<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
155 Käyttäjää paikalla! 0.0071761608123779
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1994_1 | A_1994_11 | A_1994_12 | A_1994_2 | A_1994_3 | A_1994_4 | A_1994_5 | A_1994_6 | A_1994_7 | A_1994_8 | A_1994_9_ja_10 | B_1994_1 | B_1994_2 | C_1994_1 | C_1994_2 | D_1994_1 | D_1994_2 | E_1994_1 | E_1994_2 | F_1994_1 | F_1994_2 | F_1994_3 | F_1994_4 | Hak_1994 | PTK_1994_1 | PTK_1994_2 | PTK_1994_3 | PTK_1994_4 | PTK_1994_5 | PTK_1994_6 | PTK_1994_7 | PTK_1994_8 |
1: Vuoden 1994
2:                          ••    ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F4
10: Kirjalliset kysymykset
11: 731-907
12: Kysymykset valtioneuvostolle
13: 1-74
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:       ISSN 0783-991X
18: PAINATUSKESKUS OY, HElSINK11995
19: SISÄLLYSLUETTELO
20: 
21: 
22: 
23: 
24: Kirjalliset kysymykset 731-907
25: 
26: 
27: 731 Pulliainen: Työllistämisehdotusten käsittelystä      746 Kasurinen: Säteilyvaarallista työtä tekevien ter-
28:                                                              veydentilan seurannasta
29: 732 Tennilä: Ekan huoltokonttoriin tehdyistä talle-
30:     tuksista                                             747 Lehtosaari ym.: Verojen ja maksujen tilitysjärjes-
31:                                                              telmän järkeistämisestä
32: 733 Lahti-Nuuttila: Työterveyslaitoksen johtokun-
33:     nan kokoonpanosta                                    748 Aittoniemi: Pienituloisten vapauttamisesta televi-
34:                                                              siolupa-ja auton käyttömaksusta
35: 734 Kallis: Keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden ase-
36:     man parantamisesta                                   749 Louekoski: Sähköturvallisuusasioiden hallinnon
37:                                                              uudistamisesta
38: 735 Laakkonen: Tupakkatuotteiden myynnin valvon-
39:     nasta                                                750 Karhunen: Sairaankuljetusalalla tapahtuvasta
40:                                                              kilpailusta
41: 736 Laakkonen ym.: Huumausainerikollisuuden tor-
42:     jumiseksi tarvittavista toimenpiteistä               751 Perho-Santala ym.: Sairauspäivärahan myöntä-
43:                                                              misestä päihdesairauksien vuoksi laitoshoidossa
44: 737 Vähänäkki: Kehitysvammaisten hoidon turvaa-              tai kontrolloidussa avohoidossa oleville
45:     misesta Kymen läänissä
46:                                                          752 Pulliainen: Henkilökuljetuksen sallimisesta pol-
47: 738 P. Leppänen ym.: Rintamasotilastunnuksen ja              kupyörän peräkärryssä
48:     rintamapalvelustunnuksen myöntämisperustei-
49:     den väljentämisestä                                  753 Rossi ym.: Nopeudenrajoittimen käyttöönotosta
50:                                                              vanhoissa autoissa
51: 739 Nikula: Eduskunnan metsästyslain yhteydessä
52:     hyväksymän lausuman toteuttamisesta                  754 Laakso: Toimenpiteistä maakaasun käytön lisää-
53:                                                              miseksi läntisellä Uudellamaalla
54: 740 Laitinen ym.: Oy Transtech Ltd:n toiminnan tur-
55:     vaamisesta
56:                                                          755 Aittoniemi: Vanhempiensa kotitilalla asuvien ai-
57: 741 Gustafsson ym.: Eläkeläisten toimeentulon ja             kuisten lasten oikeudesta työttömyysturvaan
58:     kuntoutusmahdollisuuksien turvaamisesta
59:                                                          756 M. Laukkanen: Työttömiksi jääneiden yrittäjien
60: 742 Ihamäki: Tupakkalain täytäntöönpanosta                   uudelleenkoulutuksen tukemisesta
61: 
62: 743 Tennilä: Ounasjoen yläasteen toiminnan turvaa-       757 M. Laukkanen: Kymen erityishuoltopiirin jaka-
63:     misesta                                                  misesta kahdeksi erityishuoltopiiriksi
64: 
65: 744 Aittoniemi: Tulosidonnaisesta äitiyspäivärahasta     758 Suhonen ym.: Kilpailuedellytysten turvaamisesta
66:     perättäisten äitiyslomien yhteydessä                     videoelokuvien vuokraustoiminnassa
67: 
68: 745 Mattila ym.: Tyrnimarjan poiminta-ajan aikaista-     759 Suhonen ym.: Elokuvateosten levittämisen edel-
69:     misesta                                                  lyttämästä oikeudenhaltijan suostumuksesta
70: 
71: 550085S
72: 4                                                Sisällysluettelo
73: 
74: 
75: 760 Tennilä: Moottorikeikkojen vakuutusmaksujen            778 Kallis: Om konkurrenssituationen inom bygg-
76:     määräytymisestä                                             nadsbranschen
77: 
78: 761 0. Rehn: ED-asioiden valmistelunjärjestämisestä        778 Kallis: Rakennusalan kilpailutilanteesta
79: 
80: 762 Pulliainen: Arvonlisäverotuksen taloudellisista        779 Vistbacka: Maantien 17059 (Rahikka-Kauha-
81:     vaikutuksista Suomen liittyessä Euroopan unio-              järvi) perusparantamisesta
82:     niin
83:                                                            780 Vistbacka: Nummijärven, Nummikosken ja Kar-
84: 763 Halonen ym.: Oikeudenkäyntikustannusten koh-               vian rajan välisen maantien 670 perusparantami-
85:     tuullisuudesta                                              sesta
86: 
87: 764 Muttilainen: Kansalaisopistojen tuntikehyksiin         781 Mäkipää: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toi-
88:     esitetyistä muutoksista Mikkelin läänissä                   minnasta Kankaanpäässä
89: 
90: 765 Laakso: Rasvaisen maidon käytön tukemisesta            782 Ihamäki ym.: Rasvapitoisen maidon kulutuksen
91:     Euroopanunioniin liityttäessä                               suosimisen terveydellisistä vaikutuksista
92: 
93: 766 Jansson: Om svenskspräkig information tili bok-        783 Jurva ym.: Satama-alueen vuokraamisesta Nor-
94:     föringsskyldiga                                             jalta Jäämeren rannalta
95: 
96: 766 Jansson: Ruotsinkielisen informaation antami-          784 Tennilä: Posion ja Kemijärven välisen maantien
97:     sesta kirjanpitovelvollisille                               peruskorjauksesta
98: 
99: 767 Vuoristo ym.: ED-jäsenyyden vaikutuksesta Suo-         785 Rajamäki: Lomituspalveluidenja työttömyyskor-
100:     men puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan                  vausten samanaikaisesta myöntämisestä joillekin
101:                                                                 maatalousyrittäjille
102: 768 Aittoniemi: Keskioluen myynnin sallimisesta
103:     kioskeissa uuden alkoholilain mukaan                   786 Aittoniemi: Maatalouden lisähintajärjestelmään
104:                                                                 ED-jäsenyyden vuoksi tehtävistä muutoksista
105: 769 Korteniemi: Ylläksenjätevesihuoltohankkeen to-
106:     teuttamisesta                                          787 Aittoniemi: Hallituksen suhtautumisesta markan
107:                                                                 kellutuksen jatkamiseen
108: 770 Vehkaoja ym.: Potilaiden yhdenvertaisesta kohte-
109:     lusta vakavien sairauksien lääkehoidossa               788 Aittoniemi: Euroopan talousalueeseen liittymisen
110:                                                                 vaikutuksista Suomen ulkomaankaupan kehityk-
111: 771 Aittoniemi: Kätkytkuolemien syiden tutkimisen               seen
112:     turvaamisesta
113:                                                            789 Aittoniemi: Lapin sodan aikaisten korvauksien
114: 772 Tennilä: Tepaston sillan rakentamisesta                     maksamisesta
115: 
116: 773 Tennilä: Valtatie 21 :n kunnostamisesta Sieppijär-     790 Aittoniemi: Valtionrautateiden toimintakyvyn
117:     vellä Kolarissa                                             turvaamisesta kriisitilanteissa
118: 
119: 774 P. Leppänen ym.: Aravalainajäljestelmän muut-          791 Hautala ym.: Kalliojärven alueen suojelusta Nas-
120:     tamisesta                                                   tolassa
121: 
122: 775 P. Leppänen ym.: Pienten ja keskisuurten yritys-       792 Kohijoki: Valtioneuvos E. N. Setälän muistopat-
123:     ten rahoitusongelmista                                      saan pystyttämisestä Kokemäelle
124: 
125: 776 Seppänen: Vammalan Seudun Eläkekassan toi-             793 Hassi ym.: Maastoliikennelain soveltamisesta ja
126:     minnan valvonnasta                                          muutostarpeista
127: 
128: 777 Tennilä: Porokarjan omistajien mahdollisuudesta        794 Vistbacka: Tymimarjan poimintaa koskevista ra-
129:     saada työttömyyskorvausta                                   joituksista
130:                                                  Sisällysluettelo                                             5
131: 
132: 795 Vistbacka: Koskenmäen sillan rakentamisesta Ja-        813 M uttilainen: Ammatillisten oppilaitosten kerää-
133:     lasjärven Keskikylässä                                     mien materiaalimaksujen laillisuudesta
134: 
135: 796 Haavisto: Työttömyyspäivärahan maksatuksesta           814 Ala-Nissilä ym.: EU-tuenjakautumisesta eri tuki-
136:                                                                alueiden kesken
137: 797 Vistbacka ym.: Vanhan Vaasan sairaalan toimin-
138:     nan turvaamisesta                                      815 Ala-Nissilä ym.: LFA-tuen rajauksesta
139: 
140: 798 U. Anttila ym.: Ympäristöpoliittisen tutkimusyk-       816 Hautala ym.: Itä-Timorin itsemääräämisoikeu-
141:     sikön perustamisesta                                       desta
142: 
143: 799 Kallis ym.: Velkaneuvonnanjärjestämisestä kun-         817 Koistinen ym.: Luontoaktivistien opintosuori-
144:     nille maksettavista korvauksista                           tuksista
145: 
146: 800 Metsämäki: Pohjanpitäjänlahden siltojen kautta         818 Riihijärvi: luvataksimaksuista
147:     kulkevan vesiliikenteen häiriöttömän kulun tur-
148:     vaamisesta                                             819 Tennilä: Puolison oikeudesta täysimääräiseen elä-
149:                                                                ketulovähennykseen kunnallisverotuksessa
150: 801 M. Pietikäinen m.fl.: Om service på svenska på det
151:                                                            820 Tennilä: Valtionyhtiö Engelin palkkapolitiikasta
152:     allmänna nödnumret 112
153:                                                                Lapissa
154: 801 M. Pietikäinen ym.: Yleisen hätänumeron 112            821 Aittoniemi: ED-säädösten vaikutuksista kuljetus-
155:     palvelusta ruotsin kielellä                                kaluston hankintoihin
156: 802 Tennilä: Valtatie 4:n tiejätjestelyiden toteuttami-    822 Aittoniemi: Poliisin palkkauksen tasosta
157:     sesta Rovaniemen eteläpuolella
158:                                                            823 Aittoniemi: Televisiolupamaksun laiminlyönnin
159: 803 Ala-Harja ym.: Tupakan markkinoinnissa käytet-             seuraamusmenettelyn yksinkertaistamisesta
160:     tävistä keinoista
161:                                                            824 Aittoniemi: Talousrikosten vanhentumisaikojen
162: 804 Haavisto: Purku- ja muun kierrätystavaran mää-             pidentämisestä
163:     rittelemisestä jätteeksi
164:                                                            825 Aittoniemi: Mustalaislähetyksen työn tukemises-
165: 805 Mäkipää ym.: Veronpalautusten ulosmittaukses-              ta
166:     ta
167:                                                            826 Aittoniemi: Puun käytöstä energiantuotannossa
168: 806 Pulliainen: Suoinstituutin perustamistarpeesta
169:                                                            827 Aittoniemi: Valmiusjoukkojen kouluttamisesta
170: 807 Rajamäki: Sosiaali- ja terveydenhuollon kustan-            kriisitilanteita varten
171:     nusten korvaamisesta
172:                                                            828 Pulliainen: Siirrettävien puunhaketuslaitteiden
173: 808 Seppänen: Asianajajien palkkioiden julkisesta              investointituesta
174:     seurannasta
175:                                                            829 Pulliainen: Lääninhallitusten asemasta valitusvi-
176: 809 Antvuori ym.: Ydinjätehuollon järjestämisen                ranomaisena peruskoulua koskevissa valitus-
177:     avustamisesta Kuolan niemimaalla                           asioissa
178: 
179: 810 Hiltunen ym.: Huumepoliisin toimintaedellytys-         830 Ala-Nissilä ym.: Hallituksen harjoittaman vero-
180:     ten turvaamisesta                                          politiikan vaikutuksista työllisyyteen
181: 
182: 811 Vistbacka: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toi-         831 Biaudet: Om åtgärder för att befria blinda perso-
183:     minnasta erään pakkohuutokaupan yhteydessä                 ner från televisionslicensavgiften
184: 
185: 812 Renko ym.: Arvonlisäveronvaikutuksista opiske-         831 Biaudet: Toimenpiteistä sokeiden vapauttamisek-
186:     luruokailuun                                               si televisiolupamaksusta
187: 6                                               Sisällysluettelo
188: 
189: 
190: 832 Seivästö ym.: ED-jäsenyydestä johtuvien ruoka-        848 Biaudet ym.: Toimenpiteistä EU-tuen saamiseksi
191:     aineiden hinnanmuutosten terveydellisistä vaiku-          pohjoismaiselle maakaasujohdolle
192:     tuksista
193:                                                           849 Nyby: Om videospel innehållande konkret våld
194: 833 Jurva: Omaisuus- ja ilkivaltarikosten sovittami-
195:     sesta                                                 849 Nyby: Raakaa väkivaltaa sisältävistä videopeleis-
196:                                                               tä
197: 834 Laivoranta: Maatalouden sopeuttamisesta ED-
198:     jäsenyyden vaatimuksiin                               850 Pulliainen: Aluehallinnon kehittämiseksi asetetun
199:                                                               työryhmän kokoonpanosta
200: 835 Mäkelä ym.: Toimenpiteistä työllisyyden paran-
201:     tamiseksi Lapissa                                     851 von Bell ym.: Aseiden viennistä Indonesiaan
202: 
203: 836 Pulliainen: Opetuksen alueellisen hallinnonjärjes-    852 Laakkonen ym.: Taimikkojen perustamiseen liit-
204:     tämisestä                                                 tyvästä verotuksesta
205: 
206: 837 Aittoniemi: Liikkuvien tarjoilutilojen lupamenet-     853 Pulliainen: Toimenpiteistä taloudellisen rikolli-
207:     telystä                                                   suuden ehkäisemiseksi
208: 
209: 838 Vistbacka: Erään sodan aikana tuomitun henki-         854 Seppänen ym.: Hallituksen suhtautumisesta val-
210:     lön kunnian palauttamisesta                               tion vakuusrahastonjohtajan nauttimaan luotta-
211:                                                               mukseen
212: 839 Lax m.fl.: Om tryggande av pensionärernas ut-
213:     komst                                                 855 Ala-Harja ym.: Tupakan markkinoinnissa käytet-
214:                                                               tävistä keinoista
215: 839 Lax ym.: Eläkeläisten toimeentulon turvaamises-
216:     ta                                                    856 M. Pietikäinen m.fl.: Om ordnande av tolkning i
217:                                                               asylärenden
218: 840 Koskinen ym.: Työttömien kannustamisesta va-
219:     paaeh toistoimin taan                                 856 M. Pietikäinen ym.: Tulkitsemisenjärjestämisestä
220:                                                               turvapaikka-asioissa
221: 841 Koskinen ym.: Asiamiesten paikkaamisesta työt-
222:     tömien tukihenkilöiksi                                857 Ihamäki: Rasvapitoisen maidon kulutuksen ter-
223:                                                               veydellisistä vaikutuksista
224: 842 U. Anttila ym.: Ilotulitusrakettien aiheuttamista
225:     vaaratilanteista                                      858 Rajamäki: Veteraanikuntoutuksen matkakulujen
226:                                                               korvaamisesta
227: 843 Lax: Om försäkringspremiema för snöskotrar
228:                                                           859 Koskinen: Käräjäoikeuden lautamiesten eläkeoi-
229: 843 Lax: Moottorikeikkojen vakuutusmaksujen mää-              keudesta
230:     räytymisestä
231:                                                           860 Aittoniemi: Vanhusten omaishoidon tukemisesta
232: 844 Tennilä: Oy Transtech Ltd:n toiminnan turvaami-           työllisyysvaroin
233:     sesta
234:                                                           861 Tennilä: Kuorma-autoilijoiden oikeudesta työt-
235: 845 Tennilä: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta          tömyyskorvaukseen
236:     Tolpinmäkeen Ylitorniolla
237:                                                           862 Tennilä: Omaishoitajien työn tukemisesta hoidos-
238: 846 Mäkipää: Eläkerahastojen luottotappioista                 ta maksettavaa korvausta korottamalla
239: 
240: 847 Polvinen ym.: Kotimaisten kadunrakennuskivien         863 Nordman: Om utkomstskydd för arbetslösa yr-
241:     kilpailuedellytysten turvaamisesta                        kesfiskare
242: 
243: 848 Biaudet m.fl.: Om åtgärder för att EU-stöd kan        863 Nordman: Ammattikalastajien työttömyystur-
244:     tas för den nordiska naturgasledningen                    van järjestämisestä
245:                                                    Sisällysluettelo                                                7
246: 
247: 864 Vähänäkki: Ensiaputilojen järjestämisestä Vaali-         880 Rajamäki: Lapsen sairausajan vaikutuksesta päi-
248:     maan raja-asemalle                                           vähoitomaksun suuruuteen
249: 
250: 865 M. Pietikäinen: Om avgiftema för långvarig an-           881 M. Pietikäinen: Om produktion av utbildnings-
251:     staltsvård                                                   program för arbetslösa
252: 
253: 865 M. Pietikäinen: Pitkäaikaisen laitoshoidon mak-          881 M. Pietikäinen: Työttömille tarkoitettujen ope-
254:     suista                                                       tusohjelmien tuottamisesta
255: 
256: 866 Tiuri ym.: Kivihiilen ja turpeen erilaisesta verotus-    882 T. Roos: Pankkien harjoittamasta kiinteistönväli-
257:     kohtelusta                                                   tyksestä
258: 
259:                                                              883 Rajamäki: Hevosista maksettavan eläinyksikkö-
260: 867 Halonen ym.: Oikeusturvan parantamisesta kou-
261:                                                                  kohtaisen tuen perusteista
262:     lulaitoksessa
263:                                                              884 Seppänen: KOP:nja SYP:n fuusion vaikutuksesta
264: 868 Zyskowicz: Poliisivirkojen vähentämisestä pää-               valtion pääomatuen ehtoihin
265:     kaupunkiseudulla
266:                                                              885 Rimmi ym.: Siviilipalveluspaikkojen lisäämisestä
267: 869 U. Anttila ym.: Homeopaattisten valmisteiden re-
268:     kisteröinnistä tuotantoeläinten lääkintään               886 Lax: Om åtgärder fcir att ersätta startpeng med
269:                                                                  startlån
270: 870 Ollila: Perhepäivähoitajien työhuonevähennyk-
271:     sestä                                                    886 Lax: Starttirahan korvaamisesta starttilainalla
272: 
273: 871 Ihamäki: Terveydellisten näkökohtien huomioon            887 Kasurinen: Paluumuuttajan oikeudesta ansiosi-
274:     ottamisesta maatalouspoliittisessa päätöksen-                donnaiseen työttömyysturvaan
275:     teossa (Kysymyksen 857 yhteydessä)
276:                                                              888 Ala-Nissilä: Hakan, Kansan, Ekan ja STS-pankin
277: 872 Pulliainen: Sivuammattikalastajien kohtelusta                aiheuttamasta pankkituen tarpeesta
278:     ammattikalastajina
279:                                                              889 Tennilä: Rajanylityspaikan avaamisesta Kellose-
280: 873 Rajamäki ym.: Lapsiperheiden taloudellisesta                 lällä
281:     asemasta
282:                                                              890 Tennilä: TEN-Iiikenneverkkosuunnitelman to-
283: 874 Lehtinen: Kreikassa olevien Suomen kansalaisten              teuttamisesta Lapissa
284:     mahdollisuudesta äänestää eduskuntavaaleissa
285:                                                              891 M. Pietikäinen: Om tryggad framtid för cirkus-
286: 875 Vihriälä ym.: Opintotuen ja työttömyyskorvauk-               konst
287:     sen myöntämisperusteiden yhteensovittamisesta
288:                                                              891 M. Pietikäinen: Sirkustaiteen tulevaisuuden tur-
289:                                                                  vaamisesta
290: 876 Aittoniemi: Tapaturmavakuutusten korvauskä-
291:     sittelyn nopeuttamisesta                                 892 P. Leppänen: Eläinten jalostukseen liittyviin ko-
292:                                                                  keisiin osallistuvien oikeusturvasta
293: 877 Hurskainen: Naisten kansalaisjärjestöfoorumin
294:     toteutuksesta                                            893 Nordman m.fl.: Om ersättning för skador som
295:                                                                  sälen förorsakar fisket
296: 878 von Bell ym.: Puolueettoman asiantuntijatoimi-
297:     kunnan asettamisesta pankkikriisin tutkimista            893 Nordman ym.: Hylkeiden kalastukselle aiheutta-
298:     varten                                                       mien vahinkojen korvaamisesta
299: 
300:  879 Malm: Om förskottsinnehållningsprocent i vissa          894 Vihriälä ym.: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin
301:      fall                                                        toiminnasta
302: 
303:  879 Malm: Ennakonpidätysprosentin määräytymi-               895 Vihriälä ym.: Rasvapitoisen maidon kulutuksen
304:      sestä eräissä tapauksissa                                   terveydellisistä vaikutuksista
305: 8                                                                          Sisällysluettelo
306: 
307: 
308: 896 Nordman: Om tryggad språkundervisning för                                       902 Seppänen: Nokialaiselle paperitehtaalle myönne-
309:     flyktingbarn                                                                        tystä investointiavustuksesta
310: 
311: 896 Nordman: Pakolaisiasten kielenopetuksen tur-                                     903 T. Roos: Työttömyysturvalain mukaisen perus-
312:     vaamisesta                                                                           päivärahan saajien oikeudesta työharjoitteluun
313: 
314: 897 Tennilä: Toimenpiteistä työllisyyden turvaami-                                   904 Seppänen: Haudanhoitopalveluille määräytyväs-
315:     seksi ja tuloerojen tasaamiseksi                                                     tä arvonlisäverosta
316: 
317: 898 Lindqvist: Taidemaalariliiton sääntöjen eräiden                                  905 Urpilainen: Ruotsista kansaneläkettä tai sairaus-
318:     määräysten lainmukaisuudesta                                                         vakuutusetua saavien verotuskohtelusta
319: 
320: 899 Lindqvist: Kansaneläkelaitoksen korvauspäätök-                                   906 Urpilainen: Elintarvikkeiden kuluttajahintojen
321:     sistä                                                                                alentumisesta
322: 
323: 900 Urpilainen: Työnantajien työeläkemaksuihin liit-                                 907 Metsämäki: Om bättre tågförbindelser i Västny-
324:     tyvistä työsuhteiden järjestelyistä                                                  Iand
325: 
326: 901 Seppänen: Ruotsista saatavan tulon verottamises-                                 907 Metsämäki: Länsi-Uudenmaan junayhteyksien
327:     ta                                                                                   parantamisesta
328: 
329: 
330: 
331: Kysymykset valtioneuvostolle 1-74
332:                                                                             Sivu                                                                                  Sivu
333:        Vuoristo ym.: Suomen ja Venäjän välisistä                                     10 Laitinen ym.: Suomen suhtautumisesta
334:        sopimuksista ............................................ ..                     NATOn rauhankumppanuusaloitteeseen ...                                      10
335: 
336:     2 Vähäkangas ym.: Valtionyhtiöiden yksityis-                                     11 Saario ym.: Sosiaaliturvan rahoitusjärjestel-
337:       täruisestä ................................................... .         2        män uudistamiseksi tehtyjen ehdotusten
338:                                                                                         toteuttamisesta...........................................                  11
339:     3 Louekoski ym.: Valtionyhtiöiden omistus-
340:       pohjan laajentamisesta ja hallinnon kehittä-                                   12 Nikula ym.: Vähittäiskaupan keskittymises-
341:       misestä ..................................................... ..         3        tä kuluttajille aiheutuvien haittojen torjumi-
342:                                                                                         sesta...........................................................            12
343:  4 Mäkelä ym.: Suomalaisten elintarvikkeiden
344:    saaman vientituen käyttämisestä kotimaassa                                  4     13 Rajamäki ym.: EU:IIe toimitetuista Suomen
345:                                                                                         liikenneoloja koskevista kartoista .. .... .. .... ..                       13
346:     5 Törnqvist ym.: Opintorahan saajien tasaver-
347:       taisesta verotuskohtelusta ........................ ..                   5     14 Kalliomäki ym.: Kotimarkkinoiden elvyttä-
348:                                                                                         miseksi tarvittavista toimenpiteistä ............                           14
349:     6 Nikula ym.: Mahdollisen ED-jäsenyyden vai-
350:                                                                                      15 Moilanen ym.: Suomen turvallisuuspoliittis-
351:       kutuksesta ydinjätteiden tuontiin Suomeen                                6
352:                                                                                         ten vaihtoehtojen määritteleruisestä ...........                            15
353:     7 Hautala ym.: Turvallisuuspoliittisten näkö-                                    16 Zyskowicz ym.: Neuvoa-antavan ED-
354:       kohtien merkityksestä ED-kansanäänes-                                             kansanäänestyksen ajankohdasta...............                               16
355:       tyksessä ..................................................... .         7
356:                                                                                      17 Laakkonen ym.: Asevelvollisia koskevien re-
357:     8 Kallis ym.: Maan talouselämää vahingoitta-                                        kisteritietojen saamisesta viranomaisten
358:       vien työtaistelutoimenpiteiden rajoittami-                                        käyttöön . .... ..... ..... ... ...... ...... .. ... ... ..............     17
359:       sesta .......................................................... .       8
360:                                                                                      18 Saario ym.: Sosiaaliturvan rahoitusjärjestel-
361:     9 Zyskowicz ym.: ED-jäsenyyden vaikutuksis-                                         män uudistamiseksi tehtyjen ehdotusten
362:       ta Suomen työllisyyteen ............................ .                   9        toteuttamisesta...........................................                  18
363:                                                                                Sisällysluettelo                                                                            9
364: 
365:                                                                                 Sivu                                                                                     Sivu
366: 19 0. Rehn ym.: Teollisuuden ympäristötekno-                                             34 Skinnari ym.: Laivaliikenteen turvallisuuden
367:    logian kehittämiseksi tarvittavista toimen-                                              ja pelastustoiminnan parantamisesta..........                                 36
368:    piteistä .......................................................               19
369:                                                                                          35 Törnqvist ym.: Arvonlisäverojärjestelmän
370: 20 M. Pietikäinen m.fl.: Om storleken av pen-                                               vaikutuksesta kuntien talouteen.................                              37
371:      sionärernas avgifter av skattenatur ............                             20
372:                                                                                          36 Kallis ym.: Sovittelijan asettamisesta talous-
373: 20 M. Pietikäinen ym.: Eläkeläisten maksamien                                               poliittisen yhteisvastuusopimuksen aikaan-
374:      veronluonteisten maksujen suuruudesta.....                                   21        saamiseksi ........... ..... ....... .. ........ .. .. ..... ...... ..        38
375: 
376: 21 Laaksonen ym.: Arvonlisäveron voimaan-                                                37 Nikula ym.: ED:n ympäristötuen myöntä-
377:    tulon lykkäämisestä ...................................                        22        misperusteiden määrittelemisestä ...............                              39
378: 
379: 22 Rajamäki ym.: ED-ratkaisuun liittyvän kan-                                            38 Andersson ym.: Lapsilisien vaikutuksesta
380:    sallisen tukipaketin sisällöstä .....................                          23        toimeentulotuen määrää laskettaessa.........                                  40
381: 
382: 23 Vuoristo ym.: KaijaJa-kysymyksen käsitte-                                             39 Rossi ym.: Tiedotusvälineissä käytettävän
383:    lystä Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa                                    24        suomenkielen tason vaalimisesta...............                                41
384: 
385: 24 Kallis ym.: Kansalaisten oikeusjärjestystä                                            40 Ihamäki ym.: Valtiontalouden tasapainotta-
386:    kohtaan tunteman luottamuksen lisää-                                                        miseksi tarvittavista toimenpiteistä ............                          42
387:    miseksi tarvittavista toimenpiteistä ............                              25
388:                                                                                          41 0. Ojala ym.: Tasavallan presidentin asetta-
389: 25 Kemppainen ym.: Vähimmäisturvan kehit-                                                   man työllisyystyöryhmän ehdotusten toteut-
390:    tämiseksi tarvittavista toimenpiteistä .........                               26        tamisesta . ... ......... .. ... ....... ... ....... .... .... .. ... ....    43
391: 
392: 26 Seivästö ym.: Parlamentaarisen puolustus-                                             42 Viljamaa ym.: Lasten päivähoitolain eräiden
393:    komitean asettamisesta..............................                           27        etuuksien voimaantuloajankohdan siirtä-
394:                                                                                             misestä.......................................................                44
395: 27 Iivari ym.: Elintarviketeollisuuden tukemi-                                           43 Kankaanniemi ym.: Huumausaineiden käy-
396:    sesta ED-ratkaisun yhteydessä...................                               28        tön ehkäisemiseksi tarvittavista toimenpi-
397:                                                                                             teistä ..........................................................             45
398: 28 T. Roos ym.: Kuntien valtionosuuksien
399:    kuntakohtaisenjaon perusteista.................                                29     44 Hurskainen ym.: Huumausainerikollisuu-
400:                                                                                             den toijumiseksi tarvittavista toimenpiteistä                                 46
401: 29 Koskinen ym.: ED-rahoituksen ja kansalli-
402:    sen tuen käyttämisestä työttömyyden vähen-                                            45 Gustafsson ym.: Säästötoimenpiteiden vai-
403:    tämiseksi .. .... .... ...... ... ....... ...... ........ ...... .... ..       30        kutuksesta peruskoulujen toimintaan.........                                  47
404: 
405: 30 Enestam m.fl.: Om åtgärder för att förebyg-                                           46 Tennilä ym.: Telekilpailun vapauttamisen
406:       ga miljöolyckor ... ........... ..... ..... ... ... .... ... .... .         31        vaikutuksista..............................................                   48
407: 
408:  30 Enestam ym.: Ympäristöonnettomuuksien                                                47 Ihamäki ym.: Valtiontalouden tasapainotta-
409:       torjumiseksi tarvittavista toimenpiteistä.....                              32        miseksi tarvittavista toimenpiteistä ............                             49
410: 
411:  31 U. Anttila ym.: Ekologisesti kestävän työlli-                                        48 Viljamaa ym.: Lasten päivähoitolain eräiden
412:     syyspolitiikan edistämisestä .......................                          33        etuuksien voimaantuloajankohdan siirtä-
413:                                                                                             misestä.......................................................                 50
414:  32 Ihamäki ym.: Etujärjestöjen vaikutusmah-
415:     dollisuuksista lainsäädännön alaan kuulu-                                            49 Tykkyläinen ym.: Päihdehuollon toiminta-
416:     vissa asioissa ... .. ..... ... ....... ... .... ... ... ....... ... ...      34        edellytysten parantamisesta kunnissa.........                                  51
417: 
418:  33 Vähänäkki ym.: Talousrikosten tutkinnan                                              50 Malm m.fl.: Om statsägda bolags investe-
419:     tehostamiseksi tarvittavista toimenpiteistä .                                 35        ringar i utlandet .. ...... ........ ... ....... ... ....... ... ..            52
420: 
421:  2 550085S
422: 10                                                                         Sisällysluettelo
423: 
424: 
425:                                                                             Sivu                                                                                             Sivu
426: 50 Malm ym.: Valtionyhtiöiden sijoitustoimin-                                        62 Törnqvist ym.: Kansallispuistojen hoidon
427:    nasta ulkomaille .... .. ...... .. .. .... .... .... .. .... ...... .      53        siirtämisestä metsähallituksen tehtäväksi ...                                         65
428: 
429: 51 Laine ym.: Mellakkapoliisijoukkojen perus-                                        63 Laakso ym.: Myönnetyn pankkituen mää-
430:    tamisen tarkoituksesta ...............................                     54        rästä ja sen takaisin saamisesta .... .. .. ..........                                66
431: 
432: 52 Ukkola ym.: Suuryhtiöiden johtajilleen                                            64 Ihamäki ym.: Hallituksen suunnitelmista
433:    myöntämien optiolainojen verotuskoh-                                                 valtiontalouden säästötoimenpiteiksi .........                                        67
434:    telusta ........................................................           55
435:                                                                                      65 Antvuori ym.: Venäjän avustamisesta Kuo-
436: 53 Urpilainen ym.: Suuryhtiöiden johtajilleen                                           lan niemimaalla sijaitsevien radioaktiivisten
437:    myöntämien           optiolainojen               verotus-                            jätteiden hävittämisessä .............................                                 68
438:    kohtelusta..................................................               56
439:                                                                                      66 Rask ym.: Metsäteollisuuden puuraaka-
440: 54 Andersson ym.: Lapsilisien ottamisesta huo-                                          aineen saannin turvaamisesta .... .... ...... .......                                  69
441:    mioon toimeentulotukea myönnettäessä ....                                  57
442:                                                                                      67 Viljamaa ym.: Lasten päivähoitolain eräiden
443:                                                                                         etuuksien voimaantuloajankohdan siirtämi-
444: 55 Vuoristo ym.: ED-jäsenyyden vaikutuksesta                                            sestä...........................................................                       70
445:    Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiik-
446:    kaan...........................................................            58     68 Kasurinen ym.: Suomen puolustuspolitiik-
447:                                                                                         kaa selvittävän parlamentaarisen komitean
448: 56 Tennilä ym.: Rajanylityspaikkojen avaami-                                            asettamisesta .. .. . .... .. . .. .. .. . .. .. .. . .. .. .. .. .. .... .. ... .     71
449:    sesta Venäjän kaupan lisäämiseksi.............                             59
450:                                                                                      69 Seivästö ym.: ED-jäsenyydestä johtuvien
451: 57 Rimmi ym.: Joulukuun lapsilisien maksatta-                                           ruoka-aineiden hinnanmuutosten terveydel-
452:    misesta ennen joulua .... .... ...... .... .... ...... ......              60        lisistä vaikutuksista ...... .... ........ ..................                          72
453: 
454: 58 0. Ojala ym.: Työvuorottelutyöryhmän esi-                                         70 Koskinen ym.: Myönnetyn pankkituen mää-
455:    tysten toteuttamisesta................................                     61        rästä ja sen takaisin saamisesta ...... .. ..........                                  73
456: 
457: 59 Andersson ym.: Tuloveron alentamista ja                                           71 Backman ym.: Hallituksen harjoittaman
458:    säästötoimenpiteitä koskevista Pekkasen                                              veropolitiikan vaikutuksista.......................                                    74
459:    työryhmän ehdotuksista .. .. ...... .. .......... ......                   62
460:                                                                                      72 Björkenheim ym.: Talousrikosten tutkinnan
461:                                                                                         tehostamisesta............................................                             75
462: 60 Koskinen ym.: Myönnetyn pankkituen
463:    määrästä ja sen takaisinsaamisesta .... .. .... ...                        63     73 Saastamoinen ym.: Eläkeläisten ja palkan-
464:                                                                                         saajien erilaisesta verotuskohtelusta ...........                                      76
465: 61 Hiltunen ym.: Terveydenhuoltotoimenpitei-
466:    den asettamisesta tärkeysjärjestykseen mää-                                       74 Lahikainen ym.: Myönnetyn pankkituen
467:    rärahojen puutteen vuoksi .. .... ...... .......... ...                    64        määrästä ja sen takaisin saamisesta .. .... .. ....                                    77
468:                                                  1994vp
469: 
470: Kirjallinen kysymys 731
471: 
472: 
473: 
474: 
475:                                     Pulliainen: Työllistämisehdotusten käsittelystä
476: 
477: 
478: 
479:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
480: 
481:    Maassamme on edelleen lähes puoli miljoonaa         taanotto- ja niihin reagointijärjestelmä. Se voisi
482: rekisteröityä työtöntä ja pitkäaikaistyöttömien        toimia fyysisesti työvoimatoimistoissa.
483: suhteellinen osuus työttömistä on jatkuvassa              Työministeriö voisi painattaa aloitelomak-
484: nousussa. Vaikka pitkäaikaistyöttömyyden voisi         keet, joilla työttömät voisivat saattaa ideansa
485: olettaa henkisesti passivoivan sen kohteeksi jou-      viranomaisten tietoon. Viranomaisten velvolli-
486: tuneita, on viime aikoina voitu ilahduttavasti         suutena olisi puolestaan vastata asiallisesti aloit-
487: havaita työttömien kansalaisten omatoimisuu-           teeseen kohtuullisen ajan puitteissa. Tällöin tulisi
488: den lisääntymistä. Tämä näkyy mm. monien               ilmoittaa, mihin toimiin aloitteen edelleen työs-
489: työttömien yhdistysten toiminnassa. Ne ovat            tämiseksi on ryhdytty.
490: parhaimmillaan saaneet käyntiin työttömien                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
491: ammattihenkilöiden ammattitaitoa ylläpitäviä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
492: hankkeita, joilla on ollut muitakin rahoittajia        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
493: kuin valtio.                                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
494:    Työttömien piiristä on kantautunut aloite, jo-
495: hon kannattaa oitis tarttua. Monet työttömät                       Aikooko työministeri ryhtyä toimiin
496: miettivät nimittäin keinoja itsensä ja toisten työt-            työllistämisaloitteiden keräämiseksi työ-
497: tömien työllistämiseksi. He odottavat, että hei-                voimatoimistojen välityksellä työttömil-
498: dän työllistämisideansa otettaisiin vakavasti.                  täja asiallisen vastausjärjestelmän luomi-
499: Jotta näin tapahtuisi, on luotava ideoiden vas-                 seksi näille aloitteille?
500: 
501:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1994
502: 
503:                                              Erkki Pulliainen
504: 
505: 
506: 
507: 
508: 240017
509: 2                                        1994 vp -   KK 731
510: 
511: 
512: 
513: 
514:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
515: 
516:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuntia vuorokaudessa. Ideoita kerätään myös te-
517: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lefaxilla ja kirjeitse.
518: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Tähän mennessä ideoita on kertynyt runsaat
519: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen      800. Työministeriö valmistelee aloitteiden hyö-
520: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 731: ·      dyntämistä. Kaikille yhteystietonsa antaneille
521:                                                      vastataan.
522:            Aikooko työministeri ryhtyä toimiin          Työvoimatoimistoissa on vuosia ollut asiak-
523:        työllistämisaloitteiden keräämiseksi työ-     kaiden ja virkailijoiden käytettävissä kirjallinen
524:        voimatoimistojen välityksellä työttömil-      aloitemahdollisuus. Tästä on aika ajoinjärjestet-
525:        tä ja asiallisen vastausjärjestelmän luomi-   ty myös kampanjoita.
526:        seksi näille aloitteille?                        Työministeriö tukee lisäksi monin tavoin työt-
527:                                                      tömien omaa aloitteellisuutta eri puolilla maata.
528:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Kysymyksessä esitetty ajatus työllistämis-
529: vasti seuraavaa:                                     aloitteiden keräämisestä työvoimatoimistojen
530:                                                      kautta valmiilla kaavakkeella tukee työministe-
531:    Työministeriö toteuttaa parhaillaan työlli-       riön nykyistä aloitteiden keräämistoimintaa.
532: syysideoiden keräämistä kansalaisilta. Työmi-           Työministeriö selvittää, miten työllistämis-
533: nisteriö käynnisti viime keväänä ns. ideapuheli-     aloitteiden kerääminen voidaan tehokkaasti or-
534: men, johon kansalaiset voivat soittaa ilmaiseksi     ganisoida kysymyksessä esitetyllä tavalla.
535: ehdotuksiaan. Puhelinnumero on käytössä 24
536: 
537:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1994
538: 
539:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
540:                                            1994 vp -   KK 731                                             3
541: 
542: 
543: 
544: 
545:                                          Tili Riksdagens Talman
546: 
547:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord11ingen an-           Hittills har man fått in drygt 800 ideer. Arbets-
548: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         ministeriet förbereder.utnyttjandet av initiativen.
549: 1em av statsrådet översänt-följande av riksdags-       Svar ges åt alla dem som uppgett sina kontakt-
550: man Pulliainen undertecknade spörsmål nr 731:          uppgifter.
551:                                                            Vid arbetskraftsbyråerna har det för kunder
552:           Ämnar arbetsministern vidta åtgärder         och tjänstemän i flera år funnits en möjlighet att
553:        för att det av de arbetslösa skall samlasin     komma med skriftliga initiativ. Tidvis har även
554:        sysselsättningsinitiativ via arbetskrafts-      kampanjer anordnats i anslutning härtill.
555:        byråerna och för att ett sakligt svarssys-          Arbetsministeriet stöder dessutom på många
556:        tem skall skapas för dessa initiativ?           sätt de arbetslösas initiativförmåga på olika håll
557:                                                        i landet.
558:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Den i spörsmålet framförda tanken att via
559: anföra följande:                                       arbetskraftsbyråerna samlain sysselsättningsini-
560:                                                        tiativ på fårdiga blanketter stöder arbetsministe-
561:    Arbetsministeriet samlar som bäst in syssel-        riets nuvarande verksamhet att samlain initiativ.
562: sättningsinitiativ av medborgarna. 1 våras starta-         Arbetsministeriet utreder hur insamlandet av
563: de arbetsministeriet en s.k. idetelefon, tili vilken   sysselsättningsinitiativen effektivt kunde organi-
564: medborgarna kan ringa in sina förslag gratis.          seras så som framförs i spörsmålet.
565: Telefonnumret står till förfogande 24 timmar i
566: dygnet. ldeer samlas in även per telefax och
567: skriftligen.
568:      Helsingforsden 1 december 1994
569: 
570:                                                                         Arbetsminister Ilkka Kanerva
571:                                                 1994 vp
572: 
573: Kirjallinen kysymys 732
574: 
575: 
576: 
577: 
578:                                    Tennilä: Ekan huoltokonttoriin tehdyistä talletuksista
579: 
580: 
581: 
582:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
583: 
584:    On vääryys vallan päällä ja valhe voimissaan.      maksetaan. Kyse on valtion rahoissa pienestä
585: Jotenkin näin laulettiin vanhan virsikirjan virres-   summasta. Pankkituki kaikkiaan on ollut kym-
586: sä, joka uudesta virsikirjasta tiettävästi on pois-   meniä ja taas kymmeniä miljardeja markkoja.
587: tettu - mitä ilmeisimmin aikaamme liian hyvin            Rahansa menettävien osalta kyse on tavallisis-
588: kuvaavana. Vanhan virsikirjan virren tunnot tu-       ta ihmisistä, jotka eivät ikimaailmassa ole vää-
589: levat väkisinkin mieleen, kun seuraa, mitä Eka-       ryyttä tehneet tai koettaneet tehdä rahaa keplot-
590: yhtymän huoltokonttoreiden asiakkaille teh-           telemalla. He ovat vain koettaneet saada pahojen
591: dään.                                                 päivien varalle vähän säästöön. Sitten möhlii
592:    Kerron esimerkin.                                  Ekan johto, ja sen päälle hallitus laskuttaa pien-
593:    Pohjoisessa asuva Ekassa töissä ollut eläkkeel-    säästäjiä. Eipä kumma, että on syvää katkeruut-
594: lä jo oleva ihminen säästää kituutti huoltokont-      ta ja että pienituloisia edustavan kansanedusta-
595: toritilille 30 965,29 mk. Hänelle on ilmoitettu,      jankin veri kiehuu yhä.
596: että hänen rahoistaan "etuoikeutettua" on                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
597: 7 373,77 mk. "Etuoikeutta vailla" olevaa on           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
598: 23 591,52 mk, josta maksetaan 29% seuraavien          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
599: neljän vuoden aikana.                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
600:     Onko kyseessä ryöstö? Minusta on. Ja se on
601: vielä ns. laillinen ja harkittu ryöstö, sillä edus-              Hyväksyykö Hallitus sen, että Ekan
602: kunta äänesti asiasta 13.12.1993. Porvarillinen              huoltokonttoriin talletuksia tehneet pie-
603: enemmistö katsoi silloin, että "aatteesta pitää              nituloiset ihmiset menettävät säästöjään,
604: maksaa", kuten eräs kansanedustaja ääneen lau-               ja jollei hyväksy,
605: sui, kun esitimme, että Ekan säästökassatalletus-               milloin Hallitus antaa tilanteen kor-
606: ten tavoin myös kaikki huoltokonttorisaatavat                jaavan lakiesityksen eduskunnalle?
607: 
608:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1994
609: 
610:                                          Esko-Juhani Tennilä
611: 
612: 
613: 
614: 
615: 240017
616: 2                                        1994 vp -   KK 732
617: 
618: 
619: 
620: 
621:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
622: 
623:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Huoltokonttoritalletukset ovat aina olleet
624: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        etuoikeudettornia eriä, lukuun ottamatta palk-
625: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     kasaatavia, riskisijoituksia, vaikka tätä työnan-
626: le jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-       tajat eivät ole korostaneet. Edustaja Tennilän
627: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         esimerkkitapauksessa on menetelty täysin lakien
628: 732:                                                 mukaisesti. Mitään ryöstön tunnusmerkistöön
629:                                                      liittyvää ei esimerkissä ole havaittavissa.
630:            Hyväksyykö Hallitus sen, että Ekan            Jos haluttaisiin menetellä jollain toisella taval-
631:        huoltokonttoriin talletuksia tehneet pie-     la, vaarantuisi kansalaisten yhdenvertaisuus.
632:        nituloiset ihmiset menettävät säästöjään,     Pienituloinen eläkeläinen siinä kuin muukin kan-
633:        ja jollei hyväksy,                            salainen, joka on sijoittanut varojaan yritykseen,
634:            milloin Hallitus antaa tilanteen kor-     joka on sittemmin mennyt konkurssiin, on me-
635:        jaavan lakiesityksen eduskunnalle?            nettänyt varansa. Tulisiko hänellekin valtion tur-
636:                                                      vata sijoitus saatavana? Jos niin meneteltäisiin,
637:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         olisi koko osakeyhtiö muuttumassa riskittömäk-
638: vasti seuraavaa:                                     si talletustoiminnaksi.
639:                                                          Kysymyksessä mainittu Osuuskunta Ekan
640:    Osuuskunta Ekalla oli ns. huoltokonttori, jos-    johdon möhliminen on poliisitutkinnassa. Kat-
641: sa pidettyjä tilejä konsernin työntekijät saattoi-   keruutta varmasti esiintyy, mutta siltä osin kuin
642: vat käyttää palkka- ja maksuliikennetileinään.       esimerkkitapauksessa joku Osuuskunta Ekan
643: Tilille saattoi ohjata myös kansaneläkkeitä ja       hallituksen jäsen tai toimihenkilö on vakuutta-
644: lapsilisiä sekä muita varoja, jotka eivät olleet     nut huoltokonttoritalletukset riskittömiksi, on
645: peräisin työnantajalta. Näihin saataviin perustu-    tapahtunut harhaanjohtaminen.
646: vat saatavat osuuskunnalta ovat saneerausvel-            Huoltokonttoritoimintaa ei ole tarpeen erik-
647: kaa. Saneerausohjelmassa etuoikeutetuiksi on         seen säännöstää. Kansalaisille on hyvä saattaa
648: katsottu niiden huoltokonttoritalletusten pää-       tiedoksi talletusten riskiominaisuus. Onkin tar-
649: omat, jotka oli pidätetty tallettajille ennen        koituksenmukaista, että varsinaisia palkka- ja
650: 22.10.1993 maksetuista palkoista ja eläkkeistä tai   maksuliikennetilejä lukuun ottamatta varat oh-
651: muista työsuhdeperusteisista ja sellaisina sanee-    jattaisiin huoltokonttorin sijasta varsinaisiin tal-
652: rausmenettelyn ulkopuolisessa pakkotäytän-           letuslaitoksiin. Hallitus pyrkii selvittämään,
653: töönpanossa etuoikeutetuista saatavista. Nämä        onko huoltokonttoritoimintaa tarkoituksenmu-
654: saatavat maksetaan tallettajille täysimääräisesti.   kaista ylipäätäänjatkaa nykyisissä muodoissaan.
655: Muut talletukset ovat etuoikeudettomia.
656: 
657:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1994
658: 
659:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
660:                                           1994 vp -   KK 732                                            3
661: 
662: 
663: 
664: 
665:                                         Tili Riksdagens Talman
666: 
667:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          lntressekontorsdepositioner har alltid varit
668: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        riskdepositioner, med undantag för löneford-
669: lem av statsrådet översänt av följande av riks-       ringar, fastän arbetsgivarna inte har betonat det-
670: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade             ta. 1det fall som riksdagsman Tennilä anfört som
671: spörsmål nr 732:                                      exempel har man förfarit helt en1igt lag. lngen-
672:                                                       ting som uppfyller rekvisitet för rån kan upptäck-
673:           Godtar Regeringen att människor med         as i exemplet.
674:        små inkomster som gjort depositioner i            Om man önskade förfara på något annat sätt,
675:        Ekas intressekontor förlorar sina bespa-       skulle medborgarnas likställighet äventyras. En
676:        ringar och, om Regeringen inte godtar          pensionär med små inkomster som har placerat
677:        detta,                                         sina medel i ett företag, förlorar på samma sätt
678:           när ämnar Regeringen tili riksdagen         som andra medborgare sina medel, om företaget
679:        avlåta en proposition för att hjä1pa upp       går i konkurs. Borde staten även i detta fall tryg-
680:        situationen?                                   ga placeringen som en fordran? Följden av ett
681:                                                       sådant förfarande vore att hela aktiebolaget skul-
682:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         le omvandlas till riskfri depositionsverksamhet.
683: anföra fö1jande:                                          Den i spörsmålet nämnda tabbe som Andel-
684:                                                       slaget Ekas ledning gjort sig skyldig till är före-
685:    Andelslaget Eka hade ett s.k. intressekontor.      mål för polisundersökningar. Bitterhet förekom-
686: De anställda vid koncernen kunde använda sina         mer säkert, men till dendel som någon medlem av
687: konton i intressekontoret som lönekonton och          Andels1aget Ekas styrelse eller någon anställd i
688: beta1ningsröre1sekonton. Ä ven fo1kpensioner          exempelfallet har försäkrat att depositioner i in-
689: och barnbidrag samt andra medel som inte här-         tressekontoret är riskfria, har det varit fråga om
690: rörde från arbetsgivaren kunde styras tili dessa      att vilseleda deponenterna.
691: konton. De fordringar på andelslaget som bygger           Särskild lagstiftning om intressekontorsverk-
692: på dessa tillgodohavanden utgör saneringsskul-        samhet behövs inte. Det är bra om medborgarna
693: der. 1 saneringsprogrammet har som förmånsbe-         blir upplysta om de risker som är förbundna med
694: rättigade fordringar ansetts kapitalbeloppen av       depositionerna. 1 själva verket vore det ända-
695: de intressekontorsdepositioner som innehållits åt     målsenligt att andra medel än de som finns på
696: deponenterna för 1öner och pensioner som be-          egentliga lönekonton och betalningsrörelsekon-
697: talts före den 22 oktober 1993 eller för andra på     ton skulle styras till egentliga depositionsinstitut
698: anställningsförhållandet baserade tillgodoha-         och inte till intressekontor. Regeringen strävar
699: vanden som i egenskap av sådana är förmånsbe-         efter att utreda om det över huvud taget är ända-
700: rättigade vid utsökning utanför saneringsförfa-       målsen1igt att fortsätta med intressekontorsverk-
701: randet. Dessa fordril}_gar betalas tili deponenter-   samhet i dess nuvarande former.
702: na till fullt belopp. Ovriga depositioner saknar
703: förmånsrätt.
704: 
705:      Helsingforsden 8 december 1994
706: 
707:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
708:                                                1994vp
709: 
710: Kirjallinen kysymys 733
711: 
712: 
713: 
714: 
715:                                   Lahti-Nuuttila: Työterveyslaitoksen johtokunnan kokoonpanosta
716: 
717: 
718: 
719:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
720: 
721:    Eduskunta on käsitellessään hallituksen esi-      osin kuin laitoksen henkilökunnan edustuksen
722: tystä n:o 264/1993 vp hyväksynyt sosiaali- ja ter-   osalta. Tätä asiantilaa ei voida pitää tyydyttävä-
723: veysvaliokunnan mietintöön n:o 38/1993 vp liit-      nä eikä yleisten henkilöstön osallistumisesta hal-
724: tyen näkemyksen, jonka mukaan on tärkeää, että       lintoon noudatettujen periaatteiden mukaisena.
725: työterveyslaitoksen johtokunnassa toteutetaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
726: kolmikantaedustus sekä että johtokunnassa on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
727: omaa työtään tekevien ja laitoksen henkilöstön       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
728: edustaja.                                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
729:    Laitoksen johtokunnan kokoonpanosta sää-
730: detään asetuksella.                                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
731:    Asetuksella työterveyslaitoksen toiminnasta              ryhtyä työterveyslaitoksen henkilöstön
732: ja rahoituksesta annetun asetuksen muuttami-                edustuksen toteuttamiseksi laitoksenjoh-
733: sesta onkin toteutettu eduskunnan tahto muilta              tokunnassa?
734: 
735:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1994
736: 
737:                                         Pentti Lahti-Nuuttila
738: 
739: 
740: 
741: 
742: 240017
743: 2                                      1994 vp -   KK 733
744: 
745: 
746: 
747: 
748:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
749: 
750:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     terveyslaitoksen luottamushallinnon keventämi-
751: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      nen siten, että valtuuskunta lakkautettiin ja sen
752: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tehtävät siirrettiin osaksi sosiaali- ja terveysmi-
753: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lahti-        nisteriölle ja osaksi laitoksen johtokunnalle.
754: Nuuttilan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Asetuksella työterveyslaitoksen johtokunnan
755: n:o 733:                                           kokoonpanoa pienennettiin 13 jäsenestä 9 jäse-
756:                                                    neen. Johtokunnan kokoonpanossa on kolmi-
757:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kantaedustus. Johtokuntajäsenyydet vähenne-
758:        ryhtyä työterveyslaitoksen henkilöstön      tään viranomaisten, työnantajien sekä työnteki-
759:        edustuksen toteuttamiseksi laitoksenjoh-    jöiden edustajien määrästä. Henkilöstön edusta-
760:        tokunnassa?                                 jien ottamisesta johtokunnan jäseniksi ei päästy
761:                                                    yhteisymmärrykseen eri osapuolten kesken.
762:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Henkilöstön edustajalle on työterveyslaitok-
763: vasti seuraavaa:                                   sen työjärjestyksessä myönnetty läsnäolo- ja pu-
764:                                                    heoikeus laitoksen johtokunnassa. Lainmuutok-
765:    Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituk-    sen yhteydessä henkilöstön oikeuteen osallistua
766: sesta annettua lakia on muutettu vuoden 1994       edelleen johtokunnan työskentelyyn ei ole puu-
767: alusta lukien. Muutoksen tarkoituksena oli työ-    tuttu.
768: 
769:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1994
770: 
771:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
772:                                           1994 vp -    KK 733                                            3
773: 
774: 
775: 
776: 
777:                                         Till Riksdagens Talman
778: 
779:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       arbetshygien så att delegationen indrogs och dess
780: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         uppgifter överfördes tili en del på social- och
781: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       hälsovårdsministeriet och tili en del på institutets
782: man Lahti-Nuuttila undertecknade spörsmål nr           direktion.
783: 733:                                                      Genom en förordning minskades direktionens
784:                                                        sammansättning från 13 medlemmar till9 med-
785:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         lemmar. 1 direktionen finns tre parter represente-
786:        ta för att förverkliga personalens repre-       rade. Minskningen av representanterna i direk-
787:        sentation i direktionen för institutet för      tionen gjordes av myndigheternas, arbetsgivar-
788:        arbetshygien?                                   nas samt arbetstagarnas representanter. Det
789:                                                        uppnåddes inte samförstånd mellan de olika par-
790:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          terna då det gällde att ta med representanter för
791: anföra följande:                                       personalen i direktionen.
792:                                                           Enligt institutets arbetsordning har persona-
793:    Lagen om institutets för arbetshygien verk-         lens representant beviljats rätt att närvara och
794: samhet och finansiering ändrades från ingången         uttala sig i direktionen. 1 samband med lagänd-
795: av 1994. Syftet med revideringen av lagen var att      ringen har man inte befattat sig med personalens
796: lätta på förtroendeförvaltningen för institutet för    rätt att delta i direktionens arbete.
797: 
798:      Helsingforsden 9 december 1994
799: 
800:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
801:                                                 1994vp
802: 
803: Kirjallinen kysymys 734
804: 
805: 
806: 
807: 
808:                                    Kallis: Keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden aseman paranta-
809:                                        misesta
810: 
811: 
812:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
813: 
814:    Voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain mu-          siirtyisivät vastuuntuntoisemmalle omistajalle.
815: kaan asunto-osakeyhtiö voi ottaa osakkeen-            "Finanssiyhtiön" vastikejäämät (hoito- ja rahoi-
816: omistajan hallintaan kuuluvan huoneiston asun-        tusvastikkeet), usein kymmeniätuhansia mark-
817: to-osakeyhtiön hallintaan, mikäli osakas on lai-      koja, jäävät kiinteistöosakeyhtiön muiden osak-
818: minlyönyt esimerkiksi vastikkeiden suorittami-        kaiden maksettavaksi.
819: sen. Vastaavanlaista mahdollisuutta ei kiinteis-         Edellä kuvaamani epäkohta olisi poistettavis-
820: töosakeyhtiöillä ole.                                 sa muuttamalla lakia niin, että myös keskinäiset
821:    Kasinotalouden ajalta on vielä jäljellä run-       kiinteistöosakeyhtiöt voisivat ottaa osakkeen-
822: saasti hyvin velkaisia "finanssiyhtiöitä", joiden     omistajan taloudellisten velvollisuuksien laimin-
823: varallisuus muodostuu niin sanotun keskinäisen        lyömisestä osakkeiden hallintaan kuuluvan huo-
824: kiinteistöosakeyhtiön osakkeista. Keskinäisellä       neiston yhtiön hallintaan.
825: kiinteistöosakeyhtiöllä tarkoitetaan yhtiötä, jon-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
826: ka osakkeet oikeuttavat tietyn huoneiston hallin-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
827: taan, eli yhtiö muistuttaa asunto-osakeyhtiötä.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
828:    Vaikka yhtiövastikkeet ja muut velvoitteet         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
829: yhtiöön nähden jäävät "finanssiyhtiöltä" suorit-
830: tamatta, kiinteistöosakeyhtiö ei voi ottaa osak-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
831: keita haltuunsa. Huoneistosta saadut mahdolli-               siin keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön
832: set vuokratulot menevät tietenkin osakkeiden                 saattamiseksi samaan asemaan asunto-
833:  omistajalle eli "finanssiyhtiölle". Kiinteistöosa-          osakeyhtiön kanssa niin, että se voisi vas-
834: keyhtiön ainoa mahdollisuus on hakea "finanssi-              tikkeiden laiminlyömisen johdosta ottaa
835: yhtiö" konkurssiin, jotta osakkeet sen kautta                osakkaan huoneiston haltuunsa?
836: 
837:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1994
838: 
839:                                              Bjarne Kallis
840: 
841: 
842: 
843: 
844: 240017
845: 2                                          1994 vp -   KK 734
846: 
847: 
848: 
849: 
850:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
851: 
852:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         neistoiksi. Kiinteistöosakeyhtiö voi kuitenkin es-
853: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tää asunto-osakeyhtiölain soveltamisen ottamal-
854: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        la siitä määräyksen yhtiöjärjestykseen. Asunto-
855: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kalliksen         osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen perustetus-
856: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 734:          sa kiinteistöosakeyhtiössä osakkeenomistajan
857:                                                        hallitsema huoneisto voidaan siis päättää ottaa
858:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         yhtiön hallintaan, jos yhtiöjärjestys ei sitä kiellä.
859:        siin keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön             Ennen lain voimaantuloa perustettuun kiin-
860:        saattamiseksi samaan asemaan asunto-            teistöosakeyhtiöön ei sitä vastoin sovelleta asun-
861:        osakeyhtiön kanssa niin, että se voisi vas-     to-osakeyhtiölakia, ellei sen yhtiöjärjestyksessä
862:        tikkeiden laiminlyömisen johdosta ottaa         erikseen niin määrätä (92 §) .. Kiinteistöosakeyh-
863:        osakkaan huoneiston haltuunsa?                  tiö voi siis itse määrätä yhtiöjärjestyksessään
864:                                                        asunto-osakeyhtiölain soveltamisesta. Se voi
865:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           myös rajata lain soveltamista siten, että lakia
866: vasti seuraavaa:                                       sovelletaan vain tietyiltä osin. Ilman mainitun-
867:                                                        laista yhtiöjärjestyksen määräystä ei ennen lain
868:    Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön oikeudelli-       voimaantuloa perustetuissa kiinteistöosakeyh-
869: sen rakenteen ja tällaisissa yhtiöissä esiin tullei-   tiöissä ole mahdollista ottaa osakkeenomistajan
870: den ongelmien yhteneväisyys asunto-osakeyh-            hallitsemaa huoneistoa yhtiön hallintaan.
871: tiön kanssa oli tiedossa jo voimassa olevaa asun-         Jos kiinteistöosakeyhtiössä ei sovelleta asun-
872: to-osakeyhtiölakia säädettäessä. Tämän vuoksi          to-osakeyhtiölakia tai sen säännöksiä yhtiön
873: asunto-osakeyhtiölaki haluttiin ulottaa koske-         pakkokeinoista, yhtiön tulee velkoa saatavaansa
874: maan myös lain voimaantulon jälkeen perustet-          tavanomaisessa järjestyksessä. Yhtiö voi myös
875: tuja keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä. Nykyi-       päättää muuttaa yhtiöjärjestystään tältä osin.
876: nen asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan vuoden          Yhtiöjärjestyksen muuttaminen on pätevä, jos
877: 1992 alusta.                                           sitä ovat kannattaneet osakkeenomistajat, joilla
878:    Voimassa olevaa asunto-osakeyhtiölakia              on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänis-
879: (809/91) sovelletaan siten pääsääntöisesti myös        tä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.
880: keskinäiseen kiinteistöosakeyhtiöön (2 §). Kiin-          Uuden asunto-osakeyhtiölain soveltamisessa
881: teistöosakeyhtiöllä tarkoitetaan yhtiötä, joka         ilmenneitä ongelmia ryhdytään selvittämään
882: täyttää laissa määrätyt asunto-osakeyhtiön tun-        parhaillaan vireillä olevan osakeyhtiölain uudis-
883: nusmerkit muilta osin, mutta sen rakennuksessa         tuksen jälkeen. Kiinteistöosakeyhtiön oikeutta
884: tai rakennuksissa olevien huoneistojen yhteen-         ottaa osakkaan huoneisto yhtiön haltuun vastik-
885: lasketusta lattiapinta-alasta alle puolet on mää-      keiden laiminlyönnin johdosta voidaan tarkas-
886: rätty osakkaiden hallinnassa oleviksi asuinhuo-        tella ja selvittää laajemmin tässä yhteydessä.
887: 
888:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1994
889: 
890:                                                                 Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
891:                                           1994 vp -   KK 734                                            3
892: 
893: 
894: 
895: 
896:                                         Tili Riksdagens Talman
897: 
898:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       fastighetsaktiebolag som bildats efter det att la-
899: ger har Ni, Fm Talman, tili vederbörande med-         gen om bostadsaktiebolag trädde i kraft kan en
900: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      lägenhet som en aktieägare besitter därför tas i
901: man Kallis undertecknade spörsmål nr 734:             bolagets besittning, om inte bolagsordningen
902:                                                       förbjuder detta.
903:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            På ett fastighetsaktiebolag som bildats innan
904:        att försätta ett ömsesidigt fastighetsaktie-   lagen om bostadsaktiebolag trädde i kraft tiliäm-
905:        bolag i samma ställning som ett bostads-       pas denna lag däremot inte, om inte något annat
906:        aktiebolag så att det på gmnd av försum-       särskilt bestäms i bolagets bolagsordning (92 §).
907:        melse att erlägga vederlag kan ta aktie-       Ett fastighetsaktiebolag kan alltså självt i sin
908:        ägarens lägenhet i sin besittning?             bolagsordning bestämma att lagen om bostads-
909:                                                       aktiebolag skall tillämpas. Bolaget kan också
910:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         begränsa tillämpningen av lagen så att den tilläm-
911: anföra följande:                                      pas endast till vissa delar. Utan en dylik bestäm-
912:                                                       melse i bolagsordningen kan i fastighetsaktiebo-
913:    Kongmensen mellan ett ömsesidigt fastighets-       lag som bildats innan lagen om bostadsaktiebo-
914: aktiebolags och ett bostadsaktiebolags juridiska      lag trädde i kraft en lägenhet som en aktieägare
915: stmktur och kongmensen mellan de problem              besitter därför inte tas i bolagets besittning.
916: som dykt upp i dylika bolag var känd redan då            Om lagen om bostadsaktiebolag eller dess
917: gällande lag om bostadsaktiebolag stiftades. Av       stadganden om bolagets tvångsmedel inte tiliäm-
918: denna orsak ville man utsträcka lagen om bo-          pas på ett fastighetsaktiebolag bör bolaget kräva
919: stadsaktiebolag tili att även gälla ömsesidiga        in sin fordran i normal ordning. Bolaget kan
920: fastighetsaktiebolag som bildas efter att lagen       också besluta att ändra sin bolagsordning till
921: trädde i kraft. Gällande lag om bostadsaktiebo-       denna del. Ett beslut om att ändra bolagsord-
922: lag trädde i kraft från början av 1992.               ningen är giltigt, såvida det har biträtts av aktie-
923:    Enligt huvudregeln tillämpas således den gäl-      ägare med minst två tredjedelar av de avgivna
924: lande lagen om bostadsaktiebolag (809/91) även        rösterna och av de aktier som är företrädda vid
925: på ett ömsesidigt fastighetsaktiebolag (2 §). Med     stämman.
926: ett fastighetsaktiebolag avses ett bolag som upp-        Avsikten är att de problem som har dykt upp
927: fyller i lag fastställda kännetecken för ett          vid tillämpningen av den nya lagen om bostads-
928: bostadsaktiebolag i övrigt, men i vars en eller       aktiebolag skall börja utredas efter den reform av
929: flera byggnader mindre än hälften av lägenheter-      lagen om aktiebolag som är under beredning. Ett
930: nas sammanlagda golvyta upptas av bostadslä-          fastighetsaktiebolags rätt att ta en lägenhet som
931: genheter i aktieägarnas besittning. Ett fastighets-   en aktieägare besitter i bolagets besittning på
932: aktiebolag kan emellertid förhindra att lagen om      grund av försummelse att erlägga vederlag kan
933: bostadsaktiebolag tiliämpas genom att i bolags-       granskas och utredas närmare i detta samman-
934: ordningen inta en bestämmelse om detta. I ett         hang.
935: 
936:      Helsingforsden 2 december 1994
937: 
938:                                                                 Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
939:                                                 1994 vp
940: 
941: Kirjallinen kysymys 735
942: 
943: 
944: 
945: 
946:                                    Laakkonen: Tupakkatuotteiden myynnin valvonnasta
947: 
948: 
949: 
950:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
951: 
952:    Kotikaupungissani Outokummussa Kum-                teudu käytännössä maaliskuun jälkeen, kun se ei
953: mun koulun yläasteen oppilaat ja opettajat tem-       näytä toteutuvan nytkään.
954: paisivat eilen näyttävästi Tupakaton koulu               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
955: -kampanjan merkeissä ja polttivat nuotiolla           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
956: "laittomasti" hankittuja savukkeita, kuten TV         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
957: 3:n uutislähetyksestä näimme.                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
958:    Nykyisen lain mukaan elintarvikeliikkeet,
959: kioskit ja huoltoasemat saavat myydä tupakka-                   Minkä Hallitus katsoo syyksi siihen,
960: tuotteita 16 vuotta täyttäneille. 15-vuotiaat oppi-          että ikärajoituksesta huolimatta tupak-
961: laat testasivat kaupunkimme liikkeitä. Jokaises-             katuotteita myydään alaikäisille,
962: ta myyntipisteestä sai savukeaskin helposti ilman               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
963: henkilötodistuksia. Tilanne lienee samanlainen               jotta tupakkatuotteiden myynnin val-
964: koko maassa.                                                 vonta tehostuisi, sekä
965:    Maaliskuun alusta tulee voimaan uusi tiuken-                 miten laajalti opetusviranomaisten
966: nettu tupakkalaki, joka sallii tupakkatuotteiden             alulle panemaan Tupakaton koulu -kam-
967: myynnin 18 vuotta täyttäneille. Lainmuutos on                panjaan on maamme kouluissa lähdetty,
968: erittäin kannatettava jo terveydellisistä syistä.            mitkä ovat kampanjan tavoitteet ja miten
969: On kuitenkin suuri vaara, että lain kirjain ei to-           ne aiotaan toteuttaa?
970:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1994
971: 
972:                                           Pirkko Laakkonen
973: 
974: 
975: 
976: 
977: 240017
978: 2                                         1994 vp -   KK 735
979: 
980: 
981: 
982: 
983:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
984: 
985:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myynti ei vähentynyt, koska vain yksi kioskiket-
986: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ju oli mukana kampanjassa.
987: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Ministeriö on valmistellut tupakan myynti-
988: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko           ikärajan toimeenpanemiseksi suunnitelman,
989: Laakkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          joka perustuu tiedotukseen, yhteistyöhön, van-
990: sen n:o 735:                                          hempien aktivoimiseen ja terveystarkastajien
991:                                                       valvonnan lisäämiseen. Sosiaali- ja terveysminis-
992:           Minkä Hallitus katsoo syyksi siihen,        teriö on kouluttanut terveystarkastajia sekä lää-
993:        että ikärajoituksesta huolimatta tupak-        nien koulutustilaisuuksissa että terveystarkasta-
994:        katuotteita myydään alaikäisille,              jien omilla neuvottelupäivillä.
995:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,           Kampanja kaupan, kioskien ja huoltamaiden
996:        jotta tupakkatuotteiden myynnin val-           kanssa toistetaan vuoden alussa. Siinä tiedote-
997:        vonta tehostuisi, sekä                         taan kaupan asemasta nuorten tupakoinnin eh-
998:           miten laajalti opetusviranomaisten          käisemisessä ja tupakkalain uusista määräyksis-
999:        alulle panemaan Tupakaton koulu -kam-          tä. Vanhempien aktivoimisella pyritään muutta-
1000:        panjaan on maamme kouluissa lähdetty,          maan myyntikiellon toimeenpanen edellytykse-
1001:        mitkä ovat kampanjan tavoitteet ja miten       nä olevia asenteita. Ministeriö kouluttaa terveys-
1002:        ne aiotaan toteuttaa?                          tarkastajia ja avustaa valvontamenetelmien ke-
1003:                                                       hittämisessä, mutta kuntien on itse ohjeistettava
1004:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          terveystarkastajaosa toimimaan tehokkaasti ja
1005: vasti seuraavaa:                                      varattava tarkoitukseen työaikaa. Lisäksi tutki-
1006:                                                       taan, miten lain toimeenpanen onnistumista voi-
1007:     Tupakan myynnin valvonta                          daan arvioida.
1008:                                                          Tupakan myynnin valvonta tulee olemaan ter-
1009:    Lääkintöhallitus selvitti vuosina 1978-1986        veydenhuollon tuotevalvontakeskuksen keskei-
1010: eri oikeusasteissa käsitellyt tapaukset, joissa tu-   nen tupakkaan liittyvä tehtävä. Koska Suomi on
1011: pakkatuotteita oli myyty alle 16-vuotiaille. Näitä    Euroopan ainoa maa, jossa sovelletaan 18 vuo-
1012: oli vain 3 kappaletta. Tämä kuvastaa, miten vä-       den ikärajaa, on ikärajan toimeenpaneminen ja
1013: hän kuntien terveystarkastajat ja syyttäjäviran-      evaluaatio kansainvälisestikin tärkeää.
1014: omaiset valvoivat tupakkalain myyntikieltoa.
1015: Tupakkalain aiempi sanamuoto oli ongelmalli-             Tupakaton koulu
1016: nen, koska laki puhui "ilmeisesti alle 16-vuo-
1017: tiaasta". Uusittu tupakkalaki on parempi, koska          Tupakkalain uudistukseen liittyvät tupakat-
1018: ikäraja on nyt täsmällisesti määritelty.              toman koulun keskeiset tavoitteet ovat koulujen
1019:    Kauppiaat eivät ole kokeneet tupakan myyn-         savuttomuus ja tupakoimattomuuteen tähtää-
1020: tiä vakavaksi rikkomukseksi eikä siinä ole ollut      vän kasvatuksen tehostaminen. Ainoa uudiste-
1021: kiinnijäämisen riskiä. Terveystarkastajat ovat        tun tupakkalain erityisesti vaatima muutos on
1022: myös kokeneet lain valvomisen toisarvoiseksi          koulupihojen tupakointialueitten sulkeminen.
1023: tehtäväksi. Nämä asenteet syntyivät jo tupakka-       Vaikka tupakkalain mukaan opettajainhuonei-
1024: lain alkuvuosina 1970-luvun lopulla, eikä myö-        den yhteyteen voidaan perustaa tupakointitila,
1025: hemminkään ole syntynyt esimerkiksi vanhem-           on niistä suositeltu luovuttavaksi kokonaan.
1026: pien liikettä vaatimaan lain toimeenpanoa.               Outokummun Kummun koulu on yksi Eu-
1027:    Kaupan keskusliikkeet ja keskusvaliokunta          roopan Terveet Koulut -ohjelman kouluista,
1028: osallistuivat 1990-1991 kampanjaan tupakan            joissa on testattu malleja terveyden edistämi-
1029: lainvastaisen myynnin vähentämiseksi. Kam-            seen ja tupakoinnin vähentämiseen. Kummun
1030: panja otettiin vastaan erittäin myönteisesti, ja      koulu haastoi kaikki Suomen koulut toteutta-
1031: tutkijoiden mukaan se vähensi kauppojen kautta        maan savuttomuutta. Haaste julkistettiin ope-
1032: tapahtuvaa myyntiä. Kioskien kautta tapahtuva         tushallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön
1033:                                           1994 vp -   KK 735                                          3
1034: 
1035: yhteisessä esitteessä, joka on jaettu kaikille suo-       Tupakoimattomuuden edistäminen on pitkä-
1036: menkielisille ja ruotsinkielisille opettajille sekä   jänteistä toimintaa, jossa tupakkalain uudistus
1037: ammattikoulujen opettajille, yhteensä yli             on yksi osatekijä. Tupakkalain mukainen määrä-
1038: 100 000 opettajalle. Esite julkistettiin opetushal-   raha on mahdollistanut lukuisten tupakoinnin
1039: lituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön yhtei-    vähentämistoimien säännöllisen toteuttamisen.
1040: sessä tiedotustilaisuudessa, jossa Kummun kou-        Lukuvuonna 1994--1995 toteutetaan seuraavat
1041: lun oppilaat esiintyivät. Se kuvasti oppilaiden       kampanjat: peruskoulun 7.-8. luokan oppilai-
1042: sitoutumisen tärkeyttä.                               den No Smoking Class -kilpailu, No Smoking
1043:    Koulut ovat itsenäisiä opetussuunnitelmansa        Magazinen jakelu 7.-8. luokille, Keuhkovam-
1044: laatimisessa, joten määräyksiä ei niille voida an-    maliiton Savuttornana olet sankari -lukujärjes-
1045: taa. Opetushallitus ja sosiaali- ja terveysministe-   tysten,julisteidenja videoidenjakelu suomenkie-
1046: riö ovat korostaneet, että oppilaiden tupa-           lisille ala-asteille.
1047: koimattomuuden ja terveyden edistäminen on                Opettajille on järjestetty omia koulutustilai-
1048: eräs koulun laatukriteereistä. Koulujen kanssa        suuksia, ja lääninhallitukset ovat järjestäneet
1049: on myös tehty pitkäaikaista työtä terveyteen liit-    alueellista koulutusta, joissa on ollut mm. ope-
1050: tyvien opetussuunnitelmien kehittämiseksi.            tustoimen, terveystoimen, poliisitoimen ja rait-
1051:     Koulujen pihoillla olevien tupakointialueiden     tiustoimen edustajia. Vuoden 1995 alkaessa so-
1052: määrästä ei ole täsmällistä tietoa, mutta niitä on    siaali- ja terveysministeriö ja opetushallitus lä-
1053: arveltu olevan vain 3-10 o/o:ssa peruskouluista.      hettävät kouluille vielä aamunavausäänikasetin
1054: Suurempi tehtävä onkin muuttaa koulujen asen-         ja muuta materiaalia. Ammattioppilaitosten
1055: teita tupakoinnin sallimiseen koulun alueen ul-       opettajille on suunniteltu erityinen alueellinen
1056: kopuolella, mutta se ei perustu suoranaisesti uu-     koulutuskierros, ja oppilaitosten ja niiden oppi-
1057: distettuun tupakkalakiin.                             laskuntien kanssa on suunniteltu erityishankkei-
1058:     Ammattioppilaitoksissa savuttomuuden to-          ta. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistautu-
1059: teuttaminen on olennaisesti vaikeampaa kuin           nut opetusministeriön ja opetushallituksen kans-
1060: yleissivistävissä kouluissa, mikä johtuu mm.          sa pitkäjänteisiin toimenpiteisiin asiassa.
1061: opiskelijoiden iästä ja tupakoinnin yleisyydestä.         Tupakkalain toteuttaminen ei sinänsä ole mo-
1062:  Useimmissa ammatillisissa oppilaitoksissa on ol-     nimutkaista, mutta tärkeintä on löytää motivaa-
1063: lut tupakointihuoneita ja -alueita, joista osassa     tio terveyden edistämiseen koulussa kaiken
1064:  ne pitää sulkea.                                     muun koulutyön ohella.
1065:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1994
1066: 
1067:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
1068: 4                                         1994 vp -    KK 735
1069: 
1070: 
1071: 
1072: 
1073:                                          Tili Riksdagens Talman
1074: 
1075:    I det syfte 37 § 1 mom. rikdagsordningen anger      ningen via kiosker minskade inte eftersom endast
1076: har Ni, Fru Talman, tili vederbörande medlem av        en kioskkedja deltog i kampanjen.
1077: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot            Ministeriet har berett en pian för att verkstälia
1078: Pirkko Laakkonen undertecknade spörsmål nr             åldersgränsen beträffande försäljningen av tobak
1079: 735:                                                   och den grundar sig på information, samarbete,
1080:                                                        aktivering av föräldrar och ökad övervakning av
1081:            Vad anser Regeringen vara orsaken tili      hälsoinspektörer. Social- och hälsovårdsministe-
1082:         att tobaksprodukter trots åldersbegräns-       riet har utbildat hälsoinspektörer både vid länens
1083:         ningar säljs tili minderåriga,                 utbildningsevenemang och förhandlingsdagarna
1084:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       för hälsoinspektörer.
1085:         för att övervakningen av försäljningen av          Kampanjen med butikerna, kioskerna och ser-
1086:         tobaksprodukter effektiveras samt              vicestationerna upprepas vid ingången av året. I
1087:            i hur stor utsträckning har man i sko-      den informeras om handelns stälining vid före-
1088:         lorna gått in för kampanjen för rökfria        byggandet av tobaksrökning bland unga och de
1089:         skolor som undervisningsmyndigheterna          nya bestämmelserna i tobakslagen. Genom akti-
1090:         har inlett, vilka är målen för kampanjen       vering av föräldrarna eftersträvar man att ändra
1091:         och hur skali de genomföras?                   de attityder som utgör en förutsättning för verk-
1092:                                                        ställighet av försäljningsförbudet. Ministeriet ut-
1093:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bildar hälsoinspektörerna och bistår vid utveck-
1094: anföra följande:                                       1andet av övervakningsmetoder, men kommu-
1095:                                                        nerna skali själva meddela anvisningar om hur
1096:     Övervakning av tobaksförsäljning                   hälsoinspektörerna skali fungera effektivt och
1097:                                                        reservera arbetstid för ändamålet. Dessutom un-
1098:     Medicinalstyrelsen utredde 1978-1986 de            dersöks hur man kan uppskatta hur verkstäliig-
1099: fali som behandlats i olika rättsinstanser där to-     heten av 1agen har lyckats.
1100: baksprodukter hade sålts tili under 16-åringar.            Övervakningen av försäljningen av tobak
1101: Det fanns endast 3 sådana fali. Detta visar hur        kommer att vara en central uppgift i anslutning
1102: litet kommunernas hälsoinspektörer och åkla-           tili tobak för hälsovårdens produkttillsynscen-
1103: garmyndigheterna övervakade försäljningsför-           tral. Eftersom Finland är det enda land i Europa
1104: budet i tobakslagen. Den tidigare ordalydelsen i       där man tillämpar en åldersgräns om 18 år är
1105: tobakslagen var problematisk eftersom i lagen          verkställigheten av åldersgränsen och evaluering
1106: talades om personer som uppenbarligen är under         även internationelit viktig.
1107:  16 år. Den reviderade tobakslagen är bättre efter-
1108: som åldersgränsen nu har faststälits exakt.               Rökfri skola
1109:     Handelsmännen har aldrig upplevt försälj-
1110: ningen av tobak som en allvarlig förseelse och det        De centrala målen för en rökfri skola som
1111: Qar inte helier funnits någon risk för att bli fast.   anknyter tili revideringen av tobakslagen är rök-
1112: Aven hälsoinspektörerna har upplevt övervak-           frihet i skolan och effektivering av en fostran som
1113: ningen av lagen som en sekundär uppgift. Dessa         siktar på rökfrihet. Den enda förändring som
1114: attityder uppstod redan under tobakslagens för-        specielit krävs i den förnyade tobakslagen är att
1115: sta år i slutet av 1970-talet och inte helier senare   skolgårdarnas rökrutor stängs. Fastän det enligt
1116: har det uppstått en föräldrarörelse för att kräva      den nya tobakslagen är möjligt att i samband
1117: verkstäliighet av lagen.                               med lärarrummen ha ett utrymme för tobaksrök-
1118:     Handelns centralaffårer och centralutskott         ning rekommenderas det att det avstås från dem
1119: deltog 1990-1991 i en kampanj för att minska           helt och håliet.
1120: lagstridig försäljning av tobak. Kampanjen togs           En skola i Outokumpu är en av de skolor som
1121: emot mycket positivt och enligt forskarna min-         är med i programmet för hälsosamma skolor i
1122: skade den försäljningen via butikerna. Försälj-        Europa och där har man testat modeller för främ-
1123:                                            1994 vp -   KK 735                                          5
1124: 
1125: jande av hälsa och minskande av tobaksrökning.         och -områden i de flesta yrkesläroinrättningar
1126: Skolan utmanade alla skolor i Finland att för-         och i vissa skall dessa stängas.
1127: verkliga rökfrihet. Utmaningen publicerades i              Främjande av rökfrihet är verksamhet på lång
1128: utbildningsstyrelsens och social- och hälsovårds-      sikt där revideringen av tobakslagen är en delfak-
1129: ministeriets gemensamma broschyr som har de-           tor. Ett anslag enligt tobakslagen har möjliggjort
1130: lats ut tili alla finskspråkiga och svenskspråkiga     regelbundet genomförandet av talrika åtgärder
1131: lärare samt lärarna vid yrkesskolor, sammanlagt        för att minska tobaksrökning. Under läseåret
1132: till över 100 000 lärare. Broschyren publicerades      1994-1995 genomförs följande kampanjer: No
1133: vid utbildningsstyrelsens och social- och hälso-       Smoking Class -tävlingen för elever i grundsko-
1134: vårdsministeriets gemensamma informationstili-         lans 7-8:e klasser, utdelning av tidningen No
1135: fålle där elever från skolan i Outokumpu upp-          Smoking Magazine tili klasserna 7-8, utdelning
1136: trädde. Detta gav uttryck för hur viktigt det är att   av Lungskadeförbundets läseordningar, plan-
1137: eleverna förbinder sig.                                scher och videofilmer tili finskspråkiga lågstadi-
1138:     Skolorna är självständiga då det gäller att göra   er.
1139: upp undervisningsplaner och således kan man                För lärarna har ordnats egna utbildningseve-
1140: inte meddela föreskrifter tili dem. Utbildnings-       nemang och länsstyrelserna har ordnat regional
1141:  styrelsen och social- och hälsovårdsministeriet       utbildning vid viiken har funnits representanter
1142: har betonat att det att eleverna inte röker och att    får bl.a. undervisningsväsendet, hälsovårdsvä-
1143: hälsan främjas är en av kvalitetskriterierna för       sendet, polisväsendet och nykterhetsväsendet. I
1144:  skolan. Man har också tillsammans med skolor-         början av 1995 skickar social- och hälsovårdsmi-
1145:  na gjort långsiktigt arbete för att utveckla under-   nisteriet och utbildningsstyrelsen ytterligare en
1146:  visningsplaner i anslutning tili hälsa.               morgonsamlingskasett och annat materia! tili
1147:     Det finns inga exakta uppgifter om antalet         skolorna. För lärarna vid yrkesutbildningsinrätt-
1148:  rökrutor på skolgårdarna, men det har uppskat-        ningarna har planerats en särskild regional ut-
1149:  tats att endast 3-10% av grundskolorna har            bildningsrond och med läroinrättningarna och
1150:  sådana. Det är också en större uppgift att ändra      deras elevkårer har planerats specialprojekt. So-
1151:  skolornas attityder så att de tiliåter tobaksrök-     cial- och hälsovårdsministeriet har tilisammans
1152:  ning utanför skolområdet, men det grundar sig         med undervisningsministeriet och utbildnings-
1153:  inte direkt på den reviderade tobakslagen.            styrelsen berett långsiktiga åtgärder i ärendet.
1154:      I yrkesläroinrättningarna är det betydligt svå-       Genomförandet a v tobakslagen är i och för sig
1155:  rare att genomföra rökfrihet än i allmänbildande      inte komplicerat, men det viktigaste är att finna
1156:  skolor bl.a. beroende på studerandenas ålder och      motivering för främjandet av hälsa i skolan vid
1157:  att det röks så allmänt. Det har funnits rökrum       sidan av allt annat skolarbete.
1158: 
1159:       Helsingforsden 9 december 1994
1160: 
1161:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
1162:                                                  1994 vp
1163: 
1164: Kirjallinen kysymys 736
1165: 
1166: 
1167: 
1168: 
1169:                                     Laakkonen ym.: Huumausainerikollisuuden torjumiseksi tarvitta-
1170:                                         vista toimenpiteistä
1171: 
1172: 
1173:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1174: 
1175:    Huumeiden käyttö on tuntuvasti lisääntynyt          ka on imeytetty lapsia kiinnostaviin tarra-arkkei-
1176: viime vuosina. Huumausaineiden käyttäjät sor-          hin. Jopa yksikin LSD-annos voi laukaista
1177: tuvat usein myös talousrikoksiin, joiden avulla        psyykkisen häiriön, ja käyttäjä jää niin sanotusti
1178: he rahoittavat kalliit huumeannoksensa. Var-           ikuiselle matkalle. Huumepoliisien mukaan on
1179: kaudet, ryöstöt ja kiristykset ovat hyvin tavallisia   LSD:tä ollut markkinoilla koko ajan. Siksi on-
1180: rahanhankkimiskeinoja.                                 gelmiin pitäisi puuttua voimaperäisesti. Yksi kei-
1181:    USA:ssa on sellainen käytäntö, että jos tava-       no olisi laajamittainen tietoisku huumeiden vaa-
1182: taan rikoksesta epäilty henkilö, jolla on runsaasti    roista suunnattuna erityisesti koulunuorisolle.
1183: rahaa, hän on velvollinen selvittämään poliisille,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1184: mistä hän on rahat saanut. Meillä tilanne on           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1185: päinvastainen: todistustaakka on poliisilla. Hä-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1186: nen on pystyttävä osoittamaan, että rahat on           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1187: hankittu rikoksen kautta, ennen kuin hän voi
1188: takavarikoida rikolliselta rahat. USA:n menet-                     Onko Hallitus suunnitellut lainsää-
1189: telyllä on onnistuttu saamaan noin 80 % varaste-               däntömuutoksia, joiden avulla poliisit
1190: tuista rahoista takaisin. Meidän poliisimme pys-               voisivat helpommin takavarikoida rikok-
1191: tyvät takavarikoimaan vain5-1 0% varastetuis-                  silla hankittua rahaa, ja
1192: ta rahoista.                                                       aiotaanko tehostaa huumeiden vaa-
1193:    Viime aikoina on noussut suuri kohu pääkau-                 roista tiedottamista erityisesti lapsille ja
1194: punkiseudulla liikkuneista LSD-annoksista, jot-                nuorille?
1195: 
1196:       Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1994
1197: 
1198:           Pirkko Laakkonen                Ismo Seivästö                   Leea Hiltunen
1199:           Toimi Kankaanniemi              Jouko Jääskeläinen              Heikki Riihijärvi
1200:           Pekka Viljanen                  Aino Suhola                     Kerttu TÖrnqvist
1201:           Eila Rimmi                      Lea Mäkipää                     Erkki Pulliainen
1202:                                           ArmasKomi
1203: 
1204: 
1205: 
1206: 
1207:  240017
1208: 2                                         1994 vp -   KK 736
1209: 
1210: 
1211: 
1212: 
1213:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1214: 
1215:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytet-
1216: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ty toteen.                              .
1217: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Huumausainevalistukseen liittyviä kysymyk-
1218: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laakko-          siä on tämän syksyn aikana käsitelty usein. Vas-
1219: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tauksena valistuksen lisäämiseen voidaan todeta
1220: n:o 736:                                              samat näkökannat kuin aikaisempienkin kysy-
1221:                                                       mysten kohdalla. Avainasemassa huumausainei-
1222:            Onko Hallitus suunnitellut lainsää-        den vastaisessa taistelussa on valistus. Viran-
1223:        däntömuutoksia, joiden avulla poliisit         omaiset ovat yhdessä ja erikseen toteuttaneet
1224:        voisivat helpommin takavarikoida rikok-        kouluissa valistusohjelmaa, ja tätä varten on
1225:        silla hankittua rahaa, ja                      myös olemassa materiaalia. Poliisi on mm. tänä
1226:            aiotaanko tehostaa huumeiden vaa-          syksynä valmistanut kaksi huumausaineista va-
1227:        roista tiedottamista erityisesti lapsille ja   listavaa esitettä, jotka jaettiin kansanedustajille
1228:        nuorille?                                      viimeksi huumausaineongelmaa käsiteltäessä.
1229:                                                       Lisäksi eri viranomaisten yhteistyönä on valmis-
1230:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tettu Tietopaketti huumeista -koulutuskansio.
1231: vasti seuraavaa:                                         Tarkoituksena on käynnistää erityinen sisä-
1232:                                                       asiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön
1233:    Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:n 2 mo-          ja opetusministeriön yhteistyönä toteutettava
1234: mentin mukaan rikosasioissa kantajan eli syyt-        valistuskampanja.
1235: täjän tulee näyttää toteen ne seikat, joihin hä-         Viranomaistasolla on sovittu kokoontumises-
1236: nen vaatimuksensa nojautuu. Säännös koskee            ta lähiaikoina huumausainevalistuksen tehok-
1237: kaikkia rikosoikeudellisia seuraamuksia, myös         kaammaksi koordinoimiseksija yhteistyön lisää-
1238: konfiskaatiota. Rikoksella saadun hyödyn              miseksi.
1239: määrän arvioinnissa tuomioistuimella on kui-             Opetusministeriö pitää ennalta ehkäisevän
1240: tenkin laaja harkintavalta, koska rikoslain 2 lu-     työn merkitystä keskeisenä huumeiden käytön
1241: vun 16 §:n 1 momentin mukaan rikoksen tuot-           torjunnassa. Nuorten huumekokeilut ovat yleen-
1242: tama taloudellinen hyöty on tuomioistuimen            sä eri päihteiden sekakäyttöä. Siksi huumeinfor-
1243: "vapaan harkinnan mukaan" tuomittava val-             maatio tulisi antaa osana laajempaa terveyskas-
1244: tiolle menetetyksi.                                   vatusta. Huumeiden käytön ehkäisyssä on sekä
1245:    Oikeusministeriössä ei ole vireillä hankkeita,     kansainvälisesti että Suomessa kehitetty ohjel-
1246: joiden tarkoituksena olisi muuttaa rikosproses-       mia,joissa huumeet ovat osa tupakoimattomuut-
1247: suaalisia todistustaakkasäännöksiä. Ns. syyttö-       ta ja päihteiden käytön ehkäisyä tukevaa koko-
1248: myysolettama kuuluu oikeusvaltion perusperi-          naisuutta. Opetusministeriö on valmis yhteistyö-
1249: aatteisiin. Kysymyksessä esitetty konfiskaatiota      hön muiden ministeriöiden kanssa koulujen oppi-
1250: koskeva käännetty todistustaakka on kyseen-           laille kohdistetun valistusohjelman suunnittele-
1251: alainen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ar-          miseksi ja toteuttamiseksi. Ohjelman tulisi olla
1252: tiklan 2 kappaleen kannalta. Sen mukaanjokais-        koko yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen
1253: ta rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä,      kattava ja säännöllisesti toteutettava.
1254: 
1255:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1994
1256: 
1257:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
1258:                                              1994 vp -   KK 736                                           3
1259: 
1260: 
1261: 
1262: 
1263:                                            Tili Riksdagens Talman
1264: 
1265:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         höst. Som svar på frågan om ökad information
1266: :rer har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          kan samma synpunkter som framfördes i fråga
1267: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         om tidigare spörsmål upprepas. I kampen mot
1268: man Laakkonen m.fl. undertecknade spörsmål               narkotika innehar informationen en nyckelställ-
1269: ilr 736:                                                 ning. Myndigheterna har var för sig och tillsam-
1270:                                                          mans genomfört ett informationsprogram i sko-
1271:               Har Regeringen planerat sådana änd-        lorna och för detta ändamål finns det även mate-
1272:            ringar i lagstiftningen, med hjälp av vilka   ria!. Polisen har bl.a. under höstens lopp utarbe-
1273:            polisen lättare kunde beslagta pengar         tat två broschyrer om narkotika. Broschyrerna
1274:            som har skaffats genom brott, och             delades ut till riksdagsmännen senast när narko-
1275:               skall informationen speciellt till barn    tikaproblemet behandlades. Därtill har olika
1276:            och ungdomar om narkotikans faror ef-         myndigheter i samarbete utarbetat en utbild-
1277:            fektiveras?                                   ningsmapp med namnet Infopaket om narkoti-
1278:                                                          ka.
1279:  Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                 Inrikesministeriet, social- och hälsovårdsmi-
1280: mföra följande:                                          nisteriet och undervisningsministeriet har för av-
1281:                                                          sikt att tillsammans inleda en särskild informa-
1282:     Enligt 17 kap. 1 § 2 mom. rättegångsbalken           tionskampanj.
1283: ;kall käranden, dvs. åklagaren, i brottmål styrka            Myndigheterna har också kommit överens om
1284: ie omständigheter, på vilka hans yrkanden stö-           sammankomster under den närmaste framtiden
1285: ier sig. Stadgandet gäller alla straffrättsliga på-      för att öka samarbetet och koordinera narkoti-
1286: 'öljder, även konfiskation. Vid bedömningen av           kainformationen så att den blir effektivare.
1287: 1yttan av brottet har domstolen dock en omfat-               Enligt undervisningsministeriet är det före-
1288: :ande prövningsrätt, eftersom domstolen enligt 2         byggande arbetet det viktigaste vid narkotikabe-
1289: cap. 16 § 1 mom. straffiagen "efter fri prövning"        kämpningen. Ungdomars experiment med dro-
1290: ;kall döma den ekonomiska fördelen av brottet            ger är i allmänhet blandmissbruk avolika rusme-
1291: 'örbruten till staten.                                   del. Därför borde narkotikainformationen ges
1292:     Vidjustitieministeriet pågår inte några sådana       som en del av en mer omfattande hälsofostran.
1293:  )rojekt vilka skulle medföra ändringar i de straff-     För att förebygga narkotikamissbruket har det
1294:  )rocessuella stadgandena om bevisbördan. Den            så väl på internationell nivå som i Finland utveck-
1295:  ;.k. skuldlöshetspresumtionen är en av grund-           lats program, där narkotikainformationen är en
1296:  'rinciperna i en rättsstat. Den i spörsmålet före-      del av helheten då man uppmuntrar ungdomar
1297:  ;lagna omvända bevisbördan i fråga om konfis-           till rökfrihet och strävar till att förebygga miss-
1298:  cation kan ifrågasättas med hänvisning till arti-       bruket av rusmedel. Undervisningsministeriet är
1299:  cel 6 stycke 2 i den europeiska konventionen om         beredd att samarbeta med andra ministerium för
1300:  le mänskliga rättigheterna. Enligt nämnda be-           att planera och genomföra ett informationspro-
1301:  >tämmelser skall var och en som anklagas för ett        gram för skolelever. Programmet bör omfatta
1302:  ,rott betraktas som oskyldig tills det har bevisats     hela den allmänbildande och yrkesinriktade ut-
1303:  Ltt han är skyldig.                                     bildningen och programmet bör genomföras re-
1304:     Frågor som anknyter till informationen om            gelbundet.
1305:   mrkotika har varit aktuella många gånger denna
1306: 
1307:       Helsingforsden 7 december 1994
1308: 
1309:                                                                      Inrikesminister Mauri Pekkarinen
1310:                                                   1994 vp
1311: 
1312: Kirjallinen kysymys 737
1313: 
1314: 
1315: 
1316: 
1317:                                     Vähänäkki: Kehitysvammaisten hoidon turvaamisesta Kymen lää-
1318:                                        nissä
1319: 
1320: 
1321:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1322: 
1323:    Tämän vuoden aikana on tehty päätös siitä,           valtion toimesta vedetty tiukalle, vielä veivoite-
1324: että Kymen läänin Etelä-Karjalan maakunnan              taan Kymen erityishuoltopiirin kuntayhtymään
1325: kunnat eroavat Kymen erityishuoltopiirin kun-           jäävät kunnat lunastamaan Etelä-Karjalan kun-
1326: tayhtymästäja muodostavat oman, Etelä-Karja-            tien pääomaosuudet kuntayhtymän omaisuu-
1327: lan erityishuoltopiirin kuntayhtymän. "Uudis-           teen. Kustannukset ovat noin 12 miljoonaa
1328: tus" tulee voimaan vuoden 1995 alussa.                  markkaa, ja ne joudutaan suorittamaan vuosina
1329:    Tähänastiset toimet uuden kuntayhtymän toi-          1996, 1997 ja 1998.
1330: minnan valmistelussa ovat aiheuttaneet suurta              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1331: huolta ja levottomuutta kehitysvammaisten               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1332: omaisten ja kehitysvammahuollon piirissä työs-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1333: kentelevien ammatti-ihmisten keskuudessa.               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1334: Niinpä on Kymen erityishuoltopiirin kuntayhty-
1335: män toimipisteitä, mm. asuntoloita ja suojatyö-                    Miten Hallitus aikoo turvata Etelä-
1336: paikkoja siirretty yksittäisten kuntien haltuun.               Karjalan maakunnan alueelta olevien ke-
1337: Samalla on useita kymmeniä kehitysvamma-                       hitysvammaisten hoidon ja huollon siten,
1338: huollon ammattihenkilöitä irtisanottu viroistaan               että se olisi säännösten edellyttämällä ta-
1339: ja toimistaan niin avohuollon kuin Kuusankos-                  solla viimeistään uuden erityishuoltopii-
1340: kella sijaitsevan keskuslaitoksenkin piiristä. Irti-           rin aloittaessa toimintansa vuoden 1995
1341: sanomiset tulevat voimaan pääosin ensi vuoden                  alussa,
1342: alussa. Tiettävästi asianomaiset kunnat ovat siir-                 miten Hallitus aikoo helpottaa Kymen
1343: tämässä tai jo siirtäneet irtisanottujen tilalle omia          erityishuoltopiirin kuntien vaikeuksia
1344: toimihenkilöitään, joiden pätevyydestä kehitys-                niiden joutuessa ilman omaa syytään lu-
1345: vammahuollossa ei ole selvitystä.- Etelä-Kar-                  nastamaan entisten jäsenkuntien pää-
1346: jalassa pelätäänkin perustellusti, ettei kehitys-              omaosuuksia,
1347: vammaisten hoito ja huolto ole vuoden vaihtees-                    katsooko Hallitus, että Kymen erityis-
1348: sa siinä kunnossa kuin sen pitäisi säännöstenkin               huoltopiirinjakopäätös on syntynyt liial-
1349: mukaan olla. Irtisanotut kehitysvamma-alan ja                  lisella kiireellä ja kehitysvammaisten
1350: muut työntekijät lisäävät sitä paitsi huomatta-                huollon ja hoidon vaarantaen, sekä
1351: vasti työttömyyslukuja.                                            pitääkö Hallitus hyvänä henkilöstöpo-
1352:    Erityishuoltopiirin kuntayhtymän jakoa kah-                 litiikkana, että "tuhlataan" erityiskoulu-
1353: teen ihmetellään myös Kymenlaakson kuntien                     tuksen saanutta henkilökuntaa irtisano-
1354: piirissä, lähinnä taloussyistä. On nimittäin eris-             misilla ja korvaamalla heidät mahdolli-
1355: kummallista, että nykyisessä taloudellisessa ti-               sestijopa kehitysvammaisten huoltoon ja
1356: lanteessa, jolloin kuntien talous on muutenkin                 hoitoon tottumattomana henkilöstöllä?
1357:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1994
1358: 
1359:                                              Matti Vähänäkki
1360: 
1361: 
1362: 
1363: 
1364: 240017
1365: 2                                        1994 vp -   KK 737
1366: 
1367: 
1368: 
1369: 
1370:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1371: 
1372:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       annetaan kehitysvammaiselle henkilölle siinä ta-
1373: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        pauksessa, että henkilö ei muun lain nojalla voi
1374: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      saada tarvitsemiaan palveluja. Kehitysvammais-
1375: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vähänä-         ten tulisi täten ensisijaisesti voida käyttää mm.
1376: kin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.
1377: 737:                                                 Perusvastuuyksikkönä on asiakkaan kotikunta.
1378:                                                      Kunta voi järjestää erityishuoltoa myös itse.
1379:            Miten Hallitus aikoo turvata Etelä-          Uusi valtioneuvoston päätös erityishuoltopii-
1380:        Karjalan maakunnan alueelta olevien ke-       reistä (796/94) tulee voimaan 1.1.1995. Päätök-
1381:        hitysvammaisten hoidon ja huollon siten,      sen mukaisesti Etelä-Karjala muodostaa erityis-
1382:        että se olisi säännösten edellyttämällä ta-   huoltopiirin. Vastaavalla tavalla Kymenlaakson
1383:        solla viimeistään uuden erityishuoltopii-     erityishuoltopiiri vastaa yhdessä Kymenlaakson
1384:        rin aloittaessa toimintansa vuoden 1995       kuntien kanssa kehitysvammaisten erityispalve-
1385:        alussa,                                       lujen järjestämisestä tämän piirin alueella. Ky-
1386:            miten Hallitus aikoo helpottaa Kymen      men läänissä tapahtuva kehitysvammahuollon
1387:        erityishuoltopiirin kuntien vaikeuksia        uudistus ei täten poista tai vähennä vastuuta ke-
1388:        niiden joutuessa ilman omaa syytään lu-       hitysvammaisten palvelujen järjestämisestä.
1389:        nastamaan entisten jäsenkuntien pää-             Erityishuollon yksilölliseksi toteuttamiseksi
1390:        omaosuuksia,                                  erityishuollonjohtoryhmän tai sen määräämissä
1391:            katsooko Hallitus, että Kymen erityis-    rajoissa toimintayksikön vastaavan johtajan tu-
1392:        huoltopiirinjakopäätös on syntynyt liial-     lee hyväksyä erityishuolto-ohjelma jokaista eri-
1393:        lisella kiireellä ja kehitysvammaisten        tyishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten.
1394:        huollon ja hoidon vaarantaen, sekä            Lääninhallitus voi, milloin henkilö itse tai hänen
1395:            pitääkö Hallitus hyvänä henkilöstöpo-     holhoojansa tai muu huoltajansa taikka sosiaali-
1396:        litiikkana, että "tuhlataan" erityiskoulu-    lautakunta katsoo, ettei erityishuolto-ohjelma
1397:        tuksen saanutta henkilökuntaa irtisano-       ole tarkoituksenmukainen, määrätä ohjelmaa
1398:        misilla ja korvaamalla heidät mahdolli-       oikaistavaksi. Tällä tavoin voidaan varmistaa,
1399:        sestijopa kehitysvammaisten huoltoon ja       että kehitysvammainen henkilö saa tarvettaan
1400:        hoitoon tottumattomana henkilöstöllä?         vastaavat palvelut.
1401:                                                         Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun
1402:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          lain mukaan tulee erityishuoltopiirijakoa muu-
1403: taen seuraavaa:                                      tettaessa luovuttavan kuntainliiton (Kymen eri-
1404:                                                      tyishuoltopiirin kuntayhtymä) suorittaa vas-
1405:    Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun        taanottavalle kuntainliitolle (Etelä-Karjalan eri-
1406: lain (519177, jäljempänä kehitysvammalaki) kes-      tyishuoltopiirin kuntayhtymä) korvaus kunnan
1407: keisenä periaatteena on riittävien ja yhtäläisten    osuudesta kuntainliiton varoihin velat vähennet-
1408: erityishuoltopalvelujen saannin turvaaminen          tyinä. Etelä-Karjalan kuntien osuudet Kymen
1409: kaikissa osissa maata. Kehitysvammaisten eri-        erityishuoltopiirin kuntayhtymän varoihin ovat
1410: tyishuollon järjestämistä varten maa on jaettu       noin 12 miljoonaa markkaa. Maksajina ovat 14
1411: erityishuoltopiireihin, joiden alueet määrää val-    Kymenlaakson kuntaa. Kymen erityishuoltopii-
1412: tioneuvosto. Erityishuoltopiiriin kuuluvat kun-      rinja EteläKarjalan erityishuoltopiirin kuntayh-
1413: nat ovat jäsenenä erityishuoltopiirin kuntayhty-     tymät sekä alueen kunnat ovat keskenään yksi-
1414: mässä, jonka tulee järjestää kuntien velvollisuu-    mielisesti sopineet lunastuskorvausten maksuai-
1415: deksi säädetty erityishuolto. Lääninhallitus val-    kataulusta. Kymen erityishuoltopiirin kuntayh-
1416: voo alueellaan lainsäädännön toteutumista. Ylin      tymän valtuusto on kokouksessaan 16.11.1994
1417: suunnittelu- ja valvontavastuu on sosiaali- ja       hyväksynyt maksujärjestelyn. Näin ollen mak-
1418: terveysministeriöllä.                                settavat korvausmäärät eivät aiheuta kohtuu-
1419:    Kehitysvammalain erityishuollon palveluja         tonta taloudellista rasitetta millekään kunnalle,
1420:                                           1994 vp -   KK 737                                          3
1421: 
1422: mikä saattaisi heikentää kehitysvammaisten pal-          Henkilöstön osalta Kymen erityishuoltopiirin
1423: veluja.                                               kuntayhtymä on lakkauttanut Etelä-Karjalan
1424:     Piirijakopäätöksen valmistelu on ministeriön      alueella työskentelevän henkilökuntansa virat ja
1425: näkemyksen mukaan ollut asianmukaista ja              toimet 1.1.1995 alkaen. Erityishuoltopiiri neu-
1426: kaikkia osapuolia on kuultu useaan otteeseen.         vottelee tällä hetkellä Etelä-Karjalan kuntien
1427: Etelä-Karjalan kunnat tekivät ensimmäisen             kanssa työntekijöiden siirtämisestä kuntien pal-
1428: aloitteen piirijaosta jo vuonna 1989. Etelä-Karja-    velukseen. Pääosa työntekijöistä tultaneen siirtä-
1429: lan liiton ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin       mään kuntien vastaaviin tehtäviin. Ruokolah-
1430: kuntayhtymän jättäessä esityksensä 5.3.1993 so-       della sijaitsevan Saimaanrinteen hoitokodin
1431: siaali- ja terveysministeriölle hakemuksen liittee-   osalta valmistellaan erityishuoltopiiristä saadun
1432: nä oli Etelä-Karjalan kuntien lausunnot piiri-        tiedon mukaan yksikön lakkauttamista, koska
1433: jaosta. Ministeriö pyysi 16.4.1993 asiasta lausun-    asiakkaat siirtyvät kuntien omiin tai yksityisiin
1434: non Kymen lääninhallitukselta. Ministeri Huuh-        palveluyksiköihin. Saadun tiedon mukaan hoito-
1435: tanen järjesti lisäksi 19.4.1994 piirijakoa koske-    kodin tiloihin suunnitellaan vanhusten palvelu-
1436: van kuulemis- ja keskustelutilaisuuden. Sosiaali-     yksikköä.
1437: ja terveysministeriö on pyytänyt lausunnon               Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että Ky-
1438: 20.6.1994 kaikilta Kymen läänin kunnilta, Ky-         men läänissä toteutettava piirijako sisältää pal-
1439: men lääninhallitukselta, maakunnan liitoilta, si-     jon myönteistä kehitysvammaisten kannalta.
1440: säasiainministeriöltä ja Suomen kuntaliitolta.        Kehitysvammaisille luodaan entistä paremmat
1441:     Kymen läänissä on palvelurakenteen muutos-        mahdollisuudet asua ja elää kotikunnassaan
1442: tarve ollut tiedossa jo pitkään. Läänin vuoden        muiden kuntalaisten joukossa siten, että heille
1443:  1990 kehitysvammahuollon ohjelmassa on ta-           tuodaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö-
1444: voitteeksi asetettu laitosvaltaisen palveluraken-     nä tarvittavat palvelut ja tukitoimet.
1445:  teen muuttaminen avohuoltopainotteiseksi. Ke-           Kymen lääninhallitus sekä sosiaali- ja terveys-
1446:  hitysvammaisten palvelujen uudelleen organisoi-      ministeriö tulevat seuraamaan piirijaon vaiku-
1447:  minen lisää kunnallista päätäntävaltaaja vastuu-     tuksiaja sen käytännön toteutumista. Näin ollen
1448:  ta kehitysvammaisten palvelujen järjestämisessä.     sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että uusien
1449:  Uudistus tehostaa myös sosiaali- ja terveyden-       erityishuoltopiirien perustaminen Kymen lää-
1450:  huollon alueellista yhteistyötä ja parantaa hoi-     niin ei vaaranna kehitysvammahuollon tavoittei-
1451:  don porrastusta. Uudistuksen tavoitteena on          ta eikä palvelujen saatavuutta läänissä.
1452:  myös pitkällä aikavälillä vähentää kehitysvam-
1453:  maisten laitoshoitoa.
1454:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1994
1455: 
1456:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
1457: 4                                          1994 vp -    KK 737
1458: 
1459: 
1460: 
1461: 
1462:                                          Tili Riksdagens Talman
1463: 
1464:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ning ankommer på social- och hälsovårdsminis-
1465: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          teriet.
1466: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Enligt specialomsorgslagen ges specialomsor-
1467: man Vähänäkki undertecknade spörsmål nr 737:            ger i sådana fall där den utvecklingsstörda inte
1468:                                                         med stöd av någon annan lag kan få de tjänser
1469:           Hur ämnar Regeringen trygga vården            han behöver. De utvecklingsstörda borde alltså i
1470:        och omsorgen om de utvecklingsstörda i           första hand kunna utnyttja tjänsterna inom bl.a.
1471:        landskapet Södra Karelen på ett sådant           den allmänna social- och hälsovården. Den enhet
1472:        sätt att den redan nu eller senast då det        som har det grundläggande ansvaret är klientens
1473:        nya specialomsorgsdistriktet inleder sin         hemkommun. Kommunen kan också själv ordna
1474:        verksamhet vid ingången av 1995 skulle           specialomsorgerna.
1475:        nå upp till den nivå som stadgandena                Statsrådets nya beslut om specialomsorgsdi-
1476:        förutsätter,                                     strikt (796/94) träder i kraft 1.1.1995. Enligt be-
1477:           hur ämnar Regeringen underlätta de            slutet utgör Södra Karelen ett enskilt specialom-
1478:        svårigheter kommunerna i Kymmene                 sorgsdistrikt. På motsvarande sätt ansvarar
1479:        specia1omsorgsdistrikt får då de utan            Kymmenedalens specialomsorgsdistrikt tillsam-
1480:        egen förskyllan tvingas 1ösa in de förra         mans med kommunerna i Kymmenedalen för
1481:        med1emskommunernas kapitalandelar,               ordnandet av specialomsorger om utvecklings-
1482:           anser Regeringen att beslutet om del-         störda inom detta distrikt. Reformen i Kymmene
1483:        ning av Kymmene specialomsorgsdistrikt           län av omsorgen om de utvecklingsstörda inne-
1484:        har skett med alltför stor brådska och på        bär inte att ansvaret för ordnandet av tjänster för
1485:        ett sätt som äventyrar vården och omsor-         utvecklingsstörda försvinner eller minskar.
1486:        gen om de utvecklingsstörda, samt                   För ett individuellt förverkligande av special-
1487:           anser Regeringen det vara god perso-          omsorgerna skall 1edargruppen för specialom-
1488:        nalpolitik att "slösa" med specialutbildad       sorger, eller inom gränser som den bestämt, den
1489:        personai genom att säga upp den och              ansvariga föreståndaren för en verksamhetsen-
1490:        ersätta den med personai som kanske är           het för varje person som är i behov av specialom-
1491:        helt oerfaren inom vården och omsorgen           sorger godkänna ett specialomsorgsprogram.
1492:        om utveck1ingsstörda?                            Länsstyrelsen kan, om personen i fråga själv,
1493:                                                         hans förmyndare eller någon annan vårdnadsha-
1494:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vare eller socia1nämnden anser att specialom-
1495: anföra följande:                                        sorgsprogrammet inte är ändamå1senligt, be-
1496:                                                         stämma att programmet skall justeras. Därmed
1497:     Den centrala principen i lagen angående spe-        kan man säkerställa att den utvecklingsstörda
1498: cialomsorger om utvecklingsstörda (519/77,              har tillgång till tjänster som motsvarar hans be-
1499: nedan specialomsorgslagen) är att tillgången till       hov.
1500: tillräckliga och enhetliga specialomsorgstjänster          Vid ändring av distriktsindelningen för speci-
1501: skall tryggas i alla delar av landet. F ör att speci-   alomsorgerna skall det överlåtande kommunal-
1502: alomsorger om utvecklingsstörda skall kunna             förbundet (samkommunen för Kymmene speci-
1503: ordnas har landet indelats i specialomsorgsdi-          alomsorgsdistrikt) enligt specialomsorgslagen
1504: strikt, vilkas omfattning bestäms av statsrådet.        betala ersättning till det mottagande kommu-
1505: De kommuner som hör till ett specialomsorgs-            nalförbundet (samkommunen för Södra Karel-
1506: distrikt är medlemmar i en samkommun för                ens specialomsorgsdistrikt) för kommunens an-
1507: specialomsorgsdistriktet, viiken skall ordna de         del i kommunalförbundets tillgångar med av-
1508: specialomsorger som stadgats ankomma på                 drag för skulderna. Södra Karelens kommun-
1509: kommunerna. Länsstyrelsen övervakar verk-               andelar i samkommunen för Kymmene special-
1510: ställigheten av lagstiftningen inom sitt område.        omsorgsdistrikt uppgår till ca 12 milj. mk. Beta-
1511: Det högsta ansvaret för planering och övervak-          lare är 14 av kommunerna i Kymmenedalen.
1512:                                           1994 vp -   KK 737                                            5
1513: 
1514: Samkommunerna för Kymmene specialom-                  det av tjänster för de utvecklingsstörda. Refor-
1515: sorgsdistrikt och Södra Karelens specialom-           men gör också det regionala samarbetet inom
1516: sorgsdistrikt samt områdets kommuner har sin-         socialoch hälsovården effektivare och främjar
1517: semellan enhälligt kommit överens om en tidta-        differentieringen av vården. Ett mål med refor-
1518: bell för betalning av inlösningsersättningarna.       men är dessutom att på lång sikt minska utnytt-
1519: Samkommunens för Kymmene specialomsorgs-              jandet av institutionsvård då det gäller utveck-
1520: distrikt fullmäktige har vid sitt sammanträde         lingsstörda.
1521: 16.11.1994 godkänt betalningsarrangemangen.               För personalens vidkommande har kommu-
1522: Därför kommer de ersättningsbelopp som skall          nalförbundet för Kymmene specialomsorgsdi-
1523: betalas inte att föranleda någon sådan omåttlig       strikt fr.o.m. 1.1.1995 dragit in tjänsterna och
1524: ekonomisk belastning på någon av kommuner-            befattningarna för personalen i kommunerna på
1525: na som skulle kunna leda till att servicen för de     Södra Karelens område. Specialomsorgsdistrik-
1526: utvecklingsstörda försvagas.                          tet förhandlar för närvarande med kommunerna
1527:    Beredningen av distriktsindelningen har enligt     i Södra Karelen om att överföra arbetstagarna i
1528: ministeriets åsikt varit saklig och alla parter har   de olika kommunernas tjänst. Största delen av
1529: hörts i flera omgångar. Kommunerna i Södra            arbetstagarna skulle komma att överföras till
1530: Karelen tog första gången initiativ till en dis-      motsvarande uppgifter inom kommunen. Vid
1531: triktsindelning redan 1989. I det förslag som Söd-    Saimaanrinne vårdhem i Ruokolahti bereder
1532: ra Karelens förbund och samkommunen för Söd-          man sig på att lägga ner enheten på basis av de
1533: ra Karelens sjukvårdsdistrikt 5.3.1993 överläm-       uppgifter man fått från specialomsorgsdistriktet,
1534: nade till social- och hälsovårdsministeriet ingick    då klienterna kommer att flytta till kommuner-
1535: utlåtandena av kommunerna i Södra Karelen om          nas egna eller privata serviceenheter. Enligt upp-
1536: en distriktsindelning som bilaga till ansökan.        gift planeras en serviceenhet för äldre i vårdhem-
1537: Ministeriet bad 16.4.1993 länsstyrelsen i Kym-        mets lokaliteter.
1538: mene Iän om ett utlåtande i ärendet. Minister             Social- och hälsovårdsministern anser att den
1539: Huuhtanen arrangerade dessutom 19.4.1994 ett          distriktsindelning som skall genomföras i Kym-
1540: möte där parterna kunde avge sitt utlåtande om        mene Iän har en positiv innebörd för de utveck-
1541: och diskutera distriktsindelningen. Social- och       lingsstörda. Man skapar bättre förutsättningar
1542: hälsovårdsministeriet har 20.6.1994 begärt utlå-      än hittills för de utvecklingsstörda att bo och leva
1543: tande från alla kommuner i Kymmene Iän, läns-         i sina hemkommuner bland andra kommuninvå-
1544: styrelsen i Kymmene län, landskapsförbunden,          nare då social- och hälsovården samarbetar för
1545: inrikesministeriet och Finlands Kommunför-            att förse dem med nödvändiga tjänster och stöd-
1546: bund.                                                 åtgärder i deras hemmiljö.
1547:     I Kymmene Iän har man sedan länge varit               Länsstyrelsen i Kymmene Iän och social- och
1548: medveten om behovet av en ändring i service-          hälsovårdsministeriet kommer att följa upp ef-
1549: strukturen. I länets program för omsorgen om de       fekterna av distriktsindelningen och se hur den
1550: utvecklingsstörda för 1990 är ett av målen en         genomförs i praktiken. Därför anser social- och
1551: ändring av servicestrukturen i riktning mot öp-       hälsovårdsministeriet att grundandet av de nya
1552: penvård. Omorganiseringen av tjänsterna för de        specialomsorgsdistrikten i Kymmene län inte
1553: utvecklingsstörda ökar beslutanderätten och an-       äventyrar målen för omsorgen om och tillgången
1554: svaret på kommunal nivå beträffande beredan-          på tjänster för de utvecklingsstörda i länet.
1555:      Helsingfors den 8 december 1994
1556: 
1557:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
1558:                                                   1994 vp
1559: 
1560: Kirjallinen kysymys 738
1561: 
1562: 
1563: 
1564: 
1565:                                     P. Leppänen ym.: Rintamasotilastunnuksen ja rintamapalvelus-
1566:                                         tunnuksen myöntämisperusteiden väljentämisestä
1567: 
1568: 
1569:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1570: 
1571:    Rintamasotilastunnus ja siihen liittyvät edut        kaan siten, että hakemus on tehtävä viimeistään
1572: myönnetään vuosien 1939-1945 sotien aikana              31 päivänäjoulukuuta 1994.
1573: varsinaisiin sotatoimiin osallistuneille. Naisille         Rintamasotilastunnuksesta ja rintamapalve-
1574: taas myönnetään rintamapalvelustunnus.                  lustunnuksesta annettuja asetuksia tulisi muut-
1575:    Rintamasotilastunnuksen ulkopuolelle on              taa niin, että määräaikaa jatkettaisiin ainakin
1576: kuitenkin rajattu mm. ne vuonna 1926 syntyneet          vuodella, jotta ehdittäisiin päättää edellä sanot-
1577: ja vuonna 1944 aseelliseen palvelukseen kutsu-          tujen ja mahdollisesti muidenkin ryhmien oi-
1578: tut,jotka eivät ole osallistuneet taisteluihin rinta-   keuttamisesta tunnukseen ja siihen liittyviin
1579: mavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa           etuihin.
1580: tai sen alueella taikkailmatorjunta-tai rannikko-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1581: joukoissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilma-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1582: voimien lentoyksiköissä. Edellä mainittuja tun-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1583: nuksen ulkopuolelle rajattuja lienee noin 7 000         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1584: henkeä. Toisin kuin eräitä muita ryhmiä, joiden
1585: kohdalla on keskusteltu oikeudesta tunnukseen,                    Aikooko Hallitus esittää, että rintama-
1586: tähän ryhmään kuuluneille on maksettu armei-                   sotilastunnuksesta ja rintamapalvelus-
1587: jan päivärahaa eikä suinkaan palkkaa lisineen.                 tunnuksesta annettuja asetuksia muutet-
1588: Sitä paitsi tähän ryhmään kuuluneet ovat osallis-              taisiin tunnuksen hakemisajan pidentä-
1589:  tuneet mm. desanttien etsintöihin, sotatoimiin                miseksi siten, että voitaisiin päättää mm.
1590:  varautumiseen ja vartiointitehtäviin yms.                     asepalvelukseen vuonna 1944 kutsuttu-
1591:     Rintamasotilastunnuksen ja rintamapalvelus-                jen, nykyisin tunnusta vailla olevien oi-
1592:  tunnuksen myöntäminen lakkaa asetuksen mu-                    keudesta tunnukseen?
1593: 
1594:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1994
1595: 
1596:           Pekka Leppänen                   Iiris Hacklin                  Tina Mäkelä
1597:           Johannes Leppänen                Toimi Kankaanniemi             Juhani Vähäkangas
1598:           Marja-Leena Viljamaa             Esko Seppänen                  Eila Rimmi
1599:           Raila Aho                        Erkki Pulliainen               Aino Suhola
1600:           Reijo Laitinen                   Reijo Lindroos                 AskoApukka
1601:           Timo Laaksonen                   Iivo Polvi                     Jaakko Laakso
1602:           Martti Korhonen                  Heli Astala                    Jarmo Wahlström
1603:           Ensio Laine                      Pekka Räty                     Matti Lahtinen
1604: 
1605: 
1606: 
1607: 
1608:  240017
1609: 2                                        1994 vp -   KK 738
1610: 
1611: 
1612: 
1613: 
1614:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1615: 
1616:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kannalta merkitystä. Ratkaisevaa on vain se,
1617: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        onko henkilöllä edellä mainituissa asetuksissa
1618: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tarkoitettua rintamapalvelusta vai ei. Eri yhteyk-
1619: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja P. Leppä-       sissä on tullut esiin tarve laajentaa tunnusten
1620: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         myöntö mm. rautateiden henkilöstöön, viestin-
1621: n:o 738:                                             tä- ja ilmansuojelutehtävissä olleisiin, kauppalai-
1622:                                                      vastossa palvelleisiin, miinanraivaukseen osallis-
1623:           Aikooko Hallitus esittää, että rintama-    tuneisiin, sairaanhoitohenkilöstöön, Itä-Karja-
1624:        sotilastunnuksesta ja rintamapalvelus-        lan ja päämajan sotilashallinnon alaisuudessa
1625:        tunnuksesta annettuja asetuksia muutet-       palvelleisiin henkilöihin, sotakorvausteollisuu-
1626:        taisiin tunnuksen hakemisajan pidentä-        dessa työskennelleisiin ym. henkilöihin.
1627:        miseksi siten, että voitaisiin päättää mm.       Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rinta-
1628:        asepalvelukseen vuonna 1944 kutsuttu-         maveteraanitunnusten selvitystyöryhmä on
1629:        jen, nykyisin tunnusta vailla olevien oi-     muistiossaan (STM 1990/19) selvittänyt mahdol-
1630:        keudesta tunnukseen?                          lisuudet rintamaveteraanitunnusten myöntämi-
1631:                                                      sen laajentamiseen ja toisaalta tunnusten myön-
1632:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tamisen lopettamiseen. Huolimatta siitä, että
1633: vasti seuraavaa:                                     työryhmä katsoi useiden henkilöryhmien panok-
1634:                                                      sen olleen olennainen Suomen puolustustaiste-
1635:     Rintamasotilastunnuksen saa sitä koskevan        lussa, se halusi kuitenkin tunnustaa rintamalla
1636: asetuksen (772/69) perusteella henkilö, joka on      taistelleille veteraaneille erityisaseman. Näillä
1637: Suomen kansalaisena osallistunut tai joka nyt        henkilöillä on jo oikeus tunnuksiin. Sen vuoksi
1638: on Suomen kansalainen ja on osallistunut vuo-        työryhmä päätyi esittämään, ettei tunnusten
1639: sien 1939-1945 sotiin puolustusvoimien jou-          myöntämistä enää laajenneta. Poikkeuksena oli-
1640: koissa reserviläisenä, nostomiehenä, vapaaeh-        vat vain ne ulkomaalaiset vapaaehtoiset, jotka
1641: toisena tai vakinaisessa palveluksessa olevana.      todistettavasti ovat osallistuneet taisteluihin. Vii-
1642: Lisäksi edellytetään osallistumista taisteluun       meksi mainituille henkilöille voidaan myöntää
1643: rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän jou-        ulkomaalaisen rintamasotilastunnuksesta anne-
1644: koissa tai sen alueella taikka ilmatorjunta- tai     tun asetuksen (418/92) mukaisesti rintamasoti-
1645: rannikkojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä        lastunnus sekä oikeus kuntoutukseen ja rintama-
1646: tai ilmavoimien lentoyksiköissä. Rintamasoti-        rahaan. Lisäksi työryhmä esitti, että rintama-
1647: lastunnus kuuluu siten taisteluihin osallistuneel-   sotilas-, rintamapalvelus- ja rintamatunnuksen
1648: le sotilaalle.                                       myöntäminen lopetetaan. Tämän mukaisesti on
1649:     Rintamapalvelutunnuksesta annetun asetuk-        rintamaveteraanitunnusasetuksia muutettu si-
1650: sen (554178) mukaan rintamapalvelutunnus an-         ten, että tunnusten myöntämisperusteita laajen-
1651: netaan naiselle, joka on Suomen kansalaisena         tamatta niiden myöntäminen lopetetaan vuoden
1652: palvellut, tai naiselle, joka nyt on Suomen kansa-   1994 lopussa.
1653: lainen ja on palvellut vuosien 1939-1945 sotien         Kuten työryhmä totesi, Suomen sodat vuosina
1654: aikana rintamavastuussa olleen sotatoimiyhty-        1939-1945 olivat ns. totaalista sotaa, joka anka-
1655: mänjoukoissa taikka ilma torjunta- tai rannikko-     rasti koetteli koko kansaa. Monilla väestöryh-
1656: joukoissa, merivoimien alueyksiköissä tai ilma-      millä on kiistatta ollut rintamaveteraanien ohella
1657: voimien lentoyksiköissä tahi muutoin toiminut        olennainen merkitys siihen, että Suomi selvisi
1658: rintamapalvelukseen rinnastettavissa tehtävissä      sodista itsenäisenä valtakuntana. Tästä huoli-
1659: rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän             matta työryhmä katsoi, ettei muita ryhmiä tulisi
1660: alueella.                                            rinnastaa rintamaveteraaneihin ja että olisi sel-
1661:     Sillä seikalla, minä vuonna henkilö on synty-    västi tunnustettava rintamaveteraanien kanta-
1662: nyt tai millaista päivärahaa hänelle on maksettu,    neen raskainta taakkaa maan puolustamisessa.
1663: ei ole rintamaveteraanitunnusten myöntämisen         Jo nyt on rintamasotilastunnuksen saaneiden
1664:                                           1994 vp -   KK 738                                          3
1665: 
1666: keskuudessa esitetty erityisen taistelijalisän pe-    kean taloudellisen tilanteen vuoksi Suomessa ole.
1667: rustamista erottamaan kaikkein kovimmissa pai-        Esimerkiksi noin 10 000 uuden etuuksiin oikeu-
1668: koissa olleita. Tällaiset paineet kasvaisivat edel-   tetun veteraanin aiheuttamat lisäkustannukset
1669: leen. Taloudellisia mahdollisuuksia etuuksien         nousisivat useisiin kymmeniin miljooniin mark-
1670: merkittävään lisäämiseen ei tällä hetkellä vai-       koihin vuodessa.
1671: 
1672:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1994
1673: 
1674:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
1675: 4                                            1994 vp -    KK 738
1676: 
1677: 
1678: 
1679: 
1680:                                            Tili Riksdagens Talman
1681: 
1682:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          avses i de nämnda förordningarna. Frågan om
1683: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-            behovet att utvidga rätten till teeken att omfatta
1684: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-          bl.a. järnvägspersonalen, dem som har tjänst-
1685: man P. Leppänen m.fl. underteeknade spörsmål              gjort i signal- oeh luftvårdsuppgifter eller vid
1686: nr 738:                                                   handelsflottan, dem som har deltagit i minröj-
1687:                                                           ning, sjukvårdspersonalen, dem som har varit
1688:            Ämnar Regeringen föreslå att förord-           underställda militärförvaltningen i Östra Karelen
1689:         ningarna om frontmannateeken oeh                  oeh vid generalkvarteret, dem som har tjänstgjort
1690:         fronttjänstteeken ändras så att ansök-            inom krigsskadeståndsindustrin ete. har dryftats
1691:         ningstiden förlängs med tanke på att be-          i olika sammanhang.
1692:         slut skall kunna fattas om rätten till teek-         Den av soeial- oeh hälsovårdsministeriet till-
1693:         en bl.a. för dem som 1944 inkallades till         satta arbetsgruppen för utredning av frågan om
1694:         militärtjänst oeh som ännu inte har tillde-       frontveteranteeken har i sin promemoria (SHM
1695:         lats detta teeken?                                1990/19) utrett möjligheterna dels att kunna till-
1696:                                                           dela allt flera personer frontveteranteeken, dels
1697:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             att upphöra med beviljandet. Trots att arbets-
1698: anföra följande:                                          gruppen ansåg att flera persongruppers insats
1699:                                                           hade varit av väsentlig betydelse för Finlands
1700:    Enligt förordningen om frontmannateeken                försvarskamp, ville den doek tillförsäkra de vete-
1701: (772/69) tilldelas frontmannateeken den som i             raner som hade stridit vid fronten en särställning.
1702: egenskap av finsk medborgare har deltagit eller           De har redan rätt till teeknet. Därför beslöt ar-
1703: den som för närvarande är finsk medborgare oeh            betsgruppen föreslå att teeknet inte skall tilldelas
1704: har deltagit i krigen under 1939-1945 som reser-          flera. Ett undantag utgjorde endast de utländska
1705: vist, lantvärnsman eller frivillig eller i aktiv tjänst   frivilliga som bevisligen hade deltagit i striderna.
1706: inom försvarsväsendets trupper. Dessutom för-             De sistnämnda kunde tilldelas ett frontmanna-
1707: utsätts att personen i fråga har deltagit i strider       teeken enligt förordningen om frontmannateek-
1708: inom trupper som hörde till en operativ enhet             en för utlänningar (418/92) samt rätt till rehabili-
1709: med frontansvar eller inom dess område eller              tering oeh frontpenning. Arbetsgruppen föreslog
1710: oekså i luftvärns- eller kusttrupper, inom sjö-           dessutom att frontmanna-, fronttjänst- oeh
1711: stridskrafternas fartygsenheter eller inom luft-          frontteeken inte längre skall tilldelas någon. En-
1712: stridskrafternas flygenheter. Rätt att få front-          ligt detta har frontveteranteekensförordninga-
1713: mannateeken har alltså en krigsman som har                rna ändrats så att grunderna för beviljandet inte
1714: deltagit i strider.                                       vidgas oeh att beviljandet upphör vid utgången
1715:    Enligt förordningen om fronttjänstteeken               av 1994.
1716: (554/78) tilldelas fronttjänstteeken en kvinna               Enligt vad arhetsgruppen konstaterade var
1717: som i egenskap av finsk medborgare eller en               de finska krigen under 1939-1945 s.k. total-
1718: kvinna som för närvarande är finsk medborgare             krig som drabbade hela folket hårt. Obestridli-
1719: oeh under krigen 1939-1945 har tjänat vid en              gen har många befolkningsgrupper vid sidan av
1720: trupp som hörde till en operativ enhet med front-         frontveteranerna på ett väsentligt sätt medver-
1721: ansvar, eller vid luftvärns- eller kusttrupper,           kat till att Finland klarade krigen som ett själv-
1722: inom sjöstridskrafternas fartygsenheter eller luft-       ständigt land. Trots detta ansåg arbetsgruppen
1723: stridskrafternas flygenheter eller på något annat         att andra grupper inte skall jämställas med
1724: sätt har verkat inom området för en operativ              frontveteranerna oeh att man entydigt skall er-
1725: enhet med frontansvar i uppgifter som är jämför-          känna att de har burit den tyngsta bördan då de
1726: bara med fronttjänst.                                     försvarat landet. Bland dem som har tilldelats
1727:    Födelseåret eller den dagpenning som har ut-           frontmannateeken har det redan nu föreslagits
1728: betalts inverkar inte på rätten att få frontveteran-      att ett särskilt stridsmannatillägg skall införas
1729: teeken. Utslagsgivande är den fronttjänst som             med tanke på dem som har deltagit i de svåraste
1730:                                        1994 vp -   KK 738                                         5
1731: 
1732: striderna. Detta skulle öka trycket ytterligare.   land. Merkostnaderna t.ex. för ytterligare ca
1733: De ekonomiska möjligheterna tili en märkbar        10 000 veteraner som är berättigade tili dessa
1734: ökning av förmånerna saknas för närvarande         förmåner skulle stiga tili flera tiotals miljoner
1735: på grund av det svåra ekonomiska läget i Fin-      mark om året.
1736: 
1737:      Helsingforsden 9 december 1994
1738: 
1739:                                                Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
1740:                                                  1994 vp
1741: 
1742: Kirjallinen kysymys 739
1743: 
1744: 
1745: 
1746: 
1747:                                     Nikula: Eduskunnan metsästyslain yhteydessä hyväksymän lausu-
1748:                                        man toteuttamisesta
1749: 
1750: 
1751:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1752: 
1753:    Hyväksyessään uuden metsästyslain vuoden            Oikeuskansleri on antanut asiasta lausuntonsa,
1754: 1992 kesäkuussa eduskunta edellytti yksimieli-         joten tältäkään puolelta esteitä ei ole, sen sijaan
1755: sesti sekä valiokunnan mietinnössä että lain III       selvät ohjeet toimenpiteiksi puuttuvat.
1756: käsittelyn yhteydessä, "ettei vastaisuudessa sää-         Eduskunnan päätös asiassa on selvä. Nyt val-
1757: detä enää asetuksella sellaisia poikkeuksia luon-      tioneuvoston on hoidettava oma osuutensa vii-
1758: nonsuojelulain (71123) 2 §:n säännöksistä, jotka       vytyksettä.
1759: mahdollistavat metsästyksen nimenomaan tutki-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1760: mustarkoituksiin alun perin tarkoitetuissa luon-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1761: nonpuistoissa tai niiden osissa, ja että jo säädetyt   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1762: poikkeukset metsästyksen saliimiseksi kyseisillä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1763: alueilla kumotaan".
1764:    Tästä veivoittavasta eduskunnan yksimielises-                 Aikooko Hallitus välittömästi toteut-
1765: tä päätöksestä on kulunut jo yli kaksi vuotta,                taa eduskunnan yksimielisesti hyväksy-
1766: eikä metsästystä ole vieläkään kielletty niissä               män lausuman, että säädetyt poikkeukset
1767: Iuonnonpuistoissa,joissa se on vielä ollut sallittu.          metsästyksen saliimiseksi luonnonpuis-
1768: Tästä on aiheutunut haittaa mm. tutkimustyölle.               toissa kumotaan?
1769: 
1770:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1994
1771: 
1772:                                               Paavo Nikula
1773: 
1774: 
1775: 
1776: 
1777: 240017
1778: 2                                         1994 vp -    KK 739
1779: 
1780: 
1781: 
1782: 
1783:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1784: 
1785:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lut ensimmäisen kerran hallituksen käsittelyssä
1786: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jo lokakuussa 1993. Kun kyseessä on tilanne,
1787: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jossa metsästysoikeutta rajoitettaisiin metsästys-
1788: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paavo Ni-         lain mukaisella ns. vapaan metsästysoikeuden
1789: kulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         alueella, on asiassajouduttu tekemään perinpoh-
1790: 739:                                                   jainen selvitys luonnonsuojelulainsäädännön ja
1791:                                                        metsästyslainsäädännön välisestä suhteesta näil-
1792:           Aikooko Hallitus välittömästi toteut-        tä osin. Lisäksi asian käsittelyä on viivästyttänyt
1793:        taa eduskunnan yksimielisesti hyväksy-          tätä asiaa koskeva Lapin maakuntaliiton kantelu
1794:        män lausuman, että säädetyt poikkeukset         oikeuskanslerille. Oikeuskansleri on antanut
1795:        metsästyksen sallimiseksi luonnonpuis-          asiaa koskevan ratkaisunsa kuluvan vuoden lo-
1796:        toissa kumotaan?                                kakuussa. Ratkaisussa edellytettiin vielä, että
1797:                                                        erikseen selvitettäisiin tiettyjen, erityisperusteis-
1798:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ten metsästysoikeuksien mahdollinen olemassa-
1799: vasti seuraavaa:                                       olo. Maanmittauslaitos on maa- ja metsätalous-
1800:                                                        ministeriön pyynnöstä tehnyt mainitun selvityk-
1801:    Asetuksen muutos, jolla metsästyksen sallivat       sen. Asia on siten nyt muodollisesti valmis rat-
1802: poikkeukset tietyissä luonnonpuistoissa kumot-         kaistavaksi. Ympäristöministeriö on osaltaan ol-
1803: taisiin, on ollut valmistelun kohteena jo siitä läh-   lut jo alun pitäen valmis esittelemään eduskun-
1804: tien, kun eduskunnan asiaa koskeva lausuma tuli        nan lausuman edellyttämän asetuksenmuutok-
1805: hallituksen tietoon. Asetuksen muutos onkin ol-        sen.
1806: 
1807:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1994
1808: 
1809:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
1810:                                         1994 vp -   KK 739                                           3
1811: 
1812: 
1813: 
1814: 
1815:                                       Tili Riksdagens Talman
1816: 
1817:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen      förordningen behandlades första gången i re-
1818: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande         geringen redan i oktober 1993. Eftersom det är
1819: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-     fråga om en situation där jakträtten skulle be-
1820: dagsman Paavo Nikula undertecknade spörsmål         gränsas i områden med så kallad fri jakträtt en-
1821: nr 739:                                             ligt jaktlagen, har en grundlig utredning krävts
1822:                                                     om re1ationerna mellan naturvårdslagstiftning-
1823:          Ämnar Regeringen omede1bart för-           en och jaktlagstiftningen i detta hänseende.
1824:        verkliga det av riksdagen enhälligt antag-   Dessutom har hand1äggningen av ärendet för-
1825:        na utlåtandet enligt vilket de stadgade      dröjts på grund av att Lapplands landskapsför-
1826:        undantagen för tillåtande av jakt i natur-   bund har klagat hos justitiekanslern i ärendet.
1827:        parker upphävs?                              Justitiekanslerns avgörande före1åg i oktober i
1828:                                                     år. Där förutsattes en ytterligare utredning om
1829:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         eventuell existens av specifik jakträtt på speciel-
1830: anföra fö1jande:                                    la grunder. Lantmäteriverket har på begäran av
1831:                                                     jord- och s~ogsbruksministeriet gjort en sådan
1832:   Den ändring av förordningen genom viiken          utredning. Arendet är således nu formellt klart
1833: undantagen för tillåtande av jakt i vissa natur-    för beslut. Miljöministeriet har för sin del ända
1834: parker upphävs har varit under beredning ända       från början varit redo att föredra den ändring
1835: sedan det att riksdagens utlåtan;~e i ärendet       av förordningen som riksdagens utlåtande för-
1836: kom tili regeringens kännedom. Andringen av         utsätter.
1837:      Helsingforsden 5 december 1994
1838:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
1839:                                               1994 vp
1840: 
1841: Kirjallinen kysymys 740
1842: 
1843: 
1844: 
1845: 
1846:                                  Laitinen ym.: Oy Transtech Ltd:n toiminnan turvaamisesta
1847: 
1848: 
1849: 
1850:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1851: 
1852:    Keskiviikkona 9.11.1994 ilmoitettiin, että       sa. Alihankkijat työllistävät tilanteesta riippuen
1853: Rautaruukki-konserniin kuuluva Oy Transtech         yhteensä noin 700-1 000 metalli-, sähkö- ja
1854: Ltd päätti aloittaa YT-neuvottelut Taivalkosken     puusepänalan työntekijää. Sen lisäksi voidaan
1855: tehtaan toiminnan mahdollisesta lopettamisesta.     todeta, että Oy Transtech Ltd:n taloudellinen
1856: Taivalkosken tehtaan palveluksessa on 180 hen-      merkitys ja heijastusvaikutukset ovat varmasti
1857: keä, joista 58 on lomautettuna. Transtech on        olleet samanlaiset Oulun ja Lapin läänin palve-
1858: lisäksi päättänyt lopettaa Tampereella toimivan     luille, matkailulle ja jokapäiväiselle kaupalle
1859: 40 hengen suunnittelukonttorin.                     sekä liikenteelle.
1860:    Rautaruukki-konserniin kuuluvassa Trans-            Oy Transtech Ltd:n toiminnan pelastaminen
1861: tech Oy:ssä on pitkään odotettu pääkaupunki-        olisi mahdollista liikenneministeriön sekä kaup-
1862: seudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) ja Val-         pa- ja teollisuusministeriön yhteistoiminnalla.
1863: tionrautateiden lähiliikenteen kehittämistä kos-    Valtionrautateiden ja pääkaupunkiseudun yh-
1864: kevien neuvotteluiden etenemistä päätöksente-       teistyövaltuuskunnan neuvottelut lähiliikenteen
1865: kovaiheeseen. Neuvotteluja noin 50 junaparin        kehittämisestä olisi saatettava päätökseen ja ti-
1866: tilaamisesta pääkaupunkiseudun liikenteeseen        laukset tehdyksi. Tilauksille on osoitettava riittä-
1867: on käyty useita vuosia. Ensimmäiset päätökset       vät vakuus- ja takuujärjestelyt.
1868: oli määrä tehdä jo vuoden 1992 aikana. Päätök-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1869: senteon pitkittyminen on ajanut Transtech Oy:n      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1870: vakavaan tilanteeseen: mikäli päätöstä tilauksis-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1871: ta ei tehdä kuluvan syksyn aikana, yritys tulee     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1872: ryhtymään laajoihin irtisanomisiin. Edessä saat-
1873: taa olla jopa Transtech Oy:n koko toiminnan                    Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
1874: loppuminen. Tästä viime viikon ilmoitus on selvä            tus aikoo ryhtyä ratkaistakseen ongel-
1875: osoitus.                                                    mat, jotka ovat johtaneet Oy Transtech
1876:    Oy Transtech Ltd on Kainuun alueen mer-                  Ltd:n tilausten viivästymiseen ja johta-
1877: kittävin teollinen työnantaja. Noin 1 000 hen-              massa toiminnan lopettamiseen ja laajoi-
1878: gen lisäksi Oy Transtech Ltd:llä on ollut selkeä            hin irtisanomisiin?
1879: alihankintaverkosto noin 70 alihankkijan kans-
1880: 
1881:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1994
1882: 
1883:          Reijo Laitinen                 Aarno von Bell                 Jukka Roos
1884:          Pentti Lahti-Nuuttila          Reijo Lindroos                 Timo Roos
1885: 
1886: 
1887: 
1888: 
1889: 240017
1890: 2                                         1994 vp -   KK 740
1891: 
1892: 
1893: 
1894: 
1895:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1896: 
1897:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Arvioitua pienemmäksi jääneen tilauskannan
1898: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vuoksi Transtech on joutunut voimakkaasti so-
1899: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       peuttamaan toimintaansa. Otanmäen ja Taival-
1900: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laitisen         kosken tehtailla sopeutus on toistaiseksi tapah-
1901: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tunut pääasiassa pitkäaikaisilla lomautuksilla.
1902: 740:                                                  Lisäksi noin 50 henkeä on irtisanottu.
1903:                                                           Tampereen konttorin osalta on tehty päätös
1904:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      suunnittelutoimintojen keskittämisestä Ouluun.
1905:        tus aikoo ryhtyä ratkaistakseen ongel-         Toiminta Tampereella loppuu ensi kesään men-
1906:        mat, jotka ovat johtaneet Oy Transtech         nessä. Pääosalle suunnittelijoista voidaan tarjota
1907:        Ltd:n tilausten viivästymiseen ja johta-       työtä Oulun konttorista, mikäli uusia kotimaan
1908:        massa toiminnan lopettamiseen ja laajoi-       projekteja voidaan aloittaa pikaisesti. Mikäli
1909:        hin irtisanomisiin?                            uutta työtä ei voida aloittaa nopeasti, loppuu
1910:                                                       matkustajavaunujen           suunnitteluosaaminen
1911:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Transtechista ja koko maasta nopeasti.
1912: vasti seuraavaa:                                          Transtech on myös aloittanut Taivalkosken
1913:                                                       tehtaalla yt-lain mukaiset neuvottelut tehtaan
1914:    Oy Transtech Ltd on Rautaruukki-konserniin         sulkemisesta. Perusteena on kotimaan projektien
1915: kuuluva kiskokalustoa valmistava yritys, josta        lykkäytyminen edelleen sekä hankintamäärien
1916: Rautaruukki Oy omistaa 74,1 %. Lisäksi Valmet         pieneneminen siten, että projektit toteutuessaan-
1917: Oy on vähemmistöosakkaana 24,4 %:n osuudel-           kin voitaisiin toteuttaa helposti Otanmäen teh-
1918: laja Valtionrautatiet 1,5 %:n osuudella.              taalla. Yt-neuvottelut kestävät 8.2.1995 saakka,
1919:    Transteehilla on omat tehtaat Otanmäessä ja        minkä jälkeen tehdään ratkaisut Taivalkosken
1920: Taivalkoskella sekä lisäksi suunnittelukonttorit      osalta. Mikäli tehdas päätetään lopettaa, kaikki
1921: Oulussa ja Tampereella. Venäjän-kaupan loppu-         180 työntekijää joudutaan irtisanomaan ja säh-
1922: misen ja kotimaisten projektien lykkäytymisen         követurituotanto siirtämään Otanmäen tehtaal-
1923: vuoksi Transtechin toiminta on usean vuoden           le. Taivalkosken tehdas lopettaisi tällöin toimin-
1924: ajan ollut raskaasti tappiollista.                    tansa irtisanomisajan jälkeen elokuussa 1995.
1925:    Transtechin taloudelliset vaikeudet alkoivat           Kotimaan projektien jatkuva lykkäytyminen
1926: vuonna 1991, kun yhtiön Venäjän-kauppa kes-           ja toiminnan tappiollisuus ovat tällä hetkellä uh-
1927: keytyi asiakkaan maksuvaikeuksien vuoksi. Sen         kana myös koko yhtiön toiminnalle. Toiminnan
1928: seurauksena Transtech joutui lomauttamaan lä-         lopettaminen merkitsisi tehtaiden nopeaa alas-
1929: hes koko henkilöstönsä Otanmäen ja Taivalkos-         ajoaja koko henkilöstön irtisanomista, mikä seu-
1930: ken tehtailla.                                        rannaisvaikutuksineen tarkoittaisi noin tuhan-
1931:    Transtechin toiminnan lopettaminen oli vaka-       nen ihmisen jäämistä työttömäksi ja kiskokalus-
1932: vasti esillä kesällä 1992, jolloin todettiin, ettei   toteollisuuden häviämistä Suomesta.
1933: Venäjän-kauppa tule lähivuosina elpymään. Täl-            Teollisuuspoliittisessa mielessä kotimaisen
1934: löin päädyttiin kuitenkin toiminnan jatkami-          kiskokalustotuotannon turvaamista voidaan pi-
1935: seen, koska kotimaassa oli alkamassa suuria kis-      tää perusteltuna vain sillä edellytyksellä, että pit-
1936: kokalusteprojekteja, jotka voisivat tarjota edel-     källä tähtäyksellä on olemassa kannattavan toi-
1937: lytyksiä Transtechin toiminnan jatkamiselle.          minnan edellytykset. Nämä edellytykset ovat
1938: Toistaiseksi kaikki projektit, etenkin niistä tär-    kotimaisten       kiskokalustohankintasuunnitel-
1939: kein eli Helsingin lähiliikennejunat, ovat jatku-     mien pohjalta olemassa, jos suunnitelmat toteu-
1940: vasti lykkäytyneet.                                   tetaan kapasiteetin käytön kannalta tarkoituk-
1941:    Transtechin kokonaisvahvuus on tällä hetkel-       senmukaisella tavalla ja jos Transtechin kilpailu-
1942: lä 840 henkeä, joista kuitenkin noin 180 on lo-       kyky on riittävä. Jos nämä ehdot eivät täyty, on
1943: mautettuna ja loput eli 680 on työllistettynä.        teollisuuspoliittisesti ja Rautaruukki Oy:n omis-
1944:                                          1994 vp -      KK 740                                         3
1945: 
1946: tajaintressin kannalta perusteltua, että Trans-        pitkälle menevät sitoumukset sekä VR:ltä että
1947: teehin toiminta lopetetaan. Tästä olisi seuraukse-     HKL:ltä niiden suunnittelemien hankintojen to-
1948: na, kuten jo edellä todettiin, kyseisen teollisuu-     teutumisesta. Samalla ministeriö on selvittänyt
1949: denalan häviäminen Suomesta ja suomalaisten            ne toimenpiteet, joiden turvin Transteeh voisi
1950: kiskokalustohankintojen täydellinen riippuvuus         selviytyä parin lähivuoden vaikeasta ylimeno-
1951: ulkomaisista toimituksista sekä työttömyyden           kaudesta.
1952: oleellinen lisäys Pohjois-Suomen vaikeilla työlli-        Oy Transteeh Ltd:n asia on ollut myös halli-
1953: syysalueilla.                                          tuksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan
1954:    Riittävien kannattavuusedellytysten peruseh-        käsiteltävänä KTM:n laatimien selvitysten ja eh-
1955: tona on siis se, että Transteehilla on mahdolli-       dotusten pohjalta. Talouspoliittinen ministeriva-
1956: suus saada kilpailun kautta tarpeeksi kotimaisia       liokunta totesi 14.12., että Transteehin toimin-
1957: hankintoja. Tämä puolestaan edellyttäisi sekä          nanjatkuvuuden edellytyksenä on riittävän koti-
1958: VR:n että Helsingin liikennelaitoksen suunnitel-       maisen tilauskannan saaminen ja siihen perustu-
1959: tujen kotimaisten hankintojen toteuttamista            va pitkän tähtäyksen liiketaloudellinen kannat-
1960: 1990-luvulla. Yhtiön tuloskehityksen kannalta          tavuus. Tällä edellytyksellä ministerivaliokunta
1961: kaksi seuraavaa vuotta ovat vaikeimmat, joten          päätti osoittaa Transteehille 25 miljoonan mar-
1962: näiden vaikeuksien helpottamiseksi tarvitaan           kan avustuksen tutkimukseen ja koulutukseen
1963: erityistoimenpiteitä.                                  vuosina 1995 ja 1996. Menot katetaan Veitsi-
1964:    Edellä sanotun perusteella kauppa- ja teolli-       luoto Oy:n osakkeiden myynnistä syntyvillä tu-
1965: suusministeriö pyrkii saamaan mahdollisimman           loilla.
1966: 
1967:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1994
1968: 
1969:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
1970: 4                                         1994 vp -   KK 740
1971: 
1972: 
1973: 
1974: 
1975:                                         Tili Riksdagens Talman
1976: 
1977:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Transtechs totala styrka är i detta nu 840 per-
1978: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        soner, av vilka dock ca 180 har permitterats me-
1979: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      dan resten, 680 personer, är sysselsatta.
1980: man Laitinen m.fl. undertecknade spörsmål nr             Tili följd av att orderstocken har varit mindre
1981: 740:                                                  än man räknat med har Transtech varit tvunget
1982:                                                       att kraftigt anpassa sin verksamhet. Vid fabriker-
1983:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-         na i Otanmäki och Taivalkoski har anpassningen
1984:        geringen vidta för att åstadkomma en lös-      hittilis huvudsakligen skett genom långvariga
1985:        ning på de problem som har lett tili att Oy    permitteringar. Dessutom har ungefår 50 perso-
1986:        Transtech Ltd:s beställningar har för-         ner sagts upp.
1987:        dröjts och håller på att leda tili en ned-        1 fråga om kontoret i Tammerfors har beslut
1988:        läggning av verksamheten och omfattan-         fattats om att planeringsfunktionerna skall kon-
1989:        de uppsägningar?                               centreras tili Uleåborg. Verksamheten i Tammer-
1990:                                                       fors upphör nästa sommar. Största delen av pla-
1991:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nerarna kan erbjudas arbete vid kontoret i Uleå-
1992: anföra följande:                                      borg, ifall nya inhemska projekt kan påbörjas
1993:                                                       med det snaraste. Om nytt arbete inte kan inledas
1994:     Oy Transtech Ltd är ett företag som tillverkar    snabbt, upphör kunskapen om planering av pas-
1995: spårbunden materiel och som hör tili Rautaruuk-       sagerarvagnar snabbt vid Transtech och i hela
1996: ki-koncernen. Företaget ägs tili 74,1% av Rau-        landet.
1997: taruukki Oy. Dessutom är Valmet Oy minoritets-           Transtech har också inlett förhandlingar en-
1998: aktieägare med en andel om 24,4 % och Stats-          ligt samarbetslagen vid fabriken i Taivalkoski om
1999: järnvägarna med en andel om 1,5 %.                    stängning av den. Motivet tili detta är att de
2000:     Transtech har egna fabriker i Otanmäki och        inhemska projekten fortsättningsvis skjuts på
2001: Taivalkoski samt dessutom planeringskontor i          framtiden och att anskaffningsmängderna min-
2002: Uleåborg och Tammerfors. Tili följd av att han-       skar så att projekten också om de realiseras en-
2003: deln med Ryssland upphörde och inhemska pro-          kelt kan genomföras vid fabriken i Otanmäki.
2004: jekt sköts på framtiden har Transtechs verksam-       Samarbetsförhandlingarna pågår tili den 8 febru-
2005: het under flera år uppvisat ordentliga förluster.     ari 1995, varefter avgöranden fattas i fråga om
2006:     Transtechs ekonomiska svårigheter började         Taivalkoski. lfall beslut fattas om att fabriken
2007: 1991 då bolagets handel med Ryssland avbröts          skall stängas, blir man tvungen att säga upp alla
2008: tili följd av kundens betalningssvårigheter. Som      180 arbetstagare och att flytta produktionen av
2009: en följd av detta blev Transtech tvunget att per-     ellok tili fabriken i Otanmäki. Fabriken i Taival-
2010: mittera nästan hela sin personai vid fabrikerna i     koski upphör i så fall med sin verksamhet efter
2011: Otanmäki och Taivalkoski.                             uppsägningstiden i augusti 1995.
2012:     Nedläggningen av Transtechs verksamhet be-           Den fortsatta uppskjutningen av inhemska
2013: handlades sommaren 1992, varvid det konstate-         projekt och det att verksamheten är förlustbring-
2014: rades att handeln med Ryssland inte kommer att        ande utgör i dagens läge ett hot också mot hela
2015: återhämta sig under de närmaste åren. Vid detta       bolagets verksamhet. Om verksamheten upphör
2016: tillfålle beslöt man sig dock för att låta verksam-   innebär det en snabb nedkörning av fabrikerna
2017: heten fortgå, eftersom stora projekt med spår-        och uppsägning av hela personalen, vilket jämte
2018: bunden materiel höll på att aktualiseras inom         följdverkningar skulle innebära att ca tusen män-
2019: landet och dessa kunde erbjuda möjligheter för        niskor blir arbetslösa och att industrin för spår-
2020: fortsatt verksamhet vid Transtech. Hittills har       bunden materiel i Finland försvinner.
2021: samtliga projekt, i synnerhet det viktigaste av          1 industripolitiskt hänseende kan det anses
2022: dem, d.v.s. närtrafiktågen i Helsingfors, fortsätt-   motiverat att trygga den inhemska produktionen
2023: ningsvis skjutits på framtiden.                       av spårbunden materiel endast under förutsätt-
2024:                                            1994 vp -     KK 740                                            5
2025: 
2026: ning att det på lång sikt finns förutsättningar för          Utgående från det som sagts ovan strävar han-
2027: en lönsam verksamhet. Dessa förutsättningar              dels- och industriministeriet efter att få så långt-
2028: existerar utgående från de inhemska planerna på          gående förbindelser som möjligt både av Stats-
2029: anskaffning av spårbunden materiel, om pianer-           järnvägarna och Helsingfors trafikverk om att de
2030: oa genomförs på ett sätt som med tanke på an-            anskaffningar dessa planerar kommer att verk-
2031: vändningen av kapaciteten är ändamålsenligt              ställas. Samtidigt har ministeriet utrett de åtgär-
2032: och om Transtechs konkurrenskraft är tillräck-           der med stöd av vilka Transtech kan överleva
2033: lig. Ifall dessa villkor inte uppfylls, är det indu-     under den svåra övergångsperioden de närmaste
2034: stripolitiskt och med tanke på Rautaruukki Oy:s          åren.
2035: ägarintresse motiverat att lägga ned verksamhe-              Ärendet Oy Transtech Ltd har också behand-
2036: ten vid Transtech. Av detta vore följden, såsom          lats av regeringens finanspolitiska ministerut-
2037: det konstaterades ovan, att denna industrigren           skott utgående från redogörelser och förslag som
2038: försvinner i Finland och att finländarnas an-            HIM har utarbetat. Finanspolitiska ministerut-
2039: skaffningar av spårbunden materiel blir helt be-         skottet konstaterade den 14 december att förut-
2040: roende av utländska leveranser samt att arbets-          sättningen för att Transtechs verksamhet skall
2041: lösheten ökar betydligt i de svåra sysselsättnings-      kunna fortgå är att bolaget kan få en tillräcklig
2042: områdena i norra Finland.                                inhemsk orderstock och på lång sikt kan uppnå
2043:     Det grundläggande villkoret för tillräckliga         företagsekonomisk lönsamhet utgående från
2044: lönsamhetsförutsättningar är alltså att Trans-           detta. Med denna förutsättning beslöt minister-
2045: tech har möjlighet att genom konkurrens få till-         utskottet anvisa Transtech ett understöd på 25
2046: räckligt med inhemska anskaffningar. Dettaisin           miljoner mark för forskning och utbildning 1995
2047: tur förutsätter att både Statsjärnvägarna och            och 1996. U tgifterna täcks med de inkomster som
2048: Helsingfors trafikverk genomför sina planerade           försäljningen av Veitsiluoto Oy:s aktier inbring-
2049:  inhemska anskaffningar under 1990-talet. Med            ar.
2050:  tanke på bolagets resultatutveckling är de två
2051:  följande åren de svåraste, vilket gör att det be-
2052:  hövs specialåtgärder för att underlätta läget.
2053: 
2054:      Helsingforsden 13 december 1994
2055: 
2056:                                                        Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
2057:                                                 1994vp
2058: 
2059: Kirjallinen kysymys 741
2060: 
2061: 
2062: 
2063: 
2064:                                    Gustafsson ym.: Eläkeläisten toimeentulon ja kuntoutusmahdolli-
2065:                                        suuksien turvaamisesta
2066: 
2067: 
2068:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2069: 
2070:     Eläkkeensaajat kuuluvat yhteiskuntamme               Kaikilla eläkkeensaajilla ei kuitenkaan ole rin-
2071: pienituloisimpien tulonsaajien joukkoon. Tä-          tamatunnusta, koska osa väestöstä oli komen-
2072: män lisäksi toimeentulo on kaventunut viimeis-        nettu kotirintamalle, jotta yhteiskunta olisi toi-
2073: ten vuosien aikana. Monet eläkkeensaajat ovat         minut myös sotavuosina. Arvokasta kotirinta-
2074: joutuneet jopa laiminlyömään terveytensä hoita-       matyötä tehneet -tänä päivänä monesti pientä
2075: mista.                                                eläkettä saavat naiset - tulisi nyt viimeinkin
2076:     Terveydenhuollossa on kiinnitetty huomiota        myös ottaa huomioon.
2077: siihen, että kansalaisten terveyserot ovat kasva-        Kuntouttamalla nyt säästettäisiin paljon ra-
2078: neet. Laman aikana lääkärissäkäynnit ovat vä-         haa tulevaisuudessa. Näin kaikkien eläkkeensaa-
2079: hentyneet koko maassa. Eniten ovat vähentyneet        jien kohdalla siitä riippumatta, ovatko he olleet
2080: vähätuloisimpien ja pitkäaikaissairaiden käyn-        aikanaan rintamalla vai eivät.
2081: nit. Myös apteekit ovat kiinnittäneet huomiota           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2082: siihen, että erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeu-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2083: tetut jättävät hankkimatta apteekista lääkärin        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2084: heille määräämiä lääkkeitä.                           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2085:     Hallituksen kuntoutusselonteon pohjalta käy
2086: ilmi, että kuntoutusuudistuksen väliinputoaja-                  Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
2087:  ryhmiä ovat mm. yli 65-vuotiaat.                            eläkkeellä olevien kansalaisten välille
2088:     Vammat ja toimintarajoitteet eivät iän myötä             syntyneeseen epätasa-arvoon oikeudessa
2089:  vähene, päinvastoin. Kuntoutuksen avulla ikään-             päästä yhteiskunnan tukemaan kuntou-
2090:  tyvät saadaan pysymään pidempään toimintaky-                tukseen,
2091:  kyisinä niin, että kotona avohoidon varassa selvi-             mitä Hallitus aikoo tehdä eläkkeen-
2092:  tään pidempään eikä jouduta laitoshoitoon.                  saajien välisen tasa-arvon lisäämiseksi ja
2093:     Viime vuosina eläkkeellä olevien etuja on pää-              miten Hallitus aikoo ottaa huomioon
2094:  sääntöisesti leikattu. Vähäiset etujen parannuk-            kotirintamalla arvokasta työtä tehneet
2095:  set on kohdennettu rintamatunnuksen omaaville               naiset?
2096:  veteraaneille. On kehitetty rintamalisää ja vete-
2097:  raanikuntoutusta.
2098:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1994
2099: 
2100:           Jukka Gustafsson               Aarno von Bell                  TimoRoos
2101:           Iiris Hacklin                  Anna-Liisa Kasurinen            Maija Rask
2102:           Jussi Ranta                    Pentti Lahti-Nuuttila           Lea Savolainen
2103:           Reijo Lindroos                 Jukka Roos                      Tarja Kautto
2104:           Johannes Koskinen              Tuulikki Hämäläinen             Arja Ojala
2105:                                          Marja-Liisa Tykkyläinen
2106: 
2107: 
2108: 
2109: 
2110: 240017
2111: 2                                         1994 vp -    KK 741
2112: 
2113: 
2114: 
2115: 
2116:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2117: 
2118:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ylläpitävää lääkinnällistä kuntoutusta myös työ-
2119: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          elämän ulkopuolella oleville henkilöille. Kan-
2120: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        saneläkelaitos on järjestänytkin yli 65 vuotta
2121: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka             täyttäneille vanhuuseläkkeellä oleville ja nuo-
2122: Gustafssonin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       remmille eläkkeen saajille, jotka eivät täytä vai-
2123: myksen n:o 741:                                        keavammaisuuden kriteeriä, sanotun lain mu-
2124:                                                        kaista kuntoutusta. Kansaneläkelaitoksen tule-
2125:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota          vaisuuden suunnitelmiin kuuluu, että harkinnan-
2126:        eläkkeellä olevien kansalaisten välille         varaisen lääkinnällisen kun tou tuksen tavoitteek-
2127:        syntyneeseen epätasa-arvoon oikeudessa          si otetaan geriatrisen kuntoutuksen kehittämi-
2128:        päästä yhteiskunnan tukemaan kuntou-            nen.
2129:        tukseen,                                           Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon vel-
2130:           mitä Hallitus aikoo tehdä eläkkeen-          vollisuutena on järjestää kaikille kunnan asuk-
2131:        saajien välisen tasa -arvon lisäämiseksi ja     kaille heidän tarvitsemaansa kuntoutusta. Järjes-
2132:           miten Hallitus aikoo ottaa huomioon          tämisvelvollisuus on yleinen ja lähtokohtana on
2133:        kotirintamalla arvokasta työtä tehneet          kuntalaisten kuntoutuksen tarve. Kunnat ovat
2134:        naiset?                                         kuntoutuslainsäädännön vuonna 1991 tulleen
2135:                                                        uudistuksen johdosta voineet entistä enemmän
2136:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kiinnittää huomiota yli 65-vuotiaitten kuntou-
2137: vasti seuraavaa:                                       tukseen.
2138:                                                           Väestön ikääntyminen tulee tulevaisuudessa
2139:    Vuoden 1991 alusta voimaan tullut kuntou-           lisäämään erityisesti vanhusväestön toimintaky-
2140: tusuudistus loi pohjan niille toimenpiteille, joilla   kyä ylläpitävän kuntoutuksen tarvetta. Tähän
2141: yhteiskunnassa ylläpidetään ihmisten työ- ja toi-      voidaan kuitenkin myös vaikuttaa niillä toi-
2142: mintakykyä. Vaikeavammaisten kuntoutus an-             menpiteillä, joita pyritään kohdistamaan nyt
2143: nettiin kansaneläkelaitokselle, ja sen tavoitteena     työikäisiin ja toisaalta vaikeavammaisiin henki-
2144: on, että henkilöt voivat pysyä työelämässä tai         löihin. Kuntoutusuudistuksen painopisteen pi-
2145: palata sinne työkykyisenä. Vaikeavammaisten            täminen vaikeavammaisissa henkitöissä ja sen
2146: lääkinnällinen kuntoutusuudistus tuli lakiin           tehostaminen työelämän piirissä olevien henki-
2147: uutena toimintamuotona, ja se kohdistuu myös           löiden keskuudessa tulee osaltaan helpotta-
2148: työkyvyttömyyseläkkeen saajiinja sitä edeltäväl-       maan niitä paineita, jotka aikanaan vanhus-
2149: tä ajalta lapsen hoitotukea ja vammaistukea saa-       väestöön kohdistuvat. Kuntoutus- ja toiminta-
2150: viin. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntou-          kykyä ylläpitävä toiminta kaikilla yhteiskunnan
2151: tus koskee kaikkia eläkkeensaajia, jotka ovat          lohkoilla tulee olemaan lähitulevaisuuden haas-
2152: alle 65-vuotiaita. Vuonna 1993 heitä oli vajaat        te, ja siihen tullaan sosiaali- ja terveysministe-
2153: 9 000 henkilöä. Kansaneläkelaitos voi kuntou-          riön taholta kohdistamaan lisääntyviä voima-
2154: tuslain 4 §:n mukaisesti järjestää toimintakykyä       varoja.
2155: 
2156:      Helsingissä 13 päivänäjoulukuuta 1994
2157: 
2158:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
2159:                                           1994 vp -   KK 741                                           3
2160: 
2161: 
2162: 
2163: 
2164:                                         Tili Riksdagens Talman
2165: 
2166:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       sionsanstalten ordna rehabilitering för uppehål-
2167: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        lande av funktionsförmågan även för personer
2168: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      utanför arbetslivet. Folkpensionsanstalten har
2169: man Jukka Gustafsson m.fl. undertecknade              ordnat rehabilitering enligt nämnda lag även för
2170: spörsmål nr 741:                                      personer över 65 år med ålderspension och för
2171:                                                       yngre pensionstagare som inte är gravt handi-
2172:           Har Regeringen uppmärksammat den            kappade. Tili folkpensionsanstaltens planer in-
2173:        orättvisa som uppstått mellan olika pen-       för framtiden hör att syftet med det behovsprö-
2174:        sionstagare då det gäller möjligheten att      vade anslaget för medicinsk rehabilitering skali
2175:        få samhälisunderstödd rehabilitering,          vara att utveckla den geriatriska rehabilitering-
2176:           vad ämnar Regeringen göra för att öka       en.
2177:        jämlikheten pensionstagare emelian och             Den korumunala social- och hälsovården skall
2178:           hur ämnar Regeringen beakta det vär-        se tili att alla kommuninvånare får den rehabilite-
2179:        defulia arbete kvinnorna utförde på hem-       ring de behöver. Förpliktelsen att ordna rehabili-
2180:        mafronten?                                     tering är alimän och utgår från kommuninvånar-
2181:                                                       nas behov. Kommunerna har tack vare revide-
2182:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ringen av rehabiliteringslagstiftningen kunnat
2183: anföra följande:                                      fåsta mera uppmärksamhet än tidigare vid reha-
2184:                                                       biliteringen av dem som är äldre än 65 år.
2185:    Den revidering av rehabiliteringslagstiftning-         Det faktum att befolkningen blir allt äldre
2186: en som trädde i kraft vid ingången av 1991 lade       medför att i synnerhet behovet av rehabilitering
2187: grunden till de åtgärder med vilkas hjälp männis-     för att uppehålla åldringars funktionsförmåga
2188: kors arbets- och funktionsförmåga i samhället         kommer att öka. Samma åtgärder som man nu
2189: uppehålis. Rehabiliteringen av de gravt handi-        försöker koncentrera tili pensionärer i arbetsför
2190: kappade överläts på folkpensionsanstalten och         ålder och gravt handikappade kan emeliertid an-
2191: dess mål är att de handikappade skali kunna           vändas också för att påverka detta behov. Att
2192: stanna kvar i arbetslivet eller återvända till ar-    rehabiliteringen genom revideringen av lagstift-
2193: betslivet efter rehabiliteringen. Den medicinska      ningen koncentrerats till gravt handikappade
2194: rehabiliteringen för de gravt handikappade togs       och att man inriktat sig mera på personer som är
2195: in i lagen som en ny verksamhetsform och den          verksamma i arbetslivet kommer tili en del att
2196: gäller även dem som lyfter invaliditetspension        lätta på det tryck som behovet av rehabiliteringen
2197: och dem som lyfter vårdbidrag för barn och han-       av den äldre befolkningen senare skulie komma
2198: dikappbidrag för tiden före invaliditetspension.      att orsaka. Rehabiliteringsverksamhet och verk-
2199: Alla pensionstagare som ännu inte fylit 65 år har     samhet för att uppehålla funktionsförmågan hos
2200: rätt till medicinsk rehabilitering för gravt handi-   alla kategorier av medborgare kommer att bli en
2201: kappade. År 1993 var deras antal knappt 9 000         utmaning inför framtiden och man kommer från
2202: personer. Enligt 4 § lagen om rehabilitering som      social- och hälsovårdsministeriets sida att öka
2203: ordnas av folkpensionsanstalten kan folkpen-          resurserna för denna verksamhet.
2204: 
2205:      Helsingforsden 13 december 1994
2206: 
2207:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
2208:                                                  1994 vp
2209: 
2210: Kirjallinen kysymys 742
2211: 
2212: 
2213: 
2214: 
2215:                                     Ihamäki: Tupakkalain täytäntöönpanosta
2216: 
2217: 
2218: 
2219:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2220: 
2221:    Eduskunta hyväksyi kesäkuussa yksimieli-            Kuitenkin nämä ihmiset ovat ilmaisseet minulle
2222: sesti toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi        huolensa täsmällisten soveltamisohjeiden puut-
2223: annetun lain ja lain markkinatuomioistuimesta          teesta. Lain sisällöstä on kuntatasolla saatu tie-
2224: annetun lain muuttamisesta. Lait tulevat voi-          toa ainoastaan sanomalehdistä. Jos yksityiskoh-
2225: maan ensi vuoden maaliskuun ensimmäisenä               tainen tieto lain sisällöstä ja soveltamisesta puut-
2226: päivänä.                                               tuu, lainsäädännön käytännön toteuttaminen on
2227:    Uusittua tupakkalakia on yleisesti pidetty          mahdotonta.
2228: eräänä merkittävimmistä terveyspoliittisista uu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2229: distuksista. Lainsäädännön mukaan tämän lain           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2230: ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräys-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2231: ten noudattamisen yleinen ohjaus ja valvonta           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2232: kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Paikallis-
2233: tasolla uusi tupakkalaki on otettu innostuneesti                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
2234: vastaan, koska käytännön terveyden- ja sairaan-               jotta uusitusta tupakkalaista annettaisiin
2235: hoidon työtä tekevät näkevät ehkäisevän tervey-               paikallistasolle tietoa lain sisällöstä ja yk-
2236: denhuollon tärkeyden jokapäiväisessä työssään.                sityiskohtaiset soveltamisohjeet?
2237: 
2238:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1994
2239: 
2240:                                              Timo Ihamäki
2241: 
2242: 
2243: 
2244: 
2245: 240017
2246: 2                                           1994 vp -    KK 742
2247: 
2248: 
2249: 
2250: 
2251:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
2252: 
2253:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           listunut henkilöstöä mm. koulu-, nuoriso-, ter-
2254: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            veys-, sosiaali- ja raittiustoimesta, poliisista, puo-
2255: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          lustusvoimista ja työsuojeluviranomaisista.
2256: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-              Opetushallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö
2257: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            ovat valmistaneet esitteen tupakkalain merkityk-
2258: 742:                                                     sestä kouluille, ja se on jaettu jokaiselle suomen-
2259:                                                          ja ruotsinkieliselle opettajalle. Vuodenvaihteessa
2260:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,          kouluille lähetetään vielä lisämateriaalia tupak-
2261:         jotta uusitusta tupakkalaista annettaisiin       kalain toimeenpanon ja tupakoinnin vähentä-
2262:         paikallistasolle tietoa lain sisällöstä ja yk-   mistyön tukemiseksi.
2263:         sityiskohtaiset soveltamisohjeet?                    Työministeriö on asettanut työryhmän selvit-
2264:                                                          tämään tupakkalain työpaikkoja koskevien
2265:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             määräysten toimeenpanoa. Työterveyslaitos, so-
2266: vasti seuraavaa:                                         siaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöminis-
2267:                                                          teriö ovat osallistuneet työhön, ja tarkoituksena
2268:     Tupakkalaki vahvistettiin 19.8.1994, ja se tu-       on tammikuun lopulla lähettää ohjeet noin
2269: lee voimaan 1.3.1995. Lakiin liittyvän asetuksen         35 000 työpaikalle. Ohjeiden tarkoituksena on
2270: valmistelu on ministeriössä varsin pitkällä, ja se       paitsi jakaa tietoa uudistetun lain määräyksistä,
2271: saataneen annettua vielä ennen vuodenvaihdet-            myös motivoida niiden toimeenpanoon.
2272: ta. Tupakkalaista ja asetuksesta on tarkoitus vä-            Tupakan myynti-ikärajan toimeenpanosta on
2273: littömästi asetuksen valmistuttua ottaa myös eri-        valmistettu suunnitelma, joka on tarkoitus to-
2274: tyispainos. Uudistetusta tupakkalaista annetta-          teuttaa yhdessä kaupan keskusliikkeiden ja jär-
2275: va tiedotus voidaanjakaa yleiseen ja tiettyjä am-        jestöjen kanssa. Terveystarkastajia on koulutettu
2276: mattiryhmiä koskevaan. Yleiseen tiedotukseen             läänin tilaisuuksien lisäksi myös heidän omilla
2277: kuuluvat läänienjärjestämät koulutustilaisuudet          koulutuspäivillään. Ohjeet tupakan myynnin ja
2278: ja koko väestölle suunnattu tiedotus. Erityisesti        tupakkamainonnan valvonnasta on tarkoitus lä-
2279: informoidaan kouluja, työpaikkoja, kaupan alaa           hettää terveystarkastajille helmikuussa.
2280: ja kuntien terveystarkastajia, joille on laissa an-          Kuntien terveyden ja sairaanhoidon työtä te-
2281: nettu erityistehtäviä.                                   keville on tarkoitus lähettää kaikki ohjeet sitä
2282:     Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta lää-     mukaa kuin ne valmistuvat. Koko väestölle in-
2283: ninhallitukset käynnistivät syyskuussa laajan            formaatio leviää työpaikkojen kautta ja joukko-
2284: alueellisten koulutustilaisuuksien sarjan, joka on       viestimissä helmikuussa toteutettavan viestintä-
2285: tarjonnut tilaisuuden perehtyä uudistetun tupak-         kampanjan avulla.
2286: kalain sisältöön. Koulutustilaisuuksiin on osal-
2287: 
2288:        Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1994
2289: 
2290:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
2291:                                            1994 vp -   KK 742                                            3
2292: 
2293: 
2294: 
2295: 
2296:                                          Tili Riksdagens Talman
2297: 
2298:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        social- och nykterhetsväsendet, polisen och för-
2299: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         svarsmakten samt arbetarskyddsmyndigheter.
2300: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-        Utbildningsstyrelsen och social- och hälso-
2301: damot Timo Ihamäki undertecknade spörsmål              vårdsministeriet har utarbetat en broschyr om
2302: nr 742:                                                tobakslagens betydelse för skolorna, och den har
2303:                                                        sänts tili varje finsk- och svenskspråkig lärare i
2304:               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     landet. Vid årsskiftet skall man tillsända skolor-
2305:           ta för att man skall ge information om       na ytterligare materia! för att stöda verkställighe-
2306:           innehållet i den reviderade tobakslagen      ten av tobakslagen och arbetet för att minska
2307:           och detaljerade tillämpningsföreskrifter     tobaksrökningen.
2308:           till den lokala nivån?                          Arbetsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp
2309:                                                        för att utreda verkställigheten av de bestämmel-
2310:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ser i tobakslagen som gäller arbetsplatserna. In-
2311: anföra följande:                                       stitutet för arbetshygien, social- och hälsovårds-
2312:                                                        ministeriet samt miljöministeriet har deltagit i
2313:    Tobakslagen fastställdes 19.8.1994 och den          arbetet, och det är avsikten att i slutet av januari
2314: träder i kraft 1.3.1995. Beredningen av den för-       sända anvisningar till ungefär 35 000 arbetsplat-
2315: ordning som hänför sig tilllagen har framskridit       ser. Syftet med anvisningarna är förutom att dela
2316: ganska långt vid ministeriet, och den torde ges        ut information om bestämmelserna i den revide-
2317: ännu före årsskiftet. Det är också avsikten att        rade lagen även att motivera arbetsplatserna att
2318: genast efter att förordningen fårdigställts ta en      iaktta dem.
2319: särupplaga av tobakslagen och tobaksförord-               Med tanke på verkställigheten av åldersgrän-
2320: ningen. Informationen om den reviderade to-            sen för försäljningen av tobak har man utarbetat
2321: bakslagen kan delas upp i allmän information           en plan som man avser att genomföra tillsam-
2322: och information som gäller vissa yrkesgrupper.         mans med handelns centralrörelser och organisa-
2323: Till den allmänna informationen hör utbildning         tioner. Hälsoinspektörerna har utbildats för-
2324: som anordnas av länen och information som              utom på de av länet anordnade kurserna även
2325: riktas till hela befolkningen. Man skall informera     med hjälp av deras egna utbildningsdagar. Av-
2326: i synnerhet skolorna, arbetsplatserna, handels-        sikten är att anvisningar för övervakningen av
2327: branschen och de korumunala hälsoinspektörer-          försäljningen av och reklamen för tobak skall
2328: na, för vilka i lagen definierats särskilda uppdrag.   sändas till hälsoinspektörerna i februari.
2329:    Länsstyrelserna startade i september på social-        Man avser att tillsända de anställda inom häl-
2330: och hälsovårdsministeriets initiativ en serie          so- och sjukvården i kommunerna samtliga an-
2331: regionala utbildningsdagar, som har erbjudit en        visningar i takt med att de fårdigställs. Informa-
2332: möjlighet att orientera sig om innehållet i den        tionen sprids tili hela befolkningen genom arbets-
2333:  reviderade lagen. I utbildningen har deltagit an-     platserna och genom en informationskampanj i
2334: ställda från bl.a. skol-, ungdoms-, hälsovårds-,       massmedierna i februari.
2335: 
2336:      Helsingforsden 13 december 1994
2337: 
2338:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
2339:                                                 1994 vp
2340: 
2341: Kirjallinen kysymys 743
2342: 
2343: 
2344: 
2345: 
2346:                                    Tennilä: Ounasjoen yläasteen toiminnan turvaamisesta
2347: 
2348: 
2349: 
2350:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2351: 
2352:    Keskittämispolitiikka on pahasta kaikkialiaja      mat kuluraamit Tässä tapauksessa opetusminis-
2353: kaikessa, myös kunnissa, joissa sen yksi ja yhä       teriö kantaa myös suoraa vastuuta lasten rasitta-
2354: räikeämpi ilmenemismuoto on opetuksen keskit-         misesta siksi, että se on hylännyt Rovaniemen
2355: täminen. Harvemmat ja harvemmat koulut mer-           maalaiskunnan raha-avustushakemuksen Mel-
2356: kitsevät lapsille hyvin pitkiä päivittäisiä kulje-    tauksen yläasteen jatkamiseksi.
2357: tuksia. Koulupäivästä tulee kohtuuttoman pit-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2358: kä, mikä tietysti rasittaa lasta.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2359:    Eräs esimerkki löytyy Rovaniemen maalais-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2360: kunnasta, jossa Meltauksessa toimiva Ounas-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2361: joen yläaste aiotaan siirtää Sinettään. Lapsiajou-
2362: duttaisiin ratkaisumallissa kuljettamaan Lohiui-                Mihin toimenpiteisiin opetusministe-
2363: vasta saakka Sinettään, eli päivittäinen koulu-              riö ryhtyy käsitelläkseen uudelleen Rova-
2364: matka olisijopa yli 150 kilometriä.                          niemen maalaiskunnan hakemuksen ja
2365:    Vastuu tällaisesta tilanteesta on paitsi keskit-          myöntääkseen määrärahan Meltauksen
2366: tämishinkuisen kunnanjohdon myös valtion,                    yläasteen toiminnan jatkamiseksi?
2367: joka asettaa kunnille yhä tiukemmat ja tiukem-
2368: 
2369:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1994
2370: 
2371:                                          Esko-Juhani Tennilä
2372: 
2373: 
2374: 
2375: 
2376:  240017
2377: 2                                         1994 vp -   KK 743
2378: 
2379: 
2380: 
2381: 
2382:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2383: 
2384:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nuspohjaan, jonka perusteella valtionosuuden
2385: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         perusteena olevat yksikköhinnat lasketaan. Pe-
2386: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-         ruskoulun käyttökustannusten valtionosuuden
2387: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-        laskemisessa käytettävä kokonaistuntikehys on
2388: Juhani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       peruskoulun ala-astetta, yläastetta, erityisope-
2389: myksen n:o 743:                                       tusta, sairaalaopetusta, esiopetusta, lisäopetusta,
2390:                                                       kerhotoimintaa ja opettajille määrättäviä erityi-
2391:           Mihin toimenpiteisiin opetusministe-        siä tehtäviä varten säännösten mukaan määräy-
2392:        riö ryhtyy käsitelläkseen uudelleen Rova-      tyvien tuntien yhteismäärä.
2393:        niemen maalaiskunnan hakemuksen ja                Rovaniemen maalaiskunnalle tulevaa lasken-
2394:        myöntääkseen määrärahan Meltauksen             nallista valtionosuutta voidaan käyttää kunnan
2395:        yläasteen toiminnan jatkamiseksi?              harkinnan mukaan myös Ounasjoen yläasteen
2396:                                                       järjestelyjen mahdollisesti vaatimiin lisäkustan-
2397:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nuksiin, mikäli kunta edelleen pitää suunnittele-
2398: vasti seuraavaa:                                      miaan järjestelyjä myös kokonaisuuden huo-
2399:                                                       mioon ottaen tarkoituksenmukaisina. Opetus-
2400:    Rovaniemen maalaiskunnan kunnanvaltuus-            ministeriö ei saamiensa selvitysten perusteella
2401: to on sisällyttänyt vuosien 1994-1998 kunta-          ole katsonut perustelluksi Rovaniemen maalais-
2402: suunnitelmaan Ounasjoen yläasteen siirtämisen         kunnan ylimääräistä valtionosuutta tarkoittavaa
2403: Meltauksesta Sinettään 1.8.1995 lukien. Rova-         hakemusta.
2404: niemen maalaiskunnan koulutuslautakunta on                Kunnat joutuvat suunnitelmia laatiessaan ja
2405: pyytänyt opetusministeriötä korottamaan perus-        toteuttaessaan huolehtimaan siitä, että tarvitta-
2406: koululain 31 §:ssä tarkoitettua tuntimäärää Ou-       vat koulukuljetukset täyttävät laissa säädetyt
2407: nasjoen yläasteen opetukseen liittyviinjärjestelyi-   velvoitteet. Tämä merkitsee, että erilaiset olosuh-
2408: hin lukuvuoden 1995-96 alusta lukien. Osa ylä-        teet sekä oppilaan koulunkäyntivalmiudet on
2409: asteen oppilaista jäisi Meltaukseen, ja samoihin      otettava huomioon niin, ettei koulumatkoista
2410: tiloihin siirrettäisiin myös Meltauksen ala-aste.     aiheudu kohtuutonta haittaa oppilaalle tai ettei-
2411:    Vuoden 1993 alusta voimaan tulleen opetus- ja      vät ne muodostu kohtuuttoman raskaiksi. Mikä-
2412: kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain kes-       li koulukuljetus ei kunnan valitsemassa järjeste-
2413: keisiä linjauksia on, että kunnat voivat aiemmas-     lyssä ole säännösten edellyttämällä tavalla toteu-
2414: ta poiketen itse päättää käytettävissä olevien re-    tettavissa, joudutaan viime kädessä turvautu-
2415: surssien kohdistamisesta kunnassa. Laskennalli-       maan majoitukseen.
2416: sessa valtionosuusjärjestelmässä tuntikehys-              Koskaan ei liikaa voitane korostaa sitä, että
2417: säännökset eivät myöskään rajoita kunnan oi-          kunnissa, kylissä ja kouluissa tulisi pyrkiä eri
2418: keutta päättää eri kouluasteilla ja oppilaitos-       osapuolten väliseen rakentavaan vuorovaiku-
2419: muodoissa annettavien opetustuntien todellises-       tukseen, joka olisi perustana kunnan kouluver-
2420: ta määrästä. Opetusministeriöllä ei siten ole ollut   kon muutoksia tai vastaavia ratkaisuja suunni-
2421: syytä puuttua kunnan suunnitelmiin koulutoi-          teltaessa ja toteutettaessa. Eri näkemysten onnis-
2422: mensa keskittämisestä.                                tuneella yhteensovittamisella voidaan luoda
2423:     Laskennallisessa valtionosuusjärjestelmässä       vankkaa pohjaa tulevaisuudelle myös rajallisten
2424: kunta saa valtionosuutta säädettyjen laskentape-      resurssien aikana.
2425: rusteiden mukaisesti riippumatta siitä, miten             Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia uusia seikkoja,
2426: kunta todellisuudessajärjestää opetuksen. Kun-        jotka antaisivat aihetta muuttaa opetusministe-
2427: nanjärjestämän opetuksen määrä vaikuttaa kui-         riön aiemmin asiassa tekemää ratkaisua.
2428: tenkin osaltaan siihen valtakunnalliseen kustan-
2429: 
2430:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1994
2431: 
2432:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
2433:                                           1994 vp -   KK 743                                          3
2434: 
2435: 
2436: 
2437: 
2438:                                          Tili Riksdagens Talman
2439: 
2440:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      nadsunderlag på basis av vilket de enhetspriser
2441: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        som ligger tili grund för statsandelen räknas ut.
2442: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Den totala timresurs som används vid beräk-
2443: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-          ningen av statsandelen för grundskolans drifts-
2444: mål nr 743:                                           kostnader utgörs av det totala antalet timmar
2445:                                                       som enligt stadgandena bestäms för lågstadiet,
2446:           Vilka åtgärder ämnar undervisnings-         högstadiet, specialundervisningen, sjukhusun-
2447:        ministeriet vidta för att på nytt behandla     dervisningen, förskoleundervisningen, påbygg-
2448:        Rovaniemi landskommuns ansökan och             nadsundervisningen, klubbverksamheten och
2449:        för att bevilja anslag för fortsatt verksam-   de särskilda uppgifter som åläggs lärarna.
2450:        het vid Meltauksen yläaste?                       Den kalkylerade statsandel som Rovaniemi
2451:                                                       landskommun får kan enligt kommunens gott-
2452:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         finnande användas också för de extra kostnader
2453: anföra följande:                                      som eventuelit föranleds av arrangemangen vid
2454:                                                       Ounasjoen yläaste, förutsatt att kommunen fort-
2455:     Kommunfulimäktige i Rovaniemi landskom-           farande finner de planerade arrangemangen än-
2456: mun har i kommunplanen för 1994-1998 tagit            damålsenliga även med tanke på helheten. Un-
2457: med en flyttning av Ounasjoen yläaste från Mel-       dervisningsministeriet har utgående från de ut-
2458: taus tili Sinettä från 1.8.1995. Utbildningsnämn-     redningar som lämnats inte ansett Rovaniemi
2459: den i Rovaniemi landskommun har hos undervis-         landskommuns ansökan om extra statsandel
2460: ningsministeriet anhåliit om en höjning av det        motiverad.
2461: timantal som avses i 31 § grundskolelagen för            När kommunerna utarbetar och genomför
2462: de arrangemang som gälier undervisningen vid          sina planer blir de tvungna att sörja för att be-
2463: Ounasjoen yläaste från ingången av läsåret            hövliga skolskjutsar uppfylier de förpliktelser
2464: 1995-1996. En del av högstadiets elever stannar       som anges i lag. Detta innebär att olika förhål-
2465: i Meltaus och även Meltauksen ala-aste flyttas tili   landen samt elevens skolgångsförutsättningar
2466: samma lokaler.                                        bör beaktas så att skolresorna inte medför
2467:     De viktigaste linjedragningarna i lagen om        oskäliga svårigheter för eleven elier så att de
2468: finansiering av undervisnings- och kulturverk-        inte blir oskäligt ansträngande. Om skolskjut-
2469: samhet, som trädde i kraft vid ingången av 1993,      sar inom ramen för det arrangemang som kom-
2470: är att kommunerna tili skilinad från tidigare själ-   munen har valt inte kan genomföras enligt stad-
2471: va kan besluta hur de resurser som de har tili sitt   gandena blir kommunen i sista hand tvungen
2472: förfogande skali aliokeras i kommunen. 1 det          att ty sig tili inkvartering.
2473: kalkylmässiga statsandelssystemet begränsar              Det kan inte nog betonas att man i kommuner,
2474: inte heller stadgandena om timresursen kommu-         byar och skolor bör eftersträva en positiv växel-
2475: nens rätt att besluta om det verkliga antalet un-     verkan melian parterna. Denna växelverkan kan
2476: dervisningstimmar på olika skolnivåer och i olika     utgöra en grund när ändringar i kommunens
2477:  läroanstaltsformer.      U ndervisningsministeriet   skolnät elier motsvarande lösningar planeras och
2478:  har således inte haft skäl att ingripa i kommunens   genomförs. Genom en lyckad sammanjämkning
2479:  planer på att koncentrera sitt skolväsende.          av olika åsikter är det möjligt att skapa en solid
2480:     1 det kalkylmässiga statsandelssystemet får       grund för framtiden också i en tid av begränsade
2481:  kommunen statsandel enligt stadgade beräk-           resurser.
2482:  ningsgrunder oberoende av hur kommunen i                1 ärendet har inte framkommit några sådana
2483:  verkligheten ordnar undervisningen. Den un-          nya omständigheter som skulie ge anledning av
2484:  dervisning som kommunen ordnar inverkar              ändra undervisningsministeriets tidigare avgö-
2485:  dock för sin del på det riksomfattande kost-         rande i ärendet.
2486: 
2487:      Helsingforsden 9 december 1994
2488: 
2489:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
2490:                                                 1994vp
2491: 
2492: Kirjallinen kysymys 744
2493: 
2494: 
2495: 
2496: 
2497:                                    Aittoniemi: Tulosidonnaisesta äitiyspäivärahasta perättäisten äi-
2498:                                        tiyslomien yhteydessä
2499: 
2500: 
2501:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2502: 
2503:    Nuoret parit niin avio- kuin avoliitossakin        siten, että jos nainen on raskaana mennessään
2504: pyrkivät nykyään suunnittelemaan perheen toi-         työhön edelliseen synnytykseen liittyvältä äitiys-
2505: minnot, kuten lapsien hankkimisen, hyväksi koe-       lomalta, hän menettäisi oikeuden saada ansiosi-
2506: tussa järjestyksessä. Eräs hyvin yleinen järjestel-   donnaista päivärahaa. Nainen,jokajäisi suoraan
2507: mällisestä perhesuunnittelusta kertova tapa on        kotihoidon tuelta uudelle äitiyspäivärahalle, sai-
2508: se, että perheen lapset pyritään hankkimaan niin,     si suunnitelmien mukaan vain kotihoidon tuen
2509: että lapsien ikäero on pieni. Toisaalta se on eräs    perusosan suuruisen päivärahan.
2510: vaihe perheen elämässä ja toisaalta lapset saavat        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2511: toisistaan seuraa ja tukea elämän ensi vuosina.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2512: Tämä ajattelu on yleisesti hyväksytty.                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2513:     Hallitus pyrkii puuttumaan asiaan huononta-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2514: maila äitien asemaa siinä tapauksessa, että nai-
2515: nen on raskaana mennessään työhön edelliseen                      Tietääkö Hallitus, että puuttumalla
2516: synnytykseen liittyvältä äitiyslomalta. Tällöin               suunnitellulla tavalla ansiosidonnaisen
2517: hän menettäisi mahdollisuuden saada ansiosi-                  äitiyspäivärahan ja kotihoidon tuen kes-
2518: donnaista päivärahaa. Nainen, jokajäisi suoraan               kinäisiin laskentaperusteisiin, se puuttuu
2519: kotihoidon tuelta uudelle äitiyspäivärahalle, sai-            vakavalla tavalla vakiintuneeseen suo-
2520: si hallituksen suunnitelmien mukaan kotihoidon                malaiseen perhesuunnitteluun,jossa pyri-
2521: tuen perusosan suuruisen päivärahan.                          tään muun muassa siihen, että perheen
2522:     Vaikka toimenpiteitä pidetään yleisinä säästö-            lapsien ikäero olisi mahdollisimman pieni
2523: toimenpiteinä, niiden kautta puututaan paljon                 lapsien keskinäisen vakaan kehityksen
2524:  syvällisempään asiaan tavalla, jonka mahdolli-               turvaamiseksi, jollainen jaksottelu avio-
2525: sesti aiheuttamat haitat perhesuunnittelussa ei-              liiton vaiheissa on muutenkin todettu po-
2526: vät ole korvattavissa.                                        sitiiviseksi suuntaukseksi, sekä
2527:     Hallitus siis pyrkii puuttumaan ansiosidon-                   aikooko Hallitus vakavasti harkita
2528: naisen äitiyspäivärahan sekä kotihoidon tuen                  näiden asioiden huomioon ottamista?
2529:  keskinäisiin laskentaperusteisiin muun muassa
2530: 
2531:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1994
2532: 
2533: 
2534:                                             Sulo Aittaniemi
2535: 
2536: 
2537: 
2538: 
2539: 240017
2540: 2                                         1994 vp -   KK 744
2541: 
2542: 
2543: 
2544: 
2545:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2546: 
2547:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        järjestelyyn ja tarkastelujaksoon sisältyvät tulot
2548: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         osoittavat nykyistä paremmin etuuden hakijan
2549: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vakiintunutta ansiotuloa.
2550: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           Käytännössä muutos saattaisi monessa ta-
2551: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         pauksessa merkitä tulojen esittämisajan siirty-
2552: n:o 744:                                              mistä vain noin kahdella kuukaudella nykyistä
2553:                                                       aikaisemmaksi, koska voimassa olevat sairaus-
2554:            Tietääkö Hallitus, että puuttumalla        vakuutussäännökset ovat mahdollistaneet äitiys-
2555:        suunnitellulla tavalla ansiosidonnaisen        rahan hakemisen raskauden kestettyä 154 päi-
2556:        äitiyspäivärahan ja kotihoidon tuen kes-       vää,jolloin hakija on samalla voinut esittää selvi-
2557:        kinäisiin laskentaperusteisiin, se puuttuu     tyksen tuloistaan äitiysrahan hakemista edeltä-
2558:        vakavalla tavalla vakiintuneeseen suo-         vältä ajalta. Esityksen mukaan tulojen esittämis-
2559:        malaiseen perhesuunnitteluun, jossa py-        aika päättyy ajankohtaan, jolloin raskaus on kes-
2560:        ritään muun muassa siihen, että perheen        tänyt 100 päivää. Hallituksen esityksessä ei ole
2561:        lapsien ikäero olisi mahdollisimman pieni      kysymys mistään sisältömuutoksesta tulojen
2562:        lapsien keskinäisen vakaan kehityksen          esittämisessä. Tarkoituksena on sen sijaan estää
2563:        turvaamiseksi, jollainen jaksottelu avio-      sairausvakuutusjärjestelmään kuulumattoman
2564:        liiton vaiheissa on muutenkin todettu po-      ylikompensaation syntyminen.
2565:        sitiiviseksi suuntaukseksi, sekä                   Peräkkäisten raskauksienja useamman lapsen
2566:            aikooko Hallitus vakavasti harkita         peräkkäisen hoidon ongelmatiikkaa on selvitetty
2567:        näiden asioiden huomioon ottamista?            useissa sosiaali- ja terveysministeriön asettamis-
2568:                                                       sa työryhmissä. Esimerkiksi kotona lastaan hoi-
2569:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tavan sosiaaliturvaa selvitettiin keväällä 1986
2570: vasti seuraavaa:                                      (STM 1986:8) erityisesti sairausvakuutuslain
2571:                                                       mukaisen toimeentuloturvan sekä eläketurvan
2572:     Valtion vuoden 1995 talousarvioesitykseen         kehittämiskysymysten kannalta. Vanhempain-
2573: liittyen hallitus on antanut eduskunnalle esityk-     rahatyöryhmä 1989 jätti mietintönsä maalis-
2574: sen n:o 209laiksi sairausvakuutuslain muuttami-       kuussa 1990 (STM 1990:9). Siinä muun muassa
2575: sesta. Esityksessä ehdotetaan, että niin sanottui-    käsiteltiin paitsi vanhempainpäivärahakauden
2576: hin kuuden kuukauden tuloihin perustuvien an-         pidentämisen ja joustavamman käytön mahdol-
2577: sioiden esittämisajankohta päätWisi 180 päivää        lisuuksia myös hoitovapaalla olevien sairausva-
2578: ennen laskettua synnytysaikaa. Aitiys-, isyys- ja     kuutusturvan mahdollisia puutteita sekä naisten
2579: vanhempainraha eroaa sairauspäivärahasta sii-         ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain
2580: nä, että "vakuutustapahtuma", lapsen syntymä,         mahdollisesti edellyttämiä muutoksia vanhem-
2581: on etukäteen tiedossa aikana, jona ja jolta tuloja    painrahajärjestelmään. Lapsenhoitoajan sosiaa-
2582: selvitetään. Sairausvakuutus korvaa vakiintu-         liturvan työryhmässä (STM 1992: 18) selvitettiin
2583: nutta pois jäänyttä ansiotuloa. Nykyiset sään-        paitsi työeläkkeiden karttumisen perusteiden yh-
2584: nökset ja tieto tulossa olevasta "vakuutustapah-      tenäistämistä myös vanhempainpäivärahan ta-
2585: tumasta" mahdollistavat käytännössä sen epä-          soa sekä vanhempainpäivärahakaudelta kerty-
2586: kohtana pidettävän seikan, että juuri ennen äi-       vän vuosilomanjärjestämistä niin, että työnanta-
2587: tiysloman alkua pyritään suuremman päivära-           jakohtainen kustannusrasitus tasoittuisi. Useita
2588: han saamiseksi ansiotyöhön lyhyeksi ajaksi tätä       edellä mainituissa työryhmissä käsiteltyjä kysy-
2589: aikaa edeltävän työstä poissaolonjälkeen taijär-      myksiä on sittemmin tuotu lainsäädäntöön. Esi-
2590: jestellään tuloja siten, että edellytykset verotuk-   merkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainraha on
2591: sesta poikkeavan työtulon käyttämiseksi päivä-        maksettu vähintään lasten kotihoidon tuen pe-
2592: rahan perusteena täyttyvät. Siirtämällä tarkaste-     rusosan kuukausiHaista määrää vastaavana
2593: lujakso nykyistä kauemmaksi lasketusta synny-          1.1.1994lukien,jos etuudensaaja on ollut tuloton
2594: tysajasta suljetaan pois mahdollisuus tällaiseen      tai tulojen perusteella määrätty vanhempainpäi-
2595:                                          1994 vp -   KK 744                                            3
2596: 
2597: väraha olisijäänyt lasten kotihoidon tuen perus-     Myös lasten kotihoidon tuen voi saada kumpi
2598: osan kuukausiHaista määrää pienemmäksi.              tahansa perheen vanhemmista. Soveltamistilan-
2599:    Perhesuunnittelun kannalta on merkitystä          teissa asia on pitkälti perheen sisällä hoidettavis-
2600: myös sillä, että perheen etuuksia koskevia järjes-   sa siten, että kummallekaan vanhemmista ei tule
2601: telmiä on pyritty tietoisesti muuttamaan siten,      kohtuuttoman pitkiä poissaoloja omasta ansio-
2602: että molemmilla vanhemmilla olisi edellytykset       työstä.
2603: mahdollisimman tasavertaisesti osallistua lasten-       Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen niis-
2604: hoitoon. Kumpi tahansa vanhemmista voi hei-          tä paineista, jotka talousarvioesitykseen liittyvän
2605: dän keskinäisen sopimuksensa mukaan saada            hallituksen esityksen yhteydessä on noussut esille
2606: sairausvakuutuslain mukaista vanhempainra-           lapsiperheiden asemasta ja pyrkii vaikuttamaan
2607: haa. Vanhemmilla on myös sukupuolesta riippu-        siihen, että sosiaaliturva ei heikkenisi peräkkäis-
2608: matta oikeus saada työstään hoitovapaata.            ten synnytysten johdosta.
2609: 
2610:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1994
2611: 
2612:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
2613: 4                                        1994 vp -   KK 744
2614: 
2615: 
2616: 
2617: 
2618:                                        Tili Riksdagens Talman
2619: 
2620:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för dagpenningen uppfylls. Genom att gransk-
2621: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          ningsperioden flyttas längre bort från den beräk·
2622: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      nade tidpunkten för nedkomsten utesluts möjlig-
2623: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         heten tili ett dylikt arrangemang, och de inkom-
2624: mål nr 744:                                          ster som omfattas av granskningsperioden visar
2625:                                                      bättre än tidigare den etablerade förvärvsink-
2626:           Är Regeringen medveten om att den,         omsten för den som anhåller om förmånen.
2627:        genom att på planerat sätt ingripa i de          I praktiken kunde ändringen i många fall inne-
2628:        ömsesidiga beräkningsgrunderna för mo-        bära att den tidsperiod för viiken inkomsterna
2629:        derskapspenning och stöd för vård i hem-      uppges tidigareläggs med endast två månader
2630:        met, på ett allvarligt sätt ingriper i den    jämfört med nuvarande praxis, eftersom gällan-
2631:        etablerade finska familjeplaneringen, där     de sjukförsäkringsstadganden har gjort det möj-
2632:        strävan bl.a. är att åldersskilinaden mel-    ligt att en kvinna kan anhålla om moderskaps-
2633:        lan familjens barn skall vara så liten som    penning när havandeskapet har varat minst 154
2634:        möjligt för att barnen skall garanteras en    dagar, varvid sökanden på samma gång har kun-
2635:        stabil utveckling i relation tili varandra,   nat uppvisa en utredning över sina inkomster
2636:        en uppdelning som annars har konstate-        under den tid som föregår den tidpunkt då hon
2637:        rats vara en positiv tendens i äktenskapets   ansöker om moderskapspenning. Enligt försla-
2638:        olika skeden, samt                            get upphör den period för viiken inkomsterna
2639:           ämnar Regeringen allvar1igt överväga       skall uppges då havandeskapet har varat 100
2640:        att beakta dessa frågor?                      dagar. I regeringens proposition är det inte fråga
2641:                                                      om någon ändring i innehållet i fråga om uppgi-
2642:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vande av inkomsterna. A vsikten är däremot att
2643: anföra följande:                                     förhindra att det uppstår en sådan överkompen-
2644:                                                      sation som inte hör hemma i sjukförsäkringssys-
2645:    I anslutning tili budgetpropositionen för 1995    temet.
2646: avlät regeringen tili riksdagen en proposition          Problemet med graviditeter som fö1jer tätt på
2647: med förslag tili 1ag om ändring av sjukförsäk-       varandra och många barn som är födda inom en
2648: ringslagen (RP 209). I propositionen föreslås att    kort tid har utretts av många arbetsgrupper tili-
2649: tidpunkten för när inkomsterna för de senaste sex    satta av social- och hä1sovårdsministeriet. Socia1-
2650: månaderna skall uppges infaller senast 180 dagar     skyddet för t.ex. en person som sköter sitt barn
2651: före den beräknade tidpunkten för nedkomsten.        hemma utreddes under våren 1986 (STM 1986:8)
2652: Moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenning-        särskilt med tanke på utkomstskyddet enligt
2653: en ski1jer sig från sjukdagpenningen i det att       sjukförsäkringslagen samt frågor om utvecklan-
2654: "försäkringsfallet", dvs. barnets födelse, är känd   de av pensionsskyddet. En 1989 tillsatt arbets-
2655: på förhand under den tid under och för viiken        grupp som dryftade frågan om förä1drapenning
2656: inkomsterna utreds. Sjukförsäkringen ersätter        avgav sitt betänkande i mars 1990 (STM 1990:9).
2657: etablerad förlorad förvärvsinkomst. De nuva-         I betänkandet behandlades förutom en förläng-
2658: rande stadgandena och vetskapen om det kom-          ning av föräldrapenningsperioden och möjlighe-
2659: mande "försäkringsfallet" möjliggör i praktiken      terna att mer flexibelt utnyttja den även eventuel-
2660: den omständigheten, viiken ses som en nackdel,       la brister i sjukförsäkringsskyddet för personer
2661: att en kvinna, strax innan hennes moderskapsle-      med vårdledighet. Vidare behandlades eventuel-
2662: dighet börjar, förvärvsarbetar under en kort tid i   la förändringar i föräldrapenningssystemet, vilka
2663: hopp om större dagpenning efter den frånvaro         lagen om jämställdhet mellan kvinnor och män
2664: från arbetet som föregår denna korta tid i arbete.   förutsätter. En arbetsgrupp som social- och häl-
2665: Alternativt arrangeras inkomsterna på ett sådant     sovårdsministeriet tillsatt för att granska social-
2666: sätt att kraven på att en från beskattningen avvi-   skyddet under barnavårdstiden (STM 1992:18)
2667: kande arbetsinkomst skall användas som grund         utredde förutom ett förenhetligande av grunder-
2668:                                          1994 vp -   KK 744                                          5
2669: 
2670: na för intjänande av arbetspensioner även nivån      likt som möjligt deltai vården av barnen. Vilken-
2671: på föräldrapenningen samt ordnandet av den           dera som helst av föräldrarna kan enligt ett in-
2672: semester som räknas tili godo under föräldrapen-     bördes avtal få föräldrapenning enligt sjukför-
2673: ningsperioden så att arbetsgivarnas kostnadsbe-      säkringslagen. Föraldrarna har också oberoende
2674: lastning utjämnas. Flera frågor som behandlats       av kön rätt att få vårdledighet från sitt arbete.
2675: av ovan nämnda arbetsgrupper har sedermera           Vilkendera som helst av föräldrarna kan också få
2676: tagits in i lagstiftningen. T.ex. moderskaps-, fa-   stöd för vård av barn i hemmet. Inom familjen
2677: derskaps- och föräldrapenning har betalts tili ett   kan man långt komma överens om hur saken
2678: belopp som motsvarar åtminstone det månatliga        skall tillämpas, dock så att ingendera av föräld-
2679: beloppet av grunddelen av stödet för hemvård av      rarna får oskäligt långa frånvaroperioder från
2680: barn fr.o.m. den 1januari 1994, om förmånstaga-      sitt eget förvärvsarbete.
2681: ren inte har haft inkomster eller om den föräldra-      Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
2682: penning som fastställts på grundval av inkom-        om det tryck som den regeringsproposition som
2683: sterna hade blivit mindre än det månatliga belop-    anknyter tili budgetpropositionen har aktualise-
2684: pet av grunddelen av stödet för hemvård av barn.     rat i fråga om barnfamiljernas ställning och för-
2685:    Med tanke på familjeplaneringen inverkar          söker inverka på att socialskyddet inte skall för-
2686: även det att man medvetet har försökt ändra de       svagas med anledning av på varandra följande
2687: system som gäller familjens förmåner så att båda     förlossningar.
2688: föräldrarna skulle ha förutsättningar att så jäm-
2689: 
2690:      Helsingforsden 13 december 1994
2691: 
2692:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
2693:                                               1994vp
2694: 
2695: Kirjallinen kysymys 745
2696: 
2697: 
2698: 
2699: 
2700:                                  Mattila ym.: Tyrnimarjan poiminta-ajan aikaistamisesta
2701: 
2702: 
2703: 
2704:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2705: 
2706:    Tyrnimarjojen keruu saadaan kaksi vuotta        ei pohjoisessa kerätä raakana. Sen tiedämme
2707: voimassa olleen asetuksen mukaan aloittaa loka-    omasta kokemuksesta.
2708: kuun 1 päivästä lukien. Sääolosuhteiden vuoksi        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2709: Vaasan läänin pohjoisosissa ja Oulun läänin ete-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2710: läosassa marjojen keruu käy lähes mahdotto-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2711: maksi. Etelässä myöhäinen ajankohta ei aiheuta     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2712: vastaavia ongelmia. Pohjois-Suomessa pitäisi
2713: poimimisajankohtaa aikaistaa ainakin kahdella                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2714: viikolla. Nyt jää runsaasti tyrniä poimimatta.            siin tyrnimarjojen keruusta annetun ase-
2715:    Asetuksen tavoitteena on estää tyrnin poimi-           tuksen muuttamiseksi niin, että Pohjan-
2716: minen raakana. Tyrni kypsyy elokuussa, loka-              lahden pohjoisilla alueilla tyrnimarjojen
2717: kuussa se on paikoitellen jo ylikypsää. Pohjoi-           keruu voitaisiin aloittaa kaksi viikkoa ai-
2718: simmilla alueilla keruu tapahtuu marjojen kerää-          kaisemmin kuin eteläisemmillä alueilla?
2719: misenä eikä mehun puristamisena. Tyrnimarjaa
2720: 
2721:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1994
2722:                     Kalevi Mattila                          Markku Koski
2723: 
2724: 
2725: 
2726: 
2727: 240017
2728: 2                                        1994 vp -   KK 745
2729: 
2730: 
2731: 
2732: 
2733:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2734: 
2735:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       simmäinen päivä näyttää todellakin olevan liian
2736: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        myöhäinen ajankohta poiminnan aloittamiselle
2737: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Merenkurkun ja Perämeren rannikolla, jos halu-
2738: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kalevi          taan saada talteen laadultaan hyvä marjasato,
2739: Mattilan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      mutta etelämpänä ajankohta on sopiva.
2740: sen n:o 745:                                            Tyrnin kypsyminen riippuu paljolti syksyn
2741:                                                      etenemisestä, jota voidaan seurata monilla ilmas-
2742:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       tollisilla muuttujilla. Ministeriö aikoo koota yh-
2743:        siin tyrnimarjojen keruusta annetun ase-      teen tutkimuksiin perustuvan tiedon ja myös poi-
2744:        tuksen muuttamiseksi niin, että Pohjan-       mijoiden kokemukset, jotta poiminnan alkamis-
2745:        lahden pohjoisilla alueilla tyrnimarjojen     ajankohta voitaisiin porrastaa sopivasti pitkin
2746:        keruu voitaisiin aloittaa kaksi viikkoa ai-   Pohjanlahden rannikkoa tyrnin kypsymisen mu-
2747:        kaisemmin kuin eteläisemmillä alueilla?       kaan.
2748:                                                         Ministeriö valmistaa mahdollisimman pikai-
2749:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sesti valtioneuvoston vahvistettavaksi esityksen
2750: vasti seuraavaa:                                     eräiden kasvilajien rauhoittamisesta annetun
2751:                                                      asetuksen (450/92) 5 §:n 2 momentin muuttami-
2752:    Ympäristöministeriö on saanut runsaasti pa-       seksi siten, että tyrnin poiminta voisi alkaa por-
2753: lautetta tyrnin poiminnan alkamisajankohdasta        rastetusti vuoden 1995 syksyllä.
2754: ja aloitteita sen porrastamisesta. Lokakuun en-
2755: 
2756:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1994
2757: 
2758:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
2759:                                          1994 vp -   KK 745                                             3
2760: 
2761: 
2762: 
2763: 
2764:                                        Tili Riksdagens Talman
2765: 
2766:   I den ordning 37 § 1 rnom. riksdagsordningen       skall inledas stegvis. Det verkar faktiskt som om
2767: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          den första oktober vore ett alltför sent datum att
2768: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      börja plockningen i K varken och utmed Botten-
2769: dagsman Kalevi Mattila m.fl. undertecknade           viken, om skörden skall hålla god kvalitet, men
2770: spörsmål nr 745:                                     längre söderut är sagda datum lämpligt.
2771:                                                         Hur havtornsbären mognar beror mycket på
2772:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        hur hösten framskrider, och det finns många
2773:        att ändra förordningen om insamling av        klimatvariabler som visar detta. Ministeriet avser
2774:        havtornsbär så att det blir möjligt att i     att sammanställa undersökningsresultaten och
2775:        norra delen av Bottniska viken börja          också plockarnas erfarenheter för att det skall bli
2776:        ploeka havtorn två veckor tidigare än i       möjligt att införa en lämplig periodläggning ut-
2777:        dess sydligare delar?                         med Bottniska vikens kust allt eftersom bären
2778:                                                      mognar.
2779:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt             Ministeriet kommer att bereda ett förslag tili
2780: anföra följande:                                     ändring av 5 § 2 mom. förordningen om fridlys-
2781:                                                      ning av vissa växter (450/92) så att det blir möjligt
2782:    Miljöministeriet har fått mycket gensvar i frå-   att hösten 1995 inleda plockningen av havtorns-
2783: ga om när havtornsplockningen skall börja, och       bären stegvis.
2784: många initiativ går ut på att plockningsperioden
2785: 
2786:      Helsingforsden 13 december 1994
2787: 
2788:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
2789: 1
2790: 1
2791:  1
2792:   1
2793:   1
2794:    1
2795:     1
2796:     1
2797:      1
2798:       1
2799:       1
2800:        1
2801:         1
2802:         1
2803:          1
2804:           1
2805:           1
2806:            1
2807:             1
2808:             1
2809:              1
2810:               1
2811:               1
2812:                1
2813:                 1
2814:                                                 1994vp
2815: 
2816: Kirjallinen kysymys 746
2817: 
2818: 
2819: 
2820: 
2821:                                    Kasurinen: Säteilyvaarallista työtä tekevien terveydentilan seuran-
2822:                                       nasta
2823: 
2824: 
2825:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2826: 
2827:    Kaksi vuotta sitten tuli voimaan asetus säteily-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2828: lomasta, joka koskee sairaaloissa ja terveyskes-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2829: kuksissa säteilyvaarallista työtä tekeviä.            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2830:    Valtiontalouden vaikeuksienjohdosta hallitus       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2831: on leikannut kuntien ja kuntainliittojen valtion-
2832: osuuksia. Tästä välittömänä seurauksena on ol-                 Onko Hallituksen tarkoituksena ku-
2833: lut tutkimuksia suorittavan henkilöstön vähene-              mota asetus säteilylomasta, ja jos on,
2834: minen. Määrällisesti tutkimukset ovat lisäänty-                miten Hallitus aikoo turvata säteily-
2835: neetja työssä olevien mahdollisuus altistua sätei-           vaarallista työtä tekevien terveydentilan
2836: lylle on kasvanut.                                           seurannan?
2837: 
2838:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1994
2839: 
2840:                                         Anna-Liisa Kasurinen
2841: 
2842: 
2843: 
2844: 
2845: 240017
2846: 2                                        1994 vp -   KK 746
2847: 
2848: 
2849: 
2850: 
2851:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2852: 
2853:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tätä käsitystä. Myöskään kansainvälisissä asian-
2854: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tuntijapiireissä asiaa ei ole asetettu kiistanalai-
2855: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      seksi.
2856: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anna-Lii-          Uusi       säteilyloma-asetus       on      annettu
2857: sa Kasurisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      28.11.1994, ja se tuli voimaan 1. päivänä joulu-
2858: sen n:o 746:                                         kuuta 1994. Asetuksessa säteilylomaoikeutta ei
2859:                                                      ole poistettu. Siinä toistaiseksi vakiinnutetaan
2860:          Onko Hallituksen tarkoituksena ku-          vuonna 1994 vallinnut tosiasiallinen tilanne.
2861:        mota asetus säteilylomasta, ja jos on,        Niissä tehtävissä, joihin lomaoikeus on tosiasial-
2862:          miten Hallitus aikoo turvata säteily-       lisesti liittynyt, oikeus pysyy. Toisaalta lomaoi-
2863:        vaarallista työtä tekevien terveydentilan     keutta ei liitetä tehtäviin, joihin se ei ole kuulunut
2864:        seurannan?                                    vuonna 1994 päättyneellä lomakaudella. Asetus
2865:                                                      on voimassa kahden vuoden ajan.
2866:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Tarkoitus on, että asetetaan työryhmä selvit-
2867: taen seuraavaa:                                      tämään ne edellytykset, millä voidaan siirtää sä-
2868:                                                      teilyloman myöntäminen työmarkkinaosapuol-
2869:    Säteilylle altistumisen vaikutukset eivät kor-    ten kesken neuvoteltavaksi. Koska järjestely
2870: jaudu ylimääräisenä lomalla. Sosiaali- ja terveys-   edellyttää säteilylain muuttamista, on pidetty
2871: ministeriön pyytämät asiantuntijalausunnot           tarpeellisena kahden vuoden määräaikaa. Selvi-
2872: kansanterveyslaitokselta, Työterveyslaitokselta      tystyö pyritään tekemään kuitenkin mahdolli-
2873: ja Säteilyturvakeskukselta tukevat yhtäpitävästi     simman ripeästi.
2874: 
2875:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1994
2876: 
2877:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
2878:                                          1994 vp -      KK 746                                           3
2879: 
2880: 
2881: 
2882: 
2883:                                        Tili Riksdagens Talman
2884: 
2885:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        denna uppfattning. lnte heller i internationella
2886: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          sakkunnigkretsar är saken omdebatterad.
2887: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-         Den nya förordningen om strålningssemester
2888: damot Kasurinen undertecknade spörsmål nr               har givits 28.11.1994 och den trädde i kraft den 1
2889: 746:                                                    december 1994. 1 förordningen har inte rätten till
2890:                                                         strålningssemester avlägsnats. 1 den befåsts tills-
2891:            Är det Regeringens avsikt att upphäva        vidare den faktiska situation som rådde 1994. 1de
2892:         förordningen om strålningssemester, och         uppgifter till vilka semesterrätten faktiskt har
2893:         om det är,                                      anslutit sig bibehålls rättigheten. Å andra sidan
2894:            hur ämnar Regeringen trygga uppfölj-         anknyter semesterrätten inte till uppgifter som
2895:         ningen av hälsotillståndet för personer         inte omfattats av den under den semesterperiod
2896:         som utför strålningsfarligt arbete?             som går ut 1994. Förordningen gäller i två år.
2897:                                                            Avsikten är att en arbetsgrupp tillsätts för att
2898:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           utreda de förutsättningar under vilka man kan
2899: anföra följande:                                        överföra beviljandet av strålningssemester att
2900:                                                         förhandlas av arbetsmarknadsparterna. Efter-
2901:    Verkningarna av utsättning för strålning kor-        som arrangemanget förutsätter ändring av strål-
2902: rigeras inte genom extra semester. De sakkunnig-        skyddslagen har det ansetts nödvändigt med en
2903: utlåtanden som social- och hälsovårdsministeriet        tidsfrist om två år. Man strävar dock att utföra
2904: begärt av folkhälsoinstitutet, lnstitutet för Ar-       utredningsarbetet så snabbt som möjligt.
2905: betshygien och Strålsäkerhetscentralen stöder
2906: 
2907:        Helsingforsden 13 december 1994
2908: 
2909:                                                      Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
2910:                                                1994vp
2911: 
2912: Kirjallinen kysymys 747
2913: 
2914: 
2915: 
2916: 
2917:                                   Lehtosaari ym.: Verojen ja maksujen tilitysjärjestelmänjärkeistämi-
2918:                                      sestä
2919: 
2920: 
2921:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2922: 
2923:    Työllistäminen on paitsi kallista myös erittäin       Työnantajan asemaa tulisi helpottaa luomalla
2924: työlästä. Esimerkiksi mansikanviljelijä, joka        tilitysjärjestelmä, josta työnantaja selviää yhden
2925: palkkaa useita kymmeniä mansikanpoimijoita           kaavakkeen täyttämisellä ja yhdellä maksulla.
2926: muutamaksi viikoksi, joutuu tilittämään erilaisia    Tällaisen järjestelmän kehittäminen ei liene ny-
2927: maksuja ja ennakonpidätyksiä usealle taholle.        kyisenä tietokoneaikana mahdotonta. Työnan-
2928:    Työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja ovat          tajan paperisodan vähentäminen on ehdoton
2929: sosiaaliturvamaksu, LEL-vakuutusmaksu, tapa-         edellytys sille, että varsin mittava harmaa talous
2930: turmavakuutusmaksu,        työttömyysvakuutus-       saataisiin kuriin.
2931: maksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu. LEL-                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2932: maksu maksetaan viimeistään palkanmaksu-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2933: kuukautta seuraavan kuukauden 20. päivänä            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2934: LEL-työeläkekassalle, ennakonpidätys ja sotu-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2935: maksu tilitetään seuraavan kuukauden 10. päi-
2936: vään mennessä lääninverovirastoon. Tapatur-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2937: mavakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmak-                     ryhtyä verojen ja maksujen tilitysjärjes-
2938: su suoritetaan tapaturmavakuutusyhtiöön.                      telmän järkeistämiseksi?
2939: 
2940:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1994
2941: 
2942:                      Markku Lehtosaari                         Esko Jokiniemi
2943:                      Kauko Heikkinen                           Jukka Vihriälä
2944:                                           Olavi Ala-Nissilä
2945: 
2946: 
2947: 
2948: 
2949: 240017
2950: 2                                          1994 vp -   KK 747
2951: 
2952: 
2953: 
2954: 
2955:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2956: 
2957:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         distaminen. Tavoitteena on yhtenäistää rekiste-
2958: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          röidynja rekisteröimättömän työnantajan käsit-
2959: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tely sekä eriyttää maksu- ja valvontatietojen väli-
2960: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku            tys. Uudessa menettelyssä aikaisintaan vuoden
2961: Lehtosaaren ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        1996 alussa verohallinnolle voidaan samanaikai-
2962: myksen n:o 747:                                        sesti välittää sekä työnantajasuorituksia että ar-
2963:                                                        vonlisäveroa koskevat tiedot. Myöhemmin yh-
2964:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        teiseen tiedonvälitykseen on tarkoitus yhdistää
2965:         ryhtyä verojen ja maksujen tilitysjärjes-      myös muita veroja koskevia tietoja.
2966:         telmän järkeistämiseksi?                          Valtionhallinnossa on viimeksi tutkittu työn-
2967:                                                        antajamaksujen tilittämisen yksinkertaistamista
2968:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           työministeriön 14.9.1994 asettamassa työryh-
2969: vasti seuraavaa:                                       mässä. Työryhmä esitti, että työhallintoon pe-
2970:                                                        rustettava selvittely-yksikkö hoitaa kotitalous-
2971:    Työntekijän palkkaamiseen liittyy useita laki-      työnantajan puolesta asiamiehenä työnantaja-
2972: sääteisiä velvoitteita. Toiset velvoitteet kohdistu-   maksujen erittelyn ja niiden edelleen maksamisen
2973: vat palkan maksamisen yhteydessä perittäviin           sekä huolehtii myös kotitalouksien puolesta va-
2974: veroihin, toiset taas palvelevat vakuutusyhtiöi-       kuutuksen ottamisesta ja ilmoitusten tekemises-
2975: den kauttajärjestetyn työntekijän sosiaaliturvan       tä. Työryhmän ehdotukset ovat parhaillaan mu-
2976: rahoittamista.                                         kana työministeriön määräaikaisessa kokeilussa,
2977:    Työnantaja toimittaa maksamastaan palkasta          joka kestää vuoden 1995 loppuun. Tästä kokei-
2978: ennakonpidätyksen ja maksaa palkan perusteel-          lusta on saatavissa sellaista tietoa, joka auttaa
2979: la myös työnantajan sosiaaliturvamaksun, jotka         myös määrittelemään kysymyksessä tarkoitettu-
2980: suoritetaan lääninveroviraston postisiirtotilille.     jen maksujärjestelyjen selkeyttämistä.
2981: Lääninverovirasto tilittää kertyneet suoritukset          Työvoiman palkkaukseen liittyvien verohal-
2982: edelleen eri veronsaajille.                            linnon ja vakuutuslaitosten eriaikaisten maksu-
2983:    Palkasta työnantaja perii työntekijän työelä-       jen ja tiedonkeruun yhdistäminen siten, että
2984: kemaksun työeläkelaitokselle ja työttömyysva-          työnantaja täyttäisi vain yhden kaavakkeen ja
2985: kuutusmaksun tapaturmavakuutuslaitokselle.             suorittaisi vain yhden maksun, edellyttää perin-
2986:    Työntekijän palkasta perittävien vakuutus-          pohjaista selvitystyötä. Varojen ja tietojen kerää-
2987: maksujen lisäksi työnantaja suorittaa työnteki-        miseen olisi saatava vastuuseen viranomainen tai
2988: jän palkan määrän perusteella eläkevakuutus-           muu organisaatio, jonka resurssit mahdollistaisi-
2989: maksua eläkevakuutusta harjoittavalle vakuu-           vat varojen ja tietojen lähes reaaliaikaisen käsit-
2990: tuslaitokselle sekä työttömyysvakuutusmaksua,          telynja välittämisen eri osapuolille. Selvitystyös-
2991: tapaturmavakuutusmaksua ja ryhmähenkiva-               sä ja ratkaisuissa tulisi kiinnittää huomiota aika-
2992: kuutusmaksua tapaturmavakuutuslaitokselle.             taulukysymyksiin. Kaikkien työnantajien etu ei
2993:    Työvoiman palkkaamiseen liittyvistä työnan-         selvästikään ole eri maksujen suorittaminen yh-
2994: tajan velvoitteista on säädelty itsenäisesti eri ve-   täaikaisesti. Myös suoritusten saajien mahdolli-
2995: rolaeissa sekä työeläkkeitä, työttömyyskassa-ja        suudet ajallisesti selviytyä niille asetetuista, yhtei-
2996: tapaturmavakuutustoimintaa säätelevissä laeis-         sesti kerättävillä maksuina rahoitettavista vel-
2997: sa. Vakuutusyhtiöille suoritettavista maksuista        voitteista vaikuttavat aikatauluratkaisuihin.
2998: on säädetty oma aikataulunsa, joka poikkeaa               Työnantajan ja viranomaisten välisten toi-
2999: verojen ennakkoperinnän aikataulusta. Myös-            mintojen yhdistäminen ja selkeyttäminen on si-
3000: kään veroviranomaisten ja vakuutusyhtiöiden            nänsä kannatettavaa. Nämä näkökohdat onkin
3001: tietotarve työntekijästä ja hänelle maksetusta         tarkoitus ottaa entistä enemmän huomioon
3002: palkasta ei ole yhtenevä.                              hankkeissa, joissa tulee esille eri hallinnonalojen
3003:    Verohallituksessa on suunnitteilla työnantaja-      tehtävien yhteensovittaminen.
3004: suoritusten ilmoitus- ja valvontamenettelyn uu-
3005: 
3006:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1994
3007: 
3008:                                                                    Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
3009:                                            1994 vp -    KK 747                                            3
3010: 
3011: 
3012: 
3013:                                          Tili Riksdagens Talman
3014: 
3015:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        mälnings- och övervakningsförfarandet vad gäl-
3016: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          ler arbetsgivarnas prestationer. Målet är att för-
3017: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        enhetliga behandlingen av registrerade och ore-
3018: man Markku Lehtosaari m.fl. undertecknade               gistrerade arbetsgivare samt differentiera för-
3019: spörsmål nr 747:                                        medlingen av uppgifterna om betalning och över-
3020:                                                         vakning. I och med det nya förfaringssättet, tidi-
3021:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          gast i början av 1996, kan uppgifter både om
3022:        ta i syfte att rationalisera redovisnings-       arbetsgivares betalningar och om mervärdes-
3023:        systemet för skatter och avgifter?               skatten samtidigt förmedlas tili skatteförvalt-
3024:                                                         ningen. Avsikten är att också andra skatteupp-
3025:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           gifter senare skall tas med i den gemensamma
3026: anföra följande:                                        informationsförmedlingen.
3027:                                                            Inom statsförvaltningen har en förenkling av
3028:    Anställandet av arbetstagare är förknippat           redovisningen av arbetsgivaravgifterna senast
3029: med många lagstadgade skyldigheter. Vissa skyl-         behandlats i en arbetsgrupp som arbetsministe-
3030: digheter gäller de skatter som skall bäras upp i        riet tilisatte 14.9.1994. Arbetsgruppen föreslog
3031: samband med löneutbetalningarna, andra gäller           att en utredningsenhet, som inrättas inom arbets-
3032: åter finansieringen av arbetstagarnas social-           förvaltningen, som ombud för hushållsarbetsgi-
3033: skydd som ordnas via försäkringsbolagen.                varna skall sköta specificeringen av arbetsgivar-
3034:    Arbetsgivaren verkställer förskottsinnehåll-         avgifterna och vidarebefordran av dem samt för
3035: rringen på den lön han betalar och betalar på           hushållens räkning också sörja för att försäkring-
3036: grundval av lönens belopp även arbetsgivarens           ar tecknas och anmälningar görs. Arbetsgrup-
3037: socialskyddsavgift som inbetalas på länsskatte-         pens förslag ingår i ett försök vid arbetsministe-
3038: verkets postgirokonto. Länsskatteverket inleve-         riet som pågår tili utgången av 1995. Denna för-
3039: rerar pengarna vidare tili olika skattetagare.          söksverksamhet kan ge sådan information som
3040:     På lönen uppbär arbetsgivaren arbetstagares         är tili hjälp när rationaliseringen av de betal-
3041: ubetspensionsavgift som går tili arbetspensions-        ningsarrangemang som avses i spörsmålet skall
3042: mstalten och arbetslöshetsförsäkringspremie             preciseras.
3043: ;om går tili en olycksfallsförsäkringsanstalt.              En sammanslagning av alla de avgifter som
3044:     Utöver de försäkringspremier som skall upp-         skall betalas tili och de uppgifter som skallläm-
3045: bäras på arbetstagarnas lön betalar arbetsgiva-         nas skatteförvaltningen och försäkringsan-
3046: "en på grundval av arbetstagarens lön pensions-         stalterna vid olika tidpunkter med anledning av
3047: 'Orsäkringspremie tili en försäkringsanstalt som        den avlönade personalen på ett sådant sätt att
3048:  dkar pensionsförsäkring samt arbetslöshetsför-         arbetsgivaren endast skulle fylla i ett formulär
3049: ;äkringspremie,       olycksfallsförsäkringspremie      och betala en enda avgift, förutsätter en grundlig
3050: )Ch grupplivförsäkringspremie tili ett olycks-          utredning. Ansvaret för att medlen och uppgif-
3051: 'allsförsäkringsbolag.                                  terna insamlas och förmedlas måste åläggas en
3052:     Särskilda stadganden om arbetsgivarens skyl-        myndighet elier någon annan organisation med
3053:  iigheter i anslutning tili den anställda arbetskraf-   resurser som möjliggör att medlen och uppgifter-
3054:  :en ingår i olika skattelagar och i de lagar som       na behandlas och förmedlas tili de olika parterna
3055:  ·eglerar arbetspensioner, arbetslöshetskassornas       i så gott som realtid. I utredningsarbetet och när
3056:  rerksamhet och olycksfallsförsäkringsverksam-          avgöranden fattas bör tidtabellsfrågorna upp-
3057:  leten. I fråga om de premier som skall betalas tili    märksammas. Det är fuliständigt klart att det
3058:  'örsäkringsbolagen har stadgats om egna tidta-         inte ligger i alla arbetsgivares intresse att betala
3059:  )eller vilka avviker från tidtabellen för förskotts-   de olika avgifterna samtidigt. På tidtabelisbeslu-
3060:   nnehållningen av skatt. Skattemyndigheternas          ten inverkar även de möjligheter som mottagarna
3061:  'ch försäkringsbolagens behov av uppgifter om          av betalningarna har att tidsmässigt klara av de
3062:  trbetstagaren och den lön som betalas tili honom       skyldigheter som ålagts dem och som skall finan-
3063:  >ammanfaller inte heller.                              sieras med de samtidigt insamlade avgifterna.
3064:     Vid skattestyrelsen planeras en reform av an-           En sammanslagning och klarläggning av ar-
3065: 4                                        1994 vp -   KK 747
3066: 
3067: betsgivarnas och myndigheternas funktioner är        jekt i vilka det blir aktuellt med en koordinerin!
3068: värda att understödas. A vsikten är att dessa syn-   av uppgifterna inom de olika förvaltnings
3069: punkter allt mer skall uppmärksammas i de pro-       områdena.
3070: 
3071:      Helsingforsden 12 december 1994
3072: 
3073:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
3074:                                                     1994vp
3075: 
3076: Kirjallinen kysymys 748
3077: 
3078: 
3079: 
3080: 
3081:                                       Aittoniemi: Pienituloisten vapauttamisesta televisiolupa- ja auton
3082:                                           käyttömaksusta
3083: 
3084: 
3085:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
3086: 
3087:     Television lupamaksuihin on odotettavissa             kärsisi vain vähäisen, mutta asian sosiaalinen
3088: suunnitelmien mukaan huomattavia korotuksia               merkitys olisi suuri.
3089: lähitulevaisuudessa. Auton käyttömaksua taas                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3090: suunnitellaan korotettavaksi ensi vuodelta 500            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3091: markkaan.                                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3092:      Menot eivät paljon järkytä kohtuullisen toi-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3093: meentulon omaavia, mutta asia on toinen, kun
3094: henkilö joutuu elämään esimerkiksi 2 000-                           Pitääkö Hallitus mahdollisena, että
3095: 4 000 markan kuukausituloilla. Usein tällaiselle                 tietyn tulorajan alle jäävät kansalaiset
3096: vähäosaiselle vanhukselle televisio on kuitenkin                 vapautettaisiin tulevaisuudessa jatkuvien
3097: ainoa ajanviete, josta ei voisi luopua. Auto on                  nousupaineiden alla olevien television
3098: taas usealle ehdottomasti välttämätön liikkumi-                  katselulupien sekä auton käyttömaksun
3099: sen vuoksi, vaikka tulot eivät sitä juuri sallisi-               suorittamisesta osaksi tai kokonaan, ot-
3100: kaan ylläpitää.                                                  taen huomioon television tärkeyden esi-
3101:      Olisi kohtuullista, jos tietyn tulorajan alle jää-          merkiksi vähävaraisille vanhuksille lähes
3102: vät ihmiset vapautettaisiin niin television lupa-                ainoana viihteenä sekä auton käyttömah-
3103: maksusta kuin auton käyttömaksustajoko osak-                     dollisuuden tärkeyden monelle vähäva-
3104:  si tai kokonaan. Valtion ja Yleisradion tulopuoli               raiselle liikuntaesteiselle?
3105: 
3106:       Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1994
3107: 
3108:                                                Sulo Aittaniemi
3109: 
3110: 
3111: 
3112: 
3113: 240017
3114: 2                                           1994 vp -   KK 748
3115: 
3116: 
3117: 
3118: 
3119:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
3120: 
3121:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lisuuksia myöntää sosiaalisin perustein helpo-
3122: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tuksia televisioluvan maksamisesta. Tuolloin il-
3123: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         meni, ettei ole käytännössä mahdollista erotella
3124: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-          televisioluvan maksajia pienituloisiin, vähäosai-
3125: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            siin tai muihin tällaisiin ryhmiin.
3126: 748:                                                       Televisiolupamaksu on eri suuruinen väritele-
3127:                                                         vision ja mustavalkotelevision käyttämisen osal-
3128:             Pitääkö Hallitus mahdollisena, että         ta. Maksu voidaan suorittaa luvanhaltijan toivo-
3129:          tietyn tulorajan alle jäävät kansalaiset va-   muksen mukaisesti kolmen, kuuden tai kahden-
3130:          pautettaisiin tulevaisuudessa jatkuvien        toista kuukauden erissä. Tällä hetkellä väritelevi-
3131:          nousupaineiden alla olevien television         siolupa kolmelta kuukaudelta maksaa 210-216
3132:          katselulupien sekä auton käyttömaksun          markkaa vyöhykkeestä riippuen ja vastaava
3133:          suorittamisesta osaksi tai kokonaan, ot-       mustavalkotelevisiolupa 120-126 markkaa. So-
3134:          taen huomioon television tärkeyden esi-        siaalisin perustein maksuvaikeuksissa olevan
3135:          merkiksi vähävaraisille vanhuksille lähes      henkilön osalta voitaneen televisiolupamaksu si-
3136:          ainoana viihteenä sekä auton käyttömah-        sällyttää sosiaaliturvaan.
3137:          dollisuuden tärkeyden monelle vähäva-             Auton käyttömaksun osalta todettakoon, että
3138:          raiselle liikuntaesteiselle?                   auton käyttömaksu tai oikeammin ajoneuvo-
3139:                                                         vero-niminen uusi vero otettiin käyttöön auto-
3140:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            veron alentamisesta 30.4.1993 alkaen johtuvan
3141: vasti seuraavaa:                                        verotulon menettämisen korvaamiseksi. Kun au-
3142:                                                         toveron alentamisesta voivat hyötyä periaattees-
3143:    Televisiolupasäännöksiä uudistettin viimeksi         sa kaikki autonkäyttäjät, myös uusi vero kanne-
3144: vuoden 1993 alusta lukien. Säännösten valmiste-         taan kaikilta autoilijoilta.
3145: lun yhteydessä selvitettiin muun muassa mahdol-
3146:        Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1994
3147: 
3148:                                                                       Liikenneministeri Ole Norrback
3149:                                          1994 vp -   KK 748                                           3
3150: 
3151: 
3152: 
3153: 
3154:                                        Tili Riksdagens Talman
3155: 
3156:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      att på sociala grunder bevilja sänkta avgifter för
3157: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       tevelicensen. Därvid framgick att det i praktiken
3158: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     inte är möjligt att dela in dem som betalar teveli-
3159: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 748:        cens i låginkomsttagare, sämre lottade eller an-
3160:                                                      dra motsvarande grupper.
3161:           Anser Regeringen det vara möjligt att         Licensavgiften för fårgtelevisonsapparater är
3162:        de medborgare vars inkomster understi-        högre än för svartvita. Avgiften kan enligt licens-
3163:        ger ett visst belopp i framtiden helt eller   innehavarens önskan betalas i poster på tre, sex
3164:        delvis skulle kunna befrias från att betala   eller tolv månader. För närvarande kostar en
3165:        de ständigt stigande tevelicenserna och       licens för tre månader för fårgtelevisionsapparat
3166:        bruksavgifterna för personbilar, med          210-216 mk beroende på zon och motsvarande
3167:        hänsyn tili televisionens betydelse som       licens för svartvit televisionsapparat 120--126
3168:        nära nog den enda förströelsen för t.ex.      mk. För en person som har betalningssvårigheter
3169:        mindre bemedlade åldringar samt bilens        av sociala skäl kan avgiften för tevelicens ingå i
3170:        betydelse för många mindre bemedlade          socialskyddet.
3171:        rörelsehindrade?                                 Då det gäller bruksavgiften för bil kan det
3172:                                                      konstateras att bruksavgiften, eller fordonsskat-
3173:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ten som den nya skatten egentligen heter, togs i
3174: anföra följande:                                     bruk för att ersätta förlusten av skatteinkomster
3175:                                                      efter sänkningen av bilskatten 30.4.1993. Då
3176:    Televisionsstadgandena reviderades senast         sänkningen av bilskatten gynnar i stort sett alla
3177: vid ingången av 1993.1 samband med beredning-        som använder bil, uppbärs den nya skatten följ-
3178: en av stadgandena utreddes bl.a. möjligheterna       aktligen av alla bilister.
3179: 
3180:      Helsingforsden 9 december 1994
3181: 
3182:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
3183:                                                   1994 vp
3184: 
3185: Kirjallinen kysymys 749
3186: 
3187: 
3188: 
3189: 
3190:                                     Louekoski: Sähköturvallisuusasioiden hallinnon uudistamisesta
3191: 
3192: 
3193: 
3194:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3195: 
3196:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on valmistel-        tomenettelyä. Uuden viraston perustamisesta ei
3197: lut Suomeen perustettavaksi teknillisen turvalli-       ole tehty riittävää hyötyanalyysiä eikä valmiste-
3198: suusviraston, joka olisi kauppa- ja teollisuusmi-       lun yhteydessä ole kuultu alan asiantuntijajärjes-
3199: nisteriön alainen virasto. Tähän virastoon on           töjä.
3200: ollut tarkoitus siirtää nykyisen Teknillisen tar-          Alan asiantuntijajärjestöjen käsityksen mu-
3201: kastuskeskuksen viranomaistehtävien lisäksi             kaan organisaatiouudistus aiheuttaa mm. byro-
3202: sähköalalla toimivan Sähkötarkastuskeskuksen            kratian lisääntymistä, sähköalan osaamisen pirs-
3203: viranomaistehtäviä.                                     toutumista, sähköturvallisuuden tason olennais-
3204:     Kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta           ta heikentymistä sekä valtion kustannusten kas-
3205: suoritettujen valmistelujen tavoitteena oli saada       vamista.
3206: viranomaistehtävien siirtoa koskevat järjestelyt,          Alanjärjestöjen sekä kuluttajajärjestöjen käsi-
3207: resurssiselvitykset ja kustannukset päätettäväksi       tyksen mukaan sähköturvallisuutta voitaisiin
3208: vuoden 1995 valtion talousarvioesityksen yhtey-         maassamme parhaiten edistää nykyistä jousta-
3209: dessä siten, että uusi teknisen tarkastuksen orga-      vasti, tehokkaasti ja asiantuntevasti toimivaa
3210: nisaatio lisättynä Sähkötarkastuskeskuksen vi-          Sähkötarkastuskeskusta edelleen kehittämällä.
3211: ranomaistehtävillä olisi aloittanut toimintansa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3212:  1.6.1995. Tähänjärjestelyyn tarvittavia määrära-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3213: hoja ei kuitenkaan ole vuoden 1995 talousarvio-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3214: esityksessä.                                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3215:     Kauppa- ja teollisuusministeriöstä tihkunei-
3216: den tietojen mukaan asiaa valmistellaan ministe-                  Mitkä ovat Hallituksen nykyiset suun-
3217: riössä siten, että tarvittava rahoitus osoitettaisiin          nitelmat kehittää sähköturvallisuutta
3218:  vuoden 1995 ensimmäisessä lisätalousarviossa.                 maassamme, ja
3219: Tällöin uusi organisaatio voisi aloittaa toimin-                  miten Hallitus aikoo turvata eri asian-
3220: tansa vuoden 1996 alusta lukien.                               tuntijatahojen kuulemisen valmistelu-
3221:     Uuden viraston perustamiseen tähtäävässä                   työssä?
3222:  valmistelutyössä ei ole noudatettu hyvää hallin-
3223: 
3224:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1994
3225: 
3226:                                              Matti Louekoski
3227: 
3228: 
3229: 
3230: 
3231: 240017
3232: 2                                           1994 vp -    KK 749
3233: 
3234: 
3235: 
3236: 
3237:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
3238: 
3239:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           erotettava, menetetään tarkastus- ja viranomais-
3240: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            roolien läheisestä yhteydestä syntyvä synergia-
3241: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          etu. Tämä on ollut suomalaisten monopoliase-
3242: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti               massa olleiden viranomaislaitosten, kuten teknil-
3243: Louekosken näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            lisen tarkastuskeskuksen ja Sähkötarkastuskes-
3244: sen n:o 749:                                             kuksen etu ja vahvuus.
3245:                                                              Kauppa- ja teollisuusministeriössä on selvitet-
3246:            Mitkä ovat Hallituksen nykyiset suun-         ty, miten tämä tehtävien erottaminen ministeriön
3247:         nitelmat kehittää sähköturvallisuutta            omalla hallinnonalalla on tarkoituksenmukai-
3248:         maassamme, Ja                                    sinta tehdä. Eri vaihtoehtojen tarkastelun ja laa-
3249:            miten Hallitus aikoo turvata eri asian-       jan lausuntokierroksenjälkeen päädyttiin ratkai-
3250:         tuntijatahojen kuulemisen valmistelu-            suun, että teknillisen tarkastuskeskuksen ja Säh-
3251:         työssä?                                          kötarkastuskeskuksen viranomaistehtäviä var-
3252:                                                          ten perustetaan uusi virasto (turvatekniikan kes-
3253:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             kus). Samanaikaisesti teknillisen tarkastuskes-
3254: vasti seuraavaa:                                         kuksen teknillisiä tarkastus- ja testaustehtäviä
3255:                                                          varten perustetaan uusimuotoinen valtion liike-
3256:    Kauppa- ja teollisuusministeriössä valmistel-         laitos (teknillinen tarkastuskeskus).
3257: laan hallinnonalan teknillisen tarkastustoimin-              Teknillisen tarkastuskeskuksen ja Sähkötar-
3258: nan organisaatiouudistusta. Uudistus perustuu            kastuskeskuksen viranomaistehtävien yhdistä-
3259: valtioneuvoston 3.12.1992 tekemään periaate-             mistä samaan organisaatioon voidaan perustella
3260: päätökseen teknillisen tarkastustoiminnan kehit-         sillä, että näiden viranomaistoimintojen hoitami-
3261: tämisestä, jossa teknillisen tarkastustoiminnan          nen kahdessa erillisessä organisaatiossa ei ole
3262: organisoinnin lähtökohdaksi todettiin teknillis-         tarkoituksenmukaista eikä taloudellista. Näiden
3263: ten tarkastus- ja testaustehtävien erottaminen vi-       tehtävien yhdistämisellä voidaan saavuttaa sy-
3264: ranomaistehtävistä. Tällä tehtävien erottamisel-         nergiaetuja, koska toiminta on samankaltaista ja
3265: la varmistetaan, että Suomen teknillinen tarkas-         kohdistuu osittain myös samoihin kohteisiin.
3266: tusjärjestelmä täyttää Euroopan yhteisöjen vaa-          Tällaisia kohteita ovat mm. voimalaitokset, rä-
3267: timukset muun muassa tarkastustoiminnan riip-            jähdysvaarallisia aineita käsittelevät laitokset,
3268: pumattomuuden ja puolueettomuuden osalta.                eräät asennus- ja huoltoliikkeet, kaasu-, öljy- ja
3269: Tehtävien erottamisella luodaan myös mahdolli-           sähkölaitteet, sähkötoimiset mittalaitteet sekä
3270: suuksia sille, että teknilliset tarkastus- ja testaus-   nostolaitteet. Tämä mahdollistaa myös markki-
3271: tehtävät voidaan asteittain vapauttaa kaikkien           navalvonnan keskittämisen ja valvontakeinojen
3272: pätevien ja tuotettavien tarkastus- ja testauslai-       yhtenäistämisen. Näiden näkökohtien vuoksi on
3273: tosten tehtäväksi. Tehtävien erottaminen on              tarkoituksenmukaista yhdistää nämä tehtävät
3274: myös valtioneuvoston 17.6.1993 toimenpiteistä            samaan organisaatioon.
3275: keskushallinnon ja aluehallinnon uudistamiseksi              Uudistusehdotusta käsiteltiin hallituksen
3276: tekemän periaatepäätöksen mukainen, sillä tällä          vuoden 1995 talousarvioneuvotteluissa. Tällöin
3277: edistetään markkinaperusteisten toimintamuo-             sovittiin, että organisaatiouudistusta valmistel-
3278: tojen lisääntymistä teknillisessä tarkastustoimin-       laan siten, että uudistus voidaan tarvittaessa to-
3279: nassa.                                                   teuttaa 1.9.1995 lukien välittömästi suoritetta-
3280:    Tarkastus- ja testaustehtävien vapauttaminen          vien lisäselvitysten perusteella. Lisäselvitykset
3281: edellyttää teknillisten tehtävien ja viranomais-         koskevat uuden viraston suoritteista perittäviä
3282: tehtävien erottamista, koska muuten tarkastuk-           maksuja sekä perustettavan liikelaitoksen kiin-
3283: sia tekevä viranomainen olisi etuasemassa mui-           teistöratkaisuja ja toimintaedellytyksiä.
3284: hin tarkastuslaitoksiin verrattuna. Tämä olisi il-           Asia on tarkoitus viedä lähiaikoina talouspo-
3285: meisen ongelmallista kilpailutilanteessa olevien         liittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi ja
3286: laitosten osalta. Kun tehtävät näin on selkeästi         sen jälkeen esittää asia toteutettavaksi ensi vuo-
3287:                                          1994 vp -      KK 749                                           3
3288: 
3289: den ensimmmsen lisätalousarvion yhteydessä.            lisuus- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Hankkeen
3290: Edellä mainitun aikataulun mukaan uudistus             yksityiskohtaisesta etenemisestä on myös infor-
3291: voidaan toteuttaa vuoden 1995 loppupuolella.           moitu hankkeen käynnistämisestä lähtien Säh-
3292:     Uudistuksen valmistelu on tapahtunut useas-        kötarkastuskeskuksen hallituksen ja sen työva-
3293: sa vaiheessa, ja näiden käsittelyvaiheiden aikana      liokunnan kokouksissa,joissa keskeisimmät säh-
3294: on järjestetty asianmukaiset lausuntokierrokset        köalan järjestöt ovat edustettuina.
3295: ja kuulemiset. Valtioneuvoston periaatepäätök-            Turvallisuustaso on Suomessa korkea sähkö-
3296: sen antaminen perustui Teknillisen tarkastuksen        turvallisuuden ja myös useilla muilla turvallisuu-
3297: komitea-91:n mietintöön (KM 1992:30). Tästä            den aloilla, eikä valmisteilla olevalla uudistuksel-
3298: komiteanmietinnöstä pyydettiin laajasti lausun-        la ole tarkoitus tätä korkeaa turvallisuustasoa
3299: not ministeriöiltä, viranomaisilta, elinkeinoelä-      mitenkään heikentää. Uudistuksessa on tarkoi-
3300: män järjestöiltä sekä työmarkkinajärjestöiltä.         tus erottaa vain viranomaistehtävät Sähkötar-
3301: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla       kastuskeskuksen muista tehtävistä. Käytännös-
3302: eri vaihtoehtoja selvitettäessä pyydettiin työryh-     sä tämä merkitsee, että pääosa Sähkötarkastus-
3303: män raportista myös laajasti lausunnot. Näissä         keskuksesta jatkaa toimintaansa sähköalan tar-
3304: lausunnonantajissa erityisesti sähköalan järjes-       kastus- ja testauspalveluja tuottavana organisaa-
3305: töt olivat hyvin edustettuina, koska lausuntoa         tiona. Eri organisaatioiden ja osapuolten odote-
3306: pyydettiin kaikilta Sähkötarkastuskeskuksen jä-        taan toimivan hyvässä yhteistyössä myös tulevai-
3307: senjärjestöiltä.                                       suudessa sähköturvallisuuden edistämiseksi.
3308:     Uudistusta kauppa- ja teollisuusministeriön           Uudistuksella on tarkoitus nimenomaan sel-
3309: työryhmässä edelleen valmisteltaessa työryhmän         keyttää eri organisaatioiden roolia siten, että ne
3310: työhön on osallistunut Sähkötarkastuskeskuk-           voivat vapaasti kehittää toimintaansa muun
3311: sen toimitusjohtaja sekä henkilöstön edustaja.         muassa Euroopan yhdentymiskehityksen luo-
3312: Työryhmässä on myös kuultu Sähkötarkastus-             mien velvoitteiden, haasteiden ja mahdollisuuk-
3313:  keskuksen kaikkien henkilöstöjärjestöjen edus-        sien mukaisesti siten, että tarkastuslaitostehtävät
3314:  tajia. Hankkeesta on keskusteltu sähköalan teol-      ja viranomaistehtävät eivät haittaa toisiaan.
3315: 
3316:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1994
3317: 
3318:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
3319: 4                                          1994 vp -    KK 749
3320: 
3321: 
3322: 
3323: 
3324:                                           Tili Riksdagens Talman
3325: 
3326:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        samband mellan inspektions- och myndighets-
3327: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          rollen innebär förlorad. Denna har varit en styr-
3328: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ka och fördel för de finska myndighetsorgan som
3329: man Matti Louekoski undertecknade spörsmål              haft monopolställning, såsom tekniska kontroll-
3330: nr 749:                                                 centralen och Elinspektionscentralen.
3331:                                                            Handels- och industriministeriet har utrett det
3332:            Vilka är Regeringens nuvarande pla-          ändamålsenligaste sättet att separera uppgifterna
3333:         ner på att utveckla elsäkerheten i landet,      inom ministeriets förvaltningsområde. Efter att
3334:         och                                             ha granskat olika alternativ och inhämtat ett
3335:            hur har Regeringen för avsikt att sä-        stort antal utlåtanden stannade ministeriet för en
3336:         kerställa att olika sakkunniga hörs i be-       lösning där ett nytt ämbetsverk (centralen för
3337:         redningsarbetet?                                säkerhetsteknik) inrättas för tekniska kontroll-
3338:                                                         centralens och Elinspektionscentralens myndig-
3339:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           hetsuppgifter. Samtidigt bildas ett statligt affårs-
3340: anföra följande:                                        verk av ny form (tekniska kontrollcentralen) för
3341:                                                         tekniska kontrollcentralens tekniska besikt-
3342:    Vid handels- och industriministeriet bereds          nings- och provningsuppgifter.
3343: som bäst en reform av den tekniska kontrollens             Att tekniska kontrollcentralens och Elinspek-
3344: organisation inom förvaltningsområdet. Refor-           tionscentralens myndighetsuppgifter samman-
3345: men grundar sig på statsrådets principbeslut            förs inom samma organisation kan motiveras
3346: 3.12.1992 om utvecklande av den tekniska kon-           med att det inte är vare sig ändamålsenligt eller
3347: trollen, i vilket utgångspunkten för organisering-      ekonomiskt att de sköts av två separata organisa-
3348: en av den tekniska kontrollen fastställdes vara att     tioner. 1 och med att uppgifterna sammanförs
3349: den tekniska inspektionen och testningen skall          kan synergiförmåner uppnås, eftersom verksam-
3350: separeras från myndighetsuppgifterna. Genom             heterna är a v liknande slag och gäller delvis också
3351: att uppgifterna skiljs åt säkerställs att det teknis-   samma objekt. Sådana objekt är bl.a. kraftverk,
3352: ka kontrollsystemet i Finland uppfyller Euro-           anläggningar som hanterar explosionsfarliga
3353: peiska gemenskapernas krav bl.a. i fråga om att         ämnen, vissa installations- och servicefirmor,
3354: kontrollverksamheten skall vara oberoende och           gas-, olje- och elanordningar, eldrivna mätinstru-
3355: opartisk. Det möjliggör också att tekniska be-          ment samt lyftanordningar. Det blir också möj-
3356: siktnings- och provningsuppgifter gradvis blir          ligt att koncentrera marknadsövervakningen och
3357: fria att utföras av alla kompetenta och pålitliga       förenhetliga tillsynsåtgärder. Dessa synpunkter
3358: besiktnings- och provningsorgan. Att uppgifter-         gör det ändamålsenligt att föra ihop uppgifterna
3359: na skiljs åt står också i samklang med statsrådets      inom samma organisation.
3360: principbeslut 17.6.1993 om åtgärder för revide-            Den föreslagna reformen behandlades under
3361: ring av central- och regionalförvaltningen, efter-      regeringens förhandlingar om budgeten för 1995.
3362: som det medför att marknadsbaserade verksam-            Det avtalades då att organisationsreformen skall
3363: hetsformer ökar inom den tekniska kontrollen.           beredas så att reformen vid behov kan genom-
3364:    F ör att besiktnings- och provningsuppgifterna       föras 1.9.1995 utifrån tilläggsutredningar som
3365: skall kunna öppnas för konkurrens måste de              skulle göras omedelbart. Tilläggsutredningarna
3366: tekniska uppdragen och myndighetsuppgifterna            gäller de avgifter som skall uppbäras för det nya
3367: skiljas åt, eftersom den myndighet som utför be-        ämbetsverkets prestationer samt fastighetslös-
3368: siktningarna annars har en särställning framom          ningarna och verksamhetsbetingelserna för det
3369: andra besiktningsorgan. Detta vore ett uppen-           affårsverk som skall bildas.
3370: bart problem för organ som befinner sig i en               Meningen är att ärendet inom en nära framtid
3371: konkurrenssituation. Då uppgifterna måste klart         skall hänskjutas till finanspolitiska ministerut-
3372: separeras, går den synergiförmån som ett nära           skottet och att en framställning därefter skall
3373:                                           1994 vp -     KK 749                                           5
3374: 
3375: göras om realisering i samband med den första           terats med industri- 9.ch fOretagarorganisationer
3376: tilläggsbudgeten för nästa år. Enligt nämnda tid-       inom elbranschen. Anda sedan projektet kom
3377: tabell kan reformen genomföras mot slutet av            igång har dessutom information om hur det
3378: 1995.                                                   framskridit i detalj lämnats vid Elinspektionscen-
3379:     Beredningen av reformen har skett i flera etap-     tralens styrelse- och arbetsutskottsmöten, där de
3380: per och under dessa behandlingsfaser har tillbör-       centrala organisationerna inom elbranschen har
3381: liga remisser ordnats och parter hörts. Statsrå-        varit företrädda.
3382: dets principbeslut byggde på ett betänkande av             Säkerhetsnivån är hög i Finland, både på elsä-
3383: kommitten för teknisk kontroll -91 (kom.bet.            kerhetsområdet och på många andra områden,
3384: 1992:30). Remissbehandlingen av detta betän-            och det är inte meningen att den planerade refor-
3385: kande var extensiv: utlåtanden begärdes av mi-          men skall på något sätt sänka denna höga säker-
3386: nisterier, myndigheter, organisationer inom nä-         hetsnivå. A vsikten är att en bart myndighetsupp-
3387: ringslivet samt arbetsmarknadsorganisationer-           gifterna skall skiljas från Elinspektionscentralens
3388: na. När de olika alternativen inom handels- och         övriga uppgifter. I praktiken innebär detta att
3389: industriministeriets förvaltningsområde skulle          största delen av Elinspektionscentralen fortsätter
3390: klarläggas begärdes likaså utlåtanden om arbets-        sin verksamhet som en organisation som till-
3391: gruppens rapport på många håll. Bland dem som           handahåller besiktnings- och provningstjänster
3392: avgav utlåtande var särskilt elbranschens organi-       inom elbranschen. De olika organisationerna
3393: sationer väl företrädda, för utlåtanden begärdes        och parterna förväntas också i framtiden bedriva
3394: av alla Elinspektionscentralens medlemsorgani-          nära samarbete i syfte att främja elsäkerheten.
3395: sationer.                                                  Reformen avses uttryckligen göra de olika or-
3396:     Under den vidare beredningen av reformen i          ganisationernas roller klarare, och sålunda ge
3397: handels- och industriministeriets arbetsgrupp           dem möjlighet att utveckla sin verksamhet, bl.a.
3398: har Elinspektionscentralens verkställande direk-        enligt de förpliktelser, utmaningar och möjlighe-
3399: tör och en representant för centralens personai         ter som den europeiska integrationen för med sig,
3400: deltagit i arbetet. Arbetsgruppen har också hört        på ett sådant sätt att kontrollorganens uppgifter
3401: representanter för alla personalorganisationer          och myndighetsuppgifterna inte är tili förfång för
3402: vid Elinspektionscentralen. Projektet har disku-        varandra.
3403: 
3404:      Helsingforsden 15 december 1994
3405: 
3406:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
3407:                                                 1994vp
3408: 
3409: Kirjallinen kysymys 750
3410: 
3411: 
3412: 
3413: 
3414:                                    Karhunen: Sairaankuljetusalalla tapahtuvasta kilpailusta
3415: 
3416: 
3417: 
3418:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3419: 
3420:     Sairaankuljetuksen järjestäminen kuntalaisil-        Kilpailutilanteen vääristymät on selvitetty kil-
3421: le on kansanterveyslaissa säädetty kunnan teh-        pailuviraston tutkimuksessa vuonna 1992. Oulun
3422: täväksi. Tämän velvollisuutensa kunta voi hoi-        yliopisto on suorittanut kunnallisen ja yksityisen
3423: taa joko itse tuottamillaan palveluilla tai osta-     sairaankuljetuksen kustannusvertailun samana
3424: malla tarvittavat kuljetuspalvelut ulkopuolisil-      vuonna. Koska edellä mainitut toimet ja neuvot-
3425: ta. Yksityisesti harjoitettuna elinkeinona sai-       telut intressitahojen kesken eivätjohtaneet kilpai-
3426: raankuljetus on luvanvaraista ja tarveharkin-         lunvääristymien korjaamiseen, Suomen Sairaan-
3427: taista toimintaa.                                     kuljetusliitto ry. teki kilpailuvirastolle asiasta toi-
3428:     Kunnan tuottamaan sairaankuljetuspalve-           menpidepyynnön toukokuussa 1994. Toimenpi-
3429: luun ei tarvita erillistä lupaa, joten kunnat voi-    depyynnössä on muun ohella tuotu esiin aluehä-
3430: vat laajentaa markkinoitaan helpommin kuin            lytyskeskusten palolaitosten sairaankuljetusyk-
3431: yksityiset yritykset. Toisaalta aluehälytyskes-       siköitä suosiva käytäntö. Varsinkin eteläisen
3432: kukset, jotka jakavat valtaosan sairaankuljetus-      Suomen kaupunkialueilla palolaitoksen sairaan-
3433: tehtävistä, ovat voimakkaasti sidoksissa kun-         kuljetusyksiköt saatetaan hälyttää tehtävään sil-
3434: nallisiin palolaitoksiin, ja saattavat kilpailuti-    loinkin, kun lähin saatavilla oleva vapaa yksikkö
3435: lanteessa suosia palolaitosten sairaankuljetus-       olisi yksityisen ammatinharjoittajan sairaankul-
3436:  toimintaa.                                           jetusajoneuvo miehistöineen.
3437:     Terveyskeskusten tehtävänä on antaa aluehä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3438: lytyskeskuksille ohjeet siitä, miten kunnan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3439:  alueella olevia sairaankuljetusautoja käytetään.     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3440: Terveyskeskusten ohjeet tai aluehälytyskeskus-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3441:  ten tapa soveltaa ohjeita ovat johtaneet siihen,
3442:  että potilaan luokse tai onnettomuuspaikalle ei                 Onko Hallitus tietoinen, että kilpailu-
3443:  aina lähetetä lähintä sairasautoa, mikäli se on              tilanne kunnallisten palolaitosten ja yksi-
3444:  yksityisen yrityksen omistuksessa. Hälytykset                tyisten sairaankuljetusyritysten kesken
3445:  saatetaan ruuhkatilanteessa myös jonouttaa si-               on vääristynyt, ja
3446:  ten, että odotetaan palolaitoksen yksiköiden va-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3447:  pautumista edellisistä tehtävistään ohjaamatta               ryhtyä, että aluehälytyskeskusten anta-
3448:  kuljetuksia yksityisille sairasautoille. Tällainen           mat ohjeet saatettaisiin sellaisiksi, ettei-
3449:  menettely aiheuttaa viiveitä avun ja kuljetuksen             vät ne suosimalla palolaitosten sairaan-
3450:  saantiin ja saattaajopa vaarantaa potilasturvalli-           kuljetustoimintaa vaaranna potilastur-
3451:  suutta.                                                      vallisuutta?
3452: 
3453:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1994
3454: 
3455:                                            Minna Karhunen
3456: 
3457: 
3458: 
3459: 
3460: 240017
3461: 2                                         1994 vp -   KK 750
3462: 
3463: 
3464: 
3465: 
3466:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3467: 
3468:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mioon potilasturvallisuus. Sairaankuljetustoi-
3469: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mintaa varten tulee olla asianmukainen sairaan-
3470: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kuljetuskalusto ja -varustus sekä toiminnan edel-
3471: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Karhusen         lyttämä sairaankuljetushenkilöstö.
3472: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 750:             Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
3473:                                                       valtionosuudesta annetussa laissa todetaan, että
3474:           Onko Hallitus tietoinen, että kilpailu-     kunta voi järjestää tehtävät hoitamalla toimin-
3475:        tilanne kunnallisten palolaitosten ja yksi-    nan itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan taik-
3476:        tyisten sairaankuljetusyritysten kesken        ka muiden kuntien kanssa, olemallajäsenenä toi-
3477:        on vääristynyt, ja                             mintaa hoitavassa kuntayhtymässä tai hankki-
3478:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        malla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kun-
3479:        ryhtyä, että aluehälytyskeskusten anta-        tayhtymäitä tai muulta julkiselta taikka yksityi-
3480:        mat ohjeet saatettaisiin sellaisiksi, ettei-   seltä palvelujen tuottajalta.
3481:        vät ne suosimalla palolaitosten sairaan-           Edellä mainitun lainsäädännön rajoissa kunta
3482:        kuljetustoimintaa vaaranna potilastur-         voi huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä
3483:        vallisuutta?                                   haluamallaan tavalla. Sairaankuljetuksen lää-
3484:                                                       ketieteellisestä asianmukaisuudesta sekä siihen
3485:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          liittyvästä potilasturvallisuudesta vastaa terveys-
3486: vasti seuraavaa:                                      keskuksen sairaankuljetuksesta vastaava lääkä-
3487:                                                       ri, jonka tulee huolehtia myös tarpeellisista sai-
3488:    Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee kan-         raankuljetuksiin liittyvistä ohjeista terveyskes-
3489: santerveystyöhön kuuluvina tehtävinä huolehtia        kuksen alueella sekä toimia yhteistyössä aluehä-
3490: sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä järjestää     lytyskeskuksen kanssa.
3491: ja ylläpitää lääkinnällinen pelastustoiminta sekä         Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole antanut
3492: paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittava sai-     tarkempia ohjeita sairaankuljetukseen tai siihen
3493: raankuljetusvalmius, lukuun ottamatta sairaan-        liittyvään hälytystoimintaan liittyen. Toiminnan
3494: kuljetuksessa tarvittavien ilma-alusten sekä keli-    asianmukaisuutta ministeriö ja terveydenhuol-
3495: rikkokelpoisten ja vastaavanlaisten erityiskulku-     lon oikeusturvakeskus kuitenkin seuraavat yh-
3496: neuvojen hankintaa ja ylläpitoa, siten kuin ase-      dessä lääninhallitusten kanssa. Jos sairaankulje-
3497: tuksella tarkemmin säädetään.                         tuksen lääketieteellisessä asianmukaisuudessa
3498:    Sairaankuljetusasetuksessa todetaan, että sai-     tai potilasturvallisuudessa havaitaan puutteita,
3499: raankuljetustoiminnan tulee olla lääketieteelli-      terveydenhuollon oikeusturvakeskus, lääninhal-
3500: sesti asianmukaista ja siinä samoin kuin potilai-     litus tai ministeriö ryhtyvät asian vaatimiin toi-
3501: den kuljetusmuotoa valittaessa tulee ottaa huo-       menpiteisiin.
3502: 
3503:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1994
3504: 
3505:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
3506:                                         1994 vp -     KK 750                                         3
3507: 
3508: 
3509: 
3510: 
3511:                                       Till Riksdagens Talman
3512: 
3513:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       sportverksamheten skall förfoga över materiel
3514: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        och utrustning som lämpar sig för sjuktranspor-
3515: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      ter samt sådan personai som verksamheten krä-
3516: man Karhunen undertecknade spörsmål nr 750:           ver.
3517:                                                          1 lagen om planering av och statsandel för
3518:           Är Regeringen medveten om att kon-          social- och hälsovården konstateras att en kom-
3519:        kurrensen mellan kommunala brandverk           mun kan ordna uppgifterna genom att sköta
3520:        och privata sjuktransportföretag är sned-      verksamheten själv, genom avtal tillsammans
3521:        vriden, och                                    med en annan kommun eller andra kommuner,
3522:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       genom att vara medlem i ett kommunalförbund
3523:        för att de anvisningar kretsalarmerings-       som sköter verksamheten, eller genom att an-
3524:        centralerna meddelar ändras så att de          skaffa service från staten, en annan kommun, ett
3525:        inte äventyrar patientsäkerheten på            kommunalförbund eller någon annan offentlig
3526:        grund av favorisering av brandverkens          eller privat serviceproducent.
3527:        sjuktransportverksamhet?                          lnom ramen för ovan nämnda lagstiftning kan
3528:                                                       kommunen sörja för anordnandet av sjuktran-
3529:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sport på valbart sätt. För sjuktransporternas än-
3530: anföra följande:                                      damålsenlighet i medicinskt hänseende samt pa-
3531:                                                       tientsäkerheten i samband med den ansvarar den
3532:    Enligt folkhälsolagen åligger det kommunen         läkare som är ansvarig för hälsovårdscentralens
3533: att inom folkhälsoarbetet enligt vad som stadgas      sjuktransporter. Han skall även inom hälso-
3534: närmare genom förordning dra försorg om an-           vårdscentralens område meddela behövliga an-
3535: ordnandet av sjuktransport samt anordna och           visningar angående sjuktransporterna samt sam-
3536: upprätthålla den medicinska räddningsverksam-         arbeta med kretsalarmeringscentralen.
3537: heten samt den sjuktransportberedskap som är             Social- och hälsovårdsministeriet har inte
3538: nödvändig med beaktande av lokala förhållan-          meddelat närmare anvisningar för sjuktransport
3539: den, med undantag för anskaffning och under-          eller alarmeringsverksamhet i anknytning till
3540: håll av för sjuktransport behövliga luftfartyg        den. Ministeriet och rättsskyddscentralen för
3541: samt menföres- och andra motsvarande speciella        hälsovården följer dock tillsammans med läns-
3542: fortskaffningsmedel.                                  styrelsen med verksamhetens ändamålsenlighet.
3543:    1 förordningen om sjuktransport framhålls att      Om brister uppdagas i sjuktransporternas ända-
3544: sjuktransporterna skall vara ändamålsenliga i         målsenlighet i medicinskt hänseende eller i pa-
3545: medicinskt hänseende. 1 denna verksamhet, lik-        tientsäkerheten, vidtar rättsskyddscentralen för
3546: som också vid valet av transportsätt för patien-      hälsovården, länsstyrelsen eller ministeriet be-
3547: terna, skall patientsäkerheten beaktas. Sjuktran-     hövliga åtgärder i ärendet.
3548: 
3549:      Helsingfors den 13 december 1994
3550: 
3551:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
3552:                         j
3553:                     j
3554:                     j
3555:                 j
3556:                 j
3557:             j
3558:             j
3559:         j
3560:         j
3561:     j
3562:     j
3563: j
3564: j
3565:                                                  1994 vp
3566: 
3567: Kirjallinen kysymys 751
3568: 
3569: 
3570: 
3571: 
3572:                                     Perho-Santala ym.: Sairauspäivärahan myöntämisestä päihdesai-
3573:                                        rauksien vuoksi laitoshoidossa tai kontrolloidussa avohoidossa
3574:                                        oleville
3575: 
3576:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3577: 
3578:    Oikeus sairausajan päivärahaan on sellaisella          Edellä mainitusta menettelystä johtuva päih-
3579: henkilöllä, joka sairauden vuoksi on kykenemä-         deongelmaisten jääminen vaille asianmukaista
3580: tön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on     hoitoa on käytännössäjohtanut tilanteisiin ,jossa
3581: siihen läheisesti verrattavaa. Kansaneläkelaitos       juomakierteen jatkuminen on aiheuttanut per-
3582: on sisäisellä ohjeeliaan kehottanut toimistojaan       heessä äidin joutumisen mielisairaalahoitoon ja
3583: luopumaan sairauspäivärahan myöntämisestä              lasten laitossijoitukseen. Kustannukset yhteis-
3584: päihdesairauksista kärsiville potilaille, mikäli       kunnalle ovat moninkertaiset verrattuna evät-
3585: hoito tapahtuu laitoshoitona.                          tyyn sairauspäivärahaan.
3586:    Korvauksen myöntämättä jättäminen on joh-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3587: tanut kestämättömään tilanteeseen työssä käy-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3588: vien potilaiden keskuudessa, koska työnantajat         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3589: ratkaisevat oikeuden sairaslomaan juuri Kelan          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3590: korvauksen mukaan. Päihdepotilaalle kirjoite-
3591: tuilla ns. A-ja B-todistuksilla ei ole sairauspäivä-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
3592: rahaa myönnetty, joten työnantajien on ollut                  jotta päihdesairauksien vuoksi laitoshoi-
3593: mahdollista tulkita päihdepotilaiden olleen lu-               dossa tai kontrolloidussa avohoidossa
3594: vatta poissa töistä.                                          oleville henkilöille myönnetään sairaus-
3595:                                                               päivärahaa hoidossaoloajalta?
3596:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1994
3597: 
3598:           Maija Perho-Santala             Anneli Taina                   Kirsti Ala-Harja
3599:                                           Pirjo-Riitta Antvuori
3600: 
3601: 
3602: 
3603: 
3604: 240017
3605: 2                                          1994 vp -    KK 751
3606: 
3607: 
3608: 
3609: 
3610:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3611: 
3612:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa.
3613: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Tämä merkitsi sitä, että aikaisempi kansaneläke-
3614: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         laitoksen sairausvakuutusosaston pitämä luette-
3615: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija Per-         lo tuli tarpeettomaksi.
3616: ho-Santalan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            Vuoden 1993 alussa paikallistoimistoille anta-
3617: myksen n:o 751:                                         manaan osasto-ohjeelia kansaneläkelaitoksen
3618:                                                         sairausvakuutusosasto täsmensi ohjeistustaan si-
3619:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,          ten, että päihdesairauksien vuoksi laitoshoidossa
3620:        jotta päihdesairauksien vuoksi laitoshoi-        oleville henkilöille myönnettävän sairauspäivä-
3621:        dossa tai kontrolloidussa avohoidossa            rahan edellytyksiä arvioitaessa ei tullut pitää
3622:        oleville henkilöille myönnetään sairaus-         enää riittävänä yksinomaan todistusta laitokses-
3623:        päivärahaa hoidossaoloajalta?                    sa hoidettavana olosta, vaan että päivärahaa
3624:                                                         myönnettäessä tarvitaan myös lääkärintodistus
3625:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            A tai lääkärinlausunto B kuten sairausvakuutus-
3626: vasti seuraavaa:                                        etuuksia myönnettäessä yleensä. Varmistaak-
3627:                                                         seen asian tiedoksi tulosta myös palvelujen tuot-
3628:    Sairausvakuutuslain 14 §:n mukaan oikeus             tajille kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja
3629: sairauspäivärahaan edellyttää, että vakuutettu          kuntoutusosasto lähettivät päihdehuollon kun-
3630: on sairauden vuoksi kykenemätön tekemään ta-            toutuslaitoksille 23.6.1993 asiaa koskevan kir-
3631: vallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti   jeen.
3632: rinnastettavaa. Lähtökohtana on, että sairaus-              Lähtökohtana on siten yhä edelleen, että kun-
3633: päivärahahakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkä-         toutusraha-asetuksen 2 §:ssä tarkoitetussa lai-
3634: rintodistus tai -lausunto. Kansaneläkelaitoksen         toksessa oloaikana päihdesairauden vuoksi ole-
3635: paikallistoimisto tai sosiaalivakuutustoimikunta        va henkilö on työkyvytön ja hänellä on oikeus
3636: arvioi tapauskohtaisesti päivärahan saamisedel-         sairausvakuutuksen päivärahaan, jollei hänellä
3637: lytysten olemassaolon saatujen selvitysten perus-       ole katsottava olevan oikeutta kuntoutusrahaan.
3638: teella. Myös päihdesairauksien vuoksi laitoshoi-        Lääkärinlausunto tarvitaan tukemaan työkyvyt-
3639: dossa olevien henkilöiden tulee täyttää mainitus-       tömyyden tapauskohtaista arviointia kuten sai-
3640: sa lainkohdassa säädetyt sairauspäivärahan saa-         rausvakuutuksessa yleensä. Sen sijaan avohoi-
3641: misedellytykset.                                        dossa olevalle henkilölle ei ole mahdollista pel-
3642:    Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusosasto           kän alkoholismi-diagnoosin perusteella sairaus-
3643: ylläpiti aikaisemmin luetteloa lääkintöhallituk-        vakuutuksen päivärahaa myöntää. Ongelmana
3644: sen/lääninhallituksen hyväksymistä yksityisistä         ei siten niinkään ole sairausvakuutuspäiväraha,
3645: sairaanhoito- ja tutkimuslaitoksista. Tähän luet-       vaan vakuutuslääketiedettä yleisesti koskeva ky-
3646: teloon lisättiin sittemmin päihdehuollon laitok-        symys alkoholismin aiheuttaman työkyvyttö-
3647: sia sosiaaliviranomaisilta saatujen tietojen poh-       myyden arvioimisesta. Kansaneläkelaitos on
3648: jalta. Luetteloiduo laitoksen todistus laitoksessa      käynnistänyt lääketieteellisten asiantuntijataho-
3649: hoidettavana olosta hyväksyttiin sairauspäivära-        jen kanssa neuvottelut, joiden tavoitteena on so-
3650: haa haettaessa lääkärintodistuksen sijasta todis-       pia niistä nykykäsityksen mukaisista lääketie-
3651: teeksi työkyvyttömyydestä.                              teellisistä kriteereistä, joiden täyttyessä päihde-
3652:    Kuntoutusuudistuksen         tultua     voimaan      ongelmainen voitaisiin katsoa sairausvakuutus-
3653: 1.10.1991 alkoi myös kuntoutusraha-asetuksen            lain tarkoittamassa mielessä työkyvyttömäksi.
3654: (893/91) 2 §:ään perustuvan laitosluettelon pito.       Sosiaali- ja terveysministeriö odottaa selvitys-
3655: Lainkohdan mukaan kansaneläkelaitos hyväk-              työn valmistumista ja harkitsee sen jälkeen tar-
3656: syy ne laitokset, joissa toteutetun päihdehuollon       vittavia jatkotoimenpiteitä.
3657: 
3658:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1994
3659: 
3660:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
3661:                                          1994 vp -   KK 751                                            3
3662: 
3663: 
3664: 
3665: 
3666:                                        Tili Riksdagens Talman
3667: 
3668:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ning. Detta innebar att den tidigare förteckning
3669: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       folkpensionsanstaltens       sjukförsäkringsa vdel-
3670: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ning hade fört blev överflödig.
3671: man Maija Perho-Santala m.fl. undertecknade              1 början av 1993 kompletterade folkpensions-
3672: spörsmål nr 751 :                                    anstaltens sjukförsäkringsavdelning sina anvis-
3673:                                                      ningar tilllokalbyråerna så att då förutsättning-
3674:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       arna för att erhålla sjukdagpenning bedöms för
3675:        ta för att de som på grund av missbruk av     den som intagits för anstaltsvård på grund av
3676:        rusmedel får anstaltsvård eller övervakad     missbruk av rusmedel skall det inte längre räcka
3677:        öppenvård skall beviljas sjukdagpenning       med enbart ett intyg över att han är intagen på
3678:        för vårdtiden?                                anstalt. 1 stället krävs läkarintyg A eller läkarut-
3679:                                                      låtande B för att dagpenning skall beviljas, såsom
3680:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vid beviljande av sjukförsäkringsförmåner i all-
3681: anföra följande:                                     mänhet. För att säkerställa att också de som
3682:                                                      producerar tjänsterna i fråga blivit underrättade
3683:    Enligt 14 § sjukförsäkringslagen är en förut-     om saken, sände folkpensionsanstaltens sjukför-
3684: sättning för att en försäkrad skall erhålla sjuk-    säkrings-       och      rehabiliteringsavdelningar
3685: dagpenning han på grund av sjukdom är oförmö-        23.6.1993 ett brev om saken tili de berörda reha-
3686: gen att utföra sitt sedvanliga arbete eller därmed   biliteringsanstalterna.
3687: nära jämförbart arbete. Utgångspunkten är att            Utgångspunkten är alltså fortfarande att den
3688: läkarintyg eller läkarutlåtande bifogas ansökan      som för missbruk av rusmedel är intagen på en
3689: om sjukdagpenning. Folkpensionsanstaltens lo-        anstalt som avses i 2 § förordningen om rehabili-
3690: kalbyrå eller socialförsäkringskommissionen be-      teringspenning är arbetsoförmögen och har rätt
3691: dömer på grundval av bifogad utredning om kra-       tili dagpenning enligt sjukförsäkringslagen, om
3692: ven för erhållande av dagpenning uppfylls i varje    det inte kan anses att han har rätt tili rehabilite-
3693: enskilt fall. Ä ven de som får anstaltsvård för      ringspenning. Ett läkarutlåtande krävs som stöd
3694: missbruk av rusmedel måste uppfylla dessa krav       för bedömningen av arbetsoförmåga i enskilda
3695: för att få lyfta sjukdagpenning enligt nämnda        fall, såsom annars är brukligt då det gäller utbe-
3696: lagrum.                                              talning från sjukförsäkringen. Däremot har den
3697:    Folkpensionsanstalten förde tidigare en för-      som får öppenvård inte möjlighet att enbart på
3698: teckning över de privata sjukvårds- och forsk-       grundval av diagnosen alkoholist beviljas dag-
3699: ningsanstalter som var godkända av medicinal-        penning enligt sjukförsäkringslagen. Problemet
3700: styrelsen/länsstyrelsen. Tili denna förteckning      är alltså inte frågan om sjukförsäkringsdagpen-
3701: fogades senare missbrukarvårdens anstalter på        ning, utan en allmän försäkringsmedicinsk fråga
3702: basis av de uppgifter som erhölls från de sociala    om bedömningen av arbetsoförmåga orsakad av
3703: myndigheterna. Ett intyg över att man vårdades       alkoholism. F olkpensionsanstalten har inlett un-
3704: vid en anstalt som fanns med i förteckningen         derhandlingar med medicinsk expertis med målet
3705: godtogs i stället för läkarintyg som bevis på ar-    att man skall komma överens om de medicinska
3706: betsoförmåga.                                        kriterier som enligt nu gällande uppfattning bör
3707:    Efter att den reviderade rehabiliteringslagen     vara uppfyllda för att en missbrukare skall kunna
3708: trädde i kraft 1.10.1991 började man också föra      anses vara arbetsoförmögen i sjukförsäkringsla-
3709: en förteckning över anstalter som grundar sig på     gens mening. Social- och hälsovårdsministeriet
3710: 2 § förordningen om rehabiliteringspenning (893/     inväntar resultatet av utredningsarbetet och
3711: 91). Enligt lagrummet godkänner folkpensions-        överväger sedan vilka fortsatta åtgärder som bör
3712: anstalten de anstalter vid vilka en genomförd        vidtas.
3713: rehabilitering berättigar tili rehabiliteringspen-
3714: 
3715:      Helsingforsden 15 december 1994
3716: 
3717:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
3718:                                                 1994vp
3719: 
3720: Kirjallinen kysymys 752
3721: 
3722: 
3723: 
3724: 
3725:                                    Pulliainen: Henkilökuljetuksen sallimisesta polkupyörän perä-
3726:                                        kärryssä
3727: 
3728: 
3729:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3730: 
3731:    Ajoneuvoasetuksen mukaan "hinattavaa ajo-          jopa kahta lasta, ja tällöin pyörään on kiinnitet-
3732: neuvoa ei saa käyttää henkilökuljetukseen", ellei     tävä turvaistuin sekä ohjaimiin että taakse tava-
3733: liikenneministeriö toisin määrää. Muualla maail-      ratelineeseen. Turvaistuimella varustettu pyörä
3734: massa polkupyörän peräkärry on paitsi verraten        ei ole välttämättä kevyt ja vakaa ajettava, eikä
3735: yleinen tavaroiden kuljetustapa, myös keino kul-      tällaisen polkupyörän ajoturvallisuus ole paras
3736: jettaa kahta tai useampaa lasta turvallisesti pol-    mahdollinen.
3737: kupyörän kyydissä. Esimerkiksi Ruotsissa lasten          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3738: kuljettamista polkupyörän peräkärryssä ei ole         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3739: laissa kielletty. Lasten kuljettamiseen tarkoite-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3740: tuissa peräkärryissä on turvakaari ja turvavyöt.      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3741: Turvallisuutta lisäävät vielä heijastimet ja turva-
3742: vnn.                                                              Aikooko liikenneministeriö harkita
3743:     Suomessa kieltoa perustellaan yksiselitteises-             polkupyörän peräkärryjen henkilökulje-
3744: ti sillä, että minkääntaisen ajoneuvon vetämäs-                tuksen sallimista samassa yhteydessä
3745: sä peräkärryssä ei saa kuljettaa ihmisiä. Sen si-              kuin liikennelainsäädäntöä ollaan muu-
3746: jaan laki sallii lapsen kuljettamisen turvaistui-              ten yhdenmukaistamassa EU:n vastaa-
3747: messa. Polkupyörässä on sallittua kuljettaa                    vien määräysten kanssa?
3748: 
3749:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1994
3750: 
3751:                                             Erkki Pulliainen
3752: 
3753: 
3754: 
3755: 
3756:  240017
3757: 2                                         1994 vp -   KK 752
3758: 
3759: 
3760: 
3761: 
3762:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3763: 
3764:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lä. Henkilöiden kuljetus nivelen välityksellä oh-
3765: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jautuvassa ja liikkuvassa perävaunussa ei ole
3766: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       yhtä turvallista kuin henkilöiden kuljettaminen
3767: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       ohjattavassa ja helpommin erityisestijarrutus- ja
3768: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      ohjaustilanteissa hallittavassa ajoneuvossa. Li-
3769: 752:                                                  säksi vetokytkimien ja kiinnitysnivelten toimin-
3770:                                                       tavarmuus, kestävyys ja perävaunun kytkeminen
3771:           Aikooko liikenneministeriö harkita          vetoajoneuvoon ovat ylimääräisiä riskitekijöitä,
3772:        polkupyörän peräkärryjen henkilökulje-         kun verrataan perävaunujen kuljetusturvalli-
3773:        tuksen sallimista samassa yhteydessä           suutta itseliikkuvien ajoneuvojen turvallisuu-
3774:        kuin liikennelainsäädäntöä ollaan muu-         teen.
3775:        ten yhdenmukaistamassa EU:n vastaa-                Polkupyörän perävaunut on tehty melko yk-
3776:        vien määräysten kanssa?                        sinkertaisin teknisin toteutusratkaisuin, eikä
3777:                                                       niissä yleisesti ole jarruja. On todennäköistä, että
3778:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lähiaikoinakaan ei polkupyörän perävaunuja
3779: vasti seuraavaa:                                      varusteta jarruilla. Polkupyörän perävaununjar-
3780:                                                       rujen toteuttaminen niin, että ne toimisivat tur-
3781:    Ajoneuvoteknillisten ja ajoneuvojen kuormi-        vallisesti yhteensovitettuna polkupyörän jar-
3782: tukseen liittyvien säännösten yhdenmukaistami-        rujen kanssa, on teknisesti hankalaa ja toisi sel-
3783: nen EU:n säännöksiin tapahtui pääosin jo vuo-         vän kustannuslisän perävaunuihin. Perävaunul-
3784: den 1993 alusta voimaan tulleissa ajoneuvojen         la varustettua polkupyörää jarrutettaessa perä-
3785: käyttöä sekä ajoneuvojen rakennetta ja varustei-      vaunu pyrkii puskemaan polkupyörää eteenpäin
3786: ta koskevissa asetuksissa. Jo näiden valmistelun      ja liukkaalla kelillä perävaunu lisäksi pyrkii
3787: yhteydessä selvitettiin mahdollisuutta henkilö-       kääntämään polkupyörää poikittain, jolloin pol-
3788: kuljetuksen sallimiseen polkupyörän perävau-          kupyöräyhdistelmän kulkuvakavuus ja hallitta-
3789: nuissa. Henkilökuljetuksen sallimista polkupyö-       vuus ratkaisevasti vaikeutuvat, johtaen helposti
3790: rän perävaunussa ei tuolloin liikenneturvalli-        hallitsemaUomiin vaaratilanteisiin.
3791: suussyistä nähty perustelluksi.                           Kysymyksen johdannossa on todettu, ettei
3792:     EU :ssa ei ole nykyisin säännöksiä eikä käytös-   yhdellä tai varsinkaan kahdella turvaistuimella
3793: sä olevan tiedon perusteella edes valmisteilla di-    varustettu polkupyörä ole välttämättä kevyt ja
3794: rektiiviä polkupyöristä ja niiden perävaunuista       vakaa ajettava, eikä tällaisenkaan polkupyörän
3795: tai niiden käytöstä. Tällä hetkellä EU :ssa nämä      ajoturvallisuus ole paras mahdollinen. Polku-
3796: säännökset ovat kunkin jäsenmaan kansallisesti        pyörien kuljetusturvallisuus riippuu pitkälti
3797: pääteltävissä. Kysymyksessä esitetyn perusteel-       aina polkijan tasapainokyvystä ja polkijan
3798: la, että Ruotsissa henkilöiden kuljettaminen pol-     muista valmiuksista selvitä liikenteessä. Näin
3799: kupyörän perävaunussa on sallittua, ei ole syytä      ollen polkupyörä muita liikenteessä käytettäviä
3800: päätyä yksiselitteisesti johtopäätökseen, että        ajoneuvoja kevyempänä, suojaamattomampana
3801: henkilökuljetus polkupyörän perävaunussa olisi        ja epävakaampana ei yleisestikään ottaen ole
3802: laajemmin EU:ssa sallittu käytäntö. Käytäntö          turvallisuuden kannalta paras mahdollinen ajo-
3803: henkilökuljetusten sallimisessa perävaunuissa         neuvo lasten kuljettamiseen. Liikenneonnetto-
3804: vaihtelee Euroopan eri maissa samoin kuin lii-        muustilastoista ei kuitenkaan ole havaittavissa,
3805: kenneturvallisuuden yleinen tasokin.                  että erityisesti lasten kuljettaminen polkupyö-
3806:     Suomessa liikenneturvallisuuden takia ei salli-   rällä olisi ollut erityisen vaarallista. Nykyisin
3807: ta henkilöiden kuljettamista polkupyörän eikä         käytettävät lasten turvaistuimet ovat kehitty-
3808: muissakaan perävaunuissa. Perävaunu liitetään         neet rakenteeltaan ja toimivuudeltaan turvalli-
3809: aina vetävään ajoneuvoon vetokytkimellä tai           semmiksi verrattuna aiemmin käytettyihin las-
3810: vastaavalla kiinnitysnivelellä, jolloin perävaunu     tenistuinratkaisuihin. Käytännössä henkilöiden
3811: liikkuu, hidastuu ja ohjautuu nivelen välityksel-     taloudelliset olosuhteet, asuinpaikka, matkojen
3812:                                        1994 vp -   KK 752                                           3
3813: 
3814: suuntautuminen ja muut seikat ovat kuitenkin       tavissa seikoissa ole tähän mennessä tapahtunut
3815: monesti esteenä muiden vaihtoehtojen käyttä-       olennaisia muutoksia, hallitus katsoo, että hen-
3816: miseen kuljettamisessa. Näin ollen polkupyörän     kilökuljetusta polkupyörän perävaunussa ei lii-
3817: käyttö yhtenä lasten kuljetustapana tullee jat-    kenneturvallisuussyistä ole perusteltua sallia jat-
3818: kossakin säilymään.                                kossakaan.
3819:    Koska vuoden 1993 alusta voimaan tulleen           Hallitus seuraa edelleen liikenneturvallisuusti-
3820: ajoneuvolainsäädännön kokonaisuudistuksen          lastojen avulla polkupyörien liikenneturvallisuu-
3821: yhteydessä liikenneministeriössä selvitettiin      den kehitystä ryhtyen tarvittaessa toimenpitei-
3822: mahdollisuutta henkilökuljetuksen saliimiseksi     siin polkupyörien kuljetusmääräysten tarkista-
3823: polkupyörän perävaunuissa, eikä asiaan vaikut-     miseksi.
3824:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1994
3825: 
3826:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
3827: 4                                          1994 vp -    KK 752
3828: 
3829: 
3830: 
3831: 
3832:                                           Tili Riksdagens Talman
3833: 
3834:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        bromsning och styrning lättare kan kontrolle-
3835: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          ras. Utöver detta utgör dragkopplingens och
3836: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        fåstanordningens funktionssäkerhet, hålifasthet
3837: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr          och kopplingen av släpvagnen till dragfordonet
3838: 752:                                                    extra riskfaktorer då man jämför släpvagnens
3839:                                                         transportsäkerhet med säkerheten hos självgå-
3840:             Ämnar trafikministeriet att överväga        ende fordon.
3841:         tillåtelse av persontransport i släpvagn till       Släpvagnar till cykel är rätt så enkelt tekniskt
3842:         cykel då trafiklagstiftningen även annars       konstruerade och i regel finns det inga bromsar i
3843:         harmoniseras med motsvarande EU-be-             dem. Det är inte heller sannolikt att de inom den
3844:         stämmelser?                                     närmaste framtiden utrustas med bromsar. Det
3845:                                                         är tekniskt svårt att konstruera bromsar till cy-
3846:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           kelns släpvagn så att de på ett säkert sätt skulie
3847: anföra följande:                                        fungera tilisammans med cykelbromsar. Dess-
3848:                                                         utom skulle detta klart öka kostnaderna för släp-
3849:     Harmoniseringen av stadganden som gäller            vagn. Då man bromsar in en cykel med släpvagn,
3850: fordonsteknik och belastning av fordon skedde           trycker släpvagnen bakifrån på cykeln och vid
3851: huvudsakligen redan genom förordningar om               hait väglag tenderar släpvagnen att svänga cy-
3852: användning av fordon och fordons konstruktion           keln i tvärläge då cykelkombinationens fårdsta-
3853: och utrustning som trädde i kraft fr.o.m. början        bilitet och hanterbarhet avsevärt försvåras vilket
3854: av 1993. Redan vid beredningen av dessa utred-          i sin tur lätt leder tili okontrollerade farosituatio-
3855: des möjligheten att tillåta persontransporter i         ner.
3856: släpvagn till cykel. Med hänsyn till trafiksäkerhet         1 inledningen tili spörsmålet konstateras att
3857: ansågs tillåtande av persontransporter i släpvagn       en cykel, som är försedd med en barnsits eller
3858: till cykel inte befogat.                                än mindre med två, inte nödvändigtvis är lätt
3859:     lnom EU finns för närvarande inga bestäm-           och stabil att köra med och att körsäkerheten
3860: melser eller, enligt vad vi erfarit, ens under bered-   hos en dylik cykel inte helier är den bästa möjli-
3861: ning direktiv om cyklar eller deras släpvagnar          ga. Säkerheten vid befordran på en cykel beror
3862: eller användningen av dessa. För nuvarande ut-          tili stor del på cyklistens balansförmåga och
3863: fårdar varje medlemsstat nationelia bestämmel-          andra fårdigheter i trafiken. Cykeln som är lät-
3864: ser om dessa frågor. Det finns ingen anledning          tare, mera oskyddad och ostabilare än andra
3865: att, eftersom persontransport i släpvagn tili cykel     fordon i trafiken är således inte i fråga om sä-
3866: tiliåts i Sverige, dra den entydiga slutsatsen att      kerheten det bästa möjliga fordonet för befor-
3867: denna typ av befordran skulie vara en utbredd           dran av barn. Dock har man inte kunnat iaktta
3868: praxis inom EU. Praxisen i fråga om tillåtande av       i trafikolycksstatistiken att befordran av barn
3869: persontransporter i släpvagn varierar i de euro-        med cykel skulie ha varit särskilt farligt. De nu-
3870: peiska länderna såsom även den allmänna nivån           varande skyddssitsarna för barn är tili sin kon-
3871: för trafiksäkerhet.                                     struktion och funktionsduglighet säkrare än de
3872:     Med hänseende till trafiksäkerhet tillåter vi       som användes förr. 1 praktiken har dock eko-
3873: inte personbefordran i släpvagn till cykel eller i      nomiska förhållanden, boningsort, resornas
3874: andra släpvagnar. Släpvagnen fåsts alitid vid           mål och andra faktorer ofta förhindrat att ut-
3875: dragfordonet med en dragkoppling elier med en           nyttja andra transportalternativ. Cykeln kom-
3876: motsvarande ledad fåstanordning, varvid släp-           mer nog fortsättningsvis att användas som ett
3877: vagnen rör sig, farten saktas ned och styrs ge-         medel att befordra barn.
3878: nom ledens förmedling. Transport av personer i              Eftersom möjligheten tili att tillåta person-
3879: en släpvagn som styrs och rör sig genom leden           transport i släpvagn tili cykel utreddes vid trafik-
3880: är inte lika säkert som personbefordran i for-          ministeriet i samband med totalrevideringen av
3881: don som kan styras och som specielit vid in-            fordonslagstiftningen, som trädde i kraft fr.o.m.
3882:                                           1994 vp -   KK 752                                          5
3883: 
3884: början av 1993, och eftersom detaljerna kring            Regeringen fortsätter att följa med hjälp av
3885: ärendet inte väsentligt förändrats, anser reger-      statistik hur cyklarnas trafiksäkerhet utvecklas
3886: ingen att det inte med hänsyn tili trafiksäkerheten   och vidtar vid behov åtgärder i syfte att revidera
3887: är befogat att tillåta persontransport i släpvagn     transportbestämmelserna för cyklar.
3888: tili cykel.
3889:      Helsingforsden 13 december 1994
3890: 
3891:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
3892:                                                  1994 vp
3893: 
3894: Kirjallinen kysymys 753
3895: 
3896: 
3897: 
3898: 
3899:                                   Rossi ym.:Nopeudenrajoittimen käyttöönotosta vanhoissa autoissa
3900: 
3901: 
3902: 
3903:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3904: 
3905:     Uusiin kokonaismassaltaan yli 10 tonnin lin-       säädäntöömme nopeammin kuin useat muut
3906: ja-autoihin ja yli 12 tonnin kuorma-autoihin on        maat on selvästi rasittanut suomalaisten kulje-
3907: asennettava EU:n neuvoston antaman direktii-           tusliikkeiden kilpailukykyä kilpailijoitaan enem-
3908: vin 92/24/ETY tai E-säännön n:o 89 mukainen            män.
3909: nopeudenrajoitin. Ajoneuvoihin, jotka on otettu           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3910: käyttöön 1.1.1988 alkaen ja joita käytetään kan-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3911: sainvälisessä liikenteessä, tulee nopeudenrajoitin     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3912: asentaa 1.1.1995. Kansallisessa liikenteessä ole-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3913: viin ajoneuvoihin, jotka on otettu käyttöön
3914:  1.1.1988 alkaen, tulee nopeudenrajoitin asentaa                 Onko Suomen valitsema yliaktiivinen
3915: vuonna 1996. Takautuva asennuspakko tulee ai-                 linja EU-direktiivien käyttöönotossa
3916:  heuttamaan suomalaisille kuljetusliikkeille tun-             kansallisten etujemme mukainen, ja jos ei
3917:  tuvia investointikustannuksia.                               ole,
3918:     Ruotsi on siirtänyt kansallista liikennettä kos-             mitä Hallitus aikoo tehdä nopeudenra-
3919:  kevan nopeudenrajoittimen asentamispakon al-                 joittimen asentamista koskevan aikatau-
3920:  kavaksi 1.1.1997. On oletettavaa, että useat ED-             lun suhteen niiden vanhojen autojen koh-
3921:  maat toteuttavat direktiivin vaatimukset Suo-                dalla, jotka on otettu käyttöön 1.1.1988
3922:  mea hitaammassa aikataulussa. Suomen valitse-                alkaen?
3923:  ma linja hyväksyä direktiivit kansalliseen Iain-
3924: 
3925:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1994
3926: 
3927:           Markku Rossi                    Anssi Rauramo                  Matti Lahtinen
3928:           Markku Laukkanen                Tero Mölsä                     Olli Rehn
3929: 
3930: 
3931: 
3932: 
3933:  240017
3934: 2                                         1994 vp -   KK 753
3935: 
3936: 
3937: 
3938: 
3939:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3940: 
3941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        roopan talousalueesta tehdyn sopimuksen eräi-
3942: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         den määräysten hyväksymisestä ja sopimuksen
3943: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       soveltamisesta (1504/93), jonka lain 2 §:n mu-
3944: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku           kaan lain tai asetuksen säännöstä ei saa soveltaa,
3945: Rossin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         mikäli se on ristiriidassa ETA-sopimuksen liit-
3946: sen n:o 753:                                          teessä olevan asetuksen tai direktiivin ehdotto-
3947:                                                       man ja riittävän täsmällisen säännöksen kanssa.
3948:           Onko Suomen valitsema yliaktiivinen            Ruotsissa on noudatettu direktiivin mukaista
3949:        linja ED-direktiivien käyttöönotossa           asennusaikataulua kuitenkin sillä "omavaltaisel-
3950:        kansallisten etujemme mukainen, ja jos ei      la" poikkeuksena, että kotimaan liikenteessä ole-
3951:        ole,                                           viin autoihin rajoitin saadaan asentaa vuotta
3952:           mitä Hallitus aikoo tehdä nopeudenra-       myöhemmin eli 1.1.1997 mennessä. Tämän asen-
3953:        joittimen asentamista koskevan aikatau-        nusaikataulun Ruotsi valitsi tietoisena sen sopi-
3954:        lun suhteen niiden vanhojen autojen koh-       muksenvastaisuudesta. Nopeudenrajoitin on
3955:        dalla, jotka on otettu käyttöön 1.1.1988       Ruotsissa päätetty vaatia aseunettavaksi vuonna
3956:        alkaen?                                        1971 tai myöhemmin käyttöön otettuihin autoi-
3957:                                                       hin eli käytännössä lähes koko kuorma- ja linja-
3958:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          autokantaan.
3959: vasti seuraavaa:                                         Ruotsissa oli todettu, että jos nopeudenrajoi-
3960:                                                       tin asennetaan direktiivin vaatimuksen mukai-
3961:     Suomen solmittua ETA-sopimuksen on siinä          sesti vain vuonna 1988 tai myöhemmin käyttöön
3962: sitouduttu tietyn ED-lainsäädännön soveltami-         otettuinin kuorma-autoihin, on niiden osuus alle
3963: seen Suomen lainsäädännössä. ETA-sopimuk-             puolet käytössä olevista kuorma-autoista. Täl-
3964: sen solmimisen jälkeen ED :n kanssa on sovittu        löin rajoittimen mukanaan tuoma harmonisoin-
3965: ns. lisäpaketista, joka puolestaan sisältää uu-       tietu sekä turvallisuus- ja ympäristöedut jäisivät
3966: dempien ED-direktiivien soveltamisen.                 puolitiehen. Direktiivin vähimmäisvaatimusta
3967:     Edellä tarkoitettuun ED-lainsäädäntöön si-        laajemman, kaksinkertaisen asennusmäärän hoi-
3968: sältyvät muiden muassa tietyt ajoneuvoja koske-       tamiseksi on Ruotsi katsonut voivansa poiketa
3969: vat direktiivit. Näiden joukossa ovat myös ras-       direktiivistä ja myöntänyt yhden ylimääräisen
3970: kaan kaluston nopeudenrajoitinta ja sen asenta-       vuoden lisäaikaa.
3971: mista koskevat direktiivit. Niiden mukaan                Suomen Kuorma-autoliitto ei ole puoltanut
3972: 1.1.1988 alkaen käyttöön otettuihin kokonais-         vastaavaa omavaltaista asennusvelvoitteen laa-
3973: massaltaan yli 10 tonnin linja-autoihin ja yli 12     jennusta Suomessa, koska se meidän suhteellises-
3974: tonnin kuorma-autoihin nopeudenrajoitin on            ti vanhemman autokantamme takia toisi no-
3975: asennettava 1.1.1995 mennessä, jos niitä käyte-       peudenrajoittimen asennusvelvoitteen piiriin lä-
3976: tään ulkomaanliikenteessä. Kotimaan liikentees-       hes kolminkertaisen määrän käytettyjä kuorma-
3977: sä oleviin vastaaviin autoihin rajoitin on asennet-   ja linja-autoja direktiivin edellyttämään vähim-
3978: tava 1.1.1996 mennessä. Tästä asennusaikatau-         mäismäärään verrattuna.
3979: lusta ei ole ED :n kanssa sovittu Suomea koske-          ED:n jäsenmaiden komissiolle tekemien il-
3980: vaa poikkeusta eikä myöskään asianomaisesta           moitusten perusteella kaikkijäsenmaat ovat vie-
3981: direktiivistä poikkeamismahdollisuutta löydy.         neet nopeudenrajoitinta koskevat vaatimukset
3982:     ETA-sopimuksen soveltamista kunkin sopija-        lainsäädäntöönsä direktiivien mukaisesti.
3983: maan lainsäädännössä valvoo EFTA:n valvon-               Edellä sanottuun viitaten hallitus katsoo, ettei
3984: taelin ESA, jolle on jo raportoitu Suomen lain-       se ole toiminut yliaktiivisesti direktiivin sovelta-
3985: säädännön muutokset edellä mainittujen direk-         misessa eikä aio ryhtyä toimenpiteisiin vanhoja
3986: tiivien soveltamiseksi. Mainittakoon lisäksi, että    autoja koskevan asennusaikataulun muuttami-
3987: eduskunta on 27.10.1992 hyväksynyt lain Eu-           seksi.
3988:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1994
3989: 
3990:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
3991:                                            1994 vp -    KK 753                                              3
3992: 
3993: 
3994: 
3995: 
3996:                                          Tili Riksdagens Talman
3997: 
3998:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         att riksdagen har den 27 oktober 1992 godkänt
3999: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          lagen om godkännande av vissa bestämmelser i
4000: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        avtalet om Europeiska ekonomiska samarbets-
4001: man Markku Rossi m.fl. undertecknade spörs-             området och tillämpningen av avtalet (1504/93).
4002: mål nr 753:                                      ·      Enligt lagens 2 § får stadgandet i lagen eller för-
4003:                                                         ordningen inte tillämpas om det står i strid med
4004:           Främjar den ytterst aktiva linjen som         en villkorslös och tillräckligt punktlig bestäm-
4005:        Finland valt vid ibruktagande av EU-             melse i en förordning eller i ett direktiv i bilagan
4006:        direktiv våra intressen och om inte,             tili EES-avtalet.
4007:           vad ämnar Regeringen göra i fråga om              1 Sverige har man följt tidtabellen för installe-
4008:        tidtabellen för installering av hastighets-      ring enligt direktivet dock med det "självrådiga"
4009:        begränsare vad som gäller sådana äldre           undantaget att i bilar i inrikestrafik får begränsa-
4010:        bilar som tagits i bruk med början den 1         re installeras ett år senare, dvs. före den 1 januari
4011:        januari 1988?                                    1997. Sverige valde denna tidtabell för installe-
4012:                                                         ring i medvetande om att den strider mot avtalet.
4013:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           1 Sverige har man bestämt att installera en hastig-
4014: anföra följande:                                        hetsbegränsare i alla bilar som tagits i bruk 1971
4015:                                                         eller senare, dvs. i praktiken i alla lastbilar och
4016:    Genom att Finland träffade EES-avtal har             bussar.
4017: landet bundit sig tili att tiliämpa en viss EU-             1 Sverige konstaterades att om hastighetsbe-
4018: lagstiftning på finländsk lagstiftning. Efter att       gränsare installeras enligt direktivet enbart i last-
4019: EES-avtalet slöts har Finland överenskommit             bilar som tagits i bruk 1988 eller senare, utgör de
4020: med EU om det s.k. tiliäggspaketet vilket i sin tur     mindre än hälften av antalet 1astbilar i drift. Det-
4021: innehåller tillämpningen av de nyare EU-direkti-        ta skulle innebära att fördelen med harmonise-
4022: ven.                                                    ringen av begränsare samt säkerhets- och miljö-
4023:    1 den EU-lagstiftning som ovan avses ingår           fördelarna skulle förverkligas bara till hälften. 1
4024: bl.a. vissa direktiv angående fordon. Direktiven        syfte att genomföra installeringar i en större om-
4025: om hastighetsbegränsare för tunga fordon och            fattning, dvs. dubbelt så många, än enligt direkti-
4026: dess installering ingår i dessa. Enligt dessa skall i   vet, har Sverige ansett sig kunna avvika från
4027: bussar med en totalmassa på över 10 ton och             direktivet och beviljat ett extra år för installering.
4028: lastbilar med en totalmassa på över 12 ton som              Finlands Lastbilsförbund rf har inte förordat
4029: tagits i bruk med början den 1 januari 1988             en motsvarande utbredning av skyldigheten att
4030: installeras en hastighetsbegränsare före den 1          installera hastighetsbegränsare i Finland efter-
4031: januari 1995 ifall fordon används i utrikestrafik.      som denna tili följd av vårt relativt sett mindre
4032: 1 fordon som körs i inrikestrafik, skall en begrän-     bilantal skulle gälla nästan tre gånger så många
4033: sare installeras före den 1 januari 1996. Finland       begagnade lastbilar och bussar än det i direktivet
4034: har inte överenskommit med EU om att avvika             avses.
4035: från denna tidtabell som gäller installering och            Enligt medlemsstaternas anmälningar tili
4036: inte heller finns det någon möjlighet till avvikelse    kommissionen haralla medlemsstater infört krav
4037: i direktivet.                                           på hastighetsbegränsare i sin lagstiftning enligt
4038:    EFT A:s övervakningsmyndighet ESA över-              direktiven.
4039: vakar tillämpningen av EES-avtalet i fråga om               Med hänvisning tili det ovansagda anser rege-
4040: lagstiftningen i varje fördragsslutande land. Tili      ringen att den inte handlat överdrivet vid tillämp-
4041: ESA har man också rapporterat om ändringarna            ningen av direktivet och ämnar inte vidta åtgär-
4042: i den finländska lagstiftningen i syfte att tillämpa    der i syfte att ändra installeringstidtabellen för
4043: ovan nämnda direktiv. Ytterligare skall nämnas          äldre bilar.
4044:      Helsingforsden 13 december 1994
4045: 
4046:                                                                           Trafikminister Ole Norrback
4047:                                                1994vp
4048: 
4049: Kirjallinen kysymys 754
4050: 
4051: 
4052: 
4053: 
4054:                                   Laakso: Toimenpiteistä maakaasun käytön lisäämiseksi läntisellä
4055:                                      Uudellamaalla
4056: 
4057:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4058: 
4059:    Metsä-Serla Oy sijoittaa lähivuosina kaik-            Jos maakaasuputki sitä vastoin johdettaisiin
4060: kiaan noin kaksi miljardia markkaa uuden pape-       Kirkniemen tehtaalle Hyvinkäältä, riittäisi maa-
4061: rikoneen rakentamiseen Kirkniemen tehtaalle          kaasua myös muille mahdollisille uusille käyttä-
4062: Lohjan kuntaan.                                      jille, esimerkiksi Alkon Rajamäen tehtaille ja
4063:    Samalla Kirkniemeen on tarkoitus rakentaa         putken varrella oleville yhdyskunnille.
4064: myös uusi voimalaitos, joka tekisi tehtaasta lähes       Hyvinkääitä Kirkniemeen rakennettava maa-
4065: kokonaan omavaraisen sähköntuotannossa.              kaasuputki olisi perusteltu sekä energia- että
4066: Voimalan osuus koko hankkeen kustannusar-            ympäristöpolitiikan kannalta.
4067: viosta on 350-400 miljoonaa markkaa.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4068:    Todennäköisimpänä energianlähteenä pide-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4069: tään maakaasua,joskaan sopimuksia kaasua toi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4070: mittavan Neste Oy:n tytäryhtiön Gasum Oy:n           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4071: kanssa ei vielä ole tehty.
4072:    Uuden voimalaitoksen suunnittelussa on                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4073: maakaasua pidetty mielekkäimpänä vaihtoehto-                ryhtyä turvatakseen ympäristöystävälli-
4074: na sekä ympäristösyiden että kilpailukyvyn kan-             sen maakaasun käytön lisääntymisen län-
4075: nalta. Esimerkiksi rikkipäästöt saataisiin maa-             tisellä Uudellamaalla, ja
4076: kaasun avulla lähes nollaan.                                   aikooko Hallitus tukea maakaasuput-
4077:    Jos maakaasuputki rakennettaisiin Kirkko-                ken johtamista Hyvinkääitä Kirkniemen
4078: nummelta Kirkniemen tehtaalle, ei putken väli-              tehtaalle Lohjan kuntaan?
4079: tyskyky antaisi mahdollisuuksia laajentaa kaa-
4080: sun käyttöä juuri muille kuin itse tehtaalle.
4081: 
4082:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994
4083: 
4084:                                            Jaakko Laakso
4085: 
4086: 
4087: 
4088: 
4089: 240017
4090: 2                                      1994 vp -      KK 754
4091: 
4092: 
4093: 
4094: 
4095:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
4096: 
4097:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Siirtoputkivaihtoehtoja arvioitaessa taloudel-
4098: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lisesti edullisimmaksi on osoittautunut Kirkko-
4099: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-        nummelta Kirkniemeen vedettävä maakaasu-
4100: selle jäsenelle vastattavaksi kansanedustaja         putki. Putki mitoitettaisiin niin, että maakaasua
4101: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         voitaisiin toimittaa myös Lohjan alueen muulle
4102: n:o 754:                                             kulutukselle. Muu kulutus, johon kuuluu muun
4103:                                                      muassa kaukolämmitys, vastaisi noin 30 MW:n
4104:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tehoa. Kirkkonummelta vedettävä maakaasu-
4105:        ryhtyä turvatakseen ympäristöystävälli-       putki voisi siis varsin merkittävässä määrin pal-
4106:        sen maakaasun käytön lisääntymisen län-       vella alueen muuta maakaasun kulutusta.
4107:        tisellä Uudellamaalla, ja                         Vaihtoehtoiseksi putkilinjaukseksi esitetty
4108:           aikooko Hallitus tukea maakaasuput-        Hyvinkääitä (Mäntsälästä) Lohjalle vedettävä
4109:        ken johtamista Hyvinkääitä Kirkniemen         maakaasuputki on pitkän välimatkan vuoksi
4110:        tehtaalle Lohjan kuntaan?                     noin 170 miljoonaa markkaa kalliimpi kuin esi-
4111:                                                      tetty taloudellisin vaihtoehto. Lisäinvestointi ei
4112:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ole kannattava, koska Kirkniemen tehtaiden li-
4113: vasti seuraavaa:                                     säksi näin saatava maakaasun kulutus ei ole riit-
4114:                                                      tävän suurta. Esimerkiksi Alkon Rajamäen teh-
4115:     Metsä-Serla Oy on päättänyt rakentaa uuden       taiden kulutus olisi vain kymmenesosa Metsä-
4116: paperikoneen yhtiön Lohjan Kirkniemen tehtail-       Serlan arvioidusta kulutuksesta.
4117: le. Paperikoneinvestointi vaatii uuden voimalai-         Mäntsälästä lähtevä putkilinjaus voisi Gasum
4118: toksen, joka valmistuu samanaikaisesti paperi-       Oy:n mukaan kuitenkin tulla kysymykseen myö-
4119: koneen kanssa vuonna 1997. Voimalaitoksen            hemmin, mikäli reitin varrella päätetään maa-
4120: pohtoaineeksi on vahvimmin ehdolla maakaasu.         kaasun riittävän laajamittaisesta käytöstä. Yksi-
4121:     Gasum Oy:sta saadun tiedon mukaan yhtiö          tyiskohtainen reitinvalinta määräytyisi tällöin
4122: on jo pitkään käynyt neuvotteluja maakaasun          uuden kulutuksen sijoittumisen mukaan.
4123: toimittamisesta Kirkniemen tehtaille. Maakaa-
4124: sun kulutukseksi on arvioitu 260 Mm3 vuodessa,
4125: mikä vastaa noin 350 MW:n polttoainetehoa.
4126: 
4127:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1994
4128: 
4129:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
4130:                                         1994 vp -      KK 754                                          3
4131: 
4132: 
4133: 
4134: 
4135:                                       Tili Riksdagens Talman
4136: 
4137:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Vid bedömningen av de alternativa överfö-
4138: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ringsrören har ett naturgasrör från Kyrkslätt tili
4139: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      Gerknäs visat sig vara det ekonomiskt fördelak-
4140: man Laakso undertecknade spörsmål nr 754:             tigaste alternativet. Det eventuella röret dimen-
4141:                                                       sioneras så att naturgas kan levereras via det
4142:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       också för annan förbrukning i Lojo-området.
4143:        sikt att vidta för att trygga en utökad        Den övriga förbrukningen, i viiken ingår bl.a.
4144:        användning av den miljövänliga naturga-        fjärrvärme, motsvarar en effekt om ca 30 MW.
4145:        sen i västra Nyland och                        Ett naturgasrör från Kyrkslätt skulle alltså i syn-
4146:           har Regeringen för avsikt att stöda         nerligen hög grad betjäna den övriga förbruk-
4147:        en utbyggnad av naturgasröret från Hy-         ningen av naturgas i området.
4148:        vinge till fabriken i Gerknäs i Lojo kom-         Ett naturgasrör från Hyvinge (Mäntsälä) tili
4149:        mun?                                           Lojo, som har föreslagits som alternativ rörlinje-
4150:                                                       ring, är tili följd av det långa avståndet ca 170
4151:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         miljoner mark dyrare än det föreslagna mest eko-
4152: anfåra följande:                                      nomiska alternativet. Tilläggsinvesteringen är
4153:                                                       inte lönsam, eftersom den naturgasförbrukning
4154:     Metsä-Serla Oy har beslutat installera en ny      som på detta sätt erhålls utöver Gerknäs-fabri-
4155: pappersmaskin vid bolagets fabriker i Gerknäs i       kernas förbrukning inte är tillräckligt stor. Ex-
4156: Lojo. Pappersmaskinsinvesteringen kräver ett          empelvis förbrukningen vid Alkos fabriker i Ra-
4157: nytt kraftverk, som blir klart samtidigt med pap-     jamäki vore endast en tiondel av den förbrukning
4158: persmaskinen 1997. Det starkaste alternativet då      som Metsä-Serla beräknas stå för.
4159: det gäller kraftverkets bränsle är naturgas.             Rörlinjeringen från Mäntsälä kunde enligt
4160:     Enligt uppgifter från Gasum Ab har bolaget        Gasum Ab dock komma i fråga senare, ifall be-
4161: redan länge förhandlat om att leverera naturgas       slut fattas om naturgasförbrukning i tillräckligt
4162: till fabrikerna i Gerknäs. Naturgasförbrukning-       omfattande skala längs rutten. Ruttvalet i detalj
4163: en har uppskattats till 260 Mm 3 per år, vi1ket       fastslås härvid enligt var den nya förbrukningen
4164: motsvarar en bränsleeffekt på ca 350 MW.              förekommer.
4165: 
4166:      Helsingforsden 15 december 1994
4167: 
4168:                                                     Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
4169:                                                1994 vp
4170: 
4171: Kirjallinen kysymys 755
4172: 
4173: 
4174: 
4175: 
4176:                                   Aittoniemi: Vanhempiensa kotitilalla asuvien aikuisten lasten oi-
4177:                                       keudesta työttömyysturvaan
4178: 
4179: 
4180:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4181: 
4182:    Vanhemmilla on velvollisuus tiettyyn ikään        dessa. Samalla on annettu selvästi ymmärtää,
4183: huolehtia lapsistaan, ja niin sanottuun vanhaan      että päätös tulee todennäköisesti olemaan se, että
4184: hyvään aikaan oli lapsilla ainakin moraalinen        vanhemmat ovat velvolliset huolehtimaan aikui-
4185: velvollisuus huolehtia vanhemmistaan. Viimeksi       sen lapsensa työllistämisestä tilalla.
4186: mainittu lainasteinen velvoite on olemassa vielä-       Esimerkkiin on tarvittaessa löydettävissä to-
4187: kin eräissä maissa, mutta ei Suomessa.               dellinen pohja, mutta kokemuksen ohjaamana
4188:    Eräänlainen merkillisyys on tullut esille työ-    en sitä esitä. Voi nimittäin käydä niin, että työtä
4189: voimahallinnon piirissä, ja se koskee maanviljeli-   hakenut nuorimies on sen jälkeen työvoimapii-
4190: jän velvollisuutta työllistää aikuinen lapsensa      reissä "merkitty henkilö" tätä käsitettä käyttääk-
4191: maatalouden piirissä. Nuorimies oli ollut kuuden     seni.
4192: kuukauden ajan työllistämisrahalla työllistetty-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4193: nä kunnan ohjaamassa työssä, joka loppui, kun        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4194: nuorimies lähti suorittamaan asevelvollisuutta.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4195: Asevelvollisuusajan loppumisen jälkeen hän il-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4196: moittautui kortistoon, koska töitä ei ollut.
4197:    Nuorenmiehen vanhemmilla on tila, jossa on                   Katsooko Hallitus työvoimapoliittis-
4198:  11 hehtaaria viljelystä ja 60 hehtaaria metsää.             ten lakien ja käytännön perusteella, että
4199: Tilalla harjoitetaan karjataloutta, eikä sillä ole           11 peltohehtaarin karjatilalla työskente-
4200: sivuelinkeinoja.                                             levät vanhemmat ovat velvolliset työllis-
4201:    Työvoimaviranomaiset ovat kyselylomak-                    tämään aikuisen poikansa niin, että tämä
4202: keella ryhtyneet penäämään sitä, voisivatko van-             ei pääse työttömyysturvan piiriin?
4203: hemmat työllistää aikuisen poikansa maatalou-
4204: 
4205:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994
4206: 
4207:                                            Sulo Aittoniemi
4208: 
4209: 
4210: 
4211: 
4212: 240017
4213: 2                                        1994 vp -   KK 755
4214: 
4215: 
4216: 
4217: 
4218:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4219: 
4220:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       katsottava työllistyvän omassa, puolisonsa tai
4221: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vanhempiensa yrityksessä. Saman pykälän 5
4222: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      momentin mukaan henkilön katsotaan työllisty-
4223: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       vän omassa, puolisonsa tai vanhempiensa yrityk-
4224: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sessä, jos hänen työmääränsä yrityksessä on niin
4225: n:o 755:                                             suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vas-
4226:                                                      taanottamiselle. Yrityksellä tarkoitetaan myös
4227:            Katsooko Hallitus työvoimapoliittis-      maatalousyritystä. Sen ratkaiseminen, kenen
4228:         ten lakien ja käytännön perusteella, että    katsotaan työllistyvän edellä mainituin tavoin
4229:         11 peltohehtaarin karjatilalla työskente-    vanhempiensa yrityksessä, kuuluu työvoimatoi-
4230:         levät vanhemmat ovat velvolliset työllis-    mikunnalle.
4231:         tämään aikuisen poikansa niin, että tämä        Työvoimatoimikunta käyttää ratkaisua teh-
4232:         ei pääse työttömyysturvan piiriin?           dessään harkintavaltaa. Ennen asian ratkaise-
4233:                                                      mista asianosaista pyydetään antamaan asiassa
4234:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:        oma selvityksensä. Tässä tarkoituksessa työvoi-
4235:                                                      matoimisto lähettää selvityspyynnön. Jos kysy-
4236:    Kysymyksessä mainitussa tapauksessa työtön        myksessä mainittu henkilö ei työllisty vanhem-
4237: työnhakija on työskennellyt kunnan palvelukses-      piensa maatalousyrityksessä, hän voi esittää siitä
4238: sa tycllistämistuella. Tukityön loputtua hän lähti   oman selvityksensä, joka otetaan huomioon
4239: suorittamaan asevelvollisuutta. Asevelvollisuu-      asiaa työvoimatoimikunnassa ratkaistaessa.
4240: den päätyttyä hän ilmoittautui paikalliseen             Jos henkilö on tyytymätön työttömyyspäivä-
4241: työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi.        raha-asiassaan tehtyyn ratkaisuun, on hänellä
4242: Nyt työvoimatoimisto on pyytänyt selvitystä sii-     oikeus hakea työttömyysturvan maksajan pää-
4243: tä, työllistyykö kyseinen henkilö vanhempiensa       tökseen muutosta valittamalla työttömyystur-
4244: maatalousyrityksessä.                                valautakuntaan. Työttömyysturvalautakunnan
4245:    Työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin 8 koh-       päätökseen tyytymättömällä on oikeus hakea
4246: dan mukaan työttömyyspäivärahaan ei ole oi-          muutosta vakuutusoikeudelta.
4247: keutta henkilöllä siltä ajalta, jonka hänen on
4248: 
4249:       Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1994
4250: 
4251:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
4252:                                            1994 vp -   KK 755                                           3
4253: 
4254: 
4255: 
4256: 
4257:                                          Tili Riksdagens Talman
4258: 
4259:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       till arbetslöshetsdagpenning för den tid som han
4260: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         skall anses vara sysselsatt inom eget, sin makes
4261: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       eller sina föräldrars företag. Enligt 5 mom. anses
4262: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål             personen vara sysselsatt inom eget, sin makes
4263: nr 755:                                                eller sina föräldrars företag, om hans arbetsinsats
4264:                                                        inom företaget är så stor att den hindrar honom
4265:           Anser Regeringen med stöd av arbets-         att ta emot heltidsarbete. Som företag anses även
4266:        kraftspolitiska lagar och vedertagen            lantbruksföretag. Det är arbetskraftskommissio-
4267:        praxis att föräldrar som äger en boskaps-       nens uppgift att avgöra vem som skall anses vara
4268:        farm med en åkerareal på 11 hektar är           på ovan nämnda sätt sysselsatt inom sina föräld-
4269:        skyldiga att sysselsätta sin vuxna son så       rars företag.
4270:        att denne inte kommer i åtnjutande av               Arbetskraftskommissionen har prövningsrätt
4271:        utkomstskyddet för arbetslösa?                  när den fattar sitt beslut. Innan ärendet avgörs
4272:                                                        bes personeo i fråga ge sin egen redogörelse i
4273:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          saken. I detta syfte sänder arbetskraftsbyrån
4274: anföra följande:                                       sin begäran om redogörelse. Om personen inte
4275:                                                        blir sysselsatt inom sina föräldrars lantbruks-
4276:    I det fall som nämns i spörsmålet har den           företag, kan han framföra sin redogörelse som
4277: arbetslösa arbetssökanden haft ett med syssel-         beaktas när arbetskraftskommissionen avgör
4278: sättningsstöd finansierat arbete hos kommunen.         ärendet.
4279: Sedan detta stödarbete upphört inledde han sin             Den som är missnöjd med ett beslut som gäller
4280: militärtjänstgöring. Efter fullgjord värnplikt an-     hans arbetslöshetsdagpenning har rätt att i ett
4281: mälde han sig som arbetslös arbetssökande vid          beslut som fattats av den som betalar utkomst-
4282: den lokala arbetskraftsbyrån. Nu har arbets-           skyddet för arbetslösa söka ändring genom be-
4283: kraftsbyrån begärt en utredning om huruvida            svär hos arbetslöshetsnämnden. Den som är
4284: personen i fråga kan anses vara sysselsatt i föräld-   missnöjd med arbetslöshetsnämndens beslut har
4285: rarnas lantbruksföretag.                               rätt att söka ändring i detta genom besvär hos
4286:    Enligt 5 § 1 mom. 8 punkten lagen om ut-            försäkringsdomstolen.
4287: komstskydd för arbetslösa har en person inte rätt
4288:      Helsingforsden 21 december 1994
4289: 
4290:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
4291: 1
4292: 1
4293: 1
4294:     1
4295:     1
4296:     1
4297:         1
4298:         1
4299:         1
4300:             1
4301:             1
4302:             1
4303:                 1
4304:                 1
4305:                 1
4306:                     1
4307:                     1
4308:                     1
4309:                         1
4310:                                               1994 vp
4311: 
4312: Kirjallinen kysymys 756
4313: 
4314: 
4315: 
4316: 
4317:                                   M. Laukkanen: Työttömiksi jääneiden yrittäjien uudelleenkoulu-
4318:                                       tuksen tukemisesta
4319: 
4320: 
4321:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4322: 
4323:    Aikuiskoulutusjärjestelmää on laajennettu           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4324: työttömyyden helpottamiseksi. Järjestelmän ta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4325: voitteena on työttömien aktivointija ammattitai-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4326: don kehittäminen tai uuteen ammattiin koulut-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4327: tautuminen.
4328:    Työttömiksi joutuneiden yrittäjien kannalta                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
4329: aikuiskoulutusjärjestelmää ei voida pitää tyydyt-          saattaakseen työttömiksi joutuneet yrit-
4330: tävänä. Aikuiskoulutukseen hakeutuneita yrittä-            täjät tasavertaiseen kohteluun koulutuk-
4331: jiä ei ole katsottu oikeutetuiksi koulutustukeen           seen liittyvien etuisuuksien osalta muiden
4332: eikä koulutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin               aikuiskoulutukseen hakeutuneiden työt-
4333: kustannuksiin, jotka muiden aikuiskoulutukses-             tömien kanssa ja täten edistääkseen työt-
4334: sa olevien työttömien kohdalla korvataan ns.               tömien yrittäjien uudelleenkouluttautu-
4335: ylläpitokorvauksella.                                      mista ja yrittäjäksi palaamista?
4336: 
4337:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994
4338: 
4339:                                         Markku Laukkanen
4340: 
4341: 
4342: 
4343: 
4344: 240017
4345: 2                                         1994 vp -    KK 756
4346: 
4347: 
4348: 
4349: 
4350:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4351: 
4352:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa
4353: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          olevalle maksetaan lain mukaan koulutuksen ai-
4354: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kaisen toimeentulon turvaamiseksi koulutustu-
4355: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku            keajoko perustukena tai ansio tukena. Koulutus-
4356: Laukkasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           tuen saamisen edellytyksenä on, että henkilö on
4357: sen n:o 756:                                           täyttänyt työttömyyspäivärahan edellytyksenä
4358:                                                        olevan työssäoloehdon eikä hän ole saanut työt-
4359:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          tömyyspäivärahaa 500 päivän enimmäisaikaa.
4360:        saattaakseen työttömiksi joutuneet yrit-        Koulutustuen suuruus määräytyy pääsääntöi-
4361:        täjät tasavertaiseen kohteluun koulutuk-        sesti työttömyysturvan mukaisesti. Täysimääräi-
4362:        seen liittyvien etuisuuksien osalta muiden      nen perustuki on työttömyyspäivärahan suurui-
4363:        aikuiskoulutukseen hakeutuneiden työt-          nen. Työttömyyskassan jäsenille maksettuna an-
4364:        tömien kanssa ja täten edistääkseen työt-       siotuki muodostuu peruspäivärahan suuruisesta
4365:        tömien yrittäjien uudelleenkouluttautu-         perusosasta ja aikaisemman palkan mukaan
4366:        mista ja yrittäjäksi palaamista?                määräytyvästä ansio-osasta. Molemmissa on li-
4367:                                                        säksi samat lapsikorotukset.
4368:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Hallituksen esityksen mukaan yrittäjällä olisi
4369: vasti seuraavaa:                                       oikeus työvoimapoliittisesta aikuiskoulutukses·
4370:                                                        ta annetun lain mukaisiin opintososiaalisiin
4371:     Valtion vuoden 1995 talousarvioon liittyen         etuuksiin. Hänellä olisi oikeus ansiotukeen sa·
4372: annettiin eduskunnalle hallituksen esitys laeiksi      moin edellytyksin kuin työttömyysturvaan eli
4373: työttömyysturvalain (602/84), työttömyyskassa-         kokonaan työttömänä ja niissä tilanteissa, joissa
4374: lain (603/84), työvoimapoliittisesta aikuiskou1u-      yrittäjä on oikeutettu soviteltuun työttömyyspäi·
4375: tuksesta annetun lain (763/90) ja työmarkkina-         värahaan.
4376: tuesta annetun lain (1542/93) muuttamisesta.              Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoder
4377:     Työttömyysturvalakia ja työttömyyskassala-         1995 alusta lukien. Tästä lähtien työttömäh
4378: kia ehdotettiin muutettavaksi siten, että yrittäjil-   joutuneita yrittäjiä kohdellaan tasavertaisest
4379: le tulisi oikeus työttömyysturvan päivärahaan ja       koulutukseen liittyvien etuisuuksien osalta mui·
4380: mahdollisuus vakuuttaa itsensä yrittäjien työttö-      den aikuiskoulutukseen hakeutuneiden kanssa.
4381: myyskassassa ansioon suhteutetun työttömyys-
4382: päivärahan saamiseksi.
4383: 
4384:      Helsingissä 15 päivänäjoulukuuta 1994
4385: 
4386:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
4387:                                            1994 vp -   KK 756                                            3
4388: 
4389: 
4390: 
4391: 
4392:                                          Tili Riksdagens Talman
4393: 
4394:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Tiliden som deltar i arbetskraftspo1itisk vux-
4395: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         enutbildning betalas enligt lagen utbi1dnings-
4396: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       stöd, i form av grundstöd elier förtjänststöd, för .
4397: man Markku Laukkanen undertecknade spörs-              att trygga hans utkomst under utbi1dningstiden.
4398: mål nr 756:                                            En förutsättning för erhållande av utbildnings-
4399:                                                        stöd är att personeo i fråga uppfylit det arbetsvill-
4400:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         kor som stälits för utbetalning av arbetslöshets-
4401:        ta för att de företagare som blivit arbets-     dagpenning och att han inte erhåliit arbets1ös-
4402:        1ösa skali, när det gäller förmånerna i         hetsdagpenning för maximitiden på 500 dagar.
4403:        anknytning till utbildning, ges samma be-       Utbi1dningsstödets belopp bestäms i regel en1igt
4404:        handling som övriga arbetslösa vi1ka sökt       utkomstskyddet för arbetslösa. Ett fulit grund-
4405:        sig tili vuxenutbildning samt för att på        stöd är lika stort som arbets1öshetsdagpenning-
4406:        detta sätt främja de arbetslösa f6retagar-      en. Förtjänststöd, som betalas tili med1emmarna
4407:        nas omsko1ning och återvändande tili fö-        i arbetslöshetskassa, består av en grunddel, som
4408:        retagarverksamhet?                              är lika stor som grunddagpenningen, och en för-
4409:                                                        tjänstdel, som beräknas utgående från den tidiga-
4410:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          re lönen. I båda dessa ingår dessutom samma
4411: anföra följande:                                       barnförhöjningar.
4412:                                                           En1igt regeringspropositionen skulie företaga-
4413:     1 anslutning tili statsbudgeten för 1995 före1a-   ren ha rätt tili de studiesocia1a förmåner som
4414: des riksdagen en regeringsproposition med för-         avses i 1agen om arbetskraftspo1itisk vuxenut-
4415: slag tililagar om ändring av lagen om utkomst-         bildning. Han skulle ha rätt tili förtjänststöd un-
4416: skydd för arbetslösa (602/84), lagen om arbets-        der samma f6rutsättningar som gäller för ut-
4417: löshetskassor (603/84), 1agen om arbetskraftspo-       komstskydd för arbetslösa eller med andra ord,
4418: 1itisk vuxenutbi1dning (763/90) och 1agen om ar-       om han är arbetslös på heltid, eller i de situationer
4419: betsmarknadsstöd (1542/93).                            där en företagare är berättigad till jämkad arbets-
4420:     Det föres1ogs att lagen om utkomstskydd för        löshetsdagpenning.
4421: arbetslösa och 1agen om arbetslöshetskassor               A vsikten är att lagarna skall träda i kraft i
4422: skali ändras så att företagare skulie få rätt tili     början av 1995. Från nämnda tidpunkt får de
4423: arbetslöshetsdagpenning och möjlighet att för-         arbetslösa företagarna när det gäller förmånerna
4424: säkra sig i företagarnas egen arbetslöshetskassa       i ans1utning tili utbi1dning enjämbördig ställning
4425: för erhållande av dagpenning avvägd en1igt för-        med övriga personer vilka sökt sig tili vuxenut-
4426: tjänsten.                                              bildning.
4427: 
4428:      Helsingforsden 15 december 1994
4429: 
4430:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
4431:                                                 1994 vp
4432: 
4433: [(irjallinen kysymys 757
4434: 
4435: 
4436: 
4437: 
4438:                                    M. Laukkanen: Kymen erityishuoltopiirin jakamisesta kahdeksi
4439:                                       erityishuoltopiiriksi
4440: 
4441: 
4442:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4443: 
4444:     Valtioneuvosto on tehnyt 24.8.1994 päätök-        vaikka tarvittavat hoitopaikat kuuluvat laitok-
4445: ;en, jolla on päätetty Kymen erityishuoltopiirin      sen kalleimpiin.
4446: akamisesta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson                Kymenlaakson erityishuoltopiirille saattaa
4447: :rityishuoltopiireiksi. Jako toteutettaisiin Etelä-   syntyä noin 600 000 markan ylimääräinen meno
4448: Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja           piirijaon toteuttamisenjälkeen syntyneistä irtisa-
4449: Etelä-Karjalan liiton kuntayhtymän hakemuk-           nomisiin liittyneistä maksuista, vaikka Kymen
4450: ;en perusteella. Liitot ilmoittavat hakemukses-       lääninhallituksen asiaa koskeneessa lausunnossa
4451: ;aan mm. "hajauttavansa kehitysvammahuoltoa           korostettiin sitä, että piirijako ei saa aiheuttaa
4452: Etelä-Karjalan eri kunnissa jo sijaitseviin ja pe-    lisärasitteita Kymenlaakson kunnille.
4453: :ustettaviin hoitokoteihin ja muihin avohuolto-          Valtioneuvoston päätöksen edellytyksenä oli
4454: 'alveluihin".                                         hoito- ja palvelutason säilyminen ennallaan
4455:     Samalla Etelä-Karjalan kunnat ovat lausun-        myös piirijaon suorittamisen jälkeen.
4456: lOissaan ilmoittaneet, että "kehitysvammaisten           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4457: 10idon taso ja sen vaatima erityisosaaminen on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4458: :urvattava palkkaamalla sitä vaativiin tehtäviin      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4459:  tmmattitaitoiset henkilöt. Muutoin voidaan ot-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4460:  :aa huomioon sairaanhoitopiirin tehtävistä va-
4461:  )autuva ammattitaitoinen henkilökunta erityis-                 Katsooko Hallitus, että ne toimenpi-
4462:  moltopiirin toimintoja järjestettäessä".                    teet, joihin Kymen erityishuoltopitri on
4463:     Valtioneuvoston päätöksen jälkeen on Ky-                 ryhtynyt virkojen ja toimien lakkautta-
4464:  nen erityishuoltopiirin kuntayhtymä joutunut                misen sekä toimintojen uudelleenjärjeste-
4465:  lirkojen ja toimien lakkauttamisiin ja toiminte-            lyjen osalta, ovat sen mukaisia, mitä val-
4466:  en uudelleenjärjestelyihin useissa toimintapis-             tioneuvoston piirijakoa koskeva päätös
4467:  :eissä, koska Etelä-Karjalan kunnat tai erityis-            24.8.1994, Etelä-Karjalan kuntayhty-
4468:  moltopiiri eivät ole olleet valmiit minkäänlaisiin          mien 5.3.1994 päivätty hakemus ja laki
4469:  ;iirtosopimuksiin.                                          henkilökunnan aseman järjestämisestä
4470:     Sen sijaan, että kunnat olisivat hakemuksensa            (234/78) edellyttävät, ja
4471:   nukaisella tavalla kehittäneet olemassa olevia                turvataanko uudelleenjärjestelyillä eri-
4472:  10itoyksiköitä, niitä supistetaan, joissakin ta-            tyishuoltopiirin Etelä-Karjalassa sijaitse-
4473:  'auksissa lakkautetaan ja vastaavasti tarjoudu-             viin hoitopaikkoihin siirrettävienja Kuu-
4474:   :aan hankkimaan hoitopalvelut ostopalveluina               sankosken keskuslaitokseenjäävien poti-
4475:   Kymenlaakson erityishuoltopiiriltä, so. jatka-             laiden asianmukainen hoito vai aiheutta-
4476:   naan nykykäytäntöä eriyttämisen jälkeenkin.                vatko piirijaonjälkeen ilmenneet epäkoh-
4477:      Etelä-Karjalan kunnat ovat pyrkineet saa-               dat piirijaon toteuttamisen osalta valtio-
4478:   naan Kymenlaakson erityishuoltopiiriltä hoito-             neuvoston ratkaisun uudelleenarvioin-
4479:   mlvelut Kymenlaakson kuntia halvemmalla,                   tia?
4480: 
4481:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994
4482: 
4483:                                           Markku Laukkanen
4484: 
4485: 
4486: 
4487:  ~40017
4488: 2                                        1994 vp -   KK 757
4489: 
4490: 
4491: 
4492: 
4493:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4494: 
4495:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       tyishuoltopalvelujen turvaaminen kaikissa osissa
4496: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        maata, mistä syystä erityishuollonjärjestäminen
4497: olette toimittanut valtiÖneuvoston asianomaisen      on viime kädessä julkisen viranomaisen vastuul-
4498: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja M. Lauk-        la. Erityishuoltopiiriin kuuluvat kunnat ovat jä-
4499: kasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       seniä erityishuoltopiirin kuntainliitossa, jonka
4500: 757:                                                 tulee järjestää kuntien velvollisuudeksi säädetty
4501:                                                      erityishuolto, mikäli kehitysvammaisten erityis-
4502:           Katsooko Hallitus, että ne toimenpi-       huollosta annetun lain säännöksistä ei muuta
4503:        teet, joihin Kymen erityishuoltopiiri on      johdu. Valtioneuvoston erityishuoltopiireistä 24
4504:        ryhtynyt virkojen ja toimien lakkautta-       päivänä elokuuta 1994 antaman päätöksen (796/
4505:        misen sekä toimintojen uudelleenjärjeste-     94) mukaisesti sekä Etelä-Karjala että Kymen-
4506:        lyjen osalta, ovat sen mukaisia, mitä val-    laakso muodostavat oman erityishuoltopiirinsä
4507:        tioneuvoston piirijakoa koskeva päätös        1.1.1995 lukien.
4508:        24.8.1994, Etelä-Karjalan kuntayhty-              Erityishuoltopiirin henkilökuntaa koskee
4509:        mien 5.3.1994 päivätty hakemus ja laki        muutostilanteessa laki henkilökunnan aseman
4510:        henkilökunnan aseman järjestämisestä          järjestämisestä kunnallisen sosiaalihuollon tai
4511:        (234/78) edellyttävät, ja                     terveydenhuollon laitoksen taikka tehtävän siir-
4512:           turvataanko uudelleenjärjestelyillä eri-   tyessä toisen kunnan tai kuntainliiton hoidetta-
4513:        tyishuoltopiirin Etelä-Karjalassa sijaitse-   vaksi (234/78). Sen mukaisesti viranhaltija tai
4514:        viin hoitopaikkoihin siirrettävienja Kuu-     työntekijä siirretään suostumuksellaan vastaan-
4515:        sankosken keskuslaitokseenjäävien poti-       ottavan kunnan tai kuntayhtymän vastaavaan
4516:        laiden asianmukainen hoito vai aiheutta-      tehtävään, jollei vastaanottavan kunnan kun-
4517:        vatko piirijaonjälkeen ilmenneet epäkoh-      nanvaltuusto tai kuntayhtymä painavista syistä
4518:        dat piirijaon toteuttamisen osalta valtio-    toisin päätä. Lain valmistelun yhteydessä on kat-
4519:        neuvoston ratkaisun uudelleenarvioin-         sottu, että vastaanottavana kunnalla tai kun-
4520:        tia?                                          tayhtymällä tulee harvoja poikkeustapauksia sil-
4521:                                                      mällä pitäen olla harkintavaltaa siitä, ottaako se
4522:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          palvelukseensa kaikki luovuttavan kunnan tai
4523: taen seuraavaa:                                      kuntayhtymän palveluksessa olevat siirtymisen
4524:                                                      edellytykset täyttävät henkilöt. Painavia syitä
4525:    Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/     henkilökunnan siirtymisen rajoittamiseen on
4526: 77) on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta           katsottu olevan olemassa silloin, kun vastaanot-
4527: 1978. Laissa säädetään erityishuollon antamises-      tavana kunnalla tai kuntayhtymällä ei ole ole-
4528: ta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta   massa vastaavaa tehtävää, johon henkilö siirret-
4529: on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehi-    täisiin, tai häntä ei muutoin voida sijoittaa muu-
4530: tysiässä saadun sairauden, vian tai vamman            hun tehtävään.
4531: vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada            Kymen erityishuoltopiiri neuvottelee tällä het-
4532: tarvitsemiaan palveluja.                              kellä Etelä-Karjalan kuntien kanssa työntekijöi-
4533:    Keskeisenä periaatteena laissa on siinä tarkoi-   den siirtämisestä kuntien palvelukseen. Pääosa
4534: tettujen palvelujen toissijaisuus. Kehitysvam-        työntekijöistä tultaneen siirtämään kuntien vas-
4535: maisten tulisi ensisijaisesti voida käyttää hyväk-    taaviin tehtäviin mainitun lain edellyttämällä ta-
4536: seen muun muassa yleisiä opetus- sekä sosiaali- ja    valla. Ratkaisu henkilökunnan siirtymisen osalta
4537: terveydenhuoltopalveluja. Laki on pääasiassa          tehdään yksittäistapauksittain vastaanottavan
4538: hallinnollinen puitelaki, jolla pyritään luomaan      kunnan tai kuntayhtymän toimesta lain edelly-
4539: tehokas hallinto-organisaatio kehitysvammais-         tykset huomioon ottaen.
4540: ten erityishuollon tarkoituksenmukaiseksi järjes-        Kymen läänin vuoden 1990 kehitysvamma-
4541: tämiseksi.                                            huollon ohjelmassa on tavoitteeksi asetettu lai-
4542:    Tarkoituksena on riittävien ja yhtäläisten eri-    tosvaltaisen palvelurakenteen muuttaminen avo-
4543:                                          1994 vp -   KK 757                                          3
4544: 
4545: huoltopainotteiseksi. Kehitysvammaisten palve-       huoltopiirien velvollisuuteen järjestää kehitys-
4546: lujen organisointi lisää kunnallista päätäntäval-    vammaisille edelleenkin lain edellyttämiä riittä-
4547: taa ja vastuuta kehitysvammaisten palvelujen         viä palveluja. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä
4548: järjestämisessä. Uudistus tehostaa myös sosiaali-    Kymen lääninhallitus tulevat seuraamaan piiri-
4549: ja terveydenhuollon alueellista yhteistyötä ja pa-   jaon vaikutuksia ja sen käytännön toteutumista
4550: rantaa hoidon porrastusta. Uudistuksen tavoit-       erityishuollon osalta. Edellä olevaan viitaten so-
4551: teena on myös pitkällä aikavälillä vähentää kehi-    siaali- ja terveysministeriö katsoo, että uusien
4552: tysvammaisten laitoshoidon käyttöä asetetun ta-      erityishuoltopiirien perustaminen Kymen lää-
4553: voitteen mukaisesti.                                 niin ei vaaranna kehitysvammahuollon tarkoi-
4554:     Kymen läänissä tapahtuva kehitysvamma-           tustaja tavoitteita eikä myöskään palvelujen saa-
4555: huollon uudistus ei vaikuta kuntien ja erityis-      tavuutta läänin alueella.
4556:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1994
4557: 
4558:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
4559: 4                                        1994 vp -    KK 757
4560: 
4561: 
4562: 
4563: 
4564:                                         Tili Riksdagens Talman
4565: 
4566:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           A vsikten är att tillräckliga och lika specialom-
4567: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        sorgstjänster skall tryggas i alla delar av landet
4568: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      och därför faller ansvaret för anordnandet av
4569: man M. Laukkanen undertecknade spörsmål nr            specialomsorger i sista hand på de offentliga
4570: 757:                                                  myndigheterna. Kommunerna i ett specialom-
4571:                                                       sorgsdistrikt är medlemmar i ett kommunalför-
4572:            Anser Regeringen att de åtgärder som       bund för specialomsorgsdistrikt som skall ordna
4573:        Kymmenedalens specialomsorgsdistrikt           den specialomsorg som stadgats vara kommu-
4574:        har vidtagit för att dra in tjänster och       nernas skyldighet, om inget annat föranleds av
4575:        befattningar samt omreglera verksamhe-         stadgandena i lagen angående specialomsorger
4576:        ten överensstämmer med vad som förut-          om utvecklingsstörda. Enligt statsrådets beslut
4577:        sätts i statsrådets beslut av den 24 augusti   av den 24 augusti 1994 om specialomsorgsdi-
4578:        1994 angående distriktsindelning, en an-       strikt (796/94) bildar både södra Karelen och
4579:        sökan av samkommunerna i södra Kare-           Kymmenedalen egna specialomsorgsdistrikt
4580:        len av den 5 mars 1994 och 1agen gällande      fr.o.m. den 1 januari 1995.
4581:        reg1ering av personalens ställning (234/           Personalen i ett specialomsorgsdistrikt berörs
4582:        78), och                                       vid förändringar av lagen om reglering av per-
4583:            kommer man genom omreg1eringar att         sonalens ställning då kommunal anstalt eller
4584:        säkerställa att de patienter inom specia1-     uppgift inom socialvården eller hälsovården
4585:        omsorgsdistriktet som skall överflyttas        övertages av annan kommun eller annat kom-
4586:        till vårdp1atser i södra Karelen och de        munalförbund (234/78). Enligt lagen över-
4587:        patienter som b1ir kvar vid centra1ansta1-     förs en tjänsteinnehavare eller arbetstagare om
4588:        ten i Kuusankoski får den vård de behö-        han samtycker till detta tili en motsvarande
4589:        ver, eller måste statsrådet ompröva sitt       uppgift i den mottagande kommunen, om inte
4590:        beslut på grund av de svårigheter som          den mottagande kommunens kommunfullmäk-
4591:        efter distriktsinde1ningen uppstått i sam-     tige eller samkommunen av vägande skäl beslu-
4592:        band med verkställandet av inde1ningen?        tar annorlunda. 1 samband med beredningen av
4593:                                                       lagen ansågs att den mottagande kommunen el-
4594:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ler samkommunen med tanke på några få un-
4595: anföra följande:                                      dantagsfall bör få ha rätt att pröva om den tar
4596:                                                       emot alla de personer som motsvarar förutsätt-
4597:    Lagen angående specialomsorger om utveck-          ningarna för överföring och är anställda vid
4598: lingsstörda (519/77) trädde i kraft den 1 januari     den överförande kommunen eller samkommu-
4599: 1978. 1 1agen stadgas om specia1omsorger om           nen. Vägande skäl för en begränsning av över-
4600: personer som på grund av medfödd eller i utveck-      föringen av personalen har ansetts existera då
4601: lingsåldern erhållen sjukdom, defekt eller skada      den mottagande kommunen eller samkommu-
4602: hämmats eller störts i sin utveckling eller sina      nen inte har någon motsvarande uppgift som
4603: psykiska funktioner och som inte med stöd av          den aktuella personen kan överföras till eller
4604: någon annan lag kan få de tjänster de behöver.        han i övrigt inte kan placeras i någon annan
4605:    Den centra1a principen i lagen är de avsedda       uppgift.
4606: tjänsternas sekundära natur. Utvecklingsstörda            Kymmenedalens specialomsorgsdistrikt för-
4607: bör i första hand kunna utnyttja bl.a. de allmän-     handlar för närvarande med kommunerna i söd-
4608: na utbildnings- samt social- och hälsovårdstjän-      ra Karelen om att arbetstagarna skall överföras
4609: sterna. Lagen är i huvudsak en administrativ          till kommunerna. Största delen av arbetstagarna
4610: ramlag genom viiken avsikten är att skapa en          torde bli överförda till motsvarande uppgifter i
4611: effektiv administrativ organisation för att speci-    kommunerna så som förutsätts i lagen. Den
4612: alomsorgerna om de utvecklingsstörda skall ord-       mottagande kommunen eller samkommunen
4613: nas på ett ändamålsenligt sätt.                       fattar från fall till fall beslut om överföring av
4614:                                          1994 vp -   KK 757                                         5
4615: 
4616: personalen med beaktande av förutsättningarna           Reformen av omsorgen om utvecklingsstörda
4617: i lagen.                                             i Kymmene län påverkar inte kommunernas och
4618:     I Kymmene läns program för omsorger om           specialomsorgsdistriktens skyldighet att alltjämt
4619: utvecklingsstörda för 1990 har ställts som mål att   ordna tillräckliga lagstadgade tjänster för ut-
4620: den anstaltscentrerade servicestrukturen mera        vecklingsstörda. Social- och hälsovårdsministe-
4621: skall koncentreras på öppenvård. Organisering-       riet samt länsstyrelsen i Kymmene län kommer
4622: en av tjänsterna får utvecklingsstörda ökar den      att följa upp verkningarna av distriktsindelning-
4623: kommunala beslutanderätten och det kommuna-          en och dess praktiska genomförande när det gäl-
4624: la ansvaret för anordnandet av tjänster för ut-      ler specialomsorger. Med hänvisning till det
4625: vecklingsstörda. Reformen effektiverar även det      ovanstående anser social- och hälsovårdsmi-
4626: regionala samarbetet inom social- och hälsovår-      nisteriet att inrättandet av nya specialomsorgs-
4627: den och förbättrar nivåstruktureringen. Målet        distrikt i Kymmene län inte äventyrar syftet med
4628: för reformen är även att på lång sikt enligt det     omsorgen om utvecklingsstörda eller dess mål
4629: uppställda målet minska användningen av an-          och inte heller tillgången på tjänster i länet.
4630: staltsvård för utvecklingsstörda.
4631:      Helsingforsden 14 december 1994
4632: 
4633:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
4634:                                                 1994 vp
4635: 
4636: Kirjallinen kysymys 758
4637: 
4638: 
4639: 
4640: 
4641:                                    Suhonen ym.: Kilpailuedellytysten turvaamisesta videoelokuvien
4642:                                       vuokraustoiminnassa
4643: 
4644: 
4645:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4646: 
4647:     Rautakirja-konsernilla on kilpailuviraston            Rautakirja Oy tytäryhtiöineen kieltäytyy
4648: selvityksen DNro 214/61/91 (annettu 24.7.1992)        myymästä videoelokuvia kilpaileville yhtiöille.
4649: mukaan määräävä markkina-asema videoeloku-            Kilpailuvirastossa on vireillä useita tutkinta-
4650: vien jakelussa Suomessa. Asiasta on tehty edus-       pyyntöjä Rautakirja-konsernin määräävän
4651: kunnan puhemiehelle kirjallinen kysymys n:o 44/       markkina-aseman mahdollisesta väärinkäyttä-
4652: 1991 vp, johon ministeri Pertti Salolainen on         misestä. Muut videomarkkinoilla toimivat liik-
4653: antanut kirjallisen vastauksen 7 päivänä kesä-        keet ovat tähän asti selviytyneet lähinnä Finn-
4654: kuuta 1991.                                           kino Oy:n maahantuomien videoelokuvien avul-
4655:     Määräävää markkina-asemaa hyväksi käyt-           la. Nyt kun myös Finnkino Oy kuuluu Rautakir-
4656: täen Rautakirja-konserni on nyttemmin saanut          ja-konserniin ja on lopettanut elokuvien toimit-
4657: yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikkien             tamisen Rautakirjan kanssa kilpaileville liikkeil-
4658: Yhdysvaltojen suurimpien elokuvastudioiden            le, on Rautakirja-konsernin ulkopuolisten video-
4659: tuottamien elokuvien jakelun haltuunsa Suo-           vuokraamaiden tilanne muodostunut kestämät-
4660: men videomarkkinoilla. Tällä hetkellä esimer-         tömäksi. Markkinat eivät toimi, kun Rautakirja-
4661: kiksi Universal Pictures-, Paramount Pictures-        konsernilla on mahdollisuus tytäryhtiöidensä
4662: ja Walt Disney -studioiden tuottamien eloku-          päätöksillä itse valita kilpailijansa. Aivan lähitu-
4663: vien videojakelu on keskittynyt Rautakirja-           levaisuudessa on odotettavissa alalla konkurssi-
4664: konsernin tytäryhtiölle nimeltä Oy Europa Vi-         kierre ja kilpailevien yritysten työntekijöiden
4665: sion Ab.                                              työttömyys.
4666:     Lokakuun 10 päivänä 1994 toteutetulla kau-            Kysymmekin, minkä kuvan Suomesta antaa
4667: palla Suomen ylivoimaisesti suurimman eloku-          ulkomailla se, että elokuvien levityksen toimiala,
4668: vateatteriketjun ja merkittävän videoelokuvien        joka on kulttuuripoliittisesti keskeisessä asemas-
4669: maahantuojan Finnkino Oy:n osake-enemmistö            sa, päästetään maassamme yhden konsernin mo-
4670: on siirtynyt Rautakirja Oy:n omistukseen. Tä-         nopoliksi. Onko eduskunta valmis hyväksy-
4671: män kaupan jälkeen voidaan puhua Suomeen              mään, että elokuvanjakelua koskevat päätökset
4672: syntyneestä elokuvamonopolista.                       tehdään yhdessä yksityisessä konsernissa?
4673:     Yhdysvalloissa, jonka kilpailulainsäädännöl-          Rautakirja-konsernin toiminta on EU:n kil-
4674: lä on Suomen vastaavaa lainsäädäntöä pidem-           pailudirektiivien vastaista ja siten ristiriidassa
4675: mät perinteet ja jonka maan tuottamien eloku-         niiden periaatteiden kanssa, joita Suomi on si-
4676: vien jakelusta on kysymys, elokuvamonopolin           toutunut noudattamaan allekirjoittaessaan Eu-
4677: syntyminen on tiukasti estetty kilpailulainsää-       roopan unionin liittymissopimuksen.
4678: dännöllisin toimin. On selvää, että Suomessa-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4679: kaan ei voi säilyä toimivia elokuvan markkinoita      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4680: monopolin oloissa. Koska liikkuva kuva on Yh-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4681: dysvaltojen kolmanneksi suurin vientituote ja         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4682: koska videojakelu on nykyisin elokuvayhtiöiden
4683: suurin tulonlähde, kyse on taloudellisesti erittäin             Tietääkö Hallitus, että Rautakirja-
4684: merkittävästä asiasta. Tämä tuli selvästi esille             konserni on saavuttanut elokuvamono-
4685: viimeksi GATT-neuvottelujen loppuvaiheissa,                  poliksi kutsuttavan aseman Suomen
4686: jolloin koko maailmankaupan vapauttaminen                    markkinoilla ja että konsernin tytäryh-
4687:  oli kariutua elokuvan levitysvapautta koskeviin             tiöt Oy Europa Vision Ab ja Finnkino Oy
4688: kauppapoliittisiin kysymyksiin.                              kieltäytyvät kaupankäynnistä video-
4689: 
4690: 240017
4691: 2                                   1994 vp -   KK 758
4692: 
4693: 
4694:       vuokrauksen vähittäismarkkinoilla kil-         videomarkkinoilla ja mitä Hallitus aikoo
4695:       pailevien yritysten kanssa, ja                 tehdä, että maamme noudattaa EU:n kil-
4696:          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         pailudirektiivejä kulttuuripoliittisesti tär-
4697:       terveen kilpailun turvaamiseksi Suomen         keällä elokuva-alalla?
4698: 
4699:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994
4700: 
4701:                   Hannu Suhonen                          Tina Mäkelä
4702:                                            1994 vp -   KK 758                                            3
4703: 
4704: 
4705: 
4706: 
4707:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4708: 
4709:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lukuisia selvityksiä sekä valittajilta että Oy Euro-
4710: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          pa Vision Ab:lta kuin my§s muilta videoeloku-
4711: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vien maahantuojilta sekä Aäni- ja kuvatallenne-
4712: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu Su-         tuottajat ry:ltä. Virasto on viimeksi 7.12.1994
4713: hosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kuullut Rautakirja Oy:n ja Oy Europa Vision
4714: n:o 758:                                               Ab:n edustajia.
4715:                                                           Kauppa- ja teollisuusministeriölle antamansa
4716:           Tietääkö Hallitus, että Rautakirja-          lausunnon mukaan kilpailuvirasto pyrkii saatta-
4717:        konserni on saavuttanut elokuvamono-            maan kilpailuedellytysten turvaamista videoelo-
4718:        poliksi kutsuttavan aseman Suomen               kuvien vuokraustoiminnassa koskevan selvitys-
4719:        markkinoilla ja että konsernin tytäryh-         työnsä loppuun joulukuun 1994 aikana. Sen pe-
4720:        tiöt Oy Europa Vision Ab ja Finnkino Oy         rusteella virasto ratkaisee, onko Rautakirja
4721:        kieltäytyvät kaupankäynnistä video-             Oy:llä tai sen tytäryhtiöllä Oy Europa Vision
4722:        vuokrauksen vähittäismarkkinoilla kil-          Ab:lla kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentissa
4723:        pailevien yritysten kanssa, ja                  tarkoitettu määräävä markkina-asema videoelo-
4724:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          kuvien maahantuonnissa, niiden tukkulevityk-
4725:        terveen kilpailun turvaamiseksi Suomen          sessä tai niiden vuokrauksessa vähittäismarkki-
4726:        videomarkkinoilla ja mitä Hallitus aikoo        noilla. Mikäli virasto katsoo, että yhtiöllä on
4727:        tehdä, että maamme noudattaa EU:n kil-          määräävä markkina-asema ao. markkinoilla, vi-
4728:        pailudirektiivejä kulttuuripoliittisesti tär-   rasto ratkaisee, onko yhtiö käyttänyt tätä ase-
4729:        keällä elokuva-alalla?                          maansa väärin. Virasto ratkaisee mm., onko yh-
4730:                                                        tiöllä ollut kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävät
4731:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           syyt pidättäytyä toimituksista Videofirma Ma-
4732: vasti seuraavaa:                                       kuuni- ketjun liikkeille tai soveltamalleen video-
4733:                                                        elokuvien pakettitarjonnalle tai hinnoittelukäy-
4734:    Kilpailuvirasto on 24.7.1992 antamassaan            tännölleen.
4735: päätöksessä todennut, että Rautakirja-yhtymäl-            Mikäli kilpailuvirasto katsoo, että kysymys on
4736: lä voitiin katsoa olevan määräävä markkina-ase-        määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä,
4737: ma videoelokuvien maahantuonnissa. Kilpailu-           virasto tekee kilpailunrajoituslain 8 §:ssä tarkoi-
4738: virasto on päätöksensä jälkeen seurannut video-        tetun esityksen kilpailuneuvostolle väärinkäytön
4739: elokuvien markkinoiden kehitystä.                      lopettamiseksi ja mahdollisen kilpailunrikkomis-
4740:    Kilpailuvirasto on pyytänyt ja saanut asiassa       maksun määräämiseksi.
4741: 
4742:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1994
4743: 
4744:                                                                            Ministeri Pertti Salolainen
4745: 4                                       1994 vp -   KK 758
4746: 
4747: 
4748: 
4749: 
4750:                                       Tili Riksdagens Talman
4751: 
4752:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    ställt k1agomå1 och av Oy Europa Vision Ab,
4753: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      andra videofi1msimportörer samt Finlands skiv-
4754: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-    och videoproducenter r.f. Verket har senast
4755: man Hannu Suhonen m.fl. undertecknade spörs-        7.12.1994 hört representanter för Rautakirja Oy
4756: må1 nr 758:                                         och Oy Europa Vision Ab.
4757:                                                        En1igt ett ut1åtande som konkurrensverket
4758:           Är Regeringen medveten om att Rau-        har avgett tili hande1s- och industriministeriet
4759:        takirjakoncernen har uppnått en ställ-       strävar verket efter att s1utföra sitt utrednings-
4760:        ning på den finska marknaden som kan         arbete i fråga om tryggandet av förutsättningar-
4761:        kallas filmmonopo1 och att koncernens        na för konkurrens i uthyrningen av videofi1mer
4762:        dotterbo1ag Oy Europa Vision Ab och          under december 1994. Utgående från denna ut-
4763:        Finnkino Oy vägrar bedriva hande1 med        redning avgör konkurrensverket om Rautakirja
4764:        företag som konkurrerar på deta1jhan-        Oy eller dess dotterbo1ag Oy Europa Vision Ab
4765:        de1smarknaden för videouthyrning, och        har en sådan dominerande ställning på markna-
4766:           vi1ka åtgärder har Regeringen för av-     den som avses i 3 § 2 mom. 1agen om konkur-
4767:        sikt att vidta för att trygga en sund kon-   rensbegränsningar när det gäller importen av
4768:        kurrens på 1andets videomarknad och          videofilmer, distributionen till grossister eller
4769:        vad tänker Regeringen göra för iaktta-       uthyrningen på deta1jhande1smarknaden. Om
4770:        gande av EU :s konkurrensdirektiv inom       konkurrensverket kommer till den s1utsatsen att
4771:        den ku1turpo1itiskt viktiga filmbran-        bo1aget har en dominerande ställning på mark-
4772:        schen?                                       naden i fråga, avgör verket om bo1aget har
4773:                                                     missbrukat denna ställning. Verket avgör bl.a.
4774:   Sam svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       om bo1aget har haft konkurrensrätts1igt godtag-
4775: anföra fö1jande:                                    bara skä1 att avhålla sig från 1everanser till Vi-
4776:                                                     deofirma Makuuni -kedjans affårer eller att till-
4777:    Konkurrensverket medde1ade 24.7.1994 ett         1ämpa paketanbud på videofilmer samt sin pris-
4778: bes1ut i vi1ket det konstaterade att Rautakirja-    sättningspraxis.
4779: koncernen kunde anses ha en dominerande ställ-         Anser konkurrensverket att det är fråga om
4780: ning på marknaden vad beträffar import av vi-       missbruk av en dominerande ställning på mark-
4781: deofilmer. Sedan dess har konkurrensverket fö1jt    naden, gör verket en framställning till konkur-
4782: utveck1ingen på videofi1msmarknaden.                rensrådet en1igt 8 § 1agen om konkurrensbegräns-
4783:    Konkurrensverket har begärt och fått ett fler-   ningar för att missbruket skall hindras och en
4784: ta1 redogöre1ser i frågan, både av dem som fram-    eventuell konkurrensbrottsavgift fastställas.
4785: 
4786:      Helsingforsden 14 december 1994
4787: 
4788:                                                                         Minister Pertti Salolainen
4789:                                                    1994vp
4790: 
4791: Kirjallinen kysymys 759
4792: 
4793: 
4794:                                      Suhonen ym.: Elokuvateosten levittämisen edellyttämästä oikeu-
4795:                                         denhaltijan suostumuksesta
4796: 
4797:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
4798: 
4799:     Voimassa olevan tekijänoikeuslain 23 §:n 3           ti ei ole hyväksyttävää, että yksi konserni voi
4800: momentti siinä muodossa, johon se lailla                 määrätä, onko Yhdysvalloissa tuotettujen eloku-
4801: 7.5.1993/418 on muutettu, säätää elokuvien teki-         vien videolainaus lainkaan sallittua Suomessa.
4802: jänoikeuden kulumisesta eli konsumentoitumi-                Yhdysvalloissa elokuvan oikeudenomistajana
4803: sesta seuraavaa: "Kun elokuvateos on julkaistu           ei ole videolevitykseen ryhtymisen jälkeen oi-
4804: tarjoamalla sen kappale myytäväksi, julkaisemi-          keutta rajoittaa laillisen elokuvakasetin hankki-
4805: sen käsittämiä elokuvateoksen kappaleita voi-            neen oikeutta vuokrata tai lainata kasettia. Onko
4806: daan levittää edelleen. Niitä ei kuitenkaan saa          oikein, että yhdysvaltalaisen oikeudenomistajan
4807: levittää yleisölle vuokraamalla tai siihen verrat-       oikeudet ovat laajemmat Suomessa kuin hänen
4808: tavalla oikeustoimena eikä lainaamaila ilman oi-         omassa kotimaassaan? Onko oikein, että yhdys-
4809: keudenhaltijan suosutumusta." (Ilmaisu "suosu-           valtalaisen oikeudenomistajan oikeudet ovat laa-
4810: tumusta" on lain ilmeinen painovirhe.)                   jemmat Suomessa, kuin mitä suomalaisen oikeu-
4811:     Rautakirja-konserni hallitsee tytäryhtiöiden-        denomistajan oikeudet ovat Yhdysvalloissa?
4812: sä Oy Europa Vision Ab:n ja Finnkino Oy:n                   Tekijänoikeuslain sanamuodon johdosta kil-
4813:  kautta Suomessa levitettävien elokuvien maa-            pailuvirasto ei voi tehokkaasti puuttua elokuva-
4814:  hantuontiporrasta markkinaosuudella, joka an-           monopolin haltijan kilpailunrajoitustoimenpi-
4815:  taa aiheen puhua Suomeen syntyneestä elokuva-           teisiin. EU-direktiivi 92/100/EEC,joka on annet-
4816:  monopolista. Rautakirja-konserni on itse maam-          tu 19 päivänä marraskuuta 1992, antaa kansalli-
4817:  me suurin videovuokraaja R-kioskien ja Koti-            selle parlamentille kulttuuripoliittisten syiden
4818:  katsomo-nimellä toimivan videovuokraamoket-             johdosta oikeuden rajoittaa tekijänoikeuden hal-
4819: jun kautta. Elokuvien maahantuontiportaan                tijan yksinoikeutta määrätä teoksensa lainaami-
4820:  hallinta antaa käytännössä konsernille erioikeu-        sesta ja vuokraamisesta. Suomeen syntynyt elo-
4821:  den määrätä, mitkä yritykset saavat kilpailla           kuvamonopoli on kansainvälisessä vertailussa
4822:  konsernin kanssa videoelokuvien vuokraus-               ainutlaatuinen ilmiö. Elokuvamonopolin rajoit-
4823:  markkinoilla. On selvää, että sanotunlainen             tamisessa tarvitaan nyt lainsäätäjän työtä.
4824:  markkinatilanne tarjoaa Rautakirja-konsernille              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4825:  mahdollisuuden käyttää väärin asemaansa elo-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4826:  kuvien levityksen monopolin haltijanaja kieltäy-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4827:  tyä myymästä videoelokuvakasetteja kilpailijoil-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4828:  leen. Julkisuudessa onkin esiintynyt tämänlaa-
4829:  tuisia väitteitä, jotka parhaillaan ovat kilpailuvi-              Tietääkö Hallitus, että tekijänoikeus-
4830:  raston selvitettävinä. Ilmeistä myös on, että Rau-             lain 23 §:n 3 momentin toinen lause nyky-
4831:  takirja-konsernin etu joutuu tulevaisuudessa ris-              muodossaan takaa elokuvamonopolin
4832:  tiriitaan kirjastolaitoksen edun kanssa - kon-                 haltijalle rajoittamattoman yksinoikeu-
4833:  sernin etu tuskin on, että kirjastot lainaavat ku-             den määrätä elokuvan vuokrauksesta ja
4834:  luttajille samoja elokuvakasetteja, joita konser-              lainauksesta Suomessa, ja
4835:  nin omat vähittäispisteet myyvät ja vuokraavat                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4836:  kuluttajille.                                                  ryhtyä tekijänoikeuslain 23 §:n 3 momen-
4837:      Kilpailupoliittisesti ei ole hyväksyttävää, että           tin toisen lauseen korjaamiseksi tai pois-
4838:  elokuvien vuokrauksen markkinajohtaja voi ty-                  tamiseksi voimassa olevasta lainsäädän-
4839:  täryhtiöidensä kautta valita itse vähittäismarkki-             nöstä?
4840:   noilla toimivat kilpailijansa. Kulttuuripoliittises-
4841:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994
4842: 
4843:                       Hannu Suhonen                               Tina Mäkelä
4844: 240017
4845: 2                                        1994 vp -   KK 759
4846: 
4847: 
4848: 
4849: 
4850:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4851: 
4852:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vuokrausdirektiivin mukaan yksinomaiseen
4853: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vuokrausoikeuteen ei voida kansallisessa lain-
4854: olette 28 päivänä marraskuuta 1994 päivätyn          säädännössä tehdä poikkeusta. Lakiehdotus vas-
4855: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         taa direktiivin sisältöä.
4856: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Hannu            Lisäksi direktiivi edellyttää eurooppalaisten
4857: Suhosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       elokuvien osalta, että myös esittäjien ja eloku-
4858: sen n:o 759:                                         vaan sisältyvien äänitteiden tuottajien lupa tarvi-
4859:                                                      taan vuokraukseen. Lain 45 ja 46 §:ään on ehdo-
4860:           Tietääkö Hallitus, että tekijänoikeus-     tettu tehtäväksi tätä vastaavat muutokset. Lisäk-
4861:        lain 23 §:n 3 momentin toinen lause nyky-     si lain 46 a §:ään ehdotetaan lisättäväksi direktii-
4862:        muodossaan takaa elokuvamonopolin             vin mukaisesti uusi elokuvatuottajan lähioikeus.
4863:        haltijalle rajoittamattoman yksinoikeu-       Myös elokuvatuottajan suostumus tarvitaan
4864:        den määrätä elokuvan vuokrauksesta ja         vuokraukseen.
4865:        lainauksesta Suomessa, ja                         Yksinomaista vuokrausoikeutta ei voida lain-
4866:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       säädännöllä rajoittaa, mutta sitä, miten oikeu-
4867:        ryhtyä tekijänoikeuslain 23 §:n 3 momen-      denhaltija näitä oikeuksia käyttää, voidaan tar-
4868:        tin toisen lauseen korjaamiseksi tai pois-    kastella kilpailuoikeuden perusteella.
4869:        tamiseksi voimassa olevasta lainsäädän-
4870:        nöstä?
4871:                                                                        Elokuvien lainaus
4872:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
4873: taen seuraavaa:                                         Nykyisen tekijänoikeuslain 23 §:n 3 momentin
4874:                                                      nojalla elokuvateoksen lainaamiseen yleisölle
4875:                      Yleistä
4876:                                                      tarvitaan tekijöiden lupa. Tekijänoikeuskomitea
4877:    Hallitus antoi 4 päivänä marraskuuta 1994         ehdotti V mietinnössään (Komiteanmietintö
4878: esityksen eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain      1990:31) lainaustoiminnan edellyttämien lupien
4879: muuttamisesta ja oikeudesta valokuvaan anne-         hankkimista helpotettavaksi ns. sopimuslisenssi-
4880: tun lain kumoamisesta (HE 287). Esitykseen si-       säännöksellä. Tekijänoikeustoimikunta, jonka
4881: sältyvät ehdotukset niistä muutoksista, jotka ai-    tehtävänä oli komitean ehdotusten jatkovalmis-
4882: heutuvat vuokraus- ja lainausoikeuksista sekä        telu, katsoi mietinnössään (opetusministeriön
4883: tietyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista henki-     työryhmien muistioita 1994: 19), että elokuvien
4884: sen omaisuuden alalla annetusta neuvoston di-        lainaus kirjastoissa on viime vuosina kehittynyt
4885: rektiivistä (vuokrausdirektiivi, 92/100/ETY). Li-    tyydyttävästi nykyiseen vapaaseen sopimuskäy-
4886: säksi esityksessä ehdotetaan muun muassa teki-       täntöön perustuvan järjestelmän pohjalta, joten
4887: jänoikeuslain tekijänoikeuden rajoituksia koske-     nykyisessä tilanteessa ei ole syytä muuttaa voi-
4888: vat 2luvun säännöksetjärjestettäviksi uudelleen.     massa olevaa sääntelyä.
4889: Rajoitussäännöksiin ehdotetaan samalla eräitä           Vuokrausdirektiivin 2 ja 9 artiklan lähtökoh-
4890: muutoksia, jotka perustuvat aiemmin annettui-        tana on, että tekijöillä ja lähioikeuksien haltijoil-
4891: hin tekijänoikeuskomitean mietintöihin.              la on yksinomainen lainausoikeus. Tästä yksin-
4892:                                                      oikeudesta voidaan 5 artiklan mukaan poiketa,
4893:                                                      kunhan elokuvien tekijöille maksetaan korvaus
4894:                 Elokuvien vuokraus
4895:                                                      lainauksesta.
4896:    Voimassa olevan tekijänoikeuslain 23 §:n 3           Ottaen huomioon aiemman kotimaisen lain-
4897: momentin mukaan elokuvateoksen vuokraami-            valmistelun ja vuokrausdirektiivin säännökset
4898: seen yleisölle tarvitaan elokuvan tekijöiden lupa.   elokuvien lainausta koskeva sääntely ehdotetaan
4899: Edellä mainittuun esitykseen sisältyvä ehdotus       säilytettäväksi ennallaan edellä mainitussa halli-
4900: 19 §:n 2 momentiksi vastaa sisällöltään voimassa     tuksen esityksessä. Tätä koskeva säännös sisäl-
4901: olevaa lakia.                                        tyy ehdotetun 19 §:n 3 momenttiin, joka vastaa
4902:                                           1994 vp -   KK 759                                         3
4903: 
4904: nykyistä 23 §:n 3 momenttia. Tämä vastaa mui-         jestelmän toimivuutta. Mikäli lupien hankkimi-
4905: den pohjoismaiden ratkaisuja.                         nen aiheuttaa huomattavia ongelmia kirjastojen
4906:   Hallitus tulee seuraamaan myös jatkossa elo-        toiminnalle, voidaan asia ottaa uudelleen arvioi-
4907: kuvien kirjastolainauksen kehitystä ja lisenssijär-   tavaksi.
4908: 
4909:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1994
4910: 
4911:                                                                Ministeri Tytti /sohookana-Asunmaa
4912: 4                                        1994 vp -   KK 759
4913: 
4914: 
4915: 
4916: 
4917:                                        Tili Riksdagens Talman
4918: 
4919:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Enligt uthyrningsdirektivet kan man inte göra
4920: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      undantag från den uteslutande uthyrningsrätten i
4921: 28 november 1994 till vederbörande medlem av         den nationella lagstiftningen. Lagförslaget mot-
4922: statsrådet översänt följande av riksdagsman          svarar innehållet i direktivet.
4923: Hannu Suhonen m.fl. undertecknade spörsmål              Dessutom förutsätter direktivet i fråga om eu-
4924: nr 759:                                              ropeiska filmer att även de utövande konstnärer-
4925:                                                      nas och de i filmen ingående fonogramproducen-
4926:           Är Regeringen medveten om att den          ternas tillstånd behövs vid uthyrning. I lagens 45
4927:        andra satsen i 23 § 3 mom. upphovsrätts-      och 46 §§ föreslaås motsvarande ändringar. Vi-
4928:        lagen i sin nuvarande utformning i Fin-       dare föreslås att till lagens 46 a § fogas en ny
4929:        land garanterar innehavaren av ett film-      närstående .rättighet för filmproducenten enligt
4930:        monopol obegränsad ensamrätt att be-          direktivet. A ven filmproducentens samtycke be-
4931:        stämma om uthyrning och utlåning av en        hövs för uthyrning.
4932:        film, och                                        Den uteslutande uhyrningsrätten kan inte be-
4933:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      gränsas genom lagstiftning, men sättet på vilket
4934:        för att andra satsen i 23 § 3 mom. upp-       rättsinnehavaren åberopar dessa rättigheter kan
4935:        hovsrättslagen skall korrigeras eller av-     granskas på basis av konkurrensrätten.
4936:        lägsnas från gällande lagstiftning?
4937:                                                                      Utlåning av filmer
4938:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-
4939: ra följande:                                            Med stöd av 23 § 3 mom. som gäller upphovs-
4940:                     Allmänt                          rättslag behövs tillstånd av upphovsmännen för
4941:                                                      utlåning av filmverk till allmänheten. I sitt V
4942:    Regeringen avlät den 4 november en proposi-       betänkande 1990:31 föreslog upphovsrättskom-
4943: tion till riksdagen med förslag tilllag om ändring   mitten att anskaffningen av de tillstånd som ut-
4944: av upphovsrättslagen och upphävande av lagen         låningsverksamheten förutsätter skulle underlät-
4945: om rätt till fotografisk bild (RP 287). I proposi-   tas genom ett stadgande om s.k. avtalslicens.
4946: tionen ingick förslag om de ändringar som rådets     Upphovsrättskommissionen som har till uppgift
4947: direktiv om uthyrnings- och utlåningsrättighe-       att fortsätta beredningen av kommittens förslag
4948: terna och om vissa upphovsrätten närstående          ansåg i sitt betänkande (promemorior av under-
4949: rättigheter inom den intellektuella egendomens       visningsministeriets arbetsgrupper 1994: 19) att
4950: område (uthyrnings- och utlåningsdirektivet 92/      utlåningen av filmer på bibliotek under de senas-
4951: 100/EEG). Vidare föreslås i propositionen bland      te åren utvecklat sig tillfredsställande utgående
4952: annat att stadgandena i 2 kap. upphovsrättslagen     från ett system som baserar sig på fri avtalspraxis,
4953: som gäller inskränkningar i upphovsrätten skall      varför det i nuvarande situation inte är skäl att
4954: omarbetas. Till dessa stadganden föreslås samti-     ändra gällande reglering.
4955: digt vissa ändringar som grundar sig på tidigare        Utgångspunkten i artike12 och 9 i uthyrnings-
4956: betänkanden av upphovsrättskommitten.                direktivet är att upphovsmännen och innehavar-
4957:                                                      na av de närstående rättigheterna har en uteslu-
4958:                Uthyrning av filmer                   tande utlåningsrätt. Från denna ensamrätt kan
4959:                                                      man enligt artikel 5 göra undantag, om filmens
4960:    Enligt gällande 23 § 3 mom. upphovsrättsla-       upphovsmän får ersättning för utlåningen.
4961: gen behövs för uthyrning av ett filmverk till all-      Med hänsyn till den tidigare inhemska lagbe-
4962: mänheten tillstånd av filmens upphovsmän. F ör-      redningen och bestämmelserna i uthyrningsdi-
4963: slaget som ingår i 19 § 2 mom. i tidigare nämnda     rektivet föreslås att regleringen i fråga om utlå-
4964: proposition motsvarar till innehållet gällande       ning av filmer bibehålls oförändrad i tidigare
4965: lag.                                                 nämnda proposition. Ett motsvarande stadgan-
4966:                                         1994 vp -   KK 759                                        5
4967: 
4968: de ingår i den f0res1agna 19 § 3 mom., som mot-     ning av filmer och funktionsdugligheten i licen-
4969: svarar gällande 23 § 3 mom. Detta motsvarar de      cieringssystemet. Om anskaffningen av tillstånd
4970: övriga nordiska 1ändernas åtgärder.                 ger upphov till stora prob1em för bibliotekens
4971:    Regeringen kommer även i fortsättningen att      verksamhet kan saken tas upp tili omprövning.
4972: fö1ja utvecklingen när det gäller biblioteksutlå-
4973: 
4974:      Helsingfors den 15 december 1994
4975: 
4976:                                                              Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
4977:                                                1994 vp
4978: 
4979: Kirjallinen kysymys 760
4980: 
4981: 
4982: 
4983: 
4984:                                   Tennilä: Moottorikeikkojen vakuutusmaksujen määräytymisestä
4985: 
4986: 
4987: 
4988:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4989: 
4990:    Moottorikeikkojen vakuutusmaksut puhutta-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4991: vat etenkin pohjoisessa, jossa keikkoja on paljon.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4992: Vaatimus siitä, että keikkojen vakuutusta mää-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4993: rättäessä otetaan huomioon kelkan sylinteriko-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4994: ko, käyttötarkoitus ja myös käyttöaika vuodes-
4995: sa, on perusteltu. Moottorikeikkojen koko ja                   Mihin lainsäädäntötoimiin Hallitus
4996: käyttötarkoitus näet vaihtelee suuresti. Myös               aikoo ryhtyä, jotta moottorikeikkojen
4997: käyttöaika voi olla hyvinkin eripituinen. On kel-           vakuutukset määrätään oikeudenmukai-
4998: kanomistajia, joilla on tarvetta käyttää keikkaa            sesti kelkan koon, vuotuisen käyttöajan
4999: vain muutamana päivänä talvessa esimerkiksi                 ja myös käyttötarkoituksen perusteella?
5000: metsänhoitotöissä.
5001: 
5002:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994
5003:                                          Esko-Juhani Tennilä
5004: 
5005: 
5006: 
5007: 
5008: 240017
5009: 2                                         1994 vp -   KK 760
5010: 
5011: 
5012: 
5013: 
5014:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5015: 
5016:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       keen liikennevakuutusmaksut ovat periaatteessa
5017: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vakuutusyhtiöiden itsensä määrättävissä tietty-
5018: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      jen laissa säädettyjen yleisten normien puitteissa.
5019: le jäsenelle kansanedustaja Tennilän näin kuulu-      Liikennevakuutusmaksujen on lakiehdotuksen
5020: van kirjallisen kysymyksen n:o 760:                    18 §:n mukaan oltava turvaavasti laskettuja, ja
5021:                                                       niiden on oltava kohtuullisessa suhteessa vakuu-
5022:           Mihin lainsäädäntötoimiin Hallitus          tuksista aiheutuviin kustannuksiin nähden.
5023:        aikoo ryhtyä, jotta moottorikeikkojen          Maksujen on myös yleensä oltava suuremmat
5024:        vakuutukset määrätään oikeudenmukai-           niistä vakuutuksista, joista on jouduttu maksa-
5025:        sesti kelkan koon, vuotuisen käyttöajan        maan korvausta, kuin muista. Ministeriö ei
5026:        ja myös käyttötarkoituksen perusteella?        myöskään enää voi antaa määräyksiä vakuutus-
5027:                                                       maksujen laskennassa noudatettavasta riskien
5028:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          luokittelusta. Lakiehdotuksessa on katsottu
5029: vasti seuraavaa:                                      mahdolliseksi ainoastaan antaa määräyksiä va-
5030:                                                       kuutusten ja vahinkojen tilastoinuin perusteena
5031:     Moottorikelkat ovat 31.10.1994 asti kuulu-        olevasta riskien luokittelusta sekä bonusjärjestel-
5032: neet niin sanottuihin kilpivakuutettaviin ajoneu-     mästä. Uusien säännöksien on tarkoitus tulla
5033: voihin, joiden vuosittainen vakuutusmaksu on          voimaan heti kun laki on annettu ja hyväksytty
5034: sama riippumatta esimerkiksi kelkan koosta tai        eli mahdollisesti jo ensi vuoden alusta.
5035: käyttötarkoituksesta. Moottorikelkat tulivat re-          Sen varalta, ettei edellä mainittu lain muutos
5036: kisteröintivelvollisuuden piiriin 1.11.1994. Re-      tule voimaan heti vuoden 1995 alusta, liikenne-
5037: kisteröinnin aikaansaamisen eräänä tavoitteena        vakuutuskeskus on hakenut sosiaali- ja terveys-
5038: oli moottorikeikkojen liikennevakuutusjärjestel-      ministeriön vahvistusta vuoden 1995 alusta voi-
5039: män kehittäminen siinä esiintyneiden epäkohtien       maan tulevaksi viitetariffiksi. Siinä ehdotetaan
5040: vuoksi vastaamaan muiden rekisteröitävien ajo-        moottorikeikkojen vakuutusmaksun porrasta-
5041: neuvojen liikennevakuutusjärjestelmää. Rekiste-       mista moottorin tilavuuden perusteella kolmeen
5042: röinti mahdollistaa luotettavin perustiedoin va-      luokkaan. Keikkojen käyttötarkoituksen mu-
5043: hinkoihinja vakuutusmaksuihin vaikuttavien eri        kaan ehdotetaan vakuutusmaksujen porrasta-
5044: tekijöiden tutkimisen. Suurempi vakuutuskanta         mista siten, että vuokrattavien keikkojen maksu
5045: mahdollistaa myös ryhmän sisällä maksuperus-          ehdotetaan 1,55-kertaiseksi muiden keikkojen
5046: teiden eriyttämisen sekä keikkojen teknisten          maksuun verrattuna. Ensi vuodelle haetussa yh-
5047: erojen ja vahinkoriskien huomioon ottamisen.          teistariffissa ei ole ehdotettu seisonta-ajan hyvi-
5048: Tällöin voidaan myös ottaa harkittavaksi sei-         tyksen käyttöönottamista, koska seisonta-ajan
5049: sonta-aikajärjestely ja bonusjärjestelmän käyt-       valvonta on hankalaa. Moottorikeikka on lisäksi
5050: töönotto.                                             luonteeltaan ajoneuvo, jota käytetään vain osan
5051:     Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa voi-     vuotta, ja tällöin jouduttaisiin jokaisesta kelkas-
5052: massa olevan liikennevakuutuslain mukaan va-          ta tekemään ilmoitukset seisonta-ajan alkamises-
5053: kuutusyhtiön hakemuksesta vuosittain liikenne-        ta ja loppumisesta, mikä taas nostaa vakuutuk-
5054: vakuutusmaksujen perusteet. Eduskunnan käsi-          sen hoitokuluja ja sitä kautta vakuutusmaksua.
5055: teltävänä olevan hallituksen esityksen n:o 316        Uudet perusteet ovat kuitenkin voimassa vain
5056: mukaan vakuutusmaksujen vahvistamismenet-             siihen asti, kun mainittu liikennevakuutuslain
5057: tely poistetaan, kun liikennevakuutuslaki sopeu-      muutos tulee voimaan. Tämän jälkeen vakuutus-
5058: tetaan EY:n kolmanteen vahinkovakuutusdirek-          yhtiöt hinnoittelevat itsenäisesti omat tuotteen-
5059: tiiviin. Direktiivi kieltää jäsenvaltioita antamas-   sa,ja tällöin on mahdollista, että joku yhtiö ottaa
5060: ta säännöksiä, joissa vaaditaan vakuutusmaksu-        käyttöön myös moottorikeikkojen seisonta-
5061: jen ennalta hyväksymistä. Lain muutoksen jäi-         aikajärjestelmän.
5062:                                         1994 vp -   KK 760                                          3
5063: 
5064:    Hallitus pitää tärkeänä moottorikeikkojen lii-   seen niillä keinoilla, jotka Euroopan yhteisöjen
5065: kennevakuutusjärjestelmän kehittämistä muiden       säännöksiin sopeutettu liikennevakuutuslaki
5066: rekisteröityjen ajoneuvojen liikennevakuutusjär-    sallii.
5067: jestelmää vastaavaksi ja pyrkii tähän tavoittee-
5068: 
5069:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1994
5070: 
5071:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
5072: 4                                          1994 vp -   KK 760
5073: 
5074: 
5075: 
5076: 
5077:                                          Tili Riksdagens Talman
5078: 
5079:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       bestämmas av försäkringsbolagen själva inom
5080: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ramen för vissa normer som stadgats i lagen.
5081: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Enligt lagförslagets 18 § skall trafikförsäkrings-
5082: man Tennilä undertecknade spörsmål nr 760:             premierna vara räknade på ett betryggande sätt
5083:                                                        och de skall stå i rimlig proportion till de kostna-
5084:          Vilka lagstiftningsåtgärder ämnar Re-         der som förorsakas av försäkringarna. Premier-
5085:        geringen vidta för att försäkringar för         na skall i allmänhet vara större för de försäkring-
5086:        motorkälkar fastställs på ett rättvist sätt     ar som man b1ivit tvungen att betala ersättning
5087:        på basis av kälkens storlek, den årliga         för än för andra. Ministeriet kan inte heller läng-
5088:        brukstiden och även bruksändamålet?             re meddela föreskrifter om den k1assificering a v
5089:                                                        risker som skall iakttas vid beräkningen av för-
5090:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          säkringspremier. I 1agförs1aget har ansetts att det
5091: anföra följande:                                       är möjligt att meddela föreskrifter endast vid
5092:                                                        k1assificeringen av risker som utgör grunden för
5093:    Motorkälkarna hörde fram till 31.10.1994 till       statistikföringen av försäkringar och o1ycksfall
5094: s.k. sköldförsäkrade fordon vilkas årliga försäk-      samt om bonussystemet. Avsikten är att de nya
5095: ringspremie är den samma oberoende av t.ex.            stadgandena träder i kraft så snart 1agen har
5096: kä1kens storlek eller bruksändamål. Registre-          givits och stadfåsts, dvs. eventuellt redan från
5097: ringsskyldigheten för motorkälkar trädde i kraft       början av nästa år.
5098: 1.11.1994. En målsättning för inledandet av re-           För den händelse att ovan nämnda 1agändring
5099: gistreringen var utvecklande av trafikförsäk-          inte träder i kraft genast i början av 1995 har
5100: ringssystemet på grund av de missförhållanden          trafikförsäkringscentra1en ansökt om att socia1-
5101: som fanns i det att motsvara trafikförsäkrings-        och hä1sovårdsministeriet fastställer en referens-
5102: systemet för andra fordon som skall registreras.       tariff som träder i kraft från början av 1995. I den
5103: Registreringen gör det möjligt att med tillförlitli-   föres1ås att försäkringspremien för motorkälkar
5104: ga grunduppgifter undersöka olika faktorer som         graderas på basis av motorns storlek i tre k1asser.
5105: inverkar på skador och försäkringspremier. Ett         Det föres1ås att försäkringspremierna graderas
5106: större försäkringsbestånd möjliggör även indivi-       en1igt kälkarnas bruksändamå1 så att premien för
5107: dualisering av betalningsgrunderna inom grup-          kä1kar som hyrs ut är 1,55 gånger så stor jämfört
5108: pen samt beaktande av de tekniska skillnaderna         med premien för andra kälkar. I den samtariff
5109: mellan kälkarna och olycksriskerna för dem.            som ansökts för nästa år har inte föres1agits
5110: Härvid kan man även ta tili prövning ibrukta-          ibruktagande av gottgöre1se för liggetider efter-
5111: gandet av liggetidsarrangemang och bonussys-           som det är svårt att övervaka liggetiden. En mo-
5112: tem.                                                   torkä1ke är dessutom till karaktären ett fordon
5113:    Social- och hälsovårdsministeriet fastställer       som används endast en del av året och härvid
5114: enligt den gällande trafikförsäkringslagen på an-      skulle man b1i tvungen att för varje kälke göra
5115: sökan av försäkringsbolagen grunderna för de           anmä1an om då 1iggetiden börjar och s1utar vi1ket
5116: årliga trafikförsäkringspremierna. Enligt reger-       igen höjer kostnaderna för skötseln av försäk-
5117: ingens proposition nr 316 som behandlas av riks-       ringen och via detta försäkringspremierna. De
5118: dagen avlägsnas förfarandet med fastställande          nya grunderna är dock i kraft endast tills ovan
5119: av försäkringspremierna då trafikförsäkringsla-        nämnda ändring av trafikförsäkrings1agen trä-
5120: gen anpassas till EG:s tredje skadeförsäkringsdi-      der i kraft. Efter detta prissätter försäkrings-
5121: rektiv. Direktivet förbjuder medlemsstaterna att       bo1agen sjä1vständigt sina egna produkter och
5122: utfårda stadganden i vilka krävs förhandsgod-          härvid är det möjligt att något bolag även börjar
5123: kännande av försäkringspremier. Efter lagänd-          utnyttja systemet med liggetider för motorkä1-
5124: ringen kan trafikförsäkringspremierna i princip        kar.
5125:                                         1994 vp -   KK 760                                        5
5126: 
5127:    Regeringen anser det viktigt att trafikförsäk-   detta mål med de medel som trafikförsäkringsla-
5128: ringssystemet för motorkälkar utvecklas så att      gen som anpassats till Europeiska gemenskaper-
5129: det motsvarar trafikförsäkringssystemet för an-     nas stadganden tillåter.
5130: dra registrerade motorfordon och eftersträvar
5131: 
5132:      Helsingforsden 19 december 1994
5133: 
5134:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
5135:                                                  1994vp
5136: 
5137: Kirjallinen kysymys 761
5138: 
5139: 
5140: 
5141: 
5142:                                     0. Rehn: ED-asioiden valmistelunjärjestämisestä
5143: 
5144: 
5145: 
5146:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5147: 
5148:    Jotta Suomen kansallinen edunvalvonta ja            mahdollisen tulevan Eurooppa-ministerin alai-
5149: ED-politiikan linjaaminen onnistuisi parhaalla         suuteen?
5150: mahdollisella tavalla, on ED-asioiden valmiste-            Jaostojen heikkous näyttää myös johtavan sii-
5151: lun oltava kaikin puolin tehokastajaasiantunte-        hen, että todellinen valta on ED-sihteeristöllä.
5152: vaa. Käytössä oleva valmistelukoneisto perustuu        Kuitenkaan ED-sihteeristöllä ei välttämättä ole
5153: 55 jaostoon, jotka valmistelevat Suomen kan-           riittävää yleistä yhteiskunnallis-taloudellista
5154: nanmuodostusta ED-asiain komitealle ja ED-             asiantuntemusta, joka on menestyksellisen edun-
5155: ministerivaliokunnalle. Valmistelutyötä koordi-        valvonnan edellytys. Tältäkään kannalta asiain-
5156: noi ulkoasiainministeriöön sijoitettu ED-sihtee-       tila ei ole tyydyttävä.
5157: ristö.                                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5158:    Tällainen ED-asioiden valmistelukoneisto on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5159: kuitenkin osoittautunut raskaaksi, byrokraatti-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5160: seksi ja välistä jopa turhaksi. Jaostoja on ilmei-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5161: sesti liikaaja ne ovat liian sektoroituja verrattuna
5162: esimerkiksi Tanskaan, joka selviää noin 20 jaos-                 Aikooko valtioneuvosto tehostaa ED-
5163: tolla. Myös ED-asiain komitean työskentelyä                   asioiden valmistelua hallinnossa siten,
5164: kohtaan on esitetty ilmeisen perusteltua arvoste-             että valmistelevien jaostojen määrää su-
5165: lua. Parlamentaarisen ohjauksen kannalta voi-                 pistetaan, että ED -sihteeristö siirretään
5166: daan myös kysyä, onko ulkoministeriö oikea si-                valtioneuvoston kansliaan ja että halli-
5167: joituspaikka ED-sihteeristölle. Pitäisikö ED-sih-             tukseen nimitetään Eurooppa-ministeri
5168: teeristö paremminkin sijoittaa valtioneuvoston                vastaamaan ED-asioiden valmistelusta?
5169: kansliaan pääministerin esikunnan yhteyteen ja
5170: 
5171:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994
5172: 
5173:                                                 Olli Rehn
5174: 
5175: 
5176: 
5177: 
5178: 240017
5179: 2                                        1994 vp -   KK 761
5180: 
5181: 
5182: 
5183: 
5184:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5185: 
5186:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Jo väliaikaisen järjestelmän peruslähtökohta-
5187: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        na on ollut, että toimivalta ja vastuu ED-asioiden
5188: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      seurannasta ja Suomen kannanottojen määritte-
5189: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja 0. Rehnin       lystä on asianomaisilla viranomaisilla. Kysyjän
5190: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 761:        käsitys, että ED-asioissa todellinen valta olisi
5191:                                                      ED-sihteeristöllä, on virheellinen.
5192:           Aikooko valtioneuvosto tehostaa ED-           Tarkoitus on selkeyttää toimivaltaisten viran-
5193:        asioiden valmistelua hallinnossa siten,       omaisten ja koordinointijärjestelmän suhdetta
5194:        että valmistelevien jaostojen määrää su-      edelleen. Tämä ja yhteensovittamisjärjestelmän
5195:        pistetaan, että ED-sihteeristö siirretään     tarpeellisqus eivät ole keskenään ristiriidassa,
5196:        valtioneuvoston kansliaan ja että halli-      minkä kaikki osapuolet ovat tunnustaneet.
5197:        tukseen nimitetään Eurooppa-ministeri             Kysyjän mainitsema valmistelujaostojen suuri
5198:        vastaamaan ED-asioiden valmistelusta?         määrä on koettu ongelmaksi, ja niiden määrää
5199:                                                      tullaan vähentämään. Tämä tai ED-sihteeristön
5200:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sijaintipaikka, joka hallituksen mielestä on luon-
5201: vasti seuraavaa:                                     tevimmin ulkoasiainministeriö, ei kuitenkaan ole
5202:                                                      ongelman ydin. Perusonge1ma on, että ED :n vaa-
5203:    ED-asioiden hallinnointia ja koordinointia        timaan uuteen toimintakulttuuriin totuttautumi-
5204: koskeva väliaikainen, huomioitsijavaihetta var-      nen vaatii vielä aikaa. Tämä ongelma poistuu
5205: ten luotu järjestelmä pystytettiin kesäkuun lopul-   jäsenyyden myötä aikanaan itsestään.
5206: la 1994. Jo tuolloin todettiin, että järjestelmän        Hallituksen käsityksen mukaan kysymys eril-
5207: toimintaa arvioidaan ja sitä kehitetään ennen        lisen Eurooppa-ministerin nimittämisestä on
5208: jäsenyyden toteutumista.                             1uontevinta ratkaista seuraavan hallituksen
5209:    Järjestelmästä on kerätty kokemuksia noin         muodostamisen yhteydessä. Nykyisen hallituk-
5210: puolen vuoden ajan, ja sen puutteita ja sitä kos-    sen työnjakoa ei ole tarkoituksenmukaista muut-
5211: kevia parannusehdotuksia on käsitelty useissa        taa näin lähellä vaalikauden päättymistä.
5212: ED-komitean kokouksissa. ED-ministerivalio-
5213: kunta on keskustellut asiasta virkamiestasolla
5214: tehtyjen ehdotusten pohjalta.
5215: 
5216:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1994
5217: 
5218:                                                                             Pääministeri Esko Aho
5219:                                           1994 vp -   KK 761                                           3
5220: 
5221: 
5222: 
5223: 
5224:                                         Tili Riksdagens Talman
5225: 
5226:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Redan i fråga om det tillfålliga systemet har
5227: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        den grundläggande utgångspunkten varit att be-
5228: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      fogenheterna och ansvaret när det gäller uppfölj-
5229: man 0. Rehn undertecknade spörsmål nr 761:            ningen av EU-ärenden och utformandet av Fin-
5230:                                                       lands ställningstaganden finns hos de behöriga
5231:                                                       myndigheterna. Spörsmålsställarens uppfatt-
5232:           Har statsrådet för avsikt att effektivera   ning, dvs. att de faktiska befogenheterna i EU-
5233:        beredningen av EU-ärenden inom för-            ärendena finns hos EU-sekretariatet, är felaktig.
5234:        valtningen så att antalet beredningssek-          Avsikten är att ytterligare klarlägga förhållan-
5235:        tioner minskas, att EU-sekretariatet           det mellan de behöriga myndigheterna och koor-
5236:        överförs tili statsrådets kansli och att i     dineringssystemet. Detta står inte i strid med
5237:        regeringen utnämns en europaminister           behovet av ett samordningssystem, vilket alla
5238:        som ansvarar för beredningen av EU-            parter är överens om.
5239:        ärenden?                                          Det stora antalet beredningssektioner som
5240:                                                       spörsmålsställaren nämner har ansetts vara ett
5241:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         problem, och deras antal kommer att minskas.
5242: anföra följande:                                      Varken detta eller frågan om var man skall ha
5243:                                                       EU-sekretariatet, vars naturliga plats enligt re-
5244:    Det tillfålliga system för administration och      geringen är utrikesministeriet, utgör dock pro-
5245: koordinering av EU-ärenden som skapats för            blemets kärna. Det grundläggande problemet är
5246: observatörsskedet togs i bruk i slutet av juni        att det tar tid att vänja sig vid den nya verksam-
5247: 1994. Redan då fastslogs att systemet kommer att      hetskultur som EU förutsätter. Detta problem
5248: utvärderas och utvecklas innan medlemskapet           försvinner i sinom tid av sig självt i och med
5249: förverkligas.                                         medlemskapet.
5250:    Erfarenheter av systemet har samlats under ca         Regeringen anser att frågan om utnämnande
5251: ett halvt års tid, och bristerna i systemet och       av en särskild europaminister naturligast löses i
5252: förslag tili förbättringar av det har behandlats      samband med att nästa regering bildas. Det är
5253: vid flera av EU-kommittens sammanträden. EU-          inte ändamålsenligt att ändra arbetsfördelningen
5254: ministerutskottet har diskuterat saken utgående       inom den nuvarande regeringen så nära valperio-
5255: från förslag som utarbetats på tjänstemannanivå.      dens slut.
5256: 
5257:      Helsingforsden 20 december 1994
5258: 
5259:                                                                              Statsminister Esko Aho
5260:                                                   1994 vp
5261: 
5262: Kirjallinen kysymys 762
5263: 
5264: 
5265: 
5266: 
5267:                                     Pulliainen: Arvonlisäverotuksen taloudellisista vaikutuksista Suo-
5268:                                          men liittyessä Euroopan unioniin
5269: 
5270: 
5271:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5272: 
5273:    Eduskunnassa käydyssä keskustelussa on                  Sanotulla on erityistä merkitystä siinä katsan-
5274: käynyt selväksi, että arvonlisäverotukseen on           nossa, että ED-jäsenyyden aiheuttamia kustan-
5275: siirrytty ED-jäsenyyttä silmällä pitäen ja sen          nusvaikutuksia arvioitaessa arvonlisäverotuksen
5276: edellyttämänä. Tämä kävi ilmi myös hallituksen          osuuteen ei virallisiksi luonnehdituissa tutki-
5277: esityksestä n:o 88/1993 vp, jonka sivuilla 2 ja 40      muksissa ja selvityksissä kiinnitetty paljonkaan
5278: mainitaan, että "Euroopan yhteisön jäsenyys             huomiota. Kuitenkin lopullinen johtopäätös oli
5279: edellyttää arvonlisäverotuksen soveltamista" ja         mm. valtioneuvoston tiedotteessa kategorinen:
5280: että "EY edellyttää myös uusilta jäseniltään kes-       "Taloudellinen hyvinvointi lisääntyy jäsenyyden
5281: kenään sopimansa arvonlisäverotuksen sovelta-           oloissa enemmän kuin ED:n ulkopuolella."
5282: mista".                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5283:    Mielenkiintoista on marssijärjestys. Arvonli-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5284: säverotus tuli voimaan 1.6.1994. Näin lokakui-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5285: sessa neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä ei           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5286: voitu ottaa kantaa tähän ED-jäsenyydestä aiheu-
5287: tuneeseen osa tekijään; sitä oli vaikea siihen asial-              Minkä määräisinä on arvonlisävero-
5288: lisesti kytkeäkin. Julkinen sanahan ei ED-jäse-                 tuksesta aiheutuvat kustannuslisäykset
5289: nyyden ajajana tällaisia kytkentöjä ole tehnyt.                 otettu huomioon niissä tutkimuksissa ja
5290:     ED:lle arvonlisäverotuksen tuotolla on suuri                selvityksissä, joihin ED-jäsenyyttä kos-
5291: merkitys: ensi vuoden budjetin katteestakin                     kevassa valtioneuvoston tiedotteessa vii-
5292: 48,5 % tulee juuri tästä lähteestä.                             tataan, ja
5293:     Arvonlisäverotuksen käyttöönotto ei ole vä-                    ellei arvonlisäverotuksesta aiheutuvia
5294: häpätöinen Suomessakaan, jonka virallinen joh-                  kustannuslisäyksiä ole otettu niissä huo-
5295: to (Suomen Pankki ja hallitus) on asettanut in-                 mioon täysimääräisinä, pitääkö Halli-
5296: flaation hillinnän keskeiseksi tavoitteekseen.                  tuksen mielestä valtioneuvoston tiedot-
5297: Kuluttajahinnat nousivat nimittäin tämän vuo-                   teessa esitetty arvio ED-jäsenyyden ta-
5298: den lokakuuhun mennessä arvonlisäverotuksen                     loudellista hyvinvointia lisäävästä vaiku-
5299: käyttöönoton vuoksi noin 0,54 %. Vuositasolla                   tuksesta täysin paikkansa myös siinä ta-
5300: kokonaisvaikutus on vastaavasti ensimmäisenä                    pauksessa, että arvonlisäverotuksen ai-
5301: vuonna vajaat 0,8 %.                                            heuttamat kustannuslisäykset otetaan
5302:                                                                 huomioon?
5303:       Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1994
5304: 
5305:                                              Erkki Pulliainen
5306: 
5307: 
5308: 
5309: 
5310:  240017
5311: 2                                         1994 vp -   KK 762
5312: 
5313: 
5314: 
5315: 
5316:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5317: 
5318:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mavarojen kohdentumista esim. kilpailukyky-
5319: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         haitan muodossa, ja itse järjestelmän on oltava
5320: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       periaatteiltaan selkeä. Arvonlisäverojärjestelmä
5321: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       on se kulutusverotuksen muoto, joka täyttää
5322: liaisen näin kuuluvan kirjallisen'kysymyksen n:o      nämä ehdot.
5323: 762:                                                     Kuluvan vuoden kesäkuussa voimaan tullees-
5324:                                                       sa kulutusverotuksen uudistuksessa veropohja
5325:             Minkä määräisinä on arvonlisävero-        laajeni kattamaan periaatteessa kaikki tavarat ja
5326:          tuksesta aiheutuvat kustannuslisäykset       palvelut. Tässä yhteydessä olikin perusteltua
5327:          otettu huomioon niissä tutkimuksissa ja      muuttaa järjestelmän nimi arvonlisäverojärjes-
5328:          selvityksissä, joihin ED-jäsenyyttä kos-     telmäksi, koska vaiheittainen kehittämistyö oli
5329:          kevassa valtioneuvoston tiedotteessa vii-    tullut keskeisiltä periaatteiltaan päätökseen.
5330:          tataan, ja                                   Lopputuloksena on kansantalouden rakennetta
5331:             ellei arvonlisäverotuksesta aiheutuvia    vahvistava verojärjestelmä, joka hoitaa samalla
5332:          kustannuslisäyksiä ole otettu niissä huo-    tehokkaasti ja selkeästi fiskaalisen tehtävänsä.
5333:          mioon täysimääräisinä, pitääkö Halli-           Valtiovarainministeriön tekemien laskelmien
5334:          tuksen mielestä valtioneuvoston tiedot-      mukaan kesäkuussa voimaan tullut arvonlisäve-
5335:          teessa esitetty arvio ED-jäsenyyden ta-      rolaki vaikuttaa selvän myönteisesti kansanta-
5336:          loudellista hyvinvointia lisäävästä vaiku-   louteen. Uudistus vahvistaa työllisyyttä sekä val-
5337:          tuksesta täysin paikkansa myös siinä ta-     tion rahoitusasemaa jo muutaman vuoden ku-
5338:          pauksessa, että arvonlisäverotuksen ai-      luessa siitä huolimatta, että verojärjestelmän
5339:          heuttamat kustannuslisäykset otetaan         muuttamisesta aiheutuu aina sopeutumisongel-
5340:          huomioon?                                    mia osaan kansantaloutta; tässä tapauksessa lie-
5341:                                                       vänä kuluttajahintatason kertaluonteisena nou-
5342:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           suna. Uudistus vaikuttaa myös välittömästi kan-
5343: taen seuraavaa:                                       santalouden ulkomaista nettovelkaa vähentä-
5344:                                                       västi. Jo liikevaihtoverojärjestelmän edellisessä
5345:    Suomen liikevaihtoverojärjestelmää on kehi-        uudistus vaiheessa, jolloin vähennysoikeudet laa-
5346: tetty arvonlisäverojärjestelmän periaatteiden         jenivat, syntyi vastaavantyyppisiä myönteisiä
5347: suuntaan jo kauan ennen kuin Suomen liittymi-         vaikutuksia kansantalouteen.
5348: nen Euroopan unioniin nousi vakavana vaihto-             Hallituksen käsityksenä on, että arvonlisäve-
5349: ehtona esiin. Kehittämisen taustana on ollut var-     rotus luo osaltaan pohjaa kestävään hyvinvoin-
5350: sin laajasti hyväksytty ajatus siitä, että yleisen    nin lisäykseen. Siten se on omiaan vahvistamaan
5351: kulutusverojärjestelmän tulee kohdella eri hyö-       myös Euroopan unionin jäsenyyden myönteisiä
5352: dykkeitä yhdenvertaisesti, se ei saa vääristää voi-   vaikutuksia talouteen.
5353: 
5354:        Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1994
5355: 
5356:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
5357:                                            1994 vp -   KK 762                                           3
5358: 
5359: 
5360: 
5361: 
5362:                                          Tili Riksdagens Talman
5363: 
5364:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Mervärdesskattesystemet är den form av kon-
5365: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         sumtionsbeskattning som uppfyller dessa villkor.
5366: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Vid den revidering av konsumtionsbeskatt-
5367: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr         ningen som trädde i kraft i juni i år utvidgades
5368: 762:                                                   skattebasen tili att omfatta i princip alla varor
5369:                                                        och tjänster. I detta sammanhang var det därför
5370:             Tili vilket belopp har de kostnadsök-      motiverat att börja kalla systemet för mervärdes-
5371:          ningar som mervärdesbeskattningen             skattesystem, eftersom det stegvis utförda ut-
5372:          medför beaktats i de undersökningar och       vecklingsarbetet hade slutförts beträffande de
5373:          utredningar tili vilka hänvisas i statsrå-    mest centrala principerna. Slutresultatet är ett
5374:          dets redogörelse om ett EU-medlemskap,        skattesystem som förstärker den samhällsekono-
5375:          och,                                          miska strukturen och som samtidigt klart och
5376:             om de ökade kostnader som mervär-          effektivt fullgör sin fiskala uppgift.
5377:          desbeskattningen medför inte i dessa har         Enligt finansministeriets beräkningar inver-
5378:          beaktats tili fullt belopp, anser Regering-   kar mervärdesskattelagen, viiken trädde i kraft i
5379:          en då att den uppskattning som läggs          juni, klart positivt på samhällsekonomin. Trots
5380:          fram i statsrådets redogörelse om att ett     att ändringar i skattesystemet alltid medf6r an-
5381:          EU-medlemskap ökar det ekonomiska             passningssvårigheter för en del av samhällseko-
5382:          välståndet helt håller streck även då de      nomin, i detta fall som en engångsföreteelse i
5383:          ökade kostnader som mervärdesbeskatt-         form av en mindre stegring i konsumentprisni-
5384:          ningen medför beaktas?                        vån, kommer reformen att hjälpa upp syssel-
5385:                                                        sättningen och stärka statens finansiella ställning
5386:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          redan om några år. Reformen har även omedel-
5387: anföra följande:                                       bart en minskande effekt på den utländska netto-
5388:                                                        skulden inom samhällsekonomin. Redan i det
5389:    Det finska omsättningsskattesystemet har ut-        tidigare skedet av revideringen av omsättnings-
5390: vecklats enligt principerna för ett mervärdes-         skattesystemet, då avdragsrätten utvidgades,
5391: skattesystem under en längre tid redan innan det       uppstod motsvarande positiva effekt i fråga om
5392: blev klart att en anslutning tili Europeiska unio-     samhällsekonomin.
5393: nen var ett realistiskt alternativ för Finlands del.      Regeringens uppfattning är att mervärdesbe-
5394: Bakom utvecklingen låg den rätt vitt omfattade         skattningen för sin del banar väg för en bestående
5395: tanken att det allmänna konsumtionsskattesyste-        ökning av välståndet. På detta sätt förstärker den
5396: met borde behandla olika förnödenheter på ett          även de positiva verkningar på ekonomin som ett
5397: jämlikt sätt. Det får inte förvränga resursfördel-     medlemskap i Europeiska unionen medför.
5398: ningen t.ex. i form av konkurrensolägenheter,
5399: och själva systemet skall ha klara principer.
5400: 
5401:        Helsingforsden 19 december 1994
5402: 
5403:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
5404:                                               1994 vp
5405: 
5406: Kirjallinen kysymys 763
5407: 
5408: 
5409: 
5410: 
5411:                                   Halonen ym.: Oikeudenkäyntikustannusten kohtuullisuudesta
5412: 
5413: 
5414:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5415: 
5416:    Uuden riita-asioita koskevan oikeudenkäynti-     riidasta Helsingin raastuvanoikeuden päätök-
5417: menettelyn tarkoituksena oli nopeuttaa oikeu-       sen, jossa lyhyehköstä kirjelmästä ja yhdestä
5418: denkäyntejä. Samalla uskottiin myös ihmisten        esiintymiskerrasta on vaadittu ja saatu 19 000
5419: oikeudenkäyntikulujen jossain määrin pienene-       markan korvaus.
5420: vän, kun päästäisiin eroon toistuvista juttujen        Samanaikaisesti on lisäksi maksuttomien oi-
5421: lykkäyksistä. Samoja tavoitteita on yritetty tu-    keudenkäyntien ehtoja tiukennettu entisestään.
5422: kea myös tuomioistuinlaitosta koskevilla muu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5423: toksilla: yksinkertaisemmatjutut on nyt mahdol-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5424: lista käsitellä pienemmällä kokoonpanolla.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5425:    Kansalaisten yhteydenotoista päätellen oi-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5426: keudenkäyntikulut eivät ole laskeneet. Vaikka
5427: asianajajilta menee ongelman selvittämiseen                   Seuraako Hallitus tehdyn siviilipro-
5428: yhtä paljon aikaa kuin ennenkin, luultiin esival-          sessiuudistuksen kustannusvaikutuksia
5429: mistelun ja vähentyneiden esiintymiskertojen               yleensä ja erityisesti asiakkaiden kannal-
5430: kuitenkin hillitsevän kustannuksia. Oikeuden-              ta,ja
5431: käyntikuluja seuranneet väittävät, että asiak-                mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta oikeu-
5432: kaan kannalta mitään olennaista säästöä ei syn-            denkäyntikustannukset pysyisivät koh-
5433: tynyt. Eräänä ääriesimerkkinä haluan mainita               tuullisina?
5434: asuinhuoneiston kaupan käsirahaa koskevasta
5435: 
5436:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1994
5437: 
5438:          Tarja Halonen                  Marja-Liisa Tykkyläinen       Leena Luhtanen
5439:          Satu Hassi                     Iivo Polvi                    Tina Mäkelä
5440: 
5441: 
5442: 
5443: 
5444: 240017
5445: 2                                        1994 vp -   KK 763
5446: 
5447: 
5448: 
5449: 
5450:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5451: 
5452:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Jo tähänastinen käytäntö osoittaa, että aikai-
5453: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        semmin riitaisina käsitellyt ja useita lykkäysker-
5454: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      toja vaatineet asiat huomattavan usein saadaan
5455: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Ha-       käsitellyiksi yhdessä istunnossa, ja juttujen sopi-
5456: losen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       minen on jopa odotettua yleisempää. Selvää on,
5457: n:o 763:                                             että sanotut muutokset merkitsevät kustannus-
5458:                                                      säästöjä kummassakin edellä mainitussa kustan-
5459:           Seuraako Hallitus tehdyn siviilipro-       nusryhmässä. Toisaalta hyvä valmistautuminen
5460:        sessiuudistuksen kustannusvaikutuksia         oikeudenkäyntiin edellyttää asianosaisilta kus-
5461:        yleensä ja erityisesti asiakkaiden kannal-    tannuksia aiheuttavaa työtä aikaisempaa enem-
5462:        ta,ja                                         män jo ennen oikeudenkäyntiä.
5463:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta oikeu-        Riidattornia asioita varten alioikeusuudistuk-
5464:        denkäyntikustannukset pysyisivät koh-         sen yhteydessä 1 päivänä joulukuuta 1993 otet-
5465:        tuullisina?                                   tiin aikaisemman maksamismääräysmenettelyn
5466:                                                      ja lainhakumenettelyn tilalle käyttöön niin sa-
5467:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nottu summaarineo menettely. Sanotun menette-
5468: taen seuraavaa:                                      lyn piiriin on aivan ilmeisesti siirtynyt myös osa
5469:                                                      aikaisemmin riita-asioina käsitellyistä asioista.
5470:    Uusi oikeudenkäyntikulujen korvaamista            Summaarineo menettely pitkälle automatisoitu-
5471: koskeva lainsäädäntö (1013/93) tuli voimaan rii-     na on menettelynä aikaisempaa taloudellisempi.
5472: ta-asioiden osalta 1 päivänä joulukuuta 1993.        Toisaalta ne kulut, jotka vastaaja veivoitetaan
5473: Uudistuksen tarkoituksena oli turvata se, että       kantajalle summaarisessa menettelyssä korvaa-
5474: jutun voittanut saa täysimääräisesti oikeuden-       maan, ovat edellä mainitun tutkimuksen mu-
5475: käyntikulunsa korvatuiksi. Vastauksessaan 22         kaan korkeammat kuin maksamismääräysme-
5476: päivänä marraskuuta 1993 edellä mainittua            nettelyssä.
5477: lainsäädäntöä koskevaan hallituksen esitykseen           Maksamismääräysmenettelyssä vastaaja vel-
5478: (He 191/93 vp) eduskunta edellytti, että uusien      voitettiin korvaamaan oikeudenkäyntikulut
5479: oikeudenkäyntikulusäännösten toimivuuden ja          kiinteästi määriteltyjen arviointiperusteiden,
5480: oikeusvaikutusten selvittämiseksi suoritetaan        niin sanottujen taulukoiden mukaan. Tästä oli
5481: tutkimus, jonka tulokset johtopäätöksineen esi-      seurauksena se, että oikeudenkäyntikuluja ei
5482: tellään lakivaliokunnalle loka-marraskuussa          aina täysimääräisesti korvattu. Tuomittujen oi-
5483: 1994.                                                keudenkäyntikulujen määrän nousu ei johdu itse
5484:    Tässä tarkoituksessa oikeuspoliittisessa tutki-   menettelyuudistuksesta, vaanjoko siitä, että vas-
5485: muslaitoksessa on 18 päivänä lokakuuta 1994          ta nyt kantaja saa kulunsa täysimääräisesti kor-
5486: valmistunut tutkimus oikeudenkäyntikuluista          vatuiksi, tai siitä, että kantajat vaativat kulujaan
5487: uudessa alioikeusmenettelyssä. Tutkimuksen tu-       korvattaviksi erilaisin perustein kuin aikaisem-
5488: lokset tullaan esittelemään eduskunnan lakiva-       min. Velallisella on joka tapauksessa mahdolli-
5489: liokunnalle raportin valmistuttua painosta.          suus vastustaa liian korkeina pitämiään oikeu-
5490:    Oikeudenkäyntikulut ovat luokiteltavissa          denkäyntikuluja tai hakea takaisinsaantia yksi-
5491: kahteen ryhmään. Toisen ryhmän muodostavat           puoliseen tuomioon myös kulujen osalta.
5492: oikeudenkäyntien yhteiskunnalle aiheuttamat              Muiden seikkojen ohella oikeusministeriössä
5493: kustannukset ja toisen oikeudenkäyntien asian-       tullaan selvittämään, ovatko oikeudenkäyntiku-
5494: osaiselle aiheuttamat kustannukset. Oikeuden-        luissa tapahtuneet muutokset sellaisia, että ne
5495: käyntimenettelyn uudistamisen tavoitteena oli,       edellyttävät lainmuutosta, vai pelkästään käy-
5496: että kummatkin kustannukset joko alenisivat tai      tännön ohjaamista kouluttamalla ja tiedottamal-
5497: eivät ainakaan nousisi.                              la.
5498: 
5499:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1994
5500: 
5501:                                                               Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
5502:                                            1994 vp -   KK 763                                           3
5503: 
5504: 
5505: 
5506: 
5507:                                          Tili Riksdagens Talman
5508: 
5509:   I det s'yfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Redan hittillsvarande praxis utvisar att ären-
5510: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         den som tidigare behandlades så som tvistiga och
5511: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       som krävde flera uppskov märkbart ofta kan
5512: man Tarja Halonen m.fl. undertecknade spörs-           behandlas vid ett sammanträde och att förlikning
5513: mål nr 763:                                            är allmännare än förväntat. Det står klart att
5514:                                                        nämnda ändringar innebär kostnadsbesparingar
5515:           F öljer Regeringen kostnadseffekterna        i vardera ovan nämnda kostnadsgrupper. En god
5516:        av den genomförda civilprocessreformen          förberedelse av rättegången förutsätter å andra
5517:        i allmänhet och ur partenas synvinkel i         sidan av parterna mera kostnadskrävande arbete .
5518:        synnerhet, och                                  än tidigare redan före rättegången.
5519:           vad ämnar Regeringen göra för att                I samband med underrättsreformen den 1 de-
5520:        rättegångskostnaderna kan hållas på en          cember 1993 togs för icke-tvistiga ärenden i bruk
5521:        skälig nivå?                                    ett s.k. summariskt förfarande i stället för de
5522:                                                        tidigare betalningsorderförfarandet och lagsök-
5523:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningsförfarandet. Nämnda förfarande har aHde-
5524: anföra följande:                                       Ies uppenbart kommit att omfatta också en del av
5525:                                                        de ärenden vilka tidigare behandlades såsom
5526:     Dennya lagstiftningen om ersättning för rätte-     tvistemål. Eftersom det summariska förfarandet
5527: gångskostnader (1013/93) trädde i fråga om tvis-       är långt automatiserat, är det mer ekonomiskt än
5528: temål i kraft den 1 december 1993. Målet för           de förfaranden som det har ersatt. Å andra sidan
5529: reformen var att garantera att den part som vin-       har beloppet av de rättegångskostnader som till-
5530: ner målet skall få full ersättning för sina rätte-     dömts käranden i det summariska förfarandet
5531: gångskostnader. I sitt svar av den 22 november         enligt den ovan nämnda undersökningen stigit
5532: 1993 på regeringens proposition tili nämnda lag-       jämfört med betalningsorderförfarandet.
5533: stiftning (RP 19111993 rd) förutsatte riksdagen            I betalningsorderförfarandet ålades svaran-
5534: att en undersökning utförs i syfte att reda ut hur     den att ersätta rättegångskostnaderna enligt fast
5535: de nya stadgandena om rättegångskostnader              definierade bedömningsgrunder, s.k. tabeller.
5536: fungerar och om stadgandenas rättsverkningar           Detta ledde tili att rätt.~gångskostnaderna inte
5537: och att resultaten jämte konklusioner presente-        alltid ersattes tili fullo. Okningen av rättegångs-
5538: ras för lagutskottet i oktober-november 1994.          kostnader beror emellertid inte på reformen av
5539:     I detta syfte har vid rättspolitiska forsknings-   själva förfaringssättet utan antingen på att kä-
5540: institutet den 18 oktober 1994 fårdigställts en        randen först nu får full ersättning för sina kostna-
5541: undersökning om rättegångskostnaderna i det            der eller på att kärandena nu kräver ersättning
5542: nya underrättsförfarandet. Resultaten av under-        för sina kostnader på andra grunder än tidigare.
5543: sökningen kommer att presenteras för riksda-           Gäldenären har likväl möjlighet att motsätta sig
5544: gens lagutskott efter att rapporten utkommit i         rättegångskostnader som han anser är alltför
5545: tryck.                                                 höga eller söka återvinning i en tredskodom även
5546:     Rättegångskostnaderna kan indelas i två            i fråga om kostnaderna.
5547:  grupper. Den ena gruppen utgörs av de kostna-             Utöver vissa andra frågor kommer man vid
5548: der som rättegångarna förorsakar samhället och         justitieministeriet att utreda huruvida de änd-
5549:  den andra gruppen av de kostnader som rätte-          ringar som skett i fråga om rättegångskostnader-
5550:  gångarna förorsakar parterna. Målet för revide-       na är sådana att de förutsätter lagändringar eller
5551:  ringen av rättegångsförfarandet var att kostna-       enbart styrning av praxisen genom utbildning
5552:  derna i vardera gruppen antingen sjunker eller        och information.
5553:  åtminstone inte ökar.
5554: 
5555:      Helsingforsden 19 december 1994
5556: 
5557:                                                                  Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
5558:                                                1994 vp
5559: 
5560: Kirjallinen kysymys 764
5561: 
5562: 
5563: 
5564: 
5565:                                   Muttilainen: Kansalaisopistojen tuntikehyksiin esitetyistä muutok-
5566:                                      sista Mikkelin läänissä
5567: 
5568: 
5569:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5570: 
5571:    Vuoden 1992 valtion tilinpäätöksen mukaan         liiton keräämien tietojen mukaan koko Mikkelin
5572: kansalaisopistoihin suunnatut valtion määrära-       läänissä vähennystä on seitsemän prosenttia, kun
5573: hat olivat yhteensä 478 miljoonaa markkaa.           esimerkiksi Keski-Suomen läänissä vähennystä
5574: Vuoden 1995 talousarvioesityksessä panostus on       on vain kaksi prosenttia ja Vaasan läänissä neljä
5575: enää 318,51 miljoonaa markkaa. Vuosina               prosenttia.
5576: 1992-1995 kansalaisopistot säästävät yhteensä            Erityisen hämmästyttäväitä voimakkaamman
5577: 33,7 prosenttia.                                     vähennyksen kohdentaminen Mikkelin lääniin
5578:    Vuoden 1995 talousarvioesityksen mukaan           tuntuu otettaessa huomioon, että läänistä puut-
5579: valtionosuuksiin oikeuttavia yksikköhintoja          tuu käytännössä kokonaan korkeakoulutasoi-
5580: alennetaan 3% vuonna 1995. Samanaikaisesti           nen opetus. Omaehtoinen aikuiskouluttautumi-
5581: opetusministeriössä on valmisteltu valtionosuu-      nen tapahtuu läänissä nimenomaan kansalais- ja
5582: teen oikeuttavien laskennallisten tuntien rajaa-     työväenopistojen kautta. Lisäksi työttömyyden
5583: mista 1 900 000 tuntiin, eli niihin tehdään viiden   ollessa edelleen yleistä on halukkuus hakeutua
5584: prosentin leikkaus. Kansalaisopistot joutuvat        koulutukseen lisääntynyt.
5585: siis säästämään edelleen runsaasti.                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5586:     Opistokohtaisesti esitetyt tuntimäärät tuntu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5587: vat mielivaltaisilta. Vähennystä ei tehdä saman-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5588: suuruisena kaikkien opistojen osalta. Joidenkin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5589: kohdalla tuntejajopa lisätään, samalla kun toisil-
5590: ta vähennetään selvästi yli viisi prosenttia.                  Onko Hallitus tietoinen epäoikeuden-
5591:     Esimerkiksi Mikkelin maalaiskunnan kansa-               mukaisista kansalaisopistojen tuntike-
5592: laisopistolle on esitetty tuntimäärän vähentämis-           hysten supistamisista, ja ·
5593: tä 6 700 tunnista 6 069 tuntiin. Vähennystä on                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ti-
5594: 9,41 prosenttia. Kansalais- ja työväenopistojen             lanteen korjaamiseksi?
5595: 
5596:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1994
5597: 
5598:                                          Kyllikki Muttilainen
5599: 
5600: 
5601: 
5602: 
5603: 240017
5604: 2                                       1994 vp -   KK 764
5605: 
5606: 
5607: 
5608: 
5609:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5610: 
5611:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      olevan tuntien maaran esityksen mukaisena.
5612: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Vuodelle 1995 opetustuntien määrä on vahvistet-
5613: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tu opetusministeriön päätöksellä 26.10.1994 n:o
5614: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Muttilai-      183/400/94.
5615: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Kansalaisopistojen tuntimäärän vahvistami-
5616: 764:                                                sen perusteita ei ole määritelty laissa eikä asetuk-
5617:                                                     sessa, vaan ne jäävät kulloinkin opetusministe-
5618:           Onko Hallitus tietoinen epäoikeuden-      riön harkintaan. Opetustuntien määriä ei vahvis-
5619:        mukaisista kansalaisopistojen tuntike-       teta lääneittäin vaan opistokohtaisesti ottaen
5620:        hysten supistamisista, ja                    huomioon lähinnä toteutunut toiminta ja siinä
5621:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ti-   tapahtuneet muutokset koko maassa. Vuoden
5622:        lanteen korjaamiseksi?                       1995 opetustuntien vahvistamisen perusteena on
5623:                                                     käytetty opistoilta kerättyihin tietoihin pohjau-
5624:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tuvaa vuoden 1994 tuntimäärää, joka on
5625: vasti seuraavaa:                                    20.9.1994 saakka toteutuma ja loppuvuoden
5626:                                                     osalta arvio. Tätä tuntimäärää on verrattu opis-
5627:    Hallituksen vuoden 1995 talousarvioesityksen     toille vuodelle 1994 vahvistettuun tuntimäärään.
5628: momentin 29.69.30 (Valtionosuus kansalaisopis-      Muutoksista on toimintaansa lisänneillä opis-
5629: tojen käyttökustannuksiin) perustelujen mukaan      toilla vähennetty toteutumalaskelmasta noin 40
5630: kansalaisopistojen valtionosuuteen oikeuttavien     prosenttia muutoksen määrästä ja toimintaansa
5631: tuntien kokonaismäärä on yhteensä 1 900 000.        vähentäneillä opistoilla vastaavasti lisätty toteu-
5632: Määrä on 5 prosenttia pienempi kuin vuodelle        tumaan noin 40 prosenttia muutoksen määrästä.
5633: 1994. Kansalaisopistolain (722/92) 10 §:n mu-       Näin on saatu tasoitettu laskennallinen toteutu-
5634: kaan opetusministeriö vahvistaa kansalaisopis-      ma, josta kullakin opistolla on vähennetty sama
5635: ton valtionosuuden perusteena käytettävän ope-      prosenttimäärä eli runsaat 7. Tämän ohella on
5636: tustuntien määrän. Määrän vahvistaminen ta-         otettu huomioon muun muassa opistojen toimin-
5637: pahtuu vuosittain etukäteen ehdollisesti edellyt-   ta-alueisiin tulleet muutokset.
5638: täen, että eduskunta hyväksyy talousarviossa
5639: 
5640:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1994
5641: 
5642:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
5643:                                           1994 vp -   KK 764                                          3
5644: 
5645: 
5646: 
5647: 
5648:                                         Tili Riksdagens Talman
5649: 
5650:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      undervisningsministeriet 26.10.1994 nr 183/400/
5651: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        94.        1
5652: 
5653: 
5654: 
5655: 
5656: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Grunder för fastställande av antalet timmar
5657: man Muttilainen undertecknade spörsmål nr             för medborgadnstituten har inte givits i lag eller
5658: 764:                                                  förordning utan de skall avgöras enligt undervis-
5659:                                                       ningsministeriets prövning. Antalet undervis-
5660:           Är Regeringen medveten om de orätt-         ningstimmar fastställs inte länsvis utan enligt
5661:        visa nedskärningarna av timresursen för        medborgarinstitut närmast med beaktande av
5662:        medborgarinstituten, och                       den verksamhet som verkställts och de föränd-
5663:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ringar som skett inom den i hela landet. Som
5664:        för att rätta till situationen?                grund för fastställande av undervisningstimmar-
5665:                                                       na för 1995 har man använt ett timantal för 1994
5666:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         som grundar sig på uppgifter ~om insamlats från
5667: anföra följande:                                      medborgarinstituten. Dessa uppgifter är faktiska
5668:                                                       uppgifter fram tili 20.9.1994 och en uppskattning
5669:    En1igt motiveringen tili moment 29.69.30           för resten av året. Timantalet har jämförts med
5670: (Statsandel fOr medborgarinstitutens driftskost-      det timantal som fastställdes för medborgarinsti-
5671: nader) i regeringens budgetproposition för 1995       tuten för 1994. I fråga om förändringarna har
5672: är det totala anta1et timmar som berättigar tili      man för de medborgarinstitut som utökat sin
5673: statsandel för medborgarinstituten 1 900 000.         verksamhet dragit av ca 40% av förändringen
5674: Antalet är 5 procent lägre än för 1994. Enligt 10 §   från det faktiska antalet timmar och på motsva-
5675: 1agen om medborgarinstitut (722/92) fastställer       rande sätt för de institut som minskat sin verk-
5676: undervisningsministeriet det antal undervisning-      samhet ökat antalet med ca 40 % av förändring-
5677: stimmar som läggs till grund för beräkningen av       en. På så sätt har man fått ett nytt utjämnat
5678: ett medborgarinstituts statsandel. Fastställandet     kalkylerat faktiskt antal, från vilket samma pro-
5679: av antalet sker årligen på förhand på villkor att     centtal har dragits av för varje medborgarinsti-
5680: riksdagen godkänner antalet timmar i budgeten         tut, dvs. drygt 7. Utöver detta har man beaktat
5681: enligt propositionen. Anta1et undervisningstim-       bl.a. förändringar i institutens verksamhetsom-
5682: mar för 1995 har fastställts genom ett beslut av      råden.
5683: 
5684:      Helsingforsden 19 december 1994
5685: 
5686:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
5687:                                                1994 vp
5688: 
5689: Kirjallinen kysymys 765
5690: 
5691: 
5692: 
5693: 
5694:                                   Laakso: Rasvaisen maidon käytön tukemisesta Euroopanunioniin
5695:                                      liityttäessä
5696: 
5697: 
5698:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5699: 
5700:    Maassamme on tietoisesti pyritty suosimaan           Apulaisprofessori Kalervo Väänänen kehot-
5701: rasvattoman tai vähärasvaisen maidon käytön          taa päättäjiä miettimään, mitä seurauksia EU-
5702: lisäämistä. Tässä on myös onnistuttu. Näin on        tukimaitoon siirtyminen aiheuttaa.
5703: tehty myös maamme kouluissa ja päiväkodeissa.           "Pienellä säästöllä voidaan aiheuttaa suuria
5704:    Koko väestön kohdalla veren rasva-arvot           vahinkoja, jotka paljastuvat monta vuosikym-
5705: ovat muuttuneet viime vuosina rasvattoman ja         mentä myöhemmin. Osteoporoosia sairastavat
5706: vähärasvaisen maidon käytön lisääntymisen tu-        kuormittavat yhä enemmän jo nyt sairaaloita.
5707: loksena parempaan suuntaan.                          He tulevat yhteiskunnalle kalliiksi", toteaa Vää-
5708:    Suomen jäsenyys Euroopan unionissa saattaa        nänen (Helsingin Sanomat 30.11.1994).
5709: aiheuttaa suomalaisessa kouluruokailussa muu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5710: toksia, jotka ovat ristiriidassa viime vuosina ta-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5711: voitteena olleiden terveyspoliittisten linjausten    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5712: kanssa.                                              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5713:    EU maksaa kouluille ja lastentarhoille erityis-
5714: tä maitotukea 0,25 litran annoksesta oppilasta                  Onko Hallitus tietoinen, että EU:n tu-
5715: kohden päivässä. Tukea maksetaan eniten ras-                kipolitiikka suosii terveydelle haitallisen
5716: vaisesta kulutusmaidosta ja hieman vähemmän                 rasvaisen maidon käyttöä, ja
5717: vähärasvaisesta maidosta.                                       mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
5718:    Rasvattoman maidon käytöstä voivuorion-                  jotta rasvaisen maidon käyttö suomalai-
5719: gelmansa kanssa kamppaileva EU ei maksa lain-               sissa kouluissa ja päiväkodeissa ei lisään-
5720: kaan tukea.                                                 ny, sekä
5721:    EU:n vääristynyt tukipolitiikka saattaa syn-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimiin EU:n
5722: nyttää muutenkin taloudellisissa vaikeuksissa               tukipolitiikan muuttamiseksi siten, että
5723: painivissa kouluissa ja päiväkodeissa paineita              sillä ohjattaisiin maidonkäyttöä terveelli-
5724: luopua rasvattoman maidon käytöstä ja siirtyä               sempään suuntaan?
5725: kevytmaidon tai kulutusmaidon käyttöön.
5726: 
5727:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
5728: 
5729:                                            Jaakko Laakso
5730: 
5731: 
5732: 
5733: 
5734: 240017
5735: 2                                        1994 vp -   KK 765
5736: 
5737: 
5738: 
5739: 
5740:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5741: 
5742:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tettuja ovat muut juustot, joiden rasvapitoisuus
5743: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        on vähintään 45 %. Rasvaton maito, ykkösmai-
5744: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      to, viili sekä maustetut jogurtit eivät kuulu tuen
5745: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laakson         piiriin. Kukin maa voi ottaa tuen piiriin tukeen
5746: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 765:        oikeutetuista tuotteista haluamansa tuotteet.
5747:                                                          Tukea voivat saada kaikki koulut lukuun ot-
5748:            Onko Hallitus tietoinen, että EU:n tu-    tamatta yliopistotasoisia oppilaitoksia. Myös
5749:        kipolitiikka suosii terveydelle haitallisen   päiväkodit ja tarhat kuuluvat ohjelman piiriin.
5750:        rasvaisen maidon käyttöä, ja                  Koulut tekevät hakemuksen halutessaan osallis-
5751:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      tua koulumaito-ohjelmaan. Jokainen koulu tai
5752:        jotta rasvaisen maidon käyttö suomalai-       tarha saa itse päättää, haluaako osallistua koulu-
5753:        sissa kouluissa ja päiväkodeissa ei lisään-   maito-ohjelmaan. Kukin koulu päättää myös
5754:        ny, sekä                                      siitä, mitä maitotaloustuotetta oppilaille tarjo-
5755:            aikooko Hallitus ryhtyä toimiin EU:n      taan, jolloin tarjolla voi olla myös muita kuin
5756:        tukipolitiikan muuttamiseksi siten, että      tuettuja tuotteita. Viime kädessä valinnan tekee
5757:        sillä ohjattaisiin maidonkäyttöä terveelli-   yksittäinen oppilas tarjolla olevien tuotteiden pe-
5758:        sempään suuntaan?                             rusteella.
5759:                                                          Hallitus katsoo, että myös Suomessa kunnille
5760:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ja muille kouluruokailun kustannuksista vastaa-
5761: vasti seuraavaa:                                     ville on tarjottava mahdollisuus muiden jäsen-
5762:                                                      maiden tavoin saada osarahoitusta ruokailun
5763:    Maatalous on EU :ssa yhteisön toimivaltaan        kustannuksiin EU:n varoista. Suomessa koulu-
5764: kuuluva asia, ja Suomi mukautuu yhteiseen maa-       ruokailu on muista jäsenmaista poiketen oppi-
5765: talouspolitiikkaan eräitä poikkeuksia lukuun ot-     laille pääosin ilmainen. Koulumaitotuella on
5766: tamatta. Osana EU:n maatalouspolitiikkaa ovat        näin huomattava merkitys kuntien ruokahuollon
5767: maidon markkinajärjestelmään kuuluvat maito-         kustannuksiin. Koulumaitotuen kokonaismää-
5768: tuotteiden tukiohjelmat, joista tärkeimpiä ovat      räksi Suomessa on arvioitu noin 20 miljoonaa
5769: voin tuettu myynti elintarviketeollisuudelle, kou-   markkaa. Koko EU:n alueella noin 40% kaikista
5770: lumaito-ohjelma, voin myynti voittoa tuottamat-      oppilaista kuuluu koulumaitotuen piiriin. Halli-
5771: tamille organisaatioille sekä kaseiinin ja rasvat-   tuksen tarkoitus ei ole muuttaa terveyspoliittisia
5772: toman maidon ja maitojauheen tuki.                   linjauksia eikä koululaisten ruokailutottumuksia
5773:    Ohjelmien rahoitus tapahtuu kokonaisuudes-        vaan ainoastaan tarjota mahdollisuus EU:n ra-
5774: saan yhteisön varoista, ja tuen on siirryttävä ko-   hoittamaan tukeen.
5775: konaisuudessaan koulun tai oppilaiden tuotteis-          Periaatteellisen kantansa koulumaito-ohjel-
5776: ta maksamiin hintoihin.                              man tarkoituksenmukaisuuteen osana EU :n
5777:    EU:n säädösten mukaan tukeen oikeutettuja         maidon markkinajärjestelmää hallitus tulee
5778: ovat kulutusmaito ja täysmaitojogurtti, kevyt-       määrittämään silloin, kun ko. ohjelmat tulevat
5779: maito sekä tuore- ja sulatejuustot,joiden rasvapi-   käsittelyyn EU:n asianomaisissa elimissä.
5780: toisuus on vähintään 40 %.Lisäksi tukeen oikeu-
5781: 
5782:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1994
5783: 
5784:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
5785:                                           1994 vp -    KK 765                                            3
5786: 
5787: 
5788: 
5789: 
5790:                                          Tili Riksdagens Talman
5791: 
5792:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        stöd tili vilka som helst av de produkter som är
5793: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         berättigade tili stöd.
5794: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Alla skolor med undantag för läroanstalter på
5795: man Laakso undertecknade spörsmål nr 765:              universitetsnivå kan beviljas stöd. Också daghem
5796:                                                        och barnträdgårdar omfattas av programmet.
5797:           Är Regeringen medveten om att EU:s           Skolorna skalllämna en ansökan om de önskar
5798:        stödpolitik gynnar användningen av fet          deltai programmet för mjölk tili skolelever. Varje
5799:        mjölk som är skadlig för hälsan, och            skola eller barnträdgård får själv besluta om den
5800:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         vili delta i programmet. De enskilda skolorna
5801:        ta, så att användningen av fet mjölk inte       bestämmer också vilka mjölkhushållningspro-
5802:        ökar i finska skolor och daghem, samt           dukter som skall serveras eleverna, varvid också
5803:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          andra än understödda produkter kan ställas
5804:        en ändring av EU:s stödpolitik så att           fram. Valet träffas i sista hand av den enskilda
5805:        mjölkanvändningen kan ges en hälso-             eleven utgående från de produkter som står tili
5806:        sammare riktning med hjälp av denna             buds.
5807:        stödpolitik?                                        Regeringen anser att kommuner och andra
5808:                                                        som ansvarar för kostnaderna för skolbespis-
5809:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningen också i Finland skall erbjudas en möjlig-
5810: anföra följande:                                       het att i likhet med övriga medlemsländer få
5811:                                                        delfinansiering av EU:s medel för de kostnader
5812:    lnom EU hör jordbruket tili gemenskapens            som ordnandet av bespisningen medför. 1 Fin-
5813: kompetens och Finland anpassar sig tili den ge-        land är skolbespisningen, med avvikelse från öv-
5814: mensammajordbrukspolitiken frånsett vissa un-          riga medelemsländer, i huvudsak gratis för
5815: dantag. En del av EU:s jordbrukspolitik utgörs         eleverna. Stödet för mjölk tili skolelever har såle-
5816: av understödd försäljning av smör tililivsmedels-      des en avsevärd betydelse för kommunernas
5817: industrin, programmet för mjölk tili skolelever,       kostnader för kosthållning. Det totala beloppet i
5818: försäljning av smör tili icke vinstdrivande institu-   Finland av sistnämnda stöd har uppskattats tili
5819: tioner samt stöd för kasein och skummjölkspul-         ca20milj. mk. lnomhelaEU omfattasca40 %av
5820: ver.                                                   alla elever av stödet för mjölk tili skolelever.
5821:    Programmen finansieras i sin helhet med ge-         Regeringen avser inte att ändra de hälsopolitiska
5822: menskapsmedel och stödet skall isin helhet över-       linjedragningarna och inte heller elevernas mat-
5823: föras tili de priser som skolan eller eleverna beta-   vanor, utan endast att erbjuda en möjlighet tili
5824: lar för sina produkter.                                stöd som finansieras av EU.
5825:    Berättigade tili stöd enligt EU:s rättsakter är         Sin principiella ståndpunkt tili ändamålsenlig-
5826: konsumtionsmjölk och helmjölksyoghurt, lätt-           heten hos programmet för mjölk tili skolelever
5827: mjölk samt fräsk- och smältost, vilkas fetthalt är     som en del av EU:s marknadssystem för mjölk
5828: minst 40 %. Berättigade tili stöd är dessutom          kommer regeringen att fastställa när program-
5829: andra ostar, vilkas fetthalt är minst 45 %. Fettfri    men i fråga kommer upp tili behandling i respek-
5830: mjölk, ettans mjölk, fil samt smaksatt yoghurt         tive EU-organ.
5831:  omfattas inte av stödet. Varje land får bevilja
5832: 
5833:      Helsingforsden 14 december 1994
5834: 
5835:                                                         Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
5836:                                                1994 vp
5837: 
5838: Skriftligt spörsmål 766
5839: 
5840: 
5841: 
5842: 
5843:                                   Jansson: Om svenskspråkig information tili bokföringsskyldiga
5844: 
5845: 
5846: 
5847:                                        Tili Riksdagens Talman
5848: 
5849:    Bokföringsskyldigheten för företagare och            Med tanke på de snabba förändringarna i
5850: övriga bokföringsskyldiga är normbunden. En-         skattelagstiftningen och bokslutens betydelse för
5851: dast på detta sätt kan god bokföringssed upprätt-    beskattningen, är detta i hög grad en fråga om
5852: hållas. Normerna ingår i lagstiftningen och i de     rättssäkerhet och om rätt tililikabehandling en-
5853: anvisningar som Bokföringsnämnden med stöd           ligt 5 § regeringsformen.
5854: av lagstiftningen utfårdar.                             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
5855:    Bokföringsnämndens anvisningar är sålunda         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
5856: en integrerad del av de normer som både binder       ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
5857: och vägleder de bokföringsskyldiga och de skall      följande spörsmål:
5858: därför finnas på de båda inhemska språken enligt
5859: principerna i våra grundlagar och föreskrifterna i             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
5860: :;pecialiagstiftningen (16.6.1989/573).                     ta för att bokföringsnämndens anvisning-
5861:    Bokföringsnämndens svenskspråkiga anvis-                 ar tili de bokföringsskyldiga, på svenska
5862: ningar har i flere fali utfårdats med oacceptabelt          språket, utfårdas samtidigt som motsva-
5863: långa dröjsmål i jämförelse med motsvarande                 rande finskspråkiga anvisningar?
5864: finskspråkiga anvisningar.
5865: 
5866:      Helsingforsden 30 november 1994
5867:                                            Gunnar Jansson
5868: 
5869: 
5870: 
5871: 
5872:  ~40017
5873: 2                                         1994 vp -   KK 766
5874: 
5875: Kirjallinen kysymys 766                                                                     Suomenno:
5876: 
5877: 
5878: 
5879: 
5880:                                    Jansson: Ruotsinkielisen informaation antamisesta kirjanpitovel·
5881:                                        vollisille
5882: 
5883: 
5884:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5885:    Y rittäjienja muiden kirjanpitovelvollisten kir-      Ottaen huomioon verolainsäädännössä ta·
5886: janpitovelvollisuus on normisidonnainen. Vain         pahtuvat nopeat muutokset ja kirjanpidon mer·
5887: tällä tavalla hyvää kirjanpitotapaa voidaan yllä-     kityksen verotukselle kyse on pitkälti oikeustur·
5888: pitää. Normit sisältyvät lainsäädäntöön ja kir-       vasta ja hallitusmuodon 5 §:n mukaisesta oikeu·
5889: janpitolautakunnan lainsäädännön nojalla anta-        desta yhdenvertaiseen kohteluun.
5890: miin ohjeisiin.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes·
5891:    Kirjanpitolautakunnan ohjeet ovat siis kiinteä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun·
5892: osa normeja, jotka sekä sitovat että ohjaavat         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse·
5893: kirjanpitovelvollisia, minkä vuoksi ohjeiden tu-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5894: lee olla molemmilla kotimaisilla kielillä perustus-
5895: lakiemme periaatteiden ja erityislainsäädännön                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoc
5896: (16.6.1989/573) määräysten mukaiset.                         ryhtyä, jotta kirjanpitolautakunnan oh·
5897:    Kirjanpitolautakunnan ruotsinkieliset ohjeet              jeet kirjanpitove1vollisille annetaan ruot·
5898: on useissa tapauksissa annettu kohtuuttoman                  sin kielellä samanaikaisesti vastaavier
5899: pitkällä viiveellä vastaaviin suomenkielisiin oh-            suomenkielisten ohjeiden kanssa?
5900: jeisiin verrattuna.
5901: 
5902:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
5903: 
5904:                                             Gunnar Jansson
5905:                                           1994 vp -   KK 766                                             3
5906: 
5907: 
5908: 
5909: 
5910:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5911: 
5912:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pitotapaa antamalla kirjanpitolain yleisiä sovel-
5913: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lusohjeita eli ns. yleisohjeita. Nämä yleisohjeet
5914: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ovat kirjanpitolain tulkintaohjeita, jotka eivät
5915: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Gunnar           kuitenkaan ole kirjanpitovelvollisia sitovia nor-
5916: Janssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        meja. Tämän vuoksi hallitus on tulkinnut, että
5917: n:o 766:                                              yleisohjeet ovat viranomaisten määräyksiä ja
5918:                                                       ohjeita koskevista toimenpiteistä annetun lain
5919:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        (573/89) 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuja ohjeita,
5920:        ryhtyä, jotta kirjanpitolautakunnan oh-        joita ei ~ainitun lain nojalla ole välttämättä jul-
5921:        jeet kirjanpitovelvollisille annetaan ruot-    kaistava ruotsin kielellä.
5922:        sin kielellä samanaikaisesti vastaavien           Uudistuneen kirjanpitolain (1272/92) yhden-
5923:        suomenkielisten ohjeiden kanssa?               mukaisen soveltamisen ja hyvän kirjanpitotavan
5924:                                                       kehittymisen vuoksi hallitus on kuitenkin nähnyt
5925:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tarpeelliseksi kääntää kaikki uudistuneeseen kir-
5926: vasti seuraavaa:                                      janpitolakiin liittyvät yleisohjeet ruotsin kielelle,
5927:                                                       vaikka lainsäädäntö ei tätä nimenomaisesti edel-
5928:     Kirjanpitolain noudattamisen valvonta kuu-        lytä.
5929: luu kirjanpitolain (655/73) mukaan kauppa- ja            Näiden kirjanpitolain uudistamiseen liittyvien
5930: teollisuusministeriölle. Sen yhteydessä toimii kir-   yleisohjeiden julkaiseminen on valitettavasti vii-
5931: janpitolautakunta, jonka tehtävänä on antaa ha-       västynyt. Viivästymiseen on ollut syynä erittäin
5932: kemuksesta ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain       mittavat ETA-lainsäädännön edellyttämät lain-
5933: soveltamisesta ja myöntää poikkeuksia lain            muutosten käännöstyöt, jotka yleisohjeita kii-
5934: säännöksistä sen 35 §:n nojalla. Kirjanpitolauta-     reellisimpinä ovat vieneet hallituksen käyttämien
5935: kunnan tehtäviä on edelleen täsmennetty kirjan-       kääntäjien resurssit. Lisäksi viivästymiseen on
5936: pitolautakunnasta annetussa asetuksessa (784/         vaikuttanut erään yleisohjeita kääntäneen kään-
5937: 73).                                                  täjän valitettava sairaustapaus.
5938:     Kirjanpitolautakunnan poikkeusluvat ja lau-          Koska hallituksen mielestä kirjanpitolauta-
5939: sunnot annetaan hakemuksesta kutakin yksit-           kunnan yleisohjeet ovat aikaisemmin mainitun
5940: täistapausta koskien. Tämän vuoksi niitä ei           lain (573/89) 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuja
5941: käännetä ruotsin kielelle. Mikäli poikkeuslupaa       ohjeita, hallituksella ei ole aikomusta ryhtyä eri-
5942: tai hakemusta on haettu ruotsin kielellä tai vas-     tyisiin toimenpiteisiin yleisohjeiden antamiseksi
5943:  taus muutoin on haluttu annettavan ruotsin kie-      ruotsin kielellä samanaikaisesti vastaavien suo-
5944:  lellä, laaditaan kirjanpitolautakunnan poikkeus-     menkielisten yleisohjeiden kanssa. Hallitus kui-
5945:  lupa ja lausunto kielilain edellyttämällä tavalla    tenkin pyrkii nopeuttamaan yleisohjeiden kään-
5946:  ruotsin kielellä.                                    tämistä, jotta se tapahtuisi jatkossa nykyistä no-
5947:      Kirjanpitolautakunta kehittää hyvää kirjan-      peammin.
5948: 
5949:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1994
5950: 
5951:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
5952: 4                                          1994 vp -     KK 766
5953: 
5954: 
5955: 
5956: 
5957:                                          Tili Riksdagens Talman
5958: 
5959:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         av bokföringslagen, vilka dock inte utgör bin-
5960: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           dande normer för de bokföringsskyldiga. Reger-
5961: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-         ingen har därför tolkat saken så att de allmänna
5962: man Gunnar Jansson undertecknade spörsmål                anvisningarna är sådana anvisningar som avses i
5963: nr 766:                                                  3 § 2 mom.lagen om åtgärder som gäller myndig-
5964:                                                          heternas föreskrifter och anvisningar (573/89).
5965:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Med stöd av denna lag behöver de inte nödvän-
5966:        ta för att bokföringsnämndens anvisning-          digtvis ges ut på svenska.
5967:        ar till de bokföringsskyldiga, på svenska            För att den reviderade bokföringslagen (1272/
5968:        språket, utfårdas samtidigt som motsva-           92) skall tillämpas på ett enhetligt sätt och en god
5969:        rande finskspråkiga anvisningar?                  bokföringssed främjas, har regeringen dock an-
5970:                                                          sett det vara önskvärt att alla de allmänna anvis-
5971:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ningar som hänför sig till den reviderade lagen
5972: anföra följande:                                         översätts till svenska, även om lagstiftningen inte
5973:                                                          uttryckligen förutsätter detta.
5974:     Tillsynen över att bokföringslagen iakttas an-          Utgivningen av de allmänna anvisningar som
5975: kommer enligt bokföringslagen (655/73) på han-           ansluter sig till revisionen av bokföringslagen har
5976: dels- och industriministeriet. 1 anslutning till         tyvärr fördröjts. Dröjsmålet har berott på att
5977: ministeriet finns en bokföringsnämnd, som har i          EES-lagstiftningen har medfört ett mycket om-
5978: uppgift att på ansökan ge anvisningar och utlå-          fattande översättningsarbete i form av lagänd-
5979: tanden om tillämpningen av bokföringslagen               ringar, som har varit mer brådskande än de all-
5980: samt att bevilja undantag från vissa stadganden i        männa anvisningarna och krävt alla de översät-
5981: lagen med stöd av dess 35 §. Bokföringsnämn-             tares resurser som regeringen har till sitt förfo-
5982: dens uppgifter har bestämts närmare i förord-            gande. En bidragande orsak till dröjsmålet har
5983: ningen om bokföringsnämnden (784/73).                    varit att en av de översättare som arbetat på
5984:     Bokföringsnämndens utlåtanden och tillstånd          översättningen råkade ut för en beklaglig olycka.
5985: till undantag ges på ansökan för varje enskilt fall.        Eftersom regeringen anser att bokförings-
5986: De översätts därför inte till svenska. Om däremot        nämndens allmänna anvisningar är sådana an-
5987: ansökan om tillstånd till undantag eller begäran         visningar som avses i 3 § 2 mom. i ovan nämnda
5988: om utlåtande har skrivits på svenska eller en            lag (573/89), har regeringen inte för avsikt att
5989: önskan har framförts om att svaret skall ges på          vidta särskilda åtgärder för att allmänna anvis-
5990: svenska, avfattas bokföringsnämndens tillstånd           ningar skall komma ut på svenska samtidigt med
5991: eller utlåtande på svenska enligt språklagen.            motsvarande finskspråkiga anvisningar. Reger-
5992:     Bokföringsnämnden utvecklar en god bokfö-            ingen strävar dock efter att påskynda översätt-
5993: ringssed genom att meddela allmänna anvisning-           ningen av allmänna anvisningar, så att den i
5994: ar om tillämpningen av bokföringslagen. Dessa            fortsättningen sker snabbare.
5995: allmänna anvisningar är anvisningar för tolkning
5996: 
5997:      Helsingforsden 22 december 1994
5998: 
5999:                                                        Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
6000:                                               1994vp
6001: 
6002: Kirjallinen kysymys 767
6003: 
6004: 
6005: 
6006: 
6007:                                   Vuoristo ym.: ED-jäsenyyden vaikutuksesta Suomen puolustus- ja
6008:                                      turvallisuuspolitiikkaan
6009: 
6010: 
6011:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6012: 
6013:    Puolustusvoimien vastanimitetty komentaja        tavat laajempaa ja ehkä heitäkin korkeampaa
6014: on muutamaan otteeseen puuttunut perinteiseen       tahoa uudesta ajattelusta ja suhtautumisesta
6015: kansalliseen puolustus- ja turvallisuuspoliitti-    puolustus- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyk-
6016: seen perusoppiimme mm. ehdottarualla erään-         sissä, kysymys perusopistamme on välttämätön.
6017: laista valmiusprikaatia rajojemme ulkopuolella         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6018: WEU :n joukkojen osana sekä hahmotuksellaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6019: uudenlaisesta eurooppalaisesta turvallisuudesta.    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6020:    Tänään reserviin astuva ja itsenäisyyspäivänä    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6021: kolmen leijonan kenraaliksi ylennettävä puolus-
6022: tusministeriön kansliapäällikkö yhtyy komenta-                Onko tässä muuttuneessa historialli-
6023: jan näkemyksiin ja lisää käärmeitä keittoon: ar-           sessa tilanteessa itsenäisen, uskottavan
6024: meijan sotaoppi on vanhentunut!                            puolustuksen ja sotilaallisen liittoutu-
6025:    Pääministeri on kuitannut komentajan näke-              mattomuuden perusoppimme ajateltava
6026: myksen puolustusvoimien johdon puheenvuo-                  uudelleen, vai olisiko se kiinnitettävä en-
6027: roksijajättänyt asian silleen. Ulkoasiainministe-          tistäkin lujemmin yhteiskuntamme pe-
6028: ri ilmaisi, että on parempi pysyä perinteisessä            rusrakenteeseen, ehkäpä perustuslakiin
6029: rauhanturvatoiminnassa reagoimaHa asiaan                   niin, että sen muuttaminen aina edellyt-
6030: enempää.                                                   täisi eduskunnassa tapahtuvaa perusteel-
6031:    Kun on syytä epäillä, että kenraalien käyttä-           lista keskustelua sen estämiseksi, ettei
6032: mät puheenvuorot eivät ole ainoastaan ilmenty-             maamme tila ja asema vaarannu ohitse
6033: miä heidän sotilaallisesta uhostaan vaan heijas-           parlamentaarisen kontrollin?
6034: 
6035:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
6036: 
6037:                     Raimo Vuoristo                           Anna-Liisa Kasurinen
6038: 
6039: 
6040: 
6041: 
6042: 240017
6043: 2                                        1994 vp -   KK 767
6044: 
6045: 
6046: 
6047: 
6048:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6049: 
6050:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Suomen mahdollisuuksia t01m1a vakauden ja
6051: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        turvallisuuden vahvistamiseksi. Tarkkailijan
6052: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      asema Länsi-Euroopan unionissa (WEU) palve-
6053: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vuoriston       lisi samaa päämäärää.
6054: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus ja
6055: 767:                                                 uskottava itsenäinen puolustus tukevat tässä ti-
6056:                                                      lanteessa parhaiten Pohjois-Euroopan vakautta.
6057:            Onko tässä muuttuneessa historialli-      EU:n nykyiset jäsenmaat ovat omalta osaltaan
6058:        sessa tilanteessa itsenäisen, uskottavan      hyväksyneet tämän Suomen esittämän näkökoh-
6059:        puolustuksen ja sotilaallisen liittoutu-      dan. Suomi on puolestaan hyväksynyt
6060:        mattomuuden perusoppimme ajateltava           Maastrichtin sopimuksen, jossa yhdeksi tavoit-
6061:        uudelleen, vai olisiko se kiinnitettävä en-   teeksi asetetaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspo-
6062:        tistäkin lujemmin yhteiskuntamme pe-          litiikan kehittäminen mukaan lukien pitkällä ai-
6063:        rusrakenteeseen, ehkäpä perustuslakiin        kavälillä määriteltävä yhteinen puolustuspoli-
6064:        niin, että sen muuttaminen aina edellyt-      tiikka, joka saattaa aikanaan johtaa yhteiseen
6065:        täisi eduskunnassa tapahtuvaa perusteel-      puolustukseen.
6066:        lista keskustelua sen estämiseksi, ettei          Euroopan unionin jäsenmaiden hallitusten
6067:        maamme tila ja asema vaarannu ohitse          välisessä konferenssissa vuonna 1996 tarkastel-
6068:        parlamentaarisen kontrollin?                  laan Maastrichtin sopimuksessa asetettujen ta-
6069:                                                      voitteiden toteutumista ja päätetään unioninjat-
6070:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kokehityksestä.
6071: taen seuraavaa:                                          Suomen kansallinen valmistelu on käynnisty-
6072:                                                      mässä. Tähän liittyen hallitus päätti 30.11.1994
6073:    Suomi liittyy Euroopan unioniin tilanteessa,      käynnistää eduskunnalle annettavan turvalli-
6074: jolle ovat ominaista muutokset maamme turval-        suuspoliittisen selonteon laadinnan. Selonte-
6075: lisuuspoliittisessa ympäristössä. Euroopan soti-     koon on tarkoitus sisällyttää arviot Suomen kan-
6076: laallinen vastakkainasettelu on poistunut, mutta     sainvälisen aseman kehittymisestä, turvallisuus-
6077: merkittäviksi turvallisuusongelmiksi ovat nous-      politiikan arvoperustasta, tavoitteista ja viiteryh-
6078: seet erilaiset epävakaustekijät.                     mistä sekä Suomen toiminnasta vakauspolitii-
6079:    Suomi on osallistunut vakauden lujittamiseen      kan, konfliktien hallinnan ja puolustuksen aloil-
6080: tähtäävään toimintaan YK:nja ETYK:in kautta          la. Selonteon laadinnan yhteydessä varmiste-
6081: sekä liittymällä Pohjois-Atlantin yhteistyöneu-      taan, että eduskunnassa edustettuina olevien
6082: voston (NACC) tarkkailijaksi ja NATO:n rau-          puolueiden näkemykset tulevat huomioon ote-
6083: hankumppanuuteen. ED-jäsenyys edesauttaa             tuiksi.
6084: 
6085:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1994
6086: 
6087:                                                               Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
6088:                                            1994 vp -   KK 767                                          3
6089: 
6090: 
6091: 
6092: 
6093:                                          Tili Riksdagens Talman
6094: 
6095:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       EU-medlemskapet främjar Finlands möjligheter
6096: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         att arbeta för starkare stabilitet och säkerhet.
6097: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       En observatörsplats i Västeuropeiska unionen
6098: man Vuoristo m.fl. undertecknade spörsmål nr           (WEU) skulle betjäna samma mål.
6099: 767:                                                      Finlands militära alliansfrihet och trovärdiga
6100:                                                        självständiga försvar är i detta läge det bästa
6101:           Är det nödvändigt att i denna föränd-        stödet för stabiliteten i N ordeuropa. De nuvaran-
6102:        rade historiska situation tänka om i fråga      de medlemsländerna i EU har för sin del godtagit
6103:        om våra fundamentala principer för ett          denna av Finland anförda synpunkt. Finland har
6104:        självständigt, trovärdigt försvar och mili-     för sin del godkänt Maastrichtfördraget där ett
6105:        tär alliansfrihet eller bör de fåstas ännu      av målen är att utveckla en gemensam utrikes-
6106:        starkare än förut vid vårt samhälles            och säkerhetspolitik, inbegripet en gemensam
6107:        grundläggande strukturer, kanske i              försvarspolitik som skall definieras på 1ång sikt
6108:        grundlagen, så att en ändring av dem all-       och som i sinom tid kan leda tili ett gemensamt
6109:        tid skulle förutsätta grundlig debatt i riks-   försvar.
6110:        dagen fOr att förhindra att vårt lands si-         Vid EU-ländernas regeringskonferens 1996
6111:        tuation och ställning sätts på spel utanför     kommer genomförandet av Maastrichtfördra-
6112:        den parlamentariska kontrollen?                 gets mål att granskas och den fortsatta unionsut-
6113:                                                        vecklingen att bes1utas.
6114:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Finlands nationella beredningsarbete håller
6115: anföra följande:                                       på att inledas. I ans1utning tili detta beslöt re-
6116:                                                        geringen 30.11.1994 att initiera arbetet på en sä-
6117:    Finland ansluter sig tili Europeiska unionen i      kerhetspolitisk redogörelse för riksdagen. Me-
6118: ett 1äge som karakteriseras av förändringar i vårt     ningen är att redogöre1sen skall innehålla be-
6119: lands säkerhetspolitiska miljö. Den militära kon-      dömningar av utvecklingen av Finlands inter-
6120: frontationen i Europa har försvunnit, men olika        nationella ställning och den säkerhetspolitiska
6121: destabiliserande faktorer har trätt fram som be-       värdegemenskapen, av säkerhetspo1itiska mål
6122: tydande säkerhetsproblem.                              och referensgrupper samt av Finlands verksam-
6123:    Finland har deltagit i den verksamhet som           het inom områdena för stabi1iteringspolitik,
6124: strävar efter att konso1idera stabiliteten, dels ge-   konflikthantering och försvar. I samband med
6125: nom FN och KSSE, dels genom anslutning som             arbetet på redogörelsen kommer det att säker-
6126: observatör tili Nordatlantiska samarbetsrådet          ställas att de i riksdagen företrädda partiernas
6127: (NACC) och tili NATO:s partnerskap för fred.           synsätt blir beaktade.
6128: 
6129:      Helsingforsden 20 december 1994
6130: 
6131:                                                                     Utrikesminister Heikki Haavisto
6132:                                                  1994 vp
6133: 
6134: Kirjallinen kysymys 768
6135: 
6136: 
6137: 
6138: 
6139:                                     Aittoniemi: Keskioluen myynnin sallimisesta kioskeissa uuden al-
6140:                                         koholilain mukaan
6141: 
6142: 
6143:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6144: 
6145:     Uusi alkoholilaki ei suoranaisesti kiellä keski-   mintansa hyvin hoitavaksi henkilöksi. Kioski on
6146: oluen myynnin sallimista kioskeissa, mutta lain        päivittäisten ostosten keskeinen tekopaikka ky-
6147: perusteluiden mukaan siihen on yleisesti ottaen        lässä, mutta keskiolutta saunakaljaksi on lähdet-
6148: suhtauduttu kielteisesti. Näin on varmasti perus-      tävä hakemaan kaukanakin sijaitsevasta kirkon-
6149: teltua, mutta asiaan liittyy eräitä näkökohtia,        kylästä.
6150: jotka olisi syytä huomioida.                              Asioissa siis pitäisi olla tervettä harkintaa, ja
6151:     Ensinnäkin kioskin ja myymälän välinen             esimerkiksi keskioluen myyntilupa voidaan toki
6152: raja on kovin hämärä. On osoitettavissa selviä         peruuttaa, jos aihetta siihen ilmenee.
6153: tapauksia, joissa kuorma-auton lavalta pudotet-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6154: tu 2 x 4 metrin kokoinen parakki on katsottu           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6155: myymäläksi, ja sille on tällä perusteella myös         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6156: hyväksytty keskioluen myyntilupa. Toisaalta on         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6157: olemassa kioskeiksi luokiteltuja myymälätiloja,
6158: jotka selkeästi täyttäisivät myymäläluokituk-                     Aikooko Hallitus uuden alkoholilain
6159: sen, mutta kioskityyppisinä keskioluen myynti-                 asianmukaista soveltamista varten antaa
6160: lupaa ei ole niille myönnetty. Kysymys näiden                  ohjeet, joissa myymälä- ja kioskikäsitteet
6161: ristiriitojen osalta on siinä, että eri viranomaiset           muodostetaan samanlaisiksi koko valta-
6162: eri kunnissa tulkitsevat asiaa kovin ristiriitai-              kunnassa ja keskioluen myyntituvissa
6163: sesti.                                                         kioskeille noudatetaan sijaintipaikalla
6164:     Kuten aikaisemmin totesin, keskioluen myyn-                esiintyvää tarvetta sen mukaan, onko
6165: tilupiin kioskeissa on suhtauduttava varovaises-               paikkakunnalla olemassa myymälää, jos-
6166: ti. On kuitenkin olemassa tapauksia, joissa kylä-              ta olutta voisi ostaa, ottaen huomioon
6167: yhteisössä ei lainkaan sijaitse kauppaa, mutta                 etäisyydet ostokelpoisiin taajamiin sekä
6168: kylläkin hyvin hoidettu kioski. Kioskille ei kui-              sen, että kioskin pitäjä täyttää asian hoi-
6169: tenkaan ole myönnetty keskioluen myyntilupaa,                  tamiseksi edellytetyt kelpoisuusehdot?
6170: vaikka sen pitäjä tiedetään kunnolliseksi ja toi-
6171: 
6172:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
6173: 
6174:                                              Sulo Aittaniemi
6175: 
6176: 
6177: 
6178: 
6179: 240017
6180: 2                                        1994 vp -   KK 768
6181: 
6182: 
6183: 
6184: 
6185:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6186: 
6187:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       luvan. Luvan saannin edellytyksenä on toimin-
6188: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        taan tarvittavat edellytykset ja vaadittava luotet-
6189: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-        tavuus. Myyntipaikalta edellytetään, että se on
6190: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aitto-      paikan sijainnin ja myyntitilojen sekä toiminnan
6191: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          osalta asianmukainen. Lisäksi myynti on järjes-
6192: n:o 768:                                             tettävä niin, että tehokas valvonta on mahdol-
6193:                                                      lista.
6194:           Aikooko Hallitus uuden alkoholilain            Uuden alkoholilain mukaan kioskiasetuksen
6195:        asianmukaista soveltamista varten antaa       tarkoittaman toimintatavan valitseminen ei si-
6196:        ohjeet, joissa myymälä- ja kioskikäsitteet    nänsä ole este alkoholijuoman vähittäismyynti-
6197:        muodostetaan samanlaisiksi koko valta-        luvan myöntämiselle. Alkoholipoliittisista ja val-
6198:        kunnassa ja keskioluen myyntituvissa          vonnallisista syistä kioskeille myönnettäville lu-
6199:        kioskeille noudatetaan sijaintipaikalla       ville tulee kuitenkin asettaa tiukat vaatimukset.
6200:        esiintyvää tarvetta sen mukaan, onko          Uuteen alkoholilakiin liittyvät alemmanasteiset
6201:        paikkakunnalla olemassa myymälää, jos-        säädökset ovat parhaillaan valmisteltavina. Nii-
6202:        ta olutta voisi ostaa, ottaen huomioon        hin tulevat kuulumaan myös sosiaali- ja terveys-
6203:        etäisyydet ostokelpoisiin taajamiin sekä      ministeriön antamat tarkemmat määräykset lu-
6204:        sen, että kioskin pitäjä täyttää asian hoi-   pien myöntämistä koskeviksi ehdoiksi. Nämä
6205:        tamiseksi edellytetyt kelpoisuusehdot?        määräykset tulevat muodostamaan valtakunnal-
6206:                                                      lisen lupakäytännön ja myymäläkäsitteen yhte-
6207:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         näistävän normiston. Kioskeja koskevat mää-
6208: vasti seuraavaa:                                     räykset tulevat painottamaan myymälätilojen
6209:                                                      asianmukaisuutta ja kioskin toiminta-ajatusta
6210:    Uuden alkoholilainmukaan käymisteitse val-        lähiympäristöä palvelevana elintarvikkeiden
6211: mistetun enintään 4, 7 tilavuusprosenttia etyyli-    myyntipisteenä. Paikkakunnalla esiintyvä tarve
6212: alkoholia sisältävän alkoholijuoman vähittäis-       tulee siten otettavaksi huomioon, jos luvan
6213: myyntiä saa harjoittaa se, jolle lääninhallitus      myöntämiselle ei ole valvonnallisia taijärjestyk-
6214: on myöntänyt tätä koskevan vähittäismyynti-          senpitoon liittyviä esteitä.
6215: 
6216:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1994
6217: 
6218:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
6219:                                           1994 vp -      KK 768                                          3
6220: 
6221: 
6222: 
6223: 
6224:                                         Tili Riksdagens Talman
6225: 
6226:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         verksamheten och den pålitlighet som krävs. Av
6227: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           försäljningsstället förutsätts att det i fråga om
6228: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av       platsens läge och försäljningslokalerna samt
6229: riksdagsman Aittaniemi undertecknade spörs-              verksamheten är sakligt. Dessutom skall försälj-
6230: mål nr 768:                                              ningen ordnas så att en effektiv övervakning är
6231:                                                          möjlig.
6232:            Ämnar Regeringen för saklig tillämp-              Enligt den nya alkohollagen är väljande av det
6233:        ning av den nya alkohollagen meddela              verksamhetssätt som avses i kioskförordningen
6234:        anvisningar där begreppen butik och               inte i och för sig ett hinder för beviljande av
6235:        kiosk förenhetligas i hela landet och vid         minutförsäljningstillstånd för alkoholdryck. Av
6236:        tillstånden för kioskerna att sälja mellan-       alkoholpolitiska och övervakningsskäl skall det
6237:        öl beakta behovet på orten, enligt det om         dock ställas stränga krav för beviljandet av till-
6238:        det på orten finns en butik där man kan           stånd till kiosker.
6239:        köpa ö1 och med beaktande av avstånden                De författningar på lägre nivå som anknyter
6240:        tili tätorter där det finns butiker samt det      tili den nya alkohollagen bereds som bäst. Tili
6241:        att den som håller kiosken uppfyller de           dem kommer även att höra närmare föreskrifter
6242:        behörighetsvillkor som förutsätts för             av social- och hälsovårdsministeriet om villkor
6243:        skötseln av saken?                                för beviljande av tillstånd. Dessa föreskrifter
6244:                                                          kommer att utgöra förenhetligande normer för
6245:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            det riksomfattande tillståndsförfarandet och be-
6246: anföra följande:                                         greppet butik. De föreskrifter som gäller kiosker
6247:                                                          kommer att betona försäljningslokalernas sak-
6248:    Enligt den nya alkohollagen får minutförsälj-         lighet och verksamhetsiden för kiosken som en
6249: ning av alkoholdryck som tillverkats jäsningsvä-         försäljningspunkt som betjänar näromgivningen
6250: gen och som innehåller högst 4, 7 volymprocent           med livsmedel. Det behov som finns på orten
6251: etylalkohol bedrivas av en person som av läns-           kommer således att beaktas om det inte finns
6252: styrelsen har bevi1jats minutförsäljningstillstånd       hinder i anknytning tili övervakningen eller upp-
6253: som gäller detta. En förutsättning för erhållande        rätthållandet av ordning.
6254: av tillstånd är de förutsättningar som behövs för
6255: 
6256:      Helsingforsden 21 december 1994
6257: 
6258:                                                       Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
6259:                                              1994 vp
6260: 
6261: Kirjallinen kysymys 769
6262: 
6263: 
6264: 
6265: 
6266:                                  Korteniemi: Ylläksen jätevesihuoltohankkeen toteuttamisesta
6267: 
6268: 
6269: 
6270:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6271: 
6272:    Lapissa on monia suuria vesihuoltohankkeita,       Ottaen huomioon Ylläksen jätevesihuolto-
6273: jotka odottavat rahoituspäätöksiä. Näistä mitta-   hankkeen suuret kustannukset on ymmärrettä-
6274: vin on Ylläksen matkailualueen jätevesihuolto-     vää, ettei alueen kunnilla ole mahdollisuuksia
6275: hanke, jonka kustannusarvio on noin 35 milj.       hankkeen toteuttamiseen ilman, että valtio osal-
6276: markkaa. Lisäksi monissa Lapin läänin kunnissa     listuu rahoitukseen tavallista huomattavasti
6277: on sekä uusien verkostojen rakentamishankkeita     suuremmalla osuudella. Valtion osallistuminen
6278: että vanhojen viemäriverkostojen korjaushank-      poikkeuksellisen suurella osuudella on perustel-
6279: keita.                                             tua myös siksi, että valtio on alueen suurin maan-
6280:    Hyvin monet jätevesihuoltohankkeet ovat         omistaja.
6281: ympäristönhoidon kannalta erittäin kiireellisiä       Ylläksenjätevesihuoltohanke on mittasuhteil-
6282: huomioon ottaen Lapin herkän luonnon. Hank-        taan ja ympäristövaikutuksiltaan niin suuri ja
6283: keiden viivästyminen voi aiheuttaa korvaamat-      laaja-alainen, että sen toteuttamiseen voitaisiin
6284: tomia vahinkoja.                                   ilmeisesti saada myös ED-rahoitusta.
6285:    Ylläksen jätevesihuoltohankkeessa on tarkoi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6286: tus koota koko Ylläksen matkailualueen jäte-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6287: vedet käsiteltäväksi ja puhdistet~ilvaksi yhteen   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6288: puhdistamoon ja poistaa näin Akäsjokeen ja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6289: Ylläsjokeen k9hdistuva jätevesikuormitus. Näin
6290: mahdollistetaan myös tämän vesistöalueen ny-                  Miten Hallitus aikoo varmistaa Ylläk-
6291: kyistä laajempi käyttö virkistyskalastukseen ja            sen suuren jätevesihuoltohankkeen no-
6292: parannetaan tältä osin Tornion-Muonionjoen                 pean toteuttamisen ja turvata Lapin mo-
6293: vesistön vaelluskalojen poikastuotantomahdol-              nien tärkeiden ja kiireellisten vesihuolto-
6294: lisuuksia.                                                 hankkeiden rahoituksen?
6295: 
6296:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
6297: 
6298:                                          Ossi Korteniemi
6299: 
6300: 
6301: 
6302: 
6303: 240017
6304: 2                                         1994 vp -    KK 769
6305: 
6306: 
6307: 
6308: 
6309:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6310: 
6311:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        avulla. Rahoitustukisäännökset eivät sinällään
6312: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ole esteenä hankkeen toteuttamiselle. Esteenä on
6313: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       määrärahojen niukkuus, mikä haittaa monien
6314: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-        muidenkin tärkeiden ja kiireellisten vesihuolto-
6315: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         hankkeiden käynnistämistä Lapissa.
6316: n:o 769:                                                 Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristö-
6317:                                                       ministeriö ovat yhdessä vesi- ja ympäristöhalli-
6318:           Miten Hallitus aikoo varmistaa Ylläk-       tuksen kanssa selvittäneet Ylläksen vesihuolto-
6319:        sen suuren jätevesihuoltohankkeen no-          hankkeen rahoitusmahdollisuuksia valtion vuo-
6320:        pean toteuttamisen ja turvata Lapin mo-        den 1995 talousarvioesityksen valmistelun yhtey-
6321:        nien tärkeiden ja kiireellisten vesihuolto-    dessä. Selvityksissä päädyttiin siihen, että hanke
6322:        hankkeiden rahoituksen?                        olisi toteutettava eri tahojen välisenä yhteishank-
6323:                                                       keena, ja se pitäisi saada EU-rahoituksen piiriin.
6324:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnoitta-           Hankkeen rahoitus on näillä näkymin tarkoitus
6325: vasti seuraavaa:                                      järjestää seuraavasti:
6326:    Pääasiallinen vastuu vesihuollon järjestämi-       - EU:n aluekehitysrahasto ...... .               60% 20,6 milj. mk
6327: sestä kuuluu Suomessa kunnille ja asukkaille it-      -Valtio (MMM, YM, TM
6328: selleen. Valtio tukee vesihuollonjärjestämistä ta-      tasaosuuksin) ........................ .       30% 10,3 milj. mk
6329: lousarvioon vuosittain otettavilla määrärahoilla,     - Ylläksen Yhdyskuntatekninen
6330: jotka ovat maa- ja metsätalousministeriön ja            Huolto Oy ............................ .        10%   3,5 milj. mk
6331: ympäristöministeriön pääluokissa. Vesihuollon         Yhteensä ................................... .   100% 34,4 milj. mk
6332: rahoitustuen muotoja ovat avustukset, korko-
6333: tukilainat sekä valtion vesihuolto- ja vesiensuoje-
6334: lutyöt. Viime vuonna vesi- ja viemärilaitosten           Lapin lääninhallituksen ehdotuksessa EU :n 6-
6335: investoinnit olivat yhteensä 1,5 miljardia mark-      tavoiteohjelmaan esitetään tunturialueiden vesi-
6336: kaa. Valtion tuen osuus oli tuolloin poikkeuksel-     ja jätehuoltojärjestelyt eräänä keskeisenä toi-
6337: lisen suuri, yli 16 prosenttia. Vuoden 1995 talous-   menpideryhmänä, johon aluekehitysrahaston
6338: arvioehdotuksessa ovat asianomaiset määrära-          (ERDF) avustus suunnataan. Nykyisessä val-
6339: hat merkittävästi niukemmat.                          tiontaloudellisessa tilanteessa Ylläksen vesihuol-
6340:    Ylläksen matkailualueen siirtoviemäreiden ja       tohankkeen ja eräiden muidenkin Lapin vesi-
6341: jätevesien keskuspuhdistamon rakentaminen on          huoltohankkeiden käynnistyminen riippuu rat-
6342: niin mittava hanke (kustannusarvio 34,4 milj.         kaisevasti siitä, ovatko tunturialueiden vesi- ja
6343: markkaa), että Kolarin kunta ei kykene toteut-        jätehuoltotoimenpiteet saatavissa mainitun ta-
6344: tamaan sitä valtion normaalin tukirahoituksen         voiteohjelman piiriin.
6345: 
6346:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1994
6347: 
6348:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
6349:                                           1994 vp -    KK 769                                                        3
6350: 
6351: 
6352: 
6353: 
6354:                                         Tili Riksdagens Talman
6355: 
6356:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      om finansieringsstöd hindrar inte i sig att projek-
6357: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        tet genomförs. Hindret utgörs av de knappa re-
6358: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      surserna som också hindrar startandet av många
6359: man Ossi Korteniemi undertecknade spörsmål            andra viktiga och brådskande vatten- och av-
6360: nr 769:                                               1oppsprojekt i Lapp1and.
6361:                                                          Jord- och skogsbruksministeriet och miljömi-
6362:           Hur ämnar Regeringen säkerställa att        nisteriet har tilisammans med vatten- och miljö-
6363:        det stora projektet som gäller ett kommu-      styrelsen, i samband med beredningen av budget-
6364:        nalt avlopp i Ylläs snabbt blir genomfört      propositionen för 1995, utrett hur finansieringen
6365:        och trygga finansieringen av de många          av Ylläs vatten- och avloppsprojekt kunde ord-
6366:        viktiga och brådskande vatten- och av-         nas. Vid utredningarna kom man fram tili att
6367:        loppsprojekten i Lappland?                     projektet bör genomföras avolika instanser som
6368:                                                       ett samprojekt, och att EU borde fås att delta i
6369:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         finansieringen av projektet. A vsikten är att fi-
6370: anföra följande:                                      nansieringen skall ske på följande sätt:
6371: 
6372:    I Finland har kommunerna och invånarna             - EU:s regionala utvecklingsfond              60% 20,6 milj. mk
6373: själva huvudansvaret för vatten och avlopp. Sta-      - Staten (JSM, MM, AM
6374: ten stöder ordnandet av vatten och avlopp med           med lika delar) .........................   30% 10,3 milj. mk
6375: årliga anslag i budgeten under jord- och skogs-       - Ylläksen Yhdyskuntatekninen
6376:                                                         Huolto Oy ...............................   10% 3,5 milj. mk
6377: bruksministeriets och miljöministeriets huvudtit-
6378: lar. Vatten och avloppsåtgärder finansieras ge-       Sammanlagt ............................... .. 100 % 34,4 milj. mk
6379: nom understöd och räntestödslån samt statens
6380: vatten- och avloppsarbeten och vattenvårdsarbe-          Länsstyrelsen i Lapplands Iän föreslår att fjäll-
6381: ten. I fjol uppgick vatten- och avloppsverkens        områdenas vatten- och avloppsarrangemang in-
6382: investeringar tili sammanlagt 1,5 mrd. mk. Stats-     tas i förslaget tili målprogram för EU :s mål 6-
6383: stödets andel var då exceptionellt stor, över 16 %.   områden, såsom en sådan central åtgärdsgrupp
6384: I budgetpropositionen för 1995 är anslagen i frå-     som bidraget från regionala utvecklingsfonden
6385: ga betydligt knappare.                                (ERDF) skall gå tili. I den rådande statseko-
6386:    Anläggandet av överföringsledningar och ett        nomiska situationen beror igångkörningen av
6387: centralreningsverk för avloppsvattnet från turist-    vatten- och avloppsprojektet i Ylläs samt vissa
6388: området i Ylläs är ett så omfattande projekt          andra vatten- och avloppsprojekt i Lappland i
6389: (kostnadsförslaget är 34,4 milj. mk), att Kolari      avgörande grad på om vatten- och avloppsåtgär-
6390: kommun inte kan genomföra det med hjälp av            derna inom fjällområdena kan fås med i nämnda
6391: statens normala stödfinansiering. Stadgandena         målprogram.
6392: 
6393:      Helsingforsden 13 december 1994
6394: 
6395:                                                         Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
6396:                                                 1994vp
6397: 
6398: Kirjallinen kysymys 770
6399: 
6400: 
6401: 
6402: 
6403:                                    Vehkaoja ym.: Potilaiden yhdenvertaisesta kohtelusta vakavien sai-
6404:                                       rauksien lääkehoidossa
6405: 
6406: 
6407:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6408: 
6409:    Sairaanhoitopalvelujemme runko nojaa julki-           Milloinkaan ei ole voitu tarkoittaa, että se
6410: siin palveluihin. Kuntien omistamissa sairaan-        seikka, missä järjestelmässä potilasta hoidetaan,
6411: hoitolaitoksissa potilaiden hoitoon käytettävissä     saisi ratkaista sen, voiko hän saada käyttöönsä
6412: olevat rahat ovat laman vuosina vähentyneet           alan uusinta lääkitystä vai ei.
6413: merkittävästi. Tämä on näkynyt epäinhimillisel-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6414: lä tavalla mm. vakavia syöpäsairauksia sairasta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6415: vien kohdalla, joita ei kunnallisissa sairaaloissa    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6416: aina ole lääkitty alan uusimmilla lääkkeillä. Vii-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6417: meisin keskustelu koskee taksolia.
6418:     Samaan aikaan on yksityissairaaloissa hoide-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6419: tuille potilaille voitu määrätä kallista uutta lää-          ryhtyä, että potilaiden lääkehuolto olisi
6420: kettä, koska Kansaneläkelaitos on korvannut                  samoissa vakavissa sairauksissa yhden-
6421: lääkehoidon vakuutetun vuosittaisen omavas-                  vertaisella pohjalla riippumatta siitä, mis-
6422: tuun ylittävältä osalta.                                     sä järjestelmässä potilasta hoidetaan?
6423:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
6424:                      Marjatta Vehkaoja                         Eeva-Liisa Moilanen
6425: 
6426: 
6427: 
6428: 
6429: 240017
6430: 2                                           1994 vp -    KK 770
6431: 
6432: 
6433: 
6434: 
6435:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
6436: 
6437:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tömenoista on 3---4 %:n luokkaa. Mainittakoon,
6438: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           että sairaanhoitopiirien edellä mainittu käyttö-
6439: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         menojen vähentyminen noin 2,5 miljardia mark-
6440: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vehkaojan          kaa on yli nelinkertainen summa verrattuna sii-
6441: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            hen, mitä sairaalat käyttävät vuosittain lääkkei-
6442: 770:                                                    siin. On siten vaikea ymmärtää väitettä, että sai-
6443:                                                         raalat olisivat hakeneet säästöjään tarpeellisesta
6444:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lääkehoidosta.
6445:          ryhtyä, että potilaiden lääkehuolto olisi          Uusien hoitomenetelmien ja uusien lääkkei-
6446:          samoissa vakavissa sairauksissa yhden-         den käyttöönoton tulee perustua hoidon turvalli-
6447:          vertaisella pohjalla riippumatta siitä, mis-   suuteen sekä vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen
6448:          sä järjestelmässä potilasta hoidetaan?         kustannukset huomioiden. Voidaan sanoa, että
6449:                                                         tässä asiassa kuljemme kansakuntien eturivissä.
6450:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Näin on myös kysymyksessä esitetyn syöpälääk-
6451: vasti seuraavaa:                                        keen taksolin laita. Lääkelaitos on myöntänyt
6452:                                                         myyntiluvan kyseiselle lääkkeelle metastasoitu-
6453:    Suomen terveydenhuollon perusperiaatteisiin          neen munasarjasyövän hoitoon, kun taudin
6454: kuuluu kansalaisten tarvitsemien terveyspalvelu-        aiempi hoito ei ole antanut riittävää vastinetta, ja
6455: jen tasapuolinen saatavuus käytettävissä olevien        laajentanut syyskuussa 1994 käyttöaluetta kos-
6456: resurssien puitteissa asuinpaikasta tai varallisuu-     kemaan myös metastasoituneen rintasyövän hoi-
6457: desta riippumatta. Tätä pohjoismaisena hyvin-           toa, kun antrasykliinejä sisältävä standardihoito
6458: voinnin mallina tunnettua periaatetta on Suo-           ei ole antanut riittävää vastinetta tai ei ole sopi-
6459: messa voitu kohtuullisesti noudattaa. On totta,         nut. Kuten edellä mainittu rajoitettu käyttöalue
6460: että terveydenhuoltomenot ovat vuodesta 1992            osoittaa, lääke on tarkoitettu toissijaiseksi lääk-
6461: kääntyneet laskuun. Kuitenkin terveydenhuol-            keeksi rintarauhas- ja munasarjasyövän hoidos-
6462: lon osuus bruttokansantuotteesta vuonna 1992            sa. Näin siksi, että vaikka lääkkeenä on saatu
6463: oli 9,4 %ja viime vuonna 9,1 %. Osuus on läntis-        lupaavia hoitovasteita, hoidon pitkäaikaistulok-
6464: ten teollisuusmaiden kolmanneksi suurin USA:n           set eivät ole yksiselitteisiä. Lääkkeen käyttöönot-
6465: ja Kanadan jälkeen.                                     toa ovat rajoittaneet myös sen yllättävät ja vaka-
6466:    Sairaanhoitopiirien käyttökustannukset ovat          vat, jopa henkeä uhkaavat sivuvaikutukset kal-
6467: alentuneet vuodesta 1991 alkaen noin 2,5 miljar-        liin hinnan ohella. Sosiaali- ja terveysministeriön
6468: dia markkaa. Samanaikaisesti kuitenkin hoidet-          käytettävissä olevien tietojen mukaan lääkettä
6469: tavien potilaiden määrä on kasvanut ja hoidon           käytetään julkisissa sairaaloissa pääasiassa tois-
6470: saatavuus parantunut. Säästö on syntynyt pää-           sijaisena lääkkeenä, mitä on tässä vaiheessa pi-
6471: asiassa uusien avohoitopainotteisten hoitomene-         dettävä perusteltuna. Mainittakoon, että myös
6472: telmien käyttöönotosta, jolloin tarpeetonta vuo-        elokuussa pidetty pohjoismainen gynekologi-
6473: deosastohoitoa on voitu karsia. Säästö ei ole           kongressi päätyi suosittamaan taksolia toissijai-
6474: koskenut potilaan tarpeellista hoitoa.                  seksi lääkkeeksi munasarjasyövän hoidossa.
6475:    Terveydenhuollon asukaskohtaisissa kustan-               Yksityisessä hoitolaitoksessa saadun lääke-
6476: nuksissa on huomattavia aluekohtaisia eroja.            hoidon osalta potilas saa sairausvakuutuslain
6477: Esimerkiksi Pirkanmaan asukaskohtaiset kus-             mukaisen korvauksen, kun lääkettä on annettu
6478: tannukset ovat lähes 50 % pienemmät kuin pää-           sen käyttöalueen mukaiseen hoitoon. Muu käyt-
6479: kaupunkiseudun. Ero ei selity palvelutarpeen tai        tö on hoitokokeilua, jonka kustannuksiin sai-
6480: palvelutason erilaisuudella, vaan johtuu pää-           rausvakuutus ei voi osallistua. Ainakaan toistai-
6481: asiassa palvelujen järjestämistavasta ja palvelu-       seksi ei ole osoitettu, että kyseessä olevaa lääket-
6482: rakenteen laitospainotteisuudesta.                      tä olisi jätetty käyttämättä perusteettomasti tai
6483:    Lääkekustannusten osuus sairaaloiden käyt-           olisi käytetty tahi korvattu tarpeettomasti.
6484: 
6485:        Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1994
6486: 
6487:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
6488:                                          1994 vp -   KK 770                                           3
6489: 
6490: 
6491: 
6492: 
6493:                                        Tili Riksdagens Talman
6494: 
6495:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      inom sjukvårdsdistrikten med ca 2,5 mrd. mk
6496: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       fyrfaldigt överstiger det belopp som sjukhusen
6497: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     årligen använder tili läkemedel. Det är därför
6498: man Vehkaoja m.fl. undertecknade spörsmål nr         svårt att förstå påståendet att sjukhusen skulle ha
6499: 770:                                                 gjort sina inbesparingar på den nödvändiga läke-
6500:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      medelsbehandlingen.
6501:         ta för att patienternas läkemedelsförsörj-      När nya vårdmetoder och nya läkemedel tas i
6502:         ning vid samma allvarliga sjukdom skall      bruk måste man utgå ifrån att behandlingen skall
6503:         basera sig på jämlikhet oberoende av         vara trygg och ifrån behandlingens verkningar
6504:         inom vilket system patienten vårdas?         och effektivitet med beaktande av kostnaderna.
6505:                                                      Vi kan säga att vi i detta avseende hör tili för-
6506:     Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      grundsländerna. Detta gäller även beträffande
6507:                                                      cancerläkemedlet taxol som nämns i spörsmålet.
6508: anföra följande:                                     Läkemedelsverket har beviljat försäljningstill-
6509:     Tili grundprinciperna inom hälso- och sjuk-      stånd för läkemedlet för behandling av metasta-
6510: vården i Finland hör att medborgarna inom ra-        serad äggstockscancer, när den tidigare behand-
6511: men för tili buds stående resurser skall ha jämlik   lingen av sjukdomen inte gett önskad effekt, och
6512: tillgång tili den hälsovårdsservice de behöver,      utvidgade i september 1994 användningsområ-
6513: oberoende a v bostadsort eller förmögenhet. Den-     det att gälla även behandling av metastaserad
6514: na princip, som är känd som den nordiska väl-        bröstcancer, när standardbehandlingen med an-
6515: ståndsmodellen, har man rätt bra kunnat iaktta i     tracykliner sviktat eller varit olämplig. Såsom
6516: Finland. Det stämmer att utgifterna för hälso-       nämnts visar det begränsade användningsområ-
6517: och sjukvård har varit nedåtgående allt sedan        det att läkemedlet är avsett att vara ett andra-
6518: 1992. Hälso- och sjukvårdens andel av bruttona-      handsmedel vid behandlingen av bröstkörtel-
6519: tionalprodukten 1992 var dock 9,4% och i fjo1        och äggstockscancer. Orsaken tili detta är att
6520: 9,1 %. Ande1en är den tredje största i de västliga   resultaten efter en lång tids användning av läke-
6521: industriländerna efter USA och Kanada.               medlet inte är entydiga, även om lovande resultat
6522:     Sjukvårdsdistriktens driftskostnader har         erhållits av behandlingen. Användningen av lä-
6523: fr.o.m. 1991 sjunkit med ca 2,5 mrd. mk. Samti-      kemedlet har begränsats av att det utom att det är
6524: digt har dock antalet patienter under behandling     dyrt också har haft oväntade och allvarliga,
6525: ökat och tillgången till vård blivit bättre. Inbe-   t.o.m. livshotande biverkningar. Enligt de upp-
6526: sparingarna har i huvudsak erhållits genom att       gifter social- och hälsovårdsministeriet erhållit
6527:  man tagit i bruk nya vårdmetoder som är inrikta-    används läkemedlet i offentliga sjukhus huvud-
6528: de på öppen vård, vilket gjort det möjligt att       sakligen som ett andrahandsmedel, vilket i detta
6529: eliminera onödig vård på bäddavdelningarna.          skede måste anses vara motiverat. Det kan näm-
6530:  Inbesparingen har inte gjorts på sådan behand-      nas att även den nordiska gynekologkongress
6531:  ling som är nödvändig för patienterna.              som hölls i augusti beslöt att taxol skall rekom-
6532:     1hälso- och sjukvårdskostnaderna per invåna-     menderas som ett läkemedel i andra hand vid
6533:  re finns betydande regionala skilinader. Kostna-    behandlingen av äggstockscancer.
6534:  derna per invånare är exempelvis nästan 50 %           Beträffande läkemedelsbehandlingar i en pri-
6535:  lägre i Birkaland än inom huvudstadsområdet.        vat vårdanstalt får patienten ersättning enligt
6536:  Skilinaden kan inte förklaras med att servicebe-    sjukförsäkringslagen om läkemedlet har getts för
6537:  hovet eller servicenivån är olika, utan den beror   en behandling i överensstämmelse med medlets
6538:  huvudsakligen på det sätt på vilket servicen har    användningsområde. Ali annan användning är
6539:  ordnats och hur anstaltsbetonad servicestruktu-     behandling i experimentsyfte i vars kostnader
6540:  ren är.                                             sjukförsäkringen inte kan delta. Åtminstone har
6541:     Läkemedelskostnadernas andel av sjukhusens       det inte tilis vidare kommit fram att läkemedlet i
6542:  driftskostnader är i klassen 3-4 %. Det är att      fråga skulle ha lämnats oanvänt omotiverat eller
6543:  märka att nämnda minskning av driftsutgifterna      använts eller ersatts onödigt.
6544:        Helsingforsden 20 december 1994
6545: 
6546:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
6547: 1
6548: 
6549: 1
6550: 
6551: 1
6552: 
6553:     1
6554: 
6555:     1
6556: 
6557:     1
6558: 
6559:         1
6560: 
6561:         1
6562: 
6563:         1
6564: 
6565:             1
6566: 
6567:             1
6568: 
6569:             1
6570: 
6571:                 1
6572: 
6573:                 1
6574: 
6575:                 1
6576: 
6577:                     1
6578: 
6579:                     1
6580: 
6581:                     1
6582:                                                1994 vp
6583: 
6584: Kirjallinen kysymys 771
6585: 
6586: 
6587: 
6588: 
6589:                                   Aittoniemi: Kätkytkuolemien syiden tutkimisen turvaamisesta
6590: 
6591: 
6592:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6593: 
6594:    Euroopassa kuolee noin 10 000 lasta vuosit-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6595: tain kätkytkuolemaan. Suomessa tämän tapah-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6596: tuman kautta kuolee vuosittain noin 30--40 las-      nioittavasti   valtioneuvoston      asianomaisen
6597: ta. Yleisesti ottaen kätkytkuolema on yleisin ime-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6598: väisikäisten yksittäinen kuolinsyy.
6599:     Suomessa kätkytkuoleman syihin suuntautu-                   Aikooko Hallitus suunnata merkittä-
6600: vaa tutkimusta on huomattavasti vähemmän                     västi nykyistä enemmän varoja maassam-
6601: kuin muualla Euroopassa. Myös yhteispohjois-                 me tapahtuvien kätkytkuolemien syiden
6602: maisessa NORD-SIDS tutkimuksessa Suomi on                    tutkimiseen, niin että oman tutkimuske-
6603: mukana huomattavasti vähäisemmin resurssein                  hityksen myötä pääsisimme hyödyntä-
6604: kuin muut pohjoismaat.                                       mään myös yleiseurooppalaisen tutki-
6605:     Vain omaa tutkimusta lisäämällä pystymme                 muksen kehitystä?
6606: hyödyntämään eurooppalaisen tutkimuskehi-
6607: tyksen maassamme.
6608:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
6609: 
6610:                                            Sulo Aittaniemi
6611: 
6612: 
6613: 
6614: 
6615:  240017
6616: 2                                          1994 vp -   KK 771
6617: 
6618: 
6619: 
6620: 
6621:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6622: 
6623:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         syitä kätkytkuolemaan (Pertti Rintahaka). Suo-
6624: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mi on mukana pohjoismaisessa NordSIDS-tut-
6625: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kimuksessa, jossa lapsensa kätkytkuoleman ko-
6626: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-         keneet vanhemmat ja kontrollivanhemmat täyt-
6627: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           tivät laajan kyselylomakkeen ja johon sisältyi
6628: 771:                                                   myös patologin ruumiinavausselvitysten osuus.
6629:                                                        Tämän tutkimuksen tuloksia odotetaan parhail-
6630:            Aikooko Hallitus suunnata merkittä-         laan ja niiden perusteella tullaan tekemäänjohto-
6631:         västi nykyistä enemmän varoja maassam-         päätöksiä.
6632:         me tapahtuvien kätkytkuolemien syiden             Kätkytkuolemaproblematiikka ja Suomen ti-
6633:         tutkimiseen, niin että oman tutkimuske-        lanne ovat olleet käsiteltävänä mm. sosiaali- ja
6634:         hityksen myötä pääsisimme hyödyntä-            terveysministeriön ja Sosiaali- ja terveysalan tut-
6635:         mään myös yleiseurooppalaisen tutki-           kimus- ja kehittämiskeskuksen terveydenhuol-
6636:         muksen kehitystä?                              lon asiantuntijoiden ~äymissä keskusteluissa
6637:                                                        Suomessa toimivan KAPY-Kätkytkuolem.l;lper-
6638:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           heiden yhdistyksen edustajien kanssa. KAPY-
6639: vasti seuraavaa:                                       yhdistys on valmistanut mm. vanhemmille tar-
6640:                                                        koitetun tukipaketin, jota jaetaan lastenneuvo-
6641:     Kätkytkuolema on sitä kohtaavan perheen ja         loiden kautta.
6642: myös lähiyhteisön kannalta järkyttävä tapahtu-            Myös sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja ke-
6643: ma, joka onneksi Suomessa muihin maihin ver-           hittämiskeskuksen lasten ja nuorison asiantunti-
6644: rattuna on suhteellisen harvinainen.                   jaryhmässä sekä Suomen Lastenlääkäriyhdis-
6645:     Kätkytkuolemaksi kutsutaan tapahtumaa,             tyksessä seurataan tarkasti Suomen kehitystä ja
6646: jossa terve lapsi löydetään usein äkillisesti kuol-    kansainvälisiä tutkimustuloksia. Em. tahojen
6647: leena vuoteestaan. Ehkäisyn kannalta on vaikeaa        toimesta on selvitetty, että Suomessa kätkytkuo-
6648: se, että kätkytkuolemaa ei voida ennustaa, koska       lemien yleisyys on 0,5 promillea, Ruotsissa 1 pro-
6649: yksittäisiä syitä ei ole perusteellisissa tutkimuk-    mille ja Norjassa 2 promillea.
6650: sissakaan voitu osoittaa. Kuitenkin joitakin yh-          Ruotsin socialstyrelsen on toimittanut van-
6651: teisiä piirteitä kätkytkuolemaan liittyen on voitu     hemmille tarkoitetun ohjelehtisen, joka käsittää
6652: havaita. Mm. USA:ssa, Englannissa, Uudessa-            monissa muissakin maissa käynnistetyn ns.
6653: Seelannissa ja Australiassa tehdyissä tutkimuk-        Reducing the Risk -ohjelman. Siinä kerrotaan
6654: sissa on selvitetty lapsen vatsallaan makuuttami-      mahdollisuuksista torjua kätkytkuolemaa:
6655: sen ja liian lämpimän vaatetuksen yhteyttä kät-           - nukuttamalla lasta selkä-kylkiasennossa
6656: kytkuolemiin sekä myös vanhempien tupakoin-               - väittämällä ylilämpöisyyttä
6657: nin osuutta näihin kuolemiin. Tutkimuksissa il-           - minimoimaHa äitien raskaudenaikaista
6658: meni, että kuolleilla lapsilla oli päällään runsaas-   sekä ympäristön tupakointia
6659: ti lämpöä eristäviä vaatteita ja he olivat kuollee-       - suosittelemaHa rintaruokintaa
6660: na löydettäessä useammin vatsallaan kuin tutki-           - nukuttamalla lasta samassa huoneessa
6661: mukseen osallistuneet verrokkiryhmän lapset.           vanhempien kanssa.
6662: Uudessa-Seelannissa tietyillä näitä syitä vähen-          Tarkasteltaessa tämän suosituksen eri kohtia
6663: tävillä toimenpiteillä on kätkytkuolemaluvut           voidaan todeta, että suomalaisessa äitiys- ja las-
6664: saatu putoamaan 7 promillesta 0,5 promilleen.          tenneuvolassa ohjataan jo kaikkia vanhempia
6665:     Suomessa kätkytkuolematutkimusta on vä-            näissä asioissa. Mutta myös erillisen, juuri kät-
6666: hän, mikäjohtuu osittainjuuri siitä, että ilmiö on     kytkuoleman ehkäisyyn liittyvän ohjeen anta-
6667: täällä harvinainen eikä sen esiintymisessä ole         mista tullaan harkitsemaan uudelleen sekä äitiys-
6668: ajallista ja paikallista vaihtelua. Suomessa on        huollon että lastenhuollon asiantuntijaryhmissä.
6669: tehty yksi väitöskirjatasoinen tutkimus, jossa ei         Suomessa on toteutettu jo 1980-luvun alusta
6670: voitu löytää myöskään selkeitä ja yksiselitteisiä      lähtien koko maan kattava ns. ensitietoprojekti,
6671:                                            1994 vp -   KK 771                                          3
6672: 
6673: jonka tarkoituksena on lisätä henkilökunnan            lääkäreiden että hoitohenkilökunnan perus- ja
6674: valmiuksia tukea vanhempia, jotka ovat menet-          täydennyskoulutukseen.
6675: täneet lapsensa tai joille on syntynyt vaikeasti          On erityisen tärkeää seurata kansainvälistä
6676: sairas lapsi. Eri puolille maata on viime aikoina      tutkimusta ja osallistua siihen. Myös Suomessa
6677: syntynyt myös ns. kriisiryhmiä, jotka tukevat          tehtävään omaan pitkän aikavälin tutkimukseen
6678: erilaisiin äkillisiin vaikeuksiin joutuneita ihmisiä   on mahdollisuuksia erilaisten tutkimus- ja kehit-
6679: kuten myös kätkytkuoleman kohdanneita van-             tämismäärärahojen turvin.
6680: hempia ja läheisiä.                                       Kätkytkuolema-asiaa seurataan Suomessa ja
6681:    Tärkeä kanava henkilökunnan valmiuksien             aktivoidaan sekä vanhempiin kohdistuvaa ter-
6682: kohottamiseksi sekä ehkäisevässä työssä että jäl-      veyskasvatusta ja ohjantaa että terveydenhuol-
6683: kihoidossa on kätkytkuolemaproblematiikan si-          lon henkilökunnan valmiuksia perus- ja täyden-
6684: sältyminen entistä suuremmassa määrin sekä             nyskoulutuksen kautta.
6685:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1994
6686: 
6687:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
6688: 4                                          1994 vp -    KK 771
6689: 
6690: 
6691: 
6692: 
6693:                                          Tili Riksdagens Talman
6694: 
6695:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Rintahaka, men inte heller i den har några klara
6696: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          och entydiga skäl kunnat presenteras. Finland är
6697: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        med i den nordiska NordSIDS-undersökningen,
6698: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 771:           som bl.a. går ut på att föräldrar som utsatts för
6699:                                                         plötslig spädbarnsdöd av sitt barn och kontroll-
6700:            Ämnar Regeringen i avsevärt större           föräldrar har fyllt i ett omfattande frågeformu-
6701:         omfattning än för närvarande styra me-          lär, och som dessutom omfattar en patologisk
6702:         del tili undersökningen av orsakerna tili       obduktionsutredning. Resultaten väntas inom
6703:         plötslig spädbarnsdöd i vårt land, så att vi    kort, varefter slutsatser kan dras av undersök-
6704:         vid utvecklandet av vår egen forskning          ningen.
6705:         kan dra nytta även av utvecklingen inom            Problematiken kring fenomenet plötslig späd-
6706:         den alleuropeiska forskningen?                  barnsdöd och läget i Finland har behandlats bl.a.
6707:                                                         vid diskussioner mellan å ena sidan sakkunniga
6708:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           inom SHM:s och STAKES hälso- och sjukvårds-
6709: anföra följande:                                        seJstor och å andra sidan representanter för
6710:                                                         KAPY Familjeförei?:ingen plötslig spädbarns-
6711:    Plötslig spädbarnsdöd i en familj är en drama-       död rf. F öreningen KAPY har bl.a. sammanställt
6712: tisk upplevelse både för familjen och för dem           ett stödpaket för föräldrar, som distribueras via
6713: närmaste omgivningen. Lyckligtvis är plötslig           bar.!lavårdsrådgivnings byråerna.
6714: spädbarnsdöd en relativt sällsynt företeelse i Fin-        Aven i STAKES sakkunniggrupp för barn och
6715: land ijämförelse med andra länder.                      ungdom samt i Suomen Lastenlääkäriyhdistys-
6716:    Plötslig spädbarnsdöd är det fråga om då ett         Barnläkarföreningen i Finland rf följer man med
6717: friskt barn hittas dött, ofta i sin säng efter att ha   utvecklingen i Finland och de internationella
6718: dött i sömnen. Plötslig spädbarnsdöd kan inte           forskningsresultaten. De ovan nämnda instan-
6719: förutses, emedan enskilda orsaker inte har kun-         serna har klarlagt att frekvensen i fråga om plöts-
6720: nat påvisas trots grundliga undersökningar. Det-        lig spädbarnsdöd är 0,5 promille i Finland, 1
6721: ta är problematiskt med tanke på förebyggande           promille i Sverige och 2 promille i Norge.
6722: åtgärder. Vissa gemensamma drag har dock kun-              Socialstyrelsen i Sverige har gett ut en föräld-
6723: nat iakttas. Vid undersökningar bl.a. i USA,            rabroschyr som omfattar ett s.k. Reducing the
6724: England, Nya Zeeland och Australien har man             Risk-program. Sådana program har startats
6725: försökt utreda, om vanan att låta barn sova på          även i ett antal andra länder. 1 broschyren infor-
6726: mage eller att klä barn för varmt har något sam-        meras om möjligheterna att minska risken för
6727: band med plötslig spädbarnsdöd. Likaså har för-         plötslig spädbarnsdöd genom att
6728: äldrarnas rökvanor beaktats som en eventuell               - låta barnet sova i rygg-sidläge
6729: riskfaktor. Av dessa undersökningar har fram-              -se tili att barnet är lagom varmt
6730: gått att avlidna barn har haft på sig flera värme-         - avstå från att röka under havandeskapet
6731: isolerande plagg och att de oftare än barnen i          och undvika rökning i närmiljön
6732: jämförelsegruppen har påträffats liggande på               - låta barnet sova i samma rum som föräld-
6733: mage. I Nya Zeeland har dessa orsaker genom             rarna.
6734: vissa åtgärder reducerats så att frekvensen i fråga        Då man granskar de olika punkterna i rekom-
6735: om plötslig spädbarnsdöd har fåtts ner från 7           mendationen kan man konstatera att alla fin-
6736: promille tili 0,5 promille.                             ländska föräldrar redan får handledning i dessa
6737:    I fråga om plötslig spädbarnsdöd har forsk-          frågor vid mödravårds- och barnavårdsrådgiv-
6738: ningen i Finland varit ringa, delvis just på grund      ningsbyråerna. Men sakkunniggrupperna såväl
6739: av att fenomenet här är sällsynt och inte uppvisar      inom mödravården som inom barnavården kom-
6740: några tidsmässiga eller regionala variationer. I        mer att ta upp frågan om behovet av särskilda
6741: Finland har fenomenet plötslig spädbarnsdöd             anvisningar för förebyggande av just plötslig
6742: undersökts i en akademisk avhandling av Pertti          spädbarnsdöd tili ny prövning.
6743:                                            1994 vp -   KK 771                                             5
6744: 
6745:    Ett landsomfattande projekt, "Den första in-        med plötslig spädbarnsdöd i högre grad än tidi-
6746: formationen till föräldrar", pågår sedan början        gare ingå i läkarnas och vårdpersonalens grund-
6747: av 1980-talet i hela Finland. Syftet med program-      utbildning och fortbildning.
6748: met har varit att öka personalens beredskap att           Det är speciellt viktigt att följa den internatio-
6749: stöda de föräldrar som har förlorat ett barn eller     nella forskningen och delta i den. Med hjälp av
6750: dem som har ett från födseln allvarligt sjukt barn.    olika forsknings- och utvecklingsanslag finns det
6751: Under densenaste tiden har även s.k. krisgrupper       naturligtvis möjligheter att forska på lång sikt
6752: bildats på olika håll i landet. De stöder personer     även i Finland.
6753: som har drabbats av oförutsedda svårigheter av            1 Finland följer man utvecklingen i fråga om
6754: olika slag, bl.a. föräldrar och närstående i fall av   plötslig spädbarnsdöd och aktiverar såväl den
6755: plötslig spädbarnsdöd.                                 hälsofostran och handledning som riktas tili för-
6756:    En viktig väg då det gäller att förbättra perso-    äldrarna som, genom grundutbildning och fort-
6757: nalens beredskap såväl i det preventiva arbetet        bildning, hälso- och sjukvårdspersonalens bered-
6758: som inom eftervården är att låta problematiken         skap.
6759:      Helsingforsden 20 december 1994
6760: 
6761:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
6762:                                                 1994vp
6763: 
6764: Kirjallinen kysymys 772
6765: 
6766: 
6767: 
6768: 
6769:                                    Tennilä: Tepaston sillan rakentamisesta
6770: 
6771: 
6772: 
6773:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6774: 
6775:    Tepaston siltaa on paikallisen väestön toimes-        Loputon lupailu ja jahkailu ilman tulosta te-
6776: ta vaadittu jo vuosikymmeniä. Sillasta on tehty       kee myös koko poliittisen järjestelmän nauretta-
6777: myös lukuisia eduskuntakyselyitä ja -aloitteita.      vaksi, sillä siltatyömaan liikkeelle saattamiseksi
6778: Vastakaikuakio on tuntunut olevan, sillä sillan       tarvittava raha on sittenkin pieni raha valtion
6779: rakentamista ovat luvanneet niin paikalliset vi-      budjetissa.
6780: ranomaiset kuin eduskunnan pohjoisessa reis-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6781: sanneet, tilanteeseen tutustuneet valiokunnat-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6782: kin. Ministeritkin ovat suhtautuneet "periaat-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6783: teessa myötämielisesti" ja seuraavasta työohjel-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6784: masta puhuen siltavaatimuksiin.
6785:    Yhtä enää puuttuu: siltaa. Ja se on pahempi                  Tullaanko Tepaston sillan rakentami-
6786: juttu, sillä sillan puute aiheuttaa kelirikkaaikoi-          seen myöntämään työllisyysrahaa jo seu-
6787: na suuria hankaluuksia Ounasjoen yli kulkemi-                raavassa rahanjaossa, vaijoutuuko asian
6788: sessa. Tulee myös vaaratilanteita erityisesti kou-           hoitamaan seuraava, eduskuntavaalien
6789: lulapsille.                                                  jälkeen muodostettavan hallituksen työ-
6790:                                                              ministeri?
6791: 
6792:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
6793: 
6794:                                          Esko-Juhani Tennilä
6795: 
6796: 
6797: 
6798: 
6799:  240017
6800: 2                                         1994 vp -    KK 772
6801: 
6802: 
6803: 
6804: 
6805:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6806: 
6807:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         käyttöönsä. Tielaitoksen tehtävänä on myös ar-
6808: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vioida Tepaston sillan kiireellisyysjärjestys ja
6809: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        toteuttamisaikataulu ottamalla samalla huo-
6810: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-          mioon myös muut tielaitoksen tarpeellisiksi ja
6811: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-          tarkoituksenmukaisiksi katsomat liikennever-
6812: myksen n:o 772:                                        kon parantamista varten tarvittavat investoinnit.
6813:                                                           Työllisyysmäärärahojen avulla pyritään
6814:           Tullaanko Tepaston sillan rakentami-         käynnistämään vaikeilla työttömyysalueilla
6815:        seen myöntämään työllisyysrahaajo seu-          muun muassa myös sellaisia valtion omia inves-
6816:        raavassa rahanjaossa, vaijoutuuko asian         tointeja, joita ensinnäkin asianomainen työviras-
6817:        hoitamaan seuraava, eduskuntavaalien            to pitää oman toimintansa kannnalta tarkoituk-
6818:        jälkeen muodostettavan hallituksen työ-         senmukaisilla ja jotka tämän lisäksi ovat myös
6819:        ministeri?                                      työllisyyden hoidon kannalta tarpeellisia inves-
6820:                                                        tointeja, joita ei voida työviraston varsinaisten
6821:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           työmäärärahojen niukkuuden vuoksi toteuttaa
6822: vasti seuraavaa:                                       ilman työllisyysmäärärahoista myönnettävää ra-
6823:                                                        hoitusta. Asianomainen työvirasto tekee näissä
6824:     Tepaston siltahanke on jo pitkään vireillä ol-     tapauksissa työministeriölle esityksen työllisyys-
6825: lut investointikohde, jonka toteuttamisesta ja         määrärahojen osoittamisesta nimetyn hankkeen
6826: hankkeen toteuttamiseen tarvittavasta rahoituk-        toteuttamista varten.
6827: sesta ei vielä ole tehty lopullisia päätöksiä. Kysy-      Vuoden 1995 työllisyysmäärärahojen käyttö-
6828: myksessä ei siis ole uusi ja ennalta arvaamaton        suunnitelmaa valmistellaan parhaillaan työmi-
6829: pikaisesti toteutettava hanke, jonka rahoitus tu-      nisteriössä. Lopullisesti vuoden 1995 työ- ja työl-
6830: lisi järjestää ensisijaisesti työllisyysmäärärahois-   lisyystyöohjelmaa koskevat päätökset tehdään
6831: ta. Päävastuu Tepaston siltahankkeen toteutta-         valtioneuvoston yleisistunnossa ja sen jälkeen
6832: misesta kuuluu asianomaiselle työvirastolle eli        työministeriössä ilmeisesti ensi tammikuussa
6833: tielaitokselle, jonka tehtävänä on arvioida tämän      heti, kun vuoden 1995 talousarvio on tullut voi-
6834: siltayhteyden rakentamisen tarpeellisuus ja tar-       maan. Tässä yhteydessä ratkaistaan myös Tepas-
6835: koituksenmukaisuus sekä budjetoida myös                ton siltahankkeen mahdollinen rahoittaminen
6836: hankkeen toteuttamiseen tarvittavat määrärahat         vuoden 1995 työllisyysmäärärahoista.
6837: 
6838:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1994
6839: 
6840:                                                                           Työministeri Ilkka Kanerva
6841:                                            1994 vp -   KK 772                                           3
6842: 
6843: 
6844: 
6845: 
6846:                                          Tili Riksdagens Talman
6847: 
6848:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       förfogande. Vägverket skall också bedöma prio-
6849: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ritetsordningen för Tepasto bro och tidtabellen
6850: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       för dess genomförande genom att beakta även
6851: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-           övriga investeringar som vägverket betraktar
6852: mål nr 772:                                            som behövliga och ändamålsenliga med tanke på
6853:                                                        förbättrande av trafiknätet.
6854:           Kommer man att redan i samband                   Med hjälp av sysselsättningsanslag strävar
6855:        med nästa anslagsfördelning bevilja sys-        man efter att i de områden där sysselsättningslä-
6856:        selsättningsanslag för byggande av en bro       get är svårt inleda bl.a. sådana statliga investe-
6857:        i Tepasto eller blir det arbetsministern i      ringar vilka arbetsverket för det första betraktar
6858:        den följande, efter riksdagsvalet bildade       som ändamålsenliga med tanke på sin egen verk-
6859:        regeringen, som får sköta ärendet?              samhet och vilka dessutom är nödvändiga med
6860:                                                        tanke på skötseln av sysselsättningen, investe-
6861:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ringar som på grund av knappheten av arbetsver-
6862: anföra följande:                                       kets egentliga arbetsanlag inte kan genomföras
6863:                                                        utan finansiering som beviljas av sysselsättnings-
6864:    Projektet för ett brobygge i Tepasto är ett         anslag. Arbetsverket gör i dessa fall arbetsminis-
6865: investeringsobjekt som redan länge varit anhäng-       teriet en framställning om anvisande av syssel-
6866: igt, men några s1utliga beslut har ännu inte fattats   sättningsanslag för genomförande av ett visst
6867: vare sig om dess genomförande eller den behövli-       projekt.
6868: ga finansieringen. Det är alltså inte fråga om ett         En dispositionsplan för sysselsättningsansla-
6869: nytt och oförutsebart projekt som skall genom-         gen för 1995 bereds som bäst vid arbetsministe-
6870: föras i snabb ordning och vars finansiering i          riet. Slutgiltigt fattas beslutet om arbetsprogram-
6871: första hand bör ordnas med sysselsättningsan-          met och sysselsättningsarbetsprogrammet för
6872: slag. Huvudansvaret för genomförandet av bro-          1995 vid statsrådets allmänna sammanträde och
6873: projektet i Tepasto hör tili arbetsverket i fråga,     därefter vid arbetsministeriet antagligen i janua-
6874: dvs. vägverket, vars uppgift det är att bedöma         ri, genast efter det att statsbudgeten för 1995 har
6875: behovet och ändamålsenligheten av denna bro-           trätt i kraft. I detta sammanhang avgörs också
6876: förbindelse samt att även budgetera behövliga          huruvida broprojektet i Tepasto eventuellt kan
6877: anslag för genomförande av projektet tili sitt         finansieras av sysselsättningsanslagen för 1995.
6878: 
6879:      Helsingforsden 15 december 1994
6880: 
6881:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
6882:                      1
6883:                     1
6884: 
6885: 
6886: 
6887: 
6888:                 1
6889:                1
6890: 
6891: 
6892: 
6893: 
6894:            1
6895:           1
6896: 
6897: 
6898: 
6899: 
6900:       1
6901:       1
6902: 
6903: 
6904: 
6905: 
6906:   1
6907:  1
6908: 1
6909:                                                  1994 vp
6910: 
6911: Kirjallinen kysymys 773
6912: 
6913: 
6914: 
6915: 
6916:                                     Tennilä: Valtatie 21:n kunnostamisesta Sieppijärvellä Kolarissa
6917: 
6918: 
6919: 
6920:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6921: 
6922:    Kolarin kunnan Sieppijärven kylän asukkaita            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6923: huolestuttavat huhut, joiden mukaan valtatie           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6924: 21 :n kunnostamisessa poikettaisiin kylän osalta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6925: siitä, mistä aiemmin on sovittu. Kyse on siitä, että   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6926: ei tehtäisikään kunnan ja kylän hyväksymällä
6927: tavalla noin 4 kilometrin pituista ohitustietä,                  Aikooko liikenneministeriö pitää
6928: vaan raskas liikenne jatkuisi kylän läpi. Siitä seu-          huolta siitä, että valtatie 21:n kunnostuk-
6929: raisi kyläläisille monenlaisia haittoja liikkumis-            sen yhteydessä Sieppijärven kylän tiejär-
6930: turvallisuuden heikkenemisestä meluun ja saas-                jestelyjen osalta otetaan huomioon Kola-
6931: teisiin. Rekkaliikenteen ja turismin lisääntyessä             rin kunnan päätös ja Sieppijärven kylä-
6932: on tarve myös tiepohjan laajentamiseen, mikä on               läisten kanta?
6933: uhka monille taloille.
6934: 
6935:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
6936: 
6937:                                           Esko-Juhani Tennilä
6938: 
6939: 
6940: 
6941: 
6942: 240017
6943: 2                                         1994 vp -   KK 773
6944: 
6945: 
6946: 
6947: 
6948:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6949: 
6950:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta sen toteutus ei toistaiseksi mahdu lähivuosien
6951: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ohjelmiin. Eräs asiaan vaikuttava seikka on, että
6952: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kyseisen tienkohdan liikennemäärä on kuluvan
6953: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         vuosikymmenen aikana ollut selvästi laskussa:
6954: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         vuonna 1991 liikennemäärä oli noin 1 800 ajo-
6955: myksen n:o 773:                                       neuvoa vuorokaudessa ja nykyisin enää 1 400
6956:                                                       ajoneuvoalvrk.
6957:           Aikooko liikenneministeriö pitää                Valtatie 21:n kyseisen kohdan turvallisuuden
6958:        huolta siitä, että valtatie 21 :n kunnostuk-   ja kunnon takaamiseksi on nyttemmin käynnis-
6959:        sen yhteydessä Sieppijärven kylän tiejär-      tynyt noin 7 km pitkä perustienpidon hanke Siep-
6960:        jestelyjen osalta otetaan huomioon Kola-       pijärvi-Sammalvaara, johon sisältyy osalla
6961:        rin kunnan päätös ja Sieppijärven kylä-        matkaa myös kevyen liikenteen väylä.
6962:        läisten kanta?                                     Kylän kohdalla ei tiejärjestelyjä ole suunnitel-
6963:                                                       tu muutettavaksi kysymyksessä epäiliyllä taval-
6964:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          la.
6965: vasti seuraavaa:                                          Näillä toimenpiteillä saatetaan Sieppijärven
6966:                                                       kohdan liikennöinti- ja turvallisuustilanne tois-
6967:    Kolarin Sieppijärven kylän kohdalle on laa-        taiseksi tyydyttävään tilaan, niin kuin koko ajan
6968: dittu tiesuunnitelma, joka on vahvistettu vuonna      on ollut tarkoituskin.
6969: 1992. Tästä suunnitelmasta ei ole luovuttu, mut-
6970: 
6971:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1994
6972: 
6973:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
6974:                                          1994 vp -   KK 773                                          3
6975: 
6976: 
6977: 
6978: 
6979:                                        Tili Riksdagens Talman
6980: 
6981:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      gram. En omständighet som inverkar på saken är
6982: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       att traftk:mängden på den berörda vägsträckan
6983: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     klart har sjunkit under detta decennium: 1991 var
6984: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-         trafikmängden ca 1 800 fordon i dygnet och nu-
6985: mål nr 773:                                          mera endast 1 400 fordon per dygn.
6986:                                                         För att man skall kunna garantera säkerheten
6987:           Ämnar trafikministeriet se tili att man    och vägens skick på den ifrågavarande sträckan
6988:        beträffande vägarrangemangen för Siep-        av riksväg 21 har man satt i gång ett basväghåll-
6989:        pijärvi by i samband med iståndsättning-      ningsprojekt som omfattar 7 km på sträckan
6990:        en av riksväg 21 tar hänsyn tili det beslut   Sieppijärvi-Sammalvaara. Projektet omfattar
6991:        som fattats av Kolari korumun och den         också en trafikled för den lätta trafiken längs en
6992:        ståndpunkt byborna i Sieppijärvi intar?       del av sträckan.
6993:                                                         Då det gäller vägarrangemangen för byn har
6994:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        man inte planerat några sådana ändringar som
6995: anföra följande:                                     befaras i spörsmålet.
6996:                                                         Med dessa åtgärder kan tills vidare trafikläget
6997:    F ör Sieppijärvi by i Kolari korumun finns en     och trafiksäkerheten i Sieppijärvi bringas tili en
6998: vägplan, fastställd 1992. Denna vägplan har man      acceptabel nivå, vilket ju avsikten hela tiden har
6999: inte frångått, men den kan tills vidare inte för-    varit.
7000: verkligas inom ramen för de närmaste årens pro-
7001: 
7002:      Helsingforsden 16 december 1994
7003: 
7004:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
7005:                                                 1994 vp
7006: 
7007: Kirjallinen kysymys 774
7008: 
7009: 
7010: 
7011: 
7012:                                    P. Leppänen ym.: Aravalainajärjestelmän muuttamisesta
7013: 
7014: 
7015: 
7016:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7017: 
7018:    Nykyisillä aravalainaehdoilla ei nähtävästi        na. Tämäkin kierre näyttää jatkuvan myös ensi
7019: tulla saavuttamaan sitä arava-asuntotuotantoa,        vuonna.
7020: mitä tavoiteltiin tälle vuodelle valtion talousar-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7021: viossa. Tilanne on toistumassa myös ensi vuon-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
7022: na.                                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7023:    Hyvin suuri määrä arava-asukkaita on joutu-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7024: nut mm. työttömyyden takia erittäin suuriin ta-
7025: loudellisiin vaikeuksiin, ja se heijastuu myös kun-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7026: tien sosiaalitoimessa lisääntyvinä kustannuksi-              ryhtyä aravalainoituksen muuttamiseksi?
7027: 
7028:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
7029: 
7030:           Pekka Leppänen                       Iivo Polvi                   Eila Rimmi
7031: 
7032: 
7033: 
7034: 
7035:  240017
7036: 2                                        1994 vp -   KK 774
7037: 
7038: 
7039: 
7040: 
7041:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7042: 
7043:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Valmistelun eräänä lähtökohtana on ollut yh-
7044: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tenäislainajärjestelmän vuosimaksun määrittele-
7045: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      minen siten, että se kattaisi aina koron eikä pää-
7046: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka           omittamista eli koron lisäämistä lainan pää-
7047: Leppäsen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         omaan enää tapahtuisi. Tähän tähtäävät muu-
7048: myksen n:o 774:                                      tokset tulisivat koskemaan myös jo myönnettyjä
7049:                                                      aravalainoja. Pääomittamisesta luopuminen ke-
7050:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ventäisi lainansaajalle aiheutuvaa kokonaisrasi-
7051:        ryhtyä aravalainoituksen muuttamiseksi?       tusta ja helpottaisi varsinkin vuokratalojen ta-
7052:                                                      louden suunnittelua.
7053:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Koron laskentaperusteena on voimassa ole-
7054: vasti seuraavaa:                                     vassa järjestelmässä kuluttajahintaindeksin
7055:                                                      muutos. Tästä perusteesta ehdotetaan luovutta-
7056:    Ympäristöministeriö kutsui 10.12.1993 vara-       vaksi ja korko ehdotetaan sidottavaksi valtion
7057: toimitusjohtaja Pentti Järvisen selvitysmieheksi     varainhankinnan keskimääräisiin vuotuisiin
7058: kartoittamaan nykyisen valtion asuntolainajär-       kustannuksiin. Tällöin aravalainojen korko seu-
7059: jestelmän puutteet sekä mahdolliset toimenpiteet     raisi valtion lainanottoa ja vastaisi nykyistä pa-
7060: niiden poistamiseksi. Selvitys valmistui 9.3.1994,   remmin yleisten asuntoluottomarkkinoiden ko-
7061: ja siinä hahmotettiin lainajärjestelmien uusimista   ron määräytymistä. Korkotasossa tapahtuneet
7062: sekä omistusarava- että vuokrataloaravalainoi-       muutokset tulisivat myös nykyistä paremmin
7063: tukseen. Valmistelua on jatkettu selvityksessä       huomioon otetuiksi.
7064: esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta virkamiestyö-        Vuokra-aravalainojen vuosimaksun lähtöta-
7065: nä ministeriössä. Tällöin on seurattu eduskun-       soa ehdotetaan laskettavaksi nykyisestä, jolloin
7066: nan aravalainsäädännön uudistamisen yhteydes-        asumiskustannukset tulevat alenemaan. Myös
7067: sä antamaa lausumaa, jonka mukaan yhtenäis-          vuosimaksun vuotuinen korotus mukautettaisiin
7068: lainajärjestelmää tulee muuttaa siten, että lainan   paremmin vuokratalojen talouden kehitykseen.
7069: ottaja tietää vuosimaksuerien kehityksen etukä-         Omistusaravalainojen ehtoja ehdotetaan
7070: teen, että indeksisidonnaisuudesta luovutaan ja      muutettavaksi siten, että vuosimaksu on tiedossa
7071: että pääomittamista ei tapahdu. Lainaehtojen         koko laina-ajalle, jos korkotasossa ei tapahdu
7072: muutokset on mahdollista toteuttaa arava-ase-        muutoksia.
7073: tusta muuttamalla. Asia tulee hallituksen käsitte-
7074: lyyn vielä kuluvan joulukuun aikana.
7075: 
7076:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1994
7077: 
7078:                                                                            Ministeri Pirjo Rusanen
7079:                                            1994 vp -   KK 774                                             3
7080: 
7081: 
7082: 
7083: 
7084:                                          Tili Riksdagens Talman
7085: 
7086:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen             En utgångspunkt för beredningen var att an-
7087: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            nuiteten inom enhetslånesystemet skall definie-
7088: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        ras så att den alltid täcker räntan och att någon
7089: dagsman Pekka Leppänen m.fl. undertecknade             kapitalisering inte längre sker, dvs. att räntan inte
7090: spörsmål nr 774:                                       fogas tili lånekapitalet. De ändringar som tar
7091:                                                        sikte på detta avses också gälla redan beviljade
7092:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         aravalån. A vvecklingen av kapitaliseringen un-
7093:        ta för att ändra arava1ångivningen?             derlättar både den totala belastningen för lånta-
7094:                                                        garen och planeringen av ekonomin speciellt i
7095:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        hyreshus.
7096: anföra följande:                                          Grunden för beräkningen av räntan i det gäl-
7097:                                                        lande systemet är förändringarna i konsument-
7098:    Miljöministeriet kallade 10.12.1993 vice verk-      prisindex. Det föreslås att denna grund skall
7099: ställande direktör Pentti Järvinen tili utrednings-    frångås och räntan i stället bindas tili de genom-
7100: man för att kartlägga bristerna i det nuvarande        snittliga årliga kostnaderna för statens medelan-
7101: statliga bostadslånesystemet samt de åtgärder          skaffning. Då kommer räntan för aravalånen att
7102: som eventuellt kunde vidtas för att avhjä1pa dem.      bero på statens låntagning och bättre än för när-
7103: U tredningen förelåg 9.4.1994, och där uppskisse-      varande motsvara räntebestämningen på den all-
7104: rades en revidering av 1ånesystemen såvä1 i fråga      männa bostadslånemarknaden. Andringarna i
7105: om 1ångivning tili ägararavabostäder som tili          räntenivån blir också bättre beaktade än för när-
7106: hyresaravahus. Beredningen har på basis av de          varande.
7107: föres1agna a1ternativen fortsatt som tjänstearbe-         Det föreslås att utgångsnivån för hyresarava-
7108: te vid ministeriet. Beredningen har gått i 1inje med   lånens annuitet sänks, varvid boendekostnader-
7109: riksdagens utlåtande i samband med revidering-         na minskar. Likaså föres1ås den årliga höjningen
7110: en av arava1agstiftningen, en1igt vi1ket enhets-       av annuiteten bli bättre anpassad tili utveckling-
7111: 1ånesystemet bör ändras så att låntagaren i för-       en av hyreshusens ekonomi.
7112: väg är medveten om hur annuitetsraterna kom-              Villkoren för ägararavalånen föreslås bli änd-
7113: mer att utvecklas, att indexbundenheten frångås        rade så att annuiteten är känd för hela lånetiden,
7114: och att kapitalisering inte sker. Det finns möjlig-    om det inte inträffar förändringar i räntenivån.
7115: het att ändra lånevili~oren genom en ändring av
7116: aravaförordningen. Arendet kommer upp i re-
7117: geringen under december.
7118: 
7119:      Helsingforsden 19 december 1994
7120: 
7121:                                                                                Minister Pirjo Rusanen
7122:                                                  1994 vp
7123: 
7124: Kirjallinen kysymys 775
7125: 
7126: 
7127: 
7128: 
7129:                                     P. Leppänen ym.: Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusongel-
7130:                                         mista
7131: 
7132: 
7133:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7134: 
7135:     Pienet ja keskisuuret yritykset ovat tulevaisuu-   vin toimivat yritykset pystyssä tilapäisen tuen
7136: dessa merkittävässä asemassa luotaessa uusia           avulla.
7137: työpaikkoja maahamme. Valitettavan moni pk-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7138: yritys kamppailee rahoitusongelmien kanssa, ja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7139: liian moni yritys päätyy konkurssiin, koska ei         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7140: pysty tilapäisesti löytämään rahoittajien kanssa       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7141: yksimielisyyttä rahoituksen järjestämisestä.
7142: Mm. Arsenal vetää hyvin tiukkaa linjaa tässä                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7143: kysymyksessä.                                                 ryhtyä pk-yritysten konkurssikierteen
7144:     Valtion tuella perustetaan uusia yrityksiä.               katkaisemiseksi?
7145: Mielestämme olisi halvempi vaihtoehto pitää hy-
7146: 
7147:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
7148: 
7149:           Pekka Leppänen                  Iivo Polvi                     Eila Rimmi
7150: 
7151: 
7152: 
7153: 
7154: 240017
7155: 2                                         1994 vp -   KK 775
7156: 
7157: 
7158: 
7159: 
7160:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7161: 
7162:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        osittainen valtion takaus. Vakauttamistakauksia
7163: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on myönnetty yhteensä yli miljardinmarkan luo-
7164: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toille. Talouden orastavasta elpymisestä huoli-
7165: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja P. Leppä-        matta pk-yritysten keskimääräinen velkaantu-
7166: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          neisuus säilyy vielä useamman vuoden melko
7167: n:o 775:                                              korkealla tasolla. Pk-yritysten edelleen korkean
7168:                                                       velkaantuneisuuden helpottamiseksi vakautta-
7169:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mistakauslakia on esitetty jatkettavaksi niin, että
7170:        ryhtyä pk-yritysten konkurssikierteen          vakauttamistakauksia voitaisiin hakea vielä vuo-
7171:        katkaisemiseksi?                               den 1995 loppuun saakka. Lakiesitys on hyväk-
7172:                                                       sytty eduskunnassa.
7173:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Pk-yritysten rahoitus- ja vakuusongelmien
7174: taen seuraavaa:                                       helpottamiseksi ollaan myös selvittämässä val-
7175:                                                       tion takausten käyttöalueen laajentamista lea-
7176:     Valtioneuvosto on pyrkinyt helpottamaan pk-       sing-, osamaksu-, factoring- tai muihin vastaa-
7177: yritysten rahoitusasemaa monin eri toimenpi-          viin rahoitusmuotoihin. Erityisesti pk-yritysten
7178: tein, mm. viime vuosina käytössä olleilla ns. krii-   vakuuskysymysten helpottamiseksi ollaan kaup-
7179: sirahoitustoimenpiteillä, jotka kohdistuivat ni-      pa- ja teollisuusministeriössä myös parhaillaan
7180: menomaan pohjaltaan terveiden mutta inves-            selvittämässä ns. takuupankkijärjestelmää. Li-
7181: tointien vuoksi raskaasti velkaantuneiden yritys-     säksi on selvityksen alla ns. pk-yritystenjoukko-
7182: ten auttamiseen laman yli. Tällaisia väliaikaistoi-   velkakirjajärjestelmä, joka kohdistuisi erityisesti
7183: menpiteitä ovat olleet pk-yritysten korkoavus-        sellaisille kasvaville yrityksille, joiden vakuudet
7184: tukset sekä suhdannelainat ja -takaukset. Vuo-        eivät riitä pankkiluottoihin. Esille on tuotu aja-
7185: den 1992lopussa käyttöönotetun korkoavustus-          tuksia myös pk-yritysten reittauksen eli sijoitta-
7186: järjestelmän puitteissa on kauppa- ja teollisuus-     jariskin julkisen arvioinnin järjestämisestä, jota
7187: ministeriön yrityspalvelun piiritoimistojen           koskeva selvitys valmistuu vuoden 1995 alku-
7188: myöntämillä korkoavustuksilla helpotettu yli          puolella.
7189: 2 300 pk-yrityksen rahoitustilannetta. Edellä            Kera Oy:n osakepääomaa on korotettu kulu-
7190: mainitut toimenpiteet oli tarkoitettu lyhytaikai-     van vuoden viimeisessä lisätalousarviossa, jol-
7191: siksi, pahimman laman aikaan kohdistuviksi,           loin yhtiölle on mahdollistettu pääomalainojen
7192: minkä johdosta niistä nyt talouden elpymisen          lisääntyvä myöntäminen pk-yrityksille.
7193: myötä on luovuttu.                                       Pk-yritysten velkaantuneisuuden vähentämi-
7194:     Pk-yritysten investointien rahoituskustan-        seksi ja yritysten oman pääoman lisäämiseksi on
7195: nuksia on pyritty myös alentamaan investointien       riskipääomarahoitusta pk-yrityksille jatkuvasti
7196: vauhdittamiseksi kauppa- ja teollisuusministe-        lisätty, ja sitä tullaan jatkossa vielä lisäämään
7197: riön yrityspalvelun piiritoimistojen myöntämällä      uuden perusteilla olevan valtion pääomasijoitus-
7198: teollisten investointien korkotuella, jota on         yhtiön avulla. Riskisijoitusmarkkinoiden volyy-
7199: myönnetty noin miljardin markan lainamäärälle.        min nostamiseksi sekä yksityisen riskipääoman
7200: Pk-yritysten investointien korkotukea voidaan         osuuden nostamiseksi muutettiin 1. 9.1994 Val-
7201: vielä hakea tämän vuoden loppuun saakka.              tiontakuukeskuksen riskipääomatakuiden ehto-
7202:     Valtiontakuukeskuksen kesällä 1993 käyt-          ja. Riskipääomatakuita voidaan myöntää nyt
7203: töön ottamalla vakauttamistakausjärjestelmällä        riskisijoituksia tekevien luottolaitosten ja mui-
7204: voidaan myös helpottaa pk-yritysten tilannetta.       den riskisijoittamista harjoittavien yhteisöjen ja
7205: Vakauttamistakausjärjestelmällä voidaan turva-        rahastojen lisäksi muille yhteisöille ja rahastoille
7206: ta velkaantuneiden pk-yritysten toimintaedelly-       sekä yksityishenkilöille. Sijoitusmuotona hyväk-
7207: tyksiä vakauttamalla talletuspankin pk-yrityk-        sytään osakepääomasijoitusten lisäksi myös
7208: sille myöntämiä luottoja ja antamalla luotoille       muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset kuten
7209:                                         1994 vp -      KK 775                                         3
7210: 
7211: pääomalainat ja vaihtovelkakirjalainat. Kor-             Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
7212: vauksia voidaan eräissä tapauksissa maksaa            valtioneuvoston piirissä lähinnä kauppa- ja teol-
7213: myös osittaisen tappion perusteella.                  lisuusministeriön hallinnonalalla on jo ryhdytty
7214:    Pk-yritysten rahoitustilanteen parantamiseksi      moniin eri toimenpiteisiin pk-yritysten rahoitus-
7215: Suomen Vientiluotto Oy on yhdessä Valtionta-          ongelmien ratkaisemiseksi. Pk-yritysten rahoi-
7216: kuukeskuksen ja talletuspankkien kanssa kehit-        tuskysymyksiä käsiteltäessä on kuitenkin huo-
7217: tämässä rahoitusjärjestelyä pk-yritysten vienti-      mattava, että valtion toimenpiteillä voidaan vain
7218: saatavakannan rahoittamiseksi. Suunnitteilla          pyrkiä hoitamaan pahimpia ongelmia ja puuttei-
7219: oleva rahoitusjärjestelmä perustuisi Suomen           ta. Pääpaino tulee olla markkinoiden normaalien
7220: Vientiluotan varainhankintapotentiaaliin, ta-         toimintaedellytysten palauttamisessa.
7221: kuukeskuksen rahoitustakuuehtojen ja talletus-           Valtion erityisrahoitusta suunnataan jatkossa
7222: pankkien yrityskonttoriverkoston samanaikai-          aikaisempaa voimakkaammin pk-poliittisen oh-
7223: seen hyödyntämiseen.                                  jelman mukaisesti nimenomaan pk-yritysten pit-
7224:    Myös pk-yritystoiminnan neuvottelukunta            kän aikavälin kilpailukyvyn kehittämiseen, kos-
7225: käsitteli keväällä pitämässään kokouksessa pk-        ka pk-yrityksillä on keskeinen merkitys koko
7226: yritysten rahoitukseen liittyviä kysymyksiä.          kansantalouden kehittymiselle. Ne ovat myös
7227: Neuvottelukunta vetosi rahoituslaitoksiin, jotta      avainasemassa lähivuosien työllisyysongelmien
7228: ne kiinnittäisivät erityistä huomiota aloittavien     ratkaisemisessa. Erityisrahoitus tulee jatkossa
7229: sekä toimivien pk-yritysten rahoitushuollon tur-      suunnattavaksi nimenomaan yritysten pitkän ai-
7230: vaamiseen siten, että rahoituksen saatavuus ja        kavälin kilpailukykyä parantaviin investointi- ja
7231: hinta eivät aiheuttaisi pk-yrityksille kohtuutto-     kehittämishankkeisiin.
7232: mia ongelmia.
7233:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1994
7234: 
7235:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
7236: 4                                         1994 vp -    KK 775
7237: 
7238: 
7239: 
7240: 
7241:                                          Tili Riksdagens Talman
7242: 
7243:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       viljade konsolideringsgarantierna gäller krediter
7244: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         på sammanlagt mer än en miljard mark. Trots
7245: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       den spirande uppblomstringen av ekonomin för-
7246: man P. Leppänen m.fl. undertecknade spörsmål           blir sm-företagens genomsnittliga skuldsätt-
7247: nr 775:                                                ningsgrad rätt hög i flera år till. För att sm
7248:                                                        -företagens fortsättningsvis höga skuldsättnings-
7249:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        grad skall kunna avhjälpas har det föreslagits att
7250:        sikt att vidta för att bryta sm-företagens      giltighetstiden för lagen om konsolideringsga-
7251:        konkursspiral?                                  rantier skall förlängas så att konsolideringsga-
7252:                                                        rantier kan sökas ända till utgången av 1995.
7253:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Lagförslaget har antagits av riksdagen.
7254: anföra följande:                                           Med sikte på att underlätta sm-företagens pro-
7255:                                                        blem med finansiering och säkerheter utreds som
7256:    Statsrådet har strävat efter att underlätta sm-     bäst också möjligheterna att utsträcka tillämp-
7257: företagens finansieringssituation genom många          ningen av statsgarantier till leasing-, avbeta1-
7258: olika åtgärder. Bland annat har under de senaste       nings- och factoringfinansiering samt motsva-
7259: åren s.k. krisfinansiering tillämpats med den ut-      rande finansieringsformer. Särskilt sm-företa-
7260: tryckliga avsikten att hjälpa sådana fåretag ge-       gens säkerhetsfrågor har föranlett en utredning
7261: nom recessionen som i grunden är sunda, men            vid handels- och industriministeriet i fråga om ett
7262: som till följd av investeringar är svårt skuldsatta.   s.k. garantibankssystem. Dessutom pågår en ut-
7263: Dessa temporära åtgärder har inbegripit ränte-         redning om ett obligationssystem för sm-företag,
7264: stöd samt konjunkturlån och konjunkturgaran-           som vore avsett särskilt för sådana växande före-
7265: tier. Inom ramen för det räntestödssystem som          tag som inte har tillräckliga säkerheter för bank-
7266: infördes i slutet av 1992 har över 2 300 sm-före-      krediter. Det har också framförts tankar om en
7267: tags finansieringssituation underlättats med           värdering av sm-företagen, dvs. en offentlig be-
7268: hjälp av räntestöd som beviljats av distriktsbyrå-     dömning av placerarens risk, och en utredning i
7269: erna för handels- och industriministeriets före-       saken kommer att fårdigställas i början av 1995.
7270: tagstjänst. Åtgärderna avsågs vara kortvariga              Kera Ab:s aktiekapital har höjts i den sista
7271: och rikta sig på den svåraste recessionstiden, och     tilläggsbudgeten for året, och bolaget gavs då
7272: de har därför slopats nu i och med att ekonomin        möjlighet att i större utsträckning bevilja sm-
7273: börjat återhämta sig.                                  företag kapitallån.
7274:    I syfte att ge fart åt investeringarna har också        I syfte att minska sm-företagens skuldsättning
7275: sm-företagens finansieringskostnader sänkts i          och bygga på företagens eget kapital har riskka-
7276: mån av möjlighet genom räntestöd för industriel-       pitalfinansieringen för sm-företag ständigt ökats
7277: la investeringar, som beviljats av distriktsbyråer-    och den kommer i fortsättningen att ökas ytterli-
7278: na för handels- och industriministeriets fåretags-     gare med hjälp av ett statligt kapitalinvesterings-
7279: tjänst för ett lånebelopp av ca en miljard mark.       bolag som avses bli bildat. Den 1 september 1994
7280: Räntestöd för sm-företags investeringar kan            ändrades villkoren för Statsgaranticentralens
7281: ännu sökas till utgången av detta år.                  riskkapitalgarantier med sikte på att öka riskka-
7282:     Också det konsolideringsgarantisystem som          pitalmarknadens volym och särskilt andelen pri-
7283: Statsgaranticentralen tog i bruk sommaren 1993         vat riskkapital. Riskkapitalgarantier kannu be-
7284: kan bidra till att hjälpa upp sm-företagens situa-     viljas förutom kreditinstitut som gör riskkapital-
7285: tion. Konso1ideringsgarantisystemet tjänar till        investeringar och andra sammanslutningar och
7286: att trygga skuldsatta sm-företags verksamhets-         fonder som utövar riskkapitalverksamhet också
7287: betingelser genom att krediter som depositions-        andra sammanslutningar och fonder samt privat-
7288: banken beviljat företagen konsolideras och en          personer. Som placeringsform godkänns utöver
7289: partiell statsgaranti ställs för krediterna. De he-    placeringar i aktiekapital också andra placering-
7290:                                           1994 vp -     KK 775                                           5
7291: 
7292: ar i form av eget kapital, såsom kapitallån och            Med stöd av vad som anförts ovan kan det
7293: konverteringslån. Ersättningar kan i vissa fall         konstateras att det inom statsrådet, närmast
7294: betalas också på grundval av en partiell förlust.       inom handels- och industriministeriets verksam-
7295:     För att förbättra sm-företagens finansierings-      hetsområde, redan har vidtagits många olika åt-
7296: situation utvecklar Finlands Exportkredit Ab            gärder i syfte att lösa sm-företagens finansie-
7297: tilisammans med Statsgaranticentralen och de-           ringsproblem. När frågor som rör sm-företagens
7298: positionsbankerna som bäst ett finansieringsar-         finansiering dryftas, måste man dock hålla i min-
7299: rangemang för sm-företagens tillgodohavanden i          net att statliga åtgärder endast kan syfta tili att
7300: samband med export. Det planerade arrange-              avhjälpa de värsta problemen och bristerna.
7301: manget avses bygga på samtidigt utnyttjande av          Tyngdpunkten bör ligga på att återställa mark-
7302: Finlands Exportkredit Ab:s potential för medel-         nadens normala verksamhetsbetingelser.
7303: anskaffning, garanticentralens finansieringsga-            Enligt det sm-politiska programmet riktas
7304: rantivillkor och depositionsbankernas nätverk           statens specialfinansiering i fortsättningen i ännu
7305: av företagskontor.                                      högre grad uttryckligen på en förstärkning av
7306:     Ä ven delegationen för små och medelstora           sm-företagens konkurrenskraft på lång sikt, ef-
7307: företags verksamhet behandlade vid sitt möte i          tersom sm-företagen är av central betydelse med
7308: våras frågor som gäller finansiering av sm-före-        tanke på samhällsekonomins utveckling. De spe-
7309: tag. Delegationen vädjade tili finansinstituten för     lar också en nyckelroll när det gäller att lösa
7310: att dessa skulle fåsta särskild uppmärksamhet           sysselsättningsproblemen inom de närmaste
7311: vid tryggandet av nya och etablerade sm-företags        åren. Specialfinansieringen kanaliseras i fortsätt-
7312: finansförsörjning, så att tiligången och priset på      ningen särskilt tili investerings- och utvecklings-
7313: finansiering inte orsakar sm-företag oskäliga           projekt som syftar tili en förbättring av företa-
7314: problem.                                                gens konkurrenskraft på lång sikt.
7315: 
7316:      Helsingforsden 22 december 1994
7317: 
7318:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
7319:                                                 1994 vp
7320: 
7321: Kirjallinen kysymys 776
7322: 
7323: 
7324: 
7325: 
7326:                                    Seppänen: Vammalan Seudun Eläkekassan toiminnan valvonnasta
7327: 
7328: 
7329: 
7330:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7331: 
7332:    Sosiaali- ja terveysministeriö on osoittanut       tehtäviä. Aivan perustellusti on virkamiesten toi-
7333: oloissamme harvinaislaatuista valvonnan levä-         minnasta myös kanneltu eduskunnan oikeus-
7334: peräisyyttä valvoessaan Vammalan Seudun Elä-          asiamiehelle, joka selvittäköön, onko kyseessä
7335: kekassan toimintaa.                                   valvontajärjestelmään liittyvien ongelmien ohel-
7336:    Ministeriön toimeenpanemissa tarkastuksissa        la myös virkamiesten laiminlyöntejä ja tuotta-
7337: ei ole vuosien varrella - ennen vuotta 1993 -         muksellisuutta.
7338: selvinnyt, että mainittua eläkekassaa oli hoidettu       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7339: kelvottomasti ja että vakuutettujen eläketurva        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7340: oli vaarantunut. Jos Eläketurvakeskuksen val-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7341: vonnalla on yleensä mitään merkitystä, sen suo-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7342: rittamissa tarkastuksissa, joista sille on maksettu
7343: eri korvaus, olisi pitänyt käydä ilmi ne ongelmat,              Onko Hallitus huomannut sosiaali- ja
7344: joiden perusteella Vammalan Seudun Eläkekas-                 terveysministeriön harjoittamassa eläke-
7345: sa on käytännössä suoritustilassa.                           etuuksien valvonnassa puutteita ja on-
7346:    On selvää, että viime kädessä eläkekassan toi-            gelmia, ja
7347: minnasta vastaavat sen hallitus ja tilintarkasta-               mitä Hallitus aikoo tehdä niiden kor-
7348: jat, jotka eivät voi luikerrella irti vastuustaan,           jaamiseksi, niin että Vammalan Seudun
7349: mutta tapaus on myös paljastanut jättiläismäisen             Eläkekassan vakuutuksenottajat eivät
7350: aukon ministeriön toiminnassa. Kun siihen lisä-              joudu kohtuuttomasti kärsimään minis-
7351: tään vielä Kansan ja Apollon sekä Eläkekassa                 teriön virkamiesten harjoittaman val-
7352: Tuen tapaukset, ministeriö on osoittanut olevan-             vonnan laiminlyönneistä?
7353: sa kykenemätön suorittamaan sille määrättyjä
7354:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1994
7355: 
7356:                                             Esko Seppänen
7357: 
7358: 
7359: 
7360: 
7361: 240017
7362: 2                                        1994 vp -   KK 776
7363: 
7364: 
7365: 
7366: 
7367:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7368: 
7369:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on eläkekassan ylin päätösvalta. Kassankokous
7370: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää hallituksen ja
7371: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      toimitusjohtajan vastuuvapaudesta.
7372: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Sep-           Eläkekassan valvonta on moniportainen. En-
7373: päsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       sisijaisesti kassan toiminnan ja hallinnon järjes-
7374: 776:                                                 tämisestä vastaa eläkekassan hallitus. Tilintar-
7375:                                                      kastajat taas tarkastavat hyvän tilintarkastusta-
7376:           Onko Hallitus huomannut sosiaali- ja       van edellyttämässä laajuudessa tilinpäätöksen,
7377:        terveysministeriön harjoittamassa eläke-      kirjanpidon sekä kassan hallinnon. Ainakin yh-
7378:        etuuksien valvonnassa puutteitaja ongel-      den tilintarkastajan on oltava ammattitilintar-
7379:        mia, ja                                       kastaja, siis KHT- tai HTM-tilintarkastaja. Ti-
7380:           mitä Hallitus aikoo tehdä niiden kor-      lintarkastajaa velvoittavat kirjanpitolaki ja -ase-
7381:        jaamiseksi, niin että Vammalan Seudun         tus, vakuutuskassalaki sekä sosiaali- ja terveys-
7382:        Eläkekassan vakuutuksenottajat eivät          ministeriön antamat kirjanpito- ja tilinpäätös-
7383:        joudu kohtuuttomasti kärsimään minis-         määräykset.
7384:        teriön virkamiesten harjoittaman valvon-          Eläkekassojen yleinen valvonta ja toiminnan
7385:        nan laiminlyönneistä?                         tarkastus kuuluvat sosiaali- ja terveysministe-
7386:                                                      riölle. Ministeriö mm. vahvistaa kassojen sään-
7387:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nöt ja laskuperusteet, antaa kirjanpito- ja tilin-
7388: vasti seuraavaa:                                     päätösmääräykset ja katemääräykset sekä kassa-
7389:                                                      toimintaan liittyviä ohjeita ja suosituksia. Laki-
7390:    Vammalan seudun eläkekassa on vakuutus-           sääteisen eläkevakuutuksen osalta on eläkekas-
7391: kassalain (1164/92) alainen, työntekijäin eläke-     sojen ja eläkesäätiöiden valvonta ja tarkastus
7392: lain (TEL) ja yrittäjien eläkelain (YEL) mukaista    siirretty eläketurvakeskukselle (ETK:lle) vuo-
7393: toimintaa harjoittava eläkekassa. Työnantajat,       desta 1962 lukien. Siirrettyjen tehtävien osalta
7394: jotka ovat valinneet pakollisen TEL-vakuutuk-        ETK:n valvonta on viranomaisvalvonnan luon-
7395: sen toteuttamistavaksi kassamuotoisen eläkejär-      teista. ETK toimittaa sosiaali- ja terveysministe-
7396: jestelyn, ilmenevät sääntöjen toimintapiirimääri-    riölle vuosittain valvontaa varten tilastotiedot
7397: telmästä. Sen mukaisesti toimintapiirin muodos-      omasta ja valvomiensa eläkelaitosten toiminnas-
7398: tavat Vammalan Lähivakuutusyhdistyksen va-           ta sekä lisäksi hallituksen kertomuksen ja muut
7399: kuutuksenottajiin kuuluvien työnantajien työ-        tilinpäätökseen liittyvät asiakirjat.
7400: suhteessa olevat työntekijät sekä Pienteollisuu-         Eläkekassojen on lain mukaan tullut kattaa
7401: den Yleinen Ryhmä ry:hyn kuuluvien työnanta-         eläkkeistä aiheutuva vastuunsa (vastuuvelkansa)
7402: jien työsuhteessa olevat työntekijät, joille työn-   täyteen määrään. Vuoden 1993 loppuun saakka
7403: antaja on TEL:n perusteella velvollinen järjestä-    eläkekassojen oli lain mukaan otettava luottova-
7404: mään eläketurvan, sekä samoihin yhteisöihin          kuutus ETK:sta. ETK:n luottovakuutus on kate-
7405: kuuluvat yrittäjät.                                  kelpoinen sitoumus. Tällä eläkekassan ottamalla
7406:    Työntekijäin eläkelaissa säädetään, että työn-    luottovakuutuksella varmistettiin, että vastuu-
7407: antajana tulee olla vakuutus vakuutusyhtiössä,       velka oli täyteen määrään katettu. TEL-järjestel-
7408: vakuutuskassalain mukaisessa määrätyn työn-          mään kuuluu lisäksi lakisääteinen eläkelaitosten
7409: antajan tai määrättyyn työnantajaryhmään kuu-        yhteisvastuu, jolla turvataan työntekijöiden ja
7410: luvien yritysten palveluksessa olevia työntekijöi-   eläkkeensaajien etuudet täysimääräisesti. Tämän
7411: tä varten perustettavassa eläkekassassa tai eläke-   vuoksi Vammalan seudun eläkekassassa ei ole
7412: säätiölain (469/55) mukaisessa eläkesäätiössä.       työntekijöiden eikä eläkkeensaajien eläketurva
7413: Eläkekassassa työnantajat, työntekijäjäsenet ja      vaarantunut.
7414: yrittäjäjäsenet ovat kassan kokouksessa päättä-          ETK on tarkastanut ensisijaisesti eläkevakuu-
7415: mässä kassan asioista sekä valitsemassa kassan       tusten hoitoon liittyviä asioita, työsuhteitten
7416: hallitusta ja tilintarkastajia. Kassankokouksella    asianmukaista rekisteröintiä sekä yhteisvastuu-
7417:                                           1994 vp -   KK 776                                           3
7418: 
7419: seen osallistumista. ETK:n antaman selvityksen        antajien maksettavaksi on nyt määrätty siis osa
7420: mukaan eläkekassojen omaisuuden hoitoa ETK            TEL-vakuutusmaksuista, jota ei aikanaan ole ve-
7421: on tarkastanut yksinomaan luottovakuutuksen           loitettu eikä maksettu.
7422: näkökulmasta, ja yksittäisiä sijoituksia on tutkit-       Kassalla on sääntöjensä mukaisesti vaihtoeh-
7423: tu vain poikkeustapauksissa. Eläkekassan kir-         toina peittää alijäämä seuraavassa tilinpäätök-
7424: janpitoa on seurattu vain pistokokein.                sessä, tai ellei alijäämää saada peitetyksi, ryhtyä
7425:     Työntekijäin eläkelakia muutettiin 1.1.1994       kassan purkutoimiin. Purkaminen edellyttää
7426: lukien siten, että ETK:n velvollisuus myöntää         vastuun siirtoa toiseen eläkekassaan tai vakuu-
7427: luottovakuutuksia lakkautettiin ja vastuut siir-      tusyhtiöön.
7428: rettiin Vakuutusosakeyhtiö Garantialle. Luotto-           Vakuutuskassalaissa sekä muissa vakuutus-
7429: vakuutusturvan vähentyessä siirtymäajan ku-           yhteisöjä koskevissa laeissa on otettu huomioon,
7430: luessa kassalle aiheutuu lisääntyviä vaatimuksia      että vakuutusyhteisökin voijoutua selvitystilaan
7431: huolehtia katteen arvon täysimääräisyydestä.          tai konkurssiin. Lainsäädännössä on siis otettu
7432: Muutos vaikuttaa myös siihen, että sijoitusten        huomioon, että vakuutustoimintaan liittyy ta-
7433: valvonnan merkitys on korostunut ja valvonnas-        loudellinen riski. Lakisääteistä eläkevakuutus-
7434: sa joudutaan uudella tavalla kiinnittämään huo-       toimintaa harjoittavien vakuutusyhteisöjen osal-
7435:  miota siihen, että eläkekassan sitoumuksilla on      ta itse eläketurva on suojattu eläkelaitosten yh-
7436:  pitävä kate, koska ETK:n täysimääräinen luot-        teisvastuulla, mutta eläkekassojen osakkaina
7437:  tovakuutusturva ei tämän vuoden viimeisestä          olevilla ja eläkesäätiöiden toimintapiiriin kuulu-
7438:  päivästä alkaen enää ole voimassa.                   villa työnantajilla on taloudellisesta toiminnasta
7439:      Tämä on osaltaan johtanut tarkastustoimin-       aiheutuva riski. Vakuutustoiminnan valvontare-
7440:  nan tehostamiseen, ja sen seurauksena Vamma-         surssien lisäämisestä ja valvontamenetelmien ke-
7441:  lan seudun eläkekassassa on suoritettu keväällä      hittämisestä huolimatta ei mikään valvonta voi
7442:  sosiaali- ja terveysministeriön sekä ETK:n toi-      taata vakuutustoiminnan riskittömyyttä.
7443:  mesta tarkastus. Tarkastuksessa tuli ilmi Vam-           Suomessa pitkään jatkunut talouden lama on
7444:  malan seudun eläkekassan toiminnassa vakavat         vaikuttanut voimakkaasti myös vakuutusyhtei-
7445:  puutteet. Tarkastus johti siihen, että kassan oli    söjen toimintaan mm. aiheuttamaHa esim. eläke-
7446:  laadittava tilinpäätös vuodelta 1993 uudelleen.      kassalla olevan vastuuvelan katteena olevien
7447:  Kassan valitsemat tilintarkastajat erosivat tehtä-   kiinteistöjen huomattavia arvonalennuksia sekä
7448:  västään. Kassanjohtaja vapautettiin toimestaan       vakuutuksenottajien ja eläkekassojen osakkai-
7449:  ja myöhemmin erotettiin: häntä vastaan nostet-       den taloudellisista vaikeuksista johtuvia luotto-
7450:  tiin rikossyyte.                                     tappioita. Tästä syystä sosiaali- ja terveysminis-
7451:      Eläkekassassa suoritettujen tarkempien selvi-    teriö on· kuluvan vuoden alusta lukien lisännyt
7452:  tysten perusteella muodostui vuoden 1993 tilin-      tarkastuksen henkilöresursseja ja muutoinkin
7453:  päätös 16 mmk alijäämäiseksi. Suurin osa alijää-     kehittänyt valvontakeinoja ja -menetelmiä. Mi-
7454:  mästä muodostui vakuutusmaksuista, joita ei          nisteriössä edelleen valmistellaan myös atk-avus-
7455:  oltu peritty työnantajilta. Noin 10 vuoden aikana    teisten valvontamenetelmien lisäämistä laitos-
7456:  eläkekassa on perinyt työnantajilta liian pientä     kohtaisten tarkastuskäyntien lisäksi. Tehoste-
7457:   vakuutusmaksua. Tilinpäätöksiin oli kuitenkin       tusta tarkastuksesta tulleet kokemukset kuiten-
7458:   vuosittain kirjattu vakuutusmaksuja koskeva         kin osoittavat, että tarkastuksia tulisi vieläkin
7459:   siirtosaaminen. Vuoden 1993 tilinpäätöksestä        nykyisestään lisätä. Tehostetun tarkastuksen
7460:   päättäessään kassankokous on vahvistanut ali-       johdosta myös Vammalan seudun eläkekassan
7461:  jäämän, joka muodostuu luottotappioista ja           ongelmat tulivat esiin keväällä.
7462:   maksuunpanemattomista vakuutusmaksusaata-               Vaitioneuvoston (316/62) ja sittemmin sosiaa-
7463:   vista johtuvasta menetyskirjauksesta. Eläkekas-     li- ja terveysministeriön päätöksen (1495/92) mu-
7464:   sa on kuluvan vuoden vakuutusmaksun ennak-          kaisesti ETK:n on tullut tehdä viipymättä minis-
7465:   koa määrätessään ottanut huomioon kuluvan           teriölle ne ehdotukset, joihin valvonta on antanut
7466:   vuoden normaalien kulujen lisäksi edellisen vuo-    aihetta. Tämän valvontaperiaatteen johdosta ja
7467:   den alijäämän. Kassan sääntöjen mukaan va-          sosiaali- ja terveysministeriön tarkastushenkilös-
7468:   kuutusmaksu määrätään niin suureksi, että se        tön vähäisyyden vuoksi on ollut tarkoitus, että
7469:   riittää kassan kulujen peittämiseen alijäämä mu-    ministeriö ryhtyy erityisiin tarkastuksiin ja mui-
7470:   kaan lukien. Vakuutusmaksu jaetaan työnanta-        hin erityistoimiin vain, jos ETK:n ilmoituksen
7471:   jien kesken palkkasummien suhteessa. Vamma-         perusteella on ollut erityistä aihetta.
7472:   lan seudun eläkekassan osakkaina olevien työn-           Käsitellessään luottovakuutuspakon poista-
7473: 4                                          1994 vp -   KK 776
7474: 
7475: mista koskevaa hallituksen esitystä laeiksi työn-      na on siirtää ETK:lta lakisääteistä eläkevakuu-
7476: tekijäin eläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen     tusta harjoittavien eläkekassojenja eläkesäätiöi-
7477: liittyviksi laeiksi (HE 117/1993 vp) on sosiaali- ja   den tarkastus ja valvonta kokonaisuudessaan
7478: terveysvaliokunta edellyttänyt mietinnössään           vuoden 1996 alusta lukien ministeriölle. Tämä
7479: n:o 28/1993 vp, että katevalvonta siirretään koh-      kuitenkin edellyttää, että ministeriöön peruste-
7480: tuullisessa ajassa eläketurvakeskuksesta sosiaali-     taan tarkastuksien ja valvonnan suorittamisen
7481: ja terveysministeriölle. Ministeriön tarkoitukse-      vaatimat tarkastajien virat.
7482: 
7483:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1994
7484: 
7485:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
7486:                                            1994 vp -   KK 776                                           5
7487: 
7488: 
7489: 
7490: 
7491:                                          Tili Rlksdagens Talman
7492: 
7493:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ter och väljer kassans styrelse och revisorer. Kas-
7494: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         samötet har den högsta beslutanderätten i pen-
7495: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       sionskassan. Kassamötet fastställer bokslutet
7496: man Esko Seppänen undertecknade spörsmål nr            och beslutar om ansvarsfrihet för styrelsen och
7497: 776:                                                   verkställande direktören.
7498:                                                           Övervakningen av pensionskassorna sker på
7499:            Har Regeringen observerat brister och       många nivåer. För kassans verksamhet och för-
7500:        problem i den tillsyn över pensionsförmå-       valtning ansvarar i första hand pensionskassans
7501:        ner som utövas av social- och hälsovårds-       styrelse. Revisorerna granskar åter i den omfatt-
7502:        ministeriet, och                                ning som god revisionssed förutsätter bokslutet,
7503:            vad ämnar Regeringen göra för att av-       bokföringen samt kassans förvaltning. Åtmin-
7504:        hjälpa dem så att försäkringstagarna hos        stone en revisor skall vara yrkesrevisor, således
7505:        Vammalan Seudun Eläkekassa inte behö-           CGR- eller GRM-revisor. Revisorn omfattas av
7506:        ver lida oskäligt för försummelserna i den      bokföringslagen och bokföringsförordningen,
7507:        tillsyn som utövas av ministeriets tjänste-     lagen om försäkringskassor samt av de bokfö-
7508:        män?                                            rings- och bokslutsföreskrifter som social- och
7509:                                                        hälsovårdsministeriet meddelar.
7510:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Social- och hälsovårdsministeriet utövar den
7511: anföra följande:                                       allmänna tilisynen över pensionskassorna och
7512:                                                        inspekterar deras verksamhet. Ministeriet fast-
7513:     Vammalan seudun eläkekassa är en pensions-         ställer bl.a. kassornas stadgar och beräknings-
7514: kassa som omfattas av lagen om försäkringskas-         grunder, meddelar bokförings- och bokslutsföre-
7515: sor (1164/92) och som bedriver verksamhet enligt       skrifter samt föreskrifter om täckningsbidraget
7516: lagen om pension för arbetstagare (APL) och            samt anvisningar och rekommendationer som
7517: lagen om pension för företagare (FöPL). Dear-          ansluter sig tili kassans verksamhet. Beträffande
7518: betsgivare som valt att bilda en pensionskassa för     den lagstadgade pensionsförsäkringen har tillsy-
7519: skötseln av den obligatoriska APL-försäkringen         nen över och inspektionen i pensionskassor och
7520: framgår av definitionen av verksamhetssektorer-        pensionsstiftelser överförts tili pensionsskydds-
7521: na i stadgarna. 1 enlighet därmed består verksam-      centralen (PSC) fr.o.m. 1962. Beträffande de
7522: hetssektorn av arbetstagare som är anställda hos       överförda uppgifterna har PSC:s tillsyn karaktä-
7523: de arbetsgivare vilka är försäkringstagare hos         ren av myndighetstilisyn. För tilisynen sänder
7524: Vammalan Lähivakuutusyhdistys samt sådana              PSC årligen tili social- och hälsovårdsministeriet
7525: arbetstagare anställda hos arbetsgivare som hör        statistiska uppgifter om sin egen verksamhet och
7526: tili Pienteollisuuden Yleinen Ryhmä ry ., för vilka    verksamheten i de pensionsanstalter som den
7527: arbetsgivaren på grundval av APL är skyldiga att       övervakar samt dessutom styrelsens berättelse
7528: arrangera pensionsskydd samt av företagare som         och andra handlingar i anslutning tili bokslutet.
7529: hör tili samma samfund.                                   Enligt lag har pensionskassorna varit tvungna
7530:     1 lagen om pension för arbetstagare stadgas att    att täcka det ansvar pensionerna medför (an-
7531: arbetsgivaren skall ha försäkring i ett försäk-        svarsskulden) tili fullt belopp. PSC:s kreditför-
7532: ringsbolag, i en pensionskassa som grundas för         säkring är en godtagbar täckning. Fram tili ut-
7533:  arbctstagare, anställda hos en viss arbetsgivare      gången av 1993 var pensionskassorna tvungna
7534: eller hos ett tili en viss grupp av arbetsgivare       att ta en kreditförsäkring i PSC. Denna kreditför-
7535:  hörande företag som avses i lagen om försäk-          säkring som kassan tecknade utgjorde en säker-
7536:  ringskassor, eller i en pensionsstiftelse som avses   het för att ansvarsskulden hade täckning tili fullt
7537:  i lagen om pensionsstiftelser (469/55). 1 en pen-     belopp. 1 APL-systmet ingår dessutom ett lag-
7538:  sionskassa beslutar arbetsgivarna, arbetstagar-       stadgat gemensamt ansvar för pensionsanstalter-
7539:  medlemmarna och företagarmedlemmarna un-              na, vilket tryggar arbetstagarnas och pensionsta-
7540:  der kassans kassamöte om kassans angelägenhe-         garnas förmåner tili fullt belopp. Därför har ar-
7541: 6                                           1994 vp -    KK 776
7542: 
7543: betstagarnas eller pensionstagarnas pensions-            stort belopp att det täcker kostnaderna inklusive
7544: skydd i Vammalan seudun eläkekassa inte även-            underskottet. Premien delas mellan arbetsgivar-
7545: tyrats.                                                  na i förhållande tilllönebeloppen. De arbetsgiva-
7546:     PSC har i första hand inspekterat sådant som         re som är delägare i Vammalan seudun eläkekas-
7547: har samband med skötseln av pensionsförsäk-              sa har nu ålagts att betala den del av APL-av-
7548: ringarna, den behöriga registreringen av arbets-         gifterna som inte hade debiterats eller betalts
7549: förhållandena samt deltagandet i det gemen-              tidigare.
7550: samma ansvaret. Enligt PCS:s utredning har                  Kassans alternativ är att enligt stadgarna
7551: PCS granskat pensionskassornas skötsel av                täcka underskottet i följande bokslut eller, om
7552: tillgångarna endast från kreditförsäkringssyn-           underskottet inte täcks, att vidta åtgärder i syfte
7553: punkt och enskilda investeringar har undersökts          att upplösa kassan. Upplösningen förutsätter att
7554: endast i undantagsfall. Pensionskassans bokfö-           ansvaret överförs till en annan pensionskassa
7555: ring har granskats endast genom stickprov.               eller ett försäkringsbolag.
7556:     Lagen om pension för arbetstagare ändrades              I lagen om försäkringskassor och i andra lagar
7557: 1.1.1994 så att PSC:s skyldighet att bevilja kredit-     som gäller försäkringsbolag har man beaktat att
7558: försäkringar upphörde och ansvaret överfördes            också ett försäkringssamfund kan träda i likvida-
7559: på Försäkringsaktiebolaget Garantia. I samma             tion eller gå i konkurs. I lagstiftningen har det
7560: takt som kreditförsäkringsskyddet minskar un-            således beaktats att försäkringsverksamheten är
7561: der övergångstiden ökar kassans skyldighet att se        förknippad med en ekonomisk risk. Beträffande
7562: till att täckningens värde uppgår till fullt belopp.     försäkringssamfund som bedriver lagstadgad
7563: Genom förändringen har även betydelsen av till-          pensionsförsäkringsverksamhet är själva pen-
7564: synen över investeringarna accentuerats och vid          sionsskyddet skyddat genom pensionsanstalter-
7565: tillsynen blir man tvungen att på ett nytt sätt fåsta    nas gemensamma ansvar, men de arbetsgivare
7566: uppmärksamhet vid att pensionskassans förbin-            som är delägare i pensionskassorna och hör till
7567: delser har en hållbar täckning, eftersom PCS:s           pensionsstiftelsernas verksamhetssektor bär den
7568: kreditförsäkringsskydd till fullt belopp inte läng-      risk som den ekonomiska verksamheten medför.
7569: re är i kraft efter utgången av detta år.                Trots att resurserna för tillsynen över försäk-
7570:     Detta har för sin del resulterat i en effektiverad   ringsverksamheten har ökats och tillsynsmeto-
7571: inspektionsverksamhet som lett till att inspektio-       derna utvecklats kan ingen tillsyn garantera en
7572: ner verkställts i Vammalan seudun eläkekassa på          riskfri försäkringsverksamhet.
7573: initiativ av både social- och hälsovårdsministe-            Den långvariga depressionen i Finland har
7574: riet och PSC. Vid inspektionen framkom allvarli-         inverkat kraftigt också på försäkringssamfun-
7575: ga brister i Vammalan seudun eläkekassas verk-           dens verksamhet bl.a. på grund av betydande
7576: samhet. Inspektionen ledde till att kassan blev          värdesänkningar på de fastigheter som täcker
7577: tvungen att göra upp ett nytt bokslut för 1993. De       pensionskassans ansvarsskuld samt kreditförlus-
7578: revisorer som kassan hade valt avgick. Kassans           terna till följd av att pensionskassornas delägare
7579: direktör befriades från tjänsten och avskedades          råkat i ekonomiska svårigheter. Därför har soci-
7580: senare: åtal för brott väcktes mot honom.                al- och hälsovårdsministeriet från ingången av
7581:     De närmare utredningarna av kassan resulte-          detta år ökat inspektionsverksamhetens perso-
7582: rade i ett underskott om 16 milj. mk i bokslutet         nalresurser och även i övrigt utvecklat tillsynssät-
7583: för 1993. Största delen av underskottet utgjordes        ten och tillsynsmetoderna. I ministeriet fortsätter
7584: av försäkringspremier som inte hade uppburits            beredningen av ökade AD B-stödda tillsynsmeto-
7585: av arbetsgivarna. Under 10 år har pensionskas-           der utöver de anstaltsvisa inspektionerna. Erfa-
7586: san uppburit en för låg försäkringspremie av             renheterna från den effektiverade inspektionen
7587: arbetsgivarna. I boksluten hade dock årligen in-         visar dock att inspektionerna bör ökas ytterliga-
7588: förts transitoriska fordringar som gällde försäk-        re. Tack vare den effektiverade inspektionen
7589: ringspremier. När kassamötet fattade beslut om           upptäcktes också problemen hos Vammalan seu-
7590: bokslutet för 1993 fastställde det underskottet,         dun eläkekassa på våren.
7591: som består av kreditförluster och bokföring av               Enligt statsrådets (316/62) och senare social-
7592: förlust till följd av odebiterade premiefordringar.      och hälsovårdsministeriets belut (1495/92) har
7593: När pensionskassan fastställde årets förskotts-          PSC varit skyldig att utan dröjsmål göra sådana
7594: premie beaktade den utom de normala kostna-              framställningar till ministeriet som tillsynen gett
7595: derna även underskottet från föregående år. En-          anledning till. Med anledning av denna tillsyns-
7596: ligt kassans stadgar fastställs premien till ett så      princip och att inspektionspersonalen vid social-
7597:                                           1994 vp -   KK 776                                           7
7598: 
7599: och hälsovårdsministeriet varit så liten har avsik-   nr 2811993 rd att tillsynen över täckningen över-
7600: ten varit att ministeriet verkställer särskilda in-   förs från pensionsskyddscentralen tili social- och
7601: spektioner och vidtar andra specialåtgärder en-       hälsovårdsministeriet inom en skälig tid. Minis-
7602: dast om PSC:s anmälan ger särskild anledning          teriet har för avsikt att överföra inspektionen av
7603: därtill.                                              och tillsynen över pensionskassor och pensions-
7604:    När social- och hälsovårdsutskottet behandla-      stiftelser som bedriver pensionsförsäkring i sin
7605: de regeringens proposition med förslag tili änd-      helhet från PSC tili ministeriet från ingången av
7606: ring av lagen om pension för arbetstagare och tili    1996. Detta förutsätter dock att de inspektörs-
7607: vissa lagar som har samband med den (RP 1171          tjänster som behövs för inspektion och tillsyn
7608: 1993 rd), som gällde avskaffande av kreditför-        inrättas vid ministeriet.
7609: säkringstvånget, förutsatte den i sitt betänkande
7610: 
7611:      Helsingforsden 22 december 1994
7612: 
7613:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
7614:                                                 1994vp
7615: 
7616: Kirjallinen kysymys 777
7617: 
7618: 
7619: 
7620: 
7621:                                    Tennilä: Porokarjan omistajien mahdollisuudesta saada työttö-
7622:                                       myyskorvausta
7623: 
7624: 
7625:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7626:    Ylitorniolla on syntynyt kiista, jossa työttö-     nilla. Siksi tarvitaan työministeriön selkeä, työ-
7627: myysturva on evätty pienen porokarjan omista-         töntä puolustava ohje, jolla myös paikalliset
7628: jalta mielestäni selvästikin väärin perustein.        eroavuudet karsitaan.
7629: Työttömyysturvan menetykseen on esitetty pe-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7630: rusteeksi juuri porokarjan omistaminen. Poron-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7631: hoidossakin pienomistaminen on kuitenkin eri          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7632: asia kuin työllistyminen. Kyse näyttääkin olevan      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7633: paikallisen työvoimajohdon halusta ottaa työt-
7634: tömyyskorvaus pois mahdollisimman monelta ja                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
7635: etsiä tälle toimelle perustelut kussakin tapaukses-          antaakseen työvoimatoimikunnille sel-
7636: sa.                                                          keät ohjeet siitä, että työttömyysturvaa ei
7637:     Vastaavanlaisia työttömyysturvan epäämisiä               voida viedä väärin perustein tosiasialli-
7638: pienen porokarjan omistajilta ja niistä aiheutu-             sesti työttöminä olevilta pienen porokar-
7639: via kiistoja on ollut eräillä muillakin paikkakun-           jan omistajilta?
7640: 
7641:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1994
7642: 
7643:                                    Esko-Juhani Tennilä
7644: 
7645: 
7646: 
7647: 
7648: 240017
7649: 2                                        1994 vp -   KK 777
7650: 
7651: 
7652: 
7653: 
7654:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7655: 
7656:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sekä porotaloutta koskeviin selvityksiin ja tilas-
7657: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        toihin. Suositus on lähetetty jokaisen Lapin työ-
7658: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     voimatoimikunnan käyttöön ja Paliskuntain yh-
7659: le jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-       distyksen kautta tiedoksi kaikkiin paliskuntiin.
7660: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen 777:            Suositus on annettu juuri sen vuoksi, että po-
7661:                                                      ronhoitajia koskeva työvoimapoliittinen lausun-
7662:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      tokäytäntö muodostuisi mahdollisimman yhte-
7663:        antaakseen työvoimatoimikunnille sel-         näiseksi ja että siinä otettaisiin huomioon myös
7664:        keät ohjeet siitä, että työttömyysturvaa ei   porotalouden erityispiirteet poronhoitoalueen
7665:        voida viedä väärin perustein tosiasialli-     eri osissa.
7666:        sesti työttöminä olevilta pienen porokar-         Paliskuntain yhdistyksen neuvotteluissa teke-
7667:        jan omistajilta?                              mästä esityksestä poiketen työvoimapiirin suosi-
7668:                                                      tus puolustaa nimenomaan pienporonomistajien
7669:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         etuja. Suosituksen mukaan kymmenen poron
7670: vasti seuraavaa:                                     omistajan ei katsota lainkaan työllistyvän poron-
7671:                                                      hoidossa. Jos porokarja on tätä suurempi, po-
7672:    On syytä heti korostaa, että yksinomainen rat-    ronhoitajan katsotaan työllistyvän esimerkiksi
7673: kaisuvalta työvoimapoliittisten edellytysten         kysymyksen perusteluissa mainitun Ylitornion
7674: osalta työttömyysturva-asioissa on ensi asteessa     paliskunnissa 1,1 kalenteripäivää ruokakunnan
7675: paikallisella työvoimatoimikunnalla. Työvoima-       omistamaa lukuporoa kohti. Jos siis lukuporoja
7676: toimikuntaa sitovat ainoastaan työttömyystur-        on neljäkymmentä, poronhoitajan katsotaan
7677: valaki sekä lain vakiintunut soveltamiskäytäntö,     työllistyvän porotaloudessa 44 kalenteripäivää
7678: joka on muotoutunut valituselinten eli työttö-       eli vajaa puolitoista kuukautta vuodessa.
7679: myysturvalautakunnan ja vakuutusoikeuden                 Kuten mitään muutakaan yritystoimintaa
7680: ratkaisujen kautta. Työministeriöllä sen enem-       myöskään porotaloutta ei voida harjoittaa koko
7681: pää kuin muillakaan viranomaisilla ei ole työttö-    ajan työttömyysturvalla. Porotalouden tunnus-
7682: myysturvalain nojalla oikeutta antaa työvoima-       lukujen mukaan valtaosa Suomen poronhoitajis-
7683: toimikuntia sitovia ohjeita tai määräyksiä lain      ta omistaa vähemmän kuin 40 lukuporoa. Alle
7684: tulkinnasta.                                         kymmenen poron omistajia, joilla siis suosituk-
7685:    Suosituksia lain tulkintakysymyksissä voi-        sen mukaan poronhoito ei ole päivääkään työt-
7686: daan toki antaa. Tulkintasuositukset eivät työ-      tömyysturvan esteenä, on heitäkin yllättävän
7687: voimatoimikuntia sido, mutta toimikuntien laa-       runsaasti. Käsitykseni mukaan Lapin läänin työ-
7688: jasti hyväksymä suositus saattaa tehokkaastikin      voimapiirin linjaussuositus onkin porotaloutta
7689: yhtenäistää niiden ratkaisukäytäntöä.                ja etenkin pienporonomistajia kohtaan erittäin
7690:    Poronhoitajien työttömyysturvan osalta La-        myötäsukainen.
7691: pin läänin työvoimapiiri on 1.6.1994 tällaisen           Tietääkseni myös Ylitornion työvoimatoimi-
7692: linjaussuosituksen antanutkin. Piiritoimiston        kunta on muiden Lapin toimikuntien tavoin ryh-
7693: antama linjaussuositus perustuu Paliskuntain         tynyt lausuntokäytännössään noudattamaan
7694: yhdistyksen kanssa käytyihin neuvotteluihin          suosituksen periaatteita.
7695: 
7696:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1994
7697: 
7698:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
7699:                                            1994 vp -   KK 777                                           3
7700: 
7701: 
7702: 
7703: 
7704:                                          Tili Riksdagens Talman
7705: 
7706:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       samt på utredningar och statistiker som gäller
7707: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         rennäringen. Rekommendationen har sänts tili
7708: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       varje arbetskraftskommission i Lappland och via
7709: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-           renbeteslagens f6rbund även för kännedom tili
7710: målnr 777:                                             samtliga renbeteslag.
7711:                                                           Rekommendationen har getts uttryckligen för
7712:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         att få praxisen kring arbetskraftspolitiska utlå-
7713:        ta för att ge arbetskraftskommissionerna        tanden så enhetlig som möjlig så att där också
7714:        klara anvisningar om att ägare av små           skall beaktas de särdrag som präglar rennäringen
7715:        renboskapshjordar som de facto är ar-           i de olika delarna av renskötselområdet.
7716:        betslösa inte skall kunna fråntas ut-              Med avvikelse från det förslag som gjordes av
7717:        komstskyddet för arbetslösa på oriktiga         renbeteslagens förbund försvarar arbetskraftsdi-
7718:        grunder?                                        striktens rekommendation uttryckligen de små
7719:                                                        renägarnas intressen. Enligt rekommendationen
7720:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          anses en ägare med tio renar inte kunna sysselsät-
7721: anföra följande:                                       ta sig genom rennäringen. Om renboskapen är
7722:                                                        större än så, anses renskötaren t.ex. i renbetesla-
7723:     Det är skäl att inledningsvis konstatera att den   gen i Övertorneå vilka nämns i spörsmålets moti-
7724: lokala arbetskraftskommissionen har som första         vering kunna sysselsätta sig 1,1 kalenderdagar
7725: instans uteslutande beslutanderätt i ärenden som       per inräknad ren som tilihör hushållet. Om alltså
7726: gäller utkomstskydd för arbetslösa för de arbets-      antalet inräknade renar uppgår tili fyrtio, anses
7727: kraftspolitiska förutsättningarnas vidkomman-          renskötaren kunna sysselsätta sig genom rennä-
7728: de. Endast lagen om utkomstskydd för arbetslö-         ringen för 44 kalenderdagar dvs. knappt halvan-
7729: sa och lagens vedertagna tillämpningspraxis som        nan månad per år.
7730: utformats genom besvärsinstansernas, dvs. ar-             Ingen företagarverksamhet, alltså inte heller
7731: betslöshetsnämndens och försäkringsdomsto-             rennäringen, kan hela tiden bedrivas med hjälp
7732: lens, beslut är bindande för arbetskraftskommis-       av arbetslöshetsskyddet. Räknat enligt de nyck-
7733: sionen. Varken arbetsministeriet eller övriga          eltal som gäller för rennäringen äger merparten
7734: myndigheter har rätt att med stöd av lagen om          av Finlands renskötare mindre än 40 inräknade
7735: utkomstskydd för arbetslösa ge arbetskrafts-           renar. Också antalet renägare, som äger mindre
7736: kommissionerna bindande anvisningar eller fö-          än tio renar och för vilka rennäringen enligt re-
7737: reskrifter om hur lagen skall tolkas.                  kommendationen inte för en enda dag utgör hin-
7738:     Däremot kan man nog ge rekommendationer i          der för erhållande av utkomstskydd för arbetslö-
7739: tolkningsfrågor. Sådana rekommendationer är            sa, är överraskande stort. Enligt min uppfattning
7740: inte bindande för arbetskraftskommissionerna,          är Lapplands läns arbetskraftsdistrikts 1injere-
7741: menen rekommendation som blivit allmänt god-           kommendation synnerligen gynnsam för rennä-
7742: känd av kommissionerna kan på ett effektivt sätt       ringen och i synnerhet (~)r de små renägarna.
7743: förenhetliga deras beslutspraxis.                         Såvitt jag vet har Overtorneå arbetskrafts-
7744:     När det gäller renskötarnas arbetslöshets-         kommission i likhet med de övriga arbetskrafts-
7745: skydd har Lapplands läns arbetskraftsdistrikt          kommissionerna i Lappland börjat tiliämpa re-
7746: gett en sådan linjerekommendation 1.6.1994. Di-        kommendationens principer vid sitt utlåtande-
7747:  striktsbyråns linjerekommendation baserar sig         förfarande.
7748:  på förhandlingar med renbeteslagens förbund
7749: 
7750:      Helsingforsden 21 december 1994
7751: 
7752:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
7753:                                                 1994 vp
7754: 
7755: Skriftligt spörsmål 778
7756: 
7757: 
7758: 
7759: 
7760:                                    Kallis: Om konkurrenssituationen inom byggnadsbranschen
7761: 
7762: 
7763:                                         Tili Riksdagens Talman
7764: 
7765:    Lågkonjukturen har drabbat byggnadsbran-           företagen blir olönsamma. För företag, som för
7766: schen synnerligen hårt. Flere byggnadsföretag         att kunna bedriva sin verksamhet måste få alla
7767: och inom byggnadsbranschen verksamma före-            kostnaderna täckta, känns det frusterande att
7768: tag har direkt eller indirekt övergått i bankernas    dessa av bankerna ägda företag konkurrerar ut
7769: ägo. En snabb avveckling av företagen är kost-        dem från marknaden.
7770: sam och av den anledningen har ägarna valt att           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
7771: fortsätta den förlustbringande verksamheten så-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
7772: framt de rörliga kostnaderna täckes. Detta har i      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
7773: praktiken inneburit att företag, vilka förutom de     följande spörsmål:
7774: rörliga kostnaderna måste få åtminstone en del
7775: av de fasta kostnaderna täckta, inte kan konkur-                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
7776: rera med de av bankerna ägda företagen. På                   ta för att eliminera den osunda konkur-
7777: relativt kort sikt innebär detta att även de friska          rensen inom byggnadsbranschen?
7778:      Helsingforsden 2 december 1994
7779: 
7780:                                              Bjarne Kallis
7781: 
7782: 
7783: 
7784: 
7785: 240017
7786: 2                                          1994 vp -    KK 778
7787: 
7788: Kirjallinen kysymys 778                                                                       Suomennos
7789: 
7790: 
7791: 
7792: 
7793:                                     Kallis: Rakennusalan kilpailutilanteesta
7794: 
7795:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7796: 
7797:     Lama on kohdistunut raskaasti rakennus-             kannattamattomiksi. Kaikkien kustannusten
7798: alaan. Useat rakennusyritykset ja rakennusalalla        kattamista toimintansa harjoittamiseksi tarvitse-
7799: toimivat yritykset ovat välittömästi tai välillisesti   vien yritysten kannalta on turhauttavaa, että
7800: siirtyneet pankkien omistukseen. Yritysten no-          pankkien omistamat yritykset kilpailevat ne ulos
7801: pea alasajo on kallista, ja tämän vuoksi omistajat      markkinoilta.
7802: ovat halunneet jatkaa tappiollista toimintaa, jos          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7803: muuttuvat kustannukset on saatu katetuksi.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7804: Tämä on käytännössä merkinnyt, että yritykset,          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7805: joiden muuttuvien kustannusten lisäksi tulee saa-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7806: da ainakin osa kiinteistä kustannuksista katetuk-
7807: si, eivät voi kilpailla pankkien omistamien yritys-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7808: ten kanssa. Suhteellisen lyhyellä aikavälillä tämä             ryhtyä poistaakseen epäterveen kilpailun
7809: merkitsee myös terveiden yritysten käymistä                    rakennusalalta?
7810:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1994
7811: 
7812:                                                    Bjarne Kallis
7813:                                           1994 vp -   KK 778                                               3
7814: 
7815: 
7816: 
7817: 
7818:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7819: 
7820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hin mahdollista soveltaa kilpailunrajoituslakia.
7821: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Kilpailuvirastolla on tällöin joko omasta aloit-
7822: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teestaan tai valituksen johdosta mahdollisuus
7823: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne           käynnistää tutkimukset asiassa.
7824: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Yrityssaneerauslaki on säädetty taloudellisen
7825: n:o 778:                                              laman oloissa siinä tarkoituksessa, että mahdol-
7826:                                                       lisimman suuri osa elinkelpoisesta liiketoimin-
7827:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nasta voitaisiin säilyttää. Konkursseissa ja yri-
7828:        ryhtyä poistaakseen epäterveen kilpailun       tyssaneeraustapauksissa toimintaajatkava yritys
7829:        rakennusalalta?                                saavuttaa toimialasta ja rahoitusrakenteesta riip-
7830:                                                       puen kilpailijoihinsa nähden vaihtelevan suurui-
7831:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sen edun.
7832: vasti seuraavaa:                                          Yrityssaneerauksen vaikutus kilpailuun on
7833:                                                       monitahoinen ja vaikea kysymys. Y rityssanee-
7834:     Vilkkaan antolainauksen ja sitä seuranneen        rauksesta voidaan löytää sekä kilpailun vääristy-
7835: taloudellisen laman vuoksi useat yritykset ovat       mistä tukevia että vastustavia argumentteja. Ky-
7836: joko välittömästi tai välillisesti siirtyneet pank-   seiset ongelmat ovat luonteeltaan kilpailupoliit-
7837: kien omistukseen tai valvontaan. Vaikka lama          tisia, eivät kilpailuoikeudellisia. Kyseessä on il-
7838: on ehkä kaikkein voimakkaimmin vaikuttanut            miö, joka liittyy uuteen lainsäädäntöön ja jossa
7839: rakennusyrityksiin ja investointeihin rakennus-       eri intressit törmäävät toisiinsa. Vastaavia ongel-
7840: sektorilla, eivät muutkaan toimialat ole vältty-      mia liittyy muun muassa pankki- ja muuhun elin-
7841: neet vaikeuksilta.                                    keinotukeen.
7842:     Myös rahoituslaitokset ovat joutuneet talou-          Hallitus on tietoinen vallitsevista ongelmista,
7843: dellisiin vaikeuksiin. Yleisen taloudellisen laman    mutta ei ole ryhtynyt vielä konkreettisiin toimen-
7844: ja virheellisten luottopäätösten seurauksena pan-     piteisiin. Kilpailupolitiikan näkökulmasta tär-
7845: keille on syntynyt suuria luottotappioita. Pank-      keää on, että saneerausmenettelyn edellytykset
7846: kien keskeisen yhteiskunnallisen aseman ja yh-        ovat objektiivisesti määritellyt ja ettei saneeraus-
7847: teiskuntarauhan säilyttämisen vuoksi pankkeja         menettelyyn turvauduta tapauksissa, joissa toi-
7848: ei voida päästää konkurssiin. Järkevimpänä toi-       mialan yleisen kehityksen kannalta edellytyksiä
7849: menpiteenä on pidettävä pankkituen myöntä-            siihen ei olisi. Vaikeus on lisäksi siinä, ettei sanee-
7850: mistä pankeille valtion varoista. On myös huo-        rauksesta päätettäessä voida aina tietää sanee-
7851:  mattava, ettei pankkituki ole pysyvä järjestely ja   rauksen vaikutuksia kilpailuun asianomaisella
7852:  että se kohdistuu kaikkiin yhtäläisin perustein.     alalla.
7853:     Kilpailun säilyttämisen kannalta pankkitukea          Mikäli velkasaneerauksen kilpailuvaikutuk-
7854:  on myös pidettävä pankkien yhdistymistä pa-          sia halutaan säänneltävän, ei erottavaksi tekijäk-
7855:  rempana vaihtoehtona. Pankkitukea myönnet-           si saa muodostua se, tapahtuuko järjestely kon-
7856:  täessä tulee kuitenkin ottaa huomioon sen kilpai-    kurssissa, saneerausmenettelyn kautta vai koko-
7857:  lua vääristävä vaikutus. Mikäli pankit sopivat       naan tuomioistuinten ulkopuolella. Luo.molli-
7858:  keskenään kilpailun rajoittamisesta tai käyttävät    sesti yleisen taloudellisen tilanteen parantumisen
7859:  väärin määräävää markkina-asemaansa, on nii-         myötä myös markkinahäiriöt vähenevät.
7860:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1994
7861: 
7862:                                                                            Ministeri Pertti Salolainen
7863: 4                                         1994 vp -   KK 778
7864: 
7865: 
7866: 
7867: 
7868:                                         Tili Riksdagens Talman
7869: 
7870:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Konkurrensverket kan då antingen på eget initia-
7871: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        tiv eller med an1edning av besvär inleda under-
7872: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      sökningar i ärendet.
7873: man Bjarne Kallis undertecknade spörsmål nr               Lagen om företagssanering har stiftats under
7874: 778:                                                  recessionsförhållanden med sikte på att en så stor
7875:                                                       del som möjligt av den livsdugliga affårsverksam-
7876:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        heten skall kunna bevaras. Företag som fortsät-
7877:        ta för att eliminera den osunda konkur-        ter verksamheten vid konkurser eller i företagssa-
7878:        rensen inom byggnadsbranschen?                 neringsfall uppnår beroende på bransch och fi-
7879:                                                       nansstruktur en förmån av varierande storlek i
7880:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förhållande till sina konkurrenter.
7881: anföra följande:                                          Frågan om företagssaneringarnas inverkan på
7882:                                                       konkurrensen är mångfasetterad och svår. Det
7883:     Tili följd av den livliga långivningen och den    finns både argument som stöder och sådana som
7884: därpå följande recessionen har flera företag an-      bestrider tanken på att företagssaneringen sned-
7885: tingen direkt eller indirekt överg~tt i bankers ägo   vrider konkurrensen. Dessa problem är till sin
7886: eller ställts under deras tillsyn. A ven om kanske    natur konkurrenspolitiska, inte konkurrensrätts-
7887: verkningarna av recessionen har varit kännba-         liga. Det är fråga om ett fenomen som anknyter
7888: rast för byggnadsföretagen och investeringarna        tili den nya lagstiftningen och där olika intressen
7889: på byggnadssektorn, har inte heller andra bran-       stöter samman. Motsvarande prob1em förekom-
7890: scher kunnat undgå problem.                           mer också i samband med bl.a. bankstöd och
7891:     Också finansinstituten har råkat ut för ekono-    annat näringsstöd.
7892: miska svårigheter. Den allmänna ekonomiska                Regeringen är medveten om prob1emen, men
7893: tillbakagången och felaktiga kreditbeslut har re-     den har ännu inte vidtagit några konkreta åtgär-
7894: sulterat i stora kreditförluster för bankerna. Med    der. Ur konkurrenspolitiskt perspektiv är det
7895: tanke på bankernas centrala roll i samhället och      viktigt att kriterierna för saneringsförfarandet är
7896: på att samhällsfreden bör bevaras kan bankerna        objektivt definierade och att saneringsförfarande
7897: inte släppas i konkurs. Den mest rationella åtgär-    inte tillgrips i sådana fall där det med beaktande
7898: den måste anses vara att bankerna beviljas bank-      av branschens allmänna utveckling inte finns för-
7899: stöd av statliga medel. Det är också att märka att    utsättningar för det. Ett ytterligare problem be-
7900: bankstödet inte är något bestående arrangemang        står i att det vid beslut om sanering ofta är omöj-
7901: och att det riktas tili alla på lika grunder.         ligt att veta hur saneringen inverkar på konkur-
7902:     Också med hänsyn till att konkurrensen skall      ren~en inom branschen i fråga.
7903: bevaras är bankstödet ett bättre alternativ än            Onskar man reglera skuldsaneringens inver-
7904: bankfusioner. När bankstöd beviljas måste dock        kan på konkurrensen, får den särskiljande fak-
7905: dess snedvridande verkan på konkurrensen be-          torn inte vara huruvida arrangemanget sker vid
7906: aktas. Om bankerna sinsemellan avtalar om att         konkurs, genom saneringsförfarande eller helt
7907: begränsa konkurrensen eller missbrukar sin do-        utanför domstol. I och med att den allmänna
7908: minerande ställning på marknaden, kan lagen           ekonomiska situationen förbättras minskar
7909: om konkurrensbegränsningar tillämpas på dem.          självfallet också marknadsstörningarna.
7910:      Helsingforsden 21 december 1994
7911: 
7912:                                                                            Minister Pertti Salolainen
7913:                                                  1994vp
7914: 
7915: Kirjallinen kysymys 779
7916: 
7917: 
7918: 
7919: 
7920:                                     Vistbacka: Maantien 17059 (Rahikka- Kauhajärvi) perusparan-
7921:                                         tamisesta
7922: 
7923: 
7924:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7925:     Maantie n:o 17059 välillä Rahikka- Kauha-          Länsi-Suomen luontomatkailua ja helpottaisi
7926: järvi on tällä hetkellä heikossa kunnossa. Tie-        alueen asukkaiden jokapäiväistä elämää.
7927: osuus on pituudeltaan noin 22 kilometriä, ja sen          Taloudellisesti tien n:o 17059 kunnostaminen
7928: varrella on mittavaa asutusta ja lukuisia pienyri-     olisi edullista, sillä vanhoista linjauksista ei tar-
7929: tyksiä. Yksityisliikenne on valtaosaltaan työssä-      vitsisi paljoakaan poiketa. Lisäksi kunnostetun
7930: käyntiajoa, ja tavaraliikenne käsittää yritysten       ja öljysoratuo tien kunnossapito on nykyistä so-
7931: raaka-aineidenja valmiiden tuotteiden kuljetuk-        ratietä halvempaa ja säästää kunnossapitomää-
7932: sia.                                                   rärahoja. Kunnostus tarjoaisi alueen asukkaille
7933:     Viimeksi suoritetut liikennelaskentatulokset       ja urakoitsijoille tarpeellisia työpaikkoja.
7934: eivät kerro tien liikennetiheydestä koko totuutta,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7935: sillä nykyisin ohjautuu merkittävä osa tiellä ai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7936: kaisemmin kulkeneesta liikenteestä vaihtoehtoi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7937: sille pitemmille reiteille tien heikon kunnon takia.   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7938: Tien kunnostaminen palauttaisi tämän liiken-
7939: teen takaisin ja palvelisi näin Kauhajoen ja muun                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7940:  Etelä-Pohjanmaan yrityselämän toiminnallisia                  varatakseen määrärahat maantien n:o
7941: edellytyksiä lyhentämällä Satakuntaanja Turun                  17059 (Rahikka- Kauhajärvi) peruspa-
7942:  alueelle suuntautuvia kuljetuksia, hyödyntäisi                rantamiseksi mahdollisimman pikaisesti?
7943: 
7944:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1994
7945: 
7946: 
7947:                                             Raimo Vistbacka
7948: 
7949: 
7950: 
7951: 
7952: 240017
7953: 2                                        1994 vp -   KK 779
7954: 
7955: 
7956: 
7957: 
7958:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7959: 
7960:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       le n:o 669. Maantie 669 on päällystetty, ja sen
7961: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        varressa on runsaasti asutusta, mikä vaikeuttaa
7962: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tien edelleen kehittämistä. Niinpä tulevaisuuden
7963: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           suunnitelmien mukainen kantatieyhteys onkin
7964: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tarkoitus kehittää nykyistä vielä sorapintaista
7965: sen n:o 779:                                         paikallistiejaksoa pääpiirteittäin noudattaen.
7966:                                                         Parantaminen kantatietasoon merkitsee käy-
7967:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        tännössä lähes uuden tien rakentamista, mistä
7968:        varatakseen määrärahat maantien n:o           määrärahasyistä seuraa vaikeuksia sijoittaa han-
7969:        17059 (Rahikka- Kauhajärvi) peruspa-          ke lähivuosien ohjelmiin. Hankkeen esisuunnit-
7970:        rantamiseksi mahdollisimman pikaisesti?       telu käynnistyy vuonna 1995. Mihinkään tilapäi-
7971:                                                      siin päällystystoimiin ei tielaitoksen käsityksen
7972:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mukaan kannata ennen lopullisia suunnitelmia
7973: vasti seuraavaa:                                     ryhtyä, sillä tilannetta ei voida suhteellisen vähäi-
7974:                                                      sen liikennetarpeen (alle 200 ajoneuvoa vuoro-
7975:    Paikallistiet 17039 ja 17059 muodostavat välil-   kaudessa) johdosta pitää erityisen huonona, var-
7976: lä Kauhajärvi - Rahikka vaihtoehtoisen reitin        sinkin kun liikenteellä on kaksi alussa mainittua
7977: Kauhajoen toisella puolella kulkevalle maantiel-     vaihtoehtoista reittiä käytettävissään.
7978: 
7979:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1994
7980: 
7981:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
7982:                                         1994 vp -   KK 779                                          3
7983: 
7984: 
7985: 
7986: 
7987:                                       Tili Riksdagens Talman
7988: 
7989:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    vidareutveckling. Avsikten är att i framtiden
7990: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      bygga en förbindelse till stamvägen genom att i
7991: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-    huvuddrag följa det nuvarande ännu grusbelag-
7992: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål          da bygdevägsavsnittet.
7993: nr 779:                                                Vägens förbättring tili en nivå motsvarande
7994:                                                     den för stamvägar betyder i praktiken näst intill
7995:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      att bygga en ny väg vilket i sin tur på grund av
7996:        ta för att reservera anslag för grundfOr-    anslagen medför svårigheter att ta med projektet
7997:        bättring av landsväg nr 17059 (Rahikka       i programmen under de närmaste åren. För-
7998:        - Kauhajärvi) så fort som möjligt?           handsplaneringen av projektet skall startas 1995.
7999:                                                     Enligt vägverkets uppfattning lönar det sig inte
8000:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       att vidta några tillfålliga beläggningsåtgärder
8001: anfOra fOljande:                                    innan de slutgiltiga planerna är färdiga eftersom
8002:                                                     situationen inte med hänsyn tili det relativt låga
8003:    Bygdevägarna 17039 och 17059 utgör mellan        trafikbehovet (under 200 fordon per dygn) kan
8004: Kauhajärvi - Rahikka en alternativ rutt till        anses vara särskilt dålig, i synnerhet då de två
8005: landsväg nr 669 som går på andra sidan Kauha-       tidigare nämnda alternativa rutterna kan utnytt-
8006: joki. Landsväg 669 är belagd och bosättningen       jas i trafiken.
8007: längs den är omfattande vilket försvårar vägens
8008: 
8009:      Helsingforsden 16 december 1994
8010: 
8011:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
8012:                                                 1994vp
8013: 
8014: Kirjallinen kysymys 780
8015: 
8016: 
8017: 
8018: 
8019:                                    Vistbacka: Nummijärven, Nummikosken ja Karvian rajan välisen
8020:                                        maantien 670 perusparantamisesta
8021: 
8022: 
8023:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8024: 
8025:    Maantie n:o 670 välillä Nummijärvi-Num-            alueelle. Maantien n:o 670 perusparannus ja öljy-
8026: mikoski-Karvian raja on tällä hetkellä heikko-        soraus toisi mukanaan tarpeellisia työpaikkoja,
8027: kuntoinen. Tieosuus on pituudeltaan noin 9 kilo-      samalla kun se antaisi alueen elinkeinoelämälle
8028: metriä ja sijaitsee alueella, jolla on vilkasta ja    mahdollisuuden kehittyä ja laajentaa toimin-
8029: monipuolista liikennettä ja vilkas kyläyhteisö.       taansa sekä helpottaisi alueen asukkaiden elin-
8030: Kyseistä tietä käyttävät Karvialta Kauhajoelle        olosuhteita. Edellä esitettyjen seikkojen valossa
8031: edestakaisin päivittäin liikennöivät linja-autot,     tulisi hanke toteuttaa mahdollisimman pikaisesti
8032: maataloustuote-, tavara- ja soralastissa oleva        eli aloittaa työt jo kevään 1995 kuluessa.
8033: raskas liikenne, pienteollisuuden hyötyajoliiken-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8034: ne sekä Nummijärven leirintäalueen ja luonto-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8035: matkailun aiheuttama liikenne. Viimeksi maini-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8036: tussa hankkeessa on mukana myös Karvian kun-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8037: ta. Mainittakoon, että luontomatkailijoiden
8038: matka Satakunnan suunnasta tultaessa lyhenisi                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ja
8039: tiehankkeen ansiosta 10-20 kilometriä.                       millä aikataululla maantien n:o 670 pe-
8040:    Kauhajoen talousalueen työllisyystilanne on               rusparantamiseksi välillä Nummijärvi-
8041: tällä hetkellä vaikea, ja työkohteita kaivattaisiin          Nummikoski-Karvian raja?
8042:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1994
8043:                                                Raimo Vistbacka
8044: 
8045: 
8046: 
8047: 
8048:  240017
8049: 2                                      1994 vp -   KK 780
8050: 
8051: 
8052: 
8053: 
8054:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
8055: 
8056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
8057: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vasti seuraavaa:
8058: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
8059: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            Kysymyksessä tarkoitettu tiejakso on sora-
8060: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      päällysteinen, ja sen liikennemäärä on keskimää-
8061: sen n:o 780:                                       rin 200 ajoneuvoa vuorokaudessa eli varsin vä-
8062:                                                    häinen. Tielle ei ole viime vuosina tarvinnut aset-
8063:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ja   taa painorajoituksia.
8064:        millä aikataululla maantien n:o 670 pe-        Näin vähäliikenteisen tien perusparantami-
8065:        rusparantamiseksi välillä Nummijärvi-       nen ei määrärahasyistä mahdu tielaitoksen lähi-
8066:        Nummikoski-Karvian raja?                    vuosien toimintasuunnitelmiin, vaan se pidetään
8067:                                                    liikennettä tyydyttävässä kunnossa normaalein
8068:                                                    kunnossapitotoimin.
8069:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1994
8070: 
8071:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
8072:                                           1994 vp -   KK 780                                           3
8073: 
8074: 
8075: 
8076: 
8077:                                         Tili Riksdagens Talman
8078: 
8079:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
8080: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        anföra följande:
8081: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-
8082: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål               Vägavsnittet som avses i spörsmålet är grusbe-
8083: nr 780:                                               1agt och dess trafikflöde är i medeltal200 fordon
8084:                                                       per dygn, dvs. mycket litet. Under de senaste åren
8085:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        har det inte behövts viktbegränsningar för vägen.
8086:        ta och i viiken tidtabell i syfte att grund-      Det är inte möjligt att inkludera grundförbätt-
8087:        förbättra landsväg nr 670 mellan Num-          ring av en så glest trafikerad väg i vägverkets
8088:        mijärvi-Nummikoski-Karvia gräns?               verksamhetsplaner för de närmaste åren med
8089:                                                       hänsyn till anslagen. Vägen skall hållas med nor-.
8090:                                                       ma1a åtgärder i sådant skick att trafiken flyter på
8091:                                                       ett tillfredsställande sätt.
8092:      Helsingfors den 16 december 1994
8093: 
8094:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
8095:                                                 1994vp
8096: 
8097: Kirjallinen kysymys 781
8098: 
8099: 
8100: 
8101: 
8102:                                    Mäkipää: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnasta Kankaan-
8103:                                        päässä
8104: 
8105: 
8106:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8107: 
8108:    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalilla on hallin-        olevaa omaisuutta käypään hintaan ja tällä ta-
8109: nassaan Kankaanpään kaupungissa useita kiin-          voin vapauttamaan yhteiskunnan tukirahoja
8110: teistöjä. Näistä voidaan mainita mm. entinen          muuhun käyttöön. Hallituksen tulisi puuttua
8111: Osuuskaupan toimitalo torin laidalla, Kunin-          Arsenalin ainakin Kankaanpäässä harjoitta-
8112: kaanlähteen lomahotelli sekä Kuninkaanlähteen         maan edesvastuuttomaan toimintaan ja tutkia
8113: historiallisen lähteen alue. Näihin kiinteistöihin    samalla, onko kyseinen "pankki" syyllistynyt
8114: on ollut jo vuoden ajan kiinnostusta useiden ha-      vastaavanlaiseen holtittomuuteen laajemmalti-
8115: lukkaiden ostajien taholta, esimerkiksi viimeksi      kin.
8116: mainitun lähteen alueen osalta Kankaanpään               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8117: kaupungin. Huolimatta siitä, että ostajaehdok-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8118: kaat ovat toistuvasti ilmaisseet Arsenalille halun-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8119: sa kiinteistöjen ostoon, ei heille ole yli vuoteen    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8120: annettu minkäänlaista vastausta. Mainittakoon
8121: lisäksi, että tänä aikana on esimerkiksi Kunin-                 Onko Hallitus tietoinen Omaisuuden-
8122: kaanlähteen lomahotellin lämmöt päästetty kat-               hoitoyhtiö Arsenalin edesvastuuUoman
8123: keamaan ja syntyneitä putkirikkoja on jouduttu               holtittomasta toiminnasta Kankaanpään
8124: korjaamaan.                                                  kaupungissa, ja
8125:    Roskapankki Arsenalin toiminta Kankaan-                      mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ti-
8126: päässä tuntuu todella eriskummalliselta, sillä toi-          lanteen korjaamiseksi ja mahdoilisiin
8127: mintasäännösten mukaan Arsenalin tulisi pyrkiä               muillakin paikkakunnilla tapahtuneihin
8128: mahdollisimman pikaisesti myymään hallussaan                 laiminlyönteihin puuttumiseksi?
8129: 
8130:      Helsingissä 2 päivänäjoulukuuta 1994
8131: 
8132:                                              Lea Mäkipää
8133: 
8134: 
8135: 
8136: 
8137: 240017
8138: 2                                        1994 vp -   KK 781
8139: 
8140: 
8141: 
8142: 
8143:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8144:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kesällä 1994 Kiinteistö Oy Oska-Taipaleesta
8145: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        oli tehty 800 000 markan tarjous, jota Arsenal ei
8146: olette 2 päivänä joulukuuta 1994 päivätyn kir-       ollut voinut hyväksyä. Selvityksen mukaan Kan-
8147: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kaanpään kaupunki ei ole ilmaissut kiinnostus-
8148: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkipään          taan. Arsenal on ilmoittanut pyrkivänsä myy-
8149: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 781:        mään kiinteistön käyväliä hinnalla. Rinnakkain
8150:                                                      myynnin kanssa se pyrkii vuokraamaan raken-
8151:           Onko Hallitus tietoinen Omaisuuden-        nuksen siten, että siitä saadaan positiivinen kas-
8152:        hoitoyhtiö Arsenalin edesvastuuUoman          savirta.
8153:        holtittomasta toiminnasta Kankaanpään            Arsenalin tehtävänä on realisoida Suomen
8154:        kaupungissa, ja                               Säästöpankilta sille siirtynyt kiinteistöomaisuus
8155:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ti-    mahdollisimman hyvällä hinnalla siten, että ve-
8156:        lanteen korjaamiseksi ja mahdollisiin         ronmaksajille lopullisesti tuleva rasitus on mah-
8157:        muillakin paikkakunnilla tapahtuneihin        dollisimman pieni. Tämän johdosta Arsenal on
8158:        laiminlyönteihin puuttumiseksi?               pyrkinyt ja pyrkii myymään kohteet käyväHä
8159:                                                      hinnalla. Se ei heikon markkinatilanteenjohdos-
8160:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta ole myynyt omaisuutta polkuhintaan eikä
8161: vasti seuraavaa:                                     vuokrannut kohteita nimellisellä vuokralla.
8162:                                                         Mitä sitten tulee kansanedustaja Mäkipään
8163:    Valtion vakuusrahastosta annetun lain 14 §:n      kysymykseen koskien Kuninkaanlähteen loma-
8164: mukaan valtion vakuusrahasto valvoo muun             hotellia ja ns. lähteen aluetta, esitän seuraavaa.
8165: ohella valtion etua omaisuudenhoitoyhtiöissä            Selvityksen mukaan ne ovat ns. vakuuskohtei-
8166: kuten Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:ssä            ta. Kiinteistön hallinta ja kunnossapito ovat
8167: (jäljempänä Arsenal). Valtion vakuusrahastolta       kuuluneet asiakkaalle.
8168: on pyydetty selvitystä kysymyksessä mainituista         Arsenalin asiakkaana oleva yritys oli laimin-
8169: tapauksista.                                         lyönyt kiinteistön huolellisen hoidon, jonka seu-
8170:    Valtion vakuusrahastolta saadun selvityksen       rauksena rakennuksen vesijohtoputket jäätyivät
8171: mukaan Kiinteistö Oy Oska-Taipale -kiinteistöl-      talvella 1993-1994. Putket korjattiin Arsenalin
8172: lä sijaitsee 1 700 m2:n suuruinen heikkorakentei-    valvonnassa kesän 1994 aikana. Asiaa koskeva
8173: nen myymälärakennus, joka on ollut tarkoitus         vakuutuskorvausasia on vireillä.
8174: purkaa. Tontin pinta-ala on 5 400 neliömetriä.          Arsenal on ilmoittanut, että sillä on tuomiot
8175: Yhtiön omistaman tontin takana on Arsenalin          asiakkaalta oleviin saataviin. Arsenal on pyytä-
8176: omistuksessa lisäksi kaksi kerrostalotonttia, joi-   nyt Kankaanpään silloiselta nimismieheltä pak-
8177: den yhteinen rakennusoikeus on n. 2 000 kuutio-      kohuutokaupan järjestämistä jo helmikuussa
8178: metriä. Kohteet muodostavat kokonaisuuden,           1992. Huutokauppaa ei kuitenkaan ole vielä jär-
8179: joka sijaitsee keskeisellä paikalla Kankaanpääs-     jestetty.
8180: sä torin varrella. Arsenal on arvioinut kolmen          Selvityksen mukaan Arsenal on ilmoittanut
8181: kiinteistön muodostaman kokonaisuuden käy-           kiinnityksenhaltijana antaneensa asiakkaan
8182: vän markkina-arvon olevan n. 2,8-3,0 milj. mk.       suostumuksella kiinteistön hoidon ja valvonnan
8183:    Edellä mainittua liikerakennusta ei ole puret-    ulkopuoliselle yrittäjälle lisävahinkojen välttä-
8184: tu. Sieltä on kylläkin katkaistu vesi ja lämpö,      miseksi. Koska kysymyksessä on vakuutena ole-
8185: mutta kiinteistöä on pidetty kunnossa. Kiinteis-     va kiinteistö, Arsenal on myös ilmoittanut, että
8186: töä on tarjottu vuokralle, mutta aitoa kysyntää ei   se ei voi myydä sitä ilman julkista menettelyä,
8187: ole ollut. Arsenal on myös aktiivisesti yrittänyt    joka on ollut vireillä jo yli 2 vuotta.
8188: myydä kiinteistökokonaisuutta. Viimeksi kulu-           Edellä esitetystä selvityksestä ilmenee, että
8189: neen kuukauden aikana kohdetta on mm. esitelty       kysymyksessä olevia kiinteistöjä koskevia asioita
8190: useille rakennusliikkeille.                          on hoidettu asianmukaisella tavalla. Lisäksi on
8191:                                            1994 vp -   KK 781                                          3
8192: 
8193: muistettava, että Arsenalin haltuun SSP:n kau-         myös siitä, että Arsenalia hoidetaan olosuhteet
8194: passa siirtyneitten yksityisten omaisuuserien hoi-     huomioon ottaen valtion kokonaisetua silmällä
8195: to ja vastuu kuuluvat Omaisuudenhoitoyhtiö             pitäen. Maan hallituksen tehtävänä ei ole puut-
8196: Arsenal Oy:lle ja siellä viime kädessä hallitukselle   tua kysymyksessä mainittuihin kiinteistönhoito-
8197: ja toimitusjohtajalle. Nämä ovat puolestaan vas-       ongelmiin.
8198: tuussa ensi kädessä valtion vakuusrahastolle
8199: 
8200:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1994
8201: 
8202:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
8203: 4                                         1994 vp -   KK 781
8204: 
8205: 
8206: 
8207: 
8208:                                         Tili Riksdagens Talman
8209: 
8210:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      en har Kankaanpää stad inte visat intresse. Arse-
8211: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrive1se av den       nal har meddelat att bolaget försöker sälja fastig-
8212: 2 december 1994 tili vederbörande medlem av           heten tili gängse pris. Parallellt med försäljningen
8213: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mä-       försöker bolaget hyra ut byggnaden så att kassa-
8214: kipää undertecknade spörsmå1 nr 781:                  strömmen skulle vara positiv.
8215:                                                          Arsenals uppgift äratt realisera den fastighets-
8216:           Är Regeringen medveten om egen-             egendom som bolaget erhållit från sparbanken
8217:        domsförvaltningsbolaget Arsenals oan-          Suomen Säästöpankki tili ett så bra pris som
8218:        svarigt hållningslösa verksamhet i Kan-        möjligt så att den ekonomiska börda som slutli-
8219:        kaanpää stad och                               gen belastar skattebetalarna blir så liten som
8220:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       möjligt. På grund härav har Arsenal försökt och
8221:        för att rätta tili situationen och ingripa i   försöker fortfarande sälja objekten tili gängse
8222:        eventuella försummelser på andra orter?        pris. Arsenal har inte på grund av den dåliga
8223:                                                       marknadssituationen sålt egendom tili dumpat
8224:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         pris eller hyrt ut objekt tili en nominell hyra.
8225: anföra följande:                                         1 fråga om riksdagsman Mäkipääs spörsmål
8226:                                                       om semesterhotellet Kuninkaanlähde och det
8227:    Enligt 14 § lagen om statens säkerhetsfond be-     s.k. källområdet önskar jag framföra följande.
8228: vakar statens säkerhetsfond bl.a. statens intres-         Enligt utredningen är dessa s.k. säkerhetsob-
8229: sen i sådana egendomsförvaltningsbolag som            jekt. Det har varit kundens uppgift att sköta
8230: bolaget Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy (ne-          förvaltningen och underhållet av fastigheten.
8231: dan Arsenal). Av statens säkerhetsfond har be-            Arsenals kundföretag misskötte skötseln av
8232: gärts en utredning om de händelser som nämns i        fastigheten, vilket ledde tili att byggnadens vat-
8233: spörsmålet.                                           tenledningsrör frös vintern 1993-1994. Rören
8234:    Enligt statens säkerhetsfonds utredning finns      reparerades under Arsenals tillsyn sommaren
8235: på den fastighet som tillhör bolaget Kiinteistö Oy     1994. Ett försäkringsersättningsärende om detta
8236: Oska-Taipale en tili konstruktionen klen butiks-      har anhängiggjorts.
8237: byggnad på 1 700m2 • Avsikten har varit att riva          Arsenal har uppgett att bolaget har domstols-
8238: byggnaden. Tomten uppgår till5 400m 2 • Bakom         utslag angående fordringarna på kunden. Arse-
8239: bolagets tomt finns dessutom två våningshus-          nal bad redan i februari 1992 den dåvarande
8240: tomter som ägs av Arsenal. Den sammanlagda            länsmannen i Kankaanpää att företa exekutiv
8241: byggnadsrätten på dessa tomter är ca 2 000 m 3 •      auktion. Auktionen har dock ännu inte anord-
8242: Objekten bildar en helhet på en central plats vid     nats.
8243: torget i Kankaanpää. Arsenal har beräknat att             Enligt utredningen har Arsenal i egenskap av
8244: gängse marknadsvärde på den helhet som de tre         inteckningshavare uppgett att bolaget med kun-
8245: fastigheterna bildar uppgår tili ca 2,8-3,0 milj.     dens medgivande gett en utomstående företagare
8246: mk.                                                   i uppgift att sköta och övervaka fastigheten för
8247:    Den ovan nämnda affårsbyggnaden har inte           undvikande av ytterligare skador. Då det är fråga
8248: rivits. Vattnet och värmen har dock stängts av        om en fastighet som utgör säkerhet har Arsenal
8249: men fastigheten har hållits i skick. Man har för-     vidare meddelat att bolaget inte kan sälja fastig-
8250: sökt hyra ut fastigheten men det har inte funnits     heten utan det offentliga förfarande som harva-
8251: någon riktig efterfrågan. Arsenal har också ak-       rit anhängigt i över 2 år.
8252: tivt försökt sälja fastighetshelheten. Under den          Av ovan nämnda utredning framgår att de
8253: senaste månaden har objektet bl.a. visats för flera   ärenden som gäller de ifrågavarande fastigheter-
8254: byggnadsfirmor.                                       na har skötts på behörigt sätt. Dessutom bör man
8255:    Sommaren 1994 gavs ett anbud på 800 000 mk         minnas att skötseln av och ansvaret för de privata
8256: för bolaget Kiinteistö Oy Oska-Taipale, vilket        egendomsandelar som överfördes tili Arsenal i
8257: Arsenal inte kunde godkänna. Enligt utredning-        samband med köpet av Suomalainen Säästö-
8258:                                        1994 vp -   KK 781                                           5
8259: 
8260: pankki ankommer på egendomsförvaltningsbo-         heterna, vid skötseln av Arsenal tar hänsyn tili
8261: laget Arsenal Oy och där i sista hand på dess      statens helhetsintresse. Det är inte regeringens
8262: styrelse och verkställande direktör. Dessa är i    uppgift att ta ställning tili de i spörsmålet nämn-
8263: första hand ansvariga inför statens säkerhets-     da problem som gäller fastighetsskötsel.
8264: fond för att man, med beaktande av omständig-
8265: 
8266:     Helsingforsden 28 december 1994
8267:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
8268:                                                  1994 vp
8269: 
8270: Kirjallinen kysymys 782
8271: 
8272:                                     Ihamäki ym.: Rasvapitoisen maidon kulutuksen suosimisen tervey-
8273:                                         dellisistä vaikutuksista
8274: 
8275: 
8276:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8277: 
8278:     Sepelvaltimotauti on suomalaisten kansan-          huomanneet EU:n tuen tukimahdollisuutena ja
8279: tauti. Veren korkea kolesteroli ja erityisesti veren   ovat lähteneet kampanjoimaan voimaperäisesti
8280: korkea LDL-kolesteroli on sydäninfarktiin joh-         maitorasvan käytön lisäämisen puolesta koului-
8281: tavan sepelvaltimoiden ateroskleroosin keskeisin       himme. Ne ovat lähestyneet kuntia, kuntien ta-
8282: perussyy. Muut tekijät, kuten verenpaineen ko-         louspäättäjiä kirjein, mainoslehtisin, lehtileik-
8283: hoaminen, tupakointi ja liikunnan vähäisyys no-        kein ym. mainostaen EU:n koulurasvatukea ta-
8284: peuttavat tätä kolesteroliperäisen ateroskleroo-       loudellisena mahdollisuutena. Valio on tiettäväs-
8285: sin kehittymistä ja sydäninfarktin syntymistä.         ti tarjoutunut huolehtimaan tuen hakemisesta
8286:     Tiedetään, että veren korkean kolesteroli- ja      kuntien puolesta. Monilla kunnilla saattaa olla
8287: LDL-kolesterolipitoisuuden keskeisin syy on            houkutus painottaa taloudellisia syitä kansanter-
8288: liiallinen, vääristyneesti yksipuolinen rasvojen       veystyön kustannuksella. Se on kuitenkin lyhyt-
8289: syönti. Suomalainen ruokavalio ja ennen kaik-          näköistä politiikkaa ja uhka suomalaisten koulu-
8290: kea suomalainen rasvatarjonta täyttävät edellä         laisten sydämen terveydelle.
8291: mainitun sepelvaltimotautiehdon sataprosentti-             Terveyspoliittisesti on väärin, että Maito ja
8292: sesti. Rasvatarjontamme määräytyy hyvin pit-           Terveys ry:n mainoslehtisen mukaan maitoras-
8293:  källe sen mukaan, millaista rasvapolitiikkaa          van juottamistuki ei suomalaisille edes riitä, vaan
8294:  maamme harjoittaa. Tämänhetkinen rasvapoli-           Suomi hakee poikkeuslupaa ja poikkeustukea
8295:  tiikkamme takaa rasvankäyttömme yksipuoli-            sille, että kouluruoan valmistuksessakin suosit-
8296:  suuden ja on kansallisen sepelvaltimotautimme,        taisiin ja tuettaisiin mahdollisimman rasvaisen
8297:  suuren sydäninfarktisairastavuutemme jatku-           maidon käyttöä.
8298:  vuuden varmin tae. Suomen rasvapolitiikan tu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8299:  hoisimmat merkit, alkavat rasvakeräytymät las-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8300:  temme verisuonten seinämissä, todistavat nykyi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8301:  sen     rasvapolitiikkamme       mielettömyyden.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8302:  "Nuornako Suomessa sepelvaltimotauti on jo
8303:  väännettävä", kysytään usein. Lieneekö sattu-                    Tiedostaako Hallitus suomalaisen
8304:  maa vai mitä, että verisuonten rasvakeräymiä on              liian yksipuolisen rasvatarjonnan ja sen
8305:  enemmän nimenomaan maaseudun lasten suon-                    suosimisen vaarantavan suomalaisten
8306:  ten seinissä.                                                terveyden;
8307:      EU, niin hyvä kuin se muutoin onkin, tukee ja                tiedostaako Hallitus Valion ja senjär-
8308:  tehostaa vanhakantaista terveydenvastaista ras-              jestöjen koulumaitorasvan käytön lisää-
8309:  vapolitiikkaamme. EU uhkaa kaataa kaikki tä-                 miskampanjan vaarantavan suomalais-
8310:  hänastiset terveysponnistelut suomalaisen sepel-             ten koululaisten verisuonten terveyden, ja
8311:  valtimotaudin ehkäisemiseksi. EU tukee varsin                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8312:  runsaalla avokädellä erityisesti maitorasvan                 ryhtyä tämän ja vastaavien muiden rasva-
8313:  juottamista suomalaisille lapsille ja nuorille kou-          politiikkamme ja EU:n rasvapolitiikan
8314:  luissamme.                                                   heikkouksia käyttävien kampanjoiden
8315:      Valio ja sen tukema Maito ja Terveys ry ovat             estämiseksi?
8316: 
8317:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1994
8318: 
8319:           Timo Ihamäki                    Kirsti Ala-Harja                Irmeli Takala
8320:           Maija Rask                      Pirjo-Riitta Antvuori           Leea Hiltunen
8321:           Kari Rajamäki                   Arja Ojala                      Erja Lahikainen
8322:           Leena Luhtanen                  Martti Tiuri                    Tuija Maaret Pykäläinen
8323:           PekkaRäty                       Väinö Saario                    Kaarina Dromberg
8324:           Marjut Kaarilahti               Riitta Jouppila                 Eeva-Liisa Moilanen
8325:                                           Ismo Seivästö
8326:  240017
8327: 2                                          1994 vp -   KK 782
8328: 
8329: 
8330: 
8331: 
8332:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8333: 
8334:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on vähintään 45 %. Rasvaton maito, ykkösmai-
8335: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          to, viili sekä maustetut jugurtit eivät kuulu tuen
8336: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        piiriin. Kukin maa voi ottaa tuen piiriin tukeen
8337: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ihamäen           oikeutetuista tuotteista haluamansa tuotteet.
8338: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o               Tukea voivat saada kaikki koulut lukuun ot-
8339: 782:                                                   tamatta yliopistotasoisia oppilaitoksia. Myös
8340:                                                        päiväkodit ja tarhat kuuluvat ohjelman piiriin.
8341:              Tiedostaako Hallitus suomalaisen          Koulut tekevät hakemuksen halutessaan osallis-
8342:          liian yksipuolisen rasvatarjonnan ja sen      tua koulumaito-ohjelmaan. Jokainen koulu tai
8343:          suosimisen vaarantavan suomalaisten           tarha saa itse päättää, haluaako osallistua koulu-
8344:          terveyden;                                    maito-ohjelmaan. Kukin koulu päättää myös sii-
8345:              tiedostaako Hallitus Valion ja sen jär-   tä, mitä maitotaloustuotteta oppilaille tarjotaan,
8346:          jestöjen koulumaitorasvan käytön lisää-       jolloin tarjolla voi olla myös muita kuin tuettuja
8347:          miskampanjan vaarantavan suomalais-           tuotteita. Viime kädessä valinnan tekee yksittäi-
8348:          ten koululaisten verisuonten terveyden,       nen oppilas tarjolla olevien tuotteiden perusteel-
8349:              ja mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo   la. Hallitus katsoo, että myös Suomessa kunnille
8350:          ryhtyä tämän ja vastaavien muiden rasva-      ja muille kouluruokailun kustannuksista vastaa-
8351:          politiikkamme ja EU:n rasvapolitiikan         ville on tarjottava mahdollisuus muiden jäsen-
8352:          heikkouksia käyttävien kampanjoiden           maiden tavoin saada osarahoitusta ruokailun
8353:          estämiseksi?                                  kustannuksiin EU:n varoista. Hallitus ei puutu
8354:                                                        yksityisten järjestöjen ja organisaatioiden har-
8355:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           joittamaan tiedotukseen. Julkisen vallan intres-
8356: vasti seuraavaa:                                       sissä sen sijaan on saattaa asianomaisten tahojen
8357:                                                        tietoon kaikki mahdollisuudet hyödyntää
8358:    Maatalous on EU :ssa yhteisön toimivaltaan          EU :sta tulevaa rahoitusta.
8359: kuuluva asia, ja Suomi mukautuu yhteiseen maa-             Suomessa kouluruokailu on muista jäsen-
8360: talouspolitiikkaan eräitä poikkeuksia lukuun ot-       maista poiketen oppilaille pääosin ilmainen.
8361: tamatta. Osana EU :n maatalouspolitiikkaa ovat         Koulumaitotuella on näin huomattava merkitys
8362: maidon markkinajärjestelmään kuuluvat maito-           kuntien ruokahuollon kustannuksiin. Koulu-
8363: tuotteiden tukiohjelmat, joista tärkeimpiä ovat        maitotuen kokonaismääräksi Suomessa on ar-
8364: voin tuettu myynti elintarviketeollisuudelle, kou-     vioitu noin 20 miljoonaa markkaa vuodessa.
8365: lumaito-ohjelma, voin myynti voittoa tuottamat-        Koko EU :n alueella noin 40 % kaikista oppilais-
8366: tamille organisaatioille sekä kaseiinin ja rasvat-     ta kuuluu koulumaitotuen piiriin. Hallituksen
8367: toman maidon ja maitojauheen tuki.                     tarkoitus ei ole muuttaa terveyspoliittisia lin-
8368:    Ohjelmien rahoitus tapahtuu kokonaisuudes-          jauksia eikä koululaisten ruokailutottumuksia
8369: saan yhteisön varoista, ja tuen on siirryttävä ko-     vaan ainoastaan tarjota mahdollisuus EU:n ra-
8370: konaisuudessaan koulun tai oppilaiden tuotteis-        hoittamaan tukeen.
8371: ta maksamiin hintoihin.                                    Periaatteellisen kantansa koulumaito-ohjel-
8372:    EU:n säädösten mukaan tukeen oikeutettuja           man tarkoituksenmukaisuuteen osana EU :n
8373: ovat kulutusmaito ja täysmaitojugurtti, kevyt-         maidon markkinajärjestelmää hallitus tulee
8374: maito sekä tuore- ja sulatejuustot,joiden rasvapi-     määrittämään silloin, kun ko. ohjelmat tulevat
8375: toisuus on vähintään 40 %. Lisäksi tukeen oikeu-       käsittelyyn EU :n asianomaisissa elimissä.
8376: tettuja ovat muut juustot, joiden rasvapitoisuus
8377: 
8378:        Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1994
8379: 
8380:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
8381:                                            1994 vp -   KK 782                                           3
8382: 
8383: 
8384: 
8385: 
8386:                                          Tili Riksdagens Talman
8387: 
8388:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        stöd till vilka som helst av de produkter som är
8389: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         berättigade till stöd.
8390: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Alla skolor med undantag för läroanstaher på
8391: man Ihamäki m.fl. undertecknade spörsmål nr            universitetsnivå kan beviljas stöd. Också daghem
8392: 782:                                                   och barnträdgårdar omfattas av programmet.
8393:                                                        Skolorna skalllämna en ansökan om de önskar
8394:            Är Regeringen medveten om att det           deltai programmet får mjölk till skolelever. Varje
8395:         alltför ensidiga fettutbudet och gynnan-       skola eller barnträdgård får själv besluta om den
8396:         det av detta äventyrar finländarnas hälsa,     vill delta i programmet. De enskilda skolorna
8397:            är Regeringen medveten om att Valios        bestämmer också vilka mjölkhushållningspro-
8398:         och dess organisationers kampanjer för         dukter som skall serveras eleverna, varvid också
8399:         ökande av användningen av mjölkfett i          andra än understödda produkter kan ställas
8400:         skolorna äventyrar hälsan för de finländ-      fram. Valet träffas i sista hand av den enskilda
8401:         ska skolelevernas blodkärl och                 eleven utgående ifrån de produkter som stär till
8402:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       buds. Regeringen anser att kommuner och andra
8403:         för att hindra denna och andra motsva-         som ansvarar för kostnaderna för skolbespis-
8404:         rande kampanjer som utnyttjar svaghe-          ningen också i Finland skall erbjudas en möjlig-
8405:         terna i såväl Finlands som EU :s fettpoli-     het att i likhet med övriga medlemsländer få
8406:         tik?                                           delfinansiering av EU:s medel för de kostnader
8407:                                                        som ordnandet av bespisningen medför. Reger-
8408:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ingen blandar sig inte i sådan informationssprid-
8409: anföra följande:                                       ning som enskilda organisationer och inrättning-
8410:                                                        ar bedriver. Däremot ligger det i myndigheternas
8411:    Inom EU hör jordbruket till gemenskapens            intresse att upplysa de berörda instanserna om
8412: kompetens och Finland anpassar sig till den ge-        alla möjligheter att utnyttja finansiering från EU.
8413: mensammajordbrukspolitiken frånsett vissa un-             1 Finland är skolbespisningen, med avvikelse
8414: dantag. En del av EU:s jordbrukspolitik utgörs         från övriga medelemsländer, i huvudsak gratis
8415: av understödd försäljning av smör tilllivsmedels-      för eleverna. Stödet för mjölk till skolelever har
8416: industrin, programmet för mjölk till skolelever,       således en avsevärd betydelse för kommunernas
8417: försäljning av smör till icke vinstdrivande institu-   kostnader för kosthållning. Det totala beloppet i
8418: tioner samt stöd för kasein och skummjölkspul-         Finland av sistnämnda stöd har uppskattats till
8419: ver.                                                   ca 20 milj. mk per år. Inom hela EU omfattas ca
8420:    Programmen finansieras i sin helhet med ge-         40% av alla elever av stödet för mjölk till skol-
8421: menskapsmedel och stödet skall i sin helhet över-      elever. Regeringen avser inte att ändra de häl-
8422: föras till de priser som skolan eller eleverna beta-   sopolitiska linjedragningarna och inte heller ele-
8423: lar för sina produkter.                                vernas matvanor, utan endast att erbjuda en
8424:    Berättigade till stöd enligt EU :s rättsakter är    möjlighet till stöd som finansieras av EU.
8425: konsumtionsmjölk och helmjölksyoghurt, lätt-              Sin principiella ståndpunkt till ändamålsenlig-
8426: mjölk samt fräsk- och smältost, vilkas fetthalt är     heten hos programmet för mjölk till skolelever
8427: minst 40 %. Berättigade till stöd är dessutom          som en del av EU:s marknadssystem för mjölk
8428: andra ostar, vilkas fetthalt är minst 45 %. Fettfri    kommer regeringen att fastställa när program-
8429: mjölk, ettans mjölk, fil samt smaksatt yoghurt         men i fråga kommer upp till behandling i respek-
8430: omfattas inte av stödet. Varje land får bevilja        tive EU-organ.
8431: 
8432:        Helsingforsden 19 december 1994
8433: 
8434:                                                         Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
8435:                                           j
8436:                                       j
8437:                                     j
8438:                                    j
8439:                                   j
8440:                                j
8441:                               j
8442:                            j
8443:                           j
8444:                        j
8445:                       j
8446:                    j
8447:                   j
8448:                   j
8449:               j
8450:               j
8451:              j
8452:          j
8453:          j
8454:      j
8455:      j
8456:     j
8457: j
8458: j
8459:                                                  1994vp
8460: 
8461: Kirjallinen kysymys 783
8462: 
8463: 
8464: 
8465: 
8466:                                     Jurva ym.: Satama-alueen vuokraamisesta Norjalta Jäämeren ran-
8467:                                         nalta
8468: 
8469: 
8470:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8471: 
8472:     Julkisuudessa on esiintynyt tietoja, että norja-   myös sataman rakentamiseen tai valmiin sata-
8473: laiset kalanjalostustehtaat siirtäisivät Suomen        man kehittämiseen. Sopiva alue sataman paikak-
8474: myönteisen ja Norjan kielteisen ED-päätöksen           si olisi esimerkiksi Varangin vuonon rannalla
8475: seurauksena merkittävän määrän jalostustoi-            sijaitseva Varangebomin kylän ympäristö. Sinne
8476: minnastaan Pohjois-Suomeen. Näin jalosteet             on Suomesta olemassa oleva tieyhteys,jonka pa-
8477: pääsisivät tullittomasti ED-alueelle, kun ne olisi     rantaminen voisi sekin päästä EU :n aluetuen pii-
8478: valmistettu Suomessa. Toiminta tulee toteutues-        riin. Tällöin Suomessa olevat tehtaat voisivat
8479: saan tarjoamaan merkittävän määrän työtä poh-          sijaita esimerkiksi Utsjoen kunnan alueella, jon-
8480: joisimmassa Suomessa.                                  ka kehitys astuisi suuren askeleen eteenpäin
8481:     Euroopan unioni maksaa huomattavaa tukea           uusien teollisten työpaikkojen ansiosta.
8482: ED-alueella tuotettujen elintarvikkeiden viennil-         Suomen hallituksen tulisi viivyttelemättä ryh-
8483: le EU:n ulkopuolelle. Norjalaiset vievät kalastus-     tyä neuvottelemaan kyseisestä satama-alueen
8484: laivastonsa tuomia tuotteita kautta maailman;          vuokraamisesta Norjalta pitkällä vuokrasopi-
8485: laajasti esimerkiksi Japaniin ja Pohjois-Ameri-        muksella, mikäli tiedot norjalaisten kalanjalos-
8486:  kan markkinoille. Mikäli näitä kalanjalostus-         tustehtaiden Suomen puolelle tulosta osoittautu-
8487:  tuotteita tultaisiin suuremmassa mittakaavassa        vat oikeiksi. Tähän kehitykseen tulisi suomalais-
8488: jatkossa jalostamaan Suomessa, ne olisivat vie-        ten puolelta osoittaa myös suurta halukkuutta ja
8489:  täessä em. maihin EU :n vientituen piirissä.          valmiutta jopa mahdollisten tukien muodossa.
8490:     Euroopan unioni tukee merkittävällä osuu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8491:  della jäsenvaltioidensa syrjäalueiden infrastruk-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8492:  tuuri-investointeja. Eräs tällainen kohde olisivat    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8493:  ilman muuta Suomeen rakennettavat, aivan poh-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8494:  joisimmille alueillemme sijoitettavat kalanjalos-
8495:  tustehtaat. Tämän lisäksi, jos Suomi edesaut-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin sata-
8496:  taakseen sekä ko. tehtaiden raaka-aineen mereltä             ma-alueen vuokraamiseksi Norjalta Jää-
8497:  tehtaisiin tuontia että valmiiden tuotteiden edellä          meren rannalta, jos tiedot norjalaisten
8498:  mainittuihin EU:n ulkopuolisiin maihin vientiä               kalanjalostustehtaiden siirrosta ED-Suo-
8499:  vuokraisi satama-alueen Norjalta Jäämeren ran-               meen pitävät paikkansa?
8500:  nalta hyvien tieyhteyksien päästä, se saisi tukea
8501: 
8502:       Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1994
8503: 
8504:           Marita Jurva                    Raimo Vistbacka                Lea Mäkipää
8505: 
8506: 
8507: 
8508: 
8509:  240017
8510: 2                                        1994 vp -   KK 783
8511: 
8512: 
8513: 
8514: 
8515:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8516: 
8517:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tai toimialojen kokonaistaloudellisen merkityk-
8518: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sen arviot.
8519: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Hallitus ei pidä edellä kuvattujen periaattei-
8520: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jurvan          den mukaan oikeana, että kysymyksessä tarkoi-
8521: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tettua norjalaista kalanjalostusteollisuutta aktii-
8522: 783:                                                 visesti innostettaisiin siirtämään toimintaa Suo-
8523:                                                      meen. Asiaan liittyy myösNorjansisäisiä aluepo-
8524:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin sata-       liittisia ulottuvuuksia, joiden kaikki kehitysmah-
8525:        ma-alueen vuokraamiseksi Norjalta Jää-        dollisuudet eivät ole vielä nähtävissä. Hallitus on
8526:        meren rannalta, jos tiedot norjalaisten       tietoinen julkisuudessa esitetyistä lausunnoista,
8527:        kalanjalostustehtaiden siirrosta ED-Suo-      mutta sen tietoon ei ole tullut yritysten siirtymis-
8528:        meen pitävät paikkansa?                       tä koskevia yksityiskohtaisia valmisteluja.
8529:                                                          Hallitus toivottaa luonnollisesti myös tällaiset
8530:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sijoitukset tervetulleiksi Suomeen, ja mahdolli-
8531: vasti seuraavaa:                                     suuksien selvittäminen erityisesti raja-alueiden
8532:                                                      taloudellisen toiminnan ja yhteistyön lisäämises-
8533:    Hallituksen tavoitteena on edistää taloudelli-    tä ovat kannatettavia. Kuitenkin vain yritykset
8534: sia toimintaedellytyksiä siten, että Suomi säilyy    voivat tässäkin tapauksessa ratkaista, tarjoaako
8535: kiinnostavana investointikohteena ja tuotannon       tuotanto Suomessa niiden tavoitteiden kannalta
8536: sijoittamispaikkana. Euroopan unioninjäsenyys        riittävän merkittäviä etuja.
8537: kohentaa osaltaan maamme mahdollisuuksia                 Hallitus kiinnittää vakavaa huomiota rajojen
8538: olla kansainvälisten sijoitusten kohteena.           yli ulottuvan taloudellisen yhteistyön edistämi-
8539:    Julkisin toimin voidaan parantaa infrastruk-      seen. Mahdollisuudet keskusteluun näissä asiois-
8540: tuuria ja edistää sijoittumisen muita edellytyksiä   sa ovat erinomaiset myös Norjan kanssa, ja kum-
8541: sekä varmistaa talouspoliittisin keinoin kilpailu-   mankin maan etujen mukaista on se, että poh-
8542: etujemme säilyminen. Päätökset investoinneista       joisten alueiden kehitykselle hyödyllisten, erityi-
8543: ovat yksityisten yritysten ratkaisuja.               sesti perusrakenteita kohentavien hankkeiden
8544:    Näihin päätöksiin on tarkoituksenmukaista         valmistelua jatketaan perinteisesti läheisen yh-
8545: vaikuttaa vain tavanomaisin markkinointikei-         teistyön puitteissa.
8546: noin eli esittelemällä tarjoamiamme mahdolli-            Nykyisen tilanteen valossa hallituksella ei ole
8547: suuksia. Tukien aktiivinen käyttö tässä markki-      suunnitelmia ryhtyä kysymyksessä tarkoitettui-
8548: noinnissa on aina harkittava tapauskohtaisesti,      hin toimiin satama-alueen vuokraamiseksi Nor-
8549: ja siihen vaikuttavat sekä taloudelliset voimava-    jalta Jäämeren rannalta.
8550: rat että sijoittumisesta kiinnostuneiden yritysten
8551:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1994
8552: 
8553:                                                               Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
8554:                                            1994 vp -   KK 783                                            3
8555: 
8556: 
8557: 
8558: 
8559:                                          Tili Riksdagens Talman
8560: 
8561:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       gen eller branscherna har för ekonomin som hel-
8562: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         het.
8563: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-           Enligt de ovan anförda principerna anser re-
8564: man Jurva m.fl. undertecknade spörsmål nr 783:         geringen att det inte är riktigt att aktivt uppmunt-
8565:                                                        ra den i spörsmålet avsedda norska fiskföräd-
8566:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         lingsindustrin att överföra verksamheten tili Fin-
8567:        att hyra ett hamnområde vid Ishavskus-          land. Tili frågan hör även interna norska regio-
8568:        ten av Norge, om uppgifterna om över-           nalpolitiska dimensioner där alla utvecklings-
8569:        flyttning av norska fiskförädlingsfabriker      möjligheter inte kommit till synes än. Regeringen
8570:        till ED-Finland stämmer?                        är medveten om de uttalanden som gjorts i of-
8571:                                                        fentligheten, men den har inte fått kännedom om
8572:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          detaljerade förberedelser som gäller flyttning av
8573: anföra följande:                                       företag.
8574:                                                            Självfallet välkomnar regeringen också dylika
8575:    Regeringen strävar efter att främja de ekono-       investeringar till Finland, och det är värt att
8576: miska verksamhetsförutsättningarna så att Fin-         understöda utredandet av möjligheterna till ökad
8577: land förblir ett intressant investeringsobjekt och     ekonomisk verksamhet och samarbete, i synner-
8578: en intressant plats för produktionsetableringar.       het i gränsområdena. Också i dessa fall är det
8579: Med1emskapet i Europeiska unionen förbättrar           emellertid endast företagen som kan avgöra om
8580: för sin del vårt lands möjligheter att fungera som     p1acering av produktionen i Finland kunde er-
8581: må1 för internationella investeringar.                 bjuda tillräckligt betydande fördelar med tanke
8582:    Genom offentliga åtgärder kan infrastruktu-         på deras målsättning.
8583: ren förbättras och övriga förutsättningar för              Regeringen fåster allvarlig uppmärksamhet
8584: etableringar främjas och med hjälp av ekono-           vid främjandet av gränsöverskridande ekono-
8585: misk-politiska medel kan bevarandet av våra            rniskt samarbete. Möjligheterna att också med
8586: konkurrensfördelar säkras. Besluten om investe-        Norge samtala om dessa frågor är utmärkta, och
8587: ringar är avgöranden som fattas av privata före-       det är förenligt med de båda ländernas intresse
8588: tag.                                                   IiJ.ed fortsatt beredning, inom ramen för det tradi-
8589:    Det är ändamålsenligt att endast använda or-        tionellt nära samarbetet, av projekt som är nytti-
8590: dinarie marknadsföringsmedel för att påverka           ga för utvecklingen i de nordliga områdena och
8591: dessa beslut, dvs. att presentera de möjligheter vi    som förbättrar i synnerhet infrastrukturen.
8592: erbjuder. Aktivt stöd vid dylik marknadsföring             I ljuset av dagens situation har regeringen inga
8593: måste alltid prövas från fall till fall och påverkas   planer att vidta i spörsmå1et avsedda åtgärder för
8594: dels av ekonomiska resurser, dels av bedömning-        att av Norge hyra ett hamnområde vid Ishavs-
8595: arna av den betydelse som de intresserade företa-      kusten.
8596: 
8597:      Helsingforsden 21 december 1994
8598: 
8599:                                                                      Utrikesminister Heikki Haavisto
8600:                                                 1994vp
8601: 
8602: Kirjallinen kysymys 784
8603: 
8604: 
8605: 
8606: 
8607:                                    Tennilä: Posion ja Kemijärven välisen maantien peruskorjauksesta
8608: 
8609: 
8610: 
8611:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8612: 
8613:    Posion ja Kemijärven välinen maantieyhteys         sessa keskitetään ja harjoitetaan edelleen kallista
8614: on tärkeä kulku- ja kuljetusväylä. Tieyhteyden        ja turhaa kerskaa.
8615: peruskorjaus on kuitenkin edennyt hitaasti ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8616: pysähdellen. Suuri osa tieyhteydestä on edelleen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8617: "hevospeliajan" kunnossa. Posiolaisten samoin         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8618: kuin Kemijärven puolella asuvien oikeutettuna         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8619: vaatimuksena onkin, että tieyhteys kokonaisuu-
8620: dessaan saatetaan nykyaikaa vastaavaan kun-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8621: toon viivyttelemättä. Posiolaisten ja tienvarren             ryhtyä Posion ja Kemijärven välisen
8622: asukkaiden kitkeryyttä lisää tieto siitä, että Lap-          maantieyhteyden peruskorjauksen jatka-
8623: piin tulossa olevista tierahoista suurin potti on            miseksi välittömästi ja sen toteuttamisek-
8624: menossa Kemin-Tornion moottoritiehankkeel-                   si koko tieyhteyden osalta?
8625: le. Tämä osoittaa, että myös teiden kunnostuk-
8626: 
8627:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1994
8628: 
8629:                                          Esko-Juhani Tennilä
8630: 
8631: 
8632: 
8633: 
8634: 240017
8635: 2                                       1994 vp -   KK 784
8636: 
8637: 
8638: 
8639: 
8640:                                     Eduskunnan Puhenmiehelle
8641: 
8642:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Liikennemäärät ovat vähäisimmät eli noin
8643: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       60-70 ajoneuvoa vuorokaudessa Jumiskon rei-
8644: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tillä, joka on myös huonokuntoisin. Maantien
8645: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       945 parantaminen on käynnissä työllisyysvaroin.
8646: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       Tielaitos on esittänyt maantiellä 945 hankkeen
8647: myksen n:o 784:                                     Rytilahti- Kaisansalmi toteutuksenjatkamista
8648:                                                     vuoden 1995 työllisyystyöohjelmassa noin 2 mil-
8649:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      joonalla markalla, mikä on tämän hetken neu-
8650:        ryhtyä Posion ja Kemijärven välisen          vottelutietojen mukaan ainakin osittain toteutu-
8651:        maantieyhteyden peruskorjauksen jatka-       massa. Päätös tehdään valtioneuvostossa työmi-
8652:        miseksi välittömästi ja sen toteuttamisek-   nisteriön esittelystä lähiaikoina.
8653:        si koko tieyhteydetl osalta?                     Eduskunnan myöntämillä perustienpito- tai
8654:                                                     työllisyysmäärärahoilla on tarkoitus lähivuosina
8655:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        parantaa myös muita kyseisten reittien kohteita,
8656: vasti seuraavaa:                                    mutta näiden toteutumisajankohdasta ei toistai-
8657:                                                     seksi voida sanoa mitään varmaa, koska määrä-
8658:    Posion ja Kemijärven keskustaajamien välillä     rahatkin päätetään tulevien vuosien talousar-
8659: on kolme vaihtoehtoista, suunnilleen samanpi-       vioissa. Joka tapauksessa tieyhteydet pidetään
8660: tuista tieyhteyttä: maantie 947- valtatie 5 Maa-    moottoriajoneuvoin eikä, kuten kysymyksessä
8661: ninkavaaran kautta, kantatie 81 - maantie 945       viitataan, vain hevosajopelein liikennöitävässä
8662: Jumiskon kautta sekä kantatie 81 -maantie 944       kunnossa.
8663: Auttin kautta.
8664:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1994
8665:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
8666:                                           1994 vp -   KK 784                                            3
8667: 
8668: 
8669: 
8670: 
8671:                                         Tili Riksdagens Talman
8672: 
8673:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Trafikmängderna är de minsta, dvs. ca 60-70
8674: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        fordon per dygn på Jumisko rutten, som är även
8675: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      i sämsta skick. Landsväg 945 förbättras som bäst
8676: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-          med sysselsättningsanslag. Vägverket har lagt
8677: mål nr 784:                                           fram ett förslag om att fortsätta projektet Ryti-
8678:                                                       lahti-Kaisansalmi på landsväg 945 inom ramen
8679:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        för 1995 års sysselsättningsprogram med ca två
8680:        ta i syfte att omedelbart fortsätta grund-     miljoner mark vilket enligt dagens uppgifter ser
8681:        reparationen av landsvägsförbindelsen          ut att åtminstone delvis realiseras. Beslutet skall
8682:        mellan Posio-Kemijärvi och att genom-          fattas vid statsrådet på föredragning av arbetsmi-
8683:        driva den längs hela vägen?                    nisteriet under den närmaste framtiden.
8684:                                                          Avsikten är .att med anslag som riksdagen
8685:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         beviljat för grundväghållning eller sysselsättning
8686: anföra följande:                                      förbättra även andra objekt på ifrågavarande
8687:                                                       rutter men ingenting kan än så länge sägas om
8688:    Mellan Posio och Kemijärvi bosättningscen-         tidspunkten för när de skall sättas i verket efter-
8689: tra går tre alternativa, ungefår lika långa vägför-   som anslagen bestäms i de kommande årens bud-
8690: bindelser: landsväg 947-riksväg 5 genom Maa-          geter. I varje fall hålls vägförbindelserna i sådant
8691: ninkavaara, stamväg 81-landsväg 945 genom             skick att de kan trafikeras med motorfordon och
8692: Jumisko samt stamväg 81-landsväg 944 genom            inte, såsom det i spörsmålet antyds, med hästfor-
8693: Autti.                                                don.
8694:      Helsingforsden 16 december 1994
8695: 
8696: 
8697:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
8698:                         j
8699:                        j
8700:                       j
8701:                      j
8702:                     j
8703:                    j
8704:                   j
8705:                  j
8706:                 j
8707:                j
8708:               j
8709:              j
8710:             j
8711:            j
8712:           j
8713:          j
8714:         j
8715:        j
8716:       j
8717:      j
8718:     j
8719:    j
8720:   j
8721:  j
8722: j
8723:                                               1994vp
8724: 
8725: Kirjallinen kysymys 785
8726: 
8727: 
8728: 
8729: 
8730:                                  Rajamäki: Lomituspalveluiden ja työttömyyskorvausten samanai-
8731:                                      kaisesta myöntämisestä joillekin maatalousyrittäjille
8732: 
8733: 
8734:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8735: 
8736:    Maatalousyrittäjien lomituspalveluista anne-     palveluihin, tai hän on työtön,joka on oikeutettu
8737: tun lain 1 a §:ssä todetaan maatalousyrittäjällä    työttömyyskorvauksiin. Hän ei voi kuitenkaan
8738: tarkoitettavan henkilöä, joka itse työhön osanis-   olla niitä molempia yhtä aikaa.
8739: tuen harjoittaa kyseisessä laissa tarkoitettua         Tästä huolimatta useammasta lääninhallituk-
8740: maataloutta.                                        sesta on kerrottu, että lomituspalveluita on
8741:    Työttömyysturvalain 4 §:n 1 momentissa to-       myönnetty kuntien toimesta henkilöille, jotka
8742: detaan puolestaan mm., että työttömyyspäivära-      saavat samalta ajalta työttömyyskorvauksia.
8743: haan on oikeus työvoimatoimistoon ilmoittautu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8744: neella, kokoaikatyötä hakevalla, työkykyisellä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8745: työttömällä henkilöllä, joka on työmarkkinoi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8746: den käytettävissä. Työttömyysturvalain 5 §:n 1      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8747: momentin 8 kohdan mukaan työttömyyspäivä-
8748: rahaan ei ole oikeutettu henkilö, joka työllistyy            Onko Hallitus tietoinen siitä, että lo-
8749: omassa, puolisonsa tai vanhempiensa yritykses-             mituspalveluita ja työttömyyskorvauksia
8750: sä. Saman pykälän 5 momentin mukaan yrityk-                annetaan säännösten vastaisesti päällek-
8751: sellä tarkoitetaan myös maatalousyritystä.                 käisinä,ja
8752:    Säännökset ovat siis selkeät: henkilö on joko             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8753: maatalousyrittäjä, joka on oikeutettu lomitus-             ryhtyä väärinkäytösten estämiseksi?
8754: 
8755:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1994
8756: 
8757:                                           Kari Rajamäki
8758: 
8759: 
8760: 
8761: 
8762: 240017
8763: 2                                       1994 vp -    KK 785
8764: 
8765: 
8766: 
8767: 
8768:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8769: 
8770:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mäiseläketurvaa koskeva vakuutus tai vireillä
8771: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       hakemus sen saamiseksi.
8772: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Lomituspalvelulaissa ei kuitenkaan edellyte-
8773: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rajamäen       tä, että maatalouden harjoittaminen olisi päätoi-
8774: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 785:       mis-ta. Lakia voidaan siten soveltaa myös ns.
8775:                                                     sivutoimiseen maatalousyrittäjään, joka esimer-
8776:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että lo-    kiksi yrityksen ulkopuolisen päätoimisen ansio-
8777:        mituspalveluita ja työttömyyskorvauksia      työn ohella osallistuu ympärivuotisesti ja jatku-
8778:        annetaan säännösten vastaisesti päällek-     vasti myös maatalousyrityksen maatalouteen
8779:        käisinä,ja                                   kuuluviin tehtäviin. Tällöin lomituspäivän pi-
8780:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoi       tuus saattaa vaihdella muutamasta tunnista täy-
8781:        ryhtyä väärinkäytösten estämiseksi?          teen työpäivään, lomitettavan yrittäjän tehtävä-
8782:                                                     osuuden mukaan. Mitä pienemmästä tehtävä-
8783:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        osuudesta on kysymys, sitä pienempi on lomitus-
8784: vasti seuraavaa:                                    tuntien päivittäinen määrä.
8785:                                                        Sivutoiminen maatalouden harjoittaminen ei
8786:    Maatalousyrittäjän lomituspalveluista anne-      myöskään sinänsä ole esteenä työttömyyspäivä-
8787: tun lain mukaan lakia sovelletaan vuosilomaa ja     rahan myöntämiselle, jos maatalousyrittäjä on
8788: viikkovapaata järjestettäessä maatalousyrittä-      päätoimisesti työllistynyt muussa kuin maata-
8789: jään, joka harjoittaa karjataloutta. Karjatalou-    lousyrityksen toiminnassa. Tällöin hän voi il-
8790: den tulee vuosiloman ja viikkovapaan pitämis-       moittautua työvoimatoimistoon kokoaikatyötä
8791: ajankohtana käsittää vähintään neljä kotieläin-     hakevana henkilönä ja jatkaa sivutoimista maa-
8792: yksikköä.                                           talouden harjoittamista, johon hän voi saada lo-
8793:    Sijaisapua järjestettäessä lakia sovelletaan     mituspalvelulain tarkoittamin edellytyksin myös
8794: maatalousyrittäjään, jolla ei tilapäisen syyn       lomituspalveluja.
8795: vuoksi ole mahdollisuutta huolehtia maatalous-          Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 3.6.1994
8796: yritykseen kuuluvista välttämättömistä tehtävis-    työryhmän, jonka tehtävänä on mm. selvittää
8797: tä ilman sijaisapua.                                lomituspalvelujen hallintojärjestelmän muutta-
8798:    Lakia sovellettaessa lähtökohtana on, että       misen tarpeellisuus ja tehdä sitä koskeva ehdo-
8799: maatalousyrittäjä itse työhön osanistuen harjoit-   tus. Työryhmä tulee tässä yhteydessä esittämään
8800: taa maataloutta. Tämän lisäksi edellytetään, että   toimenpiteitä, joilla toiminnan taloudellisuutta
8801: maatalousyrittäjällä on eräitä laissa mainittuja    ja lainmukaisuutta voitaisiin tehostaa, samoin
8802: poikkeustilanteita lukuun ottamatta voimassa        kuin ehdotuksia palvelujen sisällölliseksi kehittä-
8803: maatalousyrittäjien eläkelaissa säädetty vähim-     miseksi.
8804: 
8805:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1994
8806: 
8807:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
8808:                                           1994 vp -   KK 785                                           3
8809: 
8810: 
8811: 
8812: 
8813:                                         Tili Riksdagens Talman
8814: 
8815:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         I lagen om avbytarservice för lantbruksföre-
8816: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        tagare förutsätts dock inte att lantbruket bedrivs
8817: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      som huvudsyssla. Lagen kan därför även tilläm-
8818: man Rajamäki undertecknade spörsmål nr 785:           pas på en sådan lantbruksföretagare som har
8819:                                                       lantbruket som bisyssla och som t.ex. vid sidan
8820:           Är Regeringen medveten om att avby-         om det arbete utanför företaget som är hans
8821:        tarservice och arbetslöshetsersättningar       huvudsyssla också deltar i lantbruksuppgifterna
8822:        beviljas i strid mot stadgandena så att de     inom lantbruksföretaget året om och fortlöpan-
8823:        överlappar varandra, och                       de. I dylika fall kan avbytardagens längd variera
8824:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       från några timmar tili en hei arbetsdag allt enligt
8825:        för att fOrhindra detta missbruk?              uppgiftsandelen för den företagare som får av-
8826:                                                       bytarservice. Ju mindre uppgiftsandel det är
8827:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fråga om desto mindre är det dagliga antalet
8828: anföra följande:                                      timmar under vilka företagaren får avbytarser-
8829:                                                       vice.
8830:    Enligt lagen om avbytarservice för lantbruks-         Lantbruk som bedrivs som bisyssla utgör inte
8831: företagare tillämpas lagen i fråga om semester        heller i sig något hinder för att arbetslöshetsdag-
8832: och veckoledighet på lantbruksföretagare som          penning beviljas, om lantbruksföretagaren är
8833: bedriver kreatursskötsel viiken under tiden för       sysselsatt i en annan huvudsyssla än lantbruksfö-
8834: semestern eller veckoledigheten omfattar minst        retagets verksamhet. 1 detta fall kan han hos
8835: fyra husdjursenheter.                                 arbetskraftsbyrån anmäla sig som sökande av
8836:    1 fråga om vikariehjälp tillämpas lagen på         heldagsarbete och fortsätta att bedriva lantbru-
8837: lantbruksföretagare som av en tillfållig orsak inte   ket som bisyssla, för vilket han också kan få
8838: har möj1ighet att utan vikariehjälp sköta de nöd-     avbytarservice på de villkor som avses i lagen om
8839: vändiga göromål som hänför sig tilllantbruksfö-       avbytarservice.
8840: retaget.                                                 Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den
8841:    Utgångspunkten vid tillämpningen av lagen är       3 juni 1994 en arbetsgrupp med uppgift att bl.a.
8842: att lantbruksföretagaren genom att själv deltai       utreda hur nödvändig en ändring av det adminis-
8843: arbetet bedriver lantbruk. Därtill förutsätts att     trativa systemet för avbytarservice är samt att
8844: lantbruksföretagaren, utom i vissa i lagen nämn-      avge ett förslag om detta. Arbetsgruppen kom-
8845: da undantagsfall, har en gällande försäkring för      mer i detta sammanhang att föreslå åtgärder i
8846: minimipensionsskydd enligt lagen om pension           syfte att effektivera verksamhetens lönsamhet
8847: för lantbruksfOretagare eller har lämnat in en        och ändamålsenlighet samt att utveckla servicens
8848: ansökan om en sådan.                                  innehåll.
8849: 
8850:      Helsingfors den 27 december 1994
8851: 
8852:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtl4nen
8853:                                                1994vp
8854: 
8855: Kirjallinen kysymys 786
8856: 
8857: 
8858: 
8859: 
8860:                                   Aittoniemi: Maatalouden lisähintajärjestelmään ED-jäsenyyden
8861:                                       vuoksi tehtävistä muutoksista
8862: 
8863: 
8864:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8865:    Jo edeltävällä viikolla valtioneuvoston oli                  Mistä johtuu, että Hallitus ei ole tehnyt
8866: määrä tehdä päätös maatalouden lisähintajärjes-              lupaamaansa päätöstä maatalouden lisä-
8867: telmää ja vuodenvaihteen ary<;mal~nnuskor                   hintoihin ja vuodenvaihteen arvonalen-
8868: vauksia koskevasta runsaan 6 mtlJardm markan                 nuskorvaukseen tarkoitetusta määrära-
8869: määrärahasta. Mitään ei ole kuulunut, ja maan-               hasta,ja
8870: viljelijät ovat entistä levottomampia tulevaisuu-               miten tämä asia tulee kehittymään ot-
8871: destaan ja ansiokehityksestään.                              taen huomioon Euroopan unionin edus-
8872:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           tajan Steichenin asiaa koskevat erilaiset
8873: tyksen 37 §:n 1 ~omenttiin viit.aten es~tän ~~n             mielipiteet?
8874: nioittavasti valt10neuvoston asmnoma1sen Jase-
8875: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8876:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1994
8877: 
8878:                                            Sulo Aittoniemi
8879: 
8880: 
8881: 
8882: 
8883: 240017
8884: 2                                         1994 vp -   KK 786
8885: 
8886: 
8887: 
8888: 
8889:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8890: 
8891:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kysymyksessä olevien päätösten valmistelus-
8892: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sa on hallituksen puolesta käyty toisaalta keskus-
8893: olette 8 päivänä joulukuuta 1994 päivätyn kir-        teluja komission kanssa ja toisaalta on neuvotel-
8894: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tu tuen perusteista maataloustuottajien keskus-
8895: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitta-        järjestöjen kanssa. Valtioneuvosto on saavutetun
8896: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           maataloustuloneuvotteluratkaisun mukaisesti
8897: n:o 786:                                               15.12.1994 tehnyt päätöksen maa- ja puutarha-
8898:                                                       taloustuottajille vuodelta 1995 maksettavista
8899:           Mistä johtuu, että Hallitus ei ole tehnyt   tuista. Samoin maataloustuottajien keskusjärjes-
8900:        lupaamaansa päätöstä maatalouden lisä-         töjen sekä komission kanssa saavutettujen neu-
8901:        hintoihin ja vuodenvaihteen arvonalen-         votteluratkaisujen pohjalta valtioneuvosto tulee
8902:        nuskorvaukseen tarkoitetusta määrära-          31.12.1994 ylimääräisessä istunnossaan teke-
8903:        hasta,ja                                       mään päätöksen maatilavarastojen arvanalen-
8904:           miten tämä asia tulee kehittymään ot-       nuksen korvaamisesta. Kaikki edellä mainittu
8905:        taen huomioon Euroopan unionin edus-           valmistelutyö ja neuvottelut on käyty viime loka-
8906:        tajan Steichenin asiaa koskevat erilaiset      kuussa pidetyn Suomen ED-jäsenyyttä koske-
8907:        mielipiteet?                                   neen kansanäänestyksen jälkeen. Vaikka valmis-
8908:                                                       telutyön määrä on ollut poikkeuksellisen suuri,
8909:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on päätökset pystytty saattamaan voimaan ED-
8910: vasti seuraavaa:                                      jäsenyyden alkuun mennessä.
8911: 
8912:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1994
8913: 
8914:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
8915:                                            1994 vp -   KK 786                                         3
8916: 
8917: 
8918: 
8919: 
8920:                                          Tili Riksdagens Talman
8921: 
8922:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Vid beredningen av besluten i fråga har reger-
8923: anger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av          ingen dels underhandlat med kommissionen,
8924: den 8 december 1994 till vederbörande med1em           dels förhandlat om grunderna för stödet med
8925: av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman         lantbruksproducenternas centralorganisationer.
8926: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr              Statsrådet har enligt den lösning som uppnåtts
8927: 786:                                                   vid lantbruksinkomstförhandlingarna den 15 de-
8928:                                                        cember 1994 beslutat om de stöd som skall beta-
8929:             Av viiken anledning har Regeringen         las tili jordbruks- och trädgårdsproducenterna
8930:          inte fattat det utlovade beslutet om anslag   1995. Utgående från de förhandlingslösningar
8931:          för tilläggspris inom lantbruket och den      som uppnåtts med lantbruksproducenternas cen-
8932:          värdeminskningsersättning som skall in-       tralorganisationer och kommissionen kommer
8933:          föras vid årsskiftet, och                     regeringen vid ett extra sammanträde den 31 de-
8934:             hur kommer detta ärende att fortskri-      cember 1994 att fatta beslut om kompensation
8935:          da med hänsyn till de avvikande åsikter       för värdeminskning i gårdsbruksenheternas 1a-
8936:          Steichen, representant för Europeiska         ger. Alla ovan nämnda beredningsarbeten och
8937:          unionen, har i ärendet?                       förhandlingar har skett efter folkomröstningen
8938:                                                        om Finlands EU-medlemskap i oktober. Trots
8939:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          att beredningen inneburit exceptionellt mycket
8940: anföra följande:                                       arbete, har man klarat av att få besluten i kraft
8941:                                                        innan Finland blir med1em av EU.
8942:        Helsingforsden 30 december 1994
8943: 
8944:                                                         Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
8945:                                                1994vp
8946: 
8947: Kirjallinen kysymys 787
8948: 
8949: 
8950: 
8951: 
8952:                                   Aittoniemi: Hallituksen suhtautumisesta markan kellutuksenjatka-
8953:                                       miseen
8954: 
8955: 
8956:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8957: 
8958:    Liittyessään Euroopan unionin ja mahdolli-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8959: sesti sitä kautta EMU:n jäseneksi Suomen on          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8960: totuteltava kiinteisiin valuuttakursseihin. Tällä    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8961: hetkellä markka kelluu ja näin ollen myös va-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8962: paasti hakee kulloisenkin kurssinsa. Tämän het-
8963: ken tilanteen mukaan markka on vahvistunut                      Katsooko Hallitus, että lähes ns. kel-
8964: niin, että se on palannut tai pian todennäköisesti           luttamista edeltävän arvonsa palauttanut
8965: palaamassa siihen kurssiin, jossa se oli ennen sen           markka tulisi lähiaikoina sitoa kiinteään
8966: laskemista kellumaan.                                        kurssiin, ja jos ei, niin milloin tämän tulisi
8967:                                                              tapahtua ja mitkä ovat näkemysten pe-
8968:                                                              rusteet?
8969:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1994
8970:                                            Sulo Aittoniemi
8971: 
8972: 
8973: 
8974: 
8975: 240017
8976: 2                                           1994 vp -    KK 787
8977: 
8978: 
8979: 
8980: 
8981:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
8982: 
8983:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Edellytykset kellutuksen lopettamiselle ovat
8984: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            kuitenkin vielä heikot. Jos markan kurssi lyötäi-
8985: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          siin nyt lukkoon, loisi se markkinoille houkutti-
8986: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           men yrittää kurssin kiinteyden kestävyyttä.
8987: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               Kokemuksesta tiedätään, kuinka markkinoi-
8988: n:o 787:                                                 den spekulaatio ja sopuli-ilmiö voivat kaataa
8989:                                                          vahvankin valuutan. Kellutusta ei olekaan syytä
8990:            Katsooko Hallitus, että lähes ns. kel-        lopettaa ennen kuin on ilmeistä, että kiinteä kurs-
8991:         luttamista edeltävän arvonsa palauttanut         si pystytään myös pitämään.
8992:         markka tulisi lähiaikoina sitoa kiinteään           Useimmat EU-maat ovat EMS:n valuutta-
8993:         kurssiin, ja jos ei, niin milloin tämän tulisi   kurssimekanismissa (ERM) siten, että valuutta
8994:         tapahtua ja mitkä ovat näkemysten pe-            saa vaihdella+/- 15% sen keskuskurssista. Tämä
8995:         rusteet?                                         ei kuitenkaan merkitse kovin suurta muutosta
8996:                                                          kellumiseen verrattuna, sillä niin suuri tuo vaih-
8997:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              teluväli on. Toisaalta keskuskurssin olisi hyvä
8998: taen seuraavaa:                                          olla lähellä valuutan pitkän ajan tasapainokurs-
8999:                                                          sia. Suomen markan kehitys on kuitenkin vielä
9000:    Suomen Pankki allekirjoitti hiljattain EU-            niin epävakaa, että tasapainokurssin arvoa on
9001: maiden keskuspankkien väliset Euroopan va-               vaikea arvioida.
9002: luuttajärjestelmää (EMS) ja lyhyen aikavälin ra-             Kellutuksen lopettaminen tai siirtyminen edes
9003: hoitusten järjestelyä koskevat sopimukset.               melko kapeisiin valuuttakurssin vaihteluväleihin
9004: Nämä sopimukset tulevat voimaan Suomen ED-               on varsin vaativa askel. Saattaakin hyvin olla,
9005: jäsenyyden alkamisen myötä.                              että pystymme palaamaan kiinteän valuutta-
9006:    Euroopan valuuttakurssijärjestelmään liitty-          kurssin oloihin vasta EU:n talous- ja rahaliiton
9007: minen ei kuitenkaan aiheuta muutoksia Suomen             (EMU) III vaiheeseen siirtymisen myötä.
9008: valuuttakurssijärjestelmään. Toisin sanoen mar-              EMU :n III vaiheeseen siirtymiselle on olemas-
9009: kan keliunta jatkuu toistaiseksi.                        sa tiukat ehdot. Suomen kannalta vaikeinta on
9010:    On selvää, että markan kelluminen merkitsee           täyttää julkista taloutta koskevat EMU-kriteerit.
9011: yritysten ja kotitalouksien toimintaa haittaavaa         EMU ja kiinteä valuuttakurssi ovat Suomen
9012: epävarmuustekijää. Valuuttakurssiepävarmuus              kannalta poissuljettu mahdollisuus niin kauan
9013: vähentää varsinkin investoinhalukkuutta. Nyt             kuin julkinen sektori jatkaa velkaantumistaan.
9014: tehtävien investointien riskiä lisää se, ettei tiede-    Mitään oikotietä kellutuksen lopettamiseenkaan
9015: tä, miten markan kurssi ja sitä kautta kilpailuky-       ei siis ole.
9016: ky tulevaisuudessa kehittyvät.
9017: 
9018:      Helsingissä 28 päivänäjoulukuuta 1994
9019: 
9020:                                                                     Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
9021:                                             1994 vp -    KK 787                                             3
9022: 
9023: 
9024: 
9025: 
9026:                                           Tili Riksdagens Talman
9027: 
9028:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Om Finlands Bank nu slog fast markens kurs
9029: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           skulle detta fresta marknaderna att pröva hur
9030: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         hållbar kursen är. Vi vet av erfarenhet att speku-
9031: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            lationer på marknaden leder till oro på fåltet, en
9032: 787:                                                     oro som lätt kan smitta av sig och stjälpa t.o.m.
9033:                                                          starka valutor. Det finns därför ingen anledning
9034:            Anser Regeringen att marken, som              att upphöra med att låta marken flyta innan det
9035:         nästan återfått det värde den hade innan         är uppenbart att vi också förmår hålla en fast
9036:         den blev flytande, inom den närmaste ti-         kurs.
9037:         den borde bindas till en fast kurs, och om          Flertalet EU-länder är med i EMS:s valuta-
9038:         inte, när borde det i så fall ske och vilka är   kursmekanism (ERM) på så sätt att valutan kan
9039:         grunderna för ett sådant ställningssta-          variera med +/- 15 % från centralkursen. Detta
9040:         gande?                                           innebär likväl ingen särskilt stor förändring i
9041:                                                          jämförelse med en flytande kurs, eftersom valu-
9042:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            tan kan variera så pass mycket. Å andra sidan
9043: anföra fö1jande:                                         skulle detvara bra om centralkursen höll sig nära
9044:                                                          den medelkurs som valutan håller under en läng-
9045:    Finlands Bank undertecknade nyligen avtal             re tid. Den finska markens utveckling är emeller-
9046: mellan EU-ländernas centralbanker som gäller             tid ännu så vacklande att det är svårt att räkna ut
9047: det europeiska monetära systemet (EMS) och               någon medelkurs.
9048: arrangemang vid finansiering på kort sikt. Dessa            Att upphöra med den flytande kursen eller ens
9049: avtal träder i kraft i och med att Finland blir          övergå till ett relativt skarpt begränsat utrymme
9050: medlem iEU.                                              för fluktuationer i fråga om valutakursen kräver
9051:    Det att Finland förbinder sig till det europei-       en hel del. Det kan därför mycket väl hända att vi
9052: ska valutakurssystemet medför emellertid inga            kan återgå till en fast valutakurs först i och med
9053: förändringar i vårt valutakurssystem. Marken             att vi övergår till det tredje skedet i den ekonomis-
9054: fortsätter med andra ord att flyta tills vidare.         ka QCh monetära unionen inom EU (EMU).
9055:    Det är klart att markens flytande kurs är en             Overgången till EMU :s tredje skede är förbun-
9056: osäkerhetsfaktor för företag och privata hushåll.        den med stränga villkor. Svårast för Finlands del
9057: Osäkerheten i fråga om valutakursen minskar i            är att fylla EMU-kriterierna i fråga om den of-
9058: synnerhet intresset för investeringar. Risken med        fentliga ekonomin. Såväl EMU som en fast valu-
9059: investeringar som görs nu är större i och med att        takurs är uteslutna alternativ för Finlands del så
9060: det är oklart hur markens kurs och därmed kon-           länge skuldsättningen inom den offentliga sek-
9061: kurrenskraften kommer att utvecklas i framti-            torn fortsätter. Det finns således heller ingen gen-
9062: den.                                                     väg som skulle göra det möjligt att upphöra med
9063:    Förutsättningarna för att upphöra med den             den flytande valutakursen.
9064: flytande kursen är emellertid än så länge dåliga.
9065: 
9066:        Helsingforsden 28 december 1994
9067: 
9068:                                                                            Finansminister Iiro Viinanen
9069:                                                1994 vp
9070: 
9071: Kirjallinen kysymys 788
9072: 
9073: 
9074: 
9075: 
9076:                                   Aittoniemi: Euroopan talousalueeseen liittymisen vaikutuksista
9077:                                       Suomen ulkomaankaupan kehitykseen
9078: 
9079: 
9080:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9081: 
9082:    ETA -sopimuksen myötä julkiset hankinnat ja                  Onko Hallitus selvittänyt, miten jul-
9083: urakat tulivatjäsenmaiden yrityselämän tarjous-              kisten hankintojen saattaminen yhteisen
9084: ten piiriin, mikäli hankinta ylitti tietyn markka-           tarjoustoiminnan ja kilpailun piiriin
9085: määrän. Asialla katsottiin olevan piristävä vai-             ETA-sopimusalueella on tuottanut suo-
9086: kutus myös suomalaiseen elinkeinoelämään, kun                malaisille tavarantoimittajille ja yrityksil-
9087: alan yritykset pääsevät tarjoamaan laajoille Eu-             le kauppoja Euroopassa, ja myös, miten
9088: roopan markkinoille.                                         muut ETA-maat ovat rynnineet Suomen
9089:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           markkinoille?
9090: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9091: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9092: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9093:      Helsingissä 8 päivänäjoulukuuta 1994
9094: 
9095:                                            Sulo Aittoniemi
9096: 
9097: 
9098: 
9099: 
9100: 240017
9101: 2                                         1994 vp -    KK 788
9102: 
9103: 
9104: 
9105: 
9106:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9107: 
9108:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         EU-maissa. Ne ovat nyt samanlaisessa lähtöase-
9109: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          massa kilpailtaessa EU-maiden suorittamista
9110: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        hankinnoista kuin ko. maiden omat tai niihin jo
9111: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         aikaisemmin etabloituneet yritykset. Lopputulos
9112: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          riippuu silloin tuotteiden laadusta, hinnoista
9113: n:o 788:                                               sekä myynti- ja huoltohenkilökunnan ammatti-
9114:                                                        taidosta. Myös vientiteollisuuden alihankkijoina
9115:           Onko Hallitus selvittänyt, miten jul-        toimivien pk-yritysten myyntimahdollisuudet
9116:        kisten hankintojen saattaminen yhteisen         ovat parantuneet.
9117:        tarjoustoiminnan ja kilpailun piiriin              Uusien vientiin ja julkisille hankintayksiköille
9118:        ET A-sopimusalueella on tuottanut suo-          tapahtuvaan myyntiin pyrkivien yritysten osalta
9119:        malaisille tavarantoimittajille ja yrityksil-   lienee kulunut vuosi useimmissa tapauksissa tul-
9120:        le kauppoja Euroopassa, ja myös, miten          lut käytetyksi markkinoiden tutkimiseen ja
9121:        muut ETA-maat ovat rynnineet Suomen             myyntimahdollisuuksien selvittämiseen. Suo-
9122:        markkinoille?                                   men Ulkomaankauppaliitolla on kauppa- ja
9123:                                                        teollisuusministeriön rahoittamana käynnissä
9124:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kaksivuotinen julkisten hankintojen edistämis-
9125: vasti seuraavaa:                                       projekti,jonka puitteissa on myös laadittu opas-
9126:                                                        kirja ja pidetty koulutus- ja neuvontatilaisuuksia
9127:    ETA-sopimuksen mukaisten hankintamenet-             eri paikkakunnilla. Vertailuna voidaan todeta,
9128: telyjen voimaansaattamiseksi Suomessa annettu          että myös vanhojen EU-maiden välisessä kau-
9129: laki julkisista hankinnoista (1502/92) ja sen pe-      passa ovat toisestajäsenmaasta suoraan tehtävät
9130: rusteella annetut, EU:n hankintadirektiivien si-       julkiset hankinnat kasvaneet varsin hitaasti.
9131: sältöä vastaavat asetukset tulivat voimaan tä-            Julkisten hankintojen markkinoilla Suomessa
9132: män vuoden alusta, palveluhankintojen osalta           ei myöskään tähän mennessä ole koettu sanotta-
9133: vasta 1.7.1994 lukien, jolloin Suomen julkiset         vaa ryntäystä muissa ETA-maissa toimivien yri-
9134: hankinnat avautuivat muiden ETA-maiden yri-            tysten taholta. Kauppa- ja teollisuusministeriö
9135: tyksille. Vastaavasti suomalaiset yritykset ovat       aloitti mm. Suomen kuntaliiton kanssa jo vuon-
9136: voineet tarjota tuotteitaan muiden ETA-maiden          na 1993 valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden
9137: julkisia hankintoja suorittaville yksiköille sa-       julkiseen talouteen luettavien hankintayksiköi-
9138: moista ajankohdista lukien, poikkeuksena eräät         den henkilöstön koulutuksen ja opastuksen
9139: jo aikaisemmin GATTin hankintasopimuksen               ETA-sopimuksen mukaisten hankintamenette-
9140: piiriin kuuluneet hankinnat.                           lyjen toteuttamiseksi. Hankintayksiköt ovatkin
9141:    Kokemuksia käytännön toiminnasta ja uusien          kiitettävän tunnollisesti ryhtyneet noudatta-
9142: järjestelyjen vaikutuksista kauppaan on siis vasta     maan uusia hankintamenettelyjä säädetyt kyn-
9143: hyvin lyhyeltä ajanjaksolta, etenkin kun EU:n          nysarvot ylittäviä hankintoja suorittaessaan tai
9144: virallisen lehden hankintaliitteessä (Supplement       rakennusurakoita kilpailuttaessaan. EU:n viral-
9145: to the Official Journal ofthe European Commu-          lisen lehden ja Suomen virallisen lehden hankin-
9146: nities) julkaistavasta ilmoituksesta alkava han-       taliitteissä on tänä vuonna julkaistu lähes 500
9147: kintamenettely useimmissa tapauksissa vaatii           näitä hankintoja koskevaa ilmoitusta. Suomen
9148: useita viikkoja ja jopa kuukausia, ennen kuin          julkisten hankintojen markkinoiden voidaan si-
9149: varsinainen hankintasopimus päästään teke-             ten sanoa todella näyttävästi avautuneen muiden
9150: mään ja tavarat tai palvelut toimittamaan.             ETA-maiden yrityksille.
9151:    Kuitenkin jo tässä vaiheessa on ilmeistä, että         Tapahtuneet suhteellisen harvalukuiset tie-
9152: jo ennestään vientiin suuntautuneet suomalaiset        dustelut ja tarjoukset muista ETA-maista ovat
9153: yritykset esim. tietotekniikan ja kaapelituotan-       yleensä koskeneet koneita ja laitteita, joissa ulko-
9154: non aloilla ovat avautuneiden uusien markkinoi-        maisten tuotteiden tarjonta aikaisemminkin on
9155: den johdosta päässeet vahvistamaan asemiaan            ollut merkittävää. Onkin selvää, että esim. kun-
9156:                                           1994 vp -   KK 788                                            3
9157: 
9158: tien vuositasolla suuret elintarvikkeiden ja mui-        Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee jatkos-
9159: den kulutustavaroiden hankinnat, joihin liittyvät     sakin tiiviisti seuraamaan kehitystä ja kilpailu-
9160: toimitukset tapahtuvat useina pienempinä erinä        tilannetta julkisten hankintojen markkinoilla
9161: sopimuskauden aikana, eivät juuri kiinnosta ul-       kotimaassa ja ETA -alueella ja järjestämään ko-
9162: komailla toimivia myyjiä, koska toimitukset on        timaisille yrityksille ja hankintayksiköille niiden
9163: käytännössä hoidettava suhteellisen lähellä käyt-     mahdollisesti tarvitsemaa opastusta ja neuvon-
9164: täjää olevista tuotantolaitoksista tai varastoista.   taa.
9165:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1994
9166: 
9167:                                                                           Ministeri Pertti Salolainen
9168: 4                                         1994 vp -   KK 788
9169: 
9170: 
9171: 
9172: 
9173:                                         Tili Riksdagens Talman
9174: 
9175:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Det är redan i det här skedet uppenbart att de
9176: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        finländska företag som sedan tidigare är inrikta-
9177: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      de på export, t.ex. företag inom branschen för
9178: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         datateknik och kabelproduktion, har i och med
9179: 788:                                                  de öppnade marknaderna kunnat stärka sina
9180:                                                       positioner i EU-länderna. De finländska företa-
9181:           Har Regeringen utrett huruvida infö-        gen har nu samma utgångsläge i konkurrensen
9182:        randet av de offentliga upphandlingarna        om de upphandlingar som utförs av EU-länder-
9183:        som hör tili allmänna anbudsförfaranden        na som de ifrågavarande ländernas egna företag
9184:        och konkurrens inom EES-avtalsområ-            eller de företag som redan tidigare etablerat sig
9185:        det har resulterat i att de finländska varu-   där. Det slutgiltiga resultatet beror då på produk-
9186:        leverantörerna och företagen inlett han-       ternas kvalitet, priser samt på försäljnings- och
9187:        del med Europa samt i viiken mån de            servicepersonalens yrkeskunskap. Försäljnings-
9188:        övriga EES-länderna stormat in på den          möjligheterna för de sm-företag som verkar som
9189:        finska marknaden?                              exportindustrins underleverantörer har också
9190:                                                       förbättrats.
9191:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Nya företag som riktar in sig på export och på
9192: anföra följande:                                      försäljning tili offentliga upphandlingsenheter
9193:                                                       torde ha ägnat det gångna året åt att undersöka
9194:    Lagen om offentliga upphandlingar (1502/92),       marknaderna och utreda försäljningsmöjlighe-
9195: som givits i Finland i syfte att genomföra upp-       terna. Finlands U trikeshandelsförbund har inlett
9196: handlingsförfarandena enligt EES-avtalet och de       ett av handels- och industriministeriet finansierat
9197: förordningar som givits med stöd av denna lag         2-årigt projekt för att befrämja offentliga upp-
9198: och vilka innehållsmässigt motsvarar EU-direk-        handlingar. lnom ramen för detta projekt har det
9199: tiven om upphandling, trädde i kraft i början av      bl.a. skrivits en handbok och hållits utbildnings-
9200: detta år medan förordningarna om tjänsteupp-          och informationsdagar på olika orter. ljämförel-
9201: handlingar trädde i kraft den 1.7.1994 då Fin-        se kan det konstateras att även i handeln mellan
9202: lands offentliga upphandlingar öppnades för fö-       s.k. gamla EU-länder har offentliga upphand-
9203: retagen i andra EES-länder. Finländska före-          lingar som görs direkt från ett annat medlems-
9204: tag har från och med samma datum i motsvaran-         land ökat synnerligen långsamt.
9205: de grad kunnat erbjuda sina produkter åt enheter          Marknaden för offentliga upphandlingar i
9206: i andra EES-länder som utför offentliga upp-          Finland har inte heller hittills upplevt någon
9207: handlingar, med undantag för vissa upphand-           nämnvärd anstormning från företag i andra
9208: lingar som sedan tidigare omfattats av GATTs          EES-länder. Handels- och industriministeriet
9209: upphandlingskontrakt.                                 påbörjade redan 1993 tillsammans med bl.a. Fin-
9210:    Erfarenheterna av den praktiska verksamhe-         lands Kommunförbund utbildningen och hand-
9211: ten och effekterna av de nya arrangemangen på         ledningen av personalen inom staten, kommu-
9212: handeln härrör sig således från en mycket kort        ner, församlingar och den offentliga hushållning-
9213: tidsperiod, framför allt på grund av att upphand-     ens övriga upphandlingsenheter för att förverkli-
9214: lingsförfarandet som börjar med annonseringen         ga upphandlingsförfarandena enligt EES-avta-
9215: om anbudstävlan genom ett upphandlingsmed-            let. Upphandlingsenheterna har mycket samvets-
9216: delande i bilagan för upphandling i Europeiska        grant följt de nya upphandlingsförfarandena vid
9217: Gemenskapernas officiella tidning (Eupplement         upphandlingar som överstigit ett bestämt trös-
9218: to the Official Journal ofthe European Commu-         kelvärde eller då de låtit byggnadsentreprenörer
9219: nities) kanta flera veckor och t.o.m flera måna-      konkurrera. 1 bilagan för offentliga upphand-
9220: der i anspråk innan det egentliga upphandlings-       lingar i Europeiska gemenskapernas officiella
9221: kontraktet kan ingås och varorna levereras eller      tidning och Finlands Officiella Tidning har det i
9222: tjänsterna tilihandahållas.                           år publicerats närmare 500 meddelanden som
9223:                                         1994 vp -   KK 788                                           5
9224: 
9225: berör dessa upphandlingar. Finlands marknader       avtalsperioden, inte nämnvärt intresserar försäl-
9226: för offentliga upphandlingar kan således sägas      jare verksamma utomlands, eftersom leveranser-
9227: ha öppnats markant för företag i andra EES-         na i praktiken måste skötas från produktionsan-
9228: länder.                                             1äggningar eller varulager nära användaren.
9229:     De relativt fåtaliga förfrågningar och erbju-      Handels- och industriministeriet kommer
9230: danden som kommit från andra EES-länder har i       även i fortsättningen att intensivt följa med ut-
9231: allmänhet gällt maskiner och apparater för vilka    vecklingen och konkurrenssituationen på mark-
9232: det utländska produktutbudet redan tidigare va-     naden för offentliga upphandlingar både i hem-
9233: rit betydande. Det är klart att t.ex. sådana upp-   landet och inom EES-området och kommer ock-
9234: handlingar av livsmedel och andra bruksvaror        så att bistå inhemska företag och upphandlings-
9235: som för kommunerna är stora på årsnivå och          enheter med den handledning och de råd de even-
9236: vars leveranser görs i flera mindre partier under   tuellt behöver.
9237: 
9238:      Helsingforsden 21 december 1994
9239: 
9240:                                                                         Minister Pertti Salolainen
9241:                                                   1994vp
9242: 
9243: Kirjallinen kysymys 789
9244: 
9245: 
9246: 
9247: 
9248:                                     Aittoniemi: Lapin sodan aikaisten korvauksien maksamisesta
9249: 
9250: 
9251: 
9252:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9253: 
9254:    Eurooppa yhdentyy. Pian ollaan kuin yhtä             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9255: perhettä. Yksi asia on jäänyt kuitenkin hoitamat-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9256: ta, ja se on kansakuntaa vahvasti hiertävä kysy-
9257: mys Lapin sodan korvauksista. Sotakorvauksia                       Onko Hallituksella uskallusta ottaa
9258: on tapana vaatiaja maksaa sodan tavanomaisis-                   Saksan kanssa esille korvauskysymys La-
9259: ta tuhoista, saati sitten järjestelmällisestä ja tar-           pin sodan aikaisista tuhoista joko siten,
9260: peettomasta tuhoamisesta, johon saksalaiset                     että Saksa maksaa korvauksen tai että
9261: syyllistyivät aikanaan maastamme poistuessaan.                  asiasta lopullisesti ja virallisesti sovitaan
9262:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             eduskunnan hyväksymällä sopimuksella?
9263: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9264: 
9265:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1994
9266: 
9267:                                               Sulo Aittoniemi
9268: 
9269: 
9270: 
9271: 
9272: 240017
9273: 2                                         1994 vp -    KK 789
9274: 
9275: 
9276: 
9277: 
9278:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9279: 
9280:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         että toisesta maailmansodasta aiheutuneiden
9281: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Suomen vaatimusten tutkiminen on vuonna 1953
9282: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tehdyn Saksan ulkomaisia velkoja koskevan so-
9283: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-         pimuksen (ns. Lontoon velkasopimus) mukaises-
9284: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           ti lykätty "korvauskysymyksen lopullisen järjes-
9285: 789:                                                   telyn yhteydessä tutkittavaksi".
9286:                                                            Edellä mainittujen Suomen ja Saksan liitto ta-
9287:           Onko Hallituksella uskallusta ottaa          savallan välisten neuvottelujen yhteydessä vuosi-
9288:        Saksan kanssa esille korvauskysymys La-         na 1973 ja 1974 katsottiin saksalaistaholla viit-
9289:        pin sodan aikaisista tuhoista joko siten,       tauksen "korvauskysymyksen lopullisiin järjes-
9290:        että Saksa maksaa korvauksen tai että           telyihin" tarkoittavan yhtenäisen Saksan kanssa
9291:        asiasta lopullisesti ja virallisesti sovitaan   tehtävää rauhansopimusta.
9292:        eduskunnan hyväksymällä sopimuksella?               Saksojen yhdistyttyä 3.10.1990 selvitettiin
9293:                                                        Suomen taholta muiden sotakorvauskysymyk-
9294:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            sissä rinnastettavien maiden kuten Belgian, Hol-
9295: taen seuraavaa:                                        lannin, Norjan ja Tanskan suhtautumista sota-
9296:                                                        korvauksiin. Johtopäätökset näissä maissa olivat
9297:    Keskustelut Lapin sodan tuhojen korvaami-           tuolloin, että koska yhdistyminen tapahtui ilman
9298: sesta aloitettiin epävirallisesti jo 1950-luvulla.     erityisen rauhansopimuksen solmimista, ei edellä
9299: Suomen tunnustettuaja solmittua diplomaattiset         mainitun ns. Lontoon velkasopimuksen ehtoja
9300: suhteet Saksan demokraattisen tasavallan ja            ole täytetty.
9301: Saksan Hittotasavallan kanssa 1970-luvun alussa            Ranskan, Ison-Britannian, Neuvostoliiton,
9302: käytiin Lapin sodan tuhojen korvaamisesta vi-          Yhdysvaltojen ja kummankin Saksan välinen
9303: rallisia neuvotteluja näiden maiden kanssa.            sopimus Saksojen yhdistämisestä ei myöskään
9304:    Saksan Hittotasavallan kanssa käydyissä neu-        sisällä mitään mainintaa sotakorvauskysymyk-
9305: votteluissa, joiden lopputulos ilmenee 19.9.1974       sestä tai rauhansopimuksesta.
9306: annetusta yhteisestä julkilausumasta, todettiin
9307: 
9308:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1995
9309: 
9310:                                                                 Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
9311:                                         1994 vp -   KK 789                                           3
9312: 
9313: 
9314: 
9315: 
9316:                                       Tili Riksdagens Talman
9317: 
9318:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     gemensammakommuniken 19.9.1974-konsta-
9319: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      terades att prövningen av Finlands fordringar,
9320: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    som härrör från andra världskriget, har uppskju-
9321: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 789:       tits enligt överenskommelsen från 1953 angående
9322:                                                     tyska utlandsskulder (den s.k. Londontraktaten)
9323:           Har Regeringen mod att med Tysk-          "tili den slutliga regleringen av skadeståndsfrå-
9324:        land ta upp frågan om ersättning för för-    gan".
9325:        störelsen under kriget i Lappland anting-        1 samband med nämnda förhandlingar mellan
9326:        en så att Tyskland betalar skadestånd el-    Finland och Förbundsrepubliken Tyskland 1973
9327:        ler att man slutligt och officiellt kommer   och 197 4 ansågs det från tysk sida att hänvisning-
9328:        överens om saken genom ett avtal som         en "den slutliga regleringen av skadeståndsfrå-
9329:        godkänns av riksdagen?                       gan" avser ett fredsfördrag med ett förenat Tysk-
9330:                                                     land.
9331:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Vid den tyska återföreningen 3.10.1990 gjor-
9332: anföra följande:                                    des från finsk sida en utredning för att klargöra
9333:                                                     ståndpunkterna i andra Iänder som i fråga om
9334:    Redan på 1950-talet inleddes inofficiella sam-   krigsskadeståndsfrågan är jämförbara, t.ex. Bel-
9335: tai om ersättning för de skador som uppkom          gien, Danmark, Holland och Norge. Slutsatsen i
9336: under kriget i Lappland. Efter det att Finland      dessa Iänder var då att villkoren i den s.k. Lon-
9337: hade erkänt och upprättat diplomatiska förbin-      dontraktaten inte var uppfyllda, eftersom åter-
9338: delser med Tyska demokratiska republiken och        föreningen hade skett utan ett särskilt fredsför-
9339: Förbundsrepubliken Tyskland i början av 1970-       dra_g.
9340: talet fördes officiella förhandlingar med länder-       Overenskommelsen mellan Frankrike, Stor-
9341: na om ersättning för förstörelsen under kriget i    britannien, Sovjetunionen, Förenta staterna och
9342: Lappland.                                           de två tyska staterna om den tyska återförening-
9343:    I förhandlingarna med Förbundsrepubliken         en innehåller inte heller något omnämnande av
9344: Tyskland - resultatet av dessa framgår av den       krigsskadeståndsfrågan eller ett fredsfördrag.
9345: 
9346:      Helsingforsden 2januari 1995
9347: 
9348:                                                                  Utrikesminister Heikki Haavisto
9349:                                                 1994vp
9350: 
9351: Kirjallinen kysymys 790
9352: 
9353: 
9354: 
9355: 
9356:                                    Aittoniemi: Valtionrautateiden toimintakyvyn turvaamisesta kriisi-
9357:                                        tilanteissa
9358: 
9359: 
9360:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9361: 
9362:    Valtionrautatiet on kuljetusten runkojärjes-                  Mikä merkitys Hallituksen mielestä
9363: telmä ja sillä on erittäin suuri merkitys kuljetus-           rautateiden kuljetusjärjestelmällä on krii-
9364: ten hoitamisessa kriisitilanteen, esimerkiksi so-             sitilanteen, esimerkiksi sodan aikana, ja
9365: dan aikana.                                                      miten Hallitus aikoo vallitsevan yh-
9366:    Valtionrautateitä ollaan yhtiöittämässä, mah-              tiöittämis-, mahdollisesti yksityistämis-
9367: dollisesti ajan kuluessa yksityistämässä. Vaikka              kehityksen aikana turvata rautateiden
9368: verkosto jää valtion haltuun, toiminnat saattavat             välttämättömän kuljetuskapasiteetin yh-
9369: siirtyä osin ulkomaisille alan yrittäjille. Ei ole            teiskunnan käyttöön, ottaen huomioon
9370: enää kokonaisvaltaista rautateiden kuljetusjär-               vielä sen, että rautateillä saattaa tulevai-
9371: jestelmää yhteiskunnan hallussa.                              suudessa olla eurooppalaisia yrittäjiä pe-
9372:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            rinteisen VR:n lisäksi?
9373: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9374: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9375: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9376: 
9377:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1994
9378: 
9379:                                             Sulo Aittaniemi
9380: 
9381: 
9382: 
9383: 
9384: 240017
9385: 2                                         1994 vp -   KK 790
9386: 
9387: 
9388: 
9389: 
9390:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9391: 
9392:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yhtiön lisäksi kaikkia muitakin valtion omista-
9393: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         malla rataverkolla liikennöiviä rautatieyrityksiä.
9394: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Kyseisen lain 10 §:n mukaan Ratahallintokes-
9395: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-        kus kantaa vastuun ja sen on huolehdittava poik-
9396: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          keusoloihin varautumisesta. Tämä tarkoittaa
9397: 790:                                                  käytännössä sitä, että Ratahallintokeskuksen on
9398:                                                       valvottava, että rautatieyrityksellä on olemassa
9399:            Mikä merkitys Hallituksen mielestä         poikkeusolojen toiminnan vaatimat suunnitel-
9400:        rautateiden kuljetusjärjestelmällä on krii-    mat ja organisaatio. Näiden olemassaolo tullee
9401:        sitilanteen, esimerkiksi sodan aikana, ja      muodostamaan yhden toimiluvan myöntämiseh-
9402:           miten Hallitus aikoo vallitsevan yh-        don,ja niiden puuttumista voitaneen myös käyt-
9403:        tiöittämis-, mahdollisesti yksityistämis-      tää perusteena toimiluvan peruuttamiselle ja toi-
9404:        kehityksen aikana turvata rautateiden          minnan keskeyttämiselle.
9405:        välttämättömän kuljetuskapasiteetin yh-           Valtionrautateiden toimintaa jatkamaan pe-
9406:        teiskunnan käyttöön, ottaen huomioon           rustettava osakeyhtiö ei tarvitse valtion rataver-
9407:        vielä sen, että rautateillä saattaa tulevai-   kon käyttöön oikeuttavaa toimilupaa. Sen voi
9408:        suudessa olla eurooppalaisia yrittäjiä pe-     muutenkin saada vain kansainväliseen liikentee-
9409:        rinteisen VR:n lisäksi?                        seen rautatieyritysten kansainvälinen ryhmitty-
9410:                                                       mä tai kansainvälisiä yhdistettyjä kuljetuksia
9411:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hoitava rautatieyritys. Tämän vuoksi tullee edel-
9412: vasti seuraavaa:                                      lä mainittu poikkeusoloihin varautumisvelvolli-
9413:                                                       suus ainakin lähivuosina käytännössä koske-
9414:    Valtionrautateiden kuljetusjärjestelmän mer-       maan vain Valtionrautateiden toimintaa jatka-
9415: kitys ja tehtävät kriisitilanteissa on määritelty     maan perustettavaa osakeyhtiötä.
9416: liikenneministeriön valmiusohjeessa n:o 5/92,            Valtionrautateiden yhtiöittäminen ei näin ol-
9417: 2.12.1992,joka koskee rautatiekuljetuksia poik-       len tuo juurikaan muutoksia Valtionrautateiden
9418: keusoloissa. Tuon ohjeen perusteella Valtionrau-      nykyiseen kriisiaikojen valmiussuunnitteluun ja
9419: tatiet on antanut yleisohjeen varautumisesta          -organisaatioon. Edellä mainitun lain lisäksi
9420: poikkeusolojen toimintaan Valtionrautatiellä,         myös väestönsuojeluasetuksen 4 § velvoittaa
9421: n:o 5/653/93, 20.1.1993.                              Valtionrautateiden toimintaa jatkamaan perus-
9422:    Valtion rataverkosta, radanpidosta ja rataver-     tettavan osakeyhtiön osallistumaan kriisiaikojen
9423: kon käytöstä annetun lain 14 §:n mukaan rauta-        toiminnan ennakkosuunnitteluun. Merkittävin
9424: tieyrityksen on varauduttava poikkeusoloihin          muutos tulee olemaan Valtionrautateiden nykyi-
9425: osallistumalla valmiussuunnitteluun ja valmiste-      sen valmiusvarastointivelvoitteen poistuminen,
9426: lemalla etukäteen poikkeusoloissa tapahtuvaa          koska osakeyhtiölle ei tällaista velvoitetta voida
9427: toimintaa. Tämä velvoite koskee Valtionrauta-         asettaa, ellei samalla myös osoiteta varoja sen
9428: teiden toimintaajatkamaan perustettavan osake-        toteuttamiseen.
9429: 
9430:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1994
9431: 
9432:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
9433:                                          1994 vp -   KK 790                                           3
9434: 
9435: 
9436: 
9437: 
9438:                                        Tili Riksdagens Talman
9439: 
9440:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     företag som trafikerar på det av staten ägda ban-
9441: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       nätet.
9442: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        Enligt 10 § i ovan nämnda lag är det Banför-
9443: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 790:        valtningscentralen som ansvarar och sköter be-
9444:                                                      redskapen inför undantagsförhållanden. I prak-
9445:           Viiken betydelse anser Regeringen          tiken betyder detta att Banförvaltningscentralen
9446:        järnvägarna som transportsystem ha un-        skall ha tillsyn över att järnvägsföretagen har
9447:        der en krissituation, t. ex. under krig,      sådan planering och organisation som undan-
9448:        samt                                          tagsförhållanden kräver. Ett krav för beviljande
9449:           hur ämnar Regeringen under den rå-         av koncession torde vara att dessa finns och det
9450:        dande bolagiseringsprocessen, möjligen        att de inte finns kan på samma sätt användas som
9451:        privatiseringsprocessen, säkerställa den      grund till att återkalla koncession och att avbryta
9452:        transportkapacitet på järnvägarna som         verksamheten.
9453:        nödvändigtvis behövs tili samhällets för-        Aktiebolaget som skall fortsätta Statsjärnvä-
9454:        fogande med ytterligare hänsyn tili att det   garnas verksamhet behöver inte koncession som
9455:        på järnvägar i framtiden kan finnas även      berättigar tili att använda bannätet. För övrigt
9456:        europeiska företag förutom SJ som tradi-      kan endast en internationell sammanslutning
9457:        tionellt agerar där?                          som består av järnvägsföretag eller ett järnvägs-
9458:                                                      företag som sköter internationella kombinerade
9459:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        transporter få en dylik koncession. Därför torde
9460: anföra följande:                                     den ovan nämnda skyldigheten beträffande be-
9461:                                                      redskap inför undantagsförhållanden åtminsto-
9462:    Betydelsen av och uppgifterna för Statsjärnvä-    ne under de närmaste åren i praktiken gälla en-
9463: garnas transportsystem under krisförhållanden        bart det aktiebolag som fortsätter Statsjärnvä-
9464: har definierats i trafikministeriets beredskapsan-   garnas verksamhet.
9465: visning nr 5/92 av den 2 december 1992 vilket           Bolagisering av Statsjärnvägarna medfOr såle-
9466: gäller järnvägstransporter under undantagsför-       des knappast några ändringar i Statsjärnvägar-
9467: hållanden. Enligt denna anvisning har Statsjärn-     nas beredskapsplanering eller -organisation inför
9468: vägarna meddelat Allmän anvisning om bered-          kristider. Förutom den tidigare nämnda lagen
9469: skap under undantagsförhållanden inom Stats-         förpliktar även 4 § förordningen om befolknings-
9470: järnvägarna 5/653/93 av den 20 januari 1993.         skydd aktiebolaget som grundats för att fortsätta
9471:    Enligt 14 § 1agen om statens bannät, banhåll-     Statsjärnvägarnas verksamhet att delta i för-
9472: ningen och användningen av bannätet skalljärn-       handsplaneringen av verksamheten under kristi-
9473: vägsföretaget vara berett för undantagsfOrhål-       der. Den nuvarande skyldigheten angående be-
9474: landen genom att delta i beredskapsplaneringen       redskapslagring skall utgå vilket är den mest an-
9475: och i förhand förbereda verksamhet under un-         märkningsvärda ändringen eftersom en dylik
9476: dantagsförhållanden. Denna skyldighet gäller         skyldighet inte kan åläggas ett aktiebolag om det
9477: förutom aktiebolaget som skall fortsätta Stats-      inte samtidigt anslås medel för dess förverkligan-
9478: järnvägarnas verksamhet alla andra järnvägs-         de.
9479: 
9480:      Helsingforsden 22 december 1994
9481: 
9482:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
9483:                                                  1994vp
9484: 
9485: Kirjallinen kysymys 791
9486: 
9487: 
9488: 
9489: 
9490:                                     Hautala ym.: Kalliojärven alueen suojelusta Nastolassa
9491: 
9492: 
9493: 
9494:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9495: 
9496:    Kalliojärven alue sijaitsee Kaakkois-Hämees-            Metsäalueella on useita omistajia, joista suu-
9497: sä Nastolan kuntakeskuksen pohjoispuolella             rimpia ovat Bonvesta, Alhaisten-Kiriiän yhteis-
9498: Salpausselkien välissä, rajoittuen etelässä Nasto-     metsä, Opettajien ammattijärjestö sekä Seestan
9499: lan kirkonkylän ja Viilähteen taajamiin. Lännes-       kartano. Etenkin Bonvesta on alkanut kaavoit-
9500: sä rajana ovat valtatie 5 sekä Lahden kaupungin        taa alueen lampien ja järvien rannoille loma-
9501: taajamat. Pohjoisessa ja idässä alue rajoittuu         asuntotontteja.
9502: Nastolan - Seestan maantiehen.                            Nastolan ja Lahden alueella on noussut vas-
9503:    Alue on seudulla ainoa laajempi metsäalue,          tustusta näitä kaavoitus- ja rakennushankkeita
9504: joka on säilynyt lähes rakentamattomana. Met-          kohtaan. Nastolan kunta on laatimassa alueelle
9505: sänhoidolliset toimet ovat osaltaan muuttaneet         osayleiskaavaa. Adresseja ja mielipiteitä on ke-
9506: monin paikoin Etelä-Suomessa harvinaista erä-          rätty ja luovutettu Nastolan kunnalle, lääninhal-
9507: maan tuntua, kun Kalliojärven alue on ikiajoista       litukselle ja maanomistajille, toistaiseksi tulok-
9508: ollut sen ympärillä asuville ihmisille tärkeä nau-     setta. Kalliojärven alueen luonnon säilyminen on
9509: tinta-alue marjaisine metsineen, hyvine sienimai-      vakavasti uhattuna.
9510: neen ja eläimineen. Sen vesialueet ovat monesti            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9511: latvavesiä, jotka ovat säilyneet puhtaina. Järvet      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9512: ja lammet ovat antaneet hyviä kalansaaliita.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9513: Lahtelaisille se on ollut oivallinen henkireikä        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9514: metsäluontoon.
9515:    Alue on karuhkoa kallioista seutua, jolla asus-               Aikooko Hallitus edistää Kaakkois-
9516: taa jo harvinaisiksi käyneitä eläinlajeja kuten hir-          Hämeessä sijaitsevan Kalliojärven alueen
9517: viä, peuroja ja majavia. Lammilla pesivät kaak-               säilymistä alueen asukkaiden ja lahtelais-
9518: kuri ja kurki. Metso-, teeri- ja pyykannat ovat               ten lähes rakentamattomana virkistys-
9519: vielä runsaat. Alueella pesii myös pohjantikka.               alueena?
9520:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1994
9521: 
9522:           Heidi Hautala                   Pekka Räty                      Johannes Koskinen
9523:           Pentti Lahti-Nuuttila           Erkki Pulliainen                Hannele Luukkainen
9524: 
9525: 
9526: 
9527: 
9528: 240017
9529: 2                                       1994 vp -   KK 791
9530: 
9531: 
9532: 
9533: 
9534:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9535: 
9536:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kalliojärven alue palvelee koko Lahden seu-
9537: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tua. Seudullisten useita kuntia palvelevien virkis-
9538: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tysalueiden perustaminen on ollut käytännössä
9539: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heidi          ongelmallista, koska toteuttajakuntaa on vaikea
9540: Hautalan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        yksiselitteisesti osoittaa. Sen vuoksi valtio on
9541: myksen n:o 791:                                     avustanut useiden kuntien yhteisten virkistys-
9542:                                                     alueiden hankintaa vuodesta 1988 yhteensä 28
9543:           Aikooko Hallitus edistää Kaakkois-        miljoonalla markalla. Valtionavustusten tavoit-
9544:        Hämeessä sijaitsevan Kalliojärven alueen     teena on ollut erityisesti parantaa kuntien yhteis-
9545:        säilymistä alueen asukkaiden ja lahtelais-   työtä seudullisissa virkistysaluehankkeissa.
9546:        ten lähes rakentamattomana virkistys-        Kuntien seudullisesta virkistysalueyhteistyöstä
9547:        alueena?                                     on saatu hyviä kokemuksia Uudenmaan rannik-
9548:                                                     koalueella, Päijänteellä, Hämeenlinnan seudulla
9549:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ja Saimaalla, joille on kuntien toimesta ja val-
9550: vasti seuraavaa:                                    tionavustuksella perustettu pysyvät kuntien yh-
9551:                                                     teistoimintaelimet.
9552:    Kansalaisten ulkoilumahdollisuuksien tur-           Lahden kaupunki kuuluu Päijänteen virkis-
9553: vaaminen hyvässä luonnonympäristössä on tär-        tysalueyhdistykseen, joka saa valtionavustusta
9554: keä yhteiskunnan tehtävä. Valtion ja kuntien        seudullisiin virkistysaluehankkeisiin. Jos alueen
9555: työnjaosta luonnon virkistyskäytössä ei kuiten-     kunnat tai Päijänteen virkistysalueyhdistys
9556: kaan ole selkeästi lailla määrätty eikä sovittu.    hankkivat Kalliojärven alueelta alueita virkistys-
9557: Kuitenkin katsotaan, että kuntalaisten ulkoilu-     tarkoituksiin, niillä on mahdollisuus hakea val-
9558: mahdollisuuksien turvaaminen on lähinnä sijain-     tiolta siihen tukea.
9559: tikunnan tehtävä. Valtio vastaa luonnon virkis-
9560: tyskäytön järjestämisestä lähinnä vain valtion
9561: mailla.
9562: 
9563:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1995
9564: 
9565:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
9566:                                            1994 vp -   KK 791                                           3
9567: 
9568: 
9569: 
9570: 
9571:                                          Tili Riksdagens Talman
9572: 
9573:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Kalliojärviområdet betjänar hela Lahtistrak-
9574: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ten. Grundandet av regionala rekreationsområ-
9575: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       den som betjänar flera olika kommuner har visat
9576: man Heidi Hautala m.fl. undertecknade spörs-           sig problematiskt i praktiken, eftersom det är
9577: mål nr 791:                                            svårt att på ett entydigt sätt ange viiken kommun
9578:                                                        som skall förverkliga projektet i fråga. Staten har
9579:           Ämnar Regeringen främja bevarandet           därför sedan 1988 bidragit med sammanlagt 28
9580:        av Kalliojärviområdet i sydöstra Tavast-        miljoner mark vid anskaffningen av rekreations-
9581:        land som ett i det närmaste obebyggt re-        områden som är gemensamma för flera kommu-
9582:        kreationsområde för traktens invånare           ner. Syftet med statsbidragen har främst varit att
9583:        och för lahtisborna?                            förbättra kommunernas samarbete när det gällt
9584:                                                        projekt avseende regionala rekreationsområden.
9585:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Denna form av kommunalt samarbete på regio-
9586: anföra följande:                                       nal nivå har lett tili positiva erfarenheter inom
9587:                                                        kustregionen i Nyland, i Päijänne, i Tavastehus-
9588:    Tryggandet av medborgarnas möjligheter att          regionen och i Saimen, där man på initiativ av
9589: idka friluftsliv i en bra miljö utgör en viktig upp-   kommunerna och med hjälp av statsbidrag har
9590: gift för samhället. När det gäller utnyttjandet av     inrättat permanenta samarbetsorgan i kommu-
9591: naturen i rekreationssyfte finns det i fråga om        nerna.
9592: arbetsfördelningen mellan staten och kommu-               Lahtis stad hör tili Päijänne rekreationsområ-
9593: nerna dock inte några genom lag klart fastställda      desfOrening, som får statsbidrag fOr regionala
9594: eller på annat sätt överenskomna bestämmelser.         rekreationsområdesprojekt. Om kommunerna
9595: Det har i regel dock ansetts att tryggandet av         inom regionen eller Päijänne rekreationsområ-
9596: kommuninvånarnas möjligheter tili friluftsliv          desförening anskaffar områden inom Kallio-
9597: ankommer på kommunerna. När det är fråga om            järviområdet fOr rekreationsändamål, har dessa
9598: utnyttjandet av naturen i rekreationssyfte ut-         kommuner och nämnda förening möjlighet att
9599: sträcker sig statens ansvar närmast tili statens       för ändamålet ansöka om stöd av staten.
9600: marker.
9601:      Helsingfors den 2 januari 1995
9602: 
9603:                                                                       Miljöminister Sirpa Pietikäinen
9604: 1
9605: 1
9606:  1
9607:   1
9608:   1
9609:    1
9610:     1
9611:     1
9612:      1
9613:       1
9614:       1
9615:        1
9616:         1
9617:         1
9618:          1
9619:           1
9620:           1
9621:            1
9622:             1
9623:             1
9624:              1
9625:               1
9626:               1
9627:                1
9628:                 1
9629:                 1
9630:                  1
9631:                                                  1994 vp
9632: 
9633: Kirjallinen kysymys 792
9634: 
9635: 
9636: 
9637: 
9638:                                     Kohijoki: Valtioneuvos E. N. Setälän muistopatsaan pystyttämi-
9639:                                        sestä Kokemäelle
9640: 
9641: 
9642:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9643: 
9644:    Valtioneuvos Emil Nestor Setälä (27 .2.1864-           Vuonna 1989 tekemääni kirjalliseen kysymyk-
9645: 8.2.1935) oli aikanaan poikkeuksellisen merkit-        seen antamassaan vastauksessa silloinen opetus-
9646: tävä tiedemies sekä valtiomies. Hän toimi mm.          ministeri vastasi mm: "Kysymyksessä tarkoitettu
9647: Turun yliopiston kanslerina ja yli 30 vuotta Hel-      valtioneuvos E. N. Setälän muistomerkkihanke
9648: singin yliopistonsuomenkielen ja kirjallisuuden        on opetusministeriön käsityksen mukaan, huo-
9649: professorina. Valtiolliseen toimintaan hän osal-       mioon ottaen valtioneuvos E. N. Setälän huo-
9650: listui edustajana jo säätyvaltiopäivillä ja sen jäl-   mattavat ansiot tiedemiehenä ja valtiollisessa
9651: keen kauan eduskunnan jäsenenä. Senaattorina           elämässä, sen laatuinen, että ministeriö on valmis
9652: E. N. Setälä toimi jo itsenäisyyssenaatissa sekä       harkitsemaan valtionavustuksen myöntämistä
9653: sen jälkeen valtioneuvoston jäsenenä opetusmi-         patsashanketta varten joiltakin osin hankkeen
9654: nisterinä ja ulkoministerinä. Hän palveli myös         tultua toteuttamisvaiheeseen."
9655: diplomaattina toimiessaan lähettiläänä Kööpen-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9656: haminassa sekä Budapestissä. Hänet kutsuttiin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9657: kaikkiaan neljän ulkomaisen yliopiston kunnia-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9658: tohtoriksi. Valtioneuvoksen arvon E. N. Setälä         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9659: sai toisena suomalaisena.
9660:     Jo vuonna 1989 tein eduskunnassa maamme                      Aikooko Hallitus omalta osaltaan ja
9661: hallitukselle E. N. Setälän patsashankkeesta kir-             lupaamaosa valtionavustuksen turvin
9662: jallisen kysymyksen, jonka perusteluissa viittasin            jouduttaa valtioneuvos E. N. Setälän
9663: E. N. Setälän poikkeuksellisen ansiokkaaseen ja               muistopatsashanketta, joka valtakunnal-
9664: pitkäaikaiseen toimintaan isänmaamme palve-                   lisena ja satakuntalaisena hankkeena on
9665: luksessa ja ehdotin, että muistopatsas hankittai-             ollut vireillä vuosikausien ajan edeten
9666: siinja toteutettaisiin valtakunnallisena hankkee-             kuitenkin niin hitaasti, että se hitaus on
9667: na. Patsaan oikea sijaintipaikka on luonnollisesti            vierasta ainakin satakuntalaisuudelle?
9668: E. N. Setälän syntymäkotikunta Kokemäki, jos-
9669: sa tarjolla on useita vaihtoehtoisia paikkoja pat-
9670: sasta varten.
9671: 
9672:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1994
9673: 
9674:                                             Maunu Kohijoki
9675: 
9676: 
9677: 
9678: 
9679: 240017
9680: 2                                        1994 vp -   KK 792
9681: 
9682: 
9683: 
9684: 
9685:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9686: 
9687:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       merkki on tarkoitus sijoittaa valtioneuvos Setä-
9688: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        län syntypaikkakunnalle Kokemäelle. Muisto-
9689: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      merkkitoimikunta on toiminut jo usean vuoden
9690: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kohijoen        ajan, ja alustavien suunnitelmien mukaan muis-
9691: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 792:        tomerkki oli tarkoitus pystyttää jo vuonna 1995.
9692:                                                          Muistomerkin on suunnitellut lahjakas nuori
9693:           Aikooko Hallitus omalta osaltaan ja        kuvanveistäjä Lauri Astala, ja parhaillaan selvi-
9694:        lupaamansa valtionavustuksen turvin           tetään hankkeen kokonaiskustannuksia. Tiettä-
9695:        jouduttaa valtioneuvos E. N. Setälän          västi kustannukset tulevat nousemaan yli miljoo-
9696:        muistopatsashanketta, joka valtakunnal-       nan markan. Muistomerkkitoimikunta on saa-
9697:        lisena ja satakuntalaisena hankkeena on       nut kootuksi jo melko runsaasti varoja hankkeel-
9698:        ollut vireillä vuosikausien ajan edeten       le, mutta osa vielä puuttuu. Toimikunnan ilmoi-
9699:        kuitenkin niin hitaasti, että se hitaus on    tuksen mukaan vuosi 1995 tulee olemaan se vuo-
9700:        vierasta ainakin satakuntalaisuudelle?        si, jolloin hankkeen loppurahoitus pyritään saa-
9701:                                                      maan kokoon ja veistoksen valmistaminen aloi-
9702:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tetaan.
9703: vasti seuraavaa:                                         Opetusministeriö on hakemuksesta myöntä-
9704:                                                      nyt vuosina 1990, 1991 ja 1993 avustuksia hank-
9705:    Kuten useita muitakin vastaavia muistomerk-       keen eteenpäin viemiseksi. Senjälkeen ei opetus-
9706: kihankkeita valtioneuvos E. N. Setälänkin muis-      ministeriöön ole muistomerkkitoimikunnan ta-
9707: tomerkkihanketta valmistelee kansalaisvaltuus-       holta oltu yhteydessä. Mikäli tämä merkittävän
9708: kunta. Valtioneuvos Setälä on itsenäisen Suo-        valtiomiehen ja tutkijan muistomerkkihanke to-
9709: men merkkihenkilöitä, jonka elämäntyö on ulot-       teutuu ja siihen tullaan varoja hakemaan, ope-
9710: tunut hyvin laajalle alueelle. Hän oli tiedemiehen   tusministeriö pyrkii käytettävissä olevien määrä-
9711: työnsä ohella valtiomies, poliitikko, kulttuuri-     rahojen puitteissa myöntämään hankkeelle avus-
9712: persoona ja diplomaatti. Hänen laajat ansionsa       tusta.
9713: huomioon ottaen on ihmeteltävää, että hänestä            Vastauksena kysymykseen hallitus toteaa
9714: ei ole vielä kirjoitettu elämäkertaa, joka tekisi    näin ollen, että valtioneuvos E. N. Setälän muis-
9715: hänet tunnetuksi nykyajan sukupolville.              tomerkkihanke on kansalaisvaltuuskunnan val-
9716:    Kansallisen Sivistysliiton organisoimana on       misteltavana, ja mikäli valtuuskunta tulee hake-
9717: muistomerkkihanke lähtenyt liikkeelle, ja samas-     maan hankkeelle valtionavustusta, pyritään sitä
9718: sa yhteydessä ollaan myös valmistelemassa val-       käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa
9719: tioneuvos Setälän elämäkertateosta. Muisto-          tarkoitukseen myöntämään.
9720: 
9721:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1994
9722: 
9723:                                                               Ministeri Tytti /sohookana-Asunmaa
9724:                                          1994 vp -   KK 792                                           3
9725: 
9726: 
9727: 
9728: 
9729:                                        Tili Riksdagens Talman
9730: 
9731:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     så en biografi över statsrådet Setälä. A vsikten är
9732: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       att minnesmärket skall placeras i Kokemäki som
9733: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     är statsrådet Setäläs födelseort. En minnesstods-
9734: man Kohijoki undertecknade spörsmål nr 792:          kommitte har redan arbetat i flera år och enligt
9735:                                                      preliminära planer kommer minnesmärket att
9736:           Ämnar Regeringen för egen del och          resas redan 1995.
9737:        med hjälp av de statsunderstöd som den           Minnesmärket har planerats av en begåvad
9738:        utlovat påskynda projektet med en min-        ung skulptör, Lauri Astala, och som bäst utreds
9739:        nesstod över statsrådet E. N. Setälä vilket   de totala kostnaderna fOr projektet. Kostnader-
9740:        som riksomfattande och regionalt pro-         na kommer av allt att döma att stiga tili över en
9741:        jekt har varit aktuellt i flera års tid men   miljon mark. Minnesstodskommitten har redan
9742:        dock framskridit så långsamt att en sådan     samlat in rätt mycket medel för projektet, menen
9743:        tröghet är främmande åtminstone för           del saknas fortfarande. Enligt kommittens upp-
9744:        mentaliteten i Satakunta?                     gift kommer 1995 att vara det år då man försöker
9745:                                                      få ihop slutfinansieringen för projektet och då
9746:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        arbetet på skulpturen kan inledas.
9747: anföra följande:                                        Undervisningsministeriet har 1990, 1991 och
9748:                                                       1993 på ansökan beviljat understöd för att pro-
9749:    Liksom så många andra motsvarande minnes-         jektet skall kunna föras vidare. Efter det har
9750: märken bereds även projektet med ett minnes-         minnesstodskommitten inte varit i kontakt med
9751: märke över statsrådet E. N. Setälä av en medbor-     undervisningsministeriet. Om detta minnesmär-
9752: gardelegation. Statsrådet Setälä är en bemärkt       ke över en betydande statsman och forskare blir
9753: person i det självständiga Finland och hans livs-    verklighet och medel söks för detta projekt är det
9754: verk sträckte sig över ett mycket vidsträckt områ-   undervisningsministeriets strävan att inom ra-
9755: de. Vid sidan av sitt arbete som vetenskapsman       men för tillbudsstående anslag bevilja understöd
9756: var han också statsman, politiker, kulturperson      för det.
9757: och diplomat. Med beaktande av hans stora fOr-          Som svar på spörsmålet konstaterar regering-
9758: tjänster är det förvånande att man ännu inte har     en således att minnesmärket över statsrådet E. N.
9759: skrivit någon biografi över honom, vilket skulle     Setälä bereds av en medborgardelegation och om
9760: göra honom känd för dagens generation.               delegationen ansöker om statsunderstöd för pro-
9761:    Ett projekt som gäller ett minnesmärke har        jektet är strävan att bevilja understöd för ända-
9762: inletts med Nationella Bildningsförbundet som        målet inom ramen för tillbudsstående anslag.
9763: organisatör. 1 samband med detta förbereds ock-
9764: 
9765:      Helsingfors den 29 december 1994
9766: 
9767:                                                                Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
9768:                                                 1994vp
9769: 
9770: Kirjallinen kysymys 793
9771: 
9772: 
9773: 
9774: 
9775:                                    Hassi ym.: Maastoliikennelain soveltamisesta ja muutostarpeista
9776: 
9777: 
9778: 
9779:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9780: 
9781:    Korkein hallinto-oikeus päätti 30.11.1994,         päätöksestä KHO:een. Tämä piti lääninoikeu-
9782: että Hämeenkyrössä järjestettävä maastosafari ei      den päätöksen voimassa.
9783: tarvitse kunnan ympäristölautakunnan lupaa.               Katsomme, että tällainen tulkinta on ristirii-
9784: Päätös perustui maastoliikennelain ahtaaseen          dassa maastoliikennelain tarkoituksen kanssa.
9785: tulkintaan.                                           Lailla lienee tarkoitettu säätää kaikki joukko-
9786:    Hämeenkyrön ympäristölautakunta päätti             muotoinen ajoneuvolla liikkuminen maastossa
9787: 2.6.1992, ettei se myönnä maastoliikennelain          luvanvaraiseksi, jotta maastoajoneuvoilla ei voi-
9788: 26 §:n mukaista lupaa maastoautolla tapahtuvan        taisi pilata arvokkaita luontokohteita.
9789: safarin järjestämiseen Hämeenkyrön Kaitajär-              Jos lakia voidaan tulkita siten, että ajoneuvo-
9790: ven maastossa. Ympäristölautakunta katsoi, että       ryhmät voivat liikkua arvokkaana luontoalueel-
9791: maastoautosafarista aiheutuu haittaa alueen           Ia ilman ympäristölautakunnan lupaa, ja jos tätä
9792: luonnolle ja virkistyskäytölle maaston kulumi-        tapahtumaa kutsutaan muuksi kuin kilpailuksi
9793: sen ja melun vuoksi. Muun muassa alueella pesi-       tai harjoitteluksi, maastoliikennelain tarkoitus
9794: vät linnut häiriintyvät. Kaitajärven alue on pai-     vesittyy. Maastoautosafareita järjestävät useat
9795: kallisesti merkittävä luonto- ja virkistyskäyttö-     yrittäjät eri puolella Suomea. KHO:n päätös vie
9796: kohde. Safaria on tarkoitus ajaa keskimäärin 1-       kuntien ympäristölautakunnilta mahdollisuudet
9797: 2 kertaa kuukaudessa, ja kerralla retkelle osallis-   asettaa tälle toiminnalle rajoja.
9798: tuu keskimäärin kolme autoa.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9799:    Safareita järjestävä ATV-Service valitti lauta-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9800: kunnan päätöksestä lääninoikeuteen. Maastolii-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9801: kennelaissa säädetään luvanvaraiseksi kilpailuja      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9802: harjoittelu maastossa maastoajoneuvolla. ATV-
9803: Service katsoi, ettei safarissa ole kyse maastolii-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
9804: kennelain 26 §:n mukaisesta kilpailusta eikä har-            maastoliikennelakia voidaan tulkita si-
9805: joittelusta, vaan kokonaisvaltaisesta elämykses-             ten, että se sallii maastoautosafarien jär-
9806: tä, jonka osa autolla maastossa liikkuminen on.              jestämisen ilman kunnan ympäristölau-
9807: Lääninoikeus kumosi ympäristölautakunnan                     takunnan lupaa, ja
9808: päätöksen ja totesi, ettei ATV-Service tarvitse                 aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lain
9809: ympäristölautakunnan lupaa safarin järjestämi-               täsmentämiseksi siten, että kaikki ajo-
9810: seen.                                                        neuvoryhmillä tapahtuva maastossa liik-
9811:    Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ja paikalliset             kuminen tehdään luvanvaraiseksi?
9812: ympäristönsuojelijat valittivat lääninoikeuden
9813: 
9814:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1994
9815: 
9816:                      Satu Hassi                                Heidi Hautala
9817: 
9818: 
9819: 
9820: 
9821: 240017
9822: 2                                        1994 vp -   KK 793
9823: 
9824: 
9825: 
9826: 
9827:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9828: 
9829:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ritettavan kilpailun tai harjoituksen järjestämi-
9830: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nen. Lupaviranomaisena on kunnan ympäris-
9831: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tönsuojelulautakunta. Lakia valmisteltiin maas-
9832: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hassin ym.      toliikennetoimikunnassa. Mainitun säädöksen
9833: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 793:        lähtökohtana oli saattaa kaikki toistuva ja järjes-
9834:                                                      tetty maastoliikenne luvanvaraiseksi. Tämän pe-
9835:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        rusteella luvanvaraisuus laajennettiin koske-
9836:        maastoliikennelakia voidaan tulkita si-       maan kilpailutoiminnan lisäksi muutakin järjes-
9837:        ten, että se sallii maastoautosafarien jär-   tettyä toimintaa, jota säännöksessä kutsutaan
9838:        jestämisen ilman kunnan ympäristölau-         harjoitukseksi.
9839:        takunnan lupaa, ja                               Ympäristöministeriön käsityksen mukaan nyt
9840:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lain       esillä olevassa Hämeenkyrön tapauksessa maas-
9841:        täsmentämiseksi siten, että kaikki ajo-       toautosafarienjärjestäminen olisi vaatinut maas-
9842:        neuvoryhmillä tapahtuva maastossa liik-       toliikennelain 26 §:ssä tarkoitetun kunnan ympä-
9843:        kuminen tehdään luvanvaraiseksi?              ristönsuojelulautakunnan luvan. Oikeusasteissa
9844:                                                      on valitusten johdosta päädytty tulkitsemaan
9845:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maastoliikennelain kyseistä kohtaa toisin. Siksi
9846: vasti seuraavaa:                                     ministeriön tarkoitus on ottaa huomioon kor-
9847:                                                      keimman hallinto-oikeuden päätös ja täsmentää
9848:    Maastoliikennelaki (670/91) tuli voimaan 1.       mainittua säännöstä siten, että se vastedes kos-
9849: heinäkuuta 1991. Lain 26 §:ssä säädetään luvan-      kee kaikkea maastossa järjestettävää maastolii-
9850: varaiseksi moottorikäyttöisellä ajoneuvolla suo-     kennettä.
9851:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1994
9852: 
9853:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
9854:                                           1994 vp -   KK 793                                           3
9855: 
9856: 
9857: 
9858: 
9859:                                         Tili Riksdagens Talman
9860: 
9861:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tillstånd fOr tävlingar och övningar med motor-
9862: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-      drivna fordon i terräng. Det är kommunens mil-
9863: de medlem av statsrådet översänt följande av          jövårdsnämnd som är tillståndsmyndighet. La-
9864: riksdagsman Hassi m.fl. undertecknade spörs-          gen bereddes i kommissionen för terrängtrafik.
9865: mål nr 793:                                           U tgångspunkten för stadgandet var att all uppre-
9866:                                                       pad och organiserad terrängtrafik skulle kräva
9867:            Är Regeringen medveten om att lagen        tillstånd. På denna grund breddades kravet på att
9868:        om terrängtrafik kan toikas så att den         tillstånd måste inhämtas så att det utöver tävling-
9869:        tillåter anordnandet av safaris med ter-       ar skulle omfatta även annan organiserad verk-
9870:        rängbilar utan tillstånd av kommunens          samhet, som i stadgandet benämns övningar.
9871:        miljövårdsnämnd, och                               Enligt miljöministeriets uppfattning skulle an-
9872:            avser Regeringen att vidta åtgärder för    ordnandet av safaris med terrängbilar i det ifrå-
9873:        att precisera lagen så att all terrängtrafik   gavarande fallet i Tavastkyro ha krävt det i 26 §
9874:        med grupper av fordon blir underställd         lagen om terrängtrafik avsedda tillståndet av
9875:        tillstånd?                                     kommunens miljövårdsnämnd. I olika rättsin-
9876:                                                       stanser har besvären lett till att denna passus i
9877:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       miljövårdslagen har tolkats på olika sätt. Därför
9878: anföra följande:                                      avser ministeriet att beakta högsta förvaltnings-
9879:                                                       domstolens bes1ut och att precisera det nämnda
9880:   Lagen om terrängtrafik (670/91) trädde i kraft      stadgandet så att det framgent gäller all trafik
9881: den 1juli 1991. Lagens 26 § stadgar att det behövs    som organiseras i terrängen.
9882: 
9883:      Helsingforsden 23 december 1994
9884: 
9885:                                                                      Miljö~inister Sirpa Pietikäinen
9886:                                                1994 vp
9887: 
9888: Kirjallinen kysymys 794
9889: 
9890: 
9891: 
9892: 
9893:                                   Vistbacka: Tyrnimarjan poimintaa koskevista rajoituksista
9894: 
9895: 
9896: 
9897:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9898: 
9899:     Vuonna 1993 tuli voimaan asetusmuutos,jolla      alhaisin se oli lokakuussa poimituissa marjoissa.
9900: tyrnin poiminta-aikaa muutettiin siten, että poi-    Tutkimukset on suorittanut Kokkolan elintarvi-
9901: miminen olisi sallittua vasta lokakuun alusta al-    kelaboratorio. Näin ollen väite tyrnimarjojen vi-
9902: kaen. Päätöstä perusteltiin sillä, että marjojen     tamiinipitoisuuden kohoamisesta syksyä kohden
9903: vitamiinipitoisuus on parhaimmillaan vasta lo-       ei pidä paikkaansa, ja tämän perusteella tehty
9904: kakuussa. Aloitteen poiminta-ajan myöhäistä-         päätös poiminta-ajan myöhäistämisestä on vir-
9905: misestä on sanottu tulleen marjoja ostavalta         heellinen.
9906: teollisuudelta, joka oli aikaisemmin saanut liian       Tyrnimarjoja poimitaan tällä hetkellä varsin
9907: varhain poimittuja heikkolaatuisia marjoja raa-      runsain mitoin ns. puristimien avulla. Tuolloin
9908: ka -aineekseen.                                      marjasta saadaan talteen mehu kuoriosan jää-
9909:     Käytännön kokemukset kuluneilta kahdelta         dessäjäljelle pensaaseen. Tämä poimintatapa on
9910: poimintakaudelta osoittavat, että suoritettu poi-    aiheuttanut sen, että tyrnimarjamehu on aikai-
9911: minta-ajan myöhäistäminen oli epäonnistunut          sempaa värittömämpää väriainesten jäädessä
9912: toimenpide. Ensiksikin käytäntö on osoittanut,       pensaaseen jäljelle jäävään kuoriosaan. Lisäksi
9913: etteivät poimijat noudata asetuksessa määrättyä      kenttätasolla suoritetut tutkimukset ovat osoit-
9914: myöhäisempää poiminta-aikaa, vaan marjat poi-        taneet, että puristimien käytöstä on poimijoiden
9915: mitaan pääsääntöisesti jo elokuussa. Tämä on         keskuudessa viime vuosien aikaan ilmeisesti em.
9916: mahdollista siksi, että poiminnan valvominen         syystä laajasti luovuttu. Tällä hetkellä käytettä-
9917: marjaa kasvavalla rannikkoseudulla on erittäin       neen melko yleisesti ns. muoviputkimenetelmää,
9918: hankalaa maaston vaikeakulkuisuuden, saaris-         jolla marja saadaan kerätyksi mehuineen muovi-
9919: to-olosuhteiden ja rantojen loma-asutuksen ta-       putken kautta keräilyastiaan. Kielteisten koke-
9920: kia. Viimeksi mainittu seikka aiheuttaa valvon-      musten perusteella tulisi pusertimen käyttö tyrni-
9921: nan kannalta ehkä merkittävimmän ongelman            marjamehun talteen ottamisessa kieltää pensaik-
9922:  siksi, että loma-asukkaat voivat poimia marjoja     koa säästävänä ja mehun laatua parantavana
9923: vapaasti puutarhamarjoina omalta tontiltaan.         toimenpiteenä.
9924:  Poiminnan laajentaminen oman tontin ulkopuo-           Koska tyrnimarjan kerääminen voimassa
9925:  lelle on täysin mahdollista, sillä sitä on kenen-   olevan poiminta-ajan puitteissa on aikaisempaa
9926:  kään täysin mahdoton aukottomasti valvoa.           hankalampaa ja jopa käytännössä mahdotonta,
9927:  Kaikesta tästä on seurannut se, että muuttunutta    tulisi poiminta-aika vapauttaa aikarajoituksis-
9928:  poiminta-aikaa noudattaneet tyrnimarjojen poi-      ta. Tuolloin marjastajat voisivat tyrnimarjojen
9929:  mijat ovat jääneet käytännössä täysin ilman mar-    käsinpoiminnan avulla valita kullakin keräys-
9930: joja, sillä marjat on jo lokakuun alkuun mennes-     kerralla pelkästään kypsät marjat ja jättää
9931:  sä poimittu kaikkein syrjäisimpiä saaria lukuun     raa'at edelleen kypsymään. Tämä parantaisi ke-
9932:  ottamatta. Kaiken lisäksi syyskuun lopulla saa-     rättävien tyrnimarjojen laatua ja samalla sääs-
9933:  puvat lintuparvet, jotka tyhjentävät viimeisetkin   täisi pensaikkoa keräämisestä johtuvilta vau-
9934: jäljellä olevat marjastot pensaista.                 rioilta. Lisäksi suoritettujen tutkimusten mu-
9935:      Toinen myöhäisemmän poiminta-ajan perus-        kaan marjojen C-vitamiinipitoisuus riippuu
9936:  teluna käytetty seikka oli marjojen vitamiinipi-    enemmän marjan kypsyydestä kuin keräysajan-
9937:  toisuuden nouseminen syksyä kohden. Kokko-          kohdasta. Samassa yhteydessä, kun tyrnimarjo-
9938:  lan seudulla suoritetuissa laboratoriotutkimuk-     jen poiminta-aika vapautettaisiin, tulisi myös
9939:  sissa on todettu, että marjojen C-vitamiinipitoi-   pusertimen käyttö marjojen talteenotossa kiel-
9940:  suus oli korkeimmillaan elokuussa, ja kaikkein      tää.
9941: 
9942: 240017
9943: 2                                        1994 vp -   KK 794
9944: 
9945:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
9946: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             tyrnimarjojen käsin tapahtuvan poimin-
9947: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-             nan saliimiseksi ilman aikarajoitusta ja
9948: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                     pusertimen käytön kieltämiseksi marjo-
9949:                                                             jen poiminnassa?
9950: 
9951:      Helsingissä 12 päivänäjoulukuuta 1994
9952: 
9953:                                           Raimo Vistbacka
9954:                                        1994 vp -   KK 794                                          3
9955: 
9956: 
9957: 
9958: 
9959:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
9960: 
9961:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     suksi on ehdotettu poiminnan alkamisajankoh-
9962: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      dan porrastamista siten, että se alkaisi Perämeren
9963: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    rannikolla syyskuun alussa ja Pohjois- ja Keski-
9964: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vist-         Pohjanmaan rannikolla syyskuun puolivälissä.
9965: backan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Tyrnin kypsyminen riippuu syksyn etenemisestä,
9966: n:o 794:                                           johon alkamisajankohta on tarkoitus sopeuttaa.
9967:                                                    Ehdotuksia myös poiminnan vapauttamisesta
9968:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      aikarajoituksista on tehty.
9969:        tyrnimarjojen käsin tapahtuvan poimin-         Eräiden kasvilajien rauhoittamisesta annetun
9970:        nan saliimiseksi ilman aikarajoitusta ja    asetuksen (450/92) 5 §:n 2 momentti kieltää mar-
9971:        pusertimen käytön kieltämiseksi marjo-      jojen poimimisen musertamalla. Poiminnassa on
9972:        jen poiminnassa?                            käytetty varta vasten kehitettyjä puristimia, joi-
9973:                                                    den ei pitäisi vahingoittaa pensaita. Käytäntö
9974:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       näyttää kuitenkin siltä, ettei näin saada talteen
9975: vasti seuraavaa:                                   parasta mahdollista satoa eikä pensaiden vahin-
9976:                                                    goittumattomuus näytä itsestään selvältä. On
9977:    Tyrni on lakan ohella kilohinnaltaan arvok-     erinomaista, että menetelmiä on kehitetty oi-
9978: kain luonnonmarjamme. Sen taloudellinen mer-       keaan suuntaan, kuten kysymyksessä on kuvat-
9979: kitys on huomattava. Koska se on asiallisesti      tu. Pensaiden musertamiskieltoa voidaan tulkita
9980: hyödynnettynä varsin satoisa marja, on säännös-    siten, ettei puristimia saa poiminnassa käyttää.
9981: ten todellakin tuettava ja ohjattava sen poimin-   Tätä ei kuitenkaan tarkoiteta, vaan hienovarai-
9982: taa kestävän käytön pohjalla.                      sesti puristamalla saadaan monin paikoin vuo-
9983:    Ympäristöministeriö on saanut lukuisia aloit-   desta toiseen korkealaatuinen sato.
9984: teita tyrninpoiminnan alkamisajankohdan               Ministeriö aikoo koota yhteen tutkimuksiin ja
9985: muuttamiseksi. Lokakuun ensimmäinen päivä          kokemuksiin perustuvan tiedon ja esitellä pikai-
9986: on ilmeisesti liian myöhäinen Perämeren ja Me-     sesti valtioneuvostolle asetuksen muutoksen,
9987: renkurkun alueella, mutta on osoittautunut sopi-   joka mahdollistaa tyrnimarjan hyödyntämisen
9988: vaksi eteläisemmällä rannikkoalueella. Ratkai-     koko sen esiintymisalueella kestävällä tavalla.
9989: 
9990:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1994
9991:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
9992: 4                                        1994 vp -   KK 794
9993: 
9994: 
9995: 
9996: 
9997:                                        Tili Riksdagens Talman
9998: 
9999:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       das successivt så att den vid Bottenvikens kust får
10000: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          inledas i början av ~.eptember och vid kusten i
10001: medlem av statsrådet översänt en avskrift av föl-    norra och mellersta Osterbotten i medlet av sep-
10002: jande av riksdagsman Vistbacka undertecknade         tember. Hurhavtornet mognar berorpåhurudan
10003: spörsmål nr 794:                                     hösten är, och avsikten är att inledningen av
10004:                                                      plockningen skall anpassas tili höstens inträde.
10005:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       Förslag har också ställts om att tidsgränsen för
10006:        ta för att havtorn skall kunna plockas för    plockningen skall slopas helt.
10007:        hand utan tidsbegränsning och för att            5 § 2 mom. förordningen om fridlysning av
10008:        förbjuda användningen av pressar vid          vissa växtarter (450/92) förbjuder plockning ge-
10009:        plockningen?                                  nom pressning av bären. Vid plockningen har
10010:                                                      använts speciellt utvecklade pressar som inte
10011:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      skall skada buskarna. 1 praktiken verkar det
10012: anföra följande:                                     dock som om den bästa möjliga skörden inte
10013:                                                      kunde fås på detta sätt, och det verkar inte själv-
10014:    Havtorn och hjortron är de vilt växande bär       klart att buskarna bibehålls oskadade. Det är
10015: för vilka kilopriset är högst. Havtornet har avse-   utomordentligt att metoderna har utvecklats i
10016: värd ekonomisk betydelse. Eftersom havtornet         rätt riktning så som beskrivs i spörsmålet. Förbu-
10017: vederbörligen nyttjat ger mycket riklig skörd,       det mot att krossa buskarna kan toikas så att det
10018: måste bestämmelserna verkligen stöda och styra       är förbjudet att använda press vid plockningen.
10019: plockningen så att grunden för nyttjandet är håll-   Detta är dock inte avsikten, utan genom försiktig
10020: bar.                                                 pressning kan man på många ställen år efter år få
10021:    Miljöministeriet har fått ta emot många initia-   en högklassig skörd.
10022: tiv som går ut på att den tid då havtornsplock-         Ministeriet avser att sammanställa den infor-
10023: ningen får inledas skall ändras. Den första okto-    mation som ingår i undersökningar och erfaren-
10024: ber är uppenbarligen en alltför sen tidpunkt i       heter och att snarast i statsrådet föredra en änd-
10025: Bottenviken och K varkenområdet men har visat        ring av förordningen som gör det möjligt att på
10026: sig vara lämplig i de sydligare kustområdena. En     ett hållbart sätt nyttja havtornet i hela det områ-
10027: föreslagen lösning är att plockningen skall inle-    de där busken förekommer.
10028: 
10029:      Helsingforsden 23 december 1994
10030: 
10031:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
10032:                                                  1994 vp
10033: 
10034: Kirjallinen kysymys 795
10035: 
10036: 
10037: 
10038: 
10039:                                     Vistbacka: Koskenmäen sillan rakentamisesta Jalasjärven Keski-
10040:                                         kylässä
10041: 
10042: 
10043:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10044: 
10045:    Koskenmäen silta sijaitsee Jalasjärven Keski-       keleillä varatienä koko tiekunnan alueella suo-
10046: kylässä tieosuudella, joka jatkuu suoraan kol-         ruutensa ja vähäisten korkeuserojensa takia. Sa-
10047: mostien alikulkutunnelille. Silta on rakennettu        massa yhteydessä, kun selvitetään mahdollisuu-
10048: viimeksi n. 20 vuotta sitten osakkaiden toimesta       det sillan uudelleen rakentamisen rahoittamisek-
10049: lähes omarahoitteisesti. Käytännön rakentamis-         si valtaosaltaan valtion varoista, tulisi tutkia
10050: työssä oli tuolloin mukana huomattavalla osalla        myös yhdystien rakentamismahdollisuus Kos-
10051: pioneeriosasto Keuruun varuskunnasta. Silta on         kenmäentieltä Mattilannevan metsätielle. Tämä
10052: puurakenteinen, ja rantojen ongelmallisen maa-         osuus muodostaa yhteyden Rantamäentielle ja
10053: peränjohdosta maatukien paikallaan pysyminen           siitä edelleen Löyhingintielle, mikä osa ei toteu-
10054: on erittäin hankala varmistaa. Kyseisiä maatu-         tunut metsätienä maanomistajien haluttomuu-
10055: kia on uusittu ja korjattu jo kahteen otteeseen, ja    den takia.
10056: tälläkin hetkellä niissä olisi korjaamista. Sillalla       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10057: on 25 tonnin painorajoitus yhdistelmäajoneu-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10058: voille.                                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10059:     Sillan uudelleen rakentaminen olisi erittäin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10060: tärkeää tiesuunnan vähäisten maaston korkeus-
10061: erojen takia, josta syystä Koskenmäentie on ai-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10062: kanaan tehdyssä paikallistiesuunnitelmassa kat-               riittävien määrärahojen osoittamiseksi
10063:  sottu yhdystieksi 3-tieltä Koskut-Mustajoen itä-             Jalasjärven Keskikylässä sijaitsevan Kos-
10064:  puolelle. Lisäksi sillan takana on mm. kuorma-               kenmäen sillan uudelleen rakentamiseksi
10065: autoyrittäjän hallit ja laajaa maataloustuotan-               ja samassa yhteydessä yhdystien raken-
10066:  toa, joiden järkevin kulkuyhteys on Kosken-                  tamiseksi Koskenmäentieltä Mattilan-
10067:  mäen tien kautta 3-tielle. Koskenmäentiellä on               nevan metsätielle?
10068:  ollut myös aina suuri merkitys liukkailla talvi-
10069: 
10070:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1994
10071: 
10072:                                             Raimo Vistbacka
10073: 
10074: 
10075: 
10076: 
10077: 240017
10078: 2                                      1994 vp -   KK 795
10079: 
10080: 
10081: 
10082: 
10083:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
10084: 
10085:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Koskenmäen silta sijaitsee lyhyehköllä, vain
10086: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      paikallista asutusta palvelevalla Koskenmäen
10087: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    yksityisellä tiellä. Yksityisteille ei voida osoittaa
10088: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo         eikä käyttää yleisten teiden pitämiseen tarkoi-
10089: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      tettuja valtion varoja (mom. 31.24.21 ja
10090: sen n:o 795:                                       31.24.77). Yksityistiekunnilla on tietyin edelly-
10091:                                                    tyksin mahdollisuus saada avustusta sekä asian-
10092:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä     omaiselta kunnalta että yksityisten teiden avus-
10093:        riittävien määrärahojen osoittamiseksi      tamiseen tarkoitetuilta valtion talousarvion
10094:        Jalasjärven Keskikylässä sijaitsevan Kos-   momenteilta 31.25.50ja 31.25.51. Koskenmäen-
10095:        kenmäen sillan uudelleen rakentamiseksi     tien muuttamisesta yleiseksi tieksi ei ole vireillä
10096:        ja samassa yhteydessä yhdystien raken-      aloitetta. Näin ollen asia on hoidettavissa ensi
10097:        tamiseksi Koskenmäentieltä Mattilan-        sijassa ja tässä vaiheessa vain yksityisistä teistä
10098:        nevan metsätielle?                          annetun lain mukaisesti kyseisen lain mukaisena
10099:                                                    avustusasiana.
10100:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
10101: vasti seuraavaa:
10102: 
10103:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1994
10104:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
10105:                                              1994 vp -    KK 795                                          3
10106: 
10107: 
10108: 
10109: 
10110:                                             Tili Riksdagens Talman
10111: 
10112:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-               Koskenmäki bro ligger på en kortare enskild
10113: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            väg i Koskenmäki som tjänar enbart lokal be-
10114: lem av statsrådet översänt fOljande av riksdags-          byggelse. Medel avsedda för allmänna vägar
10115: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål                (31.24.21 och 31.24.77) kan inte anvisas eller an-
10116: nr 795:                                                   vändas för enskilda vägar. Väglag för enskilda
10117:                                                           vägar har under vissa förutsättningar möjlighet
10118:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         att erhålla bidrag både från ifrågavarande kom-
10119:           ta för att anvisa tillräckliga anslag i syfte   mun och från momenten (31.25.50 och 31.25.51)
10120:           att bygga om Koskenmäki bro i Keskiky-          i stadsbudgeten avsedda för understöd av enskil-
10121:           lä i Jalasjärvi kommun och i syfte att          da vägar. Det har inte väckts något förslag om
10122:           samtidigt bygga en förbindelseväg från          att ändra Koskenmäkivägen tili en allmän väg.
10123:           Koskenmäki väg tili Mattilanneva skogs-         Sålunda skall frågan skötas i fOrsta hand och
10124:           väg?                                            i detta skede enbart enligt lagen om enskilda
10125:                                                           vägar som ett ärende som gäller statsbidrag.
10126:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
10127: anföra följande:
10128: 
10129:      Helsingforsden 22 december 1994
10130: 
10131:                                                                            Trafikminister Ole Norrback
10132:                                                1994vp
10133: 
10134: Kirjallinen kysymys 796
10135: 
10136: 
10137: 
10138: 
10139:                                   Haavisto: Työttömyyspäivärahan maksatuksesta
10140: 
10141: 
10142:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10143: 
10144:    Suomessa asuvalla työttömällä työnhakijana        ratkaisu on pidettävä erillään hakijan pankkiyh-
10145: on oikeus työttömyysturvaan, jos hänen toi-          teystiedoista.
10146: meentulonsa on katsottava perustuvan työstä             Oikeutta sosiaaliturvaetuuteen voidaan pitää
10147: saatavaan palkkatuloon. Oikeus peruspäivära-         eräänlaisena omistusoikeutena (new property),
10148: haan määräytyy työttömyysturvalain 3 luvussa         jonka käyttämisessä Suomen kansalainen on hal-
10149: säänneilyllä tavalla.                                litusmuodon 6 §:n säännöksin suojattu. Tällä pe-
10150:    Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta on          rusteella mielestäni työttömyysturva-asetuksen
10151: säädetty asetuksella. Tämän työttömyysturva-         3 §:n säännös etuuden maksamisesta vain raha-
10152: asetuksen 3 §:n mukaan peruspäiväraha makse-         laitoksessa olevalle tilille on tämän oikeuden
10153: taan päivärahansaajan määräämälle tilille Suo-       loukkaamista. Kansalaisten pakottaminen raha-
10154: messa toimivaan rahalaitokseen.                      laitosten asiakkaaksi asetusteitse on erittäin ky-
10155:    Kansaneläkelaitoksen Töölön toimisto on           seenalaista. Kun eduskunta ei ole lailla päättänyt
10156: ratkaisukäytännössään tulkinnut työttömyys-          määrätä pankkitiliä pakolliseksi jokaiselle suo-
10157: turva-asetuksen 3 §:n säännöstä peruspäivära-        malaiselle, sen edellyttäminen alemmanasteisella
10158: han maksamisesta tilille siten, että toimisto ei     säädöksellä ei ole asianmukaista.
10159: ratkaise työttömyyspäivärahahakemusta, ellei             Yksinkertainen ratkaisu ongelmaan on, että
10160: hakijalla ole tiliä Suomessa toimivassa rahalai-     Kela veivoitetaan maksamaan peruspäiväraha
10161: toksessa.                                            niin haluttaessa myös postitse ja että työttömyys-
10162:    Mielestäni työttömyysturva-asetuksen 3 §:n        turva-asetuksen 3 § muutetaan pikaisesti sellai-
10163: säännöksellä rahalaitokseen maksamisesta ei          seksi, ettei se edellytä kansalaiselta pankkitiliä.
10164: voida rajoittaa Suomessa asuvan henkilön oi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10165: keutta työttömyysturvaan, jos työttömyysturva-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10166: laissa asetetut edellytykset täyttyvät. Päiväraha-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10167: oikeutta koskeva hakemus tulee ratkaista, vaik-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10168: ka hakija ei olisi ilmoittanut tilinumeroaan.
10169:    Normaali menettely nykyisenkin asetuksen                    Aikooko Hallitus muuttaa työttö-
10170: puitteissa olisi, että ratkaistuaan hakemuksen              myysturva-asetuksen 3 §:ää niin, ettei se
10171:  myönteisesti Kela pyytäisi päivärahansaajaa il-            edellytä työttömyyspäivärahan maksa-
10172:  moittamaan rahalaitoksen, jonne päiväraha                  mista pankkitilille, vaan että muunkin-
10173:  voidaan maksaa. Hakijan oikeus saada asiassaan             lainen maksutapa sallitaan?
10174: 
10175:       Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1994
10176:                                            Pekka Haavisto
10177: 
10178: 
10179: 
10180: 
10181:  240017
10182: 2                                        1994 vp -   KK 796
10183: 
10184: 
10185: 
10186: 
10187:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10188: 
10189:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teen vähintään kerran kuukaudessa. Laissa ei ole
10190: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        säännöksiä siitä, kuinka päivärahan maksamisen
10191: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      käytännössä tulisi tapahtua. Työttömyysturva-
10192: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka           lain 47 §:n mukaan tarkemmat säännökset lain
10193: Haaviston näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       toimeenpanosta annetaan asetuksella.
10194: n:o 796:                                                Työttömyyspäivärahojen maksatus on lain
10195:                                                      toimeenpanoon liittyvä kysymys. Näin ollen ja
10196:           Aikooko Hallitus muuttaa työttö-           koska asetuksella tarkemmin voidaan säätää sii-
10197:        myysturva-asetuksen 3 §:ää niin, ettei se     tä, millainen on päivärahan maksatustapa, ei ra-
10198:        edellytä työttömyyspäivärahan maksa-          halaitoksen tilille maksamisen voida katsoa koh-
10199:        mista pankkitilille, vaan että muunkin-       televan kansalaisia yhdenvertaisuusperiaatteen
10200:        lainen maksutapa sallitaan?                   kannalta eri tavoin.
10201:                                                          Myös esimerkiksi tilanteessa, jossa työtön
10202:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         henkilö saa työpaikan, on hänellä pääsääntöises-
10203: vasti seuraavaa:                                     ti oltava tili rahalaitoksessa saadakseen työnan-
10204:                                                      tajan rahana maksaman vastikkeen työstä käyt-
10205:    Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta an-         töönsä.
10206: netun asetuksen muuttamisesta annetun asetuk-           Työttömyyspäivärahan maksamisen toimeen-
10207: sen (790/94) 3 §:n 1 momentin mukaan, joka tuli      panossa tulee yleisesti ottaa huomioon muun
10208: voimaan 1 päivänä lokakuuta 1994, peruspäivä-        muassa se yhteiskunnallinen kehitys, joka yleis-
10209: raha maksetaan päivärahansaajan määräämäl-           ten intressien kannalta on perusteltua ja joka
10210: le tilille Suomessa toimivaan rahalaitokseen.        ei ole ristiriidassa yhdenvertaisuusperiaatteen
10211: Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta anne-          kanssa.
10212: tun asetuksen (7 42/84) 1 §:n mukaan työttömyys-         Asetuksen muutos liittyi myös kansalaisten
10213: turvalaissa (602/84) tarkoitetun työttömyyspäi-      palveluun siten, että nykyisen kaltaisessa työlli-
10214: värahan maksamista varten työttömän on esitet-       syystilanteessa mahdollisuus taata työttömyys-
10215: tävä sosiaalivakuutustoimikunnalle tai työttö-       päivärahana maksettavan etuuden perillemeno
10216: myyskassalle selvitys päivärahan suuruuteen vai-     määräajassa on käytännössä parhaiten turvatta-
10217: kuttavista tuloista ja annettava päivärahan mak-     vissa huolehtimalla siitä, että työttömyyspäivä-
10218: samista varten muut tarpeelliset tiedot.             rahojen maksamista varten on olemassa yhden-
10219:    Työttömyyspäivärahan peruspäivärahan saa-         mukainen käytäntö. Muunlainen maksatustapa
10220: misen edellytysten täyttyessä henkilölle annetaan    kuin asetuksessa todettu aiheuttaa myös ylimää-
10221: myöntöpäätös. Mikäli hänellä tällöin ei ole tiliä    räisiä kustannuksia, jotka eivät ole perusteltuja
10222: rahalaitoksessa tai hän ei ole ilmoittanut tiliyh-   työttömyyspäivärahan maksamisen osalta.
10223: teystietojaan etuutta hakiessaan, maksaja pyytää         Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
10224: häntä ilmoittamaan sen rahalaitoksen tilin nu-       työttömyyspäivärahan peruspäivärahaa saavat
10225: meron,johon myönnetty etuus maksetaanjajos-          henkilöt ovat yhdenvertaisessa asemassa toisiin-
10226: ta se on nostettavissa. Päivärahahakemusta ei        sa nähden peruspäivärahan maksutavan osalta,
10227: sen sijaan voida jättää käsittelemättä ja päätöstä   kun työttömyysturvalain täytäntöönpanosta an-
10228: tekemättä puuttuvien tiliyhteystietojen vuoksi.      netun asetuksen 3 §:ää muutettiin 1 päivästä lo-
10229: Päivärahan maksajan tehtävänä on opastaa             kakuuta 1994lukien. Tarkoituksena ei ole muut-
10230: työttömyyspäivärahaa hakevaa henkilöä siten,         taa työttömyysturvalain täytäntöönpanosta an-
10231: että hänelle muun muassa annetaan tarpeelliset       netun asetuksen 3 §:ää siten, että päivärahojen
10232: tiedot siitä, kuinka päivärahan maksatus käytän-     maksatuksessa siirryttäisiin muunkinlaiseen
10233: nössä tapahtuu.                                      maksatustapaan kuin mitä työttömyysturvalain
10234:    Työttömyysturvalain 44 §:n 1 momentin mu-         täytäntöönpanosta annetussa asetuksessa on to-
10235: kaan työttömyyspäivärahat maksetaan jälkikä-         dettu.
10236: 
10237:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1994
10238: 
10239:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
10240:                                           1994 vp -   KK 796                                            3
10241: 
10242: 
10243: 
10244: 
10245:                                         Tili Riksdagens Talman
10246: 
10247:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Enligt 44 § 1 mom. lagen om utkomstskydd
10248: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        för arbetslösa utbetalas arbetslöshetsdagpen-
10249: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ningarna minst en gång i månaden i efterskott. I
10250: man Pekka Haavisto undertecknade spörsmål nr          lagen finns inte några staganden om hur utbetal-
10251: 796:                                                  ningen skall ordnas i praktiken. Enligt 47 § lagen
10252:                                                       om utkomstskydd för arbetslösa utfårdas när-
10253:            Ämnar Regeringen ändra 3 § förord-         mare stadganden om verkställigheten av lagen
10254:        ningen om utkomstskydd för arbets1ösa          genom förordning.
10255:        så att arbets1öshetsdagpenningen inte be-         Utbetalningen av arbetslöshetsdagpenningar-
10256:        höver utbeta1as på ett bankkonto, utan         na hänför sig till verkställigheten av lagen. Av
10257:        att även andra betalningssätt kan komma        den orsaken och då närmare stadganden om be-
10258:        i fråga?                                       talningssättet kan utfårdas genom förordning,
10259:                                                       kan det inte anses att medborgarna med tanke på
10260:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         likställighetsprincipen behandlas olika genom
10261: anföra följande:                                      att dagpenningen betalas på ett konto i en pen-
10262:                                                       ninginrättning.
10263:    Enligt 3 § 1 mom. förordningen om ändring av          Detsamma gäller exempelvis en arbetslös som
10264: förordningen om verkställigheten av lagen om          får arbete. Han skall i regel ha ett konto i en
10265: utkomstskydd för arbetslösa (790/94), som träd-       penninginrättning för att få tillgång till de pengar
10266: de i kraft den 1 oktober 1994, utbetalas grund-       som arbetsgivaren betalar i vederlag för hans
10267: dagpenningen på ett konto i en i Finland verksam      arbete.
10268: penninginrättning som mottagaren av dagpen-              Vid verkställigheten av utbetalningen av ar-
10269: ning har uppgivit. Enligt 1 § förordningen om         betslöshetsdagpenning skall generellt beaktas
10270: verkställigheten av lagen om utkomstskydd för         bl.a. den samhällsutveckling som med avseende
10271: arbetslösa (742/84) skall den arbetslösa, för att     på allmänna intressen är motiverad och som inte
10272: den arbetslöshetsdagpenning som avses i lagen         striger mot likställighetsprincipen.
10273: om utkomstskydd för arbetslösa (602/84) skall            Andringen av förordningen hade även sam-
10274: kunna utbetalas, får socialförsäkringskommis-         band med servicen för medborgarna så att i det
10275: sionen eller arbetslöshetskassan presentera en ut-    rådande sysselsättningsläget är en enhetlig praxis
10276: redning om de inkomster som påverkar dagpen-          vid utbetalningen i praktiken det bästa sättet att
10277: ningens belopp samt lämna övriga uppgifter som        säkerställa att en förmån som utbetalas i form av
10278: är nödvändiga för utbetalningen av dagpenning.        arbetslöshetsdagpenning når mottagaren inom
10279:     Då fårutsättningarna för erhållande av arbets-    utsatt tid. Ett annat betalningssätt än det som
10280: löshetsdagpenningens grunddagpenning upp-             stadgas i förordningen innebär dessutom mer-
10281: fylls sänds beslutet om beviljande till mottagaren.   kostnader som inte är motiverade i fråga om
10282: Om han inte har något konto i en penninginrätt-       utbetalningen av arbetslöshetsdagpenningar.
10283: ning eller inte har lämnat några kontoförbindel-         Med hänvisning till det ovanstående kan det
10284:  seuppgifter i sin ansökan, uppmanar betalaren        konstateras att de som får arbetslöshetsdagpen-
10285: honom att meddela kontonumret i den penning-          ningens grunddagpenning är jämställda i fråga
10286:  inrättning tili viiken den beviljade förmånen kan    om betalningssättet då 3 § förordningen om änd-
10287:  betalas och där den kan lyftas. En ansökan om        ring av förordningen om verkställigheten av la-
10288:  dagpenning måste behandlas och beslut fattas         gen om utkomstskydd för arbetslösa ändrades
10289:  också trots bristande kontoförbindelseuppgifter.     den 1 oktober 1994. Avsikten är inte att ändra 3 §
10290:  Betalaren skall handleda den som ansöker om          förordningen om verkställigheten av lagen om
10291:  arbetslöshetsdagpenning bl.a. genom att ge nöd-      utkomstskydd för arbetslösa genom att införa
10292:  vändig information om hur utbetalningen sker i       något annat betalningssätt än det som stadgas i
10293:  praktiken.                                           den nämnda förordningen.
10294: 
10295:      Helsingforsden 29 december 1994
10296: 
10297:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
10298:                                                  1994vp
10299: 
10300: Kirjallinen kysymys 797
10301: 
10302: 
10303: 
10304: 
10305:                                     Vistbacka ym.: Vanhan Vaasan sairaalan toiminnan turvaamisesta
10306: 
10307: 
10308:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10309: 
10310:     Vanhan Vaasan sairaala on valtion mielisai-        ruotsinkielisten mielentilatutkittavien ja hoito-
10311: raala, jossa tehdään mielentilatutkimuksia ja          potilaiden oikeusturva. Sekä YK:n valmistele-
10312: hoidetaan vaarallisia sekä vaikeahoitoisia mieli-      massa mielisairaalapotilaiden oikeusturvaa kos-
10313: sairaita, joista noin 70 % on ns. kriminaalipoti-      kevassa asiakirjassa että EY:n antamassa lausu-
10314: laita. Viime vuosina on sairaalan vaikeahoitois-       massa samasta asiasta päätavoite oli ihmisoi-
10315: ten potilaiden määrä kasvanut noin kolmeen-            keuksien turvaaminen. Erityisen alttiina margi-
10316: kymmeneen prosenttiin. Keskusmielisairaalat            naaliryhmänä nähtiin hoitoon määrätyt syytetyt.
10317: lähettävät Vanhan Vaasan sairaalaan hoitoon                Monet käytännön osoittamat seikat puoltavat
10318: potilaita, joiden hoitaminen ei ole niissä onnistu-    myös Vanhan Vaasan sairaalan säilyttämistä.
10319: nut tai jotka ovat uhanneet kyseisen sairaalan         Tutkittavaksi ja hoidettavaksi on kuluvana
10320: turvallisuutta tai työilmapiiriä. Sairaalan potilai-   vuonna tullut useita rikoksiin syyllistyneitä, jot-
10321: den keski-ikä on 39 vuotta ja hoitopäivämaksu          ka ovat jo pitkään sairastaneet saamatta apua
10322: 800 markkaa.                                           avohoidosta mm. heikon hoitomotivaation ta-
10323:     Vanhan Vaasan sairaala on nettobudjetoitu,         kia. Tällaisia potilaita on ollut jopa heitteillä
10324: ja vuoden 1995 alusta myös rakennusten kustan-         Helsingin kaduilla siihen saakka, kun he ovat
10325: nukset sisältyvät hoitopäivän hintaan, jonka po-       syyllistyneet rikoksiin. Vankiloissamme on tällä
10326: tilaita lähettävät kunnat maksavat. Sairaalan ra-      hetkellä noin 40 mielisairasta vankia, joilta puut-
10327: kennuksiin on aivan viime vuosina investoitu 54        tuu hoitopaikka (K. J. Lång). Maailmalla mieli-
10328: miljoonaa markkaa, jolla on saatu uudisraken-          sairaaloiden alasajo on johtanut siihen, että yhä
10329: nus (1991) ja vanhojen tilojen saneeraus (1994).       useampi mielisairas syyllistyy rikoksiin (Nordisk
10330:  Nämä investoinnit on tarkoitettu hyödyntämään         Journal of Psychiatry 48/5, 1994). Avohoidon
10331:  vaarallisten ja vaikeahoitoisten potilaiden hoi-      riittämättömyys on myös todettu yleiseurooppa-
10332:  toa.                                                  laisena ilmiönä (Stakes lehdistötiedote 73/
10333:     Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut        23.11.1994).
10334:  kaksi selvitysmiestä tutkimaan valtion mielisai-          Ministeriön suunnitelma siirtää Vanhan Vaa-
10335:  raaloiden tehtävien siirtoa osaksi kunnallista jär-   san sairaala osaksi kunnallista järjestelmää on
10336: jestelmää. Samalla menetelmällä on aiemminkin          kyseenalainen siinäkin tapauksessa, että sairaa-
10337:  hoidettu valtion eri laitoksista luopuminen. Vuo-     lan toimintaa jatkettaisiin uusien ylläpitäjien toi-
10338:  sina 1983-1992 on istunut neljä erillistä työryh-     mesta. On aiheellista kysyä, olisiko sairaanhoito-
10339:  mää, jotka kaikki ovat todenneet sairaaloiden         piireillä intressiä hoidattaa potilaitaan toisen pii-
10340:  valtionalaisuuden tarpeelliseksi. Suomessa on li-     rin samantasoisessa laitoksessa. Samoin on epä-
10341:  säksi tarpeellista olla kaksi Vanhan Vaasan sai-      selvää, voidaanko ja tuleeko vankeinhoitoa lä-
10342:  raalan tyyppistä laitosta, koska toiminta on vai-     hellä olevaa oikeuspsykiatriaa siirtää kokonaan
10343:  keaa ottaen huomioon ihmisoikeuskysymykset            kunnille. Näihin kysymyksiin on vaikea vastata,
10344:  ja pakkohoidon. Oikeuspsykiatria ja vaarallisten      ja on epäiltävissä, ettei niitä seikkoja oteta edes
10345:  sekä vaikeiden potilaiden hoito vaatii erityis-       huomioon kun selvitysmiehet laativat arvioitaan
10346:  osaamistaja tietoa, jota voi saada vain hoitamal-     valtion mielisairaaloiden tehtävien siirtämisestä
10347:  la useampia vastaavanlaisia potilaita samassa         osaksi kunnallista järjestelmää. Valtion mielisai-
10348:  paikassa. Kyseinen laitos ei saa kuitenkaan olla      raaloille annetun virkojen täyttökiellon jatkami-
10349:  liian suuri (K. J. Lång: maksim. 150 henkeä),         nen on varoittava oire tulevasta.
10350:  joten yksi sairaala ei voi vastata koko Suomen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10351:  tarpeesta. Lisäksi tulee ottaa huomioon myös          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10352: 
10353:  240017
10354: 2                                        1994 vp -   KK 797
10355: 
10356: 
10357: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen              potilaat vai suunnitteleeko se sairaalan
10358: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:               siirtämistä osaksi kunnallista järjestel-
10359:                                                           mää,ja
10360:         Aikooko Hallitus turvata Vanhan                      kuinka Hallitus aikoo viimeksi maini-
10361:       Vaasan sairaalan tulevaisuuden valtion              tussa tapauksessa turvata kyseessä ole-
10362:       mielisairaalana erikoisalanaan oikeus-              van sairaalan erityisosaamisen säilymisen
10363:       psykiatria ja vaaralliset ja vaikeahoitoiset        myös tulevaisuudessa?
10364: 
10365:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1994
10366: 
10367:         Raimo Vistbacka                 Kari Urpilainen             Mats Nyby
10368:         Jarmo Wahlström                 Bjarne Kallis               Rose-Marie Björkenheim
10369:                  Kirsti Ala-Harja                             HåkanMalm
10370:                                           1994 vp -   KK 797                                           3
10371: 
10372: 
10373: 
10374: 
10375:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10376: 
10377:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ovat ajanmukaiset ja siellä hoidettavien potilas-
10378: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ryhmien tarpeita vastaavat.
10379: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Molempien sairaaloiden virkarakenne vastaa
10380: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vist-            sairaanhoitopiirien psykiatristen sairaaloiden
10381: backan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         henkilöstöä alittaen kuitenkin merkittävästi eri-
10382: sen n:o 797:                                          tyistason hoidosta muutoin vastaavien yliopisto-
10383:                                                       sairaaloiden psykiatristen yksiköiden henkilös-
10384:           Aikooko Hallitus turvata Vanhan             tön tason.
10385:        Vaasan sairaalan tulevaisuuden valtion            Valtion mielisairaaloiden noin 115 miljoonan
10386:        mielisairaalana erikoisalanaan oikeus-         markan vuosittaisista käyttömenoista sairaan-
10387:        psykiatriaja vaaralliset ja vaikeahoitoiset    hoitopiirit maksavat noin 90 prosenttia. Vanhan
10388:        potilaat vai suunnitteleeko se sairaalan       Vaasan sairaalan potilaista noin 5% on Vaasan
10389:        siirtämistä osaksi kunnallista järjestel-      sairaanhoitopiirin alueelta ja Niuvanniemen sai-
10390:        mää,ja                                         raalan potilaista runsas 10 % on Pohjois-Savon
10391:           kuinka Hallitus aikoo viimeksi maini-       sairaanhoitopiirin alueelta.
10392:        tussa tapauksessa turvata kyseessä ole-           Valtion mielisairaaloiden asemaa on selvitetty
10393:        van sairaalan erityisosaamisen säilymisen      useissa työryhmissä. Niiden terveyspoliittisesti
10394:        myös tulevaisuudessa?                          keskeisenä kehittämisvaihtoehtona on esitetty
10395:                                                       valtion mielisairaaloiden tehtävien liittämistä
10396:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          osaksi kunnallista erikoissairaanhoitoa toimin-
10397: vasti seuraavaa:                                      nallisista lähtökohdista käyttökelpoisimpana ja
10398:                                                       selkeimpänä vaihtoehtona. Se olisi myös saman-
10399:    Valtion mielisairaaloissa hoidetaan erityisen      suuntainen sen kehityksen kanssa, että kunnat
10400: vaarallisia tai erityisen vaikeahoitoisia potilaita   vastaavat koko terveydenhuollosta, siis myös eri-
10401: sekä rikoslain perusteella rangaistukseen tuomit-     tyistason psykiatrisesta sairaanhoidosta. Se tur-
10402: semattajätettyjä, täyttä ymmärrystä vailla olevia     vaisi nykyistä paremmin avohoitoon siirtymisen
10403: mielisairaita henkilöitä sekä niitä, joita sairaan-   niiden potilaiden osalta, jotka eivät enää välttä-
10404: hoitopiirit eri syistä lähettävät sinne hoidetta-     mättä tarvitse suljettua laitoshoitoa. Laitoshoito
10405: vaksi. Ne siis toteuttavat erikoissairaanhoitolain    voisi mitoittua tarvetta vastaavalle tasolle, ja
10406: periaatteiden mukaisesti sairaanhoitopiirille         myös henkilökunnan jaksaminen olisi mahdol-
10407: kuuluvia erityistason tehtäviä. Valtion mielisai-     lista turvata tarkoituksenmukaisen työkierron
10408: raalassa hoidettavista potilaista suuri osa on niin   avulla näissä yksiköissä, jotka potilasmateriaalil-
10409: sanottuja kriminaalipotilaita,jotka uuden henki-      taan ovat erityisen vaikeita.
10410: rikoksen tai muun väkivaltaisuuden uhan takia             Edellä olevanjohdosta olen asettanut selvitys-
10411: tarvitsevat pitkäaikaista ja suljettua hoitoa. Li-    miehet etsimään ratkaisuvaihtoehdot valtion
10412: säksi niissä suoritetaan mielentilatutkimuksia ja     mielisairaaloiden tehtävien siirtämiseksi kunnal-
10413: hoidetaan tahdosta riippumatta mielisairaita,         liseen terveydenhuoltojärjestelmään. Selvityksen
10414: jotka rikoslain perusteella on jätetty rikokses-      nimenomaisena tarkoituksena on sen erityis-
10415: taan rangaistukseen tuomitsematta.                    osaamisen turvaaminen, mitä valtion mielisai-
10416:    Valtion mielisairaaloita ovat Vanhan Vaasan        raaloiden erityistason tehtävien menestykselli-
10417: sairaala ja Niuvanniemen sairaala, joka toimii        nen hoitaminen edellyttää. Aloitettu selvitystyö
10418: Kuopion yliopiston opetussairaalana kouluttaen        kestää tammikuun loppuun 1995. On ennenai-
10419: oikeuspsykiatrian erikoislääkäreitä.                  kaista sitä ennen lähteä arvioimaan ratkaisuvaih-
10420:    Tilailtaan molemmat valtion mielisairaalat         toehtoja.
10421:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1995
10422: 
10423:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
10424: 4                                         1994 vp -     KK 797
10425: 
10426: 
10427: 
10428: 
10429:                                         Tili Riksdagens Talman
10430: 
10431:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Tjänstestrukturen vid båda sjukhusen mot-
10432: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          svarar den personalsituation som råder vid sjuk-
10433: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        vårdsdistriktens psykiatriska sjukhus men nivån
10434: man Vistbacka m.fl. undertecknade spörsmål nr           på personalen vid universitetssjukhusens psykia-
10435: 797:                                                    triska enheter, som i övrigt svarar för den högspe-
10436:                                                         cialiserade vården, underskrids dock väsentligt.
10437:           Ämnar Regeringen trygga framtiden                 Av de årliga driftsutgifterna för statens sinnes-
10438:        för Gamla Vasa sjukhus som statens sin-          sjukhus om ca 115 milj. mk betalar sjukvårdsdi-
10439:        nessjukhus med rättspsykiatri och farliga        strikten ca 90 %. Av patienterna vid Gamla Vasa
10440:        och svårskötta patienter som specialom-          sjukhus kommer ca 5 % från Vasa sjukvårdsdi-
10441:        råde eller planerar Regeringen att integre-      strikt och av patienterna vid Niuvanniemi sjuk-
10442:        ra sjukhuset med det kommunala syste-            huskommerdrygt 10 %frånNorraSavolaxsjuk-
10443:        met, och                                         vårdsdistrikt.
10444:           hur ämnar Regeringen i det senare fal-            Situationen för statens sinnessjukhus har ut-
10445:        let trygga att Specialkunnandet vid sjuk-        retts i flera arbetsgrupper. Som ett hälsovårdspo-
10446:        huset bibehålls även i framtiden?                litiskt centralt utvecklingsalternativ har föresla-
10447:                                                         gits att uppgifterna vid statens sinnessjukhus fo-
10448:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           gas till den kommunala specialiserade sjukvår-
10449: anföra följande:                                        den. Detta är det ändamålsenligaste och klaraste
10450:                                                         alternativet med tanke på de funktionella ut-
10451:     Vid statens sinnessjukhus vårdas patienter          gångspunkterna. Alternativet överensstämmer
10452: som är särskilt farliga eller svåra att sköta, men-     även med utvecklingen som går mot att kommu-
10453: talsjuka som saknar förståndets fulla bruk och          nerna skall ansvara för hela sjukvården, alltså
10454: som med stöd av strafflagen inte dömts tili straff      även för den högspecialiserade psykiatriska sjuk-
10455: samt sådana som sjukvårdsdistrikten av olika            vården. Det tryggar på ett bättre sätt än det
10456: orsaker sänder tili sjukhusen för vård. De utför        nuvarande systemet övergången till öppen vård
10457: alltså, enligt principerna i lagen om specialiserad     för sådana patienter som inte längre är i behov av
10458: sjukvård, sådana högspecialiserade uppgifter            sluten anstaltsvård. Anstaltsvården kunde di-
10459: som ankommer på sjukvårdsdistrikten. En stor            mensioneras så att den motsvarar behovet. Ge-
10460: del av de patienter som vårdas vid statens sinnes-      nom en ändamålsenlig arbetscirkulation i de en-
10461: sjukhus är s.k. kriminalpatienter som på grund          heter som har speciellt svåra patienter kunde man
10462: av risken för förnyade brott mot Iiv eller andra        också se tili att personalen orkar med sitt arbete.
10463: våldshandlingar är i behov av långvarig och slu-            Med anledning av det ovan anförda har jag
10464: ten vård. Vid sjukhusen utförs dessutom sinnes-         tillsatt utredningsmän som skall söka alternativa
10465: undersökningar och vårdas sådana mentalsjuka,           sätt att överföra uppgifterna vid statens sinnes-
10466: oberoende av deras vilja, som med stöd av straff-       sjukhus till det kommunala sjukvårdssystemet.
10467: lagen inte har dömts tili straff för sitt brott.        Den uttryckliga avsikten med utredningen är att
10468:     Statliga sinnessjukhus är Gamla Vasa sjukhus        trygga den specialkunskap som en framgångsrik
10469: och Niuvanniemi sjukhus. Niuvanniemi sjukhus            skötsel av de högspecialiserade uppgifterna vid
10470: fungerar som undervisningssjukhus i anslutning          statens sinnessjukhus förutsätter. Det påbörjade
10471: tili Kuopio universitet och vid det utbildas            utredningsarbetet pågår fram till utgängen av
10472: specialister i rättspsykiatri.                          januari 1995. Innan utredningsarbetet är slutfört
10473:     Båda de statliga sinnessjukhusen har utrym-         är det för tidigt att utvärdera olika alternativ till
10474: men som är moderna och som motsvarar beho-              lösningar.
10475: ven hos de patienter som vårdas vid dem.
10476: 
10477:      Helsingforsden 3 januari 1995
10478: 
10479:                                                      Social- och hälsovärdsminister Jorma Huuhtanen
10480:                                                  1994 vp
10481: 
10482: Kirjallinen kysymys 798
10483: 
10484: 
10485: 
10486: 
10487:                                    U. Anttila ym.: Ympäristöpoliittisen tutkimusyksikön perusta-
10488:                                        misesta
10489: 
10490: 
10491:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10492: 
10493:     Globaalit ja paikalliset ympäristöongelmat        nen ja monitieteinen ympäristötutkimus sekä
10494: ovat aikamme suuri haaste. Niiden selvittäminen       ympäristöpolitiikan tutkimus pitäisi Suomessa
10495: edellyttää tietoista ympäristöpolitiikkaa, jonka      järjestää. Lupaavalta vaikuttaa erillisen ympäris-
10496: pohjaksi tarvitaan monipuolista tutkimusta.           töpoliittisen tutkimusyksikön perustaminen. Se
10497: Ympäristökysymyksiä on perinteisesti käsitelty        tarjoaisi kunnolliset toimintamahdollisuudet
10498: luonnontieteellisinä pulmina. Viime vuosina to-       monitieteiselle ja yhteiskuntatieteelliselle ympä-
10499: sin laajempaa julkisuutta on saanut ympäristö-        ristötutkimukselle, ja se voisi pitää yllä yhteyksiä
10500: taloustiede, josta on etsitty apua ympäristö-         uuteen ympäristöhallintoon. Yksikölle pitäisi
10501: ongelmien säätelyyn.                                  myös taata riittävät voimavarat kansainvälisen
10502:     Ympäristökysymyksiä tutkitaan monilla             tutkimusyhteistyön kehittämiseksi.
10503: muillakin tieteenaloilla kuin luonnontieteissä ja        Ympäristöpoliittisen tutkimusyksikön itse-
10504: taloustieteessä. Monilla yhteiskunta- ja käyttäy-     näisyys takaisi tutkimuksen pitkäjänteisyyden ja
10505: tymistieteiden aloilla tehdään tutkimusta, joka       riippumattomuuden pelkästään hallinnon tutki-
10506: liittyy läheisesti ympäristökysymyksiin. Ympä-        mustarpeesta. Yksikkö voisi sijaita joko jonkin
10507: ristökysymysten käsittely edellyttää myös moni-       yliopiston tai Suomen ympäristökeskuksen yh-
10508: tieteistä tutkimusta. Eri tieteenalojen tuloksia ja   teydessä.
10509: näkökulmia yhdistämällä voidaan löytää uuden-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10510: laisia ongelmanratkaisumalleja.                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10511:     Suomen ympäristöhallintoa uudistetaan ensi        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10512: vuonna. Vesi- ja ympäristöhallituksesta tulee         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10513: Suomen ympäristökeskus. Vesi- ja ympäristöpii-
10514: rit yhdistyvät lääninhallitusten ympäristöosas-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ym-
10515: toihin muodostaen läänien ympäristökeskuksia.                päristöpoliittisen tutkimusyksikön pe-
10516: Ympäristökeskukset tekevät paikallista ja valta-             rustamiseksi sekä monitieteisen ympäris-
10517: kunnallista ympäristötutkimusta.                             tötutkimuksen voimavarojen takaami-
10518:     Ympäristöhallinnon uudistuksen yhteydessä                seksi?
10519:  on järkevää miettiä, miten yhteiskuntatieteelli-
10520: 
10521:       Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1994
10522: 
10523:           Ulla Anttila                       Pekka Räty                 Pekka Haavisto
10524:           Heidi Hautala                      Satu Hassi                 Paavo Nikula
10525:                      Eero Paloheimo                            Erkki Pulliainen
10526: 
10527: 
10528: 
10529: 
10530:  240017
10531: 2                                        1994 vp -   KK 798
10532: 
10533: 
10534: 
10535: 
10536:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10537: 
10538:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Pystyäkseen riittävän laaja-alaiseen, tieteen-
10539: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        alojen rajat ylittävään tutkimus- ja kehittämis-
10540: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      toimintaan on Suomen ympäristökeskuksen et-
10541: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja U. Antti-       sittävä yhteistyökumppaneita myös muista tutki-
10542: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         muslaitoksista ja korkeakouluista niin maamme
10543: n:o 798:                                             rajojen sisä- kuin ulkopuoleltakin.
10544:                                                         Edellä selostetun Suomen ympäristökeskuk-
10545:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ym-        sen tehtäviin kuuluu myös ympäristöpoliittinen
10546:        päristöpoliittisen tutkimusyksikön pe-        tutkimus- ja kehittämistoiminta, ensisijaisesti
10547:        rustamiseksi sekä monitieteisen ympäris-      ympäristöhallinnon omia tiedontarpeita varten,
10548:        tötutkimuksen voimavarojen takaami-           mutta myös laajemmin koko yhteiskuntaa palve-
10549:        seksi?                                        leva.
10550:                                                          Suomen ympäristökeskuksen organisaatiosta
10551:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ei vielä ole tehty yksityiskohtaista päätöstä. Sin-
10552: vasti seuraavaa:                                     ne ei kuitenkaan tässä vaiheessa perusteta erityis-
10553:                                                      tä ympäristöpoliittista tutkimusyksikköä. Suo-
10554:    Ympäristöpolitiikan merkitys on viime vuosi-      men ympäristökeskuksessa tehtävä ympäristö-
10555: na entisestään kasvanut. Se näkyy myös vuoden        poliittinen tutkimus- ja kehittämistoiminta tul-
10556: 1994 alusta uudelleen organisoidussa ympäristö-      laan sen sijaan hoitamaan keskuksen eri tulos-
10557: ministeriössä, johon perustettiin erityinen ympä-    alueiden välisenä projektiyhteistyönä, johon tar-
10558: ristöpolitiikan osasto.                              vittaessa kutsutaan myös ulkopuolisia tutkijoita
10559:    Ympäristöpoliittisen tutkimustiedon tarve on      ja tutkimuslaitoksia.
10560: ollut ilmeinen esimerkiksi valmisteltaessa kan-          Ympäristöministeriö ei kuitenkaan tule tyy-
10561: sainvälisiä ympäristösopimuksia ja selvitettäessä    dyttämään kaikkea ympäristöpoliittisen tutki-
10562: ympäristönsuojelun taloudellisia ja tiedollisia      mustiedon tarvettaan Suomen ympäristökes-
10563: ohjauskeinoja sekä kansalaisten ympäristöasen-       kuksessa tehtävien projektien avulla.
10564: teita.                                                   Ministeriö tulee jatkossakin harkintansa mu-
10565:    Maaliskuun alussa perustettavasta Suomen          kaan ja käytettävissä olevien sitomattomien ke-
10566: ympäristökeskuksesta tulee ympäristöalan tutki-      hittämis- ja suunnittelumäärärahojensa ("tutki-
10567: mus- ja kehittämiskeskus eli asiantuntijaorgani-     musmäärärahojensa", mom. 35.0 1.22) puitteissa
10568: saatio, jossa tehdään perinteisen soveltavan         ostamaan ympäristöpolitiikan tutkimuspalvelu-
10569: luonnontieteellisen tutkimus- ja kehittämistoi-      ja myös hallinnonalansa ulkopuolisilta tutki-
10570: minnan lisäksi myös soveltavaa teknistä, talou-      muslaitoksilta, korkeakouluilta ja konsulteilta.
10571: dellista ja yhteiskunnallista tutkimusta.                Ympäristöministeriö on valmis yhdessä ope-
10572:    Pyrkimyksenä on, että Suomen ympäristökes-        tusministeriön, Suomen Akatemian ja muiden
10573: kuksen tutkimus- ja kehittämistoiminta on mah-       asiasta kiinnostuneiden tahojen kanssa selvittä-
10574: dollisimman monitieteistä eli siinä on tekninen ja   mään sitä, miten ympäristöpoliittista tutkimusta
10575: luonnontieteellinen näkemys mahdollisuuksien         nykyisestä kehitetään ja miten yhteiskunnallista
10576: mukaan yhdennetty taloudelliseen ja yhteiskun-       ja monitieteellistä ympäristöntutkimusta vahvis-
10577: nalliseen näkemykseen.                               tetaan.
10578: 
10579:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1995
10580: 
10581:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
10582:                                            1994 vp -   KK 798                                          3
10583: 
10584: 
10585: 
10586: 
10587:                                          Tili Riksdagens Talman
10588: 
10589:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen             För att Finlands miljöcentral skall kunna be-
10590: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-       driva sitt forsknings- och utvecklingsarbete på
10591: de medlem av statsrådet översänt följande av           tillräckligt bred bas och över gränserna mellan
10592: riksdagsman U. Anttila m.fl. undertecknade             olika vetenskaper, måste den ta fram samarbets-
10593: spörsmål nr 798:                                       partner också vid andra forskningsinrättningar
10594:                                                        och högskolor såväl inom landets gränser som
10595:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          utanför Finland.
10596:        att inrätta en miljöpolitisk forskningscen-         Tili Finlands miljöcentrals ovan beskrivna
10597:        tral och för att garantera resurser för tvär-   uppgifter hör också miljöpolitiskt forsknings-
10598:        vetenskaplig miljöforskning?                    och utvecklingsarbete, speciellt sådant som tjä-
10599:                                                        nar miljöförvaltningens egna kunskapsbehov,
10600:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        men även samhället över lag.
10601: anföra följande:                                           Något detaljerat beslut om organisationen av
10602:                                                        Finlands miljöcentral har ännu inte fattats. Nå-
10603:     Miljöpolitiken har under de senaste åren kon-      gon separat miljöpolitisk forskningsenhet torde
10604: tinuerligt ökat i betydelse. Detta kommer också        dock knappast bli inrättad i detta skede. Där-
10605: till synes vid 1994 års omorganisation av miljömi-     emot kommer det miljöpolitiska forsknings- och
10606: nisteriet, då en särskild miljöpolitisk avdelning      utvecklingsarbetet vid Finlands miljöcentral att
10607: inrättades.                                            handläggas som projektarbete mellan olika re-
10608:     Behovet av miljöpolitisk forskningsbaserad         sultatområden, och vid behov anlitas också
10609: kunskap har varit uppenbart t.ex. vid beredning-       utomstående forskare och forskningsinrätt-
10610: en av internationella miljökonventioner, vid ut-       ningar.
10611: redning av ekonomiska och kunskapsmässiga                  Miljöministeriet kommer dock inte att tillgo-
10612: styrmedel inom miljövården samt vid undersök-          dose samtliga behov av miljöpolitiska forsk-
10613: ning av medborgarnas miljöattityder.                   ningsdata genom projekt vid Finlands miljöcen-
10614:     Reformeringen av miljöförvaltningen fortsät-       tral.
10615: ter, och i mars inrättas Finlands miljöcentral, en         Också framgent kommer ministeriet på basis
10616: forsknings- och utvecklingscentra1, dvs. en sak-       av prövning och inom ramen för tillbudsstående
10617: kunnigorganisation som utöver traditionell till-       obundna anslag för utveckling och planering
10618: 1ämpad naturvetenskaplig forskning och utveck-         ("forskningsans1agen", mom. 35.01.22) att upp-
10619: lingsarbete också bedriver tillämpad teknisk,          handla miljöpolitiska forskningstjänster även av
10620: ekonomisk och samhällelig forskning.                   forskningsinrättningar, högskolor och konsulter
10621:      Forsknings- och utvecklingsarbetet vid Fin-       utanför miljöministeriets förvaltningsområde.
10622: lands miljöcentral skall vara så mångvetenskap-            Miljöministeriet är redo att i samråd med un-
10623: ligt som möjligt. Detta betyder att den tekniska       dervisningsministeriet, Finlands Akademi och
10624: och naturvetenskapliga infallsvinkeln i dess           övriga intressenter undersöka hur utvecklingen
10625:  forsknings- och utvecklingsarbete såvitt möjligt      av den miljöpolitiska forskningen sker för närva-
10626: integreras med ekonomiska och samhälleliga             rande och på vilket sätt en samhälleligt inriktad
10627:  synvinklar.                                           mångvetenskaplig miljöforskning kan främjas.
10628: 
10629:      Helsingforsden 5 januari 1995
10630: 
10631:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
10632:                                                  1994vp
10633: 
10634: Kirjallinen kysymys 799
10635: 
10636: 
10637: 
10638: 
10639:                                     Kallis ym.: Velkaneuvonnanjärjestämisestä kunnille maksettavista
10640:                                         korvauksista
10641: 
10642: 
10643:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10644: 
10645:    Monen kunnan vaikea taloudellinen tilanne              Käytännön velkajärjestelyssä edellä kuvattu
10646: on estänyt velkaneuvonnan täysitehoisen käyn-          menettelytapa tuomioistuimessa käsiteltävissä
10647: nistämisen yksityishenkilön velkajärjestelystä         asioissa on osoittautunut kankeaksi. Siksi käy-
10648: annetun lain tultua voimaan 8.2.1993. Oikeusmi-        täntö kunnissa vaihtelee. Esimerkiksi eräissä
10649: nisteriö onkin pitänyt tärkeänä neuvonnan no-          kunnissa velkaneuvontapisteet toimittavat suo-
10650: peaa tehostamista, koska sen tuloksena syntyvät        raan velkajärjestelyhakemukset käräjäoikeu-
10651: velkojain ja velallisten väliset sovintoratkaisut      teen, minkä jälkeen he ilmoittavat tästä oikeus-
10652: estävät asioiden ruuhkautumista tuomioistui-           aputoimiston velkalakimiehelle, joka laskuttaa
10653: miin ja oikeusaputoimistoihin.                         oikeusministeriötä annetusta oikeusavusta.
10654:    Oikeusministeriön 25.1.1992 antaman mää-               Tällainen menettely tuntuisi perustellulta eri-
10655: räyksen mukaan kunnalle suoritetaan yksityis-          tyisesti silloin, kun velkajärjestelyn vireillepanos-
10656: henkilön velkajärjestelyasiassa annetusta oikeus-      sa on kiire. Kaikissa kunnissa ei kuitenkaan ole
10657: avusta korvauksena 800 markkaa, jos asiaa ei ole       selvyyttä siitä, mitä mahdollisuuksia asian hoita-
10658: käsitelty tuomioistuimessa, ja 1 500 markkaa, jos      miseen mahdollisimman joustavin menettelyin
10659: asiaa on käsitelty tuomioistuimessa. Korvatta-         on ilman, että oikeusministeriön määräystä riko-
10660: vaksi katsotaan asia, jossa on selvitetty velallisen   taan.
10661: taloudellinen tilanne ja mahdollisuus sovinnon            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10662: aikaansaamiseen velkojien kanssa. Pelkkää neu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10663: vontaa ei lasketa korvattavaksi yleiseksi oikeus-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10664: apuasiaksi.                                            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10665:    Tuomioistuin määrää korvauksen maksetta-
10666: vaksi kunnalle niissä asioissa, jotka käsitellään                 Onko Hallitus tietoinen velkajärjeste-
10667: tuomioistuimessa. Tuomioistuin ilmoittaa mak-                  lystä maksettavista korvauksista kunnille
10668: supäätöksistä oikeusministeriön Hämeenlinnan                   aiheutuvista käytännön ongelmista, ja
10669: maksupisteeseen samalla tavalla kuin maksutto-                    aikooko Hallitus selkeyttää käytäntöä
10670: rnissa oikeudenkäynneissä. Niissä asioissa, joita              antamalla asiasta tarkempia määräyksiä?
10671: ei käsitellä tuomioistuimessa, kunta laskuttaa
10672: oikeusministeriötä suoraan.
10673: 
10674:      Helsingissä 16 päivänäjoulukuuta 1994
10675: 
10676:           Bjarne Kallis                   Aino Suhola                     Kyösti Virrankoski
10677: 
10678: 
10679: 
10680: 
10681: 240017
10682: 2                                      1994 vp -   KK 799
10683: 
10684: 
10685: 
10686: 
10687:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
10688: 
10689:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nissa harjoitettavaa velkaneuvontaa muun
10690: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      muassa tukemalla suoraan noin 60 velkaneuvo-
10691: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    jan palkkakustannuksia, suorittamalla noin 15
10692: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne        yleisen oikeusavustajan palkkakustannukset
10693: Kalliksen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      sekä maksamalla kunnille tämän kirjallisen kysy-
10694: myksen n:o 799:                                    myksen perusteluissa mainittuja korvauksia. Oi-
10695:                                                    keusministeriö on 19.12.1994 antanut uuden
10696:           Onko Hallitus tietoinen velkajärjeste-   määräyksen koskien yksityishenkilön velkajär-
10697:        lystä maksettavista korvauksista kunnille   jestelylain mukaan kunnille maksettavia kor-
10698:        aiheutuvista käytännön ongelmista, ja       vauksia. Uudella määräyksellä on pyritty kan-
10699:           aikooko Hallitus selkeyttää käytäntöä    nustamaan sovintoratkaisujen syntymistä korot-
10700:        antamalla asiasta tarkempia määräyksiä?     tamalla niistä maksettavia korvauksia.
10701:                                                       Oikeusministeriö ei voi antaa tarkempia mää-
10702:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        räyksiä tai ohjeita siitä, miten asiat tulisi hoitaa
10703: taen seuraavaa:                                    kunnan sisällä. Eri koulutustilaisuuksissa sekä
10704:                                                    myös muissa yhteyksissä on neuvottu mahdolli-
10705:    Yksityishenkilön velkajärjestelylain säätämi-   simman joustavia menettelyjä kunnille. Ministe-
10706: sen yhteydessä oikeusministeriö piti toimivaa      riö on aina pyrkinyt suhtautumaan myönteisesti
10707: velkaneuvontaa lain soveltamisen kannalta hy-      kaikkiin työtä säästäviin esityksiin.
10708: vin tärkeänä. Tästä syystä ministeriö tukee kun-
10709: 
10710:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1994
10711: 
10712:                                                             Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
10713:                                          1994 vp -   KK 799                                             3
10714: 
10715: 
10716: 
10717: 
10718:                                        Tili Riksdagens Talman
10719: 
10720:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     denna orsak stöder ministeriet skuldrådgivnings-
10721: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       verksamheten i kommunerna bl.a. genom att ge
10722: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     direkt stöd för lönekostnaderna för ca 60 skuld-
10723: man Bjarne Kallis m.fl. undertecknade spörsmål       rådgivare, genom att erlägga lönekostnaderna
10724: nr 799:                                              för ca 15 allmänna rättsbiträden samt genom att
10725:                                                      åt kommunerna betala sådana ersättningar som
10726:           Är Regeringen medveten om de prak-         nämns i motiveringen tili detta skriftliga spörs-
10727:        tiska problem som kommunerna förorsa-         mål. Justitieministeriet utfårdade 19.12.1994 en
10728:        kas av de ersättningar som betalas för        ny föreskrift om de ersättningar som enligt lagen
10729:        skuldsaneringar och                           om skuldsanering för privatpersoner betalas åt
10730:           ämnar Regeringen göra praxisen enty-       kommunerna. Genom den nya föreskriften strä-
10731:        digare genom att utfårda närmare be-          var man efter att understöda förlikningslösning-
10732:        stämmelser i ärendet?                         ar genom att höja ersättningarna för dessa.
10733:                                                         Justitieministeriet kan inte utfårda närmare
10734:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        föreskrifter eller anvisningar om hur ärendena
10735: anföra följande:                                     bör skötas inom kommunen. Under olika kurser
10736:                                                      samt även i andra sammanhang har man rådgivit
10737:    I samband med att lagen om skuldsanering för      kommunerna att tillämpa så flexibla förfarings-
10738: privatpersoner stiftades ansåg justitieministeriet   sätt som möjligt. Ministeriet har alltid strävat
10739: att en fungerande skuldrådgivningsverksamhet         efter att förhålla sig positivt tili alla förslag som
10740: var mycket viktig för tillämpningen av lagen. Av     innebär minskad arbetsmängd.
10741: 
10742:      Helsingfors den 28 december 1994
10743: 
10744:                                                                Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
10745:                                                 1994 vp
10746: 
10747: Kirjallinen kysymys 800
10748: 
10749: 
10750: 
10751: 
10752:                                    Metsämäki: Pohjanpitäjänlahden siltojen kautta kulkevan vesi-
10753:                                       liikenteen häiriöttämän kulun turvaamisesta
10754: 
10755: 
10756:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10757: 
10758:     Merenkulkuhallituksen määräyksen Dnro             ovat, esittänyt allekirjoitettavaksi uutta varalla-
10759: 1/610/94 mukaan on Pohjanpitäjänlahden silto-         olosopimusta. Uusi sopimus perustuu TES:n
10760: jen kautta kulkeminen vesiliikenteelle mahdollis-     32 §:n mukaiseen yleisten teiden talvihoitotoi-
10761: ta 1.12.-30.4. maanantaista perjantaihin klo          menpiteiden tavoitettavissaolo-, sääntarkkailu
10762: 8.00-16.00, mikälijääolosuhteet sen sallivat.         ja yöpäivystysjärjestelmän mukaiseen varalla-
10763:     Ammattiliikenteen osalta kulkeminen on            oloon. Uusijärjestelmä poikkeaa aikaisemmasta
10764: mahdollista myös muina kellonaikoina. Tällöin         käytännöstä eikä takaa häiriötöntä liikennettä
10765: tilaus siltojen avaamisesta on tehtävä virka-aika-    Pohjanpitäjänlahden siltojen kautta. Uusi varal-
10766: na ma-pe klo 8.00-16.00. Rajoitus tulee vai-          laolojärjestelmä vähentää myös merkittävästi
10767: keuttamaan siltojen kautta kulkevaa vesiliiken-       sillanhoitajien ansioita, noin 3 000 mk kuukau-
10768: nettä, jota huvivenekauden ulkopuolellakin on         dessa.
10769: huomattavasti.                                           Työnantajan ja työntekijöiden välisissä neu-
10770:     Esimerkiksi Fundia Oy:n Åminneforsin vals-        votteluissa ei saamani tiedon mukaan ole päästy
10771: saamon kuljetukset kulkevat suurelta osin vesi-       yksimielisyyteen. Saman tiedon mukaan on
10772: kuljetuksina. Siltoja käyttää myös yksi ammatti-      työnantajan taholta esitetty myös uhkauksia
10773:  kalastaja, jonka kotisatama on siltojen takana.      muista toimenpiteistä, mikäli työntekijät eivät
10774:  Leutoina talvina, joita meillä on ollut useita pe-   suostu uutta sopimusta allekirjoittamaan.
10775:  räkkäin, viime talvea lukuun ottamatta, myös             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10776:  veneilykausi jatkuu jäiden tuloon asti.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10777:     Sillat ovat olleet vesiliikenteelle avoinna 23    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10778:  vuoden ajan. Liikenteen ovat katkaisseet talvisin    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10779:  vainjääesteet. Siltoja on tähän asti hoidettu kah-
10780:  dessa vuorossa klo 6.00---23.00 välisenä aikana.               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10781:  Iltavuorolainen on vastannut varallaolosta klo              ryhtyä Pohjanpitäjänlahden siltojen
10782:  23.00-6.00, myös pyhäpäivisin.                              kautta kulkevan vesiliikenteen häiriöttä-
10783:     Merenkulkuhallituksen määräyksen johdosta                män kulun turvaamiseksi sekä sillanhoi-
10784:  on Tielaitos, jonka palveluksessa sillanhoitajat            tajien työsuhteen ehtojen takaamiseksi?
10785:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1994
10786: 
10787:                                            Lauri Metsämäki
10788: 
10789: 
10790: 
10791: 
10792: 240017
10793: 2                                          1994 vp -   KK 800
10794: 
10795: 
10796: 
10797: 
10798:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10799: 
10800:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toimenpiteet hoitaa molempien siltojen osalta
10801: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Tielaitos. Merenkulkuhallituksen päätöksen
10802: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mukaan sillat ovat avoinna vesiliikenteelle varsi-
10803: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Met-        naisesti ajanjakson 1.5.-31.10. Tällöin sillan-
10804: sämäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            hoitajajoko valvoo siltatornissa tai on yöaikaan
10805: n:o 800:                                               ja viikonloppuisin varallaolopäivystyksessä.
10806:                                                        Päätöksen mukaan sillat avataan myös mainitun
10807:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         jakson ulkopuolella, mutta edellytyksenä on
10808:        ryhtyä Pohjanpitäjänlahden siltojen             määrätylle kellonajalle, ensi sijassa maanantai-
10809:        kautta kulkevan vesiliikenteen häiriöttä-       perjantai klo 8.00-16.00, tehty ennakkotilaus.
10810:        män kulun turvaamiseksi sekä sillanhoi-            Järjestelyistä on neuvoteltu Åminneforsin
10811:        tajien työsuhteen ehtojen takaamiseksi?         valssaamonjohdon kanssa, eikä niissä ole nähty
10812:                                                        ongelmia. Vastaava käytäntö koskee esimerkiksi
10813:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kemiön saarelle johtavaa Strömman siltaa, jon-
10814: vasti seuraavaa:                                       ka takana on mm. Teijon telakka.
10815:                                                           Talviaikainen laivaliikenne Pohjanpitäjänlah-
10816:     Pohjanpitäjänlahti on 15 km pitkä meren lah-       den siltojen kautta rajoittuu pariin laivaan vii-
10817: ti, jonne pääsyä yli 3,1 metrin korkeilta aluksilta    kossa. Jäiden vahvistuttua liikenne voi lakata
10818: rajoittavat Tammisaaren keskustan tuntumassa           kokonaan. Tielaitoksen käsityksen mukaan sil-
10819: sijaitsevat rautatien ja kantatien 53 avattavat sil-   tojen avausjärjestelyjen lähtökohtana tulee olla
10820: lat. Ainoa merkittävä laivaliikenteen kohde lah-       vesiliikenteen tarpeiden tyydyttäminen rationaa-
10821: della on Fundia Oy:n Åminneforsin valssaamo.           lisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Kysymyk-
10822: Lisäksi siltojen kautta liikkuu kalastus- ja huvi-     sessä mainitut työ- ja työehtosopimusasiat ovat
10823: aluksia.                                               työnantajan ja työntekijöiden välisiä niitä koske-
10824:     Siltojen avaaminen vesiliikenteelle perustuu       van lainsäädännön mukaisia neuvotteluasioita,
10825: kysymyksessä mainittuun merenkulkuhallituk-            jotka eivät kuulu hallituksen enempää kuin lii-
10826: sen päätökseen. Siltojen avaamisen käytännön           kenneministeriönkään toimivaltaan.
10827: 
10828:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1995
10829:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
10830:                                           1994 vp -   KK 800                                           3
10831: 
10832: 
10833: 
10834: 
10835:                                         Tili Riksdagens Talman
10836: 
10837:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sens beslut är broarna i huvudsak öppna för
10838: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        sjöfartmellan 1.5.-31.10. Då vakar broförvalta-
10839: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ren antingen i brons vakttorn eller har jour natte-
10840: man Lauri Metsämäki undertecknade spörsmål            tid och under veckosluten. Enligt beslutet öppnas
10841: nr 800:                                               broarna även utanför den ovan nämnda perioden
10842:                                                       men en förutsättning är att det gjorts en för-
10843:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        handsbeställning för ett visst klockslag, närmast
10844:        ta i syfte att säkerställa en ostörd sjöfart   från måndag tili fredag kl. 8.00-16.00.
10845:        genom broarna i Pohjanpitäjänlahti samt           I förhandlingar om arrangemangen med led-
10846:        garantera villkoren för broförvaltarnas        ningen för Åminnefors valsverk har man inte
10847:        arbetsförhållande?                             kunnat konstatera problem. Motsvarande praxis
10848:                                                       gäller t.ex. Strömma bro som leder tili Kimitoön.
10849:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         På andra sidan av bron finns bl.a. Tykö skepps-
10850: anföra följande:                                      docka.
10851:                                                          Sjöfart vintertid genom broarna i Pohjanpi-
10852:    Pohjanpitäjänlahti är en havsvik på 15 km.         täjänlahti begränsar sig tili ett par fartyg om
10853: Rörliga järnvägsbroar och broar längs stamväg         veckan. Efter att isarna blivit tjockare kan trafi-
10854: 53 nära Ekenäs centrum begränsar infarten tili        ken helt ta slut. Enligt vägverkets uppfattning
10855: viken för fartyg som är högre än 3,1 m. Det enda      skall utgångspunkten för broöppningar vara att
10856: viktiga målet för sjöfart i viken är Åminnefors       rationellt och med måttliga kostnader besvara
10857: valsverk som ägs av Fundia Ab. Dessutom seglar        sjöfartens behov. De i spörsmålet omnämnda
10858: fiske- och nöjesfartyg genom broarna.                 frågorna som gäller arbets- och kollektivavtal
10859:    Broöppningar för sjöfart grundar sig på det i      förhandlas enligt lagstiftningen mellan arbetsgi-
10860: spörsmålet avsedda sjöfartsverkets beslut. De         varen och arbetstagarna. De hör varken till re-
10861: praktiska åtgärderna vid broöppningar sköts i         geringens eller trafikministeriets befogenheter.
10862: bägge fallen av vägverket. Enligt sjöfartsstyrel-
10863: 
10864:      Helsingfors den 3 januari 1995
10865: 
10866:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
10867:                                                   1994 rd
10868: 
10869: Skriftligt spörsmål 801
10870: 
10871: 
10872: 
10873: 
10874:                                     M. Pietikäinen m.fl.: Om service på svenska på det allmänna nöd-
10875:                                        numret 112
10876: 
10877: 
10878:                                          Tili Riksdagens Talman
10879: 
10880:    Nödsituationer hör till de tillfållen då det är av   singfors kretsalarmeringscentral, där den som
10881: mycket stor betydelse att få uttrycka sig och           ringde upp inte fick service på svenska trots att
10882: motta information på sitt eget modersmål. Vid           hon bad om det.
10883: olyckor är det svårt att i upprört tillstånd ut-           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
10884: trycka sig tillräckligt klart på något annat språk      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
10885: än sitt modersmål. Vid sjukdomsfall kan dess-           ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
10886: utom även den enklaste medicinska terminologin          följande spörsmål:
10887: förorsaka problem. Därför är det ytterst viktigt
10888: att alla som ringer tili det allmänna nödnumret                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
10889: får service på sitt eget modersmål, oberoende om               ta för att en gång för alla säkerställa att
10890: det är finska eller svenska. Så är dock inte alltid            det allmänna nödnumret kan ge service
10891: fallet i praktiken. Senast har till vår kännedom               på de båda inhemska språken?
10892: kommit ett fall i Kyrkslätt, som hör under Hei-
10893:      Helsingforsden 16 december 1994
10894: 
10895:           Margareta Pietikäinen            Boris Renlund                  Jan-Erik Enestam
10896:           Henrik Westerlund                Håkan Malm                     Gunnar Jansson
10897:           Henrik Lax                       Eva Biaudet                    Håkan Nordman
10898: 
10899: 
10900: 
10901: 
10902:  240017
10903:                                               1994 vp
10904: 
10905: Kirjallinen kysymys 801                                                                   Suomennos
10906: 
10907: 
10908: 
10909: 
10910:                                  M. Pietikäinen ym.: Yleisen hätänumeron 112 palvelusta ruotsin
10911:                                     kielellä
10912: 
10913: 
10914:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10915: 
10916:    Hätätilanteissa on hyvin suuri merkitys sillä,   tapaus Helsingin aluehälytyskeskukseen kuulu-
10917: että saa ilmaista itseään ja vastaanottaa infor-    valta Kirkkonummelta, josta soittanut henkilö
10918: maatiota äidinkielellään. Onnettomuustilanteis-     ei saanut palvelua ruotsin kielellä, vaikka hän
10919: sa on vaikeaa kiihtyneessä tilassa ilmaista it-     sitä pyysikin.
10920: seään riittävän selvästi millään muulla kielellä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10921: kuin äidinkielellä. Sairaustapauksissa lisäksi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10922: mitä yksinkertaisinkin lääketieteellinen ter-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10923: minologia voi aiheuttaa ongelmia. Tämän             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10924: vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että yleiseen
10925: hätänumeroon soittavat saavat palvelua omalla                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10926: äidinkielellään siitä riippumatta, onko tuo kieli          ryhtyä turvatakseen kerta kaikkiaan sen,
10927: suomi vai ruotsi. Näin ei asia kuitenkaan aina             että yleinen hätänumero voi antaa palve-
10928: ole käytännössä. Viimeksi on tietoomme tullut              lua molemmilla kotimaisilla kielillä?
10929: 
10930:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1994
10931: 
10932:          Margareta Pietikäinen         Boris Renlund                  Jan-Erik Enestam
10933:          Henrik Westerlund             HåkanMalm                      Gunnar Jansson
10934:          Henrik Lax                    Eva Biaudet                    Håkan Nordman
10935:                                           1994 vp -    KK 801                                            3
10936: 
10937: 
10938: 
10939: 
10940:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10941: 
10942:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         taito ei välttämättä takaa kyseisen kielen ymmär-
10943: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tämistä, jos puhe on hyvin nopeaa, epäselvää tai
10944: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        murteellista.
10945: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta             Helsingin aluehälytyskeskus on antanut sel-
10946: Pietikäisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        vityksen kysymyksessä mainitusta yksittäista-
10947: myksen n:o 801:                                        pauksesta. Helsingin aluehälytyskeskuksessa
10948:                                                        ruotsin kielellä annettavat palvelut on turvattu
10949:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         siten, että osa työvuorossa olevista päivystäjistä
10950:        ryhtyä turvatakseen kerta kaikkiaan sen,        osaa hyvin ruotsin kieltä. Kyseisessä tapaukses-
10951:        että yleinen hätänumero voi antaa palve-        sa parhaiten ruotsia osaava päivystäjä oli otta-
10952:        lua molemmilla kotimaisilla kielillä?           massa vastaan toista ilmoitusta. Puheluun vas-
10953:                                                        tanneella päivystäjällä ja hälytysmestarina oli
10954:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vaikeuksia ymmärtää ilmoitusta, joten asia hoi-
10955: vasti seuraavaa:                                       dettiin loppuun suomen kielellä, jota ilmoittaja
10956:                                                        osasi aluehälytyskeskuksen käsityksen mukaan
10957:    Kysymyksessä mainittu ongelma on tullut             hyvin.
10958: esille joissakin tapauksissa. Sisäasiainministe-           Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan
10959: riön tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa aluehä-   aluehälytyskeskusten valmiudessa tarjota palve-
10960: lytyskeskus ei olisi puuttuvansuomentai ruotsin        luja molemmilla kotimaisilla kielillä ei ole selkei-
10961: kielen taidon vuoksi kyennyt lähettämään hätä-         tä muodollisia puutteita. Siihen, että kielitaito
10962: tilanteessa tarvittavaa apua.                          voi joissakin erityistapauksissa olla käytännössä
10963:     Sisäasiainministeriö päättää hälytysalueista ja    riittämätön, on vaikea vaikuttaa millään valta-
10964: aluehälytyskeskusten sijainnista. Asiaa koskevis-      kunnallisilla toimenpiteillä, koska vastuu kes-
10965: sa päätöksissä on otettu huomioon myös kielinä-        kusten toiminnasta on kunnilla. Aluehälytyskes-
10966: kökohdat. Ministeriön 5.4.1991 antamassa mää-          kusten osakaskuntien asiana on valvoa, että nii-
10967: räyksessä hälytysalueista ja aluehälytyskeskus-        den asukkaat saavat keskuksilta asianmukaiset
10968: ten sijaintikunnista sanotaan myös, että kaksi-        palvelut, sekä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin
10969: kielisillä alueilla on palvelut turvattava molem-      mahdollisten puutteiden poistamiseksi. Edellä
10970: milla kotimaisilla kielillä.                           mainittua Kirkkonummella sattunutta tapausta
10971:     Aluehälytyskeskusten toiminnasta vastaavat         on käsitelty Helsingin aluehälytyskeskuslauta-
10972: alueen kunnat. Keskusten valmius antaa palvelu-        kunnassa. Helsingin aluehälytyskeskuksen hen-
10973: ja molemmilla kotimaisilla kielillä riippuu ensisi-    kilöstön kielikoulutusta on myös muista syistä
10974: jaisesti siitä, että keskuksiin palkattavalla henki-   päätetty tehostaa.
10975: löstöllä on riittävä kielitaito. Kielitaito on osa         Mikäli aluehälytyskeskukset nyt käynnisty-
10976: henkilöstöitä edellytettävää kelpoisuutta. Valin-      mässä olevan hätäkeskuskokeilun perusteella
10977: taan vaikuttavat myös muut asiat. Käytännössä          päätetään siirtää valtion vastuulle, valtion viran-
10978: päivystäjän virkoihin ei ole aina ollut riittävästi    omaisten mahdollisuudet vaikuttaa myös kielel-
10979: sellaisia hakijoita, jotka täyttävät hyvin sekä        lisiin valmiuksiin lisääntyvät. Kielinäkökohdat
10980: ammatilliset että kielitaitovaatimukset. On myös       otetaan huomioon myös käynnissä olevassa pe-
10981:  todettava, että todistuksin osoitettu hyväkään        lastustoimen lainsäädännön uusimisessa.
10982: 
10983:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1995
10984:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
10985: 4                                           1994 vp -    KK 801
10986: 
10987: 
10988: 
10989: 
10990:                                           Tili Riksdagens Talman
10991: 
10992:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         kunskap enligt betygen garanterar att personen i
10993: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           fråga förstår språket om talet är mycket snabbt,
10994: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         otydligt eller dialektalt.
10995: man Margareta Pietikäinen m.fl. undertecknade               Helsingfors kretsalarmeringscentral har läm-
10996: spörsmål nr 801:                                         nat en utredning om det enskilda fall som nämns
10997:                                                          i spörsmålet. Vid Helsingfors kretsalarmerings-
10998:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-          central är den svenskspråkiga servicen tryggad
10999:         ta för att en gång för alla säkerställa att      på så sätt att en del av de jourhavande i varje
11000:         det allmänna nödnumret kan ge service            arbetsskrift behärskar svenska. 1 det föreliggan-
11001:         på de båda inhemska språken?                     de fallet höll den jourhavande som bäst kunde
11002:                                                          svenska som bäst på att ta emot en annan anmä-
11003:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            lan. Den jourhavande som tog emot samtalet,
11004: anföra följande:                                         liksom också alarmmästaren, hade svårigheter
11005:                                                          att förstå anmälan och därför sköttes saken på
11006:    Det problem som nämns i spörsmålet har ak-            finska, som anmälaren enligt kretsalarmerings-
11007: tualiserats några gånger. lnrikesministeriet kän-        centralens uppfattning behärskade väl.
11008: ner inte till några fall där en kretsalarmeringscen-        Enligt inrikesministeriets uppfattning finns
11009: tral på grund av bristande kunskaper i finska eller      det inga klara formella brister i kretsalarmerings-
11010: svenska inte skulle ha kunnat sända nödvändig            centraleroas beredskap att erbjuda service på
11011: hjälp i en nödsituation.                                 båda inhemska språken. Att språkkunskaperoa i
11012:    lnrikesministeriet beslutar om alarmerings-           vissa specialfall kan vara otillräckliga i praktiken
11013: kretsaroa och var kretsalarmeringscentraleroa            är svårt att påverka genom åtgärder på riksnivå,
11014: skall vara förlagda. 1 de beslut som fattats har         eftersom ansvaret för centraleroas verksamhet
11015: även språksynpunkteroa beaktats. 1 ministeriets          ligger hos kommuneroa. Det ankommer på
11016: föreskrift av den 5 april 1991 om alarmerings-           kretsalarmeringscentraleroas de1ägarkommuner
11017: kretsaroa och kretsalarmeringscentraleroas för-          att övervaka att invånaroa får behörig service
11018: läggningsorter sägs också att tjänsteroa skall ga-       från centraleroa samt att vidta de åtgärder som
11019: ranteras på båda inhemska språken på tvåspråki-          behövs för att avlägsna eventuella brister. Ovan
11020: ga områden.                                              nämnda fall, som inträffade i Kyrkslätt, har be-
11021:    De kommuner som hör till alarmeringskretsen           handlats i kretsalarmeringscentralsnämnden i
11022: ansvarar för kretsalarmeringscentralens verk-            Helsingfors. Man har även av andra orsaker be-
11023: samhet. Centraleroas beredskap att ge service på         slutat att effektivera språkundervisningen för de
11024: båda inhemska språken är i första hand beroende          anställda vid Helsingfors kretsalarmeringscen-
11025: av huruvida den personai som anställs vid cen-           tral.
11026: traleroa har tillräckliga språkkunskaper. Språk-            Om man på basis av det försök med nödcen-
11027: kunskaper är en del av den behörighet som krävs          traler som nu håller på att starta beslutar att
11028: av personalen. På valet inverkar även andra fak-         överföra kretsalarmeringscentraleroa på statens
11029: torer. 1 praktiken har det inte alltid till tjänsteroa   ansvar ökar de statliga myndigheteroas möjlig-
11030: som jourhavande funnits tillräckligt med sådana          heter att påverka även den språkliga beredska-
11031: sökande som skulle uppfylla både de yrkesmässi-          pen. Språksynpunkterna kommer också att be-
11032: ga kraven och kraven på språkkunskaper. Det              aktas i den pågående revideringen av lagstift-
11033: måste även konstateras att inte ensen god språk-         ningen om räddningsväsendet.
11034: 
11035:      Helsingforsden 4 januari 1995
11036: 
11037:                                                                      lnrikesminister Mauri Pekkarinen
11038:                                                  1994 vp
11039: 
11040: Kirjallinen kysymys 802
11041: 
11042: 
11043: 
11044: 
11045:                                     Tennilä: Valtatie 4:n tiejärjestelyiden toteuttamisesta Rovaniemen
11046:                                        eteläpuolella
11047: 
11048: 
11049:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11050: 
11051:     Tielaitos on suunnitellut ja toteuttanut tiejär-   vät järjestelyä kannata. Myös Rovaniemen kau-
11052: jestelyjä Rovaniemen kaupungin alueella varsin         punki on vaatinut uusia neuvotteluja Tielaitok-
11053: suurellisesti ja samalla huonosti. Suurelle osalle     sen kanssa.
11054: kaupunkilaisista on vaikeaa päästä pääpostiin,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11055: linja-autoasemalle ja rautatieasemalle.                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11056:     Tielaitoksen suureilinen ja siten hyvin kallis,    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11057: asukkaiden kannan sivuuttava toimintalinja tun-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11058: tuu jatkuvan. Valtatie 4:n tiejärjestelyjä Rova-
11059: niemen eteläpuolella tehtäessä Viirinkankaantie                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11060:  aiotaan nimittäin sulkea ja liikenne ohjata eri-             ryhtyä, jottei Tielaitos sulje valtatie 4:n
11061:  tasoristeysten kautta kaupunkiin Oijustien koh-              Rovaniemen eteläpuolen tiejärjestelyjä
11062:  dalta. Paikallinen suuri tavaratalo saattaa olla             tehtäessä Viirinkankaantietä ja että suun-
11063: järjestelyyn tyytyväinen (ettei vain sen kantaa               nitelmaa tehtäessä muutoinkin otetaan
11064:  olekin kysytty?), mutta Viirinkankaan asukkaat,              huomioon asukkaiden kanta?
11065:  kauppaopistolaiset ja muut alueella liikkuvat ei-
11066: 
11067:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1994
11068:                                           Esko-Juhani Tennilä
11069: 
11070: 
11071: 
11072: 
11073: 240017
11074: 2                                        1994 vp -   KK 802
11075: 
11076: 
11077: 
11078: 
11079:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11080: 
11081:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vallisuus heikkenee ja liikennettä siirtyy sellaisille
11082: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kaduille, joita ei ole tarkoitettu läpikulkuliiken-
11083: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      teeseen.
11084: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-               Suunnittelu on edennyt samanaikaisesti
11085: Juhani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-      maankäyttösuunnitelmien laatimisen kanssa, ja
11086: myksen n:o 802:                                      liikennejärjestelyt pohjautuvat niihin. Tavoite-
11087:                                                      tieverkossa Viirinkankaan liikenne ohjataan kul-
11088:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kemaan nykyisestä etelämpää ns. Oijustien eri-
11089:        ryhtyä, jottei Tielaitos sulje valtatie 4:n   tasoliittymän kautta. Ratkaisuilla tuetaan hyvää
11090:        Rovaniemen eteläpuolen tiejärjestelyjä        yhdyskuntarakennetta ja liikenneturvallisuutta
11091:        tehtäessä Viirinkankaantietä ja että suun-    sekä edistetään kevyen liikenteen olosuhteita.
11092:        nitelmaa tehtäessä muutoinkin otetaan             Mitään lopullisia ratkaisuja ei ole vielä tehty.
11093:        huomioon asukkaiden kanta?                    Yleissuunnittelu jatkuu tiiviissä ja hyvässä yh-
11094:                                                      teistyössä Rovaniemen kaupunginkanssa. Suun-
11095:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nittelu on vuorovaikutteista, ja yleisötilaisuus oli
11096: vasti seuraavaa:                                     viimeksi 11.10.1994, jolloin alueen asukkailla oli
11097:                                                      mahdollisuus kertoa mielipiteensä sekä suullises-
11098:   Viirinkankaantien liittymäalue kuuluu yleis-       ti että kirjallisesti. Osanotto ja palaute oli runsas-
11099: suunnitteluvaiheessa olevaan hankkeeseen Vt4         ta. Palautteet käsitellään suunnittelun yhteistyö-
11100: parantaminen välillä Alakorkalo-Rovaniemi.           ryhmässä ja otetaan huomioon niin pitkälle kuin
11101: Hankkeen toteutus ajoittuu vuoden 2000 jäl-          mahdollista. Myös mahdollisuutta Viirinkan-
11102: keen. Tehtyjen selvitysten mukaan yhä paheneva       kaantien liittymisen toteuttamiseksi valtatielle 4
11103: ongelma on ruuhkautuminen. Myös liikennetur-         nykyisellä paikallaan selvitetään vielä.
11104: 
11105:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1995
11106: 
11107:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
11108:                                           1994 vp -   KK 802                                            3
11109: 
11110: 
11111: 
11112: 
11113:                                         Tili Riksdagens Talman
11114: 
11115:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ten försämras och trafik förflyttas tili gator som
11116: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        inte är avsedda för genomfartstrafik.
11117: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Planerna har utarbetats i samma takt som
11118: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-          planerna för markanvändning. Trafikarrange-
11119: mål nr 802:                                           mangen grundar sig på dessa planer. Trafiken i
11120:                                                       Viirinkangas skall ledas sydligare än nu genom
11121:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        den s.k. Oijustie planskilda anslutning. Lösning-
11122:        ta för att hindra vägverket att stänga av      arna stöder en ändamålsenlig samhällsstruktur
11123:        Viirinkangasvägen då vägarbeten utförs         och befrämjar trafiksäkerheten samt skapar för-
11124:        söder om Rovaniemi på riksväg 4 och            utsättningar för lätt trafik.
11125:        även annars med hänsynstagande tiliin-             Det har inte lagts fram några slutgiltiga lös-
11126:        vånarnas åsikter då planen utarbetas?          ningar än. Den allmänna planeringen fortsätter i
11127:                                                       ett nära och gott samarbete med Rovaniemi stad.
11128:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Planeringen är interaktiv - senaste mötet med
11129: anföra följande:                                      publiken ägde rum 11.10.1994 då invånarna i
11130:                                                       området hade möjlighet att komma fram med
11131:    Anslutningen till Viirinkangasvägen hör tili       sina åsikter både muntligt och skriftligt. Såväl
11132: projektet Förbättring av riksväg 4 mellan Ala-        deltagandet som gensvaret har varit aktivt. Sva-
11133: korkalo-Rovaniemi som befinner sig under all-         ren skall behandlas i samarbetsgruppen och iakt-
11134: män projektering. Projektet skall genomföras ef-      tas så långt som det är möjligt. A ven möjligheten
11135: ter år 2000. Enligt utredning~rna är trafikstock-     tili att ansluta Viirinkangasvägen tili riksväg 4 på
11136: ningar ett allt värre problem. A ven trafiksäkerhe-   sin nuvarande plats är under utredning.
11137: 
11138:      Helsingfors den 3 januari 1995
11139: 
11140:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
11141:                                                 1994vp
11142: 
11143: Kirjallinen kysymys 803
11144: 
11145: 
11146: 
11147: 
11148:                                    Ala-Harja ym.: Tupakan markkinoinnissa käytettävistä keinoista
11149: 
11150: 
11151: 
11152:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11153: 
11154:    Joka vuosi Suomessa aloittaa yli 13 000 uutta      minkä seurauksena he tavallisesti jatkavat tupa-
11155: alle 20-vuotiasta tupakoinnin, eli' suurin osa        kointiaan kuolemaansa saakka. Samalla he ovat
11156: aloittajista on nuoria. Koska ensimmäiset savuk-      tuottoisia asiakkaita tupakkateollisuudelle.
11157: keet eivät maistu hyviltä, kokeiluille ja tupakoin-      Tähän saakka ei ole ollut tarvetta tupakkalain
11158: ninjatkamiselle täytyy saada positiivinen ja hou-     nojalla puuttua savukerasioiden ulkoasuun, kos-
11159: kutteleva mielikuva. Lapsethan eivät osta niko-       ka aikaisemmin kyseinen rasia ei olisi läpäissyt
11160: tiinirasiaa, vaan sen ympärille luotuja mieliku-      ennakkotarkastusta, jota nyt ETA-sopimuksen
11161: via.                                                  myötä ei enää ole. Tupakkalaki kieltää tupakka-
11162:    Äskettäin tuli markkinoille uutuus, YO-savu-       tuotteiden myynninedistämisen, ja sen kohdista-
11163: ke,jonka poikkeava ulkoasu muistuttaa nuoriso-        minen lapsiin on raskauttava tekijä. Tavara-
11164: kulttuuriin kuuluvia graffiteja. YO on yleinen        merkkisuoja on tarkoitettu suojaamaan elinkei-
11165: nuorison tervehdys USA:ssa, ja sen suomenkieli-       nonharjoittajaa, eikä sitä voida katsoa perus-
11166: nen vastine on lähinnä moi. Tervehdystä käyte-        teeksi sallia lapsiin kohdistuvaa tupakkatuottei-
11167: tään myös suositussa Simpsonit-televisiosarjas-       den myynninedistämistä.
11168: sa. Lisäksi savukerasiassa on vain 18 savuketta,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11169: jolloin sen hintakin jää huomattavan alhaiseksi,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11170: alle 15 markan. Tämän perusteella kyseisten sa-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11171: vukkeiden markkinoinnin kohderyhmästä ei lie-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11172: ne epäilystä.
11173:     Uusimpien arvioiden mukaan vakavan sai-                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
11174: rauden kannalta on erittäin merkittävää se, aloit-           jotta erityisesti nuoriin vetoava tupakka-
11175: taako tupakoinnin teini-ikäisenä. Halpasavuk-                tuotteiden markkinointi loppuisi?
11176: keilla lapset saadaan nikotiinista riippuvaisiksi,
11177:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1994
11178: 
11179:           Kirsti Ala-Harja               Timo Roos                   Riitta Kauppinen
11180:           Matti Vanhanen                 Marjatta Stenius-Kaukonen Helmi Morri
11181:           Eeva-Liisa Moilanen            Rose-Marie Björkenheim      Eeva Kuuskoski
11182:                      Esko Helle                             Päivi Varpasuo
11183: 
11184: 
11185: 
11186: 
11187: 240017
11188: 2                                          1994 vp -   KK 803
11189: 
11190: 
11191: 
11192: 
11193:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11194:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         edistämis- ja mainontakieltoa voidaan soveltaa
11195: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          myös savukepakkauksiin. Niihin ei ole puututtu,
11196: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        koska aiemmin markkinoille on tuotu vain ta-
11197: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ala-Har-          vanomaisiksi katsottuja pakkauksia, joiden ei
11198: jan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           ole sinänsä oletettu vetoavan erityisesti nuori-
11199: n:o 803:                                               soon.
11200:                                                            Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut yhtey-
11201:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         dessä patentti- ja rekisterihallitukseen, jotta
11202:        jotta erityisesti nuoriin vetoava tupakka-      YO-savukkeen vähittäismyyntipakkauksen ta-
11203:        tuotteiden markkinointi loppuisi?               varamerkkihakemus käsitellään erityisen huo-
11204:                                                        lellisesti. Ministeriö on myös kutsunut tupakka-
11205:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           teollisuuden edustajat neuvotteluun tammikuun
11206: vasti seuraavaa:                                       alkupäivinä. Lisäksi ministeriö tutkii kahta
11207:                                                        muuta vaihtoehtoa tupakkatuotteiden pak-
11208:     Eduskunta uudisti viime kesänä lakia toimen-       kaussuunnittelun rajoittamiseksi siten, että vas-
11209: piteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/76) ja        taavat tapaukset voitaisiin tulevaisuudessa eh-
11210: pyrki erityisesti nuorison suojelemiseen tupakka-      käistä ennakolta.
11211: tuotteiden markkinoinnilta. Tupakoinnin vä-                Pakkausten ulkoasun osalta tulee päästä sii-
11212: hentyminen on saanut tupakkateollisuuden ko-           hen, että erityisesti nuoriin vetoavat pakkaus-
11213: keilemaan uusia keinoja kulutuksen vähenemi-           suunnitteet kiellettäisiin. Tällaisiksi voitaisiin
11214: sen pysäyttämiseksi.                                   katsoa pakkaukset, jotka esimerkiksi kuviointin-
11215:     Oy P.C. Rettig Ab toi tänä syksynä markki-         sa perusteella vetoavat sellaiseen ikäryhmään,
11216: noille savukeuutuuden YO, joka pakkauksen ul-          jolle tupakan myynti on kielletty, siis 1.3.1995
11217: koasun graffitimaisesta ilmeestä, hinnoittelusta       lähtien alle 18-vuotiaisiin. Esikuvana voisi toi-
11218: ja nimen lausuntatavasta "jou" päätellen on tar-       mia asetus äidinmaidonkorvikkeesta ja vieroi-
11219: koitettu erityisesti nuorille. P.C. Rettigin tiedot-   tusvalmisteesta, jonka 11 §:ssä on säädetty rajoi-
11220: teen mukaan kohderyhmänä ovat "nuorekkaat              tuksia pakkausten kuviin ja teksteihin.
11221: aikuiset", "uuden sukupolven ihmiset". YO-sa-              Vastaavia suunnitelmia on vireillä muualla-
11222: vukepakkaus on muista savukepakkauksista sel-          kin. Ministeriö selvitti Kanadaan suuntautuneen
11223: keästi poikkeava ja houkuttelee nuoria, alle 18-       vierailun aikana sikäläisiä suunnitelmia ns. ku-
11224: vuotiaita, ostamaan. YO-pakkaus on herättänyt          viottomista pakkauksista ("plain packaging").
11225: laajan julkisen keskustelun, jossa sitä on pidetty     Savukkeita myytäisiin standardoiduissa pakka-
11226: todisteena siitä, että tupakkateollisuus pyrkii        uksissa, joissa ainoa eroavuus olisi tuotenimi.
11227: saamaan nuoret aloittamaan tupakoinnin.                Vertailukohteena voidaan pitää yleistuotteita,
11228:     Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt      joita myydään keskenään samankaltaisissa pak-
11229: tupakka- ja kuluttajansuojaa koskevien lakien          kauksissa ilman erityisiä tavaramerkkejä. Tällai-
11230: soveltamista ko. savukkeen kohdalla.                   nen pakkaustyyli on yleinen myös lääkkeissä.
11231:     Lainsäädännössä tuotepakkaukset katsotaan          Kanadan lisäksi selvityksiä asiasta on tehty Eu-
11232: osaksi tuotteen markkinointia. Kuluttaja-asia-         roopan unionin komission toimeksiannosta. Ku-
11233: miehen mukaan (kirje 1.12.1994 DNo 94/40/              viottomien pakkausten arvioitiin saavan hyväk-
11234: 1287) pakkaus voi toimia sekä mainosvälineenä          synnän myös tupakoivien keskuudessa, sillä ku-
11235: että itse mainoksena. Kuluttaja-asiamies ei näe        viottomuus vähentäisi halua ostaa tupakkaa te-
11236: mitään syytä, miksi pakkaus rajattaisiin tupak-        kemällä pakkauksista vähemmän houkuttelevia.
11237: kalain 8 §:ssä tarkoitetun mainonnan ja kulutta-           Hallitus tulee edellä mainittujen selvitysten ja
11238: jiin kohdistuvan muun myynninedistämisen ul-           neuvottelujen pohjalta toimimaan siten, että tu-
11239: kopuolelle. Näin ollen tupakkalain myynnin-            pakkalaissa säädetyt tupakan mainonta- ja
11240:                                         1994 vp -   KK 803                                          3
11241: 
11242: myynninedistämiskiellot toteutuvat, ja tähän si-    noinnin keinot, kuten tupakkatuotteiden nuoriin
11243: sältyen erityisesti nuoriin kohdistuvan markki-     vetoava pakkaussuunnittelu, estetään.
11244:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1995
11245: 
11246:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
11247: 4                                         1994 vp -   KK 803
11248: 
11249: 
11250: 
11251: 
11252:                                         Tili Riksdagens Talman
11253: 
11254:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Detta betyder att förbudet mot försäljningsfräm-
11255: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        jande verksamhet och reklam också kan tilläm-
11256: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    pas i fråga om cigarrettförpackningarna, vilka
11257: damot Ala-Harja m.fl. undertecknade spörsmål          inte har beaktats tidigare, då endast sedvanliga
11258: nr 803:                                               förpackningar som inte har ansetts särskilt tilita-
11259:                                                       la ungdomarna har släppts ut på marknaden.
11260:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Social- och hälsovårdsministeriet har tagit
11261:        ta för att särskilt tili ungdomen riktad       kontakt med patent- och registerstyrelsen för att
11262:        marknadsföring för tobaksprodukter             varumärkesansökningen för YO-cigarrettens mi-
11263:        skall sluta?                                   nuthandelsförpackning skall behandlas så om-
11264:                                                       sorgsfullt som möjligt. Ministeriet har också
11265:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sammankallat representanter för tobaksindu-
11266: anföra följande:                                      strin till förhandlingar under de första dagarna
11267:                                                       av januari. Dessutom undersöker ministeriet yt-
11268:     I somras ändrade riksdagen lagen om åtgärder      terligare två alternativ för begränsning av to-
11269: för inskränkande av tobaksrökning (13.8.1976/         baksproduktsförpackningarnas utseende, så att
11270: 693) och strävade särskilt att skydda ungdomen        motsvarande fall skall kunna förebyggas i framti-
11271: från marknadsföringen för tobaksprodukter.            den.
11272: Minskningen av tobaksrökningen har lett tili att         När det gäller förpackningarnas utseende bör
11273: tobaksindustrin prövar nya medel för att stoppa       förbud mot förpackningsdesign som speciellt att-
11274: minskningen av tobaksrökningen.                       raherar ungdomar åstadkommas. Detta förbud
11275:     I höst släppte Oy P.C. Rettig Ab ut på markna-    kunde riktas mot förpackningar som till exempel
11276: den ett nytt cigarrettmärke vid namn YO, som av       på grund av sin illustrering tilltalar en ålders-
11277: förpackningens graffitiliknande utseende, priset      grupp till vilken det är förbjudet att sälja tobaks-
11278: och sättet att uttala namnet "jou" att döma är        produkter, alltså fr.o.m. 1.3.1995 under 18-åriga
11279: speciellt riktat tili ungdomar. Enligt P.C. Rettigs   personer. Ett exempel kunde vara förordningen
11280: meddelande är målgruppen "ungdomliga vux-             om modersmjölksersättning och tillskottsnäring,
11281: na", "människor som hör tili den nya generatio-       i vars 11 § ingår stadganden som begränsar bil-
11282: nen". YO-cigarrettförpackningen skiljer sig klart     derna och texterna på förpackningama.
11283: från de övriga cigarrettförpackningarna och              Motsvarande planer finns det också annan-
11284: lockar ungdomar som ännu inte fyllt 18 år att         stans. Under en resa till Canada bekantade sig
11285: köpa den. YO-förpackningen har väckt en livlig        ministeriet med kanadensiska planer om s.k. oil-
11286: offentlig debatt, där förpackningen betraktats        lustrerade förpackningar ("plain packaging").
11287: som ett bevis på att tobaksindustrin försöker få      Cigarretter skulle säljas i standardiserade för-
11288: ungdomar att börja röka.                              packningar, och den enda skillnaden mellan
11289:     Social- och hälsovårdsministeriet har utrett      dessa skulle vara namnet på produkten. Detta
11290: tillämpningen av tobaks- och konsumentskydds-         kan jämföras med sådana allmänna produkter
11291: lagstiftningen beträffande cigarretten i fråga.       som säljs i likadana förpackningar utan särskilda
11292:     I lagstiftningen betraktas produktsförpack-       varumärken. Detta förpackningssätt är också
11293: ningarna som en del av marknadsföringen för           allmänt i fråga om läkemedel. Utöver Canada
11294: produkten. Enligt konsumentombudsmannen               har saken utretts också på uppdrag av Europeis-
11295: (brev av 1.12.1994, Dnr 94/40/1287) kan en för-       ka unionen. Det uppskattades att oillustrerade
11296: packning fungera både som reklammedel och             förpackningar kommer också att godkännas
11297: direkt som reklam. Konsumentombudsmannen              bland personer som röker, eftersom sådana min-
11298: anser inte att det finns någon anledning att av-      dre lockande förpackningar skulle minska villig-
11299: gränsa förpackningarna utanför reklam och an-         heten att köpa cigarretter.
11300: nan till konsumenterna riktad försäljningsfräm-          Regeringen kommer att på basis av ovan
11301: jande verksamhet som avses i 8 § tobakslagen.         nämnda utredningar och förhandlingar agera så
11302:                                          1994 vp -   KK 803                                       5
11303: 
11304: att förbuden mot reklam och försäljningsfräm-        marknadsföring, t.ex. förpackningsdesign som
11305: jande verksamhet som stadgas i tobakslagen följs     tilltalar ungdomarna, förhindras.
11306: och att följaktligen särskilt tili ungdomen riktad
11307:      Helsingforsden 5 januari 1995
11308: 
11309:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
11310: 1
11311: 1
11312:  1
11313:  1
11314:   1
11315:   1
11316:    1
11317:    1
11318:     1
11319:     1
11320:      1
11321:      1
11322:       1
11323:       1
11324:        1
11325:        1
11326:         1
11327:         1
11328:          1
11329:          1
11330:           1
11331:           1
11332:            1
11333:                                                  1994 vp
11334: 
11335: Kirjallinen kysymys 804
11336: 
11337: 
11338: 
11339: 
11340:                                    Haavisto: Purku- ja muun kierrätystavaran määritteleruisestä
11341:                                       jätteeksi
11342: 
11343: 
11344:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11345: 
11346:     Uusijätelaki tuli voimaan 1.1.1994, ja monen          Lain 1 §:ssä selvästi sanotaan tarkoituksena
11347: seikan osalta sen käytännön vaikutuksia on vielä       olevan tukea kestävää kehitystä edistämällä jär-
11348: liian aikaista arvioida.                               kevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla
11349:     Jo nyt on kuitenkin noussut esiin ongelma,         jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle
11350: jota ei lain valmisteluvaiheessa ilmeisestikään ol-    ja ympäristölle.
11351: lut ajateltu syntyväksi. Jätelaki määrittelee             Jätelain 43 §:ssä on kuitenkin mahdollisuus
11352: 3 §:ssä jätteen aineeksi tai esineeksi, jonka sen      poistaa tietyt toiminnot luvanvaraisuuden piiris-
11353: haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä        tä valtioneuvoston yleisohjesäännöllä. Toistai-
11354: taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.             seksi tällaisia sääntöjä ei ole annettu. On ilmeistä,
11355: Tämä jätteen määritelmä, joka korostaa haltijan        että muuten ympäristöä haittaamaton kierrätet-
11356: päätöstä poistaa asia tai esine käytöstä, on johta-    tävien tuotteiden, kuten purkutyömailta talteen
11357: nut siihen, että täysin käyttökelpoista tavaraa        otettujen esineiden, varastointi ja välitys on saa-
11358: pidetään jätteenä ja sen varastointiin vaaditaan       tettava vähintäänkin yhtä edulliseen tilanteeseen
11359: siten jätelupa, vaikka vastaavan uuden tavaran         kuin vastaava uuden tavaran varastointi ja väli-
11360: varastointiin ei kyseistä lupaa tarvita.               tys.
11361:     Ongelma on tullut esiin mm. purkujätteen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11362:  osalta. Purkujätteessä on usein paljon sellaisia      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11363:  esineitä, jotka sellaisenaan tai pienen korjauksen    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11364: jälkeen kelpaavat uudelleen käytettäviksi. On          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11365:  selvää, ettäjätelain tarkoitusta silmällä pitäen ei
11366:  ole loogista, että ympäristöä säästävää kierrätys-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
11367:  toimintaa vaikeutetaan turhilla luvilla, milloin             jotta kierrätetyn materiaalin varastoin-
11368:  siitä ei tosiasiallisesti aiheudu haittaa ympäris-           tia,jalostustaja välitystä ei pidettäisijäte-
11369:  tölle.                                                       lupaa vaativana toimena silloin, kun se ei
11370:                                                               ole ympäristösyistä tarpeellista?
11371:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1994
11372: 
11373:                                             Pekka Haavisto
11374: 
11375: 
11376: 
11377: 
11378: 240017
11379: 2                                           1994 vp -    KK 804
11380: 
11381: 
11382: 
11383: 
11384:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11385: 
11386:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           vanvaraisuuden laajuuden kannalta tärkeät
11387: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            käsitteet "hyödyntäminen" ja "käsittely", jotka
11388: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          on yksityiskohtaisesti määritelty jäteasetuksessa,
11389: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Haaviston           ovat myös yhdenmukaisia mainittujen direktii-
11390: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 804:            vien määritelmien kanssa. Suomessa ei ole mah-
11391:                                                          dollista säätää lieviromistä vaatimuksista kuin
11392:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,           direktiiveissä on edellytetty. Luvanvaraisuudesta
11393:        jotta kierrätetyn materiaalin varastoin-          voidaan direktiivien mukaan myöntää poik-
11394:        tia, jalostusta ja välitystä ei pidettäisijäte-   keuksia vain jätelain 43 §:n 1 momentin mukai-
11395:        lupaa vaativana toimena silloin, kun se ei        sissa tapauksissa eli silloin, kun jostakin toimin-
11396:        ole ympäristösyistä tarpeellista?                 nasta on annettu yksityiskohtaisia yleismääräyk-
11397:                                                          siä. Tällöinkin toiminnasta on direktiivien sa-
11398:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             moin kuin jätelain mukaan ilmoitettava viran-
11399: vasti seuraavaa:                                         omaisille. Annetuista yleismääräyksistä on lisäk-
11400:                                                          si ilmoitettava EY:n komissiolle.
11401:    Jätehuollon suunnitelma-, lupa- ja ilmoitus-              EY :n jätedirektiivien ja niihin perustuvanjäte-
11402: menettelyt uudistettiin perusteellisesti, kun jäte-      lain tavoitteena on ollut saada jätehuollon val-
11403: huoltolaki korvattiin uudella, 1.1.1994 voimaan          vonta ja seuranta kokonaisvaltaisiksi. Siksi jäte-
11404: tulleella jätelailla (1072/93). Jätehuoltolain mu-       huollon luvanhaku-, ilmoitus-, kirjanpito-, ra-
11405: kainen kiinteistön jätehuoltosuunnitelma ja on-          portointi- ja seurantavelvollisuudet on säädetty
11406: gelmajätteiden käsittelylupa jäivät pois, ja niitä       laajoiksi. Myösjätteiden hyödyntämisen on täy-
11407: korvaamaan tulijätelupa,joka on osa yhtenäistä           tettävä tiukat ympäristönsuojeluvaatimukset.
11408: ympäristölupaa. Jätelupa tarvitaan jätteen lai-          Tämän varmistamiseksi on valvonta yksilöllisen
11409: tosmaiseen tahi ammattimaiseen hyödyntämi-               lupamenettelyn avulla yleensä välttämätöntä.
11410: seen tai käsittelyyn ja ongelmajätteen ammatti-          Jätteiden hyödyntämiseen liittyy usein esimer-
11411: maiseen keräämistoimintaan. Jätelupaa edellyte-          kiksi jäteraaka-aineiden markkinoista johtuvia
11412: tään myös jäteasetuksen (1390/93) 11 §:ssä luetel-       epävarmuuksia ja keinottelunomaista jätteiden
11413: luilta laitoksilta, vaikka niissä ei hyödynnettäisi      varastointia, joista voi myöhemmin aiheutua on-
11414: tai käsiteltäisi jätettä. Näissä laitoksissa syntyy      gelmia. Luvanvaraisuutta tarkasteltaessa on kui-
11415: yleensä suuria määriä jätteitä tai vaikeasti käsi-       tenkin huomattava, että jätehuollon hyväksy-
11416: tehäviä jätteitä, ja siksi ne ovat jätehuollon kan-      mismenettelyt koskevat vain laitosmaista tai am-
11417: nalta merkityksellisiä.                                  mattimaista toimintaa. Näin ollen esimerkiksi
11418:    Muista kuin edellä mainituista jätehuollon            vapaaehtoisjärjestöjen harjoittama jätteiden ke-
11419: kannalta tärkeistä toiminnoista on ilmoitettava          räily ja lajittelu taikka pienimuotoinen jätteiden
11420: viranomaisille, jotta tiedot niistä voitaisiin mer-      hyödyntäminen tai käsittely eivät yleensä edelly-
11421: kitäjätetiedostoon. Tällaisia toimintoja ovat sel-       tä jätelupaa. Sen sijaan esimerkiksi romuliikkei-
11422: lainen laitosmainen tahi ammattimainen hyö-              den ja autohajoittamoiden toiminta, mikä on
11423: dyntäminen tai käsittely, mihin ei tarvita jäte-         ammattimaista ja usein laitosmaistakin, vaatii
11424: lupaa, jätteen ammattimainen kuljettaminen,              jäteluvan.
11425: muun kuin ongelmajätteen ammattimainen ke-                   Jätelupaa koskevissa jätelain säännöksissä ei
11426: räämistoiminta sekä toiminta jätteen myyjänä ja          ole lain yksivuotisen voimassaolon aikana ilmen-
11427: välittäjänä, jos jäte on tarkoitettu hyödynnettä-        nyt periaatteellisia puutteita, eikä niissä ole
11428: väksi tai käsiteltäväksi muualla kuin Suomessa.          myöskään havaittu suoranaisia virheitä. Sään-
11429:    Jätteiden hyödyntämistä, käsittelyä, kerää-           nösten yhdenmukainen soveltaminen monenkir-
11430: mistäja kuljettamista koskevatjätelain hyväksy-          javiinjätehuoltotoimintoihin ei ole aina helppoa,
11431: mismenettelyt perustuvat suoraanjätteistä ja on-         koska useat luvanvaraisuutta määrittelevät jäte-
11432: gelmajätteistä annettuihin EY:n neuvoston di-            lain käsitteet ovat joustavia eikä käytäntö oi-
11433: rektiiveihin (91/156/ETY ja 91/689/ETY). Lu-             keustulkintoineen ole vielä muotoutunut. Tästä
11434:                                       1994 vp -   KK 804                                          3
11435: 
11436: syystä ympäristöministeriö laatii parhaillaan     tely. Niin laajalti kuin luvanvaraisuuden mää-
11437: yhdessä lääninhallitusten kanssa viranomaisoh-    räävät käsitteet ovat joustavia, pyritään ohjeissa
11438: jetta luvanvaraisuuden määräytymisestä. Ohjeel-   siihen, että velvollisuus hakea jätelupaa ulote-
11439: la pyritään saamaan aikaan mahdollisimman         taan vain ympäristönsuojelun kannalta merki-
11440: selkeä ja yhtenäinen lupakäytäntö koko maassa     tyksellisiin tapauksiin.
11441: ja varmistamaan lupahakemustenjoutuisa käsit-
11442: 
11443:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1995
11444:                                                            Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
11445: 4                                          1994 vp- KK 804
11446: 
11447: 
11448: 
11449: 
11450:                                          Tili Riksdagens Talman
11451: 
11452:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            A vfallslagens förfaranden för godkännande
11453: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          av återvinning, behandling, insamling och trans-
11454: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        port av avfall är direkt härledda från EG-rådets
11455: man Haavisto undertecknade spörsmål nr 804:             direktiv om avfall och farligt avfall (911156/EEG
11456:                                                         och 91/689/EEG). De för tillståndspliktens om-
11457:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         fattning viktiga begreppen "återvinning" och
11458:         ta för att lagring, förädling och förmed-       "behandling", som definieras i detalj i avfallsför-
11459:         ling av återvinningsmaterial inte skall an-     ordningen, överensstämmer också med defini-
11460:         ses som verksamhet som förutsätter av-          tioneroa i nämnda direktiv. Det är inte möjligt att
11461:         fallstilistånd, om detta inte är nödvändigt     i Finland stadga om lindrigare krav än vad som
11462:         av miljöhänsyn?                                 förutsätts i direktiven. Enligt direktiven kan un-
11463:                                                         dantag från tillståndsplikten beviljas endast i de
11464:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           fall som avses i 43§ 1 mom. avfallslagen, dvs. när
11465: anföra följande:                                        detaljerade allmännll;. föreskrifter meddelats om
11466:                                                         en viss verksamhet. Aven härvid skall verksam-
11467:     Planerings-, tilistånds- och anmälningsförfa-       heten enligt direktiven och avfallslagen anmälas
11468: randena inom avfallshanteringen genomgick en            tili myndighetema. EG-kommissionen skall
11469: grundlig revidering när lagen om avfallshante-          dessutom underrättas om de allmänna föreskrif-
11470: ring ersattes med den nya avfallslagen (1072/93),       ter som meddelats.
11471: som trädde i kraft den 1januari 1994. A vfallshan-          Målet för EG:s avfallsdirektiv och för avfalls-
11472: teringsplanema för fastigheter och behandlings-         lagen, som baserar sig på direktiven, har varit att
11473: tillstånden för problemavfall enligt lagen om av-       göra övervakningen och uppföljningen av av-
11474: fallshantering föll bort och ersattes av ett avfalls-   fallshanteringen övergripande. Därför är skyl-
11475: tillstånd som utgör en del av det enhetliga miljö-      digheten i fråga om tillståndsansökan samt an-
11476: tillståndet. A vfallstilistånd behövs för sådan         mälnings-, bokförings-, rapporterings-,pch upp-
11477: återvinning eller behandling av avfall som sker i       följningsskyldighetema omfattande. A ven av-
11478: en anläggning eller yrkesmässigt och för yrkes-         fallsåtervinningen skall uppfylla stränga miljö-
11479: mässig insamling av problemavfall. Avfallstili-         skyddskrav. För säkerställande av detta är det i
11480: stånd krävs också av de anläggningar som upp-           allmänhet nödvändigt att övervakningen sker
11481: räknas i 11 § avfallsförordningen (1390/93), obe-       med hjälp av ett förfarande med individuella till-
11482: roende av om de återvinner eller behandlar avfall       stånd. Återvinningen av avfall är ofta förknippad
11483: eller inte. I dessa anläggningar uppkommer i all-       med t.ex. osäkerhet som beror på avfallsråvaru-
11484: mänhet stora mängder avfall eller svårhanterligt        marknaden och lagring av avfall i spekulations-
11485: avfall och de är därför av betydelse för avfalls-       syfte, vilket kan leda tili problem i ett senare
11486: ha:q.,teringen.                                         skede. När man granskar tillståndsplikten skall
11487:     Ovrig ur avfallshanteringssynpunkt viktig           man dock beakta att förfarandena för godkän-
11488: verksamhet än den som nämns ovan skall anmä-            nande av avfallshantering endast gäller verksam-
11489: las tili myndighetema så att uppgiftema om den          het som sker i en anläggning eller yrkesmässigt.
11490: kan antecknas i avfallsregistret. Dylik verksam-        Således förutsätter t.ex. den insamling och sorte-
11491: het är sådan återvinning eller behandling av av-        ring av avfall som frivilligorganisationer bedriver
11492: fall som sker i en anläggning eller yrkesmässigt        eller återvinning eller behandling av avfall i liten
11493: och som inte kräver avfallstilistånd, yrkesmässig       skala inte avfallstillstånd. Däremot förutsätts
11494: transport av avfall, yrkesmässig insamling av           avfallstillstånd t.ex. för skrothandlamas och bil-
11495: annat avfall än problemavfall samt verksamhet           skrotningsfirmomas verksamhet, som sker yr-
11496: som försäljare och förmedlare av avfall, om av-         kesmässigt och ofta även i en anläggning.
11497: fallet är avsett för återvinning eller behandling           Under det år lagen har varit i kraft har inga
11498: någon annanstans än i Finland.                          principiella brister och inte heller några direkta
11499:                                            1994 vp -   KK 804                                           5
11500: 
11501: fel kunnat upptäckas i avfallslagens stadganden        tillståndsplikten. Genom dessa anvisningar för-
11502: om avfallstillstånd. En enhetlig tillämpning av        söker man få tili stånd en så klar och enhetlig
11503: stadgandena på de ytterst brokiga avfallshante-        tillståndspraxis som möjligt i hela landet samt
11504: ringsfunktionerna är inte alltid lätt, eftersom fle-   säkerställa en snabb behandling av tillståndsan-
11505: ra av de begrepp som definierar tillståndsplikten      sökningarna. 1 den omfattning som de begrepp
11506: är flexibla och praxis jämte rättstolkning ännu        som definierar tillståndsplikten är flexibla, strä-
11507: inte utformats. Av denna orsak utarbetar miljö-        var man i anvisningarna efter att skyldigheten att
11508: ministeriet som bäst tillsammans med länsstyrel-       ansöka om avfallstillstånd endast utsträcks tili
11509: serna myndighetsanvisningar för definiering av         sådana fall som har betydelse för miljöskyddet.
11510: 
11511:      Helsingforsden 10 januari 1995
11512: 
11513:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
11514:                                               1994vp
11515: 
11516: Kirjallinen kysymys 805
11517: 
11518: 
11519: 
11520: 
11521:                                  Mäkipää ym.: Veronpalautusten ulosmittauksesta
11522: 
11523: 
11524: 
11525:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11526: 
11527:    Suomen lainsäädännön mukaan henkilön pal-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11528: kasta saa ulosmitata verojen jälkeen yhden kol-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11529: masosan. Tämä lain määräys ei päde kuitenkaan       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11530: ulosoton kohteena olevan henkilön saamiin ve-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11531: ronpalautuksiin tai ns. pakkoveron takaisinmak-
11532: sueriin. Ne ulosmitataan tarvittaessa kokonai-                Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena
11533: suudessaan ulosotossa olevien valtion tai muiden           sitä, että palkasta voidaan ulosmitata ve-
11534: saatavien suorituksiksi. Verojen osalta tilanne            rojen jälkeen kolmannes, mutta samasta
11535: olisi periaatteellisesti ymmärrettävissäkin, kun           palkasta aiemmin liikaa perittyjen vero-
11536: maksaja ja velkoja ovat sama eli verottajana toi-          jen palautukset voidaan ulosmitata ko-
11537: miva valtio, mutta esimerkiksi yritysten ulosoton          konaan muidenkin kuin verottajan saata-
11538: avulla perimiin laskuihin tuntuu käytäntö koh-             vien kuittaamiseksi, ja
11539: tuuttomalta. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että             mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
11540: palkkatuloista ei velkoja voi viedä kuin kolmas-           tämän epäoikeudenmukaisuuden kor-
11541: osan, mutta samaisesta palkasta edellisinä vuosi-          jaamiseksi?
11542: na liikaa perittyjen verojen palautukset voidaan
11543: kuitata laskujen maksuun kokonaan.
11544: 
11545:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1994
11546: 
11547:                     Lea Mäkipää                              Marita Jurva
11548: 
11549: 
11550: 
11551: 
11552: 240017
11553:  2                                          1994 vp -   KK 805
11554: 
11555: 
11556: 
11557: 
11558:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
11559: 
11560:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kainen ulosmittauskäytäntö on vahvistettu eläk-
11561:  mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          keestä johtuvan veronpalautuksen osalta kor-
11562:  olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        keimman         oikeuden     ennakkopäätöksessä
11563:  jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lea Mäki-         1981 :36, ja se soveltuu myös palkkatulosta johtu-
11564:  pään ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          van veronpalautuksen ulosmittaukseen. Rajoi-
11565:  n:o 805:                                               tussäännöksiä tulee soveltaa vain varsinaiseen
11566:                                                         palkanulosmittaukseen.
11567:             Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena             Veronpalautusten ulosmittaus toimitetaan
11568:          sitä, että palkasta voidaan ulosmitata ve-     menettelyllisesti soveltuvin osin palkan ulosmit-
11569:          rojen jälkeen kolmannes, mutta samasta         tauksen tapaan (ulosottolain 4 luvun 18 e §:n 2
11570:          palkasta aiemmin liikaa perittyjen vero-       mom.): velalliselle annetaan ulosmittauksesta
11571:          jen palautukset voidaan ulosmitata ko-         ennakkoilmoitus, ja ulosmittaus voidaan tällöin
11572:          konaan muidenkin kuin verottajan saata-        toimittaa virkahuoneessa velallisen olematta läs-
11573:          vien kuittaamiseksi, ja                        nä toimituksessa. Veronpalautuksen maksajalle
11574:             mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         ei kuitenkaan anneta ulosottolain 4 luvun
11575:          tämän epäoikeudenmukaisuuden kor-              18 b §:ssä tarkoitettua maksukieltoa, vaan ote
11576:          jaamiseksi?                                    ulosmittauspöytäkirjasta,joka toimii maksukiel-
11577:                                                         tona.
11578:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Se, että veronpalautus ulosmitataan koko-
11579:  taen seuraavaa:                                        naisuudessaan, on ulosottolain mukaista, eikä
11580:                                                         väitettyä epäoikeudenmukaisuutta voida suo-
11581:      Veron ennakon palautukset Gäljempänä ve-           raan rinnastaa palkanulosmittaukseen. Kysy-
11582:   ronpalautus) koostuvat velallisille työ- tai virka-   mys on saatavan ulosmittauksella ulosottomie-
11583:   suhteen perusteella maksettavasta palkasta tai        helle kertyvästä kertasuorituksesta eikä osasuo-
11584:   muusta tuloista toimitetuista liiallisista veronpi-   rituksin esim. kuukausittain palkanulosmit-
11585:   dätyksistä. Veronpalautukset ulosmitataan va-         tauksen tapaan kertyvästä välittömästi velalli-
11586: . kiintuneen ulosottokäytännön mukaan velalli-          sen toimeentuloon liittyvästä suorituksesta, jos-
11587:   sen sivulliselta olevana saamisena kokonaan il-       sa velallisen elatukseensa tarvitseman määrän
11588:   man, että ulosmittaukseen sovelletaan ulosotto-       huomioon ottaminen on tarpeen. Veronpalau-
11589:   lain 4luvun 6 §:n mukaisia palkan ulosmittauk-        tuksen ulosmittauksella lyhennetään velallisen
11590:   sen rajoitussäännöksiä (ulosmittaamatta 2/3,          ulosotossa olevia velkoja.
11591:   suojaosuus alk. 2 760 mk/kk). Tämä johtuu siitä,         Oikeusministeriössä on käynnissä ulosotto-
11592:   että veronpalautus ei enää ole ulosottolain 4 lu-     lainsäädännön kokonaisuudistus, jonka yhtey-
11593:   vun 6 §:n 1 momentin mukaista palkkaa vaan            dessä on mahdollista kokonaisvaltaisesti arvioi-
11594:   palkkatulosta kertynyttä säästöä, jonka ulosmit-      da voimassa olevien velallisen suojanormien riit-
11595:   tausta mainittu säännös ei rajoita. Tämän mu-         tävyyttä.
11596: 
11597:       Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1994
11598: 
11599:                                                                  Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
11600:                                           1994 vp -   KK 805                                          3
11601: 
11602: 
11603: 
11604: 
11605:                                         Tili Riksdagens Talman
11606: 
11607:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sion i högsta domstolens prejudikat 1981:36 och
11608: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        det är tiliämpligt också på utmätning av skatte-
11609: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      återbäring på löneinkomst. De stadgade be-
11610: man Lea Mäkipää m.fl. undertecknade spörsmål          gränsningarna skall tiliämpas endast på egentlig
11611: nr 805:                                               löneutmätning.
11612:                                                           Förfarandet vid utmätning av skatteåterbä-
11613:           Anser Regeringen det rättvist att en        ringar är i tillämpliga delar detsamma som vid
11614:        tredjedel av lönen kan utmätas efter skatt     utmätning av lön (4 kap. 18 e § 2 mom. utsök-
11615:        men att återbäringar av för stora skatter      ningslagen): gäldenären tillställs på förhand ett
11616:        som tidigare uppburits på samma lön kan        skriftligt meddelande om utmätningen och ut-
11617:        utmätas isin helhet för kvittning av också     mätningen kan då verkställas i ämbetsrummet
11618:        andras än skattemyndigheternas ford-           utan att gäldenären är närvarande vid verkstäl-
11619:        ringar, och                                    landet. Den som betalar ut skatteåterbäringen
11620:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       skall emellertid inte meddelas ett betalningsför-
11621:        för att avhälpa detta missförhållande?         bud enligt 4 kap. 18 b § utsökaingslagen utan
11622:                                                       tillställas ett utdrag ur utmätningsprotokollet,
11623:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          som fungerar som betalningsförbud.
11624: följande:                                                 Att en skatteåterbäring utmäts i sin helhet är
11625:                                                       i överensstämmelse med utsökningslagen och
11626:    Återbäringarna av förskottsskatterna (nedan        den påstådda orättvisan kan inte direkt jämfö-
11627: skatteåterbäringarna) består av för stora skatte-     ras med utmätningen av lön. Det är här fråga
11628: innehållningar som verkställts på lön som beta-       om en engångsbetalning som inflyter tili utmät-
11629: lats gäldenärerna tili följd av ett arbets- eller     ningsmannen genom utmätning av en fordran
11630: tjänsteförhållande eller på andra inkomster.          och inte en betalning som står i direkt samband
11631: Skatteåterbäringarna utmäts enligt vedertagen         med gäldenärens utkomst och inflyter i form av
11632: utmätningspraxis i sin helhet utan tiliämpning av     delbetalningar t.ex. en gång per månad och i
11633: de gränser för utmätning av lönen som stadgas i 4     fråga om vilka det är nödvändigt att beakta hur
11634: kap. 6 § utsökningslagen (2/3 utmäts inte, skyd-      stort belopp gäldenären behöver för sin ut-
11635: dat belopp från 2 760 mk/mån.). Detta beror på        komst. Genom utmätningen av skatteåterbä-
11636: att skatteåterbäringen inte är lön i den mening       ringen avkortas de skulder gäldenären har för
11637: som avses i 4 kap. 6 § 1 mom. utsökningslagen         utsökning.
11638: utan medel som sparats av löneinkomsterna och             En totalreform av utsökningslagstiftningen
11639: utmätningen av dem begränsas inte av det ovan         pågår på justitieministeriet. I samband med den
11640: nämnda stadgandet. Denna utmätningspraxis             kan gällande normer för att skydda gäldenären
11641: har fastställts i fråga om skatteåterbäring på pen-   ses över i sin helhet.
11642: 
11643:      Helsingforsden 28 december 1994
11644: 
11645:                                                                Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
11646:                                                 1994 vp
11647: 
11648: Kirjallinen kysymys 806
11649: 
11650: 
11651: 
11652: 
11653:                                    Pulliainen: Suoinstituutin perustaruistarpeesta
11654: 
11655: 
11656: 
11657:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11658: 
11659:     Suomessa raivattiin pitkään soita pelloiksi ja    tään huomattavassa määrin lisäämään, olisi erit-
11660: laitumiksi. Sittemmin soita kuivatettiin metsittä-    täin paikallaan tehostaa muiden turpeen käyttö-
11661: mismielessä siinäjoko onnistuen tai myös pahoin       tarkoitusten tutkimusta. Tämä tapahtuisi tehok-
11662: epäonnistuen. Tämän jälkeen soita kuivatettiin,       kaimmin perustamalla tätä tarkoitusta varten
11663: jotta niiden turvetta voitaisiin käyttää polttoai-    tutkimuslaitos tai erityinen tutkimusyksikkö
11664: neena, kasvualustana, kuivikkeena tai muissa          jonkin sellaisen yliopiston yhteyteen, jossa on
11665: tarkoituksissa. Soita on voitu koko ajan käyttää      vahvaa alan tutkimusta ja opetusta jo nyt. Yksi-
11666: luonnontilaisina mm. metsästysmaina. Näiden           kön nimi voisi olla "suoinstituutti". Teollisuus ei
11667: käyttötarkoitusten ohella soilla on ekosysteemi-      sellaista perusta, joten sen perustaminen jää val-
11668: nä itseisarvoa, mikä näkyy mm. siinä, että eri        tion (ehkä jonkin kunnan kanssa yhdessä) aloit-
11669: suotyyppejä on lailla suojeltu.                       teellisuuden varaan.
11670:     Vaikka edellä on mainittu lukuisia soiden it-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11671: seisarvoisia ominaisuuksia ja hyöty käyttötarkoi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11672: tuksia, niillä soilla, jotka on ylipäätään järkevää   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11673: käyttää ihmisen tehokäyttötarkoituksiin, voi          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11674: olla mm. turpeen polttamista mielekkäämpiä
11675: käyttöjä. Eräässä esitelmässä muistan todetun,                    Mitä mieltä Hallitus on ajatuksesta
11676: että entisessä Neuvostoliitossa oli yksin 400-                 perustaa maahan "suoinstituutti", jonka
11677:  500 soiden sisältämän turpeen hyötykäytön tut-                erityisenä tehtävänä olisi suon muiden
11678:  kijaa.                                                        kuin sen sisältämän turpeen pohtokäyt-
11679:     Nyt kun soiden turpeen pohtokäyttöä pyri-                  tötarkoituksen tutkiminen?
11680: 
11681:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1994
11682: 
11683:                                             Erkki Pulliainen
11684: 
11685: 
11686: 
11687: 
11688: 240017
11689: 2                                       1994 vp -   KK 806
11690: 
11691: 
11692: 
11693: 
11694:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11695: 
11696:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     gin yliopiston metsäekologian laitoksella. Soiden
11697: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       turvevarojen tutkimus on keskitetty Geologian
11698: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-    tutkimuskeskukseen. Turpeen polton tutkimus
11699: le jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin   tapahtuu Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen
11700: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 806:            Jyväskylän laboratorioissa. Yliopistoissa tehty
11701:                                                     tutkimus on luonut hyvän pohjan tarkoituksen-
11702:           Mitä mieltä Hallitus on ajatuksesta       mukaisten Suoluokitusten laadinnalle sekä tie-
11703:        perustaa maahan "suoinstituutti", jonka      t~.ellisiin että metsä- ja maatalouden sovellutuk-
11704:        erityisenä tehtävänä olisi suon muiden       sun.
11705:        kuin sen sisältämän turpeen pohtokäyt-           Suurimmat puutteet lienevätkin suotutkimuk-
11706:        tötarkoituksen tutkiminen?                   sessa perustutkimuksen alueella. Turpeen ke-
11707:                                                     miaa ja biokemiaa ei tunneta riittävästi, jotta sen
11708:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hyödyntäminen olisi polttamisen sijasta mahdol-
11709: vasti seuraavaa:                                    lista. Kemiallista turvetutkimusta harjoitetaan
11710:                                                     mm. Turun ja Joensuun yliopistojen kemian lai-
11711:    Suoluonuolla on suuri kansallinen merkitys.      toksilla. Nykyisin vain esim. turpeen typpipitoi-
11712: Uusimpien metsätilastojen mukaan on maas-           suutta hyödynnetään ammoniakkiteollisuudes-
11713: samme soita noin 8,9 miljoonaa ha. Näistä turve-    sa. Myös soiden biologisen monimuotoisuuden
11714: kerrokseltaan 30 cm:n paksuisia soita on arvion     tutkimuksessa on tehtävää. Suoekasysteemien
11715: mukaan 7,2 miljoonaa ha. Soiden merkityksen         toimintaa ei tunneta vielä riittävästi.
11716: kasvavan ymmärtämisen myötä maahamme on                 Erityistä tarvetta suoinstituutin perustami-
11717: kehittynyt jo korkealuokkainen tutkimustraditio     seen ei kuitenkaan ole. Suotutkimusta voidaan
11718: yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.               edistää kiinnittämällä huomiota yhä enemmän jo
11719:    Suoluonnon tutkimuksen saattamiseksi mo-         nytkin hyvin toimivaan suotutkimuksen koordi-
11720: nipuolisemmaksi on aikaisemmin kiinnitetty          noimiseen. Asiantuntijoiden mielestä yhteistyö
11721: huomiota. Vuonna 1992laadittiin turpeen moni-       on toiminut hyvin mm. Suoseuran ja maassamme
11722: naiskäytöstä laaja tilannekartoitus (KTM B:         toimivan International Peat Societyn ansiosta.
11723: 115). Laajin suotutkimushanke on ilmakehän          Suotutkimuksen edistäminen tapahtuu parhai-
11724: muutostutkimukseen liittyvä ns. Suo-SILMU           ten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa käy-
11725: hanke, jota on tehty mm. Helsingin ja Joensuun      tävien tulossopimusneuvottelujen yhteydessä.
11726: yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä.      Saman käsityksen on esittänyt ministeri Mikko
11727: Soiden metsätalouskäyttöä tutkitaan Metsäntut-      Pesälä vastauksessaan suotutkimusta koskevaan
11728: kimuslaitoksessa ja sen koeasemilla sekä Helsin-    kysymykseen (KK 444 1. 7.1994).
11729: 
11730:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1995
11731: 
11732:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
11733:                                           1994 vp -    KK 806                                          3
11734: 
11735: 
11736: 
11737: 
11738:                                         Tili Riksdagens Talman
11739: 
11740:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Undersökningen av torvförekomsten i kärren
11741: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         har koncentrerats till Geologiska forskningscen-
11742: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       tra1en. Forskningen kring torvbränning sker vid
11743: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål            Statens tekniska forskningscentrals laboratorier
11744: nr 806:                                                i Jyväskylä. Den forskning som bedrivits vid uni-
11745:                                                        versiteten har skapat en god grund för uppgöran-
11746:           Vad tycker Regeringen om tanken på           de av en ändamålsenlig kärrklassificering samt
11747:        att i landet inrätta ett "kärrinstitut" som     för vetenskapliga tillämpningar och tillämpning-
11748:        skulle ha som sin särskilda uppgift att         ar inomjord- och skogsbruket.
11749:        undersöka kärret utifrån andra syften än            De största bristerna inom kärrforskningen
11750:        bränning av den torv som finns i kärret?        torde finnas inom grundforskningen. Man har
11751:                                                        inte tillräckliga kunskaper om torvens kemi och
11752:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          biokemi för att man skulle kunna dra nytta av
11753: anföra följande:                                       den på annat sätt än genom bränning. Kemisk
11754:                                                        torvforskning bedrivs bl.a. vid institutionerna
11755:     Kärrnaturen har en mycket stor nationell be-       för kemi vid bl.a. Åbo och Joensuu universitet.
11756: tydelse. Enligt den senaste skogsstatistiken finns     För närvarande är det t.ex. endast torvens kväve-
11757: det omkring 8,9 miljoner kärrmark i vårt land.         4.alt som utnyttjas inom ammoniakindustrin.
11758: Av dem utgör kärr med ett 30 cm tjockt torv1ager       A ven i fråga om forskningen i fråga om kärrens
11759: uppskattningsvis 7,2 miljoner ha. I och med att        många biologiska former finns det mycket att
11760: kärrens betydelse inses allt mer har det utvecklats    göra. Det finns inte tillräcklig kunskap om hur
11761: en högklassig forskningstradition vid universite-      kärrens ekosystem fungerar.
11762: ten och forskningsinstituten.                              Det finns dock inget särskilt behov att inrät-
11763:     Man har även tidigare fåst uppmärksamhet           ta ett kärrinstitut. Kärrforskningen kan främjas
11764: vid att göra forskningen kring kärrnaturen             genom att man fåster uppmärksamhet vid att
11765: mångsidigare. År 1992 gjordes en omfattande            koordinera den kärrforskning som redan existe-
11766: bedömning av hur torv kan användas på ett              rar. Enligt sakkunniga har samarbetet fungerat
11767: mångsidigt sätt (HIM B: 115). Det största kärr-        väl bl.a. tack vare Suoseura och den i vårt land
11768: forskningsprojektet är det s.k. Suo-SILMU -pro-        verksamma International Peat Society. Främ-
11769: jektet i ans1utning till forskningen kring föränd-     jandet av kärrforskningen sker bäst i samband
11770:  ringar i atmosfåren. Detta har gjorts i samarbete     med resultatavtalsförhandlingarna mellan uni-
11771:  mellan forskningsinstituten vid Helsingfors och       versiteten och forskningsinstituten. Samma
11772:  Joensuu universitet. Användningen av kärr inom        uppfattning har också minister Mikko Pesälä
11773:  skogsbruket undersöks vid Skogsforskningsin-          framfört i sitt svar på ett spörsmål om kärr-
11774:  stitutet och dess försöksstationer samt vid Hel-      forskningen (Skriftligt spörsmål 444 l. 7.1994).
11775:  singfors universitets institution för skogsekologi.
11776: 
11777:      Helsingfors den 7 januari 1995
11778: 
11779:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
11780:                                                 1994vp
11781: 
11782: Kirjallinen kysymys 807
11783: 
11784: 
11785: 
11786: 
11787:                                    Rajamäki: Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten korvaa-
11788:                                        misesta
11789: 
11790: 
11791:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11792: 
11793:    Hyvin monilla pienituloisilla sairastavilla elä-      Liikuntavammaisjärjestöt ovat esittäneet, että
11794: keläisillä ja vammaisilla ihmisillä ovat sairaus-     sosiaali- ja terveysministeriö määrittäisi kustan-
11795: kustannukset muodostuneet kohtuuttoman suu-           nuskaton sosiaali- ja terveydenhuollon maksuille
11796: riksi. Erityisesti vammaiset ihmiset elävät usein     ja lääkekustannuksille.
11797: vain kansaneläkkeen varassa.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11798:    Vammaisuudesta aiheutuu sosiaali- ja tervey-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11799: denhuollon maksujen ja lääkekustannusten li-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11800: säksi huomattavia kustannuksia asumisessa ja          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11801: liikkumisessa. Tämän johdosta monet vammai-
11802: set ovat joutuneet elämään jatkuvasti alle köy-                Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
11803: hyysrajan. Köyhyysraja,joka on määritelty Suo-               menpiteisiin kustannuskaton määrittä-
11804: messa noin 2 800 markan kuukausituloksi, on                  miseksi sosiaali- ja terveydenhuollon
11805: johtanut tilanteeseen, jossa henkilöillä voi so-             maksuille ja lääkekustannuksille?
11806: siaali- ja terveydenhuollon maksujen osuus yh-
11807: dessä verojen ja veronluonteisten maksujen
11808: kanssa nousta jopa 3/4:aan tuloista.
11809:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1994
11810: 
11811:                                             Kari Rajamäki
11812: 
11813: 
11814: 
11815: 
11816: 240017
11817: 2                                          1994 vp -    KK 807
11818: 
11819: 
11820: 
11821: 
11822:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11823: 
11824:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          perusteltua palveluja saavan henkilön maksuky-
11825: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vyn, huoltovelvollisuuden tai muun vastaavan
11826: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         seikan perusteella.
11827: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rajamäen               Edellä olevasta huolimatta erityisesti pitkä-
11828: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 807:           aikaissairaille ja vammaisille, samoin kuin myös
11829:                                                         akuutin sairauden vuoksi pitkähkön ajan laitos-
11830:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-        hoidossa olevalle, voi esitetyn kysymyksen mu-
11831:         menpiteisiin kustannuskaton määrittä-           kaisesti syntyä sellaisia suuria kustannuksia, jot-
11832:         miseksi sosiaali- ja terveydenhuollon           ka aiheuttavat kohtuuttoman suuren taloudelli-
11833:         maksuille ja lääkekustannuksille?               sen rasitteen sairastuneelle tai vammaiselle. Tä-
11834:                                                         män vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö on yh-
11835:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            dessä Suomen Kuntaliiton kanssa valmistellut
11836: vasti seuraavaa:                                        vuotuisen maksukaton käyttöönottoa tervey-
11837:                                                         denhuollon asiakasmaksuille.
11838:    Pitkäaikainen sairaus tai vammautuminen ai-             Valmisteilla olevan järjestelmän piiriin on ai-
11839: heuttavat säännönmukaisesti ylimääräisiä kus-           nakin ensi vaiheessa tarkoitus ottaa pääosa ter-
11840: tannuksia sairastuneelle tai vammaiselle. Silloin       veydenhuollon asiakasmaksuista. Järjestelmän
11841: kun syntyneet kustannukset ovat erityisen suuria        ulkopuolelle jäisivät lähinnä sellaiset maksut, joi-
11842: ja pitkäaikaisia, on niiden kattamiseksi olemassa       den suuruus määräytyy maksukyvyn mukaan.
11843: eri tukijärjestelmiä. Tukijärjestelmistä voidaan        Näitä ovat pitkäaikaisen laitoshoidon ja jatku-
11844: todeta esimerkkeinä lapsen hoitotuki, eläkkeen-         van kotisairaanhoidon maksut. Myös sosiaali-
11845: saajien hoitotuki ja vammaistuki. Lääkekustan-          huollon palveluista perittävät maksut jäisivät
11846: nuksille on myös jo olemassa vuotuinen 3 100            järjestelmän ulkopuolelle, koska maksut mää-
11847: markan kustannuskatto, jonka saavuttamisen              räytyvät pääosin maksukyvyn mukaan.
11848: jälkeen lääkkeet ovat maksuttornia lukuun otta-             Järjestelmä on tarkoitus toteuttaa siten, että se
11849: matta ostoskohtaista omavastuuosuutta. Oma-             ei alentaisi kuntien asiakasmaksuista saamia tu-
11850: vastuuosuus on erityiskorvattaville lääkkeille 25       loja. Tämän vuoksi on järjestelmää valmistel-
11851: markkaa ja peruskorvattaville lääkkeille 50             taessa jouduttu laajasti selvittämään eri vaihto-
11852: markkaa. Lisäksi toimeentulotuki turvaa viime           ehtojen vaikutuksia kuntien asiakasmaksutuloi-
11853: kädessä sen, että välttämättömät palvelut on            hin.
11854: mahdollista saada näitä tarvitsevan taloudelli-             Ehdotettu asiakasmaksukatto koskisi vain
11855: sesta tilanteesta riippumatta.                          kunnallisia terveydenhuollon palveluja. Tällöin
11856:    Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista pe-        sen ulkopuolelle jäisivät muun muassa lääke- ja
11857: rittäviä maksuja koskevat säännökset on lisäksi         matkakustannukset, joihin voi saada korvausta
11858: laadittu siten, että erityisesti pitkäaikaisesti pal-   sairausvakuutuslain perusteella. Lääkekustan-
11859: veluja tarvitsevien asema on otettu huomioon.           nusten sisällyttäminen valmisteilla olevaan mak-
11860: Jatkuvasti kotiin annettavista palveluista (koti-       sukattojärjestelmään olisi vaikeasti toteutetta-
11861: palvelu ja kotisairaanhoito) perittävät maksut          vissa, koska sairausvakuutus ja kunnalliset pal-
11862: määräytyvät palvelua saavan maksukyvyn mu-              velut rahoitetaan eri tavoin.
11863: kaan, ja pienituloisimmille palvelut ovat maksut-           Terveydenhuollon asiakasmaksukatto on tar-
11864: tornia. Samoin pitkäaikaisessa laitoshoidossa           koitus saada voimaan jo kuluvan vuoden kevääl-
11865: olevan maksut määräytyvät maksukyvyn mu-                lä. Uudistus toteutetaan muuttamalla sosiaali- ja
11866: kaan. Maksusäännökset mahdollistavat myös               terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua
11867: sen, että yksittäistapauksissa maksuja voidaan          asetusta.
11868: alentaa taijättää kokonaan perimättä, jos se on
11869: 
11870:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1995
11871: 
11872:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
11873:                                            1994 vp -    KK 807                                            3
11874: 
11875: 
11876: 
11877: 
11878:                                          Tili Riksdagens Talman
11879: 
11880:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Oavsett det ovan anförda kan det, såsom det
11881: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          påtalas i spörsmålet, uppstå så stora kostnader
11882: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        att de föranleder en oskäligt stor ekonomisk be-
11883: man Rajamäki undertecknade spörsmål nr 807:             lastning för den sjuke eller handikappade, i syn-
11884:                                                         nerhet då det gäller långtidssjuka och handikap-
11885:           Ämnar Regeringen med det snaraste             pade liksom också personer som på grund av
11886:        vidta åtgärder för att fastställa ett kost-      akut sjukdom behöver en längre tids anstalts-
11887:        nadstak för social- och hälsovårdsavgif-         vård. Därför har social- och hälsovårdsministe-
11888:        terna och läkemedelskostnaderna?                 riet tillsammans med Finlands kommunförbund
11889:                                                         berett ett system med en årlig Övre gräns för
11890:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           hälsovårdens klientavgifter.
11891: anföra följande:                                           Det är meningen att största delen av hälsovår-
11892:                                                         dens klientavgifter åtminstone i första skedet
11893:    Sjukdom eller handikapp av långvarig art             skall ingå i det system som är under beredning.
11894: föranleder normalt extra kostnader för den sju-         Utanför systemet skulle då närmast lämnas såda-
11895: ke eller handikappade. Ifall kostnaderna blir           na avgifter som bestäms på basis av klientens
11896: exceptionellt höga och långvariga finns olika           betalningsförmåga. Dessa är avgifterna för lång-
11897: stödsystem som inrättats för att täcka dem.             Y.arig anstaltsvård och fortgående hemsjukvård.
11898: Som exempel på stödsystem kan nämnas vård-              A ven de avgifter som uppbärs för socialvårdsser-
11899: bidraget för barn, vårdbidraget för pensionsta-         vice skulle lämnas utanför systemet, eftersom
11900: gare och handikappbidraget. Det finns dess-             avgifterna i huvudsak bestäms enligt klientens
11901: utom redan ett årligt kostnadstak på 3 100 mk           betalningsförmåga.
11902: för läkemedelskostnader. Efter att denna sum-              Avsikten är att systemet skall verkställas på ett
11903: ma uppnåtts fås läkemedlen kostnadsfritt, bort-         sådant sätt att det inte leder tili en nedgång i de
11904: sett från självriskandelen per inköp. Självrisk-        iilkomster klientavgifterna ger kommunerna.
11905: andelen för specialersättningsgilla läkemedel är        Därför har man vid beredningen av systemet
11906: 25 mk och för grundersättningsgilla läkemedel           tvingats göra en omfattande utredning av de oli-
11907: 50 mk. Dessutom tryggar i sista hand utkomst-           ka alternativens verkningar på kommunernas in-
11908: stödet att nödvändig service kan erhållas obero-        komster från klientavgifterna.
11909: ende av i viiken ekonomisk situation den behö-              Den föreslagna övre gränsen för klientav-
11910: vande befinner sig.                                     gifterna skulle gälla enbart tjänster inom den
11911:     De stadganden som gäller avgiftersom uppbärs        korumunala hälsovården. Därför skulle bl.a. så-
11912: för social- och hälsovårdsservice har dessutom          dana läkemedels- och resekostnader som ersätts
11913:  utformats så att i synnerhet situationen för dem       enligt sjukförsäkringslagen inte omfattas av för-
11914:  som är i behov av långvarig service har beaktats.      slaget. Det skulle ställa sig svårt att inkludera
11915:  De avgifter som uppbärs för fortgående service i       läkemedelskostnaderna i det system med Övre
11916:  hemmet (hemtjänst och hemsjukvård) bestäms på          gränser för avgifterna som är under beredning,
11917:  basis av personens betalningsförmåga och för           eftersom sjukförsäkringen och den korumunala
11918:  låginkomsttagare är tjänsterna avgiftsfria. På         servicen finansieras på olika sätt.
11919:  samma sätt bestäms avgifterna för den som får             A vsikten är att den Övre gränsen för hälsovår-
11920:  långvarig anstaltsvård enligt betalningsförmå-         dens klientavgifter skall börja tillämpas redan i
11921:  gan. Stadgandena som gäller betalning ger också        vår. Reformen genomförs genom en ändring av
11922:  möjlighet att sänka eller helt låta bli att uppbära    förordningen om klientavgifter inom social- och
11923:  avgifterna i enskilda fall om det är befogat på        hälsovården.
11924:  grundval av personens betalningsförmåga, vård-
11925:  nadsplikt eller någon annan motsvarande orsak.
11926: 
11927:      Helsingforsden 5 januari 1995
11928: 
11929:                                                      Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
11930: 1
11931: 
11932: 1
11933: 
11934: 
11935: 
11936: 
11937:     1
11938: 
11939:     1
11940: 
11941: 
11942: 
11943: 
11944:         1
11945: 
11946:         1
11947: 
11948: 
11949: 
11950: 
11951:             1
11952: 
11953:             1
11954: 
11955: 
11956: 
11957: 
11958:                 1
11959: 
11960:                 1
11961: 
11962: 
11963: 
11964: 
11965:                     1
11966:                                                 1994 vp
11967: 
11968: Kirjallinen kysymys 808
11969: 
11970: 
11971: 
11972: 
11973:                                    Seppänen: Asianajajien palkkioiden julkisesta seurannasta
11974: 
11975: 
11976: 
11977:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11978: 
11979:    Valtion vakuusrahaston hallintoneuvosto on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11980: käsitellyt pankkikriisin jälkiselvittelyyn liittyen   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11981: rikos- ja vahingonkorvausoikeudenkäyntien             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11982: kustannuksia. Siinä yhteydessä on käynyt ilmi,
11983: että valtion puolesta oikeudessa esiintyneet                    Pitääkö Hallitus ongelmallisena sitä,
11984: asianajajat ovat laskuttaneet palveluksistaan                että lakimiehet ovat ruvenneet Suomessa
11985: jopa 2 000 markkaa tunnilta. Näillä palkkiope-               saalistamaan oikeudenkäyntien, kon-
11986: rusteilla esimerkiksi STS-jutun käsittelyn yhtey-            kurssitapahtumien ja muiden oikeusta-
11987: dessä valtion puolen oikeudenkäyntikustannuk-                pausten varjolla summia, jotka eivät ole
11988: set olivat noin 5 miljoonaa markkaa.                         missään suhteessa muun yhteiskunnan
11989:    Kunjulkisuudessa on esiintynyt jatkuvasti tie-            palkkio- ja palkitsemisperusteisiin, ja jos
11990: toja konkurssi- ja muiden pesien selvitysmiesten             Hallitus pitää tietoon tulleita palkkioita
11991: kohtuuttomista palkkioista, yhteiskunnassam-                 kohtuuttomina,
11992: me on vaarantunut oikeuslaitoksen uskottavuus:                  mitä Hallitus aikoo tehdä uskottavuu-
11993: voivatko nämä rahastajat olla oikeuden asialla?              den palauttamiseksi oikeuden toteutumi-
11994:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           seen myös tästä näkökulmasta?
11995: 
11996:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1994
11997: 
11998:                                             Esko Seppänen
11999: 
12000: 
12001: 
12002: 
12003: 240017
12004: 2                                          1994 vp -    KK 808
12005: 
12006: 
12007: 
12008: 
12009:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12010: 
12011:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          varoista suoritetaan korvauksia avustajalle esi-
12012: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           merkiksi maksuttomasia oikeudenkäynnistä an-
12013: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         netun lain perusteella. Tällöin valtiolla on velvol-
12014: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko               lisuus ja oikeus puuttua palkkioiden määrään.
12015: Seppäsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Oikeusministeriö on näissä asioissa laatinut
12016: n:o 808:                                                palkkiotaulukot, joita tuom101stuimet ovat
12017:                                                         velvollisia noudattamaan (OM:n määräys
12018:            Pitääkö Hallitus ongelmallisena sitä,        19.12.1994 n:o 4329/33/94 OM).
12019:         että lakimiehet ovat ruvenneet Suomessa            Suomen Asianajajaliiton vahvistamissa hyvää
12020:         saalistamaan oikeudenkäyntien, kon-             asianajotapaa koskevissa ohjeissa, joita liiton jä-
12021:         kurssitapahtumien ja muiden oikeusta-           senet- asianajajat-ovat velvolliset noudatta-
12022:         pausten varjolla summia, jotka eivät ole        maan, todetaan, että asianajajan palkkion tulee
12023:         missään suhteessa muun yhteiskunnan             olla kohtuullinen sekä vahvistettujen palkkion-
12024:         palkkio- ja palkitsemisperusteisiin, ja jos     määrääruisperusteiden mukainen. Tapaohjeiden
12025:         Hallitus pitää tietoon tulleita palkkioita      23 §:n mukaan, jos päämies ei pidä laskua hyväk-
12026:         kohtuuttomina,                                  syttävänä, on asianajajan annettava päämiehel-
12027:            mitä Hallitus aikoo tehdä uskottavuu-        leen tieto siitä, miten tämä voi saattaa palkkiota
12028:         den palauttamiseksi oikeuden toteutumi-         koskevan erimielisyyden Asianajajaliiton halli-
12029:         seen myös tästä näkökulmasta?                   tuksen välimiesmenettelyin ratkaistavaksi.
12030:                                                            Vuoteen 1992 saakka Suomen Asianajajaliitto
12031:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            antoi markkamääräiset ohjeelliset toimenpideve-
12032: vasti seuraavaa:                                        loitukset. Sellaisia ei kuitenkaan enää saa kilpai-
12033:                                                         lulainsäädännön johdosta antaa.
12034:    Yksityisen henkilön, yrityksen tai yhteisön             Kysymyksessä mainittua noin 2 000 markan
12035: käyttäessä avustajaa tai asiamiestä oikeuden-           suuruista tuntiveloitusta asian hoitamisesta on
12036: käynnissä tai lainopillista neuvonantajaa oikeu-        veloitettu eräässä laajassa ja vaikeassa pankin
12037: denkäynnin ulkopuolella on kysymys avustajan            luotonantoon liittyvässä vahingonkorvausasias-
12038: palkanneen päämiehen ja avustajan välisestä so-         sa. Sen arvioiminen, onko summa liian suuri vai
12039: pimussuhteesta, jossa päämies maksaa tehdystä           onko se oikeassa suhteessa saatuun palveluun
12040: työstä palkkion avustajalleen tai neuvonantajal-        nähden, on kuitenkin ensisijaisesti päämiehen
12041: leen. Avustajana tai neuvonantajana voi toimia          asia. Päämiehen, esimerkiksi Valtion vakuusra-
12042: asianajaja, muu oikeustieteellisen tutkinnon suo-       haston, joka käyttää palkkion maksamiseen yh-
12043: rittanut lakimies tai muu henkilö. Normaalisti          teiskunnan varoja, on huolehdittava siitä, ettei
12044: päämies ja avustaja sopivat toimeksiannon yh-           palkkio nouse kohtuuttoman suureksi tehtyyn
12045: teydessä palkkion määräytymisen perusteista ja          työhön nähden, ja tarvittaessa ryhdyttävä toi-
12046: mahdollisesti arvioivat palkkion suuruuttakin.          menpiteisiin sen kohtuullistuttamiseksi.
12047: Täsmällisen kustannusarvion esittäminen etukä-             Aika ajoin esiintyy julkisuudessa uutisia, jois-
12048: teen on usein hankalaa sen vuoksi, että työn            sa kerrotaan oikeudenkäyntiavustajien suurista
12049: määrä ja oikeudelliset ongelmat selviävät vasta         palkkioista. Oikeusministeriön käsityksen mu-
12050: työn aikana. Yhteiskunnan tehtävänä ei yleensä          kaan oikeudenkäyntikulujen suuruutta on tar-
12051: ole puuttua yksityisten sopimussuhteiden palk-          peen seurata yleisesti ja tarvittaessa myös etsittä-
12052: kioperusteisiin, ellei asiaa ole riitautettu, jolloin   vä keinoja kohtuuttomista palkkioista eroon
12053: palkkioriidan ratkaisu jää viime kädessä tuomio-        pääsemiseksi. Oikeusministeriön ei kuitenkaan
12054: istuimen tehtäväksi.                                    ole mahdollista puuttua ko. yksittäiseen tapauk-
12055:    Tilanne on toinen silloin, kun yhteiskunnan          seen.
12056: 
12057:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1995
12058: 
12059:                                                                  Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
12060:                                           1994 vp -    KK 808                                              3
12061: 
12062: 
12063: 
12064: 
12065:                                          Tili Riksdagens Talman
12066: 
12067:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Situationen är en annan då biträdets ersätt-
12068: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         ningar betalas med statens medel t.ex. enligt la-
12069: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       gen om fri rättegång. Staten har då skyldighet
12070: man Esko Seppänen undertecknade spörsmål               och rättighet att ta ställning tili beloppet. Med
12071: nr 808:                                                tanke på dessa fall har justitieministeriet gjort
12072:                                                        upp arvodestabeller, som domstolarna är skyldi-
12073:           Anser Regeringen detvara ett problem         ga att följa (JM:s föreskrift 19.12.1994 nr 4329/
12074:        att juristerna i Finland med rättegångar,       33/94 OM).
12075:        konkurser och andra rättsfall som ursäkt            I anvisningarna om god advokatsed som Fin-
12076:        har börjat kapa åt sig summor som inte          lands Advokatförbund har fastställt och som för-
12077:        står i någon som helst proportion till sam-     bundets medlemmar är skyldiga att iaktta kon-
12078:        hällets arvodes- eller lönegrunder och,         stateras att advokatens arvode skall vara skäligt
12079:        om Regeringen finner de arvoden som             och följa fastställda grunder för bestämmande av
12080:        har framkommit orimliga,                        arvode. I 23 § i anvisningarna sägs att om huvud-
12081:           vad ämnar Regeringen göra för att            mannen inte godkänner räkningen, skall advoka-
12082:        återställa tron på att rätt skipas också i      ten meddela sin huvudman hur han kan hänskju-
12083:        detta hänseende?                                ta tvisten om arvodettili advokatförbundets sty-
12084:                                                        re1se att avgöras genom skiljemannaförfarande.
12085:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt               Fram tili 1992 utgav Fin1ands Advokatför-
12086: följande:                                              bund normativa åtgärdstaxor. Konkurrenslag-
12087:                                                        stiftningen tillåter dock inte 1ängre att sådana
12088:    När en privatperson, ett företag eller ett sam-     utges.
12089: fund använder ett biträde eller ombud vid en               Den timdebitering på ca 2 000 mark som
12090: rättegång eller en lagfaren rådgivare utanför rät-     nämns i spörsmå1et har debiterats i ett omfattan-
12091: tegången är det fråga om ett avtalsförhållande         de och invecklat skadeståndsärende i anslutning
12092: mellan huvudmannen, som har anställt biträdet,         tili en banks kreditgivning. Att avgöra om sum-
12093: och biträdet. Inom ramen för detta avtalsförhål-       man är för stor eller om den står i rätt proportion
12094: lande betalar huvudmannen ett arvode för utfört        tili den service som har givits är emellertid i första
12095: arbete åt sitt biträde eller sin rådgivare. Som        hand huvudmannens, t.ex. Statens säkerhets-
12096: biträde kan fungera en advokat, en annan jurist        fonds, sak. Huvudmannen, som använder sam-
12097: som har avlagt juridisk examen elier någon an-         hällets medel, skall se tili att arvodet inte blir
12098: nan. I vanliga fall kommer huvudmannen och             orimligt stort i förhållande till det arbete som har
12099: biträdet överens om grunderna för bestämman-           utförts och vid behov vidta åtgärder för att
12100: det av arvodet i samband med att uppdraget ges         bringa ned det tili ett skäligt belopp.
12101: och beräknar då eventuelit också storleken på              Då och då berättas i offentligheten nyheter om
12102: arvodet. Det är emeliertid svårt att lägga fram en     rättegångsbiträdenas stora arvoden. Justitiemi-
12103: exakt kostnadsberäkning på förhand därför att          nisteriet anser att det är nödvändigt att allmänt
12104: arbetsmängden och dejuridiska problemen kom-           följa med rättegångskostnadernas storlek och vid
12105: mer fram först under arbetets gång. Det är i           behov också försöka finna medel att komma
12106: alimänhet inte samhäliets uppgift att blanda sig i     ifrån oskäliga arvoden. Justitieministeriet har
12107: arvodesgrunderna i privata avtalsförhållanden,         emellertid inte möjlighet att ingripa i det här
12108: om inte saken har dragits inför rätta, i vilket fall   enskilda fallet.
12109: det i sista hand är domstolen som skall avgöra
12110: den.
12111: 
12112:      Helsingforsden 5 januari 1995
12113: 
12114:                                                                  Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
12115:                                                    1994 vp
12116: 
12117: Kirjallinen kysymys 809
12118: 
12119: 
12120: 
12121: 
12122:                                      Antvuori ym.: Ydinjätehuollonjärjestämisen avustamisesta Kuolan
12123:                                         niemimaalla
12124: 
12125: 
12126:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
12127: 
12128:     Käytettävissä olevien tietojen mukaan Venä-          näjälle. Ydinvoimaan liittyvien kysymysten osal-
12129: jän laivaston ydinsukellusveneistä ja siviilialuk-       ta tuki on ollut määrältään vähäistä ja pääasiassa
12130: sista peräisin oleva käytetty ydinpolttoaine on          suuntautunut sinänsä hyvin tärkeään ydinturval-
12131: täyttämässä sen välivarastointipaikat Osa va-            lisuuteen, ei ydinjätehuoltoon. Suomen lähialue-
12132: rastoista on huonossa kunnossa. Myös pääasias-           yhteistyövaroja on jossain määrin käytetty mm.
12133: sa ydinkäyttöisten alusten toiminnasta peräisin          ydinturvallisuuden parantamiseen. Euroopan
12134: oleva keski- ja matala-aktiivinen nestemäinen            unioni on mm. T ACIS-ohjelman (Technical As-
12135: ydinjäte sekä keski- ja matala-aktiivinen kiinteä        sistance for the Commonwealth of Indepen-
12136: jäte ovat täyttämässä niille tarkoitetut varastot.       dent States) kautta ohjannut varoja ympäristö-
12137: Murmanskin lähellä sijaitsevan Poljarnyi Zorin           ongelmien ratkaisujen auttamiseen. Mahdollista
12138: voimalaitoksen ydinjätteiden käsittely ja varas-         on, että Barentsin euroarktisen neuvoston ympä-
12139: tointi on heikosti järjestetty, ja niillekin tarkoite-   ristöä koskevan toimintaohjelman toteuttamisen
12140: tut varastot ovat täyttymässä. Radioaktiivisten          kautta myös radioaktiivisten jätteiden aiheutta-
12141: jätteiden jälleenkäsittely on asiallisesti ottaen        mien ympäristöongelmien ratkaisupyrkimykset
12142:  keskeytynyt. Tiedossa on myös, että Barentsin-          saavat tukea Venäjän alueen ulkopuolelta. Vali-
12143:  meren alueelle on upotettu radioaktiivisia ainei-       tettavasti tähänastiset ja aivan ilmeisesti myös
12144:  ta.                                                     suunnitellut toimenpiteet ovat kuitenkin hyvin
12145:      Radioaktiivisten jätteiden aiheuttamien on-         vähäpätöisiä suhteessa ongelmien vakavuuteen
12146:  gelmien suuruudesta ja ajankohtaisuudesta on            ja laajuuteen.
12147:  erilaisia käsityksiä. Tämä johtuu osaltaan riittä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12148:  mättömästä tietopohjasta. Selvää kuitenkin on,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12149:  että kyse on hyvin vakavasta ja todellisesta on-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12150:  gelmasta. Vaikka jotkut radioaktiivisten jättei-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12151:  den mahdollisesti aiheuttamat ympäristöka-
12152:  tastrofit eivät välttämättä ulota vaikutuksia                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12153:  Suomen alueelle, voi niinkin tapahtua. Suomen                  siin Kuolan niemimaaliaja sen lähialueil-
12154:  kansallisten etujen mukaista on pyrkiä poista-                 la sijaitsevien radioaktiivisten jätteiden
12155:  maan taikka ainakin vähentämään alueidensa                     aiheuttamien ympäristöongelmien vä-
12156:  välittömään läheisyyteen syntynyttä ympäristö-                 hentämiseksi tai kokonaan poistamiseksi
12157:  uhkaa.                                 .                       joko suuntaamaila uudella tavalla tai li-
12158:      Venäjän taloudelliset resurssit ovat tänä päi-             säämällä avustustaan Venäjälle taikka
12159:  vänä ja myös nähtävissä olevassa tulevaisuudes-                vaikuttamalla kansainvälisiin järjestöi-
12160:  sa riittämättömät sen valtavien ympäristöongel-                hin, naapurimaihin ja muihin Iänsirnai-
12161:  mien ratkaisemiseen. Tämän johdosta Suomi,                     siin valtioihin, jotta nämä, mahdollisesti
12162:  Euroopan unioni ja muut länsimaat ovat rajoite-                yhdessä Suomen kanssa, avustaisivat Ve-
12163:   tussa määrin jo antaneet taloudellista tukea Ve-              näjää?
12164: 
12165:       Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1994
12166: 
12167:            Pirjo-Riitta Antvuori          Mirja Ryynänen               Minna Karhunen
12168:            Heidi Hautala                  Marjatta Stenius-Kaukonen    Riitta Myller
12169:                       Outi Ojala                               Eva Biaudet
12170: 
12171:  240017
12172: 2                                         1994 vp -   KK 809
12173: 
12174: 
12175: 
12176: 
12177:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12178: 
12179:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Pohjoisen ja Tyynenmeren laivastojen ydinjättei-
12180: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         den käsittely- ja varastointiongelmat saadaan
12181: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ratkaistuiksi.
12182: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antvuoren           Kysymyksessä todetaan aivan oikein, että Ve-
12183: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          näjän Pohjoisen laivaston ydinjätteiden väliva-
12184: 809:                                                  rastot Kuolassa ovat täynnä ja huonossa kun-
12185:                                                       nossa. Lisäksi matala- ja keskiaktiivisten jättei-
12186:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      den käsittelylaitoksen kapasiteetti alueella on
12187:          siin Kuolan niemimaalla ja sen lähialueil-   riittämätön, eikä korkea-aktiivista ydinjätettä
12188:          la sijaitsevien radioaktiivisten jätteiden   ole siirretty pois alueelta normaalisti jälleenkäsi-
12189:          aiheuttamien ympäristöongelmien vä-          teltäväksi.
12190:          hentämiseksi tai kokonaan poistamiseksi         Alueen ydin- ja säteilyturvallisuutta käsitel-
12191:          joko suuntaamaHa uudella tavalla tai li-     lään jo ainakin 15 erilaisessa kansainvälisessä
12192:          säämällä avustustaan Venäjälle taikka        projektissa, joissa on mukana Barentsin alueen
12193:          vaikuttamalla kansainvälisiin järjestöi-     maita. Näistä osassa on Suomikin mukana yksin
12194:          hin, naapurimaihin ja muihin Iänsirnai-      tai yhdessä muiden maiden kanssa rahoittajana
12195:          siin valtioihin, jotta nämä, mahdollisesti   ja teknisen avun antajana.
12196:          yhdessä Suomen kanssa, avustaisivat Ve-         Hallitus esitti Barentsin euroarktisen neu-
12197:          näjää?                                       voston ympäristötyöryhmän ensimmäisessä ko-
12198:                                                       kouksessa 17.11.1994 Oslossa kokonaisvaltaisen
12199:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          puitesuunnitelman Kuolan ydinjäteongelmien
12200: vasti seuraavaa:                                      ratkaisemisen pohjaksi. Esityksessä määriteltiin
12201:                                                       työn ulottuvuudet, käsiteltävät ongelmat, rahoi-
12202:    Hallitus on tietoinen kysymyksessä esitetyistä     tus- ja muut yhteistyöfoorumit sekä relevantit
12203: ongelmista ja on ryhtynyt toimenpiteisiin Kuo-        kansainväliset sopimukset ja selvitykset.
12204: lan ydinjäteongelmien ratkaisun aikaansaami-              Asia on siis vireillä Barentsin neuvostossa,
12205: seksi kahden- ja monenvälisen yhteistyön puit-        jonka jäsenenä olevan Euroopan komission huo-
12206: teissa.                                               miota myös täten kiinnitettiin ongelmaan. Ko-
12207:    Ns. Lontoon sopimuksen (1972) osapuolten           missio on myös itse viime syksynä ollut aloitteel-
12208: 17. yleiskokouksessa 1993 päätettiin globaalista      linen kysymyksen tutkimisessa. Tähän liittyen
12209: matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen mereen         voidaan todeta, että IVY-maihin suunnattavan
12210: upottamista eli dumppaamista koskevasta täys-         EU :n T ACIS-rahoituksen painopistealueeksi on
12211: kiellosta, joka tuli voimaan vuoden 1994 alussa.      alkaneena vuonna valittu Luoteis-Venäjä. Halli-
12212: Korkea-aktiivisen ydinjätteen dumppauskielto          tus pyrkiikin siihen, että tätä tai muuta EU:n
12213: sisältyy itse sopimukseen. - Venäjä jättäytyi         rahoitusta voidaan kohdentaa myös Kuolan
12214: kuitenkin ainoana maana päätöksen ulkopuolel-         ydinjäteongelman hoitamiseen.
12215: le selittäen yhtyvänsä päätökseen heti, kun sen
12216: 
12217:        Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1995
12218: 
12219:                                                                Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
12220:                                           1994 vp -   KK 809                                          3
12221: 
12222: 
12223: 
12224: 
12225:                                         Tili Riksdagens Talman
12226: 
12227:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          I spörsmålet konstateras helt riktigt att mel-
12228: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        lanlagren för kärnavfali från Rysslands arktiska
12229: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      flotta är fylida och i dåligt skick. Dessutom är
12230: man Antvuori m.fl. undertecknade spörsmål nr          kapaciteten vid områdets behandlingsplats för
12231: 809:                                                  låg- och medelaktivt kärnavfali otiliräcklig och
12232:                                                       det högaktiva avfaliet har inte transporterats
12233:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         bort från området för att hanteras i normal ord-
12234:        att reducera elier helt och håliet eliminera   ning.
12235:        de miljöproblem som förorsakas av ra-              Kärn- och strålsäkerheten i området behand-
12236:        dioaktivt avfali på Kolahalvön och i dess      las redan inom ramen för minst 15 olika interna-
12237:        närområde antingen genom att omdirige-         tionella projekt, med deltagande av länderna i
12238:        ra elier öka biståndet tili Ryssland elier     Barentsregionen. I en del av dessa är också Fin-
12239:        genom att påverka internationelia orga-        land med, ensamt eller tilisammans med andra
12240:        nisationer, grannländer och andra stater i     länder, som finansiär och lämnare av tekniskt
12241:        väst så att dessa, eventuelit i samråd med     bistånd.
12242:        Finland, skulie bistå Ryssland?                    Vid det första mötet med euroarktiska Ba-
12243:                                                       rentsrådets miljögrupp i Oslo 17.11.1994 lade
12244:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         regeringen fram en helhetsbetonad ramplan som
12245: anföra följande:                                      underlag för lösandet av kärnavfallsproblemen
12246:                                                       på Kolahalvön. Framställningen berörde arbe-
12247:    Regeringen är medveten om de i spörsmålet          tets dimensioner, problem som skali behandlas,
12248: anförda problemen och har vidtagit åtgärder för       finansierings- och samarbetsforum samt relevan-
12249: att åstadkomma en lösning av kärnavfalisproble-       ta i)?.ternationelia avtal och utredningar.
12250: men på Kolahalvön inom ramen för bilateralt               Arendet har alltså tagits upp i Barentsrådet
12251: och multilateralt samarbete.                          och EU-kommissionens (en av medlemmarna)
12252:    Vid det 17:e ·mötet med parterna i det s.k.        uppmärksamhet har sålunda fåsts vid problemet.
12253: Londonavta1et (1972) 1993 fattades bes1ut om          Senaste höst var också kommissionen själv aktiv
12254: globalt tota1förbud mot dumpning av låg- och          beträffande utredandet av frågan. I anslutning
12255: mede1aktivt kärnavfall i havet, vilket trädde i       tili detta kan det konstateras att som tyngd-
12256: kraft vid ingången av 1994. Förbud mot dump-          punktsområde för EU:s T ACIS-finansiering tili
12257: ning av högaktivt kärnavfali ingår i sjä1va avta-     OSS-1änderna har nordvästra Ryssland utsetts
12258: let. - Ryssland stannade dock som enda land           för det år som nyss har börjat. Regeringen strävar
12259: utanför beslutet, men förklarade att landet kom-      efter att dessa pengar eller annan EU-finansie-
12260: mer att ansluta sig tili beslutet genast då prob1e-   ring kunde riktas också tili skötseln av kärnav-
12261: men med behand1ing och uppbevaring av kärn-           fallsprob1emet på Ko1ahalvön.
12262: avfallet från 1andets arktiska flotta och Stilla
12263: havs-flotta har kunnat 1ösas.
12264: 
12265:      Helsingforsden 5 januari 1995
12266: 
12267:                                                                    Utrikesminister Heikki Haavisto
12268:                                                  1994vp
12269: 
12270: Kirjallinen kysymys 810
12271: 
12272: 
12273: 
12274: 
12275:                                     Hiltunen ym.: Huumepoliisin toimintaedellytysten turvaamisesta
12276: 
12277: 
12278: 
12279:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12280:    Poliisi pitää huumausainerikollisuuden kas-         vuudeksi olisi varattava vähintään 250 poliisia
12281: vua erittäin huolestuttavana. Tilastoidut huume-       nykyisin huumetyötä tekevän alle sadan poliisin
12282: rikokset noussevat tänä vuonna puolella viime          asemesta. Huumepoliisin lisäämisen tulisi tapah-
12283: vuodesta, eikä näkyvissä ole tekijöitä, jotka py-      tua vähentämättä poliiseja muista tehtävistä,
12284: säyttäisivät ja kääntäisivät kehityksen laskuun.       esim. ATARI-toiminnasta.
12285: Päinvastoin poliisin riittämättömät voimavarat             Kihlakuntauudistukseen liittyy vielä kesken-
12286: näkyvät myös huumeidenvastaisen työn puuttei-          eräisyyttä, joka osaltaan vaikeuttaa poliisityön
12287: na.                                                    organisointia ja aiheuttaa epäselvyyttä hallinnon
12288:    Suomessa käytettiin vuonna 1993 arviolta 350        johtosuhteissa. Vähenevien voimavarojen aika-
12289: miljoonaa markkaa huumeisiin. Katukaupasta             na olisi tärkeää, että kipeästi tarvittava käytän-
12290: poliisi sai takavarikoiduksi noin viisi prosenttia.    nön työ ei kärsisi enää organisoinnin suunnitte-
12291: Huumekaupan arvellaan kasvavan tänä vuonna             lusta.
12292: 40 prosenttia ja ensi vuonna ylitettäneen jo mil-          Myös epävarmuus poliisivirkojen jatkuvuu-
12293: jardin markan raja. Rajojen avautuminen ja huu-        desta heikentää työn tehoa. Tiettävästi läänikoh-
12294: memarkkinoiden aktivoituminen vaativat nyt pi-         taiset virkapaikkojenjaot on tehty vuodelle 1995,
12295: kaisia ja viisaita toimenpiteitä Suomen viran-         mutta seuraavasta vuodesta ei ole tietoa. Tällai-
12296: omaisilta.                                             sesta epätietoisuudesta olisi päästävä eroon po-
12297:    Katukaupassa liikkuvien huumeiden nykyi-            liisityössä ja ennen muuta pitkäjänteisyyttä ja
12298: sen kiinnijäämisen tehostuminen helpottaisi            erityisosaamista vaativassa huumetyössä.
12299: huomattavasti nuorison tilannetta. Samalla voi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12300: taisiin vähentää tai ainakin selvittää sitä moni-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12301: muotoista rikollisuutta, joka huumeiden tuon-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12302: nin, välityksen ja hankinnan piiriin on syntynyt.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12303: Onhan huomattava osa rikoksista tällä hetkellä
12304: huumeisiin liittyvää.                                            Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
12305:     Poliisilla on suuri vastuu ennalta ehkäisevässä           menpiteisiin niin, että epävarmuus vuo-
12306: toiminnassa maan rajoilla ja rajojen sisäpuolella.            den 1996 poliisiviroista ei haittaa poliisin
12307: Siihen he tarvitsevat lisää resursseja. Nyt kehitys           tehokasta työskentelyä,
12308: on ollut päinvastaista, ja lisäksi toimintaa haittaa             kihlakuntauudistukseen liittyvä kes-
12309: epävarmuus tulevien vuosien voimavaroista.                    keneräisyys viedään päätökseen ja
12310: Hallinnon järjestämisellä voidaan merkittävästi                  poliisissa muodostetaan erillinen huu-
12311:  tehostaa käytettävissä olevia voimavaroja. Esi-              mepoliisin yksikkö, jolla on riittävät voi-
12312: merkiksi huumepoliisi pitäisi eriyttää omaksi                 mavarat huumeiden vastaiseen työhön?
12313:  koko maassa toimivaksi yksikökseen, jonka vah-
12314: 
12315:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1994
12316: 
12317:                      Leea Hiltunen                                 Tuula Kuittinen
12318:                      Ismo Seivästö                                 Pirkko Laakkonen
12319:                                            Jouko Jääskeläinen
12320: 
12321: 
12322: 
12323: 240017
12324: 2                                         1994 vp -   KK 810
12325: 
12326: 
12327: 
12328: 
12329:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12330: 
12331:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Poliisilla on valmiudet siirtyä 1.1.1996 alkaen
12332: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         paikallishallintouudistuksen mukanaan tuo-
12333: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       maan kihlakuntajakoon. Paikallispoliisin yksi-
12334: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hiltusen         köitä yhdistetään. Yksikkökoon suurentamisen
12335: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          eräänä tavoitteena on rikostutkinnan tehostami-
12336: 810:                                                  nen. Poliisin toimintaa on jo järjestetty tulevan
12337:                                                       kihlakuntajaon mahdollistamaHa tavalla. Järjes-
12338:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-      telyissä on otettu huomioon rikostutkinnan te-
12339:        menpiteisiin niin, että epävarmuus vuo-        hostaminen.
12340:        den 1996 poliisiviroista ei haittaa poliisin      Poliisin hallinnosta annetun lain mukaan
12341:        tehokasta työskentelyä,                        päävastuu rikostutkinnasta on paikallispoliisil-
12342:           kihlakuntauudistukseen liittyvä kes-        la. Huumerikosten tutkimista varten paikallis-
12343:        keneräisyys viedään päätökseen ja              poliisin suurempiin yksiköihin on muodostettu
12344:           poliisissa muodostetaan erillinen huu-      huumausainerikosten torjuntaan erikoistuneita
12345:        mepoliisin yksikkö, jolla on riittävät voi-    yksiköitä. Keskusrikospoliisissa on valtakun-
12346:        mavarat huumeiden vastaiseen työhön?           nallista ja kansainvälistä huumerikostorjuntaa
12347:                                                       varten oma yksikkö. Keskusrikospoliisin alue-
12348:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          yksiköissä on omat alueellisiin huumerikoksiin
12349: vasti seuraavaa:                                      erikoistuneet yksiköt. Huumerikosten torjumi-
12350:                                                       seksi keskusrikospoliisi kerää keskitetysti tietoa
12351:     Valtioneuvoston 30.4.1991 tekemän ns. sääs-       sekä analysoi ja luovuttaa tiedot paikallispolii-
12352: töpäätös III:n johdosta poliisitoimene asetettiin     sin käyttöön.
12353: yhteensä 276 viran tai tehtävän lakkautusvelvoi-         Huumerikosten torjunta on, ottaen huomioon
12354: te, josta 100 tuli toteuttaa vuoden 1994 loppuun      käytettävissä olevat resurssit, tarkoituksenmu-
12355: mennessä ja 176 vuoden 1995loppuun mennessä.          kaisella tavalla järjestetty. Koska huumerikok-
12356: Vuoden 1995 talousarvioehdotuksessa on ehdo-          siin liittyy kiinteästi muuta vakavaa rikollisuut-
12357: tettu, että mainitusta 100 viran lakkautusvelvoit-    ta, ei yksinomaan huumerikoksia tutkivan polii-
12358: teesta luovutaan. Mikäli eduskunta päättää            sin eriyttämisellä muusta poliisin organisaatiosta
12359: asiasta sanotulla tavalla, on virkoja lakkautuk-      olisi saavutettavissa tehonlisäystä.
12360: sen sijaan tarkoitus uudelleensijoittaa poliisitoi-      Tärkeätä on, että huumerikosten torjuntaan
12361: men sisällä siten, että maan eri osille luotaisiin    suunnattujen resurssien lisäksi poliisilla on riittä-
12362: nykyistä tasapuolisemmat toimintaedellytykset.        vät, laintasoisin säännöksin turvatut toimival-
12363: Muun muassa kasvavan huumausainerikollisuu-           tuudet. Eduskunnassa vireillä olevat pakkokei-
12364: den ja yhä vaikeutuvan talousrikollisuuden joh-       nolain muutos ja esitys uudeksi poliisilaiksi ovat,
12365: dosta myös lakkautusvelvoitteen toisesta osasta       saatuaan eduskunnan hyväksynnän, merkittä-
12366: eli 176 viran lakkauttamisesta tulisi luopua. Asia    västi lisäämässä poliisin kykyä torjua törkeitä
12367: tulee ratkaistavaksi vuoden 1996 talousarvion         huumerikoksia.
12368: käsittelyssä.
12369: 
12370:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1995
12371: 
12372:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
12373:                                            1994 vp -   KK 810                                          3
12374: 
12375: 
12376: 
12377: 
12378:                                          Tili Riksdagens Talman
12379: 
12380:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        övergå tili den indelning i härader som lokalför-
12381: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         valtningsreformen för med sig. Den lokala poli-
12382: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       sens enheter sammanslås. Ett av målen med att
12383: man Hiltunen m.fl. undertecknade spörsmål nr           öka enhetsstorleken är att effektivera brottsut-
12384: 810:                                                   redningen. Polisens verksamhet har redan ord-
12385:                                                        nats på ett sätt som den kommande indelningen i
12386:           Ämnar Regeringen vidta snabba åt-            härader möjliggör. 1 samband med arrange-
12387:        gärder för att osäkerheten beträffande          mangen har man beaktat att brottsutredningen
12388:        polistjänsterna 1996 inte skall göra det        skall effektiveras.
12389:        svårare för polisen att arbeta effektivt,           Enligt polisförvaltningslagen har den lokala
12390:           för att häradsreformen, som är på            polisen det huvudsakliga ansvaret för brottsut-
12391:        hälft, skall genomföras och                     redningen. För utredningen av narkotikabrott
12392:           för att det vid polisen skall bildas en      har man inom den lokala polisens större enheter
12393:        särskild narkotikapolisenhet med till-          inrättat enheter som specialiserat sig på bekäm-
12394:        räckliga resurser för bekämpande av dro-        pande av narkotikabrott. Vid centralkriminalpo-
12395:        ger?                                            lisen finns det en särskild enhet för bekämpande
12396:                                                        av riksomfattande och internationella narkotika-
12397:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          brott. Centralkriminalpolisens regionala enheter
12398: anföra följande:                                       har särskilda enheter som specialiserat sig på
12399:                                                        regionala narkotikabrott. För bekämpande av
12400:    Genom statsrådets s.k. 111 sparbeslut av den 30     dessa brott samlar centralkriminalpolisen cen-
12401: april 1991 ålades polisväsendet en skyldighet att      traliserat in uppgifter om dem samt analyserar
12402: dra in sammanlagt 276 tjänster eller befattningar,     och överlåter dem tili den lokala polisen.
12403: av vilka 100 skulle dras in före utgången av 1994          Med tanke på tili buds stående medel har be-
12404: och 176 fåre utgången av 1995. 1 budgetförslaget       kämpandet av narkotikabrotten ordnats på ett
12405: för 1995 föreslås att skyldigheten att dra in 100      ändamålsenligt sätt. Eftersom narkotikabrott
12406: tjänster skall slopas. Om riksdagen beslutar detta     har ett nära samband med annan allvarlig brotts-
12407: är det meningen att tjänsterna, i stället för att de   lighet medför det ingen effektökning att skilja de
12408: dras in, omplaceras inom polisväsendet så att          polismän som enbart undersöker narkotikabrott
12409: verksamhetsbetingelserna blir jämnare fördelade        från den övriga polisorganisationen.
12410: mellan landets olika områden än för närvarande.            Förutom resurser för bekämpande av narkoti-
12411: Bl.a. tili följd av det ökade antalet narkotikabrott   kabrott är det viktigt att polisen har tillräcklig
12412: och den allt mer komplicerade ekonomiska               behörighet genom stadganden på lagnivå. När
12413: brottsligheten borde man också slopa den andra         den ändring av tvångsmedelslagen och den pro-
12414: delen av skyldigheten, dvs. indragningen av 176        position med förslag till ny polislag som överläm-
12415: tjänster. Ärendet skall avgöras i samband med          nats tili riksdagen godkänts av riksdagen kom-
12416: behandlingen av budgeten för 1996.                     mer de att på ett betydande sätt öka polisens
12417:    Polisen har resurser att den 1 januari 1996         kapacitet att bekämpa grova narkotikabrott.
12418: 
12419:      Helsingforsden 5 januari 1995
12420: 
12421:                                                                    lnrikesminister Mauri Pekkarinen
12422:                                                1994vp
12423: 
12424: Kirjallinen kysymys 811
12425: 
12426: 
12427: 
12428: 
12429:                                   Vistbacka: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnasta erään
12430:                                       pakkohuutokaupan yhteydessä
12431: 
12432: 
12433:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12434: 
12435:     Alajärvellä t01mmut huonekalualan yritys         taloa tontteineen sekä toista pantattua tonttia,
12436: rakensi itselleen huonekaluhallin vuonna 1989,       joiden myynnistä on saatavissa ainoastaan pieni
12437: jolloin sen rakentamiskustannukset olivat noin       osa yrityksen lainojen maksuun tarvittavista ra-
12438:  1,25 miljoonaa markkaa. Tontti, jolla rakennus      hoista. Toisaalta hallin myymisellä olisivat kysei-
12439: sijaitsee, maksoi tuolloin noin 30 000 markkaa.      sen yrityksen lainat tulleet lähes kokonaan mak-
12440: Yritykselle kertyi sen toiminta-aikana lainoja yh-   setuiksi, jolloin lopuista olisi velkasaneerauksen
12441: teensä noin 1,2 miljoonaa markkaa. Näiden lai-       kautta päästy todennäköisimmin sekä velkojaa
12442: nojen vakuutena oli yrityksen toimitilojen lisäksi   että velallista tyydyttävään ratkaisuun. Onkin
12443: liikkeenomistajien omakotitalo ja eräs toinen        ihmeteltävää, miksi Arsenalin Seinäjoen toimisto
12444: omistuksessa ollut tontti.                           on ryhtynyt kyseisenlaiseen menettelyyn, joka ei
12445:     Yritys ajautui konkurssiin, ja maksamatta        ole eduksi yhteiskunnalle, velkojalle eikä velalli-
12446: jääneet lainat siirtyivät SSP:n lopettamisen myö-    selle.
12447: tä Arsenalin Seinäjoen toimiston hoidettaviksi.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12448: Arsenalin toimesta vietiin asia Lapuan käräjä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12449: oikeudelle, joka yksipuolisen tuomion mukaan         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12450: velvoitti takaajat/vastaajat maksamaan lainat        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12451:  omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille julistaen ulos-
12452:  ottolain 4 luvun 22 §:n mukaisesti omakotitalon               Tietääkö Hallitus, että omaisuuden-
12453:  tontteineenja erään toisen tontin ulosmitatuiksi.          hoitoyhtiö Arsenalin Seinäjoen toimisto
12454:     Arsenalin menettely kyseisessä tapauksessa on           on hakenut pakkohuutokauppaan erään
12455:  sikäli erikoinen, ettei se ole pyrkinyt lainkaan           yrityksen toimitilojen sijasta omistajan
12456:  myymään tai edes arvioimaan huonekaluyrityk-               asuman omakotitalokiinteistön, ja
12457:  sen noin 1,25 miljoonan markan toimitiloja, vaan              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12458:  hakee pelkästään pakkohuutokauppaan va-                    tämänkaltaisen nurinkurisen menettelyn
12459:  kuuksina olleita yrityksen omistajien omakoti-             korjaamiseksi?
12460: 
12461:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1994
12462: 
12463:                                           Raimo Vistbacka
12464: 
12465: 
12466: 
12467: 
12468: 240017
12469: 2                                      1994 vp -   KK 811
12470: 
12471: 
12472: 
12473: 
12474:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12475: 
12476:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vastuunalaisia yhtiömiehiä vastaan. Vastuiden
12477: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vakuudeksi annettuja vakuuksia ryhdytään rea-
12478: olette 21 päivänä joulukuuta 1994 päivätyn kir-    lisoimaanjoko vapaaehtoisesti velallisen suostu-
12479: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   muksella tai pakkoperinnän kautta. Takausvas-
12480: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vistbackan      tuun vanhentumisen katkaiseminen edellyttää
12481: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 811:      perintätoimien aloittamista tietyssä aikataulus-
12482:                                                    sa. Puheena olevassa tapauksessa yrityksen vel-
12483:           Tietääkö Hallitus, että omaisuuden-      kojen vakuutena olevaa hallia on pyritty realisoi-
12484:        hoitoyhtiö Arsenalin Seinäjoen toimisto     maan, mutta Arsenalia tyydyttävää tarjousta ei
12485:        on hakenut pakkohuutokauppaan erään         ole saatu.
12486:        yrityksen toimitilojen sijasta omistajan        Arsenalin antamasta selvityksestä ilmenee
12487:        asuman omakotitalokiinteistön, ja           myös, että asiassa on vasta haettu päätökset,
12488:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      joiden perusteella vastuunalaisen yhtiömiehen ja
12489:        tämänkaltaisen nurinkurisen menettelyn      takaajan vakuudeksi antama omakotitalokiin-
12490:        korjaamiseksi?                              teistö on ulosmitattu. Pakkohuutokauppaa ei ole
12491:                                                    vielä toteutettu. Velallisyrityksen vastuunalainen
12492:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       yhtiömies on hakenut yksityishenkilön velkajär-
12493: vasti seuraavaa:                                   jestelyä, minkä vuoksi on aloitettu velkajärjestely
12494:                                                     13.12.1994. Yksityishenkilön velkajärjestelylain
12495:    Kansanedustaja Vistbackan mainitsemassa          13 §:n mukaan tästä on seurannut maksu- ja pe-
12496: tapauksessa on saadun selvityksen mukaan ryh-      rintäkielto.
12497: dytty konkurssiin menneen yhtiön vastuunalais-         Arsenal on saadun selvityksen mukaan hoita-
12498: ta yhtiömiestä ja takaajaa vastaan koskeviin pe-   nut sille kuuluvan tehtävän asianmukaisesti.
12499: rintä toimiin, koska vakuutena oleva omaisuus ei   Maan hallituksen tehtävänä ei ole puuttua yksit-
12500: kattanut läheskään kaikkia Suomen Säästö-          täiseen Arsenalin ja sen asiakkaan väliseen suh-
12501: pankki - SSP Oy:n saatavia. Velallisyrityksen      teeseen, vaan siihen liittyvät riidat hoitavat
12502: konkurssin vuoksi ryhdytään perintätoimiin         asianomaiset hallinto- ja oikeusviranomaiset.
12503: kaikkia muita vastuullisia kuten takaajia, avoi-   Näin ollen kysymys ei anna aihetta enempiin
12504: men yhtiön yhtiömiehiä ja kommandiittiyhtiön       toimenpiteisiin.
12505: 
12506:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1995
12507: 
12508:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
12509:                                            1994 vp -    KK 811                                          3
12510: 
12511: 
12512: 
12513: 
12514:                                          Tili Rlksdagens Talman
12515: 
12516:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        lagsmän. Avsikten är att de säkerheter som ställts
12517: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         för att täcka ansvaret skall börja realiseras an-
12518: 21 december 1994 till vederbörande medlem av            tingen frivilligt med gäldenärens tillstånd eller
12519: statsrådet översänt följande av riksdagsman             genom tvångsindrivning. Avbrytande av pre-
12520: Vistbacka undertecknade spörsmål nr 811:                skription av borgensansvar förutsätter att indriv-
12521:                                                         ningsåtgärderna börjar vidtas inom en viss tid. I
12522:           Är Regeringen medveten om att egen-           det nämnda fallet har man försökt realisera en
12523:        domsförvaltningsbolaget Arsenals kon-            halli företagets ägo viiken utgjort säkerhet, men
12524:        tor i Seinäjoki begärt att en egnahems-          man har inte fått något erbjudande som skulle
12525:        fastighet som ägaren bebor skall säljas på       tillfredsställa Arsenal.
12526:        exekutiv auktion i stället för ett visst före-       Av den utredning som Arsenal 1ämnat fram-
12527:        tags 1oka1er, och                                går också att man först nyss har begärt de beslut
12528:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         på grundval av vi1ka egnahemsfastigheten, som
12529:        för att ett sådant snedvridet förfarande         den ansvarige bolagsmannen och borgensman-
12530:        skall rättas till?                               nen ställt som säkerhet, har utmätts. Någon exe-
12531:                                                         kutiv auktion har ännu inte förrättats. Den an-
12532:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           svarige bolagsmannen för gäldenärsföretaget har
12533: anföra följande:                                        ansökt om skuldsanering för privatpersoner, vi1-
12534:                                                         ket medfört att skuldsanering har inletts den 13
12535:     I det fall som riksdagsman Vistbacka nämnt          december 1994. Enligt 13 § lagen om skuldsane-
12536: har man enligt den utredning som fåtts börjat           ring för privatpersoner har detta lett tili betal-
12537: vidta indrivningsåtgärder vad gäller konkursbo-         nings- och indrivningsförbud.
12538: lagets ansvariga bo1agsman och borgensman, ef-              Enligt den utredning som fåtts har Arsenal
12539: tersom den egendom som utgör säkerhet inte              skött sin uppgift på behörigt sätt. Det är inte
12540: tillnärme1sevis täcker alla Sparbanken i Finland        landets regerings uppgift att ingripa i enskilda
12541: - SBF Ab:s fordringar. På grund av gäldenärs-           konflikter mellan Arsenal och dess klienter. Så-
12542: företagets konkurs kommer man att vidta indriv-         dana tvister sköts av behöriga judiciella och ad-
12543: ningsåtgärder gentemot alla andra ansvariga så-         ministrativa myndigheter. Spörsmålet ger såle-
12544: som borgensmännen, bolagsmännen i det öppna             des inte anledning tili några vidare åtgärder.
12545: bolaget och kommanditbo1agets ansvariga bo-
12546: 
12547:      Helsingfors den 10 januari 1995
12548: 
12549:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
12550:                                                1994 vp
12551: 
12552: Kirjallinen kysymys 812
12553: 
12554: 
12555: 
12556: 
12557:                                   Renko ym.: Arvonlisäveron vaikutuksista opiskeluruokailuun
12558: 
12559: 
12560: 
12561:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12562: 
12563:     Euroopan unioninjäsenyyden myötäjoudum-          johdonmukaiselta, että myös ateriatuki jäisi ve-
12564: me harmonisoimaan välillistä verotusta. Arvon-       rotuksen ulkopuolelle.
12565: lisäverolakia muutettiin mm. oppilaitosten ja           Euroopan unionin jäsenmaissa Ranskassa ja
12566: henkilöstöruokailutoiminnan osalta. Hallituk-        Saksassa oppilaitosruokailusta ei makseta ar-
12567: sen esityksen perusteluissa sanottiin, että Euroo-   vonlisäveroa. Herääkin kysymys, edellyttääkö
12568: pan yhteisöjen kuudennen arvonlisäverodirektii-      direktiivi ylipäätänsä oppilaitosruokailun verot-
12569: vin (77/388/ETY) mukaan alempaa verokantaa           tamista. Sekä terveyspoliittiset että sosiaalipoliit-
12570: voidaan soveltaa vain elintarvikkeisiin. Sen si-     tiset syyt puoltaisivat oppilaitosruokailun va-
12571: jaan henkilöstö- ja oppilaitosruokalatoiminnan       pauttamista arvonlisäverosta.
12572: verovapaus tulee jäsenyyden toteutuessa kumo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12573: ta.                                                  tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
12574:     Arvonlisäveron vaikutus korkeakouluruokai-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12575: luun kompensoidaan osittain korottamalla ate-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12576: riatukea 11 miljoonalla markalla. Viimeisimpien
12577: tietojen mukaan arvonlisäveroa maksettaisiin                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12578: myös ateriatuen osalta. Näin siitä huolimatta,               ryhtyä oppilaitosruokailun ja ateriatuen
12579: että maatalouden ja joukkoliikenteen tukia ei ole            vapauttamiseksi arvonlisä verosta?
12580: saatettu arvonlisäverotuksen piiriin. Tuntuisi
12581: 
12582:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1994
12583: 
12584:                     Tellervo Renko                            Markku Lehtosaari
12585:                     Maria Kaisa Aula                          Aino Suhola
12586: 
12587: 
12588: 
12589: 
12590: 240017
12591: 2                                         1994 vp -   KK 812
12592: 
12593: 
12594: 
12595: 
12596:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12597: 
12598:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        luun, joissa on kysymys palvelujen myynnistä, on
12599: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sovellettava yleistä verokantaa. Koska koulutus-
12600: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       palvelujen myynti on rajattu arvonlisäverotuk-
12601: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tellervo         sen ulkopuolelle, osa oppilaitosruokailusta on
12602: Rengon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         kuitenkin edelleen verotonta. Oppilaitosruokai-
12603: sen n:o 812:                                          lu on verotonta,jos ateriat luovutetaan oppilaille
12604:                                                       verottoman koulutuspalvelun yhteydessä, ja ate-
12605:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         rioiden luovutus liittyy kiinteästi koulutukseen.
12606:        ryhtyä oppilaitosruokailun ja ateriatuen          Arvonlisäveron vaikutus korkeakouluruokai-
12607:        vapauttamiseksi arvonlisäverosta?              luun kompensoidaan korottamalla ateriatukea
12608:                                                       vuoden 1995 alusta 11 miljoonalla markalla. Ate-
12609:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          riatukien verollisuus määräytyy vuoden 1995
12610: vasti seuraavaa:                                      alusta voimaan tulleen arvonlisäverolain 79 §:n 1
12611:                                                       momentin mukaan. Lainkohdan mukaan veron
12612:    Euroopan unioninjäsenenä Suomen on sovel-          perusteeseen luetaan suoraan tavaran tai palve-
12613: lettava Euroopan yhteisön säädösten mukaista          lun hintaan liittyvät tuetja avustukset. Perustelu-
12614: arvonlisäverojärjestelmää. Kuudennen neuvos-          jen mukaan suoraan hintoihin liittyviä tukia oli-
12615: ton direktiivin (77 /388/ETY) liitteessä H on lue-    sivat tuet,jotka määräytyvät tavaran tai palvelun
12616: teltu ne tavarat ja palvelut, joihin voidaan sovel-   myyntihinnan tai myydyn määrän perusteella.
12617: taa alennettua verokantaa. Luettelossa on mai-        EY-käytännön mukaan kysymys on suoraan
12618: nittu elintarvikkeiden myynti, mutta ei ateria- tai   hintoihin liittyvästä tuesta, jos seuraavat kolme
12619: tarjoilupalveluja. Väliaikaista verotusjärjestel-     edellytystä ovat yhtäaikaa voimassa: tuki anne-
12620: mää koskevien direktiivien (91/680/ETY ja 92/         taan hyödykkeen myyjälle, tuki muodostaa vas-
12621: 111/ETY) mukaan jäsenvaltiot, jotka 1 päivänä         tikkeen tai sen osan ja tuen antajana on kolmas
12622: tammikuuta 1991 sovelsivat alennettua verokan-        osapuoli. Tukia, jotka annetaan toiminnan yleis-
12623: taa ravintolapalveluihin, voivat jatkaa alennetun     ten edellytysten parantamiseksi ja joilla ei ole
12624: verokannan soveltamista vuoden 1996loppuun.           erityistä liityntää myytävien hyödykkeiden hin-
12625: Väliaikaisen järjestelmän soveltaminen jatkuu         toihin, ei arvonlisäverolain muutosta koskevan
12626: myös vuoden 1996 jälkeen, ellei yksimielisyyttä       hallituksen esityksen perustelujen mukaan lueta
12627: lopulliseenjärjestelmään siirtymisestä saavuteta.     veron perusteeseen. Edellä esitetyn perusteella
12628:    Suomessa arvonlisäverodirektiivejä on tulkit-      korkeakouluruokailun ateriatukea on pidettävä
12629: tu niin, että alennettua verokantaa voidaan so-       suoraan hintoihin liittyvänä tukena ja siten ve-
12630: veltaa vain elintarvikkeiden myyntiin. Tarjoilu-      rollisena.
12631: toimintaan sekä henkilöstö- ja oppilaitosruokai-
12632: 
12633:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1995
12634: 
12635:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
12636:                                           1994 vp -   KK 812                                            3
12637: 
12638: 
12639: 
12640: 
12641:                                         Tili Riksdagens Talman
12642: 
12643:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tillämpas. Eftersom försäljning av utbildnings-
12644: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        tjänster inte omfattas av mervärdesbeskattning-
12645: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      en, är en del av bespisningen i läroanstalterna
12646: man Tellervo Renko m.fl. undertecknade spörs-         dock fortfarande skattefri. Bespisningen i en lä-
12647: mål nr 812:                                           roansta1t är skattefri om måltiderna över1åts tili
12648:                                                       eleverna i samband med skattefria utbildnings-
12649:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        tjänster och om överlåtandet av må1tiderna har
12650:        ta för att befria bespisningen i läroan-       en fast anknytning tili utbi1dningen.
12651:        stalterna och måltidsstödet från mervär-           Mervärdesskattens inverkan på högsko1ebe-
12652:        desskatt?                                      spisningen kompenseras genom att måltidsstödet
12653:                                                       höjs med 11 milj. mk vid ingången av 1995. Be-
12654:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skattningen av måltidsstöden fastställs en1igt 79 §
12655: anföra följande:                                      1 mom. mervärdesskatte1agen, som trädde i kraft
12656:                                                       vid ingången av 1995. En1igt detta 1agrum hän-
12657:    Som medlem av Europeiska unionen måste             förs sådana understöd och bidrag som direkt
12658: Finland tillämpa ett mervärdesskattesystem en-        anknyter tili priset på en tjänst eller en vara tili
12659: ligt Europeiska gemenskapens rättsakter. I bila-      skattegrunden. Enligt motiveringen hör tili de
12660: ga H tili rådets sjätte direktiv (77/388/EEG) upp-    understöd som direkt anknyter tili priserna såda-
12661: räknas de varor och tjänster på vilka en sänkt        na understöd som fastställs på basis av varans
12662: skattesats kan tillämpas. I förteckningen nämns       eller tjänstens försäljningspris elier den sålda
12663: försäljning av livsmedel, men inte måltids- eller     mängden. Enligt EG-praxis är det fråga om un-
12664: serveringstjänster. Enligt de direktiv som gäller     derstöd som direkt anknyter tili priserna om föl-
12665: ett interimistiskt beskattningssystem (91/680/        jande tre förutsättningar samtidigt gälier: un-
12666: EEG och 92/111/EEG) kan de medlemsstater              derstödet ges den som säljer en nyttighet, un-
12667: som den 1 januari 1991 tillämpade en 1ägre skat-      derstödet utgör ett vederlag eller en del av ett
12668: tesats på restaurangtjänster fortsätta att tillämpa   sådant och understödsgivaren är en tredje part.
12669: den sänkta skattesatsen tili utgången av 1996.        Understöd som ges för förbättrande av de ali-
12670: Tillämpningen av det interimistiska systemet          männa verksamhetsförutsättningarna och som
12671: fortsätter även efter 1996 om man inte kan enas       inte har någon särskild anknytning tili priserna
12672: om en övergång tili ett permanent system.             på de nyttigheter som säljs, hänförs enligt reger-
12673:     I Finland har mervärdesskattedirektiven to1-      ingens proposition om ändring av mervärdes-
12674: kats så att den sänkta skattesatsen enbart kan        skattelagen inte tili skattegrunden. På basis av
12675: tillämpas på livsmedelsförsäljning. På serverings-    vad som anförts ovan skall måltidsstödet för
12676: verksamhet samt persona1bespisning och bespis-        högskolebespisningen anses vara stöd som direkt
12677: ning i 1äroanstalter, där det är fråga om försä1j-    anknyter tili priserna och så1edes som ett skatte-
12678: ning av tjänster, skall den allmänna skattesatsen     pliktigt stöd.
12679: 
12680:      Helsingforsden 10 januari 1995
12681: 
12682:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
12683:                                               1994vp
12684: 
12685: Kirjallinen kysymys 813
12686: 
12687: 
12688: 
12689: 
12690:                                   Muttilainen: Ammatillisten oppilaitosten keräämien materiaali-
12691:                                      maksujen laillisuudesta
12692: 
12693: 
12694:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12695: 
12696:    Lain mukaan opetus ammatillisissa oppilai-       olisi tärkeää, että opetusministeri ja ministeriö
12697: toksissa on maksutonta. Oppilaitoksiin kohdis-      ilmaisisivat selkeästi kantansa, onko näiden
12698: tuneiden säästöjen vuoksi ne ovat päätyneet peri-   maksujen periminen laillista vai laitonta.
12699: mään erilaisia materiaalimaksuja opiskelijoilta.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12700: Kun lain mukaan lukukausimaksuja ei voida pe-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12701: riä, niin nyt erilaiset materiaalimaksut toimivat   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12702: eräänlaisina piilolukukausimaksuina. Opiskeli-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12703: joilta peritään materiaali-, tarvike- ja moniste-
12704: maksuja, joiden summat vaihtelevat muutamas-                  Ovatko ammatillisten oppilaitosten
12705: ta sadasta markasta jopa tuhanteen markkaan.               perimät materiaalimaksut laillisia vai
12706: Kirjava ja sekava käytäntö aiheuttaa epätietoi-            laittomia?
12707: suutta opiskelijoiden keskuudessa. Mielestäni
12708:      Helsingissä 20 päivänäjoulukuuta 1994
12709:                                         Kyllikki Muttilainen
12710: 
12711: 
12712: 
12713: 
12714: 240017
12715: 2                                         1994 vp -   KK 813
12716: 
12717: 
12718: 
12719: 
12720:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12721: 
12722:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tännössä saattaa tilanne kuitenkin useissa ta-
12723: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pauksissa olla se, ettei materiaalia ole muualta
12724: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       saatavissa. Ostettavaksi tarjottavan oppimate-
12725: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyllikki         riaalin hinnan tulee myös olla suhteessa itse ma-
12726: Muttilaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        teriaaliin. Sellainen yhtenäinen oppimateriaali-
12727: sen n:o 813:                                          maksu,joka ei ole missään suhteessa vastikkeeksi
12728:                                                       saatuun materiaaliin, vaikuttaa peitellyltä luku-
12729:           Ovatko ammatillisten oppilaitosten          kausimaksulta, jollaista ei mainitun lain mukaan
12730:        perimät materiaalimaksut laillisia vai         voida pääsääntöisesti periä.
12731:        laittomia?                                        Eräissä tapauksissa saattaa yhtenäisen oppi-
12732:                                                       materiaalimaksun periminen käytännön järjeste-
12733:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lyjen yksinkertaisuuden vuoksi kuitenkin olla
12734: vasti seuraavaa:                                      tarkoituksenmukaista. Esimerkiksi yhtenäisen
12735:                                                       kopiointimaksun perimistä tapauksissa, joissa
12736:    Ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opin-       kulut verrattain tasapuolisesti kohdistuvat kaik-
12737: tososiaalisista eduista annetun lain (498/83) 4 §:n   kiin opiskelijoihin, voidaan pitää järkevänä jär-
12738: mukaan opetus ammatillisessa oppilaitoksessa          jestelynä sen sijaan, että maksu perittäisiin kopio
12739: on oppilaalle maksutonta. Maksuttoman ope-            kopioita.
12740: tuksen on katsottava sisältävän varsinaisen ope-         Opetuksen toteuttamiseen kiinteästi liittyvistä
12741: tuksen ja siihen välittömästi liittyvät oheistoi-     kuluista, esimerkiksi tietotekniikan opetuksessa
12742: minnot kuten esimerkiksi kuulustelut, arvioinnit,     välttämättömistä lasertulostinten värikaseteista
12743: opintoneuvonnan ja todistukset.                       ja vastaavista tai laboratorioiden harjoitus- tai
12744:    Opetuksen edellyttämää oppimateriaalia ei          projektitöiden suorittamiseksi välttämättömistä
12745: lain tarkoittama opetuksen maksuttomuus kos-          kemikaaleista ja lämpömittareista, ei voida periä
12746: ke ammatillisissa oppilaitoksissa kuten ei lukiois-   maksua materiaali- tai millään muullakaan ni-
12747: sakaan.                                               mikkeellä.
12748:    Oppilaitokset tarjoavat monessa tapauksessa           Opetusviranomaiset tulevat seuraamaan ti-
12749: opiskelijoiden ostettavaksi oppimateriaalia, mitä     lannetta, ja mikäli epäselvyyksiä jatkossa esiin-
12750: voidaan pitää opintoja palvelevana ja tukevana        tyy, tullaan valmistelemaan asiaa koskevat oh-
12751: toimintana. Opiskelijoilla ei kuitenkaan ole vel-     jeet.
12752: vollisuutta tämän materiaalin ostamiseen. Käy-
12753: 
12754:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1995
12755: 
12756:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
12757:                                           1994 vp -   KK 813                                           3
12758: 
12759: 
12760: 
12761: 
12762:                                         Tili Riksdagens Talman
12763: 
12764:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ta materia!. I praktiken är situationen dock ofta
12765: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        den att materialet inte kan fås på annat håll.
12766: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Priset på det materia! som bjuds ut skall också stå
12767: man Kyllikki Muttilainen undertecknade spörs-         i proportion till själva materialet. En sådan en-
12768: mål nr 813:                                           hetlig läromedelsavgift som inte på något sätt
12769:                                                       står i proportion till det materia! studeranden får
12770:          Är de materialavgifter som yrkesläro-        i gengäld framstår som en dold terminsavgift,
12771:        anstalterna uppbär lagliga eller olagliga?     viiken enligt nämnda lag i regel inte kan uppbä-
12772:                                                       ras.
12773:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            I vissa fall kan det dock vara ändamålsenligt
12774: anföra följande:                                      att uppbära en enhetlig läromedelsavgift för att
12775:                                                       förenkla de praktiska arrangemangen. I de fall då
12776:    Enligt 4 § lagen om studiesociala förmåner för     omkostnaderna rättjämt fördelar sig på alla stu-
12777: yrkesläroanstalternas elever (498/83) är under-       derande kan det anses förnuftigt att uppbära en
12778: visningen i yrkesläroanstalterna avgiftsfri för       enhetlig kopieringsavgift i stället för att uppbära
12779: eleverna. Den avgiftsfria undervisningen bör an-      en avgift för varje enskild kopia.
12780: ses omfatta den egentliga undervisningen och de          För omkostnader som nära ansluter sig till
12781: funktioner som nära ansluter sig till den, såsom      undervisningen, t.ex. för nödvändiga fårgkasset-
12782: förhör, utvärderingar, studiehandledning och          ter till laserskrivare och motsvarande inom un-
12783: betyg.                                                dervisningen i datateknik eller för kemikalier och
12784:    De läromedel som undervisningen förutsätter        termometrar som är nödvändiga i övnings- och
12785: omfattas inte av den avgiftsfrihet som lagen av-      projektarbeten i laboratorierna, kan avgift inte
12786: ser, vare sig i yrkesläroanstalterna eller i gymna-   uppbäras, vare sig som materialavgift eller under
12787: sierna.                                               något annat namn.
12788:    Läroanstalterna erbjuder i många falllärome-          U ndervisningsmyndigheterna kommer att föl-
12789: del som studerandena kan köpa, vilket kan ses         ja situationen och, om oklarheter uppkommer i
12790: som något som betjänar och stöder studierna.          framtiden, utarbeta anvisningar i frågan.
12791: Studerandena är dock inte skyldiga att köpa det-
12792: 
12793:      Helsingfors den 10 januari 1995
12794:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
12795:                                                   1994 vp
12796: 
12797: Kirjallinen kysymys 814
12798: 
12799: 
12800: 
12801: 
12802:                                     Ala-Nissilä ym.: EU-tuen jakautumisesta eri tukialueiden kesken
12803: 
12804: 
12805: 
12806:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12807: 
12808:     ED-ratkaisuun liittyen on maatalouden osalta        mässä jo jossain määrin, ja lisäksi ympäristötuen
12809: jouduttu tekemään aluejaotus. Jaotuksen kritee-         osalta ehdot ovat vielä lopullisesti vahvistamat-
12810: rit ovat osin keinotekoiset ja ristiriitaisetkin. Ra-   ta. Nyt EU on korottamassa LF A -tukea 24 pro-
12811: joista huolimatta on lähdetty siitä, että eri aluei-    sentilla. Tämä toisi alueiden välille lisää epäoi-
12812: den välille ei saa tulla suuria luonnonolosuhteista     keudenmukaista eroa ilman tasoittavia toimen-
12813: johtumattomia eroja.                                    piteitä.
12814:     Etelä-Suomen osalta on kuitenkin muodostu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12815: massa uhkaksi haittaavien rajojen syntyminen ja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12816: epätasapuolineo kohtelu. Etelä-Suomeen onkin            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12817: nopeasti valmisteltava pohjoista tukea vastaava         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12818: ns. vakaviin vaikeuksiin perustuva tukijärjestel-
12819: mä, jotta epävarmuutta voidaan vuoden 1997 ja                     Miten Hallitus aikoo huolehtia eri
12820: sen jälkeisen ajan osalta jo nyt vähentää.                     alueiden tasapuolisesta kohtelusta niin,
12821:     Ongelmallisin alue on A-alue, jolla ei makseta             ettei epäoikeudenmukaisia tukieroja syn-
12822: LF A-tukea. Tavoitteena on tasoittaa eroa B- ja                ny esimerkiksi nyt A-alueen osalta LF A-
12823:  C-alueisiin ympäristötuen ja CAP-tuen kautta.                 tuen noustessa?
12824:  Nyt esillä olleissa tukiratkaisuissa on eroja Synty-
12825: 
12826:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1994
12827: 
12828:           Olavi Ala-Nissilä                Ensio Laine                    Ismo Seivästö
12829: 
12830: 
12831: 
12832: 
12833: 240017
12834: 2                                        1994 vp -   KK 814
12835: 
12836: 
12837: 
12838: 
12839:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12840: 
12841:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tarkoituksena on säilyttää maatalouden elinvoi-
12842: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        maisuus ja asutus maatalouden kannalta epäsuo-
12843: olette 21 päivänä joulukuuta 1994 päivätyn kir-      tuisilla alueilla. Tuen enimmäismääriä on koro-
12844: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tettu neuvoston asetuksella 21.11.1994. Käytän-
12845: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Ala-Nissilän      nössä päätös tarkoittaa, että jäsenvaltiot voivat
12846: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         maksaa tukea kansallisista varoista, jos sellaisia
12847: 814:                                                 varoja on käytettävissä. Ensiksi on kuitenkin tar-
12848:                                                      peen selvittää mahdollisuudet saada tarkoituk-
12849:           Miten Hallitus aikoo huolehtia eri         seen myös EU:n rahoitusta.
12850:        alueiden tasapuolisesta kohtelusta niin,         Hallitus on pyrkinyt helpottamaan kansalli-
12851:        ettei epäoikeudenmukaisia tukieroja syn-      sista varoista maksettavan tukipaketin avulla
12852:        ny esimerkiksi nyt A-alueen osalta LFA-       maatalouden sopeutumista ED-jäsenyyteen ta-
12853:        tuen noustessa?                               sapuolisesti kaikilla alueilla. Lisäksi on muistet-
12854:                                                      tava, että jos jatkossa, kaikista toimenpiteistä
12855:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         huolimatta, liittymisestä aiheutuu vakavia vai-
12856: vasti seuraavaa:                                     keuksia, voidaan liittymissopimuksen artiklan
12857:                                                      141 mukaan Suomen sallia myöntävän kansalli-
12858:    Euroopan unionin perustamissopimuksen 39          sia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa liit-
12859: artiklan 2 a kohdan mukaan maatalouden yhteis-       tymistä yhteiseen maata1ouspoliikkaan. Tämä
12860: kunnallinen rakenne ja eri maatalousalueiden         takaa hallituksen mielestä sen, että kysymykses-
12861: välillä vallitsevat rakenteelliset ja luonnolliset   sä esitetty pelko epäoikeudenmukaisten erojen
12862: eroavuudet on otettava huomioon toteutettaessa       syntymisestä on aiheeton.
12863: yhteistä maatalouspolitiikkaa. Ns. LF A-tuen
12864: 
12865:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1994
12866: 
12867:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
12868:                                           1994 vp -   KK 814                                             3
12869: 
12870: 
12871: 
12872: 
12873:                                         Tili Riksdagens Talman
12874: 
12875:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bevara bosättningen och jordbrukets livsduglig-
12876: anger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av         het inom regioner som är ogynnsamma frånjord-
12877: den 21 december 1994 tili vederbörande med-           brukssynpunkt. Stödets maximibelopp höjdes
12878: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      genom rådets förordning 21.11.1994. I praktiken
12879: man Ala-Nissilä m.fl. undertecknade spörsmål          innebär beslutet att medlemsstaterna kan betala
12880: nr 814:                                               ut stödet av nationelia medel om sådana medel
12881:                                                       finns att tillgå. Tili att börja med är det dock
12882:           Hur ämnar Regeringen se tili att olika      nödvändigt att utreda möjligheterna att även få
12883:        regioner behandlas rättvist och på ett så-     EU-finansiering för ändamålet.
12884:        dant sätt att inga orättmätiga skillnader i       Regeringen har strävat efter att underlätta
12885:        erhållandet av stöd skall uppstå, t.ex. nu i   jordbrukets anpassning tili EU-medlemskapet
12886:        fråga om A-området när LFA-stödet sti-         med hjälp av en rättvis fördelning över hela Jan-
12887:        ger?                                           det av det stödpaket som utbetalas av nationella
12888:                                                       medel. Dessutom bör man komma ihåg att om
12889:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         anslutningen tili EU i framtiden, alla åtgärder tili
12890: anföra följande:                                      trots, leder tili alivarliga svårigheter, kan Finland
12891:                                                       enligt artikel141 i anslutningsakten tillåtas bevil-
12892:    Enligt artikel39 .2 a i fördraget om Europeiska    ja nationelit stöd med avsikt att underlätta över-
12893: unionen skall vid utformningen av den gemen-          gången till den gemensammajordbrukspolitiken.
12894: samma jordbrukspolitiken tas hänsyn tili jord-        Enligt regeringens åsikt garanterar detta att frå-
12895: brukets sociala struktur och strukturelia och na-     gestäliarnas rädsla för att orättmätiga skillnader
12896: turbetingade olikheter mellan olikajordbruksre-       skali uppstå är obefogad.
12897: gioner. Avsikten med det s.k. LFA-stödet är att
12898: 
12899:      Helsingforsden 29 december 1994
12900: 
12901:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
12902:                                                    1994vp
12903: 
12904: Kirjallinen kysymys 815
12905: 
12906: 
12907: 
12908: 
12909:                                      Ala-Nissilä ym.: LF A-tuen rajauksesta
12910: 
12911: 
12912: 
12913:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
12914: 
12915:    Valtioneuvoston ED-ministerityöryhmä on               päätöksestä poikkeavaan lopputulokseen. Esi-
12916: 5.10.1994 hyväksynyt ED-sopimukseen liittyvän            merkiksi Loimaan kunta on suorittanut laajan
12917: epäedullisten alueiden eli LFA-tuen rajauksen.           selvitystyön ja päätynyt tulokseen, jonka mu-
12918: Päätöksen on ilmoitettu perustuvan maatalous-            kaan kunnan olisi työryhmän päätöksestä poike-
12919: maan rajalliseen tuottokykyyn, alhaiseen tuotta-         ten tullut päästä LFA-tuen piiriin. Kunnassa,
12920: vuuteen, huonoon taloudelliseen tulokseen maa-           joka sijaitsee yksipuolisen kasvinviljelyn ja vai-
12921: taloudessa sekä alhaiseen ja maataloudesta riip-         kean maaseudun rakennemuutoksen alueella, on
12922: puvaiseen väestömäärään. Nämä tekijät on saa-            arvioitu, että jopa yli 20 kuntaa on perusteetto-
12923: tujen tietojen mukaan pääosin arvioitu yhden,            masti sijoitettu Loimaan kunnan edelle. Näin on
12924: 1980-luvulla tehdyn ns. Nikulan selvityksen pe-          tapahtunut ilmeisesti jopa Nikulan työryhmän
12925: rusteella. Selvityksen tiedot ovat osin vanhentu-        ns. luontopisteytyksestäkin poiketen.
12926: neita.                                                      Kun ED-sopimus jo muutoin on omiaan he-
12927:    Jo päätöksen valmisteluprosessin kuluessa             rättämään maaseudun väestössä syvää huolta ja
12928: liikkui asiasta julkisuudessa varsin ristiriitaisia      epätietoisuutta, on ehdottoman välttämätöntä,
12929: tietoja, eikä tilanne ole selkiintynyt rajauspää-        että sopimukseen liittyvä päätöksenteko on avoi-
12930: töksen julkistamisen jälkeen. Keskeisenä syynä           menjulkista ja kansalaisten suhteen tasa-arvois-
12931: epäselvään tilanteeseen on tiedon puute.                 ta. Tietojen epääminen on jo sinänsä ollut
12932:    Päätöksenjulkistamisen yhteydessä vakuutet-           omiaan herättämään epäilyjä siitä, että asiassa ei
12933: tiin, että rajaus perustuu objektiivisiin tietoihin ja   kaikki ole kohdallaan.
12934: että päätöksen perusteet ovat halukkaiden tar-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12935: kistettavissa (näin vakuutettiin mm. valmiste-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12936: luun osallistuneen virkamiehen lausunnossa ra-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12937: dion valtakunnallisessa uutislähetyksessä).              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12938:     Käytännössä on kuitenkin ilmennyt, että täl-
12939: laista mahdollisuutta päätöksen perusteiden                        Miten on mahdollista ja mikä on syynä
12940: oikeellisuuden tarkistamiseksi ei ole ollut. Maa-               siihen, että edes ne kunnat, jotka sijaitse-
12941: seutukunnat-joiden asukkaiden elinolosuhtei-                    vat LFA-tuen rajauksen kannalta kriitti-
12942: siin päätös mitä suurimmassa määrin vaikuttaa                   simmissä kohdin, eivät ole saaneet käyt-
12943: - eivät ole saaneet käyttöönsä keskeisimpänä                    töönsä rajanvedon perusteeksi ilmoitet-
12944: rajauksen perusteena käytettyä kuntien välistä                  tua tietomateriaalia ja perusteita, sekä
12945: vertailevaa pisteytystaulukkoa.                                    aikooko Hallitus ryhtyä nopeasti toi-
12946:     Tiedon epääminen on puolestaan aiheuttanut                  menpiteisiin LFA-rajauksessa yleensä ja
12947:  sen, että syntyneessä epätietoisuuden sävyttä-                 esimerkiksi Loimaan kunnan kohdalla il-
12948: mässä tilanteessa useat kunnat ovat ryhtyneet                   menevän epäoikeudenmukaisen kohte-
12949:  omatoimiseen tiedon keruuseen ja omien selvi-                  lun korjaamiseksi?
12950: tystensä perusteella tulleet ministerityöryhmän
12951: 
12952:       Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1994
12953: 
12954:                       Olavi Ala-Nissilä                           Ensio Laine
12955:                       Ismo Seivästö                               Maija Perho-Santala
12956:                                                 Pertti Paasio
12957: 
12958: 240017
12959: 2                                         1994 vp -   KK 815
12960: 
12961: 
12962: 
12963: 
12964:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12965: 
12966:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taessa yhteistä maatalouspolitiikkaa. Ns. LFA-
12967: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuen tarkoituksena on säilyttää maatalouden
12968: olette kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-     elinvoimaisuus ja asutus maatalouden kannalta
12969: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Ala-      epäsuotuisilla alueilla. Rajan määrääminen
12970: Nissilän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       LF A-alueelle on herättänyt arvostelua lähes kai-
12971: sen n:o 815:                                          kissa alueen eteläpuolella olevissa kunnissa Hel-
12972:                                                       sinkiä, Espoota ja Vantaata lukuun ottamatta.
12973:           Miten on mahdollista ja mikä on syynä       Kuitenkin rajaa määrättäessä on otettu huo-
12974:        siihen, että edes ne kunnat, jotka sijaitse-   mioon esimerkiksi luonnonolosuhteet, maantie-
12975:        vat LF A-tuen rajauksen kannalta kriitti-      teellinen sijainti, asukastiheys, väestökehitys,
12976:        simmissä kohdin, eivät ole saaneet käyt-       maatalouden ja maataloustuotannon rakenne.
12977:        töönsä rajanvedon perusteeksi ilmoitet-        Nyt muodostunut esitys LFA-alueen rajaksi on
12978:        tua tietomateriaalia ja perusteita, sekä       tulos Suomen ja EU:n komission edustajien väli-
12979:           aikooko Hallitus ryhtyä nopeasti toi-       sistä teknisen tason keskusteluista. Komissio on
12980:        menpiteisiin LF A-rajauksessa yleensä ja       kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että rajaus
12981:        esimerkiksi Loimaan kunnan kohdalla il-        vastaa EU :n voimassa olevia säännöksiä. Tilas-
12982:        menevän epäoikeudenmukaisen kohte-             tot ja tutkimusaineistot, joiden pohjalta teknisen
12983:        lun korjaamiseksi?                             tason keskusteluja on käyty, ovatjulkisia ja kaik-
12984:                                                       kien saatavissa. Teknisten keskustelujen kulues-
12985:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sa syntyneet asiakirjat eivät sen sijaan ole asiakir-
12986: vasti seuraavaa:                                      jojen salassapidosta annettujen ohjeiden mukaan
12987:                                                       julkisia lopputulosta lukuun ottamatta.
12988:    Euroopan unionin perustamissopimuksen 39              Hallitus on pyrkinyt edellä olevan mukaisesti
12989: artiklan 2 a kohdan mukaan maatalouden yhteis-        ratkaisuun, joka kohtelee kaikkia alueita tasa-
12990: kunnallinen rakenne ja eri maatalousalueiden          puolisesti sekä täyttää Suomeakin sitovat EU:n
12991: välillä vallitsevat rakenteelliset ja luonnolliset    säännökset ja on siten EU:n komission hyväksyt-
12992: eroavaisuudet on otettava huomioon toteutet-          tävissä.
12993: 
12994:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1995
12995: 
12996:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
12997:                                           1994 vp -   KK 815                                            3
12998: 
12999: 
13000: 
13001: 
13002:                                         Tili Riksdagens Talman
13003: 
13004:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      het inom regioner som är ogynnsamma frånjord-
13005: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se tili         brukssynpunkt. Fastställandet av gränsen för
13006: vederbörande med1em av statsrådet översänt föl-       LFA-området har väckt kritik i nära nog alla de
13007: jande av riksdagsman Ala-Nissilä m.fl. under-         kommuner som är belägna söder om gränsen
13008: tecknade spörsmå1 nr 815:                             bortsett från Helsingfors, Esbo och Vanda. Då
13009:                                                       gränsen fastslagits har emellertid hänsyn tagits
13010:           H ur är det möjligt och vad beror det på    tili naturförhållandena, det geografiska läget, in-
13011:        att inte ens de kommuner som är mest           vånartätheten, befolkningsutvecklingen samt
13012:        kritiskt be1ägna med tanke på gränsen för      jordbrukets och jordbruksproduktionens struk-
13013:        LFA-stödet har fått tiligång till det utlo-    tur. Det förslag tili gräns för LFA-området som
13014:        vade informationsmateria1et eller medde-       nu utformats är ett resultat av diskussioner på
13015:        1ats grunderna för gränsdragningen, och        teknisk nivå mellan representanter för Finland
13016:           ämnar Regeringen med det snaraste           och EU-kommissionen. Kommissionen har fåst
13017:        vidta åtgärder då det gäller gränsdrag-        speciellt avseende vid att gränsen motsvarar gäl-
13018:        ningen för LF A-regioner i allmänhet och       lande EU-bestämmelser. Statistik och forsk-
13019:        för att rätta till den orättvisa behand1ing-   ningsmaterial som utgjort grunden för diskussio-
13020:        en t.ex. i fråga om Loimaa kommun?             nerna på teknisk nivå är offentlig information
13021:                                                       och tillgänglig för alla. De dokument som upp-
13022:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         kommit under den tekniska diskussionen är
13023: anföra fö1jande:                                      emellertid enligt anvisningarna om hemlighål-
13024:                                                       lande av dokument inte offentliga med undantag
13025:    Enligt artikel39.2 a i fördraget om Europeiska     för slutresultatet.
13026: unionen skall vid utformningen av den gemen-              Regeringen har med stöd av vad som ovan
13027: samma jordbrukspolitiken tas hänsyn tili jord-        anförts strävat efter att nå en lösning som ger alla
13028: brukets socia1a struktur och strukturella och na-     regioner en likvärdig behandling och uppfyller
13029: turbetingade o1ikheter mellan o1ikajordbruksre-       alla EU-bestämmelser som är bindande för Fin-
13030: gioner. Avsikten med det s.k. LFA-stödet är att       land, och som därmed också kan godkännas av
13031: bevara bosättningen och jordbrukets 1ivsdug1ig-       EU -kommissionen.
13032: 
13033:      Helsingfors den 17 januari 1995
13034: 
13035:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
13036:                                                   1994vp
13037: 
13038: Kirjallinen kysymys 816
13039: 
13040: 
13041: 
13042: 
13043:                                     Hautala ym.: Itä-Timorin itsemääräämisoikeudesta
13044: 
13045: 
13046: 
13047:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13048: 
13049:     Indonesian armeija on jo 18 vuoden ajan             ja Indonesian valtioilla on hyvät kahdenväliset
13050: laittomasti miehittänyt Portugalin entistä siirto-      suhteet. Suomi voisi rauhantahtoista ulkopoli-
13051: maata, Australiasta pohjoiseen sijaitsevaa Itä-         tiikkaa kannattavana maana antaa oman panok-
13052: Timoria. Sekä Yhdistyneiden Kansakuntien                sensa rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi ja
13053: yleiskokous että sen turvallisuusneuvosto ovat          itätimerilaisten itsemääräämisoikeuden kun-
13054: useasti vaatineet Indonesiaa vetämään jouk-             nioittamiseksi.
13055: konsa Itä-Timorilta. Euroopan neuvoston ra-                Kansalaisjärjestöt ovat järjestäneet ulkomi-
13056: porttien mukaan yli 220 000 itätimerilaista on          nisteriön edustajille ja kansanedustajille tilai-
13057: miehityssodan seurauksena kokenut väkivaltai-           suuksia keskusteluihin sekä Itä-Timorin että In-
13058: sen kuoleman.                                           donesian ihmisoikeusjärjestöjen edustajien kans-
13059:     Viime vuosina ovat useat valtiot ja kansainvä-      sa. Näissä keskusteluissa suomalaisilla on ollut
13060: Iiset järjestöt kiinnittäneet kriittistä huomiota       mahdollisuus saada tietoa CNMR:nja Portuga-
13061: Itä-Timorilla jatkuviin ihmisoikeusloukkauk-            lin kansainväliselle yhteisölle esittelemästä Itä-
13062: siin, kuten rauhanomaisten mielenosoittajien            Timorin rauhansuunnitelmasta. Suunnitelma on
13063: tappamiseen, ihmisten katoamisiin, kidutuksiin,         saanut merkittävää tukea mm. Euroopan parla-
13064: laittomiin pidätyksiin ja puolueellisiin oikeuden-      mentissa, Yhdysvaltain kongressissa sekä Japa-
13065: käyn teihin. Itä-Timor on Indonesian turvalli-          nin ja Kanadan parlamenteissa.
13066: suusjoukkojen tiukassa valvonnassa, eivätkä                Suunnitelma jakautuu kolmeen vaiheeseen,
13067: mm. Kansainvälinen Punainen Risti ja Amnesty            joista ensimmäisessä tähdätään sotilaallisen toi-
13068: International voi toimia siellä vapaasti.               minnan lopettamiseen ja perustavien ihmisoi-
13069:     Viime vuosina on YK:n pääsihteerin alaisuu-         keuksien toteuttamiseen Itä-Timorilla. Toinen
13070: dessa käytävissä Indonesian ja Portugalin halli-        vaihe sisältäisi Itä-Timorin autonomian ja YK:n
13071: tusten välisissä neuvotteluissa tapahtunut hie-         suojeluksessa järjestetyn kansanäänestyksen
13072: noista edistymistä, osin kansainvälisten Indone-        maan itsenäistymisestä. Kolmannessa vaiheessa
13073:  siaan suunnattujen painostustoimien vuoksi.            Itä-Timorin itsenäisyys toteutuisi, jos äänestä-
13074: Aiemmin tänä vuonna Indonesian ulkoministeri            jien enemmistö niin päättäisi.
13075:  Ali Alatas ja Itä-Timorin kansallisen vastarinta-         Merkittävää on, että itsenäinen Itä-Timor oli-
13076:  neuvoston (CNMR) pääedustaja Jose-Ramos                si YK:n ja Kaakkois-Aasian maiden järjestön
13077:  Horta tapasivat ensimmäisen kerran toisensa.           ASEANin takaama demilitarisoitu vyöhyke.
13078:  Vaikka näissä neuvotteluissa ei ole päästy konk-       Tämä olisi omiaan lisäämään keskustelua myös
13079:  reettisiin tuloksiin, on Indonesian hallituksen        koko Kaakkois-Aasian alueen asevarustelun vä-
13080:  puolelta havaittavissa selvää halua päästä irti sitä   hentämisestä. Rauhantahtoiselle Suomelle tä-
13081:  rasittavasta ja yhä laajempaa kansainvälistä           män pitäisi olla mieluinen ratkaisu, jonka toteut-
13082:  huomiota saaneesta Itä-Timorin kysymyksestä.           tamisessa voitaisiin hyödyntää myös Ahvenan-
13083:      Nyt ollaan tilanteessa, jossa kansainväliseltä     maan kokemuksia.
13084:  yhteisöitä vaaditaan aloitteellisen välittäjän roo-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13085:  lin omaksumista, jotta rauhanomaisen ja YK:n           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13086:  päätöksiin perustuvan ratkaisun löytäminen Itä-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13087:  Timorin kysymykseen olisi mahdollista. Suomen          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13088: 
13089: 240017
13090: 2                                     1994 vp -   KK 816
13091: 
13092:          Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt ja             millä tavoin Hallitus aikoo edistää
13093:       aikoo jatkossa ryhtyä, jotta Itä-Timorin          Portugalin YK:n pääsihteerille esittele-
13094:       oikeus itsemääräämiseen voisi toteutua,           män Itä-Timorin rauhansuunnitelman
13095:       ja                                                toteuttamista?
13096: 
13097:     Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1994
13098: 
13099:         Heidi Hautala                Erkki Pulliainen             Pekka Räty
13100:         Hannele Luukkainen           Pekka Haavisto               Eero Paloheimo
13101:         Pirjo-Riitta Antvuori        Eva Biaudet                  Kimmo Sasi
13102:         Arja Alho                    Outi Ojala                   Jaakko Laakso
13103:         Osmo Polvinen                Eila Rimmi                   Erkki Tuomioja
13104:                                          1994 vp -   KK 816                                            3
13105: 
13106: 
13107: 
13108: 
13109:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13110: 
13111:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       foorumeilla. Olemme esimerkiksi YK:n ihmisoi-
13112: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        keustoimikunnassa johdonmukaisesti tuoneet
13113: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      esille huolestumisemme alueella tapahtuneiden
13114: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hautalan        ihmisoikeusrikkomustenjohdosta sekä vaatineet
13115: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         Indonesian hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin
13116: 816:                                                 rikkomuksiin syyllistyneiden henkilöiden saatta-
13117:                                                      miseksi edesvastuuseen teoistaan.
13118:           Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt ja          Eräiden yksittäisten ihmisoikeusloukkausten
13119:        aikoo jatkossa ryhtyä, jotta Itä-Timorin      vuoksi olemme esittäneet indonesialaisille suo-
13120:        oikeus itsemääräämiseen voisi toteutua,       raan huolestumisemme yhdessä muiden Pohjois-
13121:        Ja                                            maiden sekä jäsenyysneuvottelujen päättymisen
13122:           millä tavoin Hallitus aikoo edistää        jälkeen myös yhdessä ED-maiden kanssa.
13123:        Portugalin YK:n pääsihteerille esittele-          Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen kunnioi-
13124:        män Itä-Timorin rauhansuunnitelman            tuksen sekä koko Itä-Timorin kysymyksen rau-
13125:        toteuttamista?                                hanomaisen ratkaisun korostaminen on ollut
13126:                                                      Suomen linja myös bilateraalisissa kontakteissa.
13127:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Tätä linjaa tullaan jatkamaan myös tasavallan
13128: vasti seuraavaa:                                     presidentin piakkoin Indonesiaan suuntautuvan
13129:                                                      vierailun aikana.
13130:    Itä-Timarista on muodostunut yksi pisim-              Suomen hallitus tulee edelleen aktiivisesti seu-
13131: pään kansainvälisen huomion kohteina olleista        raamaan tilanteen kehitystä Itä-Timorilla sekä
13132: aluekysymyksistä sen jälkeen, kun Indonesia          alueen kohtaloa käsittelevissä kansainvälisissä
13133: varsin sekavien vaiheiden jälkeen vuoden 1975        neuvotteluissa. Suomen Indonesiassa toimiva
13134: joulukuussa liitti alueen 27. maakunnakseen.         suurlähetystö jatkaa tilanteen tarkkailua sekä
13135: Tämänjälkeen YK:nyleiskokous on hyväksynyt           yhteydenpitoa eri osapuolten edustajiin paikan
13136: useita Itä-Timoria koskevia päätöslauselmia,         päällä. Suomen viranomaiset ovat myös muualla
13137: joissa on korostettu alueen asukkaiden oikeutta      käyneet Itä-Timoria koskevia keskusteluja eri
13138: itse päättää tulevaisuudestaan YK:n peruskirjas-     kansalais- sekä ihmisoikeusjärjestöjen edustajien
13139: sa säädettyjen periaatteiden mukaisesti. Viime       kanssa.
13140: vuosina asian käsittelyä on kuitenkin toistuvasti       YK:n pääsihteerin suojeluksessa on vuodesta
13141: lykätty ilmapiirin rauhoittamiseksi YK:n pääsih-      1992 käyty Portugalin ja Indonesian välisiä Itä-
13142: teerin suojeluksessa käytäviä Portugalin ja Indo-    Timoria koskevia neuvotteluja. Kuten monessa
13143: nesian välisiä neuvotteluja varten.                  muussakin vastaavassa tapauksessa kehitys on
13144:    YK:n 49. yleiskokouksessa Suomi liittyi           neuvottelujen alussa ollut vielä varsin hidasta.
13145: ED:n puheenvuoroon, jossa ilmaistiin syvä            Osapuolten välille ollaan kuitenkin pystytty luo-
13146: huoli jatkuvien ihmisoikeusloukkauksien vuok-        maan keskusteluyhteys.
13147: si ja viitattiin kiristyneeseen tilanteeseen Dilin       Erityisen tärkeää on myös, että Punaisen Ris-
13148: heinäkuisten tapahtumien johdosta. ED seuraa         tin Kansainvälisellä Komitealla (ICRC) on ollut
13149: myös huolestuneena oikeudenkäyntiä Itä-Ti-           jatkuva mahdollisuus seurata pidätettyjen ja
13150: morin johtajaa Xanana Gusmäota vastaan ja            vangittujen kohtelua. Myös tiedotusvälineiden
13151: kehottaa Indonesian hallitusta noudattamaan          edustajien pääsyä alueelle on helpotettu.
13152:  Ihmisoikeuskomission päätöksiä. Ihmisoikeuk-            ED-jäsenyys parantaa entisestään Suomen
13153: sien kunnioitus on edellytys kestävän, oikeu-        hallituksen mahdollisuuksia aktiivisesti seurata
13154:  denmukaisen, kattavan ja kansainvälisesti hy-       tilanteen kehitystä Itä-Timorilla. Suorien, välit-
13155:  väksyttävän ratkaisun löytämiselle Itä-Timorin      tömien vaikutusmahdollisuuksien osalta ED:n
13156:  kysymyksessä.                                       sisällä muotoutunutta politiikkaakin leimaa rea-
13157:     Suomi on YK:n yleiskokouksen ohella otta-        listinen lähestymistapa. Eristämisen sijaan ta-
13158:  nut kantaa Itä-Timorin tilanteeseen muillakin       voitteena on ollut rakentava yhteistyö sekä dialo-
13159: 4                                       1994 vp -   KK 816
13160: 
13161: gin aikaansaaminen. Kaikki epäkohdat, mm. ih-       mis tarvittaessa yhdessä mm. EU:n sisällä sovit-
13162: misoikeusrikkomukset, on aina kuitenkin tuotu       tavien linjojen mukaisesti tukemaan YK:n pää-
13163: esille johdonmukaisesti ja selkeästi.               sihteerin alaisuudessa käytäviä neuvotteluja,
13164:    Laajan, lopullisen poliittisen ratkaisun hake-   joissa tällä hetkellä osapuolten välistä keskuste-
13165: misen Itä-Timorin kysymyksessä tulee myös ta-       luyhteyttä pyritään vahvistamaan luottamusta
13166: pahtua samalta pohjalta. Suomen hallitus on val-    lisäävillä toimilla.
13167: 
13168:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1995
13169: 
13170:                                                              Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
13171:                                            1994 vp -   KK 816                                           5
13172: 
13173: 
13174: 
13175: 
13176:                                          Tili Riksdagens Talman
13177: 
13178:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       de mänskliga rättigheterna har vi konsekvent
13179: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         fört fram vår oro med anledning av brotten mot
13180: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       de mänskliga rättigheterna i området, samt krävt
13181: man Hautala m.fl undertecknade spörsmål nr             att den indonesiska regeringen skall vidta åtgär-
13182: 816:                                                   der för att de tili kränkningarna skyldiga skali
13183:                                                        stälias tili ansvar för sina handlingar.
13184:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit           Med anledning av vissa enskilda kränkningar
13185:        och ämnar den vidta i fortsättningen för        av de mänskliga rättigheterna har vi uttryckt vår
13186:        att Östtimors rätt tili självbestämmande        oro direkt tili indonesierna, dels tilisammans med
13187:        kunde göras gäliande, och                       de andra nordiska länderna, dels också tillsam-
13188:           på vilket sätt ämnar Regeringen främja       mans med EU-länderna efter det att medlem-
13189:        förverkligandet av den fredsplan för Öst-       skapsförhandlingarna hade slutförts.
13190:        timor som Portugal lagt fram för FN:s               Också i de bilaterala kontakterna har Finlands
13191:        generalsekreterare?                             linje gällt betonandet av den globala respekten
13192:                                                        för de mänskliga ~~ttigheterna och av en fredlig
13193:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lösning av hela Osttimor-frågan. Denna linje
13194: anföra följande:                                       kommer att fortsätta även under besöket tiliIn-
13195:                                                        donesien som republikens president kommer att
13196:    Östtimor har blivit en av de territorielia frågor   göra inom kort.
13197: som varit föremål för internationelit intresse             Finlands regering kommer fortsättnings~js att
13198: mycket länge, alit sedan området efter kaotiska        aktivt följa utvecklingen av situationen i Ostti-
13199: skeenden anslöts till Indonesien som landets 27:e      mor och i de internationelia förhandlingar som
13200: provins i december 1975. Efter detta har FN:s          behandlar områdets öde. Finlands ambassad i
13201: generalförsamling antagit flera resolutioner om        Indonesien fortsätter bevakningen av situationen
13202: Osttimor, vilka betonat invånarnas rätt att själva     samt upprätthåliandet av kontakter med lokala
13203: bestämma om sin framtid enligt de i FN-stadgan         representanter för olika parter. Finska myndig-
13204: faststälida principerna. Under de senaste åren         J?:eter har även på annan plats fört samtai om
13205: har behandlingen av frågan dock uppskjutits            Osttimor med företrädare för olika medborgar-
13206: upprepade gånger för att lugna atmosfåren inför        och människorättsorganisationer.
13207: de förhandlingar som förs melian Portugal och              Sedan 1992 har förhandlingar om Östtimor
13208: Indonesien under beskydd av FN:s generalsekre-         förts mellan Portugal och Indonesien under FN:s
13209: terare.                                                generalsekreterares beskydd. Liksom i många
13210:    Under den 49:e generalförsamlingen förenade         andra motsvarande fali har utvecklingen under
13211: sig Finland med EU:s anförande som dels ut-            förhandlingarnas initialskede tills vidare varit
13212: tryckte djup oro med anledning av de ständiga          mycket långsam. Det har dock varit möjligt att
13213: kränkningarna av de mänskliga rättigheterna,           upprätta samtalskontakt mellan parterna.
13214: dels hänvisade tili det spändare läget tili följd av       Specielit viktigt är också att Internationella
13215: händelserna i Dili ijuli. EU följer också med oro      Röda Korskommitten (ICRC) hela tiden har
13216: rättegången mot den östtimorianske ledaren             haft möjlighet att följa behandlingen av anhålina
13217: Xanana Gusmäo och uppmanar den indonesiska             och häktade. Dessutom har det gjorts lättare för
13218: regeringen att följa besluten av Människorätts-        massmedierna att komma tili området.
13219: kommissionen. Respekten för de mänskliga rät-              EU-medlemskapet forbättrar ytterligare den
13220: tigheterna är en förutsättning för att hitta en        finska regeringens mqjligheter att aktivt följa ut-
13221: hålibar, rättvis, helt~ckande och internationelit      vecklingen av läget i Osttimor. I fråga om direk-
13222: godtagbar lösning i Osttimor-frågan.                   ta, omedelbara påverkningsmöjligheter präglas
13223:    Finland har tagit stälining tili situationen i      också den inom EU utformade politiken av rea-
13224: Östtimor också i andra sammanhang än i FN:s            listiskt uppträdande. I stäliet för isolering har
13225: generalförsamling. I t.ex. FN:s kommission för         konstruktivt samarbete och upprättande av dia-
13226: 6                                         1994 vp -   KK 816
13227: 
13228: log eftersträvats. Alla missförhållanden, bl.a.       vid behov, enligt bl.a. de linjer som avtalas ge-
13229: brott mot de mänskliga rättigheterna, har dock        mensamt inom EU, stöda de förhandlingar som
13230: alltid tagits upp konsekvent och klart.               förs under beskydd av FN:s generalsekreterare,
13231:    Sökandet efter en bred och slutlig politisk lös-   vilka för närvarande strävar efter att stärka sam-
13232: ning i Östtimor-frågan bör också ske utifrån den-     talskontakten mellan parterna genom förtro-
13233: na utgångspunkt. Finlands regering är redo att        endeskapande åtgärder.
13234: 
13235:     Helsingforsden 13 januari 1995
13236:                                                                    Utrikesminister Heikki Haavisto
13237:                                               1994vp
13238: 
13239: Kirjallinen kysymys 817
13240: 
13241: 
13242: 
13243: 
13244:                                   Koistinen ym.: Luontoaktivistien opintosuorituksista
13245: 
13246: 
13247: 
13248:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13249: 
13250:    Luontoaktivistit ovat Kuusamossa kierrelleet     kelijoiden olevan erittäin aktiivisia osallistu-
13251: metsissä painostaakseen valtiovaltaa suojelutoi-    maan monenlaisiin asioihin. Itse hän tunnustaa
13252: miin. Lehtitietojen mukaan opiskelijoiden toi-      olevansa "puunleimaajien" puolella.
13253: mintaa pidetään opiskeluun kuuluvana kenttä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13254: työnä. Opiskelija saa opintoviikkoja tästä toi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13255: minnasta. Tämä tuntuu aika erikoiselta, mikäli      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13256: se pitää paikkansa. Yliopiston tarkoituksena on     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13257: opettaa nuorisoa eikä tukea jonkun eturyhmän
13258: politiikkaa.                                                  Katsooko Hallitus, että opiskelijana
13259:    Professori Martin Lodenius Helsingin yliopis-           on oikeus saada hyväkseen opiskeluviik-
13260: ton maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan ympä-            koja luonnonsuojelujärjestön painostus-
13261: ristöopin laitokselta on Koillis-Sanomissa jul-            toimintaan osallistumisesta?
13262: kaistussa haastattelussa todennut laitosten opis-
13263: 
13264:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1994
13265:          Annikki Koistinen              Aino Suhola                   Aapo Saari
13266:          Esko Jokiniemi                 Timo E. Korva                 Tuula Kuittinen
13267:          Martti Pura                    Juhani Alaranta               Markku Koski
13268:          Markku Vuorensola              Matti Vanhanen                Jarmo Laivoranta
13269:          Markku Laukkanen               Rose-Marie Björkenheim        Maija-Liisa Lindqvist
13270:          Raimo Liikkanen                Tero Mölsä                    Juha Korkeaoja
13271:          Matti Väistö                   Timo Järvilahti               Kauko Heikkinen
13272:          Jukka Vihriälä                 Raili Puhakka                 Saimi Ääri
13273:          Johannes Leppänen              Pauli Saapunki                Aarno von Bell
13274:                                         Osmo Polvinen
13275: 
13276: 
13277: 
13278: 
13279: 240017
13280: 2                                          1994 vp -   KK 817
13281: 
13282: 
13283: 
13284: 
13285:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13286: 
13287:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Erikoisharjoitukseksi voidaan hyväksyä ylei-
13288: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nen ympäristönsuojelusta tiedottaminen (esim.
13289: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ympäristöaiheisen näyttelyn, seminaarin tai
13290: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Koistisen         kurssin järjestäminen, luontopolun tms. suunnit-
13291: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           telu taikka ympäristönsuojeluun liittyvänjulkai-
13292: 817:                                                   sun toimittaminen tai artikkelin kirjoittaminen).
13293:                                                        Voidaan myös toimia jonkin ympäristönsuoje-
13294:            Katsooko Hallitus, että opiskelijana        lullisesti hyvän ratkaisun, menetelmän tms. käyt-
13295:         on oikeus saada hyväkseen opiskeluviik-        töön ottamiseksi yhteiskunnassa.
13296:         koja luonnonsuojelujärjestön painostus-            Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun va.
13297:         toimintaan osallistumisesta?                   professorin Martin Lodeniuksen antaman selvi-
13298:                                                        tyksen mukaan yliopisto ei ole hyväksynyt opin-
13299:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tosuorituksilla osallistumista luontoaktivistien
13300: vasti seuraavaa:                                       painostustoimintaan, eivätkä opiskelijat ole tätä
13301:                                                        pyytäneetkään. Yliopisto voi Lodeniuksen il-
13302:    Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelli-      moituksen mukaan hyväksyä tutkintovaatimus-
13303: sen tiedekunnan ympäristönsuojelun tutkinto-           ten ao. kohdan tarkoittamaksi opintosuorituk-
13304: vaatimuksiin sisältyy opintojakso "Ympäristön-         seksi luontoaktivistien toimintaan liittyvään
13305: suojelullisen vaikuttamisen erikoisharjoitukset",      suojelukohteeseen perehtymisen, johon tulee
13306: josta voi saada 2-8 opintoviikkoa opintosuori-         liittyä raportti.
13307: tuksia. Opintojakson tavoitteet ja suorittamista-          Korkeakoulujen tehtävänä on tieteelliseen
13308: vai on kuvatta tiedekunnan hyväksymissä tut-           tutkimukseen perustuva opetus. Harjoitustyöt,
13309: kintovaatimuksissa seuraavasti:                        joissa opiskelija saamansa opetuksen perusteella
13310:    Harjoitustyöt harjoittavat käytännön ympä-          itsenäisesti selvittää jotakin ao. opintoalaan liit-
13311: ristönsuojelulliseen vaikuttamiseen. Osallistu-        tyvää kysymystä, ovat hyödyllinen osa opiske-
13312: taan laitoksella hyväksyttyyn ympäristönsuoje-         lua. Opetusministeriön käsityksen mukaan Hel-
13313: lulliseen toimintaan. Sama opiskelija voi halutes-     singin yliopisto on toiminut käsiteltävässä asias-
13314: saan suorittaa useita erillisiä erikoisharjoituksia,   sa yliopistolle kuuluvan tehtävän ja toimivallan
13315: joten kurssista voi saada yhteensä 8 opintoviik-       mukaisesti.
13316: koa. Eri osasuoritusten on oltava keskenään eri-           Kysymys ei anna aihetta toimenpiteisiin.
13317: tyyppisiä. Harjoitukset voidaan toteuttaa myös
13318: ryhmätyöskentelynä.
13319: 
13320:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1995
13321: 
13322:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
13323:                                            1994 vp -   KK 817                                            3
13324: 
13325: 
13326: 
13327: 
13328:                                          Tili Riksdagens Talman
13329: 
13330:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Som specialövning kan godkännas allmän in-
13331: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         formation om miljövård, (t.ex. ordna en utställ-
13332: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ning, ett seminarium eller en kurs med miljön
13333: man Koistinen m.fl. undertecknade spörsmål nr          som tema, planera en naturstig el.dyl eller ge ut en
13334: 817:                                                   publikation eller skriva en artikel om miljövård).
13335:                                                        Det är också möjligt att arbeta för att en ur
13336:           Anser Regeringen att en studerande           miljövårdssynvinkel god lösning, metod etc. tas i
13337:        har rätt att räkna sig tili godo studieveck-    bruk i samhället.
13338:        or för deltagande i en naturskyddsorgani-          Enligt tf. professor i miljövård Martin Lode-
13339:        sations påtryckningsaktiviteter?                nius vid Helsingfors universitet har universitetet
13340:                                                        inte godkänt deltagande i naturaktivisters på-
13341:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tryckningsverksamhet som studieprestationer
13342: anföra följande:                                       och de studerande har inte heller begärt detta.
13343:                                                        Enligt Lodenius kan universitetet godkänna en
13344:    I examensfordringarna i miljövård vid agri-         undersökning av ett skyddsobjekt som ansluter
13345: kultur-forstvetenskapliga fakulteten vid Helsing-      sig tili naturaktivisternas verksamhet jämte en
13346: fors universitet ingår ett studieavsnitt med nam-      rapport om detta som en sådan studieprestation
13347: net "Specialövningar i att påverka via miljö-          som avses i nämnda punkt.
13348: vård", för vilket studerandena kan få 2-8 stu-            Högskolorna har tili uppgift att meddela un-
13349: dieveckors studieprestationer. Målen för studie-       dervisning som grundar sig på vetenskaplig
13350: avsnittet och det sätt på vilket det kan genomfö-      forskning. De övningsarbeten i vilka den stude-
13351: ras har beskrivits på följande sätt i de av fakulte-   rande utgående från den undervisning han fått
13352: ten godkända examensfordringarna:                      självständigt utreder någon fråga i anslutning tili
13353:    Praktikövningarna ger praktisk övning i att         studieområdet utgör en nyttig del av studierna.
13354: påverka via miljövård. De studerande deltar i          Enligt undervisningsministeriets uppfattning har
13355: miljövårdsverksamhet som godkänts vid institu-         Helsingfors universitet i den aktuella frågan
13356: tionen. Samma studerande kan om han så vill            handlat enligt universitetets uppgift och befo-
13357: delta i flera fristående specialövningar. Kursen       genhet.
13358: ger sammanlagt 8 studieveckor. De oJika delpre-           Spörsmålet föranleder inga åtgärder.
13359: stationerna skall varaavolika typ. Ovningarna
13360: kan också genomföras som grupparbete.
13361: 
13362:      Helsingfors den 17 januari 1995
13363: 
13364:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
13365:                                                1994vp
13366: 
13367: Kirjallinen kysymys 818
13368: 
13369: 
13370: 
13371: 
13372:                                   Riihijärvi: Invataksimaksuista
13373: 
13374: 
13375: 
13376:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13377: 
13378:    Invataksien tulo asiakkaan luo voi enimmil-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13379: lään maksaa 70 mk, kun kyseessä on vammainen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13380: henkilö. Tämä korotus syö ennestäänkin vähen-
13381: tyneitä vammaispalvelulain perusteella saatavia                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13382: kuljetusmaksuja.                                              ryhtyä, etteivät vammaiset joutuisi kor-
13383:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            vaamaan invataksien varusteista johtu-
13384: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               via kustannuksia?
13385: 
13386:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1994
13387: 
13388:                                           Heikki Riihijärvi
13389: 
13390: 
13391: 
13392: 
13393: 240017
13394: 2                                          1994 vp -   KK 818
13395: 
13396: 
13397: 
13398: 
13399:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13400:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vankaluston monikäyttöisyyttä. Kuitenkin tak-
13401: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          situvissa voidaan edelleen asettaa kalustoa kos-
13402: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kevia ehtoja erityisesti vammaisille ja muille lii-
13403: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki            kuntaesteisille soveltuvan kaluston saatavuuden
13404: Riihijärven näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         varmistamiseksi.
13405: sen n:o 818:                                               Henkilöliikennelakiin tehtyjen muutosten
13406:                                                        vuoksi yhdistettiin 1.6.1994lähtien aikaisemmat
13407:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        erilliset taksien ja invataksien kuljetusmaksut sa-
13408:         ryhtyä, etteivät vammaiset joutuisi kor-       maan taksapäätökseen. Erityiskalustosta ja vaa-
13409:         vaamaan invataksien varusteista johtu-         tivammasta palvelutasosta autoilijalle syntyvät
13410:         via kustannuksia?                              kustannukset otetaan taksapäätöksessä erikseen
13411:                                                        huomioon lisämaksuilla.
13412:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Taksanvahvistus perustuu kustannuslasken-
13413: vasti seuraavaa:                                       taan, jossa huomioidaan kaikki auton käytöstä
13414:                                                        aiheutuvat keskimääräiset kustannukset, jotka
13415:    Kunnilla on vammaispalvelulain (380/87) pe-         on jaettu kiinteisiinja muuttuviin kustannuksiin.
13416: rusteella velvollisuus kuljetuspalvelujen järjestä-    Kiinteät kustannukset, joihin kuuluu mm. ajo-
13417: miseen vaikeavammaisille.                              neuvon hankintakustannukset rasittavat autoili-
13418:    Palveluja on järjestettävä siten, että henkilöllä   jaa riippumatta siitä, montako kilometriä autolla
13419: on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työ-         ajetaan. Muuttuvat kustannukset lasketaan ajo-
13420: hön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vä-      kilometriä kohden (penniä/kilometri). Myös
13421: hintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elä-         yrittäjän oma "palkka" tulee ottaa huomioon.
13422: mään kuuluvaa matkaa kuukaudessa asuinkun-             Pääperiaatteena on, että kustannukset määrite-
13423: nan tai lähikuntien alueella. Kuljetuspalveluista      tään hankittavien tuotteiden ja palvelusten todel-
13424: peritään kuljetettavalta omavastuun mukainen,          listen markkinahintojen mukaan.           .
13425: kunnan tai kuntayhtymän päättämä, palvelun                 Nykyinen taksitaksa muodostuu monesta eri
13426: laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen mak-         tekijästä. Se koostuu perusmaksusta, matkusta-
13427: su. Monissa kunnissa on omavastuun suuruus             jamäärän mukaisesta kilometrimaksusta, odo-
13428: määritelty julkisen liikenteen maksujen suurui-        tusmaksusta sekä erilaisista lisistä. Näiden muo-
13429: seksi.                                                 dostama kokonaisuus määrää matkan hinnan.
13430:    Kunnat järjestävät myös muita kuljetuspalve-            Sinänsä selkeää kokonaisuutta monimutkais-
13431: luita vanhuksille ja liikuntaesteisille henkilöille    taa se, että lopulliseen hintaan vaikuttaa, mistä
13432: sosiaalipalveluihin varattujen määrärahojen            auto tilataan, kuinka kaukaa se ajaa asiakkaan
13433: puitteissa.                                            luo, kauanko auto odottaa asiakasta, minkälai-
13434:                                                        nen on ruuhkatilanne, onko arki vai pyhä ja
13435:                                                        mihin kellonaikaan ajetaan. Lisäksi pidemmillä
13436: Kuljetusmaksut                                         matkoilla taksin toiminta-alueraja tekee eri
13437:                                                        suuntiin suuntautuvan matkan eri hintaiseksi.
13438:    Henkilöliikennelain 11 §:n 1 momentin mu-               Voimassa olevan taksapäätöksen 10 §:n 3 mo-
13439: kaan liikenneministeriö voi tarvittaessa vahvis-       mentissa on todettu, että hoidettaessa vammais-
13440: taa taksitaksan, sairaankuljetustaksan ja linjalii-    ten ja muiden liikuntarajoitteisten kuljetuksia
13441: kenteen valtakunnallisen sarjalipputaksan.             saa auton taksamittari olla käynnissä asiakkaan
13442:    Henkilöliikennelakiin tehtyjen muutosten            luokse mentäessä, kuitenkin enintään 70 markan
13443: johdosta (laki 662/94) erilaisten rajoitettujen tak-   määrään saakka. Perusmaksu (lähtömaksu) ja
13444: silupien kuten invataksien lupien myöntäminen          invataksin korkeammasta varustetasosta johtu-
13445: tulee erillisenä liikennelupatyyppinä loppumaan.       va lisämaksu sisältyvät jo tähän enimmäismää-
13446: Autoilijoita koskevien rajoitusten poistamisen         rään. Kyseinen enimmäismaksurajoitus on ollut
13447: tarkoituksena on lisätä henkilökuljetuksessa ole-      voimassa jo vuodesta 1988 saakka, ja sitä on
13448:                                           1994 vp -   KK 818                                        3
13449: 
13450: korotettu harkinnan mukaan kustannustason             pienentämään kustannuksia, jotka aiheutuvat
13451: nousua vastaavasti taksan vahvistuksen yhtey-         invataksien perinteisesti suuremmasta toiminta-
13452: dessä, viimeksi 65 markasta 70 markkaan. Enim-        säteestä.
13453: mäismaksurajoituksella on pyritty estämään               Taksakysymyksiä käsitellään tänä talvena
13454: noutomaksun kohoaminen kohtuuttoman suu-              mm. liikenneministeriön 14.11.1994 asettamassa
13455: reksi silloin, kun asiakas on tilannut auton osoit-   henkilökuljetusten työnjakotyöryhmässä. Työ-
13456: teeseen, joka sijaitsee usein melko kaukana inva-     ryhmässä tullaan ottamaan esille myös taksi- ja
13457: taksin asemapaikasta. Tällä säännöksellä on siis      invataksikuljetusten hinnoittelua koskevat kysy-
13458: pyritty, toisin kuin julkisuudessakin on väitetty,    mykset.
13459: 
13460:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1995
13461: 
13462:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
13463: 4                                          1994 vp -    KK 818
13464: 
13465: 
13466: 
13467: 
13468:                                           Tili Riksdagens Talman
13469: 
13470:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        för att garantera dess Iämpiighet för handikappa-
13471: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          de och andra röreisehindrade.
13472: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-            På grund av ändringarna av persontrafikiagen
13473: man Heikki Riihijärvi undertecknade spörsmåi            sammansiogs fr.o.m. 1.6. 1994 tidigare separata
13474: nr 818:                                                 taxebesiut om avgifterna vid taxi- och invataxi-
13475:                                                         transporter i ett och samma taxebesiut. En biiist
13476:            Viika åtgärder ämnar Regeringen vid-         ersätts för sina kostnader för speciaifordon och
13477:         ta för att handikappade inte skulie behö-       en mera krävande servicenivå genom tilläggsav-
13478:         va ersätta kostnader för utrustning till        gifter som iakttas särskilt i taxebesiutet.
13479:         invataxi?                                           Faststäliandet av taxan grundar sig på kost-
13480:                                                         nadsberäkningen i viiken alla genomsnittiiga
13481:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt           driftskostnader för biien, fördelade i fasta och
13482: anföra föijande:                                        rörliga kostnader, iakttas. Fasta kostnader, bl. a.
13483:                                                         kostnader för fordonets anskaffande, belastar
13484:    Kommunerna är skyidiga med stöd av Iagen             biiisten oberoende av hur många kilometer det
13485: om service och stöd på grund av handikapp (380/         körs med biien. Röriiga kostnade.r beräknas per
13486: 87) att ordna fårdtjänst för gravt handikappade.        körkiiometer (pennilkiiometer). Aven företaga-
13487:    Tjänster skali ordnas så att en handikappad          rens egen "Iön" skali iakttas. Huvudprincipen är
13488: har t11öjiighet tili, förutom nödvändiga resor i        att kostnaderna bestäms eniigt det verkiiga
13489: ansiutning tili arbete och studier, minst 18 enkel-     marknadspriset för produkter och tjänster som
13490: riktade resor som hör till dagiig Iivsföring per        anskaffas.
13491: månad inom hemkommunens elier närkommun-                    Den nuvarande taxitaxan består av flera fak-
13492: ers område. För fårdtjänst uppbärs en i förhåi-         torer, d.v. s grundtaxan, kiiometeravgiften eniigt
13493: 1ande tili tjänstens kvalitet och omfattning rimiig     passagerarantaiet, vänteavgiften samt oiika tili-
13494: avgift som motsvarar sjä1vrisken och bestäms av         Iägg. Dessa tillsammans utgör priset på resan.
13495: kommunen. Många kommuner faststälier storle-                Den i och för sig Iättbegripiiga helheten kom-
13496: ken på sjäivrisken så att den motsvarar avgifter i      piiceras av det faktum att slutgiltiga priset påver-
13497: koliektivtrafiken.                                      kas av var biien bestälis ifrån, hur Iänge den kör
13498:    Kommuner ordnar även andra transport-                tili kunden, hur Iänge den väntar, hurdan är
13499: tjänster åt äidre och handikappade inom ramen           köbiidningen, om det är vardag eller heig och
13500: för ansiagen för socialtjänster.                        viiken tid av dygnet körningen sker. Gränserna
13501:                                                         för taxins verksamhetsområde differentierar pri-
13502:                                                         serna vidare då det är fråga om Iängre körningar
13503: Transportavgifter                                       som går åt oiika håli.
13504:                                                             I ikraftvarande taxebes1utets 10 § 3 mom. kon-
13505:     En1igt 11 § 1 mom. Iagen om tillståndspiiktig       stateras, att då biien, vid transport av handikap-
13506: persontrafik på väg kan trafikmisteriet vid behov       pade elier andra röreisehindrade, kör tili kunden
13507: fastställa taxitaxan, sjuktransporttaxan och den        får taxametern vara igång, dock högst upp tili en
13508: riksomfattande seriebiijettaxan för Iinjetrafiken.      summa på 70 mark. Grundtaxan (starttaxan) och
13509:     Med aniedning av ändringarna av Iagen om            tilläggstaxan som föranieds av en högre utrust-
13510: tillståndspiiktig persontrafik på väg (lagen 662/       ningsnivå i en invataxi är redan inkiuderade i
13511: 94) skall beviijandet av diverse begränsade taxi-       detta högsta beiopp. Detta maximibeiopp gäller
13512: tillstånd, såsom tillstånd tili invataxi, i den nuva-   redan fr.o.m. 1988 och det har efter bedömning
13513: rande formen att upphöra. Avsikten med att av-          höjts i takt med att kostnadsnivån höjts i sam-
13514: skaffa begränsningarna gällande biiister är att         band med att taxan faststälits, senast från 65
13515: främja ett mångsidigt utnyttjande av fordon som         mark tili 70 mark. Avsikten med denna begräns-
13516: används i persontransporter. Likväi kan det fort-       ning av maximibeioppet har varit att hindra
13517: farande i taxitilistånd ställas villkor för materiel    hämtningsavgiften att stiga orimiigt då kunden
13518:                                            1994 vp -   KK 818                                            5
13519: 
13520: beställer bilen tili en adress som ofta ligger gan-       I vinter skall frågor gällande taxor behandlas
13521: ska långt ifrån invataxins stationsplats. Detta        bl.a. i en arbetsgrupp tillsatt av trafikministeriet
13522: stadgande syftar tili, i motsats tili det som påstås   14.11.1994 för att utreda arbetsfördelningen
13523: i offentligheten, att minska kostnaderna föran-        beträffande persontransporter. Arbetsgruppen
13524: ledda av invataxibilarnas traditionellt större ope-    skall även ta upp frågor om prissättningen för
13525: rationsradie.                                          taxi- och invataxitransporter.
13526: 
13527:      Helsingforsden 20 januari 1995
13528: 
13529:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
13530:                                                1994vp
13531: 
13532: Kirjallinen kysymys 819
13533: 
13534: 
13535: 
13536: 
13537:                                   Tennilä: Puolison oikeudesta täysimääräiseen eläketulovähennyk-
13538:                                      seen kunnallisverotuksessa
13539: 
13540: 
13541:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13542: 
13543:     Hallituspuolueiden toimesta eläkeläispuoli-      maksamaa eläkettä tai molemmat puolisot saa-
13544: soiden eläketulovähennystä kunnallisverotuk-         vat vain työeläkettä, heistä kumpikin saa yksi-
13545: sessa leikattiin 1.1.1991lukien. Muutos johti sii-   näisen henkilön - kansaneläkeläispuolisoiden
13546: hen, että täytenä kansaneläkkeenä kunnallista        eläketulovähennystä suuremman - eläketulo-
13547: eläketulovähennystä laskettaessa ryhdyttiin pi-      vähennyksen.
13548: tämään yksinäisen henkilön saamaa pohjaosaa             Kansaneläkkeen pohja- ja lisäosalla elävät
13549: ja 85 prosenttia yksinäisen henkilön saaman lisä-    eläkeläispariskunnat elävät toimeentulon mini-
13550: osan määrästä. Ennen lainmuutostaeläketulovä-        mirajoilla. Kansaneläkeläispuolisoiden lisäosan
13551: hennys laskettiin alentamattomasta, ns. täyden       nostaminen yksinäisen henkilön lisäosan tasolle
13552: kansaneläkkeen määrästä (I kuntaryhmän mu-           on edelleen yksi varteenotettavista keinoista, jol-
13553: kaan). Vuoden 1991 lainmuutosta perusteltiin         la kansaneläkkeellä ja pienillä työeläkkeillä elä-
13554: sillä, että samaan aikaan voimaan tulleessa kan-     vien puolisoiden asemaa voitaisiin helpottaa.
13555: saneläkelaissa puolison kansaneläkkeen lisäosaa      Valtiontalouden vaikeuksien helpottaessa ja ve-
13556: korotettiin 81 %:sta 85 %:iin.                       rotulojen lisääntyessä tähän uudistukseen onkin
13557:     Kunnallisen eläketulovähennyksen leikkaa-        syytä ryhtyä viivyttelemättä.
13558: minen johtaa osaltaan kansaneläkettä saavien            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13559: pariskuntien nettoeläkkeiden pienenemiseen, jos      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13560: eläkkeelle siirtyvä ottaa vastaan työeläkkeen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13561: ohella kansaneläkkeen. Näin tapahtuu silloin,        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13562: kun eläkettä hakevien puolison oma työeläke on
13563: noin 3 500-5 100 markkaa kuukaudessa eikä                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13564: toinen puoliso saa kansaneläkettä tai hänelle on            ryhtyä, että tuloverolain säännökset kun-
13565: myönnettykansaneläkeennen 1.9.1991. Tarkko-                 nallisesta eläketulovähennyksestä palau-
13566: ja rajoja on vaikea määritellä, koska ne riippuvat          tettaisiin ennalleen niin, että eläkeläis-
13567: kuntaryhmästä ja kunnallisveron sekä kirkollis-             puolisoilla olisi oikeus yhtä suureen elä-
13568: veron määrästä. Pienentyminen on suurimmil-                 ketulovähennykseen kuin yksinäisillä sii-
13569: laan noin 100 markkaa kuukaudessa.                          tä riippumatta, mistäjärjestelmästä eläk-
13570:     Jos naimisissa oleva henkilö saa vain työelä-           keet maksetaan?
13571: kettä eikä puoliso saa kansaneläkelaitoksen
13572: 
13573:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1995
13574: 
13575:                                          Esko-Juhani Tennilä
13576: 
13577: 
13578: 
13579: 
13580: 240017
13581: 2                                       1994 vp -   KK 819
13582: 
13583: 
13584: 
13585: 
13586:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13587: 
13588:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Eläketulovähennykset säädettiin samassa yh-
13589: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       teydessä, kun kansaneläke tuli veronalaiseksi tu-
13590: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     loksi vuonna 1983. Vähennysten tehtävänä on
13591: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       turvata se, että pelkän kansaneläkkeen varassa
13592: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       elävä ei joudu maksamaan tuloveroa. Puolisoille,
13593: myksen n:o 819:                                     joiden kansaneläke on yksinäisen eläkettä pie-
13594:                                                     nempi, on alusta saakka myönnetty myös kun-
13595:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nallisverotuksen eläketulovähennys pienempä-
13596:        ryhtyä, että tuloverolain säännökset kun-    nä, koska vähennykselle asetettu verottomuuden
13597:        nallisesta eläketulovähennyksestä palau-     takaamistehtävä tulee pienemmällä vähennyk-
13598:        tettaisiin ennalleen niin, että eläkeläis-   sellä täytettyä. Vuodesta 1983 vuoteen 1990
13599:        puolisoilla olisi oikeus yhtä suureen elä-   saakka kyseinen lainkohta kuului: Puolisoiden
13600:        ketulovähennykseen kuin yksinäisillä sii-    täyden eläketulovähennyksen määrää lasket-
13601:        tä riippumatta, mistäjärjestelmästä eläk-    taessa täytenä kansaneläkkeenä pidetään puo-
13602:        keet maksetaan?                              lisoille verovuonna maksetun kansaneläkkeen
13603:                                                     pohjaosan ja ensimmäisessä kuntaryhmässä
13604:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maksetun lisäosan yhteismäärää. Kysyjän esittä-
13605: vasti seuraavaa:                                    mä kysymys perustuu siis virheelliseen käsityk-
13606:                                                     seen eikä siten anna aihetta toimenpiteisiin.
13607: 
13608:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1995
13609: 
13610:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
13611:                                          1994 vp -   KK 819                                            3
13612: 
13613: 
13614: 
13615: 
13616:                                        Tili Riksdagens Talman
13617: 
13618:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      band med att folkpensionen blev skattepliktig
13619: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       inkomst 1983. Syftet med avdragen är att säker-
13620: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     ställa det att en person som lever endast av folk-
13621: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-         pension inte skall behöva betala inkomstskatt.
13622: mål nr 819:                                          Makar vars folkpension är mindre än pensionen
13623:                                                      för en ensamstående har från början beviljats
13624:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       även pensionsinkomstavdrag vid kommunalbe-
13625:        ta för att stadgandena i inkomstskatte-       skattningen tili ett mindre belopp därför att syftet
13626:        lagen om det kommunala pensionsin-            att garantera en skattefri pension redan uppfylls
13627:        komstavdraget återställs tili det ur-         med ett mindre avdrag. Från 1983 tili 1990 löd
13628:        sprungliga så att pensionärsmakar har         lagrummet i fråga: Då fullt pensionsinkomstav-
13629:        rätt till ett lika stort pensionsinkomstav-   drag vid kommunalbeskattningen beräknas, an-
13630:        drag som ensamstående oberoende av            ses såsom full folkpension det som under skatte-
13631:        från vilket system pensionerna betalas?       året sammanlagt betalts tili ensamstående i form
13632:                                                      av fo1kpensionens basdel och tilläggsdel till fullt
13633:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        beloppi den första kommungruppen. Frågestäl-
13634: anföra följande:                                     larens spörsmål grundar sig alltså på en felaktig
13635:                                                      uppfattning och ger därmed inte anledning tili
13636:   Pensionsinkomstavdragen stadgades         sam-     åtgärder.
13637: 
13638:      Helsingforsden 31 januari 1995
13639: 
13640:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
13641:                                                1994vp
13642: 
13643: Kirjallinen kysymys 820
13644: 
13645: 
13646: 
13647: 
13648:                                   Tennilä: Valtionyhtiö Engelin palkkapolitiikasta Lapissa
13649: 
13650: 
13651: 
13652:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13653: 
13654:    Valtion omistama, vasta perustettu siivousyh-     nevat palkat Lapissa. Perusteluksi sanotaan se,
13655: tiö Engel on aloittanut toimintansa toimimalla       että palkat etelässä ovat muillakin aloilla kor-
13656: sekä työntekijöiden etuja että eduskunnan pää-       keammat. Kun valtionyhtiön toimesta maahan
13657: töksiä vastaan. Kaiken huipuksi yhtiö on alenta-     ruvetaan muodostamaan "apartheid-aluetta",
13658: nut palkkoja Lapissa vielä enemmän kuin muual-       valtionyhtiöistä vastaavien on asiaan lujin ottein
13659: la maassa.                                           puututtava.
13660:    Eduskunta hyväksyi rakennushallinnon toi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13661: mintojen yhtiöittämisen äänestyksen jälkeen.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13662: Saatteeksi tuli kuitenkin eduskunnan enemmis-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13663: tön hyväksymä ponsi, joka edellytti, että siivous-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13664: yhtiö Engeliin siirtyviä siivoojia kohdellaan ku-
13665: ten liikkeenluovutustilanne edellyttää. Eli palkat              Miten Hallitus aikoo puuttua valtion
13666: ja työehdot ovat entiset. Tätä päätöstä Engel               siivousyhtiö Engelin eduskunnan tahdos-
13667: rikkoi karkeasti.                                           ta piittaamattomaan toimintaan, johon
13668:    Lakonjälkeen tehtyä työehtosopimusta sovel-              liittyy siivoojien palkkojen alentaminen
13669: lettaessa siivousyhtiö on jatkanut tökeröä toi-             Lapissa muuta maata enemmän?
13670: mintaansa jakamalla maan siten, että eniten ale-
13671: 
13672:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1995
13673: 
13674:                                          Esko-Juhani Tennilä
13675: 
13676: 
13677: 
13678: 
13679: 240017
13680: 2                                         1994 vp -   KK 820
13681: 
13682: 
13683: 
13684: 
13685:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13686: 
13687:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        erityispalvelujen ammattiliitto VALry:nja Engel
13688: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy:n kesken on
13689: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       3.1.1995 allekirjoitettu työehtoja yms. seikkoja
13690: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         koskeva sopimus." Sopimuksen perusteella ra-
13691: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         kennushallinnosta yhtiöön otettava henkilöstö
13692: myksen n:o 820:                                       palkataan uusina työntekijöinä, ja erikseen sopi-
13693:                                                       muksessa mainittuja kohtia lukuun ottamatta
13694:            Miten Hallitus aikoo puuttua valtion       heidän palkkauksessaan sovelletaan alan yleissi-
13695:        siivousyhtiö Engelin eduskunnan tahdos-        tovaa sopimusta. Em. perustelujen muutoksen ja
13696:        ta piittaamattomaan toimintaan, johon          lausuman perusteella on katsottava, että edus-
13697:        liittyy siivoojien palkkojen alentaminen       kunnalla ei ole huomautettavaa sopimuksen joh-
13698:        Lapissa muuta maata enemmän?                   dosta, ja aikaisempi lausuma menetti käytän-
13699:                                                       nössä merkityksensä.
13700:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Engel-yhtymän pitää siis toimia kannattavasti
13701: vasti seuraavaa:                                      ja vapaassa kilpailussa muiden alan yritysten
13702:                                                       kanssa. Työehtosopimuksena yhtiö soveltaa sii-
13703:    Valtioneuvosto päätti tammikuun 13 päivänä         vous- ja kiinteistöalan työehtosopimuksia, kui-
13704: 1994 kiinteistöpalveluita tuottavan valtionyh-        tenkin niin, että rakennushallinnosta rekrytoi-
13705: tiön perustamisesta, ja valtiovarainministeriö pe-    duilla henkilöillä on sopimuksia huomattavasti
13706: rusti yhtiön maaliskuun 3 päivänä 1994. Yhtiön        paremmat palkat ja edut,jotka perustuvat yhtiön
13707: perustaminen tapahtui eduskunnan vuoden 1994          Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL
13708: talousarvion momentin 28.99.98 valtuutuksen           ry:n kanssa tekemään sopimukseen. Näin tapah-
13709: mukaisesti. Tällöin ei yhtiöittämiseen liittynyt      tuu myös Lapissa.
13710: mitään lausumia.                                         Tämänhetkisen tilanteen mukaan Engel-yhty-
13711:    Eduskunta hyväksyi tosin joulukuun 13 päi-         mässä Lapin keskipalkka on noin 70 markkaa
13712: vänä 1994 käsitellessään hallituksen esitystä laik-   korkeampi kuin koko maan keskiarvo. Lisäksi
13713: si valtion kiinteistölaitokseksi ponnen, jonka        kuukausiansio on noin tuhat markkaa kilpaili-
13714: mukaan"eduskunta edellyttää valtion kiinteistö-       joiden maksamaa palkkaa korkeampi.
13715: laitoksen muodostamisessa noudatettavan liik-            Sellaista vaihtoehtoa, että yhtiö olisi pystynyt
13716: keen luovutustilannetta koskevaa säännöstöä ja        säilyttämään rakennushallinnon ylläpitämää
13717: että henkilöstön eläke-etuudet turvataan organi-      palkkatasoa, ei ole olemassa. Mikäli tällainen
13718: saatiouudistuksen yhteydessä".                        päätös olisi tehty, se olisi lähes välittömästijohta-
13719:    Kuitenkin eduskunta hyväksyessään vuoden           nut siihen, että yhtiö olisi asetettu selvitystilaan,
13720: 1995 talousarvion lisäsi luvun 28.60. Rakennus-       eikä se olisi lainkaan voinut harjoittaa Lapissa
13721: hallinto perusteluihin seuraavaa: "Yhtiön kilpai-     siivoustoimintaa eikä olisi voinut siellä tarjota
13722: lukyvyn ja kannattavuuden turvaamiseksi henki-        yhdellekään siivoojalle työpaikkaa.
13723: löstön palkkauksen ehdot asetetaan toiminnan             Edellä esitettyyn viitaten voidaan todeta, että
13724: alkaessa mahdollisimman tasavertaiseen ase-           Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy toimii täysin
13725: maan kilpailijayritysten kanssa. Henkilöstö pal-      eduskunnan tahdon mukaisesti tasavertaisena
13726: kataan yhtiöön uusina työntekijöinä". Lisäksi         muiden kilpailijayritystensä kanssa, joten halli-
13727: eduskunta hyväksyi luvun perusteluissa lausuua-       tus ei aio puuttua yhtiön toimintaan.
13728: vaksi seuraavaa: "Eduskunta toteaa, että Valtion
13729: 
13730:      Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1995
13731: 
13732:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
13733:                                            1994 vp -   KK 820                                               3
13734: 
13735: 
13736: 
13737: 
13738:                                          Tili Riksdagens Talman
13739: 
13740:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        3.1.1995 har undertecknats mellan Statens Fack-
13741: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         förbund VAL rf och Engel kiinteistö- ja siivous-
13742: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       palvelut Oy." Den personai som övergår tili bola-
13743: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-           get från byggnadsförvaltningen anställs på basis
13744: mål nr 820:                                            av avtalet som nya arbetstagare och vid avlöning-
13745:                                                        en av dem tiliämpas, förutom i fråga om de punk-
13746:          På vilket sätt ämnar Regeringen ingri-        ter som särskilt nämns i avtalet, det allmänt bin-
13747:        pa i städbolaget Engels verksamhet, som         dande avtalet inom branschen. Utgående från
13748:        nonchalerar riksdagens vilja och som            nämnda ändring av motiveringen och uttalande
13749:        innebär att städarnas löner sänkts mera i       bör det anses att riksdagen inte har något att
13750:        Lappland än i det övriga landet?                anmärka i fråga om avtalet och att det tidigare
13751:                                                        uttalandet i praktiken förlorat sin betydelse.
13752:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Engel-koncernen måste alltså vara lönsam och
13753: anföra följande:                                       fungera i fri konkurrens med de övriga företagen
13754:                                                        inom branschen. Som kollektivavtal tiliämpar
13755:     Statsrådet fattade den 13 januari 1994 beslut      bolaget kollektivavtalen inom städ- och fastig-
13756: om grundandet av ett statsbolag som producerar         hetsbranschen, dock så att den personai som
13757: fastighetsservice och finansministeriet grundade       rekryterats från byggnadsförvaltningen åtnjuter
13758: bolaget den 3 mars 1994. Bolaget grundades i           betydligt bättre löner och förmåner än vad som
13759: enlighet med fullmakten under moment 28.99.98          fastställs i avtalen. Dessa löner och förmåner
13760: i statsbudgeten för 1994. Då anslöt sig inga utta-     grundar sig på det avtal som bolaget ingått med
13761: landen till bolagiseringen.                            fackförbundet Valtion ja erityispalvelujen am-
13762:     I samband med behandlingen av regeringens          mattiliitto VAL ry. Så sker även i Lappland.
13763: proposition med förslag tililag om statens fastig-        Inom Engel-koncernen är medellönen i Lapp-
13764: hetsverk antog riksdagen dock den 13 december          land för närvarande ca 70 mk högre än medeltalet
13765: 1994 en kläm, enligt viiken "riksdagen förutsät-       för hela landet. Dessutom är den månatliga in-
13766: ter att statens fastighetsverk inrättas enligt stad-   komsten ca 1 000 mk högre än den lön som
13767: gandena om överlåtelse av rörelse och att perso-       betalas av konkurrenterna.
13768: nalens pensionsförmåner tryggas i samband med             Ett alternativ där bolaget skulle ha bibehållit
13769: organisationsreformen".                                samma lönenivå som byggnadsförvaltningen ex-
13770:     När riksdagen godkände budgeten för 1995           isterar inte. Ett dylikt beslut skulle nästan ome-
13771: fogade den trots detta följande tili motiveringen      delbart ha lett tili att bolaget försatts i likvidation
13772: för kapitel 28.60. Byggnadsförvaltningen: "För         och det skulle därmed över huvud taget inte ha
13773: att säkerställa bolagets konkurrensförmåga och         kunnat bedriva städverksamhet i Lappland eller
13774: lönsamhet skall personalens lönevilikor när verk-      erbjuda en enda städare arbete.
13775: samheten inleds så väl som möjligt motsvara lö-           Med hänvisning tili det ovan anförda kan det
13776: nevilikoren i konkurrerande företag. Personalen        konstateras att Engel kiinteistöpalveluyhtymä
13777: anställs vid bolaget som nya arbetstagare." Dess-      Oy helt i enlighet med riksdagens vilja fungerar
13778: utom godkände riksdagen följande uttalande i           på samma vilikor som de konkurrerande företa-
13779: motiveringen tili kapitlet: "Riksdagen noterar att     gen, varför regeringen inte ämnar ingripa i bola-
13780: ett avtal om arbetsvilikor m.fl. omständigheter        gets verksamhet.
13781: 
13782:      Helsingforsden 30 januari 1995
13783: 
13784:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
13785:                                               1994vp
13786: 
13787: Kirjallinen kysymys 821
13788: 
13789: 
13790: 
13791: 
13792:                                   Aittoniemi: ED-säädösten vaikutuksista kuljetuskaluston hankin-
13793:                                       toihin
13794: 
13795: 
13796:                                      ·Eduskunnan Puhemiehelle
13797: 
13798:    Olen kirjallisella kysymyksellä n:o 437 kysy-    hän mahdollisesti lähitulevaisuudessa joutuu ly-
13799: nyt kuljetuskaluston mittojen yhdenmukaistami-      hentämään yhdistelmänsä esimerkiksi 18,5 met-
13800: sesta Euroopan unioniin liityttäessä ja saanut      riin ja tekemään akselistomuutoksia.
13801: siihen vastauksen. Kyseisen vastauksen ja myö-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13802: hemmin saatujen tietojen perusteella on jäänyt      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13803: kovin epävarmaksi, joudutaanko Suomessa nou-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13804: dattamaan esimerkiksi ns. rekkakaluston osalta      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13805: Euroopan unionin mahdollisia määräyksiä ajo-
13806: neuvojen pituuksia, akselisijoituksia ja kanta-                Tietääkö Hallitus, milloin on saatavis-
13807: vuuksia koskevissa asioissa.                                sa yksiselitteinen selvitys siitä, miten Eu-
13808:    Autoilijoilla on kasvava tarve sekä kaluston             roopan unionin kuljetuskaluston mitto-
13809: vanhentumisen vuoksi että verotuksellisista syis-           jen mahdollinen yhdenmukaistaminen
13810: tä uusia kalustoaan. Sen esteenä on selvästi epä-           koskee suomalaista ajoneuvokalustoa,
13811: tietoisuus siitä, minkälaisia määräyksiä Suomes-            jotta kaluston uudistamista suunnittele-
13812: sa joudutaan noudattamaan. 22 metrin yhdistel-              vat liikennöitsijät voisivat ottaa sen huo-
13813: mää suunnitteleva ei mielellään hanki sitä, jos             mioon hankintoja suunnitellessaan?
13814: 
13815:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1995
13816: 
13817:                                           Sulo Aittoniemi
13818: 
13819: 
13820: 
13821: 
13822: 240017
13823: 2                                         1994 vp -   KK 821
13824: 
13825: 
13826: 
13827: 
13828:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13829: 
13830:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        parlamentin toiseen käsittelyyn. Vasta parla-
13831: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mentin vastauksen saatuaan ministerineuvosto
13832: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       voi antaa asiasta lopullisen päätöksen. Tätä ajan-
13833: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        kohtaa ei vielä tiedä kukaan, mutta teoriassa asia
13834: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         voisi olla päätetty jo tämän vuoden loppupuolel-
13835: n:o 821:                                              la.
13836:                                                           Mitta- ja painoharmonisointi on ollut viimek-
13837:           Tietääkö Hallitus, milloin on saatavis-     si esillä 12.12.1994 neuvoston kuljetustyöryh-
13838:        sa yksiselitteinen selvitys siitä, miten Eu-   mässä. Painoharmonisointi on käytännössä jo
13839:        roopan unionin kuljetuskaluston mitto-         hylätty, mutta mittaharmonisointia kannatetaan
13840:        jen mahdollinen yhdenmukaistaminen             yleisellä tasolla laajasti -vain Suomi ja Ruotsi
13841:        koskee suomalaista ajoneuvokalustoa,           vastustavat. Kyseisessä kokouksessa Suomi jätti
13842:        jotta kaluston uudistamista suunnittele-       yleisvarauman harmonisoinnin ulottamisesta
13843:        vat liikennöitsijät voisivat ottaa sen huo-    koskemaan kansallista liikennettä ja erityisva-
13844:        mioon hankintoja suunnitellessaan?             rauman, jossa ehdotetaan harvaan asuttujen
13845:                                                       maiden (enintään 30 asukasta km 2; Ruotsi 19 ja
13846:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Suomi 15) sulkemista kansallisen harmonisoin-
13847: vasti seuraavaa:                                      nin ulkopuolelle.
13848:                                                           Hallitus tekee kaikkensa yhdessä Ruotsin hal-
13849:    Komission esitys vuoden 1993 joulukuutta           lituksen kanssa, ettei harmonisointi koskisi suo-
13850: EU:njäsenmaissa sallittavien ajoneuvojen mitto-       malaista kalustoa. Milloin tässä asiassa saadaan
13851: jen ja painojen harmonisoimiseksi myös kansalli-      lopullinen päätös saati torjuntavoitto, ei ole tä-
13852: sessa liikenteessä on edennyt siihen vaiheeseen,      män hallituksen tiedossa vaan jää seuraavalle
13853: että ministerineuvostotta odotetaan ns. yhteisen      hallitukselle.
13854: kannan antamista, joka menee sitten Euroopan
13855: 
13856:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1995
13857:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
13858:                                           1994 vp -   KK 821                                             3
13859: 
13860: 
13861: 
13862: 
13863:                                         Tili Riksdagens Talman
13864: 
13865:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       parlamentets svar kan ministerrådet meddela ett
13866: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        slutgiltigt beslut i ärendet. lngen har än vetskap
13867: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      om tidpunkten men i teorin kan ärendet avgöras
13868: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         redan mot slutet av detta år.
13869: 821:                                                     Harmoniseringen av dimensioner och vikter
13870:                                                       har senast behandlats 12.12.1994 vid rådets ar-
13871:           Har Regeringen vetskap om när e.n en-       betsgrupp för transport. Viktharmoniseringen är
13872:        tydig utredning angående hur en eventu-        i praktiken redan avskaffad, däremot åtnjuter
13873:        ell harmonisering av dimensioner på            harmoniseringen av dimensioner stöd på bred
13874:        transportmateriel inom Europeiska unio-        basis - endast Finland och Sverige är emot den.
13875:        nen berör finländska fordon, så att trafik-    Vid det ovan nämnda mötet gjorde Finland för-
13876:        idkare som planerar förnyelse av materiel      behåll i fråga om att utvidga harmoniseringen att
13877:        kan iaktta detta vid nyanskaffningar?          gälla även nationell trafik. 1 ett särskilt förbehåll
13878:                                                       föreslår Finland att g1est befolkade Iänder (max.
13879:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         30 innevånare/ km 2; i Sverige 19 och i Finland 15)
13880: anföra följande:                                      skall uteslutas ur den nationella harmonisering-
13881:                                                       en.
13882:    Kommissionens förslag i december 1993 om              Regeringen gör allt, tilisammans med den
13883: att harmonisering av dimensioner och vikter til-      svenska regeringen, för att harmoniseringen inte
13884: låtna i EU-medlemsländerna skall gälla även na-       skall gälla den finländska materielen. När det
13885: tionell trafik har gått vidare tili en fas i viiken   slutgiltiga avgörandet eller ett avvärjande kan
13886: ministerrådet väntas utge en s.k. gemensam posi-      uppnås är inte bekant utan överlämnas tili nästa
13887: tion viiken sedan skall fortsätta tili andra be-      regering.
13888: handlingen vid Europaparlamentet. Först efter
13889:      Helsingforsden 19 januari 1995
13890: 
13891:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
13892:                                                  1994vp
13893: 
13894: Kirjallinen kysymys 822
13895: 
13896: 
13897: 
13898: 
13899:                                     Aittoniemi: Poliisin palkkauksen tasosta
13900: 
13901: 
13902: 
13903:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13904: 
13905:    Poliisin, kuten myös muiden julkisen sektorin       sin kielletty. Tilanne on ajautumassa kohtuut-
13906: työntekijöiden ansiotaso on merkittävästi laske-       tomaksi.
13907: nut lamavuosien myötä. Poliisin osalta ansiota-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13908: soon on verotuksen ja muidenjulkisten maksujen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13909: nousun lisäksi vaikuttanut se, että ns. haittalisät,   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13910: jotka ovat poliisin paikassa merkittävä osa, ovat      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13911: säästötoimenpiteiden ja toiminnan rationalisoi-
13912: misen kautta vähentyneet merkittävästi.                           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
13913:    Ehkä suurimpana huolen aiheena voidaan                      poliisikunnan ansiotason merkittävään
13914: pitää vastikään koulutuksesta työhön siirtyneen                alenemiseen ja erityisesti siihen, että esi-
13915: nuoremman konstaapelin palkkausta. Brutto-                     merkiksi koulutuksesta vastikään nuo-
13916: palkka lienee keskimääräisesti 6 000 markan                    remman konstaapelin tehtäviin siirtynyt
13917: luokkaa kuukaudessa ja nettopalkka jossakin                    poliisimies, jos hänellä ei ole mahdolli-
13918: 4 000 markan seutuvilla. Jos haittalisiä ei kerry,             suutta haittalisiin, joutuu tulemaan toi-
13919: tuolla tulolla perheellisen nuoren miehen on                   meen runsaan 4 000 markan nettopalkal-
13920: vaikeata selvitä. Poliisilta vaaditaan työssään                la yhteiskunnan luotettavana, lahjomat-
13921: erityistä luotettavuutta, ja tästä syystä sivu-                tomana ja uskollisena palvelijana?
13922:  ansioiden hankkiminen on käytännössä nykyi-
13923: 
13924:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1995
13925:                                              Sulo Aittaniemi
13926: 
13927: 
13928: 
13929: 
13930: 240017
13931: 2                                         1994 vp -   KK 822
13932: 
13933: 
13934: 
13935: 
13936:                                        Eduskunnan Puhemiehelle ·
13937: 
13938:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        osittainen vaihtaminen vapaa-ajaksi ja ylitöiden
13939: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         määrän vähentäminen. Molemmat toimenpiteet
13940: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       johtuvat pitkälti valtiontalouden säästötointen
13941: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-        johdosta tehdyistä määrärahaleikkauksista.
13942: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              Poliisin ansiotasokehitys kaikissa ammatti-
13943: 822:                               .                  ryhmissä on ollut edellä selostetun kaltainen.
13944:                                                       Keskimääräinen kokonaisbruttokuukausiansio
13945:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota         on vuoden 1993 tilastojen mukaan runsaat
13946:        poliisikunnan ansiotason merkittävään           11 700 markkaa.
13947:        alenemiseen ja erityisesti siihen, että esi-       Nuoremman konstaapelin kokonaisbrutto-
13948:        merkiksi koulutuksesta vastikään nuo-          kuukausiansio saattaa vain poikkeustapauksissa
13949:        remman konstaapelin tehtäviin siirtynyt        olla kysymyksessä mainitun 6 000 markan tasol-
13950:        poliisimies, jos hänellä ei ole mahdolli-      la. Poliisiharjoittelijoilla tulotaso on ollut vaki-
13951:        suutta haittalisiin, joutuu tulemaan toi-      naisia virkamiehiä jonkin verran alhaisempi.
13952:        meen runsaan 4 000 markan nettopalkal-         Harjoittelujaksoja on toteutettu poliisikoulusta
13953:        la yhteiskunnan luotettavana, lahjomat-        valmistuneiden työllistämiseksi vuonna 1993 ja
13954:        tomanaja uskollisena palvelijana?              1994. Talousarviossa myönnettyä määrärahaa
13955:                                                       on haluttu käyttää mahdollisimman monen vas-
13956:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tavalmistuneen työllistämiseksi kuuden kuukau-
13957: vasti seuraavaa:                                      den jaksoksi, jolloin on jouduttu ansiotasoa hei-
13958:                                                       dän osaltaan jonkin verran alentamaan. Tällä
13959:    Nuoremman konstaapelin keskimääräinen              hetkellä poliisin työllisyystilanne on hyvä ja
13960: bruttokuukausiansio oli vuonna 1993 lomara-           myös vastavalmistuneet voidaan pääsääntöisesti
13961: hoineen 8 908 markkaa, mistä kiinteän palk-           työllistää normaalipalkkaisiin virkoihin.
13962: kauksen osuus oli 6 826 markkaa. Lomarahojen              Poliisikoulutukseen päässeen taloudellinen
13963: osuus kuukausipalkasta oli runsaat 200 mark-          asema monen muun alan opiskelijoihin verrattu-
13964: kaa. Olosuhdelisiä, kuten työaikakorvauksia sai       na on hyvä, koska koulutus, asunto ja ruoka ovat
13965: runsaasta tuhannesta nuoremmasta konstaape-           ilmaisia. Nuoremmaksi konstaapeliksi tähtäävil-
13966: lista 933 ja ylityökorvauksia 191. Keskimääräi-       le perusjakso I:n kokelaille maksetaan lisäksi päi-
13967: nen työaikakorvaus oli kuukaudessa 1 981 mark-        värahaa 15 mk/päivä. Jatkokoulutukseen ko-
13968: kaa ja ylityökorvaus 611 markkaa.                     mennetaan virasta, jolloin ilmaisen koulutuksen,
13969:    Vuonna 1991 nuoremman konstaapelin keski-          ateria- ja asuntoedun lisäksi opiskelijat saavat
13970: määräinen kiinteä palkkaus oli 6 844 markkaa          virkaansa kuuluvan palkan ja lisäksi päivärahan.
13971: kuukaudessa ja kokonaisansio lomarahoineen            Opintolainan ottaminen ei näin ollen ole poliisi-
13972: 9 327 markkaa kuukaudessa. Kokonaisbrutto-            koulussa opiskelevalle välttämätöntä, jolloin
13973: ansiot alenivat siis vuodesta 1991 vuoteen 1993       ammattiin valmistuneen taloudellinen tilanne
13974: noin 400 markkaa kuukaudessa. Suurimmat syyt          myös opiskelun jälkeen on monia muita aloja
13975: ansioiden pienenemiseen olivat lomarahojen            parempi.
13976: 
13977:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1995
13978: 
13979:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
13980:                                           1994 vp -   KK 822                                          3
13981: 
13982: 
13983: 
13984: 
13985:                                         Tili Riksdagens Talman
13986: 
13987:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sparåtgärderna inom statshushållningen har gett
13988: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse till         upphov tili.
13989: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-          Utvecklingen då det gäller inkomstnivån inom
13990: jande av riksdagsman Aittaniemi undertecknade         poliskåren har matsvarat den ovan beskrivna för
13991: spörsmå1 nr 822:                                      alla yrkeskategorier. Den totala bruttoinkom-
13992:                                                       sten per månad uppgick i genomsnitt till drygt
13993:           Har Regeringen uppmärksammat den            11 700 mk enligt statistiken för 1993.
13994:        betydande nedgången i poliskårens in-             Den tota1a bruttoinkomsten för en yngre kon-
13995:        komster och i synnerhet det faktun att         stapel torde endast i undantagsfallligga på den
13996:        t.ex. en polisman som genast efter avslu-      nivå om 6 000 mk i månaden som nämns i spörs-
13997:        tad utbi1dning får tjänst som yngre kon-       må1et. lnkomstnivån för polispraktikanter har
13998:        stapel, såvida han inte har möjlighet att få   varit något 1ägre än för ordinarie tjänstemän.
13999:        mentillägg, tvingas klara sig med en net-      Praktikperioderna infördes för att sysselsätta
14000:        tolön på drygt 4 000 mk i månaden i egen-      dem som utexaminerades från polissko1an 1993
14001:        skap av pålitlig, omutlig och trofast polis-   och 1994. Man önskade utnyttja de bevi1jade
14002:        man i samhällets tjänst?                       budgetanslagen till att sysse1sätta så många ny-
14003:                                                       blivna po1iser som möj1igt under en sexmåna-
14004:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dersperiod, vilket 1edde tili att man i viss mån
14005: anföra fö1jande:                                      tvingades sänka deras inkomstnivå. För närva-
14006:                                                       rande är sysselsättnings1äget för poliser gott och
14007:     Den genomsnitt1iga bruttomånadsinkomsten          även de som ny1igen b1ivit fårdiga med sin utbi1d-
14008: fOr en yngre konstape1 uppgick 1993 tili8 908 mk      ning kan till övervägande del få normalav1önade
14009: ink1usive semesterpenning. Andelen fast avlö-         tjänster.
14010: ning utgjorde då 6 826 mk. Semesterpenningens            Den ekonomiska situationen för dem som del-
14011: andel av månadslönen uppgick tili drygt 200 mk.       tar i polisutbildning är god jämfört med situatio-
14012: Miljötillägg, såsom arbetstidsersättningar, fick      nen för de studerande på många andra områden
14013: totalt 933 och övertidsersättningar tota1t 191 av     eftersom undervisning, bostad och'. måltider är
14014: drygt 1 000 yngre konstap1ar. Den genomsnittli-       gratis. En aspirant som siktar på att bli yngre
14015: ga arbetstidsersättningen utgjorde 1 981 mk och       konstape1lyfter under 1 basperioden dessutom 15
14016: övertidsersättningen 611 mk i månaden.                mk/dag i dagpenning. Tili vidareutbildning ut-
14017:     År 1991 uppgick den fasta av1öningen för en       kommenderas man i tjänsten och får då gratis
14018: yngre konstapeli genomsnitt tili 6 844 mk i må-       undervisning, måltids- och bostadsförmån och
14019: naden och den totala inkomsten inklusive semes-       dessutom den lön som tjänsten berättigar till,
14020: terpenning till 9 327 mk i månaden. Den totala        liksom också dagtraktamenten. Det är därför
14021: bruttoinkomsten per månad sjönk alltså med ca         inte nödvändigt för de studerande i polisskolan
14022: 400mkfrån 1991 ti111993. Deviktigasteorsaker-         att lyfta studielån, vilket gör att det ekonomiska
14023: na till de minskade inkomsterna är att en del av      läget för de nyutexaminerade i yrket också efter
14024: semesterpenningen har bytts ut mot fritid och att     studietiden är bättre än inom många andra bran-
14025: ande1en övertid reducerats. Bägge åtgärderna är       scher.
14026: till stor del en följd av de minskade statsandelar
14027: 
14028:      Helsingforsden 27 januari 1995
14029: 
14030:                                                                   lnrikesminister Mauri Pekkarinen
14031:                   j
14032:                  j
14033:                 j
14034:                j
14035:               j
14036:              j
14037:             j
14038:            j
14039:           j
14040:          j
14041:         j
14042:        j
14043:       j
14044:      j
14045:     j
14046:    j
14047:   j
14048:  j
14049: j
14050:                                                1994 vp
14051: 
14052: Kirjallinen kysymys 823
14053: 
14054: 
14055: 
14056: 
14057:                                   Aittoniemi: Televisiolupamaksun laiminlyönnin seuraamusmenet-
14058:                                       telyn yksinkertaistamisesta
14059: 
14060: 
14061:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14062: 
14063:    Televisioluvan hankkimisen laiminlyöntiin         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14064: syyllistynyt vastaanottimen käyttäjä joutuu          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14065: maksun osalta ulosottotoimenpiteiden kohteeksi
14066: ja saa sakko rangaistuksen, jonka toteuttamises-                Katsooko Hallitus olevan mahdollista
14067: sa on omat, usein mutkikkaatkin kiemurat. Asia               ja aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin sel-
14068: voitaisiin saada yksinkertaisemmaksijonkinlais-              laisen järjestelmän luomiseksi, jossa tele-
14069: ta virhe- tai rikemaksua käyttämällä, kuten ta-              vision katseluluvan hankkimisen laimin-
14070: pahtuu liikenteessä erityisesti pysäköintivirhei-            lyönyt sakkorangaistuksen sijasta mää-
14071: den kohdalla.                                                rättäisiin maksamaan yksinkertaisen me-
14072:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           nettelyn kautta rike- tai virhemaksua?
14073: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14074:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1995
14075: 
14076:                                            Sulo Aittoniemi
14077: 
14078: 
14079: 
14080: 
14081: 240017
14082: 2                                        1994 vp -   KK 823
14083: 
14084: 
14085: 
14086: 
14087:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14088: 
14089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       säännösten uudistamis- ja tarkistamisryhmässä
14090: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vuosina 1987-91 sekä vuonna 1993 suoritetussa
14091: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kansainvälisessä EBU:n lupamaksusäännössel-
14092: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-       vityksessä.
14093: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Samansuuruinen tarkastusmaksu ei huomioi
14094: 823:                                                 kansalaisten maksukykyä, laiminlyönnin ajallis-
14095:                                                      ta pituutta eikä tahallisuutta eikä myöskään näin
14096:           Katsooko Hallitus olevan mahdollista       saatua taloudellista hyötyä tai menetettyjen lu-
14097:        ja aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin sel-     patulojen määrää. Tehokkaan lupamaksuperin-
14098:        laisen järjestelmän luomiseksi, jossa tele-   nän eräitä kulmakiviä on suoritettujen selvitys-
14099:        vision katseluluvan hankkimisen laimin-       ten mukaan lupatarkastustoiminta sekä luvatto-
14100:        lyönyt sakkorangaistuksen sijasta mää-        masta katselusta aiheutuvat taloudelliset seuraa-
14101:        rättäisiin maksamaan yksinkertaisen me-       mukset tai niiden uhka.
14102:        nettelyn kautta rike- tai virhemaksua?           Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä,
14103:                                                      että tarkastusmaksu ei sovellu käytettäväksi tele-
14104:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vision luvattoman käytön taloudellisena seu-
14105: vasti seuraavaa:                                     rauksena. Tarkastusmaksu murentaisi nykyistä
14106:                                                      eurooppalaisittain katsottuna tehokasta lupa-
14107:    Televisioluvan hankinnan laiminlyöneen hen-       maksuperintää sekä tunnollista lupamaksukäyt-
14108: kilön rangaistusmenettelyä on tutkittu ainakin       täytymistä Suomessa.
14109: kahdessa liikenneministeriön asettamassa lupa-
14110: 
14111:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1995
14112: 
14113:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
14114:                                          1994 vp -   KK 823                                           3
14115: 
14116: 
14117: 
14118: 
14119:                                        Tili Riksdagens Talman
14120: 
14121:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ternationell utredning som EBU 1993 företog
14122: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       om stadgandena om televisionslicenser.
14123: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        En kontrollavgift tili fast belopp tar inte hän-
14124: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 823:        syn till medborgarnas betalningsförmåga, hur
14125:                                                      lång tid försummelsen varat, om den skett upp-
14126:            Anser Regeringen detvara möjligt och      såtligen, den ekonomiska vinning som förfaran-
14127:        ämnar den vidta åtgärder för att skapa ett    det medfört eller beloppet av de licensavgifter
14128:        sådant system att den som försummat att       som staten gått miste om. Enligt utredningar är
14129:        skaffa televisionslicens inte skulle dömas    hörnstenarna vid en effektiv indrivning av licens-
14130:        tili bötesstraff utan genom ett enkelt för-   avgifter bl.a. kontrollen av televisionslicenser
14131:        farande föreläggas ordningsbot eller fel-     samt de ekonomiska påföljder eller hot om såda-
14132:        avgift?                                       na som följer av TV-tittande utan licens.
14133:                                                         Med stöd av vad som anförts ovan kan man
14134:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dra den slutsatsen att en kontrollavgift inte är
14135: anföra följande:                                     lämplig som ekonomisk påföljd av användning
14136:                                                      av television utan licens. Ett system med kon-
14137:    Förfarandet vid bestraffning av personer som      trollavgift skulle smula sönder den nuvarande
14138: försummat att skaffa televisionslicens har under-    indrivningen av licensavgifter, som är effektiv
14139: sökts i åtminstone två arbetsgrupper som trafik-     mätt med europeiska mått, samt finländarnas
14140: ministeriet 1987-1991 tillsatt för revidering av     samvetsgranna inställning tilllicensavgiften.
14141: stadgandena om televisionslicenser samt i en in-
14142:      Helsingforsden 27 januari 1995
14143:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
14144:               j
14145:              j
14146:             j
14147:            j
14148:           j
14149:          j
14150:         j
14151:        j
14152:       j
14153:      j
14154:     j
14155:    j
14156:   j
14157:  j
14158: j
14159:                                                   1994vp
14160: 
14161: Kirjallinen kysymys 824
14162: 
14163: 
14164: 
14165: 
14166:                                     Aittoniemi: Talousrikosten vanhentumisaikojen pidentämisestä
14167: 
14168: 
14169:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14170: 
14171:     Suomessa on yleisenä oikeusperiaatteena ns.         tään. Tällainen laki, vaikkakin lienee kyseenalai-
14172: taannehtivan lainsäädännön kielto. Suuressa ta-         nen, ei sotisi ainakaan oikeudellista yhteiskunta-
14173: lousrikosten ruuhkassa ja erityisesti asianomista-      ajattelua vastaan.
14174: jarikoksissa on noussut ongelmaksi se, että osa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14175: epäillyistä tai tiedossa olevista rikoksista pääsee     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14176: vanhenemaan lyhyen vanhentumisajan johdos-              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14177: ta, koska sekä poliisin että syyttäjäviranomaisten      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14178: resurssit ovat rajalliset.
14179:     Olisi mahdollista tehdä laki, joka ei koskisi sen              Aikooko Hallitus harkita sellaisen osit-
14180: voimaan tullessa jo vanhentuneita rikoksia, mut-                tain taannehtivan lain säätämistä, jonka
14181:  ta säätäisi pidemmän vanhentumisajan sellaisis-                kautta lain voimaan tullessa vielä vanhen-
14182:  sa rikoksissa, jotka eivät lain voimaan tullessa               tumattomien talousrikosten, myös asian-
14183: vielä olisi vanhentuneet, mutta joiden tutkintaa                omistajarikosten vanhentumisaikaa pi-
14184: ja syyteharkintaa ei nykyisen vanhentumissään-                  dennettäisiin määräaikaisesti niin, että se
14185:  nön puitteissa voitaisi määräajassa suorittaa.                 mahdollistaisi riittävän ajan tutkintaaoja
14186:  Laki voisi olla väliaikainen tai määräaikainen ja              syyteharkintaannykyisin vallitsevassa ta-
14187:  käytännössä voimassa vain ajan, jonka kuluessa                 lousrikosten tutkintaruuhkassa?
14188:  nykyisistä mittavista tutkintaruuhkista selvi-
14189: 
14190:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1995
14191: 
14192:                                               Sulo Aittoniemi
14193: 
14194: 
14195: 
14196: 
14197:  240017
14198: 2                                         1994 vp -   KK 824
14199: 
14200: 
14201: 
14202: 
14203:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14204: 
14205:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        via talousrikoksia. Joissakin tapauksissa epäillyn
14206: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rikoksen syyteoikeus on ehtinyt vanhentua en-
14207: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nen tutkinnan ja syyteharkinnan valmistumista.
14208: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        Erityisesti niin sanottujen asianomistajarikosten
14209: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         syyteoikeuden vanhentumiseen on liittynyt on-
14210: n:o 824:                                              gelmia. Rikoslain 8 luvun 6 §:n mukaan asian-
14211:                                                       omistajan on esitettävä syytepyyntönsä yhdessä
14212:           Aikooko Hallitus harkita sellaisen          vuodessa siitä, kun asianomistaja sai tiedon ri-
14213:        osittain taannehtivan lain säätämistä,         koksesta ja sen tekijästä.
14214:        jonka kautta lain voimaan tullessa vielä          Pankkitoiminnan yhteydessä tutkittaviksi tul-
14215:        vanhentumattomien          talousrikosten,     leista rikoksista suurimmat ongelmat ovatliitty-
14216:        myös asianomistajarikosten vanhentu-           neet nykyisessä laissa luottamusaseman väärin-
14217:        misaikaa pidennettäisiin määräaikaisesti       käytäksi nimetyssä rikoksessa, joka on yleensä
14218:        niin, että se mahdollistaisi riittävän ajan    asianomistajarikos. Luottamusaseman väärin-
14219:        tutkintaan ja syyteharkintaan nykyisin         käytön syyteoikeutta muutettiin 1.6.1994 voi-
14220:        vallitsevassa talousrikosten tutkinta-         maan tulleella rikoslain muutoksella. Luotta-
14221:        ruuhkassa?                                     musaseman väärinkäyttö on nykyisin virallisen
14222:                                                       syytteen alainen muun muassa siinä tapauksessa,
14223:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           että teko kohdistuu julkisen valvonnan alaiseen
14224: taen seuraavaa:                                       yhteisöön, esimerkiksi pankkiin. Samasta ajan-
14225:                                                       kohdasta alkaen tuli voimaan myös rikoslain 39
14226:    Tannehtivan rikoslain kiellon on Suomessa          luvun muutos, jolla velallisen epärehellisyysri-
14227: katsottu oleva voimassa perustuslain tasoisena        kokseen lisättiin törkeä tekomuoto ja velallisen
14228: oikeutena, vaikka siitä ei sisälly perustuslakeihin   epärehellisyys säädettiin virallisen syytteen alai-
14229: nimenomaista säännöstä. Lisäksi rikoslainkäy-         seksi. Muutoksetjatkoivat huomattavasti tämän
14230: tössä noudatetaan niin sanottua lievemmän lain        rikoksen vanhentumisaikaa.
14231: periaatetta. Jos rikoksen tekemisenjälkeen lailla        Tämän lisäksi rikoslain kokonaisuudistuksen
14232: säädetään sovellettavaksi lievempi rangaistus, ri-    yhteydessä on vireillä rikosoikeudellista vanhen-
14233: koksentekijän tulee päästä siitä osalliseksi. Täl-    tumista koskevien säännösten uudistaminen.
14234: laisia velvoitteita sisältyy myös eräisiin Suomea     Tässä yhteydessä rikosoikeudelliseen vanhentu-
14235: sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Hallituksen     miseen liittyviä ongelmia selvitetään laajasti, ja
14236: esityksessä perustuslakien perusoikeussäännös-        muun muassa asianomistajarikosten vanhentu-
14237: ten muuttamisesta (HE 309/1993 vp) ehdotetaan         miseen kiinnitetään erityistä huomiota. Useim-
14238: hallitusmuotoon otettavaksi nimenomainen              mat esiin tulleet ongelmat liittyvät talousrikosten
14239: säännös taannehtivan rikoslain kiellosta.             vanhentumiseen. Ympäristörikoksissa syyteoi-
14240:    Mainittujen periaatteiden mukaisesti rikos-        keus saattaa olla vaarassa vanhentua jopa ennen
14241: lain voimaanpanemisesta annetun asetuksen             rikoksen paljastumista. Työrikoksissa vanhentu-
14242: 3 §:ssä säädetään, että rikokseen sovelletaan sitä    misaika saattaa olla niin lyhyt, ettei rikoksen
14243: lakia, joka oli voimassa, kun rikos tehtiin. Saman    selvittämiseksi mahdollisesti tarvittaville labora-
14244: pykälän mukaan teon jälkeen säädettyä uutta           torio- ja muille tutkimuksille jää riittävästi aikaa.
14245: lakia sovelletaan, jos sen soveltaminen johtaa        Myös laajan talousrikosjutun tutkiminen saattaa
14246: lieveropään lopputulokseen. Taannehtivan ri-          edellyttää niin runsaasti erilaista erityisasiantun-
14247: koslain kieltoa on syytä soveltaa myös sellaiseen     temusta vaativia selvityksiä, etteivät tutkin ta ja
14248: rikoksen syyteoikeuden vanhentumista koske-           syyteharkinta ehdi valmistua ennen vanhentu-
14249: vaan muutokseen, johon kysymyksessä viita-            misajan umpeutumista. Myös asianomistajari-
14250: taan.                                                 koksen erityinen vanhentumisaika on joissakin
14251:    Viime vuosina poliisin tutkittavaksi on tullut     tapauksissa osoittautunut lyhyeksi. Aikaa voi
14252: poikkeuksellisen paljon laajoja selvittelyjä vaati-   vaatia riittävän varmuuden saaminen siitä, että
14253:                                         1994 vp -   KK 824                                           3
14254: 
14255: syytepyynnön tekeminen on perusteltua tai kuka      Edellä kuvatut ongelmat liittyvät poikkeukselli-
14256: organisaatiossa on oikeutettu tekemään rikosil-     siin tilanteisiin, joihin on pyrittävä löytämään
14257: moituksen. Epäselvyyttä on ilmennyt myös siinä,     uusia ratkaisuja. Mainittuja rikosoikeudelliseen
14258: milloin vanhentumisaika katsotaan alkaneeksi.       vanhentumiseen liittyviä ongelmia ei ole perus-
14259:    Rikosoikeudellista vanhentumista koskevan        teltua ratkaista Ioukkaamalla keskeisiä rikosoi-
14260: valmistelutyön aikana on toisaalta ilmennyt, että   keudellisia periaatteita. Jo toteutetut toimet sekä
14261: voimassa olevan lainsäädännön perusperiaatteet      valmisteilla olevat lainmuutokset tarjoavat riit-
14262: ovat yleisesti hyväksyttyjä ja laki johtaa valta-   tävän mahdollisuuden vastaisuudessa välttää nyt
14263: osassa tapauksia järkevään lopputulokseen.          ilmenneet ongelmat.
14264: 
14265:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1995
14266: 
14267:                                                              Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
14268: 4                                          1994 vp -    KK 824
14269: 
14270: 
14271: 
14272: 
14273:                                          Tili Riksdagens Talman
14274: 
14275:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ningar inkommit till polisen för utredning. I vissa
14276: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          fall har åtalsrätten för ett misstänkt brott hunnit
14277: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        preskriberas innan undersökningen och åtals-
14278: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           prövningen har blivit klara. Problem har före-
14279: 824:                                                    kommit framför allt i samband med preskriptio-
14280:                                                         nen av åtalsrätten vid s.k. målsägandebrott. En-
14281:           Ämnar Regeringen överväga att stifta          ligt 8 kap. 6 § straffiagen skall målsäganden fram-
14282:        en sådan delvis retroaktiv lag genom vii-        ställa begäran om åtal inom ett år från den dag
14283:        ken preskriptionstiden för ekonomiska            han erhöll vetskap om brottet och gärningsman-
14284:        brott, också målsägandebrott, som ännu           nen.
14285:        inte preskriberats när lagen träder i kraft,         I fråga om brott i samband med bankverksam-
14286:        förlängs med en viss tid, så att tillräcklig     het har de största problemen gällt vad som i den
14287:        tid kan anslås för undersökningen och            nuvarande lagen kallas missbruk av förtroende-
14288:        åtalsprövningen i den rådande anhop-             ställning, vilket i allmänhet är ett målsägande-
14289:        ningen av ekonomiska brott?                      brott. Atalsrätten vid missbruk av förtroende-
14290:                                                         ställning ändrades genom en ändring av straffla-
14291:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt            gen som trädde i kraft 1.6.1994. Missbruk av
14292: följande:                                               förtroendeställning hör numera under allmänt
14293:                                                         åtal bl.a. i sådana fall där gärningen riktar sig
14294:     I Finland har förbudet mot retroaktiv straff-       mot sådana samfund som står under offentlig
14295: lag ansetts gälla som en rättighet på grundlagsni-      tillsyn, t.ex. banker.Vid samma tidpunkt trädde
14296: vå, trots att inget uttryckligt stadgande om saken      också en ändring av strafflagens 39 kap. i kraft,
14297: ingår i grundlagarna. I brottmålslagskipningen          genom viiken en grov gärningsform fogades till
14298: tillämpas dessutom den s.k. principen om lindri-        oredlighetsbrotten som gäldenär och oredlighet
14299: gare lag. Om det, efter att ett brott har begåtts,      som gäldenär stadgades höra Linder allmänt
14300: stadgas i lag att ett lindrigare straff skall tilläm-   åtal. Andringarna förlängde märkbart preskrip-
14301: pas på ett sådant brott, skall gärningsmannen           tionstiden för detta brott.
14302: komma i åtnjutande av detta. Sådana förpliktel-             Inom ramen för totalreformen av straffiagen
14303: ser ingår också i vissa av de internationella över-     pågår dessutom en reform av stadgandena om
14304: enskommelser som är bindande för Finland. I             straffrättslig preskription. I detta sammanhang
14305: regeringens proposition med förslag till ändring        görs en omfattande utredning av problemen i
14306: av grundlagarnas stadganden om de grundläg-             anslutning till straffrättslig preskription och sär-
14307: gande fri- och rättigheterna (RP 309/1993 rd)           skild uppmärksamhet tästs bl.a. vid preskriptio-
14308: föreslås att ett uttryckligt stadgande om förbud        nen av målsägandebrott. De flesta av de problem
14309: mot retroaktiv strafflag skall intas i regeringsfor-    som har framkommit har hört samman med pre-
14310: men.                                                    skriptionen av ekonomiska brott. Vid miljöbrott
14311:     1 enlighet med dessa principer stadgas i 3 §        finns det risk för att åtalsrätten preskriberas re-
14312: förordningen om införande av straffiagen att på         dan innan brottet har avslöjats. Vid arbetsbrott
14313: ett brott skall tillämpas den lag som gällde när        kan preskriptionstiden vara så kort att tiden inte
14314: brottet begicks. Enligt samma paragraf skall en         räcker till för de laboratorieundersökningar och
14315: lag som stiftats efter tiden för gärningen tilläm-      andra undersökningar som kan behövas för att
14316: pas om den leder till ett lindrigare slutresultat.      klara upp brottet. Också undersökningen av ett
14317: Det är skäl att tillämpa förbudet mot retroaktiv        omfattande ekonomiskt brott kan kräva så
14318: strafflag också på en sådan ändring av preskrip-        många utredningar som fordrar olika slag av
14319: tionen av åtalsrätten vid brott som avses i spörs-      speciell sakkunskap att undersökningen och
14320: målet.                                                  åtalsprövningen inte hinner bli klara förrän pre-
14321:     U nder de senaste åren har exceptionellt många      skriptionstiden går ut. Också i fråga om målsä-
14322: ekonomiska brott som kräver omfattande utred-           gandebrott har preskriptionstiden i vissa fall vi-
14323:                                          1994 vp -   KK 824                                            5
14324: 
14325: sat sig vara för kort. Det kan ta tid att med        leder tili ett förnuftigt resultat. De ovan beskriv-
14326: tillräcklig säkerhet kunna fastställa att det är     na problemen hör ihop med exceptionella situa-
14327: motiverat att framställa begäran om åtal eller       tioner, som kräver nya lösningar. Det är inte
14328: vem som i organisationen har rätt att göra brotts-   motiverat att lösa ovan nämnda straffrättsliga
14329: anmälan. Det har också förekommit oklarhet i         preskriptionsproblem genom att kränka centrala
14330: fråga om när preskriptionstiden skall anses ha       straffrättsliga, principer. De redan genomförda
14331: börjat.                                              åtgärdema och de lagändringar som är under
14332:     Under arbetet med den straffrättsliga pre-       beredning erbjuder tillräckliga möjligheter att i
14333: skriptionen har det emellertid framgått att          framtiden undvika de problem som har fram-
14334: grundprinciperna för den gällande lagstiftningen     kommit.
14335: är allmänt godtagna och att lagen i de flesta fall
14336: 
14337:      Helsingfors den 27 januari 1995
14338:                                                                Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
14339:                                               1994vp
14340: 
14341: Kirjallinen kysymys 825
14342: 
14343: 
14344: 
14345: 
14346:                                   Aittoniemi: Mustalaislähetyksen työn tukemisesta
14347: 
14348: 
14349: 
14350:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14351: 
14352:    Mustalaisväestöä on ollut Suomessa satoja        lähetys ry, mutta sen taloudelliset resurssit ovat
14353: vuosia. Mustalaisten elämäntavat ovat viime         kovin vähäiset.
14354: vuosikymmenien aikana suuresti muuttuneet, ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14355: he ovat luopuneet vanhan perinteen mukaisesta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14356: kuljeksivasta elämästä. Mustalaiset asuvat ny-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14357: kyisin vakiintuneesti, ja entistä useampi heistä    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14358: hakeutuu työelämään. Prosessi on ollut vaikea
14359: mutta tulos yhteiskunnalle myönteinen.                         Aikooko Hallitus nykyistä merkittä-
14360:    Tämä ei ole kuitenkaan käynyt vaikeuksitta,              vämmin tukea mustalaisväestön elin-
14361: ja mustalaiset on jätetty yhteiskunnan taholta              oloissa tapahtuvaa kehitysprosessia,joka
14362: paljolti oman onnensa nojaan, vaikka yhteiskun-             samalla takaisi mustalaiskulttuurin ja
14363: nan olisi toisaalta pitänyt tukea meneillään ole-           -kielen säilymisen, esimerkiksi siten, että
14364: vaa kehitysprosessia ja toisaalta auttaa musta-             Mustalaislähetys ry:lle myönnettäisiin
14365: laiskulttuurin säilyttämisessä. Merkittävää työtä           yhteiskunnan taholta kohtuulliset varat
14366: mustalaisten keskuudessa on tehnyt M ustalais-              sen toiminnan tukemiseen?
14367: 
14368:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1995
14369: 
14370:                                           Sulo Aittoniemi
14371: 
14372: 
14373: 
14374: 
14375: 240017
14376: 2                                        1994 vp -   KK 825
14377: 
14378: 
14379: 
14380: 
14381:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14382: 
14383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mistökulttuurien tukemista yhtenä tärkeänä
14384: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kulttuuripolitiikan painopistealueena. Tässä tar-
14385: olette 9 päivänä tammikuuta 1995 päivätyn kir-       koituksessa on vähemmistökulttuurien tukemi-
14386: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     seen osoitettua valtion talousarviossa olevaa
14387: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitto-       määrärahaa kasvatettu huolimatta valtion talou-
14388: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          den vaikeasta tilanteesta. Tästä määrärahasta on
14389: n:o 825:                                             tuettu vuosina 1992-1994 useita erilaisia ja eri
14390:                                                      hakijoiden hankkeita, jotka ovat tähdänneet
14391:           Aikooko Hallitus nykyistä merkittä-        romanikulttuurin edistämiseen ja vaalimiseen.
14392:        vämmin tukea mustalaisväestön elin-           Romanikieien opetushankkeet ovat olleet ja tule-
14393:        oloissa tapahtuvaa kehitysprosessia,joka      vat jatkossakin olemaan tärkeässä asemassa nii-
14394:        samalla takaisi mustalaiskulttuurin ja        den hankkeidenjoukossa,joille valtion avustuk-
14395:        -kielen säilymisen, esimerkiksi siten, että   sia on ohjattu ja ohjataan.
14396:        Mustalaislähetys ry:lle myönnettäisiin           Vähemmistökulttuurin vaalimiseen tarkoite-
14397:        yhteiskunnan taholta kohtuulliset varat       tulla määrärahalla tuetaan hankkeita eikä eri-
14398:        sen toiminnan tukemiseen?                     laisten yhdistysten järjestöllistä toimintaa. M us-
14399:                                                      talaislähetys ry, kuten muutkin romanijärjestöt
14400:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sekä sellaiset työyhteisöt ja yksityiset kansalaiset,
14401: vasti seuraavaa:                                     joilla on romanikulttuurin kehittämishankkeita
14402:                                                      vireillä, voivat hakea opetusministeriöltä val-
14403:   Opetusministeriö on viime vuosina pitänyt          tionavustuksia hankkeittensa toteuttamiseen
14404: Suomessa olevien etnisten ja kielellisten vähem-     määrärahan hakuaikana.
14405: 
14406:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1995
14407: 
14408:                                                                Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
14409:                                         1994 vp -   KK 825                                            3
14410: 
14411: 
14412: 
14413: 
14414:                                        Tili Riksdagens Talman
14415: 
14416:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    åren hållit stödet för de etniska och språkliga
14417: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den     minoritetskulturerna som ett viktigt kulturpoli-
14418: 9 jaunari 1995 tili vederbörande medlem av stats-   tiskt tyngdpunktsområde. 1 detta syfte har ansla-
14419: rådet översänt fö1jande av riksdagsman Sulo Ait-    get i statsbudgeten tili stöd för minoritetskulturer
14420: taniemi undertecknade spörsmål nr 825:              ökat trots den svåra situationen i statsekonomin.
14421:                                                     Av detta anslag har under 1992-1994 flera såda-
14422:           Ämnar Regeringen i större omfattning      na projekt fått stöd som syftat tili att främja och
14423:        stöda den utvecklingsprocess som äger        värna om den romska ku1turen. Bland de projekt
14424:        rum i zigenarbefolkningens levnadsför-       som fått och får statligt stöd intar undervisningen
14425:        hållanden och som samtidigt bevarar          i romani en viktig position även i fortsättningen.
14426:        zigenarnas kultur och språk, exempelvis          Med anslaget för värnandet av minoritetskul-
14427:        på så sätt att samhället beviljar Zigenar-   turer stöds olika projekt, inte olika föreningars
14428:        missionen skäliga medel tili stöd för dess   verksamhet. Zigenarmissionen liksom andra
14429:        verksamhet?                                  romska organisationer samt sådana arbetsge-
14430:                                                     menskaper och enskilda medborgare för vilka
14431:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-    utveck1ingen av den romska kulturen är aktuella
14432: ra fö1jande:                                        kan hos undervisningsministeriet söka statsun-
14433:                                                     derstöd för sina projekt under den tid anslaget
14434:   Undervisningsministeriet har under de senaste     kan sökas.
14435: 
14436:      Helsingfors den 31 januari 1995
14437: 
14438:                                                               Minister Tytti lsohookana-Asunmaa
14439:                                                 1994 vp
14440: 
14441: Kirjallinen kysymys 826
14442: 
14443: 
14444: 
14445: 
14446:                                    Aittoniemi: Puun käytöstä energiantuotannossa
14447: 
14448: 
14449: 
14450:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14451: 
14452:    Eduskunnan ottaessa kielteisen kannan vii-         nossa ovat käyneet vähiin. Kukaan ei juuri ole
14453: dennen ydinreaktorin rakentamiseen nousi kes-         kiinnostunut asiasta, niin kuin oli voinut arvata-
14454: kustelussa vahvasti esille kotimaisen puun käyt-      kin.
14455: täminen energiantuotannossa. Keskustelulle loi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14456: pohjaa tuolloin se, että puu ei metsistä käynyt       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14457: muuten kaupaksi, ja toisaalta keskustelua viritti-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14458: vät toiveet siitä, että puun keräämisellä energian-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14459: tuotantoon olisi työllistäviä vaikutuksia. Toiveet
14460: puun käytön lisäämisestä olivat perusteltuja si-                 Aikooko Hallitus ja millä keinoin pi-
14461: käli, että alan teollisuus Suomessa on luonut jär-            tää huolta siitä, että laman aikana virin-
14462: jestelmiä, jotka mahdollistavat tältä osin tehok-             nyt innostus puun käytön lisäämiseen
14463: kaan puun käytön.                                             energiantuotannossa pysyy vireänä sel-
14464:    Mutta kuinkas ollakaan, kun teollisuuspuun                 laisenakin aikana, jolloin puu muuten
14465: kysyntä kiihtyi voimakkaasti, puheet esimerkiksi              käy vinhasti kaupaksi ja metsänomista-
14466: pienpuun käytön lisäämisestä energiantuotan-                  jien kiinnostus asiaan vähenee?
14467: 
14468:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1995
14469: 
14470:                                             Sulo Aittaniemi
14471: 
14472: 
14473: 
14474: 
14475: 240017
14476: 2                                         1994 vp -    KK 826
14477: 
14478: 
14479: 
14480: 
14481:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14482: 
14483:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Nykyinen puuhun perustuva energiantuotan-
14484: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tomme on lähes 14% maamme energian koko-
14485: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       naiskulutuksesta. Osuus on teollisuusmaiden
14486: le jäsenelle vastattavaksi kansanedustaja Aitta-       korkein ja perustuu pitkälti siihen, että puunja-
14487: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            lostusteollisuutemme pystyy pitkän kehitystyön
14488: n:o 826:                                               tuloksena varsin tehokkaasti muuttamaan hyö-
14489:                                                        tyenergiaksi jalostusprosessien jätepuujakeen ja
14490:           Aikooko Hallitus ja millä keinoin pi-        jäteliemet. Myös maatiloilla käytetään runsaasti
14491:        tää huolta siitä, että laman aikana virin-      lähellä tilaa sijaitsevien omien metsien hoitohak-
14492:        nyt innostus puun käytön lisäämiseen            kuista saatavaa energiapuuta. Ilmeistä on, että
14493:        energiantuotannossa pysyy vireänä sel-          kokonaisuutena puun energiakäyttö Suomessa
14494:        laisenakin aikana, jolloin puu muuten           pysyy korkealla tasollaan myös jatkossa, vaikka
14495:        käy vinhasti kaupaksi ja metsänomista-          puunjalostusteollisuus toimiikin täysillä kierrok-
14496:        jien kiinnostus asiaan vähenee?                 silla.
14497:                                                            Puun energiakäytössä on taloudellisia ongel-
14498:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            mia lähinnä silloin, kun energiapuun korjuu ta ei
14499: taen seuraavaa:                                        pystytä tai ei osata yhdistää integroidusti teolli-
14500:                                                        suuden ainespuun korjuuseen. Tilanne on han-
14501:    Hallituksella on sellainen käsitys, että Suomen     kala myös, jos pieniläpimittaisen harvennuspuun
14502: kansantaloudessa puun ensisijainen ja ylivoimai-       kuljetusmatka lähimpään pohtokohteeseen on
14503: sesti tärkein käyttömuoto on mekaanisen ja ke-         pitkä. Tällöin puupolttoaineen hintakilpailuky-
14504: miallisen puunjalostusteollisuuden raaka-ainee-        ky suhteessa muihin käytettävissä oleviin pohto-
14505: na käyttäminen. Tällainen näkemys on varsin            aineisiin ja niiden vaatimiin laitosinvestointeihin
14506: yleinen myös muualla kuin hallituksen piirissä ja      nähden on useimmiten heikko.
14507: tarkoittaa sitä, että ensisijaisesti on huolehditta-       Kysymyksessä tiedusteltiin, olisiko hallituk-
14508: va puunjalostusteollisuuden ainespuun saannista        sella joitain erityisiä konsteja pitää into puun
14509: kaikissa tilanteissa ja vasta toissijaisesti puun      energiakäytön lisäämiseen jatkuvasti korkealla
14510: muusta käytöstä.                                       kaikissa suhdanteissa ja kaikkialla valtakunnas-
14511:    Tiedossa on toisaalta myös se seikka, että          sa. Hallituksella ei ole käytettävissään suhdanne-
14512: esim. metsänhoidollisista syistä mm. ensiharven-       tyyppisiä keinoja tässä asiassa. Moni metsän-
14513: nushakkuita tulisi lähivuosina merkittävästi lisä-     omistaja haluaa ymmärrettävästi myydä puuta
14514: tä nykyisestä. Tehtyjen metsäinventointien ja          silloin kun markkinat ovat hyvät ja sinne, mistä
14515: muiden kartoitusten perusteella voidaan myös           saa parhaan hinnan. Sitä ei voi estää. Toisaalta
14516: päätellä, että puuta riittäisi varojen ja vuotuisen     on metsänomistajia, jotka arvostavat energia-
14517: kasvun puolesta merkittävästi lisääkin esimer-         puusopimuksin saatavaa tasaisempaa, joskin
14518: kiksi energiakäyttöön ilman, että teollisuuden         ehkä niukempaa tulovirtaa.
14519: ainespuun saanti vaarantuisi. Tämä tilanne näyt-           Hallitus uskoo, että paras tapa lisätä kestä-
14520: täisi olevan pitkäaikainen, ellei useampia uusia       västi ja pitkäaikaisesti puun energiakäyttöä on
14521: sellutehtaita tai mekaanista massaa käyttäviä          edetä asiassa asteittain mm. energiamarkkinoita
14522: uusia tehtaita rakenneta lisää Suomeen eikä teol-      ja verotusta kehittäen. Myös investointiavustus-
14523: lisuuden tuontipuuosuutta korvata kotimaisella.        ten harkittu käyttö energiapuun tuotanto- ja
14524:    Puun käyttö energiatarkoituksiin kaikissa           käyttöinvestoinneissa on edelleen keinovalikoi-
14525: muodoissaan on hallituksen käsityksen mukaan           massa. Lisäksi metsänparannusvaroja suunna-
14526: erittäin toivottavaa ja kannatettavaa siltä osin,      taan energiapuun tuotantoa tukemaan. Samalla
14527: kuin se ei vaaranna maamme ainespuuhuoltoa.             saadaan riittävästi aikaa, jotta puupolttoainei-
14528: Onhan puu uusiutuvana energiavarana myös                den hankinnan tekniikkaa ja puunpolton tek-
14529: erinomaisen ympäristöystävällinen polttoaine.          niikkaa ehditään kehittämään nykyistä merkit-
14530:                                         1994 vp -      KK 826                                         3
14531: 
14532: tävästi tehokkaammaksi, ja myös kaupallista-          jossa keskeisellä sijalla on energiapuun, lähinnä
14533: maan em. tekniikat ennen laajamittaista käyt-         polttohakkeen, hankinta- ja korjuuketjujen ja
14534: töönottoa.                                            niihin liittyvän laitetekniikan kehittäminen ja
14535:    Avainasemassa onkin erityisesti pitkäaikai-        kokeilu käytännön mittakaavassa. Myös maa- ja
14536: nen ja johdonmukainen panostus sellaiseen tut-        metsätalousministeriö ja alan yritykset ovat mu-
14537: kimukseen ja koe- sekä demonstraatiotoimin-           kana rahoittamassa em. ohjelmaa. Bioenergia-
14538: taan, joka tähtää energiapuun hankintamenetel-        tutkimusohjelman energiapuututkimuksen vuo-
14539: mien ja puuta käyttävien pohtolaitosten kilpailu-     sivolyymi on runsaat 10 milj. markkaa. Lisäksi
14540: kyvyn lisäämiseen. Tässä mielessä kauppa- ja          eräitä suurempia kokeiluja on rahoitettu ja tul-
14541: teollisuusministeriö käynnisti vuoden 1993 alus-      laan rahoittamaan energiainvestointien avustus-
14542: ta kuusivuotisen Bioenergia-tutkimusohjelman,         momentilta.
14543: 
14544:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1995
14545: 
14546:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
14547: 4                                          1994 vp -    KK 826
14548: 
14549: 
14550: 
14551: 
14552:                                           Tili Riksdagens Talman
14553: 
14554:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ett ytterst miljövänligt bränsle. Vår nuvarande
14555: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             vedbaserade energiproduktion utgör nästan
14556: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-         14% av landets totala energiförbrukning. Ande-
14557: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmå1 nr            len är den största bland industriländerna och
14558: 826:                                                    bygger i hög grad på att vår träförädlingsindustri
14559:                                                         som ett resultat av ett långvarigt utvecklingsarbe-
14560:            Har Regeringen för avsikt, och i så fall     te synnerligen effektivt kan omvandla andelen
14561:         med vilka metoder, att se tili att det under    avfallsvirke och avlut från förädlingsprocesserna
14562:         lågkonjunkturen stigande intresset för en       tili nyttoenergi. Också gårdsbrukslägenheterna
14563:         utökad användning av ved vid energipro-         använder i stor utsträckning energived från av-
14564:         duktionen kan upprätthållas också under         verkningar i vårdande syfte i de egna skogarna
14565:         sådana tider när åtgången på virke i öv-        som är belägna nära gården. Detäruppenbartatt
14566:         rigt är stor och skogsägarnas intresse för      användningen av ved för energiproduktion som
14567:         saken avtar?                                    helhet betraktad också i fortsättningen kommer
14568:                                                         att hålla sig på en hög nivå i vårt land, fastän
14569:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           träförädlingsindustrin går för högtryck.
14570: anföra följande:                                            När ved används för energiproduktion före-
14571:                                                         kommer ekonomiska problem främst i de fall då
14572:     Regt:ringen är av den åsikten att den främsta       avverkningen av energived inte på ett integrerat
14573: och överlägset viktigaste användningsformen för         sätt kan förenas med avverkningen av virke tili
14574: trä i den finska samhällsekonomin är som råvara         industrin. Situationen är också svår om trans-
14575: för den mekaniska och kemiska träförädlingsin-          portsträckan för avverkningsved med liten dia-
14576: dustrin. Denna synpunkt är synnerligen allmän           meter tili närmaste förbränningsobjekt är lång.
14577: också på annat håll än inom regeringen och inne-        Då har träbränslet oftast svag priskonkurrens-
14578: bär att man i första hand måste sörja för tiligång-     kraft i förhållande tili andra tili buds stående
14579: en tili virke för träförädlingsindustrin i alla lägen   bränslen och de anläggningsinvesteringar som
14580: och först i andra hand för annan användning av          dessa kräver.
14581: trä.                                                        1 spörsmålet frågas det om regeringen har någ-
14582:     Å andra sidan känner man också tili den om-         ra särskilda knep för att fortsättningsvis hålla
14583: ständigheten att bl.a. sådana avverkningar som          intresset för att utöka användningen av ved för
14584: utgör en första gallring under de närmaste åren         energiproduktion på en hög nivå i alla konjunk-
14585: borde utökas betydligt från dagens mängder t.ex.        turer och överallt i landet. Regeringen har inte tili
14586: av skäl som sammanhänger med skogsvården.               sitt förfogande några konjunkturtypiska meto-
14587: Utgående från företagna skogsinventeringar och          der i denna sak. Många skogsägare vill förståeligt
14588: andra kartläggningar kan man också fastslå att          nog sälja virke när marknaden är god och tili den
14589: vad gäller resurserna och den årliga tiliväxten         som betalar mest. Detta kan inte förhindras. A
14590: skulle träden räcka tili för en betydligt större        andra sidan finns det också skogsägare som vär-
14591: användning inom t.ex. energiproduktionen utan           desätter ett jämnare om än kanske något mindre
14592: att industrins tiligång tili virke äventyras. Detta     inkomstflöde utgående från energivedsavtal.
14593: läge verkar bli långvarigt, om inte flera nya cellu-        Regeringen förmodar att det bästa sättet att på
14594: losafabriker eller nya fabriker som använder me-        ett hållbart sätt och på lång sikt utöka använd-
14595: kanisk massa byggs inom landet eller industrins         ningen av ved för energiproduktion är att fram-
14596: andel importerat virke ersätts med inhemskt.            skrida stegvis bl.a. genom att energimarknaden
14597:     Användningen av ved för energiändamål i alla        och beskattningen utvecklas. Också ett överlagt
14598: dess former är enligt regeringens åsikt synnerli-       bruk av investeringsunderstöd vid produktions-
14599: gen önskvärd och värd att understöda så länge           och driftsinvesteringar som gäller energived finns
14600: den inte äventyrar landets virkesförsörjning. Trä       med i utbudet av metoder. Dessutom inriktas
14601: är ju också i egenskap av en förnybar energiresurs      skogsförbättringsresurser på att stöda produk-
14602:                                            1994 vp -     KK 826                                          5
14603: 
14604: tionen av energived. Samtidigt får man tiliräck-         vid ingången av år 1993 ett 6-årigt forskningspro-
14605: ligt med tid för att hinna utveckla tekniken för         gram för bioenergi, där utvecklandet och prov-
14606: anskaffning av träbränslen och tekniken för för-         ningen i praktisk skala av anskaffnings- och av-
14607: bränning av ved så att de blir betydligt effektivare     verkningskedjor för energived, i första hand
14608: än i dagens läge och även att kommersialisera            bränsleflis, och materieltekniken i samband med
14609: ovan nämnda tekniker innan de tas i bruk i stor          dessa intar en viktig ställning. Ä ven jord- och
14610: skala.                                                   skogsbruksministeriet och företagen inom sek-
14611:    1 nyckelställning står fåljaktligen en långvarig      torn är med om att finansiera ovan nämnda pro-
14612: och konsekvent satsning på sådan forskning,              gram. Årsvolymen för energivedsforskningen i
14613: provning och demonstrationsverksamhet som                forskningsprogrammet för bioenergi uppgår tili
14614: siktar tili att utöka konkurrenskraften för meto-        drygt 10 milj. mark. Dessutom har vissa större
14615: derna för anskaffning av energived och för de            experiment finansierats och kommer också i fort-
14616: förbränningsverk som använder ved. Med tanke             sättningen att finansieras med medel ur momen-
14617: på detta inledde handels- och industriministeriet        tet understöd för energiinvesteringar.
14618: 
14619:      Helsingforsden 31 januari 1995
14620: 
14621:                                                        Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
14622:                                                 1994vp
14623: 
14624: Kirjallinen kysymys 827
14625: 
14626: 
14627: 
14628: 
14629:                                    Aittoniemi: Valmiusjoukkojen kouluttamisesta kriisitilanteita var-
14630:                                        ten
14631: 
14632: 
14633:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14634: 
14635:    Suomalainen linja on ollut, että suomalaiset       häpeäisimme sitä, että joukkomme Jugoslavian
14636: sotilasyksiköt eivät osallistu ns. rauhaanpakotta-    kriisissä toimivat Makedonian puolella eivätkä
14637: mistoimintaan. Näkemys on ollut oikea, koska          ole hosumassa Bosniassa tunnetuin seurauksin.
14638: tämäntyyppinen toiminta tuskin tulee onnistu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14639: maan.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14640:    Nyt uusi puolustusministeri on kiirehtinyt         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14641: luomaan kriisivalmiusjoukkoja, joita lähetettäi-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14642: siin maan ulkopuolelle erilaisiin levottomuus-
14643: pesäkkeisiin aseelliseen toimintaan. Jonkinlaise-                Millä perusteilla Hallitus on muutta-
14644: na pehmennyksenä hän on esittänyt, että joukko-               massa politiikkaansa siten, että ollaan
14645: jen käytöstä päätetään Suomessa, eli niitä ei alis-           valmistelemassa taisteluyksiköiden kou-
14646: teta esimerkiksi YK:n suoraan alaisuuteen.                    luttamista aseelliseen toimintaan kan-
14647:    Julkisen uutisoinnin mukaan tuntuu kuin                    sainvälisissä selkkauksissa?
14648: 
14649:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1995
14650: 
14651:                                             Sulo Aittoniemi
14652: 
14653: 
14654: 
14655: 
14656: 240017
14657: 2                                        1994 vp -   KK 827
14658: 
14659: 
14660: 
14661: 
14662:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14663: 
14664:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taistelutehtäviin, vaan tarkasti rajattuihin YK:n
14665: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tai ETY-järjestön valtuuttamiin kriisinhallinta-
14666: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tehtäviin. Päätös joukon lähettämisestä tehtäi-
14667: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-       siin kansallisestijokaisessa tapauksessa erikseen.
14668: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Lainsäädännön ja poliittisen tahdon lisäksi
14669: 827:                                                 joukon perustamisen edellytyksenä ovat tarvitta-
14670:                                                      vat määrärahat. Kuluvalla vuosikymmenellä
14671:           Millä perusteilla Hallitus on muutta-      nähtävissä oleva kehystaso ei mahdollista jou-
14672:        massa politiikkaansa siten, että ollaan       kon perustamista puolustusministeriön hallin-
14673:        valmistelemassa taisteluyksiköiden kou-       nonalan määrärahoilla. Valmistelut olisi kuiten-
14674:        luttamista aseelliseen toimintaan kan-        kin mahdollista aloittaa vaiheittain ja julkisuu-
14675:        sainvälisissä selkkauksissa?                  dessa esitettyjä pienemmin kustannuksin. Krii-
14676:                                                      sinhallintajoukon runkona voisi alkuvaiheessa
14677:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         olla esimerkiksi YK:n rauhanturvaamistoimin-
14678: vasti seuraavaa:                                     taa varten ylläpidettävä valmiuspataljoona.
14679:                                                         Mikäli Suomi haluaa edelleen pitää yllä vah-
14680:     Keskustelu kriisinhallintaan tarkoitetun val-    van rauhanturvaajan ja rauhanrakentajan mai-
14681: miusjoukon perustamisesta on saanut alkunsa          nettaan, on sen toimenpiteillään osoitettava val-
14682: siitä, että rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan    miutensa myös kantaa vastuunsa Euroopan tur-
14683: tarpeet ovat muuttuneet.                             vallisuudesta. Tätä taustaa vasten on valmius-
14684:     Mahdollista kriisinhallintajoukkoa ei ole aja-   joukon kustannukset ja lainsäädännölliset edel-
14685: teltu käytettäväksi rauhaan pakottamiseen tai        lytykset haluttu selvittää.
14686: 
14687:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1995
14688: 
14689:                                                               Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
14690:                                          1994 vp -   KK 827                                            3
14691: 
14692: 
14693: 
14694: 
14695:                                        Tili Riksdagens Talman
14696: 
14697:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ka bemyndigande erhållits av FN eller OSSE.
14698: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       Beslutet om att sända iväg en trupp skulle fattas
14699: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     nationellt och skilt för sig för varje enskilt fall.
14700: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 827:           Förutsättningen för att en styrka skall kunna
14701:                                                      upprättas är förutom lagstiftning och politisk
14702:           På viiken grund är Regeringen i fård       vilja också erforderliga anslag. Under innevaran-
14703:        med att förändra sin politik på så sätt att   de årtionde möjliggör den förväntade ramnivån
14704:        man håller på att förbereda utbildning av     inte upprättandet av en trupp med anslag från
14705:        stridsenheter för väpnade aktioner i inter-   försvarsministeriets förvaltningsområde. Förbe-
14706:        nationella konflikter?                        redelserna skulle dock kunna påbörjas stegvis
14707:                                                      och tili mindre kostnader än vad som har anförts
14708:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        i offentligheten. Stommen i en krishanterings-
14709: anföra följande:                                     styrka skulle i begynnelseskedet kunna utgöras
14710:                                                      t.ex. av en beredskapsbataljon som skulle upp-
14711:    Diskussionen om upprättande av en bered-          rätthållas med tanke på FN:s fredsbevarande
14712: skapsstyrka för krishantering uppstod ursprung-      verksamhet.
14713: ligen på grund av att den fredsbevarande verk-          Om Finland alltjämt önskar upprätthålla sitt
14714: samhetens och krishanteringens behov har för-        rykte som en stark fredsbevarare och fredsbygga-
14715: ändrats.                                             re måste vårt land genom sina åtgärder visa sin
14716:    A vsikten är inte att en eventuell krishante-     beredskap också att bära sitt ansvar för Europas
14717: ringsstyrka skulle används för fredsframtvingan-     säkerhet. Det är mot bakgrunden av detta som
14718: de insatser eller stridsuppgifter, utan för nog-     man har velat utreda kostnaderna och lagstift-
14719: grant begränsade krishanteringsuppgifter för vil-    ningsförutsättningarna för en beredskapstrupp.
14720: 
14721:      Helsingfors den 26 januari 1995
14722: 
14723:                                                                 F örsvarsminister Jan-Erik Enestam
14724:                         j
14725:                     j
14726:                     j
14727:                 j
14728:                 j
14729:             j
14730:             j
14731:         j
14732:         j
14733:     j
14734:     j
14735: j
14736: j
14737:                                                1994vp
14738: 
14739: Kirjallinen kysymys 828
14740: 
14741: 
14742: 
14743: 
14744:                                   Pulliainen: Siirrettävien puunhaketuslaitteiden investointituesta
14745: 
14746: 
14747: 
14748:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14749: 
14750:     Eduskunta hyväksyi tämän vaalikauden alus-      toimintaan ja korkeimpaan, taloudellisesti kan-
14751: sa ehdottamani ponnen uusiutuvien energia-          nattavaan käyttöasteeseen.
14752: lähteiden, erityisesti puun käytön edistämiseksi.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14753: Hallitus onkin sittemmin toiminut tämän hyväk-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14754: sytyn ponnen viitoittaman linjan mukaisesti,        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14755: mutta joitakin ihmeellisyyksiä harjoitettuun po-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14756: litiikkaan sisältyy.
14757:     Ehkä kaikkein käsittämättömin on seuraava                   Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,
14758: ratkaisu: Kauppa- ja teollisuusministeriö on tu-             että kiinteiden puunhaketusyksiköiden
14759: kenut kiinteiden puunhaketusyksiköiden ai-                   ohella myös vastaava liikkuva kalusto
14760: kaansaamista, mutta on sulkenut tuen ulkopuo-                kuuluu käynnistysvaiheessa ja erityispe-
14761: lelle vastaavan liikkuvan kaluston. Kuitenkin                rusteilla myöhemminkin tukijärjestelmän
14762: monessa tapauksessa juuri liikkuvan kaluston                 piiriin?
14763: avulla olisi mahdollista päästä tehokkaampaan
14764: 
14765:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1995
14766:                                           Erkki Pulliainen
14767: 
14768: 
14769: 
14770: 
14771: 240017
14772: 2                                        1994 vp -   KK 828
14773: 
14774: 
14775: 
14776: 
14777:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14778: 
14779:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      varoista on merkittävässä määrin tuettu ensim-
14780: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mäisten kaupallisten sovellutusten markkinoille
14781: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     tuloa, ja pienemmillä prosenteilla tavanomaista
14782: le jäsenelle vastattavaksi kansanedustaja Pulliai-   kaupallista tekniikkaa hyödyntäviä puupolttoai-
14783: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         neiden tuotanto- ja käyttöinvestointeja, mukaan
14784: 828:                                                 lukien kaikenlainen energiahaketuskalusto. Hal-
14785:                                                      lituksen käsityksen mukaan tämä panostus on
14786:           Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,       ollut paikallaan ja sitä myös jatketaan.
14787:        että kiinteiden puunhaketusyksiköiden             Kysymyksen perusteluissa todetaan myös,
14788:        ohella myös vastaava liikkuva kalusto         että kauppa- ja teollisuusministeriö olisi sulkenut
14789:        kuuluu käynnistysvaiheessa ja erityispe-      energiainvestointituen ulkopuolelle liikkuvan
14790:        rusteilla myöhemminkin tukijärjestelmän       puunhaketuskaluston avustamisen. Tämä käsi-
14791:        piiriin?                                      tys ei pidä paikkaansa. Kun tarkastellaan vuo-
14792:                                                      sina 1993-1994 energia-avustuslain (1607/91)
14793:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nojalla tehtyjä, polttohakkeen tuotantoa koske-
14794: taen seuraavaa:                                      via investointiavustuspäätöksiä, voidaan todeta,
14795:                                                      että liikkuvaa haketuskalustoa on avustettu 12
14796:    Kysymyksen perusteluissa todetaan aivan oi-       tapauksessa yhteensä 6,8 milj: markalla. Tällöin
14797: kein, että hallitus on viime vuosina panostanut      yksittäisen avustuksen määrä on vaihdellut muu-
14798: merkittävästi ja monin tavoin uusiutuvien ener-      tamasta kymmenestätuhannesta markasta yli
14799: gialähteiden ja erityisesti puun energiakäytön li-   miljoonaan markkaan.
14800: säämiseen. Uusiutuvien energialähteiden koko-            Kiinteitä ns. massahakelaitoksia on avustettu
14801: naismarkkinoiden laajentaminen on kuitenkin          kahdessa tapauksessa yhteensä 9,4 milj. markal-
14802: pitkäjänteistä toimintaa ja antaa varsin hitaasti    la, mikä sisältää myös työministeriön avustuk-
14803: näyttäviä tuloksia. Näin ollen toimintajakson        sen. Kiinteät massahakelaitokset ovat uuden tek-
14804: pitää tällä sektorilla olla vähintään 5-10 vuotta.   nologian laitoksia, joissa tullaan tuottamaan in-
14805: Lisäksi puun energiakäyttö on Suomessa jo nyt        tegroidusti sekä selluhaketta että polttohaketta
14806: n. 14 % maan primäärienergian kokonaiskulu-          mm. värierottelutekniikkaa hyödyntämällä. Nii-
14807: tuksesta eli laajempaa kuin missään muussa teol-     den kapasiteetit sekä investoinnit ovat merkittä-
14808: lisuusmaassa. Tässä saamme kiittää mm. teolli-       västi suurempia kuin liikkuvan haketuskaluston.
14809: suutemme puunjalostusvaltaista rakennetta ja             Liikkuvan kaluston osalta kuorma-autot ja
14810: sen tehokasta puun käyttöä. Uusilla energiain-       vetotraktorit on vakiintuneen käytännön mu-
14811: vestoinneilla saatavat pienehköt, vaikkakin pai-     kaan rajattu pääsääntöisesti avustuksen ulko-
14812: kallisesti usein merkittävät lisäykset puun ener-    puolelle ja avustettu itse haketuslaitteistoa. Liik-
14813: giakäytössä eivät em. syystä juurikaan näy puu-      kuvan haketuskaluston suhteen on tehty myös
14814: energian kokonaistaseessa.                           muutamia kielteisiä päätöksiä. Perusteita ovat
14815:    Yksi keskeinen edellytys puuenergian käytön       olleet investoinnin toteuttaminen jo avustuksen-
14816: lisäämiselle on uuden teknologian tutkimus-,         hakuvaiheessa tai ennen sitä, yrityksen taloutta
14817: koe- ja demonstraatiotoiminta polttoaineen tuo-      koskevien tietojen toimittamatta jättäminen ke-
14818: tannossa sekä käyttöpäässä. Tällä sektorilla on      hotuksista huolimatta, se, että hakkuria käytet-
14819: meneillään mm. kuusivuotinen bioenergian tut-        täisiin pelkän selluhakkeen tekoon, tai se, että
14820: kimusohjelma, josta puuenergiaan liittyvä kehi-      hakijan haketustoiminta ei täytä yritystoiminnan
14821: tystoiminta muodostaa keskeisen osan, vuosi-         normaaleja edellytyksiä.
14822: volyymiitään runsaat 10 milj. markkaa. Bioener-         Todettakoon lopuksi, että liikkuvan haketus-
14823: gian tutkimusohjemassa on menossa sekä liikku-       kaluston kehityshankkeissa on avustuksen tur-
14824: vaa haketuskalustoa että kiinteitä hakettislaitok-   vin meneillään useitakin lupaavia demonstraa-
14825: sia koskevia hankkeita. Lisäksi energia-avustus-     tiovaiheen laitteistohankkeita. Yksi niistä on
14826:                                          1994 vp -      KK 828                                          3
14827: 
14828: esim. liikkuvalle alustalle rakennettu ketjukarsi-     nuunja sellutehtaalle vietäväksi, ja lisäksi kuori-
14829: jan ja kuorimarummun yhdistelmä, johon vielä           murskahaketta esim. lähistöllä sijaitsevan KPA-
14830: voidaan yhdistää hakkuri. Lopputuloksena saa-          lämpökeskuksen seospolttoaineeksi.
14831: daan selluhaketta esim. suoraan rautatievau-
14832: 
14833:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1995
14834: 
14835:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
14836: 4                                          1994 vp -   KK 828
14837: 
14838: 
14839: 
14840: 
14841:                                          Tili Riksdagens Talman
14842: 
14843:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            energi pågår projekt som gäller både transporta-
14844: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            bel flisningsmateriel och fasta flisningsanlägg-
14845: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ningar. Dessutom har de första kommersiella
14846: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr           tillämpningarnas inträde på marknaden i bety-
14847: 828:                                                   dande grad stötts med medel för energiunder-
14848:                                                        stöd, och produktions- och driftsinvesteringar
14849:           Har Regeringen för avsikt att sörja för      för träbränslen där sedvan1ig kommersiell teknik
14850:        att utöver fasta flisningsenheter också         utnyttjas, inklusive alla slags energiflisningsma-
14851:        transportabel materiel kan omfattas av          teriel, med lägre procentenheter. Enligt regering-
14852:        stödsystemet i det skede då verksamheten        ens åsikt har ovan nämnda satsning varit befogad
14853:        inleds och på särskilda grunder också se-       och den kommer också att fortgå.
14854:        nare?                                               1 motiveringarna tili spörsmålet sägs det också
14855:                                                        att handels- och industriministeriet inte skulle ha
14856:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          beviljat energiinvesteringsstöd för transportabel
14857: anföra följande:                                       flisningsmateriel. Detta stämmer inte. Låt oss
14858:                                                        granska de beslut om investeringsunderstöd som
14859:    1 motiveringarna till spörsmålet konstateras        har fattats under åren 1993-1994 med stöd av
14860: det helt riktigt att regeringen under de senaste       lagen om energiunderstöd ( 1607/91) och som gäl-
14861: åren har satsat i betydande grad och på många          ler produktioneo av bränsleflis. Transportabel
14862: sätt på att utöka användningen av de förnybara         flisningsmateriel har understötts i 12 fall med
14863: energikällorna och i synnerhet av ved för energi-      totalt 6,8 milj. mark. Härvid har beloppet för ett
14864: produktion. Breddandet av hela marknaden för           enskilt understöd varierat från några tiotals tu-
14865: de förnybara energikällorna är emellertid verk-        sen mark till över en miljon mark.
14866: samhet på lång sikt och den ger mycket långsamt            Fasta s.k. massaflisanläggningar har under-
14867: synliga resultat. Sålunda bör verksamhetsperio-        stötts i två fall med totalt 9,4 milj. mark, i vilket
14868: den inom denna sektor vara minst 5-10 år.              också ingår understöd från arbetsministeriet.
14869: Dessutom utgör användningen av ved för energi-         Fasta massaflisanläggningar är anläggningar
14870: produktion i Finland redan nu ca 14 % av 1andets       med ny teknologi, där både cellulosaflis och
14871: totala förbrukning av primärenergi, d.v.s. den är      bränsleflis kommer att produceras integrerat
14872: större än i något annat industriland. Detta har vi     bl.a. genom att fårgseparationsteknik utnyttjas.
14873: bl.a. industrins träförädlingsintensiva uppbygg-       Dessas kapacitet samt investeringarna i dem är
14874: nad och dess effektiva användning av virke att         betydligt större än den transportabla flisnings-
14875: tacka för. De mindre ökningar i användningen av        materielens.
14876: ved för energiproduktion som kan fås genom nya             För den transportabla materielens del har un-
14877: energiinvesteringar syns av ovan nämnda skäl           derstöd i enlighet med hävdvunnen praxis i regel
14878: inte just alls i den sammanlagda balansen för den      inte beviljats för lastbilar och traktorer. 1 stället
14879: vedbaserade energin. Dessa ökningar är dock            har själva flisningsmaterielen understötts. 1 fråga
14880: ofta lokalt av stor betydelse.                         om transportabel flisningsmateriel har också
14881:    En viktig förutsättning för att användningen        några negativa beslut fattats. Grund för dessa
14882: av v:edbaserad energi skall kunna utökas är            beslut har varit att investeringen har genomförts
14883: forskning i, provning och demonstrering av ny          redan i det skede då företaget har ansökt om
14884: teknologi både inom bränsleproduktionen och            understöd eller före det, att företaget trots upp-
14885: bränsleförbrukningen. lnom denna sektor pågår          maningar inte har lämnat upplysningar om sin
14886: bl.a. ett 6-årigt forskningsprogram för bioenergi,     ekonomi, att flishuggaren endast skulle använ-
14887: där det utvecklingsarbete som gäller vedbaserad        das för producerande av cellulosaflis eller att
14888: energi utgör en viktig del, tili årsvolymen drygt 10   sökandens flisningsverksamhet inte uppfyller
14889: milj. mark. lnom forskningsprogrammet för bio-         normala förutsättningar för företagsverksamhet.
14890:                                         1994 vp -     KK 828                                              5
14891: 
14892:    Tili slut kan det konstateras att inom projek-     och med vilka även en flishuggare kan kombine-
14893: ten för utvecklande av transportabel flisningsma-     ras. Som slutresultat fås cellulosaflis t.ex. direkt i
14894: teriel pågår med hjälp av understöd t.o.m. flera      en järnvägsvagn för transport tili cellulosafabri-
14895: Iovande materielprojekt som befinner sig i de-        ken och dessutom flis av krossad bark som bland-
14896: monstrationsskedet. Ett av dem är t.ex. en kom-       bränsle t.ex. i en värmecentral som använder
14897: bination av en kedjeavkvistare och en barktrum-       inhemskt bränsle och som är belägen i närheten.
14898: ma som har byggts på ett transportabelt underlag
14899: 
14900:      Helsingforsden 31 januari 1995
14901: 
14902:                                                     Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
14903:                                                   1994vp
14904: 
14905: Kirjallinen kysymys 829
14906: 
14907: 
14908: 
14909: 
14910:                                     Pulliainen: Lääninhallitusten asemasta valitusviranomaisena pe-
14911:                                          ruskoulua koskevissa valitusasioissa
14912: 
14913: 
14914:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14915: 
14916:    Viime aikoina on kiinnitetty paljon huomiota            Sillä, että ao. aineissa annettiin arvosanoiksi
14917: koululaisten harjoittamaan koulukiusaamiseen.           kahdeksikot, oppilaan keskiarvo putosijuuri sen
14918: Kiusattujen koululaisten turvaksi on perustettu         verran, ettei hän päässyt juuri siihen lukioon,
14919: yhdistyskin, jota mm. monet kansanedustajat             johon hän olisi halunnut. Oppilas pääsi kylläkin
14920: ovat taloudellisesti tukeneet.                          lukioon (keskiarvo nousi lääninhallituksen pää-
14921:    Tämän kielteisen ilmiön rinnalla on uskallettu       töksenjälkeen miltei yhdeksään).
14922: puhua hyvin vähän toisesta koulumaailmaan liit-            Olennaista tässä jälkiarvioinnissa on se, että
14923: tyvästä kielteisestä ilmiöstä, nimittäin siitä, että    lukiossa ensimmäisen syksyn jälkeen oppilaan
14924: opettajat kiusaavat ja kohtelevat epäoikeuden-          arvosanat olivat 10 ja 9. Tämä varmisti, että
14925: mukaisesti oppilaitaan. Tästä aiheesta oli Kau-         lääninhallituksen ratkaisu oli ollut oikea ja opet-
14926: neus ja terveys -lehden numerossa 1195 (s. 68-          tajien oppilaaseen kohdistama vaino oli ollut to-
14927: 71) psykiatrian erikoislääkäri Kyllikki Sutisen         dellista.
14928: valaiseva kirjoitus, jossa kerrottiin lukuisista esi-      Nyt kuitenkin ollaan lääninhallituksilta otta-
14929: merkki tapauksista. Viittaan näiltä osin tähän          massa pois valitusviranomaisena toimiminen.
14930: kirjoitukseen.                                          Kun ottaa huomioon ne ilmeiset syyt, jotka oli-
14931:     Näiden tapausten lisäksi ansaitsee tulla kuva-      vat vaikuttamassa opettajien käyttäytymiseen Ga
14932: tuksi tuore tapaus eräältä merkittäväitä koulu-         koulun käyttäytymiseen) edellä tarkoin kuvatus-
14933: paikkakunnalta. Oppilas oli joutunut ruotsin ja         sa tapauksessa, ei voida ajatella, että koululauta-
14934: suomen kielten opettajien epäsuosioon, mikä             kunnat (opetuslautakunnat) tai muut poliittisesti
14935: huipentui siihen, että yläasteen päästötodistuk-        kootut kunnalliset elimet (koulun johtokunnat
14936: seen ko. aineiden arvosanoiksi annettiin kahdek-        yms.) voisivat toimia objektiivisesti valitusviran-
14937: sikot, vaikka eri arvosteluperusteilla (mm. kokei-      omaisena. Tätä varten pitää olla riippumaton
14938: den keskiarvot) todistukseen olisi pitänyt tulla        valtion virkamiesorganisaatioyksikkö, joksi
14939: yhdeksiköt.                                             näissä asioissa sopii erinomaisesti lääninhallitus.
14940:     Oppilaan huoltaja teki tapauksesta valituksen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14941: ao.lääninhallitukseen. Opettajien antamat vasti-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14942: neet osoittivat kykenemättömyyttä rationaali-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14943: sesti perustella arvosanaratkaisuja ja jopa sää-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14944: dösten osaamattomuutta.
14945:     Oppilaan poissaolotkin oli tässä tapauksessa                   Aikooko Hallitus säilyttää lääninhalli-
14946:  dokumentoitu alueellisen keskussairaalan lääkä-                tuksilla tehtävän toimia valitusviran-
14947:  rintodistuksilla. Poissaolot oli myös koulussa                 omaisena peruskoulun oppilaille annet-
14948:  hyväksytty laillisiksi poissaoloiksi.                          tuja arvosanoja koskevissa valitusasiois-
14949:     Lääninhallituksen päätöksellä arvosanat ko-                 sa?
14950:  rotettiinkin asiallisesti perustellen yhdeksiköiksi.
14951: 
14952:       Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1995
14953: 
14954:                                              Erkki Pulliainen
14955: 
14956: 
14957: 
14958: 
14959: 240017
14960: 2                                         1994 vp -   KK 829
14961: 
14962: 
14963: 
14964: 
14965:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14966: 
14967:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        84) 135 §:ssä. Sen mukaan valittaa ei saa päätök-
14968: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sestä, joka koskee oppilaan arvostelua ja vuosi-
14969: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       luokalta siirtämistä. Muutoksen hakeminen va-
14970: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       littamalla ei näin ollen ole mahdollista oppilaan
14971: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      arvostelua koskevissa asioissa. Oppilas tai hänen
14972: 829:                                                  huoltajansa voivat kuitenkin hakea oikaisua lää-
14973:                                                       ninhallitukselta oppilaan arvostelua tai vuosi-
14974:             Aikooko Hallitus säilyttää lääninhalli-   luokalta siirtämistä koskeviin päätöksiin. Perus-
14975:          tuksilla tehtävän toimia valitusviran-       kouluasetuksen 49 §:n mukaan lääninhallitus
14976:          omaisena peruskoulun oppilaille annet-       voi, jos oppilaan arvostelua tai vuosiluokalta siir-
14977:          tuja arvosanoja koskevissa valitusasiois-    tämistä koskeva päätös on ilmeisesti virheellinen,
14978:          sa?                                          velvoittaa opettajan tai opettajat toimittamaan
14979:                                                       uuden arvostelun tai määrätä, mikä arvosana
14980:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          oppilaalle on annettava, taikka määrätä oppi-
14981: vasti seuraavaa:                                      laan vuosiluokalta siirtämisestä.
14982:                                                           Opetusministeriön ei ole tarkoitus valmistella
14983:    Muutoksenhausta peruskoulun oppilaan ar-           säännöksiä, jotka poistaisivat lääninhallituksilta
14984: vostelua ja vuosiluokalta siirtämistä koskeviin       toimivallan peruskoulun oppilaiden arvostelua
14985: asioihin säädetään peruskouluasetuksen (718/          tai vuosiluokalta siirtämistä koskevissa asioissa.
14986: 
14987:        Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1995
14988: 
14989:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
14990:                                         1994 vp -   KK 829                                            3
14991: 
14992: 
14993: 
14994: 
14995:                                       Tili Riksdagens Talman
14996: 
14997:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    ett beslut som gäller elevbedömning eller upp-
14998: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      flyttning från årskurs. Sökande av ändring ge-
14999: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    nom besvär är således inte möjligt i ärenden som
15000: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr      gäller elevbedömning. En elev eller hans vård-
15001: 829:                                                nadshavare kan dock söka rättelse hos länsstyrel-
15002:                                                     sen i beslut som gäller bedömning eller uppflytt-
15003:          Ämnar Regeringen låta länsstyrelser-       ning av eleven. Enligt 49 § grundskoleförord-
15004:        na behålla uppgiften att fungera som be-     ningen kan länsstyrelsen, om ett beslut om be-
15005:        svärsmyndighet i besvärsärenden som          dömning eller uppflyttning av en elev uppenbart
15006:        gäller vitsord som givits grundskolelever?   är oriktigt, ålägga läraren eller lärarna att företa
15007:                                                     en ny bedömning eller förordna vilket vitsord
15008:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       eleven skall erhålla eller bestämma om elevens
15009: anföra följande:                                    uppflyttning från årskursen.
15010:                                                        Undervisningsministeriet har inte för avsikt
15011:    Om sökande av ändring i ärenden som gäller       att bereda stadganden som skulle frånta länssty-
15012: bedömning och uppflyttning av en grundskolelev      relserna deras befogenhet i ärenden som gäller
15013: stadgas i 135 § grundskoleförordningen (718/84).    bedömning eller uppflyttning från årskursen av
15014: Enligt den får ändring inte sökas genom besvär i    elever i grundskolan.
15015: 
15016:      Helsingforsden 1 februari 1995
15017: 
15018:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
15019:                                                1994vp
15020: 
15021: Kirjallinen kysymys 830
15022: 
15023: 
15024: 
15025: 
15026:                                   Ala-Nissilä ym.: Hallituksen harjoittaman veropolitiikan vaikutuk-
15027:                                       sista työllisyyteen
15028: 
15029: 
15030:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15031: 
15032:    Kuluvalla vaalikaudella verotusta on uudis-      tuksen uudistamista ja kannustavaaja oikeuden-
15033: tettu määrätietoisesti. Ongelmaksi on jäänyt kor-   mukaista perusturvajärjestelmää.
15034: kea ansiotulojen verotus. Verotus on korkeaa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15035: valtiontalouden vaikean tilanteen takia ja osin     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15036: myös työmarkkinajärjestöjen joustamattomuu-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15037: den takia. Ansiotulojen verotuksen ja työttö-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15038: myysturvajärjestelmän jäykkyyksien ja sosiaali-
15039: turvan monimutkaisuuden muodostaman koko-                      Aikooko Hallitus toimikaudellaan vie-
15040: naisuuden takia ongelmaksi on yhä enemmän                   lä käynnistää työllisyyttä edistäviä muu-
15041: muodostunut se, että työnteko ja työnantaminen              toksia korkean ansiotulojen verotuksen
15042: eivät ole aina kannattavia vaihtoehtoja. Työlli-            ja sosiaaliturvan jäykkyyksien muodos-
15043: syyden parantamiseksi tarvitaan ansiotulovero-              taman kokonaisuuden osalta?
15044: 
15045:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1995
15046: 
15047:          Olavi Ala-Nissilä              Raili Puhakka                 Sulo Aittoniemi
15048:          Tellervo Renko                 Rose-Marie Björkenheim        Tuula Linnainmaa
15049:          ArmasKomi                      Ismo Seivästö                 Aino Suhola
15050:          Jarmo Laivoranta               Markku Lehtosaari             Maija-Liisa Lindqvist
15051: 
15052: 
15053: 
15054: 
15055: 240017
15056: 2                                      1994 vp -   KK 830
15057: 
15058: 
15059: 
15060: 
15061:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
15062: 
15063:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Valtioneuvoston piirissä tehdään jatkuvasti
15064: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      selvitystyötä ja valmistelua verotuksen ja tulon-
15065: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    siirtojärjestelmien yhteensovittamiseksi siten,
15066: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-    että työnteko on aina kannattavaa ja kannusta-
15067: Nissilän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-    vaa. Tätä tarkoittavia selvityksiä on juuri valmis-
15068: sen n:o 830:                                       tunut tai valmistumassa koskien niin asumisen
15069:                                                    tukea eri muodoissaan, työvoimapolitiikan tuki-
15070:           Aikooko Hallitus toimikaudellaan vie-    järjestelmää kuin vähimmäisturvaa kokonaisuu-
15071:        lä käynnistää työllisyyttä edistäviä muu-   tena sekä verotusta. Hallitus tulee huolehtimaan,
15072:        toksia korkean ansiotulojen verotuksen      että valmiudet verotuksen ja sosiaaliturvan muu-
15073:        ja sosiaaliturvan jäykkyyksien muodos-      toksiin sekä työn tekemisen kannustavuuden,
15074:        taman kokonaisuuden osalta?                 teettämisen kannattavuuden että julkistalouden
15075:                                                    väistämättömien säästötavoitteiden saavuttami-
15076:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sen kannalta ovat olemassa jo vuoden 1996 ta-
15077: vasti seuraavaa:                                   lousarvioesityksen laadinnassa.
15078: 
15079:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1995
15080: 
15081:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
15082:                                         1994 vp -   KK 830                                            3
15083: 
15084: 
15085: 
15086: 
15087:                                       Tili Riksdagens Talman
15088: 
15089:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        lnom statsrådet utförs kontinuerligt utred-
15090: ger hai: Ni, Fru Talman, till vederbörande med-     ningar och beredning i syfte att sammanjämka
15091: lem av statsrådet .översänt följande av riksdags-   systemet med inkomstöverföringar så att utfö-
15092: man Olavi Ala-Nissilä m.fl. undertecknade           rande av arbete alltid skall vara lönsamt och
15093: spörsmål nr 830:                                    sporrande. Utredningar med detta syfte som gäl-
15094:                                                     ler såväl de olika formerna av stöd för boende,
15095:           Har Regeringen för avsikt att under sin   det arbetskraftspolitiska stödsystemet som mini-
15096:        mandattid ytterligare påbörja sysselsätt-    miskyddet som en helhet samt beskattningen har
15097:        ningsfrämjande ändringar i fråga om den      nyligen slutförts eller håller på att slutföras. Re-
15098:        helhet som den höga beskattningen av         geringen skall sörja för att redan vid utarbetandet
15099:        förvärvsinkomster och det stela social-      av budgeten för 1996 beredskapen för ändringar
15100:        skyddet bildar?                              i beskattningen och socialskyddet existerar både
15101:                                                     i fråga om sporrandet av utförande av arbete,
15102:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       lönsamheten att utföra arbete samt i fråga om
15103: anföra följande:                                    uppnåendet av de oundvikliga sparmålsättning-
15104:                                                     arna för den offentliga ekonomin.
15105: 
15106:      Helsingforsden 31 januari 1995
15107: 
15108:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
15109:                                                 1994vp
15110: 
15111: Skriftligt spörsmål831
15112: 
15113: 
15114: 
15115: 
15116:                                    Biaudet: Om åtgärder för att befria blinda personer från televisions-
15117:                                        licensavgiften
15118: 
15119: 
15120:                                         Tili Riksdagens Talman
15121: 
15122:    I 7 § förordningen om radioanläggningar (859/      "radio", trots att det inte längre finns radiolicens.
15123: 92) stadgas om en rad undantag från skyldighe-        Nämnas kan att då det ännu fanns radiolicens,
15124: ten att betala televisionslicens. Bl.a. är diploma-   fanns det ett undantag stadgat för blinda.
15125: ter, åldringar på ålderdomshem och fångar be-            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
15126: friade från skyldigheten att skaffa televisionsli-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
15127: cens. Undantagen gäller dock inte blinda. En          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
15128: ensamstående blind kan använda sig av en televi-      följande spörsmål:
15129: sionsapparat som av en radio, t.ex. för att lyssna
15130: på nyheter. Men samma glädje som en seende har                   Vilka årgärder ämnar Regeringen vid-
15131: den blinda inte av en television. Trots det måste             ta för att befria ensamstående blinda från
15132: också en ensamstående blind betala full televi-               skyldigheten att betala televisionslicens?
15133: sionslicens för sin televisionsapparat, dvs. sin
15134: 
15135:      Helsingforsden 10 januari 1995
15136: 
15137:                                               Eva Biaudet
15138: 
15139: 
15140: 
15141: 
15142: 240017
15143: 2                                       1994 vp -   KK 831
15144: 
15145: Kirjallinen kysymys 831                                                                   Suomennos
15146: 
15147: 
15148: 
15149: 
15150:                                  Biaudet: Toimenpiteistä sokeiden vapauttamiseksi televisiolupa-
15151:                                      maksusta
15152: 
15153: 
15154:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15155: 
15156:    Radiolaitteista annetun asetuksen (859/92)       matta, ettei radiolupaa ole enää olemassa. Voi-
15157: 7 §:ssä säädetäänjoukko poikkeuksia televisiolu-    daankin mainita, että radioluvan vielä ollessa
15158: van maksamisvelvollisuudesta. Muun muassa           olemassa sokeille oli säädetty poikkeus.
15159: diplomaatit, vanhainkodissa olevat vanhukset ja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15160: vangit ovat vapautettuja televisioluvan hankki-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15161: misvelvollisuudesta. Poikkeukset eivät kuiten-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15162: kaan koske sokeita. Yksinäinen sokea voi käyt-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15163: tää televisiovastaanotinta radion tapaan esim.
15164: uutisten kuuntelemiseen. Sokealla ei kuitenkaan               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15165: ole samaa iloa televisiosta kuin näkevällä. Tästä          ryhtyä vapaottaakseen yksinäiset sokeat
15166: huolimatta myös yksinäinen sokea joutuu mak-               televisioluvan maksamisvelvollisuudes-
15167: samaan täyden televisiolupamaksun televisio-               ta?
15168: vastaanottimestaan eli "radiostaan" siitä huoli-
15169: 
15170:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1995
15171: 
15172:                                             Eva Biaudet
15173:                                          1994 vp -   KK 831                                          3
15174: 
15175: 
15176: 
15177: 
15178:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15179: 
15180:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työryhmissä. Sama käytäntö on voimassa useim-
15181: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        missa Euroopan maissa, hallitus seuraa kehitystä
15182: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      edelleen myös kansainvälisesti.
15183: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Biaudet'n          Ongelma ei siis nouse esille ensimmäistä ker-
15184: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 831:        taa. On myönnettävä, että sokea ihminen on eri-
15185:                                                      tyisasemassa, koska ei pysty vammaisuutensa ta-
15186:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kia saamaan vastinetta televisiolupamaksulleen
15187:        ryhtyä vapauttaakseen yksinäiset sokeat       samalla tavalla kuin näkevä ihminen. Hyvät vies-
15188:        televisioluvan maksamisvelvollisuudes-        tintäpalvelut merkitsevät vammaisille mahdolli-
15189:        ta?                                           suutta aktiiviseen osallistumiseen, tasa-arvoonja
15190:                                                      elämän laadun parantamiseen.
15191:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Sosiaalisten perusteiden mukaan myönnettä-
15192: vasti seuraavaa:                                     vien helpotusten kontrollointi saattaa olla vai-
15193:                                                      keaa ja vaatisi lisäresursseja Te1ehallintokeskuk-
15194:    Sosiaalisten syiden liittäminen televisiolupa-    seen. Todettakoon lisäksi, että televisiolupamak-
15195: säännöksiin vie periaatteelliset ja humanitääriset   su voidaan sisällyttää sosiaalihuoltolain mukai-
15196: näkökohdat törmäyskurssille. Kielteiseen loppu-      sen toimeentulotuen perusasalla katettaviin me-
15197: tulokseen on päädytty ainakin televisiolupasään-     noihin.
15198: nösten tarkistamista koskevissa aikaisemmissa
15199: 
15200:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1995
15201: 
15202:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
15203: 4                                       1994 vp -   KK 831
15204: 
15205: 
15206: 
15207: 
15208:                                       Tili Riksdagens Talman
15209: 
15210:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    fortsätter att följa med utvecklingen även i inter-
15211: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      nationella sammanhang.
15212: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Det är sålunda inte första gången som proble-
15213: man Biaudet undertecknade spörsmål nr 831:          met tas upp. Man måste erkänna att på grund av
15214:                                                     sitt handikapp är en blind människa i särskild
15215:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ställning, eftersom hon inte kan utnyttja sin he-
15216:        ta för att befria ensamstående blinda från   taida televisionslicens på samma sätt som en
15217:        skyldigheten att betala televisionslicens?   människa med synförmåga. Bra kommunika-
15218:                                                     tionstjänster ger de handikappade möjlighet till
15219:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       aktivt deltagande,jämlikhet och förbättrande av
15220: anföra följande:                                    livskvaliteten.
15221:                                                         Kontrollen av de 1ättnader som beviljas på
15222:    Intagandet av sociala skäl i stadgandena om      socia1a grunder kan vara svår att ordna och skul-
15223: televisonslicenser för principiella och humanitä-   le fordra mer resurser tili Teleförvaltningscentra-
15224: ra åsikter på kollisionskurs. Åtminstone tidigare   1en. Vidare konstateras att avgiften för televi-
15225: arbetsgrupper som har dryftat frågan om revide-     sionslicens kan räknas till de avgifter som täcks
15226: ring av stadgandena om televisionslicenser har      med utkomststödets grunddel enligt social-
15227: kommit till ett negativt slutresultat. Praxis är    vårds1agen.
15228: densamma i de flesta Iänder i Europa, regeringen
15229: 
15230:      Helsingforsden 31 januari 1995
15231: 
15232:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
15233:                                               1994 vp
15234: 
15235: Kirjallinen kysymys 832
15236: 
15237: 
15238: 
15239: 
15240:                                  Seivästö ym.: ED-jäsenyydestä johtuvien ruoka-aineiden hinnan-
15241:                                      muutosten terveydellisistä vaikutuksista
15242: 
15243: 
15244:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15245: 
15246:    Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa ar-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15247: vioitaessa yksi kansalaisten kannalta keskeinen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15248: kysymys oli elintarvikkeiden hinnan mahdolli-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15249: nen aleneminen. Nyt jäsenyyden ensimmäisinä         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15250: päivinä julkinen keskustelu on jatkunut, kun to-
15251: della on nähty ruokakauppojen uudet hintamer-                 Miten Hallitus ottaa huomioon ruoka-
15252: kinnät. Näyttää olevan niin, että ruokakori hal-           aineiden hinnanmuutosten mahdollisesti
15253: penee eniten, jos siirtyy rasvaisempaanja epäter-          aiheuttamat muutokset kansantervey-
15254: veellisempään ruokaan. Sen sijaan mm. hedel-               teen?
15255: mien hinta näyttää nousseen.
15256: 
15257:      Helsingissä II päivänä tammikuuta 1995
15258: 
15259:          Ismo Seivästö                  Tina Mäkelä                   Hannu Suhonen
15260: 
15261: 
15262: 
15263: 
15264: 240017
15265: 2                                        1994 vp -   KK 832
15266: 
15267: 
15268: 
15269: 
15270:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15271: 
15272:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ohjelman piirissä on vain vajaa puolet (40 %)
15273: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kaikista oppilaista.
15274: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         ED :n maatalouspolitiikan terveysmyönteisiä
15275: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seivästön       asioita ovat taas erilaisten kasvisrasvojen rasva-
15276: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         verojen poistuminen, mikä on alentanut kasvis-
15277: 832:                                                 rasvojen hintoja tuntuvasti kaupassa. Sen taas
15278:                                                      voi olettaa lisäävän kasvisrasvojen kulutusta,
15279:             Miten Hallitus ottaa huomioon ruoka-     mikä tasapainottaa suomalaisten rasvankäyttöä
15280:          aineiden hinnanmuutosten mahdollisesti      terveellisempään suuntaan.
15281:          aiheuttamat muutokset kansantervey-            ED :n maatalouspolitiikan perusperiaate on
15282:          teen?                                       edistää ED:n alueen oman tuotannon markki-
15283:                                                      nointia. Tämän periaatteen mukaisesti kolman-
15284:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sista maista tuotavien hedelmien hintaan sisältyy
15285: vasti seuraavaa:                                     tulli. ED:lla on kuitenkin maakohtaisia alennuk-
15286:                                                      sia ja kiintiöitä, jolloin tulleja ei ole tai ne ovat
15287:    Maatalous on ED:ssa unionin toimivaltaan          vähäisempiä. Esimerkiksi banaani on ns. tuonti-
15288: kuuluva asia, ja Suomi mukautuu yhteiseen poli-      kiintiötuote.
15289: tiikkaan eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta.           Myös ED-maista Suomeen tuotavien hedel-
15290: Osana ED:n maatalouspolitiikkaa ovat maidon          mien hinnat voivat kohota, koska ED tuki ennen
15291: markkinajärjestelmään kuuluvat maitotuottei-         vuodenvaihdetta 1994/95 hedelmien vientiä
15292: den tukiohjelmat, joista tärkeimpiä ovat voin        ED:hun kuulumattomaan Suomeen. Toisaalta
15293: tuettu myynti elintarviketeollisuuden käyttöön,      ED-hedelmien ja vihannesten hinta määräytyy
15294: koulumaito-ohjelma, voin myynti voittoa tuotta-      pitkälle markkinoille tulevan satomäärän perus-
15295: mattomille organisaatioille sekä kaseiinin ja ras-   teella ja hinta voi vaihdella. On todennäköistä,
15296: vauoman maidon ja maitojauheen teollisen käy-        että hintoihin ei tule muutoksia tai muutokset
15297: tön tukeminen.                                       ovat vähäisiä suuntaan ja toiseen. Sen sijaan vi-
15298:    Kolme ensin mainittua tukiohjelmaa vaikut-        hannesten hintatason voi odottaa alenevan jon-
15299: tavat suoraan kansanterveyteen ja lisäävät väes-     kin verran Suomen markkinoilla, koska ED-vi-
15300: tön tyydyttyneen rasvan saantia.                     hanneksia on tarjolla läpi vuoden.
15301:    Tukiohjelmia käyttöön otettaessa ja sovellet-        Kansanterveyden kannalta vihannesten saa-
15302: taessa on sovitettava yhteen kansanterveydelliset    tavuuden paranemista ja niiden vakiintuvaa
15303: ja maatalouspoliittiset näkökohdat.                  aiempaa alempaa hintaa on tervehdittävä tyydy-
15304:    Ministeriöiden välisessä yhteistyössä on jo       tyksellä. Toisaalta taas suosittua banaania ei voi
15305: kiinnitetty huomiota tähän näkökohtaan. Tut-         asettaa terveyden kannalta vihannesten eikä aina
15306: kimustiedon perusteella on perusteltua rajoittaa     edes eurohedelmien edelle.
15307: suomalaisten koululaisten tyydyttyneen rasvan           Arvioitaessa tapahtuneita elintarvikkeiden
15308: saantia ja siten vähentää sen aiheuttamia kiel-      hintamuutoksia, on otettava huomioon myös ar-
15309: teisiä vaikutuksia lasten ja koululaisten tervey-    vonlisäveron hintoja korottavat vaikutukset.
15310: teen.                                                Arvonlisävero on siten osaltaan vaikeuttamassa
15311:    Monessa ED-maassa suhtautuminen ED:n              ED-muutosten vaikutusten arviointia elintarvik-
15312: koulumaito-ohjelmaan on ollut varovainen, sillä      keiden hintoihin.
15313: 
15314:        Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1995
15315: 
15316:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
15317:                                         1994 vp -   KK 832                                           3
15318: 
15319: 
15320: 
15321: 
15322:                                        Tili Riksdagens Talman
15323: 
15324:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    programmet endast omfattar knappt hälften
15325: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      (40 %) av alla elever.
15326: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Angelägenheter som är positiva för hälsan i
15327: man Seivästö m.fl. undertecknade spörsmål nr        EU:s jordbrukspolitik är att olika fettskatter på
15328: 832:                                                växtfetter har kommit bort vilket har sänkt växt-
15329:                                                     fetternas priser i handeln. Det kan antas att detta
15330:           Hur beaktar Regeringen de ändringar i     ökar konsumtionen av växtfetter, vilket harmo-
15331:        folkhälsa som eventuelit uppstår av änd-     niserar finländarnas användning av fett i en häl-
15332:        ringarna i matvarornas priser?               sosammare riktning.
15333:                                                         Den grundläggande principen för EU:s jord-
15334:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       brukspolitik är att främja marknadsföringen av
15335: anföra följande:                                    produktionen på EU:s eget område. I enlighet
15336:                                                     med denna princip ingår det en tuli på frukter
15337:     I Europeiska unionen omfattas jordbruket av     som kommer från tredje länder. EU har dock
15338: unionens befogenhet och Finland anpassar sig        landvisa rabatter och kvoter varvid det inte finns
15339: tili den gemensamma politiken förutom med någ-      tuliar eller de är mindre. T.ex. bananer är s.k.
15340: ra undantag. Som en del av EU:s jordbrukspoli-      impprtkvotsprodukter.
15341: tik finns stödprogrammen för mjölkprodukter             Aven priserna på frukter som importeras tili
15342: som hör tili marknadssystemet för mjö1k av vilka    Finland från EU-länderna kan stiga eftersom EU
15343: det viktigaste är den understödda försäljningen     före årsskiftet 1994/95 stödde exporten av frukt
15344: av smör tili livsmedelsindustrins bruk, skol-       tili Finland som inte hörde tili EU. A andra sidan
15345: mjölksprogrammet, försäljning av smör tili orga-    fastställs priset på EU-frukter och grönsaker i
15346: nisationer som inte producerar vinst samt under-    stor utsträckning på basis av den skörd som kom-
15347: stöd tili industrieli användning av kasein och      mer ut på marknaden och priset kan variera. Det
15348: fettfri mjölk och mjölkpulver.                      är sannolikt att priserna inte ändras eller att
15349:      De tre först nämnda stödprogrammen verkar      ändringarna är små i en elier annan riktning.
15350: direkt på folkhälsan och ökar befolkningens         Däremot är att vänta att prisnivån för grönsaker
15351: konsumtion av mättade fetter.                       sjunker en aning på marknaden i Finland efter-
15352:      Vid ibruktagande och tiliämpning av stödpro-   som EU-grönsaker finns att få hela året.
15353: grammen skall man sammanjämka synpunkter-               Då det gäller folkhälsan är det positivt att
15354: na beträffande folkhälsa och jordbrukspolitik.      tillgången på grönsaker förbättras och att priset
15355:      I samarbetet mellan ministerierna har redan    på dem blir lägre. A andra sidan kan den populä-
15356: fåsts uppmärksamhet vid denna synpunkt. På          ra bananen inte med tanke på hälsan ställas fram-
15357:  basis av uppgifter som erhåliits genom forskning   for grönsaker eller ens eurofrukter.
15358: är det motiverat att begränsa de mättade fetterna       Då man uppskattar de ändringar som skett i
15359: i de finländska skolbarnens kost och på så sätt     livsmedlens priser skali man även beakta den
15360:  minska de negativa verkningarna på barnens och     prisförhöjning som mervärdesskatten ger upp-
15361:  skolbarnens hälsa.                                 hov tili. Mervärdesskatten försvårar således del-
15362:      I många EU-länder har man förhåliit sig för-   vis uppskattningen av verkningarna av EU-för-
15363:  siktigt tili EU:s skolmjölksprogram eftersom       ändringarna på livsmedelspriserna.
15364: 
15365:      Helsingforsden 1 februari 1995
15366: 
15367:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
15368:                                                  1994vp
15369: 
15370: Kirjallinen kysymys 833
15371: 
15372: 
15373: 
15374: 
15375:                                     Jurva: Omaisuus- ja ilkivaltarikosten sovittamisesta
15376: 
15377: 
15378: 
15379:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15380: 
15381:     Nuorten tekemät ilkivallanteotja omaisuusri-          Suomella on tällä hetkellä Neuvostoliiton ai-
15382: kokset ovat lisääntyneet voimakkaasti Suomessa         kaisia saatavia Venäjältä useita miljardeja mark-
15383: viimeisten vuosien aikana. Tyypillistä on, että        koja, ja niiden hyödyntämistä ilman rahallisia
15384: samoille henkilöille kertyy mainitunkaltaisia sär-     suorituksia on ollut vaikea keksiä aseostojen li-
15385: kemisestä, töhrimisestä, murtautumisesta tai           säksi. Eräänä edellä mainittuun rikollisuusongel-
15386: muusta omaisuuteen kohdistuneesta laittomasta          maan liittyvänä keinona tulisi harkita jonkin tai
15387: teosta aiheutuneita rikollisia tekoja jopa useita      joidenkin Venäjän Siperian alueella sijaitsevien
15388: kymmeniä. Saman yön aikana voi yksi henkilö            suola- tai hiilikaivosten vuokraamista nuorten
15389: syyllistyä useisiin jopa kymmeniintuhansiin            taparikollisten rangaistus- ja kasvatuslaitoksiksi.
15390: markkoihin nouseviin vahinkoihin johtaneisiin          Samassa yhteydessä voitaisiin sopia vartiointi- ja
15391: tekoihin.                                              kuljetuspalvelujen ostamisesta Venäjältä laitos-
15392:     Edellä mainittuihin tekoihin syyllistyneet nuo-    ten yhteyteen. On oletettavissa, että esimerkiksi
15393: ret ovat useimmiten päässeet tekosistaan pelkillä      kuukauden pituinen tuomio mainittuun kaivos-
15394: säikähdyksillä, eli sakoilla ja korvausvelvollisuu-    työlaitokseen riittävän vaikeissa olosuhteissa jo-
15395: della. Ongelma on se, että kyseiset henkilöt eivät     kaista vahingonkärsijälle tai vakuutusyhtiölle
15396: koskaan maksa sakkojaan saati korvauksia va-           korvaamatta jäävää rikosta kohden tuottaisi ny-
15397: hinkoa kärsineille. Vakuutukset korvaavat niitä        kyisiä mitättömiä rangaistusmuotoja myöntei-
15398: ottaneille omavastuun ylittävän osuuden vahin-         semmän asennekasvatustuloksen kyseisille nuo-
15399: gosta, mutta tapausten toistuessa pelkistä vakuu-      risorikollisille.
15400: tuksen omavastuista voi yritykselle tai yksityis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15401: henkilölle koitua huomattavat tappiot, jotkajää-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15402: vät korvaamatta. Kokonaan toista luokkaa ovat          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15403: vakuutusyhtiöiden kärsimät korvauskulut,jotka          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15404: sitten viime kädessä peritään vakuutuksenottajil-
15405: ta korkeina vakuutusmaksuina. Yhteiskunta ja                      Katsooko Hallitus voivansa ryhtyä
15406: tavalliset kansalaiset joutuvat siis kärsimään ja             käytännön toimiin jonkin käytetyn kai-
15407: maksamaan puheena olevien vahingontekijöiden                  vosalueen vuokraamiseksi Venäjältä Si-
15408: aiheuttamat kulut.                                            periasta vartiointipalveluineen muuten
15409:     Yhteiskunta tuntuu olevan tällä hetkellä täy-             maassamme kuriin saamattomien omai-
15410: sin voimaton näitä nuoria huligaaneja vastaan.                suusvahinkoihin toistuvasti syyllistyvien
15411: Oikeuden langettamat tuomiot eivät heitä säi-                 nuorisorikollisten koulutus- ja työkes-
15412: käytä, päinvastoin niillä kerskutaan ja kilpail-              kukseksija lainsäädännön muuttamisek-
15413: laanjengien kesken ja sisällä. Tämän takia tulisi-            si tarvittaessa niin, että kyseinen rangais-
15414: kin ottaa käyttöön jokin uusi sakko-, ehdollisen              tusmuoto tulisi käytännössä mahdolli-
15415: vankeus- tai pelkän sosiaaliviranomaisrangais-                seksi?
15416: tuksen vaihtoehtoinen rankaisemismuoto, jolla
15417:  olisi riittävän suuri pelotus- ja kasvatusvaikutus.
15418: 
15419:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1995
15420: 
15421:                                               Marita Jurva
15422: 
15423: 
15424: 240017
15425: 2                                         1994 vp -   KK 833
15426: 
15427: 
15428: 
15429: 
15430:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15431: 
15432:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mään suoritettavaksi vankeutena, koska niitä ei
15433: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         saada ulosotossakaan perityiksi. Myös ehdolli-
15434: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nen vankeusrangaistus vaikuttaa useimmiten
15435: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jurvan           niin kuin on tarkoitettukin: tuomiolla varoite-
15436: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 833:         taan tuomittua tekemästä uutta rikosta uhalla,
15437:                                                       että rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täy-
15438:            Katsooko Hallitus voivansa ryhtyä          täntöön. Tämä uhka myös toimii, sillä suurinta
15439:        käytännön toimiin jonkin käytetyn kai-         osaa ehdollisista rangaistuksista eijouduta mää-
15440:        vosalueen vuokraamiseksi Venäjältä Si-         räämään täytäntöönpantaviksi.
15441:        periasta vartiointipalveluineen muuten             Jotkut, erityisesti nuoret henkilöt eivät kui-
15442:        maassamme kuriin saamattomien omai-            tenkaan ymmärrä ehdollisen rangaistuksen luon-
15443:        suusvahinkoihin toistuvasti syyllistyvien      netta ja siihen liittyvää todellista uhkaa vanki-
15444:        nuorisorikollisten koulutus- ja työkes-        laan joutumisesta. He voivat olla siinä käsityk-
15445:        kukseksija lainsäädännön muuttamisek-          sessä, ettei ehdollinen vankeusrangaistus ole var-
15446:        si tarvittaessa niin, että kyseinen rangais-   sinainen rangaistus. Tästäkin syystä näille nuo-
15447:        tusmuoto tulisi käytännössä mahdolli-          rille saattaa kasautua useita ehdollisia rangais-
15448:        seksi?                                         tuksia. Jos ne määrätään pantaviksi täytäntöön,
15449:                                                       kokonaisrangaistuksesta voi tulla hyvin pitkä.
15450:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Ehdolliseen vankeusrangaistukseen liittyvien
15451: vasti seuraavaa:                                      ongelmien korjaamiseksi hallitus onkin antanut
15452:                                                       eduskunnalle esityksen uudesta alle 18-vuotiaina
15453:    Nykyiset nuorille tuomittavat rangaistukset        rikoksensa tehneille tuomittavasta seuraamuk-
15454: eivät ole mitättömiä, kuten kysymyksessä väite-       sesta, nuorisorangaistuksesta (HE 251 ). Nuori-
15455: tään. Sakko ja ehdollinen vankeusrangaistus           sorangaistus on tarkoitettu nimenomaan kor-
15456: ovat edelleenkin lähtökohdiltaan onnistuneita ja      vaamaan ehdollisia vankeusrangaistuksia.
15457: toimivia rangaistuksia. Kysymyksen oletus sak-            Sen sijaan hallitus ei aio ryhtyä toimenpitei-
15458: kojen maksamatta jättämisestä on virheellinen.        siin, joilla tehtäisiin mahdolliseksi rikoksiin syyl-
15459: Valtaosa sakoista maksetaan vapaaehtoisesti, ja       listyneiden nuorten vieminen Siperian kaivoksiin
15460: vain vajaa prosentti sakoistajoudutaan määrää-        suorittamaan rangaistuksiaan.
15461: 
15462:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1995
15463: 
15464:                                                                Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
15465:                                          1994 vp -   KK 833                                           3
15466: 
15467: 
15468: 
15469: 
15470:                                        Tili Riksdagens Talman
15471: 
15472:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     de inte går att indriva ens på utsökningsväg.
15473: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       Också vilikorliga fångelsestraff verkar oftast på
15474: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     avsett sätt: genom domen varnas den dömde för
15475: man Jurva undertecknade spörsmål nr 833:             att begå ett nytt brott vid äventyr att straffet
15476:                                                      kan förordnas gå i verkställighet. Detta hot
15477:            Anser Regeringen sig kunna vidta          fungerar, eftersom största delen av de villkorli-
15478:        praktiska åtgärder för att hyra något         ga straffen inte behöver förordnas gå i verkstäl-
15479:        gammalt gruvområde med tilihörande            lighet.
15480:        bevakningstjänst i Sibirien i Ryssland           Vissa människor, framför allt ungdomar, för-
15481:        som utbildnings- och arbetscentral för        står emellertid inte tanken bakom ett villkorligt
15482:        oregerliga ungdomsbrottslingar i vårt         straff och den faktiska risk för att hamna i fång-
15483:        land som annars ideligen gör sig skyldiga     else som det innebär. De kan vara av den uppfatt-
15484:        tili egendomsskador och att ändra lag-        ningen att ett villkorligt fångelsestraff inte är
15485:        stiftningen så att denna strafform skall      något riktigt straff. Också av den anledningen
15486:        kunna genomföras i praktiken?                 kan dessa unga dra på sig flera villkorliga straff.
15487:                                                      Om dessa förordnas gå i verkställighet kan det
15488:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         sammanlagda straffet bli mycket långt. För att
15489: följande:                                            undanröja problemen med villkorliga fångelse-
15490:                                                      straff har regeringen avlåtit en proposition tili
15491:     De straff som i dag döms ut åt ungdomar är       riksdagen om en ny påföljd, ungdomsstraffet,
15492: inte obetydliga, såsom det påstås i spörsmålet.      som kan dömas ut som straff för brott som be-
15493: Böter och villkorliga frihetsstraff är fortfarande   gåtts av någon som är under 18 år (RP 251).
15494: tili sina utgångspunkter lyckade och fungerande      Ungdomsstraffet är uttryckligen avsett att ersät-
15495: straff. Antagandet i spörsmålet om att böterna       ta villkorliga fängelsestraff.
15496: lämnas obetalda är felaktigt. Största delen av          Däremot ämnar regeringen inte vidta åtgärder
15497: böterna betalas frivilligt och i fråga om knappt     för att göra det möjligt att skicka ungdomar som
15498: 1 % av böterna blir det nödvändigt att förordna      har gjort sig skyldiga tili brott tili gruvorna i
15499: att de skall avtjänas i form av fångelsestraff, då   Sibirien för att avtjäna sina straff.
15500: 
15501:      Helsingforsden 27 januari 1995
15502: 
15503:                                                               Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
15504: 1
15505: 1
15506: 1
15507:     1
15508:     1
15509:     1
15510:         1
15511:         1
15512:         1
15513:             1
15514:             1
15515:             1
15516:                 1
15517:                 1
15518:                 1
15519:                     1
15520:                     1
15521:                     1
15522:                         1
15523:                         1
15524:                         1
15525:                             1
15526:                             1
15527:                             1
15528:                                                 1994vp
15529: 
15530: Kirjallinen kysymys 834
15531: 
15532: 
15533: 
15534: 
15535:                                    Laivoranta: Maatalouden sopeuttamisesta ED-jäsenyyden vaati-
15536:                                        muksiin
15537: 
15538: 
15539:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15540: 
15541:    Suomen liityttyä ED:n jäseneksi tuottajahin-       nen. Yhtenä keskeisenä syynä kananmunien
15542: nat ovat monilta osin romahtaneet huomattavas-        hinnan romahtamiseen lienee niiden suuri yli-
15543: ti alle ns. ED-hintojen. Erityisen vaikea tilanne     tuotanto.
15544: on kananmunien hinnan osalta. Myös sikatalou-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15545: dessa ja broilerintuotannossa on vaikeuksia.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15546: Kun tukipakettia rakennettaessa kananmunien           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15547: kilohinnaksi oletettiin 5,17 mk ja sianlihan 8,51     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15548: mk, ovat niiden hinnat nyt romahtaneet
15549: kananmunien osalta niin, että tuottajalle makse-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla
15550: taan vain 2, 7-3,5 mk kilolta. Sianlihasta tuotta-            maatalouden ED-sopeutus voidaan hoi-
15551: jalle on tilitetty noin 7 mk kilolta.                         taa niin, että tuottajat selviävät velvoit-
15552:     Tilannetta pahentaa vielä se, että rehujen                teistaan eivätkä kaadu yhteiskunnan
15553: hinnat eivät ole laskeneet oletetulla tavalla. Eri-           pankkituen syliin ja työttömyyskortis-
15554: tyisesti munantuottajien kohtalo on nyt kriitti-              toon?
15555: 
15556:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1995
15557:                                            Jarmo Laivoranta
15558: 
15559: 
15560: 
15561: 
15562: 240017
15563: 2                                        1994 vp -   KK 834
15564: 
15565: 
15566: 
15567: 
15568:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15569: 
15570:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Kananmunista on maksettu EU :ssa keskimäärin
15571: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        4,85 mk/kg ja Suomessa noin 3 mk/kg.
15572: olette 11 päivänä tammikuuta 1995 päivätyn kir-          Kananmunien alhainen hintataso johtuu suu-
15573: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     rimmaksi osaksi vallinneesta runsaan 130 pro-
15574: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laivorannan       sentin omavaraisuudesta. Vientihintojen alhai-
15575: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 834:        suus kolmansiin maihin vietäessä painaa tuotta-
15576:                                                      jahintaa alas. 17 .1. kananmunien hallintokomi-
15577:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla    tea nosti kananmunien vientitukea Venäjälle
15578:        maatalouden EU-sopeutus voidaan hoi-          0, 70 markasta kilolta 1,40 markkaan kilolta, eli
15579:        taa niin, että tuottajat selviävät velvoit-   100 prosenttia. Tämän tulisi helpottaa osittain
15580:        teistaan eivätkä kaadu yhteiskunnan           ylituotannosta johtuvaa hintapainetta.
15581:        pankkituen syliin ja työttömyyskortis-            Kananmunien alkuviikkojen alhaisen tuotta-
15582:        toon?                                         jahintatason selvittyä maa- ja metsätalousminis-
15583:                                                      teriö asetti välittömästi työryhmän selvittämään
15584:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         keinoja tilanteen parantamiseksi. Vientituen ko-
15585: vasti seuraavaa:                                     rotuksen lisäksi esillä on ollut tuotannonvähen-
15586:                                                      tämisohjelma, jonka avulla tuotannossa olevien
15587:    Tukipakettia rakennettaessa sianlihan ja ka-      kanojen määrää voidaan pienentää.
15588: nanmunien hintaoletuksiksi komission virka-              Rehujen hinnat ovat vuoden alussa olleet en-
15589: miehet antoivat tietyt ecumääräiset hinnat, jot-     nakoitua korkeammalla tasolla, joskin näyttäisi
15590: ka 6,30 markan kurssilla olivat kananmunien          siltä että niidenkin hinta on alenemassa. Osittain
15591: osalta 5,17 mk kilolta ja sianlihan osalta 8,51      hintatasoa nostavat korkeammat laatustandar-
15592: mk kilolta. Tämän jälkeen markan ecukurssi on        dit, mm. salmonellavapaus, mutta rehukustan-
15593: vahventunut 5,81 markkaan eli lähes 8 prosent-       nuksia tulisi saada edelleen alaspäin.
15594: tia.                                                     Maataloustuloneuvotteluissa viime joulu-
15595:    Sianlihan hintataso on vuoden alussa ollut        kuussa tuloneuvottelijat asettivat työryhmän,
15596: EU:ssa noin 7,40 mk/kg ja Suomessa 7,58 mk/kg        jonka tehtäväksi tuli selvittää valuuttakurssin
15597: (kuumapainovähennys huomioiden 7, 73 mk/kg).         muutoksen vaikutus tukipakettiin.
15598: 
15599:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1995
15600: 
15601:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
15602:                                           1994 vp -   KK 834                                           3
15603: 
15604: 
15605: 
15606: 
15607:                                         Tili Riksdagens Talman
15608: 
15609:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Den låga prisnivån för hönsägg beror tili störs-
15610: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       ta delen på att självförsörjningsgraden varit
15611: 11 januari 1995 tili vederbörande medlem av           drygt 130 procent. De låga priserna vid export tili
15612: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lai-      tredje land pressar producentpriset ned. Den 17
15613: voranta undertecknade spörsmål nr 834:                januari höjde förvaltningskommitten för höns-
15614:                                                       ägg exportstödet för hönsägg vid export tili Ryss-
15615:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         land från 0, 70 mk per kilo tili 1,40 mk per kilo,
15616:        att lantbrukets EU-anpassning kan skö-         dvs. med 100 procent. Detta borde lätta trycket
15617:        tas så att producenterna kan klara sina        på priserna tili följd av överproduktionen.
15618:        förplikte1ser och inte faller samhället tili      Sedan producentprisernas låga nivå under de
15619:        lasti form av bankstöd eller arbetslöshet?     första veckorna kommit fram, tillsatte jord- och
15620:                                                       skogsbruksministeriet omedelbart en arbets-
15621:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         grupp med uppgift att finna på medel för förbätt-
15622: anföra följande:                                      rande av situationen. Utöver frågan om höjning
15623:                                                       av exportstödet har även frågan om ett produk-
15624:    Vid utarbetandet stödpaketet angav kommis-         tionsminskningprogram varit före. Syftet med
15625: sionens tjänstemän som prisantaganden för svin-       programmet är att minska antalet värphöns.
15626: kött och hönsägg vissa priser i ecu, vilka med en        Foderpriserna har i början av året varit på
15627: markkurs på 6,30 var 5,17 mk per kilo för höns-       högre nivå än beräknat, även om det ser ut att
15628: ägg och 8,15 mk per kilo för svinkött. Därefter       också priset på foder håller på att sjunka. Den
15629: har markens ecukurs förstärkts tili 5,81 mark,        högre kvalitetsstandarden, bl.a. frihet från sai-
15630: dvs. med närmare 8 procent.                           monella, höjer prisnivån för sin del, men foder-
15631:    1 början av året har prisnivån för svinkött        kostnaderna borde ytterligare pressas ned.
15632: inom EU varit ca 7,40 mk/kg och i Finland 7,58           Vid lantbruksinkomstförhandlingarna i de-
15633: mk/kg (med beaktande av varmviktsavdraget             cember i fjol tillsatte förhandlarna en arbets-
15634: 7,73 mk/kg). För hönsägg har i EU betalts i           grupp som fick tili uppgift att utreda hur ändring-
15635: genomsnitt 4,85 mk/kg och i Finland ca 3 mk/kg.       en i valutakursen inverkar på stödpaketet.
15636: 
15637:      Helsingforsden 3 februari 1995
15638: 
15639:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
15640:                                                 1994vp
15641: 
15642: Kirjallinen kysymys 835
15643: 
15644: 
15645: 
15646: 
15647:                                    Mäkelä ym.: Toimenpiteistä työllisyyden parantamiseksi Lapissa
15648: 
15649: 
15650: 
15651:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15652: 
15653:     Hallituksen toimet työttömyyden hoitamisek-          3. Rautatie Kulus (Vikajärvi)- Sodankylä-
15654: si ovat osoittautuneet varsin vähäisiksi. Hallitus    Vuotso- Saariselkä- Ivalo- Inari- Kaa-
15655: ei ole pystynyt paneutumaan työttömyytemme            manen- Sevettijärvi- Näätämö- Kirkkonie-
15656: vaikeaan ongelmaan. Sen vuoksi osa kansalaisis-       mi. Vapaasatama Kirkkoniemeen. Radan pituus
15657: tamme tuntee itsensä valtiovallan heitteille jättä-   noin 540-560 km. Rakentamiskustannukset
15658: mäksi.                                                noin 2 600-2 800 milj. mk. Työllisyysvaikutus
15659:     Työttömät ovatkin huomanneet tämän tosi-          noin 2 000-3 000 henkeä5-7 vuoden ajaksi.
15660: asian ja perustaneet yhdistyksiä eri puolille            4. Rautatien rakentaminen (ns. poikkirata)
15661: maatamme. Nämä yhdistykset ovat työttömien            välille Sodankylä - Kittilä - Kolari. Radan
15662: keskuudessa vallitsevan hädän johdosta itse           pituus 150-170 km. Kustannusarvio noin 700-
15663: ryhtyneet ajamaan valtiovaltaan päin niitä työ-       800 milj. mk. Työllisyysvaikutus noin 900-1 000
15664: kohteita, joita eri paikkakunnilla voidaan kan-       työpaikkaa 3-4 vuoden ajaksi.
15665: nattavasti tehdä. Sillä eihän kukaan työtön ha-          5. Pahtavaaran kultakaivoksen avaaminen
15666: lua vapaaehtoisesti luopua työllä hankkimas-          (Terra Mining). Työllisyysvaikutus 100-150
15667: taan kodista tai muusta välttämättömästä,             työpaikkaa.
15668: josta hänellä saattaa olla vielä lainaa maksa-           6. Ounasjoen rakentaminen. Kokonaiskus-
15669: matta.                                                tannusarvio 4 730 milj. mk. Työllisyysvaikutus
15670:     Osoituksena tästä aktiivisesta toiminnasta        1 000 työpaikkaa 15-20 vuoden ajaksi. (Edellyt-
15671: ovat mm. Rovaniemen seudun työttömät                  tää Ounasjokilain purkua, laki 703/83.)
15672: 25.11.1994 kääntyneet valtioneuvoston puoleen            7. Tornion jaloterästehtaan laajennus, kolmas
15673: vaatien niitä työkohteita, joita Lapissa voidaan      kylmävalssaamo. Kustannusarvio 300 milj. mk.
15674: kannattavasti tehdä.                                  Työllisyysvaikutus 100 työpaikkaa rakentami-
15675:     Kirjelmässään Rovaniemen seudun työttömät         sen ajaksi.
15676: toteavat mm., että heiltä on viety perustuslaissa        8. Pohjois-Suomen sähkö- ja viestiteknisen
15677: oleva oikeus työhön, ja katsovat työttömyyden         korjaamon suunnittelu ja rakentaminen. Pysyviä
15678: uhkaavan jopa heidän mielen terveyttään.              työpaikkoja 150. Kustannusarvio 70 milj. mk.
15679:     Rovaniemen seudun työttömät vaativat mm.          Välillinen työllisyysvaikutus 400 työpaikkaa.
15680: Vuotoksen töiden aloittamista, Keski-Lapin rau-       Rakennusaikainen työllisyysvaikutus 160 työ-
15681:  tatietä ja poikkirataa Sodankylästä Kolariin,        paikkaa.
15682:  Keivitsan kaivoksen avaamista ja Ounasjoen              9. Valtion omistamien kiinteistöjen, ammatti-
15683:  voimataloudellista rakentamista.                     koulujen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskus-
15684:     Lapin työkohteet vuonna 1994                      ten korjausrakentaminen, noin 30 milj. mk vuo-
15685:     1. Vuotoksen altaan ennakoivien töiden aloit-     dessa. Työllisyysvaikutus noin 400 työpaikkaa.
15686:  taminen ennen varsinaista rakennuslupaa. Ko-            10. Tornion voimalaitos (ns. isompi vaihtoeh-
15687:  konaiskustannusarvio 1 000 milj. mk. Työllisyys-     to). Kustannusarvio 100 milj. mk. Pysyviä työ-
15688:  vaikutus 220 henkeäilO vuotta.                       paikkoja 60. Rakennusaikaisia työpaikkoja 240.
15689:     2. Keivitsan kaivoksen avaaminen. Sodanky-           11. Pohjois-Suomen vajaatuottoisten metsien
15690:  lään rakennetaan rikastamo, sulatto ja korjaus-      kunnostaminen. Kustannusarvio noin 20 milj.
15691:  sekä huoltorakennukset Työllisyysvaikutukset         mk vuodessa. Työllisyysvaikutus noin 100-150
15692:  Sodankylässä 2 700 työpaikkaa, muualla Lapis-        työpaikkaa.
15693:  sa noin 1 300 työpaikkaa (viite muistio                 Työttömät kiirehtivät 27.12.1994 valtioneu-
15694:  29.4.1993).                                          vostolle lähettämässään kirjelmässä esittämiensä
15695: 
15696: 240017
15697: 2                                        1994 vp -   KK 835
15698: 
15699: 
15700: kohteiden toteuttamista ja muistuttavat hallitus-            Aikooko Hallitus kiireellisesti toteut-
15701: ta siitä, että sen toimet ovat lisänneet levotto-         taa Rovaniemen seudun työttömien
15702: muutta kansalaistemme keskuudessa ja että si-             25.11.1994 esittämän työkohdelistan mu-
15703: säinen kriisi voi puhjeta milloin tahansa.                kaiset laskelmat ja ryhtyä toimenpiteisiin
15704:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-        listassa mainittujen kohteiden avaami-
15705: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              seksi, sekä
15706: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                 mitä Hallitus aikoo vielä tehdä työttö-
15707: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:               myyden todelliseksi alentamiseksi maas-
15708:                                                           samme mahdollisen sisäisen kriisin vält-
15709:                                                           tämiseksi?
15710:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1995
15711: 
15712:                     Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
15713:                                          1994 vp -   KK 835                                          3
15714: 
15715: 
15716: 
15717: 
15718:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15719: 
15720:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kylä-Kittilä ei ole liikenneministeriön lausun-
15721: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        non mukaan selvitetty, eikä edellä mainittujen
15722: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ratojen suunnittelua tai rakentamista ole myös-
15723: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tina Mä-        kään sisällytetty liikenneministeriön tai Valtion-
15724: kelän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       rautateiden pitkän aikavälin suunnitelmiin.
15725: n:o 835:                                                Keivitsan kaivoksen avaamisen osalta kaup-
15726:                                                      pa- ja teollisuusministeriö on käynnistänyt tar-
15727:           Aikooko Hallitus kiireellisesti toteut-    jouskilpailun, joka tähtää kaivoksen malmin
15728:        taa Rovaniemen seudun työttömien              hyödyntämiseen. Tarjouskilpailun pohjalta vali-
15729:        25.11.1994 esittämän työkohdelistan mu-       taan kuluvan kevään aikana se yhtiö, joka tulee
15730:        kaiset laskelmat ja ryhtyä toimenpiteisiin    jatkamaan tarvittavia lisätutkimuksia, joiden
15731:        listassa mainittujen kohteiden avaami-        pohjalta tullaan käynnistämään kaivostoiminta.
15732:        seksi, sekä                                   Lisätutkimusvaihe kestänee kaksi kolme vuotta.
15733:           mitä Hallitus aikoo vielä tehdä työttö-       Pahtavaaran kultakaivoksen avaamismah-
15734:        myyden todelliseksi alentamiseksi maas-       dollisuuksia selvitetään parhaillaan asianomai-
15735:        samme mahdollisen sisäisen kriisin vält-      sen yhtiön toimesta. Työministeriö on vuonna
15736:        tämiseksi?                                     1993 osoittanut kauppa- ja teollisuusministeriöl-
15737:                                                      le Pahtavaaran kultaesiintymän tutkimustyötä
15738:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         varten 3 miljoonan markan työllisyysperusteisen
15739: vasti seuraavaa:                                     investointiavustusmäärärahan. Lisäksi kauppa-
15740:                                                      ja teollisuusministeriö on myöntänyt hankkee-
15741:    Rovaniemen seudun työttömät ovat esittäneet       seen aluepoliittista tukea.
15742: toteutettavaksi työkohteita, jotka kuuluvat eri         Ounasjokilain purkamiseen ei kauppa- ja teol-
15743: hallinnonalojen toimivaltaan seuraavasti: Vuo-       lisuusministeriön eikä maa- ja metsätalousminis-
15744: toksen altaan ennakoivat työt, Keivitsan kaivok-     teriön lausuntojen mukaan ole tässä vaiheessa
15745: sen avaaminen, rautatieyhteys välillä Kulus-         edellytyksiä.
15746: Kirkkoniemi sekä Sodankylä-Kolari, Pahta-               Tornion jaloterästehtaan kolmannen kylmä-
15747: vaaran kultakaivoksen avaaminen, Ounasjoen           valssaamon rakentamisesta on kauppa- ja teolli-
15748: rakentaminen, Tornion jaloterästehtaan laajen-       suusministeriön lausunnon mukaan jo päätetty.
15749: nus, Pohjois-Suomen sähkö- ja viestiteknisen            Pohjois-Suomen sähkö- ja viestiteknisen kor-
15750: korjaamon rakentaminen, valtion omistamien           jaamon suunnittelusta ja rakentamisesta ei puo-
15751: kiinteistöjen, ammattikoulujen ja ammatillisten      lustusministeriöitä saadun tiedon mukaan ole
15752: aikuiskoulutuskeskusten korjausrakentaminen,         tehty minkäänlaista päätöstä, joten tässä vai-
15753: Tornion voimalaitoksen rakentaminen sekä             heessa tämänkaltaiseen kohteeseen ministeriöllä
15754: Pohjois-Suomen vajaatuottoisten metsien kun-         ei ole rakentamistarvetta.
15755: nostaminen.                                             Valtion omistamien kiinteistöjen, ammatti-
15756:    Työministeriö on pyytänyt asianomaisilta hal-     koulujen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskus-
15757: linnonaloilta edellä mainituista työkohteista lau-   ten korjausrakentamiseen myönnettiin vuonna
15758: sunnot ja toteaa näiden perusteella seuraavaa:        1994 Lapin työvoimapiirin alueelle valtion työ-
15759:    Vuotoksen allaspohjan valmisteluun tähtää-        ohjelmamenettelyn kautta, mukaan lukien ko.
15760: vien ennakoivien töiden käynnistäminen ei ole        vuoden lisätalousarvioiden määrärahat, yhteen-
15761: mahdollista ilman Pohjois-Suomen vesioikeuden        sä noin 40 miljoonaa markkaa, joista momentin
15762: myönteistä päätöstä. Vesilain mukainen katsel-       34.06.77 työllisyysmäärärahojen osuus oli run-
15763: mus on parhaillaan meneillään ja saataneen pää-      saat 20 miljoonaa markkaa. Valtion vuoden 1995
15764: tökseen ensi syksynä, minkä jälkeen asia siirtyy     varsinaisen talousarvion vastaavien määräraho-
15765: vesioikeuden käsittelyyn.                            jen taso tulee alueelle olemaan jonkin verran al-
15766:    Rautatieyhteyttä Kuluksen ja Kirkkoniemen         haisempi, mikä johtuu määrärahojen yleisestä
15767: välillä samoinkuin poikittaisratayhteyttä Sodan-     supistumisesta.
15768: 4                                         1994 vp -   KK 835
15769: 
15770: 
15771:    Tornion turvetta pääpolttoaineena käyttävän        vestointikohteita, hallitus on omalta osaltaan
15772: voimalaitoksen rakennustöihin on myönnetty            valmis tukemaan tällaisia investointeja siten kuin
15773: valtionavustusta työministeriöitä yhteensä 3 mil-     edellä mainitun työkohdeluettelon kohdissa on
15774: joonaa markkaa.                                       selvitetty tehdyistä toimenpiteistä näiden inves-
15775:    Pohjois-Suomen vajaakuntoisten metsien             tointien käynnistämiseksi. Mitä tulee työttömyy-
15776: kunnostamisesta annettu ns. Lapin laki on ollut       den todelliseen alentamiseen, jota kysymyksessä
15777: voimassa vuodesta 1982. Lain perusteella voi-         esitettiin, voidaan todeta, että työttömyys voi-
15778: daan Lapin läänissä ja Kuusamon kunnassa ko-          daan alentaa ainoastaan vakaan taloudellisen
15779: konaan metsänparannusvaroin toteuttaa metsä-          kehityksen myötä pitemmän ajan kuluessa ja täl-
15780: talouden alueellista suunnittelua ja edistää vajaa-   löin käytettävissä olevien resurssien avulla. Sii-
15781: tuottoisten alueiden metsittämistä. Vuonna 1994       hen ei yksinkertaisesti löydy nopeasti vaikuttavia
15782: Lapin lain mukaisia töitä tehtiin 39,5 miljoonalla    yksittäisiä toimenpiteitä.
15783: markalla. Vuonna 1995 on tämän lain mukaisiin             Työllisyyden parantamiseksi työministeriön
15784: töihin käytettävissä 33 miljoonaa markkaa. On         tarkoituksena on kuluvan vuoden aikana tukea
15785: arvioitu, että vuosien 1995-1998 aikana Lapin         valtion talousarvion momentin 34.06.63 (Työlli-
15786: lain nojalla rahoitetaan metsänuudistusta             syysperusteinen valtionapu investointeihin) pe-
15787: 60 000---70 000 hehtaarin alalla. Tämän lisäksi       rustelujen mukaisesti erityisesti teollisuuden toi-
15788: on työministeriö myöntänyt metsähallituksen ja        mintaedellytyksiä parantavia ja kotimaisen ener-
15789: metsäntutkimuslaitoksen työkohteisiin Lapin           gian käyttöä edistäviä hankkeita. Tämäntyyppi-
15790: läänin työvoimapiirin alueelle vuonna 1994 mo-        sillä investoinneilla on merkittävän uusien työ-
15791: mentin 34.06.77 työllisyysmäärärahoja yhteensä        paikkojen työllisyysvaikutuksen ohella myös
15792: noin 21 miljoonaa markkaaja vuoden 1995 tam-          huomattava rakennusaikainen työllisyysvaiku-
15793: mikuussa vastaavasti noin 12 miljoonaa mark-          tus.
15794: kaa.                                                      Tämän lisäksi työhallinnon käytettävissä ole-
15795:    Vaikka yleinen työllisyystilanne on viime vuo-     vien muiden lähinnä palkkaperusteisten vuoden
15796: sina ollut synkkä ja hallituksen mahdollisuudet       1995 työllisyysmäärärahojen avulla parannetaan
15797: sen nopeaan parantamiseen ovat olleet varsin          mm. pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttö-
15798: rajalliset, työllisyyskehitys on kuitenkin jo vuo-    mien työmarkkinoille sijoittumista, katkaistaan
15799: den 1994 aikana kääntynyt parempaan päin.             työttömyys väliaikaisesti, ennaltaehkäistään pit-
15800: Yksinomaan hallituksen toimenpiteillä ei uusia        käaikaistyöttömyyden syntyminen sekä tuetaan
15801: työpaikkoja voida suuressa määrin muodostaa,          yrittäjäksi ryhtyvää. Rakenteellisia työttömyys-
15802: vaan investoinnit edellyttävät myös hankkeen          ongelmia pyritään lieventämään muiden hallin-
15803: toteuttajan omaa rahoitusosuutta. Mikäli on ole-      nonalojen investoinneilla ja muilla työllisyyteen
15804: massa toteuttamiskelpoisia ja kannattavan toi-        vaikuttavilla toimenpiteillä ajoittamalla ja koh-
15805: minnan edellytykset omaavia tuotannollisia in-        deotamaHa niitä työllisyyttä edistäväHä tavalla.
15806: 
15807:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1995
15808: 
15809:                                                                         Työministeri Ilkka Kanerva
15810:                                           1994 vp -   KK 835                                            5
15811: 
15812: 
15813: 
15814: 
15815:                                         Tili Riksdagens Talman
15816: 
15817:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      da banor har inkluderats i traftkministeriets eller
15818: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Statsjärnvägarnas långsiktsplaner.
15819: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         När det gäller öppnande av en gruva i Keivitsa
15820: man Tina Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål          har handels- och industriministeriet satt i gång ett
15821: nr 835:                                               anbudsförfarande som avser utvinning av malm-
15822:                                                       fyndigheterna i gruvan. Utifrån resultaten av för-
15823:           Ämnar Regeringen skyndsamt realise-         farandet väljer man under innevarande vår det
15824:        ra kalkylerna enligt den lista över olika      bolag som kommer att göra behövliga tilläggsun-
15825:        arbetsobjekt som de arbetslösa i Rovanie-      dersökningar för inledande av gruvdriften. Till-
15826:        mitrakten lade fram 25.11.1994 och vidta       läggsutredningarna torde ta två tre år.
15827:        åtgärder för inledande av de projekt som          Som bäst utreds möjligheterna att öppna en
15828:        nämns i listan samt                            guldgruva i Pahtavaara av det bolag frågan gäl-
15829:           vad ämnar Regeringen ytterligare göra       ler. Arbetsministeriet har år 1993 anvisat han-
15830:        för att arbetslösheten i vårt land verkligen   dels- och industriministeriet 3 miljoner mark för
15831:        skall kunna dras ner och en eventuell inre     statsunderstöd för investeringar i sysselsättnings-
15832:        kris undvikas?                                 främjande syfte för att användas tili undersök-
15833:                                                       ning av guldfyndigheterna i Pahtavaara. Dess-
15834:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         utom har handels- och industriministeriet bevil-
15835: anföra följande:                                      jat regionalpolitiskt stöd för projektet.
15836:                                                          Enligt handels- och industriministeriets eller
15837:    De arbetslösa i Rovaniemitrakten har föresla-      jord- och skogsbruksministeriets utlåtanden
15838: git att arbetsobjekt inom olika förvaltningsområ-     finns det för tillfållet inte några förutsättningar
15839: den skall genomföras enligt följande: förbere-        att upphäva 1agen om Ounasjoki älv.
15840: dande arbeten för Vuotosbassängen, öppnande              Enligt handels- och industriministeriets utlå-
15841: av en gruva i Keivitsa, järnvägsförbindelserna        tande har det redan fattats beslut om att bygga ett
15842: Kulus-Kirkkoniemi och Sodankylä-Kolari,               tredje kallvalsverk vid Torneå stålverk för raffi-
15843: öppnande av en guldgruva i Pahtavaara, byggan-        nerat stål.
15844: de av Ounasjoki älv, utbyggnad av Torneå stål-           Om planering och byggande av Norra Fin-
15845: verk för raffinerat stål, byggande av Norra Fin-      lands verkstad för el- och signalteknik föreligger
15846: lands verkstad för el- och signalteknik, repara-      det enligt uppgifter från försvarsministeriet inget
15847: tioner av statsägda fastigheter, yrkesskolor och      beslut varför ministeriet i detta skede inte har
15848: yrkesutbildningscentraler för vuxna, byggande         något behov av ett sådant byggnadsprojekt.
15849: av ett kraftverk i Torneå samt iståndsättning av         För reparationer av statsägda fastigheter, yr-
15850: underproduktiva skogar i Norra Finland.               kesskolor och yrkesutbildningscentraler för vux-
15851:    Arbetsministeriet har begärt behöriga förvalt-     na inom Lapplands arbetskraftsdistrikt bevilja-
15852: ningsområden utlåtanden om ovan nämnda ar-            des år 1994 via arbetsprogramförfarandet, inklu-
15853: betsobjekt. På basis av dessa utlåtanden konsta-      sive anslagen i det nämnda årets tilläggsbudget,
15854: terar ministeriet följande:                           sammanlagt ca 40 miljoner mark, varav andelen
15855:     Förberedande arbeten för att bereda grunden       sysselsättningsanslag under moment 34.06.77 var
15856: för Vuotosbassängen kan inte inledas utan ett         drygt 20 miljoner mark. Nivån för motsvarande
15857: positivt beslut från Norra Finlands vattendom-        anslag i 1995 års ordinarie statsbudget vi1ka anvi-
15858: stol. En besiktning enligt vattenlagen pågår som      sats tili området kommer att vara något lägre
15859: bäst och den torde bli slutförd på hösten, varefter   beroende på den allmänna minskningen av ansla-
15860: ärendet övergår tili vattendomstolen.                 gen.
15861:     Enligt trafikministeriets utlåtande har järn-        Arbetsministeriet har beviljat sammanlagt
15862: vägsförbindelsen mellan Kulus och Kirkkoniemi         3 miljoner mark i statsunderstöd för byggnadsar-
15863: och tvärbanan Sodankylä-Kittilä inte utretts          beten vid ett kraftverk i Torneå som huvudsakli-
15864: och varken planeringen eller byggandet av nämn-       gen använder torv som bränsle.
15865: 6                                         1994 vp -   KK 835
15866: 
15867: 
15868:    Lagen om iståndsättning av underproduktiva         lista redogjorts för om vidtagna åtgärder för inle-
15869: skogar i Lappland, den s.k. Lapplandslagen har        dande av dessa investeringar. Beträffande spörs-
15870: varit i kraft sedan år 1982. Med stöd av lagen kan    målets fråga om möjligheten att verkligen kunna
15871: man i Lapplands Iän och Kuusamo kommun                dra ner arbetslösheten kan man konstatera att
15872: med skogsförbättringspengar i sin helhet finan-       arbetslösheten endast kan minskas genom ensta-
15873: siera skogsbrukets områdesplanering och främja        bil ekonomisk utveckling som pågår en längre tid
15874: beskogningen inom underproduktiva områden.            samt genom de resurser som finns tillgängliga.
15875: År 1994 utfördes arbeten som avses i Lapplands-       Några snabbt påverkande enskilda åtgärder
15876: lagen för 39,5 miljoner mark. År 1995 kan för         finns helt enkelt inte.
15877: arbeten enligt denna lag användas 33 miljoner             I syfte att förbättra sysselsättningen skall ar-
15878: mark. Man har beräknat att det under åren             betsministeriet under innevarande år enligt moti-
15879: 1995-1998 med stöd av Lapplandslagen finan-           veringen tili moment 34.06.63 i statsbudgeten
15880: sieras förnyelsearbeten på 60 000-70 000 hek-         (Statsunderstöd för investeringar i sysselsätt-
15881: tars skogsområde. Utöver detta har arbetsminis-       ningsfrämjande syfte) stöda i synnerhet projekt
15882: teriet år 1994 för fortsstyrelsens och skogsforsk-    som förbättrar industrins verksamhetsbetingel-
15883: ningsinstitutets arbetsobjekt inom Lapplands ar-      ser och främjar användningen av inhemsk energi.
15884: betskraftsdistrikt beviljat sammanlagt 21 miljo-      Investeringar av denna typ har förutom att de
15885: ner mark i sysselsättningsanslag under moment         skapar ett betydande antal nya arbetsplatser
15886: 34.06.77. I januari 1995 uppgick motsvarande          även en betydande sysselsättningseffekt under
15887: anslag tili ca 12 miljoner mark.                      byggnadstiden.
15888:    Trots att det allmänna sysselsättningsläget            Dessutom skall man genom andra, främst
15889: under de senaste åren har varit dystert och att       lönebaserade, sysselsättningsanslag som anvisats
15890: regeringens möjligheter att snabbt få tili stånd en   arbetsförvaltningen för år 1995 förbättra bl.a. de
15891: förbättring i läget varit ganska begränsade, har      långtidsarbetslösas och de arbetslösa ungdomar-
15892: sysselsättningen redan år 1994 börjat utvecklas i     nas placering på arbetsmarknaden, temporärt
15893: en positivare riktning. Regeringens åtgärder för-     bryta arbetslösheten, förebygga långtidsarbets-
15894: slår inte ensamma för att skapa nya arbetstillfål-    löshet samt stöda personer som ämnar inleda
15895: len i stora mängder utan investeringarna förut-       företagarverksamhet. Strukturella arbetslöshets-
15896: sätter också en egen finansieringsandel av den        problem försöker man lindra genom investering-
15897: som genomför projektet. Om det finns sådana           ar inom andra förvaltningsområden och andra
15898: genomförbara produktiva investeringsobjekt            åtgärder som påverkar sysselsättningen genom
15899: som har fårutsättningar för en lönsam verksam-        att tidsanpassa och inrikta åtgärderna på ett sätt
15900: het, är regeringen för egen del beredd att stöda      som främjar sysselsättningen.
15901: dessa investeringar enligt vad som i ovan nämnda
15902: 
15903:      Helsingforsden 3 februari 1995
15904: 
15905:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
15906:                                                  1994vp
15907: 
15908: Kirjallinen kysymys 836
15909: 
15910: 
15911: 
15912: 
15913:                                     Pulliainen: Opetuksen alueellisen hallinnon järjestämisestä
15914: 
15915: 
15916: 
15917:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15918: 
15919:     Valtioneuvoston 17.6.1993 tekemän päätök-          sen yksikön perustamisesta opetusministeriöön
15920: sen mukaisesti valtion keskushallinto muutetaan        oikeusturvakysymysten hoitamiseksi, vaikka
15921: yksiportaiseksi ja nykyisenlainen keskusvirasto-       muutoksenhaku edellyttää paikallisten asioiden
15922: järjestelmä lakkautetaan. Opetushallinnossa ny-        tuntemista ja nopeita toimenpiteitä. Täydennys-
15923: kyisiä hallinnollisia tehtäviä on tarkoitus purkaa     koulutusrahat, kehittämisrahat ja kansainvälis-
15924: ja pelkistää, toimivaltaa siirtää kunnille ja oppi-    tymisrahat on lähes kokonaan keskitetty opetus-
15925: laitoksille sekä opetushallituksesta muodostaa         hallitukselle. Ammatillisen koulutuksen ja ai-
15926: kehittämiskeskus, jolla ei ole hallinnollisia tehtä-   kuiskoulutuksen järjestämisen siirtäminen kou-
15927: viä.                                                   luille ja toisaalta opetushallitukselle jättää alueel-
15928:     Toistaiseksi uudistus on osittain kesken. Kou-     lisen tyhjiön. Ammattikoulutuksessa lääninhalli-
15929: lutuksen tehtäviä ja toimivaltaa on siirretty lää-     tuksien alueellinen tuntemus on ensiarvoisen tär-
15930: ninhallituksilta kuntiin, kuntayhtymiin ja oppi-       keää, sillä täydennyskoulutuksen eräs keskeinen
15931: laitoksiin, mutta opetushallituksen rooli on säily-    tavoite on uuden elinkeinotoiminnan tuottami-
15932: nyt lähes entisellään. Tilanne on jossakin määrin      nen ja alueellisten elinkeinojen kehittäminen.
15933: epäkäytännöllinen- lääninhallitusten taitotie-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15934:  dosta eri ministeriöiden ja keskusvirastojen alai-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15935:  sena paikallisena koordinaattorina ollaan vähi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15936:  tellen luopumassa, mutta samanaikaisesti ope-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15937:  tushallitusta on kehitetty hallintokeskusviraston
15938:  suuntaan.                                                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15939:     Hyvästä tarkoituksesta huolimatta opetushal-                ryhtyä opetustoimen läänintasoisen tai-
15940:  linnon toimivaltaa ja tehtäviä ei siis ole jaettu              totiedon ja ammattitaidon turvaamiseksi
15941:  valtioneuvoston päätöksen hengen mukaisesti.                   ja hyödyntämiseksi läänien koulutuksen
15942:  Esimerkiksi viime aikoina on keskusteltu erilli-               suunnittelussa ja kehittämisessä?
15943: 
15944:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1995
15945: 
15946:                                              Erkki Pulliainen
15947: 
15948: 
15949: 
15950: 
15951: 240017
15952: 2                                       1994 vp -   KK 836
15953: 
15954: 
15955: 
15956: 
15957:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15958: 
15959:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      periaatepäätöksen toimenpiteistä keskushallin-
15960: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       non ja aluehallinnon uudistamiseksi. Tämän
15961: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     päätöksen mukaan opetushallinnon, etenkin
15962: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-     opetushallituksen ja lääninhallitusten, nykyisiä
15963: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o    hallinnollisia tehtäviä puretaan ja pelkistetään.
15964: 836:                                                Toimivaltaaja tehtäviä siirretään kunta- ja oppi-
15965:                                                     laitostasolle.
15966:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Edellä sanotun mukaisesti opetustoimen kes-
15967:        ryhtyä opetustoimen läänintasoisen tai-      kus- ja aluehallintoa on kehitetty johdonmukai-
15968:        totiedon ja ammattitaidon turvaamiseksi      sesti vuodesta 1991 lukien. Erityisesti opetus-
15969:        ja hyödyntämiseksi läänien koulutuksen       hallituksen tehtäviä on vähennetty ja toimintoja
15970:        suunnittelussa ja kehittämisessä?            rationalisoitu. Hallinnollisia tehtäviä on pois-
15971:                                                     tettu ja yksinkertaistettu. Suurimpia tällaisia
15972:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        muutoksia ovat olleet kuntien valtionosuus-
15973: vasti seuraavaa:                                    uudistus ja laskennallisen rahoitusjärjestelmän
15974:                                                     toteuttaminen muussa opetustoimessa, valtion
15975:    Koulutusta      kehitetään    valtioneuvoston    oppilaitosten toimintamenobudjetointi, valitus-
15976: 18.6.1993 hyväksymien koulutuksen ja tutki-         asioiden siirto lääninoikeuksille, rakentamis-
15977: muksen kehittämisperiaatteiden mukaisesti.          hankkeiden käsittelyyn tehdyt muutokset, yk-
15978: Tämä merkitsee muun muassa koulutussisältö-         sittäisten normien purkaminen, opetussuunni-
15979: jen uudistamista, opiskelijoiden valinnanmah-       telmia koskevan norminannon väljentäminen
15980: dollisuuksien lisäämistä, oppilaitosten välisen     sekä oppimateriaalien hyväksymisen lopettami-
15981: yhteistyön järjestämistä ja koulutuksen kansain-    nen. Valtionosuusviranomaisena keskushallin-
15982: välistämistä. Koulutuksen kehittämiselle asetet-    nossa toimii nykyisin opetusministeriö, samoin
15983: tujen tavoitteiden saavuttaminen ja tulosten ar-    rakentamisasioiden hoito on keskitetty opetus-
15984: viointi edellyttävät kehittämistoimenpiteiden       ministeriöön.
15985: suuntaamista opetustoimen hallintoon. Tässä             Lääninhallitusten sivistystoimen tehtävät
15986: yhteydessä arvioidaan myös lääninhallituksissa      ovat supistuneet 1980-luvulta lähtien. Etenkin
15987: tarvittavan opetustoimen henkilöstön tehtävä-       yleissivistävää koulutusta koskeva päätöksente-
15988: alueen laajuus ja tarve.                            ko on siirretty kunnille ja oppilaitoksille.
15989:    Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen ope-           Edellä todettua hallinnon kehittämistä on tar-
15990: tustoimen keskushallinnon uudelleenjärjestämi-      koitus jatkaa koulutuksen kehittämiselle asetet-
15991: sestä maaliskuussa 1990. Tämän päätöksen poh-       tujen tavoitteiden mukaisesti. Tältä pohjalta
15992: jalta lakkautettiin ammattikasvatushallitus ja      määräytyy myös läänintasolla tarvittava opetus-
15993: kouluhallitus ja opetusministeriön alaiseksi        toimen henkilöstö. Voimassa olevien säännösten
15994: asiantuntijakeskusvirastoksi perustettiin opetus-   mukaisesti lääninhallituksille kuuluvien opetus-
15995: hallitus 1.4.1991lukien. Opetushallituksen tehtä-   hallinnon tehtävien toteuttamisessa lääninhalli-
15996: viä koulutuksen hallinnossa kehitetään mainitun     tuksia pyritään käyttämään mahdollisimman
15997: päätöksen mukaan siten, että se toimii myöhem-      hyvin hyväksi. Tästä sovitaan vuosittain opetus-
15998: min pääasiassa asiantuntijan ja valmistelijan       ministeriön ja lääninhallitusten välisissä tulos-
15999: roolissa. Edelleen valtioneuvosto teki 17.6.1993    neuvotteluissa.
16000: 
16001:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1995
16002: 
16003:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
16004:                                            1994 vp -   KK 836                                           3
16005: 
16006: 
16007: 
16008: 
16009:                                          Tili Riksdagens Talman
16010: 
16011:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        skall de nuvarande förvaltningsmässiga uppgif-
16012: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         terna inom undervisningsförvaltningen, framför
16013: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       allt vid utbildningsstyrelsen och länsstyrelserna,
16014: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr         avvecklas och förenklas. Befogenheterna och
16015: 836:                                                   uppgifterna överförs på kommunerna och läro-
16016:                                                        anstalterna.
16017:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Enligt vad som anförts ovan har central- och
16018:        ta för att trygga know-how och yrkes-           regionalförva1tningen inom undervisningsväsen-
16019:        skicklighet inom undervisningsväsendet          det utvecklats konsekvent sedan år 1991. Särskilt
16020:        på länsnivå och för att utnyttja dessa i        utbildningsstyrelsens uppgifter har minskats och
16021:        planeringen och utvecklingen av utbild-         funktionerna har rationaliserats. Förvaltnings-
16022:        ningen i länen?                                 mässiga uppgifter har dragits in och förenklats.
16023:                                                        De största förändringarna har utgjorts av stats-
16024:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          andelsreformen för kommunerna och införandet
16025: anföra följande:                                       av ett kalkylmässigt finansieringssystem inom
16026:                                                        undervisningsväsendet i övrigt, omkostnadsbud-
16027:    Utbildningen utvecklas utifrån de utvecklings-      geteringen för de statliga läroanstalterna, överfö-
16028: principer för utbildning och forskning som stats-      ringen av besvärsärenden tilllänsrätterna, änd-
16029: rådetgodkände 18.6.1993. Dettainnebär bl.a. att        ringar i behandlingen av byggnadsprojekt, av-
16030: innehållet i utbildningen förnyas, studerandenas       skaffandet av enskilda normer, friare normgiv-
16031: valmöjligheter utökas, samarbete mellan läroan-        ning i fråga om läroplanerna samt avskaffandet
16032: stalterna ordnas och att utbildningen internatio-      av godkännande av läromedel. Undervisnings-
16033: naliseras. För att de mål som uppställts för ut-       ministeriet fungerar numera som statsandels-
16034: vecklingen av utbildningen skall kunna uppnås          myndighet inom centralförvaltningen. Likaså
16035: och resultaten utvärderas bör utvecklingsåtgär-        har skötse1n av byggnadsärenden koncentrerats
16036: derna riktas på förvaltningen av undervisnings-        tili undervisningsministeriet.
16037: väsendet. 1 detta sammanhang utvärderas också              Länsstyrelsernas uppgifter inom bildningsvä-
16038: omfattningen och behovet i fråga om uppgifts-          sendet har minskat sedan 1980-talet. 1 synnerhet
16039: området för personalen inom undervisningsvä-           i fråga om den allmänbildande utbildningen har
16040: sendet vid länsstyrelserna.                            beslutsfattandet överförts på kommunerna och
16041:   · Statsrådet fattade i mars 1990 ett principbeslut   läroanstalterna.
16042: om omorganisering av centralförvaltningen                  Avsikten är att ovannämnda centralisering av
16043: inom undervisningsväsendet. Med detta beslut           förvaltningen skall fortsätta enligt de mål som
16044: som grund indrogs yrkesutbildningsstyrelsen och        uppställts för utvecklande av utbildningen. Ut-
16045: skolstyrelsen och i stället grundades utbildnings-     gående från detta bestäms också den personai
16046: styrelsen som ett sakkunnigämbetsverk under            som behövs på länsnivå inom undervisningsvä-
16047: undervisningsministeriet 1.4.1991. Utbildnings-        sendet. Strävan är att så mycket som möjligt
16048: styrelsens uppgifter inom utbildningsförvalt-          utnyttja länsstyrelsen vid genomförandet av de
16049: ningen utvecklas enligt nämnda beslut så att äm-       undervisningsförvaltningsuppgifter som enligt
16050: betsverket senare i huvudsak skall fungera i rol-      gällande stadganden ankommer på länsstyrelser-
16051: len som sakkunnig och beredare. Statsrådet fat-        na. Avtal om detta träffas årligen vid de resultat-
16052: tade vidare 17.6.1993 ett principbeslut om åtgär-      förhandlingar som förs mellan undervisningsmi-
16053: der för att omorganisera centralförvaltningen          nisteriet och länsstyrelserna.
16054: och regionalförvaltningen. Enligt detta beslut
16055: 
16056:      Helsingforsden 3 februari 1995
16057: 
16058:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
16059:                                                                                                                 j
16060:                                                                                                             j
16061:                                                                                                         j
16062:                                                                                                     j
16063:                                                                                                 j
16064:                                                                                             j
16065:                                                                                         j
16066:                                                                                     j
16067:                                                                                 j
16068:                                                                             j
16069:                                                                         j
16070:                                                                     j
16071:                                                                 j
16072:                                                             j
16073:                                                         j
16074:                                                     j
16075:                                                 j
16076:                                             j
16077:                                         j
16078:                                     j
16079:                                 j
16080:                             j
16081:                         j
16082:                     j
16083:                 j
16084:             j
16085:         j
16086:     j
16087: j
16088:                                                  1994vp
16089: 
16090: Kirjallinen kysymys 837
16091: 
16092: 
16093: 
16094: 
16095:                                     Aittoniemi: Liikkuvien tarjoilutilojen lupamenettelystä
16096: 
16097: 
16098: 
16099:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16100: 
16101:    Maassamme on jonkin verran käytössä linja-          rien taloudelliselta kannattavuudelta ottaen huo-
16102: auton rungolle rakennettuja liikkuvia tarjoiluti-      mioon niiden kertakohtaisen keskimääräisen lii-
16103: loja, joissa on sekä istuma- että seisomapaikkoja      kevaihdon ja tulot.
16104: asiakkaille. Näille liikkuville baareille myönne-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16105: tään oikeudet tarjoilla mm. keskiolutta. Liikku-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16106: vaa baaria tilataan erilaisiin tilaisuuksiin, ja jo-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16107: kaista kertaa kohti on haettava lupa lääninhalli-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16108: tukselta.
16109:    Lupapäätösten leimaveroa, oikeammin kai                       Aikooko Hallitus kohtuullistaa liikku-
16110: suoritemaksua, on korotettu kuitenkin niin, että               van tarjoilutilan luvasta suoritettavan
16111: jokainen lupa maksaa 1 000 markkaa. Tämä on                    maksun määrää?
16112: kohtuutonta ja vie pois pohjan liikkuvien baa-
16113: 
16114:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1995
16115: 
16116:                                              Sulo Aittoniemi
16117: 
16118: 
16119: 
16120: 
16121: 240017
16122: 2                                        1994 vp -   KK 837
16123: 
16124: 
16125: 
16126: 
16127:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16128: 
16129:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koituvien kokonaiskustannusten keskimääräi-
16130: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sen tason mukaan. Viranomaiset käsittelevät
16131: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vuosittain pari tuhatta erilaista anniskeluhake-
16132: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-       musta, eikä aina ole yksinkertaista määritellä
16133: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         luvan käsittelyyn kohdistuneita kustannuksia ta-
16134: 837:                                                 pauskohtaisesti.
16135:                                                         Tilapäinen anniskelulupa on alkoholilain mu-
16136:          Aikooko Hallitus kohtuullistaa liikku-      kainen poikkeava menettely, ja lupa voidaan
16137:        van tarjoilutilan luvasta suoritettavan       myöntää vain erityisestä syystä. Tällöin luvan
16138:        maksun määrää?                                käsittelijän on hakijan luotettavuuden lisäksi ar-
16139:                                                      vioitava etenkin tilaisuuden luonne, mutta lisäksi
16140:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         myös suunnitellun anniskelupaikan sopivuus
16141: vasti seuraavaa:                                     sekä paikkakunnalla tarjolla olevien muiden ra-
16142:                                                      vitsemuspalveluiden riittävyys. Tilapäisen tai va-
16143:    Alkoholiasioita koskeva lupahallinto muuttui      kituisen anniskeluluvan käsittelyyn liittyy kum-
16144: kokonaan uuden alkoholilain tullessa voimaan         paankin samoja selvityksiä ja lausuntomenette-
16145: tämän vuoden alussa. Aikaisemmin alkoholiyh-         lyjä, eivätkä lupaviranomaiselle koituvat koko-
16146: tiölle kuuluneet asiat siirtyivät monopolin laka-    naiskustannukset kovin paljon poikkea toisis-
16147: tessa viranomaisten hoidettaviksi. Anniskeluasi-     taan. Mitä tulee kysyjän tarkoittamiin liikkuviin
16148: oita hoitaa luvan luonteesta riippuen nyt joko       keskiolutbaareihin, on lisäksi otettava huo-
16149: lääninhallitus tai sosiaali- ja terveydenhuollon     mioon, että lääninhallitusten tätä koskeviin tila-
16150: tuotevalvontakeskus. Tämä merkitsi muutosta          päisiin anniskelulupiin sisältyy myös maksu toi-
16151: myös lupien maksullisuuteen. Aikaisemmin al-         minnan valvonnasta.
16152: koholiyhtiö oli käsitellyt lupa-asiat maksuitta         Sosiaali- ja terveysministeriön maksupäätös
16153: osana monopolitoimintaansa, mutta nyt lupa-          sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes-
16154: hallintoa koskee valtion maksuperustelaki.           kuksen perimistä maksuista ja sisäasiainministe-
16155:    Valtion maksuperustelain mukaan hakemuk-          riön päätös lääninhallitusten perimistä maksuis-
16156: sesta tehdyn päätöksen tulee olla maksullinen,       ta ovat olleet voimassa vasta muutamia viikkoja.
16157: jollei suoritteen maksuttomuudelle ole perustel-     Hallitus pitää tärkeänä, että maksut noudattavat
16158: tua syytä. Suoritteen tulee olla maksullinen eten-   valtion maksuperustelain periaatteita ja että niis-
16159: kin silloin, kun suoritteen tuottaminen liittyy      tä ei aiheudu yrittäjille kohtuuttomia kustannuk-
16160: vastaanottajan taloudelliseen toimintaan. Perit-     sia. Mikäli lupaviranomaiset havaitsevat tässä
16161: tävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen      suhteessa epäkohtia, hallitus pitää tärkeänä, että
16162: tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskus-     maksupäätöksiä muutetaan epäkohtien poista-
16163: tannusten määrää.                                    miseksi. Erityistapauksissa on jo nyt mahdollista
16164:    Anniskeluasioiden lupahallinnosta perittävät      käyttää suoraan lupakäsittelyistä koituneita yk-
16165: maksut on pyritty asettamaan lupien käsittelystä     silöityjä kustannuksia laskutuksen pohjana.
16166: 
16167:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1995
16168: 
16169:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
16170:                                          1994 vp -   KK 837                                              3
16171: 
16172: 
16173: 
16174: 
16175:                                        Tili Riksdagens Talman
16176: 
16177:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kostnader som förorsakas av behandlingen av
16178: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       tillstånden. Myndigheterna behandlar årligen ett
16179: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     par tusen olika slags ansökningar om utskänk-
16180: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 837:        ning och det är inte alltid enkelt att för ett enskilt
16181:                                                      fall fastställa de kostnader som uppstått av be-
16182:           Ämnar Regeringen göra beloppet för         handlingen av tiliståndet.
16183:        den avgift som erläggs för tiliståndet för        Ett tillfålligt utskänkningstilistånd är ett avvi-
16184:        ett rörligt serveringsutrymme rimligt?        kande förfarande enligt alkohollagen och tili-
16185:                                                      ståndet kan beviljas endast av särskild orsak.
16186:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Härvid skall den som behandlar tillståndet för-
16187: anföra följande:                                     utom sökandens pålitlighet bedöma speciellt tili-
16188:                                                      ställningens karaktär, men dessutom även den
16189:     Den tiliståndsförvaltning som gäller alkohol-    planerade utskänkningsplatsens lämplighet samt
16190: ärenden ändrades helt och hållet då den nya          tiliräckligheten hos andra näringstjänster som
16191: alkohollagen trädde i kraft i början av i år. De     står tili buds på orten. Tili behandlingen av ett
16192: ärenden som tidigare ankom på alkoholbolaget         tilifålligt eller permanent utskänkningstilistånd
16193: övergick då monopolet upphörde att skötas av         ansluter i båda fallen samma utredningar och
16194: myndigheterna. Utskänkningsärenden sköts be-         utlåtandeförfarande och de totala kostnader som
16195: roende på tiliståndets karaktär nu endera av läns-   förorsakas tillståndsmyndigheterna avviker inte
16196: styrelsen eller social- och hälsovårdens produkt-    mycket från varandra. Vad gäller de rörliga mel-
16197: tilisynscentral. Detta innebar en ändring även då    lanölsbarer som spörsmålsställaren avser skall
16198: det gäller avgiftsbelagdheten för tilistånden. Ti-   det dessutom beaktas att det i länsstyrelsernas
16199: digare behandlade alkoholbolaget tilistånds-         tilifålliga utskänkningsrättigheter beträffande
16200: ärendena avgiftsfritt som en del av verksamheten     detta även ingår en avgift för övervakning av
16201: för sitt monopol, men nu berörs tiliståndsförvalt-   verksamheten.
16202: ningen av lagen om grunderna för avgifter tili           Social- och hälsovårdsministeriets beslut om
16203: staten.                                              de avgifter som uppbärs av social- och hälsovår-
16204:     Enligt lagen om grunderna för avgifter tili      dens produkttillsynscentral och inrikesministeri-
16205: staten skall ett beslut som fattats på basis av      ets beslut om de avgifter som länsstyrelserna upp-
16206: ansökan vara avgiftsbelagt om det inte finnsen       bär har gällt endast i ett par veckor. Regeringen
16207: motiverad orsak för att prestationen skall vara      anser det viktigt att avgifterna iakttar principer-
16208: avgiftsfri. Prestationen skall vara avgiftsbelagd    na i lagen om grunderna för avgifter tili staten
16209: speciellt då producerandet av prestationen an-       och att av dem inte uppstår oskäliga kostnader
16210: knyter tili mottagarens ekonomiska verksamhet.       för företagaren. Om tillståndsmyndigheterna i
16211: Storleken på den avgift som uppbärs skall mot-       detta hänseende observerar missförhållanden
16212: svara beloppet för de totala kostnader som för-      anser regeringen det viktigt att avgiftbesluten
16213: orsakats staten av producerande av prestatio-        ändras för att undanröja missförhållanden. 1spe-
16214: nen.                                                 cialfall är det redan nu möjligt att som grund för
16215:     Man har strävat att sätta de avgifter som upp-   faktureringen använda de individualiserade
16216: bärs för tillståndsförvaltningen av alkoholären-     kostnader som upstått av tillståndsbehandling-
16217: den enligt den genomsnittliga nivån för de totala    en.
16218: 
16219:      Helsingforsden 1 februari 1995
16220: 
16221:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
16222:                j
16223:               j
16224:              j
16225:             j
16226:            j
16227:           j
16228:          j
16229:         j
16230:        j
16231:       j
16232:      j
16233:     j
16234:    j
16235:   j
16236:  j
16237: j
16238:                                                1994 vp
16239: 
16240: Kirjallinen kysymys 838
16241: 
16242: 
16243: 
16244: 
16245:                                   Vistbacka: Erään sodan aikana tuomitun henkilön kunnian palaut-
16246:                                       tamisesta
16247: 
16248: 
16249:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16250: 
16251:    Sotaylioikeus tuomitsi 7 päivänä joulukuuta       hänet painostettiin allekirjoittamaan virheelli-
16252: 1945 Sotavankityökeskus 3:n työmuodostel-            nen tunnustus. Näin ollen tuomio langetettiin
16253: massa palvelleen korpraali Johan Edvard Etu-         väärin perustein ja pelkästään esimiehen käskyn
16254: lan yksin teoin tehdyistä jatketusta kiduttami-      noudattamisen takia. Nykyisellä tietämyksellä
16255: sesta tunnustukseen ja tahallisesta virkarikok-      silloisen Valpon toiminnasta ja tavoitteista voi-
16256: sesta kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen              daan suoritettua kuulustelua ja sen pätevyyttä ja
16257: vahvistaen näin pääesikunnan toisen kenttä-          näin ollen myös sotaylioikeuden tuomiota vah-
16258: oikeuden 28 päivänä elokuuta 1945 julistaman         vasti arvostella.
16259: päätöksen. Tuomittu kärsi rangaistuksestaan              Tuomittu Etula on ollut koko ajan sitä mieltä,
16260: kuusi kuukautta.                                     että hänet on tuomittu väärin perustein ja kohte-
16261:    Kyseinen tuomio langetettiin mainitulle hen-      lu sota-ajan olosuhteet huomioon ottaen on ollut
16262: kilölle sekä eräälle toiselle samassa palvelupai-    kohtuutonta. Tätä käsitystä puoltaa myös asian
16263: kassa palvelleelle korpraalille venäläisen sota-     puolueeton ja kiihkoton tarkastelu tosiasioiden
16264: vangin lyömisestä panosvyöllä ja nyrkillä. Täs-      valossa. Siksi olisikin kohtuullista ja oikeuden-
16265: tä toiminnasta ei vangille aiheutunut mitään         mukaista, että valtion taholta hyvitettäisiin Etu-
16266: olennaisia vammoja tai pysyvää haittaa. Huo-         lan ja mahdollisesti myös toisen samasta syystä
16267: mattavaa on, että ko. henkilö, joka toimi tuol-      tuomitun kärsimä vääryys ja tarpeeton vankeus-
16268: loin vartiopäällikkönä, sekä toinen vartiomie-       aika. Tämä olisi linjassa myös muiden sodan ajan
16269: henä toiminut toimivat esimiehensä käskyn mu-        ja senjälkeisten "kunnian ja maineen" palautus-
16270: kaisesti. Sotavankien käsittelyyn vaikutti sota-     ten kanssa.
16271: vankityökeskuksessa tuolloin myös se, että hie-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16272: man aiemmin oli eräs vanki saatu kiinni kara-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16273: tessaan useita kasapanoksia ja käsikranaatteja       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16274: mukanaan. Kuulusteltava vanki oli myös kiel-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16275: täytynyt vastaamasta asiallisesti esitettyihin ky-
16276: symyksiin.                                                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
16277:    Etulan jouduttua sodan loputtua Seinäjoelle              sotaylioikeuden kysymyksessä mainitulle
16278: Valpon kuulusteluihin hänelle ei annettu mah-               henkilölle nykyisten tietojen mukaan il-
16279:  dollisuutta kertoa saatikka allekirjoittaa paik-           meisesti väärin perustein langettaman
16280:  kansapitävää selontekoa tapahtuneesta, vaan                vankeustuomion hyvittämiseksi?
16281: 
16282:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1995
16283: 
16284:                                           Raimo Vistbacka
16285: 
16286: 
16287: 
16288: 
16289: 240017
16290: 2                                        1994 vp -   KK 838
16291: 
16292: 
16293: 
16294: 
16295:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16296: 
16297:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       syytetty tehnyt sen rikollisen teon, joka on luet-
16298: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tu hänen syykseen.
16299: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Tuomion purkamista haetaan korkeimmalta
16300: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           oikeudelta. Hakemus on tehtävä kirjallisesti ja
16301: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        siinä on ilmoitettava vaatimuksen perusteet ja ne
16302: sen n:o 838:                                         todisteet, joihin vaatimus nojautuu. Hakemuk-
16303:                                                      seen on liitettävä tuomio, jonka purkamista hae-
16304:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        taan, ja ne kirjalliset todisteet, joihin siinä viita-
16305:        sotaylioikeuden kysymyksessä mainitulle       taan.
16306:        henkilölle nykyisten tietojen mukaan il-         Tuomitulla on oikeus saada valtiolta korvaus-
16307:        meisesti väärin perustein langettaman         ta, jos hänen saamansa tuomio puretaan, ja mi-
16308:        vankeustuomion hyvittämiseksi?                käli asiassa toimitetaan uusi käsittely, siinä hylä-
16309:                                                      tään häntä.vastaan nostettu syyte tai hänet tuo-
16310:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          mitaan vähempään rangaistukseen kuin hän on
16311: taen seuraavaa:                                      suorittanut. Oikeus korvauksen saamiseen pe-
16312:                                                      rustuu syyttömästi vangitulle tai tuomitulle val-
16313:    Tuomioistuimen lainvoimainen ratkaisu si-         tion varoista vapauden menetyksen johdosta
16314: too asianosaisia ja kaikkia muita tahoja. Siten      maksettavasta korvauksesta annettuun lakiin
16315: esimerkiksi oikeusministeriöllä ei pääsäännön        (422/7 4). Lain 4 §:n mukaan korvauksena makse-
16316: mukaan ole mahdollisuuksia omasta aloittees-         taan hyvitys kuluista, tulojen tai elatuksen vä-
16317: taan ryhtyä oikaisemaan ja hyvittämään kysy-         hentymisestä ja kärsimyksestä.
16318: myksessä tarkoitettua mahdollista vääryyttä.            Syyttömästi vangitulle maksettavaa korvaus-
16319: Kysymyksessä tarkoitetun tilanteen korjaami-         ta on joko vaadittava kanteella alioikeudessa lain
16320: nen edellyttää tuomion purkamista ja vahin-          5 §:n mukaisesti tai hakemuksella suoraan valtio-
16321: gonkorvauksen vaatimista siten kuin jäljempä-        konttorista lain 6 §:n mukaisesti. Kannetta kos-
16322: nä selostetaan.                                      keva haastehakemus on toimitettava tuomiois-
16323:     Jos kysymyksessä tarkoitettu henkilö katsoo,     tuimeen tai sen kansliaan kuuden kuukauden
16324: että sotaylioikeuden 7 päivänä joulukuuta 1945       kuluessa siitä päivästä, jona tuomittu saa tiedon
16325: antama tuomio on virheellinen ja että valtion        häntä koskevan tuomion purkamisesta tai pois-
16326: taholta tulisi hyvittää hänen kärsimänsä vää-        tamisesta. Mikäli asiassa toimitetaan uusi käsit-
16327: ryys, hänellä on mahdollisuus hakea oikeuden-        tely, kuuden kuukauden määräaika lasketaan sii-
16328: käymiskaaren 31 luvun 8 §:n nojalla lainvoiman       tä, kun uusi tuomio saa lainvoiman. Jos korvaus-
16329: saaneen tuomion purkua. Tuomio on mahdol-            ta haetaan suoraan valtiokonttorilta, valtiokont-
16330: lista saada puretuksi muun muassa sillä perus-       tori myöntää korvauksen siltä osin kuin se pitää
16331: teella, että vedotaan seikkaan tai todisteeseen,     hakijan oikeutta korvaukseen selvänä.
16332: jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittämi-      Kysymyksessä tarkoitetun henkilön oikeus
16333: nen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn va-      korvauksen saamiseen riippuu siis siitä, täytty-
16334: pauttamiseen tai siihen, että rikokseen olisi ol-    vätkö tuomion purkamiselle oikeudenkäymis-
16335: lut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä,     kaaressa säädetyt edellytykset hänen tapaukses-
16336: tahi on erittäin painavia syitä, katsoen siihen      saan. Tämä voidaan arvioida vain ylimmässä
16337: mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi,        yleisessä tuomioistuimessa eli korkeimmassa oi-
16338: saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys, onko        keudessa.
16339: 
16340:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1995
16341: 
16342:                                                               Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
16343:                                           1994 vp -   KK 838                                             3
16344: 
16345: 
16346: 
16347: 
16348:                                         Tili Riksdagens Talman
16349: 
16350:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      föreligger att tili ny prövning uppta frågan, huru-
16351: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        vida den åtalade begått den brottsliga handling,
16352: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      som tiliräknats honom.
16353: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål               Återbrytande av dom söks hos högsta dom-
16354: nr 838:                                               stolen. Ansökan skall göras skriftligt och grun-
16355:                                                       derna för yrkandet samt de bevis på vilka yrkan-
16356:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        det grundar sig skall uppges i den. Tili ansökan
16357:        ta för att gottgöra denperson som nämns        skall fogas domen som ansökan om återbrytande
16358:        i spörsmålet för den fångelsedom som           gäller och de skriftliga bevis tili vilka hänvisas i
16359:        överkrigsdomstolen enligt nuvarande            ansökan.
16360:        uppgifter på felaktiga grunder meddelat           Den dömde har rätt tili ersättning av staten om
16361:        honom?                                         hans dom återbryts och, i fall målet tas upp tili
16362:                                                       förnyad behandling, om åtalet mot honom för-
16363:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          kastas eller han döms tili ett lindrigare straff än
16364: följande:                                             det som han har avtjänat. Rätten tili ersättning
16365:                                                       grundar sig på lagen om ersättning av statens
16366:     Domstolens laga kraft vunna avgörande är          medel åt oskyldigt häktad eller dömd (422/74).
16367: bindande för parterna och alla andra. T .ex. jus-     Enligt 4 § i lagen betalas gottgörelse för kostna-
16368: titieministeriet har sålunda inte enligt huvudre-     der, för minskning i inkomst eller uppehälle och
16369: geln möjlighet att på eget initiativ vidta åtgär-     för lidande.
16370: der för att rätta och gottgöra den orätt som             Ersättning åt en oskyldigt häktad skall enligt
16371: spörsmålet gäller. För att korrigera situationen      lagens sökas genom talan i underrätten enligt
16372: som avses i spörsmålet krävs det att domen            lagens 5 § eller genom ansökan direkt av stats-
16373: återbryts och skadestånd krävs på det sätt som        kontoret enligt lagens 6 §. Stämningsansökan
16374: beskrivs nedan.                                       skall tiliställas domstolen eller dess kansli inom
16375:     Om personeo i spörsmålet anser att den dom        sex månader från den dag då sökanden fick veta
16376: som överkrigsdomstolen meddelade den 7 de-            att domen mot honom återbryts eller undanröjs.
16377: cember 1945 är felaktig och att staten bör gottgö-    Om målet tas upp till ny behandling, räknas
16378: ra honom för den orätt han lidit, har han rätt att    tidsfristen från den dag då den nya domen vinner
16379: med stöd av 31 kap. 8 § rättegångsbalken söka         laga kraft. Om ersättning söks direkt av statskon-
16380: återbrytande av laga kraft vunnen dom. Domen          toret, beviljar statskontoret ersättning till dendel
16381: kan återbrytas bl.a. om en omständighet eller ett     sökandens rätt till ersättning anses vara klar.
16382: bevis åberopas som inte tidigare framlagts och           Frågan om denperson som avses i spörsmålet
16383: dess framläggande sannolikt hade lett tili den        har rätt till ersättning beror sålunda på om de
16384: åtalades frikännande eller tili att på brottet hade   förutsättningar som rättegångsbalken stadgar
16385: bort tillämpas lindrigare straffbestämmelser, el-     för att en dom skall återbrytas uppfylls i hans fall.
16386: ler om synnerligen vägande skäl, med hänsyn tili      Detta kan avgöras endast i den högsta allmänna
16387: vad sålunda åberopas och vad i övrigt framgår,        domstolen, dvs. högsta domstolen.
16388: 
16389:      Helsingforsden 2 februari 1995
16390: 
16391:                                                                 Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
16392:                                                 1994vp
16393: 
16394: Skriftligt spörsmäl 839
16395: 
16396: 
16397: 
16398: 
16399:                                    Lax m.fl.: Om tryggande av pensionärernas utkomst
16400: 
16401: 
16402: 
16403:                                         Tili Riksdagens Talman
16404: 
16405:    På grund av den ekonomiska krisen har reger-          Nu när den ekonomiska krisen har passerat
16406: ingen och riksdagen genomfört ett stort antal         sitt mest akuta skede borde en översyn av situa-
16407: åtgärder som inverkat negativt på pensionärer-        tionen göras för att rätta tili situationen för de
16408: nas livsvilikor. Pensionsindex har beskurits, be-     pensionärer som drabbats hårdast av de genom-
16409: skattningen har skärpts, olika avgifter har införts   förda åtgärderna.
16410: och en gallring av sjukförsäkringsförmåner har           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
16411: skett. Sammantagna har dessa åtgärder lett tili en    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
16412: sänkning av pensionärernas disponibla inkomst.        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
16413:    Åtgärderna har delvis genomförts vid olika         följande spörsmål:
16414: tidpunkter och beretts av olika myndigheter och
16415: organ. Det har av naturliga skäl varit svårt, när               Vad ämnar Regeringen göra för att
16416: den ekonomiska krisen blev som värst, att i be-              trygga de pensionärers ställning som pga.
16417: redningsskedet beakta de sammanvägda effek-                  de sammantagna effekterna av olika
16418: terna avolika åtgärder. Det har därför inte kun-             sparåtgärder råkat i en ohållbar situa-
16419: nat undvikas att en del pensionärsgrupper råkat i            tion?
16420: en närmast ohållbar situation.
16421: 
16422:      Helsingforsden 13 januari 1995
16423: 
16424:                      Henrik Lax                                Henrik Westerlund
16425:                      HåkanMalm                                 Margareta Pietikäinen
16426:                                               Eva Biaudet
16427: 
16428: 
16429: 
16430: 
16431: 240017
16432: 2                                         1994 vp -   KK 839
16433: 
16434: Kirjallinen kysymys 839                                                                      Suomennos
16435: 
16436: 
16437: 
16438: 
16439:                                    Lax ym.: Eläkeläisten toimeentulon turvaamisesta
16440: 
16441: 
16442: 
16443:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16444: 
16445:    Talouskriisin vuoksi hallitus ja eduskunta            Nyt kun talouskriisin akuutein vaihe on sivuu-
16446: ovat suorittaneet suuren joukon toimenpiteitä,        tettu, olisi syytä tehdä tilannearvio,jotta toimen-
16447: jotka ovat vaikuttaneet kielteisesti eläkeläisten     piteistä kaikkein pahimmin kärsimään joutunei-
16448: elinehtoihin. Eläkeindeksiä on leikattu, verotus-     den eläkeläisten tilannetta voitaisiin korjata.
16449: ta on kiristetty, erilaisia maksuja on otettu käyt-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16450: töön ja sairausvakuutusetuuksia on karsittu.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16451: Yhdessä nämä toimenpiteet ovat johtaneet elä-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16452: keläisten käytettävissä olevien tulojen pienene-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16453: miseen.
16454:    Toimenpiteet on suoritettu osaksi eri ajankoh-               Mitä Hallitus aikoo tehdä niiden elä-
16455: tina, ja ne ovat eri viranomaisten ja elinten val-           keläisten aseman turvaamiseksi, jotka
16456: mistelemia. Talouskriisin ollessa pahimmillaan               ovat joutuneet eri säästötoimien yhteis-
16457: on luonnollisesti ollut vaikeaa ottaa eri toimenpi-          vaikutusten vuoksi kestämättömään ti-
16458: teiden yhteisvaikutukset huomioon valmistelu-                lanteeseen?
16459: vaiheessa. Tämän vuoksi ei ole voitu välttää sitä,
16460: että osa eläkeläisryhmistä on joutunut lähes kes-
16461: tämättömään tilanteeseen.
16462: 
16463:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1995
16464: 
16465:                      Henrik Lax                                Henrik Westerlund
16466:                      HåkanMalm                                 Margareta Pietikäinen
16467:                                               Eva Biaudet
16468:                                            1994 vp -   KK 839                                            3
16469: 
16470: 
16471: 
16472: 
16473:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16474: 
16475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Laman pitkittyessä myös eläkeläisten käytet-
16476: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tävissä olevissa tuloissa on tapahtunut keskimää-
16477: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        rin 2-3 prosentin aleneminen. Syynä on eläke-
16478: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik            läisten verotuksen kiristyminen kansaneläke- ja
16479: Laxin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sairausvakuutusmaksujen johdosta sekä eläkkei-
16480: n:o 839:                                               den indeksitarkistusten leikkaukset. Eläkeläisten
16481:                                                        korotetut vakuutusmaksut ovat tavallaan rin-
16482:           Mitä Hallitus aikoo tehdä niiden elä-        nakkainen toimenpide palkansaajientyöeläke-ja
16483:        keläisten aseman turvaamiseksi, jotka           työttömyysvakuutusmaksujen käyttöönotolle.
16484:        ovat joutuneet eri säästötoimien yhteis-            Vuonna 1994 jätettiin sekä työ- että kansan-
16485:        vaikutusten vuoksi kestämättömään ti-           eläkkeiden indeksitarkistukset kokonaan teke-
16486:        lanteeseen?                                     mättä. Perusteluina oli välillisten työvoimakus-
16487:                                                        tannusten nousun estäminen ja valtiontalouden
16488:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           säästötoimenpiteiden toteuttaminen. Vuosina
16489: vasti seuraavaa:                                        1992-1995 hintakehitys on ollut maltillista, ja
16490:                                                        indeksiturvaan kohdistuneista toimenpiteistä
16491:    Vuodesta 1990 alkaen on maassamme ollut             huolimatta työeläkkeiden reaaliarvo on vuosina
16492: voimakas taloudellinen taantuma. Työttömyys             1992-1995 alentunut vain yhdellä prosentilla,
16493: on jatkuvasti lisääntynyt, ja julkisen sektorin ra-    mikä vastaa palkansaajien ansiotasoindeksin
16494: hoitusasema on heikentynyt muun muassa val-            reaalimuutosta mainitulla aikavälillä. Vastaava-
16495: tion ja kuntien verotulojen pienentyessä. Koko         na aikana kansaneläkkeen reaalitaso on alentu-
16496: kansantalouden käytettävissä olevat reaalitulot        nut puolella prosenttiyksiköllä.
16497: ovat alentuneet merkittävästi. Palkansaajien               Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen jär-
16498: käytettävissä olevien reaalitulojen arvioidaan         jestäminen on säädetty kuntien tehtäväksi. Lain-
16499: vähentyneen vuodesta 1992 vajaat 20 prosenttia.        säädännössä ei ole yleensä yksityiskohtaisesti
16500: Eniten on supistunut sellaisten palkansaajakoti-       määritelty järjestettävien palvelujen laajuutta ja
16501: talouksien ostovoima, joissa työttömyys lisään-        keskinäistä etusijajärjestystä. Kun kansantalou-
16502: tyy.                                                   den ja kunnallistalouden rahoituskriisi on pakot-
16503:     Sosiaalipolitiikassa hallitus on pyrkinyt huo-     tanut sekä valtion että kunnat arvioimaan toi-
16504: lehtimaan eläkkeensaajien vähimmäisturvan säi-         mintojaan ja karsimaan menojaan, kunnat ovat
16505: lymisestä. Eläkkeensaajien ostovoiman arvioi-          voineet itsenäisesti päättää tarpeellisten säästö-
16506: daan lisääntyneen vuonna 1992 noin puoli pro-          jen kohdentamisesta ottamalla huomioon pai-
16507: senttia. Eläketuloja lisäsivät eläkeindeksien ko-      kalliset olosuhteet ja tarpeet. Erityisesti kuluvan
16508: rotukset ja uusien eläkkeiden jo alkaneita eläk-       vuoden alusta toteutettu valtionosuusuudistus
16509: keitä korkeampi taso. Toisaalta, vaikka verotus        on lisännyt kuntien päätösvaltaa palvelujen jär-
16510: kiristyi eläkkeensaajilla 3 prosentin suuruisen        jestämisessä.
16511: kansaneläkemaksun johdosta, ei toimenpiteellä              Sosiaali- ja terveysministeriön tiedossa ei ole,
16512: ollut kysymyksessä tarkoitettuja vaikutuksia vä-       että välttämättömiä säästöjä olisi kohdennettu
16513: hävaraisten eläkkeensaajien toimeentuloon.             muita enemmän vanhusten tarvitsemiin palvelui-
16514:     Eläkeläiset selviytyivät siten ensimmäisistä la-   hin.
16515: mavuosista muihin väestöryhmiin verrattuna                Parhaillaan käynnissä oleva sosiaali- ja ter-
16516: suhteellisen hyvin. Vielä vuodesta 1991 vuoteen        veydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen
16517:  1992 eläkeläiskotitalouksien käytettävissä olevat     on merkinnyt erityisesti vanhusväestön käyttä-
16518:  tulot nousivat hieman reaalisesti, kun muiden         mien avohoitopalvelujen kehittämistä. Palvelu-
16519: kotitalouksien käytettävissä olevat tulot laskivat     rakenneuudistusten tavoitteena on vähentää kal-
16520:  selvästi. Tämäjohtui eläkkeiden indeksikorotus-       lista laitoshoitoa ja edistää taloudellisempaa ja
16521:  ten takautuvuudesta. Työttömyys muun muassa           inhimillisempää avohoitoa. Tällöinjärjestettävät
16522:  kohdentui muiden väestöryhmien rasitteeksi.           palvelut vastaisivat paremmin käyttäjien, myös
16523: 4                                           1994 vp -    KK 839
16524: 
16525: vanhusten tarpeita, samalla kun toiminnan ai-            tulovähennyksen ansiosta he eivät maksa tulove-
16526: heuttamat kustannukset vähenevät.                        roa. Veronjälkeinen nettotulo on vuodesta 1991
16527:     Palvelurakenneuudistus ja valtionosuusuudis-         tähän vuoteen kasvanut alle 6 000 markan kuu-
16528: tus ovat esimerkkejä toimenpiteistä, joilla onpa-        kausieläkettä saavilla. Siitä suurempaa eläketu-
16529: rannettu kuntien mahdollisuuksia järjestää asuk-         loa saavilla nettotulo on kohonneiden maksujen
16530: kaidensa tarvitsemia palveluja. Myös muita ke-           ja lainaveron vaikutuksesta pienentynyt. Alem-
16531: hittämishankkeita, joiden yhtenä tavoitteena on          milla tulotasoilla käytettävissä olevien tulojen
16532: palvelujen aiheuttamien kustannusten vähentä-            muutokset ovat melko pieniä. Pelkän kansan-
16533: minen, on jatkuvasti käynnissä. Tämän perus-             eläkkeen varassa olevat eläkeläiset eivät joudu
16534: teella järjestettävien palvelujen kustannukset           maksamaan myöskään veronluonteisia maksuja.
16535: ovat pikemminkin pieneneroässä kuin kasvamas-                Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen, että
16536: sa.                                                      maksujen ja omavastuuosuuksien korotukset
16537:     Sekä palveluja käyttävien henkilöiden että           kohdistuvat kipeimmin pieni- ja keskituloisiin
16538: palvelujajärjestävien kuntien taloudellista tilan-       eläkeläisiin, joilla on paljon erilaisia sairauskulu-
16539: netta on lisäksi pyritty parantamaan uudistamal-         ja ja avun tarvetta. Jatkuvan kotipalvelun maksut
16540: la palveluista perittäviä maksuja koskevat sään-         määräytyvät tulojen mukaan progressiivisesti
16541: nökset vuoden 1993 alussa. Sosiaali- ja tervey-          prosenttiosuutena tuloista. Kunnilla on kuiten-
16542: denhuollon asiakasmaksuista annettu laki ja ase-         kin mahdollisuus alentaa asiakasmaksua tai jät-
16543: tus ovat lisänneet kuntien päätäntävaltaa mak-           tää se perimättä, jos se katsotaan asiakkaalle
16544: sujen määräämisessä. Samalla on palveluista pe-          kohtuuttomaksi. Lisäksi eläkeläisillä on mahdol-
16545: rittäviä maksuja tarkistettu siten, ettäjärjestettä-     lisuus saada lääke- ja muihin terveydenhoitome-
16546: vistä palveluista saatavat maksukertymät lisään-         noihin toimeentulotukea samalla tavalla kuin
16547: tyvät ja parantavat näin kuntien rahoitusasemaa.         muillakin väestöryhmillä.
16548:     Maksusäännöksiä uudistettaessa on kuiten-                Kysymys eläkkeensaajien indeksiturvan koh-
16549: kin lähdetty siitä, että vähävaraisten ja paljon         dentamisesta on vireillä sosiaali- ja terveysminis-
16550: palveluja tarvitsevien maksurasitusta voitaisiin         teriössä. Samoin ministeriössä selvitetään jokai-
16551: vähentää. Tämän vuoksi esimerkiksi kotona an-            sessa läänissä tehtävän kuntaotoksen avulla,
16552: nettavan palvelun maksusäännökset on uudistet-           kuinka omaishoidon tuella hoidettava saa myös
16553: tu kokonaan. Uudistuksen seurauksena palvelut            kansaneläkelaitoksen hoitotukea ja kuinka pal-
16554: maksutta saavien määrä on jonkin verran lisään-          jon heille kertyy sosiaali- ja terveydenhuollon
16555: tynyt ja hyvin paljon palveluja saavien maksut           maksuja ja kansaneläkelaitoksen korvaamia me-
16556: ovat pienentyneet.                                       noja. Selvityksen on tarkoitus valmistua tänä
16557:     Eläkeläiset eivät ole taloudelliselta ja sosiaali-   keväänä. Sosiaali- ja terveysministeriö on käyn-
16558: selta asemaltaan yhtenäinen ryhmä. Yleisesti ot-         nistänyt myös valmistelun terveydenhuollon
16559: taen verotuksesta ja sosiaaliturvamaksuista ai-          maksujen maksukaton käyttöön ottamiseksi.
16560: heutunut eläkeläisten käytettävissä olevien tulo-        Päätös asiassa tehtäneen jo tämän kevään ai-
16561: jen pienentyminen on kohdistunut siten, että se          kana.
16562: on ollut keskimääräistä suurempi niillä eläkeläi-            Edellä luetellut uudistussuunnitelmat tähtää-
16563: sillä, joiden tulot ovat keskimääräistä eläketasoa       vät siihen, että eläkkeensaajien toimeentulotur-
16564: paremmat. Voidaan sanoa, että eläkkeiden in-             vaa varmistetaan oikeudenmukaisella tavalla.
16565: deksitarkistusten ja verotuksen toimenpiteet             Eduskunnan käsiteltäväksi asiat tulevat valtion
16566: ovat kohdistuneet sosiaalipoliittisesti tarkoituk-       vuoden 1996 talousarvioesityksen valmistelun
16567: senmukaisesti. Maksujen lisääminen ei ole vai-           yhteydessä.
16568: kuttanut pienintä eläkettä saaviin, koska eläke-
16569: 
16570:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1995
16571: 
16572:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
16573:                                           1994 vp -   KK 839                                            5
16574: 
16575: 
16576: 
16577: 
16578:                                         Tili Riksdagens Talman
16579: 
16580:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      nat kom arbetslösheten att helasta de andra be-
16581: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        folkningsgrupperna.
16582: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-          1och med att recessionen dragit ut på tiden har
16583: man Henrik Lax m.fl. undertecknade spörsmål           också pensionärernas disponibla inkomster sjun-
16584: nr 839:                                               kit med i genomsnitt 2-3 %. Detta beror dels på
16585:                                                       att beskattningen av pensionärer har skärpts tili
16586:           Vad ämnar Regeringen göra för att           följd av folkpensions- och sjukförsäkringspre-
16587:        trygga de pensionärers ställning som pga.      mierna, dels på att pensionernas indexförhöj-
16588:        de sammantagna effekterna av olika             ningar har beskurits. Höjningen av pensionärer-
16589:        sparåtgärder råkat i en ohållbar situa-        nas pensionspremier kan betraktas som en paral-
16590:        tion?                                          lell tili införandet av arbetstagarnas arbetspen-
16591:                                                       sions- och arbetslöshetsförsäkringsavgifter.
16592:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             År 1994 indexjusterades arbets- och folkpen-
16593: anföra följande:                                      sionerna över huvud taget inte. Detta motivera-
16594:                                                       des med att man önskade förhindra en ökning av
16595:     Sedan 1990 har vårt land befunnit sig i en svår   de indirekta arbetskraftskostnaderna och samti-
16596: ekonomisk kris. Arbetslösheten har ständigt           digt fullfölja vissa sparåtgärder inom statsekono-
16597: ökat och tili följd av bl.a. minskningen i statens    min. Under perioden 1992-1995 har prisutveck-
16598: och kommunernas skatteintäkter har den offent-        lingen varit måttlig. Trots de åtgärder som gällt
16599: liga sektorns finansieringsställning försvagats.      indexskyddet har realvärdet i fråga om arbets-
16600: De disponibla realinkomsterna inom hela sam-          pensionerna under samma period sjunkit med
16601: hällsekonomin har minskat avsevärt. Löntagar-         bara en procent, vilket i sin tur motsvarar den
16602: nas disponib1a realinkomster har sedan år 1992        reella förändringen av löntagarnas inkomstnivå-
16603: enligt uppskattning minskat med inemot 20 %.          index under nämnda period. Under motsvarande
16604: Köpkraften har minskat inom framför allt de           tid har folkpensionens realnivå sjunkit med 0,5
16605: löntagarhushåll som drabbas av den ökande ar-         procentenheter.
16606: betslösheten.                                             I kommunernas uppgifter ingår att anordna
16607:      lnom socialpoHtiken har regeringen gått in för   social- och hälsovårdsservice. I lagstiftningen har
16608: att försöka trygga det minimiskydd som tillkom-       i allmänhet varken omfattningen av denna servi-
16609: mer pensionärerna. Pensionärernas köpkraft an-        ce eller den inbördes företrädesordningen i fråga
16610: tas år 1992 ha stigit med ca 0,5 procent. Pensions-   om servicen fastställts i detalj. Eftersom finansie-
16611: inkomsterna steg till följd av Iörhöjningarna i       ringskrisen inom samhällsekonomin och kom-
16612: pensionsindexen och på grund av att de nya pen-       munalekonomin har tvingat både staten och
16613: sionerna är större än de tidigare påbörjade pen-      kommunerna att se över sin verksamhet och gall-
16614:  sionerna. Trots att beskattningen för pensio-        ra i sina utgifter, har kommunerna genom att
16615: närernas del skärptes i form av en folkpensions-      beakta lokala Iörhållanden och behov självstän-
16616: premie på 3 %, medförde åtgärden å andra sidan        digt kunnat besluta på vilket sätt de inriktar sina
16617:  i fråga om pensionärer med små inkomster inga        sparåtgärder. 1 synnerhet den statsandelsreform
16618:  sådana verkningar på utkomsten som avses i           som trädde i kraft vid ingången av 1993 har ökat
16619:  spörsmålet.                                          kommunernas rätt att besluta om sitt serviceut-
16620:      1 jämförelse med de andra befolkningsgrup-       bud.
16621:  perna klarade pensionärerna av de första kris-           Social- och hälsovårdsministeriet har inte kän-
16622:  åren relativt bra. Från år 1991 till år 1992 steg    nedom om att den service som åldringar behöver
16623:  pensionärshushållens disponibla inkomster allt-      skulle ha varit mer utsatt för nödvändiga sparåt-
16624: jämt reellt i någon mån, samtidigt som de övriga      gärder än den övriga servicen.
16625:  hushållens disponibla inkomster sjönk klart.             Den pågående reformen gällande service-
16626:  Detta berodde på den retroaktiva inverkan som        strukturen inom social- och hälsovården har
16627:  pensionernas indexförhöjningar hade. Bland an-       inneburit en utvecklad service inom framför allt
16628: 6                                         1994 vp -   KK 839
16629: 
16630: den öppna åldringsvården. Syftet med reformen         na, eftersom dessa pensionärer tack vare pen-
16631: är att minska den dyra anstaltsvården och att -       sionsinkomstavdraget inte betalar inkomstskatt.
16632: av såväl ekonomiska som humana skäl- i stället        Nettoinkomsten efter skatt har fr.o.m. år 1991
16633: främja den öppna vården. Därigenom rimmar             fram till innevarande år ökat i fråga om dem
16634: servicen bättre med användarnas, även åldring-        vilkas månatliga pension understiger 6 000 mk.
16635: arnas, behov, samtidigt som kostnaderna för           För dem som har en större pensionsinkomst har
16636: verksamheten sjunker.                                 nettoinkomsten minskat till följd av höjda avgif-
16637:    Reformen gällande servicestrukturen är i lik-      ter och den s.k. låneskatten. På de lägre inkomst-
16638: het med statsandelsreformen exempel på åtgär-         nivåerna har jämförelsevis små förändringar
16639: der med vilkas hjälp kommunernas möjligheter          skett vad gäller den disponibla inkomsten. De
16640: att anordna service för sina invånare har förbätt-    pensionärer som uppbär enbart folkpension är
16641: rats. Ä ven andra utvecklingsprojekt, vilka bl.a.     inte heller tvungna att betala avgifter av skat-
16642: syftar till att skära ned de kostnader som servicen   tenatur.
16643: föranleder, är ständigt aktuella. Mot bakgrun-           Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
16644: den av detta håller kostnaderna för servicen sna-     om att de höjningar som gjorts i fråga om avgifter
16645: rare på att sjunka än stiga.                          och självriskandelar drabbar de pensionärer hår-
16646:    Man har dessutom vid ingången av år 1993           dast som har små eller medelstora inkomster,
16647: genom en revision av stadgandena om avgifter          dvs. personer som ofta har höga sjukdomskost-
16648: som uppbärs för service försökt förbättra den         nader och stort behov av hjälp. Avgifterna för
16649: ekonomiska situationen för både dem som an-           kontinuerlig hemservice bestäms i enlighet med
16650: vänder service och för kommunerna som anord-          klientens inkomster enligt en progressiv skala
16651: nar sådan. Lagen och förordningen om klientav-        och viss procentandel av inkomsterna. Kommu-
16652: gifter inom social- och hälsovården har ökat          nerna har dock möjlighet att sänka klientavgift-
16653: kommunernas beslutanderätt vad gäller faststä1-       erna eller att helt befria klienten från dessa om det
16654: landet av avgifter. Samtidigt har avgifterna för      anses orimligt att klienten skall betala avgiften i
16655: servicen justerats så att summan av influtna me-      fråga. Vidare har pensionärerna möjlighet att på
16656: del för anordnad service ökar, varvid även kom-       samma grunder som andra befolkningsgrupper
16657: munernas finansieringsställning förbättras.           få utkomststöd för täckande av läkemedelskost-
16658:    Vid revisionen av avgiftsstadgandena har man       nader och andra utgifter som ansluter sig till
16659: dock utgått ifrån att betalningsbördan för min-       hälsovården.
16660: dre bemedlade och för dem som behöver mycket             Frågan om inriktandet av pensionärernas in-
16661: service skall kunna minskas. Sålunda har t.ex.        dexskydd är för närvarande under behandling i
16662: stadgandena om service som ges hemma hos kli-         social- och hälsovårdsministeriet. Vidare utreder
16663: enten reviderats helt och hållet. Reformen har        ministeriet med hjälp av ett visst urval kommuner
16664: lett till att antalet personer som får avgiftsfri     i varje län i viiken mån personer som sköts med
16665: service har ökat i någon mån och att avgifterna       stöd av närståendevård samtidigt får vårdbidrag
16666: för personer som behöver mycket service har           från folkpensionsanstalten. Samtidigt utreds vii-
16667: sjunkit.                                              ken omfattning avgifterna för social- och hä1so-
16668:    1 fråga om sin ekonomiska och sociala ställ-       vård har för dessa personers del samt andelen
16669: ning utgör pensionärerna inte en homogen              utgifter som folkpensionsanstalten ersätter. Av-
16670: grupp. Allmänt taget har den minskning av pen-        sikten är att denna utredning skall bli klar denna
16671: sionärernas disponibla inkomst som orsakats av        vår. Social- och hälsovårdsministeriet har dess-
16672: beskattningen och socialskyddsavgifterna inrik-       utom inlett beredningen av frågan om införandet
16673: tats så, att minskningen har varit i genomsnitt       av ett tak för de avgifter som avser hälsovården.
16674: större i fråga om pensionärer med en inkomstni-       Ett beslut i ärendet kan eventuellt fattas redan
16675: vå som är högre än den genomsnittliga pensions-       under vårens lopp.
16676: nivån. Det kan konstateras att de åtgärder som           De ovan uppräknade reformplanerna avser
16677: avser pensionernas indexjusteringar och beskatt-      att säkerställa pensionärerna ett rättvist ut-
16678: ningen har vidtagits på socialpolitiskt ändamåls-     komstskydd. De härmed förknippade ärendena
16679: enliga grunder. Avgiftsförhöjningarna har inte        föreläggs riksdagen i samband med beredningen
16680: påverkat dem som uppbär de minsta pensioner-          av budgetpropositionen för 1996.
16681: 
16682:      Helsingforsden 1 februari 1995
16683: 
16684:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
16685:                                                 1994 vp
16686: 
16687: Kirjallinen kysymys 840
16688: 
16689: 
16690: 
16691: 
16692:                                    Koskinen ym.: Työttömien kannustamisesta vapaaehtoistoimin-
16693:                                       taan
16694: 
16695: 
16696:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16697: 
16698:    Vakavan työttömyyden pitkittyessä on entistä       hin osallistuminen pidentäisi työttömyysturvan
16699: tärkeämpää, että työttömiä aktivoidaan paitsi         enimmäismääriä. Itsestään selvää tulisi olla, ettei
16700: koulutukseen myös monimuotoiseen vapaaeh-             vapaaehtoistyö saa heikentää mahdollisuutta
16701: toistoimintaan. Esimerkiksi työttömät koulutta-       työtilaisuuteen pitkäaikaistyöttömyyden perus-
16702: vat toisiaan Työn Suomi -projekteissa ja työttö-      teella. Esimerkiksi jokainen vähintään kuuden
16703: mien tietopajoissa. Työttömien yhdistyksissä toi-     tunnin vapaaehtoistyöpäivä voisi jatkaa ansiosi-
16704: mitaan aktiivisesti: kunnostetaan toimitiloja, pi-    donnaisen työttömyysturvan 500 päivän enim-
16705: detään kirpputoreja, järjestetään ruokailuja.         mäisjaksoa yhdellä päivällä.
16706: Monilla paikkakunnilla on järjestetty työttömil-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16707: le vapaaehtoistyötä vanhusten auttajina.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16708:    Työttömien talkoita ja muuta vapaaehtoistoi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16709: mintaa tulisi tukea myös työttömyysturvajärjes-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16710: telmän kautta. Taikoo- ja vapaaehtoistyön ei
16711: pidä tietenkään rajoittaa työttömän oikeutta                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
16712: työttömyysturvaan, vaan päinvastoin aktiivisuu-               työttömien aktivoimiseksi omaehtoiseen
16713: desta tulee palkita. Yksi keino olisi muuttaa työt-           koulutukseen ja vapaaehtoistyöhön ja
16714: tömyysturvasäännöksiä siten, että vapaaehtois-                työttömyysturvalain muuttamiseksi työt-
16715: työhön tai vastaaviin työkykyä ylläpitäviin tai               tömien aktiivisuutta motivoivaksi?
16716: ammatillisia valmiuksia kohentaviin toimintoi-
16717: 
16718:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1995
16719:                      Johannes Koskinen                         Heikki Rinne
16720:                      Matti Vähänäkki                           Jukka Roos
16721: 
16722: 
16723: 
16724: 
16725:  240017
16726: 2                                       1994 vp -   KK 840
16727: 
16728: 
16729: 
16730: 
16731:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16732: 
16733:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ylläpitää ammattitaitoa ja muita valmiuksia. Se
16734: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       on välttämätön nyt kun Suomen talous on kään-
16735: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tymässä nousuun. Tätä aktiivista toimintaa tuke-
16736: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Koskisen       maan on hallituksen esityksestä valtakunnan
16737: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        budjettiin vuodelle 1995 varattu 10 miljoonan
16738: 840:                                                markan määräraha työttömien omatoimisen
16739:                                                     työllistämisen tukemiseen. Työvoimaviran-
16740:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä     omaisten käytössä on ko. budjetissa myös muita
16741:          työttömien aktivoimiseksi omaehtoiseen     omatoimisuuden aktivointikeinoja, kuten työ-
16742:          koulutukseen ja vapaaehtoistyöhön ja       voimakoulutus ja työllistämistuki.
16743:          työttömyysturvalain muuttamiseksi työt-       Työttömyysturvalain muuttaminen työttö-
16744:          tömien aktiivisuutta motivoivaksi?         mien aktivoimista motivoivammaksi on vain
16745:                                                     yksi työttömyysturvalakiin ja asetukseen liittyvä
16746:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        muutostarve. Työttömyysturvalain ja -asetuksen
16747: vasti seuraavaa:                                    muuttaminen edellyttää kuitenkin laajaa keskus-
16748:                                                     telua ja huolellista valmistelua, eikä näin ollen
16749:    Hallitus arvostaa suunnattomasti sitä, että      ole todennäköistä, että muutos voitaisiin tehdä
16750: työttömien keskuuteen on syntynyt voimakas          ennen vaaleja.
16751: omatoimisen yrittämisen henki, joka luo toivoa,
16752:        Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1995
16753:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
16754:                                            1994 vp -    KK 840                                            3
16755: 
16756: 
16757: 
16758: 
16759:                                          Tili Riksdagens Talman
16760: 
16761:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         färdigheter. Denna anda är nödvändig nu då
16762: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          Finlands ekonomi börjar visa ett uppsving. För
16763: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        att stöda denna aktiva verksamhet har på före-
16764: man Koskinen m.fl. undertecknade spörsmål nr            dragning av regeringen ett anslag på 10 miljoner
16765: 840:                                                    mark reserverats i statsbudgeten för 1995 i syfte
16766:                                                         att stöda sysselsättning på eget initiativ bland de
16767:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          arbetslösa. I budgeten har arbetskraftsmyndig-
16768:        ta för att aktivera de arbetslösa tili utbild-   heterna tili sitt förfogande också andra sätt för
16769:        ning på eget initiativ och frivilligarbete       att aktivera verksamhet på eget initiativ, såsom
16770:        samt för att ändra lagen om utkomst-             arbetskraftsutbildning och sysselsättningsstöd.
16771:        skydd för arbetslösa så att den motiverar           Att ändra lagen om utkomstskydd för arbets-
16772:        de arbetslösa tili aktivitet?                    lösa så att den i större grad motiverar de arbetslö-
16773:                                                         sa tili aktivitet är endast ett ändringsbehov i an-
16774:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           slutning tililagen och förordningen om utkomst-
16775: anföra följande:                                        skydd för arbetslösa. En ändring av lagen och
16776:                                                         förordningen om utkomstskydd för arbetslösa
16777:    Regeringen uppskattar oerhört mycket det             förutsätter emellertid diskussioner på bred front
16778: faktum att det bland de arbetslösa uppstått en          och omsorgsfull beredning. Sålunda är det inte
16779: kraftig företagsamhetsanda, som skapar hopp             sannolikt att ändringen kan göras före valet.
16780: samt vidmakthåller yrkeskunskapen och andra
16781: 
16782:      Helsingforsden 3 februari 1995
16783: 
16784:                                                                          Arbetsminister Ilkka Kanerva
16785:                                                1994vp
16786: 
16787: Kirjallinen kysymys 841
16788: 
16789: 
16790: 
16791: 
16792:                                  Koskinen ym.: Asiamiesten paikkaamisesta työttömien tukihenki-
16793:                                       löiksi
16794: 
16795: 
16796:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16797: 
16798:    Pitkäaikainen työttömyys passivoi herkästi       työvoimahallintoon ja sosiaaliviranomaisiin
16799: työttömän ja voijohtaa myös vakavaan vieraan-       päin, työttömien yhteyshenkilönä ja kuuntelija-
16800: tumiseen. Työvoimatoimistot tai muu viran-          na, koulutus- ja toimintavirikkeiden antajana
16801: omaiskoneisto eivät riitä massiivisen työttömyy-    sekä työttömien tilanteeseen vaikuttavien ajan-
16802: den vallitessa tarvittavaan yhteydenpitoon saati    kohtaisten asioiden tiedottajana. Työttömien
16803: virikkeiden antamiseen työttömille.                 asiamiehen tulee myös raportoida työttömien
16804:    Työttömien omien yhdistysten, ay-liikkeen ja     parissa esille nousevista ongelmista ja epäkohtien
16805: muidenjärjestöjen sekä esimerkiksi seurakuntien     korjaamisehdotuksista.
16806: työttömille järjestämä toiminta paikkaa osaksi         Valtakunnallisesti olisi perusteltua käynnistää
16807: viranomaiskoneiston aukkoja. Luontevaa on-          vastaava työttömien asiamiesten toiminta vähin-
16808: kin, että ihmisten oman aktiivisuuden ja yhteis-    täänkin työssäkäyntialueittain. Yhteistoiminta-
16809: toiminnan pitää olla keskeisessä asemassa. Tä-      organisaatioina voivat olla kunnat, työvoimatoi-
16810: män aktiivisuuden virittämiseen kuitenkin tar-      mistot ja työttömien omat yhdistykset. Tämän-
16811: vittaisiin kipeästi uudenlaisia järjestelyjä.       tyyppinen toiminta sopisi nähdäksemme valta-
16812:     Hämeenlinnan Työttömät ry:n esityksestä on      kunnallisesti kokeiltavaksi ja rahoitettavaksi
16813: Hämeenlinnan kaupunki palkannut työllistämis-       myös Euroopan unionin sosiaalirahaston tuella.
16814: tuella työttömien asiamiehen. Työttömien asia-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16815: mies toimii eräänlaisena työttömien edusmiehe-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16816: nä, joka tuntee sosiaaliturvalainsäädännön ja       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16817: toisaalta omakohtaisesti työttömyyden ja joka       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16818: voi toimia sekä kuuntelijana että neuvojana työt-
16819: tömälle. Keskeisenä tehtävänä asiamiehellä on                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
16820:  kannustaa työttömiä tulemaan oman elämänsä                työttömien asiamiesten palkkaamiseksi
16821:  subjektiksi ja toimijaksi.                                ehkäisemään erityisesti pitkäaikaistyöt-
16822:     Työttömien asiamiehen toimenkuva käsittää              tömien vieraantumista ja ongelmien ka-
16823:  tehtävät sosiaalipoliittisena neuvonantajana,             saantumista?
16824:  työttömän edusmiehenä ongelmatapauksissa
16825:       Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1995
16826: 
16827:           Johannes Koskinen             Matti Vähänäkki               Jukka Roos
16828: 
16829: 
16830: 
16831: 
16832:  240017
16833: 2                                           1994 vp -    KK 841
16834: 
16835: 
16836: 
16837: 
16838:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
16839: 
16840:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Työttömien omien yhdistysten, ay-liikkeen ja
16841: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            muiden järjestöjen ja seurakuntien työttömille
16842: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          järjestämä toiminta on tarpeellista ja tukee työ-
16843: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Koskisen            voimaviranomaisten toimenpiteitä. Työministe-
16844: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             riö katsoo, että ihmisten oman aktiivisuuden ja
16845: 841:                                                     yhteistoiminnan pitää olla keskeisessä asemassa.
16846:                                                          Työministeriö selvittää Hämeenlinnan kaupun-
16847:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           gille työllistämistuella joulukuussa 1994 palka-
16848:         työttömien asiamiesten palkkaamiseksi            tun työttömien asiamiehen toiminnasta saatuja
16849:         ehkäisemään erityisesti pitkäaikaistyöt-         kokemuksia. Tämän perusteella arvioidaan toi-
16850:         tömien vieraantumista ja ongelmien ka-           minnan laajentamista myös muille paikkakun-
16851:         saantumista?                                     nille.
16852:                                                              Euroopan unionin sosiaalirahaston tavoite 3
16853:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             ohjelmalla pyritään vaikuttamaan pitkäaikais-
16854: vasti seuraavaa:                                         työttömien ja nuorten mahdollisuuksiin integroi-
16855:                                                          tua työelämään. Suomen ohjelmaan on tarkoitus
16856:    Pitkäaikaistyöttömyysjaksojen katkaisemi-             sisällyttää toimenpidekokonaisuus, jonka avulla
16857: nen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen              etsitään uusia ratkaisumalleja työttömien palve-
16858: ovat työvoimahallinnon työllisyydenhoitopoli-            lurakenteisiin. Tarkoituksena on yhdistää eri vi-
16859: tiikan painopistealueena. Suurtyöttömyydestä             ranomaisten, järjestöjen, oppilaitosten ja työttö-
16860: huolimatta työvoimatoimistot pyrkivät yksilölli-         mien omien organisaatioiden toimintaajoko ver-
16861: siin ja tehokkaisiin työllistämis- ja koulutusrat-       kostoimalla tai perustamalla yhteisiä toiminta-
16862: kaisuihin. Työvoimatoimistot ohjaavat ja neuvo-          keskuksia. Yhteisiä toimintamuotoja voivat olla
16863: vat pitkäaikais- ja muita työttömiä erilaisten ak-       muun muassa työnhakua tukeva toiminta, oh-
16864: tiviteettien piiriin tilanteessa, jossa työtä tai sii-   jaus ja neuvonta, kuntoutus ja omaehtoisen
16865: hen johtavaa koulutusta ei ole tarjolla. Työvoi-         työllistymisen mahdollisuuksien hakeminen, esi-
16866: matoimistojen palveluilla tuetaan tarvittaessa           merkiksi työ- ja palveluosuuskuntatoiminnan
16867: ratkaisujen etsimistä myös työelämän ulkopuo-            käynnistäminen. Työministeriö selvittää kysy-
16868: lelta ja vahvistetaan asiakkaiden elämän hallin-         myksessä esitetyn asiamiestoiminnan sisällyttä-
16869: taan liittyviä valmiuksia.                               mistä tavoite 3 ohjelman hankkeisiin ja projektei-
16870:                                                          hin.
16871: 
16872:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1995
16873: 
16874:                                                                            Työministeri Ilkka Kanerva
16875:                                           1994 vp -   KK 841                                             3
16876: 
16877: 
16878: 
16879: 
16880:                                         Tili Riksdagens Talman
16881: 
16882:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       andra organisationer och församlingama är nöd-
16883: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        vändig och stöder arbetskraftsmyndighetemas
16884: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      åtgärder. Arbetsministeriet anser att människor-
16885: man Koskinen m.fl. undertecknade spörsmål nr          nas egen aktivitet och samverkan bör inneha en
16886: 841:                                                  central ställning. Arbetsministeriet utreder de er-
16887:                                                       farenheter man fått av ombudet för de arbetslösa
16888:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        som med sysselsättningsstöd anställts hos Tavas-
16889:        ta för att anställa ombud för de arbetslösa    tehus stadi december 1994. Utifrån detta bedöms
16890:        i syfte att förhindra alienation och pro-      en eventuell breddning av verksamheten tili att
16891:        blemanhopning hos de arbetslösa?               omfatta även andra orter.
16892:                                                          Genom programmet för Europeiska social-
16893:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fondens mål3 försöker man påverka de långtids-
16894: anföra följande:                                      arbetslösas och ungas möjligheter att bli integre-
16895:                                                       rade i arbetslivet. Meningen är att i Finlands
16896:    Arbetsförvaltningens politik för skötseln av       program inkludera ett åtgärdspaket genom vilket
16897: sysselsättningen är inriktad på att bryta perioder-   man söker nya lösningsmodeller för de arbetslö-
16898: na av långtidsarbetslöshet och att minska lång-       sas servicestrukturer. Man har för avsikt att för-
16899: tidsarbets1ösheten. Trots massarbets1ösheten          ena olika myndigheters, organisationers, läroan-
16900: strävar arbetskraftsbyråema efter individuella        stalters och de arbetslösas egna organisationers
16901: och effektiva sysselsättnings- och utbi1dningslös-    verksamhet antingen genom att skapa nätverk
16902: ningar. Arbetskraftsbyråema vägleder och råder        eller grunda gemensamma aktivitetscentrer. De
16903: långtids- och andra arbetslösa att söka sig tili      gemensamma verksamhetsformema kan bestå
16904: olika aktiviteter i ett läge då arbete och utbild-    bl.a. av verksamhet som stöder sökandet av arbe-
16905: ning som leder tili arbete inte finns att få. Med     te, vägledning och rådgivning rehabilitering, sö-
16906: hjälp av den service som arbetskraftsbyråema          kande efter möjligheter tili sysselsättning på eget
16907: erbjuder hjälper man vid behov att finna lösning-     initiativ; t.ex. startandet av arbets- och servicean-
16908: ar också utanför arbetslivet och stärker en sådan     delslagsverksamhet. Arbetsministeriet utreder
16909: beredskap hos kundema att dessa kan komma till        huruvida den i spörsmålet föreslagna ombuds-
16910: rätta med livet.                                      verksamheten kunde inkluderas i de projekt som
16911:    Verksamhet som anordnas för de arbetslösa          ingår i programmet för mål 3.
16912: av deras egna föreningar, fackföreningsrörelsen,
16913: 
16914:      Helsingforsden 2 februari 1995
16915: 
16916:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
16917:                                                  1994 vp
16918: 
16919: Kirjallinen kysymys 842
16920: 
16921: 
16922: 
16923: 
16924:                                     U. Anttila ym.: Ilotulitusrakettien aiheuttamista vaaratilanteista
16925: 
16926: 
16927: 
16928:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16929: 
16930:     Viime jouluna ja uutena vuotena ilotulitusra-         Huviräjähteet on erikseen luokiteltu sen mu-
16931: ketteja ja etenkin paukkupommeja räjäyteltiin          kaan, saako niitä myydä 12, 15 tai 18 vuotta
16932: ennennäkemättömän paljon. Paukuttelu alkoi jo          täyttäneille. Räjähteitä oli tällä kertaa kuitenkin
16933: ennen joulua ja peitti alleen niin joulurauhan         erittäin paljon niin päihtyneillä kuin alaikäisillä-
16934: julistuksen kuin jouluyön rauhankin.                   kin. Ensisijainen vastuu tästä lankeaa tietenkin
16935:     Uutta vuotta lähestyttäessä lisääntyi myös         käyttäjälle itselleen sekä lasten vanhemmille.
16936: pommien holtiton käyttö ja sen myötä vahingot.            On syytä kuitenkin kysyä, voitaisiinko vastuu
16937: Uutena vuotena yksistään HYKS:n silmäklini-            aiheutuneista vahingoista kattaa myös tuotevas-
16938: kan ensiapuaseman 30 potilaasta 25 oli saanut          tuuta laajentamalla siten, että räjähteiden myyjä,
16939: vammansa paukkupommin räjähtämisestä. Rä-              valmistaja tai maahantuoja vastaisi räjähteiden
16940: jähteet aiheuttivat ainakin viiden ihmisen silmän      aiheuttamista vahingoista ankaran vastuun no-
16941: puhkeamisen, ja myös muita ruumiinvammoja              jalla silloinkin, kun räjähteitä on käytetty vastoin
16942:  syntyi paljon - vaaratilanteista puhumatta-           annettuja turvallisuusohjeita. Tämä johtaisi sii-
16943:  kaan.                                                 hen, että myyjät noudattaisivat myyntirajoituk-
16944:      Räjähteiden hinnat romahtivat tänä vuonna         sia sekä turvallisuusohjeiden jakamisvelvolli-
16945:  lähinnä Kiinan tuonnin vuoksi. Kympillä sai en-       suuttaan entistä tarkemmin, sekä siihen, että
16946:  nen korkeintaan muutaman kiinanpommin, kun            myyjät, valmistajat ja maahantuojat ottaisivat
16947:  sillä nyt sai 320 pommin paketin. Julkisuudessa       vastuuvakuutuksen, mikä osaltaan nostaisi rä-
16948:  onkin esiintynyt perusteltuja vaateita hinnan ko-     jähteiden hintaa toivotulla tavalla.
16949:  rottamiseksi joko haittaverona tai tuontitullilla.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16950:      Samoin on esitetty, että pommien myyntiai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16951:  kaa rajoitettaisiin vain joulun välipäiviin, joskin   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16952:  tämä saattaa aiheuttaa ongelmia räjähdysase-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16953:  tuksen mukaisen varastoinnin järjestämisessä.
16954:      Voitaisiin myös ajatella, että räjähdysasetuk-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
16955:  sella määrättäisiin huviräjähteiden pakkauskoot               estääkseen ilotulitusrakettien ja paukku-
16956:  esiintyneitä suurpakkauksia pienemmiksi.                      pommien aiheuttamien häiriö-, vaara- ja
16957:      Räjähdysasetus painottaa valmistajan ja myy-              vahinkotilanteiden lisääntymisen?
16958:  jän huolellisuusvelvoitetta sekä kieltää myymäs-
16959:  tä räjähteitä päihtyneille.
16960: 
16961:       Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1995
16962: 
16963:           Ulla Anttila                    Erkki Pulliainen                Pekka Haavisto
16964:           Eero Paloheimo                  Hannele Luukkainen              Heidi Hautala
16965:           Satu Hassi                      Paavo Nikula                    Tuija Maaret Pykäläinen
16966:                                           Pekka Räty
16967: 
16968: 
16969: 
16970: 
16971:  240017
16972: 2                                       1994 vp -   KK 842
16973: 
16974: 
16975: 
16976: 
16977:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16978: 
16979:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Em. sääntelystä huolimatta ilotulitusvälinei-
16980: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       den käytöstä aiheutui viime vuoden vaihteessa
16981: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lukuisia näkö-, kuulo- ja käsivammoja sekä mo-
16982: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-    nenlaista melu- ja muuta häiriötä kuten kysy-
16983: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        myksen perusteluissa on esitetty.
16984: n:o 842:                                               Asiantilan korjaamiseksi ministeriön yhtey-
16985:                                                     dessä oleva turvallisuustekniikan neuvottelu-
16986:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       kunta on ohjeitteni mukaisesti asettanut
16987:        estääkseen ilotulitusrakettien ja paukku-    25.1.1995 jaoston, jonka tehtävänä on 10.4.1995
16988:        pommien aiheuttamien häiriö-, vaara- ja      mennessä selvittää
16989:        vahinkotilanteiden lisääntymisen?                1) miten nykyisiä ilotulitusvälineitä koskevia
16990:                                                     säännöksiä voidaan nykyistä tehokaammin val-
16991:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        voa ilotulitusvälineistä aiheutuvien onnetto-
16992: vasti seuraavaa:                                    muuksien ja haittojen ehkäisemiseksi,
16993:                                                        2) miten tietoa nykyisten säännösten ja mää-
16994:    Voimassa oleva räjähdeasetus (473/93), jota      räysten sisällöstä ja ilotulitusvälineiden oikeasta
16995: sovelletaan myös ilotulitusvälineisiin, on ollut    käytöstä voidaan nykyistä paremmin jakaa ilotu-
16996: voimassa 1.9.1993 alkaen. Asetus sääntelee var-     litusvälineiden myyjille, käyttäjille ja lasten van-
16997: sin yksityiskohtaisesti ilotulitusvälineiden val-   hemmille, sekä
16998: mistusta, niiden hyväksymistä myyntiin, myyn-           3) mihin mahdollisiin toimenpiteisiin tulisi
16999: tiä, käyttöä, varastointia, maahantuontia ja hä-    ryhtyä ja mitä mahdollisia muutoksia ao. lain-
17000: vittämistä. Asetuksessa säädetään myös valvon-      säädäntöön tulisi tehdä näiden onnettomuuksien
17001: nasta ja valvontaviranomaisista. Kunnat voivat      ja haittojen vähentämiseksi.
17002: asetuksen mukaan asettaa rajoituksia ja ehtoja         Työryhmässä ovat edustettuina mm. valvon-
17003: ilotulitusvälineiden käytölle.                      taviranomaiset, ilotulitusvälineitä valmistavat,
17004:                                                     maahantuovat ja myyvät yrittäjät sekä kulutta-
17005:                                                     jat.
17006: 
17007:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1995
17008: 
17009:                                                                         Ministeri Pertti Salolainen
17010:                                          1994 vp -   KK 842                                            3
17011: 
17012: 
17013: 
17014: 
17015:                                        Tili Riksdagens Talman
17016: 
17017:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     rika syn-, hörsel- och handskador samt många
17018: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       slag av stömingar bl.a. i form av buller, såsom det
17019: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     också sägs i motiveringama tili spörsmålet.
17020: man Ulla Anttila m.fl. undertecknade spörsmål            För att korrigera sakförhållandet tillsatte de-
17021: nr 842:                                              legationen för säkerhetsteknik, som finns i sam-
17022:                                                      band med ministeriet, enligt mina direktiv den 25
17023:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-      januari 1995 en sektion som fick i uppdrag att tili
17024:        sikt att vidta för att förhindra att stör-    den 10 april1995 utreda
17025:        ningar, faror och olyckor förorsakade av          1) hur de nuvarande reglema om fyrverkeri-
17026:        fyrverkeripjäser och bomber ökar?             pjäser kan övervakas effektivare än för närvaran-
17027:                                                      de f6r att olyckor och olägenheter förorsakade av
17028:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        fyrverkeripjäser skall kunna f6rhindras,
17029: anföra följande:                                         2) hur informationen om innehållet i de nuva-
17030:                                                      rande stadgandena och bestämme1sema och om
17031:    Gällande förordning om explosiva varor (473/      rätt användning av fyrverkeripjäsema bättre än i
17032: 93), som också tillämpas på fyrverkeripjäser, har    dagens läge kunde fås ut tili f6rsäljama och an-
17033: varit i kraft sedan den 1 september 1993. Förord-    vändama av fyrverkeripjäser samt tili bamens
17034: ningen reglerar synnerligen detaljerat tillverk-     föräldrar, och
17035: ningen av fyrverkeripjäser, goåkännandet av              3) vi1ka eventuella åtgärder som borde vidtas
17036: dem för försäljning samt försäljning, använd-        och vilka eventuella ändringar som borde göras i
17037: ning, upplagring, import och f6rstöring av dem. 1    lagstiftningen för att dessa olyckor och olägenhe-
17038: f6rordningen stadgas också om tillsyn och till-      ter skall minska.
17039: synsmyndigheter. Kommunema kan enligt f6r-               1 arbetsgruppen finns representanter bl.a. för
17040: ordningen ställa begränsningar och villkor för       tillsynsmyndighetema, de företagare som tillver-
17041: användningen av fyrverkeripjäser.                    kar, importerar och säljer fyrverkeripjäser samt
17042:    Trots ovan nämnda reglering förorsakade an-       f6r konsumentema.
17043: vändningen av fyrverkeripjäser vid årsskiftet tal-
17044: 
17045:      Helsingfors den 31 januari 1995
17046: 
17047:                                                                           Minister Pertti Salolainen
17048:                                                 1994 vp
17049: 
17050: Skriftligt spörsmål 843
17051: 
17052: 
17053: 
17054: 
17055:                                    Lax: Om försäkringspremierna för snöskotrar
17056: 
17057: 
17058: 
17059:                                         Tili Riksdagens Talman
17060: 
17061:     Registrering av snöskotrar skall ske mellan       att hålla skotern registrerad och försäkrad under
17062: 1.11.1994 och 31.1.1995. Fram tili slutet av janu-    hela året oberoende om den är i användning eller
17063: ari går det att registrera fordonet genom att upp-    inte. Det är klart att särskilt skärgårdsborna, som
17064: visa intyg över giltig trafikförsäkring och uppge     också annars dras med kostnader för besvärliga
17065: vissa närmare uppgifter om snöskotern. Den som        transporter upplever det som en klar orättvisa att
17066: inte försäkrat och registrerat sin snöskoter inom     de skall tvingas betala försäkringsavgifter som
17067: januari månad måste transportera den tili när-        inte alls står i proportion tili hur mycket de an-
17068: maste besiktningsstation för att få den besiktigad    vänder sina snöskotrar. Samtidigt blir de tvung-
17069: innan den kan registreras.                            na att bära en del av kostnaderna för försäkrings-
17070:     Snöskotrarna används under starkt varieran-       ersättningar som rätteligen skulle bäras av andra.
17071: de förhållanden i landets olika delar. 1 nordligas-      Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
17072: te Finland är de i bruk så gott som hela året,        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
17073: medan användningstiden i de sydligaste delarna        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
17074: begränsas tili några vintermånader. 1extrema fall     följande spörsmål:
17075: kan det t.ex. i skärgården något år vara omöjligt
17076: att alls använda snöskoter pga. brist på is och                 Vad ämnar Regeringen göra för att
17077: snö.                                                         göra det möjligt att premierna för försäk-
17078:     De nya reglerna om registrering och försäk-              ring av snöskotrar skall kunna matsvara
17079:  ring tvingar i praktiken alla ägare tili snöskoter          den faktiska användningen av skotrarna?
17080: 
17081:      Helsingforsden 16 januari 1995
17082: 
17083:                                               Henrik Lax
17084: 
17085: 
17086: 
17087: 
17088: 240017
17089: 2                                       1994 vp -   KK 843
17090: 
17091: Kirjallinen kysymys 843                                                                     Suomennos
17092: 
17093: 
17094: 
17095: 
17096:                                   Lax: Moottorikeikkojen vakuutusmaksujen määräytymisestä
17097: 
17098: 
17099: 
17100:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17101: 
17102:    Moottorikeikkojen rekisteröinnin tulee ta-       kisteröitynäja vakuutettuna läpi vuoden riippu-
17103: pahtua 1.11.1994 ja 31.1.1995 välillä. Tammi-       matta siitä, onko se käytössä vai ei. On selvää,
17104: kuun loppuun saakka ajoneuvo on rekisteröitä-       että erityisesti saaristolaiset, joille aiheutuu myös
17105: vissä esittämällä todistus voimassa olevasta lii-   muutoin kustannuksia hankalista kuljetuksista,
17106: kennevakuutuksesta ja ilmoittamalla eräitä tar-     kokevat selvänä epäoikeudenmukaisuutena sen,
17107: kempia tietoja kelkasta. Moottorikelkkansa          että he joutuvat maksamaan vakuutusmaksuja,
17108: tammikuussa rekisteröimättä jättänyt joutuu         jotka eivät alkuunkaan ole suhteessa siihen, min-
17109: kuljettamaan sen lähimmälle katsastusasemalle       kä verran he käyttävät moottorikelkkojaan. Sa-
17110: katsastettavaksi ennen rekisteröintiä.              malla he joutuvat kantamaan osan vakuutuskor-
17111:    Moottorikeikkoja käytetään voimakkaasti          vausten kustannuksista, jotka oikeastaan mui-
17112: vaihtelevissa oloissa maan eri osissa. Pohjoisim-   den tulisi kantaa.
17113: massa Suomessa ne ovat käytössä lähes koko             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17114: vuoden, kun taas käyttöaika eteläisimmis~.ä osis-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17115: sa rajoittuu joihinkin talvikuukausiin. Aärim-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17116: mäisissä tapauksissa voi joinakin vuosina esi-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17117: merkiksi saaristossa moottorikelkan käyttämi-
17118: nen olla mahdotonta jään ja lumen puutteen                     Mitä Hallitus aikoo tehdä mahdollis-
17119: vuoksi.                                                     taakseen sen, että moottorikeikkojen va-
17120:    Uudet rekisteröintiä ja vakuutusta koskevat              kuutusmaksut vastaisivat keikkojen to-
17121: määräykset pakottavat käytännössä kaikki                    dellista käyttöä?
17122: moottorikelkan omistajat pitämään kelkan re-
17123: 
17124:      Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1995
17125: 
17126:                                             Henrik Lax
17127:                                            1994 vp -   KK 843                                          3
17128: 
17129: 
17130: 
17131: 
17132:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17133: 
17134:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sosiaali- ja terveysministeriö on tämän vuo-
17135: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          den alkuun asti vahvistanut vuosittain liikenne-
17136: olette 16 päivänä tammikuuta 1995 päivätyn kir-        vakuutusmaksujen perusteet. Vuoden alusta tuli
17137: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kuitenkin voimaan liikennevakuutuslain muutos
17138: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laxin näin          (1493/94), jolla vakuutusmaksuperusteiden vah-
17139: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 843:               vistaruismenettely poistettiin. Tämä muutos joh-
17140:                                                        tuu liikennevakuutuslain sopeuttamisesta EY:n
17141:           Mitä Hallitus aikoo tehdä mahdollis-         kolmanteen vahinkovakuutusdirektiiviin. Di-
17142:        taakseen sen, että moottorikeikkojen va-        rektiivi kieltää jäsenvaltioita antamasta sään-
17143:        kuutusmaksut vastaisivat keikkojen to-          nöksiä, joissa vaaditaan vakuutusmaksujen en-
17144:        dellista käyttöä?                               nalta hyväksymistä. Lain muutoksen jälkeen lii-
17145:                                                        kennevakuutusmaksut ovat periaatteessa vakuu-
17146:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tusyhtiöiden itsensä määrättävissä tiettyjen lais-
17147: vasti seuraavaa:                                       sa säädettyjen yleisten normien puitteissa. Lii-
17148:                                                        kennevakuutusmaksujen on lain 18 §:n mukaan
17149:     Moottorikeikkojen rekisteröintijärjestelmän        oltava lasketut turvaavasti ja niiden on oltava
17150: aikaansaamisen eräänä tavoitteena on ollut             kohtuullisessa suhteessa vakuutuksista aiheutu-
17151: moottorikeikkojen       liikennevakuutusjärjestel-     viin kustannuksiin nähden. Maksujen on myös
17152: män kehittäminen vastaamaan muiden rekiste-            yleensä oltava suuremmat niistä vakuutuksista,
17153: röitävien ajoneuvojen liikennevakuutusjärjestel-       joista on jouduttu maksamaan korvausta. Uu-
17154: mää. Rekisteröinti lisää myös mahdollisuuksia          den lain mukaan ministeriö voi antaa ainoastaan
17155: luotettavin perustiedoin tutkia niitä eri tekijöitä,   määräyksiä vakuutusten ja vahinkojen tilastoin-
17156: jotka vaikuttavat vahinkoihin ja vakuutusmak-          uin perusteena olevasta riskien luokittelusta sekä
17157: suihin. Rekisteröinnin avulla on mahdollista te-       bonusjärjestelmästä.
17158: hokkaammin valvoa moottorikeikkojen liiken-               Kun liikennevakuutukset nyt ovat edellä mai-
17159: nevakuuttamisvelvollisuuden täyttämistä, mikä          nituin rajoituksin yhtiöiden itsenäisesti hinnoit-
17160: aikaisemmin on usein laiminlyöty. Suurempi va-         telemia, on mahdollista, että jokin yhtiö ottaa
17161: kuutuskanta mahdollistaa ajoneuvoryhmän si-            käyttöön myös moottorikeikkojen seisonta-ai-
17162: sällä maksuperusteiden eriyttämisen sekä keik-         kajärjestelmän.
17163: kojen teknisten erojen ja vahinkoriskien huo-             Hallitus pitää tärkeänä moottorikeikkojen lii-
17164: mioon ottamisen. Tällöin voidaan myös ottaa            kennevakuutusjärjestelmän kehittämistä muiden
17165: harkittavaksi seisonta-aikajärjestelyn ja bonus-       rekisteröityjen ajoneuvojen liikennevakuutusjär-
17166: järjestelmän käyttöönotto. Seisonta-aikajärjes-        jestelmää vastaavaksi siinä määrin kuin se keik-
17167: telyn toteuttaminen on moottorikeikkojen osalta        kojen erityispiirteet huomioon ottaen on mah-
17168: hankalaa, koska sen noudattamisen valvonta on          dollista. Hallitus seuraa tämän tavoitteen toteu-
17169: käytännössä vaikeaa. Moottorikeikka on myös            tumista ja pyrkii muutoinkin siihen, ettei min-
17170: luonteeltaan ajoneuvo, jota käytetään vain osan        kään ajoneuvoryhmän liikennevakuutusjärjes-
17171: vuotta, ja tällöin jouduttaisiin jokaisesta kelkas-    telmä kehity vakuutuksenottajille kohtuutto-
17172:  ta tekemään ilmoitukset seisonta-ajan alkamises-      maksi niillä keinoilla, joihin Euroopan yhteisö-
17173: ta ja päättymisestä, mikä puolestaan nostaa va-        jen säännöksiin sopeutettu liikennevakuutuslaki
17174:  kuutuksen hoitokuluja ja sitä kautta vakuutus-        antaa mahdollisuuden.
17175: maksuja.
17176: 
17177:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1995
17178: 
17179:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
17180: 4                                         1994 vp -    KK 843
17181: 
17182: 
17183: 
17184: 
17185:                                         Tili Riksdagens Talman
17186: 
17187:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      jan av detta år fastställt grunderna för de årliga
17188: ger har Ni, Fr'.! Talman, med Er skrivelse av den     trafikförsäkringspremierna. Från början av året
17189: 16 januari 1995 till vederbörande medlem av           trädde dock i kraft en ändring av trafikförsäk-
17190: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lax       ringslagen (1493/94) genom viiken avlägsnades
17191: undertecknade spörsmål nr 843:                        förfarandet med fastställande av försäkringspre-
17192:                                                       mierna. Denna ändring beror på anpassningen
17193:           Vad ämnar Regeringen göra för att           av trafikförsäkringslagen tili EG:s tredje skade-
17194:        göra det möjligt att premierna för försäk-     försäkringsdirektiv. Direktivet förbjuder med-
17195:        ring av snöskotrar skall kunna motsvara        lemsstaterna att utfårda stadganden i vilka krävs
17196:        den faktiska användningen av skotrarna?        förhandsgodkännande av försäkringspremier.
17197:                                                       Efter lagändringen kan trafikförsäkringspremi-
17198:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         erna i princip bestämmas av försäkringsbolagen
17199: anföra följande:                                      själva inom ramen för vissa normer som stadgats
17200:                                                       i lagen. Enligt 18 § i trafikförsäkringslagen skall
17201:     En målsättning för inledandet av registrering-    trafikförsäkringspremierna vara räknade på ett
17202: en för snöskotrar var utvecklande av deras trafik-    betryggande sätt och de skall stå i rimlig propor-
17203: försäkringssystem på grund av de missförhållan-       tion tili de kostnader som förorsakas av försäk-
17204: den som fanns i det att motsvara trafikförsäk-        ringarna. Premierna skall i allmänhet vara större
17205: ringssystemet för andra fordon som skall regist-      för de försäkringar som man blivit tvungen att
17206: reras. Registreringen gör det möjligt att med tili-   betala ersättning för än för andra. Enligt den nya
17207: förlitliga grunduppgifter undersöka olika fakto-      lagen kan ministeriet endast meddela föreskrifter
17208: rer som inverkar på skador och försäkringspre-        vid klassificeringen av risker som utgör grunden
17209: mier. Med hjälp av registreringen kan man också       för statistikföringen av försäkringar och olycks-
17210: effektivare övervaka uppfyllandet av trafikför-       fall samt om bonussystemet.
17211: säkringsskyldighet för snöskotrar vilket tidigare         När försäkringsbolagen nu självständigt pris-
17212: ofta försummits. Ett större försäkringsbestånd        sätter trafikförsäkringarna med de inskränk-
17213: möjliggör även individualisering av betalnings-       ningar som föreskrivits ovan är det möjligt att
17214: grunderna inom gruppen samt beaktande av de           något bolag även börjar utnyttja systemet med
17215: tekniska skillnaderna mellan skotrarna och            liggetider för snöskotrar.
17216: olycksriskerna för dem. Härvid kan man även ta            Regeringen anser det viktigt att trafikförsäk-
17217: till prövning ibruktagandet av liggetidsarrange-      ringssystemet för snöskotrar utvecklas så att det
17218: mang och bonussystem. Förverkligandet av lig-         motsvarar trafikförsäkringssystemet för andra
17219: getidsarrangemang är för snöskotrar besvärligt        registrerade motorfordon inom den mån det är
17220: eftersom övervakningen är i praktiken svår. En        möjligt med beaktande av skotrarnas särdrag.
17221: snöskoter är dessutom tili karaktären ett fordon      Regeringen övervakar förverkligandet av detta
17222: som används endast en del av året och härvid          mål och eftersträvar det att ingen fordonstyps
17223: skulle man bli tvungen att för varje skoter göra      trafikförsäkringssystem utvecklar sig tili orimligt
17224: anmälan om då liggetiden börjar och slutar vilket     för försäkringstagaren med de medel som trafik-
17225: igen höjer kostnaderna för skötseln av försäk-        försäkringslagen som anpassats tili Europeiska
17226: ringen och via detta försäkringspremierna.            gemenskapernas stadganden tillåter.
17227:     Social- och hälsovårdsministeriet har till bör-
17228: 
17229:      Helsingforsden 3 februari 1995
17230: 
17231:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
17232:                                                   1994vp
17233: 
17234: Kirjallinen kysymys 844
17235: 
17236: 
17237: 
17238: 
17239:                                     Tennilä: Oy Transtech Ltd:n toiminnan turvaamisesta
17240: 
17241: 
17242: 
17243:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17244: 
17245:    Rautaruukin omistaman Transtechin juna-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17246: vaunutehtaan toiminta on vaakalaudalla. Jollei          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17247: Valtionrautatiet osoita uusia vaunutilauksia            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17248: Transtechille, yhtiön toiminta ajetaan alas ja          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17249: suurtyöttömyys pahenee edelleen Posiolla ja Tai-
17250: valkoskella.                                                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
17251:    Koska kyse on valtionyhtiön toiminnan tur-                  VR:n junavaunutilausten osoittamiseksi
17252: vaamisesta toisen valtionyhtiön tilauksilla, halli-            Transtech Oy:lle Posion ja Taivalkosken
17253: tus ei voi katsella sivusta, selitellen ja lupaillen.          kuntien kannalta erittäin tärkeiden työ-
17254: On vaikutettava välittömästi siihen, että tilaus-              paikkojen säilyttämiseksi?
17255: kantaa tulee.
17256:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1995
17257:                                            Esko-Juhani Tennilä
17258: 
17259: 
17260: 
17261: 
17262:  240017
17263: 2                                          1994 vp -   KK 844
17264: 
17265: 
17266: 
17267: 
17268:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17269: 
17270:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         moituspyyntö ja tarjouspyynnöt lähetetään tar-
17271: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jouskilpailuun ilmoittautuneille yrityksille lähi-
17272: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        aikoina. Tarjoukset saadaan kuluvan vuoden
17273: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-          keväällä. Tarjousten käsittely vie aikaa muuta-
17274: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-          man kuukauden, joten päätös tilauksesta voi-
17275: myksen n:o 844:                                        daan tehdä syksyllä. Valtionrautatiet/YTV-sopi-
17276:                                                        muksen mukaan lisäkalusto tulee saada käyt-
17277:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy         töön viimeistään vuoden 1999loppuun mennes-
17278:        VR:n junavaunutilausten osoittamiseksi          sä.
17279:        Transtech Oy:lle Posion ja Taivalkosken             Nopean liikenteen Pendolino-junien jatko-
17280:        kuntien kannalta erittäin tärkeiden työ-        tilaus tulee ajankohtaiseksi aikaisintaan vuonna
17281:        paikkojen säilyttämiseksi?                       1996.
17282:                                                            Lisäksi Valtionrautatiet on julkaissut ED:n
17283:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           edellyttämät ennakkoilmoitukset kolmesta vau-
17284: vasti seuraavaa:                                       nutilauksesta. Tarkoituksena on pyytää tarjouk-
17285:                                                        set 30 sora- ja sepelivaunusta, 10 Intercity-junan
17286:    Valtionrautatiet on käynnistänyt useita kalus-      palveluvaunusta sekä 35 Intercity-junan matkus-
17287: to hankintoja, joiden toimittajana voi olla myös       tajavaunusta.
17288: kotimainen junakaluston valmistaja. Hankinnat              Liikelaitoslain mukaisesti Valtionrautatiet
17289: kilpailutetaan ED-säännösten mukaisesti.               huolehtii itse kalustotilauksistaan oman tulora-
17290:    Vähäliikenteisten rataosien kalustoksi on tar-      hoituksen puitteissa. Kuten edellä olevasta ilme-
17291: koitus tilata 16 kiskobussia. Tilauksesta on jär-      nee, useat kalustohankinnat ovat tarjousvaihees-
17292: jestetty ETA-säännösten mukainen kansainväli-          sa.
17293: nen kilpailu vuonna 1994. Tarjoukset on saatu ja           Transtechin kiskokalustotehtaat ovat mah-
17294: lopullinen päätös tilauksesta on valmisteilla.         dollisia ja varteenotettavia kaluston valmistajia.
17295:     Helsingin seudun lähiliikenteen tarpeisiin tila-   Päätökset lopullisista hankinnoista tehdään voi-
17296: taan sähköjunia Valtionrautateiden ja YTV:n            massa olevien määräysten mukaan kilpailutta-
17297: välisen sopimuksen mukaisesti. Hankkeesta on           IDisen perusteella.
17298: tehty ED-säännösten edellyttämä osallistumisil-
17299: 
17300:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1995
17301: 
17302:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
17303:                                           1994 vp -   KK 844                                          3
17304: 
17305: 
17306: 
17307: 
17308:                                         Tili Riksdagens Talman
17309: 
17310:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      betsdelegation (SAO). Meddelanden om delta-
17311: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        gande i anbudstävlingen har inbegärts enligt EU-
17312: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      stadgandena och en begäran att inkomma med
17313: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-          anbud kommer inom den närmaste framtiden att
17314: mål nr 844:                                           sändas tili de företag som anmält sig tili anbuds-
17315:                                                       tävlingen. Anbuden fås in i vår. Behandlingen av
17316:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       anbuden tar några månader i anspråk, vilket
17317:        ta för att styra SJ :s tågvagnsbeställningar   leder tili att beslutet kan fattas i höst. Enligt
17318:        tili Transtech Oy i syfte att bibehålla för    avtalet mellan Statsjärnvägarna och SAO skall
17319:        Posio och Taivalkoski kommuner ytterst         den nya materielen tas i bruk före utgången av
17320:        viktiga arbetsplatser?                         1999.
17321:                                                          Ytterligare beställningar av Pendolino-tåg för
17322:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         snabbtrafiken blir aktuella tidigast 1996.
17323: anföra följande:                                         Statsjärnvägarna har dessutom publicerat de
17324:                                                       förhandsmeddelanden som EU förutsätter angå-
17325:    Inom Statsjärnvägarna pågår som bäst ett           ende tre beställningar av vagnar. Avsikten är att
17326: flertal anskaffningar av materiel som även kan        inbegära anbud för 30 grus- och makadamvag-
17327: levereras av inhemska tillverkare av tågmateriel.     nar, 10 servicevagnar tili Intercity-tåg samt 35
17328: Anskaffningarna konkurrensutsätts enligt EU:s         passagerarvagnar tili Intercity-tåg.
17329: föreskrifter.                                            Enligt lagen om statens affårsverk sköter
17330:    Man har för avsikt att beställa 16 rälsbussar      Statsjärnvägarna inom ramen för sin interna fi-
17331: för de mindre trafikerade bandelarna. Enligt          nansiering själv om sina materielbeställningar.
17332: EES-bestämmelserna har beställningen 1994 un-         Av det ovanstående framgår att flera materielan-
17333: derkastats internationell konkurrens. Anbuden         skaffningar är i anbudsskedet.
17334: har redan inkommit och det slutliga beslutet om          Transtechs fabriker som tiliverkar materiel för
17335: beställningen är under beredning.                     rälstrafik är ansedda materieltillverkare som väl
17336:    F ör Helsingforsregionens närtrafik beställs       kan komma i fråga. Besluten om de slutliga an-
17337: eltåg enligt det avtal som ingåtts mellan Stats-      skaffningarna fattas enligt gällande bestämmel-
17338: järnvägarna och Huvudstadsregionens samar-            ser på basis av konkurrensutsättning.
17339: 
17340:      Helsingforsden 1 februari 1995
17341: 
17342:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
17343:                                                 1994vp
17344: 
17345: Kirjallinen kysymys 845
17346: 
17347: 
17348: 
17349: 
17350:                                    Tennilä: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Tolpinmäkeen
17351:                                       Ylitorniolla
17352: 
17353: 
17354:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17355: 
17356:    Ylitornion Tolpinmäessä on paljon lapsiper-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17357: heitä. Liikenneturvallisuus on erityisesti koulu-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17358: laisten osalta huolestuttava vilkkaasti liiken-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17359: nöidyllä ja myös raskaan liikenteen käyttämällä
17360: tiellä. Liikenne vilkastuu edelleen, kun avovanki-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
17361: la syksyllä 1995 aloittaa toimintansa. Tolpinmä-             kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi
17362: keen tuleekin rakentaa välittömästi työt käynnis-            Tolpinmäkeen Ylitorniolla käyttäen töi-
17363: täen kevyen liikenteen väylä.                                den välittömään käynnistämiseen työlli-
17364:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          syysrahaa?
17365: 
17366:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1995
17367: 
17368:                                          Esko-Juhani Tennilä
17369: 
17370: 
17371: 
17372: 
17373: 240017
17374: 2                                        1994 vp -   KK 845
17375: 
17376: 
17377: 
17378: 
17379:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17380: 
17381:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       turvallisuushankkeita, joista kuluvan vuoden ai-
17382: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kana valmistuu kevyen liikenteen väylän raken-
17383: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      taminen Ylitornion keskustan paikallistiellä.
17384: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-            Lähivuosien ohjelmissa Lapin tiepiiri on teh-
17385: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        tyjen riskianalyysien perusteella varautunut 15
17386: myksen n:o 845:                                      kevyen liikenteen väyläkohteen toteuttamiseen.
17387:                                                      Kohteista 4 on Ylitornion kunnan alueella: Kai-
17388:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       nuunkylässä, Nuotiorannassa, välillä Kansan-
17389:        kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi       opisto-Viskaalinmäki sekä Rajavartioston tiel-
17390:        Tolpinmäkeen Ylitorniolla käyttäen töi-       lä.
17391:        den välittömään käynnistämiseen työlli-           Kysymyksessä mainittu Tolpinmäki sijaitsee
17392:        syysrahaa?                                    Rajavartioston tiellä. Kohde on mainituista vä-
17393:                                                      hiten kiireellinen eikä sille ole vielä laadittu tie-
17394:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suunnitelmaa. Suunnitelman tekeminen kestää
17395: vasti seuraavaa:                                     noin vuoden. Näin ollen tätä kevyen liikenteen
17396:                                                      hanketta ei voida vielä kuluvana vuonna aloit-
17397:    Lapin tiepiiri on toteuttanut 1990-luvulla Yli-   taa.
17398: torniolla työllisyysrahoituksen turvin liikenne-
17399: 
17400:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1995
17401: 
17402:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
17403:                                         1994 vp -   KK 845                                            3
17404: 
17405: 
17406: 
17407: 
17408:                                       Tili Riksdagens Talman
17409: 
17410:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     trafiksäkerhetsprojekt av viJ.ka gång- och cykel-
17411: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      vägen längs lokalvägen i Overtorneå centrum
17412: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    skall i år byggas fårdigt.
17413: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-           Under de närmaste åren har Lapplands väg-
17414: mål nr 845:                                         distrikt med stöd av riskanalyserna förberett sig
17415:                                                     på att förverkliga 15 vägprojekt för gång- och
17416:           Vilka åtgärder vidtar Regeringen för      <?Ykeltrafik. Av dessa projekt ligger fyra inom
17417:        att bygga en gång- och cykelväg i Tolpin-    Overtorneå kommun: i Kainuunkylä, Nuotio-
17418:        mäki i Övertorneå med sysselsättnings-       ranta, mellan Kansanopisto-Viskaalinmäki
17419:        pengar i syfte att omedelbart starta arbe-   samt på Rajavartioston tie.
17420:        ten?                                            Tolpinmäki som nämns i spörsmålet ligger på
17421:                                                     Rajavartioston tie. Projektet är det minst bråd-
17422:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       skande av de som nämns och det har inte utarbe-
17423: anföra följande:                                    tats en vägplan för det. Det tar ca ett år i anspråk
17424:                                                     att utarbeta planen. Således kan detta projekt för
17425:    Lapplands vägdistrikt har under 1990-talet       gång- och cykeltrafik inte startas i år.
17426: förverkligat med hjälp av sysselsättningspengar
17427: 
17428:      Helsingforsden 31 januari 1995
17429: 
17430:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
17431:                                                  1994 vp
17432: 
17433: Kirjallinen kysymys 846
17434: 
17435: 
17436: 
17437: 
17438:                                     Mäkipää: Eläkerahastojen luottotappioista
17439: 
17440: 
17441: 
17442:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17443: 
17444:    Julkisuudessa on ollut tietoja toistuvasti siitä,   set vastuukysymysten selvittämiseksi. Lisäksi tu-
17445: että eläkerahastot ovat kärsineet luottotappioita      lisi pikaisesti selvittää, löytyykö luottotappioi-
17446: harjoittamassaan jälleensijoitus- ja lainaustoi-       den taustalta rikollista toimintaa eläkerahastoja
17447: minnassa. Kyseessä on ollut lähinnä konkurssiin        kohtaan. Jos on edes epäiltävissä näin olevan,
17448: ajautuneille yrityksille myönnettyjen lainojen ta-     tulee poliisin toimesta käynnistää tutkimukset
17449: kaisinperinnän epäonnistuminen. Tappiot ovat           syyllisten saattamiseksi oikeudelliseen vastuu-
17450: tiettävästi olleet merkittäviä, liikkuenjopa kym-      seen teoistaan.
17451: menissä miljoonissa markoissa.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17452:     Eläkerahastojen toimintaperiaatteeseen kuu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17453: luu, että ne sijoittavat rahansa tuottavasti ja en-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17454: nen kaikkea turvallisesti varmistaakseen varojen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17455: riittävyyden ja saantivarmuuden. Tätä varten si-
17456: joituksilta on yleensä vaadittu riittävät eli katta-              Onko Hallitus tietoinen, mistä ovat
17457: vat vakuudet. Kun nyt on kuitenkin tapahtunut                 aiheutuneet julkisuudessa mainitut eläke-
17458: mainitun kaltaisia luottotappioita jälleensijoi-              rahastojen luottotappiot, ja onko niiden
17459: tustoiminnassa, herää kysymys, onko eläkera-                  syntyyn vaikuttanut puutteellinen val-
17460: hastojen varoja hoidettu huolimattomasti                      vonta, virkavirheet tai velallisten rikolli-
17461: vakuuksien riittävyysvalvonnan osalta ja onko                 nen toiminta, sekä
17462: valvova ministeriö toiminut riittämättömällä                      mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
17463: huolellisuudella. Mikäli selkeitä virheitä on löy-            asiantilan selvittämiseksi ja korjaamisek-
17464: dettävissä joko eläkerahastojen tai ministeriön               si?
17465:  toiminnasta, tulisi käynnistää pikaiset tutkimuk-
17466:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1995
17467: 
17468:                                               Lea Mäkipää
17469: 
17470: 
17471: 
17472: 
17473: 240017
17474: 2                                          1994 vp -   KK 846
17475: 
17476: 
17477: 
17478: 
17479:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17480: 
17481:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vuonna 1993 takaisinlainojen yhteismäärä oli
17482: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          62 miljardia markkaa ja niiden osuus työeläkelai-
17483: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tosten sijoituskannasta noin 39 %. Koko maan
17484: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkipään          luottokannasta näiden lainojen osuus oli 6,6 %.
17485: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 846:          Vuonna 1993 myönnettyjen uusien takaisinlai-
17486:                                                        nojen vakuudet olivat seuraavat:
17487:             Onko Hallitus tietoinen, mistä ovat
17488:         aiheutuneet julkisuudessa mainitut eläke-        pankkitakauksia ........................... .       47,6%
17489:         rahastojen luottotappiot, ja onko niiden         eläketurvakeskuksen
17490:         syntyyn vaikuttanut puutteellinen val-              luottovakuutuksia .................... .         16,8%
17491:         vonta, virkavirheet tai velallisten rikolli-     kiinnityksiä .................................. .   24,7%
17492:         nen toiminta, sekä                               muita vakuuksia ........................... .       10,9%
17493:             mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
17494:         asiantilan selvittämiseksi ja korjaamisek-         Viisi vuotta aiemmin eli vuonna 1989 myön-
17495:         si?                                            nettyjen takaisinlainojen vakuuksista 81,7 % oli
17496:                                                        joko pankkitakauksia tai luottovakuutuksia lop-
17497:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           pujen 18,3 %:n ollessa joko kiinnityksiä tai muita
17498: vasti seuraavaa:                                       vakuuksia. Viime vuosina takaisinlainojen ky-
17499:                                                        syntä on supistunut merkittävästi: esimerkiksi
17500:    Työeläkejärjestelmän perusperiaatteisiin on         vielä vuonna 1991 myönnettiin uusia vakuutus-
17501: alusta alkaen kuulunut ns. takaisinlainausjärjes-      maksulainoja noin 11,0 miljardia markkaa, mut-
17502: telmä. Takaisinlainauksella tarkoitetaan sitä,         ta vuonna 1993 vain 5,8 miljardia. Syynä tähän
17503: että työnantajana on oikeus maksaa velkakirjalla       kehitykseen on ollut toisaalta investointien vä-
17504: vakuutusmaksuista rahastoihin siirtyvä osa eli se      häisyys ja toisaalta puute turvaavista vakuuksis-
17505: osa, jota ei välittömästi tarvita eläkkeiden ja        ta.
17506: muiden maksettavien menojen kustantamiseen.                Poikkeuksellisen pitkä ja syvä lama Suomessa
17507: Takaisinlainausjärjestelmästä johtuen vakuutus-        on vaikuttanut myös eläkelaitosten vakuutuk-
17508: yhtiössä eläkejärjestelynsä hoitaneet työnantajat      senottajina olevien yritysten mahdollisuuksiin
17509: ovat tältä osin vastaavassa asemassa kuin eläke-       vastata sitoumuksistaan sekä vakuuksina olevien
17510: säätiöiden ja eläkekassojen työnantajat. Takai-        kiinteistöjen arvoihin. Vaikka viime vuosina mo-
17511: sinlainojen eli vakuutusmaksulainojen lisäksi          net yritykset ovat joutuneet huomattaviin mak-
17512: yritykset voivat saada eläkelaitoksilta myös niin      suvaikeuksiin, turvaavista vakuuksista johtuen
17513: sanottuja sijoituslainoja. Sijoituslainat eroavat      työeläkelaitosten sijoitustoiminnan luottotap-
17514: vakuutusmaksulainoista siten, että lainan myön-        piot ovat sijoitus- ja lainakantaan verrattuna
17515: täminen ja sen ehdot ovat eläkelaitoksen itsensä       yleensä jääneet pieniksi. Yritysten maksukyvyt-
17516: päätettävissä.                                         tömyydestä johtuneet luottotappiot ovat kana-
17517:    Eläkelaitosten sijoitustoiminnassa on voimas-       voituneet takaisinlainojen osalta pääosin va-
17518: sa se periaate, että eläkelaitosten on sijoitettava    kuuksia myöntäneiden pankkien ja eläketurva-
17519: varansa turvaavastija tuloa tuottavasti. Vakuu-        keskuksen maksettaviksi.
17520: tusyhtiölaissa, vakuutuskassalaissa ja eläkesää-           Eläkevakuutusyhtiöiden luottotappiot ovat
17521: tiölaissa asetetaan vaatimuksia eläkelaitoksen si-     kasvaneet viimeisten viiden vuoden aikana noin
17522: joituksille erityisesti niiden sijoitusten osalta,     42 miljoonasta markasta vuonna 1989 noin 162
17523: joilla katetaan eläkevastuuta eli vastuuvelkaa.        miljoonaan markkaan vuonna 1993. Kun luotto-
17524: Tämän johdosta eläkelaitosten takaisinlainoille        tappioiden määriä verrataan yhtiöiden velkakir-
17525: ja yleensä myös sijoituslainoille on vaadittava        jasaamisten määrään, voidaan todeta, että vuon-
17526: turvaavat vakuudet. Yleisimmät takaisinlaino-          na 1989 luottotappiot olivat 0,08% velkakirja-
17527: jen vakuusmuodot ovat pankkitakaus, luottova-          saamisista ja vuonna 1993 osuus oli noussut
17528: kuutus ja kiinteistökiinnitys.                         0,24 %:iin.
17529:                                             1994 vp -    KK 846                                            3
17530: 
17531:     Eläkelaitosten luottotappiot ovat pitkällisestä     tyisesti kiinnittää huomiota työeläkejärjestelmän
17532: lamasta huolimatta jääneet alhaisiksi. Joidenkin        ja kansantalouden lähtökohdista johdettaviin
17533: yksittäisten laitosten osalta on kuitenkin synty-       työeläkevarojen sijoitustoiminnan yleisiin perus-
17534: nyt merkittäviä luottotappioita. Muista eläke-          teisiin ja etenkin sijoituksilta vaadittavaan tur-
17535: laitoksista poiketen Eläkevakuutusosakeyhtiö            vaavuuteen, tuottoon, riskien hajautukseen ja
17536: Kansan vuoden 1993 tilinpäätöksessä todettiin,          likvidisyyteen. Selvityksessä tulee myös kiinnit-
17537: että yhtiön antamiin sijoituslainoihin sisältyi         tää huomiota eläkevakuutusyhtiön sijoitustoi-
17538: merkittävä luottotappioriski. Yhtiön 1.1.-              minnan hallinnon riippumattomuuteen, sen val-
17539: 31. 7.1994 aikaa koskevan välitilinpäätöksen mu-        vontaan ja raportointiin sekä yhtiönjohdon vas-
17540: kaan luottotappiot tulevat olemaan satoja mil-          tuuseen näiden tehtävien suorittamisesta. Selvi-
17541: joonia markkoja, ainakin 300 miljoonaa mark-            tyksessä tulee myös käsitellä tilintarkastustoi-
17542: kaa. Yhtiön katekelpoisessa omaisuudessa oli yli        minnan ja viranomaisille tapahtuvan raportoin-
17543: 400 miljoonan markan vajaus. Muun muassa                oin tehostamista.
17544: näiden sijoitustoimintaan kohdistuneiden tap-               Eläkesäätiölain kokonaisuudistusta valmis-
17545: pioiden johdosta yhtiö asetettiin 7.10.1994 selvi-      tellut eläkesäätiötoimikunta jätti mietintönsä ke-
17546: tystilaan. Vammalan seudun eläkekassassa ke-            sällä 1994 ja lakiehdotukseen liittyviä katemää-
17547: väällä 1994 suoritetun tarkastuksen perusteella         räyksiä käsitellyt työryhmä jätti muistionsa so-
17548: tuli ilmi vakavia puutteita kassan hallinnossa ja       siaali- ja terveysministeriölle syksyllä 1994. Eh-
17549: sijoitustoiminnassa. Kassanjohtaja vapautettiin         dotettujen uusien säännösten mukaan eläkesää-
17550: toimestaan ja myöhemmin erotettiin ja lisäksi           tiön on katettava kokonaisuudessaan sekä työn-
17551: häntä vastaan nostettiin myös rikossyyte.               tekijäin eläkelain mukaisesta toiminnasta aiheu-
17552:     Eläkekassojen sijoitustoiminnan luottotap-          tuva eläkevastuu että vapaaehtoisista lisäetuuk-
17553:  piot olivat 144 000 markkaa vuonna 1989 eli            sista aiheutuva eläkevastuu. Ehdotusten lähtö-
17554: ainoastaan 0,004 % niiden velkakirjasaamisten           kohtana on ollut periaate, että katteeseen kuulu-
17555:  määrästä. Vastaavat luvut olivat vuonna 1993           vien varojen osalta on huolehdittava niiden var-
17556: 4 472 000 markkaa ja 0,17 4 % velkakirjasaamis-         muudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta
17557:  ten määrästä. Eläkesäätiöiden osalta, siitä huoli-     sekä niiden monipuolisuudesta ja hajauttamises-
17558:  matta, että niiden takaisinlainaukselta ei ole en-     ta.
17559:  nen huhtikuuta 1991 edellytetty vakuuksia, oli-            Sosiaali- ja terveysministeriö on vuoden 1994
17560:  vat luottotappiot vuonna 1993 ainoastaan noin          alusta lukien lisännyt tarkastuksen henkilöre-
17561:  0,5 % ve1kakirjasaamisten määrästä.                    sursseja ja muutoinkin kehittänyt valvontakei-
17562:     Eduskunnalle on joulukuussa 1994 annettu            noja ja -menetelmiä. Ministeriössä valmistellaan
17563:  lakiesitys, jossa mm. täsmennetään ja teräväite-       myös ATK-avusteisten valvontamenetelmien li-
17564:  tään vakuutusyhtiön hallituksen tehtäviä ja vas-       säämistä laitoskohtaisten tarkastuskäyntien li-
17565:  tuuta sijoitustoiminnan järjestämisessä ja sen         säksi. Vuoden 1995 aikana pyritään edelleen li-
17566:  valvonnassa. Samoin esitetään vahvistettavaksi         säämään tarkastuksen henkilöresursseja, ja li-
17567:  vakuutusyhtiön aktuaarin, vakuutusmatemaati-           säksi ministeriön tarkoituksena on siirtää eläke-
17568:  kon, asemaa. Samalla tullaan kiinnittämään eri-        turvakeskukselta lakisääteistä eläkevakuutusta
17569:  tyistä huomiota ministeriölle tapahtuvaan rapor-       harjoittavien eläkekassojen ja eläkesäätiöiden
17570:  tointiin ja tilintarkastajien tehtäviin. Näitä peri-   tarkastus ja valvonta kokonaisuudessaan vuo-
17571:  aatteita sovelletaan myös eläkevakuutusyhtiöi-         den 1996 alusta lukien ministeriölle. Siirron edel-
17572:  hin.                                                   lytyksenä on valvonnan suorittamisen vaatimien
17573:     Sosiaali- ja terveysministeriö on joulukuussa       virkojen perustaminen ministeriöön. Vaikka mi-
17574:   1994 asettanut vakuutusosaston ylijohtajan Tar-       nisteriö pyrkii tehokkaaseen valvontaan, millään
17575:  mo Pukkilan selvittämään ja valmistelemaan kii-        keinoilla tai resursseilla ei voida täysin estää sitä
17576:  reellisiä toimenpiteitä työeläkejärjestelmää ja eri-   mahdollisuutta, että vakuutus- tai eläkelaitos
17577:  tyisesti eläkevakuutusyhtiöitä koskevan lainsää-       joutuisi selvitystilaan tai konkurssiin.
17578:  dännön kehittämiseksi. Selvitysmiehen tulee eri-
17579: 
17580:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1995
17581: 
17582:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
17583: 4                                         1994 vp -   KK 846
17584: 
17585: 
17586: 
17587: 
17588:                                         Tili Riksdagens Talman
17589: 
17590:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      arbetspensionsanstalternas placeringar var ca
17591: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        39 %. Av hela landets kreditstock utgjorde dessa
17592: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Iän 6,6 %. Säkerheterna för nya återlån som be-
17593: man Mäkipää undertecknade spörsmål nr 846:            viljades 1993 var följande:
17594: 
17595:           Känner Regeringen tili vad som har            bankgarantier ............................... .   47,6%
17596:        förorsakat pensionsfondernas kreditför-          pensionsskyddscentralens
17597:        luster som har nämnts i offentligheten,          . kredi~försäkringar .................... .       16,8%
17598:        och är dessa en följd av bristfållig över-       mtecknmgar ................................. .    24,7%
17599:        vakning, tjänstefel eller gäldenärernas          andra säkerheter .......................... .     10,9%
17600:        kriminelia verksamhet, samt
17601:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Av säkerheterna för återlån som beviljats fem
17602:        för att reda upp och korrigera sakläget?       år tidigare, dvs. 1989, var 81,7% antingen bank-
17603:                                                       garantier eller kreditförsäkringar medan reste-
17604:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         rande 18,3 % var antingen inteckningar eller and-
17605: anföra följande:                                      ra säkerheter. Under de senaste åren har efterfrå-
17606:                                                       gan på återlån minskat kraftigt: ännu t.ex. 1991
17607:    Det s.k. återbelåningssystemet har från första     beviljades nya premielån tili ett värde av ca 11,0
17608: början varit en av grundprinciperna inom arbets-      mrd. mk, men 1993 uppick beloppet tili endast
17609: pensionssystemet. Med återbelåning avses att ar-      5,8 mrd. Orsaken tili denna utveckling står att
17610: betsgivaren har rätt att med skuldebrev betala        finna dels i det ringa antalet investeringar och
17611: dendel av premierna som går tili fonder, dvs. den     dels i bristen på trygga säkerheter.
17612: del som inte omedelbart behövs för finansiering          Den exceptionellt långa och djupa lågkon-
17613: av pensioner och betalning av andra utgifter. På      junkturen i Finland har även inverkat på möjlig-
17614: grund av återbelåningssystemet är de arbetsgiva-      heterna för de företag som är försäkringstagare i
17615: re som skött sina pensionsarrangemang i försäk-       pensionsanstalterna att svara för sina förbindel-
17616: ringsbolag i detta avseende i samma ställning         ser, samt på värdet på de fastigheter som utgör
17617: som de som anlitat pensionsstiftelser och pen-        säkerhet. Fastän många företag under de senaste
17618: sionskassor. Förutom återlån, dvs. premielån,         åren råkat i betydande betalningssvårigheter har
17619: kan företagen få s.k. placeringslån av pensions-      kreditförlusterna för arbetspensionsanstalternas
17620: anstalterna. placeringslånen skiljer sig från pre-    placeringsverksamhet, tack vare säkerheterna, i
17621: mielånen i det att pensionsanstalten själv kan        allmänhet blivit små i förhållande tili placerings-
17622: besluta om lånebeviljandet och lånevilikoren.         och lånebeståndet. Vad gäller återlånen har de
17623:    Pensionsanstalternas placeringsverksamhet          banker som beviljat säkerheter och pensions-
17624: grundar sig på den principen att pensionsanstal-      skyddscentralen i huvudsak fått stå för de kredit-
17625: terna skall placera sina medel på ett tryggt och      för1uster som berott på företagens insolvens.
17626: vinstgivande sätt. 1 lagen om försäkringsbolag,          Pensionsförsäkringsbolagens kreditförluster
17627: lagen om försäkringskassor och lagen om pen-          har under de senaste fem åren vuxit från ca 42
17628: sionsstiftelser ställs krav på pensionsanstalternas   milj. mk 1989 tili ca 162 milj. mk 1993. Då man
17629: placeringar, i synnerhet i fråga om de placeringar    jämför beloppen av kreditförlusterna med belop-
17630: som skall täcka pensionsansvaret, dvs. ansvars-       pet av bolagens skuldebrevsfordringar, kan man
17631: skulden. Tryggande säkerheter måste därför krä-       konstatera att kreditförlusterna 1989 utgjorde
17632: vas för pensionsanstalternas återlån och också        0,08 % av skuldebrevsfordringarna och att ande-
17633: allmänt för placeringslån. De allmännaste säker-      len 1993 hade stigit tili 0,24 %
17634: hetsformerna för återlån är bankgaranti, kredit-         Pensionsanstalternas kreditförluster har trots
17635: försäkring och fastighetsinteckning.                  den långa depressioneo förblivit små. Några en-
17636:    År 1993 uppgick det sammanlagda beloppet           skilda anstalter har likväl gjort betydande kredit-
17637: för återlånen tili 62 mrd. mk och deras andel av      förluster. Tili skillnad från övriga pensionsan-
17638:                                             1994 vp -   KK 846                                            5
17639: 
17640: stalter fann man vid 1993 års bokslut för Pen-          utgångspunkter, och i synnerhet vid säkerhet och
17641: sionsförsäkringsbolaget Kansa att de placering-         avkastning samt riskspridning och likviditet som
17642: slån som bolaget beviljat var förknippade med en        skall kunna krävas vid placerinqar. I utredningen
17643: betydande risk för kreditför1uster. Enligt bola-        bör uppmärksamhet fåstas även vid oavhängig-
17644: gets mellanbokslut för tiden 1.1-31.7.1994              heten vid förvaltningen av pensionsförsäkrings-
17645: kommer kreditförlusterna att uppgå tili flera           bolagens placeringsverksamhet, tilisynen och
17646: hundra miljoner mark, åtminstone tili 300 milj.         rapporteringen samt bolagsledningens ansvar
17647: mk. I bolagets egendom som duger tili täckning          när det gäller skötseln av dessa uppgifter. I utred-
17648: finns ett underskott på mer än 400 milj. mk. Bl.a.      ningen skall också frågan om en effektivering av
17649: som en följd av dessa förluster i placeringsverk-       revisionsverksamheten och av rapporteringen tili
17650: samheten försattes bolaget 7.10.1994 i 1ikvida-         myndigheterna tas upp.
17651: tion. En kontroll av pensionskassan fOr Vamma-              Pensionsstiftelsekommissionen som beredde
17652: 1anejden våren 1994 visade allvarliga brister i         en totalreform av lagen om pensionsstiftelser
17653: förvaltningen av kassan och i p1aceringsverksam-        överlämnade sitt betänkande sommaren 1994
17654: heten. Kassadirektören blev entledigad och sena-        och en arbetsgrupp som behandlat bestämmel-
17655: re avskedad, och dessutom senare åtalad.                serna om täckning i anslutning tili lagförslaget
17656:     KreditfOrlusterna för pensionskassornas p1a-        överlämnade sin promemoria tili social- och häl-
17657: ceringsverksamhet uppgick 1989 tili144 000 mk,          sovårdsministeriet hösten 1994. Enligt de nya
17658: dvs. de utgjorde endast 0,004% av beloppet för          stadganden som nu föreslagits skall pensionsstif-
17659: deras skuldebrevsfordringar. Motsvarande siff-          telsen i sin helhet kunna täcka både det pensions-
17660: ror för 1993 var 4 472 000 mk och 0,174% av             ansvar som följer av verksamhet enligt lagen om
17661: beloppet fOr sku1debrevsfordringarna. För pen-          pension för arbetstagare och det pensionsansvar
17662: sionsstiftelsernas vidkommande utgjorde kredit-         som uppstår tili följd av friviliiga tilläggsförmå-
17663: förlusterna 1993 endast ca 0,5% av beloppet för         ner. Förslagen har utgått ifrån den principen att
17664: skuldebrevsfordringarna, trots att inga säkerhe-        man i fråga om de medel som täckningen består
17665: ter hade krävts för deras återbelåning förrän i         av skall dra försorg om säkerheten, avkastningen
17666: april 1991.                                             och realiserbarheten samt mångsidighet och
17667:     I december 1994 av1äts tili riksdagen ett 1agför-   spridning.
17668: s1ag där bl.a. uppgifterna för försäkringsbolagets          Social- och hälsovårdsministeriet har från och
17669: styrelse och styrelsens ansvar i fråga om place-        med ingången av 1994 ökat personalresurserna
17670:  ringsverksamheten och dess övervakning preci-          för tillsyn och också i övrigt utvecklat övervak-
17671: seras och stärks. Det föreslås dessutom att ställ-      ningsmedlen och övervakningsmetoderna. Vid
17672: ningen för försäkringsbolagets aktuarie, försäk-        ministeriet bereds också en ökning av ADB-base-
17673:  ringsmatematiker, skall stärkas. Samtidigt skall       rade övervakningsmetoder som ett komplement
17674:  särskild vikt fåstas vid rapporteringen till minis-    tili kontrollbesök i de enskilda inrättningarna.
17675:  teriet och vid revisorernas uppgifter. Dessa prin-     Under 1995 fOrsöker man ytterliga öka personal-
17676:  ciper tillämpas också på pensionsförsäkringsbo-        resurserna för tillsyn och dessutom har ministe-
17677:  lag.                                                   riet för avsikt att vid ingången av 1996 överföra
17678:     Social- och hälsovårdsministeriet förordnade i      kontrollen och övervakningen av pensionskassor
17679:  december 1994 försäkringsavdelningens överdi-          och pensionsstiftelser som handhar lagstadgad
17680:  rektör Tarmo Pukkila att utreda och bereda             pensionsfOrsäkring i sin helhet fr~n pensions-
17681:  skyndsamma åtgärder för utvecklande av lag-            skyddscentralen till ministeriet. Overföringen
17682:  stiftningen om arbetspensionssystemet och i syn-       förutsätter att de tjänster som krävs för övervak-
17683:  nerhet pensionsförsäkringsbolagen. Utrednings-         ningen inrättas vid ministeriet. Då de nya lagänd-
17684:  mannen bör fåsta särski1d vikt vid de allmänna         ringarna genomförts och resurserna för övervak-
17685:  grunder för placeringsverksamheten i fråga om          ningen blivit tillräckliga, har ministeriet den upp-
17686:  arbetspensionsmedel som kan härledas från ar-          fattningen att det kan klara av sina uppgifter som
17687:  betspensionssystemets och samhällsekonomins            tilisynsmyndighet.
17688: 
17689:       Helsingforsden 7 februari 1995
17690: 
17691:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
17692:                                                1994 vp
17693: 
17694: Kirjallinen kysymys 847
17695: 
17696: 
17697: 
17698: 
17699:                                   Polvinen ym.: Kotimaisten kadunrakennuskivien kilpailuedellytys-
17700:                                       ten turvaamisesta
17701: 
17702: 
17703:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17704: 
17705:     Suomalaiset kadunrakennuskivien hakkaajat        pakolliset kustannukset ovat 120 mk jo aihion,
17706: ovat joutuneet hankalaan markkinahäiriötilan-        kuljetuksen, työkalujen ja pakollisten eläke- ym.
17707: teeseen Venäjältä ja Baltian maista tuotavan ki-     maksujen osalta. Mikäli hakkaajalle jäisi jotakin
17708: ven takia. Kyseessä ovat tuotenimikkeeseen           palkkaa ja yrittäjä suoriutuu edes jollain tavoin
17709: 68.01.00.00 kuuluvat luonnonkivet (ei liuskeki-      velvoitteistaan, tällaisen kivenjuoksumetrille tu-
17710: vet), jotka on työstetty teiden, katujen ja käytä-   lisi saada hintaa vähintään 220 mk plus arvon-
17711: vien kivetykseen ja reunustukseen. Tuotteet saa-     lisävero.
17712: daan halkaisemalla, karkeasti hakkaamalla tai            Tilannetta pahentaa nyt se, että tullihallituk-
17713: muotoilemalla kivilohkareita, käsin tai koneelli-    sen ilmoituksen mukaan venäläiselle kivelle ei
17714: sesti.                                               tule edes Suomen ED-jäsenyyden myötä min-
17715:     Kadunrakennuskivien valmistus Suomessa on        käänlaista tullia, ainoastaan arvonlisävero, jon-
17716: käsityötä, työvälineinä piikki ja vasara. Kiviä      ka saa palautuksena takaisin. Tämän johdosta
17717: valmistavat pääasiassa yhden miehen yritykset.       suomalainen kivenhakkaaminen näyttäisi loppu-
17718: Venäläisen koneellisesti työstetyn kadunraken-       van kokonaan.
17719: nuskiven tuonti alkoi noin neljä vuotta sitten. Jo       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17720: silloin venäläisen kiven tuonnin edullisuus perus-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17721: tui länsivaluutan ja ruplan suureen kurssieroon      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17722: ja halvan konetyövoiman käyttöön, mikäjatkuu         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17723: vieläkin. Tämä on aiheuttanut tuotannon ro-
17724: mahdusmaisen määrällisen laskun ja työttömien                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17725: määrän lisääntymisen niissä kunnissa, joissa ka-            ryhtyä kotimaisen käsinhakattujen katu-
17726: dunrakennuskiviä on valmistettu. Mikäli kehi-               kivien tuotannon turvaamiseksi esim.
17727:  tystä ei saada katkaistuksi, perinteinen kotimai-          suurimpien käyttäjien, kuten kaupunkien
17728: nen käsityönä tehty kivityö on häviämässä koko-             ja Tielaitoksen hankinnoissa esim. kan-
17729:  naan.                                                      sallisen tukipaketin avulla, ja
17730:     Venäläistä kadunreunakiveä toimitetaan noin                mitä Hallitus aikoo tehdä itärajan tul-
17731:  150 markan jälleenmyyntihintaan, minkä lisäksi             likäytännön suhteen?
17732:  tulee arvonlisävero. Vastaavan kotimaisen kiven
17733: 
17734:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1995
17735: 
17736:                      Osmo Polvinen                            Aarno von Bell
17737:                      Hannu Kemppainen                         Annikki Koistinen
17738: 
17739: 
17740: 
17741: 
17742: 240017
17743: 2                                          1994 vp -   KK 847
17744: 
17745: 
17746: 
17747: 
17748:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17749: 
17750:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hintataso nousi korkeaksi ja samalla houkutteli
17751: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tuontiin. Venäläisen katukiven edullisuus suo-
17752: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        malaiseen verrattuna perustuu myös kysyjien
17753: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Osmo Pol-         mukaan edullisen valuuttakurssin ohella halvan
17754: visen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         "konetyövoiman" käyttöön, ilmeisesti myös hal-
17755: n:o 847:                                               paan energiaan. Kysyjien mukaan venäläisen ki-
17756:                                                        ven arvonlisäveroton hinta on noin 150 mk
17757:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Guoksumetriltä), kun vastaavan kotimaisen hin-
17758:        ryhtyä kotimaisen käsinhakattujen katu-         nan tulisi olla vähintään 220 mk, jotta tuotanto
17759:        kivien tuotannon turvaamiseksi esim.            kannattaisi. Venäläisen tuontikiven hinta oli
17760:        suurimpien käyttäjien, kuten kaupunkien         myös vuonna 1993 suunnilleen ensin mainitulla
17761:        ja Tielaitoksen hankinnoissa esim. kan-         tasolla. Todettakoon, että kotimaisen ja tuonti-
17762:        sallisen tukipaketin avulla, ja                 tavaran arvonlisäverokohtelu on aivan saman-
17763:           mitä Hallitus aikoo tehdä itärajan tul-      lainen.
17764:        likäytännön suhteen?                                Koneistetun tuotannon kustannukset puhee-
17765:                                                        na olevan massatuotteen valmistuksessa ovat
17766:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ymmärrettävästi alhaisemmat kuin käsityön.
17767: vasti seuraavaa:                                       Ensin mainitun tuotannon on lisäksi helpompi
17768:                                                        sopeutua kysynnän vaihteluihin ja tyydyttää suu-
17769:    Vuonna 1993 sekä kansanedustaja Kalevi              retkin tilaukset nopeasti. Tuontikivi on näin ol-
17770: Mattila että Ristijärven Kivimiehet, Mikko Suu-        len tullut monessa suhteessa edullisemmaksi
17771: tari ym. tekivät valtiovarainministeriölle aloit-      tuotteen käyttäjälle ja siten kunnille ja kunta!ai-
17772: teet markkinahäiriötoimenpiteisiin ryhtymiseksi        sille halvemmaksi. Tämän edun painavuutta suh-
17773: lähinnä Venäjältä peräisin olevan halvan kadun-        teessa kotimaisten tuottajien menetyksiin ja
17774: rakennuskiven tuonnin kasvun johdosta. Aloit-          mahdollisesti työllisyyden heikkenemiseen on
17775: teeseen oli liitetty myös Ristijärven, Myrskylänja     tosin vaikea arvioida.
17776: Kurun kuntien toimenpidettä puoltavat lausun-              Vielä viime vuonna voimassa olleen Suomen
17777: not sekä tiedot näiden kuntien alueella tuotettu-      polkumyynti-ja muun markkinahäiriölainsää-
17778: jen katukivien määristä sekä arvio tuotantomää-        dännön mukaan tuonnin rajoittamistoimenpi-
17779: ristä vuonna 1993.                                     teiden edellytyksenä oli, että tavara todettiin
17780:    Asiaa käsiteltiin tulliasiain neuvottelukunnas-     viedyksi polkumyynnillä tai vientituen avulla,
17781: sa (TANK),joka teetti tilanteesta selvityksen tul-     siis hinnalla, joka alittaa todelliset tuotantokus-
17782: lihallituksella. Tuolloin todettiin, että venäläisen   tannukset ja että polkumyynnistä oli aiheutu-
17783: tuontikivenhinta oli hyvin lähellä aloitteen yh-       nut tuontimaan asianomaiselle tuotannonalalle
17784: teydessä esitettyä perushintaa ja esimerkiksi          olennaista vahinkoa tai sen uhkaa, tai että kil-
17785: EU:n keskieurooppalaisten jäsenmaiden hinta-           pailusuhteet ja markkinointiedellytykset olivat
17786: tasoa, kun taas kotimaisen kadunrakennuskiven          muuttuneet tuontimäärien lisääntymisen tai ul-
17787: hinta oli selvästi näitä korkeampi. Edelleen to-       komaisen tavaran hinnanmuodostuksen joh-
17788: dettiin, että tuonti Venäjältä oli kasvanut vuonna     dosta siten, että siitä aiheutui tai uhkasi aiheu-
17789: 1992, mutta kasvu näytti pysähtyneen vuoden            tua vakavaa haittaa samanlaisen tai kilpailevan
17790: 1993 aikana.                                           tuotteen kotimaiselle tuotannolle tai työllisyy-
17791:    Sekä mainituissa aloitteissa että vastattavana      delle. Näiden edellytysten ei voitu katsoa täyt-
17792: olevassa kysymyksessä todetaan kadunraken-             tyneen kadunrakennuskivien markkinatilan-
17793: nuskivien valmistuksen olevan Suomessa perin-          teessa vuonna 1993. TANK lausuikin tuolloin
17794: teistä käsityötä. Tästä ja siitä syystä, että vielä    valtiovarainministeriölle, ettei esitettyihin toi-
17795: 1990-luvun alussakivenkysyntä ylitti suomalais-        menpiteisiin voitaisi ryhtyä esitettyjen tietojen
17796: valmistajien tuotantokapasiteetin, kotimaan            ja tehtyjen selvitysten perusteella, ja ministeriö
17797:                                           1994 vp -   KK 847                                           3
17798: 
17799: yhtyi T ANKin käsitykseen. Markkinatilantees-         messa sovelletut; pääsääntönä on, että häiriötä
17800: sa ei näytä tapahtuneen olennaisia muutoksia          tai haittaa on täytynyt aiheutua koko yhteisön
17801: vuoden 1993 jälkeen.                                  asianomaiselle tuotannonalalle. - Suomen vi-
17802:     Suomen liittyessä Euroopanunioniin kansalli-      ranomaisilla ei siis ole suoranaista toimivaltaa
17803: nen polkumyynti-ja markkinahäiriölainsäädän-          ryhtyä toimenpiteisiin tällaista tuontia vastaan,
17804: tö oli kumottava,ja tuontiin yhteisön tullialueel-    eikä Suomi voi ilman yhteisön toimielinten pää-
17805: le, myös Suomeen, sovelletaan suoraan yhteisön        töksiä ryhtyä erityistoimiin maan itärajalla, joka
17806: vastaavaa säännöstöä, myös tulleja. Mahdollisis-      on samalla EU :n ulkoraja.
17807: ta markkinahäiriöiden vastaisista toimenpiteistä         Mitä tulee kotimaisen kadunrakennuskiven
17808: päättää EU:n komissio tai neuvosto. Aloitteen         tuotannon muuhun tukemiseen, alan käytössä
17809: voi tehdä lähinnä suojaa hakeva tuotannonala,         ovat kaikki tähän tarkoitukseen tarjolla olevat
17810: yleensä sen eurooppalainen yhteistyöjärjestö,         kansalliset ja yhteisön tukimuodot, luonnollisesti
17811: joko jäsenmaan kyseisiä asioita hoitavalle viran-     julkista tukea ja kilpailusääntöjä koskevat rajoi-
17812: omaiselle tai suoraan komissiolle. Suomessa pol-      tukset huomioon ottaen. Yhteisön valtiontuki-
17813: kumyynti- ja muiden markkinahäiriöasioiden            säännökset eivät yleensä salli tukea, jonka tar-
17814: hoito siirrettiin vuoden 1995 alusta lukien valtio-   koituksena on vain yrityksen toiminnan ylläpitä-
17815: varainministeriöltä kauppa- ja teollisuusministe-     minen. Mahdollisia ovat sitä vastoin esim. kehi-
17816: riölle. -   1
17817:                Yhteisössä sovellettavat, uusien       tysalueilla sijaitsevien sekä pienten ja keskisuur-
17818: GATT-sopimusten mukaiset ehdot toimenpite'il-         ten yritysten investointituet sekä tuki tutkimus-
17819: le ovat kuitenkin selvästi tiukemmat kuin Suo-        ja kehittämistoimintaan.
17820: 
17821:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1995
17822: 
17823:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
17824: 4                                         1994 vp -    KK 847
17825: 
17826: 
17827: 
17828: 
17829:                                          Tili Riksdagens Talman
17830: 
17831:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       att ryska gatstenar är billigare än finska beror
17832: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         enligt spörsmålsstälhirna förutom på den för-
17833: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       månliga valutakursen även på användningen av
17834: man Osmo Polvinen m.fl. undertecknade spörs-           billig maskinell "arbetskraft" och tydligen också
17835: mål nr 847:                                            på billig energi. Enligt spörsmålsställarna är pri-
17836:                                                        set på rysk sten exklusive mervärdesskatt ca 150
17837:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        mk (per löpmeter) när motsvarande inhemska
17838:        ta så att produktionen av inhemska gat-         pris borde vara minst• 220 mk för att produktio-
17839:        stenar som huggs fOr hand tryggas när           nen skall vara lönsam;. Priset på importerad rysk
17840:        t.ex. de största användarna såsom städer-       sten låg 1993 ungefår på den förstnämnda nivån.
17841:        na och vägverket gör sina anskaffningar,        Man kan konstatera iatt inhemsk och utländsk
17842:        t.~x. med hjälp av ett nationellt stödpa-       importvara behandlas precis lika vid mervärdes-
17843:        ket, och                                        beskattningen.         ,
17844:          • vad ämnar Regeringen göra i fråga om            Kostnaderna för tnaskinell produktion vid
17845:        tullpraxis vid östgränsen?                      tillverkning av den m~ssaprodukt som här avses
17846:                                                        är av förståeliga skällägre än kostnaderna för
17847:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          hantverk. En maskin«:!ll produktion är dessutom
17848: anföra följande:                                       lättare att anpassa tili fluktuationerna inom ef-
17849:                                                        terfrågan och kan snabbt tillfredsställa också sto-
17850:    År 1993 tog riksdagsman Kalevi Mattila samt         ra beställningar. Importerad sten har således på
17851: företaget Ristijärven Kivimiehet, Mikko Suutari        många sätt blivit billigare för användaren och
17852: m.fl. ett intiativ som förelades finansministeriet.    också för kommunerna och kommuninvånarna.
17853: lntitiativet gällde vidtagande av marknadsstör-        Det är dock svårt att beräkna hur mycket denna
17854: ningsåtgärder närmast till följd av den ökade          förmån väger i jämförelse med inhemska produ-
17855: importen av billiga gatstenar från Ryssland. Till      centers förluster och en eventuellt svagare syssel-
17856: intiativet hade fogats utlåtanden av kommuner-         sättning.
17857: na Ristijärvi, Mörskom och Kuru. I utlåtandena             Enligt den dumpnings- och övriga marknads-
17858: understöddes åtgärderna. lnitiativet åtföljdes         störningslagstiftning som ännu i fjol gällde i Fin-
17859: dessutom av uppgifter om den mängd gatstenar           land var förutsättningen för importbegränsande
17860: som producerats i dessa kommuner och en upp-           åtgärder att produkten konstaterades vara ex-
17861: ska_ttning av produktionsmängderna 1993.               porterad med hjälp av dumpning eller export-
17862:    Arendet behandlades av delegationen för tull-       stöd, dvs. med ett pris som understiger de reella
17863: ärenden (TANK), som vid tullstyrelsen utredde          produktionskostnaderna, och att dumpningen
17864: situationen. Härvid konstaterades att priset på        har förorsakat väsentlig skada för produktions-
17865: importerad rysk sten låg mycket nära det grund-        branschen i importlandet eller ett hot därom,
17866: pris som hade föreslagits i samband med initiati-      eller att konkurrensförhållandena och mark-
17867: vet och på samma nivå som t.ex. i EU-länderna i        nadsföringsförutsättningarna hade förändrats
17868: Mellaneuropa, medan priset på inhemsk gatsten          på grund av de ökade importmängderna eller
17869: var betydligt högre. Vidare konstaterades att im-      prisbildningen i fråga om den utländska varan så
17870: porten från Ryssland hade ökat 1992, men att           att det föranledde eller hotade att föranleda all-
17871: ökningen tycktes ha avstannat under 1993.              varliga men för den inhemska produktionen av
17872:    1 både intitiativet och spörsmålet konstateras      en Iikadan eller konkurrerande produkt, eller för
17873: att tillverkningen av gatstenar är ett traditionellt   den imhemska sysselsättningen. Dessa förutsätt-
17874: hantverk i Finland. På grund härav och då efter-       ningar ansågs inte föreligga under den mark-
17875: frågan på sten ännu i början av 1990-talet över-       nadssituation som rådde för gatstenar 1993.
17876: skred de finländska tillverkarnas produktionska-       T ANK konstaterade redan då i ett utlåtande till
17877: pacitet steg de inhemska priserna till en hög nivå,    finansministeriet att man inte, på basis av de
17878: samtidigt som de lockade till import. Det faktum       uppgifter och utredningar som lagts fram, kunde
17879:                                            1994 vp -   KK 847                                              5
17880: 
17881: vidta de föreslagna åtgärderna och ministeriet         mer överens med de nya GATT-avtalen är dock
17882: var av samma åsikt. Det verkar inte ha skett           betydligt strängare än de som tillämpats i Fin-
17883: några väsentliga förändringar i marknadssitua-         land. Huvudregeln är att störning eller men har
17884: tionen efter 1993.                                     föranletts hela produktionsbranschen i fråga. De
17885:     Då Finland anslöt sig tili Europeiska unionen      finska myndigheterna har således ingen direkt
17886: måste den nationella dumpnings- och marknads-          kompetens att vidta åtgärder mot en sådan im-
17887: störningslagstiftningen upphävas och i stället till-   port och Finland kan inte heller utan beslut från
17888: lämpas direkt gemenskapens motsvarande regel-          gemenskapens organ vidta särskilda åtgärder vid
17889: verk samt också tullar på import tili gemenska-        landets östgräns, som samtidigt är EU :s yttre
17890: pens tullområde och även på import tili Finland.       gräns.
17891: Om eventuella åtgärder som motsvarar mark-                1 fråga om annat stöd för den inhemska pro-
17892: nadsstörning beslutar EU-kommissionen eller            duktionen av gatstenar har branschen tillgång tili
17893: rådet. Ett initiativ kan tas närmast av den pro-       alla nationella stöd och gemenskapens stöd för
17894: duktionsbransch som söker skydd, i allmänhet           detta ändamål, naturligtvis med beaktande av de
17895: branschens europeiska samarbetsorganisation.           begränsningar som gäller offentligt stöd och kon-
17896: Initiativet föreläggs antingen den myndighet i         kurrensreglerna. Gemenskapens stadganden om
17897: medlemslandet som sköter ärendet eller kommis-         statsstöd tillåter inte i allmänhet stöd vars syfte är
17898: sionen direkt. I Finland överfördes skötseln av        att upprätthålla endast företagens verksamhet.
17899: dumpnings- och andra marknadsstörningsären-            Däremot är t.ex. investeringsstöd för företag i
17900: den vid ingången av 1995 från finansministeriet        utvecklingsområden samt små och medlestora
17901: tili handels- och industriministeriet.- De villkor     företag och stöd för forsknings- och utvecklings-
17902: som tillämpas inom gemenskapen och som stäm-           verksamhet möjliga.
17903: 
17904:      Helsingforsden 7 februari 1995
17905: 
17906:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
17907: 1
17908: 1
17909: 1
17910: 1
17911:     1
17912:     1
17913:     1
17914:     1
17915:         1
17916:         1
17917:         1
17918:         1
17919:             1
17920:             1
17921:             1
17922:             1
17923:                                                1994 vp
17924: 
17925: Skriftligt spörsmål 848
17926: 
17927: 
17928: 
17929: 
17930:                                   Biaudet m.fl.: Om åtgärder för att EU-stöd kan tas för den nordiska
17931:                                       naturgasledningen
17932: 
17933: 
17934:                                        Tili Riksdagens Talman
17935: 
17936:    De europeiska nätverken har under senaste tid     från Haltenbanken i Norge genom Sverige tili
17937: fått en hei del uppmärksamhet. 1 Finland är frå-     Finland, eller med andra ord, att fortsätta den
17938: gan aktuell genom att den så kallade nordiska        finska naturgasledningen västerut. Efter Fin-
17939: triangeln tagits med på listan över prioriterade     lands och Sveriges medlemskap borde denna lin-
17940: projekt inom transportsektorn. Inom energisek-       je, med tanke på EU:s naturgaspolicy, vara av
17941: torn utgör naturgasnätverken en viktig del. Man      mycket stort intresse för unionen.
17942: vill inom EU understöda introduktion av natur-           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
17943: gas tili nya områden, koppling av isolerade nät-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
17944: verk tili de övriga, ökning av lagringskapasiteten   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
17945: och byggande av nya linjer. Redan innan Fin-         följande spörsmål:
17946: lands och Sveriges medlemskap i EU sågs linje-
17947: dragningarna Norge-Danmark-Sverige och                         Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
17948: Ryssland-Norden-EG som viktiga projekti                     ta för att den nordiska naturgasledningen
17949: kommissionens förslag från 19.1.1994 (CO M(93)              skall få status av ett understödsberättigat
17950: 685). Naturgasdiskussionen har i Finland främst             projekt inom EU?
17951: handlat om en dragning av en naturgasledning
17952: 
17953:      Helsingforsden 18 januari 1995
17954: 
17955:                     Eva Biaudet                               Boris Renlund
17956: 
17957: 
17958: 
17959: 
17960: 240017
17961: 2                                        1994 vp -   KK 848
17962: 
17963: Kirjallinen kysymys 848                                                                    Suomennos
17964: 
17965: 
17966: 
17967: 
17968:                                   Biaudet ym.: Toimenpiteistä EU-tuen saamiseksi pohjoismaiselle
17969:                                       maakaasujohdolle
17970: 
17971: 
17972:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17973: 
17974:    Eurooppalaiset verkostot ovat viime aikoina       misestä Norjan Haltenbankenista Ruotsin kaut-
17975: saaneet runsaasti huomiota osakseen. Suomessa        ta Suomeen eli Suomen maakaasujohdon jatka-
17976: asia on ajankohtainen, koska ns. pohjoismainen       misesta länteen. Suomen ja Ruotsin jäsenyyden
17977: kolmio on otettu liikennesektorilla priorisoitujen   jälkeen tämän linjan tulisi EU:n maakaasupoli-
17978: hankkeiden listalle. Maakaasuverkot ovat tärkeä      tiikan kannalta olla hyvin kiinnostava unionille.
17979: osa energiasektoria. EU :ssa halutaan tukea maa-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17980: kaasun viemistä uusille alueille, erillään olevien   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17981: verkostojen kytkemistä muihin, varastointikapa-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17982: siteetin lisäämistä ja uusien linjojen rakentamis-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17983: ta. Jo ennen Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä
17984: EU:ssa pidettiin linjauksia Norja-Tanska-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17985: Ruotsija Venäjä-Pohjola-EY tärkeinä hank-                   ryhtyä, jotta pohjoismainen maakaasu-
17986: keina komission ehdotuksessa 19.1.1994 (COM                 johto saisi EU:ssa tukeen oikeutetun
17987: (93) 685). Maakaasukeskustelussa Suomessa                   hankkeen aseman?
17988: kyse on ensisijaisesti ollut maakaasujohdon vetä-
17989: 
17990:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1995
17991: 
17992:                     Eva Biaudet                               Boris Renlund
17993:                                            1994 vp -      KK 848                                         3
17994: 
17995: 
17996: 
17997: 
17998:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17999: 
18000:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suomi esitti sekä neuvostossa että varapuheen-
18001: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            johtaja Christophersenin johtamassa työryh-
18002: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-         mässä neljää energiaverkostohanketta, joista
18003: le jäsenelle kansanedustaja Biaudet'n ym. näin           yksi oli pohjoismainen maakaasuverkko.
18004: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 848:                    Maakaasuverkkoesityksessään Suomi esitti,
18005:                                                          että nykyiset Ruotsin ja Suomen kaasuverkot
18006:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           yhdistettäisiin ottamatta kantaa siihen, mistä
18007:        ryhtyä, jotta pohjoismainen maakaasu-             päin Norjaa kaasu tuodaan tähän verkkoon.
18008:        johto saisi EU:ssa tukeen oikeutetun              EU:n projektilistalle pääsyn edellytyksenä olisi
18009:        hankkeen aseman?                                  ollut, että Ruotsi olisi puoltanut hanketta, koska
18010:                                                          se koskee myös sen maa-aluetta. Näin Ruotsi ei
18011:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             kuitenkaan menetellyt ja hanketta ei saatu pro-
18012: vasti seuraavaa:                                         jektilistalle. Tässä vaiheessa Suomi voi ainoas-
18013:                                                          taan pyrkiä vaikuttamaan Ruotsin kantaan tässä
18014:    Osana Delorsin Valkoisen kirjan toteuttamis-          asiassa. Toisaalta on ymmärrettävää, että ener-
18015: ta EU valmistelee liikenne-, tietoliikenne- ja ener-     giajärjestelmän keskittämissuunnan ollessa osin
18016: giainfrastruktuurien edistämiseen tähtääviä toi-         avoinna Ruotsissa myös kaasun käyttönäkymät
18017: mia. Energia-alalla kohteina ovat sähkö- ja kaa-         ovat avoin kysymys.
18018: suverkot, joiden kehittämisellä yritetään luoda             EU:ssa säädösten käsittely koskien verkosto-
18019: edellytykset sisämarkkinoille, parantaa energia-         hankkeiden rahoitusta on vielä kesken. Energia-
18020: huollon varmuutta sekä lisätä koheesiota.                sektorille kaavaillut rahamäärät ovat suhteelli-
18021:    Korfun huippukokouksenjälkeen Suomi mui-              sen vaatimattomia, eikä niillä olisi vaikutusta
18022: den hakijamaiden ohella saattoi esittää hankkei-         verkkoinvestointien rahoitukseen. Energiaver-
18023: ta Euroopan laajuisiksi infrastruktuuriverkoiksi.        kostohankkeille esitetäänkin tukea ainoastaan
18024: Euroopan laajuisiksi energiaverkostohankkeiksi           feasibility study -selvityksiin.
18025: 
18026:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1995
18027: 
18028:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
18029: 4                                        1994 vp -     KK 848
18030: 
18031: 
18032: 
18033: 
18034:                                        Tili Riksdagens Talman
18035: 
18036:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           och i en arbetsgrupp som leddes av vice ordföran-
18037: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            de Christophersen fyra energinätverksprojekt, av
18038: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        vilka ett var ett nordiskt naturgasnät.
18039: dagsman Biaudet m.fl. undertecknade spörsmål              1sin framställning om ett naturgasnät föreslog
18040: nr 848:                                                Finland att de nuvarande svenska och finska
18041:                                                        gasnäten skulle förenas, utan att ta ställning tili
18042:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         från vilket håll i Norge gasen tili detta nät skulle
18043:        ta för att den nordiska naturgasledningen       tas. En förutsättning för att projektet skulle kom-
18044:        skall få status av ett understödsberättigat     ma med på EU :s projektlista var att Sverige hade
18045:        projekt inom EU?                                förordnat projektet, eftersom det också gällde
18046:                                                        svenskt territorium. Detta gjorde Sverige emel-
18047:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lertid inte, och projektet kom därför inte med på
18048: anföra följande:                                       listan. 1 detta skede kan Finland endast försöka
18049:                                                        påverka Sveriges ståndpunkt i denna sak. Å and-
18050:     Som en del av genomförandet av Delors Vit-         ra sidan är det förståeligt att eftersom det delvis
18051: bok bereder EU åtgärder som syftar tili att främ-      är öppet i viiken riktning det svenska energisyste-
18052: ja trafik-, datakommunikations- och energiinfra-       met kommer att utvecklas, är också utsikterna
18053: strukturer. lnom energisektorn är el- och gasnä-       för gasanvändningen en öppen fråga.
18054: ten föremål för detta. Genom att utveckla dem              1 EU pågår ännu behandlingen av de rättsak-
18055: försöker man uppnå bättre betingelser för den          ter som gäller finansieringen av nätverksprojek-
18056: inre marknaden, en tryggare energiförsörjning          ten. De penningbelopp som har planerats för
18057: och utökad kohesion.                                   energisektorn är relativt anspråkslösa och de
18058:     Efter toppmötet på Korfu kunde Finland vid         kommer inte att ha någon effekt på finansiering-
18059: sidan av de övriga ansökande länderna presente-        en av nätinvesteringarna. För energinätverks-
18060: ra projekt gällande infrastrukturnät som skulle        projekten föreslås följaktligen stöd endast för
18061: omfatta Europa. Som transeuropeiska energi-            feasibility-utredningar.
18062: nätverksprojekt föreslog Finland både i rådet
18063: 
18064:      Helsingforsden 8 februari 1995
18065: 
18066:                                                      Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
18067:                                                 1994vp
18068: 
18069: Skriftligt spörsmål 849
18070: 
18071: 
18072: 
18073: 
18074:                                    Nyby: Om videospel innehållande konkret våld
18075: 
18076: 
18077: 
18078:                                         Tili Riksdagens Talman
18079: 
18080:    Nu finns också i Finland videospel innehållan-     British Board of Film Classification har börjat
18081: de utstuderad våldsamhet. "Mortal Kombat 2"           granska också spel. 1 Sverige uttalade sig nyligen
18082: är mest känt. 1 spelet går två människor i när-       justitieministern mot måldsamheterna.
18083: kamp med varandra. Man kan spela mot datorn              Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
18084: eller mot en kompis. Det finns åtta olika gestalter   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
18085: att välja mellan. Den som lyckats döda den andra      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
18086: vinner. Blodiga scener hör tili vanligheterna i       följande spörsmål:
18087: spelet. På förpackning sägs att spelet inte rekom-
18088: menderas tili personer under 15 år. Juridiskt kan               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
18089: vem som helst köpa spelet. Enligt lagen om                   ta med anledning av den ökande mäng-
18090: granskning av videoprogram och andra bildpro-                den spel som innehåller utstuderat och
18091: gram, behöver inte sådana program granskas där               grovt våld?
18092: spelaren kan påverka det som sker i bildrutan.
18093: 
18094:   Helsingforsden 18 januari 1995
18095:                                               Mats Nyby
18096: 
18097: 
18098: 
18099: 
18100: 240017
18101: 2                                         1994 vp -   KK 849
18102: 
18103: Kirjallinen kysymys 849                                                                     Suomennos
18104: 
18105: 
18106: 
18107: 
18108:                                    Nyby: Raakaa väkivaltaa sisältävistä videopeleistä
18109: 
18110: 
18111: 
18112:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18113:    Myös Suomessa on nykyään videopelejä, jot-         tapahtumiin, ei tarvitse tarkastaa. Myös British
18114: ka sisältävät harkittua väkivaltaa. Mortal Kom-       Board of Film Classification on alkanut tarkas-
18115: bat 2 on näistä tunnetuin. Pelissä kaksi ihmistä      taa pelejä. Ruotsin oikeusministeri antoi äsket-
18116: käy lähitaistelua keskenään. Pelaaja voi pelata       täin väkivallan vastaisen lausunnon.
18117: joko tietokonetta tai pelikumppania vastaan.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18118: Valinnan voi tehdä kahdeksan eri hahmon välil-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18119: lä. Toisen tappamaan onnistunut on voittaja.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18120: Pelissä veriset kohtaukset ovat tavallisia. Pak-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18121: kauksessa sanotaan, ettei peliä suositella alle 15-
18122: vuotiaille henkilöille. Oikeudellisesti kuka tahan-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18123: sa voi ostaa pelin. Video- ja muiden kuvaohjel-              ryhtyä harkittua ja raakaa väkivaltaa si-
18124: mien tarkastamisesta annetun lain mukaan oh-                 sältävien pelien määrän lisääntymisen
18125: jelmia, joissa pelaaja voi vaikuttaa kuvaruudun              vuoksi?
18126: 
18127:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1995
18128: 
18129:                                               Mats Nyby
18130:                                           1994 vp -   KK 849                                             3
18131: 
18132: 
18133: 
18134:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18135: 
18136:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Videopelien tarkastuttamisvelvollisuutta ei
18137: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         siis pidetty voimassa olevia lakeja säädettäessä
18138: olette 18 päivänä tammikuuta 1995 päivätyn kir-       perusteluna.
18139: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Video- ja muiden ohjelmapelien sisältöön ja
18140: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          ilmaisumuotoihin on kuitenkin viime aikoina jul-
18141: Nybyn näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kisuudessa kiinnitetty vakavaa huomiota. Se joh-
18142: 849:                                                  tuu siitä, että pelit ovat saaneet varsin kyseenalai-
18143:                                                       sia piirteitä. Ne saattavat sisältää erittäin väki-
18144:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        valtaisia ja verisiä jaksoja. Peleissä voi niin ikään
18145:        ryhtyä harkittua ja raakaa väkivaltaa si-      esiintyä kohtauksia lapsilta kielletyistä elokuvis-
18146:        sältävien pelien määrän lisääntymisen          ta.
18147:        vuoksi?                                            Tämä kielteinen kehityssuunta on aikaansaa-
18148:                                                       nut sen, että videopelien markkinat ovat joutu-
18149:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          neet kansainvälisen huomion kohteeksi. Esimer-
18150: vasti seuraavaa:                                      kiksi Isossa-Britanniassa on elokuvien ja video-
18151:                                                       ohjelmien tarkastuselin eli the British Board of
18152:     Video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastami-        Film Classification asettanut 18 vuoden ikärajan
18153: sesta annetun lain (697/87) 1 §:n 1 momentin no-      raakojajaksoja sisältäville peleille. Myös Norjas-
18154: jalla elinkeinotoiminnassa ei kuluttajalle saa tar-   sa ja Ruotsissa ovat tarkastusviranomaiset ja
18155: jota ostettavaksi, vuokrattavaksi tai lainattavak-    alan edustajat käyneet neuvotteluja yhteisen ikä-
18156: si eikä luovuttaa video- tai muuta kuvaohjelmaa       rajanormiston luomisesta.
18157: ennen kuin ohjelma on tarkastettu ja hyväksytty           Videopelejä Suomessa levittävät yhtiöt ovat
18158: levitettäväksi.                                       myös huomanneet, että markkinoitavien pelien
18159:     Elokuvien tarkastuksesta annetun lain (299/       joukossa on sellaisia, jotka eivät sovi alaikäisille.
18160: 65) ja video- ja muiden kuvaohjelmien tarkasta-       Näin ollen ikärajojen vapaaehtoinen asettami-
18161: misesta annetun lain nojalla epäsiveellisiä ja        nen on meilläkin yleistynyt.
18162:  raaistavia elokuvia ja videotallenteita ei saa hy-       Suunnitelmia video- ja muiden ohjelmapelien
18163: väksyä esitettäväksi eikä levitettäväksi. Video-      yleisestä tarkastusvelvollisuudesta ei ole tällä
18164:  lain mukaan alle 18-vuotiailta kiellettyä eloku-     hetkellä vireillä. On selvää, että ennakkotarkas-
18165:  vaa tai video-ohjelmaa ei myöskään saa hyväk-        tusjärjestelmän laajentamiseen tarvitaan erityi-
18166:  syä levitettäväksi.                                  sen painavia syitä. Videopelien nykytilanne
18167:     Video- tai muut ohjelmapelit, joissa pelaaja      osoittaa kylläkin huolestuttavia piirteitä, mutta
18168:  voi vaikuttaa näyttölaitteessa näkyviin tapahtu-     pelien määräämistä ennakkotarkastuksen piiriin
18169:  miin, on kuitenkin vapautettu tarkastuksesta         ei tähän mennessä ole katsottu perustelluksi.
18170:  sekä elokuvien tarkastuksesta annetun lain että      Muissakaan Pohjoismaissa videopelien tarkasta-
18171:  video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta       mista ei ole harkittu.
18172:  annetun lain mukaan.                                     Elokuvien ja video-ohjelmien valvonnasta
18173:     Videopelien ennakkotarkastusta ei pidetty pe-     vastuussa oleva valtion elokuvatarkastamo seu-
18174:  rusteltuna siitä syystä, että pelissä kuva ei ole    raa osaltaan tiiviisti kehitystä nyt keskusteltava-
18175:  ratkaiseva, vaan pelin ajatus ja sen suoritus. Vi-   na olevassa asiassa. Mikäli markkinoiden ja tuot-
18176:  deotekniikka tarjoaa vain eräänlaisen kehyksen,      teiden kehitys sekä kansainväliset trendit antavat
18177:  jolle peliohjelma on rakennettu. Videopelin käyt-    siihen aihetta, myös video- ja ohjelmapelien val-
18178:  tö eroaa siis muiden kuvaohjelmien katselusta.       vontakoneistoa ja varsinkin ikärajanormiston
18179:  Kysymys on lähinnä reagointinopeutta vaativas-       luomista sekä alan ja tarkastusviranomaisten vä-
18180:  ta toiminnasta, jossa pelaajan toimenpiteet rat-     listä yhteistyötä on harkittava. Samalla saate-
18181:  kaisevat, missä muodossa kuva näyttöruutuun          taan myös joutua harkitsemaan tarkastusvelvol-
18182:  tulee. Pelitilanne eroaa selvästi elokuvan tai vi-   lisuuden laajentamista koskevaa säädösjärjeste-
18183:  deo-ohjelman esittämistilanteesta.                   lyä.
18184: 
18185:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1995
18186: 
18187:                                                                Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
18188: 4                                         1994 vp -   KK 849
18189: 
18190: 
18191: 
18192: 
18193:                                         Tili Riksdagens Talman
18194: 
18195:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Den senaste tiden har man dock i offentlighe-
18196: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ten fåst allvarlig uppmärksamhet vid innehållet
18197: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      och uttrycksformerna i video- och andra pro-
18198: man Nyby undertecknade spörsmål nr 849:               gramspel. Det beror på att spelen fått mycket
18199:                                                       ifrågasatta drag. De kan innehålla mycket våld-
18200:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        samma och blodiga avsnitt. Det kan också ingå
18201:        ta med anledning av den ökande mäng-           avsnitt ur filmer som är förbjudna för barn i
18202:        den spel som innehåller utstuderat och         spelen.
18203:        grovt våld?                                       Denna negativa trend har lett tili att markna-
18204:                                                       den för videospel blivit föremål för internationell
18205:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         uppmärksamhet. T .ex. i Storbritannien har
18206: anföra fö1jande:                                      granskningsorganet för film och videoprogram,
18207:                                                       dvs. the British Board ofFilm Classification upp-
18208:    En1igt 1 § 1 mom. lagen om granskning av           ställt en åldersgr~p.s på 18 år för spel som innehål-
18209: videoprogram och andra bildprogram (697/87)           ler råa avsnitt. Aven i Norge och Sverige har
18210: får ett videoprogram eller annat bi1dprogram          granskningsmyndigheterna och företrädare för
18211: inom näringsverksamhet inte erbjudas en konsu-        branschen fört förhandlingar om att skapa ge-
18212: met för inköp, hyra eller Iän eller överlåtas tili    mensamma normer för åldersgränser.
18213: honom innan programmet har granskats och                 De bolag som i Finland sprider videospel har
18214: godkänts för spridning.                               också märkt att det bland de spel som marknads-
18215:    Med stöd av lagen om filmgranskning (299/65)       förs finns sådana som inte lämpar sig för minder-
18216: och 1agen om granskning av videoprogram och           åriga. Det har därför också hos oss blivit vanliga-
18217: andra bildprogram får sådana filmer eller pro-        re att man frivilligt anger åldersgränser.
18218: gram inte godkännas för spridning som är osedli-         För närvarande finns det inga planer på en
18219: ga eller förråande. En1igt videolagen får en fi1m     allmän granskningsskyldighet i fråga om video-
18220: eller ett videoprogram som är förbjudet för per-      och andra programspel. Det är klart att det krävs
18221: soner under 18 år inte heller godkännas för sprid-    ytterst vägande skäl för att systemet med för-
18222: ning.                                                 handsgranskning skall utvidgas. Nuläget i fråga
18223:    Video- eller andra programspe1 i vi1ka spe1a-      om videospelen visar visserligen oroväckande
18224: ren kan påverka det som sker i bildrutan är dock      drag men man har dock hittilis inte ansett det
18225: befriade från granskning såväl enligt lagen om        motiverat att stadga om förhandsgranskning av
18226: filmgranskning som lagen om granskning av vi-         spelen. Inte heller i de andra nordiska länderna
18227: deoprogram och andra bildprogram.                     har man övervägt granskning av videospel.
18228:    Förhandsgranskning av videospel ansågs inte           Statens filmgranskningsbyrå, som ansvarar
18229: motiverad av den orsaken att bilden inte är det       för övervakningen av filmer och videoprogram
18230: avgörande i spelet utan tanken bakom spelet och       följer noga utvecklingen i den aktuella frågan.
18231: hur den realiseras. Videotekniken erbjuder endast     Om utvecklingen på marknaden och bland pro-
18232: en viss ram som bas för spelprogrammet. Det sätt      dukterna samt de internationella trenderna ger
18233: på vilket videospel används skiljer sig alltså från   anledning tili det bör man överväga att införa ett
18234: det sätt på vilket andra bildprogram betraktas.       övervakningssystem även för video- och pro-
18235: Det är närmast fråga om aktivitet som kräver          gramspel och särskilt av normer för åldersgrän-
18236: snabb reaktionsförmåga och där spelarens åtgär-       ser samt samarbete mellan branschen och
18237: der avgör viiken form bilden antar i bildrutan.       granskningsmyndigheterna. Samtidigt kan man
18238: Spelsituationen skiljer sig klart från det sätt på    också bli tvungen att överväga författningsänd-
18239: vilket en film eller ett videoprogram förevisas.      ringar när det gäller en utvidgning av gransk-
18240:    När de gällanden lagarna stiftades ansågs det      ningsskyldigheten.
18241: alltså inte motiverat att införa granskningsskyl-
18242: dighet för videospel.
18243: 
18244:      Helsingforsden 9 februari 1995
18245: 
18246:                                                                 Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
18247:                                                 1994vp
18248: 
18249: Kirjallinen kysymys 850
18250: 
18251: 
18252: 
18253: 
18254:                                    Pulliainen: Aluehallinnon kehittämiseksi asetetun työryhmän
18255:                                        kokoonpanosta
18256: 
18257: 
18258:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18259: 
18260:    Sisäasiainministeriö on asettanut työryhmän        yleisen merkittävyyden vuoksi nyt tehty linjava-
18261: arvioimaan aluehallinnon oikeudellisten perus-        linta on merkittävä ja vaatii pääministeriitä pe-
18262: teiden muutostarvetta ja valmistelemaan asiasta       rustellun selityksen. Sellainen vastaus, että "neu-
18263: ehdotuksen hallituksen esityksen muotoon. Työ-        voteltiinhan työryhmän asettamisesta oikeusmi-
18264: ryhmän asettamispäätöksessä todetaan, että            nisteriön kanssa", ei tosiaankaan ole tyydyttävä.
18265: "valmistelussa tulee lähteä siitä, että aluehallin-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18266: nosta voidaan kaikin osin päättää tavallisella        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18267: lailla ja sen nojalla alemmanasteisin säännöksin      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18268: ja määräyksin". Tämä tarkoittaa käytännössä           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18269: muutoksen esittämistä hallitusmuodon useisiin
18270: pykäliin, minkä voi päätellä myös asettamispää-                   Kuinka Pääministeri perustelee sen,
18271: tökseen liitetystä taustamuistiosta.                           että hallitusmuodon periaatteellisesti
18272:    Hallitusmuodon muuttamiseen tähtäävät esi-                  merkittävään muuttamiseen tähtäävän
18273: tykset on näihin saakka valmisteltu oikeusminis-               lakiesityksen valmistelu tapahtuu perin-
18274: teriössä, mikä on ollut jo valtiosääntökoordinaa-              teisen oikeusministeriön sijasta sisä-
18275: tiomerkityksessä erittäin hyvä ja suorastaan vält-             asiainministeriössä?
18276: tämätön ratkaisu. Tässä katsannossa ja asian
18277:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1995
18278:                                             Erkki Pulliainen
18279: 
18280: 
18281: 
18282: 
18283: 240017
18284: 2                                         1994 vp -   KK 850
18285: 
18286: 
18287: 
18288: 
18289:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18290: 
18291:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sä muissa ministeriöissä, joiden toimialaan kul-
18292: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         loinkin kysymyksessä olevien asioiden ja sään-
18293: olette toimittanut pääministerin vastattavaksi        nösten sisältö lähinnä liittyy ja joissa on itse asiaa
18294: kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvan kirjalli-     koskeva paras asiantuntemus. Toisinaan juuri
18295: sen kysymyksen no 850:                                näin on tarkoituksenmukaista tehdä. Säännel-
18296:                                                       läänhän esimerkiksi hallitusmuodossa monien
18297:           Kuinka Pääministeri perustelee sen,         ministeriöiden toimialaan liittyviä keskeisiä
18298:        että hallitusmuodon periaatteellisesti         asioita.
18299:        merkittävään muuttamiseen tähtäävän                Viime vuosiltakin on useita esimerkkejä, jois-
18300:        lakiesityksen valmistelu tapahtuu perin-       sa perustuslakien muutosten perusvalmistelua
18301:        teisen oikeusministeriön sijasta sisä-         on edellä tarkoitetuissa tilanteissa suoritettu
18302:        asiainministeriössä?                           muissa ministeriöissä kuin oikeusministeriössä
18303:                                                       tai tällaisen muun ministeriön asettamassa tai sen
18304:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          esittelystä asetetussa toimielimessä.
18305: vasti seuraavaa:                                          Kun aluehallinnon oikeudellisten perusteiden
18306:                                                       uudistamistyöryhmän työ kokonaisuudessaan
18307:    Sisäasiainministeriön 23.12.1994 asettaman         sisällöltään liittyy sisäasiainministeriön toimi-
18308: aluehallinnon oikeudellisten perusteiden uudis-       alaan ja samalla myös moniin sisäasiainministe-
18309: tamistyöryhmän työ koskee toimeksiannon mu-           riön johdolla viime vuosina valmisteltuihin uu-
18310: kaan yhteensovittavan, poikkihallinnollisen pää-      distuksiin ja toimenpiteisiin, oikeusministeriö ja
18311: töksenteon järjestämistä aluehallinnossa sekä         sisäasiainministeriö sopivat viime vuoden loppu-
18312: lääninhallitusten sääntelyä hallitusmuodossa.         puolella, että nyt kysymyksessä oleva perusval-
18313: Edellisessä asiassa on kysymys aluehallinnon          mistelu suoritetaan sisäasiainministeriön asetta-
18314: yleisestä järjestämisestä. Tärkeimmät aluehallin-     massa työryhmässä. Työryhmään kuuluu kaksi
18315: non päätöksenteon yhteensovittamista koskevat         sisäasiainministeriön virkamiestä, joista toinen
18316: säännökset sisältyvät tällä hetkellä alueiden ke-     puheenjohtajana, yksi oikeusministeriön virka-
18317: hittämisestä annettuun lakiin. Laki antaa toimi-      mies, yksi maaherra, yksi maakuntajohtaja, yksi
18318: valtaa aluekehitysviranomaisille, joina toimivat      professoritason valtiosääntöoikeuden asiantun-
18319: maakunnan liitot. Eduskunta on hyväksyessään          tija ja yksi hallinto-oikeuden professori. Sihtee-
18320: ulkoasiainvaliokunnan Euroopan unionin jäse-          reinä on kaksi lainsäädäntöneuvosta, toinen sisä-
18321: nyyttä koskevan mietinnön katsonut, että maa-         asiainministeriöstä ja toinen oikeusministeriös-
18322: kunnan liittojen yhteensovittavaa päätösvaltaa        tä.
18323: aluehallinnossa tulee lisätä.                             Nyt valmisteluun saatetun hallitusmuodon
18324:    Kaikki edellä mainitut asiat eli aluehallinnon     muutoksen lopullinen valmistelu on tarkoitus
18325: yleinen järjestäminen, aluekehitys ja siihen liit-    suorittaa luonnollisesti oikeusministeriössä, joka
18326: tyen maakunnan liittojen tehtävät sekä läänin-        myös esittelisi asiaa koskevan mahdollisen halli-
18327: hallitusasiat kuuluvat sisäasiainministeriössä kä-    tuksen esityksen.
18328: siteltäviin.                                              Edellä esittämäni perusteella katson, että ky-
18329:    Hallitusmuodon ja muiden perustuslakien            symyksessä tarkoitettu aluehallinnon oikeudel-
18330: valmisteluvastuu ja esittely kuuluvat oikeusmi-       listen perusteiden uudistamisen valmistelu on
18331: nisteriölle. Tämä ei estä sitä. etteikö asioiden ja   järjestetty asianmukaisesti ja tarkoituksenmu-
18332: säännösten perusvalmistelua voitaisi tehdä myös       kaisesti.
18333: perustuslaeilla säänneltyjen asioiden osalta niis-
18334: 
18335:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1995
18336: 
18337:                                                                                Pääministeri Esko Aho
18338:                                          1994 vp -   KK 850                                             3
18339: 
18340: 
18341: 
18342: 
18343:                                        Tili Riksdagens Talman
18344: 
18345:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ärenden och stadganden även i fråga om ärenden
18346: ger har Ni, Fru Talman, tili statsministern över-    som regleras genom grundlagar kan ske i andra
18347: sänt fö1jande av riksdagsman Pulliainen under-       ministerier, tili vilkas verksamhetsområde de ak-
18348: tecknade spörsmål nr 850:                            tuella ärendena och stadgandena närmast hör
18349:                                                      och vilka innehar den bästa sakkunskapen om
18350:           Hur motiverar Statsministern att be-       själva ärendet. 1 vissa fall är ett sådant förfarande
18351:        redningen av ett lagförslag som avser en      ändamålsenligt. T.ex. i regeringsformen regleras
18352:        principiellt viktig ändring av regerings-     viktiga ärenden med anknytning tili flera olika
18353:        formen sker i inrikesministeriet och inte,    ministeriers verksamhetsområden.
18354:        såsom brukligt, i justitieministeriet?            Under de senaste åren har det förekommit
18355:                                                      många exempel på sådana fall där den grundläg-
18356:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gande beredningen av grundlagsändringar skett i
18357: anföra följande:                                     andra ministerier än justitieministeriet eller i or-
18358:                                                      gan som tillsatts av eller vid föredragning från ett
18359:    lnrikesministeriet tillsatte den 23 december      sådant annat ministerium.
18360: 1994 en arbetsgrupp för revidering av de rättsliga       Eftersom det arbete som arbetsgruppen för
18361: grunderna för regionalförvaltningen. Arbets-         revidering av de rättsliga grunderna för regional-
18362: gruppens arbete omfattar enligt uppdraget ord-       förvaltningen utför innehållsmässigt i sin helhet
18363: nande av ett koordinerat tvärsektoriellt besluts-    anknyter tili inrikesministeriets verksamhetsom-
18364: fattande inom regionalfOrvaltningen samt bered-      råde och samtidigt även tili många andra refor-
18365: ning av sådana stadganden om länsstyrelserna         mer och åtgärder som under de senaste åren
18366: som tas in i regeringsformen. Den förstnämnda        beretts under inrikesministeriets ledning, kom
18367: uppgiften gäller en allmän organisering av regio-    justitieministeriet och inrikesministeriet i slutet
18368: nalförvaltningen. De viktigaste stadgandena om       av 1994 överens om att den grundläggande be-
18369: koordinering av beslutsfattandet inom regional-      redningen skall utföras av en arbetsgrupp som
18370: fOrvaltningen ingår för närvarande i lagen om        tillsätts av inrikesministeriet. 1 arbetsgruppen in-
18371: regional utveckling. Lagen ger de regionala ut-      går två tjänstemän från inrikesministeriet, av vil-
18372: vecklingsmyndigheterna, dvs. förbunden på            ka den ena som ordförande, en tjänsteman från
18373: landskapsnivå, deras befogenheter. Riksdagen         justitieministeriet, en landshövding, en land-
18374: ansåg då den godkände utrikesutskottets betän-       skapsdirektör, en sakkunnig i statsförfattnings-
18375: kande angående medlemskapet i Europeiska             rätt på professorsnivå och en professori förvalt-
18376: unionen att den koordinerande beslutsmakt i re-      ningsrätt. Sekreterare är två regeringsråd, den
18377: gionalförvaltningen som innehas av förbunden         ena från inrikesministeriet och den andra från
18378: på landskapsnivå skall ökas.                         justitieministeriet.
18379:    Alla ovan nämnda ärenden, dvs. den allmänna           Avsikten är självfallet att den slutliga bered-
18380: organiseringen av regionalförvaltningen, den re-     ningen av den ändring av regeringsformen, vars
18381: gionala utvecklingen och därtill anknytande          beredning nu inletts, skall ske ijustitieministeriet,
18382: uppgifter som ankommer på förbunden på land-         som även föredrar en eventuell regeringsproposi-
18383: skapsnivå samt länsstyrelseärendena är sådana        tion om ärendet.
18384: ärenden som skall behandlas i inrikesministeriet.        Med hänvisning tili det ovan anförda anser jag
18385:    Ansvaret för beredningen samt föredragning-       att den beredning av revideringen av de rättsliga
18386: en av regeringsformen och andra grundlagar an-       grunderna för regionalförvaltningen som avses i
18387: kommer på justitieministeriet. Detta utgör inget     spörsmålet anordnats på tillbörligt och ända-
18388: hinder för att den grundläggande beredningen av      målsenligt sätt.
18389: 
18390:      Helsingforsden 10 februari 1995
18391: 
18392:                                                                              Statsminister Esko Aho
18393:                                                1994 vp
18394: 
18395: Kirjallinen kysymys 851
18396: 
18397: 
18398: 
18399: 
18400:                                   von Bell ym.: Aseiden viennistä Indonesiaan
18401: 
18402: 
18403: 
18404:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18405: 
18406:    Hallitus päättijuurijoulun alla mm., että Vih-    yllä kriisiaikojen varalta ja rauhanajan tuotan-
18407: tavuori Oy saa viedä Indonesiaan 200 000 käsi-       nolle tulee löytää vientikohteet. Tällä kertaa va-
18408: kranaatin sytytintä.                                 littiin kuitenkin kohdemaa mahdollisimman
18409:    Päätös on räikeässä ristiriidassa sekä Suomen     huonosti.
18410: noudattaman ihmisoikeuspolitiikan että Euroo-            Maallamme luulisi olevan jo kansainvälisen
18411: pan unionin parlamentin suositusten kanssa.          maineensakin vuoksi varaa kieltäytyä tällaisten
18412: Puolueettomat järjestöt ovat todistaneet, että In-   lupien myöntämisestä. Aseidenvientilupa hei-
18413: donesiassa loukataan ihmisoikeuksia törkeästi.       kentää maamme mainetta ihmisoikeuksista huo-
18414: Mm. kansanedustajia on surmattu poliittisten         lehtivana valtiona.
18415: mielipiteittensä takia. Lisäksi Indonesia miehit-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18416: tää laittomasti Itä-Timoria.                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18417:    Kun jo joulun alla oli tiedossa Suomen toteu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18418: tuva EU-jäsenyys, olisi hallituksen tullut noudat-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18419: taa ED-parlamentin päätöslauselmaa, jossa se
18420: kehotti unionin jäsenmaita lopettamaan kaiken                  Aikooko Hallitus jatkossa ottaa huo-
18421: wtilasavun ja aseviennin Indonesiaan.                       mioon EU:n parlamentin ja kansainvälis-
18422:     Suomen hallituksen vaa'assa painoivat kui-              ten järjestöjen suositukset olla viemättä
18423:  tenkin ihmisoikeuksia enemmän taloudelliset sei-           aseita maihin, joissa aseita mahdollisesti
18424:  kat. Kotimaista aseteollisuutta halutaan pitää             käytetään ihmisoikeusloukkauksiin?
18425: 
18426:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1995
18427: 
18428:          Aarno von Bell                 Kari Urpilainen                 MatsNyby
18429:          Jouni Backman                  Pentti Lahti-Nuuttila           Timo Roos
18430:          Tarja Halonen                  Anna-Liisa Kasurinen            Ismo Seivästö
18431:          Pekka Räty                     Jukka Gustafsson                Erkki Pulliainen
18432:                                         Pekka Haavisto
18433: 
18434: 
18435: 
18436: 
18437:  40017
18438: 2                                          1994 vp -   KK 851
18439: 
18440: 
18441: 
18442: 
18443:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18444: 
18445:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Jos kyse on sellaisista maista, joiden ihmisoi-
18446: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          keusongelmat painottuvat esim. poliittisten va-
18447: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        pauksien rajoituksiin ja joissa ei esiinny aseellista
18448: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aarno von         väkivaltaa siviilejä vastaan, voivat EU-maat
18449: Beliin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kansallisessa lupaharkinnassaan puoltaa sellai-
18450: n:o 851:                                               sen materiaalin vientiä näihin maihin, joita omi-
18451:                                                        naisuuksiensa tai käyttötarkoituksensa puolesta
18452:           Aikooko Hallitus jatkossa ottaa huo-         ei voida käyttää aseelliseen väkivaltaan siviili-
18453:        mioon EU :n parlamentin ja kansainvälis-        väestöä vastaan. Tämä kuvaa yleisempää länsi-
18454:        ten järjestöjen suositukset olla viemättä       maista ajattelua asevientipolitiikan ja ihmis-
18455:        aseita maihin, joissa aseita mahdollisesti      oikeuspolitiikan konkreettisesta yhteensovitta-
18456:        käytetään ihmisoikeusloukkauksiin?              misesta sekä niiden liittymäkohdista. Suhteelli-
18457:                                                        sessa lähestymistavassa ei totaalinen, absoluutti-
18458:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nen asevientipidättyvyys ole ihmisoikeuspolitii-
18459: vasti seuraavaa:                                       kan keino. EU ajaa aktiivisesti ihmisoikeusasioi-
18460:                                                        ta pikemminkin kontaktipolitiikan kuin protesti-
18461:     EU:njäsenenä Suomi noudattaa ihmisoikeus-          politiikan keinoin. EU ja senjäsenmaat tarttuvat
18462: politiikassaanja asevientipolitiikassaan niitä po-     kriittisessä poliittisessa vuoropuhelussaan ongel-
18463: liittisia velvoitteita, jotka EU:ssa näillä asia-      mamaiden ihmisoikeustilanteeseen. Ellei kyse ole
18464: alueilla ovat voimassa. Erityisesti tämä tarkoit-      embargotapauksista, pidättyvyys aseviennissä
18465: taa, että puolustustarvikkeiden vientiasioissa         kohdistetaan lähtökohtaisesti tietynlaiseen ma-
18466: harkinta perustetaan EU:n kahdeksaan asevien-          teriaaliin pikemmin kuin koko kohdemaahan.
18467: tikrite.eriin kuin myös ETYJ:n asevientiperiaat-          Lähtökohtana luparatkaisua tehtäessä on,
18468: teisiin. Kohdemaan ihmisoikeustilanteen huo-           että jos vietävät tuotteet eivät ominaisuuksiensa
18469: mioon ottaminen sisältyy painavana tekijänä            tai merkityksensäjohdostajohda tai niitä suuren
18470: näihin kriteereihin ja periaatteisiin.                 todennäköisyyden perusteella ei käytetä ihmisoi-
18471:     EU:njäsenenä Suomi myös haluaa ottaa huo-          keusloukkauksiin, hyökkäykselliseen aseelliseen
18472: mioon tämän tärkeimmän viiteryhmänsä piirissä          toimintaan taikka muuhun vastaavaan ei-hyväk-
18473: noudatettavat menettelyt ja toimintatavat. ED-         syttyyn tarkoitukseen vastaanottajamaassa tai
18474: maat suhteuttavat puolustustarvikkeiden vientiä        sen ulkopuolella, voidaan lupa myöntää, jos ko-
18475: koskevat lupapäätöksensä materiaalin luontee-          konaisharkinnan muut tekijät sitä puoltavat eikä
18476: seen ja käyttötarkoitukseen, kohdemaan ihmis-          lupakäsittelystä muuta johdu. Ongelmallisissa
18477: oikeustilanteen erittelevään arviointiin sekä ih-      lupa-asioissa perussuhtautumisena on pidätty-
18478: misoikeuspolitiikkansa vaikutuskeinoihin.              väisyys. Tekemiensä lupapäätösten ja linjausten-
18479:     Jos kyse on maista, joissa vallitsee laaja-alai-   sa puolesta Suomi ei poikkea EU-maiden keski-
18480: nen sisällissota tai siviiliväestön sorto, EU -maat    määräisestä linjasta.
18481: ovat turvautuneet EU:n oman asevientikiellon              Maamme asevientipolitiikan uudistamista on
18482: asettamiseen (esim. Sudan, Zaire, Burma) YK:n          kokonaisvaltaisemmin käsitelty puolustustarvi-
18483: turvallisuusneuvoston asettamien kieltojen lisäk-      kelain muuttamista koskevassa hallituksen esi-
18484: si. Em. asevientikieltoja Suomi luonnollisesti         tyksessä, josta eduskunnan puolustusvaliokunta
18485: noudattaa asevientipolitiikassaan.                     on antanut mietintönsä (1994 vp- PuVM 5 -
18486:                                                        HE 132).
18487: 
18488:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1995
18489: 
18490:                                                                 Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
18491:                                          1994 vp -   KK 851                                             3
18492: 
18493: 
18494: 
18495:                                        Tili Riksdagens Talman
18496: 
18497:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      problemen präglas t.ex. av begränsningar som är
18498: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       riktade mot den politiska friheten och där väpnat
18499: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     våld mot civila inte f6rekommer kan EU-länder-
18500: man Aarno von Bell m.fl. undertecknade spörs-        na isin tillståndsprövning förorda export av så-
18501: mål nr 851:                                          dan materiel till dessa Iänder som med tanke på
18502:                                                      egenskaper och användningsändamål inte kan
18503:          Ämnar Regeringen framdeles beakta           utnyttjas för väpnat våld mot civilbefolkningen.
18504:        EU-parlamentets och de internationella        Detta avspeglar det allmänna västerländska tän-
18505:        organisationernas       rekommendationer      kandet när det gäller den konkreta samordning-
18506:        enligt vilka vapen inte bör exporteras tili   en av vapenexportpolitiken och människorätts-
18507:        Iänder där vapnen kan komma att använ-        politiken samt beröringspunkterna mellan dem. 1
18508:        das i syfte att kränka de mänskliga rättig-   ett närmande tili problematiken av ovan nämnt
18509:        heterna?                                      slag där de olika synpunkterna ställs i relation tili
18510:                                                      varandra är en total, absolut avhållsamhet från
18511:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vapenexport inte ett medel för människorättspo-
18512: anföra följande:                                     litiken. EU:s aktiva arbete för människorättsfrå-
18513:                                                      gor bedrivs snarare med kontaktpolitikens än
18514:     Som medlem av EU iakttar Finlandisin män-        med protestpolitikens medel. I den politiska dia-
18515: niskorättspolitik och i sin vapenexportpolitik de    log av kritisk natur som EU och dess medlems-
18516: politiska förpliktelser som inom EU gäller på        stater för betonas människorättssituationen i
18517: dessa sakområden. Detta innebär särskilt att         problemländerna. Om det inte är fråga om såda-
18518: prövningen i ärenden som gäller export av för-       na fall där embargo tillgrips är utgångspunkten
18519: svarsmateriel baseras såväl på EU:s åtta vapen-      när det gäller vapenexporten att återhållsamhet
18520: exportkriterier som på OSSE:s vapenexportprin-       tillämpas snarare på materielen än på mottagar-
18521: ciper. Beaktandet av situationen i fråga om de       landet som helhet.
18522: mänskliga rättigheterna i mottagarlandet är en           När beslutet om ett tillstånd fattas är utgångs-
18523: tungt vägande faktor bland dessa kriterier och       punkten att tillstånd kan beviljas om de varor
18524: principer.                                           som skall exporteras är sådana att de inte på
18525:   · Som medlem av EU önskar Finland också            grund av sina egenskaper eller sin betydelse leder
18526: beakta de förfaranden och tillvägagångssätt som      tili eller att de med stor sannolikhet inte används
18527: skall iakttas inom denna referensgrupp som för       för brott mot de mänskliga rättigheterna, väpna-
18528: vårt land är den mest betydande. EU~länderna         de anfall eller annat motsvarande icke-godkänt
18529: avväger sina beslut om tillstånd för export av       syfte i mottagarlandet eller utanför detta, och om
18530: försvarsmateriel med beaktande av materielens        det kan försvaras på grundval av de övriga fakto-
18531: natur och användningsändamål, en analyserande        rer som ingår i helhetsprövningen samt om något
18532: bedömning av situationen vad de mänskliga rät-       annat inte följer av tillståndsbehandlingen. I pro-
18533: tigheterna i mottagarlandet beträffar och de me-     blematiska tillståndsärenden är återhållsamhet
18534: del att utöva påverkan som dess människorätts-       det grundläggande f6rhållningssättet. Med hän-
18535:  politik förfogar över.                              syn tili de tiliståndsbeslut som fattats och de
18536:      När det gäller Iänder där ett vittomfattande    linjedragningar som gjorts i Finland avviker vi
18537:  inbördeskrig pågår eller där befolkningen utsätts   inte från den genomsnittliga linjen i EU-länder-
18538:  för förtryck har EU-länderna utöver de förbud       na.
18539:  som FN:s säkerhetsråd utfårdat också stött sig          Reformen av vår vapenexport har på ett mera
18540:  på EU:s egna förbud mot vapenexport (t.ex. Su-      helhetsbetonat sätt behandlats i regeringen pro-
18541:  dan, Zaire, Burma). Det är självklart att Finland   position med förslag tilllag om ändring av lagen
18542:  i sin vapenexportpolitik iakttar de ovan nämnda     om export och transitering av försvarsmateriel.
18543:  vapenexportförbuden.                                Riksdagens försvarsutskott har gett sitt utlåtan-
18544:      När det är fråga om Iänder där människorätts-   de om förslaget (1994 rd- FöUB 5- RP 132).
18545: 
18546:      Helsingforsden 8 februari 1995
18547: 
18548:                                                                 Försvarsminister Jan-Erik Enestam
18549:                                                  1994 vp
18550: 
18551: Kirjallinen kysymys 852
18552: 
18553: 
18554: 
18555: 
18556:                                    Laakkonen ym.: Taimikkojen perustamiseen liittyvästä verotuk-
18557:                                       sesta
18558: 
18559: 
18560:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18561: 
18562:    Pohjois-Karjalan noin 650 metsänomistajalle            Metsänomistajat katsovat, että he ovat joutu-
18563: on tullut noin seitsemän miljoonan markan jälki-       neet syyttömästi kärsimään metsälautakuntien ja
18564: verot, kun verottaja on evännyt takautuvasti           veroviranomaisten välisten kiistojen vuoksi.
18565: metsänomistajilta vuodelle 1991 myönnettyjä            Monille pienituloisille henkilöille on tullut jopa
18566: metsien uudistamisvähennyksiä.                         useiden tuhansien markkojen suuruiset jälkive-
18567:    Asian taustalla on metsälautakuntien ja vero-       rot,joiden takia he ovatjoutuneet kohtuuttomiin
18568: hallituksen välinen erimielisyys siitä, milloin tai-   vaikeuksiin.
18569: mikko katsotaan perustetuksi. Verottaja on                Vastaavanlaisia jälkiverotapauksia löytyy
18570: myöntänyt vuosittain hehtaaria kohden 800-             myös muiden läänien alueilta, enimmin kuiten-
18571: 3 000 markan uudistamisvähennyksen.                    kin Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen ja Pohjois-
18572:    Lääninverovirasto katsoo, että viime kesä- ja       Savon metsälautakuntien alueilta.
18573: syyskuussa tehtyjen ennakkotarkastusten mu-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18574: kaan osa vuonna 1991 perustetuiksi ilmoitetuista       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18575: taimikoista oli perustettu jo vuonna 1990 tai ai-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18576: kaisemmin. Näissä tapauksissa lääninveroviras-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18577: to on katsonut aiheelliseksi perua verovapauden
18578: vero-oikaisua käyttäen.                                         Mikä on Hallituksen kanta veroviran-
18579:    Pohjois-Karjalan metsälautakunta katsoo toi-               omaisten ja metsälautakuntien väliseen
18580: mineensa verovuotta 1991 koskevien verosää-                   metsien uudistamisvähennystä koske-
18581: döstenja verohallituksen antamien ohjeiden mu-                vaan kiistaan, ja
18582: kaisesti. Metsälautakunnan näkemyksen mu-                       millaiseksi Hallitus katsoo näissä ta-
18583: kaan kaikki lääninveroviraston tarkastusyksi-                 pauksissa yksityisen metsänomistajan oi-
18584: kön esittämät taimikot on perustettu vuonna                   keusturvan?
18585: 1991. Näin ollen perusteita tarkastusyksikön
18586: esittämille verotuslain 82 §:n mukaisille veronoi-
18587: kaisuille ei heidän mielestään ole olemassa.
18588: 
18589:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1995
18590: 
18591:           Pirkko Laakkonen                Armas Komi                     Ismo Seivästö
18592:           Toimi Kankaanniemi              Markku Rossi                   Erkki Pulliainen
18593: 
18594: 
18595: 
18596: 
18597: 240017
18598: 2                                        1994 vp -   KK 852
18599: 
18600: 
18601: 
18602: 
18603:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18604: 
18605:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tamisen tarkoituksessa tehty hakkuu, ylispuiden
18606: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        poisto sekä tarpeellinen täydennysviljely on tehty
18607: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ennen vuotta 1991 ja jos aiemmin aukeana ollut
18608: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko          metsämaa on metsittynyt luontaisesti ennen
18609: Laakkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        vuotta 1991. Metsälautakunnille on lisäksi
18610: myksen n:o 852:                                      26.3.1992 toimitettu verohallituksen käsikirja,
18611:                                                      jossa veronhuojennusten edellytykset on kuvattu
18612:          Mikä on Hallituksen kanta veroviran-        yksityiskohtaisesti.
18613:        omaisten ja metsälautakuntien väliseen           Verohallinnon tietoon tuli keväällä 1993, että
18614:        metsien uudistamisvähennystä koske-           metsälautakunnille oli ilmoitettu jo ennen vuotta
18615:        vaan kiistaan, ja                              1991 perustettuja taimikoitaja että eri metsälau-
18616:          millaiseksi Hallitus katsoo näissä ta-      takuntien alueilla oli taimikoita hyväksytty ve-
18617:        pauksissa yksityisen metsänomistajan oi-      ronhuojennuksen piiriin eri perusteilla.
18618:        keusturvan?                                      Kun verohallituksen tehtävänä on edistää oi-
18619:                                                      keaa ja yhdenmukaista verotusta, verohallitus
18620:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kehotti lääninverovirastoja 3.5.1994 näille lähet-
18621: vasti seuraavaa:                                     tämässään kirjeessä tarkastamaan metsälauta-
18622:                                                      kuntien hallussa olevista asiakirjoista kaikkien
18623:    Pinta-alaperusteisessa       metsäverotuksessa    veronhuojennusten edellytykset. Lääninverovi-
18624: otettiin käyttöön vuoden 1991 alusta uudistamis-     rastojen tarkastuksissa todettiin, että useat met-
18625: vähennys ja taimikoiden määräaikainen verova-        sälautakunnat olivat toimineet lain ja verohalli-
18626: paus. Lain mukaan veronhuojennus myönne-             tuksen antamien ohjeiden mukaan ja vainjoissa-
18627: tään niille taimikoille, jotka on perustettu vuon-   kin metsälautakunnissa oli myönnetty veron-
18628: na 1991 tai sen jälkeen. Uudistamisvähennys          huojennuksia systemaattisesti väärin perustein.
18629: myönnetään sinä verovuonna, jona metsän uu-             Verotoimistoilla on ollut oikeus verotuslaissa
18630: distaminen on loppuun suoritettu. Laissa on          säädetyllä tavalla toimittaa veronoikaisu niissä
18631: myös säännökset verovapauden edellytyksistä.         tapauksissa, joissa taimikoille on vastoin lakia ja
18632: Maatilatalouden tuloverolain mukaan metsälau-        verohallituksen antamia ohjeita myönnetty vir-
18633: takunnalla on velvollisuus antaa verovelvolliselle   heeliisin perustein veronhuojennus. Ennen ve-
18634: ja veroviranomaisille todistuksia veronhuojen-       ronoikaisun tekemistä on verovelvolliselle lain
18635: nusten edellytyksistä ja valvoa verovapauden         mukaan, mikäli mahdollista, varattava tilaisuus
18636: edellytyksiä sen mukaan kuin verohallitus mää-       tulla kuulluksi asiassa. Myöskään verotuslain
18637: rää.                                                 77 §:n mukaisia veronkorotuksia ei ole sovellettu
18638:    Verohallitus antoi 15.2.1991 keskusmetsälau-      veronoikaisuihin. Verovelvollisella on lisäksi
18639: takunnille ja metsälautakunnille määräykset ja       mahdollisuus verotuslaissa säädetyllä tavalla ha-
18640: ohjeet metsäverotukseen liittyvistä tehtävistä.      kea muutosta verotukseen.
18641: Ohjekirjeessä on esitetty uudistamisvähennyksen         Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
18642: myöntämisen perusteet ja uudistamisvähennyk-         metsänomistajien verotus on toimitettu lain
18643: seen liittyvät kustannuserät. Ohjekirjeen mu-        säännöksiä noudattaen ja että verovelvollisen oi-
18644: kaan taimikko on katsottava perustetuksi ennen       keusturva näissä tapauksissa ja yleensäkin vero-
18645: vuotta 1991, jos metsänviljely on suoritettu lop-    tuksessa on hyvin järjestetty.
18646: puun ennen vuotta 1991 ja jos luontaisen uudis-
18647: 
18648:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1995
18649: 
18650:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
18651:                                          1994 vp -   KK 852                                           3
18652: 
18653: 
18654: 
18655: 
18656:                                        Tili Riksdagens Talman
18657: 
18658:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     har företagits före 1991 och om sådan skogsmark
18659: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       som tidigare varit kai har blivit skogbevuxen på
18660: lem av statsrådet översänt fOljande av riksdags-     naturligt sätt före 1991. Dessutom har skattesty-
18661: man Pirkko Laakkonen m.fl. undertecknade             relsens handbok, i viiken förutsättningarna för
18662: spörsmål nr 852:                                     skattelättnader beskrivs detaljerat, sänts tili
18663:                                                      skogsnämnderna den 26 mars 1992.
18664:           Viiken är Regeringens ståndpunkt i            Våren 1993 kom dettili skatteförvaltningens
18665:        tvisten mellan skattemyndigheterna och        kännedom att även plantbestånd som grundats
18666:        skogsnämnderna om skogsförnyelseav-           före 1991 hade anmälts tili skogsnämnderna och
18667:        draget, och                                   att olika skogsnämnder hade tilllämpat olika
18668:            hurudant anser Regeringen den enskil-     grunder när plantbestånd godkänts för skatte-
18669:        da skogsägarens rättsskydd vara i dessa       lättnad.
18670:        fall?                                            Eftersom skattestyrelsen har tili uppgift att
18671:                                                      främja en riktig och enhetlig beskattning, upp-
18672:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        manade skattestyrelsen länsskatteverken i ett
18673: anföra följande:                                     brev av den 3 maj 1994 att ur de handlingar som
18674:                                                      skogsnämnderna förfogar över granska förut-
18675:    Sedan ingången av 1991 har vid den arealbase-     sättningarna f6r alla skattelättnader. Vid de
18676: rade skogsbeskattningen tiliämpats ett förnyelse-    granskningar som länsskatteverken företog kon-
18677: avdrag och tidsbestämd skattefrihet för plantbe-     staterades det att flertalet skogsnämnder hade
18678: stånd. Enligt lagen beviljas skattelättnad för så-   handlat enligt lagen och skattestyrelsens anvis-
18679: dana plantbestånd som har grundats 1991 eller        ningar samt att skattelättnader systematiskt hade
18680: senare. Förnyelseavdraget beviljas under det         beviljats på felaktiga grunder bara i vissa skogs-
18681: skatteår då skogsförnyelsen har slutfOrts. I lagen   nämnder.
18682: stadgas även om förutsättningarna för skattefri-        Skattebyråerna har haft rätt att enligt beskatt-
18683: het. Enligt inkomstskattelagen för gårdsbruk är      ningslagen företa skatterättelse i sådana fall då
18684: skogsnämnden skyldig att ge den skattskyldige        plantbestånd har beviljats skattelättnad på felak-
18685: och skattemyndigheterna intyg över vilikoren för     tiga grunder i strid med lag och skattestyrelsens
18686: skattelättnader och att övervaka villkoren för       anvisningar. Enligt lagen skall den skattskyldige,
18687: skattefrihet så som skattestyrelsen bestämmer.       om möjligt, beredas tilifålle att bli hörd i saken,
18688:    Skattestyrelsen meddelade den 15 februari         innan skatterättelse foretas. De skattef6rhöj-
18689: 1991 centralskogsnämnderna och skogsnämn-            ningar som stadgas i 77 § beskattningslagen har
18690: derna föreskrifter och anvisningar om deras upp-     inte tillämpats på dessa skatterättelser. Den
18691: gifter i samband med skogsbeskattningen. 1 in-       skattskyldige har dessutom möjlighet att enligt
18692: struktionsbrevet anges grunderna för beviljande      beskattningslagen söka ändring i beskattningen.
18693: av f6rnyelseavdrag och de kostnadsposter som            Med stöd av vad som anförts ovan kan det
18694: hänförs tili förnyelseavdraget. Enligt instruk-      konstateras att beskattningen av skogsägare har
18695: tionsbrevet skall ett plantbestånd anses ha grun-    verkställts med iakttagande av vad som stadgas i
18696: dats före 1991, om skogsodlingen har slutförts       lag och att den skattskyldiges rättsskydd i de
18697: före 1991 och om sådan avverkning, huggning av       nämnda fallen och överlag vid beskattningen har
18698: överståndare och nödvändig kompletteringsod-         ordnats väl.
18699: ling som företagits i syfte av naturlig förnyelse
18700: 
18701:      Helsingforsden 9 februari 1995
18702: 
18703:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
18704:                                                 1994 vp
18705: 
18706: Kirjallinen kysymys 853
18707: 
18708: 
18709: 
18710: 
18711:                                    Pulliainen: Toimenpiteistä taloudellisen rikollisuuden ehkäisemi-
18712:                                        seksi
18713: 
18714: 
18715:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18716: 
18717:    Talousrikollisuus on puhuttanut viime aikoi-       saan. Julkiset yhtiöt ovat oikeutettuja mm. myy-
18718: na paljon. Näyttää siltä, että voimme vasta aavis-    mään osakkeitaan yleisölle.
18719: taa, kuinka laajaa tämä rikollisuuden haara on            Tämä uudistus on tehty talousrikollisuuden
18720: ollut ja on.                                          ennalta ehkäisemiseksi. Tarkoitus on, että erilai-
18721:    Sama ongelma on tullut esiin myös Ruotsissa.       silla hämärillä paperifirmoilla operointi tulisi
18722: Siellä on laajan julkisen keskustelun jälkeen ryh-    käytännössä vaikeammaksi. Vastaaviin toimiin
18723: dytty konkreettisiin toimiin lainsäädännön            olisi ryhdyttävä myös Suomessa.
18724: muuttamiseksi talousrikollisuutta ennalta ehkäi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18725: seväksi.                                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18726:    Ruotsissa tuli vuoden vaihteessa voimaan uusi      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18727: osakeyhtiölaki,jonka mukaan yhtiöiden on mm.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18728: ilmoitettava kirjepapereissaan ja lomakkeissaan
18729: yhtiön toiminimi, kotipaikka ja yhteisönumero.                    Mihin lainsäädäntötoimiin Hallitus ai-
18730: Lisäksi ns. julkisiksi yhtiöiksi luokiteltavien yh-            koo ryhtyä ehkäistäkseen ennalta talous-
18731: tiöiden on ilmoitettava tämä asemansa papereis-                rikollisuutta?
18732: 
18733:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1995
18734: 
18735:                                             Erkki Pulliainen
18736: 
18737: 
18738: 
18739: 
18740: 240017
18741: 2                                          1994 vp -   KK 853
18742: 
18743: 
18744: 
18745: 
18746:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18747: 
18748:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ja viranomaisten yhteistyön tehostamista. Oi-
18749: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          keusministeriö on korostanut sitä, että myös ta-
18750: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lousrikollisuuden torjumisessa olisi pyrittävä
18751: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        hyödyntämään perinteisten rikosten ennaltaes-
18752: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tämisstrategioiden tausta-ajatuksia, kuten niin
18753: 853:                                                   sanottua tilaisuuspainotteista rikoksentorjun-
18754:                                                        taa. Myös talousrikollisuuden torjumisessa voi-
18755:            Mihin lainsäädäntötoimiin Hallitus ai-      daan saavuttaa tuloksia pyrkimällä vaikeutta-
18756:         koo ryhtyä ehkäistäkseen ennalta talous-       maan rikoksentekomahdollisuuksia.
18757:         rikollisuutta?                                    Oikeusministeriö on ehdottanut, että talousri-
18758:                                                        kosten torjuntaohjelmassa ministeriöt velvoitet-
18759:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            taisiin säädösvalmistelussaan kiinnittämään eri-
18760: taen seuraavaa:                                        tyistä huomiota siihen, miten eri sääntelyvaihto-
18761:                                                        ehdot vaikuttavat rikoksentekomahdollisuuk-
18762:     Talousrikollisuuden vastustaminen on monel-        siin.
18763: la tavalla ollut niin lainsäädännöllisten kuin mui-       Kysymyksen johdannossa mainittu Ruotsin
18764: denkin toimenpiteiden kohteena viime vuosina.          osakeyhtiölain muutos, joka koskee osakeyhtiön
18765: Poliisin voimavaroja rikosten selvittämisessä on       tietojen ilmoittamista sen kirjeissä ja lomakkeis-
18766: lisätty ja syyttäjien ja tuomareiden koulutusta        sa, perustuu EU:n ensimmäisen yhtiöoikeudelli-
18767: talousrikosasioiden käsittelyn tehostamiseksi on       sen direktiivin (68/151/ETY; EYVL 14.3.1968,
18768: annettu useiden vuosien ajan. Rikoslain koko-          N:o L 65/8) 4 artiklan säännösten voimaan saat-
18769: naisuudistuksessa talousrikoksia koskevien             tamiseen. Vastaava säännös sisältyy oikeusmi-
18770: säännösten uudistaminen on ollut yhtenä keskei-        nisteriössä parhaillaan valmisteitavaan laajaan
18771: senä, kiireellisyysjärjestyksessä etusijalla olleena   osakeyhtiölain muutosesitykseen, joka on tar-
18772: tavoitteena. Maaliskuun alussa aloittaa toimin-        koitus antaa tänä keväänä vaalien jälkeen ko-
18773: tansa konkurssiasiamies, joka on oikeusministe-        koontuvalle eduskunnalle. Muutosesitykseen si-
18774: riön yhteydessä toimiva konkurssipesien toimin-        sältyy myös ehdotus osakeyhtiöiden jakamisesta
18775: taa valvova erityisviranomainen. Konkurssiasia-        julkisiin ja yksityisiin. Jako on tarpeen EU:n toi-
18776: miehellä on laaja tiedonsaantioikeus ja laajat oi-     sen yhtiöoikeudellisen direktiivin (77/91/ETY;
18777: keudet erilaisten tarkastusten toimittamiseen          EYVL 31.1.1977, N:o L 26/1) säännösten voi-
18778: konkurssipesien hallinnon valvomiseksi. Näillä         maan saattamiseksi. Vain julkisen osakeyhtiön
18779: ja monilla muilla toimilla on pyritty vaikutta-        osakkeet ja muut arvopaperit voitaisiin ottaa ar-
18780: maan myös talousrikollisuutta ehkäisevästi.            vopaperimarkkinalaissa (495/89) tarkoitetun jul-
18781:     Lisäksi valmisteilla on talousrikollisuuden        kisen kaupankäynnin kohteeksi. Tarkoitus on,
18782: torjuntaohjelma, joka sisältää useita ehdotuksia       että tarjottaessa yksityisen osakeyhtiön arvopa-
18783: talousrikosten torjumiseksi. Ohjelmassa talous-        pereita yleisölle on aina kerrottava, ettei niillä
18784: rikollisuuden vastustamista ei lähestytä yksin-        voida käydä julkisesti kauppaa. Tällaiset toimet
18785: omaan rikosoikeudellisesta näkökulmasta, vaan          ovat yksi esimerkki keinoista, joilla voidaan eh-
18786: siinä ehdotetaan myös monen muun lainsäädän-           käistä rikoksentekomahdollisuuksia.
18787: nön tarkistamista sekä ennalta estävien toimien
18788: 
18789:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1995
18790: 
18791:                                                                 Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
18792:                                            1994 vp -   KK 853                                            3
18793: 
18794: 
18795: 
18796: 
18797:                                          Tili Riksdagens Talman
18798: 
18799:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        samarbetet mellan myndigheterna effektiveras.
18800: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         Justitieministeriet har betonat att man även i
18801: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       bekämpandet av den ekonomiska brottsligheten
18802: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr         borde sträva efter att tillgodogöra sig de tanke-
18803: 853:                                                   gångar som utgör grunden för bekämpandet av
18804:                                                        traditionell brottslighet, t.ex. förebyggandet av
18805:          Vilka lagstiftningsåtgärder ämnar Re-         brottstilifållen. Också i bekämpandet av ekono-
18806:        geringen vidta för att på förhand förhin-       misk brottslighet kan man uppnå resultat genom
18807:        dra ekonomisk brottslighet?                     att man försöker göra det svårare att begå brott.
18808:                                                           Justitieministeriet har föreslagit att program-
18809:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          met för bekämpning av ekonomisk brottslighet
18810: anföra följande:                                       skall förplikta ministerierna att i sitt lagbered-
18811:                                                        ningsarbete fåsta särskild uppmärksamhet vid
18812:    Bekämpandet av den ekonomiska brottslighe-          hur de o1ika regleringsa1ternativen inverkar på
18813: ten har på många sätt varit föremål för såvä1          möjligheterna att begå brott.
18814: lagstiftningsåtgärder som andra åtgärder under            Den i spörsmålets ingress nämnda ändringen
18815: de senaste åren. Polisens resurser för att utreda      av aktiebolagslagen i Sverige, som gäller uppgi-
18816: brott har ökats och under flera års tid har åklaga-    vandet av uppgifter om aktiebolaget i bolagets
18817: re och domare fått utbildning i syfte att effektive-   brev och blanketter, baserar sig på sättandet i
18818: ra behandlingen av ärenden som gäller ekono-           kraft av bestämmelserna i artike14 i EU:s f6rsta
18819: misk brottslighet. 1 totalrevisionen av straffiagen    bo1agsrätts1iga direktiv (68/151/ETY, EYVL
18820: har revideringen av stadgandena om ekonomisk           14.3.1968, Nr L 65/8). Ett likadant stadgande
18821: brottslighet utgjort ett centralt mål med hög pre-     ingår i ett omfattande förslag till ändring av lagen
18822: ferensordning. Från början av mars inleder kon-        om aktiebolag vilket som bäst bereds vid justitie-
18823: kursombudsmannen sin verksamhet. Konkurs-              ministeriet och som avses avlåtas på våren tili den
18824: ombudsmannen är en specialmyndighet som ver-           riksdag som sammanträder efter valet. 1 detta
18825: kar i samband med justitieministeriet och som          ändringsförslag ingår också ett förslag om att
18826: övervakar konkursbonas verksamhet. Konkurs-            inde1a aktiebolagen i offentliga och enskilda bo-
18827: ombudsmannen har omfattande rätt att få upp-           1ag. Denna indelning är nödvändig för att sätta i
18828: gifter och omfattande befogenheter att verkställa      kraft bestämme1serna i EU :s andra bo1agsrättsli-
18829: olika slags inspektioner i syfte att övervaka kon-     ga direktiv (77/91/ETY, EYVL 31.1.1977, Nr L
18830: kursbonas förvaltning. Genom dessa och genom           26/1). Endast ett offentligt aktiebolags aktier och
18831: många andra åtgärder har man strävat efter att         andra värdepapper kan vara objekt för sådan
18832: förebygga också den ekonomiska brottsligheten.         offentlig handel som avses i värdepappersmark-
18833:     Dessutom bereds som bäst ett program för           nadslagen (495/89). Avsikten är att man då man
18834:  bekämpning av ekonomisk brottslighet som              för allmänheten bjuder ut ett enskilt aktiebolags
18835:  innehåller flera förslag för bekämpning av den        värdepapper alltid bör berätta att offentlig han-
18836:  ekonomiska brottsligheten. 1 detta program be-        del med dessa värdepapper inte kan bedrivas.
18837:  kämpas den ekonomiska brottsligheten inte en-         Dessa åtgärder är ett exempe1 på medel som kan
18838:  bart med straffrättsliga medel, utan i program-       användas för att förebygga möjligheterna att
18839:  met föreslås att också annan lagstiftning revide-     begå brott.
18840:  ras samt att de förebyggande åtgärderna och
18841: 
18842:      Helsingforsden 3 februari 1995
18843: 
18844:                                                                  Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
18845:                                               1994vp
18846: 
18847: Kirjallinen kysymys 854
18848: 
18849: 
18850: 
18851: 
18852:                                  Seppänen ym.: Hallituksen suhtautumisesta valtion vakuusrahas-
18853:                                     ton johtajan nauttimaan luottamukseen
18854: 
18855: 
18856:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
18857: 
18858:    Eduskunnan puolesta valtion vakuusrahastoa      mitään luottamuspulan ratkaisemiseksi tässä
18859: valvovana hallintoneuvoston jäsenenä haluan        asiassa, joka kuuluu valtioneuvoston toimialaan.
18860: kiinnittää hallituksen huomion siihen luottamus-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18861: pulaan, joka on syntynyt, kunjulkisuuteen toimi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18862: tettujen tietojen mukaan valtion vakuusrahaston    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18863: johtaja Heikki Koivisto saa KOP:sta työkyvyttö-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18864: myyseläkettä noin 30 000 markkaa kuukaudessa
18865: työstään maksettavan 38 000 markan kuukausi-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18866: palkan ohella.                                            ryhtyä sen jääviysongelman ratkaisemi-
18867:    Johtaja Heikki Koiviston valitsi toimeensa             seksi, joka on syntynyt valtion vakuusra-
18868: hallitus, ja tietojeni mukaan hän oli nimenomaan          haston johtajan Heikki Koiviston paljas-
18869: pääministeri Ahon ehdokas. Näin ollen valtion             tuttua KOP:n työkyvyttömyyseläkkeen
18870: vakuusrahaston hallintoneuvosto ei voi tehdä              saajaksi?
18871: 
18872:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1995
18873: 
18874:                     Esko Seppänen                           Tuulikki Hämäläinen
18875: 
18876: 
18877: 
18878: 
18879: 240017
18880: 2                                      1994 vp -   KK 854
18881: 
18882: 
18883: 
18884: 
18885:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18886:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tuttua KOP:n työkyvyttömyyseläkkeen
18887: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             saajaksi?
18888: olette 20 päivänä tammikuuta 1995 päivätyn kir-
18889: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Vastauksena kysymykseen esitän kunnoitta-
18890: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Seppäsen ym.    vasti seuraavaa:
18891: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 854:
18892:                                                       Valtion vakuusrahaston johtaja Heikki Koi-
18893:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     visto on ilmoittanut pyytävänsä eroa vakuusra-
18894:        ryhtyä sen jääviysongelman ratkaisemi-      haston johtajan virasta. Näin ollen asia ei anna
18895:        seksi, joka on syntynyt valtion vakuusra-   aihetta enempään selvitykseen.
18896:        haston johtajan Heikki Koiviston paljas-
18897: 
18898:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1995
18899: 
18900:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
18901:                                        1994 vp -   KK 854                                          3
18902: 
18903: 
18904: 
18905: 
18906:                                       Tili Riksdagens Talman
18907: 
18908:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
18909: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den    anföra följande:
18910: 20 januari 1995 till vederbörande medlem av
18911: statsrådet översänt följande av riksdagsman           Direktören för statens säkerhetsfond, Heikki
18912: Seppänen m.fl. undertecknade spörsmål nr 854:      Koivisto, har meddelat att han kommer att begä-
18913:                                                    ra avsked från sin post som direktör för säker-
18914:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     hetsfonden. Därmed ger frågan inte anledning till
18915:        ta för att lösa det jävproblem som har      vidare utredning.
18916:        uppstått i och med att det avslöjats att
18917:        direktören för statens säkerhetsfond,
18918:        Heikki Koivisto, får invalidpension från
18919:        KOP?
18920:      Helsingforsden 2 februari 1995
18921: 
18922:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
18923:                                               1994 vp
18924: 
18925: Kirjallinen kysymys 855
18926: 
18927: 
18928: 
18929: 
18930:                                   Ala-Harja ym.: Tupakan markkinoinnissa käytettävistä keinoista
18931: 
18932: 
18933:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18934: 
18935:    Suomalaiset lapset ja nuoret tupakoivat eniten   joissa on 18 savuketta, hinta pysyy alle 15 mar-
18936: Euroopassa. Nuorena opitusta tupakkatottu-          kan.
18937: muksesta on vaikea päästä eroon. Tupakkalaki           Koska askissa olevaa savukkeiden määräävä-
18938: kieltää tupakan myynnin alle 18-vuotiaille. Sen     hentämällä tupakkatehtaat alentavat tupakka-
18939: tarkoitus on suojata lapsia, siirtää tupakoinnin    verosta huolimatta tupakan hintaa samannäköi-
18940: aloittamisikä myöhemmäksi, jolloin nuorella on      sessä tupakka-askissa ja toisaalta selvästi lapsille
18941: jo harkintakykyä.                                   tarkoitetut 10 tupakan askit houkuttelevat lapsia
18942:    Käytännössä kioskeista löytyy lapsille sopivia   ostamaan viimeisellä kympillään tupakkaa, tulee
18943: tupakka-askeja. Usealla tupakkamerkillä on 10       esiin kysymys, olisiko tupakka-askissa oltava
18944: kappaleen askeja sekä normaalia tupakkaa että       aina sama kappalemäärä savukkeita hintavertai-
18945: light-tupakkaa, esimerkkinä Marlboro. 10 kap-       lun varmistamiseksi.
18946: paleen tupakka-askin hinta on alle 10 markkaa.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18947: Vaikuttaa siltä, että lapset ja nuoret halutaan     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18948: saada viimeisellä kympillään ostamaan tupak-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18949: kaa ja polttamaan.                                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18950:    Lisäksi aikaisemmin tupakka-askissa on ollut
18951: 20 savuketta. Nyt kappalemäärä on pudotettu                   Onko keinotekoinen tupakka-askin
18952:  18:aanja huolimatta. tupakkaverosta askin hinta           hinnanalennus myynnin edistämisenä
18953: on laskenut. Esimerkiksi 20 kappaleen tupakka-             nuorille tupakkalain tai kuluttajansuoja-
18954: askin hinta on 17,90 mk, ja tupakkaveron jälkeen           lain vastainen, ja
18955:  18 kappaleen tupakka-askin hinta on 17,90 mk.                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18956:  Periaatteena näyttää olevan, että hinta ei saa            ryhtyä estääkseen tupakan hinnanalen-
18957: nousta yli 20 markan. Joidenkin tupakka-askien,            nuksen keinotekoisin konstein?
18958: 
18959:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1995
18960: 
18961:          Kirsti Ala-Harja               Pekka Räty                     Timo Ihamäki
18962:          Margareta Pietikäinen          Marja-Liisa Tykkyläinen        Jukka Gustafsson
18963:          Aarno von Bell                 Tuija Maaret Pykäläinen        Leila Lehtinen
18964:          Heli Astala                    Oiva Savela                    Kalevi Lamminen
18965:          Eeva Turunen                   Ritva Laurila                  Riitta Kauppinen
18966:          Annikki Koistinen              Rose-Marie Björkenheim         Maunu Kohijoki
18967:          Päivi Varpasuo                 Irmeli Takala                  Anna-Kaarina Louvo
18968:                                         Maija Perho-Santala
18969: 
18970: 
18971: 
18972: 
18973: 240017
18974: 2                                        1994 vp -   KK 855
18975: 
18976: 
18977: 
18978: 
18979:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18980: 
18981:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sa, esim. 10 tai 18 savukkeen rasioissa. Pienempi
18982: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        pakkauskoko ja savukkeiden hinnoittelu mah-
18983: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      dollistavat hinnan asettamisen esim. juuri alle 10
18984: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ala-Har-        markan tai 15 markan. Näitä kutsutaan halpasa-
18985: jan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vukkeiksi.
18986: n:o 855:                                                Pakkauskokojen pienentäminen ja halpasa-
18987:                                                      vukkeiden markkinoille tuominen on nähtävä
18988:           Onko keinotekoinen tupakka-askin           tupakkatuotteiden markkinointitoimenpiteenä.
18989:        hinnanalennus myynnin edistämisenä            Selityksenä on, että tupakointi on kääntynyt las-
18990:        nuorille tupakkalain tai kuluttajansuoja-     kuun uuden 1.3.1995 voimaan tulevan tupakka-
18991:        lain vastainen, ja                            lain valmistelun, eduskuntakäsittelyn ja toi-
18992:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       meenpanon valmistelujen aikana käydyn laajan
18993:        ryhtyä estääkseen tupakan hinnanalen-         kansalaiskeskustelun seurauksena. Erityisesti
18994:        nuksen keinotekoisin konstein?                nuorten pienentynyt ostovoima on vähentänyt
18995:                                                      kysyntää ja tupakoinnin aloittamista.
18996:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Kymmenen savukkeen pakkaukset kattavat
18997: vasti seuraavaa:                                     tutkimustietojen mukaan juuri lasten ja nuorten
18998:                                                      päivittäisen savukkeiden kulutuksen.
18999:    Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkaus-            Savukkeiden valmisteverokohtelua voidaan
19000: ten koosta ei ole olemassa säädöksiä. Sen sijaan     muuttaa esim. siten, että pienet pakkaukset olisi-
19001: kauppa- ja teollisuusministeriön ja Tupakkateh-      vat hinnaltaan epäedullisempia kuin 20 savuk-
19002: taiden Yhdistyksen kesken oli ennen tupakkalain      keen rasiat. Yleisesti verokohtelun muuttaminen
19003: voimaantuloa kirjallisesti sovittu, että savukkei-   on keino vaikuttaa halpasavukkeiden hintaan ja
19004: den vähittäismyyntipakkauksen koko on 20 sa-         sitä kautta niiden kysyntään.
19005: vuketta.                                                Hallitus on tietoinen halpasavukkeiden ja
19006:    Kanadassa on tullut juuri voimaan laki, joka      pienten pakkauskokojen aiheuttamista terveys-
19007: vaatii savukkeiden myymistä 20 kappaleen ra-         poliittisista ongelmista erityisesti lasten ja nuor-
19008: sioissa.                                             ten osalta. Hallitus selvittää verotukselliset ja
19009:    Tupakkateollisuus on viime aikoina tuonut         lakitekniset keinot niistä aiheutuvan terveysvaa-
19010: lisääntyvästi markkinoille savukkeita 20:tä savu-    ran vähentämiseksi.
19011: ketta pienemmissä vähittäismyyntipakkauksis-
19012: 
19013:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1995
19014: 
19015:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
19016:                                           1994 vp -       KK 855                                             3
19017: 
19018: 
19019: 
19020: 
19021:                                          Tili Riksdagens Talman
19022: 
19023:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          cigarretter. En mindre förpackningsstorlek och
19024: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            en prissättning på cigarretter rriöjliggör ett pris
19025: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          som underskrider 10 mark eller 15 mark. Dessa
19026: man Ala-Harja m.fl. undertecknade spörsmål nr             kaUas billigcigarretter.
19027: 855:                                                          Minskningen av förpackningsstorleken och
19028:                                                           introduktionen av biliigcigarretter på markna-
19029:           Är den artificiella sänkningen av priset        den skall ses som en åtgärd för att marknadsföra
19030:        på ett cigarrettpaket för att främja försälj-      tobaksprodukter. Förklaringen är att tobaks-
19031:        ningen tili unga i strid med tobakslagen           rökningen har minskat som en följd av den om-
19032:        eller konsumentskyddslagen, och                    fattande medborgardiskussion som förts under
19033:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta           den tid som den nya tobakslagen som träder i
19034:        för att förhindra sänkningen av priset på          kraft 1.3.1995 har beretts, behandlats i riksdagen
19035:        tobak med konstgjorda medel?                       och verkställigheten av den har beretts. Speciellt
19036:                                                           det att de unga har minskad köpkraft har min-
19037:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             skat efterfrågan och påbörjandet av tobaksrök-
19038: anföra följande:                                          ning.
19039:                                                               Förpackningama om 10 cigarretter täcker en-
19040:    Det finns inga stadganden om storleken på              ligt uppgifter från undersökningar bams och
19041: minutförsäljningsförpackningama för tobak.                ungdomars dagliga konsumtion av cigarretter.
19042: Däremot har mellan handels- och industriminis-                Accisbehandlingen av cigarretter kan ändras
19043: teriet och Föreningen för tobaksfabrikema                 t.ex. så att mindre förpackningar tili sitt pris vore
19044: innan tobakslagen trädde i kraft skriftligt över-         l!lindre förmånliga än paket med 20 cigarretter.
19045: enskommits att storleken på ett minutförsälj-             Andring av skattebehandlingen är i allmänhet ett
19046: ningspaket för tobak är 20 cigarretter.                   medel att på verka biliigcigarretternas pris och via
19047:    1 Canada har det nyligen trätt i kraft en lag i        detta efterfrågan på dem.
19048: viiken krävs att cigarretter säljs i askar om 20              Regeringen är medveten om de hälsopolitiska
19049: stycken.                                                  problem som biliigcigarretterna och de små för-
19050:    Tobaksindustrin har under de senaste tidema            packningsstorlekarna skapar speciellt i fråga om
19051: allt mera kommit ut på marknaden med minut-               barn och unga. Regeringen utreder de beskatt-
19052: försäljningsförpackningar för tobak som inne-             ningsmässiga och lagtekniska medlen för att min-
19053: håller fårre än 20 cigarretter, t.ex. 10 eller 18         ska de hälsoproblem som förorsakas av dem.
19054: 
19055:      Helsingforsden 10 februari 1995
19056:                                                        Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
19057:                                                  1994 vp
19058: 
19059: Skriftligt spörsmål 856
19060: 
19061: 
19062: 
19063: 
19064:                                     M. Pietikäinen m.fl.: Om ordnande av tolkning i asylärenden
19065: 
19066: 
19067:                                          Tili Riksdagens Talman
19068: 
19069:    Enligt 68 § utlänningslagen är myndigheterna           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
19070: skyldiga att ombesörja tolkning för en utlänning       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19071: i asylärenden. Det är en viktig rättsskyddsaspekt      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
19072: att en asylsökande får en möjlighet att på sitt eget   följande spörsmål:
19073: språk så bra som möjligt få förklara sin situation
19074: och orsak tili asylansökan samt får sitt budskap                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
19075: tolkat tili myndighetens språk. Tyvärr följs den-             ta för att myndigheterna skall följa sin
19076: na skyldighet inte alltid av myndigheterna. Tili              förpliktelse att ordna tolkhjälp i asylären-
19077: vår kännedom har kommit flera fall där utlän-                 den?
19078: ningslagens stadgande på denna punkt inte följts.
19079: 
19080:      Helsingforsden 20 januari 1994
19081: 
19082:                      Margareta Pietikäinen                     Eva Biaudet
19083:                      Gunnar Jansson                            Henrik Lax
19084:                                           Boris Renlund
19085: 
19086: 
19087: 
19088: 
19089: 240017
19090: 2                                        1994 vp -   KK 856
19091: 
19092: Kirjallinen kysymys 856                                                                    Suomennos
19093: 
19094: 
19095: 
19096: 
19097:                                   M. Pietikäinen ym.: Tulkitsemisen järjestämisestä turvapaikka-
19098:                                      asioissa
19099: 
19100: 
19101:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19102: 
19103:    Ulkomaalaislain 68 §:n mukaan viranomaiset           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19104: ovat velvollisia huolehtimaan tulkitsemisen jär-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19105: jestämisestä ulkomaalaiselle turvapaikka-asiois-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19106: sa. Tärkeä oikeusturvanäkökohta on, että turva-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19107: paikanhakija saa mahdollisuuden selittää tilan-
19108: teensaja syynsä turvapaikkahakemukseen omal-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19109: la kielellään niin hyvin kuin mahdollista sekä saa           ryhtyä, jotta viranomaiset huolehtisivat
19110: viestinsä tulkituksi viranomaisen kielelle. Vali-            velvollisuudestaan tulkitsemisavun jär-
19111: tettavasti viranomaiset eivät aina noudata tätä              jestämiseen turvapaikka-asioissa?
19112: velvollisuutta. Tietoomme on tullut useita ta-
19113: pauksia, joissa ulkomaalaislain tätä kohtaa kos-
19114: kevaa säännöstä ei ole noudatettu.
19115: 
19116:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1995
19117: 
19118:                      Margareta Pietikäinen                    Eva Biaudet
19119:                      Gunnar Jansson                           Henrik Lax
19120:                                              Boris Renlund
19121:                                            1994 vp -   KK 856                                           3
19122: 
19123: 
19124: 
19125: 
19126:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19127: 
19128:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on ollut mahdollisuus matkustuksen aikana jon-
19129: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kinasteisesti valmistautua esittämään turvapaik-
19130: olette 20 päivänä tammikuuta 1995 päivätyn kir-        kahakemus,jos hän on tarkoittanut hakea turva-
19131: jeenne n:o 2732 ohella lähettänyt valtioneuvos-        paikkaa.
19132: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja M.            Puutteelliseksi tulkitsemiseksi on usein käsi-
19133: Pietikäisen ym. kirjallisen kysymyksen n:o 856:        tetty tilanne, jossa ulkomaalainen maahan tulles-
19134:                                                        saan ei edes anna henkilöllisyydestään tai mat-
19135:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kansa tarkoituksesta mitään tietoja tai antaa
19136:        ryhtyä, jotta viranomaiset huolehtisivat        näistä tietoja, jotka heti voidaan todeta vääriksi.
19137:        velvollisuudestaan tulkitsemisavun jär-         Näin menettelevän ulkomaalaisen voi passintar-
19138:        jestämiseen turvapaikka-asioissa?               kastusviranomainen ulkomaalaislain 37 §:n no-
19139:                                                        jalla käännyttää. Tämä hallinnollinen menettely
19140:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           toteutetaan ulkomaalaisasetuksen 31 §:n mukai-
19141: vasti seuraavaa:                                       sesti yleensä kielellä, jota päätöksen saajan voi
19142:                                                        kohtuudella olettaa ymmärtävän.
19143:     Tulkitsemisenjärjestämisestä on viranomaisia          Asianmukaisesti jätettyjen turvapaikkahake-
19144: veivoittavia useita säännöksiä. Kielilaissa, hal-      musten käsittelyssä ja turvapaikanhakijaa kos-
19145: lintomenetelylaissa ja ulkomaalaislaissa on eri-       kevassa henkilökohtaisessa turvapaikkatutkin-
19146: tyisesti turvapaikkatutkinnassa huomioon otet-         nassa käytetään poikkeuksetta joko kieltä, jota
19147: tavia ja noudatettavia tulkkaussäännöksiä.             hakija ymmärtää, tai tarvittaessa hakijan äidin-
19148:     Ulkomaalaislain 2 § antaa turvapaikanhaki-         kieltä taitavaa tulkkia.
19149: jalle oikeuden käyttää avustajaa ja tulkkia ulko-         Kysymys tarkoittanee osittain niitä maahan-
19150: maalaislain mukaisissa asioissa. Hallintomenet-        tuloedellytysten puuttumisen vuoksi ulkomaa-
19151: telylain ja ulkomaalaislain tulkitsemiseen vel-        laislain 37 §:n nojalla passintarkastajan toteutta-
19152: voittavat säännökset ovat samansisältöisiä. Ul-        mia ulkomaalaisen käännytyksiä, joissa käänny-
19153: komaalaislain 68 §velvoittaa viranomaisen huo-         tyspäätöksestä on sittemmin valitettu ensisijai-
19154: lehtimaan tulkitsemisesta turvapaikka-asiassa.         sesti sillä perusteella, että käännytettyä ei ollut
19155:     Tulkin kuten myös avustajan käytöstä turva-        pelkän passintarkastuspaikalle saapumisen no-
19156: paikka-asiassa on otettu lausuma poliisille ja pas-    jalla pidetty turvapaikanhakijana. Nämä valitus-
19157: sintarkastajille annettuun turvapaikkatutkinta-        asioina käsitellyt käännytykset ovat koskeneet
19158: ohjeeseen. Lisäksi tutkinnassa käytettäviin tut-       tapauksia, joissa ulkomaalainen maahan tulles-
19159: kintaa ohjaaviin lomakkeisiin on otettu kohdat,        saan ei ole esittänyt kirjallista turvapaikkahake-
19160: joihin merkitään käytetty kuulustelukieli ja mer-      musta eikä suullisestikaan millään ymmärrettä-
19161: kintä siitä, onko kuulustelu suoritettu tulkin         vallä tavalla minkäänlaista viittausta edes turva-
19162:  avulla, sekä tulkin nimi. Poliisille on myös annet-   paikka-sanaan. Lisäksi ulkomaalainen on ollut
19163:  tu ohje vieraiden kielien käytöstä.                   joko kokonaan vailla matkustusasiakirjoja tai
19164:     Ulkomaalaisen on ulkomaalaislain 32 §:n mu-        hänellä olevat matkustusasiakirjat on voitu heti
19165:  kaan turvapaikan saamiseksi haettava turva-           todeta vääriksi.
19166:  paikkaa maahan saapuessaan tai pian sen jäl-             Tulkitsemiskysymys näyttää olevan esillä hal-
19167:  keen. Sanottu ulkomaalaislain säännös on ulko-        lintotointa koskevassa muutosvaiheessa, jossa
19168:  maalaisen kannalta ehdoton ja se siis edellyttää,     muutoksenhakuperusteena käytetään uutta seik-
19169:  että tällaisella ulkomaalaisella kuten muillakin      kaa eli ulkomaalaislain 32 §:n 2 momentin jäl-
19170:  maahan tulevilla on ja tulee olla käsitys maahan-     kimmäisessä virkkeessä säädettyä mahdollisuut-
19171:  tulonsa tarkoituksesta ja turvapaikkaa hakevan        ta hakea myöhemminkin kuin maahan saapumi-
19172:  tulee tehdä tätä tarkoitusta ilmentävä turvapaik-     sen yhteydessä turvapaikkaa. Ulkomaalaisen
19173:  kahakemus. Yleensä ulkomaalainen on jo Suo-           käännytyspäätöstä koskevassa muutoksenhaku-
19174:  meen saapumiseksi asioinut liikenteenharjoitta-       asiassa on eräissä tapauksissa esitetty perusteita
19175:  jien kanssa ja jo sen perusteella ulkomaalaisella     turvapaikkahakemukselle vasta muutoksenha-
19176: 4                                          1994 vp -   KK 856
19177: 
19178: kuasiakirjassa ilmaisemaHa uusi maahansaapu-           kaus pyritään järjestämään mahdollisuuksien
19179: mistarkoitus. Tällöin on tuomioistuimessa kat-         mukaan äidinkielellä. Turvapaikkatutkintaa
19180: sottu passintarkastusviranomaisen asiakirjoihin        koskevassa sisäasiainministerin antamassa oh-
19181: kirjaama lyhyt seloste käännytysperusteista            jeessa todetaan, että tulkkia käytettäessä on py-
19182: puutteelliseksi näytöksi muutoksenhakuasteessa         rittävä varmistautumaan tulkin pätevyydestä ja
19183: toiseksi muuttuneessa asiassa.                         objektiivisuudesta ja että ensisijaisesti on käytet-
19184:    Ulkomaalaislain 37 § menettäisi niin kielelli-      tävä koulutettua tulkkia. Ohjeessa korostetaan
19185: sen kuin sisällöllisenkin merkityksensä, jos ulko-     sitä, että tulkitsemiskielenä on käytettävä sellais-
19186: maalaisen käännyttämisestä aina luovuttaisiin          ta kieltä, jota turvapaikanhakijan todetaan hal-
19187: sellaisen olettaman perusteella, että ulkomaalai-      litsevan niin hyvin, ettei hänen oikeusturvansa
19188: nen, vaikkei haekaan turvapaikkaa, käännyttä-          vaarannu.
19189: misen vaihtoehtona tai hänelle käännyttämis-               Turvapaikkatutkintaa suorittavat yleensä sel-
19190: päätökseen kuuluvan muutoksenhakuoikeuden              laiset yksiköt, joilla on jo vuosien kokemus tut-
19191: nojalla kuitenkin voi vielä myöhemmin hakea            kinnan suorittamisessa. Nykyisin tulkkipalvelu-
19192: turvapaikkaa.                                          ja on varsin hyvin saatavissa ja turvapaikkatut-
19193:    Kysymyksen perusteluosassa puutteelliseksi          kintaa suorittavat yksiköt ovat käytännössä luo-
19194: väitettyä viranomaisten tulkkausjärjestelyä käy-       neet toimivat yhteydet tulkkausta suorittaviin
19195: tetään tosiasiallisena aineellisena muutoksenha-       henkilöihin ja toimistoihin.
19196: kuperusteena silloin, kun laillisesti käännytetty          Turvapaikkatutkintaa suorittavien henkilöi-
19197: muutoksenhakemuksessaan haluaa saada turva-            den koulutuksessa on korostettu lain ja annettu-
19198: paikanhakijan aseman, vaikkei hän maahan saa-          jen määräysten ja ohjeiden noudattamista sekä
19199: puessaan olekaan turvapaikkaa hakenut.                 turvapaikanhakijoiden oikeusturvan huomioon
19200:    Suoritettaessa turvapaikkatutkintaa, erityi-        ottamista.
19201: sesti kuulustelua, on todettava, että se on mahdo-         Edellä sanotun nojalla hallitus katsoo, että
19202: tonta suorittaa, elleivät kuulustelija ja turvapai-    turvapaikkaa hakevan ulkomaalaisen tulee tur-
19203: kanhakija ymmärrä toisiaan. Turvapaikanhaki-           vapaikan saadakseen hakea kirjallisesti tai aina-
19204: jalta on kuitenkin kohtuullista edellyttää, että       kin suullisesti jollakin ymmärrettävällä tavalla
19205: hän pystyy ilmaisemaan ainakin sen, minkäkie-          turvapaikkaa. Nykyinen ulkomaalaislain mu-
19206: listä tulkkia hän haluaa.                              kainen menettely on asianmukainen, kun pas-
19207:    Tulkitsemisessa on pidetty lähtökohtana sitä,        sintarkastaja käännyttää vailla maahantulo-
19208: että tulkkausta ei ole välttämätöntä suorittaa         edellytyksiä olevan ulkomaalaisen, joka ei ole
19209: hakijan äidinkielellä vaan jollakin sellaisella kie-   esittänyt kirjallista tai suullista turvapaikkaha-
19210: lellä, jota turvapaikanhakija ymmärtää ja jolla        kemusta.
19211: hän tulee itse ymmärretyksi. Luonnollisesti tulk-
19212:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1995
19213: 
19214:                                                                 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
19215:                                           1994 vp -   KK 856                                           5
19216: 
19217: 
19218: 
19219: 
19220:                                         Tili Riksdagens Talman
19221: 
19222:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kande bör göra en asylansökan av viiken detta
19223: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse nr 2732      framgår. I allmänhet har en utlänning redan för
19224: av den 20 januari 1995 tili vederbörande medlem       att kunna komma tili Finland haft kontakt med
19225: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        trafikidkare och redan på denna grund haft möj-
19226: M. Pietikäinen m.fl. undertecknade spörsmål nr        lighet att under resan i någon mån förbereda sig
19227: 856:                                                  på att visa upp en asylansökan, om han har tänkt
19228:                                                       ansöka om asyl.
19229:           Viika åtgärder ämnar Regeringen vid-            En situation där en utlänning vid sin ankomst
19230:        ta för att myndigheterna skall följa sin       inte ens lämnat några upplysningar om sin iden-
19231:        förpliktelse att ordna tolkhjälp i asylären-   titet eller om avsikten med sin resa eller där de
19232:        den?                                           upplysningar som han har lämnat direkt kan
19233:                                                       konstateras vara oriktiga, har ofta ansetts bero
19234:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         på tolkningssvårigheter. En passkontrollmyn-
19235: anföra följande:                                      dighet kan dock med stöd av 37 § utlänningslagen
19236:                                                       avvisa en utlänning som handlar på detta sätt.
19237:     Det finns flera stadganden som förpliktar         Detta administrativa förfarande sker enligt 31 §
19238: myndigheterna att ordna tolkning. I språklagen,       utlänningsförordningen i regel genom tolkning
19239: lagen om förvaltningsförfarande och utlän-            av beslutet tili ett språk som utlänningen skäligen
19240: ningslagen ingår stadganden om tolkning som           kan antas förstå.
19241: särskilt skall beaktas och iakttas vid asylpröv-          Vid behandlingen av asylansökningar som har
19242: ningen.                                               lämnats in på behörigt sätt och vid den personliga
19243:     Enligt 2 § utlänningslagen har en asylsökande     asylprövning som gäller en asylsökande används
19244: rätt att anlita biträde och tolk i angelägenheter     alltid ett språk som sökanden förstår eller anlitas
19245: som avses i utlänningslagen. De stadganden i          vid behov en tolk som behärskar sökandens mo-
19246: lagen om förvaltningsförfarande och utlännings-       dersmål.
19247: lagen som förpliktar myndigheterna att ordna              Spörsmå1et torde delvis gälla de fall, i viika
19248: tolkning har liknande innehåll. Enligt 68 § utlän-    passkontrollören med stöd av 37 § utlänningsla-
19249: ningslagen skall myndigheten ombesörja tolk-          gen har avvisat en utlänning som saknat förut-
19250: ning i asylärenden.                                   sättningar för sin inresa, och avvisningsbeslutet
19251:     Ett uttalande om användning av tolk, och          därefter har överklagats främst därför, att den
19252: likaså av biträde, i asylärenden ingår också i de     avvisade inte har ansetts vara asylsökande enbart
19253: asylprövningsanvisningar som har meddelats            på grund av sin ankomst tili passkontrollstället.
19254:  polisen och passkontrollörerna. På de blanketter     Dessa avvisningar, som behandlats som besvärs-
19255: som används vid prövningen och som styr denna         ärenden, gäller utlänningar som vid sin inresa
19256:  finns också en punkt, i viiken antecknas det språk   inte har visat upp någon skriftlig asylansökan,
19257:  som använts vid förhöret, och en punkt, i viiken     och inte heller på ett förståeligt sätt muntligen
19258:  antecknas om förhöret har skett med hjälp av         har uttryckt någon som helst hänvisning tili ordet
19259:  tolk samt tolkens namn. Polisen har också med-       asyl. De har dessutom helt saknat resedokument
19260:  delats anvisningar om användningen av främ-          eller visat upp resedokument som omedelbart har
19261:  mande språk.                                         konstaterats vara oriktiga.
19262:     För att en utlänning skall få asyl skall han          Tolkningsfrågan förefaller att aktualiseras i
19263:  enligt 32 § utlänningslagen ansöka om asyl vid       ett skede då förvaltningsåtgärderna ändras och
19264:  ankomsten tilllandet eller snart därefter. För en    en ny omständighet därför används som grund
19265:  utlänning är detta stadgande i utlänningslagen       för ändringssökande, dvs. när en utlänning an-
19266:  ett tvingande stadgande, som således förutsätter     vänder sig av den i 32 § 2 mom. andra meningen i
19267:  att utlänningar, liksom även andra personer, vid     utlänningslagen nämnda möjligheten att ansöka
19268:  sin ankomst tililandet har och bör haen uppfatt-     om asyl även i ett senare skede än vid ankomsten
19269:  ning om avsikten med sin inresa, och att asylsö-     tili landet. I fullföljdsärenden som gäller avvis-
19270: 6                                          1994 vp -   KK 856
19271: 
19272: 
19273: ningsbeslut har skälen tili asylansökan i vissa fall   språk som den asylsökande förstår och själv kan
19274: framförts först i besvärsskriften genom att en ny      göra sig förstådd på. Naturligtvis försöker man i
19275: avsikt med inresan angivits. Härvid har domsto-        mån av möjlighet ordna tolkning tili sökandens
19276: len betraktat passkontrollmyndighetens korta           modersmål. 1 inrikesministeriets anvisningar om
19277: rapport om avvisningsgrunderna som bristfållig         asylprövning konstateras att man, då tolk an-
19278: bevisning i ett ärende som i besvärsinstansen har      vänds, bör försöka försäkra sig om tolkens kom-
19279: ändrats tili ett annat.                                petens och objektivitet och att utbildade tolkar
19280:    Utlänningslagens 37 § skulle förlora sin bety-      skall användas i första hand. 1 anvisningarna
19281: delse såväl i fråga om språk som innehåll, om          framhävs att som tolkningsspråk skall användas
19282: man alltid skulle avstå från att avvisa en utlän-      ett sådant språk som den asylsökande konstate-
19283: ning på grund av ett sådant antagande, att han,        ras behärska så bra att hans rättsskydd inte även-
19284: fastän han inte ansöker om asyl, senare kan ansö-      tyras.
19285: ka om asyl som ett alternativ tili avvisning eller        Asylprövning utförs i allmänhet vid sådana
19286: med stöd av sin rätt att söka ändring i avvisnings-    enheter där man redan har flera års erfarenhet av
19287: beslutet.                                              denna verksamhet. För närvarande finns det rätt
19288:    Den tolkningstjänst som myndigheterna ord-          bra tillgång tili tolktjänster och de enheter där
19289: nar och som i motiveringen tili spörsmålet påstås      asylprövning utförs har i praktiken upprättat
19290: vara otillräcklig används som en faktisk materiell     fungerande kontakter med personer som kan tol-
19291: grund för ändringssökande, då den som lagenligt        ka och byråer som förmedlar tolkar.
19292: har avvisats i sin ändringsansökan vill få en asyl-       Vid utbildningen av personer som utför asyl-
19293: sökandes status, trots att han inte har anhållit om    prövning har vikten av att lagen och meddelade
19294: asyl vid sin ankomst tilllandet.                       föreskrifter och anvisningar iakttas samt beak-
19295:    När det gäller asylprövning, i synnerhet för-       tandet av de asylsökandes rättsskydd betonats.
19296: hör, bör det konstateras att dessa inte kan ge-           Med stöd av vad som sagts ovan anser reger-
19297: nomföras, om den som utför förhöret och den            ingen att en asylsökande utlänning skriftligen
19298: asylsökande inte förstår varandra. Av den asyl-        eller åtminstone muntligen på något förståeligt
19299: sökande kan dock skäligen förutsättas att han          sätt bör ansöka om asyl för att kunna få asyl. Det
19300: åtminstone kan uttrycka vilket språk han vill att      gällande förfarandet enligt utlänningslagen är
19301: toiken skall tala.                                     motiverat då passkontrollören avvisar en sådan
19302:    När det gäller tolkning har utgångspunkten          utlänning som inte uppfyller inresevillkoren och
19303: varit att tolkningen inte nödvändigtvis behöver        som inte har visat upp någon skriftlig asylansö-
19304: ske tili sökandens modersmål utan tili ett sådant      kan och inte heller muntligen har ansökt om asyl.
19305: 
19306:      Helsingforsden 14 februari 1995
19307: 
19308:                                                                    lnrikesminister Mauri Pekkarinen
19309:                                                    1994 vp
19310: 
19311: Kirjalliset kysymykset 857 ja 871
19312: 
19313: 
19314: N:o 857
19315: 
19316: 
19317:                                      Ihamäki: Rasvapitoisen maidon kulutuksen terveydellisistä vaiku-
19318:                                         tuksista
19319: 
19320: 
19321:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
19322: 
19323:     Pyysin 2.12.1994 asianomaisen valtioneuvos-          varoista. Hallitus ei puutu yksityisten järjestöjen
19324: tonjäsenen vastausta seuraavaan kirjalliseen ky-         ja organisaatioiden harjoittamaan tiedotukseen.
19325: symykseen:                                               Julkisen vallan intressissä sen sijaan on saattaa
19326:     "Tiedostaako Hallitus suomalaisen liian yksi-        asianomaisten tahojen tietoon kaikki mahdolli-
19327: puolisen rasvatarjonnan vaarantavan suomalais-           suudet hyödyntää EU:sta tulevaa rahoitusta.
19328: ten terveyden,                                              Hallitus on valinnut suomalaisten parhaaksi
19329:     tiedostaako Hallitus Valion ja sen järjestöjen       maitorasvan käytön ylenmääräisen edistämisen
19330: koulumaitorasvan käytön lisääruiskampanjan               - asiahan on nähtävissä varsin selvästi kaupan
19331: vaarantavan suomalaisten koululaisten veri-              hyllyltä. EU tukee siis erityisesti koulujen maito-
19332: suonten terveyden, ja                                    rasvatuotteiden käyttöä. Ministeri Pesäiän vas-
19333:     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä          tauksesta ilmenee, että tuen käyttöönotto on pit-
19334: tämän ja vastaavien muiden rasvapolitiikkamme            källe kunkin maan harkinnanvarainen asia. Kui-
19335: ja EU:n rasvapolitiikan heikkouksia käyttävien           tenkin vain 40 % ED-koululaisista kuuluu tuen
19336: kampanjoiden estämiseksi?"                               piiriin. Vastaosassa jäsenmaita terveysajattelu ja
19337:     Saamastani maa- ja metsätalousministeri              järki ovat voittaneet.
19338: Mikko Pesäiän vastauksesta ilmenee, että EU                 Vuotuisen rasvaisen koulumaidon tuen suu-
19339: tukee terveydenvastaista rasvapolitiikkaa. EU:n          ruus on ministeri Pesäiän mukaan noin 20 mmk
19340: maitotuotteiden tukiohjelmaan kuuluu kulutus-            - siis 20 mmk:n tehoste verisuonisairauksien
19341: maito ja täysmaitojugurtti, kevytmaito sekä tuo-         edistämiseen.
19342: re- ja sulatejuustot, joiden rasvapitoisuus on vä-          Olen hankkinut käyttööni myös sosiaali- ja
19343: hintään 40%. Lisäksi tukeen oikeutettuja ovat            terveysministeri Jorma Huuhtasen maa- ja met-
19344: muutjuustot,joiden rasvapitoisuus on vähintään           sätalousministeriölle lähettämän lausunnon
19345: 45 %. Rasvaton maito, ykkösmaito, viili sekä             EU :n koulumaitohankkeesta.
19346: maustetutjugurtiteivät kuulu tuen piiriin. Kukin            Sosiaali- ja terveysministeri Huuhtanen to-
19347: maa voi ottaa tuen piiriin tukeen oikeutetuista          teaa, että suomalaisilla lapsilla, jotka käyttävät
19348: tuotteista haluamansa tuotteet.                          maitorasvatuotteita, on selvästi korkeampi ko-
19349:     Vastauksen mukaan tukea voivat saada kaik-           lesterolitaso kuin lapsilla, jotka juovat rasva-
19350:  ki koulut lukuun ottamatta yliopistotasoisia op-        tonta maitoa ja muita juomia. Lisäksi ministeri
19351:  pilaitoksia. Myös päiväkodit ja tarhat kuuluvat         Huuhtanen toteaa, että kohonnut kolesterolita-
19352:  ohjelman piiriin. Koulut tekevät hakemuksen             so lisää lapsilla verisuonten seinämän kalkkeu-
19353:  halutessaan osallistua koulumaito-ohjelmaan.            tumisen esiasteita. Terveysministeri toteaakin,
19354:  Jokainen koulu tai tarha saa itse päättää, haluaa-      että jokaisen suomalaisen lapsen tulisi käyttää
19355:  ko osallistua koulumaito-ohjelmaan. Kukin               ruokajuomanaan rasvatonta maitoa ennenai-
19356:  koulu päättää myös siitä, mitä maitotaloustuot-         kaisen verisuonten kalkkeutumisen estämiseksi.
19357:  teita oppilaille tarjotaan, jolloin tarjolla voi olla   Terveysministeri ei pidä ED-rasvaisen maidon
19358:  myös muita kuin tuettuja tuotteita. Viime kädes-        edistämiskampanjointia asiallisena ja esittää,
19359:  sä valinnan tekee yksittäinen oppilas tarjolla ole-     että maa- ja metsätalousministeriö ryhtyisi riit-
19360:  vien tuotteiden perusteella. Hallitus katsoo, että      täviin toimenpiteisiin kampanjoinnin estämi-
19361:  myös Suomessa kunnille ja muille kouluruokai-           seksi ja sen sijaan panostaisi nykyistä selvem-
19362:  lun kustannuksista vastaaville on tarjottava            min rasvattoman maidon ja kasvisrasvatuottei-
19363:  mahdollisuus muiden jäsenmaiden tavoin saa-             den käytön edistämiseen päiväkodeissamme ja
19364:  da osarahoitusta ruokailun kustannuksiin EU:n           kouluissamme.
19365: 
19366: 240017
19367: 2                                     1994 vp -       KK 857 ja 871
19368: 
19369:    Edellä olevaan viitaten maa- ja metsätalous-                ennenaikaisen kalkkeutumisen ehkäise-
19370: ministeriön vastaus on terveyspolitiikan kannal-               miseksi suomalaisissa päiväkodeissa ja
19371: ta katastrofaalinen ja osoittaa, että maa- ja met-             kouluissa sosiaali- ja terveysministerin
19372: sätalousministeriön tavoite ei ole tuottaa terveel-            esittämällä tavalla,
19373: listä ruokaa suomalaisille vaan "hyödyntää ED-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19374: rahoitusta".                                                   ryhtyä terveyden ottamiseksi yhdeksi
19375:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             maa- ja metsätalousministeriön valmiste-
19376: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                luun ja päätöksentekoon vaikuttavaksi
19377: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-                tekijäksi, ja
19378: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19379:                                                                ryhtyä rasvattoman maidon ottamiseksi
19380:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo                  EU-tuen piiriin?
19381:        ryhtyä lasten ja koululaisten verisuonten
19382: 
19383:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1995
19384: 
19385:                                              Timo Ihamäki
19386:                                        1994 vp -       KK 857 ja 871                                     3
19387: 
19388: N:o 871
19389: 
19390: 
19391: 
19392: 
19393:                                     Ihamäki: Terveydellisten näkökohtien huomioon ottamisesta maa-
19394:                                        talouspoliittisessa päätöksenteossa
19395: 
19396: 
19397:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19398: 
19399:     Suomen jäsenyys Euroopan yhteisössä ilme-            sen maatalouspäättäjän eli maa- ja metsätalous-
19400: nee ainakin tässä vaiheessa selkeimmin muutok-           ministeriön tavoitteena olisi suomalaisten ter-
19401: sina maataloudessa ja maatalouspolitiikassa.             veyttä edistävä ruokatuotanto, se ei olisi päättä-
19402: Euroopan yhteisö on hukkumassa maatalous-                nyt esimerkiksi Suomen liittymisestä Euroopan
19403: tuotteisiinsa. Hukkumisen estämiseksi yhteisöllä         yhteisön kouluruokaohjelmaan eikä se liittäisi
19404: on erilaisia maataloustuotteiden menekkiä ja             Suomea myöskään teollisuusvoin käytön tukioh-
19405: kulutusta edistäviä tukiohjelmia. Näitä ovat             jelmaan muutoin kuin vientiin valmistettavien
19406: muun muassa erilaiset maitotuotteiden tukioh-            elintarvikkeiden osalta.
19407: jelmat, joista suomalaisten terveyden kannalta              Teollisuusvoin tukeminenhan on piilovoin
19408: tärkeimpiä ovat voin tuettu myynti elintarvike-          syöttämistä suomalaisille. Syötetty voimäärä
19409: teollisuudelle ja koulumaito-ohjelma. Ohjelmiin          vastaa kahden ja puolen kuukauden tyydytty-
19410: liittyminen ei ole pakollista, vaan kukin maa            neen rasvan suositeltua käyttöä. Koska ihmiset
19411: päättää itsenäisesti, liittyykö se ohjelmaan ja ot-      syövät tänä aikana riittävästi muutoinkin tyy-
19412: taako se tarjotun taloudellisen tuen vastaan vai         dyttynyttä rasvaa, teollisuusvoin piilosyöminen
19413: ei. Esimerkiksi koulumaito-ohjelman mukaisia             on turhaa ja haitallista, eli teollisuusvoin käyt-
19414: rasvaisia maitotuotteita nauttii vain 40% euro-          töä tuetaan suomalaisten terveyden kustannuk-
19415: koululaisista.                                           sella.
19416:     Suomessa maa- ja metsätalousministeriö on               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19417: toimivaltainen Euroopan yhteisön yhteisen maa-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19418: talouspolitiikan täytäntöönpanoasioissa saman-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19419:  nimisen lain valtuuttamana (1100/94). MMM on            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19420: pantu paljon haltijaksi. Sen tulee huolehtia maa-
19421:  talouden toiminnan turvaamisesta ja suomalais-                    Miten Hallitus ottaa tai suunnittelee
19422:  ten terveyttä edistävästä ruokatuotannosta. Jäl-               ottavansa huomioon terveyden ja väes-
19423:  kimmäisessä asiassa ministeriö on toiminut il-                 tön terveellisen ravitsemuksen edistämi-
19424:  meisen hyvin vain tuotetun ruoan mikrobiologi-                 sen maatalouspoliittisessa päätöksen-
19425:  sen ja jäämäaineturvallisuuden suhteen. Sen si-                teossa,
19426: jaan väestön oikean ravitsemuksen turvaamises-                     aikooko Hallitus päätöksellään lakia
19427:  sa ja ravitsemuksellisten riskien vähentämisessä               (11 00/94) muuttamalla tai muutoin vel-
19428:  aika on ajanut ministeriön noudattaman maa-                    voittaa maa- ja metsätalousministeriötä
19429:  talouspoliittisen toiminnan ja ajattelutavan ohi.              ottamaan huomioon väestön terveyden
19430:  Ylenmääräinen maitorasvan ylituotanto ja tupu-                 edistämisen ministeriön asioiden valmis-
19431:  tus suomalaisille kantaa terveyden kannalta huo-               telussa ja päätöksenteossa ja erityisesti
19432:  non sadon, suuren suomalaisen sydän- ja veri-                  Euroopan yhteisön koulumaito-ja teolli-
19433:  suonisairastavuuden sydäninfarkteineen ja aivo-                suusvoin käytön tuki- ja muihin vastaa-
19434:  halvauksineen.                                                 viin ohjelmiin liittymisestä päätettäessä,
19435:     Kansanterveyslaitoksen seurantatutkimusten                  sekä
19436:  mukaan suomalaiset syövät vieläkin enemmän                        kauanko Hallitus antaa jatkua tilan-
19437:  rasvaa kuin on tarpeen ja rasvakoostumuksel-                   teen, jossa koululaisten terveyttä tuho-
19438:  taan liian yksipuolisesti vain tyydyttynyttä eläin-            taan ylenmääräisellä maitorasvan käytön
19439:  kunnasta peräisin olevaa rasvaa. Jos suomalai-                 edistämisellä?
19440: 
19441:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1995
19442: 
19443:                                               Timo Ihamäki
19444: 4                                   1994 vp -      KK 857 ja 871
19445: 
19446: 
19447: 
19448: 
19449:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
19450: 
19451:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              suusvoin käytön tuki- ja muihin vastaa-
19452: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,               viin ohjelmiin liittymisestä päätettäessä,
19453: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             sekä
19454: jäsenen· vastattavaksi kansanedustaja Ihamäen                  kauanko Hallitus antaa jatkua tilan-
19455: näin kuuluvat kirjalliset kysymykset n:ot 857 ja            teen, jossa koululaisten terveyttä tuho-
19456: 871:                                                        taan ylenmääräisellä maitorasvan käytön
19457:                                                             edistämisellä?
19458:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19459:        ryhtyä lasten ja koululaisten verisuonten       Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittaen
19460:        ennenaikaisen kalkkeutumisen ehkäise-         seuraavaa:
19461:        miseksi suomalaisissa päiväkodeissa ja
19462:        kouluissa sosiaali- ja terveysministerin          Hallitus vastasi 19.12.1994 edustaja Ihamäen
19463:        esittämällä tavalla,                          ym. ns. koulumaito-ohjelmaa koskevaan kysy-
19464:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mykseen. Vastauksessa kuvattiin koulumaito-
19465:        ryhtyä terveyden ottamiseksi yhdeksi          ohjelman periaatteet sekä tuotiin esille se, että
19466:        maa- ja metsätalousministeriön valmiste-      päätäntävalta eri maitovalmisteiden hankinnas-
19467:        luun ja päätöksentekoon vaikuttavaksi         ta ja tarjoamisesta koululaisille on kouluilla sekä
19468:        tekijäksi, ja                                 maitovalmisteiden kuluttamisesta viime kädessä
19469:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       koululaisilla itsellään.
19470:        ryhtyä rasvattoman maidon ottamiseksi             Hallitus ei näe kysymyksessä esitettyä suora-
19471:        EU-tuen piiriin?                              naista kytkentää koulumaito-ohjelman ja koulu-
19472:                                                      laisten terveyden välillä. Sen sijaan hallitus ko-
19473:           Miten Hallitus ottaa tai suunnittelee      rostaa yleisesti kansalaisten terveyttä edistävien
19474:        ottavansa huomioon terveyden ja väes-         seikkojen huomioon ottamista kaikessa viran-
19475:        tön terveellisen ravitsemuksen edistämi-      omaistoiminnassa ja -päätöksenteossa. Hallitus
19476:        sen maatalouspoliittisessa päätöksen-         ei kuitenkaan aio muuttaa kysymyksessä tarkoi-
19477:        teossa,                                       tetun EU:n yhteisen maatalouspolitiikan täytän-
19478:           aikooko Hallitus päätöksellään lakia       töönpanoa koskevia delegointisäädöksiä.
19479:        (1100/94) muuttamalla tai muutoin vel-            Periaatteellisen kantansa koulumaito-ohjel-
19480:        voittaa maa- ja metsätalousministeriötä       man tarkoituksenmukaisuuteen osana EU :n
19481:        ottamaan huomioon väestön terveyden           maidon markkinajärjestelmää hallitus tulee
19482:        edistämisen ministeriön asioiden valmis-      määrittämään silloin, kun ko. ohjelmat tulevat
19483:        telussa ja päätöksenteossa ja erityisesti     käsittelyyn EU:n asianomaisissa elimissä.
19484:        Euroopan yhteisönkoulumaito-ja teolli-
19485: 
19486:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1995
19487: 
19488:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
19489:                                       1994 vp -      KK 857 ja 871                                      5
19490: 
19491: 
19492: 
19493: 
19494:                                        Tili Riksdagens Talman
19495: 
19496:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-                  hur länge ämnar Regeringen låta den
19497: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-                situation fortgå där man förstör skole1e-
19498: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-              vernas hälsa genom att främja en överdri-
19499: man Ihamäki undertecknade spörsmål nr 857                     vet stor användning av mjölkfett?
19500: och 871:
19501:                                                          Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt
19502:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         anföra f61jande:
19503:        ta för att, på det sätt social- och hälso-
19504:        vårdsministern föreslagit, i finska skolor          Regeringen svarade den 19 december 1994 på
19505:        och daghem förhindra för tidig förkalk-         riksdagsman lhamäkis m.fl. spörsmål om det s.k.
19506:        ning av barnens och skolelevernas blod-         skolmjölksprogrammet. 1 svaret beskrevs princi-
19507:        kärl,                                           perna för skolmjölksprogrammet samt poängte-
19508:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        rades att det är skolorna som beslutar om an-
19509:        for att hälsan skall bli en av de faktorer      skaffning och servering avolika mjölkprodukter
19510:        jord- och skogsbruksministeriet tar hän-        tili skolelever samt att det i sista hand är skole-
19511:        syn till inom beredning och beslutsfattan-      leverna själva som beslutar om sin konsumtion
19512:        deoch                                           av mjölkprodukter.
19513:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta            Regeringen ser inte den direkta koppling som
19514:        for att den fettfria mjölken skall omfattas     framförs i spörsmålet mellan skolmjölkspro-
19515:        av EU-stödet?                                   grammet och skolelevernas hälsa. Däremot beto-
19516:                                                        nar regeringen rent allmänt att de faktorer som
19517:           På vilket sätt skall eller ämnar Reger-      främjar medborgarnas hälsa bör beaktas i all
19518:        ingen beakta främjandet av hälsa och be-        myndighetsverksamhet och allt beslutsfattande.
19519:        folkningens hälsosamma kosthållning i           Regeringen ämnar dock inte ändra på de i spörs-
19520:        sitt jordbrukspolitiska beslutsfattande,        målet avsedda delegeringsförfattningar som gäl-
19521:             ämnar Regeringen besluta att genom         ler verkställande av EU:s gemensamma jord-
19522:        ändring av lagen (1100/94) eller i övrigt       brukspolitik.
19523:        ålägga jord- och skogsbruksministeriet              Regeringen kommer att slå fast sin principiella
19524:        att beakta främjandet av befolkningens          ståndpunkt i fråga om skolmjölksprogrammets
19525:        hä1sa vid beredningen av ärenden och i          ändamålsenlighet som en del av EU:s marknads-
19526:        beslutsfattandet, och i synnerhet vid fat-      system för mjölk sedan när de nämnda program-
19527:        tandet av beslut om deltagande i Euro-          men kommer upp tili behandling i de behöriga
19528:        peiska gemenskapens skolmjölkspro-              EU-institutionerna.
19529:        gram samt stödprogram och andra mot-
19530:        svarande program som gäller använd-
19531:        ningen av industrismör samt
19532: 
19533:      Helsingforsden 10 februari 1995
19534: 
19535:                                                          Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
19536:                                                1994 vp
19537: 
19538: Kirjallinen kysymys 858
19539: 
19540: 
19541: 
19542: 
19543:                                   Rajamäki: Veteraanikuntoutuksen matkakulujen korvaamisesta
19544: 
19545: 
19546: 
19547:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19548: 
19549:    Varsinainen veteraanikuntoutus, josta pääte-      violta noin 140 000 veteraania elää alle 3 000
19550: tään terveyskeskuksessa, on matkakustannusten        markan kuukausitulolla. Veteraanikuntoutuk-
19551: korvaamisen osalta kunnossa. Kun esimerkiksi         sen merkitys korostuu entisestään veteraanien
19552: veteraanijärjestöt lehti-ilmoituksin tiedottavat     keski-iän ylittäessä 76 vuotta. Sairastavuuden
19553: mahdollisuudesta hakea kuntoutukseen, on se          ennalta ehkäisemiseksi kuntoutuksen merkitys
19554: käytännössä aivan tavallista avohoitoa, joka         nousee entisestään, ja näin ollen sen esteenä ole-
19555: korvataan omavastuun ylittävältä osalta Kelan        vat epäkohdat on syytä korjata.
19556: varoista ja jonka omavastuun maksaa yhdistys,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19557: mutta hoidosta aiheutuvat matkakustannukset          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19558: korvaa kansaneläkelaitos vain yhtä suurelta osin     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19559: kuin SVL:n matkakustannusten omavastuun eli          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19560: 45 markkaa matkasivua kohti. Tämä johtaa il-
19561: meisesti ainakin syrjäseudulla siihen, että rinta-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19562: maveteraanit eivät pysty itse kustantamaan esim.            siin, jotta saataisiin aikaan korvaussys-
19563: 10 x 90 markan tai 15 hoitokerran matkojen                  teemi, joka korvaisi matkakustannukset
19564: omavastuuta.                                                kaikille veteraaneille riippumatta siitä,
19565:    Tämä saattaa muodostua esteeksi tarpeellisen             millaista kuntoutusmuotoa käytetään?
19566: hoidon saamiseen. Tämä erityisesti, koska ar-
19567: 
19568:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1995
19569:                                            Kari Rajamäki
19570: 
19571: 
19572: 
19573: 
19574: 240017
19575: 2                                        1994 vp -   KK 858
19576: 
19577: 
19578: 
19579: 
19580:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19581: 
19582:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       omavastuuosuuden ylittävän osan matkakuluis-
19583: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ta, jolloin veteraanin omavastuuosuudeksi jää
19584: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      enimmillään 90 markkaa matkaa kohti. Poik-
19585: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rajamäen        keuksen voi muodostaa sairausvakuutuslain
19586: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 858:        10 §:n mukaan se, jos vakuutetun mainitun lain
19587:                                                      mukaan maksettavat enintään taksan mukaiset
19588:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       matkakustannukset saman kalenterivuoden ai-
19589:        siin, jotta saataisiin aikaan korvaussys-     kana ylittävät 900 markkaa. Tällöin tämän vuo-
19590:        teemi, joka korvaisi matkakustannukset        tuisen omavastuun ylittävä osa matkakustan-
19591:        kaikille veteraaneille riippumatta siitä,     nuksista korvataan kokonaan, kuitenkin enin-
19592:        millaista kuntoutusmuotoa käytetään?          tään vahvistetun taksan mukaiseen määrään
19593:                                                      saakka.
19594:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Yhdistysten jäsenistölleen järjestämä kuntou-
19595: vasti seuraavaa:                                     tus ei voi olla eri asemassa kuin kansalaisten
19596:                                                      omaehtoinen kuntoutukseen hakeutuminen
19597:    Rintamaveteraanien kuntoutuslain perusteel-       matkakustannusten korvausten suhteen.
19598: la järjestettävän laitos- ja avokuntoutuksen joh-       Sairausvakuutuslain mukainen matkakustan-
19599: dosta aiheutuvat matkakustannukset korvataan         nusten korvaus on yhdenmukainen kaikille väes-
19600: veteraaneille täysimääräisesti ilman omavastuu-      töryhmille. Sama korvausjärjestelmä koskee
19601: ta. Osa matkakuluista maksetaan rintamavete-         myös suurta joukkoa erittäin vaikeavammaisia
19602: raanien kuntoutukseen varatusta määrärahasta         kuntoutusta tarvitsevia henkilöitä. Nykyinen
19603: ja osa sairausvakuutuslain perusteella. Kansan-      järjestelmä on tasapuolinen ja oikeudenmukai-
19604: eläkelaitos maksaa korvauksen.                       nen. Sairausvakuutuksen matkakorvaussään-
19605:     Tilanteessa, jossa esimerkiksi veteraaniyhdis-   nösten muuttaminen siten, että jokin erityisryh-
19606: tys lähettää omilla varoillaan veteraanin kuntou-    mä saatetaan eri asemaan, ei ole tarkoituksenmu-
19607: tukseen, kansaneläkelaitos maksaa 45 markan          kaista.
19608: 
19609:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1995
19610: 
19611:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
19612:                                            1994 vp -    KK 858                                              3
19613: 
19614: 
19615: 
19616: 
19617:                                           Tili Riksdagens Ta/man
19618: 
19619:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         pensionsanstalten resekostnadema till den del de
19620: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          överstiger en självriskandel om 45 mk, varvid
19621: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        veteranens självriskandel är högst 90 mk per resa.
19622: man Rajamäki undertecknade spörsmål nr 858:             Ett undantag kan enligt 10 § sjukförsäkringsla-
19623:                                                         gen vara de lJ.ögst taxeenliga resekostnader som
19624:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           den försäkrade själv skall betala och som under
19625:        att skapa ett ersättningssystem, enligt vil-     samma kalenderår överstiger 900 mk. 1 detta fall
19626:        ket ersättning för resekostnadema skall          skall dendel av resekostnadema som överstiger
19627:        kunna betalas till alla veteraner, oberoen-      den årliga självriskandelen helt och hållet ersät-
19628:        de av vilken form av rehabilitering som          tas, dock högst till ett belopp motsvarande fast-
19629:        används?                                         ställd taxa.
19630:                                                            Sådan rehabilitering som föreningama ordnar
19631:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt           för sina medlemmar och sådan som medborgar-
19632: anföra följande:                                        na på eget initiativ söker sig till bör vara likvärdi-
19633:                                                         ga i fråga om resekostnadsersättningen.
19634:    Resekostnadema för anstaltsrehabilitering               Resekostnadsersättningen enligt sjukförsäk-
19635: och öppen rehabilitering med stöd av lagen om           ringslagen är lika för alla befolkningsgrupper.
19636: rehabilitering av frontveteraner ersätts till fullt     Samma ersättningssystem gäller även ett stort
19637: belopp utan självrisk. En del av resekostnaderna        antal gravt handikappade personer som behöver
19638: betalas av det anslag som har reserverats för           rehabilitering. Det gällande systemet är objektivt
19639: rehabilitering av frontveteraner och en del med         och rättvist. Det är inte ändamålsenligt att ändra
19640: stöd av sjukförsäkringslagen. Folkpensionsan-           sjukförsäkringslagens stadganden om resekost-
19641: stalten betalar ersättningen.                           nadsersättning så att någon specialgrupp särbe-
19642:    Då t.ex. en veteranförening på egen bekostnad        handlas.
19643: skickar en veteran till rehabilitering, betalar folk-
19644: 
19645:      Helsingforsden 10 februari 1995
19646: 
19647:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
19648:                                                1994 vp
19649: 
19650: Kirjallinen kysymys 859
19651: 
19652: 
19653: 
19654: 
19655:                                   Koskinen: Käräjäoikeuden lautamiesten eläkeoikeudesta
19656: 
19657: 
19658:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19659: 
19660:    Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelain          Erityisen selvänä epäkohta syntyy silloin, jos
19661: kumoamisen jälkeen ovat 1.1.1993 alkaen kun-         kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa oleva
19662: nallisesta luottamustoimesta eläkkeeseen oikeut-     toimii käräjäoikeuden lautamiehenä ja menettää
19663: tavia vain ansionmenetyksen korvaukset ja mää-       varsinaisen ansionsa käräjäpäiviltä. Eläkepalk-
19664: räajalta maksettavat erilliset palkkiot, esimer-     kaan tulee suoraan käräjäpäivien ansionmene-
19665: kiksi vuosipalkkio.                                  tysten suuruinen aukko, ellei sitä paikata luke-
19666:    Kuntien eläkevakuutuksen yleiskirjeessä 4/        malla ansionmenetyksen korvaus KVTEL:n
19667: 1993 on katsottu, että kihlakunnanoikeuden (sit-     alaisiin ansioihin.
19668: temmin käräjäoikeuden) lautamiehillä ei                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19669: 1.1.1993 alkaen ole eläkeoikeutta myöskään an-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19670: sionmenetyksen korvauksistaan. Kuitenkin lau-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19671: tamiehen tehtävää on pidetty yleisesti kunnallise-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19672: na luottamustehtävänä ja kunta maksaa valitse-
19673: milleen lautamiehille palkkion ja ansionmene-                  Pitääkö Hallitus kuntien eläkevakuu-
19674: tyksen korvauksen.                                          tuksen tulkintaa käräjäoikeuden lauta-
19675:    Jos lautamiespäiviltä koituneet ansionmene-              miesten osalta oikeana, ja
19676: tysten korvaukset eivät oikeuta eläketurvaan,                  mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kärä-
19677: lautamiestehtävää hoitavalle voi joissakin kärä-            jäoikeuden lautamiehille turvataan elä-
19678: jäoikeuksissa päivien lukumäärästä riippuen                 keoikeus ansionmenetyksen korvausten
19679: syntyä tuntuvia aukkoja eläketurvaan. Lauta-                perusteella?
19680: miespalkkion osalta tilanne lienee selvempi sen
19681: ollessa verrattavissa kokouspalkkioihin.
19682:       Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1995
19683:                                          Johannes Koskinen
19684: 
19685: 
19686: 
19687: 
19688:  240017
19689: 2                                        1994 vp -   KK 859
19690: 
19691: 
19692: 
19693: 
19694:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19695: 
19696:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       samista ansionmenetyksen korvauksista ja
19697: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        määräajalta maksetuista erillisistä palkkioista.
19698: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Perusteluna tälle muutokselle esitettiin, että tu-
19699: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Johannes        levaisuudessa kunnallisten luottamushenkilöi-
19700: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        den tehtävien luonne saattaa muuttua. Luotta-
19701: n:o 859:                                             mustoimia voidaan hoitaa joko kokopäiväisesti
19702:                                                      tai puolipäiväisesti. Koko- tai puolipäiväisesti
19703:           Pitääkö Hallitus kuntien eläkevakuu-       luottamustointa hoitavalle maksettaisiin palk-
19704:        tuksen tulkintaa käräjäoikeuden lauta-        kio. Palkkiot sidottaisiin määräaikaan, mutta
19705:        miesten osalta oikeana, ja                    luottamushenkilölle ei olisi kertynyt eläkettä
19706:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kärä-     mistään järjestelmästä, jos luottamushenkilöi-
19707:        jäoikeuden lautamiehille turvataan elä-       den eläkelaki olisi kumottu. Hallituksen esityk-
19708:        keoikeus ansiomenetyksen korvausten           sen perusteluissa tarkoitettiin lähinnä ns. por-
19709:        perusteella?                                  mestarimallia, jonka käyttöönotosta oli alettu
19710:                                                      keskustella kunnallislain kokonaisuudistuksen
19711:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         valmistelussa. Lain muutos tuli voimaan vuo-
19712: vasti seuraavaa:                                     den 1993 alusta. Kuntien eläkevakuutuksen
19713:                                                      vastaus on näin ollen lain mukainen.
19714:    Käräjäoikeuden lautamies on valtion luotta-           Säädettäessä käräjäoikeuksista on lakiin sisäl-
19715: mustoimessa oikeudenkäymiskaaren 1 luvun             lytetty säännökset käräjäoikeuden lautamiehen
19716: 2 §:n (354/87) ja käräjäoikeuslain (581/93) 6-       asemasta ja mm. palkkioista siten, että lain 12 §:n
19717: 13 §:n mukaisesti. Kunnallislain (953176) 8 §:n 2    mukaan lautamiehelle maksetaan kunnan va-
19718: momentin nojalla kuitenkin henkilöstä, jonka         roista palkkiota sekä päivärahaa ja korvausta
19719: kunnan toimielin, sen mukaan kuin erikseen on        sen mukaan kuin kunnallislain 21 §:ssä sääde-
19720: säädetty, valitsee valtion luottamustoimeen, on      tään luottamushenkilöille suoritettavista palk-
19721: soveltuvin osin vastaavasti voimassa, mitä kun-      kioista ja korvauksista, mutta oikeusministeriö
19722: nan luottamushenkilöstä on säädetty. Tuolloin        vahvistaa kuitenkin palkkion määrän. Lain 7 §:n
19723: on siis katsottu, että valtionhallintoon kuuluvia    2 momentin mukaan asetuksella säädetään,
19724: luottamushenkilöitä tulee koskea samat periaat-      kuinka useassa istunnossa lautamies voi olla ka-
19725: teet kuin kunnallisia luottamushenkilöitä. Hen-      lenterivuoden aikana. Säännökset on annettu
19726: kilöiden asemaa on näin yhdenmukaistettu ja          käräjäoikeusasetuksen (582/93) 15 §:ssä, jonka
19727: vähennetty säännösten tarvetta. Mikäli valtion       mukaan lautamiesten istuntojärjestys tulee vah-
19728: luottamushenkilöiden osalta on säädetty toisin,      vistaa siten, että kukin lautamies on pääsäännön
19729: noudatetaan erikseen annettuja säännöksiä.           mukaan istunnossa 12 päivänä kalenterivuodes-
19730:    Kuruottaessa kunnallisten luottamushenki-         sa. Todettakoon, että eläkkeeseen oikeuttavan
19731: löiden eläkelaki (578177) on hallituksen esityk-     palkkion rajamäärä kuukaudessa on tällä hetkel-
19732: sen (166/1992 vp) perusteluissa erikseen mainit-     lä 1 085,07 markkaa. Kunnallisen luottamushen-
19733: tu, että laki koski myös luottamushenkilöä, jon-     kilön samalta jäsenyhteisöitä luottamustoimista
19734: ka kunta tai kuntainliitto valitsi valtion lauta-    saarnat palkkiot ja ansionmenetyksen korvauk-
19735: kuntaan tai toimikuntaan tai muutoin valtion         set lasketaan yhteen rajamäärää sovellettaessa.
19736: luottamustoimeen ja jolle kunta tai kuntainliit-     Lautamies,joka on kalenterivuoden aikana ollut
19737: to oli velvollinen suorittamaan palkkion. Kun        mukana istunnossa useampana kuin 24 päivänä,
19738: kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelaki          ei sinä kalenterivuonna saa enää osallistua istun-
19739: kumottiin, muutettiin samalla kunnallisten vi-       toon, ellei ole kysymys saman asian käsittelyn
19740: ranhaltijain ja työntekijäin eläkelakia niin, että   jatkamisesta. Käräjäoikeuslaki on tullut voi-
19741: kunnallisen eläkelaitoksen jäsenyhteisön luotta-     maan 1 päivänäjoulukuuta 1993.
19742: mushenkilöllä on oikeus vanhuus- ja työkyvyt-            Muuttunut käsitys luottamushenkilöiden elä-
19743: tömyyseläkkeeseen jäsenyhteisön hänelle mak-         keturvasta ei ole edellyttänyt erityissäännöksiä.
19744:                                      1994 vp -   KK 859                                        3
19745: 
19746: Todettakoon, että luottamushenkilöiden eläke-    nähden, jotka myös olivat määrältään niin pie-
19747: turvan hallintokustannukset olivat muodostu-     niä, ettei niillä ollut merkitystä asianomaisen
19748: neet kohtuuttamiksi maksettuihin eläkkeisiin     henkilön toimeentulon kannalta.
19749:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1995
19750:                                                         Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
19751: 4                                          1994 vp -    KK 859
19752: 
19753: 
19754: 
19755: 
19756:                                           Tili Riksdagens Talman
19757: 
19758:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        nehavare och arbetstagare så att den som är för-
19759: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          troendevald i något av den kommunaia pen-
19760: 1em av statsrådet översänt föijande av riksdags-        sionsanstaltens mediemssamfund har rätt tili åi-
19761: man Johannes Koskinen undertecknade spörs-              ders- och invalidpension på grundvai av de er-
19762: måi nr 859:                                             sättningar för bortfall av förvärvsinkomst som
19763:                                                         medlemssamfundet har betalt honom och de se-
19764:           Anser Regeringen att kommunernas              parata arvoden som har betaits för en bestämd
19765:        pensionsförsäkrings to1kning i fråga om          tid. En av motiveringarna för denna ändring var
19766:        nämndemännen vid tingsrätterna är rik-           att de kommunaia förtroendevaidas uppgifter i
19767:        tig, och                                         framtiden eventuellt kan ändra karaktär. F örtro-
19768:           vad ämnar Regeringen göra för att             endeuppdrag kan skötas antingen på hel- eller
19769:        nämndemännen vid tingsrätterna skall få          haivtid. Avsikten var att de som sköter sina för-
19770:        rätt tili pension på grundva1 av de ersätt-      troendeuppdrag på hei- eller haivtid skall få ar-
19771:        ningar de fått för bortfall av förvärvsin-       vode. Arvodena skall vara bundna till en be-
19772:        komst?                                           stämd tid, men den förtroendevaida skulle inte ha
19773:                                                         tjänat in pension för dessa arvoden inom ramen
19774:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           för något system ifalliagen om pension för för-
19775: anföra fö1jande:                                        troendevaida skulle ha upphävts. 1 motiveringen
19776:                                                         tili regeringspropositionen avsågs närmast den
19777:    Eniigt 1 kap. 2 § (354/87) rättegångsbaiken          s.k. borgmästarmodellen, vars ibruktagande
19778: och 6-13 §§ tingsrättsiagen (581/93) innehar en         man började diskutera i samband med bered-
19779: nämndeman vid tingsrätten ett statligt förtroen-        ningen av en totairevidering av kommunallagen.
19780: deuppdrag. Med stöd av 8 § 2 mom. kommuna1-             Den ändrade Iagen trädde i kraft vid ingången av
19781: 1agen (953/76) gäller angående den person som           1993. Svaret från Kommunernas pensionsför-
19782: ett kommunalt organ, eniigt vad därom är sär-           säkring överensstämmer såiedes med Iagen.
19783: ski1t stadgat, utser till ett statligt förtroendeupp-       1 fråga om tingsrätten har i Iagen intagits stad-
19784: drag på motsvarande sätt i tillämp1iga deiar vad        ganden om nämndemännens ställning och bl.a.
19785: som är stadgat om en kommunai förtroendevaid.           om arvoden så att nämndemännen eniigt I2 § av
19786: Det har alltså ansetts att för förtroendevaida          kommunens medei får arvode samt dagtrakta-
19787: inom statsförvaltningen skall gälla samma prin-         mente och ersättning enligt vad 21 § kommunai-
19788: ciper som i fråga om kommunaia förtroendevai-           Iagen stadgar om arvoden och ersättningar tili
19789: da. De förtroendevaidas ställning har på detta          förtroendevaida. Justitieministeriet fastställer
19790: sätt förenhetligats och behovet av stadganden           dock arvodets belopp. Enligt 7 § 2 mom. stadgas
19791: har minskats. Om något annat har bestämts i             genom förordning hur många sammanträden en
19792: fråga om statliga förtroendevaida iakttas dessa         nämndeman får delta i under ett kaienderår.
19793: särskiit utfårdade stadganden.                          Stadgandena ingår i I5 § tingsrättsförordningen
19794:    1 samband med upphävandet av Iagen om                (582/93), eniigt viiken nämndemännens samman-
19795: pension för kommunaia förtroendevaida (578/             trädesordning skall fastställas så att varje nämn-
19796: 77) nämndes särskiit i motiveringen till regering-      deman i regei deitar i sammanträden under 12
19797: ens proposition (RP I66/I992 rd) att Iagen även         dagar per kaienderår. Det mä konstateras att
19798: gällde en förtroendevaid som av kommunen eller          minimigränsen för det arvode som berättigar tili
19799: kommunaiförbundet invalts i en statlig nämnd            pension för närvarande är 1 085,07 mk per må-
19800: eller kommission eller annars utsetts till ett stat-    nad. Alla de arvoden och ersättningar för bortfall
19801: ligt förtroendeuppdrag och till viiken kommunen         av förvärvsinkomst som en kommunai förtroen-
19802: eller kommunaiförbundet hade skyidighet att             devaid fått från samma medlemssamfund räknas
19803: betaia arvode. När Iagen om pension för kommu-          samman vid tillämpningen av gränsbeioppet. En
19804: naia förtroendevaida upphävdes ändrades samti-          nämndeman som under ett kaienderår har delta-
19805: digt lagen om pension för kommunala tjänstein-          git i sammanträden under mer än 24 dagar, får
19806:                                            1994 vp -   KK 859                                          5
19807: 
19808: inte under detta kalenderår deltai flera samman-       specialstadganden. Det kan nämnas att förvalt-
19809: träden, om det inte är fråga om fortsatt behand-       ningskostnaderna för de förtroendevaldas pen-
19810: Iing av ett tidigare mä! eller ärende. Tingsrättsla-   sionsskydd hade blivit oskäliga i förhållande tili
19811: gen trädde i kraft den 1 december 1993.                de betalda pensionerna, vilka även tili beloppet
19812:    Den ändrade uppfattningen om förtroende-            var så små att de inte hade någon betydelse med
19813: valdas pensionsskydd har inte f6ranlett några          tanke på den berörda personens utkomst.
19814:      Helsingforsden 8 februari 1995
19815: 
19816:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
19817:                                                  1994 vp
19818: 
19819: Kirjallinen kysymys 860
19820: 
19821: 
19822: 
19823: 
19824:                                     Aittoniemi: Vanhusten omaishoidon tukemisesta työllisyysvaroin
19825: 
19826: 
19827:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19828:    Laitoshoidon vaihtoehtona on Suomessa py-           mutta se maksaa eikä siihen vanhuksilla usein-
19829: ritty siihen, että vanhukset ja yleensä ikääntyvät     kaan ole varaa.
19830: ihmiset voisivat asua kotioloissa mahdollisim-            Olen varma, että tällaista apua olisi saatavissa
19831: man pitkään. Tämä on erityisesti mahdollista           yhteiskunnan kannalta kohtuullisin kustannuk-
19832: sellaisissa tapauksissa, joissa aviopuolisot asuvat    sin esimerkiksi työtä vailla olevien nuorten tahol-
19833: yhdessä ja voivat tukea toinen toistaan.               ta nimenomaan siten, että pieni lisäkorvaus ei
19834:     On olemassa runsaasti vanhuusiässä olevia          vaikuttaisi heidän saamaansa päivärahaan. Se
19835: puolisoita, joista toinen on kohtuullisessa kun-       aktivoisi myös nuoria ihmisiä yhteiskunnan
19836: nossa, mutta toinen, usein sotainvalidi, on pysy-      suuntaan ja tulisi yhteiskunnalle jo lyhyellä aika-
19837: vän päivittäisen avun tarpeessa niinjokapäiväis-       välillä monin verroin edullisemmaksi kuin sellai-
19838: ten kotiaskareitten kuin myös ulkoiluttamisen          nen vaihtoehto, jossa vanhukset uupumuksen
19839: osalta. Kun paremmissa voimissa oleva puoliso          vuoksi joudutaan sijoittamaan pysyvään laitos-
19840: joutuu päivittäin, päivästä, viikosta ja kuukau-       hoitoon, puhumattakaan siitä, miten mielekäs
19841: desta toiseen vastaamaan hoidosta sekä kotias-         vaihtoehto kotona asuminen on vanhuksille.
19842: kareitten että muun muassa ulkoiluttamisen                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19843: osalta, hän luonnollisesti väsyy. Väsyminen voi        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19844: johtaa siihen, että kumpikin on ennenaikaisesti        nioittavasti    valtioneuvoston       asianomaisen
19845: pysyvän laitoshoidon tarpeessa.                        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19846:     Olisi tarpeen nykyistä enemmän saada tällai-
19847: sille vanhuspariskunnille lepuuttavaa apua eri-                   Mitä mieltä Hallitus on vanhusten
19848: näisissä hoitoon liittyvissä askareissa, erityisesti           omaishoidon tukemisesta esimerkiksi
19849: esimerkiksi ulkoiluttamisessa. Tällaista apua tar-             työttömien nuorten avulla, ja
19850: joavat esimerkiksi sairaanhoito-oppilaitokset,                    aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin
19851:                                                                asian edistämiseksi nopealla aikavälillä?
19852: 
19853:      Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1995
19854: 
19855: 
19856:                                              Sulo Aittoniemi
19857: 
19858: 
19859: 
19860: 
19861: 240017
19862: 2                                       1994 vp -   KK 860
19863: 
19864: 
19865: 
19866: 
19867:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19868: 
19869:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      on työttömänä vastaanottanut osa-aikatyön. Li-
19870: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       säksi edellytetään, että henkilön työaika ei kuu-
19871: olette 23 päivänä tammikuuta 1995 päivätyn kir-     kauden aikana ylitä neljää viidesosaa alalla so-
19872: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    vellettavasta kokoaikaisen työntekijän enim-
19873: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitta-      mäistyöajasta.
19874: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Vähäiset lisäansiot eivät tällaisessa tilanteessa
19875: n:o 860:                                            vähennä työttömyyspäivärahan määrää. Sovitel-
19876:                                                     lun työttömyyspäivärahan suuruus lasketaan si-
19877:           Mitä mieltä Hallitus on vanhusten         ten, että päiväraha ja 80 prosenttia saadun tulon
19878:        omaishoidon tukemisesta esimerkiksi          siitä osasta, joka ylittää 750 markkaa, voivat
19879:        työttömien nuorten avulla, ja                kuukaudessa yhteensä nousta määrään,joka päi-
19880:           aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin         värahana muutoin olisi voitu maksaa. Lasku-
19881:        asian edistämiseksi nopealla aikavälillä?    säännön mukaan ensimmäiset 750 markkaa kuu-
19882:                                                     kaudessa eivät vähennä henkilölle maksettavaa
19883:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        päivärahaa lainkaan. Jos lisäansiot ylittävät 750
19884: vasti seuraavaa:                                    markkaa kuukaudessa, päivärahasta vähenne-
19885:                                                     tään 80% palkan siitä osasta, joka ylittää 750
19886:    Jos työtön henkilö työskentelee osa-aikaisesti   markan suojaosuuden.
19887: vanhusten apuna korvausta vastaan, hänen työt-         Voimassa olevien säännösten mukaan henkilö
19888: tömyyspäivärahansa määräytyy työttömyystur-         voi siis saada vähäistä lisäkorvausta esimerkiksi
19889: valain soviteltua työttömyyspäivärahaa koske-       vanhusten apuna työskentelemisestä siten, että
19890: vien säännösten mukaan. Soviteltua työttömyys-      saatu korvaus ei vähennä hänen työttömyyspäi-
19891: päivärahaa voi saada esimerkiksi henkilö, joka      värahansa määrää.
19892: 
19893:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1995
19894: 
19895:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
19896:                                         1994 vp -   KK 860                                              3
19897: 
19898: 
19899: 
19900: 
19901:                                        Tili Riksdagens Talman
19902: 
19903:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    bete. Dessutom förutsätts att arbetstiden under
19904: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den     en månad inte överstiger fyra femtedelar av den
19905: 23 januari 1995 tili vederbörande medlem av         inom branschen tiliämpade maximiarbetstiden
19906: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo    för arbetstagare i heltidsarbete.
19907: Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 860:              1 en sådan situation minskar inte små tiliäggs-
19908:                                                     inkomster arbetslöshetsdagpenningens belopp.
19909:           Vad anser Regeringen om stödande av       Den jämkade arbetslöshetsdagpenningens be-
19910:        närståendevård av åldringar tili exempel     lopp beräknas så att dagpenningen och 80 % av
19911:        med hjälp av unga arbetslösa och             den del av inkomsten som överstiger 750 mk,
19912:           ämnar den vidta åtgärder för att främ-    sammanlagt per månad kan uppgå tili det belopp
19913:        ja ärendet inom en nära framtid?             som annars hade kunnat betalas i dagpenning.
19914:                                                     Enligt detta räknesätt minskar inte ett belopp av
19915:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       750 mk i månaden alls den arbetslöshetsdagpen-
19916: anföra följande:                                    ning som betalas tili en person. Om tilläggsin-
19917:                                                     komsterna överstiger 750 mk i månaden avdras
19918:    Om en arbetslös person arbetar på deltid med     80 % av den del av lönen som överstiger det
19919: att hjä1pa åldringar mot ersättning, bestäms hans   skyddade beloppet av 750 mk.
19920: arbetslöshetsdagpenning enligt stadgandena om          Enligt gällande stadganden kan en person så-
19921: jämkad arbetslöshetsdagpenning i lagen om ut-       ledes få en liten tilläggsersättning t.ex. för att han
19922: komstskydd för arbetslösa. Jämkad arbetslös-        hjälper åldringar utan att ersättningen minskar
19923: hetsdagpenning kan beviljas t.ex. en person som     arbetslöshetsdagpenningens belopp.
19924: medan han var arbetslös har tagit emot deltidsar-
19925: 
19926:      Helsingforsden 10 februari 1995
19927: 
19928:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
19929:                                                1994vp
19930: 
19931: Kirjallinen kysymys 861
19932: 
19933: 
19934: 
19935: 
19936:                                   Tennilä: Kuorma-autoilijoiden oikeudesta työttömyyskorvaukseen
19937: 
19938: 
19939: 
19940:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19941: 
19942:    Kuorma-autoilijoista monille riittää ajoja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19943: vain osaksi vuotta. Osan vuotta he ovat työttö-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
19944: mänä. Aiemmin he saivat kuorma-auton seison-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19945: ta-ajalta työttömyyskorvausta, mutta nyt aina-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19946: kin eräissä työvoimatoimistoissa on käytäntöä
19947: muutettu. Työministeriön ohjeisiin viitaten on                 Milloin työministeriö antaa työvoima-
19948: selitetty, että "yrittäjäriski on kannettava". Tä-          toimistoille selventävän ohjeen, joka tur-
19949: män tulkinnan hyväksyminen johtaisi täysin tu-              vaa kuorma-autoilijoille työttömyyskor-
19950: lottomaan työttömyysjaksoon tai sitten siihen               vauksen siltä ajalta, jolloin ajoja ei ole?
19951: järjettömyyteen, että kuorma-autoilija myisi
19952: työn päätyttyä autonsa ja ostaisi uuden kun työtä
19953: ilmaantuu, jolloin hän saisi väliajalta korvausta.
19954:      Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1995
19955: 
19956:                                          Esko-Juhani Tennilä
19957: 
19958: 
19959: 
19960: 
19961:  240017
19962: 2                                         1994 vp -   KK 861
19963: 
19964: 
19965: 
19966: 
19967:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19968: 
19969:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ehdon täyttäneelle, vähintään 55-vuotiaalle hen-
19970: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kilölle ilman tarveharkintaa.
19971: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Yrittäjänä toimineen henkilön työttömyys-
19972: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         etuuksia on siis merkittävästi parannettu. Vas-
19973: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         taavasti yrittäjien ansioturvasta yli puolet tullaan
19974: myksen n:o 861:                                       rahoittamaan yrittäjäkassojen jäsenmaksuilla.
19975:                                                       Tämän vuoksi ja koko työttömyysturvan toimi-
19976:           Milloin työministeriö antaa työvoima-       vuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, ettei
19977:        toiroistoille selventävän ohjeen, joka tur-    yritystoimintaan liittyvää riskiä ja yritystoimin-
19978:        vaa kuorma-autoilijoille työttömyyskor-        nan tilapäisiä katkoksia siirretä työttömyystur-
19979:        vauksen siltä ajalta, jolloin ajoja ei ole?    vana rahoitettavaksi.
19980:                                                           Vuoden 1995 alusta voimaan tulleiden sään-
19981:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nösten mukaan oikeus työttömyyspäivärahaan
19982: vasti seuraavaa:                                      syntyy, kun yritystoiminta on todisteellisesti lo-
19983:                                                       petettu, toisin sanoen yrityksen lopettamiseen
19984:     Henkilö, joka oli lopettanut yritystoimintan-     liittyvät ilmoitukset on tehty ja yrityksen vaihto-
19985: sa, oli asiallisesti työttömyysetuuksien ulkopuo-     ja käyttöomaisuudesta on luovuttu. Yritystoi-
19986: lella. Aiemmin yrittäjällä oli oikeus ainoastaan      minnan todisteellisen keskeyttämisen perusteella
19987: työmarkkinatukeen,johon liittyvä tarveharkinta        oikeus päivärahaan alkaa lain mukaan vasta toi-
19988: useissa tapauksissajohti siihen, ettei tukea mak-     minnan oltua yhdenjaksoisesti keskeytyneenä
19989: settu. Tilanne oli sosiaalipoliittisesti epätyydyt-   neljä kuukautta.
19990: tävä ja lisäksi työllistymisen este, koska pelko          Kysymyksen johdanto-osassa tarkoitetuissa
19991: sosiaaliturvajärjestelmän ulkopuolelle joutumi-       tilanteissa ei vallitsevan soveltamiskäytännön
19992: sesta oli omiaan estämään yrittäjäksi ryhtymistä.     mukaan aiemminkaan ole syntynyt oikeutta päi-
19993:     Yrittäjien asemaa on useilla lainsäädäntötoi-     värahaan. Työttömyysturvalain muutosesitysten
19994: milla pyritty kohentamaan. Vuoden 1994 alusta         valiokuntakäsittelyissä on eduskunnan sosiaali-
19995: ns. jälkisuoja-aikaa pidennettiin 18 kuukauteen,      ja terveysvaliokunta johdonmukaisesti toden-
19996: jolloin enintään mainitun ajan kestäneen yritys-      nut, ettei yritystoimintaan liittyvää riskiä tule
19997: toiminnanjälkeen henkilöllä oli oikeus samanta-       miltään osin siirtää työttömyysturvan kannetta-
19998: soiseen työttömyysturvaan kuin ennen yritystoi-       vaksi.
19999: minnan alkamista. Vuoden 1995 alusta yrittäjä             Ottaen huomioon lainsäädännön sisällön,
20000: on varsinaisen työttömyysturvajärjestelmän pii-       työttömyysturvan tarkoituksen ja edellä kuvaa-
20001: rissä ja hänellä on myös mahdollisuus vakuuttaa       mani eduskunnan tahdon, ei työministeriöllä ole
20002: itsensä liittymällä työttömyyskassaan. Työ-           valtuutta eikä mahdollisuuksia antaa edustaja
20003: markkinatukea maksetaan yrittäjän työssäolo-          Tennilän tarkoittamia ohjeita.
20004: 
20005:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1995
20006: 
20007:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
20008:                                           1994 vp -   KK 861                                           3
20009: 
20010: 
20011: 
20012: 
20013:                                         Tili Riksdagens Talman
20014: 
20015:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Arbetslöshetsförmånerna för en person som
20016: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        verkat som företagare har således betydligt för-
20017: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      bättrats. På motsvarande sätt kommer över hälf-
20018: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-          ten av företagarnas inkomstgaranti att finansie-
20019: mål nr 861:                                           ras genom företagarkassornas medlemsavgifter.
20020:                                                       Av denna anledning och med tanke på hela ut-
20021:           När ämnar arbetsministeriet ge arbets-      komstskyddets ändamålsenlighet är det ytterst
20022:        kraftsbyråerna förtydligande anvisning-        viktigt att den till företagsverksamhet anslutna
20023:        ar som garanterar lastbilsförare arbets-       risken och tillfålliga avbrott i företagsverksam-
20024:        löshetsersättning under den tid då de inte     heten inte överförs tili att finansieras genom ut-
20025:        har några körningar?                           komstskyddet för arbetslösa.
20026:                                                          Enligt de stadganden som trädde i kraft i bör-
20027:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         jan av 1995 uppstår rätt till arbetslöshetsdagpen-
20028: anföra följande:                                      ning då företagsverksamheten bevisligen har
20029:                                                       upphört, med andra ord då de anmälningar som
20030:    En person som hade upphört med sin företags-       hänför sig till nedläggningen av företaget har
20031: verksamhet berördes tidigare de facto inte av         gjorts och företagets omsättnings- och anlägg-
20032: arbetslöshetsförmånerna. Förut hade en företa-        ningstillgångar har avståtts. På basis av företags-
20033: gare rätt endast till arbetsmarknadsstöd, där den     verksamhetens bevisliga avbrytande börjar rät-
20034: därtill anslutna behovsprövningen i många fall        ten tili dagpenning enligt lagen först sedan verk-
20035: Iedde tili att stödet inte utbetalades. Situationen   samheten varit kontinuerligt avbruten i fyra må-
20036: var socialpolitiskt sett otilifredsställande och      nader.
20037: dessutom ett hinder, eftersom rädslan för att            1 de situationer som avses i spörsmålets ingress
20038: hamna utanför socialskyddssystemet bidrog till        har enligt rådande tiliämpningspraxis rätt tili
20039: att folk inte alls ville bli företagare.              dagpenning inte heller tidigare uppstått. Vid ut-
20040:    Man har genom olika lagstiftningsåtgärder          skottsbehandlingarna av ändringsförslagen be-
20041: försökt förbättra företagarnas situation. Sedan       träffande lagen om utkomstskydd för arbetslösa
20042: början av 1994 förlängdes den s.k. efterskyddsti-     har riksdagens social- och hälsovårdsutskott
20043: den till18 månader, varvid personen i fråga efter     konsekvent konstaterat att den till företagsverk-
20044: en företagsverksamhet som varat maximalt den          samhet anslutna risken inte i något avseende bö,r
20045: nämnda tiden var berättigad tili ett lika stort       överföras på utkomstskyddet för arbetslösa.
20046: utkomstskydd för arbetslösa som innan företags-          Med beaktande av lagstiftningens innehåll,
20047: verksamheten inleddes. Sedan början av 1995           utkomstskyddets ändamål och riksdagens ovan
20048: berörs företagarna av det egentliga utkomstskyd-      beskrivna föresats har arbetsministeriet ingen
20049: det för arbetslösa och de har också möjlighet att     befogenhet eller möjlighet att ge de anvisningar
20050: försäkra sig genom att ansluta sig tili arbetslös-    som riksdagsman Tennilä avser.
20051: hetskassan. Arbetsmarknadsstöd utbetalas utan
20052: behovsprövning tili minst 55 år fyllda personer,
20053: vilka uppfyllt arbetsvillkoret för företagare.
20054: 
20055:      Helsingforsden 8 februari 1995
20056: 
20057:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
20058:                                                1994vp
20059: 
20060: Kirjallinen kysymys 862
20061: 
20062: 
20063: 
20064: 
20065:                                   Tennilä: Omaishoitajien työn tukemisesta hoidosta maksettavaa
20066:                                      korvausta korottamalla
20067: 
20068: 
20069:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20070: 
20071:    Vuoden 1993 elokuussa voimaan tullut laki        Heille kuitenkin kuuluu kohtuullinen korvaus ja
20072: omaishoidon tuesta ei ole ratkaissut kotona vai-    sen mukaiset edut vaativasta työstä.
20073: keavammaisia tai vanhuksia hoitavien ongelmia.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20074: Näin siksi, että on annettu ohje vain tuen alara-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20075: jasta. Kun valtio on leikannut kuntien rahoja,      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20076: kunnat ovat siirtäneet menetyksensä huonoim-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20077: massa asemassa muutoinkin oleville, kuten toi-
20078: meentulotukea ja omaishoidon tukea saaville.                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20079:    Laitoshoito on erittäin kallista. Siksi onkin           ryhtyä erittäin pieneksi jääneen omais-
20080: arvokasta, että omaiset jaksavat tehdä äärettö-            hoidon tuen tuntuvaksi korottamiseksi?
20081: män raskasta työtä vaikeavammaisen hyväksi.
20082: 
20083:      Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1995
20084: 
20085:                                         Esko-Juhani Tennilä
20086: 
20087: 
20088: 
20089: 
20090: 240017
20091: 2                                        1994 vp -   KK 862
20092: 
20093: 
20094: 
20095: 
20096:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20097: 
20098:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kea koskeva säädöstö jättää tilaa kuntakohtai-
20099: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        selle harkinnalle, sosiaali- ja terveysministeriö
20100: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      teetti selvityksen omaishoidon tuki -uudistuksen
20101: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        toteutumisesta kunnissa. Selvityksen ennakko-
20102: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        tiedot ovat käytettävissä ja niiden perusteella
20103: myksen n:o 862:                                      voidaan todeta seuraavaa:
20104:                                                         Kunnista yli 88 prosenttia vastasi kyselyyn.
20105:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Keskimääräinen omaishoidon tuen palkkio huh-
20106:        ryhtyä erittäin pieneksi jääneen omais-       tikuussa 1994 oli noin 1 500 mk/kk eli omaishoi-
20107:        hoidon tuen tuntuvaksi korottamiseksi?        don hoitopalkkiominimin määritteleminen on
20108:                                                      nostanut keskimääräistä hoitopalkkiota noin
20109:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          300 mk/kk. Korkeinta, suuruudeltaan 5 500 mk/
20110: taen seuraavaa:                                      kk, omaishoidon tuen palkkiota maksaa Tampe-
20111:                                                      reen kaupunki. Hoitopalkkion vähimmäismäärä
20112:    Heinäkuun 1 päivänä vuonna 1993 voimaan           on sidottu työntekijän eläkelain mukaiseen palk-
20113: tulivat sosiaalihuoltolain muutos (1365/92) ja       kaindeksiin. Enimmäismäärän säätämistä ei ole
20114: asetus omaishoidon tuesta (318/93), joilla luotiin   pidetty tarkoituksenmukaisena.
20115: omaishoidon tukea koskeva säädöstö. Kuntia               Selvityksen yhteydessä kävi ilmi, ettäjoissakin
20116: velvoittavat säädökset koskevat hoito- ja palve-     kunnissa maksettavat omaishoidon tuen hoito-
20117: lusuunnitelmaa, sopimusta sekä hoitopalkkion         palkkiot alittavat määritellyn minimin. Asetus
20118: minimimäärää, joka 1.1.1995 alkaen on 1 086          omaishoidon tuesta antaa siihen kuitenkin mah-
20119: mk/kk.                                               dollisuuden silloin, kun hoidon tarve on vähäis-
20120:    Omaishoidon tuki on eräs sosiaalipalvelu-         tä. Yhteistyössä lääninhallitusten kanssa selvite-
20121: muoto ja kunta toteuttaa sitä hyväksymänsä ta-       tään, onko esiin tulleissa tapauksissa perusteita
20122: lousarvion mukaisesti. Koska omaishoidon tu-         alittaa säädetty minimimarkkamäärä.
20123: 
20124:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1995
20125:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
20126:                                          1994 vp -   KK 862                                           3
20127: 
20128: 
20129: 
20130: 
20131:                                        Tili Riksdagens Talman
20132: 
20133:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kommunerna, Iät social- och hälsovårdsministe-
20134: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       riet göra en utredning över hur reformen av stö-
20135: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     det för närståendevård genomförts i de olika
20136: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-         kommunerna. F örhandsuppgifter om utredning-
20137: mål nr 862:                                          en finns att tillgå och utgående från dem kan vi
20138:                                                      koJ!statera följande:
20139:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Over 88% av kommunerna svarade på förfrå-
20140:        ta för att avsevärt höja stödet för närstå-   gan. Arvodet för närståendevård var i april1994
20141:        endevård som för närvarande är synnerli-      i medeltal ca 1 500 mk/månad, dvs. det att ett
20142:        gen anspråkslöst?                             minimiarvode för närståendevård har fastställts
20143:                                                      har höjt vårdarvodet i snitt med 300 mklmånad.
20144:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Det högsta arvodet för närståendevård, 5 500
20145: anföra följande:                                     mk/månad, betalas av Tammerfors stad. Mini-
20146:                                                      mibeloppet för vårdarvodet är bundet tilllönein-
20147:    Den 1 juli 1993 trädde en ändring av social-      dex enligt lagen om pension för arbetstagare. Det
20148: vårdslagen (1365/92) och förordningen om stöd        har inte ansetts vara ändamålsenligt att fastställa
20149: för närståendevård (318/93) i kraft som reglerar     ett maximibelopp.
20150: stödet för närståendevård. Författningarna, som          Det kom fram i utredningen att vårdarvodena
20151: förp1iktar kommunerna, gäller vård- och service-     för närståendevård i vissa kommuner underskri-
20152: planen, avta1et samt minimibeloppet för vård-        derdetlägsta tillåtna beloppet. Förordningen om
20153: arvodet, som fr.o.m. den 1 januari 1995 är 1 086     stöd för närståendevård ger emellertid möjlighet
20154: mklmånad.                                            tili det då vårdbehovet är ringa. I samarbete med
20155:    Stödet för närståendevård är en form av soci-     länsstyrelserna skall man utreda om det finns
20156: alservice och kommunen ordnar den enligt den         grunder för att underskrida det föreskrivna mini-
20157: budget som godkänts för kommunen. Eftersom           mibeloppet i de fall som kommit fram i utred-
20158: författningarna som gäller stödet för närstående-    ningen.
20159: vård 1ämnar p1ats för prövning i de enskilda
20160: 
20161:      Helsingforsden 9 februari 1995
20162: 
20163:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
20164:                                               1994 vp
20165: 
20166: Skriftligt spörsmål 863
20167: 
20168: 
20169: 
20170: 
20171:                                  Nordman: Om utkomstskydd för arbetslösa yrkesfiskare
20172: 
20173: 
20174: 
20175:                                       Tili Riksdagens Talman
20176: 
20177:    Allt flera medborgare omfattas av lagstadgat    hetsskydd i normal mening. 1 Sverige och Nor-
20178: arbetslöshetsskydd. Senast har företagarnas        ge och EU-länder finns särskilda arbetslöshets-
20179: rätt till utkomstskydd vid arbetslöshet förbätt-   kassor för denna yrkesgrupp.
20180: rats. Men utanför står fortfarande vissa yrkes-       Det är hög tid att yrkesfiskarnas behov av och
20181: grupper, som arbetar under speciella villkor och   rätt till arbetslöshetsskydd erkänns. Social- och
20182: som betraktas dels som löntagare dels som nä-      hälsovårdsutskottet har i sitt betänkande nr 33/
20183: ringsidkare eller företagare. Hit hör yrkesfis-    1994 rd uppmärksammat frågan och förutsätter
20184: karna, trots att de för sin utkomst är beroende    att regeringen utreder vilka lagändringar som
20185: av faktorer som de inte själv kan påverka. Vä-     behövs för ett tillfredsställande utkomstskydd
20186: derleksförhållanden kan periodvis stoppa yr-       för arbetslösa typ yrkesfiskare. Beredningen bör
20187: kesmässigt fiske helt eller delvis med kännbart    sättas i gång oberoende av förestående riksdags-
20188: resultat för fångst och inkomst. Den senaste       val och regeringsskifte.
20189: hösten och innevarande vinter är ett belysande        Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
20190: exempel: på grund av ovanligt blåsigt väder och    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
20191: omöjliga isförhållanden har fiske bara i undan-    ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
20192: tagsfall kunnat bedrivas. På samma sätt verkar     följande spörsmål:
20193: införande av kvoter som får fångas, tidsbe-
20194: gränsningar och förbud, som plötsligt innebär                När har Regeringen för avsikt att
20195: att utkomstmöjligheterna beskärs eller helt sak-          påbörja beredningen av utkomstskydd
20196: nas. Samtidigt saknar yrkesfiskarna arbetslös-            vid arbetslöshet för yrkesfiskare?
20197: 
20198:      Helsingforsden 25 januari 1994
20199: 
20200:                                          Håkan Nordman
20201: 
20202: 
20203: 
20204: 
20205: 240017
20206: 2                                          1994 vp- KK 863
20207: 
20208: Kirjallinen kysymys 863                                                                       Suomennos
20209: 
20210: 
20211: 
20212: 
20213:                                     Nordman: Ammattikalastajien työttömyysturvan järjestämisestä
20214: 
20215: 
20216: 
20217:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20218: 
20219:    Lakisääteinen työttömyysturva koskee yhä            maali työttömyysturva. Ruotsissa, Norjassa ja
20220: useampia kansalaisia. Viimeksi on yrittäjien oi-       EU-maissa on erityisiä työttömyyskassoja tätä
20221: keutta työttömyysturvaan parannettu. Työttö-           ammattiryhmää varten.
20222: myysturvan ulkopuolella on kuitenkin edelleen             On korkea aika tunnustaa ammattikalastajien
20223: eräitä ammattiryhmiä, jotka työskentelevät eri-        työttömyysturvan tarve ja heidän oikeutensa sii-
20224: tyisolosuhteissa ja joita pidetään osittain palkan-    hen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnös-
20225: saajina, osittain elinkeinonharjoittajilla tai yrit-   sään n:o 33/1994vp kiinnittänytasiaan huomiota
20226: täjinä. Tähän ryhmään kuuluvat ammattikalas-           ja edellyttänyt hallituksen selvittävän tarvittavat
20227: tajat siitä huolimatta, että heidän toimeentulon-      lainmuutokset työttömien ammattikalastajien
20228: sa on riippuvainen tekijöistä, joihin he itse eivät    työttömyysturvan järjestämiseksi tyydyttävästi.
20229: voi vaikuttaa. Sääolosuhteet voivat ajoittain py-      Valmistelu on käynnistettävä riippumatta edessä
20230: säyttää ammattikalastuksen kokonaan tai osit-          olevista eduskuntavaaleista ja hallituksen vaih-
20231: tain siitä saaliille ja tuloille aiheutuvin tuntuvin   doksesta.
20232: vaikutuksin. Viime syksy ja kuluva talvi on valai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20233: seva esimerkki: epätavallisen tuulisen sään ja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20234: mahdottomien jääolosuhteiden vuoksi kalastus-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20235: ta on voitu harjoittaa vain poikkeustapauksissa.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20236: Samalla tavoin vaikuttaa saaliskiintiöiden, aika-
20237: rajoitusten ja kieltojen käyttöön ottaminen, joka               Milloin Hallitus aikoo käynnistää am-
20238: merkitsee yhtäkkiä toimeentulomahdollisuuk-                   mattikalastajien työttömyysturvan val-
20239: sien kaventumista tai kokonaan loppumista. Sa-                mistelun?
20240: manaikaisesti ammattikalastajilta puuttuu nor-
20241: 
20242:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1995
20243: 
20244:                                             Håkan Nordman
20245:                                         1994 vp -   KK 863                                          3
20246: 
20247: 
20248: 
20249: 
20250:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20251: 
20252:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ammattikalastajien oikeus työttömyyspäivä-
20253: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       rahaan määräytyy samoin kuin muidenkin yrit-
20254: olette 25 päivänä tammikuuta 1995 päivätyn kir-     täjien. Yrittäjällä on oikeus työttömyyspäivära-
20255: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    haan, jos yritystoiminta on lopetettu tai keskey-
20256: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Håkan Nord-      tetty yli neljän kuukauden ajaksi. Rajoitusta ei
20257: manin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      kuitenkaan sovelleta henkilöön, jonka yritystoi-
20258: 863:                                                minta luonnonolosuhteiden johdosta on kausi-
20259:                                                     luonteista.
20260:            Milloin Hallitus aikoo käynnistää am-       Työttömyysturvan peruspäivärahan saami-
20261:          mattikalastajien työttömyysturvan val-     nen edellyttää työssäoloehdon täyttämistä.
20262:          mistelun?                                  Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, jos henkilö on
20263:                                                     48:n lähinnä edellisen kuukauden aikana työs-
20264:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kennellyt yhteensä 24 kuukautta yrittäjänä. An-
20265: vasti seuraavaa:                                    sioon suhteutettuun työttömyyspäivärahaan
20266:                                                     yrittäjällä on oikeus silloin, kun hän on ollut
20267:    Vuoden 1995 alussa tulivat voimaan työttö-       vakuutettuna yrittäjäkassassa vähintään 24
20268: myysturvalain uudistetut säännökset yrittäjien      edellistä kuukautta ja täyttänyt edellä kerrotun
20269: oikeudesta työttömyyspäivärahaan. Uusien            työssäoloehdon. Mikäli henkilö ei täytä työssä-
20270: säännösten mukaan yrittäjäksi katsotaan henki-      oloehtoa, hänellä on oikeus työmarkkinatu-
20271: lö, joka päätointaan varten on yrittäjien eläke-    keen.
20272: lain tai maatalousyrittäjien eläkelain mukaisesti      Ammattikalastajilla on siis oikeus työttö-
20273: velvollinen ottamaan näiden lakien mukaisen         myysturvaan samoilla edellytyksillä kuin muil-
20274: vakuutuksen. Koska ammattikalastajat ovat           lakin yrittäjillä. Ammattikalastajien työttö-
20275: pääsääntöisesti velvollisia ottamaan maatalous-     myysturvaa ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä
20276: yrittäjien eläkelain mukaisen vakuutuksen, hei-     järjestämään muista yrittäjistä poikkeavana ta-
20277: dät katsotaan yrittäjiksi työttömyysturvalakia      valla.
20278: sovellettaessa.
20279:        Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1995
20280:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
20281: 4                                        1994 vp- KK 863
20282: 
20283: 
20284: 
20285: 
20286:                                        Tili Riksdagens Talman
20287: 
20288:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Yrkesfiskarnas rätt tili arbetslöshetsdagpen-
20289: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       ning fastställs på samma sätt som då det gäller
20290: 25 januari 1995 tili vederbörande medlem av           andra företagare. En företagare har rätt tili ar-
20291: statsrådet översänt följande av riksdagsman Hå-       betslöshetsdagpenning om företagsverksamhe-
20292: kan Nordman undertecknade spörsmål nr 863:            ten har upphört eller avbrutits för längre tid än
20293:                                                       fyra månader. Begränsningen gäller emellertid
20294:           När har Regeringen för avsikt att på-       inte en person vars företagsverksamhet tili följd
20295:        börja beredningen av utkomstskydd vid          av naturförhållandena är säsongbetonad.
20296:        arbetslöshet för yrkesfiskare?                    En förutsättning för erhållande av utkomst-
20297:                                                       skyddets grunddagpenning är att arbetsvilikoret
20298:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         uppfylls. En företagares arbetsvilikor uppfylls
20299: anföra följande:                                      om personeo i fråga har varit verksam som före-
20300:                                                       tagare i minst 24 månader av de 48 närmast
20301:     Vid ingången av 1995 reviderades lagen om         föregående månaderna. Rätt tili dagpenning av-
20302: utkomstskydd för arbetslösa i och med att nya         vägd enligt förtjänsten föreligger då företagaren
20303: stadganden om företagares rätt tili utkomst-          har varit försäkrad i en företagarpensionskassa
20304: skydd trädde i kraft. Enligt de nya stadgandena       under minst 24 av de närmast föregäende måna-
20305: anses en person som enligt lagen om pension för       derna och uppfyller det ovan nämnda arbetsvill-
20306: företagare eller lagen om pension för lantbruks-      koret. Om personeo i fräga inte uppfyller arbets-
20307: företagare är skyldig att teckna en försäkring för    villkoret har han rätt tili arbetsmarknadsstöd.
20308: att kunna utöva sin huvudsyssla vara företagare.         Yrkesfiskarna har således rätt tili utkomst-
20309: Eftersom yrkesfiskarna i regel är skyldiga att        skydd för arbetslösa på samma villkor som andra
20310: teckna en försäkring enligt lagen om pension för      företagare. Det är inte ändamålsenligt att ordna
20311: lantbruksföretagare, anses de vara företagare vid     yrkesfiskarnas utkomstskydd på ett sådant sätt
20312: tillämpningen av lagen om utkomstskydd för ar-        att det avviker från de övriga företagarnas.
20313: betslösa.
20314: 
20315:      Helsingforsden 14 februari 1995
20316: 
20317:                                                    Social- och hälsovärdsminister Jorma Huuhtanen
20318:                                                 1994vp
20319: 
20320: Kirjallinen kysymys 864
20321: 
20322: 
20323: 
20324: 
20325:                                    Vähänäkki: Ensiaputilojen järjestämisestä Vaalimaan raja-ase-
20326:                                       malle
20327: 
20328: 
20329:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20330: 
20331:    ED-jäsenyyden viime vuosina lähestyessä ja         että pienehkö kuntayhtymä, jonka väestöpohja
20332: sen tultua voimaan tämän vuoden alussa on             on alle 30 000, joutuu järjestelyvastuun ohella
20333: maantieliikenne itärajamme yli moninkertaistu-        kantamaan myös kustannusvastuuta saamatta
20334: nut entisestään ja kasvaa jatkuvasti. Pääosa tästä    jääneiden korvausten vuoksi. Tietenkin on asian-
20335: liikenteestä tapahtuu Virolahden kunnassa sijait-     mukaista, että mainittu kuntayhtymä järjestää
20336: sevan Vaalimaan raja-aseman kautta. Tämän             asemalle ensihoitoyksikön ja mahdollisen roko-
20337: raja-aseman tilantarpeen lisääntyminen on on-         tuspalvelun ja sopimusyritys huolehtii sairaan-
20338: neksi osattu ottaa ajoissa huomioon ja sinne ra-      kuljetuksista. Välttämätöntä olisi kuitenkin,
20339: kennetaan uusia tiloja, joihin sijoitetaan tulli-     etteivät kansainväliset toimenpiteet ja niiden
20340: yms. tilojen ohella myös mm. EU:n ulkorajoilla        kustannukset koituisi vain yksittäisen pienen
20341: välttämättömiksi koetut terveydenhoitotilat,          kuntayhtymän kannettaviksi, vaan vastuuta
20342: ensiaputilat. Tarpeelliseksi koetaan myös roko-       jaettaisiin valtakunnalliselle tasolle.
20343: tuspalvelujen tarjoaminen.                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20344:     Kansanterveyslain perusteella lankeavat ensi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20345: avunja sairaankuljetuksenjärjestämiset ao. kun-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20346: nan tai kuntayhtymän vastuulle. Vaalimaan ta-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20347: pauksessa on tehtävä Haminan seudun kansan-
20348: terveystyön kuntayhtymän vastuulla. Paitsi raja-                Millä tavalla Hallitus aikoo hoitaa
20349: asemallajoutuu terveyskeskus toimittamaan lää-               kansainvälisesti tärkeälle Vaalimaan
20350: kärinapua ja sairaankuljetuksia myös rajan yli               raja-asemalle perustettavien välttämättö-
20351: Venäjän puolelle. Hyvin useissa tapauksissa on               mien terveydenhoitopalvelujen järjestely-
20352: käynyt niin, ettei terveyskeskus ja sopimussai-              ja kustannusvastuun siten, ettei niistä ai-
20353: raankuljetus ole saanut mitään kautta asianmu-               heudu kohtuuttomia vaikeuksia ja talou-
20354: kaisia korvauksia suorittamistaan tehtävistä ra-             dellisia rasituksia alueen pienelle kansan-
20355: jalla tai sen toisella puolella. Onkin kohtuutonta,          terveystyön kuntayhtymälle?
20356: 
20357:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1995
20358: 
20359:                                            Matti Vähänäkki
20360: 
20361: 
20362: 
20363: 
20364: 240017
20365: 2                                          1994 vp -   KK 864
20366: 
20367: 
20368: 
20369: 
20370:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20371: 
20372:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Pohjoismaiden kansalaiset ja EU-maiden kan-
20373: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          salaiset sekä niiden maiden kansalaiset, joiden
20374: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus, saa-
20375: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vähänä-           vat Suomessa samat terveydenhuollon palvelut
20376: kin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           ja samaan hintaan kuin suomalaiset. Vastavuo-
20377: 864:                                                   roisesti suomalaiset saavat näissä maissa niiden
20378:                                                        kansalaisille kuuluvat edut. Valtioiden välisistä
20379:           Millä tavalla Hallitus aikoo hoitaa          kustannusten korvauksista on olemassa omat
20380:        kansainvälisesti tärkeälle Vaalimaan            järjestelynsä. Pohjoismaat ovat luopuneet val-
20381:        raja-asemalle perustettavien välttämättö-       tioiden välisistä kustannusten korvauksista.
20382:        mien terveydenhoitopalvelujenjärjestely-           Venäjän kanssa Suomella ei ole sairaanhoi-
20383:        ja kustannusvastuun siten, ettei niistä ai-     toon liittyvää sopimusta. Siitä on kuitenkin käy-
20384:        heudu kohtuuttomia vaikeuksia ja talou-         ty alustavia keskusteluja Venäjän viranomaisten
20385:        dellisia rasituksia alueen pienelle kansan-     kanssa. Tällä hetkellä muualla kuin Suomessa
20386:        terveystyön kuntayhtymälle?                     asuvalta Venäjän kansalaiselta voidaan asiakas-
20387:                                                        maksulain ja -asetuksen perusteella periä enin-
20388:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tään palvelujen tuottamisesta aiheutuvien kus-
20389: vasti seuraavaa:                                       tannusten suuruinen maksu.
20390:                                                           Venäläisille autonkuljettajille Suomessa sattu-
20391:    Itärajan lisääntynyt rajaliikenne tuo muka-         vien liikennevahinkojen korvaus tapahtuu hei-
20392: naan paitsi taloudellista hyötyä myös terveyden-       dän ottamansa vakuutuksen kautta. Se ei kuiten-
20393: huollon palvelujen tarvetta. Terveyskeskusta yl-       kaan korvaa kuljettajalle aiheutunutta vahinkoa.
20394: läpitävän kunnan tai kuntayhtymän velvollisuu-         Eräät Euroopan maat vaativat viisumin myöntä-
20395: tena on kansanterveyslain mukaisesti huolehtia         misen yhteydessä tapaturma- ja sairausvakuu-
20396: ensiavunjärjestämisestä alueellaan. Samoin kun-        tuksen. Asiaa pohditaan tällä hetkellä myös so-
20397: nan on huolehdittava siitä, että sairaankuljetus       siaali- ja terveysministeriössä.
20398: on asianmukaisesti järjestetty. Ensiavun tarve ei          Kansanterveyslain mukaiset kunnalle anne-
20399: rajaliikenteessä kuitenkaan keskity raja-asemalle      tut velvoitteet koskevat ainoastaan Suomen val-
20400: vaan se jakautuu kaikkialle, mihin liikenne ulot-      tion aluetta. Venäjän viranomaisten kanssa
20401: tuu. Tästä syystä Suomessa ei tähän asti ole pi-       käydyissä keskusteluissa on otettu esille myös
20402: detty tarpeellisena perustaa erillisiä terveyden-      tilanteet, joissa Venäjän puolelta on käyty ha-
20403: huollon yksiköitä raja-asemien yhteyteen. Suo-         kemassa potilaita suomalaisin voimin. Tällai-
20404: messa tilapäisesti oleskelevien ulkomaalaisten         sesta tilanteesta ei ole olemassa tällä hetkellä
20405: terveydenhuoltopalvelut on tarkoituksenmu-             mitään sopimusta. Venäjän puolella annettujen
20406: kaista järjestää osana tavanomaista kansanter-         palvelujen kustannuksista vastaavat venäläiset
20407: veystyötä ja erikoissairaanhoitoa. Ulkomaalai-         hallintoelimet.
20408: set käyttävät myös yksityisiä terveydenhuollon             Muualla kuin Suomessa asuvien potilaiden eli
20409: palveluja. Rajalle ei ole syytä perustaa kunnallis-    käytännössä useimmiten turistien ja työmatkalla
20410: ta terveydenhuollon yksikköä, jonka toimintaa          olevien potilaiden hoitokustannusten kohdentu-
20411: haluttaisiin ulottaa myös yli rajan. Yksityisiä ter-   minen valtion ja kuntien kesken on asia, jota
20412: veydenhuollon toimipisteitä voidaan tietysti tar-      joudutaan sosiaali- ja terveysministeriössä edel-
20413: peen mukaan perustaa myös raja-asemalle.               leen selvittämään.
20414: 
20415:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1995
20416: 
20417:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
20418:                                            1994 vp -   KK 864                                          3
20419: 
20420: 
20421: 
20422: 
20423:                                          Tili Riksdagens Talman
20424: 
20425:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ka Finland har ingått en överenskommelse om
20426: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         social trygghet, har i Finland rätt tili samma
20427: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       hälsovårdstjänster som finländarna och till
20428: man Vähänäkki undertecknade spörsmål nr 864:           samma pris som dessa. På motsvarande sätt har
20429:                                                        finländare i dessa Iänder rätt tili samma förmå-
20430:           På vilket sätt ämnar Regeringen ordna        ner som deras egna medborgare. Staterna har
20431:        ansvaret för arrangemang och kostnader          sedan sina egna arrangemang i fråga om inbör-
20432:        i fråga om de nödvändiga hälsovårds-            des kostnadsersättningar. De nordiska länderna
20433:        tjänster som skall inrättas vid den inter-      har avstått från ersättningar för kostnader mel-
20434:        nationellt sett viktiga gränsstationen i        lan staterna.
20435:        Vaalimaa så att dessa inte orsakar oskä-            Finland har inte någon överenskommelse om
20436:        liga svårigheter och ekonomisk belast-          sjukvård med Ryssland. Preliminära diskussio-
20437:        ning för den Iilla samkommunen för folk-        ner har dock förts i frågan med de ryska myndig-
20438:        hälsoarbetet inom området?                      heterna. För närvarande kan på grundval av la-
20439:                                                        gen och förordningen om klientavgifter inom so-
20440:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          cial- och hälsovården av en rysk medborgare som
20441: anföra följande:                                       inte är bosatt i Finland uppbäras en avgift som
20442:                                                        högst får vara lika stor som kostnaderna för
20443:     Den ökande gränstrafiken vid östgränsen för        serviceproduktionen.
20444: med sig ekonomisk nytta, men även ett behov av             Ersättandet av trafikskador som ryska chauf-
20445: hälsovårdstjänster. Tili den kommun eller sam-         förer råkar ut för i Finland sker via den försäk-
20446: kommun som upprätthåller en hälsovårdscentral          ring som de tagit. Den ersätter dock inte skador
20447: hör enligt folkhälsolagen att sörja för ordnandet      som drabbar chauffören. Vissa europeiska Iän-
20448: av första hjälpen på sitt område. En kommun            der kräver olycksfalls- och sjukförsäkringar i
20449: skall också sörja för att sjuktransporten är ända-     samband med beviljande av visum. Frågan be-
20450: målsenligt ordnad. Behovet av dessa hjälpinsat-        handlas som bäst även vid social- och hälsovårds-
20451: ser begränsar sig i gränstrafiken dock inte enbart     ministeriet.
20452: tili gränsstationerna, utan det fördelar sig på alla       De skyldigheter som ges en kommun enligt
20453: områden som berörs av trafiken. Därför har man         folkhälsolagen gäller endast den finska statens
20454: i Finland hittilis inte ansett det nödvändigt att      område. 1 diskussioner som har förts med ryska
20455: inrätta särskilda hälsovårdsenheter i anslutning       myndigheter har även sådana situationer tagits
20456: tili gränsstationerna. Det är ändamålsenligt att       upp tili behandling, där man med finska krafter
20457: ordna hälsovårdstjänster för sådana utlänningar        har hämtat patienter från den ryska sidan. För
20458: som tilifålligt vistas i vårt land som en del av det   närvarande existerar det inte någon överens-
20459: normala folkhälsoarbetet och specialsjukvården.        kommelse i fråga om dylika situationer. De rys-
20460: Utlänningar anlitar även privata hälsovårds-           ka förvaltningsorganen svarar för de kostnader
20461: tjänster. Det finns inte någon orsak att vid grän-     som föranleds av service som ges på den ryska
20462: sen inrätta en kommunal hälsovårdsenhet, vars          sidan.
20463: verksamhet man även skulle vilja bygga ut så att           Fördelningen mellan staten och kommunerna
20464: den når över gränsen. Det är naturligtvis möjligt      i fråga om vårdkostnaderna för sådana patienter
20465: att vid behov inrätta privata hälsovårdsfilialer       som inte är bosatta i Finland, dvs. i praktiken
20466: även vid en gränsstation.                              oftast turister och patienter på arbetsresa i Jan-
20467:     Nordiska medborgare och medborgare i EU-           det, är en fråga som social- och hälsovårdsminis-
20468: länderna samt medborgare i de länder, med vil-         teriet ytterligare måste utreda.
20469:      Helsingforsden 16 februari 1995
20470: 
20471:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
20472:                                                   1994 vp
20473: 
20474: Skriftligt spörsmål 865
20475: 
20476: 
20477: 
20478: 
20479:                                     M. Pietikäinen: Om avgifterna för långvarig anstaltsvård
20480: 
20481: 
20482: 
20483:                                           Tili Riksdagens Talman
20484: 
20485:    A vgifterna för långvarig anstaJtvård har un-        kommuner och t.ex. i Helsingfors tillämpar man
20486: der de senaste åren rusat i höjden. Annu för några      strängaste möjliga gräns. Speciellt svår blir situa-
20487: år sedan begränsades avgifterna tili högst 6 300        tionen i de fall då försörjaren tas in för långvård
20488: mk i månaden genom socialstyrelsens beslut. Se-         och den hemmavarande livspartnern blir tvung-
20489: dan detta tak har slopats i och med lagen om            en att klara av hushållets utgifter, hyra etc. med
20490: klientavgifter inom social- och hälsovården (734/       endast folkpensionen.
20491: 92) har avgifterna på vissa håll varit föremål för         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
20492: enorma höjningar. T.ex. i Helsingfors förekom-          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
20493: mer a vgifter på 17 300 mk i månaden. Visserligen       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
20494: skall a vgifterna enligt lagen bestämmas enligt         följande spörsmål:
20495: betalningsförmågan, men förordningen om
20496: klientavgifter inom social- och hälsovården (912/                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
20497: 92) tillåter att avgiften får uppgå tili 80% av                ta för att avhjälpa de problem som höga
20498: patientens månadsinkomster, dock så att folk-                  avgifter för långvarig anstaltvård föror-
20499: pensionens basdel tryggas. Tolkningen av detta                 sakar?
20500: stadgande har lett tili mycket olika resultat i olika
20501: 
20502:      Helsingforsden 26 januari 1995
20503: 
20504:                                           Margareta Pietikäinen
20505: 
20506: 
20507: 
20508: 
20509: 240017
20510: 2                                       1994 vp -   KK 865
20511: 
20512: Kirjallinen kysymys 865                                                                   Suomennos
20513: 
20514: 
20515: 
20516: 
20517:                                   M. Pietikäinen: Pitkäaikaisen laitoshoidon maksuista
20518: 
20519: 
20520: 
20521:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20522: 
20523:     Pitkäaikaisen laitoshoidon maksut ovat viime    tuloksiin eri kunnissa, ja esimerkiksi Helsingissä
20524: vuosina nousseet pilviin. Vielä joitakin vuosia     sovelletaan tiukinta mahdollista rajaa. Erityisen
20525: sitten maksut rajoitettiin enintään 6 300 mark-     vaikeaksi tilanne muodostuu tapauksissa, joissa
20526: kaan kuukaudessa sosiaalihallituksen päätöksel-     huoltaja otetaan pitkäaikaishoitoon ja kotona
20527: lä. Senjälkeen kun tämä katto poistettiin sosiaa-   oleva elinkumppani joutuu selviämään talouden
20528: li- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista anne-      menoista, vuokrasta jne. pelkästään kansaneläk-
20529: tun lain (734/92) myötä, maksut ovat nousseet       keen varassa.
20530: eräillä tahoilla suunnattomasti. Esimerkiksi Hel-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20531: singissä on 17 300 markan kuukausimaksuja.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-·
20532: Tosin maksut on lain mukaan määrättävä mak-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20533: sukyvyn mukaan, mutta sosiaali- ja terveyden-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20534: huollon asiakasmaksuista annettu asetus (912/
20535: 92) sallii maksujen kohoamisen 80 prosenttiin                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20536: potilaan kuukausituloista kuitenkin siten, että            ryhtyä korjatakseen pitkäaikaisen laitos-
20537: kansaneläkkeen perusosa turvataan. Tämän                   hoidon korkeiden maksujen aiheuttamat
20538: säännöksen tulkinta on johtanut hyvin erilaisiin           ongelmat?
20539: 
20540:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1995
20541: 
20542:                                        Margareta Pietikäinen
20543:                                             1994 vp -   KK 865                                          3
20544: 
20545: 
20546: 
20547: 
20548:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20549: 
20550:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          teellinen maksu aleni tulojen kasvaessa. Esimer-
20551: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kiksi 10 000 markan nettotuloista maksu oli 63
20552: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         prosenttia. Tällaista maksujärjestelmää, jossa
20553: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja M. Pieti-          suhteellinen maksu aleni tulojen kasvaessa, ei
20554: käisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         pidetty sosiaalisesti oikeudenmukaisena, minkä
20555: 865:                                                    vuoksi 6 300 markan enimmäismaksusta katsot-
20556:                                                         tiin perustelluksi luopua.
20557:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo              Vaikka pitkäaikaishoidon maksussa ei ole
20558:         ryhtyä korjatakseen pitkäaikaisen laitos-       enää entistä 6 300 markan enimmäismaksua,
20559:         hoidon korkeiden maksujen aiheuttamat           merkitsee maksun sitominen edellä mainittuun
20560:         ongelmat?                                       80 prosenttiin nettotuloista sitä, että käyttövara
20561:                                                         kasvaa nettotulojen kasvaessa. Kysymyksen pe-
20562:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            rusteluissa mainittua 17 300 markan hoitomak-
20563: vasti seuraavaa:                                        sua maksavalle henkilölle jää kuukausittain
20564:                                                         käyttövaraksi vähintään 4 325 markkaa kuukau-
20565:     Pitkäaikaisesta laitoshoidosta voidaan sosiaa-      dessa, mikä on kymmenen kertaa suurempi kuin
20566: li- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista anne-          asetuksen edellyttämä vähimmäiskäyttövara.
20567: tun asetuksen (912/92) 15 §:n mukaan periä mak-             Jos pitkäaikaishoidossa olevan puolison tai
20568: suna enintään 80 prosenttia hoidettavan nettotu-        muun omaisen toimeentulo on ollut riippuvainen
20569: loista. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää       hoidettavan tuloista, voidaan tämä ottaa huo-
20570: palvelun tuottamisesta aiheutuvaa kustannusta.          mioon maksua määrättäessä sosiaali- ja tervey-
20571: Tämän maksusäännöksen lähtökohtana on peri-             denhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/
20572: aate, jonka mukaan hoidettava voi osallistua            92) II §:n perusteella. Käytännössä maksua
20573: hoidon aiheuttamiin kustannuksiin tulojensa             määrättäessä otetaan huomioon yhteiseen kotiin
20574: mukaan määräytyvällä maksulla. Maksun suu-              jääneen puolison tulot sekä hänen tavanomaiset
20575: ruutta määrättäessä ei sen sijaan oteta lainkaan        elantokustannuksensa sekä asuntomenot Jos
20576: huomioon omaisuutta.                                    nämä kustannukset ylittävät yhteiseen kotiinjää-
20577:     Edellä mainitusta pääsäännöstä poiketen hen-        neen puolison tulot, alennetaan laitoshoidossa
20578: kilölle on kuitenkin aina jätettävä käyttövaraksi       olevalle määrättyä maksua erotusta vastaavalla
20579: vähintään kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen            summalla.
20580: määrä (445 mk kuukaudessa). Minimisäännös                   Sosiaali- ja terveysministeriön tietojen mu-
20581: turvaa hoidettavalle kohtuullisen käyttövaran           kaan kotiin jääneen puolison tai muun omaisen
20582: siinäkin tapauksessa, että hän saa pelkkää kan-         taloudellisen aseman huomioon ottamisessa ei
20583: saneläkettä. Käyttövara on tarkoitettu hoidetta-        yleensä ole ollut ongelmia. Hoitolaitoksen mak-
20584: van henkilökohtaisiin tarpeisiin, sillä perittävä       suista päättävät henkilöt ovat tietoisia maksun
20585: maksu kattaa kaikki hoidon ja ylläpidon aiheut-         alentamista koskevasta säännöksestä ja se on
20586: tamat kustannukset.                                     yleisesti käytössä. Käytännössä esiintyneet on-
20587:     Pitkäaikaishoidon maksulle oli ennen vuotta         gelmat ovat olleet yksittäistapauksia ja aiheutu-
20588:  1993 säädetty markkamääräinen katto, joka oli          neet enimmäkseen tietämättömyydestä.
20589: 6 300 markkaa kuukaudessa. Sovelletun 80 pro-               Mikäli hoitomaksun alentamisesta kotiinjää-
20590: sentin säännön mukaan maksu oli tämän suurui-           neen omaisen elatuksen perusteella syntyy eri-
20591:  nen hoidettavan nettotulojen ollessa 7 875 mark-       mielisyyttä, voi hoitomaksua ko.skevaan päätök-
20592:  kaa. Käyttövaraksi hoidettavalle jäi tällöin 1 575     seen hakea oikaisua asianomaiselta laitokselta.
20593:  markkaa kuukaudessa.                                   Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä voi
20594:     Mainittu 6 300 markan enimmäismaksu mer-            valittaa edelleen lääninoikeuteen.
20595:  kitsi käytännössä sitä, että nettotulojen ylittäessä       Kuntakohtaisia eroja asiakasmaksuissa voi
20596:  7 875 markkaa jäivät tämän yli menevät tulot           olla sen vuoksi, että asiakasmaksuasetuksessa
20597:  kokonaisuudessaan hoidettavalle. Samalla suh-          säädetään ainoastaan enimmäismaksu. Kunta
20598: 4                                         1994 vp -   KK 865
20599: 
20600: 
20601: voi näin ollen päättää, että palveluista perittävät   ten mahdollistama itsenäinen päätösvalta mak-
20602: maksut ovat asetuksella säädettyä alempia tai         suista.
20603: että palvelu on kokonaan maksutonta. Esimer-             Vaikka pitkäaikaishoidosta perittäviä maksu-
20604: kiksi terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käynti      ja koskevat säännökset ovat saatujen kokemus-
20605: on eräissä kunnissa edelleenkin maksutonta. Täl-      ten mukaan vastanneet niille asetettuja tavoittei-
20606: tä osin nykyiset maksusäännökset poikkeavat           ta, sosiaali- ja terveysministeriö seuraa jatkuvasti
20607: ennen vuotta 1993 voimassa olleista säännöksis-       maksusäännösten toimivuutta. Silloin kun mak-
20608: tä. Aikaisempien säännösten mukaan kuntien ja         susäännökset ovat osoittautuneet puutteellisiksi
20609: kuntayhtymien tuli periä maksut täsmälleen ase-       tai maksujen määräämisessä on ollut ongelmia,
20610: tuksessa säädetyn suuruisina. Sosiaali- ja            on säännöksiä muutettu ottaen huomioon so-
20611: terveysministeriön käsityksen mukaan kunnille         siaalinen oikeudenmukaisuus ja väestön tasa-
20612: on perusteltua antaa nykyisten maksusäännös-          arvo.
20613:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1995
20614: 
20615:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
20616:                                              1994 vp -    KK 865                                            5
20617: 
20618: 
20619: 
20620: 
20621:                                            Tili Riksdagens Talman
20622: 
20623:   I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an-           nettoinkomst på t.ex. I 0 000 mk utgjorde avgif-
20624: ger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande med-            ten 63 %. Ett sådant betalningssystem, där den
20625: Iem av statsrådet översänt föijande av riksdags-          relativa avgiften sjönk med högre inkomster, an-
20626: man M. Pietikäinen undertecknade spörsmåi nr              sågs inte vara socialt rättvist. Därför ansågs det
20627: 865:                                                      mo!iverat att slopa maximiavgiften 6 300 mk.
20628:                                                              A ven om man inte Iängre har en maximiavgift
20629:            Viika åtgärder ämnar Regeringen vid-           på 6 300 mk inom långtidsvården, innebär den
20630:         ta för att avhjäipa de probiem som höga           ovan nämnda omständigheten att avgiften är
20631:         avgifter för långvarig anstaltvård föror-         bunden tili 80 % av nettoinkomsterna att patien-
20632:         sakar?                                            tens disponibia medel ökar då nettoinkomsterna
20633:                                                           ökar. För en i motiveringen tili spörsmålet
20634:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             nämnd person som betalar I7 300 mk i vårdavgift
20635: anföra följande:                                          blir de disponibla medien minst 4 325 mk i måna-
20636:                                                           den, vilket är tio gånger så mycket som det minsta
20637:     Som avgift för långvarig anstaltsvård kan en-         disponibla beiopp som förordningen förutsätter.
20638: Iigt I5 § förordningen om klientavgifter inom so-            Om maken eller någon annan anhörig tili den
20639: cial- och häisovården (9I2/92) uppbäras högst             som får Iångtidsvård har varit beroende av hans
20640: 80% av patientens nettoinkomster. Den avgift              inkomster för sin försörjning, kan man enligt II §
20641: som uppbärs får dock inte överstiga kostnaderna           lagen om kiientavgifter inom social- och hälso-
20642: för produktionen av servicen. Utgångspunkten              vården (734/92) beakta detta då avgiften har fast-
20643: för detta avgiftsstadgande är principen att pa-           ställts. I praktiken tar man då avgiften fastställs
20644: tienten skall kunna delta i de kostnader vården           hänsyn till den kvarboende makens inkomster
20645: ger upphov tili med en avgift som bestäms på              samt hans regelbundna levnads- och boendekost-
20646: basis av de inkomster han har. Då avgiftens stor-         nader. Om dessa kostnader överstiger de inkom-
20647: Iek fastställs tas däremot ingen som helst hänsyn         ster den kvarboende maken har, sänks avgiften
20648: tili hans förmögenhet.                                    för den make som får anstaitsvård med motsva-
20649:     A vvikande från den ovan nämnda huvudre-              rande summa.
20650: geln skall patienten alltid få behålla ett belopp            Såvitt man vid sociai- och hälsovårdsministe-
20651: som är minst lika stort som foikpensionens bas-           riet känner tili, har det i allmänhet inte föranlett
20652: dei (445 mk i månaden) i disponibla medel. Mini-          några probiem att beakta den ekonomiska situa-
20653: mibestämmelsen garanterar att patienten har ett           tionen för maken eller någon annan anhörig som
20654: rimligt belopp tili sitt förfogande även i det fall att   biir kvar i hemmet. De personer som fastställer
20655: han får enbart folkpension. Detta belopp är av-           vårdinrättningens avgifter är medvetna om stad-
20656: sett enbart för patientens personliga behov, efter-       gandet om avgiftssänkningen och det tiliämpas
20657: som den avgift som uppbärs täcker alla de kost-           allmänt. De probiem som i praktiken har upp-
20658:  nader vård och uppehälle föranieder.                     stått har haft anknytning tili enstaka fall och tili
20659:     Fram till I993 utgjorde ett Iagstadgat mark-          övervägande del föranietts av okunskap.
20660:  belopp, 6 300 mk i månaden, tack för avgifterna             Om det på grund av sänkningen av vårdavgif-
20661:  inom långtidsvården. Då 80-procentsregeln till-          ten uppstår oenighet då det gäller den anhöriges
20662:  lämpades kom man upp till detta beiopp om                försörjning, kan yrkande på rättelse i vårdav-
20663:  patientens nettoinkomster uppgick till7 875 mk.          giftsbeslutet sökas hos inrättningen i fråga. Ett
20664:  Därmed blev patientens disponibla medel I 575            beslut tili följd av ett rättelseyrkande kan över-
20665:  mk i månaden.                                            klagas hos länsrätten.
20666:      Den nämnda maximiavgiften på 6 300 mk                   Skiilnader mellan de olika kommunernas kli-
20667:  innebar i praktiken att då nettoinkomsterna              entavgifter kan förekomma av den orsaken att
20668:  överskred 7 875 mk behöll patienten all inkomst          det i förordningen om klientavgifter enbart stad-
20669:  som översteg maximiavgiften. Samtidigt sjönk             gas om maximiavgifter. Kommunen kan därför
20670:  den relativa avgiften med högre inkomster. Av en         besluta att de avgifter som uppbärs är lägre än
20671: 6                                          1994 vp -   KK 865
20672: 
20673: 
20674: vad som stadgas i förordningen eller att servicen         Även om stadgandena om de avgifter som
20675: är helt avgiftsfri. Ett exempel är att ett besök hos   uppbärs för långtidsvård enligt de erfarenheter
20676: läkare vid hälsovårdscentralen fortfarande är          man gjort har motsvarat de uppställda målen,
20677: avgiftsfritt i vissa kommuner. 1 detta avseende        följer social- och hälsovårdsministeriet kontinu-
20678: avviker de nuvarande avgiftsstadgandena från           erligt upp avgiftsstadgandenas ändamålsenlig-
20679: dem som gällde fram till 1993. Enligt tidigare         het. Då det visar sig att stadgandena är bristfålli-
20680: stadganden skulle kommuner och samkommu-               ga eller att det uppstått problem vid fastställan-
20681: ner uppbära exakt den i förordning angivna av-         det av avgifterna har stadgandena ändrats med
20682: giften. Enligt social- och hälsovårdsministeriets      beaktande av social rättvisa och befolkningens
20683: uppfattning är det befogat att ge kommunerna           jämlikhet.
20684: den självständiga beslutanderätt i fråga om av-
20685: gifterna som de nuvarande avgiftsstadgandena
20686: ger möjlighet till.
20687:      Helsingforsden 16 februari 1995
20688: 
20689:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
20690:                                                     1994vp
20691: 
20692: Kirjallinen kysymys 866
20693: 
20694: 
20695: 
20696: 
20697:                                       Tiuri ym.: Kivihiilen ja turpeen erilaisesta verotuskohtelusta
20698: 
20699: 
20700:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
20701: 
20702:     Eduskunta on hyväksynyt valmisteverotusta             sähköntuottajia pitämään 10 kk:nja teollisuutta
20703: koskevan lain (HE 237) yhteydessä kivihiilelle            5 kk:n hiilivarastot. Taannehtiva vero koskee
20704: huomattavasti korotetun kansallisen valmisteve-           arviolta 4,5 miljoonan tonnin hiilivarastoja.
20705: ron, joka tulee voimaan vuonna 1995. Yllättäen            Vuoden 1995 aikana kulutetaan kivihiiltä arviol-
20706: ja vastoin hallituksen esitystä korotettu vero kos-       ta 6,5 miljoonaa tonnia, joten varastot eivät mi-
20707: kee myös vuoden 1994lopussa varastossa ollutta            tenkään poikkea normaalina pidettävästä tasos-
20708: kivihiiltä ja on siten taannehtiva. Tuloksena on,         ta vaan vastaavat likimäärin velvoitevarastoin-
20709: että kivihiiltä käyttävät energialaitokset ja siten       tia. Tämä olisi selvinnyt, jos jaosto olisi kuullut
20710: kuluttajat joutuvat tänä vuonna maksamaan li-             asiantuntijoita.
20711: säveron kaukolämmöstä ja sähköstä kahteen                    Toinen perustelu kivihiilen verotuskohtelulle
20712: kertaan. Ensiksi vero on maksettava viime vuon-           on ollut huolehtiminen turpeen kilpailukyvystä.
20713: na hankitusta kivihiilestä. Toiseksi se on makset-        Hallituksen esityksen mukaan turpeen alkutuo-
20714: tava tänä vuonna hankitusta kivihiilestä, koska           tevähennys olisi poistunut vuoden alusta saman-
20715: kivihiiltä on ostettava lisää varmuusvarastojen           aikaisesti sitä kompensoivan valmisteveron alen-
20716: ylläpitämiseksi.                                          nuksen voimaantulon kanssa. Verojaostossa ar-
20717:     Turvetta käyttävät energialaitokset ja kulut-         vonlisäverolain käsittelyn yhteydessä alkutuote-
20718: tajat sen sijaan ovat saaneet lisäedun. Eduskunta         vähennyksen poistuminen siirrettiin kuitenkin
20719: on säätänyt arvonlisäverolain (HE 283) yhtey-             tulemaan voimaan vasta kesäkuun 1 päivänä
20720:  dessä vastoin hallituksen esitystä, että vuoden          1995, mikä tuli eduskunnan päätökseksi. Kun
20721:  1995 alussa varastossa ollut turve saa alkutuote-        valmisteveron alennus tulee voimaan jo vuoden
20722: vähennyksen kesäkuun alkuun 1995 sen sijaan,              alusta, turpeen hinta alenee markalla MWh:ta
20723: että vähennys poistuisi vuoden alusta. Alkutuo-           kohti viideksi kuukaudeksi ja nousee vasta sitten
20724: tevähennyksen poistumisen korvaava veronalen-             n. 7 mk/MWh. Kivihiilen hinta sen sijaan nousee
20725:  nus tulee kuitenkin valmisteverolain mukaan              veronkorotuksen vuoksi jo vuoden alusta 8 mk/
20726:  voimaan heti vuoden alusta. Kivihiiltä siis vero-        MWh ja lisäksi taannehtivasti varastojen osalta.
20727:  tetaan taannehtivasti, mutta turvetta vasta kesä-           Tosiasiassa turve ei kilpaile kivihiilen kanssa
20728:  kuun alusta 1995. Hallituksen tarkoituksena on           nykyisissä voimaloissa, koska polttoainetta ei
20729:  ollut pitää kivihiilen ja turpeen hintasuhteet enti-     voi noin vain vaihtaa. Esimerkiksi Tampereen ja
20730:  sellään.                                                 Oulun kaukolämpövoimalat käyttävät turvetta,
20731:     Hallituksen alkuperäisessä esityksessä koro-          pääkaupunkiseudun, Turunja Vaasan voimalat
20732:  tettu vero kivihiilelle esitettiin tulevaksi voimaan     kivihiiltä. Taannehtiva vero aiheuttaa pääkau-
20733:  vuoden 1995 alusta. Valtiovarainvaliokunnan              punkiseudun asukkaille yli 80 miljoonan markan
20734:  verojaoston käsittelyssä esitystä kuitenkin viime        lisäkustannukset, koska vero nostaa lämmön ja
20735:  hetkellä yllättäen muutettiin siten, että myös va-       sähkön hintaa. Lisärasitus on lähes 200 mk koti-
20736:  rastossa ennen vuoden 1995 alkua olleesta kivi-          taloutta kohti. Taannehtiva vero kohdistuu siten
20737:  hiilestä on maksettava korotettu vero sitä mukaa         epätasa-arvoisesti suomalaisiin. Myös veron
20738:  kuin kivihiiltä käytetään vuonna 1995. Taanneh-          taannehtivuus on sinänsä kyseenalainen asia.
20739:  tivaa veroa on perusteltu sillä, että kivihiiltä olisi      Eduskunnalla ei ollut mahdollisuutta muo-
20740:  voinut hamstrata varastoon lisäveron välttämi-           dostaa selvää käsitystä siitä, minkälaiseen vero-
20741:  seksi.                                                   tuskohteluun verojaoston valmistelemat ja viime
20742:     Kivihiilivarastojen suhteen on otettava huo-          hetkessä muuttamat mietinnöt johtivat. Kysy-
20743:  mioon, että velvoitevarastointilaki velvoittaa           myksessä on työtapaturma. Siihen viittaa sekin,
20744: 
20745: 240017
20746: 2                                        1994 vp -   KK 866
20747: 
20748: että eduskunta on halunnut suosia puun käyttöä,      kunnan tarkoitus ei ole ollut saattaa suomalaisia
20749: mutta alkutuotevähennyksen poistumisen siirtä-       kuluttajia epätasa-arvoiseen asemaan, joten kivi-
20750: minen säädettiin koskemaan vain turvetta.            hiilen taannehtiva verotus olisi korjattava uudel-
20751:    Teollisuus on kannellut veroesityksestä oi-       la lakiesityksellä.
20752: keuskanslerille saatuaan tietää asiasta. Oikeus-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20753: kansleri toteaa kysymyksessä olevan poliittisen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20754: tarkoituksenmukaisuuskysymyksen, eikä oi-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20755: keuskansleri voi puuttua siihen, miten eduskunta     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20756: käyttää valtaansa. Toisaalta oikeuskansleri to-
20757: teaa, että "mikäli laki mahdollisesti olisi saanut             Miten Hallitus aikoo korjata epäoi-
20758: sellaisen verovelvollistaholle epäedullisen sisäl-          keudenmukaisuuden, jonka kivihiilen
20759: lön, jota ei ollut tarkoitettu, asian korjaaminen           taannehtiva verotus ja turpeen alkutuote-
20760: hallituksen esityksellä myös taannehtivasti on              vähennyksen poistamisen siirtäminen
20761: eduskunnassa mahdollista." Hallituksen ja edus-             myöhemmäksi ovat aiheuttaneet?
20762: 
20763:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1995
20764: 
20765:          Martti Tiuri                    Kaarina Dromberg               Tuula Linnainmaa
20766:          Kalevi Lamminen                 Päivi Varpasuo                 Kirsi Piha
20767:                                          Anssi Rauramo
20768:                                           1994 vp -   KK 866                                          3
20769: 
20770: 
20771: 
20772: 
20773:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20774: 
20775:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        verotettujen kivihiilivarastojen verottamisesta.
20776: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Tämä aiheutti sen, että kivihiiltä ryhdyttiin vuo-
20777: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       den 1995 tarpeita varten "hamstraamaan" huo-
20778: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tiurin ym.       mattavia määriä alhaisemmalla, vuoden 1994
20779: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 866:         vero tasolla.
20780:                                                           Hallituksen esityksissä kivihiilen ja turpeen
20781:           Miten Hallitus aikoo korjata epäoi-         verottamista siirtymäkautena ei oltu vertailtu
20782:        keudenmukaisuuden, jonka kivihiilen            toisiinsa nähden, vaan kumpaakin koskivat
20783:        taannehtiva verotus ja turpeen alkutuote-      omat erilliset säännöksensä. Näin ollen turpeen
20784:        vähennyksen poistamisen siirtäminen            käyttäjän mahdollisesti saarnat kaksinkertaiset
20785:        myöhemmäksi ovat aiheuttaneet?                 etuudet oli ehdotettu poistettaviksi, kun taas ki-
20786:                                                       vihiilen tuoja saattoi vuoden loppuun saakka
20787:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuoda kivihiiltä vuoden 1994 aikana voimassa
20788: vasti seuraavaa:                                      olleella alhaisella verona.
20789:                                                           Eduskuntakäsittelyn yhteydessä eräiden ener-
20790:    Suomen liittyessä Euroopan unioninjäseneksi        gialähteiden valmisteverolain 21 §:n 2 momentik-
20791: vuoden 1995 alussa arvonlisäverolakia (1486/94)       si lisättiin säännös, jonka mukaan vuoden 1994
20792: muutettiin EU :n direktiivien vaatimusten mu-         lopussa varastoissa olevat kivihiilet tulee verot-
20793: kaisesti siten, että turpeen alkutuotevähennys        taa käytön mukaisesti. Kysymys ei ole taannehti-
20794: poistettiin. Sanottu alkutuotevähennys kompen-        vasta verotuksesta, koska vero kohdistuu kivihii-
20795: soitiin turpeelle eräiden energialähteiden valmis-    leen sen käytön mukaisesti ja se voidaan siirtää
20796: teverosta annetussa laissa (1473/94) siten, että      hinnoissa edelleen kuluttajien maksettaviksi.
20797: turpeen lisäveron hiilidioksidiverokomponenttia       Myöskään kysymys ei ole kaksinkertaisesta ve-
20798: ei kanneta toistaiseksi.                              rotuksesta, koska maksettaessa veroa käyttäjä
20799:     Kun turpeen ostaja käyttää hankkimansa tur-       saa vähentää verosta jo aiemmin maksamansa
20800: peen vuonna 1995, hän on saanut vuoden 1994           verot. Säännöksellä kivihiilen mahdollinen ve-
20801: puolella ostaa turpeen verottaja tehdä siitä alku-    roetuus turpeen käyttöön verrattuna olisi poistu-
20802: tuotevähennyksen sekä lisäksi vuoden 1995 puo-        nut.
20803: lella saa käyttämästään samasta vuonna 1994               Eduskunta muutti kuitenkin myös arvonlisä-
20804: varastoon hankitusta turpeesta valmisteverotuk-       verolain muuttamista koskevaan hallituksen esi-
20805: sessa huomioon otettavan turpeen alkutuotevä-         tykseen sisältyvää turpeen alkutuotevähennyk-
20806: hennystä kompensoivan tuen. Jotta samasta             sen poistamista koskevaa voimaantulosäännöstä
20807: turpeesta ei myönnettäisi kahta toisensa korvaa-      siitä, mitä hallitus oli esittänyt. Muutetun voi-
20808: viksi tarkoitettua etuutta samanaikaisesti, ehdo-     maantulosäännöksen mukaan verovelvollinen
20809: tettiin arvonlisäverolain muuttamisesta annetun       saa vähentää ennen vuoden 1995 kesäkuun alkua
20810: hallituksen esityksen voimaantulosäännöksen 14        käyttämästään polttoaineesta maksamansa ve-
20811: kohdassa (HE 283), että verovelvollisen on suori-     ron. Näin ollen eduskunta myönsi turpeen käyt-
20812: tettava veroa 18 prosenttia turpeen verottomasta      täjille arvonlisäverotuksessa helpotuksia siirty-
20813: hinnasta. Säännöksellä oli tarkoitus estää kak-       mäkaudeksi.
20814: sinkertaisen veroetuuden syntyminen.                      Hallituksen esityksissä turpeen ja kivihiilen
20815:     Samanaikaisesti valmisteverotusta koskevak-       verokysymykset eivät alun alkaenkaan olleet
20816: si lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen      kytketyt toisiinsa. Eduskuntakäsittelyn aikana
20817: (HE 237) mukaan kivihiilen veromäärää ehdo-           molempia lisäksi muutettiin; turpeen verotusta
20818: tettiin tuntuvasti korotettavaksi. Hallituksen esi-   lievennettiin, kun taas kivihiilen kiristettiin.
20819: tys ei kuitenkaan sisältänyt ehdotusta kertaalleen    Eduskunta-asiakirjoista ei myöskään selviä,
20820: 4                                          1994 vp -   KK 866
20821: 
20822: onko kivihiilen varastojen verottaminen haluttu        kana. Koska kysymys on kuitenkin juuri ollut
20823: tehdä nimenomaan "hamstrauksen" vähentämi-             eduskunnan käsiteltävänä, hallitus ei katso ai-
20824: seksi vaiko sen vuoksi, että kivihiili saatettaisiin   heelliseksi ryhtyä asiassa toimenpiteisiin.
20825: turpeen kanssa samalle lähtöviivalle siirtymäai-
20826: 
20827:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1995
20828: 
20829:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
20830:                                            1994 vp -   KK 866                                          5
20831: 
20832: 
20833: 
20834: 
20835:                                          Tili Riksdagens Talman
20836: 
20837:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        skattats redan en gång. Detta medförde att man
20838: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         med tanke på behovet för 1995 började hamstra
20839: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       stenkoi i stora mängder tili en lägre skattenivå,
20840: man Tiuri m.fl. undertecknade spörsmål nr 866:         som motsvarade skattenivån under 1994.
20841:                                                           1 regeringspropositionerna hade beskattning-
20842:           På vilket sätt ämnar Regeringen korri-       en av stenkoi och torv inte jämförts under över-
20843:        gera den orättvisa som den retroaktiva          gångsperioden, utan för vardera gällde särskil-
20844:        beskattningen av stenkoi och det senare-        da egna stadganden. Sålunda hade det föresla-
20845:        lagda avskaffandet av primärproduktav-          gits att de dubbla förmåner som den som an-
20846:        draget för torv har medfört?                    vänder torv eventuellt får skulle avskaffas,
20847:                                                        medan en stenkolsimportör ända tili årets slut
20848:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kunde importera stenkoi tili den Iåga skatt som
20849: anföra följande:                                       gällde under 1994.
20850:                                                           1 samband med riksdagsbehandlingen fogades
20851:     1 och med att Finland anslöt sig till Europeiska   ett stadgande i form av ett 2 mom. tili 21 § lagen
20852: unionen vid ingången av 1995 ändrades mervär-          om accis på vissa energikällor. Enligt det skall
20853: desskattelagen (1486/94) enligt de krav som EU-        stenkoi som finns i Iager vid utgången av 1994
20854: direktiven ställer så att primärproduktavdraget        beskattas enligt användning. Det är inte fråga om
20855: för torv avskaffades. lfrågavarande primärpro-         retroaktiv beskattning, eftersom accisen hänför
20856: duktavdrag för torv kompenserades i lagen om           sig till stenkoi eniigt användningen av stenkoi
20857: accis på vissa energikällor (1473/94) så att koldi-    och accisen kan överföras på priserna för att
20858: oxidskattekomponenten i tiliäggsaccisen på torv        slutiigen betalas av konsumenterna. Det är inte
20859: tills vidare inte uppbärs.                             heller fråga om dubbel beskattning, eftersom an-
20860:     När en köpare under 1995 använder den torv         vändaren, då han betaiar skatt, får dra av
20861: han skaffat, harhan under 1994 fått köpa torven        sådana skatter som han har betait redan tidigare.
20862: accisfritt och göra primärproduktavdraget för          Genom stadgandet skulle en eventuell skatteför-
20863: den och därtill får han, när han under 1995 an-        dei för stenkoi ijämföreise med användningen av
20864: vänder torven, för samma torv som han köpt i           torv ha avskaffats.
20865: Iager 1994 ett stöd som kompenserar primärpro-            Riksdagen ändrade dock även det ikraftträ-
20866: duktavdraget för torv och som skall beaktas vid        deisestadgande som gäller avskaffandet av pri-
20867: accisbeskattningen. För att det för samma torv         märproduktavdrag för torv från det regeringen
20868: inte samtidigt skall beviljas två förmåner som är      hade föresiagit i sin proposition tili riksdagen
20869: avsedda att ersätta varandra, föreslogs i punkt 14     med förslag tili lag om ändring av mervärdes-
20870: i ikraftträdelsestadgandet i regeringens proposi-      skattelagen. Enligt det ändrade ikraftträdeise-
20871: tion till riksdagen med förslag tililag om ändring     stadgandet får en skattskyidig dra av den skatt
20872: av mervärdesskattelagen (RP 283) att de skatt-         som har betaits för bränsle som han har använt
20873: skyldiga skall betala 18% skatt på torvens skatte-     före ingången av juni 1995. Såiunda beviijade
20874: fria inköpspris. Syftet med stadgandet var att         riksdagen vid mervärdesbeskattningen lättnader
20875: förhindra en dubbel skatteförmån.                      under en övergångsperiod för dem som använder
20876:     Samtidigt föreslogs en avsevärd förhöjning av      torv.
20877: accisen på stenkoi enligt regeringens proposition         1 regeringens propositioner hade frågorna om
20878: till riksdagen med förslag tilllagstiftning om ac-     accis på torv och stenkoi överhuvudtaget inte
20879: cisbeskattningen (RP 237). Regeringens proposi-        kopplats ihop. Under riksdagsbehandlingen
20880:  tion innefattade dock inte något förslag tili be-     ändrades dessutom vardera; beskattningen av
20881:  skattning av sådana stenkolslager som hade be-        torv lindrades och beskattningen av stenkoi
20882: 6                                        1994 vp -   KK 866
20883: 
20884: skärptes. Det framgår inte heller av riksdags-       utgångsläge under övergångsperioden. Eftersom
20885: handlingama om avsikten med beskattningen av         frågan nyligen har behandlats i riksdagen anser
20886: stenkolslagren uttryckligen var att minska ham-      regeringen att det inte är motiverat att vidta åt-
20887: stringen eller att få stenkolet och torven i samma   gärder i ärendet.
20888: 
20889:      Helsingforsden 14 februari 1995
20890: 
20891:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
20892:                                                 1994 vp
20893: 
20894: Kirjallinen kysymys 867
20895: 
20896: 
20897: 
20898: 
20899:                                    Halonen ym.: Oikeusturvan parantamisesta koululaitoksessa
20900: 
20901: 
20902: 
20903:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20904: 
20905:    Koulumaailmassa on tapahtunut viime vuo-           tuneet kiitettävästi, mutta hekin tarvitsevat toi-
20906: sien aikana suuri hallinnollinen muutos, jossa        minnalleen tukea. Koulukuraattorien ja -psyko-
20907: valtiovalta on siirtänyt päävastuun opetuspalve-      logien paikkaaminen lähti aikoinaan hyvin liik-
20908: lujen tuottamisesta kunnille. Kunnissa päätös-        keelle, mutta on nyt laman myötä hiljentynyt.
20909: valtaa on pyritty edelleen delegoimaan kunnan-           Vaikka hallintomenettelylaki ja muutoksen-
20910: valtuustoilta ja -hallituksilta opetuslautakunnille   hakumenettely koskee myös opetustointa, se ei
20911: ja sieltä mahdollisimman paljon kouluille itsel-      aina tunnu osapuolista parhaalta ratkaisulta eri-
20912: leen.                                                 mielisyyksien hoitamiseen. Oppilaat ja heidän
20913:    Tämä lähidemokratian lisääminen on erittäin        vanhempansa valittavat myös, että ratkaisun
20914: hyvä asia. Suurin osa syntyvistä ongelmistakin        saaminen kestää usein juridista tietä niin kauan,
20915: voitaneen hoitaa koulun omassa piirissä, jos sen      että opiskelumotivaatio on saattanut kärsiä jo
20916: jäsenille annetaan siihen riittävät valmiudet. Täs-   pahasti. Osa vanhemmista on jo ehdottanut van-
20917: tä huolimatta jää edelleenkin myös sellaisia tilan-   han kouluntarkastajainstituution uudelleen
20918: teita, joissa oppilaan tai opettajan tai muun kou-    käyttöönottoa. Toiset taas toivovat erityistä lap-
20919: luyhteisössä vaikuttavan henkilön oikeusturva         siasiamiestä, jonka toimivaltaan tämäkin asia
20920: voi edellyttää ulkopuolisen tahon mukaan saa-         voisi kuulua. On myös ehdotettu, että eduskun-
20921: mista. Tämä voi koskea yhtä lailla tilanteita,        nan oikeusasiamies kiinnittäisi nykyistä enem-
20922: joissa joku opettajista tai muu koulun henkilö-       män asiaan huomiota. Eri kanavat voisivat olla
20923: kuntaan kuuluva koetaan työyhteisön häiriköksi        ehkä rinnakkaisinakin olemassa.
20924: tai jossa yksilö tuntee joutuvansa ryhmän pai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20925: nostuksen kohteeksi.                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20926:    Oppilaiden välinen koulukiusaaminen on             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20927:  myös vakava asia. Ammattinsa osaava opettaja         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20928: voi tehdä paljon ongelman ratkaisemiseksi, mut-
20929: ta aina hänkään ei osaa taijaksa yksinään löytää               Mitä Hallitus aikoo tehdä koulujen oi-
20930: ratkaisua. Oppilaiden vanhemmat ovat aktivoi-                keusturvatilanteen parantamiseksi?
20931: 
20932:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1995
20933:           Tarja Halonen                  Marja-Liisa Tykkyläinen        Matti Luttinen
20934:           Anna-Liisa Kasurinen           Mirja Ryynänen                 Maija Perho-Santala
20935:                                          Iivo Polvi
20936: 
20937: 
20938: 
20939: 
20940: 240017
20941: 2                                          1994 vp -    KK 867
20942: 
20943: 
20944: 
20945: 
20946:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20947: 
20948:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          aineista ja niiden keskeisistä sisällöistä, oppilaal-
20949: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           le annettavan opetuksen vähimmäismäärästä,
20950: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         opettajien kelpoisuusvaatimuksista, oppilaiden
20951: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Halosen            opintososiaalisista eduista sekä muutoksenhaus-
20952: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            ta koulutuksen järjestäjän tekemiin päätöksiin.
20953: 867:                                                       Ensisijainen vastuu koulutuksen asianmukai-
20954:                                                         sesta järjestämisestä ja oikeusturvan toteutumi-
20955:           Mitä Hallitus aikoo tehdä koulujen oi-        sesta kuuluu koulutuksen järjestäjille, kunnille,
20956:         keusturvatilanteen parantamiseksi?              yksityisille koulun ylläpitäjille ja valtion koulu-
20957:                                                         jen hallintoelimille ja virkamiehille. Aluetasolla
20958:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            lääninhallitus ohjaaja valvoo opetus- ja kulttuu-
20959: vasti seuraavaa:                                        rihallinnon toimintayksiköitä sen mukaan kuin
20960:                                                         niistä on erikseen säädetty. Kuntien osalta erityi-
20961:    Koulutuksen oikeusturvajärjestelmään voi-            nen lääninhallitusten suorittamaa valvontaa kos-
20962: daan katsoa kuuluvan laajassa merkityksessä             keva säännös sisältyy kunnallislain (953/76)
20963: kaikki sellaiset säädökset, periaatteet ja järjeste-    145 §:ään. Lääninhallitukset eivät enää suorita
20964: lyt, joiden tarkoituksena on taata laillisiin ja pe-    perinteisessä mielessä tarkastuskäyntejä kuntiin
20965: dagogisesti tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin          ja kouluihin, vaan käyntien luonne on muuttu-
20966: päätyminen oppilasta koskevassa hallintotoi-            nut ohjaavaan ja neuvovaan suuntaan. Käyntien
20967: minnassa. Hallintotoiminnalla tarkoitetaan täs-         yhteydessä voidaan kuitenkin pyrkiä ratkomaan
20968: sä sekä hallintopäätösten tekemistä että tosi-          ongelmatilanteita ja esimerkiksi oppilaiden van-
20969: asiallista hallintoa eli opetusta ja siihen liittyvää   hempien yhteydenottojen perusteella seurata
20970: toimintaa. Keskeisiä oppilaan oikeusturvaan             kouluissa annettavaa opetusta ja opetuksen laa-
20971: vaikuttavia hallintopäätöksiä ovat oppilaaksi ot-       tua. Lääninhallitus voi viime kädessä sakon
20972: taminen, oppilaiden arviointi ja kurinpidollinen        uhalla vaatia koulutuksen järjestäjää noudatta-
20973: rankaiseminen. Tosiasiallisen hallinnon osalta          maan säännöksiä ja laillisia menettelytapoja.
20974: merkittävällä tavalla oppilaiden oikeusturvaan             Koulutusta koskeva lainsäädäntö sisältää eri-
20975: vaikuttaa se, mikä on opetuksen laatu ja millaiset      tyissäännöksiä muutoksenhausta oppilasta kos-
20976: ovat oppilaiden opintososiaaliset edut. Tärkeä          kevissa asioissa. Säännösten tavoitteena on tur-
20977: merkitys oikeusturvan kannalta on myös sillä,           vata oppilaita koskevien valitusten käsittely toi-
20978: mitkä ovat oppilaan mahdollisuudet saada lait-          saalta puolueettomasti ja pedagogisesti asiantun-
20979: tomaksi tai epätarkoituksenmukaiseksi koke-             tevalla tavalla ja toisaalta riittävän nopeasti, jot-
20980: mansa päätös toisen viranomaisen tutkittavaksi.         ta muutoksenhaku häiritsisi mahdollisimman
20981:    Koulutuksen lainsäädäntöä on uudistettu vii-         vähän oppilaan koulutyöskentelyä. Peruskoulu-
20982: me vuosina useaan otteeseen. Yhteistä lainsää-          ja lukiolainsäädännön samoin kuin ammatillisia
20983: däntöuudistuksille on ollut päätösvallan hajaut-        oppilaitoksia koskevien säädösten mukaan
20984: taminen kuntiin ja erilaisten normien sekä lupa-        muun muassa oppilaaksi ottamista, kurinpidol-
20985: ja alistusmenettelyiden purkaminen. Koulutuk-           lista erottamista, koulunkäynnistä pidättämistä,
20986: sen lainsäädännössä on siirrytty samalla tavoin         poikkeuksen myöntämistä peruskoulun aloitta-
20987: kuin muillakin hallinnonaloilla yhä enemmän             misikään, peruskoulun erityisopetukseen siirtä-
20988: normiohjauksesta tavoitteiden asettamiseen pe-          mistä vastoin huoltajan tahtoa ja lukion suori-
20989: rustuvaan tulosohjaukseen. Säännösten purka-            tusajan pidentämistä koskevaan päätökseen hae-
20990: mista ei ole kuitenkaan ulotettu oppilaiden oi-         taan muutosta valittamalla 14 päivän kuluttua
20991: keusturvan kannalta keskeisiin opetusta ja kou-         päätöksen tiedoksisaannista asianomaiseen lää-
20992: lujen toimintaa koskeviin valtakunnallisen vä-          ninhallitukseen. Lisäksi oppilasarvostelusta ja
20993: himmäistason turvaaviin normeihin. Koulutuk-            vuosiluokalta siirtämisestä voi kannella läänin-
20994: sen lainsäädännössä säädetään edelleen muun             hallitukseen,joka voi, mikäli päätös on ilmeisesti
20995: muassa yhteisistä kaikille oppilaille pakollisista      virheellinen, päättää, mikä arvosana oppilaalle
20996:                                           1994 vp -   KK 867                                            3
20997: 
20998: on annettava, sekä vuosiluokalta siirtämisestä.       nallisen lukiokoulutuksen arvwmtta koskevan
20999: Lääninhallitukset ovat viime vuosina käsitelleet      selvityksen. Opetusministeriön ja opetushalli-
21000: yhteensä noin l 00 valitusta ja kantetua vuodessa.    tuksen tulossopimuksen mukaan opetushallitus
21001: Asioiden käsittelyaika on ollut keskimäärin vain      arvioi tämän vuoden aikana valtakunnallisesti
21002: muutama kuukausi. Lääninhallituksen päätök-           peruskoulun saavutettavuutta. Arviointien tu-
21003: seen ei saa hakea muutosta.                           lokset julkistetaan, jotta niitä voidaan käyttää
21004:    Lääninhallituksissa tapahtuva mainittujen va-      koulutusta koskevan päätöksenteon pohjana
21005: litusten käsittely ei täytä kaikilta osin ihmis-      sekä paikallisella että koulutuksen keskushal-
21006: oikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi           linnon tasolla. Arvioinnista saatavilla tiedoilla
21007: tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen (439/90,        on merkitystä myös oppilaiden huoltajien teh-
21008: SopS 19/90) vaatimuksia. Sopimus edellyttää           dessä erilaisia lasten koulutusta koskevia valin-
21009: muun muassa, että yksilön oikeuksia ja velvolli-      toja.
21010: suuksia koskeva päätös tulee voida saattaa riip-         Edellä esitetyn lisäksi opetusministeriö on
21011: pumattoman tuomioistuintyyppisen viranomai-           pyrkinyt oppilaiden oikeusturvan parantamiseen
21012: sen tutkittavaksi. Lääninhallitukset eivät hallin-    muun muassa teettämällä selvityksen koulukiu-
21013: toviranomaisilla täytä mainittua riippumatto-         saamisesta ja tiedottamalla selvityksessä tehdyis-
21014: muuden vaatimusta. Opetusministeriön ja oi-           tä toimenpide-ehdotuksista. Lisäksi opetusmi-
21015: keusministeriön käymien neuvottelujen pohjalta        nisteriö pyysi keväällä 1994 viideltä eri koulutuk-
21016: on katsottu, että oppilaan erottamista ja koulun-     sen asiantuntijalta näkemyksiä koulutuksen pe-
21017: käynnistä pidättämistä koskevat asiat ovat sopi-      rusturvasta ja perusturvan toteutumisesta.
21018: muksessa tarkoitettuja yksilön oikeuksia ja vel-      Asiantuntijoiden kirjoitukset ja niissä tehdyt toi-
21019: vollisuuksia koskevia asioita. Opetusministeriös-     menpide-ehdotukset ovat opetusministeriössä
21020: sä on käynnissä valmistelu, joka tähtää hallituk-     harkittavina.
21021: sen esityksen antamiseen koulutusta koskevien            Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
21022: lakien muuttamiseksi niin, että mainituissa           se on ryhtynyt koulujen ja oppilaiden oikeustur-
21023: asioissa valitukset menisivät lääninhallitusten si-   vatilanteen selvittämiseen ja parantamiseen mo-
21024: jasta lääninoikeuksiin. Valitusten käsittely sää-     nilla eri tavoilla. Ensisijainen vastuu oikeustur-
21025: dettäisiin kiireelliseksi. Muissa asioissa läänin-    van toteutumisessa on kuitenkin koulutuksen
21026: hallitukset toimisivat edelleen muutoksenhaku-        järjestäjillä. Oikeusturvaa koskevissa kysymyk-
21027: viranomaisina.                                        sissä koulujen ja niiden henkilökunnan tulee toi-
21028:     Normiohjaukst:n sijasta uutena keinona kou-       mia läheisessä vuorovaikutuksessa oppilaiden
21029: lutuksen laadun mittaamisessa ja oppilaiden oi-       huoltajien kanssa. Hallitus seuraa oikeusturvan
21030: keusturvan parantamisessa on otettu käyttöön          toteutumista koulutuksessa ja tulee tarvittaessa
21031: koulutuksen valtakunnallinen arviointi. Ope-          ryhtymään toimenpiteisiin esiin tulevien epäkoh-
21032: tushallitus teki vuoden 1994 aikana valtakun-         tien poistamiseksi.
21033:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1995
21034: 
21035:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
21036: 4                                         1994 vp -   KK 867
21037: 
21038: 
21039: 
21040: 
21041:                                         Tili Riksdagens Talman
21042: 
21043:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      viktigaste innehållet i dem, minimiomfattningen
21044: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        på den undervisning som skall meddelas eleven,
21045: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      behörighetsvillkor för lärarna, elevernas studie-
21046: man Halonen m.fl. undertecknade spörsmål nr           sociala förmåner samt sökande av ändring i be-
21047: 867:                                                  slut som utbildningsarrangören har fattat.
21048:                                                           Det primära ansvaret för att utbildningen ord-
21049:           Vad ämnar Regeringen göra för att           nas på ett ändamålsenligt sätt och för att rätts-
21050:        förbättra rättskyddssituationen i skolor-      skyddet genomförs ligger hos dem som ordnar
21051:        na?                                            utbildningen, kommuner, privata huvudmän för
21052:                                                       skolor samt förvaltningsorgan och tjänstemän i
21053:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fråga om statliga skolor. På regional nivå är det
21054: anföra fö1jande:                                      länsstyrelsen som leder och övervakar verksam-
21055:                                                       hetsenheterna inom undervisnings- och kultur-
21056:    Rättskyddssystemet inom utbildningen kan i         förvaltningen enligt vad som särskilt stadgas om
21057: vid mening anses omfatta alla sådana författ-         dem. 1 fråga om kommunerna ingår ett särskilt
21058: ningar, principer och arrangemang vars syfte är       stadgande i 145 § kommunallagen (953176) som
21059: att garantera lagliga och pedagogiskt ändamåls-       gäller allmän tillsyn av länsstyrelserna. Länssty-
21060: enliga lösningar i den förvaltningsverksamhet         relserna utför inte längre inspektionsbesök i tra-
21061: som gäller eleven. Med förvaltningsverksamhet         ditionell mening i kommuner och skolor, utan
21062: avses här såväl fattande av förvaltningsbeslut        besökens karaktär har ändrats och är nu mer
21063: som faktisk förvaltning, dvs. undervisning och        handledande och rådgivande. 1 samband med
21064: verksamhet i anslutning tili den. Centrala förvalt-   besöken kan man dock försöka lösa problemsi-
21065: ningsbeslut som inverkar på elevens rättsskydd        tuationer och t.ex. på basis av initiativ från elev-
21066: är intagning av elever, utvärdering av elever och     ernas föräldrar följa med undervisningen i sko-
21067: disciplinärt straff. 1 fråga om den faktiska för-     lorna och kvaliteten på undervisningen. Länssty-
21068: valtningen inverkar undervisningens kvalitet och      relsen kan i sista hand vid vite kräva att utbild-
21069: de studiesociala förmåner eleverna har i avgöran-     ningsarrangören följer stadganden och lagliga
21070: de grad på elevernas rättsskydd. Betydelsefullt ur    förfaringssätt.
21071: rättsskyddssynpunkt är också vilka möjligheter            Utbildningslagstiftningen innehåller särskilda
21072: eleven har att få ett beslut som han upplever som     stadganden om sökande av ändring i ärenden
21073: olagligt eller oändamålsenligt prövat av en annan     som gäller eleven. Syftet med stadgandena är att
21074: myndighet.                                            säkerställa att behandlingen av besvär som gäller
21075:    Utbildningslagstiftningen har reviderats flera     eleverna behandlas å ena sidan opartiskt och på
21076: gånger under de senaste åren. Gemensamt för           ett pedagogiskt sakkunnigt sätt och å andra sidan
21077: lagstiftningsreformerna har varit decentralise-       tillräckligt snabbt så att ändringssökandet så litet
21078: ringen av beslutanderätten tili kommunerna och        som möjligt stör elevens skolarbete. Enligt såväl
21079: avvecklandet av olika normer och tiliståndsför-       grundskole- och gymnasielagstiftningen som
21080: faranden. lnom utbildningslagstiftningen har          stadgandena om yrkesläroanstalter söks ändring
21081: man på samma sätt som på andra förvaltnings-          i beslut som gäller bl.a. intagning av en elev,
21082: områden i allt större utsträckning övergått från      disciplinär avstängning, avhållande från skol-
21083: normstyrning tili resultatstyrning, som bygger på     gång, beviljande av undantag för påbörjande av
21084: uppställande av mål. Avvecklandet av normerna         skolgången, flyttning av elev tili specialundervis-
21085: har dock inte utsträckt sig tili de med tanke på      ning i grundskolan mot vårdnadshavarens vilja
21086: elevernas rättsskydd viktiga normer som tryggar       och förlängning av tiden för slutförande av gym-
21087: en riksomfattande miniminivå i fråga om under-        nasiet genom besvär hos länsstyrelsen inom 14
21088: visningen och skolornas verksamhet. 1 utbild-         dagar från delfåendet. Dessutom kan klagan in-
21089: ningslagstiftningen stadgas vidare bl.a. om obli-     lämnas tililänsstyrelsen om elevbedömning och
21090: gatoriska, för alla gemensamma ämnen och det          uppflyttning från årskurs. Om beslutet är uppen-
21091:                                             1994 vp -    KK 867                                         5
21092: 
21093: bart felaktigt kan länsstyrelsen bes1uta vilket          ning som gäller utvärderingen av gymnasieut-
21094: vitsord eleven skall ges samt om uppflyttning            bildningen i hela landet. Enligt resultatavtalet
21095: från årskurs. Länsstyrelserna har under de senas-        mellan undervisningsministeriet och utbildnings-
21096: te åren behand1at samman1agt ca 100 besvär och           styrelsen kommer utbildningsstyrelsen i år att
21097: klagan per år. Behand1ingstideQ har varit endast         utvärdera grundskolans spridning i hela landet.
21098: några månader i genomsnitt. Andring kan inte             Resu1taten av utvärderingen offentliggörs för att
21099: sökas i länsstyrelsens beslut.                           de skall kunna användas som bas för beslutsfat-
21100:    Den behand1ing av nämnda besvär som sker              tande som gäller utbildning såväl på lokal nivå
21101: vid länsstyrelserna fyller inte tili alla delar kraven   som inom centralförva1tningen. De uppgifter
21102: i europeiska konventionen om skydd för de                som utvärderingen ger är av betydelse också när
21103: mänskliga rättigheterna och de grundläggande             elevernas vårdnadshavare står inför olika vai
21104: friheterna (439/90, FördrS 19/90). Konventionen          som gäller barnens utbildning.
21105: förutsätter bl.a. att ett beslut som gäller en indi-        Utöver vad som anförts ovan har undervis-
21106: vids rättigheter och skyldigheter skall kunna fö-        ningsministeriet försökt förbättra elevernas
21107: ras tili en myndighet som har karaktären av oav-         rättsskydd bl.a. genom att låta göra en utred-
21108: hängig domstol för prövning. Som förvaltnings-           ning om mobbning och genom att informera
21109: myndigheter fyller länsstyrelserna inte detta krav       om de åtgärdsförs1ag som lagts fram i utred-
21110: på oavhängighet. På basis av förhandlingar som           ningen. Undervisningsministeriet bad dessutom
21111: förts mellan undervisningsministeriet och justi-         våren 1994 fem olika sakkunniga inom utbild-
21112: tieministeriet har man ansett att ärenden som            ning om deras synpunkter på bastryggheten
21113: gäller avstängning av elev och avhållande från           inom utbildningen och hur den realiseras. De
21114: skolgång är sådana ärenden som gäller indivi-            sakkunnigas skrivelser och de förslag tili åtgär-
21115: dens rättigheter och skyldigheter och som även           der som givits i dem är under behandling vid
21116: avses i konventionen. Vid undervisningsministe-          undervisningsministeriet.
21117: riet pågår ett beredningsarbete som siktar på en            Med stöd av vad som anförts anser regeringen
21118: regeringsproposition om ändring av lagarna om            att den på många sätt vidtagit åtgärder för att
21119: utbildning så att besvär i nämnda ärenden skall          utreda och förbättra rättsskyddssituationen i
21120: gå tilllänsrätterna i stället för tilllänsstyrelserna.   skolorna och för eleverna. Det primära ansvaret
21121: Behandlingen av besvären skall stadgas som               när det gäller att realisera rättsskyddet ligger
21122: brådskande. 1 övriga ärenden skalllänsstyrelser-         dock hos utbildningsarrangörerna. 1 frågor som
21123: na även i fortsättning vara besvärsinstans.              gäller rättsskyddet bör skolorna och deras perso-
21124:    1 stället för normstyrning har man nu tagit i         nai stå i nära växe1verkan med elevernas vård-
21125: bruk en riksomfattande utvärdering av utbild-            nadshavare. Regeringen följer hur rättsskyddet
21126: ningen som ett nytt sätt att mäta utbildningens          realiseras i utbildningen och kommer vid behov
21127:  kvalitet och förbättra elevernas rättsskydd. Ut-        att vidta åtgärder för att avhjälpa framkomna
21128: bildningsstyrelsen gjorde under 1994 en utred-           missförhållanden.
21129: 
21130:      Helsingfors den 17 februari 1995
21131: 
21132:                                                           Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
21133:                                                1994 vp
21134: 
21135: Kirjallinen kysymys 868
21136: 
21137: 
21138: 
21139: 
21140:                                   Zyskowicz: Poliisivirkojen vähentämisestä pääkaupunkiseudulla
21141: 
21142: 
21143: 
21144:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21145: 
21146:    Helsingin poliisilaitokselta ollaan vuoden        keässä nousussa. Erityisen huolestuttavaa on,
21147: 1995 aikana lakkauttamassa 26 virkaa. Nämä           että rikosten tekomuodot ovat raaistuneet.
21148: virat tullaan uudelleen kohdentamaan Uuden-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21149: maan, Keski-Suomen ja Oulun läänin alueelle.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21150:    Vuosien 1990-1994 aikana on jo lakkautettu        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21151: 77 poliisin ja 58 muuta virkaa Helsingin poliisi-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21152: laitoksesta. Tämä on tuntuva vähennys, sillä
21153: Helsingin väkiluku on kasvanut kyseisen ajan-                  Onko sisäasiainministeriössä otettu
21154: jakson aikana 20 000 henkilöllä ja kasvuennuste             poliisivirkojen uudelleensijoittamisuun-
21155: vuodelle 1995 on noin 7 000 henkilöä.                       nitelmaa laadittaessa huomioon Helsin-
21156:    Lamavuosien aikainen rikostilastojen myön-               gin erityisasema, ja
21157: teinen kehitys on loppunut ja erityisesti katurau-             mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä,
21158: haan liittyvien huume-, ryöstö- ja pahoinpitelyri-          ettei poliisivoimien väheneminen lisää
21159: kosten määrä on lisääntynyt. Myös Helsingin                 turvattomuutta pääkaupungissa?
21160: poliisilaitoksen tehtäväilmoitusten määrä on sel-
21161: 
21162:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1995
21163: 
21164:                                             Ben Zyskowicz
21165: 
21166: 
21167: 
21168: 
21169:  240017
21170: 2                                         1994 vp -   KK 868
21171: 
21172: 
21173: 
21174: 
21175:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21176: 
21177:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sä. Laskelmissa Helsingin erityistarpeisiin on va-
21178: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rattu 400 virkaa. Matemaattista mallia ei uudel-
21179: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       leensijoitussuunnitelmaa tehtäessä ole sovellettu
21180: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Zysko-           kaavamaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi Hel-
21181: wiczin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       singin poliisilaitoksen osalta sitä, että sieltä ei
21182: 868:                                                  tulla vähentämään laskelman mukaista määrää
21183:                                                       virkoja.
21184:           Onko sisäasiainministeriössä otettu             Tulosohjauksen toteuttaminen edellyttää
21185:        poliisivirkojen uudelleensijoittamissuun-      henkilöstön mahdollisimman tasapuolista ja-
21186:        nitelmaa laadittaessa huomioon Helsin-         kautumista maan eri osien välillä. Vuodelle
21187:        gin erityisasema, ja                           1994 asetettuihin vähennysvelvoitteisiin on po-
21188:           mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä,       liisitoimessa varauduttu pitämällä virkoja vaki-
21189:        ettei poliisivoimien väheneminen lisää         naisesti täyttämättä. Kun vähennyksistä on täl-
21190:        turvattomuutta pääkaupungissa?                 tä osin luovuttu, on se mahdollistanut avoime-
21191:                                                       na olevien virkojen tarkoituksenmukaisen
21192:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           uudelleensijoituksen.
21193: taen seuraavaa:                                           Uudelleensijoituspäätökseen on sisällytetty
21194:                                                       velvoite lisätä yhteistoimintaa pääkaupunkiseu-
21195:    Poliisitoimen virkojen uudelleensijoitussuun-      dulla. Resurssit voidaan saada tällä tavoin ny-
21196: nitelma pohjautuu poliisin ylijohdossa tehtyihin      kyistä tehokkaammin käyttöön yleisenjärjestyk-
21197: resurssilaskelmiin. Väestö- sekä tehtäväilmoitus-     sen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
21198: ten ja rikoslakirikosten määrään perustuva ma-            Valtion henkilöstön vähennyspäätökset ovat
21199: temaattinen laskelma osoittaa, etteivät poliisin      osittain koskeneet myös poliisitointa, ja vähen-
21200: resurssit ole täysin tasapuolisesti jakaantuneet      nykset on jouduttu kohdentamaan sinne, missä
21201: maan eri alueille.                                    väestö- ja tehtävämäärään perustuvien laskel-
21202:    Uudenmaan läänin poliisipiirien (lukuun otta-      mien mukaan resurssitilanne on suhteessa muuta
21203: matta Helsingin poliisilaitosta) resurssitilanne on   maata parempi.
21204: selvästi maan heikoin. Lisähenkilöstön tarvetta           Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan ylei-
21205: on laskelmien mukaan myös Oulun ja Keski-             sen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen
21206: Suomen läänien poliisipiireissä. Helsingin polii-     on valtion perustehtä viä, joista ei tulisi resursseja
21207: silaitoksen henkilöstövoimavaratilanne on re-         enää vähentää, vaan poliisille olisi annettava
21208: surssiselvityksen mukaan suhteellisesti parempi       edellytykset toimia siten, että kansalaisten tur-
21209: kuin esimerkiksi edellä mainituissa poliisipiireis-   vallisuus voidaan ylläpitää nykyisellä tasolla.
21210: 
21211:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1995
21212: 
21213:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
21214:                                            1994 vp -   KK 868                                           3
21215: 
21216: 
21217: 
21218: 
21219:                                          Tili Riksdagens Ta/man
21220: 
21221:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       skilda behov i Helsingfors. Den matematiska
21222: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         modellen har inte tiliämpats schablonmässigt då
21223: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       omplaceringsplanen uppgjorts. Det betyder t.ex.
21224: man Zyskowicz undertecknade spörsmål nr 868:           i fråga om polisinrättningen i Helsingfors att man
21225:                                                        där inte kommer att minska antalet tjänster enligt
21226:          Har man vid inrikesministeriet beaktat        kalkylen.
21227:        Helsingfors särställning när planen för             Genomförandet av resultatstyrningen förut-
21228:        omplacering av polistjänsterna gjordes          sätter att personalen fördelas så lika som möjligt
21229:        upp och                                         på landets olika delar. Inom polisväsendet har
21230:          vilka åtgärder ämnar man vidta för att        man förberett sig på att uppfylla den skyldighet
21231:        en minskning av polisstyrkan inte skall         att minska personalen som fastställdes för 1994
21232:        öka osäkerheten i huvudstaden?                  så att tjänster lämnas permanent obesatta. Efter-
21233:                                                        som minskningarna tili denna del har strukits,
21234:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kan de vakanta tjänsterna omplaceras på ett än-
21235: anföra följande:                                       damålsenligt sätt.
21236:                                                            1 beslutet om omplacering ingår en skyldighet
21237:    Planen för omplacering av tjänsterna inom           att öka samarbetet inom huvudstadsregionen. På
21238: polisväsendet baserar sig på resursberäkningar         detta sätt kan resurserna användas effektivare då
21239: som utarbetats av poliseos högsta ledning. Den         det gäller upprätthållandet av allmän ordning
21240: matematiska kalkyl som baserar sig på antalet          och säkerhet.
21241: anmälningar om folkmängd och uppdrag samt                  Besluten att minska statens personai har delvis
21242: antalet brott mot straffiagen visar att poliseos       gällt också polisväsendet och man har varit
21243: resurser inte är helt jämnt fördelade över landet.     tvungen att sätta in minskningarna där resurssi-
21244:    Situationen då det gäller resurserna i polisdi-     tuationen, enligt kalkylen över folkmängden och
21245: strikten i Nylands Iän (med undantag för polisin-      antalet uppdrag, är bättre än i andra delar av
21246: rättningen i Helsingfors) är uppenbart sämst i         landet.
21247: landet. Enligt kalkylen behövs det mera personai           Enligt inrikesministeriets uppfattning hör det
21248: också i polisdistrikten i Uleåborgs och Mellersta      tili statens grundläggande uppgifter att upprätt-
21249: Finlands Iän. Enligt en resursutredning som ut-        hålla allmän ordning och säkerhet. De resurser
21250: förts är situationen i fråga om personalresurser-      som krävs härför bör inte längre minskas, utan
21251: na relativt sett bättre vid polisinrättningen i Hel-   polisen bör ges möjligheter att verka så att med-
21252: singfors än t.ex. i ovan nämnda polisdistrikt. 1       borgarnas säkerhet kan bibehållas på nuvarande
21253: kalkylerna har reserverats 400 tjänster för sär-       nivå.
21254: 
21255:      Helsingfors den 14 februari 1995
21256: 
21257:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
21258:                                               1994 vp
21259: 
21260: Kirjallinen kysymys 869
21261: 
21262: 
21263: 
21264: 
21265:                                   U. Anttila ym.: Romeopaattisten valmisteiden rekisteröinnistä tuo-
21266:                                       tantoeläinten lääkintään
21267: 
21268: 
21269:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21270: 
21271:    Lääkelain perusteella homeopaattisten val-       vääränä. Esimerkiksi Saksassa monet eläinlääkä-
21272: misteiden rekisteröinti tuotantoeläinten lääkin-    rit antavat eläimille homeopaattisia valmisteita.
21273: tään on kielletty. Sen sijaan lääkelaki säätelee        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21274: homeopaattisten valmisteiden kauppaa ihmisten       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
21275: terveyden edistämiseksi.                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21276:    Lääkelakia säädettäessä hallitus perusteli ho-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21277: meopaattisten valmisteiden rekisteröinnin rajaa-
21278: mista vain ihmisten käyttöön sillä, että EU-sää-              Aikooko Hallitus muuttaa lääkelakia
21279: dösten mukaan homeopaattisten valmisteiden                 niin, että homeopaattisten valmisteiden
21280: käyttö tuotantoeläinten lääkinnässä on kielletty.          rekisteröinti tuotantoeläinten lääkintään
21281: Perustellusti tätä säädöstulkintaa voidaan pitää           sallitaan?
21282: 
21283:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1995
21284:                     Ulla Anttila                             Hannele Luukkainen
21285:                     Tuija Maaret Pykäläinen                  Satu Hassi
21286: 
21287: 
21288: 
21289: 
21290:  240017
21291: 2                                          1994 vp -   KK 869
21292: 
21293: 
21294: 
21295: 
21296:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21297: 
21298:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         denosalta rekisteröinnin edellytyksenä on lisäk-
21299: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          si, että valmiste on tarkoitettu eläimelle, jonka
21300: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lihaa tai tuotteita ei Suomessa käytetä ihmisra-
21301: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja U. Antti-         vinnoksi. Jos valmiste ei täytä edellä mainittuja
21302: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           edellytyksiä, sille tulee hakea lääkelain 21 §:ssä
21303: n:o 869:                                               tarkoitettu myyntilupa.
21304:                                                            Edellä selostetut lääkelain säännökset vastaa-
21305:           Aikooko Hallitus muuttaa lääkelakia          vat EY-direktiivien säännöksiä. Eläimille tarkoi-
21306:        niin, että homeopaattisten valmisteiden         tettuja homeopaattisia valmisteita koskevan EY-
21307:        rekisteröinti tuotantoeläinten lääkintään       direktiivin (92/74 ETY) 7 artiklassa todetaan sel-
21308:        sallitaan?                                      keästi, että yksinkertaistettua rekisteröintime-
21309:                                                        nettelyä voidaan soveltaa ainoastaan sellaisiin
21310:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           homeopaattisiin eläinlääkkeisiin, jotka täyttävät
21311: vasti seuraavaa:                                       kaikki kyseisessä artiklassa mainitut edellytyk-
21312:                                                        set. Näistä yhtenä on, ettävalmisteon tarkoitettu
21313:    Lääkevalmistetta saa lääkelain (395/87) 21 §:n      annosteltavaksi lemmikkieläimille tai eksoottisil-
21314: mukaan myydä väestölle tai muutoin luovuttaa           le lajeille, joiden lihaa tai tuotteita ei ole tarkoitet-
21315: kulutukseen, jos lääkelaitos on myöntänyt val-         tu ihmisten kulutukseen. Direktiivin johdannon
21316: misteelle myyntiluvan. Myyntilupaa ei kuiten-          mukaan nykyisten tietojen perusteella on vai-
21317: kaan vaadita lääkelaitoksen rekisteröimälle, lää-      keaa sallia tuotantoeläimille tarkoitettujen ho-
21318: kelain 21 a §:ssä säädetyt edellytykset täyttävälle    meopaattisten valmisteiden markkinoille saatta-
21319: homeopaattiselle valmisteelle. Tätä myyntilupa-        mista yksinkertaistettua rekisteröintimenettelyä
21320: järjestelmään verrattuna yksinkertaistettua re-        käyttäen. Johdannon mukaan tämä kysymys on
21321: kisteröintiä on mahdollista hakea homeopaatti-         kuitenkin tutkittava uudelleen valmisteltaessa
21322: selle valmis teelle, joka on tarkoitettu otettavaksi   kyseisessä direktiivissä edellytettyä kertomusta
21323: suun kautta tai käytettäväksi ulkoisesti, jolle ei     sen soveltamisesta. Kertomuksen valmistelee ko-
21324: ilmoiteta mitään erityistä terapeuttista käyttö-       missio ja se on annettava 31.12.1995 mennessä.
21325: tarkoitusta ja jonka laimennusaste on riittävä             Suomen hallitus ei pidä lääkelain voimassa
21326: turvallisuuden takaamiseksi (valmiste saa sisäl-       olevien säännösten muuttamista tarpeellisena
21327: tää korkeintaan yhden kymmenestuhannesosan             eikä mahdollisenakaan ottaen huomioon edellä
21328: kantaliuosta). Eläimille tarkoitettujen valmistei-     selostetut EY-direktiivien säännökset.
21329: 
21330:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1995
21331: 
21332:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
21333:                                             1994 vp -   KK 869                                            3
21334: 
21335: 
21336: 
21337: 
21338:                                           Tili Riksdagens Talman
21339: 
21340:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         sådana djur vilkas kött eller produkter inte an-
21341: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          vänds som människoföda i Finland. Om prepa-
21342: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ratet inte uppfyller ovan nämnda vilikor skall för
21343: man U. Anttila m.fl. undertecknade spörsmål nr          preparatet sökas ett sådant försäljningstillstånd
21344: 869:                                                    som avses i 21 § läkemedelslagen.
21345:                                                            Ovan nämnda stadganden i läkemedelslagen
21346:            Ämnar Regeringen ändra läkemedels-           motsvarar bestämmelserna i EG-direktiven. 1ar-
21347:         lagen så att registreringen av homeopatis-      tikel 7 i EG:s direktiv om homeopatika avsedda
21348:         ka preparat som är avsedda för animalie-        f6r djur (92/74 ETY) konstateras tydligt att ett
21349:         produktionsdjur tiliåts?                        förenklat registreringsförfarande endast kan till-
21350:                                                         lämpas på sådana homeopatika avsedda för djur
21351:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           som uppfyller samtliga villkor i artikeln. Ett vill-
21352: anföra följande:                                        kor är att preparatet skall vara avsett att adminis-
21353:                                                         treras tili sällskapsdjur eller exotiska djurarter
21354:    Enligt 21 § läkemedelslagen (395/87) får läke-       vilkas kött eller produkter inte är avsedda for
21355: medelspreparat säljas tili allmänheten eller på         människor. Enligt direktivets ingress förefaller
21356: annat sätt överlåtas tili förbrukning med läkeme-       det mot bakgrund av nu tillgänglig kunskap svårt
21357: delsverkets tilistånd. Ett försäljningstillstånd        att tillåta att homeopatiska preparat som är av-
21358: krävs dock inte för ett sådant av läkemedelsver-        sedda för animalieproduktionsdjur s1äpps ut på
21359: ket registrerat homeopatiskt preparat som upp-          marknaden på basis av ett förenklat registre-
21360: fyller villkoren i lagens 21 a §. 1 fråga om homeo-     ringssystem. Enligt ingressen bör denna fråga
21361: patiska preparat är det möjligt att söka registre-      dock behandlas på nytt i samband med utarbe-
21362: ring, som är enklare i förhållande tili systemet        tandet av den sammanfattande rapport om till-
21363: med försäljningstilistånd, om preparatet är av-         lämpningen av direktivet som förutsätts. Rap-
21364: sett att intas genom munnen eller a vsett för utvär-    porten sammanfattas av kommissionen och skall
21365: tes bruk, som inte påstås ha någon speciell tera-       lämnas in senast den 31 december 1995.
21366: peutisk effekt och vars utspädningsgrad är tili-           Finlands regering anser det inte vara nödvän-
21367: räcklig för att garantera säkerheten (preparatet        digt eller ens möjligt att ändra gällande stadgan-
21368: får innehålla högst en tiotusendel av urtinktu-         den i läkemedelslagen med beaktande av ovan
21369: ren). 1 fråga om preparat för djur är ytterligare ett   nämnda bestämmelser i EG-direktivet.
21370: villkor för registrering att preparatet är avsett för
21371: 
21372:      Helsingforsden 16 februari 1995
21373:                                                     Social- och hä1sovårdsminister Jorma Huuhtanen
21374:                                                1994vp
21375: 
21376: Kirjallinen kysymys 870
21377: 
21378: 
21379: 
21380: 
21381:                                   Ollila: Perhepäivähoitajien työhuonevähennyksestä
21382: 
21383: 
21384: 
21385:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21386: 
21387:    Ainakinjossakin päin on verotuksessa nouda-                   Tietääkö Hallitus, mikä on suhtautu-
21388: tettu tulkintaa, että perhepäivähoitajille ei ole             minen perhepäivähoitajien työhuonevä-
21389: myönnetty verotuksessa oikeutta ns. työhuone-                 hennykseen, ja katsooko se lain oikeaksi
21390: vähennykseen. Paitsi että perhepäivähoitajat                  tulkinnaksi, ettei työhuonevähennystä
21391: työskentelevät kotona, aiheutuu heille luonnolli-             myönnetä, ja
21392: sesti kustannuksia muistakiri kotona "työskente-                 jos tällainen lain tulkinta on oikein,
21393: levistä", hoidettavista lapsista. Tämän ymmär-                aikooko Hallitus tehdä esityksen, jolla
21394: tää jokainen.                                                 asia korjataan oikeudenmukaiseksi?
21395:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21396: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21397: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21398: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21399:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1995
21400:                                            Heikki A. Ollila
21401: 
21402: 
21403: 
21404: 
21405: 240017
21406: 2                                        1994 vp -   KK 870
21407: 
21408: 
21409: 
21410: 
21411:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21412: 
21413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       että asunto kalusteineen on varsin alttiina kulu-
21414: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        miselle. Jos hoitolapsille on varattu kokonaan
21415: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      erilliset tilat, joita hoitajan perhe ei juuri käytä,
21416: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki A.       on vuokra tai vastike tältä osin luonnollisena
21417: Ollilan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     vähennyksenä verotuksessa vähennyskelpoinen.
21418: 870:                                                    Menot voidaan verotuksessa vähentää tosit-
21419:                                                      teellisen tai muutoin luotettavan selvityksen pe-
21420:           Tietääkö Hallitus, mikä on suhtautu-       rusteella taikka selvityksen puuttuessa verohalli-
21421:        minen perhepäivähoitajien työhuonevä-         tuksen yhtenäistämisohjeissa annetun kaava-
21422:        hennykseen, ja katsooko se lain oikeaksi      maisen perusteen mukaan. Tämä puolestaan vas-
21423:        tulkinnaksi, ettei työhuonevähennystä         taa sitä kulukorvausta, jonka kunnallinen päivä-
21424:        myönnetä, ja                                  hoitaja saa.
21425:           jos tällainen lain tulkinta on oikein,        Yhden lapsen hoitomenoina voidaan vuodelta
21426:        aikooko Hallitus tehdä esityksen, jolla       1994 toimitettavassa verotuksessa kaavamaista
21427:        asia korjataan oikeudenmukaiseksi?            perustetta käyttäen vähentää 480 markkaa kuu-
21428:                                                      kaudessa ja vastaavasti neljän lapsen hoitome-
21429:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         noina 1 920 markkaa kuukaudessa. Määrän kat-
21430: vasti seuraavaa:                                     sotaan sisältävän tavanomaiset hoitokulut.
21431:                                                         Jos hoitomenot ovat poikkeuksellisen suuret,
21432:    Tuloverolain säännösten mukaan verovelvol-        tulisi vähennysvaatimuksen tueksi esitettyyn sel-
21433: lisella on oikeus vähentää tuloistaan niiden hank-   vitykseenkin kiinnittää tavanomaista enemmän
21434: kimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot eli     huomiota. Verotuksessa vähentämättä jäänyttä
21435: luonnolliset vähennykset. Perhepäivähoitajan         menoerää voidaan vaatia lopulta valitusteitse
21436: saamaan tuloon kohdistuvat luonnolliset vähen-       lääninoikeudelta, jos verotuksen oikaisuvaati-
21437: nykset koostuvat esimerkiksi hoitolasten ruokai-     mukseen ei syystä tai toisesta suostuta. Tulovero-
21438: lukustannuksista, lelu- tai muista hankinnoista,     lain säännösten muuttaminen tai muutkaan hal-
21439: suojavaatteista ja lisäksi tavanomaisesti siitä,     lituksen toimenpiteet eivät ole asiassa tarpeen.
21440: 
21441:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1995
21442:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
21443:                                            1994 vp -   KK 870                                          3
21444: 
21445: 
21446: 
21447: 
21448:                                          Till Riksdagens Talman
21449: 
21450:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ta rum, som just inte används av familjedag-
21451: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         vårdarens familj, är hyran eller vederlaget till
21452: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       denna del avdragsgill i beskattningen som ett
21453: man Heikki A. Ollila undertecknade spörsmål nr         naturligt avdrag.
21454: 870:                                                      Utgifterna kan dras av i beskattningen med
21455:                                                        stöd av en utredning som grundar sig på veritikat
21456:           Är Regeringen medveten om på vilket          eller på annat sätt är tillförlitlig eller, om en
21457:        sätt man förhåller sig till familjedagvår-      utredning saknas, på en sådan schablonmässig
21458:        darnas avdrag för arbetsrum och anser           grund som nämns i skattestyrelsens anvisningar
21459:        Regeringen att lagen toikas rätt då inget       för förenhetligande av beskattningen. Det här
21460:        avdrag för arbetsrum beviljas, och              motsvarar å sin sida den kostnadsersättning som
21461:           om denna lagtolkning är korrekt, har         en kommunal dagvårdare får.
21462:        Regeringen för avsikt att göra en fram-            1 vårdutgifter för ett barn kan i beskattningen
21463:        ställan som ändrar på systemet och gör          för 1994, om den skattskyldige åberopar en scha-
21464:        det rättvist?                                   blonmässig grund, avdras 480 mk i månaden och
21465:                                                        på motsvarande sätt 1 920 mk i månaden i vård-
21466:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utgifter om barnen är fyra till antalet. Beloppet
21467: anföra följande:                                       anses täcka gängse vårdutgifter.
21468:                                                           Om vårdutgifterna är exceptionellt stora, bor-
21469:    Enligt inkomstskattelagen har den skattskyl-        de den skattskyldige fåsta större vikt än vanligt
21470: dige rätt att från sin inkomst dra av utgifterna för   också vid den utredning som bifogas avdragsyr-
21471: inkomstens förvärvande och bibehållande, dvs.          kan. En utgiftspost som inte dragits av i beskatt-
21472: göra naturliga avdrag. En familjedagvårdare kan        ningen kan slutligen krävas genom att man anför
21473: göra naturliga avdrag från sin inkomst för t.ex.       besvär i länsrätten, om rättelseyrkandet i fråga
21474: matkostnader för dagvårdsbarnen, anskaffning-          om beskattningen av en eller annan orsak inte
21475: ar av t.ex.leksaker, skyddskläder och i allmänhet      bifalls. Det behövs ingen ändring av inkomst-
21476: också för det stora slitage som bostaden jämte         skatte1agen och inte heller några andra åtgärder
21477: inredning utsätts för. Om dagvårdaren med tan-         från regeringens sida i denna fråga.
21478: ke på dagvårdsbarnen har reserverat helt separa-
21479: 
21480:      Helsingfors den 21 februari 1995
21481: 
21482:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
21483:                                      1994 vp
21484: 
21485: Kirjallinen kysymys 871
21486: 
21487: 
21488: 
21489: 
21490:                           Ihamäki: Terveydellisten näkökohtien huomioon ottamisesta maa-
21491:                              talouspoliittisessa päätöksenteossa
21492: 
21493: 
21494:                            (Kysymyksen 857 yhteydessä)
21495: 
21496: 
21497: 
21498: 
21499: 250269
21500:                           j
21501:                          j
21502:                         j
21503:                        j
21504:                       j
21505:                      j
21506:                     j
21507:                    j
21508:                   j
21509:                  j
21510:                 j
21511:                j
21512:               j
21513:              j
21514:             j
21515:            j
21516:           j
21517:          j
21518:         j
21519:        j
21520:       j
21521:      j
21522:     j
21523:    j
21524:   j
21525:  j
21526: j
21527:                                                   1994vp
21528: 
21529: Kirjallinen kysymys 872
21530: 
21531: 
21532: 
21533: 
21534:                                     Pulliainen: Sivuammattikalastajien kohtelusta ammattikalastajina
21535: 
21536: 
21537:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21538: 
21539:    Luonnonolot poikkeavat Perämeren alueella            nämä välineet jäävät käyttämättä ja henkilöiden
21540: muun Pohjanlahden, Pohjois-Itämeren ja Suo-             mahdollisuudet saada apajapaikat karsiutuvat
21541: menlahden oloista siinä määrin, että ammatti-           pois.
21542: maisen kalastuksen rakenteen on pakko poiketa              Kalastojen tilakaan ei edellytä tällaista karsin-
21543: vastaavasti. Eteläisiä merialueita silmällä pitäen      taa. Karsinta kohdentuu erityisesti sellaiseen ka-
21544: suunnitellut kalastusmääräykset ja -rajoitukset         lastukseen (esim. silakan rysäpyynti), jossa ka-
21545: eivät näin ollen yleensä sovi Perämeren alueelle.       lastot nykyisen tasoisen pyynnin kestävät. Sitä
21546: Näennäinen tasa-arvoisuus muuttuukin luon-              paitsi tämäntyyppinen kalastajien karsinta on
21547: nonolojen vuoksi eriarvoisuudeksi.                      EU-normienkin hengen vastaista, puhumatta-
21548:    Perämeren alueella on paljon kalaa myytäväk-         kaan siitä, että EU edellyttäisi virka- tai työsuh-
21549: si pyytäviä, jotka eivät saa tästä riittävästi tuloja   teisten eriarvoista kohtelua sivuammattikalasta-
21550: voidakseen elättää itsensä ja perheensä. He jou-        jina.
21551: tuvat näin keräämään loput tuloistaan muista               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21552: tulolähteistä,joita ovat mm. maatalous- tai muu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21553: na yrittäjänä tahi sellaisessa virka- tai työsuh-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21554: teessa toimiminen, jossa sivuammatikseen voi            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21555: kalastaa. Useimmissa näistä tapauksista täyttyy
21556: vaatimus siitä, että tuloista vähintään 20 % tulee                 Onko maa- ja metsätalousministeri tie-
21557: kalastuksesta.                                                  toinen siitä, ettei EU-normisto edellytä
21558:     Nyt kuitenkin ollaan virka- tai työsuhteesta                virka- tai työsuhteesta osan ansiotaan
21559: osan tuloistaan saavat saattamassa eriarvoiseen                 saavien sivuammattikalastajien (20 %:n
21560: asemaan maatalous- ja muiden yrittäjien kanssa.                 edellytys täyttyy) eriarvoista kohtelua
21561: Edelliset karsitaan pois ammattikalastajien oi-                 ammattikalastajina, ja jos on, niin
21562: keuksia omaavien kategoriasta. Tämä on koh-                        aikooko Hallitus toimia niin, että
21563: tuutonta. Se on erityisen kohtuutonta ilman pit-                nämä kalastajat saatetaan samaan ase-
21564: kää siirtymäaikaa, sillä nämä karsinnan koh-                    maan maatalous- ja muiden yrittäjien
21565: teeksi joutuvat kalastajat ovat investoineet vä-                kanssa kohtelussa ammattikalastajina?
21566: häisen omaisuutensa kalastusvälineisiin. Nyt
21567: 
21568:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1995
21569: 
21570:                                              Erkki Pulliainen
21571: 
21572: 
21573: 
21574: 
21575: 240017
21576: 2                                        1994 vp -   KK 872
21577: 
21578: 
21579: 
21580: 
21581:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21582: 
21583:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       (232/94) mukaan henkilö, joka harjoittaa kalas-
21584: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tusta ja saa siitä toimeentulonsa tai oleellisen
21585: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      osan siitä. Ammattikalastajana ei kuitenkaan pi-
21586: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      detä päätoimisessa virka- tai työsuhteessa olevaa
21587: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     henkilöä. Osa-aikaisessa virka- tai työsuhteessa
21588: 872:                                                 oleva voi sen sijaan toimia ammattikalastajana.
21589:                                                         Ammattimaisten pyydysten käyttöä yleisellä
21590:             Onko maa- ja metsätalousministeri tie-   vesialueelia meressä on ollut tarpeen rajoittaa sen
21591:          toinen siitä, ettei EU-normisto edellytä    vuoksi, että kalavarojen ja niitä hyödyntävän
21592:          virka- tai työsuhteesta osan ansiotaan      kalastustehon tulisi olla tasapainoisessa suhtees-
21593:          saavien sivuammattikalastajien (20 %:n      sa keskenään. Kalavarojen rajallisuuden takia
21594:          edellytys täyttyy) eriarvoista kohtelua     niiden tehokas hyödyntäminen on haluttu ensisi-
21595:          ammattikalastajina, ja jos on, niin         jaisesti varata henkilöille, joiden talous ja toi-
21596:             aikooko Hallitus toimia niin, että       meentulo ovat tästä hyödyntämisestä erityisen
21597:          nämä kalastajat saatetaan samaan ase-       riippuvaisia. Myös EY on kalavarojen rajallisuu-
21598:          maan maatalous- ja muiden yrittäjien        den vuoksi rajoittanut muun muassa lohen, turs-
21599:          kanssa kohtelussa ammattikalastajina?       kan, silakan ja kilohailin pyyntiä.
21600:                                                         Kalastusrajoitukset yhdessä kalastustulolain
21601:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          mukaisen hintatuen lakkaamisen kanssa ovat ai-
21602: taen seuraavaa:                                      heuttaneet sen, että ammattikalastajien tulon-
21603:                                                      muodostus on epävarmana pohjalla. Elinkeino-
21604:    Kalastustusta säätelevät EY:n asetukset sisäl-    kalastuksen lisäämistä ei sen vuoksi voida pitää
21605: tävät jäsenvaltioita sitovat vähimmäismääräyk-       tarkoituksenmukaisena. Myös EY pyrkii raken-
21606: set. Kansallisesti kalastusta saadaan säädellä       nepoliittisin toimenpitein vähentämään ammat-
21607: myös EY:n asetuksia tiukemmilla määräyksillä.        timaista kalastusta. Hallitus tulee jatkuvasti seu-
21608: Suomessa voimassa olevat kalastusta rajoittavat      raamaan yleisellä vesialueelia harjoitettavaa am-
21609: säännökset on laadittu EY:n säännösten rajois-       mattimaista kalastusta ja on tarvittaessa valmis
21610: sa. Kalastuslain (286/82) mukaan kalastusta jär-     rajoittamaan myös muusta kuin kalastuselinkei-
21611: jestettäessä tulee erityisesti ottaa huomioon am-    nosta osan toimeentulostaan saavien yrittäjien
21612: mattikalastuksen edut. Ammattikalastajaksi           yleisellä vesialueelia harjoittamaa ammatimaista
21613: katsotaan kalastusasetuksen 1 §:n 2 momentin         kalastusta.
21614: 
21615:        Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1995
21616: 
21617:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
21618:                                           1994 vp -   KK 872                                            3
21619: 
21620: 
21621: 
21622: 
21623:                                         Tili Riksdagens Talman
21624: 
21625:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      av fisket. En1igt 1 § 2 mom. förordningen om
21626: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        fiske (232/94) avses med yrkesfiskare en person
21627: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      som idkar fiske och därav får sin utkomst eller en
21628: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr        väsentlig del av den. Som yrkesfiskare anses dock
21629: 872:                                                  inte en person som är heltidsanställd i tjänste-
21630:                                                       eller arbetsförhållande. En person som är deltids-
21631:           Är jord- och skogsbruksministern            anställd i tjänste- eller arbetsförhållande kan där-
21632:        medveten om att EU:s normer inte förut-        emot verka som yrkesfiskare.
21633:        sätter att personer som får en del av sina        Det har varit nödvändigt att begränsa använd-
21634:        inkomster av tjänste- eller arbetsförhål-      ningen av yrkesmässiga fångstredskap i allmänt
21635:        lande och idkar yrkesfiske som bisyssla        vattenområde i havet, eftersom effekten av fisket
21636:        (förutsättningen om 20% uppfylls) be-          borde vara avvägd enligt fiskresurserna. Efter-
21637:        handlas olikvärdigt jämfört med andra          som dessa resurser är begränsade har man i första
21638:        yrkesfiskare, och om han är det,               hand velat reservera det effektiva utnyttjandet av
21639:           ämnar Regeringen verka så att dessa         dem för personer, vilkas ek9nomi och utkomst är
21640:        fiskare ges samma ställning som 1ant-          särskilt beroende av fiske. A ven EG har på grund
21641:        bruksföretagare och andra företagare i         av de begränsade fiskresurserna begränsat fång-
21642:        fråga om behandlingen som yrkesfiskare?        sten av bl.a. lax, torsk, strömming och vassbuk.
21643:                                                          Begränsningarna av fisket har tillsammans
21644:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         med slopandet av prisstödet enligt fiskeriin-
21645: anföra följande:                                      komstlagen förorsakat att yrkesfiskarnas in-
21646:                                                       komstbildning står på osäker grund. En utök-
21647:    EG:s fårordningar som reglerar fisket innehål-     ning av fiskerinä[ingen kan därför inte anses vara
21648: ler minimibestämmelser som är bindande för            ändamålsenlig. Aven EG försöker genom struk-
21649: medlemsstaterna. Fisket får på nationell nivå         turpolitiska åtgärder minska det yrkesmässiga
21650: även regleras strängare än i EG:s förordningar.       fisket. Regeringen kommer fortgående att följa
21651: Gällande finländska stadganden som begränsar          med det yrkesmässiga fisket i allmänt vattenom-
21652: fisket har beretts inom ramen för EG:s bestäm-        råde och är vid behov redo att begränsa detta
21653: melser. Enligt lagen om fiske (286/82) skall yrkes-   fiske även för företagare som delvis får sin ut-
21654: fiskets intressen särskilt beaktas vid ordnandet      komst utanför fiskerinäringen.
21655: 
21656:      Helsingforsden 15 februari 1995
21657: 
21658:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
21659:                                                1994 vp
21660: 
21661: Kirjallinen kysymys 873
21662: 
21663: 
21664: 
21665: 
21666:                                   Rajamäki ym.: Lapsiperheiden taloudellisesta asemasta
21667: 
21668: 
21669: 
21670:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21671: 
21672:    Pientä työeläkettä saavien ohella Ahon halli-     logiaa tuntuu vastaavan se, että työttömän perhe
21673: tus on erityisesti leikannut lapsiperheiden toi-     saa kotihoidon tukea täysimääräisenä, mutta
21674: meentuloa. Aitiys- ja vanhempainpäivärahaa on        työttömyysturvaa vain leikattuna. Tässä tilan-
21675: leikattu kolmeen otteeseen. Kun vuonna 1991          teessa ei voi olla asiallisia ja inhimillisiä perustei-
21676: äitiyspäiväraha oli 80 prosenttia palkasta, on se    ta kotihoidon tuen työttömyyspäivärahaa vä-
21677: enää 66 prosenttia. Tämä taso on EU-maiden           hentävälle ratkaisulle. Yhden tai kahden työttö-
21678: alhaisimpia. Ns. perhetukiuudistuksessa hallitus     män perhe menettää kotihoidon tuen suuruisen
21679: poisti verotuksen lapsivähennykset. Lapsilisien      osan työttömyysturvastaan, mutta hyvätuloiset
21680: korotus ei korvaa läheskään menetyksiä. Lapsi-       saavat kotihoidon tukea vähentämättömänä.
21681: perheiden tilannetta on myös kärjistänyt vuonna      Edellä mainittu eduskunnassa parhaillaan oleva
21682: 1993 toteutettu asumistukien leikkaus. Lapsiper-     työttömyysturvalain 27 a §:n muuttaminen on
21683: heiden tilannetta ja myös talouden nousua on         tärkeätä torjua.
21684: tietysti omalta osaltaan vaikeuttamassa päivä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21685: hoitolain voimaantulon lykkääminen.                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21686:    Taloudellisen laman aikana ovat lapsiperheet      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21687: menettäneet merkittävästi maksujen nousun ja         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21688: etuuksien leikkausten vuoksi. Järkyttävin isku
21689: lapsiperheiden nykyiseen vaikeaan tilanteeseen                  Onko Hallitus tietoinen, että työttö-
21690: on työttömyysturvan ja kotihoidon tuen yhteen-               myysturvalain 27 a §:n muuttamista kos-
21691: sovitus. Sosialidemokraatit ovat lähteneet siitä,            keva esitys vaarantaa vakavasti monien
21692: ettei lasten kotihoidon tuki saa vaikuttaa työttö-           lapsiperheiden toimeentulotilannetta ja
21693: myyspäivärahaan. Säästöillä perustellen Ahon                 että kaikkien selvitysten mukaan nykyi-
21694: hallitus on kuitenkin sovittamassa kotihoidon                sen laman pahimpia kärsijöitä ovat erityi-
21695: tuen ja työttömyyspäivärahan. Hallituksen ideo-              sesti lapset työttömien perheissä?
21696: 
21697:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1995
21698: 
21699:                     Kari Rajamäki                             Tarja Halonen
21700: 
21701: 
21702: 
21703: 
21704: 240017
21705: 2                                          1994 vp -   KK 873
21706: 
21707: 
21708: 
21709: 
21710:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21711:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa            Työttömyyspäivärahan saajat ovat olleet eri-
21712: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          arvoisessa asemassa työttömyysturvalain sovel-
21713: olette 2 päivänä helmikuuta 1995 päivätyn kir-         tamisen kannalta l.l.l993lukien esimerkiksi sen
21714: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       perusteella, ovatko molemmat puolisot työttö-
21715: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           mänä,jolloin kotihoidon tuen perusosanaja sisa-
21716: Rajamäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           ruskorotuksena maksettu määrä on vaikuttanut
21717: myksen n:o 873:                                        sen puolison työttömyyspäivärahan määrään,
21718:                                                        jolle etuus on myönnetty, tai onko toinen puoliso
21719:           Onko Hallitus tietoinen, että työttö-        työelämässä, jolloin kotihoidon tuen perusosa ja
21720:        myysturvalain 27 a §:n muuttamista kos-         sisaruskorotus on voitu siirtää työssä olevalle
21721:        keva esitys vaarantaa vakavasti monien          puolisolle, tai onko kysymyksessä ollut yksin-
21722:        lapsiperheiden toimeentulotilannetta ja         huoltajaperhe. Työmarkkinatuesta on ollut voi-
21723:        että kaikkien selvitysten mukaan nykyi-         massa l.l.1994lukien, mitä työttömyysturvalain
21724:        sen laman pahimpia kärsijöitä ovat erityi-      27 §:ssä tai 27 a §:ssä säädetään.
21725:        sesti lapset työttömien perheissä?                 Työmarkkinoiden käytettävissä oloa on käy-
21726:                                                        tännössä ollut vaikeata testata tarjolla olevien
21727:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           työpaikkojen olennaisesti vähennyttyä ja työttö-
21728: vasti seuraavaa:                                       mien työnhakijoiden määrän kasvaessa. Tämä
21729:                                                        on saattanut tuoda työttömyysturvan tai työ-
21730:    Hallituksen esityksessä (n:o 331) on ehdotettu      markkinatuen piiriin sellaisia saajia, jotka muu-
21731: työttömyysturvalain 27 a §:ään lisättäväksi uusi       toin valitsisivat esimerkiksi lasten kotihoidon
21732: 2 momentti, jonka mukaan lasten kotihoidon             tuen lisäosan. Mikäli molemmat puolisot tai yk-
21733: tuen perusosa tai sisaruskorotus otettaisiin työt-     sinhuoltajaperheen huoltajaon työelämässä, las-
21734: tömyyspäivärahaa maksettessa huomioon vä-              ten kodin ulkopuolella hoidattamisesta syntyy
21735: hentävänä etuutena riipumatta siitä, onko tuen         pääsääntöisesti tosiasiallisia kustannuksia. Täl-
21736: saaja työtön henkilö vai hänen samassa taloudes-       laisia kustannuksia ei synny esimerkiksi tilan-
21737: sa asuva avio- tai avopuolisonsa. Jos molemmat         teessa,jossa toinen vanhemmista työttömänä ol-
21738: puolisot ovat työttöminä saaden työttömyyspäi-         lessaan hoitaa perheen lapsia kotona.
21739: värahaa tai työmarkkinatukea, vähennys tehtäi-            Jos henkilö jää työttömäksi vuonna 1995
21740: siin sen puolison työttömyyspäivärahan tai työ-        ja hänen bruttopalkkatulonsa työssä ollessa
21741: markkinatuen määrästä, jolle lasten kotihoidon         ovat olleet 9 000 markkaa kuukaudessa, on täy-
21742: tuen perusosa tai sisaruskorotus on myönnetty.         den ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan
21743: Vähennystä ei tehtäisi silloin, kun puoliso saa        määrä 5 833,8 markkaa kuukaudessa, joka sisäl-
21744: myös lisäosaa, koska lisäosan saamisen edelly-         tää kahdesta lapsesta maksettavan lapsikorotuk-
21745: tyksenä on, että lasta hoitaa hänen omassa kodis-      sen. Saman yhteenlasketun määrän henkilö olisi
21746: saan jompikumpi hänen vanhemmistaan tai hä-            oikeutettu saamaan työttömyyspäivärahana ja
21747: nen muu huoltajansa, ja koska lisäosa on työttö-       lasten kotihoidon tuen perusosana ja sisarus-
21748: myysturvan saamisen kannalta estävä tekijä.            korotuksena,jos etuus vähennettäisiin maksetta-
21749:    Lasten kotihoidon tuen perusosa ja sisarusko-       vasta työttömyyspäivärahasta. Tällöin työttö-
21750: rotus on otettu huomioon päivärahaa vähentä-           myyspäivärahan tai työttömyyspäivärahan ja
21751: västi jo 1.1.1993 lukien, jos kysymyksessä on          lasten kotihoidon tuen perusosanja sisaruskoro-
21752: ollut työttömälle itselleen maksettu etuus. Edellä     tuksen määrä on 64,5 % palkasta.
21753: todetulla ehdotuksella ei siis muutettaisi vallitse-      Pääsääntöisesti perhepoliittisten tukien mää-
21754: vaa käytäntöä kuin siltä osin, että myös avio- tai     rä yhdessä maksetun työttömyyspäivärahan tai
21755: avopuolisolle myönnetty etuus vähentäisi mak-          työmarkkinatuen määrän kanssa ei saa ylittää
21756: settavan työttömyyspäivärahan määrää.                  sitä tulotasoa, jota kyseinen perhe sai silloin, kun
21757:                                         1994 vp -   KK 873                                          3
21758: 
21759: perheen toimeentulo perustui työstä saatavaan       tumiseen työttömyysturvan tai työmarkkinatuen
21760: toimeentuloon. Työttömyysturvaa tulee jatkos-       saamisen sijaan ja että ansiotyöhön meno kaikis-
21761: sakin kehittää siihen suuntaan, että se kannustaa   sa tilanteissa olisi taloudellisesti kannattavam-
21762: mahdollisimman nopeaan uuteen työhönhakeu-          paa kuin sosiaaliturvan varassa eläminen.
21763: 
21764:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1995
21765: 
21766:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
21767: 4                                          1994 vp -    KK 873
21768: 
21769: 
21770: 
21771: 
21772:                                           Tili Riksdagens Talman
21773: 
21774:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           De som erhåller arbetslöshetsdagpenning har
21775: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den         fr.o.m. 1.1.1993 haft olika ställning sinsemellan
21776: 2 februari 1995 till vederbörande medlem av             vid tillämpningen av lagen om utkomstskydd för
21777: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ra-         arbetslösa. Om t.ex. bägge makarna är arbetslösa
21778: jamäki m.fl. undertecknade spörsmå1 nr 873:             har beloppet av basdelen och syskonförhöjning-
21779:                                                         en av stödet för hemvård av barn inverkat på
21780:            Är Regeringen medveten om att pro-           beloppet av den makes arbets1öshetsdagpenning
21781:         positionen med förslag till1ag om ändring       som beviljats förmånen, och om den ena maken
21782:         av 27 a § lagen om utkomstskydd för ar-         har befunnit sig i arbetslivet har basde1en och
21783:         betslösa allvar1igt skulle äventyra många       syskonförhöjningen av hemvårdsstödet för barn
21784:         barnfamiljers utkomstsituation och att de       kunnat överföras på den arbetande maken. En-
21785:         som enligt alla utredningar lider mest av       samförsörjarna har dessutom utgjort en egen ka-
21786:         den nuvarande ekonomiskadepressioneo            tegori. Beträffande arbetsmarknadsstödet har
21787:         är i synnerhet barnen i fami1jer där det        stadgandena i 27 och 27 a §§ 1agen om utkomst-
21788:         finns arbetslösa?                               skydd för arbetslösa gällt sedan 1.1.1994.
21789:                                                            1 vilken mån de arbets1ösa har stått till arbets-
21790:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           marknadens förfogande har i praktiken varit
21791: anföra fö1jande:                                        svårt att kontrollera i och med att de 1ediga ar-
21792:                                                         betsp1atserna minskat väsentligt och att antalet
21793:    1 regeringens proposition (nr 331) föres1ås att      arbetslösa arbetssökande har ökat. Detta har i
21794: ett nytt 2 mom. skall fogas till 27 a § enligt vilket   vissa falllett till att det bland dem som erhåller
21795: basdelen och syskonförhöjningen av stödet för           utkomstskydd för arbetslösa eller arbetsmark-
21796: hemvård av barn skall beaktas som en förmån             nadsstöd finns sådana som annars skulle ha valt
21797: som skall dras av vid utbetalning av arbetslös-         t.ex. tilläggsde1en till stödet för hemvård av barn.
21798: hetsdagpenning, oberoende av om mottagaren              Om båda makarna eller en ensamförsörjare be-
21799: av stödet är den arbets1ösa personen eller perso-       finner sig i arbetslivet, uppstår i rege1 faktiska
21800: nens make eller sambo som bor i samma hushåll.          kostnader för vården av barnet utanför hemmet.
21801: Om båda makarna är arbets1ösa och får arbets-           Sådana kostnader uppstår t.ex. inte i en situation
21802: löshetsdagpenning eller arbetsmarknadsstöd,             där den ena förä1dern p.g.a. arbets1öshet sköter
21803: skall avdraget göras från beloppet av den makes         fami1jens barn i hemmet.
21804: arbets1öshetsdagpenning eller arbetsmarknads-              Om en person blir arbets1ös under 1995 och
21805: stöd som har bevi1jats basde1en eller syskonför-        hans arbetsinkomster uppgick till 9 000 mk brut-
21806: höjning av stödet för hemvård av barn. A vdraget        to i månaden medan han arbetade, uppgår den
21807: skall inte göras då maken också får tilläggsde1,        enligt förtjänsten avvägda fulla dagpenningens
21808: eftersom förutsättningen för att få tilläggsdelen       be1opp till 5 833,8 mk brutto i månaden, vilket
21809: är att barnet tas om hand i sitt eget hem av endera     innefattar barnförhöjning för två barn. Till sam-
21810: förä1dern eller någon annan vårdnadshavare och          ma sammanlagda belopp berättigar arbetslös-
21811: eftersom tilläggsdelen utgör ett hinder för erhå1-      hetsdagpenningen samt basde1en och syskonför-
21812: 1ande av utkomstskydd för arbets1ösa.                   höjningen av stödet för hemvård av barn om
21813:    Basde1en och syskonförhöjningen av stödet            arbetslöshetsdagpenningen minskas med denna
21814: för hemvård av barn har beaktats som avdrag             förmån. Därmed uppgår beloppet av arbets1ös-
21815: från dagpenningen redan fr.o.m. 1.1.1993 om det         hetsdagpenningen eller av arbetslöshetsdagpen-
21816: gällt en förmån som betalas till den arbetslöse         ningen samt basde1en och syskonförhöjningen av
21817: själv. Det föreliggande förs1aget skulle alltså inte    stödet för hemvård av barn till 64,5 % av 1önen.
21818: ändra rådande praxis utom till den del att också           1 regel skall det sammanlagda be1oppet av
21819: den förmån som bevi1jats maken eller sambon             familjepolitiska stöd och arbetslöshetsdagpen-
21820: skulle minska arbets1öshetsdagpenningens be-            ning eller arbetsmarknadsstöd inte överstiga den
21821: 1opp.                                                   inkomstnivå som familjen i fråga kom upp till då
21822:                                        1994 vp -   KK 873                                            5
21823: 
21824: familjens utkomst baserade sig på arbetsinkom-     snabbt som möjligt och så att det i alla situationer
21825: ster. Utkomstskyddet för arbetslösa bör också i    är mera ekonomiskt lönsamt att bege sig ut i
21826: fortsättningen utvecklas i en sådan riktning att   förvärvslivet än att leva på socialbidrag.
21827: det främjar sökandet av en ny anställning så
21828: 
21829:     Helsingforsden 23 februari 1995
21830: 
21831:                                                Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
21832:                     j
21833:                    j
21834:                   j
21835:                  j
21836:                 j
21837:                j
21838:               j
21839:              j
21840:             j
21841:            j
21842:           j
21843:          j
21844:         j
21845:        j
21846:       j
21847:      j
21848:     j
21849:    j
21850:   j
21851:  j
21852: j
21853:                                                1994vp
21854: 
21855: Kirjallinen kysymys 874
21856: 
21857: 
21858: 
21859: 
21860:                                   Lehtinen: Kreikassa olevien Suomen kansalaisten mahdollisuu-
21861:                                      desta äänestää eduskuntavaaleissa
21862: 
21863: 
21864:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21865:    Monet suomalaiset, jotka asuvat Suomen ul-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21866: kopuolella, arvostavat mahdollisuutta vaikuttaa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21867: Suomen asioihin äänestämällä valtiollisissa vaa-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21868: leissa. Suurlähetystöissä järjestetäänkin tähän      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21869: mahdollisuus.
21870:    Kuitenkaan Kreikassa asuvilla suomalaisilla                  Pitääkö Hallitus oikeana menettelynä
21871: ei ollut mahdollisuutta ottaa osaa ED-kansanää-              sitä, ettei Suomen suurlähetystö Kreikas-
21872: nestykseen lokakuussa 1994, koska suurlähetys-               sa järjestänyt suomalaisille mahdollisuut-
21873: tö Ateenassa ei järjestänyt siihen mahdollisuutta.           ta osallistua ED-kansanäänestykseen lo-
21874: Nyt monet Kreikassa asuvat suomalaiset ovat                  kakuussa 1994, ja
21875: huolissaan, pääsevätkö he osallistumaan vuoden                   miten Hallitus aikoo turvata ulkomail-
21876: 1995 eduskuntavaaleihin.                                     la asuvien suomalaisten oikeuden osallis-
21877:    Suomalaisia on noin 300 jo Ateenan alueella.              tua vuoden 1995 eduskuntavaaleihin?
21878: 
21879:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1995
21880: 
21881:                                             Leila Lehtinen
21882: 
21883: 
21884: 
21885: 
21886: 240017
21887: 2                                       1994 vp -   KK 874
21888: 
21889: 
21890: 
21891: 
21892:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21893: 
21894:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nakkoäänestyspaikkoina olevat Suomen edus-
21895: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tustot ja ennakkoäänestyksen toimitusajat niis-
21896: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sä. Ennakkoäänestyspaikoiksi ED-kansanää-
21897: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lehtisen       nestyksessä määrättiin 191 edustustoaja niiden
21898: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 874:       toimipaikkaa 82 valtiossa.
21899:                                                        Kreikassa ennakkoäänestyspaikat olivat
21900:            Pitääkö Hallitus oikeana menettelynä     Ateenassa, Rhodoksella, Kreetalla, Korfulla ja
21901:        sitä, ettei Suomen suurlähetystö Kreikas-    Kos-saarella ja ennakkoäänestyspäivät 5.-
21902:        sa järjestänyt suomalaisille mahdollisuut-   8.10.1994. Ennakolta äänesti Ateenassa 103,
21903:        ta osallistua ED-kansanäänestykseen lo-      Rhodoksella 272, Kreetalla 60, Korfulla 24 ja
21904:        kakuussa 1994, ja                            Kos-saarella 114 suomalaista eli yhteensä 573
21905:            miten Hallitus aikoo turvata ulkomail-   henkilöä.
21906:        la asuvien suomalaisten oikeuden osallis-       Asetuksella (1236/94) on määrätty ennakko-
21907:        tua vuoden 1995 eduskuntavaaleihin?          äänestyspaikkoina olevat Suomen edustustot tu-
21908:                                                     levissa eduskuntavaaleissa. Ennakkoäänestys-
21909:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        paikoiksi määrättiin kaikkiaan 200 edustustoa
21910: vasti seuraavaa:                                    82 valtiossa. Tämän jälkeen asetusta on vielä
21911:                                                     muutettu niin, että Yhdysvaltojen Kaliforniassa
21912:    Asetuksella neuvoa-antavassa kansanäänes-        olevaan Hanfordiin määrättiin uusi ennakkoää-
21913: tyksessä Suomen liittymisestä Euroopan unionin      nestyspaikka Los Angelesin pääkonsulinviras-
21914: jäseneksi ennakkoäänestyspaikkoina olevista         ton pyynnöstä. Ennakkoäänestyspaikkoja on
21915: Suomen edustustoista (688/94) oli määrätty en-      myös Kreikassa.
21916: 
21917:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1995
21918: 
21919:                                                              Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
21920:                                          1994 vp -   KK 874                                          3
21921: 
21922: 
21923: 
21924: 
21925:                                         Tili Riksdagens Talman
21926: 
21927:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      skickningar som var förhandsröstningsställen
21928: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       och förrättningstiderna vid dem. Tili förhands-
21929: 1em av statsrådet översänt f61jande av riksdags-     röstningsställen vid EU-fo1komröstningen för-
21930: man Lehtinen undertecknade spörsmå1 nr 874:          ordnades 191 beskickningar och deras expeditio-
21931:                                                      ner i 82 stater.
21932:           Anser Regeringen att förfarandet var          1 Grekland var förhandsröstningsställena be-
21933:        riktigt då Fin1ands ambassad i Grekland       lägna i Aten, på Rhodos, Kreta, Korfu och Kos
21934:        inte ordnade möjlighet för fin1ändare att     och förhandsröstningsdagarna var 5-8.10.1994.
21935:        delta i EU-folkomröstningen i oktober         Antalet förhandsröstande finländare var i Aten
21936:        1994,och                                      103, på Rhodos 272, Kreta 60, Korfu 24 och Kos
21937:           hur ämnar Regeringen säkra utlands-        114, dvs. sammanlagt 573 personer.
21938:        finländares rätt att de1ta i riksdagsvalet       Genom forordning (1236/94) har fastställts
21939:        1995?                                         vilka finska beskickningar som kommer att vara
21940:                                                      förhandsröstningsställen vid det kommande
21941:    Som svar på spörsmå1et anför jag vördsamt         riksdagsvalet. Tili förhandsröstningsställen fast-
21942: följande:                                            ställdes i förordningen sammanlagt 200 beskick-
21943:                                                      ningar i 82 stater. Därefter har förordningen yt-
21944:    Genom förordningen om de finska beskick-          terligare ändrats så att Hanford i Kalifornien i
21945: ningar som är förhandsröstningsställen vid den       Förenta Staterna på begäran av generalkonsula-
21946: rådgivande folkomröstningen angående frågan          tet i Los Angeles har förordnats till nytt för-
21947: om Finland skall bli medlem av Europeiska            handsröstningsställe. Det finns förhandsröst-
21948: unionen (688/94) fastställdes vilka finska be-       ningsställen också i Grekland.
21949: 
21950:      Helsingfors den 10 februari 1995
21951: 
21952:                                                               Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
21953: 1
21954: 
21955: 1
21956: 
21957: 1
21958: 
21959:     1
21960: 
21961:     1
21962: 
21963:     1
21964: 
21965:         1
21966: 
21967:         1
21968: 
21969:         1
21970: 
21971:             1
21972: 
21973:             1
21974: 
21975:             1
21976: 
21977:                 1
21978: 
21979:                 1
21980: 
21981:                 1
21982:                                               1994vp
21983: 
21984: Kirjallinen kysymys 875
21985: 
21986: 
21987: 
21988: 
21989:                                   Vihriälä ym.: Opintotuen ja työttömyyskorvauksen myöntämispe-
21990:                                       rusteiden yhteensovittamisesta
21991: 
21992: 
21993:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21994: 
21995:    Tällä vaalikaudella on perusturvaa yhtenäis-     ryhtyy opiskelemaan ja "putoaa väliin", kun
21996: tetty siirtämällä tehtäviä, kuten asumistuen ja     häntä ei valtion tuen suhteen enää katsota työttö-
21997: opintotuen maksaminen, KELA:n hoidettavak-          mäksi, muttei opiskelijaksikaan. Nämä tilanteet
21998: si. Tällä vaalikaudella on myös opintotuenja        tulisi ripeästi ehkäistä tarvittavilla toimenpiteil-
21999: työttömyysturvan yhteensovitusta jatkettu. As-      lä.
22000: kettäin mm. opetusministeriö on käynnistänyt            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22001: selvitystyön omatoimisen koulutuksen saattami-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22002: seksi työttömyyden vaihtoehdoksi.                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22003:     Opintotuen ja työttömyyskorvauksen yhteen-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22004: sovittamisessa on kuitenkin vielä tehtävää, sillä
22005: opiskelijan opintoraha ei yllä perusturvan eikä                Miten Hallitus aikoo jatkaa aloitta-
22006: edes työttömyyspäivärahan tasolle.                          maansa työttömyysturvan ja opintotuen
22007:     Opintotuen ja työttömyysturvan myöntämis-               yhteensovittamista niin, että opiskelu
22008: perusteissa voi myös tällä hetkellä esiintyä häm-           tehdään kaikissa tapauksissa joutenoloa
22009: mästyttäviä pulmatilanteita. Nopeaa korjaamis-              kannattavammaksi?
22010: ta vaativat erityisesti tapaukset, joissa työtön
22011: 
22012:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1995
22013: 
22014:          Jukka Vihriälä                 Mirja Ryynänen                 Pekka Räty
22015:          Heikki..Riihijärvi             Juhani Alaranta                Tellervo Renko
22016:          Saimi Aäri                     Maria Kaisa Aula               Kirsti Ala-Harja
22017: 
22018: 
22019: 
22020: 
22021: 240017
22022: 2                                      1994 vp -   KK 875
22023: 
22024: 
22025: 
22026: 
22027:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
22028: 
22029:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     järjestelmien keskinäiset suhteet ohjaavat henki-
22030: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      lön valintatilanteessa ilmoittautumaan työttö-
22031: olette 7 päivänä helmikuuta 1995 päivätyn kir-     mäksi työnhakijaksi. Jos työtön henkilö valitsee
22032: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          omaehtoisen ammatillisen koulutuksen työn-
22033: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Vihriä-    haun sijaan, hänen on yleensä myös tingittävä
22034: län ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       toimeentuloturvastaan.
22035: n:o 875:                                              Ohjausvaikutukset olisivat neutraalit, jos
22036:                                                    työttömyysajan, Opiskeluajan ja toimeentulo-
22037:           Miten Hallitus aikoo jatkaa aloitta-     tuen takaaman toimeentuloturvan tasot olisivat
22038:        maansa työttömyysturvan ja opintotuen       samat. Jos opiskelua haluttaisiin suosia, opiske-
22039:        yhteensovittamista niin, että opiskelu      luajan toimeentuloturvan tason tulisi olla muita
22040:        tehdään kaikissa tapauksissa joutenoloa     vaihtoehtoja korkeampi. Mitoituksessa olevia
22041:        kannatta vammaksi?                          ongelmia on jo osittain korjattu siten, että van-
22042:                                                    hempiensa luona asuvien henkilöiden työmark-
22043:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kinatuen ja toimeentulotuen perusosien tasoa on
22044: vasti seuraavaa:                                   alennettu ja säästyvillä varoilla on korotettu
22045:                                                    muissa oppilaitoksissa kuin korkeakouluissa
22046:    Toimeentuloturvajärjestelmien keskinäisessä     opiskelevien henkilöiden opintorahaa.
22047: mitoituksessa on kiistattomia epäjohdonmukai-          Uudistuksen jatkamista selvitetään parhail-
22048: suuksia, joiden merkitys on korostunut korkean     laan sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa
22049: työttömyyden aikana. Keskeinen ongelma on se,      vähimmäisturvatyöryhmässä ja opetusministe-
22050: että omaehtoisen ammatillisen koulutuksen ai-      riön asettamassa aikuiskoulutuksen opintojen
22051: kainen toimeentuloturva (valtion opintotuen        tukijärjestelmien kehittämistä selvittävässä toi-
22052: opintoraha ja aikuisopintoraha) on pääsääntöi-     mikunnassa. Jatkotoimenpiteiden valmistelu
22053: sesti selvästi alempi kuin työttömyysajan toi-     aloitetaan sosiaali- ja terveysministeriön, opetus-
22054: meentuloturva ja kunnallinen toimeentulotuki.      ministeriön ja työministeriön yhteistyönä näiden
22055: Kun kunnallisesta toimeentulotuesta on käytän-     selvitysten valmistumisen jälkeen kuluvan ke-
22056: nössä muodostunut viimesijainen turvamuoto,        vään aikana.
22057:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1995
22058: 
22059:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
22060:                                           1994 vp -       KK 875                                            3
22061: 
22062: 
22063: 
22064: 
22065:                                          Tili Riksdagens Talman
22066: 
22067:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          han anmäler sig som arbetslös arbetssökande i
22068: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den           en valsituation. Om en arbetslös person väljer
22069: 7 februari 1995 tili vederbörande medlem av               frivillig yrkesutbildning i stället för att söka ar-
22070: statsrådet översänt följande av riksdagsman               bete, måste han i allmänhet även pruta på sina
22071: Vihriälä m.fl. undertecknade spörsmål nr 875:             krav på utkomstskyddet.
22072:                                                               Effekterna av denna styrning skulle vara neu-
22073:           På vilket sätt ämnar Regeringen fort-           trala, om nivåerna på det utkomstskydd som
22074:        sätta det påbörjade samordnandet avut-             garanteras under arbetslöshetstiden, studietiden
22075:        komstskydd för arbetslösa och studiestöd           och utkomststödet var desamma. Om man vill
22076:        så, att det i alla situationer är mer lönande      prioritera studier bör nivån på utkomstskyddet
22077:        för en person att studera än att gå sysslo-        under studietiden vara högre än i fråga om de
22078:        lös?                                               övriga alternativen. De problem som behandlats
22079:                                                           i samband med dimensioneringen har redan del-
22080:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             vis korrigerats så, att nivån på arbetsmarknads-
22081: anföra följande:                                          stödet och utkomststödets grunddel för personer
22082:                                                           som bor hos sina föräldrar har sänkts och de
22083:    I den inbördes dimensioneringen av systemen            inbesparade medlen har använts att höja studie-
22084: med utkomstskydd ingår obestridliga inkonse-              penningen för personer som studerar vid andra
22085: kvenser, vilkas betydelse har framhävts under             läroanstalter än högskolor.
22086: den höga arbetslösheten. Det centrala proble-                 En fortsatt reform utreds som bäst av en ar-
22087: met är att utkomstskyddet under frivillig yrkes-          betsgrupp för minimiskydd som tillsatts av so-
22088: utbildning (studiepenning och vuxenstudiepen-             cial- och hälsovårdsministeriet och en av under-
22089: ning i anknytning tili det statliga studiestödet) i       visningsministeriet tillsatt kommission som utre-
22090: regel är klart lägre än utkomstskyddet och det            der utvecklandet av stödsystemen för studier
22091: kommunala utkomststödet under tiden för ar-               inom vuxenutbildningen. Social- och hälsovårds-
22092: betslöshet. 1 och med att det kommunala ut-               ministeriet, undervisningsministeriet och arbets-
22093: komststödet i praktiken har blivit den stödform           ministeriet kommer tillsammans i vår att påbörja
22094: man tillgriper i sista hand, styr de inbördes för-        beredningen av fortsatta åtgärder när dessa ut-
22095: hållandena mellan systemen en person så att               redningar har fårdigställts.
22096: 
22097:      Helsingforsden 28 februari 1995
22098: 
22099:                                                        Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
22100:                                                 1994 vp
22101: 
22102: Kirjallinen kysymys 876
22103: 
22104: 
22105: 
22106: 
22107:                                    Aittoniemi: Tapaturmavakuutusten korvauskäsittelyn nopeuttami-
22108:                                        sesta
22109: 
22110:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22111: 
22112:    Työnantajat ovat velvollisia ottamaan tapa-                   Onko Hallitus tietoinen, että tapatur-
22113: turmavakuutuksen työntekijää mahdollisesti                    miin liittyvien korvausasioiden käsittely
22114: kohtaavan tapaturman varalta. Korvausmenet-                   ja korvausten maksaminen vie nykyisin
22115: telyssä on esiintynyt ongelmia siltä osin, että ta-           aikaa kohtuuttoman paljon eli useita
22116: paturmaa koskevan asian käsittely vie useissa                 kuukausia, sekä
22117: tapauksissa aikaa kohtuuttomasti, niin että tapa-                onko Hallituksella suunnitteilla puut-
22118: turman kohteeksi joutunut saa korvauksensa                    tua asiaan lainsäädännöllisin toimin si-
22119: vasta kuukausien kuluttua pitkän odottelun jäl-               ten, että korvauskäsittelyyn ja korvaus-
22120: keen.                                                         ten maksamiseen asetettaisiin normaali-
22121:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            tapauksissa aikaraja?
22122: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22123: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22124: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22125: 
22126:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1995
22127: 
22128:                                             Sulo Aittoniemi
22129: 
22130: 
22131: 
22132: 
22133: 240017
22134: 2                                         1994 vp -   KK 876
22135: 
22136: 
22137: 
22138: 
22139:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22140: 
22141:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Korvauksen maksamista nopeutettiin vuoden
22142: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         1993 alusta lukien. Ansionmenetyskorvaus mak-
22143: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       setaan tapaturmaa seuraavien neljän viikon ajal-
22144: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        ta työnantajan maksaman sairausajan palkan
22145: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         suuruisena. Tällöin vahingoittuneen työ- ja an-
22146: n:o 876:                                              siotietojen selvittäminen ei enää viivästytä asian
22147:                                                       käsittelyä.
22148:           Onko Hallitus tietoinen, että tapatur-         Korvauksen maksamista saattaa viivästyttää
22149:        miin liittyvien korvausasioiden käsittely      myös se, että asiaa käsitellään joitain osin muu-
22150:        ja korvausten maksaminen vie nykyisin          toksenhakuelimessä. Myös muutoksenhakume-
22151:        aikaa kohtuuttoman paljon eli useita           nettelyä on tämän vuoden alusta lukien nopeu-
22152:        kuukausia, sekä                                tettu itseoikaisumenettelyn avulla. Siinä valituk-
22153:           onko Hallituksella suunnitteilla puut-      set lähetetään muutoksenhakuelimene päätök-
22154:        tua asiaan lainsäädännönisin toimin si-        sen antaneen vakuutuslaitoksen kautta, joka voi
22155:        ten, että korvauskäsittelyyn ja korvaus-       heti oikaista valituksen kohteena olevan päätök-
22156:        ten maksamiseen asetettaisiin normaali-        sensä.
22157:        tapauksissa aikaraja?                             Osaltaan korvauskäsittelyn kestoon vaikuttaa
22158:                                                       myös se, että tärkeimmissä asioissa vakuutuslai-
22159:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toksen on ennen korvausasian ratkaisua pyydet-
22160: vasti seuraavaa:                                      tävä päätösehdotuksestaan lausunto korvaus-
22161:                                                       käytännön yhtenäisyyttä valvovalta tapaturma-
22162:    Työtapaturmakorvausasia tulee vireille, kun        asiain korvauslautakunnalta.
22163: tieto tapaturmasta saapuu tapaturmailmoituk-              Mikäli korvausasian käsittely kohtuuttomasti
22164: sella vakuutuslaitokseen. Ilmoituksen tekeminen       viivästyy, vakuutuslaitokset pyrkivät maksa-
22165: on työnantajan velvollisuutena. Ilmoituksen saa-      maan korvauksen ennakkona. Vahingoittunut
22166: vuttua vakuutuslaitos on velvollinen hankki-          voi myös saada vakuutuslaitokselta viivästymis-
22167: maan mahdollisimman nopeasti ne selvitykset,          todistuksen, jonka perusteella hänelle voidaan
22168: joita korvausasian käsittely edellyttää.              maksaa väliaikaisesti korvausta toissijaisesta
22169:    Tarpeellisia ovat mm. selvitykset vamman           korvausjärjestelmästä, kuten sairausvakuutuk-
22170: laadusta ja sen vaikutuksesta työkykyyn, työ-         sesta.
22171: kyvyttömyyden kestosta, hoidon aiheuttamista             Korvauskäsittely saattaa viivästyä tapauksis-
22172: sairaanhoitokuluista sekä vahingoittuneen työ-        sa, joissa riittävää selvitystä ei pystytä nopeasti
22173: ja ansiohistoriasta ansionmenetyskorvauksen           hankkimaan. Sosiaali- ja terveysministeriön tie-
22174: määräämistä varten.                                   toon ei ole kuitenkaan tullut, että tapaturmakor-
22175:    Tietoja joudutaan pyytämään, paitsi vahin-         vausasioiden keskimääräiset käsittelyajat olisi-
22176: goittuneelta itseltään, työnantajalta, verottajalta   vat pidentyneet. Suurimmista vakuutuslaitoksis-
22177: ja erilaisista rekistereistä. Ammattitautien koh-     ta saadun tiedon mukaan keskimääräinen asian
22178: dalla erityistä selvittelyä vaatii sairauden työpe-   käsittelyaika on noin kuukausi siitä lukien, kun
22179: räisyyden ja korvausvelvollisen vakuutuslaitok-       tarvittava selvitys on saatu.
22180: sen selvittäminen. Mikäli henkilö ei työtapatur-         Ehdotonta aikarajaa korvausasian käsittelylle
22181: man tai ammattitaudin vuoksi enää kykene enti-        ei nykyisessä laissa ole. Vakuutuslaitoksen on
22182: seen työhönsä, on vakuutuslaitoksen selvitettävä      kuitenkin hankittava tarvittava selvitys mahdol-
22183: myös kuntoutusmahdollisuudet. Korvausasian            lisimman nopeasti. Sen on myös maksettava vii-
22184: käsittely riippuu siten olennaisesti siitä, miten     västyskorkoa sen jälkeen, kun kolme kuukautta
22185: nopeasti työnantaja lähettää tapaturmailmoi-          on kulunut sen kuukauden päättymisestä, jona
22186: tuksen vakuutuslaitokseen ja milloin tarvittavat      vakuutuslaitos sai korvauksen perusteesta ja
22187: selvitykset saadaan.                                  määrästä kohtuullisen selvityksen.
22188:                                         1994 vp -   KK 876                                          3
22189: 
22190:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhail-    telyaikarajan ottamiseksi tapaturmavakuutusla-
22191: laan vireillä työ, jonka yhteydessä selvitellään    kiin. Ministeriö tulee jatkamaan tätä selvitystyö-
22192: työmarkkinajärjestöjen ja vakuutuslaitosten         tä ja päättää sen pohjalta mahdollisen lainmuu-
22193: kanssa myös mahdollisuuksia ehdottoman käsit-       tostarpeen.
22194: 
22195:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1995
22196: 
22197:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
22198: 4                                         1994 vp -   KK 876
22199: 
22200: 
22201: 
22202: 
22203:                                         Tili Riksdagens Talman
22204: 
22205:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       olycksfall till försäkringsanstalten och när de
22206: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        nödvändiga utredningarna inkommer.
22207: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-          Betalningen av skadestånd gjordes snabbare
22208: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmå1 nr         från ingången av 1993. 1 ersättning fOr inkomst-
22209: 876:                                                  bortfall betalas under fyra veckor efter olycksfal-
22210:                                                       let samma belopp som arbetsgivaren betalar i lön
22211:          Är Regeringen medveten om att be-            för sjukdomstid. Härvid försenas behandlingen
22212:        handlingen av skadeståndsärenden i an-         av ärendet inte längre av utredningen av arbets-
22213:        knytning tili olycksfall för närvarande tar    och inkomstuppgifterna.
22214:        oskäligt 1ång tid, dvs. flera månader, samt        Betalningen av skadestånd kan även fördröjas
22215:          har Regeringen planer på att ingripa i       av att ärendet till vissa delar behandlas i en be-
22216:        detta genom lagstiftningsåtgärder så att       svärsinstans. Även fullföljdsförfarandet har från
22217:        det i normala fall utsätts en tidsgräns för    ingången av 1995 gjorts snabbare genom självrät-
22218:        behand1ingen av dessa ärenden och för          telseförfarande. Enligt detta förfarande sänds
22219:        betalningen av skadestånd?                     besvären till besvärsinstansen via den försäk-
22220:                                                       ringsanstalt som fattat beslutet, varvid anstalten
22221:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         genast kan rätta det beslut som överklagats.
22222: anföra fö1jande:                                          Skadeståndsbehandlingens längd påverkas
22223:                                                       även av att försäkringsanstalten i viktigare ären-
22224:    Ett skadeståndsärende i anknytning tili            den innan skadeståndsärendet avgörs skall begä-
22225: o1ycksfall i arbete b1ir anhängigt när en anmälan     ra ett utlåtande om förslaget tili beslut av ersätt-
22226: om olycksfall inkommer tili försäkringsansta1-        ningsnämnden för olycksfallsärenden.
22227: ten. Uppgörandet av en anmä1an hör tili arbetsgi-         Om behandlingen av ett skadeståndsärende
22228: varens skyldigheter. Efter att anmälan inkommit       fördröjs oskäligt mycket försöker försäkringsan-
22229: är försäkringsanstalten sky1dig att så snabbt som     stalterna betala ersättningen i förskott. Den ska-
22230: möjligt inhämta de utredningar som behand1ing-        dade kan även få ett förseningsintyg av försäk-
22231: en av skadeståndsärendet förutsätter.                 ringsanstalten. På basis av detta intyg kan tili den
22232:    Nödvändiga utredningar för bestämmande av          skadade tillfålligt betalas ersättning från ett se-
22233: ersättningen för inkomstbortfall är bl.a. utred-      kundärt ersättningssystem, t.ex. sjukförsäkring-
22234: ningar om skadans beskaffenhet och dess inver-        en.
22235: kan på arbetsförmågan, arbetsoförmågans var-              Skadeståndsbehandlingen kan bli försenad
22236: aktighet, sjukvårdskostnaderna i samband med          om en tiliräcklig utredning inte kan skaffas
22237: vården samt den skadades arbets- och inkomst-         snabbt. Det har dock inte kommit tili social- och
22238: bakgrund.                                             hälsovårdsministeriets kännedom att de genom-
22239:    Utom av den skadade själv är man tvungen att       snittliga behandlingstiderna skulle ha blivit läng-
22240: begära uppgifter av arbetsgivaren, av skattemyn-      re. Enligt de uppgifter man fått av de största
22241: digheten och ur o1ika register. 1 fråga om yrkes-     försäkringsanstalterna är den genomsnittliga be-
22242: sjukdomar kräver fastställandet av om sjukdo-         handlingstiden för ärenden ca en månad räknat
22243: men är yrkesbetingad och k1arläggandet av den         från att de nödvändiga utredningarna inkom-
22244: ersättningssky1diga försäkringsanstalten särskil-     mit.
22245: da utredningar. Om personen på grund av ett               1 nuvarande lag finns ingen absolut tidsgräns
22246: olycksfall i arbetet eller en yrkessjukdom inte       för behandlingen av ett skadeståndsärende. För-
22247: 1ängre är förmögen att sköta sitt tidigare arbete,    säkringsanstalten skall dock inhämta de nödvän-
22248: skall försäkringsansta1ten även utreda möjlighe-      diga utredningarna så snabbt som möjligt. An-
22249: terna tili rehabilitering. Behandlingen av ett ska-   stalten skall även betala dröjsmålsränta efter att
22250: deståndsärende beror således i stor utsträckning      tre månader förflutit från utgången av den må-
22251: på hur snabbt arbetsgivaren sänder anmälan om         nad när försäkringsanstalten fick en skälig utred-
22252:                                        1994 vp -   KK 876                                          5
22253: 
22254: ning över grunden för skadeståndet och skade-      ligheterna att i lagen om olycksfallsförsäkring ta
22255: ståndsbeloppet.                                    in en obligatorisk tidsgräns för behandlingen.
22256:    Vid social- och hälsovårdsministeriet pågår     Ministeriet kommer att fortsätta detta utred-
22257: som bäst ett arbete i samband med vilket man i     ningsarbete och utgående från det besluta om det
22258: samarbete med arbetsmarknadsorganisationer-        eventuellt finns behov av en lagändring.
22259: na och försäkringsanstalterna även utreder möj-
22260: 
22261:     Helsingforsden 28 februari 1995
22262: 
22263:                                               Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
22264:                                                1994vp
22265: 
22266: Kirjallinen kysymys 877
22267: 
22268: 
22269: 
22270: 
22271:                                   Hurskainen: Naisten kansalaisjärjestöfoorumin toteutuksesta
22272: 
22273: 
22274:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22275: 
22276:    Pekingissäjärjestetään syyskuussa 1995 YK:n       sa. Ruotsi, Tanska ja Norja ovat omalta osaltaan
22277: naisten maailmankonferenssi, jonne odotetaan         osallistuneet kansalaisjärjestöfoorumin rahoi-
22278: saapuvan 25 000 naista yli 180 maasta. Virallisen    tukseen. Myös Suomi on aina pitänyt tärkeänä
22279: naiskonferenssin yhteydessä järjestetään kansa-      laajaa kansalaisjärjestöjen osallistumista kaik-
22280: laisjärjestöfoorumi.                                 keen kansainväliseen toimintaan.
22281:    Pohjoismaissa ja Euroopan tasolla käydyissä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22282: keskusteluissa naisjärjestöt ovat päättäneet osal-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22283: listua tähän vuosisadan suurimpaan naiskonfe-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22284: renssiin.                                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22285:    Kokouksen rahoituksen osalta on ongelmia
22286: erityisesti kehitysmaiden naisten Pekingin-mat-                Millä tavoin Suomen Hallitus aikoo
22287: kojen rahoittamisessa. Kansalaisjärjestöfooru-              osallistua Pekingissä syyskuussa 1995
22288: min sihteeristön johtaja Irene Santiago olikin              järjestettävän naisten kansalaisjärjestö-
22289: näissä merkeissä vierailemassa eri Pohjoismais-             foorumin rahoitukseen?
22290:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1995
22291: 
22292:                                          Sinikka Hurskainen
22293: 
22294: 
22295: 
22296: 
22297: 240017
22298: 2                                         1994 vp -   KK 877
22299: 
22300: 
22301: 
22302: 
22303:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22304: 
22305:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vuoden aikana lähes 1,4 miljoonalla markalla.
22306: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Lähtökohtana on ollut, että YK:n IV naisten
22307: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       maailmankonferenssin valmistelut ovat hallitus-
22308: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hurskai-         tenvälistä toimintaa, ja siksi valtion budjetista
22309: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          annettavat avustukset ohjataan YK:n ohjeiden
22310: 877:                                                  mukaisesti em. keskusrahastoon, kuitenkin edel-
22311:                                                       lytyksellä, että maksaja voi vaikuttaa avustuksen
22312:           Millä tavoin Suomen Hallitus aikoo          käyttösuunnitelmaan. Tämän mukaisesti osa
22313:        osallistua Pekingissä syyskuussa 1995          tuesta on ohjattu kehitysmaiden hallitusten ja
22314:        järjestettävän naisten kansalaisjärjestö-      kansalaisjärjestöjen konferenssivalmistautumis-
22315:        foorumin rahoitukseen?                         ta edistävään julkaisutoimintaan. Tukea on toi-
22316:                                                       vottu käytettävän myös erityisesti Pekingin kan-
22317:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          salaisjärjestöfoorumin valmisteluihin sekä Pe-
22318: vasti seuraavaa:                                      kingissä järjestettävän nuorisofoorumin rahoi-
22319:                                                       tukseen.
22320:    YK:n IV naisten maailmankonferenssin yh-              Kansalaisjärjestöjen informoinnin edistämi-
22321: teydessä järjestettävän kansalaisjärjestöfooru-       seksi ja Pekingin konferenssin kansalaisjärjestö-
22322: minjärjestelykomitean puheenjohtaja Irene San-        foorumiin valmistautumisen helpottamiseksi ul-
22323: tiago pyysi 3.2.1995 Suomelta suoraa tukea Pe-        koasiainministeriö on lisäksi maksanut konfe-
22324: kingin konferenssin kansalaisjärjestöfoorumin         renssin valmistelujen vaatimat ns. Nairobin stra-
22325: järjestelyihin.                                       tegioiden ja konferenssiin liittyvän tiedotuksen
22326:    Hallituksen iltakoulun 1994 kesäkuussa hy-         edellyttämät toimitus-, painatus- ja käännösku-
22327: väksymässä Suomen raportissa Nairobin strate-         lut.
22328: gioiden toteutumisesta todetaan, että hallitus pi-       Naisjärjestöt yhteistyössä (NYTKIS) on saa-
22329: tää tärkeänä, että konferenssit ja muut kansain-      nut keväällä 1994 valtiontukea noin 40 000
22330: välisen yhteisön toiminnot valmistellaan ja to-       markkaa kiinalaisten naisjärjestöjen Suomen
22331: teutetaan ottaen huomioon naisten ja miesten          vierailun rahoitukseen. Kiinan valtuuskunta oli
22332: tasa-arvo. Hallitus lähtee siitä, että Suomen riit-   tutustumassa Suomen konferenssivalmisteluihin
22333: tävä osallistuminen konferensseihin ja muihin         ja maamme tasa-arvoasioiden hoitoon.
22334: toimintoihin turvataan. Kansainvälisen kehitys-          Ulkoasiainministeriö on tukenut budjetti-
22335: yhteistyön varoista tuetaan vähiten kehittynei-       vuonna 1994 lisäksi lähialueyhteistyövaroista
22336: den maiden ja niiden kansalais- ja naisjärjestöjen    kaksiosaista Baltia-seminaariaja Baltian maiden
22337: valmistautumista kyseisiin konferensseihin ja nii-    naisjärjestöjen valmistautumista Pekingin konfe-
22338: den valmistelukokouksiin.                             renssiin noin 80 000 markalla.
22339:    Ulkoasiainministeriö on tukenut YK:n IV               Suomen kehitysyhteistyövaroista on myön-
22340: naisten maailmankonferenssin valmisteluja kah-        netty noin 2,3 miljoonaa markkaa mm. vähiten
22341: den budjettivuoden aikana eri määrärahoista           kehittyneiden maiden valmistautumiseen maail-
22342: yhteensä lähes neljällä miljoonalla markalla. Ke-     mankonferenssiin, konferenssin ja kansalaisjär-
22343: hitysyhteistyövaroista ja ulkoasiainministeriön       jestöfoorumin tiedotuspalveluihin sekä matka-
22344: muista määrärahoista apua on annettu sekä suo-        kulujen tukeen. A vustuskanavina on käytetty
22345: raan kansalaisjärjestöjen osallistumismahdolli-       YK:n ohella naisten kansainvälisiä ja kansallisia
22346: suuksien tukemiseen että kansalliseen ja alueelli-    järjestöjä sekä Kirkkojen maailmanneuvostoa.
22347: seen valmistautumiseen Pekingin maailmankon-             Suomen valtiontalouden vaikean tilanjohdos-
22348: ferenssiin.                                           ta hallituksen on vaikeaa jo annetun tuen lisäksi
22349:    Ulkoasiainministeriö on avustanut maail-           sitoutua Pekingin kansalaisjärjestöfoorumin laa-
22350: mankonferenssin YK:n keskusrahastoa kahden            jempaan rahoitukseen.
22351: 
22352:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1995
22353: 
22354:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Rantanen
22355:                                          1994 vp -   KK 877                                           3
22356: 
22357: 
22358: 
22359: 
22360:                                        Tili Riksdagens Talman
22361: 
22362:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     förberedelserna inför FN:s IV världskvinnokon-
22363: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ferens är mellanstatlig verksamhet och därför
22364: lem av statsrådet översant följande av riksdags-     styrs de bidrag som lämnas över statsbudgeten
22365: man Hurskainen undertecknade spörsmål nr             tili den nämnda fonden i enlighet med anvisning-
22366: 877:                                                 arna från FN, dock på vilikor att betalaren kan
22367:                                                      påverka bidragets driftsplan. I enlighet med detta
22368:           På vilket sätt avser Finlands Regering     har en del av stödet styrts tili publikationsverk-
22369:        delta i finansieringen av kvinnoorganisa-     samhet som främjar regeringarnas och medbor-
22370:        tionernas medborgarforum i Peking i sep-      garorganisationernas konferensförberedelser.
22371:        tember 1995?                                  Man har också önskat att stödet skall användas
22372:                                                      för i synnerhet förberedelserna för NGO-forum-
22373:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        et i Peking och för finansiering av det ungdoms-
22374: anföra följande:                                     forum som kommer att anordnas i Peking.
22375:                                                          I syfte att främja medborgarorganisationernas
22376:    Irene Santiago, ordförande i organisations-       informationsverksamhet och underlätta NGO-
22377: kommitt{m för det forum för medborgarorgani-         forumets förberedelser inför Pekingkonferensen
22378: sationer (NGO-forum) som anordnas i samband          har utrikesminsteriet också betalat de utgifter för
22379: med FN:s IV världskvinnokonferens, framställ-        distribution, tryckning och översättning som
22380: de 3.2.1995 en begäran tili Finland om direkt stöd   konferensförberedelserna kräver och som förut-
22381: för NGO-forumets arrangemang för Pekingkon-          sätts av de s.k. Nairobistrategierna och informa-
22382: ferensen.                                            tionen i anslutning tili konferensen.
22383:    I Finlands rapport om genomförandet av Nai-           NYTKIS- K vinnoorganisationer i samarbe-
22384: robistrategierna, viiken godkändes i regeringens     te har erhållit ca 40 000 mk i statsstöd våren 1994
22385: aftonskola i juni 1994, konstateras att regeringen   för att finansiera kinesiska kvinnoorganisation-
22386: finner det viktigt att konferenser och andra verk-   ers besök i Finland. En delegation från Kina har
22387: samheter inom det internationella samfundet be-      bekantat sig med Finlands konferensförberedel-
22388: reds och genomförs med beaktande av jämställd-       ser och skötseln av jämställdhetsfrågorna i vårt
22389: het mellan kvinnor och män. Regeringen utgår         land.
22390: från att ett tiliräckligt deltagande av Finland i        Under budgetåret 1994 har utrikesministeriet
22391: konferenser och andra verksamheter tryggas.          dessutom använt ca 80 000 mk av de medel som
22392: Anslagen för det internationella biståndet an-       beviljats för närområdessamarbetet för att un-
22393: vänds för att understödja de minst utvecklade        derstödja ett tvådelat Baltikum-seminarium och
22394: ländernas och deras medborgar- och kvinnoor-         de baltiska ländernas kvinnoorganisationer i de-
22395: ganisationers förberedelser inför nämnda konfe-      ras förberedelser inför Pekingkonferensen.
22396: renser och beredande möten.                              Av Finlands biståndsmedel har ca 2,3 milj. mk
22397:    Utrikesministeriet har understött förberedel-     beviljats för bl.a. de minst utvecklade ländernas
22398: serna inför FN :s IV kvinnokonferens med när-        förberedelser inför världskonferensen, för infor-
22399: mare fyra miljoner mark genom olika anslag un-       mationstjänst vid konferensen och NGO-forum-
22400: der två budgetår. Utrikesministeriets bistånds-      et samt som resestöd. Internationella och natio-
22401: medel och andra anslag har använts för att lämna     nella kvinnoorganisationer och Kyrkornas
22402: hjälp dels i form av direkt deltagandestöd tili      världsråd har fungerat som biståndskanaler vid
22403: medborgarorganisationerna, dels för nationella       sidan av FN.
22404: och regionala förberedelser inför världskonfe-           På grund av det svåra statsfinansiella läget i
22405: rensen i Peking.                                     Finland är det svårt för regeringen att utöver det
22406:    Utrikesministeriet har bidragit tili världskon-   redan beviljade stödet göra utfåstelser om en
22407: ferensens FN-fond med närmare 1,4 milj. mk           mera omfattande finansiering av NGO-forumet i
22408: under två års tid. Utgångspunkten har varit att      Peking.
22409:      Helsingforsden 1 mars 1995
22410: 
22411:                                                                   Utrikesminister Paavo Rantanen
22412: 1
22413: 
22414: 1
22415:                                                   1994 vp
22416: 
22417: Kirjallinen kysymys 878
22418: 
22419: 
22420: 
22421: 
22422:                                     von Bell ym.: Puolueettoman asiantuntijatoimikunnan asettami-
22423:                                         sesta pankkikriisin tutkimista varten
22424: 
22425: 
22426:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22427: 
22428:    Itsenäisen Suomen merkittävin ja syvällekäy-         Lapin yliopiston vs. apulaisprofessorin äskettäin
22429: vin, kansalaisia järkyttänyt ja heidän luottamus-       julkistaman tutkimuksen mukaan meillä on tä-
22430: taan valtiovaltaan (lue: maan hallitusta, edus-         nään pankkituen käytöstä paljon vähemmän tie-
22431: kuntaa, Suomen Pankkia ja valtion virkamies-            toa kuin olisi oikein ja kohtuullista.
22432: kuntaa) horjuttanut tapahtuma oli ja on pankki-            Todella hämmästyttäväksi hallituksen välin-
22433: kriisi. Tähän osittain hallituksen ja Suomen Pan-       pitämättömän suhtautumisen asianomaisten
22434: kin omalla löysällä valvonnalla ja osittain suora-      vastuuseen saattamisessa ja tukimiljardien käy-
22435: naisella rikollisella toiminnalla aiheutettuun krii-    tön valvonnassa tekee se, että kysymyksessä eivät
22436: siin on jo upotettu 45 miljardia markkaa veroina        ole vain kansalaisilta vaadittavat suunnattomat
22437: kerättyjä varoja, eikä tukimiljardeille ole vielä-      taloudelliset uhraukset, vaan koko demokraatti-
22438: kään loppua näkyvissä.                                  sesti toimivan yhteiskunnan arvovalta ja arvos-
22439:     Hallitus on kansalaisten suureksi pettymyk-         tus - myös hallituksen oma arvovalta - edus-
22440: seksi suhtautunut alusta lähtien koko pankki-           kunnan arvovalta, poliittisten puolueiden arvo-
22441: kriisiin vähättelevästi, ylimielisesti ja aivan kuin    valta. Hallitusta ei huoleta se, että tutkimuksen
22442: tiettyjä piirejä suojelevasti. Kansalaisia hämmen-      mukaan poliitikkojen arvostus on nollassa.
22443: tää se, miten kiivaasti hallitus on valinis taistele-      Hallitus ja pankit ovat vastuuta vältellessään
22444: maan esim. silloin, kun kysymyksessä on lapsi-          mielellään menneet piiloon sen väittämän taakse,
22445: perheiltä revittävät muutamien miljoonien sääs-         että pankkikriisi ei ole mikään suomalainen eri-
22446: töt. Nämä summat eivät ole missään suhteessa            tyispiirre. Pankkeja on tuettu monissa muissakin
22447: niihin veromiljardeihin, joita syydetään pankki-        maissa. Tämä piilottelu ei enää onnistu, kun esi-
22448: tukeen.                                                 merkiksi tiedetään, että muiden pohjoismaiden
22449:     Hallitus on ollut valmis tekemään luottamus-        veronmaksajat selviävät pankkikriisistä huo-
22450: kysymyksen lasten päivähoitoasiassa, mutta sen          mattavasti pienemmin kustannuksin kuin suo-
22451: sijaan sitä ei näytä huolettavan yhtään se, että        malaiset. Heikki Koskenkylän Suomen Pankissa
22452: tänäänkin "ratsastavat vapaana" ne, jotka hol-          tekemän selvityksen mukaan lasku pankkituesta
22453: tittomalla taijopa rikollisella toiminnallaan ovat      uhkaa nousta suomalaisille veronmaksajille kah-
22454: koko miljardikriisin aiheuttaneet. Kun ei toisaal-      deksaan prosenttiin kansantuotteesta. Tanskas-
22455: ta näytä olevan toivoakaan saada heitä vastuu-          sa ja Islannissa valtion ei ole tarvinnut maksaa
22456: seen teoistaan, ei liene ihme, että kansalaisten        yleistä pankkitukea. Norjan valtio saanee takai-
22457: usko tasavertaisuuteen lain edessä on kärsinyt          sin kaiken sen, mitä se on tukena antanut pan-
22458:  haaksirikon.                                           keille,ja Ruotsissakin pankkituen osuus kansan-
22459:     Valtiovarainministeri Iiro Viinanen tukenaan        tuotteesta nousee vain kolmeen prosenttiin. On
22460:  pääministeri Esko Ahon arvovalta on syyllistä-         perustellusti pelättävissä, että suomalaiset veron-
22461:  nyt - maataloutta ja pankkikriisin aiheuttajia         maksajat menettävät pysyvästi yli 40 miljardia
22462:  lukuun ottamatta- kaikki muut tahot nykyisiin          markkaa pankkikriisissä. Summa vastaa Kajaa-
22463:  vaikeuksiin, mutta ei ole kantanut mainittavaa         nin kaupungin 116 vuoden koko tuloveron mää-
22464:  huolta pankeille ja roskapankeille syydettyjen         rää. Kajaanin kaupungille tuloveroa maksavat
22465:  kymmenien miljardien markkojen käytön val-             voitaisiin vapauttaa tuloverosta lähes 120 vuo-
22466:  vonnasta. Tämä siitä huolimatta, että eduskunta        deksi. Tämä ei kuitenkaan huoleta hallitusta. Se
22467:  asetti aikanaan pankkituen jaon tärkeäksi eh-          ei ole edes ryhtynyt uskottaviin toimenpiteisiin
22468:  doksi julkisuuden. Asiat eivät tältä osin ole lain-    sen estämiseksi, että tulevaisuudessa vastaava
22469:  kaan toteuttaneet eduskunnan asettamaa ehtoa.          kansallinen onnettomuus ei toistuisi.
22470: 
22471: 240017
22472: 2                                         1994 vp- KK 878
22473: 
22474: 
22475:     Kaiken tapahtuneen jälkeen hallituksen tus-         tiin siinä laajuudessa kuin tapahtui ja ket-
22476: kin kannattaa odottaa lojaalisuutta kansalaisil-        kä ovat syyllisiä;
22477: ta.                                                         miksi valtiovallan, lähinnä Hallituk-
22478:     Välinpitämättömyydellään ja toimettomuu-            sen taholta tähän koko vuosisadan rau-
22479: denaan pankkikriisin hoidossa hallitus on ai-           hanajan suurimpaan katastrofiin suhtau-
22480: kaansaanut korvaamattomia taloudellisia vahin-          duttiin alusta alkaen kansalaisia aliar-
22481: koja ja syvän uskottavuuskriisin kansalaisten           viaivan yliolkaisesti ja vähättelevästi;
22482: keskuudessa valtiovallan kykyyn ajaa kansalais-             miksi Hallitus ei ole nähnyt vaivaa
22483: ten asioita tasapuolisesti.                             huolehtia pankkitukeen suollettujen,
22484:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-     kansalaisilta veroina otettujen markko-
22485: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme            jen käytön valvonnasta; ja
22486: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                miten Hallitus varmistaa sen, että tule-
22487: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:             vaisuudessa ei pääse tapahtumaan vas-
22488:                                                         taavaa onnettomuutta ja että kansalais-
22489:           Tuleeko Hallitus asettamaan puo-              ten luottamus palautetaan kansanvaltai-
22490:        lueettoman     asiantuntijatoimikunnan,          seen yhteiskuntajärjestelmään ja oikeus-
22491:        jonka tehtävänä on selvittää, miten oli          laitoksen toimivuuteen?
22492:        mahdollista, että pankkikriisiin ajaudut-
22493: 
22494:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1995
22495: 
22496:                      Aarno von Bell                         Jukka Gustafsson
22497:                                              1994 vp -    KK 878                                            3
22498: 
22499: 
22500: 
22501: 
22502:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
22503: 
22504:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Korostan sitä seikkaa, että pankkikriisissä oli
22505: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             kysymys ensisijaisesti koko kansantaloutta kos-
22506: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           kevasta tapahtumasarjasta, jossa monet eri teki-
22507: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aarno von            jät vaikuttivat ennakoimattomasti ja toisiaan
22508: Beliin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           katalysoivasti kriisin puhkeamiseen. Ulkoisten
22509: n:o 878:                                                  tekijöiden vaikutusten suuruutta laman syvyy-
22510:                                                           teenja pankkikriisiin ei ole vielä pystytty tyhjen-
22511:            Tuleeko Hallitus asettamaan puo-               tävästi arvioimaan. On kuitenkin selvää, että
22512:         lueettoman       asiantuntijatoimikunnan,         nämä vaikutukset ovat olleet erittäin merkittä-
22513:         jonka tehtävänä on selvittää, miten oli           viä. Pankkikriisi ei olisi koskaan !auennut sillä
22514:         mahdollista, että pankkikriisiin ajaudut-         voimalla, jolla se tapahtui, elleivät Suomesta riip-
22515:         tiin siinä laajuudessa kuin tapahtui ja ket-      pumattomat tekijät olisi vetäneet Suomen kan-
22516:         kä ovat syyllisiä;                                santaloutta 1990-luvun alussa voimakkaaseen
22517:             miksi valtiovallan, lähinnä Hallituk-         lamaan. Keskeisiä näistä ulkoisista tekijöistä oli-
22518:         sen taholta tähän koko vuosisadan rau-            vat idänkaupan romahdus, länsimarkkinoiden
22519:         hanajan suurimpaan katastrofiin suhtau-           taantuma, ulkomaankaupan vaihtosuhteen hei-
22520:         duttiin alusta alkaen kansalaisia aliar-          kentyminen ja kansainvälisten reaalikorkojen
22521:         viaivan yliolkaisesti ja vähättelevästi;          nousu.
22522:             miksi Hallitus ei ole nähnyt vaivaa               Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen sään-
22523:         huolehtia pankkitukeen suollettujen,              nöstelystä 1980-luvulla vastasi useimmissa muis-
22524:         kansalaisilta veroina otettujen markko-           sa maissa tapahtunutta kehitystä. Pankkitoimin-
22525:         jen käytön valvonnasta; ja                        nassa tapahtuneet muutokset kuitenkin aiheutti-
22526:             miten Hallitus varmistaa sen, että tule-      vat sen, että monet pankit sekä myös pankkien
22527:         vaisuudessa ei pääse tapahtumaan vas-             asiakkaat ottivat suuria riskejä. Lainanottoha-
22528:         taavaa onnettomuutta ja että kansalais-           lukkuutta lisäsi verovähennysjärjestelmä, mikä
22529:         ten luottamus palautetaan kansanvaltai-           antoi luotonottajalle mahdollisuuden vähentää
22530:         seen yhteiskuntajärjestelmään ja oikeus-          korot tuloverosta. Verovähennysten ansiosta
22531:         laitoksen toimivuuteen?                           reaalinen lainakorko verojen jälkeen keskimää-
22532:                                                           räisen marginaaliveroasteen mukaan oli negatii-
22533:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              vinen nousukauden huipussa vuosina 1987-89.
22534: vasti seuraavaa:                                              Lopputulos oli yritysten ja kotitalouksien voi-
22535:                                                           makas velkaantuminen, asuntojen ja kiinteistö-
22536:    Kansanedustajien von Beliin ja Gustafssonin            jen hintojen raju nousu ja investointitoiminta,
22537: pankkikriisiä koskeviin kysymyksiin on hallitus           joka perustui liian optimistisiin tulo-odotuksiin.
22538: antanut perusteellisen selvityksen mm. tiedonan-          Tämän velkaantumisen rahoittivat suurimmaksi
22539: nossaan eduskunnalle pankkituesta vuoden 1993             osaksi suomalaiset pankit. Taloudellisten toimi-
22540: joulukuussa. Tämän vuoksi nostan vastaukses-              joiden laajamittainen epäonnistuminen riskin-
22541: sani esiin muutamia mielestäni keskeisiä asioita,         otossa syvensi kansantalouden kriisiä 1990-lu-
22542: jotka tahdotaan syystä tai toisesta alinomaa              vun alussa ja aiheutti sen, että pankkijärjestelmä
22543: unohtaa.                                                  ei kyennyt enää omin avuin vastaamaan sitou-
22544:    Pankkikriisiin johtaneita tapahtumia tulee             muksistaan.
22545: tarkastella kokonaisvaltaisesti, sekä mikro- että             Epätavallisen pitkään jatkuneen korkeasuh-
22546: makrotaloudellisesta näkökulmasta. Tällöin läh-           danteen hillitsemisessä epäonnistuttiin mm. sen
22547: tökohtana on, että markkinataloudessa vastuu              vuoksi, että talouspolitiikan perustana olevat
22548: taloudellisen toiminnan riskeistä kohdistuu pää-          ennusteet aliarvioivat taloudellisen kasvun. Bud-
22549: töksiä tekeville taloudellisille toimijoille, siis yri-   jetti- ja tulopolitiikka oli tilanteeseen nähden
22550: tyksille, pankeille, kotitalouksille ja yksittäisille     liian löysää. Myöskään rahapolitiikkaa ei riittä-
22551: ihmisille.                                                vän ajoissa kiristetty talouden ylikuumenemisen
22552: 4                                          1994 vp- KK 878
22553: 
22554: hidastamiseksi. Finanssipolitiikka oli korkea-          kavasti sen syntyhetkistä alkaen ja teki kaiken
22555: suhdannevuosina 1988-1989 selkeästi kysyntää            voitavansa asioiden kuntoon saattamiseksi. Täs-
22556: hillitsevää, mutta ei kuitenkaan riittävästi.           sä yhteydessä viittaan jälleen hallituksen tiedon-
22557:     Viranomaiset seurasivat kansantaloudessa ja         autoon eduskunnalle pankkituesta. Pankkikrii-
22558: rahoitusmarkkinoilla tapahtuneita muutoksia             siä selvittämään perustettiin huhtikuussa 1992
22559: kiinteästi ja puuttuivat havaittuihin epäkohtiin.       valtion vastuulla toimiva valtion vakuusrahasto
22560: Epäkohtia pyrittiin korjaamaan erilaisilla toi-         (valtion vakuusrahastosta annettu laki 379/92).
22561: menpiteillä, muuttamalla lainsäädäntöä, anta-           Rahasto perustettiin talletuspankkien vakaan
22562: malla uusia ohjeita ja normeja sekä varoittamalla       toiminnan ja tallettajien saamisten turvaamisek-
22563: julkisuudessa holtittoman toimintapolitiikan            si.
22564: seurauksista. Nämä toimenpiteet eivät kuiten-               Rahaston tehtävänä on tukea pankkien va-
22565: kaan olleet riittäviä. Useasti ei myöskään Pank-        kuusrapastoja tai suoraan pankkeja. Laissa sää-
22566: kitarkastusviraston ohjeita ja pankkien tilintar-       dettyjä tukimuotoja ovat lainat, takaukset, pää-
22567: kastuksen yhteydessä tekemiä huomautuksia               omasijoitukset sekä pankkien osakkeiden ja
22568: noudatettu. Viranomaisten julkisesti esittämät          osuuksien hankkiminen. Tuki on tarkoitettu tila-
22569: varoitukset korkeaan kysyntään ja velkaantumi-          päiseksi ja niin ollen valtiolle takaisinmaksetta-
22570: seen liittyvistä riskeistä eivät vaikuttaneet kotita-   vaksi. Myöhemmin lakiin lisättiin säännökset,
22571: louksien ja yritysten käyttäytymiseen, eivätkä          jotka mahdollistivat tuettavan pankin omaisuu-
22572: toimenpiteet luotonannon rajoittamiseksi kaik-          den siirtämisen valtion määräysvallassa olevaan
22573: kiin pankkeihinkaan.                                    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:öön.
22574:     Viranomaisten voimattomuus vaikuttaa ta-                Valtion vakuusrahasto on tehnyt työnsä hy-
22575: pahtumien kulkuun riittävän ajoissa ja riittävillä      vin. Pankkituelie asetetut ehdot ovat olleet tar-
22576: valtuuksilla johtui yhtäältä yhteiskunnassa val-        koin harkittuja ja pyrkineet aina tuen minimoin-
22577: litsevista eturistiriidoista ja asenneilmapiiristä,     tiin. Myös pankkituen kohteena olevien pank-
22578: joka oli voimakkaasti vastaan viranomaisval-            kien valvonta on ollut tiukkaa. Tukihakemusten
22579: vontaa ja sääntelyä, ja toisaalta siitä, että Suo-      yhteydessä valtion vakuusrahasto on tarkistanut
22580: men taloudellisessa toimintaympäristössä tapah-         tukea hakeneen pankin kanssa ne seikat, jotka
22581: tuvia radikaaleja muutoksia ei kyetty uskotta-          ovat aiheuttaneet tukitarpeen, eli suurimmat
22582: vasti ja ajoissa ennustamaan.                           luotto- ja takaustappiot sekä kiinteistöjen ja ar-
22583:     Pankkien antolainauspolitiikan löystyminen,         vopaperiomaisuuden arvonalennukset.
22584: leväperäisyys luottokelpoisuuden tutkimisessa ja            Valtion vakuusrahaston toimeksiannosta on
22585: vakuuskäytännössä antoivat myös mahdollisuu-            suoritettu erityistarkastukset SSP Oy:ssä,
22586: den väärinkäytöksille. Eräät pankit rahoittivat-        SKOP:ssa,       STS-Pankissa,       Suur-Helsingin
22587: kin hankkeita, jotka eivät kestäneet tarkempia          Osuuspankissa ja Pohjolan Osuuspankissa. Eri-
22588: luottokelpoisuus- ja vakavaraisuusarviointeja.          tyistarkastuksiin ryhdyttiin sen jälkeen, kun tar-
22589: Pankkien luotonantoon liittyvät rikosvahingot           kastukset mahdollistava lainmuutos tuli voi-
22590: ovat osoittautuneet huomattaviksi. Silti ei voida       maan keväällä 1993. Tarkastusten perusteella on
22591: väittää, että rikollinen toiminta olisi aiheuttanut     nostettu lukuisasti siviiliperusteisia vahingon-
22592: pankkikriisin.                                          korvausoikeudenkäyntejä, jotka kohdistuvat
22593:     Pankkien ja yritysten lisääntynyttä riskinot-       STS-Pankin, SKOP:nja SSP Oy:öön sulautunei-
22594: toa edesauttoi osaltaan se, että vallitseva tilin-      den säästöpankkienjohtoonja osittain myös SSP
22595: päätöskäytäntö ei tulkinnallisuutensa vuoksi            Oy:n luottamuselimiin.
22596: tehnyt mahdolliseksi pankkien ja yritysten todel-           Varsinaisen erityistarkastuksen päättymisen
22597: lisen tilan luotettavaa arviointia. Myös pankkien       jälkeen on vielä suoritettu pistokoeluonteisia li-
22598: tilintarkastajien toiminnan valvonta osoittautui        sätarkastuksia saatujen vihjeiden perusteella ja
22599: riittämättömäksi. Uusi tilintarkastuslaki (936/         asianajajien antamien lisäselvityspyyntöjen yh-
22600: 94) on paljolti korjannut mainitsemiani epäkoh-         teydessä. Mainitut lisätarkastukset johtivat vuo-
22601: tia.                                                    den 1994 aikana lisäkanteisiin eräissä säästöpan-
22602:     Pankkikriisin syiden analysointi jatkuu aka-        keissa.
22603: teemisilla foorumeilla. Hallituksen ja viran-               Vaikka valtion vakuusrahaston toiminta ja
22604: omaisten tulee mielestäni edelleen keskittää voi-       siihen liittyvä rahoitus on tarkoitettu väliaikai-
22605: mavarojaan rahoitusmarkkinoiden toimivuuden             seksi toimenpiteeksi, katson, että valtion vakuus-
22606: ja vakauden edellytysten lisäämiseen.                   rahasto merkittävällä tavalla edistää pankkijär-
22607:     Hallitus suhtautui pankkikriisiin erittäin va-      jestelmän vakautta nykyisessä tilanteessa. Niin
22608:                                             1994 vp -    KK 878                                           5
22609: 
22610: kauan kuin pankkien yhteenlaskettu liiketoimin-          omaisten valmiudet ennakoida pankkikriisin
22611: tatulos ei ole positiivinen, on vakuusrahastolla         kaltaisia järjestelmäriskejä ovat parantuneet.
22612: tärkeä pankkijärjestelmän luottamusta lisäävä            Rahoitusmarkkinoiden vakauden lisääminen ja
22613: vaikutus.                                                luottamuksen parantaminen rahoitusjärjestel-
22614:     Mitä tulee pankkien valvontaan yleensä, niin         män toimivuutta kohtaan ovat hallituksen kes-
22615: se on rahoitustarkastuksen vastuulla. Vuonna             keisiä tavoitteita. Rahoitusjärjestelmän moni-
22616: 1989 aloitettiin pankkitarkastuslain uudistami-          puolistaminen ja pankkikeskeisyyden vähentä-
22617: nen. Myös talletuspankkien toiminnasta anne-             minen ja tätä kautta taloudessa piilevien riskien
22618: tussa laissa säädettiin pankkitarkastusvirastolle        rajoittaminen ovat tärkeä osa tätä strategiaa.
22619: uusia tehtäviä voimassa olevaan pankkitarkas-                Suomen talouden ongelmat ovat edelleen suu-
22620: tuslakiin verrattuna.                                    ria rakenteellisen budjettivajeen ja korkean työt-
22621:     Valtiovarainministeriön johdolla valmisteltiin       tömyyden vuoksi. Pankkien ja kotimarkkinayri-
22622: laki rahoitustarkastuksesta (HE 31911992 vp-             tysten kannattavuus on kuitenkin alkanut ko-
22623: L 503/93). Vuoden 1993 lokakuun alusta rahoi-            hentua. Kahden suuren liikepankin, SYP:n ja
22624: tusmarkkinoiden valvonta keskitettiin Suomen             KOP:n yhdistyminen luo vakaat ja kestävät puit-
22625: Pankin yhteyteen perustettavaan erityiseen yk-           teet koko pankkisektorin kehitykselle. Pankki-
22626: sikköön- rahoitustarkastukseen. Rahoitustar-             sektori voi saavuttaa kokonaisuutena positiivi-
22627: kastus muodostettiin pankkitarkastusviraston ja          sen tuloksen jo kuluvana vuonna, mutta viimeis-
22628: Suomen Pankin voimavaroista. Voimavarojen                tään vuonna 1996.
22629: yhdistämisellä on merkittävä vaikutus tarkastus-             Siihen asti kunnes pankkisektori on kannatta-
22630: toiminnan tehokkuuteen.                                  va, on välttämätöntä, että pankkikriisin hoita-
22631:     Rahoitustarkastuslaissa viranomaisten val-           mista varten perustetut järjestelmät pidetään
22632: vontaoikeuksia lisättiin. Lakiin sisällytettiin          yllä. Rahoitusjärjestelmän kehittämistyö vaatii
22633:  säännökset, joiden perusteella rahoitustarkas-          pitkäjänteisyyttä ja asteittaista etenemistä, jotta
22634:  tuksella on oikeus saada valvottavan tilintarkas-       kansantalouden tasapainoisen kasvun edellytyk-
22635:  tajalta kaikki valvottavaa koskevat valvonnan           set ja markkinoiden luottamus voidaan kaikissa
22636:  kannalta tarpeelliset tiedot (lain 11 pykälä).          tilanteissa säilyttää.
22637:      Edellä mainittu lisäys valtuuksiin merkitsi, että       Eduskunta edellyttää vastauksessaan halli-
22638:  valvonta voidaan ulottaa luottolaitoslaissa mää-        tukselle vuoden 1995 talousarviosta, että hallitus
22639:  riteltyä konsolidointiryhmää laajemmalle alueel-        antaa eduskunnalle selvityksen pankkituelle ase-
22640:  le. Rahoitustarkastuksen välitön tiedonsaantioi-        tettujen ehtojen täyttymisestä kaikilta osin sekä
22641:  keus koskee nyt kaikkia konserniin kuuluvia yri-        pankkituen valvonnan ja tarkastuksen tehok-
22642:  tyksiä toimialasta riippumatta ja myös konsernin        kuudesta. Eduskunta edellyttää myös, että halli-
22643:  ulkopuolisia yrityksiä silloin, kun konsernilla on      tus antaa vuoden 1995 valtiopäivien syysistunto-
22644:  niihin huomattava vaikutusvalta eli vähintään           kaudella eduskunnalle uuden tiedonannon suun-
22645:  20 %tai enintään 50 %yrityksen äänimäärästä.            nitelmansa rahoitusjärjestelmän tervehdyttämi-
22646:      Rahoitustarkastukselle tuli myös oikeus mää-        sestä, tervehdyttämiseen käytettävistä keinoista
22647:  rätä yksi tai useampi tarkastaja suorittamaan           ja julkisen tuen palauttamisesta valtiolle.
22648:  valvottavan toimintaa koskevan erityistarkas-               Valtiovarainministeriö on toimintasuunnitel-
22649:  tuksen (lain 12 pykälä).                                massaan vuodelle 1995 ottanut huomioon uudel-
22650:      Edellä kuvattuun lainsäädännön ja valvonnan         le eduskunnalle annettavan selvityksen ja tiedon-
22651:  uudistamistyöhön viitaten katson, että Viran-           annon valmistelun.
22652: 
22653:       Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1995
22654: 
22655:                                                                     Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
22656: 6                                        1994 vp -   KK 878
22657: 
22658: 
22659: 
22660: 
22661:                                        Tili Riksdagens Talman
22662: 
22663:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     var det i första hand fråga om en serie hände1ser
22664: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       som berörde hela samhällsekonomin och där
22665: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     många olika faktorer hade en oförutsedd och
22666: man Aarno von Bell m.fl. undertecknade spörs-        katalyserande effekt på varandra som gjorde att
22667: må1 nr 878:                                          krisen bröt ut. Vidden av de yttre faktorernas
22668:                                                      inverkan på depressionens omfattning och bank-
22669:           Kommer Regeringen att tillsätta en         krisen har ännu inte kunnat bedömas på ett ut-
22670:        op~rtisk expertkommission med uppgift         tömmande sätt. Det är dock k1art att dessa effek-
22671:        att utreda hur det var möj1igt att bankkri-   ter har varit mycket betydande. Bankkrisen hade
22672:        sen fick den omfattning som den hade och      aldrig b1ivit så djup om inte av Finland oberoen-
22673:        vi1ka som är de sky1diga;                     de faktorer skulle ha dragit in Finlands samhälls-
22674:           varför var statsmaktens och i första       ekonomi i en kraftig depression i början av 1990-
22675:        hand Regeringens inställning till denna       ta1et. De viktigaste av dessa yttre faktorer var
22676:        vårt århundrades största fredstida kata-      östhandelns sammanbrott, tillbakagången på
22677:        strof från första början så övermodig och     västmarknaden, det försämrade bytesförhållan-
22678:        ringaktande samt nedsättande för med-         det i utrikeshandeln och de höjda internationella
22679:        borgarna;                                     rea1räntorna.
22680:           varför har Regeringen inte gjort sig          När den finansiella marknaden avreg1erades
22681:        mödan att sköta den praktiska övervak-        på 1980-ta1et motsvarade det utvecklingen i de
22682:        ningen av de pengar som bankstödet s1u-       flesta andra länder. Förändringarna i bankverk-
22683:        kat och som tagits från medborgarna i         samheten gjorde dock att många banker och
22684:        form av skatter; och                          även bankernas kunder tog stora risker. Benä-
22685:           hur tänker Regeringen garantera att en     genheten att ta lån uppmuntrades av skatteav-
22686:        motsvarande o1ycka inte inträffar i fram-     dragssystemet, som gav kredittagarna möj1ighet
22687:        tiden och att medborgarnas förtroende         att dra av räntorna från inkomstskatten. Tack
22688:        för ett demokratiskt samhällssystem och       vare skatteavdragen var den reella låneräntan
22689:        ett fungerande rättsväsen återställs?         efter skatt negativ en1igt den genomsnitt1iga mar-
22690:                                                      ginalskattegraden under detstarkaste uppsvinget
22691:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        1987-89.
22692: anföra följande:                                        S1utresu1tatet var att företagen och hushållen
22693:                                                      skuldsatte sig kraftigt, att priserna på bostäder
22694:    Regeringen har gett en grundlig utredning om      och fastigheter steg brant och en investerings-
22695: de frågor som riksdagsmännen von Belloch Gus-        verksamhet som baserade sig på alltför optimis-
22696: tafsson ställer om bankkrisen bl.a. i statsrådets    tiska inkomstförväntningar. Denna skuldsätt-
22697: meddelande till riksdagen om bankstödet i de-        ning finansierades till största de1en av finska ban-
22698: cember 1993. Av denna orsak tar jag i mitt svar      ker. Att de ekonomiska aktörerna i stor utsträck-
22699: upp några av de enligt min åsikt viktigaste saker-   ning miss1yckades i sin risktagning fördjupade
22700: na som fo1k av en eller annan orsak hela tiden       den samhällsekonomiska krisen i början på 1980-
22701: tycks g19mma bort.                                   ta1et och gjorde att banksystemet inte 1ängre med
22702:    De händelser som ledde till bankkrisen bör        egen hjä1p kundesvara för sina förbinde1ser.
22703: gtanskas som en he1het, ur såvä1 mikro- som             Man 1yckades inte med att behärska den ovan-
22704: makroekonomisk synvinkel. Utgångspunkten är          1igt långa högkonjunkturen bl.a. därför att de
22705: då att i en marknadsekonomi faller ansvaret för      prognoser som 1åg till grund för den ekonomiska
22706: riskerna i den ekonomiska verksamheten på de         poHtiken undervärderade den ekonomiska till-
22707: ekonomiska aktörer som fattar besluten, dvs.         växten. Budget- och inkomstpo1itiken var för
22708: företagen, bankerna, hushållen och de enski1da       slapp i den rådande situtationen. Inte heller pen-
22709: människorna.                                         ningpo1itiken hade åtstramats i tillräck1igt god
22710:    Jag vill poängtera det faktum att i bankkrisen    tid för att fördröja en överhettning av ekonomin.
22711:                                            1994 vp -   KK 878                                              7
22712: 
22713: Finanspolitiken under högkonjunkturåren                    Regeringen förhöli sig redan från första bör-
22714: 1988-1989 strävade klart efter att dämpa efter-        jan synnerligen allvarligt tili bankkrisen och gjor-
22715: frågan, dock inte i tillräcklig utsträckning.          de allt vad den kunde för att få ordning på situa-
22716:     Myndigheterna följde på nära håll med för-         tionen. 1 detta sammanhang hänvisar jag åter tili
22717: ändringarna inom samhällsekonomin och på den           regeringens meddelande tili riksdagen om bank-
22718: finansielia marknaden och ingrep i observerade         stödet. För att reda ut bankkrisen inrättades i
22719: missfOrhålianden. Man försökte rätta tili miss-        april1992 statens säkerhetsfond, som står under
22720: förhållandena med olika åtgärder, genom att            statens garanti (lagen om statens säkerhetsfond
22721: ändra lagstiftningen, ge nya anvisningar och nor-      379/92). Fonden inrättades för att trygga stabili-
22722: mer samt genom att i offentligheten varna för          teten i depositionsbankernas verksamhet och de-
22723: följderna av en slapp verksamhetspolitik. Dessa        ponenternas tillgodohavanden.
22724: åtgärder var dock inte tillräckliga. 1 många fali          Fonden skall stöda bankernas säkerhetsfon-
22725: iakttogs inte heller bankinspektionens anvisning-      der elier bankerna direkt. Stödformer som nämns
22726: ar och de anmärkningar som framfördes i sam-           i lagen är lån, borgen, kapitalplaceringar samt
22727: band med revision av bankerna. De varningar för        anskaffning av aktier och andelar i bankerna.
22728: riskerna med hög efterfrågan och skuldsättning         A vsikten är att stödet skall vara tilifålligt och
22729: som myndigheterna framförde offentligt påver-          således betalas tilihaka tili staten. Senare fogades
22730: kade inte hushållens och företagens beteende och       tilllagen stadganden som gjorde det möjligt att
22731: åtgärderna i syfte att begränsa kreditgivningen        överföra egendom från den bank som fick stöd
22732: inte ens alla banker.                                  tili egendomsförvaltningsbolaget Omaisuuden-
22733:      Myndigheternas oförmåga att påverka hän-          hoitoyhtiö Arsenal Oy, där staten har bestäm-
22734: delsernas gång i tillräckligt god tid och med till-    manderätten.
22735: räckliga befogenheter berodde å ena sidan på de            Statens säkerhetsfond bar gjort ett gott arbete.
22736: intressekonflikter som rådde i samhället och på        Villkoren för bankstöd har varit noga övervägda
22737: attitydatmosfåren, som var kraftigt emot myn-          9.ch syftet har alltid varit att minimera stödet.
22738: dighetskontroli och reglering, och å andra sidan       A ven tillsynen över de banker som får bankstöd
22739: på att man inte kunnat förutse de radikala för-        har varit sträng. 1 samband med ansökningarna
22740:  ändringar som inträffade i Finlands ekonomiska        om stöd har statens säkerhetsfond tillsammans
22741:  verksamhetsmiljö på ett trovärdigt sätt och i till-   med den bank som ansökt om stöd granskat de
22742:  räckligt god tid.                                     omständigheter som har lett tili behovet av stöd,
22743:      Bankernas allt mer släpphänta långivningspo-      dvs. de största kredit- och borgensförlusterna
22744:  litik samt den vårdslösa kreditvärdighetskontrol-     samt värdeminskningarna i fråga om fastigheter
22745:  len och säkerhetspraxisen erbjöd också möjlighe-      och värdepapperstillgångar.
22746:  ter tili missbruk. Vissa banker finansierade dess-        På uppdrag av statens säkerhetsfond har sär-
22747:  utom projekt som inte tålde närmare kreditvär-        skilda granskningar genomförts i SBF Ab,
22748:  dighets- och soliditetsbedömningar. Brottsska-        SCAB, STS-Banken, Stor-Helsingfors Andels-
22749:  dorna i anslutning tili bankernas kreditgivning       bank och Pohjolan Osuuspankki. De särskilda
22750:  har visat sig vara betydande. Andå kan man inte       granskningarna inleddes efter att den lagändring
22751:  påstå att bankkrisen skulle har förorsakats av        som möjliggjorde granskningarna trädde i kraft
22752:  brottslig verksamhet.                                 våren 1993. Granskningarna har lett tili ett stort
22753:      Bankernas och företagens ökade risktagning        antal civilbaserade skadeståndsprocesser mot
22754:  främjades för sin del också av att den rådande        ledningen för STS-Banken, SCAB och de spar-
22755:  bokslutspraxisen på grund av tolkningsmässiga         banker som fusionerats med SBF Ab och delvis
22756:  orsaker inte möjliggjorde en tiliförlitlig bedöm-     också mot SBF Ab:s förtroendeorgan.
22757:  ning ay bankernas och företagens_faktiska situa-          Efter de egentliga särskilda granskningarna
22758:  tion. Aven kontrolien av bankrevtsorernas verk-       har man ytterligare gjort extra stickprovsliknan-
22759:  samhet visade sig otillräcklig. Den nya revisions-    de granskningar på grund av erhålina tips och i
22760:  lagen (936/94) har i stor utsträckning korrigerat     samband med att advokater har begärt ytterliga-
22761:   nämnda missförhållanden.                             re utredningar. Nämnda extra granskningar led-
22762:      Analysen av orsakerna tili bankkrisen fortsät-    de under 1994 tili att talan väcktes i ännu flera fali
22763:   ter i akademiska forum. Regeringen och myndig-       i vissa sparbanker.
22764:   heterna bör enligt min åsikt fortfarande koncen-         Trots att den verksamhet som statens säker-
22765:   trera sina resurser på att öka förutsättningarna     hetsfond bedriver och finansieringen i anslutning
22766:   för en fungerande och stabil finansiell marknad.     därtili är avsedd att vara en tillfållig åtgärd, anser
22767: 8                                          1994 vp -   KK 878
22768: 
22769: jag att statens säkerhetsfond på ett betydande         anser jag att myndigheternas beredskap att förut-
22770: sätt främjar banksystemets stabilitet i den nuva-      se systemrisker av typ bankkrisen har förbätt-
22771: rande situationen. Så länge som bankernas sam-         rats. Att öka stabiliteten på den finansiella mark-
22772: manlagda rörelseresultat inte är positivt, har sä-     naden och förbättra förtroendet för ett fungeran-
22773: kerhetsfonden en viktig effekt som ökar förtro-        de finansiellt system hör tili regeringens centrala
22774: endet för banksystemet.                                mål. Ett mångsidigare finansiellt system och
22775:     Vad beträffar tillsynen över bankerna i all-       minskad bankkoncentration och härigenom en
22776: mänhet så ankommer den på finansinspektionen.          begränsning av de risker som gömmer sig i eko-
22777: År 1989 inlegdes reformen av lagen om bankin-          nomin utgör ett viktigt led i denna strategi.
22778: spektionen. A ven i lagen om depositionsbanker-           Den finländska ekonomin har fortfarande sto-
22779: nas verksamhet gavs bankinspektionen nya upp-          ra problem på grund av det strukturella budget-
22780: gifter jämfört med den gällande lagen om bankin-       underskottet och den höga arbetslösheten. Ban-
22781: spektionen.                                            kernas och hemmamarknadsföretagens lönsam-
22782:     Lagen om finansinspektionen (RP 319/1992 rd        het har dock börjat förbättras. Sammanslagning-
22783: - L 503/93) bereddes under finansministeriets          en av de två stora affårsbankerna, FBF och
22784: ledning. Från och med oktober 1993 koncentre-          KOP, skapar en stabil och hållfast ram för hela
22785: rades tillsynen över den finansiella marknaden         banksektorns utveckling. Banksektorn kan som
22786: tili en separat enhet- finansinspektionen- som         helhet nå ett positivt resultat redan i år, dock
22787: inrättades i samband med Finlands Bank. Fi-            senast 1996.
22788: nansinspektionen bildades av bankinspektionens            Tilis banksektorn åter blir lönsam är det nöd-
22789: och Finlands Banks resurser. Sammanslagning-           vändigt att upprätthålla de system som inrättats
22790: en av resurserna hade en betydande inverkan på         för att sköta bankkrisen. Arbetet med att utveck-
22791: inspektionsverksamhetens effektivitet.                 la de finansiella systemen kräver långsiktighet
22792:     Myndigheternas tilisynsrättigheter utökades i      och gradvisa framsteg för att förutsättningarna
22793: lagen om finansinspektionen. Tililagen fogades         för en balanserad samhällsekonomisk tillväxt
22794: stadganden som gav finansinspektionen rätt att         och marknadens förtroende kan bevaras under
22795: av tilisynsobjektets revisorer få alla sådana upp-     alla förhållanden.
22796: gifter om tilisynsobjektet som behövs för tillsy-         Riksdagen förutsätter i sitt svar till regeringen
22797: nen (11 §).                                            angående statsbudgeten fOr 1995 att regeringen
22798:     Ovan nämnda tillägg tili befogenheterna be-        ger en redogörelse till riksdagen för hur villkoren
22799: tydde att tilisynen kan utsträckas längre än tili en   för bankstödet på det hela taget uppfyllts samt
22800: sådan konsolideringsgrupp som definieras i kre-        om hur effektiv övervakningen och granskningen
22801: ditinstitutslagen. Finansinspektionens direkta         av bankstödet har varit. Riksdagen förutsätter
22802: rätt tili information gäller nu alla företag som hör   också att regeringen under 1995 års riksdags
22803: tili en koncern oberoende av bransch och även          höstsession ger ett nytt meddelande tili riksdagen
22804: företag utanför koncernen när koncernen har ett        om sina planer för sanering av det finansiella
22805: betydande inflytande i dem, dvs. minst 20 % eller      systemet, om de ruedel som står tili buds för
22806: högst 50 % av röstetalet i företaget.                  saneringen och om återbetalning av det offentli-
22807:     Finansinspektionen fick också rätt att förord-     ga stödet tili staten.
22808: na en eller flera revisorer att utföra en särskild        Finansministeriet har i sin verksamhetsp1an
22809: granskning av ett tillsynsobjekts verksamhet           för 1995 beaktat beredningen av den redogörelse
22810: (12 §).                                                och det meddelande som skall ges tili den nya
22811:     Med hänvisning tili det ovan beskrivna re-         riksdagen.
22812: formarbetet gällande lagstiftningen och tilisynen
22813: 
22814:      Helsingforsden 2 mars 1995
22815: 
22816:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
22817:                                               1994 vp
22818: 
22819: Skriftligt spörsmål 879
22820: 
22821: 
22822: 
22823: 
22824:                                   Malm: Om förskottsinnehållningsprocent i vissa fall
22825: 
22826: 
22827: 
22828:                                       Tili Riksdagens Talman
22829: 
22830:    Enligt den ändring av förskottsuppbördslagen     der. Därför borde beslutet om uteslutande från
22831: som godkändes i samband med statsbudgeten för       registret och beslutet om att en skattskyldig inte
22832: 1995 skall förskottsinnehållning utöver på lön      införs i registret också innehålla ett beslut om den
22833: verkställas på andra ersättningar för arbete än     förskottsskatteprocent som skall tillämpas efter
22834: sådana som skall betraktas som lön, om mottaga-     det beslutet trätt ikraft.
22835: ren inte är införd i förskottsuppbördsregistret.       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
22836: Om den skattskyldige inte kan klarlägga tili den    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
22837: som är skyldig att verkställa förskottsinnehåll-    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
22838: ning hur förskottsinnehållningen skall ske verk-    följande spörsmål:
22839: ställs förskottsinnehållningen enligt en schema-
22840: tisk procent (t.ex. 60 %). Om det görs ett beslut             Är Regeringen medveten om de pro-
22841: om att ett företag inte mera är befriat från för-          blem som den schematiska förskottsinne-
22842: skottsinnehållning eller om ett företag vägras             hållningsprocenten förorsakar, och
22843: befrielse från förskottsinnehållning, måste denna             vad ämnar Regeringen göra för att åt-
22844: schematiska procent tillämpas. Bes1utet om inne-           gärda problemet?
22845: hållningsprocenten kan i praktiken räcka måna-
22846: 
22847:      Helsingforsden 9 februari 1995
22848:                                            Håkan Malm
22849: 
22850: 
22851: 
22852: 
22853:  240017
22854: 2                                        1994 vp -   KK 879
22855: 
22856: Kirjallinen kysymys 879                                                                     Suomennos
22857: 
22858: 
22859: 
22860: 
22861:                                   Malm: Ennakonpidätysprosentin määräytymisestä eräissä tapauk-
22862:                                      sissa
22863: 
22864: 
22865:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22866: 
22867:    Valtion vuoden 1995 talousarvion yhteydessä       tökseen rekisteristä poistamisesta ja päätökseen
22868: hyväksytyn ennakkoperintälain muutoksen mu-          siitä, että verovelvollista ei merkitä rekisteriin,
22869: kaan ennakonpidätys olisi palkan lisäksi toimi-      tulisi myös sisältyä päätös päätöksen voimaantu-
22870: tettava muista kuin palkkana pidettävästä työstä     lon jälkeen sovellettavasta ennakkoveroprosen-
22871: maksetuista korvauksista, jos saajaa ei ole mer-     tista.
22872: kitty ennakkoperintärekisteriin. Jos verovelvolli-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22873: nen ei pysty selvittämään ennakonpidätyksen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22874: toimittamisvelvolliselle, miten ennakonpidätyk-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22875: sen tulisi tapahtua, ennakonpidätys toimitetaan      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22876: kaavamaisen prosentin mukaisesti (esim. 60 %).
22877: Jos tehdään päätös siitä, että yritys ei ole enää              Onko Hallitus tietoinen ongelmista,
22878: vapautettu ennakonpidätyksestä tai yritykselle ei           joita kaavamainen ennakonpidätyspro-
22879: myönnetä vapautusta ennakonpidätyksestä, tätä               sentti aiheuttaa, ja
22880: kaavamaista prosenttia on sovellettava. Enna-                  mitä Hallitus aikoo tehdä korjatak-
22881: konpidätysprosenttia koskeva päätös voi käy-                seen ongelman?
22882: tännössä kestää kuukausia. Tämän vuoksi pää-
22883: 
22884:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1995
22885: 
22886:                                             HåkanMalm
22887:                                           1994 vp -    KK 879                                               3
22888: 
22889: 
22890: 
22891: 
22892:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22893: 
22894:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          taan, onko kysymyksessä palkka, huomioon ei
22895: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           oteta sopimussuhteen ulkopuolisia sellaisia seik-
22896: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         koja, joita maksaja ei voi havaita.
22897: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan                 Sellainen rekisteriin merkitty,joka olennaises-
22898: Malmin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             ti laiminlyö ilmoitus- tai kirjanpitovelvollisuu-
22899: n:o 879:                                                tensa tai veronmaksun, voidaan kuitenkin pois-
22900:                                                         taa rekisteristä. Rekisteristä poistettu siirtyy en-
22901:           Onko Hallitus tietoinen ongelmista,           nakonpidätyksen piiriin. Jos kysymyksessä on
22902:        joita kaavamainen ennakonpidätyspro-             niin sanottu luonnollinen henkilö, hänelle mak-
22903:        sentti aiheuttaa, ja                             setusta suorituksesta toimitetaan ennakonpidä-
22904:           mitä Hallitus aikoo tehdä korjatak-           tys yleensä verokorttitietojen mukaisesti. Jos ve-
22905:        seen ongelman?                                   rokorttia ei maksajalle kuitenkaan esitetä, pidä-
22906:                                                         tys on ennakkoperintäasetuksen 38 §:n 3 mo-
22907:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            mentin mukaisesti toimitettava 60 prosentin suu-
22908: vasti seuraavaa:                                        ruisena.
22909:                                                            Jos ennakkoperintärekisteristä poistettu on
22910:     Ennakkoperintälain (418/59) muutos, jolla           yhteisö, yhtymä tai yhteisetuus, ennakonpidätys
22911: palkan käsitettä supistettiin, tuli voimaan kulu-       toimitetaan verohallituksen vahvistaman kaava-
22912: van maaliskuun alusta. Samassa yhteydessä otet-         maisen prosentin mukaan, joka on 15. Kysymyk-
22913: tiin käyttöön ennakkoperintärekisteri, johon            sessä oleva verohallituksen päätös (252/95) on
22914: merkitään se, joka harjoittaa tai todennäköisesti       annettu 23 päivänä helmikuuta 1995.
22915: ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa, maa-              Ennakonpidätysperusteista määrää ennakko-
22916: taloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa.             perintälain säännösten mukaan verohallitus.
22917: Tieto rekisteriin kuulumisesta on julkinen, ja re-      Hallituksen tietoon ei ole toistaiseksi tullut sellai-
22918: kisteriin merkitylle maksetusta sellaisesta työ-      . sia ongelmia, joiden ratkaisuun olisi aihetta
22919: korvauksesta, joka ei ole selkeästi palkkaa, ei ole     puuttua.
22920: tarpeen toimittaa ennakonpidätystä. Kun harki-
22921: 
22922:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1995
22923: 
22924:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
22925: 4                                        1994 vp -   KK 879
22926: 
22927: 
22928: 
22929: 
22930:                                        Tili Riksdagens Talman
22931: 
22932:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     heter utanför avta1sförhållandet som utbetalaren
22933: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       inte kan upptäcka.
22934: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        En sådan person som är införd i registret och
22935: man Håkan Malm undertecknade spörsmål                som väsentligen försummar sin anmälnings- eller
22936: nr 879:                                              bokföringsskyldighet eller skattebeta1ning kan
22937:                                                      dock avföras ur registret. Den som avförts ur
22938:           Är Regeringen medveten om de pro-          registret omfattas efter det av förskottsinnehåll-
22939:        blem som den schematiska förskottsinne-       ning. Om det är fråga om en s.k. fysisk person
22940:        hållningsprocenten förorsakar, och            skall på en prestation som har utbetalts till ho-
22941:           vad ämnar Regeringen göra för att åt-      nom i allmänhet verkställas förskottsinnehåll-
22942:        gärda problemet?                              ning i enlighet med uppgifterna på skattekortet.
22943:                                                      Om skattekortet dock inte företes för utbetala-
22944:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ren, skall innehållningen verkställas till ett be-
22945: anföra följande:                                     lopp av 60% av det betalda beloppet, i enlighet
22946:                                                      med 38 § 3 mom. förordningen om förskottsupp-
22947:    Ändringen av lagen om förskottsuppbörd            börd.
22948: (418/59), genom viiken begreppet lön inskränk-          Om den som avförs ur förskottsuppbördsre-
22949: tes, trädde i kraft vid ingången av mars i år. I     gistret är ett samfund, en sammanslutning eller
22950: detta sammanhang togs ett förskottsuppbördsre-       en samfålld förmån, verkställs förskottsinnehåll-
22951: gister i bruk, i vilket antecknas den som bedriver   ningen enligt en av skattestyrelsen fastställd sche-
22952: eller sannolikt börjar bedriva näringsverksam-       matisk procent, som är 15. Skattestyrelsen har
22953: het, jordbruk eller någon annan förvärvsverk-        utfårdat ifrågavarande beslut (252/95) den 23
22954: samhet. Uppgiften om att någon är införd i för-      februari 1995.
22955: skottsuppbördsregistret är offentlig, och det är        Enligt stadgandena i lagen om förskottsupp-
22956: inte nödvändigt att verkställa förskottsinnehåll-    börd fastställer skattestyrelsen grunderna för
22957: ning på en arbetsersättning som betalts till en      förskottsinnehållning. Regeringen har tills vida-
22958: person som är införd i registret, om inte ersätt-    re inte fått kännedom om sådana problem, som
22959: ningen tydligt är 1ön. Då man överväger om det       det skulle vara skäl att ta itu med.
22960: är fråga om lön, beaktas inte sådana omständig-
22961: 
22962:      Helsingforsden 1 mars 1995
22963: 
22964:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
22965:                                              1994 vp
22966: 
22967: Kirjallinen kysymys 880
22968: 
22969: 
22970: 
22971: 
22972:                                  Rajamäki: Lapsen sairausajan vaikutuksesta päivähoitomaksun
22973:                                      suuruuteen
22974: 
22975: 
22976:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
22977: 
22978:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-      On ymmärrettävää, että poissaolon kestolle
22979: ta annetun asetuksen 32 §:n 3 momentin mukaan      asetetaan minimialaraja, mutta kyseinen alaraja
22980: lapsen ollessa poissa päivähoidosta sairauden      tulisi laskea yhtäjaksoisuuden periaatteen mu-
22981: vuoksi voidaan myöntää maksusta alennusta.         kaisesti. Vähennys voitaisiin tasata seuraavien
22982: Jos lapsi on sairautensa vuoksi poissa päivähoi-   kuukausien maksuissa.
22983: dosta yli 10 päivää kalenterikuukaudessa, mak-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22984: suna peritään puolet säädetystä kuukausimak-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22985: susta. Sairaudestajohtuvan poissaolon kestäessä    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22986: koko kalenterikuukauden maksua ei peritä lain-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22987: kaan.
22988:     Poissaolon sitominen kalenterikuukauteen                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22989: johtaa käytännössä kohtuuttomiin tilanteisiin.            siin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-
22990: Mikäli lapsen sairastuminen sijoittuu kahden              maksuista annetun asetuksen päivähoito-
22991: kuukauden taitteeseen, voi lapsi olla sairauden           maksuja koskevien periaatteiden muutta-
22992: vuoksi yhtäjaksoisesti poissa päivähoidosta 20            miseksi siten, että sairaudestajohtunut yli
22993:  toimintapäivää saamatta minkäänlaista hyvitys-           10 päivän poissaolo oikeuttaa aina kuu-
22994: tä päivähoitomaksuista. On siis aivan sattuman-           kausimaksun alentamiseen?
22995:  varaista, otetaanko sairaudesta johtuva poissa-
22996:  olo huomioon maksuperusteissa vai ei.
22997: 
22998:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1995
22999:                                           Kari Rajamäki
23000: 
23001: 
23002: 
23003: 
23004:  240017
23005: 2                                         1994 vp -   KK 880
23006: 
23007: 
23008: 
23009: 
23010:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23011: 
23012:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Sairaudesta johtuvan poissaolon kestäessä koko
23013: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kalenterikuukauden maksua ei peritä lainkaan.
23014: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      Jos lapsi on jostain muusta syystä poissa päivä-
23015: le jäsenelle kansanedustaja Rajamäen näin kuu-        hoidosta koko kalenterikuukauden, maksuna
23016: luvan kirjallisen kysymyksen n:o 880:                 peritään puolet kuukausimaksusta.
23017:                                                           Päivähoidon maksuissa siirryttiin kiinteään
23018:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        kuukausimaksujärjestelmään 1.8.1990. Muutok-
23019:        siin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-    sen pääperiaatteena oli, ettei tilapäisistä poissa-
23020:        maksuista annetun asetuksen päivähoito-        oloista hyvitetä. Maksu perustuu "hoitopaikan
23021:        maksuja koskevien periaatteiden muutta-        varausmaksu" -periaatteeseen. Kuitenkin näh-
23022:        miseksi siten, että sairaudesta johtunut yli   tiin tarkoituksenmukaiseksi useita päiviä kestä-
23023:        10 päivän poissaolo oikeuttaa aina kuu-        vän sairauden tai muusta syystä koko kuukau-
23024:        kausimaksun alentamiseen?                      den poissaolon johdosta säätää maksu perittä-
23025:                                                       väksi normaalia kuukausimaksua pienempänä.
23026:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Valtioneuvoston esittelymuistiossa asetusmuu-
23027: taen seuraavaa:                                       tokseksi (29.6.1990/613) todettiin, että tarkoi-
23028:                                                       tuksena oli yksinkertaistaa asiakasmaksujärjes-
23029:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-      telmää siten, että maksua ei määrättäisi enää
23030: ta annetun asetuksen (912/92) 4 §:ssä todetaan,       toimintapäivien mukaan. Maksuna perittäisiin
23031: että lasten päiväkoti- ja perhepäivähoidosta voi-     ainoastaan kuukausimaksu ja eräissä tilanteissa
23032: daan periä palvelun käyttäjän maksukyvyn ja           puolet kuukausimaksun määrästä.
23033: perheen koon mukaan määräytyvä kuukausi-                  Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että las-
23034: maksu.                                                ten päivähoidon maksujen määräämistä koske-
23035:    Maksun perimisestä poissaolon ajalta sääde-        vat edellä mainitut periaatteet ovat edelleen tar-
23036: tään maksuasetuksen 32 §:ssä. Lasten päivähoi-        koituksenmukaisia. Tämän lisäksi ministeriö ha-
23037: dossa kuukausimaksu peritään myös tilapäisen          luaa todeta, että kunnilla on aina mahdollisuus jo
23038: poissaolon ajalta. Jos lapsi on sairautensa vuoksi    nykyisen maksusäännöstön voimassa ollessa
23039: poissa päivähoidosta yli kymmenen päivää ka-          käyttää harkintaa perheiden eduksi kuukausi-
23040: lenterikuukaudessa, maksuna peritään puolet           maksua määrättäessä. Asetuksella säännellään
23041: päivähoidosta säädetystä kuukausimaksusta.            vain maksujen enimmäismääriä.
23042: 
23043:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1995
23044: 
23045:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
23046:                                         1994 vp -   KK 880                                            3
23047: 
23048: 
23049: 
23050: 
23051:                                       Tili Riksdagens Talman
23052: 
23053:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     av någon annan orsak är borta från dagvården
23054: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      hela kalendermånaden, uppbärs i avgift hälften
23055: lem av statsrådet översänt f6ljande av riksdags-    av månadsavgiften.
23056: man Rajamäki undertecknade spörsmål nr 880:            I fråga om dagvårdsavgifterna övergick man
23057:                                                     den 1 augusti 1990 tili ett system med fasta må-
23058:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       nadsavgifter. Grundprincipen för ändringen var
23059:        att ändra principerna för dagvårdsavgif-     att tillfållig frånvaro inte gottgörs. A vgiften
23060:        ter i förordningen om klientavgifter inom    grundar sig på principen om "avgift för reserve-
23061:        social- och hälsovården så, att frånvaro i   ring av vårdplats". Det ansågs dock vara ända-
23062:        mer än 10 dagar på grund av sjukdom          målsenligt att stadga att den avgift som uppbärs
23063:        alltid berättigar tili en sänkning av må-    för en månad som innefattar flera dagars sjuk-
23064:        nadsavgiften?                                dom eller för en månad då barnet av någon annan
23065:                                                     orsak varit frånvarande hela månaden är mindre
23066:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       än den normala månadsavgiften. I statsrådets
23067: anföra följande:                                    föredragningspromemoria om ändring av för-
23068:                                                     ordningen (29.6.1990/613) framhölls att avsikten
23069:    I 4 § förordningen om klientavgifter inom so-    var att förenkla systemet med klientavgifter så att
23070: cial- och hälsovården (912/92) sägs att f6r dag-    avgiften inte längre fastställs enligt antalet verk-
23071: hemsvård och familjedagvård av barn kan upp-        samhetsdagar. Avgiften uppbärs enbart i form av
23072: bäras en månadsavgift enligt klientens betal-       en månadsavgift och i vissa situationer uppbärs
23073: ningsförmåga och familjens storlek.                 bara hälften av månadsavgiften.
23074:    Om uppbörd av avgift för frånvarotid stadgas        Social- och hälsovårdsministeriet anser att
23075: i förordningens 32 §. Inom barndagvården upp-       ovan nämnda principer för fastställande av av-
23076: bärs månadsavgiften även under tillfållig frånva-   gifterna för barndagvård fortfarande är ända-
23077: ro. Om ett barn på grund av sin sjukdom är borta    målsenliga. Utöver detta vill ministeriet framhål-
23078: från dagvården en längre tid än tio dagar i en      la att kommunerna redan enligt nuvarande av-
23079: kalendermånad, uppbärs i avgift hälften av den      giftsstadganden enligt egen prövning kan fast-
23080: månadsavgift som stadgas för dagvården. När         ställa månadsavgiften till förmån för familjerna.
23081: frånvaro som beror på sjukdom pågår en hei          I förordningen stadgas enbart om avgifternas
23082: kalendermånad uppbärs ingen avgift. Om barnet       maximibelopp.
23083: 
23084:      Helsingforsden 1 mars 1995
23085: 
23086:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
23087: 1
23088: 
23089: 1
23090: 
23091: 1
23092: 
23093:     1
23094: 
23095:     1
23096: 
23097:     1
23098: 
23099:         1
23100: 
23101:         1
23102: 
23103:         1
23104: 
23105:             1
23106: 
23107:             1
23108: 
23109:             1
23110: 
23111:                 1
23112: 
23113:                 1
23114: 
23115:                 1
23116: 
23117:                     1
23118: 
23119:                     1
23120: 
23121:                     1
23122: 
23123:                         1
23124:                                                   1994 vp
23125: 
23126: Skriftligt spörsmål 881
23127: 
23128: 
23129: 
23130: 
23131:                                   M. Pietikäinen: Om produktion av utbildningsprogram för ar-
23132:                                        betslösa
23133: 
23134: 
23135:                                        Tili Riksdagens Talman
23136: 
23137:    1 1994 års budget och i budgetförslaget för         anslaget (2 milj. mk), som utbildningsstyrelsen
23138: 1995 upptog förklaringsdelen tili moment               fått utnyttja. Denna åtgärd har kommit som en
23139: 29.69.56 en summa om 5 000 000 mk förproduk-           fullständig överraskning för dem som deltagit i
23140: tion av utbildningsprogram speciellt för arbetslö-     det fortlöpande projektarbetet.
23141: sa samt TV- och radioprogram som främjar an-              Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
23142: sökandet tili utbildning. Enligt en överenskom-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
23143: melse mellan ministerieroa fördelades summan           ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
23144: så, att 3 milj. mk beviljades TV 1 medan 2 milj.       följande spörsmål:
23145: mk användes av utbildningsstyrelsen för att på
23146: projektbasis i samarbete med lokala radio- och                   Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
23147: TV-kanaler producera nämnda slag av program                   att utbildningsstyrelsen i samarbete med
23148: för arbetslösa.                                               lokala radio- och TV-bolag skall kunna
23149:    1 samband med beslutet om höjning av rund-                 fortsätta producera utbildningsprogram
23150: radiobolagets licensavgifter kom man överens                  m.m. för arbetslösa, då anslaget om 2
23151: om att stryka understöd tili bolaget över stats-              milj. mk för ändamålet uppenbarligen av
23152: budgeten. Utan klar motivering och troligen                   misstag ströks i samband med budgetbe-
23153: p.g.a. ett förbiseende ströks då också den del av             handlingen?
23154:      Helsingfors den 8 februari 1995
23155: 
23156:                                         Margareta Pietikäinen
23157: 
23158: 
23159: 
23160: 
23161: 240017
23162: 2                                       1994 vp -   KK 881
23163: 
23164: Kirjallinen kysymys 881                                                                    Suomennos
23165: 
23166: 
23167: 
23168: 
23169:                                  M. Pietikäinen: Työttömille tarkoitettujen opetusohjelmien tuotta-
23170:                                     misesta
23171: 
23172: 
23173:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23174: 
23175:     Vuoden 1994 talousarviossa ja vuoden 1995       tiin opetushallituksen käytössä ollut osa määrä-
23176: talousarvioesityksessä momentin 29.69.56 selvi-     rahasta (2 milj. mk). Tämä on tullut täydellisenä
23177: tysosaan sisältyi 5 miljoonan markan summa eri-     yllätyksenä jatkuvaan projektityöhön osallistu-
23178: tyisesti työttömille suunnattujen opetusohjel-      neille.
23179: mien sekä koulutukseen hakeutumista edistävien          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23180: televisio- ja radio-ohjelmien tuottamiseen. Mi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23181: nisteriöiden välisellä sopimuksella summa jaet-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23182: tiin niin, että 3 miljoonaa markkaa myönnettiin     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23183: TV 1:lle, kun taas opetushallituksen käytettäväk-
23184: si asetettiin 2 miljoonaa markkaa kyseisten työt-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23185: tömille tarkoitettujen ohjelmien tuottamiseen              siin, jotta opetushallitus yhteistyössä pai-
23186: yhteistyössä paikallisten radio- ja TV-kanavien            kallisten radio- ja TV-yhtiöiden kanssa
23187: kanssa projektipohjalta.                                   voisi jatkaa työttömille tarkoitettujen
23188:     Yleisradioyhtiön lupamaksujen korottamista             opetusohjelmien ym. tuottamista, vaikka
23189: koskevan päätöksen yhteydessä sovittiin valtion            tarkoitukseen varattu 2 miljoonan mar-
23190: talousarvion kautta yhtiölle annettavan avustuk-           kan määräraha ilmeisesti erehdyksessä
23191: sen lopettamisesta. Ilman selviä perusteluja ja            poistettiin budjetin käsittelyn yhteydes-
23192:                                                             .. ?
23193: luultavasti epähuomiossa tuolloin myös poistet-            sa.
23194: 
23195:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1995
23196: 
23197:                                        Margareta Pietikäinen
23198:                                           1994 vp -    KK 881                                          3
23199: 
23200: 
23201: 
23202: 
23203:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23204: 
23205:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        miston tukemiseen ja 2 milj. mk opetushallituk-
23206: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         selle käytettäväksi radioiden, kaapelitelevisioi-
23207: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       denja oppilaitosten sekä korkeakoulujen yhteis-
23208: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja M. Pieti-        työhön.
23209: käisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Hallituksen esityksessä vuoden 1995 talous-
23210: 881:                                                  arvioksi esitettiin myös tälle vuodelle vastaavaa
23211:                                                       5 milj. mk:n määrärahaa, joka oli tarkoitus
23212:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      suunnata samalla tavoin kuin vuonna 1994.
23213:        siin, jotta opetushallitus yhteistyössä pai-   Eduskunta ei kuitenkaan myöntänyt tätä mää-
23214:        kallisten radio- ja TV-yhtiöiden kanssa        rärahaa. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön
23215:        voisi jatkaa työttömille tarkoitettujen        mukaan määrärahan myöntämättä jättäminen
23216:        opetusohjelmien ym. tuottamista, vaikka        perustui valtioneuvoston 22.12.1994 tekemään
23217:        tarkoitukseen varattu 2 miljoonan mar-         televisiolupien korotusta koskevaan päätök-
23218:        kan määräraha ilmeisesti erehdyksessä          seen.
23219:        poistettiin budjetin käsittelyn yhteydes-          Erityisesti työttömille suunnattu televisio-oh-
23220:         .. ?
23221:        sa.                                            jelmisto TV l:n Päiväopistossa jatkuu määrära-
23222:                                                       han myöntämättä jättämisestä huolimatta myös
23223:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tänä vuonna, koska Yleisradio suuntaa lisään-
23224: vasti seuraavaa:                                      tyneitä lupamaksutulojaan tähän tarkoituk-
23225:                                                       seen. Oppilaitosten ja korkeakoulujen opetus-
23226:    Vuoden 1994 talousarvion momentin 29.69.56         ohjelmayhteistyöhön paikallisradioiden ja -tele-
23227: Kesäyliopistojen ja eräät muut valtionavustukset      visioiden kanssa opetusministeriön ei eduskun-
23228: selvitysosassa todettiin, että momentin määrära-      nan päätöksen jälkeen ole mahdollista suunna-
23229: hasta oli tarkoitus käyttää 5 milj. mk erityisesti    ta määrärahoja. Ministeriö pitää tätä lupaavas-
23230: työttömille suunnattujen opetusohjelmien sekä         ti alkanutta toimintaa kuitenkin erittäin tärkeä-
23231: koulutukseen hakeutumista edistävien televisio-       nä. Ministeriön tarkoituksena on sisällyttää
23232: ja radio-ohjelmien tuottamiseen. Opetusministe-       määräraha vuoden 1995 ensimmäiseen lisäta-
23233: riön päätöksellä määrärahasta 3 milj. mk suun-        lousarvioesitykseen.
23234: nattiin Yleisradiolle TV 1:n Päiväopisto-ohjel-
23235: 
23236:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1995
23237: 
23238:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
23239: 4                                       1994 vp -   KK 881
23240: 
23241: 
23242: 
23243: 
23244:                                        Tili Riksdagens Talman
23245: 
23246:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     Rundradion för stödjande av programmet "Päi-
23247: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      väopisto" i TV 1 och 2 milj. mk tili utbildnings-
23248: 1em av statsrädet översänt fö1jande av riksdags-    styrelsen att användas för samarbetet mellan
23249: man M. Pietikäinen undertecknade spörsmäl nr        radio- och kabeltelevisionsbolag samt läroan-
23250: 881:                                                stalter och högskolor.
23251:                                                        1 budgetpropositionen för 1995 föreslogs ett
23252:             Ämnar Regeringen vidta ätgärder för     motsvarande anslag på 5 milj. mk även för detta
23253:          att utbildningsstyrelsen i samarbete med   är. Avsikten var att det skulle allokeras på sam-
23254:          lokala radio- och TV-bolag skall kunna     ma sätt som år 1994. Riksdagen beviljade dock
23255:          fortsätta producera utbildningsprogram     inte anslaget. Enligt statsutskottets betänkande
23256:          m.m. för arbetslösa, då anslaget om 2      var orsaken tili att anslaget inte beviljades att
23257:          milj. mk för ändamälet uppenbarligen av    statsrädet 22.12.1994 hade fattat ett bes1ut om att
23258:          misstag ströks i samband med budgetbe-     höja TV-licenserna.
23259:          handlingen?                                    TV-programmet "Päiväopisto", som riktar
23260:                                                     sig särskilt tili arbetslösa, fortsätter i TV 1 även
23261:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt       detta är trots att anslag inte beviljats, eftersom
23262: anföra följande:                                    Rundradion anslår de ökade inkomsterna av TV-
23263:                                                     licenserna för detta ändamål. Efter riksdagens
23264:    1 förklaringsdelen tili moment 29.69.56 Stats-   beslut är det inte möjligt för undervisningsminis-
23265: understöd till sommaruniversitet och vissa and-     teriet att bevilja anslag för samarbetet mellan
23266: ra statsunderstöd i budgeten för 1994 konstate-     läroanstalterna och högskolorna samt lokalra-
23267: rades att 5 milj. mk av ans1aget under momen-       dio- och lokaltelevisionsbolagen i fråga om un-
23268: tetet får användas för produktion av utbild-        dervisningsprogram. Ministeriet anser dock att
23269: ningsprogram speciellt för arbetslösa samt TV-      denna verksamhet som börjat så lovande är
23270: och radioprogram som främjar ansökandet tili        mycket viktig. Ministeriet har för avsikt att ta in
23271: utbildning. Genom bes1ut av undervisningsmi-        anslaget i den första tilläggsbudgetpropositionen
23272: nisteriet riktades 3 milj. mk av anslaget tili      för 1995.
23273:        Helsingforsden 6 mars 1995
23274: 
23275:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
23276:                                                  1994 vp
23277: 
23278: Kirjallinen kysymys 882
23279: 
23280: 
23281: 
23282: 
23283:                                     T. Roos: Pankkien harjoittamasta kiinteistönvälityksestä
23284: 
23285: 
23286: 
23287:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23288: 
23289:     Laissa luottolaitostoiminnasta (1607/93) on           Pankkien käyttämien kiinteistönvälittäjien
23290: rajoitettu pankkien toimintaa kiinteistönvälityk-      erikoisammattitaito keskittyy yleensä kiinteis-
23291: sessä koskemaan vain asuntosäästötoimintaan            tönvälityksen kaupalliseen puoleen. Rakennus-
23292: liittyvää asunto-osakkeiden ja osuuksien sekä          alan erityisosaamista omaavat henkilöt kykeni-
23293: omakotikiinteistöjen välitystä. Muodollisesti          sivät oletettavasti heitä paremmin arvioimaan
23294: pankit mitä ilmeisimmin pitäytyvät tämän sään-         mm. vanhempien kohteiden kunnon ja sitä kaut-
23295: nöksen mukaisessa toiminnassa, mutta käytän-           ta arvon.
23296: nöksi on yleistynyt tapa, jossa pankki on kiin-           Julkisuudessa on useaan otteeseen epäilty
23297: teässä yhteistyössä oman vaikutusvaltansa pii-         pankkitukea valuneen osittain myös pankkien
23298: riin kuuluvan kiinteistönvälittäjän kanssa. Käy-       määräysvallassa olevien kiinteistönvälitysyritys-
23299: tännössä asia on useimmiten hoidettu siten, että       ten toimintojen tukemiseen. Tämä ei ole ollut
23300: kyseisten kiinteistönvälittäjien esitteitä ja myös     alkuperäisen pankkituen tarkoitus. Pankkien
23301: toimihenkilöiden palveluksia on saatavissa             kiinteistönvälityksen tulisi toimia sellaisten käy-
23302: pankkikonttoreiden yhteydessä.                         tännön menettelytapojen ja periaatteiden mu-
23303:     Pankit ohjaavat kaikki pankkitoimintaansa          kaisesti, että asiakkaiden ja kansantalouden etu
23304: liittyvät kiinteistönvälitysasiat kyseisten yhtiöi-    tulee huomioon otetuksi. Nykyisen käytännön
23305: den hoidettavaksi. Useat pankit ilmoittavat li-        mukaan näin ei välttämättä tapahdu. Asiakkaan
23306: säksi myöntävänsä edullisempaa lainaa, mikäli          ja yhteiskunnan etu ei toteudu, mikäli palvelus-
23307: asunto ostetaan pankin käyttämän kiinteistön-          ten hankinnassa ei toteuteta puhdasta kilpailua.
23308: välittäjän kautta.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23309:     Rakennusalalta on työttömyyden aikana jää-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23310: nyt työttömäksi useita ammattitaitoisia henkilöi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23311: tä, jotka koulutuksensa ja ammattitaitonsa pe-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23312: rusteella ovat kyenneet perustamaan kiinteistön-
23313: välitysyhtiöitä. Käytännössä pankkien monopo-                    Onko Hallitus tietoinen, että pankit
23314: li on kuitenkin estänyt näiden uusien yrittäjien              käytännössä kiertävät luottolaitostoi-
23315: toiminnan käyntiin lähtemisen. Pankit ovat yksi-              minnasta annetussa laissa olevaa kiinteis-
23316:  selitteisesti ilmoittaneet käyttävänsä vain omia             tönvälitysrajoitusta, ja
23317:  kiinteistönvälitysyrityksiään. Pankit ovat toden-               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
23318:  neet, etteivät ne ole kiinnostuneita muiden yritys-          aidon kilpailun toteutumiseksi myös
23319:  ten palveluksista.                                           pankkitoimintaan liittyvässä kiinteistön-
23320:                                                               välityksessä?
23321:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1995
23322: 
23323:                                                Timo Roos
23324: 
23325: 
23326: 
23327: 
23328: 240017
23329: 2                                         1994 vp- KK 882
23330: 
23331: 
23332: 
23333: 
23334:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23335: 
23336:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        asiakassuhdetta sen vuoksi, että asiakas ryhtyy
23337: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sopimussuhteeseenjonkun muun asunto- ja kiin-
23338: olette 9 päivänä helmikuuta 1995 päivätyn kir-        teistönvälittäjän kanssa. Markkinoinnin ja sopi-
23339: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      musehtojen lainmukaisuutta valvovat sekä ra-
23340: omaiselle jäsenelle kansanedustaja T. Roosin          hoitustarkastus että kuluttaja-asiamies. Yksit-
23341: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 882:         täiset asiakkaat voivat esim. tehdä kuluttaja-
23342:                                                       asiamiehelle selvityspyynnön, mikäli em. kiellet-
23343:           Onko Hallitus tietoinen, että pankit        tyjä sopimusehtoja käytetään. Rahoitustarkas-
23344:        käytännössä kiertävät luottolaitostoi-         tus on ilmoittanut, että se on ryhtynyt tarvitta-
23345:        minnasta annetussa laissa olevaa kiinteis-     viin toimenpiteisiin muutamien yksittäistapaus-
23346:        tönvälitysrajoitusta, ja                       ten johdosta.
23347:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä             Pankkituen osalta todettakoon, että suurin
23348:        aidon kilpailun toteutumiseksi myös            osa julkisesta pankkituesta, 37,7 mrd. markkaa
23349:        pankkitoimintaan liittyvässä kiinteistön-      eli noin 86 %, on ohjattu säästöpankkiryhmään
23350:        välityksessä?                                  kuuluneille pankeille. Kaikkien julkista pankki-
23351:                                                       tukea saaneiden pankkien harjoittamasta varsi-
23352:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          naisesta kiinteistönvälitystoiminnasta aiheutu-
23353: vasti seuraavaa:                                      neiden luottotappioiden yhteenlaskettu määrä,
23354:                                                       josta suurin osa kuuluu mainituille säästöpank-
23355:     Pankkien toimintaa sääotelevän luottolaitos-      kiryhmään kuuluneille entisille pankeille, vastaa
23356: toiminnasta annetun lain (1607/93) mukaan             vain noin 0,4 %:a maksetun pankkituen määräs-
23357: pankki ja muu luottolaitos saa sekä harjoittaa        tä. Kokonaisuutta ajatellen voidaan todeta, että
23358: asuntosäästötoimintaan liittyvien asunto-osak-        julkisen pankkituen määrä, joka on maksettu
23359: keidenja-osuuksien ja omakotikiinteistöjen väli-      pankkisidonnaisten kiinteistönvälitystoiminnan
23360: tystä että myös kokonaan tai osittain omistaa         tappioiden kattamiseksi, on äärimmäisen pieni ja
23361: oman pääomansa asettamissa rajoissa kiinteis-         sillä ei ole kilpailuedellytysten kannalta suurem-
23362: tönvälitystä harjoittavia yrityksiä. Näin ollen       paa merkitystä.
23363: myös muunlainen kiinteistönvälitys on lain mu-            Yritystoiminta ja sen kannattavuus on asun-
23364: kaan sallittu, mikäli sitä harjoitetaan erillisen     to- ja kiinteistönvälitystoiminnan alalla hei-
23365: yhtiön puitteissa. Tässä suhteessa pankkien har-      kentynyt voimakkaasti 1990-luvulla pääasiassa
23366: joittamaa asunto- ja kiinteistönvälitystoimintaa      asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen arvonlaskun
23367: valvovalla rahoitustarkastuksella ei ole mitään       ja kaupan vähentymisen takia. Alan kehitys on
23368: huomauttamista.                                       johtanut mm. siihen, että kiinteistönvälittäjien
23369:     Mitä tulee asunto- ja kiinteistönvälitykseen      hyvään ja monipuoliseen ammattitaitoon on en-
23370: liittyviin käytännön toimiin, voidaan todeta, että    tistä enemmän kiinnitetty huomiota. Raken-
23371: luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (83 §)       nusalan ammattitaito ei yksin riitä, vaan lisäksi
23372: kielletään pankkia käyttämästä toiminnassaan          edellytetään myös taloudellista ja kaupallista
23373: mm. sellaisia sopimusehtoja, joita kirjallisessa      osaamista. Tässä yhteydessä voidaan samalla to-
23374: kysymyksessä tarkoitetaan. Pankki ei saa esim.        deta, että monien muiden toimenpiteiden ohella,
23375: myöntäessään luottoa edellyttää asiakkaan käyt-       myös korkeatasoista ja monipuolista ammatti-
23376: tävän asuntokaupassa pankin osoittaman asun-          taitoa kehittämällä, voidaan tervettä kilpailua
23377: to- ja kiinteistönvälitysliikkeen palveluksia. Niin   asunto- ja kiinteistönvälitysmarkkinoilla samal-
23378: ikään pankki ei saa irtisanoa luottoa tai muuta       la lisätä.
23379: 
23380:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1995
23381: 
23382:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
23383:                                           1994 vp -   KK 882                                           3
23384: 
23385: 
23386: 
23387: 
23388:                                         Tili Riksdagens Talman
23389: 
23390:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          annan bostads- och fastighetsförmedlare. Tillsy-
23391: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av         nen över lagenligheten av marknadsföringen
23392: den 9 februari 1995 tili vederbörande medlem          och avtalsvillkoren utövas av både finansin-
23393: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        spektionen och konsumentombudsmannen. En-
23394: T. Roos undertecknade spörsmål nr 882:                skilda kunder har t.ex. rätt att av konsumentom-
23395:                                                       budsmannen begära en utredning om ovan
23396:           Är Regeringen medveten om att han-          nämnda förbjudna avtalsvillkor används. Fi-
23397:        keroa i praktiken kringgår de begräns-         nansinspektionen har meddelat att den har skri-
23398:        ningar gällande fastighetsförmedling som       dit tili nödiga åtgärder med anledning av några
23399:        ingår i kreditinstitutslagen, samt             enskilda fall.
23400:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Beträffande bankstödet kan man konstatera,
23401:        för att förverkliga en verklig konkurrens      att största delen av det statliga bankstödet, 37,7
23402:        även inom den fastighetsförmedling som         miljarder mark eller ca 86 %, har dirigerats till
23403:        hänför sig tili bankverksamhet?                banker tillhörande sparbanksgruppen. Det sam-
23404:                                                       manlagda beloppet av kreditförlusterna som
23405:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         hänför sig tili de bankers egentliga fastighetsför-
23406: anföra följande:                                      medling vilka erhållit statligt bankstöd motsva-
23407:                                                       rar endast ca 0,4% av hela beloppet av det utbe-
23408:    Enligt kreditinstitutslagen (1607/93) som reg-     talda bankstödet. Största delen av dessa kredit-
23409: lerar bankernas verksamhet får en bank och ett        förluster hänför sig till de nedlagda bankerna
23410: annat kreditinstitut både idka förmedling av bo-      inom sparbanksgruppen. Med tanke på helheten
23411: stadsaktier och -andelar samt egnahemsfastighe-       kan man konstatera att beloppet av det statliga
23412: ter i anslutning tili bostadssparande och även        bankstödet som utbetalats för att täcka kredit-
23413: inom ramen för det egna kapitalet helt eller delvis   förlusterna för den bankrelaterade fastighetsför-
23414: äga sådana enskilda fåretag som bedriver fastig-      medlingsverksamheten, är ytterst Iitet och detta
23415: hetsfårmedling. Sålunda är annan fastighetsför-       belopp har med tanke på konkurrensförutsätt-
23416: medling enligt lag tillåtet under förutsättning att   ningarna ingen större betydelse.
23417: denna verksamhet bedrivs inom ramen för ett              Företagsverksamheten och dess lönsamhet
23418: skilt bolag. 1 detta avseende har finansinspektio-    har inom branschen för bostads- och fastighets-
23419: nen som även övervakar bankernas bostads- och         förmedling försvagats kraftigt under hela 1990-
23420: fastighetsfårmedling inget att anmärka.               talet i huvudsak på grund av bostadsaktiernas
23421:    Vad den praktiska verksamheten i samband           och fastigheternas prisnedgång och en minskning
23422: med bostads- och fastighetsförmedlingen be-           av deras försäljning. Utvecklingen inom denna
23423: träffar, kan man konstatera, att kreditinstituts-     bransch har medfört bl.a. att man fäst större
23424: lagen (83 §) förbjuder bankerna att i sin verk-       uppmärksamhet vid en gedigen och mångsidig
23425: samhet använda bl.a. sådana avtalsvillkor som         yrkesskicklighet än tidigare. En yrkesskicklighet
23426: avses i detta skriftliga spörsmål. En bank får inte   inom byggnadsbranschen är inte tillräcklig utan
23427: t.ex. i samband med beviljande av lån förutsätta      ett kunnande inom ekonomi och handel förut-
23428: att kunden skall vid ett bostadsköp använda sig       sätts även. 1 detta sammanhang kan man samti-
23429: av sådana tjänster som säljs av sådana bostads-       digt konstatera, att genom att utveckla en gedi-
23430: och fastighetsförmedlingsföretag som banken           gen och mångsidig yrkeskunskap vid sidan av
23431: anvisat. Dessutom får banken inte säga upp lån        många andra åtgärder, kan man samtidigt öka en
23432: eller andra kundförhållanden på grund av att          sund konkurrens på bostads- och fastighetsför-
23433:  kunden ingår ett avtalsförhållande med någon         medlingsmarknaderna.
23434: 
23435:      Helsingforsden 2 mars 1995
23436: 
23437:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
23438:                                                 1994 vp
23439: 
23440: Kirjallinen kysymys 883
23441: 
23442: 
23443: 
23444: 
23445:                                    Rajamäki: Hevosista maksettavan eläinyksikkökohtaisen tuen
23446:                                        perusteista
23447: 
23448: 
23449:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23450: 
23451:    Esimerkkinä maatalouden kotimaisen tuen            ja metsätalousministeriön piirissä tehdyt hevos-
23452: suuntaamisen ihmeellisyyksistä voi pitää hevo-        talouden tukiratkaisut ovat ristiriidassa hallituk-
23453: sista maksettavaksi päätettyä eläinkohtaista tu-      sen sen väitteen kanssa, ettei minkään tuotanto-
23454: kea. Arvioiden mukaan hallitus aikoo jakaa 50-        alan asema parane EU-sopeutuksessa.
23455: 70 miljoonaa markkaa hevoskohtaiseen tukeen.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23456: Rahojen käyttö kyseiseen tarkoitukseen on mo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23457: raalisesti enemmän kuin arveluttavaa, koska he-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23458: vostalouden tulot eivät ole edes EU-sopeutuksen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23459: osalta alentuneet, päinvastoin esimerkiksi rehu-
23460: jen hinnat ovat tulleet alas.                                   Mitä perusteluja Hallitus esittää EU-
23461:    Noin 3 500 markan hevoskohtainen tuki mak-                sopeutuksen varjolla tapahtuvalle hevos-
23462: setaan lisäksi sataprosenttisesti valtion budjetis-          talouden tuelle?
23463: ta eli vero- tai velkarahoista. Hallituksen ja maa-
23464: 
23465:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1995
23466: 
23467:                                             Kari Rajamäki
23468: 
23469: 
23470: 
23471: 
23472: 240017
23473: 2                                       1994 vp -   KK 883
23474: 
23475: 
23476: 
23477: 
23478:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23479: 
23480:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Merkittävimpiä tuottoeriä hevoskasvattajalle
23481: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       varsan myyntihinnan lisäksi ovat valtion hevos-
23482: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     talouden edistämiseen tarkoitetuista varoista
23483: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rajamäen       maksama varsaraha sekä hevosen liha-arvo. Eu-
23484: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 883:       roopan unioniin liittymisestä käytyjen jäsenyys-
23485:                                                     neuvottelujen yhteydessä varsaraha on kuitenkin
23486:           Mitä perusteluja Hallitus esittää EU-     todettu yhteisön säädösten vastaiseksi, ja siksi
23487:        sopeutuksen varjolla tapahtuvalle hevos-     tuesta on jouduttu luopumaan kuluvan vuoden
23488:        talouden tuelle?                             alusta lukien. Varsarahan avulla on pyritty edis-
23489:                                                     tämään kotimaista hevoskasvatusta. Komission
23490:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hyväksymä siirtymäkauden aleneva tuki hevos-
23491: vasti seuraavaa:                                    taloudelle perustuu sekä varsarahan poistumi-
23492:                                                     seen että osin myös lihan hinnan laskuun.
23493:     Hevosten maahantuonti oli ennen Euroopan            Euroopan unionissa hevostalous luetaan
23494: unionin jäsenyyttä luvanvaraista ja tuontivaati-    osaksi maataloutta. Erityisesti hevoskasvatuk-
23495: mukset olivat varsin tiukat. Tuontisuojana pyrit-   sen ja -jalostuksen katsotaan olevan merkittävä
23496: tiin turvaamaan kotimainen hevoskasvatus.           tulonlähde maatalousväestölle ja sen edistämistä
23497:     Hevosten kuljetus Euroopan yhteisön sisällä     pidetään tärkeänä.
23498: on hyvin vapaata. Yhteisön sisämarkkinoilla             Kokemuksesta tiedetään, että uusien työpaik-
23499: määrälliset tuonnin rajoitukset ja yleensä kau-     kojen luominen maaseudulle on erittäin vaikeaa.
23500: pan esteet ovat kiellettyjä. Tämä merkitsee he-     Hevostalous on tänä päivänä merkittävä amma-
23501: voskasvatuksemme menestymismahdollisuuk-            tillisen ja harrastustoiminnan alue, jonka työllis-
23502: sien heikkenemistä moniin muihin jäsenmaihin        tävä vaikutus sekä suoraan että välillisesti on
23503: nähden, koska laidunkausi meillä on vain puolet     huomattava. Suuri osa hevosten kasvatustoimin-
23504: siitä, mitä se on esimerkiksi Keski-Euroopassa.     nasta maassamme tapahtuu edelleen maaseudul-
23505: Pitkän sisäruokintakauden vuoksi varsan tuo-        la ja sen ansiosta on muodostunut toivottuja
23506: tantokustannus muodostuu meillä muita jäsen-        lisäansiomahdollisuuksia. Rajojen avautuessa
23507: maita korkeammaksi. Kilpailun kiristyminen          on tärkeää, että pidetään huolta hevostaloutem-
23508: näkyy myös hevoskilpailuissa, sillä yhteisön        me toimintaedellytysten säilymisestä.
23509: säännökset estävät toisessa jäsenmaassa rekiste-
23510: röidyn tai syntyneen hevosen syrjinnän.
23511: 
23512:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1995
23513: 
23514:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
23515:                                           1994 vp -   KK 883                                           3
23516: 
23517: 
23518: 
23519: 
23520:                                         Tili Riksdagens Talman
23521: 
23522:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         En av de viktigaste intäktsposterna för häst-
23523: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        uppfödare vid sidan av försäljningspriset för fö-
23524: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      len är den fölpeng som staten betalar av medel för
23525: man Rajamäki undertecknade spörsmål nr 883:           främjande av hästhushållningen samt hästköttets
23526:                                                       värde. 1 samband med förhandlingarna om med-
23527:           Vilka motiveringar anför Regeringen         lemskap i Europeiska unionen konstaterades det
23528:        för stödet tili hästhushållningen under        emellertid att fölpengen strider mot gemenskap-
23529:        förevändning av EU-anpassningen?               ens rättsakter, och därför slopades stödet vid
23530:                                                       ingången av detta år. Med hjälp av fölpengen har
23531:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         man försökt främja den inhemska hästuppföd-
23532: anföra följande:                                      ningen. Det nedåtgående stöd under övergångs-
23533:                                                       perioden som betalas för hästhushållningen och
23534:    Före medlemskapet i Europeiska unionen var         som kommissionen har godkänt baserar sig dels
23535: importen av hästar beroende av tillstånd och          på att fölpengen avskaffats, dels på att köttpriset
23536: importkraven var stränga. A vsikten med import-       har fallit.
23537: skyddet var att säkerställa den inhemska häst-           lnom Europeiska unionen betraktas hästhus-
23538: uppfödningen.                                         hållningen som en del av jordbruket. 1 synnerhet
23539:    Transporten av hästar är mycket fri inom Eu-       anses det att hästuppfödningen och hästaveln
23540: ropeiska gemenskapen. Kvantitativa importrest-        utgör en viktig inkomstkälla för jordbruksbe-
23541: riktioner och handelshinder i allmänhet är för-       folkningen, och det anses viktigt att den främjas.
23542: bjudna på gemenskapens inre marknad. Detta               Av erfarenhet vet man att det är synnerligen
23543: innebär att möjligheterna tili framgång för vår       svårt att inrätta nya arbetsplatser på landsbyg-
23544: hästuppfödning försvagas jämfört med många            den. Hästhushållningen utgör i dag en betydande
23545: andra medlemsstater, eftersom betessäsongen           yrkes- och hobbysektor vars sysselsättande effekt
23546: hos oss är bara hälften så lång som i t.ex. Mellan-   är avsevärd både direkt och indirekt. En stor del
23547: europa. På grund av den långa stallutfodringspe-      av hästuppfödningen i Finland tilldrar sig fortfa-
23548: rioden är produktionskostnaderna för föl högre i      rande på landsbygden och tack vare den har
23549: Finland än i de andra medlemsstaterna. Den            önskade möjligheter tili biinkomster uppstått.
23550: skärpta konkurrensen avspeglar sig också i häst-      När gränserna öppnas är det viktigt att man drar
23551: tävlingarna, eftersom gemenskapsbestämmelser-         försorg om att verksamhetsbetingelserna för vår
23552: na hindrar diskriminering av hästar som har re-       hästhushållning bibehålls.
23553: gistrerats eller fötts i andra medlemsstater.
23554: 
23555:      Helsingforsden 28 februari 1995
23556: 
23557:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
23558:                                                1994 vp
23559: 
23560: [(irjallinen kysymys 884
23561: 
23562: 
23563: 
23564: 
23565:                                   Seppänen: KOP:n ja SYP:n fuusion vaikutuksesta valtion pääoma-
23566:                                      tuen ehtoihin
23567: 
23568: 
23569:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23570: 
23571:    KOP ja SYP-Unitas fuusioituvat. Valtiolla on      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23572: >llut niissä kummassakin pääomatodistuksia           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23573: win 1 700 miljoonan markan arvosta. Valtion          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23574: mtamat luotot ovat olleet kolmen vuoden ajan
23575: corottomia,ja senjälkeen koronmaksulle on ase-                Miten fuusio vaikuttaa valtion pää-
23576: ettu tietyt ehdot.                                          omatuen ehtoihin fuusioituvassa KOP-
23577:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          SYP:ssä?
23578: 
23579:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1995
23580: 
23581:                                            Esko Seppänen
23582: 
23583: 
23584: 
23585: 
23586:  40017
23587: 2                                         1994 vp -   KK 884
23588: 
23589: 
23590: 
23591: 
23592:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23593: 
23594:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Valtioneuvosto päätti kesäkuussa 1992 pää-
23595: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         omasijoituksen tekemisestä. Kansallis-Osake-
23596: olette 13 päivänä helmikuuta 1995 päivätyn kir-       Pankki vastaanotti 1 726 miljoonan markan si-
23597: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      joituksen 28.8.1992 ja Suomen Yhdyspankki
23598: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Seppäsen            1 749 miljoonan markan sijoituksen 30.12.1992.
23599: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 884:             Valtion pääomasijoituksen ehtojen mukaan
23600:                                                       sijoitukselle on maksettava korkoa pankin voi-
23601:          Miten fuusio vaikuttaa valtion pää-          tonjakokelpoisista varoista. Jos pankille ei jolta-
23602:        omatuen ehtoihin fuusioituvassa KOP-           kin tilivuodelta ole kertynyt voitonjakokelpoisia
23603:        SYP:ssä?                                       varoja, ei myöskään valtio ao. vuodelta voi saada
23604:                                                       pääomasijoitukselle korkoa. Sijoituksen tekemi-
23605:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          senjälkeen ainoastaan pienet pankit ovat maksa-
23606: vasti seuraavaa:                                      neet korkoa.
23607:                                                           Pääomasijoituksen ehtojen mukaan valtiolla
23608:    Eduskunta hyväksyi vuoden 19921 lisätalous-        on oikeus vaihtaa sijoitus pankin osakkeisiin, jos
23609: arviossa 8 000 miljoonan markan määrärahan            korko on jäänyt maksamatta 1 080 päivältä eikä
23610: käytettäväksi valtioneuvoston määräämillä eh-         pankki esitä koron maksamisesta sellaista ohjel-
23611: doilla sellaisiin talletuspankkeihin tehtäviin va-    maa, jonka valtiovarainministeriö voi hyväksyä.
23612: kuudettomiin pääomasijoituksiin, jotka luetaan        Kysymyksessä mainittujen pankkien osalta
23613: pankin omaan pääomaan sen vakavaraisuutta              1 080 päivää ei ole tullut vielä täyteen.
23614: laskettaessa. Valtion sijoituksena pyrittiin torju-       Fuusio sinänsä ei heikennä valtion pääomasi-
23615: maan talletuspankkien vakavaraisuuden sellai-         joituksen asemaa. Tuleva pankki on vastuussa
23616: nen heikkeneminen, joka olennaisesti olisi rajoit-    korkojen maksusta koko pääomasijoitukselle, ja
23617: tanut niiden luotonantokykyä ja olisi voinut joh-     valtiolla säilyy edelleen oikeus vaihtaa sijoitus
23618: taa laman syvenemiseen investointien ja kulutus-      osakkeisiin, jollei korkoja makseta.
23619: kysynnän supistuessa.
23620:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1995
23621: 
23622:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
23623:                                          1994 vp -   KK 884                                           3
23624: 
23625: 
23626: 
23627: 
23628:                                        Tili Riksdagens Talman
23629: 
23630:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     mottog en investering på 1 726 milj. mk den 28
23631: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den      augusti 1992 och Föreningsbanken i Finland en
23632: 13 februari 1995 tili vederbörande med1em av         investering på 1 749 milj. mk den 30 december
23633: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman          1992.
23634: Seppänen undertecknade spörsmå1 nr 884:                 Enligt villkoren för statens kapitalinvestering
23635:                                                      skall ränta på investeringen betalas av bankens
23636:           Hur inverkar fusionen mellan KOP           utdelningsbara vinstmedel. Om banken något
23637:        och FBF på vilikoren för statens kapital-     räkenskapsår inte har fått in några utdelningsba-
23638:        stöd?                                         ra vinstmedel, kan staten inte heller få ränta på
23639:                                                      kapitalinvesteringen för det året. Efter att inves-
23640:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        teringen gjordes har endast de små bankerna
23641: anföra följande:                                     betalat ränta.
23642:                                                         Enligt vilikoren för kapitalinvesteringen har
23643:    Riksdagen godkände i den första tiliäggsbud-      staten rätt att byta ut investeringen mot aktier i
23644: geten för 1992 ett anslag på 8 000 milj. mk som på   banken, om banken inte har betalat ränta på
23645: de villkor som statsrådet fastställde fick använ-    1 080 dagar och inte presenterar ett sådant ränte-
23646: das tili sådana kapitalinvesteringar utan säkerhet   betalningsprogram som finansministeriet kan
23647: i depositionsbanker som inräknas i bankens eget      godkänna. Tidsfristen på 1 080 dagar har ännu
23648: kapital vid beräkningen av dess soliditet. Syftet    inte löpt ut för de banker som nämns i spörs-
23649: med statens investering var att hindra deposi-       målet.
23650: tionsbankernas soliditet från att sjunka på ett         Fusionen i sig försvagar inte ställningen för
23651: sätt som väsentligt skulle ha begränsat deras kre-   statens kapitalinvestering. Den framtida banken
23652: ditgivningskapacitet och kunnat leda tili fördju-    är ansvarig för att räntor betalas på hela kapital-
23653: pad recession när investeringarna och konsum-        investeringen och staten har fortfarande rätt att
23654: tionsefterfrågan minskat.                            byta ut investeringen mot aktier, om räntorna
23655:    Statsrådet fattade i juni 1992 beslut om          inte betalas.
23656: en kapitalinvestering. Kansallis-Osake-Pankki
23657: 
23658:      Helsingfors den 3 mars 1995
23659: 
23660:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
23661: 1
23662: 1
23663:  1
23664:   1
23665:   1
23666:    1
23667:     1
23668:     1
23669:      1
23670:       1
23671:       1
23672:        1
23673:         1
23674:         1
23675:          1
23676:           1
23677:           1
23678:            1
23679:             1
23680:             1
23681:              1
23682:               1
23683:               1
23684:                1
23685:                 1
23686:                 1
23687:                  1
23688:                   1
23689:                   1
23690:                    1
23691:                     1
23692:                                                  1994 vp
23693: 
23694: Kirjallinen kysymys 885
23695: 
23696: 
23697: 
23698: 
23699:                                     Rimmi ym.: Siviilipalveluspaikkojen lisäämisestä
23700: 
23701: 
23702:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23703: 
23704:     Siviilipalvelusmiesten määrä on 1990-luvulla       toutuu luopumaanjostakin lainmukaisesta etuu-
23705: kasvanut voimakkaasti. Kun 1980-luvulla siviili-       desta palveluspaikan saamisen ehtona.
23706: palvelukseen hakeutuneiden määrä oli vuosittain           Siviilipalveluslain 15 §:n mukaan siviilipalve-
23707: n. 600-800, tehtiin vuonna 1992 kaikkiaan 1 899        lus voidaan suorittaa julkisyhteisöjen lisäksi
23708: siviilipalvelushakemusta ja vuonna 1993 jo 1 992       myös "asetuksella säädettävän suomalaisen
23709: hakemusta. Vuonna 1994 hakemusten määrä on             yleishyödyllistä toimintaa harjoittavan yksityis-
23710: ollut samaa luokkaa.                                   oikeudellisen yhteisön tai säätiön palvelukses-
23711:     Voimakkaasti lisääntynyt siviilipalvelusmies-      sa". Vuosien 1993 ja 1994 aikana hakemuksen oli
23712: ten määrä on johtanut pulaan palveluspaikoista.        jättänyt yli 100 yksityisoikeudellista yhteisöä tai
23713: Vuoden 1994 aikana useille siviilipalvelusmiehil-      säätiötä. Näistä hakemuksista asiaa valmisteleva
23714: le ei ole löytynyt palveluspaikkaa palveluksen         siviilipalvelusasiain neuvottelukunta oli puolta-
23715: alussa olevan koulutusjakson aikana. Tällöin he        nut yli kuuttakymmentä. Kuitenkaan marras-
23716: ovat joutuneet jäämään Vaasan siviilipalvelus-         kuun alussa voimaan tullut asetus siviilipalve-
23717: keskukseen suorittamaan palvelusta odottamal-          lusasetuksen muuttamisesta ei sisältänyt kuin yh-
23718: la paikan löytymistä. Enimmillään tällaisia            deksän uutta yksityisoikeudellista palveluspaik-
23719: "työttömiä" siviilipalvelusmiehiä on ollut Vaa-        kaa.
23720: sassa lähes sata. Jotkut heistä ovat joutuneet            Asetuksenmuutokseen liittyvässä esittely-
23721: odottamaan palveluspaikan löytymistä useita            muistiossa torjutaan yksityisoikeudellisten sivii-
23722: kuukausia.                                             lipalveluslaitosten määrän lisääminen sangen
23723:     Ongelma kärjistyy ilmeisesti lähivuosina, sillä    epäjohdonmukaisilla perusteilla.
23724: vuosina 1992 ja 1993 palveluksen on aloittanut            "Tarkoituksenmukaista ei olisi sijoittaa siviili-
23725: huomattavasti pienempi määrä siviilipalvelus-          palvelusmiehiä pienehköihin yksiköihin, jotka
23726: miehiä kuin siihen on hakeutunut. Vuonna 1992          mahdollisesti sijoittaisivat korkeintaan 1-3 si-
23727: siviilipalveluksen aloitti 903 henkilöä ja vuotta      viilipalvelusmiestä. Etusija annettaisiin valta-
23728: myöhemmin 1 345. Siviilipalveluksesta takaisin         kunnallisille järjestöille."
23729: varusmiespalvelukseen siirtyneet huomioon ot-             Mitään vastaavia rajoituksia ei ole sovellettu
23730: taen näiden kahden vuoden aikana siviilipalve-         palveluspaikkoina toimiviin julkisyhteisöihin,
23731: lukseen on siis hakeutunut noin 1 500 henkilöä         jotka usein ovat kunnan laitoksia. Muistiossa
23732: enemmän kuin sen on aloittanut. Vuonna 1994            todetaan: "Siviilipalveluslaitoksia on yli 800,
23733: erotus lienee edelleen kasvanut.                       joista suuri osa työllistää ainoastaan yhden sivii-
23734:     Julkisyhteisöt saavat ottaa siviilipalvelusmie-    lipalvelusmiehen kerrallaan."
23735: hiä pelkän työministeriön kanssa tehtävän sopi-           Käsityksemme mukaan siviilipalveluspaikko-
23736: muksen perusteella. Kuitenkaan julkisyhteisöl-         jen määrä lisääntyisi julkisella sektorilla, mikäli
23737: listen palveluspaikkojen tarjonta ei ole riittänyt     valtio korvaisi siviilipalvelusmiehen 30 000 mar-
23738:  kattamaan voimakkaasti kasvanutta palvelus-           kan vuotuiset keskimääräiskustannukset koko-
23739: paikkatarvetta. Yhtenä syynä tähän on se, että         naan tai osaksi. Näin myös palveluspaikkojen
23740:  monet mahdolliset julkisyhteisölliset palvelus-       harjoittamat väärinkäytökset siviilipalvelusmie-
23741:  paikat pitävät siviilipalvelusmiesten ylläpidosta     hiä kohtaan vähenisivät ja siviilipalvelusmiesten
23742:  työpalvelun aikana aiheutuvia kustannuksia            asema tulisi yhdenvertaisemmaksi varusmiehiin
23743:  liian korkeina. Joissakin tapauksissa palvelus-       nähden.
23744:  paikkapula on johtanut siihen, että palveluspai-         Valtioneuvostolla on viime kädessä siviilipal-
23745:  kat ovat kiristäneet siviilipalvelusmiestä allekir-   veluslain 5 § nojalla mahdollisuus määrätä eri
23746: joittamaan laittoman sopimuksen, jossa hän si-         ministeriöille niiden hallinnonaloille sijoitetta-
23747: 240017
23748: 2                                         1994 vp- KK 885
23749: 
23750: 
23751: vien siviilipalvelusmiesten lukumäärä. Nykyinen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23752: tilanne on lainvastainen, koska siviilipalvelus-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23753: mies on laissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ot-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23754: tamatta kutsuttava palvelukseen siviilipalveluk-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23755: seen hakemista seuraavien kahden kalenterivuo-
23756: den aikana. Jollei siviilipalveluskeskus voi koulu-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23757: tusjakson jälkeen häntä sijoittaa työpalveluun,              ryhtyä lisätäkseen yksityisoikeudellisten
23758: palveluksen sisällöksi ei muodostu lain tarkoitta-           ja julkisoikeudellisten siviilipalveluspaik-
23759: ma yhteiskuntaa hyödyttävä työ.                              kojen määrää?
23760: 
23761:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1995
23762: 
23763:                      Eila Rimmi                                Tuija Maaret Pykäläinen
23764:                                            1994 vp -   KK 885                                           3
23765: 
23766: 
23767: 
23768: 
23769:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23770: 
23771:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa             Kuten kysymyksessä todetaan, kaikille siviili-
23772: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          palvelusmiehille ei ole löytynyt palveluspaikkaa
23773: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        32 päivän koulutuksen aikana. Kaikille on kui-
23774: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-         tenkin paikka löytynyt. Palvelus on jatkunut si-
23775: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           viilipalveluskeskuksessa Vaasassa. Väliajan ei
23776: no 885:                                                ole ollut tarkoitus olla pelkkää odottamista vaan
23777:                                                        aktiivista etsimistä. Valmiuksia sijoittumiselle on
23778:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        pyritty parantamaan erityiskoulutuksella, sillä
23779:        ryhtyä lisätäkseen yksityisoikeudellisten       ongelma on kohdistunut erityisesti nuoriin, vä-
23780:        ja julkisoikeudellisten siviilipalveluspaik-    hän koulutettuihin ja ilman työkokemusta ole-
23781:        kojen määrää?                                   viin siviilipalvelusmiehiin. Sijoittamatta jääneitä
23782:                                                        ei ole ollut pahimmillaan "lähes sata" vaan 78.
23783:                                                        Keskimäärin viikoittainen lukumäärä oli noin 39
23784:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vuonna 1994.
23785: vasti seuraavaa:                                           Ongelma on ollut seurausta lähinnä siviilipal-
23786:                                                        veluslaitosten säästötoimenpiteistä. Keskimää-
23787:     Uusien siviilipalvelusvelvollisten määrä vai-      räiset ylläpitokustannukset, noin 30 000 mark-
23788: kuttaa vakiintuneen noin kahden tuhannen vuo-          kaa, ovat voineet tuntua korkeilta, vaikka ne
23789: sitasolle. Vuoima 1992 hyväksyttiin l 899 siviili-     eivät yllä läheskään palkkakustannusten tasolle.
23790: palvelushakemusta ja vuonna 1993 l 992. Viime          Siviilipalveluslaitoksista, joita tällä hetkellä on
23791: vuonna hyväksyttyjä oli 2 165.                         yli 900, suuri osa on kuntasektorilla. Noin puolet
23792:     Kaikki siviilipalvelukseen hyväksytyt eivät        toimii sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä noin
23793: kuitenkaan suorita siviipalvelusta. Osa siirtyi        neljännes opetus- ja kulttuurialalla. Siviilipalve-
23794: asevelvollisuuslain (452/50) mukaiseen palveluk-       luslaitokset saattavat esittää siviilipalvelusmie-
23795: seen, 114 vuonna 1993 ja 197 vuonna 1994. Li-          hen koulutuksesta ja työkokemuksesta vaati-
23796: säksi viime vuonna vapautettiin terveydellisillä       muksia, joita yleissivistävästä koulusta juuri
23797: perusteilla määräajaksi 316 siviilipalvelusvelvol-     päässyt nuori ei pysty täyttämään.
23798: lista (E-luokka) ja kokonaan rauhan ajaksi 157             Siviilipalveluslaitos on sopimuksessa työmi-
23799: (C-luokka). Vapautettuja oli siis yhteensä 473.        nisteriön kanssa sitoutunut täyttämään palvelus-
23800:     Palveluksen alkamista voidaan siirtää myön-        paikan velvollisuudet. Kysymyksessä mainitut
23801: tämällä siviilipalvelusvelvolliselle hakemuksesta      "laittomat sopimukset" eivät olekaan pitäviä.
23802: lykkäystä esimerkiksi opiskelun tai taloudellisten     Vuonna 1995 on tarkoitus tehostaa laitosten tar-
23803: syiden vuoksi. Lykkäystä voidaan antaa kor-            kastustoimintaa, joten rikkomuksiin voidaan
23804: keintaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vuonna          puuttua entistä paremmin. Osa velvoitteiden
23805:  l994lykkäyspäätöksiä tehtiin yhteensä 861.            noudattamatta jättämisistä voi johtua tietämät-
23806:     Vuonna 1994 siviilipalveluksen koulutusjak-        tömyydestä, johon pyritään vaikuttamaan kou-
23807: son suorittaneita oli l 519. Myös vuonna 1995 on       lutuksella.
23808: tarkoitus järjestää koulutusta noin 1 500 siviili-         Sen sijaan on vaikea nähdä kaikissa tapauksis-
23809: palvelusmiehelle. Sijoituspäätöksiä työpalve-          sa suoraa yhteyttä kysymyksessä ehdotetun val-
23810: luun tehtiin viime vuonna yhteensä 1 435.              tion korvauksen ja velvoitteiden entistä tarkem-
23811:     Edellä kerrotuo vuoksi siviilipalvelukseen tiet-   man täyttämisen välillä, jollei järjestelmään liit-
23812:  tynä vuonna hyväksytyt ja palveluksen aloittavat      tyisi valvontaa. Korvausjärjestelmä vaatisi lisä-
23813: eivät välttämättä ole samoja henkilöitä. Vaikka        resursseja maksatukseen. Onkin arvioitavissa,
23814:  siviilipalveluslaki ( 1723/91) asettaakio kahden      että järjestelmä kasvattaisi osaltaan valtion me-
23815:  vuoden määräajan palveluksen alkamiselle, tästä       noja. Järjestelmä olisi poikkeus nykyisestä peri-
23816:  voidaan käytännössä poiketa lykkäystä tai va-         aatteesta, jossa palveluspaikka saa hyödykseen
23817:  pautusta koskevalla päätöksellä.                      siviilipalvelusmiehen työpanoksen ylläpitokus-
23818: 4                                         1994 vp- KK 885
23819: 
23820: 
23821: tannuksia vastaan. Osaltaan tämän on oletettu         tyisoikeudellisia yhteisöjä, jotka voivat sijoittaa
23822: vaikuttavan siviilipalvelusmiehen palvelustehtä-      siviilipalvelusmiehiä. Tätä sektoria ei kuitenkaan
23823: vien mielekkyyteen.                                   ole haluttu painottaa siviilipalveluksen julkisoi-
23824:    Siviilipalveluksen keskeinen ongelma vuonna        keudellisen luonteen vuoksi.
23825: 1994 oli pula palveluspaikoista. Osittain pula oli       Viime kädessä valtioneuvosto voi asettaa val-
23826: laadullista siviilipalveluslaitosten asettamien pä-   tion viranomaisille siviilipalvelusmiesten sijoi-
23827: tevyysvaatimusten vuoksi. Ongelmaa pyrittiin          tusvelvollisuuden,jos palveluspaikkoja ei ole riit-
23828: ratkaisemaan muun muassa aktiivisella palvelus-       tävästi. Muitakin vaihtoehtoja, myös ylläpito-
23829: paikkojen luomisella sekä siviilipalveluskeskuk-      kustannusten korvaus, on ollut esillä pohdittaes-
23830: sen että miesten itsensä toimesta. Keskus pyrki ja    sa ongelmaa muun muassa työministeriön yhtey-
23831: onnistui lisäämään paikkoja jo olemassa olevissa      dessä toimivassa siviilipalvelusasiain neuvottelu-
23832: siviilipalveluslaitoksissa. Siviilipalvelusasetuk-    kunnassa.
23833: seen (1725/91) lisättiin marraskuun alusta yksi-
23834: 
23835:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1995
23836: 
23837:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
23838:                                             1994 vp -    KK 885                                              5
23839: 
23840: 
23841: 
23842: 
23843:                                           Tili Riksdagens Talman
23844: 
23845:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Såsom det konstateras i spörsmålet har alla
23846: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           civiltjänstgörare inte kunnat anvisas ett tjänstgö-
23847: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         ringsställe under den 32 dagar långa utbildnings-
23848: man Eila Rimmi m.fl. undertecknade spörsmå1              perioden. Allahari varje fall fått en p1ats. Tjänst-
23849: nr 885:                                                  göringen har fortsatts vid civiltjänstcentralen i
23850:                                                          Vasa. Avsikten har varit att mellantiden inte en-
23851:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-          dast skall användas tili att vänta, utan tili att söka
23852:         ta för att öka anta1et privaträtts1iga och       aktivt. Färdigheter för placering i arbetstjänst
23853:         offentligrätts1iga civi1tjänstgöringsstä1-       har försökt förbättras genom specialutbildning,
23854:         1en?                                             eftersom prob1emet i synnerhet gäller de civil-
23855:                                                          tjänstgörare som är unga, lågutbildade och utan
23856:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt            arbetserfarenhet. Antalet icke-placerade har som
23857: anföra fö1jande:                                         värst inte varit "nästan hundra", utan 78. År
23858:                                                          1994 uppgick det genomsnittliga antalet per
23859:     Anta1et nya civiltjänstep1iktiga verkar ha sta-      vecka tili cirka 39.
23860: bi1iserats vid kring cirka två tusen på årsnivå. År          Problemet kan främst tiliskrivas de sparåtgär-
23861: 1992 godkändes 1 899 ansökningar om civi1tjänst          der som inriktats på civiltjänstinrättningarna.
23862: och 1993 var anta1et 1 992. 1 fjol uppgick anta1et       Genomsnittliga uppehållskostnader på cirka
23863: godkända ansökningar tili2 165.                          30 000 mark kan kännas höga, även om de inte på
23864:     Alla de som godkänts tili civiltjänst fullgör        långt när är lika höga som lönekostnaderna. För
23865: dock inte sin civiltjänst. En del gick över tili         närvarande är antalet civiltjänstinrättningar över
23866: tjänstgöring enligt värnpliktslagen (452/50), det-       900 och av dem finns största delen inom den
23867: ta gällde 114 personer år 1993 och 197 personer år       kommunala sektorn. Ungefår hälften verkar
23868: 1994. Ytterligare 316 civiltjänstepliktiga befria-       inom social- och hä1sovården och ungefår en
23869: des i fjol av hälsoskäl för viss tid (klass E) och 157   fjärdedel inom undervisnings- och kulturområ-
23870: personer befriades helt och hållet under fredstid        det. Civiltjänstinrättningar kan ställa sådana
23871: (klass C). Det sammanlagda antalet befriade              krav på civiltjänstgörarens utbildning och ar-
23872: uppgick således tili473 personer.                        betserfarenhet att en ung person med nyss avslu-
23873:     lnträdet i tjänst kan uppskjutas genom att den       tad allmänbildande utbildning inte kan uppfylla
23874: civiltjänstepliktige på ansökan beviljas uppskov         dem.
23875: tili exempe1 på grund av studier eller ekonomiska            Civiltjänstinrättningen har i ett avtal med ar-
23876: orsaker. Uppskovet kan beviljas för högst tre år i       betsministeriet förbundit sig att uppfylla de sky1-
23877: sänder. År 1994 fattades sammanlagt 861 bes1ut           digheter som hör tili anordnade av ett tjänstgö-
23878: om uppskov.                                              ringsställe. De "olagliga avtal" som nämns i
23879:     År 1994 uppgick anta1et personer som full-           spörsmå1et är alltså inte gi1tiga. År 1995 skall
23880: gjort civi1tjänstgörarnas utbi1dning tili 1 519.         tillsynen över inrättningarna effektiveras, vilket
23881: Avsikten är att också 1995 ordna utbi1dning för          ger bättre möjligheter att ingripa i förseelser. 1 en
23882: ungefår 1 500 civiltjänstgörare. 1 fjo1 fattades         del en fallen kan under1åtenheten att iaktta för-
23883: samman1agt 1 435 bes1ut som gällde p1acering i           pliktelserna bero på okunskap, som man försö-
23884: arbetstjänst.                                            ker åtgärda genom utbildning.
23885:     En1igt det ovan anförda är således de personer           Däremot är det svårt att se att det i samtliga
23886: som godkänts tili civi1tjänst ett visst år och de        fall skulle föreligga något direkt samband mellan
23887: som inleder tjänstgöringen det året nödvändigt-          den statliga ersättning som föreslås i spörsmålet
23888: vis inte samma personer. Trots att civiltjänstla-        och ett noggrannare uppfyllande av förplikte1ser-
23889: gen (1723/91) föreskriver att tjänstgöringen skall       na, om systemet inte övervakas på något sätt. Ett
23890: inledas inom en tid av två år räknat från godkän-        ersättningssystem skulle kräva ökade resurser för
23891: nandet, kan man i praktiken avvika från detta            utanordning. Man kan beräkna att systemet
23892: genom ett bes1ut om uppskov eller befrielse.             skulle ytterligare öka statens utgifter. Systemet
23893: 6                                        1994 vp -   KK 885
23894: 
23895: 
23896: skulle bli ett undantag från den nuvarande princi-   ningarna. 1 början av november gjordes en änd-
23897: pen, enligt viiken tjänstgöringsstället endast be-   ring i civiltjänstförordningen ( 1725/91) som inne-
23898: talar uppehållskostnaderna och gagnar sig av         bär en ökning av antalet privaträttsliga samman-
23899: civiltjänstgörarens arbetsinsats. Detta antas ha     slutningar som kan placera civiltjänstgörare. På
23900: haft en viss betydelse för hur meningsfulla civil-   grund av civiltjänstgöringens offentligrättsliga
23901: tjänstgörarna upplever sina tjänstgöringsuppgif-     karaktär har man inte velat särskilt betona denna
23902: ter.                                                 sektor.
23903:    Det centrala problemet beträffande civiltjänst       Det är i sista hand statsrådet som kan förord-
23904: 1994 var bristen på tjänstgöringsställen. Dels var   na statliga myndigheter en skyldighet att placera
23905: bristen av kvalitativ art och hade att göra med de   civiltjänstgörare, Ol!l antalet tjänstgöringsställen
23906: behörighetskrav som civiltjänstinrättningarna        inte är tillräckligt. Aven andra alternativ, bland
23907: ställde. Lösning på problemet söktes bland annat     dem ersättande av uppehållskostnader, har förts
23908: genofn att civiltjänstcentralen och männen själva    fram tili exempel när problemet diskuterats vid
23909: aktivt försökte skapa nya tjänstgöringsställen.      delegationen för civiltjänstärenden, som finns i
23910: Centralen försökte, och lyckades, öka antalet        anslutning tili arbetsministeriet.
23911: platser i de redan verksamma civiltjänstinrätt-
23912: 
23913:      Helsingforsden 6 mars 1995
23914: 
23915:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
23916:                                                1994 vp
23917: 
23918: Skriftligt spörsmål 886
23919: 
23920: 
23921: 
23922: 
23923:                                   Lax: Om åtgärder för att ersätta startpeng med startlån
23924: 
23925: 
23926: 
23927:                                        Tili Riksdagens Talman
23928: 
23929:    Den s.k. startpengen är ett välkommet stöd vid    kan motverkas om man i stället för startpeng
23930: startandet av nya egna företag. 1 inledningsfasen    börjar ge startlån. Startlånet kunde ges utan sä-
23931: har man oftast endast kostnader, inga inkomster.     kerhet. De två första åren kunde vara amorte-
23932: Startpengens ändamål är att hjälpa nyföretaga-       ringsfria varefter lånet skulle återbetalas enligt en
23933: ren att "klara livhanken" under de första måna-      uppgjord plan. Räntan kunde vara mer eller min-
23934: derna på företagarbanan.                             dre nominell. Staten skulle återfå en betydande
23935:    Systemet med startpeng har dock sina pro-         del av sitt bidrag för nyföretagarverksamhet.
23936: b1em. Ungefår hälften av företagen skulle ha         Detta skulle även möjliggöra större flexibi1itet
23937: grundats oberoende av startpengen. Denna gav         vad beloppen beträffar. Man kunde bevi1ja större
23938: närmast en viss trygghetskänsla i inledningsske-     start1ån för sådant nyföretagande som kräver
23939: det, eller 1edde till en tidigare start. Det stora   investeringar, mindre lån för andra ändamål.
23940: prob1emet med startpengen är dess tendens att           Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
23941: snedvrida konkurrensen och bidra till att existe-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
23942: rande företag konkurreras ut. Detta sker 1ätt då     ver till vederbörande med1em av statsrådet ställa
23943: startpengen inte behöver återbeta1as och sålunda     följande spörsmå1:
23944: inte alls behöver beaktas i det nystartade företa-
23945: gets kostnadsberäkning.                                         Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-
23946:    Den snedvridning av konkurrensen som start-               ta för att omvand1a systemet med start-
23947: pengen kan ge upphov tili och den kortsiktighet              peng tili ett start1ånesystem?
23948: som präg1ar det nuvarande startpengsystemet
23949: 
23950:      Helsingforsden 13 februari 1995
23951: 
23952:                                              Henrik Lax
23953: 
23954: 
23955: 
23956: 
23957: 240017
23958: 2                                        1994 vp -   KK 886
23959: 
23960: Kirjallinen kysymys 886                                                                    Suomennos
23961: 
23962: 
23963: 
23964: 
23965:                                   Lax: Starttirahan korvaamisesta starttilainalla
23966: 
23967: 
23968: 
23969:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23970: 
23971:    Uusien omien yritysten käynnistämisessä ns.       mää leimaava lyhytnäköisyys voidaan välttää,
23972: starttiraha on tervetullut tuki. Alkuvaiheessa       jos starttirahan asemesta ryhdytään antamaan
23973: yrittäjällä on useimmiten ainoastaan kuluja eikä     starttilainaa. Starttilaina voitaisiin myöntää il-
23974: minkäänlaisia tuloja. Starttirahan tarkoitus on      man vakuutta. Kaksi ensimmäistä vuotta voisi-
23975: auttaa uutta yrittäjää "selviämään hengissä"         vat olla lyhennyksistä vapaita, minkäjälkeen lai-
23976: yrittäjäuran ensimmäisten kuukausien aikana.         na maksettaisiin takaisin laaditun suunnitelman
23977:    Starttirahajärjestelmällä on kuitenkin omat       mukaisesti. Korko voisi olla jokseenkin nimelli-
23978: ongelmansa. Noin puolet yrityksistä olisi voitu      nen. Valtio saisi takaisin huomattavan osan uus-
23979: perustaa starttirahasta riippumatta. Se on anta-     yrittäjätoimintaan antamastaan avustuksesta.
23980: nut lähinnä tietyn turvallisuudentunteen alku-       Investointeja vaativaan uusyritystoimintaan voi-
23981: vaiheessa tai johtanut yrityksen varhaisempaan       taisiin antaa suurempia starttilainoja ja muihin
23982: käynnistämiseen. Starttirahan suurena ongelma-       tarkoituksiin pienempiä.
23983: na on sen taipumus vinouttaa kilpailua ja aiheut-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23984: taa olemassa olevien yritysten häviämisen kilpai-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23985: lussa. Tämä tapahtuu helposti, koska starttira-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23986: haa ei tarvitse maksaa takaisin ja koska sitä näin   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23987: ollen ei ollenkaan tarvitse ottaa huomioon uuden
23988: yrityksen kustannuslaskelmassa.                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23989:    Starttirahan mahdollisesti aiheuttama kilpai-            ryhtyä muuttaakseen nykyisen starttira-
23990: lun vinoutuminenja nykyistä starttirahajärjestel-           hajärjestelmän starttilainajärjestelmäksi?
23991: 
23992:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1995
23993:                                              Henrik Lax
23994:                                           1994 vp -   KK 886                                             3
23995: 
23996: 
23997: 
23998: 
23999:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24000: 
24001:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toimenpiteen tarkoituksen varmistamiseksi
24002: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         myös starttilaina tulisi maksaa vasta jälkikäteen.
24003: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Jos asianomainen saisi nostaa lainaa esimerkiksi
24004: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik           kuukausittain jälkikäteen, jouduttaisiin velka-
24005: Laxin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kirjaan tekemään kunkin noston yhteydessä lisä-
24006: 886:                                                  merkintöjä. Tällainen lainajärjestelmä ei lainan
24007:                                                       kokonaismäärään nähden ole hallinnollisesti
24008:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tarkoituksenmukainen.
24009:        ryhtyä muuttaakseen nykyisen starttira-            Kaikissa starttilainatapauksissa valtiokontto-
24010:        hajärjestelmän starttilainajärjestelmäksi?     ri tai työhallinto joutuisi myös valvomaan velan
24011:                                                       takaisinmaksua ja maksuhäiriön sattuessa lisäksi
24012:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ryhtymään perimistoimiin. Maksuhäiriöitä il-
24013: vasti seuraavaa:                                      maantuu todennäköisesti ainakin silloin, kun
24014:                                                       yritystoiminta joudutaan lopettamaan ennen
24015:     Starttirahan tarkoituksena on yritystoimin-       kuin laina korkoineen on maksettu kokonaan
24016: nan aloittavan työttömän henkilön toimeentulon        takaisin valtiolle. Ilman vakuutta myönnetyn lai-
24017: turvaaminen sinä aikana, jonka yritystoiminnan        nan takaisinsaamismahdollisuudet voidaan ai-
24018: käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan         nakin maksuhäiriötapauksissa jo etukäteen ar-
24019: kestävän. Kysymyksessä on siis nimenomaan             vioida hyvin pieniksi. Periruistoimenpiteisiin oli-
24020: henkilön oman toimeentulon turvaamiseksi              si kuitenkin kaikissa tapauksissa ryhdyttävä, jol-
24021: maksettava avustus. Toimeentulon turvaamisek-         lei maksuvapauslainsäädäntöä muutettaisi niin,
24022: si maksettavat erilaiset etuudet ovat Suomessa        että valtiokonttori tai työvoimaviranomaiset
24023: perinteisesti avustusmuotoisia, eli pääsääntöises-    voisivat starttilainatapauksissa myöntää maksu-
24024: ti ei edellytetä, että etuuden saanut henkilö myö-    helpotuksia tai vapauttaa lainan saajan koko-
24025: hemmin palauttaa saamansa etuuden takaisin            naan velan takaisinmaksusta. Jos maksuvapau-
24026: sen maksajalle. Tämä starttirahajärjestelmän          tuksen myöntämisperusteita laajennettaisiin, lä-
24027: yleinen lähtökohta ei näin ollen puolla järjestel-    hestyttäisiin tilannetta, jossa starttilaina muut-
24028: män muuttamista lainamuotoiseksi.                     tuukin avustukseksi, mutta vasta viranomaisen
24029:     Lisäksi on otettava huomioon ne hallinnolliset    uuden harkinnan jälkeen. Tätäkään ei voida pi-
24030: hankaluudet, jotka tulisivat liittymään starttilai-   tää hallinnollisesti tarkoituksenmukaisena jär-
24031: najärjestelmään. Ensinnäkin yksittäisiä päätök-       jestelynä.
24032: siä on viimeisten vuosien aikana tehty vuosittain         Starttirahajärjestelmän muuttaminen startti-
24033: noin 10 000. Työllisyysasetuksen säännösten           lainajärjestelmäksi ei ilmeisestikään sellaisenaan
24034: mukainen starttirahan enimmäismäärä on noin           vaikuttaisi nykyisen järjestelmän aikana havait-
24035: 75 000 markkaa, mutta käytännössä keskimää-           tuihin yritysten kilpailua vääristäviin tilanteisiin,
24036: räinen maksatuskausi on ollut noin kuusi kuu-         koska kysymyksessä kuitenkin olisi ehdoiltaan
24037:  kautta eli starttirahan kokonaismäärä yhdelle        suhteellisen hyvä etuus normaaliin rahalaitoslai-
24038: henkilölle noin 30 000 markkaa. Käytännössä           naan verrattuna. Jos taas starttilainajärjestelmän
24039:  valtiokonttorin tai työvoimatoimistojen työ-         ehdot olisivat lähellä normaalin rahalaitoslainan
24040:  määrä lisääntyisi huomattavasti,jos jompikumpi       ehtoja, ei uuden lainamuotoisen rahoitusjärjes-
24041:  näistä viranomaisista joutuisi vuosittain laati-     telmän luominen näyttäisi tarkoituksenmukai-
24042:  maan noin 10 000 velkakirjaa, joissa kussakin        selta. Starttilainajärjestelmä ei ilmeisesti myös-
24043:  lainan määrä olisi keskimäärin 30 000 markkaa.       kään ainakaan kovin paljon vaikuttaisi työvoi-
24044:     Starttiraha maksetaan nykyisin kuukausittain      matoimiston harkintaan siitä, perustetaanko
24045: jälkikäteen tilityksen perusteella sitten, kun on     joku yritys joka tapauksessa ilman valtion tukea-
24046:  todettu, että starttirahan saaja on työskenellyt     kin, jolloin valtion tukirahat menevät tavallaan
24047:  kyseisen kukauden yrityksessään. Työllistämis-       hukkaan. Viimeksi mainittu harkinta on käytän-
24048: 4                                        1994 vp -   KK 886
24049: 
24050: nössä havaittu erittäin vaikeaksi kaikkien niiden       Edellä esitetyn perusteella voidaan arvioida,
24051: valtion tukitoimenpiteiden osalta, joissa valtion    että starttilainajärjestelmän aiheuttamat haitat
24052: tuen saamisedellytykseksi on asetettu se, että tu-   olisivat niin paljon saavutettavia parannuksia
24053: kea voidaan myöntää vain niissä tapauksissa,         suuremmat, ettei nykyisen starttirahajärjestel-
24054: joissa toimenpiteen voidaan arvioida jäävän to-      män muuttaminen starttilainajärjestelmäksi ole
24055: teutumatta ilman valtion tukitoimenpiteitä.          tarkoituksenmukaista.
24056: 
24057:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1995
24058: 
24059:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
24060:                                            1994 vp -   KK 886                                            5
24061: 
24062: 
24063: 
24064: 
24065:                                          Tili Riksdagens Talman
24066: 
24067:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ställas bör också startlånet betalas först i efter-
24068: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         skott. lfall personen i fråga fick lyfta lån t.ex.
24069: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       månatligen i efterskott, skulle man i samband
24070: man Henrik Lax undertecknade spörsmål nr 886:          med varje lyftning bli tvungen att göra en tilläggs-
24071:                                                        anteckning i skuldebrevet. Ett dylikt lånesystem
24072:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         är administrativt sett inte ändamånsenligt med
24073:        ta för att omvandla systemet med start-         tanke på det totala lånebeloppet.
24074:        peng tili ett startlånesystem?                     1 alla startlånefall skulle statskontoret eller
24075:                                                        arbetsförvaltningen också måsta övervaka åter-
24076:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          betalningen och ifall av betalningsstörning dess-
24077: anföra fö1jande:                                       utom vidta indrivningsåtgärder. Betalningsstör-
24078:                                                        ningar förekommer sannolikt åtminstone i det
24079:    Startpengen syftar tili att för en arbetslös per-   skede då man blir tvungen att upphöra med före-
24080: son som in1eder företagsverksamhet trygga ut-          tagsverksamheten innan lånet jämte ränta till sitt
24081: komsten under den tid som beräknas gå åt till att      fulla belopp återbetalts tili staten. Möjligheterna
24082: starta och befåsta företagsverksamheten. Det är        att återbetala ett lån som beviljats utan säkerhet
24083: alltså uttryck1igen fråga om ett understöd som         kan åtminstone ifall av betalningsstörningar re-
24084: betalas för att trygga personens egen utkomst. De      dan på förhand beräknas som mycket små. 1 alla
24085: olika förmåner som utbetalas för att trygga ut-        fall bör man dock vidta indrivningsåtgärder, så-
24086: komsten är i Finland traditionellt i form av un-       vida lagstiftningen som gäller avgiftsbefrielse
24087: derstöd, dvs. det förutsätts i regel inte att den      inte ändras så att statskontoret eller arbetskrafts-
24088: person som mottar en förmån senare återbetalar         myndigheterna i startlånefall kunde bevilja betal-
24089: förmånen till den som beta1t den. Den allmänna         ningslättnader eller helt befria lånemottagaren
24090: utgångspunkten för detta startpengsystem un-           från återbetalningen av lånet. lfall grunderna för
24091: derstöder sålunda inte en omvandling av syste-         beviljande av avgiftsbefrielse utvidgades, skulle
24092: met till ett lånesystem.                               man närma sig en situation där startlånet blir ett
24093:     Därtill bör man beakta de administrativa olä-      understöd, men först efter omprövning hos myn-
24094: genheter som skulle komma att vara förknippade         digheten. Detta kan inte heller anses som ett i
24095: med ett startlånesystem. För det första har det        administrativt avseende ändamålsenligt arrange-
24096: under de senaste åren fattats ca 10 000 enskilda       mang.
24097: beslut per år. Maximibeloppet för startpengen              En omvandling av systemet med startpeng till
24098: enligt sysselsättningsförordningen uppgår till ca      ett startlånesystem skulle uppenbarligen i och för
24099: 75 000 mark, men i praktiken har den genom-            sig inte påverka de situationer som observerats
24100: snittliga utanordningsperioden varit ungefår sex       under det nurådande systemet och som förvräng-
24101: månader, dvs. startpengens totalbelopp för en          er företagens konkurrens, eftersom det ändå vore
24102: person har varit ca 30 000 mark. 1 praktiken           fråga om en tili sina villkor relativt god förmån
24103: skulle statskontorets eller arbetskraftsbyråernas      jämfört med en normal penninginstitutskredit.
24104: arbetsmängd öka avsevärt, ifall någondera av           Om däremot startlånesystemets vilikor vore nära
24105: dessa myndigheter årligen skulle måsta upprätta        en normal penninginstitutskredits villkor, skulle
24106: omkring 10 000 skuldebrev, där lånebeloppet i          det inte förefalla ändamålsenligt att skapa ett
24107: varje enskilt fall vore i genomsnitt 30 000 mark.      nytt system av finansiering i låneform. Startlåne-
24108:     Startpengen betalas numera månatligen i ef-        systemet skulle uppenbarligen inte heller åtmin-
24109:  terskott på basis av en redovisning efter det att     stone särskilt mycket påverka arbetskraftsbyråns
24110:  man konstaterat att mottagaren av startpengen         prövning huruvida ett företag i vilket fall som
24111: arbetat i sitt företag under månaden i fråga. För      helst bör grundas t.o.m. utan stöd från staten,
24112:  att sysselsättningsåtgärdens ändamål skall säker-     varvid statsunderstödet på sätt och vis är bort-
24113: 6                                          1994 vp -   KK 886
24114: 
24115: 
24116: kastat. Sistnämnda prövning har i praktiken be-           På basis av det ovan anförda kan man beräkna
24117: funnits vara mycket svår då det gäller alla de         att de olägenheter som startlånesystemet skulle
24118: stödåtgärder från statens sida där förutsättning-      förorsaka är så pass mycket större än de förbätt-
24119: en för beviljande av statligt stöd är att sådant kan   ringar som kunde uppnås att en omvandling av
24120: beviljas endast i de fall där åtgärderna kan beräk-    det nuvarande systemet med startpeng till ett
24121: nas förbli oförverkligade utan statliga stödåtgär-     startlånesystem inte är ändamålsenligt.
24122: der.
24123: 
24124:      Helsingforsden 6 mars 1995
24125: 
24126:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
24127:                                                 1994 vp
24128: 
24129: Kirjallinen kysymys 887
24130: 
24131: 
24132: 
24133: 
24134:                                    Kasurinen: Paluumuuttajan oikeudesta ansiosidonnaiseen työttö-
24135:                                       myysturvaan
24136: 
24137: 
24138:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24139: 
24140:    Kysymyksessä oleva henkilö on asunut Ruot-          18.10.-18.11.1994. Työpäivän pituus oli kuusi
24141: sissa vuosina 1985-1994. Henkilö oli sikäläisen       tuntia,ja palkkaa maksettiin 32,97 markkaa tun-
24142: postilaitoksen palveluksessa.                         nilta.
24143:    Kun muutto Suomeen tuli ajankohtaiseksi,              Neljän viikon vaatimuksen täytyttyä avustus-
24144: hänelle ilmoitettiin Ruotsin asianomaisen am-         anomus käsiteltiin ja avustus myönnettiin. Avus-
24145: mattiliiton toimesta, että hänellä on oikeus an-      tuksen suuruus laskettiin kuitenkin Suomessa
24146: siosidonnaiseen työttömyysturvaan, mikäli töitä       ansaitun tulon mukaan eikä Ruotsissa ansaitun
24147: ei ole saatavilla.                                    tulon mukaan.
24148:    Paluumuuttaja hakeutui paikalliseen työvoi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24149: matoimistoon asiakkaaksi, ja työvoimatoimisto         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24150: antoi lausuntonsa (kurssia varten), jossa todet-      nioittavasti   valtioneuvoston asianomaisen
24151: tiin hakijan olevan ETA-kansalainen, jolloin          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24152: ammattiliiton työttömyyskassa ei ottanut ano-
24153: musta käsittelyyn tästä syystä. Hakija vaihtoi                  Onko perusteluissa esitetty työttö-
24154: kansalaisuuden Suomeen, ja uusi lausunto an-                 myysturvaa koskeva ratkaisu lain ja ase-
24155: nettiin ilman ETA-sanaa.                                     tuksen hengen mukainen ja noudattaako
24156:     Seuraavaksi hakijalle ilmoitettiin, ettei avus-          se Suomen solmimia kansainvälisiä sopi-
24157: tusanomusta voida ottaa käsittelyyn, koska ha-               muksia, ja jos lainsäädännössä on tältä
24158: kijalla ei ollut vaadittua neljän viikon työuraa             osin puutteita, aikooko ministeriö esittää
24159: Suomessa. Tilapäinen työpaikka järjestyi ajalle              korjauksia asianomaiseen lakiin?
24160:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1995
24161:                                         Anna-Liisa Kasurinen
24162: 
24163: 
24164: 
24165: 
24166: 240017
24167: 2                                       1994 vp -   KK 887
24168: 
24169: 
24170: 
24171: 
24172:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24173: 
24174:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      henkilöstä riippumattomasta syystä aikaisem-
24175: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       min. Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen
24176: olette 14 päivänä helmikuuta 1995 päivätyn kir-     mukaan työssäolovaatimusta ennen päiväraha-
24177: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    oikeutta ei kuitenkaan vaadita henkilöltä, joka
24178: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kasurisen        palaa viiden vuoden kuluessa takaisin entisen
24179: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 887:       kotimaansa työttömyysturvan piiriin.
24180:                                                         ETY-asetuksen mukaan henkilön muuttaessa
24181:           Onko perusteluissa esitetty työttö-       toiseen sopimusvaltioon ansioon suhteutetun
24182:        myysturvaa koskeva ratkaisu lain ja ase-     työttömyyspäivärahan suuruus pitää määritellä
24183:        tuksen hengen mukainen ja noudattaako        yksinomaan niistä ansioista, jotka henkilö,jonka
24184:        se Suomen solmimia kansainvälisiä sopi-      etua asia koskee, on saanut viimeksi työskente-
24185:        muksia, ja jos lainsäädännössä on tältä      lystään muuttomaan alueella tilanteessa, jossa
24186:        osin puutteita, aikooko ministeriö esittää   hän on työskennellyt siellä vähintään neljä viik-
24187:        korjauksia asianomaiseen lakiin?             koa.
24188:                                                         Kysymyksessä oleva henkilö on asunut Ruot-
24189:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sissa vuodesta 1985 vuoteen 1994, joten hänellä
24190: vasti seuraavaa:                                    ei ole ollut suoraa paluuoikeutta työttömyystur-
24191:                                                     van piiriin Suomessa ilman neljän viikon työs-
24192:    EU-maidenja EFTA-maiden välillä tuli vuo-        kentelyä. Hänen päivärahansa tason määrittely
24193: den 1994 alusta voimaan sopimus taloudellisesta     on perustunut ETY-asetuksen määräyksiin. Siltä
24194: yhteistyöstä, mikä merkitsee yhteistyötä myös       osin kun kysymyksessä viitataan kansalaisuuden
24195: sosiaaliturvan alalla. Sosiaaliturvaa koskevat      vaihtamiseen, on todettava, että EU/ETA-mai-
24196: säännökset sisältäen myös työttömyysturvan          den kansalaiset ovat täysin samassa asemassa,
24197: ovat asetuksessa ETY N:o (1408171). Pohjois-        eikä oman maan kansalaisia voida asettaa pa-
24198: maiden välillä on tehty 15.6.1992 ETY-asetusta      rempaan asemaan. Todettakoon lisäksi, että ky-
24199: täydentävä sosiaaliturvasopimus, joka sisältää      seisestä asiasta on vireillä valitus työttömyystur-
24200: myös työttömyysturvan.                              valautakunnassa.
24201:    Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta            EU/ET A-sopimuksen voimaantulo ja siihen
24202: annetun lain mukaan opiskelijana on oikeus an-      liittyvät muutokset myös työttömyysturvan osal-
24203: siotukeen opiskeluajaltaan,jos hän on oikeutettu    ta ovat aiheuttaneet säädösten monimutkaisuu-
24204: työttömyysturvalain mukaiseen ansioon suh-          den vuoksi yksittäistapauksissa ongelmia ja epä-
24205: teutettuun päivärahaan.                             tietoisuutta työvoimatoimistoissa ja työttömyys-
24206:    Ansioon suhteutettuun työttömyyspäivära-         turvaa hoitavissa työttömyyskassoissa ja Kan-
24207: haan on oikeus henkilöllä, joka on ollut työssä     saneläkelaitoksen paikallistoimistoissa. Vastaa-
24208: kassan jäsenenä vähintään 26 viikkoa. Työssä-       via voimaantulovaiheen ongelmia on ollut myös
24209: oloehtoon voidaan Suomessa tehdyn työn lisäksi      muissa Pohjoismaissa. Tiedotuksen, ohjeiden ja
24210: ETY -asetuksen mukaisesti lukea EU/ET A-            uudistettujen esitteiden johdosta ongelmat ovat
24211: maassa tehty työ edellyttäen, että henkilö on       vähentyneet merkittävästi. Suomen työttömyys-
24212: ennen työttömyyttä työskennellyt Suomessa vä-       turvaa koskevaan säädöstöön on tehty EU/ET A-
24213: hintään neljä viikkoa tai jos työ on tarkoitettu    sopimuksen voimaantulon johdosta tarpeelliset
24214: kestämään neljä viikkoa, mutta se on päättynyt      muutokset.
24215: 
24216:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1995
24217: 
24218:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
24219:                                           1994 vp -   KK 887                                            3
24220: 
24221: 
24222: 
24223: 
24224:                                         Tili Riksdagens Talman
24225: 
24226:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      son inte kunde påverka. Enligt den nordiska kon-
24227: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den       ventionen om social trygghet gäller kravet på tid
24228: 14 februari 1995 tili vederbörande med1em av          i arbete före rätten tili dagpenning dock inte för
24229: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman           en person som inom fem år återvänder tili sitt
24230: Kasurinen undertecknade spörsmå1 nr 887:              hemland och blir delaktig av det tidigare ut-
24231:                                                       komstskyddet för arbetslösa.
24232:            Är den i motiveringen framförda 1ös-          Då en person flyttar tili en annan avtalsstat
24233:        ningen som rör utkomstskyddet för ar-          skall en1igt EEG-förordningen storleken på ar-
24234:        bets1ösa överensstämmande med andan i          betslöshetsdagpenningen avvägd enligt förtjäns-
24235:        1agen och förordningen och fö1jer den de       ten fastställas enbart på grundva1 av de inkom-
24236:        internationella avta1 som Finland har in-      ster som den person, vars förmåner frågan gäller,
24237:        gått, och om dettili denna del finns brister   har fått i sin senaste anställning i det land han
24238:        i lagstiftningen, ämnar ministeriet föreslå    flyttar från i en sådan situation då han har arbe-
24239:        korrigeringar i berörda lag?                   tat där minst fyra veckor.
24240:                                                          Personen i fråga har varit bosatt i Sverige från
24241:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         1985 tili 1994, och därför har han inte haft en
24242: anföra följande:                                      direkt rätt att återigen bli delaktig av utkomst-
24243:                                                       skyddet för arbetslösa i Finland utan en fyra
24244:    Ett avtal om ekonomiskt samarbete trädde i         veckors anställning. Fastställandet av nivån på
24245: kraft mellan EU-länderna och EFTA-länderna            hans dagpenning har grundat sig på bestämmel-
24246: vid ingången av 1994. A vtalet innebär samarbete      serna i EEG-förordningen. Tili den del det i
24247: även i fråga om social trygghet. I förordning         spörsmå1et hänvisas tili byte av medborgarskap
24248: 1408/71/EEG ingår bestämmelser om social              kan konstateras att medborgare i EU/EES-län-
24249: trygghet och dessa omfattar även utkomstskydd         der står i exakt samma ställning och att medbor-
24250: för arbetslösa. De nordiska länderna ingick den       gare i det egna Jandet inte kan placeras i en bättre
24251: 15 juni 1992 en konvention om social trygghet,        ställning. Därtili kan konstateras att besvär i
24252: som kompletterar EEG-förordningen och som             ärendet som bäst är anhängigt vid arbetslöshets-
24253: även omfattar utkomstskyddet för arbetslösa.          nämnden.
24254:    Enligt lagen om arbetskraftspolitisk vuxenut-         Ikraftträdandet av EU/EES-avtalet och de
24255: bildning har en studerande rätt tili förtjänststöd    ändringar som anknyter därtili även i fråga om
24256: under sin studietid, om han enligt lagen om ut-       utkomstskyddet för arbetslösa har på grund av
24257: komstskydd för arbetslösa är berättigad tili dag-     de invecklade rättsakterna i enskilda fall medfört
24258: penning avvägd enligt förtjänsten.                    problem och ovisshet vid arbetskraftsbyråerna
24259:    Rätt tili arbetslöshetsdagpenning avvägd en-       och de arbetslöshetskassor och FPA:s lokala by-
24260: ligt förtjänsten har en person som har varit i        råer som sköter utkomstskyddet för arbetslösa.
24261: arbete som medlem av kassan i minst 26 veckor.        Motsvarande problem uppstod även i de andra
24262: Utöver det arbete som utförts i Finland kan en-       nordiska länderna i det skede då avtalet trädde i
24263: ligt EEG-förordningen tili arbetsvillkoret dessut-    kraft. Tack vare information, anvisningar och
24264: om räknas det arbete som utförts i ett EU/EES-        nya broschyrer har problemen minskat avsevärt.
24265: land under förutsättning att personen i fråga         I och med att EU/EES-avtalet trätt i kraft har
24266: innan han blev arbetslös hade arbetat i Finland i     nödvändiga ändringar gjorts i de författningar
24267: minst fyra veckor eller om arbetet var avsett att     som gäller det finska utkomstskyddet för arbets-
24268: pågå fyra veckor, men det hade slutat tidigare på     lösa.
24269: grund av omständigheter som ifrågavarande per-
24270: 
24271:      Helsingfors den 8 mars 1995
24272: 
24273:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
24274:         1
24275: 
24276: 
24277: 
24278: 
24279:     1
24280: 
24281: 
24282:     1
24283: 
24284: 
24285: 
24286: 
24287: 1
24288: 
24289: 
24290: 1
24291:                                                   1994 vp
24292: 
24293: 
24294: Kirjallinen kysymys 888
24295: 
24296: 
24297: 
24298: 
24299:                                     Ala-Nissilä: Hakan, Kansan, Ekan ja STS-pankin aiheuttamasta
24300:                                         pankkituen tarpeesta
24301: 
24302: 
24303:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24304: 
24305:    Pankkituen tarvetta aiheutuu mittavasti ns.             Eduskunta on edellyttänyt pankkituen avoi-
24306: punapääoman piiriin kuuluneesta yritystoimin-           muutta ja perusteellisia selvityksiä.
24307: nasta. STS-pankin osalta tuki nousee yli kahden            Ns. punapääoman piiriin kuuluvien yritysten
24308: miljardin markan. Hakan, Kansan ja Ekan osal-           osalta on mm. niiden keskinäisten yhteyksien
24309: ta jokaisesta aiheutunee pankkituen tarvetta yli        johdosta tarpeen suorittaa kokonaisselvitys.
24310: miljardin markan. Erikseen voidaan vielä maini-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24311: ta SKP:n ja eräiden vasemmistolaisten yhdistys-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24312: ten kiinteistöbisneksestä aiheutuva pankkituen          nioittavasti valtioneuvoston         asianomaisen
24313: tarve.                                                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24314:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan
24315: mainittujen yritysten kesken on tehty järjestelyjä,                  Aikooko Hallitus pankkituen ehtoihin
24316: joiden seurauksena mm. valvontaviranomaisille                    liittyen huolehtia kokonaisselvityksen
24317: on annettu virheellisiä tietoja yritysten todellises-            suorittamisesta ns. punapääoman piiriin
24318: ta tilanteesta. Näin pankkituen kasvu on mah-                    kuluvien yritysten aiheuttamasta pankki-
24319: dollisesti tätä kautta lisääntynyt. Toimintaan on                tuen tarpeesta ja syistä?
24320: myös liittynyt perusteettornia kultaisia kädenpu-
24321: ristuksia.
24322: 
24323:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1995
24324: 
24325:                                              Olavi Ala-Nissilä
24326: 
24327: 
24328: 
24329: 
24330: 240017
24331: 2                                          1994 vp -   KK 888
24332: 
24333: 
24334: 
24335: 
24336:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24337: 
24338:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Pons Brevis Oy, joka siirsi sen Kansallis-Osake-
24339: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Pankille. Valtion vakuusrahasto on sopimusten
24340: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mukaan velvollinen lunastamaan Kansallis-Osa-
24341: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ala-Nissi-        ke-Pankilta edellä mainittua pääomatodistusta
24342: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           aina vuosittain sitä mukaa kuin Siltapankki Oy:n
24343: 888:                                                   omistamia ongelmaluottoja kirjataan luottotap-
24344:                                                        pioiksi pankin tilinpäätöksessä.
24345:             Aikooko Hallitus pankkituen ehtoihin           Kansallis-Osake-Pankki osallistuu Siltapank-
24346:         liittyen huolehtia kokonaisselvityksen         ki Oy:n tappioiden kattamiseen 255 miljoonalla
24347:         suorittamisesta ns. punapääoman piiriin        markalla. Lisäksi Kansallis-Osake-Pankki/Pons
24348:         kuuluvien yritysten aiheuttamasta pank-        Brevis maksoi Siltapankki Oy:lle 75 miljoonaa
24349:         kituen tarpeesta ja syistä?                    markkaa ylimääräisenä riskinjako-osuutena.
24350:                                                            Sopimuksen mukaan Valtion vakuusrahasto
24351:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vastaa Siltapankki Oy:n toimintakuluista 90 pro-
24352: vasti seuraavaa:                                       sentin osuudella ja Kansallis-Osake-Pankki 10
24353:                                                        prosentin osuudella.
24354:    STS-Pankki Oy jätti Valtion vakuusrahastolle            STS-Pankin kauppaan liittyneiden Valtion
24355: syyskuussa 1992 tukihakemuksen. Valtion va-            vakuusrahaston ja Kansallis-Osake-Pankin vä-
24356: kuusrahastossa tutkittiin eri ratkaisuvaihtoehto-      listen Osuuskunta EKA-yhtymän ja Haka Oy:n
24357: ja sen jälkeen, kun oli varmistuttu siitä, että pan-   selvitystilaan, konkurssiin tai yrityssaneerauk-
24358: kin omistajien lisäpanostusta ei ollut mahdollista     seen joutumisen varalta tehdyistä sopimuksista
24359: saada.                                                 aiheutuu Valtion vakuusrahastolle Osuuskunta
24360:    Käytettävissä olleista vaihtoehdoista Kansal-       EKA-yhtymän osalta arviolta pääomaltaannoin
24361: lis-Osake-Pankin tarjous siihen kytkeytyvine           66 miljoonan markan ja Haka Oy:n osalta noin
24362: omaisuudenhoitoyhtiömalleineen todettiin Val-          256 miljoonan markan tappio. Haka Oy:n kon-
24363: tion vakuusrahastossa toimivimmaksi, koska sii-        kurssista aiheutuvan korvauksen määrä riippuu
24364: nä tarjoutui mahdollisuus STS-Pankki Oy:n toi-         kuitenkin vakuuksien lopullisesta arvosta ja nii-
24365: mintaan liittyvän normaalin liikeriskin siirtämi-      den realisointiajankohdasta.
24366: seen vakuusrahastolta ilman pankin purkamista              STS-Pankki Oy:ssä on suoritettu Valtion va-
24367: ja siihen liittyviä ylimääräisiä kustannuksia, jot-    kuusrahastosta annetun lain (379/92) mukainen
24368: ka olisivat tulleet vakuusrahaston kannettaviksi.      erityistarkastus, jonka perusteella pankin ylintä
24369:    Koska omaisuudenhoitoyhtiön perustaminen            johtoa vastaan on ryhdytty oikeudellisiin toi-
24370: ei ollut sitä koskevan lainsäädännön puuttuessa        menpiteisiin aiheutetun vahingon korvaamisek-
24371: mahdollista, ongelmaomaisuuden hoitaminen              si.
24372: järjestettiin niin, että STS-Pankki Oy jatkoi liike-       Osuuskunta EKA-yhtymässä aloitettiin
24373: pankkina ongelmaomaisuuden hoitamista. Pan-            22.10.1993 yrityksen saneerauksesta annetussa
24374: kin nimi muutettiin Siltapankki Oy:ksi. Kansal-        laissa (47/93) tarkoitettu saneerausmenettely.
24375: lis-Osake-Pankki omistaa lähes koko Siltapank-         Valtiosta tuli Osuuskunta EKA-yhtymän velko-
24376: ki Oy:n osakekannan, mutta pankin hallinnoin-          ja lunastamalla osuuskuntaan tehdyt yhteensä
24377: tia koskevan sopimuksen mukaan määräysval-              1 252 000 000 markan säästökassatalletukset tal-
24378: taa Siltapankki Oy:ssä käyttää Valtion vakuus-         lettajien saamisten turvaamisesta säästökassa-
24379: rahasto.                                               toimintaa harjoittavassa osuuskunnassa anne-
24380:    Siltapankki Oy:n toiminta on rahoitettu siten,      tun lain (1361/93) nojalla.
24381: että Siltapankki Oy on laskenut liikkeeseen pan-           Helsingin käräjäoikeus hyväksyi 20.10.1994
24382: kin järjestämättömien saamisten määräisen              Osuuskunta EKA-yhtymän saneerausohjelman.
24383: 3 290 550 000 markan pääomatodistuksen. Pää-           Saneerausohjelman ja siihen liittyvien sopimus-
24384: omatodistuksen merkitsi kokonaisuudessaan              järjestelyiden mukaan valtion on mahdollista
24385:                                            1994 vp -   KK 888                                          3
24386: 
24387: saada, Tradeka Oy:n ja Restel Oy:n tuloksente-         kana ei Osuuskunta EKA-yhtymän selvittäjien
24388: kokyvystä riippuen, enintään 617 000 000 mark-         syyskuussa 1994 tekemän arvion mukaan toden-
24389: kaa suoritusta saatavalleen. Valtion menetys on        näköisesti mahdollista taattavan lainan lyhen-
24390: saneerausohjelman mukaan 635 000 000 mark-             nyssuunnitelman mukaisia suorituksia, vaan ta-
24391: kaa. Mikäli saneerausohjelma olisi epäonnistu-         kaajat joutuisivat maksamaan takaamansa mää-
24392: nut ja Osuuskunta EKA-yhtymä asetettu kon-             rän Eläkekassa Tuelle.
24393: kurssiin, valtion jako-osuus olisi selvittäjien las-      Eduskunta on 16.12.1993 hyväksyessään val-
24394: kelman mukaan ollut 181 000 000 markkaa eli            tion talousarvion vuodelle 1994 edellyttänyt, että
24395: laskennallisesti 437 000 000 markkaa huonompi          on selvitettävä ensisijaisesti Osuuskunta EKA-
24396: kuin saneerausohjelman toteutuessa. Valtiolle          yhtymän säästökassan ja koko konserninjohdon
24397: aiheutuvan tappion lopullista määrää on kuiten-        vastuu, toiseksi konsernin tilintarkastajien vas-
24398: kin vaikea tarkoin arvioida, koska se riippuu          tuu sekä myös säästökassatoimintaa valvovan
24399: mm. siitä, kuinka paljon säästökassatalletusten        valtiovarainministeriön vastuu.
24400: turvaamiseksi pantatun omaisuuden rahaksi-                Valtiovarainministeriön virkamiesten vastuu-
24401: muuton kautta saadaan varoja.                          ta selvittää valtioneuvoston oikeuskansleri.
24402:    Saneerausohjelmaan sisältyy myös järjestely,           Valtiovarainministeriö on puolestaan tehnyt
24403: jossa Osuuskunta EKA-yhtymän Eläkekassa                keskusrikospoliisille tutkimuspyynnön, jotta
24404: Tuelle olleesta rahastoimattomasta eläkevas-           kaikki kysymykset, joita eduskunta on pitänyt
24405: tuusta eli vastuuvajauksesta muodostettiin Elä-        tarpeellisina, saataisiin asianmukaisesti tutki-
24406: kekassa Tuen Osuuskunta EKA-yhtymälle anta-            tuiksi.
24407: ma 181 900 000 markan vakautettu laina. Järjes-           Kansa-yhtymä Oy:n ja sen tytäryhtiöiden
24408: telyssä valtio muiden päävelkojien ohella antoi        konkursseista ei aiheudu pankkituen tarvetta.
24409: takauksen tälle lainalle. Valtion antama takaus           Kuten edellä esitetystä käy ilmi, kysymyksessä
24410: on suuruudeltaan 140 255 000 markkaa.                  tarkoitettujen yritysten aiheuttaman pankkituen
24411:    Osuuskunta EKA-yhtymän arvioitu taloudel-           tarvetta ja syitä on selvitetty myös vastuukysy-
24412: linen tilanne saneerausohjelman voimassaoloai-         mykset huomioon ottaen.
24413: 
24414:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1995
24415: 
24416:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
24417: 4                                         1994 vp -    KK 888
24418: 
24419: 
24420: 
24421: 
24422:                                          Tili Riksdagens Talman
24423: 
24424:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       gåtts är statens säkerhetsfond skyldig att av Kan-
24425: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         sallis-Osake-Pankki lösa in ovan nämnda kapi-
24426: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       talbevis i årliga rater, allt eftersom Siltapankki
24427: man Ala-Nissilä undertecknade spörsmål nr 888:         Oy:s problemkrediter upptas som kreditförluster
24428:                                                        i bankens bokslut.
24429:           Ämnar Regeringen i anslutning till              Kansallis-Osake-Pankki deltar i täckandet av
24430:        villkoren för bankstödet se till att en hel-    Siltapankki Oy:s förluster med 255 milj. mk.
24431:        hetsutredning görs om det behov av              Dessutom betalade Kansallis-Osake-Pankki/
24432:        bankstöd som de företag som hör till det        Pons Brevis 75 milj. mk i extra riskandel till
24433:        "röda" kapitalet gett upphov till samt om       Siltapankki Oy.
24434:        orsakerna till detta?                              Enligt avtalet svarar statens säkerhetsfond för
24435:                                                        Siltapankki Oy:s verksamhetskostnader med en
24436:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          90 procents andel och Kansallis-Osake-Pankki
24437: anföra följande:                                       med en 10 procents andel.
24438:                                                           De avtal mellan statens säkerhetsfond och
24439:    STS-Banken Ab lämnade i september 1992 en           Kansallis-Osake-Pankki som ansluter sig till
24440: ansökan om stöd till statens säkerhetsfond. Sta-       affåren och som ingicks för den händelse att
24441: tens säkerhetsfond undersökte olika alternativa        Andelslaget Eka-koncernen och Haka Oy för-
24442: lösningar efter att först ha försäkrat sig om att en   sätts i likvidation eller konkurs eller att företags-
24443: ökad satsning från bankägarnas sida inte längre        sanering inleds vid dem medför för statens säker-
24444: var möjlig.                                            hetsfond en förlust om uppskattningsvis ca 66
24445:    Av de alternativ som stod till buds ansåg sta-      milj. mk för Andelslaget Eka-koncernens vid-
24446: tens säkerhetsfond att Kansallis-Osake-Pankkis         kommande och ca 256 milj. mk för Haka Oy:s
24447: anbud och det därmed förknippade egendoms-             vidkommande. Beloppet av den ersättning som
24448: förvaltningsbolaget var den bästa lösningen, ef-       Haka Oy:s konkurs föranleder är dock beroende
24449: tersom det härigenom blev möjligt att överföra         av säkerheternas slutliga värde och realiserings-
24450: den normala affårsrisken i STS-Banken Ab:s             tidpunkten.
24451: verksamhet från säkerhetsfonden utan upplös-              Specialgranskning enligt lagen om statens sä-
24452: ning av banken med åtföljande extra belastning-        kerhetsfond (379/92) har utförts i STS-Banken
24453: ar på säkerhetsfonden.                                 Oy och på basis av den har rättsliga åtgärder
24454:    Eftersom det inte var möjligt att bilda ett egen-   vidtagits mot bankens högsta ledning i syfte att få
24455: domsförvaltningsbolag då den för ändamålet             ersättning för orsakad skada.
24456: nödvändiga lagstiftningen saknades, ordnades              Vid Andelslaget Eka-koncernen inleddes
24457: förvaltningen av problemtillgångar så att STS-         22.10.1993 ett saneringsförfarande enligt lagen
24458: Banken Abi form av affårsbank fortsatte denna          om företagssanering (47/93). Staten blev borge-
24459: förvaltning. Affårsbankens namn ändrades till          när i Andelslaget Eka-koncernen genom att med
24460: Siltapankki Oy. Kansallis-Osake-Pankki äger så         stöd av lagen om tryggande av deponenternas
24461: gott som hela aktiestocken i Siltapankki Oy, men       fordringar i andelslag som bedriver sparkasse-
24462: enligt det avtal som gäller förvaltningen av ban-      verksamhet (1361193) lösa in de sparkassedeposi-
24463: ken är det statens säkerhetsfond som utövar be-        tioner på sammanlagt 1 252 000 000 mk som
24464: stämmanderätten i Siltapankki Oy.                      gjorts i andelslaget.
24465:    Siltapankki Oy:s verksamhet har finansierats           Helsingfors tingsrätt godkände saneringspro-
24466: så att banken har emitterat ett kapitalbevis på        grammet för Andelslaget Eka-koncernen
24467: 3 290 550 000 mk motsvarande bankens oregle-           20.10.1994. Enligt saneringsprogrammet och de
24468: rade fordringar. Kapitalbeviset tecknades i sin        avtalsarrangemang som hänför sig till det har
24469: helhet av Pons Brevis Oy, som överförde det till       staten möjlighet att, beroende på de resultat som
24470: Kansallis-Osake-Pankki. Enligt de avtal som in-        Tradeka Oy och Restel Oy kan uppvisa, få en
24471:                                        1994 vp -   KK 888                                           5
24472: 
24473: prestation på högst 617 000 000 mk på sin ford-    kommer Andelslaget Eka-koncernens ekonomis-
24474: ran. Enligt saneringsprogrammet är statens för-    ka situation under saneringsprogrammets giltig-
24475: 1ust 635 000 000 mk. Om saneringsprogrammet        hetstid sannolikt inte att möjliggöra betalningar
24476: hade miss1yckats och Andelslaget Eka-koncer-       enligt amorteringsplanen pä det Iän borgen gäl-
24477: nen försatts i konkurs, skulle statens utdelning   ler, utan borgenärerna blir tvungna att tili Eläke-
24478: enligt utredarnas uträkningar ha blivit            kassa Tuki betala det belopp som de gätt i borgen
24479: 181 000 000 mk, dvs. enligt kalkylerna             för.
24480: 437 000 000 mk mindre än om saneringspro-             Riksdagen godkände 16.12.1993 statsbudge-
24481: grammet hade fullföljts. Det är emellertid svårt   ten för 1994 och förutsatte dä att man i första
24482: att noggrant uppskatta den slutliga förlust som    hand skall utreda Andelslaget Eka-koncernens
24483: åsamkas staten, eftersom den bl.a. beror på hur    sparkassas och hela koncernledningens ansvar, i
24484: mycket medel som fås genom realisering av den      andra hand koncernens revisorers ansvar samt
24485: egendom som pantsatts för tryggande av spar-       även finansministeriets ansvar i dess egenskap av
24486: kassedepositionerna.                               övervakare av sparkasseverksamheten.
24487:    1 saneringsprogrammet ingär ocksä ett ar-          Justitiekanslern i statsrädet utreder finansmi-
24488: rangemang, enligt vilket Andelslaget Eka-kon-      nisteriets tjänstemäns ansvar.
24489: cernens icke-fonderade pensionsansvar, dvs. an-       Finansministeriet har för sin dellämnat in en
24490: svarighetsunderskott i Eläkekassa Tuki ombilda-    ansökan om undersökning tili centralkriminal-
24491: des tili ett konsoliderat Iän pä 181 900 000 mk    polisen för att alla de frägor som riksdagen ansåg
24492: frän Eläkekassa Tuki tili Andelslaget Eka-kon-     viktiga skall bli undersökta pä behörigt sätt.
24493: cernen. Vid arrangemanget ställde staten vid si-      Kansa-koncernen Ab:s och dess dotterbolags
24494: dan av de övriga huvudborgenärerna borgen för      konkurser medför inte behov av bankstöd.
24495: detta lån. Statens borgen uppgär tili140 255 000      Säsom framgär av det som anförts ovan har
24496: mk.                                                det behov av bankstöd som de i spörsmälet av-
24497:    Enligt den bedömning utredarna vid Andels-      sedda företagen medfört samt orsakerna tili detta
24498: laget Eka-koncernen gjorde i september 1994        utretts ocksä med beaktande a v ansvarsfrägorna.
24499: 
24500:      Helsingforsden 8 mars 1995
24501: 
24502:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
24503:                                                   1994 vp
24504: 
24505: 
24506: Kirjallinen kysymys 889
24507: 
24508: 
24509: 
24510: 
24511:                                     Tennilä: Rajanylityspaikan avaamisesta Kelloselällä
24512: 
24513: 
24514: 
24515:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24516: 
24517:    Pohjoiselle avaa myönteisiä näköaloja laaja          luttaa Suomi etelään" näivettämällä pohjoinen
24518: talousyhteistyö Kuolan alueen kanssa. Jotta täl-        Suomi. Uusien rajanylityspaikkojen avaamisen
24519: tä osin päästään eteenpäin, tulee saada aikaiseksi      osaltakin pääpaino on eteläisessä Suomessa.
24520: paremmat kulkuyhteydet                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24521:    Nyt yhteistyön laajentaminen kangertelee jo          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24522: siksi, että pohjoisessa ei ole kuin yksi rajanylitys-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24523: paikka, Raja-Joosepissa. Sallan Kelloselän ra-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24524: janylityspaikan avaamisesta on kyllä puhuttu
24525: paljon, mutta sanoista tekoihin ei ole päästy.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
24526: Venäjän puolelta on todettu, että tämä johtuu                  Kelloselän rajanylityspaikan avaamisek-
24527: Suomesta. Kannanotto on herättänyt Lapissa                     si välittömästi?
24528: huolta, sillä se liitetään yleiseen linjaukseen "va-
24529: 
24530:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1995
24531: 
24532:                                            Esko-Juhani Tennilä
24533: 
24534: 
24535: 
24536: 
24537: 240017
24538: 2                                         1994 vp -   KK 889
24539: 
24540: 
24541: 
24542: 
24543:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24544: 
24545:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muksen mukaisiin tilapäisiä rajanylityspaikkoja
24546: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         koskeviin määräyksiin. Liikennemäärät Kello-
24547: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       selkä/Sailassa lisääntyivät keväällä 1994 valmis-
24548: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tennilän         tuneen Alakurtin sotilaskylän rakentamisen yh-
24549: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 889:         teydessä. Suomen puolella rajaa tie on kestopääl-
24550:                                                       lystetty, Venäjän puolella on hyväkuntoinen so-
24551:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      ratie.
24552:        Kelloselän rajanylityspaikan avaamisek-            Suomen puolella on valmius Kelloselkä/Sal-
24553:        si välittömästi?                               lan avaamiselle myös kansainväliselle liikenteel-
24554:                                                       le, mutta Venäjän puolelta on toistaiseksi ilmoi-
24555:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tettu, että sillä ei resurssisyistä ole tähän mahdol-
24556: vasti seuraavaa:                                      lisuuksia.
24557:                                                           Suomen viranomaiset pyrkivät nykyisissä
24558:    Kelloselkä/Sallan rajanylityspaikka on tila-       puitteissa tekemään rajanylityksen Kelloselkä/
24559: päinen rajanylityspaikka, joka on vahvistettu         Sailassa mahdollisimman joustavaksi poikkeus-
24560: Suomen rajavartiolaitoksen ja Venäjän rajajouk-       lupien turvin myös kolmansien maiden kansalai-
24561: kojen välillä 23.1.1995 allekirjoitetussa pöytäkir-   sille. Laajemmin kansainvälistä liikennettä Kuo-
24562: jassa. Pöytäkirjan laatiminen perustuu Suomen         lan alueella palvelee kansainväliselle liikenteelle
24563: ja Venäjän välisen valtakunnanrajan ylityspaik-       avoin Raja-Joosepin rajanylityspaikka.
24564: koja koskevan, 14.9.1994 voimaan tulleen Sopi-
24565: 
24566:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1995
24567: 
24568:                                                Ulkoasiainministerin sijainen Pääministeri Esko Aho
24569:                                             1994 vp -    KK 889                                           3
24570: 
24571: 
24572: 
24573: 
24574:                                           Tili Riksdagens Talman
24575: 
24576:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          14.9.1994 om gränsövergångsställen vid riks-
24577: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           gränsen mellan Finland och Ryssland. Trafik-
24578: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         mängderna i Kelloselkä/Salia ökade i samband
24579: man Tennilä undertecknade spörsmål nr 889:               med byggandet av Alakurtti-so1datby, som blev
24580:                                                          fårdig våren 1994. På den finska sidan av gränsen
24581:            Vilka åtgärder kommer Regeringen att          har vägen permanent beläggning, på den ryska
24582:         vidta för att genast öppna Kelloselkä            sidan finns en grusväg i gott skick.
24583:         gränsövergångsställe?                               På den finska sidan finns beredskap for att
24584:                                                          öppna Kelloselkä/Salia även för internationell
24585:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            trafik, men den ryska sidan har tills vidare med-
24586: anföra följande:                                         delat att den inte har resurser f6r detta.
24587:                                                             De finska myndighetema eftersträvar att
24588:     Gränsövergångsstället Kelloselkä/Salia är ett        inom ramen för gällande bestämmelser tillse att
24589: tillfålligt gränsövergångsställe som fastställts i ett   gränsövergången vid Kelloselkä/Salia med hjälp
24590: protokoll 23.1.1995 mellan Fin1ands gränsbe-             av undantagstillstånd blir så smidig som möjlig
24591: vakningsväsende och Rysslands gränstrupper.              även för medborgare från tredje 1and. Den inter-
24592: Protokollet har upprättats nied stöd av bestäm-          nationella trafiken tili Kola-regionen betjänas
24593: melserna om tillfålliga gränsövergångsställen i          mera omfattande av gränsövergångsstället Raja-
24594: den överenskommelse som trädde i kraft                   Jooseppi, vilket är öppet för intemationell trafik.
24595: 
24596:      Helsingforsden 8 mars 1995
24597: 
24598:                                          Ställföreträdare för utrikesministern Statsminister Esko Aho
24599:                                               1994vp
24600: 
24601: Kirjallinen kysymys 890
24602: 
24603: 
24604: 
24605: 
24606:                                   Tennilä: TEN-liikenneverkkosuunnitelman toteuttamisesta Lapis-
24607:                                      sa
24608: 
24609: 
24610:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24611: 
24612:    Lapissa on herättänyt suurta huolta EU:lle       turistit käyttämään muita tieyhteyksiä, joihin
24613: toimitettu liikenneministeriön liikenneverkko-      kuuluu Ruotsin puolella oleva tie.
24614: suunnitelma. Rautatie katkeaa tässä ns. TEN-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24615: esityksessä Kemiin, ja Tornionjokilaakson tie 21    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24616: on "haihtunut" kokonaan. Tällaiset esitykset        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24617: menevät täydelleen ristiin Lapin omien suunni-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24618: telmien ja tarpeiden kanssa. Lapissa pidetään
24619: tärkeänä Kuola-radan avaamista Murmanskin                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24620: alueelle, jonka osalta tarvitaan uutta rataa vain          ryhtyä korjatakseen EU :lle toimitetun
24621: 70 km. Myös länsirajan tie on Lapille tärkeä niin          TEN-liikenneverkkosuunnitelman Lapin
24622: paikallisten asukkaiden kuin myös turismin kan-            esitysten mukaiseksi?
24623: nalta. Tienpidon heikentäminen vie ajan oloon
24624: 
24625:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1995
24626:                                         Esko-Juhani Tennilä
24627: 
24628: 
24629: 
24630: 
24631:  240017
24632: 2                                         1994 vp -   KK 890
24633: 
24634: 
24635: 
24636: 
24637:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24638: 
24639:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kaikki valtatiet pyritään pitämään korkealuok-
24640: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaisina. On huomattava, että esim. turismin kan-
24641: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nalta merkittävimpiä tiereitin arvostustekijöitä
24642: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tennilän         on Eurooppatie-numerointi. TEN-verkolle täl-
24643: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 890:         laisia ulkoisia tunnuksia ei ole suunniteltu. Tor-
24644:                                                       nio-Kilpisjärvi-Tromsö on E8-tie, eikä siihen
24645:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ole tulossa muutoksia. EU:n mahdollinen tuki
24646:        ryhtyä korjatakseen EU :lle toimitetun         olisi nähtävä myös siten, että mille hyvänsä Suo-
24647:        TEN-liikenneverkkosuunnitelman Lapin           men tielle saatava TEN-rahoitus helpottaa mui-
24648:        esitysten mukaiseksi?                          den teiden rahoitustilannetta.
24649:                                                           Rautatieverkon puolella Kemi-Kelloselkä
24650:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rataosa on osa pohjoista Kalottialueen väylää ja
24651: vasti seuraavaa:                                      kuuluu mahdollisesti tulevaisuudessa Suomen
24652:                                                       kansainväliseen rataverkkoon. Valtionrautatei-
24653:    TEN-verkkojen valmisteluvaiheessa ED-ko-           den käsityksen mukaan rataosan tulisi silloin
24654: mission virkamiesten mielestä Suomen ehdotta-         kuulua myös Suomen TEN-verkkoon. Koska
24655: rua TEN-verkko on ollut liian laaja. Mm. valtatie     ratayhteyttä Murmanskin radalle ei nykyisin ole,
24656: 21 Torniosta Kilpisjärvelle on ollut mukana ai-       eikä se ole vielä lähivuosien toteutusohjelmissa,
24657: van neuvottelujen loppuun saakka, mutta jäänyt        ei rataosaa ole tässä vaiheessa sisällytetty 1990-
24658: pois, koska TEN-verkkoon oli jo hyväksytty            luvun TEN-verkkoon.
24659: Torniosta Rovaniemen kautta Utsjoelle menevä              Lopuksi on todettavissa, että valtaosa eli n.
24660: valtatie 4. EU :n virkamiesten mukaan kahta sa-       10 000 km Suomen päätieverkosta (valta- ja kan-
24661: mansuuntaista ja samaan maahan- Norjaan-              tatiet) jää suunnitellun TEN-verkon ulkopuolel-
24662: johtavaa tietä ei verkkoon voida hyväksyä.            le. Nämä tiet tullaan tielaitoksen toimesta pitä-
24663:    Päätökset koko Euroopan TEN-verkosta teh-          mään siitä huolimatta liikenteen vaatimassa kun-
24664: täneen 1. 7.1995 mennessä. Verkkoon tulevat La-       nossa aivan samalla tavalla ja samantasoisina
24665: pissa kuulumaan valtatie 4 Utsjoelle, kantatie 82     kuin nytkin eduskunnan myöntämien tiemäärä-
24666: Kelloselkään sekä valtatie 21 Tornioon.               rahojen puitteissa. Sama koskee ratoja ja lento-
24667:    Pelko siitä, että valtatien 21 puuttuminen         kenttiä sekä varmasti myös kuntien ylläpitämiä
24668: TEN-verkosta välillä Tornio-Kilpisjärvi hei-          satamia. Näin ollen TEN-verkkosuunnitelmaa ei
24669: kentäisi tien kuntotasoa ja veisi ajan oloon turis-   tässä vaiheessa tarvitse laajentaa.
24670: tit Ruotsin puoleiselle tielle, on perusteeton.
24671: 
24672:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1995
24673: 
24674:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
24675:                                            1994 vp -   KK 890                                          3
24676: 
24677: 
24678: 
24679: 
24680:                                          Tili Riksdagens Ta/man
24681: 
24682:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        sidan, är utan grund. A vsikten är att behålla den
24683: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         höga standarden för alla riksvägar. Det bör upp-
24684: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       märksammas att t.ex. med hänsyn till turismen är
24685: man Tennilä undertecknade spörsmål nr 890:             det Europavägsnumreringen som har avgörande
24686:                                                        betydelse i fråga om värderingen av vägleden.
24687:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Sådana yttre kännetecken har inte planerats
24688:        ta för att ändra planen för TEN (Trans-         för TEN-nätet. Vägen Torneå-Kilpisjärvi-
24689:        European Networks), som översänts tili          Tromse är en E8-väg och det finns inga planer på
24690:        EU, så att den motsvarar Lapplands för-         att ändra detta. Ett eventuellt stöd från EU kan
24691:        slag?                                           ses så att om en väg i Finland får TEN-finansie-
24692:                                                        ring underlättar detta finansieringen av andra
24693:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vägar.
24694: anföra följande:                                          1 fråga om bannätet är bansträckan Kemi-
24695:                                                        Kelloselkä en del av transportleden i Nordkaiet-
24696:    Vid beredningen av TEN-näten har tjänste-           ten och skall eventuellt i framtiden tillhöra Fin-
24697: männen vid EU-kommissionen ansett att Fin-             lands internationella bannät. Enligt Statsjärnvä-
24698: lands förslag om TEN-nätet är för omfattande.          garnas uppfattning bör bansträckan då höra tili
24699: Exempelvis riksvägen 21 från Torneå till Kil-          Finlands TEN-nät. Eftersom det inte för tilifållet
24700: pisjärvi har varit med i förslaget ända in i slutfa-   finns någon banförbindelse tili Murmanskhanan
24701: sen av förhandlingarna, men föll sedan bort efter-     och inte heller i programmen för de närmaste
24702: som riksvägen 4 från Torneå via Rovaniemi tili         åren, har bansträckan vid detta skede inte inklu-
24703: Utsjoki hade redan godkänts som en del av TEN-         derats i TEN-nätet.
24704: nätet. Enligt tjänstemännen vid EU kan två pa-            Tili sist skall konstateras att en större del,
24705: rallella vägar som leder till ett och samma land-      d.v.s. 10 000 km av Finlands huvudvägsnät (riks-
24706: Norge- inte godkännas i nätet.                         och stamvägar) inte ingår i det planerade TEN-
24707:    Besluten om TEN-nätet för hela Europa torde         nätet. Vägverket skall trots detta hålla dessa vä-
24708: fattas före den 1 juli 1995. 1 Lappland skall riks-    gar i det skick trafiken kräver exakt på samma
24709: vägen 4 tili Utsjoki, stamvägen 82 tili Kelloselkä     sätt och på samma nivå som nu i enlighet med
24710: samt riksvägen 21 tili Torneå ingå i nätet.            väganslagen som riksdagen beviljar. Detsamma
24711:    Oron för det faktum att, eftersom riksvägen 21      gäller järnvägsbanor och flygfålt samt säkert
24712: mellan Torneå-Kilpisjärvi inte ingår i TEN-            även hamnar som underhålls av kommunerna.
24713: nätet, skall vägens kondition försämras och med        Planen för TEN-nätet behöver således inte utvid-
24714: tiden leda turisterna tili vägen på den svenska        gas i detta skede.
24715: 
24716:      Helsingforsden 8 mars 1995
24717: 
24718:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
24719:                                                 1994 vp
24720: 
24721: Skriftligt spörsmål 891
24722: 
24723: 
24724: 
24725: 
24726:                                     M. Pietikäinen: Om tryggad framtid för cirkuskonst
24727: 
24728:                                         Tili Riksdagens Talman
24729: 
24730:    Den finländska cirkusen är inne i en djup kris.    visserligen, än så länge, endast 6 %. Men trots
24731: Under de senaste åren har lönsamheten kraftigt        detta drabbar den cirkusen hårt.
24732: beskurits. De årliga höjningarna av bensinpriset         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
24733: drabbar den kringresande cirkusen. Hyran som          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
24734: kommunerna och städerna uppbär för cirkus-            ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
24735: platsen har höjts mycket under de senaste åren        följande spörsmål:
24736: och utgör speciellt i de största städerna en stor
24737: utgift. Också avgiften för nöjestillståndet, som                Vad tänker Regeringen göra för att
24738: måste sökas skilt för varje ort, höjdes avsevärt år          cirkuskonsten skall ha en framtid i Fin-
24739: 1994. Dessutom kom cirkusen in under mervär-                 land?
24740: desskattesystemet nu år 1995. Procentsatsen är
24741:      Helsingforsden 15 februari 1995
24742: 
24743:                                         Margareta Pietikäinen
24744: 
24745: 
24746: 
24747: 
24748: 240017
24749: 2                                        1994 vp -   KK 891
24750: 
24751: Kirjallinen kysymys 891                                                                    Suomennos
24752: 
24753: 
24754: 
24755: 
24756:                                   M. Pietikäinen: Sirkustaiteen tulevaisuuden turvaamisesta
24757: 
24758: 
24759: 
24760:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24761: 
24762:    Suomalainen sirkustaide on syvässä kriisissä.     on tosin toistaiseksi ainoastaan 6 prosenttia.
24763: Viime vuosina kannattavuus on heikentynyt voi-       Mutta tästä huolimatta sirkustoiminta kärsii sii-
24764: makkaasti. Kiertelevä sirkus kärsii vuosittaisista   tä pahoin.
24765: bensiininhintojen korotuksista. Kuntien ja kau-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24766: punkien sirkuspaikasta kantama vuokra on             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24767: noussut paljon viime vuosina, ja se on erityisesti   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24768: suurimmissa kaupungeissa suuri menoerä. Myös         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24769: jokaista paikkakuntaa varten erikseen haettavan
24770: huviluvan maksua korotettiin tuntuvasti vuonna                Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta sir-
24771:  1994. Lisäksi sirkustoiminta tuli arvonlisä vero-          kustaiteella olisi tulevaisuus Suomessa?
24772: järjestelmän piiriin nyt vuonna 1995. Verokanta
24773: 
24774:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1995
24775: 
24776:                                         Margareta Pietikäinen
24777:                                            1994 vp -   KK 891                                          3
24778: 
24779: 
24780: 
24781: 
24782:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24783: 
24784:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rin kohdeapurahoja ja lastenkulttuurimäärära-
24785: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hoja ja heitä on myös taiteilijaeläkkeiden saajien
24786: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        joukossa.
24787: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja M. Pieti-            EU :n arvonlisäveroa koskevan kuudennen ar-
24788: käisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        vonlisäverodirektiivin mukaan kaupallisten viih-
24789: 891:                                                   detilaisuuksien järjestäminen on verollista. Näin
24790:                                                        ollen EU :n jäsenyyden myötä kaupalliset kult-
24791:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta sir-        tuuri- ja viihdetilaisuudet, mm. teatterinäytän-
24792:         kustaiteella olisi tulevaisuus Suomessa?       nöt, jouduttiin vuoden 1995 alusta säätämään
24793:                                                        arvonlisäverollisiksi. Suomessa arvonlisäverotus
24794:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           toteutettiin kuitenkin hyvin lievänä, kun pää-
24795: vasti seuraavaa:                                       osaan näistä tilaisuuksista sovelletaan 6 %:n ve-
24796:                                                        rokantaa. Myös sirkuksen osalta noudatetaan
24797:    Tällä hetkellä opetusministeriön hallinnon-         tätä alennettua verokantaa. Kun otetaan huo-
24798: alalla ei myönnetä avustuksia sirkuksien ylläpi-       mioon arvonlisäverotukseen sisältyvä vähennys-
24799: toon. Myöskään ei ole vireillä suunnitelmia mää-       järjestelmä, verotuksen todelliset vaikutukset
24800: rärahan varaamisesta valtion talousarvioesityk-        jäävät edellä olevaa vähäisemmiksi. Näin ollen
24801: seen tätä tarkoitusta varten. Sen sijaan yksittäiset   arvonlisäverotuksen osalta sirkustaide on saanut
24802: sirkustaiteilijat ovat valtion apurahajärjestelmän     erityiskohtelun.
24803: piirissä, heille on myönnetty lisääntyvässä mää-
24804: 
24805:       Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1995
24806: 
24807:                                                                 Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
24808: 4                                       1994 vp -   KK 891
24809: 
24810: 
24811: 
24812: 
24813:                                        Tili Riksdagens Ta/man
24814: 
24815:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     beviljats projektstipendier och anslag för barn-
24816: ger, har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-     kultur och de återfinns också bland dem som får
24817: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    konstnärspension.
24818: man M. Pietikäinen undertecknade spörsmål nr           Enligt EU :s sjätte direktiv om mervärdesskatt
24819: 891:                                                är arrangerandet av kommersiella underhåll-
24820:                                                     ningsevenemang belagt med skatt. 1 och med
24821:           Vad ämnar Regeringen göra för att         medlemskapet i EU var man tvungen att stadga
24822:        cirkuskonsten skall ha en framtid i Fin-     om mervärdesskatt för kommersiella kultur- och
24823:        land?                                        underhållningsevenemang, bl.a. teaterföreställ-
24824:                                                     ningar, från ingången av år 1995. 1 Finland ge-
24825:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       nomfördes mervärdesbeskattningen dock i en
24826: anföra följande:                                    mycket lindrig form då man på största delen av
24827:                                                     dessa ..evenemangen tillämpar en skattesats på
24828:    På undervisningsministeriets förvaltningsom-     6 %. A ven för cirkusverksamhet iakttas denna
24829: råde beviljas för närvarande inga understöd för     reducerade skattesats. Då det avdragssystem
24830: drivande av cirkusverksamhet. Det finns heller      som ingår i mervärdesbeskattningen beaktas blir
24831: inga planer på att reservera anslag i budgetpro-    de faktiska verkningarna av beskattningen mind-
24832: positionen för detta ändamål. Däremot omfattas      re än vad som anges ovan. 1 fråga om mervärdes-
24833: enskilda cirkusartister av statens stipendiesys-    beskattningen har cirkuskonsten alltså särbe-
24834: tem. Dessa artister har i ökande utsträckning       handlats.
24835:      Helsingforsden 27 februari 1995
24836: 
24837:                                                              Minister Tytti /sohookana-Asunmaa
24838:                                                1994vp
24839: 
24840: Kirjallinen kysymys 892
24841: 
24842: 
24843: 
24844: 
24845:                                   P. Leppänen: Eläinten jalostukseen liittyviin kokeisiin osallistuvien
24846:                                       oikeusturvasta
24847: 
24848: 
24849:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24850: 
24851:    Satu ja Markku Parantaisen tila Saarijärvellä                Mistä aiheutuu perusteluissa mainitun
24852: on osallistunut TLK:n kolmirotukokeiluun. Sit-              tilan eläimissä esiintyvän taudin toteami-
24853: temmin on käynyt ilmi, että tilan sioissa esiintyy          sen viivästyminen, ja
24854: aivastustautia (P. multocida, toksinen muoto),                  miten asianomaisille voidaan hyvittää
24855: joka olisi peräisin sanotusta kokeilusta. Taudin            ne taloudelliset menetykset, joita on ai-
24856: selvittäminen on vienyt kohtuuttoman pitkän                 heutunut kokeiluun osallistumisesta sekä
24857: ajan, ja siitä on aiheutunut suuria talousvaikeuk-             miten voidaan huolehtia siitä, että vas-
24858: sia asianomaisille.                                         taavanlaisiin kokeiluihin osallistuneille ei
24859:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          koidu tulevaisuudessa samanlaisia ongel-
24860: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             mia?
24861: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24862: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24863: 
24864:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1995
24865: 
24866:                                            Pekka Leppänen
24867: 
24868: 
24869: 
24870: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
24871: 
24872: 
24873: 
24874: 
24875: 240017
24876:                                                 1994 vp
24877: 
24878: Skriftligt spörsmål 893
24879: 
24880: 
24881: 
24882: 
24883:                                    Nordman m.fl.: Om ersättning för skador som sälen förorsakar
24884:                                       fisket
24885: 
24886: 
24887:                                         Tili Riksdagens Talman
24888: 
24889:     Den växande gråsälstammen i Östersjön för-        komma ifråga. lfall ett ersättningssystem inte
24890: anleder allt större problem för en del yrkesfiska-    åstadkoms, kommer kravet på en riktad skydds-
24891: re. För vissa fiskare kan det handla om förluster     jakt att intensifieras.
24892: på flera tiotusentals mark i året. 1 Sverige finns       Hänvisande tili det ovan anförda får viiden
24893: sedan flera år tilihaka ett ersättningssystem för     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
24894: skador som sälen förorsakar fisket.                   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
24895:     1 vårt land har fiskarorganisationer föresprå-    följande spörsmål:
24896: kat begränsad skyddsjakt, vilket hitills inte lett
24897: tili några officiella beslut av ansvariga myndighe-            Är Regeringen beredd att i brådskande
24898: ter. Nu ställs hoppet tili den nyajaktlagen, enligt          ordning införa ett system för ersättning
24899: viiken ersättningar för sälskador bör kunna                  av skador som sälen förorsakar fisket?
24900: 
24901:      Helsingforsden 16 februari 1995
24902: 
24903:                      Håkan Nordman                             Håkan Malm
24904: 
24905: 
24906: 
24907: 
24908: 240017
24909: 2                                         1994 vp- KK 893
24910: 
24911: Kirjallinen kysymys 893                                                                     Suomennos
24912: 
24913: 
24914: 
24915: 
24916:                                    Nordman ym.: Hylkeiden kalastukselle aiheuttamien vahinkojen
24917:                                       korvaamisesta
24918: 
24919: 
24920:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24921: 
24922:     Itämeren kasvava harmaahyljekanta aiheut-         vat tulla kyseeseen. Jos korvausjärjestelmää ei
24923: taa yhä suurempia ongelmia osalle ammattika-          saada aikaan, tulevat vaatimukset suunnatusta
24924: lastajista. Eräiden kalastajien kohdalla voi olla     suojapyynnistä kasvamaan.
24925: kyse useiden kymmenientuhansien markkojen                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24926: tappioista vuodessa. Ruotsissa on jo usean vuo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24927: den ajan ollut järjestelmä, jossa hylkeiden kalas-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24928: tukselle aiheuttamat vahingot korvataan.              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24929:     Maassamme kalastajajärjestöt ovat suositel-
24930: leet rajoitettua suojapyyntiä, mutta se ei toistai-             Onko Hallitus valmis ottamaan kii-
24931: seksi ole johtanut virallisiin päätöksiin vastuul-           reellisesti käyttöön järjestelmän, jossa
24932: listen viranomaisten taholta. Nyt toiveet asete-             hylkeiden kalastukselle aiheuttamat va-
24933: taan uuteen metsästyslakiin, jonka mukaan kor-               hingot korvataan?
24934: vaukset hylkeiden aiheuttamista vahingoista voi-
24935: 
24936:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1995
24937: 
24938:                      Håkan Nordman                             Håkan Malm
24939:                                             1994 vp -   KK 893                                        3
24940: 
24941: 
24942: 
24943: 
24944:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24945: 
24946:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          voidaan asetuksella säätää, että muunkin kuin
24947: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           edellä mainitun riistaeläimen aiheuttamat vahin-
24948: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         got korvataan valtion varoista."
24949: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Nordma-               Valtion kuluvan vuoden menoarviossa on
24950: nin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            momentilla 30.36.41 määräraha hirvieläinten
24951: n:o 893:                                                sekä momentilla 30.36.42 määräraha petoeläin-
24952:                                                         ten aihuttamien vahinkojen korvaamiseen. Kos-
24953:            Onko Hallitus valmis ottamaan kii-           ka muuta määrärahaa riistaeläinten aiheutta-
24954:         reellisesti käyttöön järjestelmän, jossa        mien vahinkojen korvaamiseen menoarviossa ei
24955:         hylkeiden kalastukselle aiheuttamat va-         ole, ei hylkeiden kalastukselle aiheuttamien va-
24956:         hingot korvataan?                               hinkojen korvaaminen ole mahdollista.
24957:                                                            Maa- ja metsätalousministeriö asetti 21.9.
24958:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            1994 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
24959: vasti seuraavaa:                                        petoeläinten aihuttamien vahinkojen kor-
24960:                                                         vausjärjestelmien kehittämismahdollisuuksia.
24961:     Metsästyslain (615/93) 87 §:n mukaan "Riista-       Tarkoituksena on, että työryhmä selvittää myös
24962: eläimiin kuuluvien hirvieläinten sekä karhun, su-       hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaus-
24963: den, ahman, ilveksen, hallin ja itämerennorpan          mahdollisuudet. Työryhmän työn määräaika
24964: maataloudelle, metsätaloudelle, kalastukselle,          päättyy kuluvan vuoden lopussa. Hyljevahinko-
24965: liikenteelle sekä kotieläimille ja viljellyille eläi-   jen korvaaminen tulee harkittavaksi työryhmän
24966: mille aiheuttamat vahingot korvataan talousar-          työn valmistumisen jälkeen.
24967: vion rajoissa valtion varoista. Erityisestä syystä
24968: 
24969:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1995
24970: 
24971:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
24972: 4                                      1994 vp -   KK 893
24973: 
24974: 
24975: 
24976: 
24977:                                       Tili Riksdagens Talman
24978: 
24979:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      1 statsbudgeten för innevarande år har under
24980: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     moment 30.36.41 intagits ett anslag för ersättan-
24981: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   de av skador orsakade av hjortdjur och under
24982: man Nordman m.fl. undertecknade spörsmål nr        moment 30.36.42 ett motsvarande anslag för er-
24983: 893:                                               sättande av skador orsakade av rovdjur. Emedan
24984:                                                    något annat anslag för ersättande av skador orsa-
24985:           Är Regeringen beredd att i brådskande    kade av vilt ej finns upptaget i budgeten är det
24986:        ordning införa ett system för ersättning    inte möjligt att ersätta de skador sälarna orsakat
24987:        av skador som sälen förorsakar fisket?      fisket.
24988:                                                       Jord- och skogsbruksministeriet tilisatte den
24989:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    21.9.1994 en arbetsgrupp, som fick i uppgift att
24990: anföra följande:                                   utreda möjligheterna att utveckla systemen för
24991:                                                    erläggande av ersättningar för skador orsakade
24992:    87 § i jaktlagen (615/93) lyder: "Skador som    av rovdjur. A vsikten är att arbetsgruppen även
24993: hjortdjur vilka utgör vilt samt brunbjörn, varg,   utreder möjligheterna att ersätta av sälar orsaka-
24994: järv, lodjur, gråsäl och östersjövikare orsakat    de skador. Den för arbetsgruppens arbete utsatta
24995: jordbruket, skogsbruket, fisket, trafiken samt     tiden löper ut vid utgången av innevarande år.
24996: husdjur och i farm uppfödda djur ersätts inom      När arbetsgruppens arbete slutförts tas ersättan-
24997: ramen för budgeten av statens medel. Av särskil-   det av sälskador upp tili prövning.
24998: da skäl kan genom förordning stadgas att skador
24999: som orsakats även av andra slag av vilt än ovan-
25000: nämnda ersätts av statens medel."
25001: 
25002:      Helsingforsden 2 mars 1995
25003: 
25004:                                                     Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
25005:                                               1994 vp
25006: 
25007: Kirjallinen kysymys 894
25008: 
25009: 
25010: 
25011: 
25012:                                  Vihriälä ym.: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnasta
25013: 
25014: 
25015: 
25016:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25017: 
25018:    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalilla on Suo-           On väitetty, että perustaltaan terveitä yrityk-
25019: messa noin 12 400 asiakasta. Tämä on suuri mää-    siä on näiden vaikeuksien vuoksi ajautunut kon-
25020: rä. Perustetun omaisuudenhoitoyhtiön alkupe-       kurssiin.
25021: räisenä tavoitteena oli mm. saattaa Arsenaliin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25022: joutuneet toiminnaltaan terveet yritykset takai-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25023: sin normaaleihin pankkiasiakassuhteisiin.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25024:    Kuitenkin yrittäjien taholta on tuotu esiin     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25025: huomattavia ongelmia Arsenalin toiminnassa.
25026: Nämä pulmakohdat liittyvät erityisesti kolmeen               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25027: tekijään. Pahimpina ongelmina on pidetty 1) hi-           ryhtyä turvatakseen omaisuudenhoito-
25028: dasta päätöksentekoa, 2) epäselvyyttä neuvotte-           yhtiö Arsenalin tarkoituksenmukaisen
25029: luosapuolen asemasta ja päätäntävaltuuksista              toiminnan, jotta toiminnai taan terveiden
25030:  sekä 3) kielteistä suhtautumista vapaaehtoiseen          yritysten konkurssiin ajautuminen voi-
25031:  saneeraukseen.                                           daan estää?
25032: 
25033:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1995
25034: 
25035:           Jukka Vihriälä               Markku Rossi                  Markku Vuorensola
25036:           Aino Suhola                  Sirkka-Liisa Anttila          Markku Laukkanen
25037: 
25038: 
25039: 
25040: 
25041:  240017
25042: 2                                          1994 vp -   KK 894
25043: 
25044: 
25045: 
25046: 
25047:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25048: 
25049:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Arsenalin hoidettavana on myös yrityksiä,
25050: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          joiden on arvioitu selviävän ja joita on tuettu
25051: olette 16 päivänä helmikuuta 1995 päivätyn kir-        lainoja ja takauksia myöntämällä. Arsenal on
25052: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       nimennyt vastuuhenkilön sekä perittävänä että
25053: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vihriälän ym.       elvytettävänä oleville asiakkaille.
25054: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 894:             Arsenalilta saadun selvityksen mukaan se te-
25055:                                                        kee luottopäätökset noin 1-2 viikon kuluessa.
25056:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Näin myös siinä tapauksessa, että asiakkailta
25057:        ryhtyä turvatakseen omaisuudenhoito-            pyydetään lisäselvityksiä. Vuonna 1994 Arsena-
25058:        yhtiö Arsenalin tarkoituksenmukaisen            lissa tehtiin noin 21 000 erilaista pöytäkirjattua
25059:        toiminnan, jotta toiminnaltaan terveiden        asiakassuhteisiin liittyvää päätöstä. Luottopää-
25060:        yritysten konkurssiin ajautuminen voi-          tösten yhteydessä Arsenal tekee vertailulaskel-
25061:        daan estää?                                     man perintätuloksen ja esitetyn luottojärjestelyn
25062:                                                        välillä. Vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn Ar-
25063:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           senal suostuu edellyttäen, että sen tulos on vähin-
25064: vasti seuraavaa:                                       tään yhtä hyvä Arsenalille kuin virallisen velka-
25065:                                                        järjestelyn tulos, ja lisäksi, että velkajärjestely
25066:    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy (Arsenal)           antaa paremman lopputuloksen kuin saatavan
25067: on valtion vakuusrahastosta annetun lain 1 §:n 5       perintä. Arsenal suhtautuu periaatteessa myön-
25068: momentissa tarkoitettu omaisuudenhoitoyhtiö.           teisesti vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn ja suos-
25069: Yhtiön tarkoituksena on sinne Suomen Säästö-           tuu siihen, kun yllä mainitut edellytykset ovat
25070: pankki-SSP Oy:stä siirretyn omaisuuden hoita-          olemassa.
25071: minen valtion kokonaisetu huomioon ottaen.                Valtio on turvannut Arsenalin toiminnan.
25072: SSP:n kauppaa koskevan sopimuksen perusteel-           Ensinnäkin Arsenal on kokonaan valtion omis-
25073: la asiakkaita on siirretty Arsenaliin vielä vuoden     tuksessa. Valtio on sijoittanut yhtiöön omaa pää-
25074: 1994 aikana.                                           omaa tähän mennessä yhteensä 11 000 miljoonaa
25075:    Jo nyt on selvää, että osa Arsenaliin siirretyis-   markkaa ja on valmistautunut sijoittamaan lisää
25076: tä yrityksistä tulee kannattamattomina lopetta-        yhtiön toiminnan turvaamiseksi. Lisäksi Arsena-
25077: maan toimintansa. Pankkituen periaatteet ja            lin rahoituksen hankinnalla on 28 000 miljoonan
25078: omaisuudenhoitoyhtiön tarkoitus huomioon ot-           markan valtion omavelkainen takaus. Sen sijaan
25079: taen ei ole tarkoituksenmukaista tukea pankki-         maan hallitukselle ei kuulu puuttuminen yhtiön
25080: tukivaroin Arsenalin kautta tällaista yritystoi-       yksittäisiin liiketoimintapäätöksiin, jos yhtiö on
25081: mintaa. Tällaisissa tapauksissa Arsenalin tehtä-       hoitanut sille kuuluvat tehtävät toiminta-ajatuk-
25082: vänä on periä saatavat siten, että valtiontaloudel-    sensa mukaisesti.
25083: le aiheutuu mahdollisimman vähäinen rasitus.
25084: 
25085:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1995
25086: 
25087:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
25088:                                         1994 vp -   KK 894                                              3
25089: 
25090: 
25091: 
25092: 
25093:                                        Tili Riksdagens Talman
25094: 
25095:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    nas klara sig och som har fått stöd i form av lån
25096: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den     och borgen. Arsenal har utnämnt ansvariga per-
25097: 16 februari 1995 tili vederbörande medlem av        soner både för kunder av vilka medel skall indri-
25098: statsrådet översänt följande av riksdagsman         vas och för sådana vilkas verksamhet skall sane-
25099: Vihriälä m.fl. undertecknade spörsmål nr 894:       ras.
25100:                                                        Enligt Arsenals utredning fattar bolaget kre-
25101:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ditbesluten inom ca 1-2 veckor. Så också i det
25102:        ta för att trygga en ändamålsenlig verk-     fall att ytterligare utredningar begärs av kunder-
25103:        samhet för egendomförvaltningsbolaget        na. År 1994 fattade Arsenal ca 21 000 protokoll-
25104:        Arsenal så att företag med en sund verk-     förda beslut i anslutning tili kundrelationer. 1
25105:        samhet inte går i konkurs?                   samband med kreditbesluten gör Arsenal upp
25106:                                                     jämförande kalkyler för resultatet av indrivning-
25107:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       en och det föreslagna kreditarrangemanget. Ar-
25108: anföra följande:                                    senal går med på friviliig reglering av skulder
25109:                                                     förutsatt att resultatet är minst lika bra för Arse-
25110:    Bolaget Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy          nal som resultatet av ett offentligt saneringsförfa-
25111: (Arsenal) är ett sådant egendomsförvaltningsbo-     rande och om regleringen av skulderna leder tili
25112: lag som avses i 1 § 5 mom. lagen om statens         ett bättre slutresultat än indrivning av fordring-
25113: säkerhetsfond. Bolaget skall med beaktande av       arna. Arsenal förhåller sig i princip positivt tili
25114: statens helhetsintresse sköta den egendom som       friviliig reglering av skulder och godkänner den
25115: överförts från Sparbanken i Finland-SBF Ab tili     om ovan nämnda förutsättningar finns.
25116: bolaget. Ännu under 1994 har kunder flyttats tili      Staten har tryggat Arsenals verksamhet. För
25117: Arsenal enligt det avtal som gäller köpet av SBF.   det första är Arsenal helt i staten ägo. Staten har
25118:    Det är redan nu klart att en del av de företag   hittills placerat eget kapital i bolaget tili ett sam-
25119: som överfördes tili Arsenal kommer att lägga ner    manlagt belopp av 11 000 milj. mk och är redo att
25120: sin verksamhet som olönsam. Med beaktande av        placera mera för att trygga bolagets verksamhet.
25121: principerna för bankstödet och syftet med egen-     Dessutom stöds Arsenals finansieringsanskaff-
25122: domsförvaltningsbolaget är det inte ändamålsen-     ning av en statlig proprieborgen tili ett belopp av
25123: ligt att med bankstöd och via Arsenal stöda så-     28 000 milj. mk. Däremot är det inte regeringens
25124: dan företagsverksamhet. 1 sådana fall är det Ar-    uppgift att befatta sig med enskilda beslut som
25125: senals uppgift att driva in fordringarna så att     gäller affårsverksamheten, om bolaget har skött
25126: statsekonomin belastas så lite som möjligt.         sina uppgifter enligt verksamhetsprinciperna.
25127:    Arsenal skall också sköta företag som beräk-
25128: 
25129:      Helsingforsden 8 mars 1995
25130: 
25131:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
25132:                                               1994 vp
25133: 
25134: Kirjallinen kysymys 895
25135: 
25136: 
25137: 
25138: 
25139:                                   Vihriälä ym.: Rasvapitoisen maidon kulutuksen terveydellisistä
25140:                                       vaikutuksista
25141: 
25142: 
25143:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25144: 
25145:    Euroopan unioni tukee kouluruokailua sillä       unionin jäsenyyden tultua voimaan on rasvan
25146: ehdolla, että ruokajuomana tarjotaan rasvaista      syönti tullut entistä halvemmaksi. Sen sijaan ras-
25147: maitoa. Tämän ehdon järkevyys on kyseenalai-        vaton maito ja piimä ovat kallistuneet. Maito-
25148: nen. Suomalaiset on suurella vaivalla ajan mit-     tuotteiden eurohinnoittelu uhkaa romuttaa ter-
25149: taan opetettu siirtymään vähärasvaisiin maito-      veyskasvatuksen hyvät tulokset.
25150: tuotteisiin. Myös tuotantoeläinten jalostuksessa       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25151: on pyritty siihen, että maidon rasvapitoisuus vä-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
25152: henee ja valkuaispitoisuus kasvaa.                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25153:    Lapset ovat kotona tottuneet juomaan vähä-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25154: rasvaista maitoa, eivätkä he suostu juomaan ras-
25155: vaista maitoa. Vaarana on, että kasvuikäiset lap-             Mitä Hallitus aikoo tehdä edistääk-
25156: set siirtyvät käyttämään vettä ruokajuomanaan.             seen rasvattomien maitotuotteiden käyt-
25157: Tämä ei ole terveyden kannalta toivottavaa.                töä kouluruokailussa erityisesti ja suo-
25158:    Euroopan unionin rasvapolitiikka tuntuu                 malaisten ravitsemuksessa yleensä?
25159: muutoinkin hyvin vanhakantaiselta. Euroopan
25160: 
25161:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1995
25162:                     Jukka Vihriälä                           Markku Vuorensola
25163: 
25164: 
25165: 
25166: 
25167: 240017
25168: 2                                        1994 vp -   KK 895
25169: 
25170: 
25171: 
25172: 
25173:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25174: 
25175:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Koulut tekevät hakemuksen halutessaan osallis-
25176: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tua koulumaito-ohjelmaan. Jokainen koulu tai
25177: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tarha saa itse päättää, haluaako osallistua koulu-
25178: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vihriälän       maito-ohjelmaan. Kukin koulu päättää myös sii-
25179: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tä, mitä maitotaloustuotteita oppilaille tarjo-
25180: 895:                                                 taan, jolloin tarjolla voi olla myös muita kuin
25181:                                                      tuettuja tuotteita. Viime kädessä valinnan tekee
25182:           Mitä Hallitus aikoo tehdä edistääk-        yksittäinen oppilas tarjolla olevien tuotteiden pe-
25183:        seen rasvattomien maitotuotteiden käyt-       rusteella. Hallitus katsoo, että myös Suomessa
25184:        töä kouluruokailussa erityisesti ja suo-      kunnille ja muille kouluruokailun kustannuksis-
25185:        malaisten ravitsemuksessa yleensä?            ta vastaaville on tarjottava mahdollisuus muiden
25186:                                                      jäsenmaiden tavoin saada osarahoitusta ruokai-
25187:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lun kustannuksiin EU:n varoista.
25188: vasti seuraavaa:                                        Suomessa kouluruokailu on muista jäsen-
25189:                                                      maista poiketen oppilaille pääosin ilmainen.
25190:    Maatalous on EU:ssa yhteisön toimivaltaan         Koulumaitotuella on näin huomattava merkitys
25191: kuuluva asia,ja Suomi mukautuu yhteiseen maa-        kuntien ruokahuollon kustannuksiin. Koulu-
25192: talouspolitiikkaan eräitä poikkeuksia lukuun ot-     maitotuen kokonaismääräksi Suomessa on ar-
25193: tamatta. Osana EU:n maatalouspolitiikkaa ovat        vioitu noin 20 miljoonaa markkaa vuodessa.
25194: maidon markkinajärjestelmään kuuluvat maito-         Koko EU:n alueella noin 40% kaikista oppilais-
25195: tuotteiden tukiohjelmat, joista tärkeimpiä ovat      ta kuuluu koulumaitotuen piiriin. Hallituksen
25196: voin tuettu myynti elintarviketeollisuudelle, kou-   tarkoitus ei ole muuttaa terveyspoliittisia lin-
25197: lumaito-ohjelma, voin myynti voittoa tuottamat-      jauksia eikä koululaisten ruokailutottumuksia
25198: tamille organisaatioille sekä kaseiinin ja rasvat-   vaan ainoastaan tarjota mahdollisuus EU:n ra-
25199: toman maidon ja maitojauheen tuki.                   hoittamaan tukeen.
25200:    Ohjelmien rahoitus tapahtuu kokonaisuudes-           Periaatteellisen kantansa koulumaito-ohjel-
25201: saan yhteisön varoista, ja tuen on siirryttävä ko-   man tarkoituksenmukaisuuteen osana EU:n
25202: konaisuudessaan koulun tai oppilaiden tuotteis-      maidon markkinajärjestelmää hallitus tulee
25203: ta maksamiin hintoihin.                              määrittämään silloin, kun ko. ohjelmat tulevat
25204:    EU:n säädösten mukaan tukeen oikeutettuja         käsittelyyn EU:n asianomaisissa elimissä.
25205: ovat kulutusmaito ja täysmaitojogurtti, kevyt-          Hallitus pitää tärkeänä, että päivähoidon ja
25206: maito sekä tuore- ja sulatejuustot,joiden rasvapi-   koulujen ravitsemus tukee väestön elinikäistä
25207: toisuus on vähintään 40 %. Lisäksi tukeen oikeu-     terveyttä ja tämän tavoitteen mukaisesti ohjaa
25208: tettuja ovat muut juustot, joiden rasvapitoisuus     ajankohtaiseen tutkimustietoon perustuvan ra-
25209: on vähintään 45 %.                                   vitsemustiedon päiväkotien ja koulujen käyt-
25210:    Tukea voivat saada kaikki koulut lukuun ot-       töön. Tätä tietoa annetaan sekä perusterveyden-
25211: tamatta yliopistotasoisia oppilaitoksia. Myös        huoltojärjestelmän, neuvolaverkoston että kou-
25212: päiväkodit ja tarhat kuuluvat ohjelman piiriin.      luterveydenhuollon kautta.
25213: 
25214:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1995
25215: 
25216:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
25217:                                            1994 vp -   KK 895                                            3
25218: 
25219: 
25220: 
25221: 
25222:                                          Tili Riksdagens Talman
25223: 
25224:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        vili delta i programmet. De enskilda skolorna
25225: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         bestämmer också vilka mjölkhushållningspro-
25226: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       dukter som skall serveras eleverna, varvid också
25227: man Vihriälä m.fl. undertecknade spörsmål nr           andra än understödda produkter kan ställas
25228: 895:                                                   fram. Valet träffas i sista hand av den enskilda
25229:                                                        eleven utgående från de produkter som står tili
25230:           Vad tänker Regeringen göra för att           buds. Regeringen anser att kommuner och andra
25231:        främja användningen av fettfria mjölk-          som ansvarar för kostnaderna för skolbespis-
25232:        produkter i skolbespisningen i synnerhet        ningen också i Finland skall erbjudas en möjlig-
25233:        och folknäringen i Finland i allmänhet?         het att i likhet med övriga medlemsländer få
25234:                                                        delfinansiering av EU:s medel för de kostnader
25235:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som ordnandet av bespisningen medför.
25236: anföra följande:                                          I Finland är skolbespisningen, med avvikelse
25237:                                                        från övriga medlemsländer, i huvudsak gratis för
25238:    Inom EU hör jordbruket tili gemenskapens            eleverna. Stödet för mjölk tili skolelever har såle-
25239: kompetens och Finland anpassar sig tili den ge-        des en avsevärd betydelse för kommunernas
25240: mensammajordbrukspolitiken frånsett vissa un-          kostnader för kosthållning. Det totala beloppet i
25241: dantag. En del av EU:s jordbrukspolitik utgörs         Finland av sistnämnda stöd har uppskattats tili
25242: av understödd försäljning av smör tililivsmedels-      ca 20 milj. mk per år. Inom hela EU omfattas ca
25243: industrin, programmet för mjölk tili skolelever,       40 % av alla elever av stödet för mjölk tili skol-
25244: försäljning av smör tili icke vinstdrivande institu-   elever. Regeringen avser inte att ändra de häl-
25245: tioner samt stöd för kasein och skummjölkspul-         sopolitiska linjedragningarna och inte heller elev-
25246: ver.                                                   ernas matvanor, utan endast att erbjuda en möj-
25247:    Programmen finansieras i sin helhet med ge-         lighet tili stöd som finansieras av EU.
25248: menskapsmedel och stödet skall isin helhet över-          Sin principiella ståndpunkt tili ändamålsenlig-
25249: föras tili de priser som skolan eller eleverna beta-   heten hos programmet för mjölk tili skolelever
25250: lar för sina produkter.                                som en del av EU:s marknadssystem för mjölk
25251:    Berättigade tili stöd enligt EU :s rättsakter är    kommer regeringen att fastställa när program-
25252: konsumtionsmjölk och helmjölksyoghurt, lätt-           men i fråga kommer upp tili behandling i respek-
25253: mjölk samt fårsk- och smältost, vilkas fetthalt är     tive EU-organ.
25254: minst 40 %. Berättigade tili stöd är dessutom             Regeringen anser det viktigt att bespisningen
25255: andra ostar, vilkas fetthalt är minst 45 %.            inom dagvården och i skolorna stöder befolk-
25256:    Alla skolor med undantag av läroanstalter på        ningens hälsa under hela livstiden och bidrar
25257: universitetsnivå kan beviljas stöd. Också daghem       enligt detta mål tili att daghemmen och skolorna
25258: och barnträdgårdar omfattas av programmet.             ges information om de aktuella forskningsrönen
25259: Skolorna skalllämna en ansökan om de önskar            inom näringsläran. Denna kunskap sprids ge-
25260: deltai programmet för mjölk tili skolelever. Varje     nom primärvårdssystemet, barnavårdsbyråerna
25261: skola eller barnträdgård får själv besluta om den      och skolhälsovården.
25262: 
25263:      Helsingforsden 1 mars 1995
25264: 
25265:                                                         Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
25266:                                                   1994 vp
25267: 
25268: Skriftligt spörsmål 896
25269: 
25270: 
25271: 
25272: 
25273:                                     Nordman: Om tryggad språkundervisning för flyktingbarn
25274: 
25275: 
25276: 
25277:                                           Tili Riksdagens Talman
25278: 
25279:    Brister i språkundervisningen för flyktingbarn       möjlighet tili en fullgod språkundervisning i Fin-
25280: väcker allt mera bekymmer hos de ansvariga i            land.
25281: kommunerna. Villkoren för introduktionsklas-               Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
25282: ser, specialundervisning och hemspråksundervis-         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
25283: ning har skärpts de senaste åren. Mindre ekono-         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
25284: miska resurser står tili förfogande.                    följande spörsmål:
25285:    Åtgärden är synnerligen betänklig i flera avse-
25286: enden. Om inte flyktingbarn får en god start,                     Är Regeringen medveten om vilka följ-
25287: ökar behovet av specialundervisning och special-               der sparåtgärderna i fråga om flykting-
25288: klasser. Vi har inte rätt tili eller råd med en sådan          barns språkundervisning kan få, och
25289: behandling av flyktingbarn som leder tili att de                  hur har Regeringen för avsikt att tryg-
25290: inte kan tiligodogöra sig vårt lands utbilqping                ga deras möjligheter till en fullgod under-
25291: och hävda sig i det finländska samhället. A ven                visning?
25292: med tanke på sitt eget kulturarv bör de beredas
25293: 
25294:      Helsingforsden 17 februari 1995
25295: 
25296:                                              Håkan Nordman
25297: 
25298: 
25299: 
25300: 
25301: 240017
25302: 2                                        1994 vp -   KK 896
25303: 
25304: Kirjallinen kysymys 896                                                                    Suomennos
25305: 
25306: 
25307: 
25308: 
25309:                                   Nordman: Pakolaisiasten kielenopetuksen turvaamisesta
25310: 
25311: 
25312: 
25313:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25314:    Pakolaisiasten kielenopetuksen puutteet he-       Myös heidän omaa kulttuuriperintöään ajatellen
25315: rättävät yhä enemmän huomiota vastuullisissa         heille tulee tarjota mahdollisuus kunnolliseen
25316: kunnissa. Viime vuosina aloitusluokkien, erityis-    kielenopetukseen Suomessa.
25317: opetuksen ja kotikielen opetuksen ehtoja on tiu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25318: kennettu. Taloudellisia resursseja on vähemmän       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25319: käytettävissä.                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25320:    Toimenpide on monessa mielessä varsin arve-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25321: luttava. Jos pakolaislapset eivät pääse opinnois-
25322: saan hyvään alkuun, kasvaa erityisopetuksen ja                 Onko Hallitus tietoinen seurauksista,
25323: erityisluokkien tarve. Meillä ei ole oikeutta eikä          joita säästötoimista voi aiheutua pako-
25324: varaa tällaiseen pakolaislasten kohteluun, joka             laislasten kielen opetukselle, ja
25325: johtaa siihen, että he eivät voi hyödyntää maam-               miten Hallitus aikoo turvata heidän
25326: me tarjoamaa koulutusta eivätkä puolustaa                   mahdollisuutensa kunnolliseen opetuk-
25327: paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa.                    seen?
25328:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1995
25329: 
25330:                                           Håkan Nordman
25331:                                           1994 vp -   KK 896                                          3
25332: 
25333: 
25334: 
25335: 
25336:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25337: 
25338:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sut, koska aikaisemmin valtionapu oli 15 000
25339: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mk/oppilas.
25340: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Opetusministeriön 26 päivänä tammikuuta
25341: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Nordma-          1995 eräistä maahanmuuttajien opetuksen eri-
25342: nin kirjallisen kysymyksen n:o 896:                   tyisjärjestelyistä annetun päätöksen (106/95)
25343:                                                       mukaan valmistavan opetuksen tavoitteena on
25344:           Onko Hallitus tietoinen seurauksista,       edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja hei-
25345:        joita säästötoimista voi aiheutua pako-        dän integroimistaan suomalaiseen yhteiskuntaan
25346:        laislasten kielen opetukselle, ja              sekä antaa tarvittavat valmiudet siirtyä perus-
25347:           miten Hallitus aikoo turvata heidän         kouluopetukseen. Opetuksen tavoitteena on li-
25348:        mahdollisuutensa kunnolliseen opetuk-          säksi edistää oppilaiden äidinkielen hallintaa ja
25349:        seen?                                          oman kulttuurin tuntemusta. Valmistavan ope-
25350:                                                       tuksen antamista ei enää rajata puoleen vuoteen,
25351:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vaan opetuksen pituus on määritelty vähimmäis-
25352: vasti seuraavaa:                                      tuntimääränä, johon oppilailla on oikeus. Kun-
25353:                                                       nilla on mahdollisuus niin halutessaan pidentää
25354:     Vuoden 1995 alusta lukien on koululainsää-        valmistavan opetuksen aikaa esimerkiksi vuo-
25355: däntöämme muutettu siten, että maahanmuutta-          teen. Vuonna 1994 osallistui noin 850 oppilasta
25356: jaoppilaiden peruskouluopetukseen valmistava          valmistavaan opetukseen.
25357: opetus sekä saamen kielisten, romaninkielisten ja        Peruskoululain 27 §:n 2 momentin, lukiolain
25358: vieraskielisten lasten äidinkielen opetus on saa-     18 §:n 2 momentin ja aikuislukiolain 13 §:n 2
25359: tettu lainsäädännön piiriin. Lisäksi on maahan-       momentin mukaan voidaan mm. vieraskielisille
25360: muuHajaoppilaiden tukiopetukseen sekä saa-            oppilaille opettaa äidinkielenä oppilaan omaa
25361: menkielisten, romaninkielisten ja vieraskielisten     äidinkieltä. Kunta päättää, järjestääkö se äidin-
25362:  oppilaiden äidinkielen opetukseen peruskoulus-       kielen opetusta edellä olevan mukaisesti.
25363: sa, lukiossa ja aikuislukiossa myönnettävän val-         Mikäli kunta ei edellä mainitulla tavalla
25364:  tionavustuksen perusteita väljennetty. Edellä        anna äidinkielen opetusta, kunnalla on edelleen
25365:  tarkoitettujen oppilaiden asemaa on näin ollen       mahdollisuus antaa vieraskielisille oppilaille
25366:  oleellisesti parannettu verrattuna vuosien 1993 ja   oman äidinkielen opetusta 2 tuntia viikossa ja
25367:  1994 tilanteeseen.                                   saada siihen valtionapua. Maahanmuuttajien
25368:     Peruskouluopetukseen valmistava opetus on         sekä saamenkielisten, romaninkielisten ja vie-
25369:  kustannussyistä rajattu koskemaan edelleenkin        raskielisten oppilaiden täydentävään opetuk-
25370:  vain pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, kuiten-     seen peruskoulussa ja lukiossa myönnettävän
25371:  kin niin, että myös välittömästi ennen oppivel-      valtionavustuksen perusteista 9 päivänä helmi-
25372:  vollisuusikää olevat eli kuusivuotiaat pääsevät      kuuta 1995 annettu opetusministeriön päätös
25373:  osallisiksi tästä opetuksesta. Tarkoitus on myö-     (248/95) sisältää uudet väljennetyt määräykset.
25374:  hemmin sisällyttää kaikki maahanmuuttajat val-       Uutta on se, että opetusryhmän perustamiseksi
25375:  mistavan opetuksen piiriin. Peruskoululain           vaaditaan nyt neljä oppilasta viiden oppilaan
25376:  84 c §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on   sijasta. Uutta on myös se, että opetuksen piiriin
25377:  29 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa          kuuluvat nyt myös peruskoulussa annetun esi-
25378:  (1448/94), valmistavaan opetukseen osanistuvaa       opetuksen oppilaat. Samaan opetusryhmään
25379:  oppilasta kohti suoritetaan valtionosuutta jako-     voi edelleen kuulua oppilaita eri vuosiluokilta
25380:  tikunnan maksuosuutta vastaava markkamäärä           ja eri kouluista. Samassa opetusryhmässä voi
25381:   1.1.1995lukien valtion varoista. Valtionosuuden     olla myös asianomaista kieltä muutoin kuin
25382:  yksikköhintojen keskimääräinen markkamäärä           äidinkielenä puhuvia sekä ulkomailta muutta-
25383:   on kuluvaksi vuodeksi vahvistettu 18 162 mar-       neita suomalaislapsia. Vuonna 1994 yhteensä
25384:  kaksi. Kunnille suoritettavan korvauksen määrä       noin 4 000 oppilasta osallistui tähän opetuk-
25385:   on näin ollen keskimääräisesti tuntuvasti nous-     seen. Valtionapua myönnettiin tällöin jälleen
25386: 4                                       1994 vp- KK 896
25387: 
25388: 
25389: kahdesta opetustunnista viikossa opetusryhmää           Valtionavustuksen myöntämisessä täydentä-
25390: kohti.                                              vään opetukseen on siirrytty laskennalliseen
25391:    Opetusministeriön edellä mainitun päätöksen      maksuperusteeseen siten, että avustuksen perus-
25392: (248/95) mukaan maahanmuuttajien tukiopetus-        teena on opetustunnin laskennallinen kustannus,
25393: perusteita on väljennetty siten, että koulu saa     joka on vahvistettu 120 markaksi. Valtionapu-
25394: koulukohtaisen (peruskoulussa 1 tunti viikossa)     prosentti on sekä tukiopetukseen että äidinkielen
25395: tuntimäärän lisäksi maahanmuuttajaoppilasta         opetukseen edelleen 86 %.
25396: kohti määrätyn tuntikiintiön. Vastaava muutos           Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
25397: on tehty myös lukioiden ja aikuislukioiden osal-    maahanmuuttajien opetusta on jatkuvasti kehi-
25398: ta. Tukiopetusta käytetään pääasiassa suomi tai     tetty myönteiseen suuntaan. On myös syytä tode-
25399: ruotsi vieraana kielenä annettavaan opetukseen,     ta, että maahanmuuttajien opetuksenjärjestämi-
25400: mutta myös muiden aineiden opetukseen. Ope-         sestä aiheutuvat kustannukset suorittaa valtio
25401: tusta voidaan tällöin antaa myös oppilaan omal-     lähes kokonaan. Opetuksen laadun ja tehokkuu-
25402: la äidinkielellä. Vuonna 1994 antoi maahan-         den nostamiseksijärjestetään maahanmuuttajien
25403: muuttajien tukiopetusta 900 peruskoulua,ja siitä    opettajille ja oppilaiden oman äidinkielen opetta-
25404: pääsi osalliseksi noin 4 500 oppilasta. Lukion ja   jille eripituisia perus- ja täydennyskoulutuskurs-
25405: aikuislukion vastaavat määrät olivat 40 koulua      seja.
25406: ja 160 oppilasta.
25407: 
25408:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1995
25409: 
25410:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
25411:                                          1994 vp- KK 896                                                   5
25412: 
25413: 
25414: 
25415: 
25416:                                        Tili Riksdagens Talman
25417: 
25418:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     26 januari 1995 och vissa specialarrangemang i
25419: ger, har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      fråga om undervisningen av invandrare (1 06/95)
25420: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     är målet för förundervisningen av främja en ba-
25421: man Nordman undertecknade spörsmå1 nr 896:           lanserad utveckling bland eleverna och deras in-
25422:                                                      tegration i samhället i Finland samt att ge behöv-
25423:           Är Regeringen medveten om vilka fö1j-      liga fårdigheter att flytta över tili grundskoleun-
25424:        der sparåtgärderna i fråga om flykting-       dervisning. Målet för undervisningen är vidare
25425:        barns språkundervisning kan få, och           att eleverna behärskar sitt modersmål och känner
25426:           hur har Regeringen för avsikt att tryg-    tili den egna kulturen. Förundervisningen be-
25427:        ga deras möjligheter tili en fullgod under-   gränsas inte mera tili ett halvt år utan längden på
25428:        visning?                                      undervisningen anges i ett minimum antal tim-
25429:                                                      mar som eleven har rätt tiii. Kommunerna har
25430:    Som svar på spörsmå1et får jag vördsamt anfö-     möjlighet att om de så vill förlanga förundervis-
25431: ra fö1jande:                                         ningen tili exempelvis ett år. Under 1994 deltog
25432:                                                      ca 850 elever i förundervisning.
25433:     Sedan ingången av 1995 har vår skollagstift-         Enligt 27 § 2 mom. grundskolelagen, 18 § 2
25434: ning ändrats så att den undervisning som förbe-      mom. gymnasielagen och 13 § 2 mom. lagen om
25435: reder invandrare1ever tiii grundsko1eundervis-       vuxengymnasier kan bl.a. elever med främmande
25436: ning samt modersmå1sundervisningen av samer,         modersmå1 ges undervisning i det egna moders-
25437: romer och e1ever med främmande modersmå1             målet. Kommunen bestämmer om den ordnar
25438: ingår i lagstiftningen. Vidare har grunderna         modersmålsundervisning enligt det framförda.
25439: upp1uckrats för de statsande1ar som bevi1jas för         Om kommunen inte ordnar modersmålsun-
25440: stödundervisning av invandrare1ever samt mo-         dervisning på tidigare angivet sätt har den fortfa-
25441: dersmå1sundervisningen av samer, romer och           rande möjlighet att ge e1ever med främmande
25442: e1ever med främmande modersmå1 i grundsko-           modersmål undervisning i det egna modersmålet
25443: 1an, gymnasiet och vuxengymnasiet. De avsed-         under 2 timmar i veckan och få statsandel för
25444: da e1evernas ställning har så1unda avsevärt för-     detta. Undervisningsministeriets beslut av den 9
25445: bättrats i jämföre1se med situationen 1993 och       februari 1995 om grunderna för det statsunder-
25446: 1994.                                                stöd som beviljas för kompletterande undervis-
25447:     Den undervisning som förbereder tiii grund-      ning i grundskolan och gymnasiet för invandrare
25448: sko1eundervisning har av kostnadsskä1 begrän-        och elever med samiska, romani och främmande
25449: sats tiii att fortfrande endast gälla flyktningar    språk som modersmål (248/95) innehåller nya
25450: och asylsökande, dock så att just före 1äroplikts-   upp1uckrande bestämmelser. Nytt är att inrät-
25451: åldern varande sexåringar får ta del av denna        tande av en undervisningsgrupp nu kräver fyra
25452: undervisning. A vsikten är att senare inkludera      eleveri stället för fem. Nytt är även att tiii samma
25453: alla invandrare i förundervisningen. Med stöd av     undervisningsgrupp kan höra elever från olika
25454: 84 c § 2 mom. grundsko1elagen, sådant det lyder i    årskurser och från olika skolor. I samma under-
25455: 1ag av den 29 december 1994 (1448/94) betalas ett    visningsgrupp kan också finnas e1ever som ta1ar
25456: belopp som motsvarar statsandelen och kommu-         språket i fråga fastän det inte är modersmålet
25457: nens betalningsandel för varje elev som deltar i     samt från utlandet inflyttade finländska barn. År
25458: förundervisning fr.om. 1.1.1995 med statens me-      1994 de1tog ca 4 000 eleveri sådan undervisning.
25459:  del. Det genomsnittliga be1oppet för statsande-     Statsunderstöd beviljades fortfarande för två
25460:  lens enhetspriser under innevarande år har fast-    timmar i veckan per undervisningsgrupp.
25461:  ställts tili18 162 mark. Den ersättning som ge-         Enligt undervisningsministeriets tidigare
25462:  nomsnittiligt betalas tili kommunerna har sålun-    nämnda beslut (248/95) har grunderna för stöd-
25463:  da kännbart ökat, eftersom den tidigare statsan-    undervisning av invandrare uppluckrats på så
25464:  delen var 15 000 mark per e1ev.                     sätt att varje skola i tillägg tili timanta1et (i grund-
25465:     Enligt undervisningsministeriets beslut av den   skolan 1 timme per vecka) får en viss timkvot för
25466: 6                                       1994 vp -   KK 896
25467: 
25468: 
25469: varje tili stödundervisning berättigad invandrar-   betalningen är den kalkylerade kostnaden per
25470: elev. Motsvarande ändring har även gjorts i fråga   undervisningstimme, som har bestämts tili 120
25471: om gymnasierna och vuxengymnasierna. Stöd-          mark. Statsandelsprocenten är fortfrande 86 %
25472: undervisning ges huvudsakligen i den undervis-      såväl i stödundervisningen som i modersmålsun-
25473: ningen där finska eller svenska är främmande        dervisningen.
25474: språk, men även i undervisningen i andra ämnen.        Med anledning av det anförda anser regering-
25475: Undervisning kan då ges på elevens eget moders-     en att undervisningen av invandrare stadigt har
25476: mål. År 1994 var det 900 grundskolor som gav        utvecklats i gynnsam riktning. Det finns även
25477: stödundervisning för invandrare och i den deltog    skäl att konstatera att staten nästan uteslutande
25478: ca 4 500 elever. Motsvarande siffror för gymna-     står för kostnaderna för att ordna invandrarnas
25479: siet och vuxengymnasiet var 40 skolor och 160       undervisning. I syfte att höja kvaliteten och effek-
25480: elever.                                             tiviteten i undervisningen ordnas grund- och
25481:    När statsunderstöd beviljas har man i kom-       fortbildningskurser av varierande längd för in-
25482: pletterande undervisning övergått till kal-         vandrarnas lärare och elevernas modersmålslä-
25483: kylerade betalningsgrunder så att som grund för     rare.
25484: 
25485: 
25486:      Helsingforsden 13 mars 1995
25487: 
25488:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
25489:                                                     1994 vp
25490: 
25491: Kirjallinen kysymys 897
25492: 
25493: 
25494: 
25495: 
25496:                                       Tennilä: Toimenpiteistä työllisyyden turvaamiseksi ja tuloerojen
25497:                                          ta saamiseksi
25498: 
25499: 
25500:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
25501: 
25502:     Suomi onjakautumassa, muuttumassa pikku-              työllistämiseksi sekä laajennettava yritystoimin-
25503: Amerikaksi. Meillä ovat keskuudessamme rik-               taa. Siltä osin tarvitaan valtionyhtiöitä, jotka
25504: kaat, ovat jotenkuten kituuttavat ja ovat syrjäy-         ovat tärkein aluepolitiikan väline. Tarvitaan
25505: tyneet, joiden määrä kasvaa. Nälkää näkeviä on            myös muita yrityksiä ja lisää pieniä yrityksiä,
25506: jopa satatuhatta!                                         joiden työllistämiskynnystä tulee alentaa muut-
25507:     Tällaiseksi tilanteen on muuttanut kahdeksan          tamalla sosiaaliturvamaksujen perintä palkkape-
25508: vuotta johtotähtenä ollut uusoikeistolaisuus,             rusteisesta liikevaihtoon perustuvaksi. Pohjoi-
25509: thatcherismi. Uusoikeistolaisen ideologian mu-            sessa tarvitaan myös uusia avauksia. Puun moni-
25510: kaista on se, että valtio vetää vastuunsa pois            puolisemman käytön ja maaperärikkauksien laa-
25511: kaikesta.                                                 jan hyödyntämisen lisäksi niihin kuuluu ratayh-
25512:     Ensin vapautettiin pääomaliikkeet sääntelystä         teyden avaaminen Kuolan alueelle.
25513: sinipunan kaudella 1987-1991 tunnetuin tuhoi-                On myös hylättävä julma "jokainen selvit-
25514: sin seurauksin. Porvarihallitus on poistanut työl-        köön miten selviää" -ajattelu ja turvattavajokai-
25515: lisyyslaista valtiota veivoittaneen määräyksen            selle kohtuullinen toimeentulo. Pienten tulojen
25516: työllistää nuoret ja katkaista pitkäaikaistyöttö-         korottamisen rahoitus tulee hoitaa kiristämällä
25517: myys. Vuokrasäännöstely on lopetettu: tästä on            rikkaiden verotusta. Pääomaverohelpotuksen
25518:  ollut seurauksena vuokrien kohoaminen muuta-             jälkeen Casimir Ehrnroothin verotettava tulo
25519:  massa vuodessa 40 %, Pohjois-Suomessa peräti             vuonna 1993 oli 27,6 miljoonaa markkaa, mutta
25520:  57 %. Aiemmin valtio tuki opintolainoja, mutta           veroprosentti vain 31!
25521:  eduskunnassa käydyn äänestyksen jälkeen siir-               On myös Ieikattava ylisuuria tuloja. On irvo-
25522:  ryttiin markkinakorkoisiin lainoihin. Niitä eivät        kasta puhua tasa-arvosta, kun Nesteen entinen
25523:  läheskään kaikki opiskelijat voi ottaa, ja näin          pääjohtaja Uolevi Raade saa eläketuloa 85 000
25524:  vastuuta opintojen rahoituksesta työnnetään uu-          markkaa kuukaudessa pienimmän kansaneläk-
25525:  destaan vanhemmille.                                     keen ollessa vain 2 500 mk kuukaudessa.
25526:     Vain pankkien suuntaan valtio on ollut höyli             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25527:  -niitä on tuettu vastikkeetta 40 miljardilla mar-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25528:  kalla. Rahat "pankkien sosiaali tukeen" on kerät-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25529:  ty kiristämällä pienipalkkaisten verotusta, ke-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25530:  räämällä eläkeläisiltä korotettua sosiaaliturva-
25531:  maksua ja ottamalla käyttöön kiinteistövero.                       Onko Hallitus valmis pysäyttämään jo
25532:     Suuria vaurioita aiheuttavan kansan jakami-                  alkaneen Suomen muuttumisen syvästi
25533:  sen voi pysäyttää vain uusi politiikka. On työllis-             eriarvoiseksi yhteiskunnaksi tehostamal-
25534:  tettä vä ja on harjoitettava solidaarista, yh teisvas-          la työllistämistä, tasaamalla tuloeroja ja
25535:  tuusta ja tasa-arvosta lähtevää politiikkaa, jolla              turvaamalla jokaiselle työttömälle, eläke-
25536:  tietoisesti tasataan tuloeroja.                                 läiselle, opiskelijalle ja sairastuneelle vä-
25537:     Vasemmistolla on selkeä työllistämisohjelma.                 hintään 4 000 markkaa kuukaudessa kä-
25538:  On lisättävä pienituloisten ostovoimaa, palautet-               teen sekä kiristämällä rikkaiden verotus-
25539:  tava työllisyyslain velvoittavuus, annettava 55-                ta ja säätämällä 12 000 markan eläkeka-
25540:  vuotiaille varhaiseläkemahdollisuus nuorten                     ton?
25541: 
25542:       Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1995
25543: 
25544:                                              Esko-Juhani Tennilä
25545:  240017
25546: 2                                            1994 vp -    KK 897
25547: 
25548: 
25549: 
25550: 
25551:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
25552: 
25553:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Työttömyyspäivärahojen korottaminen 4 000
25554: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             markkaan kuukaudessa lisäisi menoja noin 4,6
25555: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           miljardia markkaa. Laskelmassa on otettu huo-
25556: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-             mioon sekä peruspäivärahojen ja ansiosidon-
25557: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-             naisten päivärahojen korotustarve että toimeen-
25558: myksen n:o 897:                                           tulotuesta ja asumistuesta koituvat säästöt.
25559:                                                              Alle 4 000 markan kuukausieläkkeen saajia on
25560:            Onko Hallitus valmis pysäyttämään jo           noin 480 000. Jos heidän eläkkeensä korotetaan
25561:         alkaneen Suomen muuttumisen syvästi               4 000 markkaan kuukaudessa, aiheutuu vuosit-
25562:         eriarvoiseksi yhteiskunnaksi tehostamal-          tain lisäkustannuksia noin 5 miljardia markkaa.
25563:         la työllistämistä, tasaamalla tuloeroja ja           Edelleen, mikäli kaikille opiskelijoille makset-
25564:         turvaamallajokaiselle työttömälle, eläke-         taisiin 4 000 markan perustulo opiskelukuukau-
25565:         läiselle, opiskelijalle ja sairastuneelle vä-     sien ajalta, uudistus lisäisi valtion menoja noin
25566:         hintään 4 000 markkaa kuukaudessa kä-             6,7 miljardia markkaa. Jos perustulo maksettai-
25567:         teen sekä kiristämällä rikkaiden verotus-         siin myös muiden kuin opiskelukuukausien ajal-
25568:         ta ja säätämällä 12 000 markan eläkeka-           ta, olisi lisämäärärahatarve noin 9,4 miljardia
25569:         ton?                                              markkaa.
25570:                                                              Sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähim-
25571:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              mäismäärien korotus 4 000 markkaan kuukau-
25572: vasti seuraavaa:                                          dessa kasvattaisi päivärahamenoja noin 600 mil-
25573:                                                           joonaa markkaa.
25574:     Työttömyys on tämän hetken vaikein ongel-                Edustaja Tennilän ehdotuksen bruttokustan-
25575: mamme. Sen voittamiseksi vaaditaan talouspoli-            nukset nousisivat näin 17-20 miljardiin mark-
25576: tiikkaa, joka turvaa talouskasvun jatkumisen              kaan. Jos korotettuja etuuksia verotettaisiin ny-
25577: nopeana aina tämän vuosikymmenen loppuun                  kykäytännön mukaan, nettokustannus jäisi jon-
25578: asti. Samaan aikaan on valtion velkaantuminen             kin verran pienemmäksi.
25579: pysäytettävä. Näillä ehdoilla työttömyys voi-                Presidentin työllisyysryhmä päätyi viime syk-
25580: daan puolittaa nykyisestä vuosituhannen vaih-             synä arvioon, että vakaan kasvun varmistaminen
25581: teeseen mennessä. Sen lisäksi tarvitaan työllistä-        edellyttää valtion menojen leikkaamista noin 16
25582: mistoimenpiteitä tiettyjen erityisryhmien kuten           miljardilla markalla ensi vaalikauden aikana.
25583: nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisek-          Kun tämä otetaan huomioon, edustaja Tennilän
25584: si.                                                       ehdotuksen toteuttamiselle ei ole edellytyksiä.
25585:     Edustaja Tennilän kysymyksessä ehdotetaan                Eläkekaton asettamisella tai hyvätuloisten ve-
25586: 4 000 markan kuukausitulon takaamista jokai-              rotuksen kiristämisellä ei voida rahoittaa kysy-
25587: selle työttömälle, eläkeläiselle, opiskelijalle ja sai-   myksessä mainittujen ehdotusten toteuttamista.
25588: rastuneelle. Tämäehdotus veisi käytännössä poh-           Sen sijaan yleisen oikeudenmukaisuuden kannal-
25589: jan pois valtiontalouden tasapainottamistavoit-           ta on tarpeen pienentää ansiotulojen ja pääoma-
25590: teelta. Eri viranomaisilta saatujen tietojen mu-          tulojen verokohtelun eroja sekä eläke-eroja.
25591: kaan edustaja Tennilän ehdottaman uudistuksen
25592: kustannukset muodostuisivat seuraaviksi:
25593: 
25594:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1995
25595: 
25596:                                                                                   Pääministeri Esko Aho
25597:                                          1994 vp -   KK 897                                         3
25598: 
25599: 
25600: 
25601: 
25602:                                        Tili Riksdagens Talman
25603: 
25604:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      4,6 mrd. mk. 1 denna kalkyl har beaktats såväl
25605: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       behovet av att höja grunddagpenningen och dag-
25606: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     penningen avvägd enligt förtjänsten som de inbe-
25607: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-         sparingar som uppnås i utkomststödet och bo-
25608: mål nr 897:                                          stadsbidraget.
25609:                                                          Antalet pensionstagare vilkas pension är min-
25610:           Är Regeringen redo att stoppa den ut-      dre än 4 000 mk per månad är ca 480 000. En
25611:        veckling mot ett i hög grad ojämlikt sam-     höjning av deras pension till4 000 mk per månad
25612:        hälle som redan börjat i Finland genom        skulle orsaka merkostnader om ca 5 mrd. mk per
25613:        att effektivera sysselsättningen ochjämna     år.
25614:        ut inkomstskillnaderna så att varje ar-           Om alla studerande vidare skulle erhålla en
25615:        betslös, pensionär, studerande och in-        basinkomst på 4 000 mk under studiemånader-
25616:        sjuknad garanteras en nettoinkomst om         na, skulle denna reform öka statens utgifter med
25617:        minst 4 000 mk per månad samt så att          ca 6, 7 mrd. mk. Om denna basinkomst skulle
25618:        beskattningen av de rika skärps och det       betalas inte bara under studiemånaderna utan
25619:        stadgas om ett pensionstak på 12 000 mk?      också för den övriga tiden, skulle behovet av
25620:                                                      tilläggsanslag vara ca 9,4 mrd. mk.
25621:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            En höjning av minimibeloppen av sjuk- och
25622: anföra följande:                                     föräldradagpenningarna till4 000 mk per månad
25623:                                                      skulle öka utgifterna för dagpenningarna med ca
25624:    Arbets1ösheten är vårt svåraste problem just      600 milj. mk.
25625: nu. För att den skall kunna övervinnas behövs en         Bruttokostnaderna för riksdagsman Tenniläs
25626: ekonomisk politik som tryggar en fortsatt snabb      förslag uppgår således tili mellan 17 och 20 mrd.
25627: ekonomisk tillväxt ända tili utgången av detta       mk. Om de förhöjda förmånerna skulle beskattas
25628: årtionde. Samtidigt måste statens skuldsättning      enligt nuvarande praxis skulle nettokostnaderna
25629: stoppas. På dessa villkor kan arbetslösheten         bli något mindre.
25630: halveras före årtusendeskiftet. Dessutom behövs          Den av presidenten tillsatta sysselsättnings-
25631: sysselsättningsåtgärder för sysselsättande av vis-   gruppen uppskattade senaste höst att statens ut-
25632: sa specialgrupper såsom ungdomar och långtids-       gifter måste skäras ned med ca 16 mrd. mk under
25633: arbetslösa.                                          nästa valperiod för att en stabil tillväxt skall
25634:    1 riksdagsman Tenniläs spörsmål föreslås att      kunna säkerställas. Med beaktande av detta
25635: varje arbetslös, pensionär, studerande och in-       finns det inga möjligheter att genomföra riks-
25636: sjuknad skall garanteras en inkomst om 4 000 mk      dagsman Tenniläs förslag.
25637: per månad. Detta förslag skulle i praktiken rase-        De förslag som nämns i spörsmålet kan inte
25638: ra grunden för målet att stabilisera statsekono-     finansieras genom ett pensionstak eller en skärpt
25639: min. Enligt uppgifter från olika myndigheter         beskattning av höginkomsttagarna. Däremot är
25640: skulle den reform som föreslås av riksdagsman        det med tanke på den allmänna rättvisan nöd-
25641: Tennilä medföra följande kostnader:                  vändigt att minska skillnaderna i den skattemäs-
25642:    Höjningen av arbetslöshetsdagpenningen tili       siga behandlingen av förvärvsinkomster och ka-
25643: 4 000 mk per månad skulle öka utgifterna med ca      pitalinkomster samt i pensionerna.
25644: 
25645:      Helsingforsden 13 mars 1995
25646: 
25647:                                                                            Statsminister Esko Aho
25648:                                                    1994 vp
25649: 
25650: Kirjallinen kysymys 898
25651: 
25652: 
25653: 
25654: 
25655:                                      Lindqvist: Taidemaalariliiton sääntöjen eräiden määräysten lain-
25656:                                          mukaisuudesta
25657: 
25658: 
25659:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
25660: 
25661:     YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön         tenkin käyttäen hyväksi yksityisoikeudellista
25662: Unescon 21. istunnossa Belgradissa hyväksytyn,           asemaansa laatinut ja laillistanut sellaiset sään-
25663: Suositus taiteilijan asemasta -nimisen asiakirjan        nöt, joita sovellettaessa ei juuri voi puhua yhden-
25664: kohdassa III-4 sanotaan: "Jäsenvaltioiden tulee          vertaisuudesta. Syyskuun 1 päivänä 1994 Taide-
25665: tarvittaessa asianmukaisin lainsäädäntötoimin            maalariliiton jäsenistä 41 % oli vailla äänivaltaa
25666: taata, että taiteilijoille annetaan vapaus ja oikeus     ja edustuskelpoisuutta. He ovat ns. kokelasjäse-
25667: perustaa haluamiaan ammattiliittoja ja järjestö-         niä. Heillä ei ole valitusoikeutta eikä läsnäolo-
25668: jä. Taiteilijoilla tulee olla oikeus halutessaan liit-   oikeutta siinä tilaisuudessa, jossa käsitellään hei-
25669: tyä näiden järjestöjen jäseneksi."                       dän hakemuksiaan yhdistyksen täysjäseniksi.
25670:     Mainitun suosituksen kohdassa III-8 puoles-          Toisaalta he kuitenkin ovat saaneet monivuoti-
25671: taan sanotaan: "Jäsenvaltioiden tulee varmistaa          sen ammattikoulutuksen ao. taiteenalan auktori-
25672: että kaikilla rodusta, ihonväristä, sukupuolesta,        soidussa oppilaitoksessa melkoisin henkilökoh-
25673: kielestä, uskonnosta, poliittisista mielipiteistä,       taisin taloudellisin uhrauksin.
25674: kansallisuudesta tai sosiaalisesta alkuperästä, ta-         Kokelasjäsenyydellä on huomattava kieltei-
25675: loudellisesta asemasta tai syntyperästä huolimat-        nen vaikutus taiteenharjoittamisen mahdolli-
25676: ta on yhdenvertaiset mahdollisuudet hankkia ja           suuksiin. Kokelasjäsenen on lähes mahdotonta
25677:  kehittää taitojaan, joita tarvitaan heidän taiteel-     saada näyttelyään tasokkaaseen galleriaan, pu-
25678: listen lahjojensa täydelliseksi kehittämiseksi ja        humattakaan siitä, että hän saisi nimensä Suo-
25679:  harjoittamiseksi. Kaikilla on oltava yhdenvertai-       men Taiteilijaseuran toimesta aika ajoin julkais-
25680:  set mahdollisuudet saada työtä ja harjoittaa am-        tavaan taiteilijahakemistoon,jota taideostaja en-
25681:  mattia ilman syrjintää."                                simmäisenä selailee ennen ratkaisevaa ostopää-
25682:     YK:nja Unesconjäsenenä Suomi on sitoutu-             töstään.
25683:  nut noudattamaan em. asiakirjoihin kirjattuja              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25684:  periaatteita. Niiden soveltaminen käytäntöön            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25685:  saa yhä kasvavaa merkitystä nyt, kun maamme             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25686:  on liittynyt Euroopan yhteisöön ja yhdentymis-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25687:  prosessi sen sisällä etenee.
25688:     Taidemaalarien ammatillisia asioita hoitaa                     Aikooko Hallitus kehottaa kuvataide-
25689:  maassamme Taidemaalariliitto ry., jonka toi-                   järjestöjä huolehtimaan jäsenistönsä yh-
25690:  mintaa valtio tukee taloudellisesti ja jolle se on             denvertaisuudesta niin, että järjestöjen
25691:  uskonut erinäisiä valtaoikeuksia. Liitto on kui-               säännöistä poistetaan kokelasjäsenyys?
25692: 
25693:       Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1995
25694: 
25695:                                            Maija-Liisa Lindqvist
25696: 
25697: 
25698: 
25699: 
25700: 240017
25701: 2                                         1994 vp -    KK 898
25702: 
25703: 
25704: 
25705: 
25706:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25707: 
25708:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pauteen vedoten pakottaa ottamaan ketään jä-
25709: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          senekseen.
25710: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Yhdistysoikeudessa on vakiintuneesti katsot-
25711: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lindqvis-         tu, että varsinaistenjäsenten ohella yhdistyksessä
25712: tin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           voi olla muita jäseniä, joita voidaan kutsua
25713: 898:                                                   esimerkiksi ulko-, tuki- tai kannattajajäseniksi.
25714:                                                        Esitetty kanta on omaksuttu myös yhdistysrekis-
25715:           Aikooko Hallitus kehottaa kuvataide-         teri toimistossa. Rekisteriviranomainen on hy-
25716:        järjestöjä huolehtimaan jäsenistönsä yh-        väksynyt sen, että säännöissä tehdään ero eri
25717:        denvertaisuudesta niin, että järjestöjen        jäsentyyppien välillä. Samalla on vaadittu, että
25718:        säännöistä poistetaan kokelasjäsenyys?          säännöistä ilmenee, millaisia eroja on eri jäsen-
25719:                                                        tyyppien välillä jäsenoikeuksissa ja -velvolli-
25720:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           suuksissa, jos eroja halutaan olevan.
25721: vasti seuraavaa:                                           Edellä oleva koskee Suomen oikeuden mu-
25722:                                                        kaan siis kaikkia yhdistyksiä, myös kuvataiteen
25723:      Yhdistymisvapauteen luetaan HM 10 §:n sa-         alalla toimivia yhdistyksiä.
25724: nonnan mukaan oikeus perustaa yhdistyksiä ja               Kokelasjäsenyys on tullut Taidemaalariliiton
25725: siihen elimellisesti liittyvä oikeus liittyä niihin.   sääntöihin vuonna 1984. Uudistuksen taustana
25726: Mutta lisäksi yhdistymisvapauteen katsotaan            on ollut halu saada mm. nuoria taiteilijoita liiton
25727: kuuluvan myös oikeus erota yhdistyksistä ja vas-       palvelujen piiriin ja mukaan toimintaan. Samas-
25728: taavasti olla kuulumatta mihinkään yhdistyk-           sa yhteydessä uudistettiin liiton sääntöjä myös
25729: seen. Tämän lisäksi yhdistymisvapaus edellyttää        varsinaisen jäsenyyden osalta. Uudistuksen jäl-
25730: tiettyä toimintavapautta yhdistyksen sisäisissä        keen on ollut mahdollista tulla hyväksytyksi lii-
25731: asioissa, mitä tavallisesti kutsutaan yhdistysau-      ton varsinaiseksi jäseneksi vaikka osallistumisia
25732: tonomiaksi.                                            ns. pistenäyttelyihin ei olisikaan. Aiemminhan
25733:     Yhdistyksen itsemääräämisoikeuteen kuuluu          liiton jäseniksi hyväksyttiin vain taiteilijoita, jot-
25734: paitsi oikeus lain sallimissa rajoissa päättää sään-   ka olivat saaneet teoksensa vähintään kolme ker-
25735: nöistä sekä oikeus itse valita jäsenensä myös se,      taa esille ns. pistenäyttelyyn. Tällaisia pistenäyt-
25736: ettei julkinen valta eikä mikään ulkopuolinen          telyitä olivat mm. Suomen taiteilijaseuran
25737: taho voi määrätä asiakysymyksissä yhdistyksen          vuosinäyttelyt Sääntömuutos mahdollisti mo-
25738: päätöksen sisältöä. Sen tarkoituksenmukaisuut-         nien uusien taiteilijoiden jäsenyyden. Taidemaa-
25739: ta ei voi kanneteitse saattaa tuomioistuimen rat-      lariliiton jäsenmäärä on sääntömuutoksen jäl-
25740: kaistavaksi.                                           keen kaksinkertaistunut.
25741:     YhdL:n 12 §:stä ilmenee, että yhdistyksen jä-          Yhdistyksen säännöt on asianmukaisesti
25742: senyyden syntyminen edellyttää sekä yhdistyk-          muutettu yhdistyksen kokouksissa, ja muutokset
25743: sen että jäseneksi tulevan toimia. Kumpaankin          on tarkastettu ja hyväksytty yhdistysrekisterissä.
25744: liittyy yhdistymisvapautta koskevia elementte-         Kokelasjäsenten ja varsinaisten jäsenten oikeu-
25745: jä. Yhdistyksen puolella kysymys on yhdistys-          det ja velvollisuudet on kirjattu yhdistyksen
25746: autonomiasta, yhdistyksen oikeudesta saada             sääntöihin.
25747: laatia jäseneksi ottamisesta omat sääntönsä ja             Taidemaalariliitto ry:n sääntöjen 3 §:n mu-
25748: tehdä itsenäisiä päätöksiä. Jäseneksi pyrkivän         kaan "Liittoon voi kuulua varsinaisia jäseniä,
25749: kannalta kysymys on oikeudesta saada itse              kokelasjäseniä ja kunniajäseniä". Sääntöjen
25750: päättää, haluaako hakeutua yhdistyksen jäse-            3 a §:n mukaan "Kokelasjäsenellä on puheoikeus
25751: neksi vai ei. Yhdistystä ei voida yhdistymisva-        mutta ei äänivaltaa liiton kokouksessa. Häntä ei
25752:                                           1994 vp -   KK 898                                           3
25753: 
25754: voida valita liiton sääntömääräiseen elimeen tai         Suomen taiteilijaseuran aika ajoin julkaista-
25755: muuhun edustustehtävään eikä häntä oteta lu-          valla hakemistolla kysyjä tarkoittaa ilmeisesti
25756: kuun päätettäessä asian lykkääruisestä tai käsi-      Kuvataiteilijat-matrikkelia. Kuvataiteilijat-mat-
25757: teltäessä muuta äänivaltaan liittyvää asiaa". Kai-    rikkelin julkaisija on Suomen Taiteilijaseura ry.
25758: kilta muilta osin kokelasjäsenten ja varsinaisten     Suomen Taiteilijaseura on rekisteröity yhdistys,
25759: jäsenten jäsenoikeudet ja velvollisuudet ovat yh-     joka tekee itsenäisiä päätöksiä kuten mikä tahan-
25760: täläiset. Kokelasjäsenet saavat siis saman infor-     sa muukin suomalainen yhdistys. Matrikkelin
25761: maation ja samat neuvontapalvelut, varsinaisilla      kustantaja on Kustannus Osakeyhtiö Taide KT,
25762: jäsenillä ja kokelasjäsenillä on yhtäläiset mah-      joka on kustannustoimintaa harjoittava osake-
25763: dollisuudet pitää näyttely liiton galleriassa, ko-    yhtiö. Taidemaalariliitto ei toimi eikä ole toimi-
25764: kelasjäsenet voivat käyttää liiton taiteilijatarvi-   nut Kuvataiteilijat-matrikkelin kustantajana tai
25765: kevälitystä jne.                                      julkaisijana.
25766:    Unescon suositus taiteilijan asemasta ei ole          Vastauksena kysymykseen totean näin ollen,
25767: kansainvälinen sopimus vaan suositus. Vaikka          että edellä olevan perusteella hallituksella ei ole
25768: kyseessä olisi kansainvälinen sopimus, ei se olisi    syytä puuttua hallitusmuotoon sisältyvän
25769: valtionsisäisesti velvoittava Suomen oikeuden         yhdistymisvapauden puitteissa toimivan rekiste-
25770: mukaan ilman sopimuksen voimaansaattamista            röidyn yhdistyksen toimintaan kokelasjäsenyy-
25771: tarkoittavia lainsäädäntötoimia.                      den poistamiseksi, koska Taidemaalariliitto ry.
25772:    Unescon suosituksen III-4 suositus taiteilijoi-    on toiminut voimassa olevan lainsäädännön
25773: den oikeudesta perustaa yhdistyksiä ja liittyä nii-   mukaisesti.
25774: hin jäseniksi ilman, että valtiovalta voi puuttua
25775: perustamiseen, jäsenyyteen tai toimintaan, on
25776: Suomessa turvattu hallitusmuodossa.
25777:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1995
25778: 
25779:                                                                Ministeri Tytti lsohookana-Asunmaa
25780: 4                                          1994 vp -    KK 898
25781: 
25782: 
25783: 
25784: 
25785:                                           Tili Riksdagens Talman
25786: 
25787:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         kan ha andra medlemmar som kan kaUas exem-
25788: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          pelvis utomstående medlemmar, stödmedlem-
25789: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        mar eller understödsmedlemmar. Denna åsikt
25790: man Lindqvist undertecknade spörsmål nr 898:            omfattas också vid föreningsregisterbyrån. Re-
25791:                                                         gistermyndigheterna har godkänt att det i stad-
25792:            Ämnar Regeringen uppmana bild-               garna görs skillnad mellan olika typer av med-
25793:         konstorganisationerna att sörja för att         lemmar. Samtidigt har man krävt att det av stad-
25794:         deras med1emmar behandlas lika genom            garna skall framgå vilka skilinader som förekom-
25795:         att provmedlemskap stryks i organisatio-        mer mellan olika medlemstyper i fråga om med-
25796:         nernas stadgar?                                 lemsrättigheter och medlemsskyldigheter, om så-
25797:                                                         dana skillnader önskas.
25798:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Det som anförts ovan gäller enligt finsk rätt
25799: anföra följande:                                        alla föreningar, även de föreningar som är verk-
25800:                                                         samma på bildkonstens område.
25801:     Till föreningsfriheten hänförs enligt lydelsen i        Medlemskap på prov intogs i Målarförbun-
25802: 10 § RF rätten att bilda föreningar och den därtill     dets stadgar år 1984. Bakgrunden tili reformen
25803: knutna rätten att ansluta sig tili dem. Tili fören-     har varit en önskan att få bl.a. unga konstnärer
25804: ingsfriheten anses dock även höra rätten att ut-        med i förbundets verksamhet och i åtnjutande av
25805: träda ur föreningar och på motsvarande sätt att         förbundets service. 1 detta sammanhang revide-
25806: låta bli att höra till någon förening. Utöver detta     rades förbundets stadgar även i fråga om de
25807: förutsätter föreningsfriheten en viss frihet att        egentliga medlemmarna. Efter revideringen har
25808: handla i föreningens interna frågor, vilket vanli-      det varit möjligt att bli godkänd som egentlig
25809: gen kaUas föreningsautonomi.                            medlem i förbundet ä ven om personen i fråga inte
25810:    Tili föreningens självbestämmanderätt hör            deltagit i s.k. punktutställningar. Tidigare god-
25811: förutom rätten att inom lagens gränser besluta          kändes endast sådana konstnärer som medlem-
25812: om stadgarna samt rätten att själv välja sina           mar som hade fätt sina verk utställda minst tre
25813: medlemmar även att ingen offentlig makt eller           gånger på en s.k. punktutställning. Sådana ut-
25814: någon utomstående instans skall kunna bestäm-           ställningar är bl.a. den årsutställning som Konst-
25815: ma i sakfrågor n~r det gäller innehållet i ett beslut   närsgillet i Finland arrangerar. Stadgeändringen
25816: av föreningen. Andamålsenligheten i ett beslut          gjorde det möjligt för många nya konstnärer att
25817: kan inte genom väckande av talan föras tili dom-        vinna medlemskap. Efter stadgeändringen har
25818: stol för avgörande.                                     antalet medlemmar i Mälarförbundet fördubb-
25819:    Av 12 § föreningslagen framgår att inträde i en      lats.
25820: förening förutsätter åtgärder av både föreningen            Föreningens stadgar har på behörigt sätt änd-
25821: och den som vili bli medlem. Bägge omfattas av          rats vid föreningens möten och ändringarna har
25822: element som hänför sig till föreningsfriheten.          granskats och godkänts vid föreningsregistret.
25823: Från föreningens sida är det fråga om förenings-        Provmedlemmarnas och de egentliga medlem-
25824: autonomi, om föreningens rätt att uppställa egna        marnas rättigheter och skyldigheter har anteck-
25825: regler för vem som intas som medlem och fatta           nats i föreningens stadgar.
25826: självständiga beslut. När det gäller den som söker          Enligt 3 § i Målarförbundets stadgar kan för-
25827: inträde är det fråga om rätten att själv få besluta     bundet ha "egentliga medlemmar, provmedlem-
25828: om han vili bli medlem i en förening eller inte. En     mar och hedersmedlemmar". Enligt 3 a § i stad-
25829: förening kan inte tvingas att anta någon som            garna har en provmedlem yttranderätt men inte
25830: medlem med åberopande av föreningsfriheten.             rösträtt vid förbundets möten. Han kan inte väl-
25831:    lnom föreningsrätten har man av hävd ansett          jas till ett stadgeenligt organ inom förbundet eller
25832: att en förening vid sidan av egentliga medlemmar        till nägot annat representationsuppdrag och han
25833:                                             1994 vp -   KK 898                                            5
25834: 
25835: räknas inte när det fattas beslut om bordläggning       det, medlemskapet eller verksamheten har i Fin-
25836: av ett ärende eller när det behandlas något annat       land tryggats i regeringsformen.
25837: ärende som gäller rösträtt. Tili alla andra delar          Med den förteckning som Konstnärsgiiiet i
25838: har provmedlemmar och egentliga medlemmar               Finland ger ut med jämna mellanrum avser
25839: samma rättigheter och skyldigheter. Provmed-            spörsmålsställaren troligen matrikeln Kuvatai-
25840: lemmarna får alltså samma information och sam-          teilijat. Den utges av Konstnärsgiiiet i Finland rf.
25841: ma rådgivningstjänster, egentliga medlemmar             som är en registrerad förening som fattar själv-
25842: och provmedlemmar har samma möjligheter att             ständiga beslut som viiken annan finländsk för-
25843: hålla en utställning i förbundets galleri, prov-        ening som helst. Förläggare är Kustannus Osa-
25844: medlemmar kan utnyttja förbundets förmedling            keyhtiö Taide KT, som är ett aktiebolag som
25845: av konstnärsförnödenheter osv.                          driver förlagsverksamhet. Målarförbundet fung-
25846:    Unescos rekommendation om konstnärernas              erar inte och har inte fungerat som förläggare
25847: ställning är inte ett in1ernationellt fördrag utan      eller utgivare av matrikeln.
25848: en rekommendation. Aven om det var fråga om                Som svar på spörsmålet konstaterar jag därför
25849: ett internationellt fördrag skulle det enligt finsk     att regeringen på basis av det anförda inte har
25850: rätt inte vara internt förpliktande utan lagstift-      anledning att ingripa i en registrerad förenings
25851: ningsåtgärder som har tili syfte att bringa fördra-     verksamhet, som arbetar inom ramen för den
25852: get i kraft.                                            föreningsfrihet som ingår i regeringsformen, när
25853:    Unescos rekommendation III-4 om konstnä-             det gäller avskaffande av medlemskap på prov,
25854: rernas rätt att bilda föreningar och ansluta sig tili   eftersom Målarförbundet rf. har handlat i enlig-
25855: dem utan att statsmakten kan ingripa i grundan-         het med gällande lagstiftning.
25856: 
25857:      Helsingforsden 2 mars 1995
25858:                                                                   Minister Tytti lsohookana-Asunmaa
25859:                                                 1994 vp
25860: 
25861: Kirjallinen kysymys 899
25862: 
25863: 
25864: 
25865: 
25866:                                    Lindqvist: Kansaneläkelaitoksen korvauspäätöksistä
25867: 
25868: 
25869: 
25870:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25871: 
25872:    Useat kansalaiset ovat parin viime vuoden ai-          Työterveyshuollon (korvaus)uudistus juoksu-
25873: kana joutuneet Kelan päätösten pelinappuloiksi.       tettiin läpi eduskunnassa kesäkuussa noin viikos-
25874: Kielteisiä päätöksiä ovat saaneet erityisesti sai-    sa. Uudistukseen liittyy avoimia kysymyksiä,
25875: rausvakuutuskorvauksia hakeneet. Palveluko-           joista parhaillaan tehdään Kelassa sisäisiä pää-
25876: tien eläkeläisten lääke- ja matkakorvaushake-         töksiä. Hammashuollon korvausuudistuksella
25877: muksia on hylätty. Kelan ohjeet ovat vaikeutta-       (voimaan 1.1.1995) ei eduskuntaa edes vaivattu.
25878: neet useiden sellaisten eläkeläisten asemaa, joilla   Jo nyt eräät terveyskeskushammaslääkärit ovat
25879: on muutenkin puutetta. Esim. eräillä työkyvyttö-      epäilleet uudistuksen suosivan yksityisiä ham-
25880: myyseläkeläisillä on omien kustannusten lisäksi       maslääkäreitä ja johtavan mahdollisesti epäkoh-
25881: perheenkin maksut huolehdittavanaan. On koh-          tiin muiden hammashuollon ammattiryhmien
25882: tuutonta, että kaikilta peritään suuria sairaus- ja   kohdalla. Tällöin uudistuksella voi olla merkitys-
25883: eläkevakuutusmaksuja, mutta Kela ei maksa             tä esim. erikoishammasteknikoiksi koulutetta-
25884: edes lakisääteisiä korvauksia.                        vien määrän kannalta. Lisäksi useista kunnista
25885:     Hylkypäätösten tultua otetaan yhteyttä kan-       on kerrottu, että Kelan sairaankuljetusohjein
25886: sanedustajiin. Myös meitä lainlaatijoita syyte-       kuntien vastuulle siirretään uusia kustannuksia
25887: tään, vaikka Kelan päätökset eivät perustuisi-        ilman selkeitä lainmuutoksia. Sairaankuljetusta
25888: kaan lainmuutoksiin. Kuntien työntekijät ihmet-       suorittavat ovat useiden kuukausien ajan saaneet
25889: televät Kelan ohjeita, joilla ensi sijassa pyritään   ohjeensa kielteisten päätösten muodossa. Las-
25890: lisäämään kuntien kustannuksia ilman koko-            kuja kierrätetään Kelasta kuntiin ja asiakkaille.
25891: naismenojen säästöä. Kelassa tietysti väitetään       Lisäksi Kelan ohjeilla on vaikutettu jopa sairaan-
25892: toisin ja todetaan muutosten perustuvan lakiin.       kuljetuksen järjestelyihin. Näin ollen Kela näyt-
25893:     Laitoshoitopotilaiden kohtelu on ollut esillä     tää monissa eri yhteyksissä toimineen tavalla,
25894:  myös julkisuudessa. Vaadittiin ministerin puut-      joka on aiheuttanut hankaluuksia sekä kuntalai-
25895: tuminen asiaan, ennen kuin Kela suostui edes          sille että kunnille ja on sen lisäksi vielä lisännyt
25896:  keskustelemaan tulkintojensa oikeellisuudesta.       runsaasti tarpeetonta byrokratiaa.
25897:  Ilman lainmuutosta ei päätöksiä katsottu voita-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25898:  van muuttaa. Kun Kelassa haluttiin puuttua           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25899:  myös eläkkeiden lisäosien maksamiseen, oli tär-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25900:  keää, että asia tuli myös eduskunnan käsittelyyn.    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25901:  Päätöksiin onkin lainlaatijoiden kannanotoilla
25902:  vaikutusta vasta 1.4.1995lukien,jolloin muutok-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä sen varmis-
25903:  set tulevat voimaan.                                         tamiseksi, että Kansaneläkelaitoksen lain
25904:     Laitosasiakkaiden kohtelu ei kuitenkaan ole               nojalla antamia ohjeita sovelletaan lain-
25905:  ollut ainoa Kelan viimeaikaisista sisäisistä pää-            säätäjän tarkoittamalla tavalla?
25906:  töksistä, joilla on laajempaakin merkitystä.
25907: 
25908:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1995
25909: 
25910:                                         Maija-Liisa Lindqvist
25911: 
25912: 
25913: 
25914: 
25915: 240017
25916: 2                                          1994 vp -    KK 899
25917: 
25918: 
25919: 
25920: 
25921:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25922: 
25923:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          keyttää ja yksinkertaistaa taksarakennetta siten,
25924: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           että myös palvelujen käyttäjä pystyisi aikaisem-
25925: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         paa paremmin ennakoimaan syntyvät kustan-
25926: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii-         nukset. Työterveydenhuoltouudistuksen asialli-
25927: sa Lindqvistin näin kuuluvan kirjallisen kysy-          nen sisältö on vahvistettu eduskunnan hyväksy-
25928: myksen n:o 899:                                         mällä lailla. Kansaneläkelaitos määrittelee laissa
25929:                                                         annetun valtuutuksen mukaisesti sairausvakuu-
25930:            Mitä Hallitus aikoo tehdä sen varmis-        tuskorvauksen perusteena käytettävän työnte-
25931:         tamiseksi, että Kansaneläkelaitoksen lain       kijäkohtaisen laskennallisen enimmäismäärän.
25932:         nojalla antamia ohjeita sovelletaan lain-       Tämä valmistelutyö on vielä kesken.
25933:         säätäjän tarkoittamalla tavalla?                   Kansaneläkelaitoksen toimintaa valvovat
25934:                                                         eduskunnan valitsemat valtuutetut. Sosiaali- ja
25935:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            terveysministeriöllä ei ole toimivaltaa puuttua
25936: vasti seuraavaa:                                        Kansaneläkelaitoksen sisäiseen ohjeistukseen.
25937:                                                         Kansaneläkelaitoksen sisäinen ohjeistus on tar-
25938:    Julkisessa laitoshoidossa olo on esteenä eräi-       koitettu yhtenäisen ratkaisukäytännön aikaan-
25939: den Kansaneläkelaitoksen maksamien etuuksien            saamiseksi laitoksen sisällä. Kansaneläkelaitok-
25940: saamiselle. Se, että laitoshoidon käsite ei ole ollut   sen yksittäistapauksessa antamaan etuusratkai-
25941: aikaisemmin lainsäädännössä yhdenmukaisesti             suun on aina oikeus hakea muutosta asianomai-
25942: määritelty, on ollut syynä siihen, että julkisen        sessa etuuslaissa säädetyltä muutoksenhakueli-
25943: laitoshoidon käsitteestä on syntynyt erimielisyyt-      meltä. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedossa ei
25944: tä. Avo- ja laitoshoidon määrittelystä on vahvis-       ole, että Kansaneläkelaitoksen sisäinen ohjeistus
25945: tettu lainmuutokset (116-126/95),ja sosiaali- ja        olisi ollut ristiriidassa muutoksenhakuelinten
25946: terveysministeriö on antanut perusteet avo- ja          tulkintalinjojen kanssa.
25947: laitoshoidon määrittelemiseksi (STM:n mää-                 Avo- ja laitoshoidon määrittelyyn liittyy lähei-
25948: räyskokoelma 1995:11). Lainmuutoksilla yhte-            sesti Kansaneläkelaitoksen ja kuntien välillä
25949: näistetään Kansaneläkelaitoksen soveltamassa            esiintynyt tulkintaerimielisyys siitä, milloin ja
25950: etuuslainsäädännössä sekä sosiaali- ja terveyden-       millä edellytyksillä julkiselta sektorilta voidaan
25951: huollon lainsäädännössä olevat laitoshoidon kä-         siirtyä yksityissektorille siten, että yksityissekto-
25952: sitteet. M uutettuihin lakeihin sisältyvällä neu-       rin palveluista aiheutuviin kustannuksiin makse-
25953: vottelu- ja lausuntopyyntömenettelyllä varmis-          taan sairausvakuutuskorvausta. Asiaa selvittä-
25954: tetaan se, että eri laeissa olevaa laitoshoidon kä-     mään on sosiaali- ja terveysministeriössä alusta-
25955: sitettä tulkitaan yhdenmukaisesti.                      vasti valmisteltu työryhmän asettamista, jonka
25956:     Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa takso-     tehtävänä olisi laatia ehdotukset niistä linjauk-
25957: jen perusteet, ja Kansaneläkelaitos antaa vahvis-       sista, joita noudatetaan arvioitaessa kunnallisen
25958: tettujen perusteiden mukaisesti sairausvakuutus-        palvelutuotannon ja sairausvakuutuskorvausten
25959: korvausten määrittelemiseksi tarvittavat taksat.        välistä suhdetta, sekä linjauksen edellyttämistä
25960: Vuoden 1995 alusta voimaan tullut hammas-               muutoksista lainsäädäntöön.
25961: huollon taksamuutos toteutettiin voimassa ole-             Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa lainsää-
25962: van sairausvakuutuslain ja asetuksen puitteissa.        dännön toteutumista, ja jos edellä mainitun li-
25963: Muutos, joka perustui sairaanhoitovakuutustoi-          säksi aihetta ilmenee, ryhtyy tarvittaviin selvityk-
25964: mikunnan ehdotukseen taksajärjestelmän kehit-           siin lainsäädännössä mahdollisesti tarvittavien
25965: tämisestä, oli tekninen eikä muuttanut korvaus-         muutosten aikaansaamiseksi.
25966: tasoa. Eräänä uudistuksen tavoitteena oli sel-
25967: 
25968:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1995
25969: 
25970:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
25971:                                           1994 vp -    KK 899                                            3
25972: 
25973: 
25974: 
25975: 
25976:                                         Tili Riksdagens Talman
25977: 
25978:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       servicen kan beräkna kostnaderna bättre än tidi-
25979: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         gare. F öretagshälsovårdsreformens sakinnehåll
25980: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       har fastställts genom en lag som har antagits av
25981: man Maija-Liisa Lindqvist undertecknade spörs-         riksdagen. Med stöd av det bemyndigande som
25982: mål nr 899:                                            ingår i lagen fastställer folkpensionsanstalten det
25983:                                                        kalkylerade maximibelopp för en enskild arbets-
25984:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tagare som utgör grunden för sjukförsäkringser-
25985:        ta för att säkerställa att folkpensionsan-      sättningen. Beredningsarbetet är ännu inte slut-
25986:        staltens på lag grundade anvisningar till-      fört.
25987:        lämpas så som lagstiftaren har avsett?              Folkpensionsanstaltens verksamhet överva-
25988:                                                        kas av fullmäktige som utses av riksdagen. Soci-
25989:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          al- och hälsovårdsministeriets behörighet ut-
25990: anföra följande:                                       sträcker sig inte tili folkpensionsanstaltens inter-
25991:                                                        na föreskrifter och anvisningar. Dessa är a vsedda
25992:     Offentlig anstaltsvård försvårar vårdtagarens      för att s~~pa en enhetlig praxis vid interna avgö-
25993: möjligheter att få vissa förmåner från folkpen-        randen. Andring i folkpensionsanstaltens beslut i
25994: sionsanstalten. Då begreppet anstaltsvård tidiga-      ett förmånsärende kan i enskilda fall alltid sökas
25995: re inte definierats enhetligt i lagstiftningen, har    hos den rättsmedelsinstans som har nämnts i
25996: det varit svårt att enas om hur begreppet offentlig    vederbörande lag. Social- och hälsovårdsminis-
25997: anstaltsvård bör tolkas. Vad som är öppenvård          teriet känner inte tili något fall där folkpensions-
25998: respektive anstaltsvård har fastställts genom lag-     anstaltens interna föreskrifter och anvisningar
25999: ändringar (116-126/95), och social- och hälso-         skulle ha stridit mot rättsmedelsinstansens tolk-
26000: vårdsministeriet har slagit fast grunder för fast-     ningsriktlinjer.
26001: ställande av öppenvård och institutionsvård                Frågan om begreppen öppenvård och an-
26002: (SHM:s föreskriftssamling 1995:11). Genom              staltsvård är nära kopplad tili den tolkningstvist
26003: dessa lagändringar förenhetligas anstaltsvårds-        mellan folkpensionsanstalten och kommunerna
26004: begreppen i den förmånslagstiftning som folk-          som gäller tidpunkten och förutsättningarna för
26005: pensionsanstalten tiiiämpar samt i social- och         en övergång från den offentliga sektorn tili pri-
26006: hälsovårdslagstiftningen. Genom ett förhand-           vatsektorn så att sjukförsäkringsersättning kan
26007: lings- och remissförfarande som ingår i de ändra-      betalas för kostnader för service inom privatsek-
26008: de lagarna kan det tryggas att begreppet anstalts-     torn. Vid social- och hälsovårdsministeriet har
26009: vård får en enhetlig tolkning i de olika lagarna.      man för utredning av frågan preliminärt förbe-
26010:     Social- och hälsovårdsministeriet fastställer      rett tiiisättandet av en arbetsgrupp med uppgift
26011: grunderna för taxorna. Utgående från de fast-          att lägga fram förslag tili riktlinjer för bedöm-
26012: ställda grunderna bestämmer folkpensionsan-            ningen av förhållandet mellan den kommunala
26013: stalten taxorna för sjukförsäkringsersättningar-       serviceproduktionen och sjukförsäkringsersätt-
26014: na. En ändring av taxorna för tandvården trädde        ningarna samt tili de ändringar i lagstiftningen
26015: i kraft vid ingången av 1995 inom ramen för den        som dessa linjedragningar förutsätter.
26016:  gäll~rde sjukförsäkringslagen och -förordning-            Social- och hälsovårdsministeriet följer med
26017: en. Andringen baserar sig på sjukvårdsförsäk-          hur lagstiftningen genomförs och om det, för-
26018:  ringskommissionens förslag tili utvecklande av        utom vad som nämnts ovan, visar sig vara nöd-
26019:  taxesystemet. Den var av teknisk natur och inver-     vändigt, inleder ministeriet nödvändiga utred-
26020: kade inte på ersättningsnivån. Avsikten med re-        ningar med tanke på eventuella ändringar i lag-
26021:  formen var bl.a. att skapa ett överskådligare och     stiftningen.
26022:  enklare taxesystem, så att även de som använder
26023: 
26024:      Helsingforsden 10 mars 1995
26025: 
26026:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
26027:                                                 1994vp
26028: 
26029: Kirjallinen kysymys 900
26030: 
26031: 
26032: 
26033: 
26034:                                    Urpilainen: Työnantajien työeläkemaksuihin liittyvistä työsuhtei-
26035:                                       den järjestelyistä
26036: 
26037: 
26038:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26039:     Työntekijäin eläkelain mukaisen perusvakuu-       neet työntekijät työsuhteisiin sellaisiin tytär-
26040: tuksen erityisperusteluissa työnantajat on va-        yhtiöihinsä, joissa on alle 50 työntekijää. Työ-
26041: kuutusmaksujen suuruuden osalta jaettu työnte-        suhde tytäryhtiöön kestää kuitenkin lain mukai-
26042: kijöiden lukumäärän perusteella kolmeen ryh-          sen vähimmäisajan (kuusi kuukautta) sisältäen
26043: mään:                                                 irtisanomisajan.
26044:     -työnantajiin, joilla on enintään 49 työnteki-        Tällaisella menettelyllä työnantajat kiertä-
26045: jää,                                                  vät lainmukaiset työttömyyseläkekustannukset
26046:     -työnantajiin, joilla on 50-299 työntekijää,      Näin menetellessään suuret työnantajat hyöty-
26047: sekä                                                  vät huomattavia summia. Maksut kerätään
26048:     -työnantajiin, joilla on työntekijöitä 300 tai    muilta työnantajilta ja myös työntekijöiltä koro-
26049: enemmän.                                              tettuina työeläkevakuutusmaksuina. Ennakko-
26050:     Ensin mainitussa ryhmässä työnantajien työt-      tietojen mukaan työeläkemaksuihin kohdistuu-
26051: tömyyseläkemaksu on keskimääräisen tariffi-           kin ensi vuoden osalta huomattava korotuspai-
26052: maksun suuruinen, eivätkä yrityksen omat työt-        ne.
26053: tömyyseläkkeet suoraan vaikuta yritykseltä pe-            Työntekijöiden ja työnantajien edun mukaise-
26054: rittävään työttömyyseläkemaksuun.                     na ei voida pitää sitä, että työsuhteitajärjesteltäi-
26055:     Toisessa ryhmässä työnantajien työttömyys-        siin, jotta yksittäinen työnantaja välttyisi työelä-
26056: eläkemaksu muodostuu osaksi keskimääräisen            kevakuutusmaksuista. Näissä tapauksissa eläke-
26057: ja osaksi vakuutuksen omista työttömyyseläk-          vakuutusmaksuvastuun kantavat muut työnan-
26058: keistä aiheutuvan menon perusteella.                  tajat. Työeläkejärjestelmän kannalta tällaisia
26059:     Viimeisessä ryhmässä työnantajien työttö-         järjestelyjä on pidettävä haitallisina, ja niiden
26060: myyseläkemaksu määräytyy yksinomaan vakuu-            mahdollisuus on estettävä lainsäädännöllä.
26061: tuksen omien työttömyyseläkemenojen perus-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26062: teella.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26063:     Työkyvyttömyyseläketapahtumassa eläkeme-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26064: nosta vastaa pääsääntöisesti se työnantaja, jolla     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26065:  työntekijä on viimeksi ollut työssä vähintään
26066:  kuusi kuukautta. Tämän jälkeen vastuu siirtyy                    Onko Hallitus tietoinen eräiden työn-
26067:  uudelle työnantajalle.                                       antajien harjoittamasta työeläkemaksu-
26068:     Työttömyyseläkkeitten maksamisen kiertämi-                jen kierrosta, ja
26069:  seksi työnantajat ovat ryhtyneet menettelemään                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26070:  siten, että työnantajat, joilla on palveluksessaan           ryhtyä tämän mahdollisuuden estämisek-
26071:  50-299 tai yli 300 työntekijää, siirtävät ikäänty-           si?
26072: 
26073:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1995
26074: 
26075:                                             Kari Urpilainen
26076: 
26077: 
26078: 
26079: 
26080: 240017
26081: 2                                        1994 vp -   KK 900
26082: 
26083: 
26084: 
26085: 
26086:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26087: 
26088:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työsuhteen perusteella, johon eläkkeen tuleva
26089: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        aika liitetään. Työntekijäin eläkelain 6 b §:n mu-
26090: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kaan tuleva aika liitetään pääsääntöisesti kuusi
26091: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Urpilaisen      kuukautta kestäneeseen työsuhteeseen.
26092: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 900:           Jos työntekijä siirtyy TEL-työsuhteen katkea-
26093:                                                      matta toisen työnantajan palvelukseen ja tämä
26094:            Onko Hallitus tietoinen eräiden työn-     on järjestänyt eläketurvan eri eläkelaitoksessa
26095:        antajien harjoittamasta työeläkemaksu-        kuin aikaisempi työnantaja, täysitehoisesta elä-
26096:        jen kierrosta, ja                             keturvasta vastaa se eläkelaitos, joka eläkkeestä
26097:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      olisi vastannut, jos työntekijän olisi katsottu siir-
26098:        ryhtyä tämän mahdollisuuden estämisek-        tymishetkenjälkeen olleen uudessa TEL-työsuh-
26099:        si?                                           teessa.
26100:                                                         Työntekijän TEL-työsuhde katkeaa yleensä
26101:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hänen siirtyessään konsernin sisällä toisen yhtiön
26102: vasti seuraavaa:                                     palvelukseen. Koska tuleva aika liitetään pää-
26103:                                                      sääntöisesti kuusi kuukautta kestäneeseen työ-
26104:    Kuten kysymyksessä on todettu, työntekijäin       suhteeseen, vastuu työttömyyseläkekustannuk-
26105: eläkelain mukaisen perusvakuutuksen erityispe-       sista siirtyy uudelle työnantajalle yleensä kuuden
26106: rusteissa työnantajat on vakuutusmaksujen suu-       kuukauden kuluttua työsuhde- ja eläkejärjestely-
26107: ruuden osalta jaettu työntekijöiden lukumäärän       jen vaihtumisesta. Uuden työnantajan kustan-
26108: perusteella kolmeen ryhmään eli työnantajiin,        nusvastuu määräytyy sen mukaan, mihin edellä
26109: joilla on enintään 49 työntekijää, työnantajiin,     mainituista kolmesta ryhmästä työnantaja kuu-
26110: joilla on 50-299 työntekijää, ja työnantajiin,       luu. Jos tällöin tulee sovellettavaksi pientyönan-
26111: joilla on vähintään 300 työntekijää.                 tajalle tarkoitettu maksu, merkitsee se, ettei työn-
26112:     Ensin mainitussa ryhmässä työnantajien työt-     antajalle tule suoraan tästä eläketapahtumasta
26113: tömyyseläkemaksu on keskimääräisen tariffi-          aiheutuvia kustannuksia.
26114: maksun suuruinen, eivätkä yrityksen omat työt-          Työeläkejärjestelmässä on tiedostettu, että si-
26115: tömyyseläkkeet suoraan vaikuta yritykseltä pe-       nänsä laillisina pidettävät työsuhdejärjestelyt
26116: rittävään työttömyyseläkemaksuun.                    yrityskonsernin sisällä sisältävät myös mahdolli-
26117:    Toisessa ryhmässä työnantajien työttömyys-        suuden kiertää työnantajan työeläkevakuutus-
26118: eläkemaksu muodostuu osaksi keskimääräisen           maksuja. Keinoja ongelman ratkaisemiseksi on
26119: ja osaksi vakuutuksen omista työttömyyseläk-         vuosien varrella pyritty löytämään useaan ottee-
26120: keistä aiheutuvan menon perusteella.                 seen. Mitään helppoja keinoja tilanteen paran-
26121:    Viimeisessä ryhmässä työnantajien työttö-         tamiseksi ei ole olemassa. Työeläkelakeja sovel-
26122: myyseläkemaksu määräytyy kokonaan vakuu-             lettaessa on kuitenkin voimassa periaate, että
26123: tuksen omien työttömyyseläkemenojen perus-           tulkintatilanteessa niitä pyritään soveltamaan
26124: teella.                                              heikomman osapuolen eli työntekijän eduksi. Jos
26125:    Yksi työttömyyseläkkeen saamisen edellytyk-       esimerkiksi työsuhde- ja yritysjärjestelyjen yksin-
26126: sistä on, että eläkkeeseen oikeuttavana aikana       omaisena tai pääasiallisena tarkoituksena on
26127: voidaan ottaa huomioon vanhuuseläkeiän saa-          välttää työnantajalle työsuhteesta seuraavien
26128: vuttamiseen jäljellä oleva aika eli niin sanottu     velvoitteiden täyttäminen, sovelletaan lainsää-
26129: tuleva aika.                                         däntöä todellisen tilanteen mukaan.
26130:    Työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin mu-         Työntekijöiden ja työnantajien edun mukaise-
26131: kaan täysitehoisesta eläkkeestä vastaa se eläke-     na ei voida pitää sitä, että työsuhteitajärjesteltäi-
26132: laitos,jonka toimintapiiriin työntekijä kuului sen   siin, jotta yksittäinen työnantaja välttyisi työelä-
26133:                                          1994 vp -    KK 900                                         3
26134: 
26135: kevakuutusmaksuista. Näissä tapauksissa vas-         holta, ja ongelman ratkaisemiseksi pyritään
26136: tuun eläkevakuutusmaksusta kantavat muut             edelleen löytämään uusia keinoja. Sosiaaliva-
26137: työnantajat. Työeläkejärjestelmän kannalta täl-      kuutusta koskevien säännösten tehtävänä on
26138: laisia järjestelyjä on pidettävä haitallisina.       laissa tarkoitettujen sosiaalivakuutusetuuksien
26139:    Edellä olevista syistä asiantilaan kiinnitetään   saamisen turvaaminen ja näiden etuuksien oi-
26140: jatkossakin erityistä huomiota sekä sosiaali- ja     keudenmukaisesta rahoitusjärjestelystä huoleh-
26141: terveysministeriön että eläketurvakeskuksen ta-      timinen.
26142: 
26143:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1995
26144: 
26145:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
26146: 4                                         1994 vp -   KK 900
26147: 
26148: 
26149: 
26150: 
26151:                                         Tili Riksdagens Talman
26152: 
26153:    1 det syfte 37 §1 mom. riksdagsordningen an-       tagaren hörde på basis av det arbetsförhållande
26154: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        tili vilket den återstående tiden läggs. Enligt 6 b §
26155: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      lagen om pension för arbetstagare läggs återstå-
26156: man Urpilainen undertecknade spörsmål nr 900:         ende tid i regel till ett arbetsförhållande som
26157:                                                       fortgått sex månader.
26158:           Är Regeringen medveten om att vissa             Om en arbetstagare utan avbrott i APL-ar-
26159:        arbetsgivare kringgår arbetspensionspre-       betsförhållandet övergår i en annan arbetsgiva-
26160:        mierna, och                                    res tjänst och denna har ordnat pensionsskyddet
26161:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       i en annan pensionsanstalt än den tidigare arbets-
26162:        för att hindra denna möjlighet?                givaren, skall den pensionsanstalt svara för helef-
26163:                                                       fektivt pensionsskydd som hade ansvarat för
26164:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         pensionen om arbetstagaren efter övergången
26165: anföra följande:                                      hade ansetts inleda ett nytt APL-arbetsförhållan-
26166:                                                       de.
26167:    1 spörsmålet konstateras helt riktigt att i de         En arbetstagares APL-arbetsförhållande
26168: särskilda grunder som gäller basförsäkringen en-      bryts i allmänhet när han inom samma koncern
26169: ligt lagen om pension för arbetstagare är arbets-     övergår i ett annat bolags tjänst. Eftersom hu-
26170: givarna i fråga om storleken av försäkringspre-       vudregeln är att återstående tid läggs tili ett ar-
26171: mierna indelade i tre grupper utgående från anta-     betsförhållande som fortgått sex månader, över-
26172: let arbetstagare, dvs. arbetsgivare som har högst     går ansvaret för arbetslöshetspensionskostnader
26173: 49 arbetstagare, arbetsgivare som har 50-299          på den nya arbetsgivaren i allmänhet sex måna~
26174: arbetstagare och arbetgivare som har minst 300        der efter att anställnings- och pensionsarrange-
26175: arbetstagare.                                         mangen bytts. Dennya arbetsgivarens kostnads-
26176:    1 den första gruppen är arbetsgivarnas arbets-     ansvar är beroende av vilken av de ovan nämnda
26177: löshetspensionspremie lika stor som den genom-        tre grupperna arbetsgivaren tillhör. Om den pre-
26178: snittliga tariffpremien, och i denna grupp inver-     mie som är avsedd för små arbetsgivare härvid
26179: kar inte företagets egna arbetslöshetspensioner       skall tillämpas, betyder det att arbetsgivaren inte
26180: direkt på den arbetslöshetspensionspremie som         direkt orsakas kostnader som beror på detta pen-
26181: uppbärs hos företaget.                                sionsfall.
26182:     1 den andra gruppen bildas arbetsgivarnas ar-          Inom arbetspensionssystemet är man medve-
26183: betslöshetspensionspremie delvis utgående från        ten om att sådana anställningsarrangemang
26184: den genomsnittliga premien och delvis utgående        inom en företagskoncern som bör anses vara
26185: från utgiften för försäkringens egna arbetslös-       lagliga som sådana även ger möjligheter att
26186: hetspensioner.                                        kringgå arbetsgivarens pensionsförsäkringspre-
26187:    1 den sista gruppen bestäms arbetsgivarnas         mier. Under årens lopp har man flera gånger
26188: arbetslöshetspensionspremie helt utgående från        försökt finna metoder att lösa detta problem. Det
26189: försäkringens egna arbetslöshetspensionsutgif-        finns inga enkla metoder för förbättring av situa-
26190: ter.                                                  tionen. Vid tillämpningen av arbetspensionsla-
26191:     En av förutsättningarna för erhållande av ar-     garna gäller dock den principen att strävan i
26192: betslöshetspension är att den tid som återstår tili   tolkningssituationer skall vara att lagarna tilläm-
26193: pensionsåldern, s.k. återstående tid, kan beaktas     pas tili förmån för den svagare parten, dvs. ar-
26194: såsom till pension berättigande tid.                  betstagaren. Om t.ex. det enda eller huvudsakliga
26195:     För heleffektiv pension ansvarar enligt 12 §1     syftet med ett anställnings- eller företagsarrange-
26196: mom. lagen om pension för arbetstagare den            mang är att arbetsgivaren skall kunna undvika
26197: pensionsanstalt tili vars verksamhetskrets arbets-    att fullgöra de förpliktelser som följer av ett ar-
26198:                                          1994 vp -   KK 900                                           5
26199: 
26200: betsförhållande, tillämpas lagstiftningen enligt        Avovan nämnda orsaker kommer såväl soci-
26201: den faktiska situationen.                            al- och hälsovårdsministeriet som pensions-
26202:    Det kan inte anses vara förenligt med arbetsta-   skyddscentralen även framdeles att fåsta särskild
26203: garnas och arbetsgivarnas intressen att arbetsför-   uppmärksamhet vid sakläget och sträva efter nya
26204: hållanden ordnas på ett sådant sätt att en enskild   metoder för lösning av problemet. Stadgandena
26205: arbetsgivare kan undvika pensionsförsäkrings-        om socialförsäkring har tili uppgift att säkerstäl-
26206: premier. I dessa fall bär de övriga arbetsgivarna    la att de socialförsäkringsfOrmåner som avses i
26207: ansvaret för pensionsförsäkringspremierna. Oy-       lagen erhålls och att sörja för ett rättvist system
26208: lika arrangemang bör anses vara skadliga för         för finansiering av förmånerna.
26209: arbetspensionssystemet.
26210: 
26211:      Helsingforsden 8 mars 1995
26212: 
26213:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
26214:                                               1994vp
26215: 
26216: Kirjallinen kysymys 901
26217: 
26218: 
26219: 
26220: 
26221:                                   Seppänen: Ruotsista saatavan tulon verottamisesta
26222: 
26223: 
26224:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26225:    Valtiovarainministeri Iiro Viinanen on vas-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26226: tauksissaan kirjallisiin kysymyksiin n:ot 298,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26227: 567 ja 672/1993 vp sekä 487/1994 vp käsitellyt      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26228: kysymystä Ruotsista saatavan tulon verottami-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26229: sesta. Viimeksi on viitattu asian johdosta perus-
26230: tetun työryhmän työn tuloksiin. Työryhmän                     Mihin uusiin toimenpiteisiin Hallitus
26231: määräaika päättyi viime vuoden lopussa.                    aikoo ryhtyä Ruotsista saatavan eläke- ja
26232:                                                            muun tulon verotuksen suhteen?
26233:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1995
26234: 
26235:                                           Esko Seppänen
26236: 
26237: 
26238: 
26239: 
26240: 240017
26241: 2                                        1994 vp -    KK 901
26242: 
26243: 
26244: 
26245: 
26246:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26247: 
26248:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        senttiin, jota sovelletaan Suomesta saatuun tu-
26249: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         loon verotettaessa siitä täällä. Verovelvollisen
26250: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       veronmaksukyky määräytyy kokonaistulon pe-
26251: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppäsen         rusteella, ja hänen verotettava tulonsa on lähtö-
26252: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 901:         kohtaisesti laskettava ottamatta huomioon, että
26253:                                                       osa tulosta on saatu Ruotsista. Suomen verosta
26254:           Mihin uusiin toimenpiteisin Hallitus        kuitenkin vähennetään se osa, joka kohdistuu
26255:        aikoo ryhtyä Ruotsista saatavan eläke- ja      Ruotsista saatuun tuloon. Näin ollen kaksinker-
26256:        muun tulon verotuksen suhteen?                 taista verotusta ei synny. Vastaava menettely
26257:                                                       koskee myös yksityisestä palveluksesta saatua
26258:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          palkkatuloa niissä tapauksissa, joissa Suomessa
26259: vasti seuraavaa:                                      asuvaa henkilöä voidaan tästä tulosta verottaa
26260:                                                       myös Ruotsissa (15 artikla, 21 artiklan 7 kappale
26261:    Sellaisessa tapauksessa, jossa Suomessa asuva      ja 25 artiklan 3 kappaleen b kohta). Menettely
26262: henkilö saa eläke- ja muuta tuloa Ruotsista sekä      perustuu sopimuksen 25 artiklan 3 kappaleen c
26263: lisäksi eläketuloa tai muuta tuloa Suomesta, näi-     kohdan määräyksiin. Eläketulon ja yksityiseen
26264: hin tuloihin täällä kohdistuvaan verotukseen vai-     palvelukseen perustuvan palkkatulon kaksinker-
26265: kuttavat sekä Suomen sisäinen verolainsäädäntö        tainen verotus poistetaan siis asuinvaltiossa va-
26266: että pohjoismainen kaksinkertaisen verotuksen         pauttamalla tulo Suomen verosta. Pohjoismai-
26267: välttämistä koskeva sopimus.                          nen tuloverosopimus koskee kuitenkin vain var-
26268:    Velvollisuus suorittaa tulon perusteella veroa     sinaisia veroja eli valtion-, kunnallis- ja kirkollis-
26269: ja veron suuruuden perusteet säännellään tulove-      veroa. Näin ollen Ruotsista eläke- ja palkkatuloa
26270: rolaissa (1535/92), jonka mukaan Suomessa asu-        saava henkilö joutuu maksamaan kansaneläke-
26271: va henkilö on velvollinen suorittamaan veroa          ja sairausvakuutusmaksun Suomeen myös Ruot-
26272: sekä täältä että muualta saamastaan tulosta (9 § 1    sin tulosta. Kansaneläkevakuutusmaksun peri-
26273: mom. 1 kohta). Tällainen henkilö suorittaa elä-       minen myös eläkeläisiltä ja sairausvakuutusmak-
26274: ke- ja muusta ansiotulostaan valtiolle tuloveroa      sun korotukset ovat tosiasiassa johtaneet siihen,
26275: progressiivisen tuloveroasteikon perusteella          että myös Ruotsista tuloa saavan verotus on ki-
26276: ( 124 § 1 mom.) ja kunnalle tuloveroa suhteellisen    ristynyt. Verotuksen mahdollinen kiristyminen
26277: verokannan eli kunnallisen veroäyrin hinnan           ei siis tältäkään osin ole seurausta kaksinkertai-
26278: mukaan (130 §).Valtioiden välillä tulo- ja varalli-   sesta verotuksesta vaan sisäisen lainsäädännön
26279: suusveroja koskevan kansainvälisen kaksinker-         muutoksista.
26280: taisen verotuksen välttämiseksi tehdyillä sopi-           Edellä oleva osoittaa toisaalta sen, että kak-
26281: muksilla (ns. tuloverosopimus) on luotu järjestel-    sinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä toi-
26282: mä, jolla torjutaan sopimusvaltioiden samaan          mii tyydyttävästi eikä tulonsaajan verotus taval-
26283: tuloon kohdistuvien verovaateiden yhteisvaiku-        lisesti muodostu ankarammaksi verrattuna sii-
26284: tuksen muodostuminen ankarammaksi kuin jos            hen tapaukseen, että hän olisi saanut koko tulon-
26285: verovelvollinen olisi saanut tulon yhdestä val-       sa Suomesta, ja toisaalta, että se Suomen vero-
26286: tiosta. Tätä kutsutaan verovelvollisten tasapuo-      tuksen tasoa korkeampi verotuksen kokonaista-
26287: lisen kohtelun periaatteeksi.                         se, jolle eläkkeensaajan verotus saattaa lopulli-
26288:     Pohjoismaiden välisen tuloverosopimuksen          sesti joskus asettua, riippuu taas Ruotsin vero-
26289: (SopS 91/89) mukaan vain Ruotsilla on oikeus          tuksen tasosta eikä Suomen sisäisestä verolain-
26290: verottaa eläketulosta, jonka Suomessa asuva           säädännöstä tai verosopimuksesta.
26291: henkilö saa Ruotsista (18 artiklan 1 kappale).            Edellä selostettu menettely on vakiintuneen
26292: Tällaisella eläkkeensaajana on kuitenkin usein        kansainvälisen käytännön mukainen, ja sen voi-
26293: myös Suomesta saatua veronalaista tuloa. Tässä        daan katsoa olevan sisällöllisesti pääosin perus-
26294: tapauksessa Suomessa verottamattajäävä Ruot-          teltu. Valtiovarainministeriö on 28 päivänä tam-
26295: sista saatu eläketulo vaikuttaa siihen veropro-       mikuuta 1994 asettanut kansainvälisvero-oikeu-
26296:                                        1994 vp -   KK 901                                         3
26297: 
26298: dellisenlainsäädännön uudistamista käsittelevän    saanut työlleen jatkoaikaa ja sen on saatava
26299: työryhmän, jonka toimeksiantoon sisältyy muun      työnsä valmiiksi maaliskuun 31 päivään 1995
26300: ohessa kaksinkertaisen verotuksen poistamista      mennessä.
26301: koskevan sääntelyn kehittäminen. Työryhmä on
26302: 
26303:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1995
26304: 
26305:                                                             Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
26306: 4                                        1994 vp -    KK 901
26307: 
26308: 
26309: 
26310: 
26311:                                         Tili Riksdagens Ta/man
26312: 
26313:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       kel 18 stycke 1). En sådan pensionstagare har
26314: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        emellertid ofta även skattepliktig inkomst som
26315: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      förvärvats i Finland. 1 detta fall inverkar den
26316: man Seppänen undertecknade spörsmål nr 901:           pensionsinkomst som har förvärvats i Sverige
26317:                                                       och som inte beskattas i Finland på den skatte-
26318:           Vilka nya åtgärder ämnar Regeringen         procent som vid beskattningen i Finland tilläm-
26319:        vidta i fråga om beskattningen av pen-         pas på den inkomst som har förvärvats här. Den
26320:        sions- eller andra inkomster som har för-      skattskyldiges skattebetalningsförmåga fast-
26321:        värvats i Sverige?                             ställs på basis av totalinkomsten, och hans skat-
26322:                                                       tepliktiga inkomst skall i första hand beräknas
26323:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         utan hänsyn tili att en del av inkomsten har
26324: anföra följande:                                      förvärvats i Sverige. Från den skatt som uppbärs
26325:                                                       i Finland skall dock avdras den del som hänför
26326:    1 ett sådant fall då en person som är bosatt i     sig till hans inkomst förvärvad i Sverige. Det blir
26327: Finland uppbär pensionsinkomst från Sverige           således inte fråga om någon dubbelbeskattning.
26328: och dessutom pensionsinkomst eller annan in-          Detta förfarande gäller även en löneinkomst som
26329: komst från Finland, påverkas beskattningen av         har förvärvats i enskild tjänst i sådana fall, då en
26330: dessa inkomster här såväl av den interna finska       i Finland bosatt person kan beskattas för denna
26331: skattelagstiftningen som av avtalet mellan de         inkomst även i Sverige (artikel 15, artikel 21
26332: nordiska länderna för att undvika dubbelbe-           stycke 7 och artikel25 stycke 3 punkt b). Förfa-
26333: skattning beträffande skatter på inkomst och på       randet grundar sig på bestämmelserna i artikel25
26334: förmögenhet.                                          stycke 3 punkt c i avtalet. Dubbelbeskattningen
26335:    Skyldigheten att betala skatt på inkomst och       av pensionsinkomsten och den löneinkomst som
26336: grunderna för skattens storlek regleras i inkomst-    baserar sig på enskild tjänst slopas alltså i det
26337: skattelagen (1535/92), enligt viiken en person        land där den skattskyldige är bosatt genom att
26338: som är bosatt i Finland är skyldig att betala skatt   inkomsten undantas från skatt i Finland. Det
26339: såväl på inkomst förvärvad här som på inkomst         nordiska inkomstskatteavtalet gäller dock en-
26340: förvärvad utomlands (9 § 1 mom. 1 punkten). En        dast de egentliga skatterna, dvs. stats-, kommu-
26341: sådan person betalar på sin pensionsinkomst och       nal- och kyrkoskatten. En person som uppbär
26342: sin övriga förvärvsinkomst statlig inkomstskatt       pensions- och löneinkomst från Sverige skall allt-
26343: enligt en progressiv inkomstskatteskala (124 §        så på sin inkomst förvärvad i Sverige betala folk-
26344: 1 mom.) och kommunal inkomstskatt enligt en           pensionspremie och sjukförsäkringspremie i Fin-
26345: proportionell skattesats, dvs. uttaxeringen per       land. Då folkpensionspremien har uppburits
26346: kommunalt skatteöre (130 §). Genom avtal mel-         även hos pensionärer och sjukförsäkringspre-
26347: lan stater för att undvika internationell dubbel-     mierna höjts har beskattningen i själva verket
26348: beskattning beträffande skatter på inkomst och        skärpts för den som uppbär inkomst även från
26349: på förmögenhet (s.k. inkomstskatteavtal) har          Sverige. En eventuell skärpning av beskattningen
26350: skapats ett system med vars hjälp man förebyg-        är inte hellertili dessa delar en följd av dubbelbe-
26351: ger att samverkan av de skatteanspråk som de          skattningen, utan beror på ändringar i den inter-
26352: avtalsslutande staterna riktar mot samma in-          na lagstiftningen.
26353: komst blir mer tyngande än om den skattskyldige          Av det ovanstående framgår å ena sidan att
26354: hade uppburit inkomsten från endast en stat.          systemet med slopande av dubbelbeskattning
26355: Detta kaUas principen för likvärdig behandling        fungerar tillfredsställande, och att inkomsttaga-
26356: av de skattskyldiga.                                  rens beskattning i regel inte är strängare än i det
26357:    Enligt inkomstskatteavtalet mellan de nordis-      fall att han har uppburit hela sin inkomst från
26358: ka länderna (Fördrs 91/89) får endast Sverige         Finland, och å andra sidan att den totala beskatt-
26359: beskatta den pensionsinkomst som en person            ningsnivå som är högre än i Finland och på viiken
26360: med hemvist i Finland uppbär från Sverige (arti-      pensionstagarens beskattning någon gång slutli-
26361:                                          1994 vp -   KK 901                                          5
26362: 
26363: gen kan stanna, är beroende av beskattningsni-       nuari 1994 en arbetsgrupp för revidering av den
26364: vån i Sverige, inte av den interna skattelagstift-   internationellt gällande skatterättsliga lagstift-
26365: ningen i Finland och inte heller av skatteavtalet.   ningen. Arbetsgruppen har bl.a. tili uppgift att
26366:    Det ovan beskrivna förfarandet motsvarar          utveckla regleringen beträffande slopandet av
26367: vedertagen internationell praxis och kan tili hu-    dubbelbeskattning. Arbetsgruppen har fått för-
26368: vudsakliga delar anses vara motiverat i fråga om     längd tid för sitt uppdrag, som skall vara fårdigt
26369: innehållet. Finansministeriet tillsatte den 28 ja-   senast den 31 mars 199 5.
26370:      Helsingfors den 10 mars 1995
26371: 
26372:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
26373:               j
26374:              j
26375:             j
26376:            j
26377:           j
26378:          j
26379:         j
26380:        j
26381:       j
26382:      j
26383:     j
26384:    j
26385:   j
26386:  j
26387: j
26388:                                                 1994 vp
26389: 
26390: Kirjallinen kysymys 902
26391: 
26392: 
26393: 
26394: 
26395:                                    Seppänen: Nokialaiselle paperitehtaalle myönnetystä investointi-
26396:                                        avustuksesta
26397: 
26398: 
26399:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26400: 
26401:     Nokialla paikallinen paperitehdas on ilmoit-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26402: tanut henkilökunnan supistamisesta yli 100 työn-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26403: tekijällä. Perusteena on käytetty selluloosan hin-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26404: nan nousua, mikä on huono peruste: hinta on           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26405: sama kaikille muillekin paperitehtaille.
26406:     Kysymys on myös Suomen ED-ratkaisun us-                      Voidaanko nokialaiselle paperiteh-
26407: kottavuudesta. ED-päätös vaadittiin tehtäväksi               taalle myönnetty investointiavustus vielä
26408: sillä perusteella, että se auttaa suomalaista tuo-           peruuttaa työllisyyssyillä, ja
26409: tantoa säilyttämään markkinaosuuksia. Nyt on                     myöntääkö Hallitus paperitehtaan
26410: käymässä toisin.                                             omistussuhteiden vaikuttaneen henkilös-
26411:     Tässä tapauksessa kauppa- ja teollisuusminis-            töratkaisuihin päinvastaisella tavalla
26412: teriö on myöntänyt tehtaalle 12 miljoonan mar-               kuin mitä ennen ED-äänestystä ennakoi-
26413: kan investointiavustuksen lähinnä työllisyyspe-              tiin?
26414: rusteilla. Tukea ei ole tiettävästi vielä maksettu.
26415: 
26416:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1995
26417: 
26418:                                             Esko Seppänen
26419: 
26420: 
26421: 
26422: 
26423: 240017
26424: 2                                         1994 vp- KK 902
26425: 
26426: 
26427: 
26428: 
26429:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26430: 
26431:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tekniikaltaan olennaisesti korkeatasoisemmaksi
26432: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          voidaan säädetystä kuitenkin poiketa edellyt-
26433: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        täen, että hanke on tarpeen yritystoiminnan jat-
26434: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Sep-         kuvuuden ja kannattavuuden turvaamiseksi.
26435: päsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Nokian Paperin laajennushanke täytti edellä
26436: 902:                                                   mainitut myöntämisperiaatteet. Ilman investoin-
26437:                                                        teja olisijouduttu yhden paperikoneen pysäyttä-
26438:            Voidaanko nokialaiselle paperiteh-          miseen,jolloin henkilöstön vähennys olisi ollut n.
26439:        taalle myönnetty investointiavustus vielä       80 henkeä ja välilliset työllisyysvaikutukset lisäk-
26440:        peruuttaa työllisyyssyillä, ja                  si 200-300 henkeä.
26441:            myöntääkö Hallitus paperitehtaan                Lamasta johdosta investointeja oli poikkeuk-
26442:        omistussuhteiden vaikuttaneen henkilös-         sellisen vähän, jolloin hankkeen liikkeellesaantia
26443:        töratkaisuihin päinvastaisella tavalla          pidettiin erityisen tärkeänä koko Suomen kan-
26444:        kuin mitä ennen ED-äänestystä ennakoi-          nalta. Hankkeen toteutumisen myötä yritystä
26445:        tiin?                                           voitiin pitää esimerkkinä, joka aktivoi muitakin
26446:                                                        ulkomaisia teollisuusyhtiöitä investoimaan Suo-
26447:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           meen.
26448: vasti seuraavaa:                                           Esitetyt henkilöstövähennykset eivät kohdistu
26449:                                                        investointiavustuksen kohteena oleviin hankkei-
26450:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on, asian ol-       siin. Noin puolet vähennyksestä muodostuu eräi-
26451: tua valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan kä-         den toimintojen siirtämisestä ulkopuolelta han-
26452: siteltävänä, myöntänyt 17.6.1993 Nokian Paperi         kittaviksi. Investointiavustuksen kohteessa työ-
26453: Oy:n kahden uuden WC-paperin jalostuslinjan            paikat lisääntyvät.
26454: rakentamiseen yritystoiminnan aluetuesta anne-             Hallitus katsoo, että kauppa- ja teollisuusmi-
26455: tun lain ( 1297/88) nojalla investointiavustusta       nisteriön Nokian Paperi Oy:tä koskeva inves-
26456: 12 706 000 mk, mikä oli 13% hyväksyttävistä            tointiavustuspäätös on tehty asianmukaisesti.
26457: kustannuksista. Pehmopaperia ja siitä jalostetta-      Myönnetty investointiavustus maksetaan jälki-
26458: via kulutustuotteita valmistava Nokian Paperin         käteen Nokian Paperi Oy:n hankkeen toteutumi-
26459: tehdas sijaitsee Nokialla, joka oli vuonna 1993        sen mukaan. Investointien toteuttamiselle kaup-
26460: neljännen perusvyöhykkeen A-tukialue.                  pa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt, mm.
26461:    Nokian Paperia koskeva investointiavustus-          emoyhtiön omistusrakenteen muutoksesta joh-
26462: päätös tehtiin yritystoiminnan aluetuesta anne-        tuen,jatkoaikaa 30.6.1996 saakka. Nokian Pape-
26463: tun lain (1297/88) nojalla. Lain mukaan avustuk-       ri Oy:n omistaa kokonaan eurooppalainen Ja-
26464: sen myöntämisen edellytyksenä on, 1) että yritys       mont-konserni, jonka pääomistaja on amerikka-
26465: aloittaa tai laajentaa toimintaansa taikka uudis-      lainen James River Corporation. James River/
26466: taa käyttöomaisuuttaan, 2) että avustettava han-       Jamont on yksi maailman suurimmista pehmo-
26467: ke edistää aluepolitiikasta annetussa laissa sää-      paperialan yrityksistä.
26468: dettyjä tavoitteita ja 3) että yrityksellä katsotaan       Kauppa- ja teollisuusministeriö pyrkii jatkos-
26469: olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toi-        sakin edistämään kilpailukykyisen yrityskannan
26470: mintaan. Milloin kysymyksessä on yrityksen toi-        ja tuotantotoiminnan kasvua. Näin voidaan par-
26471: minnan laajentaminen, edellytetään lisäksi, että       haiten edistää aluepoliittisia tuen myöntämisen
26472: laajentamisella arvioidaan saavutettavan hank-         perusteena olevia tavoitteita.
26473: keen kohteena olevan toimintayksikön työpaik-              Yritykset, jotka täyttävät tuen ehdot, ovat
26474: kojen, tuotannon jalostusarvon tai palvelusten         luonnollisesti oikeutettuja tukeen käytettävissä
26475: olennainen lisäys.                                     olevien määrärahojen puitteissa. Kaikki hake-
26476:    Yrityksen uudistaessa käyttöomaisuuttaan            mukset tutkitaan huolellisesti.
26477:                                         1994 vp -      KK 902                                         3
26478: 
26479:    Edellä mainittuun viitaten hallitus ei näe mi-     omaa, ja tämäntapaisilla investointiavustuksilla
26480: tään syytä Nokian Paperi Oy:lle myöntämänsä           on vaikutusta työpaikkojen luomiseen. ED-pää-
26481: investointiavustuksen peruuttamiseen.                 töksen merkitys on siinä, että ulkomainen luotta-
26482:    Kauppa- ja teollisuusministeriön käsityksen        mus Suomeen sijoittamisen suhteen on lisäänty-
26483: mukaan Suomessa tarvitaan ulkomaista pää-             nyt.
26484: 
26485:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1995
26486: 
26487:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
26488: 4                                         1994 vp- KK 902
26489: 
26490: 
26491: 
26492: 
26493:                                         Tili Riksdagens Talman
26494: 
26495:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kan avvikelser dock göras från det stadgade, un-
26496: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        der förutsättning att projektet är nödvändigt för
26497: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      att trygga företagsverksamhetens kontinuitet
26498: man Esko Seppänen undertecknade spörsmål nr           och lönsamhet.
26499: 902:                                                      Nokian Paperis utbyggnadsprojekt uppfyllde
26500:                                                       de ovan nämnda beviliningsprinciperna. Utan
26501:           Kan det investeringsbidrag som har          investeringar hade man varit tvungen att stanna
26502:        beviljats pappersfabriken i Nokia ännu         en pappersmaskin, varvid personalminskningen
26503:        återtas av sysselsättningsskäl och             skulle ha uppgått tili ca 80 personer och de indi-
26504:           medger Regeringen att ägandeförhål-         rekta sysselsättningseffekterna dessutom berört
26505:        landena i pappersfabriken har påverkat         200-300 personer.
26506:        personalavgörandena i motsatt riktning             Tili följd av lågkonjunkturen förekom excep-
26507:        mot vad man förutsåg före EU-omröst-           tionellt lite investeringar, vilket gjorde att det
26508:        ningen?                                        ansågs särskilt viktigt med tanke på hela Finland
26509:                                                       att få igång projektet. 1 takt med att projektet
26510:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         realiserades kunde företaget ses som ett exempel,
26511: anföra följande:                                      som aktiverade också andra utländska industri-
26512:                                                       bolag att investera i Finland.
26513:    Sedan ärendet hade behand1ats i statsrådets            De anförda personalminskningarna gäller inte
26514: finansutskott beviljade handels- och industrimi-      de projekt som är föremål för investeringsbidrag.
26515: nisteriet den 17 juni 1993 Nokian Paperi Oy           Ungefår hä1ften av minskningen beror på att
26516: 12 706 000 mk i investeringsbidrag med stöd av        man har börjat anskaffa vissa funktioner av
26517: lagen om regiona1t stödjande av företagsverk-         utomstående. 1 de projekt som är föremål för
26518: samheten (1297/88) för byggande av två nya för-       investeringsbidraget ökar arbetsp1atserna.
26519: ädlingslinjer för WC-papper. Detta belopp ut-             Regeringen anser att handels- och industrimi-
26520: gjorde 13% av de godtagbara kostnaderna. No-          nisteriets beslut om investeringsbidrag till Noki-
26521: kian Paperis fabrik, soTii tillverkar mjukpapper      an Paperi Oy har fattats saken1igt. Det beviljade
26522: och konsumtionsprodukter förädlade av detta,          investeringsbidraget betalas ut i efterskott i den
26523: ligger i Nokia, som 1993 hörde till den fjärde        takt som Nokian Paperi Oy:s projekt framskri-
26524: baszonens stödområde A.                               der. För genomförandet av investeringarna har
26525:    Beslutet om investeringsbidrag till Nokian         handels- och industriministeriet beviljat förlängd
26526: Paperi fattades med stöd av lagen om regionalt        tid tili utgången av juni 1996, bl.a. tili följd av
26527: stödjande av företagsverksamheten (1297/88).          ändring i ägarstrukturen i moderbolaget. Nokian
26528: Enligt lagen är förutsättningen för att understöd     Paperi Oy ägs i sin helhet av den europeiska
26529: skall kunna beviljas 1) att företaget inleder eller   Jamont-koncernen, där huvudägaren är ameri-
26530: utvidgar sin verksamhet eller förnyar sina an-        kanska James River Corporation. James River/
26531: läggningstillgångar, 2) att det projekt som skall     Jamont är ett av de största företagen i världen
26532: stödjas främjar de syften som anges i lagen om        inom mjukpapperssektorn.
26533: regionalpolitik och 3) att företaget anses ha för-        Handels- och industriministeriet strävar också
26534: utsättningar för fortgående lönsam verksamhet.        i fortsättningen efter att främja tiliväxten för en
26535: Då det är fråga om utvidgning av ett företags         konkurrenskraftig företagspark och produktion.
26536: verksamhet, förutsätts det dessutom att utvidg-       På detta sätt kan man bäst nå de mål som ligger
26537: ningen beräknas medföra en väsentlig ökning av        tili grund för beviljandet av regionalpolitiskt
26538: antalet arbetsplatser vid den verksamhetsenhet        stöd.
26539: som projektet gäller, av dess produktions föräd-          De företag som uppfyller villkoren för stödet
26540: lingsvärde eller av dess tjänster.                    är naturligtvis berättigade tili stöd inom ramen
26541:    F örnyar ett företag sina anläggningstillgångar    för tili buds stående anslag. Alla ansökningar
26542: så att de uppnår en väsentligt högre teknisk nivå,    undersöks noggrant.
26543:                                          1994 vp -     KK 902                                         5
26544: 
26545:    Med hänvisning tili ovanstående anser reger-        behövs det utländskt kapital i Finland och inves-
26546: ingen att det inte finns några skäl att återta det     teringsbidrag av detta slag påverkar uppkomsten
26547: investeringsbidrag som har beviljats Nokian Pa-        av arbetsplatser. EU-beslutets betydelse ligger i
26548: peri Oy.                                               det att det utländska förtroendet för Finland har
26549:    Enligt handels- och industriministeriets åsikt      ökat då det gäller investeringar.
26550: 
26551:      Helsingforsden 14 mars 1995
26552: 
26553:                                                      Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
26554:                                                     1994 vp
26555: 
26556: Kirjallinen kysymys 903
26557: 
26558: 
26559: 
26560: 
26561:                                       T. Roos: Työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan saajien
26562:                                           oikeudesta työharjoitteluun
26563: 
26564: 
26565:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
26566: 
26567:    Nykyinen työttömyysturvalaki haittaa perus-            mistään ja olisivat tässä tarkoituksessa valmiit
26568: päivärahasta toimeentulonsa saavien työttömien            noin kahdentuhannen markan kuukausikor-
26569: mahdollisuuksia osallistua työharjoitteluun ja            vauksella työntekoon harjoittelupaikassaan.
26570: edistää omaa työllistymistään. Useat työttömät               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26571: ovat työharjoittelupaikan hankittuaan saaneet             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26572: tietää, ettei heillä, toisin kuin työmarkkinatukea        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26573: saavilla henkilöillä, ole oikeutta työharjoitte-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26574: luun. Kuitenkin toimeentulon taso on peruspäi-
26575: värahalla ja työmarkkinatuella elävillä samanlai-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26576: nen. Samantasoisten etuuksien saajien erilainen                  ryhtyä, että peruspäivärahasta toimeen-
26577: kohtelu ei ole perusteltua. Yhteiskunnan edun                    tulonsa saava henkilö saisi oikeuden työ-
26578: kannalta on epätarkoituksenmukaista asettaa                      harjoitteluun?
26579: esteitä sille, että työttömät itse edistävät työllisty-
26580:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1995
26581: 
26582:                                                   Timo Roos
26583: 
26584: 
26585: 
26586: 
26587: 240017
26588: 2                                      1994 vp -   KK 903
26589: 
26590: 
26591: 
26592: 
26593:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26594: 
26595:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ta työharjoittelutukea. Asetuksessa tarkoitettu
26596: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      työharjoittelu vastaa sitä työharjoittelua, jonka
26597: olette 22 päivänä helmikuuta 1995 päivätyn kir-    ajalta työmarkkinatukea saavan henkilön oi-
26598: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   keus toimeentuloturvaan säilyy harjoittelun ai-
26599: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Roosin näin     kana.
26600: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 903:              Työttömyyspäivärahan maksaminen työhar-
26601:                                                    joittelun ajalta saattaisi johtaa työmarkkinoiden
26602:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     vinoutumiseen, jossa työsuhteita muutettaisiin
26603:        ryhtyä, että peruspäivärahasta toimeen-     harjoittelupaikoiksi eli palkanmaksu korvattai-
26604:        tulonsa saava henkilö saisi oikeuden työ-   siin työttömyysturvalla. Peruspäivärahaa ja an-
26605:        harjoitteluun?                              sioon suhteutettua päivärahaa ei voida asettaa
26606:                                                    työvoimapoliittisten edellytysten osalta erilai-
26607:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       seen asemaan. Johtopäätökset työharjoittelu-
26608: vasti seuraavaa:                                   mahdollisuuksien laajentamisesta voidaan tehdä
26609:                                                    vasta sen jälkeen, kun työmarkkinatukeen liitty-
26610:   Työllisyysasetuksen mukaan työttömälle           vistä mahdollisuuksista osallistua aktiivitoimen-
26611: henkilölle voidaan maksaa työharjoittelun ajal-    piteisiin on saatu riittävästi kokemuksia.
26612: 
26613:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1995
26614: 
26615:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
26616:                                          1994 vp -   KK 903                                              3
26617: 
26618: 
26619: 
26620: 
26621:                                        Tili Riksdagens Talman
26622: 
26623:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     svarar den arbetspraktik för viiken en person
26624: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      som får arbetsmarknadsstöd har rätt att behålla
26625: 22 februari 1995 till vederbörande medlem av         sitt utkomststöd under praktiktiden.
26626: statsrådet översänt följande av riksdagsman             Att arbetslöshetsdagpenning betalas för ar-
26627: Roos undertecknade spörsmål nr 903:                  betspraktiktiden kan leda till en snedvridning av
26628:                                                      arbetsmarknaden på så sätt att arbetsförhållan-
26629:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       den ändras tili praktikplatser, dvs. löneutbetal-
26630:        ta för att en person som får sin utkomst av   ningen ersätts med utkomstskyddet för arbetslö-
26631:        grunddagpenningen för arbetslösa skall        sa. Grunddagpenningen och dagpenning avvägd
26632:        få rätt till arbetspraktik?                   enligt förtjänsten kan inte tillåtas inta olika ställ-
26633:                                                      ning vid bedömningen av de arbetskraftspolitis-
26634:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ka förutsättningarna. Slutsatser om vilka effek-
26635: anf6ra följande:                                     terna är av utvidgade arbetspraktikmöjligheter
26636:                                                      kan dras först efter att man fått tillräckliga erfa-
26637:    Enligt sysselsättningsförordningen kan en ar-     renheter av vilka möjligheter de som fått arbets-
26638: betslös få arbetspraktikstöd under praktiktiden.     marknadsstöd har att deltai aktiva arbetsmark-
26639: Den arbetspraktik som avses i förordningen mot-      nadsåtgärder.
26640: 
26641:      Helsingforsden 14 mars 1995
26642: 
26643:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
26644:                                                    1994 vp
26645: 
26646: 
26647: Kirjallinen kysymys 904
26648: 
26649: 
26650: 
26651: 
26652:                                      Seppänen: Haudanhoitopalveluille määräytyvästä arvonlisäverosta
26653: 
26654: 
26655: 
26656:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
26657: 
26658:    Arvonlisäveroa säädettäessä hallituksen teh-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26659: tävänä oli pitää huoli siitä, että sen vaikutus liike-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26660: ja yritystoimintaan olisi neutraali. Nyt on kuiten-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26661: kin käynyt ilmeiseksi, että siinä tavoitteessa ei ole
26662: onnistuttu. Esimerkiksi haudanhoitopalveluja                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26663: myyvät yksityiset yrittäjät ovat huonommassa                    ryhtyä, jotta haudanhoitopalveluja myy-
26664: asemassa kuin seurakunnat, joilta ei mene sa-                   vät yksityiset yrittäjät eivät ole arvonlisä-
26665: moista palveluista arvonlisäveroa.                              veron suhteen huonommassa asemassa
26666:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              kuin seurakunnat?
26667: 
26668:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1995
26669:                                                Esko Seppänen
26670: 
26671: 
26672: 
26673: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
26674: 
26675: 
26676: 
26677: 
26678: 240017
26679: 1
26680: 1
26681: 1
26682: 1
26683:     1
26684:     1
26685:     1
26686:     1
26687:         1
26688:         1
26689:         1
26690:         1
26691:             1
26692:             1
26693:             1
26694:             1
26695:                 1
26696:                                                1994vp
26697: 
26698: Kirjallinen kysymys 905
26699: 
26700: 
26701: 
26702: 
26703:                                   Urpilainen: Ruotsista kansaneläkettä tai sairausvakuutusetua saa-
26704:                                      vien verotuskohtelusta
26705: 
26706: 
26707:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26708: 
26709:    Kahdesta maasta eläketuloa saavien verotuk-       kana. Ruotsista eläketuloa saavien verotus on
26710: seen sisältyy epäkohta, joka johtaa eläketulon       kiristynyt kohtuuttomasti. Suomeen maksetta-
26711: kaksinkertaiseen verotukseen. Pohjimmiltaan          vat verot ja maksut saattavat nousta suuremmik-
26712: eläketulon kaksinkertainen verotus poistetaan        si kuin Suomesta saatava kansaneläke.
26713: Suomessa niin sanotulla vapautusmenettelyllä.           Nykyinen verotuskäytäntö on kahdesta maas-
26714: Voimassa oleva pohjoismainen verosopimus             ta eläketuloa saavien kannalta epäoikeudenmu-
26715: koskee kuitenkin vain varsinaisia veroja, eli val-   kainen.
26716: tion-, kunnallis- ja kirkollisveroa, eikä veron-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26717: luonteisia maksuja, kuten vakuutetun sairaus- ja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26718: kansaneläkemaksuja.                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26719:    Eläkeläisiä koskevat vakuutetun sosiaalitur-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26720: vamaksut olivat tasoltaan pitkään niin alhaisia,
26721: ettei vakuutusmaksuja koskevaa kaksinkertaista                 Onko Hallitus tietoinen kahdesta
26722: verotusta ole koettu ongelmalliseksi. Viime vuo-             maasta eläketuloa saavien verotuksen
26723: sina vakuutetun sairaus- ja kansaneläkevakuu-                epäoikeudenmukaisuudesta, ja
26724: tusmaksut ovat kuitenkin nousseet jopa yli seitse-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26725: mään penniin veroäyriltä. Nousu on ollut neljä               ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
26726: prosenttiyksikköä kahden viimeisen vuoden ai-
26727: 
26728:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1995
26729:                                            Kari Urpilainen
26730: 
26731: 
26732: 
26733: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
26734: 
26735: 
26736: 
26737: 
26738:  240017
26739:                                                  1994 vp
26740: 
26741: Kirjallinen kysymys 906
26742: 
26743: 
26744: 
26745: 
26746:                                     Urpilainen: Elintarvikkeiden kuluttajahintojen alentumisesta
26747: 
26748: 
26749:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26750: 
26751:     ED-jäsenyyteen liittyen elintarvikeraaka-ai-       hyötyä. Kuluttajien edut ovat ilmeisesti jäämässä
26752: neiden tuottajahinnat alenivat vuoden 1995 alus-       osin valmistus- ja vähittäiskauppaportaan kat-
26753: sa keskimäärin 40 prosenttia. Samanaikaisesti          teiden korjaamiseen.
26754: muutettiin elintarvikkeiden arvonlisäverotusta.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26755: Alkutuotevähennykset poistuivat, ja elintarvik-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26756: keille tuli 17 o/o:n arvonlisävero. Tuottajahinta-ja   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26757: arvonlisäveromuutosten arvioitiin alentavan            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26758: elintarvikkeiden kuluttajahintoja keskimäärin
26759: kymmenellä prosentilla.                                           Aikooko Hallitus varmistaa kilpailun
26760:     Alkuvuoden aikana tehdyt kuluttajahintasel-                toimivuuden elintarvikkeiden valmistus-
26761: vitykset osoittavat, etteivät etenkään leivän ja               ja vähittäiskauppaportaassa, ja
26762: maitotuotteiden hinnat ole alentuneet odotetus-                   mitä Hallitus aikoo tehdä sen varmis-
26763: ti. On käymässä niin, että veronmaksajat mak-                  tamiseksi, ettätuottajahinta-ja veromuu-
26764: savat tuottajahintojen alentumisen veroissaan,                 tokset siirtyvät elintarvikkeiden kulutta-
26765: mutta eivät saa siitä kuluttajina täysimääräistä               jahintoihin täysimääräisinä?
26766: 
26767:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1995
26768:                                              Kari Urpilainen
26769: 
26770: 
26771: 
26772: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
26773: 
26774: 
26775: 
26776: 
26777: 240017
26778:                                                 1994 vp
26779: 
26780: Skriftligt spörsmål 907
26781: 
26782: 
26783: 
26784: 
26785:                                    Metsämäki: Om bättre tågförbindelser i Västnyland
26786: 
26787: 
26788:                                         Tili Riksdagens Talman
26789: 
26790:    De västnyländska tågresenärerna hade stora         ger de normer som i beskattningen kan godkän-
26791: förväntningar på att få bättre förbindelser och       nas som avdragsberättigade.
26792: kortare resetider i och med att banarbetena och          Följaktligen kommer den miljardsatsning som
26793: elektrifieringen på kustbanan blev fårdiga. Spe-      staten har gjort för kustbanan att betjäna endast
26794: ciellt stora var förväntningarna på att kunna         resenärerna mellan Helsingfors och Åbo. De
26795: använda det snabba och bekväma Pendolino              västnyländska resenärerna får fortsättningsvis
26796: som ett pendlingsalternativ.                          vänta på förbättringar.
26797:    Besvikelsen bland de västnyländska pendlar-           Hänvisande tili det ovan anf6rda får jag i den
26798: na och övriga resenärerna har därför varit stor       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
26799: när det har kommit fram att Pendolino dels har        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
26800: en liten kapacitet och dels kommer att ha dyra        följande spörsmål:            ·
26801: specialavgifter. 1 dagens läge finns det ca 60-70
26802: pendlare som regelbundet använder tåg för sina                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen göra
26803: arbetsresor mellan Västnyland och Helsingfors.               f6r att garantera snabba, bekväma och
26804: F ör deras del verkar det som Pendolino inte skul-           kostnadsmässigt acceptabla tågförbin-
26805: le betyda någon förbättring varken i resetider               delser för de västnyländska resenärerna
26806: eller komfort. Kostnaderna för arbetsresor med               på kustbanan och på banavsnittet
26807: Pendolino blir också så dyra att de rejält översti-          Hangö-Karis?
26808: 
26809:      Helsingforsden 9 mars 1995
26810:                                            Lauri Metsämäki
26811: 
26812: 
26813: 
26814: Svaret har inte givits innan riksdagen avslutades.
26815: 
26816: 
26817: 
26818: 
26819:  240017
26820: 2                                         1994 vp -   KK 907
26821: 
26822: Kirjallinen kysymys 907                                                                     Suomennos
26823: 
26824: 
26825: 
26826: 
26827:                                    Metsämäki: Länsi-Uudenmaan junayhteyksien parantamisesta
26828: 
26829: 
26830:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26831:    Länsiuusmaalaisilla junamatkustajilla oli suu-     vähennyksiin oikeuttaviksi hyväksyttävät nor-
26832: ria odotuksia yhteyksien paranemisesta ja mat-        mit.
26833: kustusaikojen lyhenemisestä rantaradan ratatöi-          Näin ollen valtion rantarataan tekemä miljar-
26834: den ja sähköistyksen valmistuttua. Erityisen suu-     dipanostus tulee palvelemaan ainoastaan Helsin-
26835: ria odotuksia liittyi nopean ja mukavan Pendo-        gin ja Turun välillä matkustavia. Länsiuusmaa-
26836: linon käyttömahdollisuuteen työmatkaliikenne-         laiset matkustajat joutuvat edelleenkin odotta-
26837: vaihtoehtona.                                         maan parannuksia.
26838:    Tämän vuoksi pettymys junaa työmatkalii-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26839: kenteessä käyttävien länsiuusmaalaisten ja mui-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26840: den matkustajien joukossa oli suuri, kun selvisi,     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26841: että Pendolinolla on toisaalta pieni kapasiteetti     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26842: ja että siihen liittyy kalliita erityismaksuja. Ny-
26843: kyään noin 60-70 henkilöä tekee säännöllisesti                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26844: junalla työmatkansa Länsi-Uudenmaan ja Hel-                  ryhtyä taatakseen nopeat, mukavat ja
26845: singin välillä. Heidän osaltaan Pendolino ei näyt-           kustannuksiltaan kohtuulliset junayhtey-
26846: täisi merkitsevän parannusta matkustusaikoihin               det länsiuusmaalaisille matkustajille ran-
26847: eikä mukavuuteen. Pendolinolla tehtävien työ-                taradalla sekä Hangon ja Karjaan välisel-
26848: matkojen kustannukset muodostuvat myös niin                  lä rataosuudella?
26849: suuriksi, että ne ylittävät reilusti verotuksessa
26850: 
26851:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1995
26852: 
26853:                                            Lauri Metsämäki
26854: 
26855: 
26856: 
26857: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
26858:                                                1994vp
26859: 
26860: Kysymys valtioneuvostolle 1
26861: 
26862: 
26863: 
26864: 
26865:                                   Vuoristo ym.: Suomen ja Venäjän välisistä sopimuksista
26866: 
26867: 
26868:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26869:    Suomi on suurissa ratkaisuissaan integroitu-      rauhansopimukseen on nyttemmin (1990) tahol-
26870: massa länteen. Kysymys on tietoisesta politiikas-    tamme puututtu, vaikkakin sopimus sisällöltään
26871: ta: Suomi on länsieurooppalainen maa. Ratkai-        on monenkeskinen.
26872: sut eivät kuitenkaan muuta maamme geopoliit-
26873: tista asemaa miksikään. Itäinen naapurimme on                 Onko aiheellista ja Suomen edun mu-
26874: edelleen valtava Venäjä. Vanha karttaan katso-             kaista tarkistaa korkealla diplomaattisel-
26875: misen viisaus luultavasti pätee vieläkin niin kuin         la tasolla, mitkä ulkoisia suhteitamme
26876: ennen.                                                     määräävistä sopimuksista ovat edelleen
26877:    Suhteemme Venäjään eivät enää lepää sellais-            voimassa ja veivoittavia ja millä on peri-
26878: ten säänneltyjen sopimusten pohjalla kuin aiem-            aatteellista merkitystä Suomen ja Venä-
26879: min suhteemme Neuvostoliittoon. Jopa Pariisin              jän suhteitten kehittämiselle?
26880:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
26881:           Raimo Vuoristo                 Anna-Liisa Kasurinen         Iiris Hacklin
26882:           Aarno von Bell                 Virpa Puisto                 Jukka Roos
26883: 
26884: 
26885: 
26886: Ei vastausta, rauennut
26887: 
26888: 
26889: 
26890: 
26891:  250219
26892: 2                                              1994 vp
26893: 
26894: Kysymys valtioneuvostolle 2
26895: 
26896: 
26897: 
26898: 
26899:                                   Vähäkangas ym.: Valtionyhtiöiden yksityistämisestä
26900: 
26901: 
26902: 
26903:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26904:    Valtionyhtiötyöryhmä 93 luokittelee useim-                Aikooko valtioneuvosto tehdä näin vai
26905: mat valtionyhtiöt sellaisiksi, joissa valtiolla on        aiotaanko valtionyhtiöitä kehittää alue-
26906: vain tai lähes yksinomaan sijoittajaintressi, sekä        ja muun yhteiskuntapolitiikan välineinä
26907: esittää niiden yksityistämistä, mitä varten parla-        siten, että ne laajentavat maamme edel-
26908: mentaariset hallintoneuvostot lakkautettaisiin ja         leenkin kapeaa teollista pohjaa, tarjoavat
26909: yhtiöiden toimintaa koskevaa, vuodelta 1983 pe-           yhteistyötä ja alihankintaa pk-yrityksille
26910: räisin olevaa valtioneuvoston periaatepäätöstä            ja työpaikkoja kehitysalueille?
26911: muutettaisiin poistamalla yhtiöiltä alue-, teolli-
26912: suus-, ympäristö- ja muut yhteiskuntapoliittiset
26913: tehtävät.
26914:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
26915: 
26916:                      Juhani Vähäkangas                     Esko Helle
26917:                      Timo Laaksonen                        Jarmo Wahlström
26918: 
26919: 
26920: 
26921: Vastattu 10.3.1994
26922:                                                 1994 vp                                                3
26923: 
26924: Kysymys valtioneuvostolle 3
26925: 
26926: 
26927: 
26928: 
26929:                                    Louekoski ym.: Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentamisesta ja
26930:                                       hallinnon kehittämisestä
26931: 
26932: 
26933:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26934: 
26935:    Valtionyhtiöt ovat osa maamme kansallisva-         henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa yhtiöiden
26936: rallisuutta. Niillä on merkittävä teollisuus- ja      toimintaan.
26937: energiapoliittinen rooli. Tätä kuvaa mm. se, että
26938: valtionyhtiöiden osuus maamme teollisista inves-                Aikooko Hallitus luopua valtionyh-
26939: toinneista ja viennistä on noin 30 prosenttia. Nii-          tiöiden omistuksista ja lakkauttaa yh-
26940: den liikevaihto on noin 150 miljardia markkaa.               tiöiden hallintoneuvostot? Aikooko Hal-
26941: Valtionyhtiöiden työllistävä vaikutus on myös                litus yleensä toteuttaa yhtiöiden kehittä-
26942: erittäin merkittävä.                                         missuunnitelmansa ilman laaja-alaisia
26943:    Valtionyhtiöiden omistuspohjaa ollaan laa-                poliittisia neuvotteluja ja yhtiöiden henki-
26944: jentamassa. Samanaikaisesti yhtiöiden hallintoa              löstön mielipiteitä kuulematta?
26945: saneerataan tavalla, joka heikentää omistajien ja
26946:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
26947: 
26948:           Matti Louekoski                Anna-Liisa Kasurinen           Tarja Halonen
26949:           Ulpu Iivari                    Aarno von Bell                 Leena Luhtanen
26950: 
26951: 
26952: 
26953: Vastattu 10.3.1994
26954: 4                                               1994vp
26955: 
26956: Kysymys valtioneuvostolle 4
26957: 
26958: 
26959: 
26960: 
26961:                                    Mäkelä ym.: Suomalaisten elintarvikkeiden saaman vientituen
26962:                                      käyttämisestä kotimaassa
26963: 
26964: 
26965:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26966:    Vuoden 1993 juuri julkistettujen tullitilastojen   täisen ruoan sisällöstä. Sama noin 3 miljardia
26967: mukaan Suomesta viedään ulkomaille elintarvik-        markkaa käytettynä kotimaan kulutuksen tuke-
26968: keita pilkkahintaan. Esimerkiksi edamjuustoa          miseen helpottaisi monen kansalaisen jokapäi-
26969: viedään 14,21 markan kilohintaan, kun Helsin-         väistä elämää.
26970: gissä kilohinta on 45 markkaa. Kananmunilla
26971: vastaavat hinnat ovat 2,95 mk/kgja 17,20 mk/kg                  Kuinka on mahdollista, että suomalai-
26972: ja vielä kinkulla 9,75 mk/kg ja 46,80 mk/kg.                 sia elintarvikkeita myydään pilkkahin-
26973:    Samaan aikaan kun suomalaisia elintarvikkei-              taan ulkomaille valtion miljardituen tur-
26974: ta dumpataan ulkomaille verovarojen turvin jopa              vin samaan aikaan, kun lukemattomat
26975: viidesosalla kotimaan hinnoista, jonottavat sadat            perheet joutuvat tinkimään jokapäiväi-
26976: päivittäin ilmaista leipää ja kymmenettuhannet               sestä ruoastaan ja maassa nähdään jopa
26977: perheet joutuvat tinkimään äärimmilleen päivit-              suoranaista nälkää?
26978:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
26979: 
26980:                      Tina Mäkelä                              Pekka Leppänen
26981:                      Tuija Maaret Pykäläinen                  Maija-Liisa Lindqvist
26982:                                           Riitta Myller
26983: 
26984: 
26985: 
26986: Ei vastausta, rauennut
26987:                                               1994 vp                                              5
26988: 
26989: Kysymys valtioneuvostolle 5
26990: 
26991: 
26992: 
26993: 
26994:                                   Törnqvist ym.: Opintorahan saajien tasavertaisesta verotuskohte-
26995:                                      lusta
26996: 
26997: 
26998:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26999:     Opintotukilainsäädäntöä uudistettiin edus-         Opintotukilain uudistamisen yhteydessä ei
27000: kunnassa vuoden 1993 lopulla ja eduskunta hy-       tehty vastaavaa verolain uudistusta, joten muihin
27001: väksyi opintotukilain,jolla laajennettiin korkea-   kuin korkeakouluopiskelijoihin ei voida soveltaa
27002: kouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain       samaa verotuskohtelua. Periaate yhdenvertaisis-
27003: periaatteet myös muiden oppilaitosten opiskeli-     ta opintososiaalisista eduista ei ulottunutkaan
27004: joihin. Opintoraha on veronalainen etuus. Kor-      keskiasteen opiskelijoihin.
27005: keakouluopiskelijoilla on kunnallisverotuksessa
27006: oikeus tehdä opintoraha vähennys, joka lieventää              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27007: opintorahan varassa elävien verotuskohtelua. He            siin opintotukilain periaatteiden mukai-
27008: eivät käytännössä maksa opintorahasta veroa.               sesti yhdenvertaisten opintososiaalisten
27009: Veronalaisen tulon alaraja eli ns. verokynnys on           etujen ulottamiseksi kaikkien oppilaitos-
27010:  valtionverotuksessa korkeampi, joten opintora-            ten opiskelijoihin myös yhdenvertaisen
27011: haan kohdistuva erityinen vähennys ei ole val-             verotuskohtelun kautta?
27012:  tionverotuksessa tarpeen.
27013:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
27014: 
27015:          Kerttu Törnqvist               Riitta Myller                 Esko Jokiniemi
27016:          Matti Väistö                   Tuula Kuittinen               Pirkko Laakkonen
27017: 
27018: 
27019: 
27020: Ei vastausta, rauennut
27021: 6                                                  1994vp
27022: 
27023: Kysymys valtioneuvostolle 6
27024: 
27025: 
27026: 
27027: 
27028:                                      Nikula ym.: Mahdollisen ED-jäsenyyden vaikutuksesta ydinjättei-
27029:                                         den tuontiin Suomeen
27030: 
27031: 
27032:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
27033:    Hallituksenjulkisuuteen toimittamissa ensiar-         lisenjätteen maahantuonnin. Tämä tulisi kuiten-
27034: vioissa EU-jäsenyysneuvottelujen keskeisistä             kin olla Suomen tavoitteena.
27035: lopputuloksista sanotaan, että ydinjätteen maa-
27036: hantuonnin kieltämisestä on saatu haetut vakuu-                    Sisältääkö Suomen ja EU:n neuvotte-
27037: det. EU :ssa ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti vielä          lutulos Suomelle käytännössä riittävät
27038: ratkaistu sitä, että kukin maa on oikeutettu kiel-              mahdollisuudet kieltää ydinjätteen tuonti
27039: tämään kokonaan ydinjätteen sekä muun vaaral-                   maahamme?
27040:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
27041: 
27042:                       Paavo Nikula                               Pekka Räty
27043:                       Tuija Maaret Pykäläinen                    Heidi Hautala
27044: 
27045: 
27046: 
27047: Ei vastausta, rauennut
27048:                                                 1994vp                                               7
27049: 
27050: Kysymys valtioneuvostolle 7
27051: 
27052: 
27053: 
27054: 
27055:                                    Hautala ym.: Turvallisuuspoliittisten näkökohtien merkityksestä
27056:                                        EU-kansanäänestyksessä
27057: 
27058: 
27059:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27060: 
27061:    Tulevassa ED-kansanäänestyksessä kansalai-         sessä valtuuksia. Viimeisen sanan unionin tule-
27062: silta vaaditaan liian avointa valtakirjaa. Suomel-    vissakin ratkaisuissa pitää säilyä kansalaisilla.
27063: le kaikkein olennaisimmat kysymykset jäivät tu-
27064: levaisuudessa ratkaistaviksi. Erityisesti unionin               Mikä on tämän Hallituksen kanta sii-
27065: yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja mah-             hen, että jo tässä vaiheessa sitoudutaan
27066: dollinen yhteinen puolustus ovat kelluvassa tilas-           järjestämään kansanäänestys myöhem-
27067: sa ainakin vuoteen 1996. Kansalaiset eivät siis voi          min myös turvallisuus- ja puolustuspoli-
27068: tietää, mihin heiltä pyydetään kansanäänestyk-               tiikan vaihtoehdoista?
27069: 
27070:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
27071: 
27072:                      Heidi Hautala                            Outi Ojala
27073:                      Paavo Nikula                             Jukka Gustafsson
27074: 
27075: 
27076: 
27077: Ei vastausta, rauennut
27078: 8                                                1994 vp
27079: 
27080: Kysymys valtioneuvostolle 8
27081: 
27082: 
27083: 
27084: 
27085:                                     Kallis ym.: Maan talouselämää vahingoittavien työtaistelutoimen-
27086:                                         piteiden rajoittamisesta
27087: 
27088: 
27089:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27090: 
27091:     Levottomuudet työmarkkinoilla ovat johta-                  Katsooko Hallitus tarpeelliseksi tar-
27092: neet erääseen mittavaan työtaisteluun. Myös                 kistaa työtaistelutoimia koskevaa lain-
27093: vientiteollisuuttamme uhkaava työtaisteluhanke              säädäntöä yhteistuumin työmarkkinajär-
27094: on vireillä. Maamme nykyisessä taloudellisessa              jestöjen kanssa, jotta nykyistä paremmin
27095: tilanteessa ei kuitenkaan olisi millään alalla varaa        voitaisiin välttyä kulloinkin kyseessä ole-
27096: työtaistelutoimiin.                                         vaa alaa ja koko talouselämäämme va-
27097:                                                             hingoittavilta työtaistelutoimilta?
27098:      Helsingissä 8 päivänä maaaliskuuta 1994
27099: 
27100:                      Bjarne Kallis                           Leea Hiltunen
27101:                      Pirkko Laakkonen                        Ismo Seivästö
27102: 
27103: 
27104: 
27105: Ei vastausta, rauennut
27106:                                                  1994 vp                                            9
27107: 
27108: Kysymys valtioneuvostolle 9
27109: 
27110: 
27111: 
27112: 
27113:                                     Zyskowicz ym.: EU-jäsenyyden vaikutuksista Suomen työllisyyteen
27114: 
27115: 
27116: 
27117:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27118: 
27119:    EU-neuvottelujen viime vaiheessa korostuivat        maamme yleiseen taloudelliseen kehitykseen ja
27120: maatalous- ja aluepoliittiset kysymykset, jotka        erityisesti työllisyyteen.
27121: jäivät neuvotteluissa viimeisiksi sovittaviksi asia-
27122: kokonaisuuksiksi. Nämä aihealueet muodosta-                     Mitä vaikutuksia Hallitus katsoo Suo-
27123: vat kuitenkin vain osan laajasta EU-ratkaisusta.             men EU-jäsenyydellä olevan maamme
27124:    Vähemmälle huomiolle on jäänyt mm. se tär-                työllisyyskehitykseen ja mahdollistaako
27125: keämpi kysymys, mitä myönteisiä vaikutuksia                  jäsenyys uusien työvoimapoliittisten kei-
27126: Suomen mahdollisella EU-jäsenyydellä on                      nojen käyttöönoton?
27127:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
27128: 
27129:                       Ben Zyskowicz                            Anneli Taina
27130:                       Anssi Rauramo                            Kalevi Lamminen
27131: 
27132: 
27133: 
27134: Ei vastausta, rauennut
27135: 
27136: 
27137: 
27138: 
27139:  2 250219
27140: 10                                             1994 vp
27141: 
27142: Kysymys valtioneuvostolle 10
27143: 
27144: 
27145: 
27146: 
27147:                                   Laitinen ym.: Suomen suhtautumisesta NA TOn rauhankumppa-
27148:                                       nuusaloitteeseen
27149: 
27150: 
27151:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27152:    NATO esitti mm. Suomelle tammikuussa 1994         ka eivät ole sopusoinnussa sen linjan kanssa, jon-
27153: rauhankumppanuuskutsun. Kutsuun liittyy ta-          ka Suomi on omaksunut esimerkiksi EU:n kans-
27154: voitteita, joihin rauhankumppanuuskutsuun            sa käytävissä neuvotteluissa.
27155: myönteisesti vastaavat maat pyrkivät yhteistyös-        Kumppanuudesta kiinnostuneiden maiden tu-
27156: sään NATO-maiden kanssa. Tavoitteina maini-          lee laatia NATOlie asiakirja, jossa yksilöidään
27157: taan mm. yhteistyövaraisien sotilaallisten suhtei-   toimenpiteet, joihin kumppanuuden poliittisten
27158: den kehittäminen NA TOn kanssa yhteistä suun-        tavoitteiden toteuttamiseksi ryhdytään. Tämän
27159: nittelua, koulutusta ja harjoituksia silmällä pi-    vastauksen jälkeen voidaan laatia maakohtainen
27160: täen, jotta ao. maiden kykyä osallistua mm. rau-     kumppanuusohjelma.
27161: hanturvaoperaatioihin vahvistettaisiin. Lisäksi
27162: tavoitteeksi asetetaan pitkällä tähtäimellä jouk-              Mitkä ovat ne periaatteet ja lähtökoh-
27163: kojen kehittäminen paremmin kykeneviksi toimi-              dat,joista Hallitus laatii Suomen vastauk-
27164: maan yhdessä NATO-maiden joukkojen kanssa.                  sen NA TOlle?
27165: Tavoitteista voidaan tehdä myös tulkintoja, jot-
27166: 
27167:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1994
27168: 
27169:          Reijo Laitinen                 Anna-Liisa Kasurinen           Aarno von Bell
27170:          Kalevi Lamminen                Timo E. Korva                  Jukka Vihriälä
27171:          Tuulikki Ukkola                Ismo Seivästö                  Paavo Nikula
27172:          Antti Kalliomäki               Antero Kekkonen                Erkki Tuomioja
27173:          Kari Rajamäki                  Lea Mäkipää                    Iiris Hacklin
27174:          Matti Vähänäkki                Heikki Rinne                   Claes Andersson
27175:          Pekka Leppänen                 Pekka Haavisto                 Marja-Leena Viljamaa
27176: 
27177: 
27178: 
27179: Vastattu 14.4.1994
27180:                                              1994vp                                              11
27181: 
27182: Kysymys valtioneuvostolle 11
27183: 
27184: 
27185: 
27186: 
27187:                                  Saario ym.: Sosiaaliturvan rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi teh-
27188:                                     tyjen ehdotusten toteuttamisesta
27189: 
27190: 
27191:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27192: 
27193:    Nykyinen sosiaaliturvan rahoitusjärjestelmä     jamaksuihin. Joustot määräaikaisissa sopimuk-
27194: ei ole työllistämistä kannustava. Selvitysmies     sissa ja työttömyyspäivärahan maksatuksessa
27195: Pukkilan raportissa ehdotetaankin työllistämistä   sekä yritysten riskirahoituksen kehittäminen pa-
27196: helpottavia uudistuksia, mm. työnantajan so-       rantaisivat myös pk-yrittäjien toimintamahdolli-
27197: siaaliturvamaksujärjestelmän uudistamista pois-    suuksia kuten muutkin raportin ehdotukset.
27198: tamalla asteittain kansaneläkemaksu ja sairaus-
27199: vakuutusmaksu muiden kuin ansiosidonnaisiin                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
27200: etuihin perustuvien vakuutusmaksujen osalta,              edellä esitettyjen selvitysmies Pukkilan
27201: työttömyysvakuutuksen rahastoimista sekä ns.              raportin ehdotusten pohjalta, jotta ne
27202: yhden luukun periaatteen soveltamista työnanta-           voitaisiin kiireellisesti toteuttaa?
27203:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1994
27204: 
27205:          Väinö Saario                  Sauli Niinistö                Jan-Erik Enestam
27206:          Erkki Pulliainen              Maunu Kohijoki                Matti Lahtinen
27207:          Heikki Rinne                  Raimo Liikkanen               Pirjo-Riitta Antvuori
27208:          Oiva Savela                   Leila Lehtinen                Kyösti Toivonen
27209:          Hanna Markkula                Tuulikki Ukkola               Markku Laukkanen
27210:          Tuula Linnainmaa              Päivi Varpasuo                Bjarne Kallis
27211:                                        Raimo Vistbacka
27212: 
27213: 
27214: 
27215: Ei vastausta, rauennut
27216: 12                                             1994vp
27217: 
27218: Kysymys valtioneuvostolle 12
27219: 
27220: 
27221: 
27222: 
27223:                                   Nikula ym.: Vähittäiskaupan keskittymisestä kuluttajille aiheutu-
27224:                                      vien haittojen torjumisesta
27225: 
27226: 
27227:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27228:     Suomessa tukkukaupat hallitsevat myös vä-        johtaa jokapäiväisten kauppamatkojen pitene-
27229: hittäiskauppaa. Kesko on saanut kilpailuviras-       miseen ja ajoneuvoliikenteen tarpeettomaan li-
27230: tolta luvan omien vähittäiskauppojensa hinta yh-     sääntymiseen sekä yhdyskuntarakenteiden ha-
27231: teistyöhön. SOK on hiljattain ilmoittanut ratkai-    joamiseen. Tukkuportaan ratkaisuissa kulutta-
27232: suista HOK:n kanssa, jotka keskittävät näiden        jien etua ei kukaan ole ollut valvomassa.
27233: liikkeiden päivittäistavarakauppaa. Viimeksi so-
27234: pimus on tehty Tukon ja Elannon kesken. Yhteis-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27235: tä näille ratkaisuille on, että ne ovat omiaan vä-          siin vähittäiskaupan keskittymisestä ja
27236: hentämään hintakilpailua, mikä pitää kuluttajien            hintakilpailun vähenemisestä kuluttajille
27237: maksettavaksi tulevat hinnat korkealla. Ne myös             aiheutuvien haittojen torjumiseksi?
27238: keskittävät myynnin suuriin marketteihin, mikä
27239:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
27240: 
27241:                     Paavo Nikula                             Erkki Pulliainen
27242:                     Raimo Vistbacka                          Eeva-Liisa Moilanen
27243: 
27244: 
27245: 
27246: Ei vastausta, rauennut
27247:                                                1994vp                                            13
27248: 
27249: Kysymys valtioneuvostolle 13
27250: 
27251: 
27252: 
27253: 
27254:                                   Rajamäki ym.: EU :lle toimitetuista Suomen liikenneoloja koskevis-
27255:                                       ta kartoista
27256: 
27257: 
27258:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27259: 
27260:    EU:n komissiolle ja liikennepolitiikasta vas-              Onko Hallitus tietoinen, että näillä
27261: taavalle osasto DG 7:lle on Suomesta toimitettu            viesteillä annetaan vääristynyt kuva Suo-
27262: erilaisia kehitystä kuvaavia karttoja. Esim. lii-          men liikenneolojen kehitystarpeista sekä
27263: kenneministeriöstä toimitetusta kartasta puuttu-           heikennetään mm. Itä-Suomen tuotan-
27264: vat mm. vt 5 ja Itä-Suomen lentokentät.                    nollisia kehitysedellytyksiä?
27265:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
27266: 
27267:                     Kari Rajamäki                           AskoApukka
27268:                     Riitta Myller                           Pentti Lahti-Nuuttila
27269:                                             Timo Roos
27270: 
27271: 
27272: 
27273: Ei vastausta, rauennut
27274: 14                                              1994vp
27275: 
27276: Kysymys valtioneuvostolle 14
27277: 
27278: 
27279: 
27280: 
27281:                                    Kalliomäki ym.: Kotimarkkinoiden elvyttämiseksi tarvittavista toi-
27282:                                        menpiteistä
27283: 
27284: 
27285:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27286:    Suomen kansantuote on viimeisten noin kol-            Yhteiskunnan kulutuskysyntää helpottavien
27287: men vuoden aikana pudonnut yli 20 prosenttia          ja työllisyyttä parantavien toimien nopea toteu-
27288: pitkän aikavälin kasvu-uraltaan. Samaan aikaan        tus olisi välttämätöntä.
27289: ovat työpaikat vähentyneet yli 400 OOO:lla ja työt-
27290: tömien määrä kasvanut 500 OOO:een. Erityisesti                  Tuoko Hallitus lähiaikoina eduskun-
27291: nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kasva-                nan käsittelyyn kotimarkkinoiden elvy-
27292: massa ennätyksellisiin mittasuhteisiin.                      tysratkaisun, jossa veropolitiikan ohella
27293:    Korkea reaalikorko estää investointien liik-              esitetään muita välttämättömiä kysyntää
27294: keellelähtöä, verotuksen kireys heikentää kulu-              ja investointeja vauhdittavia ratkaisuja
27295: tustaja väärin ajoitettu arvonlisäverotus vaikeut-           sekä työllistämis- ja koulutustoimia?
27296: taa kotimarkkinayritysten toimintaedellytyksiä.
27297:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
27298: 
27299:                      Antti Kalliomäki                         Mats Nyby
27300:                      Timo Roos                                Tarja Kautto
27301:                                               Jukka Roos
27302: 
27303: 
27304: 
27305: Ei vastausta, rauennut
27306:                                               1994 vp                                          15
27307: 
27308: Kysymys valtioneuvostolle 15
27309: 
27310: 
27311: 
27312: 
27313:                                  Moilanen ym.: Suomen turvallisuuspoliittisten vaihtoehtojen mää-
27314:                                      ritteleruisestä
27315: 
27316: 
27317:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27318:    Muuttuva turvallisuuspoliittinen tilanne maa-            Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
27319: ilmassa ja lähiympäristössämme on tehnyt                 selvityksen mahdollisista uusista vaihto-
27320: maamme turvallisuuspoliittisista ratkaisuista            ehdoista maamme turvallisuuspolitiikas-
27321: keskustelun ajankohtaiseksi. Myös mahdollises-           sa sekä ratkaisujen tekemisen mahdolli-
27322: ta Suomen jäsenyydestä Pohjois-Atlantin puo-             sesta aikataulusta?
27323: lustusliitossa NATOssa on keskusteltu.
27324:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
27325: 
27326:          Eeva-Liisa Moilanen           Kalevi Lamminen             Timo Ihamäki
27327:          Paavo Nikula                  Arja Alho                   Anna-Kaarina Louvo
27328:          Tuija Maaret Pykäläinen       Tellervo Renko              Lea Mäkipää
27329:          Jouko Jääskeläinen            Leea Hiltunen               Esko Helle
27330: 
27331: 
27332: 
27333: Vastattu 14.4.1994
27334: 16                                              1994vp
27335: 
27336: Kysymys valtioneuvostolle 16
27337: 
27338: 
27339: 
27340: 
27341:                                    Zyskowicz ym.: Neuvoa-antavan ED-kansanäänestyksen ajan-
27342:                                       kohdasta
27343: 
27344: 
27345:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27346:    Hallitus on luvannutjärjestää neuvoa-antavan       dasta tulisi käsityksemme mukaan tehdä nopeas-
27347: kansanäänestyksen Suomen liittymisestä Euroo-         ti, jotta kansalaiset osaisivat varautua kansan-
27348: pan unioniin. Jäsenyyttä hakeneista maista Itä-       äänestykseenja taktikointi äänestysajankohdalla
27349: valta ja Ruotsi ovat jo päättäneet kansanäänes-       loppuisi.
27350: tyksensä ajankohdasta.
27351:    Hallituksen piiristä on esitetty hyvin erilaisia            Miiloin Hallituksen mielestä ED-kan-
27352: käsityksiä siitä, milloin Suomen ED-kansanää-                sanäänestys tulisi Suomessa järjestää?
27353: nestys olisi aihetta järjestää. Ratkaisu ajankoh-
27354:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
27355: 
27356:           Ben Zyskowicz                  Heikki A. Ollila               Väinö Saario
27357:           Pirjo-Riitta Antvuori          Maunu Kohijoki                 Päivi Varpasuo
27358: 
27359: 
27360: 
27361: Vastattu 14.4.1994
27362:                                                 1994 vp                                              17
27363: 
27364: Kysymys valtioneuvostolle 17
27365: 
27366: 
27367: 
27368: 
27369:                                   Laakkonen ym.: Asevelvollisia koskevien rekisteritietojen saami-
27370:                                      sesta viranomaisten käyttöön
27371: 
27372: 
27373:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27374: 
27375:    Puolustuslaitoksen oikeudesta saada tietoja       jän saamaan kaikkia tarpeellisia tietoja asevelvol-
27376: asevelvollisista säädetään asevelvollisuuslaissa.    lisesta.
27377: Lakiin on kolme vuotta sitten lisätty säännökset
27378: asevelvollisuusrekisteristä, jossa on tietoja mm.              Kun lainsäädännöllisesti tiedonsaan-
27379: asevelvollisen ammatista, perhesuhteista, tervey-           nissa ei ole ongelmia, niin mihin erityisiin
27380: dentilasta, palveluskelpoisuudesta sekä rangais-            toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, jotta ase-
27381: tuksistaja kurinpito-ojennuksista. Lisäksi tarvit-          velvollisia koskeva viranomaisyhteistyö
27382: taessa myös muut viranomaiset ovat velvollisia              sujuisi viimeaikaisia kokemuksia parem-
27383: antamaan tietoja asevelvollisesta. Laki oikeuttaa           min ja kansalaisten yleinen turvallisuus
27384: salassapitosäännösten estämättä rekisterinpitä-             paranisi?
27385:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994
27386: 
27387:            Pirkko Laakkonen              Heikki Rinne                   Erkki Pulliainen
27388:            Heikki Riihijärvi             Jan-Erik Enestam               Sirkka-Liisa Anttila
27389:            Hannu Kemppainen              Kari Rajamäki                  Kari Urpilainen
27390:            Leea Hiltunen                 Ismo Seivästö                  Jouko Jääskeläinen
27391:            Matti Väistö                  Tuulikki Ukkola                RailaAho
27392:                                          Matti Vähänäkki
27393: 
27394: 
27395: 
27396: Ei vastausta, rauennut
27397: 
27398: 
27399: 
27400: 
27401: 3 250219
27402: 18                                             1994vp
27403: 
27404: Kysymys valtioneuvostolle 18
27405: 
27406: 
27407: 
27408: 
27409:                                   Saario ym.: Sosiaaliturvan rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi
27410:                                      tehtyjen ehdotusten toteuttamisesta
27411: 
27412: 
27413:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27414:    Suomalaisessa selviytymisstrategiassa työllis-    kuutuksen rahastoimista sekä ns. yhden luukun
27415: täminen on asetettu pienen ja keskisuuren yritys-    periaatteen soveltamista työnantajamaksuihin.
27416: toiminnan vastuulle. Voimassa oleva sosiaalitur-     Raportissa esitetään muina pk-yritysten toimin-
27417: van rahoitusjärjestelmä ei kuitenkaan ole työllis-   tamahdollisuuksia lisäävinä keinoina riskirahoi-
27418: tämistä kannustava. Selvitysmies PukkiJan ra-        tuksen antamista sekä joustoja määräaikaisissa
27419: portissa ehdotetaan lukuisia asiaintilaa korjaavia   sopimuksissa ja työttömyyspäivärahan maksa-
27420: uudistuksia, mm. työnantajan sosiaaliturvamak-       tuksessa.
27421: sujärjestelmän uudistamista poistamalla asteit-
27422: tain kansaneläkemaksu ja sairausvakuutusmak-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
27423: su muiden kuin ansiosidonnaisiin etuihin perus-             pk-yritysten työllistämiskynnyksen alen-
27424: tuvien vakuutusmaksujen osalta, työllisyysva-               tamiseksi?
27425:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994
27426: 
27427:          Väinö Saario             Anssi Rauramo                Tuula Linnainmaa
27428:          Kari Häkämies            Sirkka-Liisa Anttila         Kirsti Ala-Harja
27429:          Matti Lahtinen           Oiva Savela                  Hanna Markku1a
27430:                    Markku Laukkanen                    Hannele Luukkainen
27431: 
27432: 
27433: 
27434: Vastattu 5.5.1994
27435:                                               1994 vp                                             19
27436: 
27437: Kysymys valtioneuvostolle 19
27438: 
27439: 
27440: 
27441: 
27442:                                  0. Rehn ym.: Teollisuuden ympäristöteknologian kehittämiseksi
27443:                                      tarvittavista toimenpiteistä
27444: 
27445: 
27446:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27447: 
27448:    Äskettäin julkistettu metsätalouden ympäris-    mus-, tuotekehitys-, markkinointi- ja myyntitoi-
27449: töohjelma osoittaa, että Suomessa on löydetty      mintaan voidaan saada aikaan 5 500 pysyvää
27450: historiallinen kompromissi kestävän metsätalou-    työpaikkaa.
27451: den edistämiseksi. Myös Euroopan unioni on
27452: ryhtynyt valmistelemaan metsäpoliittista ohjel-               Aikooko valtioneuvosto ottaa loppu-
27453: maa. Ekologinen metsätalous, johon olennaisena             kautenaan ympäristöteknologian kehit-
27454: osana liittyy edistyksellinen ympäristöteknolo-            tämisen teollisuuspolitiikkansa painopis-
27455: gia, tarjoaakio Suomelle erinomaisen roolin Eu-            tealueeksi siten, että roolimme kansain-
27456: roopan integraatiossa.                                     välisessä yhteistoiminnassa korostuu ja
27457:    Ympäristöteknologian kehittäminen avaa                  että taloutemme nousua pystytään vah-
27458: myös uusia mahdollisuuksia työllistämiseen.                vistamaan luomalla pysyviä uusia työ-
27459: Taannoin valmistuneessa VTT:n tutkimuksessa                paikkoja?
27460: osoitettiin, että miljardin panostuksella tutki-
27461: 
27462:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
27463:          Olli Rehn                     Matti Vanhanen                Mirja Ryynänen
27464:          Satu Hassi                    Matti Väistö                  Riitta Myller
27465:                       Eeva Turunen                          Erkki Pulliainen
27466: 
27467: 
27468: 
27469: Vastattu 5.5.1994
27470: 20                                               1994 rd
27471: 
27472: Spörsmål tili statsrådet 20
27473: 
27474: 
27475: 
27476: 
27477:                                     M. Pietikäinen m.fl.: Om storleken av pensionärernas avgifter av
27478:                                        skattenatur
27479: 
27480: 
27481:                                          Tili Riksdagens Talman
27482:    Pensionärerna betalar högre folkpensions-           säkringsavgift. Kritiken för orättvis behandling
27483: och sjukförsäkringspremie än löntagarna. Vi som        har dock växt sig allt starkare.
27484: var med och godkände detta här i riksdagen,
27485: gjorde det efter att ha övertygats dels om att det i             Anser Regeringen att effekterna av
27486: praktiken inte har effekter på dem som har de                 pensionärernas högre avgifter av skat-
27487: lägsta pensionerna, dels om att skillnaden i effek-           tenatur trots allt är sådana, att man av
27488: ter jämfört med löntagare blir mycket liten och               rättvise- och principskäl, t.ex. i samband
27489: socialt försvarbar, bl.a. då man beaktar löntagar-            med en eventuell skattelindring, borde
27490: nas arbetspensions- och högre arbetslöshetsför-               vidta korrigerande åtgärder?
27491:      Helsingfors den 29 aprill994
27492: 
27493:                         Margareta Pietikäinen                  Eva Biaudet
27494:                         Håkan Malm                             Gunnar Jansson
27495: 
27496: 
27497: 
27498: lnget svar, förfallit
27499:                                               1994vp                                              21
27500: 
27501: Kysymys valtioneuvostolle 20                                                             Suomennos
27502: 
27503: 
27504: 
27505: 
27506:                                   M. Pietikäinen ym.: Eläkeläisten maksamien veronluonteisten
27507:                                       maksujen suuruudesta
27508: 
27509: 
27510:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27511: 
27512:    Eläkeläiset maksavat palkansaajia suurempaa      kohtelusta on kuitenkin käynyt yhä voimak-
27513: kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksua. Me hy-       kaammaksi.
27514: väksyimme tämän täällä eduskunnassa sen jäl-
27515: keen, kun olimme vakuuttuneita siitä, että toi-               Katsooko Hallitus, että eläkeläisten
27516: saalta tällä ei ole käytännön vaikutuksia pienim-         palkansaajia suuremmat veronluonteiset
27517: piä eläkkeitä saaviin, toisaalta vaikutusten ero          maksut ovat kaikesta huolimatta sellai-
27518: palkansaajiin verrattuna muodostuu hyvin pie-             sia, että oikeudenmukaisuussyiden ja pe-
27519: neksi ja sosiaalisesti puolusteltavaksi muun              riaatteellisten syiden johdosta, esimerkik-
27520: muassa, kun otetaan huomioon palkansaajien                si mahdollisen veronkevennyksen yhtey-
27521: työeläkemaksu ja suurempi työttömyysvakuu-                dessä, tulisi ryhtyä korjaustoimenpitei-
27522: tusmaksu. Arvostelu epäoikeudenmukaisesta                 siin?
27523: 
27524:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
27525:                     Margareta Pietikäinen                    Eva Biaudet
27526:                     Håkan Malm                               Gunnar Jansson
27527: 
27528: 
27529: 
27530: Ei vastausta, rauennut
27531: 22                                             1994 vp
27532: 
27533: Kysymys valtioneuvostolle 21
27534: 
27535: 
27536: 
27537: 
27538:                                   Laaksonen ym.: Arvonlisäveron voimaantulon lykkäämisestä
27539: 
27540: 
27541: 
27542:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27543: 
27544:    Arvonlisäveron voimaantulo tämän vuoden                  Aikooko valtioneuvosto esittää arvon-
27545: puolestavälistä, kun verotus muutoinkin on an-           lisäveron voimaantulon lykkäämistä ja
27546: karaa, on omiaan heikentämään kysyntää koti-             elintarvikkeiden verotuksen alentamista?
27547: markkinoilla ja siten pitkittämään niiden ahdin-
27548: koa. Samaten olisi perusteltua alentaa elintarvik-
27549: keiden vero kantaa, mistä on olemassa perusteltu-
27550: ja esimerkkejä useista Euroopan maista.
27551:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
27552: 
27553:                     Timo Laaksonen                        Juhani Vähäkangas
27554:                     Erkki Pulliainen                      Osmo Polvinen
27555: 
27556: 
27557: 
27558: Ei vastausta, rauennut
27559:                                                 1994vp                                               23
27560: 
27561: Kysymys valtioneuvostolle 22
27562: 
27563: 
27564: 
27565: 
27566:                                    Rajamäki ym.: ED-ratkaisuun liittyvän kansallisen tukipaketin si-
27567:                                       sällöstä
27568: 
27569: 
27570:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27571:    Maataloustuottajien       etujärjestö     vaatii   tilakaupat on vapautettava perintö- ja lahja vero-
27572: 30.4.1994 painetun Maaseudun Tulevaisuuden            tuksesta, kiinteistövero pitää poistaa tuotantora-
27573: mukaan EU :n kansalliselta tukipaketilta mm.          kennuksilta jne.
27574: seuraavaa: Kansallisen tukipaketin on oltava vä-
27575: hintään 6 miljardia markkaa, maatalouden lomi-                  Aikooko Hallitus ottaa maatalouden
27576: tus- ja eläkejärjestelmät tulee säilyttää nykyisel-          vero- ja sosiaaliturvakysymykset osaksi
27577: lään, velkamäärän perusteella on voitava tehdä               EU :n kansallista tukipakettia MTK:n
27578: uusi sopeutusvähennys ja varauksia on lisättävä,             esittämässä laajuudessa?
27579: 
27580:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
27581: 
27582:          Kari Rajamäki                   Arja Ojala                     Mikko Rönnholm
27583:          Timo Roos                       Jukka Gustafsson               Kerttu Törnqvist
27584: 
27585: 
27586: 
27587: Vastattu 5.5.1994
27588: 24                                                1994 vp
27589: 
27590: Kysymys valtioneuvostolle 23
27591: 
27592: 
27593: 
27594: 
27595:                                     Vuoristo ym.: Karjala-kysymyksen käsittelystä Suomen ja Venäjän
27596:                                        välisissä suhteissa
27597: 
27598: 
27599:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27600:    Suhteemme Venäjään eivät enää lepää kiveen           hän "Suomen presidentin kanssa ei voi sallia",
27601: hakatusti sellaisten säänneltyjen sopimusten            osoittavat, että kaikkia välillämme olevia kysy-
27602: pohjalla kuin aiemmin suhteemme Neuvostoliit-           myksiä voidaan nyt käsitellä mutkattomasti ja
27603: toon. Jopa Pariisin rauhansopimukseen puutut-           pelotta, jos vain tahdotaan.
27604: tiin toimestamme (presidentti Koivisto vuonna
27605: 1990), kun maailma ympärillä muuttui; vaikka-                     Ovatko Hallituksen mielestä maittem-
27606: kin rauhansopimus sisällöltään ja sitovuudeltaan               me keskinäiset suhteet nyt kypsyneet sel-
27607: on monenkeskinen. Puuttumiseen ei mistään                      laiselle täysi-ikäisyyden tasolle, että myös
27608: päin reagoitu. Liikkumavaraa on.                               Karjalan ja muitten pakosta luovutta-
27609:     Edelleen presidentti Jeltsinin vapaasti ja hyväl-          miemme alueitten palauttaminen takaisin
27610: lä mielellä lausutut sanat äskeisen valtiovierailun            Suomen yhteyteen voidaan ottaa mait-
27611: yhteydessä "Stalinin aggressiivisesta totalitaris-             temme väliselle asialistalle oikeudellisen
27612: min politiikasta" Karjalan miehittämisessä, jota               ja kestävän ratkaisun varmistamiseksi?
27613:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1994
27614: 
27615:                       Raimo Vuoristo                            Kyösti Toivonen
27616:                       Markku Laukkanen                          Hanna Markkula
27617: 
27618: 
27619: 
27620: Ei vastausta, rauennut
27621:                                                  1994vp                                                25
27622: 
27623: Kysymys valtioneuvostolle 24
27624: 
27625: 
27626: 
27627: 
27628:                                      Kallis ym.: Kansalaisten oikeusjärjestystä kohtaan tunteman luot-
27629:                                          tamuksen lisäämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
27630: 
27631: 
27632:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27633: 
27634:    Viimeaikaisten tutkimusten mukaan tulojen          man asian eri puolet. Ongelman vakavuus ei ole
27635: valehtelu poliisille päiväsakkojen määräämisen        siinä, että kansalainen toimii epärehellisesti, vaan
27636: yhteydessä ei kansalaisten mielestä ole kovinkaan     siinä, ettei rehellisesti kannata toimia.
27637: vakava asia. Lisäksi mm. kohtuuttoman suuriksi
27638: koettujen verojen kiertäminen ja pimeä työ saate-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27639: taan kokeajopa oikeutetuksi. Vastaavia esimerk-               ryhtyä kansalaisten luottamuksen palaut-
27640: kejä on lukuisia. Samalla tutkimustulokset kerto-             tamiseksi yhteiskuntajärjestykseen sekä
27641: vat, että luottamus viranomaisiin ja poliitikkoi-             rehellisten ja oikeusjärjestystä lujittavien
27642: hin on vakavasti horjunut. Kyseessä ovatkin sa-               asenteiden vahvistamiseksi maassamme?
27643: 
27644:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1994
27645: 
27646:             Bjarne Kallis                 Jouko Jääskeläinen          Ismo Seivästö
27647:             Pirkko Laakkonen              Leea Hiltunen               Tuulikki Ukkola
27648:                       Martti Tiuri                             Markku Rossi
27649: 
27650: 
27651: 
27652: Ei vastausta, rauennut
27653: 
27654: 
27655: 
27656: 
27657:  4 250219
27658: 26                                               1994 vp
27659: 
27660: Kysymys valtioneuvostolle 25
27661: 
27662: 
27663: 
27664: 
27665:                                     Kemppainen ym.: Vähimmäisturvan kehittämiseksi tarvittavista
27666:                                        toimenpiteistä
27667: 
27668: 
27669:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27670:    Suomalaista sosiaaliturvalainsäädäntöä on           män ennakointi on vaikeaa ja voi johtaa toisaalta
27671: kehitetty usean vuosikymmenen aikana. Tavoit-          ns. köyhyysloukkuun. Yhteiskunnan kannalta
27672: teena on ollut taata kaikille kansalaisille riittävä   järjestelmien monimutkaisuus merkitsee rajallis-
27673: vähimmäistoimeentulo elämäntilanteesta riippu-         ten voimavarojen epätarkoituksenmukaista
27674: matta. Tämä on johtanut moninaisten syyperus-          käyttöä.
27675: teisten lakien säätämiseen.
27676:    Monista kiistattomista saavutuksista huoli-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä kansalaisten
27677: matta nykyisiinjärjestelmiin sisältyy merkittäviä             aukottoman vähimmäisturvan takaami-
27678: epäkohtia. Lainsäädäntö on muodostunut moni-                  seksija liian monimutkaiseksi muodostu-
27679: mutkaiseksi. Lukuisista säädöksistä huolimatta                neen sosiaaliturvalainsäädännön ja hal-
27680: kansalainen voi jäädä väliinputoajaksi, vaille tar-           linnon epäkohtien poistamiseksi?
27681: vitsemaansa apua. Yhteisvaikutusten vuoksi elä-
27682: 
27683:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1994
27684:           Hannu Kemppainen                Matti Väistö                   Juhani Alaranta
27685:           JuhaniVähäkangas                Pirkko Laakkonen               Marjatta Stenius-Kaukonen
27686:           Markku Lehtosaari               Esko Jokiniemi                 Kalle Röntynen
27687:           Mirja Ryynänen                  Tuula Kuittinen                Ulla Anttila
27688:                                           Raili Puhakka
27689: 
27690: 
27691: 
27692: Vastattu 2.6.1994
27693:                                                 1994vp                                              27
27694: 
27695: Kysymys valtioneuvostolle 26
27696: 
27697: 
27698: 
27699: 
27700:                                    Seivästö ym.: Parlamentaarisen puolustuskomitean asettamisesta
27701: 
27702: 
27703: 
27704:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27705:     Viime aikoina on tehty merkittäviä maamme         sivuavista asioista. Tällaisia asiOita ovat mm.
27706: puolustusta koskevia päätöksiä, kuten päätös          rauhanturvatehtävien uudelleen arviointi ja Eu-
27707: rauhankumppanuudesta ja mm. päätös aluevesi-          roopan unioniin liittyvät ratkaisut.
27708: rajan laajentamisesta. Osa jo tehdyistä ratkaisuis-
27709: ta odottaa kuitenkin yhä käytännön ratkaisuja                   Aikooko Hallitus nimetä uuden parla-
27710: siitä, miten uusista tilanteista seuraava vastuu             mentaarisen puolustuskomitean tasapai-
27711: kannetaan.                                                   noisten ja harkittujen ratkaisujen etsimi-
27712:     Lähitulevaisuudessa on lisäksi päätettävä                seksi avoinna oleviin puolustuksellisiin
27713: merkittävistä myös turvallisuutta ja puolustusta             kysymyksiin?
27714: 
27715:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1994
27716: 
27717:          Ismo Seivästö                   Jukka Vihriälä                 Reijo Laitinen
27718:          Timo Ihamäki                    Tina Mäkelä                    Paavo Nikula
27719:                                          Jaakko Laakso
27720: 
27721: 
27722: 
27723: Ei vastausta, rauennut
27724: 28                                               1994 vp
27725: 
27726: Kysymys valtioneuvostolle 27
27727: 
27728: 
27729: 
27730: 
27731:                                     Iivari ym.: Elintarviketeollisuuden tukemisesta ED-ratkaisun
27732:                                         yhteydessä
27733: 
27734: 
27735:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27736:     Hallitus lupaa osana maatalouden kansallista              Miten Hallitus perustelee satojen mil-
27737: tukipakettia sopeutumistukea myös elintarvike-             joonien markkojen erillistuen LSO:lle ja
27738: teollisuudelle. Tukipakettiin sisältyvien tukien           miten tuki aiotaan jakaa vääristämättä
27739: jaossa joudutaan noudattamaan EU:n säännök-                alan kilpailua?
27740: siä. Tukipaketin rinnalle hallitus valmistelee eril-
27741: listä satojen miljoonien markkojen tukipakettia
27742: yhdelle yritykselle, LSO:lle. LSO:n tuki pyritään
27743: antamaan ennen ED-jäsenyyttä.
27744: 
27745:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1994
27746: 
27747:           Ulpu Iivari                     Timo Roos                  Tuulikki Hämäläinen
27748:           Jukka Roos                      Jussi Ranta                Jukka Gustafsson
27749: 
27750: 
27751: 
27752: Vastattu 2.6.1994
27753:                                               1994 vp                                               29
27754: 
27755: Kysymys valtioneuvostolle 28
27756: 
27757: 
27758: 
27759: 
27760:                                   T. Roos ym.: Kuntien valtionosuuksien kuntakohtaisenjaon perus-
27761:                                       teista
27762: 
27763: 
27764:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27765:    Vuonna 1993 tuli voimaan kuntien valtion-            Suomen Kuntaliitto on esittänyt, että valtion-
27766: osuuslaki. Jo vuodeksi 1994 valtionosuuksia vä-     osuuksien vähentäminen kuluvana vuonna to-
27767: hennettiin noin 3,5 markalla erityislailla. Poik-   teutettaisiin pysyvän lain periaatteiden mukaises-
27768: keuslaissa vähennyksen kuntakohtaisen jaon          ti. Perinteisesti valtionosuuksista on sovittu kun-
27769: pohjana on ollut kunnan asukasluku sekä kun-        tien järjestöjen ja valtion kesken.
27770: nan saama äyrimäärä asukasta kohden eikä pysy-
27771: vän lain mukainen yksikköhintakohtainen jako.                Aikooko Hallitus toteuttaa ensi vuo-
27772: Ne kunnat, jotka ovat saaneet suhteessa vähiten            den leikkauksen tätä vuotta koskevan
27773: valtionosuuksia, menettivät niitä suhteessa eni-           poikkeuslain mukaisesti, ja jos aikoo, niin
27774: ten. Lama on muuttanut erityisesti niiden kuntien          mitkä ovat perustelut sille, että Kuntalii-
27775: asemaa, jotka ovat rahoittaneet toimintaansa ve-           ton kannasta selvästi poiketaan?
27776: rotuloin. Siksi näiden kuntien rankaiseminen
27777: suhteellisesti suuremmilla valtionosuusleikkauk-
27778: silla on epäoikeudenmukaista.
27779: 
27780:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1994
27781: 
27782:          Timo Roos                  Ulpu Iivari                      Jukka Roos
27783:          Jussi Ranta                Aarno von Bell                   Mikko Rönnholm
27784:                    Marja-Leena Viljamaa                      Lea Savolainen
27785: 
27786: 
27787: 
27788: Ei vastausta, rauennut
27789: 30                                            1994vp
27790: 
27791: Kysymys valtioneuvostolle 29
27792: 
27793: 
27794: 
27795: 
27796:                                  Koskinen ym.: ED-rahoituksen ja kansallisen tuen käyttämisestä
27797:                                     työttömyyden vähentämiseksi
27798: 
27799: 
27800:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27801:    Euroopan toiseksi pahin työttömyys edellyt-           tuksena työllisyyden hoitoon niillä alueil-
27802: tää sitä, että Suomelle EU :n sosiaalirahastosta         lamme, missä työttömyys on määrällisesti
27803: saatava tuki käytetään tehokkaasti nuoriso- ja           laajin ta, ja
27804: pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen.                       miten suurta kansallista tukipakettia
27805:                                                          Hallitus valmistelee maamme 500 000
27806:           Mitä Hallitus aikoo tehdä varmistaak-          työttömän hyväksi Suomen mahdollisesti
27807:        seen EU-tuen ohjautumisen lisäpanos-              liittyessä Euroopan unionin jäseneksi?
27808: 
27809:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1994
27810: 
27811:          Johannes Koskinen             Mikko Rönnholm               Jukka Gustafsson
27812:          Raimo Vuoristo                Matti Vähänäkki              ArjaAlho
27813:          Ensio Laine                   Paavo Nikula                 Raimo Vistbacka
27814: 
27815: 
27816: 
27817: Vastattu 2.6.1994
27818:                                               1994 rd                                            31
27819: 
27820: Spörsmål tili statsrådet 30
27821: 
27822: 
27823: 
27824: 
27825:                                  Enestam m.fl.: Om åtgärder för att förebygga miljöolyckor
27826: 
27827: 
27828:                                       Tili Riksdagens Talman
27829: 
27830:    Oljeläckaget från ss Park Victory kom inte som på land skall kunna undvikas i framtiden, så att
27831: någon överraskning. Det har länge varit känt att dyra operationer efter redan skedda olyckor inte
27832: vraket har utgjort ett miljöhot. Vrak har kartlagts i behöver genomföras.
27833: tre års tid men inga åtgärder har vidtagits för att
27834: undanröja det hot som vrak med olja innebär för                Kommer Regeringen att vidta åtgärder
27835: skärgårdens natur och samhällen. Olyckan har ak-            för att förebygga miljöolyckor genom att
27836: tualiserat behovet av förebyggande åtgärder för att         undanröja kända hot mot miljön som
27837: liknande eller värre miljöolyckor både tili havs och        finns runt om i vårt land?
27838:      Helsingforsden 9 september 1994
27839: 
27840:           Jan-Erik Enestam              Ismo Seivästö                Timo Järvilahti
27841:           Olavi Ala-Nissilä             Maija Perho-Santala          Marjut Kaarilahti
27842:           Sauli Niinistö                Eva Biaudet                  Ensio Laine
27843:           Jarmo Laivoranta              Henrik Westerlund            Håkan Nordman
27844:                                         Gunnar Jansson
27845: 
27846: 
27847: 
27848: Svar 15.9.1994
27849: 32                                             1994 vp
27850: 
27851: Kysymys valtioneuvostolle 30                                                                 Suomennos
27852: 
27853: 
27854: 
27855: 
27856:                                   Enestam ym.: Ympäristöonnettomuuksien torjumiseksi tarvittavis-
27857:                                      ta toimenpiteistä
27858: 
27859: 
27860:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27861:    Öljyvuoto ss Park Victorysta ei tullut yllätyk-   maalla ja jotta kalliiksi tuleviin toimenpiteisiin jo
27862: senä. Hylyn aiheuttama ympäristöuhka on ollut        tapahtuneiden onnettomuuksien jälkeen ei tar-
27863: pitkään tiedossa. Hylkyjä on kartoitettu kolmen      vitsisi ryhtyä.
27864: vuoden ajan, mutta mihinkään toimenpiteisiin
27865: öljyä sisältävien hylkyjen saariston luonnolle ja               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27866: yhdyskunnille aiheuttaman uhan torjumiseksi ei               siin ympäristöonnettomuuksien ennalta-
27867: ole ryhdytty. Onnettomuus on ajankohtaistanut                ehkäisemiseksi torjumalla eri puolilla
27868: ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tarpeen, jotta             maatamme olevat tunnetut ympäristö-
27869: tulevaisuudessa voitaisiin välttyä vastaaviita tai           uhat?
27870: pahemmilta onnettomuuksilta sekä merellä että
27871: 
27872:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1994
27873:          Jan-Erik Enestam               Ismo Seivästö                   Timo Järvilahti
27874:          Olavi Ala-Nissilä              Maija Perho-Santala             Marjut Kaarilahti
27875:          Sauli Niinistö                 Eva Biaudet                     Ensio Laine
27876:          Jarmo Laivoranta               Henrik Westerlund               Håkan Nordman
27877:                                         Gunnar Jansson
27878: 
27879: 
27880: 
27881: Vastattu 15.9.1994
27882:                                                1994 vp                                            33
27883: 
27884: Kysymys valtioneuvostolle 31
27885: 
27886: 
27887: 
27888: 
27889:                                   U. Anttila ym.: Ekologisesti kestävän työllisyyspolitiikan edistä-
27890:                                      misestä
27891: 
27892: 
27893:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27894:    Maassamme on ollut noin puoli miljoonaa           määrärahoja kestävän kehityksen hankkeisiin,
27895: työtöntä viime vuodesta lähtien, eikä tulevan        siirtymällä työn verottamisesta kasvavassa mää-
27896: vuoden budjettiennusteidenkaan mukaan työttö-        rin ympäristöhaittojen verottamiseen ja tukemal-
27897: myys lähde nopeaan laskuun. Työllisyyden ja          la ympäristöalan tuotekehittelyä.
27898: ympäristöpolitiikan asettaminen vastakkain olisi
27899: nyt suuri virhe. On etsittävä keinoja ekologisesti            Mitä Hallitus aikoo tehdä ekologisesti
27900: kestävien ja pysyvien työpaikkojen lisäämiseksi.            kestävän työllistämisen edistämiseksi?
27901: Tähän päästäisiin mm. suuntaamaila työllisyys-
27902: 
27903:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1994
27904: 
27905:            Ulla Anttila                  Erkki Pulliainen             Tuija Maaret Pykäläinen
27906:            Kyllikki Muttilainen          Satu Hassi                   Eero Paloheimo
27907:            Pekka Haavisto                Marjatta Vehkaoja            Heidi Hautala
27908:            Pekka Räty                    Markku Laukkanen             Tarja Kautto
27909:            Paavo Nikula                  Hannele Luukkainen           Jouni Backman
27910:                                          Minna Karhunen
27911: 
27912: 
27913: 
27914: Ei vastausta, rauennut
27915: 
27916: 
27917: 
27918: 
27919: 5 250219
27920: 34                                            1994 vp
27921: 
27922: Kysymys valtioneuvostolle 32
27923: 
27924: 
27925: 
27926: 
27927:                                   Ihamäki ym.: Etujärjestöjen vaikutusmahdollisuuksista lainsäädän-
27928:                                      nön alaan kuuluvissa asioissa
27929: 
27930: 
27931:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27932:    Eduskunnalla on perustuslaillinen oikeus sää-    tyksiään eduskunnan päätösvaltaan kuuluvissa
27933: tää lakeja. Eduskunnan luottamusta nauttivan        budjettiasioissa. Näin eduskunta ei muodollises-
27934: hallituksen tehtävänä on antaa eduskunnalle la-     ta päätösvallastaan huolimatta voi etujärjestöjen
27935: kiesityksiä. Etujärjestöjen tehtävänä puolestaan    lakkouhasta vapaana harjoittaa sille kansanval-
27936: on pyrkiä vaikuttamaan poliittisten päättäjien      lassa kuuluvaa lainsäädäntötehtävää.
27937: tekemiin päätöksiin. Pelkän vaikuttajaroolin ase-
27938: mesta ne ovat kuitenkin omaksuneet yhä enene-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
27939: vässä määrin sopijaosapuolen roolin. Viimeksi              turvatakseen eduskunnalle myös tosi-
27940: käydyissä neuvotteluissa ne ovat lakolla uhaten            asiallisesti sen perustuslaillisen oikeuden
27941: painostaneet maan hallitusta muuttamaan esi-               säätää lakeja?
27942: 
27943:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1994
27944: 
27945:                      Timo Ihamäki                           Timo E. Korva
27946:                      Pekka Räty                             Tuulikki Ukkola
27947: 
27948: 
27949: 
27950: Vastattu 15.9.1994
27951:                                                 1994vp                                           35
27952: 
27953: Kysymys valtioneuvostolle 33
27954: 
27955: 
27956: 
27957: 
27958:                                    Vähänäkki ym.: Talousrikosten tutkinnan tehostamiseksi tarvitta-
27959:                                       vista toimenpiteistä
27960: 
27961: 
27962:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27963:    Näinä aikoina kansalaiset saavat tavan takaa       ne ym. puolestaan estävät usein talousrikosten
27964: raivostua siitä, että "nakkivaras" joutuu vanki-      tulon päivänvaloon ennen kuin ne vanhenevat.
27965: laan, mutta sen sijaan "valkokaulusrikollinen"
27966: luiskahtaa vastuusta kuin koira veräjästä. Ta-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
27967: lousrikokset ovat vailla nykyaikaista rikostun-             talousrikosten selvittämiseksi nykyistä
27968: nusmerkistöä tai/ja ovat laissa liian lievästi ran-         paremmin ja tekijöiden riittäväksi tuo-
27969: gaistavia. Salassapitosäännökset, hyvä veli -asen-          mitsemiseksi?
27970: 
27971:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1994
27972:           Matti Vähänäkki                Tarja Kautto                  Jukka Gustafsson
27973:           Maija Rask                     Liisa Jaakonsaari             Ulpu Iivari
27974:                                          Marja-Leena Viljamaa
27975: 
27976: 
27977: 
27978: Vastattu 15.9.1994
27979: 36                                              1994 vp
27980: 
27981: Kysymys valtioneuvostolle 34
27982: 
27983: 
27984: 
27985: 
27986:                                    Skinnari ym.: Laivaliikenteen turvallisuuden ja pelastustoiminnan
27987:                                        parantamisesta
27988: 
27989: 
27990:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27991:    Eri syistä johtuva laivaliikenteen lisääntymi-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
27992: nen Suomen merialueilla ja sisävesillä lisää myös           ja on ryhtynyt
27993: riskejä. Estonia-laivan järkyttävä uppoaminen                  1) laivojen teknisen ja operatiivisen
27994: asettaa uusia vaatimuksia laivojen turvallisuu-             turvallisuuden takaamiseksi matkailu- ja
27995: delle ja pelastustoiminnalle.                               tavaraliikenteessä,
27996:    Laivaonnettomuuksien välttämiseksi Suomen                   2) laivaonnettomuuksien      pelastus-
27997: merialueilla ja sisävesillä esitän kysymyksenä val-         mahdollisuuksien parantamiseksi, sekä
27998: tioneuvostolle:                                                3) Suomen osalta inhimillisten kärsi-
27999:                                                             mysten korvaamiseksi Estonian suuron-
28000:                                                             nettomuuden uhrien omaisille?
28001: 
28002:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1994
28003: 
28004:           Jouko Skinnari                 Virpa Puisto                 Kyllikki Muttilainen
28005:           Marjatta Vehkaoja              Ulla Anttila                 Maija Perho-Santala
28006:           Pirjo-Riitta Antvuori          Kirsti Ala-Harja             Marjatta Stenius-Kaukonen
28007: 
28008: 
28009: 
28010: Ei vastausta, rauennut
28011:                                              1994vp                                             37
28012: 
28013: Kysymys valtioneuvostolle 35
28014: 
28015: 
28016: 
28017: 
28018:                                  Törnqvist ym.: Arvonlisäverojärjestelmän vaikutuksesta kuntien ta-
28019:                                     louteen
28020: 
28021: 
28022:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28023:    Siirryttäessä     arvonlisä verojärjestelmään   dostumassa kuntien talouden kannalta vaikeaksi
28024: 1.6.1994lukien arvioitiin veropohjan laajentumi-   mm. valtionosuuksien pienentämisen luodessa
28025: sen aiheuttavan kuluvan vuoden aikana kunnille     muutoinkin paineita veroäyrin korottamiselle ja
28026: noin 100 markan nettovaikutuksen asukasta          kunnallisten palveluiden heikentämiselle.
28027: kohden. Kun järjestelmästä on nyt kokemuksia
28028: kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta, on ar-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä arvonlisäve-
28029: vonlisäveron perimisen ja järjestelmään sisälty-          ron arvioitua suuremman vaikutuksen
28030: vien palautusten välinen nettovaikutus muodos-            kompensoimiseksi kuntien taloudelle?
28031: tunut noin kaksinkertaiseksi. Tilanne on muo-
28032:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
28033: 
28034:          Kerttu Törnqvist              Tarja Kautto                  Kyllikki Muttilainen
28035:          Virpa Puisto                  Aarno von Bell                Jouko Skinnari
28036:                                        Riitta Myller
28037: 
28038: 
28039: 
28040: Ei vastausta, rauennut
28041: 38                                              1994 vp
28042: 
28043: Kysymys valtioneuvostolle 36
28044: 
28045: 
28046: 
28047: 
28048:                                    Kallis ym.: Sovittelijan asettamisesta talouspoliittisen yhteisvastuu-
28049:                                        sopimuksen aikaansaamiseksi
28050: 
28051: 
28052:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28053:    Työttömyys ja valtiontalouden tasapainotto-        nottomuus on mahdollista korjata niin, että yh-
28054: muus ovat saaneet mittasuhteet, joiden edessä         teiskunnallinen oikeudenmukaisuus lisääntyy.
28055: perinteinen poliittinen päätöksenteko on voima-
28056: ton ilman poikkeuksellisia keinoja. Hallituksen                 Onko Hallitus harkinnut sovittelijan
28057: olisi nimettävä sovittelija, joka yhteistyössä etu-          nimeämistä yhteiskuntapolitiikan koko-
28058: järjestöjen ja puolueiden kanssa arvioi kokonais-            naisnäkemyksen selvittämiseksi ja erityi-
28059: tilanteen ja mahdollisuudet sekä laatii erityisen            sen yhteisvastuusopimuksen laatimiseksi
28060: yhteisvastuusopimuksen, jonka mukaan toimi-                  niin, että työttömyys ja valtiontalouden
28061: malla valtion tulojen ja menojen vakava tasapai-             vakavat ongelmat saataisiin korjatuiksi?
28062:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1994
28063: 
28064:           Bjarne Kallis                  Jouko Jääskeläinen              Leea Hiltunen
28065:           Pirkko Laakkonen               Toimi Kankaanniemi              Ismo Seivästö
28066: 
28067: 
28068: 
28069: Ei vastausta, rauennut
28070:                                                1994vp                                           39
28071: 
28072: Kysymys valtioneuvostolle 37
28073: 
28074: 
28075: 
28076: 
28077:                                   Nikula ym.: EU:n ympäristötuen myöntämisperusteiden määrittele-
28078:                                      ruisestä
28079: 
28080: 
28081:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28082:    Suomen mahdollinen jäsenyys Euroopan             hehtaariperusteisena korvauksena ilman tilakoh-
28083: unionissa merkitsisi, että maataloudelle osoitet-   taisia ympäristöehtoja.
28084: taisiin ympäristötukea 1, 7 miljardia markkaa
28085: vuodessa. Hallitus on kertonut niukasti siitä,               Mitä välittömiä ympäristönsuojelu-
28086: minkälaisin ympäristön tilaa parantavin edelly-            vaatimuksia Hallitus aikoo liittää EU :n
28087: tyksin tukea aiotaan osoittaa saajille. Julkisuu-          ympäristötuen saamisen ehdoiksi, jos
28088: dessa on jopa annettu ymmärtää, että tämä tuki             Suomen jäsenyys unionissa toteutuu?
28089: menisi yleisen tulotuen tapaan Etelä-Suomeen
28090:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1994
28091: 
28092:                     Paavo Nikula                            Tuija Maaret Pykäläinen
28093:                     Leea Hiltunen                           Arja Alho
28094:                                         Johannes Koskinen
28095: 
28096: 
28097: 
28098: Ei vastausta, rauennut
28099: 40                                            1994vp
28100: 
28101: Kysymys valtioneuvostolle 38
28102: 
28103: 
28104: 
28105: 
28106:                                   Andersson ym.: Lapsilisien vaikutuksesta toimeentulotuen määrää
28107:                                       laskettaessa
28108: 
28109: 
28110:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28111:    Valtioneuvoston päätöksen (988/93) mukaan         simmäisessä kuntaryhmässä kuukausitasolla oli
28112: vuoden 1994 alusta lapsilisät otetaan huomioon       549 markkaa ja viisilapsisessa perheessä 749
28113: tulona toimeentulotukilaskelmassa. Yksinäisen        markkaa. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset
28114: aikuisen tuen laaja perusosa on ensimmäisessä        korotukset tuettavissa perheissä, joissa on 3-9-
28115: kuntaryhmässä 1 983 markkaa. Päätös merkitsi         vuotiaita, eivät selitä näitä leikkauksia.
28116: sitä, että perheiden, joissa on 10-15-vuotiaita
28117: lapsia, toimeentulotuen ja lapsilisien kokonais-               Mihin sosiaalipoliittiseen tai valtion-
28118: markkamäärä aleni verrattuna vuoden 1993 ti-                taloudelliseen ajatteluun tämä valtioneu-
28119: lanteeseen- eniten yksinhuoltaja perheissä. Yk-             voston päätös perustui?
28120: sinhuoltajan nelilapsisessa perheessä alenema en-
28121:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1994
28122: 
28123:          Claes Andersson                Pekka Leppänen                 Paavo Nikula
28124:          Heikki A. Ollila               Kerttu Törnqvist               Jarmo Wahlström
28125: 
28126: 
28127: 
28128: Ei vastausta, rauennut
28129:                                                1994vp                                              41
28130: 
28131: Kysymys valtioneuvostolle 39
28132: 
28133: 
28134: 
28135: 
28136:                                   Rossi ym.: Tiedotusvälineissä käytettävänsuomenkielen tason vaa-
28137:                                      limisesta
28138: 
28139: 
28140:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28141:    Tiedotusvälineillä on esimerkillinen vaikutus     ta identiteettiämme. Kysymys ei ole moralisoin-
28142: äidinkielemme kehittymiseen. Maamme puhe-            nista eikä journalismin vapauden rajoittamisesta,
28143: kulttuuri on löystynyt huolestuttavasti viime        vaan ainutlaatuisen äidinkielemme tason vaali-
28144: vuosina. Varsinkin Yleisradion Radio Mafiassa        misesta.
28145: lähetetään runsaasti ohjelmaa, jossa kirosanat ja
28146: alatyyli nousevat suorastaan hyveeksi. Erityisesti             Miten Hallitus aikoo vaikuttaa tiedo-
28147: eduskunnan tulee olla huolestunut tästä kehityk-            tusvälineidemme kielenkäytön tasoon?
28148: sestä, koska suomen kieli on tärkeä osa kansallis-
28149:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1994
28150: 
28151:                      Markku Rossi                           Matti Vanhanen
28152:                      Riitta Jouppila                        Aino Suhola
28153:                                        Marja-Liisa Tykkyläinen
28154: 
28155: 
28156: 
28157: Vastattu 6.10.1994
28158: 
28159: 
28160: 
28161: 
28162: 6 250219
28163: 42                                            1994vp
28164: 
28165: Kysymys valtioneuvostolle 40
28166: 
28167: 
28168: 
28169: 
28170:                                   Ihamäki ym.: Valtiontalouden tasapainottamiseksi tarvittavista
28171:                                      toimenpiteistä
28172: 
28173: 
28174:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28175:    Ensi vuoden talousarvioesityksessä ovat val-     dentti Ahtisaaren työllisyyttä pohtinut työryhmä
28176: tion menot suuruusluokaltaan 195 miljardia          on osaltaan suosittanut eräitä tervehdyttämistoi-
28177: markkaa ja tulot 125 miljardia markkaa. Talous-     menpiteitä. Pitemmän aikavälin taloussuunnitte-
28178: arvio joudutaan tasapainottamaan 70 miljardin       lu on välttämätöntä valtiontalouden velkakier-
28179: markan velanotolla. Suuntaus on ollut sama vii-     teen katkaisemiseksi.
28180: me vuosina. Valtion velka kasvaakin ensi vuoden
28181: loppuun mennessä arviolta yli 380 miljardiin                  Mitä toimenpiteitä Hallitus näkee tar-
28182: markkaan.                                                  vittavan lähivuosina, jotta valtiontalous
28183:    Velanotto on ollut tarpeen, jotta nykyisenlai-          saadaan tasapainoon, ja
28184: set toiminnot on voitu maassa ylläpitää. Valtion-             onko Hallituksella pitemmän aikavä-
28185: talouden tila on alkanut huolestuttaa yhä enem-            lin taloussuunnitelma lähivuosiksi?
28186: män kansalaisia. Kuinka tästä selvitään? Presi-
28187:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1994
28188:                     Timo Ihamäki                             Ben Zyskowicz
28189:                     Eeva Kuuskoski                           Maija-Liisa Lindqvist
28190: 
28191: 
28192: 
28193: Ei vastausta, rauennut
28194:                                                 1994 vp                                           43
28195: 
28196: Kysymys valtioneuvostolle 41
28197: 
28198: 
28199: 
28200: 
28201:                                    0. Ojala ym.: Tasavallan presidentin asettaman työllisyystyöryh-
28202:                                       män ehdotusten toteuttamisesta
28203: 
28204: 
28205:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28206:    Tasavallan presidentin asettama työryhmä on        pohjalta edettäisiin. Näin hukattaisiin monta
28207: selvittänyt työllisyyden parantamiseksi tarvitta-     kuukautta, kuten aikanaan markan ulkoisen ar-
28208: via toimenpiteitä ja asettanut tavoitteeksi työttö-   von korjaus lykkääntyi vaaleista aina marras-
28209: myyden alentamisen 200 OOO:een vuosikymme-            kuuhun.
28210: nen loppuun mennessä. Tavanomaista olisi, että
28211: näin vaalien alla odotettaisiin vaaleja ja vaalien             Aikooko valtioneuvosto välittömästi
28212: jälkeisiä hallitusneuvotteluja niin, että käytän-           käynnistää työn työryhmän selvitysten
28213: nössä vasta joskus ensi vuoden toukokuussa voi-             toteuttamiseksi kutsumalla mukaan mm.
28214: taisiin olla selvillä siitä, miten työryhmän työn           työmarkkinajärjestöt ja valtiolliset puo-
28215:                                                             lueet?
28216: 
28217:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1994
28218: 
28219:                      Outi Ojala                               Asko Apukka
28220:                      Juhani Vähäkangas                        Marjatta Stenius-Kaukonen
28221:                                               Ensio Laine
28222: 
28223: 
28224: 
28225: Vastattu 6.10.1994
28226: 44                                                 1994vp
28227: 
28228: Kysymys valtioneuvostolle 42
28229: 
28230: 
28231: 
28232: 
28233:                                      Viljamaa ym.: Lasten päivähoitolain eräiden etuuksien voimaantu-
28234:                                          loajankohdan siirtämisestä
28235: 
28236: 
28237:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
28238:    YK:nperheen vuonna Suomen hallitus esittää            tona kotihoidon tuki ei ole realistinen vaihtoehto,
28239: päivähoitolain voimaantuloa siirrettäväksi kah-          ennen kuin myös vanhempien hoitovapaaoikeut-
28240: della vuodella 1.8.1997 saakka. Koulutuspoliitti-        ta on laajennettu yli 3-vuotiaisiin. Mikäli lasten
28241: sesti, taloudellisesti ja työllisyyspoliittisesti sekä   päivähoito ei ole kunnossa, vaikeutetaan työelä-
28242: naisten tasa-arvon kannalta on täysin perustel-          mässä olevien sekä työelämään pyrkivien pienten
28243: tua, että päivähoitolaki toteutetaan 1.8.1995. Se        lasten vanhempien elämää. Lain voimaantulon
28244: voidaan toteuttaa lähes kustannuksitta irrotta-          lykkäämisellä hidastetaan alle kouluikäisten esi-
28245: malla kotihoidon tuki ja toteuttamalla tässä ta-         opetuksen kehittämistä.
28246: loudellisessa tilanteessa päivähoito-oikeus.
28247:    Kunnallinen päivähoito on ollut halutuin                        Miten Hallitus perustelee tätä epävii-
28248: vaihtoehto työssäkäyvien perheiden lapsille, kos-               sasta säästöä -päivähoitolain siirtämis-
28249: ka perheet luottavat kunnallisen päivähoidon                    tä vuodelle 1997?
28250: laatuun. Yli 3-vuotiaiden lasten päivähoitomuo-
28251: 
28252:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1994
28253: 
28254:                       Marja-Leena Viljamaa                        Kerttu Törnqvist
28255:                       Ulpu Iivari                                 Kari Rajamäki
28256: 
28257: 
28258: 
28259: Ei vastausta, rauennut
28260:                                                1994 vp                                             45
28261: 
28262: Kysymys valtioneuvostolle 43
28263: 
28264: 
28265: 
28266: 
28267:                                   Kankaanniemi ym.: Huumausaineiden käytön ehkäisemiseksi tar-
28268:                                      vittavista toimenpiteistä
28269: 
28270: 
28271:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28272:    Poliisi on paljastanut vakavan huumausaineri-        Ongelmaan voidaan puuttua mm. kansainvä-
28273: koksen. Tässä tapauksessa vaarallista LSD:tä         listä yhteistyötä tehostamalla, rajatarkastuksin,
28274: jaettiin edullisesti ja saiakavalasti noin 15-vuo-   valistusta lisäämällä ja rangaistuskäytäntöä ke-
28275: tiaille nuorille.                                    hittämällä.
28276:    Rajojen avautuessa ja kansainvälisyyden laa-
28277: jentuessa on vaarana, että huumeongelma kas-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä huumausai-
28278: vaa. Samalla myös muu rikollisuus lisääntyy.                 neiden saatavuuden ja käytön ehkäisemi-
28279: Seuraukset ovat erittäin vakavat.                            seksi ajoissa, ennen kuin ongelma kasvaa
28280:                                                              hallitsemattomaksi?
28281: 
28282:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1994
28283: 
28284:           Toimi Kankaanniemi             Juhani Alaranta               Ensio Laine
28285:           Timo Ihamäki                   Pirkko Laakkonen              Pekka Räty
28286:           Bjarne Kallis                  Henrik Westerlund             Marja-Leena Viljamaa
28287: 
28288: 
28289: 
28290: Vastattu 3.11.1994
28291: 46                                            1994 vp
28292: 
28293: Kysymys valtioneuvostolle 44
28294: 
28295: 
28296: 
28297: 
28298:                                  Hurskainen ym.: Huumausainerikollisuuden torjumiseksi tarvitta-
28299:                                     vista toimenpiteistä
28300: 
28301: 
28302:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28303:    Suomessa on tehty suurin LSD-huumetakava-        taa kemiallisia muutoksia solujen toiminnassa, ja
28304: rikko 10 vuoteen. Huumeet on imeytetty kerta-       se saattaa aiheuttaa yhden käyttökerran jälkeen
28305: annoksiksi paperiliuskoille,joita on tarjottu mm.   kuukausien kuluttua ns. flashbackin eli uuden
28306: nuorille ensikertalaisille ale-hintaan 65 markkaa   matkan sekä myös pysyviä vaurioita jopa aikui-
28307: kappale. LSD:tä on poliisin mukaan kaupattu         selle, mutta erityisesti kasvaville nuorille ja lapsil-
28308: pääkaupunkiseudulla 15 ikävuoden molemmin           le saattaa aine olla tuhoisa.
28309: puolin oleville ns. hiphop-nuorille. LSD on voi-
28310: makkain aistiharhoja aiheuttava aine, joka tällä               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28311: hetkellä tunnetaan. LSD on kemiallisesti valmis-            ryhtyä, jotta huumausainerikollisuus ja
28312: tettu huume.                                                huumeiden levitys saadaan estetyksi
28313:    LSD on erittäin vaarallinen huume. Se aiheut-            maassamme?
28314: 
28315:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1994
28316: 
28317:          Sinikka H urskainen            Aarno von Bell                  Timo Roos
28318:          Anna-Liisa Kasurinen           Mats Nyby                       Reijo Lindroos
28319:          Marja-Leena Viljamaa           Iiris Hacklin                   Tarja Kautto
28320: 
28321: 
28322: 
28323: Vastattu 3.11.1994
28324:                                               1994vp                                                 47
28325: 
28326: Kysymys valtioneuvostolle 45
28327: 
28328: 
28329: 
28330: 
28331:                                   Gustafsson ym.: Säästötoimenpiteiden vaikutuksesta peruskoulujen
28332:                                      toimintaan
28333: 
28334: 
28335:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28336:    Suomalaisissa kodeissa ja lapsiperheissä koe-    tamassa nykyisestä vielä kolmella prosentilla.
28337: taan suurta huolta ja hätää koulujen toiminta-      Hallitusko vastaa seurauksista? On jopa kyseen-
28338: tasosta. Erityisesti peruskoulussa eriarvoisuus     alaista, toteutuuko enää se peruskoululain tavoi-
28339: on huolestuttavasti lisääntynyt. Valtion ja kun-    te, että opetus tulee järjestää ikäkauden ja edelly-
28340: tien leikkauksista ovat kärsineet eniten oppimis-   tysten mukaisesti.
28341: edellytyksiltään heikoimmat oppilaat. Opetta-
28342: jien lomautukset ja sairaslomat ilman sijaisia                Tietääkö Hallitus, mihin tilanteisiin
28343: ovat koulujen arkipäivää. Oppituntien, oppima-             kunnat ja koulut on ajettu, ja
28344: teriaalien ja kouluruokailun säästöissä on tultu              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28345: äärirajoille.                                              ryhtyä saadakseen peruskoululain sisäl-
28346:    Hallituksen koulutuspolitiikka on ollut tem-            lön ja hengen takaisin kasvatus- ja ope-
28347: poilevaa ja sattumanvaraista. Valtion vuoden               tustyöhön?
28348:  1995 talousarviossa ollaan yksikköhintoja alen-
28349: 
28350:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
28351: 
28352:          Jukka Gustafsson               Iiris Hacklin              Jouni Backman
28353:          Mikko Rönnholm                 Marja-Liisa Tykkyläinen    Antti Kalliomäki
28354:          Kerttu Törnqvist               Timo Roos                  Pekka Haavisto
28355:          Lea Mäkipää                    Lauri Metsämäki            Tarja Halonen
28356:          Martti Korhonen                Pekka Räty                 Heli Astala
28357:          Esko Helle                     Satu Hassi                 Erja Lahikainen
28358:          Arja Ojala                     Maija Rask                 Ismo Seivästö
28359:          Bjarne Kallis                  Jouko Jääskeläinen         Marja-Leena Viljamaa
28360:                     Outi Ojala                             Eila Rimmi
28361: 
28362: 
28363: 
28364: Ei vastausta, rauennut
28365: 48                                              1994vp
28366: 
28367: Kysymys valtioneuvostolle 46
28368: 
28369: 
28370: 
28371: 
28372:                                    Tennilä ym.: Telekilpailun vapauttamisen vaikutuksista
28373: 
28374: 
28375: 
28376:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28377: 
28378:     Teletoiminnan avaaminen kilpailulle on hei-               Onko Hallitus halukas vahvistamaan
28379: kentänyt valtion omistaman teleyhtiön asemaa.              koko maan teletoiminnasta viime kädessä
28380: Tästä on jo seurannut henkilöstön vähennyksiä              vastaavan valtion teleyhtiön asemaa si-
28381: ja lomautuksia. Jatkossa huonompaan asemaan                ten, että todellinen kilpailu ulotetaan
28382: jäävät erityisesti laajat, mutta harvaan asutut ke-        myös paikallispuheluihin sekä puututaan
28383: hitysalueet sekä maaseutualueet myös rintamail-            epäterveettä vaikuuavaan kaukopuhelu-
28384: la.                                                        toimintaan, jota valtion sähköyhtiö on
28385:                                                            ryhtynyt harjoittamaan?
28386:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
28387: 
28388:           Esko-Juhani Tennilä            Esko Seppänen                Jaakko Laakso
28389:           Martti Korhonen                Timo Laaksonen               AskoApukka
28390:                    Ensio Laine                               Iivo Polvi
28391: 
28392: 
28393: 
28394: Ei vastausta, rauennut
28395:                                                1994 vp                                            49
28396: 
28397: Kysymys valtioneuvostolle 47
28398: 
28399: 
28400: 
28401: 
28402:                                   Ihamäki ym.: Valtiontalouden tasapainottamiseksi tarvittavista
28403:                                      toimenpiteistä
28404: 
28405: 
28406:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28407:    Suomi on elänyt rauhanajan syvimmän laman        taistuu vuoteen 2000 mennessä, ellei merkittäviä
28408: kautta viimeiset kolme vuotta. Valtiontalous on     toimenpiteitä asian johdosta tehdä.
28409: joutunut vaikeuksiin, koska hyvinä vuosina sää-        Velanotto on ollut tarpeen, jotta nykyisenlai-
28410: dettyihin lakisääteisiin menoeriin eivät lamakau-   set toiminnot on voitu maassa ylläpitää. Valtion-
28411: den tulot riitä.                                    talouden tila on alkanut huolestuttaa yhä enem-
28412:    Ensi vuoden talousarvioesityksessä ovat val-     män kansalaisia. Pitemmän aikavälin talous-
28413: tion menot suuruusluokaltaan 195 miljardia          suunnittelu on välttämätöntä valtiontalouden
28414: markkaa ja tulot 125 miljardia markkaa. Talous-     velkakierteen katkaisemiseksi.
28415: arvio joudutaan tasapainottamaan 70 miljardin
28416: markan velanotolla. Suuntaus on ollut sama vii-               Mitä toimenpiteitä Hallitus näkee tar-
28417: me vuosina. Valtion velka kasvaakin ensi vuoden            vittavan, jotta valtiontalous saadaan ta-
28418: loppuun mennessä arviolta yli 380 miljardiin               sapainoon, ja
28419: markkaan. Tämän lisäksi on arvioitu, että opti-               mikä on Hallituksen taloussuunnitel-
28420: maalisinkin odotuksin valtion velka kaksinker-             ma lähivuosiksi?
28421: 
28422:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
28423: 
28424:                     Timo Ihamäki                            Timo E. Korva
28425:                     Ben Zyskowicz                           Armas Komi
28426:                                            Håkan Malm
28427: 
28428: 
28429: 
28430: Ei vastausta, rauennut
28431: 
28432: 
28433: 
28434: 
28435: 7 250219
28436: 50                                              1994vp
28437: 
28438: Kysymys valtioneuvostolle 48
28439: 
28440: 
28441: 
28442: 
28443:                                    Viljamaa ym.: Lasten päivähoitolain eräiden etuoksien voimaantu-
28444:                                        loajankohdan siirtämisestä
28445: 
28446: 
28447:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28448:    YK:n perheen vuonna Suomen hallitus esittää        keutetaan työelämässä olevien sekä työelämään
28449: päivähoitolain voimaantuloa siirrettäväksi kah-       pyrkivien pienten lasten vanhempien elämää.
28450: della vuodella 1.8.1997 saakka.                       Päivähoitolain voimaan saattaminen on linjassa
28451:    Talous-, työllisyys- ja koulutuspoliittisesti      tasavallan presidentin asettaman Pekkasen työ-
28452: sekä naisten tasa-arvon kannalta on perusteltua,      ryhmän raportin kanssa. Lain voimaantulon lyk-
28453: että päivähoitolaki toteutetaan 1.8.1995. Se voi-     käämisellä hidastetaan alle kouluikäisten esiope-
28454: daan toteuttaa n. 94 miljoonan markan vuosikus-       tuksen kehittämistä.
28455: tannuksin irrottamalla kotihoidon tukija toteut-
28456: tamalla tässä talous- ja työllisyystilanteessa vain             Miten Hallitus perustelee tätä epävii-
28457: päivähoito-oikeus yli 3-vuotiaille.                          sasta säästöä - päivähoitolain siirtämis-
28458:    Mikäli lasten päivähoito ei ole kunnossa, vai-            tä vuodelle 1997?
28459: 
28460:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
28461: 
28462:          Marja-Leena Viljamaa            Eva Biaudet                    Anneli Taina
28463:          Outi Ojala                      Heidi Hautala                  Leea Hiltunen
28464:          Raimo Vistbacka                 Tuulikki Ukkola                Arja Ojala
28465:          Tarja Halonen                   Tuulikki Hämäläinen            Maija Perho-Santala
28466:          Irmeli Takala                   Eila Rimmi                     Pirjo-Riitta Antvuori
28467:          Jouko Skinnari                  Maija Rask                     Kirsi Piha
28468:          Riitta Kauppinen                Tarja Kautto                   Päivi Varpasuo
28469:          Hanna Markkula                  Riitta Myller                  Ulpu Iivari
28470:          Sinikka Hurskainen              Anna-Liisa Kasurinen           Mats Nyby
28471:          Reijo Lindroos                  Timo Roos                      Aarno von Bell
28472:          Iiris Hacklin                   Jukka Gustafsson               Kerttu Törnqvist
28473:          Marjatta Vehkaoja               Satu Hassi                     Ulla Anttila
28474:          Pekka Räty                      Paavo Nikula                   Arja Alho
28475:          Liisa Jaakonsaari               Marja-Liisa Tykkyläinen        Heli Astala
28476:          Asko Apukka                     Lea Savolainen                 Kari Urpilainen
28477:          Kari Rajamäki                   Tina Mäkelä                    Pentti Lahti-Nuuttila
28478:          Pertti Paasio                   Toimi Kankaanniemi             Jouni Backman
28479:          Ensio Laine                     Claes Andersson                Tuija Maaret Pykäläinen
28480: 
28481: 
28482: 
28483: Ei vastausta, rauennut
28484:                                                1994 vp                                             51
28485: 
28486: Kysymys valtioneuvostolle 49
28487: 
28488: 
28489: 
28490: 
28491:                                   Tykkyläinen ym.: Päihdehuollon toimintaedellytysten parantami-
28492:                                        sesta kunnissa
28493: 
28494: 
28495:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28496:    Kuntien verotulojen supistuminen ja leik-         paikka. Päihdeongelman hoidon laiminlyöminen
28497: kaukset valtionosuuksiin sekä kuntien menojen,       ja sen siirtäminen vankeinhoidon niskoille lisää
28498: mm. toimeentulotukimenojen, lisääntyminen on         pitkällä aikavälillä yhteiskunnan kustannuksia ja
28499: saattanut kunnallisen päihdehuollon ja huumei-       aiheuttaa suuria inhimillisiä kärsimyksiä.
28500: den käyttäjiin kohdistuvan huollon vaikeuksiin.
28501: Tosiasialliset hoitomahdollisuudet ovat huonon-                Mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak-
28502: tuneet erityisesti laitoshoidossa, eikä avohuollon          seen päihdehuollon ja huumeiden käyttä-
28503: palveluja ole vastaavasti lisätty. Vankilat ovat            jien huollon toimintaedellytyksiä erityi-
28504: tänään merkittävin päihdeongelmaisten sijoitus-             sesti kunnissa?
28505: 
28506:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1994
28507: 
28508:                      Marja-Liisa Tykkyläinen                 Paavo Nikula
28509:                      Kalevi Lamminen                         Jarmo Wahlström
28510: 
28511: 
28512: 
28513: Ei vastausta, rauennut
28514: 52                                             1994rd
28515: 
28516: Spörsmål tili statsrådet 50
28517: 
28518: 
28519: 
28520: 
28521:                                    Malm m.fl.: Om statsägda bolags investeringar i utlandet
28522: 
28523: 
28524:                                         Tili Riksdagens Talman
28525:    Under den ekonomiska uppgångens tid var det                 Vilka investeringar har de statsägda
28526: mycket vanligt bland finländska företag att inves-          företagen gjort i utlandet och hur lönsam-
28527: tera och söka etablering i utlandet. Samma sak              ma har dessa investeringar varit?
28528: gäller även de statsägda företagen. Resultaten
28529: har dock varierat och i många fall har investerin-
28530: garna varit klara misslyckanden.
28531: 
28532:      Helsingforsden 1 november 1994
28533: 
28534:                         Håkan Malm                           Jan-Erik Enestam
28535:                         Boris Renlund                        Håkan Nordman
28536: 
28537: 
28538: 
28539: lnget svar, förfallit
28540:                                               1994 vp                                         53
28541: 
28542: Kysymys valtioneuvostolle 50                                                          Suomennos
28543: 
28544: 
28545: 
28546: 
28547:                                  Malm ym.: Valtionyhtiöiden sijoitustoiminnasta ulkomaille
28548: 
28549: 
28550:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28551: 
28552:    Taloudellisessa noususuhdanteessa suomalais-             Mitä investointeja valtionyhtiöt ovat
28553: ten yritysten investointitoiminta ja etabloitumis-       tehneet ulkomaille, ja miten kannattavia
28554: pyrkimykset ulkomailla olivat hyvin tavallisia.          nämä investoinnit ovat olleet?
28555: Tämä koski myös valtionyhtiöitä. Tulokset ovat
28556: kuitenkin vaihdelleet, ja monissa tapauksissa in-
28557: vestoinnit ovat olleet selvästi epäonnistuneita.
28558:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1994
28559: 
28560:                     Håkan Malm                            Jan-Erik Enestam
28561:                     Boris Renlund                         Håkan Nordman
28562: 
28563: 
28564: 
28565: Ei vastausta, rauennut
28566: 54                                               1994vp
28567: 
28568: Kysymys valtioneuvostolle 51
28569: 
28570: 
28571: 
28572: 
28573:                                     Laine ym.: Mellakkapoliisijoukkojen perustamisen tarkoituksesta
28574: 
28575: 
28576:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28577: 
28578:   Viime viikon lopulla julkisuudessa kerrotuo          paikkakunnilla, joihin mellakkapoliisin yksiköt
28579: mukaan maassamme on poliisijohdon toimesta             on tarkoitus sijoittaa.
28580: käynnistetty salaisuudessa toimeenpantu mellak-
28581: kapoliisijoukkojen muodostaminen ja niiden                       Mikä on mellakkapoliisin perustami-
28582: harjoittelu. Salamyhkäisyys on herättänyt mo-                 sen tarkoitus ja miksi hanke on pidetty
28583: nenlaisia epäluuloja hankkeen tarkoitusperiä                  salassa niin julkisuudelta kuin myös edus-
28584: kohtaan eri puolilla maata, mutta erityisesti niillä          kunnalta?
28585:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1994
28586: 
28587:                      Ensio Laine                               Pekka Leppänen
28588:                      Jaakko Laakso                             Esko Seppänen
28589:                                                Eila Rimmi
28590: 
28591: 
28592: 
28593: Ei vastausta, rauennut
28594:                                               1994 vp                                             55
28595: 
28596: Kysymys valtioneuvostolle 52
28597: 
28598: 
28599: 
28600: 
28601:                                   Ukkola ym.: Suuryhtiöiden johtajilleen myöntämien optiolainojen
28602:                                      verotuskohtelusta
28603: 
28604: 
28605:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28606:    Suomen suuryritykset ovat tarjonneetjohtajil-    Repola Oy ja monet muutkin suunnittelevat al-
28607: leen ns. optiolainoja, jotka voidaan sopimuksen     kuperäisten ehtojen aikaistamista. Jos suunnitel-
28608: määräämän ajan jälkeen muuttaa yhtiön osak-         ma toteutuu, valtiontalouden veromenetykset
28609: keiksi. Optioista saatavaa tuloa verotetaan vielä   ovat useita kymmeniä, ehkä satoja miljoonia
28610: tänä vuonna pääomaverotuksen mukaan, jolloin        markkoja.
28611: veroprosentti on korkeintaan 25. Vuodenvaih-
28612: teen jälkeen verotus muuttuu niin, että optioista             Aikooko Hallitus puuttua yritysjohta-
28613: saatavaa tuloa verotetaan kuten palkkatuloa.               jien veronkiertosuunnitelmiin, ja jos ai-
28614: Tämän vuoksi Suomen suurin teollisuusyhtiö                 koo, niin millä tavoin?
28615:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1994
28616: 
28617:          Tuulikki Ukkola                Leila Lehtinen              Tuija Maaret Pykäläinen
28618:          Eila Rimmi                     Esko Seppänen               Aarno von Bell
28619:          Matti Louekoski                Bjarne Kallis               Eeva Kuuskoski
28620:                    Matti Vanhanen                           Timo Ihamäki
28621: 
28622: 
28623: 
28624: Vastattu 3.11.1994
28625: 56                                            1994vp
28626: 
28627: Kysymys valtioneuvostolle 53
28628: 
28629: 
28630: 
28631: 
28632:                                   Urpilainen ym.: Suuryhtiöiden johtajilleen myöntämien optiolaino-
28633:                                      jen verotuskohtelusta
28634: 
28635: 
28636:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28637:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan mm.       omaveroprosentin (25 %) ensi vuonna lain muu-
28638: Repola Oy aikoo purkaa johtajilleen osoitetun       toksella voimaan tulevan tuloveroprosentin
28639: optiolainajärjestelmän etuajassa vuoden 1994 ai-    (useimmilla 70 %) sijasta.
28640: kana verotuksellisista syistä. Repola teki vuonna
28641: 1991 johdolle suunnatun optiolainan. Alkupe-                  Aikooko Hallitus muuttaa eduskun-
28642: räisten lainaehtojen mukaan ensimmäinen op-                nalle annettavan optiolainoja koskevan
28643: tioiden merkintä olisi mahdollista vuoden 1996             lakiesityksen voimaantulon taannehti-
28644: aikana. Nyt järjestelmää ollaan muuttamassa,               vaksi estääkseen edellä kuvatun kaltaisen
28645: jotta johtajat voisivat hyödyntää optionsa mak-            veronkierron tapahtumisen optiolainojen
28646: samalla nykyisen lainsäädännön mukaan pää-                 ennenaikaisella purkamisella?
28647:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1994
28648: 
28649:          Kari Urpilainen                Heikki Rinne                 Erja Lahikainen
28650:          Osmo Polvinen                  Ulpu Iivari                  Erkki Pulliainen
28651:                                         Kari Rajamäki
28652: 
28653: 
28654: 
28655: Vastattu 3.11.1994
28656:                                                 1994vp                                                57
28657: 
28658: Kysymys valtioneuvostolle 54
28659: 
28660: 
28661: 
28662: 
28663:                                    Andersson ym.: Lapsilisien ottamisesta huomioon toimeentulotu-
28664:                                       kea myönnettäessä
28665: 
28666: 
28667:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28668:    Valtioneuvoston päätöksen (988/93) mukaan          sä. Yksinhuoltajan nelilapsisessa perheessä ale-
28669: vuoden 1994 alusta lapsilisät otetaan huomioon        neroa ensimmäisessä kuntaryhmässä kuukausi-
28670: tulona toimeentulotukilaskelmassa. Yksinäisen         tasolla oli 549 markkaa ja viisilapsisessa perhees-
28671: aikuisen tuen laaja perusosa on ensimmäisessä         sä 749 markkaa. Valtioneuvoston päätöksen
28672: kuntaryhmässä l 983 markkaa. Verotuksen kiris-        mukaiset korotukset tuettavissa perheissä, joissa
28673: täminenja kyseinen valtioneuvoston päätös mer-        on 3-9-vuotiaita, eivät selitä näitä leikkauksia.
28674: kitsi sitä, että perheiden, joissa on l 0---15-vuo-
28675: tiaita lapsia, toimeentulotuen, lapsilisien ja mui-             Mihin sosiaalipoliittiseen tai valtionta-
28676: den tulojen yhteismäärä aleni verrattuna vuoden              loudelliseen ajatteluun tämä valtioneu-
28677: 1993 tilanteeseen- eniten yksinhuoltajaperheis-              voston päätös perustettiin?
28678:      Helsingissä l päivänä marraskuuta 1994
28679: 
28680:                      Claes Andersson                           Outi Ojala
28681:                      Esko Helle                                Tuija Maaret Pykäläinen
28682: 
28683: 
28684: 
28685: Ei vastausta, rauennut
28686: 
28687: 
28688: 
28689: 
28690: 8 250219
28691: 58                                              1994 vp
28692: 
28693: Kysymys valtioneuvostolle 55
28694: 
28695: 
28696: 
28697: 
28698:                                    Vuoristo ym.: ED-jäsenyyden vaikutuksesta Suomen puolustus- ja
28699:                                       turvallisuuspolitiikkaan
28700: 
28701: 
28702:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28703:    Puolustusvoimien vastanimitetty uusi komen-          On kuitenkin syytä epäillä, että kenraalin nä-
28704: taja on pariinkin otteeseen (14.11. maanpuolus-       kemykset edustavat laajempaa ja komentajaakio
28705: tuskurssiyhdistyksen kokous ja 20.11. Helsingin       korkeampaa tahoa.
28706: Sanomain haastattelu) puuttunut perinteiseen
28707: kansalliseen puolustus- ja turvallisuuspoliittiseen             Onko tässä muuttuneessa tilanteessa
28708: perusoppiimme omilla näkemyksillään eräänlai-                itsenäisen, uskottavan puolustuksen ja
28709: sesta valmiusprikaatista rajojemme ulkopuolella              sotilaallisen liittoutumattomuuden pe-
28710: WEU:n joukkojen osana sekä hahmotuksellaan                   rusoppimme ajateltava uudelleen, vai oli-
28711: uudenlaisesta eurooppalaisesta turvallisuudesta.             siko se kiinnitettävä entistäkin lujemmin
28712: Pääministeri on kuitannut näkemyksen puolus-                 yhteiskuntamme perusrakenteeseen niin,
28713: tusvoimain johdon puheenvuoroksi ja jättänyt                 että sen muuttaminen aina edellyttäisi
28714: asian silleen. Ulkoministeri ilmaisi, että on pa-            eduskunnassa tapahtuvaa perusteellista
28715: rempi pysyä perinteisissä rauhanturvatoimissa                keskustelua?
28716: reagoimatta asiaan enempää.
28717: 
28718:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1994
28719: 
28720:                      Raimo Vuoristo                           Kari Rajamäki
28721:                      Anna-Liisa Kasurinen                     Mikko Rönnholm
28722:                                          Lea Savolainen
28723: 
28724: 
28725: 
28726: Ei vastausta, rauennut
28727:                                               1994 vp                                             59
28728: 
28729: Kysymys valtioneuvostolle 56
28730: 
28731: 
28732: 
28733: 
28734:                                  Tennilä ym.: Rajanylityspaikkojen avaamisesta Venäjän kaupan
28735:                                     lisäämiseksi
28736: 
28737: 
28738:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28739:    Suomen ja Venäjän välinen kauppa on lisään-     teyksiä sekä uusia rajanylityspaikkoja siten, että
28740: tynyt. Aiempaan itäkauppaan verrattuna se on       koko maan tarpeet huomioidaan.
28741: sikälikin erilaista, että sitä käyvät laajemmin
28742: myös pienemmät yritykset. Erityisesti niillä on              Minkälaisia suunnitelmia ja näköaloja
28743: välttämätön tarve saada toimialueiltaan suorat            Hallituksella on Venäjälle suuntautuvien
28744: kulku- ja kuljetusyhteydet itämarkkinoille. Kau-          kulkuyhteyksien parantamiseksi ja rajan-
28745: pan lisäämisen ohella myös ihmisten kanssakäy-            ylityspaikkojen lisäämiseksi?
28746: misen helpottamiseksi tarvitaan lisää kulkuyh-
28747: 
28748:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1994
28749: 
28750:          Esko-Juhani Tennilä           Juhani Vähäkangas             Sinikka Hurskainen
28751:          Jussi Ranta                   Kari Rajamäki                 Liisa Jaakonsaari
28752:          Asko Apukka                   Osmo Polvinen                 Timo E. Korva
28753:                                        Bjarne Kallis
28754: 
28755: 
28756: 
28757: Ei vastausta, rauennut
28758: 60                                              1994vp
28759: 
28760: Kysymys valtioneuvostolle 57
28761: 
28762: 
28763: 
28764: 
28765:                                    Rimmi ym.: Joulukuun lapsilisien maksattamisesta ennen joulua
28766: 
28767: 
28768:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28769:    Lapsilisien vaikutus suurimmalle osalle lapsi-     kohdalla tulisi noudattaa tätä menettelyä, jottei
28770: perheitä on huomattava, jopa ratkaiseva. Tänä         monien lasten ja perheiden joulu tänä laman
28771: vuonna lapsilisien maksatuspäivä, 26. joulukuu-       vuonna olisi ankea.
28772: ta, on lapsiperheille hankala. Palkanmaksun yh-
28773: teydessä palkan on oltava tilillä edellisenä arki-              Aikooko asianomainen ministeri hoi-
28774: päivänä, jos varsinaiseksi palkkapäiväksi sattuu             taa asian niin, että lapsilisien maksatus
28775: päivä, jolloin pankit ovat suljettuina. Lapsilisien          tapahtuu hyvissä ajoin ennen joulua?
28776: 
28777:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994
28778: 
28779:          Eila Rimmi                      Jaakko Laakso                  Iivo Polvi
28780:          Martti Korhonen                 AskoApukka                     Esko Seppänen
28781:          Claes Andersson                 Pekka Leppänen                 Esko-Juhani Tennilä
28782:          Marjatta Stenius-Kaukonen       Jarmo Wahlström                Heli Astala
28783:          Esko Helle                      Timo Laaksonen                 Outi Ojala
28784: 
28785: 
28786: 
28787: Ei vastausta, rauennut
28788:                                              1994 vp                                             61
28789: 
28790: Kysymys valtioneuvostolle 58
28791: 
28792: 
28793: 
28794: 
28795:                                  0. Ojala ym.: Työvuorottelutyöryhmän esitysten toteuttamisesta
28796: 
28797: 
28798: 
28799:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28800: 
28801:    Työvuorottelutyöryhmä luovuttaa muistionsa      jos työnantaja palkkaa tilalle työttömän henki-
28802: torstaina 1.12.1994. Muistio sisältää ehdotuksia   lön. Tanskassa on saatu myönteisiä kokemuksia
28803: toimeentuloturvan uudelleen suuntaamisesta         työn ja työttömyyden vuorottelusta.
28804: sekä työvuorottelun toteuttamisesta. Työvuorot-
28805: telussa työstä määräajaksi työelämän ulkopuo-                Miten ja milloin Hallitus aikoo toteut-
28806: lelle siirtyvälle maksetaan vuorottelukorvausta,          taa työryhmän esitykset?
28807: 
28808:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994
28809: 
28810:          Outi Ojala                    Markku Laukkanen             AskoApukka
28811:          Marjut Kaarilahti             Esko Seppänen                Kyllikki Muttilainen
28812: 
28813: 
28814: 
28815: Ei vastausta, rauennut
28816: 62                                            1994 vp
28817: 
28818: Kysymys valtioneuvostolle 59
28819: 
28820: 
28821: 
28822: 
28823:                                  Andersson ym.: Tuloveron alentamista ja säästötoimenpiteitä kos-
28824:                                     kevista Pekkasen työryhmän ehdotuksista
28825: 
28826: 
28827:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28828:    Pekkasen työryhmän muistiossa vaaditaan si-               Onko Hallitus todellakin sitä mieltä,
28829: toutumista 16 miljardin markan ylimääräisiin              että meidän tulisi käyttää 10 miljardia
28830: valtion säästöihin vuosiksi 1995-1999. Samalla            markkaa suurituloisten veronalennuk-
28831: vaaditaan sitoutumista n. 10 miljardin markan             seen samalla kun lähivuosina leikkaam-
28832: verosubventioihin,joilla mm. alennettaisiin palk-         me 16 miljardia markkaa sosiaali-, tervey-
28833: katulojen ylintä rajaveroa 50 prosenttiin, mikä           denhoito- ja koulutusmenoja valtion bud-
28834: merkitsisi kaikkein suurituloisimmille todella            jetista?
28835: suurta veronalennusta.
28836: 
28837:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994
28838: 
28839:          Claes Andersson                Martti Korhonen              AskoApukka
28840:          Heikki Rinne                   Matti Vähänäkki              Esko Helle
28841: 
28842: 
28843: 
28844: Ei vastausta, rauennut
28845:                                                1994 vp                                         63
28846: 
28847: Kysymys valtioneuvostolle 60
28848: 
28849: 
28850: 
28851: 
28852:                                  Koskinen ym.: Myönnetyn pankkituen määrästä ja sen takaisinsaa-
28853:                                      misesta
28854: 
28855: 
28856:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28857:   Pankkikriisinhoitoon on sidottu takauksina ja             Mikä on Hallituksen arvio pankkituen
28858: suorina tukina veronmaksajien rahoja jo yli 70           tarpeesta tulevina vuosina, ja
28859: miljardia markkaa. Talouskasvun käynnistyessä               mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta pank-
28860: pankkien talouden voisi olettaa tervehtyvän. Ve-         kituen takaisinmaksatosta voidaan no-
28861: ronmaksajat odottavat saavansa maksamansa                peuttaa ja lisäpankkitukea ei enää tarvi-
28862: tuen takaisin. Talouskasvusta huolimatta puhu-           ta?
28863: taan kuitenkin edelleen lisätuen tarpeesta.
28864:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1994
28865: 
28866:          Johannes Koskinen          Jukka Roos                   Jussi Ranta
28867:          Matti Vähänäkki            Heikki Rinne                 Eila Rimmi
28868:                   Tuija Maaret Pykäläinen                 Raimo Vistbacka
28869: 
28870: 
28871: 
28872: Ei vastausta, rauennut
28873: 64                                             1994vp
28874: 
28875: Kysymys valtioneuvostolle 61
28876: 
28877: 
28878: 
28879: 
28880:                                   Hiltunen ym.: Terveydenhuoltotoimenpiteiden asettamisesta tär-
28881:                                       keysjärjestykseen määrärahojen puutteen vuoksi
28882: 
28883: 
28884:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28885:    Viime viikolla julkistettiin terveydenhuollon     alueellisesti että sosiaalisen aseman ja varallisuu-
28886: priorisointia pohtineen työryhmän raportti.          den perusteella.
28887: Ryhmä ei esittänyt varsinaista hoidettavien sai-
28888: rauksien valintalistaa. Raportista käy kuitenkin                Mitä Hallitus aikoo tehdä varmistaak-
28889: selville, että käytännössä valintoja joudutaan te-           seen sen, ettäjokainen potilas saisi tarvit-
28890: kemään. Epätasa-arvoisuutta esiintyy sekä                    semansa tutkimukset ja hoidon?
28891: 
28892:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1994
28893: 
28894:          Leea Hiltunen                   Lea Mäkipää                    Outi Ojala
28895:          Tina Mäkelä                     Marjut Kaarilahti              Jarmo Laivoranta
28896:          Bjarne Kallis                   Eeva-Liisa Moilanen            Jouko Jääskeläinen
28897:                                          Martti Korhonen
28898: 
28899: 
28900: 
28901: Vastattu 1.12.1994
28902:                                                  1994 vp                                             65
28903: 
28904: Kysymys valtioneuvostolle 62
28905: 
28906: 
28907: 
28908: 
28909:                                     Törnqvist ym.: Kansallispuistojen hoidon siirtämisestä metsähalli-
28910:                                        tuksen tehtäväksi
28911: 
28912: 
28913:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28914:    Maassamme on 30 kansallispuistoa, joista 27         tojen hoidon kannalta järkevää saattaa kaikki
28915: on metsähallituksen ja kolme Metsäntutkimus-           kansallispuistot metsähallituksen hoitoon ja hal-
28916: laitoksen hoidossa ja hallinnassa. Metsähallituk-      lintaan.
28917: sella on tulosvelvoite valtiolle. Laajat vanhojen
28918: metsien suojelusuunnitelmat uhkaavat viedä                        Mitä Hallitus aikoo tehdä kaikkien
28919: metsähallitukselta työllistämiseen ja tuloksente-             kansallispuistojen hoidon ja hallinnan
28920: koon tarvittavat välineet. Kun metsähallituksella             saattamiseksi metsähallituksen tehtäväk-
28921: on kansallispuistojen hoitoon ja hallintaan eri-              si?
28922: koistunut henkilöstö, olisi taloudellisesti ja puis-
28923:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1994
28924: 
28925:             Kerttu Törnqvist              Mats Nyby                      Tarja Kautto
28926:             Riitta Myller                 Kalle Röntynen                 Mirja Ryynänen
28927:             Seppo Pelttari                Ossi Korteniemi                Kari Rajamäki
28928:             Martti Korhonen               Pauli Saapunki                 Markku Koski
28929:             Jouni Backman                 Ulpu Iivari                    Osmo Polvinen
28930:             Erja Lahikainen               Timo Kalli                     Armas Komi
28931:             Pirkko Laakkonen              Matti Väistö                   Aarno von Bell
28932: 
28933: 
28934: 
28935: Ei vastausta, rauennut
28936: 
28937: 
28938: 
28939: 
28940:  9 250219
28941: 66                                            1994vp
28942: 
28943: Kysymys valtioneuvostolle 63
28944: 
28945: 
28946: 
28947: 
28948:                                   Laakso ym.: Myönnetyn pankkituen määrästä ja sen takaisin saami-
28949:                                      sesta
28950: 
28951: 
28952:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28953:   Pankkituki on merkittävässä määrin ollut kas-              Mikä on tämänhetkinen pankkitukiti-
28954: vattamassa valtiontalouden velkaantumista.                lanne, ja paljonko valtioneuvosto arvioi
28955: Mahdollisuudet saada tukea aikanaan takaisin              saatavan takaisin?
28956: ovat vähäiset varsinkin, jos otetaan lisäksi huo-
28957: mioon korkomenetykset
28958:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1994
28959: 
28960:                     Jaakko Laakso                          Juhani Vähäkangas
28961:                     Eila Rimmi                             Toimi Kankaanniemi
28962:                                            Timo Ihamäki
28963: 
28964: 
28965: 
28966: Ei vastausta, rauennut
28967:                                               1994vp                                               67
28968: 
28969: Kysymys valtioneuvostolle 64
28970: 
28971: 
28972: 
28973: 
28974:                                   Ihamäki ym.: Hallituksen suunnitelmista valtiontalouden säästö-
28975:                                      toimenpiteiksi
28976: 
28977: 
28978:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28979:    Suomi on elänyt rauhanajan syvimmän laman        tarvitaan rakenteellisia säästötoimia valtion bud-
28980: kautta viimeiset kolme vuotta. Valtiontalous on     jetin tasapainottamiseksi. Julkisuudessa ovat val-
28981: joutunut vaikeuksiin, koska hyvinä vuosina sää-     tiovarainministeri Viinanen, Sdp:n varapuheen-
28982: dettyihin lakisääteisiin menoeriin eivät lamakau-   johtaja Jaakonsaari ja Pekkasen työryhmä esittä-
28983: den tulot riitä.                                    neet omia näkemyksiään säästöjen aikaansaami-
28984:    Ensi vuoden talousarvioesityksessä ovat val-     seksi. Tärkeässä asiassa ei kuitenkaan ole vielä
28985: tion menot noin 195 miljardin markan suuruiset.     julkistettu hallituksen omaa näkemystä, johon
28986: Tuloja kertyy noin 125 miljardia markkaa. Ta-       koko hallitus yhtenäisenä sitoutuu.
28987: lousarvio joudutaan tasapainottamaan 70 miljar-
28988: din markan suuruisella velanotolla. Tämänsuu-                 Mikä on Hallituksen lista?
28989: ruinen velanotto ei voi jatkua loputtomiin, vaan
28990: 
28991:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1994
28992: 
28993:                     Timo Ihamäki                             Väinö Saario
28994:                     Toimi Kankaanniemi                       Jaakko Laakso
28995: 
28996: 
28997: 
28998: Ei vastausta, rauennut
28999: 68                                            1994vp
29000: 
29001: Kysymys valtioneuvostolle 65
29002: 
29003: 
29004: 
29005: 
29006:                                  Antvuori ym.: Venäjän avustamisesta Kuolan niemimaalla sijaitse-
29007:                                     vien radioaktiivisten jätteiden hävittämisessä
29008: 
29009: 
29010:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29011:    Venäjän taloudelliset resurssit ovat tänä päi-          la sijaitsevien radioaktiivisten jätteiden
29012: vänä ja myös nähtävissä olevassa tulevaisuudessa           aiheuttamien ympäristöongelmien vä-
29013: riittämättömät sen valtavien ympäristöongel-               hentämiseksi tai kokonaan poistamiseksi
29014: mien ratkaisemiseen. Tämän johdosta Suomi,                 joko suuntaamaHa uudella tavalla tai li-
29015: Euroopan unioni ja muut länsimaat ovat rajoite-            säämällä avustustaan Venäjälle taikka
29016: tussa määrin jo antaneet taloudellista tukea Ve-           vaikuttamalla kansainvälisiin järjestöi-
29017: näjälle.                                                   hin, naapurimaihin ja muihin Iänsirnaisiin
29018:                                                            valtioihin, jotta nämä, mahdollisesti yh-
29019:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-             dessä Suomen kanssa, avustaisivat Venä-
29020:        siin Kuolan niemimaaHaja sen lähialueil-            ·····?
29021:                                                            Jaa.
29022: 
29023:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1994
29024: 
29025:          Pirjo-Riitta Antvuori          Jouko Skinnari                Mirja Ryynänen
29026:          Marjatta Stenius-Kaukonen      Ulpu Iivari                   Anneli Taina
29027:          Kyllikki Muttilainen           Virpa Puisto                  Outi Ojala
29028:          Ulla Anttila                   Kirsti Ala-Harja              Håkan Nordman
29029:          Maija Perho-Santala            Riitta Myller                 Heidi Hautala
29030:          Tuija Maaret Pykäläinen        Hanna Markkula                Toimi Kankaanniemi
29031:          Jukka Roos                     Matti Vanhanen                Esko Seppänen
29032: 
29033: 
29034: 
29035: Ei vastausta, rauennut
29036:                                                1994vp                                            69
29037: 
29038: Kysymys valtioneuvostolle 66
29039: 
29040: 
29041: 
29042: 
29043:                                   Rask ym.: Metsäteollisuuden puuraaka-aineen saannin turvaa-
29044:                                      misesta
29045: 
29046: 
29047:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29048:    Metsäteollisuus käy Suomessa tällä hetkellä               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29049: lähes täysillä. Tarvittavan puuraaka-aineen               ryhtyä, jotta metsäteollisuuden puuraa-
29050: saanti on jatkolle ehdoton edellytys. Vanhojen            ka-aineen saanti ei laajojen vanhojen met-
29051: metsien laajat suojelusuunnitelmat vaarantavat            sien suojelusuunnitelmien tähden vaaran-
29052: kansallisesti tärkeimmän teollisuuden kehittämi-          nu?
29053: sen ja lisäävät metsästä elantoosa saavien työttö-
29054: myyttä.
29055:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1994
29056: 
29057:          Maija Rask                      Kerttu Törnqvist            Marita Jurva
29058:          Markku Koski                    Seppo Pelttari              Martti Pura
29059:          Ossi Korteniemi                 Esko Helle                  Ulpu Iivari
29060:          Maija-Liisa Lindqvist           Eila Rimmi                  Pirkko Laakkonen
29061:          Jukka Roos                      Riitta Jouppila             Iivo Polvi
29062:          Kari Rajamäki                   Matti Väistö                Martti Korhonen
29063:          AskoApukka                      Marja-Leena Viljamaa        Timo Ihamäki
29064:          Kyösti Virrankoski              Aarno von Bell              Maria Kaisa Aula
29065: 
29066: 
29067: 
29068: Vastattu 1.12.1994
29069: 70                                              1994vp
29070: 
29071: Kysymys valtioneuvostolle 67
29072: 
29073: 
29074: 
29075: 
29076:                                    Viljamaa ym.: Lasten päivähoitolain eräiden etuuksien voimaantu-
29077:                                        loajankohdan siirtämisestä
29078: 
29079: 
29080:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29081:    Talous-, työllisyys- ja koulutuspoliittisesti      on linjassa tasavallan presidentin asettaman Pek-
29082: sekä naisten tasa-arvon kannalta on perusteltua,      kasen työryhmän raportin kanssa. Lain voi-
29083: että päivähoitolaki toteutetaan 1.8.1995. Se voi-     maantulon lykkäämisellä hidastetaan alle koulu-
29084: daan toteuttaa kohtuullisin vuosikustannuksin         ikäisten esiopetuksen kehittämistä.
29085: toteuttamalla tässä taloustilanteessa työllisyys-
29086: näkökulmasta vain päivähoito-oikeus yli 3-vuo-                  Miten Hallitus perustelee tätä epävii-
29087: tiaille. Jos päivähoito ei ole kunnossa, vaikeute-           sasta säästöä- päivähoitolain siirtämis-
29088: taan työelämässä olevien sekä työelämään pyrki-              tä vuodelle 1997, ja
29089: vien pienten lasten vanhempien elämää. On ar-                   missä viipyvät kokonaistaloudelliset
29090: vioitu, että työllisyyden kasvaessa prosentilla li-          laskelmat lain vaikutuksesta - työttö-
29091: sääntyy päivähoitopaikkojen tarve noin                       myysmenojahan säästyy, kun hoitopaik-
29092: 2 500:lla. Päivähoitolain voimaan saattaminen                koja syntyy?
29093:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1994
29094: 
29095:          Marja-Leena Viljamaa            Pentti Lahti-Nuuttila          Raila Aho
29096:          Satu Hassi                      Eila Rimmi                     Marjatta Vehkaoja
29097:          Maija Perho-Santala             Ulla Anttila                   Håkan Nordman
29098:          Leena Luhtanen                  Ensio Laine                    Maija Rask
29099:          Tuulikki Hämäläinen             Tarja Halonen                  Marjut Kaarilahti
29100:          Tina Mäkelä                     Arja Alho                      Marja-Liisa Tykkyläinen
29101:          Eeva-Liisa Moilanen             Päivi Varpasuo                 Arja Ojala
29102:          Eva Biaudet                     Tuija Maaret Pykäläinen        Marjatta Stenius-Kaukonen
29103: 
29104: 
29105: 
29106: Vastattu 1.12.1994
29107:                                              1994vp                                             71
29108: 
29109: Kysymys valtioneuvostolle 68
29110: 
29111: 
29112: 
29113: 
29114:                                  Kasurinen ym.: Suomen puolustuspolitiikkaa selvittävän parlamen-
29115:                                     taarisen komitean asettamisesta
29116: 
29117: 
29118:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
29119: 
29120:    Puolustuspolitiikassamme on viime aikoina       eivät voi toistaiseksi antaa YK:n pääsihteerille
29121: tehty monia merkittäviä osauudistuksia ilman       muuta vastausta kuin korkeintaan jonkinlaisen
29122: kokonaistarkastelua.                               periaatteellisen kannanoton".
29123:    Lehtitietojen mukaan puolustusministeriössä
29124: on ryhdytty selvittämään, millaisia lainsäädän-              Aikooko Hallitus käynnistää valmiste-
29125: nöllisiä muutoksia kriisinhallintaprikaatin pe-           lut parlamentaarisen komitean asettami-
29126: rustaminen vaatii. Asia noussee esille myös YK:n          seksi pohtimaan puolustuspolitiikkamme
29127: pääsihteerin vierailun yhteydessä.                        kokonaisuudistusta?
29128:    Ministeri Enestamin mukaan "suomalaiset
29129:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1995
29130: 
29131:          Anna-Liisa Kasurinen          Timo Roos                    Erja Lahikainen
29132:          Matti Louekoski               Antti Kalliomäki             Aarno von Bell
29133:                                        Arja Ojala
29134: 
29135: 
29136: 
29137: Vastattu 12.1.1995
29138: 72                                            1994vp
29139: 
29140: Kysymys valtioneuvostolle 69
29141: 
29142: 
29143: 
29144: 
29145:                                  Seivästö ym.: ED-jäsenyydestä johtuvien ruoka-aineiden hinnan-
29146:                                      muutosten terveydellisistä vaikutuksista
29147: 
29148: 
29149:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29150:    Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa ar-        penee eniten, jos siirtyy rasvaisempaan ja epäter-
29151: vioitaessa yksi kansalaisten kannalta keskeinen    veellisempään ruokaan. Sen sijaan mm. hedel-
29152: kysymys oli elintarvikkeiden hinnan mahdolli-      mien hinta näyttää nousseen.
29153: nen aleneminen. Nyt jäsenyyden ensimmäisinä
29154: päivinä julkinen keskustelu on jatkunut, kun to-             Miten Hallitus ottaa huomioon hin-
29155: della on nähty ruokakauppojen uudet hintamer-              nanmuutosten mahdollisesti aiheuttamat
29156: kinnät Näyttää olevan niin, että ruokakori hal-            muutokset kansanterveyteen?
29157: 
29158:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1995
29159: 
29160:          Ismo Seivästö                 Bjarne Kallis               Hannu Kemppainen
29161:          Leea Hiltunen                 Olavi Ala-Nissilä           Timo Laaksonen
29162:          Jarmo Laivoranta              Jaakko Laakso               Jukka Roos
29163:                    Tina Mäkelä                              Armas Komi
29164: 
29165: 
29166: 
29167: Ei vastausta, rauennut
29168:                                               1994 vp                                               73
29169: 
29170: Kysymys valtioneuvostolle 70
29171: 
29172: 
29173: 
29174: 
29175:                                   Koskinen ym.: Myönnetyn pankkituen määrästä ja sen takaisin
29176:                                      saamisesta
29177: 
29178: 
29179:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29180:    Pankkikriisin hoitoon on sidottu takauksinaja    syyteaikojen kuluessa umpeen. Vanhenemisaiko-
29181: suorina tukina veronmaksajien rahoja jo yli 70      ja olisikin poikkeuksellisesti jatkettava rötöskes-
29182: miljardia markkaa. Talouskasvun käynnistyessä       kittymien selvittämiseksi.
29183: pankkien talouden voisi olettaa tervehtyvän. Ve-
29184: ronmaksajat odottavat saavansa maksamaosa                     Mikä on Hallituksen arvio pankkituen
29185: tuen takaisin. Talouskasvusta huolimatta puhu-             tarpeesta tulevina vuosina, ja
29186: taan kuitenkin edelleen lisätuen tarpeesta. Pank-             mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta pank-
29187: kitukea vastaanottaneissa pankeissa suoritetut             kituen takaisinmaksatusta voidaan no-
29188: erityistarkastukset ovat johtaneet korvausvaati-           peuttaa ja väärinkäytösten sekä vahin-
29189: muksiin ja osin rikostutkintaan. Asioiden laajuu-          gonkorvausmahdollisuuksien huolellinen
29190: den takia monet oikeudelliset epäselvyydet tai             selvittäminen varmistetaan?
29191: väärinkäytökset ovat jäämässä seuraamuksitta
29192: 
29193:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1995
29194: 
29195:          Johannes Koskinen              Raimo Vistbacka                Raimo Vuoristo
29196:          Matti Vähänäkki                Ensio Laine                    ArjaAlho
29197:                                         Paavo Nikula
29198: 
29199: 
29200: 
29201: Ei vastausta, rauennut
29202: 
29203: 
29204: 
29205: 
29206: 10 250219
29207: 74                                             1994vp
29208: 
29209: Kysymys valtioneuvostolle 71
29210: 
29211: 
29212: 
29213: 
29214:                                   Backman ym.: Hallituksen harjoittaman veropolitiikan vaikutuk-
29215:                                      sista
29216: 
29217: 
29218:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29219: 
29220:    Hallitus on toimikaudellaan syventänyt koti-             Onko Hallitus tietoinen veropolitiik-
29221: markkinalamaa kiristämällä palkka- ja eläketu-           kansa vaikutuksista mm. tulo- ja varalli-
29222: lojen verotusta tuntuvasti. Samanaikaisesti pää-         suuseroihin sekä veromoraaliin, ja
29223: omatulojen verotusta on kevennetty niin paljon,             miten Hallitus suhtautuu verotustieto-
29224: että veroprosenttien ero johtaa keinotekoisiin           jen julkisuuteen?
29225: pyrkimyksiin ansiotulojen muuttamiseksi pää-
29226: omatuloiksi. Progressiivisen tuloveron piiriin
29227: ovat jäämässä vain pieni- ja keskituloiset palkan-
29228: saajat.
29229: 
29230:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1995
29231: 
29232:          Jouni Backman             Timo Roos                       Reijo Laitinen
29233:          Jukka Roos                Pertti Paasio                   Pentti Lahti-Nuuttila
29234:                   Tuulikki Hämäläinen                      Hannele Luukkainen
29235: 
29236: 
29237: 
29238: Vastattu 12.1.1995
29239:                                               1994 vp                                              75
29240: 
29241: Kysymys valtioneuvostolle 72
29242: 
29243: 
29244: 
29245: 
29246:                                  Björkenheim ym.: Talousrikosten tutkinnan tehostamisesta
29247: 
29248: 
29249:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29250: 
29251:    Harmaa talous on arvioiden mukaan 4-5 %            Harmaan talouden selvitystyöryhmän pu-
29252: bruttokansantuotteesta. Miljardeja markkoja jä-    heenjohtajan mukaan talousrikollisuuden selvit-
29253: tetään ilmoittamatta verotuksessa, tai verojen     telyssä kompastutaan vuotavaan konkurssime-
29254: maksun välttämiseksi varallisuutta on siirretty    nettelyynja vanhanaikaiseen ulosottolaitokseen.
29255: velkojien ulottumattomiin.
29256:    Kyseessä on kansantalouden kannalta niin                  Mitä Hallitus aikoo tehdä lisätäkseen
29257: mittava ongelma, että lainsäädäntöä ja valvontaa          kiinnijoutumisriskiä ja estääkseen vilpilli-
29258: on tehostettava. Kiinnijäämisriskin kasvaminen            set omaisuudensiirrot?
29259: on tehokkain tapa ehkäistä talousrikollisuutta.
29260:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1995
29261: 
29262:          Rose-Marie Björkenheim        Timo Järvilahti               Tellervo Renko
29263:          Maija-Liisa Lindqvist         Aino Suhola                   Pekka Viljanen
29264:                                        Armas Komi
29265: 
29266: 
29267: 
29268: Vastattu 2.2.1995
29269: 76                                            1994vp
29270: 
29271: Kysymys valtioneuvostolle 73
29272: 
29273: 
29274: 
29275: 
29276:                                  Saastamoinen ym.: Eläkeläisten ja palkansaajien erilaisesta verotus-
29277:                                     kohtelusta
29278: 
29279: 
29280:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29281:    Tällä vaalikaudella on syntynyt tilanne, joka    rätään enemmän kuin sairausvakuutusmaksu-
29282: saattaa eläkeläiset ja palkansaajat verotuksessa    korvauksina tai päivärahoina maksetaan.
29283: eriarvoiseen asemaan. Eläkeläisiltä kerätään sai-
29284: rausvakuutus- ja eläkevakuutusmaksuja 6,45                       Miten Hallitus aikoo purkaa tämän ti-
29285: prosenttia ja palkansaajilta 2,45 prosenttia, eli             lanteen ja saattaa eläkeläiset ja palkan-
29286: eläkeläisiltä noin 4 prosenttia enemmän. Samalla              saajat samanarvoiseen asemaan?
29287: on todettava, että sairausvakuutusmaksuina ke-
29288:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1995
29289: 
29290:                     Riitta Saastamoinen                        Anna-Kaarina Louvo
29291:                     Markku Koski                               Timo Kalli
29292:                                           Heikki Riihijärvi
29293: 
29294: 
29295: 
29296: Vastattu 2.2.1995
29297:                                               1994 vp                                             77
29298: 
29299: Kysymys valtioneuvostolle 74
29300: 
29301: 
29302: 
29303: 
29304:                                   Lahikainen ym.: Myönnetyn pankkituen määrästä ja sen takaisin
29305:                                      saamisesta
29306: 
29307: 
29308:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29309:    Valtio on viime vuosien aikana tukenut maam-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
29310: me pankkijärjestelmää yhteensä noin 80 miljar-              tynyt ja aikoo ryhtyä, jotta maamme sy-
29311: dilla markalla. Takaisin niistä on saatu noin 10            västä pankkikriisistä aiheutuvat kustan-
29312: miljardia markkaa.                                          nuksetjäisivät tulevina vuosina mahdolli-
29313:    Valtion suora tuki pankeille on tällä hetkellä           simman pieniksi ja että veronmaksajien
29314: yli 30 miljardia markkaa, ja takauksiin on ilmoi-           pankeille valtion budjetin kautta maksa-
29315: tettu käytetyn lähes 40 miljardia markkaa.                  mat tuet saataisiin mahdollisimman suu-
29316:    Pankkien tilinpäätökset osoittavat, että pank-           ressa määrin palautetuksi takaisin veron-
29317: kikriisi ei välttämättä ole vielä ohi.                      maksajille?
29318:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1995
29319: 
29320:                     Erja Lahikainen                          Pertti Paasio
29321:                     Timo Roos                                Liisa Jaakonsaari
29322:                                           Kari Urpilainen
29323: 
29324: 
29325: 
29326: Vastattu 2.2.1995
29327: