeellisuuden perusteella kokonaisuu-        suhteiden vuoksi tulisi jättää rakentamatto-
18661:         dessaan luovuttaisiin ja että rakennusoi-      maksi. Se ei myöskään määrittele maankäyttöä
18662:         keudet jaettaisiin kunnan rakennusjärjes-      siten, että lopputuloksen arviointi päätöksen-
18663:         tyksen suuntaviivojen mukaan tasapuoli-        teon ja sitä edeltävän avoimen keskustelun yh-
18664:         sesti suoraa lupamenettelyä tai poikkeus-      teydessä olisi mahdollista. Poikkeuslupamenet-
18665:         lupamenettelyä noudattaen, koska kaa-          telyäkään ei ole syytä rannoilla lisätä nykyises-
18666:         voitukseen osallistumiseen halukkaita ei       tään.
18667:         yleensä löydy, eikä kunta ole yleensä ha-          Maankäytön ohjausjärjestelmän uudistamista
18668:         lukas kaavoitusta toteuttamaan?                selvittänyt työryhmä esittikin keväällä 1993
18669:                                                        yleiskaavoituksen asettamista ensisijaiseksi ran-
18670:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ta-alueiden suunnitteluun ja tällöin haja-asutus-
18671: vasti seuraavaa:                                       tyyppisten rakennuslupien saamista suoraan
18672:                                                        yleiskaavan perusteella ilman rantakaavoitusta.
18673:     Suunnittelun avulla turvataan ranta-alueilla       Kuntien voimavaroja yleiskaavoitukseen esitet-
18674: maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja yleisen         tiin lisättäväksi siten, että maanomistajat osittain
18675: virkistyksen, luonnonsuojelun sekä maiseman-           osallistuisivat yleiskaavakustannuksiin ranta-
18676: suojelun tarpeet. Suunnittelun tulee tapahtua ra-      kaavoituksen kustannusten toisaalla poistuessa
18677: kennuslaissa säädetyn kaavoituksen avulla.             maanomistajilta.
18678: Kuntien asiana on huolehtia yleiskaavoituksen              Ministeri Pirjo Rusasen johdolla ympäristö-
18679: riittävyydestä myös rannoilla.                         ministeriön asunto- ja rakennusosastolla valmis-
18680:     Rantojen nykytilaa muuttaa voimakkaimmin           teltavana olevassa rakennuslain muutosehdo-
18681: ja pysyvästi lomarakennusten rakentaminen.             tuksessa rantojen suunnittelukeinoja ehdotetaan
18682: Lomarakennuksille myönnetään vuosittain                kehitettäväksi, tosin työryhmän ehdotuksista
18683: maassa 8 000-10 000 lupaa, vuosina 1989-               jossain määrin poiketen. Kunta saattaisi ratkais-
18684: 1991 myönnettäisiinjopa 12 000-14 000 lupaa.           ta yleiskaavanaan ranta-alueiden maankäytön,
18685: Näistä luvista vieläkin 80 % myönnetään ilman          mutta kun kustannusvastuuta ei työryhmän eh-
18686: ennakolta tapahtunutta suunnittelua suoraan ra-        dottamalla tavalla voitaisi jakaa, on syytä epäillä
18687: kennusluvalla. Noin puolet perustuu poikkeus-          järjestelmän tuovan olennaista uutta ainakaan
18688: lupamenettelyyn. Rantojen suunnittelu yksittäi-        tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa. Ran-
18689: sillä rantakaavailla on selvästi ollut liian suppea-   tarakentamisen poikkeusluvat ehdotetaan kun-
18690: alaista, ja suunnitteluvälineeksi tulisikin saada      nissa ratkaistavaksi. Tämä ei kuitenkaan saa
18691: yleiskaavoitus. Yleiskaavoituksella voitaisiin         merkitä suunnittelun syrjäytymistä eikä rantojen
18692: ratkaista useiden kymmenien, jopa satojen              rakentamista ympäristön kustannuksella.
18693: 
18694:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1994
18695: 
18696:                                                                 Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
18697:                                          1994 vp -   KK 618                                            3
18698: 
18699: 
18700: 
18701: 
18702:                                        Tili Riksdagens Talman
18703: 
18704:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        na. Då kunde också de behövliga naturinvente-
18705: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          ringarna göras som ändamålsenliga helheter,
18706: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      t.ex. för varje sjöområde.
18707: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            Det är inte möjligt att frångå planeringen så
18708: 618:                                                 som avses i spörsmålet. Däremot borde plane-
18709:                                                      ringen av mindre sjöar skötas så smidigt och lätt
18710:            Ämnar Regeringen, då den lägger fram      som möjligt. De kommunala byggnadsordning-
18711:        den nya byggnadslagen, verka för att          arna kan inte ersätta planeringsförfarandet. De
18712:        byggnadsförbudet på grund av att en pian      lämpar sig inte för användning i sådana situatio-
18713:        behövs helt och hållet skall slopas i fråga   ner där vissa områden på grund av naturförhål-
18714:        om små sjöar med flera strandägare och        landena borde lämnas obebyggda. De definierar
18715:        för att byggnadsrätterna skall fördelas       inte heller markanvändningen på ett sådant sätt
18716:        enligt riktlinjerna i kommunens bygg-         att det blir möjligt att bedöma slutresultatet i
18717:        nadsordning på jämlika grunder genom          samband med beslutsfattandet och en föregåen-
18718:        tiliståndsförfarande eller undantagslovs-     de öppen diskussion. Det finns inte heller skäl att
18719:        förfarande, eftersom det i allmänhet inte     i större utsträckning börja tiliämpa undantags-
18720:        går att finna sådana som är intresserade      lovsförfarande utmed stränderna.
18721:        av att vara med om planläggningen, och           En arbetsgrupp som undersökte en reforme-
18722:        kommunen i allmänhet inte är viliig att       ring av systemet för styrning av markanvänd-
18723:        genomföra planläggningen?                     ningen föreslog våren 1993 att generalplanlägg-
18724:                                                      ning skulle prioriteras i planeringen av strandom-
18725:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      råden och att byggnadslov för glesbebyggelse då
18726: anföra följande:                                     skulle kunna beviljas direkt på basis av general-
18727:                                                      planen utan strandplanering. Det föreslogs att
18728:    Planeringen tryggar en jämlik behandling av       kommunerna skulle få mer resurser för general-
18729: markägarna och tillgodoser behoven i fråga om        planläggning så att markägarna i viss utsträck-
18730: allmän rekreation, naturvård och landskaps-          ning skulle delta i kostnadema för generalplan-
18731: skydd. Planeringen skall ske med tilihjälp av den    läggningen, samtidigt som de inte mer skulle be-
18732: i byggnadslagen stadgade planläggningen. Det         lastas av kostnaderna för strandplanering.
18733: ankommer på kommunerna att se tili att plan-            I det förslag tili revidering av byggnadslagen
18734: läggningen är tillräcklig också utmed stränderna.    som under ledning av minister Pirjo Rusanen
18735:    Nuläget vid stränderna ändras kraftigast och      bereds vid miljöministeriets bostads- och bygg-
18736: mest permanent av att det byggs fritidsbostäder.     nadsavdelning föreslås att strandplaneringsin-
18737: I Finland beviljas årligen 8000-10 000 tillstånd     strumenten skall förbättras, visserligen på ett sätt
18738: att bygga fritidsbostäder, 1989-1991 så mycket       som något avviker från arbetsgruppens förslag.
18739: som 12 000-14 000. Av dessa beviljas allltjämt       Kommunen skulle genom sin generalpian kunna
18740: 80 % direkt i form av byggnadslov utan någon         bestämma om markanvändningen i strandområ-
18741: förhandsplanering. Omkring hälften bygger på         dena, men då kostnadsansvaret inte kan fördelas
18742: undantagslovsförfarande. Planeringen av strän-       så som arbetsgruppen föreslog, är det skäl att
18743: derna medelst enstaka strandplaner har helt up-      misstänka att systemet inte för med sig något
18744: penbart varit alltför inskränkt, och generalplan-    väsentligt nytt åtminstone i förhandenvarande
18745: läggning borde användas som planeringsinstru-        ekonomiska läge. Det föreslås att kommunerna
18746: ment. Genom generalplanläggning vore det möj-        skall kunna bestämma om undantagslov utmed
18747: ligt att med en gång och på enhetliga grunder        stränderna. Detta får dock inte innebära att pla-
18748: avgöra byggnadsrätterna för tiotals, rentav          neringen åsidosätts, inte heller att stränderna
18749: hundratals markägare, och samtidigt kunde till-      byggs på bekostnad av miljön.
18750: räckliga fria områden reserveras utmed stränder-
18751: 
18752:      Helsingforsden 1 november 1994
18753:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
18754:                                                 1994 vp
18755: 
18756: Kirjallinen kysymys 619
18757: 
18758: 
18759: 
18760: 
18761:                                    Aittoniemi: Suomen mahdollisen ED-jäsenyyden vaikutuksista Ve-
18762:                                        näjän kanssa solmittuihin sopimuksiin
18763: 
18764:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18765: 
18766:    Yya-sopimus on korvattu Suomen ja Venäjän                     Miten Suomen mahdollinen jäsenyys
18767: federaation välillä useilla eri sopimuksilla, jotka           Euroopan unionissa, mukaan lukien
18768: koskevat maidemme välisiä suhteita yleisesti                  Maastrichtin sopimus ja sen tavoitteet,
18769: sekä kauppaa ja lähialueita. Tällaisia sopimuksia             on sopusoinnussa maamme Venäjän fe-
18770: on eduskunta hyväksynyt ainakin hallituksen                   deraation kanssa yya-sopimuksen rau-
18771: esitysten n:ot 8/1992 vp, 9/1992 vp ja 41/1992 vp             keamisen jälkeen solmimiin sopimuksiin
18772: perusteella.                                                  kaupasta ja lähialueiden yhteistyöstä
18773:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            sekä valtioiden välillä?
18774: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18775: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18776: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18777: 
18778:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1994
18779: 
18780:                                             Sulo Aittaniemi
18781: 
18782: 
18783: 
18784: 
18785: 240017
18786: 2                                          1994 vp -   KK 619
18787: 
18788: 
18789: 
18790: 
18791:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18792: 
18793:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kauppapolitiikan alalla tilanne on osittain
18794: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          toinen, koska ED-jäsenyyden myötä päätösvalta
18795: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kauppapolitiikan alalla siirtyy ED:lle. Euroopan
18796: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-         yhteisöjen ja Venäjän välillä on voimassa vuonna
18797: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            1989 Neuvostoliiton kanssa tehty sopimus kau-
18798: 619:                                                   pasta sekä kaupallisesta ja taloudellisesta yhteis-
18799:                                                        työstä (90/116/ETY). Sopimus on GATTin peri-
18800:           Miten Suomen mahdollinen jäsenyys            aatteet huomioiva suosituimmuuteen perustuva
18801:         Euroopan unionissa, mukaan lukien              sopimus, joka kattaa tavarakaupan sekä sisältää
18802:         Maastrichtin sopimus ja sen tavoitteet,        muuta taloudellista yhteistyötä koskevia tavoit-
18803:         on sopusoinnussa maamme Venäjän fe-            teita. Sopimus vastaa perusrakenteeltaanja sisäl-
18804:         deraation kanssa yya-sopimuksen rau-           löltään Suomen ja Venäjän välillä vuonna 1992
18805:         keamisen jälkeen solmimiin sopimuksiin         tehtyä sopimusta kaupasta ja taloudellisesta yh-
18806:         kaupasta ja lähialueiden yhteistyöstä          teistyöstä (SopS 69-70/92).
18807:         sekä valtioiden välillä?                          Vaikka Suomen ja Venäjän välinen sopimus
18808:                                                        on päällekkäinen Venäjän ja yhteisöjen välillä
18809:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           voimassa olevan sopimuksen kanssa, on kuiten-
18810: vasti seuraavaa:                                       kin otettava huomioon se, että myös Suomen ja
18811:                                                        Venäjän välinen sopimus on GATTin periaattei-
18812:    Suomen liittymisestä Euroopan unioniin teh-         siin perustuva yleistä suosituimmuutta koskeva
18813: dyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksy-             järjestely.
18814: mistä koskevassa hallituksen esityksessä (HE              Alustavasti on siten päädytty siihen, että Suo-
18815: 135) on selostettu Suomen ED-jäsenyyden vai-           men ja Venäjän välinen sopimus voisijäädä Suo-
18816: kutusta Suomen kahdenvälisiin sopimussuhtei-           men ED-jäsenyyden toteutuessa voimaan, mutta
18817: siin, myös sopimussuhteisiin Venäjän, IVY-mai-         sopimuksesta olisi poistettava yhteisön yksin-
18818: den, Keski- ja Itä-Euroopan maiden sekä Baltian        omaisen toimivallan kanssa ristiriidassa olevat
18819: maiden kanssa (s. 587-592). Edustaja Aittonie-         kohdat. Kyseeseen tulisi tällöin lähinnä sopi-
18820: men kirjallisessa kysymyksessä mainittujen sopi-       muksen 6 artikla, joka koskee suojatoimenpiteitä
18821: musten osalta voidaan todeta, että Suomen mah-         markkinahäiriötapauksissa. Esimerkiksi sopi-
18822: dollinen ED-jäsenyys ei vaikuttaisi Suomen ja          muksen 9 artiklaan perustuva Suomen ja Venä-
18823: Venäjän välisiin poliittisiin suhteisiin, joiden pe-   jän välinen talouskomissio voisi edelleen jatkaa
18824: rustana on maidemme välillä vuonna 1992 alle-          toimintaansa.
18825: kirjoitettu sopimus suhteiden perusteista (SopS           Venäjä ja Euroopan yhteisöt allekirjoittivat
18826: 63/92).                                                Korfun huippukokouksen yhteydessä kesäkuus-
18827:    ED-jäsenyys ei myöskään vaikuttaisi lähialue-       sa 1994 kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen
18828: yhteistyöhön, tieteellis-tekniseen yhteistyöhön        (PCA-sopimus),joka korvaa voimaan tullessaan
18829: tai investointien suojeluun, joten Suomen ja Ve-       yhteisöjen ja Venäjän välillä voimassa olevan
18830: näjän välillä voimassa olevat investointisuojaso-      sopimuksen kaupasta sekä kaupallisesta ja talou-
18831: pimus (SopS 57-58/91), sopimus yhteistyöstä            dellisesta yhteistyöstä. PCA-sopimus on pitkän
18832: Murmanskin alueella, Karjalan tasavallassa,            aikavälin puitesopimus suhteiden kehittämiselle,
18833: Pietarissa ja Leningradin alueella (SopS 61-62/        joka kattaa tärkeitä aloja myös perinteisten
18834: 92) sekä sopimus yhteistyöstä tieteen ja teknolo-      kauppasopimusten ulkopuolella.
18835: gian aloilla (SopS 10 1/92) jäisivät voimaan Suo-         Saatujen tietojen mukaan näyttää siltä, että
18836: men ED-jäsenyyden toteutuessa.                         PCA-sopimuksen voimaantulo lykkääntyy vuo-
18837:                                         1994 vp -   KK 619                                         3
18838: 
18839: den 1995loppupuolelle. PCA-sopimus on EU:n          tusta Interim-sopimuksesta, jolla PCA-sopi-
18840: jäsenvaltioiden kannalta niin sanottu yhdistetty    muksen kauppapoliittiset määräykset saatetaan
18841: sopimus, jonka kukinjäsenvaltio aikanaan käsit-     voimaan jo ennen kuin PCA-sopimus on rati-
18842: telee ja hyväksyy valtiosääntönsä mukaisesti.       fioitu.
18843: EU:nja Venäjän välillä on neuvoteltu niin sano-
18844:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
18845: 
18846:                                                              Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
18847: 4                                       1994 vp -   KK 619
18848: 
18849: 
18850: 
18851: 
18852:                                        Tili Riksdagens Talman
18853: 
18854:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       På det handelspolitiska området är situatio-
18855: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      nen delvis en annan, eftersom ett EU-med1em-
18856: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    skap innebär att den handelspolitiska behörig-
18857: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 619:       heten överförs på EU. Mellan Europeiska ge-
18858:                                                     menskaperna och Ryssland gäller ett avtal som
18859:           På vi1ket sätt överensstämmer ett even-   1989 ingicks med Sovjetunionen om handel samt
18860:        tuellt finskt medlemskap i Europeiska        kommersiellt och ekonomiskt samarbete (90/
18861:        unionen, inbegripet Maastrichtfördraget      116/EEG). A vtalet är en överenskommelse som
18862:        och dess mål, med de överenskommelser        beaktar GATT-principerna och baserar sig på
18863:        som vårt land ingått med Ryska Federa-       principen om mest gynnad nation, och det om-
18864:        tionen om handel och närområdessamar-        fattar varuhandeln samt innehåller en målsätt-
18865:        bete samt mellan staterna, efter det att     ning för annat ekonomiskt samarbete. Till sin
18866:        vsb-pakten upphörde att gälla?               grundläggande struktur och sitt innehåll motsva-
18867:                                                     rar avtalet det finsk-ryska avtalet från 1992 om
18868:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      handel och ekonomiskt samarbete (FördrS 69-
18869: anföra följande:                                    70/92).
18870:    I regeringens proposition om godkännande av         Avtalet mellan Finland och Ryssland överlap-
18871: vissa bestämme1ser i fördraget om Finlands an-      par visserligen det avtal som gäller mellan Ryss-
18872: slutning tili Europeiska unionen (RP 135) be-       land och gemenskaperna, men det bör dock be-
18873: skrivs effekterna av ett finskt EU-medlemskap       aktas att också det finsk-ryska avtalet är ett ar-
18874: på Finlands bilaterala avtalsförbindelser, även     rangemang om allmän preferens på basis av
18875: avtalsförbindelserna med Rys.~land, OSS-länder-     GATT-principerna.
18876: na, länderna i Central- och Osteuropa samt de          Preliminärt har man sålunda stannat för att
18877: baltiska länderna (s. 596-601). Beträffande de      avtalet mellan Finland och Ryssland kunde för-
18878: överenskommelser som nämns i riksdagsman            bli i kraft vid ett finskt EU-medlemskap, men ur
18879: Aittoniemis skriftliga spörsmål kan konstateras     avtalet bör utgå de punkter som strider mot ge-
18880: att ett eventuellt finskt EU-medlemskap inte        menskapens exklusiva behörighet. Härvid blir
18881: skulle påverka de politiska förbindelserna mellan   det främst fråga om artikel 6 i avtalet, viiken
18882: Finland och Ryssland, vilka grundar sig på den      gäller skyddsåtgärder vid marknadsstörningar.
18883: överenskommelse som 1992 undertecknades om          Den finsk-ryska ekonomiska samarbetskommis-
18884: grunderna för relationerna mellan länderna          sionen enligt artikel 9 i avtalet kommer t.ex. att
18885: (FördrS 63/92).                                     kunna fortsätta sin verksamhet.
18886:    Ett EU-medlemskap skulle inte heller påverka        I samband med toppmötet på Korfu i juni
18887: närområdessamarbetet, det teknisk-vetenskapli-      1994 undertecknade Ryssland och Europeiska
18888: ga samarbetet eller investeringsskyddet. Gällan-    gemenskaperna en överenskommelse om part-
18889: de finsk-ryska överenskommelser om främjande        nerskap och samarbete (PCA), som kommer att
18890: av och ömsesidigt skydd för investeringar (För-     ersätta gällande avtal mellan gemenskaperna och
18891: drS 57-58/91), om samarbete i Murmanskom-           Ryssland om handel och kommersiellt och eko-
18892: rådet, Republiken Karelen, S:t Petersburg och       nomiskt samarbete då den träder i kraft. PCA-
18893: Leningradområdet (FördrS 61-62/92) samt om          avtalet är ett ramavtal för utvecklandet av för-
18894: vetenskapligt och teknologiskt samarbete            bindelserna på lång sikt och det omfattar viktiga
18895: (FördS 101/92) förblir sålunda i kraft vid ett      områden också utanför de traditionella handels-
18896: finskt EU-medlemskap.                               avtalen.
18897:                                           1994 vp -   KK 619                                        5
18898: 
18899:    Enligt uppgifter som erhållits verkar det som      konstitution. Mellan EU och Ryssland har för-
18900: om ikraftträdandet av PCA-avtalet skulle upp-         handlingar förts om ett s.k. interimavtal, genom
18901: skjutas tili slutet av 1995. För medlemsstaterna i    vilket de handelspolitiska bestämmelserna i
18902: EU är PCA-avtalet ett avtal som varje medlems-        PCA-avtalet sätts i kraft redan innan PCA-avta-
18903: stat i sinom tid skall behandla och anta enligt sin   let har ratificerats.
18904:      Helsingforsden 28 oktober 1994
18905: 
18906:                                                                   Utrikesminister Heikki Haavisto
18907:                                                  1994 vp
18908: 
18909: Kirjallinen kysymys 620
18910: 
18911: 
18912: 
18913: 
18914:                                     Aittoniemi: Matkustajalauttojen turvallisuuden parantamisesta
18915: 
18916: 
18917: 
18918:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18919:     Estonia-laivan uppoaminen oli traaginen ta-        menpidehysteria saattaa laantua, kun yleinen
18920: paus, jonka syvyyttä on vaikea kuvata sanoin tai       mielenkiinto asiaan häviää ja turvallisuuden pe-
18921: kirjaimin. On pidettävä tärkeänä, että pelastus-       rusteellinen tutkiminen ja varmistaminenjää hit-
18922: toimet olosuhteet huomioon ottaen toteutettiin         saustoimenpiteiden varaan.
18923: tavalla, joka tuskin antaa sijaa arvostelulle, vaik-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18924: kakaan niiden kautta ei luonnollisesti pystytty        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18925: pelastamaan kuin osa onnettomuuteen joutu-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18926: neista.                                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18927:     Kuten aina tällaisessa tapauksessa, siihen liit-
18928: tyy jälkijuonteena surkuhupaisia piirteitä. Yhte-                 Katsooko Hallitus, että Estonian on-
18929: nä sellaisena on yhtäkkiä syntynyt hallitsema-                 nettomuuden jälkeen matkustajalaivo-
18930: ton hysteria laivojen keulaluukuista. Vaikka Es-               jen keulaluukkujen turvallisuusriskeistä
18931: tonian keulaluukku oli ensimmäinen tämäntyyp-                  suoritetaan perusteellinen tutkimus sen
18932: pisen onnettomuuden aiheuttaja eikä onnetto-                   jälkeen, kun Estonia-laivan keulaportin
18933: muuden todellisesta syystä ole tietoa, yleistä mie-            murtumiseen liittyvät syyt on selvitetty,
18934: lipidettä ryhdyttiin lääkitsemään todennäköises-               eikä asiaa jätetä hetken hysteriassa
18935: ti asioita sen paremmin tutkimatta palkkaamalla                tapahtuneiden hitsausoperaatioiden ja
18936: hitsaajien armeija hitsaamaan kiinni näitä keula-              muiden yleistä mielipidettä rauhoittavien
18937: portteja. Toisista hitsattiin, toisista ei. Toisista           ja lääkitsevien toimenpiteiden varaan, ja
18938: hitsattiin vähän, toisista enemmän, tutkimatta                 että asia otetaan huomioon myös uusien
18939: todennäköisesti sitä, onko onnettomuusriskiä                   laivojen turvallisuustekijöitä arvioitaes-
18940: normaalin toiminnan puitteissa ja laitteiden ol-               sa?
18941: lessa kunnossa lainkaan olemassa. Tällainen toi-
18942: 
18943:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1994
18944: 
18945:                                              Sulo Aittaniemi
18946: 
18947: 
18948: 
18949: 
18950: 240017
18951: 2                                         1994 vp -   KK 620
18952: 
18953: 
18954: 
18955: 
18956:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18957: 
18958:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tojen keularakenteiden lujuudesta, 4) selvittää,
18959: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         miten turvallisuutta voidaan varmistaa turvalli-
18960: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       suus- ja valvontatekniikalla sekä hälytyslaitteilla
18961: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aitta-           tai muuttamalla keulaporttien rakennetta ja 5)
18962: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           selvittää, millaisia porttien käyttö- ja hoito-
18963: n:o 620:                                              ohjeita aluksessa on, ja laatiaesitys niiden yhden-
18964:                                                       mukaistamiseksi ja selkeyttämiseksi varmistaen,
18965:           Katsooko Hallitus, että Estonian on-        että ne ovat laivahenkilökunnan käytettävissä
18966:        nettomuuden jälkeen matkustajalaivo-           kirjallisina.
18967:        jen keulaluukkujen turvallisuusriskeistä          Työryhmässä ovat edustettuina merenkulku-
18968:        suoritetaan perusteellinen tutkimus sen        viranomaiset, luokituslaitokset, varustamoelin-
18969:        jälkeen, kun Estonia-laivan keulaportin        keino, telakkateollisuus sekä lastiporttien val-
18970:        murtumiseen liittyvät syyt on selvitetty,      mistajat. Työryhmän määräaika päättyy kulu-
18971:        eikä asiaa jätetä hetken hysteriassa           van lokakuun lopussa, jolloin työryhmä esittää
18972:        tapahtuneiden hitsausoperaatioiden ja          selvitysten perusteella ehdotukset sekä kansalli-
18973:        muiden yleistä mielipidettä rauhoittavien      siksi että myös kansainvälisiksi toimenpiteiksi.
18974:        ja lääkitsevien toimenpiteiden varaan, ja         Lisäksi on Malmössä 17.10.1994 pidetyssä
18975:        että asia otetaan huomioon myös uusien         pohjoismaiden meriturvallisuuspäälliköiden ko-
18976:        laivojen turvallisuustekijöitä arvioitaes-     kouksessa päätetty perustaa yhteispohjoismaisia
18977:        sa?                                            työryhmiä selvittämään meriturvallisuuteen liit-
18978:                                                       tyviä kysymyksiä. Suomen johdolla kokoontu-
18979:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vassa työryhmässä laaditaan säännöt, jotka kos-
18980: vasti seuraavaa:                                      kevat laivojen keulaporttien tekniikkaa ja käyt-
18981:                                                       töä. Työryhmän on määrä tiedottaa työnsä tu-
18982:    Estonian onnettomuuden jälkeen liikennemi-         loksista pohjoismaisille meriturvallisuuspäälli-
18983: nisterin johdolla 3.10.1994 pidetyssä merenkul-       köille 31.10.1994 Kööpenhaminassa pidettäväs-
18984: kualan eri osapuolten neuvottelussa sovittiin yh-     sä kokouksessa.
18985: tenä asiakohtana, että merenkulkuhallitus aset-          Myös Kansainvälisessä merenkulkujärjestös-
18986: taa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää las-      sä IMO:ssa sekä Euroopan unionin piirissä on
18987: tiporttien ja auto- ja junalauttojen keularakentei-   käsitelty ro/ro-matkustaja-alusten turvallisuutta
18988: den rakenteisiin ja valvontaan liittyviä kysymyk-     tarkoituksena kehittää pikaisesti asiaa koskevia
18989: siä. Työryhmän tehtävänä on mm.: 1) selvittää         kansainvälisiä määräyksiä.
18990: lastiporteissa ilmenneet vaaratilanteet ja niiden        Hallitus tulee edellä mainittujen kotimaisten
18991: syyt, 2) analysoida merenkulkuhallituksen suo-        ja pohjoismaisten työryhmien esitysten pohjalta
18992: rittamissa lastiporttien käyttötarkastuksissa teh-    ryhtymään tarvittaviinjatkotoimenpiteisiin sekä
18993: dyt havainnot, 3) hankkia luokituslaitoksilta sel-    kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
18994: vitykset niiden luokittamien auto- ja junalaut-
18995: 
18996:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1994
18997: 
18998:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
18999:                                            1994 vp -   KK 620                                           3
19000: 
19001: 
19002: 
19003: 
19004:                                          Tili Riksdagens Talman
19005: 
19006:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       struktion, 4) utreda hur säkerheten kan tryggas
19007: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         genom säkerhets- och övervakningsteknik samt
19008: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       alarmanordningar eller genom förändringar i
19009: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 620:          bogportamas struktur samt 5) utreda hurudana
19010:                                                        bruks- och underhållsanvisningar för portar det
19011:           Anser Regeringen att en grundlig un-         finns ombord på fartyg och utarbeta ett förslag
19012:        dersökning av säkerhetsriskema med              om att förenhetliga och förtydliga dem, samt
19013:        bogportama på passagerarfartyg skall            försäkra att skriftliga anvisningar finns tiligäng-
19014:        företas efter Estonia-katastrofen sedan         liga för besättningen.
19015:        orsakema tili att fartyget Estonias bog-            I arbetsgruppen deltar representanter för sjö-
19016:        port bröts sönder har klarlagts och att         fartsmyndighetema, klassificeringsanstaltema,
19017:        frågan inte skalllämnas beroende på de          rederinäringen, varvsindustrin samt tillverkare
19018:        svetsningsoperationer och andra åtgär-          av lastportar. Arbetsgruppens frist går ut vid
19019:        der som i stundens hysteri vidtogs i syfte      utgången av oktober och då skall arbetsgruppen
19020:        att lugna den allmänna opinionen och att        utgående från utredningama presentera förslag
19021:        frågan även skall beaktas vid bedömning-        tili både nationella och intemationella åtgärder.
19022:        en av säkerhetsfaktorer i nya fartyg?               Dessutom beslöts det vid ett möte för de nor-
19023:                                                        diska sjösäkerhetsdirektörema i Malmö den 17
19024:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          oktober 1994 att nordiska arbetsgrupper skall
19025: anföra följande:                                       tilisättas för att utreda frågor som hänger sam-
19026:                                                        man med sjösäkerheten. Den arbetsgrupp som
19027:    Vid förhandlingar som fördes efter Estonia-         sammanträder under finsk ledning skall utarbeta
19028: katastrofen under trafikministeriets ledning den       tekniska och operationella regler för bogportar.
19029: 3 oktober 1994 mellan olika parter inom sjöfarts-      Det är meningen att arbetsgruppen skall rappor-
19030: branschen avtalades bl.a. att sjöfartsstyrelsen        tera om resultatet av sitt arbete tili de nordiska
19031: skall tilisätta en arbetsgrupp med uppgift att ut-     sjösäkerhetsdirektörema vid ett möte i Köpen-
19032: reda frågor som gäller konstruktionen på last-         hamn den 31 oktober 1994.
19033: portar och bogstrukturema på bil- och tågfårjor            Ä ven inom Intemationella sjöfartsorganisa-
19034: samt övervakningen av dessa. Arbetsgruppens            tionen IMO samt inom EU har ro/ro-passagerar-
19035: uppgift är bl.a.: att 1) utreda incidenter som före-   fartygens säkerhet behandlats i syfte att snabbt
19036: kommit vid bruk av lastportar samt dessas orsa-        utveckla intemationella bestämmelser om dem.
19037: ker, 2) analysera observationer som gjorts vid         Regeringen kommer att utgående från nämnda
19038: sjöfartsstyrelsens lastportsinspektioner, 3) samla     arbetsgruppers förslag vidta de fortsatta åtgärder
19039: utredningar från klassificeringsanstalter om håll-     som behövs såväl på nationell som intemationell
19040: fasthet av klassade bil- och tågfårjors förkon-        nivå.
19041: 
19042:      Helsingfors den 31 oktober 1994
19043: 
19044:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
19045:                                                   1994 vp
19046: 
19047: Kirjallinen kysymys 621
19048: 
19049: 
19050: 
19051: 
19052:                                      Väistö: Maakunnan kehittämisrahan myöntämisperusteiden seu-
19053:                                          rannasta
19054: 
19055: 
19056:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
19057: 
19058:    Uudet aluepoliittiset säädökset tulivat voi-         sekä niiden aluekehittämisen kannalta tapahtuva
19059: maan vuoden 1994 alusta. Niiden myötä Suo-              vaikuttavuuden arviointi voi myös tuoda vai-
19060: messa otettiin käyttöön ohjelmaperusteinen              keuksia. Kokonaisuus tulisi kuitenkin nähdä
19061: aluekehitystyö. Aluekehitysviranomaisena toi-           niin, että käytettävissä olevat resurssit voitaisiin
19062: mii maakunnan liitto. Aluekehitysvastuu on val-         ohjata parhaalla mahdollisella tavalla.
19063: tiolla ja kunnilla.                                         On luonnollista, että maakunnan kehittämis-
19064:    Alueen kehittämistavoitteiden toteuttamisek-         rahaa hakeneet odottavat aluekehitysviranomai-
19065: si myönnetään lain mukaan maakunnan kehittä-            selta päätöstä tai muuta yhteydenottoa kohtuul-
19066: misrahaa lähinnä alueen elinkeinotoiminnan              lisen ajan kuluessa. Kehittämisrahaa haettaessa
19067: omatoimiseen kehittämiseen. Määrärahan käy-             hanke on ollut ajankohtainen, mutta sen aika voi
19068: töstä alueellaan päättää aluekehitysviranomaise-        mennä ohi päätöksen viipyessä. Epävarmuudes-
19069: na toimiva maakunnan liitto.                            sa odottelu karkottaa myös yhteistyökumppa-
19070:    Kehittämishankkeiden toteuttajina voivat             neita. Tämän vuoksi tuntuisi tärkeältä, että maa-
19071: olla julkiset ja yksityiset yhteisöt, säätiöt sekä      kunnan kehittämisrahan myöntämistä koskevaa
19072: yksityiset henkilöt. Maakunnan kehittämisrahaa          päätöksentekoa kehitettäisiin sekä uuden alue-
19073: hakevan on itse osallistuttava hankkeen rahoi-          poliittisen toimintatavan uskottavuuden että ha-
19074: tukseen.                                                kijoiden oikeudenmukaisen ja tasapuolisen koh-
19075:    Avustusta maakunnan kehittämisrahasta                telun varmistamiseksi.
19076: haetaan aluekehitysviranomaiselta. Sisäasiain-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19077: ministeriö voi asetuksen perusteella antaa alue-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19078: kehitysviranomaisille ohjeita maakunnan kehit-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19079: tämisrahan myöntämisestä, maksamisesta ja val-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19080: vonnasta.
19081:    Maakunnissa uusi alueellisen kehittämistyön                    Onko Hallitus seurannut maakunnan
19082: toimintatapa on otettu innostuneesti vastaan.                  kehittämisrahan myöntämistä koskevaa
19083: Niinpä myös maakunnan kehittämisrahaa on                       eri aluekehitysviranomaisten päätöksen-
19084: haettu runsaasti. Käytäntö kehittämisrahaa kos-                tekoa, ja
19085: kevassa päätöksenteossa, sitä koskevassa valmis-                  pitääkö Hallitus tarpeellisena päätök-
19086: telussa ja hakijoihin suuntautuvassa asian käsit-              senteon kehittämistä niin, että päätök-
19087: telyvaihetta koskevassa yhteydenpidossa sekä                   senteko vahvistaa uskottavuutta uuteen
19088: ratkaisuista tiedottamisessa vaihtelee eri liitoissa.          aluepoliittiseen toimintatapaan ja var-
19089:    Kehittämisrahahankkeiden runsauden vuoksi                   mistaa hakijoiden oikeudenmukaisen ja
19090: suuri osa hyvistäkin hankkeistajää ymmärrettä-                 tasapuolisen kohtelun?
19091: västi ilman rahoitusta. Kehittämishankkeiden
19092: 
19093:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1994
19094: 
19095:                                                Matti Väistö
19096: 
19097: 
19098: 
19099: 
19100: 240017
19101: 2                                       1994 vp -   KK. 621
19102: 
19103: 
19104: 
19105: 
19106:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19107: 
19108:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      asiainministeriön ohjeiden mukaista seurantare-
19109: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kisteriä ja raportoida sisäasiainministeriöHe vuo-
19110: olette 11 päivänä lokakuuta 1994 päivätyn kir-      sittain hankkeiden toteutumisesta ja vaikutuksis-
19111: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ta. Sisäasiainministeriö vastaa maakunnan ke-
19112: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Väistön näin     hittämisrahan valtakunnallisesta seurannasta ja
19113: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 621:            tulosten arvioinnista.
19114:                                                        Sisäasiainministeriö antoi 15.3.1994 aluekehi-
19115:           Onko Hallitus seurannut maakunnan         tysviranomaisille maakunnan kehittämisrahan
19116:        kehittämisrahan myöntämistä koskevaa         käytöstä ohjeen, jossa todetaan mm.:
19117:        eri aluekehitysviranomaisten päätöksen-         Aluekehitysviranomaisen tulisi asettaa yhdes-
19118:        tekoa, ja                                    sä valtion aluehallintoviranomaisen kanssa yh-
19119:           pitääkö Hallitus tarpeellisena päätök-    teistyöryhmä, joka valmistelisi aluekehitysviran-
19120:        senteon kehittämistä niin, että päätök-      omaisen apuna maakunnan kehittämisrahasta
19121:        senteko vahvistaa uskottavuutta uuteen       tehtäviä hankekohtaisia avustuspäätöksiä ja
19122:        aluepoliittiseen toimintatapaan ja var-      koordinoisi eri hallinnonalojen alueellisten pro-
19123:        mistaa hakijoiden oikeudenmukaisen ja        jektirahojen käyttöä.
19124:        tasapuolisen kohtelun?                          Hallitus on seurannut maakunnan kehittämis-
19125:                                                     rahan myöntämistä koskevaa päätöksentekoa
19126:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         eikä ole havainnut siinä puutteita. Sisäasiainmi-
19127: taen seuraavaa:                                     nisteriö ei voi antaa aluekehitysviranomaisille
19128:                                                     määräyksiä maakunnan kehittämisrahan myön-
19129:    Alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/      tämistä koskevasta päätöksenteosta, koska sil-
19130: 93) 6 §:n mukaan maakunnan kehittämisrahaa          loin se puuttuisi kunnalliseen itsehallintoon.
19131: myönnetään alueiden kehittämistavoitteiden to-         Jos maakunnan kehittämisrahan myöntämis-
19132: teuttamiseksi. Alueiden kehittämisestä annetus-     käytännössä havaitaan, että se ei vahvista uuden
19133: sa asetuksessa (1315/93) määrätään tarkemmin        aluepoliittisen toimintatavan uskottavuutta eikä
19134: maakunnan kehittämisrahan myöntämis- ja             varmista hakijoiden oikeudenmukaista ja tasa-
19135: käyttöperusteista. Asetuksen 17 §:n mukaan          puolista kohtelua, hallitus on valmis antamaan
19136: aluekehitysviranomaisen tulee seurata avustettu-    päätöksenteosta tarvittavat uudet ohjeet tai sää-
19137: jen hankkeiden toteutumista, ylläpitää sisä-        dökset.
19138: 
19139:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1994
19140:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
19141:                                         1994 vp -   KK 621                                            3
19142: 
19143: 
19144: 
19145: 
19146:                                        Tili Riksdagens Talman
19147: 
19148:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    ningama av dem. lnrikesministeriet svarar för
19149: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den     den riksomfattande kontrollen av hur landskaps-
19150: 11 oktober 1994 till vederbörande medlem av         utvecklingpengama används och för bedöm-
19151: statsrådet översänt följande av riksdagsman         ningen av de uppnådda resultaten.
19152: Väistö undertecknade spörsmål nr 621:                   lnrikesministeriet gav 15.3.1994 de regionala
19153:                                                     utvecklingsmyndighetema anvisningar om an-
19154:           Har Regeringen följt de regionala ut-     vändningen av landskapsutvecklingspengar. 1
19155:        vecklingsmyndighetemas beslutsfattan-        anvisningama konstateras bl.a.:
19156:        de då det gäller beviljandet av landskaps-       Den regionala utvecklingsmyndigheten bör
19157:        utvecklingspengar och                        tillsammans med statens regionalförvaltnings-
19158:           anser Regeringen det vara nödvändigt      myndigheter tillsätta en samarbetsgrupp, som
19159:        att utveckla beslutsfattandet så att det     skall biträda den regionala utvecklingsmyndig-
19160:        stärker trovärdigheten i fråga om det nya    heten vid beredningen av beslut om understöd för
19161:        regionalpolitiska förfaringssättet och ga-   olika projekt och skall samordna användningen
19162:        ranterar en rättvis och likvärdig behand-    av de olika förvaltningsområdenas regionala
19163:        ling av sökandena?                           projektpengar.
19164:                                                         Regeringen har följt beslutsfattandet då det
19165:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       gäller beviljandet av landskapsutvecklingspeng-
19166: anföra följande:                                    ar och har inte upptäckt några brister i beslutsfat-
19167:                                                     tandet. lnrikesministeriet kan inte meddela de
19168:    Enligt 6 § lagen om regional utveckling (1135/   regionala utvecklingsmyndighetema föreskrifter
19169: 93) beviljas landskapsutvecklingspengar i syfte     om beslutsfattandet som gäller beviljandet av
19170: att uppnå utvecklingsmålen för regionema. 1för-     landskapsutvecklingspengar eftersom ministe-
19171: ordningen om regional utveckling (1315/93) be-      riet då skulle ingripa i kommunemas självstyre.
19172: stäms närmare om grundema för beviljandet och           Om det angående praxis vid beviljandet av
19173: användningen av landskapsutvecklingspengar-         landskapsutvecklingspengar konstateras att den-
19174: na. Enligt 17 § i förordningen skall utvecklings-   na inte stärker trovärdigheten i fråga om det nya
19175: myndigheten följa genomförandet av de projekt       regionalpolitiska verksamhetssättet eller garan-
19176: som understöds, föra ett kontrollregister enligt    terar en rättvis och likvärdig behandling av sö-
19177: inrikesministeriets anvisningar samt årligen för    kandena är regeringen redo att utfårda nya be-
19178: miilisteriet göra upp en rapport över genomfö-      hövliga anvisningar och stadganden om besluts-
19179: randet av de projekt som understöds och verk-       fattandet.
19180: 
19181:      Helsingfors den 25 oktober 1994
19182:                                                                 lnrikesminister Mauri Pekkarinen
19183:                                                1994vp
19184: 
19185: Kirjallinen kysymys 622
19186: 
19187: 
19188: 
19189: 
19190:                                   Saario: Maa- ja metsätalousministeriön erään virkamiehen virka-
19191:                                      toimista
19192: 
19193: 
19194:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19195: 
19196:    Maa- ja metsätalousministeriön metsäpoliitti-    mihinkään toimenpiteisiin kyseistä virkamiestä
19197: sen osaston ylijohtaja on antanut harhaanjohta-     kohtaan, joka edelleenjatkaa virkansa hoitamis-
19198: via tietoja ensin maa- ja metsätalousministerille   ta.
19199: ja edelleen eduskunnalle valmisteltaessa vastaus-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19200: ta eduskunnassa esitettyyn Metsäkeskus Tapion       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19201: ja Taimi-Tapio Oy:n välisiä rahoitusasioita kos-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19202: kevaan kysymykseen.                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19203:    Lehtitietojen mukaan valtiontalouden tarkas-
19204: tusvirasto on todennut kyseisen virkamiehen il-                Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
19205: meisesti syyllistyneen myös muihin vakaviin vää-           maa- ja metsätalousministeriö ryhtyy
19206: rinkäytöksiin nykyisessä virassaan ja sitä ennen           maa- ja metsätalousministeriön metsäpo-
19207: virkavastuulla hoitamassaan Metsäkeskus Ta-                liittisen osaston ylijohtajaa koskevassa
19208: pionjohtajan toimessa. Tästä huolimatta maa- ja            asiassa välttämättömiin toimiin?
19209: metsätalousministeriö ei tiettävästi ole ryhtynyt
19210: 
19211:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1994
19212: 
19213:                                             Väinö Saario
19214: 
19215: 
19216: 
19217: 
19218: 240017
19219: 2                                       1994 vp -   KK 622
19220: 
19221: 
19222: 
19223: 
19224:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19225: 
19226:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      pitämässään kokouksessa päättänyt pyytää kes-
19227: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kusrikospoliisia tutkimaan, ovatko Metsäkeskus
19228: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Tapion eräät toimihenkilöt syyllistyneet rangais-
19229: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Väinö Saa-     tavaan tekoon tai laiminlyöntiin Metsäkeskus
19230: rion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       Tapion rahoitusjärjestelyissä. Apulaisoikeus-
19231: 622:                                                kansleri on lisäksi 8.8.1994 antanut esitutkinta-
19232:                                                     määräyksen keskusrikospoliisille samassa asias-
19233:            Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että   sa.
19234:        maa- ja metsätalousministeriö ryhtyy             Keskusrikospoliisin tutkinnassa, joka on par-
19235:        maa- ja metsätalousministeriön metsäpo-      haillaan käynnissä, tullaan selvittämään myös se,
19236:        liittisen osaston ylijohtajaa koskevassa     onko ylijohtaja Juhani Viitala mahdollisesti syyl-
19237:        asiassa välttämättömiin toimiin?             listynyt rangaistavaan tekoon tai laiminlyöntiin
19238:                                                     nyt kysymyksessä olevassa asiassa. Maa- ja met-
19239:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sätalousministeriö on nimenomaisesti ilmoitta-
19240: vasti seuraavaa:                                    nut valtiontalouden tarkastusvirastolle antamas-
19241:                                                     saan ja edellä mainitussa lausunnossa, että mikäli
19242:    Valtiontalouden tarkastusvirasto on suoritta-    "tutkintapyyntöjen johdosta suoritetussa esitut-
19243: nut Metsäkeskus Tapion ja Taimi-Tapio Oy:n          kinnassa tulee esille sellaisia painavia seikkoja,
19244: välisiä rahoitusjärjestelyjä ja valvontaa koske-    joiden takia ministeriön on tarpeen ryhtyä välit-
19245: neen tarkastuksen. Tarkastusmuistiossa on kiin-     tömästi erityisiin toimenpiteisiin, se on tällaiseen
19246: nitetty huomiota useisiin epäiltyihin virheisiin    luonnollisesti valmis ryhtymään". Ministeriö
19247: Metsäkeskus Tapion ja metsälautakuntien varo-       katsoo, että toimenpiteisiin ryhtyminen ylijohta-
19248: jen käyttöä koskevissa asioissa. Maa- ja metsäta-   ja Viitalan suhteen esitutkinnan ollessa vielä kes-
19249: lousministeriö on antanut 30.9.1994 mainitulle      ken olisi ennenaikaista.
19250: tarkastusvirastolle sen pyytämän lausunnon.             Hallitus katsoo, ettei tehdyn kysymyksenjoh-
19251: Tässä lausunnossa on muun ohella todettu, että      dosta ole asian käsittelyvaihe huomioon ottaen
19252: Metsäkeskus Tapion johtokunta on 10.6.1994          aihetta ryhtyä toimiin.
19253: 
19254:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1994
19255: 
19256:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
19257:                                         1994 vp -   KK 622                                              3
19258: 
19259: 
19260: 
19261: 
19262:                                        Tili Riksdagens Talman
19263: 
19264:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    sen utreda om vissa anställda vid Metsäkeskus
19265: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      Tapio har gjort sig skyldiga tili straftbara hand- ·
19266: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    lingar eller försummelser i samband med Metsä-
19267: man Väinö Saario undertecknade spörsmål nr          keskus Tapios finansieringsarrangemang. Dess-
19268: 622:                                                utom gav justitiekanslersadjointen 8.8.1994 cen-
19269:                                                     tralkriminalpolisen i uppdrag att göra förunder-
19270:           Ämnar Regeringen se tili att jord- och    sökning i samma ärende.
19271:        skogsbruksministeriet vidtar nödvändiga         Vid centralkriminalpolisens undersökning,
19272:        åtgärder i det ärende som gäller överdi-     viiken pågår som bäst, kommer man även att
19273:        rektören för skogspolitiska avdelningen      utreda om överdirektör Juhani Viitala eventuellt
19274:        vid jord- och skogsbruksministeriet?         gjort sig skyldig tili en straftbar handling eller
19275:                                                     försummelse i saken. Jord- och skogsbruksminis-
19276:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       teriet har i det nämnda utlåtandet tili statens
19277: anföra följande:                                    revisionsverk uttryckligen meddelat att ministe-
19278:                                                     riet naturligtvis är berett att reagera ifall det i den
19279:    Statens revisionsverk har granskat finansie-     förundersökning som görs med anledning av de
19280: ringsarrangemangen mellan Metsäkeskus Tapio         begärda undersökningarna kommer fram sådana
19281: och Taimi-Tapio Oy samt tilisynen över dem. I       vägande skäl som kräver att ministeriet omedel-
19282: granskningspromemorian uppmärksammades              bart vidtar särskilda åtgärder. Ministeriet anser
19283: många misstänkta fel i saker som gäller Metsä-      att det är för tidigt att vidta åtgärder beträffande
19284: keskus Tapios och skogsnämndernas använd-           överdirektör Viitala så länge förundersökningen
19285: ning av medel. Jord- och skogsbruksministeriet      pågår.
19286: lämnade 30.9.1994 revisionsverket ett utlåtande        Regeringen anser att spörsmålet inte, med
19287: som verket bett om. I detta utlåtande konstateras   hänsyn tili att ärendet är i förundersökningsske-
19288: bl.a. att Metsäkeskus Tapios direktion vid sitt     det, ger anledning tili vidare åtgärder.
19289: möte 10.6.1994 beslutat be centralkriminalpoli-
19290: 
19291:      Helsingfors den 21 oktober 1994
19292: 
19293:                                                      Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
19294:                                                  1994 vp
19295: 
19296: Kirjallinen kysymys 623
19297: 
19298: 
19299: 
19300: 
19301:                                    Iivari: Maatalouden velkasaneerausjärjestelmän toimivuudesta
19302: 
19303: 
19304: 
19305:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19306: 
19307:    Maataloudelle on luotu oma velkasaneeraus-         tuloihin vuosina 1993-1994noin 100miljoonan
19308: malli maaseutuelinkeinolakia muuttamalla.             markan vähennystä.
19309: Laissa otettiin huomioon yrityksen saneerauk-            Sukulaisten antamat lainat eivät kuulu velka-
19310: sesta ja yksityishenkilöiden velkajärjestelystä an-   saneerausmenettelyn piiriin. Nyt on eri puolilta
19311: nettujen lakien säännökset siltä osin kuin ne vai-    maata kantautunut tietoja, joiden mukaan suku-
19312: kuttavat maaseutuelinkeinolain toimeenpa-             laiset, esimerkiksi velallisen vanhemmat, ovat ir-
19313: noon. Samalla lakiin lisättiin säännökset vapaa-      tisanoneet lainoja, jotka on siirretty pankin ni-
19314: ehtoisesta velkajärjestelystä, jolla valtio voisi     miin ja velkasaneerauksen piiriin. Näin yhteis-
19315: muuttaa omien saatavieosa takaisinperimistä eh-       kunta on saatu maksumieheksi, ja joissakin ta-
19316: dolla, että myös velkojat suostuvat vastaavaan        pauksissa pankki on saanut lisää talletuksia
19317: omien saatavieosa osalta.                             konttoriinsa.
19318:    Maatalouden vapaaehtoista velkasaneerausta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19319: koskevan lain perusteluissa todetaan, että menet-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19320: tely on hallinnollisesti huomattavasti kevyempi       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19321: kuin velkajärjestelylakien mukainen toiminta.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19322: Menettely työllistäisi lähinnä neuvontahenkilös-
19323: töä ja maaseutuelinkeinopiirejä, joiden toimival-              Onko Hallitus tietoinen maatalouden
19324: taa lailla lisättiin.                                        velkasaneerausjärjestelmän epäasianmu-
19325:    Maatalouden vapaaehtoisesta velkajärjeste-                kaisesta hyväksikäytöstä, ja
19326: lystä sovitaan velallisen, pankin ja maaseutuelin-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19327: keinopiirin kesken. Lain aiheuttamat menetykset              ryhtyä mahdollisten väärinkäytösten es-
19328: ja tuloutusten siirrot merkitsevät lain perustelu-           tämiseksi?
19329: jen mukaan maatilatalouden kehittämisrahaston
19330: 
19331:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1994
19332: 
19333:                                               Ulpu Iivari
19334: 
19335: 
19336: 
19337: 
19338: 240017
19339: 2                                         1994 vp -    KK 623
19340: 
19341: 
19342: 
19343: 
19344:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19345:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toa. Ainoastaan siinä tapauksessa, että hakijan
19346: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maksuvalmiutta ei voida palauttaa näillä tai
19347: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      muilla toimenpiteillä, valtionlainojen ja -saamis-
19348: le jäsenelle kansanedustaja Iivarin näin kuuluvan      ten lyhennyksille ja koroille voidaan samoin
19349: kirjallisen kysymyksen n:o 623:                       poikkeuksin ja edellytyksin myöntää maksuva-
19350:                                                       pautuksia enintään viideksi vuodeksi. Maksuva-
19351:            Onko Hallitus tietoinen maatalouden        pautuksia lainan lyhennyksille ei kuitenkaan saa
19352:         velkasaneerausjärjestelmän epäasianmu-        myöntää siltä osin kuin lainan esinevakuus tai
19353:         kaisesta hyväksikäytöstä, ja                  lainalle liike- tai siihen verrattavassa toiminnassa
19354:           mihin toimenpitesiin Hallitus aikoo         annettu takaus turvaa kyseisen lyhennyksen
19355:         ryhtyä mahdollisten väärinkäytösten es-       maksun.
19356:         tämiseksi?                                        Jos hakija haluaa siirtää esim. vanhemmiltaan
19357:                                                       saamiaan luottoja pankkilainoiksi, kyse on pan-
19358:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kin ja asiakkaan välisestä järjestelystä, jolla ei ole
19359: vasti seuraavaa:                                      mahdollisessa velkajärjestelyssä taloudellisia
19360:                                                       vaikutuksia valtion kannalta. Valtiolle aiheutuu
19361:     Maaseutuelinkeinolain (1295/90, muut. 805/        tulonmenetyksiä tai kuluja vain siltä osin kuin
19362: 93) mukainen vapaaehtoinen velkajärjestely voi-       järjestely koskee valtionlainoja, valtion kauppa-
19363: daan suorittaa pysyviin taloudellisiin vaikeuksiin    hintasaamisia ja korkotukilainoja, joiksi em. yk-
19364: joutuneen lainansaajan taloudellisen tilanteen        sityishenkilön myöntämiä luottoja ei voida
19365: helpottamiseksi, jos on perusteltua syytä odottaa     muuttaa. Näiltä osin ratkaisun tekee aina valtion
19366: velkajärjestelyn tuovan olennaisen parannuksen        viranomainen.
19367: lainansaajan taloudelliseen tilanteeseen. Vapaa-          On epätodennäköistä, että luottolaitos suos-
19368: ehtoisen velkajärjestelyn edellytyksenä on, sa-       tuisi lisäämään luottoriskejään antamalla jo en-
19369: moin kuin muussakin maaseutuelinkeinolain             nestään vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ole-
19370: mukaisessa tukemisessa, että maatilalla on jatku-     valle hakijalle lisälainaa. Joka tapauksessa me-
19371: van kannattavan toiminnan edellytykset. Asun-         nettely olisi omiaan pikemminkin heikentämään
19372: non turvaamiseksi vapaaehtoinen järjestely voi-       kuin parantamaan hakijan asemaa velkajärjeste-
19373: daan suorittaa myös kannattamattomilla tiloilla.      lyssä siinä tapauksessa, että hakija muutenkin
19374:     Lainansaajan katsotaan joutuneen lain tar-        täyttäisi vapaaehtoisen velkajärjestelyn edelly-
19375: koittamiin pysyviin taloudellisiin vaikeuksiin, jos   tykset. Toisaalta hakija, joka ei täytä velkajärjes-
19376: hän on tullut tai on ilmeisessä vaarassa tulla        telyn edellytyksiä, ei voi luottoja siirtämällä
19377: maksukyvyttömäksi eikä maksukykyä voida py-           päästä osalliseksi vapaaehtoisesta velkajärjeste-
19378: syvästi palauttaa niillä maaseutuelinkeinoase-        lystä, koska hakuhetkellä hakijan kokonaisvel-
19379: tuksen (248/91, muut. 806/93) 51 §:ssä tarkoite-      kamäärä- myös muut kuin järjesteltävät luotot
19380: tuilla maksuhelpotuksilla, jotka on tarkoitettu       - on tiedossa.
19381: tilapäisten taloudellisten vaikeuksien lieventämi-        Mahdolliset väärinkäytökset paljastuisivat
19382: seksi, taikka realisoimalla omaisuutta.               hakemuksen käsittelyn yhteydessä, jolloin selvi-
19383:     Maaseutuelinkeinoasetuksen 51 c §:n mukaan        tetään perusteellisesti hakijan kaikki velat ja va-
19384: velallisen maksukyvyn palauttamiseksi on ensisi-      rat sekä tärkeimmät syyt velkaantumiseen. Kos-
19385: jaisesti pidennettävä lainojen ja saamisten takai-    ka tarkoitus ei ole, että valtio pääsääntöisesti
19386: sinmaksuaikaa ja alennettava korkoa. Pääsään-         yksin vastaisi menetyksistä, vapaaehtoinen vel-
19387: töisesti valtionlainojen ja -saamisten koron alen-    kajärjestely toimii hyvin pitkälle vastavuoroisuu-
19388: tamisen edellytyksenä on, että myös muut mer-         den periaatteella. On muistettava, että vapaaeh-
19389: kittävät velkojat alentavat vuotuisia lainanhoi-      toisessa velkajärjestelyssä on kysymys kokonais-
19390: tokustannuksia tai ovat aikaisemmin perineet ly-      ratkaisusta, jossa asiakas, tärkeimmät luottolai-
19391: hennykset ja korot aiempina taikka muutoin            tokset ja valtio vapaaehtoisesti yhdessä sopivat
19392: merkittävästi helpottaneet hakijan luottojen hoi-     järjestelyistä, joilla turvataan lainansaajan toi-
19393:                                         1994 vp -   KK 623                                             3
19394: 
19395: meentulo yritystoiminnasta tai asunnon säilymi-     selvästi alle 1 milj. markkaa. Varsinaista järjestel-
19396: nen.                                                män väärinkäyttöä ei ole tullut hallituksen tie-
19397:    Toiminnasta tähän asti saatujen kokemusten       toon.
19398: mukaan vain harva velkajärjestelyhakemus on            Edellisen perusteella hallitus katsoo, että ky-
19399: johtanut velkajärjestelysopimukseen. Järjestel-     symyksen johdosta ei ole syytä ryhtyä erityistoi-
19400: män valtiontaloudelliset vaikutukset ovat tässä     menpiteisiin. Velkajärjestelytoiminnan tiivistä
19401: vaiheessa marginaaliset. On arvioitu, että kuluja   seurantaa jatketaan mahdollisten väärinkäytös-
19402: ja tulon menetyksiä aiheutuu kuluvana vuonna        ten estämiseksi.
19403:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1994
19404: 
19405:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
19406: 4                                         1994 vp -   KK 623
19407: 
19408: 
19409: 
19410: 
19411:                                         Tili Riksdagens Talman
19412: 
19413:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      krediter. Endast i det fall att sökandens likviditet
19414: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        inte kan återställas genom dessa eller andra åt-
19415: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      gärder, kan för amorteringar och räntor på stat-
19416: man Iivari undertecknade spörsmål nr 623:             liga lån och statens fordringar på samma grunder
19417:                                                       beviljas betalningsbefrielse för högst fem år. Be-
19418:           Är Regeringen medveten om det osak-         frielse från betalning av amortering får dock inte
19419:        liga utnyttjandet av systemet med jord-        medges till den del realsäkerheten för lånet eller
19420:        brukets skuldsanering, och                     garantier genom affårsverksamhet eller därmed
19421:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       jämförbar verksamhet tryggar betalningen av
19422:        för att förhindra eventuellt missbruk?         amorteringen.
19423:                                                           I det fall att sökanden t.ex. önskar överföra
19424:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sådana krediter som han erhållit av sina föräldrar
19425: anföra följande:                                      till banklån, är det fråga om ett arrangemang
19426:                                                       mellan kunden och banken som vid en eventuell
19427:    Frivillig skuldsanering enligt landsbygdsnä-       skuldsanering inte medför några ekonomiska
19428: ringslagen (1295/90, ändr. 805/93) kan genom-         följder för staten. Staten förorsakas inkomst-
19429: föras för att underlätta den ekonomiska situatio-     bortfall och utgifter endast tili den del arrange-
19430: nen för en låntagare som har råkat i bestående        manget gäller statslån, statens köpeskiliingsford-
19431: ekonomiska svårigheter, om det finns grundad          ringar och räntestödslån tili vilka krediter bevil-
19432: aniedning att anta att skuldsaneringen medför en      jade av privatpersoner inte kan omvandlas. Be-
19433: väsentlig förbättring av låntagarens ekonomiska       träffande dessa är det alltid staten som träffar
19434: situation. På motsvarande sätt som vid beviljan-      avgörandet.
19435: de av övrigt stöd enligt landsbygdsnäringslagen           Det är osannolikt att kreditanstalten skulle ge
19436: förutsätts vid friviliig skuldsanering att gårds-     sitt samtycke tili att öka sina kreditrisker genom
19437: bruksenheten har förutsättningar att bedriva          att bevilja tilläggslån åt en sökande som redan
19438: fortgående lönsam verksamhet. Frivillig skuldsa-      från förut är i en ekonomiskt svår situation. I alla
19439: nering för bevarande av bostad kan verkställas        fall skulle förfarandet snarare vara ägnat att för-
19440: även på olönsamma gårdsbruksenheter.                  sämra än förbättra sökandens ställning i en
19441:    Låntagaren kan anses ha råkat i sådana bestå-      skuldsanering om han i övrigt uppfyller förut-
19442: ende ekonomiska svårigheter som avses i lagen,        sättningama för en frivillig skuldsanering. Å an-
19443: om han har blivit eller löper uppenbar risk att bli   dra sidan skulle en sökande, som inte uppfyller
19444: insolvent och om betalningsförmågan inte kan          förutsättningama för en frivillig skuldsanering,
19445: återställas varaktigt genom de åtgärder som           inte genom att verkställa kreditöverföringar kun-
19446: nämns i 51 § landsbygdsnäringsförordningen            na komma i åtnjutande av en skuldsanering, ef-
19447: (248/91, ändr. 806/93), vilka är avsedda för lind-    tersom sökandens totala skuldbörda - i viiken
19448: rande av tillfålliga ekonomiska svårigheter, eller    ingår även andra krediter än sådana som kan
19449: genom realisering av egendom.                         saneras - är känd.
19450:    Enligt 51 c § landsbygdsnäringsförordningen            Eventuellt missbruk skulle komma i dagen i
19451: skall för återställande av gäldenärens betalnings-    samband med behandlingen av ansökan, varvid
19452: förmåga i första hand återbetalningstiden för lån     sökandens samtliga skulder och tiligångar lik-
19453: och fordringar förlängas och räntan sänkas. En        som även orsakema tili skuldsättningen grund-
19454: sänkning av räntan på statliga lån och statens        ligt utreds. Emedan avsikten inte är att staten i
19455: fordringar förutsätter i regel att också de andra     huvudsak ensam skulle svara för förlustema,
19456: betydande borgenärema sänker sina årliga kost-        fungerar den friviliiga skuldsaneringen i stor ut-
19457: nader för låneskötseln eller att de har tidigare      sträckning enligt principen om ömsesidigt an-
19458: debiterat lägre kostnader för skötseln av amorte-     svar. Det är skäl att minnas att frivillig skuldsa-
19459: ringar och räntor, eller i övrigt i betydande ut-     nering handlar om en helhetslösning, där kun-
19460: sträckning har underlättat skötseln av sökandens      den, de viktigaste kreditinrättningama och sta-
19461:                                         1994 vp -   KK 623                                          5
19462: 
19463: ten frivilligt tillsammans överenskommer om ar-     till ett belopp som betydligt underskrider 1 milj.
19464: rangemang med vilka låntagarens företagarut-        mark. Regeringen har inte fått kännedom om
19465: komst eller bostad tryggas.                         egentligt missbruk av systemet.
19466:    Erfarenhetema av verksamheten hittills visar         Hänvisande tili det ovanstående anser reger-
19467: att endast ett fåtal skuldsaneringsansökningar      ingen att spörsmålet inte ger anledning till att
19468: har lett tili avtal om skuldsanering. Systemets     skrida tili specialåtgärder. Den nuvarande inten-
19469: statsekonomiska verkningar är i detta skede av      siva uppföljningen av skuldsaneringsverksamhe-
19470: marginell betydelse. Inkomstbortfallet och utgif-   ten fortgår.
19471: tema för staten uppskattas innevarande år uppgå
19472: 
19473:      Helsingforsden 21 oktober 1994
19474: 
19475:                                                      Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
19476:                                                  1994 vp
19477: 
19478: Kirjallinen kysymys 624
19479: 
19480: 
19481:                                    Laakso ym.: Virkistyskäyttö- ja luonnonsuojelunäkökohtien huo-
19482:                                        mioon ottamisesta Vantaan Tammistossa
19483: 
19484: 
19485:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19486: 
19487:     Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.9.          raus ja kerrostalovaltaisen asumisen varaus tulisi
19488: 1994 Tammisto 3 -asemakaavaehdotuksen nro             poistaa Tammiston alueelta".
19489: 500400 ja asemakaavan muutosehdotuksen,                   Kaupunginhallituksen mielestä "Vantaanjoen
19490: Tammisto. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.          ja Keravanjoen maisemallisesti tärkeä yhtymä-
19491:     Asemakaavaa koskevat alueet sijaitsevat Van-      kohta tulisi säilyttää avoimena maisema- ja vir-
19492: taanjoen, Tammistonmäen, Tammiston omako-             kistysalueena". Saman lausunnon mukaan Van-
19493: tialueen ja Keravanjoen välisellä alueella rajoit-    taanjokilaaksossa Haitialaan rajoittuvalla alueel-
19494: tuen lännessä, etelässä ja idässä Helsingin kau-      la tulisi olla selvästi leveämpi vihervyöhyke.
19495: pungin alueeseen.                                         Myös Vantaan ympäristönsuojeluyhdistys ry.
19496:     Alueen kokonaispinta-ala on noin 60 hehtaa-       ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry. ovat
19497: ria, ja Tammiston peltoalue on Vantaan kaupun-        suhtautuneet kielteisesti Tammiston alueen ras-
19498: gin ja rakennusliike Puolimatkan omistuksessa.        kaaseen rakentamiseen.
19499: Puolimatkan tarkoituksena on rakentaa Van-                Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen
19500: taanjokivarteen runsaasti asuin- ja toimistoker-      Tringan mukaan "on perusteltua olettaa, että
19501: rostaloja. Kerrosalaa Tammistoon on kaavoitet-        kyseinen Tammiston peltojen rakentamishanke
19502: tu yhteensä noin 158 000 kerrosneliömetriä.           tuhoaisi merkittävästi alueen linnustollista ar-
19503:     Aikaisemmin Tammisto oli kaavoitettu pien-        voa. Yksin alueella tavattavien uhanalaisten la-
19504: taloalueeksi.                                         jien takia rakentamista ei tule sallia. Kun alueella
19505:     Helsingin seudun vahvistetuissa seutukaa-         on vielä poikkeuksellisen suuri merkitys levähtä-
19506: voissa on kaava-alueeseen kuuluvat Vantaan- ja        ville muuttolinnuille, ei rakentamishanketta voi
19507: Keravanjoen varret esitetty pääosin maa- ja met-      pitää alueelle sopivana".
19508: sätalousalueena sekä itäosa virkistysalueena.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19509:     Tammiston kaava-alue sijoittuu maisemal-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19510: lisesti ja virkistyskäytöllisesti merkittävään        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19511: paikkaan ja luonnonsuojelullisesti merkittävän        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19512: alueen viereen.
19513:     Vantaan ympäristölautakunnan mukaan                         Onko Hallitus tietoinen siitä, että
19514: maisemallisesti alueen suunniteltu rakenne on                Vantaan Tammiston alueelle hyväksytty
19515: liian hallitseva, se jättää viereisen omakotialueen          uusi asemakaava sijoittuu maisemallises-
19516: liiaksi varjoon ja syö liiaksi herkkää joenranta-            ti ja virkistyskäytöllisesti merkittävään
19517: vyöhykettä.                                                  paikkaan ja luonnonsuojelullisesti tär-
19518:     Suunnitelman väestömäärä aiheuttaa ympä-                 keän alueen viereen ja että ylimitoitetun
19519:  ristölautakunnan mielestä liian suuren paineen              kaavan toteutus aiheuttaa väestömäärän
19520:  Vantaanjoen rannan virkistysalueelle ja Tam-                voimakkaan kasvun vuoksi liian suuren
19521:  miston luonnonsuojelualueelle.                              paineen Vantaanjoen rannan virkistys-
19522:     Ympäristölautakunnan mielestä rakennusoi-                alueelle ja Tammiston luonnonsuojelu-
19523:  keuden määrää olisi pitänyt pudottaa noin puo-              alueelle, ja
19524:  leen esitetystä poistamalla joen rannan raken-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19525:  nuskortteleita ja vähentämällä kerrosluku enin-             ryhtyä estääkseen mm. lintujen levähdys-
19526:  tään kolmeksi.                                              paikkana ja uhanalaisten lintulajien esiin-
19527:     Helsingin kaupunginhallituksen lausunnossa               tymisalueena toimivien Tammiston pel-
19528:  katsotaan, että "toimistovaltainen työpaikkava-             toalueiden ylisuuren rakentamisen?
19529:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1994
19530: 
19531:           Jaakko Laakso                  Ulla Anttila                    Tarja Halonen
19532: 240017
19533: 2                                          1994 vp -   KK 624
19534: 
19535: 
19536: 
19537: 
19538:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19539: 
19540:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         symyksessä on osa laajempaa taajamarakenteen
19541: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sisällä vielä säilynyttä Vantaanjokilaakson maa-
19542: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        talous- ja virkistysaluekokonaisuutta, joka on
19543: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko            tunnettu myös lintujen levähdysalueena.
19544: Laakson ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Kaavassa on muodostettu kerros- ja rivitalo-
19545: sen n:o 624:                                           aluetta noin 2 000 asukkaalle sekä toimistora-
19546:                                                        kennusten korttelialueita. Vantaanjokivarteen
19547:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että         on muodostettu puistovyöhyke.
19548:         Vantaan Tammiston alueelle hyväksytty             Museoviraston julkaisussa Rakennettu kult-
19549:         uusi asemakaava sijoittuu maisemallises-       tuuriympäristö Vantaanjokilaakso on luokiteltu
19550:         ti ja virkistyskäytöllisesti merkittävään      valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimai-
19551:         paikkaan ja luonnonsuojelullisesti tär-        semaksi. Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä
19552:         keän alueen viereen ja että ylimitoitetun      Vantaanjokilaakson kulttuurimaisema esiintyy
19553:         kaavan toteutus aiheuttaa väestömäärän         maakunnallisesti arvokkaana kohteena. Parhail-
19554:         voimakkaan kasvun vuoksi liian suuren          laan tapahtuvassajatkotyössä harkitaan sen nos-
19555:         paineen Vantaanjoen rannan virkistys-          tamista valtakunnallisesti arvokkaiden kohtei-
19556:         alueelle ja Tammiston luonnonsuojelu-          den luetteloon.
19557:         alueelle, ja                                      Helsingin seudun seutukaavassa Vantaanjoen
19558:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        rannat Tammiston kohdalla ovat osa laajempaa
19559:         ryhtyä estääkseen mm. lintujen levähdys-       maa- ja metsätalousaluetta. Parhaillaan ympä-
19560:         paikkanaja uhanalaisten lintulajien esiin-     ristöministeriöön alistetussa Helsingin seudun
19561:         tymisalueena toimivien Tammiston pel-          taajamaseutukaavassa on Vantaanjoen rannat
19562:         toalueiden ylisuuren rakentamisen?             kahta puolta kysymyksessä olevalla paikalla va-
19563:                                                        rattu lähivirkistysalueeksi. Alistettu seutukaava
19564:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tulee valtioneuvoston ratkaistavaksi.
19565: vasti seuraavaa:                                          Vantaan yleiskaavassa Vantaanjoen varsi on
19566:                                                        Tammistossa varattu lähivirkistysalueeksi, jon-
19567:    Vantaan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt            ka halki kulkee virkistysreitti. Muutoin alue on
19568: 26.9.1994 asemakaavan Tammiston alueelle.              osoitettu pientalo- ja kerrostaloalueeksi sekä toi-
19569: Kysymyksessä on sekä nykyisen asemakaavan              mistovaltaiseksi työpaikka-alueeksi.
19570: muuttaminen että uusi asemakaava. Ympäristö-              Tehdyn alistuksen johdosta ympäristöminis-
19571: ministeriön vahvistettavaksi kaava on alistettu        teriö tulee tarkoin tutkimaan kaavan sisällön.
19572: 14.10.1994.                                            Kaavatyön yhteydessä tai muutoin laaditut
19573:    Kaava-alue sijaitsee laajan maisema-aukean          aluetta koskevat selvitykset, myös linnustoa
19574: ja rakennetun ympäristön rajavyöhykkeellä,             koskeva saatavilla oleva tieto, käytetään hyväksi
19575: Vantaan- ja Keravanjoen yhtymäkohdassa jo-             sekä muutoinkin hankitaan tarpeellinen selvitys
19576: kien välisellä niemekkeellä Helsingin kaupungin        Vantaanjokivarren olosuhteista päätöksentekoa
19577: rajalla. Aluetta rajaavat etelässä joet, pohjoisessa   varten. Asemakaavan käsittely kuuluu tässä vai-
19578: Tammiston metsäsaarekkeen luonnonsuojelu-              heessa ympäristöministeriölle, joka tulee teke-
19579: alue ja itäpuolella Tammiston omakotialue. Ky-         mään vahvistamista koskevan ratkaisun.
19580: 
19581:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1994
19582:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
19583:                                          1994 vp -   KK 624                                             3
19584: 
19585: 
19586: 
19587: 
19588:                                        Tili Riksdagens Talman
19589: 
19590:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tionsområde, som bevarats inne i tätbebyggelsen
19591: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          och som ocksä är känt som rastplats för fåglar.
19592: medlem av statsrädet översänt följande av riks-         I planen anvisas ett område med våningshus
19593: dagsman Jaakko Laakso m.fl. undertecknade            och radhus för ca 2 000 boende samt kvartersom-
19594: spörsmäl nr 624:                                     råden för kontorsbyggnader. Invid Vanda å lig-
19595:                                                      ger en parkzon.
19596:           Är Regeringen medveten om att den             I Museiverkets publikation Den byggda kul-
19597:        nya byggnadsplan som har godkänts för         turmiljön har Vanda ådal klassats som ett kultur-
19598:        Rosendal i Vanda, ligger på en plats som      landskap av nationell betydelse. I det betänkande
19599:        har stor betydelse för landskapet och re-     som arbetsgruppen för landskapsomräden getts
19600:        kreationen, att platsen ligger invid ett ur   presenteras kulturlandskapet i Vanda ådal som
19601:        naturvårdssynvinkel viktigt område och        ett regionalt sett värdefullt objekt. I det fortsatta
19602:        att genomförandet av den överdimensio-        arbete som nu pågår har en eventuell höjning av
19603:        nerade planen för med sig ett på grund av     områdets status tililistan över nationellt värde-
19604:        den kraftiga befolkningsökningen alltför      fulla objekt övervägts.
19605:        stort tryck på rekreationsområdet utmed          I regionplanen för Helsingforsregionen utgör
19606:        Vanda å och pä Rosendals naturskydds-         stränderna tili Vanda å vid Rosendal en del av
19607:        område, och                                   ett rätt vidsträckt jord- och skogsbruksområde.
19608:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      I den tätortsregionplan för Helsingforsregionen
19609:        för att förhindra överdimensionerat byg-      som redan underställts miljöministeriet har var-
19610:        gande på Rosendals äkrar, som bl.a. är en     dera stranden av Vanda å på ifrågavarande stäl-
19611:        rastplats för fåglar och ett område där       le reserverats för närrekreation. Den underställ-
19612:        hotade fägelarter förekommer?                 da regionplanen kommer att behandlas i stats-
19613:                                                      rådet.
19614:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt           I generalplanen för Vanda har stranden tili
19615: anföra följande:                                     Vanda å vid Rosendal reserverats som ett område
19616:                                                      för närrekreation som genomkorsas av en fri-
19617:     Stadsfullmäktige i Vanda har 26.9.1994 god-      luftsled. I övrigt har området anvisats som ett
19618: känt en stadsplan för Rosendalsomrädet. Det är       område med småhus och flervåningshus och ett
19619: fråga om både en ändring av den nuvarande            kontorsdominerat område med arbetsplatser.
19620: stadsplanen och en ny stadsplan. Planen har             Eftersom planen underställts miljöministeriet
19621: 14.10.1994 underställts miljöministeriet för fast-   kommer dess innehäll att studeras ingående. Un-
19622: ställande.                                           dersökningar om området som gjorts antingen i
19623:     Planeområdet ligger i gränszonen mellan ett      samband med planearbetet eller annars, och lika-
19624: stort öppet landskap och den byggda miljön, på       så de uppgifter som finns om fågelbeståndet,
19625: en udde mellan Vanda å och Kervo å vid gränsen       kommer att utnyttjas, och även i övrigt införskaf-
19626: tili Helsingfors stad. I söder avgränsas området     fas behövliga utredningar om förhållandena
19627: av åarna, i norr av Rosendals naturskydds-           kring Vanda ådal som beslutsunderlag. I detta
19628: omräde, som är en skogsdunge, och i öster av         skede ankommer behandlingen av stadsplanen
19629: Rosendals egnahemsområde. Det är fräga om en         på miljöministeriet, som avgör om planen fast-
19630: del av ett rätt omfattande lantbruks- och rekrea-    ställs.
19631: 
19632:      Helsingforsden 2 november 1994
19633: 
19634:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
19635:                                                 1994 vp
19636: 
19637: Kirjallinen kysymys 625
19638: 
19639: 
19640: 
19641: 
19642:                                    Aittoniemi: Suomen mahdollisen ED-jäsenyyden suhteesta Ruotsin
19643:                                        ja Norjan ED-jäsenyystilanteeseen
19644: 
19645:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19646: 
19647:     Pohjoismaat äänestävät ED-kansanäänestyk-        vät EU:n ulkopuolelle. Tätä asiaa ja sen vaiku-
19648: sessä järjestyksessä Suomi, Ruotsi, Norja. Suo-      tuksia on pohdittu varsin vähän.
19649: messa gallupeiden mukaan jäsenyyden puolesta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19650: oleva kanta saattaa voittaa äänestyksessä            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19651: 16.10.1994. Eduskunnan kanta vahvistanee aina-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19652: kin tässä tapauksessa kansanäänestyksen tulok-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19653: sen.
19654:     Ruotsissa ja Norjassa näyttää juuri tällä het-               Minkälaisia ongelmia Hallituksen
19655: kellä jäsenyyden vastustus kasvavan siitä huoli-             mielestä mahdollisesti syntyy, jos Suomi
19656: matta, että Suomessa on toisin päin. Asiaan vai-             liittyy Euroopan unionin jäseneksi, mut-
19657: kuttaa Suomessa julkisen sanan massiivinen                   ta Ruotsi ja Norjajäävät sen ulkopuolel-
19658: kampanja jäsenyyden puolesta.                                le, kuten viimeisten gallup-kyselyiden pe-
19659:     Syntyy mielenkiintoinen tilanne, jos Suomi               rusteella näyttäisi tapahtuvan?
19660: liittyy jäseneksi mutta Ruotsi ja Norja jättäyty-
19661: 
19662:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1994
19663: 
19664:                                            Sulo Aittoniemi
19665: 
19666: 
19667: 
19668: 
19669: 240017
19670: 2                                       1994 vp -   KK 625
19671: 
19672: 
19673: 
19674: 
19675:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19676: 
19677:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ruotsissa julkaistut viimeisimmät mielipide-
19678: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mittaukset eivät tue käsitystä, että ED-jäsenyy-
19679: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     den vastustus olisi siellä kasvamassa. Norjassa
19680: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-      tilanne on ongelmallisempi.
19681: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Suomen kannalta olisi parasta, että kaikki
19682: 625:                                                kolme jäsenyyttä hakenutta pohjoismaata myös
19683:                                                     liittyisivät EU:hun. Silloin neljä EU:ssajäsenenä
19684:            Minkälaisia ongelmia Hallituksen         olevaa pohjoismaata voisivat parhaiten edistää
19685:        mielestä mahdollisesti syntyy, jos Suomi     pohjoismailletärkeitä asioita EU:n piirissä.
19686:        liittyy Euroopan unionin jäseneksi, mut-         Jos kuitenkin Ruotsi ja Norja taijompikumpi
19687:        ta Ruotsi ja Norjajäävät sen ulkopuolel-     niistä jäisi EU :n ulkopuolelle, ne jäisivät tuolloin
19688:        le, kuten viimeisten gallup-kyselyiden pe-   ETAn varaan. EU :n jäsenenä Suomelle ei tästä
19689:        rusteella näyttäisi tapahtuvan?              koituisi varsinaista haittaa.
19690:                                                         Pohjoismaista yhteistyötä jatkettaisiin var-
19691:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        masti myös tässä tapauksessa, mutta paremmat
19692: vasti seuraavaa:                                    edellytykset pohjoismaisella yhteistyöllä olisi,
19693:                                                     mikälimyösRuotsijaNorjaolisivatEU:njäseniä.
19694:     Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
19695: 
19696:                                                              Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
19697:                                           1994 vp -   KK 625                                          3
19698: 
19699: 
19700: 
19701: 
19702:                                         Tili Riksdagens Talman
19703: 
19704:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       motståndet mot ett EU-medlemskap håller på att
19705: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        öka där. 1 Norge är situationen mera problema-
19706: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tisk.
19707: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 625:            För Finlands del skulle detvara bäst om samt-
19708:                                                       liga tre nordiska Iänder som ansökt om medlem-
19709:           Vilka problem kan enligt Regeringens        skap anslöt sig tili EU. Därvid kunde de fyra
19710:        mening uppstå, om Finland ansluter sig         nordiska EU-ländema bäst främja sådana frågor
19711:        som medlem av Europeiska unionen, men          inom EU som är viktiga för de nordiska länder-
19712:        Sverige och Norge stannar utanför den,         na.
19713:        vilket ser ut att inträffa enligt de senaste      Om dock Sverige och Norge eller den ena av
19714:        gallupundersökningama?                         dessa två stannar utanför EU, gäller EES för
19715:                                                       dem. Detta skulle inte innebära någon egentlig
19716:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skada för Finland som EU-medlem.
19717: anföra följande:                                         Också i detta fall skulle det nordiska samarbe-
19718:                                                       tet säkert fortsätta, men förutsättningama för
19719:   De senaste opinionsundersökningama som              nordiskt samarbete är bättre om också Sverige
19720: publicerats i Sverige stöder inte uppfattningen att   och N orge är medlemmar i EU.
19721: 
19722:      Helsingforsden 28 oktober 1994
19723: 
19724:                                                                    Utrikesminister Heikki Haavisto
19725:                                                  1994vp
19726: 
19727: Kirjallinen kysymys 626
19728: 
19729: 
19730: 
19731: 
19732:                                     Aittoniemi: Perintätoimistojen tason valvonnasta ja luokittelusta
19733: 
19734: 
19735: 
19736:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19737: 
19738:    Suomeen on laman myötä tullut runsain mi-           tusta niin kuin asianajotoimessa. Tasoluokitus
19739: toin erilaisia perintätoimistoja, joissa lain ja       merkitsisi myös vahvaa julkista valvontaa.
19740: asioiden tuntemus on kovin epämääräistä. Toi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19741: meksiautoihin liittyvät toimenpiteet ovat samaa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19742: luokkaa. Jotkut toimistot suorittavat perintätoi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19743: mia lainmukaisin menetelmin, toisissa taas perin-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19744: tätoimen pohjana on erilainen uhkailu jopa ns.
19745: virolaisilla perintämenetelmillä.                                 Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
19746:    Asiantuntevat ja korkeatasoiset perintätoi-                 nöllisiin toimenpiteisiin maassamme toi-
19747: mistot voivat helpottaa jopa julkisen vallan pe-               mivien perintätoimistojen tason valvomi-
19748: rintätoimia yksityisten saatavien perinnässä.                  seksija luokittelemiseksi esimerkiksi lail-
19749: Voitaisiin jopa ajatella, että niille siirrettäisiin           listettuihin perintätoimistoihin, joille voi-
19750: joitakin julkisen vallan toiminta-alueita. Se edel-            taisiin harkinnan mukaan luovuttaa tie-
19751: lyttäisi kuitenkin perintätoimistojen selkeätä                 tynasteista avustavaa toimintaa myös
19752: asiantuntemukseen perustuvaa kelpoisuusluoki-                  julkisen vallan pohjalta?
19753: 
19754:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1994
19755: 
19756:                                              Sulo Aittoniemi
19757: 
19758: 
19759: 
19760: 
19761: 240017
19762: 2                                         1994 vp -   KK 626
19763: 
19764: 
19765: 
19766: 
19767:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19768: 
19769:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valmisteilla olevan lain perustavoitteena on
19770: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ehkäistä epäasianmukaisten menettelytapojen
19771: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       käyttäminen saatavien perinnässä. Tavoitteen
19772: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        toteuttamiseksi on muun muassa tarkoitus saat-
19773: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         taa kuluttajasaatavien perintä kuluttaja-asiamie-
19774: n:o 626:                                              hen valvontavallan piiriin. Markkinatuomiois-
19775:                                                       tuimen toimivaltaa on tarkoitus laajentaa siten,
19776:           Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-         että markkinatuomioistuin tarvittaessa voisi
19777:        nöllisiin toimenpiteisiin maassamme toi-       kieltää paitsi kuluttajiin myös elinkeinonharjoit-
19778:        mivien perintätoimistojen tason valvomi-       tajiin kohdistetun hyvän tavan vastaisen tai sopi-
19779:        seksija luokittelemiseksi esimerkiksi lail-    mattoman perintämenettelyn sekä asettaa kiel-
19780:        listettuihin peritätoimistoihin, joille voi-   lon tehosteeksi uhkasakon. Lakiin otettaisiin
19781:        taisiin harkinnan mukaan luovuttaa tie-        myös muita säännöksiä, jotka parantaisivat sekä
19782:        tynasteista avustavaa toimintaa myös           perintätoiroistoille tehtäviä antavien velkojien
19783:        julkisen vallan pohjalta?                      että perinnän kohteeksi joutuvien velallisten oi-
19784:                                                       keusturvaa.
19785:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Kysymyksessä tiedusteltu perintätoimistojen
19786: vasti seuraavaa:                                      mahdollinen luokittelu ja luvanvaraistaminen
19787:                                                       kuuluvat kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
19788:    Oikeusministeriö on 10.1.1994 asettanut työ-       nonalalle. Kauppa- ja teollisuusministeriö on il-
19789: ryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ehdotus        moittanut oikeusministeriölle, että edellä kerrot-
19790: hallituksen esitykseksi saatavien perintää koske-     tu oikeusministeriön hanke huomioon ottaen ei
19791: vaksi lainsäädännöksi. Työryhmän määräaika            tällä hetkellä ilmene erikseen tarvetta perintäalan
19792: päättyy 30.12.1994.                                   auktorisointiin eikä muuhunkaan elinkeino-
19793:                                                       oikeudelliseen sääntelyyn.
19794: 
19795:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1994
19796:                                                                Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
19797:                                             1994 vp -    KK 626                                             3
19798: 
19799: 
19800: 
19801: 
19802:                                           Tili Riksdagens Talman
19803: 
19804:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        fordringar. 1 syfte att uppnådetta mål är avsikten
19805: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          bl.a. att föra in indrivningen av konsumentford-
19806: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ringar under konsumentombudsmannens över-
19807: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           vakningsmakt. Avsikten är att utvidga mark-
19808: 626:                                                    nadsdomstolens behörighet så att den vid behov
19809:                                                         kan förbjuda förutom mot konsumenter även
19810:             Ämnar Regeringen vidta lagstiftnings-       mot näringsidkare riktat indrivningsförfarande
19811:          åtgärder för att övervaka standarden på        som strider mot god sed eller som är olämpligt
19812:          de indrivningsbyråer som verkar i vårt         samt att den kan förelägga vite som sanktion för
19813:          land och för att klassificera dem t.ex. i      förbudet. Enligt förslaget intas i lagen även andra
19814:          auktoriserade indrivningsbyråer, åt vilka      stadganden som förbättrar rättsskyddet såväl för
19815:          enligt prövning kunde överlåtas ett visst      de borgenärer som ger uppdrag åt indrivningsby-
19816:          slags biträdande verksamhet även utgå-         råerna som för de gäldenärer som blir föremål för
19817:          ende från den offentliga makten?               indrivning.
19818:                                                            Den i spörsmålet ingående frågan om en even-
19819:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tuell klassificering av indrivningsbyråerna och
19820: anföra följande:                                        möjligheten att göra dem beroende av tilistånd
19821:                                                         hör tili handels- och industriministeriets förvalt-
19822:    Justitieministeriet tilisatte 10.1.1994 en arbets-   ningsområde. Handels- och industriministeriet
19823: grupp med uppgift att bereda ett förslag tili en        har meddelat justitieministeriet att med beak-
19824: regeringsproposition om lagstiftning som gäller         tande av ovan nämnda justitieministeriets pro-
19825: indrivning av fordringar. Arbetsgruppens man-           jekt föreligger för tilifållet inte något särskilt be-
19826: dat går ut 30.12.1994.                                  hov för en auktorisering eller för någon annan
19827:    Det grundläggande målet för den lag som är           näringsrättslig reglering av indrivningsbran-
19828: under beredning är att förebygga användningen           schen.
19829: av osakliga förfaringssätt vid indrivningen av
19830: 
19831:        Helsingforsden 25 oktober 1994
19832: 
19833:                                                                   Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
19834:                                                 1994vp
19835: 
19836: Kirjallinen kysymys 627
19837: 
19838: 
19839: 
19840: 
19841:                                    Tennilä: Vuotoksen allasalueen metsänparannusvarojenjäädytyk-
19842:                                       sen seurauksista
19843: 
19844: 
19845:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19846:    Vuotoksen alueen hukuttamista on ajettu erit-     sen antamia työpaikkoja. Kyse on myös siitä,
19847: täin voimakkaalla propagandana ja painostuk-         että mainitulla päätöksellä asukkaita on painos-
19848: sella. On myös luvattu katteettomasti "säkkikau-     tettu myymään maitaan.
19849: palla" rahaa niille, jotka myyvät suunnitellun          Vääryyttä ei voida sivuuttaa. Syylliset lain-
19850: altaan alueella olevia maitaan.                      vastaiseen päätökseen on etsittävä, ja Vuotos-
19851:    On syyllistytty jopa selvään lain rikkomiseen-    alueen tilallisille on valtion budjetin kautta kor-
19852: kin. Korkein hallinto-oikeus on näet kumonnut        vattava menetetyt arviolta 4-5 miljoonaa mark-
19853: maa- ja metsätalousministeriön määräyksestä          kaa.
19854: 24.5.1991 tehdyn päätöksen, jolla kiellettiin met-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19855: sänparannusvarojen käyttö Vuotos-alueella.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19856: Maa- ja metsätalousministeriön kanta oli Vuo-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19857: toksen tekoaltaan rakentamista ennakoiva piit-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19858: taamatta siitä, että vesioikeuden lupa altaalle
19859: puuttui ja puuttuu yhä.                                         Mihin tutkimus- ja syytetoimiin Halli-
19860:    KHO:n päätös koskee yhtä tilaa, mutta yhtä               tus maa- ja metsätalousministeriön osalta
19861: lailla se koskee muitakin ministeriön päätökseen            ryhtyy korkeimman hallinto-oikeuden
19862: sisällytettyjä Vuotos-alueen kaikkiaan 41 tilaa.            todettua, että ministeriön toimesta tehty
19863: Maa- ja metsätalousministeriön lainvastaisen                Vuotos-alueen metsänparannusvarojen
19864: menettelyn johdosta Vuotos-alueella on jäänyt               jäädytys oli lainvastainen, ja
19865: saamatta metsänparannusvaroja asiantuntija-                     miten Hallitus korvaa Vuotos-alueen
19866: arvioiden mukaan kaikkiaan 4-5 miljoonaa                    tilallisten jäädytyksen vuoksi menettä-
19867: markkaa. On menetetty myös metsänparannuk-                  mät metsänparannusrahat?
19868: 
19869:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1994
19870: 
19871:                                         Esko-Juhani Tennilä
19872: 
19873: 
19874: 
19875: 
19876: 240017
19877: 2                                        1994 vp -   KK 627
19878: 
19879: 
19880: 
19881: 
19882:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19883: 
19884:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       että maa- ja metsätalousministeriö oli antanut
19885: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        asiasta suullisen päätöksen, ei voitu pitää asian-
19886: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mukaisena. Maa- ja metsätalousministeriö vah-
19887: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tennilän        vistikin 2.6.1992 kirjallisesti aikanaan suullisesti
19888: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 627:        antamansa määräyksen.
19889:                                                         Erään asianosaisen valitettua asiasta kor-
19890:            Mihin tutkimus- ja syytetoimiin Halli-    keimpaan hallinto-oikeuteen se kumosi maaseu-
19891:        tus maa- ja metsätalousministeriön osalta     tuelinkeinojen valituslautakunnan ja metsälau-
19892:        ryhtyy korkeimman hallinto-oikeuden           takunnan päätöksen valittajan osalta. Lapin va-
19893:        todettua, että ministeriön toimesta tehty     jaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetus-
19894:        Vuotos-alueen metsänparannusvarojen           sa laissa ei ole rahoituksen peruuttamista koske-
19895:        jäädytys oli lainvastainen, ja                vaa säännöstä, eikä lain nojalla myönnettyyn
19896:            miten Hallitus korvaa Vuotos-alueen       rahoitukseen myöskään voida soveltaa metsän-
19897:        tilallisten jäädytyksen vuoksi menettä-       parannuslain 32 §:ää. Korkein hallinto-oikeus
19898:        mät metsänparannusvarat?                      katsoi, ettei metsänparannuslain 32 §:ssä edelly-
19899:                                                      tetyksi metsänparannushankkeen rahoituspää-
19900:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         töksen peruuttamiseksi voida pitää ilmeisenä,
19901: vasti seuraavaa:                                     että aluetta tultaisiin käyttämään siten, että sen
19902:                                                      käyttö metsätaloudelliseen tarkoitukseen olen-
19903:    Hallituksen päätettyä iltakoulussaan 15.5.        naisilta osin estyy, koska vesioikeuskäsittely oli
19904: 1991, että kauppa- ja teollisuusministeriö ryhtyy    kesken.
19905: valmistelemaan ehdotusta Vuotoksen altaan ra-           Metsänparannuslain 32 § on tulkinnanvarai-
19906: kentamiseksi, maa- ja metsätalousministeriö il-      nen säännös. Se, että ylempi oikeusaste ottaa
19907: moitti Koillis-Suomen metsälautakunnalle, että       tietyn säännöksen tulkintaan erilaisen kannan
19908: metsänparannusvaroja ei tule enää käyttää Vuo-       kuin alempi oikeusaste, ei voi johtaa siihen, että
19909: toksen alueella. Koillis-Suomen metsälautakun-       valtio joutuisi korvausvelvollisuuteen asiassa.
19910: ta peruutti jo myönnetyn metsänparannusrahoi-           Jos maa- ja metsätalousministeriö olisi varo-
19911: tuksen, koska oli ilmeistä, että Vuotoksen aluetta   jen käytössä ottanut toisen tulkinnan ja altaan
19912: tullaan käyttämään siten, että sen käyttö metsä-     rakentamispäätös olisi edennyt nopeasti, olisi
19913: taloudelliseen tarkoitukseen olennaiselta osin es-   katsottu, että viranomainen on varojen käytön
19914: tyy. Kun eräät maanomistajat valittivat metsä-       saliiessaan ohjannut valtion tukea epätarkoituk-
19915: lautakunnan päätöksestä maaseutuelinkeinojen         senmukaiseen toimintaan. Maa- ja metsätalous-
19916: valituslautakuntaan, pysytti se metsälautakun-       ministeriön ottamaa kantaa on siten tarkastelta-
19917: nan antamat päätökset.                               va laillisuuskysymyksen ohella myös julkisten
19918:    Eduskunnan oikeusasiamies ei todennut varo-       varojen tarkoituksenmukaisen käytön kannalta.
19919: jen peruutuksesta tehtyyn kanteluun 22.5.1992        Metsänparannusvarat on tarkoitettu yksityis-
19920: antamassaan vastauksessa maa- ja metsätalous-        metsien puuntuotannon edistämiseen. Metsän-
19921: ministeriön antamaa määräystä laittomaksi,           parannusvarojen saamiseen ei kenelläkään ole
19922: vaan katsoi mm., että maa- ja metsätalousmi-         subjektiivista oikeutta, vaan ne myönnetään aina
19923: nisteriön ratkaisu ilmeisesti on ollut hyväksyttä-   harkinnan mukaan, joka perustuu metsänparan-
19924: vä, jos arviolle, että tekoallas rakennetaan, on     nuslakiin ja jossa metsänomistajia on kohdeltava
19925: ollut riittävät perusteet. Lisäksi oikeusasiamies    toisiinsa rinnastettavissa tapauksissa yhdenver-
19926: katsoi, että ministeriö on metsänparannuslain        taisesti.
19927: mukaan ollut toimivaltainen antamaan mää-               Maa- ja metsätalousministeriö ei ole voinut
19928: räyksiä asiassa ja metsälautakunta on metsänpa-      vaikuttaa tilojen myyntiin, vaan maanomistajat
19929: rannuslain 32 §:n mukaisesti ollut toimivaltainen    ovat itse tehneet päätöksensä ja myyneet tilansa,
19930: muuttamaan aiempaa rahoituspäätöstään. Sitä,         jos ovat pitäneet altaan rakentamista ilmeisenä.
19931:                                         1994 vp -   KK 627                                       3
19932: 
19933: Vuotoksen alueella on toiminut hintasuositustoi-       Kun katselmus metsätalouden pitkävaikut-
19934: mikunta, jonka antamien hintasuositusten mu-        teisten investointien näkökulmasta saadaan var-
19935: kaisesti maakaupat alueella ovat toteutuneet.       sin pian valmiiksi, tullaan katselmuksen perus-
19936: Hintataso Vuotoksen allasalueen maakaupoissa        teella uudelleen harkitsemaan Vuotoksen alueen
19937: on ollut noin kaksinkertainen verrattuna muista     metsätaloustoimenpiteiden tarkoituksenmukai-
19938: vastaavista alueista maksettuihin hintoihin.        suutta. Jos altaan rakentamisesta annettava
19939:    Metsänparannusvarojen peruuttamisella ei         lupapäätös on kielteinen, on alueen metsätalou-
19940: voida katsoa olevan merkitystä tilojen myyntiin.    den jatkamiselle ja näin muodoin myös
19941: Metsänparannusvarat on tarkoitettu yksityis-        metsänparannusvarojen käytölle olemassa pe-
19942: metsien puuntuotannon edistämiseen eikä maan        rusteet.
19943: lunastusarvon nostamiseen.
19944: 
19945:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1994
19946: 
19947:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
19948: 4                                         1994 vp -   KK 627
19949: 
19950: 
19951: 
19952: 
19953:                                         Tili Riksdagens Talman
19954: 
19955:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ändra sitt tidigare finansieringsbeslut. Det fak-
19956: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        tum att jord- och skogsbruksministeriet hade ut-
19957: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      fårdat sitt beslut muntligen kunde inte anses till-
19958: man Tennilä undertecknade spörsmål nr 627:            börligt. Jord- och skogsbruksministeriet bekräf-
19959:                                                       tade därför 2.6.1992 det ursprungliga muntliga
19960:           Vilka undersöknings- och åtalsåtgär-        förordnandet skriftligen.
19961:        der ämnar Regeringen vidta i fråga om             Efter att en av sakägama anfört besvär över
19962:        jord- och skogsbruksministeriet efter att      ärendet i högsta förvaltningsdomstolen, upphäv-
19963:        högsta förvaltningsdomstolen har kon-          de denna för ändringssökandens del lands-
19964:        staterat att den av ministeriet förordnade     bygdsnäringamas besvärsnämnds och skogs-
19965:        innehållningen av skogsförbättringsme-         nämndens beslut i ärendet. I lagen om iståndsätt-
19966:        del tili Vuotosområdet var lagstridig, och     ning av underproduktiva skogar i Lappland finns
19967:           hur ämnar Regeringen ersätta de             inget stadgande om återkallande av finansiering,
19968:        skogslägenhetsinnehavare som på grund          och på finansiering som beviljats med stöd av
19969:        av innehållningen förlorat skogsförbätt-       denna lag kan inte heller skogsförbättringslagens
19970:        ringspengar?                                   32 § tillämpas. Högsta förvaltningsdomstolen
19971:                                                       ansåg att det med tanke på de grunder för åter-
19972:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kallande av ett finansieringsbeslut för ett skogs-
19973: anföra följande:                                      förbättringsprojekt som förutsätts i 32 § inte kun-
19974:                                                       de anses uppenbart att området skulle komma att
19975:     Efter att regeringen isin aftonskola 15.5. 1991   användas på ett sådant sätt att dess användning
19976: beslutat att handels- och industriministeriet         för skogsbruksändamål till väsentliga delar för-
19977: skulle inleda beredningen av ett förslag om           hindras, eftersom vattendomstolsbehandlingen
19978: dammbygge i Vuotos, meddelade jord- och               inte ännu var avslutad.
19979: skogsbruksministeriet skogsnämnden i nord-               Skogsförbättringslagens 32 § är ett stadgande
19980: östra Finland att skogsförbättringsmedel inte         som lämnar rum för tolkning. Det faktum att en
19981: längre borde användas inom Vuotosområdet.             högre rättsinstans intar en annan ståndpunkt än
19982: Skogsnämnden i nordöstra Finland återkallade          en lägre vid tolkningen av ett visst stadgande kan
19983: då sin redan beviljade skogsförbättringsfinansie-     inte leda till att staten blir ersättningsskyldig i
19984: ring, eftersom det var uppenbart att Vuotosom-        ärendet.
19985: rådet skulle komma att användas på ett sådant            Omjord- och skogsbruksministeriet hade valt
19986: sätt att dess användning för skogsbruksändamål        en annan tolkning då det gällde användningen av
19987: tili väsentliga delar förhindras. Vissa markägare     medlen, och om beslutet om dammbygget hade
19988: besvärade sig över skogsnämndens beslut till          fattats snabbare, skulle det ha ansetts att myndig-
19989: landsbygdsnäringamas besvärsnämnd, som inte           heten då den tillåtit användningen av skogsför-
19990: ändrade besluten.                                     bättringsmedel hade anvisat statsunderstöd för
19991:     Riksdagens justitieombudsman konstaterade         en verksamhet som inte kunde anses ändamåls-
19992: 22.5.1992 med anledning av ett klagomål att           enlig. Den ståndpunkt jord- och skogsbruksmi-
19993: jord- och skogsbruksministeriets förordnande          nisteriet intagit måste därför, förutom från lag-
19994: om att återkalla medlen inte varit olagligt, utan     lighetssynpunkt, också ses utifrån en ändamåls-
19995: ansåg bl.a. att jord- och skogsbruksministeriets      enlig användning av de offentliga medlen. Skogs-
19996: beslut uppenbarligen varit godtagbart om det          förbättringsmedlen är avsedda för främjande av
19997: funnits tillräcklig goda skäl att anta att bassäng-   virkesproduktion i privata skogar. Ingen har nå-
19998: en skulle byggas. Dessutom ansåg justitieom-          gon subjektiv rätt att erhålla skogsförbättrings-
19999: budsmannen att ministeriet enligt skogsförbätt-       medel, utan medlen beviljas alltid enligt pröv-
20000: ringslagen hade varit behörigt att utfårda be-        ning. Prövningen grundar sig på skogsförbätt-
20001: stämmelser i ärendet och att skogsnämnden en-         ringslagen och skogsägama skall behandlas lik-
20002: ligt 32 § skogsförbättringslagen varit behörig att    värdigt i sinsemellan jämförbara fall.
20003:                                          1994 vp -   KK 627                                         5
20004: 
20005:    Jord- och skogsbruksministeriet har inte kun-     mark. A vsikten med skogsförbättringspengama
20006: nat påverka försäljningen av jordegendom, utan       är att främja virkesproduktionen i privata skogar
20007: markägama har själva fattat beslutet och sålt sin    och inte att höja inlösningsvärdet på mark.
20008: mark om de ansett det uppenbart att bassängen            Då syneförrättningen med hänsyn tili skogs-
20009: kommer att byggas. En prisrekommendations-           brukets investeringar på lång sikt rätt snart
20010: nämnd har varit verksam i Vuotosområdet och          kommer att vara genomförd, kommer man ut-
20011: dess rekommendationer har följts vid marköver-       gående från förrättningens resultat att pröva än-
20012: låtelsema i området. Prisnivån på den mark som       damålsenligheten i skogsbruksåtgärdema inom
20013: sålts i det område där Vuotosdammen planeras         Vuotosområdet. Om beslutet om byggnads-
20014: har varit ungefår dubbelt så hög som i andra,        tillstånd för bassängen är negativt, finns det
20015: motsvarande områden.                                 grunder för ett fortsatt skogsbruk och därmed
20016:    De återkallade skogsförbättringsmedlen kan        också för användningen av skogsförbättrings-
20017: inte anses ha någon betydelse för försäljningen av   pengar.
20018: 
20019:      Helsingforsden 25 oktober 1994
20020: 
20021:                                                       Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
20022:                                                  1994 vp
20023: 
20024: Kirjallinen kysymys 628
20025: 
20026: 
20027: 
20028: 
20029:                                     Tennilä: Pietarin suomalaisen koulun toiminnan tukemisesta
20030: 
20031: 
20032: 
20033:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20034: 
20035:    Pietariin on perustettu suomalainen koulu.          siperheiden äidit ja isät, vaikka heidän asiantun-
20036: Suomen valtio tukee sitä, mutta täysin riittämät-      temustaan välttämättä tarvittaisiinkin.
20037: tömästi. Tämän vuoksi oppilaiden vanhemmille              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20038: tulee kohtuuttoman suuria kustannuksia: he jou-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20039: tuvat maksamaan peräti yli 10 000 markkaa op-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20040: pilaasta lukuvuodelta.                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20041:    Jollei korjausta eli valtion lisätukea tule, kou-
20042: lun toiminnan jatkaminen on hyvin vaikeaa.                       Mihin toimiin Hallitus ryhtyy lisätäk-
20043: Koulun puuttuminen taas johtaisi siihen, etteivät             seen valtion tukea Pietarin suomalaiselle
20044: taloudellisen ja muun yhteistoiminnan kannalta                koululle?
20045: tärkeällä lähialueellamme voisi työskennellä lap-
20046: 
20047:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1994
20048: 
20049:                                           Esko-Juhani Tennilä
20050: 
20051: 
20052: 
20053: 
20054: 240017
20055: 2                                       1994 vp -   KK 628
20056: 
20057: 
20058: 
20059: 
20060:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20061: 
20062:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Valtionosuuden perusteena on edellä mainitusta
20063: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ajankohdasta lukien valtioneuvoston opetus- ja
20064: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/
20065: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       92) 10 §:n nojalla peruskoulun oppilasta kohti
20066: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       vahvistama yksikköhintojen keskimääräinen
20067: myksen n:o 628:                                     markkamäärä, jota opetusministeriö voi ulko-
20068:                                                     maankoulun sijaintimaan mukaan korottaa tai
20069:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy lisätäk-    alentaa enintään 20 prosentilla. Koska kunnilla
20070:        seen valtion tukea Pietarin suomalaiselle    ei ole velvollisuutta osallistua ulkomaankoulujen
20071:        koululle?                                    rahoittamiseen, valtionosuus suoritetaan yksik-
20072:                                                     köhinnan mukaisesti täysimääräisesti. Ulko-
20073:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maankoulujen rahoitus perustuu yleensä sekä
20074: vasti seuraavaa:                                    valtionosuuteen että lukukausimaksuihin.
20075:                                                        Opetusministeriö on myöntänyt Pietarin Suo-
20076:    Ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaa-        malaiselle Peruskoululie syyslukukaudelle 1994
20077: vasta yksityiskoulusta annetun lain (379/81) ja     196 602 markan suuruisen valtionosuuden. Tä-
20078: sen nojalla annetun asetuksen (380/81) mukaisia     män lisäksi ministeriö on myöntänyt koululle
20079: ulkomaankouluja on yhteensä 11. Pietarin Suo-       5 122 markan oppimateriaaliavustuksen. Oppi-
20080: malainen Peruskoulu on uusin ulkomaankou-           laita koulussa on 21.
20081: lumme. Se aloitti toimintansa kuluvan syksyn           On luonnollista, että alkavalla ulkomaankou-
20082: alusta lukien. Ulkomaankoulujen valtionosuutta      lulla on suuremmat menot kuin jo vakiintuneena
20083: koskevat säännökset on uusittu 22 päivänä jou-      koululla. Pietarin Suomalaisen Peruskoulun toi-
20084: lukuuta 1993 annetussa laissa (1458/93) ja sama-    minta on hyvin lähtenyt liikkeelle. Opetusminis-
20085: na päivänä annetussa asetuksessa (1465/93).         teriö seuraa Pietarissa toimivan koulun tilan-
20086: Uusitut säännökset tulivat voimaan 1.1.1994.        netta.
20087:     Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1994
20088:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
20089:                                          1994 vp -   KK 628                                          3
20090: 
20091: 
20092: 
20093: 
20094:                                        Tili Riksdagens Talman
20095: 
20096:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Grunden för statsandelen är från nämnda tid-
20097: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       punkt det av statsrådet fastställda genomsnittliga
20098: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     beloppet av enhetsprisema per elev i grundskolan
20099: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-         enligt 10 § lagen om finansiering av undervis-
20100: må1 nr 628:                                          nings- och kulturverksamhet (705/92). Detta be-
20101:                                                      lopp kan undervisningsministeriet höja eller sän-
20102:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ka med högst 20 procent utgående från vilket
20103:        ta för att öka statens stöd tili den finska   land den utländska skolan befinner sig i. Efter-
20104:        skolan i S:t Petersburg?                      som kommunema inte är Skyldiga att delta i
20105:                                                      fmansieringen av utlandsskoloma betalas stats-
20106:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        andelen tili fullt belopp enligt enhetspriset. Fi-
20107: anföra följande:                                     nansieringen av utlandsskoloma baserar sig i all-
20108:                                                      mänhet på både statsandel och terminsavgifter.
20109:    Antalet utländska skolor enligt lagen om             Undervisningsministeriet har beviljat Pietarin
20110: utomlands verksam privat skola som motsvarar         Suomalainen Peruskoulu en statsandel på
20111: grundskolan (379/81) och den förordning som          196 602 mark för höstterminen 1994. Dessutom
20112: givits med stöd av den (380/81) är sammanlagt        har ministeriet beviljat skolan 5 122 mark i läro-
20113: 11. Skolan Pietarin Suomalainen Peruskoulu är        medelsunderstöd. Skolan har 21 elever.
20114: vår nyaste skola utomlands. Den inledde sin             Det är naturligt att en utlandsskola som inle-
20115: verksamhet i början av hösten. Stadgandena om        der sin verksamhet har större utgifter än en eta-
20116: statsandel tili utländska skolor reviderades ge-     blerad skola. Verksamheten vid Pietarin Suoma-
20117: nom lagen den 22 december 1993 (1458/93) och         lainen Peruskoulu har en rätt god start. Under-
20118: den förordning som gavs samma dag (1465/93).         visningsministeret följer situationen vid skolan i
20119: De nya stadgandena trädde i kraft 1.1.1994.          S:t Petersburg.
20120: 
20121:      Helsingforsden 2 november 1994
20122: 
20123:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
20124:                                                    1994 vp
20125: 
20126: Kirjallinen kysymys 629
20127: 
20128: 
20129: 
20130: 
20131:                                      Väistö: Metsähallituksen puunmyyntiperiaatteista
20132: 
20133: 
20134: 
20135:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
20136: 
20137:    Metsähallituksen toiminnan perustana ovat             tuksella annettavilla säännöksillä turvataan pai-
20138: sen hallinnassa olevat valtion maa-, metsä- ja           kallisen väestön edut ja tasapuolinen kohtelu pal-
20139: vesialueet. Aluepoliittisesti Metsähallituksen toi-      velujen suhteen". Lisäksi valiokunta piti tärkeä-
20140: minta on tärkeää. Suoran työllistämisen ohella           nä, "ettei lailla puututa yhteiskunnallisten tehtä-
20141: Metsähallitus vaikuttaa monin tavoin luonnon-            vienja velvoitteiden osalta Metsähallituksen ny-
20142: varojen sijaintialueen aluetalouteen ja kehityk-         kyisiin jo vakiintuneisiin toimintaperiaatteisiin".
20143: seen.                                                       Liikelaitokseksi muuttuneen Metsähallituk-
20144:    Taloudellisen toiminnan perusta muodostuu             sen toimintaperiaatteet poikkeavat esimerkkita-
20145: metsätaloudesta. Metsien hakkuu-, uudistus- ja           pausten valossa kuitenkin aiemmasta. Onkin pe-
20146: hoitotyöt työllistävät. Kasvavaa merkitystä on           rusteltua edellyttää toimintaperiaatteiden muu-
20147: Metsähallituksen metsien sijaintialueilla toimi-         tosta niin, että puunmyyntipolitiikassa samoin
20148: villa puunjalostuksen pk-yrityksillä.                    kuin muussa toiminnassa Metsähallitus ottaa
20149:    Muun muassa valtakunnallisen Puu-Suomi-               huomioon maa- ja vesialueiden sijaintialueen
20150: projektin tavoitteena on ollut mekaanisen puun-          väestön, yrittäjien ja kuntien sekä muiden asiak-
20151: jalostuksen lisääminen maakunnissa. Nämä pk-             kaiden tarpeet ja edut. Aluepoliittista näkökul-
20152: yritykset ovat monilla alueilla käyttäneet Metsä-        maa on terävöitettävä.
20153: hallituksen toimittamaa raaka-ainetta. Esimer-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20154: kiksi Valtimolla Pohjois-Karjalassa toimiva yri-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20155: tys on jo viiden vuoden ajan ostanut puuraaka-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20156: aineen Metsähallitukselta.                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20157:     Kuluvana syksynä tälle toimintaansa laajen-
20158: taneelle yritykselle tuli yllättäen tieto, että Metsä-              Tietääkö Hallitus liikelaitoksena toi-
20159: hallitus ei enää voikaan tehdä alueen pk-yritys-                mivan Metsähallituksen muuttuneesta
20160: ten kanssa toimitussopimuksia. Metsähallituk-                   toimintatavasta, ja
20161: sen metsistä hakattava puuvirta ohjataan kes-                       mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
20162: kushallinnon antamien ohjeiden mukaisesti                       litus ryhtyy, jotta Metsähallitus puun-
20163: suuryrityksille. Hakkuumahdollisuuksia kaven-                   myyntipolitiikallaan ja muulla toimin-
20164: tavat lisäksi vanhojen metsien ylimitoitetut suo-               nallaan tukee maa- ja vesialueiden sijain-
20165: jeluhankkeet, joista tulisi luopua.                             tialueen kuntien ja pk-yritysten elinvoi-
20166:     Metsähallitusta koskevaa lakia säätäessään                  maa ja kehitystä?
20167:  eduskunta kiinnitti huomiota siihen, että "ase-
20168: 
20169:       Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1994
20170: 
20171:                                                 Matti Väistö
20172: 
20173: 
20174: 
20175: 
20176: 240017
20177: 2                                           1994 vp -   KK 629
20178: 
20179: 
20180: 
20181: 
20182:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
20183: 
20184:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lousarvioksi on varattu yhteensä 105 milj. mk.
20185: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Tämän lisäksi Metsähallitus tukee Itä- ja Poh-
20186: olette 13 päivänä lokakuuta 1994 päivätyn kir-          jois-Suomen työllisyyttä pitämällä puun kor-
20187: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        juun koneellistaruisasteen vuonna 1995 korkein-
20188: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Väistön näin         taan 45 prosentissa. Tämän on arvioitu lisäävän
20189: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 629:                Metsähallituksen kustannuksia ja alentavan tu-
20190:                                                         lostavoitetta noin 50 milj. mk.
20191:            Tietääkö Hallitus liikelaitoksena toi-           Metsähallituslain 5 §:n mukaan Metsähalli-
20192:         mivan Metsähallituksen muuttuneesta             tuksen tulee huolehtia tuloksellisesti toimintaan-
20193:         toimintatavasta, ja                             sa liittyvien tuotteiden ja palveluiden tarkoituk-
20194:            mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-     senmukaisesta tarjonnasta ja kehittämisestä ot-
20195:         litus ryhtyy, jotta Metsähallitus puun-         taen huomioon asiakkaiden ja koko yhteiskun-
20196:         myyntipolitiikallaan ja muulla toimin-          nan tarpeet. Hallituksen esityksen yksityiskoh-
20197:         nallaan tukee maa- ja vesialueiden sijain-      taisten perustelujen mukaan yhteiskunnan tar-
20198:         tialueen kuntien ja pk-yritysten elinvoi-       peisiin kuuluu edellä mainittujen yhteiskunnal-
20199:         maa ja kehitystä?                               listen tehtävien lisäksi tasainen raakapuun tar-
20200:                                                         jonta. Tällä tarkoitetaan lähinnä sitä, että Metsä-
20201:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             hallituksen vuotuisissa puunmyyntimäärissä ei
20202: taen seuraavaa:                                         saisi olla kovin suuria vaihteluita.
20203:                                                             Yhteiskunnallisten palveluiden tuottaminen
20204:    Metsähallituksesta tuli 1.1.1994 valtion liike-      on Metsähallituksen toiminnassa tärkeä osa-
20205: laitos. Metsähallituksesta annetun lain ( 1169/93)      alue, joka on otettava huomioon eräänlaisena
20206: 2 §:n mukaan Metsähallituksen tehtävänä on              reunaehtona liikeperiaatteiden mukaisesti luon-
20207: hoitaa, käyttää ja suojella kestävästi ja tulokselli-   nonvarojen kestävän käytön mahdollistamissa
20208: sesti hallinnassaan olevia luonnonvaroja ja muu-        rajoissa toimivassa mahdollisimman hyvää ta-
20209: ta omaisuutta. Biologisen monimuotoisuuden              loudellista tulosta tavoittelevassa liikelaitokses-
20210: suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen si-          sa. Metsähallituksen rooli Pohjois-Suomen raa-
20211: sältyy keskeisenä elementtinä luonnonvarojen            kapuumarkkinoilla on toimia yhtenä, vaikkakin
20212: kestävään käyttöön, ja siitä voidaan pitää tär-         varsin suurena puutavaran myyjänä. Liiketoi-
20213: keimpänä Metsähallituksen toimintaa rajaavana           minnan keskeinen periaate on asiakaslähtöisyys,
20214: reunaehtona.                                            joten Metsähallitus pyrkii tuottamaan puuta
20215:    Metsähallituksen tehtävänä on hoitaa hallin-         markkinoille asiakkaidensa kysyntää vastaavas-
20216: nassaan olevia luonnonsuojelualueita, Metsä-            ti. Tätä kautta Metsähallituksella on myös varsin
20217: hallituslaissa lueteltuja viranomaistehtäviä sekä       merkittävä rooli Pohjois-Suomen puunjalostus-
20218: tiettyjä luonnon virkistyskäyttöön ja työllisyy-        teollisuuden raaka-aineen toimittajana.
20219: den hoitoon liittyviä yhteiskunnallisia tehtäviä,           Metsähallituksen puunmyynti on nykyään
20220: jotka sille annetaan palvelu- ja muita toiminta-        pitkälti ostajakohtaista. Liikesuhteen jatkuvuu-
20221: tavoitteita määrättäessä. Virkistyspalveluihin ja       den varmistamiseksi se solmii pääostajiensa
20222: luonnonsuojeluun liittyvillä yhteiskunnallisilla        kanssa puutavaran toimituksen pikäaikaissopi-
20223: tehtävillä on myös suuri Pohjois-Suomen mat-            mukset, joiden kesto on yleensä useita vuosia.
20224: kailuelinkeinoa tukeva merkitys. Edellä maini-          Puumäärät on sovittu puolivuosittain melko
20225: tut yhteiskunnalliset tehtävät Metsähallitus suo-       kiinteiksi. Toimitussopimusten lisäksi Metsähal-
20226: rittaa joko valtion talousarviosta saatavalla ra-       litus julkaisee kaksi kertaa vuodessa sahatukki-
20227: hoituksella tai niistä aiheutuvat kustannukset          luettelon, joka on tarkoitettu erityisesti pieniä
20228: otetaan huomioon alentavana tekijänä Metsä-             puumääriä tarvitseville. Ostajat antavat saha-
20229: hallituksen tuloutusvaadetta määriteltäessä.            tukkieristä Metsähallitukselle kirjalliset tarjouk-
20230: Yhteiskunnallisten tehtävien hoitamista varten          sensa.
20231: hallituksen esitykseen valtion vuoden 1995 ta-              Kuluvana vuonna puukauppa on käynyt vilk-
20232:                                         1994 vp -   KK 629                                          3
20233: 
20234: kaana. Metsäteollisuustuotteiden kysyntä on ol-     tyismetsissä koko maassa, joten puunsaanti lie-
20235: lut ennakoituakin suurempaa, eivätkä kaikki         nee kaikille halukkaille turvattu.
20236: yrittäjät ole ilmeisesti osanneet varautua kasva-      Luonnonsuojeluun, virkistyspalveluihin ja
20237: viin raaka-ainetarpeisiin ajoissa. Metsähallituk-   työllisyyden hoitoon liittyvien yhteiskunnallisten
20238: sen hallinnassa olevien metsien säädösten mukai-    palveluiden tuottajana sekä valtion metsissä tuo-
20239: nen kestävä käyttö sekä Pohjois-Suomen vanho-       tettavanpuutavaran myyjänä Metsähallituksella
20240: jen metsien inventointirajaukset rajoittavat Met-   on merkittävä rooli valtion maa- ja vesialueiden
20241: sähallituksen puunmyyntimahdollisuuksia. Mi-        sijaintialueen kuntien ja pk-yritysten elinvoiman
20242: käli Metsähallitus ei pysty toimittamaan kaikille   ja kehityksen tukijana. Edellä olevaan viitaten
20243: halukkaille riittävästi puutavaraa, tulee näiden    hallitus ei näe tarvetta ryhtyä asiassa enempiin
20244: ostajien kääntyä yksityismetsänomistajien puo-      toimenpiteisiin.
20245: leen. Puukauppa on tällä hetkellä runsasta yksi-
20246: 
20247:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1994
20248: 
20249:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
20250: 4                                           1994 vp -   KK 629
20251: 
20252: 
20253: 
20254: 
20255:                                          Tili Riksdagens Talman
20256: 
20257:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        verats i budgetpropositionen för 1995. Dessutom
20258: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         stöder Forststyrelsen sysselsättningen i östra och
20259: 13 oktober 1994 till vederbörande medlem av             norra Finland genom att hålla virkesdrivningens
20260: statsrådet översänt följande av riksdagsman             mekaniseringsgrad vid högst 45 % år 1995. Detta
20261: Väistö undertecknade spörsmål nr 629:                   har beräknats öka Forststyrelsens kostnader och
20262:                                                         sänka resultatmålet med ca 50 milj. mk.
20263:            Känner Regeringen till de förändrade            Enligt 5 § lagen om Forststyrelsen skall Forst-
20264:         arbetsmetodema hos affårsverket Forst-          styrelsen med beaktande av kundemas och hela
20265:         styrelsen, och                                  samhällets behov se till att det finns ett ändamåls-
20266:            vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          enligt utbud på produkter och service. Enligt
20267:         geringen vidta för att Forststyrelsen isin      detaljmotiveringen i regeringens proposition
20268:         virkesförsäljningspolitik och övriga verk-      omfattar de samhälleliga behoven utöver de sam-
20269:         samhet skall stöda livskraften och utveck-      hälleliga uppgiftema även ett jämnt utbud på
20270:         lingen hos de små och medelstora företa-        råvirke. Med detta avses närmast att det inte får
20271:         gen i kommunema inom jord- och vat-             finnas alltför stora variationer i volymen på
20272:         tenområdena?                                    Forststyrelsens årliga virkesförsäljning.
20273:                                                            Produktionen av samhällelig service är ett vik-
20274:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tigt delområde i Forststyrelsens verksamhet som
20275: anföra följande:                                        skall beaktas som ett slags randvillkor i ett affårs-
20276:                                                         verk som enligt sina affårsprinciper inom ramen
20277:    F orststyrelsen blev 1.1.1994 ett statligt affårs-   för en hållbar användning av naturresursema
20278: verk. Enligt 2 § lagen om F orststyrelsen ( 1169/93)    strävar efter ett så gott ekonomiskt resultat som
20279: är Forststyrelsens uppgift att på ett hållbart och      möjligt. Forststyrelsens roll på råvirkesmarkna-
20280: effektivt sätt vårda, använda och skydda naturre-       den i norra Finland är att vara en av många
20281: surser och annan egendom som den har i sin              virkessäljare, om en stor sådan. Affårsverksam-
20282: besittning. Skyddandet av den biologiska mång-          hetens centrala princip är att utgå ifrån kundens
20283: falden och en ändamålsenlig ökning av denna             behov, varför Forststyrelsen försöker dimensio-
20284: ingår som ett centralt element i den hållbara           nera virkesproduktionen enligt efterfrågan. Det
20285: användningen av naturresursema, vilket kanan-           ger Forststyrelsen en viktig roll också som leve-
20286: ses vara det viktigaste randvillkoret som begrän-       rantör av råmaterial för norra Finlands träföräd-
20287: sar Forststyrelsens verksamhet.                         lingsindustri.
20288:    Forststyrelsen skall sköta de naturskyddsom-            Numera är Forststyrelsens virkesförsäljning
20289: råden som den har i sin besittning, vissa myndig-       vanligen köparrelaterad. För att säkra en fortlö-
20290: hetsuppgifter som räknas upp i lagen om Forst-          pande affårsförbindelse ingår F orststyrelsen med
20291: styrelsen samt de samhälleliga uppgifter i anslut-      sina största köpare långtidsavtal om virkesleve-
20292: ning till nyttjandet av naturen för rekreation och      ranser, vilka i allmänhet sträcker sig över många
20293: skötseln av sysselsättningen som anförtros den          år. Man avtalar halvårsvis om relativt fasta vir-
20294: när servicemålen och målen för den övriga verk-         kesvolymer. Utöver leveransavtalen publicerar
20295: samheten fastställs. De samhälleliga uppgiftema         F orststyrelsen två gånger om året en förteckning
20296: i anslutning till rekreationsservicen och natur-        över sågtimmer som speciellt är avsedd för dem
20297: skyddet har stor betydelse även som stöd för            som behöver små virkesmängder. Köpama läm-
20298: norra Finlands turistnäring. Nämnda samhälleli-         nar Forststyrelsen skriftliga anbud på sågtim-
20299: ga uppgifter fullgör F orststyrelsen med finansie-      merpartiema.
20300: ring ur statsbudgeten, eller altemativt beaktas            I år har virkeshandeln varit livlig. Efterfrågan
20301: kostnadema för dem som en nedsättande faktor            på skogsindustrivaror har t.o.m. varit större än
20302: vid fastställandet av Forststyrelsens intäktsfö-        beräknat och alla företagare har tydligen inte i tid
20303: ring till staten. För skötseln av de samhälleliga       förstått att forbereda sig på det växande behovet
20304: uppgiftema har sammanlagt 105 milj. mk. reser-          av råmaterial. Den hållbara användning av sko-
20305:                                            1994 vp -   KK 629                                          5
20306: 
20307: gama i Forststyrelsens besittning som avses i              Som producent av samhällelig service i anslut-
20308: stadgandena samt inventeringsrestriktionema            ning tili skötseln av naturskyddet, rekreations-
20309: beträffande de gamla skogama i norra Finland           servicen och sysselsättningen samt som försäljare
20310: begränsar Forststyrelsens möjligheter att sälja        av virke från statens skogar är Forststyrelsens
20311: virke. Om Forststyrelsen inte kan leverera tili-       roll betydande också när det gäller att stöda
20312: räckigt med virke åt alla köpvilliga, bör dessa        livskraften och utvecklingen hos kommunema
20313: vända sig tili de privata skogsägama. Virkeshan-       och de små och medelstora företagen inom sta-
20314: deln är för närvarande livlig i de privata skogama     tens jord- och vattenområden. Med hänvisning
20315: i hela landet, och tiligången på virke torde således   tili det ovan anförda anser regeringen att vidare
20316: vara tryggad för alla intresserade.                    åtgärder inte behöver vidtas i ärendet.
20317: 
20318:      Helsingforsden 1 november 1994
20319: 
20320:                                                         Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
20321:                 j
20322:                j
20323:               j
20324:              j
20325:             j
20326:            j
20327:           j
20328:          j
20329:         j
20330:        j
20331:       j
20332:      j
20333:     j
20334:    j
20335:   j
20336:  j
20337: j
20338:                                                1994vp
20339: 
20340: Kirjallinen kysymys 630
20341: 
20342: 
20343: 
20344:                                   Saapunki: Vanhojen metsien suojelun perusteista
20345: 
20346: 
20347:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20348: 
20349:     Pohjois-Suomessa on käynnissä mittava ns.        saanti on turvattu. Uudet suojeluvaatimukset
20350: vanhojen metsien inventointityö. Oulun ja Lapin      vaarantavat suunniteltujen lisäinvestointien to-
20351: lääneissä on tällä hetkellä metsätalousalueilta      teuttamista ja nykyisen tuotannon ylläpitämistä.
20352: rajattu mahdollisia uusia suojelukohteita            Pahimmillaan pula raaka-aineesta voi johtaa
20353: 175 000 hehtaaria ja ns. korkeiden alueiden met-     jopa yritysten lopettamiseen. Nyt suojeltaviksi
20354: sämaata 90 000 hehtaaria. Alueet ovat toistaisek-    esitetyt metsät ovat parhaita tukkimetsiä, joiden
20355: si hakkuutoiminnan ulkopuolella. Inventointi-        raaka-aineesta erityisesti sahat ovat eläneet. Sa-
20356: alueiden puuston määrä metsätalousmaalla on          haustoiminta on ympäristöystävällisimpiä teolli-
20357: noin 22 miljoonaa kuutiometriä ja korkeiden          suudenalojamme, ja se perustuu uusiutuvien
20358: alueiden metsissä noin 8 miljoonaa kuutiometriä.     luonnonvarojen hyödyntämiseen. Eikö nykyises-
20359: Näiden alueiden hakkuukelpoisen puuston arvo         sä Suomen valtiontalouden tilassa olisi suuri vir-
20360: on ns. tehdashintana (puunkorjuun ja kuljetuk-       he jättää hyödyntämättä tärkeimmän teollisuu-
20361: sen arvo sekä kantohinta) ilmoitettuna lähes 7       denalamme mahdollisuuksia?
20362: miljardia markkaa.                                      Arvion mukaan Pohjois-Suomeen kaavailtu-
20363:     Vanhojen metsien suojelun alkuperäisenä ta-      jen uusien suojelualueiden aiheuttama vähennys
20364: voitteena lienee ollut parantaa Etelä-Suomen         vuosittaiseen hakkuumahdollisuuteen on noin
20365: metsien suojelutilannetta. Yllättäen suojelukoh-     600 000-800 000 kuutiometriä 30 vuoden ajan.
20366: teita haetaan nyt jopa Lapin perukoilta. Suoje-      Tämä merkinnee noin 420-560 miljoonan mar-
20367: luvaraukset eivät aina täytä ympäristöministe-       kan vuotuisten vientitulojen menetystä, eli suoje-
20368: riön työryhmän vaatimuksia. Halutaanko tässä         lun kokonaishinnaksi tulee noin 15 miljardia
20369: vaiheessa varata mahdollisimman paljon inven-        markkaa tuotteiden vientihintoina laskettuna.
20370: tointialueita perusteista välittämättä, jotta pää-      Viimeisten tutkimusten mukaan 90 % suoma-
20371: töstilanteessa varmistetaan runsas uusien suoje-     laisista pitää metsäteollisuutta hyvinvointimme
20372: lualueiden verkosto? Pohjois-Suomen kannalta         tärkeimpänä perustana ja ylläpitäjänä, ja 66 %
20373: uusille merkittäville suojelualueille ei löydy pe-   väestöstä haluaisi metsiemme hyödyntämistä te-
20374: rusteita. Pohjois-Suomen nykyisetkin suojeluun       hostettavan elintasomme kohottamiseksi. Kan-
20375: varatut alueet käsittävät jo noin 27 % metsäta-      salaisista 85% luottaa siihen, että metsäammatti-
20376: lousmaan alasta. Olemassa olevilla suojelualu-       laisemme osaavat hoitaa metsiämme hyvin.
20377: eilla on jo yli 300 000 hehtaaria ns. vanhoja met-      Metsien suojelulla on metsien monimuotoi-
20378:  siä.                                                suuden turvaamisessa ja eliölajien säilyttämises-
20379:     Vanhojen metsien suojeluintoilussa on tyystin    sä oma sijansa. Metsiemme monimuotoisuuden
20380:  unohdettu ihmiset. Mikäli kaavaillut uudet suo-     hyväksi yhä uusia, entistä ympäristöystävälli-
20381: jelualueet perustetaan, katoaa metsätaloudesta       sempiä menetelmiä kehitellään ja sovelletaankin
20382:  noin 500 vakituista työpaikka, ja metsätalouden     parhaillaan. Terveet ja kasvavat metsät ovat mei-
20383:  osalta menetetään 100-150 miljoonan markan          dän kaikkien henkinen ja taloudellinen turva.
20384:  vuotuiset nettotulot. Metsätalouden työpaikko-      Ylenpalttisella metsien museoimisella emme
20385: jen väheneminen kohdistuu valtaosaltaan syrjä-       edistä ihmisen hyvinvointia. Tämän vuoksi pää-
20386:  kyliin ja kuntakeskuksiin. Kuinka voidaan enää      tökset Pohjois-Suomen metsien ja ihmisten koh-
20387:  turvata syrjäkylien palveluita ja koulutusta, jos   talosta olisi tehtävä viivyttelemättä ja siten, että
20388:  alueen tärkeimmältä elinkeinotoiminnalta vie-       myös pohjoisen ihmiset voisivat luottaa tulevai-
20389:  dään pohja?                                         suuteensa ja elämisen mahdollisuuksiin.
20390:     Pohjois-Suomen metsäteollisuus käy tällä het-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20391:  kellä lähes täysillä, ja toivo muunkin talouden     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20392:  elpymisestä on nousemassa. Edellytys hyvälle        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20393:  jatkolle on kuitenkin se, että puuraaka-aineen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20394: 240017
20395: 2                                     1994 vp -   KK 630
20396: 
20397:          Otetaanko uusia suojelualueita suun-            den, raaka-ainehuollon myös tulevaisuu-
20398:       niteltaessa huomioon jo olemassa olevien           dessa, ottaen samalla huomioon koko
20399:       suojelualueiden metsäluonnon sisältö, ja           kansantalouden vaikean tilan velkaon-
20400:          aikooko Hallitus turvata Pohjois-Suo-           gelmineen?
20401:       men tärkeimmän elinkeinon, metsätalou-
20402: 
20403:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1994
20404: 
20405:                                         Pauli Saapunki
20406:                                           1994 vp -   KK 630                                          3
20407: 
20408: 
20409: 
20410: 
20411:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20412: 
20413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kea ja Inaria - on lakisääteisillä suojelualueilla
20414: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         metsämaata noin 280 000 ha. Ennen suojeluar-
20415: olette 13 päivänä lokakuuta 1994 päivätyn kir-        vojen säilyttämistä koskevien päätösten tekoa
20416: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      hankitaan pohjatieto olemassa olevilla suojelu-
20417: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Saapuugin          alueilla olevista luonnonarvoista. Tämä tieto
20418: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 630:         muodostaa perustan niille toimenpiteille, joilla
20419:                                                       pyritään turvaamaan riittävässä määrin luon-
20420:           Otetaanko uusia suojelualueita suun-        nontilaisissa vanhoissa metsissä olevan biologi-
20421:        niteltaessa huomioon jo olemassa olevien       sen monimuotoisuuden säilyminen Pohjois-Suo-
20422:        suojelualueiden metsäluonnon sisältö, ja       men valtionmetsissä.
20423:           aikooko Hallitus turvata Pohjois-Suo-          Ympäristöministeriön asettama vanhojen
20424:        men tärkeimmän elinkeinon, metsätalou-         metsien työryhmä työstää marraskuun loppuun
20425:        den, raaka-ainehuollon myös tulevaisuu-        mennessä luonnonsuojelulliset kriteerit, joiden
20426:        dessa, ottaen samalla huomioon koko            perusteella inventointialueista valitaan toisaalta
20427:        kansantalouden vaikean tilan velkaon-          suojeluohjelman laatimisen kannalta arvok-
20428:        gelmineen?                                     kaimmat alueet sekä toisaalta ne kohteet, joiden
20429:                                                       luonnonarvot voidaan ottaa huomioon talous-
20430:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           metsien hoidon yhteydessä. Inventoiduista
20431: taen seuraavaa:                                       alueista talouskäytön piiriin jäävillä alueilla
20432:                                                       luonnonarvojen suojelu hoidetaan luonnon dy-
20433:     Maa- ja metsätalousministeriön asettamien         namiikkaan sopeutetun metsänhoidon ja talous-
20434: Metsähallituksen vuoden 1993 toimintatavoit-          metsien uusien ympäristönhoitomenetelmien
20435: teiden yhtenä osana oli, että Metsähallitus aloit-    avulla. Varsinainen inventointimateriaalin käsit-
20436: taa hallinnassaan olevien alueiden luonnonarvo-       tely em. kriteerien pohjalta tehdään Metsähalli-
20437: jen (erityisesti luonnonsuojelullisesti arvokkai-     tuksessa.
20438: den vanhojen metsien) inventoinnin Pohjois-              Samanaikaisesti inventointiaineiston luon-
20439: Suomessa. Työmäärän suuruuden takia sovit-            nonsuojelullisen analysoinuin kanssa valmistel-
20440: tiin, että inventointeja jatketaan vielä maasto-      laan laskelmia suojelupäätösten sosioekonomi-
20441: kauden 1994 ajan. Samassa yhteydessä sovittiin,       sista vaikutuksista Pohjois-Suomen metsätalou-
20442: että Metsähallitus ei tee hakkuita sellaisilla in-    teen. Kaikkien inventointialueiden suojelu ei ole
20443: ventointialueilla, joilla Metsähallituksen luon-      luonnonsuojelullisesti perusteltua eikä Pohjois-
20444: nonsuojelutoiminto on todennut olevan korvaa-         Suomen aluetalouksien ja metsätalouden toimin-
20445: mattomia luonnonarvoja. Inventointialueet ei-         taedellytysten kannalta realistinen vaihtoehto.
20446: vät ole yhtä kuin perustettavat luonnonsuojelu-       Lopullinen suojeluohjelma tulee olemaan komp-
20447: alueet, vaan ns. inventointiteknisiä rajauksia,joi-   romissi luonnonsuojelullisten ja sosioekonomis-
20448: den sisäpuolella mahdolliset luonnonarvot ovat.       ten näkemysten välillä, ja sen tulee turvata Poh-
20449:     Metsähallituksen inventoinnit ovat tähän          jois-Suomen kestävän metsätalouden ja koko
20450: mennessä keskittyneet talousmetsien luonnonar-        metsäsektorin nykyiset ja tulevat toimintaedelly-
20451:  vojen selvitykseen. Inventointirajauksissa on täl-   tykset. Vanhojen metsien suojelutyöryhmä tekee
20452: lä hetkellä 186 300 ha metsätalouden metsämaa-        esityksensä vanhojen metsien suojeluohjelmaksi
20453:  ta ja 128 200 ha korkeiden alueiden metsämaata.      ympäristöministeriölle 31.10.1995 mennessä.
20454:  Lisäksi erikoismetsissä, kuten esimerkiksi retkei-      Maa- ja metsätalousministeriö asetti 1.11.
20455:  lyalueilla ja luonnonhoitometsissä, on metsä-        1994 työryhmän (Lapin metsästrategiatyöryh-
20456:  maata inventointialueena yli 30 000 ha. Yhdessä      mä), jonka tehtävänä on valmistella Lapin met-
20457:  kitu- ja joutomaiden kanssa inventointialueiden      sien hoitoa, käyttöä ja suojelua koskeva metsä-
20458:  kokonaispinta-ala on noin 550 000 ha. Inven-         strategia.
20459:  toinnin piirissä olevilla alueilla- Lapin ja Oulun      Tehtävänsä toteuttamiseksi työryhmä:
20460:  läänissä lukuun ottamatta Enontekiötä, Utsjo-           1. selvittää Lapin metsien ja metsätalouden
20461: 4                                           1994 vp -   KK 630
20462: 
20463: piiriin kuuluvan luonnonvarojen tuotannon,              tavoitteiden mukaiseksi toimenpideohjelmaksi
20464: kestävän käytön ja metsäluonnon biologisen mo-          Lapin metsätalouden pitkän aikavälin kehittä-
20465: nimuotoisuuden säilyttämisen tarpeet ja mah-            miseksi ottaen soveltuvin osin huomioon Lapin
20466: dollisuudet sekä Lapin metsiin liittyvien talou-        Metsä 2000-ohjelmassa esitetyt toimenpiteet.
20467: dellisten, sosiaalisten ja ekologisten tekijöiden          Työryhmän tulee laatia väliraportti maa- ja
20468: merkityksen kansallisesti, alueellisesti ja paikalli-   metsätalousministeriölle 30.4.1995 mennessä ja
20469: sesti ottaen erityisesti huomioon yritystoimin-         ehdotuksensa Lapin metsien kestävän käytön
20470: nan, alkutuotannon ja kulttuurin kehittämisen ja        strategiaksi 31.10.1995 mennessä.
20471: arvioi selvitysten pohjalta Lapin metsien eri käyt-        Edellä oleviin työryhmäselvityksiin viitaten
20472: tömuotojen ja metsien monikäytön kehittämisen           hallitus katsoo saavansa syksyllä 1995 riittävät
20473: tarpeet sekä                                            välineet poliittisen päätöksenteon pohjaksi Poh-
20474:    2. laatii selvitysten pohjalta ehdotuksen La-        jois-Suomen metsätalouden ja luonnonsuojelun
20475: pin metsien kestävän käytön strategiaksija tekee        tavoitteiden yhteensovittamiseksi.
20476: ehdotuksensa asetettaviksi tavoitteiksija näiden
20477: 
20478:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1994
20479: 
20480:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
20481:                                          1994 vp -   KK 630                                            5
20482: 
20483: 
20484: 
20485: 
20486:                                        Tili Riksdagens Ta/man
20487: 
20488:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     totala ytan av inventeringsområdena ca 550 000
20489: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      ha. De områden som hör till inventeringen -
20490: 13 oktober 1994 tili vederbörande medlem av          Lapplands Iän och Uleåborgs Iän med undantag
20491: statsrådet översänt följande av riksdagsman          för Enontekis, Utsjoki och Enare- omfattar ca
20492: Saapunki undertecknade spörsmål nr 630:              280 000 ha skogsmark inom de lagstadgade
20493:                                                      skyddsområdena. Innan det fattas några beslut
20494:           Kommer man vid planeringen av nya          om bevarandet av nämnda skyddsvärden skall
20495:        skyddsområden att beakta innehållet av        baskunskap om naturvärdet av de existerande
20496:        skogsnaturen inom de skyddsområden            skyddsområdena inhämtas. Denna information
20497:        som redan existerar, och                      utgör en grund för de åtgärder med vilka man
20498:           ämnar Regeringen säkerställa att           försöker trygga att den biologiska mångfalden i
20499:        skogsbruket, som är den viktigaste nä-        gamla skogar i naturtillstånd bevaras i tillräckligt
20500:        ringen i norra Finland, även i framtiden      hög grad i de statliga skogama i norra Finland.
20501:        har tillgång till råvaror, och samtidigt ge       En av miljöministeriet tilisatt arbetsgrupp för
20502:        akt på den svåra samhällsekonomiska si-       skydd av gamla skogar skall vid utgången av
20503:        tuationen jämte skuldproblemen?               november presentera sådana naturskyddsliga
20504:                                                      kriterier med stöd av vilka man av inventerings-
20505:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        områdena dels utser de områden som är mest
20506: anföra följande:                                     värdefulla med tanke på uppgörandet av skydds-
20507:                                                      program, dels de områden vars naturvärden kan
20508:    Ett av de verksamhetsmål som jord- och            beaktas i samband med skötseln av ekonomisko-
20509: skogsbruksministeriet uppställde för Forststyrel-    gar. Inom de områden som inventerats och som
20510: sen 1993 var att denna skulle inleda en invente-     stannar inom ramen för ekonomianvändningen
20511: ring av naturvärdet av de områden i norra Fin-       kommer naturskyddet att skötas med hjälp av
20512: land som är i Forststyrelsens besittning (särskilt   sådan skogsvård som anpassats tili naturens dy-
20513: sådana gamla skogar som är värdefulla från na-       namik och de nya miljövårdsmetodema för eko-
20514: turskyddssynpunkt). På grund av den stora ar-        nomiskogar. Behandlingen av det egentliga in-
20515: betsmängden kom man överens om att invente-          venteringsmaterialet enligt nämnda kriterier sker
20516: ringama ännu pågår under terrängperioden             vid Forststyrelsen.
20517: 1994. Samtidigt kom man överens om att Forst-            Samtidigt med den naturvårdsmässiga analy-
20518: styrelsen inte avverkar skog inom sådana inven-      sen av inventeringsmaterialet bereds kalkyler för
20519: teringsområden som Forststyrelsens naturvårds-       de socioekonomiska verkningar som skyddsbe-
20520: funktioner har konstaterat vara av oersättligt       sluten väntas ha på skogsbruket i norra Finland.
20521: naturvärde. De områden som inventeras är inte        Skyddandet av alla inventeringsområden är inte
20522: desamma som de naturskyddsområden som skall          motiverat från naturskyddssynpunkt och inte
20523: grundas, utan de bildar s.k. inventeringstekniskt    heller realistiskt med tanke på verksamhets be-
20524: avgränsade områden för de eventuella naturvär-       tingelsema för den regionala ekonomin och
20525: dena.                                                skogsbruket i norra Finland. Det slutliga skydds-
20526:    Forststyrelsen har hittills koncentrerat sina     programmet kommer att vara en kompromiss
20527: inventeringar på utredningen av ekonomiskogar-       mellan naturskyddsaspekter och socioekonomis-
20528: nas naturvärde. De inventeringsavgränsade om-        ka aspekter, och skall trygga de rådande och
20529: rådena omfattar för närvarande 186 300 ha            framtida verksamhetsbetingelsema för den var-
20530: skogsmark för skogsbruk och ca 128 200 ha            aktiga skogshushållningen i norra Finland och
20531:  skogsmark på hög höjd. Dessutom omfattar in-        inom hela skogssektom. Arbetsgruppen skall se-
20532: venteringsområdena mer än 30 000 ha special-         nast den 31 oktober 1995 överlämna sitt förslag
20533:  skogar, t.ex. strövområden och naturvårdssko-       tili skyddsprogram för gamla skogar tili miljömi-
20534:  gar. Med tvinmark och impediment utgör den          nisteriet.
20535: 6                                         1994 vp -   KK 630
20536: 
20537:    Jord- och skogsbruksministeriet tilisatte den 1       2. med stöd av utredningama utarbeta ett för-
20538: november 1994 en arbetsgrupp (Lapplands               slag tili strategi för den hållbara användningen av
20539: skogsstrategiarbetsgrupp) som har tili uppgift att    skogama i Lappland och framställa förslag tili
20540: bereda en skogsstrategi för skötseln, använd-         mål, jämte åtgärdsprogram för uppnående av
20541: ningen och skyddet av Lapplands skogar.               dessa mål, i syfte att utveckla skogsbruket i Lapp-
20542:    Arbetsgruppen har tili uppgift att                 land på lång sikt och samtidigt i tiliämpliga delar
20543:    1. reda ut behovet av och möjlighetema att         beakta de åtgärder som föreslagits i samband
20544: bevara den produktion av naturresurser, den           med Skog 2000-programmet för Lappland.
20545: hållbara användning och den biologiska mång-             Arbetsgruppen skall före den 30 april 1995
20546: fald i fråga om skogsnaturen som hänför sig tili      avge en mellanrapport tili jord- och skogsbruks-
20547: Lapplands skogar och skogsbruk samt den natio-        ministeriet och före den 31 oktober 1995 fram-
20548: nella, regionala och lokala innebörden av de eko-     ställa ett förslag tili strategi för en hållbar an-
20549: nomiska, sociala och ekologiska faktorer som          vändning av skogama i Lappland.
20550: har samband med Lapplands skogar, särskilt               Med hänvisning tili dessa arbetsgruppsutred-
20551: med hänsyn tili utvecklandet av primärproduk-         ningar anser regeringen att den hösten 199 5 kom-
20552: tionen och kulturen i anslutning tili företagsverk-   mer att ha ett tiliräckligt underlag för ett politiskt
20553: samheten, och med stöd av dessa utredningar           beslutsfattande om samordnandet av de mål som
20554: uppskatta behovet av att utveckla de olika for-       uppställts för skogsbruket och naturskyddet i
20555: mema för användning av Lapplands skogar och           norra Finland.
20556: det allsidiga utnyttjandet av skogama samt
20557: 
20558:      Helsingforsden 1 november 1994
20559:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
20560:                                                  1994vp
20561: 
20562: Kirjallinen kysymys 631
20563: 
20564: 
20565: 
20566: 
20567:                                     Aittoniemi: Eläkevakuutusyhtiöiden taloudellisen tilanteen selvit-
20568:                                         tämisestä
20569: 
20570: 
20571:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20572: 
20573:    Hiljattain on lopullisesti selvinnyt, että Eläke-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20574: Kansa on valmis selvitystilaan eikä se pysty nor-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20575: maalilla tavalla vastaamaan velvoitteistaan. Las-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20576: ku asiasta tulee veronmaksajain maksettavaksi ja       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20577: levottomuus eläkkeensaajien keskuudessa li-
20578: sääntyy.                                                          Onko Hallitus selvittänyt tai aikooko
20579:    Suomessa on useita muita suurempia eläkeva-                 se Eläke-Kansan tapahtumiin liittyen sel-
20580: kuutusyhtiöitä,joiden tilanteesta ei juuri ole mai-            vittää myös muiden eläkevakuutusyhtiöi-
20581: nittu halaistua sanaa. Jonain iltana televisiouuti-            den osalta niiden taloudellisen tilanteen
20582: sissa saatetaan jälleen kertoa vastaavasta ro-                 ja kyvyn vastata velvoitteistaan?
20583: mahduksesta jonkin muun yhtiön osalta. Asiat
20584: pitäisi nyt selvittää juurta jaksain.
20585: 
20586:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1994
20587: 
20588:                                              Sulo Aittoniemi
20589: 
20590: 
20591: 
20592: 
20593:  240017
20594: 2                                        1994vp -    KK 631
20595: 
20596: 
20597: 
20598: 
20599:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20600:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Vakuutusosasto on tarkastanut kaikkien eläke-
20601: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vakuutusyhtiöiden tilaa viimeksi kuluvan vuo-
20602: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     den keväällä vuotta 1993 koskeneiden tilintar-
20603: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-      kastusten yhteydessä. Muun muassa näissä tar-
20604: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kastuksissa saatujen selvitysten perusteella voi-
20605: 631:                                                daan todeta, että muut eläkevakuutusyhtiöt täyt-
20606:                                                     tävät vakuutusyhtiöissä säädetyt vakavaraisuus-
20607:             Onko Hallitus selvittänyt tai aikooko vaatimukset ja että niiden taloudellinen asema on
20608:          se Eläke-Kansan tapahtumiin liittyen sel- hyvä.
20609:          vittää myös muiden eläkevakuutusyhtiöi-        Vakuutusosaston voimavaroja on lisätty ku-
20610:          den osalta niiden taloudellisen tilanteen luvana vuonna kymmenellä uudella viralla tai
20611:          ja kyvyn vastata velvoitteistaan?          asiantuntijalla. Vakuutustarkastukseen on pal-
20612:                                                     kattu erityisesti vakuutusmatemaatikoita ja sijoi-
20613:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tustoiminnan asiantuntijoita. Lisäksi vakuutus-
20614: vasti seuraavaa:                                    osaston tarkastustoiminta on organisoitu uudel-
20615:                                                     leen valvonnan tehostamiseksi. Lisähenkilökun-
20616:     Eläkevakuutusosakeyhtiö Kansa (jäljempänä nan ansiosta on mahdollista lisätä vakuutus-
20617: Eläke-Kansa) asetettiin selvitystilaan 7.10.1994. yhtiöissä paikan päällä tapahtuvia tarkastuksia
20618: Tuolloin valmistuneen välitilinpäätöksen mu- sekä muutenkin suorittaa valituilla painopiste-
20619: kaan yhtiö oli menettänyt koko toimintapää- alueilla laajempia ja syvemmälle meneviä tarkas-
20620: omansa eikä se enää täyttänyt vakuutusyhtiö- tuksia.
20621: laissa säädettyjä vakavaraisuusvaatimuksia. Yh-         Vakuutusosastolla on tarkoitus vielä tämän
20622: tiön joutuminen selvitystilaan oli seurausta Kan- vuoden puolella aloittaa kaikissa eläkevakuutus-
20623: sa-yhtiöiden jo pidempään jatkuneista ongelmis- yhtiöissä yhtiöiden sijoitustoimintaa koskevat
20624: ta, joita pahensi EKA-Yhtymä Oy:n joutuminen tarkastukset. Tällöin kiinnitetään erityistä huo-
20625: velkasaneeraukseen viime vuoden syksyllä.           miota eläkevakuutusyhtiön hallituksen asemaan
20626:     Eläke-Kansa ei saa enää antaa uusia vakuu- sijoitustoiminnan järjestämisessä ja sen valvon-
20627: tuksia, mutta yhtiön nykyiset vakuutukset jatku- nassa.
20628: vat entisin maksuin ja ehdoin. Vakuutuksenotta-         Hallitus aikoo marraskuussa antaa eduskun-
20629: jan mahdollisuuksia vaihtaa eläkevakuutusyh- nalle esityksen vakuutusyhtiölain muuttamisek-
20630: tiötä selvitystilanjohdosta on tarkennettu. Eläk- . si. Muutosesityksessä mm. täsmennetäänja terä-
20631: keet Eläke-Kansa maksaa normaalin käytännön vöitetään vakuutusyhtiön hallituksen tehtäviä ja
20632: mukaisesti. Lakisääteiset eläkkeet on turvattu vastuuta sijoitustoiminnan järjestämisessä ja sen
20633: eläkelaitosten välisellä yhteisvastuulla eikä eläk- valvonnassa. Samoin vahvistetaan vakuutusyh-
20634: keensaajille siten tule menetyksiä missään vai- tiön aktuaarin asemaa. Samalla tullaan kiinnittä-
20635: heessa. Muiden vapaaehtoisten eläkevakuutus- mään erityistä huomiota ministeriölle tapahtu-
20636: ten osalta Eläke-Kansan selvitysmiehet ja sosiaa- vaan raportointiin ja tilintarkastajien tehtäviin.
20637: li- ja terveysministeriö pyrkivät löytämään va-         Eläke-Kansan tapahtumat osoittavat, että ny-
20638: kuutuksenottajien ja vakuutettujen edut turvaa- kyisessä työeläkejärjestelmässä on haavoittuvia
20639: van ratkaisun. Ministeriö on käynnistänyt neu- osia. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää välttä-
20640: vottelut työeläkejärjestelmän edustajien ja selvi- mättömänä, että nopeasti selvitetään kaikki kei-
20641: tysmiesten kanssa, jotta Eläke-Kansan selvitysti- not työeläkejärjestelmän toimivuuden varmista-
20642: lan asiat hoidetaan hallitulla tavalla.             miseksi.
20643:     Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosas-       Näistä syistä sosiaali- ja terveysministeriö
20644: to valvoo kaikkien vakuutusyhtiöiden toimintaa. asettaa selvitysmiehen valmistelemaan kiireelli-
20645:                                         1994 vp -   KK 631                                           3
20646: 
20647: siä toimenpiteitä työeläkejärjestelmää ja erityi-   ta kiinnitetään eläkevakuutusyhtiöiden asemaan
20648: sesti eläkevakuutusyhtiöitä koskevan lainsää-       yhtiöryhmissä sekä eläkevakuutusyhtiöiden si-
20649: dännön kehittämiseksi. Tällöin erityistä huomio-    joitustoimintaanja sen valvontaan.
20650:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1994
20651: 
20652:                                        Sosiaali- ja terveysministerin sijainen
20653:                                                                      Ministeri Anneli Jäätteenmäki
20654: 4                                          1994 vp -   KK 631
20655: 
20656: 
20657: 
20658: 
20659:                                          Tili Riksdagens Talman
20660: 
20661:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        rade senast alla pensionsförsäkringsbolags till-
20662: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         stånd i våras i samband med revisionen beträf-
20663: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       fande 1993. På basis av utredningar som erhållits
20664: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 631:          bl.a. vid dessa inspektioner kan det konstateras
20665:                                                        att de övriga pensionsförsäkringsbolagen uppfyl-
20666:            Har Regeringen utrett eller ämnar den       ler de soliditetskrav som uppställs i lagen om
20667:         i anknytning till det som skedde inom          försäkringsbolag och att deras ekonorniska till-
20668:         Pensions-Kansa utreda även de andra            stånd är gott.
20669:         pensionsförsäkringsbolagens ekonomis-             F örsäkringsavdelningens resurser har under
20670:         ka situation och förmåga att ansvara för       innevarande år ökats med tio nya tjänstemän
20671:         sina skyldigheter?                             eller sakkunniga. För försäkringsinspektionen
20672:                                                        har framför allt anställts försäkringsmatemati-
20673:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ker och sakkunniga i investeringsverksamhet.
20674: anföra följande:                                       Dessutom har försäkringsavdelningens inspek-
20675:                                                        tionsverksamhet omorganiserats för att övervak-
20676:    Pensionsförsäkringsaktiebolaget Kansa (ne-          ningen skall bli effektivare. Tack vare personal-
20677: dan Pensions-Kansa) trädde i likvidation den 7         ökningen har det varit möjligt att öka antalet
20678: oktober 1994. Enligt det mellanbokslut som här-        inspektioner i försäkringsbolag på ort och ställe
20679: vid blev klart hade bolaget förlorat hela sitt verk-   samt att även i övrigt inom valda tyngdpunkts-
20680: samhetskapital och bolaget uppfyllde därmed            områden utföra mera omfattande och djupgåen-
20681: inte längre soliditetskraven enligt lagen om för-      de inspektioner.
20682: säkringsbolag. Att bolaget trädde i likvidation           Försäkringsavdelningen har för avsikt att
20683: var en följd av Kansa-bolagens långvariga pro-         ännu under detta år inleda inspektioner av inves-
20684: blem, som förvärrades när skuldsaneringen av           teringsverksamheten inom alla pensionsförsäk-
20685: Eka-koncernen inleddes hösten 1993.                    ringsbolag. Härvid fåsts särskild uppmärksam-
20686:    Pensions-Kansa får inte längre bevilja nya för-     het vid pensionsförsäkringsbolagets styrelses
20687: säkringar, men bolagets nuvarande försäkringar         ställning vid ordnande och övervakning av inves-
20688: fortsätter att gälla med tidigare avgifter och vill-   teringsverksamheten.
20689: kor. Försäkringstagarens möjligheter att byta             Avsikten är att riksdagen i november skall
20690: pensionsförsäkringsbolag med anledning av lik-         föreläggas en proposition om ändring av lagen
20691: vidationen har preciserats. Pensionema betalar         om försäkringsbolag, där bl.a. försäkringsbo-
20692: Pensions-Kansa ut enligt normal praxis. De lag-        lagsstyrelsemas uppgifter och ansvar preciseras
20693: stadgade pensionerna har garanterats genom             och skärps i fråga om ordnande och övervakning
20694: pensionsanstalternas gemensamma ansvar och             av investeringsverksamheten. Likaså stärks för-
20695: pensionstagarna åsamkas således inte i något           säkringsbolagsaktuariens ställning. Samtidigt
20696: skede förluster. 1 fråga om övriga frivilliga pensi-   kommer rapporteringen till ministeriet och revi-
20697: onsförsäkringar försöker Pensions-Kansas likvi-        soremas uppgifter att ägnas särskild uppmärk-
20698: datorer och social- och hälsovårdsministeriet fin-     samhet.
20699: na en lösning som tryggar försäkringstagarnas             Fallet Pensions-Kansa visar att också det nu-
20700: och de försäkrades intressen. Ministeriet har in-      varande systemet delvis är sårbart. Social- och
20701: lett förhandlingar med representanter för arbets-      hälsovårdsministeriet anser att det är nödvändigt
20702: pensionssystemet och likvidatorema för att likvi-      att alla sätt att säkerställa arbetspensionssyste-
20703: dationsärendena skall skötas under kontrollera-        mets funktionsduglighet utreds snabbt.
20704: de förhållanden.                                          Av dessa orsaker tillsätter social- och hälso-
20705:    Social- och hälsovårdsministeriets försäk-          vårdsministeriet en särskild utredare som skall
20706: ringsavdelning övervakar alla försäkringsbolags        bereda brådskande åtgärder för utvecklande av
20707: verksamhet. Försäkringsavdelningen inspekte-           arbetspensionssystemet och i synnerhet den lag-
20708:                                        1994 vp -   KK 631                                         5
20709: 
20710: stiftning som gäller pensionsförsäkringsbolag.     företagsgrupper samt vid pensionsförsäkrings-
20711: Särskild uppmärksamhet kommer härvid att fås-      bolagens investeringsverksamhet och övervak-
20712: tas vid pensionsförsäkringsbolagens ställning i    ningen av den.
20713: 
20714:     Helsingforsden 2 november 1994
20715: 
20716:                           Social- och hälsovårdsministerns ställföreträdare
20717:                                                                    Minister Anneli Jäätteenmäki
20718:                                                1994vp
20719: 
20720: Kirjallinen kysymys 632
20721: 
20722: 
20723: 
20724: 
20725:                                   Aittoniemi: Metsäalueiden verotuksesta
20726: 
20727: 
20728: 
20729:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20730: 
20731:    Käsitykseni mukaan metsien luokitustoimin-        omistaja ole halukas siirtymään myyntiverotuk-
20732: ta on jäänyt kesken. Tähän on saattanut vaikut-      seen. Oikeudenmukaisen verotuksen aikaansaa-
20733: taa siirtyminen verotuksessa ainakin vaihtoeh-       miseksi tällaiset metsät pitäisi luokitella olemas-
20734: toisesti puun myyntiverotukseen.                     sa olevaan kasvuluokitukseen.
20735:    Metsän luokitukseen perustuva pinta-alaluo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20736: kitus on kuitenkin edelleen voimassa ja tätä kaut-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20737: ta asiaan liittyy melkoisia ongelmia, ei niinkään    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20738: metsän omistajan vaan verottajan ja verotuksen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20739: oikeudenmukaisuuden kannalta. Suomessa on
20740: olemassa erityisesti läntisellä seudulla runsaasti              Aikooko Hallitus viedä loppuun met-
20741: nykyisin tuottoisia metsiä, jotka aikanaan on                sien kasvuluokitusta koskevan operaa-
20742: luokiteltu joko joutomaaksi tai alhaiseen kasvu-             tion siten, että aikanaan joutomaiksi tai
20743: luokitukseen, mutta joissa nyt kasvaa tiheä ja               huonokasvuisiksi luokitellut, mutta ny-
20744: nopeasti uusiutuva myyntimetsä. Pinta-alavero-               kyisin tuottavat metsäalueet saataisiin to-
20745: tuksen mukaan vero on olematon eikä metsän-                  dellisuutta vastaavan verotuksen piiriin?
20746: 
20747:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1994
20748: 
20749:                                            Sulo Aittaniemi
20750: 
20751: 
20752: 
20753: 
20754:  240017
20755: 2                                        1994 vp -   KK 632
20756: 
20757: 
20758: 
20759:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20760: 
20761:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rusteella, joten niillä metsänomistajilla, jotka ei-
20762: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vät olleet omistusaikanaan myyneet kasvua vas-
20763: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      taavaa puumäärää, oli jo kertaalleen verotettua
20764: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       puustoa. Tämän vuoksi siirtymäsäännösten tar-
20765: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        koituksena oli, että tämä puumäärä voitaisiin
20766: n:o 632:                                             myydä verovapaasti. Pinta-alaverotus voidaan-
20767:                                                      kin siirtymäsäännöksen mukaan säilyttää vuo-
20768:           Aikooko Hallitus viedä loppuun met-        teen 2006 asti eli siirtymäaika on 13 vuoden pitui-
20769:        sien kasvuluokitusta koskevan operaa-         nen. Valintaoikeus oli kuitenkin vain luonnolli-
20770:        tion siten, että aikanaan joutomaiksi tai     silla henkilöillä, kuolinpesillä ja näiden muodos-
20771:        huonokasvuisiksi luokitellut, mutta ny-       tamilla yhtymillä. Muut verovelvolliset siirtyivät
20772:        kyisin tuottavat metsäalueet saataisiin to-   puun myyntitulon verotukseen ilman siirtymäai-
20773:        dellisuutta vastaavan verotuksen piiriin?     kaa. Näin pitkä siirtymäkausi on hallinnollisesti
20774:                                                      kallis ja raskas.
20775:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Vuoden 1993 jälkeen Veroluokitusten merki-
20776: vasti seuraavaa:                                     tys on verotuoton kannalta vähentynyt. Pinta-
20777:                                                      alaperusteiseen verotukseen jää noin 40 prosent-
20778:    Pinta-alaperusteisessa      metsäverotuksessa     tia siitä metsämaasta, johon sovellettavan vero-
20779: metsämaan puhtaan tuoton arvioinnissa yhtenä         järjestelmän verovelvollinen on voinut valita.
20780: arviointiperusteena olevat metsämaan laatuteki-      Veroluokitustiedoilla on merkitystä vain met-
20781: jät määritellään maatilakohtaisesti veroluoki-       sänhoitomaksun ja metsän verotusarvon mää-
20782: tuksessa. Verotuslain 66 §:n mukaan veroluoki-       räämisessä niiden verovelvollisten verotuksessa,
20783: tuksen suorittamisesta kunnassa sekä työn suo-       jotka ovat siirtyneet puun myyntitulojen vero-
20784: rittajan ottamisesta tähän tehtävään määrää ve-      tukseen. Tämän vuoksi Veroluokitusten toimeen-
20785: rohallitus kunnanvaltuustoa kuultuaan.               panoa ei voida enää pitää perusteltuna. Valtiova-
20786:    Joulukuun 22 päivänä 1987 valtioneuvosto          rainministeriö ja verohallitus ovat sopimukses-
20787: teki periaatepäätöksen maatilojen kunnittaisten      saan verohallinnon tulostavoitteista vuodelle
20788: veroluokitusten uudistamisesta vuoteen 2000          1993 sopineet, että pääomaverouudistuksen yh-
20789: mennessä. Verohallitus valmisti maanmittauslai-      teydessä toteutetun metsäverouudistuksen joh-
20790: toksen karttatuotantoon sopeutetun kunnittai-        dosta luokitustoimintaa vähennetään olennai-
20791: sen luokitusohjelman periaatepäätöksen toteut-       sesti valtioneuvoston 22.12.1987 tekemän pää-
20792: tamiseksi. Vuodesta 1988 lähtien Iuokitusten         töksen mukaiselta tasolta. Keskeneräiset 12 kun-
20793: vuotuinen määrä nostettiin aikaisemmasta 5-10        nan maatilojen veroluokitukset viedään lop-
20794: kunnasta 25-30 kunnaksi vuodessa. Luokitus-          puun. Vuoden 1994 tulostavoitteista on sovittu,
20795: tenuudistamisessa painopiste oli kunnissa, joista    että vuoden 1994 aikana saatetaan loppuun vi-
20796: luokitus puuttui kokonaan taijoissa luokitus oli     reillä olevat 9 kunnan veroluokitukset. Uusia
20797: vanhin ja huonokuntoisin.                            luokituksia ei aloiteta.
20798:    Vuoden 1993 alussa voimaan tulleenpääoma-            Pinta-alaperusteisen metsäverotuksen osuus
20799: verouudistuksen yhteydessä päätettiin siirtyä        metsäveron tuotosta on huomattavasti pienenty-
20800: pinta-alaperusteisesta järjestelmästä todellisten    nyt, sillä yhteisöjen metsät siirtyivät myyntivero-
20801: puun myyntitulojen verotukseen. Siirryttäessä        tukseen. Näin ollen suuria kustannuksia vaati-
20802: pinta-alaperusteisesta verojärjestelmästä todel-     vaa luokitustoimintaa ei ole tarkoituksenmu-
20803: listen tulojen mukaan määräytyvään verojärjes-       kaista jatkaa sellaista verotusta varten, joka on
20804: telmään erityisenä ongelmana oli se, että veroa      voimassa vain siirtymäkauden.
20805: oli maksettu keskimääräisen metsänkasvun pe-
20806: 
20807:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1994
20808: 
20809:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
20810:                                          1994 vp -    KK 632                                           3
20811: 
20812: 
20813:                                         Tili Riksdagens Talman
20814: 
20815:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     skogsägare som under den tid de ägt skog inte
20816: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       hade sålt en sådan virkesmängd som motsvarade
20817: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     tillväxten hade ett trädbestånd som beskattats
20818: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        redan en gång. Därför var syftet med övergångs-
20819: 632:                                                 stadgandena att denna virkesmängd skulle kun-
20820:                                                      na säljas skattefritt. Arealbeskattningen kan en-
20821:           Ämnar Regeringen slutföra den opera-       ligt övergångsstadgandet bibehållas tili år 2006.
20822:        tion som rör klassificeringen av skogar-      Övergångstiden är således 13 år. Endast fysiska
20823:        nas tillväxt så att sådana skogsområden       personer, dödsbon och av dem bildade samman-
20824:        som i tiderna har klassificerats som impe-    slutningar hade dock rätt att välja vilket system
20825:        diment eller som områden med dålig till-      de ville tillämpa. De andra skattskyldiga över-
20826:        växt, men som numera är produktiva,           gick tili beskattning av försäljningsvinster av vir-
20827:        skulle omfattas av en sådan beskattning       ke utan övergångstid. En så lång övergångspe-
20828:        som stämmer överens med verkligheten?         riod är administrativt sett dyr och tung.
20829:                                                          Efter 1993 har skatteklassificeringarnas bety-
20830:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        delse minskat med tanke på skatteintäkten. Tili
20831: anföra följande:                                     den arealbaserade beskattningen hänförs ca 40 %
20832:                                                      av den skogsmark för viiken den skattskyldige
20833:    K valitetsfaktorerna för skogsmark, som utgör     har kunnat välja det skattesystem som skall till-
20834: en av utvärderingsgrunderna vid beräkningen av       lämpas. Uppgifterna om skatteklassificeringen
20835: nettoavkastningen av skogsmark för den areal-        har betydelse endast vid bestämmandet av skogs-
20836: baserade skogsbeskattningen, fastställs genom        vårdsavgiften och skogens beskattningsvärde vid
20837: skatteklassificering för de enskilda gårdsbruks-     beskattningen av de skattskyldiga som har över-
20838: enheterna. Enligt 66 § beskattningslagen bestäm-     gått tili beskattning av försäljningsvinsterna av
20839: mer skattestyrelsen efter att ha hört kommunfull-    virke. Därför kan det inte längre anses motiverat
20840: mäktige om verkställande av skatteklassificering     att verkställa skatteklassificeringarna. Finansmi-
20841: i en kommun samt om vem som skall ombetros           nisteriet och skattestyrelsen har i sitt avtal om
20842: uppdraget att utföra detta arbete.                   skatteförvaltningens resultatmål för 1993 kom-
20843:    Den 22 december 1987 fattade statsrådet ett       mit överens om att klassificeringsverksamheten
20844: principbeslut om revidering av skatteklassifice-     minskas väsentligt från den nivå som avses i
20845: ringen av gårdsbruksenheter kommunvis före år        statsrådets beslut av den 22 december 1987 med
20846: 2000. Skattestyrelsen framställde ett sådant klas-   anledning av den revidering av skogsbeskatt-
20847: sificeringsprogram, vilket anpassades tilllantmä-    ningen som genomfördes i samband med kapital-
20848: teriverkets kartproduktion, för verkställande av     skattereformen. Skatteklassificeringen av gårds-
20849: principbeslutet. Sedan 1988 har det årliga antalet   bruksenheterna i de 12 kommuner där klassifice-
20850: klassificeringar höjts från det tidigare 5-10        ringen fortfarande pågår skall avslutas. Beträf-
20851: kommuner tili 25-30 kommuner per år. Vid             fande resultatmålen för 1994 har man kommit
20852: revideringen av klassificeringarna låg tyngd-        överens om att skatteklassificeringarna i 9 av de
20853: punkten på sådana kommuner där klassificering-       kommuner som är under arbete skall slutföras
20854: en saknades helt eller där klassificeringen var      under 1994. Några nya klassificeringar kommer
20855: äldst och av sämsta kvalitet.                        inte att påbörjas.
20856:    I samband med kapitalskattereformen som               Den arealbaserade skogsbeskattningens andel
20857: trädde i kraft vid ingången av 1993 beslöt man       av skogsskatteintäkterna har minskat avsevärt,
20858: övergå från ett arealbaserat system tili beskatt-    eftersom sammanslutningarnas skogar övergick
20859: ning av verkliga försäljningsvinster av virke. Vid   tili försäljningsbeskattning. Således är det inte
20860: övergången från det arealbaserade skattesyste-       ändamålsenligt att fortsätta den oerhört kost-
20861: met tili ett skattesystem som bestäms enligt verk-   nadskrävande klassificeringsverksamheten för
20862: liga inkomster var ett speciellt problem att skatt   en sådan beskattning som gäller endast under
20863: redan hade betalts utgående från den genom-          övergångsperioden.
20864: snittliga skogstillväxten, vilket innebar att de
20865: 
20866:      Helsingforsden 3 november 1994
20867:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
20868:                                                 1994 vp
20869: 
20870: Kirjallinen kysymys 633
20871: 
20872: 
20873: 
20874: 
20875:                                    Mäkelä ym.: Tuotejaloste Oy:n poroteurastamon konkurssista
20876:                                       Sodankylässä
20877: 
20878: 
20879:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20880: 
20881:    Sodankylässä toimineen poronlihaa jalosta-        yhtiön tilintarkastus on hoidettu, kun velkakirjo-
20882: neen Tuotejaloste Oy:n konkurssi on herättänyt       ja ei ole huomattu? Yhtiön toisena päärahoittaja-
20883: maakunnassa laajaa huomiota. Yleisesti kysy-         nahan on ollut Kera, joka mm. viime vuonna on
20884: tään, voidaanko tällainenkin konkurssi tehdä.        myöntänyt yhtiölle ns. kausirahoitusta 2,7 milj.
20885:    Tuotejaloste Oy:n konkurssi tuli julkisuuteen     markkaa.
20886: 21.9.1994, kun Pohjolan Osuuspankki kieltäytyi           Todellinen uutinen löytyy sitten sanomalehti
20887: myöntämästä yhtiölle ns. kausirahoitusta. Me-        Lapin Kansasta 11.10.1994. Lehden tietojen mu-
20888: nettely herätti varsin laajaa huomiota, kun toi-     kaan maalaiskunnan kunnanhallitus on varan-
20889: nen yhtiön rahoittajista, Kera olisi ollut valmis    nut kahden hehtaarin tontin poroteurastamoa
20890: yhtiötä rahoittamaan. Miten näin erilaisiin joh-     varten.
20891: topäätöksiin voidaan tulla, yhtiössä kun ei ollut        Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtajan
20892: kassakriisiä ja työntekijöiden palkatkin oli pys-    mukaan hankkeen takana on seitsemän palis-
20893: tytty maksamaan ajallaan?                            kuntaa. Teurastamo maksaa 3,7-3,8 milj.
20894:    Varsinainen yllätys koettiin yhtiön tiimoilta     markkaa, ja siinä on tarkoitus käsitellä 12 000-
20895: vain viisi päivää konkurssin julkitulon jälkeen,      15 000 poroa. Rahoitusta haetaan työvoimavi-
20896: kun paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja        ranomaisilta.
20897: ilmoitti julkisuudessa, että koko kauden poronU-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20898: hatuotannolle on löytynyt ostaja. Tiesikö toi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20899: minnanjohtaja konkurssista etukäteen? Muuhun         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20900: lopputulokseen on vaikea tulla, kun kauden teu-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20901: rastusmäärä on 135 000 poroa, jostajalostusliik-
20902: keiden osuus on 85 000 poroa.                                  Aikooko Hallitus tukea sellaista yri-
20903:    Varsinainen uutispommi koettiin seitsemän                tystoimintaa, jossa veronmaksajien varo-
20904: päivää yhtiön konkurssin jälkeen. Tuotejalas-               ja hyväksi käyttäen aiotaan siirtää poro-
20905: teen toiminnanjohtajan henkilökohtaisia velka-              teurastamo toiselle paikkakunnalle, ja
20906: kirjoja löytyi yhtiön kassasta 3,5 milj. markan                miten Hallitus aikoo tehostaa sellais-
20907: edestä. Velkoihin ei ollut yhtiön hallituksen pää-          ten yritysten tilintarkastustoimintaa,
20908: töstä eikä liioin mitään vakuuksia. Miten on                joissa veronmaksajien varoja on tilapäi-
20909: mahdollista, että toiminnanjohtaja on saanut 3,5            sestikin käytössä?
20910:  milj. markkaa lainaa ilman vakuuksia? Miten
20911: 
20912:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1994
20913: 
20914:                      Tina Mäkelä                              Hannu Suhonen
20915: 
20916: 
20917: 
20918: 
20919: 240017
20920: 2                                          1994 vp -    KK 633
20921: 
20922: 
20923: 
20924: 
20925:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20926: 
20927:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kysymyksessä käsitellään Tuotejaloste Oy:n,
20928: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jota mm. Kera Oy oli rahoittanut, konkurssiin
20929: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        menemistä. Tässä yhteydessä on todettu, että
20930: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän           Pohjolan Osuuspankki ei ollut valmis jatkamaan
20931: ym. kirjallisen kysymyksen n:o 633:                    Tuotejaloste Oy:n rahoittamista, mutta Kera Oy
20932:                                                        taas olisi ollut valmis jatkamaan yrityksen ra-
20933:            Aikooko Hallitus tukea sellaista yri-       hoittamista.
20934:         tystoimintaa,jossa veronmaksajien varo-            Kera Oy:ltä saadun tiedon mukaan Kera Oy
20935:         ja hyväksi käyttäen aiotaan siirtää poro-      olisi ollut valmis jatkamaan yrityksen rahoitta-
20936:         teurastamo toiselle paikkakunnalle, ja         mista, koska Tuotejaloste Oy:n rahoitustulos
20937:            miten Hallitus aikoo tehostaa sellais-      vuonna 1993 oli selvästi positiivinen ja yritys
20938:         ten yritysten tilintarkastustoimintaa,         saattoi tehdä jossain määrin poistojakin. Realis-
20939:         joissa veronmaksajien varoja on tilapäi-       tisten ennusteiden mukaan sama tilanne olisi ol-
20940:         sestikin käytössä?                             lut kuluvallakin tilikaudella. Pitkällä tähtäimellä
20941:                                                        yritys ei Kera Oy:n mukaan kuitenkaan olisi pys-
20942:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tynyt hoitamaan velvoitteitaan sovitussa aika-
20943: vasti seuraavaa:                                       taulussa.
20944:                                                            Kera Oy:n käsityksen mukaan tilanteen rat-
20945:     Kansanedustaja Mäkelän ym. kysymys koski           kaisemiseksi yrityssaneeraus olisi ollut oikea me-
20946: Sodankylässä toimineen poronlihaa jalostaneen          nettely, jolloin päärahoittajat olisivat turvanneet
20947: Tuotejaloste Oy:n konkurssiin menemistä 20.9.          yrityksen kausirahoituksen syksyllä 1994, jotta
20948:  1994.                                                 se olisi voinut ostaa tarvitsemansa raaka-aineet.
20949:     Kysymyksessä on tiedusteltu, aikooko hallitus      Yrityssaneerausprosessi olisi voitu aloittaa sen
20950: tukea sellaista yritystoimintaa, jossa veronmak-       jälkeen. Menettely ei kuitenkaan käytettävissä
20951: sajien varoja hyväksi käyttäen aiotaan siirtää         olevien tietojen mukaan sopinut Pohjolan
20952: poroteurastamo toiselle paikkakunnalle.                Osuuspankille.
20953:     Kysymyksessä tarkoitetaan Rovaniemelle pe-             Kysymyksessä kiinnitetään huomiota myös
20954: rustettavaa täysin uutta poroteurastamoa, joka         siihen, miten yrityksen tilintarkastus oli hoidettu,
20955: ei liity millään tavalla Tuotejaloste Oy:hyn. Kon-     kun toimitusjohtaja pystyi lainaamaan yrityksel-
20956: kurssiin menneen Sodankylässä toimineen Tuo-           tä 3,5 miljoonaa markkaa ilman yhtiön hallituk-
20957: tejaloste Oy:n toiminnan jatkamisesta uusien           sen päätöstä.
20958: yrittäjien toimesta entisissä tiloissa ollaan par-         Tuotejaloste Oy:llä oli kaksi tilintarkastajaa.
20959: haillaan neuvottelemassa. Sodankylässä toimii          Toinen oli KHT- ja toinen HTM-tasoinen. Tilin-
20960: edelleen poroteurastamo, jolta mm. Tuotejaloste        tarkastus hoidettiin normaalisti kerran vuodessa
20961: Oy osti raakalihan teurastettuna, joten kyseessä       ja tilintarkastajat olivat yhteydessä yritykseen
20962: ei ole poroteurastamon siirtäminen toiselle paik-      myös muulloin. Kera Oy:stä saatujen tietojen
20963: kakunnalle vaan uuden poroteurastamon perus-           mukaan mitään merkittävää huomautettavaa
20964: taminen Rovaniemelle, jossa tällä hetkellä ei ole      yrityksen asioissa ei ole ollut.
20965: poroteurastamoa ja jossa joka tapauksessa ky-              Käytettävissä olevien tietojen mukaan yrityk-
20966: syntää poroteurastamolle on jo olemassa.               sestä löytyi konkurssin jälkeen useita toimitus-
20967:     Todettakoon myös, että valtion tuen myöntä-        johtajan allekirjoittamia velkakirjoja yhteissum-
20968: miseen suhtaudutaan pidättyvästi yleensä ta-           maltaan 3,54 miljoonaa markkaa. Ensimmäinen
20969: pauksissa, joissa yritys siirtää toimintansa toisel-   oli päivätty maaliskuussa ja muut kesän aikana.
20970: ta paikkakunnalta toiselle, mikäli toimipaikko-        Asia on parhaillaan rikospoliisin tutkittavana.
20971: jen vaihdos aiheuttaa olennaista työttömyytta tai          Hallitus on pyrkinyt monin eri tavoin tehosta-
20972: työpaikkojen vähennystä aikaisemmalla sijainti-        maan valtiontukien käsittelyä niin, että mahdol-
20973: paikkakunnalla ja mikäli siirtymisen yhteydessä        lisia väärinkäytöksiä ja rikoksia voitaisiin eh-
20974: toimintaa ei olennaisesti laajenneta.                  käistä. Kauppa- ja teollisuuministeriössä on mm.
20975:                                            1994 vp -      KK 633                                          3
20976: 
20977: käynnistetty tähän liittyen yhteistyö keskusri-          luominen ja järjestelmän valvonta. Vuodenvaih-
20978: kospoliisin kanssa. Tilintarkastuksen osalta on          teessa tulee voimaan uusi tilintarkastuslaki, jolla
20979: todettava, että tilintarkastus on laillista, lähinnä     on tarkoitus selkeyttää tilintarkastustaja laajen-
20980: jälkikäteen tapahtuvaa valvontaa, jonka kuuluu           taa auktorisoitujen tilintarkastajien käyttöä,
20981: varmistaa, että yrityksen sisäinen kontrollijärjes-      mutta tällä uudella tilintarkastuslaillakaan ei si-
20982: telmä on olemassa, mutta yritykselle itselleen           nänsä voida estää tämäntyyppistä yhtiön varalli-
20983: kuuluu yrityksen sisäisen kontrollijärjestelmän          suuden käyttöä.
20984: 
20985:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1994
20986: 
20987:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
20988: 4                                           1994 vp -   KK 633
20989: 
20990: 
20991: 
20992: 
20993:                                           Tili Riksdagens Talman
20994: 
20995:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        jaloste Oy, ett bolag som bl.a. Kera Ab finansie-
20996: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          rat, gick i konkurs. I det här sammanhanget har
20997: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        det konstaterats att banken Pohjolan Osuus-
20998: man Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr              pankki inte var beredd att fortsätta att finansiera
20999: 633:                                                    Tuotejaloste Oy, medan Kera Ab för sin del kun-
21000:                                                         de ha beviljat företaget vidare finansiering.
21001:            Har Regeringen för avsikt att stöda             Kera Ab har uppgett att det skulle ha varit
21002:         sådan företagsverksamhet där skattebe-          berett att fortsätta att finansiera företaget, ef-
21003:         talamas medel används till att flytta ett       tersom Tuotejaloste Oy:s finansieringsresultat
21004:         renslakteri till en annan ort, och              1993 var klart positivt och företaget i viss mån
21005:            hur ämnar Regeringen effektivera revi-       också kunde göra avskrivningar. Realistiska
21006:         sionen i fråga om sådana företag där skat-      prognoser utlovade samma situation också un-
21007:         tebetalamas medel är i tillfålligt bruk?        der innevarande finansår. På lång sikt skulle
21008:                                                         företaget dock enligt Kera Ab inte ha kunnat
21009:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sköta sina förpliktelser enligt överenskommen
21010: anföra följande:                                        tidtabell.
21011:                                                            Kera Ab anser att företagssanering hade varit
21012:     Riksdagsman Mäkeläs m.fl. spörsmål gäller           ett riktigt förfarande för att lösa situationen. De
21013: aktiebolaget Tuotejaloste Oy:s konkurs 20.9.            huvudsakliga finansiärema skulle då ha tryggat
21014: 1994. Tuotejaloste Oy, som beredde renkött, var         företagets säsongsfinansiering hösten 1994, så att
21015: verksamt i Sodankylä.                                   det kunde ha köpt de nödvändiga råvaroma.
21016:     I spörsmålet ställs frågan om regeringen har        Efter det kunde företagssaneringsprocessen ha
21017: för avsikt att stöda sådan företagsverksamhet           inletts. Förfarandet passade dock enligt uppgift
21018: där skattebetalamas medel utnyttjas till att flytta     inte Pohjolan Osuuspankki.
21019: ett renslakteri till en annan ort.                         I spörsmålet fåsts uppmärksamhet också vid
21020:     Spörsmålet avser ett helt nytt renslakteri som      hur företagets revision sköttes, då verkställande
21021: skall grundas i Rovaniemi och som inte har något        direktören kunde låna 3,5 miljoner mark av före-
21022: som helst samband med Tuotejaloste Oy. För-             taget utan något beslut av bolagets styrelse.
21023: handlingar pågår som bäst om möjligheten att               Tuotejaloste Oy hade två revisorer. Den ena
21024: Tuotejaloste Oy:s verksamhet skall kunna åter-          var av CGR- och den andra av GRM-nivå. Revi-
21025: upptas av nya företagare i de tidigare lokaliteter-     sionen sköttes normalt en gång i året, och reviso-
21026: na. Ett renslakteri är fortfarande verksamt i So-       rema var i kontakt med företaget också vid andra
21027: dankylä, och bl.a. Tuotejaloste Oy köpte charku-        tidpunkter. Kera Ab har uppgett att det inte har
21028: terivaror av detta. Det är således inte fråga om att    funnits något speciellt att anmärka på i företagets
21029: ett renslakteri skulle bli förflyttat till en annan     angelägenheter.
21030: ort, utan om att ett nytt renslakteri skall grundas        Till buds stående uppgifter visar att det efter
21031: i Rovaniemi, där det för närvarande inte finns          konkursen hittades flera skuldebrev på samman-
21032: något sådant, medan i varje fall efterfrågan på ett     lagt 3,54 miljoner mark, som undertecknats av
21033: renslakteri redan finns.                                verkställande direktören. Det första var daterat i
21034:     Det kan också konstateras att man i allmänhet       mars och de övriga under sommarens lopp. Sa-
21035: är återhållsam när det gäller att bevilja statsstöd     ken undersöks som bäst av kriminalpolisen.
21036: i fall där ett företag flyttar sin verksamhet från en      Regeringen har på många sätt strävat efter att
21037: ort till en annan, om bytet av verksamhetsort           effektivera behandligen av statsstöd för att even-
21038: orsakar betydande arbetslöshet eller minskning          tuellt missbruk och brott skall kunna förebyggas.
21039: av antalet arbetsplatser på den tidigare orten och      Handels- och industriministeriet har bl.a. inlett
21040: om verksamheten inte märkbart byggs ut i sam-           samarbete i detta syfte med centralkriminalpoli-
21041: band med flyttningen.                                   sen. Vad revisionen beträffar måste det konstate-
21042:     I spörsmålet diskuteras det faktum att Tuote-       ras att det är fråga om en lagenlig övervakning
21043:                                           1994 vp -     KK 633                                          5
21044: 
21045: som sker närmast i efterhand, och vars syfte är att     lag i kraft, som skall göra revisionen klarare och
21046: säkerställa att företaget har ett intemt kontroll-      bidra tili att auktoriserade revisorer anlitas i
21047: system, medan det ankommer på företaget självt          högre grad, men inte heller denna nya revision-
21048: att skapa detta intema kontrollsystem och att           slag kan i sig förhindra sådan användning av ett
21049: övervaka det. I årsskiftet träder en ny revisions-      bolags förmögenhet som det är här fråga om.
21050: 
21051:      Helsingforsden 4 november 1994
21052: 
21053:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
21054:                                                1994vp
21055: 
21056: Kirjallinen kysymys 634
21057: 
21058: 
21059: 
21060: 
21061:                                   Rinne: Vanhojen aravalainojen korkotasosta
21062: 
21063: 
21064: 
21065:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21066: 
21067:    Niin sanottujen vanhojen aravalainojen korot     nasta sietämättömään syrjäytymiskierteeseen.
21068: ovat nousseet kohtuuttomalle tasolle. Lainojen      Pahiten tilanteesta kärsivät lapset.
21069: korot ovat kipuamassa yli ns. kovan rahan kor-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21070: kotason.                                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21071:    Monet ihmiset ovat joutuneet tästä syystä täy-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21072: sin kestämättömään tilanteeseen. Inflaatio ei       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21073: enää syö asuntolainoja kuten aikaisemmin.
21074:    Palkanansaitsijoiden verotus on nostettu                  Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus ai-
21075: äärimmilleen. Monet muut samansuuntaiset toi-              koo ryhtyä ns. vanhojen aravalainojen
21076: menpiteet ovat ajamassa ihmisiä ulos yhteiskun-            korkotason tuntuvaksi alentamiseksi?
21077: 
21078:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1994
21079: 
21080:                                            Heikki Rinne
21081: 
21082: 
21083: 
21084: 
21085: 240017
21086: 2                                         1994 vp -   KK 634
21087: 
21088: 
21089: 
21090: 
21091:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21092: 
21093:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        66) 11 §:n 3 momentin mukaisesti valtioneuvosto
21094: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         voi edelleen asumiskustannusten tasoittamiseksi
21095: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       eri aikoina valmistuneissa taloissa korottaa
21096: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki           asuntolainojen korkoa enintään vastaaviin tar-
21097: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          koituksiin annetuista ensisijaisista kiinnityslai-
21098: n:o 634:                                              noista yleisesti perittävän koron suuruiseksi.
21099:                                                           Vuokrataloille ja yksityisille lainanhakijoille
21100:          Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus ai-     myönnettävien pitkäaikaisten lainojen korko
21101:        koo ryhtyä ns. vanhojen aravalainojen          vaihtelee eri viitekorkojen ja pankkien perimien
21102:        korkotason tuntuvaksi alentamiseksi?           erilaisten korkomarginaalien perusteella. Esi-
21103:                                                       merkiksi kolmen vuoden viitekorko on tällä het-
21104:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kellä yli 10% ja korkomarginaali noin o,s..--.--
21105: vasti seuraavaa:                                       1,5 %. Vastaavasti 12 kuukauden helibor on noin
21106:                                                       6,65 %ja korkomarginaali noin 2,25 %. Prime-
21107:    Vanhoilla aravalainoilla tarkoitetaan valtion      korko on noin 7 % ja korkomarginaali on noin
21108: asuntolainoja, jotka on myönnetty 28.2.1982 tai       2,5%.
21109: sitä aikaisemmin. Näiden lainojen koroista on             Valtion asuntolainan 10,0 %:n maksimikorko
21110: viimeksi tehty valtioneuvoston päätös (829/93)        ei juurikaan eroa edellä esitetyistä korkoesimer-
21111: 23.9 .1993, joka on voimassa toistaiseksi. Päätök-    keistä, joissa korkotaso vaihtelee noin 9,0 %:sta
21112: sen mukaan asunto-osakeyhtiö- ja omakotitalon          12 %:iin.
21113: tai asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien             Lisäksi vuoden 1995 valtion talousarvioesi-
21114: osakkeiden hankkimista varten myönnetyistä            tyksessä asumiskustannusten nousun hillitsemi-
21115: lainoista peritään vuotuista korkoa 10,0 %, jos       seksi säädellään valtion lainoituksen ja korko-
21116: laina on myönnetty 28.2.1982 tai sitä aikaisem-       tuen ehtoja siten, että ehdot ottavat huomioon
21117: min.                                                  valtiontaloudellisen tilan ja tuen asuntopoliitti-
21118:    Vuokra- ja asunto-osuuskuntatalon rakenta-         sen kohdentumisen.
21119: mista, laajentamista tai peruskorjausta varten            Jos vanhojen asuntolainojen korkoja alennet-
21120: myönnetystä lainasta peritään vuotuista korkoa        taisiin, se ei olisi perusteltua asumiskustannus-
21121: seuraavasti: 1) 10,0 %, jos laina on myönnetty        syistä, koska alennus koskisi kohteita, joissa
21122: vuosina 1949-1978, 2) 9,5 %, jos laina on             vuokrat ja pääomamenot ovat muutoinkin alhai-
21123: myönnetty vuonna 1979, 3) 5,25 %, jos laina on        simmat. Vuokrien korkeus on sen sijaan suurem-
21124: myönnetty vuonna 1980 ja 4) 5,0 %, jos laina on       pi ongelma 1980-luvun lopulla rakennetuissa ja
21125: myönnetty vuonna 1981 tai ajalla 1.1.-                niitä uudemmissa taloissa.
21126: 28.2.1982.                                                Lainansaajalla on aina oikeus maksaa lainan-
21127:    Vuokrataloille aikoinaan myönnettyjen ns.          sa pois, jos hän saa tilalle edullisemman lainan.
21128: ensisijaislainojen korot on yleensä sidottu Suo-      Valtiokonttori ei peri lainasta valtion saamatta
21129: men Pankin peruskorkoon, ja ne ovat muuttu-           jäävää korkohyötyä. Asuntolainan pois maksa-
21130: neet peruskoron muuttuessa. Peruskorko on             minen ei kuitenkaan vapauta vuokratalon omis-
21131: alentunut viimeksi 1.2.1994, jolloin ensisijaislai-   tajaa aravavuokra-asuntojen ja aravavuokrata-
21132: nojen korko aleni 7,5 %:iin.                          lojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunasta-
21133:    Aravalain (1189/93) 45 §:n 3 momentin mu-          misesta annetun lain (1190/93) mukaisista käyt-
21134: kaan on jäänyt edelleen voimaan vanhojen asun-        tö- ja luovutusrajoituksista. Omistusaravalainaa
21135: totuotantolakien mukainen oikeus muuttaa ase-         eivät enää koske käyttö- ja luovutusrajoitukset,
21136: tuksella tai valtioneuvoston päätöksellä asunto-      joten asuntolainan pois maksamisella ei tässä
21137: lainojen korkoja. Siten asuntotuotantolain (247/      suhteessa ole merkitystä.
21138: 
21139:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1994
21140: 
21141:                                                                              Ministeri Pirjo Rusanen
21142:                                            1994 vp -   KK 634                                             3
21143: 
21144: 
21145: 
21146: 
21147:                                          Tili Riksdagens Talman
21148: 
21149:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tider fortfarande höja Iäneräntorna för bostader
21150: ger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande med-         tili högst den räntesats som alimänt uppbärs för
21151: Iem av statsrädet översänt föijande av riksdags-       primära inteckningsiän som beviljats för motsva-
21152: man Heikki Rinne undertecknade spörsmäi nr             rande ändamål.
21153: 634:                                                       Räntan pä de Iängfristiga Iän som beviijas
21154:                                                        hyreshus och privata Iänesökande varierar pä
21155:          Viika brädskande ätgärder ämnar Re-           grund av att säväi referensräntorna som banker-
21156:        geringen vidta i syfte att kännbart sänka       nas räntemarginaler är olika. Referensräntan för
21157:        räntenivän för de s.k. gamia aravaiänen?        tre är är exempeivis för närvarande över 10 % och
21158:                                                        räntemarginaien ca 0,5-1,5 %. Motsvarande 12
21159:   Sam svar pä detta spörsmäi fär jag vördsamt          månaders heiiborränta är ca 6,65 % och ränte-
21160: anföra föijande:                                       marginalen ca 2,25 %. Primräntan är ca 7 % och
21161:                                                        räntemarginalen ca 2,5 %.
21162:    Med gamla aravaiän avses statiiga bostadsiän            Maximiräntan om 10,0% pä statens bostads-
21163: som har beviijats 28.2.1982 eller tidigare. Statsrä-   Iän avviker ytterst Iite frän de nämnda ränte-
21164: dets senaste besiut om räntorna pä dessa Iän (829/     exempien, där räntenivän varierar frän ca 9,0%
21165: 93) utfårdades 23.9.1993 och det gäller tilis vida-    tili12,0 %.
21166: re. Enligt besiutet uppbärs pä Iän som beviijats           För att stävja stegringen i boendekostnaderna
21167: för förvärv av bostadsaktieboiags- och egna-           regieras dessutom vilikoren för statens finansie-
21168: hemshus eller av aktier som berättigar tili besitt-    ring och räntestöd i budgetpropositionen för
21169: ning av bostadsiägenheter en ärlig ränta om            1995 sä att det statsekonomiska Iäget och den
21170: 10,0 %, om Iänet har beviljats 28.2.1982 eller tidi-   bostadspoiitiska fördeiningen av stödet biir be-
21171: gare.                                                  aktade i vilikoren.
21172:    Pä Iän som har beviijats för byggande, utvidg-          Om räntorna päde gamia bostadsiänen sänk-
21173: ning eller grundreparation av hyres- eller bo-         tes, skulle det inte kunna motiveras med tanke pä
21174: stadsandeisiagshus uppbärs ränta som föijer:           boendekostnaderna, eftersom nedsättningen
21175: 1) 10,0 %, om Iänet har beviljats 1949-1978,           skulle gälla objekt där hyrorna och kapitaiutgif-
21176: 2) 9,5 %, om Iänet har beviijats 1979, 3) 5,25 %,      terna redan är Iägst. De höga hyrorna är däremot
21177: om Iänet har beviijats 1980 och 4) 5,0 %, om Iånet     ett större probiem i hus frän siutet av 1980-taiet
21178: har beviijats 1981 eller under tiden 1.1-              och i nyare hus.
21179: 28.2.1982.                                                 En Iäntagare kan alltid betaia bort sitt Iän om
21180:     Räntorna pä de s.k. primärlän som i tiden          han får ett fördeiaktigare Iän i stället. Statskonto-
21181: beviljades hyreshus är i allmänhet bundna vid          ret uppbär inte den utebiivna ränteinkomsten.
21182: Finiands Banks grundränta och de har ändrats           Bortbetalningen av ett bostadsiän fritar dock inte
21183: när grundräntan förändrats. Grundräntan sjönk          ägaren av ett hyreshus frän användnings- och
21184: senast 1.2.1994, varvid räntan pä primärlän            överläteisebegränsningarna enligt Iagen om an-
21185: sjönk tili 7,5 %.                                      vändning, överläteise och iniösen av aravahyres-
21186:     Enligt 45 § 3 mom. aravaiagen (1189/93) gäller     bostäder och aravahyreshus (1190/93). Använd-
21187:  rätten att genom förordning eller statsrädets be-     nings- och överläteisebegränsningarna gäller inte
21188: slut ändra räntorna pä bostadsiän fortfarande.         Iängre ägarbostadsaravaiän, varför bortbetai-
21189: Eniigt 11 § 3 mom. Iagen om bostadsproduktion          ningen av bostadsiänet saknar betydeise i detta
21190: (247/66) kan statsrädet säiedes för att jämna ut       avseende.
21191:  boendekostnaderna i hus som biivit fårdiga olika
21192: 
21193:      Helsingforsden 8 november 1994
21194: 
21195:                                                                                Minister Pirjo Rusanen
21196:                                                  1994 vp
21197: 
21198: Kirjallinen kysymys 635
21199: 
21200: 
21201: 
21202: 
21203:                                    Luukkainen ym.: Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittä-
21204:                                       misen turvaamisesta
21205: 
21206: 
21207:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21208: 
21209:    Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta            vasti vaikuttaa niiden ympäristötavoitteiden to-
21210: (YTV) on laatinut yhteistyössä liikenneministe-       teutumiseen, joihin Suomi on jo sitoutunut.
21211: riön ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa pää-             Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän ke-
21212: kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitel-          hittämishankeohjelma on hyväksytty kolmelle
21213: man. YTV:n valtuuskunta hyväksyi suunnitel-           jaksolle. Seuraavassa vaiheessa laaditaan vuosit-
21214: man 30.9.1994.                                        tain ajoitettu toteuttamisohjelma ensimmäiselle
21215:    Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän ke-         jaksolle 1996--2003.
21216: hittämisen päämääränä on parantaa liikenteelli-           YTV on esittänyt, että liikenneministeriö va-
21217: sin keinoin asukkaiden elämisen laatua sekä elin-     raa kehittämishankeohjelman toteuttamiseen
21218: keinoelämän ja pääkaupunkitoimintojen edelly-         määrärahat toteuttamisohjelmissa ja valtion ta-
21219: tyksiä.                                               lousarviossa. Lisäksi YTV on esittänyt, että val-
21220:    Joukkoliikenteen merkitys pääkaupunkiseu-          tio osallistuu kehittämishankeohjelman yhteises-
21221: dun asukkaille näkyy mm. seuraavista tunnuslu-        ti toteutettavien hankkeiden rahoitukseen keski-
21222: vuista: Päivittäinjoukkoliikennettä käyttää noin      määrin 75 prosentin osuudella.
21223: miljoona matkustajaa (940 000). Sen osuus kai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21224: kista seudun matkoista on 42 prosenttia. Lähtöjä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21225: on vuorokaudessa 25 000.                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21226:    Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteissa        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21227: pääkaupunkiseudulla korostuvat joukkoliiken-
21228: teen toimintaedellytysten turvaaminen ja ympä-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21229: ristötavoitteiden edistäminen. Joukkoliikennettä             ryhtyä pääkaupunkiseudun liikennejär-
21230: kehitetään siten, että se on kilpailukykyinen liik-          jestelmän tasapainoisen ja jatkuvan ke-
21231: kumisvaihtoehto. Joukkoliikenteen toiminnan                  hittämisen turvaamiseksi?
21232: turvaamisella ja kehittämisellä voidaan ratkaise-
21233: 
21234:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1994
21235: 
21236:           Hannele Luukkainen             Margareta Pietikäinen          Paavo Nikula
21237:           Jaakko Laakso                  JörnDonner                     Tarja Halonen
21238:           Marita Jurva                   Pekka Haavisto                 Eero Paloheimo
21239:           Tarja Kautto                   Leena Luhtanen                 Matti Louekoski
21240:           Outi Ojala                     ArjaAlho                       Paavo Lipponen
21241:           Antti Kalliomäki               Ulpu Iivari                    Johannes Koskinen
21242:           Hanna Markkula                 Kaarina Dromberg               Päivi Varpasuo
21243:           Martti Tiuri                   Heidi Hautala                  Ulla Anttila
21244: 
21245: 
21246: 
21247: 
21248: 240017
21249: 2                                       1994 vp -   KK 635
21250: 
21251: 
21252: 
21253: 
21254:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21255: 
21256:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vuosille 199 5-1998. Työssä tarkastellaan kaik-
21257: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kien liikennemuotojen muodostamaa kokonai-
21258: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     suutta. Työryhmässä on liikenneministeriön li-
21259: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannele        säksijäsenet valtiovarainministeriöstä, tielaitok-
21260: Luukkaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      sesta, Valtionrautateiltä, merenkulkuhallituk-
21261: myksen n:o 635:                                     sesta, Ilmailulaitoksestaja Valtion Taloudellises-
21262:                                                     ta Tutkimuskeskuksesta. Pääkaupunkiseudun
21263:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      osalta nyt valmistunut liikennejärjestelmäsuun-
21264:        ryhtyä pääkaupunkiseudun liikennejär-        nitelma on yksi lähtökohta työryhmän työlle.
21265:        jestelmän tasapainoisen ja jatkuvan ke-      Liikenneministeriön mielestä pääkaupunkiseu-
21266:        hittämisen turvaamiseksi?                    dun liikennejärjestelmää ei voida valtion rahoi-
21267:                                                     tuksen suhteen ratkaista erikseen, vaan se tulee
21268:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ratkaista yhdessä koko valtakunnan liikennejär-
21269: vasti seuraavaa:                                    jestelmien rahoituksen kanssa.
21270:                                                         Liikenneministeriö pitää pääkaupunkiseudun
21271:    Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan         liikennejärjestelmäsuunnitelmassa         esitettyjä
21272: (YTV) yhteistyössä liikenneministeriön, pääkau-     hankkeita yleisesti ottaen oikeina. Jatkosuunnit-
21273: punkiseudun kuntien ja tielaitoksen kanssa laati-   telua varten tulisi jo ensi vuoden alussa määritel-
21274: maja YTV:n valtuuskunnan 30.9.1994hyväksy-          lä suunnitelman ensimmäisen kauden (1996-
21275: mä suunnitelma, jolle on siten pääkaupunkiseu-      2003) hankkeiden ajoitus.
21276: dun kuntien tuki, muodostaa liikenneministeriön         Henkilöliikennepalvelujen ostoon ja julkisen
21277: mielestä hyvän pohjan pääkaupunkiseudun lii-        liikenteen kehittämiseen varattuja valtion mää-
21278: kennejärjestelmän kehittämiselle.                   rärahoja on supistettu neljänneksellä vuoteen
21279:    Liikenneväylähankkeiden rahoitukseen lii-        1992 verrattuna, mikä on osaltaan rajoittanut
21280: kenneministeriö ei katso olevan tarkoituksenmu-     valtion osallistumismahdollisuuksia julkisen lii-
21281: kaista ottaa kantaa tässä vaiheessa sen vuoksi,     kenteen tukemiseen. Pääkaupunkiseudulla val-
21282: että liikenneministeriön 13.10.1994 asettama ns.    tio tukee YTV :n alueen junien henkilöliikennettä
21283: Suomen infrastruktuuri 2010 -työryhmä selvit-       epäsuorasti ostamalla vuonna 1995 noin 50
21284: tää liikenneväylien ylläpitoa ja kehittämistä ly-   Mmk:lla YTV:n rajan ylittävien junien henkilö-
21285: hyellä ja pitkällä aikavälillä vuoteen 2010 saak-   liikennepalveluja YTV:n ulkopuolelta. Liikenne-
21286: ka. Työryhmän tavoitteena on laatia ehdotus         ministeriö on myös mukana useissa joukkolii-
21287: Suomen liikenneväyläinfrastruktuurin kehittä-       kenteen hoitamisen kehittämishankkeissa pää-
21288: misen päämääriksija tavoitteiksi sekä määritellä    kaupunkiseudulla, esimerkiksi älykorttien, in-
21289: infrastruktuurin laajuus samoin kuin laatia 10-     formaatiojärjestelmien ja liityntäpysäköintijär-
21290: vuotiskehittämisohjelma ja työllisyysohjelma        jestelyjen kehittämisessä.
21291: 
21292:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1994
21293: 
21294:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
21295:                                           1994 vp -   KK 635                                           3
21296: 
21297: 
21298: 
21299: 
21300:                                         Tili Riksdagens Talman
21301: 
21302:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tioårsprogram för utveckling och ett sysselsätt-
21303: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ningsprogram för 1995-1998. Under arbetet
21304: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      skall helheten som formas av de olika fårdsätten
21305: man Hannele Luukkainen m.fl. undertecknade            granskas. 1 arbetsgruppen deltar förutom repre-
21306: spörsmål nr 635:                                      sentanter från trafikministeriet även represen-
21307:                                                       tanter från finansministeriet, vägverket, Stats-
21308:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        järnvägama, sjöfartsstyrelsen, Luftfartsverket
21309:        ta för att trygga ett balanserat fortsatt      och Statens ekonomiska forskningscentral. 1 frå-
21310:        utvecklande av trafiksystemet inom hu-         ga om huvudstadsregionen tjänar den nyss får-
21311:        vudstadsregionen?                              digställda trafiksystemplanen som en utgångs-
21312:                                                       punkt för gruppens arbete.
21313:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Trafikministeriet anser att statsfinansieringen
21314: anföra följande:                                      av huvudstadsregionens trafiksystem inte kan
21315:                                                       avgöras särskilt utan tillsammans med finansie-
21316:    Huvudstadsregionens samarbetsdelegation            ringen av hela landets trafiksystem.
21317: (SAD) har i samarbete med trafikministeriet,             Trafikministeriet anser att projekten som
21318: kommunema inom huvudstadsregionen och                 läggs fram i huvudstadsregionens traftk:system-
21319: vägverket utarbetat en pian, som godkändes av         plan i princip är riktiga. För den fortsatta plane-
21320: SAD den 30 september 1994 och således stöds av        ringen borde redan i början av nästa år tidspla-
21321: kommunema inom huvudstadsregionen. Enligt             nen för projekten i det första skedet (1996-2003)
21322: trafikministeriet utgör planen en god grund för       fastställas.
21323: utvecklandet av trafiksystemet inom huvud-               Anslagen för uppköp av passagerartran-
21324: stadsregionen.                                        sporttjänster och utvecklande av kollektivtrafi-
21325:    Med anledning av att arbetsgruppen, som be-        ken har minskat med en fjärdedel i jämförelse
21326: nämns Finlands infrastruktur 2010 och som tra-        med 1992 vilket begränsat statens möjligheter att
21327: fikministeriet tillsatte 13.10.1994, skall utreda     delta i stödandet av kollektivtrafiken. 1 huvud-
21328: underhåll och utvecklande av trafikleder på kort      stadsregionen ger staten passagerartrafiken med
21329: och lång sikt ända tili år 2010, anser trafikminis-   tåg inom SAD-regionen indirekt stöd genom att
21330: teriet att det inte är ändamålsenligt att ta ställ-   1995 för 50 miljoner mark upphandla passage-
21331: ning till finansiering av olika trafikledsprojekt.    rartransporttjänster med tåg som går över SAD-
21332: Målsättningen för gruppens arbete är att sam-         gränsen från områden utanför SAD. Trafikmi-
21333: manställa ett förslag med mål för utvecklande av      nisteriet deltar även i många projekt i huvud-
21334: Finlands trafikledsinfrastruktur och definiera        stadsregionen, exempelvis i utvecklande av smart
21335: infrastrukturens utvidgning samt ställa upp ett       cards, informationssystem och infartsparkering.
21336: 
21337:      Helsingforsden 8 november 1994
21338: 
21339:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
21340:                                                1994 vp
21341: 
21342: Kirjallinen kysymys 636
21343: 
21344: 
21345: 
21346: 
21347:                                   Aittoniemi: SKOPin Neitsytsaarten operaatioiden selvittämisestä
21348: 
21349: 
21350: 
21351:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21352:    SKOP laajensi toimintaansa vuosikymmenen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21353: vaihteessa myös valtameren toiselle puolelle ja      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21354: eksoottisille Neitsytsaarille. Pankinjohtaja Rii-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21355: kosen toimiessa operaattorina se sekaantui ho-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21356: telli- ja rakennusbisnekseen muun muassa Neit-
21357: sytsaarilla tavalla, josta on olemassa uskomatto-               Onko Hallituksella selvyyttä perusteis-
21358: mia kertomuksia ja tuloksena suuri epäselvyys ja             ta, jotka johtivat sittemmin valtion hal-
21359: miljarditappiot. Asiaan liittyvistä toiminnoista             tuun joutuneen SKOPin ns. Neitsytsaar-
21360: on saatavissa se kuva, että muun muassa valtion              ten hotelli- ja rakennusprojektiin,
21361: vakuusrahaston taholta asioita saiailiaan ja kau-               missä vaiheessa asian selvittely on nyt,
21362: nistellaan eikä lopullista totuutta tappioiden                  minkätaisiksi ovat muodostuneet yh-
21363: suuruudesta ja mahdollisesta rikosoikeudellises-             teiskunnan maksettaviksi koituneet tap-
21364: ta vastuusta näytä syntyvän. Kyseessä on kuiten-             piot, ja
21365: kin niin suuren luokan tapahtuma, että sitä ei voi              löytyykö asiaan rikos- tai korvausoi-
21366: jättää selvitysten osalta puolitekoiseksi.                   keuden pohjalta mitään vastuuhenkilöi-
21367:                                                              tä?
21368: 
21369:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1994
21370: 
21371:                                            Sulo Aittoniemi
21372: 
21373: 
21374: 
21375: 
21376: 240017
21377: 2                                        1994 vp -    KK 636
21378: 
21379: 
21380: 
21381: 
21382:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21383: 
21384:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nisteriö ja valtion vakuusrahasto ovat toimitta-
21385: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        neet asiaa käsittelevälle tuomarille kaikki tämän
21386: olette 19 päivänä lokakuuta 1994 päivätyn kir-       vaatimat ja valtion vakuusrahaston oikeuden-
21387: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     käyntiasiamiehen tarpeellisiksi katsomat tiedot.
21388: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen          Koska velkomusasian käsittely on kesken toi-
21389: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 636:        mivaltaisessa tuomioistuimessa ja koska oikeu-
21390:                                                      denkäynnin lopputulos vaikuttaa suoraan suo-
21391:           Onko Hallituksella selvyyttä perusteis-    malaisiin veronmaksajiin, tässä vaiheessa lopul-
21392:        ta, jotka johtivat sittemmin valtion hal-     lisen vahingon arviointi julkisuudessa ei ole toi-
21393:        tuun joutuneen ns. SKOPin Neitsytsaar-        vottavaa.
21394:        ten hotelli- ja rakennusprojektiin,              Ns. Neitsytsaari-projektin rahoitus on ollut
21395:           missä vaiheessa asian selvittely on nyt,   valtion vakuusrahastosta annetun lain 14 a §:n
21396:           minkälaisiksi ovat muodostuneet yh-        tarkoittaman erityistarkastuksen kohteena. Eri-
21397:        teiskunnan maksettaviksi koituneet tap-       tyistarkastuksessa on tarkastettu pankinjohdon
21398:        piot, ja                                      antamien toimintaohjeiden noudattamista sekä
21399:           löytyykö asiaan rikos- tai korvausoi-      johdon ja asiakkaiden mahdollisia väärinkäy-
21400:        keuden pohjalta mitään vastuuhenkilöi-        töksiä, joista on voinut aiheutua vahinkoa pan-
21401:        tä?                                           kille ja joista voi olla seurauksena vahingonkor-
21402:                                                      vausvastuu tai rikosoikeudellinen vastuu.
21403:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Määräaika muuhun kuin rangaistavaan te-
21404: vasti seuraavaa:                                     koon perustuvan vahingonkorvauskanteen nos-
21405:                                                      tamiselle oli kulunut loppuun jo ennen valtion
21406:    Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin johto-         vakuusrahaston perustamista. Tämä perustuu
21407: kunta päätti kesäkuussa 1988 rahoittaa Yhdys-        osakeyhtiölain säännökseen, jonka mukaan va-
21408: valtain Neitsytsaarilla hotellitoimintaa sekä va-    hingonkorvauskanne tulee nostaa kolmen vuo-
21409: paa-ajan asuntojen rakentamista. Pankin velalli-     den kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jona
21410: nen ei ole suoriutunut luottosopimuksen mukai-       se päätös tehtiin tai siihen toimenpiteeseen ryh-
21411: sista velvoitteistaan. Tämän johdosta pankki on      dyttiin, johon kanne perustuu.
21412: hakenut saataviaan sekä vakuutensa haltuunot-           Mikäli valtion vakuusrahastosta annetun lain
21413: toa oikeudenkäyntiteitse. Asian pääkäsittely va-     14 a §:n erityistarkastuksen jatkoselvityksissä il-
21414: kuuden sijaintipaikan alioikeudessa on määrätty      menee pankin johdon tai asiakkaiden väärinkäy-
21415: alkavaksi 5.12.1994.                                 töksiä, joista voi seurata rikosoikeudellinen vas-
21416:    Oikeudenkäynnissä ei ole kysymys pelkästään       tuu, pankilla on oikeus ja velvollisuus esittää
21417: suomalaisen liikepankin velallistaan vastaan         rangaistusvaatimuksensa.
21418: nostamasta velkomuskanteesta. Sen varmistami-           Mahdollisissa rikostapauksissa, joissa syyte-
21419: seksi, että oikeudenkäynnissä varsinaiseksi osa-     oikeus on vanhentunut, pankilla on edelleen
21420: puoleksi tulkitaan Suomen valtio eli viime kädes-    mahdollisuus esittää rikokseen perustuva va-
21421: sä suomalaiset veronmaksajat, valtiovarainmi-        hingonkorvausvaatimuksensa.
21422: 
21423:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1994
21424: 
21425:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
21426:                                           1994 vp -   KK 636                                           3
21427: 
21428: 
21429: 
21430: 
21431:                                         Tili Riksdagens Talman
21432: 
21433:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      som statens säkerhetsfonds rättegångsombud
21434: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       har ansett vara nödvändiga.
21435: 19 oktober 1994 tili vederbörande medlem av              Eftersom behandlingen av fordringsmålet
21436: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-      fortfarande pågår vid den behöriga domstolen
21437: toniemi undertecknade spörsmål nr 636:                och eftersom slutresultatet av rättegången har en
21438:                                                       direkt verkan på de finska skattebetalama, är det
21439:           Känner Regeringen tili de grunder som       inte önskvärt att den slutliga skadan i detta skede
21440:        låg bakom SCAB:s hotell- och byggnads-         uppskattas i offentligheten.
21441:        projekt på Jungfruöama, vilket senare             Finansieringen av projektet på Jungfruöama
21442:        övergick i statens besittning,                 har varit föremål för en sådan specialgranskning
21443:           i vilket skede är utredningen av ärendet    som avses i 14 a § lagen om statens säkerhets-
21444:        för närvarande,                                fond. 1 samband med specialgranskningen har
21445:           hur stora är de förluster som samhället     granskats hur de av bankens ledning givna rikt-
21446:        måste betala, och                              linjema iakttagits samt huruvida ledningen och
21447:           finns det några ansvariga personer ut-      kundema eventuellt gjort sig skyldiga tili miss-
21448:        gående från straff- och ersättningsrätten?     bruk som har kunnat förorsaka skada för banken
21449:                                                       och kan medföra skadeståndsansvar eller straff-
21450:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         rättsligt ansvar.
21451: anföra följande:                                         Tidsfristen för väckande av annan skade-
21452:                                                       ståndstalan än sådan som grundar sig på straff-
21453:    Direktionen för Sparbankemas Central-Ak-           bar gäming hade gått ut redan innan statens
21454: tie-Bank beslöt i juni 1988 att finansiera hotell-    säkerhetsfond inrättades. Detta grundar sig på
21455: verksamhet och byggande av fritidsbostäder på         ett stadgande i aktiebolagslagen, enligt vilket
21456: Jungfruöama, vilka hör tili Förenta Statema.          skadeståndstalan bör väckas inom tre år från
21457: Bankens gäldenär har inte klarat av att sköta sina    utgången av den räkenskapsperiod under viiken
21458: förpliktelser enligt kreditavtalet. Därför har ban-   de beslut fattades eller de åtgärder vidtogs på
21459: ken domstolsvägen utsökt sina tiligodohavanden        vilka talan grundar sig.
21460: samt omhändertagande av sin säkerhet. Huvud-             Om det under den fortsatta utredningen i sam-
21461: förhandlingen i ärendet vid den underrätt där         band med den i 14 a § i lagen om statens säker-
21462: säkerheten är belägen skall börja den 5 december      hetsfond avsedda specialgranskningen framgår
21463: 1994.                                                 att bankledningen eller kundema gjort sig skyldi-
21464:    1 rättegången är det inte enbart fråga om ta-      ga tili missbruk som kan utgöra grund för straff-
21465: lan på grund av fordran, väckt av en finsk af-        rättsligt ansvar, har banken rätt och skyldighet
21466: fårsbank mot sin gäldenär. För att säkerställa        att framställa sitt straffyrkande.
21467: att finska staten, dvs. i sista hand de finska           1 eventuella brottsfall där åtalsrätten redan
21468: skattebetalama, skall toikas som egentlig part i      har preskriberats har banken fortfarande möjlig-
21469: målet, har finansministeriet och statens säker-       het att framställa skadeståndsyrkanden som
21470: hetsfond tiliställt den domare som handlägger         grundar sig på brott.
21471: målet alla uppgifter som denne har fordrat och
21472: 
21473:      Helsingforsden 10 november 1994
21474: 
21475:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
21476: 1
21477: 
21478: 1
21479: 
21480: 1
21481: 
21482:     1
21483: 
21484:     1
21485: 
21486:     1
21487: 
21488:         1
21489: 
21490:         1
21491: 
21492:         1
21493: 
21494:             1
21495: 
21496:             1
21497: 
21498:             1
21499: 
21500:                 1
21501:                                                 1994vp
21502: 
21503: Kirjallinen kysymys 637
21504: 
21505: 
21506: 
21507: 
21508:                                   Aittoniemi: ED-jäsenyyden vaikutuksesta investointeihin
21509: 
21510: 
21511:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21512: 
21513:    Tunnettu teollisuusjohtaja on lupaillut ED-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21514: kansanäänestyksen alla maahan kymmenien mil-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21515: jardien markkojen investointeja ED-jäsenyyden        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21516: varmistuttua. Hallitus on myötäillyt tämäntyyp-
21517: pisiä ajatuksia.                                                Erityisesti suurteollisuuden "Kyllä
21518:    Television tekemän kyselyn mukaan vain No-                EU" -piireissä on lupailtu maahan kym-
21519: kia olisi suunnittelemassa normaalista poikkea-              menien miljardien markkojen investoin-
21520: via investointeja. Muut teollisuusyritykset nou-             teja ED-jäsenyyden varmistuttua. Televi-
21521: dattavat jo aikaisemmin tehtyjä investointisuun-             sion tekemän kyselyn mukaan sellaisia ei
21522: nitelmia, eikä työllisyyteen ole niiden taholta              tavanomaisesta poikkeavina ole odotet-
21523: odotettavissa helpotusta. Investointien täytyy               tavissa ainakaan suurteollisuuden piiris-
21524: olla siis tulossa ulkomaiden suunnasta. Ulko-                tä. Tietääkö Hallitus, mistä suunnasta
21525: maalaisten pörssisijoitukset eivät kuitenkaan ole            mittavat ja työllisyyttä lisäävät investoin-
21526: investointitoimintaa.                                        nit ovat lähikuukausina tulossa?
21527:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21528: 
21529:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1994
21530: 
21531:                                            Sulo Aittoniemi
21532: 
21533: 
21534: 
21535: 
21536: 240017
21537: 2                                         1994 vp -    KK 637
21538: 
21539: 
21540: 
21541: 
21542:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21543: 
21544:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tiovallan investointikannustimet ovat lisänneet
21545: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         investointiaktiviteettia.
21546: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Julkisuudessakin olleiden kannanottojen pe-
21547: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        rusteella ovat useatkin teollisuusjohtajat toden-
21548: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         neet, että myös ED-jäsenyydellä on myönteinen
21549: n:o 637:                                              vaikutus investointihalukkuuteen kotimaassa
21550:                                                       perustuen mahdollisen ED-jäsenyyden synnyttä-
21551:           Erityisesti suurteollisuuden "Kyllä         miin kasvaviin vientimahdollisuuksiin. Tällaisen
21552:        ED" -piireissä on lupailtu maahan kym-         myönteisen vaikutuksen myös hallitus odottaa
21553:        menien miljardien markkojen investoin-         mahdollisella ED-jäsenyydellä olevan. Sen sijaan
21554:        teja ED-jäsenyyden varmistuttua. Televi-       kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole havainnut
21555:        sion tekemän kyselyn mukaan sellaisia ei       eikä myöskään myötäillyt sentyyppisiä lupauk-
21556:        tavanomaisesta poikkeavina ole odotet-         sia, joista edustaja Aittoniemi kysymyksessään
21557:        tavissa ainakaan suurteollisuuden piiris-      kertoo, että suurteollisuus käynnistäisi ED-jäse-
21558:        tä. Tietääkö Hallitus, mistä suunnasta         nyyden varmistuttua kymmenien miljardien
21559:        mittavat ja työllisyyttä lisäävät investoin-   markkojen investoinnit jo lähikuukausina. Sen
21560:        nit ovat lähikuukausina tulossa?               sijaan kauppa- ja teollisuusministeriön arvion
21561:                                                       mukaan tehdasteollisuuden bruttoinvestoinnit
21562:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vuonna 1995 ovat määrältään kaksi kolmannes-
21563: vasti seuraavaa:                                      ta suuremmat kuin vuonna 1993 eli kohoavat
21564:                                                       lähelle vuosien 1985-1990 keskimääräistä ta-
21565:    Edustaja Aittoniemen kysymys koskee maam-          soa. Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää realis-
21566: me teollisia investointeja. Ennen lamavuosia teh-     tisena tavoitteena, mikäli taloutemme perusedel-
21567: dasteollisuuden bruttoinvestoinnit olivat vuosi-      lytykset viennille ja tuotannon kasvulle kyetään
21568: na 1985-1990 vuoden 1993 hintatason mukaan            turvaamaan, että teollisuuden investoinnit seu-
21569: laskettuna keskimäärin runsaat 22 mrd mark-           raavan viiden vuoden aikana saataisiin nouse-
21570: kaa. Korkeimmillaan ne olivat vuosina 1989-           maan keskimäärin 20 prosenttiin suhteessa teol-
21571: 1990 eli keskimäärin runsaat 25 mrd markkaa.          lisuustuotantoon. Tällöin teollisuus investoisi
21572: Lamavuosina 1991-1993 vastaavasti laskettuna          yhteensä vuosina 1995-2000 ainakin 200 mrd
21573: teollisuuden investoinnit olivat keskimäärin va-      markkaa.
21574: jaat 15 mrd markkaa ja alhaisimmillaan vuonna             Suurteollisuuden samoin kuin pk-teollisuuden
21575: 1993 eli noin 12,5 mrd markkaa. Investoinnit          investointiedellytykset arvioidaan ja niitä koske-
21576: supistuivat kolmena vuotena peräkkäin, vallitsi       vat suunnitelmat ja päätökset tehdään ja yleensä
21577: investointivaje ja teollisuuden pääomakanta su-       myös julkistetaan yritysten itsensä toimesta.
21578: pistui ja tuotantokoneisto rapistui. Vielä viime      Sama koskee myös ulkomaisia niin Suomeen
21579: vuonna myös vientiyritykset käyttivät kasvanut-       suuntautuvia kuin Suomesta ulkomaille suun-
21580: ta tulorahoitustaan velkaantumisen vähentämi-         tautuvia investointeja. Näin ollen sellaista tietä-
21581: seen ja rahoitusaseman parantamiseen. Kysyn-          jää tuskin löytyy, joka ennalta osaa sanoa, mistä
21582: nän lisääntymiseen vastattiin yleisesti tuotantoa     suunnasta yksittäiset investoinnit tulevat.
21583: tehostamalla ja tuotantokapasiteetin käyttöas-            Kauppa- ja teollisuusministeriö, sen alueorga-
21584: tetta nostamalla. Teollisuudella on nyt patoutu-      nisaatio ja muu sen alainen hallinto ovat keskei-
21585: nutta investointitarvetta. Teollisuuden inves-        sessä asemassa harjoitettaessa elinkeino-, teolli-
21586: tointiedellytykset ovatkin tämän vuoden kulues-       suus- ja tukipolitiikkaa. Valmisteltaessa näihin
21587: sa kohentuneet useistakin tekijöistä johtuen.         liittyviä toimenpiteitä ja päätöksiä myös suuri
21588: Tuotannon kasvun nopeutuminen, kysynnän el-           määrä yrityskohtaisia investointi- ym. suunnitel-
21589: pyminen päämarkkinoilla, teollisuusyritysten          mia on ministeriön hallinnonalalla tiedossa.
21590: kohentunut kannattavuus, vähentynyt velkaan-          Myös ulkomaisten yritysten ja sijoittajien suun-
21591: tuneisuus, kapasiteettipula ja osaltaan myös vai-     nitelmat tulevat tietoon niissä tapauksissa, joissa
21592:                                        1994 vp -     KK 637                                         3
21593: 
21594: tällaista toimintaa on mukana. Toimiessaan vir-     julkisuuteen vireillä olevia yrityskohtaisia suun-
21595: kavastuun velvoittamana ei kauppa- ja teolli-       nitelmia. Tehdyt päätökset kyllä tulevat julki-
21596: suusministeriön tehtävä ole eikä voi olla tuoda     suuteen asianmukaisella tavalla.
21597:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1994
21598: 
21599:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
21600: 4                                        1994 vp -   KK 637
21601: 
21602: 
21603: 
21604: 
21605:                                        Tili Riksdagens Talman
21606: 
21607:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      av investeringama har ökat investeringsaktivi-
21608: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       teten.
21609: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Utifrån de ståndpunkter som förfåktats också
21610: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        i offentligheten har flera industriledare konstate-
21611: 637:                                                 rat att även EU-medlemskapet har en positiv
21612:                                                      inverkan på intresset för att investera inom lan-
21613:           1 synnerhet inom storindustrins "Ja tili   det. Detta beror på de ökade exportmöjligheter
21614:        EU" -kretsar har investeringar på upp tili    som det eventuella EU-medlemskapet för med
21615:        tiotals miljarder mark lovats inom landet     sig. En dylik positiv effekt förväntar sig också
21616:        så snart EU-medlemskapet har säkrats.         regeringen att det eventuella EU-medlemskapet
21617:        Enligt en enkät som TV har gjort är såda-     kommer att ha. Däremot har handels- och indu-
21618:        na investeringar, som skulle avvika från      striministeriet inte märkt och inte heller medver-
21619:        de sedvanliga, inte att vänta åtminstone      kat tili några löften av det slag som riksdagsman
21620:        från storindustrins håll. Vet Regeringen      Aittoniemi berättar om i sitt spörsmål - att
21621:        varifrån de omfattande och sysselsätt-        storindustrin skulle inleda investeringar för upp
21622:        ningsökande investeringama under de           tili tiotals miljarder mark redan under de närmas-
21623:        närmaste månadema är på kommande?             te månadema sedan EU-medlemskapet har säk-
21624:                                                      rats. Däremot kommer industrins investeringar
21625:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        1995 enligt handels- och industriministeriets
21626: anföra följande:                                     uppskattning tili sitt belopp att vara två tredjede-
21627:                                                      lar större än 1993, d.v.s. de stiger nära den ge-
21628:    Riksdagsman Aittoniemis spörsmål gäller in-       nomsnittliga nivån 1985-1990. Handels- och
21629: dustriinvesteringama i vårt land. Före reces-        industriministeriet anser att det är ett realistiskt
21630: sionsåren var industrins bruttoinvesteringar         mål att industrins investeringar under de följande
21631: 1985-1990, beräknade enligt prisnivån 1993, i        fem åren stiger tili i genomsnitt 20 procent i
21632: genomsnitt drygt 22 mrd mark. De var som             förhållande tili industriproduktionen, förutsatt
21633: högst 1989-1990, d.v.s. i medeltal drygt 25          att vår ekonomis grundläggande förutsättningar
21634: mrd mark. Lågkonjunktursåren 1991-1993 in-           för exporten och tiliväxten inom produktionen
21635: vesterade industrin, beräknat på motsvarande         kan tryggas. Då skulle industrin totalt investera
21636: sätt, i genomsnitt knappt 15 mrd mark och            åtminstone 200 mrd mark 1995-2000.
21637: minst 1993, eller ca 12,5 mrd mark. lnvestering-         Storindustrins, liksom också sm-industrins,
21638: ama sjönk under tre på varandra följande år,         investeringsförutsättningar bedöms och de pla-
21639: investeringsunderskott rådde och industrins ka-      ner och beslut som gäller dem tas och offentlig-
21640: pitaltillgångar ..krympte och produktionsmaski-      görs också i allmänhet på åtgärd av företagen
21641: neriet förföll. Annu i fjol använde också export-    själva. Detsamma gäller också utländska investe-
21642: företagen sin ökande inkomstfinansiering tili        ringar, både sådana som inriktas på Finland uti-
21643: att minska skuldema och förbättra sin finan-         från och sådana som inriktas på utlandet från
21644: siella ställning. På den ökande efterfrågan sva-     Finland. Således finns det knappast någon som
21645: rade man generellt genom att effektivera pro-        på förhand kan säga från vilket håll de enskilda
21646: duktionen och höja produktionskapacitetens           investeringama kommer.
21647: användningsgrad. lndustrin har nu ett uppdämt            Handels- och industriministeriet, dess region-
21648: investeringsbehov. lndustrins förutsättningar        organisation och dess övriga underlydande för-
21649: att investera har följaktligen ökat under detta      valtning intar en central ställning vid utövandet
21650: år p.g.a. flera faktorer. Den snabbare tiliväxten    av närings-, industri- och stödpolitiken. Under
21651: i produktionen, uppsvinget i efterfrågan på hu-      beredningen av åtgärder och beslut som anknyter
21652: vudmarknadema, industriföretagens större lön-        tili dessa får ministeriets förvaltningsområde
21653: samhet, minskade skuldsättning, kapacitetsbrist      också vetskap om en stor mängd företagsvisa
21654: och också för sin del statsmaktens stimulering       investerings- o.a. planer. Också utländska före-
21655:                                         1994 vp -     KK 637                                              5
21656: 
21657: tags och investerares planer blir kända i de fall     gift inte och kan inte heller vara att tili offentlig-
21658: där dylik verksamhet är med. 1 och med att han-       heten lämna ut upplysningar om aktuella före-
21659: dels- och industriministeriet agerar med de skyl-     tagsvisa planer. De beslut som har fattats blir nog
21660: digheter som tjänsteansvaret ställer är dess upp-     offentliga på vederbörligt sätt.
21661: 
21662:      Helsingfors den 9 november 1994
21663: 
21664:                                                     Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
21665:                         j
21666:                     j
21667:                     j
21668:                 j
21669:                 j
21670:             j
21671:             j
21672:         j
21673:         j
21674:     j
21675:     j
21676: j
21677: j
21678:                                                  1994vp
21679: 
21680: Kirjallinen kysymys 638
21681: 
21682: 
21683: 
21684: 
21685:                                     Aittoniemi: Suomen ED-komissaarin valinnan perusteista
21686: 
21687: 
21688: 
21689:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21690: 
21691:    Kansanäänestystä edeltävän vaalikampanjan           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21692: aikana eräs keskeisistä tekijöistä oli se, että pää-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21693: semme vaikuttamaan ED-päätöksenteossa. Pa-
21694: rastaikaa kiistellään maassa komissaarin henki-                   Pitääkö Hallitus valittavan ED-ko-
21695: löstä ja annetaan kuva siitä tärkeästä asemasta,               missaarin henkilöä tärkeänä siitä syystä,
21696: joka komissaarilla on maan edustajana.                         että hän voisi ajaa Suomen kansallisia
21697:    EU-komissionjäsenet edustavat, kuten hyvin                  etuja EU:n komissiossa, vai onko riitely
21698: tiedetään, vain unionin etua ilman kansallisia                 komissaarin henkilövalinnasta perustu-
21699: etutavoitteita. Kotiin päin vetämistä seurataan                nut siihen, kuka on poliittisesti ansioitu-
21700: jopa hyvin tarkasti sellaisen estämiseksi.                     nein saamaan tämän korkeapaikkaisen
21701:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             palkkioviran?
21702: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21703: 
21704:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1994
21705: 
21706:                                              Sulo Aittoniemi
21707: 
21708: 
21709: 
21710: 
21711: 240017
21712: 2                                          1994 vp -   KK 638
21713: 
21714: 
21715: 
21716: 
21717:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21718: 
21719:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kysyjä toteaa itse aivan oikein, että komission
21720: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jäsenet eivät ole oman maansa edustajia, vaan
21721: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        että heidän tulee toimia itsenäisesti. Toisaalta
21722: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-         suomalainen komission jäsen on suomalaisille
21723: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           päätöksentekijöille arvokas kanava EU:ta kos-
21724: 638:                                                   kevien tietojen ja mielipiteiden välittämiseen
21725:                                                        kumpaankin suuntaan.
21726:             Pitääkö Hallitus valittavan ED-ko-            Hallitus on EU :n komission asemasta täysin
21727:          missaarin henkilöä tärkeänä siitä syystä,     tietoinen. Tästä syystä hallitus ei EU :n komission
21728:          että hän voisi ajaa Suomen kansallisia        suomalaista jäsenehdokasta nimettäessä pitänyt
21729:          etuja EU:n komissiossa, vai onko riitely      ratkaisevana kumpaakaan kysyjän mainitsemis-
21730:          komissaarin henkilövalinnasta perustu-        ta seikoista. Tärkeää on, että komission suoma-
21731:          nut siihen, kuka on poliittisesti ansioitu-   laisella jäsenellä on monipuolinen kokemus, tie-
21732:          nein saamaan tämän korkeapaikkaisen           dot ja taidot, joita tärkeidenkin tehtävien menes-
21733:          palkkioviran?                                 tyksellinen hoitaminen komissiossa edellyttää.
21734: 
21735:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
21736: vasti seuraavaa:
21737: 
21738:        Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1994
21739: 
21740:                                                                                Pääministeri Esko Aho
21741:                                         1994 vp -   KK. 638                                           3
21742: 
21743: 
21744: 
21745: 
21746:                                       Tili Riksdagens Talman
21747: 
21748:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Frågeställaren konstaterar själv helt riktigt att
21749: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      kommissionens medlemmar inte är representan-
21750: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    ter för sitt land utan att de skall agera självstän-
21751: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 638:       digt. Å andra sidan är den finska kommissionä-
21752:                                                     ren en viktig kanal för de finska beslutsfattama
21753:           Anser Regeringen att frågan om vem        då det gäller förmedlingen av information och
21754:        som väljs tili EU-kommissionär är viktig     åsikter om EU i båda riktningama.
21755:        av den orsaken att denna person kan             Regeringen är fullt medveten om EU-kommis-
21756:        främja Finlands nationella intressen i       sionens roll. Därför ansåg regeringen inte någon-
21757:        EU-kommissionen, eller har oenigheter-       dera av de faktorer som frågeställaren nämner
21758:        na om vem som skall väljas tili kommis-      vara avgörande när den utsåg Finlands medlems-
21759:        sionär gällt frågan om att den som har de    kandidat till EU-kommissionen. Det viktiga är
21760:        flesta politiska meritema skall få denna     att den finska komissionären har en mångsidig
21761:        högt avlönade tjänst som belöning?           erfarenhet och sådana kunskaper och fårdigheter
21762:                                                     som en framgångsrik skötsel av också viktiga
21763:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       uppgifter i komissionen förutsätter.
21764: anföra följande:
21765: 
21766:      Helsingforsden 11 november 1994
21767: 
21768:                                                                            Statsminister Esko Aho
21769:                                               1994vp
21770: 
21771: Kirjallinen kysymys 639
21772: 
21773: 
21774: 
21775: 
21776:                                  Aittoniemi: Suomen sotilaallisista turvallisuustakuista WED:n
21777:                                      tarkkailijajäsenenä
21778: 
21779: 
21780:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21781: 
21782:    Länsi-Euroopan unionin (WED) jäsenmaat             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21783: ovat vuonna 1987 tehneet sopimuksen, jonka         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
21784: mukaan ne ovat velvolliset antamaan toisilleen     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21785: apua, jos jokin jäsenmaa joutuu hyökkäyksen        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21786: kohteeksi. Kysymys on siis jäsenmaiden keskei-
21787: sestä turvallisuustakuusta.                                    Miten Hallitus katsoo ED-jäsenyyden
21788:    Pääministeri Aho on ilmoittanut Suomen ha-              eräänä tavoitteena olevan sotilaallisen
21789: kevan vain WED-jäsenyyttä tarkkailijan ominai-             turvallisuustakuun toteutuvan, jos Suo-
21790: suudessa ja tietojensaannin vuoksi. Tarkkailija-           mi liittyy vain WED:n tarkkailijajäsenek-
21791: jäsenyys ei kuitenkaan näkemykseni mukaan to-              si, vai
21792: teuta turvallisuustakuuta, jota Suomessa on ai-                pitääkö Hallitus tarkkailijajäsenyyttä
21793: nakin osa kansaa hakemassa ED-jäsenyyden                   vain esiaskeleena turvallisuustakuun to-
21794: ominaisuudessa.                                            teuttavaan WED:n tai muun sotilaallisen
21795:                                                            järjestelmän jäsenyyteen?
21796: 
21797:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1994
21798: 
21799:                                          Sulo Aittoniemi
21800: 
21801: 
21802: 
21803: 
21804: 240017
21805: 2                                       1994 vp -     KK 639
21806: 
21807: 
21808: 
21809: 
21810:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21811: 
21812:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suomi ei koe asemaansa uhatuksi. Meillä ei
21813: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ole turvallisuusvajetta, emmekä ole hakemassa
21814: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      turvallisuustakeita. Suomi noudattaa sotilaallis-
21815: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-       ta liittoutumattomuutta ja pitää yllä itsenäistä,
21816: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         uskottavaa puolustuskykyä.
21817: 639:                                                     Hallitus katsoo tämän politiikan vahvistavan
21818:                                                      Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Se
21819:            Miten Hallitus katsoo ED-jäsenyyden       on myös sopusoinnussa EU-jäsenyytemme kans-
21820:        eräänä tavoitteena olevan sotilaallisen       sa.
21821:        turvallisuustakuun toteutuvan, jos Suo-           ED-jäsenyyden varmistuttua hallitus harkit-
21822:        mi liittyy vain WEU:n tarkkailijajäsenek-     see tarkkailija-aseman hakemista Länsi-Euroo-
21823:        si, vai                                       pan unionissa WEU:ssa. Tämä asema olisi omien
21824:            pitääkö Hallitus tarkkailijajäsenyyttä    etujemme mukainen eikä olisi ristiriidassa nykyi-
21825:        vain ensiaskeleena turvallisuustakuun to-     sin noudattamamme politiikan kanssa.
21826:        teuttavaan WEU :n tai muun sotilaallisen          Hallitus ei harkitse muita toimenpiteitä.
21827:        järjestelmän jäsenyyteen?
21828: 
21829:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
21830: vasti seuraavaa:
21831: 
21832:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1994
21833: 
21834:                                                     Ulkoasiainministerin sijainen
21835:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
21836:                                         1994 vp -   KK 639                                          3
21837: 
21838: 
21839: 
21840: 
21841:                                       Tili Riksdagens Talman
21842: 
21843:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Finland upplever inte sin ställning som hotad.
21844: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      Vi har inget säkerhetsunderskott, och vi försöker
21845: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    inte skaffa oss säkerhetsgarantier. Finland iakt-
21846: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 639:       tar militär alliansfrihet och upprätthåller ett
21847:                                                     självständigt, trovärdigt försvar.
21848:           Hur anser Regeringen att den militära        Regeringen anser att denna politik stärker sta-
21849:        säkerhetsgarantin, som är ett av EU-         biliteten och säkerheten i norra Europa. Den är
21850:        medlemskapets syften, skall uppnås om        även förenlig med vårt medlemskap i EU.
21851:        Finland endast ansluter sig som observa-        När EU-medlemskapet blir ett faktum kom-
21852:        tör tili WEU, eller                          mer regeringen att överväga en ansökan om ob-
21853:           anser Regeringen att observatörskapet     servatörsplats i Västeuropeiska unionen WEU.
21854:        endast är ett första steg mot medlemskap     Detta skulle stå i samklang med våra egna intres-
21855:        i det säkerhetsgaranterande WEU eller i      sen och inte strida mot den politik som vi för i
21856:        ett annat militärt system?                   dag.
21857:                                                        Regeringen överväger inga andra åtgärder.
21858:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
21859: anföra följande:
21860:      Helsingforsden 10 november 1994
21861: 
21862:                                           Ställföreträdare för utrikesministem
21863:                                                                       Minister Pertti Salolainen
21864:                                                   1994vp
21865: 
21866: Kirjallinen kysymys 640
21867: 
21868: 
21869: 
21870: 
21871:                                      Aittoniemi: Lääninhallituksen ja muiden virastojen siirtämisestä
21872:                                          Hämeenlinnasta Tampereelle
21873: 
21874: 
21875:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
21876: 
21877:    Lääneissä ns. pääkaupunkeina, joissa sijaitse-          Tilanne on kohtuuton ja asiaan täytyy saada
21878: vat läänin keskeiset hallintotoiminnot, ovat            muutos.
21879: yleensä suurimmat kaupungit. Läänin pääkau-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21880: pungille on eduksi, jos sen sijainti on läänin eri      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21881: alueisiin liittyen keskeinen, koska se asettaa eri      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21882: alueiden asukkaat mahdollisimman tasapuoli-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21883: seen asemaan asioinnin suhteen.
21884:    Hämeen läänissä tästä on muodostunut to-                        Aikooko Hallitus ryhtyä alustaviin
21885: dennäköisesti ikuinen poikkeus. Vaikka Tampe-                   toimenpiteisiin sellaisen kehityksen suh-
21886: re kokonsa, palveluidensa, teknologiansa ja kou-                teen, että laajentuneen Hämeen läänin
21887: lutusmahdollisuuksiensa suhteen sekä läänin                     pääkaupungiksi muodostettaisiin no-
21888: laajennuttua myös sijaintinsa suhteen on ylivoi-                pealla aikavälillä Hämeenlinnan sijasta
21889: maisessa asemassa, on läänin pääkaupunkina                      Tampere, joka keskeisen sijaintinsa, ko-
21890: edelleen Hämeenlinna, tietyllä tavalla "tuppuky-                konsa sekä korkean koulutuksellisen ta-
21891: lä" läänin toisella laidalla. Kehitys näyttää lisäksi           sonsa ja muiden ominaisuuksiensa perus-
21892: vievän siihen suuntaan, että yhä kasvava määrä                  teella kiistatta paremmin soveltuu myös
21893: virastoja siirretään Tampereelta mainittuun pää-                läänin hallinnolliseksi keskukseksi kuin
21894: kaupunkiin poliittisin tarkoituksenmukaisuus-                   pieni, syrjäinen ja taantuva Hämeenlin-
21895: perustein.                                                      na?
21896:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1994
21897:                                               Sulo Aittaniemi
21898: 
21899: 
21900: 
21901: 
21902: 240017
21903: 2                                      1994 vp -   KK 640
21904: 
21905: 
21906: 
21907: 
21908:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
21909: 
21910:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kehitetään yleishallintoviranomaisina, joilla on
21911: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      lähinnä valtion alueellisten etujen valvontaan,
21912: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, oikeus-
21913: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-     varmuuteen, välttämättömään lupahallintoon
21914: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       sekä valvonta- ja tarkastustoimeen liittyviä teh-
21915: 640:                                               täviä. Lääninhallitusten tehtävät ovat jo pitkälle
21916:                                                    muuttuneet tämän mukaisesti. Lääninhallitusten
21917:           Aikooko Hallitus ryhtyä alustaviin       tehtävien luonne sekä tietotekniikan ja liiken-
21918:        toimenpiteisiin sellaisen kehityksen suh-   neyhteyksien kehittyminen merkitsevät samalla
21919:        teen, että laajentuneen Hämeen läänin       sitä, että lääninhallituksille kuuluvien tehtävien
21920:        pääkaupungiksi muodostettaisiin no-         menestyksellinen hoitaminen ei enää merkittä-
21921:        pealla aikavälillä Hämeenlinnan sijasta     västi riipu lääninhallituksen sijaintipaikasta.
21922:        Tampere, joka keskeisen sijaintinsa, ko-       Hämeen lääninhallituksella on käytössään
21923:        konsa sekä korkean koulutuksellisen ta-     vastikään peruskorjatut, ajanmukaiset toimitilat
21924:        sonsa ja muiden ominaisuuksiensa perus-     Hämeenlinnassa. Lääninhallituksella on sivutoi-
21925:        teella kiistatta paremmin soveltuu myös     mipiste Tampereella. Hämeen lääninhallituksen
21926:        läänin hallinnolliseksi keskukseksi kuin    kokoisen viraston siirtäminen Tampereelle olisi
21927:        pieni, syrjäinen ja taantuva Hämeenlin-     niin toimitilojen kuin henkilöstönkin kannalta
21928:        na?                                         ongelmallista.
21929:                                                       Hämeenlinna Hämeen lääninhallituksen his-
21930:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       toriallisena sijaintipaikkana on vakiinnuttanut
21931: vasti seuraavaa:                                   asemansa. Sisäasiainministeriöllä ei ole suunni-
21932:                                                    telmia lääninhallituksen sijaintipaikan muutta-
21933:   Valtioneuvoston 17.6.1993 tekemän keskus-        miseksi. Kaikkien lääninhallitusten toimintaa
21934: hallinnon ja aluehallinnon uudistamista koske-     kehitetään niin, että se vastaa tehokkaasti asiak-
21935: van periaatepäätöksen mukaan lääninhallituksia     kaiden palvelukysyntään.
21936: 
21937:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1994
21938: 
21939:                                                            Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
21940:                                          1994 vp -   KK 640                                             3
21941: 
21942: 
21943: 
21944: 
21945:                                        Tili Riksdagens Talman
21946: 
21947:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     anslutning till övervakningen av statens regio-
21948: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       nala intressen, den allmänna ordningen och sä-
21949: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     kerheten, rättssäkerheten, den nödvändiga till-
21950: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 640:        ståndsförvaltningen samt övervaknings- och
21951:                                                      kontrollväsendet. Länsstyrelsemas uppgifter har
21952:           Ämnar Regeringen vidta preliminära         redan rätt långt ändrats i denna riktning. Karak-
21953:        åtgärder i fråga om en sådan utveckling       tären hos länsstyrelsemas uppgifter samt data-
21954:        som innebär att Tammerfors i stället för      teknikens och trafikförbindelsemas utveckling
21955:        Tavastehus snabbt skall göras till huvud-     innebär på samma gång att en framgångsrik
21956:        stad i det utvidgade Tavastehus län, efter-   skötsel av länsstyrelsemas uppgifter inte längre
21957:        som Tammerfors otvivelaktigt lämpar sig       är beroende av länsstyrelsens förläggningsort i
21958:        bättre som länets administrativa centrum      någon nämnvärd utsträckning.
21959:        p.g.a. sitt centrala läge, sin storlek samt      Länsstyrelsen i Tavastehus län har till sitt för-
21960:        den höga utbildningsnivån och andra           fogande nyligen grundligt renoverade, modema
21961:        egenskaper jämfört med det Iilla och av-      lokaliteter i Tavastehus och därtill en filial i Tam-
21962:        lägset belägna Tavastehus som är på till-     merfors. Att flytta ett ämbetsverk i samma stor-
21963:        bakagående?                                   leksklass som länsstyrelsen i Tavastehus län till
21964:                                                      Tammerfors skulle vara problematiskt med tan-
21965:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ke på både lokalitetema och personalen.
21966: anföra följande:                                        Tavastehus har befåst sin ställning som histo-
21967:                                                      risk förläggningsort för länsstyrelsen i Tavaste-
21968:    Enligt statsrådets principbeslut av den 17 juni   hus län. Inrikesministeriet har inte några planer
21969: 1993 om åtgärder för fömyande av centralför-         på att ändra detta faktum. Verksamheten i alla
21970: valtningen och regionalförvaltningen utvecklas       länsstyrelser skall utvecklas så att den effektivt
21971: länsstyrelsema som myndigheter för den allmän-       motsvarar efterfrågan på service.
21972: na förvaltningen, vilka främst sköter uppgifter i
21973: 
21974:      Helsingforsden 7 november 1994
21975: 
21976:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
21977:                                                                                                         j
21978:                                                                                                     j
21979:                                                                                                 j
21980:                                                                                             j
21981:                                                                                         j
21982:                                                                                     j
21983:                                                                                 j
21984:                                                                             j
21985:                                                                         j
21986:                                                                     j
21987:                                                                 j
21988:                                                             j
21989:                                                         j
21990:                                                     j
21991:                                                 j
21992:                                             j
21993:                                         j
21994:                                     j
21995:                                 j
21996:                             j
21997:                         j
21998:                     j
21999:                 j
22000:             j
22001:         j
22002:     j
22003: j
22004:                                                   1994 vp
22005: 
22006: Kirjallinen kysymys 641
22007: 
22008: 
22009: 
22010: 
22011:                                     Aittoniemi: ED-jäsenyyden vaikutuksista Suomen huumeongel-
22012:                                         miin
22013: 
22014: 
22015:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22016: 
22017:    Euroopan unionin maissa on liberaali suun-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22018: taus suhtautumisessa huumeongelmaan. Hollan-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22019: nissa käyttö on sallittua ja yhteiskunnan taholta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22020: jaetaan huumeita niitä käyttäville, jotta heidän ei     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22021: tarvitsisi lähteä murto- ja ryöstöhommiin han-
22022: kintaan tarvittavan pääoman hankkimiseksi.                           Euroopassa nimenomaan Hollannin
22023: Muualla Euroopan maissa kehitys kulkee no-                       ollessa edelläkävijänä huumeiden käyttö
22024: pealla aikavälillä siihen, että käyttö on sallittua.             ja hallussapito joudutaan tietyllä aikavä-
22025: Jos käyttö on sallittua, se johtaa automaattisesti               lillä sallimaan, mikä merkitsee huumei-
22026: siihen, että myös maahantuonti ja kauppa eräänä                  den salakuljetuksen ja kaupan yleistymis-
22027:  päivänä sallitaan.                                              tä. Tullitarkastusten poistuessa ongelma
22028:     Tullitarkastusten poistaminen myös Suomen                    leviää nopeasti myös Suomeen yleiseu-
22029:  ED-rajoillajohtaa siihen, että huumeet pääsevät                 rooppalaisena ilmiönä. Näkeekö Hallitus
22030: vapaasti kulkemaan. Tähän saakka tiukoissa ra-                   tämän ongelmana ja aikooko se taistella
22031: joissa pidetty ongelma leviää Suomessa ensin                     tätä ilmiötä vastaan?
22032:  käytön yleistymiseen ja sallimiseen sekä lopulta
22033:  ED-mallin mukaiseen täydelliseen huumekaaok-
22034:  seen.
22035:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1994
22036: 
22037:                                                Sulo Aittoniemi
22038: 
22039: 
22040: 
22041: 
22042:  240017
22043: 2                                       1994 vp -   KK 641
22044: 
22045: 
22046: 
22047: 
22048:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22049: 
22050:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Huumausaineongelman torjunnalla on suuri
22051: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       merkitys EU:n toiminnassa. Huumausainekysy-
22052: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mys on otettu huomioon sekä ED-yhteistyön pii-
22053: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-      riin kuuluvissa terveysasioissa että hallitusten
22054: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        välisessä yhteistoiminnassa sisä- ja oikeusasiois-
22055: 641:                                                sa. Huumausaineasiat kuuluvat myös EU:n
22056:                                                     ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan.
22057:            Euroopassa nimenomaan Hollannin             Euroopan unionissa on parhaillaan käsiteltä-
22058:        ollessa edelläkävijänä huumeiden käyttö      vänä komissiossa valmisteltu laaja luonnos lait-
22059:        ja hallussapito joudutaan tietyllä aikavä-   toman huumausainekaupan vastaiseksi toimin-
22060:        lillä sallimaan, mikä merkitsee huumei-      tasuunnitelmaksi vuosille 1995-1999. Tarkoi-
22061:        den salakuljetuksen ja kaupan yleistymis-    tus on, että suunnitelma voidaan hyväksyä neu-
22062:        tä. Tullitarkastusten poistuessa ongelma     vostossa kevätkaudella. Toimintasuunnitelma
22063:        leviää nopeasti myös Suomeen yleiseu-        käsittää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä val-
22064:        rooppalaisena ilmiönä. Näkeekö Hallitus      vontaviranomaisten toimintaedellytysten kehit-
22065:        tämän ongelmana ja aikooko se taistella      tämistä. Ohjelman lähtökohtana on huumausai-
22066:        tätä ilmiötä vastaan?                        neongelman ymmärtäminen vaikeana yhteiskun-
22067:                                                     nallisena ongelmana. Huumausaineongelmaa lä-
22068:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hestytään eri puolilta rajoittamalla huumausai-
22069: vasti seuraavaa:                                    neiden kysyntää ja tarjontaa sekä minimoimalla
22070:                                                     käyttöön liittyviä haittoja.
22071:    Hallitus on huolestunut huumausainerikolli-         Toimintasuunnitelmassa käsitellään yhteis-
22072: suuden lisääntymisestä ja huumausaineongel-         työnja lainsäädännön tehostamista mm. ulkora-
22073: man vaikeutumisesta niin kansallisesti kuin maa-    jojen vartioinnissa, rahanpesusäännösten voi-
22074: ilmanlaajuisestikin. Tavaroiden ja ihmisten liik-   maansaattamisessa, tietojen vaihdossa, teknises-
22075: kuminen on helpottunut Euroopassa. Tämä on          sä avussa, virkamiesten vaihdossa, koulutus-
22076: lisännyt huumausaineiden salakuljetuspainetta       avussa sekä uusien valvonta-tutkintamenetel-
22077: myös Suomeen.                                       mien kehittämisessä.
22078:    Suomi on kuluvana vuonna tehostanut huu-            Euroopan unionissa sisä- ja oikeusasiat ovat
22079: mausainetorjuntaa. Olemme viime keväänä rati-       ennen muuta hallitusten välistä yhteistyötä.
22080: fioineet YK:nvuoden 1988 huumausaineyleisso-        Huumausaineita koskevan lainsäädännön sisäl-
22081: pimuksen. Ratifiointi edellytti uusia, tehokkaita   tö on kunkin valtion sisäinen asia. Kukin valtio
22082: laittoman huumausainekaupan vastaisia sään-         toteuttaa omaa humausainepolitiikkaansa YK:n
22083: nöksiä. Huumausaineiden valmistuksessa käy-         huumausaineyleissopimusten mukaisesti. Suomi
22084: tettävät aineet on otettu valvonnan piiriin, ra-    voi edelleenjatkaa tiukkaa huumausainepolitiik-
22085: hanpesu on säädetty rangaistavaksi ja kansain-      kaansa.
22086: välistä oikeusapua rikosasioissa on tehostettu.        Pääperiaatteena EU:n sisäliikenteessä on hen-
22087: Lainuudistukset myös vahvistivat edelleen tiu-      kilöiden ja tavaroiden vapaa liikkuminen, minkä
22088: kan kielteisen suhtautumisemme huumausainei-        vuoksi ei sisäliikenteessä matkustajien matkata-
22089: den hallussapitoon ja käyttöön.                     varoita eikä kulkuneuvoja tarkasteta ilman eri-
22090:    Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen    tyistä syytä 1.1.1995 lukien, jos Suomi liittyy
22091: huumausaineyhteistyöhön. Meidät on muun             Euroopan unioniin.
22092: muassa valittu YK:n huumausainetoimikunnan             Valvonta ei kuitenkaan kokonaan poistu sisä-
22093: jäseniksi kuluvan vuoden alusta. Suomella on        rajoiltakaan. Rooman sopimuksen 36 artiklan
22094: kiinteät yhteistyömuodot Pohjoismaiden minis-       mukaan tuonnin ja viennin määrälliset rajoituk-
22095: terineuvostossa sekä myös Euroopan neuvostos-       set eivät ole esteenä sellaisille tuonti-, vienti- ja
22096: sa, jonka toimintaan myös Euroopan unionin          kauttakuljetuskielloille, jotka perustuvat esimer-
22097: komissio osallistuu.                                kiksi terveyden sekä yleisen järjestyksen ja tur-
22098:                                              1994 vp -    KK 641                                            3
22099: 
22100: vallisuuden suojelemiseen. Tällaiset kiellot tai          eri hallinnonalojen edustajista koostuva työryh-
22101: rajoitukset eivät kuitenkaan saa johtaa mielival-         mä, joka koordinoi kansainväliseen huumausai-
22102: taiseen syrjintään tai kaupan naamioituun rajoit-         neyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Työryh-
22103: tamiseen jäsenvaltioiden välillä.                         mässä valmistellaan parhaillaan valtioneuvoston
22104:     Mainitun artiklan nojalla huumausaineiden             päätöstä kansallisesta huumausaineyhteistyöstä
22105: maahantuonti voidaan ED-jäsenyydestä huoli-               sekä Suomen osallistumisesta lähialueitamme
22106: matta edelleen kieltää ja kriminalisoida. Rajaval-        koskevaan ja muuhun kansainväliseen yhteistyö-
22107: vonta tulee suorittaa siten, että tavaroiden ja           hön. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee lähiviik-
22108: ihmisten vapaata liikkuvuutta rajoitetaan vain            koina antamaan päätöksen, jolla säädetään so-
22109: silloin, kun siihen on yhteisön lainsäädännön sai-        siaali- ja terveydenhuollon toimenpiteiden käyt-
22110: liman tuonti- tai vientikiellon rikkomisesta saa-         tämisestä rangaistusten vaihtoehtona uuden
22111: dun tai hankitun tiedon perusteella aihetta.              huumausainelainsäädännön mukaisesti.
22112:     Hallituksen esityksessä (257 /94) uudeksi tulli-         Ensi vuonna toteutetaan koko maan kattava
22113: laiksi on esitetty, että tullilainsäädännön mukai-        alueellinen koulutuskierros, jolla edistetään vi-
22114: sia toimivaltuuksia voidaan käyttää yhteisön              ranomaisten yhteistyötä huumausaineiden ky-
22115: lainsäädäntöä noudattaen myös yhteisön sisäi-             synnän ehkäisyssä sekä huumausainerikostor-
22116: sessä liikenteessä tavaroiden maahantuontia ja            junnassa.
22117: maastavientiä koskevien kieltojen ja rajoitusten             Euroopan unianiin on perustettu huumausai-
22118: noudattamisen valvomiseksi. Hallituksen esityk-           nekysymystä käsittelevä tarkkailu- ja seuranta-
22119:  seen on otettu myös säännöksiä tulliviranomais-          yksikkö. Suomi on juuri kutsuttu mukaan sen
22120: ten oikeudesta saada tullirikoksen, kuten huu-            toimintaan tarkkailijana. Yksikkö tulee keskitty-
22121:  mausainerikoksen, ehkäisemistä varten tietoja            mään jäsenmaiden sekä Itä- ja Keski-Euroop-
22122:  eri rekistereistä. Tiedonsaanti edistää rajaval-         paan kuuluvien maiden huumausainetiedonhal-
22123:  vonnan suorittamista mahdollisimman tehok-               linnan kehittämiseen ja tukee jäsenmaita tässä
22124:  kaasti yhteisön lainsäädännön sallimissa rajois-         toiminnassa muun muassa taloudellisesti.
22125:  sa.                                                         Suomen aloitteesta YK:n huumausainetoimi-
22126:      Sosiaali-, terveys-, tulli- ja poliisiviranomaiset   kunta hyväksyi viime keväänä pitämässään ko-
22127:  ovat osallistuneet kukin toimialoillaan huu-             kouksessa julkilausuman, joka tähtää huumaus-
22128:  mausaineiden kysynnän ja tarjonnan rajoittami-           ainekysymystä koskevan tiedonhallinnan tehos-
22129:  seen tähtäävään yhteistyöhön EU:n kanssa Suo-            tamiseen ja rationalisointiin. Sosiaali- ja terveys-
22130:  men tultua ns. aktiiviseksi tarkkailijamaaksi vii-       ministeriö asetti viime keväänä useiden eri hallin-
22131:  me kesänä.                                               nonalojen edustajista koostuvan työryhmän te-
22132:      Tällä hetkellä takavarikoiduista huumausai-          kemään ehdotuksen huumausaineasioita koske-
22133:  neista noin 80% on hankittu Länsi-Euroopasta.            vien tietojen keräämisen tehostamiseksi osana
22134:  Huumausaineiden salakuljetusreitit ovat jatku-           kansainvälistä yhteistyötä siten, että se mahdolli-
22135:  vasti monipuolistumassa. Kansainvälisessä toi-           simman tehokkaasti palvelee kansallisia tarpei-
22136:  mintaympäristössä tapahtuneiden muutosten                tamme. Työryhmän ehdotus valmistuu ensi ke-
22137:  vuoksi olemme solmineet naapurimaiden kanssa             väänä.
22138:  valvontayhteistyötä tehostavia sopimuksia.                  Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työ-
22139:  Olemme myös rakentamassa yhteistoiminta-                 ryhmä on parhaillaan selvittämässä alkoholitie-
22140:  verkkoa kaikkien lähialueidemme kanssa huu-              dotuksen uudelleenjärjestämis- ja kehittämistar-
22141:  mausainetorjunnan tehostamiseksi useiden eri             peita. Työryhmässä tullaan selvittämään myös
22142:  viranomaisten yhteistyönä.                               huumausainekysymystä koskevan tiedottamisen
22143:      Sosiaali- ja terveysministeriössä toimii useiden     kehittämistarpeet.
22144:       Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1994
22145: 
22146:                                                           Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
22147: 4                                         1994 vp -   KK 641
22148: 
22149: 
22150: 
22151: 
22152:                                         Tili Riksdagens Talman
22153: 
22154:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      fattas av EU-samarbetet och i interna och rättsli-
22155: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ga fragor i samarbetet mellan regeringarna. Nar-
22156: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      kotikafrågorna hör även till området för EU:s
22157: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 641:         utrikes- och säkerhetspolitik.
22158:                                                           lnom Europeiska unionen behandlas för när-
22159:           1 Europa där uttryckligen Holland är        varande ett omfattande utkast, som beretts i
22160:        ett föregångsland blir man tvungen att för     kommissionen, till ett verksamhetsprogram mot
22161:        en viss tid tillåta användning och innehav     illegal narkotikahandel för åren 1995-1999.
22162:        av narkotika, vilket innebär att smugg-        A vsikten är att p1anen kan godkännas i rådet
22163:        ling och handel med narkotika blir all-        under våren. Verksamhetsp1anen omfattar so-
22164:        männare. Då tullinspektionerna faller          cial- och hälsovård samt utvecklandet av till-
22165:        bort sprider sig problemet snabbt även till    synsmyndigheternas verksamhetsföru tsättning-
22166:        Finland som ett allmäneuropeiskt feno-         ar. Utgångspunkten för programmet är att man
22167:        men. Ser Regeringen detta som ett pro-         förstår narkotikaproblemet som ett svårt sam-
22168:        blem och ämnar den kämpa mot detta             hälleligt problem. Man närmar sig narkotika-
22169:        fenomen?                                       problemet från olika håll genom att begränsa
22170:                                                       efterfrågan och utbud på narkotika samt ge-
22171:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nom att minimera de men som anknyter till an-
22172: anföra följande:                                      vändningen.
22173:                                                           1 verksamhetsplanen behandlas effektivering-
22174:    Regeringen är orolig över den ökade narkoti-       en av samarbete och lagstiftning bl.a. vid bevak-
22175: kabrottsligheten och det att narkotikaproblemet       ningen av de yttre gränserna, ikraftbringandet av
22176: försvårats såväl nationellt som världsomfattan-       stadgandena om penningtvätt, utbyte av infor-
22177: de. Rörligheten för varor och människor har           mation, teknisk hjälp, tjänstemannautbyte, ut-
22178: underlättats i Europa. Detta har ökat trycket att     bildningshjälp samt vid utvecklandet av nya
22179: smuggla narkotika även till Finland.                  övervaknings-undersökningsmetoder.
22180:    Finland har under innevarande år effektiverat          1 Europeiska uni on en är de interna och rättsli-
22181: narkotikabekämpningen. Vi har senaste vår rati-       ga frågorna framför allt samarbete mellan reger-
22182: ficerat FN:s konvention om narkotika från år          ingarna. lnnehållet i lagstiftningen gällande nar-
22183: 1988. Ratificeringen förutsatte nya, effektiva        kotika är respektive stats interna angelägenhet.
22184: stadganden mot illegal narkotikahandel. De äm-        Varje stat har sin egen narkotikapolitik i enlighet
22185: nen som används vid tillverkning av narkotika         med FN:s konventioner om narkotika. Finland
22186: har tagits under kontroll, penningtvätt har stad-     kan fortfarande fortsätta med sin stränga narko-
22187: gats straffbart och den internationell~ rättshjäl-    tikapolitik.
22188: pen i brottsärenden har effektiverats. A ven lagre-       Huvudprincipen för den interna trafiken inom
22189: videringarna förstärker ytterligare den mycket        EU är fri rörlighet för personer och varor och på
22190: negativa inställningen till innehav och använd-       grund härav granskas inte passagerares resgods
22191: ning av narkotika.                                    eller fordon inom den interna trafiken utan sär-
22192:    Finland deltar aktivt i det internationella nar-   skild orsak från och med 1.1.1995 om Finland
22193: kotikasamarbetet. Vi har bl.a. valts till medlem      ansiuter sig till Europeiska unionen.
22194: av FN:s narkotikakommission från och med in-              Overvakningen faller dock inte helt bort ens
22195: gången av innevarande år. Finland har ett nära        från de inre gränserna. Enligt artikel 36 i Rom-
22196: samarbete med Nordiska ministerrådet och även         fördraget är kvantitativa begränsningar av im-
22197: med Europarådet i vars verksamhet även Euro-          port och export inte hinder för sådana förbud
22198: peiska unionens kommission deltar.                    mot import-, export- och genomgångstransport
22199:    Bekämpningen av narkotikaproblemet är av           som t.ex. grundar sig på skydd av hälsa samt
22200: stor betydelse i EU:s verksamhet. Narkotikafrå-       allmän ordning och säkerhet. Sådana förbud och
22201: gan har beaktats både i de hälsofrågor som om-        begränsningar får dock inte leda till godtycklig
22202:                                             1994 vp -    KK 641                                            5
22203: 
22204: diskriminering eller maskerad begränsning av             kotikasamarbete. 1 arbetsgruppen bereds som
22205: handeln mellan medlemsstaterna.                          bäst ett statsrådsbeslut om nationellt narkotika-
22206:     Med stöd av ovan nämnda artikel kan impor-           samarbete samt om Finlands deltagande i samar-
22207: ten av narkotika trots EU-medlemskap fortfa-             bete som gäller våra närområden och annat inter-
22208: rande förbjudas och kriminaliseras. Gränsöver-           nationellt samarbete. Social- och hälsovårdsmi-
22209: vakningen skall utföras så att den fria rörligheten      nisteriet kommer under de närmaste veckorna att
22210: för varor och människor begränsas endast då det          meddela ett beslut med vilket stadgas om an-
22211: finns orsak tili detta på basis av uppgift som           vändning av åtgärder inom social- och hälsovår-
22212: erhållits eller skaffats om den förbrytelse mot          den som alternativ tili straff i enlighet med den
22213: import- eller exportförbud som tillåts i unionens        nya narkotikalagstiftningen.
22214: lagstiftning.                                               Nästa år genomförs en regional utbildnings-
22215:     1 regeringens proposition (257 /94) tili ny tullag   rond som täcker hela landet och med den främjas
22216: har det framlagts att maktbefogenheter i enlighet        myndigheternas samarbete i förebyggandet av
22217: med tullagstiftningen kan användas med iaktta-           efterfrågan på narkotika samt vid bekämpningen
22218: gande av unionens lagstiftning även i unionens           av narkotikabrott.
22219: interna trafik för att övervaka att förbud och              1 Europeiska unionen har grundats en obser-
22220: begränsningar som gäller import och export av            vations- och uppföljningsenhet för att behandla
22221: varor iakttas. 1 regeringens proposition har även        narkotikafrågor. Finland har nyligen inbjudits
22222: tagits in stadganden om tullmyndigheternas rätt          att ta del av dess verksamhet som observatör.
22223: att för förebyggandet av tullbrott, såsom narko-         Enheten kommer att koncentrera sig på utveck-
22224: tikabrott få uppgifter ur olika register. Erhållan-      lande av informationsbemästring gällande nar-
22225: det av uppgifter gör det lättare att bevaka grän-        kotika i sina medlemsländer samt öst- och mel-
22226:  serna så effektivt som möjligt inom de gränser          laneuropeiska Iänder och att stödja medlemslän-
22227:  som unionens lagstiftning tillåter.                     derna i denna verksamhet bl.a. ekonomiskt.
22228:     Social-, hälso-, tuli- och polismyndigheterna           På initiativ av Finland godkände FN:s narko-
22229:  har inom sitt respektive verksamhetsområde del-         tikakommission vid ett möte som den höll förra
22230:  tagit i samarbete med EU som syftar tili begrän-        våren en resolution som syftar tili effektivering
22231:  sande av efterfrågan och utbud av narkotika efter       och ra ti onalisering a v informa tions bemästringen
22232:  att Finland blivit aktiv observatör i somras.           gällande narkotikafrågan. Social- och hälso-
22233:     För närvarande är ca 80% av den narkotika            vårdsministeriet tillsatte förra våren en arbets-
22234:  som beslagtagits från Västeuropa. Rutterna för          grupp som bestod av representanter för olika
22235:  smugglingen av narkotika blir kontinuerligt             förvaltningsområden för att göra ett förslag om
22236:  mångsidigare. På grund av de ändringar som              effektivering av insamlingen av uppgifter gällan-
22237:  skett i den internationella verksamhetsmiljön har       de narkotikafrågor som en del av det internatio-
22238:  vi med våra grannländer ingått avtal om effekti-        nella samarbetet så att det så effektivt som möj-
22239:  vering av övervakningssamarbetet. Vi håller             ligt betjänar våra nationella behov. Arbetsgrup-
22240:  även på att bygga upp ett samarbetsnät med alla         pens förslag fårdigställs nästa vår.
22241:  våra närområden för att effektivera narkotikabe-           En arbetsgrupp som tillsatts av social- och
22242:  kämpningen som samarbete mellan flera olika             hälsovårdsministeriet håller som bäst på att utre-
22243:  myndigheter.                                            da omorganisering av och utvecklingsbehov för
22244:     Vid social- och hälsovårdsministeriet fungerar       informationen om alkohol. 1 arbetsgruppen
22245:  en arbetsgrupp som består av representanter för         kommer även att utredas utvecklingsbehoven för
22246:  flera olika förvaltningsområden och som koordi-         informationen gällande narkotikafrågan.
22247:   nerar frågor i anknytning tili internationellt nar-
22248:       Helsingfors den 10 november 1994
22249: 
22250:                                                      Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
22251:                                 j
22252:                             j
22253:                             j
22254:                         j
22255:                         j
22256:                     j
22257:                     j
22258:                 j
22259:                 j
22260:             j
22261:             j
22262:         j
22263:         j
22264:     j
22265:     j
22266: j
22267: j
22268:                                                 1994vp
22269: 
22270: Kirjallinen kysymys 642
22271: 
22272: 
22273: 
22274: 
22275:                                    Heikkinen: Taimikoilie myönnettyjä uudistamisvähennyksiä ja
22276:                                        metsämaan uudistusalan verovapauksia koskevista veronoi-
22277:                                        kaisuista
22278: 
22279: 
22280:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22281:    Verotoimistot epäävät metsänomistajilta pa-            Miten taimikon perustamiseen hyväksyttävät
22282: rastaikaa käynnissä olevilla veronoikaisuilla         työlajit suppeasti tulkittuna olisi tullut tehdä, on
22283: vuonna 1991 perustetuille taimikoille myönnet-        esitetty ensimmäisen kerran vasta verohallituk-
22284: tyjä uudistamisvähennyksiäjametsämaan uudis-          sen verotussihteeri Kari Pilhjertan muistiossa
22285: tusalan verovapauksia. Tämä perustuu lääninve-        31.3.1994 eli noin kolme vuotta asiakirjojen kä-
22286: rovirastojen verohallituksen kehotuksesta toi-        sittelyn jälkeen.
22287: meenpanemiin tarkastuksiin, jotka ovat koske-            Kuten edellä olevasta ilmenee, metsälauta-
22288: neet metsälautakunnan hallussa olevia MVL             kuntien antamat lausunnot taimikon perustami-
22289: 20 §:ssä tarkoitettuja todistuksia ja lausuntoja.     sesta ovat perustuneet silloin voimassa olleisiin
22290:    Ylitarkastaja Lasse Loven verohallituksesta        ohjeisiin. Mikäli ohjeita on myöhemmin tarkis-
22291: on 24.4.1990 laatimassaan muistiossa, joka kos-       tettu, niillä ei voi olla vaikutusta vuoden 1991
22292: kee KLM Tapion 19.4.1990 tekemää aloitetta            verotukseen.
22293: uudistamisvähennyksen aikaansaamisesta, to-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22294: dennut seuraavaa: "Metsänviljelyssä on metsän-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22295: omistajana käytännössä mahdollisuus toteuttaa         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22296: uudistamissuunnitelman toimet 1--4 vuoden ku-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22297: luessa uudistamishakkuusta. Tämä joustomah-
22298: dollisuus tasapainottaa tilanteen metsänomista-                Onko Hallitus tietoinen, että verotoi-
22299: jan kannalta. Siitä seuraa, että vuonna 1991 saat-           mistot ovat toimeenpanemillaan veronoi-
22300: taa tulla vähennysvaatimuksia noin 1,5-1,8 ker-              kaisuilla poistamassa taimikoille myön-
22301: taa normaalivuotta enemmän, kun tarkoituksel-                nettyjä uudistamisvähennyksiä ja metsä-
22302: la viivästetyt hankkeet viimeistellään eli ilmoite-          maan uudistusalan verovapauksia, jotka
22303: taan metsälautakunnille tehdyiksi. Tämän vuok-               ovat perustuneet metsälautakuntien ve-
22304: si vähennysten alentava vaikutus verovuoden                  rovuotta 1991 koskevien verosäännösten
22305:  1991 tulopohjaan saattaa olla 150-250 milj.                 ja verohallituksen antamien ohjeiden
22306: markkaa suurempi kuin työryhmä aiemmin ar-                   mukaan laadittuihin lausuntoihin, ja
22307: vioi. Verohallinnolle tämä ratkaisu on kuitenkin               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22308:  helpompi kuin vähennyksen aikaistaminen vuo-                ryhtyä perusteettomien veronoikaisujen
22309:  delle 1990."                                                pysäyttämiseksi?
22310:     Metsälautakunnat ovat perustaneet lausun-
22311:  tonsa ylitarkastaja Lasse Lovenin antamaan oh-
22312: jeeseen.
22313: 
22314:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1994
22315: 
22316:                                            Kauko Heikkinen
22317: 
22318: 
22319: 
22320: 
22321: 240017
22322: 2                                         1994 vp -   KK 642
22323: 
22324: 
22325: 
22326: 
22327:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22328: 
22329:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        1991,jos metsänviljely on suoritettu loppuun en-
22330: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nen vuotta 1991 ja jos luontaisen uudistamisen
22331: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tarkoituksessa tehty hakkuu, ylispuiden poisto
22332: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kauko            sekä tarpeellinen täydennysviljely on tehty ennen
22333: Heikkisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vuotta 1991 ja jos aiemmin aukeana ollut metsä-
22334: n:o 642:                                              maa on metsittynyt luontaisesti ennen vuotta
22335:                                                       1991. Metsälautakunnille toimitettiin lisäksi
22336:          Onko Hallitus tietoinen, että verotoi-       26.3.1992 valvontatehtävien tueksi verohallituk-
22337:        mistot ovat toimeenpanemillaan veronoi-        sen käsikirja, jossa veronhuojennusten edellytyk-
22338:        kaisuilla poistamassa taimikoille myön-        set on kuvattu yksityiskohtaisesti.
22339:        nettyjä uudistamisvähennyksiä ja metsä-           Verohallinnon tietoon tuli keväällä 1993, että
22340:        maan uudistusalan verovapauksia, jotka         ennen vuotta 1991 ja jo sitä aikaisemminkin pe-
22341:        ovat perustuneet metsälautakuntien ve-         rustettuja taimikoita oli ilmoitettu metsälauta-
22342:        rovuotta 1991 koskevien verosäännösten         kunnille ja että niitä oli karsittu veronhuojennus-
22343:        ja verohallituksen antamien ohjeiden           ten piiristä toisistaan poikkeavilla tavoilla eri
22344:        mukaan laadittuihin lausuntoihin, ja           metsälautakuntien alueilla.
22345:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Tämän vuoksi verohallitus kehotti oikean ja
22346:        ryhtyä perusteettomien veronoikaisujen         yhdenmukaisen verotuksen varmistamiseksi
22347:        pysäyttämiseksi?                               3.5.1994 lähettämässään kirjeessä lääninverovi-
22348:                                                       rastoja tarkastamaan metsälautakuntien hallus-
22349:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sa olevista asiakirjoista kaikkien veronhuojen-
22350: vasti seuraavaa:                                      nusten edellytykset. Lääninverovirastot tekivät
22351:                                                       tarkastukset kaikissa metsälautakunnissa, ja ve-
22352:    Pin ta-alaperusteisessa     metsäverotuksessa      rotoimistoissa valmistellaan parhaillaan verotus-
22353: otettiin käyttöön vuoden 1991 alusta uudistamis-      lain 82 §:n mukaisia veronoikaisuja virheellisesti
22354: vähennys ja määräaikainen verovapaus. Maati-          veronhuojennuksen saaneisiin tapauksiin. Vero-
22355: latalouden tuloverolain 13 §:n 3 momentin mu-         tuslain 77 §:n mukaisia veronkorotuksia ei sovel-
22356: kaan uudistamisvähennys myönnetään sinä ve-           leta.
22357: rovuonna, jona metsän uudistaminen on lop-               Verohallituksen antamat ohjeet ovat osoittau-
22358: puun suoritettu. Lain 14 a §:ssä on säädetty uu-      tuneet riittävän selkeiksi niissä useissa metsälau-
22359: distamiseen liittyvän verovapauden edellytyksis-      takunnissa, joissa lääninverovirastojen tarkas-
22360: tä. Lakia sovelletaan niihin vähintään puolen         tuksissa ei ole havaittu myönnetyn veronhuojen-
22361: hehtaarin suuruisiin yhtenäisen alueen muodos-        nuksia systemaattisesti väärin perustein.
22362: tavan metsämaan taimikoihin, jotka on perustet-          Eräät metsälautakunnat ovat lääninverovi-
22363: tu vuonna 1991 tai sen jälkeen. Lain mukaan           raston tarkastuskertomusten johdosta antamis-
22364: metsälautakunnalla on velvollisuus antaa vero-        saan vastineissa lausuneet, että vasta vuonna
22365: velvolliselle ja veroviranomaisille todistuksia ve-   1992 annetussa verohallituksen käsikirjassa oli
22366: ronhuojennusten edellytyksistä ja valvoa verova-      täsmällisesti kerrottu, että metsänviljelyn lop-
22367: pauden edellytyksiä verohallituksen määräämäl-        puunsaattaminen tarkoittaa maastotöiden lop-
22368: lä tavalla.                                           puunsaattamista eikä taimikon perustamishank-
22369:    Verohallitus antoi 15.2.1991 keskusmetsälau-       keen lopullista valmistumismerkintää paperilla.
22370: takunnille ja metsälautakunnille määräykset ja        Metsälautakunnan olisi kuitenkin näissä tapauk-
22371: ohjeet metsäverotukseen liittyvistä tehtävistä.       sissa pitänyt toimittaa virheellisesti myönnetyis-
22372: Ohjekirjeessä on esitetty uudistamisvähennyksen       tä veronhuojennuksista muutosilmoitus, sillä
22373: myöntämisen perusteet ja uudistamisvähennyk-          vuoden 1991 verotuksen valmistelu oli vasta
22374: seen sisältyvät kustannuserät Ohjekirjeessä on        aluillaan.
22375: määritelty lisäksi taimikon perustamisajankohta          Kysymyksessä mainittua 24.4.1990 päivättyä
22376: siten, että taimikko on perustettu ennen vuotta       muistiota sen sijaan ei ole voitu metsälautakun-
22377:                                           1994 vp -   KK 642                                           3
22378: 
22379: nissa tulkita verohallituksen ohjaukseksi. Siinä ei   nusten edellytyksiä ja toimittaa näitä koskevat
22380: ole allekirjoituksia, kirjaamomerkintöjä eikä         todistukset. Kun lääninverotoimistojen tarkas-
22381: vastaanottaja- ja jakeluviitteitä. Lisäksi se on      tuksissa on löytynyt taimikoi ta, joille on vastoin
22382: laadittu jo neljä kuukautta ennen lain vahvista-      näitä säännöksiä ja ohjeita myönnetty veronhuo-
22383: mista.                                                jennus, verotoimistoilla on ollut oikeus verotus-
22384:    Kuten edellä esitetystä käy ilmi, metsälauta-      laissa edellytetyllä tavalla toimittaa veronoikai-
22385: kunnilla on ollut vuotta 1991 koskevat yksiselit-     sut virheellisesti myönnettyjen veronhuojennus-
22386: teiset ohjeet valvoa taimikoiden veronhuojen-         ten karsimiseksi.
22387: 
22388:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1994
22389: 
22390:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
22391: 4                                          1994 vp -   KK 642
22392: 
22393: 
22394: 
22395: 
22396:                                          Tili Riksdagens Talman
22397: 
22398:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       har slutförts före 1991 och om avverkning med
22399: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         tanke på naturlig förnyelse, avlägsnande av
22400: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       överståndare samt nödvändig kompletteringsod-
22401: man Kauko Heikkinen undertecknade spörsmål             ling har gjorts före 1991 och om ett område som
22402: nr 642:                                                tidigare varit kalmark har beskogats på naturlig
22403:                                                        väg före 1991. Dessutom sändes skattestyrelsens
22404:           Är Regeringen medveten om att skat-          handbok till skogsnämnderna 26.3.1992 till stöd
22405:        tebyråerna genom de skatterättelser som         för tillsynsuppgiften. I handboken beskrivs i de-
22406:        de verkställer håller på att upphäva de         talj villkoren för beviljande av skattelättnader.
22407:        förnyelseavdrag som beviljats för plant-            Under våren 1993 fick skatteförvaltningen
22408:        bestånd och skattefriheten för skogsför-        kännedom om att plantbestånd grundade före
22409:        nye1seareal, dvs. skattelättnader som ba-       1991 och även dessförinnan hade anmälts till
22410:        serat sig på skogsnämndernas utlåtanden         skogsnämnderna och att dessa hade lämnats bort
22411:        om skattestadgandena som gäller 1991            från skattelättnadssystemet på från varandra av-
22412:        och skattestyrelsens anvisningar, och           vikande sätt inom olika skogsnämnders områ-
22413:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        den.
22414:        för att stoppa de ogrundade skatterättel-           Detta ledde till att skattestyrelsen i syfte att
22415:        serna?                                          säkerställa en rättvis och enhetlig beskattning i
22416:                                                        sitt brev 3.5.1993 uppmanade länsskatteverken
22417:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          att granska alla handlingar över förutsättningar-
22418: anföra följande:                                       na för skattelättnader som fanns hos skogsnämn-
22419:                                                        derna. Länsskatteverken företog inspektioner
22420:    Inom den skogsbeskattning som grundar sig           hos alla skogsnämnder, och för närvarande verk-
22421: på arealen infördes fr.o.m. ingången av 1991 ett       ställs skatterättelser enligt 82 § beskattningslagen
22422: förnyelseavdrag och skattefrihet för viss tid. En-     i de fall skattelättnaderna beviljats på felaktiga
22423: ligt 13 § 3 mom. inkomstskattelagen för gårds-         grunder. Skatteförhöjningar enligt 77 § beskatt-
22424: bruk beviljas förnyelseavdrag under det skatteår       ningslagen påförs inte.
22425: då skogsförnyelsen har slutförts. I lagens 14 a §          Skattestyrelsens anvisningar har visat sig vara
22426: stadgas om förutsättningarna för skattefrihet i        tillräckligt tydliga i det stora antal skogsnämnder
22427: samband med förnyelse. Lagen tillämpas på så-          där man vid länsskatteverkens inspektioner inte
22428: dana plantbestånd grundade 1991 eller senare           har funnit att skattelättnader systematiskt skulle
22429: som omfattar minst ett halvt hektar samman-            ha beviljats på felaktiga grunder.
22430: hängande skogsmark. Enligt lagen är skogs-                 Några skogsnämnder har i sina svar med an-
22431: nämnden skyldig att ge den skattskyldige och           ledning av länsskatteverkets inspektionsrappor-
22432: skattemyndigheterna ett intyg över förutsätt-          ter sagt att det först i skattestyrelsens handbok
22433: ningarna för skattelättnaderna. Dessutom skall         från 1992 klart framgick att slutförande av skogs-
22434: skogsnämnden kontrollera att villkoren för skat-       odling innebär att terrängarbetena slutförts och
22435: tefrihet uppfylls enligt skattestyrelsens föreskrif-   att det sålunda inte är den slutliga anteckningen
22436: ter.                                                   om att plantbeståndet är säkerställt som avgör
22437:    Skattestyrelsen meddelade 15.2.1991 central-        saken. Skogsnämnden borde dock i dessa fall ha
22438: skogsnämnderna och skogsnämnderna före-                sänt meddelande om ändring av de på felaktiga
22439: skrifter och anvisningar beträffande skogsbe-          grunder beviljade skattelättnadema, eftersom
22440: skattningen. I cirkuläret presenteras grunderna        beredningen av 1991 års beskattning ännu vid
22441: för beviljande av förnyelseavdrag och de utgifts-      den tidpunkten var i inledningsskedet.
22442: poster som omfattas av förnyelseavdraget. I                Den promemoria från 24.4.1990 som nämns i
22443: cirkuläret fastställs också tidpunkten för grun-       spörsmålet kan man i skogsnämnderna däremot
22444: dandet av plantbeståndet så att plantbeståndet         inte ha tolkat som skattestyrelsens direktiv. Den
22445: anses vara grundat före 1991 om skogsodlingen          var inte undertecknad, den var inte registrerad
22446:                                         1994 vp -   KK 642                                           5
22447: 
22448: och den hade inga anteckningar om vare sig mot-     över detta. Då man vid länsskattebyråemas in-
22449: tagare eller distribution. Den var dessutom upp-    spektioner har funnit plantbestånd för vilka skat-
22450: gjord redan fyra månader innan lagen stadfåstes.    telättnader beviljats i strid mot dessa stadganden
22451:    Såsom framgår av det ovan anförda, har           och anvisningar, har skattebyråema haft rätt att
22452: skogsnämndema haft tillgång tili entydiga anvis-    så som beskattningslagen förutsätter verkställa
22453: ningar för 1991 för att kunna kontrollera att       skatterättelser för att gallra bort skattelättnader
22454: villkoren för skattelättnader för plantbestånden    som beviljats på felaktiga grunder.
22455: uppfyllts och har därmed kunnat utfårda intyg
22456: 
22457:      Helsingforsden 9 november 1994
22458: 
22459:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
22460:                                                  1994 vp
22461: 
22462: Kirjallinen kysymys 643
22463: 
22464: 
22465: 
22466: 
22467:                                     Aittoniemi: Maa- ja kallioperätutkimusten tarkoituksesta Lapissa
22468: 
22469: 
22470: 
22471:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22472: 
22473:    Suomessa suoritetaan eri puolilla maata mutta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22474: erityisesti Lapissa maa- ja kallioperätutkimuksia      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22475: malminetsinnän nimellä. Tutkimuksia tekevät            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22476: erityisesti ulkomaiset yhtiöt tai yhtiöt, jotka ovat   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22477: ulkomaisessa osaomistuksessa. Tulostakin on
22478: tullut: ainakin kymmenen lupaavaa kultalöytöä,                    Miten Hallitus suhtautuu väitteisiin,
22479: Keivitsa etunenässä, sekä timantteja. Lapissa ul-              joiden mukaan maassamme ja erityisesti
22480: komaiset yhtiöt ovat ryhtyneet valtaustoimin-                  pohjoisessa Suomessa käynnissä oleva
22481: taan. Useista kulta- ja timanttilöydöistä huoli-               vilkas kullan ja timanttien etsintä maa- ja
22482: matta yhtään kaivosta ei ole perustettu, ja monen              kallioperästä ei runsaista "löydöistä"
22483: mieltä askarruttaa, miten varat voivat riittää                 huolimatta lainkaan palvele tätä tarkoi-
22484: pelkkään tutkimukseen, kun yhtään tuloa tuot-                  tusperää, vaan maa- ja kallioperää tutki-
22485: tavaa kaivosta ei synny.                                       taan ulkomaisten yhtiöiden toimesta ja
22486:    Niin sanotut pikkulinnut ovat alkaneet laulel-              toimeksiannoista tarkoituksena löytää
22487: la, että esimerkiksi Lapin maaperästä ei etsitä                sopivia säilytysalueita eurooppalaiselle
22488: mitään jalometalleja vaan tutkitaan maaperää                   ydinjätteelle, jota ei voida varastoida
22489: eurooppalaisen ydinjätteen hautausmaaksi.                      Keski- ja Etelä-Euroopan hauraaseen
22490: Suomalainen kallioperähän on ainutkertaisen                    kallioperään?
22491: kiinteätä ja kestävää tähän tarkoitukseen verrat-
22492: tuna esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopan kal-
22493: lioperään. Kiinnostus on siis ymmärrettävä.
22494: 
22495:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1994
22496: 
22497:                                              Sulo Aittoniemi
22498: 
22499: 
22500: 
22501: 
22502: 240017
22503: 2                                        1994 vp -      KK 643
22504: 
22505: 
22506: 
22507: 
22508:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22509: 
22510:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yhden vuoden aikana hakea valtausta eli varsi-
22511: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          naista tutkimusoikeutta. Vasta tämän perusteel-
22512: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        la on oikeus kallioperän malmitutkimuksiin
22513: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         esim. kairaamalla, jos oikeus myönnetään. Täl-
22514: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          löinkään kaivoslaki ei anna oikeutta muuta kuin
22515: n:o 643:                                               kaivoskivennäisiin kohdistuvaan tutkimukseen
22516:                                                        ja mahdollisesti löydettävän esiintymän hyödyn-
22517:           Miten Hallitus suhtautuu väitteisiin,        tämiseen. Ulkomaiset yritykset ovat siis vasta
22518:        joiden mukaan maassamme ja erityisesti          tutustumassa malmigeologisiin edellytyksiin ja
22519:        pohjoisessa Suomessa käynnissä oleva            harkitsemassa, onko asiallisia perusteita ryhtyä
22520:        vilkas kullan ja timanttien etsintä maa- ja     varsinaiseen tutkimustyöhön.
22521:        kallioperästä ei runsaista "löydöistä"              Ulkomaiset yhtiöt eivät täten toistaiseksi ole
22522:        huolimatta lainkaan palvele tätä tarkoi-        löytäneet ainuttakaan esiintymää Suomesta, ei
22523:        tusperää, vaan maa- ja kallioperää tutki-       kultaesiintymiä eikä timanttiesiintymiä. Kaikki
22524:        taan ulkomaisten yhtiöiden toimesta ja          timanttia sisältävät esiintymät on löytänyt suo-
22525:        toimeksiannoista tarkoituksena löytää           malaisessa omistuksessa ollut suomalainen yh-
22526:        sopivia säilytysalueita eurooppalaiselle        tiö, joka kuluvana vuonna myytiin esiintymineen
22527:        ydinjätteelle, jota ei voida varastoida         ulkomaiselle yhtiölle. Nyt suoritetaan näiden
22528:        Keski- ja Etelä-Euroopan hauraaseen             esiintymien jatkotutkimuksia ja teknillis-talou-
22529:        kallioperään?                                   dellisia selvityksiä, minkä jälkeen on nähtävissä,
22530:                                                        tarjoavatko esiintymät edellytyksiä taloudelli-
22531:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           seen hyödyntämiseen. Samoin kaikki kultaesiin-
22532: vasti seuraavaa:                                       tymät ovat suomalaisessa omistuksessa olevien
22533:                                                        yhtiöiden tai geologisen tutkimuskeskuksen löy-
22534:    Ulkomaiset yhtiöt tai ulkomaisessa omistuk-         tämiä.
22535: sessa olevat yhtiöt eivät ole suorittaneet maa- ja         Kaikki kaivoslain perusteella tähän mennessä
22536: kallioperätutkimuksia eri puolilla Suomea ja eri-      tapahtunut malminetsintä on suoritettu suoma-
22537: tyisesti Lapissa, ei malminetsinnän nimellä eikä       laisessa omistuksessa olevien yritysten toimesta
22538: millään muullakaan nimellä.                            kaivoslain tarkoitusperien mukaisesti. Ulkomai-
22539:    Ulkomaisilla yhtiöillä on vain kaivoslain mu-       silla yhtiöillä ei ole ollut eikä tule olemaan mitään
22540: kaisia varauksia. Varaus ei oikeuta maastossa          muita kuin kaivoslain sallimia oikeuksia mah-
22541: tapahtuvaan maa- ja kallioperää koskettaviin           dollisten malmitutkimustensa yhteydessä.
22542: tutkimustoimiin. Varaus antaa vain etuoikeuden
22543: 
22544:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1994
22545:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
22546:                                            1994 vp -     KK 643                                             3
22547: 
22548: 
22549: 
22550: 
22551:                                          Tili Riksdagens Talman
22552: 
22553:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         om inmutning, d.v.s. egentlig undersökningsrätt.
22554: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           Först utgående från denna har man rätt att utfö-
22555: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         ra malmundersökningar i berggrunden, t.ex. ge-
22556: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            nom borming, ifall rätt beviljas. Inte heller i detta
22557: 643:                                                     fall ger gruvlagen rätt till annat än att undersöka
22558:                                                          gruvmineraler och utnyttja den fyndighet som
22559:             Hur förhåller Regeringen sig till påstå-     eventuellt hittas. De utländska företagen håller
22560:          endena om att det livliga letandet efter        således först på att bekanta sig med de malmgeo-
22561:          guld och diamanter i mark- och berggrun-        logiska förutsättningama och att överväga, om
22562:          den i vårt land och i synnerhet i norra         det finns sakliga grunder för att skrida till egent-
22563:          Finland trots de rikliga "fynden" inte alls     ligt undersökningsarbete.
22564:          betjänar detta ändamål, utan att mark-              De utländska bolagen har således hittills inte
22565:          och berggrunden undersöks på åtgärd             hittat en enda fyndighet i Finland, varken guld-
22566:          och uppdrag av utländska bolag i avsikt         eller diamantfyndigheter. Alla de fyndigheter
22567:          att hitta lämpliga förvaringsplatser för        som innehåller diamanter har hittats av ett finskt
22568:          europeiskt kämavfall som inte kan lagras        bolag i finsk ägo. Bolaget har i år sålts till ett
22569:          i den sköra berggrunden i Central- och          utländskt bolag och i köpet ingick också fyndig-
22570:          Sydeuropa?                                      hetema. Nu görs fortsatta undersökningar i frå-
22571:                                                          ga om dessa fyndigheter samt teknisk-ekonomis-
22572:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ka utredningar och efter dettakan man se om det
22573: anföra följande:                                         finns förutsättningar att utnyttja fyndighetema
22574:                                                          ekonomiskt. Också alla guldfyndigheter har hit-
22575:    Utländska bolag eller bolag i utländsk ägo har        tats av bolag i finsk ägo eller av geologiska forsk-
22576: inte utfört några mark- och berggrundsunder-             ningscentralen.
22577: sökningar på olika håll i Finland eller speciellt i          Ali malmletning hittills som har skett enligt
22578: Lappland varken under beteckningen malmlet-              gruvlagen har utförts på åtgärd av företag i finsk
22579: ning eller under någon annan beteckning.                 ägo enligt syftemålen i gruvlagen. Utländska bo-
22580:    Utländska bolag har endast förbehåll enligt           lag har inte haft och kommer heller inte att få
22581: gruvlagen. Ett förbehåll ger inte rätt att undersö-      några andra rättigheter än dem som gruvlagen
22582: kamark- och berggrundeni terrängen. Förbehål-            tillåter i samband med sina eventuella malmun-
22583: let ger endast företräde att under ett år ansöka         dersökningar.
22584: 
22585:        Helsingforsden 4 november 1994
22586: 
22587:                                                        Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
22588:                                                 1994vp
22589: 
22590: Kirjallinen kysymys 644
22591: 
22592: 
22593: 
22594: 
22595:                                   Aittoniemi: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnasta erään
22596:                                       pakkohuutokaupan yhteydessä
22597: 
22598: 
22599:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22600:    Keskiviikkona 19 patvana lokakuuta 1994                    senal Oy käynnistänyt rikostutkinnan
22601: Tampereella pidetyssä pakkohuutokaupassa tar-                 konkurssiketjuun liittyvässä tapahtuma-
22602: jottiin Tampereen 1 kaupunginvoudin toimesta                 sarjassa, johon liittyen 19.10.1994 Tam-
22603: myytäväksi Kiinteistö Oy Villiiän Saarensivun                pereella pidetyssä pakkohuutokaupassa
22604: omistama tontti numero l korttelissa 3671 Tam-                tarjottiin Kiinteistö Oy Villiiän Saaren-
22605: pereen kaupungin Villiiän kaupunginosassa.                    sivun omistamaa taloa ja tonttia numero
22606: Suomen Säästöpankki- SSP Oy/Arsenal Oy:n                      l korttelissa 3671 Tampereen kaupun-
22607: saatavat olivat runsaat 74 miljoonaa markkaa, ja              gin Villiiän kaupunginosassa kiinnitys-
22608: kyseinen tontti oli vakuutena 2 690 000 markan               summaltaan 2 690 000 markkaa Arsenal
22609: suuruisella kiinnityksellä.                                   Oy:n haltuun siirtyneen saatavan
22610:    Runsaan 8 000 m2:n tontilla oli asuinkelvoton              74 273 784,05 markkaa suorituksena ot-
22611: omakotitalo ja rakennusoikeutta noin 550 neliö-              taen huomioon muun muassa suuren vel-
22612: tä. Kiinteistö oli siis arvion mukaan lähes kym-             kasumman sekä sen, että myytävänä ol-
22613: menkertaisesti ylikiinnitetty ja mahdollisesti sen           leen tontin todellinen vakuusarvo on tus-
22614: hintaisena aikanaan hyväksytty myös lainan va-               kin muuta kuin kymmenesosa kiinnitys-
22615: kuutena.                                                     summasta, sekä
22616:     Huutokaupassa Tampereen kaupunki tarjosi                     miksi omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal
22617: kiinteistöstä noin 300 000 markkaa puistomaak-               Oy, Tampereen kaupungin tehtyä asiassa
22618: si tarkoitettuna. Tiettävästi Arsenal Oy kuiten-             tarjouksen tontin todennäköistä todellis-
22619: kin tämänjälkeen tarjosi 700 000 markkaa, mikä               ta arvoa vastaavalla noin 300 000 markan
22620: merkitsi sitä, että kiinteistö jäi edelleen roska-           huudolla, korotti oman tarjouksensa
22621: pankki Arsenalin käsiin tarjoushintaan, jota                 700 000 markkaan, mikä merkitsi sitä,
22622: kiinteistö ei näkyvissä olevan ajan kuluessa vas-            että kiinteistö jäi ilmeisen pahasti yliar-
22623: taa, vaan oikeampi hinnoittelu sisältyi Tampe-               vostettuna edelleen omaisuudenhoitoyh-
22624: reen kaupungin tarjoukseen.                                  tiö Arsenalin haltuun tuottamaan korko-
22625:    Herää asian koko laajuudelta kysymys, mistä               jen muodossa lisää tappiota valtiolle, ja
22626: on kysymys, ja kysynkin valtiopäiväjärjestyksen                  miksi pakkohuutokauppailmoitukses-
22627: 37 §:n 1 momenttiin viitaten:                                sa ei ole ilmoitettu kiinteistön asemakaa-
22628:                                                              vaan perustuvaa rakennusoikeutta vaan
22629:            Onko valtioneuvoston valvoma va-                  pelkästään tiedot asuinkelvottomasta ra-
22630:          kuusrahasto/omaisuudenhoitoyhtiö Ar-                kennuksesta?
22631: 
22632:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1994
22633: 
22634:                                            Sulo Aittoniemi
22635: 
22636: 
22637: 
22638: 
22639: 240017
22640: 2                                        1994 vp -   KK 644
22641: 
22642: 
22643: 
22644: 
22645:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22646: 
22647:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       asiakaskokonaisuuden muiden vakuuksien jou-
22648: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kossa.
22649: olette 20 päivänä lokakuuta 1994 päivätyn kir-          Tampereen kaupungin Villiiän kaupungin-
22650: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     osan korttelissa 3671 sijaitsevaan tonttiin nro 1
22651: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen       kiinnitettyjä haltijavelkakirjoja)oli Suomen Sääs-
22652: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 644:        töpankille yleispantattuina p&äomamäärältään
22653:                                                      yhteensä 2 690 000 markkaa eräiden asiakasko-
22654:           Onko valtioneuvoston valvoma va-           konaisuuteen kuuluvien yhtiöiden noin 74 mil-
22655:        kuusrahasto/omaisuudenhoitoyhtiö Ar-          joonan markan vastuiden vakuutena.
22656:        senal Oy käynnistänyt rikostutkinnan             Konkurssihallinto on käynni~t~nyt konkurs-
22657:        konkurssiketjuun liittyvässä tapahtuma-       siketjuun liittyvässä tapahtumasarjassa rikostut-
22658:        sarjassa, johon liittyen 19.10.1994 Tam-      kinnan toimittamalla esitutkintapyynnöt Helsin-
22659:        pereella pidetyssä pakkohuutokaupassa         gin Poliisilaitokselle kesällä 1993.
22660:        tarjottiin Kiinteistö Oy Villiiän Saaren-        Kiinteistö Oy Villiiän Saarensjvun omistaman
22661:        sivun omistamaa taloa ja tonttia numero       kiinteistön vakuusarvon määrittäminen on aika-
22662:        1 korttelissa 3671 Tampereen kaupun-          naan perustunut Tampereen kaupungin asema-
22663:        gin Villiiän kaupunginosassa kiinnitys-       kaava-arkkitehdin 5.12.1988 kohteesta anta-
22664:        summaltaan 2 690 000 markkaa Arsenal          maan kirjalliseen arvioon. Arvion mukaan va-
22665:        Oy:n haltuun siirtyneen saatavan              kuusarvo oli määrältään 4 434 520 markkaa.
22666:        74 273 784,05 markkaa suorituksena ot-           Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n Varsi-
22667:        taen huomioon muun muassa suuren vel-         nais-Suomen alueen luottoryhmä oli kokoukses-
22668:        kasumman sekä sen, että myytävänä ol-         saan 11.10.1994 määritellyt 19.10.1994 toimitet-
22669:        leen tontin todellinen vakuusarvo on tus-     tavassa huutokaupassa myytävän Kiinteistö Oy
22670:        kin muuta kuin kymmenesosa kiinnitys-         Villiiän Saarensivun omistaman Tampereen kau-
22671:        summasta, sekä                                pungin Villiiän kaupunginosan korttelissa 3671
22672:           miksi omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal         sijaitsevan tontin nro 1 alimmaksi hyväksyttä-
22673:        Oy, Tampereen kaupungin tehtyä asiassa        väksi hinnaksi 700 000 markkaa. Huutokaupat-
22674:        tarjouksen tontin todennäköistä todellis-     tavan kohteen hinnan määritys perustui omai-
22675:        ta arvoa vastaavalla noin 300 000 markan      suudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n Pirkanmaan
22676:        huudolla, korotti oman tarjouksensa           alueen antamaan 700 000 markan arvioon sekä
22677:        700 000 markkaan, mikä merkitsi sitä,         PSW Kiinteistömaailma Tammelantorin Asun-
22678:        että kiinteistö jäi ilmeisen pahasti yliar-   topalvelu Oy LKV:n antamaan 500 000 markan
22679:        vostettuna edelleen omaisuudenhoitoyh-        arvioon. Kohteelle määritelty alin hyväksyttävä
22680:        tiö Arsenalin haltuun tuottamaan korko-       hinta oli Arsenalin käsityksen mukaan kohteen
22681:        jen muodossa lisää tappiota valtiolle, ja     käypä hinta. Arviointia oli vaikeuttanut kohteen
22682:           miksi pakkohuutokauppailmoitukses-         erikoisluonne. Arsenalin arvion mukaan koh-
22683:        sa ei ole ilmoitettu kiinteistön asemakaa-.   teessa on kuitenkin sijainnin ja muiden tekijöiden
22684:        vaan perustuvaa rakennusoikeutta vaan         johdosta odotettavissa arvonnousua, näin ollen
22685:        pelkästään tiedot asuinkelvottomasta ra-      Arsenalin näkemyksen mukaan sen oma arvio on
22686:        kennuksesta?                                  perustellumpi.
22687:                                                         Luottoryhmän päätöksen mukaisesti Arsenal
22688:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Oy:n edustaja huusi kiinteistön SSP Oy:n väliai-
22689: vasti seuraavaa:                                     kaiseen omistukseen, koska riittävän korkeita
22690:                                                      ulkopuolisia tarjouksia ei huutokaupassa tehty.
22691:    Arsenal Oy on antanut selvityksen kysymyk-           Arsenal Oy:n edustajan menettely, siis koh-
22692: sessä esitetystä seikasta. Arsenalin selvitysten     teen huutaminen SSP Oy:lle ennalta vahvistet-
22693: mukaan vakuuskohde,jonka realisointia kirjalli-      tuun hintaan riittävän korkeiden ulkopuolisten
22694: nen kysymys koskee, on ollut yksi vakuus suuren      tarjousten puuttuessa, perustui omaisuudenhoi-
22695:                                          1994 vp -   KK 644                                          3
22696: 
22697: toyhtiön soveltamiin yleisiin ohjeisiin. Niiden      300 000 markan tarjous ei ollut huutokaupassa
22698: mukaisesti yhtiö varmistaa omalla huudollaan         tehdyistä tarjouksista toiseksi paras. Tampere-
22699: vakuuskohteen hintanoteerauksen vastaamaan           lainen liikemies tarjosi kohteesta 400 000 mark-
22700: käypää tasoa. Menettelyyn velvoittaa pantinhal-      kaa.
22701: tijan yleinen velvollisuus huolehtia pantin arvon       Mitä huutokauppakuulutukseen tulee, niin
22702: säilymisestä kohtuullisella tasolla. Pantinhaltija   sen sisällöstä vastasi huutokaupantoimittaja,
22703: on vastuussa pantinomistajalle aiheuttamastaan       Tampereen kaupungin I kaupunginvouti. Hänen
22704: vahingosta, joka voi syntyä alihintaisen myynnin     antamansa tiedon mukaan pakkohuutokauppa-
22705: hyväksymisestä. Tarkoitus on ollut realisoida        kuulutuksessa on ilmoitettu lain (UL 5:18) edel-
22706: kohde käypään hintaan ja mieluiten ulkopuoli-        lyttämät tiedot. Muut tiedot ovat yleisön saata-
22707: selle ostajalle.                                     vissa, ja rakennusoikeus sekä muut määräykset
22708:    Tampereen kaupungin edustajan tekemä              ilmoitetaan huutokauppatilaisuudessa yleisölle.
22709:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1994
22710:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
22711: 4                                          1994 vp -   KK 644
22712: 
22713: 
22714: 
22715: 
22716:                                          Tili Riksdagens Talman
22717: 
22718:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           De innehavarskuldebrev som intecknats i
22719: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        tomt nr 1 i kvarter 3671 i Villilä stadsdel i Tam-
22720: 20 oktober 1994 till vederbörande medlem av            merfors stad var generellt pantförskrivna hos
22721: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-       Sparbanken i Finland för ett kapital om sam-
22722: toniemi undertecknade spörsmål nr 644:                 manlagt 2 690 000 mk, som säkerhet för vissa till
22723:                                                        klienthelheten hörande bolags ansvarsförbindel-
22724:            Har säkerhetsfonden/egendomsför-            ser om ca 74 milj. mk.
22725:        valtningsbolaget Arsenal Ab, som över-              Konkursförvaltningen har satt i gång en
22726:        vakas av statsrådet, satt i gång en brotts-     brottsutredning i fråga om den serie av händelser
22727:        utredning om den serie av händelser i           som är förknippad med konkurskedjan, och Hel-
22728:        anslutning till en konkurskedja, i sam-         singfors polisinrättning har sommaren 1993 till-
22729:        band med viiken man vid en exekutiv             ställts en begäran om förundersökning.
22730:        auktion i Tammerfors den 19 oktober                 Fastställandet av säkerhetsvärdet för den fas-
22731:        1994 bjöd ut det hus och den tomt nr 1 i        tighet som Kiinteistö Oy Villiiän Saarensivu äger
22732:        kvarter 3671 i Villilä stadsdel i Tammer-       har baserat sig på stadsplanearkitektens i Tam-
22733:        fors stad som ägs av Kiinteistö Oy Villiiän     merfors stad skriftliga värdering av den 5 decem-
22734:        Saarensivu och som är intecknade för            ber 1988. Enligt värderingen uppgick säkerhets-
22735:        2 690 000 mk, som betalning för till Arse-      värdet till 4 434 520 mk.
22736:        nal Ab överförda fordringar om                      Egendomförvaltningsbolaget Arsenal Ab:s
22737:        74 273 784,05 mk, bl.a. med beaktande av        kreditgrupp i Egentliga Finland fastställde vid
22738:        den stora skuldsumman samt av att tom-          sitt möte den 11 oktober 1994 att vid den exeku-
22739:        tens verkliga säkerhetsvärde knappast är        tiva auktion, som förrättas den 19 oktober 1994,
22740:        mer än en tiondedel av inteckningen, och        det lägsta godtagbara priset för tomt nr 1 i kvar-
22741:           varför höjde egendomsförvaltningsbo-         ter 3671 i Villilä stadsdel i Tammerfors stad,
22742:        laget Arsenal Ab, efter att Tammerfors          viiken tomt ägs av Kiinteistö Oy Villiiän Saaren-
22743:        stad lämnat ett bud på ca 300 000 mk,           sivu, skall vara 700 000 mk. Fastställandet av
22744:        vilket motsvarar tomtens sannolika verk-        priset på det objekt som auktionerades ut basera-
22745:        liga värde, det egna budet till 700 000 mk,     de sig på den värdering till 700 000 mk som verk-
22746:        viiket innebar att fastigheten, uppenbarli-     ställts av egendomsförvaltningsbolaget Arsenal
22747:        gen kraftigt övervärderad, kom att kvar-        Ab i Birkaland och på den värdering till 500 000
22748:        stå i egendomsförvaltningsbolaget Arse-         mk som framlagts av PSW Kiinteistömaailma
22749:        nal Ab:s ägo, där den i form av räntor ger      Tammelantorin Asuntopalvelu Oy, LKV. Enligt
22750:        upphov till ytterligare förluster för staten,   Arsenal utgjorde det lägsta godtagbara pris som
22751:        samt                                            fastställts för objektet dess gängse pris. Värde-
22752:           varför kungjordes inte den byggnads-         ringen försvårades av objektets speciella karak-
22753:        rätt som baserar sig på stadsplanen i kun-      tär. Enligt Arsenal är dock en värdestegring i
22754:        görelsen angående den exekutiva auktio-         fastigheten att vänta på grund av dess läge och
22755:        nen, utan endast uppgifter om en obeboe-        andra faktorer, varför Arsenal anser att dess egen
22756:        lig byggnad?                                    värdering är mer motiverad.
22757:                                                            Enligt kreditgruppens beslut ropade en före-
22758:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          trädare för Arsenal Ab in fastigheten så att den
22759: anföra följande:                                       tillfålligt kom i SBF:s ägo, eftersom tillräckligt
22760:                                                        höga utifrån kommande bud inte lämnades vid
22761:    Arsenal Ab har avgivit en utredning i den sak       auktionen.
22762: som avses i spörsmålet. Enligt Arsenals utred-             Det sätt på vilket företrädaren för Arsenal Ab
22763: ningar har det säkerhetsobjekt, vars realisering       handlade, dvs. det att han ropade in objektet för
22764: spörsmålet gäller, varit en bland andra säkerhe-       ett på förhand fastställt pris när tillräckligt höga
22765: ter i en stor klienthelhet.                            utifrån kommande bud saknades, baserade sig på
22766:                                             1994 vp -   KK 644                                          5
22767: 
22768: de allmänna anvisningar som egendomsförvalt-            företrädare för Tammerfors stad var inte det näst
22769: ningsbolaget tillämpar. Enligt dessa anvisningar        bästa av de bud som gavs vid auktionen. En
22770: säkerställer bolaget genom att självt ropa in ob-       affårsman från Tammerfors erbjöd 400 000 mk
22771: jektet att prisnoteringen för säkerhetsobjektet         för objektet i fråga.
22772: motsvarar gängse nivå. Bolaget förpliktas till             I fråga om kungörelsen angående auktionen
22773: detta förfarande av panthavarens allmänna skyl-         kan det konstateras att auktionsförrättaren, dvs.
22774: dighet att se till att värdet på panten bibehålls på    I stadsfogden i Tammerfors stad, svarade för
22775: en skälig nivå. Panthavaren är ansvarig för sådan       innehållet i den. Enligt uppgift från honom har
22776: skada som han åsamkar pantägaren och som kan            innehållet i kungörelsen angående den exekutiva
22777: uppstå om en försäljning till underpris godkänns.       ~.uktionen uppfyllt villkoren i lagen (UL 5:18).
22778: A vsikten har varit att realisera objektet till gäng-   Ovriga uppgifter är tillgängliga för allmänheten,
22779:  se pris och helst till en utomstående köpare.          och byggnadsrätten samt andra omständigheter
22780:     Det bud om 300 000 mk som gjordes av en             kungörs för allmänheten vid auktionen.
22781: 
22782:       Helsingforsden 10 november 1994
22783: 
22784:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
22785:                                                  1994 vp
22786: 
22787: Kirjallinen kysymys 645
22788: 
22789: 
22790: 
22791: 
22792:                                     Laine ym.: Työvoimaa välittävien yritysten toiminnan valvonnasta
22793: 
22794: 
22795: 
22796:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22797: 
22798:     Ravintola-alan työntekijöiden työoloissa ja        tuksenaan vapautua ns. työnantajamaksuista.
22799: työsuhdeturvassa on viime vuosina tapahtunut           Useille välittäjäfirmojen palveluksessa oleville
22800: suuria muutoksia huonompaan suuntaan. Työt-            työskentely on muodostunut kokoaikaiseksi il-
22801: tömyyden kasvun ohella epätyypilliset työsuh-          man kokoaikatyöntekijän etuja. Näin on tapah-
22802: teet ovat muuttuneet tyypillisiksi. Alle kuukau-       tunut mm. Ravintola Extra Oy:ssä Turussa.
22803: den kestävät työsuhteet ovat yleistyneet ja näin          Eräässä tapauksessa työntekijä työskenteli sa-
22804: työntekijät ovat menettäneet oikeuksiaan sai-          man työnjohdon alaisuudessa samassa työpai-
22805: rausajan palkkaan, vuosilomakorvauksiin, äi-           kassa vajaan puoli vuotta ilman eläkekertymää,
22806: tiys- ja isyyslomaan sekä hoitovapaaseen. Elä-         koska välittäjäfirma kierrätti henkilöä yritykses-
22807: kettä ei kerry näin lyhyissä työsuhteissa ja irtisa-   tä toiseen vaihtamalla yrityksen nimeä. Tällaiset
22808: nomissuoja puuttuu.                                    tapaukset ovat lisääntymässä mm. siksi, että työ-
22809:     Vallitsevaa epätyydyttävää tilannetta ovat         voiman vuokraamista koskevan asetuksen ku-
22810: käyttäneet hyväkseen työvoiman välittäjäfirmat,        moamisen vuoksi työvoimaviranomaiset eivät
22811: jotka "vuokraavat" työntekijöitä ravintoloille ja      entiseen tapaan valvo työvoiman vuokrausta.
22812: hotelleille lyhyisiin työsuhteisiin. Työvoiman vä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22813: littäjäfirmojen syntyminen ja niiden luvanvarai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22814: suuden poistaminen ovat johtaneet ravintola-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22815: alan henkilöstön työsuhdeolojen heikkenemi-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22816: seen vielä entisestään. Tämä on seurausta siitä,
22817: että työvoiman välittäjäfirmat käyttävät hyväk-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22818: seen lainsäädännön porsaanreikiä.                             ryhtyä työvoiman välittäjäfirmojen val-
22819:     Monissa tapauksissa mainitut työvoiman vä-                vonnan tehostamiseksi niin, että ne eivät
22820: littäjäfirmat ovat ravintoloiden ja muiden yritys-            voi käyttää lainsäädännön porsaanreikiä
22821: ten varsinaisia omistajia, jotka vuokraamalla                 työntekijöiden työolojen, työsuhdetur-
22822: työntekijöitä ravintoloille ja hotelleille lyhyisiin          van ja sosiaalisten etujen heikentämisek-
22823: työsuhteisiin siirtelevät omia työntekijöitään eri-           si?
22824:  laisilla nimillä varustettuihin firmoihin tarkoi-
22825: 
22826:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1994
22827: 
22828:                      Ensio Laine                               Heli Astala
22829: 
22830: 
22831: 
22832: 
22833: 240017
22834: 2                                       1994 vp -   KK 645
22835: 
22836: 
22837: 
22838: 
22839:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22840: 
22841:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vuosilomalain 6 §:n säännöksen mukaan työ-
22842: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       suhde ei keskeydy siitä syystä, että työntekijä on
22843: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     välittömästi siirtynyt sellaisen yrityksen palve-
22844: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ensia Lai-     lukseen, jossa aikaisemmalla työnantajana on
22845: neen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       määräysvalta. Aikaisemmalla työnantajana kat-
22846: n:o 645:                                            sotaan olevan määräysvalta myös silloin, kun
22847:                                                     henkilöllä on osuus kummassakin yrityksessä ja
22848:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     hänellä yksin tai yhdessä perheenjäsentensä
22849:        ryhtyä työvoiman välittäjäfirmojen val-      kanssa on määräysvalta niissä molemmissa.
22850:        vonnan tehostamiseksi niin, että ne eivät    Sama periaate on työlainsäädännössä voimassa
22851:        voi käyttää lainsäädännön porsaanreikiä      laajemminkin. Tulkintatilanteessa työlainsää-
22852:        työntekijöiden työolojen, työsuhdetur-       dännön säännöksiä on sovellettava heikomman
22853:        van ja sosiaalisten etujen heikentämisek-    osapuolen eli työntekijän eduksi. Jos esimerkiksi
22854:        si?                                          yritysjärjestelyjen yksinomaisena tai pääasialli-
22855:                                                     sena tarkoituksena on välttää työnantajalle työ-
22856:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        suhteesta seuraavien velvoitteiden täyttäminen,
22857: vasti seuraavaa:                                    sovelletaan lainsäädäntöä todellisen tilanteen
22858:                                                     mukaan.
22859:    Työvoiman vuokrauksen luvanvaraisuus                 Eläketurvakeskus on ratkaissut erästä työnte-
22860: poistettiin 1.1.1994 voimaan tulleella työvoima-    kijää koskevan soveltamistapauksen ja katsonut
22861: palvelulailla. Samalla työnvälityksestä tuli va-    hänen olleen tosiasiassa yhdenjaksoisessa työ-
22862: paata elinkeinotoimintaa. Esillä oleva ongelma ei   suhteessa työvoiman vuokraajana toimineeseen,
22863: kuitenkaan johdu sääntelyn vapauttamisesta si-      kysymyksessä mainittuun työnantajaan, vaikka
22864: nänsä, vaan siitä, että työntekijä on työsopimuk-   työsopimus oli tehty usean tytäryrityksen kans-
22865: sen mukaan kerrallaan samaan työnantajaan           sa. Eläketurvakeskuksessa on saadun tiedon
22866: työsuhteessa alle kuukauden. Näitä järjestelyjä     mukaan vireillä muitakin vastaavia tapauksia.
22867: tosin esiintyy nimenomaan työvoiman vuok-           Samansuuntaisia ratkaisuja on tullut myös tuo-
22868: rauksessa. Lyhyiden työsuhteiden käytöllä voi-      mioistuimista työlainsäädäntöä sovellettaessa.
22869: daan välttää vuosiloman, eläkkeiden ja eräiden      Työsuojeluviranomaiset noudattavat valvonnas-
22870: muiden työsuhteeseen liittyvien etuuksien kerty-    sa näitä periaatteita mm. kysymyksessä tarkoite-
22871: minen.                                              tun yhtiön työsuojelutarkastuksessa.
22872:    Työsopimuslain 2 §:ssä on säädetty määräai-          Työsuojeluviranomaiset ovat viime aikoina
22873: kaisen työsopimuksen edellytykset. Jos sopimus      kiinnittäneet erityistä huomiota työvoiman ket-
22874: on tehty muissa kuin siinä mainituissa tapauksis-   juvuokrauksiin. Työsuojeluviranomaiset voivat
22875: sa tai jos määräaikaisia sopimuksia on ilman        kuitenkin ainoastaan antaa ohjeita lain oikeasta
22876: pätevää syytä solmittu peräkkäin, pidetään sopi-    soveltamisesta. Asian saattaminen tuomioistui-
22877: musta toistaiseksi voimassa olevana työsopi-        men tai eläketurvakeskuksen ratkaistavaksi on
22878: muksena. Työvoiman vuokraus ei ole määräai-         työntekijän itse tehtävä.
22879: kaisen sopimuksen edellytys. Työsopimuslain             Hallitus selvittää yleiset lainmuutostarpeet
22880: säännös rajoittaa työnantajan mahdollisuuksia       työsopimuslain uudistamisen yhteydessä. Asian-
22881: määräaikaisen työsopimuksen käyttöön, muttei        omaiset viranomaiset, työministeriö ja sosiaali-
22882: määräaikaisen sopimuksen käyttöä yleisesti          ja terveysministeriö, seuraavat yhteistyössä tilan-
22883: työntekijän työhistoriassa.                         netta ja ryhtyvät tarvittaessa lainmuutostoimiin
22884:                                                     työntekijöiden oikeusturvan varmistamiseksi.
22885: 
22886:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1994
22887: 
22888:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
22889:                                            1994 vp -   KK 645                                            3
22890: 
22891: 
22892: 
22893: 
22894:                                          Till Riksdagens Talman
22895: 
22896:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       direkt i sådant företags tjänst där hans tidigare
22897: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         arbetsgivare har bestämmanderätt. Den tidigare
22898: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       arbetsgivaren anses ha bestämmanderätten även
22899: man Ensio Laine m.fl. undertecknade spörsmål           när han har andel i vartdera företaget och han,
22900: nr 645:                                                antingen ensam eller tillsammans med någon
22901:                                                        medlem i sin familj, har bestämmanderätten i
22902:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         dem båda. Samma princip gäller också mera all-
22903:        ta för att effektivera tilisynen över firmor    mänt inom arbetslagstiftningen. I situationer där
22904:        för arbetskraftsförmedling så att dessa         frågan lämnar rum för tolkning skall stadgande-
22905:        inte skall kunna utnyttja kryphål i lag-        na i arbetslagstiftningen toikas tili fördel för den
22906:        stiftningen i syfte att försämra arbetsta-      svagare parten, dvs. arbetstagaren. Om exempel-
22907:        gamas arbetsförhållanden, anställnings-         vis det enda och huvudsakliga syftet med före-
22908:        trygghet och sociala förmåner?                  tagsarrangemang är att undvika uppfyllande av
22909:                                                        de skyldigheter som arbetsförhållandet medför
22910:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          arbetsgivaren, tillämpas lagstiftningen enligt den
22911: anföra följande:                                       faktiska situationen.
22912:                                                            Pensionsskyddscentralen har för en given ar-
22913:    Tillståndsplikten för uthyming av arbetskraft       betstagares vidkommande avgjort ett fall av till-
22914: slopades genom den lag om arbetskraftsservice          lämpning och ansett att arbetstagaren, trots att
22915: som trädde i kraft 1.1.1994. Samtidigt blev ar-        arbetsavtalet hade ingåtts med flera olika dotter-
22916: betsförmedlingen fri näringsverksamhet. Det på-        bolag, i verkligheten hade stått i ett oavbrutet
22917: talade problemet beror dock inte på avreglering-       arbetsförhållande tili den i spörsmålet nämnda
22918: en som sådan, utan på det faktum att arbetstaga-       arbetsgivaren, som bedrivit uthyming av arbets-
22919: rens arbetsförhållande tili samma arbetstagare         kraft. Enligt erhållen uppgift är även andra mot-
22920: enligt arbetsavtalet varar mindre än en månad åt       svarande fall anhängiga i pensionsskyddscentra-
22921: gången. Visserligen är det uttryckligen i samband      len. Också domstolar har fattat likartade avgö-
22922: med uthyming av arbetskraft som dessa arrange-         randen när de tiliämpat arbetslagstiftningen. Ar-
22923: mang förekommer. Genom att använda korta               betarskyddsmyndighetema följer dessa principer
22924: arbetsförhållanden kan man undvika att det upp-        i sin tilisynsverksamhet bl.a. när det gäller arbe-
22925: står rätt tili semester, pensioner och vissa andra     tarskyddsinspektion av det bolag som åsyftas i
22926: anställningsförmåner.                                  spörsmålet.
22927:    I 2 § lagen om arbetsavtal stadgas om förut-            Arbetarskyddsmyndighetema har på senare
22928: sättningar för ingående av ett arbetsavtal för viss    tid fåst särskild uppmärksamhet vid kedjeuthyr-
22929: tid. Om arbetsavtal för viss tid har ingåtts i andra   ning av arbetskraft. Det enda som arbetar-
22930: fall än de som nämns i detta lagrum eller om flera     skyddsmyndighetema dock kan göra är att ge
22931: sådana arbetsavtal utan giltigt skäl ingåtts efter     anvisningar om hur lagen skall tillämpas på rätt
22932: varandra, anses avtalet vara ett arbetsavtal som       sätt. Arbetstagaren skall själv föra saken tili
22933: gäller tilis vidare. Uthyming av arbetskraft är        domstolen eller pensionsskyddscentralen för av-
22934: inte någon förutsättning för ingående av ett avtal     görande.
22935: för viss tid. Stadgandet i lagen om arbetsavtal            Regeringen utreder de allmänna lagändrings-
22936: begränsar arbetsgivarens möjligheter att använ-        behoven i samband med revidering av lagen om
22937: da arbetsavtal för viss tid, men allmänt taget inte    arbetsavtal. De behöriga myndighetema, arbets-
22938: möjligheten att det i arbetstagarens arbetshisto-      ministeriet och social- och hälsovårdsministeriet,
22939: ria ingår avtal för viss tid.                          följer tillsammans situationen och vidtar, om
22940:     Enligt 6 § semesterlagen avbryts arbetsförhål-     nödvändigt, lagändringsåtgärder för säkerstäl-
22941: landet inte tili följd av att arbetstagaren övergår    lande av arbetstagamas rättsskydd.
22942: 
22943:      Helsingforsden 4 november 1994
22944:                                                                         Arbetsminister Ilkka Kanerva
22945:                                                   1994vp
22946: 
22947: Kirjallinen kysymys 646
22948: 
22949: 
22950: 
22951: 
22952:                                      Vähänäkki: Suunnitelmista siirtää Utin kuljetuslentolaivue Tikka-
22953:                                         koskelle
22954: 
22955: 
22956:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
22957: 
22958:     Puolustuslaitoksen piirissä on tiettävästi te-          Valkealan kunnalle on Utin varuskunta huo-
22959: keillä suunnitelma Valkealan Utin varuskunnan           mattava työllistäjä, ja suunnitellut siirrot ym.
22960: osittaisesta siirrosta Jyväskylän mlk:n Tikka-          järjestelyt merkitsisivät 40 työpaikan nettovä-
22961: koskelle. Pyrkimyksenä on, että Utissa toimiva          hennystä Utin varuskunnassa. Kymen läänissä
22962: kuljetuslentolaivue siirrettäisiin Tikkakoskelle,       uskotaankin Utin varuskunnan pilkkomisuhan
22963: mutta Laskuvarjojääkärikoulu jäisi edelleen Ut-         syntyneen aluepoliittisin perustein, joiden taka-
22964: tiin. Ehtona siirrolle on esitetty, että Tikkakos-      na ovat Jyväskylän seudulta olevat päättäjät.
22965: kella suoritettaisiin tarpeellisia rakennustöitä,       Kuten edellä on todettu, ei siirrolle ole löydettä-
22966: jotka kokonaisuudessaan tulisivat vaatimaan             vissä taloudellisia, sotilaallisia eikä koulutuksel-
22967: valtion varoja n. 12 miljoonaa markkaa. Mainit-         lisia perusteita.
22968: takoon, että puolustuslaitoksen on arvioitu ensi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22969: vuonna käyttävän rakennustöihin kaiken kaik-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22970: kiaan n. 35 miljoonaa markkaa. Edelleen todet-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22971: takoon, että Utin varuskuntaan on viimeisten 10         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22972: vuoden aikana sijoitettu 80 miljoonaa markkaa
22973: lentotoimintaa ja lennonvarmistusta palveleviin                    Aikooko Hallitus huolehtia siitä, ettei
22974: rakennuksiin ja laitteistoihin, jotka tulisivat osit-          puolustuslaitoksen joukko-osastoja siir-
22975: tain tarpeettomiksi, mikäli kuljetuslentolaivueen              retä varuskunnasta toiseen puhtaasti
22976: suunniteltu siirto Tikkakoskelie toteutuisi. Kou-              aluepoliittisin perustein, kuten Utin kul-
22977: lutuksenkin kannalta suunniteltu siirto on todet-              jetuslentolaivueen siirtouhassa on nähtä-
22978: tu nurinkuriseksi, sillä Uttiin jääväksi ajateltu              vissä, vaan että ajatellut siirrot perustel-
22979: Laskuvarjojääkärikoulu tarvitsee ilmavoimien                   laan aina toiminnallisilla, koulutukselli-
22980: yksiköiden joukossa kipeimmin juuri kuljetus-                  silla ym. syillä, sekä että arvioitavat ra-
22981: lentokalustoa, jota ollaan siis siirtämässä Tikka-             kennustarpeet selvitetään ennen siirtoi-
22982: koskelle.                                                      hin ryhtymistä?
22983: 
22984:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1994
22985: 
22986:                                              Matti Vähänäkki
22987: 
22988: 
22989: 
22990: 
22991: 240017
22992: 2                                         1994 vp -   KK 646
22993: 
22994: 
22995: 
22996: 
22997:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22998: 
22999:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        varusmieskoulutuksesta luovutaan ja toiminnot
23000: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         organisoidaan muodostettavaan tukilentolai-
23001: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vueeseen.
23002: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-            - Laskuvarjojääkärikoulusta, Sotilaspoliisi-
23003: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          koulusta ja kuljetuslentolaivueen jäljelle jäävistä
23004: n:o 646:                                              osista muodostetaan Uttiin erikoisjoukkojen
23005:                                                       koulutuskeskus vuonna 1997.
23006:            Aikooko Hallitus huolehtia siitä, ettei        Edellä kuvattu ratkaisu perustuu sekä asiaa
23007:        puolustuslaitoksen joukko-osastoja siir-       selvittäneiden työryhmien että ilmavoimien esi-
23008:        retä varuskunnasta toiseen puhtaasti           kunnan esityksiin. Keskeisiä perusteita ovat il-
23009:        aluepoliittisin perustein, kuten Utin kul-     mavoimien kuljetus- ja huoltotoiminnan sekä va-
23010:        jetuslentolaivueen siirtouhassa on nähtä-      rusmieskoulutuksen järkevöittäminen. Todetta-
23011:        vissä, vaan että ajatellut siirrot perustel-   koon tässä yhteydessä, että laskuvarjojääkäri-
23012:        laan aina toiminnallisilla, koulutukselli-     koulutukseen käytetty osuus kuljetuslentolai-
23013:        silla ym. syillä, sekä että arvioitavat ra-    vueen kuljetustoiminnasta on verrattain vähäi-
23014:        kennustarpeet selvitetään ennen siirtoi-       nen.
23015:        hin ryhtymistä?                                    Utin varuskunnan kapasiteetti tulee täyteen
23016:                                                       käyttöön, ja perustettavasta erikoisjoukkojen
23017:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          koulutuskeskuksesta muodostunee varusmies-
23018: vasti seuraavaa:                                      koulutuksen kannalta eräs maavoimien halu-
23019:                                                       tuimmista palveluspaikoista.
23020:    Puolustushallinnon organisaation kehittämi-            Tikkakoskelie joudutaan tekemään rakenteel-
23021: sen keskeisenä tavoitteena on operatiivisten vaa-     lisia korjauksia lentokonehalleihin. Osa näistä
23022: timusten toteuttamisen ohella tehostaa organi-        korjauksista olisi tehtävä muutenkin mm. ilmen-
23023: saation toimivuutta ja taloudellisuutta. Tässä        neiden rakenteellisten työsuojeluongelmien ta-
23024: yhteydessä on aluepoliittisia näkökohtia otettu       kia. Toisaalta Utissa vapautuu hallitilaa mate-
23025: mahdollisuuksien mukaan huomioon, mutta               riaalin varastointiin.
23026: niillä ei ole koskaan ollut ratkaisevaa merkitystä.       Utin, kuten muidenkaan varuskuntien osalta
23027:    Viime vuoden syyskuussa puolustusministeriö        ei tehtyjä ratkaisuja voida tarkastella yksittäisinä
23028: teki päätöksen Utin varuskunnan säilyttämises-        vaan valtakunnallisesti ja koko hallinnonalan
23029: tä. Tämän vuoden huhtikuussa vahvistetussa            näkökulmasta. Utin ratkaisulla voidaan koko-
23030: puolustushallinnon rauhanajan organisaation           naan tai osittain poistaa mm. Kyminlinnan, Pa-
23031: rationalisointi- ja kehittämisohjelmassa tode-        rolan, Mikkelin, Lappeenrannan Rakuunamäen
23032: taan Utin varuskunnasta mm. seuraavaa:                ja Ylämyllyn varuskuntien tilaongelmia. Tehty
23033:    - Kuljetuslentolaivue lakkautetaan vuoteen         päätös perustuu siten puolustushallinnon toi-
23034: 1997 mennessä. Kuljetuslentue siirretään Tikka-       minnallisiin ja taloudellisiin näkökohtiin.
23035: kaskelle ja helikopterilentue jää Uttiin. Laivueen
23036: 
23037:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1994
23038: 
23039:                                                                   Puolustusministeri Elisabeth Rehn
23040:                                          1994 vp -   KK 646                                           3
23041: 
23042: 
23043: 
23044: 
23045:                                        Tili Riksdagens Talman
23046: 
23047:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        - Av Fallskärmsjägarskolan, Militärpolis-
23048: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       skolan och de återstående delama av transport-
23049: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     flygdivisionen bildas 1997 specialtruppemas ut-
23050: man Matti Vähänäkki undertecknade spörsmål           bildningscenter i Uttis.
23051: nr 646:                                                 Den ovan beskrivna lösningen baserar sig på
23052:                                                      förslag som framförts både av de arbetsgrupper
23053:           Ämnar Regeringen se tili att försvars-     som har utrett saken och av staben för luftstrids-
23054:        väsendets truppförband inte flyttas från      kraftema. Tili de centrala motiveringama hör
23055:        en gamison till en annan på rent regional-    betydelsen av att luftstridskraftemas transport-
23056:        politiska grunder, vilket uppenbarligen är    och underhållsverksamhet samt beväringsutbild-
23057:        fallet beträffande den flyttningshotade       ningen rationaliseras. Det kan i detta samman-
23058:        transportflygdivisionen i Uttis, samt att     hang konstateras att den andel av transportflyg-
23059:        de planerade förflyttningama alltid moti-     divisionens transportverksamhet som har ut-
23060:        veras med skäl som gäller funktioner eller    nyttjats för fallskärmsjägarutbildningen är jäm-
23061:        utbildning eller med andra skäl och att       förelsevis liten.
23062:        det uppskattade byggnadsbehovet utreds           Kapaciteten vid gamisonen i Uttis kommer att
23063:        innan förflyttningama inleds?                 utnyttjas tili fullo och det nya utbildningscentret
23064:                                                      för specialtruppema kommer vad beväringsut-
23065:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bildningen beträffar att bli ett av landstridskraf-
23066: anföra följande:                                     temas mest attraktiva tjänstgöringsställen.
23067:                                                         1 Tikkakoski blir det nödvändigt att utföra
23068:    Det centrala målet när det gäller att utveckla    reparationsarbeten som gäller flygplanshallamas
23069: försvarsförvaltningens organisation är förutom       konstruktioner. En del av dessa åtgärder borde
23070: att uppfylla de operativa kraven också att effek-    också annars vidtas bl.a. på grund av sådana
23071: tivera organisationens funktionsduglighet och        problem i fråga om arbetarskyddet som kon-
23072: resurshushållning. 1 detta sammanhang har de         struktionema har visat sig vara behäftade med. Å
23073: regionalpolitiska synpunktema så vitt möjligt        andra sidan frigörs hallutrymme för upplagring
23074: beaktats, men de har aldrig haft en avgörande        av materiel i Uttis.
23075: betydelse.                                              De avgöranden som har gjorts beträffande
23076:    1 september förra året fattade försvarsministe-   Uttis kan lika litet som i fråga om de övriga
23077: riet beslut om att bibehålla gamisonen i Uttis. 1    gamisonema granskas skilt för sig, utan de måste
23078: det rationaliserings- och utvecklingsprogram för     ses över på riksnivå och ur hela förvaltningsom-
23079: försvarsförvaltningens fredstida organisation        rådets synpunkt. Genom den lösning som man
23080: som fastställdes i april innevarande år konstate-    har beslutat sig för i fråga om Uttis kan utrym-
23081: ras bl.a. följande om gamisonen i Uttis:             mesproblemen i bl.a. gamisonema i Kymmene-
23082:    - Transportflygdivisionen dras in före 1997.      gård, Parola, S:t Michel, Rakuunanmäki i Vill-
23083: Transportdivisionen flyttas tili Tikkakoski och      manstrand och Ylämylly helt eller delvis elimine-
23084: helikopterdivisionen blir kvar i Uttis. Bevärings-   ras. Beslutet baserar sig sålunda på synpunkter
23085: utbildningen vid divisionen upphör och funktio-      som hänför sig tili försvarsförvaltningens verk-
23086: nema organiseras vid den stödflygdivision som        samhet och ekonomi.
23087: skall bildas.
23088:      Helsingforsden 2 november 1994
23089:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
23090:                                                    1994 vp
23091: 
23092: Kirjallinen kysymys 647
23093: 
23094: 
23095: 
23096: 
23097:                                      Aittoniemi: Ulkomaalaisvaltuutetun tmmmnasta eraan Suomen
23098:                                          rajalta käännytetyn somalipakolaisen tapauksessa
23099: 
23100: 
23101:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
23102: 
23103:    Maamme ulkomaalaisvaltuutetun toimista on             Asia on käsittämätön, koska olen aikanaan itse-
23104: saatu useaan kertaan varsin surkuhupaisa kuva.           kin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa ollut
23105: Nyt tapahtunut, Suomen rajalta käännytetyn Is-           sellaisen pohjaksi säätämässä uutta ulkomaalais-
23106: tarlin Musse Ahmedin noutaminen Moskovasta               lakia, jota nytkin mainitussa tapauksessa kään-
23107: Suomeen ainakin 30 000 markan kustannuksella             nyttämisen osalta sovellettiin.
23108: ylittää kaikki aikaisemmat toimenpiteet. Se tekee           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23109: maamme virallisen pakolaisorganisaation nau-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23110: runalaiseksi ja haittaa tulevaa asiallista toimin-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23111: taa.                                                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23112:    Käännytettyyn soma1iin kohdistetut toimen-
23113: piteet olivat yleisen lainkäsityksen mukaan lailli-                 Katsooko Hallitus lstarlin Musse Ah-
23114: sia. Jos niissä olisi tapahtunutjonkinasteinen vir-              medin tapaukseen liittyen u1komaalais-
23115: he tai virheellinen laintulkinta, se olisi normaali-             valtuutetun lausuman olevan oikea, kun
23116: käytännön mukaan merkinnyt huomautusta                           hän on todennut, ettei Suomessa ole ulko-
23117: vastaisen varalle tai mahdollisesti muita toimen-                maalaispolitiikkaa ja että kyseinen ta-
23118: piteitä, mutta ei sitä, ettäjulkisilla varoilla lähde-           pahtuma olisi syntynyt tämän pohjalta, ja
23119: tään Moskovasta etsimään käännytettyä ja kul-                       katsooko Hallitus, että kyseisen Istar-
23120: jettamaan häntä riemusaatossa takaisin. Maail-                   lin Musse Ahmedin hakeminen Mosko-
23121: massa on kymmeniä miljoonia pako1aistarinoita.                   vasta näyttävästi ja suurin kustannuksin
23122: Tämä nyt tapahtunut on yksi, mutta vailla ver-                   on ollut perusteltua, ja onko tällainen toi-
23123: taansa.                                                          menpide kuulunut ulkomaalaisvaltuute-
23124:    Ulkomaalaisvaltuutettu on myös sanonut, et-                   tun toimenkuvaan ja valtuuksiin?
23125: tei Suomessa ole virallista pakolaispolitiikkaa.
23126: 
23127:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1994
23128: 
23129:                                                Sulo Aittoniemi
23130: 
23131: 
23132: 
23133: 
23134: 240017
23135: 2                                        1994 vp -   KK 647
23136: 
23137: 
23138: 
23139: 
23140:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23141: 
23142:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Istarlin M usse Ahmed lapsineen sai sittemmin
23143: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Suomen viisumin. Tämän jälkeen Suomen Pu-
23144: olette 20 päivänä lokakuuta 1994 päivätyn kir-       nainen Risti ja International Organization of
23145: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Migration (IOM) järjestivät käännytettyjen mat-
23146: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen       kan Suomeen. Ne ovat myös vastanneet kaikista
23147: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 647:        matkan järjestämiseen liittyneistä kustannuksis-
23148:                                                      ta. Suomen valtio ei ole kustannuksiin osallistu-
23149:           Katsooko Hallitus Istarlin Musse Ah-       nut.
23150:        medin tapaukseen liittyen ulkomaalais-           Ulkomaalaisvaltuutettu teki samoihin aikoi-
23151:        valtuutetun lausuman olevan oikea, kun        hin virkamatkan Moskovaan tavaten Venä-
23152:        hän on todennut, ettei Suomessa ole ulko-     jän ulkomaalaisviranomaisia sekä IOM:n ja
23153:        maalaispolitiikkaa ja että kyseinen ta-       UNHCR:n paikallisia edustajia. Hän kävi neu-
23154:        pahtuma olisi syntynyt tämän pohjalta, ja     vottelemassa myös Suomen suurlähetystössä,
23155:           katsooko Hallitus, että kyseisen Istar-    jolla on tärkeä osa muun muassa inkeriläisten
23156:        lin Musse Ahmedin hakeminen Mosko-            maahanmuuttajien lupakäsittelyssä. Edelleen ul-
23157:        vasta näyttävästi ja suurin kustannuksin      komaalaisvaltuutettu vieraili moskovalaisessa
23158:        on ollut perusteltua,ja onko tällainen toi-   lähiössä tapaamassa kaupungissa asuvan soma-
23159:        menpide kuulunut ulkomaalaisvaltuute-         liyhteisön jäseniä. Tällöin ulk omaalaisvaltu u tet-
23160:        tun toimenkuvaan ja valtuuksiin?              tu tapasi myös Istarlin Musse Ahmedin, joka
23161:                                                      lähti lapsineen seuraavana päivänä Suomeen
23162:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         omalla lennollaan.
23163: vasti seuraavan:                                        Suomen ulkomaalaispolitiikka perustuu ulko-
23164:                                                      maalaislainsäädäntöönja sen soveltamiseen. Ul-
23165:    Somalian kansalainen Istarlin Musse Ahmed         komaalaispolitiikan linja ei ole pääteltävissä yk-
23166: saapui 21.3.1994kahden lapsensa kanssa Vainik-       sittäisen tapauksen käsittelystä, eikä julkisen sa-
23167: kalan raja-asemalle tarkoituksenaan hakea tur-       nan kautta välittynyt kuva yksittäistapauksista
23168: vapaikkaa. Heidät kuitenkin käännytettiin rajal-     välttämättä anna oikeaa kuvaa linjasta.
23169: ta. Istarlin Musse Ahmed haki muutosta Kymen
23170: lääninoikeudelta, joka kumosi 21.7.1994 kään-
23171: nytyspäätöksen.
23172: 
23173:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1994
23174: 
23175:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
23176:                                         1994 vp -   KK 647                                            3
23177: 
23178: 
23179: 
23180: 
23181:                                       Tili Riksdagens Talman
23182: 
23183:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       lstarlin Musse Ahmed med barn fick sederme-
23184: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den     ra visum tili Finland. Efter det ordnade Finlands
23185: 20 oktober 1994 till vederbörande medlem av         Röda Kors och lnternational Organization of
23186: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-    Migration (lOM) deras resa till Finland. Dessa
23187: taniemi undertecknade spörsmål nr 647:              organisationer har också svarat för alla kostna-
23188:                                                     der som hänför sig till researrangemangen. Fins-
23189:           Anser Regeringen med hänvisning till      ka staten har inte deltagit i kostnaderna.
23190:        fallet lstarlin Musse Ahmed att utlän-          Vid samma tid gjorde utlänningsombudsman-
23191:        ningsombudsmannens uttalande, i vilket       nen en tjänsteresa tili Moskva och träffade ryska
23192:        han konstaterar att Finland inte bedriver    utlänningsmyndigheter samt IOM:s och
23193:        någon utlänningspolitik och att det ifrå-    UNHCR:s lokala representanter. Han förde ock-
23194:        gavarande fallet skulle ha uppstått på       så förhandlingar på finska ambassaden som spe-
23195:        grund av detta, vara riktigt, och            lar en viktig roli bl.a. när det gälier behandlingen
23196:           anser Regeringen att det var motiverat    av immigrationstillstånd för ingermanländare.
23197:        att hämta lstarlin Musse Ahmed från          Dessutom besökte utlänningsombudsmannen en
23198:        Moskva på ett starstilat och kostsamt sätt   förort till Moskva där han träffade medlemmar
23199:        samt har en sådan åtgärd hört till utlän-    av den somaliska gemenskapen i staden. 1 detta
23200:        ningsombudsmannens befattning och be-        sammanhang träffade utlänningsombudsman-
23201:        fogenheter?                                  nen lstarlin Musse Ahmed, som följande dag
23202:                                                     reste med sina barn tili Finland med ett annat flyg
23203:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       än utlänningsombudsmannen.
23204: anföra följande:                                       Finlands utlänningspolitik baserar sig på ut-
23205:                                                     länningslagstiftningen och tiliämpningen av den.
23206:    Den somaliska medborgaren lstarlin Musse         Man kan inte bedöma linjen för utlänningspoliti-
23207: Ahmed anlände 21.3.1994 med sina två barn tili      ken på basis av behandlingen i ett enskilt fall och
23208: Vainikkala gränsstation i syfte att ansöka om       den bild som massmedierna förmedlat av etten-
23209: asyl. De avvisades dock vid gränsen. lstarlin       skilt fali ger inte nödvändigtvis den rätta bilden
23210: Musse Ahmed sökte ändring hos länsrätten i          av linjen.
23211: Kymmene Iän som 21.7.1994 upphävde beslutet
23212: om avvisning.
23213: 
23214:      Helsingfors den 10 november 1994
23215: 
23216:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
23217:                                                1994 vp
23218: 
23219: Kirjallinen kysymys 648
23220: 
23221: 
23222: 
23223: 
23224:                                   Aittoniemi: Kansanedustajien vaalirahoituksen julkisuudesta
23225: 
23226: 
23227: 
23228:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23229: 
23230:    Erityisesti eduskuntavaaleissa ehdokkaina         la kansanedustaja ennen tehtävän vastaanotta-
23231: olevien vaalirahoituksen julkisuudesta on tai-       mista tekemään virallisesti selon vaalirahoituk-
23232: tettu peistä vuodesta toiseen. Viimeksi tätä         sestaan lain edellyttämään kirjanpitoon perus-
23233: asiaa käsiteltiin television A-MOK-ohjelmassa        tuen.
23234: 20.10.1994. Julkinen salaisuus on, että yrityselä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23235: mä ja muut yhteiskunnan vaikuttajapiirit tuke-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23236: vat rahallisesti tiettyjä ehdokkaita vaaleissa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23237: enemmän tai vähemmän tarkoitusperäisesti,            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23238: suoraan tai välikäsien kautta. Tämä menettely
23239: saattaa sitoa kansanedustajaksi valitun päätök-                 Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
23240: senteon, mikä taas on kansanedustajan perusoh-               tötoimenpiteisiin, jotka veivoittaisivat
23241: jeiden vastaista, sillä kansanedustajan tulee teh-           kansanedustajaksi valitun ennen kansan-
23242: dä päätöksensä itsenäisesti ja vain kansan etua              edustajan tehtävän vastaanottamista te-
23243: ajaen.                                                       kemään selon vaalirahoituksestaan lain
23244:    Asia olisi helposti hoidettavissa velvoittamal-           edellyttämään kirjanpitoon perustuen?
23245: 
23246:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1994
23247: 
23248:                                            Sulo Aittaniemi
23249: 
23250: 
23251: 
23252: 
23253:  240017
23254: 2                                        1994 vp -   KK 648
23255: 
23256: 
23257: 
23258: 
23259:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23260: 
23261:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jatahoon taikka muunlainen kiitollisuuteen pe-
23262: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        rustuva sidonnaisuus voivat aiheuttaa ristiriidan
23263: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sen ja valtiopäiväjärjestyksen 11 §:ssä asetetun
23264: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-       imperatiivisen mandaatin kiellon välillä. Tällais-
23265: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         ten haittavaikutusten eliminoimiseksi onkin
23266: 648:                                                 eräissä maissa lailla rajoitettu vaalikampanjan
23267:                                                      kustannusten suurinta sallittua määrää. Suomes-
23268:           Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-        sakin on valtiosääntökomitea, tosin tuloksetta,
23269:        tötoimenpiteisiin, jotka veivoittaisivat      ehdottanut mietinnössään (komiteanmietintö
23270:        kansanedustajaksi valitun ennen kansan-       1974:27) tällaista järjestelyä.
23271:        edustajan tehtävän vastaanottamista te-           Puolueiden vaalikampanja on Suomessa puo-
23272:        kemään selon vaalirahoituksestaan lain        luelain muutoksella saatettu vuoden 1987 alusta
23273:        edellyttämään kirjanpitoon perustuen?         lukien julkiseen valvontaan siten, että jokaisen
23274:                                                      rekisteröidyn puolueen tulee toimittaa oikeusmi-
23275:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nisteriölle puolueiden varainkäytön valvontaa
23276: vasti seuraavaa:                                     varten muun muassa erittely puolueen ja piirijär-
23277:                                                      jestöjen vaalitoiminnan tuotoista ja kuluista. Sen
23278:    Suomessa toimitettavat yleiset vaalit ovat hen-   sijaan ehdokkaiden henkilökohtaisen vaalikam-
23279: kilövaaleja. Vaikka valtaosa vaaleissa menesty-      panjan kustannusten rajoittaminen lailla on
23280: vistä ehdokkaista onkin puolueiden asettamia,        osoittautunut ongelmalliseksi. Kysymys liittyy
23281: Suomessa ei äänestetä, kuten joissakin muissa        perustuslailla suojattujen perusoikeuksien, ku-
23282: maissa, puoluetta tai sen asettamaa ehdokaslis-      ten omistusoikeuden, ilmaisuvapauden ja ko-
23283: taa, vaan suoraan tiettyä nimenomaista ehdokas-      koontumisvapauden suojaan. Lisäksi on katsot-
23284: ta. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö useat äänes-   tu, että ainakaan ensisijaisina keinoina eivät
23285: täjät kuitenkin äänestyspäätöstään harkitessaan      näyttäisi tulevan kysymykseen sanktiot. Vielä on
23286: tosiasiassa ensin valitsisi sitä puoluetta, jonka    tultu siihen tulokseen, että yleisten säännösten
23287: piiristä he etsivät mieleisensä ehdokkaan. Tällai-   antaminen asiasta saattaisi osoittautua vaikeak-
23288: sessa vaalijärjestelmässä kunkin yksittäisen eh-     si, koska tarpeet rajoittaa vaalikampanjaan käy-
23289: dokkaan on menestyäkseen vaaleissa täydennet-        tettäviä kustannuksia vaihtelevat suuresti vaali-
23290: tävä puolueen käymää yleistä vaalikampanjaa          tyypeittäin. Ehdokkaat eivät ole tässä ominai-
23291: omalla henkilökohtaisella kampanjallaan.             suudessaan kirjanpitovelvollisia. Tämän vuoksi
23292:    Tällainen henkilökohtainen vaalikampanja,         on lähdetty siitä, että meillä tulisi ensisijaisesti
23293: jossa ehdokkaat voivat esittää näkemyksiään          pyrkiä rajoittamaan henkilökohtaisen vaalikam-
23294: ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksis-      panjoinnin kustannuksia vapaaehtoisesti puo-
23295: tä, on nähtävä pääasiassa myönteisenä. Kun           lueiden sisäisin ohjein ja menettelytavoin.
23296: kampanjan kustannukset pysyvät sopivissa mit-            Eduskunnan puhemiesneuvosto on kesällä
23297: tasuhteissa eikä jäljempänä todettavia sidonnai-     hyväksynyt menettelyn, jolla kansanedustajien
23298: suuksia tai muita kielteisiä seurausvaikutuksia      edustajantoimeen kuulumattomat sidonnaisuu-
23299: ilmene, ei yhteiskunnalla ole tarvetta rajoittaa     det ensi vaalikauden alussa kokeiluluonteisesti
23300: ehdokkaan taloudellista yksilönvapautta. Toi-        rekisteröitäisiin kunkin edustajan vapaaehtoi-
23301: saalta kampanjan kustannusten riistäytymistä         sesti antamien tietojen pohjalta. Ennen järjestel-
23302: sellaisiin miljoonalukemiin,joita esimerkiksi Yh-    män käyttöönottoa uuden eduskunnan puhe-
23303: dysvalloissa on vaalikampanjoinnissa esiintynyt,     miesneuvosto antanee vielä asiasta lähemmät
23304: on kiistämättä pidettävä epäterveenä ilmiönä.        ohjeet.
23305:    Henkilökohtaisessa vaalikampanjassa voi               Vastaavaan tapaan voitaisiin eduskunnan pii-
23306: meilläkin ilmetä kielteisiä piirteitä. Huomattava     rissä pyrkiä järjestämään vapaaehtoisesti selvi-
23307: velkaantuminen ja sitä kautta mahdollinen sitou-      tettäväksi myös ehdokkaiden henkilökohtaisen
23308: tuminenjohonkin pankkiin tai muuhun rahoitta-        vaalikampanjan kustannukset. Tällaiseen rahoi-
23309:                                           1994 vp -   KK 648                                           3
23310: 
23311: tuksen julkistamiseen liittyvien mahdollisesti ar-    vaaliryhmät volSlvat velvoittaa ehdokkaitaan
23312: vaamattomien haitallisten seurausvaikutusten          selvittämään vaalikampanjointiosa kustannuk-
23313: välttämiseksi asia tulisi kuitenkin ilmeisesti huo-   set. Lain säätäminen ei välttämättä ole tällaisissa
23314: lellisesti erikseen valmistella. Myös puolueet ja     asioissa luontevin tapa.
23315: 
23316:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1994
23317: 
23318:                                                                Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
23319: 4                                          1994 vp -    KK 648
23320: 
23321: 
23322: 
23323: 
23324:                                          Till Riksdagens Talman
23325: 
23326:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        flikter melian bindningen och förbudet mot im-
23327: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          perativt mandat i 11 § riksdagsordningen. För att
23328: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        eliminera dylika skadliga effekter har man därför
23329: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           i vissa Iänder genom lag begränsat det hqgsta
23330: 648:                                                    tillåtna beloppet för kampanjkostnaderna. A ven
23331:                                                         i Finland föreslog statsförfattningskommitten,
23332:            Ämnar Regeringen vidta lagstiftnings-        likväl utan framgäng, ett dylikt system i sitt be-
23333:         åtgärder som skulie förplikta en person         tänkande (kommittebetänkande 1974:27).
23334:         som valts tili riksdagsman att före motta-          Genom en ändring av partilagen är partiernas
23335:         gandet av riksdagsmannauppdraget re-            valkampanjer frän ingången av år 1987 under-
23336:         dogöra för sin valfinansiering på grund-        stälida offentlig tillsyn på så sätt, att varje regi-
23337:         val av bokföring som förutsätts i lag?          strerat parti för tillsynen av partiets medelsför-
23338:                                                         valtning skali tillstälia justitieministeriet bl. a. en
23339:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           specifikation över intäkterna och kostnaderna
23340: anföra följande:                                        för partiets och dess kretsorganisationers valar-
23341:                                                         bete. Däremot har det visat sig problematiskt att
23342:     De alimänna vai som förrättas i Finland är          genom lag begränsa kostnaderna för kandidater-
23343: personval. Trots att övervägande delen av de            nas personliga valkampanjer. Denna fråga an-
23344: kandidater som har framgång i valen är uppstäli-        knyter tili grundlagens skydd för de grundläg-
23345: da av partierna röstar man inte i Finland, så som       gande rättigheterna, så som äganderätten, äsikts-
23346: i vissa andra Iänder, på ett parti elier på en kandi-   friheten och församlingsfriheten. Dessutom har
23347: datlista som uppstälits av ett parti, utan direkt på    det ansetts att sanktioner inte kommer på fråga
23348: en viss kandidat. Detta utesluter dock inte att         som eventuelia medel, åtminstone inte i första
23349: många röstande då de överväger sitt röstningsbe-        hand. Vidare har man kommit fram tili att det
23350: slut i verkligheten först väljer det parti inom         kan visa sig svårt att utfårda alimänna stadgan-
23351: vilket de väljer en kandidat som tilitalar dem. 1 ett   den i detta ärende, eftersom behoven att begränsa
23352: dylikt valsystem måste varje enskild kandidat för       valkampanjkostnaderna varierar stort från en
23353: att ha framgång i valen komplettera partiets ali-       typs vai tili en annan. Kandidaterna är inte bok-
23354: männa valkampanj med en egen personlig kam-             föringsskyldiga isin egenskap av kandidater. På
23355: panJ.                                                   grund av detta har det utgåtts ifrån att man hos
23356:     En dylik personlig valkampanj under viiken          oss i första hand bör sträva efter att begränsa
23357: kandidaterna kan föra fram sina åsikter om aktu-        kostnaderna för de personliga valkampanjerna
23358: elia samhälisfrågor kan huvudsakligen ses som           på friviliig basis genom partiernas interna anvis-
23359: en positiv sak. Då kampanjkostnaderna hålis             ningar och förfaringssätt.
23360: inom lämpliga ramar och nedan nämnda bind-                  Riksdagens talmanskonferens godkände i
23361: ningar elier andra negativa följdverkningar inte        somras ett förfarande genom vilket bindningar
23362: uppstår, har samhäliet inte något behov att be-         som inte hör tili riksdagsmännens uppdrag vid
23363: gränsa en kandidats ekonomiska individuelia fri-        början av nästa valperiod registreras på försök
23364: het. Om kampanjkostnaderna å andra sidan sti-           pä grundval av uppgifter som varje riksdagsman
23365: ger tili sådana miljonbelopp som har förekommit         friviliigt ger. lnnan förfarandet tas i bruk torde
23366: i valkampanjerna t.ex. i Förenta staterna är detta      talmanskonferensen för den nya riksdagen ännu
23367: ob~~tridligen ett osunt fenomen.                        ge närmare anvisningar om saken.
23368:     A ven hos oss kan negativa drag komma tili              På motsvarande sätt kunde riksdagen inom sin
23369: uttryck i de personliga valkampanjerna. En bety-        krets sträva efter att på friviliig basis även utreda
23370: dande skuldsättning och därigenom en eventueli          kostnaderna för kandidaternas personliga val-
23371: bindning tili någon bank elier någon annan fi-          kampanjer. 1 syfte att undvika eventuelia oförut-
23372: nansieringsinstans elier andra slags bindningar         sedda skadliga följdverkningar som hänger sam-
23373: som baserar sig på tacksamhet kan leda till kon-        man med offentliggörandet av finansieringen
23374:                                         1994 vp -   KK 648                                          5
23375: 
23376: borde ärendet emellertid uppenbarligen beredas      naderna för sina va1kampanjer. Att stifta en 1ag
23377: noggrant. Också partierna och va1grupperna          är inte nödvändigtvis den mest sjä1vfallna meto-
23378: kunde förp1ikta sina kandidater att utreda kost-    den i frågor som denna.
23379: 
23380:      He1singfors den 11 november 1994
23381: 
23382:                                                              Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
23383:                                                  1994 vp
23384: 
23385: Kirjallinen kysymys 649
23386: 
23387: 
23388: 
23389: 
23390:                                     Aula ym.: Pienten ja keskisuurten yritysten tukien toimialarajoi-
23391:                                         tusten lieventämisestä
23392: 
23393: 
23394:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23395: 
23396:    Suomen taloudellisen hyvinvoinnin kohenta-          keuksissa. Erityisesti tarvittaisiin helpotusta ra-
23397: misessa monet asettavat toivonsa pieniin ja kes-       hoitus- ja vakuusongelmiin.
23398: kisuuriin yrityksiin. Pienistä ja keskisuurista yri-      Y ritystukiin ylipäätään suhtaudutaan nykyi-
23399: tyksistä odotetaan helpotusta myös suurtyöttö-         sin aiempaa kriittisemmin. Varsinkin työllisyys-
23400: myytemme lievittämiseen. On arvioitu, että Suo-        perustein myönnetyt suorat tuet ovatkin vääris-
23401: meen olisi lähivuosien aikana perustettava jopa        täneet kilpailua. Yrittäjienkin keskuudessa ol-
23402: satatuhatta uutta pk-yritystä talouden myöntei-        laan varsin yksimielisiä siitä, että valtion suoras-
23403: sen kehityksen takaamiseksi.                           ta tuesta yrityksille on parempi päästä eroon.
23404:    Viime vuosina on tehty monia pieniä ja keski-          Valtion toimenpiteet tulisi siksi rajata pienten
23405: suuria yrityksiä tukevia päätöksiä. Pääosa niistä      ja keskisuurten yritysten rahoitus-, riskisijoitus-
23406: on kuitenkin helpottanut lähes yksinomaan tuo-         ja vakuusongelmien helpottamiseen. Keinoina
23407: tannollisen yritystoiminnan jatkamista, kehittä-       voivat olla valtion takauksetja korkotuet. Tämä
23408: mistä tai selviämistä laman yli. Lisäksi ovat tukea    rajaus mahdollistaisi hyvin sen, että yritystuet
23409: saaneet eräin rajoituksin matkailualan yritykset       voitaisiin ulottaa laajemmalle yritysten joukolle
23410: sekä muita yrityksiä palvelevat yritykset. Tukien      kuin tähän asti.
23411: ulkopuolella ovat olleet pääosa palveluyrityksis-         Useissa EU:n jäsenmaissa valtio helpottaa
23412: tä, rakentaminen, liikenne ja kauppa.                  juuri tällä tavalla pienten ja keskisuurten yritys-
23413:     Toimialarajoitukset rajaavat tukien ulkopuo-       ten toimintaedellytyksiä toimialasta riippumat-
23414: lelle esimerkiksi metsäkoneyrittäjät ja koneura-       ta. Näin tehdään Saksassa, Hollannissa, Rans-
23415: koitsijat. He ovat usein juuri rahoituspalvelujen      kassa, Englannissa ja Tanskassa. Saksassa kaik-
23416: kuten vakuuksien tarpeessa. Nämä yrittäjät yllä-       kia alkavia tai investoivia pk-yrityksiä voidaan
23417: pitävät usein myös maaseudun asutusrakennetta          tukea valtion korkotukilainoin. Nämä kattavat
23418: sekä palvelevat maalle tärkeää vientiteollisuutta.     myös käsityö- ja palveluammatit ja jopa pienet
23419:     Lisäksi ulkopuolella ovat pääosin elokuva- ja      kaupan alan perheyrityksetkin.
23420: tv-alan yritykset. Kauppa- ja teollisuusministe-          Suomen uusi aluepolitiikka lähtee siitä, että
23421: riön omassa selvityksessä (5111994) audiovisuaa-       kussakin maakunnassa ollaan vastuussa oman
23422: lisen liiketoiminnan kehittämisestä esitetään itse-    alueen elinkeinoelämän kehittämisestä. Maa-
23423: näisten elokuva- ja tv-alan yritysten ottamista        kuntien liitot laativat aluekehitysohjelmat, joi-
23424: mukaan pk-yritysten rahoitustukien piiriin. Sa-        den perusteella haetaan myös rahoitusta EU:n
23425: massa selvityksessä esitetään audiovisuaaliselle       rakenne- ja sosiaalirahastoista. Näissä ei myös-
23426: alalle omaa riskisijoitusyhtiötä. Kasvu-, työllis-     kään tunneta toimialarajoituksia. Myös alueiden
23427: tämis- ja jopa vientimahdollisuudet tällä alalla       omaehtoisen kehittämisen kannalta olisi näin ol-
23428: ovat hyvät.                                            len perusteita väljentää kansallisia säännöksiä
23429:     Pelkästään teollisen yritystoiminnan avulla        tältä osin.
23430: tuskin saadaan perustetuksi kaikkia tarvittavia           Eurooppalaisten esimerkkien mukaan peli-
23431: uusia työpaikkoja. Siksi tarvitaan myös palvelu-       säännöt on mahdollista rajata siten, että kilpailu-
23432: alojen toimintaedellytyksiä parantavaa pienyri-        ongelmat minimoidaan. Kilpailuongelmia voi-
23433: tyspolitiikkaa. Viennin hyvän vedon takia teol-        daan myös välttää siten, että esimerkiksi korko-
23434: listen yritysten kehittymismahdollisuudet ovat         tukien myöntämisessä käytetään apuna osan
23435: muutoinkin myönteiset. Sen sijaan monet alueel-        luottoriskeistä kantavien paikallispankkien
23436: lisen ja paikallisen kysynnän varassa elävät pal-      asiantuntemusta.
23437: velu- ja kaupan alan yritykset ovat edelleen vai-         Edellä mainitut tekijät eli työllisyys, pk-yritys-
23438: 240017
23439: 2                                        1994 vp -   KK 649
23440: 
23441: ten tasapuolinen kohtelu, eurooppalaiset esimer-              Aikooko Hallitus pikaisesti käynnis-
23442: kit sekä alueiden kehittäminen huomioon ottaen            tää selvitystyön ja sen jälkeen ryhtyä toi-
23443: on tarpeen pikaisesti käynnistää selvitystyö ja           menpiteisiin pienten ja keskisuurten yri-
23444: ryhtyä toimenpiteisiin pienten ja keskisuurten            tysten tukien toimialarajoitusten lieven-
23445: yritysten tukien toimialarajoitusten lieventämi-          tämiseksi sekä sitä kautta myös muiden
23446: seksi.                                                    kuin tuotannollisten pk-yritysten rahoi-
23447:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-        tus- ja vakuusongelmien helpottamisek-
23448: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              si?
23449: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23450: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23451: 
23452:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1994
23453: 
23454:          Maria Kaisa Aula                Maija Rask                  Sirkka-Liisa Anttila
23455:          Tellervo Renko                  Rose-Marie Björkenheim      Matti Väistö
23456:          Tuula Kuittinen                 Ossi Korteniemi             Mirja Ryynänen
23457:          Olavi Ala-Nissilä               Jarmo Laivaranta            Leila Lehtinen
23458:                                           1994 vp -      KK 649                                          3
23459: 
23460: 
23461: 
23462: 
23463:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23464: 
23465:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ollen tuen myöntämiseen kysymyksessä maini-
23466: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tuille metsäkoneyrittäjille tai koneurakoitsijoille
23467: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         suhtaudutaan pääsääntöisesti pidättyvästi.
23468: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulan ym.             Kysymyksessä mainituille audiovisuaalista lii-
23469: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 649:           ketoimintaa harjoittaville yrityksille voidaan tu-
23470:                                                         kea myöntää, jos kyseessä on tuotannollista toi-
23471:            Aikooko Hallitus pikaisesti käynnis-         mintaa harjoittava tai sitä palveleva yritys.
23472:        tää selvitystyön ja sen jälkeen ryhtyä toi-         Pk-yritystoimintaan kohdistunut taloudelli-
23473:        menpiteisiin pienten ja keskisuurten yri-        nen taantuma on ollut nimenomaan kotimarkki-
23474:        tysten tukien toimialarajoitusten lieven-        natilanteesta johtuvaa, sillä pk-yritysten markki-
23475:        tämiseksi sekä sitä kautta myös muiden           nat ovat pääasiassa kotimaassa. Taantuma iski
23476:        kuin tuotannollisten pk-yritysten rahoi-         viimeiseksi kotimarkkinoilla toimiviin palvelu-
23477:        tus- ja vakuusongelmien helpottamisek-           yrityksiin. Teollisuusyritykset ovat jo ohittaneet
23478:        si?                                              pahimman ja elpyvät nopeasti. Teollisuuden el-
23479:                                                         pyminen heijastuu nopeimmin pieniin teollisuus-
23480:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            yrityksiin ja myöhemmin yrityspalvelutoimintaa
23481: vasti seuraavaa:                                        harjoittaviin pieniin palveluyrityksiin.
23482:                                                            Kulutusmenot ovat viime vuosina laman myö-
23483:    KTM yrityspalvelun myöntämien avustusten,            tä laskeneet voimakkaasti, mikä on heijastunut
23484: Kera Oy:n myöntämien lainojen ja Valtionta-             selvästi kaupan ja palvelualojen pk-yritysten
23485: kuukeskuksen myöntämien kotimaan takausten              kannattavuuteen. Myösjulkisen talouden alijää-
23486: ulkopuolelle jäävät tällä hetkellä voimassa ole-        mäisyys on vaikeuttanut kotimarkkinasektorin
23487: van lainsäädännön perusteella seuraavat toimi-          elvytystä. Kulutusmenojen kehityksen odote-
23488: alat: varsinainen maatilatalous ja rakennusliike-       taan kuitenkin tasaantuvan ja kääntyvän kas-
23489: toiminta. Lisäksi ulkopuolelle jäävät pääosin           vuun viimeistään ensi vuoden aikana.
23490: vain kotitalouksille palveluja tuottavat yritykset.        Kauppa- ja teollisuusministeriön pk-yritystoi-
23491: Vähittäiskauppa ja liikenne voivat tulla kysy-          minnan neuvottelukunta on esittänyt, että selvi-
23492: mykseen vain siltä osin, kuin kysymyksessä on           tetään mahdollisuudet valtion takausten käyttä-
23493: matkailuhanke.                                          miseen ilman toimialarajoituksia esim. jälleen-
23494:    KTM yrityspalvelun myöntämää pienyritys-             takauksina yritysryhmille.
23495: tukea voidaan myöntää edellä mainitusta poike-             Kauppa- ja teollisuusministeriö on 25.10.1994
23496: ten laajemmin maaseutualueen kannalta tärkeil-          asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvit-
23497: le palveluyrityksille. Työvoimatoimistojen työt-        tää onko aiheellista tehdä tarkistuksia Valtionta-
23498: tömälle työnhakijalle myöntämässä starttirahas-         kuukeskuksen takuutoiminnan toimialaa koske-
23499: sa ei ole toimialarajoituksia lainkaan.                 viin säännöksiin tai niiden tulkintaan. Työryh-
23500:    Tuettavaa toimintaa varten yrityksillä tulee         män selvityksen on määrä valmistua 31.1.1995
23501: olla pääsääntöisesti kiinteä toimipaikka. Näin          mennessä.
23502: 
23503:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1994
23504: 
23505:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
23506: 4                                          1994 vp -     KK 649
23507: 
23508: 
23509: 
23510: 
23511:                                          Tili Riksdagens Talman
23512: 
23513:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Företag som idkar audivisuell rörelse, vilka
23514: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           nämns i spörsmålet, kan beviljas stöd, om det är
23515: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         fråga om ett företag som idkar produktiv verk-
23516: man Aula m.fl. undertecknade spörsmål nr 649:            samhet eller betjänar andra företag med sådan
23517:                                                          verksamhet.
23518:           Har Regeringen för avsikt att snabbt              Den ekonomiska regression som har inriktat
23519:        inleda utredningsarbete och efter det vid-        sig på sm-företagsverksamheten har uttryckligen
23520:        ta åtgärder för att luckra upp branschre-         berott på situationen på hemmamarknaden, ef-
23521:        striktionerna för stöd till små och medel-        tersom sm-företagens marknad huvudsakligen
23522:        stora företag samt genom detta lindra             finns inom landet. Regressionen slog sist till mot
23523:        finansierings- och säkerhetsproblemen             tjänsteföretagen på hemmamarknaden. Industri-
23524:        också för andra än produktiva små och             företagen har redan gått igenom det värsta och
23525:        madelstora företag?                               återhämtar sig snabbt. Återhämtningen inom in-
23526:                                                          dustrin återspeglas snabbast i små industriföre-
23527:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            tag och senare i de små tjänsteföretag som produ-
23528: anföra fö1jande:                                         cerar tjänster till andra företag.
23529:                                                             Konsumtionsutgifterna har under de senaste
23530:    Understöd beviljade av HIM företagstjänst,            åren i och med lågkonjunkturen sjunkit kraftigt,
23531: lån av Kera Ab och inhemska garantier av Stats-          vilket tydligt har återspeglats i lönsamheten för
23532: garanticentralen kan enligt gällande lagstiftning        sm-företagen inom handeln och tjänstesektorn.
23533: företag i följande branscher inte få: egentligt          Ä ven det att den offentliga ekonomin har uppvi-
23534: gårdsbruk och byggnadsrörelse. Inte heller före-         sat ett underskott har försvårat hemmamark-
23535: tag som huvudsakligen producerar tjänster en-            nadssektorns återhämtning. Utvecklingen inom
23536: bart för hushåll kan få stöd. Minuthandeln och           konsumtionsutgifterna förväntas dock gå i rikt-
23537: trafiken kan komma i fråga endast till den del           ning mot en utjämning och tillväxt senast under
23538: som det är fråga om ett projekt inom turismen.           det kosnmande året.
23539:    Det småföretagsstöd som beviljas av HIM fö-              Handels- och industriministeriets delegation
23540: retagstjänst kan, avvikande från ovanstående,            för små och medelstora företags verksamhet har
23541: beviljas mera omfattande till tjänsteföretag som         föreslagit att möjligheterna att använda statsga-
23542: är viktiga med tanke på landsbygden. I den start-        rantier utan branschrestriktioner, t.ex. som åter-
23543: peng som arbetskraftsbyråerna beviljar en ar-            garantier till företagsgrupper, skall utredas.
23544: betslös arbetssökande finns inga som helst                  Handels- och industriministeriet tillsatte den
23545: branschrestriktioner.                                    25 oktober 1994 en arbetsgrupp som fick i upp-
23546:    För den verksamhet som får stöd skall företa-         drag att utreda om det är motiverat att justera
23547: gen i regel ha ett fast verksamhetsställe. Sålunda       stadgandena om branschen för Statsgaranticen-
23548: är inställningen till att bevilja stöd till skogsma-     tralens garantiverksamhet eller tolkningen av
23549: skinsföretagare eller maskinentreprenörer, som           dessa. Arbetsgruppens utredning skall bli klar
23550: nämns i spörsmålet, förbehållsam.                        inomjanuari 1995.
23551: 
23552:      Helsingforsden 14 november 1994
23553: 
23554:                                                        Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
23555:                                                1994 vp
23556: 
23557: Kirjallinen kysymys 650
23558: 
23559: 
23560: 
23561: 
23562:                                   U. Anttila ym.: Ulkomaalaisten opiskelijoiden oikeusasemasta ja
23563:                                      oleskeluluvista
23564: 
23565: 
23566:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23567: 
23568:    Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset joutuvat       byrokraattinen taakka ulkomaalaisille opiskeli-
23569: tallettamaan 30 000 markan suuruisen takuu-          joille,joiden lukuvuodesta saattaa vierähtääjopa
23570: summan jokaisen opiskeluvuoden alussa oleske-        puolet oleskelulupaa odotellessa. Muut ulko-
23571: luluvan saamiseksi. Takuu vaaditaan ainoastaan       maalaisryhmät eivät joudu samanlaisen erikois-
23572: opiskelijavaihto-ohjelmien ja stipendiohjelmien      menettelyn kohteeksi.
23573: ulkopuolelta tulevilta. Käytännössä tämä tar-           Ulkomaalaisten opiskelijoiden aseman tietoi-
23574: koittaa sitä, että Euroopan ulkopuolelta, etu-       nen vaikeuttaminen on eräs osoitus siitä, miten
23575: päässä kehitysmaista tulevat opiskelijatjoutuvat     ulkomaalaislinjan määrittelyn jättäminen viran-
23576: maksamaan tuon opiskelijalle todella suuren ta-      omaisille ja ulkomaalaishallinnon edustajille on
23577: kuusumman. Ulkomaalaisten opiskelijoiden             asettanut eri ulkomaalaisryhmät erilaiseen ase-
23578: mahdollisuuksia osa-aikaiseen työskentelyyn on       maan.
23579: helpotettu,joten takuusummaa ei voida perustel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23580: la toimeentulovaikeuksien ehkäisemisellä. Ta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23581: kuusumman vaatiminen on johtanut erilaisiin          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23582: kiertokäytäntöihin sekä pankkien ja viranomais-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23583: ten omavaltaiseen tulkintaan.
23584:    Ulkomaalaiset opiskelijatjoutuvat myös uusi-                Miten Hallitus aikoo parantaa ulko-
23585: maan oleskeluoikeutensa maassa vuosittain. Uu-              maalaisten opiskelijoiden oikeusasemaa
23586: simisen ajaksi opiskelijat joutuvat luovuttamaan            niin, että opiskelijoilla ei olisi velvoitetta
23587: passinsa poliisiviranomaisille ja alistumaan liik-          tallettaa suurta takuusummaa, ja
23588:  kumisrajoituksiin. Pahimmissa tapauksissa oles-               miten Hallitus aikoo yhtenäistää eri
23589:  keluoikeuden saanti on kestänyt jopa neljä kuu-            ulkomaalaisryhmien oleskelulupien ano-
23590:  kautta. Tänä aikana oleskeluoikeutta anova voi             misperiaatteitaja nopeuttaa niiden käsit-
23591:  opiskella, mutta ei työskennellä. Oleskeluoikeu-           telyä?
23592:  den uusiminen vuosittain on monimutkainen ja
23593: 
23594:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1994
23595: 
23596:           Ulla Anttila                   Tuija Maaret Pykäläinen        Pekka Räty
23597:           Pekka Haavisto                 Satu Hassi                     Paavo Nikula
23598:           Erkki Pulliainen               Kyllikki Muttilainen           Tarja Kautto
23599:                                          Hannele Luukkainen
23600: 
23601: 
23602: 
23603: 
23604:  240017
23605: 2                                          1994 vp- KK 650
23606: 
23607: 
23608: 
23609: 
23610:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23611: 
23612:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          työntekoon. Tämä mahdollisuus työntekoon
23613: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           opiskelun aikana ei kuitenkaan merkitse vaadit-
23614: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tavan takuusumman pienentämistä.
23615: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja U. Antti-              Edellä mainittu koskee sekä Euroopan alueel-
23616: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            ta että Euroopan ulkopuolelta tulevia opiskeli-
23617: n:o 650:                                                joita. ETA-sopimuksen liitteeseen kuuluvassa
23618:                                                         opiskelijoiden liikkumista säätelevässä direktii-
23619:           Miten Hallitus aikoo parantaa ulko-           vissä todetaan, että opiskelijana tulee olla riittä-
23620:        maalaisten opiskelijoiden oikeusasemaa           vät varat siten, että hän ei joudu oleskeluaika-
23621:        niin, että opiskelijoilla ei olisi velvoitetta   naan turvautumaan vastaanottavan jäsenvaltion
23622:        tallettaa suurta takuusummaa, ja                 sosiaaliturvajärjestelmään. Kaikissa Euroopan
23623:           miten Hallitus aikoo yhtenäistää eri          unioninjäsenvaltioissa on edellytyksenä, että ul-
23624:        ulkomaalaisryhmien oleskelulupien ano-           komaalainen opiskelija osoittaa, miten hänen
23625:        misperiaatteitaja nopeuttaa niiden käsit-        opiskelunsa rahoitus on järjestetty. Ruotsissakin
23626:        telyä?                                           ulkomaalaisen opiskelijan on esitettävä 60 000
23627:                                                         kruunua yhtä lukuvuotta varten opiskelujen ra-
23628:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            hoitukseksi.
23629: vasti seuraavan:                                            Opiskelijoille myönnetään oleskelulupa luku-
23630:                                                         vuodeksi kerrallaan. Näin lupaviranomaiset tar-
23631:    Ulkomaalaiselle voidaan myöntää oleskelulu-          kistavat vuosittain, että henkilöllä on edelleen
23632: pa Suomeen korkeakoulussa tai ammatillisessa            riittävät varat opiskelua varten ja että henkilö
23633: oppilaitoksessa tapahtuvaa opiskelua varten.            todella harjoittaa opintoja. Myös luvan pituuden
23634: Ulkomaalaislain 18 §:n 1 momentin mukaan                osalta Euroopan alueelta ja muualta maailmasta
23635: opiskelijan toimeentulon tulee tällöin olla turvat-     tulevat opiskelijat ovat täysin samassa asemassa.
23636: tu. Viranomaisten on ennen luvan myöntämistä            Edellä mainitussa opiskelijoita koskevassa direk-
23637: varmistuttava siitä, että hakijalla on riittävät va-    tiivissä on oleskeluluvan pituudeksi määritetty
23638: rat opiskelu- ja elinkustannuksiin Suomessa oles-       yksi vuosi, mikäli opinnot kestävät yhden vuo-
23639: kelun aikana. Lähtökohtana on, että Suomessa            den tai pitempään. Oleskelulupa uusitaan vuosit-
23640: tapahtuvan opiskelun tulokset hyödyttävät aika-         tain.
23641: naan opiskelijan omaa kotimaata. Tämän vuoksi               Opiskelijoiden lupahakemusten käsittelyajat
23642: opiskelijalle annettava lupa on statukseltaan           vaihtelevat poliisipiireittäin. Esimerkiksi Helsin-
23643: aina tilapäinen.                                        gin poliisilaitoksella käsittelyajat ovat pidemmät
23644:    Tarvittavien varojen olemassaolo varmiste-           lähinnä siitä syystä, että suuri osa ulkomaalaisis-
23645: taan yleensä vaatimalla hakijaa esittämään              ta opiskelijoista asuu pääkaupunkiseudulla. Li-
23646: pankkitalletus tietylle summalle, ellei hänen           säresurssien saaminen oleskelulupahakemusten
23647: opintojensa rahoitusta ole järjestetty stipendein       käsittelyyn erityisesti pääkaupunkiseudulla on
23648: tai apurahoin. Korkeakouluopiskelijoilta edelly-        tavoite, joka osaltaan helpottaisi myös muiden
23649: tetään lähtökohtaisesti 30 000 markan talletusta        ulkomaalaisryhmien tilannetta. Käsittelyn pit-
23650: yhden lukuvuoden ajalle. Tätä summaa määritel-          kittyessä henkilö voi lainata passiaan ulkomaille
23651: täessä on kiinnitetty huomiota suomalaisen opis-        matkustamista varten.
23652: kelijan vuotuisiin opintotukimääriin. Lähtökoh-             Ulkomaalaisen maassa oleskelun tarkoitus
23653: taisesta 30 000 markan vaateesta poiketaan kui-         asettaa erilaisia edellytyksiä oleskeluluvan
23654: tenkin usein sen johdosta, että hakija saa oppilai-     myöntämisen ehdoksi. Opiskelijoiden kohdalla
23655: tokseltajoitain etuuksia (asunto, ruoka, taskura-       laissa määritelty turvatun toimeentulon varmis-
23656: ha tms.).                                               taminen on yksi tällainen erityisehto. Kaikkien
23657:    Toisin kuin useimmissa muissa Euroopan               ulkomaalaisten oleskelulupia ei voida myöntää
23658: maissa, ulkomaalaisella opiskelijana on Suomes-         eikä niiden pituutta määrittää samalla tavoin.
23659: sa oikeus osa-aikaiseen (enint. 20 tuntia/viikko)       Tällöin on tärkeää nimenomaan se, että tietyssä
23660:                                        1994 vp -   KK 650                                        3
23661: 
23662: tarkoituksessa maassa oleskelevien ulkomaalais-       Ulkomaalaisten opiskelijoiden lupakäytäntö
23663: ten lupa-asiat käsitellään tuon ryhmän sisällä     on Suomessa yhtenäistä lukuun ottamatta mai-
23664: samoin periaattein.                                nittuja paikallisia ongelmia käsittelyajoissa.
23665:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1994
23666: 
23667:                                                           Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
23668: 4                                        1994 vp -   KK 650
23669: 
23670: 
23671: 
23672: 
23673:                                        Tili Riksdagens Talman
23674: 
23675:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     inte att den erforderliga garantisumman förmins-
23676: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       kas.
23677: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       Det som anförts ovan gäller både för studeran-
23678: damot U. Anttila m.fl. undertecknade skriftliga      de som kommer från det europeiska området och
23679: spörsmål nr 650:                                     för dem som kommer från länderna utanför Eu-
23680:                                                      ropa. I det direktiv som reglerar rörligheten för
23681:           Hur ämnar Regeringen förbättra ut-         studerande och som hör tili bilagan tili EES-
23682:        ländska studerandes rättsliga ställning så    avtalet konstateras att den studerande skall ha
23683:        att studerande inte skall vara skyldiga att   tillräckligt stora tillgångar för att undvika att bli
23684:        deponera en stor garantisumma, och            en börda för värdmedlemsstatens sociala bi-
23685:           hur ämnar Regeringen förenhetliga          dragssystem. Alla medlemsstater i Europeiska
23686:        principerna för olika utländska gruppers      unionen förutsätter att en utländsk studerande
23687:        ansökningar om uppehållstillstånd och         bevisar hur han eller ~on har ordnat finansiering-
23688:        påskynda behandlingen av dessa?               en av sina studier. Aven i Sverige skall en ut-
23689:                                                      ländsk studerande ge bevis på ett belopp på
23690:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        60 000 kronor för att finansiera studier under ett
23691: anföra följande:                                     läsår.
23692:                                                          Studerande beviljas uppehållstillstånd för ett
23693:    En utlänning kan beviljas uppehållstillstånd i    läsår åt gången. På det här sättet kontrollerar
23694: Finland för studier vid en högskola eller vid en     tillståndsmyndigheterna årligen att personen i
23695: yrkesförberedande läroanstalt. Enligt 18 § 1         fråga fortfarande har tillräckligt stora tillgångar
23696: mom. utlänningslagen skall den studerandes ut-       för sina studier o~h att han eller hon verkligen
23697: komst då vara tryggad. Myndigheterna skall före      bedriver studier. A ven när det gäller tillståndets
23698: beviljande av tillstånd få bekräftelse på att den    giltighet har studerande från Europa precis sam-
23699: sökande har tillräckligt stora tillgångar för att    ma ställning som studerande från den övriga
23700: täcka kostnaderna för studier och uppehälle un-      världen. I det ovannämnda direktivet angående
23701: der vistelsen i Finland. Man utgår från att resul-   studerande har giltigheten av uppehållstillstånd
23702: taten av dessa studier i Finland i sinom tid kom-    fastställts tili ett år, om studierna varar ett år eller
23703: mer att gagna den studerandes eget hemland.          längre. Uppehållstillstånd förnyas årligen.
23704: Därför är tillståndet som den studerande beviljas        Den tid som behandlingen av uppehållstill-
23705: alltid tidsbegränsat tili sin status.                stånd för studerande tar varierar från polisdi-
23706:    Att de erforderliga tillgångarna finns bekräf-    strikt tili polisdistrikt. Vid Helsingfors polisin-
23707: tas i regel genom att kräva att den sökande ger      rättning tili exempel är behandlingstiderna läng-
23708: bevis på en bankdeposition om ett visst belopp       re närmast därför att en stor del av utländska
23709: om hans studier inte finansieras med hjälp av        studerande bor i huvudstadsregionen. Att få öka-
23710: stipendier eller bidrag. Man utgår från att stude-   de resurser för behandlingen av ansökningar om
23711: rande vid högskolor skall deponera ett belopp på     uppehållstillstånd särskilt på huvudstadsområ-
23712: 30 000 mark per läsår. Då detta belopp fastställ-    det är ett mål som för sin del skall underlätta
23713: des beaktades de årliga beloppen av studiestöd av    situationen även för de övriga utlänningsgrup-
23714: en finländsk studerande. Ofta avviker man dock       perna. Om behandlingen drar ut på tiden kan
23715: från det ursprungliga kravet på 30 000 mark där-     personen i fråga låna sitt pass för resor tili utlan-
23716: för att den studerande från läroinrättningen får     det.
23717: några förmåner (bostad, mat, fickpengar eller            A vsikten med utlänningens vistelse i Jandet
23718: dylikt).                                             ställer olika krav på villkoren för beviljande av
23719:    1 motsasts tili de flesta länderna i Europa har   uppehållstillstånd. När det är fråga om studeran-
23720: en utländsk studerande rätt tili deltidsarbete       de är den i lag stadgade bekräftelsen av en tryg-
23721: (högst 20 timmar/vecka) i Finland. Denna möj-        gad utkomst ett sådant specialvillkor. U ppehålls-
23722: lighet att arbeta under studietiden betyder dock     tillstånd kan inte beviljas på samma sätt för alla
23723:                                         1994 vp -   KK 650                                        5
23724: 
23725: utlänningar, och deras giltighet kan inte heller       Tillståndspraxis för utländska studerande är
23726: definieras på samma sätt. Då är det uttryckligen    enhetlig i Finland med undantag av de nämnda
23727: viktigt att tillståndsärendena av de utlänningar    lokala problemen beträffande behandlingstiden.
23728: som i viss avsikt vistas i landet skall behandlas
23729: enligt likadana principer inom gruppen i fråga.
23730: 
23731:      Helsingforsden 7 november 1994
23732: 
23733:                                                                Inrikesminister Mauri Pekkarinen
23734:                                                  1994 vp
23735: 
23736: Kirjallinen kysymys 651
23737: 
23738: 
23739: 
23740:                                     Gustafsson ym.: Ammattikorkeakoulujen kokeilun vakinaistami-
23741:                                        sesta ja laajentamisesta
23742: 
23743: 
23744:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23745: 
23746:     Valtioneuvosto on antanut kokeiluluvan 22          lituksen ammattikorkeakoululakia eduskuntaan
23747: väliaikaiselle ammattikorkeakoululle. Suomen           on näkyvimmin ollut esillä kysymys siitä, mitkä
23748: ammatillisista oppilaitoksista on kokeilussa mu-       ammattikorkeakoulut vakinaistetaan ns. ensim-
23749: kana 85. Kaksi kokeilua alkoi 1.8.1991 ja muut         mäisessä aallossa, on taka-alalle jäänyt merkittä-
23750: pääosin lukuvuonna 1992-1993. Yhden oppi-              vä joukko korkeatasoisia oppilaitoksia, jotka
23751: laitoksen muodostamia ammattikorkeakoulu-              hoitavat huomattavaa valtakunnallista tai alu-
23752: kokeiluja on mukana kuusi.                             eellista koulutustehtävää. Jäätyään kokeilun ul-
23753:     Lukumäärältään huomattavan laajan kokei-           kopuolelle on näillä oppilaitoksilla muita hei-
23754: lun aloittaminen tapahtui hyvin lyhyen valmiste-       kommat mahdollisuudet toteuttaa alueellista
23755: luajanjälkeen. On erittäin vaikeaa osoittaa selviä     koulutustehtäväänsä, luoda kansainvälisiä suh-
23756: kriteereitä sille, millä perusteella kokeiluun mu-     teita ja kehittää verkostoitumista.
23757: kaan otetut oppilaitokset valittiin. Tuloksena oli         Myös opiskelijat eri puolilla Suomea ovat vaa-
23758: se, että kokeilusta tuli sekä alakohtaisesti että      rassa joutua eriarvoiseen asemaan. Suuri osa
23759: alueellisesti vähemmän kattava.                        nuoria asuu sellaisilla paikkakunnilla ,joilla ei ole
23760:     Ammattikorkeakoulukokeilu on käynnisty-            mahdollisuutta opiskella monialaisessa ammat-
23761: nyt hyvin. Alustavat tulokset ovat kannustaviaja       tikorkeakoulussa, vaikka alueella sijaitseekin
23762: puoltavat pysyvää ammattikorkeakoulujärjes-            muuten korkeatasoinen ammatillinen oppilaitos.
23763: telmää Suomeen. Kokeilun edetessä on myös                  Ammattikorkeakoulu-uudistus on merkittävä
23764: noussut esiin ongelmia, jotka täytyy tiedostaa.        koulutuspoliittinen ratkaisu. Vakinaistamispää-
23765: On tapahtumassa jakautumista vähintäänkin              töksiä tehtäessä onkin nähtävä ja arvioitava
23766: kahteen kategoriaan, mikä ei kuitenkaan kerro          koko opistoasteen tulevaisuus.
23767: totuutta esim. oppilaitoksen opetuksen tasosta.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23768: Osa oppilaitoksista on mukana kokeiluissa, joille      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23769: on ohjattu lisäresursseja, ja samaan aikaan osa        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23770:  oppilaitoksista taistelee säästöjen kanssa. Kan-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23771:  sainvälinen yhteistyö edellyttää ammattikorkea-
23772:  koulutasoa,joten osa oppilaitoksista on vaarassa                  Miten aiotaan edetä ammattikorkea-
23773: jäädä täysin kansainvälisen yhteistyön ulkopuo-                koulujen vakinaistamisessa ja miten tässä
23774:  lelle. Jopa opetushallitus ulkomaille suuntautu-              yhteydessä aiotaan estää Suomen amma-
23775:  vassa tiedotustoiminnassaan mainitsee suoma-                  tillisen kouluverkoston satunnainen ja-
23776:  laisina yhteistyöoppilaitoksina vain kokeiluissa              kautuminen- kärjistäen-A-ja B-luo-
23777:  mukana olevat koulut.                                         kan oppilaitoksiin, ja
23778:      Kokeilujen ulkopuolelle jääneet oppilaitokset                 aiotaanko kokeiluverkostoa laajentaa,
23779:  ovat vuosittain jättäneet lähes 20 kokeiluano-                ja jos aiotaan, niin mitkä ovat ne kriteerit,
23780:  musta, mutta valtioneuvosto ei ole uusia kokeilu-             joilla kokeilulupa voidaan myöntää, ja
23781:  lupia myöntänyt. Osa kokeilun ulkopuolella ole-               miten turvataan kokeilun ulkopuolella
23782:  vista oppilaitoksista on muodostanut hankkeita,               oleville oppilaitoksille mahdollisuudet
23783:  jotka toimivat ammattikorkeakoulun edellyttä-                 muodostaa uusia ammattikorkeakouluja
23784:  mällä tasolla, mutta ilman valtioneuvoston                    tai liittyä jo toimiviin ammattikorkea-
23785:  myöntämää virallista kokeilulupaa.                            kouluihin?
23786:      Nykyisessä tilanteessa, jossa odoteltaessa hal-
23787: 
23788:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1994
23789: 
23790:                      Jukka Gustafsson                           Iiris Hacklin
23791:  240017              Arja Ojala                                 Marja-Liisa T:;kkyläincn
23792: 2                                          1994 vp -   KK 651
23793: 
23794: 
23795: 
23796: 
23797:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23798: 
23799:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         näkökulmasta. Ensinnäkin ammattikorkea-
23800: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          koulun muotoutuminen on jokaisen ammatti-
23801: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       korkeakoulun kohdalla usean vuoden kehitys-
23802: le jäsenelle kansanedustaja Jukka Gustafssonin         prosessi, joka vaatii jatkuvaa kehittämistyötä
23803: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           toimiluvan saamisen jälkeenkin. Toiseksi väliai-
23804: 651:                                                   kaiset ammattikorkeakoulut, kuten muutkin
23805:                                                        potentiaaliset ammattikorkeakoulukandidaatit,
23806:            Miten aiotaan edetä ammattikorkea-          ovat tässä kehitysprosessissa eri vaiheissa, minkä
23807:        koulujen vakinaistamisessaja miten tässä        takia ammattikorkeakoulujen perustaminen
23808:        yhteydessä aiotaan estää Suomen amma-           riittävän laadukkaan lähtötason pohjalle vaatii
23809:        tillisen kouluverkoston satunnainen ja-         uudistukselle usean vuoden siirtymäkauden.
23810:        kautuminen- kärjistäen-A-ja B-luo-                 Tällaisessakin tilanteessa, jossa ei samanaikai-
23811:        kan oppilaitoksiin, ja                          sesti voida antaa ammattikorkeakoulun toimilu-
23812:            aiotaanko kokeiluverkostoa laajentaa,       pia kaikille halukkaille, lupaa vaille jäävätkin
23813:        ja jos aiotaan, niin mitkä ovat ne kriteerit,   voivat monin tavoin omin ponnistuksin kehittää
23814:        joilla kokeilulupa voidaan myöntää, ja          valmiuttaan ammattikorkeakoulu-uudistusta
23815:        miten turvataan kokeilun ulkopuolella           silmällä pitäen. Tältä pohjalta,ja mikäli toimeen-
23816:        oleville oppilaitoksille mahdollisuudet         panovaihe saadaan pidettyä kohtuullisen lyhye-
23817:        muodostaa uusia ammattikorkeakouluja            nä, koulujärjestelmän kahtiajaolta voidaan vält-
23818:        tai liittyä jo toimiviin ammattikorkea-         tyä.
23819:        kouluihin?                                          Hallituksen käsityksenä on, että ammatti-
23820:                                                        korkeakoulukokeilu on nykyisessä laajuudes-
23821:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           saan riittävä. Tämän takia ja myös siksi, että
23822: vasti seuraavaa:                                       hallitus on käynnistänyt ammattikorkeakoulu-
23823:                                                        lainsäädännön valmistelun, uusia kokeilulupia
23824:    Hallituksen pyrkimyksenä on antaa eduskun-          ei parina viime vuotena ole myönnetty. Pysyvän
23825: nalle hallituksen esitys ammattikorkeakoulu-uu-        ammattikorkeakoululainsäädännön mahdolli-
23826: distusta koskevaksi lainsäädännöksi kuluvan            nen antaminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että
23827: marraskuun aikana. Mikäli eduskunta hyväksyy           kokeilutoiminta lopetetaan. Päinvastoin tarkoi-
23828: lainsäädännön niin, että se tulisi voimaan heti        tuksena on muuttaa myös kokeilulainsäädän-
23829: vuoden 1995 alkukuukausina, valtioneuvosto             töä niin, että kokeilutoimintaa voidaan jatkaa
23830: voisi ensi kevään aikana tehdä tarvittavat pää-        myös niissä väliaikaisissa ammattikorkeakou-
23831: tökset ensimmäisten ammattikorkeakoulujen              luissa, joita ei ensi vaiheessa vakinaisteta. Tar-
23832: perustamisesta siten, että ne voisivat aloittaa toi-   koituksena ei ole myöskään sulkea pois mah-
23833: mintansa elokuun alusta 1996. Tämän jälkeen            dollisuutta kokeilun laajentamiseen uusiin yk-
23834: asia tulisi valtioneuvoston käsiteltäväksi sen mu-     sikköihin. Niin ikään pysyviä ammattikorkea-
23835: kaan, miten toimilupahakemuksia jätetään.              kouluja muodostettaessa sekä kokeilussa muka-
23836:    Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toteutta-            na että sen ulkopuolella olevat hankkeet ovat
23837: minen on pitkäaikainen prosessi kahdestakin            samalla lähtöviivalla.
23838: 
23839:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1994
23840: 
23841:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
23842:                                             1994 vp -    KK 651                                             3
23843: 
23844: 
23845: 
23846: 
23847:                                           Tili Riksdagens Talman
23848: 
23849:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          flera års utvecklingsprocess för varje yrkeshög-
23850: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           skola och denna process kräver ett kontinuerligt
23851: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         utvecklingsarbete även efter det att tillstånd har
23852: man Jukka Gustafsson m.fl. undertecknade                 beviljats. Å andra sidan befinner sig såväl de
23853: spörsmål nr 651:                                         temporära yrkeshögskolorna som andra potenti-
23854:                                                          ella yrkeshögskolekandidater i olika stadier av
23855:           Hur ämnar man gå vidare när det gäl-           utvecklingsprocessen, vilket innebär att refor-
23856:        ler att göra yrkeshögskolorna ordinarie           men fordrar en flera års övergångsperiod för att
23857:        och hur ämnar man i detta sammanhang              man skall kunna garantera en tillräckligt kvalita-
23858:        hindra en slumpmässig tudelning av yr-            tiv utgångsnivå för grundandet av yrkeshögsko-
23859:        kesläroanstaltsnätet i Finland, tilispetsat       lor.
23860:        uttryckt i A- och B-läroanstalter, och               Ä ven i en sådan situation när det inte är möj-
23861:            ämnar man utvidga försöksnätet och            ligt att samtidigt bevilja tilistånd för yrkeshög-
23862:        vilka är i så fall kriterierna för att försöks-   skola tili alla som önskar det, kan också de som
23863:        tilistånd skall beviljas, och hur tryggar         inte beviljas tillstånd på många sätt genom egna
23864:        man möjligheterna för de läroanstalter            ansträngningar utveckla sin beredskap med tan-
23865:        som står utanför försöket att bilda nya           ke på yrkeshögskolereformen. Utgående från
23866:        yrkeshögskolor eller ansluta sig tili redan       detta och förutsatt att övergångsperioden kan
23867:        verksamma yrkeshögskolor?                         hållas rätt kort kan man undvika en tudelning av
23868:                                                          skolsystemet.
23869:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Regeringens uppfattning är att försöket med
23870: anföra följande:                                         yrkeshögskolor är tiliräckligt i sin nuvarande
23871:                                                          omfattning. Därför och även på grund av att
23872:    Regeringens strävan är att under november             regeringen har startat beredningen av yrkeshög-
23873: månad avlåta en proposition tili riksdagen med           skolelagstiftningen har nya försökstillstånd inte
23874: förslag tililagstiftning som gäller yrkeshögskole-       beviljats under de två senaste åren. Att en perma-
23875: reformen. Om riksdagen godkänner lagstiftning-           nent yrkeshögskolelagstiftning eventuellt ges
23876: en så att den kan träda i kraft genast under de          innebär dock inte att försöksverksamheten upp-
23877: första månaderna av 1995, kan statsrådet nästa           hör. Tvärtom är avsikten att också ändra för-
23878: vår fatta de behövliga besluten om grundande av          sökslagstiftningen så att försöksverksamheten
23879: de första yrkeshögskolorna så att de kan inleda          kan fortsättas även i de temporära yrkeshögsko-
23880: sin verksamhet vid ingången av augusti 1996.             lor som inte ombildas tili ordinarie i det första
23881: Efter detta behandlas ärendet av statsrådet i den        skedet. A vsikten är inte heller att utesluta möjlig-
23882: takt ansökningar om tillstånd för yrkeshögsko-           heten att utvidga försöket med nya enheter. När
23883: lor inlämnas.                                            de permanenta yrkeshögskolorna bildas har
23884:    Genomförandet av yrkeshögskolereformen är             både sådana projekt som är med i försöket och
23885: en långvarig process ur två olika synvinklar. F ör       sådana projekt som är utanför det samma ut-
23886: det första är bildande av en yrkeshögskola en            gångsläge.
23887: 
23888:      Helsingforsden 10 november 1994
23889: 
23890:                                                           Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
23891:                                                    1994vp
23892: 
23893: Kirjallinen kysymys 652
23894: 
23895: 
23896: 
23897: 
23898:                                      Rimmi ym.: Totaalikieltäytyjän vankeustuomion seurausten kor-
23899:                                         vaamisesta
23900: 
23901: 
23902:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
23903: 
23904:     Totaalikieltäytyjä Ville-Veikko Hirvelä on           veluksen alisteisuus kokonaismaanpuolustuksel-
23905: kärsinyt kuuden kuukauden 17 päivän vankeus-             le, mitä osoittaa myös siviilipalvelusoikeuden ra-
23906: tuomiota tämän vuoden huhtikuun 13. päivästä             joittaminen vain rauhan ajaksi.
23907: alkaen Pansion työsiirtolassa, josta hänet siirret-          Ville-Veikko Hirvelä on toteuttanut omassa
23908: tiin Turun keskusvankilan sairaalaosastolle hä-          elämässään vaihtoehtoa, joka merkitsee todellis-
23909: nen aloitettuaan 15. syyskuuta nälkälakon. Hir-          ta palvelua korvikepalvelun sijasta. Lähes 15
23910: velän vankeustuomio olisi kuitenkin ollut vältet-        vuoden ajan hän on toiminut palkattomana va-
23911: tävissä, mikäli hänelle olisi ollut tarjolla sisällöl-   paaehtoistyöntekijänä useissa erilaisissa kehitys-
23912: tään ja olosuhteiltaan hänen vakaumustaan vas-           yhteistyöjärjestöissä, seitsemän vuoden ajan ko-
23913: taavaa palvelua. Ville-Veikko Hirvelä valitsi mie-       kopäiväisesti, josta viimeiset viisi vuotta Turun
23914: luummin vankeuden kuin siviilipalveluksen, kos-          Emmauksessa.
23915: ka tämä vaihtoehto aiheutti vähemmän haittaa                 Hirvelän kieltäytyessä siviilipalveluksesta ke-
23916: niille ihmisille,joille hän koki olevansa ratkaisus-     väällä 1991 uuden pysyvän siviilipalveluslain si-
23917: taan suurimmassa vastuussa- Angolan sotapa-              sältö oli vielä avoin. Ei edes ollut tiedossa,
23918: kolaisille.                                              kuinka kauan hän joutuisi olemaan poissa va-
23919:      Hirvelä kieltäytyi aseista vuonna 1991. Tuol-       paaehtoistyöstä Turun Emmauksessa. Vasta
23920: loin oli voimassa ns. Lex Pihlajamäen nimellä            uuden lain tultua voimaan hän sai keväällä 1992
23921:  kulkenut asevelvollisuuslain väliaikainen muu-          vankeustuomion, josta valitettiin hovioikeuteen
23922:  tos, jonka mukaisen siviilipalvelun kesto asepal-       tuloksetta. Korkein oikeus ei kesällä 1993
23923:  veluun verrattuna oli kaksinkertainen eli 16 kuu-       myöntänyt valituslupaa. Tuomioistuinten niu-
23924:  kautta. YK:n ihmisoikeuskomitea totesi vuonna           koissa perusteluissa laiminlyötiin Hirvelän esit-
23925:  1990, että ko. siviilipalvelusmiesten palvelusaika      tämien väitteiden asiallinen käsitteleminen
23926:  koitui vakaumuksellisten aseistakieltäytyjien va-       muun muassa Suomen oikeusjärjestykseen kuu-
23927:  hingoksi. Vastaavasti Amnesty International             luvien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten
23928:  -järjestö katsoi siviilipalvelusmiesten kaksinker-      osalta.
23929:  taisen palvelusajan rangaistusluontoiseksija syr-           Hirvelän kieltäytymiseen siviilipalveluksen
23930:  jiväksi. Suurin osa Amnesty Internationalin             suorittamisesta vaikutti osaltaan se, ettei hän
23931:  adoptoimista 24 suomalaisesta mielipidevangista         voinut jatkaa arvokkaaksi kokemaansa kehitys-
23932:  on juuri väliaikaislain voimassaoloajalta vuosilta      yhteistyötä Turun Emmauksessa. Päätöstä, jolla
23933:   1987-1991. Muitakin ns. Pihlajamäen vankeja            Turun Emmausta ei hyväksytty siviilipalvelus-
23934:  on yhä Suomen vankiloissa. Viimeksi marras-             paikaksi, ei perusteltu sillä, että järjestön toimin-
23935:  kuussa 1992 adoptoidessaan suomalaisen mieli-           ta olisi katsottu siviilipalvelukselle sopimatto-
23936:   pidevangin Amnesty International vaati työmi-          maksi, vaan muotoseikoilla (järjestössä ei ollut
23937:   nisteriöitä sen epäkohdan korjaamista, että            palkattua vastuuhenkilöä).
23938:   aseistakieltäytymisoikeus koskee uudessakin                Viranomaiset eivät liioin esittäneet Hirvelälle
23939:   laissa vain rauhan aikaa.                              palveluksen suorittamista muussa vastaavassa
23940:      Ville-Veikko Hirvelän kieltäytymiseen vaikut-       kehitysyhteistyöjärjestössä tai toiminnassa. Voi-
23941:   tivat globaalitja eettiseen vakaumukseen nojaa-        massa olevan lain mukaan Hirvelän pitkäai-
23942:   vat perusteet: vaatimus elämisen edellytysten          kaista vapaaehtoistyötä ei myöskään ole mah-
23943:   säästämisestä ja uudelleenjaosta maailman köy-         dollista laskea siviilipalvelusajaksi eikä vähentää
23944:   himpien hyväksi, varustelun ymmärtäminen tur-          vankeusajasta. Voimassa olevien säännösten ja
23945:   vattomuuden lähteeksi ja tuhlaukseksi, siviilipal-     käytäntöjen vuoksi Hirvelän ei myöskään sallita
23946:  240017
23947: 2                                          1994 vp -    KK 652
23948: 
23949: työskennellä Turun Emmauksessa edes vanki-              hitysmaiden sodan uhreja. Samaan aikaan valtio
23950: lasta käsin.                                            leikkaa kehitysyhteistyömäärärahoja, mutta jat-
23951:    Ennen vankeustuomiotaan Hirvelä on pyrki-            kaa tehokasta varustautumista välittämättä Yh-
23952: nyt elämään rahatalouden ulkopuolella, koska            distyneiden Kansakuntien suosituksista kum-
23953: hän katsoo länsimaisen elintason syntyneen ke-          massakaan asiassa.
23954: hitysmaiden köyhdyttämisen kautta. Työttö-                  Hirvelän tapauksesta on tiedotettu mm. Am-
23955: myyskorvauksia hän on kylläkin vastaanottanut           nesty Internationalille ja siitä myös valitetaan
23956: lähettääkseen ne leikattujen kehitysyhteistyö-          YK:n ihmisoikeuskomitealle. Kysymys ei ole
23957: määrärahojen korvaukseksi.                              vain Hirvelän kansalaisoikeuksia ja poliittisia oi-
23958:    Koska Hirvelän ratkaiseva peruste kieltäyty-         keuksia koskevan yleissopimuksen mukaisten
23959: miselleen on se, ettei hän pysty jatkamaan työ-         oikeuksien loukkaamisesta, sillä Suomen valtion
23960: tään Angolan sotapakolaisten hyväksi, on perus-         menettely hänen suhteensa merkitsee muun
23961: teltua arvioida näin menetettyjä mahdollisuuk-          muassa kansan elinehtojen riistämistä angolalai-
23962: Sia.                                                    silta, minkä KP-sopimuksen 1 artikla ehdotto-
23963:    Mikäli esim. Emmaus-Turku tai vastaavat              masti kieltää.
23964: yhteisöt olisi hyväksytty siviilipalveluspaikaksi           Aseistakieltäytyjäliitto on ilmoittanut Hirve-
23965: ja Hirvelä olisi voinut palvella tällaisessa paikas-    län korvausvaatimuksesta kirjeitse ulkoasiain-
23966: sa ja noudattaa keskimääräisen suomalaisen mit-         ministeri Heikki Haavistolle. Ulkoasiainministe-
23967: tapuun mukaan askeettista elämäntapaansa, hän           riö on siirtänyt asian oikeusministeriölle, jonka
23968: olisi saattanut vuonna 1992 jättää valittamatta         mukaan Suomen valtiolla ei ole tapauksessa va-
23969: tuomiostaan ja hakea ehdonalaiseen vapauteen            hingonkorvausvelvollisuutta.
23970: suorittaakseen palveluksensa loppuun.                       Oikeusministeriön vahingonkorvausvelvolli-
23971:    Nykyinen laki olisi tullut kirjoittaa niin, että     suuteen ottaman oikeudellisen kannan arviointi
23972: myös 30 vuotta täyttäneiden sallittaisiin suorit-       jäänee kansainvälisten ihmisoikeuselinten va-
23973: taa siviilipalvelus loppuun ehdonalaisessa va-          raan. Siitä riippumatta olisi moraalisesti oikein,
23974: paudessa. Tämä olisi mahdollistanut ehdonalai-          että Suomen valtio hankkisi Hirvelän vaatimat
23975: sessa vapaudessa sellaisen työn, jota Emmaus-           käytetyt vaatteet ja toimiHaisi ne Angolan sota-
23976: Turussa ja muissa vastaavissa yhteisöissä teh-          pakolaisille, vaikkapa puolustusvoimien tai mui-
23977: dään palkkatyön ulkopuolella.                           den hallinnonhaarojen varastoista, tai toissijai-
23978:     Jos olisi ollut muita seuraamusvaihtoehtoja         sesti maksaisi vastaavan korvauksen. Lainsää-
23979: kuin ehdoton vankeus tai jos työ Emmauksessa            dännön uudistamisen tarve on niin ikään ilmei-
23980: olisi vankilasta käsin mahdollista, vahinkoa ei         nen. Hirvelän ja muiden totaalikieltäytyjien koh-
23981: olisi syntynyt angolalaisille eikä Hirvelä olisi ryh-   telu ei ole humaania eikä järkevää.
23982: tynyt nälkälakkoon, jolla hän ei halua protestoi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23983: da omaa kohteluaan vaan tehostaa vaatimusta             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23984: menetettyjen vähintään 100 000 markan arvoi-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23985: siksi arvioitujen vaatteiden korvaamisesta.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23986:    Tilanne olisi ollut vältettävissä myös siinä ta-
23987: pauksessa, että aikaisempi humanitaarinen pal-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23988: velus voitaisiin ottaa huomioon siviilipalvelus-               ryhtyä, jotta angolalaisille sotapakolai-
23989: ajassa, kuten mm. Saksassa on mahdollista.                     sille korvattaisiin Ville-Veikko Hirvelän
23990:    Nyt Hirvelä istuu vankilassa 200 kallista van-              vankeustuomiosta aiheutuneet menetyk-
23991: kipäivää sen sijaan, että auttaisi tehokkaasti ke-             set?
23992: 
23993:        Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1994
23994: 
23995:            Eila Rimmi                      Jaakko Laakso                   Claes Andersson
23996:            Heli Astala                     Tuija Maaret Pykäläinen         Asko Apukka
23997:                                            Outi Ojala
23998:                                             1994 vp -   KK 652                                             3
23999: 
24000: 
24001: 
24002: 
24003:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24004: 
24005:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ehdoksi sijoittumista yksinomaan tiettyyn palve-
24006: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           luspaikkaan, vaikka häntä asiassa kuullaankin.
24007: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Häntä ei myöskään määrätä paikkaan, johon
24008: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rimmin             hänellä on kiinteä yhteys opiskelun, entisen työ-
24009: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            tai virkasuhteen taikka muun syyn vuoksi.
24010: 652:                                                       Siviilipalveluksesta kieltäytyvä tuomitaan eh-
24011:                                                         dottomaan vankeusrangaistukseen siviilipalve-
24012:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lusrikoksesta (aikaisemmin siviilipalveluksen
24013:        ryhtyä, jotta angolalaisille sotapakolai-        välttämisestä). Rangaistusta suorittava voi pääs-
24014:        sille korvattaisiin Ville-Veikko Hirvelän        tä ehdonalaiseen vapauteen, jos hän ilmoittaa
24015:        vankeustuomiosta aiheutuneet menetyk-            haluavansa ja voi suorittaa asianmukaisesti lop-
24016:        set?                                             puun jäljellä olevan siviilipalveluksen. Kohta,
24017:                                                         jolla estettiin 30 vuotta täyttäneen pääsy ehdon-
24018:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             alaiseen vapauteen, lisättiin lakiin vasta edus-
24019: taen seuraavaa:                                         kunnassa. Rangaistusta ei saa määrätä ehdolli-
24020:                                                         seksi eikä sen sijasta tuomita yhdyskuntapalve-
24021:     Asevelvollinen, jota uskonnolliseen tai eetti-      lua. Siviilipalvelusvelvollisuuden ja siis koko ase-
24022: seen vakaumukseen perustuvat vakavat oman-              velvollisuuden välttämiseen katsottiin muutoin
24023: tunnonsyyt estävät suorittamasta asevelvolli-           olevan helppo kiertotie.
24024: suuslaissa (452/50) säädettyä palvelusta, voi sen          Kysymyksessä todetaan, että ratkaisevaa Hir-
24025: asemesta korvaavana palveluksena suorittaa si-          velän kieltäytymiselle on ollut se, ettei hän pysty
24026: viilipalvelusta. Siviilipalveluksen sisältönä on        siviilipalveluksessa jatkamaan työtään Angolan
24027: yhteiskunnalle hyödyllinen työ. Keskeistä on va-        sotapakolaisten hyväksi. Kieltäytymiseen on ky-
24028: kaumuksen kunnioittaminen. Siviilipalveluslain          symyksen mukaan osaltaan vaikuttanut se, ettei
24029: (1723/91) 17 §:n mukaan palvelus on järjestettävä       hän voinut jatkaa arvokkaaksi kokemaansa työ-
24030: niin, etteivät palvelustehtävät ole ristiriidassa       tä Turun Emmauksessa. Kysymyksessä viitataan
24031: siviilipalvelusmiehen vakaumuksen kanssa.               päätökseen, jolla Turun Emmausta ei olisi hy-
24032:     Lain perusteluissa (HE 149/1991 vp) todetaan,       väksytty siviilipalveluslaitokseksi.
24033: että tarkoituksena on ottaa huomioon ne vakau-             Turun Emmaukselta ei kuitenkaan tiettävästi
24034: mukselliset syyt, jotka estävät maanpuolustus-          ole vuonna 1991 tai senjälkeen tullut työministe-
24035: velvollisuuden keskeisenä sisältönä olevan aseel-       riöön esitystä siviilipalveluslaitokseksi. Sen si-
24036: lisen palveluksen suorittamisen. Maanpuolusta-          jaan Helsingin Emmaukselta tällainen esitys on
24037: misen voidaan ymmärtää tarkoittavan siviilipal-         saapunut vuonna 1993.
24038: veluksessa esimerkiksi pyrkimystä rauhan edis-             Siviilipalveluslaitokset toimivat hyvin erilaisil-
24039: tämiseen, kansainvälistä vastuuntuntoa, ympä-           la alueilla. Joukosta löytyy myös kehitysyhteis-
24040:  ristönsuojelua ja käytännön kansalaisvalmiuk-          työtä tai vastaavaa toimintaa harjoittavia yhtei-
24041:  sien kehittämistä.                                     söjä. Laitoksia ovat 1.1.1992 alkaen olleet mm.
24042:     Työpalvelu suoritetaan siviilipalveluslaitok-       Kehitysyhteistyön Palvelukeskus ry KePaja Suo-
24043:  sissa, joita on tällä hetkellä 878 eri puolilla Suo-   men YK-liitto ry sekä 1.1.1993 alkaen Suomen
24044:  mea. Siviilipalvelusmiehiä rohkaistaan itse etsi-      Punainen Risti. Ennen vuotta 1992 ulkoasiainmi-
24045:  mään palveluspaikkaa, jotta mm. soveltuvuus ja         nisteriö sijoitti siviilipalvelusmiehiä kehitysyh-
24046:  vakaumukselliset seikat voidaan ottaa huo-             teistyötehtäviin. Viranomaiset ovat näin tarjon-
24047:  mioon. Palveluspaikkaa määrättäessä kuullaan           neet mahdollisuuden hakeutua näihin siviilipal-
24048:  miehen lisäksi myös siviilipalveluslaitosta. Käy-      velukseen.
24049:  tännössä palvelus tarkoittaa työntekoa laitoksen          Siviilipalvelusmiehiä rajoittaa käytännössä lä-
24050:  toimintaperiaatteiden mukaan.                          hinnä heille määrätty työaika. Vapaa-aikanaan
24051:     Siviilipalvelusmiehen ei ole kuitenkaan kat-        heitä ei valvota, ja he voivat halutessaan esimer-
24052:  sottu voivan asettaa palveluksensa suorittamisen       kiksi osallistua vapaaehtoistyöhön. Tämä oli
24053: 4                                       1994 vp -   KK 652
24054: 
24055: käytäntö jo ns. väliaikaislain aikana vuosina       lityölupaa hän ei hakenut. Nälkälakon alettua
24056: 1987-1991. Hirvelälle tämä olisi merkinnyt          Hirvelä siirrettiin 27.9.1994 Turun keskusvanki-
24057: mahdollisuutta esimerkiksi vapaa-aikana tehdä       lan sairasosastolle, jossa hän oli rangaistuksen
24058: työtä Turun Emmauksen hyväksi.                      suorittamisen loppuajan. Nälkälakko kesti
24059:    Hirvelä suoritti vankeusrangaistuksen ajalla     15.9.-19.10.1994.
24060: 13.4.-30.10.1994. Hän sai Turun lääninvanki-            Kaiken kaikkiaan ei ole perustetta korvaus-
24061: lassa opintoluvan ajalle 23.5.-30.10.1994. Sivii-   vaatimuksen hyväksymiselle.
24062: 
24063:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1994
24064: 
24065:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
24066:                                             1994 vp -    KK 652                                               5
24067: 
24068: 
24069: 
24070: 
24071:                                           Tili Riksdagens Talman
24072: 
24073:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          göringsställe tili vilket han har fast anknytning på
24074: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           grund av studier eller ett tidigare arbets- eller
24075: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-         tjänsteförhållande eller av någon annan orsak.
24076: man Rimmi m.fl. undertecknade spörsmål nr                   Den som vägrar att fullgöra civiltjänst skall
24077: 652:                                                     dömas till ovillkorligt fångelsestraff för civil-
24078:                                                          tjänstgöringsbrott (tidigare undvikande av civil-
24079:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          tjänst). Den som avtjänar fångelsestraff kan fri-
24080:         ta för ersättande av de förluster som Ville-     ges villkorligt, om han anmäler att han är viliig
24081:         Veikko Hirveläs fångelsedom orsakat an-          att på ett behörigt sätt slutföra och kan slutföra
24082:         golanska krigsflyktingar?                        den återstående civiltjänsten. Ett tillägg i lagen,
24083:                                                          vilket hindrar villkorlig frigivning av en person
24084:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            som fyllt 30 år, gjordes först i riksdagen. Fängel-
24085: anföra följande:                                         sestraff får inte förklaras villkorligt och i stället
24086:                                                          för det får samhällstjänst inte dömas ut. Man
24087:     En värnpliktig, som av allvarliga samvetsskäl        ansåg att det annars blir lätt att kringgå civil-
24088: vilka baserar sig på religiös eller etisk övertygelse,   tjänstgöringsplikten och därigenom hela värn-
24089: hindras att fullgöra tjänstgöring enligt värn-           plikten.
24090: pliktslagen (452/50), kan i stället fullgöra civil-         I spörsmålet konstateras att det avgörande för
24091: tjänst som ersätter den. Civiltjänsten består av         Hirveläs vägran har varit att han inte under civil-
24092: arbete som är nyttigt för samhället. Det centrala        tjänsten kan fortsätta sitt arbete tili fromma för
24093: är att övertygelsen respekteras. Enligt 17 § civil-      krigsflyktingarna i Angola. Tili hans vägran har
24094: tjänstlagen ( 1723/91) skall tjänstgöringen ordnas       enligt spörsmålet delvis bidragit det faktum att
24095: så att tjänstgöringsuppgifterna inte strider mot         han inte kunde fortsätta med sitt arbete vid Åbo
24096: civiltjänstgörarens övertygelse.                         Emmaus, vilket han hade upplevt som värdefullt.
24097:     I motiveringen tilllagen (RP 149/1991 rd) kon-       I spörsmålet hänvisas till ett beslut genom vilket
24098: stateras att avsikten är att orsaker som bygger på       Åbo Emmaus inte skulle ha godkänts som civil-
24099: övertygelse och hindrar fullgörandet av sådan            tjänstinrättning.
24100: väpnad tjänst som utgör det centrala innehållet i           Åbo Emmaus har dock veterligen varken år
24101: försvarsskyldigheten skall beaktas. Med landets          1991 eller därefter inlämnat tili arbetsministeriet
24102: försvar kan inom civiltjänst t.ex. förstås freds-        någon framställning om ordnande av civiltjänst.
24103: strävanden, internationellt ansvar, miljöskydd           En sådan framställning har däremot kommit
24104: och utvecklande av medborgarnas praktiska får-           från Helsingfors Emmaus år 1993.
24105: digheter.                                                   Civiltjänstinrättningarna verkar inom vitt
24106:     Arbetstjänsten utförs vid civiltjänstinrättning-     skilda områden. Till dem hör också sammanslut-
24107: ar, vilka för närvarande är 878 till antalet och         ningar som bedriver biståndsarbete eller motsva-
24108:  ligger i olika delar av landet. Civiltjänstgörarna      rande. Civiltjänstinrättningar är sedan 1.1.1992
24109: uppmuntras att själva söka sitt tjänstgöringsstäl-       bl.a. Servicecentrum för Biståndssamarbete r.f.
24110:  le för att bl.a. lämplighet och omständigheter          och Finlands FN-förbund r.f. samt sedan
24111:  som anknyter tili övertygelse skall kunna beak-         1.1.1993 Finlands Röda Kors. Före år 1992 pla-
24112:  tas. När tjänstgöringsstället bestäms hörs förut-       cerade utrikesministeriet civiltjänstgörare i bi-
24113:  om tjänstgöraren själv även civiltjänstinrättning-      ståndsarbetsuppgifter. Myndigheterna har såle-
24114:  en. I praktiken innebär tjänstgöringen arbete en-       des erbjudit möjlighet att ansöka om civiltjänst
24115:  ligt inrättningens verksamhetsprinciper.                vid dessa inrättningar.
24116:     Trots att civiltjänstgöraren blir hörd i saken,         Civiltjänstgörarna begränsas i praktiken när-
24117:  anses han dock inte kunna ställa som villkor för        mast av den arbetstid som förordnats för dem.
24118:  fullgörande av tjänstgöringen att bli placerad          De övervakas inte under sin fritid och de kan, om
24119:  endast i ett givet tjänstgöringsställe. Inte heller     de vill, t.ex. deltai frivilligarbete. Detta var praxis
24120:  förordnas han att fullgöra civiltjänst i ett tjänst-    redan under den s.k. interimslagen åren 1987-
24121: 6                                         1994 vp -   KK 652
24122: 
24123: 1991. F ör Hirvelä hade detta betytt en möjlighet     om. Sedan Hirvelä börjat hungerstrejka flyttades
24124: att tili exempel under sin fritid arbeta för Abo      han 27.9.1994 tili sjukavdelningen vid central-
24125: Emmaus.                                               fångelset i Åbo, där han låg den återstående tiden
24126:    Hirvelä avtjänade sitt fångelsestraff under ti-    för avtjänande av straffet. Hungerstrejken vara-
24127: den 13.4--30.10.1994. Han fick av länsfångelset i     de under tiden 15.9-19.10.1994.
24128: Åbo studietillstånd för tiden 23.5-30.10.1994.           Allt som allt kan man inte finna någon grund
24129: Något tillstånd tili civilt arbete ansökte han inte   för godkännande av ersättningsanspråket.
24130: 
24131:      Helsingforsden 9 november 1994
24132: 
24133:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
24134:                                                1994 vp
24135: 
24136: Kirjallinen kysymys 653
24137: 
24138: 
24139: 
24140: 
24141:                                   Tennilä: Vesijohtoverkon rakentamisesta Taipaleenkylän ja Järpin
24142:                                      kaupunginosissa Kemissä
24143: 
24144: 
24145:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24146: 
24147:    Kemin kaupungissa Taipaleenkylän kaupun-          piiriltä. Mutta tarvitaan myös valtion tukea, kos-
24148: ginosan asukkailta puuttuu vesijohto. Alueella       ka hankkeen välittömään toteuttamiseen tarvi-
24149: toimii kaatopaikka, ja kaivojen vesi on nähtä-       taan työllisyysrahaa.
24150: västi siitä syystä käyttökelvotonta. Asukkaat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24151: joutuvat hakemaan vetensä kilometrien päästä.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24152: Kaupunki on tosin tehnyt tarjouksen veden kul-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24153: jettamisesta talouksille n. 55 markan kuutiohin-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24154: nalla, mikä on moninkertainen hinta verrattuna
24155: vesijohtoveteen. Kuljettaminen on muutoinkin                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
24156: huono ratkaisu, koska se edellyttää säiliöitä.              työllisyysvarojen myöntämiseksi vesijoh-
24157:    Vesijohdon rakentaminen Taipaleenkylän sa-               toverkon rakentamiseen Kemiin Taipa-
24158: moin kuin Järpin alueen vesijohtoa vaille oleville          leenkyläoja Järpin kaupunginosissa vesi-
24159: talouksille edellyttää kiireisiä toimia paitsi Ke-          johtoa vaille oleville talouksille?
24160: min kaupungilta myös Lapin vesi- ja ympäristö-
24161: 
24162:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1994
24163: 
24164:                                         Esko-Juhani Tennilä
24165: 
24166: 
24167: 
24168: 
24169: 240017
24170: 2                                       1994 vp- KK 653
24171: 
24172: 
24173: 
24174: 
24175:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24176: 
24177:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      keen toinen vaihtoehtoinen toteuttamistapa on
24178: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       se, että Kemin kaupunki päättää toteuttaa hank-
24179: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-    keen omana työnään ja hakee sen kustannuksiin
24180: le jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-      harkinnanvaraista valtionavustusta. Tällöin val-
24181: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tionapuviranomaisena on työministeriön saa-
24182: 653:                                                mien selvitysten mukaan Lapin vesi- ja ympäris-
24183:                                                     töpiiri, joka arvioi esimerkiksi hankkeen toimin-
24184:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     nallisen tarkoituksenmukaisuuden ja sen avusta-
24185:        työllisyysvarojen myöntämiseksi vesijoh-     mistarpeen.
24186:        toverkon rakentamiseen Kemiin Taipa-            Kumpikin edellä mainituista hankkeen toteut-
24187:        leenkylänja Järpin kaupunginosissa vesi-     tamistavoista edellyttää käynnistyäkseen siis en-
24188:        johtoa vailla oleville talouksille?          sisijaisesti Kemin kaupungin omia toimenpiteitä.
24189:                                                     Kaupungin tulee saadakseen valtiolta rahoitus-
24190:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tukea hankkeen toteuttamiseen tehdä asiaa kos-
24191: vasti seuraavaa:                                    keva esitys valtion vesiviranomaisille. Jos vesivi-
24192:                                                     ranomaiset päättävät kaupungin esityksen pe-
24193:     Työministeriönkin saamien tietojen mukaan       rusteella valtion osallistumisesta tämän hank-
24194: Kemin kaupungissa on esiintynyt muun muassa         keen kustannuksiin, tulee valtion rahoitusosuus
24195: edustaja Tennilän kysymyksen perusteluosassa        suorittaa ensisijaisesti talousarviossa vesihuolto-
24196: mainittuja vesihuolto-ongelmia. Ministeriön La-     investointeihin osoitetuista määrärahoista. Tois-
24197: pin vesi- ja ympäristöpiiriitä saaman selvityksen   sijaisesti valtion rahoitusosuuden suorittamiseen
24198: mukaan kysymyksessä on kuitenkin ensisijaisesti     voidaan käyttää myös työllisyysmäärärahoja.
24199: Kemin kaupungin sisäinen asia. Kaupungin tulee      Työllisyysmäärärahojen käyttäminen tulee kysy-
24200: ensinnäkin itse tehdä omat päätöksensä vesi-        mykseen, mikäli vesiviranomaisilla ei ole käytet-
24201: huollon järjestämisestä alueellaan sekä tarvit-     tävissään varsinaisia vesihuoltoinvestointeihin
24202: taessa laatia vesihuoltotöitään koskevat suunni-    tarkoitettuja budjettimäärärahoja. Työvoimavi-
24203: telmat. Sen jälkeen kun kaupunki on tehnyt tar-     ranomaiset voivat päättää työllisyysmääräraho-
24204: vittavat päätökset uusista vesihuoltoinvestoin-     jen osoittamisesta hankkeeseen vasta, jos Kemin
24205: neista alueellaan, on Kemin kaupungilla mah-        kaupunki tekee hankkeen rahoittamista koske-
24206: dollisuus hakea harkinnanvaraista valtion tukea     van hakemuksen tai vaihtoehtoisesti Lapin vesi-
24207: näiden investointien toteuttamista varten.          ja ympäristöpiiri samaa asiaa koskevan esityksen
24208:     Toteuttamiskelpoisten suunnitelmien perus-      Lapin läänin työvoimapiirin toimistolle. Myös
24209: teella valtion tuki esimerkiksi nyt kysymyksessä    työllisyysrahoitus on kuitenkin aina harkinnan-
24210: olevalle Kemin kaupungin vesijohtoverkoston         varaista, ja työvoimaviranomaiset joutuvat ra-
24211: laajennushankkeelle voidaan järjestää työminis-     hoituspäätöstä tehdessään ottamaan muiden
24212: teriön Lapin vesi- ja ympäristöpiiriitä saamien     seikkojen lisäksi huomioon myös työllisyysmää-
24213: tietojen mukaan kahdella vaihtoehtoisella taval-    rärahojen riittävyyden.
24214: la. Ensinnäkin Kemin kaupunki voi sopia vesi- ja        Työministeriön Lapin läänin työvoimapiirin
24215: ympäristöviranomaisten kanssa siitä, että hanke     toimistosta saaman tiedon mukaan piiritoimis-
24216: toteutetaan valtion omana työnä. Tällöin sovi-      tossa ei toistaiseksi ole vireillä Kemin kaupungin
24217: taan samassa yhteydessä myös kustannusten ja-       vesijohtoverkon laajennuksen työllisyysrahoi-
24218: kautumisesta kaupungin ja valtion välillä. Hank-    tusta koskevaa hakemusta tai esitystä.
24219: 
24220:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1994
24221: 
24222:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
24223:                                             1994 vp -   KK 653                                           3
24224: 
24225: 
24226: 
24227: 
24228:                                           Tili Riksdagens Talman
24229: 
24230:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        är att Kemi stad beslutar genomföra projektet via
24231: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          sitt eget arbetsprogram och ansöker om behovs-
24232: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        prövat statsunderstöd för att täcka kostnaderna
24233: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-            för projektet. Enligt vad arbetsministeriet har
24234: mål nr 653:                                             fått veta är statsunderstödsmyndigheten i detta
24235:                                                         fall Lapplands vatten- och miljödistrikt, som
24236:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          bland annat bedömer projektets funktionella än-
24237:        ta för att bevilja sysselsättningsmedel till     damålsenlighet och behovet av stöd till det.
24238:        byggande av ett vattenledningsnät i Kemi            1 båda alternativen krävs det alltså först och
24239:        för de hushåll som är utan vattenledning i       främst Kemi stads egna åtgärder innan ett pro-
24240:        stadsdelarna Taipaleenkylä och Järppi?           jekt skall kunna inledas. Staden skall göra en
24241:                                                         framställning ti11 statens vattenmyndigheter om
24242:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           statlig finansieringshjälp för utförande av pro-
24243: anföra följande:                                        jektet. Om vattenmyndigheterna beslutar att sta-
24244:                                                         ten enligt stadens framställning skall deltai kost-
24245:    Också arbetsministeriet har fått uppgifter en-       naderna för projektet, skall statens andel av fi-
24246: ligt vilka Kemi stad har haft bl.a. sådana vatten-      nansieringen i första hand betalas av det anslag
24247: försörjningsproblem som riksdagsman Tennilä             som i statsbudgeten anvisats för vattenförsörj-
24248: nämner i motiveringen till sitt spörsmål. Enligt        ningsinvesteringar. 1 andra hand kan också sys-
24249: den utredning som ministeriet fått av Lapplands         selsättningsanslag användas till betalning av sta-
24250: vatten- och miljödistrikt är det dock närmast           tens finansieringsandel. Använding av sysselsätt-
24251: fråga om Kemi stads interna angelägenhet. Sta-          ningsmedel kommer ifråga, om vattenmyndighe-
24252: den skall för det första själv fatta sina bes1ut om     terna inte har till sitt förfogande sådana budget-
24253: hur vattenförsörjningen inom stadens område             anslag som enkom är avsedda för investeringar i
24254: skall anordnas och vid behov utarbeta planer för        vattenförsörjning. Arbetskraftsmyndigheterna
24255: dessa vattenförsörjningsarbeten. Sedan Kemi             kan besluta om anvisande av sysselsättningsme-
24256: stad har fattat behövliga beslut om nya vatten-         del för projektet först om Kemi stad lämnar in en
24257: försörjningsinvesteringar inom sitt område har          ansökan om finansieringsstöd för projektet eller
24258: staden möjlighet att ansöka om behovsprövat             om Lapplands vatten- och miljödistrikt gör så-
24259: statsunderstöd för genomförande av dessa inve-          dan framställning till Lapplands läns arbets-
24260: steringar.                                              kraftsdistriktsbyrå. Men också finansieringen
24261:     Förutsatt att det finns genomförbara planer         med sysselsättningsmedel beror på prövning,
24262: finns det enligt de uppgifter som arbetsministe-        varför arbetskraftsmyndigheterna är tvungna att
24263: riet fått av Lapp1ands vatten- och miljödistrikt        utom övriga omständigheter även beakta till-
24264: två alternativa sätt att ordna statligt stöd till det   räckligheten av sysselsättningsanslagen.
24265:  aktuella utbyggnadsprojektet för Kemi stads vat-           Enligt den uppgift som arbetsministeriet fått
24266:  tenledningsnät. Enligt det första alternativet kan     av Lapplands läns arbetskraftsdistriktsbyrå har
24267:  Kemi stad avtala med vatten- och miljömyndig-          det hittills inte gjorts någon ansökan eller fram-
24268:  heterna om att projektet skall genomföras inom         ställning om finansieringsstöd av sysselsättnings-
24269:  ramen för statens arbetsprogram. Samtidigt             medel för utbyggnad av Kemi stads vattenled-
24270:  överenskoms också om kostnadsfördelningen              ningsnät.
24271:  mellan staden och staten. Det andra alternativet
24272: 
24273:      Helsingforsden 8 november 1994
24274: 
24275:                                                                         Arbetsminister Ilkka Kanerva
24276:                                                 1994 vp
24277: 
24278: Kirjallinen kysymys 654
24279: 
24280: 
24281: 
24282: 
24283:                                    Seppänen: Suomen ja Venäjän välisen kaupan tukemisesta
24284: 
24285: 
24286: 
24287:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24288: 
24289:    Suomen ja Venäjän välinen kauppa on romah-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24290: tanut tasolta, jolla se oli ns. pysähtyneisyyden      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24291: kaudella. Kauppa on kuitenkin ollut kasvamaan         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24292: päin, mikä on myönteinen asia, varsinkin kun          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24293: ottaa huomioon sen, että Suomen hallituksella ei
24294: ole riittänyt voimavaroja ja taitotietoa kauppa-                Millaisia tukimuotoja Venäjän kau-
24295: suhteiden näkyvään parantamiseen.                            pan edistämiseksi on olemassa, ja aikoo-
24296:    Monilla Venäjän kauppaa käyvillä on suuri                 ko Hallitus tiedottaa näistä mahdolli-
24297: epätietoisuus siitä, millaisia tukimuotoja kaupan            suuksista nykyistä keskitetymmin, jotta
24298: edistämiseksi on olemassa eri ministeriöissä ja eri          myös pienemmät yrittäjät pääsisivät osal-
24299: viranomaisilla.                                              liseksi mahdollisesta tuesta?
24300: 
24301:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1994
24302: 
24303:                                             Esko Seppänen
24304: 
24305: 
24306: 
24307: 
24308: 240017
24309: 2                                          1994 vp -   KK 654
24310: 
24311: 
24312: 
24313: 
24314:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24315: 
24316:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sainvälistymishankkeiden määrä on kasvanut
24317: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jatkuvasti sen jälkeen, kun kaupan siirryttyä
24318: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        multilateraaliselle pohjalle vienninedistämistoi-
24319: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppäsen          minta ulotettiin kattamaan myös Neuvostoliitto
24320: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 654:          ja senjälkeen Venäjä ja muut IVY-maat. Maini-
24321:                                                        tuille alueille yritysten kansainvälistymiseen tar-
24322:           Millaisia tukimuotoja Venäjän kau-           koitetuista määrärahoista kohdistuu tänä vuon-
24323:        pan edistämiseksi on olemassa, ja aikoo-        na 18 % (12 %vuonna 1993). Se on huomattavas-
24324:        ko Hallitus tiedottaa näistä mahdolli-          ti enemmän kuin Suomen viennin osuus näihin
24325:        suuksista nykyistä keskitetymmin, jotta         maihin tänä vuonna (8 %). Vuonna 1993 myön-
24326:        myös pienemmät yrittäjät pääsisivät osal-       nettiin tukea yritysten kansainvälistymiseen yh-
24327:        liseksi mahdollisesta tuesta?                   teensä 43,6 milj. markkaa itäisen Keski-Euroo-
24328:                                                        pan hankkeisiin.
24329:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Venäjä muodostaa vienninedistämisessä tär-
24330: vasti seuraavaa:                                       keän maantieteellisen painopistealueen. Vien-
24331:                                                        ninedistämisstrategian mukaisesti painopiste-
24332:    Viime vuoden aikana Suomen ja Venäjän väli-         alueita Venäjällä ovat Pietari ja kaukaiset raaka-
24333: nen kauppa kääntyi merkittävään kasvuun.               aine- ja teollisuusalueet, joilla on ostovoimaa.
24334: Vuonna 1993 Suomen viennin arvo Venäjälle                  Suomen Ulkomaankauppaliiton vienninedis-
24335: kaksinkertaistui edellisvuodesta ollen 6 mrd           tämisohjelma Venäjällä tähtää vientimahdolli-
24336: markkaa, ja tuonnin arvo, 7,8 mrd mk, kasvoi           suuksien avaamiseen uusien alueiden ja kauppa-
24337: viidenneksen. Kokonaiskaupan arvo, lähes 14            kumppaneiden kanssa. Ulkomaankauppaliitto
24338: mrd mk, oli noin 70% clearing-kauden viimeisen         on järjestänyt mm. Finnish Business Days -ta-
24339: vuoden eli vuoden 1990 tasosta. Kuluvana vuon-         pahtumia eri puolilla Venäjää. Lisäksi on syytä
24340: na myönteinen kehitys on jatkunut, ja kokonais-        mainita Ulkomaankauppaliiton vuokravienti-
24341: kaupan arvon voidaankin arvioida tänä vuonna           päällikkö-ja vientirengastoiminta, joka on mer-
24342: nousevan 18 mrd markkaan. Venäjän osuus                kityksellistä pienten ja keskisuurten yritysten
24343: koko ulkomaankaupastamme on 7,2 %, tuonnin             kannalta.
24344: osuudenollessa9,2 %ja viennin5,2 %. Venäjä on              Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalve-
24345: Suomen ulkomaankauppakumppanienjoukossa                lun piiritoimistot voivat myöntää pienille ja kes-
24346: viidenneksi suurin.                                    kisuurille yrityksille tukea vienninedistämiseen
24347:    Suomalaiset yritykset ovat olleet hyvin aktiivi-    sekä kehittämistukea pitkän aikavälin kilpailu-
24348: sia Venäjän markkinoilla. Ne ovat löytäneet uu-        kykyä tai kansainvälistymistä parantaviin kehit-
24349: sia asiakkaita, samalla kun vanhoja kontakteja         tämishankkeisiin. Kehittämishankkeet voivat
24350: hyväksi käyttäen on palautettu entisiä liikesuh-       olla yritysten tuotteiden tasoa, liikkeenjohto-
24351: teita. Maiden väliseen kauppaan on tullut mu-          taitoa tai markkinointia parantavia hankkeita.
24352: kaan myös lukuisia uusia pieniä ja keskisuuria             Kera Oy voi tällä hetkellä myöntää väliaikai-
24353: yrityksiä, ja kauppaa käyvien yritysten luku-          sesti yritysten kansainvälistymiseen lainaa, joka
24354: määrä onkin viime aikoina moninkertaistunut.           on tarkoitettu yritysten OECD-maissa toteutta-
24355:    Valtion vuoden 1994 talousarviossa on yritys-       mien hankkeiden lisäksi myös KIE-maissa ja lä-
24356: ten kansainvälistymiseen osoitettu varoja 253          hialueilla toteutettaviin hankkeisiin. Hallitus on
24357: milj. markkaa. Tästä kauppa- ja teollisuusminis-       tehnyt esityksen tämän lainamuodon pysyväistä-
24358: teriö myöntää 150 milj. markkaa yrityskohtaise-        miseksi. Esitys on parhaillaan eduskunnan käsi-
24359: na tukena erityisesti pienille ja keskisuurille yri-   teltävänä. Voidaan mainita myös Tekesin tuote-
24360: tyksille ja 103 milj. markkaa toimialoittaisiin,       kehityslainat ja -avustukset. Vaikka kaikki em.
24361: pääasiassa Suomen Ulkomaankauppaliiton jär-            avustus- ja tukimuodot ovat luonteeltaan yleisiä,
24362: jestämiin viejien välisiin yhteishankkeisiin.           niillä voidaan myös kehittää Venäjälle tapahtu-
24363:    Venäjällä ja Baltian maissa toteutettujen kan-      van vientikaupan edellytyksiä.
24364:                                            1994 vp -      KK 654                                          3
24365: 
24366:     Erikseen on syytä mainita Finnfundin harjoit-        kehityspankki (EBRD). Vakuusjärjestelyjen tu-
24367: tama toiminta. Finnfund on sijoitus- ja rahoitus-        lee olla kansainvälisissä projektirahoitusjärjeste-
24368: yhtiö, joka rahoittaa teollisuuden ja palvelualo-        lyissä normaalisti edellytettyä tasoa, ja niiden
24369: jen investointeja OECD-alueen ulkopuolella.              osana vaaditaan luoton takaisinmaksun vakuu-
24370: Painopistealueita ovat Keski- ja Itä-Eurooppa            tena sulkutilijärjestelyä OECD-maassa sijaitse-
24371: sekä Aasia. Finnfund rahoittaa yritystoimintaa           vassa pankissa.
24372: osakepääomasijoituksilla, lainoilla ja takauksil-           Suomen harjoittama lähialueyhteistyö luo
24373: la. Lisäksi se osallistuu yritysten hankevalmiste-       omalta osaltaan suotuisia edellytyksiä suoma-
24374: luun sekä perustettujen yritysten liikkeenjohdon         laisten ja venäläisten yritysten ja erityisesti pk-
24375: koulutuksen rahoitukseen.                                yritysten kaupan kehittämiselle pitemmällä täh-
24376:      Suomen Vientiluotto Oy on valtion omistama          täyksellä. Viime vuonna Suomen valtion varoja
24377: erityisrahoituslaitos,jonka päätehtävänä on luo-         osoitettiin lähialueyhteistyöhön Venäjällä noin
24378: tottaa keskipitkää ja pitkää maksuaikaa edellyt-         93 milj. markkaa.
24379: tävää vientiä. Tyypillisiä rahoituskohteita ovat            Käytössä olevista tukimuodoista tiedottami-
24380:  erilaiset koneet ja laitteet. Yhtiö rahoittaa myös      nen tapahtuu ennen kaikkea niiden viranomais-
24381:  suomalaisten yritysten muita kansainvälisiä toi-        ten ja laitosten toimesta, jotka hoitavat tuen
24382:  mintoja ja kotimaisia toimituksia.                      myöntämistä ja jakamista. Näin taataan mah-
24383:      Suomalaiset yritykset voivat suojata Venäjän        dollisimman tehokas ja oikea tiedottaminen. Tie-
24384:  kanssa käytävään kauppaan ja Venäjälle suun-            toajakavat viranomaisten (mm. kauppa- ja teol-
24385:  tautuviin investointeihin liittyviä poliittisia ja      lisuusministeriö ja sen alaiset virastot sekä
24386:  varsin rajallisessa määrin myös kaupallisia riske-      KTM:n yrityspalvelun piiritoimistot ja ulko-
24387: jä hyödyntämällä Valtiontakuukeskuksen eri ta-           asiainministeriö) lisäksi myös Ulkomaankaup-
24388:  kuumuotoja. Katettavia poliittisia riskejä ovat         paliitto, Kera Oy, Finnfund, Tekes, Valtionta-
24389:  ostajan maasta johtuvat riskit, kuten sota ja sii-      kuukeskus, Suomen Vientiluotto, Keskuskaup-
24390:  hen verrattava yhteiskunnallinen häiriötila tai         pakamari, erilaiset teollisuuden järjestöt sekä
24391:  riski sijoitetun omaisuuden menetyksestä viran-         Suomalais-venäläinen kauppakamari. Tavoit-
24392:  omaisten suorittaman pakkolunastuksen yhtey-            teena on saavuttaa mahdollisimman kattavasti
24393:  dessä. Valuutansiirron osalta viranomaisten             potentiaaliset viennistä Venäjälle ja muihin IVY-
24394:  asettamia esteitä eli poliittista riskiä ei kuiten-     maihin kiinnostuneet yritykset. Tätä päämäärää
24395:  kaan kateta.                                            on palvellut myös yhteisten rahoitusta koskevien
24396:      Lyhyenmaksuajan kauppoihin liittyviä riske-         oppaiden ja julkaisujen tekeminen, joita on tehty
24397:  jä voidaan kattaa myöntämällä takuitajoidenkin          eri tahoilla, kuten esimerkiksi Ulkomaankaup-
24398:  venäläisten pankkien avaamille rembursseille.           paliitossa, Kerassa jne.
24399:  Suomalaisille pankeille annetaan myös viejäyri-            Määrärahojen ja tukien sekä erilaisen kaup-
24400:  tysten puolesta vastatakuita venäläisten ostajien       paa palvelevan informaation kysyntä on osoitta-
24401:  suorittamien ennakkomaksujen vastavakuudek-             nut, että tieto valtion tukitoimenpiteistä ja val-
24402:  si. Tällöin takuukeskuksen riskin kohteena on           tion tuella tuotetusta informaatiosta on tavoitta-
24403:  suomalainen viejäyritys.                                nut kohderyhmänsä. Toimintaa pyritään jatku-
24404:      Investointitakuilla yritys voi suojata suoma-       vasti tehostamaan ja organisoimaan tarpeen mu-
24405:   lais-venäläisiin yhteisyrityksiin tai kokonaan         kaan uudelleen. Viimeaikaisena esimerkkinä täs-
24406:   suomalaisten omistamiin Venäjällä sijaitseviin         tä on Suomalais-venäläisen kauppakamarin toi-
24407:   yrityksiin tehtyjä osakepääomasijoituksia tai          minnan uudelleenorganisointi.
24408:   osakaslainoja Venäjän viranomaisten eräiltä               Edellä olevaan viitaten hallitus katsoo, että
24409:   mahdollisilta poliittisilta riskeiltä.                 tieto valtion tukimuodoista on saavuttanut var-
24410:      Suuriin investointiprojekteihin takuita voi-        sin hyvin Venäjän kauppaa käyvät, eritoten pie-
24411:   daan myöntää vientitakuulain 2 a §:n saliimien         net ja keskisuuret yritykset, samoin kuin yrityk-
24412:   valtioneuvoston       erityisriskinottovaltuuksien     set, jotka ovat vasta suunnittelemassa tai aloitta-
24413:   puitteissa. Tällöin edellytetään pääsääntöisesti,      massa kauppaa Venäjän kanssa. Nopeasti kasva-
24414:   että hankkeiden rahoitus- ja omistusjärjestelyis-      nut vienti Venäjälle tukee myös tätä johtopäätös-
24415:   sä on riskinjakajana kansainvälisiä rahoituslai-       tä. Suurin osa viime aikoina tapahtuneesta vien-
24416:   toksia, kuten Maailmanpankkiryhmään kuulu-             nin kasvusta on syntynyt nimenomaan uusien
24417:   via laitoksia tai Euroopan jälleenrakennus- ja         pienten ja keskisuurten yritysten ansiosta.
24418: 
24419:       Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1994
24420: 
24421:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
24422: 4                                        1994 vp- KK 654
24423: 
24424: 
24425: 
24426: 
24427:                                        Tili Riksdagens Talman
24428: 
24429:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kontinuerligt ökat efter det att exportfrämjandet
24430: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-     utsträcktes till att täcka också Sovjetunionen och
24431: 1em av statsrådet oversänt fö1jande av riksdags-     därefter Ryssland och övriga OSS-stater, sedan
24432: man Seppänen undertecknade spörsmål nr 654:          handeln hade blivit multilateral. Av det anslag
24433:                                                      som är avsett för företagens internationalisering
24434:           Hurdana stödformer finns det för           kanaliseras i år 18 % till de nämnda områdena
24435:        främjande av handeln med Ryssland och         (12% år 1993). Det är avsevärt mycket mera än
24436:        har Regeringen för avsikt att informera       vår export tili dessa Iänder i år (8 %). År 1993
24437:        om dessa möjligheter mera koncentrerat        beviljades totalt 43,6 milj. mk i stöd för företags
24438:        än i dagens läge så att också mindre före-    internationalisering till projekti Östra Centraleu-
24439:        tagare kan bli delaktiga av eventuellt        ropa.
24440:        stöd?                                             Ryssland utgör ett viktigt geografiskt priori-
24441:                                                      tetsområde för exportfrämjandet. Enligt strate-
24442:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gin för exportfrämjandet är S:t Petersburg och de
24443: anföra följande:                                     fjärran belägna råvaru- och industriområdena
24444:                                                      som har köpkraft områden som prioriteras i
24445:    1 fjol vände handeln mellan Finland och Ryss-     Ryssland.
24446: land uppåt och uppvisade en betydande tillväxt.          Finlands Utrikeshandelsförbunds program
24447: År 1993 fördubb1ades värdet av den finska ex-        för exportfrämjande i Ryss1and siktar tili att få
24448: porten till Ryss1and från året förut till 6 mrd mk   tili stånd exportmöj1igheter med nya områden
24449: och värdet av importen, 7,8 mrd mk, ökade med        och handelskompanjoner. Utrikeshandelsför-
24450: en femtedel. Värdet av den totala handeln, när-      bundet har bl.a. arrangerat evenemangen Fin-
24451: mare 14mrdmk, utgjordeca 70 %avnivån 1990,           nish Business Days på olika håli i Ryssland.
24452: som var det sista året med clearinghandel. Under     Dessutom är det skäl att nämna Utrikeshandels-
24453: detta år har den positiva utvecklingen fortsatt      förbundets verksamhet med exportchefer som
24454: och värdet av den totala handeln kan uppskattas      kan hyras och exportringsverksamhet, vilka är av
24455: stiga tili 18 mrd mk före utgången av året. Ryss-    betydelse för små och medelstora företag.
24456: 1ands andel av hela vår utrikeshandel utgör              Distriktsbyråerna för handels- och industrimi-
24457: 7,2 %. Av denna andel står importen för 9,2%         nisteriets företagstjänst kan bevilja små och me-
24458: och exporten för 5,2 %. Ryssland är den femte        delstora företag stöd för exportfrämjandet samt
24459: största av Finlands utrikeshandelskompanjoner.       utvecklingsstöd för utvecklingsprojekt som på
24460:    Finska företag har varit mycket aktiva på de      lång sikt förbättrar konkurrenskraften eller in-
24461: ryska marknaderna. De har funnit nya kunder          ternationaliseringen. Utvecklingsprojekten kan
24462: samtidigt som tidigare affårsförbindelser har        förbättra nivån på företagens produkter, deras
24463: återställts genom att gamla kontakter har utnytt-    företagsledningsförmåga elier marknadsföring.
24464: jats. 1 handeln mellan länderna har också talrika        Kera Ab kan för närvarande temporärt bevilja
24465: nya, små och medelstora företag kommit med.          lån för internationalisering av företag. Lånen är
24466: F öljaktligen har antalet företag som idkar handel   avsedda för företags projekt i OECD-länderna
24467: mångdubblats under den senaste tiden.                och dessutom i central- och östeuropeiska Iänder
24468:    1 statsbudgeten för 1994 har ruedel på 253        samt närområdena. Regeringen har avlåtit en
24469: milj. mk anvisats för företagens internationali-     proposition om att denna låneform skali bli be-
24470: sering. Av detta belopp beviljar handels- och        stående. Pr<?.positionen är under behandling i
24471: industriministeriet 150 milj. mk som företags-       riksdagen. Aven Tekes produktutvecklingslån
24472: vist stöd till i synnerhet små och medelstora fö-    och -understöd kan nämnas. Fastän alla ovan
24473: retag och 103 milj. mk för branschvisa sampro-       nämnda understöds- och stödformer tili sin art
24474: jekt mellan exportörer vilka huvudsakligen or-       är alimänna kan också förutsättningarna för ex-
24475: ganiseras av Finlands Utrikeshandelsförbund.         porthandeln tili Ryssland utvecklas med dessa.
24476:    Antalet internationaliseringsprojekt som ge-          Det är skäl att särskilt nämna den verksamhet
24477: nomförts i Ryssland och de baltiska länderna har     som Finnfund utövar. Finnfund är ett investe-
24478:                                            1994 vp -     KK 654                                            5
24479: 
24480: rings- och finansieringsbolag som finansierar in-        bör vara av den nivå som normalt förutsätts i
24481: dustrins och tjänstesektorernas investeringar i          internationella arrangemang för projektfinansie-
24482: områden utanför O~CD. Områden som priorite-              ring och som en del av dem krävs som säkerhet
24483: ras är Central- och Osteuropa samt Asien. Finn-          för att krediten kommer att äterbetalas spärr-
24484: fund finansierar företagsverksamhet med aktie-           kontoarrangemang i en bank som är belägen i ett
24485: kapitalinvesteringar, lån och garantier. Dessut-         OECD-land.
24486: om deltar bolaget i företagens projektberedning              Det närområdessamarbrte som Finland idkar
24487: samt i finansieringen av utbildningen av företags-       skapar för sin del gynnsamma förutsättningar för
24488: ledningen för företag som etablerar sig.                 att utveckla de finska och ryska företagens och i
24489:      Finlands Exportkredit Ab är ett specialfinan-       synnerhet sm-företagens handel på längre sikt. 1
24490: sieringsinstitut som ägs av staten och vars huvud-       fjol anvisade finska staten medel uppgående till
24491: sakliga uppgift är att ge krediter för export som        ca 93 milj. mk för närområdessamarbete i Ryss-
24492: förutsätter medellång och lång betalningstid.            land.
24493: Typiska finansieringsobjekt är olika slags maski-            Informeringen om vilka stödformer som står
24494: ner och apparatur. Bolaget finansierar också fin-        till buds sker framför allt på åtgärd av de myndig-
24495: ska företags andra internationella verksamhets-          heter och institut som handhar beviljandet och
24496: former och inhemska leveranser.                          fördelningen av stödet. På detta sätt garanteras
24497:      Finska företag kan skydda sig mot de politiska      en så effektiv och riktig informering som möjligt.
24498: risker som sammanhänger med den handel som               Information distribueras förutom av myndighe-
24499: förs med Ryssland och med investeringar i Ryss-          terna (bl.a. handels- och industriministeriet och
24500: land och i synnerligen begränsad utsträckning            dess underlydande ämbetsverk samt distriktsby-
24501: också mot kommersiella risker genom att utnytt-          råerna för HIM företagstjänst, utrikesministe-
24502: ja Statsgaranticentralens olika garantiformer.           riet) också av Utrikeshandelsförbundet, Kera
24503: Politiska risker som kan täckas är risker som            Ab, Finnfund, Tekes, Statsgaranticentralen, Fin-
24504: köparens land medför, såsom krig och med det             lands Exportkredit, Centralhandelskammaren,
24505: jämförbara samhälleliga störningar eller risken          olika industriorganisationer samt Finsk-ryska
24506:  att förlora investerad egendom till följd av            handelskammaren. Målet är att så heltäckande
24507:  tvångsinlösning som myndigheterna företar. 1            som möjligt nå de potentiella företag som är
24508:  fråga om valutaöverföringar täcks dock inte den         intresserade av export till Ryssland och övriga
24509:  politiska risk som det innebär om myndigheterna         OSS-länder. Också de gemensamma guider och
24510:  ställer hinder.                                         publikationer om finansiering som har gjorts på
24511:      Risker som sammanhänger med handel med              olika håll, såsom t.ex. av Utrikeshandelsförbun-
24512:  kort betalningstid kan täckas genom att garan-          det, Kera etc., har tjänat detta ändamål.
24513:  tier beviljas för remburser som vissa ryska banker          Efterfrågan på anslag och stöd samt på olika
24514:  har öppnat. Finska banker ges också för export-         slags information som tjänar handeln har visat
24515:  företagens del motgarantier som motsäkerhet för         att vetskapen om statens stödåtgärder och den
24516:  de förskottsavgifter som ryska köpare har betalt.       information som har producerats med statligt
24517:  Härvid är det finska exportföretaget föremål för        stöd har nått sin målgrupp. Verksamheten strä-
24518:  garanticentralens risk.                                 var man efter att kontinuerligt effektivera och vid
24519:      Med investeringsgarantier kan ett företag           behov omorganisera. Som ett exempel på detta
24520:  skydda sina aktiekapitalinvesteringar eller del-        under densenaste tiden kan nämnas omorganise-
24521:  ägarlån i finskryska samföretag eller företag i         ringen av Finsk-ryska handelskammarens verk-
24522:  Ryssland, som helt ägs av finländare, mot vissa         samhet.
24523:  eventuella politiska risker från de ryska myndig-           Med hänvisning till ovanstående anser reger-
24524:  heternas sida.                                          ingen att informationen om de statliga stöd-
24525:      För stora investeringsprojekt kan garantier         formerna synnerligen väl har nått de företag som
24526:  beviljas inom ramarna för statsrådets särskilda         idkar handel med Ryssland, i synnerhet de små
24527:  risktagningsfullmakter som 2 a § lagen om ex-           och medelstora företagen, och detsamma gäller
24528:  portgaranti tillåter. Härvid förutsätts i regel att     de företag som först nu planerar eller håller på att
24529:   internationella finansinstitut är med och delar        inleda handel med Ryssland. Den snabbt växan-
24530:   riskerna i finansierings- och ägararrangemangen,       de exporten till Ryssland stöder också denna
24531:   såsom institut som hör till Världsbanksgruppen         slutsats. Största delen av den exporttillväxt som
24532:   eller Europeiska återuppbyggnads- och utveck-          skett under densenaste tiden är ett resultat av de
24533:   lingsbanken (EBRD). Säkerhetsarrangemangen             nya små och medelstora företagens verksamhet.
24534: 
24535:       Helsingforsden 15 november 1994
24536: 
24537:                                                        Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
24538: 1
24539: 1
24540: 1
24541: 1
24542:     1
24543:     1
24544:     1
24545:     1
24546:         1
24547:         1
24548:         1
24549:         1
24550:             1
24551:             1
24552:             1
24553:             1
24554:                 1
24555:                                                1994 vp
24556: 
24557: Kirjallinen kysymys 655
24558: 
24559: 
24560: 
24561: 
24562:                                   Törnqvist ym.: Työttömyyspäivärahan maksukauden pidentä-
24563:                                      misestä
24564: 
24565: 
24566:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24567: 
24568:     Kansaneläkelaitos on ilmoittanut maksavan-       kilölle useiden taloudellisten velvoitteiden osalta
24569: sa lokakuusta lähtien työttömyyspäivärahat nel-      liian pitkä. Lainakierteillä on lisäksi useimmiten
24570: jän viikon välein jälkikäteen. Aiemmin maksu-        taipumus kertaautua ja syventyä.
24571: kausi on ollut kaksi viikkoa. Muutos toteutettiin        Maksukauden muutoksen syyksi on todettu
24572: nopeassa aikataulussa kertaluonteisesti.             mm. siirtyminen sovitelluu päivärahan järjestel-
24573:     Käytännössä muutos merkitsee sitä, että työt-    mään. Kun muutkin etuudet maksetaan neljän
24574: tömät saavat tulla toimeen neljän viikon jakson      viikon jaksoissa, on katsottu perustelluksi mak-
24575: kahden viikon peruspäivärahalla (928 markkaa).       saa myös peruspäiväraha samoin maksukausin.
24576: Työttömät saivat kansaneläkelaitokselta tiedon       Pidemmällä aikajänteellä muutos saattaa olla
24577: maksukauden muutoksesta vasta syyskuun lo-           perusteltu, mutta sitä ei olisi tullut toteuttaa nyt
24578: pussa, joten heillä ei ollut mahdollisuutta ehtiä    toteutetulla kertamuutoksella jättämällä työttö-
24579: sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen.                 mät käytännössä kahdeksi viikoksi ilman työttö-
24580:     Tämä on aiheuttanut sen, että valtaosa perus-    myysturvaa. Muutoksesta tiedotettiin lisäksi
24581: päivärahalla olevista työttömistä on joutunut        vastajuuri ennen sen toteuttamista.
24582: hakemaan kunnallista toimeentulotukea selviy-            Tiedossa on lisäksi, että vastaavasta muutok-
24583:  tyäkseen ylimenokauden aiheuttamista vaikeuk-       sesta on neuvoteltu ansiosidonnaista päivärahaa
24584:  sista. Kunnittain sosiaalitoimen mahdollisuudet     maksavien ammattiliittojen työttömyyskassojen
24585:  avustaa ahdinkoon joutuneita työttömiä vaihte-      kanssa. Mikäli tähän järjestelmään katsotaan
24586:  levat suuresti. Joissakin pienemmissä kunnissa      olevan pakko siirtyä myös ansiosidonnaisen
24587:  apua on kyetty antamaan, mutta esimerkiksi          työttömyysturvan osalta, tulee muutos toteuttaa
24588:  suuremmissa kaupungeissa ei työtön saa käytän-      välttäen samojen virheiden toistamista. Muutok-
24589:  nössä edes sosiaalityöntekijän vastaanottoaikaa     sesta on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen, ja
24590:  ennen seuraavaa maksupäivää.                        muutoksen yhteydessä jo ensimmäisen maksun
24591:     Kunnatjoutuvat tunnetusti muutenkin toimi-       tulee kattaa koko neliviikkoisjakso.
24592:  maan huomattavasti kiristetyissä taloudellisissa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24593:  olosuhteissa. Maksukauden muutoksesta aiheu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24594:  tuvan sosiaalitoimen menojen kasvun on arvioi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24595:  tu olevan yhteensä miljoonia markkoja. Tämä         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24596:  lisälasku on omiaan heikentämään edelleen kun-
24597:  tien mahdollisuuksia selviytyäjopa kuntien laki-                Onko Hallitus tietoinen kansaneläke-
24598:  sääteisten tehtävien suorittamisesta ja palvelui-           laitoksen maksaman työttömyyspäivära-
24599:  den antamisesta.                                            han maksukauden pidentämisen aiheut-
24600:     Työttömien osalta muutoksen seurauksena                  tamista huomattavista vaikeuksista työt-
24601:  tulee olemaan eriasteisia lainakierteeseen joutu-           tömille ja kunnille sekä
24602:  misia. Todennäköistä on lisäksi, että lainakierre               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24603:  tulee jatkumaan, sillä neljän viikon jakso on               ryhtyä näiden vaikeuksien lieventämisek-
24604:   usealle peruspäivärahalla toimeen tulevalle hen-           si ja ehkäisemiseksi tulevaisuudessa?
24605: 
24606:       Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1994
24607: 
24608:           Kerttu Törnqvist               Johannes Koskinen              Aarno von Bell
24609:           Jussi Ranta                    Anna-Liisa Kasurinen           Mats Nyby
24610: 
24611:  240017
24612: 2                                      1994 vp -   KK 655
24613: 
24614: 
24615: 
24616: 
24617:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24618: 
24619:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tällaisen työn vastaanottamiseen. Rakenteelli-
24620: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      sesti samanlaisin perustein tapahtuva erilaisten
24621: olette 25 päivänä lokakuuta 1994 päivätyn kir-     tulojen yhteensovitus on välttämätön ehto sille,
24622: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   että niin sanottujen köyhyysloukkujen eli korkei-
24623: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Törnqvistin     den verotuksen ja yhteensovituksen yhteenlas-
24624: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       kettujen marginaalivaikutusten esiintyminen
24625: 655:                                               voidaan ylipäätään todeta ja ehkäistä.
24626:                                                       Maksukauden pidentäminen ei vaikuta henki-
24627:           Onko Hallitus tietoinen kansaneläke-     lön päivärahaoikeuteen eikä maksettavien päivä-
24628:        laitoksen maksaman työttömyyspäivära-       rahojen määrään. Ainoastaan maksukauden pi-
24629:        han maksukauden pidentämisen aiheut-        tuudessa tapahtuu muutos. Sosiaali- ja terveys-
24630:        tamista huomattavista vaikeuksista työt-    ministeriö on tietoinen siitä, että monissa ta-
24631:        tömille ja kunnille sekä                    pauksissa maksukauden muutos aiheuttaa var-
24632:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     sinkin siirtymävaiheessa tarpeen hakea toimeen-
24633:        ryhtyä näiden vaikeuksien lieventämisek-    tulotukea. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähet-
24634:        sija ehkäisemiseksi tulevaisuudessa?        tänyt kuntiin huhtikuussa 1994 toimeentulotuen
24635:                                                    soveltamista koskevan oppaan. Oppaassa koros-
24636:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tetaan mm. seuraavia seikkoja: Toimeentulotuen
24637: vasti seuraavaa:                                   myöntämisen tulee perustua aina tapauskohtai-
24638:                                                    seen harkintaan. Harkinnan perusteella kunnan
24639:    Asetuksella työttömyysturvalain täytäntöön-     sosiaalitoimisto voi tapauskohtaisesti päättää,
24640: panosta annetun asetuksen 3 ja 6 §:n muuttami-     peritäänkö toimeentulotuki esim. samalle ajalle
24641: sesta ja asetuksella työmarkkinatuesta annetun     kohdistuvasta muusta sosiaalietuudesta takaisin
24642: asetuksen 2 §:n muuttamisesta kansaneläkelai-      vai ei. Takaisinperintä ei koskaan saisi aiheuttaa
24643: toksesta maksettavan työttömyyspäivärahan ja       asiakkaalle uutta toimeentulotuen tarvetta.
24644: työmarkkinatuen maksatuksessa siirryttiin loka-    Vaikka takaisinperintäpäätös olisi jo tehty, se on
24645: kuun alusta pääsääntöisesti neljän viikon maksu-   oppaan mukaan tarkoituksenmukaista toteuttaa
24646: kausiin. Ensimmäinen maksukausi on kaksi viik-     vain silloin kun henkilön tai perheen toimeentulo
24647: koa ja kukin seuraava neljä viikkoa. Aikaisem-     ei vaarannu.
24648: min kansaneläkelaitos maksoi työttömyyspäivä-         Tarkoituksena on, että myös ansioon suh-
24649: rahan ja työmarkkinatuen päivärahaoikeuden         teutetun päivärahan maksamisessa siirrytään
24650: alkamisesta lukien kahden viikon välein kuiten-    pääsääntöisesti neljän viikon tai kuukauden
24651: kin siten, että soviteltu päiväraha ja sivutyön    maksukausiin. Sosiaali- ja terveysministeriö neu-
24652: johdosta vähennetty päiväraha maksettiin päivä-    vottelee parhaillaan työttömyyskassojen kanssa
24653: rahaoikeuden alkamisesta lukien vähintään ker-     siirtymisen aikataulusta. Neuvotteluissa lähtö-
24654: ran kuukaudessa.                                   kohtina ovat muun muassa riittävä tiedottami-
24655:    Muutoksen keskeisimpänä perusteluna on          seen varattava aika ja mahdollisuus siihen, että
24656: maksukausien yhtenäistäminen. Muutoksen jäl-       yksittäinen työttömyyskassa voi jo etukäteen
24657: keen lyhytaikaisen kokoaikatyön tai säännölli-     ryhtyä soveltamaan aikavien työttömyysjakso-
24658: sen osa-aikatyön vastaanottaminen ei enää sään-    jen kohdalla pidempää maksukautta. Eräät työt-
24659: nönmukaisesti siirrä maksupäivää aikaisemmin       tömyyskassat ovat jo siirtyneet neljän viikon
24660: ilmoitettua myöhemmäksi. Aikaisemmassa käy-        maksukausiin, eikä merkittäviä toimeentulo-on-
24661: tännössä juuri tämä aiheutti voimakasta kritiik-   gelmia ole esiintynyt.
24662: kiä, ja sen katsottiin vähentävän halukkuutta
24663: 
24664:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1994
24665: 
24666:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
24667:                                            1994 vp -   KK 655                                             3
24668: 
24669: 
24670: 
24671: 
24672:                                          Tili Riksdagens Talman
24673: 
24674:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ster som är strukturellt likartade är ett nödvän-
24675: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        digt villkor för att den s.k. fattigdomsfållan, dvs.
24676: 25 oktober 1994 till vederbörande medlem av            förekomsten av höga sammanräknade marginal-
24677: statsrådet översänt följande av riksdagsman            effekter av beskattning och samordning, över
24678: Törnqvist m.fl. undertecknade spörsmål nr 655:         huvud taget skall gå att konstatera och förebyg-
24679:                                                        ga.
24680:           Är Regeringen medveten om de bety-               En förlängning av betalningsperioden påver-
24681:        dande olägenheter som orsakas de arbets-        kar varken mottagarens rätt till dagpenning eller
24682:        lösa och kommunerna till följd av att be-       själva dagpenningbeloppet. Det är endast betal-
24683:        talningsperioden för den arbetslöshets-         ningsperiodens längd som påverkas. Social- och
24684:        dagpenning som folkpensionsanstalten            hälsovårdsministeriet är medvetet om att den
24685:        betalar ut har förlängts samt                   ändrade betalningsperioden i många fall och
24686:           vilka åtgärer ämnar Regeringen vidta         framför allt under övergångsskedet leder tili ett
24687:        för lindrande av dessa svårigheter och för      behov av utkomststöd. Ministeriet har i april
24688:        att sådana skall förebyggas i framtiden?        1994 tillsänt kommunerna en handledning om
24689:                                                        tillämpningen av utkomststödet. I handledning-
24690:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          en betonas bl.a. följande faktorer: beviljandet av
24691: anföra följande:                                       utkomststöd skall alltid basera sig på individuell
24692:                                                        bedömning. Utgående från bedömningen kan
24693:    Genom förordningen om ändring av 3 och 6 §§         kommunens socialbyrå beroende på fallet i fråga
24694: förordningen om verkställigheten av lagen om           besluta om utkomststödet skall återkrävas från
24695: utkomstskydd för arbetslösa och förordningen           någon annan social förmån som hänför sig tili
24696: om ändring av 2 § förordningen om arbetsmark-          samma tidsperiod eller om återkrav inte skall
24697: nadsstöd övergick man från och med ingången av         tillämpas. Återkrav får aldrig leda till att klienten
24698: oktober enligt huvudregeln till fyra veckors be-       därigenom behöver nytt utkomststöd. Också om
24699: talningsperioder vid utbetalningen av arbetslös-       ett beslut om återkrav redan har fattats, är det
24700: hetsdagpenning och arbetsmarknadsstöd. Den             enligt ministeriets handledning ändamålsenligt
24701: första betalningsperioden är två veckor och varje      att verkställa beslutet endast på det villkoret att
24702: därpå följande fyra veckor. Tidigare betalade          förmånstagarens eller dennes familjs utkomst
24703: folkpensionsanstalten arbetslöshetsdagpenning          inte riskeras.
24704: och arbetsmarknadsstöd med två veckors mel-                A vsikten är att man också vid utbetalningen
24705: lanrum från det rätt till dagpenning uppkommit,        av dagpenning avvägd enligt förtjänsten skall
24706: dock så att jämkad dagpenning och dagpenning           övergå tili i huvudsak fyra veckors eller en må-
24707: som minskats på grund av bisyssla betalades            nads betalningsperioder. Social- och hälsovårds-
24708: minst en gång per månad från det rätt till dagpen-     ministeriet förhandlar för närvarande med ar-
24709: ning uppkommit.                                        betslöshetskassorna om tidtabellen för en dylik
24710:    Den centrala motiveringen till den ändrade          övergång. Vid förhandlingarna utgår man bl.a.
24711: tidtabellen var öns!<:emålet att förenhetliga betal-   ifrån att tillräcklig tid måste reserveras för infor-
24712: ningsperioderna. Andringen innebär att motta-          mation om den ändrade tidtabellen samt att en-
24713: gande av kortvarigt heltidsarbete eller regelbun-      skilda arbetslöshetskassor skall få möjlighet att i
24714: det deltidsarbete i regel inte längre senarelägger     fråga om nyinledda arbetslöshetsperioder redan
24715: betalningsdagen jämfört med den tidigare med-          på förhand börja tillämpa en längre betalnings-
24716: delade betalningsdagen. Det var uttryckligen se-       period. Vissa arbetslöshetskassor har redan över-
24717: nareläggningen av betalningsdagen som tidigare         gått till fyra veckors betalningsperioder, vilket
24718: vållade kraftig kritik, eftersom det ansågs att        inte har haft anmärkningsvärda utkomstpro-
24719: systemet dämpade viljan att ta emot arbete av          blem som följd.
24720: ovan nämnt slag. Samordningen avolika inkom-
24721:      Helsingfors den 15 november 1994
24722: 
24723:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
24724:                                                 1994 vp
24725: 
24726: Kirjallinen kysymys 656
24727: 
24728: 
24729: 
24730: 
24731:                                    Laine: ED-jäsenyyden vaikutuksista tullien ja muiden maksujen
24732:                                        laskutapaan valtion talousarviossa
24733: 
24734: 
24735:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24736: 
24737:     Ministeri Viinasen vastauksesta 16.9.1994 jät-    Suomen menopuolelle. Näin VM tuli myöntä-
24738: tämääni kirjalliseen kysymykseen n:o 542 ilme-        neeksi, että sen tiedote 8.9.1994 oli virheellinen.
24739: nee, että valtiovarainministeriön tiedotteessa 8.9.   On syytä muistuttaa myös siitä, että DM:n yh-
24740: 1994 Suomen ED:lle tilittämät tulli- yms. maksut      teenvedossa neuvottelutuloksesta (29 .3.1994)
24741: jätettiin laskelman menopuolelta pois täysin          tullimaksut olivat mukana laskelman menopuo-
24742: muodollisin perustein.                                lella. Tulopuolella ei tuolloin esitetty mitään ar-
24743:     Tullimaksujen poisjättäminen perustui siihen,     viota ED:lta saatavista interventiorahoista. Sen
24744: että näitä maksuja ei enää ole valtion budjetissa     sijaan tekstiosassa esitettiin arvio, jonka mukaan
24745: vuonna 1995. Kun kyseisen tiedotteen tarkoituk-       niiden suuruus olisi 1-1,5 miljardia markkaa.
24746: sena oli vastata kansalaisten usein toistamaan        Vasta nyt on keksitty keskinäinen yhteys näiden
24747: kysymykseen, onko Suomi ED :ssa maksumies,            tullimaksujen ja interventiorahojen välille: jos
24748: valtiovarainministeriön olisi pitänyt tähdätä ta-     tullimaksut ovat menopuolella niin interventio-
24749: loudellisessa mielessä oikeaan vastaukseen. Nyt       rahojen täytyy olla tulopuolella.
24750: VM pohjasi laskelmansa ahtaasti budjettitekni-            Viimeksi mainittu yhteys keksittiin vasta siinä
24751:  seen seikkaan.                                       vaiheessa, kun tullimaksut oli pakko ottaajälleen
24752:     Hallitusmuodon 67 §:n mukaan talousar-            mukaan menopuolelle. Pelkästään ne huomioon
24753:  vioon voidaan ottaa vain Suomen valtion tuloja       ottamalla Suomi olisi muuttunut nettomaksajak-
24754: ja menoja. Tämän perusteella ko. tullimaksut on       si. Kun tätä ei haluttu päästää näkyviin, tulopuo-
24755: jätetty kokonaan pois budjetista. Tällainen halli-    lelle piti saada lisää tavaraa. Siksi sinne otettiin
24756:  tusmuodon tulkinta on virheellinen. Se johtaa        interventiorahat ja nekin keväisen haarukan
24757:  muun muassa siihen, että ED:n jäsenyydessä           enimmäismäärän suuruisena (1 ,5 mrd. mk).
24758:  esim. ED:n komissio saa tiedon Suomen ED:lle             Helsingin Sanomissa 2.10.1994 olleessa Ren-
24759:  keräämistä tulli- yms. maksuista mutta Suomen        ny Jokelinin kirjoituksessa, joka ilmeisesti perus-
24760:  eduskunta ei. Hallitusmuodon 67 §:n oikea tul-       tui valtiovarainministeriön finanssineuvos Lasse
24761:  kinta on mielestäni sellainen, että tullimaksut      Aarnion haastatteluun, todettiin: "Suomen halli-
24762:  merkitään Suomen valtion budjettiin sekä val-        tuksen nykyinen laskutapa on erilainen kuin
24763:  tion tuloiksi että valtion menoiksi. Tulli- yms.     unionin, ja se poikkeaa myös hallituksen omista
24764:  maksut kerätään suomalaisilta tullilaitoksen toi-    aiemmista laskutavoista." Hallituksen laskuta-
24765:  mesta (= valtion tulo) ja rahat lähetetään 10 %:n    van muutoksen ajankohta on mielenkiintoinen:
24766:  kantopalkkiolla vähennettynä ED:lle (=valtion        laskutapaa muutettiin kaksi päivää sen jälkeen,
24767:  meno).                                               kun gallupit olivat kertoneet, että ED-jäsenyy-
24768:      Esimerkiksi Tanskan valtion talousarviossa       den kannattajia ja vastustajia on yhtä paljon.
24769:  ED:lle kerättävät tulli- yms. maksut ovat sekä           Voimassa olevien säännösten mukaan edus-
24770:  valtion tuloja että menoja. Tulopuolella ne ovat     kunnan puhemiehen kautta valtioneuvoston jä-
24771:   10% suuremmat kuin menopuolella, joten              senille osoitettuihin kirjallisiin kysymyksiin on
24772:   10 %:n kantopalkkio tuloutuu Tanskan valtiolle.     vastattava 3 viikon kuluessa. Kysymys jätettiin
24773:   Miksi ei valtiovarainministeriö alun alkaenkin      sisälle 16.9. ja vastaus jaettiin eduskunnalle
24774:   ottanut asiassa oppia esimerkiksi juuri Tanskas-    21.10., jonka jälkeen vastaus on ollut julkinen.
24775:  ta, kun tämä tanskalainen kirjoitustapa on suu-      Myös se, että hallituksen vastaus tähän kirjalli-
24776:  rella varmuudella ollut sen tiedossa?                seen kysymykseen viivästyi runsaasti yli säädetyn
24777:      Myöhemmin VM:n ja DM:n tiedotteessa              määräajan ja tuli julkisuuteen lähes viikko neu-
24778:   21.9.1994 tullit otettiin aivan oikein mukaan       voa-antavan kansanäänestyksen jälkeen, oikeut-
24779: 
24780:  240017
24781: 2                                         1994 vp -   KK 656
24782: 
24783: 
24784: taa kysymään, mitkä ovat olleet hallituksen mo-             galluplukujen muuttumisen jälkeen an-
24785: tiivit sen muuttaessa laskutapojaan gallupluku-             netussa uudessa VM:n ja UM:n tiedot-
24786: jen muutosten tahdissa.                                     teessa 21.9.1994 käytetyt laskutavat
24787:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         poikkeavat hallituksen omista aiemmista
24788: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             ja EU:n käyttämistä lasku tavoista, ja jos
24789: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-             on,
24790: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                         aikooko Hallitus ryhtyä noudatta-
24791:                                                             maan Tanskan mallia merkitsemällä ke-
24792:            Onko Hallitus tietoinen, että valtiova-          rättävät tulli- yms. maksut valtion tuloik-
24793:         rainministeriön tiedotteessa 8.9.1994 ja            si ja valtion menoiksi?
24794: 
24795:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1994
24796: 
24797:                                               Ensio Laine
24798:                                           1994 vp -   KK 656                                              3
24799: 
24800: 
24801: 
24802: 
24803:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24804: 
24805:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nisteriön tiedotteen mukaan nettotulo olisi noin
24806: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         1,2 mrd.mk ja ulkoasiainministeriön tiedotteen
24807: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mukaan noin 1,5 mrd.mk.
24808: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ensio Lai-          Vuoden 1995 talousarvioesityksessä käytetty-
24809: neen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         jä EU:n traditionaalisiin omiin varoihin kuulu-
24810: 656:                                                  vien tullien ja maatalousmaksujen budjetointi-
24811:                                                       menettelyjä koskevat ratkaisut linjattiin valtio-
24812:            Onko Hallitus tietoinen, että valtiova-    neuvoston 9. päivänä kesäkuuta 1994 antamissa
24813:        rainministeriön tiedotteessa 8.9.1994 ja       määräyksissä vuoden 1995 talousarvioehdotus-
24814:        galluplukujen muuttumisen jälkeen an-          ten laadinnasta. Budjetointimenettelyt ovat yh-
24815:        netussa uudessa VM:n ja UM:n tiedot-           densuuntaiset Suomen liittymisestä Euroopan
24816:        teessa 21.9.1994 käytetyt laskutavat           unioniintehdyn sopimuksen eräiden määräysten
24817:        poikkeavat hallituksen omista ja EU:n          hyväksymisestä annetun hallituksen esityksen
24818:        käyttämistä lasku tavoista, ja jos on,         (HE 135) perustelujen kanssa.
24819:            aikooko Hallitus ryhtyä noudatta-             Hallitusmuodon 67 §:n 1 momentin perusteel-
24820:        maan Tanskan mallia merkitsemällä ke-          la valtion talousarvioon otetaan arviot valtion
24821:        rättävät tulli- yms. maksut valtion tuloik-    tuloista ja määrärahat valtion menoihin. Oleellis-
24822:        si ja menoiksi?                                ta valtion tulon ja menon määrittelyssä on se,
24823:                                                       onko tulo ja meno myös oikeudelliselta luonteel-
24824:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taan valtiolle kuuluva tulo ja meno. Tällöin on
24825: vasti seuraavaa:                                      otettava erityisesti huomioon, minkälainen on
24826:                                                       valtion viranomaisen määräämisoikeus tai -vel-
24827:    Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetut lasku-      vollisuus tuloon ja menoon. Sellaisten tulojen ja
24828: tavat liittyvät arvioihin, joita on tehty siitä,      menojen, jotka kuuluvat oikeudellisesti jollekin
24829: kuinka paljon Suomi EU:n jäsenvaltiona mak-           muulle kuin valtiolle, mutta joiden välittäminen
24830: saisi EU:n talousarvioon ja eräisiin muihin tar-      ja hallinnointi on meillä uskottu valtion viran-
24831: koituksiin ja kuinka paljon Suomi saisi eri tar-      omaiselle, sisällyttämisen valtion talousarvioon
24832: koituksiin rahoitusta EU:sta. Tästä samasta           on katsottu edellyttävän nimenomaista säännös-
24833: asiasta tehtyyn kirjalliseen kysymykseen n:o          tä. Näin on laita esimerkiksi arpajaisvarojen
24834: 542 antamassani vastauksessa olen selostanut          osalta. Sikäli kuin valtion välittäjätehtävä tai
24835: niitä perusteita, joiden mukaan on laadittu val-      muunlainen hallinnointi perustuu kansainväli-
24836: tiovarainministeriön tiedotteeseen 8.9.1994 si-       seen sopimukseen, ratkaisun avain on sopimuk-
24837: sältyvät arviot.                                      sessa. Sopimuksessa voidaan rajata valtion vi-
24838:    Edellä mainitussa valtiovarainministeriön tie-     ranomaisen tosiasiallinen määräämisvalta varoi-
24839: dotteessa esitettiin arvioita siitä, mitkä olisivat   hin tai perustaa viranomaiselle määräämisvalta.
24840: Suomen maksut EU:iin ja tulot EU:sta ensim-           Liittyessään unioniin Suomi hyväksyy itseään
24841: mäisenä jäsenvuotena. Ulkoasiainministeriön           sitovaksi yhteisön oikeuden ja sen soveltamista
24842: tiedotteessa 21.9.1994 tarkasteltiin Suomen ja        koskevat EU-säännöt.
24843: EU:n välisiä kokonaisrahavirtoja, jolloin Suo-           Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys
24844: men maksuihin ja tuloihin lisättiin Suomen jä-        tullilaiksi ja laiksi tullilaitoksesta annetun lain
24845: senvaltiona EU:n lukuun kantamat tulot (tullit ja     muuttamisesta (HE 257). Esityksessä ehdotetaan
24846: tuontimaksut) sekä Suomen EU:n lukuun mak-            nykyiset tullitariffilaki, tullilaki, tulliverolaki ja
24847: samat maataloustuotteiden markkinointimenot           tullausarvolaki kumottaviksi ja säädettäväksi
24848: (interventiorahasto).                                 Euroopan unionin jäsenenä sovellettavaksi tar-
24849:    Näissä kahdessa laskelmassa tarkastellaan sa-      koitettu uusi kansallinen tullilaki. Ehdotettu uusi
24850: maa asiaa kahdesta näkökulmasta, mutta ne             tullilaki täydentäisi Suomessa välittömästi sovel-
24851: päätyvät suunnilleen samaan arvioon Suomen            lettavaa EU:n tullilainsäädäntöä. Suomi ei enää
24852: saamasta nettotulosta EU:lta. Valtiovarainmi-         kantaisi tulleja ja maatalousmaksuja itselleen,
24853: 4                                          1994 vp -   KK 656
24854: 
24855: eikä niitä siten edellä esitetyn mukaisesti sisälly-   tettava Suomessa voimassa olevia määräyksiä
24856: tetä Suomessa valtion talousarvioon.                   eikä Tanskan mahdollisesti erilaisilla määräyk-
24857:     Riippumatta siitä, mitä talousarvioon sisälly-     sillä tai talousarvion laadinnassa noudatettavilla
24858: tetään, hallituksen tarkoituksena on joka ta-          käytännäillä ole merkitystä tässä yhteydessä.
24859: pauksessa riittävästi tiedottaa eduskunnalle kai-          Kirjallinen kysymys n:o 542 tuli valtioneuvos-
24860: kista tärkeistä Suomen ja EU:n välisiin taloudel-      tolle 19.9.1994 ja vastaus siihen annettiin edus-
24861: lisiin suhteisiin liittyvistä asioista.                kunnalle 11.1 0.1994.
24862:     Suomessa on talousarvion laadinnassa nouda-
24863: 
24864:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1994
24865: 
24866:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
24867:                                           1994 vp -   KK 656                                             5
24868: 
24869: 
24870: 
24871: 
24872:                                         Tili Riksdagens Talman
24873: 
24874:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      teriets meddelande skulle nettoinkomsten uppgå
24875: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse tili         tili ca 1,2 mrd. mk och enligt utrikesministeriets
24876: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-       meddelande tili ca 1,5 mrd. mk.
24877: jande av riksdagsman Ensio Laine underteckna-             Linjerna för det budgeteringsförfarande som
24878: de spörsmål nr 656:                                   tillämpas i budgetpropositionen för 1995 i fråga
24879:                                                       om tullar och jordbruksavgifter som räknas tili
24880:           Är Regeringen medveten om att de be-        EU:s traditionella egna medel drogs upp i statsrå-
24881:        räkningsgrunder som använts i finansmi-        dets föreskrifter den 9 juni 1994 om uppgörandet
24882:        nisteriets meddelande 8.9.1994 och i det       av budgetförslagen för 1995. Budgeteringsförfa-
24883:        nya meddelande FM och UM utfårdade             randet följer de riktlinjer som ges i motiveringen
24884:        21.9.1994 efter att de nya gallupsiffrorna     tili regeringens proposition om godkännande av
24885:        offentliggjorts avviker från regeringens       vissa bestämmelser i fördraget om Finlands an-
24886:        egna beräkningssätt och från dem EU            slutning tili Europeiska unionen (RP 135).
24887:        använder, och om så är fallet,                     Enligt 67 § 1 mom. regeringsformen skall upp-
24888:           ämnar Regeringen börja tillämpa             skattningar av statens inkomster och anslag för
24889:        Danmarks modell och ange uppburna              statens utgifter tas in i statsbudgeten. Vid fast-
24890:        tullar och liknande avgifter som statens       ställandet av vad som utgör statens inkomst eller
24891:        inkomster och utgifter?                        utgift är det väsentligt att klarlägga om inkoms-
24892:                                                       ten eller utgiften även juridiskt sett är en statlig
24893:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         inkomst eller utgift. 1 detta fall bör särskilt beak-
24894: anföra följande:                                      tas den statliga myndighetens rättighet eller skyl-
24895:                                                       dighet att bestämma om inkomsten eller utgiften.
24896:    De beräkningssätt som avses i spörsmålet an-       Då det gäller sådana inkomster och utgifter som
24897: sluter sig tili de uppskattningar som gjorts då det   juridiskt sett hör tili någon annan än staten, men
24898: gäller hur mycket Finland som medlemsstat skul-       vilka hos oss skall förmedlas eller förvaltas av
24899: le betala tili EU:s budget och för vissa andra        statliga myndigheter, har det ansetts att uttryck-
24900: ändamål och hur mycket medel Finland skulle           liga stadganden i lag krävs för att de skall kunna
24901: erhålla av EU för olika ändamål. 1 det svar jag       tas in i statsbudgeten. Så är t.ex. fallet då det
24902: gav på spörsmål nr 542, som gällde samma sak,         gäller lotterimedlen. 1 den utsträckning som sta-
24903: har jag redogjort för de grunder på vilka upp-        tens förmedlingsuppgift eller någon annan typ av
24904: skattningarna i finansministeriets meddelande         förvaltning grundar sig på ett internationellt av-
24905: 8.9.1994 baserar sig.                                 tai är utformningen av avtalet avgörande. 1 avta-
24906:     1 ovan nämnda meddelande från finansminis-        let kan den statliga myndighetens verkliga be-
24907: teriet presenterades uppskattningar av hur stora      stämmanderätt tili ekonomiska medel begränsas
24908: avgifterna till EU och inkomsterna från EU skul-      eller en enskild myndighet ges bestämmanderätt.
24909: le komma att bli för Finlands del under det första    1 och med att Finland ansluter sig tili unionen
24910: året som medlem. 1 utrikesministeriets medde-         förbinder sig Finland att iaktta gemenskapsrät-
24911: lande 21.9.1994 granskades allt penningflöde          ten och de EU-regler som gäller tillämpningen av
24912: mellan Finland och EU, varvid de inkomster            den.
24913:  Finland som medlemsstat uppbär för EU:s räk-             Regeringens proposition med förslag tili tullag
24914:  ning (tullar och importavgifter) och de mark-        och lag om ändring av lagen om tullverket (RP
24915:  nadsföringsavgifter för jordbruksprodukter Fin-      257) har avlåtits tili riksdagen. 1 propositionen
24916:  land betalar för EU:s räkning (interventionsfon-     föreslås att den nuvarande tulltariffiagen, tul-
24917:  den) lades tili Finlands avgifter och inkomster.     lagen, tullskattelagen och tullvärdeslagen upp-
24918:     1 dessa båda kalkyler granskades samma sak        hävs och att en ny nationelllag stiftas som skall
24919:  ur två olika synvinklar, men de resulterar i unge-   tillämpas då Finland blivit medlem i Europeiska
24920:  får samma uppskattningar av vilka nettoinkoms-       unionen. Den föreslagna nya tullagen komplette-
24921:  ter Finland skulle få från EU. Enligt finansminis-   rar EU:s tullagstiftning som omedelbart träder i
24922: 6                                          1994 vp -   KK 656
24923: 
24924: 
24925: kraft i vårt land vid ett EU-medlemskap. Finland       gäller i det egna landet vid uppgörandet av bud-
24926: uppbär då inte längre tullar och jordbruksavgif-       geten. De bestämmelser som gäller i Danmark,
24927: ter för egen räkning och har inte heller rätt att ta   vilka eventuellt avviker från våra bestämmelser,
24928: in dessa i den nationella statsbudgeten.               eller den praxis för uppgörande av budgeten som
24929:    Oberoende av vad som tas med i budgeten, har        tillämpas där saknar betydelse i sammanhanget.
24930: regeringen för avsikt att informera riksdagen om           Spörsmål nr 542 anlände till statsrådet
24931: alla viktiga frågor som ansluter sig till de ekono-    19.9.1994 och svaret på spörsmålet gavs till riks-
24932: miska relationerna mellan Finland och EU.              dagen 11.10.1994.
24933:    Finland måste iaktta de bestämmelser som
24934: 
24935:      Helsingfors den ll november 1994
24936: 
24937:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
24938:                                                1994 vp
24939: 
24940: Kirjallinen kysymys 657
24941: 
24942: 
24943: 
24944: 
24945:                                   U. Anttila ym.: Toimeentulovaikeuksien vuoksi nälkää näkevien
24946:                                      suomalaisten auttamisesta
24947: 
24948: 
24949:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24950: 
24951:    Sosiaali- ja terveysministeriön "nälkäraportis-   mien laatimista. Konkreettinen työ nälän lievit-
24952: sa" (raportti 153/1994) todetaan empiiriseen         tämiseksi jää yksityisten toimijoiden, kuten Pe-
24953: tutkimukseen perustuen, että suomalaisten näl-       lastusarmeijan ja kansalaisjärjestöjen, tai seura-
24954: käkokemukset - suoranaisesti nälän näkemi-           kuntien harteille.
24955: nen, ajoittaiset ruuattomuuskaudetja ruuan laa-         Suomalaisen sosiaaliturvan toimijoiden moni-
24956: dun heikkeneminen - ovat kuluvana vuonna             puolistaminen ja yksityisen toiminnan osuuden
24957: lisääntyneet kahdesta aiemmasta vuodesta. Perä-      lisääminen on vihreän sosiaalipolitiikan tavoite.
24958: ti 3,2 prosenttia haastatelluista koki nähneensä     Sosiaaliturvan toimintamallien uudistamisen tu-
24959: nälkää.                                              lee kuitenkin tapahtua hallitusti ja harkitusti. Jo
24960:    Arvio nälän näkemisestä on hyvin subjektii-       olemassa olevan, polttavan ongelman sysäämi-
24961: vinen ja kokemuksellinen asia, eikä se välttä-       nen satunnaisille auttajille ei ole sosiaalisesti kes-
24962: mättä korreloi objektiivisesti todennettavissa       tävää kehitystä. Valtion on sosiaaliturvan pää-
24963: olevan aliravitsemuksen kanssa. Hyvinvointi-         vastaajana ja -järjestäjänä huolehdittava niistä
24964: Suomessa pelkästään näin suuren joukon koke-         suomalaisista, jotka kokevat tulleensa sysätyiksi
24965: mus voimakkaasta suhteellisesta köyhyydestä          hyvinvoinnin ulkopuolelle, jopa nälkää näke-
24966: ja köyhtymisestä on hälyttävää. Hyvinvointijär-      mään.
24967: jestelmä on epäonnistunut olennaisimmissa teh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24968: tävissään.                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24969:     Hallitus hyväksyi 23.3.1994 iltakoulussa toi-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24970: menpideohjelman velkaantumisesta ja pitkäai-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24971:  kaistyöttömyydestä johtuvien toimeentulo-on-
24972:  gelmien lievittämiseksi. Valtion hoidettaviksi                 Miten Hallitus aikoo lievittää nälkää
24973: jäävät toimenpiteet sisältävät suunnittelua, toi-            ja toimeentulo-ongelmia tulevan talven
24974:  mintojen tehostamista ja uusien toimintaohjel-              kuluessa?
24975: 
24976:       Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1994
24977: 
24978:           Ulla Anttila                   Pekka Räty                      Erkki Pulliainen
24979:           Paavo Nikula                   Hannele Luukkainen              Heidi Hautala
24980:                                          Satu Hassi
24981: 
24982: 
24983: 
24984: 
24985:  240017
24986: 2                                         1994 vp -   KK 657
24987: 
24988: 
24989: 
24990: 
24991:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24992: 
24993:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        on voitu osoittaa myös yleisille oikeusaputoimis-
24994: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         toille ja tuomioistuimille. Lisäksi monet kansa-
24995: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       laisjärjestöt ja kunnat ovat järjestäneet velkaneu-
24996: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja U. Antti-        vontaa ja avustaneet velallisia hyödyntämään
24997: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          velkajärjestelylain suomia mahdollisuuksia. Vel-
24998: n:o 657:                                              kaneuvonnan avulla on myös lukuisissa tapauk-
24999:                                                       sissa päästy vapaaehtoiseen sovintoratkaisuun
25000:           Miten Hallitus aikoo lievittää nälkää       velan antajan ja velallisen kesken.
25001:        ja toimeentulo-ongelmia tulevan talven            Taloudellisissa vaikeuksissa olevilla asuntove-
25002:        kuluessa?                                      lallisilla on ollut mahdollisuus hakea korkotukea
25003:                                                       asuntovelalliselle myönnettävästä korkotuesta
25004:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           annetun lain (408/92) ja maksuvaikeuksissa ole-
25005: taen seuraavaa:                                       ville asuntovelallisille myönnettävästä korko-
25006:                                                       tuesta annetun lain (621/93) perusteella. Korko-
25007:    Sosiaali- ja terveysministeriössä tehdyt selvi-    hyvityksen määrä on ollut 5 prosenttia vuodessa
25008: tykset osoittavat, että syyt nälkäkokemuksiin         korkotukilainan jäljellä olevasta määrästä. Hal-
25009: ovat moninaiset. Nälkäkokemusten taustalla            litus on esittänyt käytettäväksi vuoden 1995 ta-
25010: ovat vuosikymmenen alussa tapahtuneet äkki-           lousarviossa korkotukeen ensi vuonna yhteensä
25011: näiset muutokset taloudellisessa tilanteessamme.      105 miljoonaa markkaa.
25012: Kotitaloudet olivat 1980-luvun aikana lähes kak-          Edellä mainitut toimet ovat helpottaneet ve-
25013: sinkertaistaneet velkataakkansa. Velkojen takai-      lallisten asemaa silloin, kun työttömyys tai muu
25014: sinmaksusuunnitelmissa oli oletettu taloudelli-       tulon menetys on ajanut velallisen vaikeuksiin.
25015: sen tilanteen pysyvän koko ajan suotuisana.               Nälkäkokemukset liittyvät kuitenkin lähei-
25016: Monilla kotitalouksilla suuri osa tuloista oli vel-   semmin viimesijaisen toimeentuloturvan eli toi-
25017: kaantumisen johdosta etukäteen sidottu velko-         meentulotukijärjestelmän toimivuuteen. Toi-
25018: jen korkojen ja lyhennysten maksuun.                  meentulotukijärjestelmän tulisi kaikissa oloissa
25019:    Pitkäaikaistyöttömyys näissä korkean vel-          varmistaajokaisen kansalaisen kohtuullinen toi-
25020: kaantumisen oloissa johti monet perheet ahdin-        meentulo.
25021: koon huolimatta siitä, että työttömyysturvan ta-          Useissa kansainvälisissä vertailuissa köyhäksi
25022: somme kansainvälisesti tarkastellen on vertailu-      luetaan yksinäinen henkilö, jonka tulot ovat pie-
25023: kelpoinen.                                            nemmät kuin puolet koko maan väestön mediaa-
25024:    Hallitus on torjunut velkaantumisen ongelmia       ni- eli keskitulosta. Maassamme tämä tarkoittaa
25025: kahdella rintamalla. Toisaalta hallitus on luonut     yksinäisenä henkilöllä tuloja, jotka jäävät alle
25026: edellytykset kohtuuttomiin velkoihin ajautuneil-      2 700mk/kk.
25027: le saada helpotusta velan rasituksiin ja toisaalta        Toimeentulotuen perusosa on ensimmäisessä
25028: hallitus on tehostanut viimesijaisen toimeentulo-     kuntaryhmässä tällä hetkellä yksinäiselle henki-
25029: turvan toimivuutta.                                   lölle 1 983 mk/kk. Tämän lisäksi henkilö on oi-
25030:    Kohtuuttomiin velkoihin ajautuneet ovat            keutettu saamaan tukea asumiskustannuksiin
25031: 8.2.1993 voimaan tulleen yksityishenkilöiden          kuten vuokraan, yhtiövastikkeeseenja asuntolai-
25032: velkajärjestelystä annetun lain (57/93) nojalla       nan korkomenoihin sekä eräisiin muihin tarpeel-
25033: voineet hakea tuomioistuimilta velkajärjestelyä       lisiin menoihin. Täten toimeentulotukijärjestel-
25034: taloudellisen tilanteensa korjaamiseksi. Velka-       män turvaama toimeentulo yleensä ylittää eu-
25035: järjestelyssä maksuohjelma laaditaan niin, että se    rooppalaisen köyhyysrajan.
25036: vastaa velallisen todellista maksukykyä. Velallis-        Nälkäkokemukset kuitenkin osoittavat, että
25037: ten avuksi on palkattu työllisyysmäärärahoin 60       toimeentulotukijärjestelmämme ei ole kyennyt
25038: velkaneuvojaa. Heidän työsuhteitaan on voitu          riittävässä määrin selviytymään tehtävästään la-
25039: jatkaa vuoden 1994 ensimmäiseen lisätalousar-         man luomassa tilanteessa. Syitä tähän on monia.
25040: vioon otetun määrärahan turvin. Lisäresursseja        Yksi syy on se, että toimeentulotukea hakevien
25041:                                         1994 vp -   KK 657                                          3
25042: 
25043: kotitalouksien määrä on laman vuoksi kasvanut       lu. Kokeiluprojektin avulla selvitetään valtakun-
25044: suuresti. Vuodesta 1991 vuoteen 1994 arvioidaan     nallisesti normitetun ja Kelan työntekijöiden
25045: toimeentulotukea saavien määrän kasvavan run-       myöntämän toimeentulotuen toimivuutta vä-
25046: saalla kolmanneksella. Vuonna 1994 arvioidaan       himmäisturvajärjestelmässä.
25047: toimeentulotuen saajien määrän olevan yli              Juuri valmistuneen selvityksen mukaan so-
25048: 550 000 ja toimeentulotukimenojen olevan 2,3        siaali- ja terveysministeriön toimeentulotuen
25049: miljardia markkaa. Asiakasmäärän kasvusta           myöntämisestä julkaiseman oppaan vaikutus on
25050: johtuen toimeentulotuen saaminen on saattanut       ollut toivotunsuuntainen. Kuitenkin selvitys
25051: kestää jopa 3-6 viikkoa suurimmilla paikka-         osoittaa, että edelleenkään kunnat eivät ota huo-
25052: kunnillamme.                                        mioon riittävästi asumismenoja toimeentulotu-
25053:     Toinen syy toimeentulotukijärjestelmämme        kea myönnettäessä.
25054: vaikeuksiin on ollut se, että toimeentulotuen          Tämänjohdosta valmistellaan sosiaali- ja ter-
25055: saajiksi on tullut laman johdosta aikaisempaa       veysministeriössä parhaillaan toimeentulotuen
25056: huomattavasti enemmän yrittäjiä ja opiskelijoi-     yleisistä perusteista annetun valtioneuvoston
25057: ta. Toimeentulotuen myöntäjillä on ollut vai-       päätöksen muutosesitystä. Esityksellä on tarkoi-
25058: keuksia määritellä etenkin yrittäjien henkilökoh-   tuksena yhtenäistää asumismenojen huomioon
25059:  taiseen käyttöönsä saamia tuloja ja siten myös     ottamista siten, että kohtuulliset asumismenot
25060:  heidän oikeuttaan toimeentulotukeen.               tulisivat otetuksi täysimääräisesti huomioon toi-
25061:     Nälkäkokemusten syynä eivät kuitenkaan ole      meentulotukea myönnettäessä.
25062:  vain toimeentuloturvajärjestelmien toimimatto-         Hallituksen tarkoituksena on lähiviikkoina
25063:  muus tai riittämättömät määrärahat. On huo-        myös tarkastella kysymyksessä mainitun, vel-
25064:  mattava, että ns. nälkäjonoissa olevista noin      kaantumisestaja pitkäaikaistyöttömyydestäjoh-
25065:  puolet ei ollut edes hakenut toimeentulotukea.     tuvien toimeentulo-ongelmien lievittämiseksi
25066:     Välittömänä toimenpiteenä toimeentulotuki-      laadituo toimenpideohjelman toteutumista ja
25067:  käytännön yhtenäistämiseksi ja selkeyttämiseksi    tehdä tämän perusteella jatkosuunnitelmat.
25068:  sosiaali- ja terveysministeriö toimitti keväällä       Paitsi valtio, myös kunnat, kirkko, ammatti-
25069:   1994 kunnille oppaan toimeentulotuen myöntä-      yhdistysliike ja eri vapaaehtoisjärjestöt ovat ke-
25070:  misestä.                                           hittäneet toimintatapoja vaikeuksiin joutunei-
25071:      Pitemmän tähtäimen toimena sosiaali- ja ter-   den auttamiseksi. Keväällä aloitettiin näiden ta-
25072:  veysministeriö asetti jo 13.1.1994 vähimmäistur-   hojen yhteistyöhanke riittävän avun saamiseksi
25073:  vatyöryhmän, jonka tulee selvittää toimeentulo-    sitä tarvitseville.
25074:   tukikäytäntöjä perusteellisemmin ja tehdä ehdo-       Edellä selostettujen toimien seurauksena so-
25075:   tuksensa vähimmäisturvan järjestämiseksi. Työ-    siaali- ja terveysministeriössä arvioidaan nälkä-
25076:   ryhmän määräaika päättyy 30.11.1994. Valtion      kokemusten maassamme tulevan vähenemään
25077:   vuoden 1995 talousarvioesityksen mukaan           ensi talven kuluessa. Uudistusten tavoitteena on,
25078:   1.1.1995 lukien toteutetaan työttömien vähim-     että kenenkään ei tarvitse ajautua äärimmäisiin
25079:   mäistoimeentulotukijärjestelmää koskeva kokei-    toimeentulovaikeuksiin.
25080: 
25081:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1994
25082: 
25083:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
25084: 4                                         1994 vp -    KK 657
25085: 
25086: 
25087: 
25088: 
25089:                                          Tili Riksdagens Talman
25090: 
25091:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Ytterligare resurser har även kunnat anvisas till
25092: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         allmänna rättshjälpsbyråer och domstolar. Dess-
25093: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     utom har många medborgarorganisationer och
25094: damot Ulla Anttila m.fl. undertecknade spörs-          kommuner ordnat skuldrådgivning och hjälpt
25095: mål nr 657:                                            skuldsatta att utnyttja de möjligheter som lagen
25096:                                                        om skuldsanering ger. Med hjälp av skuldrådgiv-
25097:           Hur ämnar Regeringen lindra hungern          ning har man även i många fall uppnått en frivil-
25098:        och utkomstproblemen under komman-              lig kompromisslösning mellan den som givit
25099:        de vinter?                                      skulden och den som tagit skulden.
25100:                                                            Personer som har skuld för bostad och som
25101:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          har ekonomiska svårigheter har möjlighet att
25102: anföra följande:                                       ansöka om räntestöd på basis av lagen om ränte-
25103:                                                        stöd till dem som har bostadsskulder och är i
25104:    De utredningar som social- och hälsovårdsmi-        ekonomiska svårigheter (408/92) och lagen om
25105: nisteriet har gjort visar att orsakerna till hunger-   räntestöd till dem som har bostadsskulder och
25106: upplevelser är mångfasetterade. Bakgrunden till        betalningssvårigheter (621193). Beloppet för rän-
25107: dessa upplevelser är de plötsliga förändringar i       tegottgörelsen har varit 5 procent per år av det
25108: vår ekonomiska situation som skedde i början av        belopp som återstår av räntestödslånet. Rege-
25109: decenniet. Under 1980-talet hade hushållen näs-        ringen har i budgeten för 1995 framlagt att det
25110: tan fördubblat sina skulder. I planerna för åter-      nästa år för räntestödet används sammanlagt 105
25111: betalning av skulderna hade antagits att den eko-      miljoner mark.
25112: nomiska situationen förblir gynnsam. För                   Ovan nämnda åtgärder har underlättat de
25113: många hushåli var en stor del av inkomsterna           skuldsattas stälining då arbets1öshet eller någon
25114: bundna på grund av skuldsättningen för betal-          annan inkomstförlust har förorsakat svårigheter
25115: ning av räntor och amorteringar.                       för den skuldsatta.
25116:    Beträffande många familjer ledde långtidsar-            Hungerupplevelserna ankyter dock närmast
25117: betslöshet i dessa förhålianden av stor skuldsätt-     till verksamheten för utkomststödet i sista hand,
25118: ning tili en svår situation trots att nivån för vårt   dvs. utkomststödssystemet. Utkomststödssyste-
25119: utkomstskydd för arbetslösa internationellt sett       met borde i alla förhållanden säkerställa en rim-
25120: är jämförbar.                                          lig utkomst för alla medborgare.
25121:    Regeringen har avvärjt problemen med skuld-             I många internationella jämförelser anses en
25122: sättning på två fronter. A ena sidan har regering-     ensamstående person vars inkomster är mindre
25123: en skapat förutsättningar för personer med orim-       än hälften av hela befolkningens median-, dvs.
25124: ligt stora skulder att få lindring isin skuldbelast-   medelinkomst som fattig. I vårt land innebär
25125: ning och å andra sidan har regeringen effektive-       detta för en ensamstående person inkomster som
25126: rat utkomstskyddet i sista hand.                       är under 2 700 mk/mån.
25127:    De som har orimligt stora skulder har med               Utkomststödets grunddel är för närvarande
25128: stöd av lagen om skuldsanering för privatperso-         1 983 mk/mån för en ensamstående person i kom-
25129: ner (57/93) som trädde i kraft den 8 februari 1994     mungrupp I. Dessutom är man berättigad tili
25130: kunnat ansöka om skuldsanering vid domstolar-          stöd för boendekostnader såsom hyra, bolags-
25131: na för att rätta tili sin ekonomiska situation.        vederlag och ränteutgifter för bostadslån samt
25132: Betalningsprogrammet för skuldsaneringen görs          vissa andra nödvändiga utgifter. Således över-
25133: upp så att det motsvarar den skuldsattas verkliga      skrider den utkomst som utkomststödssystemet
25134: betalningsförmåga. Sextio (60) skuldrådgivare          tryggar den europeiska gränsen för fattigdom.
25135: har avlönats med sysselsättningsmedel för att              Hungerupplevelserna visar dock att utkomst-
25136: hjälpa de skuldsatta. Deras arbetsförhålianden         stödssystemet inte i tillräckligt stor utsträckning
25137: har kunnat fortsättas med hjälp av ett anslag som      har klarat av sin uppgift i den situation som
25138: tagits in i den första tiliäggsbudgeten för 1994.      skapats av den ekonomiska depressionen. Det
25139:                                             1994 vp -   KK 657                                            5
25140: 
25141: finns många orsaker tili detta. En orsak är att         utkomststödssystemet för arbetslösa. Med hjälp
25142: antalet hushåll som ansökt om utkomststöd på            av försöksprojektet utreds hur väl utkomststödet
25143: grund av depressioneo har ökat på ett betydande         som normerats riksomfattande och beviljas av
25144: sätt. Det uppskattas att från 1991 tilll994 ökar        arbetstagarna vid Fpa fungerar i minimiskydds-
25145: antalet personer som erhåller utkomststöd med           systemet.
25146: drygt en tredjedel. Det uppskattas att antalet             Enligt en utredning som nyligen fårdigstälits
25147: personer som erhålier utkomststöd är över               har effekten av den handbok om beviljande av
25148: 550 000 personer 1994 och att utgifterna för ut-        utkomststöd som social- och hälsovårdsministe-
25149: komststödet är 2,3 miljarder mark. På grund av          riet utgivit varit önskad. Utredningen visar dock
25150: det ökade antalet klienter har erhåliandet avut-        att kommunerna fortfarande inte i tillräckligt
25151: komststöd kunnat dröja rentav 3-6 veckor på             stor utsträckning beaktar boendeutgifterna vid
25152: stora orter.                                            beviljandet av utkomststöd.
25153:      En annan orsak till svårigheterna hos vårt            På grund härav bereds vid social- och hälso-
25154: utkomststödssystem har varit att betydligt flera        vårdsministeriet som bäst ett förslag tili ändring
25155: företagare och studerande har ansökt om ut-             av statsrådets beslut om de alimänna grunderna
25156: komststöd på grund av depressionen. De som              för utkomststöd. A vsikten är att genom förslaget
25157: beviljar utkomststöd har haft svårigheter att fast-     förenhetliga beaktandet av boendeutgifterna så
25158: ställa speciellt de personliga disponibla inkom-        att rimliga boendeutgifter skulle beaktas till fullt
25159: sterna för företagare och således även deras rätt       belopp då utkomststöd beviljas.
25160:  till utkomststöd.                                         Det är regeringens avsikt att under de närmas-
25161:      Orsaken till hungerupplevelser har dock inte       te veckorna även granska hur det åtgärdspro-
25162: enbart varit att systemen för utkomstskyddet inte       gram som uppgjorts för att lindra utkomstpro-
25163: fungerat elier otillräckliga ans1ag. Man bör beak-      blemen som beror på skuldsättning och långtids-
25164:  ta att av dem som står i s.k. hungerköar har           arbetslöshet har realiserats och på basis av detta
25165:  hä1ften inte ens ansökt om utkomststöd.                göra fortsatta planer.
25166:      Som en omedelbar åtgärd för att förenhetliga          Förutom staten har också kommunerna, kyr-
25167:  och förtydliga utkomststödsförfarandet tiliställ-      kan, fackforeningsrörelsen och olika frivilligor-
25168:  de social- och hä1sovårdsministeriet tili kommu-       ganisationer utvecklat verksamhetssätt för att
25169:  nerna våren 1994 en handbok om beviljandet av          hjälpa dem som råkat i svårigheter. På våren
25170:  utkomststöd.                                           påbörjades ett samarbetsprojekt mellan dessa in-
25171:      Som en åtgärd på lång sikt tillsatte socia1- och   stanser för att få tillräcklig hjälp för de hjälpbe-
25172:  hä1sovårdsministeriet redan 13.1.1994 en mini-         hövande.
25173:  miskyddsarbetsgrupp som skall utreda utkomst-             Som en följd av de åtgärder som det redogjorts
25174:  stödsförfaranden mera grund1igt och göra sitt          för ovan uppskattas vid social- och hälsovårds-
25175:  förslag hur minimiskyddet skal1 ordnas. Tidsfris-      ministeriet att upplevelserna av hunger kommer
25176:  ten för arbetsgruppen går ut 30.11.1994. Enligt        att minska under nästa vinter. Målet för refor-
25177:   budgetpropositionen för 1995 genomförs från           merna är att ingen behöver stå ut med extrema
25178:   och med 1.1.1995 ett försök beträffande minimi-       utkomstsvårigheter.
25179: 
25180:       Helsingforsden 17 november 1994
25181: 
25182:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
25183:                                                1994vp
25184: 
25185: Kirjallinen kysymys 658
25186: 
25187: 
25188: 
25189: 
25190:                                   Hautala: Opintotukianomusten käsittelyn nopeuttamisesta
25191: 
25192: 
25193: 
25194:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25195: 
25196:    Lukuisat opintonsa aloittaneet ovatjoutuneet     opintolainaa. Muun muassa eduskunnan apu-
25197: sietämättömiin toimeentulovaikeuksiin. Kelasta      laisoikeusasiamies on pitänyt opiskelijoiden koh-
25198: on todettu, että opintotukihakemuksia ei ole        telua kohtuuttomana.
25199: mahdollista käsitellä kohtuuajassa, koska henki-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25200: löstöä on liian vähän. Esimerkiksi elokuun puoli-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25201: välissä opintotukihakemuksensa Helsingissä jät-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25202: täneen perushoitaja-aikuisopiskelijan päätös on     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25203: opintotukikeskuksen mukaan odotettavissa ai-
25204: kaisintaan marraskuussa.                                      Aikooko Hallitus nopeuttaa opintotu-
25205:    Toimeentulo-ongelmia pahentaa se, että kun-             kihakemusten käsittelyä, ja
25206: nallista toimeentulotukea ei myönnetä opiskeli-               mikä on Hallituksen käsitys opiskeli-
25207: joille, vaan heidän on otettava markkinaehtoista           joiden oikeudesta toimeentulotukeen?
25208: 
25209:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1994
25210: 
25211:                                            Heidi Hautala
25212: 
25213: 
25214: 
25215: 
25216:  240017
25217: 2                                         1994 vp -    KK 658
25218: 
25219: 
25220: 
25221: 
25222:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25223: 
25224:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tukikeskuksesta kerrottu ensimmäisen opintora-
25225: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          haerän maksupäivä, joka lokakuussa annetun
25226: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        päätöksen perusteella on marraskuun neljäs päi-
25227: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heidi             vä. Opintolaina on nostettavissa heti opintotuki-
25228: Hautalan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          päätöksen antamisen jälkeen.
25229: n:o 658:                                                  Opintotuen toimeenpanon siirtäminen kan-
25230:                                                        saneläkelaitokselle ei vielä tänä syksynä ole ly-
25231:           Aikooko Hallitus nopeuttaa opintotu-         hentänyt opintotukihakemusten käsittelyaikaa.
25232:        kihakemusten käsittelyä, ja                     Kansaneläkelaitoksessa on kuitenkin käynnis-
25233:           mikä on Hallituksen käsitys opiskeli-        tetty mittava opintotuen tietojärjestelmien uu-
25234:        joiden oikeudesta toimeentulotukeen?            distushanke, jonka valmistuttua opintotukiha-
25235:                                                        kemusten käsittelymenettelyjä voidaan nopeut-
25236:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           taa. Uuden tietojenkäsittelyjärjestelmän käyt-
25237: vasti seuraavaa:                                       töönoton yhteydessä osa hakemusten käsittely-
25238:                                                        tehtävistä voidaan siirtää kansaneläkelaitoksen
25239:    Opintotukiuudistuksen osana opintotuen toi-         paikallistoimistoissa hoidettavaksi. Uuden jär-
25240: meenpano ja maksatus siirrettiin kansaneläkelai-       jestelmän käyttöönotto voi tapahtua aikaisin-
25241: toksen hoidettavaksi 1 päivästä toukokuuta 1994        taan lukuvuoden 1996-1997 alusta lukien. Jo
25242: alkaen. Siirron keskeisenä tarkoituksena oli           aikaisemmin kansaneläkelaitoksen paikallistoi-
25243: opintotukihakemusten käsittelyn tehostaminen.          mistot voivat nykyistä tehokkaammin toimia ha-
25244: Tehtävien siirron yhteydessä opintotukihake-           kemusten vastaanotto- ja opintotuen neuvonta-
25245: musten käsittelystä aikaisemmin itsenäisenä vi-        pisteinä.
25246: rastona vastannut valtion opintotukikeskus lii-           Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään so-
25247: tettiin kansaneläkelaitokseen, jossa se edelleen       siaalihuoltolain (710/82) 30 §:n 1 momentissa.
25248: hoitaa opintotukihakemusten käsittelytehtäviä.         Sen mukaan toimeentulotukea on oikeutettu
25249:    Kansaneläkelaitokselta saadun tiedon mu-            saamaan henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi
25250: kaan opintotukipäätöksiä on marraskuun al-             saada tarpeenmukaista toimeentuloa ansiotyöl-
25251: kuun mennessä annettu opintotukikeskuksessa            lään tai yrittäjätoiminnallaan, muista tuloistaan
25252: lähes 270 000. Tämä määrä on noin 13 000 kap-          tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen
25253: paletta suurempi kuin vastaavana ajankohtana           henkilön huolenpidolla tahi muulla tavalla. Toi-
25254: vuosi sitten. Korkeakoulujen opintotukilauta-          meentulotuki on siten viimesijainen tukijärjestel-
25255: kunnissa päätöksiä on tehty tänä vuonna 97 700,        mä muun muassa yhteiskunnan muiden tuki-
25256: kun päätösten määrä vuosi sitten oli noin 94 000.      muotojen suhteen. Mitään henkilöryhmää ei voi-
25257:    Opintotukihakemusten käsittelyaika on kor-          da jättää toimeentulotuen ulkopuolelle, vaan
25258: keakoulujen opintotukilautakunnissa enintään           tuen tarve on aina arvioitava tapauskohtaisesti.
25259: kuukausi ja kansaneläkelaitoksen opintotuki-           Siten myös opiskelijoilla on oikeus toimeentulo-
25260: keskuksessa noin kaksi kuukautta. Edustaja             tukeen, jos sen myöntämisen edellytykset yksit-
25261: Hautalan kysymyksessä kerrotaan, että opinto-          täistapauksessa täyttyvät.
25262: tukikeskus on luvannut päätöksen elokuun puo-             Toimeentulotuen yleisistä perusteista annettu
25263: livälissä jätettyyn opintotukihakemukseen vasta        valtioneuvoston päätös (988/93) ei myöskään si-
25264: marraskuussa. Elokuussajätetyt hakemukset on           sällä mitään sellaista, mikä rajoittaisi opiskeli-
25265: pääosin jo käsitelty, ellei esimerkiksi lisätietojen   joiden oikeutta toimeentulotukeen. Tällä pää-
25266: pyytäminen ole viivästyttänyt käsittelyä. Elo-         töksellä maan kaikissa kunnissa on ryhdytty so-
25267: kuussa jätettyjen hakemusten perusteella opinto-       veltamaan toimeentulotuessa ns. laajaa perus-
25268: rahojen maksaminen on alkanut yleensä marras-          osaa, joka yhtenäistää tuen myöntämiskäytän-
25269: kuussa. On mahdollista, että kysyjälle on opinto-      töjä ja siten yhdenmukaistaa myös opiskelijoi-
25270:                                         1994 vp -   KK 658                                         3
25271: 
25272: den asemaa toimeentulotuen suhteen koko             keuksien omaksuman oikeuskäytännön mukaan
25273: maassa.                                             ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Opiske-
25274:    Opiskelijoiden ensisijainen toimeentulojärjes-   lija voi kuitenkin joutua tilanteeseen, jossa hä-
25275: telmä on opintotuki (opintoraha, asumislisä ja      nellä ei ole varoja käytettävissä omaan tai per-
25276: opintolaina), joka on tarkoitettu kattamaan         heensä elatukseen. Kunta on tällöin velvollinen
25277: opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustan-      antamaan toimeentulotukea opiskelijalle sa-
25278: nukset. Myös valtion takaaman lainan muodos-        moin perustein kuin muullekin avun tarpeessa
25279: sa suoritettava tuki on muun muassa lääninoi-       olevalle.
25280: 
25281:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1994
25282: 
25283:                                                              Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
25284: 4                                        1994 vp -   KK 658
25285: 
25286: 
25287: 
25288: 
25289:                                        Tili Riksdagens Talman
25290: 
25291:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          penningar på basis av ansökningar som inläm-
25292: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          nats i augusti har i allmänhet inletts i november.
25293: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      Det är möjligt att den som frågade fick besked
25294: dagsman Heidi Hautala undertecknade spörsmål         om utbetalningsdagen för den första studiepen-
25295: nr 658:                                              ningsraten, som är den fjärde november om be-
25296:                                                      slutet fattades i oktober. Studielån kan lyftas
25297:              Ämnar Regeringen göra behandlingen      ge~ilst då beslutet om studiestöd har givits.
25298:           av studiestödsansökningarna snabbare,         Overföringen av verkställigheten av studiestö-
25299:           och                                        det till folkpensionsanstalten har ännu inte den-
25300:              viiken är Regeringens uppfattning om    na höst förkortat behandlingstiderna för studie-
25301:           studerandes rätt till utkomststöd?         stödsansökningarna. Vid folkpensionsanstalten
25302:                                                      har man dock kört igång ett omfattande projekt
25303:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        för att förnya datasystemen för studiestödet. Då
25304: anföra följande:                                     det är fårdigt kan behandlingen av studiestöds-
25305:                                                      ansökningar ske snabbare. 1 samband med att
25306:     Som en del av studiestödsreformen överfördes     det nya databehandlingssystemet tas i bruk kan
25307: verkställigheten och utbetalningen av studiestö-     en del av de uppgifter som gäller behandlingen av
25308: det till folkpensionsanstalten från den 1 maj        ansökningar överföras på folkpensionsanstalt-
25309: 1994. Ett centralt syfte med överföringen var att    ens lokalbyråer. Detnya systemet kan tidigast tas
25310: effektivera behandlingen av studiestödsansök-        i bruk vid ingången av läsåret 1996--1997. Re-
25311: ningarna. 1 samband med att uppgifterna över-        dan före det kan folkpensionsanstaltens lokalby-
25312: fördes anslöts statens studiestödscentral, som ti-   råer effektivare än tidigare ta emot ansökningar
25313: digare som ett självständigt ämbetsverk svarat       och ge information i studiestödsfrågor.
25314: för behandlingen av studiestödsansökningarna,           Om rätten tili utkomststöd stadgas i 30 § 1
25315: till folkpensionsanstalten, där den fortfarande      mom. socialvårdslagen (710/82). Enligt den är en
25316: sköter uppgifter i anslutning tili behandlingen av   sådan person berättigad till utkomststöd som är i
25317: studiestödsansö kningar.                             behov av stöd och inte kan få sin utkomst genom
25318:     Enligt uppgift från folkpensionsanstalten        förvärvsarbete eller verksamhet som företagare,
25319: hade inemot 270 000 studiestödsbeslut fattats vid    genom andra inkomster eller tillgångar eller ge-
25320: studiestödscentralen före november. Detta antal      nom omvårdnad från sådan persons sida som är
25321: är ca 13 000 större än under motsvarande period      försörjningspliktig gentemot honom eller på an-
25322: för ett år sedan. Högskolornas studiestödsnämn-      nat sätt. Utkomststödet är därmed ett stödsys-
25323: der har i år fattat 97 700 beslut, medan antalet     tem i sista hand i förhållande tili bl.a. samhällets
25324: beslut för ett år sedan var omkring 94 000.          övriga stödformer. lngen grupp kan lämnas ut-
25325:     Tiden för behandling av studiestödsansök-        anför utkomststödet, utan behovet av stöd måste
25326: ningar är högst en månad vid högskolornas stu-       alltid prövas från fall tili fall. Studerande har
25327: diestödsnämnder och ca två månader vid folk-         således också rätt till utkomststöd om villkoren
25328: pensionsanstaltens studiestödscentral. 1 riks-       för att det skall kunna beviljas uppfylls i det
25329: dagsman Hautalas spörsmål berättas att studie-       enskilda fallet.
25330: stödscentralen hade lovat beslut på en ansökan          Statsrådets beslut om de allmänna grunderna
25331: om studiestöd som inlämnats i mitten av augusti      för utkomststöd (988/93) innehåller inte heller
25332: först i november. De ansökningar som inlämna-        något sådant som skulle begränsa studerandenas
25333: des i augusti har tili största delen redan behand-   rätt tili utkomststöd. Med stöd av detta beslut
25334: lats, om inte begäran om tilläggsuppgifter har       har man i alla landets kommuner börjat tillämpa
25335: fördröjt behandlingen. Utbetalningen av studie-      en s.k. omfattande grunddel vid utkomststödet.
25336:                                          1994 vp -   KK 658                                          5
25337: 
25338: Detta förenhetligar praxis vid beviljande avut-      är bl.a. enligt den rättspraxis som länsrätterna
25339: komststöd och även de studerandes ställning i        omfattar primärt i förhållande tili utkomststö-
25340: förhållande tili utkomststödet i hela landet.        det. En studerande kan dock råka i en situation
25341:    Det primära utkomstsystemet för studerande        då han inte har ruedel att försörja sig eller sin
25342: är studiestödet (studiepenning, bostadstillägg       familj. Kommunen är då skyldig att ge studeran-
25343: och studielån), som är avsett att täcka kost~iider   den utkomststöd på samma grunder som tili and-
25344: för studier och utkomst under studietiden. A ven     ra som är i behov av hjälp.
25345: det stöd som betalas i form av statsborgen för lån
25346: 
25347:      Helsingforsden 16 november 1994
25348: 
25349:                                                               Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
25350:                                                     1994vp
25351: 
25352: Kirjallinen kysymys 659
25353: 
25354: 
25355: 
25356: 
25357:                                       Vähänäkki: Meripelastuspukujen hankinnan arvonlisäverokohte-
25358:                                          lusta
25359: 
25360: 
25361:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
25362: 
25363:     Syksyllä ja talvella kylmä meri samoin kuin           tai harrastustaan harjoittaessaan. Erityisen tär-
25364: muukin vesistö on sen Varaanjoutuneelie muuta-            keitä pelastuspuvut ovat meripelastusta, meri-
25365: massa hetkessä kuoleman aiheuttava surman-                vartiointia ja muuta vastaavaa palvelutehtävää
25366: loukku. Hypotermian vaara vaanii yhtä lailla              suorittavilla, joilla sitä paitsi pitäisi olla ko. pu-
25367: ammatikseen vesillä kulkevia kuin myös yhä laa-           kuja myös pelastettavia varten. Valitettavasti
25368: jenevaa kalastuksen ja muiden harrastusten har-           vain nämä pelastuspuvut ovat kalliita ja maksa-
25369: joittajien piiriä ympäri maatamme. Erityisesti            vat varusteista riippuen 3 000-5 000 markkaa/
25370: ovat vaaralle alttiina ne kansalaiset, jotka liikku-      kpl. Erityisesti on pelastuspukujen yleistymistä
25371: vat laajalla merialueellamme, koska siellä on an-         haitannut niiden hintaan sisältyvä arvonlisäve-
25372: karanakin talvena suuri mahdollisuus joutua ve-           ron osuus, jonka poistaminen tai palauttaminen
25373: den varaan meriväylillä suoritettujenjäänmurto-           olisi osaltaan omiaan johtamaan monien ihmis-
25374: jen sekä vilkkaiden virtauspaikkojen heikonjään           henkien säästymiseen vuosittain.
25375: vuoksi. Oman lukunsa muodostavat syysmyrs-                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25376: kyt, joiden seurauksena on tiedossa surullisim-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25377: mat kuolemaan johtaneet onnettomuudet.                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25378:     Veden varaanjoutuneen henkilön pelastautu-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25379: minen on varmin ta, mikäli hän on varustautunut
25380: erityisellä pelastuspuvulla, joka torjuu kylmän                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin vesil-
25381:  veden vaikutukset pitkään ja pitää henkilön pin-                 lä liikkuville tarpeellisen pelastuspuvun
25382:  nalla hänen voimiensakin uupuessa. Tavoitteena                   poistamiseksi arvonlisäverotuksen piiris-
25383:  tulisikin olla, että merillä ja muilla vesillä liikku-           tä tai ko. asusta aiheutuneen arvonlisä-
25384:  vat varustautuisivat pelastuspuvulla ammattiaan                  veron palauttamiseksi verovelvolliselle?
25385: 
25386:       Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1994
25387: 
25388:                                                Matti Vähänäkki
25389: 
25390: 
25391: 
25392: 
25393:  240017
25394: 2                                       1994 vp -   KK 659
25395: 
25396: 
25397: 
25398: 
25399:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25400: 
25401:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Suomen mahdolliseen Euroopan unionin jäse-
25402: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       nyyteen liittyen hallitus on antanut eduskunnan
25403: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-       käsiteltäväksi lakiehdotuksen arvonlisäverolain
25404: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vä-        muuttamisesta (HE 222). Tässä esityksessä ehdo-
25405: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tetaan alkutuotannon harjoittajat säädettäväksi
25406: n:o 659:                                            arvonlisäverovelvollisiksi. Ammattikalastuksen
25407:                                                     osalta tämä merkitsisi muun muassa sitä, että
25408:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin vesil-    toiminnassa käytettävien meripelastuspukujen
25409:        lä liikkuville tarpeellisen pelastuspuvun    hintaan sisältyvä arvonlisävero olisi vähennys-
25410:        poistamiseksi arvonlisäverotuksen piiris-    kelpoinen.
25411:        tä tai ko. asusta aiheutuneen arvonlisä-        Arvonlisäverollisessa      kuljetustoiminnassa
25412:        veron palauttamiseksi verovelvolliselle?     käytettävät pelastuspuvut ovat olleet arvonlisä-
25413:                                                     verottomia kuluvan vuoden kesäkuun alusta al-
25414:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kaen. Ammattimaisessa kalastuksessa käytettä-
25415: vasti seuraavaa:                                    vät pelastuspuvut tulevat vähennyskelpoisiksi ja
25416:                                                     siten arvonlisäverottomiksi, jos eduskunnan kä-
25417:    Arvonlisäverolain (1501/93) mukaan meripe-       siteltävänä oleva hallituksen esitys arvonlisäve-
25418: lastuspuvut ovat yleisen 22 prosentin verokan-      rolain muuttamisesta hyväksytään ja saatetaan
25419: nan alaisia hyödykkeitä. Silloin, kun pelastuspu-   voimaan mahdollisen Euroopan unionin jäse-
25420: kuja käytetään arvonlisäverollisessa liiketoimin-   nyyden toteutuessa. Siltä osin kuin on kysymys
25421: nassa- esimerkiksi henkilökuljetustoiminnassa       muussa kuin arvonlisäverollisessa toiminnassa,
25422: - on niiden hankintahintaan sisältyvä arvon-        esimerkiksi harrastustoiminnassa käytettävistä
25423: lisävero kokonaan vähennyskelpoinen.                pelastuspuvuista, hallituksen tarkoituksena ei
25424:                                                     ole muuttaa niiden verokohtelua.
25425:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1994
25426: 
25427:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
25428:                                          1994 vp -   KK 659                                            3
25429: 
25430: 
25431: 
25432: 
25433:                                        Tili Riksdagens Ta/man
25434: 
25435:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             1 anslutning tili Finlands eventuella medlem-
25436: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          skap i Europeiska unionen har regeringen avlåtit
25437: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      en proposition tili riksdagen med förslag tili lag
25438: dagsman Vähänäkki undertecknade spörsmål nr          om ändring av mervärdesskattelagen (RP 222). 1
25439: 659:                                                 propositionen föreslås att de som idkar primär-
25440:                                                      produktion skall bli skyldiga att betala mervär-
25441:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        desskatt. Beträffande yrkesfisket betyder detta
25442:        att avskaffa mervärdesbeskattningen av        bl.a. att den mervärdesskatt som ingår i priset på
25443:        räddningsdräkter, som är nödvändiga för       de sjöräddningsdräkter som används i verksam-
25444:        dem som rör sig på sjön, eller för att de     heten är avdragsgill.
25445:        skattskyldiga skall få tilihaka den betalda      De räddningsdräkter som används i mervär-
25446:        mervärdesskatten på dräktema?                 desskattepliktig transportverksamhet har varit
25447:                                                      befriade från mervärdesskatt från början av juni
25448:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        i år. De räddningsdräkter som används i yrkes-
25449: anföra följande:                                     mässigt fiske blir avdragsgilla och således befria-
25450:                                                      de från mervärdesskatt om den regeringsproposi-
25451:   Enligt mervärdesskattelagen (150 1/93) är sjö-     tion om ändring av mervädesskatten som är un-
25452: räddningsdräktema nyttigheter som omfattas av        der behandling i riksdagen godkänns och träder i
25453: den allmänna skattesatsen 22 %. När räddnings-       kraft när vi eventuellt ansluter oss tili Europeiska
25454: dräkter används i en momspliktigaffårsverksam-       unionen. Regeringen har inte för avsikt att ändra
25455: het - exempelvis i persontransportverksamhet         den skattemässiga behandlingen av räddnings-
25456: - är den mervärdesskatt som ingår i dräktemas        dräkter som används i någon annan än mervär-
25457: anskaffningspris avdragbar i sin helhet.             desskattepliktig verksamhet, exempelvis fritids-
25458:                                                      verksamhet.
25459:      Helsingforsden 8 november 1994
25460: 
25461:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
25462:                                                 1994 vp
25463: 
25464: 
25465: Kirjallinen kysymys 660
25466: 
25467: 
25468: 
25469: 
25470:                                    Aittoniemi: Veteraanien kuntoutuksen laajentamisesta koskemaan
25471:                                        heidän puolisaitaan
25472: 
25473: 
25474:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25475: 
25476:    Viime sotien aikana mies ja nainen, usein a via-   ta. He ovat kuitenkin useastijoutuneet puolison-
25477: puolisot, kantoivat ankaran vastuun yhteiskun-        sa viimeisinä elinvuosina kokemaan mittavia ra-
25478: nasta ja sen tulevaisuudesta kumpikin omalla          situksia hoitotyössään, ja juuri heille kuntoutus
25479: tahollaan, mies rintamavastuussa fyysisten ja         olisi tästä syystä välttämätöntä. Heidän kuntou-
25480: psyykkisten rasitteiden kantajanaja nainen koti-      tuksensa laiminlyönnin johdosta kustannukset
25481: rintamalla ankaran työn, vastuun ja huolien ra-       tulevat lähitulevaisuudessa merkittävästi kasva-
25482: sittamana. Ilman kotirintamalla toimineiden           maan.
25483: naisten osuutta maan puolustus ei olisi onnistu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25484: nut, oli sitten kysymys maataloudessa moninker-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25485: taisen työtaakan kantaneista tai kaupunkien           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25486: teollisuudessa ja muissa tehtävissä työtään teh-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25487: neistä.
25488:    Veteraanien kuntoutuksesta on pyritty huo-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä sen asian
25489: lehtimaan kohtuullisesti. Naisten osalta tämä on              hyväksi, että veteraanien sodan aikana
25490: jäänyt käytännössä huolehtimatta kauniista pu-                kotirintamalla raskaissa ja ankarissa
25491: heista huolimatta. Tosin veteraani ja hänen puo-              oloissa toimineille puolisoille toteutettai-
25492: lisonsa voivat puolittaa kuntoutuksen, mutta vä-              siin riittävä itsenäinen kuntoutus ja erityi-
25493: hästä jakaminen on kohtuutonta ottaen huo-                    sesti, että puolisonsa hoidon rasittamille
25494: mioon veteraanien iän myötä koko ajan kasva-                  veteraanileskille, jotka eivät voi enää saa-
25495: van kuntoutustarpeen. Erityisen hankalaan ti-                 da edes puolisonsa kanssa puolitettua
25496: lanteeseen ovat joutuneet veteraanilesket, joille             kuntoutusta, taattaisiin riittävä kuntou-
25497:  tämä puolitettukaan kuntoutus ei ole mahdollis-              tus yhteiskunnan kustannuksella?
25498: 
25499:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1994
25500: 
25501:                                             Sulo Aittaniemi
25502: 
25503: 
25504: 
25505: 
25506:  240017
25507: 2                                         1994 vp -    KK 660
25508: 
25509: 
25510: 
25511: 
25512:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25513: 
25514:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         denmerkitys toistensa tukemisessa on olennaisen
25515: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tärkeätä. Veteraanin selviytymisen ja itsehoidon
25516: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-          tukeminen ja kotihoidon onnistuminen edellyt-
25517: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aitto-        tävät varsinkin heikkokuntoisempien veteraa-
25518: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            nien kohdalla sellaista kuntoutusta, jossa ote-
25519: n:o 660:                                               taan huomioon myös aviopuolison mahdollisuu-
25520:                                                        det toimia veteraanin tukena. Eräänä aviopuoli-
25521:           Mitä Hallitus aikoo tehdä sen asian          soa tukevana toimintana on nähty aviopuolison
25522:        hyväksi, että veteraanien sodan aikana          kuntoutusjakso yhtäaikaisesti veteraanin kun-
25523:        kotirintamalla raskaissa ja ankarissa           toutusjakson kanssa. Veteraanikuntoutuslakiin
25524:        oloissa toimineille puolisoille toteutettai-    tehtiin tätä tarkoittava muutos, joka tuli voi-
25525:        siin riittävä itsenäinen kuntoutus ja erityi-   maan 1.1.1994.
25526:        sesti, että puolisonsa hoidon rasittamille         Aviopuolisoiden yhteiselle kuntoutusjaksolle
25527:        veteraanileskille,jotka eivät voi enää saa-     osallistumisen ensisijaisena tavoitteena on pa-
25528:        da edes puolisonsa kanssa puolitettua           rantaa veteraanin kuntoutuksen tuloksellisuutta
25529:        kuntoutusta, taattaisiin riittävä kuntou-       ja kotihoidon edellytyksiä. Se voi myös tukea
25530:        tus yhteiskunnan kustannuksella?                parisuhdetta. Aviopuolison kuntoutus tukee
25531:                                                        puolisonjaksamista hoito- ja huolenpitotyössä ja
25532:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mahdollistaa kotihoidon kannalta tärkeän hoi-
25533: vasti seuraavaa:                                       toon liittyvän tiedonvaihdon.
25534:                                                           Sosiaali- ja terveysministeriön ohjekirjeen
25535:    Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun           mukaan veteraanin aviopuolison kuntoutusoh-
25536: lain tarkoituksena on rintamaveteraanin toimin-        jelman tulee vastata myös hänen henkilökohtai-
25537: takyvyn edistäminen ja säilyttäminen niin, että        sia kuntoutustarpeitaan. Suunnittelussa otetaan
25538: hän mahdollisimman pitkään selviytyy itsenäi-          huomioon puolison rooli veteraanin selviytymi-
25539: sestijokapäiväisistä toiminnoistaan. Tavoitteena       sessä ja kartoitetaan veteraanin kotihoitoon liit-
25540: on tukea veteraanin kykyä oman elämänsä hal-           tyvät tarpeet ja ongelmat. Kuntoutusohjelmaa
25541: lintaan. Sairaus ja vammautuminen, ikääntymi-          täydennetään veteraanin kotihoitoon liittyvällä
25542: nen sekä elämäntilanteiden muutokset aiheut-           neuvonnalla, joka voi sisältää terveyskasvatusta
25543: tavat fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja,    ja muuta ennaltaehkäisevää toimintaa, veteraa-
25544: joiden hallitsemista voidaan veteraanikuntou-          nin kuntoutumisen ja kotona selviytymisen kan-
25545: tuksella tukea. Aviopuolison mukanaolo kun-            nalta tärkeitä tietojen ja kokemusten vaihtoa,
25546: toutuksessa parantaa elämänhallinnan edelly-           hoitavan puolison henkistä tukea, muuta työn-
25547: tyksiä.                                                ohjaustyyppistä ohjelmaa ja virkistystoimintaa.
25548:    Rintamaveteraanilla on sama oikeus kuin                Aviopuolison kuntoutusjakso on korkeintaan
25549: muillakin kuntalaisilla saada terveydentilansa         14 vuorokautta. Lainsäädännön ja ohjeiden mu-
25550: edellyttämät terveydenhuollon ja sairaanhoidon         kaan aviopuolison osallistuminen yhteiseen kun-
25551: palvelut normaaleina sosiaali- ja terveydenhuol-       toutusjaksoon ei lyhennä veteraanin itsensä saa-
25552: lon palveluina. Veteraanikuntoutus toimii kun-         maa kuntoutusjaksoa. Arvioidaan, että kuntou-
25553: toutusmahdollisuuksia täydentävänä toiminta-           tukseen osallistuu noin 1 100 veteraanin puoli-
25554: na. Veteraanikuntoutus on myös yhteiskuntam-           soa.
25555: me huomionosoitus itsenäisyyttämme puolusta-              1.1.1994 uudistetun sotilasvammalain mu-
25556: neille veteraaneille.                                  kaan vahingoittuneen tai sairastuneen aviopuoli-
25557:    Veteraaniväestön vanhetessa veteraanikun-           son osallistuminen kuntoutukseen tuli lakisäätei-
25558: toutusta kehitetään geriatrisen kuntoutuksen           seksi. Jos sotavammainen on oikeutettu enintään
25559: suuntaan. Tällöin veteraanin sosiaalisen ja fyysi-     neljän viikon kuntoutusjaksoon vuosittain, hän
25560: sen ympäristön merkitys korostuu mahdollisim-          voi jakaa kuntoutusjaksonsa aviopuolisonsa
25561: man itsenäisessä selviytymisessä. A viopuolisoi-       kanssa siten, että aviopuoliso on samanaikaisesti
25562:                                            1994 vp -   KK 660                                          3
25563: 
25564: kuntoutuksessa 7-14 vuorokautta. Jos vahin-            ta. Lainsäädäntöuudistukset on tehty vastaa-
25565: goittuneelle tai sairastuneelle korvataan laitos-      maan ajankohtaista tilannetta myös veteraanien
25566: kuntoutus enintään kahden viikon ajalta vuodes-        puolisoiden kuntoutuksesta. Sosiaali- ja terveys-
25567: sa kahden vuoden välein, hän voi jakaa kuntou-         ministeriön kirjeen mukaisesti kunnat ovat ni-
25568: tusjaksonsa siten, että aviopuoliso on samanai-        menneet veteraanikuntoutuksen yhdyshenkilön
25569: kaisesti kuntoutuksessa seitsemän vuorokautta.         huolehtimaan tutkimustuloksina saatujen tieto-
25570: Laitoskuntoutuksen jakamisen edellytyksenä             jen asianmukaisesta käytöstä veteraanien palve-
25571: on, että vahingoittunut tai sairastunut on täyttä-     lujen kehittämiseksi kunnissa.
25572: nyt tai täyttää 65 vuotta. Näin voidaan kuntout-          Veteraanikysymykset ovat sosiaali- ja terveys-
25573: taa noin 2 800 sotavammaisen puolisoa.                 ministeriössä jatkuvan arvioinnin kohteena. Ve-
25574:    Valtion budjettiin varatun erillisen määrära-       teraanikuntoutusta koskevaa sosiaali- ja terveys-
25575: han puitteissa voidaan toteuttaa sotainvalidien        ministeriön ohjekirjettä tarkistetaan. Parhail-
25576: puolisoiden ja vaikeavammaista sotainvalidia           laan suunnitellaan veteraanikuntoutuksen laatu-
25577: hoitaneiden leskien sekä sotaleskien kuntoutus-        projektia. Tämän vuoden loppuun mennessä val-
25578: ta. Tällä määrärahalla voidaan kuntouttaa              mistuu Veteraaniprojekti-92 seurantatulosten
25579: vuonna 1995 noin 1 650 puolisoa tai sotaleskeä.        loppuraportti, jonka perusteella veteraanien ja
25580:    Sosiaali- ja terveysministeriön erityisprojek-      heidän puolisoittensa kokonaistilannetta voi-
25581: tien avulla on selvitelty veteraanien hoito- ja kun-   daan jälleen tarkastella. Tällöin voidaan myös
25582: toutustarpeita. Kuntoutusta on tarkasteltu myös        arvioida veteraanien leskien kuntoutusmahdolli-
25583: veteraanien puolisoiden tarpeiden näkökulmas-          suuksia ja niiden kustannuksia.
25584:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1994
25585: 
25586:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
25587: 4                                         1994 vp- KK 660
25588: 
25589: 
25590: 
25591: 
25592:                                         Tili Riksdagens Talman
25593: 
25594:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      der varandra. För att veteranerna skall klara sig
25595: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        själva och sin egenvård och för att hemvården
25596: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      skall kunna genomföras förutsätts, i synnerhet i
25597: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 660:         fråga om veteraner i sämre kondition, en sådan
25598:                                                       rehabilitering där hänsyn tas till makans möj-
25599:            Vad ämnar Regeringen göra för att          ligheter att bistå veteranen. En av åtgärderna i
25600:        krigsveteranernas makor, som hade en           detta sammanhang har varit att låta makan del ta
25601:        tung och påfrestande tillvaro på hemma-        i en rehabiliteringsperiod samtidigt som maken. I
25602:        fronten under kriget, skall få tillräcklig     detta syfte gjordes en ändring i lagen om rehabi-
25603:        rehabilitering för egen del, och i synner-     litering av frontveteraner. Andringen trädde i
25604:        het för att de veteranänkor som efter att      kraft 1.1.1994.
25605:        ha genomfört en ansträngande vård av               Det viktigaste målet med att låta veteranernas
25606:        sin make inte längre ens kan få hälften av     makor delta i en rehabiliteringsperiod samtidigt
25607:        makens rehabilitering skall garanteras en      som veteranerna är att förbättra resultatet av
25608:        tillräcklig rehabilitering på samhällets be-   rehabiliteringen av veteraner och förutsättning-
25609:        kostnad?                                       arna för hemvård. Den kan också vara ett stöd
25610:                                                       för parförhållandet. Rehabiliteringen av makan
25611:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kan hjälpa henne att orka med vården och om-
25612: anföra följande:                                      sorgen och möjliggöra ett från hemvårdens syn-
25613:                                                       punkt sett viktigt informationsutbyte i anslut-
25614:    Syftet med lagen om rehabilitering av frontve-     ning till vården.
25615: teraner är att främja och upprätthålla frontvete-         Enligt social- och hälsovårdsministeriets cir-
25616: ranens funktionsförmåga så att han så länge som       kulär bör rehabiliteringsprogrammet för makan
25617: möjligt självständigt förmår klara sina dagliga       även matsvara hennes personliga behov av reha-
25618: funktioner. Målet är att stöda veteranerna så att     bilitering. Vid planeringen tas hänsyn till makans
25619: de kan klara sin livssituation. Sjukdom, ådragna      roll då det gäller veteranens förmåga att klara sig
25620: skador, åldrande och ändrade levnadsförhållan-        och kartläggs de behov och problem vården i
25621: den orsakar fysiska, psykiska och sociala men,        hemmet orsakar. I anslutning till hemvården
25622: och rehabiliteringen kan ge stöd då det gäller att    kompletteras rehabiliteringsprogrammet med
25623: klara av dessa olägenheter. Att makan också           rådgivning, som kan omfatta hälsofostran och
25624: deltar i rehabiliteringen gör att förutsättningarna   annan preventiv verksamhet, utbyte av kunska-
25625: för att veteranen skall klara sin livssituation       per och erfarenheter som är väsentliga för rehabi-
25626: ökar.                                                 literingen och för att veteranen skall klara sig
25627:    En frontveteran har samma rätt som andra           hemma, andligt stöd för den vårdande makan,
25628: kommuninvånare att få de hälsovårds- och              annat program av handledningskaraktär och
25629: sjukvårdstjänster hans hälsotillstånd kräver i        rekreationsverksamhet.
25630: form av normala social- och hälsovårdstjänster.           Makans rehabiliteringsperiod omfattar högst
25631: Rehabiliteringen av frontveteraner är en verk-        14 dagar. Enligt lagstiftningen och anvisningarna
25632: samhet som kompletterar rehabiliteringsmöj-           förkortar inte makans deltagande i en gemensam
25633: ligheterna. Rehabiliteringen är också samhällets      rehabiliteringsperiod den rehabiliteringsperiod
25634: hyllning till veteranerna för att de försvarat vårt   veteranen själv har rätt till. Uppskattningsvis
25635: lands självständighet.                                deltar makorna till ca 1 100 veteraner i rehabilite-
25636:    I och med att veteranerna blir äldre utvecklas     ring.
25637: deras rehabilitering i riktning mot geriatrisk re-        Genom en ändring av lagen om skada, ådra-
25638: habilitering. Därmed framhävs betydelsen av           gen i militärtjänst blev makans rätt att delta i
25639: den sociala och fysiska miljö där veteranen så vitt   rehabiliteringen av en skadad eller insjuknad
25640: möjligt skall klara sig självständigt. Det är av      lagstadgad fr.o.m. 1.1.1994. Om en krigsinvalid
25641: avgörande betydelse att makarna ömsesidigt stö-       är berättigad till en rehabiliteringsperiod på
25642:                                           1994 vp -   KK 660                                           5
25643: 
25644: högst fyra veckor årligen kan han dela upp sin        genomförts för att matsvara den aktuella situa-
25645: rehabiliteringsperiod med makan så att hon sam-       tionen även då det gäller rehabiliteringen av vete-
25646: tidigt genomgår rehabilitering 7-14 dygn. Er-         ranernas makor. Enligt social- och hälso-
25647: sätts en skadad eller insjuknad för anstaltsreha-     vårdsministeriets brev har kommunerna utsett en
25648: bilitering för högst två veckor om året med två       kontaktperson för rehabi1itering av frontvetera-
25649: års mellanrum, kan han dela rehabiliteringspe-        ner för att se tili att den kunskap som forskningen
25650: rioden med makan så att hon samtidigt genom-          gett skall nyttjas på ett ändamålsenligt sätt i ut-
25651: går rehabilitering i sju dygn. En förutsättning för   vecklingen av servicen för veteranerna i kommu-
25652: att anstaltsrehabilitering skall kunna delas är att   nerna.
25653: den skadade eller insjuknade har fyllt eller fyller      Veteranfrågorna är föremål för fortsatt utvär-
25654: 65 år. På detta sätt kan makorna tili ca 2 800        dering vid social- och hä1sovårdsministeriet. So-
25655: krigsinvalider rehabiliteras.                         cial- och hälsovårdsministeriets cirkulär om re-
25656:    Inom ramen för ett särskilt anslag i stats-        habi1itering av frontveteraner ändras som bäst.
25657: budgeten kan rehabilitering av makor tili krigsin-    Dessutom planeras ett projekt för utvärdering av
25658: valider och av änkor som har skött svårt handi-       kvaliteten på rehabiliteringen av frontveteraner.
25659: kappade krigsinvalider samt av krigsänkor ge-         Före utgången av detta år fårdigställs slutrappor-
25660: nomföras. Med hjälp av anslagen kan ca 1 650          ten om uppföljningsresultaten från 1992 års vete-
25661: makor eller krigsänkor rehabi1iteras varje år.        ranprojekt. På basis av den kan man åter under-
25662:    Genom social- och hä1sovårdsministeriets oli-      söka den totala situationen för veteranerna och
25663: ka specia1projekt har veteranernas behov av vård      deras makor. Då kan man också bedöma möj-
25664: och rehabi1itering utretts. Rehabi1iteringen har      ligheterna att rehabilitera änkorna efter vetera-
25665: granskats också med tanke på vi1ka behov vete-        nerna och kostnaderna för detta.
25666: ranernas makor har. Lagstiftningsreformer har
25667:      Helsingforsden 15 november 1994
25668: 
25669:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
25670:                                                1994 vp
25671: 
25672: Kirjallinen kysymys 661
25673: 
25674: 
25675: 
25676: 
25677:                                   Aittoniemi: Tontinvuokraoikeuteen liittyvästä leimaverovelvolli-
25678:                                        suudesta
25679: 
25680: 
25681:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25682: 
25683:    Muutamia päiviä sitten toimittaja Hannu                      Aikooko Hallitus tutustua Pieksä-
25684: Karpon televisio-ohjelmassa käsiteltiin tapausta,            mäen kaupungissa esiintyvään ja Hannu
25685: jossa useat kymmenet, mahdollisesti jopa sadat               Karpon televisio-ohjelmassa esiin tuo-
25686: vuokratontin hankkijat joutuvat vastoin parem-               tuun ongelmaan, jossa tontin vuokra-
25687: paa luuloaan maksamaan sekä oman vuokraoi-                   oikeuden haltijat ovat joutuneet kyseen-
25688: keutensa että myös aikaisempien tontinvuokra-                alaisten ja kohtuuttomien vaatimusten
25689: ukseen liittyvien sopimusten perusteella koh-                kohteeksi erityisesti siltä osin mitä tulee
25690: tuuttomia, usean kymmenentuhannen markan                     leimaveron suorittamisvelvollisuuteen
25691: leimaveroja Pieksämäen kaupungissa.                          edellisten vuokranhaltijoiden osalta, sekä
25692:    Vaatimus on kohtuuton, ja mielestäni tulon-               toimia niin, että kohtuuttomasta leima-
25693: saajan eli valtion on selvitettävä asia.                     veroperinnästä voitaisiin luopua?
25694:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25695: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25696:  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25697:  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25698: 
25699:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1994
25700: 
25701:                                            Sulo Aittoniemi
25702: 
25703: 
25704: 
25705: 
25706:  240017
25707: 2                                          1994 vp -   KK 661
25708: 
25709: 
25710: 
25711:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25712: 
25713:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         oikeutta eikä verohallinto voinut välittömästi
25714: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          puuttua havaittuihin laiminlyönteihin. Viran-
25715: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        omaisten tiedossa on ollut, että veron periminen
25716: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         on ollut epäyhtenäistä,ja veron suorittaminen on
25717: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          sopijapuolten passiivisuuden vuoksi saattanut
25718: n:o 661:                                               viivästyä. Säännöksen olemassaolosta sen sijaan
25719:                                                        ei ole ollut epätietoisuutta, sillä useiden leimave-
25720:           Aikooko Hallitus tutustua Pieksämä-          rolain uudistushankkeiden yhteydessä kaupun-
25721:        en kaupungissa esiintyvään ja Hannu             geille on tehty tiedusteluja leimaveron periruises-
25722:        Karpon televisio-ohjelmassa esiin tuo-          tä ja sen tuotosta. Myös Pieksämäen kaupungin
25723:        tuun ongelmaan, jossa tontin vuokraoi-          viranomaisilla on ollut tieto lain sisällöstä, ja
25724:        keuden haltijat ovat joutuneet kyseen-          myös Pieksämäellä vero on useissa tapauksissa
25725:        alaisten ja kohtuuttomien vaatimusten           maksettu. Vaikka yksittäisiä leimaveron maksa-
25726:        kohteeksi erityisesti siltä osin mitä tulee     mattajättämistapauksia on ilmennyt, muissa
25727:        leimaveron suorittamisvelvollisuuteen           kaupungeissa ei ole laiminlyöty siirtojen ilmoit-
25728:        edellisten vuokranhaltijoiden osalta, sekä      tamisia samalla tavalla kuin Pieksämäellä.
25729:        toimia niin, että kohtuuttomasta leima-            Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen lainmuu-
25730:        veroperinnästä voitaisiin luopua?               toksenjohdosta verohallitus on antanut tulkinta-
25731:                                                        ohjeita. Vuokraoikeuden siirtoleimaveron van-
25732:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hentumiseen on sovellettava yleistä saamisten
25733: vasti seuraavaa:                                       vanhentumisaikaa eli 10 vuotta kaupanteosta.
25734:                                                        Ennen lainmuutosta tapahtuneista vuokraoikeu-
25735:     Leimaverolain 26 §:n mukaan kaupungissa            den siirroista ei ole suoritettava veronlisäystä.
25736: olevaa vuokratonttia rakennuksineen koskeva                Leimaverosta valtiolle on vastuussa vuokraoi-
25737: luovutuskirja on, kun siirto ilmoitetaan kunnalli-     keuden viimeinen haltija myös edellisten luovu-
25738: selle viranomaiselle, varustettava leimalla kiin-      tuksensaajien maksamatta olevista leimaverois-
25739: teistöä koskevan kauppakirjan leimaamisesta            ta. Todellinen verovelvollinen on kuitenkin se,
25740: säädettyyn määrään. Säännös on ollut vuonna            joka luovutuskirjan mukaan on vastuussa leima-
25741: 1943 annetussa leimaverolaissa alun perin. Vero-       verosta. Luovutuskirjoissa on yleensä maininta
25742: velvollisuutta koskeva säännös ei myöskään ole         siitä, kuka leimaveron maksaa.
25743: tulkinnanvarainen. Säännöksen lähtökohta on,               Valtiovarainministeriön tiedossa on Pieksä-
25744: että verovelvollinen eli luovutuksensaaja huoleh-      mäen kaupungissa esiin tullut tilanne. Myös val-
25745: tii laissa säädetyn veron suorittamisesta. Veron       tiovarainvaliokunnan verojaostolle on maalis-
25746: suorittamisen lisäksi hänen on ilmoitettava siir-      kuussa 1994 annettu selvitys tilanteesta.
25747: rosta kunnalliselle viranomaiselle. Kunnallisen            Veron maksamatta jättämisestä aiheutuvista
25748: viranomaisen tehtävänä on siirtoa ilmoitettaessa       viivästysseuraamuksista esitetty verohallituksen
25749: tarkastaa, että leimavero on suoritettu, ja tehdä      tulkinta on erittäin kohtuullinen. Koska muualla
25750: leimaveroa koskeva verotuspäätös. Viranomai-           Suomessa vuokraoikeuden siirroista suoritettava
25751: sen tehtävä edellyttää, että sille on ilmoitettu       leimavero on maksettu laissa edellytetyllä taval-
25752: siirrosta. Verovelvollisen on siis itse huolehditta-   la, ja kun myös Pieksämäellä monet ovat leima-
25753: va veron suorittamisesta eikä lähtökohtana ole,        veron suorittaneet, asettaisi yleinen leimavero-
25754: että kunnallinen viranomainen tai verohallinto         velvollisuudesta vapauttaminen verovelvolliset
25755: toimittaisi verotuksen sille mahdollisesti toimi-      keskenään eriarvoiseen asemaan. Jos leimaveron
25756: tettujen tietojen perusteella.                         periminen on yksittäistapauksessa katsottava
25757:     Vuokraoikeuden siirtoleimaveron hallinnolli-       kohtuuttomaksi, verohallitus voi leimaverolain
25758: nen valvonta sen sijaan oli puutteellisesti sään-      99 §:n nojalla hakemuksesta alentaa leimaveroa
25759: nelty ennen 1.1.1994 voimaan tullutta leimavero-       tai poistaa sen kokonaan.
25760: lain muutosta. Verohallinnolla ei ollut valvonta-
25761: 
25762:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1994
25763: 
25764:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
25765:                                             1994 vp -    KK 661                                            3
25766: 
25767: 
25768:                                           Tili Riksdagens Talman
25769: 
25770:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          försumme1ser. Myndigheterna har känt till att
25771: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           indrivningen av skatt har varit oenhetlig och be-
25772: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         talningen av skatt kan ha blivit fördröjd på grund
25773: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            av parternas passivitet. Det har däremot inte rått
25774: 661:                                                     ovetskap om att stadgandet finns, eftersom det i
25775:                                                          samband med flera projekt för revidering av 1a-
25776:            Ämnar Regeringen bekanta sig med              gen angående stämpe1skatt har gjorts förfråg-
25777:         det prob1em som förekommer i Pieksä-             ningar hos städerna om i~~rivningen och intäk-
25778:         mäki stad och som framkommit i Hannu             terna av stämpelskatten. Aven myndigheterna i
25779:         Karpos TV-program, dvs. att innehavar-           Pieksämäki stad har varit medvetna om innehål-
25780:         na av arrenderätten tili en tomt har b1ivit      let i lagen och även i Pieksämäki har skatten i
25781:         föremå1 för tvivelaktiga och oskäliga            flera fali beta1ats. Trots att det har framkommit
25782:         krav i synnerhet i fråga om skyldigheten         enstaka fali då stämpelskatt inte har betalats, har
25783:         att betala stämpe1skatt för föregående ar-       anmälan om överlåte1se i andra städer inte för-
25784:         rendehavare, samt agera så att oskälig           summats på samma sätt som i Pieksämäki.
25785:         indrivning av stämpe1skatt slopas?                   Skattestyrelsen har meddelat tolkningsanvis-
25786:                                                          ningar tili följd av den lagändring som trädde i
25787:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            kraft vid ingången av 1994. På preskriberingen av
25788: anföra följande:                                         stämpelskatt vid överlåtelse av arrenderätt skali
25789:                                                          den alimänna preskriptionstiden för fordringar
25790:     Enligt 26 § 1agen angående stämpelskatt skali        tillämpas, dvs. 10 år från köpet. För sådana över-
25791: överlåtelsehandlingen beträffande en arrende-            låtelser av arrenderätten som företogs innan lag-
25792: tomt med därtili hörande byggnader i en stad, då         ändringen trädde i kraft skall inget skattetillägg
25793: överlåtelsen anmäls hos den kommunala myn-               beta1as.
25794: digheten, förses med stämpel till det belopp som             Den som senast innehaft arrenderätten är an-
25795: gälier i fråga om stämpelskatt för köpebrev som          svarig för stämpelskatten inför staten även i fråga
25796: gäller fastighet. Stadgandet har funnits i lagen         om sådan stämpelskatt som tidigare mottagare
25797: angående stämpe1skatt ända sedan den gavs                inte har betalat. Den verk1igt skattskyldige är
25798: 1943. Stadgandet om skattskyldighet lämnar inte          dock den som enligt överlåtelsehandlingen är
25799: helier rum får tolkning. Utgångspunkten för              ansvarig för stämpelskatten. I överlåtelsehand-
25800: stadgandet är att den skattskyldige, dvs. motta-         lingen finns i allmänhet en anteckning om vem
25801: garen, sörjer för betalningen av den lagstadgade         som betalar stämpelskatten.
25802: skatten. Utöver betalningen av skatt skali han               Finansministeriet känner till den situation
25803: meddela den kommunala myndigheten om över-               som framkommit i Pieksämäki stad. En utred-
25804: låtelsen. Det ankommer på den kommunala                  ning över situationen har även tillställts statsut-
25805: myndigheten att vid anmälan om överlåtelse               skottets skattedelegation i mars 1994.
25806: kontroliera att stämpelskatten har betalats och              Skattestyrelsens tolkning av de dröjsmålspå-
25807: fatta ett beskattningsbes1ut gäliande stämpel-           följder som försummelse av beta1ning av skatt
25808: skatten. Uppgiften förutsätter att myndigheten           orsakar är mycket rimlig. Eftersom den stämpel-
25809: har fått en anmälan om överlåtelsen. Den skatt-          skatt som skall betalas vid överlåtelse av arrende-
25810:  skyldige måste alitså själv se tili att skatten beta-   rätt har betalts på det sätt som lagen förutsätter i
25811:  las och utgångspunkten är inte att den kommu-           andra delar av Finland och eftersom även många
25812:  nala myndigheten elier skatteförvaltningen skall        i Pieksämäki har beta1at stämpelskatt skulle en
25813:  verkställa beskattningen på basis av uppgifter          allmän befrielse från skyldigheten att erlägga
25814:  som eventuelit tillstälits dem.                         skatt försätta skattetagarna i en icke jäm1ik stäli-
25815:     Den administrativa tillsynen över stämpel-           ning sinsemelian. Om uppbörden av stämpel-
25816:  skatten på överlåtelse av arrenderätt däremot var       skatt i ett enstaka fall skall anses som oskälig kan
25817:  bristfåliigt reg1erad innan en ändring av lagen         skattestyrelsen med stöd av 99 § lagen angående
25818:  angående stämpelskatt trädde i kraft den 1 janu-        stämpelskatt på ansökan sänka stämpelskatten
25819:  ari 1994. Skatteförva1tningen hade ingen tilisyns-      eller helt avlyfta den.
25820:  rätt och kunde inte direkt ingripa i iakttagna
25821: 
25822:       Helsingforsden 11 november 1994
25823: 
25824:                                                                            Finansminister Iiro Viinanen
25825:                                                1994 vp
25826: 
25827: Kirjallinen kysymys 662
25828: 
25829: 
25830: 
25831: 
25832:                                   Aittoniemi: Taimi-Tapio Oy:n toiminnan selvittämisestä
25833: 
25834: 
25835: 
25836:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25837: 
25838:    Kirjallisella kysymyksellä n:o 602/1993 vp tie-      Epävirallisten tietojen mukaan joku henkilö
25839: dustelin valtioneuvostolta Taimi-Tapio Oy:n lii-     olisi myös pidätetty asiassa virantoimituksesta.
25840: ketoimien mahdollisia epäselvyyksiä sekä sen         Sen jälkeen asiassa on ollut tavanmukaisesti ko-
25841: toiminnan laajentumista, yhtiön velkaantumista       vin hiljaista, ja kun on epäiltävissä, että asioita
25842: sekä mahdollista yhteiskunnan varojen väärin-        yritetään peitellä, kysyn valtiopäiväjärjestyksen
25843: käyttöä.                                             37 §:n 1 momenttiin viitaten:
25844:    Minulle silloin toimitetussa esivastauksessa
25845: todettiin kaiken olevan kunnossa, mutta vastaus                 Minkälaisia tutkimuksia on suoritettu
25846: pyydettiin takaisin ja varsinainen vastaus päätyi            Taimi-Tapio Oy:n toiminnasta, mitä niis-
25847: lausumaan: "Maa- ja metsätalousministeriö on                 sä on selvinnyt ja missä vaiheessa asioi-
25848: 1.12.1993 pyytänyt valtiontalouden tarkastus-                den käsittely on tällä hetkellä, sekä vielä,
25849: virastolta apua Metsäkeskus Tapion ja Taimi-                    ovatko asiaan liittyvät asiakirjat salai-
25850: Tapio Oy:n rahavarojen käytön selvittämiseksi.               sia vai julkisia, ja mikäli ne ovat salaisia,
25851: Selvityksen jälkeen hallitus tulee ryhtymään tar-            millä perusteella näin on päätetty?
25852: vittaviin toimenpiteisiin."
25853: 
25854:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1994
25855: 
25856:                                            Sulo Aittaniemi
25857: 
25858: 
25859: 
25860: 
25861: 240017
25862: 2                                          1994 vp -   KK 662
25863: 
25864: 
25865: 
25866: 
25867:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25868: 
25869:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on edellytetty, että maa- ja metsätalousministe-
25870: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          riö ryhtyy tarkastuksessa esille tulleiden seikko-
25871: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jen vaatimiin toimenpiteisiin ministeriössä ja
25872: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         Metsäkeskus Tapiossa sen valvonnasta vastaa-
25873: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          vana viranomaisena. Kertomuksen johdosta
25874: n:o 662:                                               maa- ja metsätalousministeriö on antanut val-
25875:                                                        tiontalouden tarkastusvirastolle lausunnon, jos-
25876:           Minkälaisia tutkimuksia on suoritettu        sa se on muun ohella ilmoittanut niistä toimen-
25877:        Taimi-Tapio Oy:n toiminnasta, mitä niis-        piteistä, joihin on ryhdytty Taimi-Tapio Oy:n
25878:        sä on selvinnyt ja missä vaiheessa asioi-       tilasta saapuneiden tietojen jälkeen.
25879:        den käsittely on tällä hetkellä, sekä vielä,        Metsäkeskus Tapionjohtokunta on 10.6.1994
25880:           ovatko asiaan liittyvät asiakirjat salai-    pitämässään kokouksessa päättänyt pyytää kes-
25881:        sia vai julkisia, ja mikäli ne ovat salaisia,   kusrikospoliisia tutkimaan, ovatko Metsäkeskus
25882:        millä perusteella näin on päätetty?             Tapion eräät toimihenkilöt syyllistyneet rangais-
25883:                                                        tavaan tekoon tai laiminlyöntiin Taimi-Tapio
25884:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Oy:n osakekauppoja koskevissa asioissa.
25885: vasti seuraavaa:                                           Apulaisoikeuskansleri on lisäksi 8.8.1994 an-
25886:                                                        tanut esitutkintamääräyksen keskusrikospolii-
25887:    Kirjallinen kysymys koskee Taimi-Tapio Oy:n         sille edellä mainitussa valtiontalouden tarkastus-
25888: toiminnassa ja rahoitusjärjestelyissä ilmenneitä       viraston tarkastuskertomuksessa käsiteltyjen ra-
25889: epäselvyyksiä. Kysymyksen esittäjän aiempaan           hoitusjärjestelyjen ja niiden valvonnan osalta.
25890: kysymykseen (n:o 602/1993 vp) annetussa vas-               Yllä mainittujen tutkintapyyntöjen mukainen
25891: tauksessa todettiin, että maa- ja metsätalousmi-       esitutkinta on parhaillaan käynnissä.
25892: nisteriö on pyytänyt 1.12.1993 apua valtionta-             Valtiontalouden tarkastusvirasto on katsonut
25893: louden tarkastusvirastolta Metsäkeskus Tapion          tarkastuskertomuksensa sisältävän sellaisia lii-
25894: ja Taimi-Tapio Oy:n rahavarojen käytön selvit-         ketoimintaa koskevia tietoja, että se on asetuksen
25895: tämiseksi.                                             sisältävä eräitä poikkeuksia yleisten asiakirjain
25896:    Valtiontalouden tarkastusvirasto on suoritta-       julkisuudesta (650/51) 1 §:n 9 kohdan mukaan
25897: nut Metsäkeskus Tapion ja Taimi-Tapio Oy:n             pidettävä salassa. Apulaisoikeuskanslerin esitut-
25898: välisiä rahoitusjärjestelyjä ja valvontaa koskevan     kintamääräystä koskeva kirjelmä keskusrikos-
25899: tarkastuksen viime kesäkuussa. Tarkastuksesta          poliisille ei ole yleisten asiakirjain julkisuudesta
25900: on laadittu tarkastuskertomus. Kertomuksessa           annetun lain (83/51) nojalla vielä julkinen.
25901: 
25902:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1994
25903: 
25904:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
25905:                                          1994 vp -   KK 662                                           3
25906: 
25907: 
25908: 
25909: 
25910:                                        Tili Riksdagens Talman
25911: 
25912:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     berättelse. I berättelsen förutsätts att jord- och
25913: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       skogsbruksministeriet vidtar de åtgärder som
25914: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     granskningen föranleder i ministeriet och, som en
25915: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål           följd av att ministeriet är den myndighet som
25916: nr 662:                                              ansvarar för tillsynen över skogscentralen, i Met-
25917:                                                      säkeskus Tapio. Med anledning av berättelsen
25918:           Hur har Taimi-Tapio Oy:s verksamhet        har jord- och skogsbruksministeriet avgett ett
25919:        undersökts, vad har framkommit vid            utlåtande till statens revisionsverk, där det bl.a.
25920:        dessa undersökningar och i vilket skede       anges vilka åtgärder som vidtagits efter att man
25921:        är behandlingen av frågorna för närva-        tagit del av uppgifterna om Taimi-Tapio Oy:s
25922:        rande, samt                                   tillstånd.
25923:           är de handlingar som anknyter till             Metsäkeskus Tapios direktion har den 10 juli
25924:        ärendet sekretessbelagda eller offentliga,    1994 beslutat be centralkriminalpolisen undersö-
25925:        och om de är sekretessbelagda, på vilka       ka om vissa anställda vid Metsäkeskus Tapio
25926:        grunder har man beslutat så?                  gjort sig skyldiga till straffbara handlingar eller
25927:                                                      försummelser i anslutning till Taimi-Tapio Oy:s
25928:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        aktieaffårer.
25929: anföra följande:                                         Justitiekanslersadjointen har dessutom den 8
25930:                                                      augusti 1994 förordnat centralkriminalpolisen
25931:     Spörsmålet gäller de oklarheter som uppda-       att verkställa förundersökning i fråga om de fi-
25932: gats i Taimi-Tapio Oy:s verksamhet och finansie-     nansieringsarrangemang jämte tillsyn som be-
25933: ringsarrangemang. Av ett svar på ett tidigare        handlas i statens revisionsverks berättelse.
25934: spörsmå1 av spörsmålsställaren (nr 602/1993 rd)          Förundersökningen pågår som bäst.
25935: framgår att jord- och skogsbruksministeriet den          Statens revisionsverk anser att verkets berät-
25936: 1 december 1993 bett statens revisionsverk hjälpa    telse innehåller sådana uppgifter om atrårsverk-
25937: till i de utredningar som gällde användningen av     samhet att den enligt 1 § 9 punkten förordningen
25938: Metsäkeskus Tapios och Taimi-Tapio Oy:s pen-         innefattande vissa undantag i fråga om allmänna
25939: ningmedel.                                           handlingars offentlighet (650/51) skall hållas
25940:     Statens revisionsverk granskade ijuni detta år   hemlig. Justitiekanslersadjointens skrivelse som
25941: finansieringsarrangemangen mellan Metsäkes-          gäller förordnande om förundersökning är ännu
25942: kus Tapio 9.ch Taimi-Tapio Oy samt tillsynen         inte offentlig med stöd av lagen om allmänna
25943: över dem. Over revisionen sammanställdes en          handlingars offentlighet (83/51 ).
25944: 
25945:      Helsingforsden 17 november 1994
25946: 
25947:                                                       Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
25948:                                                 1994 vp
25949: 
25950: Kirjallinen kysymys 663
25951: 
25952: 
25953: 
25954: 
25955:                                    Aittoniemi: Päätöksentekovaltuuksista Maastrichtin sopimuksen
25956:                                        eri osa-alueiden toteuttamisessa
25957: 
25958: 
25959:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25960: 
25961:    Suomi on sopimuksessaan jäsenyydestä Eu-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25962: roopan unionissa hyväksynyt Maastrichtin sopi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25963: muksen pyrkimykset ED-jäsenyyden syventämi-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25964: seen rahaunionin sekä yhteisen puolustus-, tur-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25965: vallisuus- ja ulkopolitiikan alueilla. Asioiden to-
25966: teuttamisesta neuvotellaan vuodesta 1996 eteen-                  Jos Maastrichtin sopimus Euroopan
25967: päin. Kehitys saattaa siis merkitä Suomen jäse-               rahaunionin sekä yhteisen puolustus-,
25968: nyyttä Euroopan rahaunionissa sekä jäsenyyttä                 turvallisuus- ja ulkopolitiikan osalta to-
25969: WEU:ssa, mikäli siitä tulee yhteisen puolustuk-               teutuu vuonna 1996 ja sen jälkeen toteu-
25970: sen elin.                                                     tettavissa neuvotteluissa, katsooko Halli-
25971:    On herännyt kysymys, antaako jäsensopi-                    tus, että tasavallan presidentillä ja valtio-
25972: muksen mahdollinen hyväksyminen eduskun-                      neuvostolla on oikeus hyväksyä niitä kos-
25973: nassa valtioneuvostolle ja tasavallan presidentil-            kevat sopimukset ilman eduskunnan
25974: le valtuudet noiden liittymissopimusten hyväksy-              myötävaikutusta eduskunnan jäsenyyttä
25975: miseen vai vaaditaanko siihen ja mitä säästämis-              koskevan mahdollisesti myönteisen pää-
25976: järjestystä käyttäen eduskunnan erillissuostu-                töksen perusteella, vai tuleeko asia alistaa
25977: mus.                                                          eduskunnan päätettäväksi ja missä säätä-
25978:                                                               misjärjestyksessä?
25979:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1994
25980: 
25981:                                             Sulo Aittoniemi
25982: 
25983: 
25984: 
25985: 
25986:  240017
25987: 2                                         1994 vp -    KK 663
25988: 
25989: 
25990: 
25991: 
25992:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25993: 
25994:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         heeseen päätetään aikanaan eduskunnassa halli-
25995: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tuksen erillisen esityksen perusteella. Mikäli
25996: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        eduskunta hyväksyy liittymissopimusta koske-
25997: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         vassa päätöksessään ulkoasiainvaliokunnan
25998: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kannan, se luonnollisesti sitoo hallitusta. Tässä
25999: n:o 663:                                               yhteydessä voidaan lisäksi viitata hallituksen
26000:                                                        eduskunnalle äskettäin antamaan esitykseen
26001:           Jos Maastrichtin sopimus Euroopan            (HE 285), jossa ehdotetaan valtiopäiväjärjestyk-
26002:        rahaunionin sekä yhteisen puolustus-,           sen 69 §:ää muutettavaksi siten, että valtiosopi-
26003:        turvallisuus- ja ulkopolitiikan osalta to-      mus tai muu kansainvälinen velvoite on saatetta-
26004:        teutuu vuonna 1996 ja sen jälkeen toteu-        va eduskunnan hyväksyttäväksi, jos velvoite tär-
26005:        tettavissa neuvotteluissa, katsooko Halli-      keytensä vuoksi edellyttää eduskunnan hyväk-
26006:        tus, että tasavallan presidentillä ja valtio-   symistä. Kansainvälisen velvoitteen tärkeys on
26007:        neuvostolla on oikeus hyväksyä niitä kos-       uusi perustuslaissa asetettu peruste eduskunnan
26008:        kevat sopimukset ilman eduskunnan               hyväksymisen tarpeellisuudelle, ja sen voidaan
26009:        myötävaikutusta eduskunnan jäsenyyttä           arvioida koskevan aikanaan myös rahaliiton kol-
26010:        koskevan mahdollisesti myönteisen pää-          manteen vaiheeseen siirtymistä.
26011:        töksen perusteella, vai tuleeko asia alistaa       Rahaliiton kolmas vaihe edellyttää joka ta-
26012:        eduskunnan päätettäväksi ja missä säätä-        pauksessa eräitä muutoksia lainsäädäntöön ja
26013:        misjärjestyksessä?                              siten eduskunnan myötävaikutusta. Muun
26014:                                                        muassa yhtenäisvaluuttaan siirtyminen edellyt-
26015:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tää Suomen rahayksikköä koskevan hallitus-
26016: vasti seuraavaa:                                       muodon 72 §:n muuttamista.
26017:                                                           Euroopan unionin tavoitteena on muodostaa
26018:    Euroopan unionin talous- ja rahaliiton kol-         pitkällä aikavälillä yhteinen puolustuspolitiikka,
26019: manteen ja viimeiseen vaiheeseen siirtymisen           joka saattaa aikanaan johtaa yhteiseen puolus-
26020: ajankohta on vielä epävarma ja riippuu talouske-       tukseen. Asiaa koskevat ratkaisut tehdään aikai-
26021: hityksestä. Valtion tai hallitusten päämiesten         sintaan vuonna 1996,jolloin hallitusten välisessä
26022: kokoonpanossa kokoontuva neuvosto päättää              konferenssissa Maastrichtin sopimuksen yhteis-
26023: määräenemmistöllä vuoden 1996 loppuun men-             tä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat mää-
26024: nessä talous- ja valtiovarainministerien neuvos-       räykset otetaan uudelleen tarkasteltaviksi. Jos
26025: ton suosituksen perusteella, onko siirtyminen          tuolloin tehtävissä ratkaisuissa on kyse
26026: kolmanteen vaiheeseen aiheellista. Päätös yhte-        Maastrichtin sopimuksen muuttamisesta, tule-
26027: näisvaluutan käyttöönotosta tehdään yksimieli-         vat muutokset voimaan vasta kaikkien jäsenval-
26028: sesti. Jos siirtymäpäätöstä ei ole tehty vuoden        tioiden ratifioitua ne valtiosääntöjensä mukai-
26029: 1997 loppuun mennessä, talous- ja rahaliiton           sesti. Suomen osalta tällaiset ratkaisut edellyttä-
26030: kolmas vaihe alkaisi sopimuksen mukaan joka            vät eduskunnan hyväksyntää.
26031: tapauksessa vuoden 1999 alusta edellyttäen, että          Hallitus ei katso aiheelliseksi arvioida tässä
26032: vähintään kaksi jäsenvaltiota täyttää sopimuk-         vaiheessa mahdollisia säätämisjärjestykseen liit-
26033: sessa asetetut konvergenssikriteerit.                  tyviä kysymyksiä, koska tulevien ratkaisujen si-
26034:    Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta edellytti           sältökin on vielä osittain avoin. Viime kädessä
26035: mietinnössään (Ua VM 9), että Suomen mahdol-           päätöksen säätämisjärjestyksestä tekee eduskun-
26036: lisesta liittymisestä rahaliiton kolmanteen vai-       ta itse.
26037: 
26038:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1994
26039: 
26040:                                                                 Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
26041:                                             1994 vp -    KK 663                                            3
26042: 
26043: 
26044: 
26045: 
26046:                                           Till Riksdagens Talman
26047: 
26048:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          den monetära unionens tredje etapp på grundval
26049: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           av en skild regeringsproposition. Om riksdagen
26050: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         omfattar utrikesutskottets ståndpunkt i sitt be-
26051: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr            slut om anslutningsfördraget, binder denna
26052: 663:                                                     ståndpunkt naturligtvis regeringen. I detta sam-
26053:                                                          manhang kan dessutom hänvisas tili den reger-
26054:            lfali Maastrichtfördraget tili den del        ingsproposition som nyligen avläts tili riksdagen
26055:         fördraget gälier Europeiska monetära             (RP 285) i viiken föreslås att 69 § riksdagsord-
26056:         unionen samt den gemensamma för-                 ningen ändras så att statsfördrag elier andra
26057:         svars-, säkerhets- och utrikespolitiken          folkrättsliga förpliktelser skall godkännas av
26058:         förverkligas vid överläggningar år 1996          riksdagen om de på grund av sin betydelse förut-
26059:         och därefter, anser Regeringen, att repu-        sätter riksdagens godkännande. lnternationelia
26060:         blikens president och statsrådet har rätt        förpliktelsers betydelse är en ny grund som i
26061:         att godkänna fördrag om dessa frågor             grundlagen uppställs för nödvändigheten av riks-
26062:         utan riksdagens medverkan på grundval            dagens godkännande, och det kan antas att den i
26063:         av riksdagens eventuelit positiva beslut         sinom tid även gälier en anslutning tili den mone-
26064:         om ett medlemskap, elier bör ärendet un-         tära unionens tredje etapp.
26065:         derstälias riksdagen för godkännande                Den monetära unionens tredje etapp förutsät-
26066:         och i viiken lagstiftningsordning?               ter hur som helst vissa ändringar i lagstiftningen
26067:                                                          och således riksdagens medverkan. Bl. a. förut-
26068:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            sätter ett ibruktagande av en gemensam valuta
26069: anföra följande:                                         att 72 § regeringsformen som gälier Finlands
26070:                                                          myntenhet ändras.
26071:    Tidpunkten för övergången tili den tredje och            Målet för Europeiska unionen är att på sikt
26072: sista etappen av Europeiska unionens ekonomis-           utforma en gemensam försvarspolitik som med
26073: ka och monetära union är ännu oklar och beror            tiden skulie kunna leda tili ett gemensamt för-
26074: på den ekonomiska utvecklingen. Rådet, som               svar. Beslut i denna fråga fattas tidigast år 1996,
26075: skali sammanträda på stats- elier regeringschefs-        då en konferens med företrädare för med1emssta-
26076: nivå, skali före utgången av 1996 med kvalifice-         ternas regeringar skall granska Maastrichtför-
26077: rad majoritet på grundval av rådets rekommen-            dragets bestämmelser om en gemensam utrikes-
26078: dationer, som har tilikommit på ekonomi- och             och säkerhetspolitik. Om de beslut som då fattas
26079: finansministernivå, besluta om det är ändamåls-          innebär en ändring av Maastrichtfördraget trä-
26080: enligt att gå över tili den tredje etappen. Ett beslut   der ändringarna i kraft först efter det att samtliga
26081: om att ta i bruk en gemensam valuta görs enhäl-          medlemsstater har ratificerat ändringarna i enlig-
26082: ligt. Om den tidpunkt då den tredje etappen skali        het med deras respektive konstitutionella krav.
26083: börja inte har faststälits vid utgången av 1997,         För Finlands del förutsätter dylika lösningar att
26084: skali den ekonomiska och monetära unionens               de godkänns av riksdagen.
26085: tredje etapp enligt fördraget i varje fali börja den        Regeringen anser att det inte i detta skede finns
26086: 1 januari 1999 under förutsättning att minst två         anledning att dryfta frågan om en eventuelilag-
26087: medlemsstater uppfylier konvergenskriterierna i          stiftningsordning, eftersom även innehållet i de
26088: fördraget.                                               kommande lösningarna ännu delvis är öppet. 1
26089:    Riksdagens utrikesutskott förutsatte i sitt be-       sista hand är det riksdagen själv som beslutar om
26090: tänkande (UtUB 9) att riksdagen i sinom tid              lagstiftningsordningen.
26091: beslutar om Finlands eventuelia anslutning tili
26092: 
26093:      Helsingforsden 11 november 1994
26094: 
26095:                                                                    Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
26096:                                                 1994 vp
26097: 
26098: Kirjallinen kysymys 664
26099: 
26100: 
26101: 
26102: 
26103:                                    Aittoniemi: Euroopan unionin maatalouden ja elintarviketeollisuu-
26104:                                        den tukien maksuaikataulusta
26105: 
26106: 
26107:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26108: 
26109:    Jos Suomi liittyy Euroopan unionin jäseneksi,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26110: unionin taholta maksetaan tukea maatalouden           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26111: tulokehitykseen, varastojen arvonalennukseen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26112: jne. Hiljattain lehdistössä olleen tiedon mukaan      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26113: eurohintoihin siirtymisestä aiheutuvat korvauk-
26114: set mm. varastojen arvonalennuksen osalta mak-                   Onko valtioneuvostolla selvyyttä siitä,
26115: settaisiin vasta toukokuussa, mikäjohtunee siitä,             millä aikataululla Euroopan unioni esi-
26116: että Euroopan unionin rahalähetys tulee vasta                 merkiksi vuonna 1995 ja senjälkeenjäse-
26117: tuolloin. Maksuaikatauluista on muutenkin Eu-                 nyyden mahdollisesti toteutuessa suorit-
26118: roopan unionin taholta annettu kovin epämää-                  taa oman osuutensa maatalouden ja elin-
26119: räinen kuva, ja on todennäköistä, että maatalou-              tarviketeollisuuden tuesta, ja jos maksut
26120: den tulotuki sekä muut varastojen ja siirtymä-                myöhästelevät tai ovat epämääräisiä,
26121: kauden korvaukset joudutaan maksamaan val-                    joutuvatko maanviljelijät tai muut tukea
26122: tion omasta kassasta, ellei sitten maanviljelijöitä           saavat odottamaan saataviaan sen mu-
26123: ja muita tuensaajia velvoiteta odottamaan saata-              kaisesti vai suorittaako valtio tukisum-
26124: viaan, kunnes EU on korkeassa ylhäisyydessään                 mat omasta kassastaan EU-maksuaika-
26125: suostunut toimittamaan sovitun maksuosuu-                     tau1usta välittämättä ja paljonko tähän
26126: tensa.                                                        arvellaan vuosittain sitoutuvan valtion
26127:                                                               varoja?
26128:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
26129: 
26130:                                             Sulo Aittaniemi
26131: 
26132: 
26133: 
26134: 
26135: 240017
26136: 2                                         1994 vp -   KK 664
26137: 
26138: 
26139: 
26140: 
26141:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26142: 
26143:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            CAP-tuet sekä interventiotoiminnasta aiheu-
26144: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuvat muut menot, jotka rahoitetaan EU:n maa-
26145: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       talouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston
26146: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-        budjetista, maksetaan viljelijöille ja muille tuen
26147: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          saajille ensin kansallisista varoista tuesta riip-
26148: 664:                                                  puenjoko valtion talousarvion menomomenteil-
26149:                                                       ta tai perustettavaksi esitettävästä interventiora-
26150:             Onko valtioneuvostolla selvyyttä siitä,   hastosta. EU maksaa kuukausittain jälkikäteen
26151:          millä aikataululla Euroopan unioni esi-      jäsenmaalle sen summan, jonkajäsenmaa ilmoit-
26152:          merkiksi vuonna 1995 ja senjälkeenjäse-      taa maksaneensa edellisen kuukauden aikana tu-
26153:          nyyden mahdollisesti toteutuessa suorit-     kiosaston budjetista rahoitettavia menoja. Viive
26154:          taa oman osuutensa maatalouden ja elin-      on siis noin 1,5 kuukautta.
26155:          tarviketeollisuuden tuesta, ja jos maksut        Edellä mainitun rahaston ohjausosastosta
26156:          myöhästelevät tai ovat epämääräisiä,         maksettavat rakennetuet suoritetaan jäsenmaal-
26157:          joutuvatko maanviljelijät tai muut tukea     le ao. tukiohjelmassa hyväksytyn aikataulun
26158:          saavat odottamaan saataviaan sen mu-         mukaisesti. Rakennetuet maksetaanjäsenmaalle
26159:          kaisesti vai suorittaako valtio tukisum-     ennakkona eli niiden rahoittamiseen ei EU :n
26160:          mat omasta kassastaan EU-maksuaika-          osuuden osalta tarvitse jäsenmaan sitoa omia
26161:          taulusta välittämättä ja paljonko tähän      varojaan.
26162:          arvellaan vuosittain sitoutuvan valtion          Vuodenvaihteen varastojen arvonalennus on
26163:          varoja?                                      tarkoitus korvata heti, kun se on käytännössä
26164:                                                       mahdollista. Varastojen korvaaminen perustuu
26165:   Vastauksena kysymykseen esitän kunniotta-           liittymissopimuksen artiklaan n:o 150 ja sen pe-
26166: vasti seuraavaa:                                      rusteella annettuun EU:n neuvoston asetukseen
26167:                                                       ja edelleen korvaamisesta annettavaan valtio-
26168:    Jäsenyystilanteessa EU suorittaa osuutensa         neuvoston päätökseen. Korvaus perustuu ennen
26169: tuista ennalta määrätyn aikataulun mukaisesti.        jäsenyyttä vallinneen ja jäsenyyden aikaisen hin-
26170: Aikataulu on sama kaikille jäsenmaille. Jos jä-       tason eron korvaamiseen. Tästä syystä korvaus-
26171: senmaan toiminta aiheuttaa EU:n maksamien             ta ei voida maksaa ennen kuin on voitu todeta
26172: tukiosuuksien viivästymistä, ei vaikutus kohdis-      jäsenyystilanteen aikainen hintataso. Tavoittee-
26173: tu tukien saajaan vaanjäsenmaahan,jokajoutuu          na on, että korvauksen maksaminen voitaisiin
26174: kansallisesti rahoittamaan tukien maksatuksen.        aloittaa jo helmikuussa.
26175: 
26176:        Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1994
26177: 
26178:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
26179:                                         1994 vp -   KK 664                                           3
26180: 
26181: 
26182: 
26183: 
26184:                                       Tili Riksdagens Talman
26185: 
26186:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    budgeten för garantisektionen vid Europeiska
26187: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      utvecklings- och garantifonden för jordbruket,
26188: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    betalas först tili odlare och andra som får stöd av
26189: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 664:       de nationella medlen beroende av stödet antingen
26190:                                                     från utgiftsmomenten i statsbudgeten eller ur den
26191:           Känner statsrådet tili inom ramen för     interventionsfond som skall inrättas. EU betalar
26192:        viiken tidtabell Europeiska unionen t.ex.    månatligen i efterskott tili medlemslandet den
26193:        under 1995 och därefter, om medlemska-       summa som Jandet i fråga uppger sig ha betalt
26194:        pet eventuellt förverkligas, betalar sin     under den föregående månaden av de utgifter
26195:        egen andel av stödet tili jordbruket och     som finansieras genom garantisektionens bud-
26196:        livsmedelsindustrin, och, om betalningar-    get. Eftersläpningen är således ca 1,5 månader.
26197:        na b1ir försenade eller är obestämda, mås-       De strukturstöd som skall betalas från den
26198:        te jordbrukarna eller andra som får stöd     ovan nämnda fondens utvecklingssektion betalas
26199:        då vänta på sin fordran eller betalar sta-   tili medlemslandet enligt den tidtabell som god-
26200:        ten stödbeloppen ur sin egen kassa utan      känts i stödprogrammet i fråga. Strukturstöden
26201:        att bry sig om EU:s tidtabell för beta1-     betalas tili medlemslandet som ett förskott, dvs.
26202:        ningarna och hur mycket av statens medel     medlemslandet behöver inte binda sina egna me-
26203:        uppskattar man att årligen måste bindas      del för finansieringen av dessa stöd beträffande
26204:        för detta ändamål?                           EU:s andel.
26205:                                                         Det är meningen att lagrens värdeminskning
26206:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       vid årsskiftet skall ersättas då det i praktiken
26207: anföra fö1jande:                                    är möjligt. Ersättning för lagren grundar sig på
26208:                                                     artikel 150 i anslutningsfördraget och på rådets
26209:    I en situation då Finland är medlem i EU         förordning som utfårdats på grundval av artikeln
26210: beta1ar unionen sin andel av stöden enligt en på    ifråga och ytterligare på ett statsrådsbeslut som
26211: förhand fastställd tidtabell. Tidtabellen är den-   skall utfårdas om ersättningar. Ersättningen
26212: samma för alla med1emsländer. Om ett medlems-       grundar sig på ersättande av skillnaden i den
26213: lands verksamhet medför att EU:s stödandelar        prisnivå som rådde före medlemskapet och den
26214: blir försenade, drabbar detta inte den som får      som råder under medlemskapet. Därför kan
26215: stödet utan medlemslandet, som nationellt måste     ersättning inte betalas innan man har kunnat
26216: finansiera utbetalningen av stödet i fråga.         fastställa viiken prisnivå som råder under med-
26217:    CAP-stöden (EU :s gemensamma jordbruks-          lemskapet. Målet är att betalningen skall kunna
26218: politik) samt andra av interventionsverksamhe-      börja betalas redan i februari.
26219: ten föran1edda utgifter, vilka finansieras genom
26220: 
26221:      Helsingforsden 17 november 1994
26222: 
26223:                                                      Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
26224:                                                 1994vp
26225: 
26226: Kirjallinen kysymys 665
26227: 
26228: 
26229: 
26230: 
26231:                                    Aittoniemi: Metsien viljelyaurauksista
26232: 
26233: 
26234: 
26235:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26236: 
26237:    Suomalaisten metsien hoidossa on vuosi-            ja aikanaan puun tultua korjauskuntoon myös
26238: kymmenien varrella tehty suoranaisia emämu-           korjuutyössä. Kaiken lisäksi alueet ovat pitkään
26239: nauksia. Yksi sellainen oli aikanaan koivumet-        jopa pysyvästi kamalan näköisiä.
26240: siin kohdistunut vaino, jonka aikana koivumet-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26241: siköt kaadettiin haitallisina ja vailla tulevai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26242: suutta maahan mätänemään. Toinen emämu-               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26243: naus on ollut etäältä tuotujen puunsiemenien ja       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26244: taimien istuttaminen outoon maaperään ja kas-
26245: vuolosuhteisiin. Istutusten epäonnistuttua tois-                Tulisiko Hallituksen mielestä metsien
26246: tuvasti ja totaalisesti syitä on etsitty saastelas-           nykyisistä viljelyaurauksista luopua ja
26247: keutumisesta.                                                 harkita muita istutusmenetelmiä, koska
26248:    Tällä hetkellä ovat menossa viljelyauraukset,              auraukset muuttavat viljelyalueet vaikea-
26249: joissa usein tasainen maaperä aurataan metrin-                kulkuisiksi ja luontoa rikkoviksi ja ovat
26250: kin korkeiksi valleiksi kivi- ja kantokasoineen.              aikanaan myös puun tultua korjauskun-
26251: Tämä kostautuu yleisenä vaikeakulkuisuutena,                  toon työskentelyä vaikeuttava tekijä?
26252: 
26253:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
26254:                                             Sulo Aittoniemi
26255: 
26256: 
26257: 
26258: 
26259: 240017
26260: 2                                       1994 vp -   KK 665
26261: 
26262: 
26263: 
26264: 
26265:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26266: 
26267:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hittelee maa- ja metsätalousministeriön tuella.
26268: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Metsähallitus kokeilee parhaillaan vastaavaa
26269: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ruotsalaista laitetta Pohjois-Suomessa.
26270: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-         Aurauksen yhtäkkisen, täydellisen lopettami-
26271: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        sen sijasta- mikä merkitsisi ilmeisesti koneura-
26272: 665:                                                koitsijoiden konkursseja - on katsottu harki-
26273:                                                     tummaksi aurauksen vähittäinen alasajo.
26274:           Tulisiko Hallituksen mielestä metsien        Kuluvalle vuodelle maa- ja metsätalousminis-
26275:        nykyisistä viljelyaurauksista luopua ja      teriö antoi metsäkeskuksille tulostavoitteeksi vä-
26276:        harkita muita istutusmenetelmiä, koska       hentää aurauksen määrää yksityismailla 10 pro-
26277:        auraukset muuttavat viljelyalueet vaikea-    sentilla vuodesta 1993. Määrä vähenee ennakko-
26278:        kulkuisiksi ja luontoa rikkoviksi ja ovat    tietojen mukaan tätä enemmän: 15 200 hehtaa-
26279:        aikanaan myös puun tultua korjauskun-        rista 11 000 hehtaariin. Ensi vuonna ministeriö
26280:        toon työskentelyä vaikeuttava tekijä?        edellyttää aurauksen osuuden laskua edelleen.
26281:                                                        Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristö-
26282:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ministeriön 13.7.1994 vahvistamassa metsäta-
26283: vasti seuraavaa:                                    louden ympäristöohjelmassa asetetaan tavoit-
26284:                                                     teeksi, että aurauksesta luovutaan kokonaan
26285:    Metsänviljelyaurausta tehtiin vuonna 1993        vuoden 1996 loppuun mennessä.
26286: noin 20 000 ha (noin 15% kaikesta uudistamis-          Maa- ja metsätalousministeriö voi vaikuttaa
26287: alojen maanmuokkauksesta). Kokonaismäärä            yksityismetsien aurauksiin metsänparannusva-
26288: on nopeasti vähentynyt usean metsäteollisuus-       rojen käyttöä ohjaamalla. Omarahoitteiseen
26289: yrityksen joko luovuttua siitä kokonaan tai vä-     auraukseen ei voida suoraan vaikuttaa, ei myös-
26290: hennettyä sitä. Metsähallitus on päättänyt lopet-   kään metsäteollisuusyritysten mailla tapahtu-
26291: taa aurauksen tämän vuoden loppuun mennessä.        vaan toimintaan. Sekä kotimainen että viime
26292: Aurausta suoritetaan lähinnä Lapissa, Koillis-      aikoina myös ulkomainen kielteinen asennoitu-
26293: Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Aurauksen         minen auraukseen aiheuttanee kuitenkin mark-
26294: määräosuudet ovat jakautuneet suurin piirtein       kinamekanismin kautta sen, että aurauksesta tul-
26295: samassa suhteessa kuin metsämaan omistuskin.        laan kokonaan luopumaan aivan lähivuosina.
26296:    Auraus on ollut tarpeen metsämaan soistunei-     Myös parhaillaan istuva metsälakeja uudistava
26297: suuden, kunttaantumisen tai tiiviyden vuoksi is-    ministeriön toimikunta tullee kiinnittämään
26298: tutuksen ja kylvön helpottamiseksi ja uudista-      asiaan huomiota.
26299: mistuloksen varmistamiseksi. Sille on kehitetty        Mitä tulee kysymyksessä esitettyyn väittee-
26300: korvaavaksi menetelmäksi ojitusmätästys, jonka      seen, että auraus vaikeuttaisi vielä myöhemmin
26301: kustannukset ovat kuitenkin noin kaksinkertai-      perustetun metsikön puunkorjuuta, tämä ei pidä
26302: set, millä on merkitystä metsänparannus- ja met-    paikkaansa. Aurauksen jäljet häviävät yleensä
26303: sänomistajien varojen taloudellisesti tarkoituk-    ensimmäisen vuosikymmenen kuluessa, eikä en-
26304: senmukaisen käytön kannalta. Uusi, halvempi ja      siharvennuksessa ole käytännössä ilmennyt on-
26305: lupaava menetelmä on laikutusmätästys, johon        gelmia. Myös kysymyksen perusteluissa liioitel-
26306: sopivaa kotimaista laitetta Työtehoseura ry ke-     laan nykyisen kevyen viljelyaurauksen jälkeä.
26307: 
26308:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1994
26309: 
26310:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
26311:                                           1994 vp -    KK 665                                          3
26312: 
26313: 
26314: 
26315: 
26316:                                         Tili Riksdagens Talman
26317: 
26318:    I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an-      aggregat med hjälp av bidrag från jord- och
26319: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse tili         skogsbruksministeriet. Forststyrelsen utför för
26320: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-       närvarande experiment med en motsvarande
26321: jande av riksdagsman Aittaniemi undertecknade         svensk anordning i norra Finland.
26322: spörsmål nr 665:                                          I stället för att plötsligt helt upphöra med
26323:                                                       hyggesplöjningen, vilket skulle innebära tydligen
26324:           Borde man enligt Regeringens åsikt          konkurser för skogsmaskinsentreprenörema,
26325:        avstå från den nuvarande hyggesplöj-           har man ansett det fömuftigare att trappa ner
26326:        ningen och överväga andra planterings-         plöjningen successivt.
26327:        metoder, då hyggesplöjningen gör det               För innevarande år satte jord- och skogs-
26328:        svårt att röra sig på odlingsområdena,         bruksministeriet som resultatmål för skogscen-
26329:        skadar naturen och även försvårar arbe-        tralema upp en minskning av andelen hygges-
26330:        tet då virket någon gång i framtiden skall     plöjningar på privatägd mark med I 0 % jämfört
26331:        drivas?                                        med I993. Andelen minskar enligt förhandsupp-
26332:                                                       gifter ännu mera: från I5 200 ha till II 000 ha.
26333:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Nästa år förutsätter ministeriet att andelen plöj-
26334: anföra följande:                                      ningar minskar ytterligare.
26335:                                                           I det miljöprogram för skogsbruket somjord-
26336:     År I993 bereddes 20 000 ha mark (ca I5 % av       och skogsbruksministeriet och miljöministeriet
26337: den totala markberedningen av fömyelseareal)          fastställde I3. 7.I994 är målet att hyggesplöjning-
26338: genom hyggesplöjning. Den totala andelen har          en skall ha upphört helt vid utgången av I996.
26339: minskat snabbt i och med att många skogsindu-             Jord- och skogsbruksministeriet kan påverka
26340: striföretag antingen helt frångått metoden eller      plöjningen av privatägda skogar genom fördel-
26341: använder den i mindre utsträckning. Forststyrel-      ningen av skogsförbättringspengar. Den plöj-
26342: sen har beslutat att helt frångå hyggesplöjningen     ning som finansieras med skogsägamas egna
26343: i slutet av detta år. Markberedning genom plöj-       medel kan ministeriet inte påverka direkt, liksom
26344: ning tillämpas näffi!ast i Lappland, nordöstra        inte heller den verksamhet som utövas på skogs-
26345: Finland och norra Osterbotten. Tiliämpningen          industriföretagens marker. Den negativa inställ-
26346: av metoden har i stort sett stått i proportion tili   ningen tili plöjningen såväl inom vårt eget land
26347: andelen skogsmark.                                    som på senare tid även utomlands torde dock via
26348:      Det har funnits ett behov av att bereda skogs-   marknadsmekanismema leda tili att man helt
26349: mark genom plöjning för att underlätta plante-        avstår från metoden inom de närmaste åren.
26350: ring och sådd och för att säkerställa resultatet av   Ä ven den kommission ministeriet har tillsatt för
26351: fömyelsen i områden där marken varit försum-          att bereda en reform av skogslagama torde fåsta
26352: pad, där råhumuslagret vuxit i tjocklek eller där     uppmärksamhet vid frågan.
26353: jorden legat tätt packad. Som altemativ har man           Spörsmålets påstående att plöjningen inver-
26354: börjat med dikeshögläggning, som dock kostar          kar även på drivningen då det gäller det skogsbe-
26355: ungefår dubbelt så mycket, vilket naturligtvis har    stånd som grundats med hjälp av plöjning är inte
26356:  sin betydelse då det gäller en ekonomiskt ända-      sant. Plogfåroma försvinner i allmänhet inom
26357: målsenlig användning av skogsförbättringspeng-        det första årtiondet och i praktiken utgör de inte
26358: ar och skogsägamas medel. En ny, biliigare och        J?:eller något problem för den första gallringen.
26359:  lovande metod är högläggning genom fläckupp-         A ven i motiveringen till spörsmålet överdrivs
26360: tagning, för viiken Arbetseffektivitetsföreningen     spåren efter dagens lätta skogsodlingsplogar.
26361:  r.f. håller på att utveckla ett lämpligt inhemskt
26362: 
26363:      Helsingforsden 8 november I994
26364: 
26365:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
26366:                                                1994vp
26367: 
26368: Kirjallinen kysymys 666
26369: 
26370: 
26371: 
26372: 
26373:                                   Aittoniemi: ETA- ja ED-jäsenyyden vaikutuksista suomalaisten
26374:                                       työnsaantimahdollisuuksiin Euroopassa
26375: 
26376: 
26377:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26378: 
26379:    Jäsenyys Euroopan talousalueessa (ETA) ja         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26380: vielä merkittävämmin jäsenyys Euroopan unio-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26381: nissa (ED) tuo ennakko-odotusten mukaan suo-
26382: malaisille merkittäviä työmahdollisuuksia Eu-                    Miten paljon pian vuoden voimassa
26383: roopan alueella. Meillä pitäisi olla jo tuntumaa             ollut ETA-jäsenyys on avannut suoma-
26384: ja kokemusta siitä, miten jäsenyys Euroopan                  laisille pysyviä työpaikkoja Euroopassa
26385: talousalueessa (ETA) on vaikuttanut tähän                    ja onko se vastannut aikanaan esille tuo-
26386: asiaan, sillä ETA-jäsenyys on mahdollistanut                 tuja ennakko-odotuksia, ja
26387: työvoiman ja ihmisten vapaan liikkuvuuden ta-                   millä tavalla Hallitus katsoo ED-jäse-
26388: valla,johon ED-jäsenyys ei juurikaan tuo muu-                nyyden piristävän tätä asiaa ottaen huo-
26389: toksia.                                                      mioon, että ETA-jäsenyys onjo mahdol-
26390:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           listanut työvoiman ja ihmisten vapaan
26391: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              liikkumisen sopimusmaiden alueella?
26392: 
26393:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1994
26394: 
26395:                                            Sulo Aittoniemi
26396: 
26397: 
26398: 
26399: 
26400:  240017
26401: 2                                          1994 vp -   KK 666
26402: 
26403: 
26404: 
26405: 
26406:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26407: 
26408:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Euroopan talousalueella. Tämä tilanne vastaa
26409: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          työvoimaviranomaisten julkisuudessakin esittä-
26410: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        miä ennakkoarvioita ja -käsityksiä ETA-sopi-
26411: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         muksen vaikutuksista työvoiman maastamuut-
26412: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          toon Suomesta muihin ETA-maihin. Sen sijaan
26413: n:o 666:                                               varsinkin nuoret koulutetut työttömät ovat Suo-
26414:                                                        messa jossakin määrin pettyneet ennakko-odo-
26415:            Miten paljon pian vuoden voimassa           tuksissaan ETA-sopimuksen avaamista mahdol-
26416:        ollut ETA-jäsenyys on avannut suoma-            lisuuksista.
26417:        laisille pysyviä työpaikkoja Euroopassa            Muiden EFTA-maiden tavoin Suomi on osal-
26418:        ja onko se vastannut aikanaan esille tuo-       listunut ED :n komission uuden, maiden välisen
26419:        tuja ennakko-odotuksia, ja                      atk-pohjaisen työnvälitysjärjestelmän (EDRES
26420:           millä tavalla Hallitus katsoo ED-jäse-       = European Employment Services) kehittämi-
26421:        nyyden piristävän tätä asiaa ottaen huo-        seen. Työnvälitysjärjestelmä on saatu käyttöön
26422:        mioon, että ETA-jäsenyys on jo mahdol-          kuluvan vuoden aikana. Se perustuu kansallisiin
26423:        listanut työvoiman ja ihmisten vapaan           euroneuvojaverkostoihin. Tällainen verkosto on
26424:        liikkumisen sopimusmaiden alueella?             perustettu myös Suomen työvoimahallintoon.
26425:                                                        EDRES-työnvälitysjärjestelmäkään ei sinällään
26426:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lisää avoimien työpaikkojen määrää, mutta sen
26427: vasti seuraavaa:                                       avulla voidaan edistää työvoiman kysynnän ja
26428:                                                        tarjonnan kohtaamista Euroopan talousalueella.
26429:    ETA-sopimuksen tultua voimaan kuluvan                  Liikkuvuuden vapaudesta johtuen voidaan
26430: vuoden alussa toteutui henkilöiden liikkumisen         suomalaisten sijoittumisesta työhön muihin
26431: vapaus ED- ja EFTA-maiden muodostamaHa                 ETA-valtioihin esittää vain arvioita. Pohjoismai-
26432: Euroopan talousalueella (ETA) sopimusmaiden            den ulkopuolelle (jotka ovat myös ETA-maita ja
26433: kansalaisille. Tämä vapaa liikkuvuus perustuu          joista Ruotsiin on tänä vuonna muuttanut noin
26434: ETA -sopimuksen mukaan EY :n (ED) neuvoston            3 000 henkeä) suomalaisia on sijoittunut työhön
26435: ja komission antamiin asetuksiin ja neuvoston          lähinnä Saksaan sairaanhoito- ja rakennusalalle.
26436: direktiiveihin. Siten Suomen ED -jäseneksi tulo ei     Työttömyyspäivärahaa saavina on ETA-maihin
26437: tässä suhteessa merkitse muutoksia olemassa            lähtenyt työnhakuun noin 1 000 suomalaista.
26438: olevaan tilanteeseen.                                  Eurovälityksen kautta työpaikkoihin on välitet-
26439:    ETA-jäsenyys ei sinänsä ole avannut suoma-          ty alle 100 suomalaista.
26440: laisille pysyviä tai tilapäisiä työpaikkoja muissa        Edellä esitettyyn viitaten voidaan todeta, että
26441: ETA-maissa. Sen sijaan se on avannut mahdolli-         Suomen ED-jäsenyyden toteutuminen ei sinänsä
26442: suuden vapaasti etsiä ja hakea työtä sekä ottaa        lisää työmahdollisuuksia suomalaisille Euroo-
26443: vastaan työtä toisessa ETA-valtiossa ilman työ-        pan talousalueella. Ratkaisevaa on tässä suhtees-
26444: lupaa. Se, missä määrin suomalaiset voivat sijoit-     sa talouden ja työllisyyden kehitys. Jäsenyys Eu-
26445: tua työpaikkoihin, riippuu toisaalta avoimien          roopan unionissa merkitsee kuitenkin täysival-
26446: työpaikkojen määrästä eli työvoiman kysynnäs-          taista osallistumismahdollisuutta liikkuvuutta
26447: tä yleensä ja toisaalta siitä, kuinka suomalaiset      koskevien säädösten ja työnvälitysjärjestelmän
26448: työnhakijoina koulutuksensa, ammattitaitonsa           kehittämistyöhön ja sitä kautta vielä olemassa
26449: ja kielitaitonsa puolesta ovat vastanneet tätä ky-     olevien liikkuvuuden esteiden poistamiseen. Eu-
26450: syntää. Vaikka siis liikkuvuuden muodolliset es-       roopan unionin komission valkoisessa kirjassa
26451: teet onkin poistettu, ei se vielä takaa työnsaantia.   sosiaalipolitiikan kehittämisestä tällaisina estei-
26452: Koska työttömyys on ongelma niin ED- kuin              nä tuodaan esille mm. tutkintojen vastaavuuteen
26453: EFT A-maissakin, on se vaikeuttanut suomalais-         ja kelpoisuuksien vertailtavuuteen, verotukseen,
26454: ten työnsaantia ETA-maissa ja yleensäkin vai-          sosiaaliturvaan sekä yleensä hallinnollisten käy-
26455: kuttanut vähentävästi työvoiman liikkuvuuteen          täntöjen keventämiseen liittyviä kysymyksiä.
26456: 
26457:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1994
26458: 
26459:                                                                           Työministeri Ilkka Kanerva
26460:                                           1994 vp -   KK 666                                               3
26461: 
26462: 
26463: 
26464:                                         Tili Riksdagens Talman
26465: 
26466:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       nas tillgäng tili arbete i EES-länderna och i all-
26467: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        mänhet bidragit inskränkande tili arbetskraftens
26468: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      rörlighet inom Europeiska ekonomiska samar-
26469: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         betsområdet. Situationen motsvarar de prelimi-
26470: 666:                                                  nära bedömningar och förhandsuppfattningar
26471:                                                       som arbetskraftsmyndigheterna också framfört i
26472:           1 hur stor utsträckning har EES-med-        offentligheten vad gäller EES-avtalets verkning-
26473:        lemskapet, som snart varit i kraft ett år,     ar på arbetskraftens emigration frän Finland tili
26474:        gett permanenta arbetsplatser åt finlän-       andra EES-länder. Däremot har speciellt unga
26475:        dare ute i Europa och har medlemskapet         utbildade arbetslösa i Finland blivit en aning
26476:        matsvarat de förväntningar som på sin tid      besvikna i sina förväntningar i fråga om de möj-
26477:        ställdes därpå, och                            ligheter som EES-avtalet skulle öppna.
26478:           på vilket sätt anser Regeringen att ett        1 likhet med andra EFTA-länder har Finland
26479:        EU-medlemskap sätter fart i frågan med         deltagit i utvecklandet av EU-kommissionens
26480:        beaktande av att EES-medlemskapet re-          nya, internationella ADB-baserade arbetsför-
26481:        dan möjliggjort fri rörlighet för personer     medlingssystem (EURES=European Employ-
26482:        och arbetstagare inom de avtalsslutande        ment Services). Systemet har tagits i bruk i år. Det
26483:        länderna?                                      baserar sig på nationella nätverk av eurorädgiva-
26484:                                                       re. Ett sådant nätverk har grundats också inom
26485:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt         den finländska arbetsförvaltningen. lnte heller
26486: anföra följande:                                      EURES-arbetsförmedlingssystemet i sig ökar
26487:                                                       antalet lediga arbetsplatser, men med dess hjälp
26488:    Efter att EES-avtalet i början av detta år träd-   kan man öka överensstämmelsen mellan efterfrå-
26489: de i kraft, uppkom fri rörlighet för personer,        gan på och utbudet av arbetskraft inom Euro-
26490: viiken gäller medborgarna i de avta1ss1utande         peiska ekonomiska samarbetsomrädet.
26491: 1änderna inom Europeiska ekonomiska samar-               På grund av den fria rörligheten kan man
26492: betsområdet (EES), som utgörs av EU- och              framföra endast uppskattningar om finländares
26493: EFTA-1änderna. Denna fria rörlighet baserar sig       placering i arbete i andra EES-stater. 1 utom-
26494: en1igt EES-avtalet på de förordningar som EG:s        nordiska Iänder (som också är EES-länder och
26495: (Europeiska unionens) räd och kommissionen            frän vilka ca 3 000 personer flyttat tili Sverige i år)
26496: utfårdat samt på rädets direktiv. 1detta avseende     har finländare fätt arbete främst inom sjukvårds-
26497: innebär Finlands blivande medlemskap sälunda          och byggnadssektorn i Tyskland. 1 egenskap av
26498: inte nägra förändringar i den rådande situatio-       mottagare av arbetslöshetsdagpenning har ca
26499: nen.                                                  1 000 finländare farit tili EES-länder för att söka
26500:    EES-medlemskapet har i och för sig inte gett       arbete. Via euroförmedlingen har mindre än 100
26501: finländarna permanenta eller tillfålliga arbets-      finländare fått arbete.
26502: platser i andra EES-länder. Däremot har med-             Med hänvisning tili det ovan anfårda kan det
26503: lemskapet öppnat möjligheter att fritt söka, an-      konstateras att ett finländskt EU-medlemskap i
26504: söka om och ta emot arbete i en annan EES-stat        och för sig inte ökar finländarnas möjligheter att
26505: utan arbetstillstånd. Frägan om i viiken grad         fä arbete inom Europeiska ekonomiska samar-
26506: finländare kan fåjobb beror å ena sidan på anta-      betsomrädet. A vgörande i detta avseende är hur
26507: let lediga arbetsplatser, dvs. på efterfrågan pä      ekonomin och sysselsättningen utvecklar sig.
26508: arbetskraft i allmänhet och å andra sidan på hur      Medlemskap i Europeiska unionen innebär emel-
26509: finländarna som arbetssökande matsvarat denna         lertid en fullvärdig möjlighet att delta i utveck-
26510: efterfrågan vad gäller _~;~tbildning, yrkeskunskap    landet av rättsakterna som gäller rörlighet och av
26511: och språkkunskaper. A ven om de formella hin-         arbetsförmedlingssystemet och därigenom en
26512: dren för rörlighet sålunda har avlägsnats, garan-     möjlighet att avlägsna ännu existerande hinder
26513: terar detta ännu inte tillgång på arbete. Eftersom    för rörligheten. 1 EU-kommissionens vitbok om
26514: arbetslöshet är ett problem i både EU- och            utvecklandet av socialpolitiken framförs som
26515: EFTA-länderna, har detta försvärat finländar-         dylika hinder bl.a. frågor som gäller ömsesidigt
26516: 4                                        1994 vp -   KK 666
26517: 
26518: erkännande av examensbevis och jämförbarhe-          het samt i allmänhet förenklandet av administra-
26519: ten av yrkesbehörighet, beskattning, social trygg-   tiv praxis.
26520: 
26521:      Helsingforsden 18 november 1994
26522: 
26523:                                                                     Arbetsminister Ilkka Kanerva
26524:                                                  1994 vp
26525: 
26526: Kirjallinen kysymys 667
26527: 
26528: 
26529: 
26530: 
26531:                                     Aittoniemi: Joulumaa-projektista
26532: 
26533: 
26534: 
26535:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26536: 
26537:     Niin sanottu Joulumaa-projekti ei ole sitten       harkita projektin suunnittelua ja lähtölaukausta
26538: Niilo Tarvajärven parhaiden päivien ottanut            kotimaisin voimin.
26539: tuulta purjeisiinsa siitäkään huolimatta, että rik-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26540: kaiden ulkomaisten matkailijoiden kiinnostus           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26541: joulupukin kotimaahan on Concorde-lentojen             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26542: myötä osoittautunut nopeasti kasvavaksi. Rova-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26543: niemellä on lentokentän laitamilla näytettävissä
26544: parin jätkänkynttilän ja poroajelun lisäksi vain                  Aikooko Hallitus vihdoin vaikuttaa
26545: parakkikylä, jota kutsutaan jonkinlaiseksi Jou-                siihen, että vuosikymmeniä uinunut Jou-
26546: lumaaksi Jäämeren tien varrella.                               lumaa-projekti Lapin todellisella tunturi-
26547:     Euroopan unionin mahdollisen jäsenyyden                    alueella saa lisäpotkua kansallisen to-
26548: jälkeen asialle saattaa tulla eurooppalainen raha-             teutuksen pohjalta, ennen kuin euroop-
26549: bisnes, joka vie potin suomalaisten nenän edestä               palainen rahabisnes ED-jäsenyyden
26550: kuten tavallista. Nyt kun Veitsiluoto-kauppaan                 myötä vie koko potin suomalaisten nenän
26551: liittyen pohjoisille alueille on mahdollisuus osoit-           edestä?
26552: taa investointitukia miljardien edestä, olisi aika
26553: 
26554:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1994
26555: 
26556:                                              Sulo Aittaniemi
26557: 
26558: 
26559: 
26560: 
26561: 240017
26562: 2                                          1994 vp -   KK 667
26563: 
26564: 
26565:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26566: 
26567:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Joulupukkimarkkinointia edistämään perus-
26568: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tettu Joulumaa ry ajautui varsin pian taloudelli-
26569: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        siin vaikeuksiin ja siirsi toimintonsa sopimuksel-
26570: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-         la Arto Tuomisen ym. perustarnalle Santa Claus
26571: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Finland International-nimiselle yritykselle. Mai-
26572: 667:                                                   nittu taho on kehitellyt joulupukkiin liittyviä
26573:                                                        maksullisia palveluja, kuten Joulupukinkirjeen,
26574:             Aikooko Hallitus vihdoin vaikuttaa         jouluntulen sekä joulupukin tilauskäytön ulko-
26575:          siihen, että vuosikymmeniä uinunut Jou-       maisissa pr-tilaisuuksissa. Varsinaisen Joulu-
26576:          lumaa-projekti Lapin todellisella tunturi-    maan perustaminen ei ole kuulunut Santa Claus
26577:          alueella saa lisäpotkua kansallisen toteu-    Finland International Oy:n suunnitelmiin.
26578:          tuksen pohjalta, ennen kuin eurooppalai-          Yleisesti on siis todettava, ettäjoulupukin hyö-
26579:          nen rahabisnes ED-jäsenyyden myötä vie        dyntäminen on tapahtunut pienin askelin käyt-
26580:          koko potin suomalaisten nenän edestä?         täen kyseistä hahmoa matkailumarkkinoinnin
26581:                                                        apuvälineenä. Suurimuotoisempaan Joulumaa-
26582:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           projektiin ei ole ollut mahdollisuuksia, koska
26583: vasti seuraavaa:                                       maan yritystahot eivät ole olleet valmiita mihin-
26584:                                                        kään merkittäviin panoksiin hankkeen toteutta-
26585:    Suomessa on joulupukin ympärille rakennettu         miseksi. Kunnilla ja valtiolla ei ole ollut taloudel-
26586: 20 vuoden aikana erilaisia toimintoja ja vielä         lisia mahdollisuuksia toimia hankkeessa liiketoi-
26587: enemmän suuria suunnitelmia, jotka eivät ole           minnallisen riskin ottajina, mutta valtion nor-
26588: toteutuneet. Rovaniemen kaupunki ja maalais-           maali yritystoiminnan investointituki sitä koske-
26589: kunta ovat vuosien mittaan investoineet runsaat        vin ehdoin on ollut koko ajan käytettävissä.
26590: 20 miljoonaa markkaa Napapiirin alueelle, jonne            Kauppa- ja teollisuusministeriön tarkoitukse-
26591: on muodostunut Joulupukin Pajakylä, jossa toi-         na on käynnistää pikaisesti konsulttiselvitys jou-
26592: minta on kauppiastavaratalotyyppistä ja osittain       lupukin merkityksestä matkailumme kansainvä-
26593: joulupukki-imagoon perustuvaa. Huomattava              liselle markkinoinnille. Tällainen selvitys on vält-
26594: on myös Posti-Telenpanostus Napapiirillä sijait-       tämätön perusta sille, että valtio voi tehdä ratkai-
26595: sevaan Joulupukin postikonttoriin, jossa hoide-        suja Joulumaa-hankkeen tukemisesta. Perustet-
26596: taan vastaamista maailman lapsilta joulupukille        tavaksi ehdotetun valtion pääomasijoitusyhtiön
26597: tuleviin kirjeisiin. Tätä toimintaa kauppa- ja teol-   toimintapolitiikkaa suunniteltaessa tullaan sel-
26598: lisuusministeriö on rahoittanut viime vuosina.         vittämään mahdollisuudet käyttää yhtiön riski-
26599: Edelleen Rovaniemen lentoasema ja myös Fin-            rahoitusta myös matkailutarkoituksiin. Myön-
26600: nair joulun tienoilla hyödyntää ulkoisessa il-         teisessä tapauksessa ja Lapin tukiessa yhtenäises-
26601: meessään joulupukkia.                                  ti hankettaJoulumaaprojektin painoarvo kasvaa
26602:    Suurimuotoista joulupukkikohdetta ei Napa-          ja tekee valtion osallistumisen sen toteuttamiseen
26603: piirille enempää kuin muuallekaan Lappiin ole          reaalisemmaksi.
26604: saatu aikaan. Viime vuosikymmenen lopulla                  Edellytyksenä tulee joka tapauksessa olla lii-
26605: KTM:n, MEKin, KERAn ja Lapin viranomais-               ketaloudellisesti kannattava investointi, joka tu-
26606: ten yhteistyössä laatima joulupukin luolan sisäl-      kee Lapin olemass olevaa matkailustruktuuria.
26607: tänyt Jalanjälki-suunnitelma ei ole toteutunut.        Suurimittaiselle huvipuistotyyppiselle joulupuk-
26608: Siitä kiinnostunut Mancon-yhtymä kaatui sisäi-         kikohteelle ei eurooppalainenkaan rahabisnes
26609: siin ongelmiinsa. Neuvottelut yhteistyöstä Suo-        varmasti löydä kannattavuusedellytyksiä, kun
26610: men UNICEF-yhdistyksen ja Lasten Päivän                Pariisin liepeilläkään tällainen Eurodisneyland ei
26611: Säätiön kanssa mainitunkaltaisen Joulumaan             tahdo menestyä.
26612: toteuttamiseksi eivät johtaneet tuloksiin, ei              Edellä olevan perusteella hallitus tulee seuraa-
26613: myöskään Disney Corporationin taholta tullut           maan tilannetta ja tekemään sen osalta mahdolli-
26614: yhteydenotto.                                          sesti tarvittavat ratkaisut myöhemmin.
26615: 
26616:        Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1994
26617: 
26618:                                                                             Ministeri Pertti Salolainen
26619:                                             1994 vp -   KK 667                                            3
26620: 
26621: 
26622:                                           Tili Riksdagens Talman
26623: 
26624:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        nomiska svårigheter och överförde sin verksam-
26625: ger har Ni, Fru Talman, översänt tili vederböran-       het genom avtal till företaget Santa Claus Fin-
26626: de medlem av statsrådet följande av riksdagsman         land International, som grundats av Arto Tuo-
26627: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 667:               minen m.fl. Detta företag har utvecklat olika
26628:                                                         avgiftsbelagda tjänster med anknytning till jul-
26629:           Har Regeringen för avsikt att äntligen        bocken, såsom brev från julbocken, julelden och
26630:        verka för att det Juliandsprojekt i Lapp-        möjligheten att beställa julbock till utländska
26631:        lands verkliga fjäliområde som legat nere        PR-evenemang. Att anlägga ett egentligtjulland
26632:        i årtionden skali ges ny fart på nationeli       har inte ingått i Santa Claus Finland Internatio-
26633:        basis innan europeisk penningbusiness i          nal Oy:s planer.
26634:        och med EU-medlemskapet tar hem hela                Allmänt taget måste det således konstateras
26635:        potten framför näsan på finländarna?             att små steg har tagits för att utnyttja julbocken
26636:                                                         som hjälpmedel för marknadsföring inom turis-
26637:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           men. Det har inte funnits några möjligheter till ett
26638: anföra följande:                                        jullandsprojekt i större skala, eftersom landets
26639:                                                         företag inte har varit beredda att göra några
26640:      I Finland har under 20 års tid olika aktiviteter   betydande insatser för att genomföra ett sådant
26641: byggts upp kring fenomenet Julbocken, och vid           projekt. Kommunerna och staten har inte haft
26642: sidan av dessa ännu fler stora planer som inte har      ekonomiska möjligheter att vara den som tar den
26643: realiserats. Rovaniemi stad och landskommun             kommersiella risk som är förenad med projektet,
26644: har under årens 1opp investerat drygt 20 miljoner       men statens normala stöd för företagsverksam-
26645: mark i polcirkelområdet. Där har Joulupukin             het har hela tiden stått till förfogande på tillämp-
26646: Pajakylä vuxit upp, en "verkstadsby" av köp-            liga villkor.
26647: mannavaruhustyp, delvis med verksamhet som                 Handels- och industriministeriet har för avsikt
26648: bygger på enjulbocksimage. En betydande insats          att starta en snar konsultutredning om jul-
26649: har också gjorts av Posten-Tele i Julbockens            bockens betydelse för den internationella mark-
26650: postkontor vid Polcirkeln, där de brev som barn         nadsföringen av vår turism. En sådan utredning
26651: från olika håli av världen sänt tili Julbocken          är ett nödvändigt underlag för statliga beslut om
26652: besvaras. Denna verksamhet har handels- och             stöd för Jullandsprojektet. När det föreslagna
26653: industriministeriet finansierat under de senaste        statliga kapitalinvesteringsbolagets verksam-
26654: åren. Också flygstationen i Rovaniemi och Fin-          hetspolitik formuleras, kommer man att utreda
26655: nair använder julbocken för sin yttre image kring       möjligheterna att utnyttja bolagets riskkapitalfi-
26656: jul.                                                    nansiering också för turismens ändamål. Om
26657:      Någon julbocksattraktion av stora mått har         avgörandet blir positivt och om Lappland ger
26658: inte åstadkommits vare sig vid Polcirkeln eller         projektet ett enhetligt stöd, får Jullandsprojektet
26659: någon annanstans i Lappland. Den s.k. Jalanjäl-         större tyngd, vilket gör att statens deltagande i
26660: ki-planen, med bl.a. julbockens grotta, som             genomförandet blir ett reellare alternativ.
26661: HIM, Centralen för Turistfrämjande, KERA                   En förutsättning bör i varje fall vara att inves-
26662: och myndigheterna i Lappland tillsammans gjor-          teringen är företagsekonomiskt lönsamt och stö-
26663: de upp vid slutet av senaste årtionde, har inte         der den nuvarande strukturen hos Lapplands
26664: genomförts. Mancon-koncernen, som hade varit            turism. En julbocksattraktion i stor skala i stil
26665: intresserad av planen, stupade på interna pro-          med en nöjespark kan säkert inte heller europeisk
26666:  blem. Förhandlingar om samarbete med Fin-              penningbusiness hitta lönsamhetsförutsättnin-
26667:  lands UNICEF-förening och Stiftelsen Barnens           gar för, då t.ex. Eurodisneyland inte vill bära sig
26668:  Dag för att realisera ett dylikt julland ledde inte    ensi utkanterna av Paris.
26669:  till resultat, och inte helier Disney Corporation         Med stöd av vad som anförts ovan kommer
26670:  tog kontakt.                                           regeringen att iaktta situationen och vid behov
26671:      Joulumaa ry, som bildades för att främja jul-      fatta eventuella avgöranden senare.
26672:  bocksmarknadsföringen, råkade rätt snart i eko-
26673: 
26674:      Helsingforsden 10 november 1994
26675: 
26676:                                                                              Minister Pertti Salolainen
26677:                                                    1994vp
26678: 
26679: Kirjallinen kysymys 668
26680: 
26681: 
26682: 
26683: 
26684:                                      Seppänen: Henkivakuutusyhtiö Apollon toiminnan viranomais-
26685:                                         valvonnasta
26686: 
26687: 
26688:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
26689: 
26690:    Monet suomalaiset ovat joutuneet taloudelli-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26691: sesti kärsimään siitä, että perinteistä luottamusta      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26692: ja arvostusta nauttineet instituutiot ovat heidät        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26693: pettäneet. Myös viranomaisvalvontaan on luo-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26694: tettu täysin perusteettomasti.
26695:    Henkivakuutusyhtiö Apollon selvitystilan yh-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
26696: teydessä on esiintynyt tietoja, joiden mukaan yk-               tynyt henkivakuutusyhtiö Apollon va-
26697: sittäiset vakuutuksenottajat joutuvat maksumie-                 kuutetuille mahdollisesti aiheutuvien
26698: hiksi ja -naisiksi niistä virheistä, joita on sallittu          viranomaisten valvontalaiminlyönteihin
26699: tehtävän, vaikka yhtiö on ollut viranomaisval-                  liittyneiden vahinkojen estämiseksi?
26700: vonnassa nimenomaan mahdollisen maksuky-
26701: vyttömyyden varalta.
26702: 
26703:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1994
26704: 
26705:                                                Esko Seppänen
26706: 
26707: 
26708: 
26709: 
26710: 240017
26711: 2                                          1994 vp -    KK 668
26712: 
26713: 
26714: 
26715: 
26716:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26717: 
26718:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          taa asianomaiselle vakuutusyhtiölle. Säännösten
26719: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tai määräysten vastainen tilanne vaaditaan aina
26720: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         korjattavaksi.
26721: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Sep-              Henkivakuutusosakeyhtiö Apollo (jäljempä-
26722: päsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              nä Apollo) sai valtioneuvostotta 10 päivänä jou-
26723: n:o 668:                                                lukuuta 1987 toimiluvan vakuutusliikkeen har-
26724:                                                         joittamiseen Suomessa ja ulkomailla. Toimilupa
26725:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      koski vapaaehtoista henki-, eläke- ja muuta hen-
26726:         tynyt henkivakuutusyhtiö Apollon va-            kilövakuutusta sekä niiden jälleenvakuutusta.
26727:         kuutetuille mahdollisesti aiheutuvien vi-       Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti yhtiön yh-
26728:         ranomaisten valvontalaiminlyönteihin            tiöjärjestyksen 14 päivänä joulukuuta 1987, ja
26729:         liittyneiden vahinkojen estämiseksi?            yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 3 päivänä hel-
26730:                                                         mikuuta 1988.
26731:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Sosiaali- ja terveysministeriö havaitsi tilikaut-
26732: vasti seuraavaa:                                        ta 1992 koskevassa vuositilintarkastuksessa 2
26733:                                                         päivänä kesäkuuta 1993, ettei Apollon vakuutus-
26734:     Vakuutusyhtiölain (1062/79) 14 luvun 1 §:n          teknisen vastuuvelan kate vastannut laissa ja sen
26735: mukaan vakuutusyhtiöiden valvonta kuuluu so-            nojalla annetuissa määräyksissä asetettuja vaati-
26736: siaali- ja terveysministeriölle. Valvonnan keskei-      muksia. Tämän vuoksi ministeriö ryhtyi välittö-
26737: sen osan muodostaa yhtiön vakavaraisuuden               mästi toimenpiteisiin korjauksen saamiseksi
26738: valvonta. Tätä varten vakuutusyhtiön on vuosit-         asiaan. Kun Apollo ei kyennyt saattamaan vas-
26739: tain toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle     tuuvelan katettaan vaaditulle tasolle, sosiaali- ja
26740: tilastokertomus toiminnastaan ja tilastaan. Ti-         terveysministeriö eräiden muiden valvontatoi-
26741: lastokertomukseen liitetään yhtiön tilinpäätös          menpiteiden jälkeen kielsi 7 päivänä joulukuuta
26742: liitteineen sekä tilintarkastuskertomus. Henki-          1993 Apolloa antamasta uusia vakuutuksia sekä
26743: ja eläkevakuutusyhtiön on lisäksi vuosittain toi-       ilman ministeriön suostumusta luovuttamasta
26744: mitettava ministeriölle tutkimus vakuutusliik-          tai panttaamasta yhtiön hallinnassa olevaa omai-
26745: keestä.                                                 suutta.
26746:     Vakuutuksenottajien ja vakuutettujen etujen             Sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä val-
26747: turvaamisen kannalta on erityisen tärkeää, että         tioneuvosto peruutti Apollon toimiluvan 22 päi-
26748: vakuutusyhtiö aina kykenee täyttämään vakuu-            vänä joulukuuta 1993, ja ministeriö asetti Apol-
26749: tusyhtiölaissa ja sen nojalla annetuissa määräyk-       loon selvitysmiehen sanotun kuukauden 29 päi-
26750: sissä olevat vaatimukset toimintapääomasta              vänä. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Apollon
26751: sekä vakuutusteknisestä vastuuvelasta ja sen kat-        näistä päätöksistä tekemät valitukset 18 päivänä
26752: tamisesta.                                               toukokuuta 1994.
26753:     Vakuutusyhtiön sijoitustoiminnasta vastaa               Apollon selvitysmies on neuvotellut suoma-
26754: ensi sijassa yhtiön hallitus. Jos yhtiöllä on hallin-   laisten henkivakuutusyhtiöiden kanssa mahdol-
26755: toneuvosto, sen tehtävänä on valvoa hallituksen         lisuudesta siirtää Apollon vakuutuskanta osit-
26756: toimintaa myös sijoitustoiminnan järjestämisen           tain tai kokonaan jollekin toiselle henkivakuu-
26757: osalta. Lisäksi yhtiön tilintarkastajien, erityisesti    tusyhtiölle. Näitä neuvotteluja on huomatta-
26758: valvontatilintarkastajan, jolla tulee olla KHT-         vasti vaikeuttanut se, että vastuuvelan katteessa
26759: tilintarkastajan pätevyys, on myös valvottava ja         oleva vaje on osoittautunut selvästi suurem-
26760: tarkastettava yhtiön harjoittamaa sijoitustoi-          maksi kuin mitä Apollo alun perin ilmoitti mi-
26761: mintaa.                                                 nisteriölle.
26762:     Sosiaali- ja terveysministeriö suorittaa vakuu-         Apollossa suoritetaan erityistilintarkastus,
26763: tusyhtiön vakavaraisuuden valvontaa pääsään-            jotta ministeriö saisi luotettavan selvityksen
26764: töisesti yhtiön vuositilintarkastuksen yhteydes-         Apollon toimista ennen yhtiön joutumista selvi-
26765: sä. Havaitsemistaan puutteista ministeriö ilmoit-        tystilaan.
26766:                                             1994 vp -    KK 668                                            3
26767: 
26768:     Suomen lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä sii-       toiminnassa on puutteita, vakuutusyhtiölle on
26769: tä, että toiset henkivakuutusyhtiöt tai valtio vas-      annettava mahdollisuus ensin esittää suunnitel-
26770: taisivat selvitystilaan joutuneen vakuutusyhtiön         ma tilanteen korjaamisesta ja sen jälkeen riittä-
26771: asiakkaille aiheutuneista tappioista. Vastaava ti-       västi aikaa suunnitelman toteuttamiseen. Vii-
26772: lanne on voimassa yleensä muissakin Euroopan             meisten kuudenkymmenen vuoden aikana on va-
26773: talousalueeseen kuuluvissa valtioissa.                   kavaraisuusongelmat saatu korjattuajoko asian-
26774:     Joulukuussa 1993 Suomen Vakuutusyhtiöi-              omaisen vakuutusyhtiön itsensä suorittamin toi-
26775: den Keskusliiton edustajat totesivat Keskuslii-          menpitein tai muiden vakuutusyhtiöiden voimin,
26776: ton yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kans-        esimerkiksi fuusion ja kannansiirron avulla, il-
26777: sa pyrkivän aktiivisin toimin huolehtimaan siitä,        man, että yksikään suomalainen vakuutusyhtiö
26778: että Apollon tapauksessa vakuutetut edut koh-            on joutunut toimiluvan peruuttamisen kautta tai
26779: tuullisessa määrin turvataan tarvittaessa Kes-           muutoin pakolliseen selvitystilaan.
26780: kusliiton hallituksen vuonna 1988 antaman ja                Virheet tai väärinkäytökset sijoitustoiminnas-
26781: edelleen voimassa olevan suosituksen pohjalta.           sa sekä esimerkiksi riittävän sisäisen valvonnan
26782:      Neuvottelut tämän niin sanotun herrasmies-          puuttuminen tai sen pettäminen vakuutusyhtiös-
26783: sopimuksen soveltamisesta ovat käynnissä.                sä voivat johtaa tilanteeseen, jossa yhtiö joutuu
26784:      Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on,     konkurssiin tai muuhun pakolliseen selvitykseen.
26785: että periaateratkaisu Apollossa vakuutettujen            Vaikka tällaisen tilanteen sattumistodennäköi-
26786: etujen turvaamisen osalta saadaan aikaan kulu-           syyttä voidaan pienentää kehittämällä vakuutus-
26787: van vuoden joulukuun alkuun mennessä.                    yhtiön talouden vakautta koskevia säännöksiä
26788:      Vakuutettujen etujen varmistaminen perustuu         sekä tehostamalla yhtiön valvontaa, vakuutus-
26789:  maassamme toisaalta vakuutuslainsäädännön               yhtiön konkurssiinjoutumisen mahdollisuutta ei
26790:  vaatimusten ennalta ehkäisevään vaikutukseen            voida kokonaan sulkea pois.
26791: ja toisaalta vakuutusyhtiön suorittamien toimen-            Koska vakuutusturvan pitävyyden varmista-
26792:  piteiden valvontaan ja tarkastamiseen. Erityises-       minen on yhteiskunnan kannalta tärkeä kysy-
26793:  ti sijoitustoiminnan osalta valvonta on vakuutus-       mys, sosiaali- ja terveysministeriö asetti 22 päivä-
26794:  yhtiön toimenpiteiden jälkikäteen tapahtuvaa            nä kesäkuuta 1994 työryhmän, jonka tehtävänä
26795:  arviointia.                                             on valmistella ehdotus lakisääteisen tai vaiku-
26796:      Lähtökohtana valvonnassa on, että vakuutus-         tuksiltaan siihen rinnastettavan takuujärjestel-
26797:  yhtiön ministeriölle antama kirjallinen tilinpää-       män toteuttamisesta liikennevakuutuksessa, po-
26798:  tösaineisto ja muu informaatio on asianmukaista         tilasvakuutuksessa ja lakisääteisessä tapaturma-
26799:  ja oikeaa. Yksittäisiä kiinteistökauppoja tai mui-      vakuutuksessa sekä selvittää tarve ja mahdolli-
26800:  ta liiketoimia ei tutkita, ellei siihen ole erityistä   suudet vastaavan järjestelmän toteuttamiseen
26801:  syytä. Muunlainen menettely ei olisi käytännössä        myös vapaaehtoisessa henki- ja vahinkovakuu-
26802:  edes mahdollista ilman valvontavoimavarojen             tuksessa. Ensimmäiset raporttinsa työryhmän on
26803:  moninkertaistamista.                                    määrä saada valmiiksi ensi vuoden tammikuun
26804:      Kun vakuutustoimintaa valvova sosiaali- ja          loppuun mennessä.
26805:  terveysministeriö havaitsee, että vakuutusyhtiön
26806:       Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1994
26807: 
26808:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
26809: 4                                          1994 vp -   KK 668
26810: 
26811: 
26812: 
26813: 
26814:                                          Tili Riksdagens Talman
26815: 
26816:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       säkringsbolaget. Strider läget mot stadganden
26817: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         och bestämmelser kråvs alltid att saken rättas ti1l.
26818: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Statsrådet beviljade den 10 december 1987liv-
26819: man Esko Seppänen undertecknade spörsmål nr            försäkringsaktiebolaget Apollo (nedan Apollo)
26820: 668:                                                   koncession för bedrivande av försäkringsrörelse i
26821:                                                        Finland och utomlands. Koncessionen gällde fri-
26822:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       villig liv-, pensions- och annan personförsäkring
26823:        för att förhindra att de försäkrade i livför-   samt återförsäkring av dessa. Social- och hälso-
26824:        säkringsbolaget Apollo eventuellt föran-        vårdsministeriet stadfåste bolagets bolagsord-
26825:        leds skador som har samband med myn-            ning den 14 december 1987 och bolaget infördes i
26826:        digheternas bristande tillsyn?                  handelsregistret den 3 februari 1988.
26827:                                                            Vid socia1- och hälsovårdsministeriets årsrevi-
26828:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sion för redovisningsperioden 1992, som utför-
26829: anföra följande:                                       des den 2 juni 1993, upptäckte ministeriet att
26830:                                                        täckningsbidraget för Apollos försäkringsteknis-
26831:     Enligt 14 kap. 1 § lagen om försäkringsbolag       ka ansvarsskuld inte motsvarade de krav som
26832: (1 062179) ankommer tillsynen över försäkrings-        ställs i lagen och de bestämmelser som utfårdats
26833: bolag på social- och hälsovårdsministeriet. Den        med stöd av den. Därför vidtog ministeriet ome-
26834: centrala delen i tillsynen utgörs av tillsynen över    delbart åtgärder för att få bristen avhjälpt. När
26835: bolagets soliditet. För detta ändamål skall varje      Apollo inte kunde höja ansvarsskuldens täck-
26836: försäkringsbolag årligen tillställa social- och häl-   ningsbidrag till den nivå som krävdes, förbjöd
26837: sovårdsministeriet en berättelse över bolagets         social- och hälsovårdsministeriet den 7 december
26838: verksamhet och ställning. Till berättelsen skall       1993, efter vissa andra tillsynsåtgärder, Apollo
26839: fogas bolagets bokslut jämte bilagor samt revi-        att bevilja nya försäkringar samt att utan minis-
26840: sionsberättelsen. Liv- och pensionsförsäkrings-        teriets samtycke överlåta eller pantsätta egen-
26841: bolag skall dessutom årligen tillställa ministeriet    dom i bolagets besittning.
26842: en undersökning av försäkringsrörelsen.                    På social- och hälsovårdsministeriets fram-
26843:    Med hänsyn till tryggandet av försäkringsta-        ställning återkallade statsrådet Apollos konces-
26844: garnas och de försäkrades intressen är det särskilt    sion den 22 december 1993 och den 29 december
26845: viktigt att försäkringsbolagen alltid kan uppfylla     tillsatte ministeriet en likvidator för Apollo.
26846: de krav angående verksamhetskapitalet samt den         Högsta förvaltningsdomsto1en förkastade Apol-
26847: försäkringstekniska ansvarsskulden och dess            los besvär över dessa beslut den 18 maj 1994.
26848: täckningsbidrag som ställs i lagen om försäk-              Apollos likvidator har förhandlat med de fin-
26849: ringsbolag och de bestämmelser som utfårdats           ska 1ivförsäkringsbolagen om möjligheten att
26850: med stöd av den.                                       överföra Apollos försäkringsbestånd helt eller
26851:    Det är i första hand bolagets styrelse som          delvis till ett annat livförsäkringsbolag. Dessa
26852: ansvarar för försäkringsbolagets investerings-         förhandlingar har avsevärt försvårats av att bris-
26853: verksamhet. Om bolaget har ett förvaltningsråd,        ten i ansvarsskuldens täckningsbidrag har visat
26854: åligger det detta att övervaka styre1sens verksam-     sig vara k1art större än vad Apollo ursprungligen
26855: het också vad utövandet av investeringsverksam-        meddelade ministeriet.
26856: heten beträffar. Bolagets revisorer, särskilt över-        En specialrevision utförs i Apollo för att mi-
26857: vakningsrevisorn, som skall ha CGR-kompe-              nisteriet skall få en tillförlitlig utredning av Apol-
26858: tens, skall dessutom övervaka och granska bola-        los göranden innan bolaget trädde i likvidation.
26859: gets investeringsverksamhet.                               I den finska lagstiftningen ingår inga stadgan-
26860:    Social- och hälsovårdsministeriet utövar i re-      den om att andra livförsäkringsbolag eller staten
26861: gel tillsynen över försäkringsbolagens soliditet i     skall ansvara för de förluster som åsamkas kun-
26862: samband med bolagens årsrevision. Upptäckta            derna i ett försäkringsbolag som trätt i likvida-
26863: brister anmäler ministeriet till det berörda för-      tion. Situationen är i allmänhet densamma också
26864:                                            1994 vp -   KK 668                                             5
26865: 
26866: i de andra stater som hör till Europeiska ekono-       samhet, skall försäkringsbolaget först ges möj-
26867: miska samarbetsområdet.                                lighet att framlägga en pian över hur saken kan
26868:      1 december 1993 uppgav företrädare för Fin-       rättas tili och därefter ges tillräckligt med tid för
26869: ska Försäkringsbolagens Centralförbund att             att realisera planen. Under de senaste sextio åren
26870: Centralförbundet och social- och hälsovårdsmi-         har soliditetsproblemen kunnat avhjälpas an-
26871: nisteriet tillsammans aktivt försöker sörja för att    tingen genom försäkringsbolagets egna åtgärder
26872: de försäkrades intressen i fallet Apollo tryggas i     eller med hjälp av andra försäkringsbolag, exem-
26873: skälig omfattning, vid behov på grundval av den        pelvis genom fusion eller överföring av försäk-
26874: rekommendation som Centralförbundets styrel-           ringsbeståndet, utan att ett enda finskt försäk-
26875: se gav 1988 och som fortfarande gäller.                ringsbolag varit tvunget att träda i likvidation för
26876:      Förhandlingarna om tillämpningen av detta         att koncessionen återkallats eller av annan orsak.
26877: s.k. gentlemannaavtal pågår som bäst.                     Fel eller missbruk inom investeringsverksam-
26878:      Social- och hälsovårdsministeriet har som mål     heten samt exempelvis avsaknaden av eller bris-
26879: att ett principbeslut om tryggandet av de i Apollo     tande tillräcklig intern övervakning i ett försäk-
26880: försäkrades intressen skall kunna fattas före in-      ringsbolag kan leda tili att bolaget måste gå i
26881: gången av december i år.                               ~onkurs eller på annat sätt tvingas att avvecklas.
26882:      Säkerställandet av de försäkrades intressen       Aven om det genom att utveckla de stadganden
26883: baserar sig i Finland å ena sidan på de förebyg-       som gäller försäkringsbolagens ekonomiska sta-
26884: gande verkningarna av de krav som uppställts i         bilitet och genom att effektivera tillsynen över ett
26885:  försäkringslagstiftningen och å andra sidan på        bolag är möjligt att minska sannolikheten för att
26886:  tillsynen och granskningen av försäkringsbola-        en dylik situation skall uppkomma, går det inte
26887:  gens åtgärder. Särskilt vad investeringsverksam-      att helt utesluta möjligheten att något försäk-
26888:  heten beträffar består tillsynen av en i efterhand    ringsbolag går i konkurs.
26889:  gjord bedömning av försäkringsbolagens åtgär-            Eftersom det från samhällssynpunkt är en vik-
26890:  der.                                                  tig sak att försäkringsskyddets beståndighet sä-
26891:      Utgångspunkten för tillsynen är att det skrift-   kerställs, tilisatte social- och hälsovårdsministe-
26892:  liga bokslutsmaterial och all annan information       riet den 22 juni 1994 en arbetsgrupp som har tili
26893:  som försäkringsbolaget lämnar ministeriet är          uppgift att bereda ett förslag tili ett 1agstadgat
26894:  ändamålsenligt och riktigt. Enskilda fastighets-      eller tili sin verkan därmed jämförbart garanti-
26895:  affårer eller andra affårstransaktioner undersöks     system inom trafikf6rsäkringen, patientförsäk-
26896:  inte, om det inte finns någon särskild anledning      ringen och den lagstadgade o1ycksfallsförsäk-
26897:  tili detta. Något annat förfarande skulle vara        ringen samt att utreda behovet av och möjlighe-
26898:  praktiskt omöjligt utan en mångfaldig ökning av       terna att införa ett motsvarande system även
26899:  tillsynsresurserna.                                   inom frivillig liv- och skadeförsäkring. Avsikten
26900:      När social- och hälsovårdsministeriet, som        är att arbetsgruppen skall få de första rapporter-
26901:  utövar tillsynen över f6rsäkringsverksamheten,        na klara före utgången av januari nästa år.
26902:  upptäcker brister i ett försäkringsbolags verk-
26903:      Helsingfors den 15 november 1994
26904: 
26905:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
26906:                                                 1994 vp
26907: 
26908: Kirjallinen kysymys 669
26909: 
26910: 
26911: 
26912: 
26913:                                   Laakkonen ym.: SKOP:n ja STS-Pankin entisiä johtajia vastaan
26914:                                         nostettavista takaisinsaantikanteista
26915: 
26916: 
26917:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26918: 
26919:    SKOP:nja STS-Pankin entiset huippujohtajat         tyksen 37 §:n    momenttiin viitaten esitämme
26920: ovat tehneet laajoja omistusjärjestelyjä juuri en-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26921: nen korvauskanteiden nostamista (lltasanomat          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26922: 15.10.1994). Vakuusrahaston johtaja Heikki
26923: Koiviston mukaan tieto kanteista oli vuotanut                   Aikooko Hallitus selvityttää, miksi
26924: asianosaisten tietoon. Niinpä ex-johtajat myivät             turvaamistoimenpiteisiin SKOP:n ja
26925: omaisuuttaan, kun samanaikaisesti Valtion va-                STS-Pankinjohtajien omaisuuden myyn-
26926: kuusrahastossa pohdittiin miljardikanteiden                  nin estämiseksi ei ryhdytty ajoissa, ja
26927: nostamista heitä vastaan. Lain mukaan on mah-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26928: dollista nostaa takaisinsaantikanne, jolla peruu-            ryhtyä, jotta ulosottotoimien estämiseksi
26929: tetaan omaisuuden siirto, joka on tehty ulosotto-            omaisuuden myyntiin syyllistyneitä ex-
26930: toimien estämiseksi.                                         pankinjohtajia vastaan nostetaan ta-
26931:    Turvaamistoimenpiteenä voidaan puuttua                    kaisinsaantikanne ja turvaamistoimenpi-
26932: myös ansio- ja eläketuloihin. Em. lehden julkai-             teet koskisivat myös ex-pankinjohtajien
26933: semien tietojen mukaan ex-pankinjohtajien elä-               ansio- ja eläketuloja, sekä
26934: ketulot on pankkien toivomuksestajätetty koko-                   aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
26935: naan turvaamistoimenpiteiden ulkopuolelle,                   Valtion vakuusrahastosta tapahtunut tie-
26936: vaikka heidän kuukausitulonsa ovat jopa yli                  tovuoto, joka johti omaisuuden myyn-
26937: 50 000 markkaa.                                              tiin, selvitettäisiin ja asiasta "vuotaneet"
26938:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           henkilöt pantaisiin vastuuseen?
26939: 
26940:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1994
26941: 
26942:           Pirkko Laakkonen                Tuulikki Ukkola            Pekka Räty
26943:           Paavo Nikula                    Hannele Luukkainen         Satu Hassi
26944:           Riitta Kauppinen                Jouko Jääskeläinen         Erkki Pulliainen
26945:                     Heikki Riihijärvi                        Heikki Rinne
26946: 
26947: 
26948: 
26949: 
26950:  240017
26951: 2                                         1994 vp -   KK 669
26952: 
26953: 
26954: 
26955: 
26956:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26957: 
26958:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keen liittyen Valtion vakuusrahaston valvonnas-
26959: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sa. Valtion vakuusrahasto on myös suorituttanut
26960: olette 27 päivänä lokakuuta 1994 päivätyn kir-        erityistarkastuksen molemmissa pankeissa.
26961: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Valtion vakuusrahasto on antamansa selvi-
26962: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laakkosen          tyksen mukaan valvonut, että muun ohella tur-
26963: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          vaaruistoimenpiteisiin on ryhdytty heti kun se
26964: 669:                                                  vain on ollut mahdollista. Sama pätee takaisin-
26965:                                                       saantikanteisiin. Maan hallituksella ei ole oikeut-
26966:           Aikooko Hallitus selvityttää, miksi         ta ryhtyä ajamaan kanteita.
26967:        turvaaruistoimenpiteisiin SKOP:n ja               Valtioneuvoston päätösten toimeenpanosta
26968:        STS-Pankinjohtajien omaisuuden myyn-           puolestaan vastaavat ne viranomaiset, joille teh-
26969:        nin estämiseksi ei ryhdytty ajoissa, ja        tävät lain mukaan kuuluvat.
26970:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Valtion vakuusrahastosta annetun lain mu-
26971:        ryhtyä, jotta ulosottotoimien estämiseksi      kaan rahaston johtokunnan toimia valvoo ra-
26972:        omaisuuden myyntiin syyllistyneitä ex-         haston hallintoneuvosto, jonka muodostavat
26973:        pankinjohtajia vastaan nostetaan ta-           eduskunnan pankkivaltuutetut.
26974:        kaisinsaantikanne ja turvaaruistoimenpi-          Kanteiden nostamisenjälkeen kaikkia kantei-
26975:        teet koskisivat myös ex-pankinjohtajien        den kohteena olevia vastaan on haettu turvaa-
26976:        ansio- ja eläketuloja, sekä                    ruistoimenpiteitä omaisuuden takavarikon muo-
26977:            aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta     dossa. Osassa tapauksista alioikeudet ovatjättä-
26978:        Valtion vakuusrahastosta tapahtunut tie-       neet hyväksymättä hakemukset turvaamistoi-
26979:        to vuoto, joka johti omaisuuden myyn-          menpiteistä. Myös joitakin hakemuksia on hylät-
26980:        tiin, selvitettäisiin ja asiasta "vuotaneet"   ty hovioikeudessa. Kielteisistä päätöksistä on
26981:        henkilöt pantaisiin vastuuseen?                haettu muutoksenhakulupaa korkeimmalta oi-
26982:                                                       keudelta. Muutoksenhakulupa on saatu, mutta
26983:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ei vielä päätöksiä.
26984: vasti seuraavaa:                                         Täytäntöönpanoissa on saatu hyvin yksilölli-
26985:                                                       siä lopputuloksia. Osalla henkilöistä ei ole löyty-
26986:    Valtion vakuusrahastosta annetun lain mu-          nyt käytännöllisesti katsoen laisinkaan omai-
26987: kaan pankkitukipäätökset tekee Valtion vakuus-        suutta. Välittömästi, kun ulosmittausten loppu-
26988: rahastonjohtokunta silloin, kun tuki rahoitetaan      tulokset ovat tulleet ilmi, on Valtion vakuusra-
26989: Valtion vakuusrahaston varoista, ja valtioneu-        hasto edellyttänyt asianajotoimistojen suoritta-
26990: voston yleisistunto silloin, kun tuki rahoitetaan     van jatkotoimenpiteitä niiden henkilöiden osal-
26991: valtion talousarviosta. Valtion vakuusrahasto         ta, joilla ei ole löytynyt ulosotossa omaisuutta.
26992: vastaa osaltaan sekä omista varoistaan että val-      Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että
26993: tion talousarviosta rahoitettujen pankkitukipää-      asianajotoimistot ovat ryhtyneet tutkimaan
26994: tösten valvonnasta ja päätösten täytäntöönpa-         mahdollisia omaisuuden siirtoja, jotka ovat ta-
26995: nosta. Vakuusrahaston johtokunta päättää              pahtuneet ennen kanteiden julkituloa. Mikäli
26996: myös valtion vakuusrahastosta annetun lain tar-       näissä tutkimuksissa löytyy jotain sellaista, joka
26997: koittaman erityistarkastuksen toimittamisesta         antaa aiheen epäillä, että olisi ryhdytty omaisuu-
26998: pankkitukea saaneissa pankeissa.                      den hukkaamistoimenpiteisiin, asia saatetaan ri-
26999:    Kysymyksessä mainittujen pankkien osalta           kospoliisin tutkittavaksi.
27000: takaisinsaantikanteista päättävät pankkien joh-          Valtion vakuusrahaston johtokunta on edel-
27001: tokunnat eli SKOP:n osalta sen johtokunta ja          lyttänyt kaikissa tapauksissa, kun on kysymys
27002: STS-Pankki Oy:n osalta Siltapankki Oy:njohto-         pankin johtoon kuuluvista henkilöistä, että hei-
27003: kunta. Molemmat pankit ovat saaneet tukea jul-        dän omaisuutensa haetaan myymis- ja hukkaa-
27004: kisista varoista, Siltapankki yksinomaan Valtion      miskieltoon. Kuitenkin lähtökohtana on ollut,
27005: vakuusrahastolta. Näin ollen ne ovat pankkitu-        ettei pyritä vaikeuttamaan ihmisten normaalia
27006:                                          1994 vp -   KK 669                                              3
27007: 
27008: elämää ennen tuomiOistuimen lainvoimaista            Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankissa ja STS-
27009: päätöstä asiassa. Tästä syystä takavarikkoja ei      Pankissa suoritettiin erityistarkastus. Sitä, mitä
27010: ole ulotettu palkkatuloihin ja eläkkeisiin.          erityistarkastusten perusteella tehdään, ei julki-
27011:     Mitä sitten tulee kysymyksessä mainittuun tie-   sesti kerrottu. Näissä olosuhteissa ainoastaan
27012: tovuotoon, niin Valtion vakuusrahasto on osal-       todennäköinen mahdollisuuskin on saattanut
27013: taan esittänyt seuraavaa. Ilta-Sanomien nume-        riittää jollekin osapuolelle syyksi ryhtyä esim.
27014: rossa 15.10.1994 Valtion vakuusrahastonjohtaja       omaisuuden hävittämiseen.
27015: on pitänyt mahdollisena, että tieto on vuotanut,         Edellä sanotun perusteella on selvää, että tie-
27016: sillä tietovuotoja on varsin usein sattunut Suo-     dot vuotaneen henkilön selvittäminen on käytän-
27017: messa. Hän toteaa kuitenkin, että STS-Pankin         nössä mahdotonta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita
27018: vahingonkorvauskanteiden tultua julkisiksi oli       sitä, että hallitus ei olisi huolissaan asiasta. Kaik-
27019: helppo ymmärtää vastaavia SKOP:ssa. Vuotoja          kien osapuolien tulisi pitää salassa ne asemansa
27020: on lähes mahdotontajälkikäteen paikallistaa, el-     perusteella saamansa tiedot, jotka ovat salassa
27021: lei joku, jolle on vuodettu, tule kertomaan asias-   pidettäviä ja joiden vuotamisesta voisi aiheutua
27022: ta. Ennen kanteita oli julkisesti tiedossa, että     taloudellista vahinkoa.
27023: 
27024:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1994
27025: 
27026:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
27027: 4                                         1994 vp -    KK 669
27028: 
27029: 
27030: 
27031: 
27032:                                         Tili Riksdagens Talman
27033: 
27034:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       således av Statens säkerhetsfond. Statens säker-
27035: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        hetsfond har också utfört specialgranskning i
27036: 27 oktober 1994 tili vederbörande medlem av            båda bankerna.
27037: statsrådet översänt följande av riksdagsman               Enligt den utredning som lämnades av Statens
27038: Laakkonen m.fl. undertecknade spörsmål nr              säkerhetsfond har den övervakat att bl.a säk-
27039: 669:                                                   ringsåtgärder vidtagits genast när det varit möj-
27040:                                                        ligt. Detsamma gäller återvinningstalan. Reger-
27041:           Ämnar Regeringen låta reda ut varför         ingen har inte rätt att föra talan.
27042:        säkringsåtgärder inte i tid vidtagits för att       För verkställigheten av statsrådsbeslut ansva-
27043:        hindra avyttring av egendom som tilihör         rar de myndigheter tili vilka uppgifterna hör en-
27044:        SCAB:s och STS-Bankens direktörer, och          ligt lag.
27045:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta            Enligt lagen om Statens säkerhetsfond över-
27046:        för att återvinningstalan skall väckas mot      vakas fondens direktion av fondens förvalt-
27047:        de exbankdirektörer som gjort sig skyldi-       ningsråd som utgörs av riksdagens bankfull-
27048:        ga tili avyttring av egendom för att hindra     mäktige.
27049:        utsökningsåtgärder, och för att säkrings-           Efter att talan har väckts har säkringsåtgärder
27050:        åtgärderna också skall gälla exbankdi-          i form av kvarstad på egendomen vidtagits mot
27051:        rektörernas förvärvs- och pensionsin-           alla som är föremål för talan. 1en del av fallen har
27052:        komster, samt                                   underrätterna inte godkänt ansökningarna om
27053:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          säkringsåtgärder. Några ansökningar har även
27054:        att den läcka hos statens säkerhetsfond         avslagits i hovrätten. Vid avböjande beslut har
27055:        som ledde tili att egendom avyttrades           besvärstillstånd sökts hos högsta domstolen. Be-
27056:        skall bli utredd och de personer som läckt      svärstillstånd har erhållits, men ännu inte några
27057:        skall ställas tili svars?                       utslag.
27058:                                                            Resultaten av de verkställda säkringsåtgär-
27059:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          derna har varit mycket individuella. En del perso-
27060: anföra följande:                                       ner har praktiskt taget helt saknat egendom. Sta-
27061:                                                        tens säkerhetsfond har förutsatt att advokatby-
27062:    Enligt lagen om Statens säkerhetsfond fattas        råerna, genast när utmätningsresultaten blivit
27063: beslut om bankstöd av säkerhetsfondens direk-          klara, vidtar vidare åtgärder beträffande de per-
27064: tion, när stödet finansieras ur statens säkerhets-     soner som inte haft någon egendom vid utmät-
27065: fond, och av statsrådets allmänna sammanträde,         ningen. 1 praktiken har detta betytt att advokat-
27066: när stödet finansieras ur budgeten. Statens säker-     byråerna börjat undersöka eventuella överfö-
27067: hetsfond ansvarar för sin del såväl för sina egna      ringar av egendom som gjorts innan talan i de
27068: medel som för tillsynen över beslut om bankstöd        enskilda fallen kommit ut i offentligheten. Om
27069: som finansieras ur budgeten och verkställandet         det vid dessa undersökningar kommer fram nå-
27070: av besluten. Säkerhetsfondens direktion beslutar       got sådant som ger anledning att misstänka att
27071: även om huruvida en sådan specialgranskning            åtgärder för förskingring av egendom vidtagits,
27072: som avses i lagen om Statens säkerhetsfond skall       hänskjuts ärendet tili kriminalpolisen.
27073: utföras i de banker som fått bankstöd.                     Direktionen för Statens säkerhetsfond har i
27074:    Beträffande de banker som nämns i spörsmå-          samtliga fall, när det är fråga om personer i
27075: let fattas besluten om återvinningstalan av ban-       bankens ledning, förutsatt att deras egendom
27076: kernas direktioner, dvs. för SCAB:s vidkomman-         ställs under försäljnings- och skingringsförbud.
27077: de av bankens direktion och för STS-Banken             Utgångspunkten har dock varit att inte försvåra
27078: Ab:s vidkommande av Siltapankki Oy:s direk-            människors normala livsföring innan domsto-
27079: tion. Båda bankerna har fått stöd av offentliga        lens utslag i målet vunnit laga kraft. Därför har
27080: medel, Siltapankki endast ur Statens säkerhets-        kvarstaden inte utsträckts tili lönekonton och
27081: fond. 1 anslutning tili bankstödet övervakas de        penswner.
27082:                                            1994 vp -   KK 669                                            5
27083: 
27084:    Vad sedan gäller den i spörsmålet nämnda            Central-Aktie-Bank och STS-Banken. Vad som
27085: läckan, har Statens säkerhetsfond anfört följan-       sedan skulle göras på grundval av specialgransk-
27086: de. 1 IIta-Sanomats nummer 15.10.1994 höll di-         ningen, berättades inte offentligt. Under sådana
27087: rektören för statens säkerhetsfond det för möjligt     förhållanden har redan en sannolik möjlighet
27088: att uppgiften har läckt ut, för läckor har före-       kunnat räcka tili som orsak för en part att exem-
27089: kommit tämligen ofta i Finland. Han säger dock         pelvis börja förskingra egendomen.
27090: att när skadeståndstalan mot STS-Banken blev              På grundval av det ovan anförda är det klart
27091: offentlig, så var det lätt att förstå att motsvaran-   att det är så gott som omöjligt att i praktiken reda
27092: de skulle hända i SCAB. Det är nästan omöjligt         ut vem som läckt. Detta betyder dock inte att
27093: att i efterhand lokalisera läckor, om inte någon       regeringen inte skulle oroa sig över saken. Alla
27094: som tagit del av läckan kommer och berättar om         parter skall hemlighålla sådana uppgifter som de
27095: saken. Innan talan väcktes var det allmänt känt        erhållit på grund av sin ställning och som kan
27096: att specia1granskning utfördes i Sparbankernas         föranleda ekonomisk skada om de läcker ut.
27097: 
27098:      Helsingfors den 17 november 1994
27099: 
27100:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
27101:                                                  1994vp
27102: 
27103: Kirjallinen kysymys 670
27104: 
27105: 
27106: 
27107: 
27108:                                     Laakkonen ym.: Talousrikosten tutkinnan tehostamisesta
27109: 
27110: 
27111: 
27112:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27113: 
27114:    Talousrikokset merkitsevät huomattavaa              distusaineistoa, siirtää varoja piiloon ja myydä
27115: kansantaloudellista menetystä vuosittain. Turun        omaisuuttaan. Kun syytetyt joutuvat aikanaan
27116: yliopiston tilaaman tutkimuksen mukaan vuon-           oikeuden eteen, myönnetään heille usein maksu-
27117: na 1992 on talousrikoksia arvioitu olleen 14 mil-      ton oikeudenkäynti. Joidenkin tutkijoiden mu-
27118: jardin markan edestä, mutta viime vuosina nii-         kaan lähes puolet sakkorangaistukseen tuomi-
27119: den on arvioitu vielä huomattavasti lisäänty-          tuista saa vain minimipäiväsakon.
27120: neen. Talousrikokset ovat tekijöilleen kannatta-          Myös SKOP:n ja STS-Pankin entiset huippu-
27121: via ja kiinnijäämisriski on pieni. Vain 10% teh-       johtajat ovat tehneet laajoja omistusjärjestelyjä
27122: dyistä talousrikoksista on arvioitu tulevan tie-       juuri ennen korvauskanteiden nostamista (Ilta-
27123: toon.                                                  Sanomat 15.10.1994).
27124:     Talousrikosten lisäksi myös muu rikollisuus           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27125: on viime vuosina lisääntynyt. Kuitenkin poliisin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27126: vakansseja on karsittu. Poliisit tarvitsisivat ki-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27127:  peästi lisäresursseja. Talousrikokset ovat poliisin   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27128: mukaan hankaliaja vaikeita tutkia. Niissä tarvit-
27129: taisiin hyvää perehtyneisyyttä talousasioihin.                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
27130: Talousrikostutkijat pitävätkin koulutuksen puu-               talousrikostutkinnan nopeuttamiseksi,
27131:  tetta pahimpana ongelmana talousrikosten sel-                jotta todistusaineiston ja omaisuuden hä-
27132:  vittämisessä.                                                vitystä ei pääsisi tapahtumaan, ja
27133:     Rikoksen tapahtumisesta kuluu keskimäärin                    aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
27134:  kaksi vuotta ja neljä kuukautta rikosilmoituksen             talousrikoksia tutkivien poliisien asian-
27135:  tekoon. Sinä aikana tekijät ehtivät hävittää to-             tuntemus talousasioissa lisääntyisi?
27136: 
27137:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1994
27138: 
27139:           Pirkko Laakkonen                Ismo Seivästö                  Leea Hiltunen
27140:           Tuulikki Ukkola                 Jouko Jääskeläinen             Pekka Räty
27141:           Paavo Nikula                    Hannele Luukkainen             Satu Hassi
27142:           Riitta Kauppinen                Timo Ihamäki                   Erkki Pulliainen
27143:           Heikki Riihijärvi               Väinö Saario                   Riitta Saastamoinen
27144:                                           Heikki Rinne
27145: 
27146: 
27147: 
27148: 
27149: 240017
27150: 2                                         1994 vp -   KK 670
27151: 
27152: 
27153: 
27154: 
27155:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27156: 
27157:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        men lääneihin sekä yhteistoiminnan lisääminen
27158: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         syyttäjien kanssa. Nämä luettelonomaisesti mai-
27159: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nitut toimenpide-esitykset ovat tärkeitä ja mer-
27160: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laakko-          kittäviä tekijöitä talousrikosten tutkinnan no-
27161: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          peuttamisessa. Nämä ovat todellisia toimenpide-
27162: n:o 670:                                              ehdotuksia, joista osa on jo parhaillaan toteutu-
27163:                                                       massaja kaikkien toteuttamiseksi ovat toimenpi-
27164:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         teet käynnistyneet.
27165:        talousrikostutkinnan nopeuttamiseksi,             Rikoshyödynjäljittämistä ollaan tehostamas-
27166:        jotta todistusaineiston ja omaisuuden hä-      sa. Tätä tarkoitusta varten perustetaan keskusri-
27167:        vitystä ei pääsisi tapahtumaan, ja             kospoliisiin tähän tehtävään keskittyvä yksikkö.
27168:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta         Omaisuuden hävittämisen torjumiseksi on
27169:        talousrikoksia tutkivien poliisien asian-      paitsi nopeutettava tutkintaa myös kehitettävä
27170:        tuntemus talousasioissa lisääntyisi?           lainsäädäntöä, jotta näennäisoikeustoimien vai-
27171:                                                       kutusta voidaan vähentää. Samoin tulee muuttaa
27172:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          eräitä omaisuudensiirtojen suoja-aikojen pituut-
27173: vasti seuraavaa:                                      ta. Eräissä Keski-Euroopan maissa mm. suurissa
27174:                                                       talousrikoksissa on omaisuutta koskevissa kysy-
27175:    Talousrikollisuus on moniulotteinen ongel-         myksissä todistustaakkavelvollisuus siirretty
27176: makenttä. Tehokas talousrikosten torjunta edel-       epäillylle.
27177: lyttää eri viranomaistahojen määrätietoisia ja           Talousrikoksia tutkivien poliisien asiantunte-
27178: pitkäjänteisiä toimia. Täytyy myös muistaa, että      mus on hyvä, mutta se tietysti kehittyy toiminnan
27179: talousrikokset ovat suunnitelmallisesti tehtyjä ri-   jatkuessa ja laajentuessa. Ongelmana on ollut
27180: koksia, joissa rikoksentekijällä on aikaa harkita     uusien tutkijoiden rekrytoiminen talousrikostut-
27181: toimenpiteitään sekä peittää niiden jälkiä ennen      kintaan lyhyessä ajassa. Kahden viime vuoden
27182: asian tuloa esitutkintaan. Myös yhteiskunnan          aikana on koulutettu 150 uutta talousrikostutki-
27183: toimenpiteitä suunniteltaessa tämä tosiasia tulee     jaa. Kaikki päätoimisesti talousrikostutkintaa
27184: pitää mielessä, jotta torjuntatoimet olisivat riit-   tekevät poliisimiehet saavat jo omaavansa kou-
27185: tävän tehokkaita.                                     lutuksen lisäksi erityiskoulutuksen ensi vuoden
27186:    Sisäasiainministeriön hallinnonalaan kuulu-        loppuun mennessä. Talousrikostutkintaan on
27187: van poliisin toiminnassa talousrikostutkinnan         palkattu myös kaupallisen koulutuksen ja koke-
27188: nopeuttamiseksi on tehty suunnitelmia, joihin         muksen omaavia henkilöitä asiantuntijatehtä-
27189: kuuluvat mm. rikosilmoitusviiveiden vähentämi-        viin.
27190: nen, neuvottelut verottajan ja konkurssipesien            Talousrikosten torjumiseksi ja tutkinnan te-
27191: selvittäjien kanssa rikosilmoitusten aikaistami-      hostamiseksi on tehty myös muita kuin nyt esitet-
27192: sesta, uusien alueellisten talousrikosten tutkin-     tyjä toimenpiteitä. Tehdyt ja tekeillä olevat toi-
27193: taan keskittyvien yksiköiden perustaminen Tu-         menpiteet tulevat tehostamaan talousrikostor-
27194: run ja Porin, Hämeen, Vaasan, Kuopion ja Ky-          juntaa.
27195: 
27196:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1994
27197: 
27198:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
27199:                                          1994 vp -   KK 670                                          3
27200: 
27201: 
27202: 
27203: 
27204:                                        Tili Riksdagens Talman
27205: 
27206:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     Iän, samt ökande av samarbetet med åklagarna.
27207: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       Dessa åtgärdsförslag, som här bara har räknats
27208: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     upp, är viktiga och väsentliga faktorer när det
27209: man Laakkonen m.fl. undertecknade spörsmål           gäller att påskynda utredningen av de ekonomis-
27210: nr 670:                                              ka brotten. De är konkreta förslag till åtgärder,
27211:                                                      av vilka en del som bäst håller på att genomföras.
27212:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       Åtgärder har vidtagits för att de alla skall för-
27213:        ta för att påskynda utredningen av eko-       verkligas.
27214:        nomiska brott så att bevismaterial och           Man håller på att effektivera spårandet av den
27215:        egendom inte kan förskingras, och             ekonomiska nyttan av brott. För detta syfte skall
27216:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        en enhet som koncentrerar sig på uppgiften inrät-
27217:        att öka sakkunskapen i fråga om ekono-        tas vid centra1krimina1polisen.
27218:        miska angelägenheter hos de poliser som          1 syfte att motarbeta förskingring av egendom
27219:        utreder ekonomiska brott?                     måste man, förutom att påskynda utredningen,
27220:                                                      även se över lagstiftningen för att verkningarna
27221:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        av skenrättshand1ingar skall kunna minskas.
27222: anföra följande:                                     Dessutom bör skyddstidernas längd när det gäl-
27223:                                                      ler viss överlåtelse av egendom ändras. 1 vissa
27224:    Denekonomiska brottsligheten är ett mångfa-       mellaneuropeiska Iänder har man bl.a. i fråga om
27225: setterat problem. En effektiv bekämpning av          större ekonomiska brott överfört bevisbördan på
27226: ekonomiska brott förutsätter att olika myndig-       den misstänkte i frågor som gäller egendom.
27227: heter vidtar målmedvetna och långsiktiga åtgär-         Sakkunskapen hos de polismän som utreder
27228: der. Man bör även komma ihåg att de ekonomis-        ekonomiska brott är god och den ökar givetvis
27229: ka brotten brukar begås planmässigt och att för-     allteftersom verksamheten fortsätter och blir mer
27230: övaren haft tid att överväga sina åtgärder och       omfattande. Problemet har varit att rekrytera
27231: dölja spåren efter dem innan saken kommer upp        nya utredare till brottsutredningen på kort tid.
27232: för förundersökning. Detta bör även beaktas vid      U nder de två senaste åren har 150 nya utredare av
27233: planeringen av samhällets åtgärder, så att de        ekonomiska brott utbildats. Alla polismän vars
27234: brottsförebyggande åtgärderna blir tillräckligt      huvudsyssla gäller utredning av ekonomiska
27235: effektiva.                                           brott kommer före utgången av nästa år att få en
27236:    För att påskynda utredningen av ekonomiska        specialutbildning utöver den utbildning de redan
27237: brott inom polisen, som hör till inrikesministeri-   har. Till sakkunniguppgifter inom utredningen
27238: ets förvaltningsområde, har man gjort upp pla-       av ekonomiska brott har även anställts personer
27239: ner som bl.a. gäller minskning av dröjsmålen i       som har ekonomisk utbildning och erfarenhet.
27240: fråga om anmälningar av brott, förhandlingar            1 syfte att bekämpa ekonomiska brott och
27241: mellan beskattaren och utredarna av konkurs-         effektivera undersökningen av dem har även vid-
27242: bon i syfte att tidigarelägga polisanmälningarna,    tagits andra åtgärder än de som här har presente-
27243: inrättande av nya regionala enheter främst för       rats. De åtgärder som redan vidtagits och de som
27244: utredning av ekonomiska brott i Åbo och Björne-      är under planering kommer att effektivera be-
27245: borgs, Tavastehus, Vasa, Kuopio och Kymmene          kämpningen av ekonomiska brott.
27246: 
27247:      Helsingforsden 16 november 1994
27248: 
27249:                                                                  lnrikesminister Mauri Pekkarinen
27250:                                                 1994 vp
27251: 
27252: Kirjallinen kysymys 671
27253: 
27254: 
27255: 
27256: 
27257:                                    Vistbacka: Harrin paikallistien päällystämisestä Kauhajoella
27258: 
27259: 
27260: 
27261:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27262: 
27263:    Kauhajoella Vaasan tie- ja vesirakennuspii-        toisi varsin nopeasti säästöjä tienpidossaja ennen
27264: rin alueella kulkeva ns. Harrin paikallistie on       kaikkea kohentaisi liikenneturvallisuutta ja tien
27265: erittäin kapea, mutkainen ja sorapäällysteinen.       vaikutuspiirissä asuvien asumisolosuhteita. Mai-
27266: Tästä huolimatta raskaat ajoneuvot käyttävät          nitsematta ei voi myöskään jättää parempikun-
27267: tietä runsaasti, mikä johtuu tien varrella sijait-    toisen tien merkitystä sitä käyttävälle raskaalle
27268: sevista Kauhajoen alueen merkittävimmistä so-         liikenteelle ja mahdolliselle toiminnan laajenta-
27269: ranottopaikoista, puutavarankuljetuksista sekä        miselle.
27270: metallialan yrityksestä. On luonnollista, että            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27271: runsas raskas liikenne aiheuttaa kesäisin pöly-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27272: haittoja ja ympäri vuoden tien normaalia run-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27273: saampaa kulumista sekä tärinä- ja meluhaittoja        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27274: tienvarren asukkaille. Lisäksi tien kapeus, huo-
27275: no kunto ja vilkas liikenne tekevät siitä vaaralli-             Mihin toimiin ja millä aikataululla
27276: sen koulutien.                                               Hallitus aikoo ryhtyä Vaasan tie- ja vesi-
27277:    Harrin paikallistie on ollut valtion hallussa jo          rakennuspiirin alueella Kauhajoella kul-
27278: useita vuosia. Siitä huolimatta toimiin tien pääl-           kevan Harrin paikallistien peruskorjaa-
27279: lystämiseksi öljysoralla ei ole ryhdytty, vaikka se          miseksi ja päällystämiseksi?
27280: 
27281:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1994
27282: 
27283:                                            Raimo Vistbacka
27284: 
27285: 
27286: 
27287: 
27288: 240017
27289: 2                                         1994 vp -   KK 671
27290: 
27291: 
27292: 
27293: 
27294:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27295: 
27296:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        geometrialtaan huono sora tie. Tiellä on sattunut
27297: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         1989-1993 välisenä aikana yksi poliisin tietoon
27298: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tullut onnettomuus.
27299: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo               Liikennemäärä on vuoden 1993 mittausten
27300: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         mukaan keskimäärin vain 170 ajoneuvoa vuoro-
27301: sen n:o 671:                                          kaudessa, josta on raskasta liikennettä vajaa
27302:                                                       kaksikymmentä autoa. Raskaan liikenteen
27303:           Mihin toimiin ja millä aikataululla         vuoksi tielle tehdään keskimääräistä enemmän
27304:        Hallitus aikoo ryhtyä Vaasan tie- ja vesi-     kunnossapitotoimenpiteitä.
27305:        rakennuspiirin alueella Kauhajoella kul-          Tien varsin pienet liikennemäärät eivät edel-
27306:        kevan Harrin paikallistien peruskorjaa-        lytä päällystämistä, eikä tien perusparantami-
27307:        miseksi ja päällystämiseksi?                   nenkaan sisälly Vaasan tiepiirin lähivuosien
27308:                                                       suunnitelmiin.     Perustienpitoon tarkoitetut
27309:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          määrärahat joudutaan suuntaamaan muihin
27310: vasti seuraavaa:                                      kiireellisempiin kohteisiin. Tie pidetään liiken-
27311:                                                       netarvetta tyydyttävässä kunnossa hoito- ja
27312:    Harrinjärven paikallistie n:o 17075 on Kauha-      kunnostustoimenpitein kuten muutkin soratiet,
27313: joella Heikkilän ja Mökkikylän välinen tieyhte-       joita on Vaasan läänissä 37% ja koko maassa
27314: ys. Tie on 9,4 km pitkä, noin 6 m leveä ja osittain   38 %yleisistä teistä.
27315: 
27316:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1994
27317: 
27318:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
27319:                                         1994 vp -   KK 671                                          3
27320: 
27321: 
27322: 
27323: 
27324:                                       Tili Riksdagens Talman
27325: 
27326:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    beträffande sin geometri bitvis dålig grusväg.
27327: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      Under 1989-1993 kom tili polisens kännedom
27328: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    en enda olycka på vägen.
27329: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål              Trafikmängden är enligt mätningar som ut-
27330: nr 671:                                             fördes 1993 i medeltal endast 170 fordon i dygnet,
27331:                                                     varav knappt tjugo bilar är tung trafik. På grund
27332:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      av den tunga trafiken utförs på vägen fler under-
27333:        ta, och inom ramen för viiken tidtabell, i   hållsarbeten än i genomsnitt.
27334:        fråga om grundförbättringen av och be-           De relativt små trafikmängderna på vägen för-
27335:        läggningsarbetena på Harri bygdeväg i        utsätter inte att vägen måste få beläggning och en
27336:        Kauhajoki i Vasa väg- och vattenbygg-        grundförbättring av vägen ingår inte heller i Vasa
27337:        nadsdistrikt?                                vägdistrikts planer för de närmaste åren. Anslag
27338:                                                     för basväghållning måste inriktas på andra mer
27339:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       brådskande objekt. Vägen kommer med service-
27340: anföra följande:                                    och underhållsåtgärder att hållas i ett skick som
27341:                                                     tilifredsställer trafikens behov, på samma sätt
27342:    Harrinjärvi bygdeväg nr 17075 är en vägför-      som andra grusvägar. I Vasa Iän är 37% och i
27343: bindelse mellan Heikkilä och Mökkikylä i Kau-       hela landet 38 % av de allmänna vägarna grusvä-
27344: hajoki. Vägen är 9,4 km lång, ca 6 m bred och       gar.
27345: 
27346:      Helsingforsden 14 november 1994
27347: 
27348:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
27349:                                                1994 vp
27350: 
27351: Kirjallinen kysymys 672
27352: 
27353: 
27354: 
27355: 
27356:                                   Mäkelä: Metsänparannustöiden jatkumisen turvaamisesta
27357: 
27358: 
27359: 
27360:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27361: 
27362:    Yksityismetsätalouteen tarkoitettuja valtion-     ta olisi lisämäärärahasta nuoren metsän kunnos-
27363: apuja ollaan hallituksen esityksestä leikkaamas-     tukseen, metsänviljelyyn, kunnostusojitukseenja
27364: sa voimakkaasti. Kuluneen hallituskauden alus-       tienrakennuksiin liittyvissä töissä. Nyt kaavailtu
27365: sa yksityismetsätalouteen tarkoitetut varat olivat   määrärahojen supistaminen merkitsee kyseisten
27366: vuositasolla n. 700 miljoonaa markkaa, mutta         töiden toiminnallisten edellytysten voimakasta
27367: kuluvana vuonna määrärahat ovat olleet enää          heikkenemistä.
27368: 557 miljoonaa markkaa. Vähennys kolmen vuo-              Tarkasteltaessa määrärahojen mielekkyyttä
27369: den aikana on ollut yli 20 %. Hallituksen esitys     tulee muistaa, että metsään ja metsätalouteen
27370: vuodelle 1995 merkitsee valtionapua metsänpa-        liittyvät elinkeinot ovat kansantaloutemme kan-
27371: rannustöihin 107 miljoonaa markkaaja yksityis-       nalta avainasemassa myös ED-jäsenyyden toteu-
27372: metsätalouden edistämisorganisaatiolle 220 mil-      tuessa. Metsänparannustöihin käytettävä val-
27373: joonaa markkaa, yhteensä 327 miljoonaa mark-         tionapuei ole suinkaan elinkeinotukea, vaan sillä
27374: kaa. Toteutuessaan se merkitsee yli 50 %:n leik-     tuetaan koko kansantalouden kannalta välttä-
27375: kausta kuluvan vaalikauden alun määrärahojen         mättömien metsätaloudellisten investointien to-
27376: tasosta.                                             teutumista ja työllisyyttä kaikkein vaikeimmilla
27377:    Mikäli määrärahojen esitetty taso toteutuu,       työttömyysalueilla.
27378: se merkitsee suunniteltujen ja keskeneräisten            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27379: hankkeiden loppuunsaattamista, mutta uusia           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27380: hankkeita ei pystytä enää toteuttamaan. Tämä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27381: merkitsee huomattavaa lisäystä alan työttömyy-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27382: dessä, koska esimerkiksi kuluvana vuonna met-
27383: sänparannustöiden työllisyysvaikutus on ollut                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
27384: 2 500 miestyövuotta. Koska maassamme on tällä               metsänparannusmäärärahojen tason pi-
27385: hetkellä ennätyssuuri työttömyys, tarvittaisiin             tämiseksi tasolla, joka mahdollistaa vii-
27386: määrärahoja myös metsänparannukseen ja siinä                me vuosien tasoisten metsän parannustöi-
27387: tapahtuviin työllistämistoimiin. Suurinta tarvet-           denjatkumisen myös vuonna 1995?
27388: 
27389:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
27390: 
27391:                                              Tina Mäkelä
27392: 
27393: 
27394: 
27395: 
27396: 240017
27397: 2                                       1994 vp -   KK 672
27398: 
27399: 
27400: 
27401: 
27402:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27403: 
27404:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      temäärien kovinkaan paljon alentumatta. Met-
27405: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sänomistajien oma rahoitusosuus töiden toteu-
27406: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tuskustannuksista on sen sijaan kasvanut.
27407: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän           Kuluvana vuonna on metsänparannusvaroja
27408: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 672:       käytettävissä 281,5 milj. mk, josta valtion tuen
27409:                                                     osuus on 222,5 milj. mk. Ensi vuoden talousar-
27410:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       viossa on metsänparannustoimintaan varattu
27411:        metsänparannusmäärärahojen tason pi-         263 milj. mk, josta valtiontuen osuus on 228 milj.
27412:        tämiseksi tasolla, joka mahdollistaa vii-    mk. Valtiontuen määrä pysyy ensi vuonna kulu-
27413:        me vuosien tasoisten metsänparannustöi-      van vuoden tasolla. Osa tuesta tulee EU:n maa-
27414:        den jatkumisen myös vuonna 1995?             talousrahastosta.
27415:                                                        Sen sijaan metsänparannuslainan määrä ale-
27416:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nee vastaamaan lainarahoituksen tämän hetkistä
27417: vasti seuraavaa:                                    kysyntää.
27418:                                                        Metsänparannusvarojen työllisyysvaikutuk-
27419:    Metsänparannusvaroja on ollut käytettävissä      sen on ensi vuonna arvioitu olevan noin 2 400
27420: 1990-luvulla enimmillään vuonna 1992, jolloin       henkilötyövuotta.
27421: käytettiin 389 milj. mk, mistä valtion avustuksen      Metsätalouden työllisyyskehitys on ensisijai-
27422: osuus oli 215,9 milj. mk.                           sesti riippuvainen puutavaran kysynnän ja hak-
27423:   Vuoden 1993 alusta metsänparannustoimin-          kuumäärien kehityksestä. Tässä suhteessa ovat
27424: nan rahoitusehdot muuttuivat siten, että metsän-    kuluvan hakkuuvuoden näkymät varsin hyvät.
27425: parannuslainaa ei enää voida myöntää muihin            Metsänparannustöiden rahoitus tapahtuu
27426: kuin tilojen yhteishankkeina toteutettavien kun-    vain osittain julkisin varoin. Hallitus katsookin,
27427: nostusojitustöiden ja metsätienrakentamisen         että pelkkä metsänparannusvarojen lisääminen
27428: kustannuksiin. Myönnettävän lainan alarajaa         ei vielä riitä hankkeiden aikaansaamiseen, vaan
27429: nostettiin samalla 3 000 markasta 8 000 mark-       maanomistajien oma panostus joko rahan tai
27430: kaan.                                               oman työn muodossa on myös saatava hank-
27431:   Nämä muutokset rahoitusehdoissa merkitsi-         keille.
27432: vät valtion rahoitustarpeen pienenemistä suori-
27433: 
27434:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1994
27435: 
27436:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
27437:                                         1994 vp -   KK 672                                           3
27438: 
27439: 
27440: 
27441: 
27442:                                        Tili Riksdagens Talman
27443: 
27444:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     utan att prestationerna minskade nämnvärt.
27445: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      Skogsägarnas egen andel av kostnaderna för fi-
27446: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    nansieringen av arbetena har däremot ökat.
27447: man Mäkelä undertecknade spörsmål nr 672:              lnnevarande år uppgår skogsförbättrings-
27448:                                                     pengarna tili 281,5 milj. mk, varav statsstödets
27449:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      andel är 222,5 milj. mk. 1 nästa års budget har
27450:        ta för att bibehålla skogsförbättringsan-    för skogsförbättringsverksamhet reserverats 263
27451:        slagen på en sådan nivå att det även under   milj. mk, varav statsstödets andel uppgår till228
27452:        1995 kommer att vara möjligt att fortsät-    milj. mk. Beloppet av statsstödet bibehålls nästa
27453:        ta skogsf6rbättringsarbetena enligt de se-   år på samma nivå som i år. En del av stödet
27454:        naste årens nivå?                            kommer från EU :s jordbruksfond.
27455:                                                        Däremot sjunker beloppet av skogsförbätt-
27456:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ringslån så at~det motsvarar den nuvarande ef-
27457: anföra följande:                                    terfrågan pä lånefinansiering.
27458:                                                        Skogsförbättringspengarnas sysselsättande
27459:    Under 1990-talet har det funnits tillgång tili   effekt har nästa år uppskattats vara ca 2 400
27460: mest skogsf6rbättringspengar 1992, då 389 milj.     årsverken.
27461: mk användes för ändamå1et. Av detta belopp             Sysselsättningen inom skogsbruket är i första
27462: uppgick statsstödets andel tili215,9 milj. mk.      hand beroende av efterfrågan på virke och av-
27463:    Vid ingången av 1993 ändrades finansierings-     verkningsmängdens utveckling. 1 detta hänseen-
27464: vilikoren för skogsförbättringsverksamheten så      de är utsikterna för innevarande avverkningsår
27465: att skogsförbättringslån inte sedan dess har kun-   rätt goda.
27466: nat beviljas för andra kostnader än sådana som         Finansieringen av skogsförbättringsarbeten
27467: hänför sig tili iståndsättningsdikning och byg-     sker endast delvis med offentliga medel. Rege-
27468: gande av skogsvägar som genomförs såsom sam-        ringen anser att enbart en ökning av skogsför-
27469: fålida projekt för lägenheterna. Den nedre grän-    bättringspengarna inte i sig är tiliräcklig för att
27470: sen för lånen höjdes samtidigt från 3 000 mk tili   åstadkomma några projekt; jordägarnas egna
27471: 8 OOOmk.                                            satsningar, antingen i form av pengar eller eget
27472:    Dessa ändringar i finansieringsvillkoren inne-   arbete, är också väsentliga för projekten.
27473: bar att behovet av statsfinansiering minskade
27474: 
27475:      Helsingfors den 17 november 1994
27476: 
27477:                                                      Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
27478:                                                1994vp
27479: 
27480: Kirjallinen kysymys 673
27481: 
27482: 
27483: 
27484: 
27485:                                   Mäkelä: Ahvenanmaan asemasta Suomen liittyessä Euroopan
27486:                                      unianiin
27487: 
27488: 
27489:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27490: 
27491:     Tasavallan presidentti on pyytänyt Ahvenan-          Mikäli Ahvenanmaan maakunta päättäisi olla
27492: maan maakunnalta hyväksyntää Suomen ED-              hyväksymättä sopimusta ja jäisi käsittämättö-
27493: liittymissopimukselle. Sopimus tulee voimaan         mästi jäsenyyden ulkopuolelle, saisi se kuoria
27494: Ahvenanmaan osalta vain, mikäli maakuntapäi-         kerman jäsenyydestä, mutta samalla päättää
27495: vät kahden kolmasosan enemmistöllä hyväksy-          kieltäytyä kaikesta ikävästä mitä jäsenyys ai-
27496: vät sopimuksen. Maakuntapäivien suostumuk-           heuttaa. Emämaasta itsenäisenä oleminen siis
27497: sen pyytämistä ja tarvetta perustellaan mm. sillä,   laajenisi käsittämään Suomen lisäksi myös syn-
27498: että itsehallintolaista poiketen ED-sopimus siir-    tyvän Euroopan unioninkin. Arvattavasti maa-
27499: täisi Ahvenanmaan lainsäädäntövaltaaja hallin-       kunnassa suunnitellaan saaren muuttamista ns.
27500: tovaltaa EU:n toimielimille, komissiolle, neuvos-    veroparatiisiksi ja hämärätilien ja -yritysten pe-
27501: tolle ja parlamentille sekä tuomioistuimelle.        sä paikaksi Englannin kanaalin saarten tapaan.
27502:     Tilanne on absurdi, kun otetaan huomioon,        Voiko Suomi todella sallia tämänkaltaiset suun-
27503: mikä on tilanne manner-Suomen osalta siirty-         nitelmat ilman vastatoimia? On tapahtumassa
27504: män suhteen; arviolta 40 % lainsäädäntö-             käsittämätön vääryys ja Suomen kansalaisten,
27505: vailastamme siirtyy ED:lle jäsenyyden myötä ja       joita myös ahvenanmaalaiset ovat, perustuslain
27506: tuomioistuintemme riippumattomuus poistuu.           vastainen eriarvoisiksi asettaminen.
27507: Tästä huolimatta Suomea ollaan liittämässä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27508: ED :njäseneksi. Kuinka voi olla mahdollista, että    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27509: Ahvenanmaan maakunta, joka tiettävästi on osa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27510:  Suomea vaikkakin itsehallinnon turvin, voi emä-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27511:  maasta poiketen itse päättää liittymisestään?
27512:  Onko todella niin, että ahvenanmaalaisilla on                 Aikooko Hallitus todella sallia Ahve-
27513:  kaksinkertainen itsemääräämisoikeus, joista                nanmaan maakunnan suunnitteleman
27514:  vain toisesta päättää Suomen eduskunta? Onko               Suomen ED-jäsenyydestä pelkän hyödyn
27515:  suomalaisten perustuslaillisen tasavertaisuuden            korjaamisen ja itsemääräämisoikeuden
27516:  kannalta oikein, että koko maassa suoritetun               rajoittumisesta ja muista kielteisistä seu-
27517:  kansanäänestyksen jälkeen eduskunnan mah-                  raamuksista kieltäytymisen itsehal-
27518:  dollisesti päättäessä Suomen ED-sopimuksen                 lintoon vedoten, ja kuinka tämä on mah-
27519:  hyväksymisestä voivat ahvenanmaalaiset olla                dollista kansalaisten perustuslaillisen ta-
27520:  heitä arvokkaampia niin, että he saavat uudel-             savertaisuuden kannalta?
27521:  leen päättää oman maakuntansa jäsenyyteen
27522:  mukaan tulosta?
27523: 
27524:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
27525: 
27526:                                             Tina Mäkelä
27527: 
27528: 
27529: 
27530: 
27531:  240017
27532: 2                                        1994 vp -   KK 673
27533: 
27534: 
27535: 
27536: 
27537:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27538: 
27539:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Liittymissopimus ei edellä sanotun vuoksi voi
27540: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tulla voimaan Ahvenanmaalla,jos maakuntapäi-
27541: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vät ei anna suostumustaan voimaan tulemiselle.
27542: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tina Mä-        Lain mukaan suostumuksen hankkimisesta
27543: kelän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       päättää tasavallan presidentti. Jos suostumusta
27544: 673:                                                 ei olisi pyydetty, Ahvenanmaa ei voisi liittyä Suo-
27545:                                                      men kanssa unioniin siltä osin kuin kysymys on
27546:           Aikooko Hallitus todella sallia Ahve-      EY :n perustamissopimuksissa säännellyistä
27547:        nanmaan maakunnan suunnitteleman              asioista.
27548:        Suomen ED-jäsenyydestä pelkän hyödyn              Ahvenanmaan erityisasema perustuu Kan-
27549:        korjaamisen ja itsemääräämisoikeuden          sainliiton päätöksiin ja Suomen siihen liittyen
27550:        rajoittumisesta ja muista kielteisistä seu-   antamiin sitoumuksiin. Hallituksen esityksessä
27551:        raamuksista kieltäytymisen itsehallin-        ensimmäiseksi Ahvenanmaan itsehallintolaiksi
27552:        toon vedoten, ja kuinka tämä on mah-          (HE 73/1919 vp), joka annettiin jo ennen kuin
27553:        dollista kansalaisten perustuslaillisen ta-   Kansainliitto oli tunnustanut Suomen suvereni-
27554:        savertaisuuden kannalta?                      teetin Ahvenanmaalla ja määrännyt Ahvenan-
27555:                                                      maan väestön kansallisuussuojan perusteista, to-
27556:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         dettiin, että "Ahvenanmaalaisille taattaisiin
27557: vasti seuraavaa:                                     mahdollisuus itse järjestää olonsa niin vapaasti
27558:                                                      kuin se yleensä on mahdollista maakunnalle,
27559:    Jos kansainvälinen sopimus sisältää Ahvenan-      joka ei muodosta omaa valtiota". Hallitusmuo-
27560: maan itsehallintolain (1144/91) säännösten kans-     don 52 a §:ään on hiljattain otettu säännös,jonka
27561: sa ristiriidassa olevan määräyksen, määräys tulee    mukaan "Ahvenanmaan maakunnalla on itse-
27562: itsehallintolain 59 §:n 1 momentin mukaan voi-       hallinto sen mukaan kuin siitä erikseen sääde-
27563: maan maakunnassa vain, jos siitä säädetään siinä     tään".
27564: järjestyksessä kuin perustuslain muuttamisesta           Jos maakuntapäivät ei anna suostumustaan
27565: on säädetty sekä päätetään Ahvenanmaan maa-          liittymissopimuksen voimaan tulemiselle maa-
27566: kuntapäivillä siten, että päätöstä on kannattanut    kunnassa, Ahvenanmaa joutuu vaikeaan tilan-
27567: vähintään 2/3 annetuista äänistä.                    teeseen. Ahvenanmaan ympärille-myös maa-
27568:    Jos kansainvälinen sopimus sisältää määräyk-      kunnan ja mannermaan välille-syntyisi tullira-
27569: sen, joka itsehallintolain mukaan kuuluu maa-        ja. ETA-sopimus lakkaisi olemasta voimassa
27570: kunnan lainsäädäntötoimivaltaan, maakunta-           Ahvenanmaalla. Verolainsäädäntöä koskeva
27571: päivien on, jotta määräys tulisi voimaan maa-        lainsäädäntövalta kuuluisi edelleen pääosin val-
27572: kunnassa, hyväksyttävä säädös, jolla määräys         takunnalle. Ahvenanmaa ei siten ilman eduskun-
27573: saatetaan voimaan (itsehallintolain 59 §:n 2 mo-     nan lainsäädäntötoimenpiteitä voisi kehittyä ns.
27574: mentti).                                             veroparatiisiksi. Ahvenanmaan maakunnan
27575:    Suomen liittymisestä Euroopanunioniin tehty       kannalta liittyminen Euroopanunioniin merkit-
27576: sopimus sisältää lukuisia määräyksiä aloilla, jot-   see oman lainsäädäntövallan siirtämistä unionin
27577: ka kuuluvat Ahvenanmaan maakunnan lainsää-           elimille ilman, että Ahvenanmaa saa suoranaista
27578: däntövaltaan. Sopimus sisältää myös määräyk-         edustusta EU :n toimielimissä. Niillä aloilla, joil-
27579: siä, jotka merkitsevät poikkeuksia itsehallinto-     la maakunnalla on lainsäädäntövalta, olisi sen
27580: lain säännöksistä, mm. siten, että maakunnan         vuoksi turvattava maakunnan osallistuminen
27581: lainsäädäntövaltaa ja siihen liittyvää maakun-       kansalliseen päätöksentekoon.
27582: nan hallintovaltaa siirtyisi EY:n toimielimille.
27583: 
27584:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1994
27585: 
27586:                                                               Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
27587:                                            1994 vp -   KK 673                                                3
27588: 
27589: 
27590: 
27591: 
27592:                                          Tili Riksdagens Talman
27593: 
27594:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen an-           På grund av det ovan anförda kan anslut-
27595: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ningsfördraget inte träda i kraft beträffande
27596: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Åland ifalilagtinget inte ger sitt bifali tili ikraft-
27597: man Tina Mäkelä undertecknade spörsmål nr              trädandet. Enligt lag beslutar republikens presi-
27598: 673:                                                   dent om inhämtande av bifall. Om bifali inte
27599:                                                        hade inhämtats skulie Åland inte kunna ansluta
27600:           Ämnar Regeringen verkligen tiliåta           sig tili unionen tilisammans med Finland tili den
27601:        landskapet Ålands planer på att med hän-        del frågan gälier angelägenheter som regleras i de
27602:        visning tili självstyret enbart skörda          fördrag som ligger tili grund för EGO
27603:        frukterna av Finlands medlemskap i EU               Ålands särstälining grundar sig på Nationer-
27604:        och förvägra begränsningarna av självbe-        nas Förbunds beslut och Finlands garantier i
27605:        stämmanderätten och andra negativa              anknytning därtillo I regeringens rroposition tili
27606:        följdverkningar och hur är detta möjligt        den första självstyrelselagen för Aland (RP 73/
27607:        med tanke på medborgarnas grundlags-            1919 rd), som avläts redan innan Nationernas
27608:        enliga jämstälidhet?                            Förbund hade tillerkänt Finland suveräniteten
27609:                                                        över Åland och förordnat om grunderna för den
27610:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          åländska befolkningens nationalitetsskydd, kon-
27611: anföra följande:                                       staterades att "ålänningarna skulie tiliförsäkras
27612:                                                        möjlighet att själva ordna sin tilivaro så fritt det
27613:    Om ett internationelit fördrag innehålier en        överhuvud är möjligt för ett landskap som icke
27614: bestämmelse som står i strid med självstyrelsela-      utgör en egen stat" I 52 a § regeringsformen
27615:                                                                                0
27616: 
27617: 
27618: 
27619: 
27620: gen för Åland (1144/91 ), b1ir bestämmelsen enligt     intogs nyligen ett stadgande enligt vilket "Land-
27621: 59 § 1 momo sjä1vstyrelselagen gäliande i 1andska-     skapet A1and har självstyrelse enligt vad som
27622: pet endast om därom stiftas en lag i den ordning       stadgas särskilt"  0
27623: 
27624: 
27625: 
27626: 
27627: som stadgas om ändring av grund1ag samt om ett             Ifalilagtinget inte ger sitt bifall tili att anslut-
27628: beslut i ärendet fattas i Ålands lagting med en        ningsfördraget träder i kraft i landskapet hamnar
27629: majoritet om minst 2/3 av de avgivna rösternao         Åland i en svår situationo Runt Åland - också
27630:    Om ett internationelit fördrag innehålier en        melian landskapet och fastlandet - skulie en
27631: bestämmelse som enligt självstyrelselagen falier       tuligräns uppståo EES-avtalet skulie upphöra att
27632: inom landskapets lagstiftningsbehörighet, skali        gälia beträffande Ålando Lagstiftningsbehörig-
27633: lagtinget för att bestämmelsen skall bli gäliande i    heten i fråga om skattelagstiftningen skulie fort-
27634: landskapet ge sitt bifali tili den författning genom   sättningsvis tili största delen ligga hos riketo Utan
27635: viiken bestämmelsen sätts i kraft (59§ 2 momo          riksdagens lagstiftningsåtgärder skulle Åland så-
27636: självstyrelselagen)o                                   ledes inte kunna utvecklas tili ett soko skattepara-
27637:    Fördraget om Finlands anslutning tili Euro-         diso För landskapet Åland innebär en anslutning
27638: peiska unionen innehålier otaliga bestämmelser         tili Europeiska unionen att dess lagstiftningsbe-
27639: inom områden som falier inom landskapet                höri,ghet överförs tili unionens institutioner utan
27640: Ålands lagstiftningsbehörigheto Fördraget inne-        att Aland får direkt representation i EU:s institu-
27641: hålier också bestämmelser som innebär undan-           tioner. Inom de områden där landskapet har
27642: tag från självstyrelselagens stadganden bl.ao så       lagstiftningsbehörighet bör landskapets delta-
27643: att delar av landskapets lagstiftningsbehörighet       gande i det nationella beslutsfattandet därför
27644: och därtili hörande förvaltningsbehörighet över-       tryggaso
27645: förs tili EG:s institutionero
27646: 
27647:      Helsingforsden 9 november 1994
27648: 
27649:                                                                   Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
27650:                                                  1994 vp
27651: 
27652: Kirjallinen kysymys 674
27653: 
27654: 
27655: 
27656: 
27657:                                     Mäkelä: Lääkekulujen nykyistä kattavammasta korvaamisesta
27658: 
27659: 
27660: 
27661:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27662: 
27663:    Lääkärikunta ja apteekkarit ovat ilmaisseet         niitä täysimääräisenä. Useat vanhukset ja pitkä-
27664: huolestumisensa jatkuvasti lisääntyvästä ilmiös-       aikaissairaat sekä työttömät joutuvat valitse-
27665: tä lääkärin potilaalle määräämien lääkkeiden           maan ruuan ja lääkkeiden välillä, jolloin luon-
27666: suhteen. Tämä ilmiö on ihmisten yhä lisääntyvä         nonmukainen valinta osuu ruuan ostamisen puo-
27667: heille määrättyjen lääkkeiden ottamatta jättämi-       lelle. Näin ollen määrätty lääkitys jää hoitamat-
27668: nen tai määrättyjen lääkeannosten oma-aloittei-        ta. Tämänkaltainen kehitys tulisi pikaisesti saada
27669: nen supistaminen säästösyistä.                         pysäytetyksi,ja hallituksen pitäisi ryhtyä toimen-
27670:    Maassamme on tällä hetkellä noin 1 miljoo-          piteisiin, joilla vähävaraiset kansalaiset saataisiin
27671: na pitkäaikaissairasta, joilla on vakituinen lää-      jälleen käyttämään heille lääkärin määräämän
27672: kitys ja jotka tarvitsevat välttämättä heille mää-     lääkityksen täysimääräisenä. Tämä olisi mahdol-
27673: rätyn lääkityksen pystyäkseen selviytymään jo-         lista joko tiettyjä sosiaalisia etuuksia korotta-
27674: kapäiväisestä elämästään. Lääkärikunnan ja             malla tai palauttamaHa lääkkeiden korvausosuu-
27675: apteekkarien arvion mukaan em. miljoonasta             det ja omavastuuosuudet aikaisemmalle tasol-
27676: pitkäaikaissairaasta jopa joka kymmenes jättää         leen. Nyt suoritettujen hallituksen säästötoimen-
27677: heille määrättyjä lääkkeitä käyttämättä joko           piteiden säästövaikutukset ovat olennaisesti siitä
27678: kokonaan tai osittain. Tämän lisäksi myös nor-         aiheutuvia haittavaikutuksia vähäisemmät niin
27679: maalisti sairauden takia lääkärissä käyvistä           lyhyellä kuin pitkäHäkin tähtäimellä.
27680: henkilöistä osa jättää määrätyn Iääkekuurio                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27681: ostamatta tai pienentää annosta säästösyistä.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27682: Voi vain kuvitella, kuinka suuri merkitys kysei-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27683: sellä yli 100 000 henkilön lääkkeiden käytön lai-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27684: minlyönnillä on pitkällä tähtäimellä kansamme
27685: terveyteen. Lisäksi tämä tulee aiheuttamaan                       Tietääkö Hallitus, että sen toteuttamat
27686:  työikäiselle väestölle lukuisasti jälkitauteja sai-           sosiaalietuuksien leikkaukset ja lääkkei-
27687:  rauksien pitkittyessä ja lisäkustannuksia sai-                den sv-korvausten heikennykset ovat ai-
27688:  rauslomien pidentyessä.                                       heuttaneet pitkäaikaissairaiden ja mui-
27689:     Kyseinen lääkkeiden käytön laiminlyöminen                  denkin sairastavien kohdalla määrättyjen
27690: johtuu pitkälti hallituksen toteuttamista lääkkei-             lääkitysten ottamattajättämistä tai mää-
27691:  den osavastuuosuuksien korottamisista ja toi-                 rän oma-aloitteista vähentämistä, ja
27692:  saalta kansalaisten sosiaalisten etuuksien supis-                mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
27693:  tamisista. Ihmisillä ei yksinkertaisesti ole varaa            tämän kansanterveydellisesti vaarallisen
27694:  lunastaa heille määrättyjä lääkkeitä tai käyttää              kehityksen pysäyttämiseksi?
27695: 
27696:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
27697: 
27698:                                               Tina Mäkelä
27699: 
27700: 
27701: 
27702: 
27703: 240017
27704: 2                                         1994 vp -    KK 674
27705: 
27706: 
27707: 
27708: 
27709:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27710: 
27711:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Potilaalle aiheutuviin kustannuksiin on mah-
27712: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          dollista vaikuttaa kiinnittämällä aikaisempaa
27713: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        enemmän huomiota potilaiden elintapojen oh-
27714: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tina Mä-          jaukseen ja edistämällä rationaalista lääkkeiden
27715: kelän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         määräämistä ja toimittamista.
27716: 674:                                                       Kuluvan vuoden huhtikuun alusta on tullut
27717:                                                        voimaan 1ääkekorvausuudistus, jossa vakuutet-
27718:           Tietääkö Hallitus, että sen toteuttamat      tujen omavastuuosuutta nostettiin erityiskor-
27719:        sosiaalietuuksien leikkaukset ja lääkkei-       vaus1uokissa. Valtaosa lääkekorvausten saajista
27720:        den sv-korvausten heikennykset ovat ai-         on peruskorvattavia lääkkeitä saavia. Peruskor-
27721:        heuttaneet pitkäaikaissairaiden ja mui-         vattavien lääkkeiden tosiasiallista korvaustasoa
27722:        denkin sairastavien kohdalla määrättyjen        nostettiin keskimääräisestä 29 prosentista noin
27723:        lääkitysten ottamatta jättämistä tai mää-       37 prosenttiin. Lakiin sisällytettiin siinä jo ennes-
27724:        rän oma-aloitteista vähentämistä, ja            tään ollut tietty vuotuinen markkamääräinen
27725:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          katto, 3 100 markkaa, jonka täyttymisen jälkeen
27726:        tämän kansanterveydellisesti vaarallisen        ostetut lääkkeet korvataan vakuutetulle lähes
27727:        kehityksen pysäyttämiseksi?                     kokonaan. Tämä takaa, ettei vakuutetulle aiheu-
27728:                                                        du sairauden johdosta vuositasolla kohtuutto-
27729:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           man suuria lääkekuluja.
27730: vasti seuraavaa:                                           Lääkkeistä ja lääkekorvauksista käytettävissä
27731:                                                         olevien tilastojen perusteella ei ole osoitettavissa,
27732:     Sairausvakuutuslain lääkekorvausjärjestel-         että lääkkeitä olisi jätetty laajassa mitassa hank-
27733: mää on vuosina 1992 ja 1994 uudistettu usealla         kimatta, vaikka yksilötasolla tällaista saattaa il-
27734: eri tavalla. Näiden uudistusten tausta-ajatuksena      metäkin. Apteekkien lääkemyynti vähittäishin-
27735: on ollut muun muassa lisätä lääkkeiden hintakil-       noin kasvoi vuodesta 1991 vuoteen 1993 noin 19
27736: pailua ja sitä kautta toimia lääkkeiden käyttäjien     prosenttia. Reseptilääkkeiden myynnin kasvu oli
27737: eduksi. Tavoitteena on ollut luoda potilaiden          450 miljoonaa markkaa. Lääkemyynnin kasvu
27738: kannalta oikeudenmukainen korvausjärjestelmä            kuluvan vuoden aikana on ollut samaa suuruus-
27739: siten, että sairauden hoidossa välttämättömät ja        luokkaa kuin vuonna 1993. Kansaneläkelaitok-
27740: hyödylliset lääkkeet korvataan. Lääkekorvaus-           sen maksamat lääkekorvaukset ovat tammi-
27741: järjestelmän tarkoituksena on myös ohjata lääk-         syyskuussa 1994 kasvaneet noin 10 prosenttia
27742: keiden määräämistä ja käyttöä terveydenhuollon          viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattu-
27743: kokonaisedun mukaisesti. Tämä merkitsee                 na.
27744: muun muassa hintojen ja kustannusten entistä               Huhtikuussa 1994 toteutetusta uudistuksesta
27745: tarkempaa huomioon ottamista lääkehoitoa                on puolen vuoden kokemuksella ennenaikaista
27746: suunniteltaessa.                                        tehdä johtopäätöksiä. Lääkekorvausmenojen
27747:     Lääkkeiden hintoihin on pyritty vaikutta-          merkittävä lisääntyminen alkuvuonna osoittaa,
27748: maan muun muassa ottamalla 1.4.1993 käyttöön            että potilaat hankkivat lääkkeitä etukäteen osak-
27749: ohje, jonka mukaan lääkäri ja hammaslääkäri             si myös varastoon. Uudistuksen vaikutuksista on
27750: voivat potilaan suostumuksella merkitä reseptiin        mahdollista tehdä todellisia johtopäätöksiä vas-
27751: kirjaimen G silloin, kun apteekista voidaan lää-        ta vuonna 1995, jolloin nähdään lääkemyynnin
27752: kehoitoa vaarantamatta reseptiin merkityn lääk-         kehittyminen ja potilaiden lääkkeiden hankinta
27753: keen asemesta toimittaa myös vastaavaa, samaa           pitemmältä aikaväliltä.
27754: vaikuttavaa ainetta tai aineyhdistelmää sisältä-
27755: vää, halvinta saatavilla olevaa tai hinnaltaan siitä
27756: vähäisesti poikkeavaa valmistetta.
27757: 
27758:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1994
27759: 
27760:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
27761:                                            1994 vp -    KK 674                                           3
27762: 
27763: 
27764: 
27765: 
27766:                                          Tili Riksdagens Talman
27767: 
27768:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        hålier samma verksamma ämne elier ämneskom-
27769: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          bination.
27770: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Det är möjligt att påverka de kostnader som
27771: man Tina Mäkelä undertecknade spörsmål nr               åsamkas patienterna genom att i större utsträck-
27772: 674:                                                    ning än tidigare fåsta uppmärksamhet vid patien-
27773:                                                         ternas levnadsvanor och genom att främja en
27774:           Är Regeringen medveten om att de              rationeli ordination och expediering av läkeme-
27775:        nedskärningar av de sociala förmånerna           del.
27776:        som den genomfört och de sänkta sjuk-               Vid ingången av april i år trädde en revidering
27777:        försäkringsersättningarna för läkemedel          av läkemedelsersättningarna i kraft. I och med
27778:        förorsakat att långtidssjuka och även an-        denna höjdes de försäkrades självriskandelar
27779:        dra som insjuknat inte tagit läkemedel           inom specialersättningsgrupperna. Största delen
27780:        som ordinerats dem, elier att de på eget         av dem som erhåller läkemedelsersättningar är
27781:        bevåg minskat de föreskrivna läkeme-             sådana som får läkemedel som omfattas av bas-
27782:        delsmängderna, och                               ersättning. Den faktiska ersättningsnivån för lä-
27783:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         kemedel som omfattas av basersättningen höj-
27784:        för att stoppa denna ur folkhälsosyn-            des från i medeltal 29 % tili ca 37 %. I lagen
27785:        punkt skadliga utveckling?                       bibehölis det årliga takbeloppet om 3 100 mk. De
27786:                                                         läkemedel som köps sedan detta takbelopp nåtts
27787:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ersätts så gott som i sin helhet. Detta garanterar
27788: anföra följande:                                        att den försäkrade inte åsamkas oskäligt höga
27789:                                                         årliga läkemedelskostnader på grund av sin sjuk-
27790:    Sjukförsäkringslagens läkemedelsersättnings-         dom.
27791: system har under 1992 och 1994 reviderats på               Utgående från den statistik om läkemedel och
27792: många olika sätt. Avsikten med detta har bl.a.          läkemedelsersättningar som finns tiligänglig kan
27793: varit att öka priskonkurrensen melian läkemedel         det inte visas att läkemedel skulie ha blivit oan-
27794: och på detta sätt verka tili förmån för dem som         skaffade i någon större utsträckning, därmed inte
27795: använder mediciner. Målet har varit att skapa ett       sagt att sådant inte kan fOrekomma på individni-
27796: för patienterna rättvist ersättningssystem så att       vå. Apotekens läkemedelsförsäljning tili minut-
27797: de läkemedel som är nödvändiga och nyttiga vid          pris ökade med ca 19% från 1991 tili 1993. För-
27798: behandlingen av en sjukdom ersätts. Genom lä-           säljningen av receptbelagda mediciner ökade
27799: kemedelsersättningssystemet vill man också sty-         med 450 milj. mk. 1 år har läkemedelsförsäljning-
27800: ra ordinationen och användningen av läkemedel           en ökat i samma takt som under 1993. De läke-
27801: på ett sådant sätt att den totala nyttan för hälso-     medelsersättningar som folkpensionsanstalten
27802: och sjukvården beaktas. Detta innebär bl.a. att         betalt under januari-september 1994 är ca 10%
27803: priserna och kostnaderna beaktas ännu noggran-          högre än under motsvarande tidsperiod i fjol.
27804: nare än tidigare när en läkemedelsbehandling               Det är fortfarande för tidigt för några slutled-
27805: planeras.                                               ningar beträffande den reform som genomfördes
27806:    Man har även försökt inverka på läkemedels-          i april 1994. Den tydliga ökningen av utgifterna
27807: priserna bl.a. genom att den 1 april1993 tai bruk       för läkemedelsersättningar i början av året visar
27808: anvisningar enligt vilka en läkare elier en tandlä-     att patienterna köpte läkemedel på förhand, del-
27809: kare med patientens samtycke kan anteckna bok-          vis även för kommande behov. Reelia slutsatser
27810: staven G på receptet när apoteket utan att även-        av reformens verkningar kan dras först 1995, när
27811: tyra läkemedelsbehandlingen även kan expediera          man har kunnat följa upp läkemedelsförsäljning-
27812: det motsvarande billigaste eller ett tili priset obe-   ens utveckling och patienternas läkemedelsan-
27813: tydligt avvikande läkemedelspreparat som inne-          skaffningar under en längre tidsperiod.
27814: 
27815:      Helsingfors den 17 november 1994
27816: 
27817:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
27818: 1
27819:                                                  1994 vp
27820: 
27821: Kirjallinen kysymys 675
27822: 
27823: 
27824: 
27825: 
27826:                                     Mäkelä: Sosiaalietuuksien päällekkäisyyksien kartoittamisesta
27827: 
27828: 
27829: 
27830:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27831: 
27832:    Ruotsissa on aloitettu yhteiskunnan maksa-          etuuksien takia kuuluisi. Olisi siis syytä myös
27833: mien sosiaalietuuksien päällekkäisyyksien ja           Suomessa ryhtyä vastaavaan rekistereiden yh-
27834: mahdollisten väärinkäytösten kartoittaminen            teensovittamiseen ja puhdistusoperaatioon kuin
27835: yhteensovittamalla eri tahojen pitämät sosiaali-       Ruotsissakin. Tällöin voitaisiin etuuksia maksaa
27836: tiedostot yhteen rekisteriin. Tällä tavoin paljas-     niitä todella tarvitseville ja niihin oikeutetuille
27837: tuvat sellaiset tuen saajat, jotka käyttävät hyväk-    ilman jatkuvia leikkauksia.
27838: seen tähän saakka useassa eri tiedostossa olleiden        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27839: tietojen hajanaisuutta ja nostavat sen ansiosta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27840: enemmän ja useampia etuuksia kuin heille kuu-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27841: luisi.                                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27842:    Suomella on ollut yleensä tapana seurata
27843: Ruotsin esimerkkiä niin hyvässä kuin pahassa-                    Aikooko Hallitus seurata Ruotsin esi-
27844: kin. Myös meillä pidetään tällä hetkellä kansalai-            merkkiä ja yhteensovittaa sosiaalialan eri
27845: sista useita eri sosiaalialan rekistereitä, jolloin           rekisterit paljastaakseen etuuksien vää-
27846: myös täällä on mahdollista käyttää hyväksi syn-               rinkäyttäjät niin, että etuudet voidaan
27847: tyviä tietokatkoksiaja nauttia sellaisia sosiaalisia          maksaa riittävinä niihin todella oikeute-
27848: etuuksia,jotka eivät kyseiselle henkilölle muiden             tuille kansalaisille?
27849: 
27850:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
27851: 
27852:                                               Tina Mäkelä
27853: 
27854: 
27855: 
27856: 
27857: 240017
27858: 2                                          1994 vp -   KK 675
27859: 
27860: 
27861: 
27862: 
27863:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27864: 
27865:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         saneläkejärjestelmän ja työeläkejärjestelmän re-
27866: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kisterien käyttöön. Kansaneläkelaitoksen tahol-
27867: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ta mahdollisuutta rekistereiden suorakäyttöyh-
27868: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tina Mä-          teyksiin ei nähty olevan, koska kansaneläkelai-
27869: kelän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         toksen sisältämät rekisterit ovat kattavia ja sisäl-
27870: 675:                                                   tävät henkilön terveyteen ja toimeentuloon liitty-
27871:                                                        viä arkaluontoisia tietoja. Eläketurvakeskuksen
27872:           Aikooko Hallitus seurata Ruotsin esi-        työsuhderekisterit ovat puolestaan 6---8 kuu-
27873:        merkkiä ja yhteensovittaa sosiaalialan eri      kautta jäljessä reaaliajasta. Sosiaaliturvan rekis-
27874:        rekisterit paljastaakseen etuuksien vää-        tereiden osalta ihmisten terveydentilatiedot ja
27875:        rinkäyttäjät niin, että etuudet voidaan         muut sosiaalietuudet kuuluvat sillä tavoin yksi-
27876:        maksaa riittävinä niihin todella oikeute-       tyisen suojan piiriin, ettei ole tarkoituksenmu-
27877:        tuille kansalaisille?                           kaista avata tiedostoja ulkopuolisten käyttöön.
27878:                                                        Sosiaaliturvan väärinkäytösten estämiseen on
27879:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           löydettävä muut keinot kuin kerätä ihmisistä
27880: vasti seuraavaa:                                       eräänlaisia mustia listoja vain heidän saadessaan
27881:                                                        sosiaaliturvaa.
27882:    Kysymys sosiaaliturvan väärinkäytöksistä on             Yleisen edun nimissä ja myös lainkuuliaisuu-
27883: ollut esillä hallituksen iltakoulussa 12.10.1994       teen vedoten saattaa olla tarpeellista korostaa
27884: työttömyysturvan väärinkäyttöön liittyvien toi-        sitä, että sosiaaliturvaetuudet on tarkoitettu ih-
27885: menpiteiden osalta. Oikeusministeriön taholta          misten toimeentuloturvaksi silloin, kun he eivät
27886: toimitettiin selvityspyyntö valtiovarainministe-       omalla työllään tai muusta syystä saa toimeen tu-
27887: riölle, opetusministeriölle, sosiaali- ja terveysmi-   loaan. Siksi saattaa olla tarkoituksenmukaista
27888: nisteriölle, työministeriölle sekä oikeusministe-      selvittää esimerkiksi projektiluontaisesti työttö-
27889: riön vankeinhoito-osastolle. Kirjeessä pyydettiin      myysturvan väärinkäytösten kohdentuminen.
27890: edellä mainittujen viranomaisten välistä tietojen-     Ruotsista saadut tiedot kuitenkin osoittavat, et-
27891: vaihtoa koskevien säännösten valmisteluja oike-        tei surumittaisella massa-ajolla saada sellaista tie-
27892: usministeriössä pidettävää kokousta varten.            toa väärinkäytöksistä kuin järjestelyä suunnitel-
27893:    Sosiaaliturvan kannalta kysymys sosiaalitur-        taessa on toivottu.
27894: vaetuuksien väärinkäytöksistä ei voi kohdistua             Kysymys työttömyysturvan väärinkäytösten
27895: pelkästään työttömyysturvaan, vaan lähtökoh-           selvittämisestä on vireillä edellä mainitun oikeus-
27896: tana pitää olla eri etuuksien samanlainen kohte-       ministeriössä pidetyn selvityksen jälkeen. Tar-
27897: lu. Sosiaaliturvan osalta väärinkäyttöä ei ole         koituksena on löytää menettelytavat, jotka eivät
27898: nähtävissä pelkästään työntekijöiden kannalta,         loukkaisi henkilöiden yksityistä oikeussuojaa
27899: vaan myös työnantajilla on mahdollisuuksia jär-        enempää kuin yhteiskunnassa vallitsevaa tieto-
27900: jestellä erilaisia sosiaaliturvan rahoitukseen liit-   suojakäsitettäkään, mutta jotka voisivat kuiten-
27901: tyviä toimenpiteitä.                                   kin riittävällä tavalla estää työttömyysturvan
27902:    Oikeusministeriön aloitteen pohjalta kartoi-        väärinkäytökset.
27903: tettiin sosiaalivakuutuksen mahdollisuudet kan-
27904: 
27905:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1994
27906: 
27907:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
27908:                                           1994 vp -      KK 675                                            3
27909: 
27910: 
27911: 
27912: 
27913:                                         Tili Riksdagens Talman
27914: 
27915:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ringen använda sig av folkpensions- och arbets-
27916: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           pensionssystemens register. Från folkpensions-
27917: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         anstaltens sida ansågs att det inte finns någon
27918: man Tina Mäkelä undertecknade spörsmål nr                möjlighet tili direkt användning av registren, ef-
27919: 675:                                                     tersom folkpensionsanstaltens register är om-
27920:                                                          fattande och innehåller sådana uppgifter av
27921:           Ämnar Regeringen följa Sveriges ex-            känslig natur som gäller personlig hälsa och ut-
27922:        empel och samordna de olika registren             komst. Pensionsskyddscentralens register över
27923:        inom den sociala sektorn så att de som            arbetsförhållanden ligger i sin tur 6-8 månader
27924:        missbrukar förmånerna avslöjas och för-           efter realtid. Då det gäller socialskyddsregistren
27925:        månerna i stället i tillräcklig utsträckning      omfattas uppgifterna om personers hälsotill-
27926:        kan betalas till de medborgare som verk-          stånd och övriga sociala förmåner så tili vida av
27927:        ligen är berättigade tili dem?                    integritetsskyddet att det inte är ändamålsenligt
27928:                                                          att öppna filerna för utomstående. För att för-
27929:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            hindra missbruk av socialskyddet måste man fin-
27930: anföra följande:                                         na andra metoder än att upprätta något slags
27931:                                                          svarta listor över folk enbart för att de skall
27932:    Frågan om missbruk av socialskyddet har be-           kunna utnyttja sitt socialskydd.
27933: handlats i regeringens aftonskola 12.10.1994 tili           Med tanke på vad som är av allmänt intresse
27934: den del som gäller åtgärder i anslutning tili miss-      och också med hänvisning tilllaglydigheten kan
27935: bruk av utkomstskyddet för arbetslösa. Justitie-         det vara nödvändigt att understryka att social-
27936: ministeriet sände en begäran om utredning tili           skyddsförmånerna är avsedda att trygga männis-
27937: finansministeriet, undervisningsministeriet, ar-         kors utkomst då de inte själva kan tjäna sitt
27938: betsministeriet samt justitieministeriets fång-          uppehälle eller klara sig på annat sätt. Därför kan
27939: vårdsavdelning. 1 brevet begärdes att stadganden         det vara ändamålsenligt att t.ex. inom ramen för
27940: om informationsutbytet mellan ovan nämnda                ett projekt reda ut vilka nackdelar missbruket för
27941: myndigheter skulle beredas inför ett möte som            med sig. Uppgifter från Sverige visar emellertid
27942: skulle hållas vid justitieministeriet.                   att summariska masskörningar inte ger sådan
27943:    Med tanke på socialskyddet kan frågan om              information om missbruk som man hoppades då
27944: missbruk av de sociala förmånerna inte koncen-           arrangemangen planerades.
27945: treras tili enbart utkomstskyddet för arbetslösa,           Frågan om en utredning av missbruket i fråga
27946: utan utgångspunkten bör vara att alla förmåner           om utkomstskyddet för arbetslösa är aktuell ef-
27947: behandlas lika. För socialskyddets del bör miss-         ter den ovan nämnda utredningen vid justitiemi-
27948: bruket inte ses enbart från arbetstagarsynpunkt,         nisteriet. A vsikten är att finna förfaringssätt som
27949: utan också arbetsgivarna har möjlighet att vidta         inte kränker individens rättsskydd liksom inte
27950: olika åtgärder i anslutning tili finansieringen av       heller samhällets rådande uppfattning om data-
27951: socialskyddet.                                           sekretess, men som ändå på ett tilifredsställande
27952:    Utgående från finansministeriets initiativ            sätt kan förhindra missbruk av utkomstskyddet
27953: kartlades möjligheterna att inom socialförsäk-           för arbetslösa.
27954: 
27955:      Helsingfors den 17 november 1994
27956: 
27957:                                                       Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
27958:                                               1994 vp
27959: 
27960: Kirjallinen kysymys 676
27961: 
27962: 
27963: 
27964: 
27965:                                  Törnqvist ym.: Tavaroiden ja palveluiden myynnin arvonlisävero-
27966:                                     kohtelun yhdenmukaistamisesta
27967: 
27968: 
27969:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27970: 
27971:    Arvonlisäverolain mukaan kuntien ja kun-            Kuitenkin lääninverovirasto on tehnyt ennak-
27972: tayhtymien on suoritettava veroa tavaroiden ja      kopäätöksen, jossa se ilmoittaa, että kuntayhty-
27973: palveluiden myynnistä, jos toiminta tapahtuu lii-   män on suoritettava arvonlisäveroa tavaroiden
27974: ketoiminnan muodossa. Liiketoiminnan muo-           ja työsuoritusten myynnistä.
27975: dossa tapahtuvalta toiminnalta edellytetään            Valtakunnan tasolla eri veropiireissä on erilai-
27976: yleensä ansiotarkoitusta. Kuntien harjoittaman      sia tulkintoja samasta asiasta, ja osassa on rat-
27977: myynnin katsotaan tapahtuvan ansiotarkoituk-        kaistu asia ennakkopäätöksellä niin, ettei arvon-
27978: sella silloinkin, kun myynti tapahtuu omakus-       lisäveroa tarvitse suorittaa. Koko maan kannalta
27979: tannushintaan, ellei kysymys ole viranomaistoi-     asia pitäisi ratkaista niin, että verovirastot tulkit-
27980: minnasta. Selvästi alle omakustannushinnan ta-      sisivat asian samalla tavalla. Nykyisen käytän-
27981: pahtuva myynti on sitä vastoin verotonta. Laissa    nön ollessa voimassa syntyy eriarvoisuutta maan
27982: eikä lain valmisteluasiakirjoissa ole mainintaa,    eri alueilla.
27983: millaista toimintaa on pidettävä selvästi alle         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27984: omakustannushinnan.                                 jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27985:     Honkalammen kuntayhtymä on hakenut              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27986: Pohjois-Karjalan lääninverovirastolta ennakko-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27987: päätöstä arvonlisäverolain tulkinnasta työtoi-
27988: minnoissa valmistettujen tavaroiden ja palvelui-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27989:  den osalta. Hakemuksessa osoitettiin, että tava-           ryhtyä tavaroiden ja työsuoritusten
27990:  rat ja tuotteet myydään selvästi alle omakustan-           myynnin arvonlisäverokäytännön yh-
27991:  nushinnan ja niiden valmistus tapahtuu osana               denmukaistamiseksi eri kunnissa ja kun-
27992:  annettua varsinaista sosiaalihuoltoa.                      tayhtymissä?
27993: 
27994:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1994
27995: 
27996:                     Kerttu Törnqvist                          Matti Väistö
27997:                     Tuula Kuittinen                           Esko Jokiniemi
27998:                                             Riitta Myller
27999: 
28000: 
28001: 
28002: 
28003:  240017
28004: 2                                        1994 vp -   KK 676
28005: 
28006: 
28007: 
28008: 
28009:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28010: 
28011:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taavaa myyntiä ja tapahtuuko toiminta kysyn-
28012: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tä-tarjonta-tilanteessa. Selvästi alle omakustan-
28013: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nushintaan tapahtuva myynti on sitä vastoin ve-
28014: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Törnqvis-       rotonta.
28015: tin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        Kirjallisessa kysymyksessä mainitaan esi-
28016: 676:                                                 merkkinä Pohjois-Karjalan lääninveroviraston
28017:                                                      antama ennakkopäätös, jonka mukaan Honka-
28018:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lammen kuntayhtymän on suoritettava arvonli-
28019:        ryhtyä tavaroiden ja työsuoritusten           säveroa tavaroiden ja työsuoritusten myynnistä.
28020:        myynnin arvonlisäverokäytännön yh-            Lääninveroviraston päätöksen perustelujen mu-
28021:        denmukaistamiseksi eri kunnissa ja kun-       kaan asiakirjoista saatava selvitys kuntayhty-
28022:        tayhtymissä?                                  män harjoittaman myyntitoiminnan laadusta,
28023:                                                      laajuudesta ja julkisuudesta osoittaa, että toi-
28024:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mintaa sen mahdollisesta tappiollisuudesta huo-
28025: vasti seuraavaa:                                     limatta harjoitetaan liiketoiminnan muodossa.
28026:                                                         Suomen kunnat ovat asukasluvultaan, kool-
28027:    Arvonlisäverolaki (1501/93) tuli voimaan          taan sekä väestö- ja elinkeinorakenteeltaan eri-
28028: päivänä kesäkuuta 1994. Lyhyen voimassaolo-          laisia. Pienen kunnan toiminnat ja toimintamuo-
28029: ajan vuoksi lain soveltamiskäytäntö ei voi kaikis-   dot eivät ole samanlaisia kuin suuren kunnan,
28030: sa tilanteissa olla vielä vakiintunut.               joten kunnan harjoittaman toiminnan arvonlisä-
28031:    Arvonlisäverolain mukaan kuntien ja kun-          verollisuus joudutaan ratkaisemaan tapauskoh-
28032: tayhtymien on suoritettava veroa tavaroiden ja       taisesti. Sama periaate on voimassa muidenkin
28033: palvelujen myynnistä, jos toiminta tapahtuu lii-     kuin puhtaasti kaupallisten toimintojen verolli-
28034: ketoiminnan muodossa. Kuntien ja kuntayhty-          suutta arvioitaessa.
28035: mien verovelvollisuudesta säädetään arvonlisä-          Verohallinnossa arvonlisäverotuksen verotus-
28036: verolain l ja 6 §:ssä.                               käytännön yhdenmukaisuuteen on kiinnitetty
28037:    Arvonlisäverolakia koskevan hallituksen esi-      erityistä huomiota. Verohallituksen arvonlisäve-
28038: tyksen perustelujen mukaan liiketoiminnan            royksikkö ja lääninverovirastojen arvonlisävero-
28039: muodossa tapahtuvalta toiminnalta edellytetään       tuksesta vastaavat toimistopäälliköt ovat viime
28040: yleensä ansiotarkoitusta. Valtion ja kuntien osal-   maaliskuusta lähtien kokoontuneet kuukausit-
28041: ta tämä merkitsee sitä, että myynnin katsotaan       tain neuvottelemaan yhteisistä toimintalinjoista
28042: tapahtuvan ansiotarkoituksessa silloinkin, kun       epäselvissä laintulkinta-asioissa. Lääninverovi-
28043: myynti tapahtuu omakustannushintaan, ellei ky-       rastot noudattavat päätöksenteossaan ja asia-
28044: symys ole viranomaistoiminnasta. Omakustan-          kasneuvonnassaan yhteisesti sovittuja linjoja.
28045: nushintaan tapahtuvan myynnin arvioinnissa           Lääninverovirastot myös tiedottavat toisilleen ja
28046: päähuomio on kiinnitettävä toiminnan luontee-        verohallitukselle tärkeimmistä antamistaan en-
28047: seen. Merkitystä on esimerkiksi myyntitavalla        nakkotietopäätöksistä.
28048: samoin kuin sillä, esiintyykö markkinoilla vas-
28049: 
28050:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1994
28051: 
28052:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
28053:                                           1994 vp -    KK 676                                          3
28054: 
28055: 
28056: 
28057: 
28058:                                          Till Riksdagens Talman
28059: 
28060:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       motsvarande typ av försäljning förekommer på
28061: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         marknaden och om verksamheten baserar sig på
28062: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       utbud och efterfrågan. Försäljning till priser som
28063: man Törnqvist m.fl. undertecknade spörsmål             är uppenbart lägre än sjä1vkostnadspriset skall
28064: nr 676:                                                däremot vara skattefri.
28065:                                                           1 spörsmålet tas som exempe1 det förhandsbe-
28066:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         sked som gavs av länsskatteverket i Norra Kare-
28067:        ta för att praxis för mervärdesskatt på         lens Iän enligt vilket Honkalampi samkommun
28068:        försäljning av varor och prestationer skall     skall betala mervärdesskatt för försäljning av
28069:        förenhetligas i de olika kommunerna och         varor och prestationer. Enligt motiveringen till
28070:        samkommunerna?                                  länsskatteverkets beslut framgår det av den do-
28071:                                                        kumenterade utredningen över försäljningsverk-
28072:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          samhetens art, omfattning och offentlighet att
28073: anföra följande:                                       verksamheten bedrivs i form av rörelse, trots att
28074:                                                        den möjligen kan vara förlustbringande.
28075:    Mervärdesskatte1agen (1501/93) trädde i kraft          Kommunerna i vårt 1and är o1ika till invånar-
28076: den 1 juni 1994. Eftersom 1agen har varit i kraft      antal, storlek samt till befolknings- och närings-
28077: under så kort tid kan praxis för tillämpningen av      struktur. Verksamheterna och verksamhetsfor-
28078: 1agen ännu inte ha stabi1iserats i alla situationer.   merna i en 1iten kommun är inte de samma som i
28079:    Enligt mervärdesskattelagen skall kommuner          en stor kommun. Därför måste mervärdesskat-
28080: och samkommuner erlägga skatt på försäljning           teplikten då det gäller den verksamhet kommu-
28081: av varor och tjänster om verksamheten sker i           nen bedriver avgöras från fall till fall. Samma
28082: form av röre1se. Om kommunernas och samkom-            princip gäller vid bedömningen av skatteplikten
28083: munernas sky1dighet att betala skatt stadgas i 1       även i fråga om andra verksamheter än de rent
28084: och 6 §§ mervärdesskattelagen.                         kommersiella.
28085:    En1igt motiveringen till regeringens proposi-          lnom skatteförvaltningen har man fåst sär-
28086: tion med förslag till mervärdesskattelag förut-        skild vikt vid förenhetligandet av beskattnings-
28087: sätts att en verksamhet bedrivs i vinstsyfte för att   praxis. Skattestyrelsens mervärdesskatteenhet
28088: den skall betraktas som rörelsemässig. Då det          och de byråchefer vid länskatteverken som an-
28089: gäller staten eller en kommun innebär detta att        svarar för mervärdesbeskattningen har sedan
28090: försäljningen anses ske i vinstsyfte även då den       mars i år träffats varje månad för att förhandla
28091: sker till självkostnadspris om det inte är fråga om    om gemensamma hand1ingslinjer då det gäller
28092: verksamhet som staten eller kommunen bedriver          to1kningen av lagen i ok1ara fall. Länsskattever-
28093: i sin egenskap av myndighet. Vid bedömningen           ken följer gemensamt överenskomna 1injer vid
28094: av om försäljningen sker till självkostnadspris        beslutfattande och kundrådgivning. Länsskatte-
28095: eller inte bör den största uppmärksamheten fås-        verken informerar också varandra och skattesty-
28096: tas vid verksamhetens karaktär. Av betydelse är        relsen om de viktigaste förhandsbeskeden de gett.
28097: t.ex. hur försäljningen sker liksom frågan om
28098: 
28099:      Helsingforsden 18 november 1994
28100: 
28101:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
28102:                                                 1994 vp
28103: 
28104: 
28105: Kirjallinen kysymys 677
28106: 
28107: 
28108: 
28109:                                    Rask ym.: Kalastuksenhoitomaksusta
28110: 
28111: 
28112:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28113: 
28114:     Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleen ka-         suunnilleen 500 000 henkeä, joten 350 000 heistä
28115: lastuslainsäädännön mukaan kalenterivuotta            kokenee maksun korotuksen epäoikeudenmu-
28116: koskeva henkilökohtainen kalastuksenhoito-            kaisena tai ainakin tarpeettomana. Erityisen pul-
28117: maksu on nyt 80 markkaa. Tämä maksu koskee            mallisena korkea kalastuksenhoitomaksu koe-
28118: muuta kalastusta kuin mato-ongintaa harjoitta-        taan sellaisten matkailuyrittäjien piirissä, jotka
28119: via yli 18-vuotiaita henkilöitä muualla paitsi Ah-    pyrkivät kehittämään kalastustarjontaa ja -pal-
28120: venanmaalla ja kolmen pohjoisimman kunnan             veluja. Mm. maaseutumatkailuyrittäjät, joiden
28121: alueella. Ahvenanmaalla ei ole veronluonteista        tarjontaan liittyy lyhyitä kalastusmatkoja, joutu-
28122: kalastuksenhoitomaksua ollenkaan, ja kolmen           vat toteamaan usein, että kalastusluvan ja kalas-
28123: pohjoisimman kunnan alueella noudatettavan            tuksenhoitomaksun yhteishinta nousee vähem-
28124: vuoden 1951 kalastuslainsäädännön mukainen            mänkin hintatietoisen matkailijan mielestä liian
28125: ruokakuntakohtainen kalastuksenhoitomaksu             korkealle. Kalastusviikonloppujen ja pitempien
28126: on nyt 30 markkaa. Suomessa noudatettavan             kalastusmatkojen kohdalla tilannetta ei koeta
28127: käytännön mukaan kalastuksenhoitomaksun               yhtä pulmalliseksi. Kalastuslupien tuleva arvon-
28128: joutuvat maksamaan niin suomalaiset kuin ka-          lisäverollisuus tekee tilanteen vielä pulmallisem-
28129: lastusta harjoittavat ulkomaalaisetkin.               maksi, koska kalastuslupakulut vain kasvavat.
28130:     Henkilökohtainen kalastuksenhoitomaksu oli           Jos edelleen halutaan kerätä veronluonteisia
28131:  30 markkaa vuonna 1993 ja nousu siis vuoden-         kalastuksenhoitomaksuja, olisi luotava kalente-
28132: vaihteessa 50 markkaa. Tätä perusteltiin sillä,       rivuotta koskevan kalastuksenhoitomaksun rin-
28133:  että kalastuksenhoitomaksun maksanut sai nyt         nalle lyhyempää ajanjaksoa koskeva kalastuk-
28134:  mahdollisuuden onkia ja piikkiä koko lain sovel-     senhoitomaksu. Esimerkiksi 30 vuorobuden
28135:  tamisalueella ja että lisäys 50 markkaa vastasi      kalastuksenhoitomaksu, joka tulisi voimaan
28136:  vain läänikohtaisen pilkintämaksun 48 markan         maksupäivänä, voisi olla 20 markkaa. Näin mak-
28137:  määrää. Lain säätämisen yhteydessä perusteluis-      su matkailukalastuksenkin kannalta olisi koh-
28138:  ta keskusteltiin, mutta maksuperusteita ei kalas-    tuullinen.
28139:  tuksenhoitomaksun suuruuden osalta muutettu.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28140:  Lain vahvistaminenjäi aivan vuoden 1993lopul-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28141:  le, ja varsinaiset epäkohdat ovatkin nousseet        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28142:  esiin ja aiheuttaneet keskustelua vasta tänä vuon-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28143:  na.
28144:     Kalastuksenhoitomaksun korotus koetaan                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että ka-
28145:  varsin epäoikeudenmukaisena niiden kansalais-               lenterivuotta koskeva kalastuksenhoito-
28146:  ten parissa, jotka eivät harrasta ongintaa ja pil-          maksu koetaan yleisesti kalastavien kan-
28147:  kintää. Tämän ymmärtääkin, sillä yli 150 %:n                salaisten ja matkailuyrittäjien parissa
28148:  korotus veronluonteiseen maksuun on todella                 kohtuuttoman korkeaksi ja kehittyvää
28149:  kohtuuton. Kun vuoden 1993 pilkintämaksun                   kalastusmatkailun yritystoimintaa hait-
28150:  maksaneita oli noin 150 000 henkeä, niin kalas-             taavaksi, ja
28151:  tuksenhoitomaksun maksoi tuona vuonna lähes                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
28152:   600 000 henkeä. Vuoden 1994 kalastuksenhoito-              kalastuksenhoitomaksujärjestelmässä
28153:   maksun on maksanut lokakuuhun mennessä                     havaittujen epäkohtien korjaamiseksi?
28154: 
28155:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
28156: 
28157:           Maija Rask                     Jukka Roos                     Riitta Myller
28158:           Timo Ihamäki                   Pirkko Laakkonen               Aarno von Bell
28159:  240017
28160: 2                                         1994 vp -   KK 677
28161: 
28162: 
28163: 
28164: 
28165:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28166: 
28167:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuslaissa mainittuja poikkeuksia lukuun otta-
28168: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         matta.
28169: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          - Vuonna 1993läänikohtainen pilkintäkort-
28170: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raskin           ti maksoi 48 markkaa ja valtakunnallinen kalas-
28171: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tuksenhoitomaksu 30 markkaa, eli pelkästään
28172: 677:                                                  yhden läänin alueella tapahtuvasta, puheena ole-
28173:                                                       viin maksuihin perustuvasta pilkkimisestäjoutui
28174:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että ka-   maksamaan 78 markkaa. Nyt kalastuksenhoito-
28175:          lenterivuotta koskeva kalastuksenhoito-      maksun suorittaminen oikeuttaa pilkkimään tie-
28176:          maksu koetaan yleisesti kalastavien kan-     tyin poikkeuksin lain koko soveltamisalueella eli
28177:          salaisten ja matkailuyrittäjien parissa      11 läänin alueella.
28178:          kohtuuttoman korkeaksi ja kehittyvää            - Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskuk-
28179:          kalastusmatkailun yritystoimintaa hait-      sen tekemän matkailukalastusta koskevan mark-
28180:          taavaksi, ja                                 kinatutkimuksen (1994) mukaan kalastusmat-
28181:             mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       kailijoiden viimeisimmän kalastusmatkan kus-
28182:          kalastuksenhoitomaksujärjestelmässä          tannuksista kalastuslupien osuus oli vain 7 %.
28183:          havaittujen epäkohtien k01jaamiseksi?        Näin ollen ei voida sanoa, että 80 markan suurui-
28184:                                                       nen kalastuksenhoitomaksu haittaa kalastus-
28185:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          matkailun yritystoimintaa.
28186: vasti seuraavaa:                                         Lisäksi on huomattava, että kalastuksenhoi-
28187:                                                       tomaksua nostettiin esimerkiksi 1980-luvulla lä-
28188:    Kalastuslakia (286/82) muutettiin lailla ka-       hes joka vuosi. Nyt kalastuksenhoitomaksu si-
28189: lastuslain muuttamisesta (1355/93) vuoden 1993        dottiin kalastuslain muutoksella elinkustan-
28190: lopussa. Muutos sisälsi mm. valtakunnallisen          nusindeksiin siten, että maa- ja metsätalousmi-
28191: kalastuksenhoitomaksun (ei koske Ahvenan-             nisteriö perii maksun elinkustannusindeksin
28192: maata eikä Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kun-         nousua vastaavasti tarkistettuna täysin kymme-
28193: tia) korotuksen 30 markasta 80 markkaan.              nin prosentein. Näin ollen maksu ei, ainakaan
28194: Vaikka korotus oli 50 markkaa, maksua ei voi-         näillä näkymin, nouse kovin usein.
28195: da kuitenkaan pitää korkeana mm. seuraavista             Edellä esitetyn perusteella totean, että kysy-
28196: syistä:                                               mys ei anna aihetta ryhtyä toimenpiteisiin kalas-
28197:    - Mato-onginta tehtiin samalla jokamiehen          tuksenhoitomaksujärjestelmän eikä -maksun
28198: oikeudeksi lain soveltamisalueella eräitä kalas-      muuttamiseksi.
28199: 
28200:        Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1994
28201: 
28202:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
28203:                                           1994 vp -   KK 677                                           3
28204: 
28205: 
28206: 
28207: 
28208:                                         Tili Riksdagens Talman
28209: 
28210:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          - År 1993 kostade pilkfiskekortet, som gäli-
28211: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        de enbart inom angivet Iän, 48 mark medan fiske-
28212: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      vårdsavgiften för hela landet var 30 mark, vilket
28213: man Rask m.fl. undertecknade spörsmål nr 677:         innebar att man, utgående från nyssnämnda av-
28214:                                                       gifter, var tvungen att betala 78 mark för att få
28215:           Är Regeringen medveten om att den           piika inom ett enda specificerat Iän. Nu berätti-
28216:        kalenderårsvis uppburna fiskevårdsav-          gar erläggande av fiskevårdsavgift med vissa un-
28217:        giften bland fiskande medborgare och           dantag tili pilkfiske inom lagens hela tillämp-
28218:        bland turistföretagare alimänt upplevs         ningsområde, det vili säga inom 11 Iän.
28219:        som oskäligt hög och som menlig för före-         - Enligt en av Utbildnings- och forsknings-
28220:        tagandet inom den växande fisketuris-          centralen för turism utförd marknadsundersök-
28221:        men, och                                       ning (1994) av turistfisket utgjorde fisketilistån-
28222:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       dens andel av kostnaderna under fisketuristernas
28223:        för att observerade olägenheter i systemet     senaste fiskeresa endast 7 %. Det finns därför
28224:        för fiskevårdsavgifter skali bli tillrätta-    knappast skäl för konstaterandet att en 80 mark
28225:        lagda?                                         stor fiskevårdsavgift är menlig för företagandet
28226:                                                       inom fisketurismen.
28227:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Därutöver bör beaktas att fiskevårdsavgiften
28228: anföra följande:                                      under tili exempel 1980-talet höjdes så gott som
28229:                                                       varje år. Vid ändringen av lagen om fiske bands
28230:    Lagen om fiske (286/82) ändrades genom la-         fiskevårdsavgiften vid levnadskostnadsindexet
28231: gen om ändril!g av lagen om fiske (1355/93) i         sålunda attjord- och skogsbruksministeriet upp-
28232: slutet av 1993. Andringen innebar bland annat en      bär avgiftenjusterad så attjusteringen motsvarar
28233: höjning av fiskevårdsavgiften i landet (gälier inte   levnadskostnadsindexets stegring, men avrun-
28234: Åland och inte helier kommunerna Enare, Enon-         dad tili hela tio procentenheter. Därför kommer
28235: tekis och Utsjoki) från 30 mark tili 80 mark.         inte avgiften, åtminstone enligt vad man nu kan
28236: Trots att höjningen var 50 mark kan avgiften          se, att stiga alitför ofta.
28237: ändå inte betraktas som hög, bl.a. av följande           Hänvisande tili det ovan anförda konstaterar
28238: orsaker:                                              jag att spörsmålet inte ger anledning tili åtgärder
28239:    - Mete med mask som bete gjordes samti-            för en ändring av systemet för fiskevårdsavgifter
28240: digt, med vissa i lagen om fiske nämnda undan-        elier själva avgiften.
28241: tag, tili aliemansrätt inom lagens tillämpnings-
28242: område.
28243: 
28244:      Helsingforsden 18 november 1994
28245: 
28246:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
28247:                                                   1994 vp
28248: 
28249: Kirjallinen kysymys 678
28250: 
28251: 
28252: 
28253: 
28254:                                     Häkämies: Moottoritien E 18 rakentamisen vauhdittamisesta
28255: 
28256: 
28257: 
28258:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28259: 
28260:    Tielaitos on ilmoittanut ryhtyvänsä vauhdit-         ki-Vaalimaa on ajoittain erittäin ruuhkaista lä-
28261: tamaan Turusta Pietariin ulottuvan E 18 -tien           hes kaikkina vuorokaudenaikoina. Volyymien
28262: rakentamista. Päätöksenteon pohjaksi valmistuu          kasvattaminen nykyvauhtia tuskin on mahdollis-
28263: maaliskuun loppuun mennessä laaja kokonais-             ta ilman moottoritieyhteyttä välillä Turku-Pie-
28264: selvitys, joka kartoittaa hanketta kokonaisuu-          tari. Varmasti myös Suomenjäsenyys Euroopan
28265: dessaan ja myös sen rahoitusmahdollisuuksia.            unionissa on omiaan lisäämään liikennettä Ve-
28266:    Tielaitoksen pääjohtaja Jouko Loikkanen on           näjälle Kaakkois-Suomen kautta.
28267: todennut, ettäjos työhön ryhdytään nyt, voidaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28268: saavuttaa tietynlainen etulyöntiasema. Jos ta-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28269: voitteeksi asetetaan moottoritietaso, edellyttää        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28270: se kehittämistyötä 4,5 miljardin markan edestä.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28271: Noin 300 miljoonan markan vuosipanostuksella
28272: olisi E 18 -tie valmis vuonna 2010.                               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28273:    Lamasta huolimatta liikenne Venäjälle Kaak-                 ryhtyä E 18 -moottoritiehankkeen vauh-
28274: kois-Suomen kautta on kasvanut räjähdysmäi-                    dittamiseksi?
28275: sesti. Jo tällä hetkellä liikennöinti välillä Helsin-
28276: 
28277:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
28278: 
28279:                                               Kari Häkämies
28280: 
28281: 
28282: 
28283: 
28284:  240017
28285: 2                                         1994 vp -   KK 678
28286: 
28287: 
28288: 
28289: 
28290:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28291: 
28292:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kyse tiejakson kehittämistarvetta nopeuttavien
28293: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         näkökohtien lisääntymisestä ja voimistumisesta.
28294: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Asia on nähty samoin myös EU:n liikenneverk-
28295: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Hä-         kosuunnittelussa (TEN, Nordic Triangle), ja
28296: kämiehen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Suomella on hyvät mahdollisuudet saada EU:lta
28297: n:o 678:                                              rahoitusta tälle liikenneakselille.
28298:                                                           Kaikkiaan hallitus suhtautuu myönteisesti
28299:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        E 18 -tien kehittämisen vauhdittamiseen. Tästä
28300:        ryhtyä E 18 -moottoritiehankkeen vauh-         osoituksena ovat Euroopan Investointipankilta
28301:        dittamiseksi?                                  (EIB) hankittu 758 milj. markan laina E 18:11e,
28302:                                                       hankkeen priorisointi EU:n liikennesuunnitte-
28303:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lussa sekä kysymyksessäkin mainittu tielaitoksen
28304: vasti seuraavaa:                                      käynnistämä kokonaisselvitys, jonka valmistut-
28305:                                                       tua tiejakson kehittämisstrategiaa voidaan täs-
28306:    Suuret yhteiskunnalliset muutokset itärajam-       mentää eduskunnan tehtyä päätöksensä Suomen
28307: me takana ovat muuttamassa merkittävästi eri-         liittymisestä Euroopan unioniin.
28308: tyisesti Etelä-Suomen liikennemaantieteellistä            E 18 -tien parantamiseen Turun puoleisessa
28309: asemaa. Tämä on tullut esiin monissa selvityksis-     päässä, Kehä 3:1la pääkaupunkiseudulla ja Kot-
28310: sä, joita mm. liikenneministeriössä ja tielaitok-     kan-Haminan alueella on vuosina 1992-1994
28311: sessa on laadittu. Erityisesti on syytä mainita       käytetty ja vuoden 1995 talousarvioesityksen
28312: ulkoasiainministeriön toimeksiannosta laadittu        mukaan tullaan käyttämään kaikkiaan noin 1,4
28313: Gateway-toimintaohjelma eli ns. Relanderin            mrd markkaa eli keskimäärin 360 milj. markkaa
28314: työryhmän raportti.                                   vuodessa, joten taloudellisesta tilanteesta huoli-
28315:    Tieverkossa on Eurooppatien E 18 Turku-            matta tiejaksoon on pystytty suuntaamaan var-
28316: Helsinki-Vaalimaa kansainvälinen asema nou-           sin huomattavat investoinnit. Kun vielä seuraava
28317: semassa Suomen oloissa ainutlaatuiseksi. Kyse ei      kiireellinen väli Koskenkylä-Loviisa saadaan
28318: ole vain transitoliikenteestä, vaan myös erilaisten   tehdyksi, E 18 -tiejakso tyydyttääkin varsin pit-
28319: kansainvälisten toimintojen sijoittumisakselista,     källe tulevaisuudessa kasvavankin Venäjän lii-
28320: jonka eräänä edellytyksenä on korkealuokkai-          kenteen tarpeet. Vaikka E 18 -tie onkin jopa
28321: nen tieratkaisu.                                      eurooppalaisessa mittakaavassa erittäin tärkeä
28322:    Pitkällä aikavälillä E 18:n tavoitetasoksi on      väylä, tulee vielä puuttuvista uusista moottoritie-
28323: mm. seutusuunnitelmissa otettu moottoriväylä          osuuksista tämän vuoksi laatia perusteelliset ja
28324: (moottori- tai moottoriliikennetie) jo ennen itä-     riittävät liikenteelliset ja taloudelliset selvitykset
28325: rajan takana tapahtuneita muutoksia. Nyt on           ennen kuin niiden aloittamisesta päätetään.
28326: 
28327:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1994
28328: 
28329:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
28330:                                           1994 vp -   KK 678                                               3
28331: 
28332: 
28333: 
28334: 
28335:                                         Tili Riksdagens Talman
28336: 
28337:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      utveckla vägavsnittet ökar och blir starkare. Frå-
28338: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande rued-       gan ses ur samma synvinkel även vid planeringen
28339: lero av statsrådet översänt följande av riksdags-     av transportnätverk inom EU (TEN, Nordic Tri-
28340: man Kari Häkämies undertecknade spörsmål              angle) och Finlands möjligheter att tillhandahål-
28341: nr 678:                                               la finansiering från EU för denna transportaxel
28342:                                                       bedöms som goda.
28343:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            Allt som allt förhåller sig regeringen positiv tili
28344:        ta i syfte att påskynda motorvägsprojek-       att påskynda utvecklandet av motorvägen E 18.
28345:        tet E 18?                                      Som bevis på detta är lånet på 758 miljoner mark
28346:                                                       beviljat av europeiska investeringsbanken (EIB)
28347:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för E 18, prioriseringen av projektet inom EU:s
28348: anföra följande:                                      trafikplanering samt den helhetsutredning som
28349:                                                       nämns i spörsmälet och som inletts av vägverket.
28350:    De stora samhälleliga förändringarna på an-        Efter att utredningen fårdigställts, och efter att
28351: dra sidan östgränsen håller på att i avsevärd         riksdagen fattat beslut om Finlands anslutning
28352: omfattning ändra särskilt södra Finlands trans-       tili Europeiska unionen, kan utvecklingsstrate-
28353: portgeografiska läge. Detta har framkommit i          gin beträffande vägavsnittet preciseras.
28354: flera utredningar vilka utarbetats av bl.a. trafik-       För förbättrandet av motorvägen E 18 nära
28355: ministeriet och vägverket. Speciellt bör nämnas       Åbo, i huvudstadsregionen på Ring III och
28356: Gateway-åtgärdsprogrammet eller den s.k. Re-          inom området Kotka-Fredrikshamn har un-
28357: landers arbetsgruppsrapport som utarbetats på         der 1992-1994 använts och skall enligt budget-
28358: uppdrag av utrikesministeriet.                        förslaget för 1995 användas totalt ca 1,4 miljar-
28359:    Det internationella läget av Europavägen E 18      der mark eller i ruedeltai 360 miljoner mark per
28360: Åbo-Helsingfors-Vaalimaa kommer att bli               år varför trots den ekonomiska situationen be-
28361: unikt för finländska förhållanden. Det är inte        tydande investeringar har kunnat fördelas på
28362: enbart fråga om transitotrafiken utan även om         vägavsnittet. Då det brådskande avsnittet mel-
28363: lokaliseringsaxeln för olika internationella verk-    lan Forsby-Lovisa avslutats, skall vägavsnittet
28364: samheter. För denna förutsätts högklassiga lös-       E 18 1ängt in i framtiden tillfr~~sställa Ryss-
28365: ningar i fråga om vägar.                              lands växande transportbehov. Aven om E 18
28366:    På lång sikt har man inom ramen för exempel-       är t.o.m. enligt europeiska mått en mycket vik-
28367: vis regionplanerna ställt som målnivå för E 18 en     tig trafikled, skall trafiken och ekonomin be-
28368: motorväg eller en motortrafikled redan innan          träffande de nya motorvägsavsnitten tillräckligt
28369: förändringarna på andra sidan östgränsen inled-       grundligt utredas innan beslut om att inleda de-
28370: des. De synpunkter som påskyndar behovet att          ras byggande fattas.
28371: 
28372:      Helsingforsden 16 november 1994
28373: 
28374:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
28375: 1
28376: 1
28377:  1
28378:  1
28379:   1
28380:   1
28381:    1
28382:    1
28383:     1
28384:     1
28385:      1
28386:      1
28387:       1
28388:       1
28389:        1
28390:        1
28391:         1
28392:         1
28393:          1
28394:          1
28395:           1
28396:           1
28397:            1
28398:            1
28399:             1
28400:             1
28401:              1
28402:              1
28403:               1
28404:                                                 1994 vp
28405: 
28406: Skriftligt spörsmål 679
28407: 
28408: 
28409: 
28410: 
28411:                                    Renlund m.fl.: Om förbud mot innehav av barnpornografiska alster
28412: 
28413: 
28414: 
28415:                                         Tili Riksdagens Talman
28416: 
28417:    Barnpornografi, dvs. pornografiska alster där         1 Finland är försäljning av barnpornografi
28418: barn utnyttjas i sexuellt syfte, har under den        kriminaliserat, men innehav är fortfarande lag-
28419: senaste tiden visat sig vara ett problem av en        ligt. Regeringen konstaterade i aprill994 att den
28420: omfattning som få av oss tidigare kunde ana.          kommersiella exploateringen av barn förutsätter
28421: Också här i Finland har polisen beslagtagit dyli-     ändringar av lagstiftningen och att det kan vara
28422: ka videokasetter, vilket visar att inte heller vårt   påkallat att kriminalisera innehav av barnporno-
28423: land har besparats från denna form av mänsklig        grafiska alster, men ingen proposition har ännu
28424: exploatering.                                         avgetts till riksdagen.
28425:    FN:s konvention om barnens rättigheter, som           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
28426: Finland har undertecknat, ger möjligast klart         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
28427: besked om det oacceptabla i att barn utnyttjas i      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
28428: pornografiskt syfte. Vid Nordiska rådets session      följande spörsmål:
28429: i Stockholm i år antogs en rekommendation om
28430: åtgärder för att bekämpa barnpornografin. Nor-                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
28431: ge har fungerat som föregångsland i det interna-             ta för att kriminalisera innehav av barn-
28432: tionella arbetet för att kriminalisera barnporno-            pornografiska alster?
28433: grafi. 1 Sverige har ny lagstiftning nyligen intro-
28434: ducerats på området.
28435: 
28436:      Helsingforsden 28 oktober 1994
28437: 
28438:           Boris Renlund                  Margareta Pietikäinen       Eva Biaudet
28439:           Håkan Nordman                  HåkanMalm                   Jan-Erik Enestam
28440:                     Gunnar Jansson                           Henrik Westerlund
28441: 
28442: 
28443: 
28444: 
28445: 240017
28446: 2                                                1994 vp
28447: 
28448: Kirjallinen kysymys 679                                                                       Suomennos
28449: 
28450: 
28451: 
28452: 
28453:                                     Renlund ym.: Lapsipornografisten tuotteiden hallussapidon kieltä-
28454:                                        misestä
28455: 
28456: 
28457:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28458: 
28459:     Lapsipornografia, siis lapsia seksuaalisesti hy-       Suomessa lapsipornografian myynti on krimi-
28460: väksi käyttävät tuotteet, on viime aikoina osoit-      nalisoitu, mutta hallussapito edelleen laillista.
28461: tautunut laajuudeltaan sellaiseksi ongelmaksi,         Hallitus totesi huhtikuussa 1994, että lasten kau-
28462: jollaiseksi vain harvat meistä saattoivat sen aiem-    pallinen hyväksikäyttö edellyttää lainsäädännön
28463: min aavistaa. Myös täällä Suomessa poliisi on          muutoksia ja että lapsipornografisten tuotteiden
28464: takavarikoinut lapsipornografisia videokasette-        hallussapidon kriminalisointi saattaa olla aiheel-
28465: ja, mikä osoittaa, ettei myöskään meidän maam-         lista, mutta asiaa koskevaa hallituksen esitystä
28466: me ole säästynyt tällaiselta ihmisten hyväksikäy-      ei ole vielä annettu eduskunnalle.
28467: töltä.                                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28468:     Suomen allekirjoittamaYK:nlapsen oikeuk-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28469: sien sopimus pitää mahdollisimman selvästi sopi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28470: mattomana lasten hyväksikäyttöä pornografi-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28471: sessa tarkoituksessa. Pohjoismaiden neuvoston
28472: tämän vuoden istunnossa Tukholmassa hyväk-                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28473: syttiin suositus toimenpiteistä lapsipornografian             ryhtyä kriminalisoidakseen lapsiporno-
28474: vastustamiseksi. Norja on ollut edelläkävijämaa               grafisten tuotteiden hallussapidon?
28475: kansainvälisessä työssä lapsipornografian krimi-
28476: nalisoimiseksi. Ruotsissa on tällä alalla äskettäin
28477: otettu käyttöön uusi lainsäädäntö.
28478: 
28479:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
28480: 
28481:           Boris Renlund                   Margareta Pietikäinen      Eva Biaudet
28482:           Håkan Nordman                   Håkan Malm                 Jan-Erik Enestam
28483:                     Gunnar Jansson                           Henrik Westerlund
28484:                                           1994 vp -   KK 679                                             3
28485: 
28486: 
28487: 
28488: 
28489:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28490: 
28491:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ettei pornografian rangaistavuutta enää kaikilta
28492: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         osin sidottaisi siihen, kuinka epäsiveelliseksi
28493: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tuotteen sisältö arvioidaan. Kokonaan kiellettyä
28494: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Boris Ren-       olisi lapsipornografian ja väkivaltapornografian
28495: lundin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       levittäminen ja siihen rinnastettava toiminta.
28496: n:o 679:                                              Muilta osin rajoitettaisiin sukupuolisiveellisyyt-
28497:                                                       tä loukkaavaa markkinointia. Tarkoituksena on,
28498:           Mihin toimenpitelSlm Hallitus aikoo         ettei kukaan vastoin tahtoaanjoutuisi tekemisiin
28499:        ryhtyä kriminalisoidakseen lapsiporno-         pornografisen aineiston kanssa.
28500:        grafisten tuotteiden hallussapidon?                Suomen lainsäädännön mukaan on siis ran-
28501:                                                       gaistavaa pitää hallussaan lapsipornografisia
28502:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tuotteita levittämistarkoituksessa. Kysymyksellä
28503: taen seuraavan:                                       tähdättäneen siihen, että vastaisuudessa krimi-
28504:                                                       nalisoitaisiin lapsipornografian levittämisen li-
28505:    Suomen voimassa olevat säännökset pomo-            säksi myös tällaisen aineiston hallussapito siitä
28506: graflasta ovat epäsiveellisten julkaisujen levittä-   riippumatta, onko aineistoa tarkoitus levittää vai
28507: misen ehkäisemisestä annetussa laissa (23/27).        ei. Mainittu mietintö ei sisällä tällaista ehdotusta.
28508: Rangaistavaa on muun muassa levittää tuotetta,        Tämä vaihtoehto on kuitenkin tullut esille kysy-
28509: joka loukkaa sukupuolikuria tai säädyllisyyttä,       myksessä mainitun valtioneuvoston päätöksen
28510: tai panna sellainen tuote yleisön näkyville. Lapsi-   lisäksi muun muassa eräissä oikeusministeriölle
28511: pomograflasta tai muustakaan pornografian la-         toimitetuissa kannanotoissa ja Pohjoismaiden
28512: jista ei ole erillisiä säännöksiä. Suomen lainsää-    neuvostossa tehdyn aloitteen johdosta. Esimer-
28513: dännön mukaan pornografisen aineiston hallus-         kiksi Ruotsissa tällainen kriminalisointi tullee
28514: sapito ilman tarkoitusta levittää aineistoa tai       voimaan vuonna 1999.
28515: panna sitä näkyville ei ole rangaistavaa.                 Edellä mainitun mietinnön ja siitä saatujen
28516:     Rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä          lausuntojen pohjalta valmistellaan parhaillaan
28517: pornografiaa koskevat rangaistussäännökset on         hallituksen esitystä, johon tultaisiin liittämään
28518: tarkoitus siirtää rikoslakiin ja samalla selkeyttää   myös seksuaalirikoksia koskevan luvun uudista-
28519: rangaistavuuden rajausta (rikoslakiprojektin eh-      minen. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle
28520: dotus: Oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä       syksyllä 1995. Tämän esityksen valmistelua jat-
28521: järjestystä vastaan kohdistuvat rikokset, oikeus-     kettaessa tullaan selvittämään myös lapsiporno-
28522: ministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 6/         grafian hallussapidon kriminalisoinnin laajuus.
28523:  1992). Ehdotettujen säännösten tavoitteena on,
28524: 
28525:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1994
28526: 
28527:                                                                Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
28528: 4                                          1994 vp -    KK 679
28529: 
28530: 
28531: 
28532: 
28533:                                           Tili Riksdagens Talman
28534: 
28535:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        vid hur osedligt produktens innehåll anses vara.
28536: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          Det skulle vara totalt förbjudet att sprida barn-
28537: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        pornografi och våldspornografi. Också verksam-
28538: man Boris Renlund m.fl. undertecknade spörs-            het som kan jämföras med spridning skulle vara
28539: mål nr 679:                                             förbjuden. 1 övrigt skulle man begränsa sed-
28540:                                                         lighetssårande marknadsföring. Avsikten är att
28541:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ingen mot sin vilja skall behöva bli utsatt för
28542:         ta för att kriminalisera innehav av barn-       pornografiskt material.
28543:         pornografiska alster?                              Enligt lagstiftningen i Finland är det alltså
28544:                                                         straffbart att inneha barnpornografiskt materia!
28545:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           i spridningssyfte. Syftet med spörsmålet torde
28546: anföra följande:                                        vara att förutom spridning av barnpornografi
28547:                                                         även innehav av dylikt materia! kriminaliseras i
28548:    Gällande stadganden i Finland om pornografi          framtiden oberoende av om avsikten är att sprida
28549: finns i lagen angående undertryckande av osedli-        materialet eller inte. Nämnda betänkande in-
28550: ga publikationers spridning (23/27). Det är straff-     nehåller inte något sådant förslag. Förutom i det
28551: bart att bl.a. sprida eller ställa ut en produkt som    i spörsmålet nämnda statsrådets beslut har detta
28552: sårar tukt eller anständighet. Det finns inga sär-      alternativ emellertid dykt upp också bl.a. i vissa
28553: skilda stadganden om barnpornografi eller om            ställningstaganden tilljustitieministeriet och med
28554: andra typer av pornografi. Enligt lagstiftningen i      anledning av ett initiativ i Nordiska rådet. T.ex. i
28555: Finland är det inte straffbart att inneha porno-        Sverige torde en dylik kriminalisering träda i
28556: grafiskt materia! i annat syfte än för att sprida det   kraft 1999.
28557: eller för att ställa ut det.                               Utgående från ovan nämnda betänkande samt
28558:    1 samband med totalrevideringen av straff-           remissutlåtandena över det bereds som bäst en
28559: lagstiftningen är avsikten att flytta stadgandena       regeringsproposition som också kommer att om-
28560: om pornografi till strafflagen och samtidigt göra       fatta revidering av kapitlet om sexualbrott. Av-
28561: gränsen för straffbarheten tydligare (strafflags-       sikten är att avlåta propositionen till riksdagen
28562: projektets betänkande: Brott mot rättsskipning-         på hösten 1995. Under den fortsatta beredningen
28563: en, myndigheter och allmän ordning, justitiemi-         av denna proposition kommer även omfattning-
28564: nisteriets lagberedningsavdelnings publikation          en av kriminaliseringen av innehav av barnpor-
28565: 61 1992). Målet för de föreslagna stadgandena är        nografi att utredas.
28566: att pornografins straffbarhet inte längre binds
28567: 
28568:      Helsingforsden 8 november 1994
28569: 
28570:                                                                   Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
28571:                                                     1994 vp
28572: 
28573: Kirjallinen kysymys 680
28574: 
28575: 
28576: 
28577: 
28578:                                       Seppänen: Savuttomista tiloista ravintoloissa
28579: 
28580: 
28581: 
28582:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
28583: 
28584:     Ns. tupakkalain käsittelyn yhteydessä edus-           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
28585: kunta toivoi hallituksen valmistelevan esityksen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28586: siitä, että ravintoloissa tulisi olla savuttornia tilo-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28587: ja sellaisia asiakkaita varten, jotka terveydellisis-
28588: tä yms. syistä eivät haluajoutua tekemisiin tupa-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
28589: kansavun kanssa. Senjälkeen asiasta ei ole edus-                 tynyt tupakkalain edelleen kehittämisek-
28590: kuntaa informoitu.                                               si, niin että ravintoloissa otetaan entistä
28591:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              enemmän käyttöön ns. savuttornia tiloja?
28592: 
28593:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
28594: 
28595: 
28596: 
28597:                                                 Esko Seppänen
28598: 
28599: 
28600: 
28601: 
28602: 240017
28603: 2                                          1994 vp -    KK 680
28604: 
28605: 
28606: 
28607: 
28608:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28609: 
28610:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kirjeessään esittänyt savuttomien ravintolatilo-
28611: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           jenjärjestämistä edelleen nykykäytännön mukai-
28612: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sesti vapaaehtoisuuden pohjalta.
28613: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppäsen              Liitto on korostanut "Syömme ja majoitum-
28614: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 680:           me savutta" -projektin myönteisiä kokemuksia
28615:                                                         ja viitannut Keuhkovammaliitto ry:n julkaise-
28616:            Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt tu-       maan luetteloon savuttomista ravintoloista ja ra-
28617:         pakkalain edelleen kehittämiseksi, niin         vintolatiloista. Luettelon vuoden 1994 painok-
28618:         että ravintoloissa otetaan entistä enem-        sessa 414 ravintolaa on ilmoittautunut kokonaan
28619:         män käyttöön ns. savuttornia tiloja?            tai osittain savuttomiksi.
28620:                                                            Tupakoinnin vähentämistä ravintoloissa kos-
28621:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kevia asioita valmistellaan sosiaali- ja terveysmi-
28622: vasti seuraavaa:                                        nisteriössä yhteistyössä Hotelli- ja Ravitsemis-
28623:                                                         alan Yrittäjäliitto ry:n kanssa. Tavoitteena on
28624:    Eduskunta on vastauksessaan hallituksen esi-         löytää molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu
28625: tykseen laeiksi toimenpiteistä tupakoinnin vä-          tupakointi- ja tupakansavuongelmaan ravinto-
28626: hentämiseksi annetun lain ja markkinatuomio-            loissa.
28627: istuimesta annetun lain muuttamisesta esittänyt            Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään
28628: lausuman, että hallitus ryhtyy kiireellisesti val-      parhaillaan mahdollisuutta tupakansavun otta-
28629: mistelemaan tupakkalain muuttamista siten, että         misesta syöpävaarallisten aineiden luetteloon.
28630: ravintoloissa on asiakas tila, jossa asiakas ei jou-    Jos tupakansavu otetaan sanottuun luetteloon,
28631: du altistumaan tupakansavulle. Lait on vahvis-          tupakoinnista ravintoloissa saattaa tulla työ-
28632: tettu 19.8.1994 ja tulevat voimaan 1.3.1995.            suojelukysymys. Tämän voi odottaa muuttavan
28633:    Asiasta pyydettiin lausunto Hotelli- ja Ravit-       asenteita ravintoloissa tapahtuvaan tupakointiin
28634: semisalan Yrittäjäliitto ry:ltä. Hotelli- ja Ravitse-   eduskunnan edellyttämällä tavalla.
28635: misalan Yrittäjäliitto ry on 26.10.1994 päivätyssä
28636: 
28637:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1994
28638: 
28639:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
28640:                                          1994 vp -     KK 680                                        3
28641: 
28642: 
28643: 
28644: 
28645:                                        Tili Riksdagens Talman
28646: 
28647:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       rökfria utrymmen i restauranger fortfarande
28648: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         ordnas enligt den nuvarande praxisen utgående
28649: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       från frivillighet.
28650: man Seppänen undertecknade spörsmål nr 680:                Förbundet har betonat de positiva erfarenhe-
28651:                                                        terna av projektet för rökfria måltider och in-
28652:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       kvartering och hänvisat tili den förteckning som
28653:        för att vidareutveckla tobakslagen så att       Lungskadeförbundet har publicerat om rökfria
28654:        det i restaurangerna ordnas mera s.k. rök-      restauranger och restauranglokaler. I 1994 års
28655:        fritt utrymme?                                  upplaga av förteckningen har 414 restauranger
28656:                                                        meddelat att de är helt elier delvis rökfria.
28657:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Inskränkning av tobaksrökning i restauranger
28658: anföra följande:                                       bereds vid social- och hälsovårdsministeriet i
28659:                                                        samarbete med Hoteli-, Restaurang- och Kafefö-
28660:    Riksdagen har i sitt svar på regeringens propo-     retagarförbundet. A vsikten är att finna en lös-
28661: sition tilllagar om ändring av lagen om åtgärder       ning som tillfredsställer båda parter på tobaks-
28662: för inskränkande av tobaksrökning och ändring          röknings- och tobaksrökproblemet i restaurang-
28663: av lagen om marknadsdomstolen framlagt ett             er.
28664: uttalande att regeringen i brådskande ordning              Vid social- och hälsovårdsministeriet utreds
28665: bereder ändring av tobakslagen så att i restau-        som bäst möjligheten att ta in tobaksrök i för-
28666: ranger finns utrymme för kunder där kunderna           teckningen över cancerogena ämnen. Om to-
28667: inte blir utsatta för tobaksrök. Lagarna har stad-     baksrök tas med i ovan nämnda förteckning, kan
28668: fåsts 19.8.1994 och träder i kraft 1.3.1995.           tobaksrökning i restauranger bli en fråga om
28669:     Om frågan begärdes utlåtande av Hoteli-, Res-      skydd i arbete. Dettakan förväntas ändra attity-
28670: taurang- och Kafeföretagarförbundet. Förbun-           derna tili tobaksrökning i restauranger så som
28671: det har i ett brev daterat 26.10.1994 framlagt att     riksdagen har förutsatt.
28672: 
28673:      Helsingforsden 17 november 1994
28674: 
28675:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
28676:                                                1994 vp
28677: 
28678: Kirjallinen kysymys 681
28679: 
28680: 
28681: 
28682: 
28683:                                   Nikula: Kalanviljelylaitosten rakentamisesta ja kunnostamisesta
28684: 
28685: 
28686: 
28687:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28688: 
28689:    Kalanviljelylaitokset luovat merkittävällä ta-    ilmeisesti siitä syystä, että lajia maassamme viljel-
28690: valla perustaa kalastuselinkeinolle ja tämän         lään. Tämä ja siten direktiivin velvoitteiden täyt-
28691: kautta vahvistavat maan eri osien elinkeinora-       täminen ovat kuitenkin vakavassa vaarassa, jos
28692: kennetta. Näillä laitoksilla on myös tärkeä tehtä-   Porlan laitosta ei kunnosteta kiireellisesti.
28693: vä luontaisen kalakantamme säilyttäjänä.                 Kalataloudella olisi maassamme hyvät tule-
28694:     Osa kalanviljelylaitoksista toimii yksityisinä   vaisuudennäkymät,ja se vahvistaisi merkittäväl-
28695: yrityksinä ja osa on valtion omistuksessa. Vii-      lä tavalla maaseudun taloudellisen toiminnan ja
28696: meksi mainituilla on myös tutkimukseen liittyviä     elämän perustaa, jos huolehditaan siitä, että tä-
28697: sekä muita liiketaloudelliseen toimintaan kuulu-     män elinkeinon harjoittamisen perusedellytykset
28698: mattomia tehtäviä. Valtion laitosten rakentami-      maan eri osissa tasapuolisesti turvataan. Valtio-
28699: senja kunnostamisen kohdealueet ovatjatkuvas-        vallan toiminta on kuitenkin nyt johtamassa sii-
28700: ti olleet maan pohjoisosissa. Julkisuudessa olleet   hen, että kalanviljelylaitoksia rakennetaan ja
28701: tiedot kertovat, että tällaista vinoutunutta suun-   kunnostetaan alueille, joissa niitä jo nyt on aivan
28702: tausta halutaan jatkaa. Muiden ongelmien ohella      riittävästi, ja ne alueet, joilla näitä laitoksia eri-
28703: vaarana on kalanpoikastuotannon lajien yksi-         tyisesti tarvittaisiin, jätetään oman onnensa va-
28704: puolistuminen ja näiden ylitarjonta.                 raan.
28705:     Samanaikaisesti kun Pohjois-Suomeen raken-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28706: netaan ja kunnostetaan useita eri laitoksia, Loh-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28707: jalla sijaitseva maan eteläisin Porlan luonnonra-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28708: vintolammikoiden tuotantoon perustuva laitos         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28709: rapistuu. Porlan laitoksen tuotantoa ei voida
28710: korvata nopeasti eikä taloudellisesti edullisesti               Miksi valtion varoin tuetaan kalanvil-
28711: muilla laitoksilla. Porla vastaa huomattavalla               jelylaitosten rakentamista ja kunnosta-
28712: osuudella kevätkutuisten kalalajien ja rapujen               mista alueilla, joissa näitä laitoksia on
28713: viljelystä.                                                  ennestäänkin riittävästi, ja samalla lai-
28714:     Porlan laitoksessa viljellään myös toutainta.            minlyödään Porlan tuotannoltaan eri-
28715: Tämä on uhanalainen laji, joka olisi kuulunut                koistuneenja korvaamattoman laitoksen
28716:  ottaa Suomen osalta EU:n habitaattidirektiivin              välttämättömät kunnostustyöt?
28717:  piiriin. Suomi sai kuitenkin tästä poikkeuksen,
28718: 
28719:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
28720: 
28721:                                             Paavo Nikula
28722: 
28723: 
28724: 
28725: 
28726:  240017
28727: 2                                       1994 vp -   KK 681
28728: 
28729: 
28730: 
28731: 
28732:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28733: 
28734:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         - Emokalakantojen uusimiseen liittyvä mä-
28735: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       dinhankinta tulee usein varsin kalliiksi verrattu-
28736: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-       na "yleisistukkaiden" mädinhankintaan.
28737: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Niku-         - Laajalle luonnonvesiin ja kalanviljelylai-
28738: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        toksille levitettävän viljelymateriaalin kalatau-
28739: 681:                                                dittomuudesta huolehtimiseen liittyy suuri vas-
28740:                                                     tuu, ja se edellyttää niin ikään normaaliin viljely-
28741:           Miksi valtion varoin tuetaan kalanvil-    toimintaan nähden suurempaa satsausta.
28742:        jelylaitosten rakentamista ja kunnosta-         Kun valtaosa istutustoiminnasta Suomessa
28743:        mista alueilla, joissa näitä laitoksia on    keskittyy vaelluskalakantojen hoitoon ja kun
28744:        ennestäänkin riittävästi, ja samalla lai-    tärkeimmät säilytettävät ja istutustoiminnan
28745:        minlyödään Porlan tuotannoltaan eri-         kohteina olevat vaelluskalakannat ovat Pohjois-
28746:        koistuneenja korvaamattoman laitoksen        Suomessa, keskittyy sinne myös po.lajienja kan-
28747:        välttämättömät kunnostustyöt?                tojen hoitotoiminta. Edelleen on huomattava,
28748:                                                     että vaelluskalakantojen hoitoon liittyvät valtion
28749:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kansainväliset velvollisuudet koskettavat ennen
28750: vasti seuraavaa:                                    kaikkea pohjoisia jokiamme. Lisäksi kaksi Poh-
28751:                                                     jois-Suomen kalanviljelylaitoksista toteuttaa
28752:    Valtion kalanviljelyn tehtävänä on ylläpitää     valtiolle määrättyjä vesioikeudellisia velvoittei-
28753: taloudellisesti arvokkaita kalakantoja ja tuottaa   ta. Ei voida myöskään unohtaa sitä, että mitä
28754: niiden sekä rapujen mätiä ja poikasia valtion       pohjoisemmaksi mennään, sen suurempia vai-
28755: omien tarpeiden sekä yksityisen kysynnän edel-      keuksia yksityisellä sektorilla on ollut kelvollis-
28756: lyttämässä määrin. Lisäksi valtion tehtäviin kuu-   ten istukkaiden tuottamisessa.
28757: luu uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja         Kysymyksessä tarkoitetut kevätkutuiset kala-
28758: vahvistaminen.                                      lajit ja -kannat eivät kuulu arvokaloihin. Niiden
28759:    Valtio huolehtii ennen kaikkea mädin ja pik-     viljelytoiminta on luonteeltaan hyvin erilaista
28760: kupoikasten tuottamisesta ja yksityinen sektori     kuin vaelluskalakantojen viljely. Valtion rooli
28761: puolestaan näiden jatkokasvattamisesta. Arvo-       näiden kantojen hoidossa ei ole ollut samalla
28762: kalojen mädin tuottaminen siihen liittyvine teh-    tavalla keskeinen. Lisäksi hoidonjärjestämisessä
28763: tävineen samoin kuin arvokalakantojen säilyttä-     ei ole ollut yhtä selvää kalakannoista ja niiden
28764: minen soveltuvat huonosti yksityisen sektorin       säilyttämisestä lähtevää kiirettä kuin vaellus-
28765: hoidettavaksi mm. seuraavista syistä:               kalakantojen kohdalla.
28766:    - Emokalanviljelyn välitön liiketaloudelli-         Yhteenvetona totean, että tarkasteltaessa val-
28767: nen tuotto on toiminnan pitkäjänteisyyden ja        tion kalanviljelylaitosten rakentamis- ja kunnos-
28768: laaja-alaisuuden johdosta huono.                    tustoiminnan sijoittumista maantieteellisesti läh-
28769:    - Emokalakantojen rodullisesta puhtaudes-        tökohtana tulee olla se, miten valtion kalanvilje-
28770: ta ja perimän laajuudesta huolehtiminen vaatii      lytoiminnalle asetetut tavoitteet voidaan tarkoi-
28771: asiantuntemusta ja riittävät voimavarat.            tuksenmukaisimmalla tavalla toteuttaa.
28772: 
28773:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1994
28774: 
28775:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
28776:                                           1994 vp -   KK 681                                            3
28777: 
28778: 
28779: 
28780: 
28781:                                         Tili Riksdagens Talman
28782: 
28783:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dyr i jämförelse med romanskaffning för odling
28784: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           av vanligt utplanteringsyngel.
28785: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          - Det är förbundet med ett stort ansvar att
28786: dagsman Nikula undertecknade spörsmål nr              sörja för att det odlingsmaterial som skali utplan-
28787: 681:                                                  teras i vidsträckta naturliga vatten och distribue-
28788:                                                       ras tili fiskodlingsanläggningar är fritt från fisk-
28789:           Varför stöds byggande och iståndsät-        sjukdomar och odlingen förutsätter därför större
28790:        tande av fiskodlingsanläggningar med           satsningar än vad gälier för normal odlingsverk-
28791:        statsmedel inom områden där det sedan          samhet.
28792:        tidigare finns tiliräckligt många av dessa        Då större delen av utplanteringsverksamheten
28793:        anläggningar och samtidigt försummas           i Finland är koncentrerad på skötseln och beva-
28794:        nödvändiga iståndsättningsarbeten vid          randet av bestånden av vandringsfisk och de vik-
28795:        Porla, som är en anläggning med speciali-      tigaste objekten för utplantering är vandrings-
28796:        serad produktion och därför oersättlig?        fiskbestånden i norra Finland är det naturligt att
28797:                                                       den verksamhet skötseln av arterna och bestån-
28798:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       den ifråga kräver koncentreras dit. Ytterligare
28799: anföra följande:                                      bör beaktas att de internationelia skyldigheter
28800:                                                       staten har ifråga om skötseln av vandringsfisk-
28801:    Statens fiskodling har tili uppgift att upprätt-   bestånden framför alit berör just våra nordliga
28802: hålia ekonomiskt värdefulia fiskbestånd och pro-      älvar. Därtill kommer att två av fiskodlingsan-
28803: ducera rom av dessa och av kräftor samt yngel för     läggningarna i Norra Finland verkstälier vatten-
28804: statens egna behov och därutöver i den utsträck-      rättsliga förpliktelser som ålagts staten. Vi får
28805: ning enskild efterfrågan förutsätter. Dessutom        inte helier glömma att ju längre norr vi går, dess
28806: hör dettili statens uppgifter att bevara och stärka   större svårigheter har den privata sektorn haft att
28807: utrotningshotade fiskstammar.                         producera dugligt utplanteringsyngel.
28808:    Staten sörjer framför alit för produktionen av        De i spörsmålet avsedda vårlekande fiskarter-
28809: rom och yngel medan den privata sektorn sköter        na och -stammarna hör inte tili värdefiskarna.
28810: den fortsatta odlingen. Såväl produktion av rom       Odlingen av dem är tili sin karaktär helt annan än
28811: av värdefisk inklusive därmed sammanhängan-           odling av vandringsfiskstammar. Statens roli i
28812: de uppgifter som bevarande av värdefiskbestån-        skötseln av dessa stammar har inte varit central
28813: den är uppgifter som inte är så lämpliga att hand-    på samma sätt. Dessutom har det ifråga om
28814: has av den privata sektorn av bl.a. följande orsa-    skötseln inte varit fråga om en så uppenbar, från
28815: ker:                                                  fiskbestånden och bevarandet av dem utgående
28816:    - Den direkta affårsekonomiska avkast-             brådska, som när det är fråga om vandringsfisk-
28817: ningen av moderfiskodling är svag på grund av         bestånden.
28818: att verksamheten är långsiktig och omfattande.           Sammanfattningsvis konstaterar jag att ut-
28819:    - Uppgiften att hålia moderfiskstammarna           gångspunkten för en analys av den geografiska
28820: rena i rasavseende och genotyperna på en tili-        lokaliseringen av byggnads- och iståndsättnings-
28821: räckligt bred bas kräver sakkunskap och tiliräck-     åtgärder vid statens fiskodlingsanläggningar bör
28822: liga resurser.                                        vara frågan om vilka satsningar som är mest
28823:    - Romanskaffningen i anslutning tili förny-        ändamålsenliga för att de för statens fiskodlings-
28824: ande av moderfiskstammarna blir ofta relativt         verksamhet stälida målen skali nås.
28825: 
28826:      Helsingforsden 18 november 1994
28827: 
28828:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
28829:                           j
28830:                          j
28831:                         j
28832:                        j
28833:                       j
28834:                      j
28835:                     j
28836:                    j
28837:                   j
28838:                  j
28839:                 j
28840:                j
28841:               j
28842:              j
28843:             j
28844:            j
28845:           j
28846:          j
28847:         j
28848:        j
28849:       j
28850:      j
28851:     j
28852:    j
28853:   j
28854:  j
28855: j
28856:                                                  1994 vp
28857: 
28858: Kirjallinen kysymys 682
28859: 
28860: 
28861: 
28862: 
28863:                                     Mäkipää ym.: Rikosten ehkäisemiseksi tarvittavien toimenpiteiden
28864:                                       tehostamisesta
28865: 
28866: 
28867:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28868: 
28869:     Eräs johtava suomalainen taloustieteilijä on       juttujen osuus varkausrikoksista on jo yli 25 %.
28870: julkisuudessa leimannut rikollisuuden kasvun           Mikäli nämäjutut otetaan huomioon rangaistus-
28871: suorasukaisesti lainsäätäjien viaksi. Uusimmas-        keskiarvoa laskettaessa, on todellinen seuraamus
28872: sa raportissaan hän on maininnut ainoana keino-        varkaudesta tällä hetkellä ainoastaan viikko van-
28873: na rikollisuuden vähentämiseksi rikosten selvi-        keutta. Mikäli rikokseen syyllistyneillä on tekoja
28874: tysasteen parantamisen ja rangaistuksen koven-         paljon ja rangaistukset vielä yhdistetään, istutta-
28875: tamisen. Lisäksi hän on vaatinut poliisin voima-       vaa ei rikosta kohti kerry monta päivää. Voi-
28876: varojen lisäämistä ja niiden keskittämistä Etelä-      daankin kärjistäen todeta, että lievien rikosten
28877: Suomen suuriin asutuskeskuksiin.                       rangaistukset ovat tällä hetkellä enemmän kir-
28878:     Kiinnijäämisriski on yksi tärkeimmistä             janpidollisiaja moraalisia kuin todellisia rangais-
28879: rikollisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Viimeis-      tuksia. Tästä on eittämättä seurauksena se, että
28880: ten vuosien aikana rikosten selvittämisaste on         rangaistuksen lieventäminen kasvattaa rikolli-
28881: jyrkästi alentunut siten, että 1960-luvun varka-       suutta, koska tuomiot eivät enää pelota rikosten
28882:  uksien ja ryöstöjen yli 50 %:n selvitysasteesta on    tekijöitä. Joudutaan lieventämään rangaistuksia
28883: pudottu jo selvästi alle 30 %:n. Mikäli luvuista       edelleen, ettei vankiluku kasvaisi liian suureksi.
28884:  poistetaan näpistykset, päädytään jo selvästi alle    Lisäksi on olemassa vakavienkin rikosten ran-
28885:  20 %:n. Helsingissä prosentti on vielä tätäkin al-    gaistusten kärsimisen kohdalla ääritapauksia,
28886:  haisempi ollen jopa alle 10 %. Tutkijan mielestä      kuten esimerkiksi viime päivinä julkisuudessa ol-
28887:  suurin syyllinen kyseisen prosentin alenemiseen       lut tieto, että 7 vuoden vankeusrangaistuksen
28888:  on vuonna 1989 säädetty esitutkintalaki, joka         huumausainerikoksista saanut henkilö on pääs-
28889:  lyhensi pidätysajan 17 vuorokaudesta 3 vuoro-         tetty vapaalle jalalle odottamaan hovioikeuden
28890:  kauteen. Tämän lain vaikutus näkyy selvänä            tuomiota jutussaan. Tätä, jos mitä voidaan pitää
28891:  piikkinä tilastoissa.                                 oikeuskäytäntömme kannalta arveluttavana ja
28892:     Omaisuusrikosten rangaistukset ovat neljässä       kansalaisten oikeuslaitoksen arvostusta heiken-
28893:  vuosikymmenessä lieventyneet selvästi. Kun            tävänä asiana.
28894:  vuonna 1951 rangaistus "keskimääräisestä" var-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28895:  kaudesta oli 10 kuukautta, oli vastaavarangaistus     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28896:  vuonna 1991 enää 3 viikkoa. Rikosten Iuokitusta       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28897:  on muutettu niin, että muutaman vuoden takaiset       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28898:  varkaudet ovat tällä hetkellä näpistyksiä. Saman-
28899:  laista joustoa on sovellettu myös törkeisiin var-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
28900:  kauksiin ja ns. katuryöstöihin. Vuodesta 1975                rikollisuuden lisääntymisen estämiseksi
28901:  lähtien rangaistukset tyypillisestä rikoksesta ovat          ja omaisuusrikoksista säädettyjen ran-
28902:  pudonneet 9 kuukaudesta 1,5 kuukauteen.                      gaistusten kiristämiseksi niin, että ne jäl-
28903:     Tuomioista tehdyt tilastot eivät kerro todelli-           leen toimisivat rikoksia ehkäisevästi, sekä
28904:  sia rangaistuksia, sillä toisaalta yhä useampi ri-              aikooko Hallitus lisätä poliisin resurs-
28905:  kos jää syyttämättä. Tuomitsematta ja syyttä-                seja rikosten tutkinnassaja ennalta ehkäi-
28906:  mättä sekä syyttäjälle ilmoittamatta jätettyjen              syssä?
28907: 
28908:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
28909: 
28910:           Lea Mäkipää                     Bjarne Kallis                   Jukka Gustafsson
28911: 240017
28912: 2                                         1994 vp -   KK 682
28913: 
28914: 
28915: 
28916: 
28917:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28918: 
28919:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Varkausrangaistusten tason laskennallinen
28920: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mittaus kysymyksessä esitetyin tavoin ei myös-
28921: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kään anna oikeata kuvaa perinteisen omaisuusri-
28922: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lea Mäki-        kollisuuden kontrollointiin edelleenkin käytettä-
28923: pään ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vien rangaistusten määrästä ja merkityksestä.
28924: n:o 682:                                              Varkauksista ja luvattomista käyttöönotoista
28925:                                                       tuomitaan vuosittain noin 20 000 vankeusran-
28926:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         gaistusta, joista suurin osa määrätään ehdotto-
28927:        rikollisuuden lisääntymisen estämiseksi        miksi. Tämä merkitsee tuhansia vankeusvuosia,
28928:        ja omaisuusrikoksista säädettyjen ran-         ja on määränä moninkertainen mihin hyvänsä
28929:        gaistusten kiristämiseksi niin, että ne jäl-   rikosryhmään verrattuna.
28930:        leen toimisivat rikoksia estävästi, sekä           Kysymykseen sisältyvä tieto, jonka mukaan
28931:           aikooko Hallitus lisätä poliisin resurs-    25 % varkausrikoksista jää vaille toimenpiteitä
28932:        seja rikosten tutkinnassa ja ennalta ehkäi-    syystä, että rikokset jäävät syyttäjälle ilmoitta-
28933:        syssä?                                         matta, syyte jätetään nostamatta tai rangaistus
28934:                                                       tuomitsematta, on niin ikään väärä. Vuosina
28935:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           1986-1990 tuomioistuimissa ja syyttäjällä rat-
28936: taen seuraavaa:                                       kaistiin runsaat 220 000 varkaustapausta. Näistä
28937:                                                       syyttäjä jätti syytteen nostamatta teon vähäisyy-
28938:    Kriminologinenja kriminaalipoliittinen tutki-      den perusteella 993 tapauksessa (0,4% tapauk-
28939: mus tuntee monta tapaa mitata ja tulkita rikolli-     sista) ja tuomioistuin rangaistuksen tuomitse-
28940: suuden ja rangaistusten muutoksia ja näiden kes-      matta 3 000 tapauksessa (1,4 %). Poliisi selvitti
28941: kinäisiä vaikutussuhteita. Kysymyksessä viitatut      51 464varkausrikosta vuonna 1990. Niistäjätet-
28942: tulkinnat ja väittämät on rikosoikeuden ja krimi-     tiin syytteeseen ilmoittamatta teon vähäisyyden
28943: nologian asiantuntijoiden toimesta osoitettu har-     perusteella 785 eli 1,5 %. Esitetyn 25 %:n sijasta
28944: hauttaviksi ja yksipuolisiksi. Rangaistusten ta-      toimenpiteistä luopuminen kaikki viranomais-
28945: son muutosten mittaaminen esitetyin tavoin on         portaat yhteenlaskien on varkausrikoksissa
28946: harhauttavaa, koska niiden kattamien rikosten         muutaman prosentin luokka, mikä on moninker-
28947: luonne ja vakavuus on muuttunut tavalla, joka         taisesti alempi kuin muissa Euroopan maissa.
28948: vie suureksi osaksi pohjan esitetyiltä tiedoilta.         Rikollisuuden aiheuttamia yhteiskunnallisia
28949: Myöskään rangaistusten tason ja rikostilanteen        ja yksilöllisiä haittavaikutuksia ei ole syytä vähä-
28950: välinen yhteys ei sekään ole näin suoraviivainen.     tellä. Niiden minimoiminen on edelleen kri-
28951: Joskus rangaistusten aleneminen osuu yhteen ri-       minaalipolitiikan perustavoite. Rikosoikeudelli-
28952: kosten lisääntymisen kanssa- toisinaan taas ei.       sen järjestelmän toiminnan kannalta kiinnijää-
28953: Vastaavasti tutkimuksin ei ole osoitettu rangais-     misriski on keskeisessä asemassa. Olkoonkin,
28954: tusten ankaroittamisenjohtaneen pysyviin muu-         että rikosten selvitysprosentit ovat Suomessa
28955: toksiin rikollisuustilanteessa. Perinteisen omai-     edelleen kansainvälistä huippuluokkaa, on syytä
28956: suusrikollisuuden määrän kasvu liittyy kaupun-        jatkossa keskittyä keinoihin, joilla pitää kiinni-
28957: gistumiseen ja epävirallisen kontrollin vähenemi-     jäämisriski riittävän korkeana. Rikosten koko-
28958: seen sekä rikoksentekotilaisuuksien kasvuun,          naismäärä on viime vuosina tasaisesti laskenut.
28959: eikä niinkään rangaistustason muutoksiin. Niin-       Vaikka hallituksen suunnitelmissa ei ole lisätä
28960: pä teollistuneiden länsimaiden rikollisuuskehi-       poliisin resursseja, on viime vuosien myönteinen
28961: tyksen profiilit vastaavat suureksi osaksi toi-       rikollisuuskehitys mahdollistanut poliisin resurs-
28962: siaan, siitä huolimatta, että rangaistusjärjestel-    sien kohdistamisen enenevässä määrin myös ri-
28963: mien välillä on suuriakin eroja. Rikosten määrää      kosten ennalta ehkäisyyn.
28964: koskevissa kansainvälisissä vertailuissa Suomi
28965: kuuluu edelleen alhaisen omaisuusrikollisuuden
28966: maihin.
28967: 
28968:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1994
28969: 
28970:                                                                Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
28971:                                            1994 vp -   KK 682                                              3
28972: 
28973: 
28974: 
28975:                                          Tili Riksdagens Talman
28976: 
28977:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tionella jämförelser av antalet brott hör Finland
28978: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         fortfarande tili Iänder med en låg egendoms-
28979: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       brottslighet.
28980: man Lea Mäkipää m.fl. undertecknade spörsmål               En kalkylerad mätning av straffnivån för
28981: nr 682:                                                stöldbrott på det sätt som framförs i spörsmålet
28982:                                                        ger heller inte en riktig bild av antalet och bety-
28983:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         delsen av de straff som fortfarande används för
28984:        ta för att förhindra ökningen av brottslig-     reglering av egendomsbrottsligheten. För stölder
28985:        heten och för att skärpa straffen för egen-     och olovliga tillgrepp döms årligen ca 20 000
28986:        domsbrott så att de igen verkar förebyg-        fångelsestraff, av vilka största delen förordnas
28987:        gande på brott, samt                            ovillkorliga. Detta betyder tusentals fångelseår,
28988:           ämnar Regeringen öka polisens resur-         vilket så som antal är mångdubbeltjämfört med
28989:        ser i undersökningen och förebyggandet          viiken annan brottsgrupp som helst.
28990:        av brott?                                           Den i spörsmålet ingående uppgiften enligt
28991:                                                        viiken 25 % av stöldbrotten inte blir föremål för
28992:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          åtgärder på grund av att brotten inte anmäls för
28993: anföra följande:                                       åklagaren, åtal inte väcks eller straffinte döms ut,
28994:                                                        är också den felaktig. Under 1986-1990 avgjor-
28995:     Den kriminologiska och kriminalpolitiska           des vid domstolarna och av åklagarna drygt 220
28996: forskningen känner tili många sätt att mäta och        000 stöldbrott. Av dessa väckte åklagaren inte
28997: tolka förändringarna i brottsligheten och straf-       åtal i 993 fall (0,4% av fallen) på grund av att
28998: fen och deras inbördes växelverkan. De tolkning-       gärningen var ringa och domstolen dömde inte
28999: ar och påståenden som det i spörsmålet hänvisas        tili straff på samma grund i 3 000 fall (1 ,4 %) . År
29000: tili har av sakkunniga inom straffrätten och           1990 utredde polisen 51 464 stöldbrott. På grund
29001: kriminologin visats vara vilseledande och ensidi-      av att gärningen var ringa anmäldes 785 fall, dvs.
29002: ga. Att mäta förändringarna i straffnivån på det       1,5 %, inte för åtal. I stället för framförda 25 %
29003: sätt som framförs i spörsmålet är vilseledande,        tiliämpas åtgärdseftergift på samtliga myndig-
29004: eftersom naturen och allvarligheten hos de brott       hetsnivåer på några procent av stöldbrotten, vil-
29005: som täcks av dessa förändringar har ändrats på         ket är flerfalt lägre än i de övriga europeiska
29006: ett sätt som tili stor del rycker undan grunden för    länderna.
29007: de framförda uppgifterna. Inte heller sambandet            Det är inte skäl att förringa de skadliga verk-
29008: mellan straffnivån och brottslighetssituationen        ningarna av brottsligheten för samhället och in-
29009: är så rätlinjigt som spörsmålet låter förstå. Ibland   dividen. Kriminalpolitikens grundläggande mål-
29010: sammanfaller en sänkning av straffen med en            sättning är fortfarande att minimera dem. Med
29011: ökning av brotten och ibland inte. Genom under-        tanke på det straffrättsliga systemets funktion
29012: sökningar har man å andra sidan inte påvisat att       står risken för upptäckt i en central ställning.
29013: en skärpning av straffen leder tili best:\~nde för-    Fastän utredningsprocenterna för brott i Finland
29014: ändringar i brottslighetssituationen. Okningen         ännu är på topp internationellt sett är det skäl att
29015: av den traditionella egendomsbrottsligheten har        i fortsättningen koncentrera sig på medel genom
29016:  samband med urbaniseringen och en minskad             vilka man kan hålla risken för upptäckt tillräck-
29017: informell kontroll samt med ett ökat antal tillfål-    ligt stor. Totalantalet brott har sjunkit stadigt
29018: len att begå brott och inte med förändringarna i       under de senaste åren. Trots att regeringen inte
29019:  straffnivån. Således motsvarar de industrialisera-    har planer på att öka polisens resurser har de
29020:  de västländernas brottsutvecklingsprofiler i stor     senaste årens positiva brottslighetsutveckling
29021:  utsträckning varandra trots att det finns t.o.m.      gjort det möjligt att inrikta polisens resurser i allt
29022:  stora skillnader mellan straffsystemen. I interna-    högre grad även på förebyggandet av brott.
29023: 
29024:      Helsingforsden 15 november 1994
29025: 
29026:                                                                  Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
29027:                                                 1994 vp
29028: 
29029: Kirjallinen kysymys 683
29030: 
29031: 
29032: 
29033: 
29034:                                    Vehkaoja ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen mää-
29035:                                       räytymisperusteista
29036: 
29037: 
29038:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29039: 
29040:    Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-      dollisuuksia tulla toimeen avohoidossa. Epäkoh-
29041: maksuista säädetään (10 §): "Maksukykyä ar-           ta johtuu siitä, että pitkäaikaisen laitoshoidon
29042: vioitaessa ja maksun suuruutta määrättäessä voi-      maksu määräytyy ainoastaan asianomaisen it-
29043: daan, sen estämättä mitä muussa laissa sääde-         sensä tulojen perusteella.
29044: tään, ottaa huomioon henkilön eläminen yhteis-           Asiakasmaksujen määräytymisperusteiden
29045: taloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa       tulisi sen suhteen, kenen tulot otetaan huomioon,
29046: olosuhteissa, alaikäisten lasten asuminen samas-      olla kumpaisenkin hoitomuodon osalta toisiinsa
29047: sa taloudessa .... "                                  nähden neutraalit. Tämä olisi sitäkin tärkeäm-
29048:     Samasta asiasta annetussa asetuksessa             pää, kun avohoidon kokonaiskustannukset nou-
29049: (9.10.1992/912)ja sen 27 §:ssä sana "voidaan" on      sevat jatkuvasti poliklinikkamaksujen, asiakas-
29050: pudonnut pois, ja toisen tulot on otettava huo-       maksujen, lääkkeitten hinnankorotusten ja sai-
29051: mioon, jos asianomainen elää edellä mainitun          rausvakuutuksen omavastuiden nousun takia.
29052: lain 10 §:n mukaisissa olosuhteissa.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29053:     Vaikka onkin luonnollista, että laki menee        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29054: asetuksen edelle, on edellä mainittu epätarkkuus      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29055: ollut omiaan lopettamaan kunnista kaiken sen          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29056: harkinnan, johon kunnilla olisi oikeus asiakkaan
29057: maksukykyä arvioitaessa. Tämä on johtanut sii-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29058: hen, että monissa tapauksissa avohoidon kuu-                 ryhtyä, että lain ja asetuksen säännökset
29059: kausimaksu ylittää sen maksun, joka tulisi mak-              vastaisivat toisiaan sosiaali- ja terveyden-
29060: settavaksi laitoshoidosta. Kun kunnat ovat sa-               huollon asiakasmaksujen määräytymisen
29061: manaikaisesti nipistäneet kotipalvelutunneista,              osalta ja että pitkäaikaisessa laitoshoi-
29062: saatetaan yksittäiseltä avuntarvitsijalta veloittaa          dossa ja pitkäaikaisessa avohoidossa
29063: jopa 200 markkaa työtunnilta.                                noudatettaisiin toisiinsa nähden samoja
29064:     Maksuasetus on siten ristiriidassa sen kanssa,           maksukyvyn määräytymisperusteita?
29065:  että laitoshoitoa vähennettäessä tuettaisiin mah-
29066: 
29067:       Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1994
29068: 
29069:           Marjatta Vehkaoja              Kyllikki Muttilainen          Virpa Puisto
29070:           Outi Ojala                     Pekka Leppänen                Ulla Anttila
29071:           Tuula Kuittinen                Riitta Kauppinen              Jouko Skinnari
29072:           Leea Hiltunen                  Maija Perho-Santala           Pirjo-Riitta Antvuori
29073:                      Håkan Nordman                            Raili Puhakka
29074: 
29075: 
29076: 
29077: 
29078:  240017
29079: 2                                          1994 vp- KK 683
29080: 
29081: 
29082: 
29083: 
29084:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29085: 
29086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vaikuttaa maksuihin. Pitkäaikaisista kotipalve-
29087: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lun ja kotisairaanhoidon palveluista perittävät
29088: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        maksut määräytyvät asiakasmaksuasetuksen
29089: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vehkaojan         3 §:n perusteella. Pykälän 1 momentissa todetaan
29090: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           nimenomaisesti, että palveluista voidaan periä
29091: 683:                                                   muun muassa maksukyky huomioon ottaen koh-
29092:                                                        tuullinen kuukausimaksu. Lisäksi pykälän 2 mo-
29093:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mentissa todetaan, että maksu saa olla enintään
29094:         ryhtyä, että lain ja asetuksen säännökset      mainitussa momentissa tarkemmin säädetyn
29095:         vastaisivat toisiaan sosiaali- ja terveyden-   suuruinen. Säännös antaa palveluja järjestäville
29096:         huollon asiakasmaksujen määräytymisen          kunnille kuitenkin varsin suuren päätösvallan
29097:         osalta ja että pitkäaikaisessa laitoshoi-      asiakasmaksuja määrättäessä.
29098:         dossa ja pitkäaikaisessa avohoidossa               Edellä mainitut säännökset edellyttävät ni-
29099:         noudatettaisiin toisiinsa nähden samoja        menomaisesti, että jatkuvasti kotona annettavia
29100:         maksukyvyn määräytymisperusteta?               palveluja saaviita perittävät maksut ovat koh-
29101:                                                        tuullisia. Jos maksut tosiasiassa ylittävät koh-
29102:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tuullisen tason, johtuu tämä siitä, että kunnat
29103: taen seuraavaa:                                        eivät ole maksuja koskevaa harkintavaltaa käyt-
29104:                                                        täessään riittävästi painottaneet maksujen koh-
29105:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-       tuullisuutta. Tämän harkintavallan käyttö ei lie-
29106: ta annetun lain 10 §:ssä (734/92,jäljempänä asia-      ne riippuvainen yksittäisen pykälän kirjoitusta-
29107: kasmaksulaki) säädetään yleisesti niistä perus-        vasta vaan lähinnä kuntien sosiaali- ja terveyspo-
29108: teista, jotka voidaan ottaa huomioon asiakkaan         liittisista sekä maksupoliittisista painotuksista.
29109: maksukykyä määrättäessä. Pykälässä todetaan                Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan maksu-
29110: lisäksi, että asiasta säädetään tarkemmin asetuk-      kyky määritellään hoidettavan omien tulojen pe-
29111: sella.                                                 rusteella. Kirjallisessa kysymyksessä on esitetty,
29112:    Asiakasmaksuasetuksen perusteella annetussa         että määrittely olisi erilainen kuin avohoidossa
29113: asetuksessa sosiaali-ja terveydenhuollon asiakas-      olevalla. Näin ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole.
29114: maksuista (912/92, jäljempänä asiakasmaksuase-         Myös avohoidon osalta lähtökohtana on se, että
29115: tus) on tarkempia säännöksiä yksittäisistä mak-        ainoastaan yhteistaloudessa elävien osalta puoli-
29116: suista ja niiden määräämisen perusteista. Asia-        soiden tulot otetaan huomioon. Koska pitkäai-
29117: kasmaksuasetuksen 27 §:ssä on säännös maksu-           kaisessa laitoshoidossa olevat eivät elä asiakas-
29118: kykyä määrättäessä huomioon otettavista tulois-        maksulain tai -asetuksen tarkoittamassa yhteis-
29119: ta. Koska säännöksellä nimenomaisesti määritel-        taloudessa, ei tällöin ole perusteita puolison tulo-
29120: lään tarkemmin asiakasmaksulain 10 §:ää, on            jen huomioon ottamiselle. Sosiaali- ja terveysmi-
29121: asetuksen teksti kirjoitettu tarkoituksellisesti si-   nisteriö ei pidä myöskään tarkoituksenmukaise-
29122: ten, että siinä määritellään yksiselitteisesti muun    na sitä, että maksujärjestelmä muutettaisiin sel-
29123: muassa mahdollisuus ottaa huomioon puolison            laiseksi, että laitoshoidossa olevan tuloina otet-
29124: tulot eräitä maksuja määrättäessä.                     taisiin huomioon mahdollisen aviopuolison tu-
29125:    Asiakasmaksuasetuksen 27 § olisi voitu kir-         lot.
29126: joittaa myös muulla tavalla. Koska lähtökohta-             Pitkäaikaisesti kotona annettavia palveluja
29127: na on kuitenkin ollut se, että maksukykyä määri-       saavien kohdalla tilanne on lisäksi useinkin sellai-
29128: teltäessä otetaan lähtökohtaisesti huomioon            nen, että annettavat palvelut kohdistuvat käytän-
29129: kaikki siihen vaikuttavat tekijät yhtenäisten pe-      nössä kaikkiin yhteistaloudessa asuviin. Vaikka
29130: rusteiden mukaisesti koko maassa, on asetus kir-       puolisoista vain toinen olisi välittömästi palveluja
29131: joitettu mahdollisimman yksiselitteisesti.             saava, merkitsevät saatu kotiapu tai hoitopalve-
29132:    On myös otettava huomioon, että asiakas-            lut usein huomattavaa apua myös toiselle puoli-
29133: maksuasetuksen 27 § ei ole ainoa säännös, joka         solle,jonka ei itse tarvitse tuottaa näitä palveluja.
29134:                                        1994 vp -   KK 683                                          3
29135: 
29136:    Molempien puolisoiden tulojen huomioon ot-      taisessa tapauksessa maksu sen sijaan nousee.
29137: taminen vaikuttaa maksuun sen mukaan, koh-         Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
29138: distuuko palvelu pienempi- vai parempituloiseen    kaan yhteistaloudessa elävien maksukyky on
29139: henkilöön. Jos palvelu kohdistuu parempituloi-     kuitenkin hyvin pitkälle riippuvainen yhteisistä
29140: seen henkilöön, hyötyy perhe siitä, että maksu     tuloista. Tämän vuoksi se ei pidä tarpeellisena
29141: määrätään molempien tulojen mukaan. Päinvas-       muuttaa tältä osin nykyistä maksujärjestelmää.
29142: 
29143:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1994
29144: 
29145:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
29146: 4                                          1994 vp- KK 683
29147: 
29148: 
29149: 
29150: 
29151:                                           Tili Riksdagens Talman
29152: 
29153:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        bärs för långvarig hemservice och hemsjukvård
29154: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          fastställs på basis av 3 § klientavgiftsförordning-
29155: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      en. I paragrafens 1 mom. konstateras uttryckli-
29156: damot Vehkaoja m.fl. undertecknade spörsmål             gen att för tjänsterna kan uppbäras en rimlig
29157: nr 683:                                                 månadsavgift med beaktande av bl.a. betalnings-
29158:                                                         förmågan. Dessutom konstateras i paragrafens 2
29159:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         mom. att avgiften tili sitt belopp högst får vara så
29160:         ta för att stadgandena i lagen och förord-      stort som det stadgas om i ovan nämnda mo-
29161:         ningen skulle motsvara varandra i fråga         ment. Stadgandet ger dock de kommuner som
29162:         om fastställandet av klientavgifterna           ordnar servicen en mycket stor beslutanderätt vid
29163:         inom social- och hälsovården och för att        fastställandet av klientavgifter.
29164:         inom den långvariga inrättningsvården              Ovan nämnda stadganden förutsätter ut-
29165:         och den långvariga öppna vården iakttas         tryckligen att de avgifter som uppbärs av dem
29166:         samma fastställelsegrunder med hänseen-         som kontinuerligt erhåller tjänster hemma är
29167:         de tili varandra?                               moderata. Om avgifterna faktiskt överskrider
29168:                                                         en rimlig nivå beror detta på att kommunerna
29169:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           då de använder den prövningsrätt som gäller
29170: anföra följande:                                        avgifterna inte i tillräckligt stor utsträckning
29171:                                                         har betonat att avgifterna skall vara rimliga.
29172:    I 10 § lagen om klientavgifter inom social- och      Användningen av denna prövningsrätt beror
29173: hälsovården (734/92, nedan klientavgiftslagen)          sannolikt inte på hur en enskild paragraf har
29174: stadgas allmänt om de grunder som kan beaktas           skrivits, utan närmast på tyngdpunkterna för
29175: då en kients betalningsförmåga fastställs. I para-      kommunernas social- och hälsovårdspolitik
29176: grafen konstateras dessutom att om frågan stad-         samt avgiftspolitik.
29177: gas närmare genom förordning.                              Betalningsförmågan för en person som är i
29178:    I förordningen om klientavgifter inom social-        långvarig inrättningsvård fastställs på basis av de
29179: och hälsovården (912/92) som givits på basis av         egna inkomsterna för den som skall vårdas. I
29180: klientavgiftslagen, nedan klientavgiftsförord-          spörsmålet har framlagts att fastställandet avvi-
29181: ningen finns närmare stadganden om enskilda             ker från den öppna vårdens. Detta är dock inte
29182: avgifter och grunderna för fastställandet av dem.       utgångspunkten. Utgångspunkten har också i
29183: I 27 § klientavgiftsförordningen finns ett stad-        fråga om den öppna vården varit den att endast
29184: gande om de inkomster som skall beaktas då              för dem som bor i gemensamt hushåll tas makens
29185: betalningsförmågan fastställs. Eftersom klient-         inkomster i beaktande. Eftersom personer som är
29186: avgiftslagens 10 § uttryckligen preciseras genom        i långvarig inrättningsvård inte lever i sådant
29187: stadgandet har texten i förordningen avsiktligt         gemensamt hushåll som avses i klientavgiftslagen
29188: skrivits så att i den på ett entydigt sätt fastställs   eller -förordningen finns härvid inte grunder för
29189: bl.a. möjligheten att beakta makens inkomster           beaktandet av makens inkomster. Social- och
29190: vid fastställandet av vissa avgifter.                   hälsovårdsministeriet anser det inte heller ända-
29191:    Klientavgiftsförordningens 27 § skulle även ha       målsenligt att avgiftssystemet ändras så att som
29192: kunnat skrivas på ett annat sätt. Eftersom ut-          inkomster för en person som är i inrättningsvård
29193: gångspunkten dock har varit att man vid faststäl-       beaktas en eventuell makes inkomster.
29194: landet a v betalningsförmågan beaktar alla fakto-          I fråga om dem som får tjänster hemma en
29195: rer som påverkar den enligt enhetliga grunder i         längre tid är situationen dessutom ofta sådan att
29196: hela landet har förordningen skrivits på ett så         de tjänster som ges i praktiken inriktar sig på alla
29197: enhetligt sätt som möjligt.                             som bor i det gemensamma hushållet. Fastän
29198:    Man bör även ta i betraktande att 27 § klient-       endast den ena av makarna är den omedelbara
29199: avgiftsförordningen inte är det enda stadgande          erhållaren av tjänster innebär den erhållna hem-
29200: som inverkar på avgifterna. De avgifter som upp-        hjälpen eller vårdservicen ofta betydande hjälp
29201:                                             1994 vp -   KK 683                                         5
29202: 
29203: tili den andra maken som inte själv behöver pro-        bådas inkomster. I motsatt fall stiger avgiften
29204: ducera dessa tjänster.                                  däremot. Enligt social- och hälsovårdsministeri-
29205:     Beaktandet av båda makarnas inkomster vid           ets uppfattning är betalningsförmågan för perso-
29206: fastställandet av avgiften inverkar på avgiften         ner som bor i gemensamt hushåll dock i mycket
29207: enligt om tjänsten är inriktad på personen med          stor utsträckning beroende på gemensamma in-
29208: mindre eller bättre inkomster. Om tjänsten är           komster. På grund härav anses det inte nödvän-
29209: inriktad på personen med de bättre inkomsterna,         digt att ändra det nuvarande avgiftssystemet tili
29210: drar familjen nytta av att avgiften fastställs enligt   denna del.
29211: 
29212:      Helsingforsden 18 november 1994
29213: 
29214:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
29215:                                                   1994vp
29216: 
29217: 
29218: Kirjallinen kysymys 684
29219: 
29220: 
29221: 
29222: 
29223:                                     Saapunki: Iijoen vesistön rakentamauoman osan suojelusta Taival-
29224:                                        koskella ja Kuusamossa
29225: 
29226: 
29227:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29228: 
29229:     Vuodelta 1987 peräisin olevan koskiensuoje-            Edellä mainitun lausunnon johdosta herää
29230: lulain 1 §:n 40 kohdassa määritetään suojelukoh-        kysymyksiä:
29231: teeksi Iijoen vesistön keski- ja yläosa Kuusamon,           1. Mitä hyötyä Iijoen keski- ja yläosan suoje-
29232: Posion, Pudasjärven, Puolangan, Suomussal-              lusta ko. vesistölle on, jos jo rakennetun alaosan
29233: men, Taivalkosken, Yli-Iin ja Ylikiimingin kun-         lisäksi Jokijärven yläpuoliselle alueelle voidaan
29234: nissa. Kyseisen lain 2 §:ssä säädetään: "Vesivoi-       rakentaa vesivoimalaitoksia? Tällöinhän keski-
29235: man omistajalle tai käyttöoikeuden haltijalle,          osankin suojelu menettää yläpuolisen säännöste-
29236: joka sen johdosta mitä 1 §:ssä on säädetty ei voi       lyn takia merkityksensä.
29237: käyttää hyväksi omistamaansa tai hallitsemaan-             2. Onko tarkoitushakuisesti ja lain hengen
29238: sa vesivoimaa, suoritetaan omistajan tai käyttö-        vastaisesti pyritty välttämään suojeluseuraa-
29239: oikeuden haltijan niin vaatiessa valtion varoista       muksista syntyviä valtion korvauksia?
29240: korvaus, joksi on määrättävä vesivoiman luon-              3. Ovatko voimayhtiöt mahdollisesti olleet
29241: nonmukaisen niroellistehon perusteella lasketun         vaikuttamassa kyseisen kaltaisen lausunnon an-
29242: käyvän hinnan mukainen täysi korvaus."                  tamistarpeeseen?
29243:     Vaikka lain 1 §:ssä on lueteltu selkeästi ne kun-      4. Ovatko lausunnonantajat olleet yhteydessä
29244: nat, joiden aluetta koskiensuojelulaki koskee ja        ennen lausunnon antamista ympäristöministe-
29245: jolla alueella on syntynyt lakisääteinen korvaus-       riin tai oikeusministeriön 1ainsäädäntöosastoon?
29246: tensaantimahdollisuus, niin vesi- ja ympäristö-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29247:  hallituksen osastopäällikkö Mika Lampinen ja           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29248:  toimistopäällikkö Paavo Karmala ovat lausun-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29249: nossaan tulleet toisenlaiseen johtopäätökseen.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29250:  Antamassaan lausunnossa he ovat pudottaneet
29251:  Taivalkosken Jokijärven yläpuolisen osan ja                      Onko vesi- ja ympäristöhallituksen
29252:  koko Kuusamon Iijokivesistön pois koskiensuo-                 virkamiesten antama lausunto koskien-
29253: jelusta. Lausuntonsa loppupäätelmässä he totea-                suojelulainja sen hengen mukainen, ja jos
29254:  vat, että Jokijärven yläpuolisessa Iijoen osassa              on,
29255:  Taivalkosken ja Kuusamon kunnassa koskien-                       aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29256:  suojelulaki ei estä uuden voimalaitoksen raken-               siin Iijoen rakentamaUoman osan suoje-
29257:  tamista vesistöön. Vireillä olevat koskiensuojelu-            lutoimien järkiperäistämiseksi?
29258:  lain mukaiset korvaustoimitukset, joissa käsitel-
29259:  lään tuolla vesistöalueella olevaa vesivoimaa, tu-
29260:  lisi jättää tästä syystä sikseen.
29261:       Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1994
29262: 
29263:                                               Pauli Saapunki
29264: 
29265: 
29266: 
29267: 
29268: 240017
29269: 2                                          1994 vp -    KK 684
29270: 
29271: 
29272: 
29273: 
29274:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29275: 
29276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Iijoen osalta on olemassa maaoikeuden rat-
29277: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kaisu, joka hallituksen esityksen mukaisesti pe-
29278: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         rustuu siihen, että Iijoen pääuoman ala- ja keski-
29279: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pauli Saa-         osan rajana on Yli-Iin kunnassa sijaitseva Haa-
29280: puugin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         pakoski. Sitä vastoin yläosan ylärajan osalta ei
29281: 684:                                                    ole olemassa vastaavaa ratkaisua. Myös korkein
29282:                                                         oikeus on ainakin kahdessa koskiensuojelulakiin
29283:            Onko vesi- ja ympäristöhallituksen           liittyvässä tuomiossa nojautunut hallituksen esi-
29284:         virkamiesten antama lausunto koskien-           tyksen mukaisiin näkökohtiin. Myöskään kos-
29285:         suojelulainja sen hengen mukainen, ja jos       kiensuojelulain 2 §:n mukaista vesivoiman luon-
29286:         on,                                             nonmukaisen nimellistehon perusteella lasketta-
29287:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         vaa korvausta ei ole mahdollista määritellä ilman
29288:         siin Iijoen rakentamauoman osan suoje-          hallituksen esityksessä ilmaistua laskukaavaa.
29289:         lutoimien järkiperäistämiseksi?                 Toimitusten suorittaminen ei siten olisi käytän-
29290:                                                         nössä mahdollista, ellei samalla otettaisi huo-
29291:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mioon hallituksen esityksen perusteluja.
29292: vasti seuraavaa:                                            Mikäli lakia tulkittaisiin siten, että Iijoen suo-
29293:    Koskiensuojelulain 1 §:n mukaan uuden voi-           jelu koskisi laissa lueteltujen kuntien alueita ko-
29294: malaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesi-          konaisuudessaan, johtaisi tämä myös vesistön
29295: laissa (264/61) tarkoitettua lupaa muun ohella          alaosalla selvään ristiriitaan lain perustelujen
29296: Iijoen vesistön keski- ja yläosassa Kuusamon,           kanssa. Laissahanon lueteltu myös Yli-Iin kun-
29297: Posion, Pudasjärven, Puolangan, Ranuan, Suo-            ta, mutta lain perusteluissa on suojelualueen ala-
29298: mussalmen, Taivalkosken, Yli-Iin ja Ylikiimin-          rajaksi mainittu Haapakoski, joka sijaitsee Yli-
29299: gin kunnissa.                                           Iin kunnan reuna-alueella lähellä Pudasjärven
29300:    Iijoen vesistön keski- ja yläosan tarkkoja rajo-     kunnan rajaa. Tämäkin osoittaa sen, että lain
29301: ja ei ole määritelty itse laissa. Hallituksen esityk-   tarkoitusta selvitettäessä on aina otettava huo-
29302: sen perusteluissa kuitenkin todetaan, että Iijoen       mioon lain perustelut.
29303: vesistön keski- ja yläosa sijaitsevat vesistöalueilla       Eräiden koskiensuojelulain mukaisten tehtä-
29304: 61.1, 61.2, 61.5 ja 61.6 Kuusamon, Posion, Pu-          vien hoitamisesta annetun asetuksen (549/90)
29305: dasjärven, Puolangan, Ranuan, Suomussalmen,              1 §:n mukaan vesi- ja ympäristöhallitus valvoo
29306: Taivalkosken, Yli-Iin ja Ylikiimingin kunnissa.         valtion etuaja oikeutta koskiensuojelulaissa tar-
29307: Suojeltavaan alueeseen sisältyvät Iijoen pääuo-         koitetuissa korvaustoimituksissa sekä haettaessa
29308: ma sivuvesistöineen Taivalkosken kunnassa si-           muutosta mainitussa laissa tarkoitetuissa asiois-
29309: jaitsevalta Jokijärveltä Yli-Iin kunnassa sijaitse-     sa.
29310: valle Haapakoskelle, Kostonjoki Iijoesta Kos-               Vesi- ja ympäristöhallitus on antanut lausun-
29311: tonjärven säännöstelypadon alapuolelle sekä Li-         toja yli sadan eri toimituksen osalta. Näitä lau-
29312: vojoki. Iijoen pääuomassa Haapakosken voima-            suntoja antaessaan virasto on pyrkinyt toimi-
29313: laitokselta Jokijärvelle saakka on 22 teholtaan yli     maan mahdollisimman tarkoin lain edellyttä-
29314: 0,5 MW:n koskea. Näiden koskien yhteenlasket-           mällä tavalla eikä valtion korvausvastuuta ole
29315: tu nimellisteho luonnonvirtaaman mukaan las-            pyritty välttämään.
29316: kettuna on 55,47 MW.                                        Koskiensuojelulaki sisältää 53 erillistä suoje-
29317:    On katsottava, että lainsäätäjä on perustelu-        lukohdetta. Iijoen lisäksi on eräissä muissakin
29318: jen avulla riittävän täsmällisesti rajannut suojel-     kohteissa noussut esiin tilanne, että kohteen ra-
29319: lun vesistöalueen Iijoen vesistön keski- ja yläosal-    jauksen tai lain muun soveltamisen osalta kor-
29320: la, vaikka itse pykälässä mainitaan pelkästään          vauksen hakijan ja vesi- ja ympäristöhallituksen
29321: Iijoen keski- ja yläosa sekä kunnat. Viime kädes-       tulkinta lain tarkoituksesta ei ole ollut yhteneväi-
29322: sä koskiensuojelulain alueellinen ulottuvuus rat-       nen. Tavanomainen menettely on tällöin ollut,
29323: kaistaankin tuomioistuinkäytännössä.                    että senjälkeen kun lunastustoimikunta on anta-
29324:                                           1994 vp -   KK 684                                          3
29325: 
29326: nut päätöksensä, on tarvittaessa haettu päätök-       yksittäisiä koskia tai tietyn jokijakson osia, on
29327: seen muutosta maaoikeudelta ja mahdollisesti          katsottava olevan suojelullisia arvoja myös siinä
29328: edelleen muutoksenhakulupaa korkeimmalta oi-          laajuudessa kun ne on lakiin otettu. Koskiensuo-
29329: keudelta. Vesi- ja ympäristöhallitus valmistelee      jelulain mukainen korvausjärjestelmä lähtee
29330: asiaa koskevat kannanottonsa itsenäisesti. Myös       puolestaan siitä, että korvauskysymykset rat-
29331: lunastustoimikunta tekee aina päätöksensä itse-       kaistaan erillisessä tomitusmenettelyssä ja viime
29332: näisesti ja tähän päätökseen on mahdollista ha-       kädessä tuomioistuimissa. Korvauskysymyksiin
29333: kea tarvittaessa muutosta. Asiat ratkaistaan si-      liittyy oleellisesti myös korvattavan kohteen
29334: ten lopullisesti tuomioistuinteitse.                  alueellinen ulottuvuus. Tästä johtuu, että myös
29335:    Koskiensuojelulain kohteet on aikanaan valit-      tämä kysymys joudutaan tarvittaessa päättä-
29336: tuja rajattu lakiin varsin tarkan ja perusteellisen   mään korvausmenettelyssä.
29337: harkinnan jälkeen. Niillä kohteilla, jotka ovat
29338: 
29339:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1994
29340: 
29341:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
29342: 4                                          1994 vp -   KK 684
29343: 
29344: 
29345: 
29346: 
29347:                                          Tili Riksdagens Talman
29348: 
29349:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dast nämner mellersta och övre loppet av Ijo älv
29350: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            samt kommunerna. I sista hand avgörs den geo-
29351: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        grafiska dimensionen enligt forsskyddslagen i
29352: dagsman Pauli Saapunki undertecknade spörs-            domstolen.
29353: mål nr 684:                                               För Ijo älv föreligger ett beslut av jorddomsto-
29354:                                                        len, som enligt regeringens proposition bygger på
29355:           Ligger det utlåtande som vatten- och         att gränsen mellan nedre och mellersta loppet av
29356:        miljöstyrelsens tjänstemän har gett i linje     Ijo älvs huvudfåra går vid Haapakoski i Yli-Ii
29357:        med forsskyddslagen och dess anda, och          kommun. Något motsvarande avgörande före-
29358:        om så är,                                       ligger d~remot inte beträffande övre loppets övre
29359:           ämnar Regeringen vidta åtgärder for          gräns. Aven högsta domstolen har i åtminstone
29360:        att se till att skyddsåtgärderna för de         två domar med anknytning till forsskyddslagen
29361:        obyggda delarna av Ijo älv kommer på en         grundat sig på synpunkter som följer regeringens
29362:        förnuftig grund?                                proposition. Det är inte heller möjligt att definie-
29363:                                                        ra den ersättning som enligt forsskyddslagens 2 §
29364:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        beräknas på basis av vattenkraftens naturliga
29365: anföra följande:                                       nominella effekt utan den formel som framgår av
29366:                                                        regeringens proposition. Därigenom är det i
29367:    Enligt forsskyddslagens 1 § får det i vattenla-     praktiken omöjligt att genomföra förrättningar
29368: gen (264/61) avsedda tillståndet inte beviljas för     utan att motiveringen till regeringspropositionen
29369: byggande av ett nytt kraftverk bl.a. i mellersta       beaktas.
29370: och övre loppet av Ijo älvs vattendrag i Kuu-             Om lagen toikas så att skyddet av Ijo älv
29371: samo, Posio, Pudasjärvi, Puolanka, Ranua, Suo-         gäller hela arealen av de kommuner som räknas
29372: mussalmi, Taivalkoski, Yli-Ii och Ylikiiminki          upp i lagen, leder detta till en uppenbar konflikt
29373: kommuner.                                              med motiveringen tilllagen också i vattendragets
29374:    Själva lagen definierar inga noggranna grän-        nedre lopp. Lagen nämner ju Yli-Ii kommun,
29375: ser för mellersta och Övre loppet av Ijo älvs vat-     meni motiveringen har nedre gränsen för skydds-
29376: tendrag. I motiveringen till regeringens proposi-      området placerats i Haapakoski, som ligger i
29377: tion konstateras dock att mellersta och övre lop-      utkanten av Yli-Ii kommun nära gränsen till Pu-
29378: pet av Ijo älvs vattendrag befinner sig i insjöom-     dasjärvi kommun. Också detta visar att motive-
29379: rådena 61.1, 61.2, 61.5 och 61.6 i Kuusamo, Po-        ringen till lagen alltid bör beaktas då syftet ut-
29380: sio, Pudasjärvi, Puolanka, Ranua, Suomussalmi,         reds.
29381: Taivalkoski, Yli-Ii och Ylikiiminki kommuner.             Enligt 1 § förordningen om handläggning av
29382: Till det skyddade området hör Ijo älvs huvudfåra       vissa uppgifter enligt forsskyddslagen (549/90) är
29383: jämte biflödena från Jokijärvi i Taivalkoski kom-      det vatten- och miljöstyrelsen som bevakar sta-
29384: mun till forsen Haapakoski i Yli-Ii kommun,            tens rätt och fördel vid de i forsskyddslagen av-
29385: Kostonjoki älv från Ijo älv till regleringsdammen      sedda ersättningsförrättningarna och vid sökan-
29386: nedanför Kostonjärvi samt Livojoki. I Ijo älvs         de av ändring i de ärenden som avses i lagen.
29387: huvudfåra mellan Haapakoski kraftverk och                 Vatten- och miljöstyrelsen har gett utlåtanden
29388: sjön Jokijärvi finns 22 forsar vars effekt är större   om över ett hundra förrättningar. Verket har i
29389: än 0,5 MW. Forsarnas sammanräknade nomi-               sina utlåtanden gått in för att så noga som möjligt
29390: nella effekt enligt den naturliga vattenföringen       följa lagen och inte undvika statens ersättnings-
29391: uppgår till55,47 MW.                                   ansvar.
29392:    Lagstiftaren bör med denna motivering anses            I forsskyddslagen nämns 53 olika skyddsob-
29393: ha gjort en tillräckligt exakt avgränsning av det      jekt. Utöver vid Ijo älv har det även i samband
29394: skyddade området i mellersta och övre delen av         med vissa andra projekt uppstått situationer där
29395: Ijo älvs vattendrag, oavsett att pargraftexten en-     den som söker ersättning och vatten- och miljö-
29396:                                           1994 vp -   KK 684                                            5
29397: 
29398: styrelsen har tolkat lagens syfte på olika sätt i        De skyddsobjekt som forsskyddslagen täcker
29399: fråga om avgränsningen av objektet eller tillämp-     valdes och avgränsades i tiden på basis av en
29400: ningen av lagen i övrigt. Vanligen har förfarandet    ingående och noggrann prövning. De objekt som
29401: då varit att efter att inlösningskommissionen har     är enstaka forsar eller avsnitt av längre fors-
29402: fattat sitt beslut har ändring i beslutet vid behov   sträckor måste också anses ha skyddsvärde i den
29403: sökts hos jorddomstolen och eventuellt ytterliga-     omfattning som de ingår i lagen. Ersättningssys-
29404: re besvärstillstånd hos högsta domstolen. Vat-        temet enligt forsskyddslagen bygger på att ersätt-
29405: ten- och miljöstyrels~p bereder självständigt sina    ningsfrågorna avgörs vid en separat förrättning
29406: ställningstaganden. A ven inlösningskommissio-        och i sista hand vid domstolen. Ersättningsfrå-
29407: nen fattar alltid självständiga beslut, o~h i dessa   gorna anknyter också väsentligen till den geogra-
29408: beslut kan ändring sökas vid behov. Arendena          fiska arealen av det objekt som ersättningen gäl-
29409: avgörs därigenom slutgiltigt vid domstolsbe-          ler. Detta leder till att även denna fråga vid behov
29410: handling.                                             måste avgöras vid en ersättningsförrättning.
29411: 
29412:      Helsingforsden 23 november 1994
29413: 
29414:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
29415:                                                   1994 vp
29416: 
29417: 
29418: Kirjallinen kysymys 685
29419: 
29420: 
29421: 
29422: 
29423:                                     Hiltunen: Urheilukilpailuista saatujen palkintojen verotuskohte-
29424:                                         lusta
29425: 
29426: 
29427:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29428: 
29429:    Veronalaiseksi tuloksi ei tuloverolain mukaan        kinnosta voidakseen maksaa siitä määrättävän
29430: katsota tieteellisen, taiteellisen tai yleishyödylli-   veron. Tilanne tuntuu kohtuuttomalta urheilijan
29431: sen toiminnan tunnustukseksi saatua palkintoa.          kannalta.
29432: Urheilukilpailusta saatua palkintoa ei tällaisena          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29433: lain mukaan voida pitää, vaikka kyseessä olisi          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29434: merkittävissä kansainvälisissä arvokilpailuissa         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29435: saatu raha- tai tavarapalkinto.                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29436:    Arvokilpailusta saatu palkinto on ainutlaatui-
29437: nen urheilijan uralla ja harvinainen Suomessa.                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29438: Merkittävistä urheilukilpailuista saadun tavara-               ryhtyä urheilukilpailusta saadun palkin-
29439: palkinnon ankara verotus johtaa helposti siihen,               non verotuksen kohtuullistamiseksi?
29440: että urheilijajoutuu luopumaan saamastaan pal-
29441: 
29442:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1994
29443: 
29444:                                                Leea Hiltunen
29445: 
29446: 
29447: 
29448: 
29449: 240017
29450: 2                                          1994 vp -   KK 685
29451: 
29452: 
29453: 
29454: 
29455:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29456: 
29457:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Urheilijan saarnat muut kuin kustannuskor-
29458: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vauksiin tarkoitetut stipendit ja apurahat verote-
29459: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taan apurahoja koskevien yleisten säädösten
29460: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leea Hil-         mukaan. Julkisyhteisöiltä saatuina apurahat
29461: tusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             ovat verosta vapaita. Yksityisten tahojen myön-
29462: n:o 685:                                               tämät stipendit ja apurahat ovat veronalaisia
29463:                                                        siltä osin kuin niidenjajulkisyhteisöjen myöntä-
29464:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         mien apurahojen yhteismäärä verovuonna tulon-
29465:         ryhtyä urheilukilpailusta saadun palkin-       hankkimismenojen vähentämisen jälkeen ylittää
29466:         non verotuksen kohtuullistamiseksi?            valtion taiteilija-apurahan vuotuisen noin 67 000
29467:                                                        markan määrän.
29468:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Tuloverolain 82 §:n 3 momentin nojalla valtio-
29469: vasti seuraavaa:                                       varainministeriö voi lisäksi hakemuksesta päät-
29470:                                                        tää, että paitsi tieteellisen ja taiteellisen, myös
29471:    Urheilusuoritukset ovat urheilijan työtä. Me-       yleishyödyllisen toiminnan kuten urheilun tun-
29472: nestyneimmät saavat työstään huomattavan               nustukseksi myönnetty palkinto on koko mää-
29473: suurta palkkaa tai suuria palkkioita, kuten mui-       rältään verosta vapaa. Päätöskäytäntö on näiden
29474: denkin alojen menestyjät. Tuloverolain (1535/92)       hakemusten käsittelyssä kuitenkin ollut tiukka ja
29475: 29 §:n sisältämän laajan tulokäsitteen mukaisesti      verovapaus on myönnetty lähinnä niin sanotuille
29476: veronalaista tuloa ovat kaikki verovelvollisen ra-     elämäntyöpalkinnolle. Kansainvälisesti erittäin
29477: hana tai rahanarvoisena etuutena saarnat tulot.        menestyneen urheilijan saama tunnustuspal-
29478: Mitali, pokaali tai muu sellainen esinepalkinto,       kinto koko urheilu-uransa saavutuksista, kuten
29479: jolla annettaessa on lähinnä vain symboli- tai         tontti kotikunnalta tai rahapalkinto julkiselta
29480: tunnearvoa, ei ole urheilijalle veronalaista tuloa.    yhteisöltä, täyttäisi päätöskäytännössä tähän
29481:    Myös ulkomailta saatu palkinto on veron-            saakka noudatetut kriteerit, mutta verovapautta
29482: alaista tuloa Suomessa, jos saaja on täällä yleises-   ei voida myöntää yksittäisissä kilpailuissa ansai-
29483: ti verovelvollinen. Palkinto arvostetaan täällä        tulle, kilpailunjärjestäjän etukäteen menestyjälle
29484: käypään arvoon. Mahdollinen kaksinkertainen            palkaksi tai palkkioksi Iupaamalie esineelle tai
29485: verotus poistetaan verosopimuksia soveltaen.           rahasuoritukselle. Viimeksi mainittu on veron-
29486: Ulkomaisen urheilijan Suomesta saamiin pal-            alaista ansiotuloa, kuten eräät muutkin julki-
29487: kintoihin sovelletaan puolestaan lähdeverolain         suudessa viime aikoina esillä olleet kannustus-
29488: säännöksiä.                                            palkkiot. Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaise-
29489:    Urheilijan saamaa kustannusten korvausta ei         na asettaa niitä toisiinsa verrattuna eriarvoiseen
29490: oikeuskäytännön valossa pidetä veronalaisena           asemaan.
29491: tulona. Kustannuksia syntyy esimerkiksi urheili-           Urheilija voi muiden verovelvollisten tapaan
29492: jan väline- ja matkustusmenoista. Suomen Ur-           tehdä veronhuojennushakemuksen, jos verotus
29493: heiluliitto ry:n harjoittelustipendit on tarkoitettu   koetaan kohtuuttomaksi. Hakemusperusteena ei
29494: tällaisten urheilusta johtuvien erityismenojen         kuitenkaan menestyne esimerkiksi kannossa
29495: kattamiseen, eikä niistä välttämättä kerry veron-      maksettavaksi tulleen lisäveron määrä, kun se
29496: alaista tuloa. Käytännön tarpeita palvelemaan          johtuu laissa säädetyn veroasteikon soveltami-
29497: on syntynyt myös verotuksessa hyväksytty me-           sesta. Verohallinnon käsittelemistä tuhansista
29498: nettely, jonka piirissä urheilupalkkiot voidaan        huojennushakemuksista hyväksytään vain muu-
29499: rahastoida. Urheilija nostaa varoja rahastosta         tama sata vuosittain sen kaltaisten syiden kuin
29500: uransa aikana esimerkiksi valmentautumistaan           pitkäänjatkuneen työttömyyden, sairauden taik-
29501: varten, ja säästynyt määrä saadaan nostaa vasta        ka tulonhankintaan liittyneiden, verovelvollises-
29502: urheilu-uran päättyessä, jolloin toimitetaan           ta riippumattomien kohtuuttomien menetysten
29503: myös verotus tulontasausta koskevan säännök-           aiheuttaman veronmaksukyvyn alentumisen
29504: sen mukaisesti jaksottaen.                             vuoksi.
29505:                                        1994 vp -   KK 685                                          3
29506: 
29507:   Palkan tai yksittäisen palkkion suuruus ei ole   mä lisäksi takaa urheilijalle tavanomaisesta
29508: kestävä perustelu kenenkään verotuksen huojen-     poikkeavanjoustavan verokohtelun, ei palkinto-
29509: tamiselle. Kun palkkioiden rahastointijärjestel-   jen verovapaudelle ole perusteita.
29510: 
29511:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1994
29512: 
29513:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
29514: 4                                         1994 vp -   KK 685
29515: 
29516: 
29517: 
29518: 
29519:                                         Tili Riksdagens Talman
29520: 
29521:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      idrottskarriären är slut, varvid beskattningen
29522: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        även verkställs periodiserat enligt stadgandet om
29523: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      inkomstutjämning.
29524: man Leea Hiltunen undertecknade spörsmål                 Andra stipendier och bidrag som idrottaren får
29525: nr 685:                                               utöver dem som är avsedda som kostnadsersätt-
29526:                                                       ningar beskattas enligt de allmänna stadgandena
29527:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        angående bidrag. Bidrag som har erhållits av
29528:        ta för att beskattningen av pris vid           offentligrättsliga samfund är skattefria. Stipendi-
29529:        idrottstävlingar skall bli skäligare?          er och bidrag som beviljats från privat håll är
29530:                                                       beskattningsbar inkomst tilidendel det samman-
29531:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lagda beloppet av dem och de bidrag som beviljats
29532: anföra följande:                                      av offentligträttsliga samfund efter avdrag av
29533:                                                       utgifterna för inkomstens förvärvande under
29534:     Idrottsprestationerna är idrottarens arbete.      skatteåret överstiger det belopp av ca 67 000 mk
29535: De framgångsrikaste idrottarna får påfallande         som utgör statens årliga konstnärsstipendium.
29536: höga löner eller arvoden precis som det fram-            Med stöd av 82 § 3 mom. inkomstskattelagen
29537: gångsrika inom andra områden. Enligt det vitt-        kan finansministeriet på ansökan dessutom be-
29538: omfattande inkomstbegreppet i 29 § inkomst-           sluta att hela beloppet av ett pris som erhållits
29539: skatteiagen (1535/92) är alla inkomster som den       som erkänsla för vetenskaplig och konstnärlig
29540: skattskyldige erhåller i form av pengar eller peng-   verksamhet, men också för en allmännyttig verk-
29541: ars värde beskattningsbar inkomst. Pris i form av     samhet, exempelvis idrott, är skattefritt. Besluts-
29542: medaljer, pokaler eller andra föremål som, när de     praxis vid behandlingen av dessa ansökningar
29543: ges, endast har symboliskt värde eller affektions-    har dock varit sträng och skattefrihet har bevil-
29544: värde är inte beskattningsbar inkomst för idrot-      jats närmast för s.k. livsverkspris. Ett hederspris
29545: taren.                                                som ges en internationellt mycket framgångsrik
29546:     Ett pris som erhållits utomlands är också be-     idrottare för hans framgångar under hela sin
29547: skattningsbar inkomst i Finland, om pristagaren       idrottskarriär, exempelvis en tomt i hemkommu-
29548: är allmänt skattskyldig här. Priset värderas här      nen eller ett penningpris av ett offentligt sam-
29549: tili det gängse värdet. En eventuell dubbel-          fund, skulle uppfylla de kriterier som hittills till-
29550: beskattning undanröjs genom tiliärnpning av           lämpats vid beslutspraxis, men skattefrihet kan
29551: skatteavtal. På de pris som en utländsk idrottare     inte beviljas för ett föremål eller en penningpre-
29552: får i Finland tillämpas stadgandena i källskatte-     station som förvärvats vid enskilda tävlingar och
29553: lagen.                                                som tävlingsarrangören på förhand lovat ge den
29554:     De kostnadsersättningar som en idrottare får      som är framgångsrik som lön eller arvode. En
29555: betraktas enligt rättspraxis inte som beskatt-        penningprestation är beskattningsbar förvärvs-
29556: ningsbar inkomst. Kostnader uppstår exempel-          inkomst, precis som vissa andra sådana belöning-
29557: vis av utgifterna för idrottarens utrustning och      ar avsedda att öka motivationen vilka på sistone
29558: resor. Avsikten med Suomen Urheiluliitto ry:s         diskuterats i offentligheten. Regeringen anser det
29559: träningsstipendier är att täcka sådana särskilda      inte vara ändamålsenligt att göra dem olikvär-
29560: utgifter som idrottandet medför och de ger inte       diga.
29561: nödvändigtvis upphov tili beskattningsbar in-            En idrottare kan på samma sätt som andra
29562: komst. För att tjäna praktiska behov har det          skattskyldiga ansöka om skattelättnad om be-
29563: även skapats ett vid beskattningen godkänt för-       skattningen upplevs som oskälig. Som grund för
29564: faringssätt som gör det möjligt att fondera           ansökan lönar det sig dock inte att uppge exem-
29565: idrottsarvoden. Idrottaren lyfter medel ur fon-       pelvis beloppet av en uppburen tilläggsskatt, när
29566: den under sin karriär, exempelvis för sin träning,    det beror på tiliämpningen av den lagstadgade
29567: och det hopsparade beloppet kan lyftas först när      skatteskalan. Av de tusentals ansökningar om
29568:                                         1994 vp -   KK 685                                           5
29569: 
29570: skattelättnad som skattestyrelsen behandlar god-       Storleken av en lön eller ett enskilt arvode är
29571: känns endast några hundra årligen av sådana         inte en hållbar motivering för en sänkning av
29572: orsaker som att skattebetalningsförmågan för-       någons beskattning. När systemet med fondering
29573: sämrats på grund av långvarig arbetslöshet eller    av arvoden dessutom garanterar idrottaren en
29574: sjukdom eller sådana oskäliga förluster i anslut-   osedvanligt flexibel skattemässig behandling,
29575: ning tili inkomstens förvärvande som inte beror     finns det inga grunder för att bevilja skattefrihet
29576: på den skattskyldige.                               för prisen.
29577: 
29578:      Helsingforsden 23 november 1994
29579: 
29580:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
29581:                                                1994vp
29582: 
29583: Kirjallinen kysymys 686
29584: 
29585: 
29586: 
29587: 
29588:                                   Ala-Nissilä: Puolueiden velkaantumisesta
29589: 
29590: 
29591: 
29592:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29593: 
29594:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Kan-      massa määritellyn julkisen tormmnan tukemi-
29595: sallinen Kokoomus rp:n muodostaman taloudel-         seen. Puoluelaista annetun asetuksen mukaan
29596: lisen konsernin velat nousevat lähes 50 miljoo-      avustuksen puolueelle eli puoluetuen myöntää
29597: naan markkaan. Puolueen voi katsoa olevan tu-        valtioneuvosto, jonka asiana on myöntämis-
29598: lorahoitukseensa nähden ylivelkaantunut. Myös        päätökseen liittää avustuksen maksatusta, käyt-
29599: Suomen Maaseudun Puolue rp:llä on julkisuu-          tämistä, tilitystä ja valvontaa koskevat tarpeelli-
29600: dessa olleiden tietojen mukaan suuria taloudelli-    siksi katsomansa ehdot.
29601: sia vaikeuksia. Suomen Kommunistinen Puolue             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29602: rp. ajautui vararikkoon, ja tästä aiheutui mitta-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29603: vat vahingot pankkijärjestelmälle. Niin ikään        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29604: Sosialidemokraattisen Puolueen eräät yhdistyk-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29605: set ovat epäonnistuneena taloudellisella toimin-
29606: nallaan aiheuttaneet mittavia tappioita yhteis-                  Aikooko Hallitus valtionavustusta
29607: kunnalle.                                                     puolueille jaettaessa edellyttää pahasti
29608:     Puolueen ylivelkaantuminen voi aiheuttaa ti-              velkaantuneilta tai muutoin taloudellisiin
29609: lanteen,jossa puoluetuesta voi ohjautua välillistä            vaikeuksiin ajautuneilta puolueilta talou-
29610: tietä varoja puoluekonsernin eri osien velkojen               dellisen saneerausohjelman toteuttamis-
29611: hoidon aiheuttamiin kustannuksiin. Ylivelkaan-                ta,ja
29612:  tuminen voi myös haitata puolueen varsinaisen                   millä tavoin yleensä on jatkossa tar-
29613:  toiminnan toteuttamista ja aiheuttaa välillistä              koitus valvoa valtionavustusta saavien
29614:  riippuvuutta velkojiin nähden.                               puolueiden varsinaisen toiminnan ulko-
29615:     Oikeusministeriön tehtävänä on valvoa val-                puolista kiinteistösijoittamista ja muuta
29616:  tionavustuksen käyttöä. Puolueelle voidaan                   taloudellista toimintaa?
29617:  myöntää avustusta sen säännöissä ja yleisohjel-
29618: 
29619:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1994
29620: 
29621:                                           Olavi Ala-Nissilä
29622: 
29623: 
29624: 
29625: 
29626:  240017
29627: 2                                        1994 vp- KK 686
29628: 
29629: 
29630: 
29631: 
29632:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29633: 
29634:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuitenkin on, että tuki käytetään sellaisen velan
29635: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        maksamiseen, joka on otettu ja käytetty puo-
29636: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lueen säännöissä ja yleisohjelmassa määriteltyyn
29637: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ala-Nissi-      julkiseen toimintaan. On siis varsin kyseenalais-
29638: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         ta, voitaisiinko puoluetukea käyttää esimerkiksi
29639: 686:                                                 sijoitustoiminnasta aiheutuneiden tappioiden
29640:                                                      kattamiseen.
29641:           Aikooko Hallitus valtionavustusta              Viime vuosien taloudellisesta tilanteesta, puo-
29642:        puolueille jaettaessa edellyttää pahasti      luetuen määrän pienenemisestä ja useista vaaleis-
29643:        velkaantuneilta tai muutoin taloudellisiin    ta johtuen puolueiden talous on joutunut koville
29644:        vaikeuksiin ajautuneilta puolueilta talou-    ja velkaantumista on tapahtunut. Puolueet ja
29645:        dellisen saneerausohjelman toteuttamis-       myös piirijärjestöt ovat joutuneet arvioimaan
29646:        ta, ja                                        uudelleen varojensa käyttöä sekä ryhtymään toi-
29647:           millä tavoin yleensä on jatkossa tar-      menpiteisiin, joilla toiminnasta aiheutuvia kus-
29648:        koitus valvoa valtionavustusta saavien        tannuksia pienennetään ja siten mahdollistetaan
29649:        puolueiden varsinaisen toiminnan ulko-        toiminnan jatkaminen entistä taloudellisemmal-
29650:        puolista kiinteistösijoittamista ja muuta     la tavalla. Kysyjän tarkoittamaa saneerausta on
29651:        taloudellista toimintaa?                      siis jo monissa puolueissa tapahtunut, ja puo-
29652:                                                      lueet joutuvat lähivuosinakin jatkamaan tämän-
29653:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suuntaisia toimenpiteitä taloutensa tasapainoon
29654: vasti seuraavaa:                                     saattamiseksi.
29655:                                                          Valtioneuvosto on puoluetukeajakaessaan si-
29656:    Valtion talousarvioihin on vuosittain otettu      dottu puoluelain säännöksiin ja valtion talousar-
29657: määräraha (puoluetuki) jaettavaksi eduskunnas-       vion asianomaisen momentin perusteluihin. Voi-
29658: sa edustettuina oleville puolueille käytettäväksi    massa olevien säännösten mukaan taloudellisen
29659: niiden säännöissä ja yleisohjelmissa määritellyn     saneerausohjelman toteuttamista ei voida aset-
29660: julkisen toiminnan tukemiseen. Puoluetuen            taa puoluetuen saamisen ehdoksi.
29661: käyttötarkoitus on näin määritelty puoluelain            Vastauksena kysymyksen jälkimmäiseen
29662: (10/69) 9 §:ssä. Puoluetuen käytön valvonta on       osaan totean, että oikeusministeriö valvoo ja
29663: puoluelain 9 a §:n mukaan oikeusministeriön          tarkastaa jatkossakin puolueiden varainkäyttöä
29664: tehtävä.                                             puoluelain edellyttämässä laajuudessa. Valvon-
29665:    Oikeusministeriössä on tarkastettu puolue-        taan kuuluvat puoluetuen käytön ohella puolue-
29666: tuen käyttöä vuodesta 1987 alkaen. Tarkastuk-        lain ja kirjanpitoa koskevien säännösten noudat-
29667: sissa on voitu havaita, että puoluetuki on käytet-   taminen. Valvontaan ei kuulu, eikä tulekaan
29668: ty palkkauksiin, vaalikuluihin, kansainväliseen      kuulua puolueen omien varojen käyttämistä
29669: toimintaan, piiri- ja naisjärjestöjen toiminnan      koskevat tarkoituksenmukaisuuskysymykset.
29670: tukemiseen sekä muihin varsinaisen toiminnan         Nämä kuuluvat muiden rekisteröityjen yhdistys-
29671: menoihin. Voimassa olevien säännösten mukaan         ten tapaan puolueen sisäisiin asioihin eikä puo-
29672: ei ole sinänsä kiellettyä käyttää puoluetukea        lueita tule tässä suhteessa asettaa eri asemaan.
29673: puolueen velkojen maksamiseen. Edellytyksenä
29674: 
29675:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1994
29676: 
29677:                                                               Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
29678:                                            1994 vp -    KK 686                                            3
29679: 
29680: 
29681: 
29682: 
29683:                                           Till Riksdagens Talman
29684: 
29685:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        sådan skuld som har uppkommit och använts för
29686: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          den offentliga verksamhet som anges i partiets
29687: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        stadgar och allmänna program. Det är sålunda
29688: man Ala-Nissilä undertecknade spörsmål nr 686:          synnerligen tvivelaktigt om partistödet skali kun-
29689:                                                         na användas t.ex. för att täcka förluster på grund
29690:           Ämnar Regeringen, när den fördelar            av investeringsverksamhet.
29691:        statsunderstödet på partierna, kräva att             Det ekonomiska läget under de senaste åren,
29692:        partier som är svårt skuldsatta elier an-        det minskade partistödet och de täta valen har
29693:        nars har ekonomiska svårigheter skali ge-        ansträngt partiernas ekonomi och skuldsättning
29694:        nomföra ett ekonomiskt saneringspro-             har förekommit. Partierna och också kretsorga-
29695:        gram tili följd av sin alitför stora skuld-      nisationerna har blivit tvungna att ompröva sin
29696:        sättning, och                                    medelsförvaltning och vidta åtgärder som bring-
29697:           på vilket sätt är det i alimänhet me-         ar ner verksamhetskostnaderna så att verksam-
29698:        ningen att den fastighetsinvestering och         heten kan fortsätta på ett mera ekonomiskt sätt
29699:        övriga ekonomiska verksamhet som de              än förut. Den sanering som avses i spörsmålet har
29700:        partier som får statsunderstöd bedriver          alitså redan ägt rum inom många partier och
29701:        vid sidan av sin egentliga verksamhet            partierna kommer också under de närmaste åren
29702:        skali övervakas i fortsättningen?                att vara tvungna att fortsätta på den inslagna
29703:                                                         vägen för att kunna få sin ekonomi i balans.
29704:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt                När statsrådet fördelar partistödet är det bun-
29705: följande:                                               det av stadgandena i partilagen och motiveringen
29706:                                                         till det relevanta momentet i statsförslaget. Enligt
29707:    1 statsförslagen har årligen intagits ett anslag     gällande stadganden kan genomförandet av ett
29708: (partistöd) avsett att fördelas på de partier som är    saneringsprogram inte uppställas som villkor för
29709: företrädda i riksdagen för att användas som un-         partistödet.
29710: derstöd för deras i stadgarna och i det allmänna            Som svar på den senare delen av spörsmålet
29711: programmet angivna offentliga verksamhet. Så            konstaterar jag attjustitieministeriet också i fort-
29712: definieras ändamålet med partistödet i 9 § parti-       sättningen kommer att övervaka och granska
29713: lagen (10/69). Enligt 9 a § är detjustitieministeriet   partiernas medelsförvaltn~p.g i den omfattning
29714: som skali övervaka användningen av partistödet.         som partilagen fordrar. Overvakningen gäller
29715:    Justitieministeriet har granskat användningen        förutom användningen av partistödet också iakt-
29716: av partistödet sedan 1987. Vid granskningarna           tagand~r av partilagen och stadgandena om bok-
29717: har framgått att partistödet har använts tili avlö-     föring. Overvakningen omfattar inte och bör inte
29718: ningar, valutgifter, internationeli verksamhet,         helier omfatta frågor som gäller ändamålsenlig-
29719: understöd för krets- och kvinnoorganisationer-          heten i användningen av partiernas egna medel.
29720: nas verksamhet samt andra utgifter för den              De hör på samma sätt som i fråga om andra
29721: egentliga verksamheten. Enligt gäliande stadgar         registrerade föreningar tili partiernas interna an-
29722: är det inte i sig förbjudet att använda partistödet     gelägenheter och partierna bör inte i detta avse-
29723: för att betala partiets skulder. Det förutsätter        ende särbehandlas.
29724: emeliertid att stödet används för att betala en
29725: 
29726:      Helsingfors den 17 november 1994
29727: 
29728:                                                                   Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
29729:                                                1994vp
29730: 
29731: Kirjallinen kysymys 687
29732: 
29733: 
29734: 
29735: 
29736:                                   Korteniemi: Telecom Finland Oy:n henkilöstövähennyksistä
29737: 
29738: 
29739: 
29740:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29741: 
29742:    Telecom Finland Oy:ssä eli entisessä Telessä         Taloudellisilla perusteilla lomautuksia on vai-
29743: on liikelaitostumisen ja yhtiöittämisen myötä        kea perustella, koska Telen tiedetään olevanjopa
29744: vähennetty henkilökuntaa rajusti. Saamieni tie-      200 miljoonaa markkaa edellä tulostavoittees-
29745: tojen mukaan henkilökunnan vähennys oli vuon-        taan.
29746: na 1992 noin 2 700 henkeä, vuonna 1993 noin 500         Telekilpailun avaamisen on arvioitu maksa-
29747: henkeä ja kuluvana vuonna noin 200 henkeä.           neen valtiolle erittäin paljon menetettyjen tulojen
29748: Lisäksi lomautettuja on noin 300 henkeä. Osa         muodossa sekä toisaalta työttömyyden kasvusta
29749: suunnitelluista irtisanomisista siirtyy ennakko-     aiheutuneina korvauksina. Lisäksi telepalvelujen
29750: tietojen mukaan vuoden 1995 puolelle. Lomau-         taso on laskenut hälyttävässä määrin erityisesti
29751: tukset ovat olleet joko määräaikaisia tai ne on      Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä saaristoalueilla.
29752: tehty toistaiseksi.                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29753:     Kun tarkastellaan sitä, missä lomautukset ja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29754: irtisanomiset on pääasiassa tehty, havaitaan, että   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29755: ne koskettavat kipeimmin Pohjois- ja Itä-Suo-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29756: mea.
29757:     Samanaikaisesti kun toisaalla omaa työväkeä                 Eikö valtion omistajana myös Tele-
29758: irtisanotaan ja lomautetaan, yksiköitten pääpai-             com Finland Oy:ssä tulisi suosittaa ja
29759: koille haalitaan väkeä talon ulkopuolelta. Näin              edistää sellaista työvoimapolitiikkaa, et-
29760: siitä huolimatta, että vastaavaa tietämystä löy-             tei lomauttamisiin ja irtisanomisiin men-
29761: tyisi irtisanotuista ja lomautetuista. Monet nyt             täisi, kun siihen ei ole pakottavia syitä ja
29762: irtisanotuista ja lomautetuista ovat varta vasten            kun järkevää, kannattavaa työtä on osoi-
29763: hankkineet lisäkoulutusta voidakseen vastata                 tettavissa, ja
29764: niihin haasteisiin, joita jatkuva, nopea kehitys                eikö juuri valtion tulisi suosia esimer-
29765: työntekijöiltä vaatii.                                       kiksi työllisyysvaroin nykyisessä työlli-
29766:     Edellisen lisäksi on huomattava, että monissa            syystilanteessa pehmeämpiä sopeutuskei-
29767: Telen yksiköissä tehdään runsaasti ylitöitä, mikä            noja kuten työn uusjakoa ja etätyön ke-
29768:  sekin vähentää työvoiman rekrytointia.                      hittämistä irtisanomisten ja lomautusten
29769:                                                              sijasta?
29770:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1994
29771: 
29772:                                            Ossi Korteniemi
29773: 
29774: 
29775: 
29776: 
29777:  240017
29778: 2                                         1994 vp -    KK 687
29779: 
29780: 
29781: 
29782: 
29783:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29784: 
29785:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tiin yhteishankkeita työvoimaviranomaisten
29786: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kanssa.
29787: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Merkittävänä helpotuksena oli ns. kehittämis-
29788: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kortenie-         rahan käyttöönotto. Mahdollisuutta käytti hy-
29789: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           väkseen 2 500 teleläistä. Tämä raha helpotti uu-
29790: 687:                                                   delleensijoittumista ja yritystoiminnan aloitta-
29791:                                                        mista sekä toimi joka tapauksessa siirtymävai-
29792:           Eikö valtion omistajana myös Tele-           heen toimeentuloturvana.
29793:        com Finland Oy:ssä tulisi suosittaa ja              Näin ollen väistämättömässä henkilöstön vä-
29794:        edistää sellaista työvoimapolitiikkaa, et-      hennystilanteessa Tele on pyrkinyt toimimaan
29795:        tei lomauttamisiin ja irtisanomisiin men-       mahdollisimman joustavalla ja kohtuullisella ta-
29796:        täisi, kun siihen ei ole pakottavia syitä ja    valla, hakemaan uusia työpaikkoja niille, joiden
29797:        kun järkevää, kannattavaa työtä on osoi-        työ oli liikelaitoksesta loppunut sekä luomaan
29798:        tettavissa, ja                                  taloudellisia ja koulutuksellisia edellytyksiä uu-
29799:           eikö juuri valtion tulisi suosia esimer-     den työn löytämisessä.
29800:        kiksi työllisyysvaroin nykyisessä työlli-           Edelleen Telecom Finland Oy:ssä noudate-
29801:        syystilanteessa pehmeämpiä sopeutuskei-         taan hyvin harkittua ulkoista rekrytointia, pyri-
29802:        noja kuten työn uusjakoa ja etätyön ke-         tään henkilöstön uudelleensijoittumiseen sisäi-
29803:        hittämistä irtisanomisten ja lomautusten        sen liikkuvuuden kautta sekä pyritään muutos-
29804:        sijasta?                                        ten ennakointiin. Enää ei ole mahdollisuutta
29805:                                                        käyttää liikelaitosaikana käytettyjä ns. kehittä-
29806:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           misrahoja.
29807: vasti seuraavaa:                                           Suomen PT-konsernissa,johon Telecom Fin-
29808:                                                        land Oy kuuluu, on pyritty myös etsimään uusia
29809:     Teknisen kehityksen ja kilpailun avautumisen       innovatiivisia keinoja henkilöstön uudelleensi-
29810: myötä Telen muutosprosessi on ollut voimakas.          joittumisen helpottamiseksi. Eräs näistä on PT-
29811: Liikelaitoksena Posti-Telessä aloitetut uudista-       konsernin tekemä ehdotus uusiutumisvapaako-
29812: mistoimenpiteet merkitsivät väistämättä henki-         keilusta. Mallin mukaan pitkään työskennellyt
29813: lökunnan vähentymistä osana koko alan muu-             PT-konsernin henkilö voi, niin työpaikalla sovit-
29814: tosprosessia.                                          taessa, siirtyä enintään vuoden mittaiselle va-
29815:     Valtion tehtävä omistajana on huolehtia            paalle. Tilalle otettaisiin vakinaista työtä vailla
29816: omistamiensa yritysten kannattavuudesta myös           oleva alle 35-vuotias nuori. PT-konserni maksaa
29817: tilanteessa, jossa suljetut sektorit puretaan. Ai-     työntekijälleen ansiosidonnaisen työttömyyspäi-
29818: noastaan sillä tavalla voidaan turvata pysyviä,        värahan suuruista korvausta. PT-konserni taa-
29819: turvallisia työpaikkoja ja veronmaksajien omai-        sen maksaa työllistyvälle normaalin TES:n mu-
29820: suuden arvon säilyminen. Alan kilpailun avaa-          kaisen palkan. Työnantajalle korvattaisiin nuo-
29821: minen taas parantaa alan yritysten edellytyksiä        ren työttömän työttömyyskorvausta vastaava
29822: toimia kilpailukykyisinä ja edelläkävijänä myö-        määrä.
29823: tävaikuttaa telekustannusten alentamiseen Eu-              Työttömyyden sijasta nuori pääsisi töihin.
29824: roopassa. Samalla luodaan edellytyksiä uusien          Uusiutumisvapaajaksoon kytkettäisiin lähes
29825: pysyvien työpaikkojen luomiselle myös muilla           poikkeuksetta ammatillisten valmiuksien kehit-
29826: aloilla.                                               täminen, mikä edistäisi muuttuneista töistä sel-
29827:     Henkilöstön vähennys on voitu sen laajuuteen       viämistä. Asiaan liittyy vielä ongelmia ja sen to-
29828: nähden viedä Telessä läpi varsin kohtuullisesti.       teuttamisen on estänyt se, että työnantajajoutui-
29829: Telessä otettiin käyttöön rekrytointikielto, sovit-    si maksamaan palkan sivukuluja kahteen ker-
29830: tiin uudelleensijoittamisen periaatteista ja luotiin   taan. Selvitystyö näiden ongelmien korjaamisek-
29831: tätä tarkoitusta varten kenttäorganisaatio, tuet-      si on meneillään, ja lähden siitä, että mallin käyt-
29832: tiin uuteen työhön sijoittumista sekä käynnistet-      töönotto tulee tehdä mahdolliseksi. Toteuttami-
29833:                                           1994 vp -   KK 687                                           3
29834: 
29835: sen välineenä voisi olla Pekkasen työryhmän esi-      ja Korteniemi viittaa kysymyksessään viime ke-
29836: tyksiinsä sisällyttämä vuorotteluvapaajärjestel-      väänä henkilöstöjärjestöjen kanssa yhteisym-
29837: mä.                                                   märryksessä käsiteltyyn sopeuttamisohjelmaan,
29838:     Mielestäni tämä malli on sikäli erinomainen,      joka lähtee osin tähän syksyyn ajoittuvista lo-
29839: että se irtisanomisen sijaan tarjoaa työsuhteen       mautuksista. Julkisuudessakin esille tulleet eri-
29840: säilyttäen vanhalle henkilöstölle tilaisuuden uu-     mielisyydet toteuttamisjärjestyksestä on sittem-
29841: distaa koulutustaan sellaisiin uusiin työtehtäviin,   min sovittu.
29842: joissa työtä on tarjolla. Tämä mahdollistaa suur-         Kun esittämäni uudet järjestelmät saadaan
29843: ten ikäluokkien säilymisen työllisinä työmarkki-      käyttöön, oletan, että liikenneministeriön hallin-
29844: noilla, mikä on lähivuosina työelämässä aivan         nonalalla väistämätön sopeutusprosessi alkaa
29845: ratkaisevan tärkeää etenkin, kun talous ei anna       olla läpikäyty ja niin liikelaitosten kuin yhtiöi-
29846: tulevaisuudessa mahdollisuuksia ikääntyvien ih-       denkin osalta saavutetaan sellaisia tuloksia, jot-
29847: misten ongelmien ratkaisemiseen varhaiseläke-         ka pitkällä tähtäimellä takaavat myös uusien
29848: järjestelyillä. Samalla malli tekee mahdolliseksi     työpaikkojen syntymisen ja nykyisten yli 70 000
29849: sen, että nuoret koulutetut henkilöt pääsevät         työpaikan säilymisen. Prosessi on ollut välttämä-
29850: työttömyyden sijasta vaikkapa vuodeksi työsuh-        tön, jotta liikelaitokset ja yhtiöt ovat voineet
29851: teeseen, jossa he saavat kokemusta ja joka antaa      säilyttää kilpailukykynsä ja tuottaa palvelunsa
29852: heille tilaisuuden pitempiaikaiseen rekrytoitumi-     muuttuneissa olosuhteissa. Ilman näitä muutos-
29853:  seen.                                                toimenpiteitä tilanne olisi tällä hetkellä paljon
29854:     Edellä sanotun perusteella totean, että kysy-     hankalampi niin palvelujen saatavuuden, laadun
29855:  myksessä tarkoitettuja positiivisia keinoja on       ja hinnan kuin työpaikkojen säilyttämisenkin
29856:  pyritty varsin laajasti käyttämään Telen sopeutu-    suhteen.
29857:  misprosessissa. Vain siellä, missä työ on koko-          Liikenneministeriö asettaa lähitulevaisuudes-
29858:  naan loppunut esimerkiksi uuden tekniikan            sa työryhmän, jonka tehtäväksi tulee pohtia etä-
29859:  myötä ja missä ei ole ollut mahdollisuutta sisäis-   työn mahdollisuuksia liikenneministeriön hallin-
29860:  ten työmarkkinoiden keinoin löytää konsernissa       nonalalla ja niitä keinoja, joiden avulla etätyöllä
29861:  uusia työpaikkoja, on jouduttu lomauttamisiin        voitaisiin yhteiskunnallisissa muutoksissakin
29862: ja valitettavasti myös irtisanomisiin. Nämä ovat      luoda uusia työpaikkoja ja osin säilyttää vanho-
29863:  kuitenkin koko muutosprosessiin nähden luku-         ja.
29864:  määrältään varsin pieniä. Olettaisin, että edusta-
29865:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1994
29866: 
29867:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
29868: 4                                        1994 vp- KK 687
29869: 
29870: 
29871: 
29872: 
29873:                                        Tili Riksdagens Ta/man
29874: 
29875:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     tion för detta ändamål skapades, etableringen i
29876: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       det nya arbetet stöddes samt samprojekt med
29877: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     arbetskraftsmyndigheter infördes.
29878: man Korteniemi undertecknade spörsmål nr 687:            Det som avsevärt underlättade processen var
29879:                                                      ibruktagandet av den s.k. utvecklingspenningen.
29880:           Borde inte staten som ägare till Tele-     Möjligheten utnyttjades av 2 500 teleanställda.
29881:        com Finland Ab förorda och främja en          Dessa medel underlättade omplacering, inledan-
29882:        sådan arbetskraftspolitik inom viiken         de av företagsverksamhet och fungerade vid alla
29883:        permittering och uppsägningar inte till-      tillfållen som en försörjningsgaranti under över-
29884:        lämpas då det inte finns tvingande skäl       gångsperioden.
29885:        för dessa och vettigt, lönsamt arbete finns       1 en situation då Tele ofrånkomligen måste
29886:        att tillgå, samt                              minska på personalen har företaget strävat efter
29887:           borde inte framför allt staten främja,     att gå tiliväga på ett så flexibelt och rimligt sätt
29888:        exempelvis med sysselsättningsanslag, i       som möjligt, och sökt nya arbetsplatser åt dem
29889:        den nuvarande sysselsättningssituationen      vars arbetsuppgifter försvunnit samt skapat för-
29890:        mjukare anpassningsmetoder såsom om-          utsättningar vad som gäller ekonomi och utbild-
29891:        fördelning av arbete och utvecklande av       ning för att hitta nytt arbete.
29892:        distansarbete i stället för uppsägningar          Fortfarande tiliämpas yttre rekrytering vid
29893:        och permitteringar?                           Telecom Finland Ab på ett mycket väl avvägt
29894:                                                      sätt, man strävar efter att omplacera personai
29895:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        genom inre omflyttningar och efter att förutsäga
29896: anföra följande:                                     förändringar. Det är inte längre möjligt att an-
29897:                                                      vända de s.k. utvecklingspengarna såsom under
29898:    1 takt med den tekniska utvecklingen och öpp-     affårsverkstiden.
29899: nandet av konkurrensen har Teles förändrings-            lnom PT-koncernen, som Telecom Finland
29900: process varit omfattande. Förnyelseåtgärder          Ab hör till, har man sökt nya innovativa medel
29901: som påbörjades inom Post-Tele då det var ett         för att underlätta omplaceringar av personalen.
29902: affårsföretag betydde oundvikligen en förminsk-      Ett av dessa är PT-koncernens förslag om stimu-
29903: ning av personalen som en del av hela affårsver-     leringsledighet. Enligt modellen kan en person
29904: kets förändringsprocess.                             som arbetat länge hos PT-koncernen, enligt över-
29905:    Staten har som uppgift i egenskap av ägare        enskommelse med arbetsplatsen, övergå till en
29906: att sköta om lönsamheten hos företag i deras         ledighet på högst ett år. En ung person under 35
29907: ägo även i en situation då slutna sektorer upp-      år utan fast arbete skulle anställas i stället. PT-
29908: löses. Endast på detta sätt kan stabila, trygga      koncernen betalar åt sin anställda en ersättning
29909: arbetsplatser garanteras och värdet av skattebe-     som motsvarar inkomstrelaterad dagpenning. Åt
29910: talarnas egendom säkerställas. Den fria kon-         den som sysselsätts betalar PT-koncernen en lön
29911: kurrensen inom branschen förbättrar i sin tur        enligt normalt kollektivavtal. Åt arbetsgivaren
29912: företagens konkurrenskraft och ökar deras för-       skall en summa motsvarande en arbetslös ung-
29913: utsättningar att inom branschen verka som fö-        doms arbetslöshetsersättning erläggas.
29914: regångare samt medverka tili att nedsätta tele-          I stället för att vara arbetslös skulle den unga
29915: kostnader i Europa. Samtidigt skapar man för-        människan få arbete. Tili stimuleringsledigheten
29916: utsättningar för nya arbetsplatser även inom         skall nästan utan undantag anknytas utvecklan-
29917: andra sektorer.                                      de av yrkesfårdigheter vilket bidrar tili ökad
29918:    Dock har personalen inom Tele minskats med        kompetens inför nya arbetsuppgifter. Det finns
29919: hänsyn till procedurens omfattning i måttlig         fortfarande problem förknippade med förslaget
29920: grad. Inom Tele satte man in följande åtgärder:      och eftersom arbetsgivaren skulle betala lönebi-
29921: rekryteringsförbudet togs ibruk, principerna för     kostnader i två omgångar har det inte blivit för-
29922: omplacering överenskoms och en fåltorganisa-         verkligat. Utredningen i syfte att lösa dessa pro-
29923:                                             1994 vp -    KK 687                                             5
29924: 
29925: blem pågår. Jag utgår ifrån att det skall göras          man Korteniemi hänvisar i sitt spörsmål till det
29926: möjligt att ta modellen i bruk. Ett sätt att förverk-    anpassningsprogram som i samförstånd med
29927: liga iden kunde vara sabbatsledigheten enligt för-       personalorganisationer behandlades i våras och
29928: slaget som lagts fram av Pekkanens arbetsgrupp.          som har som sin utgångspunkt permitteringarna
29929:    Enligt min mening är denna modell utomor-             denna höst. De meningsskiljaktigheter om i vii-
29930: dentligt bra då den i stället för uppsägningar           ken ordning processen skall förverkligas som
29931: erbjuder den gamla personalen, med arbetsför-            kom fram även i offentligheten har sedermera
29932: hållandet i behåll, utbildning i sådana nya arbets-      avklarats.
29933: uppgifter som kan erbjuda arbete. Detta möjlig-             Då dessa nya system och arrangemang tagits i
29934: gör för de stora åldersklasserna att hålla sig yr-       bruk, antar jag att den oundvikliga förändrings-
29935: kesverksamma på arbetsmarknaden vilket under             processen inom trafikministeriets förvaltnings-
29936: de närmaste åren kommer att vara av avgörande            område skall vara genomgången och för såväl
29937: betydelse, i synnerhet då framtidens ekonomi             affårsverkens som bolagens vidkommande skall
29938: inte tillåter att lösa de åldrande människornas          sådana resultat uppnås som på lång sikt garante-
29939: problem med förtidspensioner. Genom modellen             rar att nya arbetsplatser uppstår och att de nuva-
29940: kan utbildade ungdomar bli anställda förslagsvis         rande drygt 70 000 arbetsplatserna skall bevaras.
29941: under ett år i stället för att vara arbetslösa. De får   Processen har varit ofrånkomlig för att affårsver-
29942: yrkeserfarenhet under anställningen och detta            ken och bolagen har kunnat behålla konkurrens-
29943: ger dem ett tillfålle att bli rekryterade under en       förmågan och producera tjänster under föränd-
29944: längre tid.                                              rade förhållanden. Utan dessa förändringsåtgär-
29945:     Med hänsyn till det ovan stående villjag kon-        der vore situationen nu avsevärt värre beträffan-
29946: statera att positiva metoder som avses i spörsmå-        de såväl tillgång till tjänsterna, deras kvalitet och
29947: let har rätt så brett utnyttjats vid den anpass-         priser som arbetsplatsernas fortlevnad.
29948: ningsprocess som Tele genomgår. Endast i de fall            Trafikministeriet skall inom den närmaste
29949: då arbetet helt tagit slut, exempelvis i samband         framtiden tillsätta en arbetsgrupp som kommer
29950: med införande av ny teknik och då nya arbets-            att överlägga om hurdana möjligheter distansar-
29951:  platser inte har funnits inom koncernens inre           betet har inom trafikministeriets förvaltnings-
29952:  arbetsmarknad, harTele varit tvunget att permit-        område, samt att dryfta om på vilka sätt distans-
29953:  tera och tyvärr även säga upp anställda. Dessa          arbetet även under samhälleliga förändringar
29954:  utgör dock, med avseende på hela förändrings-           kunde hjälpa till att skapa nya arbetsplatser och
29955:  processen, ett ringa antal. Jag antar att riksdags-     delvis bevara gamla.
29956: 
29957:       Helsingfors den 16 november 1994
29958: 
29959:                                                                            Trafikminister Ole Norrback
29960:                                                1994 vp
29961: 
29962: Kirjallinen kysymys 688
29963: 
29964: 
29965: 
29966: 
29967:                                   Lamminen: Varusmiesten edunvalvonnan kehittämisestä
29968: 
29969: 
29970: 
29971:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29972: 
29973:    Varusmiestoimikuntajärjestelmän periaattee-       tässä erinomaisena apuna. Varusmiesten suorit-
29974: na on ollut pyrkiä kehittämään varusmiesten so-      taessa palvelustaan asevelvollisuuslain perusteel-
29975: siaalisia oloja, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja       la on yhteiskunnan vastuuta asevelvollisista, ku-
29976: viihtyvyyttä. Toimikuntien tarkoituksena on          ten hallitus on esityksessään laiksi asevelvollisen
29977: ollut myös, että ne toimivat joukko-osaston ko-      kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta il-
29978: mentajan ja varusmiesten välisenä yhteistoimin-      maissut, pidettävä suurempana kuin työnantajan
29979: taelimenä, jonka tulee toiminnallaan myös edis-      vastuuta työntekijöistä.
29980: tää henkilökunnan ja varusmiesten välistä yh-           Varusmiesten edustusta tulisi kehittää valta-
29981: teisymmärrystä.                                      kunnallisella tasolla, jotta he voisivat osallistua
29982:    Puolustusvaliokunta katsoi 26.5.1994 valtio-      nykyistä tiiviimmin mm. palvelusolojen kehittä-
29983: päiväjärjestyksen 53 §:n mukaisessa lausunnos-       miseen kuten henkilökuntakin voi. Tämä voitai-
29984: sa: "... asevelvollisuuden suorittaminen aseelli-    siin toteuttaa esim. puolustusvoimien henkilös-
29985: sessa palveluksessa tulee olla ensisijainen halli-   tön yhteystoimintamenettelyä soveltamalla tai
29986: tusmuodossa tarkoitettu maanpuolustusvelvolli-       varusmiestoimikuntajärjestelmän        laajentami-
29987: suuden toteuttamismuoto. Siviilipalveluksen          sella valtakunnallisella toimikunnalla.
29988: yleistyminen saattaa olla maanpuolustuksen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29989: kannalta epäedullista ottaen huomioon, että          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29990: koulutetun reservin määrä on eri syistä vähene-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29991: mässä."                                              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29992:     Varusmiespalveluksen sosiaalisia ja taloudel-
29993: lisia oloja sekä palvelusmotivaatiota parannet-                Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis-
29994: taessa siviilipalvelusta suorittavien kanssa yh-            ta, joilla parannettaisiin varusmiesten
29995: denmukaiseksi edellytetään niin varusmiesten                edunvalvontaa esimerkiksi perustamalla
29996: kuin puolustushallinnon tiivistä yhteistyötä.               valtakunnallinen varusmiestoimikunta,
29997: Joukko-osastoissa toimivat varusmiestoimikun-               ja
29998: nat sekä vuosittain kokoontuvat valtakunnalli-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29999: set varusmiestoimikuntapäivät ovat toimineet                siin epäkohtien korjaamiseksi?
30000: 
30001:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1994
30002: 
30003:                                           Kalevi Lamminen
30004: 
30005: 
30006: 
30007: 
30008: 240017
30009: 2                                         1994 vp -   KK 688
30010: 
30011: 
30012: 
30013: 
30014:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30015: 
30016:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vät järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Vuosit-
30017: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tain järjestettävillä valtakunnallisilla varusmies-
30018: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toimikuntapäivillä varusmiesedustajat ovat ny-
30019: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lammisen         kyisin suorassa keskusteluyhteydessä puolustus-
30020: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 688:         ministeriön ja pääesikunnan sekä muiden minis-
30021:                                                       teriöiden ja viranomaisten kanssa. Eri joukko-
30022:           Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis-       asastoista valitut varusmiehet valmistelevat val-
30023:        ta, joilla parannettaisiin varusmiesten        takunnalliset varusmiestoimikuntapäivät. Päivi-
30024:        edunvalvontaa esimerkiksi perustamalla         en aikana käsitellään varusmiesten asemaa ja
30025:        valtakunnallinen varusmiestoimikunta,          tehdään sitä koskevia ehdotuksia ja aloitteita,
30026:        Ja                                             joita sitten pyritään viranomaistoimin mahdolli-
30027:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        suuksien mukaan toteuttamaan.
30028:        siin epäkohtien korjaamiseksi?                    Asettamani työryhmä selvitti vuonna 1991
30029:                                                       varusmiestoimikunta-asioiden hoitamista puo-
30030:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lustusministeriön ja pääesikunnan tasoilla. Työ-
30031: vasti seuraavaa:                                      ryhmä päätyi esitykseen, että pääesikuntaan pe-
30032:                                                       rustettaisiin yhteistoimintaelin, jossa olisivat va-
30033:    Varusmiehet ovat palveluksessa asevelvolli-        rusmiestoimikuntien, varusmiesliiton sekä puo-
30034: suuslakiin perustuvan kansalaisvelvollisuuden         lustusministeriön ja pääesikunnan edustajat. Li-
30035: suorittamista varten. Heidän palvelussuhteensa        säksi esitettiin varusmiessihteerin ottamista pää-
30036: perusta on siis toinen kuin palkatun henkilökun-      esikunnan sosiaalitoimialalle.Yhteistyöelin on
30037: nan. Tästä syystä ei varusmiesten edunvalvon-         kokoontunut säännöllisesti, ja siitä on saatu
30038: nan toteuttaminen voi perustua samanlaisiinjär-       myönteisiä kokemuksia.
30039: jestelmiin kuin virkaehtosopimusjärjestelmän             Viimeisin varusmiesten osallistumisjärjestel-
30040: piiriin kuuluvan palkatun henkilökunnan, jota         mää kehittävä toimenpide on tämän vuoden val-
30041: edustavat järjestöt toimivat neuvotteluosapuoli-      takunnallisilla varusmiestoimikuntapäivillä teh-
30042: lla työnantajan kanssa ja sopivat palvelussuh-        dyn aloitteen perusteella toimintansa aloittanut
30043: teensa ehdoista. Asevelvollisuuteen perustuvassa      varusmiestoimikuntasihteeri. Sihteeri toimii
30044: palvelussuhteessa ei tällaista neuvottelujärjestel-   pääesikunnan sosiaalialalla, ja hänen tehtävänsä
30045: mää tai sen kaltaista voida ajatella. Sen sijaan      painottuvat toimikuntiin kohdistuvaan tiedotta-
30046: valtion tulee oma-aloitteisesti huolehtia tätä kan-   miseen, edellisten valtakunnallisten päivien aloit-
30047: salaisvelvollisuutta suorittavan oikeutetuista ta-    teiden jatkokäsittelyyn sekä seuraavien päivien
30048: loudellisista ja sosiaalisista eduista.               valmisteluun.
30049:    Puolustusministeriössä on viime vuosina pi-           Varusmiestoimikuntasihteerin tehtävän pe-
30050: detty erittäin tärkeänä, että varusmiesten ääntä      rustamisella pyritään selvittämään varusmiestoi-
30051: kuullaan ja heidän aloitteellisuuttaan heitä kos-     mikunnan tarpeellisuus pääesikunnan tasolla.
30052: kevien asioiden suunnittelussa lisätään. Varus-       Puolustusministeriö katsoo, että luotua varus-
30053: miestoimikuntien tärkein tehtävä on luonnolli-        miesten osallistumisjärjestelmää tulisi kehittää ja
30054: sesti varuskunnissa tapahtuva työ varusmiesten        osallistumismahdollisuuksia lisätä sitä mukaa
30055: hyväksi osana joukko-osastoa. Maanpuolustus-          kuin kokemuksia saadaan.
30056: alueiden varusmiestoimikuntien neuvottelupäi-
30057: 
30058:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1994
30059: 
30060:                                                                   Puolustusministeri Elisabeth Rehn
30061:                                            1994 vp -   KK 688                                           3
30062: 
30063: 
30064: 
30065: 
30066:                                          Tili Riksdagens Talman
30067: 
30068:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ras två gånger i året. Vid de årliga riksomfattande
30069: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         dagarna för beväringskommitteerna kan bevä-
30070: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ringarnas representanter numera diskutera di-
30071: man Lamminen undertecknade spörsmål nr 688:            rekt med försvarsministeriet och huvudstaben
30072:                                                        samt övriga ministerier och myndigheter. Förbe-
30073:           Känner Regeringen tili några planer          redelserna för de riksomfattande dagarna för be-
30074:        genom vilka bevakningen av beväringar-          väringskommitteerna sköts av beväringar som
30075:        nas intressen kunde förbättras t.ex. ge-        väljs från de olika truppförbanden. Under råd-
30076:        nom inrättande av en riksomfattande be-         plägningsdagarna behandlas beväringarnas
30077:        väringskommitte, och                            ställning, och förslag samt initiativ som gälier
30078:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-       denna fråga läggs fram, varefter myndigheterna
30079:        te att avhjälpa missförhålianden?               så vitt möjligt vidtar åtgärder för att förverkliga
30080:                                                        dem.
30081:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Den av mig tillsatta arbetsgruppen utredde
30082: anföra följande:                                       1991 skötseln på försvarsministeriets och huvud-
30083:                                                        stabens nivå av ärenden som gälier bevärings-
30084:     Beväringarna tjänstgör för att fuligöra en         kommitteerna. Arbetsgruppen beslöt sig för ett
30085: medborgerlig plikt som baserar sig på värnplikts-      förslag enligt vilket ett samarbetsorgan med re-
30086: lagen. Grunden för deras tjänstgöringsförhålian-       presentanter för beväringskommitteerna, bevä-
30087: de är alltså en annan än den avlönade persona-         ringsförbundet samt försvarsministeriet och hu-
30088: lens. Av denna anledning kan förverkligandet av        vudstaben inrättas vid huvudstaben. Dessutom
30089: bevakningen av beväringarnas intressen inte ba-        föreslogs att en beväringssekreterare anstälis vid
30090: seras på samma slags arrangemang som när det           den sektor inom huvustaben som sköter sociala
30091: gälier den avlönade personalen, som hör tili           frågor. Samarbetsorganet har sammanträtt re-
30092: tjänstekoliektivavtalssystemet, och i fråga om         gelbundet och positiva erfarenheter av dess verk-
30093: viiken de organisationer som den företräds av          samhet har inhämtats.
30094: fungerar som part i förhandlingarna med arbets-           Den senaste åtgärden när det gäller att utveck-
30095: givaren och avtalar om vilikoren i anstälinings-       la arrangemanget för beväringarnas deltagande
30096: förhåliandet. Det tjänstgöringsförhållande som         är att man på basis av det initiativ som togs vid
30097: baserar sig på värnplikten inbegriper inte något       detta års riksomfattande dagar för bevärings-
30098: förhandlingssystem av detta slag, inte heller är ett   kommitteerna har tillsatt en sekreterare för bevä-
30099: sådant system tänkbart. Däremot skall staten på        ringskommitteerna. Sekreteraren har inlett sin
30100: eget initiativ bevaka de ekonomiska och sociala        verksamhet och verkar inom huvustabens sociala
30101: förmåner vilka tillkommer dem som fullgör den-         område. Uppgifterna gälier i första hand att för-
30102: na medborgerliga plikt.                                medla information tili kommitteerna, att följa
30103:     Det har i försvarsministeriet under de senaste     upp behandlingen av de initiativ som tagits under
30104:  åren ansetts vara synnerligen viktigt att bevä-       de föregående riksomfattande dagarna samt att
30105:  ringarna kan få sin röst hörd och att de i större     förbereda de följande dagarna.
30106: utsträckning tar initiativ beträffande planeringen        Genom att inrätta sekreteraruppgiften strävar
30107:  av frågor som gäller dem själva. Beväringskom-        man tili att på huvudstabsnivå utreda hur erfor-
30108:  mitteernas viktigaste uppgift är naturligt nog det    derlig beväringskommitten är. Försvarsministe-
30109:  arbete som utförs beväringarna tili fromma i          riet anser att det existerande systemet för bevä-
30110:  garnisonerna, och där beväringen utgör en del av      ringarnas deltagande bör utvecklas och att möj-
30111:  truppförbandet. Rådplägningsdagar för för-            ligheterna att delta bör utökas i den mån nya
30112:  svarsområdenas beväringskommitteer arrange-           erfarenheter inhämtas.
30113: 
30114:      Helsingforsden 23 november 1994
30115: 
30116:                                                                     Försvarsminister Elisabeth Rehn
30117:                                                   1994vp
30118: 
30119: Kirjallinen kysymys 689
30120: 
30121: 
30122: 
30123: 
30124:                                     Rajamäki: Troolikalastuksen vaikutuksista kalakantoihin järvi-
30125:                                         alueilla
30126: 
30127: 
30128:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30129: 
30130:    Kalastuksen merkitys virkistäytymisessä sekä         oli ennen troolauslupien myöntämistä myös yksi
30131: matkailussa tulee tulevaisuudessa entisestään           kipeästi kaivattu maatalouden sivuelinkeino
30132: vahvistamaan asemiaan niin kotimaisten kuin             monille järviseutujen asukkaille. Käsin vedettä-
30133: ulkomaisten harrastajien kannalta. Monissa              vät muikkunuotat ja -verkot ovat jääneet troo-
30134: kunnissa onkin edistetty kalastusmatkailua ke-          lauksen aiheuttaman kalakannan heikkenemisen
30135: hittämällä yhteislupa-alueita, koskikalastus-           vuoksi kuivumaan monilla Itä- ja Pohjois-Suo-
30136: paikkoja ja erilaisia matkailupalveluja. Tässä          men tärkeillä ja ennen kalarikkailla vesialueilla.
30137: suhteessa on huolestuttavaa, että viime aikoina         Lisäksi järvialueilla kalastaneet asukkaat ovat
30138: on varsin väljästi myönnetty troolauslupia ah-          huomanneet, että troolaus on häirinnyt muikun
30139: taille ja matalille sisävesialueille paikallisten       luontaista uudistumista. Joinakin vuosina muik-
30140: asukkaiden vastustuksesta huolimatta. Trooli-           ku on huvennut laajoilta Itä-Suomen vesialueilta
30141: kalastus järvialueella tuhoaa kalakantaa ja hait-       lähes kokonaan. Savolaiselle kunnialle ottaako-
30142: taa kalastusmatkailua sekä virkistyskalastuksen         vasti, että Suomen suurimman sisävesistön Sai-
30143: myönteistä kehitystä. Kiistatta voi puhua ryöstö-       maan äärellä on syöty- sikäli, kun on sieltäkään
30144: kalastuksesta järvialueilla, joilla on perinteisesti    saatu - Säkylän Pyhäjärven muikkua tai että
30145: harjoitettu vain kotitarve-ja virkistyskalastusta.      kuopiolaiset maankuulut kalakukkoleipurit ovat
30146: Troolikalastuksen sallimisen kautta harvat yrit-        käärineet ruistaikinaan Inarinjärven antimia.
30147: täjät imuroivat järvien kalakannasta saatavan              Troolauksesta kärsineitä vesialueita ovat Sai-
30148: merkittävän taloudellisen hyödyn sen sijaan, että       maan altaan Haukivesi, Suvasvesi, Kermajärvi
30149: kasvava kalastusharrastus voisi tuoda jopa ym-          jne.
30150: pärivuotisia lisätuloja ja työtä monille palvelu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30151: yrityksille ja kunnille.                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30152:    Trooliin tarttuu ja samalla tuhoutuu muikku-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30153: jen lisäksi myös kalliisti istutettuja jalokalan poi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30154: kasia. Troolauksesta johtuva kalakannan hei-
30155: kentyminen ja niin muodoin huononevat saaliit                     Eikö troolauksen aiheuttamien suur-
30156: vähentävät kunnissa saatavia matkailutuloja,                   ten haittojen, mm. kalakannan ja erityi-
30157: verotuloja ja kalatalousyhteisöjen lupatuloja.                 sesti muikun ja jalokalan poikasten kan-
30158:     Kalavesille ystävällinen ja maamme kulttuu-                nan turmeltumisen vuoksi sisävesille liian
30159: rin kannalta arvokas perinteinen nuottakalastus                tehokas troolipyynti ole kiellettävä?
30160: 
30161:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1994
30162: 
30163:                                               Kari Rajamäki
30164: 
30165: 
30166: 
30167: 
30168: 240017
30169: 2                                          1994 vp -    KK 689
30170: 
30171: 
30172: 
30173: 
30174:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30175: 
30176:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Esimerkiksi Säkylän Pyhäjärvestä pyydetään en-
30177: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           nen ensimmäistä kutua noin 95 % kaloista ja
30178: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         usein säännöllisen kahden vuoden jakson järvis-
30179: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rajamäen           tä 70-90 % kaloista. Myöskään kutevan kan-
30180: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 689:           nan koolla ja syntyväliä vuosiluokalla ei ole sel-
30181:                                                         vää yhteyttä keskenään. Tunnetaan tapauksia,
30182:            Eikö troolauksen aiheuttamien suur-          joissa "troolausjärvessä" lähes olemattomaksi
30183:         ten haittojen, mm. kalakannan ja erityi-        väitetystä kutukannasta on syntynyt poikkeuk-
30184:         sesti muikun ja jalokalan poikasten kan-        sellisen vahva vuosiluokka.
30185:         nan turmeltumisen vuoksi sisävesille liian         Troolauksen vaikutuksista voidaan todeta li-
30186:         tehokas troolipyynti ole kiellettävä?           säksi, että troolin perän läpi tulleista nuorista
30187:                                                         muikuista saattaa olosuhteista riippuen 20-
30188:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            90% menehtyä. Toistaiseksi ei kuitenkaan tun-
30189: vasti seuraavaa:                                        neta, kuinka suuri osa järven nuorista muikuista
30190:                                                         joutuu kesän kuluessa trooliin ja tuhoutuu.
30191:    Troolikalastusta on syytetty sisävesillä ennen          Yhteisen vesialueen kalastusta järjestettäessä
30192: kaikkea muikkukantojen turmelemisesta. Muik-            kalastuskunnilla on ohjeena kalastusalueen hy-
30193: kukantojen vaihtelu on kuitenkin jo pitkään tun-        väksymä käyttö- ja hoitosuunnitelma. Suunnitel-
30194: nettu luonnonilmiö. Muikkukannat ovat vaih-             maa laadittaessajoudutaan ottamaan huomioon
30195: delleet kautta aikojen kaikissa muikkuvesissä ja        myös kalastuslain 1 ja 2 §:ssä mainitut tavoitteet,
30196: tulevat ilmeisesti aina vaihtelemaan. Kalatalous-       joiden mukaan kalastusoikeuden haltija on ensi
30197: tilastojen valossa ei ole osoitettavissa troolauk-      kädessä velvollinen järjestämään kalastuksen ja
30198: sen vaikutusta muikkukantojen pienenemiseen.            kalakannan hoidon siten, että kalastusta harjoi-
30199: Itä-Suomea viime aikoina kohdannut muikku-              tettaessa pyritään vesialueen mahdollisimman
30200: kato on esiintynyt yhtä lailla niissä järvissä missä    suureen pysyvään tuottavuuteen ja järkiperäi-
30201: on troolattu kuin niissä missä ei ole troolattu.        seen käyttöön. Kalastusta järjestettäessä on ka-
30202:    Varsinaisen muikkukadon syistä on esitetty           lastuslain mukaan otettava huomioon myös am-
30203: olettamuksia, joiden testaus luonnosta kerätty-         mattimaista kalastusta harjoittavan kalastajan
30204: jen aineistojen avulla on käynnissä. Tämänhetki-        etu.
30205: sen tiedon valossa näyttää siltä, että muikkuka-           Muikun ammattimainen kalastus sisävesil-
30206: dot johtuvat pääsääntöisesti kalalajien runsaus-        lämme on tärkeä maaseutuelinkeino, sillä mui-
30207: suhteissa tapahtuvista suurista muutoksista, joi-       kulla on voimakas kysyntä. Pelkkien olettamus-
30208: den perussyynä ovat ympäristötekijät Esimer-            ten pohjalta ei ole syytä tuomitatroolia käyttäviä
30209: kiksi runsastuneiden vähäarvoisten kalojen mer-         kalastajia hyödynnettävän luonnonvaran vaa-
30210: kitys muikkukantoihin voi joillakin alueilla olla       rantamisesta eikä kieltää tämän pyydyksen käyt-
30211: niin suuri, että ne estävät muikkukannan voimis-        töä. Sitä vastoin tarvitaan järvialuekohtaista
30212: tumisen.                                                harkintaa siitä, miten kalastus on tarkoituksen-
30213:    Väite, että troolipyynti nuorentaa muikku-           mukaisimmin järjestettävissä niin, että muikku-
30214: kantoja liiaksi ja olisi siten haitallinen kannoille,   kantojen uusiutuminen ja eri kalastajaryhmien
30215: perustunee oletuksiin, joita ei ole näytetty toteen.    kalastusmahdollisuudet turvataan.
30216: 
30217:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1994
30218: 
30219:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
30220:                                             1994 vp -    KK 689                                            3
30221: 
30222: 
30223: 
30224: 
30225:                                           Tili Riksdagens Talman
30226: 
30227:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ganden som inte kunnat verifieras. T.ex. i Py-
30228: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           häjärvi i Säkylä fångas cirka 95% av fisken före
30229: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         den första lektiden och i de flesta insjöar med
30230: man Rajamäki undertecknade spörsmål nr 689:              regelbundna tvåårsperioder på motsvarande sätt
30231:                                                          70-90% av fisken. Det finns inte heller något
30232:            Bör inte det alltför effektiva trå1fisket     klart samband mellan det lekande beståndets
30233:         på insjöarna förbjudas på grund av de            storlek och den nya årsklassen. I flera kända fall
30234:         stora negativa effekter det har, bl.a. ge-       har det hänt att det påstådda så gott som obefint-
30235:         nom att det ödelägger fiskbestånden och          liga iekbeståndet i en "trålsjö" har producerat en
30236:         särskilt siklöjans och värdefiskens yngel-       exceptionellt kraftig årsklass.
30237:         bestånd?                                            Om trålfiskets effekter kan därutöver konsta-
30238:                                                          teras att, beroende på förhållandena, 20-90 %
30239:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          av de unga sikiöjar som passerar genom trålen
30240: anföra följande:                                         omkommer. Tilisvidare känner man dock inte tili
30241:                                                          hur stor andel det är av de unga sikiöjama i en
30242:    Trålfisket på insjöarna har framför allt be-          insjö som under sommarens förlopp råkar i trå-
30243: skyllts för att förstöra siklöjbestånden. Variatio-      len och dör.
30244: nerna i siklöjbestånden är dock ett naturfenomen            Vid ordnandet av fisket inom samfållda vat-
30245: som redan länge varit känt. Siklöjbestånden har i        tenområden har fiskelaget den av fiskeområdet
30246: alla tider varierat i de vatten där siklöjan före-       godkända pianeo för nyttjande och vård av fiske-
30247: kommer och kommer uppenbart att variera ock-             området som rättesnöre. Vid utarbetandet av
30248: så i fortsättningen. 1 ljuset av förd fiskeristatistik   pianeo skall också de i 1 och 2 §§ av 1agen om fiske
30249: kan det inte påvisas att trålfisket skulle ha bidra-     nämnda syftemålen beaktas. En1igt dem är inne-
30250: git tili att siklöjbestånden minskat. Den minsk-         havare av fiskerätt i första hand skyldig att ordna
30251: ning av siklöjbestånden som drabbat Östra Fin-           fisket och vården av fiskbeståndet så att största
30252: land under de senaste tiderna har förekommit på          möjiiga bestående produktivitet hos vattenområ-
30253: samma sätt i insjöar där man bedrivit trålfiske          dena nås och att de utnyttjas rationellt vid bedri-
30254: som i insjöar där trålfiske inte bedrivits.              vande av fiske. Vid ordnandet av fisken bör enligt
30255:     Om de egentliga orsakerna till siklöjans för-        lagen om fiske även hänsyn tas tili de fiskare som
30256: svinnande har det framkastats hypoteser, som             bedriver yrkesmässigt fiske.
30257: för närvarande testas med hjälp av i naturen                Det yrkesmässiga fisket av sikiöja i våra insjö-
30258: samlat materia!. Enligt de fakta som idag finns          vatten är en viktig landsbygdsnäring, eftersom
30259: att tillgå ser det ut som om siklöjans försvinnande      siklöjan har stor efterfrågan. Det finns ingen
30260: i huvudsak skulle bero på stora ändringar i för-         orsak att enbart utgående från antaganden döma
30261: hållandena mellan förekomsten av olika fiskar-           de fiskare som använder trål för att hota en
30262: ter. Grundorsaken tili dessa ändringar står att          naturresurs som skall utnyttjas och inte heller
30263: finna i miljöfaktorer. Ioom vissa områden kan till       orsak att förbjuda användningen av detta fångst-
30264: exempel ökade bestånd av fisk av mindre värde            redskap. Däremot är det skäl att särskilt för varje
30265: påverka siklöjbestånden så kraftigt att siklöjbe-        insjöområde pröva hur fisket kan ordnas på mest
30266: ståndet inte förmår växa.                                ändamålsenliga sätt så att siklöjbeståndens re-
30267:     Påståendet att trålfisket föryngrar siklöjbe-        produktion och olika fiskargruppers fiskemöjiig-
30268:  stånden för mycket och därför skulle ha negativa        heter tryggas.
30269:  effekter på bestånden torde grunda sig på anta-
30270: 
30271:       Helsingfors den 18 november 1994
30272: 
30273:                                                           Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
30274:                                                  1994vp
30275: 
30276: Kirjallinen kysymys 690
30277: 
30278: 
30279: 
30280: 
30281:                                     Vistbacka: ED-jäsenyyden valtiontaloudellisista vaikutuksista teh-
30282:                                         dyistä laskelmista
30283: 
30284: 
30285:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30286: 
30287:     Suomessa suoritettua Suomen ED-jäsenyyt-           Tämä lopputulos kansanäänestyksessä saavutet-
30288: tä koskeuutta neuvoa-antavaa kansanäänestystä          tiinkin, tosin niukalla enemmistöllä.
30289: edelsi mahtava tiedotuskampanja varsinkin jäse-            Koska valtionhallinnon toimesta on suoritet-
30290: nyyttä puoltavien tahojen toimesta. Tähän kam-         tu mainitunkaltaisia toisistaan huomattavasti
30291: panjaan liittyi myös useitajulkisuuteen annettuja      poikkeavia laskelmia Suomen ED-jäsenyyden
30292: laskelmia ED-jäsenyyden hinnasta Suomelle. Pel-        vaikutuksista valtion talouteen, tulisi selvittää,
30293: kästään äänestystä edeltäneen kuukauden eli            kuinka tämä on mahdollista ja miksi näin on
30294: syyskuun aikana julkisuuteen tuli kolme erilaista      tapahtunut. Onko ministeriöiden toimesta tietoi-
30295: valtionhallinnossa tehtyä laskelmaa. Kaikkein          sesti pyritty vaikuttamaan suoritetun kansan-
30296: erikoisinta tässä päällekkäistyössä on se, että nii-   äänestyksen lopputulokseen? Jos näin on tapah-
30297: den tulokset poikkesivat toisistaan peräti l 700       tunut eli puolueettomuus on kärsinyt, tulisi vas-
30298: miljoonaa markkaa. Tämänsuuruinen ero val-             tuussa olleita virkamiehiä ko. ministeriöissä ran-
30299: tionhallinnon toimesta tehdyissä tutkimuksissa ei      gaista ja vapauttaa tehtävistään. Kansalaisten on
30300: ole mahdollista ilman tietoista tosiasioiden vää-      voitava luottaa virallisten tahojen toimesta teh-
30301: ristelyä. Esimerkkeinä valtion toimesta teetetty-      tyihin tutkimuksiin ratkaistaessa maallemme
30302: jen tutkimusten erilaisuudesta voidaan mainita         näin tärkeää päätöstä varsinkin, kun kyseessä oli
30303: seuraavaa: Valtion vuoden 1995 budjettiesityk-         vasta itsenäisyytemme historian toinen suori-
30304: sessä ED-jäsenyyden nettokustannuksiksi val-           tettu kansanäänestys. Lisäksi, mikäli jatkossa
30305: tiolle on laskettu 200 miljoonaa markkaa. Tämän        aiotaan kansanäänestyksiä käyttää nykyistä run-
30306: laskelman on tehnyt valtiovarainministeriö bud-        saammin tärkeiden päätösten pohjustamiseksija
30307: jettivalmistelun yhteydessä. Kaksi päivää budje-       kansalaisten mielipiteiden kartoittamiseksi, on
30308:  tin julkistamista myöhemmin valtiovarainminis-        voitava luottaa valtionhallinnon toimesta annet-
30309: teriö julkaisi jäsenyyden kustannuksista uuden         tuihin tietoihin ja suoritettuihin laskelmiin pää-
30310:  arvion, jossa se oli päätynyt 700 miljoonan mar-      tösten vaikutuksista maallemme.
30311:  kan positiiviseen lopputulokseen valtiontalouden          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30312:  osalta jäsenyyden toteutuessa. Suomesta oli siis      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30313:  kahdessa päivässä tullut saman laskelman tekijän      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30314:  toimesta nettosaaja. Dlkoasiainministeriö julkai-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30315:  si puolestaan kahta viikkoa myöhemmin uuden
30316:  laskelman, joka päätyi peräti 1 500 miljoonan                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
30317:  markan positiiviseen lopputulokseen. Valtion ta-             valtionhallinnon toimesta suoritettujen
30318:  loudellisen tutkimuslaitoksen asiantuntijat ovat             ED-jäsenyyden valtiontaloudellisista vai-
30319:  pitäneet tämänkaltaisia eroja virallisissa laskel-           kutuksista tehtyjen laskelmien lopputu-
30320:  missa mahdottomina puolustella. Laskelmien                   losten toisistaan merkittävästi poikkea-
30321:  muuttuminen jatkuvasti aikaisempia positiivi-                misen selvittämiseksi ja mahdollisen ta-
30322:  semmiksi on selitettävissä ainoastaan tietoisella            hallisen vääristelyn tutkimiseksi ja siihen
30323:  "peukaloinnilla", jotta päästäisiin kansanäänes-             syyllistyneiden vastuullisten henkilöiden
30324:  tyksessä toivottuun myönteiseen lopputulokseen.              rankaisemiseksi?
30325: 
30326:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1994
30327: 
30328:                                             Raimo Vistbacka
30329: 
30330:  240017
30331: 2                                          1994 vp -    KK 690
30332: 
30333: 
30334: 
30335: 
30336:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30337: 
30338:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jetti-, valtion- tai kansantalouden vaikutuksista
30339: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           käsin.
30340: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Valtiontaloudellisten vaikutusten arviointi
30341: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              tuottaa erilaisia vaikutuslaskelmia verrattuna
30342: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           budjettitaloudelliseen lähestymistapaan. Valtio-
30343: sen n:o 690:                                            varainministeriön tiedotteessa 8.9.1994 esitet-
30344:                                                         tiin arvioita siitä, mitkä olisivat Suomen mak-
30345:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          sut EU:iin ja tulot EU:sta ensimmäisenä jä-
30346:         valtionhallinnon toimesta suoritettujen         senvuotena. Ulkoasiainministeriön tiedotteessa
30347:         ED-jäsenyyden valtiontaloudellisista vai-       21.9.1994 tarkasteltiin Suomen ja EU:n välisiä
30348:         kutuksista tehtyjen laskelmien lopputu-         kokonaisrahavirtoja, jolloin Suomen maksuihin
30349:         losten toisistaan merkittävästi poikkea-        ja tuloihin lisättiin Suomen jäsenvaltiona EU:n
30350:         misen selvittämiseksi ja mahdollisen ta-        lukuun kantamat tulot (tullit ja tuontimaksut)
30351:         hallisen vääristelyn tutkimiseksi ja siihen     sekä Suomen EU:n lukuun maksamat maa-
30352:         syyllistyneiden vastuullisten henkilöiden       taloustuotteiden markkinointimenot. Näissä
30353:         rankaisemiseksi?                                kahdessa laskelmassa tarkastellaan samaa asiaa
30354:                                                         kahdesta näkökulmasta. Vuoden 1995 talous-
30355:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            arvioesityksen yleisperustelujen luvussa 2 tar-
30356: vasti seuraavaa:                                        kastellaan ED-jäsenyyden ja siihen liittyvien
30357:                                                         päätösten budjettitaloudellisia yhteisvaikutuk-
30358:    Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetut laskel-       sia.
30359: mat liittyvät arvioihin, joita on tehty siitä, kuinka       ED-jäsenyyden vaikutuksista tehtyjen laskel-
30360: paljon Suomi EU:njäsenvaltiona maksaisi EU:n            mien lopputulosten poikkeaminen toisistaan ei
30361: talousarvioon ja eräisiin muihin tarkoituksiin ja       siten perustu tahalliseen vääristelyyn vaan riip-
30362: kuinka paljon Suomi saisi eri tarkoituksiin rahoi-      puu kulloinkin käytettävästä näkökulmasta ja
30363: tusta EU:sta. Laskelmien lopputulokset riippu-           siihen liittyvistä laskentaperusteista. Tämä ei
30364: vat käytettävästä näkökulmasta. Suomen ED-              edellytä kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettujen
30365: jäsenyyden vaikutuksia voidaan arvioida bud-            henkilöiden vastuusuhteiden selvittämistä.
30366: 
30367:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1994
30368: 
30369:                                                                    Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
30370:                                           1994 vp -   KK 690                                          3
30371: 
30372: 
30373: 
30374: 
30375:                                         Tili Riksdagens Talman
30376: 
30377:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         En bedömning av de statsekonomiska verk-
30378: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        ningarna ger kalkyler med annat utfali jäm-
30379: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      fört med kalkylerna över de budgetekonomiska
30380: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            verkningarna. 1 finansministeriets meddelande
30381: nr 690:                                               8.9.1994 presenterades beräkningar av Finlands
30382:                                                       avgifter till och inkomster från EU det första
30383:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        medlemsåret. 1 utrikesministeriets meddelande
30384:        ta för att utreda den betydande avvikel-       21.9.1994 granskades de totala penningström-
30385:        sen melian utfalien av de kalkyler som på      marna mellan Finland och EU, varvid de inkom-
30386:        statsförvaltningens försorg gjorts över        ster Finland som medlemsland uppbär för EU:s
30387:        EU-medlemskapets verkningar på stats-          räkning (tullar och importavgifter) samt de
30388:        ekonomin och för att undersöka en even-        marknadsföringsutgifter för lantbruksprodukter
30389:        tueli avsiktlig förvrängning och straffa de    som Finland betalar för EU:s räkning fogades tili
30390:        ansvariga personer som gjort sig skyldiga      Finlands avgifter och inkomster. 1 dessa två kal-
30391:        därtill?                                       kyler granskas samma sak ur två olika synvink-
30392:                                                       lar. 1 2 kapitlet i den allmänna motiveringen tili
30393:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         budgetpropositionen för 1995 granskas de sam-
30394: anföra följande:                                      manlagda budgetekonomiska verkningarna av
30395:                                                       EU-medlemskapet och besluten i anslutning
30396:     De kalkyler som avses i spörsmålet ansluter sig   därtill.
30397: tili uppskattningarna av hur mycket Finland som          Avvikelserna mellan kalkylerna över EU-
30398: medlemsland i EU skulie komma att betala tili         medlemskapets verkningar baserar sig således
30399: EU :s budget och för vissa andra ändamål och hur      inte på en avsiktlig förvrängning, utan beror på
30400: mycket finansiering EU skulie ge Finland för          ur viiken synvinkel de skall betraktas och på
30401: olika ändamål. Utfalien av kalkylerna beror på        beräkningsgrunderna i anslutning därtill. Detta
30402: från viiken synpunkt de betraktas. Verkningarna       förutsätter inte en utredning av ansvarsförhål-
30403: av Finlands medlemskap i EU kan bedömas ut-           landena i fråga om de personer som avses i spörs-
30404: gående från de budgetekonomiska elier de stats-       målet.
30405: eller samhällsekonomiska verkningarna.
30406: 
30407:      Helsingforsden 24 november 1994
30408: 
30409:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
30410:                                                1994 vp
30411: 
30412: Kirjallinen kysymys 691
30413: 
30414: 
30415: 
30416: 
30417:                                   Seppänen: Eurooppalaisen Environmental Action Programme
30418:                                      -ympäristöohjelman toteuttamisesta
30419: 
30420: 
30421:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30422: 
30423:    Huhtikuussa 1993 Euroopan ympäristöminis-         mOittavasti    valtioneuvoston    asianomaisen
30424: terit päättivät Sveitsissä ns. EAP:stä (Environ-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30425: mental Action Programme) Keski- ja Itä-Euroo-
30426: pan auttamiseksi ympäristöongelmissa. Ohjel-                  Miten Hallitus on täyttänyt Environ-
30427: maa olisi jo pitänyt ruveta toteuttamaan, mutta             mental Action Programme -sitoumuk-
30428: Länsi-Euroopan maissa ei siihen kuitenkaan ole              sensa,ja
30429: ollut tarvittavaa valmiutta.                                  miten Hallitus arvioi ohjelman etene-
30430:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          vän lähitulevaisuudessa?
30431: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30432: 
30433:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1994
30434: 
30435: 
30436:                                            Esko Seppänen
30437: 
30438: 
30439: 
30440: 
30441: 240017
30442: 2                                        1994 vp -   KK 691
30443: 
30444: 
30445: 
30446: 
30447:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30448: 
30449:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaisesti perustettu hankkeiden valmistelukomi-
30450: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tea (Project Preparation Committee), jonka jäse-
30451: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ninä ovat Itävalta, Tanska, Suomi, Ranska, Sak-
30452: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Sep-       sa, Alankomaat, Norja, Ruotsi, Sveitsi, Iso-Bri-
30453: päsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tannia, Yhdysvallat, Euroopan unioni, Euroo-
30454: 691:                                                 pan jälleenrakennus- ja kehityspankki, Euroo-
30455:                                                      pan investointipankki, Maailmanpankki ja Poh-
30456:           Miten Hallitus on täyttänyt Environ-       joismaiden ympäristörahoitusyhtiö (NEFCO).
30457:        mental Action Programme -sitoumuk-            Tarkkailijoina komiteassa ovat Japani, Maail-
30458:        sensa, ja                                     man ympäristörahasto (GEF), Taloudellisen yh-
30459:           miten Hallitus arvioi ohjelman etene-      teistyön ja kehityksen järjestö (OECD) ja YK:n
30460:        vän lähitulevaisuudessa?                      kehitysohjelma (UNDP). Keski- ja Itä-Euroo-
30461:                                                      pan maita edustaa Viro.
30462:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Komitean päämääränä on edistää ja tehostaa
30463: vasti seuraavaa:                                     ympäristönsuojeluinvestointeja Keski- ja Itä-Eu-
30464:                                                      roopan maissa parantamalla yhteistyötä avusta-
30465:    Toukokuussa vuonna 1990 Bergenissä pide-          vien maiden ja järjestöjen, kansainvälisten rahoi-
30466: tyssä ministerikokouksessa todettiin tärkeäksi       tuslaitosten sekä Keski- ja Itä-Euroopan maiden
30467: pyrkiä kestävän kehityksen huomioon ottami-          kesken.
30468: seen koko Euroopan kattavassa ympäristöyh-              Hankeyhteistyössä komitean tehtävä on yh-
30469: teistyössä. EU-, EFTA- ja KIE-maiden ympäris-        teisrahoitushankkeiden aikaansaaminen. Vuon-
30470: töministerit päättivät kesäkuussa 1990 aloittaa      na 1995 Sofiassa pidettävään seuraavaan Euroo-
30471: säännölliset Euroopan ympäristöministereiden         pan ympäristöministerikokoukseen mennessä
30472: kokoukset. Ensimmäinen tämän ns. "Environ-           tavoitteena on saada käyntiin 15-20uutta han-
30473: ment for Europe" -prosessin kokous pidettiin         ketta, joissa yhteisrahoitus koostuu paikallisesta
30474: kesäkuussa 1991 Dob®isissa silloisessa Tsekko-       rahoituksesta sekä Maailmanpankin tai Euroo-
30475: slovakiassa. Tällöin päätettiin valmistella Keski-   pan jälleenrakennus- ja kehityspankin Iuotosta
30476: ja Itä-Euroopan maiden akuuteimpien ympäris-         sekä länsimailta tulevista avustuksista.
30477: töongelmien poistamiseen pyrkivä Euroopan               Suomi on lupautunut tukemaan lähialueohjel-
30478: toimintaohjelma. Tämän huhtikuussa 1993 Lu-          mansa kautta Maailmanpankin vetämiä Klaipe-
30479: zernissa hyväksytyn Keski- ja Itä-Euroopan toi-      dan (Liettua) ja Liepajan (Latvia) jätevedenpuh-
30480: mintaohjelman toteutusta varten on perustettu        distushankkeita sekä Euroopan jälleenrakennus-
30481: työryhmä (Task Force), jossa ovat edustettuina       ja kehityspankin Tallinnan ja Pietarinjäteveden-
30482: Keski- ja Itä-Euroopan maiden sekä läntisten         puhdistushankkeita. Lisäksi Suomi tukee Maail-
30483: teollisuusmaiden ympäristöministeriöt, kansain-      manpankin valmistelemia Matsalun lahden ja
30484: väliset rahoituslaitokset ja ympäristöalalla toi-    Haapsalun ympäristönsuojeluhankkeita Virossa
30485: mivat kansainväliset järjestöt.                      sekä Maailmanpankin kaavailemaa Viron ympä-
30486:    Työryhmän tehtävänä on sovitun mukaisesti         ristökasvatushanketta.
30487: tarkentaa tärkeimpiä toiminta-alueita ja kehitys-       Näiden hankkeiden kokonaisarvo on varo-
30488: tavoitteita sekä ohjata toimintaa hyväksytyn oh-     vaistenkin arvioiden mukaan pitkälti toista mil-
30489: jelman mukaisesti.                                   jardia markkaa. Hankkeisiin tarvittavan tuonti-
30490:    Ensisijaisiin päämääriin kuuluu kestävän ke-      teknologian arvo on vähintäänkin useita satoja
30491: hityksen periaatteiden huomioonottaminen kai-        miljoonia markkoja. Suomen osuudeksi on kaa-
30492: kessa toiminnassa. Tätä varten laaditaan kuhun-      vailtu lähivuosina yli 50 miljoonaa markkaa,
30493: kin maahan oma ympäristönsuojelun toiminta-          mikä merkitsee selkeää monenkeskisen avustus-
30494: ohjelma. Tässä työssä Suomi on lupautunut            toiminnan kasvua, joka voitaneen toteuttaa vain
30495: avustamaan Viron maatutkintaa.                        supistamalla kahdenkeskisten hankkeiden mää-
30496:    Työryhmän lisäksi on Luzernin ohjelman mu-        rää.
30497:                                         1994 vp -   KK 691                                          3
30498: 
30499:    Suomi tukee myös aktiivisesti pyrkimystä luo-       Ohjelma ohjaa sekä kahden- että monenkes-
30500: da yhteishankkeet ympäristönseurannan kehit-        kistä yhteistyötä ja auttaa toiminnan koordi-
30501: tämiseen Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Kuo-     noinnissa. Ohjelman eteneminen riippuu rahoi-
30502: lan, Arkangelinja Karjalan alueelle Suomi pyrkii    tuksen järjestymisestä. Keski- ja Itä-Euroopan
30503: yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa aloitta-        maiden oman rahoituksen mahdollisuudet ja
30504: maan ympäristöhallinnon kehityshankkeen osa-        mahdollisuudet ottaa luottoja ovat niukat.
30505: na Maailmanpankin koko Venäjän ympäristö-              Ohjelman toimeenpanon ja hankkeiden aloit-
30506: hallinnon kehityshanketta.                          tamisen kannalta onkin tärkeää, että hankkeita
30507:    Vaikka monenkeskisen toiminnan osuus tul-        voidaan tukea avustuksin. Avustuksilla voidaan
30508: lee kasvamaan voimakkaasti lähivuosina, tois-       tehdä luottoja edullisemmiksi ja vähentää niiden
30509: taiseksi lähes poikkeuksetta kaikki tähänastiset    määrää. Taloudellisen tilanteen koheneminen
30510: eri maiden tukemat ympäristönsuojeluhankkeet        länsimaissa tullee jatkossa mahdollistamaan
30511: on toteutettu kahdenkeskisinä hankkeina. Suo-       avustusmäärärahojen lisäämisen, ja tätä kautta
30512: mi ottaa huomioon myös kaikessa kahdenkeski-        voitaneen nopeuttaa toistaiseksi sangen vaival-
30513: sessä lähialuetoiminnassa Euroopan toimintaoh-      loisesti liikkeelle lähteneiden hankkeiden toteu-
30514: jelman sekä tekee parhaansa edistääkseen hank-      tusta.
30515: keita käytettävissä olevin voimavaroin.
30516:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1994
30517: 
30518:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
30519: 4                                          1994 vp -    KK 691
30520: 
30521: 
30522: 
30523: 
30524:                                          Tili Riksdagens Talman
30525: 
30526:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Schweiz, Storbritannien, Sverige, Tyskland, Ös-
30527: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran-        terrike, USA, Europeiska unionen, Europeiska
30528: de med1em av statsrådet översänt fö1jande av            återuppbyggnads- och utvecklingsbanken, Euro-
30529: riksdagsman Esko Seppänen undertecknade                 peiska investeringsbanken, Världsbanken och
30530: spörsmå1 nr 691:                                        Nordiska miljöfinansieringsbolaget (NEFCO).
30531:                                                         Som observatörer deltar Japan, Världsmiljöfon-
30532:            På vi1ket sätt har Regeringen uppfyllt       den (GEF), Organisationen för ekonomiskt sam-
30533:         sina förbindelser i Environmenta1 Action        arbete och utveckling (OECD) och FN:s utveck-
30534:         Programme, och                                  lingsprogram (UNDP). Länderna i centrala och
30535:            hur bedömer Regeringen att detta pro-        Östra Europa representeras av Estland.
30536:         gram framskrider i den närmaste framti-            Kommitten skall främja och effektivera miljö-
30537:         den?                                            vårdsinvesteringar i Iänder i centrala och Östra
30538:                                                         Europa genom att förbättra samarbetet mellan
30539:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         givarländerna och -organisationerna och de in-
30540: anföra fö1jande:                                        ternationella finansieringsinrättningarna å ena
30541:                                                         sidan och länderna i mellersta och Östra Europa å
30542:    Vid ministermötet i Bergen i maj 1990 konsta-        den andra.
30543: terades att det var viktigt att sträva efter en håll-      I fråga om projektsamarbetet skall kommitten
30544: bar utveck1ing i det alleuropeiska miljösamarbe-        arbeta fram samfinansieringsprojekt. Före nästa
30545: tet. Miljöministrarna i EU-länderna, EFTA-län-          möte mellan de europeiska miljöministrarna i
30546: derna och Iänder i centrala och Östra Europa            Sofia 1995 ska1115-20 nya projekt köras i gång.
30547: beslöt i juni 1990 att börja med regelbundna            Samfinansieringen består av lokal finansiering,
30548: möten mellan Europas miljöministrar. Det första         kredit från Världsbanken eller Europeiska åter-
30549: mötet i denna process, "Environment for Euro-           uppbyggnads- och utvecklingsbanken samt väst-
30550: pe", hölls i juni 1991 i Dobrice i dåvarande            länderna.
30551: Tjeckoslovakien. Där fattades beslut om ett eu-            Finland har utfåst sig att genom närområdes-
30552: ropeiskt handlingsprogram som skall avhjälpa            programmet stöda bl.a. reningen av avloppsvatt-
30553: de mest akuta miljöproblemen i länderna i cen-          nen i Klaipeda (Litauen), Libau (Lettland), som
30554: trala och Östra Europa. Detta handlingsprogram          leds av Världsbanken, samt avloppsvattenre-
30555: godkändes i april 1993 i Luzern, och en arbets-         ningsprojekten i Tallinn och i S:t Petersburg, som
30556: grupp (Task Force) tilisattes med representanter        Europeiska återuppbyggnads- och utvecklings-
30557: från miljöministerierna i centrala och Östra Euro-      banken leder. Finland är också med i miljövårds-
30558: pa och de västliga industriländerna, internatio-        projekten kring Matsalu och Haapsalu, som be-
30559: nella finansieringsinrättningar och internationel-      retts av Världsbanken, samt i det miljöfostrings-
30560: la miljöorganisationer.                                 projekt i Estland som Världsbanken skisserat
30561:    Arbetsgruppen skall enligt vad som överens-          upp.
30562: kommits närmare specificera de viktigaste verk-            Det totala värdet av dessa projekt uppgår även
30563: samhetsområdena och utvecklingsmålen samt               enligt försiktiga kalkyler tili över en miljard
30564: styra aktiviteterna enligt programmet.                  mark. Värdet av den teknologi som måste impor-
30565:    Till de primära målen hör att principerna för        teras är åtminstone flera hundra miljoner mark.
30566: hållbar utveckling skall beaktas i all verksamhet.      Finland planerar att delta med över 50 miljoner
30567: F ör detta ändamål utarbetar varje land ett hand-       mark under de närmaste åren, vilket innebär en
30568: lingsprogram för miljöskydd. Finland har lovat          klar ökning i den multilaterala verksamheten,
30569: bistå Estland vid länderundersökningen.                 men en sådan torde bara kunna genomföras ge-
30570:     Utöver arbetsgruppen har en beredningskom-          nom en nedskärning av antalet bilaterala projekt.
30571: mitte för projekten tilisatts enligt Luzernpro-            Finland stöder också aktivt strävandena att i
30572: grammet. Medlemmarna inkluderar Danmark,                Estland, Lettland och Litauen bygga upp miljö-
30573: Finland, Frankrike, Nederländerna, Norge,               övervakningen genom gemensamma projekt. På
30574:                                            1994 vp -   KK 691                                           5
30575: 
30576: Kolahalvön, i Arkangel och Karelen kommer              multilaterala samarbetet och bidrar till koordine-
30577: Finland att tillsammans med de övriga nordiska         ringen av verksamheten. Hur programmet fram-
30578: länderna inleda ett projekt för utveckling av mil-     skrider beror på hur finansieringen kan ordnas.
30579: jöförvaltningen som en del av Världsbankens            Länderna i centrala och Östra Europa har be-
30580: utvecklingsprojekt för hela ryska miljöadminis-        gränsade möjligheter till finansiering och tilllån-
30581: trationen.                                             tagning.
30582:    Oavsett att den multilaterala verksamheten             Med tanke på genomförandet av projektet och
30583: torde öka kraftigt under de närmaste åren, har så      påbörjandet av projekten är det viktigt med bi-
30584: gott som alla miljövårdsprojekt som stöds av           stånd. Biståndet kan användas för att göra kredi-
30585: olika Iänder utan undantag genomförts på bilate-       terna förmånligare och minska antalet lån. Det
30586: ral grund. Finland beaktar också i all sin bilatera-   ekonomiska uppsvinget i västländerna torde
30587: la verksamhet det europeiska handlingsprogram-         framgent göra det möjligt att öka biståndsansla-
30588: met och gör sitt bästa för att främja projekten        gen, vilket kan bidra till att försnabba genomfö-
30589: inom ramen för tillbudsstående resurser.               randet av de projekt där början tills vidare varit
30590:    Programmet styr såväl det bilaterala som det        mycket trög.
30591:      Helsingforsden 23 november 1994
30592: 
30593:                                                                       Miljöminister Sirpa Pietikäinen
30594:                                                 1994 vp
30595: 
30596: Kirjallinen kysymys 692
30597: 
30598: 
30599: 
30600: 
30601:                                    Vihriälä ym.: Maidon tuotantokiintiön verotuskohtelusta sukupol-
30602:                                       venvaihdoksissa
30603: 
30604: 
30605:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30606: 
30607:    Vuoden 1993 lopulla säädettiin laki, jonka            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30608: mukaan maidontuottajana on oikeus myydä               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30609: puolet maidon tuotantokiintiöstään. Verohalli-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30610: tus on sittemmin 19.8.1994 antanut lääninvero-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30611: virastoille varojen arvostamista perintö- ja lahja-
30612: verotuksessa koskevan ohjeen, jonka mukaan                      Onko Hallitus tietoinen verohallituk-
30613: myyntikelpoinen maitokiintiön puolikas otetaan               sen perintö- ja lahjaverotusta koskevista
30614: erikseen omaisuutena huomioon sukupolven-                    ohjeista maidon tuotantokiintiöiden suh-
30615: vaihdokseen kohdistuvassa lahjaverotuksessa.                 teen, ja
30616: Näin ollen oikeus tuottaa maitoa ei verohallituk-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30617: sen mukaan sisälly lypsylehmän arvoon. Tosi-                 ryhtyä maidontuottajan oikeudellisen
30618: asiassa kuitenkin tuotantokiintiö otetaan huo-               aseman turvaamiseksi sukupolvenvaih-
30619: mioon kahteen kertaan: ensin lehmän arvossa ja               dokseen kohdistuvassa lahjaverotuk-
30620: sitten vielä erikseen.                                       sessa?
30621: 
30622:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1994
30623: 
30624:           Jukka Vihriälä                 Tellervo Renko                 Aapo Saari
30625:           Kalle Röntynen                 Olavi Ala-Nissilä              Rose-Marie Björkenheim
30626:                                          Lasse Näsi
30627: 
30628: 
30629: 
30630: 
30631:  240017
30632: 2                                        1994 vp -   KK 692
30633: 
30634: 
30635: 
30636: 
30637:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30638: 
30639:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       doksessa tilanjatkajalle, maidon tuotantokiintiö
30640: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        seuraa yleensä aina tilan mukana, jos tilalla yli-
30641: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      päänsä on tarkoitus jatkaa maataloutta. Maidon
30642: jäsenen vastattavaksikansanedustaja Jukka Vih-       tuotantokiintiö on maitotilalla sidoksissa nimen-
30643: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      omaan lehmiin ja niiden tuottamaan tuloon.
30644: n:o 692:                                             Kahteen kertaan tapahtuvan arvostamisen estä-
30645:                                                      miseksi on verohallituksen muistiossa nimen-
30646:           Onko Hallitus tietoinen verohallituk-      omaan todettu, että maatilan muiden osien ar-
30647:        sen perintö- ja lahjaverotusta koskevista     vostamisessa tulee ottaa huomioon se, että niihin
30648:        ohjeista maidon tuotantokiintiöiden suh-      ei sisällytetä tuotanto-oikeuden arvon lisää. Leh-
30649:        teen,ja                                       män arvona perintö- ja lahjaverotuksessa on va-
30650:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kiintuneesti pidetty verohallituksen päätöksen
30651:        ryhtyä maidontuottajan oikeudellisen          mukaista arvoa, joka vuonna 1993 on ollut 4 600
30652:        aseman turvaamiseksi sukupolvenvaih-          markkaa. Tämä arvo perustuu teurasarvoon.
30653:        dokseen kohdistuvassa lahjaverotuk-           Lypsävän lehmän arvo on kuitenkin huomatta-
30654:        sessa?                                        vasti korkeampi eli noin 8 000-12 000 markkaa.
30655:                                                      Erotus johtuu juuri lehmän tuottaman tulo-odo-
30656:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tuksen arvon lisästä. Jos maidon tuotantokiin-
30657: vasti seuraavaa:                                     tiötä ei otettaisi huomioon lahjaverotuksessa, pi-
30658:                                                      dettäisiin lypsävien lehmien arvona niiden tuot-
30659:    Perintö- ja lahjaverolain 10 §:n mukaan omai-     toarvoa, joten maatilan arvoon lahjaverotukses-
30660: suus arvioidaan perintö- ja lahjaverotuksessa nii-   sa ei tällä olisi lopputuloksen kannalta merkitys-
30661: den perusteiden mukaan, jotka ovat voimassa          tä. Tuotantokiintiö kuvaa lypsävän lehmän teu-
30662: omaisuuden arvioimisesta tulo- ja omaisuusve-        rasarvon ja sen käyvän arvon eli tuottoarvon
30663: rotuksessa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mu-         erotusta.
30664: kaan varat tulee arvostaa käypään arvoon eli             Perintö- ja lahjaverotuksessa lähtökohtana on
30665: todennäköiseen luovutushintaan. Maatila arvos-       eri omaisuuslajien yhdenmukainen arvostami-
30666: tetaan kokonaisuutena, jolloin siihen kuuluvat       nen. Lahjaveron määrään ei pitäisi olla vaikutus-
30667: kaikki etuudet otetaan huomioon tilan arvoa          ta sillä, lahjoitetaanko rahat, jotka on saatu teu-
30668: määrättäessä.                                        raaksi myydyistä lehmistä ja naapurille myydys-
30669:    Yritykseen sisältyvät aineettomat oikeudet        tä tuotantokiintiöstä, vai lahjoitetaanko lehmät
30670: ovat periaatteessa perintö- ja lahjaverotuksessa     tuotantokiintiöineen, jolloin lahjan arvona on
30671: veronalaisia varoja. Myös varallisuusverotukses-     lehmien teurasarvon ja tuotantokiintiön yhteis-
30672: sa erikseen luovutettavissa olevat vastiketta vas-   arvo.
30673: taan hankitut aineettomat oikeudet ovat veron-           Verohallituksen antamien ohjeiden mukaan
30674: alaisia varoja. Vastiketta vastaan hankittujen       maidon tuotantokiintiöitä ei oteta huomioon
30675: tuotantokiintiöiden on myös varallisuusverotuk-      lahjaverotuksessa kahteen kertaan, joten tuotan-
30676: sessa katsottu olevan veronalaisia varoja.           tokiintiöiden lahjaverotuksen voidaan katsoa ta-
30677:    Kun maatila luovutetaan sukupolvenvaih-           pahtuvan voimassa olevan lain mukaisesti.
30678: 
30679:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1994
30680: 
30681:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
30682:                                              1994 vp -    KK 692                                            3
30683: 
30684: 
30685: 
30686: 
30687:                                            Tili Riksdagens Talman
30688: 
30689:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           huvud taget har för avsikt att fortsätta medjord-
30690: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            bruk. Produktionskvoten för mjölk är på en
30691: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          mjölkproducerande gårdsbruksenhet uttryckli-
30692: man Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-             gen bunden tili korna och den inkomst som de
30693: mål nr 692:                                               ger. För förhindrande av uppskattning två gång-
30694:                                                           er konstateras uttryckligen i skattestyrelsens pro-
30695:            Är Regeringen medveten om skattesty-           memoria att vid uppskattningen av gårdsbruks-
30696:         relsens anvisningar om arvs- och gåvobe-          enhetens övriga delar skall beaktas att tili dessa
30697:         skattningen i fråga om produktionskvo-            inte fogas något tiliägg för värdet av produk-
30698:         terna för mjölk, och                              tionsrätten. Vid arvs- och gåvobeskattningen har
30699:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          såsom värdet på en ko sedvanligt betraktats det
30700:         för att trygga mjölkproducenternas rätts-         värde som avses i skattestyrelsens beslut; 1993
30701:         liga ställning vid sådan gåvobeskattning          var värdet 4 600 mk. Detta värde grundar sig på
30702:         som avser generationsväxling?                     slaktvärdet. Värdet av en mjölkande ko är dock
30703:                                                           avsevärt högre, dvs. ca 8 000-12 000 mk. Skili-
30704:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             naden beror just på värdet av den förväntade
30705: anföra följande:                                          merinkomst som kon skali producera. Om pro-
30706:                                                           duktionskvoten för mjölk inte beaktades vid gå-
30707:    Enligt 10 § lagen om skatt på arv och gåva             vobeskattningen, skulie värdet av de mjölkande
30708: uppskattas egendomen enligt de grunder, som               korna betraktas som deras avkastningsvärde,
30709: gäller för uppskattning av förmögenhet vid in-            och därför skulie detta inte med tanke på slutre-
30710: komst- och förmögenhetsbeskattning. Enligt                sultatet ha någon betydelse för värdet av gårds-
30711: vedertagen rättspraxis skall tillgångarna upp-            bruksenheten vid gåvobeskattningen. Produk-
30712: skattas tili gängse värde, dvs. tili troligt överlåtel-   tionskvoten avspeglar slaktvärdet och gängse
30713: sepris. En gårdsbruksenhet uppskattas som en              värdet av en mjölkande ko, dvs. skillnaden i av-
30714: helhet, varvid alla förmåner som hör tili den             kastningsvärdet.
30715: beaktas när dess värde fastställs.                           Vid arvs- och gåvobeskattningen är utgångs-
30716:    De immateriella rättigheter som ingår i ett            punkten en enhetlig uppskattning av egendoms-
30717: företag är i princip skattepliktiga tiligångar vid        slagen. På gåvoskattens belopp borde det inte ha
30718: arvs- och gåvobeskattningen. Aven vid förmö-              någon inverkan om som gåva ges pengar som
30719: genhetsbeskattningen är sådana immaterielia               man har fått för kor som sålts tili slakt och för en
30720: rättigheter som anskaffats mot vederlag och som           produktionskvot som sålts tili grannen elier om
30721: kan överlåtas skilt för sig skattepliktiga tiligång-      korna jämte produktionskvoter ges som gåva,
30722: ar. Produktionskvoter som anskaffats mot ve-              varvid gåvans värde är det sammanlagda värdet
30723: derlag har också vid förmögenhetsbeskattningen            av kornas slaktvärde och produktionskvoten.
30724: ansetts vara skattepliktiga tiligångar.                      Enligt skattestyrelsens anvisningar beaktas
30725:    När en gårdsbruksenhet genom generations-              mjölkproduktionskvoterna inte två gånger vid
30726: växling överlåts tili den som fortsätter med jord-        gåvobeskattningen, och därför kan det anses att
30727: bruket följer produktionskvoten för mjölk i ali-          gåvobeskattningen av produktionskvoterna sker
30728: mänhet med gårdsbruksenheten, om man över                 helt enligt gäliande lag.
30729: 
30730:      Helsingfors den 23 november 1994
30731: 
30732:                                                                             Finansminister Iiro Viinanen
30733:                         j
30734: 
30735:                         j
30736: 
30737:                     j
30738: 
30739:                     j
30740: 
30741:                 j
30742: 
30743:                 j
30744: 
30745:             j
30746: 
30747:             j
30748: 
30749:         j
30750: 
30751:         j
30752: 
30753:     j
30754: 
30755:     j
30756: 
30757: j
30758: 
30759: j
30760:                                                      1994 vp
30761: 
30762: Kirjallinen kysymys 693
30763: 
30764: 
30765: 
30766: 
30767:                                        Vistbacka: Poliisijohtajan lausunnosta lapsen säilöönottoa koske-
30768:                                            vassa asiassa Seinäjoella
30769: 
30770: 
30771:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
30772: 
30773:     Ilta-Sanomat kirjoitti 9.9.1994 suurin otsikoin        misen vuoksi. Menettely on tässä tilanteessa ollut
30774: Seinäjoen poliisin sulkeneen 3-vuotiaan lapsen             lapsen edun mukaista." Lisäksi vastauksesta käy
30775: putkaan. Jutussa väitettiin, että tytön isä olisi          selvästi ilmi, että useimmat Ilta-Sanomien ko.
30776: viety väkisin kuultavaksi vahingonkorvausasias-            jutussa esitetyt tiedot tapauksesta ja sen kulusta
30777: sa poliisilaitokselle ja että poliisit eivät olisi suos-   ovat olleet virheellisiä. Poliisijohtaja on siis otta-
30778: tuneet muihin lapsen hoitojärjestelyihin kuin po-          nut kantaa ja kommentoinut tapausta lehdelle
30779: liisiasemalle mukaan ottamiseen. Tämänjälkeen              virheellisten tietojen pohjalta, koska hän ei ole
30780: molemmat, isä ja lapsi, olisi suljettu tuntikausiksi       tarkastanut yksityiskohtia ennen lausuntoaan.
30781: putkaan.                                                      Poliisijohtaja Naulapään menettelyä kyseises-
30782:     Kyseisen Ilta-Sanomien jutun yhteydessä on             sä tapauksessa voidaan ihmetellä, onhan hän ih-
30783: haastateltu myös poliisijohtaja Reijo Naulapää-            mettelemällä alaistensa toimia antanut julkisuu-
30784: tä. Haastattelussa hän sanoo olevansa hämmäs-              teen kuvan, että Seinäjoen poliisi olisi toiminut
30785: tynyt, ihmettelee tapausta ja korostaa, ettei lap-         harkitsemattomasti taijopa virheellisesti. Tätä ei
30786: seen pitäisi liittyä minkäänlaista poliisitoimenpi-        voida pitää poliisin julkisen kuvan eikä sisäisen
30787: dettä. Naulapää on antanut lausuntonsa lehdelle            hengen kannalta oikeana menettelynä.
30788: täysin kuulematta asianosaisia poliiseja Seinä-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30789: joella. Jutusta saa kuvan, että poliisijohtaja             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30790: myöntäisi lehtijutussa esitetyt tiedot oikeiksi ja         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30791: jopa nuhtelisi alaisiaan.                                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30792:     Tapauksesta tehtiin eduskunnassa myös kir-
30793: jallinen kysymys kansanedustaja Mäkelän toi-                           Onko Hallitus tietoinen siitä, että po-
30794: mesta. Vastauksessaan ministeri Pekkarinen to-                     liisijohtaja Naulapää on tarkistamatta
30795:  teaa mm. seuraavaa: "Sisäasiainministeriön käsi-                  tietojen paikkansapitävyyttä kommen-
30796:  tyksen mukaan lapsen ottaminen vanhempansa                        toinut lehdistössä Seinäjoella tapahtu-
30797:  kanssa pidätystiloihin on poikkeuksellinen me-                    nutta lapsen pidätystiloihin ottamista ja
30798:  nettely. Poliisin toimenpiteet kuitenkin osoitta-                 tällä tavoin vaarantanut poliisin julki-
30799:  vat selvästi, että sitä on poliisin puolelta pyritty              suuskuvaa, sekä
30800:  välttämään viimeiseen asti. Näin kuitenkin on                         mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
30801: jouduttu menettelemään lapsen isän käyttäyty-                      poliisijohtajaa kohtaan?
30802: 
30803:       Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1994
30804: 
30805:                                                Raimo Vistbacka
30806: 
30807: 
30808: 
30809: 
30810:  240017
30811: 2                                        1994 vp -   KK 693
30812: 
30813: 
30814: 
30815: 
30816:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30817: 
30818:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tehtyihin poliisitoimenpiteisiin. Silloin kun ta-
30819: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        pauksen yksityiskohdat eivät ole haastateltavan
30820: olette 3 päivänä marraskuuta 1994 päivätyn kir-      tiedossa eikä niihin voida ottaa kantaa, toimitta-
30821: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     jat pyytävät vastausta asiaan periaatteellisella ta-
30822: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vistbackan        solla. Näin tapahtui myös Seinäjoen tapaukses-
30823: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 693:        sa. Poliisin ylijohto lähtee tällaisissa tapauksissa
30824:                                                      siitä olettamuksesta, että toimittajat ovatjourna-
30825:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että po-   listin ohjeiden mukaisesti hankkineet totuuden-
30826:        liisijohtaja Naulapää on tarkistamatta        mukaisen kuvan tapahtumista.
30827:        tietojen paikkansapitävyyttä kommen-              Poliisijohtaja Naulapään vastauksissa Ilta-Sa-
30828:        toinut lehdistössä Seinäjoella tapahtu-       nomien toimittajan kysymyksiin ei arvosteltu
30829:        nutta lapsen pidätystiloihin ottamista ja     Seinäjoen poliisia eikä hänen tarkoituksenaan
30830:        tällä tavoin vaarantanut poliisin julki-      ollut vaarantaa poliisinjulkista kuvaa. Kun Ilta-
30831:        suuskuvaa, sekä                               Sanomien toimittaja Heikki Saari kertoi poliisi-
30832:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       johtaja Reijo Naulapäälle oman versionsa Seinä-
30833:        poliisijohtajaa kohtaan?                      joen tapauksesta, poliisijohtaja Naulapää totesi,
30834:                                                      ettei toimittaja Saaren kertoma menettely ole
30835:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          normaalia poliisikäytäntöä. Samalla poliisijoh-
30836: taen seuraavaa:                                      taja Naulapää ihmetteli, mistä asiassa on kysy-
30837:                                                      mys.
30838:    Toimittajat vaativat usein poliisin ylijohtoa         Hallituksella ei ole syytä ryhtyä toimenpitei-
30839: ottamaan nopeasti kantaa eri puolilla Suomea         siin poliisijohtaja Reijo Naulapäätä kohtaan.
30840: 
30841:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1994
30842: 
30843:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
30844:                                             1994 vp -    KK 693                                             3
30845: 
30846: 
30847: 
30848: 
30849:                                           Tili Riksdagens Talman
30850: 
30851:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         då den intervjuade inte känner till detaljerna i
30852: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den          ärendet och det inte är möjligt att ta ställning till
30853: 3 november 1994 tili vederbörande medlem av              dem, ber redaktörerna den intervjuade om ett
30854: statsrådet översänt följande av riksdagsman              svar på principiell nivå. Så skedde också då det
30855: Vistbacka undertecknade spörsmål nr 693:                 gällde händelsen i Seinäjoki. Polisledningen ut-
30856:                                                          går i denna typ av situationer från antagandet att
30857:             Är Regeringen medveten om att polis-         redaktörerna har skaffat sig en med sanningen
30858:         chef Naulapää, utan att kontroliera sa-          överensstämmande bild av händelsen enligt jour-
30859:         kens riktighet, har uttalat sig i pressen om     nalistiska regler.
30860:         händelsen i Seinäjoki då ett barn togs med          PolischefNaulapää kritiserade inte Seinäjoki-
30861:         tili den lokal där den anhåline fadern för-      polisen i sina svar på frågorna som tidningen Ilta-
30862:         varades, och att polischefen på detta sätt       Sanomats redaktör ställde. lnte heller var det
30863:         satt alimänhetens bild av polisen på spel,       hans avsikt att sätta allmänhetens bild av polisen
30864:         och                                              på spel. Då IIta-Sanomats redaktör Heikki Saari
30865:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        berättade sin egen version av händelsen i Seinäjo-
30866:         mot polischefen?                                 ki för polischef Reijo Naulapää, konstaterade
30867:                                                          denne att det förfarande redaktör Saari beskrev
30868:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            inte är normalt polisförfarande. Samtidigt und-
30869: anföra följande:                                         rade polischefen vad saken egentligen rörde sig
30870:                                                          om.
30871:    Tidningsredaktörerna kräver ofta att polisens            Regeringen har ingen orsak att vidta åtgärder
30872: ledning snabbt skali ta stälining tili polisiära åt-     mot polischef Reijo Naulapää.
30873: gärder som vidtagits på olika håll i landet. 1 de fall
30874: 
30875:      Helsingforsden 22 november 1994
30876: 
30877:                                                                      lnrikesminister Mauri Pekkarinen
30878:                                                1994vp
30879: 
30880: Kirjallinen kysymys 694
30881: 
30882: 
30883: 
30884: 
30885:                                   P. Leppänen ym.: Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelystä
30886: 
30887: 
30888: 
30889:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30890: 
30891:    Useita vuosia on vallinnut se ongelma, että               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin elä-
30892: yksityisten eläkelaitosten lääkärit päätyvät työ-         kettä hakevan oikeusturvan parantami-
30893: kyvyttömyyseläkkeen osalta eläkkeen hakijaa               seksi niin, että hakija voisi vaatia ennen
30894: näkemättä, kuulematta ja tutkimatta hylkää-               hylkäävää ratkaisua työkykynsä tutki-
30895: vään ratkaisuun, joka poikkeaa asianomaisen               mista eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin
30896: tuntevan ja häntä hoitavan lääkärin ratkaisusta.          toimesta?
30897:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30898: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30899: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30900: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30901:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1994
30902: 
30903:           Pekka Leppänen                 Heli Astala                 Claes Andersson
30904:           Eila Rimmi                     Iivo Polvi                  Martti Korhonen
30905:           Ensio Laine                    AskoApukka                  RailaAho
30906:                                          Reijo Laitinen
30907: 
30908: 
30909: 
30910: 
30911:  240017
30912: 2                                        1994 vp -   KK 694
30913: 
30914: 
30915: 
30916: 
30917:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30918: 
30919:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ta kuntoutustoimenpiteiden antamaan mahdolli-
30920: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suuteen pitää työikäiset ihmiset nykyistä kauem-
30921: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      min työssä. Nyt saadun selvityksen mukaan eläk-
30922: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka           keelle vuonna 1993 siirtyneiden keskimääräinen
30923: Leppäsen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         keski-ikä on kaikissa eläkejärjestelmissä noin 58
30924: myksen n:o 694:                                      vuotta. Eläketurvakeskuksen laskelmien mu-
30925:                                                      kaan yksilötasolla eläkkeelle siirtymisen aikais-
30926:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin elä-       tuminen yhdellä vuodella aiheuttaa eläkejärjes-
30927:        kettä hakevan oikeusturvan parantami-         telmälle kustannuksia, joiden suuruusluokka on
30928:        seksi niin, että hakija voisi vaatia ennen    75-90 prosenttia eläkkeelle jääneen vuosipal-
30929:        hylkäävää ratkaisua työkykynsä tutki-         kasta. Kustannus olisi likimain sama myös sil-
30930:        mista eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin     loin, kun eläkkeelle jääneen tilalle tulisi uusi va-
30931:        toimesta?                                     kuutettu. Myös näiden lukujen valossa ministe-
30932:                                                      riö pitää tärkeänä, että erilaisin toimenpitein py-
30933:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rittäisiin parantamaan työikäisten ihmisten mah-
30934: vasti seuraavaa:                                     dollisuuksia pysyä nykyistä pidempään työelä-
30935:                                                      mässä.
30936:    Kysymys koskee suurelta osin samaa ongel-             Kuntoutuksen kokonaisuudistusta koskevat
30937: makenttää kuin viime kuussa eduskunnassa käsi-       lait annettiin maaliskuussa 1991, ja ne tulivat
30938: teltävänä ollut kirjallinen kysymys n:o 591 ja       voimaan 1 päivänälokakuuta 1991. Uudistuksen
30939: siihen antamani vastaus. Edellä mainitussa kysy-     tavoitteena on ollut, että kansalaiset voisivat
30940: myksessä kansaneläkelaitosta arvosteltiin siitä,     osallistua työelämään kykyjensä ja ikänsä edel-
30941: että se on eläkkeenhakijaa näkemättä päätynyt        lyttämällä tavalla entistä paremmin ja pidem-
30942: työkyvyttömyyseläkeratkaisussaan toisenlaiseen       pään. Tällöin muun muassa otettiin kansanelä-
30943: lopputulokseen kuin hakijaa hoitanut lääkäri.        kelakiin ja työeläkelakeihin säännökset, jotka
30944: Nyt käsiteltävänä olevassa kysymyksessä vastaa-      edellyttävät, että eläkelaitos ennen kuin se päät-
30945: vanlainen arvostelu on kohdistettu yksityisen        tää työkyvyttömyyseläkkeestä tarvittaessa var-
30946: puolen eläkelaitoksen ratkaisuihin. Julkisuudes-     mistaa, että henkilön mahdollisuudet kuntou-
30947: sa samankaltaista arvostelua on esitetty paitsi      tukseen on selvitetty. Toisaalta, jos eläkelaitos
30948: kansaneläkelaitoksen ja yksityisen puolen työ-       hylkää työkyvyttömyyseläkehakemuksen, sen
30949: eläkelaitosten niin myös asianomaisten muutok-       on ohjattava työntekijä tarpeen mukaan hänen
30950: senhakuasteiden ratkaisuista.                        kuntoutustarvettaan vastaavan kuntoutuksen
30951:    Totesin kirjalliseen kysymykseen n:o 591 vas-     tai muiden palveluiden piiriin. Näiden säännös-
30952: tatessani muun muassa, että voimassa olevan          ten tarkoituksena on nimenomaan saada ulko-
30953: lainsäädännön mukaan työkyvyttömyyseläk-             puolinen näkemys eläkkeenhakijan työkykyisyy-
30954: keen saaminen edellyttää myös muiden kuin ha-        destä ohjaamalla hänet esimerkiksi kuntoutus-
30955: kijan terveydentilaa koskevien seikkojen selvittä-   tutkimuksiin. Voimassa olevan lainsäädännön
30956: mistä. Jos eläkeratkaisut perustuisivat pelkäs-      mukaan eläkelaitos voi lisäksi kustannuksellaan
30957: tään hoitavan lääkärin lausuntoon ja arvioon         velvoittaa työkyvyttömyyseläkkeen hakijan käy-
30958: hakijan työkyvyttömyydestä, ei kaikkia laissa        mään tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän lää-
30959: säädettyjä työkyvyttömyyseläkkeen saamisen           kärin luona tai eläkelaitoksen nimeämässä sai-
30960: edellytyksiä voitaisi ottaa huomioon eikä vaati-     raalassa työkyvyttömyyden selvittämistä varten.
30961: mus työkyvyttömyyseläkeratkaisujen keskinäi-             Sosiaali- ja terveysministeriö pitää esitetyn
30962: sestä tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuu-         kysymyksen puitteissa eläkkeen hakijan oikeus-
30963: desta toteutuisi. Samalla totesin Suomen eläke-      turvan kannalta voimassa olevaa työkyvyttö-
30964: järjestelmiä koskevien tietojen viittaavan siihen,   myyseläke- ja kuntoutuslainsäädäntöä riittävä-
30965: että eläkkeelle jäädään 59 vuoden iässä, minkä       nä. Sen sijaan ministeriö katsoo, että eläkkeen
30966: vuoksi tulisi entistä enemmän kiinnittää huomio-     hakijoita hoitavien lääkäreiden ja eläkelaitosten
30967:                                         1994 vp -   KK 694                                          3
30968: 
30969: tulisi käytännössä kiinnittää entistä enemmän       mään kuntoutusjärjestelmästä tiedottamiseen
30970: huomiota niihin mahdollisuuksiin, joita kuntou-     entistä enemmän huomiota kuntoutuslainsää-
30971: tusjärjestelmässä on. Ministeriö tulee kiinnittä-   dännön kehittämisen yhteydessä.
30972:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1994
30973: 
30974:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
30975: 4                                          1994 vp -   KK 694
30976: 
30977: 
30978: 
30979: 
30980:                                          Tili Riksdagens Talman
30981: 
30982:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ner i arbetsför ålder kvar i arbetslivet längre än
30983: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         för närvarande. En1igt en fårsk utredning som
30984: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       täckte alla pensionssystem var den genomsnittli-
30985: man Pekka Leppänen m.fl. undertecknade spörs-          ga pensioneringsåldern ca 58 år för dem som gick
30986: mål nr 694:                                            i pension 1993. Pensionsskyddscentralens beräk-
30987:                                                        ningar visar att en tidigareläggning av pensioner-
30988:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         ingen med ett år på det individuella planet föror-
30989:         förbättrande av pensionssökandenas             sakar pensionssystemet kostnader som uppgår
30990:         rättsskydd så att sökandena innan ett av-      till ca 75-90 procent av den pensionerades årsin-
30991:         slagsbeslut fattas kunde kräva att deras       komst. Kostnaden skulle vara i stort sett densam-
30992:         arbetsförmåga undersöks på åtgärd av           ma också i det fallet att en ny arbetstagare ersät-
30993:         pensionsanstaltens sakkunnigläkare?            ter den som gått i pension. Också mot bakgrun-
30994:                                                        den av dessa siffror anser ministeriet det vara
30995:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          viktigt att man med hjälp avolika åtgärder försö-
30996: anföra följande:                                       ker förbättra möjligheterna för dem som är i
30997:                                                        arbetsför ålder att stanna kvar i arbetslivet längre
30998:    Frågan gäller till stor del samma problematik       än för närvarande.
30999: som berördes i spörsmål nr 591 och i mitt svar på          Lagarna om en totalrevidering av rehabi1ite-
31000: detta, vilket för omkring en månad sedan be-           ringen gavs i mars 1991 och de trädde i kraft den
31001: handlades i riksdagen. I nämnda spörsmål kriti-        1 oktober 1991. Avsikten med reformen var att
31002: serades folkpensionsanstalten för att den, utan        medborgarna skall erbjudas bättre möjligeter att
31003: att ha sett pensionssökanden, i sitt beslut om         under en längre tid deltai arbetslivet på ett sätt
31004: invalidpension har kommit fram till ett annat          som motsvarar deras förmåga och ålder. Härvid
31005: resultat än den läkare som behandlat sökanden. I       kompletterades folkpensions1agen och arbets-
31006: det spörsmål som nu behandlas har motsvarande          pensionslagarna med stadganden, enligt vilka
31007: kritik riktats mot de invalidpensionsbeslut som        pensionsanstalten innan den fattar beslut om in-
31008: avser pensionsanstalterna inom den privata sek-        validpension vid behov skall se tili att sökandens
31009: torn. I offentligheten har liknande kritik fram-       möjligheter till rehabilitering har klarlagts. Om
31010: förts i fråga om inte enbart folkpensionsanstalten     en pensionsansökan avslås skall pensionsanstal-
31011: och den privata sektorns pensionsanstalter, utan       ten, om så fordras, ansvisa arbetstagaren rehabi-
31012: också vad gäller avgöranden i de besvärsinstan-        litering eller andra tjänster som motsvarar hans
31013: ser som handlägger ärenden av detta slag.              rehabiliteringsbehov. Avsikten med dessa stad-
31014:    I mitt svar på spörsmål nr 591 konstaterade jag     ganden är uttryckligen att genom exempelvis en
31015: bl.a. att beviljandet av invalidpension enligt gä1-    rehabiliteringsundersökning inhämta en utom-
31016: lande lagstiftning förutsätter att även andra fak-     ståendes uppfattning om pensionssökandens ar-
31017: torer än sökandens hälsotilistånd reds ut. Om          betsförmåga. Enligt gällande lagstiftning kan
31018: pensionsbesluten skulle basera sig på enbart den       pensionsanstalten dessutom på egen bekostnad
31019: behandlande läkarens utlåtande och hans be-            förplikta den som söker invalidpension att för
31020: dömning av sökandens arbetsoförmåga, så skulle         utredande av arbetsoförmågan genomgå under-
31021: inte alla de vilikor som i lagen anges för beviljan-   sökning hos en läkare eller på ett sjukhus som
31022: de av invalidpension kunna beaktas. Inte heller        pensionsanstalten anger.
31023: skulle kravet på att alla invalidpensionsbeslut            Social- och hälsovårdsministeriet anser med
31024: uppfyller samma objektivitets- och rättvisekrite-      utgångspunkt i det aktuella spörsmålet att den
31025: rier då kunna uppfyllas. Samtidigt konstaterade        gällande invalidpensions- och rehabiliteringslag-
31026: jag att uppgifterna om vårt pensionssystem tyder       stiftningen är tillräcklig med tanke på pensions-
31027: på att den genomsnittliga pensioneringsåldern är       sökandenas rättsskydd. Samtidigt betonar minis-
31028: 59 år. Därför borde allt större avseende fåstas vid    teriet dock att både de läkare som sköter pen-
31029: möjligheten att genom rehabilitering hålla perso-      sionssökanden och pensionsanstalterna i prakti-
31030:                                          1994 vp -   KK 694                                          5
31031: 
31032: ken borde fåsta större avseende vid de möjlighe-     vecklas kon;tmer ministeriet att i allt högre grad
31033: ter som rehabiliteringssystemet innefattar. I sam-   uppmärksamma den informationsverksamhet
31034: band med att rehabiliteringslagstiftningen ut-       som gäller rehabiliteringssystemet.
31035:      Helsingfors den 25 november 1994
31036: 
31037:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
31038:                                                 1994vp
31039: 
31040: Kirjallinen kysymys 695
31041: 
31042: 
31043: 
31044: 
31045:                                    Vähänäkki: Veronkierron ja -kavallusten estämisestä
31046: 
31047: 
31048: 
31049:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31050: 
31051:     Valtioneuvoston kyselytunnilla 3.11.1994 oli      "commandojoukot" olivat käytössä varatuo-
31052: esillä eräiden suuryhtiöiden johtajilleen myön-       mari Mikko Laaksosen ollessa verohallituksen
31053: tämien optiolainojen verotuskohtelua koskeva          pääjohtajana, jolloin myös todettiin, että nämä
31054: asia. Valtioneuvoston jäsenten antamien vas-          erikoistarkastajat ansaitsivat monin kerroin
31055: tausten perusteella on arvioitavissa, että asian      palkkansa paljastettujen veronkiertojen ja jopa
31056: johdosta tullaan ryhtymään tarvittaviin toimiin       oikeuteen saatettujen veronkavallusten tuotta-
31057: veronkierron estämiseksi. - Ko. tapaus on kui-        man hyödyn perusteella.
31058: tenkin vain yksittäistapaus, sillä koska hyvänsä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31059: saatamme tulevaisuudessa lukea lehdistä jälleen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31060: uusilla tavoilla suoritetuista yrityksistä tai myös   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31061: onnistumisista veronkierron alalla. Tämän             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31062: vuoksi olisi tarkoituksenmukaista, että valtio-
31063: varainministeriössä ja nimenomaan verohalli-                    Aikooko Hallitus ryhtyä seuraaviin
31064: tuksessa selvitettäisiin kaikkien verolakien sisäl-          toimiin veronkiertämistenja -kavallusten
31065: tämät veronkierto- ja kavallusmahdollisuudet.                ennakolta estämiseksi:
31066:  Koska pääministeri Esko Ahon hallitus on tottu-                - voimassa olevan verotuslainsää-
31067: nut muutenkin "kääntämään kaikki kivet" val-                 dännön tutkimiseksi mahdollisten vero-
31068: tion tulojen lisäämiseksi, olisi oletettavaa, että           tuksellisten porsaanreikien löytämiseksi
31069:  myös pyrittäisiin tukkimaan verotulojen valumi-             ja poistamiseksi,
31070:  nen vääriin käsiin.                                            - tarpeellisen verotarkastuksen eri-
31071:     Toinen tapa veronkierron ja siihen liittyvien            tyisryhmän perustamiseksi epäiltävissä
31072: jopa rötösten paljastamiseksi olisi palkata vero-            olevien huomattavia veronalaisia tuloja
31073:  hallitukseen erikoisverotarkastajia määräaikai-             pimittämään pyrkivien veronkiertoyri-
31074:  siin tehtäviin joka vuosi. He voisivat keskittyä            tysten tai -kavallusten paljastamiseksi jo
31075:  niihin tapauksiin, joissa on epäiltävissä suuria            ennakkoon?
31076:  veronkiertoja tai niiden yrityksiä. Nämä ns.
31077: 
31078:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1994
31079: 
31080:                                            Matti Vähänäkki
31081: 
31082: 
31083: 
31084: 
31085: 240017
31086: 2                                       1994 vp -   KK 695
31087: 
31088: 
31089: 
31090: 
31091:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31092: 
31093:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lassapitosäännöksiä väljentämällä myös laajen-
31094: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       taa veroviranomaisen oikeutta saada sivulliselta,
31095: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kuten rahalaitoksilta ja muilta yrityksiltä, tietoa
31096: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-      harmaan talouden alueella tapahtuvan vero-
31097: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        säännösten vastaisen toiminnan paljastamiseksi.
31098: n:o 695:                                            Veroviranomaisen tiedonsaantioikeuden laajen-
31099:                                                     taminen edistäisi myös verotukseen liittyvien
31100:           Aikooko Hallitus ryhtyä seuraaviin        muiden väärinkäytösten selvittämistä ja mahdol-
31101:        toimiin veronkiertämistenja -kavallusten     listaisi valvontaresurssien kohdentamisen ny-
31102:        ennakolta estämiseksi:                       kyistä paremmin sellaisiin kohteisiin, joissa vero-
31103:           - voimassa olevan verotuslainsää-         vilpin esiintymistodennäköisyys on suuri. Työ-
31104:        dännön tutkimiseksi mahdollisten vero-       ryhmän ehdotukset olisivat muutenkin edistä-
31105:        tuksellisten porsaanreikien löytämiseksi     mässä verovalvoonalle asetettujen tavoitteiden
31106:        ja poistamiseksi,                            toteutumista. Verovalvonnan tavoitteita ja nii-
31107:           - tarpeellisen verotarkastuksen eri-      den saavuttamiseksi tarvittavia keinoja on tar-
31108:        tyisryhmän perustamiseksi epäiltävissä       kasteltu juuri valmistuneessa verohallinnon ve-
31109:        olevien huomattavia veronalaisia tuloja      rovalvontastrategiaa käsittelevässä työryhmä-
31110:        pimittämään pyrkivien veronkiertoyri-        muistiossa.
31111:        tysten tai -kavallusten paljastamiseksi jo       Kansainväliseen verotukseen liittyviä väärin-
31112:        ennakkoon?                                   käytöksiä on omiaan poistamassa parhaillaan
31113:                                                     eduskunnassa käsiteltävänä oleva hallituksen
31114:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        esitys ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden ve-
31115: vasti seuraavaa:                                    rotuksesta. Esityksen tarkoituksena on ehkäistä
31116:                                                     ulkomaisten väliyhteisöjen avulla tapahtuvaa
31117:    Verovalvonnan keskeisiin tavoitteisiin kuulu-    Suomen verotuksen välttämistä, joka voidaan
31118: vat tällä hetkellä harmaan talouden ehkäisemi-      toteuttaa ohjaamalla tuloa matalan verorasituk-
31119: nen ja kansainvälisen verotukseen liittyvien vää-   sen valtioon perustettuun yhteisöön.
31120: rinkäytösten torjuminen. Näillä alueilla koetaan        Verohallituksen ja lääninverovirastojen toi-
31121: suuria verotulojen menetyksiä. Keinoja harmaan      minnan tavoitteissa vuodelle 1994 kiinnitetään
31122: talouden ehkäisemiseksi on selvitetty työryhmäs-    huomiota taloudellisten rikosten torjuntaan yh-
31123: sä, joka on saanut vastikään väliraporttinsa val-   dessä muiden viranomaisten kanssa. Valvonta-
31124: miiksi. Siinä ehdotetut viranomaisten tiedon-       voimavaroja on kuluvan vuoden aikana kohdis-
31125: saantia koskevat säännösmuutokset ovat jatko-       tettu tuntuvasti verorikoksia ja verovilpin ennal-
31126: valmistelun kohteena siinä tarkoituksessa, että     ta ehkäisemistä koskevaan selvitystyöhön. Tätä
31127: tarvittavista muutoksista annetaan hallituksen      työtä on tarkoitus edelleenkin tehostaa ja lisätä.
31128: esitykset vielä näille valtiopäiville. Ehdotusten   Tarkoitus on järjestelmällisesti kartoittaa ja seu-
31129: tavoitteena on paitsi parantaa viranomaisten        rata verovilpin erilaisia tekotapoja veronkierron
31130: kesken tapahtuvaa tiedonvälitystä nykyisiä sa-      vastaisen toiminnan tehostamiseksi.
31131: 
31132:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1994
31133: 
31134:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
31135:                                          1994 vp -   KK 695                                           3
31136: 
31137: 
31138: 
31139: 
31140:                                        Till Riksdagens Talman
31141: 
31142:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     tag, för att kunna avslöja verksamhet som sker i
31143: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       strid med skattelagstiftningen på den grå ekono-
31144: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     mins område. En utvidgad rätt till information
31145: man Matti Vähänäkki undertecknade spörsmål           skulle främja skattemyndigheternas utredningar
31146: nr 695:                                              av andra former av missbruk i anslutning tili
31147:                                                      beskattningen och skulle göra det möjligt att i
31148:           Ämnar Regeringen vidta följande åt-        högre grad än för närvarande koncentrera an-
31149:        gärder för att förebygga kringgående av       vändningen av resurserna för kontrollverksam-
31150:        skatt och skatteförsnillning:                 het tili sådana objekt där sannolikheten för före-
31151:           - undersöka gällande skattelagstift-       komsten av skattefusk är stor. Arbetsgruppens
31152:        ning för att finna eventuella kryphål och     förslag gick också i övrigt ut på att genomföran-
31153:        avlägsna dem,                                 det av de mål som satts upp för skattekontroll
31154:           - tillsätta en specialgrupp för skatte-    skall främjas. Målen för skattekontrollen och
31155:        granskning som redan på förhand kan           metoderna för att nå dessa mål har granskats av
31156:        avslöja fall där man kan misstänka att        en arbetsgrupp som behandlat strategin för skat-
31157:        någon försöker dölja betydande skatte-        teförvaltningens skattekontroll och resultaten
31158:        pliktiga inkomster i avsikt att kringgå       framgår av en promemoria som nyligen färdig-
31159:        skatt eller ägna sig åt skatteförsnillning?   ställts.
31160:                                                         Det är tänkt att missbruk i anslutning till den
31161:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        internationella beskattningen skall åtgärdas med
31162: anföra följande:                                     den regeringsproposition om beskattning av del-
31163:                                                      ägare i utländska bassamfund som för närvaran-
31164:    Ett av de centrala målen för skattekontrollen     de är under behandling i riksdagen. A vsikten
31165: är för närvarande att undertrycka den grå ekono-     med propositionen är att förhindra kringgående
31166: min och att bekämpa missbruk i anslutning till       av skatt med hjälp av utländska bassamfund. Ett
31167: den internationella beskattningen. På dessa om-      sådant kringgående kan genomföras genom att
31168: råden är förlusterna av skatteinkomster stora.       inkomsten dirigeras till ett samfund som grun-
31169: Metoder för att undertrycka den grå ekonomin         dats i en stat med låg skattebörda.
31170: har utretts i en arbetsgrupp som nyligen har får-       1 målen för skattestyrelsens och länsskatte-
31171: digställt en mellanrapport. De ändringar som         verkens verksamhet 1994 fåsts uppmärksamhet
31172: arbetsgruppen föreslagit i stadgandena om myn-       vid bekämpningen av ekonomiska brott i samar-
31173: digheternas rätt till information är föremål för     bete med andra myndigheter. Resurserna för
31174: fortsatt utredning med avsikten att de regerings-    kontrollverksamhet har under innevarande år
31175: propositioner som krävs överlämnas ännu till         märkbart koncentrerats på utredningsarbete
31176: denna riksdag. Målet med förslagen är förutom        som gäller förebyggande av skattebrott och skat-
31177: att förbättra informationsförmedlingen mellan        tefusk. Det är meningen att detta arbete ytterliga-
31178: myndigheterna genom att mjuka upp nuvarande          re skall effektiveras och utökas. A vsikten är att
31179: sekretessbestämmelser också att utöka myndig-        systematiskt kartlägga och följa upp olika tillvä-
31180: heternas rätt att få information från utomståen-     gagångssätt i fråga om skattefusk för att effekti-
31181: de, såsom penninginrättningar och andra före-        vera insatserna mot kringgående av skatt.
31182: 
31183:      Helsingfors den 24 november 1994
31184: 
31185:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
31186:                                                1994vp
31187: 
31188: Kirjallinen kysymys 696
31189: 
31190: 
31191: 
31192: 
31193:                                   Mäkipää: Työpaikka- ja oppilaitosruokailulle suunnitellun arvon-
31194:                                      lisäveron vaikutuksista
31195: 
31196: 
31197:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31198: 
31199:    Henkilöstö- ja oppilaitosruokaitua on Suo-            Hallitus on usein perustellut veroratkaisujaan
31200: messa kehitetty pitkään, ja maamme onkin tässä       Euroopan unionin käytännöllä ja Suomen liitty-
31201: asiassa edelläkävijöitä maailmassa. Merkittävä       misellä unioniin. Tässä tapauksessa ei kuiten-
31202: osa suomalaisista syö vain yhden kunnon aterian      kaan voida vedota tähänkään perusteeseen, sillä
31203: päivässä, ja tämän takia lounaan merkitys hyvän      myös Euroopan unionin maissa on useita esi-
31204: ravitsemuksen ja koko terveyden osatekijänä on       merkkejä henkilöstö- ja oppilaitosruokailun ar-
31205: tärkeä. Lounasruokailulla on oleellinen vaikutus     vonlisäverottomuudesta. On omituista, että hal-
31206: myös työtehoon ja vireyteen työpäivän aikana.        litus käyttää EU:ta tarkoitushakuisesti puolus-
31207: Ravitsemuskäyttäytymistä selvittäneissä tutki-       tellakseen vuoroin verottomuutta tai veronisuut-
31208: muksissa on tullut esiin ruoan hinnan selkeä vai-    ta omien tarkoitusperiensä mukaan. Koska op-
31209: kutus kulutuspäätöksiin. Hallituksen kaavaile-       pilaitos- ja työpaikkaruokailun verottomuutta
31210: ma arvonlisävero henkilöstö- ja oppilaitosruo-       puoltavat monet huomionarvoiset seikat, tulisi
31211: kailussa nostaisi välittömästi ateriahintoja sekä    tämä ruokailumuoto jättää jatkossakin koko-
31212: johtaisi merkittävässä määrin palaamista yksi-       naan arvonlisäverotuksen ulkopuolelle.
31213: puoliseen eväsruokailuun. Tämä puolestaan vai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31214: keuttaisi ratkaisevasti hyvän kansanravitsemuk-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31215: sen saavuttamiseksi asetettujen suositusten to-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31216: teutumista. Pitemmällä aikavälillä yksipuolinen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31217: ruokavalio altistaa puolestaan ihmisiä erilaisille
31218: sairauksille,jotka puolestaan aiheuttavat poissa-              Tietääkö Hallitus henkilöstö- ja oppi-
31219: oloja työstä ja kuormittavat terveyspalveluja.              laitosruokailulle kaavaillun arvonlisäve-
31220:  Unohtaa ei myöskään voi henkilöstö- ja oppilai-            rotuksen aiheuttamista ongelmista työte-
31221:  tosruokailussa toimivan henkilöstön työsuhtei-             hon ja kansanterveydellisten näkökanto-
31222: den jatkuvuutta ruokailun vähetessä veron voi-              jen suhteen?
31223:  maan tullessa.
31224: 
31225:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1994
31226: 
31227:                                             Lea Mäkipää
31228: 
31229: 
31230: 
31231: 
31232:  240017
31233: 2                                        1994 vp -   KK 696
31234: 
31235: 
31236: 
31237: 
31238:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31239: 
31240:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nut eduskunnalle esityksen arvonlisäverolain
31241: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muuttamisesta (HE 222). Esityksessä ehdotetaan
31242: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-        muun ohella, että tarjoilutoimintaan ja henkilös-
31243: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lea         töruokailuun sovellettaisiin yleistä verokantaa.
31244: Mäkipään näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Henkilöstö- ja oppilaitosruokailun verottomuut-
31245: n:o 696:                                             ta koskevat arvonlisäverolain säännökset ehdo-
31246:                                                      tetaan kumottaviksi. Oppilaitosruokailu säilyisi
31247:           Tietääkö Hallitus henkilöstö- ja oppi-     kuitenkin verottomana, jos oppilaitoksessa jär-
31248:        laitosruokailulle kaavaillun arvonlisäve-     jestetty koulutus on arvonlisäverolain mukaan
31249:        rotuksen aiheuttamista ongelmista työte-      verotonta. Lisäksi edellytetään, että ruokailun
31250:        hon ja kansanterveydellisten näkökanto-       järjestää koulutustoimen harjoittaja, ateriat luo-
31251:        jen suhteen?                                  vutetaan oppilaille koulutuksen yhteydessä ja
31252:                                                      aterioiden luovutus liittyy kiinteästi koulutuk-
31253:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seen. Verotonta olisi siten esimerkiksi perus-
31254: vasti seuraavaa:                                     koululaisille järjestetty ruokailu. Oppilaitosruo-
31255:                                                      kailun verottomuuden edellytyksenä olisivat sa-
31256:    Liittyessään Euroopan unioninjäseneksi Suo-       mat vaatimukset kuin muiden koulutuksen yh-
31257: mi samalla sitoutuu soveltamaan Euroopan yh-         teydessä luovutettujen tavaroiden ja palvelujen
31258: teisön säädösten mukaista arvonlisäverojärjes-       osalta.
31259: telmää. Euroopan yhteisön kuudennen arvon-              Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittää
31260: lisäverodirektiivin mukaan henkilöstö- ja oppi-      hallituksen esityksenjohdosta antamassaan mie-
31261: laitosruokailuun on sovellettava yleistä verokan-    tinnössä n:o 63, että oppilaitosruokailun vero-
31262: taa. Alempaa verokantaa saa soveltaa vain elin-      tuskohteluun ei tulisi vaikuttaa se, missä oikeu-
31263: tarvikkeiden myyntiin, ei niiden tarjoiluun. Siir-   dellisessa muodossa ruokailunpito järjestetään
31264: tymäsäännösten nojalla nykyiset jäsenvaltiot,        eli ruokalanpitäjänä voisi olla myös muu kuin
31265: jotka ennen vuotta 1991 sovelsivat alempaa vero-     koulutustoimen harjoittaja. Lisäksi valiokunta
31266: kantaa, saavat kuitenkin siirtymäkauden ajan         katsoo, että oppilaitosruokailun verottomuu-
31267: edelleen soveltaa alempaa verokantaa.                teen ei tulisi vaikuttaa myöskään sen, tapahtuu-
31268:    Valtioneuvosto teki 27 päivänä toukokuuta         ko ruokailu samassa oppilaitoksessa tai samassa
31269: 1994 periaatepäätöksen Suomen maa- ja elintar-       rakennuksessa, jossa opiskelu pääasiallisesti ta-
31270: viketalouden sekä alue- ja rakennepolitiikan so-     pahtuu. Valiokunta ehdottaa hallituksen esi-
31271: peuttamisesta Euroopan unionin jäsenyyteen.          tystä muutettavaksi siten, että verottomuuden
31272: Periaatepäätöksen verotusta koskevien ratkai-        edellytyksenä olisi, että ateriat luovutetaan oppi-
31273: sujen mukaan alkutuotevähennysjärjestelmästä         laille koulutuksen yhteydessä ja että aterioiden
31274: luovutaan ja elintarvikkeisiin sovelletaan alem-     luovutus liittyy kiinteästi koulutukseen. Halli-
31275: paa verokantaa.                                      tuksen esityksen käsittely on vielä kesken edus-
31276:    Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukai-          kunnassa.
31277: sesti hallitus on 7 päivänä lokakuuta 1994 anta-
31278: 
31279:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1994
31280: 
31281:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
31282:                                           1994 vp -   KK 696                                            3
31283: 
31284: 
31285: 
31286: 
31287:                                         Tili Riksdagens Ta/man
31288: 
31289:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mervärdesskattelagen (RP 222). I propositionen
31290: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           föreslås bl.a. att den allmänna skattesatsen till-
31291: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       lämpas på personalrestauranger och serverings-
31292: dagsman Lea Mäkipää undertecknade spörsmål            verksamhet. Mervärdesskattelagens stadganden
31293: nr 696:                                               om skattefrihet för personalrestauranger och ser-
31294:                                                       veringar i läroanstalter föreslås bli upphävda.
31295:           Är Regeringen medveten om vilka pro-        Måltidsservering i läroanstalter förblir dock
31296:        blem den planerade medvärdesbeskatt-           skattefri om den utbildning som ges vid läroan-
31297:        ningen av personal- och läroanstaltsmål-       stalten är skattefri enligt mervärdesskattelagen.
31298:        tider orsakar i arbetseffektivitets- och       Det förutsätts dessutom att serveringen ordnas
31299:        folkhälsohänseende?                            av den som bedriver verksamheten vid läroan-
31300:                                                       stalten, att måltiderna serveras eleverna i sam-
31301:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         band med utbildningen samt att överlåtelsen av
31302: anföra följande:                                      måltiderna nära anknyter till utbildningen. Den
31303:                                                       måltidsservering som ordnas för t.ex. grundskol-
31304:     Samtidigt med anslutningen tili Europeiska        elever skulle alltså enligt detta vara skattefri. En
31305: unionen förbinder sig Finland att tillämpa mer-       förutsättning för skattefrihet i fråga om läroan-
31306: värdesskattesystemet enligt Europeiska unio-          staltsmåltider skulle vara att samma krav som
31307: nens rättsakter. Enligt Europeiska gemenskap-         gäller i fråga om annan överlåtelse av varor och
31308: ens sjätte mervärdesskattedirektiv skall den all-     tjänster i samband med utbildning är uppfyllda.
31309: männa skattesatsen tillämpas på personal- och            Riksdagens statsutskott föreslår i sitt betän-
31310: läroanstaltsmåltider. En lägre skattesats får till-   kande nr 63 med anledning av regeringsproposi-
31311: lämpas enbart på försäljning av livsmedel, inte på    tionen att den skattemässiga behandlingen av
31312: servering av sådana. Med stöd av övergångsstad-       läroanstaltsmåltider inte skall påverkas av den
31313: gandena kan de av de nuvarande medlemsstater-         juridiska form i viiken serveringsverksamheten
31314: na som före 1991 tillämpade en lägre skattesats       bedrivs. Den som förestår matserveringen skulle
31315: dock fortsätta att tillämpa en sådan lägre skatte-    m.a.o. även kunna vara någon annan än den som
31316: sats under övergångsperioden.                         bedriver utbildningsverksamheten. Dessutom
31317:     Statsrådet fattade den 27 maj 1994 ett princip-   anser utskottet att skattefriheten för läroanstalts-
31318: beslut om anpassning av jordbruket och livs-          måltider inte heller bör påverkas därav, huruvida
31319: medelshushållningen samt regional- och struk-         serveringen sker i den läroanstalt eller i den bygg-
31320: turpolitiken i Finland tili ett medlemskap i          nad där studierna huvudsakligen bedrivs eller
31321: Europeiska unionen. Enligt de avgöranden i            inte. Utskottet föreslår att regeringens proposi-
31322: principbeslutet som gäller beskattningen slopas       tion ändras så att en förutsättning för skattefrihet
31323: systemet med primärproduktavdrag och tili-            skulle vara att måltiderna serveras eleverna i
31324: lämpas en lägre skattesats på livsmedel.              samband med utbildningen och att överlåtelsen
31325:     Enligt statsrådets principbeslut har regeringen   av måltiderna nära anknyter tili utbildningen.
31326: den 7 oktober 1994 överlåtit en proposition till      Behandlingen av propositionen pågår ännu i
31327:  riksdagen med förslag tili lag om ändring av         riksdagen.
31328: 
31329:      Helsingforsden 24 november 1994
31330: 
31331:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
31332: 1
31333: 1
31334:  1
31335:   1
31336:   1
31337:    1
31338:     1
31339:     1
31340:      1
31341:       1
31342:       1
31343:        1
31344:         1
31345:         1
31346:          1
31347:           1
31348:           1
31349:            1
31350:             1
31351:             1
31352:              1
31353:               1
31354:               1
31355:                1
31356:                 1
31357:                 1
31358:                  1
31359:                   1
31360:                   1
31361:                    1
31362:                     1
31363:                                                 1994 vp
31364: 
31365: Kirjallinen kysymys 697
31366: 
31367: 
31368: 
31369: 
31370:                                    Mäkipää: Eläkkeiden suuruudesta eri kalleusryhmissä
31371: 
31372: 
31373: 
31374:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31375: 
31376:    Kansaneläkkeen suuruus vaihtelee riippuen          Tämän takia tulisi perusteellisesti tutkiaja ryhtyä
31377: siitä, asuuko eläkkeen saaja I vai II kuntakalleus-   toimiin eläkkeiden kuntakalleusluokkamääritte-
31378: ryhmään kuuluvassa kunnassa. Ensimmäiseen             lyn poistamiseksi tai olennaiseksi lieventämisek-
31379: kalleusryhmään kuuluvissa kunnissa on eläke           si.
31380: tuntuvasti suurempi kuin toiseen kalleusryh-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31381: mään kuuluvassa kunnassa asuvalla eläkeläisel-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31382: lä. Eläkeläisten keskuudessa on esiintynyt run-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31383: saasti kritiikkiä kalleusluokan mukaan määräy-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31384: tyvää eläkejärjestelmää kohtaan. Useimmat elä-
31385: keläistenjokapäiväiseen elämiseen liittyvät asiat,              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
31386: kuten ruoka, lääkkeet, lämmityskulut ja matkat,              eläkkeiden kuntakalleusluokitukseen pe-
31387: eivät hinnaltaanjuurikaan poikkea toisistaan eri             rustuvan määrittelyn poistamiseksi tai
31388: kuntakalleusluokkiin kuuluvilla paikkakunnilla.              lieventämiseksi?
31389: 
31390:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1994
31391:                                              Lea Mäkipää
31392: 
31393: 
31394: 
31395: 
31396:  240017
31397: 2                                         1994 vp -   KK 697
31398: 
31399: 
31400: 
31401: 
31402:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31403: 
31404:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Toisaalta kalleusluokituksen muuttaminen
31405: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         siten, että toisen kalleusryhmän kunnat siirret-
31406: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       täisiin ensimmäiseen kalleusluokkaan, ei välttä-
31407: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lea Mäki-        mättä ole perusteltavissa, koska tämänsuuntai-
31408: pään näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         nen toimenpide lisäisi kohtuuttomasti työvoi-
31409: 697:                                                  makustannuksia ja johtaisi nopeisiin hyvitys-
31410:                                                       vaatimuksiin ensimmäisen kalleusryhmän kun-
31411:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         nissa. Vastaava heijastuma on nähtävissä myös
31412:        eläkkeiden kuntakalleusluokitukseen pe-        eläkkeissä. Kalleusluokituksesta luopuminen li-
31413:        rustuvan määrittelyn poistamiseksi tai         säisi paineita eläketasojen yhtenäistämiseen, ja
31414:        lieventämiseksi?                               usein tavoitteena olisi silloin toisen kuntaluo-
31415:                                                       kan eläkkeiden nostaminen ensimmäisen kal-
31416:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          leusluokan eläketurvan tasolle. Julkistalouden
31417: vasti seuraavaa:                                      huomattava velkaantuminen asettaa myös
31418:                                                       omat rajoituksensa kalleusluokituksen tarkista-
31419:    Kuntien kalleusluokituksen voimassaolo             miselle.
31420: päättyy vuoden 1995 lopussa. Kansaneläkejär-             Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitellään
31421: jestelmässä kunnat on jaettu kahteen luokkaan         parhaillaan eläkkeiden indeksijärjestelmää. Työ-
31422: elinkustannusten kalleuden perusteella. Edus-         ryhmän työlle asetettu määräaika päättyy huhti-
31423: kunta on kalleusluokitusta koskevia lakeja vah-       kuun lopussa 1995. Tässä yhteydessä on tarkoi-
31424: vistaessaan liittänyt päätöksiinsä ponsia järjes-     tuksenmukaista kartoittaa myös kuntien kalleus-
31425: telmästä luopumisesta. Monet tekijät viittaavat       luokitukseenja eläketasoon liittyvät tekijät siten,
31426: siihen, että yleinen kuntien kalleusluokitusjärjes-   että saadaan riittävää aineistoa ennen vuoden
31427: telmä sopii huonosti nykyiseen taloudelliseen         1995loppua.
31428: ympäristöön.
31429: 
31430:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994
31431: 
31432:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
31433:                                          1994 vp -      KK 697                                           3
31434: 
31435: 
31436: 
31437: 
31438:                                        Tili Riksdagens Talman
31439: 
31440:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Å andra sidan är det inte nödvändigtvis moti-
31441: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          verat att dyrortsklassificeringen ändras så att
31442: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        kommunerna i den andra dyrortsklassen över-
31443: man Lea Mäkipää undertecknade spörsmål nr               förs tili den första dyrortsklassen, eftersom en
31444: 697:                                                    åtgärd i denna riktning oskäligt skulie öka ar-
31445:                                                         betskraftskostnaderna och leda tili krav på snab-
31446:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ba gottgörelser i kommunerna i den första dyr-
31447:         ta för att avskaffa elier mildra verkning-      ortsklassen. Motsvarande fenomen kan ses även
31448:         arna av det på dyrortsklassificeringen av       i pensionerna. Om man avstår från dyrortsklassi-
31449:         kommuner baserade systemet för fast-            ficeringen, ökar trycket på ett förenhetligande av
31450:         stäliande av pensioner?                         pensionsnivåerna. Målet skulie i detta fali ofta
31451:                                                         vara att pensionerna i den andra komm unklassen
31452:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           skulle flyttas upp tili samma nivå som pensions-
31453: anföra följande:                                        skyddet i den första dyrortsklassen. Den avsevär-
31454:                                                         da skuldsättningen inom den offentliga ekono-
31455:    Dyrortsklassificeringen av kommuner kom-             min ställer även sina egna begränsningar på en
31456: mer att upphöra vid utgången av 1995.1 folkpen-         justering av dyrortsklassificeringen.
31457: sionssystemet är kommunerna indelade i två                 Vid social- och hälsovårdsministeriet utreds
31458: klasser på grundval av hur höga levnadskostna-          som bäst indexsystemet för pensioner. Arbets-
31459: derna är. 1 samband med att riksdagen har stad-         gruppens tidsfrist går ut i slutet av april 1995. 1
31460: fåst lagar om dyrortsklassificeringen har den tili      detta sammanhang är det ändamålsenligt att
31461: besluten fogat klämmar om slopande av syste-            också kartlägga sådana faktorer som hör sam-
31462: met. Mycket tyder även på att den alimänna              man med dyrortsklassificeringen av kommuner
31463: dyrortsklassificeringen av kommuner passar illa         och pensionsnivån på ett sådant sätt att man får
31464: in i den nuvarande ekonomiska miljön.                   ett tiliräckligt omfattande material före utgången
31465:                                                         av 1995.
31466:        Helsingforsden 28 november 1994
31467:                                                      Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
31468:                                                 1994vp
31469: 
31470: Kirjallinen kysymys 698
31471: 
31472: 
31473: 
31474: 
31475:                                    Mäkipää: Lääkkeiden hinnan määräytymisestä
31476: 
31477: 
31478: 
31479:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31480: 
31481:     Julkisuudessa on esiintynyt viime aikoina tie-    pois markkinoilta paremmin tuottavien tieltä.
31482: toja siitä, että Suomessa olisi lääketehtaiden kes-   Loppujen lopuksi potilaat ja yhteiskunta maksa-
31483: kinäinen "lääkemafia". Tämän lääkemafian toi-         vat paremmin tuottavien lääkkeiden merkittävät
31484: mesta olisi painostuksen avulla saatu markki-         lisäkustannukset sairausvakuutuksen kautta.
31485: noilta vedetyksi liian halvat lääketuotteet. Erää-    Kaikki hoituu kivuttomasti ja huomaamatta
31486: nä esimerkkinä tällaisesta voidaan mainita ap-        lääkemafian kolmiyhteyden eli lääketehtaiden,
31487: teekeista hävinnyt Semap-niminen lääke. Tällä         kaupan ja lääkäreiden toimesta.
31488: lääkkeellä suoritettu hoito maksoi jakomielitau-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31489: tia sairastaville potilaille ainoastaan 7 markkaa     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31490: viikossa eli 28 markkaa kuukaudessa. Lääkkeen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31491: hävittyä markkinoilta tautia joudutaan hoita-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31492: maan esimerkiksi pistoksilla, jolloin kuukausi-
31493: kulut nousevat 1 000 markkaan.                                  Tietääkö Hallitus, että Suomessa lää-
31494:     Lääketeollisuus on Suomessa jättimäinen bis-             ketehtaiden, tukkukaupan, apteekkien ja
31495: nes, joka tuottaa omistajilleen runsaita voittoja.           lääkärikunnan osan toimesta painoste-
31496: Lääketehtaiden omistajapiireissä on runsaasti                taan liian halvat ja tuottamattomat lääk-
31497: myös lääkärikuntaa, joka reseptejä kirjoittaes-              keet pois markkinoilta niin, että potilaat
31498: saan pitkälti määrittelee myös käytettävien lääk-            ja sairausvakuutusjärjestelmä joutuvat
31499: keiden laadun ja nimikkeet. Tämän ketjun an-                 maksamaan lääkkeistä ylikorkeita hinto-
31500:  siosta on täysin mahdollista, että ns. lääkemafian          ja?
31501:  toimesta järjestellään tuottamattomat lääkkeet
31502: 
31503:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1994
31504: 
31505:                                              Lea Mäkipää
31506: 
31507: 
31508: 
31509: 
31510: 240017
31511: 2                                         1994 vp -   KK 698
31512: 
31513: 
31514: 
31515: 
31516:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31517: 
31518:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuitenkin lopettanut valmisteen myynnin huhti-
31519: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kuussa 1994 ilmoituksensa mukaan kannatta-
31520: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mattomana. Lääkkeen myyntiluvan haltijalla on
31521: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkipään         oikeus viranomaisia kuulematta päättää, pitää-
31522: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 698:         kö se valmistetta myynnissä. Semap-valmistetta
31523:                                                       käyttää noin 500 potilasta Suomessa.
31524:           Tietääkö Hallitus, että Suomessa lää-          Lääkelaitos on lääkelain 21 §:n perusteella
31525:        ketehtaiden, tukkukaupan, apteekkien ja        myöntänyt potilaskohtaisia erityislupia, joiden
31526:        lääkärikunnan osan toimesta painoste-          perusteella Semap-valmisteen saanti on toistai-
31527:        taan liian halvat ja tuottamattomat lääk-      seksi turvattu sitä tarvitseville potilaille. Sitä
31528:        keet pois markkinoilta niin, että potilaat     toimittaa Janssen Pharma Oy. Valmisteelle on
31529:        ja sairausvakuutusjärjestelmä joutuvat         hyväksytty väliaikaiseksi kohtuulliseksi tukku-
31530:        maksamaan lääkkeistä ylikorkeita hinto-        hinnaksi 12 tabletin pakkauskoolle 113,39
31531:        ja?                                            markkaa. Arvonlisäverollinen vähittäishinta on
31532:                                                       190,65 markkaa. Erityislupavalmisteenakin
31533:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Semap kuuluu 100 prosentin korvausryhmään
31534: vasti seuraavaa:                                      vaikeissa psykooseissa ja muissa vaikeissa mie-
31535:                                                       lenterveyden häiriöissä. Jos potilaalla on oikeus
31536:    Suomessa on ETA-sopimuksen tultua voi-             100 prosentin korvausryhmän lääkkeisiin, hän
31537: maan vuoden 1994 alusta luovuttu lääkkeiden           maksaa lääkeostosta 25 markan omavastuu-
31538: suorasta hintasääntelystä. Lääkekustannuksia          osuuden ostokertaa kohti ja sairausvakuutus
31539: säännellään välillisesti lääkekorvausjärjestelmän     korvaa loput.
31540: avulla. Lääkevalmisteen korvaamisen yhtenä               Lääkkeiden hintoihin on Suomessa pyritty
31541: edellytyksenä on, että valmisteelle on sosiaali- ja   vaikuttamaan muun muassa lisäämällä lääketeh-
31542: terveysministeriön yhteydessä toimivan lääke-         taiden välistä hintakilpailua ja potilaiden hinta-
31543: korvauslautakunnan vahvistama kohtuullinen            tietoisuutta sekä edistämällä rationaalista lääk-
31544: tukkuhinta. Jos lääkkeelle ei haeta korvauspe-        keiden määräämistä ja toimittamista.
31545: rusteeksi hyväksyttävää tukkuhintaa tai koh-             Lääkkeiden hinnat ovat Suomessa eurooppa-
31546: tuullista hintaa ei voida vahvistaa, lääkekustan-     laista keskitasoa. Suomen markan arvon vuoksi
31547: nuksia ei korvata sairausvakuutuslain nojalla.        ulkomailta tuotavien lääkkeiden tukkuohjehin-
31548:    Kysymyksen perusteluosassa mainittu pen-           nat ovat saattaneet eräiden lääkeryhmien osalta
31549: fluridolia sisältävä Semap-niminen lääke on           jäädä eurooppalaisen keskitason alapuolelle.
31550: aiemmin ollut lääketehdas Orionin markkinoi-             Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii omalta
31551: ma. Semap 20 mg:n 20 tabletin pakkauskoon             osaltaan vaikuttamaan siihen, että välttämättö-
31552: tukkuhinta on 94,49 markkaaja arvonlisäverolli-       mien lääkkeiden saanti turvataan kohtuullisin
31553: nen vähittäishinta 160,10 markkaa. Orion on           hinnoin.
31554: 
31555:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994
31556: 
31557:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
31558:                                             1994 vp -   KK 698                                           3
31559: 
31560: 
31561: 
31562: 
31563:                                           Tili Riksdagens Talman
31564: 
31565:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        med försäljningen av preparatet som de uppgav
31566: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          vara olönsam. ·Innehavaren av ett försäljnings-
31567: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        tillstånd har rätt att utan att höra myndigheter-
31568: man Mäkipää undertecknade spörsmål nr 698:              na besluta om det håller ett preparat till försälj-
31569:                                                         ning. Preparatet Semap används av ca 500 pa-
31570:            Känner Regeringen till att läkemedels-       tienter i Finland.
31571:         fabriker, partiaffårer, apotek och en del           Läkemedelsverket har med stöd av 21 § 1äke-
31572:         av läkarkåren i Finland utövar påtryck-         medelslagen beviljat patientvisa specialtillstånd.
31573:         ning i syfte att få bort billiga och olön-      På grundval av dessa är tillgången till preparatet
31574:         samma läkemedel från marknaden, vilket          Semap tills vidare tryggad för de patienter som
31575:         tvingar patienterna och sjukförsäkrings-        behöver det. Det levereras av Janssen Pharma
31576:         systemet att betala överhöga priser för         Oy. Som ett temporärt skäligt partiprisför prepa-
31577:         läkemedlen?                                     ratet har godkänts 113,39 mk för en förpackning
31578:                                                         om 12 tabl~~ter. Minutpriset är inklusive moms
31579:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           190,65 mk. Aven som ett preparat med specialtill-
31580: anföra följande:                                        stånd hör Semap till den grupp läkemedel som
31581:                                                         ersätts ti11100% vid allvarliga psykoser och an-
31582:    När EES-avtalet trädde i kraft vid ingången av       dra allvarliga mentala störningar. Om en patient
31583: 1994, upphörde den direkta regleringen av priser-       har rätt till läkemedel som ersätts till 100 %,
31584: na på läkemedel i Finland. Läkemedelskostna-            betalar han för läkemedelsinköpet självriskande-
31585: derna regleras indirekt genom systemet med läke-        len som är 25 mk per gång och sjukförsäkringen
31586: medelsersättning. En förutsättning för att ett lä-      ersätter resten.
31587: kemede1spreparat skall ersättas är att läkeme-              I Finland har man försökt påverka läkeme-
31588: delsersättningsnämnden vid social- och hälso-           delspriserna bl.a. genom att öka priskonkurren-
31589: vårdsministeriet har fastställt ett skäligt partipris   sen mellan läkemedelsfabrikerna och patienter-
31590: för preparatet. Om ett som ersättningsgrund             nas prismedvetenhet samt genom att främja ra-
31591: godtagbart partipris inte söks eller ett skäligt pris   tionella 1äkemedelsordinationer och läkemedels-
31592: inte kan fastställas för läkemedlet, ersätts läke-      leveranser.
31593: medelskostnaderna inte med stöd av sjukförsäk-              Läkemedelspriserna i Finland ligger på euro-
31594: ringslagen.                                             peisk medelnivå. På grund av den finska markens
31595:    Det i motiveringsdelen till spörsmålet nämn-         värde har partipriserna på importerade läkeme-
31596: da läkemedlet Semap, som innehåller penfluri-           del för vissa läkemedelsgruppers vidkommande
31597: dol, har tidigare marknadsförts av läkemedels-          eventuellt stannat under den europeiska medelni-
31598: fabriken Orion. På en förpackning med 20 ta-            vån.
31599: bletter Semap 20 mg har partipriset tidigare va-            För egen del vill social- ovch hälsovårdsminis-
31600: rit 94,49 mk och minutpriset inklusive moms             teriet påverka utvecklingen så att tillgången till
31601: 160, 10 mk. Orion upphörde dock i april 1994            nödvändiga läkemedel till skäligt pris är tryggad.
31602:      Helsingforsden 28 november 1994
31603: 
31604:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
31605:                                                    1994vp
31606: 
31607: Kirjallinen kysymys 699
31608: 
31609: 
31610: 
31611: 
31612:                                     Mäkipää: Työttömyysturvaan liittyvien väärinkäytösten selvittä-
31613:                                          misestä
31614: 
31615: 
31616:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31617: 
31618:    Työministeriön toimesta on tutkittu ja tutki-        on se, että työttömyysturvarikkomus vanhenee
31619: tettu työttömyysturvan mahdollisia väärinkäy-           kahdessa vuodessa eli sen paljastuminen saattaa
31620: töksiä. Saaduissa selvityksissä on tullut esiin, että   olla syytteen nostamisen kannalta liian myöhäis-
31621: työttömyysturvan väärinkäyttäjiä olisi maas-            tä nykyisten säännösten mukaan.
31622: samme peräti 30 000, joista vain harva jää tällä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31623: hetkellä kiinni. Asiaa tutkinut työryhmä esittää-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31624: kin ongelmien poistamiseksi tietosuojan raotta-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31625: mista ja erityisen väärinkäytösten selvittely-yksi-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31626: kön perustamista työministeriöön. Toiminnan
31627: tehostamiseen onkin tarvetta, mikäli verrataan                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
31628: nyt esiin tullutta 30 000 väärinkäytöksen määrää               työministeriön työryhmän teettämän sel-
31629: työttömyyskassoissa paljastuneisiin vain muuta-                vityksen pohjalta paljastuneiden vuosit-
31630: maan tuhanteen väärinkäytökseen. Lisäksi pal-                  taisten 30 000 työttömyysturvan väärin-
31631: jastuneistakin väärinkäytöksistä vain muutama                  käytöstapauksen selvittämiseksi ja vas-
31632: kymmenen on johtanut rikosilmoitukseen tai                     taavien ennalta ehkäisemiseksi jatkossa?
31633: syytteen nostamiseen. Tämän lisäksi ongelmana
31634: 
31635:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1994
31636: 
31637:                                                Lea Mäkipää
31638: 
31639: 
31640: 
31641: 
31642: 240017
31643: 2                                          1994 vp -    KK 699
31644: 
31645: 
31646: 
31647: 
31648:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31649: 
31650:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          maan pikaisesti toimenpideluettelo yritystukien
31651: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
31652: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-            Tarkoituksena on, että sosiaali- ja terveysmi-
31653: le jäsenelle kansanedustaja Lea Mäkipään näin           nisteriö ja työministeriö valmistelevat yhteistyös-
31654: kuuluvan kirjallisen kysymyksen 699:                    sä tarvittavat säädösmuutokset väärinkäytösten
31655:                                                         torjumiseksi tarpeellisten rekisteriajojen mah-
31656:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          dollistamiseksi joulukuun puoliväliin mennessä.
31657:         työministeriön työryhmän teettämän sel-         Samanaikaisesti sosiaali- ja terveysministeriö on
31658:         vityksen pohjalta paljastuneiden vuosit-        käynnistänyt selvittely-yksikön perustamiseen
31659:         taisten 30 000 työttömyysturvan väärin-         liittyvät selvitykset.
31660:         käytöstapauksen selvittämiseksi ja vas-             Pimeän talouden laajuuden selvittämiseksi ja
31661:         taavien ennalta ehkäisemiseksi jatkossa?        sen torjumiseksi on käynnissä useita selvityksiä,
31662:                                                         joista mainittakoon valtiovarainministeriön
31663:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            asettama työryhmä. Sen määräaika päättyy ku-
31664: vasti seuraavaa:                                        luvan vuoden lopussa. Työryhmän jättämään
31665:                                                         väliraporttiin liittyvien ehdotusten toteuttami-
31666:     Asettamani työttömyysturvan vuotoja ja vää-         seen on jo ryhdytty. Hallituksen tarkoituksena
31667: rinkäytöksiä selvittäneen työryhmän mietintö            on mm. lähiaikoina antaa eduskunnalle esitys,
31668: julkistettiin 13.10.1994. Työryhmä kiinnitti eh-        jotta veroviranomaisella olisi oikeus ilmoittaa
31669: dotuksissaan erityisesti huomiota tietojenvaih-         havaitsemastaan epäillystä rikoksesta, joka liit-
31670: don lisäämiseen eri viranomaisten välillä. Se esit-     tyy jonkin muun viranomaisen toimialaan.
31671: ti erillisen selvittely-yksikön perustamista vää-           Pimeää taloutta koskevat toimenpiteet ovat
31672: rinkäytöksiä paljastamaan sekä muutoksia salas-         luonnollisesti välttämättömiä myös sosiaali-
31673: sapitoa koskeviin säännöksiin tietojen ja rekiste-      etuuksien, kuten työttömyysturvan väärinkäy-
31674: ri en vertailun mahdollistamiseksi.                     tösten torjumiseksi. Eri tahojen yhteistyö on täs-
31675:     Työttömyysturvan väärinkäytöksiä arvioitiin         sä suhteessa välttämätöntä, koska pimeään ta-
31676: tapahtuvan pimeässä taloudessa noin 500 mil-            louteen puuttuminen ei nähdäkseni onnistu yk-
31677: joonan ja vastaavasti näkyvässä taloudessa noin         sittäisen väärinkäytösmuodon osalta ja yhden
31678: 300 miljoonan markan arvosta vuodessa. Näky-            viranomaistahon omin toimin.
31679: vällä taloudella tarkoitetaan sinänsä säädösten             Työttömyysturvan väärinkäytöksiä koske-
31680: puitteissa harjoitettua toimintaa, kuten työsken-       vaan selvitykseen liittyi lisäksi lukuisia voimassa
31681: telyä palkkatyössä tai yrittäjänä taikka päätoi-        olevan lainsäädännön puitteissa mahdollisia toi-
31682: mista opiskelua, jonka työttömyyspäivärahan             menpide-ehdotuksia. Nämä toimenpiteet on jo
31683: saaja salaa päivärahahakemuksessaan. Näky-              käynnistetty. Erityisesti totean, että työhallin-
31684: vään talouteen liittyvät väärinkäytökset voitai-        nossa aloitetaan joulukuussa työstä kieltäyty-
31685: siin käytännössä kokonaan torjua työryhmän              misten tehostettu seuranta.
31686: esittämin toimin.                                           Työttömyysturvan väärinkäyttöön ja talou-
31687:     Työryhmän mietintöä ja sen keskeisiä esityk-        delliseen rikollisuuteen yleisemminkin liittyvät
31688: siä käsiteltiin hallituksen iltakoulussa. Siellä käy-   menetykset ovat niin suuria, että pikainen puut-
31689: dyn keskustelun yhteenvetona todettiin, että            tuminen niihin on välttämätöntä. Edellä luettele-
31690: työttömyysturvan väärinkäytöksiä ehkäisevät             mieni toimenpiteiden keskeisenä tarkoituksena
31691: lakimuutokset on valmisteltava pikaisesti. Sen          on lisätä nykyisin lähinnä satunnaista kiinnijää-
31692: jälkeen asiasta tehdään valtioneuvoston periaa-         misriskiä. Yleistyvä tietoisuus väärinkäytösten
31693: tepäätös ja annetaan tarvittavat lakimuutokset          paljastumisesta tulee luonnollisesti estämään nii-
31694: eduskunnalle. Kauppa- ja teollisuusministeriötä         tä jo ennakolta.
31695: sekä oikeusministeriötä velvoitettiin valmistele-
31696: 
31697:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1994
31698: 
31699:                                                                            Työministeri Ilkka Kanerva
31700:                                            1994 vp -   KK 699                                            3
31701: 
31702: 
31703: 
31704: 
31705:                                          Tili Riksdagens Talman
31706: 
31707:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tioner om nödvändiga Iagändringar skall avlåtas
31708: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         till riksdagen. Handels- och industriministeriet
31709: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       samt justitieministeriet förpliktades att skynd-
31710: ledamot Lea Mäkipää undertecknade spörsmål             samt bereda en förteckning över åtgärder för att
31711: nr 699:                                                förhindra missbruk av företagsstöd.
31712:                                                            Avsikten är att de ändringar i författningar
31713:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         som behövs för avvärjande av missbruk skall
31714:        ta för att utreda missbruk av utkomst-          beredas i samarbete mellan social- och hälso-
31715:        skyddet för arbetslösa vilket enligt en ut-     vårdsministeriet samt arbetsministeriet med syfte
31716:        redning av en arbetsgrupp vid arbetsmi-         att körning av behövliga registeruppgifter blir
31717:        nisteriet årligen uppgår tili 30 000 fall       möjliga före mitten av december. Samtidigt har
31718:        samt för att förebygga sådana fall i fort-      social- och hälsovårdsministeriet inlett arbetet
31719:        sättningen?                                     för att kartlägga möjligheterna att inrätta en sär-
31720:                                                        skild utredningsenhet.
31721:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Det pågår flera utredningar som kartlägger
31722: anföra följande:                                       omfattningen av den grå ekonomin och hur den
31723:                                                        skall bekämpas. En av dessa är den arbetsgrupp
31724:    Betänkandet av den arbetsgrupp som tillsattes       som finansministeriet har tillsatt och vars upp-
31725: för att utreda läckor och missbruk av utkomst-         drag upphör vid utgången av innevarande år.
31726: skyddet för arbetslösa publicerades 13.10.1994. I      Förslag som ingår i arbetsgruppens mellanrap-
31727: sina förslag fåste gruppen särskild uppmärksam-        port har redan börjat genomföras. Regeringen
31728: het vid ett ökat informationsutbyte mellan olika       skall inom den närmaste framtiden bl.a. avlåta en
31729: myndigheter. Gruppen föreslog inrättande av en         proposition tili riksdagen som syftar tili att göra
31730: särskild utredningsenhet för att avslöja missbruk      det möjligt för skattemyndigheten att anmäla
31731: samt ändring av stadgandena om tystnadsplikt           misstänkta brott som den konstaterat inom en
31732: för att möjliggöra jämförandet av uppgifter och        annan myndighets verksamhetsområde.
31733: register.                                                  Åtgärder mot den grå ekonomin är naturligt-
31734:    Antalet fall där utkomstskyddet för arbetslösa      vis nödvändiga också med tanke på bekämpning
31735: missbrukats beräknades uppgå tili ett värde av ca      av det missbruk som förekommer i fråga om
31736: 500 miljoner mark på årsnivå i den grå ekono-          sociala förmåner, såsom utkomstskydd för ar-
31737: min, medan motsavarande tai i den synliga eko-         betslösa. Därför är det nödvändigt att olika in-
31738: nomin uppgick tili ungefår 300 miljoner mark.          stanser samarbetar, eftersom man enligt min me-
31739: Med synlig ekonomi avses verksamhet som i själ-        ning inte lyckas ingripa i den grå ekonomin om
31740: va verket bedrivs inom ramen för gällande för-         man försöker göra det enbart för en enstaka
31741: fattningar, såsom lönearbete, företagarverksam-        missbruksforms vidkommande och med åtgär-
31742: het och studier på heltid som mottagaren av            der av endast en myndighet.
31743: arbetslöshetsdagpenning hemlighåller i sin ansö-           I utredningen om missbruk av utkomstskydd
31744: kan om dagpenning. Det missbruk som förekom-           för arbetslösa kom dessutom fram åtgärdsförslag
31745: mer inom den synliga ekonomin skulle i prakti-         vilka redan kunde genomföras inom ramen för
31746: ken helt kunna avvärjas genom de åtgärder som          gällande lagstiftning. Man har redan börjat sätta
31747:  arbetsgruppen föreslår.                               dem i verket. Särskilt villjag framhålla att arbets-
31748:     Arbetsgruppens betänkande och de centrala          förvaltningen i början av december inleder en
31749:  förslagen i det behandlades i regeringens afton-      effektiverad övervakning av vägran att ta emot
31750:  skola. De diskussioner som fördes där kan sam-        arbete.
31751:  manfattas i att man skyndsamt skall bereda lag-           De förluster som missbruk av utkomstskyddet
31752:  ändringar med syfte att förhindra missbruk av         för arbetslösa och den ekonomiska brottslighe-
31753:  utkomstskyddet för arbetslösa. Därefter skall det     ten i allmänhet medför är så stora att de kräver
31754:  fattas ett principbeslut av statsrådet och proposi-   snabba ingrepp. Det primära syftet med de ovan
31755: 4                                       1994 vp -   KK 699
31756: 
31757: anförda åtgärderna är att öka den n~varande,        vetande om att missbruk kan avslöjas förebygger
31758: närmast sporadiska risken att bli fast. Okat med-   naturligtvis redan på förhand sådana.
31759: 
31760:      Helsingforsden 25 november 1994
31761: 
31762:                                                                    Arbetsminister Ilkka Kanerva
31763:                                                1994 vp
31764: 
31765: Kirjallinen kysymys 700
31766: 
31767: 
31768: 
31769: 
31770:                                   Mäkipää: Radion ja television hartausohjelmien määrästä
31771: 
31772: 
31773: 
31774:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31775: 
31776:    Vuonna 1992 vetosijoukko uskonnollisia ryh-       osaa ollaan ohjaamassa ei-seurakunnallisille oh-
31777: miä ja kansanedustajia Yleisradion johtoon ra-       jelmille. Mikäli hartausohjelmien kokonaismää-
31778: dion ja television hartausohjelmien lisäämiseksi.    rää lasketaan, se merkitsee väistämättä ns. vapai-
31779: Valitettavasti vetoomus kaikui kuuroille korvil-     den suuntien osuuden jäämistä varsinkin TV:n
31780: le, sillä toivotun lisäämisen sijasta ko. ohjelmia   ohjelmissa häviävän pieneksi.
31781: on edelleen vähennetty. Vuodelle 1995 tehdyt            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31782: suunnitelmat antavat olettaa vähenevän suun-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31783: tauksen jatkuvan.                                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31784:     Hartausohjelmien määrän pieneneminen ei          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31785: ole vähäinen, sillä vuoden 1994 50 tunnin mää-
31786: rää on tarkoitus alentaa peräti 37 tuntiin. Tä-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
31787: mänkaltainen kehitys on huolestuttavaa ja ker-              turvatakseen hartausohjelmien määrälli-
31788: too omalta osaltaan Yleisradion päättävien hen-             sen tason ja niihin varattujen määräraho-
31789: kilöiden ja elinten suhtautumisesta hengellisiin            jen säilymisen edes nykyisellä tasolla
31790: kysymyksiin. Samoin on käymässä myös har-                   vuonna 1995?
31791: tausohjelmille varatuille määrärahoille, joista
31792: 
31793:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1994
31794: 
31795: 
31796:                                             Lea Mäkipää
31797: 
31798: 
31799: 
31800: 
31801:  240017
31802: 2                                       1994 vp -   KK 700
31803: 
31804: 
31805: 
31806: 
31807:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31808: 
31809:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      annetun lain (1380/93) mukaan muun muassa
31810: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       päättää yhtiön toiminnan laajuudesta, pitää
31811: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     huolta, että erityisestijulkisen palvelun ohjelma-
31812: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkipään       toiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuik-
31813: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 700:       si sekä päättää seuraavan vuoden talousarviosta.
31814:                                                         Yleisradio Oy:n ilmoituksen mukaan hartaus-
31815:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       ohjelmien budjettia vuonna 1994 ei ole supistettu
31816:        turvatakseen hartausohjelmien määrälli-      alkuperäisestä. Vielä avoinna olevaan TV 2:n
31817:        sen tason ja niihin varattujen määräraho-    budjettiin vuodelle 1995 on tarkoitus sisällyttää
31818:        jen säilymisen edes nykyisellä tasolla       sama summa television hartausohjelmiin kuin
31819:        vuonna 1995?                                 tänä vuonna.
31820:                                                         TV 2 pitää ohjelmasuunnittelussaan tärkeänä,
31821:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        että ohjelmakaaviossa saadaan ohjelmat sijoite-
31822: vasti seuraavaa:                                    tuiksi säännöllisesti toistuviin lähetysaikoihin.
31823:                                                         Hartausohjelmien sisältövastuu on Kirkon
31824:    Valtioneuvosto ei vastaa Yleisradio Oy:n oh-     tiedotuskeskuksella, joka myös valmistelee suun-
31825: jelmapolitiikasta eikä operatiivisesta toiminnas-   nitelmat ohjelmista Hartausohjelmien valvonta-
31826: ta. Yhtiön ohjelmapolitiikka on Yleisradio Oy:n     elimene hyväksyttäväksi etukäteen. Myös ohjel-
31827: vastuulla sen mukaan kuin lait määräävät. Edus-     ma-ajanjako eri uskonnollisille suunnille on täy-
31828: kunnan valitsema yhtiön hallintoneuvosto on         sin Kirkon tiedotuskeskuksen ja Hartausohjel-
31829: korkein päättävä elin Yleisradio Oy:ssä. Hallin-    mien valvontaelimen hallussa.
31830: toneuvoston tehtäviin kuuluu Yleisradio Oy:stä
31831:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1994
31832:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
31833:                                         1994 vp -   KK 700                                              3
31834: 
31835: 
31836: 
31837: 
31838:                                       Tili Riksdagens Talman
31839: 
31840:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     att se till att i synnerhet uppgifter som hör till den
31841: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      programverksamhet som bedrivs i allmännyttigt
31842: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    syfte blir fullgjorda samt att besluta om budgeten
31843: man Mäkipää undertecknade spörsmål nr 700:          för det följande året.
31844:                                                        Enligt uppgift från Rundradion Ab har bud-
31845:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      geten för andaktsprogram inte minskats jämfört
31846:        ta för att säkerställa att kvantiteten av    med den ursprungliga. Avsikten är att i TV 2:s
31847:        andaktsprogram och anslagen för dem          budget för 1995, som fortfarande är öppen, in-
31848:        1995 bibehålls åtminstone på den nuva-       kludera samma summa för televisionens an-
31849:        rande nivån?                                 daktsprogram som i år.
31850:                                                        Vid programplaneringen anser TV 2 det vara
31851:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       viktigt att programmen placeras in i program-
31852: anföra följande:                                    schemat vid regelbundet återkommande sänd-
31853:                                                     ningstider.
31854:    Statsrådet ansvarar inte för Rundradion Ab:s        Ansvarig för innehållet i andaktsprogrammen
31855: programpolitik eller operativa verksamhet.          är Kyrkomas informationscentral, som också på
31856: Rundradion Ab ansvarar för bolagets program-        förhand u!arbetar programplanema och föreläg-
31857: politik enligt vad som bestäms i lagama. Bolagets   ger dem Overvakningsorg.ilnet för andaktspro-
31858: förvaltningsråd, som väljs av riksdagen, är det     gram för godkännande. A ven fördelningen av
31859: högsta beslutande organet inom Rundradion           programtiden mellan de olika religiösa riktning-
31860: Ab. Till förvaltningsrådets uppgifter hör enligt    arna best~ms helt av Kyrkans informationscen-
31861: lagen om Rundradion Ab (1380/93) bl.a. att be-      tral och Overvakningsorganet för andaktspro-
31862: sluta om omfattningen av bolagets verksamhet,       gram.
31863: 
31864:      Helsingforsden 22 november 1994
31865: 
31866:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
31867: 1
31868: 
31869: 1
31870:                                                  1994vp
31871: 
31872: Kirjallinen kysymys 701
31873: 
31874: 
31875: 
31876: 
31877:                                     Jurva: Suomalaisten väitetystä osallisuudesta Neuvostoliiton va-
31878:                                         koilutehtäviin
31879: 
31880: 
31881:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31882: 
31883:     Julkisuudessa on toistuvasti esiintynyt tietoja,   osallistuneista suomalaisista henkilöistä. Tämä
31884: että suomalaisia käytettiin entisen Neuvostolii-       olisi mielestäni välttämätöntä siksi, että lopulli-
31885: ton vakoilun KGB:n apureina. Eräänä ryhmänä            sesti selvitettäisiin lähihistoriamme yksi ikävä ta-
31886: on nyt tullut esiin entisen KGB-agentin Oleg           pahtumasarja. Mikäli pitävät paikkansa esitetyt
31887: Gordievskin antamana tietona se, että suomalai-        väitteet, että suomalaisia pappeja ja poliitikkoja
31888: sia pappeja käytettiin vakoojaoperaatioihin. Li-       olisi käytetty hyväksi KGB:n toiminnassa, olisi
31889: säksi aikaisempi SKDL on sodan jälkeen järjes-         asia perusteellisesti selvitettävä ja mahdollisiin
31890: telmällisesti pitänyt yhteyksiä Suomen vähem-          rangaistustoimiin ryhdyttävä. Ei ole oikein, että
31891: mistökirkkoihin. KGB on myös todistettavasti           kansalaisilta salataan tämänkaltainen lähihisto-
31892: käyttänyt hyväkseen suomalaisia uskonnollisia          riamme merkittävä tapahtumasarja sikäli kuin se
31893: yhdyskuntia ja pappeja väärentäessään henkilöl-        osoittautuu todeksi. Mikäli tutkimuksissa osoit-
31894: lisyyksiä ja henkilöhistorioita agenteille.            tautuisi, että väitteet eivät pidä paikkaansa, olisi
31895:     Länsilehdistössä esiintyi jo ennen Neuvosto-       kyseisten nyt julkisuudessa mustamaalattujen
31896: liiton luhistumista runsaasti tietoja siitä, että      henkilöiden ja henkilöryhmien maine tällä tavoin
31897: Suomi on KGB:n vakoilutoiminnan tärkeä sol-            puhdistettu.
31898: mukohta Euroopassa. Suomessa on tiettävästi               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31899: kaikkein tihein agenttiverkko kaikista Euroo-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31900: pan maista. Tämän lisäksi KGB oli tiettävästi          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31901: käyttänyt eräitä suomalaisia puolueita hyväk-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31902: seen harjoittaessaan toimintaansa. Lisäksi on
31903: esiintynyt runsaasti väitteitä siitä, että jopa mi-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
31904: nisteritason suomalaisia poliittisia vaikuttajia              julkisuudessa toistuvasti esiintyneiden
31905: puoluetoimitsijoiden lisäksi on osallistunut                  väitteiden tutkimiseksi ja selvittämiseksi
31906: Neuvostoliiton vakoilutoiminnan edistämiseen                  siitä, että suomalaisia pappeja, poliitik-
31907: maassamme.                                                    koja ja järjestöjä olisi käytetty hyväksi
31908:     Suomessa ei ole vielä käynnistetty kunnollista            entisen Neuvostoliiton vakoilujärjestön
31909: tutkimusta Neuvostoliiton vakoilujärjestelmän                 KGB:n Suomessa tapahtuneessa toimin-
31910: KGB:n toiminnasta maassamme sekä siihen                       nassa?
31911: 
31912:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1994
31913: 
31914:                                               Marita Jurva
31915: 
31916: 
31917: 
31918: 
31919: 240017
31920: 2                                       1994 vp -   KK 701
31921: 
31922: 
31923: 
31924: 
31925:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31926: 
31927:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      maamme historian yhtenä vaikeana ajanjaksona.
31928: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Tapahtumista on voitava keskustella avoimesti
31929: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     myös julkisuudessa, jotta vastaavaa kehitystä ei
31930: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jurvan         pääsisi tapahtumaan tulevaisuudessa.
31931: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 701:          Toiminnassaan Neuvostoliiton tiedustelu
31932:                                                     käytti hyväkseen suomalaisia, jotka kuuluivat
31933:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      erilaisiin ammattiryhmiin, yhteiskuntaluokkiin
31934:        julkisuudessa toistuvasti esiintyneiden      ja poliittisiin ryhmiin. Tässä yhteydessä ei ole
31935:        väitteiden tutkimiseksi ja selvittämiseksi   kuitenkaan syytä lähteä erittelemään toiminnan
31936:        siitä, että suomalaisia pappeja, poliitik-   tai hyväksikäytön kohteita ammattiryhmien tai
31937:        koja ja järjestöjä olisi käytetty hyväksi    muiden sellaisten kriteerien mukaan. Pääosal-
31938:        entisen Neuvostoliiton vakoilujärjestön      taan kuitenkin suomalaisten kyseenalaisessakin
31939:        KGB:n Suomessa tapahtuneessa toimin-         yhteydenpidossa Neuvostoliiton tiedustelupal-
31940:        nassa?                                       veluiden edustajiin oli kysymys toiminnasta, jon-
31941:                                                     ka arvioiminen kuuluu ennen muuta poliittisen
31942:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         moraalin piiriin ja vain vähäisiltä osin rikoslaissa
31943: taen seuraavaa:                                     säädellyn toiminnan piiriin.
31944:                                                        Hallitus katsoo tämän vuoksi, että mitkään
31945:    Entisen Neuvostoliiton tiedustelupalveluiden     erityiset lisätutkimukset viranomaisten toimesta
31946: läsnäolo maassamme oli sodanjälkeisenä aikana       eivät tällä alueella ole tarpeen. Mikäli kuitenkin
31947: varsin suuri. Ne ovat pyrkineet myös eri tavoin     esim. KGB:n arkistotietojen tai muiden lähtei-
31948: sekaantumaan Suomen sisäisiin asioihin ja näis-     den kautta paljastuu uusia tietoja maassamme
31949: sä pyrkimyksissään osittain onnistuneetkin.         tapahtuneista lainrikkomuksista, niihin tullaan
31950: Tänä päivänä tuota aikaa tulee kuitenkin tarkas-    asianmukaisesti puuttumaan.
31951: tella lähinnä historiallisesta perspektiivistä
31952: 
31953:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1994
31954: 
31955:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
31956:                                          1994 vp -   KK 701                                          3
31957: 
31958: 
31959: 
31960: 
31961:                                        Tili Riksdagens Talman
31962: 
31963:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      vara möjligt att diskutera händelserna öppet ock-
31964: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       så i offentligheten, för att en motsvarande ut-
31965: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     veckling inte skall kunna ske i framtiden.
31966: man Jurva undertecknade spörsmål nr 701:                1 sin verksamhet utnyttjade den sovjetiska un-
31967:                                                      derrättelsetjänsten finländare från olika yrkes-
31968:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       grupper, samhällsklasser och politiska grupper. 1
31969:        ta för att undersöka och utreda de påstå-     det sammanhanget finns det dock ingen anled-
31970:        enden som titt och tätt förekommit i of-      ning att börja specificera dem som var föremål
31971:        fentligheten om att finska präster, politi-   för eller utnyttjades i verksamheten enligt yrkes-
31972:        ker och organisationer skulle ha utnytt-      grupp eller andra motsvarande kriterier. Tili
31973:        jats i det forna Sovjetunionens spionorga-    övervägande del var finländarnas kontakter med
31974:        nisation KGB:s verksamhet i Finland?          agenterna för Sovjetunionens underrättelse-
31975:                                                      tjänst, även i de fall det nu är fråga om, en
31976:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        verksamhet som framför allt skall bedömas ur
31977: anföra följande:                                     den politiska moralens synvinkel och endast till
31978:                                                      någon del som en verksamhet som regleras i
31979:   Under efterkrigstiden var det forna Sovjet-        strafflagen.
31980: unionens underrättelsetjänst väl representerad i        Regeringen anser därför att myndigheterna
31981: Finland. Den fårsökte även på många sätt blan-       inte behöver göra några särskilda tilläggsunder-
31982: da sig i Finlands inre angelägenheter och lycka-     sökningar inom området. Om det dock via
31983: des också delvis därmed. 1 dag skall den tiden       KGB:s arkiv eller andra källor kommer fram nya
31984: dock närmast betraktas ur historiskt perspektiv      uppgifter om lagöverträdelser, kommer dessa att
31985: som en svår epok i vårt lands historia. Det skall    åtgärdas på ändamålsenligt sätt.
31986: 
31987:      Helsingforsden 22 november 1994
31988:                                                                  lnrikesminister Mauri Pekkarinen
31989:                                                 1994vp
31990: 
31991: Kirjallinen kysymys 702
31992: 
31993: 
31994: 
31995: 
31996:                                    Jurva: Suomen vankeinhoidon uskottavuudesta
31997: 
31998: 
31999: 
32000:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32001: 
32002:     Viimeisten vuosien aikana on suomalaisista            Suomalaisten vankiloiden varmuuden lisää-
32003: vankiloista toistuvasti karannut erittäin vaaralli-   miseksija vankeinhoitojärjestelmän uskottavuu-
32004: sia vankeja. Karanneiden vankien jäljittäminen        den parantamiseksi tulisi vankiloissa noudatet-
32005: ja kiinniotto on sitonut runsaasti poliisivoimia ja   tua kuria ja järjestystä kiristää. Mikäli nykyisellä
32006: pitänyt kansalaisia pelon vallassa viikkoja, ellei    liian vapaamielisellä linjalla jatketaan, tulevat
32007: kuukausia. Tämän lisäksi on julkisuudessa esiin-      karkaamiset entisestään lisääntymään, lomalta
32008: tynyt tietoja, että vankien Iomilta palaamatta        palaamatta jäämiset kasvamaan ja kansalaisten
32009: jääminen on erittäin runsasta ja jopa saattajien      perusturvallisuus ja luottamus oikeuslaitosta
32010: kanssa erilaisiin tilaisuuksiin päästettyjen van-     kohtaan heikkenemään. Tämän takia olisi ai-
32011: kien on annettu karata saattajiltaan. Kaiken          heellista uudistaa vankeinhoitojärjestelmää ja
32012: kaikkiaan voidaan todeta, että suomalaisten           vaihtaa sen ylin johto.
32013: vankiloiden varmuus ja turvallisuus sekä van-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32014: keinhoitojärjestelmän luotettavuus on kärsinyt        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32015: merkittävästi viime aikoina.                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32016:     Vankeinhoitolaitoksen nykyisen pääjohtajan        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32017: K. J. Långin aikakaudella on suomalaisia vanki-
32018: loita pyritty rajusti liberalisoimaan. Vankien oi-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
32019:  keuksia ja vapauksia on tuntuvasti lisätty, samal-          vankeinhoitojärjestelmämme varmuu-
32020:  la kun vielä oikeuslaitoksen toimesta rangaistuk-           den ja uskottavuuden parantamiseksi
32021:  sia on merkittävästi lievennetty. Kaikesta tästä            sekä aikooko se viime aikoina lisäänty-
32022:  on ilmeisesti ollut seurauksena rikollisuuden               neiden laiminlyöntien takia vaihtaa vas-
32023:  merkittävä kasvu, rikosten selvitysprosentin                tuussa olevan ylimmän virkamiehen K. J.
32024:  huomattava aleneminen sekä vankiloiden ja van-              Långin uskottavampaan ja jämerämpään
32025:  keinhoitojärjestelmän luotettavuuden vähenemi-              henkilöön?
32026:  nen. Vankeinhoitolaitoksen osalta päävastuu on
32027:  luonnollisesti senjohtajalla K. J. Långillaja hä-
32028:  nen lähimmilläjohtavilla työtovereillaan.
32029: 
32030:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1994
32031: 
32032:                                              Marita Jurva
32033: 
32034: 
32035: 
32036: 
32037: 240017
32038: 2                                       1994 vp -   KK 702
32039: 
32040: 
32041: 
32042: 
32043:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32044: 
32045:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tä rikkomisia oli 475 vuonna 1990, 502 vuonna
32046: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       1991,478 vuonna 1992ja 477 vuonna 1993. Vuo-
32047: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     den 1994 syyskuun loppuun mennessä törkeitä
32048: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marita         rikkomisia oli 361, mikä merkitsisi vuodessa 481
32049: Jurvan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     tapausta.
32050: 702:                                                   Vaikka karkaamisten määrä onkin viime vuo-
32051:                                                     sien aikana pysynyt hyvin vakaana, vankeinhoi-
32052:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       tolaitoksessa on äskettäin ryhdytty erilaisiin toi-
32053:        vankeinhoitojärjestelmämme varmuu-           miin vankilaturvallisuuden parantamiseksi. Kes-
32054:        den ja uskottavuuden parantamiseksi          keinen osa vankilaturvallisuutta on juuri vanki-
32055:        sekä aikooko se viime aikoina lisäänty-      lasta karkaamisen estäminen. Ensinnäkin henki-
32056:        neiden laiminlyöntien takia vaihtaa vas-     lökunnan koulutuksessa on painotettu tarkas-
32057:        tuussa olevan ylimmän virkamiehen K. J.      tus-ja turvallisuuskysymyksiä. Koulutuksen voi-
32058:        Långin uskottavampaanjajämerämpään           daan olettaa vaikuttavan nopeasti vartiointiru-
32059:        henkilöön?                                   tiineihin. Toiseksi vankilatilojen ja vankilassa
32060:                                                     käyvien henkilöiden tarkastuksia ja valvontaa on
32061:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tehostettu toisaalta henkilöstön työpanosta li-
32062: vasti seuraavaa:                                    säämällä ja toisaalta teknisiä apuvälineitä käyt-
32063:                                                     tämällä. Metallinilmaisimia käytetään kaikissa
32064:    Vankeinhoitolaitoksen varmuutta ja uskotta-      vankiloissa ja röntgenlaitteiden lisäämistä suun-
32065: vuutta, jotka kysymyksessä on nostettu esiin,       nitellaan parhaillaan. Myös viestiliikennekalus-
32066: tulee jatkuvasti seurata. Näin myös tehdään.        toa on lisätty ja parannettu. Kolmanneksi kehite-
32067: Kysymyksessä käsiteltyjä karkaamisia ja lomalta     tään turvallisuus- ja tiedusteluyhteistyötä polii-
32068: palaamattajäämisiä koskeva tilastointi on jatku-    sin ja muiden yhteistyöviranomaisten kanssa.
32069: vasti ajan tasalla, jotta kielteiseen kehitykseen       Myös muutoksia lainsäädäntöön on vireillä.
32070: voitaisiin reagoida mahdollisimman nopeasti.        Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan halli-
32071:    Tilastoista havaitaan, että karkaamisten mää-    tuksen esitys laeiksi rangaistuksen täytäntöönpa-
32072: rä ei ole viime vuosina lisääntynyt. Tällä vuosi-   nosta annetun asetuksen ja tutkintavankeudesta
32073: kymmenellä karkaamisia on ollut 78 vuonna           annetun lain muuttamisesta. Esityksellä pyritään
32074: 1990, 69 vuonna 1991, 80 vuonna 1992 ja viime       muun muassa tehostamaan vankeja tapaamaan
32075: vuonna jälleen 78. Kuluvan vuoden lokakuun          tulevien henkilöiden kontrollointia, jotta tapaa-
32076: loppuun mennessä vankeja oli karannut 44, mikä      misoikeutta ei voitaisi käyttää väärin.
32077: vastaa noin 53 karkaamista vuodessa. Karkaa-            Kysymyksessä tiedusteliaan myös, aikooko
32078: misten määrä on siis pikemmin vähenemässä           hallitus väitettyjen lisääntyneiden laiminlyön-
32079: kuin lisääntymässä. Silti jokainen karkaamista-     tien takia vaihtaa vankeinhoidosta vastuussa
32080: paus on liikaa.                                     olevan ylimmän virkamiehen uskottavampaan
32081:    Poistumislupaehtojen törkeiden rikkomisten       ja jämerämpään henkilöön. Hallituksen tiedos-
32082: määrä, joista kysymyksessä mainittu lomalta pa-     sa ei kuitenkaan ole sellaisia laiminlyöntejä saa-
32083: laamatta jääminen ja loma-ajan ylittäminen yli      ti niiden lisääntymistä, joiden perusteella henki-
32084: viikolla muodostavat valtaenemmistön, on pysy-      lövaihdokset vankeinhoito-osastossa olisivat
32085: nyt 1990-luvulla varsin vakaana. Ehtojen törkei-    tarpeen.
32086: 
32087:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1994
32088: 
32089:                                                              Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
32090:                                            1994 vp -   KK 702                                           3
32091: 
32092: 
32093: 
32094: 
32095:                                          Tili Riksdagens Talman
32096: 
32097:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       1991 var de 502, 1992 var de 478 och 1993 var de
32098: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         477. Till och med utgången av september i år var
32099: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       antalet grova överträdelser 361, vilket på årsbasis
32100: man Marita Jurva undertecknade spörsmål nr             skulle betyda 481 fall.
32101: 702:                                                      Trots att antalet rymningar under de senaste
32102:                                                        åren har hållits mycket konstant har man inom
32103:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         fångvårdsväsendet nyligen vidtagit olika åtgär-
32104:        ta för att förbättra säkerheten och trovär-     der för att förbättra fångelsesäkerheten. Den
32105:        digheten hos vårt fångvårdssystem samt          centrala delen av fångelsesäkerheten är just att
32106:        ämnar den på grund av de ökade försum-          förhindra fångrymningar. F ör det första har man
32107:        melserna under den senaste tiden byta ut        inom personalutbildningen betonat inspektions-
32108:        den ansvariga högsta tjänstemannen K. J.        och säkerhetsfrågorna. Det kan antas att utbild-
32109:        Lång mot en trovärdigare och beslutsam-         ningen snabbt inverkar på bevakningsrutinerna.
32110:        mare person?                                    För det andra har man effektiverat granskningen
32111:                                                        och övervakningen av fångelseutrymmena och
32112:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          personer som besöker fångelset genom att å ena
32113: anföra följande:                                       sidan öka personalens arbetsinsats och genom att
32114:                                                        å andra sidan utnyttja tekniska hjälpmedel. Me-
32115:     Fångvårdsväsendets säkerhet och trovärdig-         talldetektorer används i samtliga fångelser och
32116: het, som lyfts fram i spörsmålet, bör vara föremål     som bäst planeras en ökning av antalet röntgen-
32117: för fortgående uppföljning. Så är också fallet.        apparater. Man har också utökat och f6rbättrat
32118: Statistikföringen av rymningar samt fall då en         kommunikationsapparaturen. För det tredje ut-
32119: fånge inte återvänder från permission, vilka be-       vecklas säkerhets- och underrättelsesamarbetet
32120: handlas i spörsmålet, uppdateras fortgående för        meg polisen och andra samarbetsmyndigheter.
32121: att man så snabbt som möjligt kan reagera på en           Aven ändringar av lagstiftningen är aktuella. 1
32122: negativ utveckling.                                    riksdagen behandlas som bäst regeringens pro-
32123:     Av statistiken kan utläsas att antalet rymning-    position med förslag tili lagar om ändring av
32124: ar inte har ökat under de senaste åren. Under          förordningen om verkställighet av straff och änd-
32125: detta decennium har antalet rymningar 1990 va-         ring av lagen om rannsakningsfångelse. Genom
32126: rit 78, 1991 varde 69, 1992 var de 80 och i fjol var   propositionen strävar man bl.a. efter att effekti-
32127: de igen 78. Tili och med utgången av oktober i år      vera kontrollen av personer som kommer för att
32128: har 44 fångar rymt, vilket motsvarar ca 53 rym-        besöka fångarna, för att besöksrätten inte skall
32129: ningar på årsbasis. Antalet rymningar håller allt-     kunna missbrukas.
32130: så närmast på att minska och inte på att öka.             1 spörsmålet framkastas även frågan om rege-
32131: Trots det är varje rymning för mycket.                 ringen på grund av de påstådda ökade försum-
32132:     Antalet grova överträdelser av permissions-        melserna ämnar byta ut den för fångvården an-
32133: villkoren, av vilka de i spörsmålet nämnda under-      svariga högsta tjänstemannen mot en trovärdi-
32134: låtelse att återvända från permission och över-        gare och beslutsammare person. Regeringen har
32135: skridande av permissionstiden med mer än en            emellertid inte kännedom om sådana försummel-
32136: vecka utgör den överväldigande majoriteten, har        ser eller ens om en ökning av antalet försummel-
32137: under 1990-talet hållits rätt konstant. År 1990        ser på grund av vilka personskiften vid fång-
32138: var antalet grova överträdelser av villkoren 475,      vårdsavdelningen skulle vara av nöden.
32139: 
32140:      Helsingforsden 25 november 1994
32141: 
32142:                                                                 Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
32143:                                                1994 vp
32144: 
32145: Skriftligt spörsmål 703
32146: 
32147: 
32148: 
32149: 
32150:                                   Renlund m.fl.: Om åtgärder för att göra typbesiktningen av småbå-
32151:                                      tar obligatorisk
32152: 
32153: 
32154:                                        Tili Riksdagens Talman
32155: 
32156:     Kravet på ökad sjösäkerhet har den senaste           Då statliga myndigheter införskaffar båtar,
32157: tiden aktualiserats på ett tyvärr alltför tragiskt   specificerar man ofta då offert begärs att båten
32158: sätt. Myndigheterna har redan vidtagit åtskilliga    måste uppfylla vissa krav. Men då besluten fattas
32159: åtgärder som förbättrar sjösäkerheten. Ytterliga-    händer det tyvärr att man ger ordern tili en båt-
32160: re torde man lagstiftningsvägen också försäkra       tillverkare, vars produkt inte är typbesiktad
32161: sig om att reglerna och säkerhetskraven skärps       och försedd med den blåa skylten. Myndigheter-
32162: för sjöfartens vidkommande. Dessa krav borde         na prioriterar i en sådan situation enbart offer-
32163: inte enbart gälla större fartyg utan de ökade        tens pris, utan att ta hänsyn tili de merkostnader
32164: säkerhetsbestämmelserna borde också omfatta          och kvalitetsförbättringar en typbesiktning med-
32165: båtar som används såväl i nytto- som fritidsbruk.    för. Ett sådant förfarande måste ses som ett
32166:     Mot den bakgrunden borde man också lag-          kringgående av säkerhetskraven och att man har
32167: stiftningsvägen kräva att de båtar som saluförs      beredskap att acceptera dumpning på småbåts-
32168: på marknaden skall vara typbesiktade och för-        marknaden.
32169: sedda med den s.k. blåa skylten. Genom ett d ylikt       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
32170: krav skulle man också rent allmänt förbättra         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
32171: standarden inom båtbranschen och därmed ock-         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
32172: så sjösäkerheten. Den blåa skylten som är ett        följande spörsmål:
32173: bevis på typgodkännande enligt nordisk båtstan-
32174: dard är idag ett vedertaget begrepp bland båt-                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
32175: folk. Sverige och Norge har motsvarande system              ta för att alla båtar som saluförs på mark-
32176: och inom Norden godkänner vi varandras certifi-             naden skall typbesiktas och förses med
32177:  kat. Båttypen som skall godkännas går igenom               den blå skylten, och
32178: en omfattande granskningsprocedur som baserar                  vilka åtgärder kommer Regeringen att
32179:  sig på samnordiska regler. Efter godkännandet              vidta för att statliga myndigheter vid in-
32180: förses varje serieproducerad båt med en blå skylt,          köp av båtar konsekvent skall kräva att
32181:  ur viiken det också framgår några begränsningar            dessa är typbesiktade?
32182:  som gäller båtens användande. Produktionen
32183:  övervakas härefter med stickprov.
32184: 
32185:      Helsingfors den 4 november 1994
32186: 
32187:           Boris Renlund                  Håkan Nordman                 Henrik Westerlund
32188: 
32189: 
32190: 
32191: 
32192: 240017
32193: 2                                           1994 vp -    KK 703
32194: 
32195: Kirjallinen kysymys 703                                                                          Suomennos
32196: 
32197: 
32198: 
32199: 
32200:                                      Renlund ym.: Pienveneiden tyyppikatsastuksen tekemisestä pakolli-
32201:                                         seksi
32202: 
32203: 
32204:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
32205: 
32206:    Vaatimus meriturvallisuuden lisäämisestä on           käytölle asetetut rajoitukset. Tuotantoa valvo-
32207: viime aikoina noussut ajankohtaiseksi valitetta-         taan tämän jälkeen pistokokein.
32208: vasti aivan liian traagisella tavalla. Viranomaiset         Valtion viranomaisten hankkiessa veneitä
32209: ovat jo ryhtyneet useisiin toimenpiteisiin, jotka        usein tarjousta pyydettäessä täsmennetään vaati-
32210: parantavat meriturvallisuutta. Lisäksi lainsää-          mukset, jotka veneen tulee täyttää. Mutta pää-
32211: däntöteitse varmistettaneen, että merenkulun             töksiä tehtäessä usein valitettavasti tilaus menee
32212: sääntöjä ja turvallisuusvaatimuksia tiukenne-            valmistajalle, jonka tuote ei ole tyyppikatsastettu
32213: taan. Näiden vaatimusten ei tulisi pelkästään            eikä sinisellä kilvellä varustettu. Viranomaiset
32214: koskea suurehkoja aluksia vaan tiukempien tur-           asettavat etusijalle tällaisessa tilanteessa ainoas-
32215: vallisuusmääräysten tulisi koskea myös veneitä,          taan tilauksen hinnan ottamatta huomioon tyyp-
32216: joita käytetään sekä hyöty- että vapaa-ajan lii-         pikatsastuksen mukanaan tuomia lisäkustan-
32217: kenteessä.                                               nuksiaja laadun paranemista. Tällaista menette-
32218:    Tätä taustaa vasten tulisi myös lainsäädäntö-         lyä on pidettävä turvallisuusmääräysten kier-
32219: teitse vaatia, että markkinoilla kaupattavien ve-        tämisenä ja valmiutena hyväksyä polkumyynti
32220: neiden tulisi olla tyyppikatsastettuja ja ns. sinisel-   pienvenemarkkinoilla.
32221: lä kilvellä varustettuja. Tällaisella vaatimuksena          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32222: parannettaisiin myös aivan yleisesti venealan ta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32223: soa ja siten myös meriturvallisuutta. Sininen kil-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32224: pi, joka on todiste pohjoismaisen venestandardin         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32225: mukaisesta tyyppihyväksynnästä, on nykyään
32226: vakiintunut käsite veneilijöiden piirissä. Ruotsil-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32227: la ja Norjalla on vastaava järjestelmä, ja Pohjo-                ryhtyä, jotta kaikki markkinoilla kaupat-
32228: lassa hyväksytään toisessa Pohjoismaassa anne-                   tavat veneet tyyppikatsastettaisiin ja va-
32229: tut todistukset. Hyväksyttävä venetyyppi läpi-                   rustettaisiin sinisellä kilvellä, ja
32230: käy laajan tarkastusmenettelyn, joka perustuu                       mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
32231: yhteispohjoismaisiin määräyksiin. Hyväksymi-                     jotta valtion viranomaiset veneitä ostaes-
32232: sen jälkeen jokainen sarjatuotettu vene varuste-                 saanjohdonmukaisesti vaatisivat, että ne
32233: taan sinisellä kilvellä, josta selviävät myös veneen             ovat tyyppikatsastettuja?
32234: 
32235:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1994
32236: 
32237:           Boris Renlund                     Håkan Nordman                   Henrik Westerlund
32238:                                           1994 vp -   KK 703                                            3
32239: 
32240: 
32241: 
32242:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32243: 
32244:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ovat 16. kesäkuuta 1994 hyväksyneet direktiivin
32245: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         (94/25/EY) huviveneitä koskevien sääntöjen yh-
32246: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       denmukaistamisesta. Se tulee sovellettavaksi
32247: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Renlundin        Suomessakin 16 päivästä kesäkuuta 1996 alkaen.
32248: ym. kirjallisen kysymyksen n:o 703:                      Direktiiviä sovelletaan vähäisin poikkeuksin
32249:                                                       kaikkiin huviveneisiin 2,5 metrin pituudesta 24
32250:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        metriin asti. Kaupan voi pitää vain direktiivin
32251:        ryhtyä, jotta kaikki markkinoilla kaupat-      mukaiset vaatimukset täyttäviä veneitä, jotka
32252:        tavat veneet tyyppikatsastettaisiin ja va-     hyväksynnän jälkeen varustetaan CE-merkillä.
32253:        rustettaisiin sinisellä kilvellä, ja           Suomessa voimassa olevia säännöksiä ja mää-
32254:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,      räyksiä sekä tarkastus- ja hyväksymisjärjestel-
32255:        jotta valtion viranomaiset veneitä ostaes-     miäjoudutaan kehittämään direktiivin edellyttä-
32256:        saan johdonmukaisesti vaatisivat, että ne      mään suuntaan.
32257:        ovat tyyppikatsastettuja?                         Mitä tulee valtion viranomaisten käyttöön
32258:                                                       hankittavien veneiden tyyppihyväksyntään, voi-
32259:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          daan todeta, että pääosa viranomaisten ammatti-
32260: vasti seuraavaa:                                      käyttöön tulevista veneistä on pohjoismaisen
32261:                                                       normiston mukaisia. Useissa tapauksissa viran-
32262:    Veneilyturvallisuutta koskevat säännökset si-      omaiset kuitenkin hankkivat veneensä yksittäis-
32263: sältyvät tällä hetkellä veneliikennelakiin (151169)   kappaleina tiettyä tarkoitusta varten, jolloin
32264: ja -asetukseen (152/69). Mainittujen säädösten        tyyppihyväksyntä ei tule kysymykseen.
32265: nojalla ei vaadita, että julkisesti kaupan pidettä-      Katsastusasetusta (748/83) sovelletaan pää-
32266: vien veneiden tulisi olla tyyppihyväksyttyjä. Lii-    sääntöisesti myös valtion tai kunnan omistamiin
32267: kenneministeriössä on valmisteilla ehdotus uu-        aluksiin eli ns. hallinnollisiin aluksiin lukuun ot-
32268: deksi vesiliikennelainsäädännöksi. Ehdotus pe-        tamatta puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen
32269: rustuu veneliikennetoimikunnan mietintöön             aluksia. Jos viranomaisten käytössä olevat enin-
32270: (Komiteanmietintö 1992:27). Toimikunnan eh-           tään 5,5 metrin pituiset veneet eivät ole tyyppihy-
32271: dotukseen ei myöskään sisältynyt pakollista           väksyttyjä, merenkulkulaitoksen on katsastus-
32272: tyyppihyväksymistä.                                   asetuksen mukaan katsastettava ne. Yli 5,5 met-
32273:     Veneilyn turvallisuutta on vuodesta 1974 al-      riä pitkät viranomaiskäytössä olevat veneet kuu-
32274: kaen edistetty myös pohjoismaisella venenormis-       luvat kaikki merenkulkulaitoksen katsastusten
32275: tolla, jonka mukaisesti venetyypille voidaan          piiriin. Veneille suoritetaan peruskatsastus ennen
32276: myöntää tyyppihyväksyntä tai yksittäiselle ve-        niiden asettamista liikenteeseen, minkä jälkeen
32277: neelle voidaan antaa venekohtainen hyväksyntä.        veneiden kunto ja varusteet katsastetaan määrä-
32278: Hyväksytty vene varustetaan niin sanotulla sini-      vuosina. Lisäksi voidaan todeta, että näiden ve-
32279: sellä kilvellä. Normistoon sisältyvät säännöt         neiden kuljettajilla on merenkulkualan ammatil-
32280: sekä alle 15 metriä pitkille huviveneille että alle   linen pätevyys.
32281:  15 metriä pitkille ammattiveneille. Normistoa           Edellä mainituista syistä ei veneitä käyttäväs-
32282:  sovelletaan valmistajan hakemuksesta vapaa-          sä viranomaistoiminnassa ole nähty erityisiä tur-
32283:  ehtoisuuden pohjalta.                                vallisuusongelmia. Samassa yhteydessä, kun hu-
32284:     Suomessa valmistettavista veneistä yli puolet     viveneiden osalta valmistellaan huvivenedirektii-
32285:  on hyväksymismenettelyn piirissä. Viime vuosi-       vin johdosta tarvittavaa lainsäädäntöä, tullaan
32286:  na on sinisellä kilvellä varustettu 7 000-8 000      kuitenkin selvittämään, tulisiko uusi lainsäädän-
32287:  venettä vuodessa. Osa näistä menee vientiin.         tö ja sen edellyttämät tarkastus- ja hyväksymis-
32288:     Nykyiseen tilanteeseen on huviveneiden osalta     järjestelmät ulottaa koskemaan myös viran-
32289:  tulossa huomattava muutos. Euroopan parla-           omaisten käytössä olevia veneitä.
32290:  mentti ja Euroopan unionin ministerineuvosto
32291: 
32292:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
32293: 
32294:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
32295: 4                                          1994 vp -    KK 703
32296: 
32297: 
32298: 
32299:                                           Tili Riksdagens Talman
32300: 
32301:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         tillnärmning av medlemsstaternas lagar och an-
32302: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          dra författningar i fråga om fritidsbåtar (94/25/
32303: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        EG). Direktivet skall fr.o.m. den 16 juni 1996
32304: man Renlund m.fl. undertecknade spörsmål nr             också tillämpas i Finland.
32305: 703:                                                        Direktivet tillämpas med några få undantag
32306:                                                         på alla fritidsbåtar som är från 2,5 till 24 meter
32307:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         långa. Endast sådana båtar som uppfyller kraven
32308:         ta för att alla båtar som saluförs på mark-     i direktivet, och som efter godkännandet förses
32309:         naden skall typbesiktas och förses med          med märket CE, kan saluföras. De stadganden
32310:         den blå skylten, och                            och bestämmelser som gäller i Finland samt sys-
32311:            vilka åtgärder kommer Regeringen att         temen för besiktning och godkännande skall ut-
32312:         vidta för att statliga myndigheter vid in-      vecklas enligt direktivet.
32313:         köp av båtar konsekvent skall kräva att             Beträffande typgodkännande av båtar som
32314:         dessa är typbesiktade?                          anskaffas för att användas av statliga myndighe-
32315:                                                         ter kan konstateras att största delen av de båtar
32316:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           som myndigheterna tar i nyttobruk överensstäm-
32317: anföra följande:                                        mer med de nordiska normerna. I många fall
32318:                                                         skaffar myndigheterna dock enskilda båtar för
32319:     Stadgandena om båttrafikens säkerhet ingår          ett visst ändamål, varvid typgodkännande inte
32320: för närvarande i lagen om båttrafik (151/69) och        kommer i fråga.
32321: förordningen om båttrafik (152/69). Enligt dessa            Förordningen om besiktning av fartyg (748/
32322: stadganden krävs inte att båtar som saluförs of-        83) tillämpas i regel även på fartyg som ägs av
32323: fentligt skall vara typgodkända. Vid trafikminis-       staten eller av någon kommun, dvs. på admini-
32324: teriet bereds som bäst ett förslag till ny vattentra-   strativa fartyg, med undantag för försvarsmakt-
32325: fiklagstiftning. Förslaget baserar sig på vatten-       ens och gränsbevakningens fartyg. Om båtar som
32326: trafikkommissionens betänkande (Kommittebe-             är högst 5,5 meter långa och används av myndig-
32327: tänkande 1992:27). I kommissionens förslag in-          heterna inte är typgodkända, skall sjöfartsverket
32328: går inte heller ob1igatoriskt typgodkännande.           enligt förordningen om besiktning av fartyg be-
32329:     Sjösäkerheten har allt sedan 1974 främjats          sikta dem. Alla båtar som är över 5,5 meter långa
32330: även genom nordiska båtnormer enligt vilka en           och används av myndigheterna omfattas av sjö-
32331: båttyp kan beviljas typgodkännande eller en en-         fartsverkets besiktning. Båtarna grundbesiktas
32332: skild båt erhålla särskilt godkännande. Varje           innan de sätts i trafik, varefter båtarnas skick och
32333: godkänd båt förses med den s.k. blå skylten.            utrustning besiktas vissa bestämda år. Vidare
32334: Bland normerna finns regler både för fritidsbåtar       kan konstateras att förarna av dessa båtar har
32335: som är under 15 meter långa och för båtar i             den yrkeskompetens som krävs inom sjöfarts-
32336: nyttobruk som är under 15 meterlånga. Normer-           branchen.
32337: na tillämpas på frivillig basis, på ansökan av              Av nämnda skäl har några särskilda säker-
32338: tillverkaren.                                           hetsproblem inte ansetts föreligga i den myndig-
32339:     Av de båtar som tillverkas i Finland omfattas       hetsversamhet i viiken båtar används. I samband
32340: över hälften av förfarandet med godkännande.            med beredningen av den lagstiftning beträffande
32341: Under de senaste åren har 7 000-8 000 båtar             fritidsbåtar som behövs på grund av direktivet
32342: årligen försetts med den blå skylten. En del av         om fritidsbåtar kommer man dock att utreda om
32343: dessa båtar exporteras.                                 den nya lagstiftningen och de besiktnings- och
32344:     Den nuvarande situationen kommer att för-           godkännandesystem som den förutsätter borde
32345: ändras betydligt vad fritidsbåtar beträffar. Euro-      utsträckas att gälla även de båtar som används av
32346: paparlamentet och Europeiska unionens minis-            myndigheter.
32347: terråd antog den 16 juni 1994 ett direktiv om
32348: 
32349:      Helsingforsden 30 november 1994
32350: 
32351:                                                                           Trafikminister Ole Norrback
32352:                                                1994 vp
32353: 
32354: Kirjallinen kysymys 704
32355: 
32356: 
32357: 
32358: 
32359:                                   Ihamäki ym.: Tupakansavun ottamisesta syöpävaarallisten ainei-
32360:                                      den luetteloon
32361: 
32362: 
32363:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32364: 
32365:    Vastauksessaan kesäkuussa hallituksen esi-        saattavat ylittää päävirran pitoisuudet yli sata-
32366: tykseen (11611993 vp) laeiksi toimenpiteistä tu-     kertaisesti. Tupakansavussa on mm. typen oksi-
32367: pakoinnin vähentämiseksi annetun lain ja mark-       deja, bentseeniä, styreeniä, formaldehydiä ja ak-
32368: kinatuomioistuimesta annetun lain muuttami-          roleiiniä. Sivullisten altistumista ympäristöllisel-
32369: sesta eduskunta edellytti, että hallitus tutkii ja   le tupakansavulle ei voida täysin estää tupakoin-
32370: tekee selvityksen, olisiko tupakansavu otettava      tirajoituksin ja -kielloin.
32371: syöpävaarallisten aineiden luetteloon.                   Koska kyseessä on vakavasti terveyttä vahin-
32372:    Vuonna 1992 ilmestyneessä laajassa rapor-         goittava aineyhdistelmä ja siitä on käytettävissä
32373: tissaan Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto        riittävästi tieteellistä todistusaineistoa, lisätutki-
32374: (EPA) totesi painavan tieteellisen tutkimusai-       musten odottaminen tai selvityksen laadinnan
32375: neiston perusteella, että altistumisella ympäris-    pitkittyminen ihmisten hengen ja terveyden kus-
32376: tölliselle tupakansavulle on vakavia ja huomatta-    tannuksella on täysin tarpeetonta.
32377: via kansanterveydellisiä vaikutuksia. Raportissa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32378: pakkotupakoinnin eli vastentahtoisen altistumi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32379: sen tupakansavulle todettiin olevan kausaali-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32380: yhteydessä keuhkosyöpään. Tällä perusteella tu-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32381: pakansavun katsottiin kuuluvan syöpää aiheut-
32382: tavien aineiden luetteloon.                                      Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt
32383:    Ympäristöön tuleva tupakansavu tulee lähes                ympäristöllisen tupakansavun saamisek-
32384:  kokonaan sivusavusta, jossa useiden syöpää ai-              si syöpävaarallisten aineiden luetteloon?
32385: heuttavien aineiden pitoisuudet sivuvirrassa
32386: 
32387:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1994
32388: 
32389:           Timo Ihamäki                  Maija Rask                       Eeva Kuuskoski
32390:           Ensio Laine                   Liisa Jaakonsaari                Pekka Räty
32391:           Pirkko Laakkonen              Anna-Kaarina Louvo               Leena Luhtanen
32392:           Arja Ojala                    Tuula Kuittinen                  Oiva Savela
32393:           Riitta Kauppinen              Kirsti Ala-Harja                 Juhani Alaranta
32394:           Riitta Jouppila               Lea Savolainen                   Ismo Seivästö
32395: 
32396: 
32397: 
32398: 
32399: 240017
32400: 2                                         1994 vp -   KK 704
32401: 
32402: 
32403: 
32404: 
32405:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32406: 
32407:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 pykälän 1 momen-        kuin muutkin orgaanisen materiaalin palamises-
32408: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhe-       sa syntyvät savut. Esimerkiksi kemiallisten ainei-
32409: mies, olette toimittanut valtioneuvoston asian-       den terveysvaaran arviointineuvosto (KATA) on
32410: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          12.5.1987lääkintöhallitukselle antamassaan lau-
32411: Ihamäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        sunnossa todennut seuraavasti: "Näyttö tupa-
32412: sen n:o 704:                                          kansavun karsinogeenisuudesta sille aktiivisesti
32413:                                                       ja passiivisesti altistuvien osalta on riittävä ja
32414:            Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt         luotettava. Riskiero aktiivisesti ja passiivisesti
32415:        ympäristönisen tupakansavun saamisek-          tupakoivien välillä selittyy erisuuruisesta altistu-
32416:        si syöpävaarallisten aineiden luetteloon?      misesta."
32417:                                                           Kysymys siitä, pitäisikö tupakansavu lisätä
32418:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien aineiden
32419: taen seuraavaa:                                       luetteloon, on monimutkainen. Vaikka monet
32420:                                                       ihmiset altistuvat työssään tupakansavulle, ei tu-
32421:    Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöis-      pakansavulle altistuminen yleensä tiettyjä poik-
32422: tä annetussa työministeriön päätöksessä (838/93)      keuksia kuten ravintolatyötä lukuun ottamatta
32423: on lueteltu sellaisia syöpäsairauden vaaraa ai-       liity olennaisesti työhön, eikä altistuminen rajoi-
32424: heuttavia työmenetelmiä ja aineita, joiden osalta     tu työtilanteeseen. Tällaisessa tapauksessa työn-
32425: on noudatettava työhön liittyvän syöpävaaran          antajalle tulevat uudet velvoitteet voisivat olla
32426: torjunnasta annetun valtioneuvoston päätöksen         kohtuuttomia.
32427: (1182/92) määräyksiä. Päätöksen velvoitteet               Työntekijän kannalta tahatonta tupakansa-
32428: kohdistuvat lähinnä työnantajaan. Monet pää-          vulle altistumista ei ehkäistä ja torjuta niinkään
32429: töksen määräykset sopivat huonosti työtilantee-       työsuojelulainsäädännön kuin tupakkalainsää-
32430: seen, jossa altistutaan tupakansavulle. Tällaisia     dännön avulla. Eduskunta onkin 23.6.1994 hy-
32431: määräyksiä on esim. päätöksen 7 (tekijän kor-         väksynyt lain toimenpiteistä tupakoinnin vähen-
32432: vaaminen), 11 (odottamaton altistuminen), 13          tämiseksi annetun lain muuttamisesta (765/94).
32433: (pääsy vaara-alueelle), 14 (hygienia ja henkilö-      Tällä lailla rajoitetaan tupakointia voimakkaasti
32434: kohtainen suojaus), 15 (opetus ja ohjeet) ja 16       nykyiseen verrattuna. Tupakointi on kokonaan
32435: (työntekijöille tiedottaminen) §:ssä. Myöskään        kielletty työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä ti-
32436: tupakansavulle altistuneita työntekijöitä ei kan-     loissa sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa.
32437: nattane Iuetteloida ammatissaan syöpäsairauden        Lisäksi työnantaja on velvollinen kieltämään tu-
32438: vaaraa aiheuttaville aineille altistuvia työnteki-    pakoinnin tai rajoittamaan sitä työpaikan muis-
32439: jöitä koskevaan tiedostoon (ASA-tiedosto) val-        sa tiloissa siten, etteivät työntekijät tahattomasti
32440: tioneuvoston päätöksen 19 §:n mukaisesti, koska       altistu tupakansavulle.
32441: altistumisen määrästä saatavat tiedot olisivat ar-        Valtion eri viranomaisia ja työmarkkinaosa-
32442: vionvaraisia.                                         puolia edustava kemian työsuojeluneuvottelu-
32443:    Tupakansavu sisältää yli 3 800 eri yhdistettä,     kunta on 8.11.1994 työministeriölle antamassaan
32444: jotka ovat pääasiassa samoja kuin muunkin or-         lausunnossa edellä mainittuja perusteluita käyt-
32445: gaanisen materiaalin palamisessa syntyvät ai-         täen todennut seuraavasti: "Edellä sanotun pe-
32446: neet. Pääosa tupakansavun aineosista on biolo-        rusteella kemian työsuojeluneuvottelukunta
32447: gisesti aktiivisia, ja osa niistä on todettu syöpä-   katsoo, että nimikettä 'tupakansavu' ei tulisi lisä-
32448: sairauden vaaraa aiheuttaviksi. Työministeriön        tä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien aineiden
32449: päätöksessä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavis-        luetteloon. Neuvottelukunta esittää kuitenkin,
32450: ta tekijöistä (838/93) on tupakansavun syöpäsai-      että työministeriö selvittää, missä ammateissa ja
32451: rauden vaaraa aiheuttavista aineosista mainittu       töissä altistutaan vaarallisessa määrin tupakan-
32452: parikymmentä. Näin ollen ei ole epäilystäkään,        savulle ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin
32453: etteikö tupakansavu olisi syöpäsairauden vaaraa       asian johdosta."
32454: aiheuttava kemiallisten yhdisteiden seos samoin           Viitaten edellä sanottuun työministeriö ei pidä
32455:                                        1994 vp -   KK 704                                         3
32456: 
32457: tarkoituksenmukaisena lisätä nimikettä "tupa-      lain ja sen valvonnan avulla siihen, että työelä-
32458: kansavu" syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista       mässä ei altistuttaisi vaarallisessa määrin tupa-
32459: tekijöistä annettuun työministeriön päätökseen     kansavulle.
32460: (838/93). Sen sijaan ministeriö pyrkii tupakka-
32461: 
32462:   Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1994
32463: 
32464:                                                                      Työministeri Ilkka Kanerva
32465: 4                                           1994 vp -    KK 704
32466: 
32467: 
32468: 
32469: 
32470:                                           Till Riksdagens Talman
32471: 
32472:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         organiskt materia!. T .ex. rådet för bedömning av
32473: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbör;mde med-           hälsorisken hos kemiska ämnen (KATA) har i ett
32474: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         utlåtande till medicinalstyrelsen 12.5.1987 kon-
32475: man Ihamäki m.fl. undertecknade spörsmål nr              staterat följande: "Bevisningen om tobaksrökens
32476: 704:                                                     carcinogenitet för dem som aktivt och passivt
32477:                                                          utsätts för denna är tillräcklig och tillförlitlig.
32478:            Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit        Riskskillnaden mellan aktivt och passivt rökan-
32479:         för att få tobaksröken i omgivningen in-         de får sin förklaring avolika stor exponering."
32480:         förd i förteckningen över carcinogena               Frågan om huruvida tobaksröken bör inklu-
32481:         ämnen?                                           deras i förteckningen över ämnen som medför
32482:                                                          risk för cancersjukdom är komplicerad. Ä ven om
32483:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            många människor i sitt arbete utsätts för tobaks-
32484: anföra följande:                                         rök, hänför sig exponering för tobaksrök, med
32485:                                                          vissa undantag såsom restaurangarbete, i all-
32486:     I arbetsministeriets beslut om cancerframkal-        mänhet inte väsentligen till arbetet, inte heller
32487: lande agenser (838/93) uppräknas sådana cancer-          begränsar sig exponeringen till arbetssituatio-
32488: framkallande arbetsmetoder och ämnen för vil-            nen. I ett dylikt fall kunde de nya skyldigheterna
32489: kas del man skall iaktta de föreskrifter som ingår       som åläggs arbetsgivaren vara orimliga.
32490: i statsrådets beslut om avvärjande av cancerrisk i          Med tanke på arbetstagaren förhindras eller
32491: anslutning tili arbete (1182/92). De skyldigheter        bekämpas oavsiktlig exponering för tobaksrök
32492: som anges i beslutet gäller främst arbetsgivaren.        varken genom arbetarskyddslagstiftning eller to-
32493: Många av föreskrifterna i bes1utet 1ämpar sig            bakslagstiftning. Riksdagen har därför 23.6.1994
32494: dåligt för en arbetssituation där man är utsatt för      antagit en lag om ändring av lagen om åtgärder
32495: tobaksrök. Sådana föreskrifter finns t.ex. i 7 (er-      för inskränkande av tobaksrökning (765/94).
32496: sättande av agens), 11 (oväntad exponering), 13          Genom denna lag begränsas tobaksrökningen
32497: (tiliträde till riskområde), 14 (hygien och person-      kraftigt jämfört med det nuvarande läget. To-
32498: lig skyddsutrustning), 15 (utbildning och anvis-         baksrökning är helt förbjuden i arbetsgemen-
32499: ningar) och 16 (information till arbetstagar-            skapers gemensamma och allmänna lokaler och i
32500: na) §§. Inte heller torde det 1öna sig att enligt 19 §   inomhusutrymmen avsedda för kunder. Därtill
32501: i beslutet katalogisera arbetstagare som är expo-        är arbetsgivaren skyldig att förbjuda tobaksrök-
32502: nerade för tobaksrök i det register (dataregister)       ning eller begränsa denna i andra lokaler på ar-
32503: som gäller arbetstagare som exponeras för äm-            betsplatsen så att arbetstagarna inte oavsiktligt
32504: nen som medför risk för cancersjukdom, efter-            utsätts för tobaksrök.
32505: som uppgifterna om exponeringsmängden vore                  Delegationen för arbetarskydd beträffande
32506: grundade på uppskattning.                                kemiska ämnen, viiken representerar olika statli-
32507:     Tobaksröken innehåller över 3 800 olika för-         ga myndigheter och arbetsmarknadsparterna,
32508: eningar, som huvudsakligen är desamma som de             har 8.11.1994 i ett utlåtande till arbetsministeriet
32509: ämnen som också uppstår vid förbränning av               på basis av ovan nämnda motivering konstaterat
32510: annat organiskt materia!. Största delen av to-           fö1jande: "På basis av det ovan nämnda anser
32511: baksrökens beståndsdelar är biologiskt aktiva            de1egationen för arbetarskydd beträffande ke-
32512: och en del av dem har konstaterats vara cancer-          miska ämnen att benämningen "tobaksrök" inte
32513: framkallande. I arbetsministeriets beslut om can-        bör inkluderas i förteckningen över ämnen som
32514: cerframkallande agenser (838/93) nämns ett tju-          medför risk för cancersjukdom. Delegationen
32515: gotal av tobaksrökens cancerframkallande be-             framför emellertid att arbetsministeriet skall
32516: ståndsdelar. Sålunda råder det inget tvivel om att       göra en utredning över de yrken och arbeten där
32517: tobaksröken inte skulle vara en blandning av             man i farlig utsträckning utsätts för tobaksrök
32518: cancerframkallande kemiska föreningar liksom             och vidta nödvändiga åtgärder med anledning
32519: också annan rök som uppstår vid förbränning av           därav."
32520:                                          1994 vp -   KK 704                                           5
32521: 
32522:    Med hänvisning tili det ovan nämnda anser         (838/93). Däremot eftersträvar mtmsteriet ge-
32523: arbetsministeriet det inte vara ändamålsenligt att   nom tobakslagen och genom bevakning därav att
32524: inkludera benämningen "tobaksrök" i arbetsmi-        man i arbetslivet inte skall utsättas för tobaksrök
32525: nisteriets beslut om cancerframkallande agenser      i farlig utsträckning.
32526: 
32527:      Helsingforsden 23 november 1994
32528: 
32529:                                                                      Arbetsminister Ilkka Kanerva
32530:                                                1994vp
32531: 
32532: Kirjallinen kysymys 705
32533: 
32534: 
32535: 
32536: 
32537:                                   Ihamäki ym.: Tupakkaveron tavoitteiden toteutumisesta
32538: 
32539: 
32540: 
32541:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32542: 
32543:     Hallitus antoi eduskunnalle 18.10.1994 esityk-   kaveron taso on huomattavasti Suomen veroa
32544: sen valmisteverotusta koskevaksi lainsäädän-         korkeampi ja kaupan ja teollisuuden saama
32545: nöksi, johon kuuluvat myös tupakkatuotteiden         osuus Suomen osuutta vähäisempi.
32546: verotusta koskevat muutokset. Perusteluosassa           Tupakoinnista on arvjoitu vuonna 1993 ai-
32547: hallitus esittää, että tupakkaveron ensisijaisena    heutuneen maamme terveydenhuoliolle noin 2,5
32548: tavoitteena on valtiontaloudellinen tavoite. Li-     miljardin markan kustannukset. Tämä merkit-
32549: säksi verotuksella pyritään vähentämään tupak-       see sitä, että jokaista poltettua savukerasiaa
32550: katuotteiden kulutusta, mitä koskeva tavoite on      kohden terveydenhuoliolle aiheutuu noin 10
32551: nykyistä vastaavasti kirjattu hallituksen esityk-    markan kustannukset. Tämän lisäksi tupakoin-
32552: sen 1 §:n 2 momenttiin.                              nista tulee yhteiskunnalle mm. sairauspoissa-
32553:     Nykyinen tupakkaverotus on toteuttanut           oloista, työkyvyttömyydestä ja ennenaikaisista
32554: huonosti lain tavoitteita, eikä uudessa esitykses-   kuolemista syntyviä kustannuksia, joten ko-
32555: sä ole havaittavissa olennaisia muutoksia lain       konaiskustannukset ylittävät moninkertaisesti
32556: tavoitteiden toteuttamiseksi. Hallitus esittää si-   tupakkaveron tuoton. Näin ollen ei ole talou-
32557: karien veron alentamista, purutupakan ja ne-         dellisia eikä kansanterveydellisiä perusteita jat-
32558: nänuuskan verottamatta jättämistä, savukkei-         kaa yhteiskunnan tukea tupakkateollisuudelle
32559: den vähimmäisverotason nostamista vain lievästi      ja -kaupalle.
32560: EU:n määräämää vähimmäistasoa ylittäväksi,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32561: piippu- ja savuketupakan veron muutaman pro-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32562: sentin nostamista sekä savukkeiksi käärittävälle     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32563: hienoksi leikattavalle tupakalle annettavaksi        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32564:  muutaman vuoden ajaksi alhaisempi verotaso
32565:  kuin tehdasvalmisteisille savukkeille. Nämä hal-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
32566:  lituksen esitykset eivät lainkaan vastaa tupakka-          jotta tupakkaverolaissa toteutuisivat täl-
32567:  verolain tavoitteita. Monissa ED-maissa tupak-             le laille säädetyt tavoitteet?
32568: 
32569:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1994
32570: 
32571:           Timo Ihamäki                   Maija Rask                    Leena Luhtanen
32572:           Eeva Kuuskoski                 Ensio Laine                   Liisa Jaakonsaari
32573:           Pekka Räty                     Anna-Kaarina Louvo            Lea Savolainen
32574:           Riitta Jouppila                Pirkko Laakkonen              Tuula Kuittinen
32575:           Oiva Savela                    Riitta Kauppinen              Kirsti Ala-Harja
32576:           Juhani Alaranta                Arja Ojala                    Ismo Seivästö
32577: 
32578: 
32579: 
32580: 
32581:  240017
32582: 2                                         1994 vp -   KK 705
32583: 
32584: 
32585: 
32586: 
32587:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32588: 
32589:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sopeutumisen vuoksi vuoden 1997 loppuun.
32590: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Näin ollen tämän tuoteryhmän verotuksen ta-
32591: olette 4 päivänä marraskuuta 1994 päivätyn kir-       sollakaan ei toistaiseksi ole käytännön merkitys-
32592: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tä. Veromäärällä halutaan kuitenkin viestittää,
32593: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Ihamäen ym.        että vero tulee olemaan jatkossa nykyistä kor-
32594: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 705:         keampi.
32595:                                                           Sikareiden verotus on Suomessa kansainväli-
32596:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       sesti katsottuna erittäin korkea. Lisäksi sikarien
32597:        jotta tupakkaverolaissa toteutuisivat täl-     yksikköhinta tupakkamäärää kohti laskettuna
32598:        le laille säädetyt tavoitteet?                 on huomattavan korkea muihin tuotteisiin näh-
32599:                                                       den, minkä vuoksi sikareiden verotasoa on tar-
32600:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kistettu.
32601: vasti seuraavaa:                                          Euroopan unionissa on kielletty kokonaan
32602:                                                       suunuuskan myynti ja muu luovutus. Vastaava
32603:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen         kielto tulee Suomessa voimaan 1 päivänä maalis-
32604: valmisteverotusta koskevaksi lainsäädännöksi          kuuta 1995. Suomessa käytettävä nuuska onko-
32605: (HE 237). Uudistuksen tarkoituksena on muut-          konaan kiellettyä suunuuskaa, jota jatkossa ei
32606: taa Suomen voimassa olevaa valmisteverolain-          ole mahdollista verottaa. Suomalaisten makutot-
32607: säädäntöä siten, että se täyttäisi Euroopan yhtei-    tumusten vuoksi ei ole myöskään oletettavaa,
32608: söjen (EY) valmisteverotusta koskevien direktii-      että täällä siirryttäisiin purutupakan tai ne-
32609: vien vaatimukset, joten muutoksen pääasiallinen       nänuuskan käyttöön. Sanottuja tuotteita ei tääl-
32610: luonne on täysin tekninen.                            lä tehdasmaisesti valmisteta. Kun lähes kaikki
32611:    EY:n direktiivien mukaisesti jäsenvaltioiden       tuotteet olisivat tuontitavaraa ja niiden verotta-
32612: savukkeiden valmisteveron minimitason tulee           minen rajakontrollin poistumisen vuoksi tässä
32613: olla vähintään 57% vähittäismyyntihinnasta.           tapauksessa olisi erityisen hankalaa, ei ole ollut
32614: Osittain tästä, mutta myös muista syistä savuk-       tarkoituksenmukaista saattaa näitä tuotteita ve-
32615: keiden verotusta esitetään korotettavaksi vajaat      rotuksen piiriin. Mikäli kansan tupakointitottu-
32616: kolme prosenttiyksikköä.                              mukset, vastoin olettamusta, verottomuuden ta-
32617:    Piippu- ja savuketupakan vero ylittää Suo-         kia kuitenkin muuttuisivat, asia olisi otettava
32618: messa selvästi EY:n hyväksymän minimiveron.           uudelleen harkintaan.
32619: Kuitenkin esityksessä tämänkin tupakkavalmis-             Tupakoinnin terveyshaittoja ja tupakointi-
32620: teen veroa esitetään korotettavaksi erityisesti sen   tottumuksia tarkasteltaessa ei voida ottaa huo-
32621: vuoksi, että Suomessa on siirrytty yhä enemmän        mioon pelkästään tupakkaveron osuutta tupak-
32622: käyttämään hinnaltaan halvempia itsekäärittyjä        katuotteiden hinnoissa. Tupakkatuotteiden hin-
32623: savukkeita. Kaiken kaikkiaan verotusta ehdote-        noissa Suomessa on lisäksi 22 %:n arvonlisävero.
32624: taan korotettavaksi näiden tuotteiden osalta nel-     Vuodesta 1990 lähtien esim. savukkeiden vero-
32625: jä prosenttiyksikköä, mikä on varsin tuntuva          rasitus nousee 69,4 prosentista nyt 75,9 prosen-
32626: korotus. ltsekäärityn savukkeen verotusta Suo-        tiin. Kokonaisverojen määrä Suomessa ylittää
32627: messa nostaa lisäksi savukepaperin verotus, jol-      selvästi Euroopan unionin jäsenmaiden keski-
32628: laista ei muissa Euroopan unionin jäsenmaissa         määräisen verotason. Tämän lisäksi on otettava
32629: ole juuri käytössä.                                   huomioon se, että tupakkatuotteiden hinnat
32630:    EY :n direktiiveissä omaksi ryhmäkseen on          meillä ovat varsin korkeat. Vuodesta 1990 läh-
32631: luokiteltu savukkeiksi käärittävä hienoksi }ei-       tien tupakkatuotteiden hinnat ovat lisäksi nous-
32632: kattava tupakka, jossa tupakan partikkelikoot         seet huomattavasti yli yleisen elinkustannusin-
32633: ovat nykyistä pienempiä. Suomessa ei tällä het-       deksin.
32634: kellä valmisteta sanotunlaisia tuotteita. Tämän           Kaupan osuus tupakkatuotteiden hinnoissa
32635: vuoksi, ja kun myös direktiivit sallivat sen, sään-   on Suomessa jokseenkin korkea verrattuna eu-
32636: nöksen voimaantulo on siirretty teollisuuden          rooppalaiseen tasoon. Sen sijaan teollisuuden
32637:                                        1994 vp -   KK 705                                          3
32638: 
32639: osuus on meillä keskimääräistä huomattavasti       ei tehdä, teollisuuden ja kaupan on edelleen pie-
32640: pienempi. Molempien prosentuaaliset osuudet        nennettävä omaa marginaaliaan.
32641: ovat 1990-luvulla kuitenkin laskeneet merkittä-        Vaikka valtion valmisteverotulot ovat viime
32642: västi. Tupakkaverolakiesitykseen sisältyvä sa-     vuosina edelleen nousseet, on tupakkatuotteiden
32643: vukkeiden veron korottaminen nostaisi savuk-       kokonaiskulutuksessa selvästi tapahtunut jatku-
32644: keiden vähittäismyyntihintoja 8,5 prosenttia ja    vaa vähentymistä. Tupakkavalmisteiden verotus
32645: savuketupakan 18 prosenttia, jos kaupanja teol-    ja hintojen korotukset ovat siten noudattaneet
32646: lisuuden markkamääräiset osuudet pysyisivät        kulutuksen vähentämiseen pyrkiviä terveyspo-
32647: ennallaan. Mikäli näin suuria hinnankorotuksia     liittisia tavoitteita.
32648: 
32649:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1994
32650: 
32651:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
32652: 4                                          1994 vp -   KK 705
32653: 
32654: 
32655: 
32656: 
32657:                                          Tili Riksdagens Talman
32658: 
32659:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       och också för att direktiven tiliåter det, har stad-
32660: ger har Ni, Fru. Talman, med Er skrivelse av den       gandets ikraftträdande på grund av anpassning-
32661: 4 november 1994 tili vederbörande medlem av            en av industrin uppskjutits till utgången av 1997.
32662: statsrådet översänt följande av riksdagsman            Således har inte helier nivån i beskattningen av
32663: Ihamäki m.fl. undertecknade spörsmål nr 705:.          denna produktgrupp ännu någon praktisk bety-
32664:                                                        delse. Genom skattens storlek vill man dock ge en
32665:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         signal om att accisen i fortsättningen kommer att
32666:        ta för att de mål som uppstälits för lagen      vara högre än för närvarande.
32667:        om tobaksaccis verkligen skali uppnås i            Den finländska beskattningen av cigarrer är i
32668:        denna lag?                                      internationeli jämförelse synnerligen hög. Dess-
32669:                                                        utom är enhetspriset för cigarrer, beräknat enligt
32670:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tobaksmängden, påfallande högt, varför accis-
32671: anföra följande:                                       nivån för cigarrer justerats.
32672:                                                           Det är helt förbjudet att sälja eller på annat
32673:    Regeringen har avlåtit en proposition tili riks-    sätt överlåta munsnus inom Europeiska unionen.
32674: dagen med förslag till lagstiftning om accis-          Motsvarande förbud träder i kraft i Finland den
32675: beskattningen (RP 237). Avsikten med reformen          1 mars 1995. Det snus som används i Finland är
32676: är att ändra gällande lagstiftning om accisbe-         det helt förbjudna munsnuset, som i fortsättning-
32677: skattningen i Finland så att den uppfylier kraven      en inte kan beskattas. På grund av finländarnas
32678: i Europeiska gemt?pskapernas (EG) direktiv om          smakvanor är det helier inte troligt att man över-
32679: accisbeskattning. Andringarna är således huvud-        går tili tuggtobak elier nässnus. Nämnda pro-
32680: sakligen av rent teknisk natur.                        dukter framstälis inte fabriksmässigt i Finland.
32681:    Enligt EG:s direktiv skali miniminivån för          Eftersom nästan alla produkter skulle vara im-
32682: medlemsstaternas accis på cigarretter vara minst       portvaror och det på grund av den slopade gräns-
32683: 57% av minutförsäljningspriset. Delvis av den-         kontrollen i detta fall skulle vara särskilt svårt att
32684: na, men också av andra orsaker föreslås att acci-      beskatta dem, har det inte varit ändamålsenligt
32685: sen på cigarretter höjs med knappa tre procenten-      att hänföra dessa produkter tili området för be-
32686: heter.                                                 skattningen. Om folkets tobaksvanor mot för-
32687:    Accisen på pip- och cigarrettobak i Finland         modan ändras på grund av denna accisfrihet,
32688: överstiger betydligt den minimiaccis som EG            måste ärendet prövas på nytt.
32689: godkänt. Trots detta föreslås i propositionen att         När man undersöker tobaksanvändningens
32690: även accisen på denna tobaksprodukt höjs, fram-        men för hälsan och tobaksvanoma kan man inte
32691: för alit eftersom man i Finland i alit högre grad      enbart beakta tobaksaccisens andel av priset på
32692: övergått tili att använda prismässigt sett billigare   tobaksprodukterna. 1 priset på tobaksproduk-
32693: självrullade cigarretter. Totalt sett föreslås att     ter ingår i Finland dessutom en mervärdesskatt
32694: beskattningen i fråga om dessa produkter höjs          om 22%. Från och med 1990 stiger t.ex. skatte-
32695: med fyra procentenheter, vilket är en ganska           tungan för cigarretternas del från 69,4% till
32696: kännbar höjning. Dessutom har beskattningen            75,9 %. Den totala skattetungan i Finland över-
32697: av cigarrettpapper en höjande inverkan på be-          stiger klart den genomsnittliga nivån i Europeis-
32698: skattningen av självruliade cigarretter i Finland.     ka unionens medlemsländer. Dessutom måste
32699: Sistnämnda beskattningsform förekommer inte i          man beakta att priserna på tobaksprodukter är
32700: Europeiska unionens medlemsländer i någon              relativt höga hos oss. Från och med 1990 har
32701: större utsträckning.                                   priserna på tobaksprodukter dessutom stigit
32702:    Som en egen grupp i EG:s direktiv klassificeras     betydligt över det allmänna levnadskostnads-
32703: finskuren tobak, avsedd att rullas till cigarretter    indexet.
32704: och med mindre partikelstorlekar än vad som för           Handelns andel av priserna på tobaksproduk-
32705: närvarande är faliet. För tillfållet tillverkas inte   ter är i Finland ganska hög, i jämförelse med
32706: nämnda produkter i Finland. Av denna orsak,            europeisk nivå i övrigt. Däremot är industrins
32707:                                            1994 vp -   KK 705                                          5
32708: 
32709: andel hos oss betydligt mindre än i genomsnitt.        dustrin och handeln minska sina egna marginaler
32710: Den procentuella andelen har i båda fallen under       ytterligare.
32711: 1990-talet dock minskat märkbart. Den höjning             Trots att statens accisinkomster under de se-
32712: av accisen på cigarretter som ingår i förslaget tili   naste åren har fortsatt att öka, har det skett en
32713: Iag om tobaksaccis höjer minutförsäljningspriset       fortgående och tydlig nedgång i totalkonsumtio-
32714: på cigarretter med 8,5 % och på cigarrettobak          nen av tobaksprodukter. Beskattningen av to-
32715: med 18 %, om handelns och industrins andelar           baksprodukter och prishöjningarna har således
32716: räknat i markbelopp förblir oförändrade. Om            varit i linje med den hälsopolitiska målsättningen
32717: så stora prishöjningar inte genomförs, måste in-       att minska konsumtionen.
32718: 
32719:      Helsingforsden 24 november 1994
32720: 
32721:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
32722:                 j
32723:                j
32724:               j
32725:              j
32726:             j
32727:            j
32728:           j
32729:          j
32730:         j
32731:        j
32732:       j
32733:      j
32734:     j
32735:    j
32736:   j
32737:  j
32738: j
32739:                                                  1994 vp
32740: 
32741: Kirjallinen kysymys 706
32742: 
32743: 
32744: 
32745: 
32746:                                     Hautala ym.: Kuusamon yhteismetsän suojelusta
32747: 
32748: 
32749: 
32750:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32751: 
32752:     Kuusamon kunnan eteläosista on löytynyt            kaksi hehtaaria. Luonto-Liiton metsäaktivistit
32753: ihmisen toiminnalta kohtuullisen hyvin säilynyt        merkitsivät puihin aarniometsäsymbolit viestiksi
32754: erämaa-alue, jonka luonnonarvoja on toistai-           puun ostavalle metsäteollisuudelle, joka on väit-
32755: seksi ehditty inventoida vain hajanaisesti. On         tänyt, ettei se osta aarniometsistä hakattua puu-
32756: kuitenkin jo selvää, että alueen luonnonarvot          ta. Yhteismetsä ei ole noudattanut hakkuissaan
32757: ovat ympäröiviä valtion maita suuremmat.               keskusmetsälautakunta Tapion ympäristönhoi-
32758: Alueella tavataan ainakin karhu, ilves, saukko,        to-ohjeita.
32759: kotka, muuttohaukka, palokärki, metsähanhi,                Yhteismetsän toimintaa ovat paheksuneetjot-
32760: kaakkuri ja metso. Myös valtakunnallisesti             kut sen peräti 6 000 osakkaasta. Myös paikalliset
32761: uhanalaisia kasvi- ja sienilajejakin on löydetty       asukkaat ovat olleet huolissaan alueen luonnon
32762: useita. Koskemattomana ja monimuotoisena               kohtalosta. Erämaiden suojelu on Kuusamon
32763: tämä luontokokonaisuus on Länsi-Euroopassa             kunnan erämaamaineelle ja erämaihin perustu-
32764: ainutlaatuinen.                                        ville matkailuelinkeinoille erittäin tärkeää.
32765:     Kuusamon yhteismetsä omistaa laajuudel-            Luonnonsuojeluliitto on vaatinut, että kauppa-
32766: taan noin 23 000 hehtaarin alueen, josta metsää        ja teollisuusministerin Enso-Gutzeit Oy:n Veitsi-
32767: on noin 14 700 hehtaaria. Koko on varsin huo-          luoto-kauppojen yhteydessä pohjoisen alueta-
32768: mattava, sillä valtion mailta on löydetty vanho-       loudelle lupaamaa miljardin markan määrära-
32769: jen metsien suojelukohteita vain noin 19 000 heh-      haa käytetään Kuusamon erämaiden pelastami-
32770: taaria ja yksityismailta 8 360 hehtaaria.              seen ja niiden tarjoamiin elinkeinoihin.
32771:     Alue koostuu kolmesta erillisestä erämaasta.           Ympäristöministeriö kehotti 22.11.1993 van-
32772: Laajin niistä on valtakunnan rajaan rajoittuva         hojen metsien suojelutyöryhmää selvittämään
32773: Närängänvaaran- Virmajoen alue. Muut kaksi             mahdollisuudet perustaa suojelualueita sellaisille
32774: ovat Romevaaran ja Pajupuronsuon erämaa-               yksityisten tai yhteisöjen omistamille alueille
32775: alueet. Närängänvaaran luoteispään omistaa             Pohjois-Suomessa, jotka ovat erityisen arvokkai-
32776: Veitsiluoto Oy.                                        ta vanhojen metsien suojelulle. Luonnonsuojelu-
32777:     Kun tämä erämaa-alue "löydettiin" hiljattain,      liiton mielestä Kuusamon erämaa-alue on juuri
32778:  oli Rome- ja Närängänvaaraan jo puhkaistu             tällainen.
32779: metsäautotiet ja hakkuut oli aloitettu. Konehak-           Ensi vaiheessa alueella on taattava rauha
32780: kuut ovat olleet Romevaaran maisemallisesti ar-        luonnonarvojen kartoittamiseksi. Toimenpide-
32781: vokkaimmilla osilla käynnissä jo kesästä lähtien.      kielto lienee välttämätön.
32782:     Ympäristöministeriön ja Oulun lääninhalli-             Ympäristöministeriön tulisi selvittää, voiko
32783: tuksen viranomaiset ovat neuvotelleet 21.9. al-        Kuusamon yhteismetsiin soveltaa YVA-lain
32784: kaen yhteismetsän kanssa suojelumahdollisuuk-          4 §:n 2 momenttia,joka edellyttää YVA-menette-
32785: sista. Neuvottelukosketus ei pysäyttänyt tiente-       lyä ympäristövaikutuksiltaan poikkeuksellisen
32786: koa, jota jatkettiin lääninhallitukselle ilmoitta-     laajoilta yksittäisiltä hankkeilta. Edelleen olisi
32787:  matta.                                                selvitettävä, tarkoittaako lain 24 § metsälauta-
32788:     Yhteismetsä esti 30.10. ja 1.11. täysin asialli-   kuntien laatimia metsätaloussuunnitelmia. Py-
32789:  sesti käyttäytyvien luontoaktivistien pääsyn pois     kälässä säädetään viranomaisten laatimien
32790:  alueelta. Se aloitti 2.11. Närängänvaaran hak-        suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutus-
32791:  kuut ilman Koillis-Suomen metsälautakunnan            ten arvioinnista.
32792: lupaa. Hakkuut keskeytettiin viranomaisten vaa-            Yhteismetsälain 1 §määrää, että "yhteismetsä
32793:  timuksesta 3.11. Metsää ehdittiin kaataa noin         on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoitta-
32794: 
32795: 240017
32796: 2                                        1994 vp -   KK 706
32797: 
32798: 
32799: miseen yhteismetsän osakkaiden hyväksi". Kuu-                   Aikooko Hallitus varata rahoituksen
32800: samon yhteismetsän toiminta antaa aihetta poh-               Kuusamon yhteismetsän erämaiden suo-
32801: tia yhteismetsäinstituutiota erityisen tarkkaan              jelemiseksi,
32802: parhaillaan vireillä olevassa metsälakiuudistuk-                voidaanko YVA-lakia soveltaa Kuu-
32803: sessa.                                                       samon yhteismetsän metsätaloussuunni-
32804:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           telmiin, sekä
32805: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                    aikooko Hallitus selventää yhteismet-
32806: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                 sän velvollisuutta harjoittaa kestävää
32807: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  metsätaloutta?
32808: 
32809:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1994
32810: 
32811:                      Heidi Hautala                            Satu Hassi
32812:                      Ulla Anttila                             Paavo Nikula
32813:                                            Claes Andersson
32814:                                           1994 vp -   KK 706                                          3
32815: 
32816: 
32817: 
32818: 
32819:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32820: 
32821:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        siihen, mitä toiminnanharjoittajalta kohtuudella
32822: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         voidaan edellyttää. Tämä ratkaistaan erilaisissa
32823: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lupa- tai muissa viranomaismenettelyissä, joissa
32824: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heidi            toiminnanharjoittaja ja viranomainen neuvotte-
32825: Hautalan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          levat vaatimusten yksityiskohdista.
32826: myksen n:o 706:                                           Lisäksi YVA-lain 24 §:n mukaan ympäristö-
32827:                                                       vaikutukset on selvitettävä ja arvioitava riittä-
32828:           Aikooko Hallitus varata rahoituksen         vässä määrin viranomaisten valmistellessa sellai-
32829:        Kuusamon yhteismetsän erämaiden suo-           sia suunnitelmia ja ohjelmia, joiden toteuttami-
32830:        jelemiseksi,                                   sella saattaa olla merkittäviä ympäristövaiku-
32831:           voidaanko YVA-lakia soveltaa Kuu-           tuksia, mutta joihin ei sovelleta säännöksiä ar-
32832:        samon yhteismetsän metsätaloussuunni-          viointimenettelystä. Alueiden käyttöön liittyväs-
32833:        telmiin, sekä                                  sä yleissuunnittelussa on mahdollista määrittää
32834:           aikooko Hallitus selventää yhteismet-       alueita, joilla ei niiden herkkyyden tai muun omi-
32835:        sän velvollisuutta harjoittaa kestävää         naisuuden vuoksi tulisi toteuttaa luontoa ja ym-
32836:        metsätaloutta?                                 päristöä muuttavaa toimintaa.
32837:                                                           Kuusamon yhteismetsän alueilla suoritettava
32838:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          luonnonarvojen inventointi toteuttaa jo osaltaan
32839: vasti seuraavaa:                                      YVA-periaatteita. Saatavien tietojen perusteella
32840:                                                       voidaan myöhemmin ottaa kantaa siihen, edel-
32841:    Oulun lääninhallitus on neuvotellut ympäris-       lyttävätkö Kuusamon yhteismetsän suunnittele-
32842: töministerin pyynnöstä Kuusamon yhteismetsän          mat metsätaloustoimet YVA-lain mukaista hai-
32843: kanssa Närängänvaaran ja Romevaaran sekä              tallisten vaikutusten ja niiden ehkäisykeinojen
32844: Pajupuronsuon alueilla olevien metsien luonnon-       selvittämistä ja arviointia. YVA-lain soveltami-
32845: arvojen turvaamisesta. Yhteismetsä keskeytti          sen tarvetta myös tässä yksittäistapauksessa seu-
32846: hakkuut ja on sovittu, että alueiden luonnonar-       raa ja valvoo Oulun lääninhallitus.
32847: vot selvitetään tarkemmin kesällä 1995. Tämän             Käynnissä olevassa metsälakiuudistuksessa
32848: jälkeen on paremmat edellytykset arvioida, kuin-      on tarkoitus selventää kestävän metsätalouden
32849: ka alueiden suojelu tulisi toteuttaa.                 käsitettä ja luoda edellytykset kestävän metsäta-
32850:     Kuusamon yhteismetsän hakkuusuunnitel-            louden harjoittamiselle kaikissa talousmetsissä.
32851: mat eivät ainakaan nyt tiedossa olevien suunni-       Tämän jälkeen on luonnollista ja tarpeellista,
32852: telmien mukaan täytä YVA-asetuksen hanke-             että uusissa yhteismetsien metsätaloussuunnitel-
32853: luettelon määrityksiä. Sen sijaan harkinnanva-        missa,jotka tulevatmetsälautakunnan vahvistet-
32854: rainen ympäristövaikutusten arvioinnin sovelta-       tayiksi, otetaan uusi kestävyyden tavoite huo-
32855: minen voisi erityisten syiden perusteella tulla ky-   miOon.
32856:  seeseen.                                                 Kuusamon yhteismetsän noudatettavana ole-
32857:     YVA-lain tarkoitus on, että ympäristövaiku-       va metsätaloussuunnitelma on vahvistettu vuo-
32858:  tusten arvioinnin periaatteet heijastuisivat myös    sille 1983-2003. Suunnitelman välitarkastus
32859: muiden kuin varsinaista ympäristövaikutusten          tehdään noinjakson puolivälissä. Uusi hakkuu-
32860:  arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden         laskelma on työn alla Koillis-Suomen metsälau-
32861:  suunnitteluun. YVA-lain 25 §:n mukaan hank-          takunnassa. Sen valmistumisen jälkeen metsä-
32862:  keesta vastaavan on oltava riittävästi selvillä      lautakunta vahvistaa loppukauden suunnitel-
32863:  hankkeen ympäristövaikutuksista, vaikka po.          man, jossa jo otetaan huomioon metsien kestä-
32864:  hanke ei kuuluisikaan lain mukaisen menettelyn       vän hoidon ja käytön uudet periaatteet.
32865:  piiriin. Selvilläolovelvoitteen laajuus rajoittuu
32866: 
32867:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1994
32868: 
32869:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
32870: 4                                         1994 vp -   KK 706
32871: 
32872: 
32873: 
32874: 
32875:                                         Tili Riksdagens Talman
32876: 
32877:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tens namn kan begära av en verksamhetsidkare.
32878: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-      Frågan avgörs genom olika slag av tillstånds-
32879: de medlem av statsrådet översänt följande av          eller andra myndighetsförfaranden som går ut på
32880: riksdagsman Heidi Hautala m.fl. undertecknade         att verksamhetsidkaren och myndigheterna un-
32881: spörsmål nr 706:                                      derhandlar om detaljerna i vad som krävs.
32882:                                                           Dessutom skall miljökonsekvenserna enligt
32883:           Ämnar Regeringen reservera medel för        24 § MKB-lagen utredas och utvärderas i till-
32884:        att skydda ödemarkerna inom Kuusamo            räcklig omfattning då myndigheterna bereder
32885:        samfållda skogs område,                        sådana planer och projekt vars genomförande
32886:           kan MKB-lagen tillämpas på Kuu-             kan ha betydande miljökonsekvenser men på vil-
32887:        samo samfållda skogs skogsbruksplaner,         ka stadgandena om bedömningsförfarandet inte
32888:        och                                            tillämpas. I generalplanläggningen i anslutning
32889:           ämnar Regeringen förtydliga Kuu-            tili markanvändningen kan sådana områden de-
32890:        samo samfållda skogs skyldighet att be-        finieras där aktiviteter som förändrar naturen
32891:        driva hållbart skogsbruk?                      och miljön inte bör bedrivas på grund av att
32892:                                                       områdena är så känsliga eller har andra egenska-
32893:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       per som påkallar avhållsamhet.
32894: anföra följande:                                          Den inventering av naturvärdena som skall
32895:                                                       genomföras i Kuusamo samfållda skogs områ-
32896:    Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän har på begäran       den förverkligar redan tili en del MKB-principer-
32897: av miljöministern underhandlat med Kuusamo            na. På basis a v de uppgifter som då kommer fram
32898: samfållda skog om hur skogarnas naturvärden i         blir det senare möjligt att ta ställning till huruvida
32899: Närängänvaara och Romevaara samt Pajunpu-             de skogsbruksåtgärder som Kuusamo samfållda
32900: ronsuoområdet kan tryggas. A vverkningen har          skog planerar förutsätter utredning och bedöm-
32901: avbrutits och detfinnsen överenskommelse om           ning av de skadliga verkningarna och av hur de
32902: att områdenas naturvärden undersöks närmare           kan förebyggas enligt MKB-lagen. Det är läns-
32903: sommaren 1995. Därefter är förutsättningarna          styrelsen i Uleåborgs Iän som också i detta enskil-
32904: bättre för en utvärdering av hur skyddet av områ-     da fall följer med och övervakar huruvida MKB-
32905: dena kan förverk1igas.                                lagen skall tillämpas.
32906:    De avverkningsplaner som Kuusamo samfåll-              A vsikten är att den pågående revideringen av
32907: da skog har svarar åtminstone enligt förhanden-       skogslagstiftningen skall förtydliga begreppet
32908: varande uppgifter om planerna inte mot defini-        hållbart skogsbruk och skapa förutsättningar för
32909: tionerna i MKB-förordningens projektförteck-          att bedriva hållbart skogsbruk i alla ekonomi-
32910: ning. Däremot kan en prövning underställd be-         skogar. Därefter är det naturligt och av behovet
32911: dömning av miljökonsekvenserna komma i fråga          påkallat att det nya målet om hållbarhet beaktas
32912: av särskilda skäl.                                    i de nya skogsbruksplaner för samfållda skogar
32913:    MKB-lagen syftar till att principerna förmiljö-    som kommer till skogsnämnderna för fastställel-
32914: konsekvensbedömning skall återspeglas i plane-        se.
32915: ringen av också andra projekt än sådana som               Den skogsbruksplan som Kuusamo samfållda
32916: påkallar egentlig miljökonsekvensbedömning.           skog följer har fastställts för 1983-2003. Pianen
32917: Enligt 25 § lagen om miljökonsekvensbedömning         ses över ungefår i mitten av denna period. En ny
32918: måste den projektansvarige i tillräcklig utsträck-    avverkningsplan läggs som bäst upp i skogs-
32919: ning vara på det klara med projektets miljökonse-     nämnden för nordöstra Finland. Efter att denna
32920: kvenser, även om projektet inte enligt lagen faller   pian blivit fårdig fastställer skogsnämnden pla-
32921: inom ramen för MKB-förfarandet. Omfattning-           nen för den resterande perioden, och i den beak-
32922: en av hans skyldighet att känna tili miljökonse-      tas redan de nya principerna för hållbart nyttjan-
32923: kvenserna inskränker sig tili vad man i rimlighe-     de och bruk av skogarna.
32924: 
32925:      Helsingforsden 24 november 1994
32926: 
32927:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
32928:                                                  1994 vp
32929: 
32930: Kirjallinen kysymys 707
32931: 
32932: 
32933: 
32934: 
32935:                                     Vähänäkki: Alaikäisten huumausaineiden käyttäjien hoitopai-
32936:                                        koista
32937: 
32938: 
32939:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32940: 
32941:    Äskettäin muutettiin lakia siten, että mahdol-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32942: lisuudet alaikäisen huumausaineiden käyttäjän          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32943: saattamiseksi tahdonvastaiseen hoitoon lisään-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32944: tyivät. Tätä uudistusta tervehdittiin erityisesti      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32945: huumenuorten vanhempien keskuudessa ilolla.
32946:    Vanhemmat ovat kuitenkin joutuneet petty-                     Onko Hallituksen mielestä ajateltavis-
32947: mään. Pakkohoitoon ei uusien edellytysten valli-              sa ja toteutettavissa sellainen uudistus,
32948: tessa ole ohjautunut riittävää määrää huume-                  että alaikäisen huumausaineiden käyttä-
32949: nuoria. Syynä ei ole edellytysten täyttävien nuor-            jän tahdonvastainen hoito olisi suoritet-
32950: ten puute vaan säännösten edellyttämien hoito-                tavissa muissakin siihen soveltuvissa pai-
32951: paikkojen puute. Tahdonvastaisen hoidon suori-                koissa kuin mitä nykyiset säännöt edellyt-
32952: tuspaikaksi näet edellytetään tiukasti, että sellai-          tävät, ja olisiko toisaalta vapaaehtoiseen
32953: seksi kelpaa vain asianomaisen sairaalan nuori-               hoitoon hakeutuvien alaikäisten nuorten
32954: sopsykiatrisen osaston suljettu osasto. Vapaaeh-              hoitopaikkoja lisättävissä mm. muilta
32955: toiseen hoitoonkaan ei ole löytynyt riittävästi               terveydenhoidon aloilta vapautuvien lai-
32956: hoitopaikkoja, mikä on vaikea ongelma Helsin-                 tospaikkojen kautta?
32957: gin ulkopuolella.
32958:       Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1994
32959: 
32960:                                             Matti Vähänäkki
32961: 
32962: 
32963: 
32964: 
32965:  240017
32966: 2                                         1994 vp -   KK 707
32967: 
32968: 
32969: 
32970: 
32971:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32972: 
32973:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taa terveyttään tai kehitystään, on sosiaalilauta-
32974: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kunnan ryhdyttävä lastensuojelulain mukaisiin
32975: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       avohuollon tukitoimiin viipymättä. Jos lapsi tai
32976: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vähänä-          nuori vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehi-
32977: kin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tystään käyttämällä päihteitä,jos avohuollon tu-
32978: 707:                                                  kitoimet eivät ole tarkoituksenmukaisia tai
32979:                                                       mahdollisia taikka ne ovat osoittautuneet riittä-
32980:           Onko Hallituksen mielestä ajateltavis-      mättömiksijajos sijaishuollon arvioidaan olevan
32981:        sa ja toteutettavissa sellainen uudistus,      lapsen edun mukaista, sosiaalilautakunnan on
32982:        että alaikäisen huumausaineiden käyttä-        otettava lapsi tai nuori huostaan ja järjestettävä
32983:        jän tahdonvastainen hoito olisi suoritet-      hänelle sijaishuolto. Lapsen tai nuoren sijais-
32984:        tavissa muissakin siihen soveltuvissa pai-     huolto voidaan järjestää perhehoitona tai laitos-
32985:        koissa kuin mitä nykyiset säännöt edellyt-     huoltona taikka muulla tarkoituksenmukaisella
32986:        tävät, ja olisiko toisaalta vapaaehtoiseen     tavalla.
32987:        hoitoon hakeutuvien alaikäisten nuorten           Päihdehuoltolaissa ja -asetuksessa on sään-
32988:        hoitopaikkoja lisättävissä mm. muilta          nökset tahdosta riippumattomasta hoidosta.
32989:        terveydenhoidon aloilta vapautuvien lai-       Näiden säännösten perusteella henkilö voidaan
32990:        tospaikkojen kautta?                           määrätä terveysvaaran tai väkivaltaisuuden pe-
32991:                                                       rusteella hoitoon. Alle 18-vuotias nuori voidaan
32992:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tämän lainsäädännön mukaan toimittaa terveys-
32993: taen seuraavaa:                                       vaaran perusteella lyhytaikaiseen hoitoon tah-
32994:                                                       dostaan riippumatta. Pitempiaikainen hoito on
32995:    Päihdehuoltolain (41/86) mukaan päihde-            mahdollista väkivaltaisuuden perusteella.
32996: huollon järjestäminen kuuluu kunnalle. Talous-           Myös mielenterveyslaissa on säännökset ala-
32997: lama ei ole sosiaali- ja terveysministeriön saa-      ikäisten tahdosta riippumattomasta hoidosta.
32998: mien tietojen mukaan vaikeuttanut varhaiseen          Alaikäinen voidaan määrätä tahdostaan riippu-
32999: hoitoon hakeutumiseen soveltuvaa avohoidon            matta psykiatriseen sairaalahoitoon, jos hän on
33000: järjestämistä huumausaineiden käyttäjille. Sen        vakavan mielenterveyden häiriön vuoksi hoidon
33001: sijaan päihdeongelmaisten hoitoonpääsy erityi-        tarpeessa siten, että hoitoon toimittamattajättä-
33002: sesti laitoksiin on vaikeutunut. Laitoshoitoon        minen olennaisesti pahentaisi hänen sairauttaan
33003: pääsyn kynnys on noussut kuntien tiukemman            tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai
33004: ostopalvelupolitiikan johdosta. Samasta syystä        turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden ter-
33005: hoitojaksojen pituutta on lyhennetty.                 veyttä tai turvallisuutta ja jos mitkään muut mie-
33006:    Sosiaali- ja terveysministeriö on eri yhteyksis-   lenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi.
33007: sä korostanut kunnille, että säästöpäätöksiä teh-     Alaikäisen hoito tulee järjestää yksikössä, jolla
33008: täessä tulee turvata erityisesti vaikeimmassa ase-    on edellytykset ja valmiudet hoitaa häntä. Ala-
33009: massa olevien tarpeenmukainen hoito ja kuntou-        ikäistä tulee hoitaa erillään aikuisista, jollei kat-
33010: tus. Päihdehuollon osalta on korostettu myös          sota olevan hänen etunsa mukaista menetellä
33011: sitä, että tarpeenmukaisen laitoskuntoutuksen         toisin. Mielenterveyslaki soveltuu tahdosta riip-
33012: vähentäminen odotetun säästön sijasta siirtää ja      pumattoman hoidon käyttöön, jos mielentervey-
33013: kasvattaa yhteiskunnan kustannuksia.                  den häiriöön liittyy huumeiden käyttöä.
33014:    Alaikäisten huumeiden käyttäjien tahdonvas-           Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että tah-
33015: taista hoitoa voidaan antaa lastensuojelulain         dosta riippumattoman hoidon nykyistä laaja-
33016: (683/83), päihdehuoltolain ja mielenterveyslain       alaisemman käyttöönoton esimerkiksi nuorten
33017: (1116/90) nojalla. Alaikäisten huumeiden käytön       huumeiden käyttäjien osalta tulee perustua riit-
33018: taustalla on pääsääntöisesti vakavia lastensuoje-     täviin tietoihin hoidon myönteisestä tuloksesta.
33019: lullisia tai muita psykososiaalisia ongelmia.         Tällä hetkellä tiedossa ei ole tieteellistä näyttöä
33020:    Jos lapsi tai nuori käyttäytymisellään vaaran-     yleisellä tasolla sen tehokkuudesta. Yksittäista-
33021:                                           1994 vp -   KK 707                                              3
33022: 
33023: pauksissa tahdosta riippumaton hoito on voinut        sikkö,jolla olisi valmiudet hoitaa myös alaikäisiä
33024: osoittautua tarpeelliseksi. Raskas tahdonvastai-      huumeiden käyttäjiä.
33025: nen hoito laitoksessa on kuitenkin erityisen kallis      Suljetuilla osastoilla, joilla hoidetaan ainoas-
33026: ratkaisu. Samat voimavarat sijoitettuna ehkäise-      taan alle 18-vuotiaita, on sairaansijoja kaikkiaan
33027: vään toimintaan ja avohoitoon tuottaisivat to-        runsaat 160. Sairaansijoja suunnitellaan tällä
33028: dennäköisesti paremman tuloksen.                      hetkellä lisättäväksi siten, että alaikäisille tarkoi-
33029:    Kunnilla ja erityisesti suuremmilla kaupun-        tettuja sairaansijoja olisi yhteensä noin 210. Sul-
33030: geilla on huumenuorten hoitoon soveltuvia las-        jettuja sairaansijoja tarvittaisiin nykyistä enem-
33031: tensuojelulaitoksia. Valtiolla on seitsemän kou-      män erityisesti pääkaupunkiseudulla.
33032: lukotia, ja niillä kaikilla on valmiuksia hoitaa         Nykyisessä tilanteessa, jossa nimenomaan ala-
33033: huumenuoria. Lisäksi yksityiset ja järjestöt yllä-    ikäisten huumausaineiden käyttö on lisääntynyt,
33034: pitävät koulukoteja ja tarkoitukseen soveltuvia       on kuntien ensisijaisesti kehitettävä etsivää kent-
33035: lastensuojelulaitoksia. Varsinkin valtion koulu-      tätyötä ja näin turvattava mahdollisimman var-
33036: kodeissa on huumenuorten hoitoon soveltuvia           hainen puuttuminen alaikäisten huumausainei-
33037: hoitopaikkoja vapaina.                                den käyttöön.
33038:    Suomessa on 5-6 erityisesti huumausainei-             Tahdosta riippumattoman hoidon antamista
33039: den käyttäjien hoitoon keskittynyttä päihde-          varten on hoitopaikkoja nykyisellään riittävästi.
33040: huoltoyksikköä. Niistä osa on erikoistunut ni-        Useissa laitoksissa on vajaakäyttöä. Ongelmana
33041: menomaan nuorten hoitoon. Käytännössä näis-           on pikemminkin se, ettei nuoria tarpeesta huoli-
33042: sä päihdehuollon yksiköissä ei alaikäiseen sovel-     matta lähetetä hoitoon.
33043: leta tahdosta riippumatonta hoitoa. Mikäli rajoi-        Hoidon järjestämisessä tarvitaan kuitenkin
33044: tukset ja tahdosta riippumaton hoito katsotaan        nykyistä enemmän yhteistyötä lasten ja nuorten
33045: tarpeellisiksi, käytännössä sovelletaan lastensuo-    psykiatrisen sairaanhoidon, lastensuojelun ja
33046: jelulain tai mielenterveyslain säännöksiä.            päihdehuollon välillä. Tarvittavaa yhteistyötä on
33047:    Lasten ja nuorten psykiatristen sairaansijojen     viime aikoina pyritty kehittämään erityisesti val-
33048: kokonaismäärä ei vielä vastaa tarvetta Suomes-        tion koulukodeissa, jotka tarvittaessa kykenevät
33049: sa. Myös hoidon saatavuus maan eri osissa vaih-       ottamaan vastaan nykyistä enemmän alaikäisiä
33050: telee. Sairaanhoitopiirit ovat kuitenkin kehittä-     hoitoa tarvitsevia huumausaineiden käyttäjiä.
33051: mässä edelleen lasten ja nuorten psykiatrian pal-        Sosiaali- ja terveysministeriön saamien tieto-
33052: velujen saatavuutta tarvetta vastaavasti. Tavoit-     jen mukaan myös järjestöt ovat ensi vuoden aika-
33053: teena olisi aikaansaada vähintään joka yliopis-       na laajentamassa hoitomahdollisuuksia pääkau-
33054: tolliseen keskussairaalaan lapsille soveltuva yk-     punkiseudulla.
33055:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1994
33056: 
33057:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
33058: 4                                         1994 vp -   KK 707
33059: 
33060: 
33061: 
33062: 
33063:                                         Tili Riksdagens Talman
33064: 
33065:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          varliga barnskyddsproblem eller andra psykoso-
33066: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           ciala problem i bakgrunden.
33067: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Om ett barn eller en ung person genom sitt
33068: dagsman Vähänäkki undertecknade spörsmål              beteende äventyrar sin hälsa eller utveckling skall
33069: nr 707:                                               socialnämnden omedelbart vidta stödåtgärder
33070:                                                       inom den öppna vården. Om ett barn eller en ung
33071:           Är det enligt Regeringens åsikt tänk-       person allvarligt äventyrar sin hälsa eller utveck-
33072:        bart och möjligt att genomföra en reform       ling genom att använda rusmedel och om stödåt-
33073:        genom viiken tvångsvård av minderåriga         gärderna inom den öppna vården inte är ända-
33074:        narkotikamissbrukare kan förverkligas          målsenliga eller möjliga eller om de har visat sig
33075:        även på andra lämpliga platser än de som       vara otillräckliga och om vården utom hemmet
33076:        nuvarande stadganden förutsätter, och          bedöms motsvara barnets bästa, skall social-
33077:        kan antalet vårdplatser för minderåriga        nämnden omhänderta barnet eller den unga per-
33078:        som frivilligt söker vård ökas bl.a. genom     soneo och ordna vård utom hemmet. Vården
33079:        att anstaltsplatser som blir lediga på an-     utom hemmet för ett barn eller en ung person kan
33080:        dra områden inom hälsovården utnytt-           ordnas som familjevård eller anstaltsvård eller på
33081:        jas?                                           något annat ändamålsenligt sätt.
33082:                                                           Lagen och förordningen om missbrukarvård
33083:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         innehåller stadganden om vård oberoende av
33084: anföra följande:                                      egen vilja. På basis av dessa stadganden kan en
33085:                                                       person på grund av hälsorisk eller våldsamhet
33086:    Enligt lagen om missbrukarvård (41/86) skall       förordnas till vård. Personer under 18 år kan
33087: kommunen sörja för ordnande av missbrukar-            enligt denna lagstiftning på grund av hälsorisk
33088: vård. Enligt uppgifter som social- och hälso-         förordnas tili kortvarig vård oberoende av pa-
33089: vårdsministeriet fått har den ekonomiska depres-      tientens vilja. Vård under en längre tid är möjlig
33090: sioneo inte gjort det svårare att ordna öppenvård     på grund av våldsamhet.
33091: som lämpar sig för narkotikamissbrukare som i             Aven mentalvårdslagen innehåller stadgan-
33092: ett tidigt skede söker vård. Däremot har det blivit   den om vård av minderåriga oberoende av egen
33093: svårare för personer med rusproblem att få vård,      vilja. En minderårig kan oberoende av sin vilja
33094: särskilt på anstalter. Tröskeln för anstaltsvård      meddelas beslut om psykiatrisk sjukvård om han
33095: har höjts till följd av kommunernas strängare         på grund av allvarliga mentala störningar har ett
33096: politik vad gäller köptjänsterna. Av samma skäl       sådant behov av vård att hans sjukdom väsentligt
33097: har vårdperioderna förkortats.                        skulle förvärras eller hans eller andras hälsa eller
33098:    Social- och hälsovårdsministeriet har i olika      säkerhet allvarligt skulle äventyras, om han inte
33099: sammanhang framhållit för kommunerna att              får vård och inga andra mentalvårdstjänster är
33100: man, när sparbeslut skall fattas, bör säkerställa     lämpliga. Vården av en minderårig skall ordnas
33101: en ändamålsenlig vård och rehabilitering i syn-       vid en enhet som har förutsättningar och bered-
33102: nerhet för de personer som har det svårast. I fråga   skap att vårda honom. En minderårig skall vår-
33103: om missbrukarvården har man även betonat att          das åtskilt från vuxna, om det inte anses vara
33104: minskandet av nödvändig rehabilitering på an-         förenligt med hans bästa att förfara på något
33105: stalter skjuter fram och ökar samhällets kostna-      annat sätt. Mentalvårdslagen lämpar sig för vård
33106: der i stället för att medföra inbesparingar, som      oberoende av patientens egen vilja om den men-
33107: man förväntar sig.                                    tala störningen är förenad med drogmissbruk.
33108:    Det är möjligt att med stöd av barnskyddsla-           Social- och hälsovårdsministeriet anser att om
33109: gen (683/83), lagen om missbrukarvård och men-        vård oberoende av patientens vilja börjar tilläm-
33110: talvårdslagen (1116/90) ge minderåriga narkoti-       pas i större utsträckning än för närvarande, t.ex.
33111: kamissbrukare tvångsvård. När det gäller min-         på unga missbrukare, bör detta grunda sig på
33112: deråriga narkotikamissbrukare finns det ofta all-     tillräckligt omfattande uppgifter om de positiva
33113:                                            1994 vp -   KK 707                                                5
33114: 
33115: resultaten av vården. I detta skede finns det inte     som lämpar sig för barn och som har beredskap
33116: på ett allmänt plan något vetenskapligt bevis på       att vårda även minderåriga narkotikamissbruka-
33117: vårdens effektivitet. I enskilda fall har detkunnat    re.
33118: påvisas vara nödvändigt med vård oberoende av              lnom de slutna avdelningarna, där enbart per-
33119: patientens vilja. Tung tvångsvård på anstalter är      soner under 18 år vårdas, finns det sammanlagt
33120: dock en mycket dyr lösning. Om samma resurser          drygt 160 bäddplatser. För närvarande planerar
33121: användes på preventiv verksamhet och öppen-            man att öka antalet platser för minderåriga till
33122: vård skulle det troligtvis medföra bättre resultat.    sammanlagt ca 210. 1 synnerhet i huvudstads-
33123:    Kommunerna och i synnerhet de större städer-        regionen behövs det flera bäddplatser på de
33124: na har barnskyddsanstalter som lämpar sig för          slutna avdelningarna.
33125: vården av unga missbrukare. Staten äger sju                1 den aktuella situationen när särskilt minder-
33126: skolhem och alla dessa har beredskap att vårda         åriga i allt större utsträckning börjat använda
33127: unga missbrukare. Dessutom upprätthåller pri-          narkotika skall kommunerna i första hand ut-
33128: vatpersoner och organisationer skolhem och             veckla den uppsökande verksamheten ute på fål-
33129: barnskyddsanstalter som lämpar sig för ändamå-         tet och på så sätt se till att man i ett så tidigt skede
33130: let. I synnerhet vid de statliga skolhemmen finns      som möjligt ingriper i de minderårigas narkotika-
33131: det lediga platser som lämpar sig för vården av        missbruk.
33132: unga missbrukare.                                          Numera finns det tillräckligt med vårdplatser
33133:     1 Finland finns det 5-6 missbrukarvårdsen-         med avseende på vård oberoende av patientens
33134: heter som koncentrerat sig på vården av narkoti-       vilja. lnom många anstalter finns det fler platser
33135: kamissbrukare. Vissa av dem har specialiserat sig      än vad som utnyttjas. Problemet är dock att
33136: på vården av ungdomar. 1 praktiken tillämpar           ungdomar trots vårdbehov inte hänvisas för
33137: man vid dessa missbrukarvårdsenheter inte              vård.
33138: tvångsvård i fråga om minderåriga. Om det anses            1 ordnande av vården behövs dock mer samar-
33139: vara nödvändigt med begränsningar och vård             bete mellan barn- och ungdomspsykiatrisk sjuk-
33140: oberoende av patientens vilja, tillämpas stadgan-      vård, barnskydd och missbrukarvård. I synner-
33141: dena i barnskyddslagen eller mentalvårdslagen.         het inom statens skolhem, som vid behov kan ta
33142:     Det totala antalet bäddplatser inom barn- och      emot flera minderåriga narkotikamissbrukare i
33143: ungdomsp§ykiatrin motsvarar ännu inte behovet          behov av vård än för närvarande, har man under
33144: i Finland. A ven tillgången på vård varierar i olika   den senaste tiden försökt främja samarbetet.
33145: delar av landet. Sjukvårdsdistrikten håller dock           Enligt de uppgifter som social- och hälso-
33146: på att utveckla tillgången på tjänster inom barn-      vårdsministeriet fått kommer även organisatio-
33147: och ungdomspsykiatrin så att den motsvarar ef-         nerna nästa år att utvidga sin vårdberedskap i
33148: terfrågan. Målet är att det vid åtminstone varje       huvudstadsregionen.
33149: universitetscentralsjukhus skall fmnas en enhet
33150:      Helsingforsden 24 november 1994
33151: 
33152:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
33153:                                                1994vp
33154: 
33155: Kirjallinen kysymys 708
33156: 
33157: 
33158: 
33159: 
33160:                                   Rajamäki: Opiskeluun liittyvän pakollisen harjoittelun kesätyö-
33161:                                       tuesta
33162: 
33163: 
33164:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33165: 
33166:     Työvoimatoimistot ovat parina viime vuonna       vaiheessa, että useat opiskelijat ovat jo aloitta-
33167: jakaneet opiskelijoiden opintoihin liittyvän pa-     neet harjoittelujaksonsa.
33168: kollisen harjoittelun kesätyötukea. Tukea on            Edelleen korkeina pysyttelevistä työttömyys-
33169: jaettu työllistämistukirahoista ja tuen määrä on     luvuista on selkeästi pääteltävissä, että vastaavan
33170: ollut työttömyystukena maksettavaa peruspäi-         kesätyötuen maksaminen on tarpeellista myös
33171: värahaa vastaten 116 markkaa päivässä.               kesän 1995 osalta. Päätös kesätyötuen maksami-
33172:     Valtioneuvosto on tehnyt kesätyötuen maksa-      sesta työllistämistukimäärärahoista on kuiten-
33173: misesta vuosittain erillisen päätöksen työvoima-     kin tehtävä riittävän ajoissa kesällä 1995, jotta
33174: ministeriön esityksestä. Jo parina edellisenä ke-    tukea pystytään myös käytännössä hyödyntä-
33175: sänä päätöksen tekeminen valtioneuvostossa on        mään.
33176: kuitenkin viipynyt niin pitkään, että tukea ei ole      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33177: kovinkaan laajasti pystytty käyttämään. Suuri        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33178: osa määrärahoista on jäänyt käyttämättä.             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33179:     Kesätyötukea on voitu maksaa harjoittelulle,     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33180: joka tapahtuu touko- ja syys/lokakuun välisenä
33181: aikana. Tuen saamisen ehtona on kuitenkin ol-                  Aikooko Hallitus varmistaa kesätyö-
33182:  lut, että harjoittelu alkaa vasta tukipäätöksen            tuen maksamisen kesän 1995 osalta siten,
33183:  tekemisen jälkeen. Ongelmaksi onkin muodostu-              että kaikki tukeen oikeutetut opiskelijat
33184:  nut se, että valtioneuvosto on tehnyt oman pää-            voivat sitä todellisuudessa käyttää?
33185:  töksensä tuen maksamisesta niin myöhäisessä
33186: 
33187:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1994
33188:                                             Kari Rajamäki
33189: 
33190: 
33191: 
33192: 
33193: 240017
33194: 2                                        1994 vp -   KK 708
33195: 
33196: 
33197: 
33198: 
33199:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33200: 
33201:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      koska opetushallinnon toimesta ei ole pystytty
33202: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        turvaamaan opintoihin pakollisena osana liitty-
33203: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     vän työharjoittelun järjestymistä niille päätoimi-
33204: le jäsenelle kansanedustaja Kari Rajamäen näin       sille opiskelijoille, joiden opintojen jatkamiselle
33205: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 708:             työharjoittelu on ollut välttämätön edellytys.
33206:                                                      Nuorten kesätyötukea saaneet henkilöt eivät
33207:           Aikooko Hallitus varmistaa kesätyö-        opiskeluaikanaan kuitenkaan ole työttömiä
33208:        tuen maksamisen kesän 1995 osalta siten,      työnhakijoita edes oppilaitosten loma-aikoina,
33209:        että kaikki tukeen oikeutetut opiskelijat     joten heidän toimeentulonsa turvaaminen tulisi
33210:        voivat sitä todellisuudessa käyttää?          työministeriön käsityksen mukaan järjestää
33211:                                                      muulla tavoin kuin palkkaperusteisista työlli-
33212:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         syysmäärärahoista suoritettavalla kesätyötuella.
33213: vasti seuraavaa:                                         Työllistämistukijärjestelmää ollaan parhail-
33214:                                                      laan uudistamassa. Uudistustyön yhtenä keskei-
33215:    Valtioneuvosto on tehnyt vuosina 1992-1994        senä lähtökohtana on ollut nykyisen erittäin
33216: kunakin vuonna erikseen päätöksen nuorten ke-        monta eri tukimuotoa sisältävän työllistämistu-
33217: sätyötuesta. Kysymyksessä on aina ollut poik-        kijärjestelmän yksinkertaistaminen muun muas-
33218: keusjärjestely, joka on merkinnyt palkkaperus-       sa eri tukimuotoja vähentämällä. Työllistämistu-
33219: teisten työllisyysmäärärahojen käyttämistä mui-      kijärjestelmän yksinkertaistamisella on tarkoitus
33220: den henkilöiden kuin työttömien työnhakijoiden       parantaa työvoimatoimistojen mahdollisuuksia
33221: työllistämiseen. Koska kysymyksessä on ollut         palvella asiakkaita joustavasti ja kussakin ta-
33222: työllisyysmäärärahojen varsinaisten käyttöpe-        pauksessa tarkoituksenmukaisella tavalla. Uu-
33223: rusteiden laajentaminen siten, että määrärahaa       distuksen keskeisen lähtökohdan huomioon ot-
33224: on saatu käyttää myös muiden henkilöiden kuin        taen ei olisi tarkoituksenmukaista ottaa käyt-
33225: työttömien työnhakijoiden työllistämiseen, on        töön uusia pysyviä tai edes väliaikaisiakaan tuki-
33226: valtioneuvoston päätöksen antamisen edellytyk-       muotoja, kuten nuorten kesätyötukea.
33227: senä kunakin vuonna ollut talousarvion momen-            Nuorten kesätyötuen suhteen on erityisesti
33228: tin 34.06.61 (Valtionapu työttömyyden lieventä-      syytä vielä korostaa sitä, että tämän tukijärjestel-
33229: miseen) perustelujen muuttaminen lisätalousar-       män ainoana tarkoituksena on ollut päätoimis-
33230: vion käsittelyn yhteydessä.                          ten opiskelijoiden toimeentulon turvaaminen
33231:    Lisätalousarviokäsittely on esimerkiksi vuon-     heidän opintoihinsa pakollisena osana liittyvän
33232: na 1994 viivästyttänyt tämän poikkeusjärjestelyn     työharjoittelujakson aikana. Opiskelijat eivät siis
33233: toteuttamista siten, että kesätyötukijärjestelmä     ole olleet työvoimatoimistojen varsinaisia työn-
33234: tuli kuluvana vuonna voimaan vasta 4. 7.1994.        hakija-asiakkaita eivätkä he ole hakeneet työ-
33235: Lisätalousarviossa ei nuorten kesätyötukea var-      voimatoimistosta normaaleja työvoimapalvelu-
33236: ten osoitettu erillistä lisämäärärahaa, vaan ai-     ja, joita työvoimatoimistojen tulee työvoimapal-
33237: noastaan laajennettiin määrärahan käyttömah-         velulain ja työllisyyslain mukaisesti työnhakija-
33238: dollisuuksia siten, että jo talousarvioon sisälty-   asiakkailleen ensisijaisesti tarjota ennen työlli-
33239: nyttä määrärahaa saadaan käyttää enintään tiet-      syysmäärärahojen käyttämistä. Näin ollen opis-
33240: ty määrä myös nuorten kesätyötuen maksami-           kelijoiden toimeentulon turvaaminen olisi työ-
33241: seen. Näin ollen ei voida sanoa, että nuorten        ministeriön mielestä tarkoituksenmukaisempaa
33242: kesätyötukeen talousarviossa osoitettua määrä-       järjestää muulla tavoin kuin työttömien työnha-
33243: rahaa jäisi käyttämättä päätöksenteon viivästy-      kijoiden työllistämiseen tarkoitetuista työllisyys-
33244: misen seurauksena.                                   määrärahoista maksettavalla nuorten kesätyö-
33245:    Palkkaperusteisista työllisyysmäärärahoista       tuella. Työhallinnon ei työministeriön mielestä
33246: poikkeuksellisesti maksettuun nuorten kesätyö-       enää jatkossa tulisi huolehtia päätoimisten opis-
33247: tukeen on työhallinnon ollut pakko turvautua,        kelijoiden toimeentulon turvaamisesta lukuun
33248:                                        1994 vp -   KK 708                                         3
33249: 
33250: ottamatta työvoimapoliittiseen aikuiskoulutuk-     työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta anne-
33251: seen osallistuvia työvoimatoimistojen työnhaki-    tussa laissa ja asetuksessa sekä työmarkkinatues-
33252: ja-asiakkaita, joiden koulutuksen aikaisen toi-    ta annetussa laissa.
33253: meentulon turvaamisesta on erikseen säädetty
33254: 
33255:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1994
33256: 
33257:                                                                      Työministeri Ilkka Kanerva
33258: 4                                         1994 vp -   KK 708
33259: 
33260: 
33261: 
33262: 
33263:                                         Tili Riksdagens Talman
33264: 
33265:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       te undantagsvis beta1as av 1önebaserade syssel-
33266: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        sättningsans1ag. Detta beror på att undervis-
33267: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      ningsförvaltningen inte kunnat trygga de stude-
33268: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmå1 nr           rande, för vi1ka arbetspraktik är en nödvändig
33269: 708:                                                  förutsättning för fortsatta studier, en möj1ighet
33270:                                                       till ob1igatorisk arbetspraktik. Personer som er-
33271:           Ämnar Regeringen garantera att stöd         håller stöd till ungdomar för sommararbete är
33272:        för sommararbete för sommaren 1995             emellertid inte arbetslösa arbetssökande ens un-
33273:        beta1as så att alla studerande med rätt till   der tider för 1äroinrättningens ferier, varför tryg-
33274:        stödet i verkligheten har möj1ighet att an-    gandet av deras utkomst en1igt arbetsministeriets
33275:        vända det?                                     uppfattning borde skötas på annat sätt än genom
33276:                                                       stöd för sommararbete vi1ket beta1as av de 1öne-
33277:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         baserade sysse1sättningsans1agen.
33278: anföra fö1jande:                                          Systemet med sysselsättningsstöd håller som
33279:                                                       bäst på att revideras. En viktig utgångspunkt för
33280:     Statsrådet har under perioden 1992-1994 år-       revideringen har varit att förenk1a det nuvarande
33281: 1igen fattat ett bes1ut om stöd till ungdomar för     systemet med sysselsättningsstöd som består av
33282: sommararbete. Varje gång har det varit fråga om       många o1ika stödformer bl.a. genom att minska
33283: ett undantagsarrangemang, som betytt att 1öne-        anta1et stödformer. Förenk1ingen av stödsyste-
33284: baserade sysse1sättningsans1ag har använts för        met syftar till att förbättra arbetskraftsbyråernas
33285: att sysselsätta andra personer än arbets1ösa. Ef-     möj1igheter att betjäna kunder smidigt och på ett
33286: tersom det varit fråga om att de egentliga grun-      sätt som är ändamå1sen1igt i varje enskilt fall.
33287: derna för användning av sysse1sättningsans1ag         Med beaktande av utgångspunkten för reformen
33288: har utvidgats så att ans1aget kunnat användas till    verkar det inte ändamå1sen1igt att införa några
33289: sysselsättning av även andra personer än arbets-      permanenta eller ens tillfålliga stödformer, så-
33290: 1ösa arbetssökande, har det för utfårdande av ett     som stöd till ungdomar för sommararbete.
33291: statsrådsbes1ut varje år krävts att motiveringen          Vad gäller stödet till ungdomar för sommarar-
33292: till moment 34.06.61 i statsbudgeten (Statsunder-     bete bör man ytter1igare särskilt framhålla att det
33293: stöd för 1indrande av arbets1ösheten) ändrats i       enda syftet med detta stödsystem har varit att
33294: samband med behand1ingen av tilläggsbudgeten.         trygga utkomsten för studerande på heltid under
33295:     Tilläggsbudgetbehand1ingen har till exempe1       den ob1igatoriska arbetspraktik som hör till stu-
33296: 1994 uppskjutit genomförandet av detta undan-         dierna. Studerandena har så1edes inte varit ar-
33297: tagsarrangemang så att systemet med stöd för          betskraftsbyråernas ordinarie arbetssökande-
33298: sommararbete i år trädde i kraft först 4. 7.1994. 1   kunder, varför de inte heller har ansökt om ar-
33299: tillläggsbudgeten anvisades inget separat till-       betskraftsbyråns norma1a arbetskraftsservice.
33300: 1äggsans1ag för stödet till ungdomar för sommar-      Denna service skall arbetskraftsbyråerna en1igt
33301: arbete, utan i stället förändrades möj1igheterna      1agen och förordningen om arbetskraftsservice
33302: till användning av det ovan nämnda ans1aget så        först erbjuda sina arbetssökandekunder innan
33303: att det ans1ag som redan fanns i statsbudgeten,       sysse1sättningsans1ag tas i bruk. En1igt arbetsmi-
33304: till ett visst maximibe1opp även kan användas till    nisteriet är det därför ändamå1senligare att tryg-
33305: beta1ning av stödet till ungdomar för sommarar-       ga studerandenas utkomst på något annat sätt än
33306: bete. Därför kan man inte säga att sådant ans1ag      via stöd till ungdomar för sommararbete som
33307: som i statsbudgeten anvisats för stöd till ungdo-     skall beta1as av det för sysselsättning av arbets1ö-
33308: mar för sommararbete på grund av fördröjt be-         sa arbetssökande avsedda sysse1sättningsans1a-
33309: s1utsfattande skulle b1i oanvänt.                     get. Arbetsministeriet anser att arbetsförvalt-
33310:     Arbetsförvaltningen har varit tvungen att gå      ningen inte 1ängre bör svara för tryggande av
33311: med på att stödet till ungdomar för sommararbe-       utkomsten för studerande på heltid, med ung-
33312:                                          1994 vp -   KK 708                                        5
33313: 
33314: dantag för de av arbetskraftsbyråernas arbetssö-     gas särskilt i lagen och förordningen om arbets-
33315: kande vilka deltar i arbetskraftspolitisk vuxenut-   kraftspolitisk vuxenutbildning samt i lagen om
33316: bildning. Om tryggande av deras utkomst stad-        arbetsmarknadsstöd.
33317: 
33318:   Helsingfors den 25 november 1994
33319: 
33320:                                                                     Arbetsminister Ilkka Kanerva
33321:                  j
33322:                 j
33323:                j
33324:               j
33325:              j
33326:             j
33327:            j
33328:           j
33329:          j
33330:         j
33331:        j
33332:       j
33333:      j
33334:     j
33335:    j
33336:   j
33337:  j
33338: j
33339:                                                1994vp
33340: 
33341: Kirjallinen kysymys 709
33342: 
33343: 
33344: 
33345: 
33346:                                   Laakkonen ym.: Maatalouden tutkimuskeskuksen Karjalan tutki-
33347:                                      musaseman tulevaisuudesta Tohmajärvellä
33348: 
33349: 
33350:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33351: 
33352:    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan Toh-          Karjalan tutkimusasema on ollut mukana
33353: majärvellä sijaitseva Karjalan tutkimusasema         myös lähialueyhteistyössä. Aunuksessa aloitettu
33354: aiotaan muuttaa keskipitkällä aikavälillä ns.        nurmiviljelytutkimus on toteutettu maa- ja met-
33355: koepaikaksi, jonne vielä jäisi jossain määrin tut-   sätalousministeriön varoilla Karjalan tutkimus-
33356: kimustoimintaa. Tarkoituksena on kuitenkin           aseman toimesta vaikkakinjohdettuna Jokioisis-
33357: siirtää yksikön johtaja ja tutkija Maatalouden       ta käsin. Asemalla tehdään myös mm. torjunta-
33358: tutkimuskeskuksen (MTT) muihin yksiköihin.           aineiden huuhtoutumiskokeita ja lajikekokeita.
33359: MTT on jo aikaisemmin lakkauttanut kokonaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33360: kolme tutkimusasemaa, joista kahdesta tehtiin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33361: aluksi samalla tavalla koepaikkoja, kuten nyt        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33362: aiotaan tehdä Karjalan tutkimusasemasta.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33363:    Karjalan tutkimusasema on Suomen ainoa
33364: emolehmien tutkimukseen erikoistunut tutki-                    Mikä on Tohmajärvellä sijaitsevan
33365: musasema. Sitä varten rakennettiin 1980-luvulla             Karjalan tutkimusaseman tulevaisuus, ja
33366:  12 miljoonalla markalla navetta ja tarvittavat             miten käy emolehmien ja kasvituotannon
33367: aputilat sekä asuinrivitalo. Eläimiin investoitiin          tutkimuksen jatkossa, sekä
33368: satojatuhansia markkoja ja suopohjien kunnos-                  onko Hallituksen mielestä järkevää
33369: tamiseen käytettiin toista miljoonaa markkaa.               lähteä supistamaan ratkaisevasti toimin-
33370: Tutkimusasemalla on peltoa 160 hehtaaria ja                 toja, vaikka hiljattain on tehty mittavia
33371: emolehmiä tällä hetkellä 80.                                investointeja?
33372: 
33373:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1994
33374:                      Pirkko Laakkonen                         Matti Väistö
33375: 
33376: 
33377: 
33378: 
33379: 240017
33380: 2                                        1994 vp -   KK 709
33381: 
33382: 
33383: 
33384: 
33385:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33386: 
33387:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          MTT on pyrkinyt parantamaan tutkimusase-
33388: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        miensa työn tehokkuutta ja kilpailukykyä rahoi-
33389: olette 7 päivänä marraskuuta 1994 päivätyn kir-      tusmarkkinoilla mm. ryhmittelemällä alueelliset
33390: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tutkimusasemat kolmeen tulosyksikköön. Kar-
33391: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laakkosen         jalan tutkimusasema kuuluu Itä-Suomen tulos-
33392: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         yksikköön yhdessä Pohjois-Savon, Etelä-Savon,
33393: 709:                                                 Luonnonmukaisen tuotannon tutkimusaseman
33394:                                                      sekä Laukaan tutkimus- ja valiotaimiaseman
33395:           Mikä on Tohmajärvellä sijaitsevan          kanssa. Karjalan tutkimusaseman keskeisin teh-
33396:        Karjalan tutkimusaseman tulevaisuus, ja       tävä on emolehmätutkimus koko tuotantoketjua
33397:        miten käy emolehmien ja kasvituotannon        koskevana. Sen lisäksi tutkimusasema on muka-
33398:        tutkimuksenjatkossa, sekä                     na non-food-tuotannon tutkimuksissa sekä pel-
33399:           onko Hallituksen mielestä järkevää         toviljelyn ympäristövaikutuksia koskevassa
33400:        lähteä supistamaan ratkaisevasti toimin-      hankkeessa. Tutkimusasemalla on käytettävis-
33401:        toja, vaikka hiljattain on tehty mittavia     sään huuhtoutumiskenttä turvesuolla. Tutki-
33402:        investointeja?                                musasemalla on ollut myös lähialueyhteistyötä.
33403:                                                         Tutkimusasemien olemassaolo tulevaisuudes-
33404:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sa riippuu ensisijaisesti siitä, miten tärkeäksi
33405: vasti seuraavaa:                                     maakunta ja paikkakunta kokevat ne tiedon
33406:                                                      tuottajina ja alueen elinkeinoelämän kehittäjinä.
33407:    Maatalouden tutkimuskeskus (MTT), sen lai-        Niillä tulee olla valmius laadukkaaseen tutki-
33408: tokset (7 kpl) ja tutkimusasemat (12 alueellista     mukseen valituilla alueilla ja kyky yhteistyöhön
33409: asemaaja 3 erikoisasemaa), muodostavat verkos-       alueen muiden tutkimusyksiköiden kanssa valta-
33410: tona toimivan koko maan kattavan tutkimusor-         kunnallisesti ja jopa kansainvälisesti. Tutkimus-
33411: ganisaation. Tutkimusasemien tehtävänä on to-        asemilla tulee myös olla riittävän suuri tutkija- ja
33412: teuttaa osaltaan koko MTT:n organisaation tut-       asiantuntijahenkilökunta. Kaikilta osin tällaisen
33413: kimusohjelmia erityispainotuksena tutkimukses-       tavoitteen toteutuminen MTT:n tutkimusasema-
33414: sa vaadittavien käytännön läheisten kenttä- ja       verkostossa ei näytä realistiselta.
33415: eläinkokeiden järjestäminen ja toteutus. Tutki-         Karjalan tutkimusasemalla on täydet mahdol-
33416: musasemat toimivat myös alueellisten maa- ja         lisuudet pysyä jatkossakin MTT:n tutkimusase-
33417: elintarviketalouden erityiskysymysten selvittäji-    maverkoston tärkeänä ja aktiivisena tutkimus- ja
33418: nä, tiedon tuottajien sekä neuvonnan kanssa yh-      kehitystoiminnan solmukohtana. Tutkimusase-
33419: teistyössä sovellusten käytäntöön viejinä. Tutki-    man fyysiset tilat ovat toiminnalle jatkossakin
33420: musasemat on sijoitettu maan eri osiin siten, että   kelvolliset. Tutkimustarpeita on erityisesti emo-
33421: ne mahdollisimman tehokkaasti palvelevat kas-        lehmätutkimuksessa, mitä tullaan jatkamaan
33422: vintuotannossa maan eri tuotantoalueita.             suunnilleen nykylaajuudessa. Tutkimusasemaa
33423:    MTT toimii pääosin suoralla budjettirahoi-        tullaan käyttämään edelleen maatalouden ympä-
33424: tuksella. Tutkimusasemat muodostavat neljän-         ristövaikutuksia koskeviin selvityksiin ja seuran-
33425: neksen MTT:n kaikista tutkimusresursseista.          taan sekä non-food-tuotannon tutkimuksiin.
33426: Budjettirahoituksen pienentyessä pyritään ulko-      Karjalan tutkimusasema voi muodostua myös
33427: puolista rahoitusta määrätietoisesti lisäämään,      merkittäväksi lähialueprojektien yhteistyön tu-
33428: mutta tutkimusasemien mahdollisuudet elinkei-        kikohdaksi, mikäli toiminta laajenee ja saa lisä-
33429: noelämältä sekä kansallisesti ja kansainvälisesti    rahoitusta.
33430: kilpailtavista lähteistä saatavaan rahoitukseen         Hallitus toteaa, että julkisuuteen tullut tieto
33431: ovat keskimäärin heikommat kuin MTT:n lai-           Karjalan tutkimusaseman muuttamisesta koe-
33432: toksilla. Syynä on tutkimusasemien tutkimus-         paikaksi on ennenaikainen. Toimenpidettä on
33433: henkilökunnan pienuus ja tutkimusprojekteissa        pohdittu MTT:n strategiapalaverissa tutkimus-
33434: yhteistyökumppaneiden puute.                         rahoituksen vähentämispaineen alaisena. Toi-
33435:                                          1994 vp -   KK 709                                       3
33436: 
33437: menpiteistä ei ole mitään päätöksiä. Hallitus kat-   kien maamme biologisten tutkimusasemien ke-
33438: soo, että mitään MTT:n tutkimusasemia koske-         hittämistäja lukumäärän vähentämistä koskevat
33439: via päätöksiä ei ole syytä tehdä ennen kuin ope-     esitykset on julkistettu.
33440: tusministeriön tutkimusasematyöryhmän kaik-
33441:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1994
33442: 
33443:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
33444: 4                                         1994 vp -   KK 709
33445: 
33446: 
33447: 
33448: 
33449:                                         Tili Riksdagens Talman
33450: 
33451:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          LFC har försökt höja effektiviteten på arbetet
33452: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den       vid sina forskningsstationer och förbättra statio-
33453: 7 november 1994 tili vederbörande mediem av           nernas konkurrensförmåga på finansmarknaden
33454: statsrådet översänt föijande av riksdagsman           bl.a. genom att gruppera de regionaia forsk-
33455: Laakkonen m.fl. undertecknade spörsmåi nr             ningsstationerna i tre resultatenheter. Kareiens
33456: 709:                                                  forskningsstation tillhör jämsides med Norra
33457:                                                       Savoiax forskningsstation, Södra Savoiax forsk-
33458:           Viiken framtid har Kareiens forsk-          ningsstation, Forskningsstationen för ekoiogisk
33459:        ningsstation i Tohmajärvi och hur går det      produktion och !-aukas forsknings- och elit-
33460:        med forskningen kring dikor och växt-          piantstation till Ostra Finlands resultatenhet.
33461:        produktion i fortsättningen, samt              Den centraia uppgiften för Kareiens forsknings-
33462:           är det eniigt Regeringens åsikt förnuf-     station är att bedriva forskning kring dikornas
33463:        tigt att väsentligt inskränka sådan verk-      roll i produktionskedjan. Dessutom deltar forsk-
33464:        samhet i viiken avsevärda investeringar        ningsstationen i försök med non-food -produk-
33465:        nyiigen gjorts?                                tion samt i projekt som gäller åkerbrukets miijö-
33466:                                                       effekter. Tili forskningscentralens förfogande
33467:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt         står ett fålt för uriakningsförsök på torvmark.
33468: anföra föijande:                                      Forskningsstationen har också bedrivit närom-
33469:                                                       rådessamarbete.
33470:    Lantbrukets forskningscentrai (LFC), dess              Forskningsstationernas framtid är i första
33471: anstaiter (7 st) och forskningsstationer (12 regio-   hand beroende av hur viktiga Iandskapet och
33472: naia stationer och 3 speciaistationer) utgör ett      orten anser dem vara då det gäller att producera
33473: forskningsorganisationsnät som täcker hela Ian-       information och utveckla det regionaia näringsii-
33474: det. F orskningsstationernas uppgift är att delta i   vet. Stationerna bör ha beredskap för högtståen-
33475: LFC:s forskningsprogram med särskiid tonvikt          de forskning inom utvaida områden och förmåga
33476: på anordnandet och genomförandet av de prak-          tili samarbete med övriga forskningsenheter
33477: tiskt förankrade fålt- och djurförsök som krävs i     inom området på det nationella och t.o.m. det
33478: forskningen. Forskningsstationerna utreder ock-       internationella pianet. F orskningsstationerna
33479: så regionaia speciaifrågor inom lantbruks- och        bör också ha tillräckiigt stort antai anställda fors-
33480: Iivsmedeishushållningen, producerar informa-          kare och experter. Det verkar inte vara reaiistiskt
33481: tion samt redogör i samarbete med rådgivningen        att detta måi uppfylls tili alla deiar inom LFC:s
33482: för de praktiska tillämpningarna. Forskningssta-      nät av forskningsstationer.
33483: tionerna är förlagda i oiika deiar av Iandet på ett       Karelens forskningsstation har alla möjiighe-
33484: sådant sätt att de så effektivt som möjiigt betjä-    ter att även i fortsättningen vara en viktig och
33485: nar Iandets oiika växtproduktionsområden.             aktiv knutpunkt för forsknings- och utveckiings-
33486:    LFC finansieras huvudsakiigen direkt med           verksamheten inom nätet av forskningsstationer.
33487: budgetmedel. Forskningsstationerna utgör en           Forskningsstationens Iokaier är även i fortsätt-
33488: fjärdedei av LFC:s sammaniagda forskningsre-          ningen lämpiiga för verksamheten i fråga. I syn-
33489: surser. Då budgetfinansieringen minskar, strä-        nerhet när det gäller dikor behövs det ytterligare
33490: var man måimedvetet efter att öka finansiering-       forskning, och forskningen kommer i stort sett att
33491: en utifrån, men forskningsstationernas möjiig-        fortgå i samma utsträckning som tidigare. Forsk-
33492: heter tili finansiering via näringsiivet samt från    ningsstationen kommer fortsättningsvis att an-
33493: nationella och internationella medel är i genom-      vändasvid utredningaroch uppföljningifrågaom
33494: snitt mindre än vad som gäller för LFC:s anstai-      miljökonsekvenser samt för forskning kring pro-
33495: ter. Orsaken är att forskningspersonalen vid sta-     duktionen av non-food. Kareiens forskningssta-
33496: tionerna är så Iiten och att det saknas samarbets-    tion kan bii en viktig stödpunkt för samarbetet
33497: partners i fråga om de olika forskningsprojek-        inom olika närområdesprojekt om verksamheten
33498: ten.                                                  byggs ut och får tilläggsfinansiering.
33499:                                             1994 vp -   KK 709                                          5
33500: 
33501:    Regeringen konstaterar att den information           LFC:s forskningsstationer förrän den arbets-
33502: om att Karelens forskningsstation skulle för-           grupp undervisningsministeriet tillsatt att utreda
33503: vandlas tili försöksplats som kommit ut i offent-       frågan har utarbetat förslag tili hur alla landets
33504: ligheten inte är slutgiltig. Man har övervägt åt-       biologiska forskningsstationer skall utvecklas
33505: gärden i LFC:s strategidiskussioner under tryck-        och i viiken utsträckning deras antal skall min-
33506: et av minskad forskningsfinansiering. Några be-         skas, och dessa förslag i sin tur har offentlig-
33507: slut om åtgärder har inte fattats. Regeringen an-       gjorts.
33508: ser att det inte är befogat att fatta några beslut om
33509:      Helsingfors den 29 november 1994
33510: 
33511:                                                          Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
33512:                                                  1994 vp
33513: 
33514: Kirjallinen kysymys 710
33515: 
33516: 
33517: 
33518: 
33519:                                     Aittoniemi: Valtioneuvoston jäsenten läsnäotosta eduskunnan
33520:                                         istunnoissa
33521: 
33522: 
33523:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33524: 
33525:    Erityisen tärkeissä ja laajoissa asioissa valtio-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33526: neuvoston jäsenten läsnäolo eduskunnan täysis-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33527: tunnoissa olisi perusteltua ainakin siten, että val-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33528: tioneuvosto olisi ainakin edustettuna. Valtaosa        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33529: valtioneuvoston jäsenistä on myös eduskunnan
33530: jäseniä ja saa kaksoispalkkausta edustajantoi-                    Aikooko valtioneuvosto, päinvastoin
33531: mestaan.                                                       kuin päättyneessä ED-sopimuksen 1 kä-
33532:    Euroopan unionin jäsenyyttä koskevaa sopi-                  sittelyssä, huolehtia siitä, että valtioneu-
33533: musta käsiteltäessä kaksi tai kolme ministeriä                 voston jäseniä on paikalla eduskunnan
33534: kävi käymäseltään useita vuorokausia kestänees-                istunnoissa edustamassa valtioneuvostoa
33535: sä istunnossa. Osa etupäässä rähisemässä edusta-               ja omaa kansanedustaja-asemaansa, jos-
33536: jantyöhön aktiivisesti suhtautuvalle vähemmis-                 ta heille maksetaan tietynsuuruista kak-
33537: tölle. Debattia valtioneuvoston jäsenten ja kan-               soispalkkausta?
33538: sanedustajien välille ei asiallisessa mielessä juuri
33539: syntynyt.
33540:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1994
33541: 
33542:                                              Sulo Aittoniemi
33543: 
33544: 
33545: 
33546: 
33547: 240017
33548: 2                                         1994 vp -   KK 710
33549: 
33550: 
33551: 
33552: 
33553:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33554: 
33555:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hallitus pitää tärkeänä, että valtioneuvoston
33556: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jäsenet ovat aktiivisesti mukana eduskunnan
33557: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       täysistuntojen keskusteluissa. Erityisen tärkeätä
33558: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        on, että valtioneuvoston jäsenet seuraavat omaa
33559: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         hallinnonalaansa koskevaa eduskuntakeskuste-
33560: n:o 710:                                              lua.
33561:                                                          Kansanedustaja Aittoniemen mainitseman
33562:           Aikooko valtioneuvosto, päinvastoin         esimerkin osalta on todettava, että ED-sopimuk-
33563:        kuin päättyneessä ED-sopimuksen Ikä-           sen ensimmäisen käsittelyn aikataulu muodostui
33564:        sittelyssä, huolehtia siitä, että valtioneu-   tunnetuista syistä varsin poikkeukselliseksi. Se
33565:        voston jäseniä on paikalla eduskunnan          esti omalta osaltaan valtioneuvoston jäsenten
33566:        istunnoissa edustamassa valtioneuvostoa        osallistumisen asiasta käytyyn keskusteluun.
33567:        ja omaa kansanedustaja-asemaansa, jos-         Normaaliin parlamentaariseen keskusteluun
33568:        ta heille maksetaan tietynsuuruista kak-       päästiin vasta sopimuksen kolmannen käsittelyn
33569:        soispalkkausta?                                yhteydessä, johon myös valtioneuvoston jäsenet
33570:                                                       osallistuivat aktiivisesti.
33571:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
33572: vasti seuraavaa:
33573: 
33574:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994
33575: 
33576:                                                                              Pääministeri Esko Aho
33577:                                             1994 vp -   KK 710                                           3
33578: 
33579: 
33580: 
33581: 
33582:                                           Tili Riksdagens Talman
33583: 
33584:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Regeringen anser detvara viktigt att statsrå-
33585: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          dets medlemmar aktivt deltar i diskussionerna i
33586: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        riksdagens plenum. Det är särskilt viktigt att
33587: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           statsrådets medlemmar följer med de diskussio-
33588: 710:                                                    ner i riksdagen som gäller deras eget förvaltnings-
33589:                                                         område.
33590:             Ämnar statsrådet, i motsats tili vad           Då det gäller det exempel som rikdagsman
33591:          fallet var vid den avslutade första be-        Aittoniemi nämner bör det framhållas att tidta-
33592:          handlingen av EU-avtalet, se tili att stats-   bellen för den första behandlingen av EU-avtalet
33593:          rådets medlemmar är på plats under riks-       av kända orsaker blev högst ovanlig. Det ledde
33594:          dagens plenum för att representera stats-      för sin del tili att statsrådets medlemmar inte
33595:          rådet och sköta sitt eget riksdagsmanna-       kunde deltai den diskussion som fördes. En nor-
33596:          skap, för vilka tjänster de får dubbellön      mal parlamentarisk diskussion kunde föras först
33597:          av en bestämd storlek?                         i samband med den tredje behandlingen av avta-
33598:                                                         1et och statsrådets medlemmar deltog också ak-
33599:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tivt i den.
33600: anföra följande:
33601:        Helsingfors den 28 november 1994
33602: 
33603:                                                                                Statsminister Esko Aho
33604:                                                  1994 vp
33605: 
33606: Kirjallinen kysymys 711
33607: 
33608: 
33609: 
33610: 
33611:                                     Aittoniemi: Eduskunnan täysistuntojen radioinnista
33612: 
33613: 
33614: 
33615:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33616: 
33617:     Meneillään olevan ED-eduskuntakäsittelyn              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33618: aikana kiinnostus eduskunnan työhön on suuren          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33619: yleisön taholta osoittanut lisääntymisen merkke-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33620: jä. Siitä kertoi tuhansien kansalaisten joukko,        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33621: joka kävi seuraamassa eduskunnassa asian en-
33622: simmäistä käsittelyä.                                             Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että
33623:     Etäämmältä maasta on vaikea tulla istuntoja                eduskunnan erityisen tärkeitä istuntoja
33624: seuraamaan, ja myös eduskunnan yleisötilat                     varten avattaisiin yleisradio kanava, josta
33625: asettavat asialle rajoituksensa. Julkiset tiedotus-            kansalaiset voisivat suorana lähetyksenä
33626: välineet uutisoivat asioita, mutta vähäisesti suo-             seurata eduskunnan istuntoa selkeän kä-
33627:  rina lähetyksinäja uutisomaiset yhteenvedet an-               sityksen luomiseksi asioiden käsittelystä
33628:  tavat tarkoituksellisen yksipuolisen kuvan.                   ilman tiedotusvälineiden muuten yksi-
33629:     On tullut eräitä yhteydenottoja siitä, että tär-           puolista, siivilöivää ja epätasapuolista
33630:  keitä istuntoja koskien tulisi avata yleisradioka-            uutisointia?
33631:  nava, josta kansalaiset voisivat seurata halunsa
33632:  mukaan asioiden käsittelyä ja kulkua suorana
33633:  lähetyksenä.
33634:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1994
33635:                                              Sulo Aittoniemi
33636: 
33637: 
33638: 
33639: 
33640:  240017
33641: 2                                       1994 vp -   KK 711
33642: 
33643: 
33644: 
33645: 
33646:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33647: 
33648:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Yleisradiosta saadun tiedon mukaan on to-
33649: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       dennäköistä, että eduskunnan istuntoja koko-
33650: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     naisuudessaan lähettävä radiokanava ei nousisi
33651: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-      varsinaisenjoukkoviestimen rooliin. Sen kuunte-
33652: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        lijamäärä tulisi jäämään pieneksi. Eduskunnan
33653: 711:                                                istuntoja radioivalla kanavalla olisi merkitystä
33654:                                                     pienehkön, politiikan seuraamisesta erityisen
33655:           Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että      kiinnostuneen kuulijakunnan kannalta. On ole-
33656:        eduskunnan erityisen tärkeitä istuntoja      massa ulkomaisia esimerkkejä tällaisesta toimin-
33657:        varten avattaisiin yleisradiokanava,josta    nasta, esim. Yhdysvalloista. Kotimaasta vastaa-
33658:        kansalaiset voisivat suorana lähetyksenä     va esimerkki on kunnanvaltuustojen kokousten
33659:        seurata eduskunnan istuntoa selkeän kä-      suora radiointi, jota paikallisradiokentällä har-
33660:        sityksen luomiseksi asioiden käsittelystä    joitettiin alkuvaiheessa runsaasti. Nyt toiminta
33661:        ilman tiedotusvälineiden muuten yksi-        on hiipunut.
33662:        puolista, siivilöivää ja epätasapuolista         Eduskunnan istuntoihin keskittyvän kana-
33663:        uutisointia?                                 van rooli jää mm. sen takia vähäiseksi, että säh-
33664:                                                     köiset viestimet enenevästi kattavat tärkeimmät
33665:   Vastauksena ksymykseen esitän kunnioitta-         ja yleisön kannalta kiinnostavimmat istunnot
33666: vasti seuraavaa:                                    suorina tai lähes suorina lähetyksinä. Esimer-
33667:                                                     kiksi Yleisradion Radio Suomi säännönmukai-
33668:    Valtioneuvosto ei vastaa Yleisradio Oy:n oh-     sesti radioi tiivisteltyinä eduskunnan kyselytun-
33669: jelmapolitiikasta eikä operatiivisesta toiminnas-   nin ja tärkeimmät istunnot, mm. välikysymys-
33670: ta. Yhtiön ohjelmapolitiikka on Yleisradio Oy:n     keskustelut. Tähän työhön osallistuu myös tele-
33671: vastuulla sen mukaan kuin lait määräävät. Edus-     visio.
33672: kunnan valitsema yhtiön hallintoneuvosto on             Silloin, kun eduskunnassa on erityisen kiin-
33673: korkein päättävä elin Yleisradio Oy:ssä. Hallin-    nostava istunto, tiedot usein saadaan niistä vies-
33674: toneuvoston tehtäviin kuuluu Yleisradio Oy:stä      timistä,joita suuri yleisö muutoinkin seuraa. Tä-
33675: annetun lain (1380/93) mukaan pitää huolta, että    hän vaikuttaa olennaisesti myös viestimien uutis-
33676: erityisesti julkisen palvelun ohjelmatoiminnan      ja ajankohtaistoiminnan nopeuden ja volyymin
33677: mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi.            kasvu.
33678: 
33679:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1994
33680: 
33681:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
33682:                                           1994 vp -   KK 711                                             3
33683: 
33684: 
33685: 
33686: 
33687:                                         Tili Riksdagens Talman
33688: 
33689:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       troligt att en radiokanat som sänder riksdagens
33690: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        plena isin helhet skulle anta rollen av ett massme-
33691: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      dium i egentlig mening. Antalet lyssnare skulle bli
33692: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 711:         litet. En radiokanat som sänder riksdagens plena
33693:                                                       skulle ha betydelse för en liten lyssnarskara som
33694:           Anser Regeringen detvara nödvändigt         särskilt intresserar sig för att följa politiken. Det
33695:        att man för särskilt viktiga plena i riksda-   finns utländska exempel på dylik verksamhet,
33696:        gen tar i bruk en rundradiokanal, så att       t.ex. i USA. Motsvarande exempel i Finland är de
33697:        medborgarna kan följa riksdagens ple-          direkta radiosändningarna från kommunfull-
33698:        num i direktsändning för att bilda sig en      mäktigemöten, som ofta förekom på lokalradio-
33699:        klar uppfattning om behandlingen av            fåltet i det inledande skedet av denna verksam-
33700:        ärenden utan massmediernas annars ensi-        hetsform. Nu har dessa sändningar upphört näs-
33701:        diga, filtrerande och partiska nyhetsför-      tan helt.
33702:        medling?                                           Betydelsen av en kanal som koncentrerar sig
33703:                                                       på riksdagsplena skulle bli liten bl.a. av den orsa-
33704:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ken att de elektroniska medierna i allt högre grad
33705: anföra följande:                                      täcker de viktigaste och ur allmänhetens synvin-
33706:                                                       kel mest intressanta plena med direktsändningar
33707:    Statsrådet ansvarar inte för Rundradion Ab:s       eller sändningar som sänds så gott som direkt.
33708: programpolitik eller dess operativa verksamhet.       Exempelvis Rundradions Radio Suomi sänder
33709: Rundradion Ab ansvarar för bolagets program-          regelbundet sammandrag av riksdagens fråge-
33710: politik enligt vad som bestäms i lagarna. Bolagets    timme och de viistigaste plena, bl.a. interpella-
33711: förvaltningsråd, som väljs av riksdagen, är det       tionsdebatterna. Aven televisionen deltar i detta
33712: högsta beslutande organet inom Rundradio Ab.          arbete.
33713: Tili förvaltningsrådets uppgifter hör enligt lagen        När riksdagens plenum är speciellt intressant,
33714: om Rundradion Ab (1380/93) att se tili att i          fås informationen vanligtvis genom de medier
33715: synnerhet uppgifter som hör tili den program-         som..den stora allmänheten även annars utnytt-
33716: verksamhet som bedrivs i allmännyttigt syfte blir     jar. Aven den ökade snabbheten och volymen hos
33717: fullgjorda.                                           mediernas nyhets- och aktualitetsprogram har en
33718:    Enligt uppgift från Rundradion är det inte         väsentlig inverkan på detta.
33719: 
33720:      Helsingforsden 21 november 1994
33721: 
33722:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
33723: 1
33724: 1
33725:  1
33726:   1
33727:   1
33728:    1
33729:     1
33730:     1
33731:      1
33732:       1
33733:       1
33734:        1
33735:         1
33736:         1
33737:          1
33738:           1
33739:           1
33740:            1
33741:             1
33742:             1
33743:              1
33744:               1
33745:               1
33746:                1
33747:                 1
33748:                 1
33749:                  1
33750:                                                 1994vp
33751: 
33752: Kirjallinen kysymys 712
33753: 
33754: 
33755: 
33756: 
33757:                                    Aittoniemi: Barentsinmeren ydinjätteistä
33758: 
33759: 
33760: 
33761:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33762: 
33763:    Jo pitkään on ollut tiedossa, että Barentsin-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33764: meren seutuvilla ja Kuolan niemimaan lähi-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33765: alueilla on meressä runsaasti ydinjätettä eri muo-
33766: doissa, muun muassa uponneissa ydinsukellus-                     Miten vakavana Hallitus näkee poh-
33767: veneissä. Tästä asiasta tiedotusvälineet ovat vii-            joisen pallonpuoliskon ja Suomen kan-
33768: me aikoina esittäneet hälyttäviä uutisia. Vallitse-           nalta Barentsinmeren ja Kuolan niemi-
33769: va tilanne on uhka koko maanosan tälle alueelle,              maan seutuvilla merenpohjassa ilmeisesti
33770: tietyllä tavoin myös Suomelle ja juuri sellaisille            olevien runsaiden ydinjätteiden määrän,
33771: pohjoismaille, joilla on pohjoinen meriyhteys,                joka on syntynyt ydinsukellusveneiden
33772: sekä Venäjälle.                                               uppoamisesta sekä meren käyttämisestä
33773:    Vaarallisen alueen puhdistaminen lienee kym-               ydinpitoisten jätteiden tietyn1aisena va-
33774: menien, ehkä satojen miljardien markkojen luok-               rastona entisen Neuvostoliiton aikana, ja
33775: kaa, eikä Venäjä pysty siitä suoriutumaan. Vaara                 minkälaisia toimia Suomi yhdessä
33776: ei kuitenkaan aina kysy aiheuttajaa.                          muiden pohjoismaiden ja Venäjän kanssa
33777:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            suunnittelee asian korjaamiseksi?
33778: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33779: 
33780:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1994
33781: 
33782:                                             Sulo Aittoniemi
33783: 
33784: 
33785: 
33786: 
33787:  240017
33788: 2                                          1994 vp -   KK 712
33789: 
33790: 
33791: 
33792: 
33793:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33794:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Edellä mairiituissa Norjan-Venäjän-IAEA:n
33795: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          raporteissa todetaan selkeästi, että säteilyarvot
33796: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kaikkialla alueella ovat normaalit. Säteilytaso on
33797: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-         jopa huomattavasti alhaisempi kuin esimerkiksi
33798: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Itämeressä, jonne koskaan ei ole dumpattu ra-
33799: 712:                                                   dioaktiivisiajätteitä. Samoihin tuloksiin on tultu
33800:                                                        Suomen säteilyturvakeskuksen asiantuntijan Ba-
33801:           Miten vakavana Hallitus näkee poh-           rentsin- ja Karanmerillä suorittamissa mittauk-
33802:        joisen pallonpuoliskon ja Suomen kan-           sissa. Edellä olevan johdosta näyttääkin siltä,
33803:        nalta Barentsinmeren ja Kuolan niemi-           ettei akuuttia säteilyvaaraa alueella ole eikä kii-
33804:        maan seutuvilla merenpohjassa ilmeisesti        reellisiin toimenpiteisiin siten ole tarvetta. Ydin-
33805:        olevien runsaiden ydinjätteiden määrän,         jätteiden pintaan nostaminen voisi aiheuttaa ar-
33806:        joka on syntynyt ydinsukellusveneiden           vaamattomia ja vaarallisia tilanteita laajoilla
33807:        uppoamisesta sekä meren käyttämisestä           alueilla Arktiksella. Ydinjätteiden nostaminen,
33808:        ydinpitoisten jätteiden tietynlaisena va-       siirtäminen, käsittely ja loppusijoitus olisivat li-
33809:        rastona entisen Neuvostoliiton aikana, ja       säksi varsin monimutkainen ja kallis operaatio,
33810:           minkälaisia toimia Suomi yhdessä             eikä siihen nähdäkään perusteltua tarvetta. Hal-
33811:        muiden pohjoismaidenja Venäjän kanssa           litus pitää silti tärkeänä, että dumppausalueita
33812:        suunnittelee asian korjaamiseksi?               jatkuvasti tieteellisesti tarkkaillaan.
33813:                                                            Lontoon sopimuksen osapuolten 17. yleisko-
33814:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kouksessa marraskuussa 1993 päätettiin, kym-
33815: vasti seuraavaa:                                       menen vuoden pitkällisten tieteellisten ja teknis-
33816:                                                        ten selvitysten jälkeen, globaalista matala- ja kes-
33817:     Hallitus on seurannut jo usean vuoden ajan         kiaktiivisen ydinjätteen dumppauskiellosta.
33818: tietoja Barentsin- ja Karanmeriin, lähinnä Nova-       Korkea-aktiivisen ydinjätteen dumppauskielto
33819: ja Zemljan länsi- ja itäpuolelle entisen Neuvosto-     sisältyy itse sopimukseen. Venäjä jättäytyi kui-
33820: liiton aikana upotetuista radioaktiivisista jätteis-   tenkin päätöksen ulkopuolelle ja esitti äänestys-
33821: tä. Alueille on upotettu tuhansia kuutiometrejä        selityksen, jonka mukaan se tulee yhtymään pää-
33822: matala- ja keskiaktiivista ydinjätettä, mutta          tökseen heti kun sen Pohjoisen laivaston ydinjät-
33823: myös kokonaisia ydinsukellusveneiden reakto-           teiden käsittely- ja varastointiongelmat saadaan
33824: reita,jotka sisältävätjonkin verran korkea-aktii-      ratkaistuiksi.
33825: vista jätettä, mukaan luettuna reaktoreiden käy-           Hallituksen käsityksen mukaan kysymys ei ole
33826: tetty ydinpolttoaine.                                  tarvittavasta tekniikasta, minkä Venäjä hallitsee,
33827:     Vuodesta 1992 lähtien on norjalais-venäläi-        vaan rahoituksesta.
33828: nen tutkimusryhmä suorittanut upotuspaikko-                Edellä olevan perusteella hallitus otti konk-
33829: jen kartoitusta ja säteilymittauksia alueella yh-      reettisesti esille koko Kuolan ydinjäteongelman
33830: dessä Kansainvälisen atomienergiajärjestön             ratkaisemisen Barentsin euro-arktisen neuvos-
33831: IAEA:n asiantuntijoiden kanssa. Tutkimusryh-           ton ympäristötyöryhmän kokouksessa Oslossa
33832: mä on raportoinut havainnoistaan vuosina               17.11.1994 esittäen oman ehdotuksensa konk-
33833: 1993 ja 1994, viimeksi kuukausi sitten Lontoos-        reettisiksi toimenpiteiksi. Ehdotuksessa koroste-
33834: sa vuosittain kokoontuvalle maapallonlaajuisel-        taan em. dumppauskiellon noudattamista ja
33835: le ns. Lontoon sopimuksen nimellä kulkevalle           myös kansainvälistä yhteistyötä Kuolan ydinjä-
33836: hallitusten väliselle itsenäiselle toimielimelle,      teongelmien ratkaisemiseksi.
33837: jonka jäsen Suomikin on. Lontoon sopimusosa-               Suomen ehdotuksen käsittely jatkuu Barent-
33838: puolten kokous valvoo ja sääntelee maapallon-          sin neuvoston puitteissa, ja hallitus pyrkii siihen,
33839: laajuisesti kaikkien jätteiden mereen upottamis-       että neuvosto voi tehdä asiasta myönteisen pää-
33840: ta eli ns. dumppausta.                                 töksen mahdollisimman nopeasti.
33841:                                        1994 vp -   KK 712                                           3
33842: 
33843:   Kysymyksessä esitetty huoli on aiheellinen ja    Kiireellisimpinä hallitus näkee tällä hetkellä toi-
33844: Barentsin- ja Karanmerien alue vaatii jatkuvaa     menpiteet ydinjätteiden meriin dumppauksen lo-
33845: seurantaa, mihin Suomikin on jo osallistunut.      pettamiseksi.
33846:     Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1994
33847: 
33848:                                                             Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
33849: 4                                        1994 vp -   KK 712
33850: 
33851: 
33852: 
33853: 
33854:                                        Tili Riksdagens Talman
33855: 
33856:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         värdena är normala överallt i området. Strål-
33857: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          J!ingsnivån är faktiskt betydligt lägre än t.ex. i
33858: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      Ostersjön där radioaktivt avfall aldrig har dum-
33859: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål            pats. De mätningar som utförts i Barents hav och
33860: nr 712:                                              Karahavet av en expert från finska strålsäker-
33861:                                                      hetscentralen har gett samma resultat. Det ovan
33862:           Hur allvarligt ser Regeringen på de        anförda ger vid handen att det inte finns någon
33863:        stora kärnavfallsmängder som uppenbar-        akut strålningsrisk i området och att brådskande
33864:        ligen finns på det norra halvklotet och på    åtgärder inte behövs av denna anledning. En
33865:        den för Finland angelägna havsbottnen i       bärgning av kärnavfallet kunde medföra oanade
33866:        Barents hav och i närheten av Kolahalv-       och farliga situationer i stora områden i Arktis.
33867:        ön och som uppkommit genom att atom-          Att lyfta, flytta och behandla kärnavfallet samt
33868:        ubåtar sjunkit och havet använts som en       att placera det i slutligt förvar är dessutom en
33869:        sorts förvaringsplats för radioaktivt av-     mycket komplicerad och dyr procedur, som inte
33870:        fall under sovjettiden, och                   anses motiverad. Men regeringen anser det i alla
33871:           vilka åtgärder planeras av Finland i       fall viktigt att dumpningsområdena hålls under
33872:        samråd med de övriga nordiska länderna        ständig vetenskaplig observation.
33873:        och Ryssland för att avhjälpa saken?             Efter vetenskapliga och tekniska utredningar
33874:                                                      som pågått i tio år fattade det 17:e mötet med
33875:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        parterna i Londonavtalet i november 1993 ett
33876: anföra följande:                                     beslut om g1obalt förbud mot dumpning av låg-
33877:                                                      och medelaktivt kärnavfall. Ett förbud mot
33878:    Redan under flera års tid har regeringen följt    dumpning av högaktivt kärnavfall ingår i själva
33879: med informationen om det radioaktiva avfall          avtalet. Ryssland stannade dock utanför beslu-
33880: som under sovjettiden dumpades i Barents hav         tet och lade fram en röstningsförklaring enligt
33881: och i Karahavet, främst väster och öster om          viiken landet kommer att ansluta sig till beslu-
33882: Novaja Semlja. 1 området har tusentals ku bikme-     tet så fort problemen med behandling och upp-
33883: ter låg- och medelaktivt kärnavfall dumpats, och     bevaring av den arktiska flottans kärnavfall har
33884: dessutom ubåtsreaktorer isin helhet, vilka inne-     kunnat lösas.
33885: håller en del högaktivt avfall, inbegripet förbru-      Enligt regeringens uppfattning är det inte frå-
33886: kat reaktorbränsle.                                  ga om den erforderliga tekniken, som Ryssland
33887:    Från 1992 har en norsk-rysk forskningsgrupp       behärskar, utan om finansieringen.
33888: kartlagt dumpningsplatserna och gjort strål-            Vid mötet med det euroarktiska Barentsrå-
33889: ningsmätningar i området tillsammans med ex-         dets miljögrupp i Oslo 17.11.1994 tog regering-
33890: perter från Internationella atomenergiorganet        en sålunda upp frågan om en lösning av kärn-
33891: IAEA. Gruppen har rapporterat sina observatio-       avfallsproblemet på hela Kolahalvön. Rege-
33892: ner 1993 och 1994, senast för en månad sedan för     ringen lade fram ett förslag till konkreta åtgär-
33893: det självständiga, mellanstatliga organet som år-    der. 1 förslaget betonas att dumpningsförbudet
33894: ligen sammanträder i London. Det är fråga om         skall iakttas samt vikten av det internationella
33895: ett globalt organ som ofta går under benämning-      samarbetet för lösandet av kärnavfallsproble-
33896: en Londonavtalet, som också Finland är medlem        men på Kolahalvön.
33897: av. Mötet med parterna i Londonavtalet överva-          Behandlingen av Finlands förslag fortsätter
33898: kar och reglerar den globala dumpningen i havet      inom ramen för Barentsrådet och regeringen
33899: av alla slag av avfall.                              strävar efter att rådet skall kunna fatta ett posi-
33900:    1 de ovan nämnda rapporterna (Norge-Ryss-         tivt beslut i ärendet så snabbt som möjligt.
33901: land-IAEA) konstateras det klart att strålnings-        Den oro som uttrycks i spörsmålet är befogad
33902:                                         1994 vp -   KK 712                                         5
33903: 
33904: och området i Barents hav och Karahavet kräver      åtgärder som avser att förhindra att ytterligare
33905: ständig uppföljning, som även Finland har delta-    kärnavfall dumpas i havet är de mest brådskan-
33906: git i. För närvarande anser regeringen att de       de.
33907: 
33908:      Helsingforsden 25 november 1994
33909: 
33910:                                                                  Utrikesminister Heikki Haavisto
33911:                                                 1994vp
33912: 
33913: Kirjallinen kysymys 713
33914: 
33915: 
33916: 
33917: 
33918:                                    Seppänen: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta
33919: 
33920: 
33921: 
33922:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33923: 
33924:    Tietooni on tullut, että TVO:n Olkiluodon             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33925: ydinvoimalan yhteyteen rakennettuihin keski-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33926: aktiivisen ydinjätteen säilöntäluoliin ollaan si-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33927: joittamassa myös muunlaista ongelmajätettä:           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33928: lääke- ja kemian teollisuuden jätteitä.
33929:    Tällä päätöksellä voi olla kauaskantoisia seu-               Miten Hallitus tulkitsee TVO:n keski-
33930: rauksia Suomelle. Tätä kautta ydinjätteen säily-             aktiivisen ydinjätteen säilytysluolan käy-
33931: tysluolien toiminta kaupallistuu, ja jos niin käy,           tön muiden ongelmajätteiden säilytyk-
33932: on mahdollista, että Suomesta tulee myös käyte-              seen olevan sopusoinnussa luolan alku-
33933: tyn ydinpolttoaineen kansainvälinen hautuu-                  peräisen käyttötarkoituksen kanssa, ja
33934: maa. Pidän mahdollisena, että nyt käsillä oleva                 näkeekö Hallitus mitään ongelmaa sii-
33935: asia on ennakkotapaus sen suhteen, mihin tar-                nä, että nyt tehtävän ratkaisun jälkeen
33936: koituksiin luolastoja voidaan käyttää, ja näen               ED-tuomioistuin saattaa helpommin tul-
33937: mahdollisena, että olemme luomassa edellytyk-                kita käytetyn ydinpolttoaineen loppusi-
33938: siä sille, että ED-tuomioistuin tulkitsee tulevai-           joituksen kaupalliseksi toiminnaksi, var-
33939: suudessa myös käytetyn ydinpolttoaineen tava-                sinkin jos käytetty ydinpolttoaine on ta-
33940:  raksi ja sen loppusijoittamisen kaupalliseksi toi-          varaa eikä radioaktiivista jätettä?
33941: minnaksi, jonka perusteella ulkomailta tulevaa
33942: jätettä ei saa diskriminoida.
33943: 
33944:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1994
33945: 
33946:                                             Esko Seppänen
33947: 
33948: 
33949: 
33950: 
33951: 240017
33952: 2                                          1994 vp -   KK 713
33953: 
33954: 
33955: 
33956: 
33957:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33958: 
33959:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         siihen vähä- ja keskiaktiivisten ydinjätteiden lop-
33960: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          pusijoitukseen tarkoitettuun tilaan, ns. VLJ-luo-
33961: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-          laan,jonka Teollisuuden Voima Oy on rakenta-
33962: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sep-          nut Eurajoen Olkiluotoon. Yhtiön näkökulmas-
33963: päsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             ta kyse olisi vähäisestä määrästä (5-7 betonilaa-
33964: n:o 713:                                               tikkoa) vastaavanlaista jätettä, jota Olkiluodon
33965:                                                        voimalaitoksen käytöstä on arvioitu kertyvän
33966:           Miten Hallitus tulkitsee TVO:n keski-        kaikkiaan noin 2 600 laatikkoa.
33967:        aktiivisen ydinjätteen säilytysluolan käy-         Teollisuuden Voima Oy on ilmoittanut voi-
33968:        tön muiden ongelmajätteiden säilytyk-           vansa harkita myös Säteilyturvakeskuksen hal-
33969:        seen olevan sopusoinnussa luolan alku-          linnassa olevien jätteiden sijoittamista VLJ-luo-
33970:        peräisen käyttötarkoituksen kanssa, ja          laan, mikäli se ei haittaa luolan tarkoitettua käyt-
33971:           näkeekö Hallitus mitään ongelmaa sii-        töä, mikäli Eurajoen kunta ei vastusta ajatusta ja
33972:        nä, että nyt tehtävän ratkaisun jälkeen         mikäli yhtiö saa korvauksen aiheutuvista kuluis-
33973:        ED-tuomioistuin saattaa helpommin tul-          ta. Yhtiö on edelleen ilmoittanut pitävänsä toi-
33974:        kita käytetyn ydinpolttoaineen loppusi-         mintaa yhteiskunnallisena palvelutehtävänä eikä
33975:        joituksen kaupalliseksi toiminnaksi, var-       kaupallisena toimintana. Yhtiön ilmoituksen
33976:        sinkin jos käytetty ydinpolttoaine on ta-       mukaan siihen ei ole otettu yhteyttä tavanomai-
33977:        varaa eikä radioaktiivista jätettä?             sesti ongelmajätteiksi kutsuttujenjätteiden sijoit-
33978:                                                        tamisesta VLJ-luolaan.
33979:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Valtioneuvosto myönsi 9.4.1992 VLJ-luolalle
33980: vasti seuraavaa:                                       ydinenergialaissa tarkoitetun käyttöluvan. Lu-
33981:                                                        vassa määritellään, kuinka paljon ydinjätteitä
33982:    Säteilyturvakeskus ja sen edeltäjät ovat saa-       luolaan saadaan sijoittaa, sekä todetaan, että
33983: mansa toimeksiannon mukaisesti jo yli kahden-          luolaan ei saa sijoittaa ydinaineita. Sitä ei siten
33984: kymmenen vuoden ajan vastaanottaneet tervey-           voida käyttää esim. käytetyn ydinpolttoaineen
33985: denhuollon, teollisuuden, opetuksen ja tutki-          loppusijoitukseen. Lupaa edeltäneen valmistelu-
33986: muksen toiminnoissa syntyneitä radioaktiivisia         työn yhteydessä selvitettiin myös VLJ-luolan
33987: jätteitä. Jätteet ovat valtion hallinnassa ja vas-     soveltuvuutta valtion hallinnassa olevien pien-
33988: tuulla, ja ne on sijoitettu Santahaminan varus-        jätteiden loppusijoitukseen.
33989: kunta-alueella sijaitsevaan vanhaan ammusva-              Käyttölupa ei sinänsä estä sijoittamasta luo-
33990: rastoon. Nämä jätteet eivät ole ongelmajätteitä        laan myös säteilyturvakeskuksen hallussa tällä
33991: sanan tavanomaisessa merkityksessä.                    hetkellä olevia radioaktiivisia pienjätteitä. Ehdo-
33992:    Santahaminan varastossa on nykyisin pak-            ton edellytys tällöin kuitenkin on, että sijoittami-
33993: kaukset mukaan lukien noin 26 kuutiometriä             nen ei häiritse tai vaaranna luolan varsinaista
33994: pienjätteeksi kutsuttua radioaktiivista jätettä, lä-   käyttötarkoitusta. Kyseistä loppusijoitusratkai-
33995: hinnä vikaantuneita tai tarpeettomiksi käyneitä        sua edelleen selvitettäessä on myös tarkoin var-
33996: säteilylähteitä. Kaikki jätteet ovat kiinteässä        mistettava, että loppusijoitettavat radioaktiiviset
33997: muodossa ja ne on sijoitettu turvallisiin pak-         jätteet ovat laadultaan ja aktiivisuudeltaan VLJ-
33998: kauksiin.                                              luolan käyttöehtojen mukaisia.
33999:    Varaston hallintasopimus päättyy vuonna                Hallitus katsoo, että Santahaminassa valtion
34000:  1995, ja tässä yhteydessä on noussut esiin kysy-      vastuulla olevien pienjätteiden sijoittaminen
34001: mys mahdollisuudesta sijoittaa jätteet jonnekin        pääosin VLJ-luolaan tarjoaisi mahdollisuuden
34002: muualle pysyväksi tarkoitetulla tavalla. Tämän         ratkaista kansallisesti tarkoituksenmukaisella
34003: kysymyksen ratkaisu on joka tapauksessa ennen          tavalla kysymys näiden jätteiden loppusijoituk-
34004: pitkää edessä.                                         sesta. Sen sijaan hallitus ei näe, että tässä asiassa
34005:    Eräänä mahdollisuutena on tällöin esitetty          tehtävällä ratkaisulla olisi jotain yhteyttä siihen,
34006: Santahaminassa olevien jätteiden sijoittamista         tulkitaanko käytetty ydinpolttoaine tavaraksi,
34007:                                         1994 vp -      KK 713                                           3
34008: 
34009: koska kyse ei ole käytetyn polttoaineen loppu-        palliseksi toiminnaksi sinänsä olisi merkitystä sil-
34010: sijoituksesta.                                        le, voiko Suomen hallitus tai Suomen lainsäädän-
34011:    Hallitus ei myöskään näe, että omakustannus-       tö kieltää ulkomaisen ydinjätteen sijoittamisen
34012: hintaan suoritettava toiminta voitaisiin tulkita      Suomeen. Oleellista on, ettei Suomeen rakenneta
34013: kaupalliseksi toiminnaksi tai että käytetyn polt-     tiloja ulkomaisen ydinjätteen loppusijoitusta
34014: toaineen loppusijoittamisen tulkitsemisella kau-      varten.
34015: 
34016:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1994
34017: 
34018:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
34019: 4                                         1994 vp -   KK 713
34020: 
34021: 
34022: 
34023: 
34024:                                         Tili Riksdagens Talman
34025: 
34026:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      en ringa mängd (5-7 betonglådor) av motsva-
34027: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        rande avfall som det har uppskattats att driften
34028: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      av kraftverket i Olkiluoto totalt kommer att ge
34029: man Seppänen undertecknade spörsmål nr 713:           upphov till ca 2 600 lådor av.
34030:                                                          lndustrins Kraft Ab har meddelat att bolaget
34031:           lfall den grotta där lndustrins Krafts      kan överväga att i reaktoravfallsgrottan också
34032:        medelaktiva kärnavfall förvaras också          placera det avfall som Strålsäkerhetscentralen
34033:        används för förvaring av annat problem-        har i sin besittning, ifall detta inte försvårar den
34034:        avfall, hur tolkar Regeringen att detta        användning som grottan är avsedd för, ifall Eu-
34035:        står i samklang med grottans ursprung-         raåminne kommun inte motsätter sig tanken och
34036:        liga användningsändamål och                    ifall bolaget får ersättning för de kostnader detta
34037:           ser Regeringen något problem i att          föranleder. Bolaget har vidare meddelat att det
34038:        EU-domstolen, efter det avgörande som          anser att verksamheten är en samhällelig service-
34039:        nu skall fattas, lättare kan tolka slutför-    uppgift och inte kommersiell verksamhet. Enligt
34040:        varingen av använt bränsle som kommer-         vad bolaget meddelar har det inte kontaktats
34041:        siell verksamhet, i synnerhet om använt        beträffande möjligheterna att i reaktoravfalls-
34042:        kärnbränsle räknas som en vara och inte        grottan placera sådant avfall som vanligen kallas
34043:        som radioaktivt avfall?                        problemavfall.
34044:                                                          Statsrådet beviljade den 9 april 1992 sådant
34045:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         drifttillstånd som avses i kärnenergilagen för re-
34046: anföra följande:                                      aktoravfallsgrottan. 1 tillståndet definieras hur
34047:                                                       mycket kärnavfall som får placeras i grottan samt
34048:    Strålsäkerhetscentralen och dess föregångare       konstateras att kärnämnen inte får placeras i den.
34049: har enligt sitt uppdrag redan i mer än tjugo år       Sålunda kan den inte användas för slutförvaring
34050: tagit emot radioaktivt avfall som har uppkom-         av t.ex. använt kärnbränsle. 1 samband med det
34051: mit inom hälsovården, industrin, undervisning         beredningsarbete som föregick tillståndet utred-
34052: och forskning. Avfallet är i statens besittning och   des också hur väl reaktoravfallsgrottan lämpar
34053: den har också ansvaret för avfallet, som har          sig för slutförvaring av mindre avfall som staten
34054: placerats i ett gammalt ammunitionsförräd pä          har i sin besittning.
34055: garnisonsområdet i Sandhamn. Detta avfall är             Drifttillståndet i sig förhindrar inte att också
34056: inte problemavfall i ordets vanliga betydelse.        radioaktivt mindre avfall som strålsäkerhets-
34057:    1 förrådet i Sandhamn finns i dagens läge,         centralen i dagens läge har i sin besittning place-
34058: inklusive förpackningar, ca 26 kubikmeter radio-      ras i grottan. En ovillkorlig förutsättning för
34059: aktivt mindre avfall, främst felaktiga strålnings-    detta är dock att förvaringen inte stör eller även-
34060: källor eller sådana som har blivit överflödiga.       tyrar grottans egentliga användningsändamål.
34061: Allt avfall har fast form och det har placerats i     Vid den fortsatta utredningen av ifrågavarande
34062: säkra förpackningar.                                  slutförvaringslösning måste det också noga sä-
34063:    Besittningsavtalet för förrådet löper ut 1995      kerställas att det radioaktiva avfall som skall
34064: och i anslutning till detta har frågan om möjlighe-   slutförvaras till sin art och aktivitet är förenligt
34065: ten att permanent placera avfallet någon annan-       med villkoren för användningen av reaktor-
34066: stans kommit upp. Denna fråga måste i vilket fall     avfallsgrottan.
34067: som helst inom kort lösas.                                Regeringen anser att om det mindre avfall som
34068:    Som en möjlighet har härvid föreslagits att        staten ansvarar för i Sandhamn huvudsakligen
34069: avfallet i Sandhamn skulle placeras i det utrym-      placeras i reaktoravfallsgrottan, erbjuder detta
34070: me för slutförvaring av låg- och medelaktivt          en möjlighet att på ett nationellt ändamålsenligt
34071: kärnavfall, den s.k. reaktoravfallsgrottan, som       sätt avgöra frågan om slutförvaringen av detta
34072: lndustrins Kraft Ab har byggt i Olkiluoto i Eura-     avfall. Däremot ser regeringen inget samband
34073: åminne. Ur bolagets perspektiv vore det fråga om      mellan lösningen på denna fråga och det ifall
34074:                                           1994 vp -     KK 713                                           5
34075: 
34076: använt kärnbränsle toikas som en vara eller inte,       av använt bränsle toikas som kommersiell verk-
34077: eftersom det inte är fråga om slutförvaring av          samhet i sig vore av betydelse för om den finska
34078: använt bränsle.                                         regeringen eller den finska lagstiftningen kan för-
34079:    Regeringen anser inte heller att verksamhet          bjuda att utländskt kärnavfall placeras i Finland.
34080: som skall utövas till självkostnadspris kantoikas       Det väsentliga är att i Finland inte byggs utrym-
34081: som kommersiell eller att det ifall slutförvaringen     men för slutförvaring av utländskt kärnavfall.
34082: 
34083:      Helsingforsden 24 november 1994
34084: 
34085:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
34086:                                                1994vp
34087: 
34088: Kirjallinen kysymys 714 ·
34089: 
34090: 
34091: 
34092: 
34093:                                   Rimmi: Kaatopaikkojen kunnostamisesta Lempäälässä
34094: 
34095: 
34096: 
34097:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34098: 
34099:    Lempäälän kunnan alueella sijaitsee kaksi on-     todennäköisyydellä kohtalokkaat. Vaarana on
34100: gelmallista ns. happotervakaatopaikkaa Tulja-        jo nyt, että öljyjätettä kulkeutuu pintavesien mu-
34101: mon kaatopaikan yhteydessä ja Hulaudessa.            kana luontoon. Hulauden kohdalla erittäin suuri
34102: Kaatopaikkojen yhteistilavuus on noin 4 000 m 3 •    vaara on, että valuma saastuttaa mm. Hulausjär-
34103:    Jäte on peräisin entisen Kajomeri Oy:n öljyn      veä. Hyvin merkittävä uhka on alueiden asutuk-
34104: regenerointilaitoksen prosessista. Hulauden alue     sen kannalta pohjavesien saastumisvaara.
34105: sijaitsee 2 km Lempäälän keskustan eteläpuolella        Kaatopaikkojen kunnostamista on vaadittu
34106: Tampere-Helsinki-pääradan varrella. Kaato-           pitkään, aikakello tikittää jo nyt vaarallisesti.
34107: paikat ovat olleet käytössä 1950-luvun puolivä-      Kaatopaikan kunnostamiseksi on olemassa eri-
34108: listä 1970-luvun alkupuolelle. Hulauden kaato-       laisia vaihtoehtoja.
34109: paikan kokonaispinta-ala on 0,4 ha, josta altai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34110: den osuus on 0,1 ha.                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34111:     Hulauden kaatopaikan altaissa on noin            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34112: 1 920 m 3 ongelmajätettä, joka sisältää runsaasti    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34113: metalleja ja öljyä ja jonkin verran kloorihiilive-
34114: tyjä (PCB).                                                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34115:     Kaatopaikat muodostavat vuosi vuodelta                  siin, jotta Lempäälän ongelmalliset kaa-
34116: suuremman ongelman ja uhkan ympäristölleen,                 topaikat voidaan puhdistaa asianmukai-
34117: niin ihmisille kuin eläimillekin. Varastoidun jät-          seen kuntoon, estää katastrofin tapahtu-
34118: teen ohella ongelmana on avoimien jätealtaiden              minen ja suojella luontoa sekä kunnan
34119: yhäti heikkenevä kunto, ne voivat pettää milloin            asukkaiden elinympäristöä?
34120: tahansa ja seuraamukset ovat mitä suurimmalla
34121: 
34122:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1994
34123: 
34124:                                              Eila Rimmi
34125: 
34126: 
34127: 
34128: 
34129: 240017
34130: 2                                          1994 vp -   KK 714
34131: 
34132: 
34133: 
34134: 
34135:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34136: 
34137:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         aiheuttajaa, Kajomeri Oy:tä, ei enää ole olemas-
34138: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sa, puhdistusvastuu jää alueen kiinteistön halti-
34139: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jalle ja siten Tuljamon osalta kunnalle ja Hulau-
34140: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rimmin            den osalta asianomaisen kiinteistön omistajalle.
34141: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 714:          Tällaisessa tapauksessa, jossa kiinteistöjen halti-
34142:                                                        jat eivät ole ryhtyneet altaiden puhdistamiseen,
34143:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        lääninhallitus voi määrätä kiinteistön haltijan
34144:         siin, jotta Lempäälän ongelmalliset kaa-       tutkimaan ja puhdistamaan alueen. Viimeiseksi,
34145:         topaikat voidaan puhdistaa asianmukai-         sellaisissa kunnostuksen kannalta isännättömis-
34146:         seen kuntoon, estää katastrofin tapahtu-       sa tapauksissa, joissa kiinteistön haltija ei puh-
34147:         minen ja suojella luontoa sekä kunnan          dista aluetta, jäävät tutkiminen ja puhdistaminen
34148:         asukkaiden elinympäristöä?                     kunnan tehtäviksi.
34149:                                                            Kunta voi ehdottaa kunnostusta tehtäväksi
34150:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jätehuoltotyönä, jolloin myös valtio tietyin edel-
34151: vasti seuraavaa:                                       lytyksin voi osallistua kustannuksiin. Nykyinen
34152:                                                        valtion jätehuoltotöihin perustuva saastuneiden
34153:     Kysymyksessä tarkoitetut entisen Kajomeri          maa-alueiden kunnostusmenettely on puutteelli-
34154: Oy:n happoterva-altaat kuuluvat kiistämättä            nen, minkä vuoksi sitä pyritään monella tapaa
34155: kunnostuksen tarpeessa oleviin saastuneisiin           parantamaan. Suurin pulma on näihin tarkoi-
34156: alueisiin. Lempäälän kunnan Hulaudessa ja Tul-         tuksiin käytettävissä olevien valtion varojen
34157: jamossa sijaitseviin, kattamattomiin maa-altai-        niukkuus.
34158: siin sijoitettiin 1950-luvulta 1970-luvun alkupuo-         Eduskunta kiirehti ympäristövahinkojen tois-
34159: lelle jäteöljyn regenerointilaitoksessa syntynyttä     sijaisen korvausjärjestelmän luomista käsitelles-
34160: ongelmajätettä, joka sisältää öljyn lisäksi polyk-     sään lakiehdotuksia ympäristövahinkojen kor-
34161: looribifenyyliä (PCB) ja raskasmetalleja.              vaamisesta ja kemikaalilain muuttamisesta.
34162:     Lempäälän kunta ja Tampereen vesi- ja ympä-            Ympäristöministeriön asettama aluskemikaa-
34163: ristöpiiri ovat yhdessä selvittäneet Hulauden al-      livahinkotoimikunta ehdotti 31.12.1990 öljysuo-
34164: taiden mahdollisina kunnostusvaihtoehtoina al-         jarahaston laajentamista ja öljy- ja kemikaali-
34165: taiden kattamista, jätteen jähmettämistä ja jät-       suojarahastoa koskevaa lakia, joka korvaisi öljy-
34166: teen käsittelemistä ongelmajätelaitoksessa. Al-        suojarahastosta annetun lain. Asiaa valmisteltiin
34167: taiden puhdistamisesta ja jätteen käsittelemisestä     tämän jälkeen laajempana, kaikkia ympäristöva-
34168: ongelmajätelaitoksessa aiheutuisi noin 18 mil-         hinkoja koskevana asiana ympäristöministeriön
34169: joonan markan kustannukset.                            asettamassa        ympäristötaloustoimikunnassa.
34170:     Kustannukset osoittavat käytännössä valitet-       Toimikunta selvitti muun muassa vanhojen saas-
34171: tavana tavalla sen, kuinka kalliiksi ympäristöva-      tuneiden maa-alueiden kunnostuksen rahoitta-
34172: hinkojen korjaaminen jälkikäteen saattaa tulla.        miseen soveltuvien ympäristönsuojelun rahas-
34173: Lempäälän ongelman kaltaisten uusien vahinko-          tointi- ja korvausjärjestelmien tarvetta, järjestä-
34174: jen syntyminen on siksi ehkäistävä ennakolta ja        mistä ja tehtäviä. Ympäristötaloustoimikunnan
34175: ympäristönsuojelusta aiheutuvat kustannukset           ehdotuksen mukaisesti ympäristöministeriö
34176: on sisällytettävä täysikatteisina toimintaan.          asetti 8.11.1993 työryhmän valmistelemaan
34177:     Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri on esittänyt     konkreettista ehdotusta hallituksen esitykseksi
34178: vuoden 1995 suunnitteluohjelmaan määrärahaa            ympäristövahinkojen toissijaisesta korvausjär-
34179: altaiden kunnostamisen suunnittelun jatkami-           jestelmästä. Työ saatetaan päätökseen tämän
34180: seksi. Vastuu altaiden tutkimisesta ja puhdista-       hallituksen aikana.
34181: misesta on edelleen tältä osin sovellettavan van-          Kunnostuksen toimeenpano on aina riippu-
34182: han jätehuoltolain nojalla ensisijaisesti aiheutta-    vainen rahoituksesta. Tämän vuoksi on valmis-
34183: jana ja toissijaisesti kiinteistön haltijalla. Koska   teilla olevan korvausjärjestelmän avulla tarkoi-
34184:                                       1994 vp -   KK 714                                          3
34185: 
34186: tus saada kysymyksessä tarkoitettujen vanhojen    nostuskustannukset ja haittojen korvaaminen
34187: saastuneiden maa-alueiden tai tuntemattomien      rahoitetuksi nykyistä paremmin.
34188: aiheuttajien saastuttamien maa-alueiden kun-
34189: 
34190:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
34191: 
34192:                                                            Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
34193: 4                                          1994 vp -    KK 714
34194: 
34195: 
34196: 
34197: 
34198:                                           Tili Riksdagens Talman
34199: 
34200:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        gen, som tillämpas på fallet. Eftersom förorsaka-
34201: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          ren, bolaget Kajomeri Oy, inte längre existerar,
34202: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        faller ansvaret för saneringen på den som innehar
34203: man Rimmi undertecknade spörsmål nr 714:                fastigheten, dvs. i fråga om Tuljamo på kommu-
34204:                                                         nen och i fråga om Hulaus på ägaren tili fastighe-
34205:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          ten. I ett fall av detta slag, där fastigheternas
34206:         att de problematiska avstjälpningsplat-         ägare inte har vidtagit åtgärder för att sanera
34207:         serna i Lempäälä skall saneras så att de        bassängerna, kan länsstyrelsen förordna att den
34208:         kommer i vederbörligt skick, så att en          som besitter fastigheten skall undersöka och ren-
34209:         katastrof kan förhindras och naturen            göra området. I sista hand, i sådana fall där
34210:         skyddas, likaså kommuninvånarnas livs-          restaureringen inte kan åläggas någon och fastig-
34211:         miljö?                                          hetsinnehavaren inte sanerar området, är det
34212:                                                         kommunen som skall sköta undersökningen och
34213:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           saneringen.
34214: anföra följande:                                           Kommunen kan föreslå att saneringen görs
34215:                                                         som avfallshanteringsarbete, varvid staten under
34216:     De i spörsmålet avsedda bassängerna med sur         vissa förutsättningar kan delta i kostnaderna.
34217: oljetjära som tilihört f.d. Kajomeri Oy hör obe-        Vissa brister vidlåder det nuvarande förfarandet
34218: stridligen tili de förorenade områden som kräver        för sanering av förorenade markområden, som
34219: sanering. Från slutet av 1950-talet ända tili bör-      bygger på statliga avfallshanteringsarbeten, och
34220: jan av 1970-talet placerades problemavfall              därför bör det förbättras på många sätt. Det
34221: från en regenereringsanläggning för spiliolja i         största problemet är att de medel som staten
34222: otäckta jordbassänger i Hulaus och Tuljamo i            förfogar över för ändamålet är så njugga.
34223: Lempäälä kommun; utöver olja innehålier avfal-             Då riksdagen behandlade propositionerna
34224: let polyklorbifenyl (PCB) och tungmetalier.             med förslag tilllagar om ersättning av miljöska-
34225:     Lempäälä kommun och Tammerfors vatten-              dor och om ändring av kemikalielagen, påskyn-
34226: och miljödistrikt har i samråd undersökt alterna-       dade den inrättandet av ett andrahandssystem
34227: tiva sätt att sätta i stånd bassängerna i Hulaus        för ersättning för miljöskador.
34228: antingen genom att bassängerna täcks, genom                Den av mi1jöministeriet tilisatta kommissio-
34229: stabilisering av avfaliet elier att genom behand-       nen för fartygskemikalieskador föreslog
34230: ling vid anläggningen för problemavfali. En sa-         31.12.1990 att oljeskyddsfonden skulle breddas
34231: nering av bassängerna och behandling av avfaliet        och att det skulle stiftas en lag om en olje- och
34232: i problemavfallsanläggningen skulie kosta om-           kemikalieskyddsf<:!pd för att ersätta lagen om
34233: kring 18 miljoner mark.                                 oljskyddsfonden. Arendet bereddes därefter i ett
34234:     Hur dyrt det blir att i efterhand reparera miljö-   bredare perspektiv i den av miljöministeriet till-
34235: skador kommer på ett beklagansvärt sätt tili sy-        satta miljöekonomikommissionen, så att det gäll-
34236: nes i praktiken i kostnaderna för restaurering.         de samtliga miljöskador. Kommissionen utredde
34237: Uppkomsten av nya skador i stil med problem i           bl.a. behovet och uppläggningen av samt uppgif-
34238: Lempäälä bör därför förebyggas i tid, och kost-         terna inom sådana system för fondering och er-
34239: naderna för miljöskyddet bör tili fulio föras in i      sättningar i anknytning tili miljövården som kun-
34240: aktiviteterna.                                          de lämpa sig för finansiering av bl.a. saneringen
34241:    Tammerfors vatten- och miljödistrikt har i           av gamla förorenade markområden. Enligt mil-
34242: planeringsprogrammet för 1995 föreslagit ett an-        jöekonomikommissionens förslag tillsatte miljö-
34243: slag för fortsatt planering av iståndsättningen av      ministeriet 8.11.1993 en arbetsgrupp för att bere-
34244: bassängerna. Det är i första hand förorsakaren          da ett konkret förslag tili regeringsproposition
34245: och i andra hand fastighetens innehavare som            om ett andrahandssystem för ersättning av miljö-
34246: har ansvaret för att bassängerna undersöks och          skador. Arbetet skall slutföras under den nuva-
34247: saneras enligt den tidigare avfallshanterings1a-        rande regeringens tid.
34248:                                           1994 vp -   KK 714                                         5
34249: 
34250:     Versktällandet av sanering är alltid beroende     för sådan iståndsättning av gamla förorenade
34251: av finansieringen. Därför är avsikten att med         markområden eller av markområden förorenade
34252: tillhjälp av det ersättningssystem som nu bereds      av okända samt för ersättning av sådana skador
34253: få tili stånd en bättre finansiering av kostnaderna   som avses i spörsmålet.
34254: 
34255:      Helsingforsden 30 november 1994
34256: 
34257:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
34258:                                                  1994vp
34259: 
34260: Kirjallinen kysymys 715
34261: 
34262: 
34263: 
34264: 
34265:                                     Jurva: Säästöpankki- SSP Oy:n entisten maanviljelijäasiakkaiden
34266:                                         oikeudellisesta asemasta
34267: 
34268: 
34269:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34270: 
34271:     SKOP:n Suomen Pankin haltuun joutumisen               Toinen ongelma muodostuu siitä, että tilan
34272: ja sitä seuranneen Suomen Säästöpankin pilkko-         vakuudet ovat toisessa (luovuttava) pankissa ja
34273: misenjälkeen on varsinkin maaseudulle perustet-        mahdollisesta uudesta lainasta neuvotellaan toi-
34274: tu lukuisia itsellisten säästöpankkien sivukontto-     sessa (itsenäinen säästöpankki) pankissa. Ilman
34275: reita entisten, muihin pankkeihin liitettyjen          vakuuksia ei lainaa voi kuitenkaan saada.
34276: SSP:n konttoreiden sijaintipaikkakunnille. Tä-             Kolmas vakava ongelma on se, että luovutta-
34277: män seurauksena on ns. pilkkojapankeista pa-           vat pankit pyytävät valtion- ja korkotukilainois-
34278: lannut takaisin em. itsenäisiin säästöpankkeihin       ta korkeata hintaa. Valtionlainoistahan pankit
34279: huomattava määrä maanviljelijäasiakkaita.              eivät saa ottaa maksua, mutta asiakkaat eivät tee
34280:     Maanviljelijäasiakkaiden valtion- ja korkotu-      eroa lainamuotojen välillä, ja tämä saattaa pa-
34281: kilainat on siirretty pankkien ja maa- ja metsäta-     himmillaan aiheuttaa koko siirron pankista toi-
34282: lousministeriön yhteistyöllä takaisin säästö-          seen toteutumatta jäämisen.
34283: pankkeihin. Suurin osa näistä lainojen vaihdois-          Tilanteesta on tiettävästi keskusteltu rahoitus-
34284:  ta on toteutunut moitteettomasti ja nopeassa ai-      tarkastuksen viranomaisten, maa- ja metsäta-
34285:  kataulussa. Eräillä alueilla vaihdot eivät ole kui-   lousministeriöoja pankkien kesken, mutta lopul-
34286:  tenkaan sujuneet moitteettomasti, vaan asiassa        lista parannusta maanviljelijäasiakkaiden ase-
34287:  on ilmennyt selvää viivyttelyä asiakkaita             maan em. pankeissa ei ole tullut.
34288:  luovuttavien pankkien taholta. On tapauksia,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34289:  joissa jo helmikuussa vireille pannut vaihdot ovat    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34290:  edelleen keskeneräisiä.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34291:     Maanviljelijät ovat lainojensa siirtohakemuk-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34292:  sen vireillepanon jälkeen maksaneet maatila-,
34293:  maaseutuelinkeino-ja muista valtionlainoistaan                  Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei
34294:  huhtikuun 1994 ja lokakuun 1994 avimaksut                    kaikkien halukkaiden maanviljelijäasiak-
34295:  edelleen pankkiin, jonka vireille pannun siirtoha-           kaiden ole teknisesti annettu siirtyä SSP:n
34296:  kemuksen mukaan olisi tullut siirtää ko. lainat              pilkkomisen yhteydessä asiakaspankiksi
34297:  perustettuun itsenäiseen säästöpankkiin. Ongel-              muodostuneesta pankista paikkakunnal-
34298:  mallisinta tilanteessa maanviljelijäasiakkaiden              le perustettuun itsenäisen säästöpankin
34299:  kannalta on se, etteivät he ole voineet tehdä luo-           sivukonttoriin siirtohakemuksesta huoli-
34300:  vuttavassa pankissa investointisuunnitelmia ti-              matta, sekä
34301:  loilleen. Vallitseva tilanne Suomen EU-ratkaisui-               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34302:  neen vaatisi tiloilta kuitenkin nopeitakin inves-            ongelman ratkaisemiseksi pikaisesti?
34303:  tointi- ja tuotantosuuntaratkaisuja.
34304: 
34305:       Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1994
34306: 
34307:                                               Marita Jurva
34308: 
34309: 
34310: 
34311: 
34312:  240017
34313: 2                                           1994 vp -   KK 715
34314: 
34315: 
34316: 
34317: 
34318:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34319: 
34320:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          muksesta siirtää luottolaitoksesta toiseen. Siir-
34321: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ron edellytyksenä on, että luoton vastaanottaja
34322: olette 8 päivänä marraskuuta 1994 päivätyn kir-         maksaa luoton siirtäjälle korvauksena siirrosta
34323: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        markkinahinnan, jonka myyjä- ja ostajavelkoja
34324: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Jurvan näin          sopivat keskenään. Luoton siirrosta ei saa aiheu-
34325: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 715:                tua velalliselle kustannuksia. Markkinahinta
34326:                                                         koostuu luoton jäljellä olevasta pääomasta,
34327:            Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei         maksamattomista koroista ja lisähyvityksestä.
34328:         kaikkien halukkaiden maanviljelijäasiak-        Markkinahinta ei saa muodostua kohtuutto-
34329:         kaiden ole teknisesti annettu siirtyä SSP:n     maksi.
34330:         pilkkomisen yhteydessä asiakaspankiksi             Jos pankit eivät pääse sopimukseen keskenään
34331:         muodostuneesta pankista paikkakunnal-           luoton kauppahinnasta, jää siirtoa haluavalle
34332:         le perustettuun itsenäisen säästöpankin         asiakkaalle ainoaksi mahdollisuudeksi irtisanoa
34333:         sivukonttoriin siirtohakemuksesta huoli-        luotto ennenaikaisesti takaisinmaksettavaksi, ja
34334:         matta, sekä                                     tällöin asiakas joutuu maksamaan luottoehtojen
34335:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          mukaisen palkkion ennenaikaisesta takaisin-
34336:         ongelman ratkaisemiseksi pikaisesti?            maksusta.
34337:                                                            Maatilalainojen ehdoissa todetaan oikeus en-
34338:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            nenaikaiseen takaisinmaksuun. Maatilalainan
34339: vasti seuraavaa:                                        voi maksaa ennenaikaisesti takaisin ilman en-
34340:                                                         nenaikaista takaisinmaksua koskevaa palkkiota.
34341:    Talletuspankkien asiakkaiden suojaa valvoo           Maa- ja metsätalousministeriön maaseudun ke-
34342: luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/93)          hittämisosastolta saadun tiedon mukaan osasto
34343:  10 luvun säännösten mukaan rahoitustarkastus.          on pankkien kanssa käymissään keskusteluissa
34344: Koska esitetyissä tapauksissa on kysymys lähin-         edellyttänyt, että SSP:n asiakkaat voisivat varsin
34345: nä asiakkaansuojasta, on rahoitustarkastus sel-         vapaasti vaihtaa luottolaitosta.
34346: vittänyt asiaa.                                            Vakuuksien osalta todettakoon, että jälki-
34347:     Rahoitustarkastuksen asiakkaansuojatoimis-          panttaus on käyttökelpoinen vakuusmuoto, mi-
34348: ton pitämän puhelinpäivystystilaston mukaan             käli päädytään siihen vaihtoehtoon, että valtion-
34349: Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n Gäljempänä               laina siirretään yksin luottolaitoksesta toiseen
34350: SSP) pilkkomiseen liittyvät kyselyt ovat viime          muiden lainojen jäädessä vakuuksineen edelleen
34351: aikoina vähentyneet. Yhteydenotoissa eivätjuuri         luotot alun perin vastaanottaneeseen pankkiin.
34352: ole tulleet esille ongelmat maanviljelijäasiakkai-         Ilmeisesti on tapauksia, joissa siirto on pitkit-
34353: den valtion- ja korkotukilainojen siirtojen viivyt-     tynyt, koska pankit eivät ole keskenään päässeet
34354: telyssä.                                                sopuun markkinahinnasta. Asiakas voi myös jät-
34355:     Rahoitustarkastus on 8.11.1993 päivätyssä,          tää em. luotot ostajapankkiin ja siirtää muun
34356: vastaanottajapankeille osoittamassaan kirjeessä         asiakkuuden itsenäiseen säästöpankkiin. Kulut-
34357: antanut menettelytapaohjeita pankkien toimin-           taja-asiamiehen ja rahoitustarkastuksen yhtei-
34358: nasta SSP:n liiketoiminnan myynnin yhteydessä.          sessä kannanotossa 12.4.1994 todetaan, että täl-
34359: Kirjeessä on myös todettu, että asiakas, joka ei        laisessa tapauksessa asiakkaalla tulee olla oikeus
34360: halua siirtyä ostajapankin asiakkaaksi, voi aina        siirtää muu asiointinsa toiseen pankkiin ilman,
34361: valita jonkin toisen pankin. Vastaanottajapank-         että pankki velkakirjassa olevaan ehtoon vedo-
34362: keja on kehotettu sopimaan asiakkaan kanssa             ten nostaa Iuotosta perittävää korkoa. Poikke-
34363: järjestelyistä joustavasti ja niin, ettei asiakkaalle   uksena edellä esitettyyn ovat sellaiset luottosopi-
34364: aiheudu siirrosta tarpeettomia kustannuksia.            mukset, joiden osalta asiakas ja pankki ovat ni-
34365:     Rahoitustarkastus on neuvotteluissa vastaan-        menomaisesti sopineet normaalia alhaisemmasta
34366: ottajapankkien kanssa päässyt yhteisymmärryk-           korosta sen perusteella, että asiakas tallettaa ra-
34367: seen siitä, että luotto voidaan asiakkaan toivo-        haa pankkiin.
34368:                                        1994 vp -   KK 715                                            3
34369: 
34370:   Kuten rahoitustarkastuksen selvityksestä il-     miin, eikä hallituksella näin ollen ole aihetta ryh-
34371: menee, se on asiassa toimivaltaisena viranomai-    tyä tässä asiassa enempiin toimenpiteisiin.
34372: sena puuttunut kysymyksessä esitettyihin ongel-
34373: 
34374:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1994
34375: 
34376:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
34377: 4                                          1994 vp -   KK 715
34378: 
34379: 
34380: 
34381: 
34382:                                          Till Riksdagens Talman
34383: 
34384:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       betalar den som överför krediten en ersättning
34385: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den        för överföringen. Ersättningen skall motsvara
34386: 8 november 1994 tili vederbörande medlem av            det marknadspris som säljar- och köparborgenä-
34387: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jur-       ren kommer överens om. Kreditöverföringen får
34388: va undertecknade spörsmål nr 715:                      inte förorsaka gäldenären kostnader. Marknads-
34389:                                                        priset består av det återstående kreditkapitalet,
34390:           Är Regeringen medveten om att alla           obetalda räntor och tilläggsgottgörelse. Mark-
34391:        hugade jordbrukarkunder inte tekniskt           nadspriset får inte bli oskäligt.
34392:        har fått flytta från den bank som blev              Om bankerna inte kommer överens om köpe-
34393:        kundbank i samband med uppdelningen             skillingen för krediten, har den kund som önskat
34394:        av SBF till den filial tili en sjä1vständig     överföring ingen annan möjlighet än att säga upp
34395:        sparbank som inrättades på orten, trots         krediten och betala den i förtid, men då måste
34396:        att de anhållit om det, samt                    kunden betala en avgift enligt kreditvillkoren för
34397:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        den förtida återbetalningen.
34398:        för att problemet snabbt skall bli löst?            1 villkoren för gårdsbruksenheternas lån ingår
34399:                                                        rätt till återbetalning i förtid. Ett gårdsbrukslån
34400:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kan återbetalas i förtid utan att avgift behöver
34401: anföra följande:                                       erläggas för den förtida återbetalningen. Enligt
34402:                                                        uppgifter från jord- och skogsbruksministeriets
34403:    Kundskyddet hos depositionsbankerna över-           avdelning för utvecklande av landsbygden har
34404: vakas enligt stadgandena i 10 kap. kreditinstitut-     avdelningen vid de diskussioner som förts med
34405: slagen (1607/93) av finansinspektionen. Efter-         bankerna förutsatt att kunderna i SBF kan byta
34406: som det i de anförda fallen närmast är fråga om        kreditinstitut helt fritt.
34407: kundskydd har finansinspektionen rett ut saken.            Beträffande säkerheterna kan det konstateras
34408:    Enligt den statistik över telefonjouren som         att efterpantsättning är en användbar form av
34409: förs av kundskyddsbyrån vid finansinspektionen         säkerhet, om man väljer alternativet att endast
34410: har förfrågningarna angående uppdelningen av           överföra det statliga lånet från ett kreditinsitut
34411: Sparbanken i Finland - SBF AB (nedan SBF)              till ett annat, medan de övriga lånen med säker-
34412: minskat den sista tiden. Vid kontakterna har           heter stannar i den bank som ursprungligen tog
34413: problemen i samband med dröjsmålet med över-           emot krediterna.
34414: föringen av jordbrukarkundernas statliga lån               Tydligen finns det fall där överföringen har
34415: och räntestödslån knappast alls varit på tai.          dragit ut på tiden på grund av att bankerna inte
34416:    1 sitt brev tili mottagarbankerna, daterat          kunnat komma överens om marknadspriset.
34417: 8.11.1993, gav finansinspektionen anvisningar          Kunden kan även lämna nämnda krediter i kö-
34418: om tillvägagångssättet i bankernas verksamhet i        parbanken och överföra skötseln av andra ären-
34419: samband med försäljningen av SBF:s affårsverk-         den till en självständig sparbank. 1 konsument-
34420: samhet. 1 brevet sägs även att en kund som inte        ombudsmannens och finansinspektionens ge-
34421: önskar bli kund hos köparbanken alltid kan välja       mensamma ståndpunktstagande 12.4.1884 kon-
34422: en annan bank. Mottagarbankerna har uppma-             stateras att kunden i dylika fall skall ha rätt att
34423: nats att smidigt komma överens om arrange-             överföra sina andra bankärenden till en annan
34424: mangen med kunden så att han inte förorsakas           bank, utan att banken med hänsvisning till vill-
34425: onödiga kostnader av överföringen.                     koret i skuldebrevet höjer räntan på krediten.
34426:    Vid finansinspektionens förhandlingar med           Undantag från det anförda är sådana kreditavtal
34427: mottagarbankerna kunde samförstånd uppnås              enligt vilka kunden och banken uttryckligen
34428: däri att en kredit på kundens begäran kan överfö-      kommit överens om en ränta som understiger den
34429: ras från ett kreditinsitut tili ett annat. Villkoret   normala på grund av att kunden deponerar peng-
34430: för överföringen är att den som tar emot krediten      ar i banken.
34431:                                       1994 vp -   KK 715                                          5
34432: 
34433:    Såsom framgår av finansinspektionens utred-    varför regeringen inte har orsak att vidta vidare
34434: ning har inspektionen i egenskap av behörig       åtgärder i ärendet.
34435: myndighet tagit itu med de anförda problemen,
34436: 
34437:     Helsingforsden 24 november 1994
34438: 
34439:                                                                    Finansminister Iiro Viinanen
34440:                                                  1994 vp
34441: 
34442: Kirjallinen kysymys 716
34443: 
34444: 
34445: 
34446: 
34447:                                     Ala-Harja: Yliopiston professoreiden antamista asiantuntijalau-
34448:                                         sunnoista
34449: 
34450: 
34451:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34452: 
34453:     Tupakka on tunnetuin ja yleisin syövän ai-            Professori Virtasen lausunnossa ei puututa ai-
34454: heuttaja,ja tupakka keuhkosyövän syynä on lää-         noastaan erääseen lääketieteen keskeiseen kysy-
34455: ketieteen tutkituimpia ongelmia. Syy-yhteys            mykseen, vaan myös asetetaan kyseenalaiseksi
34456: keuhkosyövän ja tupakan välillä on niin varma          laaja-alaisen tieteellisen tutkimustyön tulokset.
34457: kuin se lääketieteessä yleensä on mahdollista.         Samalla lausunnolla kyseenalaistetaan Helsingin
34458: Uusimpien pitkäaikaisten tutkimusten mukaan            yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa an-
34459: joka toinen tupakoija kuolee tupakoinnin seu-          nettu opetus tupakan ja syövän välisestä yhtey-
34460: rauksena.                                              destä.
34461:     Helsingin raastuvanoikeudessa ns. tupakkaoi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34462: keudenkäynnin yhteydessä Helsingin yliopiston          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34463: professori Ismo Virtanen anatomian laitokselta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34464: antoi sekä kirjallisen että suullisesti valaehtoisen   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34465: todistajanlausunnon siitä, ettei tupakansavuna
34466: tai savukkeiden polttamisella ole todistettu ole-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
34467: van suoraa syy-yhteyttä mihinkään syöpätyyp-                   jotta lääketieteellisessä tiedekunnassa
34468: piin eikä mihinkään sairauksiin.                               varmistettaisiin, että opetuksen taso py-
34469:     Professori Virtanen antoi kirjallisen lääketie-            syy tieteellisesti objektiivisena ja rehelli-
34470: teellisen lausuntonsa kirjoitettuna Helsingin yli-             senä, että tehtävää tutkimustyötä ohjat-
34471:  opiston anatomian laitoksen paperille. Nyt pro-               taisiin näiden periaatteiden pohjalta ja
34472:  fessori Virtanen on syytteessä väärästä valasta.              että yliopistossa lääketiedettä opettavat
34473:  Samassa yhteydessä on paljastunut professori                  henkilöt eivät laatisi tiedekunnan ulko-
34474:  Virtasen saaneen tupakkayhtiöltä runsaan rahal-               puolella vain rahallisen korvauksen
34475:  lisen korvauksen lausunnostaan. Kaikki tähän                  vuoksi tieteellisesti epäpäteviä lausuntoja
34476:  mennessä oikeudessa todistaneet suomalaiset                   ja näin romuttaisi lääketieteellisen ope-
34477:  lääketieteen asiantuntijat ovat nähneet professo-             tuksen tasoa?
34478:  ri Virtasen lausunnon tarkoitushakuisena ja to-
34479:  tuudenvastaisena.
34480: 
34481:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1994
34482: 
34483:                                             Kirsti Ala-Harja
34484: 
34485: 
34486: 
34487: 
34488: 240017
34489: 2                                         1994 vp -   KK 716
34490: 
34491: 
34492: 
34493: 
34494:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34495: 
34496:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tampereen yliopistossa on meneillään ope-
34497: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuksen arviointi, jonka perusteella on tarkoitus
34498: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kehittää kaikille korkeakouluille soveltuva ope-
34499: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ala-Har-         tuksen arviointimalli. Oulun yliopistossa on suo-
34500: jan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          ritetun kokonaisarvioinnin tulosten perusteella
34501: 716:                                                  aloitettu opetuksen laadun parantamiseen täh-
34502:                                                       täävät toimenpiteet. Kumpikin hanke koskee
34503:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        myös lääketieteen alan opetusta.
34504:        jotta lääketieteellisessä tiedekunnassa           Koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitetta-
34505:        varmistettaisiin, että opetuksen taso py-      van tutkimuksen vuosia 1991-1996 koskevan
34506:        syy tieteellisesti objektiivisenaja rehelli-   kehittämissuunnitelman mukaisesti toiminnan
34507:        senä, että tehtävää tutkimustyötä ohjat-       arviointia laajennetaan edelleen. Tarkoituksena
34508:        taisiin näiden periaatteiden pohjalta ja       on käynnistää myös lääketieteen alan koulutus-
34509:        että yliopistossa lääketiedettä opettavat      uudistuksen arviointi.
34510:        henkilöt eivät laatisi tiedekunnan ulko-          Hallitus on tietoinen tutkimusetiikkaan liitty-
34511:        puolella vain rahallisen korvauksen            vistä ongelmista. Vuoden 1992 alusta lukien on-
34512:        vuoksi tieteellisesti epäpäteviä lausuntoja    kin opetusministeriön yhteyteen perustettu tie-
34513:        ja näin romuttaisi lääketieteellisen ope-      teelliseen tutkimukseen liittyvien eettisten kysy-
34514:        tuksen tasoa?                                  mysten käsittelyä ja tutkimusetiikan edistämistä
34515:                                                       varten tutkimuseettinen neuvottelukunta. Neu-
34516:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vottelukunnan tehtävänä on muun muassa tehdä
34517: vasti seuraavaa:                                      esityksiä ja antaa lausuntoja viranomaisille tutki-
34518:                                                       museettisistä lainsäädäntö- ja muista kysymyk-
34519:    Yliopistoja ja korkeakouluja koskevan lain-        sistä, toimia asiantuntijaelimenä tutkimuseetti-
34520: säädännön mukaan niillä on itsehallinto ja niissä     siä ongelmia selvitettäessä sekä tehdä aloitteita
34521: vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opet-      tutkimusetiikan edistämiseksi ja edistää tutki-
34522: tajien tulee kuitenkin noudattaa opetuksen jär-       musetiikkaa koskevaa keskustelua Suomessa.
34523: jestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.         Tutkimuseettinen neuvottelukunta on kiinnit-
34524: Myös yleinen virkamieslainsäädäntö koskee kor-        tänyt huomiota tutkimuksessa esiintyvään epä-
34525: keakoulujen opettajia. Korkeakoulujen sisällä         rehellisyyteen ja vilppiin ja laatinut ohjeet niitä
34526: opettajien ja tutkijoiden toiminnan johtaminen        tapauksia varten, joissa sitä epäillään. Neuvotte-
34527: ja valvonta kuuluu rehtoreille ja tiedekuntien de-    lukunta järjestää kuluvan vuoden joulukuussa
34528: kaaneille tai tiedekuntia vastaavien yksiköiden       seminaarin, jossa tarkastellaan, millaisia peli-
34529: johtajille. Näin ollen korkeakoulut itse ensisijai-   sääntöjä tutkijoiden ja tiedotusvälineiden tulisi
34530: sesti vastaavat niissä suoritettavan opetuksen ja     noudattaa tutkimuksesta tiedotettaessa. Semi-
34531: tieteellisen tutkimuksen tasosta.                     naarissa on tarkoitus käsitellä myös niitä periaat-
34532:    Opetusministeriö on kiinnittänyt erityistä         teita, joita tutkijoiden tulisi noudattaa antaes-
34533: huomiota korkeakoulujen opetuksen ja tutki-           saan palkkiota vastaan lausuntoja omaan tutki-
34534: muksen arviointiin. Toiminnan laadun paranta-         musalaansa liittyvistä kysymyksistä.
34535: miseksi on järjestetty sekä valtakunnallisia kou-        Opetusministeriö ja tutkimuseettinen neuvot-
34536: lutusalakohtaisia arviointeja että korkeakoulu-       telukunta tulevat edelleen kehittämään tutki-
34537: jen kokonaisarviointeja. Suomen Akatemia puo-         muksessa noudatettavia eettisiä periaatteita sekä
34538: lestaan on suorittanut tieteenalakohtaisia ar-        kiinteästi seuraamaan niiden noudattamista.
34539: viointeja.
34540: 
34541:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
34542: 
34543:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
34544:                                          1994 vp -   KK 716                                           3
34545: 
34546: 
34547: 
34548: 
34549:                                        Tili Riksdagens Talman
34550: 
34551:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Vid Tammerfors universitet pågår en utvärde-
34552: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       ring av undervisningen. A vsikten är att på basis
34553: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     av denna utveckla en modell för utvärdering av
34554: man Ala-Harja undertecknade spörsmål nr 716:         undervisningen som lämpar sig för alla högsko-
34555:                                                      lor. Vid Uleåborgs universitet har man utgående
34556:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       från resultaten av den helhetsutvärdering som
34557:        ta för att det vid medicinska fakulteten      gjorts vidtagit åtgärder som siktar på att förbätt-
34558:        skall kunna säkerställas att nivån på un-     ra undervisningens kvalitet. Bägge projekten gäl-
34559:        dervisningen hålls vetenskapligt objektiv     ler också undervisningen på det medicinska om-
34560:        och ärlig samt att det forskningarbete        rådet.
34561:        som bedrivs styrs utgående från dessa             Enligt planen för utveckling av utbildningen
34562:        principer och att de personer som under-      och av forskningen vid högskolorna för 1991-
34563:        visar i medicin vid universitetet inte en-    1996 skall utvärderingen av verksamheten ytter-
34564:        bart för penningersättning skulle sam-        ligare utvidgas. Avsikten är att även starta en
34565:        manställa vetenskapligt ohållbara utlå-       utvärdering av utbildningsreformen inom medi-
34566:        tanden utanför fakulteten och på så sätt      cin.
34567:        rasera nivån på undervisningen i medi-            Regeringen är medveten om de problem som
34568:        cin?                                          sammanhänger med forskningsetiken. Vid bör-
34569:                                                      jan av 1992 inrättades i anslutning till undervis-
34570:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningsministeriet en forskningsetisk delegation
34571: anföra följande:                                     för behandling av etiska frågor med anknytning
34572:                                                      tili vetenskaplig forskning och för främjande av
34573:    Den lagstiftning som gäller universiteten och     forskningsetiken. Delegationen skall bl.a. göra
34574: högskolorna anger att de har självstyrelse och att   framställningar och avge utlåtanden till myn-
34575: det råder undervisnings- och forskningsfrihet vid    digheterna i forskningsetiska lagstiftningsfrågor
34576: dem. Lärarna skall dock iaktta de stadganden         och andra forskningsetiska frågor, fungera som
34577: och bestämmelser som gäller undervisningen.          sakkunnigorgan vid utredningen av forsknings-
34578: Ä ven den allmänna tjänstemannalagstiftningen        etiska problem samt ta initiativ för främjande av
34579: gäller högskolornas lärare. lnom högskolorna         forskningsetiken samt främja diskussionen om
34580: ankommer ledningen och övervakningen av lä-          forskningsetik i Finland.
34581: rarnas och forskarnas verksamhet på rektorerna           Forskningsetiska delegationen har fåst upp-
34582: och fakulteternas dekaner eller föreståndarna för    märksamhet vid den oärlighet och det svikliga
34583: de enheter som motsvarar fakulteter. I första        förfarande som förekommer inom forskningen
34584: hand är det således högskolorna själva som sva-      och utarbetat anvisningar för de fall då något
34585: rar för nivån på den undervisning som ges och        sådant misstänks. 1 december innevarande år
34586: den vetenskapliga forskning som bedrivs vid          kommer delegationen att ordna ett seminarium
34587: dem.                                                 där man granskar vilka spelregler forskarna och
34588:    Undervisningsministeriet har fåst särskild        massmedierna bör iaktta när det gäller att infor-
34589: uppmärksamhet vid utvärderingen av nivån på          mera om forskning. A vsikten är att vid seminari-
34590: undervisningen och forskningen vid högskolor-        et behandla också de principer som forskarna bör
34591: na. För att förbättra kvaliteten på verksamheten     iaktta när de ger utlåtanden mot arvode i frågor
34592: har man ordnat såväl riksomfattande utvärde-         som gäller deras eget forskningsområde.
34593: ringar enligt utbildningsområde som helhetsut-           Undervisningsministeriet och forskningsetis-
34594: värderingar av högskolorna. Finlands Akademi         ka delegationen kommer att vidareutveckla de
34595: har för sin del utfört utvärderingar av enskilda     etiska principer som skall iakttas inom forsk-
34596: vetenskapsområden.                                   ningen samt aktivt följa hur de iakttas.
34597: 
34598:      Helsingforsden 30 november 1994
34599: 
34600:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
34601:                                                1994vp
34602: 
34603: Kirjallinen kysymys 717
34604: 
34605: 
34606: 
34607: 
34608:                                   Pykäläinen ym.: Alaikäisen oikeudesta passiin
34609: 
34610: 
34611: 
34612:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34613: 
34614:    Eduskunnan apulaisoikeusasiamies kiinnitti        jommankumman puolison passiin, jolloin eroti-
34615: lähes kaksi vuotta sitten sisäasiainministeriön      lanteissa oikeus ulkomaille matkustamiseen van-
34616: huomiota passilainsäädännön tarkistamiseen           hemman mukana säilyy passin voimassaolon
34617: koskien alaikäisen oikeutta passiin. Nykyisin on     ajan toisen huoltajan mielipiteestä riippumatta.
34618: mahdollista, että eronneiden vanhempien yhteis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34619: huoltoon määrätty lapsi jää ilman passia, kun        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34620: toinen vanhemmista ei suostu allekirjoittamaan       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34621: tarvittavia asiakirjoja.                             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34622:    Passilain mukaan molempien huoltajien on
34623: annettava suostumus lapsen passin hankintaan.                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että voi-
34624: Passin voi antaa alaikäiselle ilman toisen huolta-          massa oleva passilaki vaikeuttaa merkit-
34625: jan suostumusta vain poikkeustapauksissa.                   tävästi yhteishuollossa olevan alaikäisen
34626:    Määräys on lapsen kannalta epäoikeudenmu-                lapsen passin saamista tilanteissa, joissa
34627: kainen ja mahdollistaa vanhempien keskinäisen               toinen huoltaja ei sitä halua, sekä
34628: kiusanteon lapsen oikeuksia haittaavalla tavalla.              mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
34629: Laki ei ole myöskään tältä osin johdonmukai-                tynyt apulaisoikeusasiamiehen asiasta
34630: nen. Usein lapsi on jo avioliiton aikana merkitty           esittämien näkemysten johdosta?
34631: 
34632:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1994
34633:          Tuija Maaret Pykäläinen        Jarmo Laivoranta               Arja Ojala
34634:          Pekka Räty                     Maria Kaisa Aula               Maija-Liisa Lindqvist
34635:          Ulla Anttila                   Eero Paloheimo                 Paavo Nikula
34636:          Pekka Haavisto                 Heidi Hautala                  Satu Hassi
34637:          Hannele Luukkainen             Hannu Suhonen                  Marja-Leena Viljamaa
34638:          Maija Rask                     Anna-Liisa Kasurinen           Ismo Seivästö
34639:          Matti Vähänäkki                Sinikka Hurskainen             Raili Puhakka
34640:                                         Marjatta Vehkaoja
34641: 
34642: 
34643: 
34644: 
34645: 240017
34646: 2                                         1994 vp -   KK 717
34647: 
34648: 
34649: 
34650: 
34651:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34652: 
34653:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        huoltajat kuitenkin päättää vain yhdessä, jollei
34654: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi. Ehdotuksen
34655: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       perustelujen mukaisesti asialla, jolla lapsen kan-
34656: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pykäläisen       nalta on säännöksen tarkoittamassa merkityk-
34657: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          sessä huomattava merkitys, on lakia valmistel-
34658: 717:                                                  taessa tarkoitettu erityisesti kysymystä lapsen
34659:                                                       asuinpaikan valinnasta, varsinkin lapsen muut-
34660:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että voi-    tamista toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille,
34661:        massa oleva passilaki vaikeuttaa merkit-       lapsen koulutuksen valintaa tai esimerkiksi
34662:        tävästi yhteishuollossa olevan alaikäisen      päätöstä lapseen kohdistuvasta terveydenhoi-
34663:        lapsen passin saamista tilanteissa, joissa     dollisesta toimenpiteestä.
34664:        toinen huoltaja ei sitä halua, sekä                Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta anne-
34665:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      tussa laissa omaksuttu periaate on sisällytetty
34666:        tynyt apulaisoikeusasiamiehen asiasta          passilain 5 §:ään.
34667:        esittämien näkemysten johdosta?                   Passin hakutilanteessa yhteishuoltajuudesta
34668:                                                       on eräissä yksittäistapauksissa aiheutunut ongel-
34669:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mia, ja suostumuksen epääminen on johtanut
34670: vasti seuraavaa:                                      lopputulokseen, joka on saattanut olla lapsen
34671:                                                       edun vastainen. Pääsääntöisesti yhteishuoltajuus
34672:    Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta an-         ei kuitenkaan ole ongelmallinen passin myöntä-
34673: netun lain (361/83) 5 §:n mukaan lapsen huolta-       mismenettelyssä.
34674: jat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvis-           Esiin tulleiden tapausten johdosta sekä edus-
34675: ta tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat       kunnan oikeusasiamiehen kirjeen johdosta sisä-
34676: päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty.   asiainministeriössä on käynnistetty valmistelu-
34677: Pykälän 2 momentin mukaisesti jos joku huol-          työ, jossa pyritään selvittämään, onko mahdol-
34678: tajista ei matkan, sairauden tai muun syyn            lista passin antamisen kohdalla säätää poikkeus
34679: vuoksi voi osallistua lasta koskevan päätöksen        yhteishuoltajuuden periaatteesta ja missä laajuu-
34680: tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheu-        dessa se voitaisiin toteuttaa. Valmistelutyö pyri-
34681: tuisi haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa        tään saattamaan loppuun siten, että esitys passi-
34682: ole tarpeen. Asiasta, jolla on huomattava mer-        lain muuttamisesta voitaisiin antaa uudelle edus-
34683: kitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat           kunnalle heti sen istuntokauden alussa.
34684: 
34685:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994
34686: 
34687:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
34688:                                           1994 vp -   KK 717                                           3
34689: 
34690: 
34691: 
34692: 
34693:                                         Tili Riksdagens Talman
34694: 
34695:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ärende som har avsevärd betydelse för barnets
34696: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        framtid kan vårdnadshavarna dock endast avgö-
34697: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ra gemensamt, om inte barnets bästa uppenbarli-
34698: man Pykäläinen m.fl. undertecknade spörsmål nr        gen kräver något annat. Enligt motiveringen till
34699: 717:                                                  propositionen har med ärenden som har avse-
34700:                                                       värd vikt för barnet vid lagens beredning åsyftats
34701:           Är Regeringen medveten om att den           särskilt frågan om val av bostadsort, i synnerhet
34702:         gällande passlagen avsevärt inverkar på       om barnet skall flytta från en ort tili en annan
34703:         möjligheten att få pass för ett minderårigt   eller utomlands, val av utbildning för barnet eller
34704:         barn i sådana fall då båda föräldrarna        t.ex. beslut om vilken hälsovård barnet skall un-
34705:         anförtrotts vårdnaden om barnet och den       derkastas.
34706:         ena föräldern inte ger sitt samtycke, samt       Den princip som lagen angående vårdnad om
34707:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      barn och umgängesrätt omfattar har tagits in i 5 §
34708:         med anledning av de åsikter som biträ-        passlagen.
34709:         dande justitieombudsmannen anfört i              Vid ansökan om pass har den gemensamma
34710:         ärendet?                                      vårdnaden i vissa enskilda fall föranlett problem
34711:                                                       och vägran att ge samtycke har lett till resultat
34712:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         som kan ha stridit mot barnets intressen. 1 regel
34713: anföra följande:                                      utgör den gemensamma vårdnaden inget pro-
34714:                                                       blem vid beviljande av pass.
34715:    Enligt 5 § lagen angående vårdnad om barn             Med anledning av de fall som kommit fram
34716: och umgängesrätt (361/83) ansvarar barnets            samt riksdagens justitieombudsmans brev har ett
34717: vårdnadshavare gemensamt för de uppgifter som         beredningsarbete inletts vid inrikesministeriet i
34718: hör till vårdnaden om barnet och fattar gemen-        syfte att utreda om det beträffande beviljande av
34719: samt beslut som gäller barnet om inte något an-       pass är möjligt att stadga om undantag från prin-
34720: nat stadgas eller bestäms. 1 paragrafens 2 mom.       cipen för gemensam vårdnad och hur omfattande
34721: sägs att om någon av vårdnadshavarna inte tili        undantaget kan bli. A vsikten är att beredningsar-
34722: följd av resa eller sjukdom eller av någon annan      betet skall vara klart så att en proposition med
34723: orsak kan delta i beslut som gäller barnet och om     förslag tililag om ändring av passlagen kan avlå-
34724: dröjsmål med beslutet skulle medföra olägenhet,       tas till den nya riksdagen genast i början av dess
34725: är hans samtycke i saken inte nödvändigt. Ett         sessionsperiod.
34726: 
34727:        Helsingfors den 28 november 1994
34728: 
34729:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
34730:                                                      1994 vp
34731: 
34732:  Kirjallinen kysymys 718
34733: 
34734: 
34735: 
34736: 
34737:                                        Jurva: Yrittäjän oikeudesta saada toimeentulotukea
34738: 
34739: 
34740: 
34741:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
34742:        Hyvinkään kaupungin sosiaalihuollon virkai-         ja ei hän saa kotikunnastaan toimeentulotukea
34743:    lija on tehnyt erään hyvinkääläisen yrittäjän toi-      eikä työttömyysturvaa. Jälkimmäisen osalta ti-
34744:    meentulotukiasiassa 14.9.1994 kielteisen päätök-        lanteeseen on tulossa muutos, mutta toimeentu-
34745: . sen, josta asianomainen on valittanut Hyvinkään          lotuen osalta tilanteeseen ei ole luvassa korjaus-
34746:    sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Toimeentulo-         ta. Vaikka yrittäjä pystyisijopa todistamaan tu-
34747:    tukihakemuksen hylkäämistä on perusteltua sil-          lottomuutensa ja maksukyvyttömyytensä asia-
34748:    lä, ettei hakijalla ole yrittäjänä sosiaalihuoltolain   paperein, ei hänelle myönnetä toimeentulotukea.
34749:    30 §:n mukaista tarvetta tukeen.                        Kaiken huipuksi sosiaalivirasto ei ota henkilöä
34750:        Todellisuudessa kuitenkin kyseisen yrittäjän        edes vastaan, jotta hän pystyisi vaiottamaan ti-
34751:    tulot vielä konkurssiin menemättömästä yritys-          lannettaan yksityiskohtaisemmin. Tämä johtaa
34752:    toiminnasta ovat todistetusti vain alle 2 400           siihen, että yrittäjäjoutuujoko nääntymään per-
34753:    markkaa kuukaudessa. Lopuista omistamistaan             heineen nälkään tai tietoisesti käyttämään väärin
34754:    yrityksistä hakija ei ole saanut tuloja, koska yri-     luotto- ym. korttejaan.
34755:    tyksetkään eivät ole saaneet saataviaan, ja osasta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34756:    yritysten velkojapankki vie kaiken maksuina tu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34757:    levan tulon suljetun tilin kautta maksamatto-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34758:    mien saataviensa hoitoon. Yrittäjän vaimo, joka         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34759:    jossain vaiheessa on ollut yrittäjän omistamien
34760:    yritysten palveluksessa, on irtisanottu, mutta hä-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että kun-
34761:    nellekään ei ole myönnetty edes työttömyystur-                 tien sosiaalivirastot kieltäytyvät yleisesti
34762:  . van perusosaa, joten hän on myös täysin vailla                 myöntämästä yrittäjänä toimineelle toi-
34763:    tuloja.                                                        meentulotukea, vaikka hän pystyy todis-
34764:        Edellä olevasta esimerkistä käy hyvin selville             tein osoittamaan varattomuutensa ja tu-
34765:    tilanne, joka on liian yleinen maassamme: yrittä-              lottomuutensa, sekä
34766:    jänjoutuessa yritystensä epäonnistumisen vuok-                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34767:    si lopettamaan toimintansajoko konkurssin, va-                 tämän yrittäjien ihmisarvoaja kansalais-
34768:    paaehtoisen lopettamisen tai toiminnan jäädyt-                 ten tasavertaisuutta Ioukkaavan tilanteen
34769:     tämisen kautta ja siten työttömäksi ja vaille tulo-           korjaamiseksi?
34770: 
34771:        Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1994
34772: 
34773:                                                   Marita Jurva
34774: 
34775: 
34776: 
34777: 
34778:  240017
34779: 2                                          1994 vp -   KK 718
34780: 
34781: 
34782: 
34783: 
34784:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34785: 
34786:    Valtiopäiväjärjestuksen 37 §:n 1 momentissa            Mitään kansalaisryhmää ei sinänsä voida jät-
34787: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tää toimeentulotuen ulkopuolelle, mutta tuen
34788: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tarve on kuitenkin aina arvioitava tapauskohtai-
34789: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jurvan            sesti. Siten yrittäjillä on oikeus toimeentulotu-
34790: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 718:          keen, silloin kun mainitussa laissa tarkoitetut
34791:                                                        myöntämisen edellytykset ovat olemassa.
34792:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että kun-       Lähtökohtana säädöksissä on, että tukea
34793:         tien sosiaalivirastot kieltäytyvät yleisesti   myönnettäessä otetaan huomioon henkilön tai
34794:         myöntämästä yrittäjänä toimineelle toi-        ruokakunnan käytettävissä olevat todelliset tu-
34795:         meentulotukea, vaikka hän pystyy todis-        lot. Mikäli todellisista tuloista ei ole saatavissa
34796:         tein osoittamaan varattomuutensa ja tu-        tarkkaa selvyyttä, on tulot arvioitava. Yrittäjien
34797:         lottomuutensa, sekä                            tulojen määrittely on kuitenkin vaikea tehtävä.
34798:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         Sen helpottamiseksi Kuntaliitossa on suunnitel-
34799:         tämän yrittäjien ihmisarvoaja kansalais-       tu äskettäin käyttöön otettu lomake, jolla yritys-
34800:         ten tasavertaisuutta Ioukkaavan tilanteen      tulot ilmoitetaan sosiaalitoimistolle. Sosiaali- ja
34801:         korjaamiseksi?                                 terveysministeriö, Suomen Yrittäjien Keskusliit-
34802:                                                        to, Kirjanpitotoimistojen Liitto ja Maa- ja met-
34803:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sätaloustuottajain Keskusliitto ovat olleet muka-
34804: vasti seuraavaa:                                       na suunnittelutyössä. Myös sosiaali- ja terveys-
34805:                                                        ministeriön toimeentulotuen soveltajille anta-
34806:     Sosiaali- ja terveysministeriön tiedossa on kir-   massa oppaassa (oppaita 1994:2) on käsitelty
34807: jallisessa kysymyksessä mainittu seikka, että yrit-    yrittäjien mahdollisuutta saada toimeentulotu-
34808: täjillä on ollut ongelmia toimeentulotuen saan-        kea.
34809: nissa. Yrittäjien määrä toimeentulotuen hakijoi-          Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentu-
34810: na on taloudellisen laman johdosta lisääntynyt.        loa turvaava etuus. Menettely sen myöntämises-
34811: Toimeentulotukea on 1989 saanut 2 709 yrittäjää        sä on siten erittäin keskeistä kansalaisen oikeus-
34812: eli 1,6% kaikista toimeentulotuen saajista ja          turvan ja yhtäläisen kohtelun kannalta. Viimesi-
34813: vuonna 1992 8 922 yrittäjää eli 3,4% kaikista          jaisen toimeentuloturvan ja ensisijaisen tukijär-
34814: toimeentulotuen saajista.                              jestelmän, erityisesti työttömyysturvan välillä on
34815:     Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään so-         sekä toiminnallisia että periaatteellisia yhteen-
34816: siaalihuoltolain (710/82) 30 §:n 1 momentissa.         sovitusongelmia. Muun muassa näitä ongelmia
34817: Sen mukaan toimeentulotukea on oikeutettu              selvittämään ministeriö on asettanut 13.1.1994
34818: saamaan henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi       vähimmäisturvatyöryhmän. Työryhmän määrä-
34819: saada tarpeenmukaista toimeentuloa ansiotyöl-          aika päättyy 30.11.1994. Ministeriö ryhtyy tar-
34820: lään tai yrittäjätoiminnallaan, muista tuloistaan      vittaviin toimenpiteisiin vähimmäisturvan kehit-
34821: tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen        tämiseksi työryhmän lopullisten ehdotusten val-
34822: henkilön huolenpidolla tahi muulla tavalla.            mistuttua.
34823: 
34824:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
34825: 
34826:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
34827:                                          1994 vp -    KK 718                                            3
34828: 
34829: 
34830: 
34831: 
34832:                                        Tili Riksdagens Talman
34833: 
34834:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      måste dock alitid bedömas från falltill fali. Såle-
34835: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        des har företagare rätt tili utkomststöd då de i
34836: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      nämnda lag avsedda vilikoren för beviljande av
34837: man Jurva undertecknade spörsmål nr 718:              stöd uppfylis.
34838:                                                          Utgångspunkten i författningarna är den att
34839:           Är Regeringen medveten om att de            då stöd beviljas, skali de verkliga inkomsterna
34840:        korumunala socialverken allmänt vägrar         som en person eller ett hushåll har tili sitt förfo-
34841:        att bevilja utkomststöd tili personer som      gande beaktas. Om det inte är möjligt att få
34842:        arbetat som företagare, fastän det kan         absolut klarhet i fråga om de verkliga inkomster-
34843:        bevisas att vederbörande är medellös och       na, skall inkomsterna uppskattas. Det är docken
34844:        saknar inkomst, och                            svår uppgift att fastställa företagares inkomster.
34845:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       För att underlätta uppgiften har Kommunför-
34846:        för att rätta tili denna situation som är      bundet planerat en blankett som nyligen tagits i
34847:        sårande med tanke på företagarnas män-         bruk. På denna blankett uppges företagsinkom-
34848:        niskovärde och medborgarnas jämlikhet?         sten för socialbyrån. Social- och hälsovårdsmi-
34849:                                                       nisteriet, företagarcentralförbundet Suomen
34850:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Yrittäjäin Keskusliitto, Bokföringsbyråernas
34851: anföra följande:                                      Förbund rf. och Centralförbundet för lant- och
34852:                                                       skogsbruksprod!Jcenter MTK har deltagit i pla-
34853:    Social- och hälsovårdsministeriet känner tili      neringsarbetet. Aven i social- och hä1sovårdsmi-
34854: den i spörsmålet nämnda omständigheten att fö-        nisteriets guide för dem som tiliämpar utkomst-
34855: retagare har haft problem med att få utkomst-         stödet (Handböcker 1994:2) har företagarnas
34856: stöd. Antalet företagare som söker utkomststöd        möjligheter att få utkomststöd behandlats.
34857: har ökat tili följd av den ekonomiska depressio-          Utkomststödet är en sistahandsförmån som
34858: nen. År 1989 fick 2 709 företagare utkomstöd,         syftar tili att trygga utkomsten. Förfarandet då
34859: dvs. 1,6% av alla som får utkomststöd, och 1992       stödet beviljas är således mycket centralt med
34860: var motsvarande siffra 8 922 företagare, dvs.         tanke på medborgarnas rättssäkerhet och princi-
34861: 3,4% av alla som får utkomststöd.                     pen om lika behandling för alla. Mellan sista-
34862:    1 30 § 1 mom. socia1vårdslagen (710/82) stad-      handsutkomststödet och förstahandsstödsyste-
34863: gas om rätten tili utkomststöd. Enligt lagrummet      met, i synnerhet utkomstskyddet för arbetslösa,
34864: är den som är i behov av stöd och inte kan få sin     existerar det både funktionella och principiella
34865: utkomst genom förvärvsarbete eller verksamhet         samordningsproblem. Ministeriet tillsatte den 13
34866: som företagare, genom andra inkomster elier tili-     januari 1994 en arbetsgrupp för minimiskyddet
34867: gångar elier genom omvårdnad från sådan per-          med uppgift att bl.a. utreda dessa problem. Tids-
34868: sons sida som är försörjningspliktig gentemot         fristen för arbetsgruppen går ut den 30 november
34869: honom eller på annat sätt berättigad tili utkomst-    1994. Ministeriet kommer att vidta nödvändiga
34870: stöd.                                                 åtgärder för utvecklande av minimiskyddet när
34871:    Ingen medborgargrupp kan som sådan läm-            arbetsgruppens slutliga förslag har fårdigställts.
34872: nas utanför utkomststödet, men behovet av stöd
34873: 
34874:      Helsingforsden 30 november 1994
34875: 
34876:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
34877:                                               1994vp
34878: 
34879: Skriftligt spörsmål 719
34880: 
34881: 
34882: 
34883: 
34884:                                  M. Pietikäinen m.fl.: Om inrättande av en handikappombudsman-
34885:                                     natjänst
34886: 
34887: 
34888:                                       Tili Riksdagens Talman
34889: 
34890:    De handikappade utgör en minoritet som           redan länge efterlyst en sådan, men utan resul-
34891: lätt glöms bort och därför drabbas hårt i tider     tat.
34892: då sparåtgärder drabbar alla befolkningsgrup-          Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
34893: per. Trots att handikappservicelagen stegvis        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
34894: ökat de handikappades subjektiva rättigheter,       ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
34895: motsvarar praktiken inte alltid dessa ideal. 1 en   följande spörsmål:
34896: situation där kommunerna tvingas spara drab-
34897: bas de handikappade lätt. Därför behövs en                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
34898: statlig handikappombudsmannatjänst nu mer                  ta för att inrätta en handikappombuds-
34899: än någonsin. Handikapporganisationerna har                 mannatjänst?
34900:      Helsingforsden 9 november 1994
34901: 
34902:          Margareta Pietikäinen      Boris Renlund                   Jan-Erik Enestam
34903:          Håkan Nordman              Henrik Lax                      Eva Biaudet
34904:                   Henrik Westerlund                         Gunnar Jansson
34905: 
34906: 
34907: 
34908: 
34909: 240017
34910: 2                                        1994 vp -   KK 719
34911: 
34912: Kirjallinen kysymys 719                                                                    Suomennos
34913: 
34914: 
34915: 
34916: 
34917:                                   M. Pietikäinen ym.: Vammaisasiamiehen viran perustamisesta
34918: 
34919: 
34920: 
34921:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34922: 
34923:    Vammaiset ovat vähemmistö, joka unohde-           hen virkaa. Vammaisjärjestöt ovat jo pitkään
34924: taan helposti ja joka tämän vuoksi joutuu kärsi-     vaatineet tällaista, tosin tuloksetta.
34925: mään pahoin aikoina, jolloin säästötoimet koh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34926: distuvat kaikkiin ryhmiin. Siitä huolimatta, että    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34927: vammaispalvelulaki on asteittain lisännyt vam-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34928: maisten subjektiivisia oikeuksia, käytäntö ei aina   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34929: vastaa lain ihanteita. Tilanteessa, jossa kunnat
34930: joutuvat säästämään, vammaiset joutuvat hel-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34931: posti kärsimään. Tämän vuoksi nyt tarvitaankin              ryhtyä vammaisasiamiehen viran perus-
34932: aiempaa enemmän valtiollista vammaisasiamie-                tamiseksi?
34933: 
34934:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1994
34935: 
34936:          Margareta Pietikäinen      Boris Renlund                     Jan-Erik Enestam
34937:          Håkan Nordman              Henrik Lax                        Eva Biaudet
34938:                   Henrik Westerlund                           Gunnar Jansson
34939:                                          1994 vp -   KK 719                                          3
34940: 
34941: 
34942: 
34943: 
34944:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34945: 
34946:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kunnan yleisen oikeusaputoiminnan lisäksi
34947: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        myös eräät vammaisjärjestöt antavat ohjausta ja
34948: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      neuvontaa vammaisille henkilöille oikeudellisis-
34949: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja M. Pieti-       sa kysymyksissä ja avustavat esimerkiksi muu-
34950: käisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      toksenhaussa yksittäistapauksissa. Raha-auto-
34951: n:o 719:                                             maattiyhdistyksen rahoituksen turvin Invalidi-
34952:                                                      liitto ja Kehitysvammaisten Tukiliitto yhdessä
34953:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Suomen CP-liiton kanssa ovat palkanneet koko-
34954:        ryhtyä vammaisasiamiehen viran perus-         päiväiset vammaisasiamiehet. Myös Kynnys
34955:        tamiseksi?                                    ry:ssä ja Mielenterveysyhdistys Helmi ry:ssä an-
34956:                                                      netaan oikeudellista neuvontaa.
34957:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Ruotsissa tuli 1. 7.1994 voimaan uusi vam-
34958: taen seuraavaa:                                      maisasiamiestä koskeva laki. Ruotsiin on perus-
34959:                                                      tettu vammaisasiamiehen toimisto. Sitä johtaa
34960:     Suomen vammaishuoltoa uudistettiin perus-        vammaisasiamies, jonka apuna on tällä hetkellä
34961: teellisesti 1980-luvulla. Vuonna 1988 invalidi-      viisi asiantuntijaa. Samalla lakkautettiin valtion
34962: huoltolaki korvattiin uudella vammaispalvelu-        vammaisneuvosto. Vammaisasiamiehen tehtä-
34963: lailla, jonka tavoitteena oli täydentää yleisiä,     viin kuuluu vammaisten oikeuksien yleinen val-
34964: koko väestölle tarkoitettuja sosiaalipalveluja.      vonta vammaisten täyden osallistumisen ja tasa-
34965: Vammaispalvelulailla pyrittiin erityisesti paran-    arvon toteuttamiseksi. Ruotsin vammaisasia-
34966: tamaan vaikeavammaisten henkilöiden asemaa           miehen tehtäviin ei kuulu yksittäistapausten aja-
34967: säätämällä kunnille erityinenjärjestämisvelvolli-    minen tuomioistuimessa.
34968: suus niiden palvelujen ja tukitoimien osalta, jot-        Myös Tanskassa on vuonna 1993 perustettu
34969: ka ovat vaikeavammaisen itsenäisen suoriutumi-       uusi keskus, jonka tehtävänä on vammaisten ta-
34970: sen kannalta välttämättömiä. Vaikeavammais-          savertaisen kohtelun edistäminen sekä tiedon
34971: ten henkilöiden ns. subjektiivinen oikeus koskee     kerääminen ja välittäminen vammaisten elinolo-
34972: palveluasumista, kuljetus- ja tulkkipalveluita       jen kehittymisestä. Keskus laatii kansankäräjille
34973: sekä asunnon muutostöitä ja asuntoon kuulu-          vuosittaisen raportin asiasta.
34974: vien välineiden ja laitteiden hankkimiskustan-           Suomessa vammaisten elinolojen seurannasta
34975: nuksia.                                              ja kansainvälisistä kysymyksistä on tullut sosiaa-
34976:     Vammaisille henkilöille tärkeä kuntoutuslain-    li- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan val-
34977: säädännön uudistus toteutettiin vuonna 1991.         takunnallisen vammaisneuvoston keskeinen teh-
34978: Kansaneläkelaitokselle säädettiin erityinen jär-     tävä. Vammaisneuvosto seuraa yhteiskunnan
34979: jestämisvelvollisuus vaikeavammaisten lääkin-        kehitystä vammaisten kansalaisten osallistumis-
34980: nällisestä kuntoutuksesta. Vajaakuntoisten oi-       mahdollisuuksien ja tasa-arvon edistämiseksi. Se
34981: keus ammatilliseen kuntoutukseen varmistettiin       antaa lausuntoja, tekee aloitteita ja esityksiä
34982: säätämällä Kansaneläkelaitokselle myös tätä          näistä kysymyksistä sekä edistää vammaisten
34983:  koskeva järjestämisvelvollisuus.                    henkilöiden, heidän järjestöjensä ja viranomais-
34984:     Jos vaikeavammaiselle henkilölle ei myönnetä     ten yhteistyötä vammaisten kansalaisten vaiku-
34985:  hänelle lain mukaan kuuluvia palveluja, hänellä     tusmahdollisuuksien lisäämiseksi.
34986:  on mahdollisuus hakea muutosta, siten kuin              Vuonna 1995 valtakunnallisen vammaisneu-
34987:  vammaispalvelulaissa tai muussa laissa on asias-    voston yksi tärkeimmistä tehtävistä tulee ole-
34988:  ta tarkemmin säädetty aina korkeimpaan hallin-      maan kansallisen vammaispoliittisen ohjelman
34989:  to-oikeuteen asti. Vammaisen asiakkaan oikeus-      laatiminen YK:n vammaisten henkilöiden mah-
34990:  turva on siten lainsäädännössä varmistettu hy-      dollisuuksien yhdenvertaistamista koskevien
34991:  vin.                                                yleisohjeiden pohjalta.
34992: 4                                        1994 vp -   KK 719
34993: 
34994:   Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että        vän hyvin turvattu. Tämän vuoksi sosiaali- ja
34995: vammaisten henkilöiden osallistuminen ja tasa-       terveysministeriö ei katso aiheelliseksi tässä vai-
34996: vertaiset mahdollisuudet on tällä hetkellä riittä-   heessa ryhtyä enempiin toimenpiteisiin.
34997: 
34998:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
34999: 
35000:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
35001:                                          1994 vp -   KK 719                                        5
35002: 
35003: 
35004: 
35005: 
35006:                                        Tili Riksdagens Talman
35007: 
35008:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ganisationer som även bistår exempelvis vid sö-
35009: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       kande av ändring i enskilda fall. Med stöd av
35010: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     Penningautomatföreningens finansiering har
35011: man M. Pietikäinen m.fl. undertecknade spörs-        Invalidförbundet och Kehitysvammaisten Tuki-
35012: mål nr 719:                                          liitto tillsammans med Finlands CP-förbund av-
35013:                                                      lönat en handikappombudsman på heltid. Ä ven
35014:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       Tröskeln rf och föreningen Mielenterveysyhdis-
35015:        ta för att inrätta en handikappombuds-        tys Helmi ry ger råd i rättsliga frågor.
35016:        mannatjänst?                                      1 Sverige trädde en ny lag om Handikapp-
35017:                                                      ombudsmannen i kraft 1.7.1994. I Sverige in-
35018:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rättades även en byrå som leds av Handikapp-
35019: anföra följande:                                     ombudsmannen. För närvarande bistås han av
35020:                                                      fem sakkunniga. Samtidigt indrogs Statens
35021:    Handikappvården i Finland refomerades             handikappråd. Tili Handikappombudsman-
35022: grundligt på 1980-ta1et. Lagen om invalidvård        nens uppgifter hör den allmänna övervakning-
35023: ersattes 1988 med lagen om service och stöd på       en av de handikappades rättigheter. Målet är
35024: grund av handikapp, vars ändamål var att kom-        full delaktighet i samhällsiivet och jämlikhet i
35025: plettera de allmänna socialtjänster som var av-      levnadsvillkor för dessa personer. Tili den
35026: sedda för hela befolkningen. Syftet med lagen om     svenska Handikappombudsmannens uppgifter
35027: service och stöd på grund av handikapp var att       hör inte att föra någon enskild persons talan
35028: särskilt förbättra de gravt handikappades ställ-     vid domstol.
35029: ning genom att ålägga kommunerna skyldighet              Ä ven i Danmark inrättades 1993 ett nytt
35030: att ordna sådana service- och stödformer som är      center som har tili uppgift att främja en jämlik
35031: nödvändiga för att gravt handikappade skall          behandling av handikappade samt att samlain
35032: kunna klara sig på egen hand. Gravt handikap-        och förmedla uppgifter om hur de handikappa-
35033: pades s.k. subjektiva rätt gäller serviceboende,     des levnadsförhållanden utvecklas. Centret ut-
35034: fård- och tolktjänster samt ändringsarbeten i bo-    arbetar årligen en rapport om saken för folke-
35035: staden och kostnader för anskaffning av redskap      tinget.
35036: och anordningar som hör tili bostaden.                   1 Finland har övervakningen av de handikap-
35037:     Reformen av rehabiliteringslagstiftningen,       pades levnadsförhållanden och de internationel-
35038: som är viktig för handikappade, genomfördes          la frågorna angående handikappade blivit en
35039: 1991. Folkpensionsanstalten ålades särskild          central uppgift för det riksomfattande handi-
35040: skyldighet att ordna medicinsk rehabilitering för    kapprådet vid social- och hälsovårdsministeriet.
35041: gravt handikappade. Funktionshindrade perso-         Handikapprådet följer med samhällsutveckling-
35042: ners rätt tili yrkesinriktad rehabilitering säker-   en för att främja de handikappade medborgar-
35043: ställdes genom att Folkpensionsanstalten ålades      nas möjligheter tili delaktighet och jämlikhet.
35044: skyldigheten att ordna även sådan rehabilitering.    Rådet avger utlåtanden, tar initiativ och gör
35045:     Om en gravt handikappad inte beviljas den        framställningar om dessa frågor samt främjar
35046: service som tillkommer henne i lag, har hon rätt     samarbetet mellan handikappade, deras organi-
35047: att så som stadgas närmare i lagen om service        sationer och myndigheterna i syfte att öka de
35048: och stöd på grund av handikapp eller i någon         handikappade medborgarnas möjligheter att
35049: annan lag söka ändring t.o.m. hos högsta förvalt-    påverka.
35050: ningsdomstolen. Den handikappade klientens               En av det riksomfattande handikapprådets
35051: rättsskydd är således väl säkerställt i lagstift-    viktigaste uppgifter 1995 kommer att vara att
35052: ningen.                                              utarbeta ett nationellt handikappolitiskt pro-
35053:     1 rättsliga frågor får handikappade personer     gram med utgångspunkt i FN:s standardregler
35054:  handledning och råd av kommunens allmänna           angående jämställande av förutsättningarna för
35055:  rättshjälp, men dessutom av vissa handikappor-      handikappade personer.
35056: 6                                       1994 vp -      KK 719
35057: 
35058:    Social- och hälsovårdsministeriet anser att de      rande. Därför anser social- och hälsovårds-
35059: handikappades möjligheter tili delaktighet och         ministeriet att det inte finns skäl tili vidare åtgär-
35060: jämlikhet är tillräckligt väl tryggade för närva-      der i ärendet.
35061: 
35062:      Helsingfors den 30 november 1994
35063: 
35064:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
35065:                                                1994vp
35066: 
35067: Kirjallinen kysymys 720
35068: 
35069: 
35070: 
35071: 
35072:                                   Korhonen: Yksityisyrittäjien työkyvyttömyyskorvausten omavas-
35073:                                      tuuajasta
35074: 
35075: 
35076:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35077:    On olemassa yrittäjiä ja ammatinharjoittajia,     rolistan siten, että yrittäjän ei tarvitse työskennel-
35078: jotka työskentelevät työnsä laadun vuoksi myös       lä sunnuntaisin.
35079: sunnuntaisin, esimerkiksi taksiautoilijat, ravin-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35080: tola-alan yrittäjät jne. Näiden henkilöiden sai-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35081: rastuessa lasketaan omavastuuaikoja, jolloin         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35082: törmätään ongelmiin. Työntekijän tehdessä työ-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35083: vuorolistan mukaisia sunnuntaivuoroja sunnun-
35084: taipäiviä ei vähennetä omavastuuaikaa lasket-                   Onko Hallitus tietoinen ongelmista
35085: taessa. Mutta yrittäjän kyseessä ollessa vähennys            yrittäjien työkyvyttömyyskorvauksien
35086: tapahtuu. Kuitenkin osa yrittäjistä tekee sun-               osalta, ja
35087: nuntaisin töitä säästääkseen kustannuksia, jotta                mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei sun-
35088: yrityksen toimintaedellytykset säilyvät. Kyseessä            nuntaipäivää lasketa vapaapäiväksi ja
35089: ei ole työvuorolistaongelma, kuten Kansanelä-                omavastuuajaksi yrittäjille, jotka joutu-
35090: kelaitos tulkinnassaan antaa ymmärtää väittä-                vat työskentelemään ko. päivinä?
35091: mällä, että yksityisyrittäjä voi järjestää työvuo-
35092: 
35093:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1994
35094: 
35095:                                           Martti Korhonen
35096: 
35097: 
35098: 
35099: 
35100: 240017
35101: 2                                      1994 vp -   KK 720
35102: 
35103: 
35104: 
35105: 
35106:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
35107: 
35108:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Valtion vuoden 1995 talousarvioesitykseen
35109: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      liittyen hallitus on antanut eduskunnalle esityk-
35110: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    sen n:o 209 laiksi sairausvakuutuslain muutta-
35111: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Martti        misesta. Sairausvakuutuslain 19 §:n omavastuu-
35112: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      aikaa ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että ny-
35113: n:o 720:                                           kyiseen yhdeksän päivän omavastuuaikaan kat-
35114:                                                    sotaan kuuluvan myös pyhäpäivä siitä riippu-
35115:           Onko Hallitus tietoinen ongelmista       matta, työskentelikö työntekijä tai yrittäjä sinä
35116:        yrittäjien työkyvyttömyyskorvauksien        päivänä. Tämänpituiseen jaksoon sisältyy
35117:        osalta, ja                                  yleensä jo yksi vapaapäivä. Yrittäjällä vapaa-
35118:           mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei sun-    päivän järjestelyyn on periaatteessa enemmän
35119:        nuntaipäivää lasketa vapaapäiväksi ja       mahdollisuuksia kuin työntekijällä. Omavas-
35120:        omavastuuajaksi yrittäjille, jotka joutu-   tuuajan tarkoituksena on sairausvakuutusjär-
35121:        vat työskentelemään ko. päivinä?            jestelmässäkin karsia lyhyiden sairauslomien
35122:                                                    tulemista korvausjärjestelmän piiriin ja siten vä-
35123:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       hentää hallinnollisten kustannusten syntymistä.
35124: vasti seuraavaa:
35125:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1994
35126: 
35127:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
35128:                                           1994 vp -   KK 720                                            3
35129: 
35130: 
35131: 
35132: 
35133:                                         Tili Riksdagens Talman
35134: 
35135:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1 anslutning till budgetpropositionen för 1995
35136: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        avlät regeringen till riksdagen proposition nr 209
35137: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      med förslag tilllag om ändring av sjukförsäk-
35138: man Martti Korhonen undertecknade spörsmål            ringslagen. Självrisktiden i 19 § sjukförsäkrings-
35139: nr 720:                                               lagen föreslås bli ändrad så att den nuvarande
35140:                                                       självrisktiden på nio dagar omfattar också en
35141:           Är Regeringen medveten om vilka pro-        helgdag oberoende av om arbetstagaren eller fö-
35142:        blem företagarna har då det gäller att få      retagaren har varit i arbete den dagen. 1 en tidspe-
35143:        ersättning för arbetsoförmåga, och             riod av denna omfattning ingår i allmänhet redan
35144:           vad ämnar Regeringen göra för att           en ledig dag. En företagare har i princip större
35145:        söndagar inte skall räknas som lediga da-      förutsättningar att arrangera en ledig dag än en
35146:        gar och ingå i självrisktiden för de företa-   arbetstagare. Avsikten med självrisktiden är att
35147:        gare som tvingas arbeta på söndagar?           man också inom sjukförsäkringssystemet skall
35148:                                                       undvika att korta sjukledigheter omfattas av
35149:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ersättningssystemet och att man därmed kan
35150: anföra följande:                                      minska de administrativa kostnaderna.
35151: 
35152:      Helsingforsden 1 december 1994
35153: 
35154:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
35155:                                                    1994vp
35156: 
35157: Kirjallinen kysymys 721
35158: 
35159: 
35160: 
35161: 
35162:                                      Jääskeläinen: Telepalvelujen käyttäjien oikeusturvasta
35163: 
35164: 
35165: 
35166:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
35167:    Viime vuosien oikeustapaukset ja käytännön            kohta, että eräiden epämääräisten palvelunume-
35168: tilanteet ovat osoittaneet, että telepalvelujen          roiden käyttäjä voi joutua vaikeaan taloudelli-
35169: käyttäjien oikeusturva ei ole aukoton. Varsinkin         seen asemaan, koska puheluita, itse soitettuja tai
35170: paikallispuhelujen ja eräiden palvelupuhelinnu-          muiden ao. numerosta soittamia, tulee runsaasti.
35171: meroiden osalta on voitu todeta, että niistä ei ole      Tällöin olisi ollut parempi, että puheluiden käyt-
35172: puhelinyhtiöillä ollut joko ollenkaan dokumen-           täjä olisijoutunut sopimaan asiasta suoraan pal-
35173: tointia tai sitä ei ole haluttu asiakkaalle ja oikeus-   velunumeroidenja palveluiden tarjoajan kanssa.
35174: istuimelle riitatapauksessa antaa. Tästä on tullut       Nythän palveluilla rikastuja voi piiloutua puhe-
35175: tavattomasti vaikeuksia.                                 linyhtiön selän taakse ja asiakas taas joutuu oi-
35176:     Mielestäni olisi perusteltua saada käyttöön ne       keudenkäynteihin puhelinyhtiön kanssa.
35177: mahdolliset dokumentaatiot, joita näistä puhe-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35178: luista vielä menneiltäkin vuosilta on. On vain           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35179: epäselvää, onko näitä olemassa, ja tämän tietä-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35180: minen olisi asiakkaiden kannalta välttämätöntä.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35181: Lisäksi oikeusturva edellyttäisi, että ainakin oi-
35182: keuden päätöksellä voitaisiin saada dokumen-                       Mitä käytännön toimenpiteitä on
35183: taatio koko puhelinnumerosta eikä vain nume-                    mahdollista telepalvelujen käyttäjien oi-
35184: roista neljä viimeistä numeroa peitettyinä.                     keusturvaa koskevien ongelmien hoita-
35185:     Toiseksi olisi syytä luoda järjestelmä, jossa               miseksi jälkikäteen tehdä, ja
35186: kaikki puhelut dokumentoituvatjajossa seuran-                      mitä ministeriö aikoo telehallinnon
35187: taa ei laitettaisi päälle vasta eri pyynnöstä, jolloin          ylimpänä valvojana tulevaisuutta varten
35188: vahinko saattaa olla jo tapahtunut.                             tehdä?
35189:     Kolmanneksi on olemassa se ilmeinen epä-
35190: 
35191:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1994
35192: 
35193:                                             Jouko Jääskeläinen
35194: 
35195: 
35196: 
35197: 
35198: 240017
35199: 2                                         1994 vp -    KK 721
35200: 
35201: 
35202: 
35203: 
35204:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35205:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kuin yksi vuosi vankeutta, jos tiedoilla arvioi-
35206: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          daan olevan rikoksen selvittämisessä oleellinen
35207: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       merkitys. Liikenneministeriön päätöksessä tele-
35208: le jäsenelle kansanedustaja Jääskeläisen näin          toiminnan tunnistaruistietojen luovuttamisesta
35209: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 721:               ja tallentamisesta 26.9.1990/889 1 §:ssä telelai-
35210:                                                        tokset veivoitetaan säilyttämään tunnistaruistie-
35211:           Mitä käytännön toimenpiteitä on              dot kaksi kuukautta telelaskun eräpäivästä lu-
35212:        mahdollista telepalvelujen käyttäjien oi-       kien poikkeuksena erimielisyydet, jolloin tiedot
35213:        keusturvaa koskevien ongelmien hoita-           on säilytettävä, kunnes asia on sovittu tai lainvoi-
35214:        miseksi jälkikäteen tehdä, ja                   maisesti ratkaistu. Käytännössä tietoja säilyte-
35215:           mitä ministeriö aikoo telehallinnon          tään ainakin puoli vuotta.
35216:        ylimpänä valvojana tulevaisuutta varten            Teletoimintalaki ei siis salli täydellisten tun-
35217:        tehdä?                                          nistetietojen antamista, jos ne johtavat puhelun
35218:                                                        vastaanottajan henkilöllisyyden paljastumiseen.
35219:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Teletoiminta-asetuksessa määritellään tunnista-
35220: vasti seuraavaa:                                       ruistietojen antaminen. Tunnistetiedot saa las-
35221:                                                        kun oikeellisuuden selvittämiseksi vain laskun
35222:    Suomalaiset telelaitokset ovat kehittäneet te-      maksaja, siis liittymänhaltija,joka on velvollinen
35223: leverkkojensa toiminteita voimakkaasti viimeis-        maksamaan liittymästä soitetut puhelut. Nykyi-
35224: ten kymmenen vuoden aikana seurauksella, että          sin maksaja saa tiedot kaikista maksullisista pal-
35225: maassamme saatavat telepalvelut ovat maail-            velunumeroista, joihin puhelimesta on soitettu,
35226: mankin mittakaavassa huipputasoa. Telelain-            esimerkiksi kaikki 0-alkuiset numerot. Pääsään-
35227: säädäntöä kehitettäessä on otettu huomioon             töisesti maksajalle luovutetaan tunnistetietoina
35228: sekä tekniikan valtava kehittymisnopeus että te-       tilaajan teleyhteyttä varten valitsemanumerosar-
35229: lepalveluiden käyttäjien asema. Telelainsäädän-        ja neljä viimeistä numeroa peitettyinä. Jos tele-
35230: nön uudistuksen yhtenä perusperiaatteena oli           laskussa teleyhteyksistä veloitettu määrä on yli
35231: kilpailun aikaansaaminen teletoimintaan, ja ta-        kaksinkertainen edellisen vastaavan laskutus-
35232: voitteena on koko ajan ollut kansalaisten eli pu-      kauden laskuun verrattuna, jätetään ainoastaan
35233: helimen käyttäjien maksettavaksi tulevien kus-         kaksi viimeistä numeroa ilmaisematta.
35234: tannusten alentaminen.                                    Televerkkojen uudistamisen tavoitteena on
35235:    Liittymän toimitusehdoissa selvitetään, millä       saada koko maan televerkosto digitaaliseksi.
35236: tavalla käyttäjä saa tietoja telelaskunsa muodos-      Uudistamistyö on määrätty valmistuvaksi
35237: tumisesta erittelyineen. Teletoiminta-asetukses-       30.10.1996 mennessä. Toistaiseksi kuitenkin vie-
35238: sa telelaitokset veivoitetaan pyynnöstä anta-          lä noin yksi kolmasosa televerkostostamme on
35239: maan televiestinnän osapuolten tunnistaruistie-        analogisen keskustekniikan alueella. Digitaali-
35240: dot käytetyistä numeroista, yksittäisten viestien      sen keskustekniikan alueella kyetään dokumen-
35241: kestosta ja tapahtuma-ajasta sekä niihin verrat-       toimaan puhelut numerotarkasti, jolloin liitty-
35242: tavista seikoista liittymän haltijalle eli telemak-    mänhaltija saa soittamistaan puheluista tunnis-
35243: sun maksajalle. Tietojen saamista rajoittaa kui-       tetiedot niin tarkasti kuin se on nykyisen lainsää-
35244: tenkin teletoimintalain 29 §:n vaitiolovelvolli-       dännön mukaan mahdollista. Analogisen kes-
35245: suus. Teletoimintalain 29 §:n 2 momentissa mää-        kustekniikan alueella tätä ei kyetä tekemään jäl-
35246: ritellään poikkeus tapauksia, joissa poliisille voi-   kikäteen. Liittymänhaltija voi tietysti eri mak-
35247: daan antaa tunnistaruistietoja rikoslain 24 luvun      susta hankkia käyttöönsä telepäätelaitteen, jo-
35248: 3 a §:ssä mainitun rikoksen, törkeän huumausai-        hon tiedot aikaisemmista puheluista tallentuvat.
35249: nerikoksen ja törkeän huumausaineen salakulje-             Liikenneministeriössä selvitetään parhaillaan
35250: tuksen sekä sellaisen muun rikoksen selvittämi-        työryhmässä toimenpide-ehdotuksia televerkko-
35251: seksi, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta    jen avulla ja kautta tarjottavien palvelujen hait-
35252:                                        1994 vp -   KK 721                                         3
35253: 
35254: tojen estämiseksi ja hyödyllisten palvelujen ke-   tä ottaen kuitenkin huomioon sen, ettei telepal-
35255: hittämiseksi. Työryhmän työ jatkuu 15.12.1994      velujen käyttäjille koidu kohtuutonta lisälaskua.
35256: saakka. Toimenpiteet toteutetaan viivyttelemät-
35257: 
35258:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1994
35259: 
35260:                                                                 Liikenneministeri Ole Norrback
35261: 4                                           1994 vp -    KK 721
35262: 
35263: 
35264: 
35265: 
35266:                                           Tili Riksdagens Talman
35267: 
35268:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         betydelse för utredningen av brottet. 1 1 § trafik-
35269: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-           ministeriets beslut om utlämning och registrering
35270: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         av identifieringsuppgifter i televerksamheten
35271: man Jääskeläinen undertecknade spörsmål nr               26.9.1990/889 åläggs teleinrättningarna att spara
35272: 721:                                                     identifieringsuppgifter två månader från och
35273:                                                          med förfallodagen med undantag för oenigheter,
35274:            Vilka åtgärder är det i praktiken möj-        varvid uppgifterna skall sparas tills enighet har
35275:         ligt att i efterskott vidta för att lösa pro-    uppnåtts eller saken är avgjord och har vunnit
35276:         blemen med rättsskyddet för dem som              laga kraft. 1 praktiken sparas uppgifterna åt-
35277:         använder teleservice och                         minstone ett halvt år.
35278:            vad ämnar ministeriet i egenskap av               Telelagen tillåter alltså inte att fullständiga
35279:         högsta övervakare av teleförvaltningen           identifieringsuppgifter ges ut, om de leder tili att
35280:         göra med tanke på framtiden?                     identiteten hos den som tar emot ett samtai röjs.
35281:                                                          1 teleförordningen definieras lämnande av identi-
35282:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            fieringsuppgifter. Endast den som betalar räk-
35283: anföra följande:                                         ningen, dvs. innehavaren av anslutningen, som är
35284:                                                          skyldig att betala de samtai som ringts från an-
35285:    De finska teleinrättningarna har starkt ut-           slutningen, kan få identifieringsuppgifter för att
35286: vecklat verksamheten inom sina telenät under de          kunna kontrollera att räkningen är korrekt. För
35287: senaste tio åren med den påföljden att teleservi-        närvarande får betalaren uppgifter om alla av-
35288: cen i Finland även med internationella mått mätt         giftsbelagda servicenummer till vilka någon har
35289: är av toppklass. Vid utvecklandet av telelagstift-       ringt från telefonen, t.ex. alla nummer som börjar
35290: ningen har både den enormt snabba tekniska               med 0. 1 regel överlåts identifieringsuppgifterna
35291: utvecklingen och ställningen för dem som använ-          tili betalaren så att de fyra sista siffrorna i den
35292: der teleservice beaktats. En grundprincip för re-        nummerserie som abonnenten valt för teleförbin-
35293: formen av telelagstiftningen var att åstadkomma          delse inte uppges. Om det belopp som debiteras
35294: konkurrens inom televerksamheten och målet               för teleförbindelser i teleräkningen är mer än
35295: har hela tiden varit att de kostnader som åsamkas        dubbelt så stort som i räkningen för föregående
35296: medborgarna, dvs. telefonanvändarna, skall sän-          motsvarande faktureringsperiod, är det endast
35297: kas.                                                     de två sista siffrorna som inte anges.
35298:    1 leveransvillkoren för en anslutning klargörs            Målet för förnyandet av telenäten är att tele-
35299: på vilket sätt användaren får uppgifter om vad           nätet i hela landet skall bli digitalt. Avsikten är att
35300: teleräkningen består av jämte specifikationer. 1         arbetet skall vara slutfört före den 30 oktober
35301: teleförordningen åläggs teleinrättningarna att på         1996. Tillsvidare omfattas dock ungefår en tred-
35302: begäran ge identifieringsuppgifter om de num-            jedel av vårt telenät alltjämt av analog centraltek-
35303: mer som de telekommunicerande parterna an-               nik. lnom området för digital centralteknik kan
35304: vänder, hur länge ett enskilt meddelande varar           samtalen dokumenteras med hjälp av exakta
35305: och när det sänds samt om andra liknande om-             nummer, varvid anslutningsinnehavaren får så
35306: ständigheter till den som innehar anslutningen,          exakta identifieringsuppgifter om sina samtai
35307: dvs. den som betalar teleräkningen. Erhållandet          som det enligt gällande lagstiftning är möjligt.
35308: av uppgifter begränsas dock av tystnadsplikten i         Med analog Centralteknik kan detta inte göras i
35309: 29 § telelagen. 1 29 § 2 mom. telelagen definieras       efterskott. En anslutningsinnehavare kan natur-
35310: undantagsfall där polisen kan ges identifierings-        ligtvis mot särskild avgift skaffa en teleterminal-
35311: uppgifter för utredning av ett brott som nämns i         utrustning som lagrar uppgifter om tidigare sam-
35312: 24 kap. 3 a § straffiagen, grovt narkotikabrott          tai.
35313: och grov narkotikasmuggling samt av andra                    Vid trafikministeriet utreder en arbetsgrupp
35314: brott, för vilka inte stadgas lindrigare straff än ett   som bäst förslag tili åtgärder för att eliminera
35315: års fångelse, om uppgifterna bedöms ha väsentlig         nackdelarna med service som erbjuds med hjälp
35316:                                         1994 vp -   KK 721                                           5
35317: 
35318: av och via telenäten och för att utveckla använd-   tas utan dröjsmål, dock med beaktande av att de
35319: bar service. Arbetsgruppens arbete fortsätter       som använder sig av teleservice inte skall få oskä-
35320: fram tili den 15 december 1994. Åtgärderna vid-     liga tilläggsräkningar.
35321: 
35322:      Helsingfors den 2 december 1994
35323: 
35324:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
35325:                 1
35326:                 1
35327: 
35328: 
35329: 
35330: 
35331:             1
35332:             1
35333: 
35334: 
35335: 
35336: 
35337:         1
35338:         1
35339: 
35340: 
35341: 
35342: 
35343:     1
35344:     1
35345: 
35346: 
35347: 
35348: 
35349: 1
35350: 1
35351:                                                 1994vp
35352: 
35353: Kirjallinen kysymys 722
35354: 
35355: 
35356: 
35357: 
35358:                                    Rajamäki: Huumeiden vastustamistyön tehostamisesta
35359: 
35360: 
35361:                                        Eduskunnan Puhe,miehelle
35362:     Huumeiden käytön inhimilliset ja yhteiskun-       nössä myös tämä asia ottaa esille siten, että mikä-
35363: nalliset kustannukset ovat kasvaneet kohtuutto-       li koulun välittömässä läheisyydessä tavataan
35364: miin mittoihin. Vuonna 1993 käytettiin rahaa          myyjä, tulisi rangaistuksen olla vähintään kak-
35365: huumeisiin Suomessa Helsingin huumepoliisin           sinkertainen. Yhdysvalloissa tuomio lienee kol-
35366: arvioiden mukaan seuraavasti: hasis 170 miljoo-       minkertainen. Se on aina myyjille ehdoton.
35367: naa, amfetamiini 40 miljoonaa, heroiini 130 mil-         Nykyinen tilanne ja uhat korostavat ennalta
35368: joonaa ja lisäksi lääkeaineisiin ja muihin huu-       ehkäisevän työn merkitystä. Tarvitaan poliisin ja
35369: maaviin aineisiin noin 10 miljoonaa markkaa.          koulun valtakunnallista yhteistyöprojektia.
35370: Katukaupassa oli siis kyse noin 350 miljoonasta       Koulussa annettava asiallinen nuoriin vetoava
35371: markasta. Tästä poliisi sai takavarikkoon vain        valistus on yksi parhaista keinoista estää uusien
35372: viisi prosenttia eli noin 17,5 miljoonan markan       narkomaanien kehittyminen. Poliisissa on val-
35373: edestä. Eräiden arvioiden mukaan näiden ainei-        miutta tämänsuuntaiseen toimintaan, mutta
35374: den käytön kasvu on peräti 40 prosenttia vuodes-      koulujen määrärahojen niukkuus on omalta
35375: sa.                                                   osaltaan estämässä eri puolilla Suomea tällaisten
35376:     Huumeiden käyttäjien todellinen rahantarve        luentojen toteutuksen vapaaehtoispohjalta.
35377: on kerrottava ainakin viidellä, jotta päästäisiin        Huumeasiat ovat monen eri ministeriön asia.
35378: todelliseen arvoon. Huumeiden käyttäjät hank-         Tässäkin suhteessa tulisi ehdottomasti sisä-
35379: kivat rahat mm. varastamalla,ja varastetun tava-      asiainministeriön ja opetusministeriön välittö-
35380: ran ostaja maksaa tavarasta korkeintaan kym-          mästi rakentaa valtakunnallinen valistusohjelma
35381: menesosan.                                            läpivietäväksi kaikissa Suomen kouluissa.
35382:     Huumeiden vastustustyön tehostamisessa tar-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35383: vitaan selkeästi eri viranomaisten yhteistyön pa-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35384:  rempaa järjestämistä. Poliisin voimavarojen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35385:  niukkuus on myös rajannut huumeryhmät vain           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35386:  suuriin kaupunkeihin. Kuitenkin satamakau-
35387:  pungit ovat vähintään yhtä ongelmallisia. Esi-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35388: merkiksi Rauman sataman osalta voi todeta,                   ryhtyä rikoslain koventamiseksi esimer-
35389:  ettei siellä ole valvontaa ollenkaan öisin, sillä           kiksi koulujen välittömässä läheisyydessä
35390:  tullimiehiä on jouduttu siirtämään itärajalle.              tapahtuvan huumausaineiden myynnin
35391:  Miehiä ei ole kuin päivä- ja ilta vuoroon.                  osalta, ja
35392:     Erityisen vakavaa on juuri nuoriin ja koululai-              aikooko Hallitus ryhtyä esim. sisä-
35393:  siin suuntautuva huumeiden tarjonta. LSD:n ja               asiainministeriön ja opetusministeriön
35394:  muidenkin huumaavien aineiden myynti koulu-                 yhteistyöllä toteuttamaan valtakunnal-
35395: jen ympäristössä pitäisi kriminalisoida ankaram-             lista poliisin ja koulujen yhteistä huu-
35396:  min kuin muissa paikoissa. Esimerkiksi Yhdys-               mausaineiden käyttöön liittyvistä vaa-
35397:  valloissa on koulujen ympärille tehty huumeista             roista kertovaa valistusohjelmaa?
35398:  vapaa vyöhyke. Suomessa tulisi rikoslainsäädän-
35399: 
35400:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1994
35401: 
35402:                                             Kari Rajamäki
35403: 
35404: 
35405: 240017
35406: 2                                       1994 vp -   KK 722
35407: 
35408: 
35409: 
35410: 
35411:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35412: 
35413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      alaikäiselle. Jos ainetta levitetään koululaisille,
35414: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       huumausainerikos on yleensä törkeä. Tämä uusi
35415: olette· toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    koventamisperuste otettiin lakiin siksi, että ala-
35416: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rajamäen       ikäisiä on syytä erityisesti suojella huumeilta.
35417: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 722:       Pelkästään sillä perusteella, että huumausainetta
35418:                                                     myydään koulun välittömässä läheisyydessä, ei
35419:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     törkeästä huumausainerikoksesta voida tuomi-
35420:        ryhtyä rikoslain koventamiseksi esimer-      ta. Tällainen peruste ei käytännössä tulisi juuri
35421:        kiksi koulujen välittömässä läheisyydessä    koskaan sovellettavaksi yksinään, vaan useim-
35422:        tapahtuvan huumausaineiden myynnin           miten jokin muu laissa jo nyt säädetty törkeän
35423:        osalta, ja                                   huumausainerikoksen tunnusmerkki toteutuu.
35424:           aikooko Hallitus ryhtyä esim. sisä-       Hallitus ei näin ollen pidä ehdotettua muutosta
35425:        asiainministeriön ja opetusministeriön       tarpeellisena.
35426:        yhteistyöllä toteuttamaan valtakunnal-          Avainasemassa huumausaineiden vastaisessa
35427:        lista poliisin ja koulujen yhteistä huu-     taistelussa on valistus. Viranomaiset ovat yhdes-
35428:        mausaineiden käyttöön liittyvistä vaa-       sä ja erikseen toteuttaneet kouluissa valistusoh-
35429:        roista kertovaa valistusohjelmaa?            jelmaa, ja tätä varten on myös olemassa mate-
35430:                                                     riaalia. Poliisi on mm. tänä syksynä valmistanut
35431:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kaksi huumausaineista valistavaa esitettä, jotka
35432: vasti seuraavaa:                                    jaettiin kansanedustajille viimeksi huumausaine-
35433:                                                     ongelmaa käsiteltäessä. Lisäksi eri viranomais-
35434:    Huumausainerikosten rangaistussäännökset         ten yhteistyönä on valmistettu Tietopaketti huu-
35435: uudistettiin tämän vuoden alussa voimaan tul-       meista -koulutuskansio.
35436: leella lailla. Huumausaineen laiton myynti ran-        Hallitus ilmoitti jo viimeksi huumausaineon-
35437: gaistaan rikoslain 50 luvun 1 §:n mukaan huu-       gelmaa käsiteltäessä, että tarkoituksena on käyn-
35438: mausainerikoksena,jonka rangaistusasteikko on       nistää erityinen sisäasiainministeriön, sosiaali- ja
35439: sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Jos     terveysministeriön ja opetusministeriön yhteis-
35440: huumausainerikos on törkeä, asteikko on rikos-      työnä toteutettava valistuskampanja.
35441: lain 50 luvun 2 §:n mukaan vähintään yksi ja           Viranomaistasolla on sovittu kokoontumises-
35442: enintään kymmenen vuotta vankeutta. Törkeän         ta lähiaikoina huumausainevalistuksen tehok-
35443: huumausainerikoksen         vähimmäisrangaistus     kaammaksi koordinoimiseksi ja yhteistyön lisää-
35444: nostettiin uudistuksessa kuudesta kuukaudesta       miseksi.
35445: vuoteen. Rikoksen arvosteleminen törkeäksi             Opetusministeriö pitää ennalta ehkäisevän
35446: nostaa rangaistusta myös käytännössä huomat-        työn merkitystä keskeisenä huumeiden käytön
35447: tavasti.                                            torjunnassa. Nuorten huumekokeilut ovat yleen-
35448:    Huumausainerikos katsotaan törkeäksi laissa      sä eri päihteiden sekakäyttöä. Siksi huumeinfor-
35449: nimenomaisesti mainituin perustein. Niitä ovat      maatio tulisi antaa osana laajempaa terveyskas-
35450: huumausaineen laatu ja määrä, huomattavan           vatusta. Huumeiden käytön ehkäisyssä on sekä
35451: hyödyn tavoitteleminen, järjestäytyminen, hen-      kansainvälisesti että Suomessa kehitetty ohjel-
35452: gen tai terveyden vaaran aiheuttaminen sekä         mia,joissa huumeet ovat osa tupakoimattomuut-
35453: huumausaineen levittäminen alaikäiselle tai         ta ja päihteiden käytön ehkäisyä tukevaa koko-
35454: muuten häikäilemättömällä tavalla. Lisäksi tun-     naisuutta. Opetusministeriö on valmis yhteistyö-
35455: nusmerkistön toteutuminen edellyttää, että ri-      hön muiden ministeriöiden kanssa koulujen oppi-
35456: kosta on kokonaisuutena arvostellen pidettävä       laille kohdistetun valistusohjelman suunnittele-
35457: törkeänä.                                           miseksi ja toteuttamiseksi. Ohjelman tulisi olla
35458:    Laissa mainitaan siis rikoksen törkeäksi teke-   koko yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen
35459: vänä perusteena huumausaineen levittäminen          kattava ja säännöllisesti toteutettava.
35460: 
35461:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1994
35462: 
35463:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
35464:                                               1994 vp -    KK 722                                          3
35465: 
35466: 
35467: 
35468: 
35469:                                             Till Riksdagens Talman
35470: 
35471:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           minderåriga från droger. Enbart på den grund att
35472: ger hat Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-             en person sålt narkotika i omedelbar närhet av en
35473: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           skola kan han inte dömas för grovt narkotika-
35474: man Rajamäki undertecknade spörsmål nr 722:                brott. En sådan handling kan i praktiken knap-
35475:                                                            past för sig åberopas som grund för straffbarhet,
35476:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            utan någon av de förutsättningar som redan nu
35477:         ta för att skärpa straffiagen då det gäller        stadgas som rekvisit för grovt narkotikabrott är
35478:         t.ex. försäljning av narkotika i skolornas         oftast uppfylld. Regeringen anser därför inte att
35479:         omedelbara närhet, och                             den föreslagna ändringen är nödvändig.
35480:            ämnar Regeringen, t.ex. genom ett                  Upplysning intar en nyckelposition i kampen
35481:         samarbete mellan inrikesministeriet och            mot narkotika. Myndigheterna har tilisammans
35482:         undervisningsministeriet, inleda någon             eller var för sig genomfört upplysningskampan-
35483:         riksomfattande, av polisen och skolorna            jer i skolorna och det finns redan materia! för
35484:         gemensamt anordnad upplysningskam-                 detta ändamål. Polisen har bl.a. under hösten
35485:         panj om droganvändingens faror?                    fårdigställt två broschyrer med narkotikainfor-
35486:                                                            mation vilka delades ut tili riksdagsmännen då
35487:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              narkotikaproblemet senast behandlades i riksda-
35488: anföra följande:                                           gen. Dessutom har myndigheterna samarbetat
35489:                                                            kring ett infopaket om narkotika, vilket skall
35490:      Stadgandena om straff för narkotikabrott              användas i utbildningen.
35491: ändrades i den narkotikalag som trädde i kraft                Regeringen meddelade redan då narkotika-
35492: vid ingången av detta år. Den som idkar olaglig            problemet senast var uppe tili behandling att man
35493: försäljning av narkotika skall dömas tili straffför        har för avsikt att starta en särskild upplysnings-
35494: narkotikabrott enligt 50 kap. 1 § straffiagen.             kampanj som skall genomföras i samarbete mel-
35495: Straffskalan är böter eller fångelse i högst två år.       lan inrikesministeriet, social- och hälsovårdsmi-
35496: Om det är fråga om grovt narkotikabrott är ska-            nisteriet samt undervisningsministeriet.
35497: lan enligt 50 kap. 2 § straffiagen fångelse i minst           På myndighetsnivå har man kommit överens
35498: ett och högst tio år. Minimistraffet för grovt             om att samlas inom den närmaste tiden för att en
35499: narkotikabrott höjdes vid reformen från sex må-            effektivare koordinering och ett ökat samarbete i
35500: nader tili ett år. Att brottet bedöms som grovt            fråga om narkotikaupplysningen skall nås.
35501: höjer straffet betydligt även i praktiken.                    Undervisningsministeriet anser att det före-
35502:      Ett narkotikabrott anses som grovt på grun-           byggande arbetet inom narkotikabekämpningen
35503: der som utryckligen nämns i lagen. I dessa grun-           är av central betydelse. I ungdomars experiment
35504: der tas hänsyn tili narkotikans beskaffenhet och           med droger ingår ofta en blandning av flera rus-
35505: mängd, att avsevärd vinning eftersträvas, att              medel. Därför bör informationen om droger vara
35506: verksamheten är organiserad, att människor ut-             en del av en mera omfattande hälsofostran. I
35507: sätts för fara tililiv eller hälsa samt att narkotika      syfte att förebygga användningen av narkotika
35508: sprids tili minderåriga eller annars på ett hän-           finns såväl internationellt utarbetat som in-
35509: synslöst sätt. Förutsättningen för att brottsrekvi-        hemskt kampanjmaterial där upplysning om
35510: siten skall anses vara uppfyllda är att brottet även       droger ingår som ett led i förebyggandet av to-
35511: bedömt som en helhet är grovt.                             baksrökning och rusmedelsanvändning. Under-
35512:      I lagen nämns således spridning av narkotika          visningsministeriet är berett att samarbeta med
35513:  tili minderåriga som en grund för att brottet skall       andra ministerier vid planering och genomföran-
35514:  betraktas som grovt. Om narkotika distribueras            de av en upplysningskampanj riktad tili skol-
35515:  tili skolelever anses narkotikabrottet i allmänhet        eleverna. Kampanjen skulle innefatta alla elever
35516:  vara grovt. Denna nya, strängare grund har ta-            inom grund- och yrkesutbildningen och vara re-
35517:  gits in i lagen för att det är skäl att särskilt skydda   gelbundet återkommande.
35518:       Helsingforsden 29 november 1994
35519: 
35520:                                                                        Inrikesminister Mauri Pekkarinen
35521:                                               1994vp
35522: 
35523: Kirjallinen kysymys 723
35524: 
35525: 
35526: 
35527: 
35528:                                   P. Leppänen ym.: Keksintöjen verotuskohtelusta
35529: 
35530: 
35531: 
35532:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35533:    Hallitus on monissa eri yhteyksissä korosta-     teollisuutta ja tuo sen kautta myös tulosta jopa
35534: nut pk-sektorin työllisyysmerkitystä, mm. val-      ulkomaita myöten, tulee verottaja asialle: vero
35535: tion ensi vuoden talousarvioehdotuksessa seu-       saattaa olla keksinnön kokonaisarvosta jopa 70
35536: raavasti: "Tukijärjestelmien karsinta ja koordi-    prosenttia. Herää kysymys, kannattaako myydä
35537: nointi merkitsevät samalla tukiresurssien uudel-    Suomeen keksintönsä vai salakuljettaa keksintö
35538: leen kohdentamista. Tämän sekä kauppa- ja           ns. turvalliseen maahan.
35539: teollisuusministeriön kansallisen teollisuusstra-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35540: tegianja pk-yrityspoliittisen ohjelman mukaises-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35541: ti on tarvetta siirtää painopistettä yritysten ja   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35542: toimialojen tukemisesta yritystoiminnan edelly-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35543: tysten luomiseen." Edelleen hallitus toteaa
35544: omassa hallitusohjelmassaan, että verotusme-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35545: nettelyä kehitetään verovelvollisten oikeustur-            ryhtyä, ettei verotuksen kautta estettäisi
35546: vaa parantaen.                                             taitotiedon käyttöön ottamista maas-
35547:    Kun syntyy hyvä keksintö, joka palvelee mm.             samme?
35548: 
35549:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1994
35550:                     Pekka Leppänen                           Reijo Laitinen
35551: 
35552: 
35553: 
35554: 
35555:  240017
35556: 2                                          1994 vp -   KK 723
35557: 
35558: 
35559: 
35560: 
35561:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35562: 
35563:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         omatulo-osuutta kerryttää konkreettinen yritys-
35564: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          omaisuus, ansiotulo-osuutta oma toiminta.
35565: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Yrityksen omaisuuteen saattaa kuulua patent-
35566: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka             teja, malleja, valmistuskaavoja ja muita niin sa-
35567: Leppäsen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           nottuja aineettornia oikeuksia, jotka perustuvat
35568: myksen n:o 723:                                        keksijänsä henkiseen pääomaan. Näiden aineet-.
35569:                                                        tomien oikeuksien hankintameno määritetään
35570:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         niiden hankkimisesta johtuneiden todellisten
35571:        ryhtyä, ettei verotuksen kautta estettäisi      menojen perusteella edellyttäen, ettei niitä ole
35572:        taitotiedon käyttöön ottamista maas-            vähennetty jo aikaisemmin verotettavasta tulos-
35573:        samme?                                          ta. Kun yritys lunastaa toiselta oikeuden tällai-
35574:                                                        sen keksinnön hyväksikäyttöön, aineettomalle
35575:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           oikeudelle muodostuu hankintameno siitä mak-
35576: vasti seuraavaa:                                       setun todellisen hinnan perusteella. Varallisuus-
35577:                                                        verolain mukaan aineeton oikeus kuuluu molem-
35578:    Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien tu-       missa tapauksissa yrityksen veronalaisiin varoi-
35579: lot jaetaan tuloverolaissa ansio- ja pääomatuloi-      hin ja on kerryttämässä omistajalle pääomatu-
35580: hin. Yhteisöillä ja yhteisetuuksilla jakoa ei tehdä.   loa.
35581: Tuloverolain systematiikan mukaan 25 prosen-              Aineettoman oikeuden luovutuksesta eli
35582: tin verokannalla verotettavat pääomatulot mää-         myynnistä tai käyttöoikeuden luovutuksesta
35583: ritellään. Muut tulot ovat ansiotuloa, jota vero-      keksijälle maksettu hinta verotetaan hänen an-
35584: tetaan valtionverotuksessa progressiivisen astei-      siotulonaan. Tuloa ei kerrytä omaisuus vaan
35585: kon mukaan ja kunnallisverotuksessa suhteelli-         keksijän oma toiminta. Verokohtelu muuttuu
35586: sen, äyrihintaan perustuvan verokannan mu-             vasta, jos luovutettu oikeus on peritty tai saatu
35587: kaan. Kun ansiotulon verorasitusta lisäävät vielä      testamentilla taikka hankittu vastiketta vastaan,
35588: eräät maksut ja mahdollisesti perittävä kirkollis-     jolloin tulo on pääomatuloa.
35589: vero, voidaan verokantojen eron katsoa olevan             Keksijä on useimmiten työsuhteessa siihen
35590: syynä eräisiin ongelmiin.                              yritykseen, jonka palveluksessa keksintö syntyy,
35591:    Ansio- ja pääomatulon verotuksen keskinäi-          jolloin keksintö on yritysvarallisuutta. Keksijälle
35592: nen suhde ei nykyisin kuitenkaan poikkea niin          maksettu palkkio on tällöin selkeästi palkkaa.
35593: olennaisella tavalla aikaisemmasta, kuin julki-        Työnantajayritys on tarjonnut edellytykset taito-
35594: sessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää.           tiedon soveltamiseen, ja yritys on maksanut ke-
35595: Eräiden pääomatulotyyppien verorasitus on ny-          hittämisestä johtuvat menot. Jos yrityksessä pa-
35596: kyjärjestelmässä jopa aikaisempaa ankarampi.           nostetaan erityisesti innovatiivisuuteen, on mah-
35597: Vanhan verojärjestelmämme monimutkaisuus               dollista, että palkkaus jo sellaisenaan sisältää
35598: vain esti selkeän vertailun.                           korvauksen erityisosaamisestaja sen tuottamista
35599:    Tuloverolain mukaan pääomatuloa ovat                keksinnöistä, eikä niitä hinnoitella erikseen.
35600: omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta            Keksinnöt myös patentoi yleensä työnantajayri-
35601: saatu voitto ja muu sellainen tulo,jota varallisuu-    tys, jolloin patentti on osa yritysvarallisuutta.
35602: den katsotaan kerryttävän. Esimerkkeinä pää-              Siirtyminen eriytettyyn tuloverojärjestelmään
35603: omatulosta laissa mainitaan korkotulo, pörssi-         on hallituksen käsityksen mukaan ollut eräs sel-
35604: yhtiöstä saatu osinko, vuokratulo, voitto-osuus,       lainen toimenpide, jolla on tuettu yritystoimin-
35605: henkivakuutuksen tuotto, metsätalouden pää-            nan edellytyksiä. Ansiotulon korkea veroaste on
35606: omatulo, maa-aineksista saadut tulot ja luovu-         ongelma, mutta se on ratkaistava muin keinoin
35607: tusvoitto. Luonnollisen henkilön saama yritystu-       kuin esimerkiksi siirtämällä joitakin ansiotuloja
35608: lo on osin pääomatuloa ja osin ansiotuloa. Pää-        keveämmän pääomatuloverotuksen piiriin.
35609: 
35610:      Helsingissä l päivänä joulukuuta 1994
35611:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
35612:                                           1994 vp -   KK 723                                             3
35613: 
35614: 
35615: 
35616: 
35617:                                         Tili Riksdagens Talman
35618: 
35619:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       värvsinkomst. Kapitalinkomstandelen inflyter
35620: ger har Ni, Fru Talman, till ved~rbörande med-        av konkreta företagstillgångar, förvärvsin-
35621: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      komstandelen av den egna verksamheten.
35622: man Pekka Leppänen m.fl. undertecknade spörs-            Till företagets tillgångar kan höra patent, mo-
35623: mål nr 723:                                           deller, tillverkningsformler och andra s.k. imma-
35624:                                                       teriella rättigheter, som är ett resultat av upp-
35625:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        hovsmannens, dvs. uppfinnarens intellektuella
35626:        ta för att ibruktagande av know-how i          verksamhet. Anskaffningsutgiften för dessa im-
35627:        vårt land inte skall förhindras av beskatt-    materiella rättigheter fastställs på grundval av de
35628:        ningen?                                        verkliga anskaffningsutgifterna förutsatt att de
35629:                                                       inte redan tidigare har dragits av från den be-
35630:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skattningsbara inkomsten. När ett företag löser
35631: anföra följande:                                      in rätten till användningen av en sådan uppfin-
35632:                                                       ning av ett annat företag, uppstår en anskaff-
35633:     En fysisk persons och dödsbons inkomster          ningsutgift för den immateriella rättigheten som
35634: indelas i inkomstskattelagen i förvärvsinkomster      baserar sig på det verkliga pris som betalts för
35635: och kapitalinkomster. Indelningen görs inte be-       den. Enligt förmögenhetsskattelagen hör en im-
35636: träffande samfund och samfållda förmåner. En-         materiell rättighet i båda fallen tili företagets
35637: ligt systematiken i inkomstskattelagen specifice-     skattepliktiga tillgångar och den ökar ägarens
35638: ras de kapitalinkomster som beskattas med en          kapitalinkomst.
35639: skattesats om 25 %. De övriga inkomsterna är             Det pris som betalts uppfinnaren för överlåtel-
35640: förvärvsinkomster som vid statsbeskattningen          sen, dvs. för försäljningen eller för överlåtelsen av
35641: beskattas enligt en progressiv skatteskala och vid    rättigheten att använda en immateriell rättighet,
35642: kommunalbeskattningen enligt en proportionell         beskattas som hans förvärvsinkomst. Inkomsten
35643: skattesats som baserar sig på uttaxering per skat-    inflyter inte av egendom utan av uppfinnarens
35644: teöre. När vissa avgifter och eventuellt kyrko-       egen verksamhet. Den skattemässiga behand-
35645: skatten ytterligare ökar skattebördan i fråga om      lingen ändras först när den överlåtna rättigheten
35646: förvärvsinkomsten, kan skillnaden i skattesatser-     har ärvts eller erhållits genom testamente eller
35647: na anses vara orsaken tili vissa problem.             anskaffats mot vederlag, varvid inkomsten är
35648:     Förhållandet mellan beskattningen av för-         kapitalinkomst.
35649: värvs- och kapitalinkomster avviker dock inte            En uppfinnare står i allmänhet i arbetsförhål-
35650: numera på ett så väsentligt sätt från det tidigare,   lande till det företag i vars tjänst uppfinningen
35651: som man ofta låter förstå i den offentliga diskus-    blir tili. Då hör uppfinningen tili företagstili-
35652: sionen. Skattebördan i fråga om vissa typer av        gångarna. Det arvode som betalts uppfinnaren
35653: kapitalinkomst är t.o.m. större i det nuvarande       är då en tydlig lön. Arbetsgivarföretaget har er-
35654: än i det tidigare systemet. Det gamla skattesyste-    bjudit förutsättningarna för tillämpningen av
35655:  met var invecklat, vilket hindrade en klar jämfö-    know-how och företaget har betalt utgifterna för
35656:  relse.                                               utvecklandet av uppfinningen. Om företaget sat-
35657:     Enligt inkomstskattelagen är kapitalinkomst       sar särskilt på innovationer, är det möjligt att
35658:  avkastning av egendom, vinst av egendomsöver-        avlöningen redan som sådan innehåller en ersätt-
35659:  låtelse och annan motsvarande inkomst som kan        ning för det särskilda kunnandet och för de upp-
35660:  anses inflyta av egendom. Som exempel på kapi-       finningar det gett upphov till, och de kan inte
35661:  talinkomst nämns i lagen ränteinkomst, divi-         prissättas separat. Uppfinningarna patenteras
35662:  dendinkomst från börsbolag, hyresinkomst,            också i allmänhet av arbetsgivarföretaget, varvid
35663:  vinstandel, avkastning av livförsäkring, kapital-    pat~ntet hör tili företagstillgångarna.
35664:  inkomst av skogsbruk, inkomst av marksubstan-           Overgången till ett specificerat inkomst-
35665:  ser samt överlåtelsevinst. En fysisk persons före-   skattesystem har enligt regeringens uppfattning
35666:  tagsinkomst är dels kapitalinkomst, dels för-        varit en sådan åtgärd som förstärkt förutsätt-
35667: 4                                     1994 vp -   KK 723
35668: 
35669: ningarna för företagsverksamhet. Den höga         genom att man exempelvis flyttar över vissa för-
35670: skattegraden för förvärvsinkomster är ett pro-    värvsinkomster till den lindrigare kapitalin-
35671: blem, men det måste lösas med andra medel än      komstbeskattningen.
35672: 
35673:     Helsingforsden 1 december 1994
35674: 
35675:                                                                   ·Finansminister Iiro Viinanen
35676:                                                1994 vp
35677: 
35678: Kirjallinen kysymys 724
35679: 
35680: 
35681: 
35682: 
35683:                                   Vähänäkki: Rajanylityspaikan avaamisesta Parikkalan Kolmi-
35684:                                      kannasta Venäjälle
35685: 
35686: 
35687:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35688: 
35689:     ED-jäsenyyden nyt lähestyessä nousee rajan-      näjän puolella suoritettu huomattavia maantien-
35690: ylityspaikkojen tarve Suomesta Venäjälle huo-        rakennus- ja parannustöitä, ja Suomen puolella
35691: mattavasti, erityisesti Kymen läänin Etelä-Kar-      on tehty vastaavista suunnitelmia. Myöskään ei
35692: jalan maakunnassa. Etelä-Karjalahan on Ky-           tiettävästi liikenneministeriössä eikä ulkoasiain-
35693: menlaakson ohella maamme todellisin idän port-       ministeriössä vastusteta Parikkalan Kolmikan-
35694: ti, jonka kautta ED-maista virtaa huomattavalta      nan rajanylityspaikan avaamista, aluksi edes tila-
35695: osaltaan Pietarin kaupunkiin ja ns. Leningradin      päisenä, kuten Dukuniemen rajanylityspaikan
35696: alueelle suuntautuva kauppa, puhumattakaan           kohdalla on asian laita. Tilapäisen rajanylitys-
35697: siitä kaupasta, jota lähialueyhteistyön puitteissa   paikan avaaminen lienee rajavartiolaitoksen toi-
35698: tullaan käymään Suomen ja Venäjän välillä.           mivallassa.
35699: Tätä tilannetta varten tulisi maamme varautua           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35700: niin liikenneväylien rakentamisella kuin uusien      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35701: rajanylityspaikkojen avaamisellakin. Nykyisin        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35702: on Kymen läänissä seuraavat rajanylityspaikat:       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35703: Virolahden Vaalimaa (maantieliikenne: tavarat
35704: ja matkustajat), Hurppu (meriliikenne), Vainik-                Ottaen huomioon kunnollisen varau-
35705: kala, Lappeenranta (rautatieliikenne: tavarat ja            tumisen ED-jäsenyyden mukanaan tuo-
35706: matkustajat), Nuijamaa, Lappeenranta (maan-                 maan rajanylityspaikkojen lisätarpeeseen
35707: tie- ja kanavaliikenne: tavarat ja matkustajat),            Kymen läänissä, onko Hallitus valmis pi-
35708:  Imatra (maantie- ja rautatieliikenne: tavarat) ja          kaisesti avaamaan uuden rajanylityspai-
35709:  Dukuniemi (maantieliikenne: tavarat).                      kan Parikkalan kunnan Kolmikantaanja
35710:      Erityisen kipeäksi tunnetaan maantieliiken-            onko valmiutta myös kunnollisen tieyh-
35711:  teen tarpeellisuus Parikkalan kunnan Kolmikan-             teyden nopeaan rakentamiseen Kolmi-
35712:  nasta Venäjälle. Paikkakunnan kohdalla on Ve-              kannasta muuhun tiestöön?
35713: 
35714:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1994
35715: 
35716:                                           Matti Vähänäkki
35717: 
35718: 
35719: 
35720: 
35721: 240017
35722: 2                                         1994 vp -   KK 724
35723: 
35724: 
35725: 
35726: 
35727:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35728: 
35729:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa.       Suomen rajavartiolaitoksen päällikön ja Venä-
35730: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jän rajajoukkojen komentajan välisellä pöytäkir-
35731: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       jalla sen jälkeen, kun asiasta on kummassakin
35732: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vähänä-          maassa sovittu ao. viranomaisten kesken. Raja-
35733: kin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          viranomaisten viimeaikaisissa neuvotteluissa on
35734: 724:                                                  Suomen taholta esitetty laadittavaksi pöytäkirja,
35735:                                                       jossa lueteltaisiin maiden rajalla olevat tilapäiset
35736:             Ottaen huomioon kunnollisen varau-        rajanylityspaikat.
35737:          tumisen EUjäsenyyden mukanaan tuo-              Parikkalan (Kolmikanta/Syväoro) avaami-
35738:          maan rajanylityspaikkojen lisätarpeeseen     nen tilapäiseksi rajanylityspaikaksi on useaan
35739:          Kymen läänissä, onko Hallitus valmis pi-     kertaan otettu Suomen taholta esille rajaviran-
35740:          kaisesti avaamaan uuden rajanylityspai-      omaisten tapaamisissa. Viimeksi asia oli esillä
35741:          kan Parikkalan kunnan Kolmikantaanja          19.10.1994, jolloin Suomen taholta ilmoitettiin
35742:          onko valmiutta myös kunnollisen tieyh-       valmius liittää Parikkala em. pöytäkirjaan tila-
35743:          teyden nopeaan rakentamiseen Kolmi-          päisenä rajanylityspaikkana, joka oltaisiin val-
35744:          kannasta muuhun tiestöön?                    mis avaamaan vuoden 1995 kuluessa. Venäjän
35745:                                                       puolelta vastaavaa valmiutta ei tällä hetkellä ole.
35746:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Parikkalan Kolmikannan tiekysymykseen to-
35747: vasti seuraavaa:                                      dettakoon, että valtatie 6, Parikkalan rajanylitys-
35748:                                                       paikka sekä niidenjatkona valtatielinjaus Parik-
35749:    Suomen ja Venäjän rajalla toimii kuusi kan-        kala-Petroskoi on otettu mukaan Euroopan
35750: sainväliselle liikenteelle avattua rajanylityspaik-   unionin Trans-Europan Road Network (TERN)
35751: kaa. Lisäksi rajalla pidetään auki kulloinkin tar-    24.2.1994-ohjelmaan. Suomenpuoleisen tien tie-
35752: peellinen määrä tilapäisiä rajanylityspaikkoja        suunnitelmat ovat vahvistettavina ja Kaakkois-
35753: rajanläheisten alueiden yhteistyön, puutavaran-       Suomen tiepiiri on valmistautunut aloittamaan
35754: kuljetuksenja muun taloudellisen toiminnan tar-       työt (1 200m) vielä kuluvan vuoden puolella.
35755: peita varten Suomen ja Venäjän kansalaisille ja           Suomen raja vartiolaitoksella ja tullilaitoksella
35756: ajoneuvoille. Parhaillaan näistä paikoista on toi-    on siis valmius avata po. rajanylityspaikka tila-
35757: minnassa kahdeksan.                                   päiseksi rajanylityspaikaksi ja tieviranomaisilla
35758:    Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan         vastaava valmius tieyhteyksien kehittämiseen
35759: ylityspaikkoja koskevan 14.9.1994 voimaan tul-        edellyttäen, että vastaavat valmiudet voidaan to-
35760: leen sopimuksen mukaan tilapäisten rajanylitys-       deta myös Venäjän puolella.
35761: paikkojen avaaminen ja sulkeminen tapahtuu
35762: 
35763:        Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1994
35764: 
35765:                                                                 Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
35766:                                         1994 vp -   KK 724                                            3
35767: 
35768: 
35769: 
35770: 
35771:                                        Tili Riksdagens Talman
35772: 
35773:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     kommelse i ärendet träffats med berörda myn-
35774: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      digheter i de båda länderna. Vid gränsmyndighe-
35775: lem av statsrådet översänt följande av .riksdags-   ternas överläggningar den senaste tiden har det
35776: man Vähänäkki undertecknade spörsmål nr 724:        från finsk sida föreslagits att ett protokoll kunde
35777:                                                     upprättas i vilket de tillfålliga gränsövergångs-
35778:           Är Regeringen, med beaktande av or-       ställena vid gränsen mellan länderna skulle räk-
35779:        dentlig beredskap för det ökade behovet      nas upp.
35780:        av gränsövergångsställen som EU-med-            Ett öppnande av Parikkala (Kolmikanta/Sy-
35781:        lemskapet medför i Kymmene Iän, redo         väoro) som tillfålligt gränsövergångsställe har
35782:        att snabbt öppna ett nytt gränsövergångs-    flera gånger tagits upp av den finska sidan vid
35783:        ställe i Kolmikanta i Parikkala kommun,      mötena mellan gränsmyndigheterna. Senast var
35784:        och finns det beredskap för att också byg-   ärendet uppe 19.10.1994 då man från finsk sida
35785:        ga en ordentlig vägförbindelse från          meddelade att det finns beredskap att skriva in
35786:        Koimikaota tili det övriga vägnätet?         Parikkala i det nämnda protokollet som ett till-
35787:                                                     fålligt gränsövergångsställe som kunde öppnas
35788:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       under loppet av 1995. För tillfållet föreligger inte
35789: anföra följande:                                    motsvarande beredskap på den ryska sidan.
35790:                                                        Beträffande vägfrågan i Koimikaota i Parik-
35791:    Vid den finsk-ryska gränsen fungerar sex         kalakan det konstateras att riksväg 6, Parikkala
35792: gränsövergångsställen som har öppnats för inter-    gränsövergångsställe samt sträckningen Parik-
35793: nationell trafik. Vid gränsen hålls dessutom ett    kala-Petroskoj som en förlängning tili riksvä-
35794: vid envar tidpunkt erforderligt antal tillfålliga   gen har tagits med i EU:s program Trans-Euro-
35795: gränsövergångsställen öppna för finska och rys-     pean Road Network (TERN) 24.2.1994. Vägpla-
35796: ka medborgare och fordon för att genomföra          nerna för den finska delen av vägen är inlämnade
35797: samarbete i områden i närheten av gränsen, vir-     för fastställelse och Sydöstra Finlands vägdist-
35798: kestransporter och annan ekonomisk verksam-         rikt har förberett sig att inleda arbetet (1 200m)
35799: het. Som bäst fungerar åtta sådana ställen.         ännu under detta år.
35800:    Enligt överenskommelsen om övergångsstäl-           Finlands gränsbevakningsväsende och tull-
35801: len vid riksgränsen mellan Finland och Ryssland,    verket har således beredskap att öppna det aktu-
35802: viiken trädde i kraft 14.9 .1994, sker öppnandet    ella gränsövergångsstället som ett tillfålligt
35803: och stängandet av tillfålliga gränsövergångsstäl-   gränsövergångsställe och vägmyndigheterna har
35804: len genom protokoll mellan chefen för Finlands      motsvarande beredskap att utveckla vägförbin-
35805: gränsbevakningsväsende och kommendören för          delserna, under förutsättning att en liknande be-
35806: Rysslands gränstrupper efter det att överens-       redskap kan konstateras på den ryska sidan.
35807: 
35808:      Helsingforsden 1 december 1994
35809: 
35810:                                                                   Utrikesminister Heikki Haavisto
35811:                                                  1994 vp
35812: 
35813: Kirjallinen kysymys 725
35814: 
35815: 
35816: 
35817: 
35818:                                     Mäkelä: Venäjän asevoimien vahvuudesta Suomen rajojen lähei-
35819:                                        syydessä
35820: 
35821: 
35822:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35823: 
35824:    Venäjän asevoimien koko on tutkimuksissa               Venäläisen uutistoimisto Itar-Tassin mukaan
35825: todettu kaksi kertaa niin suureksi kuin virallisesti   ulkoministeri Hurd suhtautui periaatteessa ym-
35826: ilmoitettu 2,3 miljoonaa sotilasta.                    märtävästi Venäjän huoleen rajoituksista.
35827:    Saksalaisen Bild am Sonntag -lehden tietojen           TAE-sopimus rajoittaa Venäjän panssarivau-
35828: mukaan Frankfurtissa toimiva Neuvostotutki-            nujen määrää Leningradin ja Kaukasuksen soti-
35829: muksen instituutti on havainnut, että Venäjä           laspiireissä 700:aan. Muita alueita eivät TAE-
35830: kasvattaa asevoimiaan, niiden miesvahvuutta,           sopimuksen rajoitukset koske.
35831: rikollisia vastaan käytävän taistelun varjolla.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35832:    Instituutin johtaja Nikolai Normesek sanoo          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35833: mainitussa lehdessä, että Venäjän asevoimissa on       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35834: nyt 4,8 miljoonaa miestä aseissa.                      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35835:    Venäjän puolustusministeri marsalkka Pavel
35836: Gratshov on äskettäin todennut, ettei Venäjällä                  Miten Hallitus arvioi rajoillemme si-
35837: ole riittävästi panssarivaunuja Leningradin soti-             joitettujen venäläisten joukkojen määriä,
35838: laspiirin alueella, ja vaatinut muutoksia TAE-                ja
35839: sopimukseen, jotta panssarivaunujen määrää                       mikä on Hallituksen käsitys siitä, tun-
35840: voitaisiin lisätä.                                            netaanko Venäjällä tarvetta luoteisen ra-
35841:    Edellä olevista toiveistaan puolustusministeri             japuolustuksen vahvistamiseen Suomen
35842: Gratshov on Moskovassa kertonut Englannin                     puolustuspoliittisen aseman vähitellen
35843: ulkoministeri Douglas Hurdille, joka osallistui               muuttuessa?
35844: kuningatar Elisabetin Moskovan vierailuun.
35845: 
35846:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1994
35847: 
35848:                                               Tina Mäkelä
35849: 
35850: 
35851: 
35852: 
35853: 240017
35854: 2                                       1994 vp- KK 725
35855: 
35856: 
35857: 
35858: 
35859:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35860: 
35861:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Venäjän Keski-Euroopasta ja Baltiasta tapah-
35862: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tuneen vetäytymisen johdosta on joukkojen ja
35863: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tavanomaisen aseistuksen määrä Leningradin
35864: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän        sotilaspiirin eteläosissa tilapäisesti lisääntynyt.
35865: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 725:       Joukkojen lisääntyminen alueella on seurausta
35866:                                                     idän ja lännen vastakkainasettelun päättymises-
35867:           Miten Hallitus arvioi rajoillemme si-     tä. Joukot eivät ole kohdistettuja Suomea vas-
35868:        joitettujen venäläisten joukkojen määriä,    taan, emmekä koe niitä uhkana.
35869:        ja                                              Euroopan tavanomaista aseistusta koskeva
35870:           mikä on Hallituksen käsitys siitä, tun-   TAE-sopimus asettaa rajoituksia aseistuksen
35871:        netaanko Venäjällä tarvetta luoteisen ra-    määrälle lähialueillamme. TAE-sopimus, joka
35872:        japuolustuksen vahvistamiseen Suomen         neuvoteltiin alun perin kahden sotilasliiton -
35873:        puolustuspoliittisen aseman vähitellen       Natonja Varsovan liiton- välillä, asettaa enim-
35874:        muuttuessa?                                  mäismäärät viidessä asekategoriassa. Venäjän
35875:                                                     kohdalla TAE-sopimus sisältää, paitsi enim-
35876:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mäismäärät näille asekategorioille koko maan
35877: vasti seuraavaa:                                    alueella, myös erilliset enimmäismäärät tietyille
35878:                                                     asekategorioille, kuten panssarivaunuille, Venä-
35879:    Venäjällä jatkuvan uudistuskehityksen myötä      jän läntisellä sivusta-alueella, johon myös Lenin-
35880: myös asevoimien vahvuus on laskemassa. Ase-         gradin sotilaspiiri kuuluu.
35881: voimien kirjavahvuus laskee tämän vuoksi lähi-         Joukkojen ja aseistuksen määrä Leningradin
35882: vuosina noin 1,5 miljoonaan mieheen. Todelliset     sotilaspiirin alueella on jossain määrin lisäänty-
35883: rivivahvuudet ovat olleet koko ajan ilmoitettuja    nyt, mutta kokonaiskehitys on supistuva TAE-
35884: kirjavahvuuksia pienempiä mm. kutsuntojen           sopimuksestakinjohtuen. Tilapäiset lisäykset ei-
35885: epäonnistumisen vuoksi.                             vät perustu arvioihin Suomen asemasta, vaan
35886:    Leningradin sotilaspiirin alueella olevien       johtuvat yleisestä kehityksestä Euroopassa.
35887: aseellisten voimien kirjavahvuudessa ei ole ta-
35888: pahtunut suuria muutoksia, mutta rivivahvuus
35889: on vaihdellut.
35890: 
35891:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1994
35892: 
35893:                                                              Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
35894:                                          1994 vp -   KK 725                                           3
35895: 
35896: 
35897: 
35898: 
35899:                                        Tili Riksdagens Talman
35900: 
35901:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Till följd av bortdragningen av ryska trupper
35902: ger har Ni, FI"llo Talman, till vederbörande med-    från Centraleuropa och Baltikum har antalet
35903: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     trupper och konventionella vapen i de södra de-
35904: man Mäkelä undertecknade spörsmål nr 725:            lama av Leningrads militärdistrikt ökat tempo-
35905:                                                      rärt. Truppökningarna är en följd av att konfron-
35906:           Hur bedömer Regeringen antalet rys-        tationen mellan öst och väst upphört. Trupperna
35907:        ka trupper vid våra gränser, och              är inte riktade mot Finland och vi upplever dem
35908:           viiken är Regeringens uppfattning om       inte som ett hot.
35909:        ett eventuellt ryskt behov av att förstärka       CFE-avtalet om konventionell nedrustning i
35910:        gränsförsvaret i nordväst då Finlands         Europa uppställer vissa begränsningar på de mi-
35911:        försvarspolitiska ställning så småningom      litära styrkorna i vårt närområde. CFE-avtalet
35912:        förändras?                                    som ursprungligen förhandlades fram mellan två
35913:                                                      militärallianser- Nato och Warszawapakten-
35914:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        fastställer maximisiffror för fem vapenkatego-
35915: anföra fö1jande:                                     rier. För Rysslands del innehåller CFE-avtalet
35916:                                                      inte bara maximibestämmelser i dessa vapenka-
35917:    I takt med det pågående reformarbetet i Ryss-     tegorier för hela landet, utan också separata max-
35918: land håller även bemanningen vid stridskrafterna     imisiffror för vissa vapenkategorier, t.ex. pansar-
35919: på att reduceras. Det bokförda antalet kommer        vagnar, i Rysslands västra område, till vilket
35920: därför att gå ned till ca 1,5 milj. man under de     även Leningrads militärdistrikt räknas.
35921: närmaste åren. Den faktiska styrkan har hela            Antalet trupper och vapen har ökat något i
35922: tiden varit lägre än den bokförda, bl.a. på grund    Leningrads militärdistrikt, men helhetsutveck-
35923: av miss1yckade inkallelser.                          lingen är reducerande, bl.a. till följd av CFE-
35924:    I Leningrads militärdistrikt har inga större      avtalet. De tillfålliga ökningarna beror inte på
35925: förändringar skett i stridskrafternas bokförda       bedömningar av Finlands ställning, utan är bero-
35926: bemanning, meni praktiken har styrkan varierat.      ende av den allmänna utvecklingen i Europa.
35927: 
35928:      Helsingforsden 1 december 1994
35929: 
35930:                                                                   Utrikesminister Heikki Haavisto
35931:                                                  1994vp
35932: 
35933: Kirjallinen kysymys 726
35934: 
35935: 
35936: 
35937: 
35938:                                     Louvo ym.: Kansaneläkelaitoksen ja kuntien avo- ja laitoshoito-
35939:                                        tulkintojen yhdenmukaistamisesta
35940: 
35941:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35942: 
35943:     Kansalaiset, kunnat ja palvelukotien henki-        lainmuutoksia, joilla lisättäisiin melkoisesti by-
35944: löstö ovat viime aikoina useissa yhteyksissä il-       rokratiaa. Lainmuutosehdotusten mukaan kun-
35945: maisseet huolestumisensa Kansaneläkelaitoksen          nan ja paikallisen Kelan tulisi neuvotella laitos-
35946: jatkuvasti tiukentuneista tulkinnoista. Merki-         hoidon rajoista, ja ellei neuvottelutulosta synny,
35947: tyksellisin on kiista, joka koskee avohoidon ja        sosiaali- ja terveysministeriön tulisi antaa lau-
35948: laitoshoidon rajoja suhteessa sairausvakuutus-         sunto erimielisyydestä.
35949: korvauksiin. Kiistan laajennuttua koskemaan                Työryhmä ei ehdottanut riittävän selkeitä
35950: myös kansaneläkkeen osia on yhä useampien              määritelmiä avo- tai laitoshoidolle. Tähän mää-
35951: kansalaisten perusturva tullut ennalta arvaamat-       rittelyyn olisi tarvittu puolueeton asiantuntija-
35952: tomasti uhatuksi.                                      ryhmä. Mainitun työryhmän rungon muodosti-
35953:     Kela on sosiaali- ja terveydenhuollon valtion-     vat nimittäin kiistelevät osapuolet.
35954: osuusuudistukseen vedoten tulkinnut laitoshoi-             Kelan tulkintojen perusteena on esitetty myös
35955: doksi lähes kaiken palveluasumisen tai vastaa-         Kelan rahojen riittämättömyyttä. Tälläkin pe-
35956: van. Laitosasiakkailta on evätty oikeus mm. lää-       rusteella tulisi etuuksien kaventamisen tapahtua
35957: kekorvauksiin. Jopa rintamaveteraanit eivät ole        eduskunnan päätösten pohjalta eikä siirtämällä
35958: saaneet heille lain mukaan kuuluvia sairausva-         kunnille tai niiden asukkaille yllätyksenisiä lakiin
35959: kuutuskorvauksia hammashuoltoonsa. Kunta ei            perustumattomia kustannuksia. Kansalaisten
35960: näissä tilanteissa ole kuitenkaan huolehtinut hoi-     perusturvan kannalta etuuksien saamisen estävä
35961: don maksamisesta.                                      julkinen laitoshoito tulisi pyrkiä rajaamaan sel-
35962:     Kela haluaisi poistaa laitosasiakkaiksi tulkit-    keästi esimerkiksi vain vuodepotilaina tai siihen
35963:  tavilta myös kansaneläkkeen lisäosia. Kuunat-         rinnastettavassa hoidossa oleviin. Kunnilta mah-
35964:  han ovat siirtäneet laitosasiakkaita avohoitoon,      dollisesti säästyvät laitoskustannukset otettaisiin
35965:  mm. erilaisiin palveluasumismuotoihin valtio-         huomioon valtionosuuksia tarkistamaila eikä
35966:  vallan, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon valta-      Ieikkaamalla kansalaisten etuuksia.
35967:  kunnallisen suunnitelman ohjaamina. Palvelu-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35968:  rakenneuudistusta on valmisteltu puolestaan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35969:  lähinnä sosiaali- ja terveysministeriön johdol-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35970:  la. Uudenmuotoisten yksikköjen asukkaiden             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35971:  etuuksien kaventamisesta ei ole tiedotettu etu-
35972:  käteen esimerkiksi kunnille.                                     Onko Hallitus tietoinen, että Kelan
35973:     Kelan valtuutetut ovatkin useassa yhteydessä               tulkinnoilla on puututtu kansalaisten pe-
35974:  kiinnittäneet ongelmaan huomiota ja saaneet                   rusturvaan, ja
35975:  asiasta selvitystä. Keväällä Kelan ja kuntien kiis-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35976:  tely sai sosiaali- ja terveysministeriön lopulta              ryhtyä, että laitos- ja avohoito määritel-
35977:  asettamaan työryhmän, jonka tuli yhdenmukais-                 täisiin selkeästi ilman kunnissa ja Kelassa
35978:  taa osapuolten tulkinnat. Muistionsa ( 1994: 18)              laajaa byrokratiaa vaativaa menettelyä?
35979:  mukaan työryhmä ehdottaa ratkaisuksi eräitä
35980: 
35981:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1994
35982: 
35983:           Anna-Kaarina Louvo            Maija Perho-Santala        Kirsti Ala-Harja
35984:           Tuula Linnainmaa              Anneli Taina               Riitta Jouppila
35985:           Pirjo-Riitta Antvuori         Sinikka Hurskainen         Riitta Kauppinen
35986:                      Kyllikki Muttilainen                  Tuula Kuittinen
35987: 
35988: 240017
35989: 2                                        1994 vp -   KK 726
35990: 
35991: 
35992: 
35993: 
35994:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35995: 
35996:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dotetaan yhdenmukaistettavaksi sosiaalivakuu-
35997: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tusetuuksia ja sosiaali- ja terveydenhuollon pal-
35998: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      veluja koskevassa lainsäädännössä olevat laitos-
35999: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anna-           hoidon käsitteet. Lakiin otettaisiin lisäksi sään-
36000: Kaarina Louvon ym. näin kuuluvan kirjallisen         nös kunnan ja Kansaneläkelaitoksen neuvottelu-
36001: kysymyksen n:o 726:                                  velvollisuudesta siinä tapauksessa, että on epä-
36002:                                                      selvyyttä siitä, onko kunnanjärjestämässä palve-
36003:           Onko Hallitus tietoinen, että Kelan        lussa kysymys avo- vai laitoshoidosta. Tätä var-
36004:        tulkinnoilla on puututtu kansalaisten pe-     ten sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaisi la-
36005:        rusturvaan, ja                                kiin otettavan valtuutussäännöksen perusteella
36006:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       julkisen laitoshoidon ja vastaavan hoidon perus-
36007:        ryhtyä, että laitos- ja avohoito määritel-    teet. Ongelmakysymykset ratkaistaisiin pää-
36008:        täisiin selkeästi ilman kunnissa ja Kelassa   sääntöisesti Kansaneläkelaitoksen ja kunnan vä-
36009:        laajaa byrokratiaa vaativaa menettelyä?       lillä käytävissä neuvotteluissa, mutta siltä varal-
36010:                                                      ta, että neuvotteluissa ei saavutettaisi yhteisym-
36011:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         märrystä, kunnalle ja Kansaneläkelaitokselle
36012: vasti seuraavaa:                                     säädettäisiin velvollisuus yhdessä taikka erikseen
36013:                                                      pyytää asiasta sosiaali- ja terveysministeriön lau-
36014:     Valtion vuoden 1995 talousarvioesitykseen        sunto. Esitys perustuu avo- ja laitoshoidon mää-
36015: liittyen hallitus on 28.11.1994 antanut eduskun-     rittelytyöryhmän muistioon ja on sen mukainen.
36016: nalle esityksen n:o 317 laitoshoitoa koskevan        Työryhmä kuuli työnsä aikana laajasti sosiaali-
36017: lainsäädännön muuttamisesta. Esityksessä eh-         ja terveydenhuollon palvelujärjestöjä.
36018: 
36019:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1994
36020: 
36021:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
36022:                                          1994 vp -    KK 726                                          3
36023: 
36024: 
36025: 
36026: 
36027:                                        Tili Riksdagens Talman
36028: 
36029:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      och hälsovårdsservice skall förenhetligas. Vidare
36030: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        skall i lagen intas ett stadgande om förhandlings-
36031: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      skyldighet för kommunen och folkpensionsan-
36032: man Anna-Kaarina Louvo m.fl. undertecknade            stalten när det är oklart huruvida den service
36033: spörsmål nr 726:                                      kommunen ordnat skall betraktas som öppen
36034:                                                       eller anstaltsvård. Enligt förslaget skall social-
36035:           Är Regeringen medveten om att FPA i         och hälsovårdsministeriet på grundval av ett
36036:        sina tolkningar har ingripit i medborgar-      stadgande om bemyndigande som intas i lagen
36037:        nas grundtrygghet, och                         fastställa grunderna för offentlig anstaltsvård
36038:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       och motsvarande vård. Problemfrågorna skall i
36039:        för att anstaltsvård och öppenvård skall       regel avgöras vid förhandlingar mellan folkpen-
36040:        bli tydligt definierade, utan det omfattan-    sionsanstalten och kommunen, men för den hän-
36041:        de och byråkratiska förfaringssättet i         delse att samförstånd inte kan nås under för-
36042:        kommunerna och FPA?                            handlingarna stadgas för kommunen och folk-
36043:                                                       pensionsanstalten skyldighet att tillsammans el-
36044:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ler var för sig be om social- och hälsovårdsminis-
36045: anföra följande:                                      teriets utlåtande i ärendet. Propositionen baserar
36046:                                                       sig på och överensstämmer med promemorian av
36047:    1 samband med budgetpropositionen för 1995         den arbetsgrupp som hade tili uppgift att definie-
36048: avlät regeringen 28.11.1994 till riksdagen propo-     ra öppenvård och anstaltsvård. Arbetsgruppen
36049: sitionen nr 317 om ändring av den lagstiftning        hörde under arbetets gång i stor utsträckning
36050: som gäller anstaltsvård. 1 propositionen föreslås     serviceorganisationerna inom social- och hälso-
36051: att begreppen för anstaltsvård i lagstiftningen       vården.
36052: angående socialförsäkringsförmåner och social-
36053: 
36054:      Helsingforsden 2 december 1994
36055: 
36056:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
36057:                                                  1994vp
36058: 
36059: Kirjallinen kysymys 727
36060: 
36061: 
36062: 
36063: 
36064:                                     Törnqvist ym.: Työtehoseuran kotitalousosaston resurssien tur-
36065:                                         vaamisesta
36066: 
36067: 
36068:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36069: 
36070:     Euroopan unionin kuluttajapoliittisen ohjel-       sa tarkasteltaisiin koneita osana työmenetelmiä
36071: man yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut "ku-        sekä toimintojen teknistaloudellisiaja ergonomi-
36072: luttajien oikeus saada tietoja ja valistusta". Oh-     sia vaatimuksia".
36073: jelmassa on korostettu kuluttajalle annettavan            Kuluttajatutkimuksen ja -valistuksen tarpeis-
36074: informaation merkitystä, "jotta kuluttaja pystyi-      ta huolimatta ei Työtehoseuran kotitalousosas-
36075: si a) arvioimaan tuotteen ja palvelun laatua,          ton valtionapua nostettu kuluttajahallinnon or-
36076: määrää ja hintaa, b) tekemään järkevän valin-          ganisoinnin yhteydessä eikä senjälkeen tehtävien
36077: nan kilpailevien hyödykkeiden välillä, c) käyttä-      vaatimalle tasolle. Todellisuudessa kehitys on ol-
36078: mään hyödykkeitä turvallisesti ja tyydyttävästi        lut päinvastainen. Vuonna 1992leikattiin Työte-
36079: sekä e) vaatimaan hyvitystä vahingoista tai vam-       hoseuran kotitalousosaston valtionapua yli 20
36080: moista, joita hyödykkeiden käyttö on aiheutta-         prosenttia (330 000 mk), minkä seurauksena
36081: nut". Niin EU:n kuin Suomenkin kuluttajapoli-          osaston toimintaa on jouduttu supistamaan vä-
36082: tiikan tärkeitä keinoja ovat tuote- ja hintavertai-    hentämällä tutkimushenkilöstöä yli 30 prosent-
36083:  lut. Työtehoseuran kotitalousosaston toiminta-        tia henkilötyövuosista verrattuna vuoteen 1991.
36084:  alaan on kuulunut vuosikymmenien ajan kotita-         Erittäin huolestuttavaksi tilanteen ensi vuonna
36085:  louskoneita, -laitteita ja välineitä sekä asunnon     tekee kuluttajaviraston ilmoitus valtionavun
36086:  kalusteita koskevien tuotevertailujen tekeminen       leikkauksesta vuoden 1995 osalta 16,6 prosentil-
36087:  ottaen huomioon yksittäisten ominaisuuksien li-       la (195 000 mk).
36088:  säksi tuotteen toimintakokonaisuus, kansalliset          Pystyäkseen vastaamaan kansallisella tasolla
36089:  olosuhteet, kuluttajien erilaiset käyttötarpeet ja    osaamiensa erikoisalojen lisääntyneisiin tutki-
36090:  vaatimukset sekä ympäristö- ja energiavaikutuk-       mustarpeisiin ja osallistumaan kansainväliseen,
36091:  set.                                                  erityisesti eurooppalaiseen tutkimusyhteistyö-
36092:      Suomessa kuluttajahallinnon uudelleenorga-        hön ja standardisointiin Työtehoseuran kotita-
36093:  nisoinnin yhteydessä 1.6.1990 saivat kuluttajavi-     lousosasto esitti vuoden 1995 valtionapuano-
36094:  ranomaiset laaja-alaisen tehtävän kuluttajapoli-      muksessa toimintatuen saattamista vuoden 1991
36095:  tiikan tavoitteiden toteuttamisessa. Samassa yh-      tasolle eli 1 530 000 markkaan. Tutkimuksen laa-
36096:  teydessä siirrettiin kotitalous- ja kuluttajatutki-   tutason ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaa-
36097:  musta suorittavan Työtehoseuran kotitalous-           minen edellyttävät tutkimuslaitteiden uusimista,
36098:  osaston valtionapu valtion kuluttajatutkimus-         mittausolosuhteiden vakioimista ja standardin-
36099:  toiminnan ehdotuksen mukaan (Kom.miet.                mukaisen mittausjärjestelmän käyttöönottoa,
36100:   1989:33) myös kauppa- ja teollisuusministeriöön      mistä aiheutuviin kustannuksiin on arvioitu li-
36101:  kuluttajaviraston kautta jaettavaksi. Mainittu        säksi valtion kertamäärärahan tarpeeksi noin
36102:   toimikunta esitti silloin Työtehoseuran kotita-      360 000 mk. EU:n kuluttajatutkimukseen ja
36103:  lousosaston toimintaa kehitettäväksi edelleen         standardien valmistelutyöhön osallistuminen
36104:   kuluttajien tarpeita palvelevaan suuntaan siten,     edellyttää laatunormien mukaisia tutkimusolo-
36105:  että "kotitalouskoneiden ja -laitteiden käyttö-       suhteita.
36106:   ominaisuuksien tutkimus, tuotekehitys ja tutki-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36107:   mukseen liittyvien menetelmien kehittäminen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36108:   keskitettäisiin yhä enenevässä määrin Työteho-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36109:   seuran kotitalousosastolle. Tutkimustoiminnas-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36110: 
36111:  240017
36112: 2                                     1994 vp -   KK 727
36113: 
36114:          Miten Hallitus aikoo turvata Työteho-         lisääntyneet tutkimustarpeet ja osallistu-
36115:       seuran kotitalousosaston resurssit siten,        maan eurooppalaiseen tutkimusyhteis-
36116:       että se pystyy suorittamaan erikoisalojen        työhön ja standardisointiin?
36117: 
36118:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1994
36119: 
36120:         Kerttu Törnqvist              Sinikka Hurskainen          Anna-Liisa Kasurinen
36121:         Virpa Puisto                  Marja-Liisa Tykkyläinen     Tuula Kuittinen
36122:                                         1994 vp -   KK 727                                           3
36123: 
36124: 
36125: 
36126: 
36127:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36128: 
36129:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työtehoseuran kotitalousosasto on joutunut
36130: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sopeuttamaan toimintansa näihin taloudellisiin
36131: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kehyksiin. Samanaikaisesti Työtehoseuran koti-
36132: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kerttu         talousosasto on kuitenkin tehostanut toimin-
36133: Tömqvistin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      taansa ja kehittänyt maksullisia palveluitaan.
36134: myksen n:o 727:                                         Toimintojen kehittämiseksi hyödyketutki-
36135:                                                     muksen alueella ovat kuluttajatutkimuskeskus ja
36136:           Miten Hallitus aikoo turvata Työteho-     Työtehoseura tehneet sopimuksen yhteistyöstä,
36137:        seuran kotitalousosaston resurssit siten,    joka sisältää mm. laitosten henkilöstöstä muo-
36138:        että se pystyy suorittamaan erikoisalojen    dostetun pysyvän yhteistyöryhmän. Yhteistyö-
36139:        lisääntyneet tutkimustarpeet ja osallistu-   ryhmän tavoitteena on vahvistaa edelleen tutki-
36140:        maan eurooppalaiseen tutkimusyhteis-         muslaitosten keskinäistä yhteistyötä ja valmiuk-
36141:        työhön ja standardisointiin?                 sia vastata joustavasti kuluttajaviranomaisten
36142:                                                     samoin kuin muidenkin tiedontarvitsijoiden tar-
36143:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        peisiin. Säännöllisen yhteistoiminnan on tarkoi-
36144: vasti seuraavaa:                                    tus myös selkeyttää kuluttajatutkimuskeskuksen
36145:                                                     ja Työtehoseuran kotitalousosaston tehtävä-
36146:    Työtehoseuran kotitalousosaston valtionapu       aluetta ulospäin.
36147: on vuodesta 1991 alkaenjaettu kauppa- ja teolli-        Valtionavun leikkaamista on osaltaan pyritty
36148: suusministeriön alaisen kuluttajaviraston kaut-     korvaamaan kauppa- ja teollisuusministeriön
36149: ta. Kuten kysymyksen perusteluissa on esitetty,     sekä kuluttajaviraston myöntämillä tutkimus-
36150: Työtehoseuran kotitalousosaston valtioapua on       määrärahoilla. Sekä ministeriö että kuluttajavi-
36151: vuonna 1992 ja vuotta 1995 koskien jouduttu         rasto ovat rahoittaneet viime aikoina useita Työ-
36152: valtiontalouden tilanteen johdosta jossain mää-     tehoseuran kotitalousosaston tutkimusprojekte-
36153: rin leikkaamaan. Näin on jouduttu menettele-        ja.
36154: mään monilla muillakin toimialoilla.
36155: 
36156:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1994
36157: 
36158:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
36159: 4                                         1994 vp -   KK 727
36160: 
36161: 
36162: 
36163: 
36164:                                         Tili Riksdagens Talman
36165: 
36166:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Arbetseffektivitetsföreningens hushållsavdel-
36167: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ning har varit tvungen att anpassa sin verksam-
36168: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      het efter dessa ekonomiska betingelser. Samtidigt
36169: man Kerttu Törnqvist m.fl. undertecknade              har den ändå effektiverat sin verksamhet och
36170: spörsmål nr 727:                                      utvecklat sina avgiftsbelagda tjänster.
36171:                                                          I syfte att utveckla undersökningar som gäller
36172:            Hur har Regeringen för avsikt att tryg-    nyttigheter har konsumentforskningscentralen
36173:        ga Arbetseffektivitetsföreningens hus-         och Arbetseffektivitetsföreningen slutit ett avtal
36174:        hållsavdelnings resurser så att den kan        om samarbete som skall bedrivas bl.a. inom en
36175:        tillfredsställa de ökade behoven av forsk-     permanent arbetsgrupp som består av personai
36176:        ning på olika specialområden och delta i       från forskningscentralen och föreningen. Samar-
36177:        forskningssamarbetet och standardise-          betsgruppen har som mål att ytterligare intensi-
36178:        ringen inom Europa?                            fiera samarbetet mellan forskningsinstituten och
36179:                                                       förbättra deras beredskap att flexibelt tillfreds-
36180:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ställa konsumentmyndigheternas och också an-
36181: anföra följande:                                      dras behov av information. Meningen är att den-
36182:                                                       na regelbundna samverkan också skall göra kon-
36183:     Statsbidraget till Arbetseffektivitetsförening-   sumentforskningscentralens och Arbetseffektivi-
36184: ens hushållsavdelning har sedan 1991 givits ge-       tetsföreningens hushållsavdelnings uppgiftsom-
36185: nom konsumentverket, som lyder under han-             råden klarare utåt sett.
36186: dels- och industriministeriet. Såsom det konsta-         Nedskärningen i statsbidraget har delvis kom-
36187: teras i motiveringen till spörsmålet, har det va-     penserats med forskningsanslag som handels-
36188: rit nödvändigt att i någon mån skära ned 1992         och industriministeriet och konsumentverket har
36189: och 1995 års statsbidrag till Arbetseffektivitets-    beviljat. Såväl ministeriet som konsumentverket
36190: föreningens hushållsavdelning på grund av lä-         har under senare tid finansierat flera av de forsk-
36191: get i statshushållningen. Denna åtgärd har varit      ningsprojekt som Arbetseffektivitetsföreningens
36192: nödvändig också inom många andra verksam-             hushållsavdelning har genomfört.
36193: hetsområden.
36194: 
36195:      Helsingfors den 25 november 1994
36196: 
36197:                                                                            Minister Pertti Salolainen
36198:                                               1994 vp
36199: 
36200: Kirjallinen kysymys 728
36201: 
36202: 
36203: 
36204: 
36205:                                   Myller ym.: Ylioppilastutkintoa suorittamattomien opiskelumah-
36206:                                      dollisuuksien turvaamisesta ammatillisessa koulutuksessa
36207: 
36208:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36209: 
36210:    Peruskoulupohjaisessa ammatillisessa koulu-      sen koulunkaan kautta ei tulevaisuudessa pääse
36211: tuksessa ollaan siirtymässä ensi syksystä alkaen    jatkamaan opisto- tai korkea-asteelle.
36212: peräkkäiseen koulutusrakenteeseen. Tämä tulee          Opetusministeriössä on tehty myös päätös ot-
36213: merkitsemään koulutuksellisten umpiperien syn-      taa II asteen ammatilliseen koulutukseen perus-
36214: tymistä, koska peruskoulun oppimäärä yhdistet-      koulun suorittaneita ja ylioppilaita samoihin
36215: tynä työkokemukseen ei enää mahdollistaisi ha-      opetusryhmiin. Onnistuakseen tämä edellyttäisi
36216: keutumista opistotason kautta korkea-asteen         todellista mahdollisuutta eriyttää opetusta mo-
36217: opintoihin. Myös ei-ylioppilaiden mahdollisuu-      lempien ryhmien tarpeiden mukaan. Nykyisillä
36218: det edetä opisto- ja korkea-asteelle perustutkin-   resursseilla tämä ei onnistu, ja se vähentää edel-
36219: non suorittamisen jälkeen heikkenevät, koska        leen ylioppilaiden kiinnostusta hakeutua tähän
36220: nämä paikat ovat OPM:n nuorten ammatillisen         koulutukseen.
36221: koulutuksen rakenteesta annetun kirjeen mu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36222: kaan tarkoitetut ylioppilastutkinnon suoritta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36223: neille.                                             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36224:    Opetusministeriön 7.6.1994 päivätyssä kir-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36225: jeessä todetaan, että ylioppilaat siirtyvät pää-
36226: sääntöisesti suoraan opisto- tai ammatilliselle               Onko Hallitus tietoinen, että ammatil-
36227: korkea-asteelle. Toisaalta on olemassa mitoitus-           liseen koulutukseen on syntymässä umpi-
36228: ohje, jonka mukaan korkea-asteen aloituspaik-              periä: ylioppilastutkintoa suorittamatto-                          j
36229: koja perustetaan 60 prosentille ikäluokasta. Jo            mien mahdollisuudet päästä jatkamaan
36230: nyt vähintään tuo määrä jatkaa peruskoulun jäl-            opisto- ja korkea-asteella tulevat käytän-
36231:                                                                                                                              j
36232: keen lukiossa. Näiden laskutoimitusten jälkeen             nössä poistumaan, ja jos on,                                     j
36233: näyttää varsin todennäköiseltä, että sen parem-               mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt                         j
36234: min työelämän kautta kuin II asteen ammatilli-             tai ryhtyy asian korjaamiseksi?
36235:                                                                                                                           j
36236:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1994                                                                             j
36237:          Riitta Myller                  Anna-Liisa Kasurinen          Erja Lahikainen                                   j
36238:          Marjatta Vehkaoja              Mikko Rönnholm                Lauri Metsämäki                                  j
36239:          Marja-Leena Viljamaa           Matti Luttinen                Raimo Vuoristo
36240:          Marja-Liisa Tykkyläinen        Jukka Gustafsson              Iiris Hacklin                                   j
36241:          Tarja Kautto                   Kyllikki Muttilainen          Ulla Anttila                                   j
36242:          Pekka Haavisto                 Reijo Laitinen                Heikki Rinne
36243:          Jukka Roos                     Virpa Puisto                  Martti Korhonen                               j
36244:          Tuija Maaret Pykäläinen        Jussi Ranta                   Kari Rajamäki                                j
36245:                    Tuula Kuittinen                           Leea Hiltunen                                        j
36246:                                                                                                                  j
36247:                                                                                                                 j
36248:                                                                                                                j
36249:                                                                                                               j
36250: 240017                                                                                                       j
36251:                                                                                                             j
36252:                                                                                                            j
36253:                                                                                                           j
36254:                                                                                                          j
36255:                                                                                                           1
36256:                                                                                                           1
36257:                                                                                                           1
36258:                                                                                                               1
36259:                                                                                                               1
36260: 2                                        1994 vp -   KK 728
36261:                                                                                                               1
36262:                                                                                                                   1
36263:                                                                                                                   1
36264:                                                                                                                   1
36265:                                       Eduskunnan Puhemiehelle                                                         1
36266:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lähialan opisto- tai ammatillisen korkea-asteen                  1
36267: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        opintoihin, jolloin luonnollisesti ammatillisesta                1
36268: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      perustutkinnosta hyväksiluettavien opintojen
36269: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta          määrä on pienempi kuin jatkettaessa opintoja                         1
36270: Myllerin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      samalla koulutusalalla. Opiskelijan kannalta on                      1
36271: sen n:o 728:                                         ensiarvoisen tärkeää, että tässä vaiheessa tarjou-
36272:                                                      tuujoustava mahdollisuus urasuunnitelmien tar-                       1
36273:           Onko Hallitus tietoinen, että ammatil-     kistamiseen ja tarvittaessa tavoittelemansa am-                          1
36274:        liseen koulutukseen on syntymässä umpi-       matin vaihtamiseen siten, että jo suoritetut opin-
36275:        periä: ylioppilastutkintoa suorittamatto-     not voidaan kuitenkin täysimääräisesti lukea hy-                         1
36276:        mien mahdollisuudet päästä jatkamaan          väksi. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet                          1
36277:        opisto- ja korkea-asteella tulevat käytän-    voivat halutessaan- samoin kuin lukion suorit-
36278:        nössä poistumaan, ja jos on,                  taneet - mennä välillä työelämään ja jatkaa                                  1
36279:           mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt       opintojaan seuraavalla koulutusasteella vasta                                1
36280:        tai ryhtyy asian korjaamiseksi?               myöhemmin.
36281:                                                         Käytännössä jo usean vuoden ajan ns. ylioppi-                             1
36282:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lassuma on aiheuttanut sen, että ylioppilaat ovat                                1
36283: vasti seuraavaa:                                     jossain määrin vallanneet myös peruskoulupoh-
36284:                                                      jaisiksi suunniteltuja koulutuspaikkoja. Tämä
36285:    Valtioneuvoston 18.6.1993 päättämän koulu-        on ollut mahdollista, koska voimassa oleva mi-
36286: tuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutki-      toituskäytäntö ei tunne ns. pohjakoulutuksen
36287: muksen kehittämissuunnitelman ja 26.5.1994           mukaista mitoitusta, vaan oppilaitoksen ylläpi-
36288: ammatillisen koulutuksen koulutuspituuksista         täjä on voinut viime kädessä päättää järjestä-
36289: tekemän päätöksen sekä opetusministeriön             mänsä koulutuksen pohjakoulutusvaatimukses-
36290: 7.6.1994 nuorten ammatillisen koulutuksen ra-        ta. Ylioppilaiden määrää ammatillisessa koulu-
36291: kenteesta tekemän päätöksen mukaisesti perus-        tuksessa on lisännyt myös se, että peruskoulu-
36292: koulupohjaisessa koulutuksessa siirrytään pe-        pohjaisissa ryhmissä vapaiksi jääneille paikoille
36293: räkkäiseen koulutusrakenteeseen 1.8.1995 läh-        on voitu ottaa ylioppilaita.
36294: tien. Tämä tarkoittaa sitä, että edetäkseen perus-      Ylioppilastutkintoa suorittamattomien opis-
36295: koulupohjalta opistoasteelle, ammatilliselle kor-    kelumahdollisuuksien turvaaminen siten, että
36296: kea-asteelle tai ammattikorkeakouluopintoihin        etenemisväylä peruskoulupohjalta opisto- ja am-
36297: opiskelijan tulee ensin suorittaa nykyistä koulu-    matillisen korkea-asteen kuin myös ammattikor-
36298: asteen koulutusta vastaava ammatillinen perus-       keakoulu-ja viime kädessä korkeakouluopintoi-
36299: tutkinto, jonka laajuus voi olla 80, 100 tai 120     hin muodostuisi myös käytännössä todelliseksi
36300: opintoviikkoa. Koulutuspituuksia ei uudistuk-        vaihtoehdoksi, on tarkoituksenmukaisesti toteu-
36301: sen yhteydessä ole muutettu, vaan peruskoulu-        tettavissa perustutkinnon suorittaneiden jatko-
36302: pohjalta etenevän opiskelijan on edelleenkin         opintokelpoisuutta laajentamalla ja ammatillista
36303: mahdollista valmistua opisto- tai ammatillisen       väylää tukevilla opiskelijavalintaperusteilla sekä
36304: korkea-asteen tutkintoon keskimäärin samassa         viime kädessä pohjakoulutuksen mukaisilla aloi-
36305: ajassa kuin nykyisessä yleisjaksoon perustuvassa     tuspaikkakiin tiöillä.
36306: järjestelmässä.                                          Opetusministeriössä valmistellaan parhail-
36307:    Sen lisäksi, että uudistus selkeyttää koulutus-   laan säännösten muuttamista siten, että pääsy-
36308: rakennetta ja parantaa tutkintojen kansainvälis-     vaatimuksena opisto- ja ammatillisen korkea-as-
36309: tä vertailtavuutta, se tuo opiskelijoiden kaipaa-    teen koulutukseen tulisi olemaan ammatillinen
36310: maa joustavuutta ja valinnaisuutta opiskeluun.       perustutkinto tai ylioppilastutkinto tai lukion
36311: Tarkoituksena on, että perustutkinnon suoritta-       oppimäärä.
36312: neet voivat uuden rakenteen mukaisessa koulu-            Nuorten ammatillisen koulutuksen mitoitus-
36313: tuksessa hakeutua myös muun kuin saman tai           käytäntöä tullaan uudistamaan peräkkäiseen
36314:                                        1994 vp -   KK 728                                         3
36315: 
36316: koulutusrakenteeseen paremmin soveltuvaksi.        eri koulutusasteilla alkava koulutus pohjakoulu-
36317: Uusi käytäntö on tarkoitus ottaa käyttöön jo       tuksen mukaan, jotta eri koulutusväylien toimi-
36318: vuonna 1996 alkavan koulutuksen mitoitukses-       vuus tulisi mahdollisimman hyvin turvatuksi.
36319: sa, jonka valmistelu ministeriössä ajoittuu ke-    Siirtymävaiheen mitoituksissa peruskoulupoh-
36320: väälle 1995. Tässä yhteydessä selvitetään myös,    jaisen väylän toimivuuteen tullaan kiinnittä-
36321: onko uudessa järjestelmässä tarpeen kiintiöidä     mään erityistä huomiota.
36322: 
36323:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
36324: 
36325:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
36326: 4                                         1994 vp- KK 728
36327: 
36328: 
36329: 
36330: 
36331:                                          Tili Riksdagens Talman
36332: 
36333:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       grundexamen i den utbildning som följer den nya
36334: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         strukturen skall kunna söka till studier på insti-
36335: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tutnivå och högre nivå också utanför samma
36336: man Riitta Myller m.fl. undertecknade spörsmål         bransch eller en närliggande bransch, varvid an-
36337: nr 728:                                                talet studier som kan räknas tillgodo i den yrkes-
36338:                                                        inriktade grundexamen självfallet är mindre än
36339:           Är Regeringen medveten om att det            om den studerande fortsätter studierna inom
36340:        håller på att uppstå återvändsgränder           samma utbildningsområde. Ur studerandens
36341:        inom yrkesutbildningen: möjligheterna           synpunkt är det ytterst viktigt att det i detta skede
36342:        för dem som inte har avlagt studentexa-         erbjuds en smidig möjlighet att justera planerna i
36343:        men att fortsätta studierna på institutnivå     fråga om yrkesbana och vid behov byta det yrke
36344:        eller inom yrkesutbildning på högre nivå        som eftersträvas så att redan genomförda studier
36345:        kommer i praktiken att försvinna, och om        dock till fullo kan räknas till godo. De som avlagt
36346:        så är fallet,                                   en yrkesinriktad grundexamen kan om de så vill
36347:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       -liksom de som genomgått gymnasiet- gå ut i
36348:        eller kommer den att vidta för att rätta till   arbetslivet en tid och fortsätta studierna på föl-
36349:        detta?                                          jande utbildningsnivå senare.
36350:                                                           1 praktiken har den s.k. studentströmmen re-
36351:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          dan i flera års tid medfört att studenterna i viss
36352: anföra följande:                                       utsträckning har tagit över också de utbildnings-
36353:                                                        platser som varit tänkta som grundskolbaserade.
36354:     Enligt den av statsrådet 18.6.1993 fastställda     Detta har varit möjligt eftersom gällande dimen-
36355: planen för utveckling av utbildningen och av           sioneringspraxis inte känner till någon dimensio-
36356: forskningen vid högskolorna och statsrådets be-        nering enligt grundutbildning, utan huvudman-
36357: slut 26.5.1994 om utbildningstiderna inom yrkes-       nen för läroanstalten har i sista hand kunnat
36358: utbildningen samt undervisningsministeriets be-        besluta om kravet på grundutbildning för den
36359: slut 7.6.1994 om strukturen på yrkesutbildningen       utbildning som han ordnar. Antalet studenter i
36360: för unga övergår man inom den grundskolbase-           yrkesutbildning har också ökat i och med att det
36361: rade utbildningen till en struktur med stegvis         varit möjligt att ta in studenter till ledigblivna
36362: utbildning 1.8.1995. Detta innebär att för att en      platser i grundskolbaserade grupper.
36363: studerande skall kunna gå vidare från grundsko-           Tryggandet av studiemöjligheterna för dem
36364: la till institutnivå, yrkesutbildning på högre nivå    som inte har avlagt studentexamen så att vägen
36365: eller yrkeshögskolestudier måsta han först avläg-      vidare från grundskola till institutnivå och yrkes-
36366: ga en yrkesinriktad grundexamen som motsvarar          utbildning på högre nivå liksom också till yrkes-
36367: den nuvarande utbildningen på skolnivå och som         högskole- och i sista hand högskolestudier även i
36368: kan omfatta 80, 100 eller 120 studieveckor. Ut-        praktiken blir ett verkligt altemativ kan genom-
36369: bildningstiderna har inte ändrats i samband med        föras på ett ändamålsenligt sätt genom att behö-
36370: reformen utan en studerande som går vidare med         righeten för fortsatta studier utvidgas för dem
36371: grundskola som bas har fortfarande möjlighet att       som avlagt grundexamen och genom antagnings-
36372: utexamineras för en examen på institutnivå eller       grunder som stöder den yrkesinriktade vägen
36373: högre nivå på i genomsnitt samma tid som i det         samt i sista hand genom nybörjarplatskvoter en-
36374: nuvarande systemet som bygger på allmän pe-            ligt grundutbildning.
36375: riod.                                                     Vid undervisningsministeriet bereds som bäst
36376:     F örutom att reformen gör utbildningsstruktu-      en ändring av stadgandena så att inträdeskravet
36377: ren klarare och förbättrar examinas internatio-        för utbildning på institutnivå och högre nivå skall
36378: nella jämförbarhet för den också med sig den           vara yrkesinriktad grundexamen eller studentex-
36379: smidighet och valfrihet i studierna som de stude-      amen eller gymnasiets lärokurs.
36380: rande saknat. Avsikten är att de som avlagt               Dimensioneringspraxis i fråga om yrkesut-
36381:                                        1994 vp -   KK 728                                         5
36382: 
36383: bildningen för unga kommer att reformeras så att   det nya systemet behövs kvoter en1igt grundut-
36384: den bättre 1ämpar sig för den nya utbi1dnings-     bildning för den utbi1dning som inleds på olika
36385: strukturen. Avsikten är att tai bruk denna nya     utbildningsnivåer för att olika utbildningsvägar
36386: praxis redan vid dimensioneringen av den utbild-   skall fungera så vä1 som möj1igt. Vid dimensione-
36387: ning som in1eds 1996. Vid ministeriet infaller     ringen under övergångsskedet kommer särski1d
36388: beredningen av denna dimensionering våren          vikt att 1äggas vid att den grundsko1baserade
36389: 1995. I detta sammanhang utreds också om det i     utbildningsvägen fungerar.
36390: 
36391:      Helsingforsden 30 november 1994
36392: 
36393:                                                    Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
36394:                                                 1994vp
36395: 
36396: Kirjallinen kysymys 729
36397: 
36398: 
36399: 
36400: 
36401:                                    Tennilä: Martin-Tulppion tieosuuden peruskorjaamisesta Savu-
36402:                                       koskella
36403: 
36404: 
36405:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36406:    Martin ja Tulppion välinen tieosuus Savukos-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36407: ken kunnassa on erittäin huonossa kunnossa.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36408: Tien kuntoa on edelleen heikentänyt uiton lop-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36409: pumisesta aiheutunut puiden rekkakuljetusten          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36410: lisääntyminen. Tien kehnous haittaa paikallisia
36411: asukkaita ja puunkuljetusta sekä turismia. Erä-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
36412: vaellusturistit ajavat kyseistä tietä mennessään             Martin-Tulppion tieosuuden peruskor-
36413: Savukoskelta UKK-puistoon. Kun UKK-puis-                     jaamisen kiirehtimiseksi Savukosken
36414: tosta tehtiin päätös, sovittiin, että tie kunnoste-          kunnassa?
36415: taan ns. kompensaatiovaroin eli muuten kuin
36416: Lapin tiepiirin rahoilla.
36417:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1994
36418:                                          Esko-Juhani Tennilä
36419: 
36420: 
36421: 
36422: 
36423: 240017
36424: 2                                      1994 vp -   KK 729
36425: 
36426: 
36427: 
36428: 
36429:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
36430: 
36431:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
36432: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vasti seuraavaa:
36433: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
36434: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         Polkutiejakson Martti-Tulppio pituus on 50
36435: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-      km, ja sen parantaminen kokonaisuudessaan
36436: myksen n:o 729:                                    maksaa noin 40 milj. mk. Tielaitos on esittänyt
36437:                                                    työministeriölle, että työllisyysohjelmaan otet-
36438:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy    taisiin tiestä väli Martti-Rovala (pituus 21 km,
36439:        Martin-Tulppion tieosuuden peruskor-        kustannusarvio 18 milj. mk). Ensi vuoden työlli-
36440:        jaamisen kiirehtimiseksi Savukosken         syystyöohjelma valmistellaan työministeriössä ja
36441:        kunnassa?                                   esitellään sieltä valtioneuvoston päätettäväksi.
36442: 
36443:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994
36444: 
36445:                                                                 Liikenneministeri Ole Norrback
36446:                                        1994 vp -   KK 729                                          3
36447: 
36448: 
36449: 
36450: 
36451:                                       Tili Riksdagens Talman
36452: 
36453:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
36454: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     anföra följande:
36455: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-
36456: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-          Längden på gångstigavsnittet Martti-Tulp-
36457: mål nr 729:                                        pio är 50 km och dess grundförbättring kostar i
36458:                                                    sin helhet 40 miljoner mark. Vägverket har före-
36459:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     slagit arbetsministeriet att avsnittet Martti-
36460:        ta i syfte att påskynda grundrepareringen   Rovala (längd 21 km, kostnadsberäkningen 18
36461:        av vägavsnittet mellan Martti-Tulppio       miljoner mark) skall tas med i sysselsättningspro-
36462:        i Savukoski kommun?                         grammet för 1995. Arbetsministeriet uppgör sys-
36463:                                                    selsättningsprogrammet för nästa år och före-
36464:                                                    drar det för avgörande vid statsrådet.
36465: 
36466:      Helsingforsden 28 november 1994
36467: 
36468:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
36469:                                                 1994vp
36470: 
36471: Kirjallinen kysymys 730
36472: 
36473: 
36474: 
36475: 
36476:                                    U. Anttila ym.: Omaishoidon tukeen liittyvien säädösten soveltami-
36477:                                        sesta
36478: 
36479: 
36480:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36481:    Omaishoidon tukeen kuuluvista palveluista ja       Sosiaalilautakunnat ovat joissakin kunnissa
36482: omaishoitajan oikeudesta lomaan ja muuhun             asettaneet tuelle tarveharkinnan tai sulkeneet
36483: vapaaseen sekä hoidon järjestämisestä hoitajan        tuen ulkopuolelle eläkkeellä olevat omaishoita-
36484: poissaolojen aikana säädetään asetuksella. Ase-       jat. Toisissa kunnissa omaishoitajalle ei ole jär-
36485: tuksen mukaan omaishoitoa täydentävistä pal-          jestetty mahdollisuutta vapaaseen. Mielestämme
36486: veluista ja omaishoitajan vapaasta on sovittava       ei ole perusteltua tulkita kunnallista itsehallintoa
36487: kunnan ja omaishoitajan välisessä sopimuksessa.       niin laajasti, että kunta voisi kokonaan kieltäy-
36488: Sopimukseen liitetään hoito- ja palvelusuunni-        tyä antamasta kuntalaisille jotakin sosiaalipalve-
36489: telma, josta nämä seikat käyvät ilmi.                 lua tai asettaa kunnan asukkaat eri asemaan pal-
36490:    Omaishoitajalle on järjestettävä vapaata hoi-      velujen saannissa iän tai muun syrjivän perusteen
36491: dosta sen mukaan, miten rasittavaksi hoitotyö         nojalla.
36492: on hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36493: katsottava. Asetusta ei voi tulkita niin, ettei va-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36494: paata tarvitsisi ollenkaan pyrkiä järjestämään.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36495:    Omaishoitoa täydentävistä palveluista vastaa       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36496: se kunta, joka sosiaalihuoltolain 3luvun mukaan
36497: on velvollinenjärjestämään hoidettavalle sosiaa-                 Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
36498: lipalveluja.                                                  omaishoidon tuen soveltamisessa nouda-
36499:    Omaishoidonjärjestämisessä on suuria kunta-                tetaan yhtenäisiä ja tasa-arvon turvaavia
36500: kohtaisia eroja. Jotkut kunnat eivät ole varan-               periaatteita kaikkialla maassa?
36501: neet lainkaan määrärahoja omaishoidon tukeen.
36502: 
36503:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1994
36504: 
36505:           Ulla Anttila                   Kyllikki Muttilainen            Outi Ojala
36506:           Marja~!a Vehkaoja              Riitta Kauppinen                Hannu Kemppainen
36507:           Saimi Aäri                     Leea Hiltunen                   Maija Perho-Santala
36508:           Pirjo-Riitta Antvuori          Kirsti Ala-Harja                Anneli Taina
36509:           Jouko Skinnari                 Virpa Puisto                    Hannele Luukkainen
36510:           Aino Suhola                    Heli Astala                     Pekka Leppänen
36511:           Erkki Pulliainen               Satu Hassi                      Tuija Maaret Pykäläinen
36512:                                          Paavo Nikula
36513: 
36514: 
36515: 
36516: 
36517: 240017
36518: 2                                        1994 vp -   KK 730
36519: 
36520: 
36521: 
36522: 
36523:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36524: 
36525:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dessaan ovat arvioitavissa vielä tämän syksyn
36526: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        aikana.
36527: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Kunnista yli 88 prosenttia vastasi kyselyyn.
36528: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-     Selvityksestä saatujen ennakkotietojen mukaan
36529: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         hoidettavista yli kolmannes oli ympärivuorokau-
36530: n:o 730:                                             tisen avun tarpeessa, 40 prosenttia jatkuvan,
36531:                                                      mutta melko runsaan avun tarpeessa ja neljännes
36532:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     jatkuvan, mutta vähäisen avun tarpeessa. Hoita-
36533:        omaishoidon tuen soveltamisessa nouda-        jista eläkkeellä oli 42 prosenttia. Taloudellista
36534:        tetaan yhtenäisiä ja tasa-arvon turvaavia     tarveharkintaa käytti noin joka kolmas kunta.
36535:        periaatteita kaikkialla maassa?                   Solmittaessa omaishoitoa koskevia sopimuk-
36536:                                                      sia vastanneista kunnista yli kolmannes sopi hoi-
36537:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tajan vapaasta aina, hieman yli kolmannes pää-
36538: vasti seuraavaa:                                     sääntöisesti ja vajaa kolmannes satunnaisesti tai
36539:                                                      ei koskaan. Omaishoidon tukea kehitettäessä on
36540:    Heinäkuun 1 päivänä vuonna 1993 tulivat voi-      ollut laaja yhteisymmärrys omaishoitajien va-
36541: maan sosiaalihuoltolain muutos (1365/1992) ja        paan lakisääteistämisen tarpeellisuudesta, mutta
36542: asetus omaishoidon tuesta (318/ 1993), joilla luo-   siihen ei ole ollut valtiontaloudellisia edellytyk-
36543: tiin omaishoidon tukea koskeva säädöstö. Kun-        siä. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin
36544: tia velvoittavat säädökset koskevat hoito- ja pal-   käynnistämässä kokeilua, jossa maksulipukkeen
36545: velusuunnitelmaa, sopimusta sekä hoitopalk-          ja erityisesti järjestöjen avulla pyritään lisää-
36546: kion minimimäärää.                                   mään omaishoitajien vapaanviettomahdolli-
36547:    Omaishoidon tuki on eräs sosiaalipalvelu-         suuksia.
36548: muoto, ja kunta toteuttaa sitä hyväksymänsä              Omaishoidon tukea koskevan selvityksen val-
36549: talousarvion mukaisesti. Koska omaishoidon tu-       mistuttua sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy
36550: kea koskeva säädöstö jättää tilaa kuntakohtai-       tarvittaviin toimenpiteisiin mahdollisten epä-
36551: selle harkinnalle, sosiaali- ja terveysministeriö    kohtien korjaamiseksi kansantalouden kantoky-
36552: teetti selvityksen omaishoidontukiuudistuksen        vyn huomioon ottaen.
36553: toteutumisesta kunnissa. Tulokset kokonaisuu-
36554: 
36555:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1994
36556: 
36557:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
36558:                                         1994 vp -     KK 730                                           3
36559: 
36560: 
36561: 
36562: 
36563:                                       Tili Riksdagens Talman
36564: 
36565:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      stöd för närståendevård hade genomförts i kom-
36566: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        munerna .. Resultaten torde i sin helhet kunna
36567: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      utvärderas redan denna höst.
36568: man Ulla Anttila m.fl. undertecknade spörsmål            Enkäten besvarades av över 88 % av kommu-
36569: nr 730:                                               nerna. Av de förhandsuppgifter som erhållits var
36570:                                                       over en tredjedel av klienterna i behov av hjälp
36571:           Ämnar Regeringen sörja för att enhet-       dygnet runt, 40% i behov av fortlöpande rätt stor
36572:        liga principer som tryggar jämlikheten         hjälp och en fjärdedel i behov av en fortlöpande
36573:        iakttas i hela landet vid tillämpningen av     men ringa hjälp. Av vårdarna var över 42%
36574:        stöd för närståendevård?                       pensionerade. Ekonomisk behovsprövning an-
36575:                                                       vändes av ungefår var tredje kommun.
36576:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            När avtal ingåtts om närståendevård, har över
36577: anföra följande:                                      en tredjedel av de kommuner som svarat alltid,
36578:                                                       något över en tredje del i regel och knappt en
36579:    I lagen om ändring av socialvårdslagen (1365/      tredjedel slumpmässigt eller inte alls avtalat om
36580: 1992) och förordningen om stöd för närstående-        ledighet för vårdaren. När stödet för närstående-
36581: vård (318/1993), vilka trädde i kraft den 1 juli      vård utvecklats har ett klart samförstånd rått om
36582: 1993, ingår stadganden om stöd för närstående-        nödvändigheten att i lag stadga om ledighet för
36583: vård. Stadgandena ålägger kommunerna att till-        vårdaren, men de statsekonomiska förutsätt-
36584: sammans med vårdaren och den vårdbehövande            ningarna har saknats för ändamålet. Social- och
36585: utarbeta en vård- och serviceplan, ingå avtal och     hälsovårdsministeriet håller dock på att starta ett
36586: fastställa vårdarvodets minimibelopp.                 experiment, enligt vilket vårdarens möjligheter
36587:    Stödet för närståendevård är en form av social     tillledighet skall ökas med hjälp av en avgiftsse-
36588: service som kommunen erbjuder i överensstäm-          del och särskilt med organisationers hjälp.
36589: melse med den budget som kommunen godkänt.                När utredningen om stödet för närstående-
36590: Eftersom stadgandena angående stöd för närstå-        vård är klar, vidtar social- och häsovårdsministe-
36591: endevård lämnar rum för de enskilda kommuner-         riet, med beaktande av samhällsekonomins bär-
36592: nas prövning, Iät social- och hälsovårdsministe-      kraft, nödvändiga åtgärder i syfte att avhjälpa
36593: riet utföra en undersökning av hur reformen med       eventuella brister.
36594: 
36595:      Helsingforsden 5 december 1994
36596: 
36597:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
36598:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025